Talousarvio 2016
TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016–2018 Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Stadsfullmäktige 9.11.2015 1 Sisältö – Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt ..................................................................................................................................... 4 2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar ........................................................................................................................................................... 6 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget ............................................................................................................. 6 2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin ........................................................................................................................................................ 8 2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation .................................................................................................................................. 9 2.3.1 Yleistä–Allmänt .............................................................................................................................................................................. 9 2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation .............................................................................................. 12 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen ........................................................ 15 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen ....................................... 15 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll............................................................... 16 2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad ......................................................................... 17 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten ............................................................... 17 2.4.5 Porvoon kaupungin luottamushenkilöorganisaatio – .................................................................................................................. 18 Borgå stads förtroendevaldorganisation .............................................................................................................................................. 18 2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar ............................................................................................................... 19 2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt .................................................................................................................................................... 19 2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt..................................................................................................................................................... 20 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning .............................................................. 22 2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter .................................................................................................... 23 2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin ........................................................................................... 24 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning ................................................................. 26 2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning ........................................................................................................................................................... 27 2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl ................................................................................................................................................. 29 3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2016–2018 ...........................................................................................................................................30 4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar....................................................................................................................................36 4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning .................................................................................................................................................... 36 4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning .................................................................................................................................................. 36 4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster ........................................................................................................... 45 4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling ................................................................................................................................................ 46 4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden ............................................................................................................... 53 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn ...................................................................................................................... 58 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning ................................................................................... 60 4.2.2 Terveyspalvelut - Hälsostjänster .................................................................................................................................................. 62 4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård ........................................................................................................................................... 66 4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice .............................................................................................. 67 4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster ........................................................................................................ 70 4.3 Sivistystoimi – Bildningssektorn............................................................................................................................................................. 78 4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning .......................................................................................................................... 78 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster ........................................................................................... 80 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster ......................................................................................... 83 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran .......................................................................................................... 86 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster ......................................................................................................... 87 4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland .......................................................................................................... 93 4.4.1 Hallinto–Förvaltning .................................................................................................................................................................... 94 4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet..................................................................................................................................... 95 4.4.3 Riskienhallinta - Riskhantering ..................................................................................................................................................... 96 4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård ........................................................................................................................................ 97 4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt ........................................................................................................................ 101 5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen........................................................................................................................................ 102 6 Investointiosa–Investeringsdelen .................................................................................................................................................... 103 2 6.1 Investointiyhteenveto–Investeringssammandrag ............................................................................................................................... 103 6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna ................................................................................................................... 104 6.3 Investointiliite–Investeringsbilag ................................................................................................................................................. 109 7 Rahoitusosa – Finansieringsdelen .................................................................................................................................................... 112 8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan......................................................................................................................... 113 9 Liikelaitokset–Affärsverk ................................................................................................................................................................. 116 9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten .................................................................................................................................................................. 116 9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa .......................................................................................................................... 121 9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice .............................................................................................................................................. 123 9.3.1 Keskuskeittiöhanke - Centralköksprojekt ................................................................................................................................... 125 10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen ................................................................................................................................................ 127 11 Jäsenyydet–Medlemskap ................................................................................................................................................................ 128 3 1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt Kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Kaupungin strategiassa 2013-2017 tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. On kuitenkin tarkoituksenmukaista arvioida ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiaa vuoden 2016 aikana. Kaupungin rooli keskeisenä ja eri toimintoja läpileikkaavana hyvinvointipalvelujen tuottajana ja rahoittajana on suuressa murroksessa jo seuraavalla valtuustokaudella, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu julkisuudessa esitetyllä tavalla. Tämä haastaa kaikki paikalliset toimijat jo nyt miettimään, mikä on kaupungin rooli tulevaisuudessa ja millä taloudellis-toiminnallisilla resursseilla on mahdollista kehittää kaupunkia ja sen asukkaiden hyvinvointia. Stadens grundläggande uppgift är att främja sina invånares och miljöns välfärd samt företagens konkurrenskraft i sitt område. De utmaningar som ställs för stadens verksamhet och ekonomi och som har identifierats i stadens strategi 2013– 2017 är fortfarande aktuella. Det är ändå ändamålsenligt att bedöma förändringar som sker i den externa verksamhetsmiljön och vid behov uppdatera strategin under 2016. Stadens roll som central producent av välfärdstjänster som också genomgriper olika verksamheter och finansiär av dem befinner sig i en stor omvälvning redan under nästa fullmäktigeperiod, om social- och hälsovårdsreformen sker på det sättet som har framförts i offentligheten. Detta utmanar alla lokala aktörer att redan nu tänka efter vilken roll staden i framtiden har och med vilka ekonomiska och verksamhetsmässiga resurser det är möjligt att utveckla staden och dess invånares välfärd. Strategisena tavoitteena on ollut saavuttaa noin 15 miljoonan euron vuosikate ja kasvattaa velkamäärää harkiten investoimalla palveluverkon uudistumiseen entistä toimivammaksi ja samalla kustannustehokkaammaksi. Pitkään suunnitellut ja merkittävät investointikokonaisuudet päiväkoti- ja koulurakennuksiin toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. Investointeja ei voida rahoittaa strategian mukaisella vuosikatteella, ja kaupungin velkaantuminen kääntyy siten ennakoidusti selkeään kasvuun. Taloussuunnitelmassa on todettu, että kaupungin lainakanta kasvaa noin 164 miljoonaan euroon valtuustokauden loppuun mennessä. Lainamäärän suhteen palataan tilanteeseen, jossa talouden sopeutusta aloitettiin vuonna 2010. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaupunki velkaantuu tekemällä välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja, joiden tuloksena on mahdollista tehostaa palveluverkkoa ja samalla pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös käyttötalousmenojen kasvuun. Det strategiska målet har varit att uppnå ett årsbidrag på cirka 15 miljoner euro och öka skuldbeloppet med eftertanke genom att investera på ett nytt servicenät som är både bättre och mer kostnadseffektivt. De länge planerade och betydande investeringshelheterna i daghem- och skolbyggnaderna genomförs från år 2016. Investeringarna kan inte finansieras med årsbidraget som nämns i strategin, och stadens skuldsättning börjar tydligt öka såsom det har förutsetts. I ekonomiplanen har man konstaterat att stadens lånestock stiger till cirka 164 miljoner euro före slutet av fullmäktigeperioden. I fråga om skuldbeloppet återvänder man till läget där man började anpassningen av ekonomin år 2010. Det är ändå viktigt att notera att staden skuldsätter sig genom att göra nödvändiga framtidsinvesteringar som resulterar i att det är möjligt att effektivera tjänstenätverket och samtidigt även på längre sikt även påverka ökningen av driftsutgifterna. Samtidigt måste man fortfarande konstatera att det såväl i Borgå som i kommunerna i allmänhet har visat sig svårt att avvika från nuläget när det gäller tjänstenätverket och tjänstestrukturen. Här pågår arbetet fortfarande och alla möjligheter har inte använts. Säkrande av finansiering av investeringar som nu påbörjas förutsätter också att flera andra planerade investeringar huvudsakligen måste skjutas upp. I fråga om dessa projekt måste man också göra verksamhetsmässiga omvärderingar. Staden har inte ekonomiska möjligheter till alla planerade lokaler och inte heller verksamhetsmässigt behov till följd av användningen som blir allt effektivare. Samalla on edelleen todettava, että palveluverkon ja –rakenteen osalta poikkeaminen nykytilanteesta on osoittautunut niin Porvoossa kuin kunnissa yleisesti erittäin haasteelliseksi. Näiltä osin työ on edelleen kesken, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole käytetty. Nyt aloitettavien investointien rahoituksen turvaaminen edellyttää myös sitä, että useat muut suunnitellut investoinnit pääosin lykkääntyvät. Näiden hankkeiden osalta joudutaan myös toiminnallisiin uudelleenarviointeihin. Kaikkiin suunniteltuihin tiloihin kaupungilla ei ole taloudellista mahdollisuutta eikä myöskään edelleen tehostuvaan käyttöön perustuvaa toiminnallista tarvetta. 4 Kaupunki velkaantuu talousarviovuoden aikana arviolta 31 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden aikana jatketaan kaupungin omien rakenteellisten uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa. Toimintavuoden osalta korostuvat pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden resursointi. Staden skuldsätter sig under budgetåret uppskattningsvis med 31 miljoner euro. Beredningen och verkställigheten av stadens egna strukturella reformer fortsätter under budgetåret. Under verksamhetsåret läggs vikten på åtgärder för hanteringen av långtidsarbetslösheten och resursering av dem. Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2015 års budget med 0,9 procent till 348 miljon euro och verksamhetsintäkter med 2,8 procent till 94 miljon euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel till utbildningstjänster, tjänster inom småbarnsfostran och kultur- och fritidstjänster. Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2015 talousarviosta 0,9 prosenttia 348 miljoonaan euroon ja toimintatulot 2,8 prosenttia 94 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluihin. Stadens invånarantal har passerat 50 000-gränsen och staden växer jämnt. Ökningen av invånarantalet är en nödvändig förutsättning för en ständig utveckling av regionen. Borgå är fortfarande en lockande bostadsort med fungerande och högklassig basservice och särskilt god livsmiljö. Avsikten är att också i framtiden satsa på att främja detta. Kaupungin väkiluku on ylittänyt 50.000 asukkaan rajan, ja kaupunki kasvaa tasaisesti. Asukasluvun kasvu on välttämätön edellytys alueen jatkuvalle kehittymiselle. Porvoo on edelleen houkutteleva asuinpaikka toimivine ja laadukkaine peruspalveluineen sekä erityisesti hyvänä elinympäristönä. Sen edistämiseen on tarkoitus panostaa myös tulevaisuudessa. Jukka-Pekka Ujula Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja stadsdirektör 5 2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget Kokonaistuotanto Totalproduktion Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet kesän 2015 aikana. Kiinan talouskasvun nopeaa hidastumista seurasi osakemarkkinoiden huomattava heikkeneminen. Euroalueella kasvua on hidastanut Kreikan heikko taloustilanne. Utsikterna i världsekonomin har försvagats under sommaren 2015. Att den ekonomiska tillväxten i Kina snabbt blev långsammare följdes av att aktiemarknaden blev märkbart svagare. I euroområdet har tillväxten försvagats av Greklands svaga ekonomiska läge. Suomen bruttokansantuotteen volyymi on supistunut viimeiset kolme vuotta peräkkäin. Uusimpien ennusteiden mukaan talouden kasvu pysyttelee kuluvana vuonna nollan tuntumassa tai voi jopa supistua vielä neljäntenäkin vuonna peräkkäin. Vuodeksi 2016 ennustetaan vähäistä kasvua. Suomen talous kasvaa ennusteiden mukaan tulevina vuosinakin muita maita hitaammin, vaikka öljyn hinta on alhaalla ja muun euroalueen kasvu jatkuu. Viennin nopeaa piristymistä ei ole näköpiirissä. Koska vienti on heikkoa, myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi. Bruttonationalproduktens volym har i Finland minskat under de tre föregående åren. Enligt de nyaste prognoserna förblir den ekonomiska tillväxten under det pågående året vid noll eller kan t.o.m. minskas redan det fjärde året i rad. En liten tillväxt förväntas år 2016. Finlands ekonomi växer enligt prognoserna också under kommande år långsammare än i andra länder även om oljepriset är lågt och tillväxten i det övriga euroområdet fortsätter. Ett snabbt uppsving av exporten är inte att vänta. Eftersom exporten är svag blir också investeringarna i nytt kapacitet små. Työllisyys Sysselsättning Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaiden koko ikäluokasta on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyysaste oli elokuussa 68,8 prosenttia. Sysselsättningsgraden dvs. andelen sysselsatta av 15–64åringar av hela åldersklassen har förblivit nästan oförändrad. Sysselsättningsgraden var i augusti 68,8 procent. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta kasvoi yhä edellisen vuoden elokuusta. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, mikä oli lähes prosenttiyksikön heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Arbetslöshetsgraden, dvs. arbetslösas andel av arbetskraften ökade fortfarande från augusti föregående år. Arbetslöshetsgraden var 8,3 procent, vilket är nästan en procentenhet svagare än ett år tidigare. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 13,5 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kesällä työttömyysaste yleisesti paranee kausivaihtelun vuoksi. Tilastokeskuksen laskema nuorten työttömyysasteen trendi oli 22,9 prosenttia. Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 13,5 procent i augusti, vilket var 2,3 procentenheter högre än föregående år. Arbetslöshetsgraden blir vanligen på sommaren bättre på grund av säsongvariation. Trenden för arbetslöshetsgraden hos unga som Statistikcentralen har räknat var 22,9 procent. Porvoon työttömyysaste oli elokuussa 10,4 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuosi sitten. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 563, josta alle 25-vuotiaita oli 370. Yli vuoden työttömänä olleita oli 908. Avoimien työpaikkojen määrä on 181 työpaikkaa. Arbetslöshetsgraden i Borgå var i augusti 10,4 procent, vilket är 0,7 procentenheter svagare än för ett år sedan. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 563 personer. Av dem var 370 under 25 år. Antalet personer som hade varit arbetslösa över ett år var 908. Antalet lediga arbetsplatser är 181. Hintataso Hintatason muutos on laskeva. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat olivat elokuussa 0,2 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Kuluttajahintoja laskivat mm. polttonesteet, asuntojen korkokustannukset ja maitotuotteet. Euroalueella hintataso kuitenkin nousi 0,2 prosenttia. Prisnivå Förändringen av prisnivån är sjunkande. Enligt Statistikcentralen var konsumentpriserna i augusti 0,2 procent lägre än för ett år sedan. Konsumentpriserna sänktes bl.a. av bränslen, bostädernas räntekostnader och mjölkprodukter. I euroområdet steg prisnivån ändå med 0,2 procent. 6 Kuntatalouden hintaindeksi nousi kesäkuussa vuositasolla 0,2 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 0,6 prosenttia. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikutti etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu. Kuntatalouden hintaindeksin nousua hillitsi investointi- ja rahoitusmenojen aleneminen. Kommunekonomins prisindex steg i juni på årsnivån med 0,2 procent och prisindexet på kommunal basservice steg med 0,6 procent. Ökningen av prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen av priser på varor och tjänster. Ökningen av kommunekonomins prisindex dämpades av lägre investerings- och finansieringsutgifter. Kunta-alan palkkasopimus Löneavtalet på kommunsektorn Kunta-alan uusin neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle 1.1.2016–31.1.2017. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia. Kommunsektorns nyaste förhandlingsresultat gäller under tidsperioden 1.1.2016–31.1.2017. I kommunala tjänste- och arbetskollektivavtal görs i regel en allmän höjning vars kostnadseffekt på hela kommunsektorn är i genomsnitt 0,59 procent. Rahamarkkinat Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt ohjauskoron 0,05 prosentissa jo viime syyskuusta lähtien. Rahapolitiikka pysyy euroalueella vielä pitkään poikkeuksellisen elvyttävänä eikä euroalueen korkotason pitäisi lähteä pitkään aikaan nousuun nykyiseltä pohjatasoltaan. Osakemarkkinoilla kurssit ovat laskeneet maailmantalouden kasvunäkymien heikkenemisen vuoksi. Kolmen kuukauden euriborin odotetaan pysyvän ennallaan lievästi negatiivisena ainakin seuraavan puolen vuoden aikana. Penningmarknaden Europeiska centralbanken ECB har hållit styrräntan vid 0,05 procent sedan förra september. Penningpolitiken förblir i euroområdet ännu länge exceptionellt stimulerande och räntenivån borde inte på lång sikt börja stiga från sin nuvarande bottennivå. På aktiemarknaden har kurserna sjunkit på grund av svagare tillväxtutsikter i världsekonomin. Tre månaders euribor förväntas förbli oförändrad lite negativ åtminstone under de kommande sex månaderna. Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja Tabell 1. Prognossiffror för samhällsekonomin ENNUSTE V.2015 BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % Ansiotason muutos % PROGNOS FÖR ÅR 2015 BNP, ändring % Inflation % Arbetslöshetsgraden % Ändring i förtjänstnivå % VM 0,2 -0,1 9,6 1,1 SP 0,2 0,1 9,1 1,1 ETLA 0,5 0,3 8,8 1,1 PTT 0,5 -0,3 9,0 1,2 PT 0,8 0,1 8,9 1,1 Nordea -0,3 -0,2 9,6 1,0 Danske 0,0 -0,1 9,6 1,1 OP Ryhm ä ENNUSTE V. 2016 BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % Ansiotason muutos % PROGNOS FÖR ÅR 2016 BNP, ändring % Inflation % Arbetslöshetsgraden % Ändring i förtjänstnivå % VM 1,3 1,1 9,4 1,2 SP 1,2 1,1 8,9 1,2 ETLA 1,6 1,0 8,6 1,7 PTT 1,4 0,9 8,8 1,3 PT 1,6 1,2 8,7 1,5 Nordea 0,5 0,6 10,0 0,8 Danske 0,8 1,0 10,0 1,1 OP Ryhm ä Ennustelaitokset: Valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki (SP), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP-Pohjola 7 -0,3 -0,2 9,4 1,2 0,8 0,6 9,4 1,2 Prognosinstitut: Finansministeriet (FM), Finlands bank (FB), Näringslivets forskningsinstitut (ETLA), Pellervo ekonomisk forskning (PTT), Löntagarnas forskningsinstitut (PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP Gruppen Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrän muutos, prosenttia Diagram 1. Förändring i volymen av bruttonationalprodukten, procent 8 5,2 3,0 2,8 2,6 0,7 2 -1,4 -1,1 % 0 -0,4 1,3 1,4 2017* 4 4,1 2016* 6 0,2 -2 -4 -6 -8 2015* 2014* 2012 2013* 2011 2010 2008 2007 2006 2005 2009 -8,3 -10 Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM, Källa: Statistikcentralen, prognos FM 2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin Kuntien tilinpäätökset vuodelta 2014 Kommunernas bokslut för 2014 Kuntien toimintakulujen kasvu hidastui edelleen. Kulut kasvoivat 0,7 prosenttia viime vuonna ja 2,4 prosenttia vuonna 2013. Toimintakuluista palkkausmenot laskivat, mutta palvelujen ostot kasvoivat. Toimintatuotot nousivat 0,1 prosenttia. Ökningen av kommunernas verksamhetsutgifter försvagades fortfarande. Kostnaderna ökade med 0,7 procent förra året och med 2,4 procent år 2013. Bland verksamhetsutgifterna minskade avlöningsutgifterna men köpen av tjänster ökade. Verksamhetsintäkterna ökade med 0,1 procent. Kuntien verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia, mutta valtionosuudet laskivat 1,1 prosenttia. Verotulojen kasvu oli kuitenkin merkittävästi pienempää kuin edellisenä vuonna. Verorahoituksen kasvu riitti kuitenkin yhdessä loiventuneen toimintakulukehityksen kanssa parantamaan kuntien vuosikatteita. Kommunernas skatteinkomster ökade med 2,5 procent men statsandelarna minskade med 1,1 procent. Ökningen av skatteinkomsterna var ändå påtagligt mindre än i fjol. Den ökade skattefinansieringen räckte ändå tillsammans med den mindre utvecklingen av verksamhetsutgifter tillsammans till att förbättra kommunernas årsbidrag. Yhteenlaskettujen tilinpäätösten mukaan kuntien vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Tunnusluvut paranivat edellisvuodesta yhtiöittämisten vaikutuksesta. Enligt de sammanräknade boksluten täckte kommunernas årsbidrag 107 procent av avskrivningarna och i samkommunerna 116 procent. Nyckeltalen blev bättre från förra året tack vare effekter som bolagiseringar gav. Liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset aiheuttivat kuntien tilinpäätöksiin poikkeuksellisia vuosimuutoksia. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos moninkertaistui edellisvuoteen verrattuna satunnaisiin eriin kirjattujen myyntivoittojen vuoksi. Kunnat toteuttivat siirrot pääosin apporttiluovutuksina tai liiketoimintakauppoina. Useissa liiketoimintakaupoissa tytäryhtiöt rahoittivat omaisuuserien ostot lainoilla, jotka ne ottivat emokunniltaan. Näin ollen yhtiöittämisistä ei kertynyt merkittävää nettorahavirtaa. Omaisuuden siirrot näkyivät koko maan tasolla isona kasvuna investointimenoissa ja käyttöomaisuuden myyntituloissa. Bolagiseringar av affärsverken och andra enheter medförde exceptionella årsförändringar i kommunernas bokslut. Kommunernas sammanräknade resultat under redovisningsperioden blev mångfaldigad jämfört med förra året till följd av försäljningsvinster som bokfördes som extraordinära poster. Kommunerna utförde överföringarna huvudsakligen som apportöverlåtelser eller som förvärv av affärsverksamhet. I flera förvärv av affärsverksamhet finansierade dotterbolagen köpen av egendomsposter genom lån som de tog från sina moderkommuner. Således gav bolagiseringarna inget betydande nettopenningsflöde. Överföringar av egendomen syntes på hela landets nivå som stor tillväxt i investeringsutgifter och inkomster från försäljning av anläggningstillgångar. 8 Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,7 miljardia euroa, jossa kasvua oli edellisvuodesta 0,9 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia. Asukasta kohden lainaa oli 2 694 euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 2 540 euroa. Omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli kunnilla 61 prosenttia. Suhdeluku pysyi edellisvuoden tasolla. Kommunernas sammanräknade lånestock var 14,7 miljarder euro i slutet av år 2014. Ökningen från fjolåret var 0,9 miljarder euro, dvs. 6,4 procent. Kommunernas lånestock per invånare var 2 694 euro år 2014 medan den motsvarande siffran föregående året var 2 540 euro. Soliditeten, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet var i kommunerna 61 procent. Siffran förblev på fjolårets nivå. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 2,9 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 3,0 miljardia euroa. Samkommunernas lånestock ökade med 2,9 procent. Samkommunernas lånestock var 3,0 miljarder euro i slutet av år 2014. Kuntien neljännesvuositilasto 30.6.2014 Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 4,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden ostot, jotka olivat toimintakulujen suurin erä, kasvoivat 5,3 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 2,4 prosenttia ja avustukset 6,7 prosenttia. Kommunernas kvartalsstatistik 30.6.2014 Kommunernas verksamhetsutgifter utan affärsverken ökade med 4,0 procent under januari-juni 2015 jämfört med fjolåret. Köp av tjänster, den största posten av verksamhetsutgifterna, ökade med 5,3 procent. Personalkostnaderna ökade med 2,4 procent och bidragen med 6,7 procent. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kommunernas verksamhetsintäkter ökade med 3,2 procent från motsvarande tidpunkt förra året. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 4,4 prosenttia. Kommunernas skattefinansiering som består av skatteinkomster och statsandelar ökade med 4,4 procent. Kesäkuun loppuun mennessä kunnat käyttivät investointeihin 0,9 miljardia euroa, joka oli 8,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 1,2 miljardia euroa vuoden takaisesta. Före slutet av juni använde kommunerna till investeringar 0,9 miljarder euro, vilket var 8,3 procent mindre än under motsvarande tidpunkt förra året. Den sammanräknade lånestocken ökade med 1,2 miljarder euro från fjolåret. 2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation 2.3.1 Yleistä–Allmänt Väestörakenne Befolkningsstruktur Porvoossa oli vuoden 2014 lopussa 49 728 asukasta. Väkiluku kasvoi 302 hengellä eli 0,6 prosentilla. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 61 henkilöä. Kuntien välinen muutto lisäsi asukasmäärää 52 asukkaalla. Nettomaahanmuutto oli 208 henkilöä. I slutet av år 2014 hade Borgå 49 728 invånare. Invånarantalet ökade med 302 personer, dvs. 0,6 procent. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 61 personer. Flyttningen mellan kommunerna ökade invånarantalet med 52 personer. Nettoinvandringen var 208 personer. Kaupungin asukasluku ylitti 50 000 rajan heinäkuussa. Elokuussa asukkaita oli jo 50 058. Stadens invånarantal översteg 50 000-gränsen i juli. I augusti var invånarantalet redan 50 058. Porvoon väestön nykyinen ikärakenne muuttuu. Väestö ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 – vuotiaisiin. Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun vuoden 2010 tienoilla, kun ensimmäinen sodan jälkeinen suuri ikäluokka tuli yli 65 vuoden ikään. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu vastaavasti. Myös työikäisen väestön absoluuttinen kokonaismäärä laskee asukasluvun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra till över 65-åriga. I Borgå ökade föråldrandet av befolkningen märkbart omkring år 2010, då den första stora efterkrigstida årskullen fyllde över 65 år. Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolkningen blir på motsvarande sätt mindre. Det absoluta totalantalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad. 9 Porvoossa alle 15 -vuotiaiden osuus koko väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 -vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1500 hengellä. I Borgå är andelen personer under 15 år av hela befolkningen större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer över 65 år är mindre än i hela landet i genomsnitt. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 1500 personer fram till år 2020. Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde Ekonomisk och demografisk försörjningskvot Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 – luvun. Vuoden 2012 lopussa koko maan suhdeluku oli 131,9 eli sataa työssäkäyvää kohden oli lähes 132 ei-työssä käyvää. Vuonna 2012 Porvoossa sataa työssäkäyvää kohden oli 117 ei-työssä käyvää. Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2012 var kvoten i hela landet 131,9 dvs. det fanns nästan 132 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. År 2012 fanns de t i Borgå 117 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2014 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 55,8 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna 2010. Vuonna 2014 Porvoon huoltosuhde on 56,7, kun se vuonna 2010 oli 50,7. Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika åldersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten anges som åldringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2014 fanns det i Finland 55,8 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är emellertid stora. I Borgå har den demografiska försörjningskvoten länge varit under 50. Kvoten har börjat stiga år 2010. År 2014 var försörjningskvoten i Borgå 56,7 medan år 2010 var den 50,7. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan Porvoossa väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huoltosuhteen suhdeluku on 75. Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av den demografiska försörjningskvoten fram till år 2040. Enligt prognosen försvagas den demografiska försörjningskvoten i Borgå i genomsnitt med en punkt varje år från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75. Tulotaso Porvoon keskimääräinen asukaskohtainen tulotaso on lähes 2000 euroa muuta maata korkeampi, mutta noin 2200 euroa alempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2013 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat 18 698 euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa maan 15. suurimmat. Vuoden 2013 maksuunpannut kunnallisverot olivat 3 559 euroa asukasta kohti. Inkomstnivån Den genomsnittliga inkomstnivån per invånare i Borgå är nästan 2000 euro högre än i det övriga landet men cirka 2200 euro lägre än genomsnittet i Nyland. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2013 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare 18 698 euro. De beskattningsbara inkomsterna per invånare var i Borgå de 15:e största i landet. År 2013 var den debiterade kommunalskatten 3 559 euro per invånare. Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva tasaus leikkasi kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti. Kaupungin verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä olivat 5 224 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli korkeampi eli 5 379 euroa asukasta kohti. Porvoon verorahoitus on siten yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa pienempi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Utjämningen som bygger på skatteinkomster och som är en del av statsandelar minskade stadens statsandelar kraftigt. Stadens skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar var totalt var 5 224 euro per invånare, medan genomsnittet i hela landet var högre, dvs. 5 379 euro per invånare. Skattefinansieringen är i Borgå således totalt cirka 7,7 miljoner euro mindre än i andra kommuner i genomsnitt. Työpaikkarakenne Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,6 prosenttia. Arbetsplatsstruktur Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 65 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är ändå betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,6 procent 10 Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 35 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on lähes 8 000 henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 6 000 henkilöä. Borgås arbetsplatssufficiens är i medeltal 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. Av dem arbetar 65 procent i Borgå och 35 procent i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är nästan 8 000. Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 6 000. Työllisyystilanne Sysselsättningssituation Porvoon työttömyystilanne on heikentynyt laskusuhdanteen pitkittymisen vuoksi. Kaupungin työttömyysaste oli elokuussa 10,4 prosenttia. Arbetslöshetssituationen har i Borgå försvagats till följd av recessione som blivit allt längre. Arbetslöshetsgraden i staden var i augusti 10,4 procent. Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa Diagram 2. Invånarantal i Borgå Kuvio 3. Kaupungin väkiluvun kasvu vuosittain Diagram 3. Ökning av stadens invånarantal per år 700 60000 50000 41930 43315 44969 46982 53886 51241 52651 48768 50058 600 500 400 40000 300 30000 200 20000 10000 0 0 1990 1995 2000 2005 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 100 Väestönkasvu Befolkningstillväxt 2010 2015/8 2020* 2025* 2030* Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Kuvio 4. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2014 Diagram 4. Befolkningen per åldersgrupp under år 2014 Kuvio 5. Väestöennuste, yli 65 -vuotiaat Diagram 5. Befolkningsprognos, över 65 -åringar Trendi 16000 Yli 85 v./år 2% 75-84 v./år 5% 65-74 v./år 11 % 14000 0-6 v./år 8% 7-14 v./år 10 % 12000 10000 8000 6000 4000 2000 15-64 v./år 64 % 0 1990 2000 2010 65-74 v./år Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen 2015 2020 75-84v./år Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen 11 2025 2030 2035 yli 85 v. /över 85 år 2040 Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde, Porvoo Diagram 6. Demokrafiska försörjningsförhållandet, Borgå Kuvio 7. Työttömyysaste, % Diagram 7. Arbetslöshetsgraden, % 12 80 73 75 75 76 11 10 69 70 9 64 65 % 7 55 50 8 59 60 48 47 48 48 49 51 6 5 45 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 2012 2040 2035 2030 2025 2020 2015 2010 2005 2000 1995 1990 1985 40 Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen 2013 2014 Porvoo Koko maa 2015 Lähde: Tilastokeskus, ELY-keskus; Källa: Statistikscentralen, TEM-centralen 2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation Kaupungin tilinpäätös 2014 Stadens bokslut 2014 Vuoden 2014 tilinpäätös oli 6,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän syynä olivat verotulojen kasvun pysähtyminen, valtionosuuksien lasku, omaisuuden myyntitulojen lasku ja käyttömenojen kasvu. Kaupungin käyttötalouden tulot laskivat 3 miljoonalla eurolla ja menot kasvoivat 9 miljoonalla eurolla. Toimintakate oli -245 miljoonaa euroa ja se heikkeni 12 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Bokslutet för 2014 uppvisade ett underskott på 6,8 miljoner euro. Underskottet beror på den avstannade tillväxten av skatteinkomster, minskade statsandelar, minskade inkomster för försäljning av egendom och ökade driftsutgifter. Inkomsterna i stadens driftsekonomi sjönk med 3 miljoner euro och utgifterna ökade med 9 miljoner euro. Verksamhetsbidraget var -245 miljoner euro, vilket är 12 miljoner sämre än förra året. Tilinpäätöksen vuosikate oli 15 miljoonaa euroa, mikä oli 13,5 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna 2013. Vuosikate heikkeni käyttötalouden heikkenemisen vuoksi, mutta myös verorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien laskun vuoksi. