Nr.1 - Tuulet media
2016 1 näringsliv e k o n o m I f ö r e taga r e TID WEB Info om ekonomi åt alla FORUM Nr.1 TID BUSINESS BUSINESS TID TALOUSTIETO KUULUU KAIKILLE BUSINESS PRINT BUSINESS TID BUSINESS TID e l i n k e i n o t a l o u s y r i t t ä j y y s SOME Sipoo-sibbo • pornainen-borgnäs • Porvoo-Borgå • Askola • pukkila • myrskylä-mörskom • loviisa-lovisa • lapinjärvi-lappträsk tid ilmestyy ilmaisjakelulehtenä 6 kertaa vuodessa · tid publiseras som gratistidning 6ggr i året L M intukoto & aailman napa F v ågelbo & ärldens mittpunkt Kasvuyrittäjyys tuulet Innovaatiot Pakolaiset 1 Lokakuussa Porvoon keskustaan, Kauppakeskus Lundin yhteyteen auennut Marks & Spencer (M&S) Porvoo on saanut toiminnalleen mukavan startin. Asiakkaat ovat olleet palveluun erittäin tyytyväisiä ja tuotteiden hintataso on yllättänyt positiivisesti − mannermaisessa ja upeassa myymälässähän on varsin edullista. Tyytyväisiä asiakkaita ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia tuotteita Porvoon M&S-myymälästä löytyy naisten ja miesten pukeutumisen lisäksi runsas valikoima alusvaatteita, pieni herkkuosasto tulvillaan suussa sulavia brittisuosikkeja sekä kylpy- ja vartalonhoitotuotteita. − Vaatemallistojemme tunnuspiirteitä ovat hyvä laatu ja tyylikkyys, mutta hintataso on kukkarolle sopiva, kuvailee M&S Porvoon Store Manager Sanna Strandvall. Pukeutuminen lähtee alusvaatteista Belåtna kunder och utmärkta produkter pris och kvalitetsmässigt − Briteissä jopa joka kolmas nainen käyttää ketjumme alusvaatteita, kertoo Strandvall. Tarjonta on erittäin laaja ja aluspukeutumisen tuotteet, kuten monet muutkin myymälän tuotteet, sisältävät myös oivaltavaa teknologiaa. − Henkilökuntamme auttaa mielellään löytämään ne itselle ja omiin tarpeisiin sopivimmat tuotteet, vinkkaa Strandvall. Trendikästä, tyylikästä ja vaivatonta arkeen ja juhlaan Porvoon M&S-myymälässä hehkuu kevään muoti. Raita on tämän kevään must have -kuosi ja trendiväreinä toistuvat niin armeijan vihreä kuin persikka, kerma ja mintunvihreäkin. − On mahtavaa, että koko 12-henkinen henkilökuntamme puhaltaa yhteen hiileen ja meillä on yhteinen intohimo – passion for fashion. Jaamme tietoa ja vinkkejä mielellään myös asiakkaillemme, toteaa Strandvall tyytyväisenä. Trendikkäitä tuotteita löytyy myymälästä edullisesti, mikä on yllättänyt monet positiivisesti. Kiitosta asiakkaat antavat Strandvallin mukaan myös vaivattomuudesta. Esimerkiksi miesten mallistossa yhtä pukumallia lukuun ottamatta kaikki tuotteet ovat konepestäviä, seikka jota monet arvostavat suuresti. Rintaliivit alk. 14.95 € Bh från 14.95 € ma-pe / må-fre 8-20 la/lö 8-18 su/sö 10-18 Piispankatu/Biskopsgatan 21, Porvoo/Borgå 2 Omistajan käyntikortti Ägarens visitkort Miesten konepestävät puvut alk. 109,90 € Herrkostymer som tål maskintvätt från 109,90 € − Toivotan kaikki lukijat erittäin tervetulleeksi tutustumaan myymäläämme ja kevään trendeihin! Tavoitteenamme on ylittää asiakkaidemme odotukset ja ilahduttavan usein olemme palautteen perusteella tähän myös pystyneet, kannattaa tulla kokeilemaan, kutsuu Strandvall. Naisten neuleet alk. 19,95 € Damtröjor från 19,95 € Marks & Spencer, som öppnade i oktober i centrum av Borgå, i köpcentret Lundi, har fått en bra start på sin verksamhet. Kunderna har varit mycket belåtna över servicen och produkternas prisnivå har varit en positiv överraskning – i den kontinentala och anslående affären är det ju rätt så billigt. − Det är väldigt belönande då vi lyckas överskrida kundernas förväntningar, konstaterar Store Manager i Borgå Marks & Spencer Sanna Strandvall nöjt. M&S utvecklar hela tiden sitt sortiment och det är fint att kunna erbjuda innovativa produkter och nya fördelar för kunderna. Farkut alk. 29,95 € Jeans från 29,95 € − Marks & Spencer lever och utvecklas med kunderna. Tanken är att vi har kollektioner för både herrar och damer, i alla stilar och för alla tillfällen, förklarar Strandvall. Man hittar trendiga produkter billigt i affären och detta har överraskat många positivt. Enligt Strandvall tackar kunderna även för behändigheten. − Jag önskar alla läsare hjärtligt välkomna och bekanta sig med vår affär och vårens trender! Vårt mål är att överskrida våra kunders förväntningar och glädjande ofta har vi enligt responsen uppnått detta. Det lönar sig att komma och pröva, välkomnar Strandvall. 3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning Pääkirjoitus Huvudartikel Loviisalla on merellistä vetovoimaa Havet är Lovisas dragningskraft VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus Erikoisosaaja Kuukauden tilasto Kolumni Yrittäjyys Talous Maakuntapähkinä Historian ilmiö Koulun penkillä Ajattelun aihetta Itä-Uudenmaan kartanot Tapahtumapoiminnat Sana on vapaa (tulossa) s.14 Uudenmaan liitto Nylands förbund Jaakko Mikkola s.28 Koulun penkillä Från skolbänken 4 s.32 Miten saamme Itä-Uudenmaan nousuun? Hur kan vi få Östra-Nyland att resa sig? Kolumni Jouni Malmivaara Kolumni Kolumn Tervetuloa Rehtori/Toimitusjohtaja Rektor/VD Sari Gustafsson Suomeen uudet yrittäjät? S K Hyvinvoiva itä-uusmaalalainen På väg mot EU med hjälp av nätverk s.26 SF s.39 Suuntana kansainvälistyminen ÅTERKOMMANDE TEMAN Huvudartikel Spesialist Månads statistik Kolumn Företagsamhet Ekonomi Landskapet i ett nötskal Fenomenen från historien Från skolbänken Dags att tänka Herrgårdar i Östra Nyland Evenemang tips Ordet är fritt (kommande) Kaupunginjohtaja Stadsdirektör Olavi Kaleva ﺃأﻫﮬﮪھﻼ ﺑﻚ Suomen Uudet Yrittäjät? Nya företagare till Finland? s.22 ﺃأﺻﺤﺎﺏب ﺍاﻟﻤﺸﺎﺭرﻳﯾﻊ ﺍاﻟﺠﺪﻳﯾﺪﺓة ﺍاﻟﻰ ﻓﻨﻠﻨﺪﺍا؟ TID erro juttuvinkkisi tai anna palautetta sähköpostitse: lukijat@tuulet.fi tai kirjepostilla: Huvilakatu 8, 06100 Porvoo O Osallistu keskusteluun verkkolehdessämme www.tid.fi tai Facebookissa. Julkaisemme lukijoiden kirjoituksia tulevissa TIDlehdissä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta julkaisemme ainoastaan kirjoituksia, joiden yhteydessä toimitukselle on ilmoitettu kirjoittajan nimi, puhelinnumero ja kotikunta. Delta i diskussionen i vår nättidning www.tid.fi eller i Facebook. Vi publicerar läsarnas texter i kommande TID-tidningar. Du kan skriva under pseudonym, men vi publicerar enbart texter med bifogade namnuppgifter, telefonummer samt hemkommun. m du har nyhetstips eller vill ge feedback per e-post: lukijat@tuulet.fi eller per brev Villagatan 8 06100 Borgå Ilmaisjakelu/Gratisutdelning: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pukkila, Porvoo, Pornainen ja Sipoo Ilmestyy/Utkommer 2016: 06.04. 01.06. 24.08. 19.10. 03.12. Julkaisija/Utgivare: TT-Tuulet Kustannus Oy Huvilakatu 8, 06100 Porvoo www.tuulet.fi, www.tid.fi Asiakaspalvelu/Kundservice: ma-pe klo 10-15 må-fre Puhelin/Telefon: +358 (0)44 980 55 10 S-posti: lukijat@tuulet.fi Päätoimittaja/Chefredaktör: Tuula Lukić Toimittajat/Redaktörer: Leena-Kaisa Laakso Leila Toffer-Kares Kolumnistit/Kolumnister: Sari Gustafsson Jouni Malmivaara Carl Olin Ruotsinnokset/Översättningar: Jenny Törnroos AD ja myynti/Försäljning: Srba Lukić 0400 707 097 Painopaikka/Tryckort: Forssa Print ISSN 2343-3477 Kansikuva: Boomeranger Oy:n vene ja Srba Lukic "Dream town" valokuvateos A U T änk lokalt, verka globalt jattele paikallisesti, toimi globaalisti uden kynnyksellä huimaa. TIDmedian lanseerauksen äärellä olo on kuin startup-yrittäjällä - hieno, jännittävä, hurja. Klikkausjournalismi, huutavat lööpit ja talouden alamäki olivat tekijöitä, joista TID ideana lähti muutamia vuosia sitten liikkeelle. Koimme, että mediamaailmassa on tilaa uudelle konseptille, joka käsittelee taloutta, elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä pintaa syvemmältä ja samalla ymmärrettävästi ja motivoivasti. Lähtökohtamme on alueellisuus, Itä-Uusimaa. Itä-Uusimaa ei ole maailman napa, mutta yksi napa muiden joukossa ja erinomainen paikka tarkastella niin omia kuin maailman tapahtumia. Mediakonseptia kehittäessämme monet sanoivat, että talous on vaikea ja kylmä aihe. Toisaalta kaivataan objektiivista tietoa, mutta ennen kaikkea positiivisia merkkejä ja yhteisesti kannustavia teemoja. Talous koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella, ja kovan talouden rinnalla keskustellaan yhä voimakkaammin myös talouden moraalista. Tämänkin lehden kansikuva on raju, mutta kuvastaa maailman tilannetta ja taloutta. Mitä enemmän teemme yhteistyötä, sitä varmemmin hyvä lisääntyy, kuten seuraava tarina taivaasta ja helvetistäkin kertoo: Jumala vei ihmisen porisevan padan äärelle. Sen ympärillä istui riutunut joukko. Jokainen piteli nyreänä pitkää kauhaa. Kauha oli niin pitkä, ettei se kääntynyt suuhun. Jumala vei ihmisen toisenkin padan luokse. Sen ympärillä navat napsuivat, ihmiset olivat tyytyväisiä. Heilläkin oli pitkät kauhat, joilla ei pystynyt saamaan ruokaa omaan suuhun. ”Miten tämä on mahdollista?” ihminen kysyi ja Jumala vastasi: ”He ovat oppineet ruokkimaan toisiaan.” TID lähestyy taloutta, elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä monista näkökulmista ja myös Itä-Uudenmaan rajojen yli katsoen. Kaikki ei mahdu painetun lehden sivuille, joten artikkelit jatkuvat verkkolehden puolella ja vuorovaikutus tiivistyy sosiaalisessa mediassa. Tulossa on myös keskustelufoorumeita ja tapahtumia. Haluamme olla mukana luomassa yhteistyötä ja positiivista nostetta itäiselle Uudellemaalle. TT-Tuulet Kustannus Oy Intohimona sisällöntuotanto ja kokonaisten julkaisujen tuottaminen, mm. Porvoon JouluTaika sekä Porvoon Yrittäjät ry:n jäsenlehti. A tt stå på tröskeln till något nytt är en svindlande känsla. Då lanseringen av TIDmedia närmar sig, känner man sig som en startup företagare – det känns fint, spännande och häftigt. Klicknings-journalistik, skrikande löpsedlar och den ekonomiska nedförsbacken var orsakerna till, att idén om TID fick sin början för några år sedan. Vi upplevde, att det i medievärlden finns rum för ett nytt koncept, som behandlar ekonomin, näringslivet och företagandet på ett djupare plan och samtidigt på ett sätt som är lätt att förstå, samt känns motiverande. Vår utgångspunkt ligger i det lokala, i Östra-Nyland. Östra-Nyland är inte världens mittpunkt men nog en mittpunkt bland många andra och en fantastisk plats som ger möjligheter att granska såväl områdets egna som världshändelser. Då vi utvecklade vårt mediakoncept var det många som sade, att ekonomi är ett svårt och kallt ämne. Å andra sidan så behövs det objektiv information, men framför allt positiva signaler samt teman som uppmuntrar. Ekonomin berör oss alla på ett eller annat sätt och vid sidan om den hårda ekonomin diskuterar man allt mer också ekonomins moral. Den här tidningens omslagsbild är stark, men den återspeglar världssituationen och ekonomin. Ju mera samarbete vi gör, desto säkrare är det, att det goda tilltar, liksom i den följande berättelsen om himlen och helvetet: Gud förde fram människan till en puttrande gryta. Runt omkring satt en grupp utmärglade människor. Var och en höll buttert i en lång slev. Sleven var så lång att den inte gick att böja så, att man skulle kunna föra den till munnen. Gud tog människan till en annan gryta. Runt omkring den grytan satt mätta och nöjda människor. De hade också långa slevar som var så långa att de inte gick att föra till munnen. ”Hur är detta möjligt?” frågade människan och Gud svarade: ” De har lärt sig att mata varandra.” TID närmar sig ekonomin, näringslivet och företagandet ur olika synvinklar, också med blicken riktad utanför Östra-Nylands gränser. Allting ryms inte i den tryckta tidningen, så artiklarna fortsätter i nättidningen och växelverkan intensifieras i och med de sociala medierna. Också diskussionsforum och evenemang är på kommande. Vi vill vara med och skapa samarbete och ett positivt lyft för Östra-Nyland. TT Tuulet Kustannus Oy Med passion för innehållsproduktion och producerandet av hela publikationer, t ex tidningen Porvoon JouluTaika samt Borgå Företagare rf:s medlemstidning. Tuula Lukić Päätoimittaja Chefredaktör 5 Startup Tekst: Tuula Lukić Foto: Srba Lukić Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Vauhtisokeutta vai timantinhiontaa? S Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Sarah Price avasi Aalto Pitch -tilaisuuden. Pitchaus tiivistää idean 6 Laura Sorva esitteli palveluammattilaisille suunnattua digitaalista palvelua. tartup-yrityksiin ladataan Suomessa suuria odotuk- sia talouden ja työllisyyden nostattajina, mutta mikä on startup? Kun aihe nostetaan areenalle, kuuluu usein myös kriittisiä äänenpainoja vauhtisokeudesta. Startup-yrityshän tähtää tyypillisesti nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Edellytyksenä on uusi innovatiivinen liikeidea, ja tuon idean toimivuuteen täytyy saada rahoittajatkin uskomaan. Tiivistetysti startupissa on kyse nuoresta kasvuhakuisesta yrityksestä. Tiukkalinjaista määritelmää ei ole. On jopa sanottu, että startup on enemmänkin mielentila, joka saa ihmiset mukaan yrityksen toimintaan ilman varmuutta vakaudesta (Adora Cheung, talouslehti Forbesin haastattelussa 16.2.2013). Vastoin yleistä mielikuvaa, startup-yrittäjyys ei koske ainoastaan nuoria, eivätkä kaikki startup-yritykset pyöri pelkästään digimaailman pilvissä, vaikka digi on toki päivän sana. Kasvuyritysten moninaisuus kävi ilmi helmikuussa IsoBritannian Suomen suurlähetystössä järjestetyssä Aalto Pitch –tilaisuudessa (pitch, englannin kielen sanasta syöttää, myydä, mainostaa). Tiivistetyissä viiden minuutin esittelypuheissa kuultiin uusista innovaatioista, joita oli kehitelty muun muassa polkupyörien huoltopisteelle, lentävälle kameralle, huippukylmähuoneeseen, videomarkkinointiin ja bisneksen digitalisointiin. Yksi mukana olleista pitchaajista oli Laura Sorva. Hänellä on kolme yritystä, joista kuntokeskus FitFabriken linkittää hänet Itä-Uudellemaalle, Porvoon Kevätkumpuun. Kuten Laura Sorva mainitsee, kuntokeskuskin voi olla startup, jos sillä on innovaatio. Aalto Pitch –tilaisuudessa Laura Sorva esitteli kuitenkin viime kesänä perustettua, Helsinkiin rekisteröityä Mezuria Oy:tä. Puitteet olivat upeat. Iso-Britannian suurlähetystörakennus on yksi monista Helsingin Kaivopuiston eleganteista, vanhoista huviloista. Tutustuminen muihin vieraisiin alkoi jo kadunvarrella yhteisten pysäköintipulmien äärellä. Näin me toisiamme tuntematta kohtasimme Laura Sorvan, joka yllätti avoimella auttamisasenteellaan tarjoten parkkikolikoita. Ei siis oikeastaan ollut ihme, kun hetkeä myöhemmin pitchauksessa paljastui, että hänen yrityksensä ydin on asiakaskontaktissa. Mezurian innovaatiotuote on yksittäisille palveluammattilaisille suunnattu digitaalinen palvelu, jolla he pystyvät keräämään asiakaspalautetta ja suosituksia myynnin tueksi. Mezuria oli mukana tilaisuudessa, koska se kehittää parhaillaan liikeideaansa Aalto Start-Up Centerin esikiihdyttämössä. Seuraavassa Laura Sorvan ajatuksia pitching-tilaisuudesta ja startup-yrittäjyydestä. Kasvuyrittäjyys Miksi Mezuria lähti mukaan esikiihdyttä� möön? Aalto Start-Up Center on loistava ympäristö, jossa on kovaa tekemisen pöhinää. Hyvän työyhteisön lisäksi saamme sieltä aloittavalle yritykselle hyödyllisiä peruspalveluja, kuten neuvottelutilat ja IT-yhteydet. Mezurian tiimissä on kuusi yrittäjää, joten käytännön tekemistä on helpottanut konkreettinen kokoontumispaikka ja osoite, jonne postitkin ohjataan. Avokonttori on käytettävissämme 24/7. Lisäksi voimme hyödyntää eri alan ammattilaisia, joilta saamme neuvoja esimerkiksi rahoitusasioissa tai juridisissa kysymyksissä. Mitkä ovat suurimmat haasteet start� ������ up -vaiheessa? Alku on jatkuvaa tsemppaamista. Se on positiivista uuden luomista, ihmisten kanssa olemista, omaan asiaan uskomista ja samaan aikaan myös kyseenalaistamista, jatkuvaa nuoralla tanssimista. Haasteeksi voisi muodostua se, että rakastuu aivan liikaa johonkin näistä teemoista, jotka vaativat tasapainottelua. Eli on pakko olla päättäväinen, mutta kuitenkaan ei saa olla loppuun asti oikeassa asiakkaan ja liiketoiminnan kustannuksella. tyä jatkossa. Olin valmistautunut hyvin ja tiesin, mitä menin puhumaan. Melkein välittömästi sen jälkeen tiesin, mitä on tehtävä seuraavaksi. Olisin voinut miettiä näitä asioita työpöydän ääressä, mutta altistin itseni arvioinnille ja muiden palautteelle, ja se vei eniten eteenpäin. Hulluintahan olisi, että tekee pitkään jotain, mitä vain itse haluaa ja yrittää tehdä siitä bisnestä. Harrastaminen on ihan eri juttu. Palautteen vastaanottokyky ja asiakkaan kuuntelu ovat elinehtoja, ei vain minulle, vaan jokaiselle yritykselle. Mikä oli Aalto Pitch -tilaisuuden anti? Paras anti oli se, että sain hyvää palautetta palveluideastamme ja tehokkaan opin siitä, mihin startupissamme pitää keskit- Mitä startup-yrittäjän tulee pitää mie� lessä, jos hän hakeutuu kiihdyttä� möön? Aalto Start-Upissa kannattaa olla paikan päällä ja verkottua. On pidettävä mielessä, että sieltä ei saa valmiita ohjeita, vaan jokaisen on tehtävä oma menestystarinansa itse. Se, että olet siellä, ei vielä tarkoita, että onnistut bisneksessä. Jokainen yritys voi olla startup, sitä ei pitäisi liikaa kytkeä ajatukseen digistä. Pitchaus-kisassakin nähtiin, kuinka erilaisia yrityksiä voi olla mukana. Startupiin tarvitaan idea, ja tuo idea on pystyttävä ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta. On myös ajateltava, miten sillä voi tehdä rahaa. Sitten tarvitaan ensimmäinen tuote ja tiimi ja lopulta toimeenpano. Huippuidea ei ole juuri minkään arvoinen ilman kunnollista toimeenpanoa, mutta välttäväkin idea voi kehittyä arvokkaaksi liiketoiminnaksi, jos se toimeenpannaan taidokkaasti. Minkälainen prosessi on käytännössä? Aalto-yliopiston kotisivujen kautta voi täyttää hakulomakkeen ja sen perusteella kutsutaan haastatteluun. Olen jo toista kertaa kiihdyttämössä, sillä tein ensimmäisen demoversion palvelustamme reilu vuosi sitten. Nyt haimme tiimin kanssa uudella firmalla ja valmiimmalla palvelulla. Koin, että hakuprosessi oli helppoa. Olemme Open Space –palvelukonseptissa ja aloittavalle yritykselle se on edullista (100e/kk). Jos haluamme lisää palveluita, tarjolla on valtava määrä erilaisia valmennuksia ja luentoja. Open Space -sopimus on mahdollista tehdä 3+3 kuukaudeksi, jonka jälkeen voimme jatkaa seuraaviin kiihdyttämövaiheisiin. 7 Startup Laura Sorva käy säännöllisesti Porvoossa kuntosaliyrityksensä asioilla. Miten sinusta tuli yrittäjä? Ryhdyin yrittäjäksi kaksi vuotta sitten, kun naistenpäivänä 2014 perustin yrityksen Lasson Oy. Koulutukseltani olen ekonomi, kauppatieteiden maisteri vakuutustieteen pääaineesta. Olen myös yhteiskuntatieteiden maisteri hyvinvointialalta. Opiskelen koko ajan. Nyt teen sosiaalialan opintoja Tampereen yliopistolle. Työskentelin kymmenen vuotta vakuutusalalla, josta jäin opintovapaalle opiskelemaan hyvinvointipalveluiden järjestämistä. Kun työpaikalla oli menossa YT-neuvottelut, näin luontaisimman hetken miettiä uutta. Olin ollut pitkään toisen leivissä, joten oli iso muutos ryhtyä yrittäjäksi. Mutta kun yrittäjyys lopulta loksahti kohdilleen, se vei mukanaan. Mikä yrittäjyyden ydin sinusta on? Pitää rakastaa omaa tekemistä ja työtä niin paljon, että homma yrittäjänä maistuu. Mutta saman tien, kun siihen tilaan pääsee, pitää sitä intohimoa hillitä ja suunnata mielenkiinto asiakkaa- seen. On oltava myös luottamus siihen, että jos olen aina tykännyt työstä ja pärjännyt siinä, en tarvitse sen toteuttamiseen työsuhdetta. Myös muut Mezuriassa työskentelevät ovat yrittäjiä. Nautin tästä nykyisestä trendistä, että ihmiset työllistävät itse itseään ja että voimme yrittäjinä tehdä töitä tiiminä. Intohimoni on ”inhimillinen bisneksessä”. Uskon, että siellä ovat tämän hetken kuumimmat trendit. Viimeisimmät trendit ovat olleet automatisoinnissa. Mitä enemmän palveluita automatisoidaan, sitä tärkeämmiksi henkilökohtaiset kohtaamiset muodostuvat. Bisnes pitäisi aina ymmärtää asiakkaan näkökulmasta, inhimillisellä tasolla. Se edellyttää, että yritykset ovat kiinnostuneita ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan ja intresseistään. Fartblindhet eller diamantslipning I Finland förväntas startup-företagen bidra till ekonomisk tillväxt samt skapa nya arbetstillfällen, men vad är egentligen startup? Då man lyfter fram ämnet hör man ofta kritiska röster orda om fartblindhet. Ett startup-företag strävar vanligtvis efter en snabb tillväxt samt internationalisering. Förutsättningen är att man har en innovativ företagsidé och dessutom måste man också få finansiärerna att tro på idén. I korthet handlar startup om ett ungt företag som vill växa. Det finns ingen exakt definition på ordet. Det har till och med sagts, att startup är som ett sinnestillstånd som får människorna att delta i företagets verksamhet utan att vara säkra på stabiliteten. (Adora Cheung, i tidskriften Forbes intervju 16.2.2013) Tvärtemot den allmänna uppfattningen, gäller startup-företagandet inte enbart unga människor och alla startup företag snurrar inte heller enbart i digitalvärldens moln, trots att digi är dagens ord. Läs hela artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi Suurlähetystön tilaisuuden järjestäjinä olivat Aalto-yliopiston Start-Up Center, UK Trade & Investment ja Nordea. Pitchaajat kilpailivat 5000 euron palkinnosta. Voiton otti järvenpääläinen Proximi.io, joka kehittää eri paikannusteknologioita yhdistävää alustaa mobiili- ja websovelluksille. Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Kasvuyrittäjyys KasvuOpen kiidättää kasvuun I täinen Uusimaa ei suinkaan ole pussin pohjalla, mitä tulee kasvuyritysten tukemiseen. Konkreettisesti tämä näkyy maaliskuussa alkaneen Kasvu Open –kasvuyrittäjyysohjelman muodossa. Ohjelmassa yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvua asiantuntijoiden kanssa. Kasvu Open sai alkunsa keskisuomalaisten yritysten ja Jyväskylän yliopiston kauppakor- keakoulun kehittämän, kasvuun kiihdyttävän mallin pohjalta vuonna 2010, jolloin sen taustalla oli Keski-Suomen Kauppakamari. Itäiselle Uudellemaalle Kasvu Open tuotiin Kehitysyhtiö Posintran aloitteesta ensimmäisen kerran viime vuonna. - Lähtökohtana oli, että näimme alueen pk-sektorin tarpeet liiketoimintojen kehittämisessä. Monilla aloilla on halua kasvuun ja menestykseen, mutta siihen tarvitaan usein ulkopuolista sparrausapua, sanoo Posintran yrityspalvelujohtaja Fredrik Pressler. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjät ovat päätöksenteossaan usein yksin. Ei ole isoja johtoryhmiä eikä selkeitä strategioita. Kasvu Openin johtotähtenä on, että kasvu kuuluu kaikille. - Mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä valtakunnan parhaimmat asiantuntijat, niin sanotut myllärit. Prosessissa kirkastetaan liikeideaa. Tekeminen on hyvin intensiivistä, kun myllärit haastavat ja auttavat näkemään uusia mahdollisuuksia, Pressler kuvailee. Neljän päivän mittainen sparraus – ”Kasvupolku” - on maksutonta, joskin mukaan pääsemiseksi on ensin tehtävä kasvusuunnitelma ja täytettävä sähköinen hakemus. Kasvupolulle valitut yritykset saavat myös medianäkyvyyttä. Ideat kiteytetään alueellisissa pitchaus-kilpailuissa, joissa valitaan parhaat yritykset valtakunnalliseen finaaliin. Viime vuonna itäisen Uudenmaan kilpailun voitti pitkän linjan perheyritys Kuninkaankylän Puurakentajat. Se on myös saanut Japanin vientiin ELY:ltä kansainvälistymisrahoitusta. Toisen sijan pitchaus-kilpailussa saavutti startup-yritys ControlThings Oy Ab, joka herätti valtakunnallisessa finaalissa Jyväskylässä suurta kiinnostusta sijoittuen 12 parhaan suunnitelman joukkoon. - Pitchauksessa osaat esittää ideasi niin hyvin, että se herättää rahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielenkiinnon. On oltava vakuuttava. Vaikkei pääsisi loppukilpailuun, antaa Kasvu Open eväitä ja uskallusta, Pressler tiivistää. Ilmoittautuminen Itä-Uudenmaan Kasvupolulle päättyi 31.3.2016. Finaali järjestetään 16.6.2016 Point Collegen tiloissa, Mannerheiminkatu 20, Porvoo. Tilaisuus on yleisölle avoin. Lisätietoja: www.posintra.fi. Valtakunnalliseen finaaliin, Kasvun Karnevaaliin, 26. - 27.10.2016 Jyväskylässä osallistuu 80 yritystä eri puolilta Suomea. Kaikki Kasvupolulle osallistuneet saavat myös kutsun tapahtumaan. 8 9 Historian ilmiö Teksti: Leena-Kaisa Laakso Innovaatiot vaativat uskallusta ja investointeja ” Tarvitaan ympäristö, jossa tapahtuu lukemattomia yrityksiä ja erehdyksiä” Miksi yksi innovaatio lähtee lentoon, toinen ei? Millaiset juuret innovaatioiden hyödyntämisellä on? Ja miksi maailma tietää, että suklaapatukka suli amerikkalaisen tutkijan taskuun 1940-luvulla? Lähdimme ottamaan selvää. - Innovaatio tarkoittaa jo hyödyntämisvaiheessa olevaa ideaa tai keksintöä. Innovaatioita on vaikea nähdä, ennen kuin ne ovat käynnissä, innovaatioiden historiaan perehtynyt tekniikan tohtori Kari Leppälä sanoo. Mietitään. Start-upit, keksinnöt ja innovaatiot eivät siis ole uusi juttu. Ideoita on esitelty ja rahoitusta haettu jo satoja vuosia. Suomessakin keksittiin. 1800-luvulla vaikkapa viljaa käsittelevä viskuri, maidonkäsittelyn muuttanut separaattori ja raudanjalostus, joka mahdollisti käyttöesineiden tuotannon. Tanskassa tuulivoimala. Ruotsissa jakoavain. Keksitty Ruotsissa jo 1800-luvulla. 1975, sekä kymmeniä muita. Oivallusta ei voi ennustaa Innovaatioihin kuuluu eräänlainen arvaamattomuus. Koskaan ei voi tietää, mistä tulee se iso juttu tai mikä jää pysymään. - Innovaatioita on vaikeita tunnistaa ja ennustaa. Tukea jakavat tahot tekevätkin lähes aina vääriä päätöksiä, jos ne yrittävät arvata, mihin kannattaa satsata, Leppälä sanoo. Onko kaikki vain sattumaa? Esimerkiksi aiheesta kirjoittaneen Richard Gaughanin mukaan ei. Innovaation keksijän pitää hallita asiansa ja olla hyvin valmistautunut. Muuten hän ei osaa tulkita näkemäänsä uutta. Hänellä pitää olla myös mahdollisuus keksiä ja halu löytää uutta. Esimerkkejä on. Antibiootti. Ensimmäisen antibiootin, penisilliinin, keksi Alexander Fleming 1928 huomattuaan tutkimassaan bakteeriviljelmässä hometta ja homeen ympärillä alueen, jossa bakteerit eivät kasvaneet. Vei vuosia ennen kuin lääke otettiin käyttöön. Mikroaaltouuni. Kun amerikkalainen sota-aikana tutkimusta tekevä Percy Spencer huomasi, että mikroaallot, joiden parissa hän työskenteli, olivat sulattaneet hänen taskussaan olevan suklaapatukan, syntyi oivallus. Ensimmäinen mikroaaltouuni tehtiin vuonna 1954, kotikäyttöön suunniteltu laite 1967. Pelkkä keksintö ei ole innovaatio. Myös ajan täytyy olla oikea. Tarvitaan yhteiskunnallinen tai sosiaalinen merkitys ja uuden mahdollistavaa infrastruktuuri. Tarvitaan sosiaalinen tarve sekä päätöksiä, jotka mahdollistavat kehityksen. VR suunnitteli ensimmäiset sähköveturit jo 1913. Tuolloin sähköjunaverkon toteuttamiseen ei kuitenkaan vielä investoitu. Sähköistettyyn raideverkkoon oli varaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Ensimmäinen sähköjuna pääsi matkaan 1969. hyvän pohjan. Seuroja syntyi 1600-luvulta lähtien muun muassa Englantiin, Ranskaan, Italiaan, Preussiin, Tukholmaan ja Pietariin. Leppälä sanoo, että parhaan kasvualustan innovaatioille on tarjonnut teollinen yhteiskunta: yhteiskunnat, joissa ajattelu on ollut vapaata ja joissa erilaiset näkemykset ja myös erilaiset ihmiset ovat kohdanneet. - Etenkin Hollanti näyttää pienistä maista erityisen innovatiiviselta. Se johtuu ehkä siitä, että siellä on harrastettu paljon merenkulkua ja kauppaa. Siellä on ollut paljon yhteyksiä ja sekoittuvia aatevirtauksia, Leppälä sanoo. Hän näkee innovaatioiden synnyn eräänlaisena evoluutiona. - Tarvitaan ympäristö, jossa tapahtuu lukemattomia yrityksiä ja erehdyksiä. Pitää olla resurssit synnyttää tavattoman paljon enemmän uusia kokeiluja ja yrityksiä kuin mitä voi jäädä eloon, Leppälä sanoo. Kantokyvyn testaavat markkinat. Yksi selviää, toinen ei. On innovaatioita, jotka ovat muuttaneet historiaa. Tulen ja metallien käyttö, maatalous, paperi ja kirjapaino. On innovaatioita, jotka ovat unohtuneet. Innovaatiot voivat herätä henkiin myös myöhemmin. - Esimerkiksi 1920- luvulle asti sähköauto oli levinnein autotyyppi. Sitten se jäi marginaaliin, kunnes se on alkanut uudelleen elpyä. 1800-luvun puoliväliin optinen lennätin oli tärkein nopean tiedonsiirron väline. Nyt optinen tiedonsiirto yleistyy taas valokuitujen muodossa, Leppälä sanoo. Innovaatioiden evoluutio Samalla vuosisadalla Atlantin toisella puolen amerikkalainen saippuakauppias William Colgate avasi 1806 New Yorkiin saippua-, tärkki- ja kynttilätehtaan. Lähes 70 vuotta myöhemmin yhtiö toi markkinoille uuden keksinnön, teollisesti valmistetun hammastahnan. Sitä myytiin ensin kannuissa. Tuubit tulivat markkinoille 1896. Seuraavalla vuosisadalla Suomessa syntyi vaikkapa Abloy-lukko 1918, häkäpönttö 1928 ja myöhemmin ksylitoli 1974 ja sykemittari 10 Pohjimmiltaan innovaatio on erilaisten asioiden yhdistämistä tai vanhan näkemisestä uudella tavalla. Luova on se, joka hoksaa yhteydet asioiden välillä. - Pienien ja suurempienkin yritysten toiminta on keskeinen innovaatiomoottori. Ja siellä tarvitaan osaamista, riskipääomaa, sopiva lainsäädäntö ja turvallinen toimintaympäristö, Leppälä sanoo. Kun katsotaan innovaatioiden historiaa, ideat ovat usein syntyneet virallisten tahojen ulkopuolella. - Perinteiset yliopistot eivät ole olleet mitään innovaatiohautomoita, Leppälä huomauttaa. Leppälä huomauttaa, että esimerkiksi luonnontieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on ollut tärkeä rooli. Siinä missä yliopistot kouluttivat pappeja ja lääkäreitä, luonnontieteellisissä seuroissa ja tiedeakatemioissa ajateltiin vapaammin. Se tarjosi innovaatioille Innovaatiot voivat herätä henkiin uudestaan, kuten on käynyt jo sata vuotta sitten keksitylle sähköautolle. Nissan Leaf on yksi pisimmälle kehitetyistä suurelle käyttäjäkunnalle suunnatuista sähköautoista. Se on Suomen myydyin sähköauto. 11 Erikoisosaaja Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Timo ja Leea Tikkaselle yhteisen yrityksen perustaminen oli aikanaan itsestään selvyys. Timo hahmottelee keksintönsä tietokoneelle kolmiulotteisina. Mallinnuksissa on käytettävissä 3Dtulostin. Miten keksijä keksii? Porvoolaisen Timo Tikkasen aivosolut hyrräävät vähän eri taajuuksilla kuin tavallisella tallaajalla. Hän on keksijä. Keksijänkammiossa on kaikenlaista pientä ”sälää”, mutta mietintämyssyä ei näy, eikä Timo Tikkanen myöskään kalauta itseään vasaralla päähän ideoinen synnyttämiseksi kuten Ankkalinnan Pelle Peloton. Sen sijaan porvoolaiskeksijän ajatustenvauhdittajana on puoliso ja yhtiökumppani Leea. Keksinnöt ovat tuoneet leivän perheelle vuodesta 1987, kun Timo ja Leea Tikkanen perustivat yrityksen Tiksa Oy. - Kun jokin ongelma on ratkaistavana, minun täytyy saada peilata ajatuksiani jonkun kanssa. Keksiminen on kyseenalaistamista, Timo kuvailee. 12 - Minun ei välttämättä tarvitse tietää tekniikasta. Timo tarvitsee vain jonkun luotettavan kuuntelijan, jolle voi puhua. Esitän kysymyksiä, ja kun keksintö on tuloillaan, ei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan, Leea lisää. Yhteinen yritys on antanut vankan pohjan elämässä, sillä kummallakin on kokonaisuuden kannalta tärkeä rooli ja aviopuolisot voivat luottaa toisiinsa. Leea hoitaa Tiksan taloushallinnon ja paperityöt ja Timo keskittyy keksimiseen. Heureka! Keksijän työkenttä on laaja, mutta Timo Tikkanen kertoo tehneen- sä eniten töitä metallialan keksintöjen parissa. Läpimurtonsa hän teki 1980-luvulla. Perheellä oli tuolloin maatila, ja omassa navetassa syntyi protokappale pyöröpaalin muovittajasta, joka päätyi lopulta suurille markkinoille. - Se antoi sysäyksen ammattimaiselle toiminnalle ja oman yrityksen perustamiselle, Timo muistelee. Keksintöjä alkoi syntyä eri tahoille. Kaikista ei ole tullut pidettyä lukua, eikä kaikkia ole edes patentoitu, vaan ne ovat menneet heti tilaajan tuotantoon. Matkan varrelta nousee mieleen muiden muassa Ikealle suunniteltu tietokonepöydän tuotantolinja. Yksi merkittävimmistä Tikkasen keksinnöistä oli isojen vesijettien hydraulinen servo-ohjaus. - Se oli tilaustyö, kuten moni muukin keksintöni. Pöytälaatikkoideat eivät elätä. Tilaaja maksaa patentin ja hyödyntää keksintöä omassa tuotannossaan ja markkinoinnissaan. Keksijän nimi kyllä mainitaan patentin yhteydessä, Timo Tikkanen kertoo. Mutta mistä täytyy lähteä liikkeelle, että jotain alkaa syntyä? - Moniin asioihin on jo olemassa jokin tekninen ratkaisu. Usein se on myös jo patentilla suojattu. Jos haluaa keksiä uutta, on olemassa oleva käännettävä päälaelleen ja tarkasteltava asiaa toisesta suunnasta. Ne, jotka tekevät tuotekehitystä halvimman kautta, kopioivat toisten tuotteita pienillä muutoksilla. Sitä Timo Tikkanen ei hyväksy lainkaan. Pahimmillaan kyseessä voi olla patenttirikos. Keksiminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja kykyä katsoa asioita monista näkökulmista. Itsepäisyyttäkin tarvitaan. - Minun päätäni ei saa kääntää kukaan muu kuin vaimo, Timo naurahtaa. Umpikujiakin saattaa tulla vastaan. Joskus reitti aukeaa, joskus ei. - Servo-ohjauksen parissa ahersin vuoden. Suuret jettivalmistajat olivat sijoittaneet patentteihin jo miljoonia ja minun piti löytää aivan uusi ratkaisu. Yritin ja epäonnistuin yhä uudelleen epätoivoon asti ja sitten oli jätettävä asia Herran haltuun. Yöllä pomppasin unesta hereille ja piirustukset olivat silmieni edessä – heureka! Sen jälkeen on tullut tavaksi pyytää yläkerrasta apua kinkkisissä tilanteissa. 13 Loviisa Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Lovisa Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić Havet är Lovisas dragningskraft Loviisalla on merellistä vetovoimaa Veneenrakennus, telakat, satamapalvelut, kalastus, saaristoristeilyt ja matkailu kaikessa moninaisuudessaan. Nämä kaikki ilmentävät meren merkitystä loviisalaisille. Elinkeinojen listaa voisi vielä jatkaa tästäkin, sillä kerrannaisvaikutukset heijastuvat laajalti koko Loviisan alueelle ja eri aloille, puhumattakaan henkisestä pääomasta, jota meri ihmiselle tarjoaa. Pitkä rannikkoalue alkaa lännen puolelta Porvoon Pellingin naapurista, Rabbaksen saaresta, ja jatkuu helmeilevänä saaristona aina Loviisanlahden suulle Svartholman merilinnoitukselle idässä. Laivaväylät kulkevat ulapoilta suojaisiin satamiin, jotka ovat syntyneet palvelemaan niin kaupankäyntiä kuin virkistystä. Meri luo yhteyksiä myös alueiden toimijoiden kesken. Kuten Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva toteaa, meri on itäisen Uudenmaan yhdistävä tekijä erityisesti saaristomatkailun kehittämisessä. Loviisa, Porvoo ja Sipoo tekevät tässä tiivistä yhteistyötä. - Pyrimme löytämään ja kehittämään yhdessä niitä vetovoimaisia elementtejä, joilla saamme kävijöitä koko alueelle. Meri on sekä elinvoimatekijä että viihtyvyystekijä. Täällä on myös paljon kesämökkejä, joiden asukkaat käyttävät alueen palveluita hyväkseen, Olavi Kaleva huomauttaa. Vientisataman merkitys Teollisuuden osalta tärkeä rooli on Valkolla, jossa on myös Loviisan satama. Vahvalla teollisen toiminnan keskittymällä on yhtymäkohtia muuallekin itäiselle Uudellemaalle alihankintojen ja yritysyhteistyön kautta. Eri yritysten täydentävä osaaminen on Valkon vetovoimatekijä, kun suomalaiset ja kansainväliset yritykset miettivät sijoittumistaan. - Valkoa ollaan kehittämässä meriklusteriksi edistämään meriteollisuutta. Sitä tukee muun muassa Loviisassa jo olemassa oleva alan koulutus veneenrakentamisessa. Myös Suomenlahden telakka on siirtymässä Porvoosta Valkoon. Meri tuo monella tavalla 14 luontaista elinkeinoa Loviisaan, Kaleva toteaa. Valkon alueelta yhtenä esimerkkinä monista mainittakoon Terramare Oy, jolla on erikoisosaamista vesirakentamisesta, kuten vedenalaisista korjaus- ja ruoppaustoimista. Loviisan syväväylääkin suunnitellaan syvennettäväksi nykyisestä 9 metristä 11 metriin. Olavi Kaleva kertoo, että Valkon vaikutus heijastuu erityisesti Päijät-Hämeen suuntaan. Lahtelaisille Valko on lähin vientisatama ja toki samalla myös tuontisatama. Uusien tai toimintaansa laajentavien yritysten suhteen Loviisan kaupungilla on käytettävissään erilaisia järjestelmiä, joilla voidaan vauhdittaa sijoittumispäätöstä. Esimerkiksi toimitilojen rakentaminen voidaan tehdä kiinteistöyhtiöpohjalta, jolloin Loviisan kaupunki voi tietyn prosenttiosuuden mukaisesti laittaa pääomaa yhtiöön. Båtbyggeri, varvsverksamhet, hamnservice, fiske, skärgårdskryssningar och turismen i hela sin mångfald. Alla dessa delområden ger uttryck för havets betydelse för Lovisaborna. Man kunde ännu fortsätta med att räkna upp näringsgrenar, eftersom mångfalden syns i hela Lovisa-området och i många olika branscher. Dessutom erbjuder havet också ett andligt kapital för människorna. Det långa kustområdet börjar i väst vid ön Rabbas, som har ön Pellinge i Borgå som granne, sedan fortsätter kustområdet som en skimrande skärgård till Lovisavikens mynning och ännu vidare till sjöfästningen Svartholm i öst. Farlederna går från öppet hav in i skyddade hamnar, som har uppkommit på grund av behovet av såväl handelsplatser som rekreation. Havet skapar också förbindelser mellan områdets olika aktörer. Lovisas stadsdirektör, Olavi Kaleva konstaterar, att havet förenar de många aktörerna inom Östra Nyland. Tillsammans arbetar de för att utveckla skärgårdsturismen. Lovisa, Borgå och Sibbo samarbetar också intensivt inom detta område. - Vi strävar efter att tillsammans hitta och utveckla sådana element som attraherar besökare till hela området. Havet hämtar både livskraft och trivsel. Här finns också många sommarstugor och sommarinvånarna utnyttjar områdets service, påpekar Olavi Kaleva. Exporthamnens betydelse Valkom spelar en viktig roll för industrin, där finns också Lovisas hamn. I Valkom finns en stark industrikoncentration som sammankopplar hela Östra Nyland via underleverantörer och företagssamarbete. De olika företagens kompletterande kunskap utgör Valkoms dragningskraft, speciellt då finska och internationella företag funderar på var de ska placera sin verksamhet. - Man håller på och utvecklar Valkom till ett sjöfartskluster där man främjar havsindustrin. I utvecklingen deltar bland annat utbildningen inom båtbyggeri som finns i Lovisa. Också varvet Suomenlahden telakka håller på att flytta sin verksamhet till Valkom från Borgå. Havet bidrar på många sätt med att skapa naturliga arbetstillfällen i Lovisa, konstaterar Kaleva. Av de specialföretag som verkar i Valkom kan till exempel nämnas Terramare Oy, som har specialkunskap inom vattenbyggande, både reparationer under vatten samt muddring. Det finns planer på att göra Lovisas djupfarled ännu djupare, från nuvarande 9 meter ända till 11 meter. Olavi Kaleva berättar att Valkoms utveckling har inverkan på ett större område, speciellt Päijänne-Tavastland området. För Lahtisborna är Valkom den närmaste exporthamnen och förstås också samtidigt den närmste importhamnen. För nya företag eller för företag som utvidgar sin verksamhet har Lovisa stad tagit i bruk olika system, med vilka man kan påskynda placeringen av företagets verksamhet. Till exempel är det möjligt att bygga affärsutrymmen som ett fastighetsbolag och Lovisa stad kan till en viss procentandel placera kapital i bolaget. En människonära kuststad Lovisas gamla stadsdel med de gamla trähusen och den vackra torgomgivningen med sina stenhus skapar en hemtrevlig småstadskänsla. Småstadsstämningen tillsammans med goda trafikförbindelser och det havsnära läget lockar både företag, företagare samt nya invånare. - Till Lovisa har det flyttar många egenföretagare, så som industriella formgivare och hantverkare. Sist och slutligen ligger vi ganska nära huvudstadsregionen. Motorvägen underlättar pendlandet, nämner Olavi Kaleva. För personalen inom företagen är marknadssituationen fördelaktig, i Lovisa hittar man förmånligare lägenheter i jämförelse med huvudstadsregionen. I en liten stad finns också servicen nära. Den kommande lanskapsreformen påverkar enligt Olavi Kaleva inte företagsverksamheten nämnvärt. - Det är fortfarande kommunernas uppgift att regionalt utveckla företagsverksamhetens förutsättningar. Kommunerna måste i fortsättningen också hitta de rätta medlen för att öka på livskraften och trivseln. Det är också viktigt att kunna skiljas från mängden. Ihmisläheinen rannikkokaupunki Loviisan vanhan kaupunginosan puutalomiljöö sekä kaunis toriympäristö kivirakennuksineen luovat pikkukaupungin kodikkuutta. Tämä yhdistettynä hyviin kulkuyhteyksiin ja jo mainittuun merellisyyteen houkuttelee niin yrityksiä, yrittäjiä kuin uusia asukkaita. - Loviisaan on muuttanut paljon itsenäisiä ammatinharjoittajia, kuten teollisia muotoilijoita ja käsityöläisiä. Olemme lopulta sangen lähellä pääkaupunkiseutua ja valtavirtoja. Moottoritie helpottaa pendelöintiä, Olavi Kaleva mainitsee. Yritysten henkilökunnan kannalta markkinatilanne on siinä mielessä hyvä, että Loviisasta saa asuntoja suhteellisen edullisesti verrattuna pääkaupunkiseutuun. Pikkukaupungissa myös palvelut ovat lähellä. Tuleva maakuntauudistus ei Olavi Kalevan mukaan välttämättä vaikuta yritystoimintaan. - Yritystoiminnan alueellisten edellytysten kehittäminen jää yhä kuntien perustehtäväksi. Kuntien pitää jatkossakin löytää keinoja lisätä elinvoimaa ja viihtyvyyttä sekä oikeita tapoja erottua muista. 15 Loviisa Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić Veneiden viemä Jos olisi vielä toinen elämä ja rahaakin käytettävissä…Veneenveistäjä, M-Yachts Oy:n toimitusjohtaja Martin Rosenstedtille soisi tuon mahdollisuuden mielellään, sillä hän haluaisi panostaa bisnesenkelinä nuorten yrittäjien mahdollisuuksiin. Bisnesenkelille olisi ollut tarvetta silloin, kun Martin Rosenstedt aloitti oman yritystoiminnan autotalliverstaalla vuonna 1988 Pernajan Koskenkylässä. Myönteistä starttirahapäätöstä ei tuolloin tullut. Rosenstedtillä oli kuitenkin tarpeeksi periksi antamattomuutta ja päättäväisyyttä, sillä pienestä veistämöstä on kasvanut merkittävä telakka-alan toimija. Nykyiset tilat ovat Loviisan Valkossa, josta M-Yachts hankki vuonna 2004 pitkään tyhjillään olleen Valkon Laivan vanhan sotakorvaustelakan. Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić kelinä. On varmasti poliittinen itsemurha, kun nyt sanon, että Suomessa tukitoimet eivät aina ole ihan loppuun asti mietittyjä. Rosenstedt puhuu omasta kokemuksesta. Hänen yrityksensä kannattavuuteen ei uskottu silloin, kun hän olisi starttirahaa tarvinnut. Osaavan henkilökunnan merkitys on myös suuri. Takapakkiin riittää yksikin virherekrytointi. Se käy pienelle yritykselle todella kalliiksi, ja ikävä kyllä myös Rosenstedt on yrittäjätaipaleensa aikana ehtinyt tehdä muutamia valintavirheitä. - Aina ihmettelen, miksi en nähnyt joitain asioita jo rekrytointivaiheessa. Ymmärrän hyvin, miksi henkilöstön palkkaaminen mietityttää pienyrittäjää, varsinkin ensi kertaa rekrytoivaa nuorta yrittäjää. ELY-keskus auttaa, mutta lisäpanokset rekrytointiapuun voisivat olla tarpeen. Martin Rosenstedtin mietteet yritysenkelistä toteutuvat ainakin jossain määrin yhdistystoiminnassa. Hän istuu Venealan Telakka ja Korjaamoyhdistys ry:n hallituksessa. Sen kattojärjestö on Finnboat, joka kattaa suomalaisen venealan yli 90 prosenttisesti. - Jonkin verran pystyn yhdistyksen kautta edistämään asioita ja seuraamaan, mitä yhteiskunnassa on meneillään. Minusta se on todella mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka. Mutta palataan vielä alkuun. Mikä sai miehen aikanaan alalle? - Eräälle yrittäjäporukalle kerran kerroin, että lipsahdin tähän harrastuksen kautta. Luulin kertoneeni vitsin, mutta kukaan ei nauranut. Ymmärsin, että tämä on aika yleinen kohtalo, Rosenstedt naurahtaa. Joskus lapsena haaveissa oli ollut lentokonesuunnittelijan työ. Kaikenlainen suunnittelu ja teknisten ratkaisujen etsiminen on aina kiinnostanut. Vaikka Martin Rosenstedt ei varsinaisesti suunnittele veneitä, vaatii työ telakalla myös aivotyötä ja innovointia. - Vaikka vene olisikin sarjatuote, se on aina myös yksilöllinen ja sen korjaaminen vaatii tietynlaista käytännön innovatiivisuutta. Veneen kunnostaminen on itse asiassa vaikeampaa kuin rakentaminen, hän miettii. Palkitsevaa työtä Isot investoinnit vaativat yrittäjältä rohkeutta. - Yrityksen kehittäminen on usein pääomasta ja pankkisuhteista kiinni. Kyse voi olla ihan tuuristakin. Tapaat oikeat ihmiset ja muistat olla sanomatta vääriä asioita. Hyvin pienet asiat voivat ratkaista sen, mihin suuntaan yritys menee, Rosenstedt tuumii. Hän lisää, että myös omistuspohjan laajentaminen on välttämätöntä, kun on kyse kasvusta ja rahoituksesta. Hänen yrityksensä kohdalla se on ollut ajankohtaista mittavien rakennus- ja korjaushankkeiden kohdalla Valkossa. 16 M-Yachts Oy:n liiketoimintaan kuuluvat tätä nykyä telakointi, huollot, korjaukset, maalaukset, restaurointi, verhoilu, puutyöt sekä uusien veneiden rakentaminen. Eri osa-alueet tukevat toisiaan. Yksitoikkoisesta työstä ei ainakaan voi puhua, muttei myöskään romanttisesta veneveistämön idyllistä. Rosenstedt kertoo, että henkilökunnasta jokaisen on hallittava ammattimaisesti vähintään kolme eri osa-aluetta. Työ on haastavaa ja palkitsevaa, mutta henkilökunnan saaminen ei olekaan niin yksinkertainen juttu. - Ei ole kovin helppoa löytää henkilöitä, jotka pärjäisivät ja olisivat kiinnostuneita tästä. Meillä on aktiivinen etsintä koko ajan käynnissä. Kasvu ei ole Rosenstedtille itseisarvo. - Monet panostavat kasvuun, mutta mielestäni kasvussa pitää olla järkeä ja sen täytyy tapahtua luontevasti. Venemäärissä mitattuna ihanteellisinta olisi 200 veneen telakka. Tällä hetkellä telakalla on veneitä 115, joiden lisäksi yritystä työllistävät vuosittain muutamat ulkopuoliset projektit. Kaikki työ tehdään omalla, 5-6 työntekijän porukalla, mikä on vastoin yleistä ulkoistamisen valtavirtaa. - Viitisen vuotta sitten tein strategisen päätöksen, että pyrimme tekemään kaiken oman katon alla. Uskon omaan henkilökuntaan. Se on yksi syy kasvuun. Rajapinta asiakkaan ja telakan välillä on pieni ja aina sama. Luottamus on tässä avainsana. Sara Rosenstedt vastaa veneiden verhoilutöistä. Lovisa Båtar som livsverk Om det bara fanns ett till liv efter detta och dessutom pengar att använda… Man skulle gärna önska att båtbyggaren och M-Yachts Ab:s verkställande direktör Martin Rosenstedt skulle få den chansen, eftersom han skulle vilja satsa på att vara en business-ängel och hjälpa unga företagare att lyckas. En business-ängel skulle ha behövts då, när Martin Rosenstedt startade sin egen verksamhet i en gammal bilgarage-verkstad år 1988 i Forsby i Pernå. Han fick inget positivt startpengs-beslut då. Rosenstedt gav ändå inte upp och fortsatte med bestämda steg, vilket gav resultat, det lilla båtvarvet har vuxit till en betydande aktör inom branschen. De nuvarande utrymmena finns i Valkom i Lovisa, där M-Yachts år 2004 skaffade sig Valkon Laivas före detta krigsskadeståndsvarv, som stått tomt länge. Stora investeringar kräver mod av företagaren -Att utveckla ett företag kräver kapital och bra bankkontakter. Det kan också handla om att man har tur. Du träffar de rätta människorna och kommer ihåg att låta bli att säga fel saker. Väldigt små detaljer kan avgöra åt vilket håll företaget utvecklas, funderar Rosenstedt. Han tillägger, att det också är viktigt att bredda på ägarbasen, då det är fråga om tillväxt och finansiering. I Martin Rosenstedts företag har detta varit aktuellt då man gått in för stora byggnads- och reparationsprojekt i Valkom. Men låt oss ännu återvända till starten. Vad fick Martin Rosenstedt att välja branschen? - Jag berättade en gång åt ett företagargäng, att jag slank in på banan via en hobby. Jag trodde att jag hade berättat en vits, men ingen skrattade. Jag förstod då, att detta var ett ganska vanligt öde, skrattar Rosenstedt. I barndomen fanns drömmen om jobbet som flygplanskonstruktör. Han har alltid varit intresserad av all slags planering och teknisk problemlösning. Trots att Martin Rosenstedt inte direkt planerar båtar kräver arbetet på varvet både hjärnarbete och innovation. Läs hela artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi Tukitoimia kehitettävä Yrityksen kehittäminen edellyttää myös luotettavia yhteistyökumppaneita, mutta mistä niitä löytyy? Rosenstedt ilmaiseekin huolensa nuorten yritysten ja yrittäjien pärjäämisestä. - Jos minulla olisi toinen elämä ja paljon rahaa, toimisin yritysen- 17 Stadi Kaihdin ENERGIATEHOKASTA AURINKOSUOJAUSTA Rakennuksen sisä- ja ulkopuolelle Oikeanlaisella aurinkosuojauksella säästät energiaa ja lisäät asumismukavuutta Ota yhteyttä! Pyydä tarjous! 046 922 7177 jenna@stadikaihdin.fi Puusepänkaarre 7 06150 Porvoo www.stadikaihdin.fi Talous on meidän kaikkien yhteinen asia - ole näkyvissä, hyöDY ja vaikutA YRITTÄJÄT Kehitysyhtiö Posintra on erikoistunut itäisen Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja tarjoaa palveluita: Kehitysyhtiö Posintra onseuraavia erikoistunut itäisen Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan • Alkavien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut kehittämiseen ja tarjoaa seuraavia palveluita: • Kehittämishankkeet KUNNAT oppilaitokset ASUKKAAT WEB TID FORUM BUSINESS TID BUSINESS PRINT TID BUSINESS MEDIA Yhteensovellettuna neljä mediaa 4 in1 periaatteella. BUSINESS TID BUSINESS TID • Energiatehokkaan asumisen kehittäminen Alkavienjajatoimivien toimivienyritysten yritystenneuvontapalvelut neuvontapalvelut •••Alkavien Saariston kehittäminen • Kehittämishankkeet •• Kehittämishankkeet Seudulliset kehittämispalvelut Ympäristöliiketoiminta •••Energiatehokkaan kehittäminen ja asumisen koulutustilaisuudet •VerkostoitumisSaariston kehittäminen ••Saariston kehittäminen Seudulliset kehittämispalvelut • Seudulliset kehittämispalvelut • Verkostoitumis- ja koulutustilaisuudet yhteisöt TT-TUULET KUSTANNUS OY, Huvilakatu 8, 06100 Porvoo, myynti: info@tuulet.fi, 0400 707 097 www.tuulet. fi www.tid.fi 18 SOME Neuvontapalvelut aina ajanvarauksella: puh. 050 597 3887 Neuvontapalvelut aina ajanvarauksella: Tervetuloa! puh. 050 597 3887 Tervetuloa! POSINTRA Oy • 010 836 7700 • Rihkamakatu 4 A, 06100 Porvoo • Loviisan toimipiste, Brandensteininkatu 11 www.posintra.fi • www.facebook.com/posintraoy Tervetuloa! POSINTRA Oy • 010 836 7700 Rihkamakatu 4 A, 06100 Porvoo 19 Lovisa Läs artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi Suomi on pullollaan hyviä tuotteita Aika-aspekti Suuri merkitys kansainvälisessä kaupanteossa on eri kulttuurien ymmärtämisellä. Aikaa voi mennä turhaan sellaisen ratkaisun etsimiseen, josta asiakas ei ole lainkaan kiinnostunut. Lopulta kaupanteko voi loppua kokonaan siihen, että ensin tarjotaan väärää ratkaisua. - Aika on rahaa, joten asiakkaan ymmärtäminen on tässäkin mielessä erittäin tärkeää. Mutta ajallakin on eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä - mikä on kiireen aste ja tekemisen vauhti. Meidän on osattava arvioida, milloin on oikea aika olla liikkeellä, Miika Tammi pohtii. Boomerangerilla aikataulutus tuo yrityksen sisälle omat haasteensa, kun työt tulevat projekteina. Välillä töitä on paljon, liikaakin - harvoin juuri sopivasti. - Meillä ei ole sarjatuotantoa, vaan työn määrä riippuu asiakastilauksista. Meidän on jatkuvasti tasapainoiltava siten, että resurssimme ovat riittävät ja tietotaito säilyy ja samalla pidettävä kustannukset siedettävinä ja liiketoiminta kannattavana. Kansainvälistyminen ei aikatauluttamista helpota. Miika Tammi Menestys edellyttää hyvää tuotetta, jolla on kysyntää. Boomeranger Oy:n toimitusjohtaja Miika Tammi toteaa, että Suomi on pullollaan hyviä tuotteita ja meillä valtavasti osaamista valmistuksessa, mutta se ei riitä. On osattava tuotteistaa. Ostaminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. L oviisan Valkossa sijaitseva Boomeranger Oy on kannustava esimerkki suomalaisesta osaamisesta, joka on merkittävien etappien kautta saanut nostetta toiminnalleen ja pystynyt vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin. Boomerangerin ydinosaaminen keskittyy yhä samaan tehdashalliin, jossa yritys aloitti toimintansa Hannu Raineston johdolla vuonna 1991. Ennen Boomeranger Oy:tä kiinteistössä oli toiminut lasikuituveneitä valmistanut Wicoboats. Kiinteistössä oli valmiina kaikki venevalmistukseen tarvittavat perusedellytykset, kuten merivedestä johdettu sprinklerijärjestelmä ja oikein rakennettu ilmanvaihto. - Tila on erinomainen. Meillä ei ole ollut mitään syytä siirtyä Loviisasta muualle. Osa porukastakin on ollut mukana jo pitkään ja aina on myös löytynyt osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä, kertoo toimitusjohtaja Miika Tammi. Käänteestä toiseen 20 lähdimme systemaattisesti ja sieltä ilmaantui seuraava käänne, joka jälleen muutti yrityksen kulkua. Viime vuoden helmikuussa Arabi-Emiraattien suurin puolustusvälinekonserni osti Boomerangerin ja Miika Tammesta tuli toimitusjohtaja. - Sijoitusyhtiö pystyi rahoittamaan yritystä tärkeässä kansainvälistymisvaiheessa. Nyt uudella omistajalla on itsellään asiantuntemusta alasta ja vahvoja asiakassuhteita. Rahkeet kehittymiseen pitkällä tähtäimellä ovat taas ihan erilaiset, Miika Tammi luonnehtii. toteaa, että kotimaassa ajallinen hallinta on helpompaa, mutta on sula mahdottomuus saada jossain kauempana esimerkiksi tarvittavaa viranomaispäätöstä nopeimmalla suunnitelmalla. Ainoa vaihtoehto on sopeutua. FAKTA Boomeranger Oy, Loviisa Kovapohjaisia kellukeveneitä (RIB = Rigid Inflatable Boat) viranomaiskäyttöön valmistava yritys. Asiakkaita Suomessa mm. Merivoimat, Rajavartiolaitos, Meripelastusseura, Palokunnat, Poliisi, Tulli ja muut merellä tai järvillä toimivat ammattilaiset. Merkittävä osa projekteista on salaisia. Liikevaihto: 3,6 milj. euroa Viennin osuus: 95% (vaihtelee vuosittain projektien mukaisesti) Henkilöstön määrä: 24 Rohkeasti myymään Menestys edellyttää hyvää tuotetta, jolla on kysyntää. Miika Tammi toteaa, että Suomi on pullollaan hyviä tuotteita ja valtavasti osaamista valmistuksessa, mutta se ei riitä. On osattava tuotteistaa. Ostaminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. - Kun kohtaa asiakkaan, on tunnistettava hänen tarpeensa ja esitettävä asia niin, että asiakas ymmärtää, mitä hän saa ja mistä maksaa. Vaikka Boomerangerilla on räätälöityjä tuotteita, on meidänkin tehtävä selkeitä paketteja esitettäväksi. Myös markkinoinnissa meillä on paljon tehtävää. Kilpailuhyötyä kannattaa Miika Tammen mukaan rohkeasti hakea kauempaakin kuin lähialueilta. - Tuntuu, että ihmisillä on maantieteellinen fiksaatio siitä, että lähialueella kaupanteko on helpompaa, vaikka kilpailutilanne saattaa kauempana olla paljon suotuisampi. Esimerkiksi meidän länsimaiset kilpailijamme eivät kaikki ole lähteneet Aasian markkinoille, joten eurooppalaisena meidän on siellä helpompi erottautua. Miika Tammi kannustaa myös lähtemään liikkeelle, vaikka tuotepaketti ei olisi ihan viimeistä piirtoa myöten valmis. - Juna ei etene, jos ei lähdetä myymään. Kun tilaus on saatu sisään, silloin voidaan hioa yksityiskohtia. Tämä tuo totta kai omat haasteensa, ja ennen tuotannon aloittamista on asioiden tietysti oltava selvillä. Asiakkaita on lähestyttävä itse, joskus vaikka ovia koputellen. - Minullekin kävi kerran niin, etten saanut edes tapaamisaikaa, mutta kun satuin olemaan lähistöllä, menin suoraan puolustusministeriön portille ja onnistuin saamaan tapaamisen. Se ei poikinut saman tien mitään, vaan vasta kolmen vuoden päästä, mutta oli muistaakseni kolmen miljoonan kauppa. << Kuva 1: Boomeranger Oy:n toimitusjohtaja Miika Tammi painottaa kaupankäynnissä asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Yritys valmistaa veneitä viranomaiskäyttöön. << Boomerangerin taipaleella on muutamia tärkeitä käännekohtia, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisevasti yrityksen kehitykseen. Miika Tammi on ollut mukana vuodesta 2008 paria välivuotta lukuun ottamatta. Hän sanoo, että merkittävimmät muutokset ovat liittyneet omistajanvaihdoksiin. Ensimmäinen käänne tapahtui vuonna 2000, kun diplomi-insinööri Timo Peräkylä osti yrityksen ja alkoi luotsata sitä kohti suurempia väyliä. Hän oli ollut töissä rajavartiolaitoksella ja tunsi asiakaskunnan tarpeet. - Timolla oli asiantuntemusta laivanrakentamisesta ja hän näki selkeän bisneksen paikan. Hän otti askeleen kohti haastavia ulkomaisia projekteja ensin Baltian maihin ja Ruotsiin. Norja oli tärkeä etappi referenssien kannalta, mutta merkittävin saavutus oli, kun Saksan merivoimien ovi aukeni, Miika Tammi kertaa menestyksen askeleita. Kun asiakkaana on Nato-maa Saksa, noustaan kriteereissä jo aivan uudelle tasolle. Se johti seuraavaan käännekohtaan. Yrityksen edelleen kehittäminen vaati pääomia, joihin yksityishenkilön ei ollut mahdollista eikä järkeäkään sitoutua. Timo Peräkylä myi Boomerangerin sijoittajaryhmälle, pörssiyhtiö Revenio Group Oyj:lle. Tuolloin yritykseen palkattiin ensimmäistä kertaa puhtaasti myynti- ja markkinointitehtäviin keskittynyt henkilö, Miika Tammi. - Minulle annettiin selkeä tehtävä etsiä laajempia markkinoita ja löytyihän niitä Kaukoidästä, Välimereltä ja Oseaniasta. Lähi-itään Loviisa Teksti: Tuula Lukić Kuva 2: Veneiden kokoluokka on 4 metristä 14 metriin. Ulkomaisia asiakkaita ovat muun muassa Norjan, Saksan ja Ruotsin merivoimat. Tämän lehden kansikuvassa on Boomerangerin valmistama vene. 21 Företagsamhet P Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić orvoon Johannesbergissä on majoittuneena toistasataa irakilaista, syyrialaista ja afganistanilaista turvapaikanhakijaa. Osa heistä on toiminut kotimaassaan yrittäjänä ja miettii yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa. mainitsee. Myös 18-vuotias Mohammed Ali Kareem hallitsee saksien ja kamman käsittelyn. Hän on parturoinut isänsä liikkeessä Irakin Samarrassa. Hän jatkaisi mielellään samoja hommia ja haaveilee näyttelemisestä, jota hän harrasti kotimaassaan. Syyrialaisen ravintoloitsijan Abdulla Najm Aldinin, 46, ravintola pommitettiin maan tasalle. Mies näyttää kartalta Idlibin kaupungin keskustassa sijainneiden ravintolansa ja kotinsa paikat. Suunnitelmissa hänellä on, kuten kaikilla muillakin turvapaikanhakijoilla, oppia ensimmäiseksi suomen kieli. Vasta sen ja oleskeluluvan saamisen jälkeen on mahdollista miettiä vaikka ravintolan perustamista. Kielenopetusta keskuksen asukkaat saavat kuusi tuntia viikossa. Aws Ghanem Ggo ajoi omistamaansa rekkaa siihen saakka kunnes ISIS takavarikoi sen omaan käyttöönsä. Irakin Mosulista kotoisin oleva 34-vuotias yrittäjä näyttää kännykästään kuvaa autostaan ja sanoo olevansa valmis ratinpyö- Tervetuloa Entisen vanhainkodin uusista asukkaista jotkut ovat saapuneet perheineen, toiset yksin. Suurin osa heistä on työikäisiä miehiä. Ammatillista osaamista löytyy parturista lupahallintoasiantuntijaan. Ali Zidan Khalaf on iloinen 35-vuotias parturi Irakin Ramadista. - Haluaisin avata oman parturiliikkeen Suomeen, Ali Khalaf kertoo ja näyttää ylpeänä sylissään istuvan pikkupojan kauniisti leikattuja hiuksia. Sopiva paikka liikkeelle olisi lähellä kotia kaupungin alueella. - Olemme tottuneet vilkkaaseen kanssakäymiseen, hän Suomeen uudet yrittäjät? 22 Turvapaikanhakijoiden ammattikirjo on laaja. Vas. takarivissä opettaja-kirjanpitäjä Mustafa Abbas, parturi Mohammed Ali Kareem, kemisti-sairaanhoitaja Hashim Ali Hashim, rekkayrittäjä Aws Ghanem Ggo, ravintoloitsija Abdulla Najm Aldin ja yleislääkäri Mazin Hameed Karhot. Alarivissä maansiirtokoneenkuljettaja Ahmed Abdul Kareem, maa- ja vesirakennusinsinööri Mohammed Imad, parturi Ali Zidan Khalaf sekä lastenlääkäri Hiba Kadim. ritykseen vaikka heti. Mohammad Reda Aiwan työskenteli toimistossaan Damaskoksessa Syyrian pääkaupungissa. Hän auttoi asiakkaitaan mm. rakennuslupien hankinnassa sekä toimi kiinteistönvälittäjänä. Syyriassa lupahallinto on monimutkaista ja jokainen lupa haetaan eri virastosta. - Suomessa olen valmis työskentelemään missä ammatissa hyvänsä, 43-vuotias lupahallintoasiantuntija toteaa. Joukon tulkkina ja puhemiehenä tapaamisessa toimii Mohammed Imad, 29. Mosulista kotoisin oleva mies on ﺃأﻫﮬﮪھﻼ ﺑﻚ Yrittäjyys koulutukseltaan maa- ja vesirakennusinsinööri. - Meille on tällä hetkellä tärkeintä saada oleskelupa. Olemme odottaneet sitä jo puoli vuotta, onko meidät unohdettu tänne? hän kysyy. Missä ja millaisena miehet näkevät itsensä kymmenen vuoden kuluttua? - Suomessa, kielitaitoisena ja samanlaisena kuin muutkin suomalaiset, kuuluu kuin yhdestä suusta. - Minä haluaisin lisäksi siniset silmät ja vaaleat hiukset, ravintoloitsija Aldin vitsailee. Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.tid.fi SUOMEN UUDET YRITTÄJÄT? ﺃأﺻﺤﺎﺏب ﺍاﻟﻤﺸﺎﺭرﻳﯾﻊ ﺍاﻟﺠﺪﻳﯾﺪﺓة ﺍاﻟﻰ ﻓﻨﻠﻨﺪﺍا؟ 23 Företagsamhet Nya företagare till Finland? I Johannisberg i Borgå bor närmare tvåhundra asylsökanden från Irak, Syrien och Afghanistan. En del av dem har i sina hemländer verkat som företagare och funderar på att starta eget också i Finland. Vissa av de nya invånarna i det före detta ålderdomshemmet har kommit med familjer, andra har kommit ensamma. Den största delen är män i arbetsför ålder. Det finns yrkeskunskap av olika slag, allt från barberare till en expert inom tillstånds-förhandlingar. Ali Zidan Khalaf är en glad 35-årig barberare från Ramad i Irak. - Jag skulle vilja öppna en egen barberaraffär i Finland, berättar Ali Khalaf och visar stolt upp det välklippta håret på en liten pojke som sitter i hans famn. En bra plats för affären skulle vara nära hemmet inom stadsområdet. - Vi är vana vid ett livligt umgänge, nämner han. Också 18-åriga Mohammed Ali Kareem är skicklig på att använda sax och kam. Han har jobbat som barberare i sin fars barberaraffär i Samarra i Irak. Han skulle gärna fortsätta i samma bransch och drömmer också om att få skådespela, det var hans hobby i hemlandet. Den syriska restauranginnehavaren Abdulla Najm Aldini, 46, fick se sin restaurang jämnas med marken i bombningarna. Mannen förevisar på kartan, var i staden Ibli hans restaurang fanns samt var han bodde. I planerna finns, liksom hos alla andra asylsökanden, att först lära sig finska. Först efter att man lärt sig språket och fått uppehållstillstånd är det möjligt att till exempel fundera på att grunda en restaurang. Invånarna undervisas i finska sex timmar i veckan. Aws Ghanem Ggo körde en egen lastbil ända tills ISIS konfiskerade lastbilen för egna behov. Den 34-åriga företagaren, som är hemma från Mosul i Irak, förevisar bilder av sin bil från sin telefon och säger sig vara redo att hoppa upp bakom ratten direkt. Mohammed Reda Aiwan jobbade i sin byrå i Syriens huvudstad Damaskus. Han hjälpte sina kunder med bland annat att skaffa bygglov och han arbetade också som fastighetsförmedlare. I Syrien är tillståndsförhandlingarna krångliga och varje tillstånd söks från skilda ämbetsverk. - I Finland är jag redo att arbeta med vad som helst, konstaterar den 43-åriga experten inom tillståndsförhandlingar. Som tolk och talesman för gruppen fungerar Mohammed Imad, 29. Mannen som är hemma från Mosul är utbildad ingenjör inom väg- och vattenbyggnadsarbeten. - För tillfället är det viktigaste för oss att få uppehållstillstånd. Vi har väntat på det i ett halvt år redan, är vi bortglömda? frågar han. Var och hur ser männen sig själva om tio år? - I Finland, språkkunniga och likadana som alla andra finländare, hörs det som ur en mun. -Jag vill dessutom ha blå ögon och ljust hår, skojar krögaren Ali. 24 Kuukauden tilasto Översättning: Jenny Törnroos Foto: Asylsökanden Turvapaikanhakijat tarvitsevat Turvapaikanhakijoiden koulutustausta ja työhistoria sekä lukuja kirjoitustaito kartoitettiin tammi-maaliskuun aikana 2016. Kysely toteutettiin kolmessatoista Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa. Selvityksen tilaaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö. Kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Seitsemällä prosentilla ei ollut lainkaan koulutustaustaa, sama määrä ei osannut lukea eikä kirjoittaa. 