KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Kiteen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 19.1.2015 Viite 82122815-01 KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus III KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaselostus koskee 19. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73 15140 Lahti, puh. 020 755 611 Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 24.8.2009 Pvm 19.1.2015 Laatija Markus Hytönen Tarkastaja Tuuli Tolonen Hyväksyjä Matti Kautto Kuvaus Kaavaselostus Viite 82122815-01 Ramboll Niemenkatu 73 FI-15140 Lahti Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi Selostuksen sisällysluettelo 1. Johdanto........................................................................................................... 5 2. Perustiedot........................................................................................................ 6 2.1 Kaava-alueen sijainti........................................................................................... 6 2.2 Kaavan tarkoitus................................................................................................ 6 3. Lähtökohdat...................................................................................................... 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne.................................. 7 3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)..................................................... 7 3.1.2Maakuntakaava.................................................................................................. 7 3.1.4Asemakaavat................................................................................................... 10 3.1.5Rakennusjärjestys............................................................................................ 11 3.1.6Pohjakartta...................................................................................................... 12 3.1.7Suojelupäätökset............................................................................................. 12 3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat....................................................... 12 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista....................................................................... 13 3.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus.......................................................................... 13 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen................................................................... 14 3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa.......................................................................... 15 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen................................................................... 15 3.2.4 Työpaikat ja palvelut......................................................................................... 16 3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet.................................................................. 18 3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema........................................................................... 20 3.2.8 Rakennettu ympäristö....................................................................................... 21 3.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset........................................... 21 3.2.10Erityistoiminnat................................................................................................ 22 3.2.11Ympäristöhäiriöt............................................................................................... 22 3.2.12 Sosiaalinen ympäristö....................................................................................... 22 3.2.13Maanomistus................................................................................................... 23 4. Tavoitteet........................................................................................................ 24 5. Mitoitusperiaatteet........................................................................................... 25 6. Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen........................................................ 26 6.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi................................................... 27 6.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset................................................................ 29 6.3 Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset............................................................... 30 6.4 Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset............................................................................................ 31 7. Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut........................................................... 32 7.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus........................................................................... 32 7.2Rakennusoikeuslaskelma................................................................................... 32 7.3.1Lomarakentaminen........................................................................................... 33 7.3.3Virkistys.......................................................................................................... 36 7.3.4 Maa- ja metsätalous......................................................................................... 38 7.3.5 Luonto – ja maisema........................................................................................ 38 7.3.6Luonnonsuojelu................................................................................................ 40 7.3.7Liikenne.......................................................................................................... 41 7.3.8Palvelut........................................................................................................... 41 7.3.9 Kulttuuriympäristön suojelu............................................................................... 41 7.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot................................................................... 41 7.5 Saaret ja luodot............................................................................................... 41 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 2 7.6 Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin................... 41 7.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat.................................. 42 7.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu............................................ 42 7.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.................................. 42 8. Vaikutusten arviointi......................................................................................... 43 8.1 Vaikutukset rakentamisen määrään.................................................................... 43 8.2 Vaikutukset virkistykseen.................................................................................. 43 8.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin........................................................ 44 8.3.1Saimaannorppa................................................................................................ 44 8.3.2Muut............................................................................................................... 45 8.4 Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin......................................... 45 8.5 Maisemalliset vaikutukset.................................................................................. 46 8.6 Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset.................................................................. 46 8.7 Vaikutukset kunnallistalouteen........................................................................... 47 8.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön................................................................ 47 8.9 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin.................................................................. 47 8.10 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin............................................ 47 8.11 Oikeudellisia vaikutuksia................................................................................... 47 8.11.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun ............................................................... 47 8.10.2Viranomaisvaikutus .......................................................................................... 48 8.11.3Yleiskaavamääräykset ...................................................................................... 48 8.11.4Rakentamisrajoitukset ...................................................................................... 48 8.11.5Suojelumääräykset .......................................................................................... 48 8.11.6Toimenpiderajoitus .......................................................................................... 48 8.11.7Lunastus ........................................................................................................ 48 9.Toteuttaminen.................................................................................................. 