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Vuosikateen osuus poistoista oli 61,5 prosenttia. Årsbidraget i bokslutet var 15 miljoner euro, vilket är 13,5 miljoner euro svagare än år 2013. Årsbidraget försvagades på grund av den svagare driftsekonomin men också till följd av mindre skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar. Årsbidraget räckte inte till för att täcka avskrivningarna. Årsbidragets andel av avskrivningar var 61,5 procent. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,4. Lainanhoitokate heikkeni lainamäärän laskusta huolimatta, sillä käyttötalouden tulorahoitus ja verorahoitus jäivät poikkeuksellisen mataliksi. Värdet som anger låneskötselbidraget var 0,4. Låneskötselbidraget blev svagare trots att lånebeloppet blev mindre eftersom inkomstfinansieringen av driftsekonomin och skattefinansieringen förblev exceptionellt låga. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 22 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius on tyydyttävä. Kassan riittävyys vuoden päättyessä oli 22 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. Stadens kassamedel var 22 miljoner euro vid årets slut. Stadens likviditet är nöjaktig. Likviditeten i kassadagar var vid årets slut 22 dagar. En eftersträvad nivå för likviditeten kan anses vara en likviditet för cirka 30 dagar. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta pysyi lähes ennallaan 44,7 prosentissa. Samoin suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta pysyi ennallaan 49,5 prosentissa. Kaupungin velkaantuneisuus on yhä syy siihen, että taseen omavaraisuusaste ei ole ylittänyt 50 prosentin tavoitearvoa ja että suhteellinen velkaantuneisuus on vain hieman alle 50 prosentin tavoitearvon. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet förblev nästan oförändrad vid 44,7 procent. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen förblev oförändrad vid 49,5 procent. Stadens skuldsättning är fortfarande orsaken till att soliditeten i balansen definierad med kriskommunmätare inte har överstigit målvärdet på 50 procent och att den relativa skuldsättningen är bara lite under målvärdet på 50 procent. 12 Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2014 päättyessä on 116 miljoonaa euroa, joka on 2327 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti oli 2694 eroa. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2014 är 116 miljoner euro, vilket är 2327 euro/invånare. Den genomsnittliga skuldsättningen i kommunerna var 2694 euro per invånare. Investointien tulorahoituksella voidaan arvioida kaupungin taloudellista tasapainoa. Investointien tulorahoitus osoittaa vuosikatteen riittävyyden investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Investointien tulorahoitusprosentti oli tilinpäätöksessä 83 prosenttia. Investointitaso ei ollut poikkeuksellisen korkea. Ongelma oli tulorahoitus, joka pieneni edellisestä vuodesta. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Med inkomstfinansieringen av investeringar kan man utvärdera stadens ekonomiska balans. Med inkomstfinansieringen av investeringar avses tillräckligheten av årsbidraget till investeringarnas självfinansieringsutgifter. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. Inkomstfinansiering av investeringar angiven i procent var i bokslutet 83 procent. Investeringsnivån var inte särskilt hög. Problemet var inkomstfinansieringen som minskade från fjolåret. På lång sikt ska man med årsbidraget finansiera både nettoinvesteringarna och låneamorteringarna. Palvelurakenteen uudistukset Reformer av tjänstestrukturen Vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä syntyi tarve löytää uusia mahdollisuuksia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Tarkoituksena oli konkretisoida kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Rakenteellisiksi uudistuksiksi valittiin 34 jatkotoimenpidettä, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Palvelurakenteen uudistukset ja jatkotoimenpiteet valmistellaan valtuuston hyväksyminä linjauksina ja ne tuodaan päätettäväksi selvitysten valmistuttua. I samband med behandlingen av budgeten för 2015 uppkom det behov att finna nya möjligheter att få stadens ekonomi sundare. Avsikten var att konkretisera genomförandet av stadsstrategins mål. De strukturella reformerna bestod av 34 fortsatta åtgärder som stadsfullmäktige har godkänt. Reformerna av tjänstestrukturen och fortsatta åtgärder bereds i form av riktlinjer som fullmäktige har godkänt och de sänds för beslut efter att utredningarna har blivit färdiga. Palveluverkon tiivistämiseen, tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet alkavat tuottaa säästöä, kun niitä koskevien päätösten toimeenpano on käynnistynyt. Osa jatkotoimenpiteistä on kehittämishankkeita ja jatkuvan parantamisen hankkeita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä vähitellen tai vasta vuosien päästä. Åtgärder som syftar till att göra tjänstenätverket tätare, effektivare och nätverkets kostnadseffektivitet börjar ge besparingar när verkställigheten av besluten om dem har börjat. En del av de fortsatta åtgärderna är utvecklingsprojekt och projekt för ständigt förbättrande som ger ekonomisk förmån småningom eller först om flera år. Palvelurakenteen uudistusten seuranta tapahtuu osana talousarvion seurantaprosessia. Kaupunginvaltuusto päätti valita palvelurakenteen uudistamiseksi seuraavat jatkotoimenpiteet. Uppföljningen av reformerna av tjänstestrukturen sker som en del av uppföljningsprocessen för budgeten. Stadsfullmäktige beslutade välja följande fortsatta åtgärder för att reformera tjänstenätverket. Sivistystoimi Bildningssektorn Tiivistetään kouluverkkoa. Vähennetään tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden tilaohjelmia keskimäärin vähintään noin 10 prosentilla. Vähennetään käytettävissä olevien oppituntien määrää. Erotetaan opettaminen ja johtaminen. Selvitetään ns. alue/tehtävä/vastuualue-rehtorimallin käyttöönottoa. Kehitetään päiväkotiverkkoa uudisrakentamisen avulla ja mahdollistetaan uusien palvelusetelipäiväkotien syntyminen kysynnästä riippuen. Selvitetään mahdollisuutta lisätä päivähoidon asiakasmaksutuottoja. Tehdään selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilojen, hallinnon ja henkilöstöresurssien mahdollisista tehostamismahdollisuuksista. Tehdään erillinen selvitys kirjastoverkon kehittämismahdollisuuksista Päätetään liikuntaselvityksen ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista tehdyn raportin perusteella jatkotoimenpiteistä. 13 Skolnätet görs tätare Rumsprogrammen i de kommande skol- och daghemsprojekten minskas i genomsnitt med 10 procent. Antalet lärotimmar som står till förfogande minskas. Undervisning och ledning skiljs åt. Införande av en modell med s.k. områdes-/uppgifts-/ansvarsområdesrektorer utreds. Daghemsnätet utvecklas genom nybyggande och uppkomsten av nya servicesedeldaghem möjliggörs beroende på efterfrågan Möjligheten att öka klientavgiftsintäkterna inom dagvården utreds En utredning görs om eventuella möjligheter att effektivera kultur- och fritidstjänster, lokaler, förvaltning och personalresurser. En separat utredning görs om utvecklingsmöjligheterna för biblioteksnätet Ett beslut om fortsatta åtgärder fattas utgående från utredningen om idrottstjänsterna och rapporten om förvaltningen av idrottsplatser. Sosiaali- ja terveystoimi Keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin. Selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä. Arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli. Edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta. Arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta yhdessä sivistystoimen kanssa. Koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. Social- och hälsovårdssektorn Verksamheten koncentreras till större helheter. Övergång till en modell med en enda hälsostation utreds. Tjänstenätverket och handlingsmodellen för munhälsovården utvärderas. Ändringen av servicestrukturen inom äldreomsorgen främjas. Familjearbetets servicehelhet bedöms tillsammans med bildningssektorn Specialungdomsarbete koordineras tillsammans med bildningssektorn Kaupunkikehitys ja lupapalvelut Yhdistetään varikot. Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa. Yhdistetään mittausryhmiä. Lisätään omakotimarkkinointia ammattirakentajille. Edistetään kaavoituksen sujuvuutta Stadsutvecklingen och tillståndstjänsterna Depåerna slås samman. Det kostnadseffektivaste produktionssättet utnyttjas. Mätningsgrupper slås samman. Marknadsföringen av egnahemshus till byggföretag ökas. Smidigheten av planläggningen främjas. Konsernijohto ja tukipalvelut Toteutetaan keskuskeittiöhanke. Tehostetaan työllistämistä. Tehdään logistiikkaselvitys. Salkutetaan kiinteistöt. Kehitetään toimitilajohdon henkilöstörakennetta. Nostetaan kaupungin tilojen käyttöasteita. Hyödynnetään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa toiminnan kustannustehokkuuden lisäämisessä. Lisätään henkilöstön tuottavuutta. Hillitään henkilöstökustannusten kasvua. Tuetaan tuloksellisuushankkeita tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmillä. Vahvistetaan konserniohjausta. Kehitetään sisäisen vuokran järjestelmää. Analysoidaan ja kehitetään poistojärjestelmää. Vahvistetaan tiedolla johtamista. Koncernledningen och stödtjänster Centralköksprojektet genomförs. Sysselsättningen effektiveras. En logistikutredning utförs. Fastigheterna samlas till en portfölj. Lokalitetsledningens personalstruktur utvecklas. Användningsgraderna av stadens lokaler höjs. Informations- och kommunikationsteknologin utnyttjas för att öka verksamhetens kostnadseffektivitet. Personalens produktivitet ökas. Ökningen av personalkostnaderna hejdas. Resultatgivande projekt stöds med resultat- och belöningsssystem. Koncernstyrningen stärks. Systemet med intern hyra utvecklas. Avskrivningssystemet analyseras och utvecklas. Kunskapsledningen stärks Taulukko 3. Taloudellinen tilanne (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) Tabell 3. Ekonomiska situationen (affärsverken ingår i siffrorna) Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut 2011 2012 2013 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € -211 943 -226 426 -232 635 -244 602 195 063 193 795 209 769 210 347 Valtionosuudet - Statsandelar 49 577 50 582 52 016 49 449 Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto -1 241 -444 211 669 Vuosikate - Årsbidrag 31 456 17 507 29 361 15 863 -28 279 -22 911 -31 034 -22 671 3 177 -5 404 -1 674 -6 807 Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 21 101 20 093 15 463 19 180 Investointien tulorahoitus - Intern finansiering av investeringar 10 356 -2 586 13 897 -3 317 Edell. vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder 59 654 54 250 52 576 45 769 Toimintakate - Verksamhetsbidrag Verotulot - Skatteinkomster Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsperiodens över-/underskott 14 Kuvio 8. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Diagram 8. Utvecklingen av årsbidraget och nettoinvesteringarna 35 30 M€ 25 20 15 10 5 0 2011 2012 Vuosikate - Årsbidrag 2013 2014 TA 2015 Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar . 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4. Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer och uppgiftsområden i kapitel 4. 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Uuden lain taloutta koskevassa luvussa on tiukennettu alijäämän kattamista koskevia säännöksiä. Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee myös kuntayhtymiä. Kuntastrategian toteuttamista ja konserninäkökulmaa on vahvistettu kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Den nya kommunallagen har trätt i kraft 1.5.2015. I den nya lagens kapitel som gäller ekonomin har bestämmelserna om täckandet av underskottet blivit strängare. Skyldigheten att täcka underskottet gäller också samkommuner. Genomförandet av kommunstrategin och koncernperspektivet har blivit viktigare i upprättandet av kommunens budget och ekonomiplan. Keskeiset talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat määräykset: De centrala bestämmelserna om budgeten och ekonomiplanen: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret med beaktande av kommunkoncernens ekonomiska ansvar och förpliktelser. I samband med att budgeten godkänns ska fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planperiod). Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp så att kommunstrategin genomförs och förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens och kommunkoncernens verksamhet och ekonomi. 15 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott. Ett underskott i kommunens balansräkning ska täckas inom fyra år från ingången av det år som följer efter det att bokslutet fastställdes. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Budgeten ska innehålla de anslag och beräknade inkomster som uppgifterna och verksamhetsmålen förutsätter samt en redogörelse för hur finansieringsbehovet ska täckas. 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Budgeten och ekonomiplanen består av en driftsekonomioch resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Talousarvion yleisperusteluihin sisältyy yleisen ja kuntatalouden kehitys, talousarvion rakenne, kaupungin talous ja rahoitustarpeen kattaminen. I budgetens allmänmotivering ingår utvecklingen av den allmänna ekonomin och kommunekonomin, budgetens struktur, stadens ekonomi och täckningen av finansieringsbehovet. Käyttötalousosa sisältää varsinaisen toiminnan toimialakohtaisen talousarvion ja -suunnitelman perusteluineen. Toimialojen suunnitelmat esitetään tehtäväalueittain sisältäen myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot. Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar och ekonomiplaner med motiveringar. Sektorernas planer visas enligt uppgiftsområden och de innehåller även målen för verksamheten och tabeller över nyckeltalen. Tuloslaskelmaosa sisältää kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät. Tuloslaskelmaosassa esitetään varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä poistot. Resultaträkningen innehåller de centrala posterna i stadens totalekonomi. I resultaträkningen visas utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansieringsinkomster, finansieringsutgifter samt avskrivningar. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja investointien rahoittamiseksi saatavat tulot. Rahoitusosaan siirretään tuloslaskelmaosan ja investointiosan rahavirrat sekä siinä esitetään antolainauksen, pitkäaikaisen lainanoton ja maksuvalmiuden muutokset. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och inkomster för finansieringen av investeringar. Till finansieringsdelen överförs kassaflöden i resultaträkningen och investeringsdelen samt visas förändringarna i utlåningen, långvarig låneupptagning samt likviditeten. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Investointisuunnitelma laaditaan seitsemäksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Stadens ekonomiplan upprättas för tre år. Investeringsplanen upprättas för sju år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. 16 2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad Talousarvio laaditaan vuodesta 2011 voimassa olleen organisaatiorakenteen mukaisesti. Budgeten upprättas enligt organisationsstrukturen som gäller sedan 2011. Vammaispalvelujen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidon resursointia on vahvistettu. Turvapaikan hakijoiden määrän kasvuun varaudutaan muuttuvan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Vaikka valtio vastaa turvapaikan hakijoiden ylläpitokustannuksista, myös kaupungin vastuulla olevat kustannukset kasvavat mm. palvelujen käytön lisääntymisen vuoksi. Palvelutarpeen muutos tarkennetaan talousarvion käyttösuunnitelmissa. Resurser för handikappservicen och skötseln av långtidsarbetslösheten har stärkts. Staden förbereder sig på ökat antal asylsökande i den utsträckning som den föränderliga situationen kräver. Även om staten svarar för underhållskostnader för asylsökandena kommer också kostnaderna som staden svarar för att öka bl.a. på grund av ökat anlitande av tjänster. Förändringen av tjänstebehovet förtydligas i budgetens dispositionsplaner. 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimialat voivat painottaa eri tehtäviä tarpeen mukaan. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. Sektorerna kan betona olioka uppgifter enligt behov. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2015 § 198 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet sekä talousarviokehyksen toimialoille. Stadsstyrelsen godkände 16.6.2015 § 198 anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen för sektorerna. Sektorerna delar ramen till uppgiftsområden och vid behov vidare till resultatenheter och kostnadsställena. Avsikten med förfarandet är att säkerställa att sektorernas budgetförslag håller sig inom den bestämda ramen. Toimialat jakavat kehyksensä tehtäväalueille ja tarvittaessa edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyllä on tarkoitus varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä. Talousarviokehyksessä inflaatio ja palkkojen nousu on oletettu nollaksi. Hintatason muutos kuluttajahintojen osalta on ollut negatiivinen. Palkantarkistuksista johtuva kustannuslisäys katetaan toimialan sisällä työpanosta vähentämällä, tuottavuutta parantamalla tai muilla tehostamistoimilla. I budgetramen har man antagit att inflationen och ökningen av lönerna är noll. Förändring av prisnivån i fråga om konsumentpriser har varit negativ. Kostnadsökningen som lönejusteringarna medför täcks inom sektorerna genom minskad arbetsinsats, förbättrad produktivitet eller andra effektiveringsåtgärder. Sosiaali- ja terveystoimen kehykseen lisättiin 1,5 miljoona euroa vammaispalvelun ja pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten nousuun. Till social- och hälsovårdssektorns ram tillades 1,5 miljoner euro för ökade kostnader för handikappservice och långtidsarbetslöshet. 17 2.4.5 Porvoon kaupungin luottamushenkilöorganisaatio – Borgå stads förtroendevaldorganisation Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kes kus va a l i l a uta kunta Centra l va l nä mnden Ta rka s tus l a uta kunta Revi s i ons nä mnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Terveydensuojelujaosto Hälsoskyddssektionen Sos i a a l i - ja terveys l a uta kunta Soci a l - och hä l s ovå rds nä mnden Sosiaalijaosto Socialsektionen Suomenkielinen koulutusjaosto Finska utbildningssektionen Si vi s tys l a uta kunta Bi l dni ngs nä mnden Ruotsinkielinen koulutusjaosto Svenska utbildningssektionen Ka upunki kehi tys l a uta kunta Sta ds utveckl i ngs nä mnden Yksityistiejaosto Sektionen för enskilda vägar Ra kennus - ja ympä ri s töl a uta kunta Byggna ds - och mi l jönä mnden Al ueel l i nen jä tel a uta kunta Regi ona l a a vfa l l s nä mnden Al uepel a s tus l a uta kunta Regi ona l a rä ddni ngs nä mnden Li i kel a i tos ten johtokunna t Di rekti onerna för a ffä rs verken Kons erni n yhti öt ja yhtei s öt Koncernbol a gen och s a mfunden 18 2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Budgetposten skatteinkomster upptar kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar av inkomsterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiraveron suuruus on kunnan päätettävissä. Kaupunki on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta vuodesta 2001 lukien. Kommunens beslutanderätt omfattar kommunalskatt och fastighetsskatt och skattesatserna för dem slås årligen fast samtidigt som budgeten behandlas. Kommunen får också besluta om storleken på hundskatten. Staden har beslutat avstå från att uppbära hundskatt från år 2001 . 2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Veron perimisestä huolehtii verohallinto. Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Vuoden 2015 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,75 prosenttia. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksiköllä kuluvalle vuodelle. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,85 prosenttia ja Uudellamaalla prosenttiyksikön pienempi eli 18,85 prosenttia. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2015 är 19,75 procent. Inkomstskattesatsen höjdes med 0,5 procentenheter för det pågående året. Den genomsnittliga kommunala inkomstskattesatsen var 19,85 procent år 2015 och i Nyland en procentenhet mindre, dvs. 18,85 procent. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista vuonna 2015 on Kuntaliiton laskelman mukaan 15,1 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero on Porvoossa 4,65 prosenttiyksikköä, mikä vastaa kunnallisverotukseen säädettyjen verovähennysten määrää. Kunnallisverotuksen verovähennysten osuus kokonaistuloista vaihtelee vähennysoikeuden ja tulojen suuruuden mukaan. Yleisesti pienissä tuloluokissa vähennysten osuus kokonaisansiotuloista on suurempi kuin suurissa tuloluokissa. Efektiivinen veroaste Porvoossa on pysynyt kuluneen kymmenen vuoden jakson lähes samana veroprosentin korotuksesta huolimatta, sillä kunnallisverotukseen kohdistuvat verovähennykset ovat nousseet vuosittain. Vuonna 2015 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste oli 14,88 %. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå år 2015 är enligt Kommunförbundets uppskattning 15,1 procent. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden är i Borgå 4,65 procentenheter, vilket motsvarar skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Andelen som skatteavdragen i kommunalbeskattningen utgör av totalinkomsterna varierar enligt avdragsrätten och storleken på inkomsterna. I allmänhet är andelen avdrag av totala förvärvsinkomster större i små än i stora inkomstklasser. Den effektiva skattegraden i Borgå har under de tio senaste åren förblivit nästan densamma trots att skattesatsen har höjts eftersom avdragen i kommunalbeskattningen har stigit årligen. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet år 2015 är 14,88 %. Kunnallisveron vuosituotto oli viime vuonna 179 miljoonaa euroa ja täksi vuodeksi vahvistettu talousarvio 188,6 miljoonaa euroa. Kunnallisvero on kasvanut odotettua hitaammin veronkorotuksesta huolimatta. Kuluvan vuoden verokertymä jäänee noin 3 miljoonaa talousarviota pienemmäksi eli 186 miljoonaan euroon. Den årliga intäkten av kommunalskatten var förra året 179 miljoner euro och i budgeten som fastställts för detta år 188,6 miljoner euro. Kommunalskatten har ökat långsammare än förväntat trots skattehöjningen. De influtna skatterna under det pågående året kommer troligen att vara cirka 3 miljoner mindre än vad som hade budgeterats, dvs. 186 miljoner euro. 19 Kuntaliitto arvioi vuoden 2016 kunnallisveron kasvavan 0,5 prosenttia koko maassa. Suurin yksittäinen kunnallisverotuloa vähentävä tekijä on työtulovähennyksen korottaminen, joka vähentää verotuloja Porvoossa alustavan laskelman mukaan noin 1,9 miljoonalla eurolla. Lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa noin 0,5 miljoonalla eurolla. Kommunförbundet uppskattar att kommunalskatten ökar år 2016 med 0,5 procent i hela landet. Den största faktorn som minskar kommunalskatteinkomsten är det höjda arbetsinkomstavdraget som minskar skatteinkomster i Borgå enligt preliminära räkningar med cirka 1,9 miljoner euro. Indexjustering av skattegrunderna minskar dessutom kommunalskatteintäkten med cirka 0,5 miljoner euro. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti pidetään kuluvan vuoden tasolla. Tuottoarvio vuodeksi 2016 on 187 miljoonaa euroa. Den kommunala inkomstskattesatsen hålls på samma nivå som under innevarande år. Den uppskattade årliga inkomsten år 2016 är 187 miljoner euro. Kuvio 9.Tuloveroprosentit Diagram 9. Inkomstskattesatsen Kuvio 10. Kunnallisvero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 10. Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter 21 200 19,75 20 19 180 179 2013 2014 186 187 2015* 2016* 180 18 167 167 2011 2012 % 162 17 M€ 160 16 Efektiivinen veroaste 15 140 14 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 120 Porvoo Borgå 2010 Koko maa Hela landet 2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt Kiinteistövero suoritetaan kunnalle kiinteistön verotusarvon perusteella. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön verotusarvosta. Veron perimisestä huolehtii verohallinto. Fastighetsskatten betalas till kommunen enligt fastighetens beskattningsvärde. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden. Fastighetsskatten betalas till kommunen där fastigheten ligger. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alarajat. Kunnat voivat valita veroprosentit lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa. Asuinrakennusten kiinteistövero kohdistuu asuinkäytössä oleviin rakennuksiin. Yleinen kiinteistövero kohdistuu asuin- ja liiketontteihin sekä liikerakennuksiin. I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Kommunerna kan välja skattesatserna inom ramen av den variationsbredd som lagen bestämmer. Fastighetsskatten för bostadsbyggnaderna gäller byggnader som används för boende. Den allmänna fastighetsskatten gäller bostads- och affärstomter samt affärsbyggnader. Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamiseksi on käsittelyssä. Esityksen mukaan muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Regeringens proposition om ändring av fastighetsskattelagen är under behandling. Enligt propositionen ska den högsta skattesatsen för andra än bostadsbyggnader höjas så, att den kan vara högst 1,00 procentenheter högre än den av kommunen bestämda skattesatsen för permanenta bostadsbyggnader i stället för den nuvarande 0,6 procentenheter. 20 Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotetaan 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin Maximibeloppet på fastighetsskattesatsen för en kraftverksbyggnad och kraftverkskonstruktion höjs från 2,85 procent till 3,10 procent. Maximibeloppet på fastighetsskattesatsen för en obyggd byggplats höjs från 3,00 procent till 4,00 procent. Yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin esitetään muutoksia vasta 2017. Voimassa oleva yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,80—1,55 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli on 0,37—0,80 prosenttia. Ändringar i de nedre och högre gränserna för fastighetsskattesatserna för en allmän och en permanent bostadsbyggnad föreslås först 2017. Variationsbredden i den gällande allmänna fastighetsskattesatsen är 0,80–1,55 procent och variationsbredden för permanenta bostadsbyggnader är 0,37– 0,80 procent. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,001,55 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00-1,55 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar. Porvoossa yleinen kiinteistövero on 0,25 prosenttiyksikköä ylärajan alapuolella ja asuinrakennusten kiinteistövero on 0,3 prosenttiyksikköä ylärajan alapuolella. I Borgå är den allmänna fastighetsskatten 0,25 procentenheter under maximigränsen och fastighetsskatten för bostadsbyggnader 0,3 procentenheter under maximigränsen. Kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla. Kiinteistöveron tuottoarvio vuodeksi 2016 on 17 miljoonaa euroa. Den kommunala fastighetskattesatsen hålls på samma nivå som under innevarande år. De uppskattade årliga intäkterna från fastighetsskatt år 2016 är 17 miljoner euro. Kuvio 11.Yleinen kiinteistövero, veroprosentit Diagram 11. Allmän fastighetsskatt, skattesatsen Kuvio 12.Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit Diagram 12. Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen 1,6 0,8 1,30 1,4 0,7 0,6 1,2 % % 1,0 0,8 0,2 0,4 0,1 0,2 0,0 2010 2011 2012 2013 Porvoo Borgå 2014 2015 2016 2010 Koko maa Hela landet 18 17 17 2015* 2016* 15 16 14 12 13 11 10 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2011 2012 Porvoo - Borgå Kuvio 13. Kiinteistövero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 13. Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter M€ 0,4 0,3 0,6 12 0,50 0,5 21 2013 2014 2015 Koko maa - Hela landet 2016 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Veron perimisestä vastaa verohallinto. Yhteisöverokanta on 20 prosenttia. Yhteisöverokanta on laskenut 6 prosenttiyksiköllä vuodesta 2011. Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. Ett samfunds beskattningsbara inkomst beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Samfundsskattesatsen är 20 procent. Samfundsskattesatsen har sjunkit med 6 procentenheter från år 2011. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina 2009 – 2011 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta korotettiin kolmen vuoden määräajaksi 10 prosenttiyksiköllä. Määräaikaista korotusta on jatkettu 5 prosenttiyksikön korotuksella vuosiksi 2012 – 2015. Määräaikaiset korotukset pois tuvat kokonaan vuonna 2016. Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren 2009–2011 steg kommunernas andel av samfundsskattens avkastning för tre år med 10 procenten-heter. Den tillfälliga höjningen har fortsatts med en 5 pro-centenheters höjning för åren 2012–2015. De tillfälliga höjningarna slopas helt under 2016. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot laskivat nopeasti 26 miljoonasta eurosta noin 15 miljoonaan euroon vuodessa. Heikon talouskasvun vuoksi yhteisöverotulot jäävät yhä mataliksi verrattuna aikaisempaan tasoon. Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. Samfundsskatteinkomsterna sjönk snabbt från 26 miljoner euro till cirka 15 miljoner euro under ett år. På grund av den svaga ekonomiska tillväxten kommer samfundsskatteinkomsterna att förbli låga jämfört med den tidigare nivån. Kuluvan vuoden ennuste yhteisöveron tuotoksi on 17 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulon arviointi on haasteellista. Vuodelta 2014 vahvistettavat kaupungin yhteisöverot laskevat ennakkotietojen mukaan merkittävästi. Tämä vaikuttaa kaupungin tilityskertoimiin vuosina 2016 ja 2017 ja alentaa siten tilitettäviä yhteisöverotuloja arvion mukaan noin kolmella miljoonalla eurolla kumpanakin vuonna. Tämän lisäksi yhteisötulokertymää vähentää kuntasektorin jako-osuuden lasku 5 prosenttiyksiköllä, joka vastaa noin yhden miljoonan euron vähennystä. I år beräknas avkastningen från samfundsskatt uppgå till 17 miljoner euro. Beräkningen är utmanande att genomföra. Enligt preliminära uppgifter kommer stadens fastställda samfundsskatt att sjunka betydligt.Detta inverkar på koefficienterna i stadens redovisningar för åren 2016 och 2017, varmed de redovisade samfundsskatteintäkterna beräknas minska med cirka tre miljoner euro vartdera året.Intäkterna från samfundsskatt minskar också till följd av att kommunsektorns fördelningsandel minskar med 5 procentenheter, vilket motsvarar en nedskärning på cirka en miljon euro. Yhteisöveron tuottoarvio vuodeksi 2016 on 13 miljoonaa euroa. Inkomsterna från samfundsskatt år 2016 beräknas vara 13 miljoner euro. 22 Kuvio 14. Yhteisövero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 14. Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter 20 18 17 17 17 16 16 16 M€ 14 14 13 12 10 8 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* 2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter Taulukko 3. Verotulojen kehitys ja ennuste Tabell 3. Utvecklingen av skatteinkomster och prognos Vuosi År 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* 2017* Kunnallisvero Kommunalskatt 1 000 € 162 081 167 174 166 872 179 781 179 307 186 000 187 000 189 000 2018* 191 000 K-% 2,1 % 3,1 % -0,2 % 7,7 % -0,3 % 3,7 % 0,5 % 1,1 % 1,1 % Yhteisövero Kiinteistövero Samfundsskatt Fastighetsskatt 1 000 € K-% 1 000 € 16 171 -12,2 % 10 405 16 514 2,1 % 11 375 14 443 -12,5 % 12 480 16 753 16,0 % 13 235 15 825 -5,5 % 15 215 17 000 7,4 % 16 600 13 000 -23,5 % 17 000 13 000 0,0 % 17 300 13 000 0,0 % 1,8 % Yhteensä Totalt 1 000 € 188 657 195 063 193 795 209 769 210 347 219 600 217 000 219 300 1,7 % 221 600 K-% 54,8 % 9,3 % 9,7 % 6,1 % 15,0 % 17 600 9,1 % 2,4 % K-% 2,6 % 3,4 % -0,7 % 8,2 % 0,3 % 4,4 % -1,2 % 1,1 % 1,0 % Kuvio 16. Verotulot vuoden 2015 hinnoin (peruspalveluindeksi) Diagram 16. Skatteinkomster enligt 2015 års pris (prisindex för basservicen) Kuvio 15. Verolajien osuus kokonaisverotuloista vuonna 2016 Diagram 15. Skatteslagens andel av totala skatteinkomster 2016 230 220 Valtionosuudet Statsandelar 19 % 210 208 213 212 2013 2014 214 208 200 Kunnallisvero Kommunalskatt 70 % 200 M€ Kiinteistövero Fastighetsskatt 6% 220 190 180 Yhteisövero Samfundsskatt 5% 170 160 150 2010 23 2011 2012 2015* 2016* 2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta. Den allmänna statsandelen består av statsandelen för bassservice och finansiering enligt lagen om finansiering av undervisningsverksamhet. Yleinen valtionosuus on yleiskatteinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta voi itse päättää valtionosuusrahoituksen käytöstä. Valtionosuus esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa. Den allmänna statsandelen är en allmäntäckande inkomstpost som inte är öronmärkt för ordnande av vissa tjänster utan kommunen kan själv besluta om hur statsandelsfinansieringen används. Statsandelen visas i budgeten i finansieringsintäkter i kommunens resultaträkning. Peruspalvelujen valtionosuus Statsandelen för basservice Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Valtionosuuden määräytymisperusteet uusittiin. Uusilla laskentaperusteilla Porvoon valtionosuudet vähenivät 64 euroa asukasta kohti eli 3,2 miljoonaa euroa. Statsandelssystemet för basservice reviderades vid ingången av 2015. Grunderna för hur statsandelen bestäms reviderades. Enligt de nya beräkningsgrunderna minskade Borgås statsandelar med 64 euro per invånare, m.a.o. 3,2 miljoner euro. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin käyttää. Statsandelen för den kommunala basservicen är den mest betydande delen av statsandelssystemet. Statsandelen för basservicen är kalkylmässig och bygger på kommuninvånarnas behov av tjänster och förhållandefaktorer. På grund av att systemet är kalkylmässigt påverkas statsandelen som beviljats kommunen inte av hur kommunen ordnar sin tjänsteverksamhet och hur mycket pengar kommunen använder till den. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastot sekä asukasperusteisen yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen. Järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vuonna 2016 on 3652 euroa. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Statsandelen för den kommunala basservicen täcker socialoch hälsovården, småbarnsfostran, förskoleundervisningen, grundläggande undervisningen samt invånarbaserade allmänna kulturväsendet och grundläggande konstundervisningen. Systemet har bara en gemensam åldersgruppering som gäller kalkylmässiga kostnader för basservicen. Vid sidan av åldersgrupperingen tillämpas det i systemet följande kriterier: sjukdomsindex, arbetslöshetsgrad, tvåspråkighet, andelen personer med främmande språk, invånartäthet, skärgård och utbildningsbakgrund. Statsandelen i den kalkylmässiga delen fås genom att kommunens självfinansieringsandel per invånare som år 2016 är 3652 euro dras av från den kommunvisa totalsumman för kalkylmässiga kostnader. Utöver detta beviljas kommunen statsandel på basis av tilläggsdelar. Tilläggsdelar är fjärrort, arbetsplatssufficiens och antalet samisk befolkning. Valtionosuuksien ylimääräiset leikkaukset on toteutettu kunnan omarahoitusosuutta kasvattamalla. Ylimääräinen valtionosuusleikkaus on kasvanut vuosittain siten, että vuonna 2012 leikkaus oli Porvoossa 5,8 miljoonaa euroa, vuonna 2013 6,9 miljoonaa euroa, vuonna 2014 10,2 miljoonaa euroa, vuonna 2015 12,8 miljoonaa euroa, vuonna 2016 13,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 13,6 miljoonaa euroa. Yhteensä näistä kertyy 62,5 miljoonan euron vähennys vuosina 2012 – 2017. De extra nedskärningarna av statsandelarna har genomförts genom att kommunens självfinansieringsandel har höjts. Den extra nedskärningen har årligen ökat så, att år 2012 var nedskärningen i Borgå 5,8 miljoner euro, år 2013 6,9 miljoner euro, år 2014 10,2 miljoner euro, år 2015 12,8 miljoner euro, år 2016 13,2 miljoner euro och år 2017 13,6 miljoner euro. Totalt blir dessa en nedskärning på 62,5 miljoner euro under åren 2012–2017. Tavoitteena oli vähentää kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita noin 1 miljardilla eurolla. Porvoon kokoisessa kunnassa vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen ei ole toistaiseksi päästy. Målet var att minska kommunernas skyldigheter som bestämts enligt deras lagstadgade uppgifter med 1 miljard euro. I en kommun av Borgås storlek är effekten cirka 10 miljoner euro. Målet har än så länge inte uppnåtts. 24 Peruspalvelujen valtionosuutta oikaistaan vähennyksillä ja lisäyksillä. Vähennyksillä rahoitetaan valtion päättämiä yhteisiä hankkeita. Merkittävimmät lisäykset ovat vuosittain verotukseen tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatioita. Vuoden 2016 kompensaatio on Porvoossa 1,9 miljoonaa euroa. Statsandelen för basservicen justeras med avdrag och tillägg. Med avdragen finansieras gemensamma projekt som staten har beslutat om. De mest betydande tilläggen är kompensationer för ändringar av skattegrunder som årligen görs i beskattningen. År 2016 är kompensationen i Borgå 1,9 miljoner euro. Verotulotasaus Skatteinkomstutjämningen Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kuntien verotuloja. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. I statsandelssystemet utjämnas kommunernas skatteinkomster. Utjämningen bygger på kommunens kalkylmässiga skatteinkomst, och den antingen ökar eller minskar statsandelen som beviljas kommunen. I den kalkylmässiga skatteinkomsten som är grunden för utjämningen ingår kommunens kalkylmässiga kommunalskatt och kommunens andel av samfundsskattens intäkter. När utjämningen av statsandelen som bygger på skatteinkomsterna räknas används hela landets genomsnittliga kommunalskattesats. Porvoo on verotulotasauksen maksaja. Verotulotasauksen suuruus on noin 8 miljoonaa euroa. Borgå är en betalare av skatteinkomstutjämningen. Storleken på skatteinkomstutjämningen är ungefär 8 miljoner euro. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus Undervisnings- och kulturministeriets statsandel Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus, joka vuonna 2016 on 298 euroa asukasta kohti. Kaupungin omarahoitusosuus on suurempi kuin opetustoimen valtionosuus. Vähennyksen jälkeen kaupungin valtionosuus opetusja kulttuuriministeriön rahoituksesta on noin -5 miljoonaa euroa. Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas direkt huvudmännen för utbildningen i form av finansiering för pris per enhet inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning och yrkeshögskolorna. Dessutom beviljar undervisnings- och kulturministeriet specialfinansiering för grundläggande utbildning och annan utbildnings- och kulturverksamhet. Från statsandelen som betalas till kommunerna dras av självfinansieringsandel för huvudmannasystemet som år 2016 är 298 euro per invånare. Stadens självfinansieringsandel är högre än undervisningsväsendets statsandel. Efter avdraget är stadens statsandel av undervisnings- och kulturministeriets finansiering cirka -5 miljoner euro. Vuoden 2016 valtionosuuksiin on sisällytetty lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, mikä kasvattaa Porvoon valtionosuutta noin 3 miljoonalla eurolla. Ennakkolaskelmien mukaan valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2016 on 50,9 miljoonaa euroa. Kuvio 17. Valtionosuudet Porvoossa, milj. euroa Diagram 17. Statsandelar i Borgå, milj. euro I statsandelarna för år 2016 har inkluderats en på lag baserad justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna, vilket ökar Borgås statsandel med cirka 3 miljoner euro. Enligt preliminära kalkyler är det totala beloppet på statsandelarna 50,9 miljoner euro år 2016. Kuvio 18. Valtionosuudet asukasta kohti Diagram 18. Statsandel per invånare 1800 60 1600 1600 55 50 51 1383 51 49 48 1488 1 520 1037 1065 1505 1 499 1418 1400 47 Euroa M€ 50 52 45 1200 1000 40 800 35 600 985 1020 1015 1009 941 400 30 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 201 5* 2010 201 6* 2011 2012 2013 Porvoo - Borgå Lähde: Kuntaliitto, Källa: Kommunförbud 25 2014 2015* Koko maa - Hela landet 2016* 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Kaupungin vuotuinen lainarahoitustarve muodostuu vuosikatteen ja investointien omahankintamenon välisestä erotuksesta. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa nettoinvestoinnit eikä siinä tilanteessa ole tarvetta lisälainanottoon. Stadens årliga lånefinansieringsbehov består av skillnaden mellan årsbidraget och egna anskaffningsutgifterna för investeringar. I en ekonomi som är i balans kan man med årsbidraget finansiera nettoinvesteringarna och i den situation finns det inget behov att ta mer lån. Kaupungin pitkän ajan keskeinen strateginen tavoite on ollut lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Lainamäärää onkin voitu vähentää 152 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan euroon vuonna 2014, mikä on 2328 euroa asukasta kohti. Uuden strategian mukaan kaupunki voi ottaa lisävelkaa käyttökustannuksia vähentäviin tai tuottavuutta parantaviin hankkeisiin. Det centrala strategiska målet för staden på lång sikt har varit att få stopp på ökningen av lånebeloppet och att få det gå nedåt. Staden har kunnat minska lånebeloppet från 152 miljoner euro till 115 miljoner euro år 2014, vilket är 2328 euro per invånare. Enligt den nya strategin kan ta staden ta nya lån bara för projekt som minskar driftskostnader eller som förbättrar produktiviteten. Kaupungin lainamäärä on tunnuslukujen valossa yhä raskas, vaikka asukaskohtainen lainamäärä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 405 euroa matalampi kuin kunnissa keskimäärin. Muut kunnat ovat keskimääräisesti velkaantuneet nopeasti viime vuosina. Konsernin lainakanta vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 5 524 euroa asukasta kohti. Stadens lånebelopp är i ljuset av nyckeltalen fortfarande stort även om lånebeloppet per invånare enligt bokslutet för år 2014 är 405 euro lägre än i kommunerna i genomsnitt. Andra kommuner har i genomsnitt skuldsatt sig snabbt under de senaste åren. Koncernens lånestock i bokslutet för år 2014 var 5 524 euro/invånare. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen matala. Kaupungin lainojen keskikorko oli elokuun lopussa 1,0 prosenttia. Noin 65 % lainakannasta on sidottu Euriborkorkoihin ja 20 % yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin korkoihin. Korkosuojauksia on 14 prosentille lainakannasta. Korkotaso tulee pysymään matalana, koska talouden ei ennusteta elpyvän lähitulevaisuudessa. Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. Vid slutet av augusti var medelräntan på stadens lån 1,0 procent. Cirka 65 % av lånestocken är bunden till euriborräntor och 20 % till över tre års räntor eller fasta räntor. Ränteskydd finns för 14 procent av lånestocken. Räntenivån kommer att förbli låg eftersom ekonomin inte förutses återhämta sig i en nära framtid. Vuoden 2016 talousarviossa lainamäärä kasvaa 31,3 miljoonalla eurolla. Nettoinvestoinnit ovat yhteensä 46 miljoonaa euroa. Tästä voidaan rahoittaa vuosikatteella lähes 15 miljoonaa euroa ja loppuosa eli 31,3 miljoonaa euroa rahoitetaan lainanotolla. I budgeten för år 2016 stiger lånebeloppet med 31,3 miljoner euro. Nettoinvesteringarna är totalt 46 miljoner euro. Av detta kan nästan 15 miljoner euro finansieras med årsbidraget och resten, 31,3 miljoner euro, finansieras med låneupptagning. Lainamäärä kasvaa merkittävästi, sillä talonrakennuksessa käynnistetään elinkaarihanke, jonka arvo kahden vuoden aikana on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarihankkeella toteutetaan useita kouluja ja päiväkoteja. Elinkaarisopimus sisältää suunnittelun, rakentamisen ja rakennusten ylläpidon 20 vuodeksi. Elinkaarihankkeen investointikustannukset on päätetty rahoittaa talousarviolainalla. Lånebeloppet kommer att stiga betydligt för i husbygget startar man ett livscykelprojekt vars värde under två år är cirka 40 miljoner euro. Med livscykelprojektet byggs flera skolor och daghem. Livscykelavtalet innehåller planeringen, byggandet och underhållet av byggnaderna under 20 år. Staden har beslutat finansiera investeringskostnaderna för livscykelprojektet med ett budgetlån. Talonrakennuksessa käynnistyy lisäksi perinteisellä toteutustavalla Lyceiparkens skolan peruskorjaus ja Mäntykummun päiväkodin uudisrakennus. Vanhusten palveluasunnot rakentaa ulkopuolinen toimija, jolta kaupunki vuokraa asunnot. Inom husbygget inleds dessutom ombyggnad av Lyceiparkens skola och nybygge av Tallberga daghem som genomförs på ett traditionellt sätt. Servicebostäderna för äldre byggs av en utomstående aktör av vilken staden hyr bostäderna. Kaupungin lainamäärä kuluvan vuoden lopussa on ennusteen mukaan 115 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 146 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 22,6 miljoonalla eurolla ja uutta lainaa otetaan 54 miljoonaa euroa. Stadens lånebelopp i slutet av det pågående året är enligt prognosen 115 miljoner euro och nästa år 146 miljoner euro. Gamla lån amorteras med 22,6 miljoner euro och nytt lån upptas på 54 miljoner euro. 26 Korkea investointiaste jatkuu vielä vuonna 2017. Lainamäärä lisääntyy vuonna 2017 noin 18 miljoonalla eurolla 164 miljoonaa euroon. Kaupungin omavaraisuusaste putoaa 40 prosentin alapuolelle, kun tavoiteltava vähimmäistaso on 50 prosenttia. Den höga investeringsgraden fortsätter ännu år 2017. Lånebeloppet ökar år 2017 med cirka 18 miljoner euro till 164 miljoner euro. Stadens soliditet kommer att sjunka till under 40 procent när den eftersträvade nivån är 50 procent. Taulukko 4. Lainanotto, lyhennykset ja lainakanta Tabell 4. Låneupptagning, amorteringar och lånestock Tilinpäätös Bokslut 2013 1 000 € Tilinpäätös Bokslut 2014 1 000 € Ennuste Prognos 2015* 1 000 € Talousarvio Budget 2016* 1 000 € Suunnitelma Plan 2017* 1 000 € Suunnitelma Plan 2018' 1 000 € Lainanotto - Låneupptagning 12 000 36 000 22 000 53 900 44 800 37 700 Lyhennykset - Amorteringar -24 141 -38 664 -22 685 -22 600 -26 800 -29 000 Nettolainanotto - Låneupptagning, netto -12 141 -2 664 -685 31 300 18 000 8 700 -2 215 -1 755 -1 300 -2 030 -2 280 -2 530 118 449 115 785 115 100 146 400 164 400 173 100 2 396 2 328 2 297 2 905 3 236 3 381 49 426 49 728 50 100 50 400 50 800 51 200 Lainojen korkokulut - Låneräntor Lainakanta 31.12 - Lånestock 31.12 Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare Asukasluku - Antal invånare Kuvio 19. Kaupungin lainamäärä ja omavaraisuusaste Diagram 19. Stadens lånemängd och soliditetsgrad 170 Kuvio 20. Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa Diagram 20. Lånemängd per invånare i Borgå osh i hela landet 164 160 3500 150 % Euroa 40 135 131 130 35 118 120 116 30 100 2012 2013 Lainamäärä - Lånemängd 2014 2664 2500 2396 2328 2297 2013 2014 2015* 2000 1500 25 2011 2756 115 110 2010 2905 3000 146 140 3236 3077 45 150 M€ 50 1000 2015* 2016* 2017* 2010 Omavaraisuusaste - Soliditetsgrad 2011 Porvoo - Borgå 2012 2016* 2017* Muut kunnat - Övriga kommuner Lähde: Kuntaliitto (muut kunnat), Källa: Kommunförbund (övriga kommuner) 2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning Tuloslaskelmassa yhdistetään toimialojen käyttötalouden tulot ja menot. Tulot ja menot esitetään tiliryhmittäin. Toimialojen tulojen ja menojen erotus on toimintakate. Talousarvion toimintatulot kasvavat 2,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Talousarvion toimintamenot kasvavat noin kolme miljoonaa euroa. Siten toimintakate heikkenee 0,4 miljoonalla eurolla. I resultaträkningen sammanslås inkomster och utgifter i sektorernas driftsekonomi. Inkomsterna och utgifterna visas enligt kontogrupper. Skillnaden mellan sektorernas inkomster och utgifter är verksamhetsbidraget. Verksamhetsinkomsterna i budgeten ökar med 2,6 miljoner euro från fjolåret. Verksamhetsutgifterna i budgeten ökar med cirka tre miljoner euro. Verksamhetsbidraget försvagas således med 0,4 miljon euro. Talousarvio laaditaan bruttoperiaatteella ja siihen sisältyy keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten kohdentaminen toimialoille. Keskitetyt palvelut kohdennetaan aiheuttamisperiaatteella. Talousarviolukuihin sisältyy kaupungin sisäisiä tuloja ja menoja 37 miljoonaa euroa. Lisäksi sisäiset ostot kaupungin liikelaitoksilta ovat 22 miljoonaa euroa. Budgeten upprättas med bruttoprincip och i den ingår allokering av kostnaderna för tjänster som sköts centraliserat på sektorer. De centraliserade tjänsterna allokeras enligt upphovsprincipen. I budgetsiffrorna ingår stadens interna inkomster och utgifter på 37 miljoner euro. Dessutom uppgår interna köp från stadens affärsverk till 22 miljoner euro. 27 Liikelaitosten talousarviot eivät sisälly kaupungin talousarviolukuihin, vaan ne esitetään talousarviosta erillään talousarvion liitetiedoissa kuntalaissa liikelaitoksille säädetyn erityisaseman vuoksi. Affärsverkens budgetar ingår inte i stadens budgetsiffror utan de anges separat från budgeten i budgetens bilagor på grund av den särställning som i kommunallagen föreskrivs för affärsverken. Talousarviomenot voidaan rahoittaa osin toiminnasta saatavilla tuloilla. Valtaosa toiminnasta rahoitetaan kuitenkin verorahoituksella, johon luetaan kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero ja valtionosuudet. Lisäksi tuloslaskelmassa osoitetaan muun rahoituksen tuotot ja kulut. Kun verorahoitus sekä rahoitustuotot ja -kulut lisätään toimintakatteeseen, saadaan tuloslaskelman vuosikate. Budgetutgifterna kan delvis finansieras med inkomster från verksamheten. Största delen av verksamheten finansieras ändå med skattefinansiering som innehåller kommunalskatten, fastighetsskatten, samfundsskatten och statsandelarna. I resultaträkningen visas dessutom intäkter och kostnader från den övriga finansieringen. När skattefinansieringen samt finansieringsintäkterna och finansieringsutgifterna tilläggs till verksamhetsbidraget får man årsbidraget i resultaträkningen. Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 15 miljoonaa euroa. Vuosikatteella tulisi voida kattaa käyttöomaisuuden poistot ja toisaalta vuosikatteella tulisi rahoittaa talousarviovuoden investoinnit. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja, sillä suunnitelmapoistot ovat 22 miljoonaa euroa. Vuosikate ei myöskään riitä nettoinvestointien rahoittamiseen. Toiminnan tulos jää alijäämäiseksi eli -7 miljoonaan euroon. År 2016 är årsbidraget i budgeten 15 miljoner euro. Med årsbidraget borde staden kunna täcka avskrivningar av anläggningstillgångar och å andra sidan finansiera investeringarna under budgetåret. Årsbidraget räcker inte till att täcka avskrivningarna eftersom de planerade avskrivningarna är 22 miljoner euro. Årsbidraget räcker inte heller till finansiering av nettoinvesteringarna. Verksamhetsresultatet kommer också att ha ett underskott, dvs. -7 miljoner euro. Alijäämäinen tulos voidaan kattaa taseen ylijäämällä. Uusi kuntalaki on aikaisempaa tiukempi alijäämien suhteen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ja kunnan tulee päättää taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä voidaan kattaa. Kaupungin taseessa on toistaiseksi kertynyttä ylijäämää, joka on syntynyt vanhan poistosuunnitelman mukaisesta matalasta poistotasosta ja liikelaitosten tuloksesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on 45 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä supistuu talousarvion mukaan 12 miljoonalla eurolla. Vaikka kertynyttä ylijäämää voidaan vielä tilapäisesti purkaa, ylijäämäkin vähenee nopeasti. Kaupungin tuleekin nostaa vuosikate tulevina vuosina runsaan 20 miljoonan euron tasolle, jolla toiminnan tulos saadaan keskimäärin nollaksi. Underskottet kan täckas med överskottet i balansräkningen. Den nya kommunallagen är strängare i fråga om underskotten. Underskottet i kommunens balans ska täckas senast under fyra år och kommunen ska i budgeten besluta om individualiserade åtgärder med vilka underskottet kan täckas. I stadens balans finns det tillsvidare överskott som har förekommit av den låga avskrivningsnivån enligt den gamla avskrivningsplanen och affärsverkens resultat. Bokslutet för år 2014 har ett överskott på 45 miljoner euro. I bokslutet för år 2015 minskar överskottet enligt budgeten med 12 miljoner euro. Även om det influtna överskottet tillfälligt ännu kan användas minskar också det snabbt. Staden ska därför höja årsbidraget under de kommande åren till en nivå på dryga 20 miljoner euro med vilken verksamhetens resultat i genomsnitt blir noll. 28 2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl Rahoituslaskelmassa yhdistetään tuloslaskelman vuosikate, satunnaiset tulot sekä investointiosan menot ja tulot. Tuloslaskelman vuosikate oikaistaan rahoituslaskelmassa omaisuuden myynneistä tuloksi kirjatulla määrällä. I finansieringkalkylen sammanslås årsbidraget och extraordinära intäkter i resultaträkningen samt inkomster och utgifter i investeringsdelen. Årsbidraget i resultaträkningen rättas i finansieringskalkylen med ett belopp som antecknats som inkomst av försäljning av egendom. Rahoituslaskelmassa esitetään myös kaupungin anto- ja ottolainauksen muutokset sekä muut maksuvalmiuden muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa talousarvion vaikutuksen kaupungin maksuvalmiuteen. I finansieringskalkylen presenteras också ändringar i stadens ut- och upplåning samt andra ändringar i likviditeten. Finansieringskalkylen visar budgetens påverkan i stadens likviditet. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuntalain edellyttämä talousarvion rahoitustarpeen kattamisvelvollisuus. Jos rahoituslaskelmassa toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat eliminoituvat, kaupungin maksuvalmius ja rahavarat pysyvät muuttumattomana. Med finansieringskalkylen visas den i kommunallagen krävda skyldigheten att täcka finansieringsbehovet i budgeten. Om kassaflöden för verksamheten, investeringar och finansieringen elimineras, förblir stadens likviditet och likvida medel oförändrade. Vuoden 2016 talousarvion menot ja tulot eivät ole tasapainossa, sillä vuosikatteella voidaan rahoittaa vain pieni osa nettoinvestoinneista. Talousarvion tulorahoituksella rahoittamatta jäävä osuus katetaan lisäämällä kaupungin velkamäärää. Utgifterna och inkomsterna är inte i balans i budgeten för år 2016 eftersom bara en liten del av nettoinvesteringar kan finansieras med årsbidraget. Andelen som inte finansieras med inkomstfinansieringen i budgeten täcks genom att stadens skuldbelopp ökas. 29 3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2016–2018 Kaupungin strategian mukaan henkilöstötyövuosien määrä ei saa kasvaa, ellei kaupungille tule uusia lakisääteisiä tehtäviä. Tiukassa taloustilanteessa on pystyttävä lisäämään työn tuloksellisuutta ja hallitsemaan henkilöstömenojen kasvua. Henkilöstöohjelman mukaisesti tehtävien vapautuessa harkitaan tehtäviä, työtapoja ja henkilöstön sijoittelua uudelleen. Oma työ muuttuu entistä enemmän suorittavasta työstä asiantuntijatyöksi. Asiantuntijuuden vahvistamisella pyritään mm. vähentämään konsulttipalveluiden ostoa. Ilman liikelaitoksia kaupungin virkojen ja tehtävien määrä laskee yhteensä 21 vakanssilla vuonna 2016. Enligt stadens strategi får antalet årsverken öka endast om staden får nya lagstadgade uppgifter. I den svåra ekonomiska situationen måste arbetet vara mer resultatrikt och ökningen av personalutgifterna måste kontrolleras. Enligt personalprogrammet övervägs arbetsuppgifterna, arbetssätten och placeringen av personal på nytt när en befattning blir vakant. Det egna arbetet förändras allt mer från utförande arbete till sakkunnigarbete. Genom stärkt expertis strävar staden bl.a. efter att minska köp av konsulttjänster. Antalet tjänster och befattningar vid staden (exklusive affärsverken) minskar år 2016 sammanlagt med 21. Konsernihallinnon vakanssit vähenevät kahdella tehtävällä, joista toinen poistuu hallinto-palvelukeskuksesta ja toinen kaupunkikehityksestä. Hallintojohdosta vähennetään asiakaspalvelupäällikön tehtävä ja perustetaan ICT-kehittämispäällikön tehtävä. Toimitilajohdon suunnitteluavustajan tehtävä lakkaa ja tilalle palkataan rakennuspäällikkö. Kaupunkikehityksessä lakkautetaan työnjohtajan ja huoltomiehen tehtävät sekä perustetaan katurakennusmestarin ja puutarhurin tehtävät. Antalet vakanser vid koncernförvaltningen minskar med två, en från centralen för förvaltningstjänster och en från stadsutvecklingen. Befattningen som kundbetjäningschef vid förvaltningsledningen slopas och i stället inrättas en befattning som ICT-utvecklingschef. Befattningen som planeringsassistent vid lokalitetsledningen slopas och i stället anställs en byggnadschef. Vid stadsutvecklingen slopas befattningarna som arbetsledare och serviceman, och befattningar som gatubyggmästare och trädgårdsmästare inrättas. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä pysyy samana kuin vuonna 2015. Sosiaali- ja terveystoimen johdosta poistuu määräaikainen projektikoordinaattori. Vanhus- ja vammaispalveluissa järjestellään toimintaa ja tehtäviä uudelleen siten, että sairaanhoitajan ja SAS-hoitajan tehtävät sekä yksi sosiaaliohjaajan virka muutetaan kolmeksi palvelukoordinaattorin viraksi. Lisäksi palveluohjaajan virka muutetaan vastaavan palvelukoordinaattorin viraksi ja yksi sairaanhoitajan tehtävä muutetaan sosiaaliohjaajan viraksi. Sosiaali- ja perhepalveluissa perustetaan sosiaaliohjaajan virka palvelutarpeen vakiintumisen myötä. Antalet anställda vid social- och hälsovården är detsamma som år 2015. En visstidsanställd projektkoordinator vid social- och hälsovårdssektorns ledning slutar. Verksamheten och befattningarna vid äldre- och handikapptjänsterna omorganiseras så att en befattning som sjukskötare och en som sas-skötare samt en tjänst som socialhandledare ändras till tre tjänster som servicekoordinatorer. Dessutom ändras en tjänst som servicehandledare till en tjänst som ansvarig servicekoordinator och en befattning som sjukskötare till en tjänst som socialhandledare. Vid social- och familjetjänsterna inrättas en tjänst som socialhandledare i och med att behovet av tjänsten blivit kontinuerligt. Sivistystoimen henkilöstö vähenee yhteensä 19 vakanssilla. Erityisopetuksen rehtorin tehtävät on jaettu kolmelle viranhaltijalle. Viisitoista määräaikaista koulunkäynninohjaajan tehtävää on vähennetty jo syyslukukauden 2015 alussa. Lisäksi vähenee kaksi perhepäivähoitajan tehtävää sekä osa-aikaiset siivoojan ja opistosihteerin tehtävät. Antalet anställda vid bildningstjänsterna minskar med 19. Uppgifterna av rektorn för specialundervisning har delats på tre tjänsteinnehavare. Femton befattningar som skolgångshandledare för viss tid har minskats redan i början av höstterminen 2015. Dessutom slopas två befattningar som familjedagvårdare och deltidsbefattningarna som städare och institutionssekreterare. Liikelaitos Porvoon veden henkilöstömäärä kasvaa työpäälliköllä ja laitospäälliköllä, jotta nykyisiin ja kiristyviin veden laatuvaatimuksiin sekä kasvaviin verkoston investointitarpeisiin voidaan vastata. Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden henkilöstömäärä vähenee yhteensä kolmella määräaikaisella tehtävällä. LVI-päällikön ja sähköpäällikön tehtävät yhdistetään talotekniikkapäällikön tehtäväksi ja siivouspäällikön ja ruokapalvelupäällikön tehtävät muutetaan viroiksi. Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden henkilöstömäärä pysyy muuttumattomana. Antalet anställda vid Affärsverket Borgå vatten ökar med en arbetschef och en institutionschef för att de nuvarande och strängare kvalitetskraven på vatten samt ökande investeringsbehov i nätverket kan bemötas. Vid Affärsverket Borgå lokalservice slopas tre visstidsbefattningar. VVS- och elchefens uppgifter slås samman till en befattning som husteknikchef och befattningarna som städchef och kostservicechef ändras till tjänster. Antalet anställda vid Kungsvägens arbetshälsa ändras inte. 30 Kevan ennusteen mukaan Porvoon kaupungin palveluksesta jää eläkkeelle vuoden 2016 aikana 83 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 30 henkilöä. Jokaisen vapautuvan tehtävän kohdalla selvitetään mahdollisuudet järjestellä tehtävät siten, ettei korvaavaa rekrytointia tarvitse tehdä. Henkilöstömäärän kehittymistä seurataan osavuosiraportoinnin ja henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Enligt Kommunernas pensionsförsäkring går 83 av Borgå stads anställda i pension och 30 i invalidpension under år 2016. För alla uppgifter som blir lediga undersöks möjligheten att organisera uppgifterna så att nya anställda inte behöver rekryteras till uppgifterna. Utvecklingen av antalet anställda följs i samband med delårsrapporten och personalbokslutet. Osana kaupungin talouden tervehdyttämistä ja henkilöstömenojen kasvun hillitsemistä luovutaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksesta uuden henkilöstön osalta 1.1.2016 alkaen. Uusi henkilöstö palkataan kuukausipalkkaisena joko teknisen tai yleisen kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen alaisuuteen. Nykyisen tuntipalkkaisen henkilöstön osalta käynnistetään neuvottelut työehtosopimuksen muuttamisesta. Som en del av att balansera stadens ekonomi och kontrollera ökningen av personalutgifterna slopas kollektivavtalet för timavlönade för nya anställda från 1.1.2016. De nya anställda anställs som månadsavlönade under det tekniska avtalet eller det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet. Förhandlingarna om att ändra kollektivavtalet för nuvarande timavlönade inleds. Justeringen av lokala avtal inleds med läkarnas lokala tjänstekollektivavtal. Det tidigare formella periodarbetet ändras till allmän arbetstid. Enligt Borgå stads förvaltnings- och verksamhetsstadga inrättar stadsfullmäktige de nya tjänster som finns i personalplanen samtidigt som budgeten och personalplanen godkänns. Stadsstyrelsen beslutar om att slopa tjänster. Paikallisten sopimusten tarkistaminen aloitetaan lääkärien paikallisesta virkaehtosopimuksesta. Aiempi muodollinen jaksotyöaika muutetaan yleistyöajaksi. Porvoon kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan kaupunginvaltuusto perustaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä siihen sisältyvät uudet virat. Viran lakkauttamista päättää kaupunginhallitus. I samband med godkännande av personalplanen inrättar stadsfullmäktige Henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto perustaa vanhus- ja vammaispalveluihin kolme palvelukoordinaattorin virkaa ja yhden vastaavan palvelukoordinaattorin viran sekä sosiaaliohjaajan viran ja sosiaali- ja perhepalveluihin sosiaaliohjaajan viran nuorisotyön päällikön viran liikelaitos Porvoon tilapalveluihin siivouspäällikön ja ruokapalvelupäällikön virat tre tjänster som servicekoordinatorer, en tjänst som ansvarig servicekoordinator och en tjänst som socialhandledare vid äldre- och handikapptjänsterna, en tjänst som socialhandledare vid social- och familjetjänsterna, tjänsten som chef för ungdomstjänster tjänsterna som städchef och kostservicechef vid Affärsverket Borgå lokalservice ja kaupunginhallitus lakkauttaa och stadsstyrelsen drar in kaupunkikehityksen toimistosihteerin viran vanhus- ja vammaispalveluiden palveluohjaajan viran erityisopetuksen rehtorin viran nuorisotyön koordinaattorin viran 31 tjänsten som byråsekreterare vid stadsutvecklingen och tjänsten som servicehandledare vid äldre- och handikapptjänsterna. tjänsten som rektor för specialundervisning tjänsten som koordinator för ungdomsarbete HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018 Vakituinen ja yli 6 kk:n määräaikainen henkilöstö - Ordinarie och visstidsanställda över 6 mån. TOIMIALOJEN HENKILÖSTÖ SEKTORERNAS PERSONAL 2011 Yhteensä - Sammanlagt 2012 2013 2014 2015 KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt 76,0 168,5 244,5 74,5 171,0 245,5 71,5 172,5 244,0 71,0 177,5 248,5 63,0 182,5 245,5 -1,0 -1,0 -2,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Virat - Tjänster 362,0 Työsuhteiset - Anställningsförhållanden 455,5 Yhteensä - Sammanlagt 817,5 358,5 473,0 831,5 326,5 553,0 879,5 272,5 577,5 850,0 195,5 635,7 831,2 4,0 -4,0 0,0 -4,0 3,0 -1,0 746,5 732,5 733,0 635,0 637,0 826,0 832,5 833,5 845,0 797,5 1 572,5 1 565,0 1 566,5 1 480,0 1 434,5 -1,0 -18,0 -19,0 -1,0 -1,0 2,0 -23,0 -21,0 -4,0 2,0 -2,0 SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt PELASTUSTOIMI - RÄDDNINGSVÄSENDET Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt YHTEENSÄ - SAMMANLAGT Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt LIIKELAITOSTEN HENKILÖSTÖ AFFÄRSVERKENS PERSONAL Porvoon vesi Borgå vatten Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Määräaik. työsuhteet - Tidsb. anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Virat - Tjänster Työsuhteiset - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt 88,5 34,0 122,5 89,0 65,0 154,0 89,0 65,0 154,0 89,0 65,0 154,0 Yhteensä - Sammanlagt 2012 2013 2014 2015 4,5 37,0 41,5 3,0 38,5 41,5 3,0 39,5 42,5 3,0 40,0 43,0 3,0 39,0 42,0 2,0 299,5 3,0 304,5 2,0 272,0 49,5 323,5 2,0 290,0 7,0 299,0 2,0 270,0 5,0 277,0 2,0 266,0 6,0 274,0 8,0 14,0 22,0 7,0 16,0 23,0 6,0 19,0 25,0 9,0 20,0 29,0 10,0 19,0 29,0 32 2,0 40,3 42,3 89,0 65,0 154,0 1 273,0 1 254,5 1 220,0 1 067,5 984,5 1 484,0 1 541,5 1 624,0 1 665,0 1 680,7 2 757,0 2 796,0 2 844,0 2 732,5 2 665,2 2011 Muutos - Förändring 2016 2017 2018 2,0 40,3 42,3 Muutos – Förändring 2016 2017 2018 2,0 2,0 -1,0 -1,0 2,0 -5,0 -3,0 -12,0 -1,0 -13,0 -21,5 -21,5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018 TOIMIALA - SEKTOR TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Henkilöstömäärä yhteensä Suunnitelma Personalantal sammanlagt Plan 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNING KONSERNIJOHTO - KONCERNLEDNINGEN Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden ICT-kehittämispäällikkö - ICT-utvecklingschef Asiakaspalvelupäällikkö - Kundservicechef Rakennuspäällikkö - Byggnadschef Suunnitteluavustaja - Planeringsbiträde Yhteensä - Sammanlagt 10,5 31,0 8,0 36,0 8,0 37,0 8,0 40,0 9,5 37,5 41,5 44,0 45,0 48,0 47,0 9,0 35,0 9,0 36,0 9,0 35,5 9,0 35,5 2,0 43,0 44,0 45,0 44,5 44,5 45,0 43,5 42,5 39,5 39,0 36,5 98,5 95,0 96,0 98,0 98,0 1 -1 1 -1 0 HALLINTOPALVELUKESKUS - CENTRALEN FÖR FÖRVALTNIGSTJÄNSTER Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Palkkasihteeri - Lönesekreterare Yhteensä - Sammanlagt KAUPUNKIKEHITYS - STADSUTVECKLINGEN Virat Tjänster Toimistosihteeri - Kanslisekreterare Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Katurakennusmestari - Gatubyggmästare Puutarhuri - Trädgårdsmästare Työnjohtaja - Arbetsledare Huoltomies - Serviceman Yhteensä - Sammanlagt LUPA- JA VALVONTA-ASIAT - TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt -1 -1 -1 142,0 13,0 4,0 17,0 JÄTEHUOLTO - AVFALLSHANTERING Virat Tjänster Yhteensä - Sammanlagt KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ - KONCERNFÖRVALTNING SAMMANLAGT Virat - Tjänster 76,0 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 168,5 Yhteensä - Sammanlagt 244,5 137,5 135,5 137,0 134,5 14,0 4,0 18,0 14,0 4,0 18,0 14,0 4,0 18,0 14,0 4,0 18,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 74,5 71,5 71,0 63,0 171,0 172,5 177,5 182,5 245,5 244,0 248,5 245,5 1 1 -1 -1 -1 -1 -1 -2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORNS LEDNING Virat - Tjänster 2,5 3,5 Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 6,0 6,0 Projektikoordinaattori Yhteensä - Sammanlagt 8,5 9,5 TERVEYSPALVELUT - HÄLSOTJÄNSTER Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Sairaanhoitaja Perhetyöntekijä Yhteensä - Sammanlagt 210,5 132,5 343,0 33 3,5 6,0 4,0 6,0 4,0 7,0 9,5 10,0 11,0 -1 -1 -1 -1 205,5 189,5 175,0 99,0 140,5 157,5 156,5 213,0 346,0 347,0 331,5 312,0 1 1 2 2 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018 TOIMIALA - SEKTOR TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Henkilöstömäärä yhteensä Suunnitelma Personalantal sammanlagt Plan 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT - ÄLDREOMSORG OCH HANDIKAPPSERVICE Virat - Tjänster 85,5 81,0 Palveluasumisen ohjaaja Palvelukoordinaattori Palveluohjaaja Vastaava palvelukoordinaattori Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 276,5 280,0 Sairaanhoitaja SAS-hoitaja Lähihoitaja Laitosapulainen Yhteensä – Sammanlagt 362,0 361,0 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT - SOCIALARBETE OCH FAMILJETJÄNSTER Virat – Tjänster 63,5 Etuuskäsittelijä Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijä Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 40,5 Kulttuuriavustaja Ohjaaja Yhteensä – Sammanlagt 104,0 68,5 46,5 73,0 30,0 29,0 1 3 -1 1 329,0 348,5 348,5 -2 -1 3 2 402,0 378,5 377,5 60,5 60,5 63,5 66,5 0 2 34 1 39 1 -7 2 1 1 63,5 67,2 121,0 130,0 130,7 1 -4 -0,7 1 1,3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN SAMMANLAGT Virat – Tjänster 362,0 358,5 326,5 272,5 195,5 Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 455,5 473,0 553,0 577,5 635,7 Yhteensä – Sammanlagt 817,5 831,5 879,5 850,0 831,2 4 -4 0 -4 3 -1 2 40,3 42,3 115,0 Huom! Vanhus- ja vammaispalvelujen 2018 suunnitelmaluku perustuu Peippolan palvelutalon avaamiseen omana toimintana. Jos se korvaa vanhainkodit, lisäys on 5. Jos ostopalvelua, lisäys 0. SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN SIVISTYSTOIMEN JOHTO - BILDNINGSSEKTORNS LEDNING Virat – Tjänster Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden Yhteensä – Sammanlagt 5,5 6,5 12,0 5,5 6,5 12,0 SUOMENKIELISET KOULUTUSPALVELUT - FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER Virat – Tjänster 333,0 328,0 Erityisopetuksen rehtori - Rektor för specialundervisning Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 116,0 115,5 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 kk) Koulunkäynninohjaaja – Skolgångshandledare Yhteensä – Sammanlagt 449,0 6 7 13,0 6 7 13,0 6 7 13,0 325,0 322,0 324,0 -1 115,5 120,5 102,5 443,5 440,5 442,5 426,5 RUOTSINKIELISET KOULUTUSPALVELUT - SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER Virat – Tjänster 172,0 165,0 Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 64,5 70,5 170,0 171,0 171,0 71,5 78,0 70,0 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 kk) Koulunkäynninohjaaja – Skolgångshandledare Yhteensä – Sammanlagt 241,5 249,0 241,0 236,5 235,5 34 -11 -12 -4 -4 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018 TOIMIALA - SEKTOR TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Henkilöstömäärä yhteensä Personalantal sammanlagt 2011 2012 2013 2014 VARHAISKASVATUSPALVELUT - TJÄNSTER INOM SMÅBARNSFOSTRAN Virat – Tjänster 28,0 Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden 506,0 Perhepäivähoitaja – Familjedagvårdare Yhteensä – Sammanlagt 534,0 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER Virat - Tjänster 208,0 Nuorisopalveluiden päällikkö - Chef för ungdomstjänster Nuorisotyön koordinaattori - Koordinator för ungdomsarbete Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden 133,0 Siivooja - Städare Opistosihteeri - Institutssekreterare Yhteensä - Sammanlagt 341,0 SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ - BILDNINGSSEKTORN SAMMANLAGT Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt Suunnitelma Plan 2015 2016 2017 2018 27,0 512,5 27,0 510,0 26,0 511,0 26,0 491,0 539,5 537,0 537,0 517,0 207,0 205,0 110,0 110,0 1 -1 127,5 129,5 128,5 127,0 237,0 -0,5 -0,5 -1,0 -1 -1 746,5 732,5 733,0 635,0 637,0 826,0 832,5 833,5 845,0 797,5 1 572,5 1 565,0 1 566,5 1 480,0 1 434,5 -1 -18 -19 -1 334,5 334,5 238,5 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALTNING Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt 1,0 4,0 5,0 1,0 4,0 5,0 1,0 4,0 5,0 1,0 4,0 5,0 1,0 4,0 5,0 Virat - Tjänster Yhteensä - Sammanlagt 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 PELASTUSTOIMINTA - RÄDDNINGSVÄSENDET Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt 74,5 13,0 87,5 74,0 14,0 88,0 74,0 14,0 88,0 74,0 14,0 88,0 74,0 14,0 88,0 ENSIHOITOPALVELUT - AKUTVÅRDTJÄNSTER Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt 1,0 17,0 18,0 2,0 47,0 49,0 2,0 47,0 49,0 2,0 47,0 49,0 2,0 47,0 49,0 88,5 34,0 122,5 89,0 65,0 154,0 89,0 65,0 154,0 89,0 65,0 154,0 89,0 65,0 154,0 RISKIENHALLINTA - RISKHANTERING PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ - RÄDDNINGSVERKET SAMMANLAGT Virat - Tjänster Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden Yhteensä - Sammanlagt -2 -2 35 4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar 4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning 4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning KAUPUNGIN JOHTO STADENS LEDNING Kaupungin johdossa edistämme valtuuston hyväksymän taloutta ja toimintaa ohjaavan kaupunkistrategian toteuttamista ja jalkauttamista talousarviovuoden aikana. Suoritamme kaupunkistrategian väliarvioinnin. Koordinoimme kaupungin talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjausten toteuttamista. Edistämme myös konsernijohtamisen ja –valvonnan sekä omistajapolitiikan kehittämistä uusi kuntalaki huomioiden. I stadens ledning främjar vi genomförandet och förankringen av stadsstrategin som fullmäktige godkänt och som styr stadens ekonomi och verksamhet under budgetåret. Vi gör en mellangranskning av stadsstrategin. Vi samordnar genomförande av riktlinjerna för sundare ekonomi och bättre produktivitet i staden. Vi främjar också utvecklingen av koncernledningen och koncerntillsynen samt ägarpolitiken med beaktande av den nya kommunallagen. Panostamme tiedolla johtamisen edistämiseen koko kaupunkikonsernissa. Tunnistamme tiedolla johtamisen keskeiset tietotarpeet ja välineet. Luomme samalla pilottien kautta koko organisaatioon tiedolla johtamisen uuden kulttuurin. Vi satsar på att främja kunskapsledningen i hela stadskoncernen. Vi identifierar de centrala kunskapsbehoven och verktygen i kunskapsledningen. Vi skapar också samtidigt genom pilotprojekten en ny kultur som bygger på kunskapsledning i hela organisationen. Talousarviovuoden aikana osallistumme aktiivisesti eri valtakunnallisten uudistushankkeiden, kuten soisaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen, valmisteluun. Jatkamme toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän lukiokoulutuksen rakenteellisten uudistusten seurantaa valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Päätös toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilaratkaisusta tehdään. Osana ammatillisen koulutuksen rakenteiden uudistamista tehdään ulkopuolisena toimeksiantona taloudellis-toiminnallinen selvitys mahdollisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymistä irtautumisen keskeisistä reunaehdoista. Tarjoamme muille jäsenkunnille mahdollisuutta osallistua selvitykseen. Under budgetåret deltar vi aktivt i beredningen av olika rikstäckande reformprojekt, såsom totalreformen av socialoch hälsovården. Vi fortsätter uppföljningen av de strukturella reformerna inom yrkesutbildning på andra stadiet och den allmänbildande gymnasieutbildningen med beaktande av riksomfattande riktlinjer. Beslut om lokalitetslösningen för yrkesutbildning på andra stadiet fattas. Som del av reformering av strukturerna för yrkesutbildningen gör vi som ett externt uppdragsgivande en redogörelse i fråga om ekonomi som handlar om centrala ramvillkor för ett eventuellt utträde ur samkommuner för yrkesutbildning på andra stadiet. Vi erbjuder de övriga medlemskommunerna möjlighet att delta i redogörelsen. Syvennämme edelleen yhteistyötä Porvoossa toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa ja jatkamme yleisesti edunvalvontaa paikallisen koulutustarjonnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Vi fördjupar fortfarande samarbetet med yrkeshögskolor som är verksamma i Borgå och fortsätter i allmänhet intressebevakning i syfte att trygga och utveckla det lokala utbildningsutbudet. Tiivistämme kaupungin edunvalvontaa suhteessa keskeisiin valtiovallan, maakunnan, elinkeinoelämän ja kansainvälisiin toimijoihin. Vi gör stadens intressebevakning djupare i förhållande till centrala aktörer inom statsmakten, landskapet, näringslivet och internationella aktörer. 36 HALLINTOJOHTO FÖRVALTNINGSLEDNING Hallintojohdossa tehtävämme on huolehtia kuntalaisten osallistumisoikeuden ja asiakaspalvelun kehittämisestä, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja kaupungin päätöksentekoprosessin koordinoinnista, luottamushenkilöiden toiminnan tukemisesta, hallinnon kehittämisestä, lakiasioista, keskitetystä viestinnästä sekä tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä sekä arkistoinnin kehittämisestä. Järjestämme myös vaalit, huolehdimme tarkastuslautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta yhdessä tilintarkastajan kanssa sekä koordinoimme valmiussuunnittelua. I förvaltningsledningen är vår uppgift att utveckla kommuninvånarnas rätt till deltagande och kundservicen, bereda och verkställa stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens beslut, koordinera stadens hela beslutsprocess, stötta de förtroendevalda i deras verksamhet, utveckla förvaltningen, sköta juridiska ärenden och den centraliserade kommunikationen och leda och utveckla IT-administrationen samt att utveckla arkiveringen. Vi ordnar också valen, sköter om beredningen och verkställigheten av revisionsnämndens beslut tillsammans med revisorn samt samordnar beredskapsplaneringen. Ett mål i stadens strategi är att invånarnas möjligheter till deltagande ökas. I delaktighetsnätverket som har inrättats för samordning av detta arbete stöder vi utvecklingen av handlingsmodeller som främjar delaktighet och fördelar god praxis. Vi stöder särskilt sektorerna när de utvecklar sina tjänster tillsammans med kunderna. Yhtenä päämääränä kaupungin strategiassa on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Tämän työn koordinoimista varten perustetussa osallisuusverkostossa tuemme osallisuutta edistävien toimintamallien kehittämistä ja jaamme hyviä käytäntöjä. Erityisesti tuemme toimialoja niiden kehittäessä palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Förnyande av tjänsten Borga.fi framskrider enligt den planerade tidsplanen. Vi öppnar den förnyade tjänsten i början av år 2016. När man har planerat förnyandet har man lagt särskild vikt vid det snabbt ökande bruket av smarttelefoner, användarvänligheten, uppgifter som är lätta att hitta och stärkandet av varumärket Borgå. År 2016 förbättrar vi fortfarande tjänstens kvalitet genom att erbjuda stöd och tilläggsutbildning till de cirka hundra personer som uppdaterar tjänsten. Stadens webbtjänst har idag en mycket central roll som del av stadens tjänsteproduktion och bruket av tjänsten har ökat snabbt: antalet besöken år 2014 var redan över 1,5 miljoner medan år 2011 var antalet besöken cirka en miljon. Porvoo.fi -palvelun uudistaminen etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Avaamme uudistetun palvelun alkuvuodesta 2016. Uudistuksen suunnittelussa on painotettu erityisesti nopeasti lisääntyvää älypuhelinkäyttöä, palvelun käyttäjälähtöisyyttä, tietojen löydettävyyttä ja Porvoo-brändin vahvistamista. Vuonna 2016 parannamme edelleen palvelun laatua tarjoamalla tukea ja lisäkoulutusta noin sadalle verkkopäivittäjälle. Kaupungin internetpalvelulla on nykyisin erittäin keskeinen rooli osana kaupungin palvelutuotantoa, ja palvelun käyttö on kasvanut nopeasti: vuonna 2014 käyntejä oli jo yli 1,5 miljoonaa, kun vuonna 2011 käyntejä oli noin miljoona. Jatkamme viestinnän ja henkilöstöjohdon yhteistyötä työyhteisöviestinnän kehittämisessä. Vuonna 2015 tehty työyhteisöviestinnän kysely kertoo, että kaupungin työntekijöiden tyytyväisyys sisäistä viestintää kohtaan on lisääntynyt. Keskisiksi kehittämiskohteiksi nousivat mm. esimiesviestintä sekä Intran ja työtilojen käytön lisääminen. Olemme tukeneet Intran ja työtilojen käyttöä vuonna 2015 säännöllisillä koulutuksilla, mahdollistamalla etäkäyttö sekä hankkimalla tietokoneita sellaisiin työpisteisiin, joissa ei pääsääntöisesti työskennellä tietokoneilla. Intraan onkin perustettu jo noin 125 työtilaa. Työtilakoulutus jatkuu edelleen tiiviinä. Uudistamme henkilöstölle suunnatun Viikkoinfon, mikä lisää jatkossa myös Intran käyttöä. Vi fortsätter kommunikationens och personalledningens samarbete i utvecklingen av kommunikationen på arbetsplatsen. Enkäten om kommunikationen på arbetsplatsen som utfördes år 2015 berättar att stadens arbetstagare är nöjdare med den interna kommunikationen. Som centrala utvecklingsmål blev bl.a. chefskommunikation och ökat bruk av intranätet och gruppwebbplatser. Vi har stött bruket av intranätet och gruppwebbplatserna år 2015 med regelbundna utbildningar, genom att göra distansanvändningen möjlig och genom att skaffa datorer till sådana arbetsplatser där man vanligen inte arbetar med dem. På intranätet har man inrättat redan cirka 125 gruppwebbplatser. Utbildningen om gruppwebbplatser fortsätter aktivt. Vi förnyar Veckoinfon som är avsedd för personalen. Detta ökar i fortsättningen också bruket av intranätet. Tietohallintoon palkataan uusi asiantuntijaresurssi. Tarve kehittää uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja palvelujen tuottamiseen on suuri ja kasvaa edelleen taloudellisen tilanteen kiristyessä. Innovatiivisten ICT-ratkaisujen ja palvelutuotantotapojen kehittämisellä voidaan saavuttaa suuriakin säästöjä. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, tarvitsemme lisävoimia suunnittelemaan ja kehittämään näitä kustannuksia säästäviä ratkaisuja. Ns. projektisalkun hallintajärjestelmän ja salkunhallintaan liittyvien prosessien käytön ja hyötyjen varmistamiseksi järjestelmällä tulee olla pääkäyttäjä. Myös ICT-projekteja on meneillään ja tulossa paljon: niiden johtamiseen tarvitaan henkilö, jolla on soveltuvaa osaamista. Myös tiedolla johtamisen hanke vaatii lisäresursointia. En ny sakkunnigresurs anställs i informationsförvaltningen. Behovet att hitta på nya innovativa och kostnadseffektiva lösningar för att producera tjänster är stort och växer fortfarande när det ekonomiska läget blir stramare. Genom utveckling av innovativa ICT-lösningar och sätten att producera tjänster kan man uppnå även stora besparingar. För att målet kan nås, behöver vi extra resurser för att planera och utveckla dessa kostnadsbesparande lösningar. För säkerställande av användningen av hanteringssystemet av den s.k. projektportföljen och processer med portföljshantering och dess fördelar ska systemet ha en operatör. Även många ICT-projekt pågår och håller på att komma: för ledningen av dem behövs det en person med lämplig kompetens. Även projektet med kunskapsledning behöver extra resurser. 37 Päivitämme kaupungin tietohallinto-ohjelmaa tarpeellisilta osin. Tuemme kaupungin tiedolla johtamisen kehittämisohjelmaa kehittämällä kokonaisarkkitehtuuria. Otamme yhdessä toimialojen kanssa käyttöön ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön liikkuvaa työntekoa. Kehitämme sähköistä asiointia edelleen. Vi uppdaterar stadens informationsförvaltningsprogram till behövliga delar. Vi stöder stadens utvecklingsprogram för kunskapsledning genom att utveckla helhetsarkitekturen. Vi tar tillsammans med sektorerna i bruk lösningar som stöder personalens mobila arbete. Vi utvecklar fortfarande elektronisk ärendehantering. Laaja sähköisen arkistoinnin hanke tuo valmistuttuaan tehoa asian- ja dokumenttienhallintaan. Käynnistämme projektin siirtämällä resurssin (arkistosihteeri) hallintopalvelukeskuksesta hallintojohtoon. Efter att ett omfattande projekt med elektronisk arkivering blir färdigt ger det effekt i ärende- och dokumenthanteringen. Vi startar projektet genom att flytta resursen (arkivsekreterare) från centralen för förvaltningstjänster till förvaltningsledningen. Jatkamme tietoturvan kehittämistä. Saatamme uudet tietoturvaohjeet koko henkilöstön tietoon ja päivitämme tietoturvakoulutuksen. Tätä työtä varten on perustettu tietoturvaryhmä. Se myös valvoo ja kehittää tieto- ja kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Vi fortsätter utveckla dataskyddet. Vi informerar hela personalen om nya datasäkerhetsanvisningar och uppdaterar datasäkerhetsutbildningen. För detta arbete har en datasäkerhetsgrupp inrättats. Den övervakar och utvecklar också lägesbilden inom data- och cybersäkerheten. RAHOITUSJOHTO FINANSIERINGSLEDNING Rahoitusjohdon tehtäväalueella vastaamme kaupungin talouden ohjauksen, rahoituksen, taloussuunnittelun, talouden seurannan ja hankintatoimen palveluista sekä kaupungin controller-toiminnoista. Seuraamme yleistä talouskehitystä ja edistämme taloudellisuuden ja tuloksellisuuden huomioon ottamista kaupungin toiminnoissa. Inom finansieringsledningen ansvarar vi för tjänsterna inom ekonomisk styrning, finansiering, ekonomiplanering, ekonomisk uppföljning och upphandlingar samt stadens controllerfunktion. Vi följer den allmänna ekonomiska utvecklingen och främjar ett ekonomiskt och resultatinriktat grepp i stadens verksamheter. Kaupungin rahoituksen hoito ja maksuvalmiuden ylläpito ovat keskeiset koko kaupungin päivittäisen toiminnan edellytykset. Kaupungin rahamääräiset menot ovat vuodessa yli 300 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa työpäivää kohden. Uusia talousarviolainoja nostetaan talousarviossa vahvistetun määrän puitteissa. Kaupungin lainasalkku uudistuu vuosittain 20 - 30 miljoonalla eurolla. Skötseln av stadens finansiering och upprätthållande av likviditeten är de centrala förutsättningarna för stadens dagliga verksamhet. Stadens finansiella utgifter är över 300 miljoner euro om året, vilket är cirka 1,2 miljoner euro per arbetsdag. Nya budgetlån lyfts inom ramen som fastställts i budgeten. Stadens låneportfölj förnyas årligen med 20–30 miljoner euro. Kaupungin controller-toimintoa eli sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan kokonaisuuden hallintaa on vahvistettu kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tarkastussuunnitelma vahvistetaan vuosittain ja esitetään kaupunginhallitukselle. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Controller –toiminto vastaa myös kaupunkitason kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin kehittämisestä yhdessä muun organisaation kanssa. Stadens controllerfunktion, dvs. hanteringen av helheten för intern revision, intern kontroll, riskhantering och koncerntillsyn har stärkts i enlighet med principer som stadsstyrelsen har godkänt. En revisionsplan fastställs årligen och föredras för stadsstyrelsen. Intern tillsyn bedömer ordnandet och resultatet av den interna kontrollen, riskhanteringen och koncerntillsynen samt föreslår åtgärder för att kontinuerligt utveckla systemet. Controllerfunktionen svarar också för utvecklingen av en genomgripande riskhanteringsprocess på stadsnivån tillsammans med den övriga organisationen. När det gäller ekonomiplanering är vårt mål att effektivera och försnabba ekonomiplaneringsprocessen samt förbättra information som man får från systemet. Vi utarbetar till stadsfullmäktige uppföljningsrapporter om stadens verksamhet och ekonomiska situation två gånger under redovisningsperioden och tredje gången i samband med bokslutet. Till stadsstyrelsen utarbetar vi dessutom månadsrapporter varje månad. I fråga om koncernbolag utarbetas en rapport till styrelsen varje kvartal. Vårt mål är att utveckla och koncentrera rapporteringen till väsentliga verksamhetsmässiga och ekonomiska variabler samt förbättra beslutsfattarnas förutsättningar för koncernledning. Rapporterna görs åskådligare och mer aktuella. Kostnadseffektiviteten och produktiviteten i stadens tjänsteverksamhet främjas genom förbättrade metoder för kunskapsledning. Taloussuunnittelussa tavoitteemme on tehostaa ja nopeuttaa taloussuunnitteluprosessia sekä parantaa järjestelmistä saatavaa informaatiota. Laadimme kaupungin toiminnasta ja taloustilanteesta seurantaraportit kaupunginvaltuustolle kaksi kertaa tilikauden aikana ja kolmannen kerran tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallitukselle laadimme lisäksi kuukausittain kuukausiraportit. Konserniyhtiöiden osalta hallitukselle laaditaan raportti neljännesvuosittain. Tavoitteemme on kehittää ja keskittää raportointia olennaisiin toiminnallisiin ja taloudellisiin muuttujiin sekä parantaa päätöksentekijöiden konsernijohtamisen edellytyksiä. Raportoinnin havainnollisuutta ja ajantasaisuutta parannetaan. Kaupungin palvelutoiminnan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta edistetään parantamalla tiedolla johtamisen menettelyjä. 38 Rahoitusjohdossa toimivassa hankintapalveluissa vastaamme kaupungin keskitetyistä hankinnoista ja avustamme toimialoja niiden hankinnoissa. Hankinnat toteutetaan hankintalain, tilaajavastuulain ja kaupunginhallituksen hyväksymän hankintaohjeen mukaisesti. Hankintapalveluissa kehitämme hyvää, ympä¬ristö¬ystävällistä ja tehokasta hankintatapaa ja valvomme hankintasopimusten ja ohjeiden noudattamista. Toteutamme hankinnat siten, että paikallisille ja alueellisille toimijoille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet tarjota kaupungin hankintayksiköille tavaroita ja palveluita. Hankinnoissa arvioidaan toimiala- ja hankintakohtaisesti sopivien hankintakokonaisuuksien, puitejärjestelyjen ja osatarjousten hyväksyminen. Paikallista tarjontaa hyödynnämme erityisesti pienhankinnoissa. Kuntien yhteisiin sopimuksiin liitytään, jos hankintaryhmän tai sen volyymin perusteella on saatavissa kaupungille taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Inom upphandlingstjänsterna som är en del av finansieringsledningen svarar vi för stadens centraliserade upphandlingar och bistår sektorerna i deras upphandlingar. Upphandlingarna görs enligt upphandlingslagen, beställaransvarslagen och det av stadsstyrelsen godkända upphandlingsdirektivet. Inom upphandlingstjänsterna utvecklar vi god, miljövänlig och effektiv upphandlingspraxis och ser till att upphandlingsavtalen och anvisningarna följs. Vi utför upphandlingarna så, att lokala och regionala leverantörer erbjuds jämlika möjligheter att erbjuda stadens upphandlingsenheter varor och tjänster. I upphandlingar bedöms sektor- och upphandlingsvis godkännande av lämpliga upphandlingsenheter, ramarrangemang och delerbjudanden. Vi utnyttjar det lokala utbudet särskilt i små upphandlingar. Vi ansluter oss till kommunernas gemensamma avtal, om staden kan få ekonomisk eller verksamhetsmässig nytta utifrån upphandlingsgruppen eller dess volym. Hyödynnämme hankintaprosessia tukevia sähköisiä järjestelmiä. Sähköinen ostaminen ja hankintojen kilpailutus- ja dokumentointijärjestelmä on otettu käyttöön. Kilpailutuksissa tarjoajat voivat syöttää tarjouksensa valmiille pohjalle, mikä vähentää tahattomia virheitä ja puutteita. Hankintayksikössä hankintaprosessin dokumentaatio syntyy sähköisesti ja mm. tarjousten vertailu helpottuu. Vi utnyttjar elektroniska system som stöderupphandlingsprocessen. Elektroniskt köp och ett system för konkurrensutsättning och dokumentering av upphandlingar har tagits i bruk. I konkurrensutsättningar får anbudsgivarna mat in sina anbud på en färdig blankett, vilket minskar oavsiktliga fel och brister. I upphandlingsenheten uppkommer dokumentationen av upphandlingsprocessen elektroniskt och bl.a. jämförelse av anbuden blir lättar. HENKILÖSTÖJOHTO PERSONALLEDNING Henkilöstöjohto huolehtii henkilöstöohjauksen yhteisistä periaatteista ja ohjeistuksesta, henkilöstön ja osaamisen kehittämisestä, työsuojelusta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja tukee henkilöstön saatavuuden varmistamisessa. Henkilöstöjohto vastaa yhteistoiminnasta ja neuvottelutoiminnasta sekä työnantajapolitiikan koordinoinnista. Personalledningen sörjer för personalstyrningens gemensamma principer och anvisningar, utvecklingen av personalen och kompetensen, arbetarskyddet, främjandet av arbetshälsan och ger stöd för säkerställande av tillgång på personal. Personalledningen svarar för samarbete och förhandlingsverksamheten samt koordineringen av arbetsgivarpolitiken. Henkilöstöjohto toteuttaa strategian pohjalta laadittua henkilöstöohjelmaa ja tukee toimialoja henkilöstöohjelman päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstöohjelman päämäärät ovat tuloksellisuuden parantaminen, laadukas työelämä ja rekrytoinnissa onnistuminen. Personalledningen genomför personalprogrammet som utarbetats utifrån strategin och stöder sektorerna i att de kan uppnå målen i personalprogrammet. Målen i personalprogrammet är förbättrat resultat, ett högklassigt arbetsliv och lyckade rekryteringar. Parannamme tuloksellisuutta arvioimalla ja tarkastelemalla säännöllisesti tehtäviä, työtapoja, prosesseja ja henkilöstön sijoittelua. Henkilöstötarpeet arvioidaan täyttölupaprosessissa aina tehtävän vapautuessa. Henkilötyövuosien määrä ei kasva, ellei kaupungille tule uusia henkilöstön määrää kasvattavia tehtäviä. Toimialat seuraavat henkilöstön määrää ja poissaoloja säännöllisesti. Kehittämishanke varhaisen tuen mallin päivittämiseksi jatkuu vielä kevään 2016 ajan. Hankkeen tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja. Henkilöstöjohto tuottaa toimialoille tietoa henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia varten. Henkilöstöjohto on mukana määrittelemässä uuden HR-järjestelmän raportointitarpeita. Vi förbättrar resultatet genom regelbunden utvärdering och granskning av uppgifter, arbetssätt, processer och personalplaceringar. Behov av personal bedöms i tillsättandetillståndsprocessen alltid när en befattning blir vakant. Antalet årsverken kommer inte att öka, om inte staden åläggs nya uppdrag som ökar personalantalet. Sektorerna uppföljer regelbundet antalet anställda och frånvarodagar. Utvecklingsprojektet för uppdatering av modellen för tidigt ingripande fortsätter ännu under våren 2016. Projektet syftar till att minska hälsorelaterade sjukledigheter. Personalledningen producerar information som stödjer sektorernas personalplanering och rekrytering. Personalledningen är med om att definiera rapporteringsbehoven i det nya HR-systemet. 39 Edistämme työelämän laatua 2014 tehdyn henkilöstökyselyn ja 2015 tehdyn työyhteisöviestinnän kyselyn tulosten pohjalta. Henkilöstön kehittämisen strategisena painopisteinä ovat esimiesviestintä, rekrytointiosaaminen, tietotekniikkakoulutus sekä työturvallisuuden verkkokoulutus. Laadukas esimiestyö ja esimiesten rekrytointiosaaminen ovat rekrytoinnissa onnistumisen edellytyksiä. Henkilöstöjohto järjestää säännöllisesti esimiesinfoja. Syksyllä 2015 alkaneet lähiesimiestutkintokoulutus ja toimistohenkilöstökoulutus jatkuvat. Järjestämme johtoryhmille ja niiden jäsenille valmennusta ja johtamiskoulutusta. Henkilöstöjohto kokoaa organisaation koulutussuunnitelmat yhteen ja laatii keskitetyn koulutuksen suunnitelman. Toimintavuoden esimieskoulutuksessa painopiste on henkilöstöjohtaminen. Vi främjar arbetslivets kvalitet med utgångspunkt i resultaten för personalenkäten 2014 och enkäten om kommunikation på arbetsplatsen som utfördes 2015. Strategiska tyngdpunkter i personalutvecklingen är chefskommunikation, rekryteringskompetens, IT-utbildning samt webbutbildning om arbetarskyddet. Högklassigt chefsarbete och chefernas rekryteringskompetens är förutsättningar för lyckade rekryteringar. Personalledningen ordnar regelbundet informationsmöten för chefer. Utbildningarna som leder till yrkesexamen för arbete som teamledare som började hösten 2015 och kontorspersonalutbildning fortsätter. Vi ordnar för ledningsgrupper och deras medlemmar träning och utbildning i ledarskap. Personalledningen samlar organisationens utbildningsplaner och upprättar en plan för centraliserad utbildning. Tyngdpunkten för verksamhetsårets chefsutbildning är personallednandet. Henkilöstöjohto jatkaa yhdessä toimialojen ja henkilöstön edustajien kanssa vuonna 2015 aloitettua työn vaativuuden arviointijärjestelmän tekemistä. Virka- ja työehtosopimusten palkantarkastukset on huomioitu talousarviovalmistelussa siten, että vastaavat säästöt saadaan muualta suhteessa talousarviokehykseen. Personalledningen fortsätter tillsammans med sektorerna och personalens representanter utarbetandet av ett system för bedömning av arbetets kravnivå som inleddes år 2015. Lönejusteringar enligt tjänste- och arbetskollektivavtal har beaktats i budgetberedningen så, att motsvarande besparingar kan fås annanstans i förhållande till budgetramen. Työhyvinvointimäärärahalla henkilöstöjohto tukee työpaikkojen työhyvinvointihankkeita ja työnohjausta, järjestää työhyvinvointiluentoja ja rahoittaa mm. uudelleensijoituksiin liittyviä työkokeiluja. Edistämme työhön paluuta ja uudelleensijoituksia yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikkojen kanssa. Med anslaget för arbetshälsa stöder personalledningen arbetsplatsernas arbetshälsoprojekt och arbetshandledning, ordnar föreläsningar om arbetshälsa och finansierar bl.a. arbetsprövningen i samband med omplaceringar. Vi främjar återvändandet till arbete och omplaceringar i samarbete med företagshälsovården och arbetsplatserna. Parannamme turvallisuuskulttuuria ja -johtamista esimiesten ja henkilöstön verkkokoulutuksella. Tavoitteena on, että työtapaturmien ja ammattitautien määrää laskee 25 prosenttia vuodesta 2014 vuoden 2017 loppuun mennessä. Huolehdimme turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä. Vi förbättrar säkerhetskulturen och säkerhetsledningen genom webbutbildning för chefer och personalen. Målet är att antalet arbetsolycksfall och yrkessjukdomar minskar med 25 % från år 2014 före slutet av år 2017. Vi sörjer för en trygg och hälsosam arbetsmiljö. Jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä, yhdenmukaisilla työpaikkakokous- ja kehityskeskustelukäytännöillä henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, päätöksentekoon ja työnantajapolitiikkaan. Intra toimii tärkeänä vaikuttamisen ja tiedon saannin kanavana. Henkilöstöjohto täydentää ja päivittää Intraa jatkuvasti ja perehdyttää sen käyttöön. Johtoryhmissä, työryhmissä ja laajemmissa hankkeissa on henkilöstöryhmien edustus. Lisäksi henkilöstön edustajien kanssa keskustellaan ja heidän lausuntojaan pyydetään myös epävirallisissa tilanteissa ja tapaamisissa kuten kaupunginjohtajan työpaikkakäynneillä ja säännöllisissä tapaamisissa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Med fortgående samarbetsförfarande, enhetliga praxis för arbetsplatsmöten och utvecklingssamtal har personalen möjlighet att påverka sitt eget arbete, beslutsfattandet och arbetsgivarpolitiken. Intranätet är en viktig kanal där man kan påverka och få information. Personalledningen kompletterar och uppdaterar intranätet fortlöpande och orienterar om användningen av den. Personalgrupperna har sina egna representanter i ledningsgrupper, arbetsgrupper och större projekt. Därtill förs diskussioner med personalens representanter och begärs utlåtanden av dem också i inofficiella situationer och möten, t.ex. i samband med stadsdirektörens besök på arbetsplatser och vid de regelbundna mötena med personalorganisationerna. Jatkamme työnantajana liikuntasetelien tarjoamista henkilöstöetuutena. Virkistystapahtumien määrä pysyy ennallaan ja mökkejä vuokrataan entiseen tapaan pääsääntöisesti kesäisin. Vi i egenskap av arbetsgivare fortsätter att erbjuda friskvårdscheckar som personalförmån. Antalet rekreationstillfällen behålls på samma nivå som nu och stugor hyrs ut på sedvanligt sätt huvudsakligen på somrarna. Porvoon kaupunki osoittaa 100 harjoittelupaikkaa nuoren ensimmäiseksi kesätyöpaikaksi osana nuorisotakuun toteuttamista. Samalla lisäämme kuntatyön tunnettuutta nuorisolle. Lisäksi tarjoamme 150 kpl à 250 euron kesätyöseteliä helpottamaan nuorten palkkaamista kesätyöhön yrityksiin, yhdistyksiin tai yksityisille työnantajille. Borgå stad anvisar 100 praktikantplatser som första arbetsplats för unga, som är en är en åtgärd för att förverkliga ungdomsgarantin. Samtidigt får de unga veta mera om det arbete som kommunen gör. Dessutom erbjuder vi 150 sommararbetssedlar (250 euro/st.) som ska göra det lättare att anställa en ung person till företag, föreningar eller privata arbetsgivare under sommaren. 40 TOIMITILAJOHTO LOKALITETSLEDNING Kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen keskimääräinen korjausvelka ei ole erityisen korkea, mutta korjausvelan määrä on viimeisimmän vuoden aikana kasvanut ja peruskorjattavien rakennusten määrä lisääntynyt. Tähän kehityssuuntaan on aikaansaatava muutosta, ennen kuin korjausvelka nousee liian korkeaksi. Kiinteistöjen korjauksia ei tulevaisuudessa voida merkittävästi lisätä, koska taloudelliset resurssit eivät tätä mahdollista. Tästä johtuen on kehitetty järjestelmä, jolla nykyiset resurssit saadaan suunnattua tärkeimpiin rakennuksiin aikaisempaa paremmin. Kaupungin omistuksessa on myös suuri määrä rakennuksia, jotka eivät palvele kaupungin kehittyvää palveluverkkoa ja ydintoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Den genomsnittliga saneringsskulden på fastigheter som staden äger är inte särskild hög men skuldbeloppet har under de senaste åren stigit och antalet byggnader som ska ombyggas har ökat. Denna utvecklingstrend måste ändras innan saneringsskulden blir för hög. Fastighetssaneringar kan i framtiden inte ökas i betydlig mån eftersom de ekonomiska resurserna inte gör det möjligt. På grund av detta har man utvecklat ett system med vilket de nuvarande resurserna kan riktas till de viktigaste byggnaderna bättre än tidigare. Staden äger också ett stort antal byggnader som inte betjänar stadens utvecklande tjänstenätverk och kärnverksamhet på det bästa möjliga sättet. Toimitilajohdon tekemä kiinteistömassan salkutus mahdollistaa resurssien suuntaaminen niihin rakennuksiin jotka palvelevat kaupungin ydintoimintaa. Salkutuksessa kaupungin kiinteistömassa on jaettu kolmeen ryhmään eli pidettäviin, kehitettäviin ja poistettaviin rakennuksiin. Att lokalitetsledningen samlade fastighetsmassan i en portfölj gör det möjligt att rikta resurserna till de byggnader som betjänar stadens kärnverksamhet. I portföljen har stadens fastighetsmassa delats i tre grupper: byggnader som ska bevaras, utvecklas och avskaffas. Pidettävät rakennukset ovat rakennuksia, jotka palvelevat kaupungin ydintoimintaa kaupunkistrategian mukaisesti pitkällä aikavälillä. Tähän ryhmään kuuluvia rakennuksia ylläpidetään ja korjaukset tehdään kuntoselvitysten sekä pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmien mukaisesti. Byggnader som ska bevaras är byggnader som betjänar stadens kärnverksamhet på lång sikt enligt stadsstrategin. Byggnader som hör till denna grupp underhålls och reparationerna görs enligt konditionsutredningarna samt långsiktiga reparationsplanerna. Kehitettävät rakennukset voivat palvella kaupungin ydintoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta edellyttävät elinkaarensa jossakin vaiheessa merkittäviä kehitystoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi merkittävää laajentamista, lisärakentamista, käyttötarkoituksen muutosta tai rakennuksen purkamista, jolloin maapohjaa voidaan käyttää uudisrakentamiseen. Tähän kuuluvaa ryhmään laaditaan kehityssuunnitelmia ja ylläpitokorjauksia tehdään kehityssuunnitelmien mukaan. Byggnader som ska utvecklas kan betjäna stadens kärnverksamhet på lång sikt men förutsätter betydande utvecklingsåtgärder i något skede av sin livscykel. Detta innebär t.ex. en betydande utvidgning, ytterligare byggande, en ändring av användningsändamålet eller rivning av byggnaden då markgrunden kan användas för nybygge. För byggnader i denna grupp utarbetas det utvecklingsplaner och underhållsreparationer görs enligt utvecklingsplanerna. Byggnader som ska avskaffas ses inte betjäna stadens kärnverksamhet på lång sikt och det är inte vettigt att äga dem. Staden kan avstå från fastigheten i första hand genom försäljning men det kan också hända att byggnaderna måste rivas. För byggnader i denna grupp görs bara nödvändiga underhållsreparationer och försäljningen eller rivningen av byggnaderna bereds. Poistettavien rakennusten ei nähdä palvelevan pitkällä aikavälillä kaupungin ydintoimintaa, eikä niiden omistaminen ole järkevää. Kiinteistöstä voidaan luopua, ensisijaisesti myymällä, mutta rakennukset voidaan joutua myös purkamaan. Tähän ryhmään kuuluviin rakennuksiin tehdään vain välttämättömät ylläpitokorjaukset ja kiinteistöjen myymistä tai purkamista valmistellaan. Utvecklingen av fastigheternas underhållskostnader förutsätter också att lokalitetsledningens personalresurser riktas allt mer till fastighetsunderhållet. Lokalitetsledningen ser under året över organisationens personalstruktur och flyttar resurser från planering till hantering av fastighetsegendomen. Kiinteistöjen ylläpitokorjausten kehittäminen edellyttää myös toimitilajohdon henkilöstöresurssien suuntaamista aikaisempaa enemmän kiinteistöjen ylläpitoon. Toimitilajohto tarkistaa vuoden aikana organisaation henkilöstörakennetta ja siirtää resursseja suunnittelusta kiinteistöomaisuuden hallintatehtäviin. Utvecklingen av fastighetsunderhållet förutsätter kunskapsledning så, att alla tekniska och ekonomiska uppgifter om fastigheterna finns centraliserat på ett enda ställe. Under året inför vi stegvis ett nytt fastighetshanteringssystem. I och med det nya systemet kommer att alla uppgifter om fastighetsstocken från investeringsfasen att finnas i samma system. Kiinteistöjen ylläpidon kehittäminen edellyttää tiedolla johtamista siten, että kaikki kiinteistöistä oleva tekninen ja taloudellinen tieto on keskitetysti olemassa. Otamme vuoden aikana vaiheittain käyttöön uuden kiinteistöhallintajärjestelmän. Uuden järjestelmän myötä saadaan kiinteistökannan kaikki tiedot investointivaiheesta lähtien keskitettyä samaan järjestelmään. 41 Kehitämme hallintokunnilta perittäviä toimitilavuokria siten, että järjestelmä olisi nykyistä helppokäyttöisempi ja läpinäkyvämpi. Uusi järjestelmä tehdään joko nykymallia kehittäen tai kokonaan uudelta pohjalta. Vi utvecklar hyror för verksamhetslokaler som tas ut av förvaltningssektorer så, att systemet blir lättare att använda och transparentare än i dag. Det nya systemet skapas antingen genom att den nuvarande modellen utvecklas eller att ett helt nytt system införs. Jatkamme korjauskelvottomien rakennuksien purkamista. Vuoden aikana puretaan Kevätkummun koulu/Vårberga skola, Peippolan päiväkoti, Näsin koulu ja Pappilanmäen päiväkoti. Edellä mainittujen kohteiden purkukustannuksien on arvioitu olevan n. 750 000 euroa. Vi fortsätter riva byggnader som inte kan renoveras. Under året rivs Kevätkummun koulu/Vårberga skola, Pepot daghem, Näse skola samt Prästgårdsbackens daghem. Kostnaderna för rivning av ovannämnda objekt uppskattas vara ca 750 000 euro. Asuntopoliittisessa ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden viimeinen vaihe saadaan toteutettua vuoden aikana. Muutoksen jälkeen lähes kaikki kaupunkikonsernin vuokra-asunnot on keskitetty kaupungin konserniyhtiölle. Konserniohjeet tullaan vuoden aikana tarkistamaan siten, että kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voidaan turvata. Den sista fasen av åtgärder som anges i bostadspolitiska programmet kan utföras under året. Efter ändringen har nästan alla stadskoncerns hyresbostäder centraliserats till stadens koncernbolag. Koncerndirektiven kommer under året att ses över så, att stadens bostadspolitiska mål kan tryggas. Toimitilojen käyttöaste tulee saada nostettua nykyisestä tasosta. Käyttöastetta tulee nostaa sekä varsinaisessa toiminnassa että varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella kuten iltaisin ja viikonloppuisin. Uudisrakennuksissa ja peruskorjauksissa asia huomioidaan siten, että tilankäyttö on joustavaa ja että tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö huomioidaan. Användningsgraden av lokaler måste kunna höjas från den nuvarande nivån. Användningsgraden måste höjas i den egentliga verksamheten och utanför den egentliga verksamhetstiden såsom på kvällar och veckosluten. I nybyggen och ombyggen beaktas detta så, att användningen av lokaler är flexibelt och att användningen av lokaler på kvällar och veckosluten beaktas. Selvitämme yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa läntisen ja itäisen alueen terveysasemien yhdistämistä. Vi utreder tillsammans med social- och hälsovårdssektorn en sammanslagning av västra och östra områdets hälsostationer. Peippolan uuden palvelutalon rakentamista edistetään. Palvelutalo toteutetaan toteutusmallilla jossa rakennukset rakentaa ulkopuolinen yleishyödyllinen yritys, joka myös omistaa ja ylläpitää palvelutalot. Porvoon kaupunki vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Byggande av det nya servicehuset i Pepot främjas. Servicehuset byggs med en modell där ett utomstående allmännyttigt företag bygger byggnaderna samt äger och underhåller servicehusen. Borgå stad hyr lokalerna med ett långvarigt hyresavtal. Johannisbergin entisen vanhainkotialueen sekä rakennusten tulevan käytön suunnittelua jatketaan siten, että selvitystyö valmistuu syksyllä 2016. Planeringen av det blivande bruket av det f.d. åldringshemsområdet i Johannisberg och byggnaderna fortsätter så, att utredningsarbetet blir färdigt hösten 2016. Energian käytön vähentämiseen panostetaan kaupunkikonsernin kiinteistökannassa investoinneissa, peruskorjauksissa ja tilojen käytössä. Energiankäyttö on suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeä tekijä tilojen toimivuutta arvioitaessa. När det gäller investeringar i, saneringar av och användningen av stadskoncernens fastighetsstock satsar man på minskning av energiförbrukning. Vid planeringen och genomförandet är energianvändning en viktig faktor för bedömning av lokalernas funktion. Talonrakennusinvestoinnit on esitetty luvussa 6. Husbyggnadsinvesteringarna har presenterats i kapitel 6. 42 Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Vi förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och produktivitet. Otamme käyttöön kustannustehokkaita ICT-ratkaisuja ja yhdenmukaistamme tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria. Viemme päätökseen koko organisaation laajuisen asiakkuuksien hallinnan (CRM-) järjestelmän käyttöönoton. - Vi tar i bruk kostnadseffektiva ICT-lösningar och skapar en enhetlig helhetsarkitektur för datasystemen. Vi slutför ibruktagandet av ett kundhanteringssystem (CRM) för hela organisationen. Avaamme uudistetun Porvoo.fi -palvelun. Vahvistamme palvelua ylläpitävien verkkopäivittäjien osaami sta - Vi öppnar den nya tjänsten porvoo.fi Vi stärker kompetensen hos dem som underhåller och uppdaterar tjänsten. Kehitämme raportointia, ennakointia ja tiedolla johtamisen prosesseja. - Vi utvecklar rapporteringen, förhandsplaneringen och processerna för styrning av verksamheten med de kunskaper som finns. Valmistelemme omistajapoliittiset linjaukset konserniyhtiöille. Vi bereder de ägarpolitiska riktlinjerna till koncernbolagen. Osana henkilöstöohjelman toimenpiteiden toteuttamista täydennämme KVTES:n alalla työn vaativuusarviointijärjestelmän. - Som en del i verkställandet av personalprogrammets åtgärder kompletterar vi värderingssystemet av arbetets svårighetsgrad för uppgifter som omfattas av AKTA. Vähennämme terveysperusteisia poissaoloja siten, että kaupungin keskimääräiset terveysperusteiset poissaolot ovat enintään 13 pv/henkilö ja turvaamme näin kaupungin henkilöstöresursseja. - Vi minskar hälsorelaterade frånvarodagar så att frånvarodagarna i genomsnitt i staden är högst 13 dagar/person och tryggar på så sätt stadens personalresurser. Lisäämme asukkaiden osallistu- Vi utökar kommuninvånarnas mismahdollisuuksia möjlighet att delta. Tuemme toimialoja palvelujen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden kanssa. Varmistamme, että toimialat voivat hyödyntää palautejärjestelmää täysimääräisesti. Vi stöder sektorerna i deras arbete med att utveckla servicen i samverkan med kunderna. Vi säkerställar att sektorerna i att fullskaligt utnyttja stadens enhetliga responssystem. Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä. Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä laatimalla kuntoarvion vähintään 10 kaupungin kiinteistöstä. - Vi främjar en säker och hälsosam arbetsmiljö genom att göra en konditionsbedömning av minst 10 fastigheter som staden äger. Vi främjar en säker och hälsosam arbetsmiljö. 43 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 2014 2015 2016 2017 2018 Toimialan yhteiset Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite: Määrittelemme toimialan keskeiseen palveluprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa yhdistetään organisaation eri tietolähteissä olevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin parannetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä. Program för kunskapsledning, mål för år 2016: Inom en av sektorns centrala serviceprocesser fastställer vi ett objekt för kunskapsledning, där vi bättre än tidigare kombinerar data från olika källor inom organisationen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap. Palveluiden tuotantotapa (Konsernijohto ja HPK): Sättet att producera olika tjänster (Koncernledning och CFT): Keskitetyt konsernipalvelut, % Centraliserade koncerntjänster, % 18,2 15,6 15,6 15,5 15,6 Toimialan oma tuotanto, % Egen serviceproduktion, % 46,2 48,4 48,2 48,3 48,3 Ulkoinen palvelutuotanto, % Extern serviceproduktion, % Yhteensä Totalt 35,6 36,0 36,2 36,2 36,2 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 4 3 3 3 3 Muut Uudet sähköiset palvelut Nya elektroniska tjänster Kompassin asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Internetpalvelu, käyntejä vuodessa Enkät om kundnöjdhet för kunderna som besöker Kompassen Webbtjänst, besök per år Mediatiedotteiden määrä/vuosi Antal mediemeddelanden/år Aloitteiden määrä/vuosi Antal initiativ/år Kirjatut asiat/vuosi Registrerade ärenden/år Henkilöstölaskelma Personalkalkyl Työtapaturmien määrä laskee 25 prosenttia, työtapaturmailmoitusten lkm Målet är att antalet arbetsolycksfall minskar med 25 procent, antal av arbetsolycksfallanmälningar Ostettujen työterveyspalvelukontaktien määrä vuosittain Työterveyspalveluista KL I osuus (vähintään %) Antal köpta företagshälsovårdskontakter per år Företagshälsov. tjänster FPA:s ersättningsklass I (minst %) Keskitettyjen koulutustilaisuuksien määrä keskimäärin/vuosi Keskitettyihin koulutustilaisuuksiin osallistujat vähintään vuodessa Antal centraliserade utbildningar i medeltal/år Antal deltagare i centraliserade utbildningar per år minst Järjestettyihin virkistystapahtumiin osallistujien määrä/vuosi Deltagare i organiserade rekreationsevenemang/år Myytyjen liikuntasetelien määrä (kpl) Antal sålda motionssedlar (st.) Mökkien käyttöaste kesäkaudella Stugornas användningsgrad under sommarsäsongen 44 3,7 1 500 000 1 500 000 1 700 000 1700000 1700000 493 400 490 490 490 49 60 60 60 60 1287 1300 1300 1300 1300 Laadittu har utarbetats Päivitetty - Har uppdaterats Päivitetään Uppdateras 202 183 Päivitetään Uppdateras 165 Päivitetään Uppdateras 165 220 13386 12000 12000 12000 12000 64,30 % 60 % 60 % 60 % 60 % 56 40 40 40 40 1311 1000 1000 1000 1000 505 600 600 600 600 21 245 20 000 20 000 20 000 20 000 91 % 93 % 93 % 93 % 93 % 4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster Hallintopalvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita päivittäisiä tukipalveluita toimialoille ja liikelaitoksille sekä luoda yhtenäiset toimintatavat kaupungin toimintayksiköille tuottamiensa palveluiden osalta. Toimintamme perustuu kaupungin strategiaan ja siitä johdettuihin konsernihallinnon asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä omaan toimintasuunnitelmaamme. Centralen för förvaltningstjänsters verksamhetsidé är att producera högklassiga och kostnadseffektiva dagliga stödtjänster för sektorer och affärsverk samt skapa gemensamma verksamhetssätt för de tjänster som enheten producerar för stadens verksamhetsenheter. Vår verksamhet inom centralen för förvaltningstjänster baserar sig på stadens strategi och på mål utifrån strategin som koncernförvaltningen ställt för verksamheten och ekonomi samt på vår egen verksamhetsplan. Tuotamme hallintopalvelukeskuksessa palvelussuhde- ja palkanlaskentapalveluita, matkanhallintapalveluita, rekrytointija sijaisvälityspalveluita, talouspalveluita maksuliikenteestä tilinpäätökseen, ict-palvelut (tieto- ja viestintä/puhetekniikka), konesali- ja tietoverkkotoimintaa, käännöspalveluita ja suunnittelupalveluita. Kaikki palvelut tuotamme sähköisiä prosesseja hyödyntämällä sekä kustannustehokkaasti. Vid centralen för förvaltningstjänster utför vi tjänster i anslutning till anställningsförhållanden, löneräkning, resehantering, rekrytering och vikarieförmedling, ekonomitjänster från betalningsrörelse till bokslut, ict-tjänster (information och kommunikation/teleteknik), datamaskinsals- och datanätsverksamhet, översättningstjänster och planeringstjänster. Vi producerar alla tjänster genom att utnyttja elektroniska processer och att utföra dem kostnadseffektivt. Vuodesta 2016 palvelemme keskitetysti palvelupisteen kautta sisäisiä asiakkaita. Palvelupiste priorisoi ja käsittelee HPK:n palveluihin liittyvät palvelupyynnöt. Från och med år 2016 betjänar vi interna kunder på samma ställe genom en servicedesk. Servicedesken prioriterar och behandlar servicebegäran för tjänsterna inom centralen för förvaltningstjänster. Vuonna 2015 olemme määritelleet henkilöstöpalvelujen prosessit ja vuonna 2016 hankimme uuden henkilöstöhallinnon ohjelman, jotta voimme palvella asiakkaitamme heidän tarpeensa huomioiden. Under år 2015 har vi definierat processerna inom personaltjänster och år 2016 kommer vi att upphandla ett nytt program för personalförvaltning för att kunna betjäna våra kunder utgående från deras behov. Käyttäjätunnushallintaa laajennetaan kaikilla toimialoilla osana kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. Näin voimme varmistaa käyttöoikeuksien oikeellisuuden, vähentää manuaalista työtä sekä toimialoilla että hallintopalvelukeskuksessa ja samalla parannamme tietoturvallisuutta. Hanteringen av användarrättigheter utvidgas i alla sektorer som en del av hanteringen av helhetsarkitektur. På så sätt kan vi säkerställa riktigheten i användarrättigheter och minska manuellt arbete både inom sektorerna och centralen för förvaltningstjänster och samtidigt också förbättra datasäkerheten. Monistuspalveluiden kysyntä on vähentynyt viime vuosina. Palvelutarvetta on selvitetty asiakkaiden kanssa. Toiminta lakkautetaan 1.2.2016 alkaen. Arkistointipalvelut siirtyvät hallintojohtoon. Efterfrågan av kopieringstjänsterna har minskat under de senaste åren. Behovet av tjänsten har utretts med kunderna. Verksamheten upphör 1.2.2016. Arkivtjänsterna flyttas till förvaltningsledningen. 