90 prosentilla kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta, yleisimmin rakennus- ja kuljetusaloilta. Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18–39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä. 66 prosenttia vastaajista oli Irakista. Turvapaikanhakijat yrittäjinä? Testipisteen kartoituksessa kyseessä oli alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen. Tietoja voidaan käyttää pohjana, kun turvapaikan saaneille suunnitellaan koulutusmalleja- ja polkuja nopeuttamaan työhön pääsyä. Koulutusväylien suunnittelua varten kartoitettiin luku- ja kirjoitustaito latinalaisella kirjaimistolla. 73 prosenttia tarvitsee tähän eriasteista tukea ja harjoitusta. Yrittäjyyden osalta kyselyn tiedot vaativat vielä lisäselvityksiä. Turvapaikanhakijoista 19 prosenttia kertoi toimineensa yrittäjinä. ”Jo kyselylomakkeen käännösvaiheessa huomattiin, että kysymys yrittäjänä toimimisesta on ongelmallinen. Pienimuotoista yritystoimintaa, kuten vaikkapa perheyrityksenä toimivaa kauppaa tai omaa pesulaa, ei aina mielletä yritystoiminnaksi, eikä siihen sisälly esimerkiksi samanlaisia byrokraattisia vaateita, prosessien tuntemusta ja riskien ottoa, joita Suomessa yrittäjänä toimiminen sisältää. Useat kertoivat työskennelleensä perheen omistamassa yrityksessä, mikä ei kartoituksen tuloksissa näy.” koulutusta ja kotoutusta Yrittäjyys työllistymisväylänä Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun kuluessa. Vuonna 2012 Suomen työmarkkinoilla oli 100 000 ulkomaan kansalaista, joista yrittäjinä toimi noin 7 700 eli 8 prosenttia. Elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muutosten johdosta yrittäjyys on jatkossa yhä tärkeämpi työllistymisväylä myös maahanmuuttajille. Yleisin toimiala on ravintola-ala, toiseksi yleisin tukkuja vähittäiskauppa, sitten kauneudenhoitopalvelut, parturi- ja kampaamopalvelut, siivous, rakentaminen, kääntäminen ja tulkkaus, liikkeenjohdon konsultointi, moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto sekä elintarvikekioskitoiminta. Maahanmuuttajien yritysten eloonjäämisasteissa ei ole merkittävää eroa suomalaisten yrityksiin verrattuna. Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Testipiste Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen 15.3.2016 25 Koulun penkillä Kolumni A Teksti: Sari Gustafsson Kuva: Srba Lukić mmatillisen koulutuksen totuuden hetki Itäinen Uusimaa lähtee takamatkalta uudistuksiin ja sen on käytävä läpi usea uudistus yhtäaikaisesti. A mmatillisen koulutuksen tarjonta voi supistua 24 000 aloituspaikalla, kun vuosina 2016–2018 rahoituksesta leikataan 248 miljoonaa euroa, pelkää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Lisäksi suurten aikuiskoulutuskeskusten tarjoama työvoimakoulutus on kahdessa vuodessa vähentynyt jopa 25 %. Yritystemme kilpailukyky edellyttää osaavaa työvoimaa, mikä on muistettava alueellisia ratkaisuja tehtäessä. Yritysten työvoimatarpeista noin puolet kohdistuu ammattikoulutettuun henkilöstöön, joten leikkaukset heikentävät yritysten mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Leikkaukset uhkaavat myös koulutuksen laatua. AMKEn selvityksen mukaan kolmasosa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä teki tappiollisen tilinpäätöksen jo vuodelta 2015. Tulosta heikensivät edellisen vaalikauden leikkaukset, jotka nykyisen hallitusohjelman säästöjen kanssa vievät neljänneksen rahoituksesta vuoteen 2018 mennessä. Koulutusleikkaukset ajavat yhä useamman ammatillisen koulutuksen järjestäjän ahdinkoon, jossa toiminnan hallittu sopeuttaminen on mahdotonta. Koulutuksen järjestäjien toimintaa sitoo lainsäädäntö, joka uudistuu vasta vuoden 2018 alusta eli suurimpien leikkausten jälkeen. Myös itäisellä Uudellamaalla tämä on nyt se hetki, jolloin tulee ratkoa useita asioita ja muutosaaltoja yhtä aikaa. Rahoituksen väheneminen ei ole niistä pienin. Jo kymmenen vuotta on ollut synnytystuskia, ja ratkottavia asioita on lisäksi muitakin ja useita: tilat, koulutuksen järjestäjät, omistukset ja ennen kaikkea opiskelijoiden ja työelämän edellytykset saada koulutusta ja hankkia osaamista. Ilman alueen keskinäistä negatiivista kilpailua pitäisi ratkoa jonkinasteinen kilpailukykyloikkakin. Nyt on aika synnyttää synergiat ja alkaa rakentaa tahtotilaa tulevaan. Jos kaikki tekevät samaa, alue maksaa samasta asiasta useaan kertaan, päällekkäisinä toimintoina. Koulutuksen siirtäminen työpaikoille ei ole säästökeino, koska 26 yritysten mahdollisuudet ottaa opiskelijoita ovat hyvin rajalliset. Opiskelijat tarvitsevat opetusta, ohjausta ja tukea myös käytännön jaksojen aikana, joten se ei vähennä opetushenkilöstön työtä. Myös työpaikkaohjaajat tarvitsevat koulutusta ohjaamistehtäväänsä, jotta se olisi mielekästä. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa työelämälle osaamista, jota työpaikoilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Erityisen tärkeäksi nousee aito, alueellinen työvoiman- ja koulutustarpeiden ennakointi. Pelolla johtamisen aika on ohi. Ihmisiä sitoutetaan, motivoidaan ja innostetaan. Johtajien keskinäinen verkostoituminen nousee arvoon arvaamattomaan. Viestinnän, erityisesti muutosviestinnän, osuus tulee olemaan merkittävä. Eettinen johtajuus nousee yhä vahvempana pintaan, samoin alueellinen yhteistoimintakyky. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy, ja työelämälle on annettava myös eväitä ottaa vastaan ja tukea oppimista työpaikoilla. Työelämälle ja työpaikoille on annettava ”työpaikkaopettajaresurssit”, joissa ammatillinen opettaja toimii kentällä työpaikkojen mentorina ja auttaa oppimisen tukitoimintojen synnyttämistä kyseisille työpaikoille. Ammatillisen koulutuksen koko menestys perustuu ydintoiminnan ja pedagogiikan jatkuvaan kehittymiseen. Se perustuu siihen, että oppiminen ja opetus vastaavat tarpeita, kysyntää ja odotuksia. Henkilökohtaiset polut ja opitun tunnustaminen ja tunnistaminen muuttavat opetustyön hyvin ohjaukselliseen suuntaan. Syntyy yhdistelmäopintoja, joissa sähköisen verkkoympäristön avulla oppiminen vuorottelee projektimaisten ”yhteisproggisten” kanssa. Sari Gustafsson Kirjoittaja on Oy Porvoo International College Ab:n rehtori ja toimitusjohtaja AMKE ry:n ja AMKE oy:n hallitusten jäsen sari.gustafsson@pointcollege.fi Översättning: Jenny Törnroos Kolumn Från skolbänken S anningens stund är kommen för yrkesutbildningen Östra-Nyland kommer sent om sider igång med flera olika reformer Y rkesutbildningen kan komma att minska med 24 000 startplatser, då man under åren 2016-2018 skär i finansieringen med 248 miljoner euro, befarar serviceorganisationen för anordnare av yrkesutbildning, AMKE rf. Dessutom har arbetskraftsutbildningen som erbjuds av vuxenutbildningscentren minskat med 25 % på två år. För att våra företag skall vara konkurrenskraftiga behövs det kunnig arbetskraft, vilket man bör minnas då man gör regionala beslut. Ungefär hälften av företagens arbetskraftsbehov gäller yrkesutbildad personal, det betyder att nedskärningarna försvagar företagens möjligheter att rekrytera kunnig personal. Nedskärningarna är också ett hot mot utbildningens kvalitet. Enligt AMKEs utredning hade en tredjedel av anordnarna av yrkesutbildning ett negativt bokslut redan år 2015. Resultaten försvagades på grund av nedskärningarna under den tidigare valperioden och då man tillägger det nuvarande regeringsprogrammets sparåtgärder kommer en fjärdedel av finansieringen att försvinna fram till år 2018. Allt fler anordnare av yrkesutbildning råkar i trångmål på grund av utbildningsnedskärningarna, då det är omöjligt att anpassa verksamheten på ett kontrollerat sätt. Lagstiftningen som binder anordnarna av yrkesutbildning förnyas först i början av år 2018, alltså först efter de största nedskärningarna. Också i Östra-Nyland står vi inför de nya utmaningarna, då man samtidigt borde hitta lösningar på många olika saker och förändringar. Att finansieringen minskar är inte det minsta problemet. Redan i tio års tid har man försökt lösa följande saker: utrymmen, anordnare av utbildningarna, ägandet och framför allt, att de studerande får utbildning och arbetslivet kunnig arbetskraft. Man borde kunna frånse den negativa konkurrensen i området och tillsammans skapa ett uppsving i konkurrenskraften. Nu är det dags att skapa synergieffekt och bygga upp strategiska avsikter inför framtiden. Om alla gör samma saker, betalar området flera gånger för samma sak och handlingarna överlappar varandra. Att flytta över utbildningarna till arbetsplatserna sparar inget, eftersom företagen har begränsade möjligheter att ta emot studerande. De studerande behöver undervisning, handledning och stöd också under se praktiska perioderna, så det minskar inte på undervisningspersonalens arbete. Arbetsplatshandledarna behöver också utbildning i handledningsuppgifterna för att arbetet skall kännas meningsfullt. Yrkesutbildningens uppgift är att producera kunskap för arbetslivet, kunskap som arbetsplatserna behöver nu och i framtiden. Det är speciellt viktigt att man kan förutse det reella regionala arbetskrafts- och utbildningsbehovet. Den tiden är förbi då arbetstagarna styrdes med rädsla. Istället motiverar man och uppmuntrar människorna. Chefernas gemensamma nätverkande blir guld värt. Kommunikationen och speciellt förändringskommunikationen kommer att vara betydande. Det etiska ledarskapet kommer att lyftas fram, liksom förmågan att kunna samarbeta på ett regional plan. Samarbetet med arbetslivet ökar och man ger också arbetslivet de redskap som behövs för att kunna stöda lärandet på arbetsplatserna. Man bör ge ”arbetsplatslärarresurser” för arbetslivet och arbetsplatserna. Det betyder att en yrkeslärare fungerar som en mentor för arbetsplatserna och hjälper till vid att skapa stödåtgärder för inlärningen på arbetsplatserna i fråga. Yrkesutbildningens framgång grundar sig på en ständig utveckling av grundverksamheten och pedagogiken. Det betyder att lärandet och undervisningen möter de existerande kraven, efterfrågan och förväntningarna. De individuella stigarna och erkännandet av kunskap förändrar undervisningen så, att det mera handlar om handledning. Det föds kombinationsstudier, där man både studerar on-line samt periodvis deltar i gemensamma projekt med andra studerande. Sari Gustafsson Skribenten är Oy Porvoo International College Ab:s rektor och verkställande direktör AMKE rf:s och AMKE oy:s styrelsemedlem sari.gustafsson@pointcollege.fi K oulun penkkiä olemme kuluttaneet kaikki, toiset pidemmän, toiset lyhyemmän aikaa. Suomen kielen sana koulu tulee latinan ja ruotsin kautta kreikan sanasta skhole. Antiikin Kreikassa sanan yksi merkitys oli joutenolo. Työnteosta vapaata aikaa oli vain vapailla kansalaisilla. Sen he käyttivät itsensä ruumiilliseen ja henkiseen kehittämiseen. Nykyisin opettelemme jatkuvasti uusia taitoja sekä työssä että vapaalla. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sivistyskin tarvitsee skholea, sillä se on määritelty elämäntavaksi, johon kuuluu filosofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa. σχολείο = skhole V i har alla suttit på skolbänken, en del har suttit en längre tid och en del en kortare tid. Ordet skola kommer från grekiskans skhole. I Antikens Grekland betydde ordet bland annat sysslolöshet. Det var bara de fria medborgarna som hade ledigt från arbetet. Den tiden använde de på sig själva och för att utveckla sig både fysiskt och psykiskt. Nuförtiden lär vi oss hela tiden nya saker, både i arbetet och på fritiden. Vi pratar om ett livslångt lärande. Det behövs skholea också inom bildningen, då man lever enligt livsstilen skholea hänger man sig åt filosofiskt resonerande och sysslolöshet samt praktisk kunskap. 27 Landskapet i ett nötskal S uuntana Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić kansainvälistyminen Itämeren alueella on aivan erityinen asema Euroopan unionissa. EU:lla on oma Itämeristrategia ja sen mukaisia rahoitusohjelmia, joissa Suomella on paljon saatavaa, jos kohta annettavaakin. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tarvitaan paitsi kielitaitoa myös molemminpuolista kunnioitusta ja osaamisen vaihtoa. Voimme myös itse oppia paljon muilta, Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja Jaakko Mikkola toteaa. U udenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja, Porvoossa asuva Jaakko Mikkola, on käynyt läpi isojen muutosten ajat itäisen Uudenmaan alueorganisoinnissa. Hän toimi ItäUudenmaan maakuntajohtajana vuosina 2003-2010 eli aina siihen asti, kun alueen kunnat liittyivät Uudenmaan liittoon. Ajanjakson myllerryksiin kuuluivat vuoden 2009 aluehallintouudistus sekä kirvelevänä tappiona alueen toimijoiden keskuudessa koettu Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttaminen. Menneiden kaivelu ei kuitenkaan auta. - Itä-Uusimaa on nyt osa suurempaa hallinnollista yksikköä, mutta emmehän me maantieteellisesti ole mihinkään kadonneet. Yhdistymisten kautta saavutettu suuri koko on toisaalta hyvä, mutta Uudenmaan liitossakin on tärkeää huomioida eri alueiden erityispiirteitä, Mikkola muistuttaa. Mittakaavan hahmottamiseksi kerrotakoon, että Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä ja näistä vajaa 80 000 Itä-Uudellamaalla. Isossa yksikössä pienempien mahdollisuudet vaikuttaa kiteytyvät keskinäiseen yhteistyöhön. Jaakko Mikkola Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja s. 1961 Urjala - Asuu Porvoossa. - Avioliitossa, 3 lasta. - Diplomi-insinööri ja valtiotieteiden maisteri. - Toiminut mm. kaavasuunnittelijana (Hämeenlinna), teknisen yksikön johtajana (Hattulan kunta), suunnittelupäällikkönä (Kymenlaakson liitto) sekä maakuntajohtajana (Itä-Uudenmaan liitto). - Useita luottamustoimia 1990-luvun alusta lähtien. - Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen (2012-). - Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 6.12.2008. - Harrastuksia: Euroopan historia, kielet, vapaaehtoistyö ja kesämökki. Mikkola on hakenut Kymenlaakson liiton maakuntajohtajan virkaa ja valittiin maaliskuun lopun haastattelukierrokselle neljän muun hakijan kanssa. Kymenlaakson maakuntavaltuusto tekee valinnan 25.4.2016. 28 Itä-Uudellemaalle suunniteltiinkin suurkuntaa, mutta sen selvitystyö kuivui lopulta kokoon viime vuonna. Myönteisenä asiana voi nähdä sen, että vaikka suurkuntaa ei tule, ovat kunnat vastakkainasettelun jälkeen taas löytämässä toisensa. hin rakennuskanta, mitä jossain vaiheessa pidettiin jälkeenjääneisyytenä, mutta nykyään vahvuutena -tietysti siltä osin kuin rakennukset on pidetty kunnossa, Mikkola toteaa. Venäjä-läheisyyden sekä matkailun ja kulttuurin lisäksi Mikkola mainitsee Itä-Uudenmaan erityispiirteitä muovaavana tekijänä Kilpilahden yrityskeskittymän, joka on alueen teollisuuden kivijalka. Verkostoitumisen välttämättömyys Uudenmaan liitossa kansainvälinen ulottuvuus on sisäänrakennettu. Jaakko Mikkola johtaa kansainvälistä yksikköä, jonka alaisuudessa toimivat muun muassa Helsinki EU Office Brysselissä sekä Helsinki-keskus Pietarissa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Itämeren ympärillä. - Minun työsarkaani kuuluvat lähinnä Itämeren alueen järjestöt, kuten esimerkiksi Euroopan perifeeristen merialueiden liitto ja Itämeren alueyhteistyöjärjestö. Näissä hoidamme puheenjohtaja- ja sihteeristötehtäviä. Lisäksi olemme tarkkailijoina Helsinki-komissiossa ja jäsenyyksiemme kautta Itämeren valtioiden neuvostossa, Mikkola kertoo. Maakuntapähkinä - Elinkeino- ja yrityspuolta hoitavat maakuntaliitossa omat asiantuntijat. Yrityksille ei jaeta suoraa rahoitusta, vaan apumme on välillistä - ja toki EU-projektien kautta konkreettistakin. EU:ssa on valtava määrä erillisohjelmia, joihin yritykset pääsevät mukaan pääosin verkostoitumalla ja hakemalla rahoitusta laajempien hankkeiden yhteydessä. Itä-Uudellamaalla näitä hankkeita jalostetaan erityisesti Posintrassa*, joka tekee yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. - On hyvä, että Posintra on laajentanut toimintaansa Porvoosta myös Loviisaan. Päivän avainsana on verkottuminen ja Posintraa voidaan pitää tämän alueen elinkeinoelämän verkottajana. Sen kautta on pääsy myös Euroopan Union erilaisiin erillisohjelmiin. - Oma Helsinki EU Officemme Brysselissä auttaa kaikissa erillisohjelmiin ja niiden hakuihin liittyvissä kysymyksissä. Toivonkin myös Itä-Uudenmaan toimijoiden löytävän Uudenmaan liiton kautta Brysselissä sijaitsevan oman toimistomme, Mikkola toteaa lopuksi. *Kehitysyhtiö Posintralla on useita omistajia. Uudenmaanliitto on niistä yksi. Kuntaomistajina ja samalla toiminta-alueena ovat Porvoo, Loviisa, Lapinjärvi, Askola ja Myrskylä. Itä-Uudenmaan vahvuudet - Aluekehityspuolella itäisen Uudenmaan vahvuutena pidetään Venäjän läheisyyttä. Vaikka Itä-Uusimaa ei ole raja-alue eikä Venäjä erityispiirteiden listalla ykkösenä, luo itäinen sijainti monella tapaa mahdollisuuksia, joita muilla Uudenmaan alueilla ei ole, Mikkola sanoo. Matkailuelinkeinon näkökulmasta Venäjä on ollut merkittävässä osassa, vaikka viimeisimpinä vuosina matkailijamäärät sieltä ovatkin vähentyneet. - Matkailu kokonaisuudessaan on vaikuttanut vahvasti alueen elinkeinoelämään erityisesti Porvoossa ja Loviisassa. Tässä merellinen sijainti antaa oman osansa. Itä-Uudenmaan erityispiirteisiin lukeutuu myös vanha kulttuuriympäristö. Alueelta löytyy maan van- EU:n rahoitusohjelmat Asiaan perehtymättömältä EU vaikuttaa ohjelmaviidakolta, jossa rönsyilevät Erasmukset, Leonardot ja Cosmet, ja vielä näitäkin villimpinä erilaiset kirjainyhdistelmät, kuten EAKR, ESR, ENPI CBC. Juuri tämän viidakon seulonnassa auttavat ELY-keskukset, Tekes ja maakuntaliitot ja niiden Brysselin-toimistot sekä ItäUudellamaalla myös Posintra. EU:n suurin rahoitusohjelma on Horisontti 2020. Ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Suomalaiset ovat hyödyntäneet Horistonttia hyvin, sillä rahoitustilastossa Suomi on kuudentena, kun saadut eurot suhteutetaan maiden asukaslukuihin. Kärjessä ovat VTT ja Aalto-yliopisto. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea rahoitusta yksin tai yhteishankkeissa. Yritysten toivotaan löytävän tämän kanavan ja pyytävän rohkeasti apua hakuprosessissa. www.tekes.eu/horisontti-2020 29 Landskapet i ett nötskal Maakuntapähkinä Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić På väg mot EU med hjälp av nätverk Direktören för internationella ärenden i Nylands förbund, Jaakko Mikkola, konstaterar att man inom internationellt samarbete behöver både språkkunskap och ömsesidig respekt samt utbyte av kunskap. Vi kan själva lära oss mycket av andra. Uusimaa Asukkaita 1,6 miljoonaa Kuntia 26: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Suurin: Helsinki Pienimmät: Myrskylä ja Pukkila Uudenmaan liitto on näiden kuntien muodostama kuntayhtymä, maakunnan liitto. Maakunnat Suomessa on 18 maakuntaa (+Ahvenanmaa). Maakunnan liitto on alueensa merkittävin edunvalvoja ja keskeinen kansainvälinen toimija. Maakunnan liiton tehtävistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) maakuntakaavoituksen osalta sekä aluekehitys- ja rakennerahastolaissa aluekehitystehtävien osalta. Suomen maakuntien toimistojen yhteenlaskettu henkilöstö on noin 650 henkilöä ja budjetit noin 50 milj. euroa eli vajaat 10 euroa / asukas. Mennyttä maailmaa Uudenmaan lääni: 1831-1996, sulautui Etelä-Suomen lääniin 1997 lääniuudistuksessa. Uudenmaan läänin pääkaupunki oli Helsinki. Ennen 1997 uudistusta Suomessa oli 11 lääniä sekä Ahvenanmaa. Etelä-Suomen lääni: 1997-2009, oli yksi Suomen viidestä läänistä ja sen pääkaupunki oli Hämeenlinna. Itä-Uudenmaan maakunta kuului Uudenmaan lääniin ja sen jälkeen EteläSuomen lääniin. Sen kuntia olivat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä entisistä kunnista Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Porvoon maalaiskunta. Porvoo oli maakuntakeskus. Valtioneuvosto päätti Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttamisesta 22.10.2009 ja kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011 alussa. www.uudenmaanliitto.fi, www.suomi.fi, www.kunnat.net N ylands förbunds direktör inom internationella ärenden Jaakko Mikkola, som bor i Borgå, fungerade som ÖstraNylands landskapsdirektör under åren 2003-2010. Under denna tidsperiod inträffade stora förändringar, bland annat omstruktureringen av regionförvaltningen år 2009, samt nedläggningen av landskapet Östra-Nyland, vilket av de verksamma inom området upplevdes som ett svidande nederlag. - Östra-Nyland är nu en del av ett större förvaltningsområde, men geografiskt sett så har vi inte försvunnit någonstans. Det stora området som bildats genom sammanslagningen är i och för sig en bra sak, men också inom Nylands förbund är det viktigt att ge akt på de olika områdenas särdrag, påminner Mikkola. Östra-Nylands starka sidor - Inom regionsutvecklingen anser man att Östra-Nylands styrka finns i det geografiska läget, Ryssland ligger nära. Läget i öst skapar på många sätt möjligheter som de andra områdena inom Nyland inte har, säger Mikkola. Till Östra-Nylands särdrag hör också de gamla kulturmiljöerna. Dessutom nämner Mikkola Sköldviks företagskoncentration, som är en stark grund för områdets industri. Med internationalisering som ledstjärna Inom Nylands förbund är det internationella arbetet inbyggt. Jaakko Mikkola leder den internationella enheten, som bland annat har en EU-byrå i Bryssel, Helsinki EU Office. De viktigaste samarbetsparterna finns inom Östersjöområdet. - Till mina uppgifter hör närmast samarbetet med östersjöområdets organisationer, som till exempel samarbetsorganisationen för Europas perifera kustområden och Östersjöns samarbetsorgan. Näringslivs- och företagssidan har inom landskapsförbundet egna experter. Företagen tilldelas inte direkt finansiering, vår hjälp är indirekt, dock är hjälpen också konkret genom EU-projekten, 30 Nyland Invånare 1,6 miljoner Kommuner 26: Askola, Esbo, Hangö, Helsingfors, Hyvinge, Ingo, Träskända, Högfors, Grankulla, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä, Nurmijärvi, Borgnäs, Borgå, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Tusby, Vanda och Vichtis. Störst: Helsingfors Minst: Mörskom och Pukkila Dessa kommuner bildar en samkommun, Nylands förbund, ett landskapsförbund. Landskap i Finland I Finland finns 18 landskap (+Åland). Landskapets förbund är det egna områdets främsta intressebevakare och den centrala aktören på internationell nivå. Landskapsförbundens uppgifter baserar sig på markanvändningsoch bygglagen gällande landskapsplanläggningen samt på lagen om regionalutveckling och strukturfondslagen gällande regionutvecklingsuppgifter. Landskapen i Finland har tillsammans 650 anställda personer i sina byråer och de sammanräknade budgeterna är ca 50 miljoner eller 10 euro/ invånare. Förr i världen Nylands län: 1831-1996, uppgick i Södra-Finlands län år 1997 i samband med länsreformen. Nylands läns Huvudstad var Helsingfors. Innan reformen år 1997 fanns det 11 län i Finland samt Åland. Södra-Finlands län: 1997-2009, var ett av Finlands fem län och huvudstaden var Tavastehus. Östra-Nylands landskap hörde till Nylands län och efter det till Södra-Finlands län. Kommunerna i länet var: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo samt de före detta kommunerna Liljendal, Pernå, Strömfors och Borgå landskommun. Borgå var landskapets centralort. Statsrådet bestämde om nedläggandet av Östra-Nylands landskap 22.10 2009 och kommunerna sammanslogs med Nylands landskap i början av år 2011. TID paneutuu valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen seuraavassa numerossa. Lue lisää www.tid.fi. berättar Mikkola. Inom EU finns en stor mängd separata program där företag kan delta genom att nätverka och genom att ansöka om finansiering inom större projekt. Inom Östra-Nyland förädlas dessa projekt speciellt inom Posintra som samarbetar med NMT-centralen i Nyland. Jaakko Mikkola Direktör, internationella ärenden i Nylands förbund f. 1961 i Urjala - Bor i Borgå - Gift, tre barn - Diplomingenjör och politices magister - Verkat som bland annat planhandläggare (Tavastehus), chef för den tekniska nämnden (Hattula kommun), planeringschef (Kymmenedalens förbund) samt landskapsdirektör (Östra-Nylands förbund) - Flertalet förtroendeuppgifter sedan 1990-talets början. - Helsingfors stifts stiftsfullmäktigeledamot (2012-) - Riddartecknet av I klass av Finlands Vita Ros’ orden 6.12 2008 - Intressen: Europas historia, språk, frivilligarbete samt sommarstugan. Mikkola har sökt tjänsten som landskapsdirektör för Kymmenedalens förbund, han valdes tillsammans med fyra andra sökanden till intervjuskedet, som går av stapeln i slutet av mars. Kymmenedalens landskapsfullmäktige förrättar valet 25.4.2016. 31 32 Nylands förbund har utarbetat Nylandsprogrammet, där man satt upp strategier gällande områdets utveckling fram till år 2040. Utvecklingsmålen är: Den smarta tillväxtens vagga, lätt att komma till, stanna och verka i, samt ett rent och vackert Nyland. Östra-Nyland måste ta tag i den här utmaningen och skapa en grund för utvecklingen. Vi bör sträva efter att vara östersjöområdets konkurrenskraftigaste landskap. Vi bör skapa en innovationskoncentration inom informationsteknik och vi bör kunna utnyttja den logistiska position som vi har inom Finska vikens framtidstriangel. De här målen kan man uppnå enbart genom att redan nu göra rätta val, så som: skapa förutsättningar för tillväxt, bana väg för innovationer, försäkra en fungerande vardag för människorna samt en hållbar naturhållning. För tillfället anser man, att Östra-Nyland är ett lugnt, lantligt område, det ligger nära, det är traditionellt, kulturen uppskattas, det är havsnära, tvåspråkigt och ligger geografiskt sett bra till. Östra-Nylands kommuner är storleksmässigt olika och kommunerna är på olika sätt livskraftiga. Borgå är den drivande kommunen och Lovisa följer efter som en god tvåa. I Östra-Nylands näringsutredning (2012) analyserades bland annat Södra-Finlands kommunranking-situation från företagens del (attraktionsfaktorer). Det omfattande samarbetet betyder då: - En gemensam strategi för Östra-Nyland, där kommunstrategierna utgör delarna. - Ett gemensamt näringspolitiskt program, samt en Servicestrategi (kommunernas/företagarnas roller). - En gemensam Års-klocka med Posintra gällande utvecklingsåtgärder. - En gemensam Marknadsförings Masterplan (förbättringsåtgärder gällande attraktionskraften.) - Gemensam kommunal service. - Företagens gemensamma tillväxtplaner, utbildningstillfällen, underleverantörs-nätverk, expertis och servicenätverk. - Gemensamma mål gällande utnyttjandet av innovationer och teknologi. - Gemensamma företag och expertpooler bland företagarna i området. - Gemensamma utbildningsplaner för att trygga behovet av kunnig personal. - Gemensamma servicekedjor för kundernas del. - Gemensam marknadsföring till Europa, Ryssland och andra delar av världen. - Till alla ovan nämnda punkter behövs bra ledare, team och funktionsmodeller-dessutom uppföljning/utvärdering. Det här betyder stora utmaningar för oss alla, eftersom vår historia inte har stött oss hittills, men jag anser, att den här vägen är den enda rätta. Att uppskjuta ärendet hjälper inte mera. Låt oss skapa en samarbetskultur! SIPOO Tässä on paljon haastetta meille kaikille, koska historiamme ei tätä ole tukenut, mutta näkisin, että tämä tie on se ainoa tie, eikä asian lykkääminen enää auta! Luokaamme yhteistyön kulttuuri! Östra-Nyland består av 6 kommuner - Borgå, Lovisa, Askola, Pukkila, Lappträsk och Mörskom. I området bor ca 75 000 människor, det finns 6 500 företag och ca 30 000 arbetsplatser. Området har präglats av en åldrande befolkning, en negativ flyttningsrörelse i vissa kommuner, avsaknaden av arbetsplatser, samt en stor andel arbetstagare som pendlar till andra områden. Det har också varit svårt att locka nya företag till Östra-Nyland. Men i de norra delarna av metropolområdet har dragningskraften varit stor, området har lockat både företag och invånare. På vilket sätt kan vi få Östra-Nyland att resa sig? Jag anser att det enda rätta sättet att nå uppsving är, ett omfattande samarbete inom Östra-Nyland som innefattar kommunerna, företagen, invånarna och läroanstalterna. Detta har jag redan under flera års tid fört fram från mitt eget perspektiv. Vi borde frångå sättet att behandla ärenden så splittrat vi borde också sluta vara avundsjuka och tänka alltför snävt. Östra-Nyland borde ses som en helhet istället för att vi sinsemellan slåss om i vilken kommun företagen eller invånarna skall slå sig ner. Alla vinner till slut. PORVOO Laaja yhteistyö tarkoittaa tässä silloin: - Yhteinen Itä-Uusimaa strategia, jonka osina ovat kuntastrategiat. - Yhteinen ELPO (elinkeinopoliittinen ohjelma) sekä Palvelustrategia (kuntien/yritysten roolit). - Kehitystoimenpiteiden yhteinen Vuosikello yhdessä Posintran kanssa. - Yhteinen Markkinoinnin Master Plan (vetovoimatekijöiden parantamistoimet). - Yhteiset kuntapalvelut. - Yritysten yhteiset kasvusuunnitelmat, koulutustapahtumat, alihankintaverkostot, asiantuntijat ja palveluverkostot. - Yhteiset tavoitteet innovaatioille ja teknologian hyödyntämiselle. - Yhteisyrityksiä ja asiantuntijapooleja alueen yrittäjien kesken. - Yhteiset koulutussuunnitelmat osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. - Yhteisiä palveluketjuja asukkaiden osalta. - Yhteiset markkinointiponnistelut Eurooppaan, Venäjälle ja muualle maailmaan. - Kaikille em. toimenpiteille hyvät vetäjät, tiimit ja operointimallit – sekä seuranta/ mittarit. Kolumn De bästa kommunerna var: Esbo, Tusby, Raseborg, Kervo –och från Östra-Nyland Askola och Borgå. De svagaste kommunerna var Fredrikshamn, Kotka och Kouvola. Jag verkar inom Lovisa Företagare och har varit med om att upprätta Lovisas Näringspolitiska program tillsammans med Posintra. Som medlem i stadens fullmäktige är jag också med om att göra upp kommunstrategin, samt utveckla företagstjänsterna i området och förbättra företagens tillväxtmöjligheter. ASKOLA Miten sitten saisimme Itä-Uudenmaan nousuun? Minusta ainoa tie nousuun on hyvin laaja yhteistyö Itä-Uudenmaan kuntien, yritysten, asukkaiden ja oppilaitosten kesken. Olen omasta perspektiivistä tätä jo usean vuoden ajan ajanut. Meidän tulisi lopettaa pirstaloitunut asioiden käsittely, keskinäinen kateus ja suppea-alainen ajattelu. Itä-Uusimaa on nähtävä kokonaisuutena, eikä meidän tulisi taistella keskenämme siitä, mihin kuntaan uusi yritys/asukas sijoittuu. Kaikki voittavat lopulta. MYRSKYLÄ nassa, alueen yrityspalvelujen kehittämisessä ja yritysten kasvumahdollisuuksien parantamisessa. H PUKKILA ITEN SAAMME ITÄ-UUDENMAAN NOUSUUN? UR KAN VI FÅ ÖSTRA-NYLAND ATT RESA SIG? PORNAINEN Itä-Uusimaa koostuu kuudesta kunnasta – Porvoo, Loviisa, Askola, Pukkila, Lapinjärvi ja Myrskylä. Täällä asuu noin 75 000 ihmistä, yrityksiä on noin 6 500 ja työpaikkoja noin 30 000. Alueen yleistrendeinä ovat olleet väestön ikääntyminen, negatiivinen muutto joidenkin kuntien osalta, työpaikkaomavaraisuuden alhaisuus sekä suuri pendelöintiaste muualle. Myös uusien yritysten saanti laajasti alueelle on ollut vaikeaa. Metropolialueen pohjoinen kasvukäytävä on sen sijaan ollut vetovoimainen niin yritysten kuin asukkaidenkin osalta. Uudenmaan liiton Uusimaa-ohjelman strategiset kehittämistavoitteet vuodelle 2040 ovat: Uusimaan on oltava älykkään kasvun kehto, täällä on helppo olla ja toimia, sekä elinympäristö on puhdas ja kaunis. Myös Itä-Uudenmaan on vastattava tähän haasteeseen ja luotava pohjaa siihen, että olemme Itämeren alueen kilpailukykyisin maakunta, olemme innovaatiokeskittymä tietotekniikalle ja hyödynnämme logistista asemaamme Suomenlahden tulevaisuuskolmiossa. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain tekemällä jo nyt oikeita valintoja, kuten luoda kasvulle mahdollisuuksia, avata tietä innovaatioille, varmistaa ihmisille toimivaa arkea ja ylläpitää luonnontaloutta oikein. Mielikuvat Itä-Uudenmaan osalta ovat tällä hetkellä, että se on rauhallinen, maaseutumainen, lähellä oleva, perinteinen, kulttuuria arvostava, merellinen, kaksikielinen ja hyvä sijainniltaan. Itä-Uudenmaan kunnat ovat hyvin eri kokoisia ja elinvoimatekijät erilaisia. Porvoo on selkeä veturi, Loviisan seuratessa hyvänä kakkosena. Itä-Uudenmaan elinkeinotutkimuksessa (2012) analysoitiin mm. Etelä-Suomen kuntarankingtilannetta yritysten osalta (vetovoimatekijät). Parhaat kunnat olivat: Espoo, Tuusula, Raasepori, Kerava – ja sitten tulivat tältä alueelta jo Askola, Porvoo. Heikoimmat kunnat olivat Hamina, Kotka ja Kouvola. Toimin Loviisan Yrittäjissä ja olen ollut laatimassa Loviisan Elinkeinopoliittista ohjelmaa yhdessä Posintran kanssa. Kaupungin hallituksen jäsenenä olen mukana myös kuntastrategian laadin- M Jouni Malmivaara Översättning: Jenny Törnroos LOVISA Jouni Malmivaara LAPINJÄRVI Kolumni 33 Borgå Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić C leantech för med sig tillväxt till Borgå C Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Porvoo leantech tuo kasvua Porvooseen - För tillfället håller Borgå stad på med en granskning av delgeneralplanen för Sköldvik, samt detaljplanen för Nyby som ligger intill Sköldvik. Med hjälp av dessa vill vi göra det möjligt för nya företag att placera sig på området. Dialogen mellan de nuvarande aktörerna är förstås av största vikt, så att vi kan förstå hurdana företag som behövs på området, konstaterar Fredrick von Schoultz. Han konstaterar också, att detaljplanen inte görs upp från noll. Neste har verkat i Sköldvik redan i tiotals år. Markanvändningen begränsas av givna skyddszoner. Detaljplanen som är under arbete är en naturlig del av utvecklingen i området. Borgå stad har en stark tro på, att den kommande företagsparken som skall placeras invid Nordens största kluster för oljeraffinering och petrokemi, kommer att locka nya aktörer. -Sköldvik är inte Borgås ensak, inte ens enbart Nylands ensak, det här är redan en sak på nationell nivå. När det skapas nya arbetsplatser här, så återspeglas det på ett större område, påminner von Schoultz. Det innovativa Borgå Sköldvik är Borgås innovativa motor redan på grund av sin storlek. Där görs varje år undersöknings- och utvecklingsarbete motsvarande hundratals årsverken. Det finns också andra exempel på cleantech-företag i Borgå. - Enstos elsystem inom fastighetsteknik är ett bra exempel på, hur man med nya lösningar kan minska på byggnadernas energianvändning och på det sättet minska på användningskostnaderna. Samtidigt höjs bekvämligheten, nämner von Schoultz. I Sköldvik i Borgå har man satt i gång ett projekt, som har som mål att skapa en betydande företagspark inom bioekonomi och cirkulär ekonomi. Borgå stad och utvecklingsbolaget Posintra för projektet framåt i samarbete med företagen i området. Posintra har redan fått finansiering för projektet från Europeiska regionala utvecklingsfonden. Borgå stads biträdande stadsdirektör Fredrick von Schoultz berättar, att idén fick sin början då man gjorde en kartläggning av cleantech-företagen i Östra-Nyland. Branschen är på uppgång och den erbjuder möjligheter till internationell affärsverksamhet. Neste Abp är ett av Finlands största cleantech-företag och Sköldvik är ett lysande exempel på en industriell symbios, där produkter och tjänster rör sig mellan de olika branscherna och företagen på området. 34 - Av startup-företagen har till exempel Control Things utvecklat elsystem för fastighetsteknik på väldigt innovativa sätt. Företaget stöder sig också starkt på Aalto-universitetets undersökningar, fortsätter han. Fredrick von Schoultz beskriver stadens roll med ett ord, möjliggörare. Det finns säkert företag som vill växa, samt också innovativ verksamhet på området. - För att ett företag skall växa, måste viljan komma från företaget eller företagaren själv. Det går inte att med våld föra in tillväxt i företaget. Staden assisterar bland annat genom Posintra. Det finns olika utvecklingsåtgärder för att kunna stöda både nya företagare samt sådana som redan verkar inom branschen. Förväntningarna på företagarna från stadens sida ligger enligt Fredrick von Schoultz i, att man för en öppen dialog, har ett gott samarbete samt en positiv inställning. 35 Porvoo Teksti: Tuula Lukić Kuva: Srba Lukić Suomen paras löytyy Porvoosta! Koulutamme: •liiketalouden osaajia •sosiaali- ja terveysalan osaajia •nuoria ja aikuisia •suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi •työelämälähtöisesti C leantech tuo kasvua Porvooseen Porvoon Kilpilahdessa on viime syksynä alkanut hanke, jonka tavoitteena on luoda alueelle merkittävä bio- ja kiertotalouden teollisuuspuisto. Porvoon kaupunki ja kehitysyhtiö Posintra vievät hanketta eteenpäin tiiviissä yhteistyössä Kilpilahden yritysten kanssa. Posintra on jo saanut hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta. Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kertoo, että idea lähti liikkeelle Itä-Uudenmaan cleantech-yritysten kartoituksesta. Ala on voimakkaassa kasvussa ja se tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan. Neste Oyj on yksi Suomen suurimmista cleantech-yrityksistä ja Kilpilahti puolestaan loistava esimerkki teollisesta symbioosista, jossa tuotteet ja sivuvirrat kulkevat alueella toimialalta ja yritykseltä toiselle. - Kaupungilla on tällä hetkellä menossa Kilpilahden osayleiskaavatarkistus ja sen vieressä olevan Nybyn asemakaavoitus. Näiden avulla haluamme mahdollistaa uuden liiketoiminnan sijoittumisen alueelle. Vuoropuhelu nykyisten toimijoiden kanssa on tietysti se tärkein asia, jotta pystymme ymmärtämään, minkä tyyppisiä uusia yrityksiä alueelle kaivataan, Fredrick von Schoultz toteaa. Hän myös toteaa, että kaavoitusta ei lähdetä tekemään tyhjältä pöydältä. Neste on toiminut Kilpilahdessa jo kymmeniä vuosia. Maankäyttöä rajoittavat määrätyt turvavyöhykkeet. Meneillään oleva kaavoitus on luontevaa jatkoa alueen kehittämistyössä. Porvoon kaupungilla on vankka usko siihen, että Pohjoismaiden suurimman öljy- ja petrokemian keskittymän yhteyteen tuleva yrityspuisto houkuttelee uusia toimijoita. - Kilpilahti ei ole ainoastaan vain Porvoon asia, eikä edes Uudenmaan asia, vaan tämä on jo kansallisen tason asia. Kun tänne 36 JOS TIEDÄT MITÄ HALUAT. HAAGA-HELIA. Haaga-Helia avoin amk – kehitä osaamistasi joustavasti työn ohessa. syntyy työpaikkoja, se heijastuu laajemmalle alueelle, von Schoultz muistuttaa. Innovatiivinen Porvoo Kilpilahti on Porvoon innovatiivinen veturi jo pelkästään kokonsa puolesta. Siellä tehdään joka vuosi tutkimus- ja kehitystyötä satojen miestyövuosien verran. Muitakin hyviä esimerkkejä porvoolaisista cleantech-toimijoista on. - Enston sähköinen talotekniikka on hyvä esimerkki siitä, miten uusilla ratkaisuilla vähennetään rakennusten energiankäyttöä ja sitä kautta alennetaan käyttökustannuksia ja näin nostetaan mukavuustasoa, von Schoultz mainitsee. - Startup-yrityksistä esimerkiksi Control Things on lähtenyt liikkeelle hyvinkin innovatiivisilla ideoilla ja teknologialla sähköisen talotekniikan järjestelmien kehittämiseksi. Yritys myös tukeutuu vahvasti Aalto-yliopiston tutkimukseen, hän jatkaa. Porvoon kaupungin roolia Fredrick von Schoultz kuvailee sanalla mahdollistaja. Kasvuhaluisia yrityksiä ja innovatiivista toimintaa löytyy varmasti alueelta. - Kasvussa olennaisinta on se, että tahto pitää löytyä yrityksestä tai yrittäjästä itsestään. Ulkopuolelta sitä ei voi väkisin yritykseen viedä. Kaupunki avustaa muun muassa Posintran kautta niin aloittavia kuin jo alalla toimivia yrityksiä erilaisilla kehitystoimenpiteillä. Kaupungin puolelta odotukset yritysten suuntaan tiivistyvät Fredrick von Schoultzin sanoin avoimeen vuoropuheluun, hyvään yhteistyöhön ja positiiviseen asenteeseen. Finlands bästa finns i Borgå! Vi ordnar utbildning: • yrkeskunnig arbetskraft för handel och företag • yrkeskunnig arbetskraft för social- och hälsovård • ungdomar och vuxna • på finska, svenska och engelska • med tanke på arbetslivet Tutustu opetustarjontaamme Porvoossa ja ilmoittaudu: www.haaga-helia.fi >Avoin amk >Opetustarjonta >Porvoo Porvoon opintotoimisto puh. 0400 230 405, opintotoimisto.porvoo@haaga-helia.fi 37 TARJOAMME KASVUALUSTAN ISTUTTAMALLESI PUULLE vi erbjuder en tillväxt grund för planterade trädet "Paras aika puun istuttamiseen oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt." Bästa tiden för att plantera ett träd är för 20 år sen, näst bästa tiden är nu - kiinalainen sanonta -kinesisk ordspråk SINUN EI TARVITSE OSATA TÄTÄ MUTTA TIEDÄMME, ETTÄ TERVEENÄ JA HYVINVOIVANA PYSTYT PAREMPAAN. OLETKO MIELESTÄSI HYVÄSSÄ KUNNOSSA VAI OLETKO VÄHÄN RUOSTEESSA? TARKISTA KUNTOSI AMMATTIFYSIOTERAPEUTTIEN KANSSA. KUNTOSTARTTI: kuntotesti, polkupyöräergonometri- ja lihaskuntotesti, kehonkoostumusmittaus, henkilökohtainen kuntosaliohjelma, Personal trainer -ohjaus laitteisiin sekä ohjelma-avain ja 2 kk kuntosalikortti MEDIA yht.165 € ® TALOUSALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIPALVELUT WEB TID FORUM TID BUSINESS TID BUSINESS PRINT BUSINESS TID BUSINESS Yhteensovellettuna neljä mediaa 4 in1 periaatteella. SOME TT-TUULET KUSTANNUS OY, Huvilakatu 8, 06100 Porvoo, toimitus: info@tuulet.fi, 040 707 8197, myynti: aineisto@tuulet.fi, 0400 707 097 38 WWW.TUULET. FI WWW.TID.FI ia nk . o up tista K r i . a t in osta i i r (norm. 285 €) t ne n lles ja ja er Ku e s h W n it a Leikkaa kuponki irti ja ota mukaan, kun tulet Kuntoet se na llesi l 0 € ul nuk n t Werneriin. Kuponkia vastaan saat A un en se tä 12 i e , k al h n s henkilökohtaisen 120 € alennuksen Kuntostartista. lä sää aa 0 € uk 12 m n LUKIJAKAMPANJA ON VOIMASSA HUHTIKUUN 2016 AJAN. ta aise o SOITA JA VARAA AIKA puh. 010 271 23 70 ja ht rti löko i i i nk enk o p h Avoinna: ma-pe 8-20, la 9-15, su 12-16, Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo ku aat a s a Ajanvaraus: 010 271 2370, asiakaspalvelu@kuntowerner.fi kk taan i www.kuntowerner.fi 39 Le vas S s ä ä tä 1 20 € Vo im 20 assa 16 h aik uht an iku a. un TID BUSINESS Kunto-Werner ja TIDmedia tarjoavat lukijoille upean terveyspaketin. Borgå Översättning: Jenny Törnroos Foto: Tuula Lukić Uusiutuvan talouden kärjessä Neste Jacobs tarjoaa innovatiivisen työympäristön, kertoo johtava konsultti Outi Ervasti. N esteen suunnitteluosastosta itsenäiseksi, kansainväliseksi toimijaksi kehittynyt Neste Jacobs luo