49 LÄHTEET.................................................................................................................50 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2Tavoitteet 3Mitoitusperiaatteet 4 Vapaat ranta-alueet 5Luontokohdekartta 6 Muinaisjäännökset ja rakennuskulttuurikohteet 7Rakennusoikeuslaskelma 8 Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta 9Muunnetturantaviiva 3 10 Oriveden – Pyhäselän saaristot, Natura-arvioinnin tarveharkinta 11 Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 12 Kaavaehdotuksesta I esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 13 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 14 Kaavaehdotuksesta I annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 15 Kaavaehdotuksesta II annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 16 Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Muut taustaselvitykset (löytyvät kaavan internet-sivustolta): 1. Oriveden rantaosayleiskaava, luonto- ja maisemaselvitys 2010 (FCG) 2. Kitee – Rääkkylä, Oriveden rantaosayleiskaavan uusien rakennuspaikkojen ja niiden liepeiden muinaisjäännösinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) 3. Järvilinnut matkailun myötätuulessa linnustoraportti, Orivesi 2010 (Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry) 4. Rääkkylän - Kiteen tikkakartoitus Oriveden rantaosayleiskaavaa varten 2010 (Kontiokorpi) Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Kuvaluettelo Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus........................................................................... 6 Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta............................................................................. 9 Kuva 3. Ote 1-3. vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä.................................................. 10 Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat...................................................................10 Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys................................................................. 11 Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain.......................................................................... 13 Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta................................................ 14 Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta................ 14 Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta............................ 14 Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen © YKR/SYKE.................. 15 Kuva 11. Asuinrakennukset............................................................................................... 16 Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee................................................................................... 16 Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin ja saunarakennuksiin, Kesälahti........................................................................... 16 Kuva 14. Tienumerokartta................................................................................................ 17 Kuva 15. Liikennemääräkartta........................................................................................... 17 Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota............................................................................ 18 Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa................................................................ 19 Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain...................................................................... 19 Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella............................................................................................... 20 Kuva 20. Tekninen huolto................................................................................................. 21 Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus....................................... 22 Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat.............................. 23 Taulukko 23. Aluevaraustilastot......................................................................................... 33 Kuva 24. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella................................ 34 Kuva 25. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella............................................... 34 Kuva 26. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista....................................................................................... 35 Kuva 27. Virkistysalueet................................................................................................... 36 Kuva 28. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa................................ 37 Kuva 29. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa....................................................................... 37 Kuva 30. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa....................................................................... 44 Kuva 31. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin............................... 45 Kuva 32. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla).............................................. 46 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 4 1. JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki ja –asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä. Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rantarakentamista säätelevät lait, asetukset ja ohjeistukset ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen. Rantaosayleiskaavoissa voidaan huomioida myös selvityksistä esille tulleita ympäristöarvoja ja osoittaa niille omat merkinnät ja –määräykset. Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla. Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet, jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luonto- ja maisemaselvitys, sekä ns. emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Selvitykset ovat selostuksen liitteenä tai taustaselvityksinä, jotka on listattu sisällysluettelon jälkeen. Näiden selvitysten lisäksi kootaan yhteen muita lähtötietoja, jotka on kuvattu kaavaselostuksen lähtökohdat- kohdassa. Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallistumismahdollisuudet on kuvattu kaavan alkuvaiheessa laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Rantaosayleiskaavoissa kaavan osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat. Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa. Rantaosayleiskaavan hyväksyy lopulta Kiteen kaupungin valtuusto. Rantaosayleiskaavatyö on siis valtuuston päätöksen valmistelua. Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja. Oriveden rantayleiskaavaa on laadittu samanaikaisesti myös Rääkkylän alueelle. Kaavaprosessin alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta. Kesälahden kunta on liittynyt kuntaliitoksella Kiteen kaupunkiin 1.1.2013. Jäljempänä joissakin kunta/aluekohtaisissa tilastoissa on esitetty Kiteen ja Kesälahden alue erikseen vanhan kuntajaon mukaisesti. 5 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 2. PERUSTIEDOT 2.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 18 000 ha, josta vesialuetta on noin 14 000 ha. Alueella on rantaviivaa noin 340 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa noin 160 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2.2 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 §). Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 6 3.LÄHTÖKOHDAT Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä laajimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 §). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat -- Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. -- Luonnon monimuotoisuuden säilyminen -- Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu -- Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. -- Ilmastonmuutos • Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet • Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. Kaavaratkaisun suhdetta VAT:hin on kuvattu kappaleessa 7.6. 3.1.2Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe ympäristöministeriössä vuonna 2014. Rantaosayleiskaavatyön kannalta näistä vaihekaavoista oleellisimpia ovat 1. ja 3. vaiheen kaavat. 7 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Maakuntakaavan 1. vaihe Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 20.12.2007 ja siinä käsiteltiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä alueita. Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä merkintöjä maakuntakaavan 1. vaiheessa ovat: Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk) ”Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %.” Rantarakentamisen solmukohta (ra) ”Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1).” Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun kehittämisen kohdealueena (tkk): ”Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta.” Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) ”Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita.” Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 8 Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet. Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta Maakuntakaavan 2. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa käsiteltiin energiatuotannon, maa-ainesvarojen hyödyntämisen ja niiden vastapainona olevien arvokkaiden alueiden säilymistä. Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon, geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle sijoittuu useita muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2014. Kaavan teemana olivat kallioalueet, rakennusperintö, tuulivoima, reitit, puolustusvoimien alueet, teollisuusmineraalien alueet sekä joitakin täsmennyksiä aiempiin maakuntakaavan vaiheisiin. Muutoksia varsinaiseen maakuntakaavaan verrattuna on vähäisesti. Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä merkintöjä maakuntakaava 3. vaiheessa, joita aiemmissa maakuntakaavan vaiheissa ei ole esitetty ovat: 9 • Ansonniemen SL kohteet • Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahden ma/kv merkintä (RKY-2009) Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 3. Ote 1-3.vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavan 4. vaihe Alueella on lisäksi vireillä maakuntakaavan 4. vaihe, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2.– 6.3.2015. Nähtävillä olleessa maakuntakaavassa ei ollut suunnittelualueen osalta edellisistä maakuntakaavoista poikkeavia merkintöjä. 3.1.3Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.1.4Asemakaavat Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin. Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat Nimi Vahvistamispäivä Hirvolanniemen ranta-asemakaava 8.1.1991 Koitamanniemen ranta-asemakaava 2.12.1992 Vanhapaikan ranta-asemakaava 15.12.1992 Asikon ranta-asemakaava 24.2.1993 Terva-Pusan ranta-asemakaava 12.6.2000 Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava 19.5.2003 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 10 3.1.5Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 13.3.2014. Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa: ”Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella: • Suuri Heinäjärvi + 103,60 m • Kiteenjärvi + 81,10 m • Orivesi + 78,05 m • Piimäjärvi + 79,80 m • Pyhäjärvi + 80,50 m • Säynejärvi + 84,70 m Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM). Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 11 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Saunarakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m², lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin.” Rakennusjärjestyksessä sanotaan jätevesien käsittelystä seuraavaa: ”Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.” 3.1.6Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rasterimuotoista 1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna 2008. Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä 19.3.2009. Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 3.1.7Suojelupäätökset Alueelle sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja –strategioihin kuuluvat alueet ovat: • Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI0700018, SCI), pinta-ala 12 406 ha, osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097) • Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA) 3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 –luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Rääkkylä alueelle laaditaan parhaillaan Oriveden rantaosayleiskaavaa, joka on alkuvuonna 2015 kaavaehdotuksena nähtävillä. Kiteen Pyhäjärven alueelle laaditaan Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa, jonka hallinto-oikeus kumosi. Kaava on tarkoitus tulla kaavaluonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2015. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 12 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio- ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu myös rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä, joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km, joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Muunnetturantaviiva on esitetty liitteessä 9. Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain Luokka Rannan tyyppi Koko alue Rääkkylä Kitee Kesälahti m (%) m (%) m (%) m (%) 1 548 844 86 % 313 944 86 % 216 176 86 % 18 724 98 % I Tavanomaiset rannat II Heikosti soveltuvat rannat: 0,5 27 940 4% 18 807 5% 8 943 4% 190 1% III Erittäin huonosti soveltuvat rannat: 0,25 21 559 3% 11 221 3% 10 069 4% 269 1% IV Rakennuskelvottomat rannat: 0 35 687 6% 20 411 6% 15 276 6% 0 0% 634 030 100 % 364 383 58 % 250 464 40 % 19 183 3% Yhteensä 13 Muuntokerroin Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 14 3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaan on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Kesälahden alueelle sijoittuvalta suunnittelualueen osalta on Kesälahden taajamaan teitse matkaa yli 50 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin. Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen © YKR/SYKE 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Suunnittelualueella on 107 asuinrakennuspaikkaa. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen vanhan kuntarajan tuntumassa sekä Puhossalon ympäristössä. Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on 620 kpl. Alueella on lisäksi 27 ranta-asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennusoikeus on 754 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,19 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,57 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot. 15 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 11. Asuinrakennukset Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee 3.2.4 Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin, Kesälahti Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka- tai palvelualueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 16 3.2.5Liikenne Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie 482. Kuva 14. Tienumerokartta Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa noin 2 000 – 4 000 ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee 500 – 1400 välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240. Kuva 15. Liikennemääräkartta 17 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä. Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2 kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta. Rääkkylän kunnan Oriveden ranta-alueet mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 18 Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain 19 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä ovat valkoselkätikka ja selkälokki. Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta. Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaavaalueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina. Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 20 Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet. Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luontoja maisemakohteet kartalla. Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot. 3.2.8 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta. 3.2.8.1 Tekninen huolto Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti. Kuva 20. Tekninen huolto 3.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-2009). Puhoksen alueella Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sivuaa suunnittelualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuu 18 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä lukuisia muinaisjäännöksiä (LIITE 6). Tiedot muinaisjäännöksistä perustuvat muinaisjäännösrekisteriin sekä Mikroliitti Oy:n kesällä 2014 laatimaan Oriveden rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointiin. (taustaselvitys 2.) 21 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja 2005. Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle. Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus 3.2.10Erityistoiminnat Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja. 3.2.11Ympäristöhäiriöt Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän. 3.2.12 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla ”rauhassa kaupungin hälinältä” ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset: • Heinoniemen kyläyhdistys ry • Leino – Vihtavaaran kyläyhdistys • Muljulan kyläyhdistys ry • Puhoksen kylätoimikunta • Puhossalo – Jouhenvaaran ympäristön kylätoimikunta • Suorlahti – Suoparsaaren kylätoimikunta Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen Ahoniemessä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 22 3.2.13Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki. Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat 23 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 4.TAVOITTEET Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 17.1.2011 ja Kesälahden kunnanvaltuustossa 21.2.2011. Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat: ”Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin. Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä osin tulee selvittää.” Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 24 5.MITOITUSPERIAATTEET Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on laadittu tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa. Ohjausryhmän neuvotteluissa vertailtiin useita vaihtoehtoisia mitoitusperiaatteita, joista nämä hyväksytyt mitoitusperiaatteet ovat eri tahojen hyväksyttävissä. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa. Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Tämä on esitetty rakennusoikeuslaskelman huom-sarakkeessa. Liitteessä 9 on esitetty muunnetturantaviiva. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen käydyissä viranomaisneuvotteluissa nousi esiin, että viranomaiset eivät tule hyväksymään mitoitusperiaatteisiin kirjattua ns. kohtuullistamisperiaatetta. Tämän johdosta ohjausryhmässä päätettiin, että kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä. Mitoitusperiaatteiden kohtuullistamisperiaate oli seuraava: ”Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen” Perusteena kohtuullistamisperiaatteen hylkäämiselle oli se, että ei voida esittää selvää rajaa milloin tätä tulkintaa käytettäisiin eikä tällaista menettelyä ei aiemminkaan ole käytetty Pohjois-Karjalassa rantayleiskaavoissa tai poikkeamislupahakemusten käsittelyssä. Tämän seurauksena kaavasta poistetaan 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksen jälkeen tutkittiin kaikki ne kohteet, joissa ko. periaatetta olisi voitu kaavoittajan näkemyksen mukaan soveltaa. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 7 kpl ja niiden perusteella kaavaan olisi merkitty yli kymmenen uutta lomarakennuspaikkaa enemmän. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kohtuullistamisasia nousi uudelleen esille maanomistajien taholta, jonka jälkeen kohtuullistamista päätettiin käyttää rajoitetusti. Tämä tarkoitti sitä, että mikäli emätila on jaettu suurempiin osiin, niin kutakin osaa ei katsota täysin omaksi emätilakseen, vaan jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan kahdella ja vielä tämän jälkeen pyöristetään alaspäin. Tämän rajoitetun kohtuullistamisen seurauksena muodostuu yhteensä 4 uutta lomarakennuspaikkaa. 25 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 6. OSAYLEISKAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta. Vaihe Aika Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Elokuu 2009 OAS nähtävillä 24.8. - 22.9.2009 Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luonto- ja maisemaselvitys nähtävillä 1.4. - 30.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä 13.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä 22.4.2010 Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Kiteellä 17.1.2011 Kesälahdella 21.2.2011 Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa 6.4.2011 Kesälahden kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville 18.4.2011 Kiteen kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville 26.4.2011 Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. - 7.6.2011 Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus Kiteellä 17.5.2011 Kaavaehdotus I oli nähtävillä 13.2. – 13.3.2012 Kaavaehdotuksen yleisötilaisuus Kiteellä 7.3.2012 Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. – 3.9.2012 Kaupunginvaltuuston hyväksyminen 25.2.2013 Hallinto-oikeus kumoaa kaavan 21.2.2014 Kaavaprosessi aktivoituu uudelleen ja OAS päivitetään 28.10.2014 Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 26 6.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi Kaavaluonnoksesta esitettiin yhteensä 108 mielipidettä sekä 9 lausuntoa. Kaavoittaja on antanut jokaiseen oman vastineensa. Vastineet löytyvät kaavan internet-sivuilta sekä kunnista. Lausuntojen perusteella oleellisimmat kaavaan tehdyt muutokset ovat esitetty alla: Pohjois-Karjala ELY-keskuksen lausunnon perusteella: Kaavaselostus • Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja rantaosayleiskaavaratkaisun suhdetta tarkennetaan kaavaehdotukseen. Oriveden rantaosayleiskaavassa VAT- osalta huomioitavia asioita ovat: vuoksi, Norppa ja asuinrakentaminen sekä alimmat rakentamiskorkeudet. Selostukseen lisätään tästä selvästi oma kappale. • Kappaleen 2.2.3 tiedot korjataan vastaamaan liitettä 8. • Mitoitusperiaatteissa esitettyä kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä, koska viranomaiset eivät hyväksy ko. menettelyä eikä tällaista ole noudatettu Pohjois-Karjalassa aiemminkaan. Mitoitusperiaatteiden mukainen kohtuullistamisperiaate oli seuraava: ”Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen” -- Tämän johdosta poistuu 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kohtuullistamisperiaatteen piirissä olisi ollut useampiakin tiloja, joita ei tosin kaavaluonnoksessa ollut huomioitu. • Kpl 6 vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiin täsmennetään sitä mitä asioita on verrattu keskenään. Lisäksi esitetään selkeämmin täydellisen toteutumistilanteen mukaiset vaikutukset. Mitoitus • M-alueella olevat rakennukset on tarkastettu kuntien rakennusvalvonnassa ja huomioitu rakennusoikeuslaskelmassa. -- Olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisätty 4 kpl -- Uusia rakennuspaikkoja on poistettu 2 kpl • Varvinniemeen osoitetaan uimapaikkamerkintä (VV-1) • Kettäjänniemen olemassa olevan rakennuspaikan kohdalla kaavaluonnoksessa on virhe. Rakennuspaikka kuluttaa laskelmassa rakennusoikeutta, mutta RA-rajaus puuttuu. RA-rajaus on lisätty kaavaehdotukseen. • Kesälahti tila Koppannanniemi 23:40. Alueelle osoitettua SL-merkintä poistetaan tarkoituksettomana sen ollessa käytännössä lomarakennuspaikkojen rantaa. • Pohjasaaresta poistuu rakennuspaikkoja ja Rääkkylästä muodostuva rakennusoikeus merkitään Rääkkylään. Luonto- maisema-asiat 27 • Aukeasaaren tikkametsä rajataan niin, että myös metsän edustavin osa saaren itäosassa on MY-1. • Sumput-Laitasaari-Keikko-Tapparasaaret merkitään ge-merkinnällä. • Valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet merkitään SL-alueiksi ELY-keskuksen toimittamien tietojen mukaisesti. Selostukseen lisätään minkä ajankohdanmukainen suojelutilanne kaavaan on merkitty. • Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehty. • Kyyrönniemen vanha majakka lisätty sr-merkinnällä kaavaan. • ELY-keskuksen kesällä/syksyllä 2011 tekemät maastoinventoinnit on huomioitu kaavaehdotuksessa. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Pohjavesiasiat Vaikutusten arviointiin on täsmennetty vaikutukset pohjavesiin. • Kaavamerkinnät ja määräykset • RA-3 ja RA-1. Muutetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava määräys seuraavaksi: ”Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen”. • RM-merkintä. Kaavamääräystä muutetaan seuraavasti: • ”Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m2. Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella.” • Kaavaan merkitään jatkossa ainoastaan yleiset venesatamat. Kaavamääräyksiin lisätään erityinen määräys saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta: ”’Saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen”. Yleiset määräykset Yleisiin määräyksiin tehdään seuraavat muutokset: • • Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset -- Lisäys: ”Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m²” • Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset -- Kappaletta 2 täydennetään: ”ympäristönsuojelulain 3 a luvun, tämän nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä kaupungin/kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.” -- Kappale 4 muutetaan: ” Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny.” • Kaavamääräystä muutetaan siten, että vesikäymälät vaativat aina kunnallisen viemäröinnin tai umpisäiliön. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto • Hovatan uusia rakennuspaikkoja on siirretty hieman saaren sisällä. • Vilniemi. Vilniemen harjualue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Merkintä erottuu kaavakartasta huonosti rajauksen kulkiessa rantaviivassa. Jatkossa kehitetään ge-merkinnän esitystapaa. Museovirasto • Kaavassa esitetyt muinaisjäännökset tarkistetaan suhteessa muinaisjäännösrekisteriin. • Kaavaselostukseen korjataan, että muinaisjäännösten osalta tiedot perustuvat vuoden 2004 muinaisjäännösinventointiin. Keski-Karjalan luonto ry Mitoitus • Kaavaehdotukseen tehdään laskelma muunnetunrantaviivan vapaasta osuudesta. Kaavamääräykset • Pienten saarten SL-merkintöihin on tehty pieniä muutoksia ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Vaikutusten arviointi • Vaikutustenarviointi täsmentyy vielä prosessin edetessä. Jatkossa vaikutuksia Saimaannorppaan arvioidaan Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän alueiden kokonaisvaikutuksen osalta, mikäli Rääkkylän alueen kaavaprosessi lähtee etenemään. Vaikutuksia arvioidaan jatkossa ainakin Natura-tarveharkinnan yhteydessä sekä mahdollisen Natura-arvioinnin yhteydessä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 28 Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto • Muut kuin Muljulan uimaranta muutetaan uimapaikka merkinnäksi. Kesälahden tekninenlautakunta • Ansonniemen alueella muutetaan kaava-alueen rajaus siten, että Haukilampi jää kaava-alueen ulkopuolelle. Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset ovat pienipiirteisempiä ja niitä tehtiin yhteensä noin 55 kpl. Muutokset liittyivät pääasiassa RA-rakennuspaikkojen siirtämiseen, rajausmuutoksiin sekä olemassa olevan rakentamistilanteen tarkistuksiin. Osin mielipiteissä käsiteltiin samoja asioita kuin lausunnoissa. Esimerkiksi Muljulan alueelle kohdistui useita mielipiteitä sekä lausuntoja. Liitteessä 11 on esitetty mielipiteiden sijainti sekä ne mielipiteet, joista on aiheutunut muutos kaavaan. 6.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset Kaavaehdotus I oli nähtävillä 13.2. – 13.3.2012. Kaavaehdotuksesta I saatiin 11 lausuntoa ja 84 muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset: RA-1 alueet RA-1 –alueen määräys muutetaan muotoon: ”Loma-asuntoalue, joka sijaitsee maisemallisesti aralla paikalla. Rakennuspaikat sijaitsevat pienehköissä yli hehtaarin kokoisissa saarissa tai kapeissa niemissä. Rakennusluvan saanti edellyttää MRL 128 §:n mukaisen maisematyöluvan hakemista. Rakennuspaikan puuston käsittely on sallittu ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuspaikan rakennusoikeus on saariin sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 80 k-m² ja mantereelle sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 120 k-m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella.” Rakennettu kulttuuriympäristö Luonnosvaiheen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on palautettu sekä lisätty Hiiskoskelle kohde Koskenkorva. Kohteet luokiteltiin kahteen ryhmään niiden arvon mukaan. Laivaväylien turvalaitteet Turvalaitteiden tilatarpeet ja ristiriidat lomarakennusten kanssa on selvitetty Liikenneviraston kanssa. Heinäluodolle osoitettua uutta rakennuspaikkaa on tämän johdosta siirretty ja Majaniemessä olevaa rakennuspaikka kavennettu. Pohjavesialueet Pohjavesialueen määräys muutetaan muotoon: ”Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua ympäristösuojelulain 1. luvun 7 § ja 8 § tarkoitettuja seurauksia. Alueella toimittaessa on lisäksi erityisesti otettava huomioon vesilain 2. luvun 15 § ja 3. luvun 2 §.” Kohtuullistaminen Kohtuullistamista käytetään rajoitetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että osoitetaan 1/2 muodostuvasta rakennusoikeudesta kaavaan. Tämän jälkeen rakennusoikeus pyöristetään alaspäin. Tämä tarkoittaa, että yhdelle tilalle osoitetaan 2 uutta lomarakennuspaikkaa ja kahdelle tilalle yksi. Yhteensä siis uusia rakennuspaikkoja tulee tämän johdosta 4 enemmän. 29 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Jakokuntien rakennusoikeus Jakokunnille osoitetaan mitoituksen mukainen rakennusoikeus. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan tämän johdosta 13 kpl. Hovatta Hovatta saareen lisätään SL-merkintä ELY-keskuksen inventoinnin perusteella. Kyyrönniemi Kyyrönniemen SL-aluetta laajennetaan, Muinaisjäännöksen merkitseminen olemassa olevalle rakennetulle tontille Niiltä osin kun muinaisjäännösalueet sijoittuvat rakennetuille rakennuspaikoille, on ne merkitty osa-alue merkinnällä ja museoviraston esittämällä kaavamääräyksellä: ”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295l63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto.” Näiden lisäksi on tehty useita pienempiä muutoksia lähinnä muistutusten perusteella. 84:stä muistutuksesta 30 kpl johti muutokseen. Liitteessä 12 on esitetty kartta, jossa kuvattu muistutusten sijainti ja vaikutus. Osa muistutuksista johtuvista muutoksista ovat mainittu jo edellä. Lisäksi kartassa on esitetty muutokset, jotka eivät ole tulleet muistutusten perusteella. 6.3 Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. – 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta II saatiin 10 lausuntoa ja 45 muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset: • Tilalla 250-438-1-62 oleva RA rakennuspaikka muutetaan RA-3 rakennuspaikaksi • Koivusaari, Laitasaari – Sumppu ja Tiakkasaaret muutetaan SL-alueiksi ja mahdollinen rakennusoikeus osoitetaan korvattaviksi rakennuspaikoiksi • Metsäpirtin SL-alue muutetaan MY-1 –merkinnäksi • Pohjavesialueen kaavamääräys muutetaan muotoon: “Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen tai muu maankäyttö, josta voi olla ympäristösuojelulain 1 luvun 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet)” • Rakennussuojelukohteiden sr-2 kaavamääräykseen lisätään: “Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen.” • Tiloilla 260-416-2-94, 260-404-9-42 ja 248-408-11-59 olevia rakennuspaikkoja laajennetaan • Tilan 260-422-4-17 rakennuspaikkoja siirretään • Tilalle lisätään 1 uusi lomarakennuspaikka • Vanhahovin MY-1 –alueen rajausta kavennetaan • Tilalle 260-404-8-79 osoitettu rakennuspaikka siirretään tilalle 260-404-8-78 Kaavaselostukseen on lisäksi tehty joitakin täydennyksiä johtuen mm. 1.1.2013 tapahtuneesta Kiteen kaupungin ja Kesälahden kuntien välisestä kuntaliitoksesta. Tämän jälkeen kaupungin valtuusto hyväksyi Oriveden rantaosayleiskaava 25.2.2013. Kaavasta tehtiin 6 valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista oli Museovirasto, jonka valituksen mukaan kaava ei arkeologisten selvitysten osalta perustunut riittäviin selvityksiin. Hallintooikeus päätti tämän johdosta kumota valtuuston tekemän päätöksen. Hallinto-oikeus ei käsitellyt muita valituksia. Kesällä 2014 laadittiin arkeologinen inventointi. Kaavaprosessia jatkettiin vuoden 2014 lopussa tavoitteena saada kaava lainvoimaiseksi. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 30 6.4 Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset Mikroliitti Oy laati alueelle arkeologisen inventoinnin kesällä 2014. Valtuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehtiin useita muutoksia (LIITE 16). Muutokset johtuivat pääasiassa alueelta löytyneistä arkeologisista arvoista, joiden johdosta tehtiin seuraavia muutoksia: • 3 uutta RA –rakennuspaikkaa siirrettiin löytyneiden muinaisjäännösten kohdalta ja osoitettiin uudet SM-alueet/kohteet • Lisäksi osoitettiin 3 uutta muinaisjäännöstä • rajattiin yksi sm-alue uudelleen • kaavaselostukseen täsmennettiin arvokkaat kohteet • arvioidaan kaavan vaikutukset muinaisjäännöksiin Lisäksi uudet perustetut suojelualueet osoitettiin kaavaan (Kyyrönniemi ja Ansoniemi). Myönnettyjen poikkeamislupien mukaiset käyttötarkoituksen muutokset huomioitiin kaavassa, joiden perusteella viisi RA rakennuspaikkaa muutettiin A-rakennuspaikaksi. Osoitettiin uusi RA-10 –merkintä, joka mahdollistaa kahden päärakennuksen rakentamisen yhdelle rakennuspaikalle hieman pienemmällä kokonaisrakennusoikeudella. Poikkeustilanteessa kyseinen merkintä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi seuraavasta syystä: Maanomistaja on hakenut tilan pohjoisosaan poikkeamislupaa. Kyseiseen paikkaan on myönnetty poikkeamislupa (-96) ja rakennuslupa (-98) lomarakennukselle. Luvat kuitenkin vanhenivat vuonna 2003 silloisten omistajien sairastuttua. Perinnönjaossa kyseiselle paikalle oli määritetty lomarakennuspaikka, jota ei olisi voitu kaavan mukaan toteuttaa. Kyseinen merkintä ei lisää rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetreinä, eikä käytännössä vähennä vapaanyhtenäisen rantaviivan määrää. Kaavamääräyksiä täsmennettiin lisäksi seuraavasti: Viittaus jätevesiasetukseen 209/2011 poistettiin. RA –rakennuspaikkojen määräystä täsmennettiin siten, että kullekin rakennuspaikalla voidaan rakentaa ainoastaan 1 lomarakennus. 31 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Rantaosayleiskaavalla on yhteen sovitettu tavoitteiden mukaisesti maanomistajien kohtuullinen uudisrakennusoikeus, luontoarvot, virkistysarvot ja -mahdollisuudet, arvokkaat muinaisjäännökset, rakennuskulttuuri, maa- ja metsätalous, olemassa oleva asutus ja yhdyskuntarakenne. Merkittävin asia, jota oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla yleensä muutetaan nykytilanteeseen verrattuna, on uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen. Näin on myös Oriveden rantaosayleiskaavassa. Lähtötilanteessa alueen rakentamistiheys on 4,57 rp/muunnettu rantaviivakilometri ja kaavan toteutumisen jälkeen rakentamistiheys on 5,93 rp/mrvkm. Liitteessä 8 on esitetty tarkempi kuntakohtainen tilasto. 7.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava antaa mahdollisuuden useamman rantarakennuspaikan rakentamiseen kuin erillinen poikkeamislupamenettely, jonka perusteella suunnittelualueen rakentaminen tapahtuisi ilman oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa. Tämä on myös syy miksi oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja laaditaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ranta-alueiden suunnittelutarpeesta seuraavaa: ”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. (MRL 72 §).” Maankäyttö- ja rakennuslain ”henki” on tässä se, että suunnittelemalla kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti voidaan rakentaa enemmän kuin erillisillä poikkeamisluvilla. Tätä voidaan pitää myös ”maalaisjärjellä” ajateltuna järkevänä ajatuksena. Yksittäisten poikkeamislupien myötä rakentaminen tulisi suunnittelemattomasti hajalleen pirstoen vapaan yhtenäisen rantaviivan. Tällöin myös laaja-alaiset tai yksittäiset luonto- ja muut ympäristöarvot jäisivät joko kokonaan tai osin huomioimatta. 7.2Rakennusoikeuslaskelma Rantarakennuspaikkojen tilakohtainen lukumäärä perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan (LIITE 7). Rakennusoikeutta muodostuu sitä enemmän mitä enemmän tilalla on ns. muunnettua rantaviivaa. Rakennusoikeutta kuluttaa tilalle rakennetut ja tilasta vuoden 1959 jälkeen lohkotut rakennuspaikat. Mikäli tilan rantaviiva on kapeassa niemessä tai lahdessa rantaviivaa muunnetaan mitoitusperiaatteiden mukaisilla pienennyskertoimilla. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan rannan rakennettavuus. Rantojen rakennuskelpoisuuden luokittelua on kuvattu kohdassa 3.2 ”Selvitys suunnittelualueen oloista”. Rakennusoikeuslaskelmassa on esitetty jokaisen mitoitettavalla alueella olevan tilan rantaviivan pituus, muunnetun rantaviivan pituus, alueella käytetty mitoitusluku, rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus, jäljellä oleva rakennusoikeus sekä kaavakarttaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä. Mikäli kaavakartta ja rakennusoikeuslaskelman mukainen laskennallinen jäljellä oleva rantarakennusoikeus poikkeavat, on siitä esitetty perusteet laskelman ”huom”-kentässä. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Tila on valtion omistama suojelualue tms. Tilan rakennusoikeus korvattu maanomistajalle aiemmin Tilalla voimassa oleva ranta-asemakaava Tilalla muodostunut rakennusoikeus huomioitu muissa kaavoissa Tilan rakennusoikeutta siirretty tälle tilalle Tilan rakennusoikeutta siirretty toiselle saman maanomistajan tilalle Emätilan rakennusoikeus osoitettu kohtuullistamisperiaatteen mukaan Tila on lohkottu rakennuspaikaksi Tilan rakennusoikeutta ei merkitä, koska tilan muoto/maasto ei sovellu rakennuspaikaksi Tila on rakentamaton ja lohkomaton emätila Tilan rakennusoikeus merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi Huom-kentän numero vastaa yllä esitettyä numerointia. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 32 7.3Aluevaraukset Merkittävä osa suunnittelualueesta säilyy edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Alla esitetyssä taulukossa on esitetty kaavaan merkittyjen maankäyttöluokkien jakautuminen. Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot. Taulukko 23. Aluevaraustilastot Kaavamerkintä PA koko (ha) % Koko W 14373,6 78,63 % M 2678,7 14,79 % SL 416 2,28 % RA 294,3 1,61 % MY 83,3 0,46 % A 96,6 0,53 % MY-1 42,6 0,21 % MA 27,5 0,15 % RA-9 12,2 0,07 % RA-3 12,4 0,07 % SM 3,7 0,02 % RA-1 45,2 0,25 % VR 6,8 0,04 % RA-4 4,2 0,02 % RA-2 4,1 0,02 % VV 2,8 0,02 % RA/s 3,8 0,02 % A-9 1,8 0,01 % LV 1,9 0,01 % RM 1,3 0,01 % AT 1,8 0,01 % RA-10 0,9 0,00 % A/s 0,8 0,00 % VV-1 0,4 0,00 % 18115,9 100,00 % Yhteensä 7.3.1Lomarakentaminen Rantaosayleiskaavalla muodostuu uusia lomarakennuspaikkoja (RA) yhteensä 222 kpl. Lisäksi on osoitettu 11 luontoarvojen perusteella korvattavaa rakennuspaikkaa. 33 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 24. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon ja siten, että rakentaminen ei merkittävästi heikennä luonto-, maisema-, kulttuurihistoriatai muita ympäristöarvoja. Rakennuspaikat on sijoitettu karttatarkastelun, viistoilmakuvien sekä tarvittaessa maastokäyntien perusteella. Mitoitusperiaatteiden perusteella rakennusoikeus muodostui pääasiassa erittäin hyvin rakennettaville alueille. Joillakin paikoilla rakennuspaikkojen sijoittamista rajoitti alava ranta tai jyrkkä kallioinen ranta. Merkittävimmät määrät uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu Puhossalon alueelle Majasaaren eteläpuolelle. Tämä johtuu siitä, että rakennusoikeutta on siirretty Majasaaresta sekä muista lähisaarista mantereelle. Kuva 25. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 34 Kuva 26. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista Lomarakennuspaikan maksimirakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tämä tarkoittaa, että yli 2 500 m² kokoisella rakennuspaikalla rakennusoikeus on tuo maksimi. Tästä on kuitenkin poikettu, mikäli luonto- ja maisemaolosuhteet antavat tähän aihetta. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: • Rakennuspaikka sijoittuu yli hehtaarin kokoiseen pieneen saareen tai kapeaan niemeen (RA-1 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin saarissa maksimissaan 80 k-m² ja mantereella 120 k-m². • Rakennuspaikka sijoittuu alle hehtaarin kokoiseen saareen (RA-3 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu merkittävästi rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. • Lomarakennuspaikka sijoittuu luhtaisella alueella olevalle erillisille pinta-alaltaan sellaiselle kohoumalle, joka merkittävästi rajoittaa rakentamista (RA-4 alueet). Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan: “Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pintaalasta kuitenkin enintään 100 k-m².” • Rakennuspaikka sijoittuu luonnonarvoiltaan herkälle alueelle (RA-2). Tällaisia rakennuspaikkoja on osoitettu muutama. Alueen kaavamääräys on seuraava: “Merkinnällä osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä muiden toimintojen osalta, tulee selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli alueen luonnonarvoihin ei ole esitettävissä riittäviä selvityksiä, ei uusia toimintoja voida alueella toteuttaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pintaalasta kuitenkin enintään 150 k-m².” Alueen ainoa matkailupalvelujen merkintä (RM), on osoitettu Suoparsaaressa sijaitsevaan Karjalan Helmen lomakylän alueelle. RM- alueen uudisrakentaminen vaatii asemakaavan laatimista. Lisäksi Ansolahteen on osoitettu RA-10 –merkintä, jonka perusteet on esitetty kohdassa 6.4. 