kasvua koko itäiselle Uudellemaalle. Yrityksen pääkonttori on Porvoon Kilpilahdessa, mutta verkostot ulottuvat kauas maailmalle. Sen asiakkaina on yrityksiä öljynjalostuksen, kaasu-, petrokemian ja kemianteollisuuden sekä biotekniikan aloilta. Neste Jacobs on aktiivisena toimijana myös Kilpilahteen suunnitteilla olevassa bio- ja kiertotalouden teollisuuspuistossa. Rooli on luonteva, onhan Neste Jacobs jo vuosikymmenien ajan tarjonnut suunnittelu-, teknologia- ja projektinjohtopalveluja alueen yrityksille. - Toimimme erityisesti prosessiteollisuuden konsulttina. Kehitämme ja arvioimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusiutuvan energian alalla on paljon innovaatioita ja keksintöjä, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua. Vahvuutemme on projektien teknisten ja taloudellisten soveltuvuuksien arvioinnissa, kertoo Neste Jacobsin johtava konsultti Outi Ervasti. Neste Jacobs myös toteuttaa kunnossapito- ja investointihankkeita yhdessä asiakkaiden kanssa. Tärkeä toiminta-alue on teollisten prosessien kehittäminen. Kyseessä voi olla vaikkapa tuotannon energiatehokkuuden lisääminen tai automatisointi. - Olemme kehittäneet tuotannon tehostamistyökaluja prosessiteollisuudelle. Esimerkiksi Valion herajauhetehtaalla pystyttiin kehittämillämme NAPCON®-työkaluilla nostamaan tuotantoa yli kymmenellä prosentilla, Ervasti mainitsee. Pitkät suunnitteluosaamisen perinteet Neste Jacobsilla on öljynjalostuksen sekä petrokemian puolella. Yhtiö on käytännössä myös suunnitellut koko Suomen maakaasuverkon. Mielenkiintoinen uusi osa-alue on biopharma, jossa Neste Jacobsilla on maailmanlaajuista erityisosaamista veriplasman fraktioinnissa*. *fractio=pilkkominen 40 Porvoo Teksti ja kuvat: Tuula Lukić hankkijaa eri puolilla maailmaa. Outi Ervasti on ollut tässä joukossa mukana pari vuotta, mutta teollisuuden konsultointitehtävistä hänellä on kokemusta jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Neste Jacobsilla hänen tehtäväkenttänsä sijoittuu projektien alkupäähän, arviointeihin ja esiselvityksiin, jotka syntyvät pitkälti tiimityönä konsultointiryhmässä. - Yhdistän omaa tietotaitoani muiden osaamiseen. Työni on hyvin monipuolista ja vuorovaikutteista. Saan olla kehittämässä teollisuutta tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se motivoi minua henkilökohtaisesti ja monia muitakin tässä yrityksessä. Olemme erittäin sitoutuneita kehittämään koko aluetta eri toimijoiden kanssa, Ervasti mainitsee. Työpaikkana Neste Jacobs tarjoaa innovatiivisen ympäristön. Yrityksen vahvuudet kumpuavat vankan koulutuksen omaavista ammatti-ihmisistä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuihin ja luovaan ajatteluun. - Ihmisiä ei täällä pakoteta mihinkään muottiin, vaan ihmisenä saa olla oma itsensä. Näkisin myös, että innovoinnissa pieni paine ei ole millään lailla pahasta. Kun on positiivista tekemisen meininkiä ja tarpeeksi haasteita, syntyy uutta. Tärkeintä täällä kuitenkin on se, että ihmiset tekevät yhteistyötä keskenään ja tukevat toisiaan. Se antaa henkisesti mahdollisuuden päästä pitkälle omassa työssä, Ervasti pohtii. Neste Jacobs - Itsenäinen insinööritoimisto, josta Neste Oyj omistaa 60% ja amerikkalainen Jacobs Engineering Group 40%. - Tarjoaa teknologia-, suunnittelu- ja projektinjohtajapalveluita sekä -ratkaisuja erityisesti prosessiteollisuudelle. - Liikevaihto 2015: 143,6 milj. euroa. - Liikevoitto 2015: 7,9 milj. euroa. - Viennin osuus liikevaihdosta: n. 25 %. - Liikevaihto on kasvanut noin 60% vuodesta 2013 vuoteen 2015. - Toimipaikat Suomessa: Porvoo, Kotka, Turku ja Naantali. - Toimipaikat ulkomailla: Göteborg, Nynashamn, Porsgrunn, Rotterdam, Baku, Abu Dhabi ja Singapore. - Projekteja: kaikkialla maailmassa. - Henkilöstöä 1350, joista reilu 1000 omaa henkilökuntaa ja loput kumppaneita. - Porvoon Kilpilahden toimistossa 665 henkilöä, muissa toimistoissa ja projektipaikkakunnilla 685. www.nestejacobs.com Historia: Neste Jacobsin juuret ulottuvat Neste Oy:n varhaiseen historiaan vuoteen 1956 ja silloiseen Nesteen suunnitteluosastoon. Suunnitteluosasto yhtiöitettiin vuonna 1999 nimellä Neste Engineering Oy. Jacobs Engineerin Inc tuli vähemmistöosakkaaksi vuonna 2004, jolloin yhtiö sai nykyisen nimensä. Pobi-hanke Kilpilahden bio- ja kiertotalouden teollisuuspuisto kulkee suunnitteluvaiheessa ytimekkäästi nimellä Pobi-hanke. Hankkeen vetovastuussa on kehitysyhtiö Posintra ja sen tavoitteena on kehittää yrityskeskittymä, joka hyödyntää materiaalivirtoja yritysten ja teollisuuslaitosten välillä. Yhden jäte on toisen raaka-aine. Neste Jacobs on mukana kemian- ja prosessiteollisuuden syväosaamisellaan. - Uusiutuva talous vaatii eri toimijoiden yhteistyötä ja teollisuusprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä. Se on symbioottista ajattelua ja tuo Kilpilahden alueen hyödyntämisen aivan uudelle tasolle, Outi Ervasti toteaa. Alueella toimii 10 yritystä, joilla on yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveihin. Pobi-hanke tarjoaa mahdollisuuksia myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Helmikuussa toimijoiden kesken järjestettiin työpaja, jossa mietittiin yhteisesti toteutettavia ideoita. Ervasti kertoo, että ilmapiiri oli erittäin innostunut. Kevään aikana ideoita kehitetään edelleen. - Hanke päättyy vuonna 2017, mutta hankeaihioita syntyy varmasti pitkälle tulevaisuuteen. Porvoon Kilpilahden kehittyminen ei ole kiinni vain yhdestä hankkeesta, vaan aluetta pitää kehittää pitkäkestoisesti. Se tuo yhteistä hyvää ja vaurautta laajalle alueelle. Yrityspuiston kehittäminen edellyttää Neste Jacobsilta prosessien osaamista sekä monipuolisia yhteyksiä teollisuuteen, rahoittajiin ja tutkimusyhteisöihin. Verkostojen kautta löytyy uusia tahoja, joilla voi olla kiinnostusta lähteä mukaan hankkeeseen. Innovatiivinen työyhteisö Neste Jacobs työllistää reilusti yli tuhat suunnitteluosaajaa ja ali- 41 Dags att tänka ©® Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić Coincidence or Not ? Ajattelun aihetta Asenne on avain menestykseen If............A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Equals...1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Then: K + N + O + W + L + E + D + G + E 11 +14 + 15 + 23 +12 + 5 + 4 + 7 + 5 = 96 % H+A+R+D+W+O+R+K 8 + 1 + 18 + 4 + 23 + 15 +18 +11 = 98 % Both are important, but fall just short of 100% BUT! A+T+T+I+T+U+D+E 1 + 20 + 20 +9 + 20 + 21 + 4 + 5 = 100% Inställningen är nyckeln till framgång E n livlig diskussion fyller TID:s redaktionsutrymmen, när nyzeeländaren Christopher Evatt tar tag i ämnet ”Nycklar till framgångshistorier”. Evatt arbetar som utbildare och företagskonsult. Evatt har bott i Borgå i ett tjugotal år, men arbetsfältet finns i huvudsak i Helsingfors. Kreativt tänkande, öppen växelverkan och en tro på den positiva inställningens kraft är en viktig del av hans sätt att vara och arbeta. Vi närmar oss samtalsämnet ur samarbetets och gemenskapens synvinkel. På det sättet breddas tankegångarna och man kommer ifrån självcentreringen. Tillsammans med självcentreringen är också girigheten ett annat fenomen som frodas i det hårda ekonomiska klimatet. - I framtiden kommer de företag att ha den största framgången, som tänker på det gemensamma bästa. I dagens läge finns bara 20-30 sådana stora företag i världen, där verksamhetskulturen styrs av omtanke, inte girighet. Trots att förändringen sker långsamt, så är den på väg, säger Chris Evatt. Det här kan låta som ”mjukt prat”, men Evatt har en gedigen erfarenhet från företagsvärlden, speciellt från familjeföretag. Han är känd som en inspirerande konferenstalare. Han utbildar, sparrar och fungerar som mentor. Hans ord är en uppiggande påminnelse om inställningens betydelse, speciellt nu då den ekonomiska svackan styr den allmänna diskussionen. Chris Evatt anser, att man inom den globala tävlan fokuserar för mycket på att maximera vinsten till fördel för ägarna. - Delägarna ger nog pengar, men kunderna skapar omsättningen med sina pengar och arbetstagarna skapar det som kunderna köper. Vinsten borde i första hand användas till företagets bästa, för att öka på det goda. Som tur är fungerar de flesta familjeföretagen så här i Finland. Samarbete är inte ”rocket science” Nycklarna till Finlands framgång finns redan, enligt Chris Evatt, man måste bara tydligare lyfta fram dem. Han påminner om, att Finlands framtid inte enbart finns i Finland, utan också utanför landets gränser. Vi har också något sådant som det är brist på ute 42 i världen, nämligen pålitlighet. Pålitligheten består av många olika faktorer, så som infrastrukturen, kommunikationen, utbildningssystemet och den demokratiska förvaltningen. I Finland fungerar dessa saker. - Jag kan säga, att finländarnas rykte också baserar sig på ärlighet. Alla dessa goda egenskaper bör lyftas fram och man måste uppmuntra finländarna att tro på dessa egenskapers bärande kraft, säger Chris Evatt. Vi återvänder på nytt till ursprungsidén om vad samarbete är. Samarbete är inte ”rocket science”. Det krävs en öppen attityd samt respekt för medmänniskorna. Som hinder för samarbetet nämner Chris Evatt girigheten, som redan nämndes, men också det, att man dömer det som är annorlunda samt att man har olika rädslor. - En stark rädsla är rädslan för att misslyckas. Vi dömer ju inte ett litet barn för det att barnet faller omkull då det tar sina första steg, men i arbetslivet tolereras inte misstag. Man borde ändå förhålla sig naturligt till misstag och tänka på dem som en naturlig del av inlärning och utveckling. Rädslan för att göra fel påverkar finländare också på det sättet, att man ogärna ger sig in i diskussioner på ett främmande språk. De företag som strävar efter framgång borde utbilda sin personal i naturlig internationell växelverkan. I frågan om samarbete är diskussionen en viktig del, men enbart det räcker inte för att uppnå de framgångar vi efterlyser. Chris Evatt sammanfattar nycklarna till framgång i orden co-operation, co-creation, co-achievement – samarbete, gemensamt skapande samt gemensamma resultat. - Av dessa föds en positiv spiral, eftersom delområdena stöder varandra. Tillsammans uppnår vi mer än om vi är ensamma. I det stora hela betyder detta att företagets vinst också placeras i det gemensamma bästa och inte enbart delas ut i form av pengar till ägarna. Detta är den mänskligt inriktade utgångspunkten, inte den pengainriktade. När människorna utvecklas i sina arbeten, leder det till resultat för företaget. chris@chrisevatt.com, www.chrisevatt.com V uolas keskustelu valtaa TID-toimituksen, kun uusiseelantilaisen kouluttaja ja yrityskonsultti Christopher Evatt tarttuu haastattelussamme aiheeseen ”Avaimia menestystarinoille”. Evatt on asunut Porvoossa parikymmentä vuotta, mutta työkenttä on pääosin Helsingissä. Luova ajattelu, avoin vuorovaikutus ja usko myönteisten asenteiden voimaan ovat erottamaton osa hänen tapaansa olla ja työskennellä. Lähestymme keskustelunaihettamme yhteistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Se laajentaa ajattelua heti ulos itsekeskeisyydestä, jonka liepeillä viihtyy myös yksi kovan talouden synkistä ilmiöistä, ahneus. - Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka ajattelevat myös yhteistä hyvää. Tällä hetkellä maailmassa on vain pari-kolmekymmentä sellaista suurta yritystä, joiden toimintakulttuuria ohjaa välittäminen, ei ahneus. Vaikka muutos on hidas, se on nähtävissä, Chriss Evatt sanoo. Suomessa, vaan maan rajojen ulkopuolella. Ja että meillä on jotain sellaista, josta maailmalla on pula – luotettavuus. Luotettavuus syntyy monista tekijöistä, kuten infrastruktuurista, tietoliikenteestä, koulutussysteemistä ja demokraattisesta hallinnosta. Suomessa nämä asiat toimivat. - Voin sanoa, että suomalaisten maine perustuu myös rehellisyyteen. Kaikki hyvät ominaisuudet on nostettava esiin ja kannustettava suomalaisia uskomaan niiden kantavaan voimaan, Chris Evatt innostaa. Palaamme jälleen lähtöajatukseen yhteistyön merkityksestä. Yhteistyö ei ole tähtitiedettä. Se edellyttää avointa asennetta ja toisen ihmisen kunnioittamista. Yhteistyön esteinä Chris Evatt luettelee jo mainitun ahneuden, mutta myös erilaisuuden tuomitsemisen ja pelot. - Yksi vahva pelko on epäonnistumisen pelko. Emmehän me tuomitse pikkulasta siitä, että hän kaatuu kokeillessaan ensiaskeleita, mutta työelämässä virheitä ei oikein suvaita. Virheisiin tulisi kuitenkin suhtautua luonnollise- A T T I T Y D Tämä voi kuulostaa ”pehmoisten puhumiselta”, mutta Evattilla on vahva kokemus yrityselämästä, erityisesti perheyrityksistä. Hänet tunnetaan innostavana konferenssipuhujana. Hän kouluttaa, sparraa ja mentoroi. Hänen sanansa ovat virkistävä muistutus asenteiden merkityksestä, etenkin nyt, kun talouden alavireinen aallokko ohjaa julkista keskustelua. Globaalissa kilpailussa korostetaan Chris Evattin mukaan liikaa voiton maksimointia omistajien hyväksi. - Osakkaat antavat kyllä rahaa, mutta asiakkaat luovat rahoillaan liikevaihdon ja työntekijät luovat sen, mitä asiakkaat ostavat. Voitot tulisikin ensisijaisesti käyttää yrityksen hyväksi, jotta hyvä lisääntyisi. Näin onneksi perheyritykset Suomessa pitkälti toimivat. Yhteistyö ei ole tähtitiedettä Suomen menestyksen avaimet ovat Chris Evattin mukaan jo olemassa, ne on vain otettava vahvemmin käyttöön. Hän muistuttaa, että Suomen tulevaisuus ei ole ainoastaan na osana oppimista ja kehittymistä. Virheiden pelko vaikuttaa myös siihen, että suomalaiset eivät kovin helposti antaudu keskusteluun vieraalla kielellä. Menestystä tavoittelevien yritysten kannattaakin kouluttaa henkilöstöään luontevaan kansainväliseen kanssakäymiseen. Keskustelu on yksi yhteistyön avaintekijöistä, mutta se ei silti vielä riitä peräänkuuluttamaamme menestykseen. Chris Evatt tiivistää menestyksen avaimet sanoihin co-operation, co-creation, co-achievement – yhteistyö, yhteinen luova toiminta ja yhteiset saavutukset. - Näistä syntyy positiivinen kierre, sillä ne ruokkivat toisiaan. Saavutamme yhdessä enemmän kuin yksin. Suuressa kuvassa se tarkoittaa, että yrityksen voittoa sijoitetaan myös yhteiseen hyvään eikä jaeta ainoastaan omistajille rahana. Tämä on ihmiskeskeinen lähtökohta, ei rahalähtöinen. Kun ihmiset kehittyvät työssään, syntyy yrityksissäkin tulosta. chris@chrisevatt.com, www.chrisevatt.com 43 Herrgårdar i Östra Nyland Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić Herrgården Malmgård lever i ekologiska tider Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić Itä-Uudenmaan kartanot S C läkten Creutz i herrgård Malmgård har under sin 400 år långa historia varit med om mycket. Stället ägs av greve Henrik Creutz (i bilden) och hans bror Fredrik Creutz. reutzin suvun kartanotila Malmgård on kokenut 400-vuotisen historiansa aikana monia vaiheita. Paikan omistavat kreivi Henrik Creutz (kuvassa) ja hänen Lontoossa asuva veljensä Fredrik Creutz. I nom Lovisas område i före detta Pernå kommun, ligger en av Finlands vackraste herrgårdar. På området finns många gamla röda byggnader. I en del av dem bor man och i en av byggnaderna finns ett café som är öppet för förhandsbeställda grupper under högsäsong. Den gamla ladugården har restaurerats och byggts om till bryggeri, butik och beställningsrestaurang. Stället ägs av greve Henrik Creutz, 42, och hans bror Fredrik Creutz, 44, som bor i London. - Vår företagsverksamhet består av tre delar, alla finns under det gemensamma varumärket Malmgård. Bryggeriet ansvarar för ölproduktionen, bolaget Malmgårds Sädesmagasin ansvarar för förädlingen av spannmål och bär, därtill hör dessutom butiken, turismen och återförsäljningen. Lantbruket leder jag tillsammans med min bror, berättar Henrik Creutz. Framför det ståtliga slottet öppnar sig vida sädesfält. På ett över 500 hektar stort område odlar man ekologiskt spannmål, också äldre sädesslag så som spelt och emmer. Förutom spannmål producerar gården också äpplen och bär. Produkterna finns att köpa i form av bland annat mjöl, safter och sylter, både i herrgårdens butik samt av återförsäljare runt om i landet. - Det grämer mig lite, att vi inte i vår egen affär får sälja öl som är starkare än 4,7%. Ofta undrar kunderna, varför vi inte har alla våra 15 ölsorter till salu i gårdsbutiken. Orsaken är alkohollagen. Jag hoppas att det blir en ändring på detta, suckar Henrik Creutz. Sakta men säkert har också försäljningen utomlands kommit igång. - Förutom de Nordiska länderna köps ölet till Tyskland, USA, Canada, Estland och Polen. Till min stora glädje hörde jag alldeles nyss av min mor, att vårt deltagande i matmässan i Paris har gett resultat. Våra produkter skall nu exporteras till Frankrike. För att lyckas med exporten av spannmålsprodukter förutsätter det att man specialiserar sig. De finländska livsmedlens trumfkort är, att de är rena och har förfinade aromer som uppstår under de långa ljusa somrarna. Somrarna är guldåldern för turismen. Busslaster av turister anländer för att uppleva herrgårdsromantik och för att smaka på öl- 44 sorterna. Också enskilda besökare kan njuta av forna tiders elegans genom att köpa en inträdesbiljett och anmäla sig till en så kallad samlingsgrupp. Det finns mycket att se på och man riskerar nackspärr, på alla innertak finns nämligen fantastiska takmålningar. -Det finns målningar till och med inne i garderoberna, skrattar Creutz. Hela familjen deltar i arbetet Att hålla igång herrgården är en uppgift som kräver att man förbinder sig och arbetar energiskt. - Hela familjen deltar i arbetet, min fru, mina föräldrar och min bror, berättar Creutz. På Malmgård finns dessutom ett tiotal anställda. På sommaren anställs ännu några till. Creutz nämner att han gärna anställer invånare från trakten. År 2013 gjordes ett generationsskifte på gården. Far greve Johan Creutz pensionerade sig och sonen Henrik Creutz tog över gården. - Det var en mjuk övergång, jag har vuxit in i uppgiften så småningom. Jag körde traktor här första gången år 1991 och började det egentliga arbetet för ett tiotal år sedan. Trots att min far är pensionerad, så hjälper han fortfarande till med skötseln av gården. Henrik Creutz är till utbildningen politices magister, och förutom modersmålet som är svenska, pratar han flytande finska, engelska och tyska. Att ha en examen underlättar enligt Henrik Creutz arbetet på gården, eftersom det vidgar tankevärlden. Lantbruk och ekologisk produktion har han studerat på olika kurser. - Det mest givande med kurserna har varit, att få utbyta tankar med andra lantbrukare och företagare. Det mest utmanande enligt Creutz är att utveckla verksamheten så att den passar dagens krav men samtidigt bör man värdera traditionerna utan att hela stället blir ett museum. Creutz berättar att han hela tiden funderar på nya idéer för att förbättra gården. För tillfället mognar en tanke som berör både det ekologiska och det lokala, men den kan han ännu inte avslöja. Däremot är det ingen hemlighet att han drömmer om att odla egen humle. 45 Herrgårdar i Östra Nyland - Det skulle vara fint att hitta en humlesort som man kunde odla här. Mest njuter greven av vårarbetena från traktorsitsen. - Då man sitter uppe i traktorn kan man följa med hur naturen vaknar och alla växterna sätter igång och växer. Det är viktigt för mig, säger Creutz. - För mig är landsbygden en plats där jag kan vara i fred och njuta av ren luft. Ibland känns det ensamt, men jag respekterar mitt arv. Jag upplever det så, att jag har gården till låns och min plikt är att ge över den till nästa generation så välskött som möjligt. Den nästa generationen, den fjortonde i ordningen, håller på och växer upp. Kanske Henrik Creutz och hans frus Katjas barn, en sexårig dotter och en treårig son, tar över gården någon dag och ser det som sin livsuppgift. Historia Malmgård herrgårds första ägare var den estniska krigsänkan Catharina Hess von Wichdorff. Hon fick gården som tröst av kung Karl IX, då hennes man hade dött i strid för fosterlandet. Då hon bekantade sig med gården träffade hon grannherrgårdens husbonde Ernst Creutz. De gifte sig år 1614. Sedan dess har herrgården funnits i släkten Creutz ägo. Släkten adlades år 1569. Huvudbyggnaden på Malmgård är ett tegelslott i ny-renässans stil, byggd enligt ritningar av arkitekt F.A. Sjöström, och stod färdigt år 1885. På 1990-talet förnyande man herrgårdens företagsverksamhet. Man koncentrerade sig på skogsbruk och uppfödning av biffkor, köttproduktionen har sedermera upphört. Samtidigt övergick man så småningom till ekologisk odling. På sommaren 2003 började man bedriva turism och samtidigt öppnade man slottsdörrarna för turistgrupper. Nuförtiden är Malmgård specialiserad på ekologiskt jordbruk, förädling av ekoprodukter, turism samt ölproduktion. Gårdsbutikens öppethållningstider: Tisdag-torsdag kl. 10-16 Fredag kl.10-18 Lördag-söndag kl. 11-16 Måndagar stängt Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić Malmgårdin kartano elää luomuaikaa L oviisan alueella, entisessä Pernajan pitäjässä, sijaitsee yksi Suomen kauneimmista kartanoista. Sen läheisyydessä on useita muitakin vanhoja rakennuksia. Osassa niistä asutaan, sesonkiaikoina yhdessä toimii kahvila. Vanha navetta on kunnostettu panimoksi, puodiksi ja tilausravintolaksi. Paikan omistavat kreivi Henrik Creutz, 42, ja hänen Lontoossa asuva veljensä Fredrik Creutz, 44. - Yritystoimintamme koostuu kolmesta osasta yhteisen Malmgård-brändin alla. Panimo vastaa oluttuotannosta, Viljamakasiini viljojen ja marjojen jatkojalostuksesta, puodista, matkailusta sekä jälleenmyynnistä. Maataloutta johdan yhdessä veljeni kanssa, Henrik Creutz kertoo. Komean linnan edestä avautuvat laajat peltoaukeat. Yli 500 hehtaarin alalla kasvatetaan luonnonmukaisesti viljaa, myös alkuviljoja spelttiä ja emmeriä. Näiden lisäksi tila tuottaa omenoita ja marjoja. Tuotteita saa ostaa mm. jauhoina, mehuina ja hilloina kartanon puodista sekä jälleenmyyjiltä eri puolilla Suomea. - Vähän harmittaa, ettei myymälässämme saa kaupata 4,7 % vahvempia oluita. Monesti asiakkaat ihmettelevät, miksi meillä ei ole tarjolla kaikkia 15:ttä olutmerkkiämme. Syynä on alkoholilaki. Tähän toivon muutosta, Henrik Creutz huokaisee. Vähitellen kauppa on saatu käyntiin myös ulkomaille. - Olutta ostetaan Pohjoismaiden lisäksi Saksaan, USA:han, Kanadaan, Viroon ja Puolaan. Ilokseni kuulin äsken äidiltäni, että osallistumisemme Pariisin ruokamessuihin on tuottanut tulosta. Tuotteitamme aletaan viedä myös Ranskaan. Viljatuotteiden kohdalla viennin onnistumisen edellytyksenä on erikoistuminen. Suomalaisten elintarvikkeiden valtteina ovat puhtaus ja pitkien valoisien kesien synnyttämät hienostuneet aromit. Kesät ovat matkailun kulta-aikaa. Turisteja saapuu bussilasteittain kokemaan kartanoromantiikkaa ja maistelemaan oluita. Yksittäinen kävijäkin pääsee ihastelemaan menneen ajan eleganssia lunastamalla pääsylipun ja ilmoittautumalla ns. keräysryhmään. Katseltavaa riittää, eikä niskakaan pääse helpolla, sillä jokaisen huoneen kattoa värittävät upeat kattomaalaukset. - Niitä on jopa komeroissa, Creutz naurahtaa. Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić Itä-Uudenmaan kartanot Koko perhe osallistuu työntekoon Kartanon pyörittäminen on sitoutumista ja tarmokkuutta vaativa tehtävä. - Töihin osallistuu koko perhe, vaimoni, vanhempani ja veljeni, Creutz kertoo. Palkattua työvoimaa Malmgårdissa ahkeroi vakituisesti toistakymmentä henkilöä. Kesäksi väkeä pestataan muutama lisää. Creutz mainitsee työllistävänsä mielellään lähiseudun asukkaita. Vuonna 2013 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä kreivi Johan Creutz jäi eläkkeelle, ja poika Henrik Creutz sai tilan hoidettavakseen. - Siirtymä oli pehmeä, sillä olen kasvanut tehtävään pikkuhiljaa. Ensimmäisen kerran ajoin täällä traktoria vuonna 1991 ja varsinaisen työskentelyn aloitin kymmenkunta vuotta sitten. Eläköitymisestään huolimatta isäni auttaa edelleen paljon tilanhoidossa. Koulutukseltaan Henrik Creutz on valtiotieteiden maisteri, ja hän puhuu äidinkielensä ruotsin lisäksi sujuvasti suomea, englantia ja Kuva: Malmgårdin arkisto Historia M almgårdin kartanon ensimmäinen omistaja oli virolainen sotaleski Catharina Hess von Wichdorff. Hän sai tilan lohdutuslahjaksi kuningas Kaarle IX:ltä, kun hänen miehensä oli kuollut taistelussa isänmaan puolesta. Paikkaan tutustuessan hän tapasi naapurikartanon isännän Ernst Creutzin. He avioituivat vuonna 1614. Siitä lähtien tila on ollut Creutz-suvun omistuksessa. Suku aateloitiin vuonna 1569. Malmgårdin panimon oluet tuotetaan ilman lisäaineita, kertoo kreivi Henrik Creutz. saksaa. Tutkinto auttaa hänen mukaansa tilanpidossa avartamalla ajattelua, ja kielitaito on aina hyödyksi. Maataloutta ja luomutuotantoa hän on opiskellut kursseilla. - Tärkein anti niistä on saada vaihtaa ajatuksia muiden maanviljelijöiden ja yrittäjien kanssa. Haasteellisimmaksi työssään Creutz kokee toiminnan kehittämisen ajan vaatimusten mukaisesti ja perinteitä kunnioittaen, ilman että paikasta muodostuu museo. Uusia ideoita tilan parantamiseksi hän kertoo miettivänsä kaiken aikaa. Nyt kypsymässä on ajatus, joka koskee luomua ja paikallisuutta, mutta sitä ei voi vielä paljastaa. Sen sijaan oman humalan kasvattamisesta haaveilu ei ole salaisuus. - Olisi hienoa löytää lajike, jonka viljely onnistuisi täällä. Mieluisinta puuhaa kreiville ovat kevättyöt traktorilla. - Traktorin pukilta voin seurata luonnon heräämistä ja kasvien kasvuun lähtöä. Se on minulle tärkeää, hän juttelee. - Maaseutu on minulle paikka, jossa voin olla rauhassa ja nauttia puhtaasta ilmasta. Joskus tuntuu yksinäiseltä, mutta kunnioitan 46 perintöäni. Koen, että tila on minulla lainassa, ja velvollisuutenani on siirtää se hyvin hoidettuna seuraavalle sukupolvelle. Seuraava sukupolvi, jo neljästoista, on kasvamassa. Ehkäpä Henrik Creutzin ja hänen vaimonsa Katjan lapset, kuusivuotias tytär ja kolmevuotias poika, ottavat tilan hoidon jonain päivänä elämäntehtäväkseen. Malmgårdin päärakennus, renessanssityylinen tiililinna, on valmistunut 1885 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan. 1990-luvulla kartanon yritystoiminta uudistettiin. Kartanossa keskityttiin metsätalouteen ja lihakarjan kasvatukseen, joista jälkimmäisestä on nykyään kokonaan luovuttu. Samalla siirryttiin vähitellen luomuviljelyyn. Kesällä 2003 aloitettiin matkailutoiminta ja linnanovet avattiin matkailijaryhmille. Nykyisin Malmgård on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn, luomutuotteiden jalostamiseen, matkailuun sekä oluen tuottamiseen. Kartanopuodin aukioloajat: tiistai-torstai klo 10-16 perjantai klo 10-18 lauantai-sunnuntai klo 11-16 maanantaisin suljettu Lisätietoja www.malmgard.fi 47 Talous Teksti: Leena-Kaisa Laakso Talous Teksti: Tuula Lukić Kun talous ja politiikka kohtaavat Sipilän prosessikaavio maakuntauudistus AKAVA rahoitus POLITIIKKALipponen: Nordea epäisänmaallinen SOTE raha TALOUS pakolaiset Mitä Björn Wahlroos oikein sanoi? pk-sektori Faktat melkein kohdillaan kunnat AKT Budjettipäällikkö pöllyttäisi yliopistoja ammattiliitot EU:n kallis ihmiskauppa Katse kvartaaleista sadan vuoden päähän Esimerkkiotsikot on noukittu Helsingin Sanomista. Pörssikursseja, yrittäjähaastatteluja, talouskriisin syiden kartoittamista vai yritys selittää maailmaa. Mitä kummaa on talousjournalismi tänään? - Itse asiassa koko talousjournalismin käsitettä ei pitäisi käyttää. On vain journalismia, jonka aiheena on talous. Ja taloudesta tulisi viestiä kuten mistä tahansa muustakin yhteiskunnallisesta ilmiöstä, talousjournalismista väitellyt, nykyään Fokus Mediassa kustantajana työskentelevä Markku Hurmeranta sanoo. Talouskeskustelua poliittisella agendalla Taloudesta lehtijuttujen aiheena on tullut arkea. Talousjuttuja seuraavat niin alan ihmiset kuin tavalliset tallaajatkin. - Vielä parikymmentä vuotta sitten kiinnitti huomiota, jos televisiouutisissa oli talousaihe, nyt se on arkipäivää. Myös talouslehdet ovat pitäneet aika hyvin pintansa. Lihavista vuosista on tultu alas, mutta kysyntää riittää, ja uskon, että taloustietoa tarvitsevien ryhmä kasvaa, Hurmeranta sanoo. Samalla kun talous nousee lehtien ja sähköisen median perusaiheeksi, talouden ja politiikan välinen raja hämärtyy. Puhutaan sotesta ja yhteiskuntasopimuksesta, kartoitetaan syitä, laskelmia ja vaikutuksia. On vaikea erottaa, mikä on taloutta, mikä politiikkaa. - Journalismista tulee rajankäyntiä, ja rajaa talouden ja politiikan väliin on mahdoton vetää. Aiheena on talous, mutta keskustelu käydään usein poliittisen agendan kautta, Hurmeranta pohtii. Kohderyhmät yhä pienempiä Talousjournalismia on parjattu milloin elitistiseksi, milloin firmoja suosivaksi. Usein kaivataan yksittäisten pikkujuttujen sijaan kokonaiskuvaa maailmasta, analyysiä siitä, mihin mennä. Siinä on haaste. Samaan aikaan varsinainen talousuutisointi siirtyy yhä enemmän verkkoon. Hurmeranta muistuttaa, että sähköisellä tiedonvälityk- 48 sellä on talousviestinnässä pitkät perinteet. - Sähköinen viestintä ei ole alalla mitään uutta. Jo aikoja sitten sähköiset uutistoimistot välittivät talousinformaatiota reaaliajassa talousjournalismin toimijoille. Nyt vain tekniikka on kehittynyt, hän sanoo. Verkossa kilpailu lukijoista on kovaa, ja laajat lukijakunnat hajoavat. Yksi lukee pörssikursseista, toinen uusista yrittäjistä, kolmas siirtyy seuraamaan ulkomaisia sivustoja. -Verkko tarjoaa loistavia väyliä välittää tietoa, mutta helppoa ei uusilla toimijoilla ole. Myös verkossa brändi ratkaisee, ja sen rakentaminen kestää vuosia, vuosikymmeniä, Hurmeranta sanoo. Kohderyhmät ovat yhä pienempiä. Toisaalta ne ovat samalla yhä kiinnostuneempia. Parhaimmillaan tästä kasvaa jotain uutta. Esimerkkinä Hurmeranta mainitsee ruotsalaisen teknologiayrityksiin ja startuppeihin keskittyvän talousuutissivusto BreakItin. Se sai alkunsa, kun talouslehti Dagens Industrissa työskennelleet toimittajat päättivät perustaa uudenlaisen, tiettyyn talouden sektoriin keskittyvän, uutispalvelun. Syvä sisältö odottaa ottajaansa Nopean viestinnän keskittyessä verkkoon lehdille jää syvä sisältö. Analyysi ja kokonaiskuva, kontekstit ja prosessit. Siitä pitäisi nyt napata kiinni. Hurmeranta kaipaakin rohkeutta ja valintoja. On rajattava aiheita ja keskityttävä, käytettävä aikaa. - Lehdiltä tämä vaatii uuden toimintatavan omaksumista. On jännä nähdä, kuka ensimmäisenä uskaltaa. On lehden vahvuus, jos se voi tarjota jotain aivan omaa, Hurmeranta pohtii. Ja kun otsikoihin nousevat taas suuret aiheet ja uudet yrittäjät, mietittäväksi jää, kuka kertoo hitaammista kehityskuluista ja pk-yritysten harmaasta massasta. O nko talouden ulkopuolella elämää? Talous ja moraali Toim. Sari Kivistö, Sami Pihlström ja Mikko Tolonen Gaudeamus, helmikuu 2016 396 sivua Tavalla tai toisella talous koskettaa meitä kaikkia. Voimme pyrkiä kohtuuteen ja vastuullisuuteen monissa asioissa, mutta täysin talouden ulkopuolelle jättäytyminen on utopiaa. Jos katoaisin luonnon keskelle, enkö silloinkin joutuisi pyörittämään yksityistä hengissä pysymisen taloutta? Omavaraistaloudessa täytyisi osata kerätä ja säästää ja piilottaa, joten todennäköisimmin nääntyisin nälkään tai tulisin itse syödyksi. Näin ajatellen talouden ulkopuolella ei ole elämää tai siellä on vähintäänkin yksinäistä. Sen sijaan taloudellisen vallan ulkopuolella, lähellä ja kaukana, osana globaalia taloutta, elää valtava määrä ihmisiä. Vallankäyttö on yksi tapa tarkastella taloutta. Valta kulkee haarautuvina säikeinä mukana myös helmikuussa ilmestyneessä, Gaudeamuksen julkaisemassa kirjassa Talous ja moraali, jossa talouden moninaisia ilmiöitä ja niiden suhdetta moraaliin lähestytään muun muassa historian, uskonnon, taloustieteen ja filosofian näkökulmasta. Kirjan sanoma perustuu ajatukseen, että länsimaisesta yhteiskunnasta on vaikea löytää elämänaluetta, joka ei olisi kytköksissä globaaliin markkinatalouteen. Talous ei toimi ilman ihmistä, mutta usein ihminen jää taulukoiden, laskelmien ja teorioiden takaa huomaamatta. Jos taloutta tarkastelee ihmisen toimintana, yksinkertainenkin asia monimutkaistuu – etenkin, jos huomio suunnataan ihmisen koko toimintaympäristöön ja vieläpä oman kokemusmaailman ulkopuolelle. Kirjassa ajatuksiaan esittävät parikymmentä talousvaikuttajaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa. Jokaisesta kirjoituksesta saisi aiheen kolumniin. TID palaa seuraavissa numeroissa ja verkkolehdessä kirjan teemoihin, mutta otan tässä yhteydessä lyhyesti esiin Sami Pihlströmin kirjoittaman epilogin ”Talouden ja moraalin vaikea suhde”. Pihlström käsittelee aihettaan muun muassa otsikoilla Köyhyys ja rikkaus, Moraalinen hinta ja Moraalin traagisuus. Hän muun muassa toteaa, että taloudellisten näkökulmien läpitunkemassa maailmassa moraalista puhuminen on vaarassa muuttua tyhjien kliseiden tuottamiseksi. Samoin hän toteaa, että ihmisten välisten moraalisesti merkityksellisten asenteiden, kuten ystävällisyyden ja vastuullisuuden välineellistäminen yritysten menestystekijäksi saattaa pitkällä aikavälillä köyhdyttää sitä, miten kohtaamme ihmisiä. Vaurastuminen ei sinänsä ole epäeettistä, eikä liikeyritysten voiton tavoittelu ole väärin. "Arvostelun sijaan on tärkeää todeta, että yksilöiden pyrkimykset vaurastumiseen ovat järkevästi säädeltyinä kannustettavia... Sen sijaan moraalin näkökulmasta miltei mikä tahansa ongelmattomalta ja hyödylliseltä vaikuttava toiminta, esimerkiksi yritystoiminta, mutta myös auttamistyö, voi olla epäeettistä.” 49 C arl Olin är familjefar, freelancejournalist sedan 1996 och musikentrepenör samt ägare till Borgånejdens enda kvartersbutik som idkar skivhandel. Detta för att möten i en skivaffär är guld värda, bildligt uttryckt. Kolumn C arl Olin on perheenisä, freelancetoimittaja vuodesta 1996, musiikkialan yrittäjä – ja Porvoon ainoa kivijalkalevykauppias, koska kohtaamiset levykaupassa ovat korvaamattoman arvokkaita ja palkitsevia, paitsi rahallisesti. Carl Olin Mellanpuck Levylaarista Min yngsta stamkund fyller snart 13. Som musikbrukare är han i minoritet av flera skjäl. Förutom sin unga ålder är hans musikaliska preferenser från tiden före datoriseringens, ettornas och nollornas, totalitära frammarsch inom musikindustrin. De ursprungligen analoga klassikerspåren ljudar igen, inte bara ur de digitala ljudkällor de hunnit omvandlas till under årens lopp, utan också från svarta puckar bekanta från längesen – vinylskivor. Min unga stamkund är starkt intresserad av just dessa. Verkligen är det så att musiken han intresserar sig för är komponerad och inspelad på den forna, bitfria tiden då digitalteknologin inte hade något att göra med varken lagrings- eller distributionssättet av musik. Nuorin kanta-asiakkaani täyttää pian 13 vuotta. Hän on musiikin kuluttajana marginaalissa. Monestakin syystä. Nuoren ikänsä lisäksi hänen musiikilliset mieltymyksensä ovat ajalta ennen ykkösten ja nollien esiinmarssia ja tallennemarkkinoiden liki totaalista tietokoneistumista. Alkujaan analoginauhalle tallennetut klassikkoäänitteet soivat jälleen myös uudelleen tuotantoon tulleilta mustilta muovikiekoilta, joita myös vinyylilevyiksi kutsutaan – ja joista nuori kanta-asiakkaani on erityisen innoissaan. När ynglingens far började vara tillräckligt gammal för att förstå de bluestraditionens tvetydigheter som Led Zeppelin och Rolling Stones flitigt odlade i sina låtar, var tiden inne också för en annan slags brytningsperiod. Det hade blivit dags att övergå i den silvrigt glittrande, väldigt praktiska kompaktskivans tid – cd-skivans era var här. Det nya kompakta formatet tog snabbt över och de stora och klumpiga vinylerna kasserades i rekordrask takt. Silverskivans musik följde lätt med på joggingrundan och det sades – hör och häpna – att den lilla pucken var så gott som oförstörbar. Stek fast ett ägg på den! Hoppas att ingen gjorde det. Det är snart 30 år sedan den ovan beskrivna övergångsperioden. Sedan dess har det digitala formatet krympt steg för steg och till slut försvunnit ur våra händer till stoff i cyberrymden och musikaliska oaser i form av streamingtjänster. Praktiskt i potens! Utan skivor, utan fodral! Metervis med hyllutrymme! Men mitt i allt, när lättheten och tillgängligheten nått sin kulmen: vad är det som hörs? I all tystnad [sic] har intresset för det opraktiska, icke klickbara och sannerligen inte sladdfria sättet att förbruka musik ökat. Min förpubertala stamkund och mängder av musikentusiaster världen över har fattat tycke för all den påtaglighet det gamla goda formatet medför. Nålen läggs ner på vaxkakan som snurrar. Ljudet åskådliggörs och konkretism är ett koncept om igen i musikbranschen. I marginalen, bör kanske påpekas. Men ändå. Dessa vaxkakor, vinyl- alltså lp-skivor har en återvunnen marknad i större utsträckning än de flesta kunnat ana eller vågat förutspå. Samtidigt är det många inom skivindustrin som börjat ifrågasätta det koncept som tillämpats i ett halvt sekel som det mest självklara begreppet inom musikindustrin: albumet. ”Fullängdaren”, helheten som för det mesta har bestått av 10–12 specifika låtar i dramaturgiskt korrekt ordning kanske inte är så relevant längre. För nu är det enskilda låtar, hits, som gäller. Beteendemönstret är bekant från singelskivans och jukeboxens tid. Summa summarum: musikindustrins tumultartade transformation är i gång – igen. På återhörande! 50 Kolumni Todellakin hänen ostamansa musiikki on tehty ja tallennettu sillä bittivapaalla aikakaudella, jolloin digiteknologiaa ei sovellettu sen enempää sävellysten äänittämiseen kuin niiden jakeluunkaan. Nuorikon isän ollessa hädin tuskin tarpeeksi vanha ymmärtämään Led Zeppelinin ja Rolling Stonesin soveltamia bluesperinteen kaksimielisyyksiä, olikin jo aika muunkinlaisen murroksen: siirtyä kimaltelevan käytännölliseen kompaktilevy- eli cd-aikaan. Vanhanaikaiset, isokokoiset ja kömpelöt vinyylilevyt oli syytä vaihtaa tiivistetympään tallennemuotoon, jolla mainospuheiden mukaan pystyi kohinattoman lenkkiseuran lisäksi paistamaan kananmunankin, suurenmoiselle cd:lle tallennetun musiikin siitä kärsimättä. Mutta tuosta murroksesta on pian 30 vuotta. Sen jälkeen digitaalisesti tallennettu musiikki on muuttanut muotoaan yhä pienempään, kunnes käsin kosketeltavan, fyysisen tallenteen välttämättömyys on pelkkä muisto suoratoistopalvelujen samovaarien äärellä. Vaivihkaa, kaiken käytännöllisyyden, klikkausten ja langattomuuksien keskellä, on tapahtunut kummia. Liki 13-vuotias kanta-asiakkaani ja lukuisat muut musiikin ystävät ympäri maailman kapsahtavat kouriintuntuvaan konseptiin: neulan asettamiseen uraan ja siitä seuraavan äänen ihannointiin. Käsin kosketeltavuus on konsepti musiikissakin – ja kurantimpaa kauppatavaraa kuin näkymättömyys konsanaan. Vinyylilevyjä eli lp-levyjä myydään ja tuotetaan taas, enemmän kuin useimmat olisivat uskaltaneet ounastellakaan. Samaan aikaan moni varteenotettava musiikkiteollisuuden taho kyseenalaistaa äänilevyteollisuuden perin pyhäksi muotoutuneen formaatin eli albumin. Albumi, pitkäsoitto, LP, on näihin päiviin saakka pitänyt pintansa koko pituutensa mitalla eli monen, yleensä runsaan kymmenen erillisen musiikkikappaleen kokonaisuutena. Nyt klikkaukset kohdistuvat yksittäisiin kappaleisiin, hitteihin. Käyttäytymisperiaate näyttäisi toistavan tuttua kuviota siunattujen singlelevyjen ja jumalallisten jukeboksien ammoisilta ajoilta. Musiikkiteollisuus näyttäisi olevan – jälleen kerran – ennalta tuttujen ja tuntemattomien mullistuksien muotoiltavissa. Palaamisiin niistäkin! 51 Tid lemme ajan vankeja Ihmisellä on kautta aikojen ollut vahva tarve asemoida itsensä ja tekemisensä ajan kulumiseen. Asiat tapahtuvat aikanaan, tietyssä jaksossa. Jos aikaa rupeaa tosissaan pohtimaan, saa selville, että siitä on vallalla monia käsityksiä. Jotkut tutkijat eivät ole vakuuttuneita siitä, että aika on olemassa käsitteellisenä suureena. Mistä ajan mittaamisen voi aloittaa, emmehän edes tiedä milloin alkuräjähdys tapahtui. Jotta asian saa vielä monimutkaisemmaksi, täytyy muistaa, että aika ei ole sama joka paikassa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika hidastuu avaruudessa. Mustan aukon reunalla eletty sekunti vastaa maanpäällistä tuhatvuotista taivalta. Aika on siis jotakin ympäripyöreää höttöä, josta emme saa otetta. Ajan mittaamiseksi olemme sopineet, että kalenterissa on 12 kuukautta ja vuorokaudessa on 24 tuntia. Kellojen keksimisen jälkeen olemme juosseet kilpaa ajan kanssa. Ennen niitä ihminen eli auringonkierron mukaan. Herättiin, kun aurinko nousi, ja pantiin maata, kun se häipyi horisontin taakse. Tilanne alkoi muuttua, kun keksittiin aurinkokello. Sitten hoksattiin rakentaa tiimalasi ja asteikolliset kynttilät. Aurinkokello on luotettava peli sään ollessa suotuinen. N HA • RAHA O RA N • AIKAA TID O ÄR TID Kelloja on jo lähes kaikissa laitteissa, vaikka niissä ei kellotaulua olisikaan. Aikamme tunnus voisi olla atomikello. Ilman sitä olisivat esimerkiksi autonavigaattorin käyttö ja kansainvälinen rahaliikenne mahdotonta. Täällä maan päällä olemme ajan vankeja, emme voi vaikuttaa mitenkään ajan kulkuun. Mutta aika rientää. R • PENGA GA R EN Aikansa kutakin. 1200-luvulla oltiin jo niin pitkällä, että ensimmäiset mekaaniset kellot ilmestyivät luostareihin ja kirkkoihin. Työaikaa alettiin mitata kellon mukaan. Sen jälkeen ihmisen elämä on ollut yhtä kelloon tuijottamista ja taistelua aikaa vastaan. Oli vain ajankysymys, milloin keksittäisiin kellon käyttöjousi. Se tapahtui 1500-luvulla. Kellon voittokulkua ei pysäyttänyt mikään. Ihan kirjaimellisesti, sillä jousi mahdollisti kellon liikuttelun. Eipä aikaakaan, kun ne mahtuivat jo taskuun. Kvartsikellot mullistivat markkinat 1980-luvulla ja mekaaniset versiot olivat passé, pois muodista. Oi aikoja, oi tapoja. Lopulta ajanmittaaminen meni sekuntipeliksi, sillä tähtitieteilijät halusivat aina vain tarkempia kelloja mittaustensa tueksi. Vuonna 1967 hyväksyttiin sekunnin uusi määritelmä: ”Sekunti on 9 192 631770 perustilassa olevan cesium 133 -isotoopin säteilemän valon jakson aikaa säteilyssä, joka syntyy hyperhienotasojen F=4 ja F=3 välisessä siirtymässä.” Ei lisättävää. A • TID Ä KA RP AI O Aika Teksti: Leila Toffer-Kares "Oikea aika rentoutumiseen on silloin, kun sinulla ei ole aikaa siihen." — Sidney J. Harris Kesäaika keksittiin energian säästämiseksi. Ei tarvita niin paljon keinovaloa, ihmiset ovat terveempiä, kun saavat enemmän aurinkoa, eikä tarvitse ajaa niin paljon pimeässä, olivat perustelut. Suomessa kokeiltiin ensimmäisen kerran kesäaikaa 1942. Käytännöstä luovuttiin, kun siitä ei havaittu olevan merkittävää hyötyä. Uudelleen kesäaika otettiin käyttöön 1981. Kesäaikaan siirrytään Suomessa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. 