35 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 27. Virkistysalueet 7.3.2Asuinrakentaminen Rantaosayleiskaavaan on merkitty yhteensä 110 asuinrakennuspaikkaa (A) voimassa ole-vien rakennus- ja poikkeamislupien mukaisesti. Kaavaan ei varsinaisesti merkitä uusia asuinrakennuspaikkoja. Sen sijaan kaavaan merkitään yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia vyöhykkeitä, joilla lomarakennuspaikkoja voidaan sallia muutettavaksi asuinrakennuskäyttöön. Tällaisia vyöhykkeitä on merkitty Puhoksen pohjoispuolelle sekä Tolosenmäen länsipuolelle. Näillä alueilla etäisyydet palveluihin ovat kohtuulliset sekä viemäröinnin ulottaminen alueelle vielä jokseenkin tarkoituksenmukaista. Asuinrakennuspaikoilla rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta ja kuitenkin enimmillään 400 k-m². Suurimman sallitun rakennusoikeuden saa kuitenkin ylittää maa- tai metsätalouden tuotantorakennuksilla. Tällä on haluttu mahdollistaa maatilojen uudisrakentamismahdollisuudet. 7.3.3Virkistys Laajuudeltaan ja saavutettavuudeltaan merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat alueet ovat Parppeinlammen ympärillä, johon merkitty myös olemassa olevat virkistysreitit. Kyseinen alue on tosin merkitty pääosin suojelualueeksi (SL). Kiteen kaupungin omistamalta tilalta Hietaniemi 2 rakennuspaikkaa on siirretty muualle ja kolme jätetty merkitsemättä kokonaan virkistysarvojen turvaamiseksi. Alueella olevat jakokuntien saaret ovat olleet osin virkistyskäytössä jo aiemmin. Tällaisia saaria on merkitty virkistysalueiksi (VR). Virkistyskäyttöön merkittyjä saaria ovat Kiimasaari, Hoikkaluoto, Tapparasaaret, Keikko, Laitasaari ja Sumppu. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 36 Kuva 28. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa Kuva 29. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa 37 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 7.3.4 Maa- ja metsätalous Suurin osa noin 72 % suunnittelualueen maa-alueista on maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavaalue on rajattu siten, että se ulottuu 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukainen ranta-alueen ulottuvuus on oikeuskäytännön mukaan 200 – 300 metriä. Näin ollen rantayleiskaava-alueen M-alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista. Tavanomaisen maa- ja metsätalousalueen lisäksi on merkitty muita maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Arvokkaat kohteet ovat tulleet esiin luonto- ja maisemaselvityksessä sekä mahdollisesti viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Näitä on kuvattu tarkemmin alla kohdassa 7.3.5 “luonto- ja maisema”. 7.3.5 Luonto – ja maisema Arvokkaiden luonto- ja maisemakohteiden merkinnät perustuvat kaava-alueelta laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen. Mikäli selvityksen suosituksesta on poikettu, on perusteet poikkeamiselle esitetty alla. MY-1-alueiksi on merkitty alueet, joilla on lajistollisia arvoja ja joita kaavalla pyritään turvaamaan. Kaavamääräyksen mukaan alueen metsänhakkuu tulee suorittaa alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Pääsääntöisesti MY-1-alueita ovat alueen valkoselkätikkametsät. MY-alueet sijoittuvat maisemallisesti aroille alueille kuten kapeisiin niemiin, pieniin saariin, jyrkkäpiirteisille rannoille yms. Näillä alueilla maisemaa merkittävästi muuttavat toimenpiteet, mm. puiden kaataminen, on kielletty ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset maakunnallisesti ja kansallisesti arvokkaat harju- ja moreenimuodostumat on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. MY- ja MY-1 alueita merkittävämmät kohteet on merkitty luo tai SL –merkinnöin. Luonto- ja maisemaselvityksen maankäyttösuosituksesta poiketen seuraavia kohteita ei ole merkitty kaavaan tai ne on merkitty jollain muulla merkinnällä kuin mitä luonto- ja maisemaselvityksessä on suositeltu. Poikkeaminen perustuu Rambollin biologin näkemyksiin sekä ELY-keskuksen maastoinventointiin syksyllä 2011 sekä 2012: • Päivölän rantalehto -- Aluetta on suositeltu luo-kohteeksi. Alue on kuitenkin ojitettu, eikä kohde ole luonnontilainen. Ei merkitä kaavaan. • Heinäluoto -- Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kaavaan luoalueeksi siten, että saaren keskiosissa sijaitseva ojitusalue, jolla puuston kasvu on selvästi elpynyt, jätetään luo-rajauksen ulkopuolelle. • Taanislahden pohjukka, Kiviniemi -- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Taanislahden pohjukka merkitään kuitenkin kaavaan luo-alueeksi, sillä alueella on merkittävän kokoinen naurulokkikolonia, jossa pesii lisäksi pikkulokkeja. • Haaporanta Heinoniemen koillisranta -- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Haaporanta merkitään kuitenkin kaavaan luoalueeksi, sillä alueella pesii monipuolinen lintulajisto. • Asikon Härkölampi -- Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kuitenkin kaavaan SL-alueeksi, sillä se on maakuntakaavassa osoitettu S-alueeksi. • Hietaniemensuo -- Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Alue merkitään kuitenkin kaavaan luo-alueeksi, sillä saranevat on luontotyyppien uhanalaistarkastelussa määritetty vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi Etelä-Suomessa. • Palkanniemenlehto -- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alueen puusto on nuorta ja lehdon läpi kulkee perattu puro; kohde ei ole luonnontilainen eikä lajistoltaan merkittävä. Ei merkitä kaavaan. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 38 • Lapinlahden luhta ja tulvametsä -- Alue on suositeltu MY/luo-kohteeksi. Puuston ja kasvillisuuden perusteella kohde voidaan määritellä luhdaksi ja alueen luontoarvot ovat melko tavanomaiset. Osa alueesta on myös ojitettu ja menettänyt luonnontilansa. Ei merkitä kaavaan. • Linderberginniemen lehto -- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alue merkitään kaavaan MY-1-alueeksi. • Lintumäenniemen lehto -- Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Lehto ei kuitenkaan ole luonnontilainen, sillä alueella on tehty kotitarvehakkuita. Aluetta ei merkitä kaavaan. • Suuren Pehessaaren pikkutikkametsä -- Suuri-Pehessaaren SL-alue rajataan laajemmaksi. Alueella on metsäluonnon suojelun kannalta arvokasta tuoreen kangasmetsän, lehtomaisen kangasmetsän ja lehtojen paikoin runsaslahopuista, järeähköä sekametsää (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, raita, pihlaja, tuomi). Keskiosassa on muutamia melko järeitä runkolehmuksia ja siellä täällä nuoria lehmuksia ja lehmuksen vesoja. Lehtokasveja ovat luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mm. lehtokuusama, näsiä, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Luontoselvityksessä on pikkutikan pesä, lisäksi jonkin verran valkoselkätikan syöntijälkiä. • Kieliniemen (luo) lehto ja ruohokorpi -- Alue rajataan hiukan leveämmäksi, jolloin rajaus sisältää purouoman sivuilta koivuvaltaista, jonkin verran lahopuista sekametsää ja järeitä tervaleppiä. • Pirttisaaren Katihkalahden MY-1 metsä -- Alue rajataan vain tilan 4:36 puolelle. Tilanrajan pohjoispuolella on vain istutettua kuusikkoa ja koivikkoa vanhoilla pellon pohjilla. Saarelan tilan puolella on lehtolaikkuista tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää, (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, pihlaja, raita, tuomi). Lehtokasviston osalta alueella on luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mustakonnanmarja. • Ikolansaaren Huotinniemen MY-1 –alueen (tikka- ja lehtometsää) -- Alueen rajausta muutetaan länsireunastaan. Alueella on järeähköä koivuvaltaista sekametsää, haaparyhmiä, osin hyvin järeitäkin, mänty, kuusi, harmaaleppä, pihlaja, raita, tuomi ja rantavyöhykkeellä tervaleppä. Harjanteella on noin 20 lehmusta, 2-5 m korkeita, sekä lehmusvesoja. Lehtokuusama ja mustakonnanmarja edustavat lehtokasvistoa. Valkoselkätikan syöntijälkiä on paikoin. • Ikolansaaren Metsäpirtin tikka- ja lehtometsä -- Alue rajataan uudelleen. Rajaus käsittää luonnontilaista tai lähes luonnontilaista tuoreen ja lehtomaisen kangasmetsän, kuivahkojen lehtojen ja tuoreiden lehtojen osin melko järeää lehtisekametsää, jossa on runsaasti haapaa, runsaslahopuisia harmaaleppävaltaisia osia sekä koivua, raitaa ja tuomea. Pohjoisosaan alue vaihettuu mäntyvaltaiseksi. Alueella on tikkojen koloja sekä valkoselkätikan syöntijälkiä. Lehtokasvistoa mm. lehtokuusama ja mustakonnanmarja. Myös tikkaselvityksessä on todettu valkoselkätikan tuoreita syöntijälkiä. Esitetään SL-merkintää. Metsäpirtin rantaan jää RA-2. • Hietaniemi -- Luonto- ja maisemaselvityksessä osa alueesta on suositeltu merkittäväksi MY-merkinnällä. Metsähallitus on kuitenkin hankkinut osan alueesta suojelutarkoituksiin. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on tutkittu laajemmin alueen suojelullisia arvoja ja päädytty merkitsemään MY-alueeksi suositeltua aluetta laajempi alue suojelualueeksi (SL). • Vanhanhovin lehto, tikkametsä, tervaleppäkorpi ja luhta -- Luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen jälkeen alueelle on tehty metsänhakkuu toimenpiteitä. Alueen arvot tarkastettu ELY-keskuksen toimesta maastossa keväällä 2012. Maastokäynnin perusteella alue rajataan uudelleen ja merkitään MY-alueena. Alueella on valkoselkätikan reviiriä ja luontotyyppiä. • Koivusaari, Laitasaari – Sumppu ja Tiakkasaaret -- Alueet osoitetaan SL-alueiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Perustelut on esitetty kohdassa 7.3.6 39 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 7.3.6Luonnonsuojelu Rantaosayleiskaavaan on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL) kaikki olemassa olevat suojelualueet sekä suojeluohjelmienalueet, jotka ovat olleet tiedossa 2.1.2015. Lisäksi uusiksi luonnonsuojelualueiksi on ehdotettu seuraavia alueita: Kohteen nimi Luontoselvityksen maankäyttösuositus Merkintä Papinsaarten luodot MY SL ELY Asikon Härkölampi luo SL Maakuntakaavan S Suurikivi Muljulanselän eteläosassa SL SL 20 naurulokkia 0,06 Papinsaarten luodot SL SL Kalatiira, selkälokki, lokit, kuikka 0,32 Laikkokallio SL SL 50 naurulokkia 0,19 Johno SL SL Selkälokki 0,20 Jauhosaaret SL SL Selkälokki 0,40 Hiekkalahden kaksi nimetöntä pikkuluotoa SL SL Selkälokki, kalatiira 0,15 Asikkolammen pohjoisrannan rantaluhta ja kaksi pikkusaarta SL SL 80 naurulokkia 1,33 Asikkolammen nimetön saari SL SL 50 naurulokkia 0,30 Kuusisaari SL SL Selkälokki 0,34 Rajasaari - SL Lintuluoto 1,24 Rajasaaren länsipuolinen luoto - SL Lintuluoto 0,07 Tirrikallio - SL Kalatiira, Harmaalokki 0,05 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,08 MY SL Osa valtion omistuksessa, perusteltu kokonaisuus Suuri Pehessaari lehto- ja tikkametsä - SL ELYn inventointi 2011 7,58 Metsäpirtin (laitumet,) tikka- ja lehtometsä - SL ELYn inventointi 2011 5,00 Papinsaarten luodot - SL ELYn inventointi 2011 0,02 Römyluoto - SL Kalatiiran ja naurulokin pesimäluoto 0,04 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,04 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,05 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,03 Tiirinlinna - SL Kalatiira, naurulokki 0,03 Hovatta saaren itäosa - SL Valkoselkätikka Hietaniemi Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Peruste Pinta-ala (ha) 0,34 18,09 44,57 3,4 40 Laitasaari - Sumppu - SL Edustava näyte sisävesien luonnontilaisten harjusaarten luontotyypistä. 5,3 Koivusaari - SL Valkoselkätikan ravintoreviiriä. Valkoselkätikan ja palokärjen syöntijälkiä 1,6 SL Luonnontilaista, varttunutta, lehtipuuvaltaista sekametsää, pääasiassa haapaa ja koivua. Lahopuuta on melko runsaasti. Suuremmassa saaressa on kuivaa keskiravinteista lehtoa ja lehtomaista kangasta. 1,6 Tiakkasaaret - Ehdotetut alueet perustuvat laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen sekä viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin ja ELY-keskuksen laatimiin täydennysinventointeihin. 7.3.7Liikenne Rantaosayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat laivaväylät, moottorikelkkareitit sekä virkistysreitit. Teitä ei ole osoitettu kaavakartassa, koska ne ovat rantaosayleiskaavan kannalta merkityksettömiä eli niihin ei tehdä muutoksia ja ne näkyvät joka tapauksessa pohjakartasta. 7.3.8Palvelut Kaavaan ei ole merkitty palvelualueita. Alueella on kolme kylätaloa, jotka on merkitty kaavaan AT-merkinnällä palvelemaan kyläyhteisöjen tarpeita. 7.3.9 Kulttuuriympäristön suojelu Muinaisjäännösrekisterin mukaiset sekä kesällä 2014 laaditun arkeologisen inventoinnin mukaiset muinaisjäännökset on osoitettu kaavaan muinaisjäännöksinä. Näiden lisäksi on osoitettu /smerkinnällä toisen maailmansodan aikaisia kohteita (LIITE 6). Uudet rakennuspaikat on siirretty lähtökohtaisesti näiden alueiden ulkopuolelle. Kohteiden merkitsemistapa on sovittu Muinaismuistolain 13 §:n mukaisessa neuvottelussa. Kohteen 14 osalta todettiin, että se on dokumentoitu riittävällä tavalla inventoinnissa, eikä sitä tämän johdosta ole tarpeen osoittaa kaavaan muinaisjäännöksenä. 7.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot Rantaosayleiskaavalla on pyritty turvaamaan Saimaannorpan elinmahdollisuuksien säilyminen. Käytännössä tämä on tarkoittanut pyrkimystä jättää pesimäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta. Asiaan pureuduttu syvällisemmin vaikutustenarvioinnissa sekä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa, joka on liitteenä 10. Tämän osalta kriittisimmät alueet ovat Kyyrönniemessä, jonne muodostuu rakennusoikeuslaskelman mukaan 8 kpl uusia rakennuspaikkoja. Alueen rakentamisesta ja rakentamatta jättämisestä on sovittu yhdessä alueen maanomistajien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Kyyrönniemeen ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja, vaan ne on osoitettu korvattaviksi. 7.5 Saaret ja luodot Suuret saaret, joilla ei ole luonto- tai maisemallisia arvoja on merkitty kaavaan kuten tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet eli M-alueiksi. Pienten saarten osalta metsätaloudellinen merkityksellisyys on pieni ja maisemalliset tekijät useasti tärkeitä. Tämän johdosta pienet alle puolen hehtaarin saaret on merkitty useasti MY-merkinnällä. Alle 500 m² kokoisia saaria/luotoja ei ole merkitty kaavaan mikäli, niillä ei ole erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Tällaiset arvot ovat yleensä lajistollisia. Esim. lokkiluotoja. Suojeltaviksi tarkoitetut saaret on merkitty erikseen SL-merkinnällä. 7.6 Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on listattu koko Suomea koskevia yleisiä tavoitteita alueiden käyttöön liittyen. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 3.1. Oriveden rantaosayleiskaavan kannalta VAT:sta oleellisia ja huomioituja asioita ovat: 41 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 7.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat VAT: Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Huomioitu: Kaavassa on huomioitu RKY-aineisto sekä muinaisjäännösrekisteri ja osoitettu kaavaan kyseiset kohteet. Kaava perustuu riittäviin luontoselvityksiin ja tärkeät luontoarvot on osoitettu kaavassa. Saimaannorppa on huomioitu jättämällä pesäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta sekä osoittamaan pesien lähivyöhykkeille vähemmän rakentamista. Kaavan kokonaismitoitusta on pohdittu pitkään ja päädytty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kanssa esitettyyn ratkaisuun. 7.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu VAT: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Huomioitu: Kaavaan merkitty at-1 vyöhykkeet kylä- ja taajama-alueiden lähelle, joilla suositaan asuinrakentamista. Tulvariskit on huomioitu riittävän suurilla rakentamiskorkeuksilla. 7.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet VAT: Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Huomioitu: Alueelle on jätetty merkittävä määrä rakentamiselta vapaita yhtenäisiä rantaosuuksia. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 42 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset, joita kaavan toteutuminen aiheuttaa. Rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkoituksenmukaista kuvata pelkästään kaavan toteutumisen vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Lisäksi on syytä verrata tilannetta siihen kehitykseen mikä on noin 20 vuoden päästä odotettavissa ilman, että rantaosayleiskaavaa olisi laadittu. Alla on kuvattu vaikutukset merkittävyysjärjestyksessään. 8.1 Vaikutukset rakentamisen määrään Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy noin 222 kappaleella, joka on noin 30 prosentin lisäys nykytilanteeseen nähden. Mikäli rantaosayleiskaava ei laadittaisi lainkaan, olisi tilanne se, että uusien lomarakennuspaikkojen määrä ratkaistaisiin tulevaisuudessa poikkeamislupamenettelyllä, jolloin rakentamisen määrä jäisi pienemmäksi. Poikkeamisluvin saavutettava rakentamisen määrä on aina alhaisempi kuin rantaosayleiskaavalla saavutettava rakentamisen määrä (ks. kohta 2.2 ”kaavan tarkoitus”). Todennäköisimmin lomarakennuspaikkoja ryhdytään myös rakentamaan nopeammin kuin ilman rantaosayleiskaavaa. Tämä johtuu siitä, että jokaisen tilan uusien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on selvillä. Rakentamisen määrän lisääntyminen sallitaan myös useilla olemassa olevilla rakennuspaikoilla. Maksimi rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tällöin rakennuspaikat, joilla kyseinen rakennusoikeus ei ole ylittynyt, on mahdollisuus kaavamääräysten mukaiseen lisärakentamiseen. 8.2 Vaikutukset virkistykseen Rantaosayleiskaavalla on merkittäviä vaikutuksia riittävien vapaiden ranta-alueiden säilymiseen tulevaisuudessa. Poikkeamisluvin tapahtuva rakentaminen saattaisi pikkuhiljaa pirstoa yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia. Rantaosayleiskaavalla on pystytty turvaamaan merkittävä määrä pitkiä yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia, joista osa tosin ei sovellu virkistyskäyttöön. Yli kilometrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia jää kaavan toteutumisen jälkeen 45 kpl. Merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat yhtenäiset vapaat rantaosuudet kaavassa ovat: • Majasaari ja Haukkasaari • Kyyrönniemi • Asikon saaren pohjoispuoli ja pohjoispuoliset saaret • Ikolansaaren pohjoisosa • Suoparsaaren pohjoisosa • Niinisaari • Lopolampi Erityisesti Majasaari ja Haukkasaari on nimenomaan rantaosayleiskaavoituksen ansiosta pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolella. Poikkeamisluvin uusien rakennuspaikkojen lukumäärä olisi alhaisempi, mutta todennäköistä on, että ennen pitkää esim. Majasaareen olisi tullut lomarakennuksia. Nyt rakennuspaikat on siirretty kaavalla mantereelle. Liitteessä 8 on esitetty tilastot vapaan rannan osuuksista. 43 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava Kuva 30. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa Kartassa on esitetty vain yli hehtaarin saarten vapaat yhtenäiset rannat. Näiden lisäksi on merkittävämäärä tätä pienempiä saaria, jotka jäävät vapaaksi rakentamiselta. Lisäksi on osoitettu varsinaisia virkistysalueita kohdassa ”7.3.3. virkistys” esitetyille alueille. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna vapaa yhtenäinen rantaviiva vähenee eniten seuraavilla alueilla: • Ikolansaaren lounaispuolella • Mustanojanniemessä • Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella • Suuren Pehessaaren koillisosassa Merkittävin yksittäinen virkistysarvoja heikentävä asia on Laitasaareen osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka. Rakennusoikeus muodostuu jakokunnan maa-alueelta, eikä sitä ole mahdollista siirtää toisille alueille. 8.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin 8.3.1Saimaannorppa Nykytilanteeseen nähden vesiliikenne ja jäällä liikkumineen uuden loma-asutuksen myötä lisääntyy. Erityisesti moottorikelkkailu pesimäalueiden läheisyydessä aiheuttaa pesinnälle häiriötä. Haitallisia vaikutuksia saimaannorppaan on pienennetty sillä, että saimaannorpan pesimäalueiden lähialueet ovat jääneet kaavassa vapaaksi uudisrakentamiselta, jolloin myös liikkuminen siellä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan makuu-/poikas-/vaihtopesistä ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Neljän kilometrin etäisyydellä uusia uusia lomarakennuspaikkoja 8 kpl. Viiden kilometrin etäisyydellä pesistä on osoitettu 25 uutta lomarakennuksen rakennuspaikkaa. Näistä rakennuspaikoista ainoastaan yksi on osoitettu saariin. Kaavaehdotuksen I mukaisesta ratkaisusta tehtiin Natura-arvioinnin tarveharkinta (LIITE 10), jonka päätelmä oli, että kaavaratkaisu mahdollisesti heikentää Naturan suojeluperusteena olleita arvoja. Syynä tähän oli erityisesti Kyyrönniemeen osoitettu yksi uusi asuinrakennuspaikka, joka sijoittuu lähelle norpan vanhaa pesäpaikkaa. Tämän johdosta kaavaehdotuksesta II kyseinen rakennuspaikka on poistettu ja se on merkitty korvattavaksi. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 44 Kuva 31. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin Koska kaavalla ei voida puuttua rakennuspaikan käyttöön ja käyttäjiin, on mahdollista, että kyseinen rakennuspaikka olisi ollut vaaraksi kyseiselle pesälle. Kyyrönniemestä on jätetty 8 uutta rakennuspaikkaa merkitsemättä ja merkitty ne korvattaviksi. Kokonaisuudessaan kaavaratkaisulla on pyritty edistämään saimaannorpan elinolosuhteita tulevaisuudessa. 