52 53 Borgå Evenemang tips Tulevaisuuspäivä Taidetehtaalla 21.4. klo 8.30-18.30 Huhtikuisen tulevaisuuspäivän valmistelut ovat Posintrassa hyvässä vauhdissa. Tilaisuuden kaikille avoimeen ohjelmaan voit tutustua Posintran verkkosivuilla. Tule kuulolle ja keskustelemaan, mitä Itä-Uudellamaalla tapahtuu. Päivän aikana tapaat Posintran projektiasiantuntijoita ja yritysneuvojia ja muita tuttuja. Tulevaisuuspäivään ovat tervetulleita kaikki Posintran asiakkaat ja toiminnasta kiinnostuneet sidosryhmät. Kaikille avoimet ohjelmaosuudet alkavat klo 8.30. Päiväohjelmassa on eri teemoja, joista kukin voi valita itseään eniten kiinnostavan osuuden. Tulevaisuuspäivässä kohtaavat mm. kasvuyritykset, matkailun ammattilaiset, luovan alan tekijät, hyvinvointialan kehittäjät, saariston toimijat sekä nuoret yrittäjät. Tulevaisuuspäivän päättää Porvoossa ennennäkemätön Ilmastoteatteri, joka on teatterin ammattilaisten toteuttama ajatuksia herättävä yhteisöllinen teatteriesitys. Ilmastonmuutos on bisnesmahdollisuus, josta saa innostua! Tilaisuus järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla 21.4.2016, merkitse päivä kalenteriisi ja tule mukaan! Framtidsdag på Konstfabriken 21.4. kl 8.30 – 18.30 Förberedelserna inför framtidsdagen i april är i full gång vid Posintra. På vår webbplats kan du nu ta en titt på tillställningens program som är öppet för alla. Kom och lyssna och diskutera vad som händer i Östra Nyland. Under dagen träffar du Posintras projektexperter, företagsrådgivare och andra bekanta. Alla Posintras kunder och intressentgrupper som är intresserade av verksamheten är välkomna till framtidsdagen. De programpunkter som är öppna för alla inleds klockan 8.30. Dagens program har olika teman och var och en kan välja den del som intresserar mest. På framtidsdagen möts bl.a. tillväxtföretag, reseproffs, kreatörer, utvecklare i må bra-branschen, skärgårdsaktörer och unga företagare. Framtidsdagen avslutas med Klimatteatern, en tankeväckande, deltagande teaterföreställning producerad av professionella teaterarbetare för första gången i Borgå. Klimatförändringen är en affärsmöjlighet som får inspirera! (Klimatteatern är finskspråkig. Anmälning senast 18.4. via anmälningsblanketten www.posintra.fi.) Evenemanget ordnas på Konstfabriken i Borgå 21.4.2016. Notera datumet i kalendern och kom med! Poimintoja TULEVAISUUSPÄIVÄ Kaikille avoimet ohjelmaosuudet Taidetehdas 21.4.2016 klo 8.30 – 18.30 Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla – Petra Tarjanne, Työja elinkeinoministeriö Porvoo Triennaali - Tove Hagman, Porvoon Taidetehtaan säätiö Muutokset ohjelmaan mahdollisia Yhteinen keskustelu Tehdassali 14.00 – 15.30 / Saaristo, hyvinvointi ja luovuus – monimuotoisuudesta voimaa Alustus iltapäivän teemaan – Annika Weckman, Marika Ylönen, Janne Ekman, Posintra Oy Erämaan lumoa Porvoon saaristossa – Petteri Saario, DocArt ky 08.30 – 10.15 / KasvuOpen – Itä-Uudenmaan kiitoratapäivä Tervetuloa kiitoradalle! – Teemu Kankainen, KasvuOpen tiimi & Peter Backman, Posintra Oy Kasvuaktiiviset yritykset esittäytyvät – Itä-Uudenmaan KasvuOpen finalistit Neuvottelutila, Ensio ja Haikka, 2. krs 14.00 – 16.30 / Ideaverstas – Uuden vierassataman liiketoimintakonsepti Porvoossa? Kohti tulevaisuuden vierassatamaa – Topi Haapanen, Posintra Oy Ideaverstas – tavoitteet, työpaja, yhteenveto, eteneminen – Jaana Myllyluoma, Pauli Santala, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteinen keskustelu Neuvottelutila, Alba ja Eklöf, 2. krs 15.45 – 16.30 / SME2GO Kick Off Mikä Smart City? – Sami Uusitalo, Turku Science Park 100 Smart Cityä Intiassa! – Jussi Vanhanen, Cleantech Finland, Finpro Alueen pk-yritysten vientiä EU:n ulkopuolelle – Matti Herlevi, Posintra Oy 14.00 – 15.30 / Nuorena yrittäjäksi? Alustus iltapäivän teemaan – Anne Wetterstrand, Posintra Oy Nuorten yrittäjätarinat Paneelikeskustelu 17.00 – 18.30 / Ilmastoteatteri Ilmastonmuutos on bisnesmahdollisuus, josta saa innostua! Kokemuksellisessa teatteriesityksessä lavalle nousevat näyttelijät Vera Kiiskinen, Carl-Kristian Rundman, Marc Gassot, Tuomas Rinta-Panttila, Rosa Autio, Niina Nurminen, Artsense Oy Huom. edellyttää ennakkoilmoittautumisen 18.4. mennessä. (Ilmoittautumislomake netissä www.posintra.fi.) Esitys on suomenkielinen. BioRex, sali 2 10.30 – 12.00 / Luovuudesta kasvua ja uudistumista – Aineeton arvo avain menestykseen Uutta luovaa kumppanuutta - Tomi Tallqvist, Ananas, Bananas & Cucumber Creative Oy & Anu-Katriina Perttunen, Creative Finland fter Work Ostosperjantait virittävät viikonlopun tunnelmaan Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistys ja Porvoon elävä keskusta ry ovat ideoineet yhdessä uuden ostostapahtuman, After Work Ostosperjantait. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina tapahtumassa mukana olevat liikkeet ovat avoinna normaalia aukioloaikaa pidempään. After Work Ostosperjantait käynnistyvät 1.4.2016 ja innoittavat kaupunkilaisia ja matkailijoita tutustumaan Porvoon monipuoliseen ostostarjontaan ystäväporukalla, perheen kera tai ihan omasta laatuajasta nauttien. Vanhan Porvoon ja keskustan alueella on yli 70 erikoisliikettä, tasokkaita kahviloita ja ravintoloita. Tietoja After Work Ostosperjantaiden tarjonnasta jaetaan Facebookissa: Porvoo After Work. Yhteinen keskustelu 10.30 – 12.00 / Matkailun aamupäivä Tervetuloa matkailuväki – Annika Weckman, Posintra Oy & Tarja Koistinen, Uudenmaan liitto Finrelax ja Merellinen saaristo -kärkihankkeet – Kiti Häkkinen, Visit Finland Alueellinen matkailun verkkokauppa – Jukka Punamäki, Lumo Oy 13.00 – 13.45 / Posintran kanssa tulevaisuuteen 10 tuntia tulevaisuutta? – Ulla Poppius, Posintra Oy Matkakivi 2015 -palkinto – Topi Haapanen, Posintra Oy Kesäpomo 2015 -palkinto – Anne Wetterstrand, Posintra Oy A Porvoo A fter Work Shoppingfredagar är ett bra sätt att börja veckoslut Yhteinen keskustelu Nu lönar det dig att anteckna den första fredagen varje månad i kalendern om du tycker om att shoppa. After Work Shoppingfredagar kör i gång den 1 april och fungerar som inspiration för stadsbor och turister för att bekanta sig med det mångsidiga shoppingsutbudet i Borgå med vänner, familjen eller för sig själv. I gamla stan i Borgå och i centrum finns det över 70 specialaffärer, högklassiga caféer och restauranger. Föreningarna Köpmannaföreningen i gamla Borgå rf och Borgå levande centrum rf har tillsammans kommit med idéer om shoppingfredagar. Information om After Work Shoppingfredagarnas utbud meddelas på Facebook: Porvoo After Work. jajaalkuperäinen Aito AitoAito ja alkuperäinen Aito alkuperäinen Aito ja ja alkuperäinen Aito jaalkuperäinen alkuperäinen TÄYDEN PALVELUN TALO Toimistotukku TALKA Toimistotukku TALKA Toimistotukku TALKA Toimistotukku TALKA Toimistotukku TALKA Toimistotukku TALKA KAIKKI TOIMISTON Toimistosi TARVIKKEET hovihankkija Toimistosi hovihankkija Toimistosi hovihankkija JA Toimistosi hovihankkija Toimistosi hovihankkija Toimistosi hovihankkija AMMATTIOSAAJAT KÄYTÖSSÄSI AVOINNA MA-PE 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 Teollisuustie 30,30, 06150 Porvoo Teollisuustie 06150 Porvoo Puh 0207940 420 Puh 0207940 420 Teollisuustie 30, 06150 Porvoo myynti@talka.com myynti@talka.com Puh 0207- 940 420 myynti@talka.com Teollisuustie Teollisuustie30, 30,06150 06150Porvoo Porvoo Porvoon kaupungin pysäköintialueiden pysäköintimaksu alenee Puh 0207940 420 Puh 0207- 30, 94006150 420 4.4.–3.7.2016, Teollisuustie Porvoo jolloin pysäköintimaksu on 1 euro/tunti. Kokeilun myynti@talka.com aikana Porvoon kaupunki ja joukko keskustan yrittäjiä keräävät Puhmyynti@talka.com 0207- 940 420 myynti@talka.com AVOINNA AVOINNA: AVOINNAMA-PE MA-PE8-16.30 8-16.30 AVOINNA MA-PE 8-16.30 Ma-Pe 8-16.30 puh. puh.0207 0207940 940420 420Teollisuustie Teollisuustie30, 30,06150 06150Porvoo Porvoo myynti@talka.com myynti@talka.com 54 puh. 0207 940 420 Teollisuustie 30, 06150 Porvoo myynti@talka.com tietoa mm. pysäköintimääristä, pysäköintiajoista, vaikutuksista liikevaihtoon sekä ostoskäyttäytymisestä. Kaupungin alueella on myös yksityisiä pysäköintialueita, joita kokeilu ei koske. Parkeringsavgiften för Borgå stads parkeringsområden kommer att vara 1 euro/timme under tiden 4.4–3.7.2016. Under försöket samlar Borgå stad och ett antal företagare i centrum uppgifter om bl.a. antalet parkerade bilar, parkeringstider, konsekvenser för omsättningen och köpbeteende. I Borgå finns också privata parkeringsområden som har sina egna regler. 55 TID MEDIA TID MEDIA VARFÖR TID MEDIA? - Vi skapar en kanal, som för områdets intressentgrupper närmare varandra samt skapar en positiv atmosfär i området. - Vi fördjupar oss i ekonomiska ämnen och berättar om dem på ett förståeligt sätt. - Vi vill uppmuntra, motivera och utveckla området genom att delge läsarna information om företagandet samt näringslivet genom växelverkan - så att åsikterna inte enbart grunder sig på rubrikerna. - Vi stärker den lokala företags- samt företagarkulturen. - Området har ingen lokal ekonomitidning. - Ekonomikunskap berör alla. TIDNING I TRYCKT FORMAT TID TIDNINGEN ANLÄNDER TILL VARJE HUSHÅLL – Den tryckta tidningen utges som en gratistidning inom Östra-Nyland. E-TIDNING E-TIDNINGEN ERÖVRAR NÄTET – Nättidningen finns att läsa på www.tid.fi. - Luomme kanavan, joka tuo alueen sidosryhmät lähemmäs toisiaan ja luo alueelle positiivista ilmapiiriä. - Perehdymme ja kerromme talousaiheista pintaa syvemmältä, ymmärrettävästi. - Haluamme kannustaa, motivoida ja kehittää aluetta tuomalla lukijalle tietoa yrittäjyydestä ja elinkeinoelämästä uudella vuorovaikutteisella tavalla - jotta mielipiteet eivät perustuisi vain otsikoihin. - Vahvistamme paikallista yritys- ja yrittäjyyskulttuuria. - Alueella ei ole paikallista talouslehteä. - Taloustieto kuuluu kaikille. PRINT TIMEDIA TID LEHTI SAAPUU JOKA KOTIIN - Painettu aikakauslehti ilmestyy ilmaisjakeluna Itä-Uudenmaan alueella. SÄHKÖINEN MEDIA VALLOITTAA VERKON - Verkkolehti luettavissa www.tid.fi. FORUM OCH SOCIALA MEDIER FO ORUMIT • SOME DELTA I DISKUSSIONEN – Evenemang på väg två gånger i året, på våren och på hösten. - Inom de sociala medierna kan du nätverka och påverka. KOUKUTTAA KESKUSTELUUN - Tapahtumia tulossa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. - Sosiaalisessa mediassa verkostoidutaan ja vaikutetaan! ”Vänta inte på det rätta ögonblicket: skapa det.” - Författaren George Bernard Shaw (1856-1950) 56 miksi TID media? "Älä odota oikeaa hetkeä: luo se." - Kirjailija George Bernard Shaw (1856-1950) 57 TID DISTRIBUTIONS OMRÅDE - Fakta TID JAKELUALUE - Fakta TID - distributions område - östra nyland: Borgå • Askola • pukkila • mörskom • lovisa • lappträsk KUUMA-regionEN: sibbo • borgnäs Lähteet/Källor: Väestörekisterikeskus/Befolkningsregistercentralen (asukasluku/invånarantal 31.1.2016), Maanmittauslaitos/Lantmäteriverket (pinta-alat/areal 1.1.2016), Uudenmaan liitto/Nylands förbund (mm. toimipaikat/verksamhetsställen 2014), TEM/ANM (työllisyyskatsaus/sysselsättningsöversikt 01/2016) Askola Lapinjärvi Puhelin: +358 (0)19 529 100 Faksi: +358 (0)19 6630 538 S-posti: askola@askola.fi Puhelin: +358 (0)19 510 860 Faksi: +358 (0)19 610 708 S-posti: kunta@lapinjarvi.fi Y-tunnus: 9000162-0 Y-tunnus: 0203135-3 Kunnanjohtaja (vt): Jouni Martikainen Kunnanjohtaja: Tiina Heikka Asukasluku: 5096 Maapinta-ala km2: 212,42 Vesistöt km2: 5,61 Kunnallisveroprosentti: 20,25 Työttömyysaste %: 10,4 Asukasluku: 2771 Maapinta-ala km2: 329,87 Vesistöt km2: 9,44 Kunnallisveroprosentti: 20,50 Työttömyysaste %: 14,2 Yritystoimipaikkojen lkm: 463 Merkittäviä työllistäjiä: - Kattotutka - Fimet - Asennuspojat - SimFors - Hakevuori Yritystoimipaikkojen lkm: 383 Merkittäviä työllistäjiä: - Carlo Casagrande & Co - Pukaron Paroni - JJP Herkut - Kaivinkoneyhtymä Lindholm - Porlammin Osuusmeijeri Askola Lappträsk Telefon: +358 (0)19 529 100 Fax: +358 (0)19 6630 538 E-post: askola@askola.fi Telefon: +358 (0)19 510 860 Fax: +358 (0)19 610 708 E-post: kunta@lapinjarvi.fi FO-nummer: 9000162-0 FO-nummer: 0203135-3 Kommundirektören (tf): Jouni Martikainen Kommundirektören: Tiina Heikka Invånarantal: 5096 Markareal km2: 212,42 Vattenareal km2: 5,61 Inkomstskattesats %: 20,25 Arbetslöshetsgrad %: 10,4 Invånarantal: 2771 Markareal km2: 329,87 Vattenareal km2: 9,44 Inkomstskattesats %: 20,50 Arbetslöshetsgrad %: 14,2 Företagsarbetsställen: 463 Väsentliga arbetsgivare: - Kattotutka - Fimet - Asennuspojat LM - SimFors - Hakevuori Företagsarbetsställen: 383 Väsentliga arbetsgivare: - Carlo Casagrande & Co - Pukaron Paroni - JJP Herkut - Kaivinkoneyhtymä Lindholm - Porlammin Osuusmeijeri Askolantie 30 07500 ASKOLA www.askola.fi Askolantie 30 07500 ASKOLA www.askola.fi 58 Lapinjärventie 20 A 07800 LAPINJÄRVI www.lapinjarvi.fi Lappträskvägen 20 A 07800 LAPPTRÄSK www.lapptrask.fi Loviisa Mannerheiminkatu 4 PL 77, 07901 LOVIISA www.loviisa.fi www.visitloviisa.fi Puhelin: +358 (0)19 5551 Faksi: +358 (0)19 535791 S-posti: kaupunki@loviisa.fi Asiakaspalvelutoimisto: Lovinfo Mariank. 12A, 07900 LOVIISA Puh: +358 (0)19 555 555 S-posti: lovinfo@loviisa.fi Y-tunnus: 0203263-9 Kunnanjohtaja: Olavi Kaleva Asukasluku: 15318 Maapinta-ala km2: 819,76 Vesistöt km2: 931,76 Kunnallisveroprosentti: 19,75 Työttömyysaste %: 14,4 Yritystoimipaikkojen lkm: 1406 Merkittäviä työllistäjiä: - Fortum (konserni) - Eltete - Loval - Disas Fish - Nordström Group Lovisa Mannerheimgatan 4 PB 77, 07901 LOVISA www.lovisa.fi www.visitlovisa.fi Telefon: +358 (0)19 5551 Fax: +358 (0)19 535791 E-post: kaupunki@loviisa.fi Kundservicekontor: Lovinfo Mariegatan 12A, 07900 LOVISA Tfn: +358 (0)19 555 555 E-post: lovinfo@loviisa.fi FO-nummer: 0203263-9 Kommundirektören: Olavi Kaleva Invånarantal: 15318 Markareal km2: 819,76 Vattenareal km2: 931,76 Inkomstskattesats %: 19,75 Arbetslöshetsgrad %: 14,4 Företagsarbetsställen: 1406 Väsentliga arbetsgivare: - Fortum (konsern) - Eltete - Loval - Disas Fish - Nordström Group Myrskylä Virastotie 5 (PL 10) 07600 MYRSKYLÄ www.myrskyla.fi Puhelin: +358 (0)19 510 850 S-posti: kunta@myrskyla.fi Y-tunnus: 0203282-3 Kunnanjohtaja: Sabah Samaletdin Asukasluku: 1979 Maapinta-ala km2: 200,35 Vesistöt km2: 6,00 Kunnallisveroprosentti: 21,50 Työttömyysaste %: 14 Yritystoimipaikkojen lkm: 226 Merkittäviä työllistäjiä: - Art-Pak - Myrskylän Säästöpankki - Ok Hämeenmaa - Hoivakoti Auringonnousu Mörskom Ämbetsvägen 5 07600 MÖRSKOM www.myrskyla.fi Telefon: +358 (0)19 510 850 E-post: kunta@myrskyla.fi FO-nummer: 0203282-3 Kommundirektören: Sabah Samaletdin Invånarantal: 1979 Markareal km2: 200,35 Vattenareal km2: 6,00 Inkomstskattesats %: 21,50 Arbetslöshetsgrad %: 14 Företagsarbetsställen: 226 Väsentliga arbetsgivare: - Art-Pak - Myrskylän Säästöpankki - Ok Hämeenmaa - Hoivakoti Auringonnousu TID - jakelualue - itäinen uusimaa: Porvoo • Askola • pukkila • myrskylä • loviisa • lapinjärvi KUUMA-SEUTU: Sipoo • pornainen Lähteet/Källor: Väestörekisterikeskus/Befolkningsregistercentralen (asukasluku/invånarantal 31.1.2016), Maanmittauslaitos/Lantmäteriverket (pinta-alat/areal 1.1.2016), Uudenmaan liitto/Nylands förbund (mm. toimipaikat/verksamhetsställen 2014), TEM/ANM (työllisyyskatsaus/sysselsättningsöversikt 01/2016) Porvoo Raatihuoneenkatu 9 06100 PORVOO www.porvoo.fi www.visitporvoo.fi Puhelin: +358 (0)19 520 211 S-posti: kirjaamo@porvoo.fi Asiakaspalvelupiste: Kompassi Rihkamatori B, 06100 Porvoo Puhelin: +358 (0)20 69 2250 S-posti: kompassi@porvoo.fi Y-tunnus: 1061512-1 Kunnanjohtaja: Jukka-Pekka Ujula Asukasluku: 50027 Maapinta-ala km2: 654,42 Vesistöt km2: 1485,39 Kunnallisveroprosentti: 19,75 Työttömyysaste %: 11,1 Yritystoimipaikkojen lkm: 3678 Merkittäviä työllistäjiä: - Neste (konserni) - Varuboden Osla (konserni) - Ensto (konserni) - Borealis - Neste Jacobs Borgå Stadshusgatan 9 06100 BORGÅ www.borga.fi www.visitporvoo.fi Telefon: +358 (0)19 520211 E-post: kirjaamo@porvoo.fi Servicekontoret KOMPASSen Krämaretorget B, 06100 Borgå Tlf: +358 (0)20 69 2250 E-post: kompassi@porvoo.fi FO-nummer: 1061512-1 Kommundirektören: Jukka-Pekka Ujula Invånarantal: 50027 Markareal km2: 654,42 Vattenareal km2: 1485,39 Inkomstskattesats %: 19,75 Arbetslöshetsgrad %: 11,1 Företagsarbetsställen: 3678 Väsentliga arbetsgivare: - Neste (konsern) - Varuboden Osla (konsern) - Ensto (konsern) - Borealis - Neste Jacobs Pukkila Pornainen Sipoo Puhelin: +358 (0)40 152 0460 S-posti: palvelupiste@pukkila.fi Puhelin: +358 (0)19 5294 500 Faksi: +358 (0)19 6647 006 S-posti: kunta@pornainen.fi Puhelin: +358 (0)9 23531 Faksi: +358 (0)9 2353 6209 Asiakaspalvelut: Puh: +358 (0)9 2353 6000 S-posti: info@sipoo.fi Y-tunnus: 0203533-8 Hallitustie 2 07560 PUKKILA www.pukkila.fi Y-tunnus: 0130729-0 Kirkkotie 176 (PL 21) 07170 PORNAINEN www.pornainen.fi Y-tunnus: 0130095-3 Iso Kylätie 18 (PL 7) 04130 SIPOO www.sipoo.fi Kunnanjohtaja: Juha Myyryläinen Kunnanjohtaja: Hannu Haukkasalo Asukasluku: 1972 Maapinta-ala km2: 145,03 Vesistöt km2: 0,91 Kunnallisveroprosentti: 22 Työttömyysaste %: 9,6 Asukasluku: 5120 Maapinta-ala km2: 146,52 Vesistöt km2: 3,57 Kunnallisveroprosentti: 20,50 Työttömyysaste %: 8,3 Yritystoimipaikkojen lkm: 247 Merkittäviä työllistäjiä: - Yli-Hyrylä - Myllylän Betoni - Naismedia - Pukkilan Liikenne - Pukkilan Osuuspankki Yritystoimipaikkojen lkm: 433 Merkittäviä työllistäjiä: - K-Market Expert - Silta Expert - Palvelukoti Rauha - Onnentäyttymys - Ebaka Asukasluku: 19436 Maapinta-ala km2: 339,63 Vesistöt km2: 358,97 Kunnallisveroprosentti: 19,25 Työttömyysaste %: 7,3 Yritystoimipaikkojen lkm: 1508 Merkittäviä työllistäjiä: - Inex Partners Oy - Arla Oy - Unilever Finland Oy - K. Hartwall Oy Ab - Pajuniemi Oy Pukkila Borgnäs Sibbo Telefon: +358 (0)40 152 0460 E-post: palvelupiste@pukkila.fi Telofon: +358 (0)19 5294 500 Fax: +358 (0)19 6647 006 E-post: kunta@pornainen.fi Telefon: +358 (0)9 23531 Fax: +358 (0)9 2353 6209 Kundservice +358 (0)9 2353 6000 E-post: info@sibbo.fi Hallitustie 2 07560 PUKKILA www.pukkila.fi FO-nummer: 0130729-0 Kirkkotie 176 (PB 21) 07170 BORGNÄS www.pornainen.fi FO-nummer: 0130095-3 Kommundirektören: Juha Myyryläinen Kommundirektören: Hannu Haukkasalo Invånarantal: 1972 Markareal km2: 145,03 Vattenareal km2: 0,91 Inkomstskattesats %: 22 Arbetslöshetsgrad %: 9,6 Invånarantal: 5120 Markareal km2: 146,52 Vattenareal km2: 3,57 Inkomstskattesats %: 20,50 Arbetslöshetsgrad %: 8,3 Företagsarbetsställen: 247 Väsentliga arbetsgivare: - Yli-Hyrylä - Myllylän Betoni - Naismedia - Pukkilan Liikenne - Pukkilan Osuuspankki Företagsarbetsställen: 433 Väsentliga arbetsgivare: - K-Market Expert - Silta Expert - Palvelukoti Rauha - Onnentäyttymys - Ebaka Kunnanjohtaja: Mikael Grannas Stora Byvägen 18 (PB 7) 04130 SIBBO www.sibbo.fi FO-nummer: 0203533-8 Kommundirektören: Mikael Grannas Invånarantal: 19436 Markareal km2: 339,63 Vattenareal km2: 358,97 Inkomstskattesats %: 19,25 Arbetslöshetsgrad %: 7,3 Företagsarbetsställen: 1508 Väsentliga arbetsgivare: - Inex Partners Oy - Arla Oy - Unilever Finland Oy - K. Hartwall Oy Ab - Pajuniemi Oy 59 Ford Finland STOCKMANN KUUKAUDEN AUTO LAAKKOSELTA FORD FOCUS 1.0 ECOBOOST AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA Useasti palkittu Ecoboost-moottori nyt automaattivaihteistolla 5-vuoden takuulla Edullisella rahoituksella alk. 219,40 €/kk, Ford Credit -korko 0,9 %* FORD FOCUS FORD FOCUS Kanta-asiakasetusi jopa 21.990 € 21.290 € 3.88160 € 1.0 EcoBoost A6 125 hv Trend Wagon 1.0 EcoBoost A6 125 hv Trend 5-ovinen Huhtikuun etuauto Focus 1.0 Trend EcoBoost bensiinimoottorilla, automaatilla sekä kattavalla vakiovarustelulla: • Parkkitutka · Lämmitettävä tuulilasi · Keskikyynärnoja · Nahkaverhoiltu Ohjauspyörä · Vakionopeudensäädin nopeudenrajoittimella · Ajotietokone ja ohjelmoitava MyKey -avain · Ilmastointi · Tuulilasinpyyhkijät sadetunnistimella · Ajovaloautomatiikka · Radio/CD, USB-pistoke · Väri: Frozen White tai Race Red FORD FOCUS 1.0 EcoBoost 125 hv A6 Trend Wagon Autoveroton hinta varusteineen KANTA-ASIAKASETU Arvioitu autovero, CO2 125 g/km, EU-keskikulutus 5,5 l/100 km Toimituskulut KANTA-ASIAKASHINTA 4.68277€ 60000 € 21.99000 € FORD FOCUS 1.0 EcoBoost 125 hv A6 Trend 5-ov. Saat edun Stockmann kanta-asiakaskortilla Laakkoselta huhtikuun ajan. Lue lisää: ford.fi/stockmann KANTA-ASIAKASETU KANTA-ASIAKASHINTA Stockmann kanta-asiakastarjous voimassa 1.–30.4.2016. *Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus 1.0 EcoBoost 125 hv Trend start/stop A6 5D. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 21.290 €. Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 150 €, rahoitetaan 18.940 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 6.850 €, korko 0,9 %, käsittelymaksu 8 €/kk, kk-erä 219,40 €. Luottokustannus 1.224 €, luottohinta 22.514 €, tod. vuosikorko 1,87 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Kuvan autot erikoisvarustein. 60 19.60000 € -3.88160 € Laakkonen PORVOO Asentajantie 7, 06150 Porvoo Ford-myynti 010 214 7012 Avoinna ma-pe 9-18, la 10-14 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. -3.64989 € 21.29000 €
© Copyright 2024