8.3.2Muut Kaavan toteuttamisen jälkeen vesiliikenne ja tämän seurauksena lintuluodoille ja –saarille rantautuminen lisääntyy. Tällä saattaa olla vaikutusta koloniapesijöiden, kuten lokkien ja tiirojen, viihtymiseen alueella. Muihin uhanalaisiin tai huomionarvoisiin lajeihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia, sillä uhanalaisten lajien elinympäristöt on pystytty ottamaan huomioon kaavaratkaisussa ja niiden säilyminen turvaamaan asianmukaisin kaavamerkinnöin tai jättämään riittävät suojaetäisyydet rakentamiselle varattuihin alueisiin. 8.4 Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin Kaavaan on merkitty kaikki 2.1.2015 tiedossa olleet luonnonsuojelualueet (SL). Uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotetut alueet perustuvat luonto- ja maisemaselvitykseen sekä kaavaprosessin edetessä käytyihin neuvotteluihin ELY-keskuksen kanssa sekä ELY-keskuksen tekemiin lisäinventointeihin. Näin olleen alueen suojelullisista arvoista on saatu kokonaiskuva ja se on merkitty kaavaan siten, että kaava edistää luonnonsuojelun toteutumista. Mikäli luonnonsuojelualueet sijoittuvat yksityisen maanomistajan alueille, maksaa valtio niistä korvauksen. Näin ollen suojelun käytännön toteutuminen on lähes varmaa. Luonnonsuojelualueiden lisäksi on merkitty vähemmän arvokkaita luontokohteita, jotka eivät täytä luonnonsuojelualueiden kriteerejä. Nämä luontokohteet on otettu kaavaratkaisussa huomioon merkitsemällä ne joko luo- tai MY-kohteiksi. MY-kohteita turvaa lisäksi kaavamääräys, jonka mukaan puuston hakkuu näillä kohteilla edellyttää MRL:n 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Näillä alueilla maanomistaja ei saa alueen käytön mahdollisesta rajoittamisesta korvausta, joka saattaa vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen. 45 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 8.5 Maisemalliset vaikutukset Nykytilanteeseen nähden kaavalla ei merkittävästi muuteta maisemallisia olosuhteita, koska rantarakentaminen ei pääsääntöisesti näy maisemassa. Eniten maisema muuttuu sellaisilla alueilla, joissa ei ole aiemmin ollut rakentamista, eikä puustoa eikä kasvillisuutta ja joihin nyt osoitetaan rakentamista. Mitä suurempi uudisrakentamisen määrä on suhteessa kasvillisuuden puuttumiseen sitä suurempi on maisemallinen vaikutus. Eniten maisemallisia vaikutuksia muodostuu Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella, johon on osoitettu merkittävä määrä uusia lomarakennuspaikkoja. Alueen puusto on kuitenkin pääosin melko peittävää. Toinen hieman vastaavan tyyppinen alue on Ikolansaaren luoteisosassa. Maisemallisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää merkittävinä nykytilanteeseen nähden. Kuva 32. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla) Verrattaessa tilannetta 20 vuoden kuluttua vallitsevaan tilanteeseen ilman rantaosayleiskaavaa, voidaan kaavaratkaisua pitää maisema-arvot paremmin turvaavana, koska rakentaminen on pyritty sijoittamaan peitteiseen maastoon ja rakentamisen soveltuvuudesta maisemaan on annettu erityisiä määräyksiä. Paljaille kallioalueille ja kapeisiin niemiin ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. 8.6 Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Lomarakentamisen määrän lisääntyminen on yleensäkin ottaen ominaisuuksiltaan sellaista, että se hajauttaa yhdyskuntarakennetta: rakentaminen sijoittuu etäälle taajamista, palveluista, kunnallistekniikasta ja mahdollisesti tiestöstä. Näin ollen kaiken näin laajalla alueella tapahtuvan lomarakentamisen lisääntymisen voidaan sanoa hajauttavan yhdyskuntarakennetta. Kehitys olisi yhdyskuntarakenteen kannalta vielä haitallisempaa, mikäli sama rakentamisen määrä sijoittuisi alueelle suunnittelemattomasti, vaikkakin poikkeamisluvin tapahtuva rakentamisen määrä olisi hieman alhaisempi. Hajallaan oleva asuinrakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta huonompi vaihtoehto kuin hajallaan oleva lomarakentaminen. Tämä siksi, että asuinrakennuksia käytetään säännöllisesti. Yhdyskuntarakenteen hajautumista on pyritty tämän johdosta ehkäisemään määrittämällä alueet, joilla lomarakennuspaikkojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisaa. Tällaisia alueita ovat taajamien lähialueet. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 46 Näin ollen verrattaessa toteutunutta kaava nykytilanteeseen nähden, voidaan sanoa yhdyskuntarakenteen hajautuvan. Sen sijaan verrattaessa tilannetta 20 vuoden kuluttua vallitsevaan tilanteeseen ilman rantaosayleiskaavaa, voidaan kaavaratkaisua pitää yhdyskuntarakenteen kannalta parempana. 8.7 Vaikutukset kunnallistalouteen Lomarakennuspaikkojen luonne on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ennen lomarakennukset olivat vaatimattomampia. Nykyisin lomarakennukset täyttävät teknisiltä ominaisuuksiltaan useasti vakituisen asunnon vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että lomarakennuspaikalla vietetään enemmän aikaa ja muuttaminen lomarakennuspaikalle asumaan vakituisesti on mahdollista. Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia. Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laajaa ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi. Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia ja vanhuspalveluja, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen käyttöön (Koski 2007). Vakituisesti alueelle muuttavat asukkaat maksavat ko. kuntaan myös veroja ja tätä kautta tuovat tuloja. Alkuvaiheessa lieneekin siten, että ilmiöstä seuraa kunnalle enemmän tuloja kuin menoja. Kuitenkin pitkällä aikavälillä tilanne kääntynee toisinpäin. 8.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä. Kaavaratkaisulla ei pyritä purkamaan olemassa olevia rakennuksia. Kulttuurihistorian kannalta merkittävät rakennukset on merkitty kaavaan pyrkien säilyttämään niiden ominaispiirteet. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan enemmän vierekkäin olemassa olevien rakennuspaikkojen kanssa kuin se sijoittuisi ilman rantaosayleiskaavaa. 8.9 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Nykyisellään suunnittelualueella on 754 kpl rakennuspaikkoja ja kaavan myötä uusia tulee 222 kpl. Kaavamääräysten mukaan vesikäymälän rakentaminen on kiellettyä ilman umpisäiliötä tai kunnallista viemäröintiä. Tämän johdosta vesistökuormitusta voidaan pitää vähäisenä. Kaavalla sijoitetaan 10 uutta lomarakennuspaikkaa pohjavesialueille. Kun rakentaminen toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti, ei pohjavesiin kohdistu haitallisia vaikutuksia. 8.10 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin Kaavalla turvataan alueen muinaisjäännösten ja muiden arvokkaiden kulttuuriperintö kohteiden säilyminen omilla merkinnöillä ja suojelumääräyksillä sekä siten, että rakentaminen on osoitettu näiden alueiden ulkopuolelle. sr-2 –kohteiden osalta, jotka eivät ole kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäviä, määräys on suositus tuoden esiin enemmän informatiivisena kohteiden arvot. 8.11 Oikeudellisia vaikutuksia 8.11.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 § 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 § 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. 47 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 8.10.2Viranomaisvaikutus Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42 § 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. 8.11.3Yleiskaavamääräykset Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41 § 1 mom.). Osayleiskaavaa voidaan käyttää kaikilla A- ja RA- alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. 8.11.4Rakentamisrajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 § 1 mom.) (ehdollinen rakentamisrajoitus). Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). 8.11.5Suojelumääräykset Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä. (MRL 41 § 2 mom.). 8.11.6Toimenpiderajoitus Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43 § 2 mom.). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128 § ja 140 §). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Jos maanomistaja ei luvan epäämisen takia voi käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla hyväkseen, hänellä on oikeus saada kunnalta korvaus aiheutuneesta vahingosta (MRL 140 § 3 mom.). 8.11.7Lunastus Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. (MRL 99 § 3 mom.). Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 48 9.TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttaminen riippuu pääasiassa yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja sekä lomarakennuspaikkojen kysynnästä ja hintatasosta. Kunnat voivat olla mukana toteuttamassa virkistysalueille sijoittuvaa rakentamista tai hankkimalla alueita itselleen. Rantaosayleiskaavan toteuttaminen ei vaadi kunnalta erityisiä toimenpiteitä. Rantaosayleiskaavassa ei ole varattuna merkittäviä alueita asemakaavoitettavaksi, joten toteuttaminen ei vaadi detaljikaavoitusta. Lahdessa 19.päivänä tammikuuta 2015 Ramboll Finland Oy 49 Matti Kautto Markus Hytönen johtava asiantuntija kaavoitusinsinööri Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava LÄHTEET Kärkkäinen, J. 2010: Oriveden rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys Museovirasto, kulttuuriympäristön rekisteriportaali (http://kulttuuriymparisto.nba.fi) Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009 -luettelo (http://www.nba.fi) Pohjois-Karjalan liitto 2007: Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 83/2004. Rautiainen, M. 2003: Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. Gummerus Kirjapaino Oy. Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo. Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 50 Yhteystiedot Tiedustelut ja valmistelu Ramboll Finland Oy Konsultin yhteyshenkilö Kaavoitusinsinööri Markus Hytönen puh. 040 721 7527 markus.hytonen@ramboll.fi Niemenkatu 73, 15140 Lahti Johtava asiantuntija Matti Kautto Puh. 0400 493 709 matti.kautto@ramboll.fi Niemenkatu 73, 15140 Lahti Valmistelun ohjauksesta vastaa Kiteen kaupunki tekninen johtaja Antti Asikainen puh. 040 105 1201 antti.asikainen@kitee.fi maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula puh. 040 105 1232 pirkka.aula@kitee.fi
© Copyright 2024