45 Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Hallintopalvelukeskuksen henkilöstöpalvelujen palvelutasoluokkien määrittely ja vahvistaminen Personaltjänsternas servicenivå klassificeras och fastställs Koskee kaikkia henkilöstöpalvelujen viittä palvelukokonaisuutta - Gäller samtliga personaltjänsternas fem servicehelheter Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Ostolaskut, kpl - Leverantörsfakturor, st Sähköisten ostolaskujen osuus % Sähköisten ostolaskujen osuus % - Andelen elektroniska leverantörsfakturor % Viennit Bokföringstransaktioner Palvelussuhteiden määrä Antalet anställningsförhållanden Henkka-virheet % palkkasihteerien peruuttamat kaikista työsopimuksista Fel i användningen av Henkka är orsak till % av antalet arbetsavtal som lönesekreterarna avskriver som felaktiga Käännetyt sivut, kpl/kk Översatta sidor, st/mån Kaupungin toimintojen häiriöttömyys, pal- Inga störningar i stadens funktioner, servrar velimien ja verkkoyhteyksien käytettävyys och nätförbindelsers tillgänglighet % % TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 2014 62 999 2015 67 000 2016 68 000 2017 68 000 2018 68 000 63 60 60 65 65 704 857 710 000 710 000 730 000 730 000 17 295 17 100 17100 17 100 17 100 12 % 10 % 8% 8% 334 300 300 300 > 99% > 99 % > 99 % > 99 % > 99 % 4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling Kaupunkikehitystehtäväalueella tarjoamme laaja-alaiset palvelut kaupungin kehittämiseen liittyvissä eri asioissa. Toimintamme kattaa maanhankinta-, kaavoitus- ja tonttikysymykset, yritysneuvonnan ja kehittämisen sekä infrastruktuurin suunnittelun ja rakentamisen. Myös matkailu- ja markkinointiasiat kuuluvat tähän tehtäväalueeseen. Uppgiftsområdet stadsutveckling erbjuder omfattande tjänster i frågor som ansluter sig till utvecklingen av staden. Verksamheten omfattar markanskaffnings-, planläggnings- och tomtfrågor, företagsrådvigning och utveckling samt planering och byggande av infrastruktur. Också turist- och marknadsföringsfrågor ingår i detta uppgiftsområde. Kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Enligt målen i stadens strategi främjar vi företagens verksamhetsmöjligheter med markpolitiken, planläggningen och utbudet av tomter. Vi gör stadsstrukturen tätare och planerar och bygger energieffektiva, trivsamma, trygga, hälsosamma och tillgängliga bostadsområden. ELINKEINOASIAT NÄRINGSFRÅGOR Elinkeinoasiat –tulosyksikön tuotteet ja palvelukokonaisuudet ovat kaupunkikonsernin toimintaa ja päätöksentekoa tukevat sisäiset palvelut, elinkeinoelämän neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, matkailuneuvonta ja kaupunkimarkkinointi. Resultatenheten näringsfrågors produkter och servicehelheter är interna tjänster som stöder stadskoncernens verksamhet och beslutsfattande, rådgivnings- och sakkunnigtjänster för näringslivet, turistrådgivning och stadsmarknadsföring. Kaupungin elinkeinopoliittisen tavoitteen mukaan haluamme luoda hyvän toimintaympäristön yrityksille sekä mahdollistaa yritystoiminnan kehittymisen Porvoossa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutamme elinkeinoja kilpailukykyohjelmaa vuosille 2014–2017. Stadens näringspolitiska mål är att skapa en god verksamhetsmiljö för företagen och att möjliggöra utvecklingen av företagsverksamhet i Borgå. För att uppnå detta mål genomför vi närings- och konkurrenskraftprogrammet för åren 2014– 2017. 46 Jatkamme keskustan kehittämistä yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja käynnistämme kehittämistoimenpiteitä keskustakortteleiden elävöittämiseksi ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiseksi. Länsirannalla jatketaan asemakaavojen laatimista yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Vi fortsätter tillsammans med fastighetsägare utvecklingen av centrumet och vidtar utvecklingsåtgärder för att göra kvarteren i centrum livligare och den kommersiella dragningskraften starkare. På västra åstranden fortsätter utarbetandet av detaljplaner tillsammans med företagare och aktörer i området. Elinkeinoasioissa toimimme tilaaja-tuottaja-periaatteen mukaisesti neuvonta-, kehittämis- ja hankepalvelujen ostajana. Palvelutuotanto on ulkoistettu, palvelujen pääasiallinen tuottaja on kehitysyhtiö Posintra Oy. Kaupunginvaltuusto teki vuonna 2015 periaatepäätöksen yhteistyön jatkamisesta Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 saakka. Posintra Oy toimii myös Itä-Uudenmaan alueen elinkeinopalvelujen pääasiallisena tuottajana, sekä alueen seudullisten yrityspalvelujen (Seutuyp) koordinoijana. I näringsfrågor fungerar vi som köpare av rådgivnings-, utvecklings- och projekttjänster enligt beställar-utförarprincipen. Produktionen av tjänster har lagts ut och den huvudsakliga utföraren är utvecklingsbolaget Posintra Oy. Stadsfullmäktige fattade år 2015 ett principbeslut om att fortsätta samarbetet med Posintra Oy fram till år 2020. Posintra Oy är också den huvudsakliga producenten av näringstjänster i östra Nylands område och koordinatorn för lokala företagstjänster (Seutuyp). Taidetehtaan alueen osalta noudatamme vahvistettua toimintamallia jonka mukaan Event Factory Oy keskittyy tilojen myyntiin ja sen kehittämiseen, kulttuuritoimi kulttuuritilojen hallintaan, matkailu- ja markkinointiyksikkö kaupunkimarkkinointiin ja Taidetehtaan säätiö varainhankintaan. Event Factory Oy:n toimintaa tuetaan kaupungin vuosittain määrittelemällä toiminta-avustuksella. I fråga om Konstfabrikens område tillämpar vi en fastställd verksamhetsmodell. Enligt modellen koncentrerar Event Factory Oy sig på försäljning och utveckling av lokaler, kulturtjänsterna på förvaltning av kulturlokaler, turism- och marknadsföringsenheten på stadsmarknadsföring och Stiftelsen för Konstfabriken på medelanskaffning. Event Factory Oy:s verksamhet stöds med stadens verksamhetsbidrag som fastställs årligen. Matkailu- ja markkinointiyksikössä toimintaamme kuuluu matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen, matkailutuotteiden ja -palvelujen markkinointi ja matkailuneuvonta sekä sähköisesti että asiakkaita kohdaten. Yksikkö vastaa Porvoon kaupunkimarkkinoinnista sekä Taidetehtaan markkinoinnista. Kaupunkimarkkinoinnissa toteutetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on houkutella Porvooseen uusia asukkaita ja työntekijöitä sekä edistää tonttimyyntiä. Kehitämme elinkeinomarkkinointia yhdessä kaupunkikehityksen ja kehitysyhtiö Posintran kanssa. Turism- och marknadsföringsenheten sköter en helomfattande utveckling av turismen i Borgå, marknadsföring av turistprodukter och -tjänster samt information i elektronisk form samt genom att träffa kunder. Enheten svarar för stadsmarknadsföringen och marknadsföringen av Konstfabriken. Inom stadsmarknadsföringen vidtas åtgärder vars mål är att locka nya invånare och arbetskraft till Borgå samt främja tomtförsäljningen. Marknadsföring av näringslivet utvecklas i samarbete med stadsutvecklingen och utvecklingsbolaget Posintra. Vuoden 2015 aikana aloitetun Porvoo.fi ja Visitporvoo.fi sivustouudistuksen jatkotoimenpiteinä edistetään sivuston toimimista myyntikanavana erilaisten järjestelmien avulla. Myös elinkeinomarkkinointiin suunnattavan osion sisällöntuotantoa jatketaan. Painetun materiaalin osalta toteutetaan konseptiuudistus vuoden 2017 Porvoon kaupunkioppaalle. Reformen av webbplatserna Porvoo.fi och Visitporvoo.fi som inleddes år 2015 fortsätter och vi främjar användningen av webbplatserna som försäljningskanal med hjälp av olika system. Innehållsproduktionen av den del som riktar sig till marknadsföringen av näringslivet fortsätter. När det gäller det tryckta materialet förnyas Borgå stadsguide år 2017. Matkailumarkkinoinnin kehittämisen avuksi toteutetaan kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden haastattelututkimus kesällä 2016. Kansainväliseen matkailumarkkinointiin panostetaan osallistumalla ulkomaisiin messutapahtumiin sekä aktiivisesti Visit Finlandin vuonna 2015 käynnistämiin kärkihankkeisiin. Yhteistyössä Loviisan kaupungin ja Kehitysyhtiö Posintran kanssa järjestetään kolme kertaa vuodessa seminaari alueen matkailutoimijoille. För att stöda utvecklingen av turismmarknadsföringen genomförs en intervjuundersökning sommaren 2016 bland inhemska och utländska besökare. Vi satsar på internationell turismmarknadsföring genom att delta i utländska mässor samt i de spetsprojekt som Visit Finland har kört igång år 2015. I samarbete med Lovisa stad och utvecklingsbolaget Posintra ordnas tre gånger om året ett seminarium för lokala aktörer inom turismen. MAAPOLITIIKKA Maan hankinta ja luovutus -yksikössä valmistelemme kaupungin maapoliittiset toimenpiteet. Vastaamme kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä raakamaan hankinnasta, asemakaavoihin liittyvien maankäyttösopimusten laadinnasta sekä tonttien markkinoinnista ja luovuttamisesta hyväksyttyjen maapoliittisten linjausten mukaisesti. MARKPOLITIK Enheten för anskaffning och överlåtelse av mark bereder markpolitiska åtgärder. Vi svarar för att förvalta stadens markegendom, anskaffning av råmark, utarbetande av markanvändningsavtal för detaljplaner samt för marknadsföring och överlåtelse av tomter enligt godkända markpolitiska riktlinjer. 47 Tonttimarkkinointi yhdistetään suunnitelmallisesti entistä kiinteämmäksi osaksi kaupunkimarkkinointia. Varaudumme luovuttamaan sekä asuin- että yritystontteja kaupungin omistamilta kaava-alueilta kasvutavoitteita vastaavasti. Vuonna 2016 markkinoimme asemakaava-alueilla olevia omakotitontteja 100 kpl. Omakotitontteja markkinoidaan myös ammattirakentajille. Osa asemakaava-alueiden omakotitaloista rakennetaan yksityisille tonteille, joita kaavoituksen myötä on syntynyt mm. Hermanninsaareen. Kerros- ja rivitalotonttimaan osalta tonttivarannon kehitystä voidaan pitää määrällisesti riittävänä toteuttamaan kaupungin asuntotuotantotavoitteita. Genom planering blir marknadsföring av tomter en mer väsentlig del av stadsmarknadsföringen. Enheten bereder sig på att överlåta bostads- och företagstomter i planområden som staden äger enligt tillväxtmålen. År 2016 marknadsför vi 100 egnahemstomter i detaljplaneområden. Egnahemstomter marknadsförs också till byggföretag. En del av egnahemshusen i detaljplaneområden byggs på privata tomter som i och med planläggning bildats bl.a. på Hermansö. I fråga om våningshus- och radhustomter är utvecklingen av tomtreserven tillräcklig för att genomföra stadens mål för bostadsproduktion. Tomtöverlåtelsen stöder byggnadstillsynens projekt för proaktiv kvalitetsstyrning och vid den beaktas kraven på energieffektivitet. Tontinluovutus tukee rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen projektia ja siinä otetaan huomioon energiatehokkuusvaatimukset. Inkomsterna för tomtförsäljning beräknas år 2016 vara ca 3,9 miljoner euro. Inkomsterna är desamma som i budgeten för år 2015. En förutsättning för att detta mål uppnås är att första skedet av byggandet av Alexandersbågens inre del genomförs. Detta påverkar de beräknade inkomsterna för försäljning med 1,8 miljoner euro. Tontinmyyntituloa ennakoidaan vuonna 2016 saatavan n. 3,9 M€. Summa on samansuuruinen kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Aleksanterinkaaren sisäosan suunniteltu ensimmäinen rakennusvaihe toteutuu. Tämän vaikutus arvioituun myyntituloon on 1,8 milj. €. Maan hankinnan painopisteitä ovat täydennysrakentamisen edellyttämien alueiden hankinta sekä maan hankinta yleispiirteisten maankäyttösuunnitelmien mukaisilla kasvualueilla asumista ja yritystoimintaa varten. Tavoitteenamme on, että kaupungin raakamaavaranto lisääntyy, maanhankintaa varten on varattu 1,0 milj. euroa vuosittain. Vid markanskaffning betonas anskaffning av områden för kompletterande byggande och anskaffning av mark för boende och företagsverksamhet i tillväxtområden enligt översiktliga markanvändningsplaner. Målet är att stadens råmarksreserv ökar och man har reserverat 1,0 milj. euro årligen för markanskaffning. Kaupunkimittausyksikössä vastaamme asemakaava-alueella kiinteistöjen muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä, laadimme sitovat tonttijaot sekä huolehdimme maastomittauksin tuotettavista paikkatiedoista, digitaalisesta kartantuotannosta, kartta- ja paikkatietopalveluista sekä kuntarekisterin ylläpidosta. Lisäksi teemme rakennusvalvontaprosessiin kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman määritykset ja suoritamme maaperätutkimuksia suunnittelua ja rakentamista varten. Enheten stadsmätning svarar för att bilda fastigheter inom detaljplaneområdena, för att föra fastighetsregister samt för att utarbeta bindande tomtindelningar. Dessutom har resultatenheten hand om geografisk information genom terrängmätningar, digital kartproduktion, tjänster i anslutning till kartor och geografisk information samt om att föra kommunregister. Resultatenheten fastställer dessutom byggnadernas plats och höjdläge som en del av processen för byggnadstillsynen och utför jordmånsundersökningar för planering och byggande. Vuoden 2016 lopulla kaupunki siirtyy valtakunnalliseen N2000-korkeusjärjestelmään. Uudet korkeuskäyrät asemakaavoituksen pohjakartta-alueille tuotetaan laserkeilausaineiston avulla. Keilataan ne alueet, joilta riittävän tarkkaa keilausaineistoa ei ennestään ole. I slutet av år 2016 övergår staden till det riksomfattande N2000-höjdsystemet. Nya höjdkurvor för detaljplanläggningens baskartor produceras med hjälp av laserskannat material. De områden skannas, om vilka inte finns tillräckligt noggrant skannat material. Yhteistyötä kaupunkimittauksen ja kuntatekniikan kesken maastohenkilöstön käytössä pyritään tehostamaan edelleen. Yhteistyön tiivistäminen toteuttaa osaltaan valtuuston hyväksymiä tuottavuuden parantamisen linjauksia. Samarbetet mellan stadsmätningens och kommunteknikens mätningspersonal effektiviseras ytterligare. Utvecklandet av samarbetet följer för sin del riktlinjerna för förbättring av produktiviteten som stadsfullmäktige godkänt. KAUPUNKISUUNNITTELU STADSPLANERING Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on huolehtia kaupungin yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laatimisesta, kehittämisestä ja muuttamisesta. Till stadsplaneringens uppgifter hör att utarbeta, utveckla och ändra stadens generalplaner och mera detaljerade planer. Pellingin ja Onaksen osayleiskaavojen valmistuttua jatketaan Kuninkaanportin-Eestinmäen osayleiskaavan laadintaa sekä aloitetaan Kilpilahden osayleiskaavatyö. Kylien osalta käynnistetään osayleiskaavatyöt Kulloon-Mickelsbölen ja GäddragFagerstan alueille. Efter det att delgeneralplanerna för Pellinge och Onas blir färdiga fortsätter arbetet med delgeneralplanen för Kungsporten-Estbacka. Delgeneralplanen för Sköldvik påbörjas. Arbetet med delgeneralplaner påbörjas för byarna Kullo-Mickelsböle och Gäddrag-Fagersta. 48 Pyrimme edelleen turvaamaan riittävän tonttituotannon kaavoittamalla kaupungin omistamia maita. Kaupunkirakenteen tiivistämisessä ja täydennysrakentamisessa, mikä on tehokas tapa lisätä esim. asuntorakentamisen volyymiä, kaavat laaditaan entistä useammin kumppanuuskaavoina yhteistyössä kiinteistön omistajien ja toteuttajatahojen kanssa. Vi strävar fortfarande efter att garantera tillräcklig tomtproduktion genom att planlägga mark som staden äger. Vid tätning av stadsstruktur och kompletterande byggande, vilka är effektiva sätt att öka volymen av t.ex. bostadsbyggande, utarbetas planer allt oftare i och med sambetsprojekt med fastighetsägare och byggare. Lähtökohtana on, että edistämme hankkeita, joilla on kestävän kehityksen kannalta positiivisia vaikutuksia porvoolaisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Energiatehokkuustarkastelu ja elinkaariajattelu sisältyvät Skaftkärrin lisäksi myös muihin kaavoihin ja suunnitelmiin. Utgångspunkten är att främja sådana projekt som har en positiv inverkan på Borgåbornas livskvalitet och välmående med hänsyn till en hållbar utveckling. Granskningen av energieffektiviteten samt livscykeltänkandet ingår i detaljplanen för Skaftkärr men också i övriga detaljplaner och andra planer. Monipuolisten ja korkeatasoisten yritystoimintaympäristöjen kaavoittaminen edesauttaa myös työpaikkaomavaraisuustavoitteiden toteutumista. Nybyn alueen asemakaavatyö etenee ja erityisen merkittävän Hornhattulantien varren, ns. Kuninkaanportti III-alueen asemakaavatyö valmistuu. Myös muiden työpaikka-alueiden asemakaavatyöt jatkuvat. Genom planläggning utvecklar vi mångsidiga och högklassiga miljöer för företagsverksamhet, vilket hjälper till att uppnå målen för stadens arbetsplatssufficiens. Arbetet med detaljplanen för Nyby fortskrider och arbetet med detaljplanen för det s.k. Kungsporten III-området vid Hornhattulavägen, som är speciellt betydande, blir färdigt. Arbetet med detaljplanen för andra arbetsplatsområden fortskrider. Jatkamme yhteistyötä keskustakortteleiden elävöittämiseksi ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiseksi kiinteistönomistajien sekä kuntatekniikan kanssa. Luomme myös edellytykset Porvoonjoen ranta-alueen kehittämiselle osana viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa. Kokonniemen masterplanin valmistuttua etenee läntisen jokirannan suunnittelu asemakaavaehdotuksen laatimisella. Myös Näsin kartanon ja Läntisen Mannerheiminväylän varren alueelle laaditaan asemakaava. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistuu. Vi fortsätter samarbetet med fastighetsägare och kommuntekniken för att göra kvarteren i centrum livligare och den kommersiella dragningskraften starkare. Vi skapar också förutsättningar för att utveckla åstranden som en del av den trivsamma stadsmiljön och nationalstadsparken. Efter det att Masterplan för Kokon blir färdig fortsätter planeringen av västra åstranden genom att utarbeta ett förslag till detaljplan. För området vid Näse gård samt vid Västra Mannerheimleden utarbetas en detaljplan. En skötsel- och nyttjandeplan för nationalstadsparken blir färdig. Merkittävimpänä keskusta-alueen kaavahankkeena jatkuu Länsirannan Taidetehtaan ympäristön kaavanmuutostyö, jonka tavoitteena on sekä kaupan palveluiden että hotellitoimintojen saaminen alueelle. Kaupan hankkeista valmistuu myös asemakaavanmuutos Gammelbackan keskuksen lisärakentamista varten, osana Gammelbacka-hanketta. Loviisantien varrelle valmistuu asemakaava uutta tilaa vaativaa kauppaa varten. Det viktigaste planläggningsprojektet i centrum är också i fortsättningen planändringen för Konstfabrikens omgivning på västra åstranden, vars mål är att placera handelstjänster och ett hotell i området. Av handelns projekt blir detaljplaneändringen för ytterligare byggande i Gammelbacka centrum också färdig, som en del av Gammelbackaprojektet. Invid Lovisavägen färdigställs en detaljplan för ny handel som kräver mycket utrymme. Asuntoalueista vuonna 2016 keskeisenä asemakaavoituskohteena on edelleen Länsirannan alue, jolle laadimme useita asemakaavoja ja asemakaavanmuutoksia. Aleksanterinkaaren sisäkehän ja Porvoon yritystalon eteläpuolisen alueen (Hellbergin mäki) sekä Porvoon Portin asemakaavoilla turvaamme lähivuosien kerrostalorakentamisen tarpeet Toukovuoren ohella. År 2016 är det centrala målet för planläggningen av bostadsområden fortfarande västra åstranden, för vilken utarbetas flera detaljplaner och detaljplaneändringar. Utöver Majberget, garanteras byggande av våningshus under de närmaste åren med detaljplanerna för Alexandersbågens inre ring och området söder om Företagshuset (Hellbergs backe) samt för Borgåporten. Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen asemakaavoitusta jatketaan Kevätlaakson pohjoisosassa. Epoossa jatketaan asemakaavatyötä uusia pientaloja varten. Asemanseudun ja Hattulan alueiden kaavoituksen pohjaksi laaditaan selvityksiä. Planläggningen av Skaftkärrs energieffektiva bostadsområde fortsätter i norra delen av Vårdalen. I Ebbo fortsätter arbetet med detaljplanen för nya småhus. Som grund för planläggning av området kring stationen och Hattula utarbetas utredningar. Rakennusjärjestyksen tarkistamistyö käynnistyy ja tarkistetut määräykset tulevat tukemaan kylien kehittämisperiaatteiden toteuttamista. Työ valmistellaan kaupunkikehityksen eri yksiköiden yhteistyönä kaupunkilaisia ja rakentajia osallistavia suunnittelumenetelmiä hyödyntäen. Byggnadsordningen ska också uppdateras. De uppdaterade bestämmelserna kommer att stöda utvecklingen av byar. Arbetet görs i samarbete mellan stadsutvecklingens olika enheter. Också stadsborna och byggarna kan delta i arbetet. 49 Talousarvion sitovana tavoitteena on että, että uusia omakotitaloja rakennetaan asemakaavoitetuille alueille vähintään 70 %, ja näin ollen enintään 30 % haja-asutusalueelle. Päätökset ja kannanotot poikkeuslupahakemuksista ja suunnittelutarveratkaisuista tehdään kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kaavoituksen osallistumista ja vuorovaikutusmenetelmiä kehitetään edelleen. Keskeisiltä rakennetuilta alueilta, Empirekeskusta ja Länsiranta, aloitetaan 3D-mallin laatiminen. Det bindande målet i budgeten är att nya egnahemshus byggs i detaljplanelagda områden minst 70 %, varvid högst 30 % byggs i glesbygden. Beslut och ställningstaganden i fråga om ansökningar om undantagslov och avgörande om planeringsbehov görs enligt stadens mål. Planläggningens metoder för delaktighet och växelverkan utvecklas ytterligare. 3D-modellering av centrala bebyggda områden, såsom empirestadsdelen och västra åstranden, påbörjas. KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosyksikössä vastaamme katujen, puistojen, torien, puistometsien, venesatamien, ym. yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, liikenneasioiden ja joukkoliikenteen kehittämisestä, yksityistieasioista, kaupungin metsistä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta. Kommuntekniken ansvarar för byggande och underhåll av gator, parker, torg, parkskogar, båthamnar och andra allmänna områden, utveckling av trafikfrågor och kollektivtrafik, ärenden som gäller enskilda vägar, stadens skogar och sanering av förorenad mark. Kuntatekniikan tarjoamat palvelukokonaisuudet ovat katu- ja liikenneverkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito, puistojen, jokirannan ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito. Myös joukkoliikennepalveluiden kehittäminen, pienvenesataman palvelut ja yksityistieavustukset kuuluvat yksikön toimintakenttään. Kommuntekniken erbjuder följande servicehelheter: planering, byggande och underhåll av gatu- och trafiknätet samt planering, byggande, underhåll och renhållning av parkerna, åstranden och andra allmänna områden. Också utveckling av kollektivtrafiken, småbåtshamnens service och bidrag till enskilda vägar hör till enheten. Porvoon alueen bussiliikenne siirtyi pääosin toimimaan markkinaehtoisesti 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2015 aikana joukkoliikennetilanne on muuttunut siten, että vanhoista tuetuista lipputyypeistä on jäljellä enää seutulippuun kohdistuva tuki sekä HSL-alueen sisällä tehtävien kuukausilippujen tuki. Lisäksi Porvoon kaupunki ja ELY-keskus ostavat palvelulinjan ja saaristoon suuntautuvaa liikennettä. Koska valtion joukkoliikenteen tukemiseen kohdistamat määrärahat ovat vähentyneet, on ELY-keskus joutunut luopumaan aiemmasta linjauksestaan ostaa kunnan rajan ylittävän joukkoliikenteen. ELY-keskus on esittänyt Porvoon kaupungille, että kaupunki osallistuisi 50 % osuudella mm. Nikkilän, Mäntsälän ja Myrskylän suuntiin ostettavan liikenteen kustannuksiin. Koska näillä linjoilla kulkee runsaasti koululaisia, on perusteltua osallistua kustannuksiin. Helsinki-Porvoo -välin sekä paikallisliikenteen markkinaehtoinen liikenne on toiminut varsin hyvin. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen kertalippujen hinta on jopa laskenut merkittävästi. Busstrafiken i Borgå övergick att fungera i huvudsak på marknadens villkor från 1.7.2014. Under år 2015 har situationen förändrats så att av de tidigare understödda biljettyperna finns kvar endast regionbiljetten samt månadsbiljetten inom HRT-området. Dessutom köper Borgå stad och NTM-centralen servicelinjeturer och bussturer som riktar sig till skärgården. Eftersom anslagen för statsunderstöd för kollektivtrafik har minskat har NTM-centralen varit tvungen att avstå från sin tidigare utgångspunkt att köpa kollektivtrafiktjänster som går över kommungränserna. NTM-centralen har föreslagit att Borgå stad skulle delta med en andel på 50 % i kostnaderna för kollektivtrafiken som går mot bl.a. Nickby, Mäntsälä och Mörskom. Eftersom många skolelever anlitar dessa linjer är det motiverat att staden deltar i kostnaderna. Trafiken mellan Borgå och Helsingfors samt lokaltrafiken som fungerar med marknadens villkor har fungerat helt bra. Priserna på enkelbiljetter för resor mot huvudstadsregionen har t.o.m. sjunkit betydligt. Kunnallisteknisessä uudisrakentamisessa tavoitteenamme on, että katuja ja kunnallistekniikkaa pystytään rakentamaan uusille alueille siten, että tontinluovutustavoite on mahdollista toteuttaa. Kevätlaaksonpuron kunnallistekniikka valmistuu keväällä 2016, jonka jälkeen töitä jatketaan Kevätlaaksonkallion alueella. Itä-Mensaksen ja Loviisantien kaava-alueilla työt alkavat asemakaavojen valmistumisen sallimassa aikataulussa. Toukovuoressa viimeistelytyöt jatkuvat. Hermanninsaaren alueella työt jatkuvat sitä mukaa kun kaavoitus etenee ja maankäyttösopimuksista kertyy tuloja. Målet för kommunaltekniskt nybygge är att bygga gator och kommunalteknik i nya områden så att målet för överlåtelse av tomter kan uppnås. Kommunaltekniken i Vårdalsbäcken blir färdig under våren 2016. Därefter fortsätter arbetet i Vårdalsberget. Arbetena i planområdena i Östra Mensas och Lovisavägen påbörjas i takt med att detaljplanerna blir färdiga. I Majberget slutförs arbetena. Arbetena på Hermansö fortsätter i takt med att planläggningen framskrider och staden får inkomster från markanvändningsavtalen. Arrangemangen kring gågatorna i centrum fortsätter på Krämaregatan, Mellangatan och Biskopsgatan. Östra åstranden och Ågatan förbättras enligt detaljplanen och gatuplanen. Arbetena med att öka tillgängligheten i centrum fortsätter. Trafiksäkerheten förbättras vid gång- och cykelvägar. Keskustan kävelykatujärjestelyjä jatketaan Rihkamakadulla, Välikadulla ja Piispankadulla. Joen itärantaa ja Jokikatua parannamme asemakaavan ja katusuunnitelman mukaiseksi. Esteettömyystöitä jatketaan keskustan alueella. Kevyenliikenteen väylien yhteyteen toteutetaan liikenneturvallisuustoimenpiteitä. 50 Strateginen tavoite Kaupungin omistamilla kaava-alueilla markkinoidaan vuosittain uudisrakentamisen ohjaamiseksi riittävä määrä tontteja/Vuosittainen omakotitonttien markkinointi Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål För att styra nybyggandet marknadsförs i de detaljplane100 kpl/st. områden som staden äger årligen ett tillräckligt antal tomter. /Årlig marknadsföring av egnahemstomter Energiatehokas yhdyskuntarakenne / Uusista omakotitaloista kaava-alueille rakennettavien osuus Energieffektiv samhällsstruktur/Andelen nya egnahemshus som byggs på planlagda områden 70 % Hyvinvoinnin lisääminen/Toteutetaan esteettömiä ja viihtyisiä asuinalueita. Ökning av välmåendet/Tillgängliga och trivsamma bostadsområden byggs Keskustan esteettömyystyö etenee/Tillgänglighetsar-betena i centrum framskrider. Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP 2014 2015 2016 2017 2018 Toimialan yhteiset Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite: Program för kunskapsledning, mål för år 2016: Määrittelemme toimialan keskeiseen palvelupro- Inom en av sektorns centrala serviceprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa cesser fastställer vi ett objekt för kunskapsyhdistetään organisaation eri tietolähteissä oleledning, där vi bättre än tidigare kombinevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin paran- rar data från olika källor inom organisatnetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä. ionen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap. Palveluiden tuotantotapa: Keskitetyt konsernipalvelut, % Sättet att producera olika tjänste: Centraliserade koncerntjänster, % 5,6 4,7 5,1 5,1 5,1 Toimialan oma tuotanto, % Egen serviceproduktion, % 67,5 66,4 64,8 64,8 64,8 Ulkoinen palvelutuotanto, % Extern serviceproduktion, % 26,8 28,9 30,1 30,1 30,1 Yhteensä Totalt 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Muut Sijoitus Suomen matkailukaupunkien joka toinen vuosi tehtävässä mielikuvatutkimuksessa Placering i Finska turistorters imageundersökning som görs vartannat år Turvaamme asemakaavoituksen edellytykset huolehtimalla pohjakartoista. Asemakaavoituksen pohjakarttojen laatiminen tai ajantasaistaminen vuosittain, vähintään ha Vi garanterar förutsättningarna för detaljplanläggningen genom att säkra tillgången till baskartor. Nya eller uppdaterade baskartor per år minst, ha Raakamaan hankinta, vähintään ha Anskaffning av råmark, minst ha Kansainvälisten kävijöiden määrä Visitporvoo.fi – sivustolla Luovutetut omakotitontit Internationella besökare på Visitporvoo.fi webbsidan Overlåtna egnahemstomter Kiinteistönmuodostukset, kpl 3 parhaan joukossa, bland de 3 bästa 3 parhaan joukossa, bland de 3 bästa 169+662 400+400 800 800 800 50 30 30 30 30 44 647 70 000 84 000 92 000 97 000 31 100 100 115 120 Fastighetsbildningar, st. 100 145 130 145 150 Rakennusvalvontamittaukset, kpl Byggnadstillsynsmätningar, st. 388 480 400 450 450 Kaavareservi: Planreserv: Omakotitontit (AO) kpl Egnahemstomter (AO) st. 198 200 200 200 200 51 Kerros- ja rivitalotontit (AK ja AR) k-m² Flervåningshus- och radhustomter (AK och AR) m2-vy 84 600 60 000 60 000 60 000 60 000 Yritystontit (K, T, TKL yms) vähintään k-m² 160 100 70 000 70 000 70 000 70 000 Katujen ja kaavateiden kunnossapito, km Företagstomter (K, T, TKL m.m.) minst m2vy Underhåll av gator och planevägar, km 160 100 70 000 70 000 70 000 70 000 Yksityistiet, km Enskilda vägar, km 471 465 473 480 485 Yksityistietuki, €/km Stöd till enskilda vägar, €/km 584 596 586 583 Rakennetut puistot, ha Byggda parker, ha 201 201 202 204 205 Venepaikat, kpl. Båtplatser, st. 848 830 830 830 830 Joukkoliikennetuki, € Stöd för kollektivtrafik, € 788 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Pysäköintituotot €/paikka Parkeringsintäkter, €/plats 1 366 1 350 1 350 1 350 1 350 52 577 4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden Lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalueella hoidamme rakennus- ja ympäristölainsäädännön vaatimat viranomaistehtävät sekä neuvonta- ja valistustehtävät. Uppgiftsområdet tillstånds- och tillsynsärenden sköter myndighetsuppgifter samt rådgivnings- och upplysningsuppgifter enligt byggnads- och miljölagstiftningen. RAKENNUSVALVONTA BYGGNADSTILLSYN Rakennusvalvonta toimii rakennusvalvontaviranomaisena rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. Päätehtävänämme on rakennuslupien valmistelu, myöntäminen sekä lupien mukaisen rakentamisen valvonta. Lisäksi annamme rakentamista koskevaa yleistä neuvontaa ja valvomme rakennetun ympäristön siisteyttä ja yleisilmettä. Rakennusvalvonta tulee jatkossa aina enenevässä määrin pyrkimään ennakolta ohjaamiseen, koska lopputuloksen kannalta suurin hyöty saadaan nimenomaan ennalta ohjaamisen kautta. Tämä helpottaa myös rakentamisen aikaista valvontaa. Byggnadstillsynen är byggnadstillsynsmyndighet och lyder under byggnads- och miljönämnden. Avdelningens huvudsakliga uppgifter är att bereda, bevilja och övervaka bygglov. Vi ger också allmänna råd för byggande och övervakar den bebyggda miljöns renlighet och allmänna intryck. Byggnadstillsynen satsar allt mera på att styra byggandet, eftersom den största nyttan med tanke på slutresultatet fås genom styrningen. Detta underlättar också tillsynen under arbetet. Borgå stads byggnadsordning är från år 2007. Byggnadsordningen ska uppdateras på grund av ändringar i lagar och tidsbundna områden i behov av planering (10 år). Arbetet påbörjas i samarbete med stadsutvecklingens enheter. Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on vuodelta 2007. Lainsäädännössä sen jälkeen tapahtuneet muutokset ja mm. suunnittelutarvealueiden määräaikaisuus (10 vuotta) edellyttävät rakennusjärjestyksen uusimista. Uusimistyö käynnistyy yhteistyössä kaupunkikehityksen yksiköiden kanssa. Vi inledde ett projekt för elektronisk arkivering år 2013 som fortsätter till år 2020. Skapande av ett elektroniskt arkiv ger senare också inkomster, då arkivtjänster kan säljas, och också kundservicens kvalitet förbättras. Aloitimme sähköiseen arkistointiin liittyvän projektin vuonna 2013 ja se jatkuu vuoteen 2020. Sähköisen arkiston luominen tuottaa myöhemmin myös tuloja myytävien arkistopalvelujen muodossa ja parantaa asiakaspalvelun laatua. Ändringarna i lagar och författningar om byggnaders energiförbrukning kräver tät rådgivning och handledning av byggnadstillsynen. Proaktiv kvalitetsstyrning är i denna situation mycket nyttig, och den utvecklas hela tiden. Vi fortsätter att ordna utbildningar för byggare. Valtiovallan lainsäädännön muutokset koskien m m. r ak e nn u s t e n energiankululutusta vaatii rakennusvalvonnalta tiivistä neuvontaa ja ohjausta. Ennakoiva laadunohjaus on tässä tilanteessa erittäin hyödyllistä ja sitä kehitämme jatkuvasti. Jatkamme rakentajille suunnattua koulutusta. Övervakningen av den bebyggda miljön fortsätter med anmärkningar och uppmaningar om att snygga upp miljön. Dessutom förrättar byggnads- och miljönämnden en endags miljösyn på stadens område tillsammans med byggnadstillsynen och miljövården. Rakennetun ympäristön valvontaa jatketaan viranomaisten antamien huomautuksilla ja siistimiskehotuksilla. Näiden lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta tekee yhden päivän kestävän rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteisen ympäristökatselmuksen kaupungin alueella. Ändringar i byggnadstillsynens verksamhet sker också på nationell nivå i och med nya bestämmelser och uppgifter samt en totalreform av byggnadstillsynen. Byggnadstillsynen i Borgå strävar efter att aktivt delta i utvecklingsarbetet genom att bl.a. vara med i Byggnadsinspektionsföreningen och i miljöministeriets olika projekt. Rakennusvalvonta elää valtakunnallisestikin jatkuvassa muutoksessa lisääntyvien määräysten ja tehtävien sekä rakennusvalvonnan kokonaisuudistuksen myötä. Porvoon rakennusvalvonnassa pyrimme olemaan kehitystyössä aktiivisesti mukana mm. toimimalla rakennustarkastusyhdistyksessä sekä ympäristöministeriön erilaisissa hankkeissa. MILJÖVÅRD Miljövården är Borgå stads miljövårdsmyndighet. Miljövården behandlar miljötillstånd och övervakar att dessa följs. Miljövården följer miljöns tillstånd, förebygger miljöförorening och främjar hållbar utveckling. Miljövården ansvarar också för kommunens övriga myndighetsuppgifter inom luft, vatten- och naturskydd. Borgå naturskola ansvarar för de lagstadgade upplysningsuppgifter som tillhör kommunen. YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelu toimii Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojelu käsittelee ympäristöluvat ja valvoo niiden noudattamista. Ympäristönsuojelu seuraa ympäristön tilaa, torjuu ympäristön pilaantumista ja edistää kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelu vastaa myös muista kunnan ilmansuojelun, vesiensuojelun ja luonnonsuojelun viranomaistehtävistä. Porvoon luontokoulu vastaa osaltaan kunnan lakisääteisestä ympäristövalistustehtävästä. 53 Vuoden 2016 aikana pyritään ottamaan käyttöön valvontaohjelman mukainen tarkastuskäytäntö. 1.6.2016 alkaen siirtyy maa-aineslupien käsittely ympäristönsuojelun tehtäviin. Ympäristöohjelma ja ympäristönsuojelumääräykset päivitetään. Prosessien mallinnuksessa havaittuja kehityskohteita uudistetaan. Under år 2016 strävar vi efter att ta i bruk syneförrättningar enligt programmet för tillsyn. Från 1.6.2016 behandlas marktäktstillstånd av miljövården. Miljöprogrammet och miljöskyddsföreskrifterna uppdateras. Utvecklingsobjekt som kommit fram under modelleringen av processer förnyas. Projektet Jokitalkkari (gårdskarl för ån) samt uppföljningen av luftkvaliteten fortsätter. En mätningsstation för kontinuerlig mätning av luftkvaliteten placeras på Krämaretorget för år 2016. Naturutredningar görs inom ramarna för resurserna i planområden och i potentiella skyddsobjekt enligt Metsoprogrammet. Undersökningen av jordmånen på Sågholmarna fortsätter. Jatketaan Porvoonjoen jokitalkkarihanketta ja ilmanlaadun seurantaa. Jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema sijoitetaan Rihkamatorille vuoden 2016 ajaksi. Tehdään luontoselvityksiä resurssien puitteissa kaava-alueilla ja mahdollisissa Metso-ohjelmakohteissa. Sahasaarten maaperän tilan selvitystyö jatkuu. TP-BS Muut tavoitteet ja tunnusluvut TA-BU TA-BU TS-EP TS-EP Övriga mål och nyckeltal 2014 2015 2016 2017 2018 3 5 5 5 5 Rakennuslupien käsittelyaika enintään, viikkoa Maximibehandlingstid för bygglov, veckor Ympäristölupapäätökset / käsittelyaika, kk Behandlingstid för miljötillstånd, mån. 12 4-12 4-12 4-12 4-12 Meluilmoitukset / käsittelyaika enintään, viikkoa Maximibehandlingstid för bulleranmälan, veckor 2-3 4-1 4-1 4-1 4-1 Rakennuslupien määrä Ympäristönsuojelun suorittamat tarkastukset, lkm Ympäristönsuojelun antamat viranhaltijalausunnot Antalet bygglov Inspektioner som utförts av miljövården, st. 898 1 120 1 200 1 200 1 200 256 250 250 250 250 Myndighetsutlåtanden av miljövården 169 200 200 200 200 2805 2300 2300 2300 2300 Luontokouluopetuksessa mukana, henkilöluku Antalet elever och lärarna med i naturskolan 54 KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNING KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Vaalit Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Val Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Kaupunginvaltuusto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Stadsfullmäktige Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä 75 110 70 700 75 110 70 700 -78 383 -61 324 -15 394 -1 126 -70 700 -47 000 -14 200 -3 000 -60 -479 -3 273 TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 BGT 2016 Plan 2017 Plan 2018 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 000 0 0 70 000 0 0 -5 000 -1 500 -18 300 0 -12 300 0 0 -5 000 -1 000 -80 000 -57 300 -15 300 -1 400 0 -5 000 -1 000 -70 000 -48 200 -14 800 -1 000 0 -5 000 -1 000 0 -18 300 -80 000 0 1 000 0 0 0 1 000 0 1 000 0 0 0 1 000 0 1 000 0 0 0 1 000 0 -171 700 -100 000 -29 000 -1 600 0 -38 100 -3 000 -171 700 -100 000 -29 000 -1 600 0 -38 100 -3 000 1 460 1 460 Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter -172 939 -89 185 -35 287 -3 806 -187 100 -100 000 -34 400 -10 000 -44 026 -634 -39 700 -3 000 -171 700 -100 000 -29 000 -1 600 0 -38 100 -3 000 Toimintakate -171 479 -187 100 -170 700 -170 700 -170 700 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -65 900 -11 000 -54 700 0 0 -200 0 -65 900 -11 000 -54 700 0 0 -200 0 -65 900 -11 000 -54 700 0 0 -200 0 Tarkastustoimi Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Revision Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter -62 444 -10 706 -51 637 -21 -65 900 -10 000 -55 500 -200 -80 -200 Toimintakate -62 444 -65 900 -65 900 -65 900 -65 900 35 201 485 379 490 58 501 565 278 33 219 589 978 627 32 903 800 274 000 62 000 500 000 30 364 900 1 702 900 33 779 600 856 000 55 000 500 000 30 365 700 2 002 900 33 779 600 856 000 55 000 500 000 30 365 700 2 002 900 33 779 600 856 000 55 000 500 000 30 365 700 2 002 900 Konsernijohto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Koncernledningen Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter 55 KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 BGT 2016 Plan 2017 Plan 2018 Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter -34 169 220 -35 232 000 -34 884 900 -34 884 900 -34 884 900 -3 583 012 -3 425 200 -3 514 800 -3 514 800 -3 514 800 -18 445 072 -17 947 900 -17 742 700 -17 742 700 -17 742 700 -4 990 217 -5 537 300 -4 826 800 -4 826 800 -4 826 800 -276 000 -273 000 -273 000 -273 000 -273 000 -6 400 259 -7 162 000 -7 745 400 -7 745 400 -7 745 400 -474 660 -886 600 -782 200 -782 200 -782 200 Toimintakate Poistot 1 032 265 -14 849 632 Hallintopalvelukeskus Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Avskrivningar Kaupunkikehitys Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Avskrivningar Stadsutveckling Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Poistot Lupa- ja valvonta-asiat Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot -1 105 300 -1 105 300 -1 105 300 4 551 100 4 506 100 45 000 4 562 800 4 562 800 0 0 0 0 4 562 800 4 562 800 0 0 0 0 4 562 800 4 562 800 0 0 0 0 -3 880 442 -2 139 039 -1 474 022 -62 244 -4 458 200 -2 115 900 -2 015 000 -140 100 -192 720 -12 417 -175 500 -11 700 -4 411 600 -2 040 400 -2 062 600 -139 600 0 -157 800 -11 200 -4 411 600 -2 040 400 -2 062 600 -139 600 0 -157 800 -11 200 -4 411 600 -2 040 400 -2 062 600 -139 600 0 -157 800 -11 200 122 989 -201 072 92 900 151 200 151 200 151 200 11 313 390 1 522 982 1 513 929 682 063 2 398 559 5 195 857 11 435 200 2 022 200 1 585 000 11 388 100 2 358 500 1 614 600 0 2 395 000 5 020 000 11 388 100 2 358 500 1 614 600 0 2 395 000 5 020 000 11 388 100 2 358 500 1 614 600 0 2 395 000 5 020 000 Centralen för förvaltningstjänster Verksamhetsintäkter 4 003 431 Försäljningsintäkter 3 977 373 Avgiftsintäkter 26 058 Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter 0 Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Poistot -2 328 200 2 310 000 5 518 000 -16 795 083 -16 381 200 -16 377 200 -16 377 200 -16 377 200 -7 128 405 -6 798 800 -6 828 000 -6 828 000 -6 828 000 -5 034 440 -5 224 300 -5 442 800 -5 442 800 -5 442 800 -1 848 218 -2 033 500 -1 943 000 -1 943 000 -1 943 000 -1 119 920 -1 079 100 -1 089 100 -1 089 100 -1 089 100 -1 460 250 -1 090 000 -893 800 -893 800 -893 800 -203 849 -155 500 -180 500 -180 500 -180 500 Verksamahetsbidrag Avskrivningar Tillstånds- och tillsynsärenden Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter -5 481 692 -4 895 605 -4 946 000 -4 989 100 -4 989 100 -4 989 100 592 608 191 592 416 713 000 713 000 0 708 000 0 0 5 000 713 000 0 708 000 0 0 5 000 713 000 0 708 000 0 0 5 000 708 000 5 000 56 KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Jätehuolto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Avfallshantering Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate KONSERNIHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä -1 237 334 -975 792 -156 310 -26 403 -100 -66 949 -11 780 -1 465 600 -1 091 200 -258 700 -32 500 TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 BGT 2016 Plan 2017 Plan 2018 -67 800 -15 400 -1 447 400 -1 056 500 -271 500 -33 800 0 -70 200 -15 400 -1 447 400 -1 056 500 -271 500 -33 800 0 -70 200 -15 400 -1 447 400 -1 056 500 -271 500 -33 800 0 -70 200 -15 400 -644 726 -752 600 -734 400 -734 400 -734 400 78 155 62 200 62 200 20 100 20 100 0 0 0 0 20 100 20 100 0 0 0 0 20 100 20 100 0 0 0 0 -62 200 -57 700 -4 200 -300 -20 100 -14 400 -5 400 -300 0 0 0 -20 100 -14 400 -5 400 -300 0 0 0 -20 100 -14 400 -5 400 -300 0 0 0 0 0 0 0 78 155 -79 814 -63 800 -11 205 -2 532 -2 277 -1 659 KONCERNFÖRVALTNINGEN Verksamhetsintäkter 51 265 638 49 736 000 50 464 600 50 464 600 50 534 600 Verksamhetskostnader -56 475 658 -57 922 900 -57 397 100 -57 458 800 -57 448 800 Verksamhetsbidrag -5 210 020 -8 186 900 -6 932 500 -6 994 200 -6 914 200 Avskrivningar -19 946 309 57 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn Vuonna 2016 edistämme kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kehitämme osallisuutta. Hyvinvoinnin haasteet ovat samankaltaiset kuin lähes koko maassa – ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat hyvinvointierot. År 2016 kommer vi i enlighet med stadens strategi att främja invånarnas välfärd och hälsa samt att öka invånarnas delaktighet. Utmaningarna inom välfärd är likadana som i nästan hela landet – en åldrande befolkning, en försämrad försörjningskvot och växande välfärdsklyftor. Sosiaali- ja terveystoimen laadukkaiden palveluiden järjestämisen edellytyksenä ovat riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kustannusten kasvun hallinta sekä uusien vaikuttavien toimintatapojen löytäminen. Till förutsättningarna för högklassiga tjänster inom socialoch hälsovårdssektorn räknas en tillräcklig, kompetent och välmående personal, kontroll över kostnadsökningen samt nya effektiva verksamhetssätt. Olemme laatineet sitovat tavoitteet kaupungin strategiaan perustuen. Tavoitteet ovat merkityksellisiä ja ne vastaavat päätöksentekotasoa, jota kaupunginvaltuusto käyttää. Tavoitteissa kuvataan saavutettavaa tulosta. Tekemistä ja toimenpiteitä raportoidaan konkreettisesti osavuosiraporteissa. Vi har utarbetat bindande mål på basis av stadens strategi. Målen är betydelsefulla och motsvarar den beslutsnivå som hör till stadsfullmäktige. Målen beskriver de resultat som ska nås. En konkret rapport om verksamheten och åtgärderna ges i delårsrapporterna. Budgetens verkningar berör alla invånare i kommunen. Vid beredningen av budgeten har vi strävat efter att finna alternativa och mera kostnadseffektiva sätt att ordna tjänsterna. Tyngdpunkten ligger alltjämt på de öppna tjänsterna. Invånarnas aktivitet och ansvar för det egna välbefinnandet stöds med olika åtgärder. Talousarvion vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kuntalaisiin. Talousarviota valmisteltaessa olemme pyrkineet löytämään vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja järjestää palvelut. Painopiste on edelleen avopalveluissa. Asukkaiden omatoimisuutta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista pyrimme lisäämään eri toimenpitein. Social- och hälsovårdsministeriet fortsätter beredningen av social- och hälsovårdsreformen i enlighet med regeringsprogrammet. Enligt regeringsprogrammet kommer den offentliga social- och hälsovårdens nya servicestruktur att basera sig på självstyrande områden som är större än en kommun. Detta innebär att social- och hälsovårdsområdena, vars beslutsfattande ankommer på fullmäktige som utses genom val, svarar för ordnandet av alla offentliga social- och hälsovårdstjänster. En proposition kommer att beredas för att genomföra reformen. Enligt regeringsprogrammet framskrider reformen stegvis. Först reformeras servicestrukturen, därefter bereds en finansieringsreform. Sektorn deltar i Kommunförbundets beredningssamarbete och i Sitras servicepaketprojekt, vars mål är att skapa en klar modell för tjänsteproduktion och finansiering. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitystä. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan palvelurakenne, jonka jälkeen valmistellaan rahoitusuudistus. Toimiala osallistuu Kuntaliiton valmisteluyhteistyöhön ja on mukana Sitran palvelupaketti-hankkeessa, jolla pyritään selkeyttämään palveluiden tuottamista ja rahoitusmallia. Kaupunginvaltuuston hyväksymien talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tähtäävien linjausten mukaan sosiaali- ja terveystoimessa keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin, selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä, arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli, edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta, arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta sekä koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. Selvitysten teko on aloitettu vuonna 2015. Enligt de av stadsfullmäktige godkända riktlinjerna för att åstadkomma bättre ekonomi och produktivitet ska socialoch hälsovårdssektorn koncentrera sina verksamheter i större helheter, utreda en modell med en enda hälsostation, utvärdera munhälsovårdens servicenät och verksamhetsmodell, främja en förändring av äldreomsorgens servicestruktur, utvärdera familjearbetets servicehelhet samt koordinera specialungdomsarbetet tillsammans med bildningssektorn. Utredningsarbetet har börjat år 2015. Hyvinvointikertomuksen asettamat tavoitteet liittyvät nuorten syrjäytymisen vähentämiseen, terveyserojen kaventamiseen, työttömien aktivointiin, hyvinvointitiedon parempaan hyödyntämiseen johtamisessa sekä viihtyisien ja energiatehokkaiden asuinalueiden toteuttamiseen I välfärdsberättelsen ställs mål för att minska marginalisering bland unga personer, minska hälsoskillnaderna, aktivera dem som är arbetslösa, bättre utnyttja välfärdsfakta i ledarskapet samt att skapa trivsamma och energieffektiva bostadsområden. 58 Tulevat demografiset muutoshaasteet liittyvät väestön ikääntymiseen niin Porvoossa kuin koko maassa. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, syntyvyys laskee ja elinajanodote kasvaa. Koko väestörakenne on muuttumassa merkittävällä tavalla. En utmanande demografisk förändring pågår - befolkningen åldras såväl i Borgå som i hela landet. De stora åldersgrupperna når pensionsåldern, nativiteten sjunker och människorna lever längre. Hela befolkningsstrukturen genomgår en betydande förändring. Kaupungin suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi päätavoitteena ovat ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksien edistäminen, kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen mahdollistaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja toimivan palveluverkon toteuttaminen sekä kolmannen sektorin toimintaedellytysten lisääminen ja ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen yhdessä. De viktigaste målen i arbetet för att stödja den äldre befolkningen är att främja de äldres möjligheter att bo hemma, att möjliggöra deltagande i kultur- och motionsaktiviteter, att öka möjligheterna till delaktighet, att skapa ett fungerande servicenät samt att öka tredje sektorns verksamhetsförutsättningar och att tillsammans stödja de äldres funktionsförmåga. Vanhuspalveluiden rakennemuutos etenee. Toukovuoren uusi palvelutalo aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Epoon vanhainkodin asukkaat siirtyvät Toukovuoreen lukuun ottamatta Epoon lyhytaikais- ja intervalliosasto Apolloa, johon jää toistaiseksi edelleen 18 hoitopaikkaa. Apollon siirtyessä pois Epoosta, kiinteistön käyttö loppuu. Näsin sairaalan osastolle kolme sekä palveluasumisen tiloihin asennetaan jäähdytysjärjestelmä sekä automaattinen sammutusjärjestelmä kesään mennessä. Lisäksi Omenamäen palvelutalon kiinteistö peruskorjataan loppuvuodesta. Epoon vanhainkoti toimii väistötilana remonttien ajan. Omenamäen kokous- ja harrastustiloille pyritään löytämään korvaava ratkaisu peruskorjauksen ajaksi. Seuraavan uuden 60-paikkaisen palvelutalon suunnittelu Peippolaan on käynnissä. En strukturreform inom äldreomsorgen pågår. Det nya servicehuset Majberget tas i bruk i början av år 2016. De boende i Ebbo åldringshem flyttar till Majberget, med undantag för Ebbo åldringshems avdelning för kortvård och intervallvård Apollo, där det tills vidare också i fortsättningen finns 18 vårdplatser. När Apollo flyttar bort från Ebbo, upphör också användningen av fastigheten. Avdelning tre i Näse sjukhus samt lokalerna för serviceboende förses med ett nedkylningssystem samt med ett automatiskt släckningssystem före sommaren. Äppelbackens servicecenter saneras under senare delen av året. Ebbo åldringshem används för tillfälliga lokaler under reparationstiden. En lösning söks för att ersätta Äppelbackens mötes- och aktivitetslokaler när saneringen pågår. Planeringen av nästa servicehus med 60 platser i Pepot pågår. Työllisyysohjelman painotukset ja toimenpiteet ovat palkkatukityöllistämisen lisääminen, työllistämistoiminnan resurssien muutokset pitkäaikaistyöttömyyden kehityksen mukaan, työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen, sivukulutuen käytäntöjen muuttaminen ja tuen myöntäminen myös yrityksille, selkeän haku- ja valintaprosessi luominen työllisyyden edistämiseen liittyville projekteille sekä työllistämiseen liittyvien toimintojen keskittäminen työllisyyspalveluihin. Sysselsättningsprogrammets tyngdpunktsområden och åtgärder är att öka sysselsättningen med lönesubvention, att anpassa sysselsättningstjänsternas resurser efter långtidsarbetslöshetens utveckling, att öka samarbetet med arbetsgivare, att ändra praxis för lönebikostnader och att bevilja stöd också till företag, att skapa en tydlig sök- och valprocess för sysselsättningsfrämjande projekt samt att koncentrera sysselsättningsfunktionerna till enheten sysselsättningstjänster. Perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät Kelalle 1.1.2017. Muutosprosessia valmistellaan ja varmistetaan toimeentulotuen maksatuksen sujuminen vuoden loppuun asti. Yhteistoimintamenettely etuuskäsittelijöiden sijoittamiseksi uusiin tehtäviin on käynnissä. Behandlingen och utbetalningen av grundläggande utkomststöd är från och med 1.1.2017 FPA:s uppgift. Ändringsprocessen bereds och en smidig utbetalning av utkomststöden tryggas till årets slut. Samarbetsförhandlingar pågår för att placera förmånshandläggarna i nya arbetsuppgifter. Lean-johtamiseen perustuvaa sujuvat prosessit -menetelmää otetaan toimialalla laajemmin käyttöön. Menetelmän avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Työ on alkanut terveyspalveluista vuonna 2014 ja etenee muihin yksiköihin vielä vuonna 2016. Menetelmän tavoitteena on palvelun saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Metoden smidiga processer, som baserar sig på Lean ledarskap, tas i bredare användning inom sektorn. Målet för metoden är att öka kundnöjdheten, höja kvaliteten och minska kostnaderna samt att förkorta produktionens genomströmningstider. Arbetet började med hälsotjänsterna år 2014 och framskrider till alla övriga enheter redan år 2016. Metoden bygger på att förbättra servicens tillgänglighet och effekt. Henkilöstösuunnitelmassa vakinaistetaan seitsemän määräaikaista henkilöä. Sju personer med tidsbundna arbetsavtal anställs som ordinarie i personalplanen. 59 Lainsäädäntöön on tullut muutoksia ja toimialan lakisääteiset velvoitteet ovat lisääntyneet, samanaikaisesti resursseja on vähennetty. Lisäksi kaupungin vuoden 2015 talousarvio sisälsi ylimääräisen henkilöstömenojen tuottavuustavoitteen. Edellä mainituista johtuen henkilöstön kuormittuminen on lisääntynyt. Lagstiftningen har förändrats och sektorns lagstadgade förpliktelser har ökat; samtidigt har resurserna skurits ner. I stadens budget för år 2015 ingick dessutom ett extra produktivitetsmål för personalutgifter. Av dessa skäl har personalens belastning ökat. År 2016 fortsätter vi att satsa på sektorns kommunikation, säkerhet och arbetarskydd samt på övervakning av köptjänster. Ett av målen är att stöda chefsarbetet samt att trygga tillräckliga personalresurser Vuonna 2016 panostamme edelleen toimialan viestinnän kehittämiseen, turvallisuus- ja työsuojeluasioihin sekä ostopalveluiden valvontaan. Tavoitteena on myös esimiestyön tukeminen sekä henkilöstöresurssien turvaaminen. 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning Sosiaali- ja terveystoimen johtoon on keskitetty koko toimialan hallintoon ja talouteen liittyvä sisäinen ohjeistus ja toimeenpano sekä kehittämistyön koordinointi. Johdon alle on keskitetty mm. työhyvinvointiin suunnatut määrärahat, yhdistysavustukset sekä eri projektien rahoitukset. Till social- och hälsovårdssektorns ledning har vi koncentrerat de interna anvisningarna för hela sektorns förvaltning och ekonomi, verkställigheten av dem samt koordineringen av utvecklingsarbete. Under ledningen har koncentrerats bl.a. anslag för arbetshälsa, bidrag till föreningar samt finansiering av olika projekt. Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen on johdon keskeinen tehtävä. Henkilöstön ja esimiesten jaksamista tuemme kannustamalla koulutuksiin osallistumiseen, järjestämällä työnohjausta, toimialan sisäistä koulutusta sekä säännöllisesti toimialan yhteisiä esimiesten kehittämisiltapäiviä. Kannustamme kaikkia työyksiköitä työhyvinvointia kehittävien hankkeiden toteuttamiseen. Kiinnitämme erityistä huomiota sisäiseen tiedottamiseen ja sen parantamiseen. Oppilaitosyhteistyötä teemme tiiviisti ja toteutamme yhteistyössä mm. työhyvinvointia edistäviä koulutus- ja kehittämishankkeita. Rekrytointia kehitämme yhteistyössä kaupungin muun viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Tryggandet av en kompetent och välmående personal är en central uppgift för ledningen. Vi stöder personalens och chefernas arbetshälsa genom att uppmuntra till deltagande i utbildningar, genom att ordna arbetshandledning, intern utbildning inom sektorn samt regelbundna utvecklingsdagar som är gemensamma för cheferna inom sektorn. Vi uppmuntrar alla arbetsenheter till att genomföra projekt som främjar arbetshälsan. Vi ägnar speciell uppmärksamhet åt den interna informationen och möjligheterna att förbättra den. Vi bedriver ett nära samarbete med läroanstalter och samarbetar bl.a. i utbildnings- och utvecklingsprojekt för arbetshälsa. Rekryteringen utvecklar vi i samverkan med stadens övriga kommunikation och marknadsföring. Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä. Lisäämme henkilöstön turvallisuus- ja valmiusosaamista mm. järjestämällä toimialan turvallisuuspäivän 11.2. Kemikaaliturvallisuus tulee osaksi työpaikkojen riskienarviointeja. Vi främjar en säker och hälsosam arbetsmiljö. Vi ökar personalens säkerhets- och beredskapsfärdigheter bl.a. genom att för sektorn ordna en säkerhetsdag 11.2. Kemikaliesäkerhet blir en del av arbetsplatsernas riskbedömning. Palveluiden tuotantotapaa arvioidaan tapauskohtaisesti palvelun laadun ja kustannustehokkuuden perusteella. Määrärahoista ostopalveluihin käytetään noin puolet. Vuoden aikana tullaan kilpailuttamaan muun muassa lastensuojelun sijaishuolto sekä geriatriset lääkäripalvelut sekä vammaispalvelujen asumispalvelut. Sättet att producera olika tjänster bedöms från fall till fall. Kriterierna är servicens kvalitet och kostnadseffektivitet. Cirka hälften av anslaget används till köptjänster. Under året kommer konkurrensutsättning att gälla bl.a. barnskyddets vård utanför det egna hemmet, de geriatriska läkartjänsterna samt boendetjänster för personer med funktionsnedsättning. Iloa vanhemmuuteen -hankkeessa kehitetään perheen arjen palveluja tukemaan vanhemmuutta nykyistä suunnitelmallisemmin. Perheiden ja henkilöstön kanssa otetaan käyttöön yhteisiä keinoja tunnistaa lasten tarpeet ja tukea vanhemmuutta. Pyrkimyksenä on lisätä vanhempien myönteistä asennetta sekä luottamusta vanhemmuuteensa. Lapsiperheiden oikea-aikaista palvelujen saantia parannetaan mm. valmentamalla kaupungin peruspalveluiden henkilökuntaa. Hankkeessa ovat mukana myös mm. sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Askolan ja Loviisan kunnat. Glädje i föräldraskapet är ett projekt för att utveckla tjänsterna i familjens vardag för att mera planmässigt än i dag stödja föräldraskapet. Gemensamma metoder tas i bruk i samarbete mellan familjerna och personalen för att identifiera barnens behov och för att stödja föräldraskapet. Målet är att öka föräldrarnas positiva inställning och självförtroende i sin föräldraroll. Barnfamiljernas tillgång på tjänster i rätt tid förbättras bl.a. genom utbildning för personal i stadens bastjänster. I projektet deltar också bl.a. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso samt kommunerna Askola och Lovisa. 60 Gammelbackan aluekehityshanke jatkuu. Kehitystyö on tuottanut tuloksia jo lyhyessä ajassa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lähiön asumisviihtyvyyttä ja asukkaiden elämänlaatua kehittämällä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä. Asukkaita kannustetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Tärkeää on ollut vuorovaikutus ja tasavertainen yhteistyö alueen asukkaiden ja yhdistystoimijoiden kanssa. Yhdessä on kokeiltu uusia ja rohkeita tapoja tuottaa palveluita ja edistää asuinalueen viihtyisyyttä. Lapset ovat osallistuneet aktiivisesti maksuttomaan liikuntatoimintaan ja erityisesti ikääntyneet ovat löytäneet hyvinvointikeskuksen mahdollisuudet ja ryhtyneet järjestämään toimintaa myös itse. Områdesutvecklingsprojektet i Gammelbacka fortsätter. Utvecklingsarbetet har redan gett resultat på en kort tid. Projektet har som mål att förbättra boendetrivseln och invånarnas livskvalitet genom att utveckla den fysiska och sociala miljön. Invånarna uppmuntras att ta hand om sitt eget välbefinnande. Växelverkan och samarbete med invånare och föreningar som jämlika partner ses om viktigt. Tillsammans har parterna provat nya och fördomsfria sätt att producera tjänster och att öka trivseln i bostadsområdet. Barn har varit aktivt med i den avgiftsfria motionsverksamheten, och i synnerhet de äldre har funnit välfärdscentrets möjligheter och börjat ordna verksamhet också på egen hand. Flera etablerade samarbetsmodeller minns med tredje sektorn och med läroanstalter inom välfärdsbranschen. Exempel på detta samarbete är verksamheterna i Gammelbacka välfärdscenter och i den närmaste omgivningen, såsom kulturoch motionsgrupper samt NärMotion och NärFotis för barnfamiljer och unga. Promenadkompisverksamheten, som stöder de äldres funktionsförmåga, utvecklas i samarbete med tredje sektorn. Med gemensamma krafter ordnas också mångsidiga evenemang för att stödja välbefinnandet hos kommunens invånare i olika ålder. Att upplåta lokaler för användning är en av understödsformerna. Den verksamhet som får understöd bör stöda sektorns mål och projekt. Anslaget för understöd har höjts lite. Kolmannen sektorin ja hyvinvointialan oppilaitosten kanssa on useita vakiintuneita yhteistyömalleja. Esimerkkeinä yhteistyöstä ovat Gammelbackan Hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella toteutetut toimintamallit, kuten ikääntyneiden kulttuuri-ja liikuntaryhmät sekä LähiLiike ja LähiFutis alueen lapsiperheille ja nuorille. Ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa Kävelykamutoimintaa kehitetään yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Yhdessä järjestetään myös monipuolisia tapahtumia eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupungin tilojen käyttöön antaminen on yksi avustusmuoto. Avustettavan toiminnan tulee tukea toimialan tavoitteita ja projekteja. Avustusmäärärahaan on tehty pieni korotus. Asiakkaiden mielipiteitä kerätään yhtenäisellä toimintamallilla. Terveyspalveluissa käytössä olevien asiakasasiantuntijaryhmien käytön laajentamista kokeillaan. Klienternas åsikter kartläggs enligt en enhetlig verksamhetsmodell. Experiment görs för att utvidga användningen av grupper där kunder fungerar som sakkunniga enligt hälsotjänsternas modell. Tavoitteena on vähentää hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kohdentaa palveluita erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille. Terveyden kannalta eriarvoisessa ja heikommassa asemassa oleville asukkaille tarjottujen uusien palveluiden, kuten liikunta- ja kulttuuripassitoiminta, toimivuutta arvioidaan. Målet är att minska de regionala skillnaderna i välfärd och att tillhandahålla tjänster i synnerhet för befolkningsgrupper som hotas av marginalisering. En bedömning görs av effekten av de nya tjänster, t.ex. motions- och kulturpass, som erbjuds till stadens invånare som befinner sig i ett hälsomässigt utsatt och svagt läge. Strateginen tavoite Vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kehitämme kaupungin palveluita yhdessä kolmannen sektorin ja asukkaiden kanssa Strategiskt mål Vi minskar de geografiska skillnaderna i välfärd och utvecklar stadens tjänster i samarbete med tredje sektorn och invånarna. Sitova tavoite – Bindande mål Gammelbackan aluekehityshankkeen toiminta tavoittaa enemmän syrjäytymisvaarassa olevia eri ikäryhmistä ja toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhdessä yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Samalla laaditaan ja käynnistetään suunnitelma, jolla vähennetään Porvoon muiden alueiden asukkaiden hyvinvointiin liittyviä eroja. - Projektet för att utveckla Gammelbacka når allt flera människor i olika åldersgrupper som hotas av marginalisering. Verksamheten planeras, utvecklas och genomförs i samarbete med föreningar och invånare. Samtidigt utarbetas och sätts i gång en plan för att minska skillnaderna i välfärd i andra områden i Borgå Oppilaitosten ja yhdistysten kanssa toteutettavia hankkeita/tapahtumia vähin-tään 15 kpl, esimerkkeinä Kummivanhus-ja kävelykamutoiminta, ryhmätoiminta, luennot, lapsiperheiden vanhemmuuden tukeminen. - Minst 15 projekt/evenemang ordnas i samarbete med läroanstalter och föreningar. Som exempel kan nämnas fadderverksamhet för äldre och promenadkompisverksamhet, grupp-verksamheter, föreläsningar, stöd för föräldraskap. Edistämme turvallisia työskentelytapoja Vi främjar trygga arbetssätt Yksikkökohtaiset potilasturvallisuussuunnitelmat valmistuvat - Patientsäkerhetsplaner per enhet blir färdiga. 61 TP-BS 2014 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset, €/asukas Social- och hälsovårdssektorns netto-driftskostnader, €/invånare Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton Sairastavuusindeksi, ikävakioitu TA-BU 2015 TAE -BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 2 753 2 863 2 914 2 987 3 062 Sjukdomsindex, icke åldersindexerat - 89,6 90 90 90 Sjukdomsindex, åldersindexerat - 92 93 93 93 Sairauspoissaolot pv/hlö Sjukfrånvarodagar dagar/person 9,2 ** 9 8,5 8,5 Vakinaisten osuus henkilöstöstä % Ordinarie anställda % av personalen 77 ** 80 80 80 Työtapaturmien lukumäärä Antal olycksfall i arbetet 82 ** 70 65 60 Vaaratilanneilmoitusten lukumäärä Antal anmälda tillbud 82 82 80 80 80 Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite: Program för kunskapsledning, mål för år 2016: Määrittelemme toimialan keskeiseen palveluprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa yhdistetään organisaation eri tietolähteissä olevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin parannetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä. Inom en av sektorns centrala serviceprocesser fastställer vi ett objekt för kunskapsledning, där vi bättre än tidigare kombinerar data från olika källor inom organisationen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap. Palveluiden tuotantotapa: Sättet att producera olika tjänster: 6,8 6,1 6,0 6,0 5,9 Keskitetyt konsernipalvelut, % Centraliserade koncerntjänster, % Toimialan oma tuotanto, % Egen serviceproduktion, % 40,1 40,1 40,6 40,6 41,2 Ulkoinen palvelutuotanto, % Extern serviceproduktion, % 53,2 53,8 53,4 53,4 52,9 Yhteensä Totalt 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tunnusluvut koskevat koko toimialaa. - Nyckeltalen gäller för hela sektorn 4.2.2 Terveyspalvelut - Hälsostjänster Terveyspalvelut muodostuvat ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (neuvolat, kouluterveydenhuolto, aikuisten terveyden edistämisen yksikkö), avohoidon vastaanotoista (terveysasemien hoitajan ja lääkärin vastaanotot, depressiohoitajien vastaanotot, suun terveydenhuollon hoitajien ja hammaslääkärin vastaanotot, fysioterapeutin vastaanotot, erityistyöntekijöiden vastaanotot), Näsin sairaalan osastoista (osastot 1, 2, 3 ja kotisairaala) ja alueellisista ympäristöterveydenhuollon palveluista (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto). Hälsotjänsterna består av förebyggande hälsovård (rådgivningar, skolhälsovård, en enhet för att främja vuxnas hälsa), mottagningar inom öppenvården (hälsostationers sjukskötar- och läkarmottagningar, mottagningar hos depressionsskötare, munhygienist- och tandläkarmottagningar, mottagningar hos specialarbetare), Näse sjukhus avdelningar (1, 2, 3 och hemsjukhus) och tjänster inom det regionala miljö- och hälsoskyddet (hälsoskydd, livsmedelstillsyn och veterinärvård). Som köptjänster från Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt ordnas specialiserad sjukvård, laboratorietjänster, bilddiagnostik, läkemedelsförsörjning, instrumentvård, samjour i Borgå sjukhus samt ambulanssjukvård. Som köptjänster ordnas därtill geriatriska läkartjänster, hälsoskyddets laboratorietjänster, en del av den specialiserade rehabiliteringen samt jourtjänster inom munhälsovården. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä hankitaan ostopalveluina erikoissairaanhoidon palvelut, laboratoriopalvelut, kuvantamispalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, Porvoon sairaalan yhteispäivystyksen sekä ensihoidon palvelut. Muita ostopalveluita ovat geriatriset lääkäripalvelut, terveydensuojelun laboratoriopalvelut, osa erityiskuntoutuksista sekä suun terveydenhuollon päivystyspalvelut. Det viktigaste målet för hälsotjänsterna är att främja kommuninvånarnas hälsa, att minska hälsoskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper samt att ordna sjukvård i samarbete med sjukvårdsdistriktet och med andra aktörer i området. Terveyspalveluiden tärkeimpänä tavoitteena on kuntalaisten terveyden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä sairaanhoidon järjestäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja alueen muiden toimijoiden kanssa. 62 Toimintaamme ohjaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan mm. terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, alueen kuntien yhteistyöstä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuista. Suunnitelma perustuu väestöryhmittäiseen tietoon kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä valtuuston hyväksymään hyvinvointikertomukseen. Vår verksamhet styrs av en plan för ordnande av hälso- och sjukvården. I planen kommer parterna bl.a. överens om de tjänster som ordnas, samarbetet mellan kommuner samt målen och ansvaret för främjandet av hälsa och välfärd. Planen baserar sig på information per befolkningsgrupp om kommuninvånarnas hälsa och välfärd samt på välfärdsberättelsen, som godkänts av stadsfullmäktige. Väestölle suunnatun hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäksi suuntaamme toimintaamme edelleen erityisesti riskiryhmille. Kansallista tavoitetta terveyserojen kaventamisesta toteutamme muun muassa lisäämällä työttömien terveystarkastuksia ja omaishoitajien terveystarkastuksia sekä muita kohdennettuja terveystarkastuksia. Lisäksi lisäämme eri ammattiryhmien yhteistyötä ja uusia vastaanottopalveluita kuten depressiohoitajien vastaanotot, sekä fysioterapeuttien akuuttiselkävastaanotot. Kehitämme sähköisiä palveluita ja ryhmämuotoisia palveluita, kuten vanhempainryhmät neuvoloissa, elämäntaparyhmät, verkkopuntari- painonhallintaryhmät sekä diabeteksen ensitieto-ryhmät. Utöver arbetet för att främja befolkningens välfärd och hälsa fokuserar vi alltjämt våra insatser särskilt på riskgrupper. Det nationella målet att minska hälsoskillnaderna förverkligar vi bl.a. genom att ordna mera hälsokontroller för arbetslösa, närståendevårdare och andra specifika målgrupper. Därtill ökar vi samarbetet med olika yrkesgrupper och erbjuder nya tjänster, såsom mottagning hos depressionsskötare samt akutmottagning hos fysioterapeut vid ryggbesvär. Vi utvecklar elektroniska tjänster och tjänster i gruppform, såsom föräldrakvällar på rådgivningar, livsstilsgrupper, Verkkopuntarigrupper för viktkontroll samt diabetesgrupper. Vi fortsätter utvecklingsarbetet enligt Lean-modellen i olika funktioner i alla hälsotjänster. Centrala utvecklingsmål är alltjämt att förbättra vårdens och servicens kvalitet och tillgänglighet samt att förbättra klientprocesserna. Vi förnyar arbetsfördelningen mellan olika yrkesgrupper, skapar klientorienterade servicehelheter samt förbättrar klientens möjligheter att vara aktiv och medverka i sin vård. Vi utvecklar produktifieringen av tjänster samt bedömningen av verksamhetens effekt med hjälp av primärvårdens pDRG-patientklassificeringssystem samt Sitras projekt med ett nationellt system för servicepaket. Jatkamme Lean-mallien mukaista kehittämistä kaikissa terveyspalveluiden eri toiminnoissa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat edelleen hoidon ja palvelun laadun, saatavuuden sekä asiakkaan prosessien parantaminen. Uudistamme eri ammattiryhmien välistä työnjakoa, luomme asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia sekä parannamme asiakkaan mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja omaan hoitoonsa osallistumiseen. Kehitämme tuotteistusta ja vaikuttavuuden arviointia edelleen perusterveydenhuollon pDRG-potilasluokittelujärjestelmän, sekä Sitran kansallisten palvelupakettien hankkeen avulla. Suunnitelmissamme on osallistua kansalliseen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeeseen, joka on kansallinen hanke, jolla haetaan hyötyjä asiakkaille, ammattilaisille sekä sote-organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Uusi toimintamalli ja sähköinen palvelukokonaisuus tuovat ajasta ja paikasta riippumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaille, jolloin palvelujen saatavuus paranee merkittävästi. Nykyisin ammattilaisilla oleva tieto tuodaan asiakkaiden saataville ilman, että aina tarvitaan kontaktia ammattilaiseen. Arvopalvelut tuottavat automaattisesti ratkaisuja asiakkaan ongelmiin, eivät vain ohjaa ammattilaisen luo. Lisäksi asiakkaalle annetaan työkaluja omaehtoiseen hyvinvointinsa edistämiseen. Palvelujen laatu paranee ja yhdenmukaistuu ja samalla saavutetaan kustannussäästöjä ja henkilöstöresurssien käyttö tehostuu. Hankkeeseen osallistuminen riippuu siitä, saadaanko sille valtion rahoitusta. I våra planer ingår att delta i det nationella projektet Egenvård och digitala mervärdestjänster, vars mål är att ge mervärde till kunderna och de professionella samt till social- och hälsovårdsorganisationen och hela samhället. Den nya verksamhetsmodellen i kombination med en elektronisk servicehelhet gör social- och hälsovårdstjänsterna tillgängliga för klienter oberoende av tid och rum, vilket betyder en avsevärd förbättring av tjänsternas tillgänglighet. Den information som idag innehas av yrkesmänniskor görs tillgänglig för klienten utan att denne alltid behöver kontakta en yrkesmänniska. Mervärdestjänsterna producerar automatiska lösningar på klientens problem, i stället för att endast hänvisa till en yrkesmänniska. Klienten ges också verktyg för att själv främja sitt välbefinnande. Servicens kvalitet blir bättre och enhetligare, och samtidigt åstadkoms besparingar och användningen av personalresurser effektiveras. Deltagandet i projektet beror på tillgången på finansiering från staten. Itäinen terveysasema jatkaa väliaikaistiloissa Piispankadulla. Uuden terveyskeskusmallin selvitystyö ja hankesuunnittelu käynnistetään. Tavoitteena on, että uudet tilat valmistuvat viimeistään vuonna 2018. Östra hälsostationen fortsätter i tillfälliga lokaler vid Biskopsgatan. Utredningsarbete och projektplanering för en ny hälsocentralsmodell inleds. Målet är att de nya lokalerna ska vara färdiga senast år 2018. 63 Strateginen tavoite Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut. - Strategiskt mål Tjänster som strukturellt är bättre och kostnadseffektivare Kavennamme terveyseroja ja osallistamme asukkaita Vi minskar hälsoskillnaderna och Tuemme vanhemmuutta ja kehitämme palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo aktiverar invånarna. palveluiden suunnitteluvaiheessa laatimalla uuden perhevalmennuksen mallin, joka otetaan käyttöön vuoden aikana yhdessä asiakkaiden kanssa. - planeringsskedet genom att utarbeta en ny modell för familjeträning, som tas i bruk nästa år i samverkan med klienterna. Vi minskar hälsoskillnaderna och Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oiaktiverar invånarna. kea-aikaisia palveluja sekä ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. - Vi stöder föräldraskapet och erbjuder de hjälpbehövande barnfamiljerna tjänster i rätt tid genom att utveckla förebyggande tjänster, och vi förebygger marginalisering av ungdomar. Kavennamme terveyseroja ja osallistamme asukkaita Sitova tavoite – Bindande mål Uuden terveyskeskusmallin selvitystyö ja hankesuunnittelu käynnistyvät tavoitteena se, että toiminta uusissa tiloissa alkaa vuonna 2018 - Utredningsarbete och projektplanering för en ny hälsocentralsmodell inleds. Målet är att inleda verksamheten i de nya lokalerna år 2018 Otamme myös käyttöön Pääskytien yläasteen 8. lk terveystarkastukseen liittyvän sähköisen Hyvinvointikartta-terveyskyselyn yhteistyössä koulun kanssa. - I samarbete med Pääskytien yläaste kompletteras hälsokontrollerna för skolans elever i årskurs 8 med en elektrisk hälsoenkät där Må bra-kartan används som material. Kavennamme terveyseroja Vi minskar hälsoskillnaderna. Laadimme terveystarkastustoiminnan suunnitelman sekä lisäämme aikuisten, mm. työttömien ja omaishoitajien, terveystarkastuksia edellisestä vuodesta. Vakiinnutamme depressiohoitajatoiminnan osaksi terveyspalveluita. Lisäämme riskiryhmille suunnattuja muita terveystarkastuksia ja palveluita. - Vi utarbetar en plan för hälsokontroller och ordnar flera hälsokontroller för vuxna, bl.a. arbetslösa och närståendevårdare, än under det föregående året. Vi gör depressionssköta-rens tjänster till en permanent del av hälsotjänsterna. Andra hälsokontroller och tjänster för riskgrupper ökas. Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut. Tjänster som strukturellt är bättre och kostnadsef-fektivare Parannamme terveyspalveluiden avovastaanottojen saatavuutta: terveysasemilla lääkärin ja hoitajan kiireettömälle vastaanotolle pääsee 7 vuorokauden ja suun terveydenhuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin kiireettömälle vastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa todetusta hoidon tarpeesta.Fysioterapeuttien akuuttialaselkä-vastaanotolle pääsee yhden arkipäivän kuluessa todetusta hoidon tarpeesta. Akuuttiniska- ja yläselkävastaanotot aloitetaan - Vi förbättrar tillgängligheten av tjänster på hälsotjänsternas öppna mottagningar: mottagningstid hos läkare och skötare på hälsostationer för icke brådskande patienter ordnas inom 7 dygn; inom munhälsovården ordnas mottagningstid hos tandläkare och munhygienist för icke brådskande patienter inom 14 dygn från det att behovet av vård konstaterats. Mottagningstid hos fysioterapeut för klienter med akuta besvär i nedre ryggen ordnas inom en vardag från konstaterat vårdbehov. Mottagningar öppnas för klienter med akuta besvär i nacken och övre ryggen. Kavennamme terveyseroja Vi minskar hälsoskillnaderna. Suun terveydenhuollossa ikäluokkakohtaisia (5v., 7v., 11v.) DMF (Decaved, Missed, Filled, eli reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden määrä verrattuna hampaiden kokonaismäärään)-indeksejä aletaan seurata systemaattisesti ja indeksiarvot paranevat seurannassa verrattuna edelliseen vuo-teen. Inom munhälsovården inleds en systematisk uppföljning per åldersgrupp (5 år, 7 år, 11 år) av DMF-index (Decaved, Missed, Filled, dvs. antalet karierade, saknade och fyllda i proport-ion till en full uppsättning av tänder. Vid uppföljningen blir indexvärdet bättre jämfört med det föregående året. Vuonna 2015 vähintään viisi kertaa terveysasemilla lääkärin tai sairaanhoitajanvastaanotoilla käyneille potilaille on laadittu terveys- ja hoitosuunnitelmat (100 %). - Planer för hälsa och vård att ha upprättats för alla (100 %) patienter som besökt läkare eller sjukskötare minst fem gånger år 2015. 64 Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut ja Kavennamme terveyseroja Funktionellt strukturerade och kostnadseffektiva tjänster. Vi minskar hälsoskillnaderna. Nopeutamme potilaiden kuntouttamista ja parannamme heidän toimintakykyään. Pitkäaikaishoitopäiviä on enintään 25 % hoitopäivistä. Lyhennämme hoitojaksoja edellisestä vuodesta. Kehitämme potilaiden turvallista kotiuttamista parantamalla kotiutuksen prosessia ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Lisäämme kotisairaalassa hoidettujen potilaiden määrää. - Vi påskyndar rehabiliteringen av patienter och förbättrar deras funktionsförmåga. Antalet långvårdsdagar är högst 25 % av alla vårddagar. Vi förkortar vårdperioderna från föregående år. Vi utvecklar en trygg utskrivning av patienter genom förbättringar i utskrivningsproces-sen och ett bättre samarbete med andra aktörer. Vi ökar antalet patienter inom hemsjukhusvården Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut. Funktionellt strukturerade och kostnadseffektiva tjänster. Terveydensuojeluvalvonnassa ruokamyrkytysepäilyjen käsittelyä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi kehittämällä sähköisiä lomakkeita jne., joilla asiakas saa asiansa helpommin vireille. Myös terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittelyaikoja lyhennetään kehittämällä ja sujuvoittamalla prosessia. - Inom hälsoskyddstillsynen utvecklas behandlingen av misstänkta matförgiftningsfall så att processen blir mera klientorienterad. Detta görs med att utveckla bl.a. elektroniska blan-ketter, som gör det lättare för kunden att anhängiggöra sitt ärende. Också behandlingstiden för de i hälsoskyddslagen avsedda anmälningarna görs kortare genom att processen utveck-las och görs smidigare. Eläinlääkintähuollon ajanvarausta kehitetään asiakaslähtöisemmäksi paran-tamalla ajanvarauksen ja puhelinneuvonnan sujuvuutta/tavoitettavuutta sekä selvittämällä sähköisen ajanvarauksen soveltuvuutta toimintaan - Veterinärvårdens tidsbeställning utvecklas för att bli mera klientorienterad. Detta sker genom förbättringar i tidsbeställningens och telefonrådgivningens smidighet och tillgänglig-het samt genom att utreda, i vilken mån elektronisk tidsbeställning kan tillämpas i verksamheten. Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Perusterveydenhuolto · lääkärikäynnit · hoitajakäynnit · yhteispäivystyksen käynnit *) % kaikista käynneistä Primärvård · besök hos läkare · besök hos skötare · samjoursbesök *) % av alla besök Laitoshoito · hoitojaksojen määrä · keskimääräinen hoitoaika, vrk · siirtoviivepäivät Anstaltsvård · antalet vårdperioder · genomsnittlig vårdtid, dygn · fördröjningsdagar Preventio · laajat terveystarkastukset, % tarkastettavista ikäluokista Prevention · omfattande hälsokontroller, % av de åldersklasser som kontrolleras Röntgen** · käynnit · röntgentutkimukset · ultraäänet Röntgen** · besök · röntgenundersökningar · ultraljud Laboratorio** · käynnit · itse analysoidut tutkimukset Laboratorium** · besök 83 704 · undersökningar med egna ana- 212 333 lyser · undersökningar som köps 53 055 · ostetut tutkimukset Suun terveydenhuolto ·käynnit hammaslääkäreillä · käynnit hoitajilla · käynnit suuhygienisteillä · 7-vuotiaiden ikäryhmästä tarkastettu % · suun th menot € / asukas · T3 hammaslääkäri/vrk TP-BS 2014 TA-BU 2015 TAE-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 37 123 (36,7*) 48 602 (48,1*) 15 415 (15,2*) 40 000 45 000 16 000 40 000 50 000 6 000 40 000 55 000 6 000 40 000 55 000 6 000 1 054 27 0 970 32 10 1 100 30 10 1 100 28 8 1 100 26 8 86,00 88,00 90,00 90,00 35 432 854 9 599 39 000 1 500 9 000 95 39 000 1 500 9 500 95 39 000 1 500 9 500 95 39 000 1 500 9 500 95 95,47 95 14 95 14 95 14 95 14 8 538 9 430 1 014 Munhälsovård · tandläkarbesök · besök hos skötare · besök hos tandhygienist · 7-åringar som genomgått kontroll % · utgifter för munhälsa € / invånare 65 · T3 suuhygienisti/vrk 14 14 14 14 Elintarvikelaboratorio** · analyysit · näytteet · näytteenotto Livsmedelslaboratoriet** · analyser · prover · provtagning 12 739 3 853 412 Terveydensuojelun valvontasuoritteet Hälsoskyddets tillsynsprestationer 4 585 5 000 5 000 5 000 5 000 Eläinlääkintähuollon suoritteet **) toiminta loppui vuoden 2014 lopussa Veterinärvårdens prestationer 11 438 11 300 11 500 11 500 11 500 TP-BS 2014 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti (avohoito + vuodeosasto) Perusterveydenhuollon hammashuollon menot asukasta kohti Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit asukasta kohti Erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopäiviä asukasta kohti Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät Primärvård, utgifter per invånare (öppenvård + bäddavdelning) Primärvård, tandvårdsutgifter per invånare Specialiserad sjukvård, besök inom öppenvården per invånare Specialiserad sjukvård, bäddavdelningens vårddagar per invånare Psykiatri, vårddagar inom anstaltsvård Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti Specialiserad sjukvård, utgifter per invånare TA-BU 2015 TAE -BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 346,45 295 300 300 300 95,47 93 95 95 95 1,71 1,8 1,9 2 2,1 0,54 0,6 0,6 0,6 0,6 5429 5500 5500 5500 5500 1091 1170 1180 1190 1200 4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård Kustannuspaikan menot muodostavat 40 % koko toimialan talousarviosta eli noin 57,3 miljoonaa euroa. Porvoon sairaalan tuottamien palveluiden osuus on reilu 60 % ja lopun tuottaa pääosin Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala HYKS. Kostnadsställets utgifter är cirka 57,3 miljoner euro, dvs. 40 % av hela sektorns budget. Borgå sjukhus står för dryga 60 % av tjänsterna, resten produceras av Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus HNS. Den specialiserade sjukvårdens anslag för år 2016 är lika stort som år 2015. Man har försökt bromsa utgiftsökningen genom att effektivera vårdkedjorna och uppföljningen. Under de senaste åren har samarbetet mellan primärvård och specialiserad sjukvård utvecklats genom olika projekt. Målet är att skapa smidiga, kundorienterade vårdprocesser. Erikoissairaanhoidon vuoden 2016 määräraha on vuoden 2015 tasolla. Menojen kasvua on pyritty hillitsemään tehostamalla hoitoketjuja ja seurantaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä on viime vuosina kehitetty erilaisissa hankkeissa. Tavoitteena ovat sujuvat, asiakaslähtöiset hoitoprosessit. Ambulanssjukvård, sjuktransport och samjour hör till de tjänster som inräknas i ansvaret för att ordna specialiserad sjukvård. Dessa tjänster har ordnats regionalt i östra Nyland, vilket möjliggör en flexibel användning av resurserna. Ensihoito ja sairaankuljetus, sekä yhteispäivystys ovat myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuseen kuuluvaa palvelua. Palvelu on järjestetty alueellisesti itäisellä Uudellamaalla, mikä mahdollistaa resurssien joustavan käytön. TP-BS TA-BU TAE-BU TS-EP TS-EP 2014 2015 2016 2017 2018 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Avohoitokäynnit/asukas (psyk.+somaattinen) Besök inom öppenvård/invånare (psyk.+somatiska) 1,71 1,8 1,9 2 2,1 Hoitopäivät/asukas (psyk.+somaattinen) Vårddagar/invånare (psyk.+somatiska) 0,54 0,6 0,6 0,6 0,6 Nettomenot €/asukas Nettoutgifter/invånare 1 091,33 1 170 1 180 1 190 1 200 ESH konsultaatiot yht. Spec. sjukv. konsultationer tot. 566 800 850 900 950 - joista terveyskeskuksen - hälsocentralens andel 554 750 770 790 810 66 ESH lähetteet yht. Spec. sjukv. remisser tot. 13 272 16 200 15 500 15 700 15 900 - joista terveyskeskuksen - hälsocentralens andel 9 038 9 000 9 100 9 200 9 300 Sairaankuljetusten määrä yht. Antalet sjuktransporter tot. 5 202 7 400 7 400 7 400 7 400 - joista kiireettömiä (D) - andelen icke brådskande (D) 700 700 700 700 Laboratoriotutkimukset*** Laboratorieundersökningar*** Röntgentutkimukset*** Röntgenundersökningar*** 8 300 8 500 8 500 8 600 Ultraäänitutkimukset*** Ultraljudundersökningar*** 940 950 960 970 ***)toiminta alkoi 2015 ***)verksamheten börjar 2015 260 000 262 000 263 000 264 000 4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice Tehtäväalueeseen kuuluu hallinnon lisäksi neljä tulosyksikköä; hyvinvointia edistävät palvelut, kotihoito, ympärivuorokautinen hoiva sekä vammaispalvelut. Tavoitteena on tarjota ikäihmisille ja vammaisille hyvää, turvallista, ammattitaitoista ja toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Kotihoitoa tarjotaan myös muille, joiden toimintakyky tai sairaus sitä edellyttää. Kotihoitoon sisältyy lisäksi lapsiperheiden kotipalvelu. Till uppgiftsområdet hör, förutom förvaltning, fyra resultatenheter: service som främjar välbefinnandet, hemvård, omsorg dygnet runt samt handikappservice. Vårt mål är att för äldre och funktionshindrade erbjuda tjänster som är högklassiga, trygga, kompetenta och ägnade att upprätthålla funktionsförmågan. Vi erbjuder hemvård också till andra, när det är nödvändigt på grund av personens funktionsförmåga eller sjukdom. I hemvården ingår också hemservice för barnfamiljer. Palveluseteliä käytetään vaihtoehtona kotihoidossa, omaishoidon tukemisessa ja tehostetussa palveluasumisessa. Tänä vuonna kehitämme erityisesti tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttöä. Ostopalveluna hankitaan vammaispalveluiden asumispalvelut sekä osa tehostetusta palveluasumisesta. Servicesedlar används för hemvård, stöd för närståendevård och effektiverat serviceboende. I år utvecklar vi speciellt användningen av servicesedlar för effektiverat serviceboende. Som köptjänst ordnas boendetjänster för handikappade samt en del av det effektiverade serviceboendet. Vanhuspalveluiden toimintaa seurataan säännöllisesti valtakunnallisiin laatusuosituksiin verraten. Palvelujen järjestämisen lähtökohta on, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Palvelurakenteen muutosta ohjaa Porvoossa vuonna 2014 laadittu hoiva-asumisen selvitys. Pyrimme muuttamaan palvelurakennetta niin, että kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä nousee, tehostettua palveluasumista lisätään ja vanhainkotipaikkoja vähennetään. Painotamme ennalta ehkäisyä ja hyvinvointia edistäviä palveluita. Tavoitteenamme on, että asiakas siirtyy raskaampien palveluiden piiriin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Verksamheten inom äldreomsorgen följs upp med regelbundna jämförelser med de nationella kvalitetsrekommendationerna. Utgångspunkten för tjänsterna är att klienterna ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Vägledande för servicestrukturens förändring är den utredning om omsorgsboende som gjordes i Borgå år 2014. Vi vill ändra servicestrukturen så att andelen personer över 75 år som bor hemma ökar, att det effektiverade serviceboendet ökar och antalet åldringshemsplatser minskar. Vi betonar tjänster som har en förebyggande verkan och främjar välbefinnandet. Vårt mål är att klienten övergår till tyngre serviceformer i ett så sent skede som möjligt. Toukovuoren 60-paikkainen palvelutalo avataan tammikuussa 2016. Tähän palvelutaloon siirtyvät Epoon vanhainkodin pitkäaikaishoidon asiakkaat. Hoiva-asumisen selvityksen linjausten mukaisesti haemme rahoitusta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA) seuraavaan Peippolaan sijoitettavaan tehostetun palveluasumisen yksikköön yhteistyössä toimitilajohdon kanssa. Majbergs servicehus med 60 klientplatser öppnas i januari 2016. Långvårdsklienterna vid Ebbo åldringshem flyttar till detta servicehus. I enlighet med riktlinjerna i utredningen om omsorgsboendet ansöker vi om finansiering från Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) för nästa enhet för effektiverat serviceboende i Pepot i samarbete med lokalitetsledningen. Itsenäinen kotona asuminen edellyttää riittävän hyvää toimintakykyä. Muun muassa yhteisöön osallistuminen, itsenäinen liikkuminen sekä hyvä ravitsemus pitävät ikäihmiset pidempään terveinä sekä vähentävät laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Självständigt boende hemma förutsätter en tillräcklig funktionsförmåga. Bland annat en aktiv medverkan i samhället, fysisk självständighet samt god nutrition är faktorer som håller de äldre längre friska och minskar behovet av sluten vård och rehabilitering. 67 Näitä tavoitteita vanhuspalvelut omalta osaltaan edistää. Jos ikääntyneen henkilön toimintakyky alenee, on kotihoito aina ensisijainen palvelumuoto. Kuntoutustiimin avulla pystymme kuntouttamaan kotona asuvia asiakkaita ennaltaehkäisevästi. Dessa är mål som äldreomsorgen för sin del ska främja. Om den äldres funktionsförmåga minskar, är hemvård alltid den primära serviceformen. Med hjälp av rehabiliteringsteamet kan vi rehabilitera hemmaboende klienter i ett preventivt syfte. Vuonna 2015 alkanut ikäihmisten keskitetyn neuvonnan ja palveluohjausyksikön kehittämishanke jatkuu maaliskuuhun saakka. Keskitetyn toimintamallin avulla pyritään mahdollistamaan palveluiden kohdentaminen asiakkaille tarpeen mukaisesti, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Näin ennaltaehkäistään tai hidastetaan raskaisiin palveluihin siirtymistä. Hankkeen päätyttyä, uuden toimintamallin juurruttaminen käytäntöön jatkuu. Det år 2015 påbörjade projektet för att utveckla en enhet för centraliserad rådgivning och servicehandledning för äldre kommer att fortsätta till mars nästa år. Med den centraliserade verksamhetsmodellen vill man göra det möjligt att ge klienterna de tjänster som behövs, vid rätt tidpunkt och på rätt ställe. Syftet är att förebygga eller senarelägga behovet av tyngre tjänster. Efter projektet fortsätter arbetet med att göra den nya verksamhetsmodellen till bestående praxis. Ennaltaehkäisevinä ja kotona asumista tukevina palveluina tarjoamme palveluohjausta, arviointikäyntejä, palvelukeskus- ja päivätoimintaa, omaishoidon tukea, ateria- turva- ja kuljetuspalveluja, muistipoliklinikan palveluita, kuntoutustiimin antamia fysioterapiapalveluja sekä kuntouttavaa lyhytaikais- ja intervallihoitoa. Omaishoidon tukeen varattu määräraha kattaa indeksikorotuksen sekä asiakasmäärän maltillisen kasvun. I preventivt syfte och för att stödja hemmaboendet erbjuder vi servicehandledning, utvärderingsbesök, servicecenter- och dagverksamhet, stöd för närståendevård, måltidstjänster, trygghetstjänster, färdtjänst, minnespoliklinikens tjänster, rehabiliteringsteamets fysioterapitjänster samt rehabiliterande korttidsvård och intervallvård. Anslaget för närståendevård täcker en indexförhöjning samt en moderat ökning av klientantalet. Toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten myötä tarjoamme palveluasumista, tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaishoitoa vanhainkodeissa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä tehdään pyynnöstä kaikille ikääntyneille tai muutoin palveluja tarvitseville. Kehitämme edelleen palvelutarpeen arviointia ja palvelujen oikea-aikaista kohdentamista. Kansallisten suositusten mukaisia hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjoamme edelleen kaikille vuoden aikana 78 vuotta täyttäville. Vanhuspalvelulaki ohjaa ikäihmisten palveluiden suunnittelua ja palveluiden toteuttamista. När funktionsförmågan blir nedsatt erbjuder vi serviceboende, serviceboende med heldygnsomsorg och långvård på åldringshem. Besök för att bedöma servicebehovet görs på begäran hos alla som är äldre eller annars i behov av våra tjänster. Vi fortsätter att utveckla utvärderingen av servicebehovet och tidsanpassningen av tjänsterna. Välfärdsfrämjande hembesök enligt nationella rekommendationer erbjuder vi fortsättningsvis till alla som under året fyller 78 år. Äldreomsorgslagen styr planeringen av tjänster för äldre och genomförandet av tjänsterna. Kotihoidossa teknologian hyödyntäminen jatkuu toiminnanohjauksen, mobiililaitteiden sekä sähkölukkojen ollessa osa toimintaa. Toiminnallisilla ratkaisuilla pyrimme parantamaan hoidon laatua ja kotihoidon tuottavuutta sekä parantamaan työssä jaksamista. Yhdessä ratkaisut muodostavat uudenlaisen toimintamallin, joka mahdollistaa kotihoidon nykyresurssien entistä paremman ja asiakaslähtöisemmän hyödyntämisen. Kehitämme edelleen sijaispoolia, jonka myötä voimme vähentää lyhytaikaisten sijaisten tarvetta. Sitovana tavoitteenamme pyrimme edelleen lisäämään asiakkaan luona käytettyä aikaa. Användningen av teknologi fortsätter i hemvården, där styrning av verksamheten, mobil teknologi och elektriska lås är en del av verksamheten. Med funktionella lösningar strävar vi efter att förbättra vårdens kvalitet och hemvårdens produktivitet samt att förbättra arbetshälsan. Tillsammans bildar dessa lösningar en ny verksamhetsmodell, som ger bättre förutsättningar att utnyttja hemvårdens befintliga resurser för en mera kundorienterad verksamhet. Vi fortsätter att utveckla vikariepoolen, med vars hjälp vi kan minska behovet av kortvariga vikarier. Ett av våra bindande mål är alltjämt att öka den tid som används hos klienten. Vammaispalvelut ovat mukana uudessa neuvonnan ja palveluohjauksen keskitetyssä mallissa. Yksikön asiakaskunnan osalta palvelutarpeen arviointi on hyvin keskeisessä asemassa ja myös vireillä oleva vammaislainsäädännön uudistus kiinnittää palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen suunnitteluun erityistä huomiota erityistarpeisten henkilöiden osalta. Siltä osin vuonna 2014 alkanut kehittämishanke liittyen kehitysvammahuollon asiakkaiden palveluohjaukseen ja palveluista päättämiseen jatkuu edelleen. Handikappservicen är med i den nya centraliserade modellen för rådgivning och servicehandledning. Bedömningen av servicebehoven hos enhetens klienter är en central funktion, och också i den aktuella revideringen av handikapplagstiftningen har speciell uppmärksamhet ägnats åt bedömningen av servicebehovet och planeringen av tjänster för personer med särskilda behov. Till den delen är det år 2014 påbörjade utvecklingsprojektet med servicehandledning för klienter inom specialomsorger och beslut om tjänster fortfarande pågående. 68 Vammaispalvelut on tarkastellut yhdessä yhteistyöverkoston kanssa asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2015 kuvatuista palveluprosesseista valitaan ne palveluprosessit, jotka vaativat jatkokehittämistä. Niitä kehitetään vuoden 2016 aikaan Lean-menetelmällä. Keskeisimmät yhteistyötahot kutsutaan mukaan kehittämistyöhön. Yhteistyössä palveluita kehitetään entistä sujuvimmiksi sekä parannetaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa palvelutuotantoa. Handikappservicen har tillsammans med samarbetsnätet gått igenom klienternas servicehelheter. Av de serviceprocesser som år 2015 fått en processbeskrivning kommer man att välja ut de processer som är i behov av fortsatt utveckling. Dessa utvecklas år 2016 enligt Lean-metoden. Centrala samarbetspartner inbjuds att delta i utvecklingsarbetet. I samarbetet utvecklas tjänsterna så att de blir smidigare, och serviceproduktionens kostnadseffektivitet och effekt förbättras. Vammaispalvelut kilpailuttavat vuonna 2016 sekä vammaisten asumispalvelut että henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon ja työnantajien neuvontapalvelut. Asumispalvelujen kilpailutus antaa mahdollisuuden uudelleenarvioida asumispalvelujen eri järjestämismahdollisuuksia ja parantaa lähipalvelujen saatavuutta. Myös kuljetuspalvelun järjestäminen on arvioitavana koko organisaatiossa ja mahdollisesti kilpailutettavana vuonna 2016. Handikappservicen konkurrensutsätter år 2016 såväl boendetjänsterna för personer med funktionsnedsättning som löneförvaltningen och arbetsgivarrådgivningen för de personliga assistenterna. Konkurrensutsättningen av boendetjänsterna möjliggör en omvärdering av de olika alternativen för att ordna boendetjänsterna och förbättrar tillgången på närtjänster. Också sättet att ordna färdtjänst blir föremål för bedömning i hela organisationen och måste eventuellt konkurrensutsättas år 2016. Yksityisiä sosiaalipalvelujen laatu varmistetaan tehtäväalueen tekemillä valvontakäynneillä. Myös yksityiset kotipalvelun ja kotipalveluiden tukipalvelujen palveluntuottajat kuuluvat valvonnan piiriin. Kvaliteten hos de privata tillhandahållarna av sociala tjänster kontrolleras genom övervakningsbesök som organiseras av uppgiftsområdet. Också de privata tillhandahållarna av hemservice och stödtjänster är föremål för kontroll. Olemme kehittäneet vanhuspalveluiden työhyvinvointia määrätietoisesti ja jatkamme työtä tavoitteena työhyvinvoinnin paraneminen, rekrytointien onnistuminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Rekrytointihaasteisiin vastaamme kehittämällä työmenetelmiä edelleen, joustavin tehtäväjärjestelyin, tarjoamalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille myönteisiä opiskeluympäristöjä sekä välittämällä myönteistä kuvaa vanhuspalveluista. Vanhuspalveluissa järjestetään tarpeen mukaan erilaisia rekrytointitapahtumia. Inom äldreomsorgen har vi målmedvetet utvecklat arbetshälsan, och vi fortsätter med arbetet för att åstadkomma bättre arbetshälsa, lyckade rekryteringar och färre sjukfrånvarodagar. Vi bemöter rekryteringens utmaningar genom att ytterligare utveckla arbetsprocesserna, genom att ordna arbetet på ett flexibelt sätt, genom att erbjuda studerande inom social- och hälsovårdsbranschen positiva studiemiljöer samt genom att förmedla en positiv bild av äldreomsorgen. Vid behov ordnar äldreomsorgen olika rekryteringsevenemang. Strateginen tavoite Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia Strategiskt mål Vi stöder äldre personers funktionsförmåga och möjligheter att bo hemma. Sitova tavoite – Bindande mål Kehitämme hyvinvointia edistäviä palveluita ja palveluohjausta. Asiakas saa ohjauksen ja neuvonnan keskitetysti.Vi utvecklar välfärdsfrämjande tjänster och servicehandledning. Klienten får både handledning och rådgivning på samma ställe. Kasvatamme asiakkaan luona tehdyn työn osuutta. Kehitämme sijaispoolin käyttöä. - Vi ökar den del av arbetet som görs hos klienten. Vi utvecklar användning av vikarie-pool. Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia sekä parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Vähennämme laitospainotteista hoitoa ja lisäämme palveluasumista. Vi stöder äldre personers funktionsförmåga och möjligheter att bo hemma samt förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och produktivitet Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Vi förbättrar serviceproduktion- Parannamme kustannustehokasta palvelutuotantoa kehittämällä palveluproens kostnadseffektivitet och pro- sesseja kokonaisvaltaisesti yhteistyötahojen kanssa. - Vi förbättrar den kostnadsduktivitet. effektiva serviceproduktionen genom att utveckla serviceprocesser på ett övergripande sätt med olika samarbetsparter. Vi minskar den anstaltsbetonade Käynnistämme Toukovuoren palvelutalon toiminnan sekä aloitamme uuden palvården och ökar serviceboendet. velutalon suunnittelun. Pitkäaikainen laitoshoito Epoon vanhainkodissa päättyy. Tehtäväalue noudattaa hoiva-asumisen selvityksen linjauksia. - Vi inleder Majbergets servicehusverksamhet och inleder planeringen av ett nytt servicehus. Långvarig institutionsvård vid Ebbo åldringshem upphör. Upppgiftsområdet följer riktlinjerna för utredningen om omsorgsboende. 69 TP-BS 2014 TA-BU 2015 TAE-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 91–92%) 75 år fyllda personer som bor hemma, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 91–92 %) 91,9 91 91 91 91 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 13–14), valtakunnallinen ka. 12,2 75 år fyllda personer med regelbunden hemvård, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 13–14 %) *medelvärde nationellt 12,2 13,2 13 13 13 13 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % 75 år fyllda klienter med närståendevård under året, % 3,2 3,5 4 4,5 5 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 75 vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 5-6, v:sta 2017 eteenpäin 6-7 %) 75 år fyllda personer inom effektiverat serviceboende för äldre 31.12, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 5–6 %, från år 2017 framåt 6-7 %) 5,2 5 6,5 7 7 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., 75 vuotta täyttäneistä % (STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 3) 75 år fyllda personer i långvård på åldringshem eller hälsovårdscentral 31.12, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 3 %) 2,8 2,9 1,2 1,1 0,2 127,6 126 129 132 0 7,2 7,6 8 8,1 8,3 1 139 1 254 1 275 1 298 1 320 Vanhainkotien nettokäyttökustannukset hoito- Åldringshemmens nettodriftskostnader per päivää kohti vårddygn Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestömäärästä Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaat / 100 000 asukasta Andelen personer över 75 av hela befolkningen Klienter med färdtjänst enligt handikappservicelagen / 100 000 invånare Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun asiakkaat (vuoden aikana) / 100 000 asukasta Klienter med personlig assistans enligt handikappservicelagen (under året) / 100 000 invånare 267 309 339 373 410 Vanhainkotien asiakkaat 75 v täyttäneistä, 31.12., % Åldringshemmens klienter av alla över 75åringar, 31.12, % 2,6 2,5 1,1 1,1 0 Vanhusten laitospalvelujen (pelkät vanhainkodit) nettokustannukset, €/asukas, (väkiluku 31.12.) Anstaltstjänster för äldre (endast åldringshemmen), nettokostnader, euro/invånare (antal invånare 31.12) 108,8 104 51 52 0 Vammaishuollon laitospalvelujen nettomenot asukasta kohti, väkiluku 31.12. Handikappservicens nettoutgifter för anstaltstjänster per invånare, antal invånare 31.12. 9,4 10,9 9,2 7,7 6,1 4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster Tehtäväalueeseen kuuluu hallinnon lisäksi viisi tulosyksikköä, aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, päihdetyö, sosiaalityön tukipalvelut sekä työllisyyspalvelut. Uppgiftsområdet omfattar, förutom administration, fem resultatenheter: vuxensocialarbete, socialarbete för barnfamiljer, missbrukarvård, socialarbete för vuxna samt sysselsättningstjänster. Ostopalveluna hankitaan lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa, päihdekuntoutujien laitoskatkaisua ja kuntoutusta, asumispalvelua päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, tulkkipalvelua maahanmuuttajille sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävänä on edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukemalla ja vahvistamalla asiakkaiden omia voimavaroja sekä parantamalla heidän elämäntilannettaan ja ehkäisemällä ongelmien muuttumista pysyviksi. Som köptjänst ordnar vi barnskyddstjänster i form av öppen vård, placering och eftervård, akutvård och rehabilitering för missbrukare, boendetjänster för rehabiliteringsklienter inom missbrukar- och mentalvården, tolktjänster för invandrare samt rehabiliterande arbetsverksamhet. Social- och familjetjänsternas uppgift är att främja klienternas hälsa och välbefinnande genom att stödja och stärka deras egna kraftresurser samt genom att förbättra deras livssituation och genom att förebygga att problemen blir bestående. Hyvinvointierot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Palveluiden tarve kasvaa edelleen pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden sekä elämänhallinnan ongelmien lisääntyessä. Tavoitteena on vähentää hyvinvointieroja ja kohdentaa erityisesti nuorille ja muille syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille palveluita. Välfärdsskillnaderna växer och fattigdomen ökar. Behovet av tjänster ökar i och med att långtidsarbetslösheten, ungdomsarbetslösheten och förekomsten av problem i livshanteringen ökar. Målet är att minska välfärdsskillnaderna och att rikta tjänster i synnerhet till ungdomar och andra klienter som ligger i farozonen för marginalisering. 70 Toimintaamme ohjaa uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään, tarpeenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun. Palveluiden organisoinnissa keskeisessä asemassa ovat palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Uudet Lean-menetelmään pohjautuvat työtavat nopeuttavat asiakkaiden palvelusaantia ja edesauttavat asiakkaiden ohjautumista tarvittaviin palveluihin sekä lyhentävät asiakkuuksien kestoa ja odotusaikoja. Vår verksamhet regleras av den nya socialvårdslagen, vars syfte är att främja och upprätthålla välfärd och social trygghet, att minska ojämlikhet och främja delaktighet och klientorientering och klientens rätt till god service efter behovet och en helhetsbetonad service. I organiseringen av service ligger fokus på servicehandledning och bedömning av servicebehovet. Med nya arbetsmetoder enligt Lean-metoden får klienterna snabbare betjäning och blir hänvisade till den service de behöver. Samtidigt blir klientskapen och väntetiderna kortare. Kehitämme monimuotoisia ehkäiseviä palveluita korjaavien palveluiden rinnalla. Madallamme kynnystä hakeutua sosiaalityön vastaanotoille, lisäämme välitöntä asiakastyötä, vahvistamme ja lisäämme asiakkaiden osallisuutta esimerkiksi vertaisryhmätoiminnoilla sekä hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita palveluissamme. Jatkamme ja lisäämme yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa tukemalla asiakkaita osallistumaan eri hyvinvointia lisääviin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin muun muassa myöntämällä Liiku-passeja. Toimintaan on haettu rahoitusta THL:n terveyden edistämisen määrärahasta. Yksikkömme osallistuvat aktiivisesti Gammelbakan alueen kehittämistyöhön. Vi utvecklar mångsidiga förebyggande tjänster vid sidan av de korrigerande tjänsterna. Vi gör tröskeln lägre för människor att besöka socialarbetets mottagning, vi ökar det omedelbara klientarbetets andel samt ökar klienternas delaktighet bl.a. med grupper för kamratstöd samt genom att anlita erfarenhetsexperter i våra tjänster. Vi fortsätter och ökar samarbetet med kultur- och fritidstjänsterna genom att stödja klienterna i att delta i olika välfärdsfrämjande kultur- och motionsaktiviteter, bl.a. genom att bevilja motions- och kulturpass (LiiKu-pass). För verksamheten har sökts finansiering från THL:s anslag för hälsofrämjande. Våra enheter deltar aktivt i utvecklingsarbetet i Gammelbacka. Ulkopuolisella rahoituksella on palkattu toinen nuorten asumisohjaaja vuoden 2016 loppuun. Nuorten tukeminen mm asumiseen liittyvissä asioissa säästää mm. toimeentulotukimenoja, esim. vuokravelkojen ja vuokratakuiden osalta. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden hankintaa keskitetään muutamille tuottajille. Tavoitteena myöntää lyhempiä asumispalvelujaksoja, joiden jälkeen siirrytään avopalveluihin. Med utomstående finansiering har en andra boendehandledare för unga anställts till slutet av år 2016. Stöd till ungdomar bl.a. i frågor som gäller boende ger besparingar bl.a. i kostnaderna för utkomststöd, bl.a. kostnader som orsakas av hyresskulder och hyresgarantier. Upphandlingen av boendetjänster för rehabiliteringsklienter inom missbrukarvården och mentalvården centraliseras till ett fåtal producenter. Målet är att bevilja kortare boendeperioder, varefter de öppna tjänsterna tar över. Lastensuojelussa pääpaino on lastensuojelun avohuollon palveluissa. Lapsiperheille suunnattua muuta sosiaalityötä ja muita palveluja kehitämme ennaltaehkäisevämpään suuntaan yhdessä peruspalvelujen kanssa lastensuojelusuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisille avoimia teemailtoja ja asiakasryhmiä järjestetään yhdessä perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen kanssa. Tavoitteena on tuoda perheneuvontaa peruspalvelujen yhteyteen ja siten vähentää erikoistuneiden palvelujen tarvetta. I barnskyddet ligger tyngdpunkten på öppenvården. Vi fortsätter att utveckla det övriga sociala arbetet för barnfamiljer och våra andra tjänster i en mera förebyggande riktning. Detta görs i samarbete med bastjänsterna och i enlighet med barnskyddsplanen. Temakvällar som är öppna för alla kommuninvånare samt möten i klientgrupper ordnas samarbete med familjerådgivningen och småbarnspedagogiken. Målet är att erbjuda familjerådgivning i samband med bastjänsterna och på detta sätt minska behovet av specialiserade tjänster. Sijaishuollon tarvetta ja kustannuksia vähennämme kasvattamalla perhehoidon osuutta sekä pitkäaikaisissa sijoituksissa että kriisisijoituksissa. Rekrytoimme sijaisperheitä ja tarjoamme valmennusta. Eroaville perheille tarjoamme järjestelmällisesti perhesovittelua tai yhdessä käräjäoikeuden kanssa huoltoriitojen sovittelua. Sijoitettujen nuorten jälkihuollossa kiinnitetään ajoissa huomiota itsenäiseen asumiseen ja koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin. Laitossijoituksen jatkamisen sijasta tarjoamme tuettua itsenäistä asumista. Behovet av och kostnaderna för vikarier minskar vi genom att öka familjevårdens andel såväl i de långvariga placeringarna som i krisplaceringar. Vi rekryterar fosterfamiljer och erbjuder inskolning. För familjer som separerar erbjuder vi systematiskt familjemedling eller, tillsammans med tingsrätten, medling vid mål om vårdnad. I eftervården av placerade unga personer är självständigt boende, utbildning och sysselsättning frågor som beaktas i tid. I stället för fortsatt boende på anstalt erbjuder vi självständigt boende med stöd. Alva-talo tarjoaa nuorille pitkäaikaista sijaishuoltoa ja kriisisijoituksen palveluja sekä perheille kuntoutuspaikkoja. Alva-talon tiloja tullaan myös hyödyntämään kolmannen sektorin yhteistyössä. Alvagården erbjuder långvarig vård utanför det egna hemmet och krisplaceringstjänster samt rehabiliteringsplatser för familjer. Lokaliteter i Alvagården kommer att utnyttjas också för samarbete med tredje sektorn. 71 Ehkäisevässä päihdetyössä painopistealueena on vahvistaa henkilöiden omia elämäntaitoja ja osallistumismahdollisuuksia kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen. Päihdetyön vertaistukiryhmät jatkuvat ja niiden tarjontaa monipuolistetaan. Lääkinnällisen hoidon eriyttämistä omaksi kokonaisuudeksi suunnitellaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että ehkäisevä päihdetyö sekä päihdetyön psykososiaalinen avokuntoutus muodostavat hoitokokonaisuuden, johon mielenterveystyö nivoutuu. Asumisyksikkö Koivula panostaa asukkaiden kuntouttamiseen, palveluohjaukseen ja itsenäiseen asumiseen. Yksikön palveluita kehitetään vastamaan yhteiskunnan nopeasti muuttuvia haasteita. I den förebyggande missbrukarvården ligger tyngdpunkten på att stärka individernas egna livsfärdigheter och delaktighetsmöjligheter med hjälp från den kunskap som erfarenhetsexperter kan ge. Missbrukarvårdens kamratstödsgrupper fortsätter och utbudet av denna verksamhet görs mångsidigare. En differentiering av den medicinska vården som en självständig helhet planeras i samarbete med primärvården. Målet är att den förebyggande missbrukarvården samt missbrukarvårdens psykosociala rehabilitering inom öppenvården ska utgöra en helhet med anknytning till arbetet för mental hälsa. Boendeenheten Koivula satsar på de boendes rehabilitering, servicehandledning och självständigt boende. Enhetens tjänster utvecklas för att motsvara de snabbt föränderliga utmaningarna i samhället. Turvakotipalvelun akuutin kriisihoidon järjestämisvastuu siirtyi valtiolle 1.1.2015 alkaen. Kuntien vastuulle jäi edelleen lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneiden asukkaidensa avohuolto sekä turvakotijakson jälkeinen hoito. Porvoon turvakoti on hyväksytty turvakotipalvelujen tuottajaksi ja solminut puitesopimuksen THL:n kanssa. THL:n rahoituspäätös vuodelle 2016 kattaa turvakodin kustannukset lähes kokonaan. Turvakotipalvelujen toimialue on laajentunut ja koskee Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pornaisten asukkaita. Lisäksi turvakotipalveluja tarjotaan muiden kuntien ruotsinkieliselle väestölle. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Ansvaret för att tillhandahålla akut krisvård i skyddshem övergick till staten 1.1.2015. Kommunerna ansvar också i fortsättningen för öppenvård av invånare som utsatts för våld i par- och närrelationer samt för vård efter en skyddshemsperiod. Borgå skyddshem är en godkänd tillhandahållare av skyddshemstjänster som har ingått ett ramavtal med THL. THL:s finansieringsbeslut för år 2016 täcker nästan alla kostnader för skyddshemmet. Verksamhetsområdet för skyddshemstjänster har utvidgats och omfattar invånarna i Borgå, Sibbo, Lovisa, Lappträsk, Askola, Pukkila, Mörskom, Mäntsälä och Borgnäs. Skyddshemstjänster erbjuds också till den svenskspråkiga befolkningen i andra kommuner. Tjänsten är avgiftsfri för klienterna. Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tulivat voimaan 1.1.2015. Uudessa toimintamallissa TE-toimisto, kunta ja Kela vastaavat yhdessä työllistämisprosessin hoidosta. Muutoksen vaikutuksia työvoiman palvelukeskuksen toimintaan ei ole vielä täysin voitu ennakoida. Talousarvion merkittävin lisäys on 900 000 euron korotus työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Kasvu aiheutuu pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kaupungin aktivointitoimintaa kehitetään ja lisätään työllisyysohjelman linjausten mukaisesti. Kaupungin toimialat velvoitetaan etsimään ja tarjoamaan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia erilaisissa avustavissa tehtävissä. Työnantajayhteistyötä lisätään ja yhteistyökäytännöistä sovitaan kaupungin kehittämisja elinkeinotoimen, Posintran ja TE-toimiston kanssa. Lisäksi kunnan maksuosuus yli 1 000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta on noussut 50 %:sta 70 %:iin. Työttömien palkkaamiseen käytettävää määrärahaa korotetaan työllisyysohjelman linjausten mukaisesti. 600 000 euron määrärahalla pystytään työllistämään vuoden aikana noin 60 työtöntä kaupungin toimialojen eri tehtäviin puolen vuoden mittaisilla työsopimuksilla. Haasteeksi saattaa muodostua valtion kohdistamien resurssien riittävyys vastata tähän. Kasvava osa palkkamäärärahasta joudutaan kohdistamaan ns. velvoitetyöllistettäviin. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, mutta eivät kuitenkaan vielä kunnan työmarkkinatukiosuuden piirissä. En lag och förordning om sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen trädde i kraft 1.1.2015. I den nya verksamhetsmodellen svarar arbets- och näringsbyrån, kommunen och Folkpensionsanstalten tillsammans för sysselsättningsprocessen. Hur reformen påverkar arbetet i servicecentret för arbetskraften har ännu inte helt kunnat beräknas. Det viktigaste tillskottet i budgeten är en höjning av arbetsmarknadsstödets kommunandel med 900 000 euro. Detta orsakas av en ökad långtidsarbetslöshet. Stadens aktiveringsverksamhet utvecklas och ökas i linje med sysselsättningsprogrammet. Stadens sektorer förpliktas att söka och erbjuda arbetsmöjligheter i olika biträdande uppgifter till unga och långtidsarbetslösa. Arbetsgivarsamarbetet ökas och stadens utvecklings- och näringsväsende, Posintra och TE-byrån kommer överens om den praxis som följs i samarbetet. Därtill har kommunens andel av arbetsmarknadsstödet för personer som varit arbetslösa i över 1 000 dagar stigit från 50 % till 70 %. Anslaget för anställning av arbetslösa höjs enligt sysselsättningsprogrammets riktlinjer. Med anslaget på 600 000 euro kan staden under året sysselsätta cirka 60 arbetslösa för arbetsuppgifter i olika sektorer med arbetsavtal för ett halvt år. Tillräckligheten av de resurser som staten anvisar för ändamålet kan utgöra en utmaning i verksamheten. En allt större del av löneanslaget måste användas till att uppfylla kommunens sysselsättningsskyldighet. Det är fråga om personer som är långtidsarbetslösa men berörs ännu inte av kommunens andel av arbetsmarknadsstödet. 72 Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja Vi stöder föräldraskapet och erbjuder tjänster i rätt tid för barnfamiljer som är i behov av stöd. Panostamme lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin sosiaalihuoltolain ja lastensuojelusuunnitelman mukaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta: lastensuo-jeluasiakkaiden määrä vähenee 10 prosenttia.Vi satsar på förebyggande tjänster för barnfamiljer i enlighet med socialvårdslagen och barnskyddsplanen utan klientrelation till barnskyddet: antalet barnskyddsklienter minskar med 10 procent Tarjoamme perheneuvolan ja päihdeklinikan palveluita peruspalveluiden yhteydessä: Yhteiset toiminnot, parityö sekä psykososiaalinen työ lisääntyvät vähintään 10 prosenttia. - Vi erbjuder familjerådgivningens och Missbrukarklinikens tjänster i samband med basservice: Gemensam verksamhet, personalen som arbetar i par och psykosocialt arbete ökar med minst 10 procent Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa ja luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Vi utvecklar stadens tjänster tillsammans med klienterna och skapar verksamhetsförutsättningar för tredje sektorn Lisäämme asiakkaiden osallisuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä ja yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa kaikissa sosiaali- ja perhepalveluiden toimintayksiköissä: Hyvän Olon palvelukartta on vakituisessa käytössä ja 100 LiiKu-passia myönnetty. - Vi ökar klienternas delaktighet, utnyttjande av erfarenhetssak-kunniga och samarbete och med kultur- och fritidstjänsterna samt tredje sektorns aktörer i alla enheter inom social- och familjetjänsterna: Må bra-servicekartan används regelbundet och 100 Motions- och kulturpass har beviljats. Edistämme ja koordinoimme monikulttuurista toimintaa: Ylläpidetään yhteistyöverkostoja ja maahanmuuttajatoimikunnan työskentely vakiintuu - Vi främjar och koordinerar den mångkulturella verksamheten: Samarbetsnätverken upprätthålls och arbetet i arbetsgruppen för invandrare etableras Kohennamme työttömien toimintakykyä Vi höjer de arbetslösas funktionsförmåga Aktivoimme asiakkaita kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen ja hyvinvointia sekä terveyttä edistävään elämäntapaan. Asiakkaiden työkyky lisääntyy: Kehitämme vähintään 3 uudenlaista ryhmätoimintaa kuntouttavana työtoimintana ja ohjaamme asiakkaita työttömien terveystarkastuksiin työkyvynarviointiin (ELMA) ja liikunnanohjaukseen. - Vi aktiverar klienterna till social helhetsrehabilitering och lev-nadssätt som främjar välbefinnandet och hälsan. Klienternas arbetsförmåga ökar: Vi utvecklar minst 3 nya former av grupp-verksamhet som rehabiliterande arbetsverksamhet och hänvisar klienterna till hälsoundersökningar för bedömning av de arbetslösas arbetsförmåga (ELMA) och motionshandledning. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä ja parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta Vi förebygger marginalisering bland ungdomar och förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet Tehostamme syrjäytymisvaarassa olevien ja jälkihuoltonuorten palveluita yhdessä muiden toimijoiden kanssa: Omatyöntekijän prosessi ja toimintamalli on käytössä eri toimijoiden kesken. Jälkihuoltonuorten ostopalveluiden tarve vähenee. - Vi effektiverar tjänster för dem som hotas av marginalisering och unga personer i eftervård tillsammans med andra aktörer: Processen och verksamhetsmodellen för egen kontaktperson används bland olika aktörer. Behovet av köptjänster för unga personer i eftervård minskar Varmistamme, että tukea tarvitsevat nuoret vanhemmat saavat apua varhaisessa vaiheessa. Vakiinnutamme Alva-talon perhekuntoutuksen, ensikotitoiminnan ja asiakkaiden jatkokuntoutuksen palvelut sekä toteutamme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ostopalveluiden tarve vähenee. - Vi säkerställer att unga föräldrar som behöver stöd får hjälp i ett tidigt skede. Vi etablerar Alva-husets tjänster för familjerehabilitering, verksamheten för mödrahem och klienternas efterrehabilitering och har samarbete med tredje sektorn. Behovet av köptjänster minskar. 73 Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Vi förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och produktivitet. Lisäämme uusia avopalveluita ja monipuolistamme omien yksiköiden toimintaa: Ostopalveluiden osuus kustannuksista pysyy vakaana. Avopalveluiden asiakkaiden osuus lisääntyy. - Vi ökar nya öppna tjänster och gör verksamheten i de egna enheterna mer mångsidig: Andelen köptjänster av kostnaderna hålls stabil. Andelen öppna tjänster för klienter ökar. Kehitämme kaupungin työllistämistoimenpiteiden piirissä olevien työllistämisen toimintamallin, joka tukee työnantajia työvoiman rekrytoinnissa. - Vi utvecklar en verksamhetsmodell för sysselsättning för de personer som omfattas av stadens sysselsättningsåtgärder. Modellen stöder arbetsgivare i rekryteringen av arbetskraft. Seuraamme työllisyyspalveluiden toiminnan vaikuttavuutta kustannusten ja työllistämistoiminnan vaikuttavuuden mittarilla. Toiminnan tilapäiset ja pysyvät hyödyt kasvavat. - Vi följer upp effekten av sysselsättningstjänsternas verksamhet med mått för sysselsättningsverksamhetens kostnader och effekt. Den tillfälliga och permanenta nyttan av verksamheten ökar. Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal TP-BS Sosiaali- ja perhepalvelut Social- och familjetjänster · Bruttokustannukset e /asukas · Bruttokostnader, €/invånare TAE-BU TS-EP TS-EP 2014 TABU 2015 2016 2017 2018 545,8 574,3 600 618 637 90 /100 90/100 90/100 2300 2500 2600* 2700* 42 39 39 39 137 138 145* 150* 6 5,3 6* 6* Asiakastyytyväisyys mittari Happy or not Mått för kundnöjdhet, Happy or not-index indeksiluku Aikuissosiaalityö Vuxensocialarbete · toimeentulotuen kotitaloudet / kpl · hushåll som får utkomststöd, st. (2014 Porvoossa yhteensä 13928 kotitaloutta) 2329 *Laskennallisen toimeentulotuen käsittely siirtyy Kelaan 2017. Kustannukset jäävät kaupungille ja asiakastyö harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa. *Behandlingen av kalkylerat utkomststöd övergår till Fpa 2017. Staden blir kvar med kostnaderna och klientarbetet för utkomststöd enligt behovsprövning. · alle 30-vuotiaiden osuus tukea saaneista (%) · toimeentulotuen bruttokustannukset €/asukas · ka toimeentulotukijono, arkipäivää · under 30-åringarnas andel av stödmotta- 39 garna · bruttokostnaderna för utkomststöd, 128,4 €/invånare · kö till handläggning av utkomststöd, var- 5,3 dagar Lapsiperheiden sosiaalityö · Lastensuojeluilmoitukset · Uudet lastensuojeluasiakkuudet · Asiakkaat · kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vuoden aikana · perheisiin sijoitettujen lasten määrä vuoden aikana Socialarbete för barnfamiljer · Barnskyddsanmälningar, · nya barnskyddsklienter · Klienter · av dessa placerade 754* 120* 420* 104* 750* 105* 430* 104* 700* 100* 385* 100* 650* 95* 345* 100* 600* 90* 310* 100* · barn som placerats i familjer 36* 37* 40* 45* 50* · vahvistetut sopimukset lasten huollosta · fastställda avtal om vårdnad och umgängs- 344 ja tapaamisesta rätt 450 400 400 400 700 13000 32 720 13000 32 * Huom. Sosiaalihuoltolain myötä tunnus- *Obs. Socialvårdslagen har medfört ändlukuja muutettu. Osa asiakkaista siirtyy ringar i nyckeltalen. En del av klienterna blir lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaiksi. klienter hos det sociala arbetet för barn. Päihdetyö · päihdeklinikan asiakkaat · käynnit päihdeklinikalla · päihdetyön nettokustannukset €/ asukas Missbrukarvård · klienter vid missbrukarkliniken 579 · besök på missbrukarkliniken 13259 ..nettokostnaderna för missbrukarvård 31 €/invånare 74 650 670 13000 13000 32 31 · Koivulan asiakkaiden kokonaismäärä · totala antalet klienter vid Koivula (klient- 64 (asiakaspaikkoja 48) platser 48) Maahanmuuttajapalvelut · vastaanotetut pakolaiset · pakolaisasiakkaat 73 73 73 73 30 30 30 120 120 120 530* 540* 550* 560* 340 360 400 450 612 1035 1263 1450 Invandrartjänster Perheneuvola · vastaanotolla käyneet *Tunnusluku muutettu Familjerådgivning · klienter Työllisyyspalvelut · aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden asiakkaiden määrä keskimäärin / kk · pitkäaikaistyöttömät Sysselsättningstjänster · antal klienter som deltagit i aktiveringsåt- 306 gärder i medeltal / mån. · långtidsarbetslösa 690 Turvakoti · hoitovuorokaudet Skyddshemmet · vårddygn 4466 5000 5000 5000 5000 Sosiaalipäivystys · toimenpiteet Socialjour · åtgärder 2999 3000 3000 3000 3000 527* TP-BS 2014 TA-BU 2015 TAE -BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Lastensuoj. avohuol. tukitoimien piirissä 017-vuotiaita vuoden aikana, % vast.ikäisistä 0-17-åringar som omfattas av barnskyddets stödåtgärder inom den öppna vården under året, % av åldersklassen 4,0 % 4,0 % 3,6 % 3,2 % 2,9 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0-17-åringar som placerats utanför hemmet, % av åldersklassen 1,0 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, €/asukas Nettokostnader för institutionsvård och familjevård inom barnskyddet, €/invånare 77,5 74,3 72,9 70 68 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Missbrukarvård, nettoutgifter, euro/invånare 31 32 31,37 32 32 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % vast.ikäisistä 24-64-åringar som långvarigt fått utkomststöd, % av åldersklassen 2,7 % 2,8 % 2,8 % 2,9 % 3,0 % Toimeentulotukimenot €/asukas Utkomststöd, bruttoutgifter, €/invånare 128,4 137 138 145 150 75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Tilinp 2014 Boksl 2014 Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Toimintatuotot Verksamhetsintäkter 113 221 Myyntituotot Försäljningsintäkter 14 416 Maksutuotot Avgiftsintäkter Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 98 805 Vuokratuotot Hyresintäkter Muut toimintatuotot Övriga intäkter TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 221 400 32 100 40 200 124 300 21 600 0 88 600 0 14 100 124 300 21 600 0 88 600 0 14 100 124 300 21 600 0 88 600 0 14 100 149 100 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -1 174 354 -758 904 -308 162 -13 829 -20 000 -54 360 -19 099 -1 294 400 -882 400 -271 500 -5 800 -14 500 -43 800 -76 400 -1 197 100 -751 300 -305 300 -6 800 -17 400 -41 900 -74 400 -1 197 100 -751 300 -305 300 -6 800 -17 400 -41 900 -74 400 -1 197 100 -751 300 -305 300 -6 800 -17 400 -41 900 -74 400 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -1 061 133 -56 587 -1 073 000 -1 072 800 -1 072 800 -1 072 800 6 894 245 3 745 653 2 883 199 212 587 4 676 900 1 150 600 3 300 400 181 000 52 807 44 900 5 251 300 1 384 300 3 599 700 236 500 0 30 800 5 251 300 1 384 300 3 599 700 236 500 0 30 800 5 251 300 1 384 300 3 599 700 236 500 0 30 800 Terveyspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Hälsovårdstjänster Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -32 476 456 -19 055 898 -8 380 915 -2 247 865 -19 889 -2 660 587 -111 303 -27 379 000 -17 409 700 -6 365 800 -1 901 300 -30 000 -1 651 500 -20 700 -27 983 000 -18 010 800 -6 404 200 -1 935 300 -20 000 -1 593 400 -19 300 -27 983 000 -18 010 800 -6 404 200 -1 935 300 -20 000 -1 593 400 -19 300 -27 983 000 -18 010 800 -6 404 200 -1 935 300 -20 000 -1 593 400 -19 300 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -25 582 211 -192 435 -22 702 100 -22 731 700 -22 731 700 -22 731 700 6 953 000 2 056 400 3 842 100 5 000 946 500 103 000 6 925 400 2 266 500 3 376 600 5 000 1 184 800 92 500 6 925 400 2 266 500 3 376 600 5 000 1 184 800 92 500 6 925 400 2 266 500 3 376 600 5 000 1 184 800 92 500 Vanhus- ja vammaispalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Äldreomsorg och handikappservice Verksamhetsintäkter 7 072 733 Försäljningsintäkter 2 098 927 Avgiftsintäkter 3 821 958 Understöd och bidrag 172 017 Hyresintäkter 847 306 Övriga intäkter 132 525 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -44 839 483 -19 959 305 -19 387 581 -710 057 -1 670 818 -3 018 761 -92 961 -46 567 000 -20 344 000 -21 049 200 -758 700 -1 658 300 -2 699 000 -57 800 -46 931 800 -20 343 500 -21 654 300 -690 100 -1 625 000 -2 560 300 -58 600 -46 931 800 -20 343 500 -21 654 300 -690 100 -1 625 000 -2 560 300 -58 600 -48 932 100 -22 181 900 -21 816 200 -690 100 -1 625 000 -2 560 300 -58 600 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -37 766 751 -96 224 -39 614 000 -40 006 400 -40 006 400 -42 006 700 76 KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 Sosiaali- ja perhepalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Social- och familjetjänster Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter 5 365 283 1 433 324 18 709 3 129 367 224 972 558 911 5 459 400 1 090 200 18 400 3 593 000 257 600 500 200 6 188 000 1 687 900 18 400 3 603 000 257 600 621 100 6 188 000 1 687 900 18 400 3 603 000 257 600 621 100 6 188 000 1 687 900 18 400 3 603 000 257 600 621 100 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -27 238 740 -7 317 438 -8 959 634 -233 858 -9 135 921 -1 529 289 -62 600 -28 560 600 -7 286 200 -8 710 200 -244 600 -10 645 500 -1 606 700 -67 400 -29 843 500 -7 759 200 -8 585 800 -251 300 -11 474 400 -1 679 100 -93 700 -29 843 500 -7 759 200 -8 585 800 -251 300 -11 474 400 -1 679 100 -93 700 -29 843 500 -7 759 200 -8 585 800 -251 300 -11 474 400 -1 679 100 -93 700 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -21 873 457 -50 119 -23 101 200 -23 655 500 -23 655 500 -23 655 500 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -57 470 600 -1 638 300 -55 832 300 -57 255 100 -1 486 500 -55 768 600 0 0 0 0 -57 255 100 -1 486 500 -55 768 600 0 0 0 0 -57 255 100 -1 486 500 -55 768 600 0 0 0 0 -57 470 600 -57 255 100 -57 255 100 -57 255 100 Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Specialsjukvård Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter 155 197 130 714 24 484 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -56 066 645 -1 698 425 -54 346 224 -6 678 Toimintakate Verksamahetsbidrag -55 911 448 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot -11 275 -4 043 SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Verksamhetsintäkter 19 600 680 17 310 700 18 489 000 18 489 000 18 489 000 Verksamhetskostnader -161 795 678 -161 271 600 -163 210 500 -163 210 500 -165 210 800 Verksamhetsbidrag -142 194 999 -143 960 900 -144 721 500 -144 721 500 -146 721 800 Avskrivningar -395 366 77 4.3 Sivistystoimi – Bildningssektorn Strategiset päämäärämme ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen. Våra strategiska mål är att stöda barnens och de ungas välmående, att förebygga marginalisering av unga och att stärka kundernas möjligheter till medverkan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadimme yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Siihen sisältyvät nykyisen lastensuojelusuunnitelman lisäksi oppilas- ja opiskelijahuolto-osuus ja nuorisotakuun toteuttamissuunnitelma. Edistämme ja seuraamme nuorisotakuun toteutumista Porvoossa. Osallistumme hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja indikaattoritiedon hyödyntämisestä vastaavan Hyvinvointiryhmän työskentelyyn. Hyvinvointikertomuksessa asetetuista tavoitteista erityisesti lapsiperheiden edulliset harrastusmahdollisuudet, nuorten syrjäytymisen väheneminen ja palveluiden yhdessä kehittäminen asiakkaan kanssa sisältyvät talous- ja toimintasuunnitelmaamme. Palvelujen oikeaaikaisuutta ja vaikuttavuutta seuraamme asiakaskyselyillä ja hyvinvointiselvityksillä. Vi utarbetar i samarbete med social- och hälsovårdssektorn en välfärdsplan för barn och unga. Där ingår, utöver den nuvarande barnskyddsplanen, också ett avsnitt om elev- och studerandevård och en plan för genomförande av ungdomsgarantin. Vi främjar och följer med verkställandet av ungdomsgarantin i Borgå. Vi deltar i arbetet i välfärdsgruppen som ansvarar för beredningen av välfärdsberättelsen och för utnyttjandet av indikatordata. Av de mål som ställts upp välfärdsberättelsen har målen som gäller förmånliga fritidsaktiviteter för barnfamiljer, motverkande av marginalisering bland ungdomar och utvecklande av servicen i samarbete med klienterna särskilt tagits upp i vår ekonomi- och verksamhetsplan. Vi gör enkäter och välfärdsutredningar för att kontrollera att tjänster erbjuds i rätt tid och att de har effekt. Tarjoamme asiakkaille osallistumismahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Uusi Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen-työryhmä vahvistaa nuorten kuulemista ja kehittää Nuorten kanava-palvelun käyttöä Porvoossa. Nuorten verkkopalvelu ”Koppari” otetaan käyttöön parantamaan nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tiedonsaantia nuorille tarjolla olevista palveluista Vi erbjuder våra klienter möjligheter att medverka i planeringen och utvärderingen av verksamheten. Den nya arbetsgruppen för barns och ungas delaktighet och inflytande stärker de ungas möjligheter att bli hörda och utvecklar användningen av Ungdomskanalen i Borgå. Servicekartan för unga, Koppari, tas i bruk. Med servicekartan ska det bli lättare för professionella som arbetar med unga att få information om tillgängliga tjänster för unga. Jatkamme edelleen kaupungin ulkopuolisille toimijoille myöntämien avustusten haku- ja myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamistyötä sekä sähköisten palveluiden kehittämistä ja lisäämistä. Jatkamme panostusta koulujen langattomien tietoverkkoyhteyksien toteuttamisessa. Vi fortsätter att arbeta för en enhetligare ansöknings- och bidragspraxis för aktörer utanför stadens organisation samt för att utveckla och öka våra elektroniska tjänster. Vi fortsätter satsningen för att skapa trådlösa datanät i skolorna. Sivistystoimi jatkaa toimintansa tehostamista ja palveluiden tarjonnan sopeuttamista. Bildningssektorn fortsätter att effektivisera sin verksamhet och anpassa sitt tjänsteutbud. 4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning Sivistystoimen johdossa koordinoimme, kehitämme ja toimeenpanemme koulutus-, varhaiskasvatus- ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hallinnollista ja taloudellista toimintaa. Strategian mukaisesti tavoitteenamme on kaventaa asukkaiden hyvinvointieroja ja erityisesti panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Toimialan kehittämistyön koordinoinnin olemme keskittäneet sivistystoimen johtoon. Tuemme ja ohjaamme sivistystoimen henkilökunnan työhyvinvointitoimintaa ja kannustamme määrärahan käyttöön. Bildningssektorns ledning koordinerar, utvecklar och verkställer ekonomin och förvaltningen av sektorns tjänster inom utbildning, småbarnsfostran, kultur och fritid. I enlighet med strategin har vi som mål att minska skillnaderna i invånarnas välfärd och att då i synnerhet satsa på barn och unga. Utvecklingsarbetet inom sektorn koordineras numera av bildningssektorns ledning. Vi stöder och styr bildningssektorns insatser för personalens arbetshälsa och uppmuntrar till att använda de anslag som finns. Olemme keskittäneet sivistystoimen johtoon toimialan yhteiset talous-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut. Nykyisistä sähköisistä palvelumuodoista olemme saaneet hyviä tuloksia ja jatkamme sähköisen asioinnin kehittämistä edelleen. Aktivoimme oppilashallinto-ohjelman toimintamahdollisuudet hallinnossa ja koulutamme henkilökuntaamme tässä. Bildningssektorns ledning har hand om sektorns gemensamma ekonomi-, förvaltnings- och personaltjänster. De nuvarande elektroniska tjänsterna har gett goda resultat, och vi fortsätter att utveckla våra e-tjänster. Vi aktiverar elevförvaltningsprogrammets potential för uppgifter inom förvaltningen och utbildar personalen för att använda programmet. 78 Kiinnitämme huomiota sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Tiedotamme henkilökunnalle säännöllisesti ajankohtaisista asioista. Poikkihallinnollista työtä ja palveluiden kehittämistä ikäryhmittäin edistämme erilaisten yhteistyöryhmien toimintaan osallistumisella. Rekrytointia kehitämme yhteistyössä kaupungin muun viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Sivistystoimen hankkeet ja niihin saatava ulkopuolinen rahoitus luovat meille mahdollisuuden uusien asioiden kokeiluun ja toteutukseen. Osallistumme myös kaupungin strategian mukaiseen Gammelbacka-hankkeeseen ja sosiaali- ja terveystoimen koordinoimaan Iloa vanhemmuuteen -Kastehankkeeseen. Sivistystoimi jatkaa yhteisten johtoryhmien tapaamisia sosiaali- ja terveystoimen, tilajohdon, tilapalveluiden ja hallintopalvelukeskuksen kanssa. Tämä toimialoja ylittävä toiminta on omiaan edistämään poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen. Vi fäster uppmärksamhet vid den interna och externa kommunikationen. Vi informerar personalen regelbundet om aktuella ärenden. Vi främjar det tväradministrativa arbetet och utvecklandet av tjänster per åldersgrupp genom att delta i olika samarbetsgrupper. Rekryteringen utvecklar vi i samverkan med stadens övriga kommunikation och marknadsföring. Bildningssektorns projekt och den utomstående finansiering som de får ger oss möjlighet att pröva och genomföra nya saker. Vi deltar också i Gammelbacka-projektet i enlighet med stadens strategi och i social- och hälsovårdssektorns Kasteprojekt Glädje i föräldraskapet (Iloa vanhemmuuteen). Bildningssektorn fortsätter med de gemensamma ledningsgruppsmötena för social- och hälsovårdssektorn, Borgå lokalservice och centralen för förvaltningstjänster. Denna verksamhet bidrar till att främja det tväradministrativa samarbetet över sektorgränser. Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Kavennamme hyvinvointieroja Att minska skillnaderna i välfärd Parannamme kustannustehokkuutta ja palvelutuotannon kannattavuutta Vi förbättrar kostnadseffektiviteten och lönsamheten i serviceproduktionen Hyödynnämme hyvinvointitietoja toiminnassamme -Att utnyttja välfärdsdata Laadimme sivistysverkkoselvityksen - Vi utarbetar en utredning om bildningsnätverket Lisäämme osallisuutta Vi ökar delaktigheten Muut tavoitteet ja tunnusluvut Kuulemme asiakkaita selvitystyön eri vaiheissa - Vi lyssnar på kunder i olika skeden under utredningsarbetet Övriga mål och nyckeltal TP-BS 2014 TA-BU 2015 TAE BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 Toimialan yhteiset Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite: Program för kunskapsledning, mål för år 2016: Määrittelemme toimialan keskeiseen palveluprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa yhdistetään organisaation eri tietolähteissä olevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin parannetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä. Inom en av sektorns centrala serviceprocesser fastställer vi ett objekt för kunskapsledning, där vi bättre än tidigare kombinerar data från olika källor inom organisationen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap. Palveluiden tuotantotapa: Sättet att producera olika tjänster: Keskitetyt konsernipalvelut, % Toimialan oma tuotanto, % Ulkoinen palvelutuotanto, % Centraliserade koncerntjänster, % 27,7 27,0 28,3 28,3 28,3 Egen serviceproduktion, % 66,5 67,8 66,4 66,4 66,4 Yhteensä Totalt Extern serviceproduktion, % 79 5,8 5,2 5,3 5,3 5,3 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster Suomenkielisissä koulutuspalveluissa vastaamme perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä sekä esiopetuksen toteutumisen valvonnasta. Toimintamme tavoitteena on, että Porvoossa on tarjolla asukaslähtöisesti monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää esi- ja perusasteen opetusta sekä toisen asteen koulutusta. Porvoon kaupungin esi-, perus- ja lukio-opetuksessa annamme mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Opetuksessa otamme huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystason. Tavoitteenamme on luoda oppimisympäristöjä, joissa luomme pohjan elinikäiselle oppimiselle. Toteutamme opetusta laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa oppimisympäristössä. Toimintamme poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaamme suunnitellaan lukuvuosittain vaikka talousarviot teemme kalenterivuosittain. Porvoon kaupungin suomenkielisissä koulutuspalveluissa järjestämme lakisääteiset kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä alueen toisen asteen opiskelijoille. Finskspråkiga utbildningstjänsterna ansvarar för ordnandet av grundläggande utbildning och gymnasieutbildning och tillsynen över förskoleundervisning. Målet med vår verksamhet är att Borgå stad erbjuder invånarinriktad, mångsidig, högklassig och konkurrenskraftig samt allmänbildande förskoleundervisning och grundläggande utbildning samt utbildning på andra stadiet. Inom förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen i Borgå stad ger vi en möjlighet att växa som människa och att lära sig nödvändiga kunskaper och färdigheter och att vara ansvarsfull och delaktig i samhället. I undervisningen beaktar vi barnens och de ungas inlärningsförutsättningar och utvecklingsnivå. Vårt mål är att skapa inlärningsmiljöer som ger en grund för livslångt lärande. Vi erbjuder högklassig undervisning med ändamålsenliga metoder och redskap i en trygg inlärningsmiljö. Planeringen av vår verksamhet följer inte stadens årsklocka, eftersom vår verksamhet planeras per läsår, även om budgeten upprättas per kalenderår. Finskspråkiga utbildningstjänsterna i Borgå stad ordnar lagstadgade elevvårdstjänster för elever inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen och på andra stadiet. För varje elev arrangerar vi avgiftsfria skolmåltider både inom den grundläggande utbildningen och inom den allmänbildande gymnasieutbildningen på andra stadiet. Inom uppgiftsområdet finskspråkiga utbildningstjänster koordinerar vi också morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn samt bistår verksamhetsarrangörerna ekonomiskt. Jokaiselle oppilaalle järjestämme maksuttoman kouluruokailun niin perusopetuksessa kuin toisen asteen yleissivistävässä lukio-opetuksessa. Suomenkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueella koordinoimme myös lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja avustamme rahallisesti toiminnan järjestäjiä. I finskspråkiga utbildningstjänsternas verksamhet beaktar vi de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt. Vi koncentrerar oss på en kostnadseffektiv basservice och ordnar tjänster för dem som riskerar att marginaliseras. Vi har strävat efter att öka kärnfunktionernas produktivitet genom att koncentrera tjänsterna och skolnätet samt genom att effektivisera resursfördelning mellan skolorna. Elevantalet ökar, men vi anställer inte mera personal utan håller antalet anställda på högst samma nivå som under det föregående året. Antalet timmar för undervisningstimmar och skolgångshandledning minskar. Avsikten är att använda interna vikarier. Suomenkielisten koulutuspalvelujen toiminnassa huomioimme kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. Keskitymme peruspalveluihin kustannustehokkaasti ja kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville. Olemme pyrkineet lisäämään ydintoimintojen tuottavuutta tiivistämällä palveluita ja kouluverkkoa, sekä tehostamalla resurssien jakautumista koulujen välillä. Oppilasmäärän lisääntyessä emme kasvata henkilöstömäärää vaan pidämme sen korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Opetustuntien sekä koulukäynninohjaamiseen käytettävät tunnit vähenevät. Sijaisten hallintaa kehitetään sisäisillä sijaisjärjestelyillä. Under budgetåret 2016 fortsätter vi arbetet med läroplanen för förskoleundervisning, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning (LP2016), planering av elektroniska studentskrivningar, nya arrangemang för specialundervisning i gymnasier och grundläggande utbildning, trådlösa datanät i skolor samt nytt undervisningsmaterial. Allt detta kräver ökade ekonomiska satsningar samt prioriteringar inom den nuvarande verksamheten. I vår budget för år 2016 beaktas utvecklingsobjekten delvis. I utbildningsanordnarens lokala utvecklingsplan för åren 2015–2017 har vi beskrivit målsättningen för inlärningsresultat, personalens kompetens och en hållbar utveckling för välmående och ledarskap. Målen har prioriterats och utvecklingsobjekten för respektive år har valts separat. Talousarviovuonna 2016 jatkamme esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmatyötä (OPS2016), ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen suunnittelua, lukion ja perusopetuksen erityisopetusjärjestelyjen uudistamista, koulujen langattomien tietoverkko yhteyksien toteuttamista sekä opetusmateriaalien uudistamista. Nämä kaikki vaativat taloudellista lisäpanostusta ja nykyisten toimintojen priorisointeja. Talousarviomme 2016 huomioi kehittämiskohteet osittain. Koulutuksen järjestäjän paikallisessa kehittämissuunnitelmassa vuosille 2015–2017 olemme kuvanneet oppimiseen, henkilöstön osaamiseen, kestävään hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet on priorisoitu ja kehittämiskohteet on valittu kyseisille vuosille erikseen. 80 Keskitymme ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten ohjaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen sekä oppilashuoltoon. Teemme yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa, siten että nuorisopalveluiden työtekijät ovat läsnä koulun arjessa. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Nämä panostukset pyrimme rahoittamaan oman perustoimintamme lisäksi pääsääntöisesti hankerahoituksin. Vi koncentrerar oss på förebyggande tjänster så som handledning och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt stöd. Vi samarbetar med ungdomstjänster så att deras anställda är närvarande i skolans vardag. Vi har som mål att öka barnens och de ungas välmående. Vi strävar efter att finansiera dessa satsningar utöver vår basverksamhet huvudsakligen med projektfinansiering. Enligt den nya läroplanen (LP2016) och utbildningstjänsternas informations- och kommunikationstekniska strategi borde de finskspråkiga utbildningstjänsterna satsa på ibruktagande av informations- och kommunikationsteknik i skolor och läroanstalter. I vår egen budget beaktas dessa frågor stegvis, men t.ex. för köp av utrustning har anslagen inte kunnat höjas från det föregående året. Genomförandet av den nya läroplanen är till denna del utmanande och ibruktagandet av nya inlärningsmiljöer och digitalt material i skolorna och läroanstalterna blir långsammare. Uuden opetussuunnitelman (OPS2016) ja koulutuspalvelujen tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan suomenkielisten koulutuspalveluiden tulisi panostaa tieto-ja viestintätekniikan käyttöönottoon kouluissa ja oppilaitoksissa. Nykyinen talousarviomme huomioi porrastetusti kyseiset asiat, mutta esim. laitehankintoihin ei ole voitu osoittaa edellisvuotta suurempaa määrärahaa. Uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen on tältä osin haasteellista ja uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisen materiaalin käyttöönotto hidastuu kouluissa ja oppilaitoksissa. Det växande elevantalet och antalet elever med invandrarbakgrund, och det ökande behovet av stödundervisning, specialundervisning samt skolgångsbiträden och andra elevvårdstjänster leder till högre kostnader. För att kontrollera detta har vi utvecklat förhandsberäkningen och insamlandet av utlåtanden centralt. Dessutom utvecklar vi nya modeller för att rikta och koncentrera dessa tjänster. Vi utvecklar principerna för allokering av speciallärar- och skolgångsbiträdesresurser samt prövar nya verksamhetsformer. Vårt mål är att förbättra den utbildningsmässiga jämlikheten med projektfinansiering för detta ändamål. För genomförande av ungdomsgarantin har vi som mål att öka samarbetet med anordnarna av utbildning på andra stadiet samt att garantera ett tillräckligt utbud av utbildningsplatser i gymnasiet. Oppilasmäärän, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän, tukiopetuksen, erityisopetuksen sekä koulunkäyntiohjaaja- ja muiden oppilashuoltopalveluiden tarpeen kasvu lisää kustannuksia. Hallintana olemme kehittäneet ennakointia ja lausuntojen keräämistä keskitetysti. Lisäksi rakennamme uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen kohdistamiseen ja keskittämiseen. Kehitämme erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien resurssien kohdistamisperiaatteita sekä kokeilemme uusia toimintamuotoja. Tavoitteenamme on parantaa koulutuksellista tasa-arvoisuutta tähän tarkoitukseen tarkoitetun hankerahoituksen kautta. Nuorisotakuun toteuttamiseksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa sekä varmistaa yleissivistävän lukion koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan Vi ansöker fortfarande om projektfinansiering för projekt enligt läroplanens mål och för övrig utvecklingsverksamhet. Haemme edelleen projektirahoitusta uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä muuhun kehittämistoimintaan. Strateginen tavoite Strategiskt mål Hyvinvointierojen kaventaminen Mindre skillnader i välfärd Ikäluokasta osallistuu esiopetukseenvähintään 99 % - Andel av åldersklassen som deltar i förskoleundervisningen minst 99 % Ikäluokasta saa päättötodistuksen vähintään 99 % - Andel av åldersklassen som får avgångsbetyg minst 99 % Ikäluokasta jatko-opiskeluun vähintään 99 % - Andel av åldersklassen som fortsätter studera minst 99 % Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista enintään 3 % - Andel som underkänns i studentskrivningarna högst 3 % 81 TATATSTSBU2015 BU2016 EP2017 EP2018 Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster: Perusopetuksen opetustuntiresurssi - Den grundläggande utbildningens timresurser Kevät – vår 7034 7141 7031 7000 7000 Syksy - höst 7141 7031 7000 7000 7000 Lukio-opetuksen kurssiresurssi - Gymnasieutbildningens kursresurser Kevät – vår 812 812 807 810 810 Syksy - höst 812 807 810 810 810 Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt: Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / oppilas - Användning av specialundervisning, veckotimmar/elev 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 a) laaja-alainen - deltidsspecialundervisning (klasslös) 0,15 0,14 0,14 0,14 0,14 b) luokkamuotoinen - i klass 0,18 0,16 0,17 0,17 0,17 Oppilasmäärä /kuraattoreita - Elevantal/ kuratorer 669 720 700 700 700 Oppilasmäärä /psykologeja - Elevantal/ psygologer 966 900 1100 1100 1100 enintään enintään - enintään - enintään - enintään Lukion alhainen keskeyttäminen – Låg avbrottsprocent i gymnasiet - högst 3% högst 3% högst 3% högst 3% högst 3% Henkilöstön määrä - Personal Opettajat - Lärare virat - tjänster 296 284 296 296 296 tuntiopettajat - timlärare 26 37 28 28 28 Avustajat - Biträden vakituiset - ordinarie 56 57 57 57 57 määräaikaiset - visstidsanställda 32 8 8 8 8 Oppilashuolto - Elevvård 11 13 13 13 13 Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal TP-BS2014 Oppilaiden määrä - Elevantal Perusopetus - Grundläggande utbildning Lukio-opetus - Gymnasieutbildning Koulujen määrä - Antal skolor Perusopetus - Grundläggande utbildning Oppilaiden määrä/koulu - Elevantal/skola Lukio-opetus - Gymnasieutbildning Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev Perusopetus - Grundläggande utbildning netto / oppilas - netto/elev Lukio - gymnasium netto / opiskelija - netto/studerande 82 3726 623 3700 630 3800 630 3800 630 3800 630 15 248 1 15 247 1 15 264 1 15 264 1 15 264 1 9150 9100 8700 8700 8700 7165 6700 6700 6700 6700 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa vastaamme ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä sekä esiopetuksen toteutumisen valvonnasta. Toimintamme tavoitteena on, että Porvoon asukkaat saavat monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää perusasteen opetusta sekä toisen asteen koulutusta. Porvoon kaupungin esi-, perus- ja lukio-opetuksessa annamme mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Jotta saavuttaisimme nämä tavoitteet, otamme huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystason. Tavoitteenamme on luoda oppimisympäristöjä, joissa luomme pohjan elinikäiselle oppimiselle. Tavoite on toteuttaa opetusta laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa oppimisympäristössä. Toiminta poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaamme suunnitellaan lukuvuosittain vaikka talousarviot tehdään kalenterivuosittain. Lisäksi järjestämme lakisääteiset oppilashuoltopalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaille ja alueen toisen asteen opiskelijoille. Svenskspråkiga utbildningstjänsterna ansvarar för arrangerandet av svenskspråkig grundläggande utbildning och gymnasieutbildning och för övervakning av förskoleundervisningen. Målet med vår verksamhet är att invånarna i Borgå får mångsidig, högklassig och konkurrenskraftig samt allmänbildande grundläggande utbildning samt utbildning på andra stadiet. Inom förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen i Borgå stad ger vi en möjlighet att växa som människa och att lära sig nödvändiga kunskaper och färdigheter och att vara ansvarsfull och delaktig i samhället. För att uppnå dessa mål, beaktar vi barnens och de ungas inlärningsförutsättningar och utvecklingsnivå. Vårt mål är att skapa inlärningsmiljöer som ger en grund för livslångt lärande. Målet är att erbjuda högklassig undervisning med ändamålsenliga metoder och redskap i en trygg inlärningsmiljö. Planeringen av verksamheten följer inte stadens årsklocka, eftersom vår verksamhet planeras per läsår, även om budgeten upprättas per kalenderår. Dessutom arrangerar vi lagstadgade elevvårdstjänster för elever inom förskoleundervisning och grundläggande utbildning och för andra stadiets studerande. Jokaiselle oppilaalle kuuluu maksuton kouluruokailu niin perusopetuksessa kuin toisen asteen yleissivistävässä lukioopetuksessa. Yhdessä suomenkielisten koulutuspalveluiden kanssa osallistumme koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Varje elev har rätt till avgiftsfria skolmåltider både inom den grundläggande utbildningen och inom den allmänbildande gymnasieutbildningen på andra stadiet. Vi deltar i arrangerandet av morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever tillsammans med de finskspråkiga utbildningstjänsterna. Huomioimme toiminnassamme kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja keskitymme peruspalveluihin kustannustehokkaasti sekä kohdennamme palveluita myös syrjäytymisvaarassa oleville. Tuottavuutta lisäämme tiivistämällä palveluita ja kouluverkkoa 2017-2019. Oppilasmäärä on vuosien varrella laskenut ja kouluverkkoa tiivistetty sekä tiivistetään edelleen, jonka takia pyrimme vähentämään henkilöstömäärää edellisten vuosien tasolta. Opetustuntien sekä koulukäynninohjaamiseen käytettävät tunnit vähenevät. I vår verksamhet beaktar vi de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt, och koncentrerar oss på kostnadseffektiv basservice och riktar tjänster även till sådana som löper risk för att marginaliseras. Vi ökar produktiviteten genom att koncentrera servicen och skolnätet under åren 20172019. Elevantalet har minskat under åren och skolnätet har koncentrerats, och kommer att koncentreras även i fortsättningen, varför vi strävar efter att minska antalet anställda jämfört med de senaste åren. Antalet timmar för undervisningstimmar och skolgångshandledning minskar. Talousarviovuonna jatkamme esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmatyötä, ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen suunnittelua, koulujen langattomien tietoverkkoyhteyksien toteuttamista sekä opetusmateriaalien uudistamista. Panostamme erityisesti uusien oppimisympäristöjen luomiseen uudisrakennuksien sekä koulujen peruskorjausten yhteydessä. Nämä toimenpiteet vaativat taloudellista panostusta ja nykyisten toimintojen priorisointeja. Hyödynnämme Opetushallituksen Kehittämiskoulu-verkostoa, johon on otettu mukaan kuusi Porvoon ruotsinkielistä koulua. Toiminnallisena tavoitteenamme on toteuttaa koulutuspalveluohjelman painopistealueita niin rakenteellisen laadun kuin oppilaan kohtaaman laadun näkökulmista. Palveluohjelmassa olemme priorisoineet kehitettävät asiat vuonna 2016. Under budgetåret fortsätter vi arbetet med läroplanen för förskoleundervisning, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning, planering av elektroniska studentskrivningar, trådlösa datanät i skolor samt nytt undervisningsmaterial. Vi satsar speciellt på skapandet av nya inlärningsmiljöer i samband med att vi bygger nya byggnader och totalrenoverar skolor. Dessa åtgärder förutsätter ekonomiska satsningar och prioriteringar i den nuvarande verksamheten. Vi utnyttjar Utbildningsstyrelsens projekt Kehittämiskouluverkosto, som sex svenskspråkiga skolor från Borgå tar del i. Vårt mål för verksamheten är att genomföra tyngdpunktsområdena i programmet för utbildningstjänsterna, såväl med avseende på strukturell kvalitet som kvaliteten ur ett elevperspektiv. I programmet har vi prioriterat det som ska utvecklas 2016. 83 Vuonna 2016 keskitymme ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten ohjaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen sekä oppilashuoltoon. Teemme yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa, siten että nuorisopalveluiden työtekijät ovat läsnä koulun arjessa. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä tärkeä tavoite on että jokainen oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen sekä paikan jatko-opiskeluun. Nämä panostukset pyrimme rahoittamaan oman perustoimintamme lisäksi pääsääntöisesti hankerahoituksella sekä kahden joustavan perusopetuksen ryhmällä. Asukkaiden alueellisia hyvinvointieroja tasaamme koulutuksellisen tasa-arvohankkeen avulla. År 2016 koncentrerar vi oss på förebyggande tjänster så som handledning och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt stöd. Vi samarbetar med ungdomstjänster så att deras anställda är närvarande i skolans vardag. Vi har som mål att öka barnens och de ungas välmående. Då det gäller förebyggande av marginalisering bland unga är ett viktigt mål att varje elev får ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen och en plats för fortsatta studier. Vi strävar efter att finansiera dessa satsningar utöver vår basverksamhet huvudsakligen med projektfinansiering och med två grupper för flexibel grundläggande utbildning. Vi jämnar ut skillnader i välfärd mellan invånare i olika områden med hjälp av ett projekt för utbildningsmässig jämlikhet. Uuden opetussuunnitelman linjausten ja tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan panostamme lisää tietotekniikan opettamiseen. Nykyinen talousarviomme huomioi porrastetusti kyseiset asiat. Tukiopetuksen, erityisopetuksen sekä oppilashuoltopalveluiden tarpeen kasvu lisää kustannuksia. Hallintana kehitämme ennakointia sekä tutkimme uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen keskittämiseen. Tuntijako uudessa opetussuunnitelmassa mahdollistaa opetuksen järjestäminen pienemmillä kustannuksilla suurentamatta opetusryhmiä. Enligt läroplanens riktlinjer och strategin för informationsoch kommunikationsteknik satsar vi mera på undervisning i informationsteknik. Vår nuvarande budget beaktar stegvis dessa frågor. Det ökande behovet av stödundervisning, specialundervisning och elevvårdstjänster leder till högre kostnader. För att kontrollera detta utvecklar vi förhandsberäkningen och utreder nya modeller för att koncentrera dessa tjänster. Timfördelningen i den nya läroplanen gör det möjligt att ordna utbildningen med lägre kostnader utan att undervisningsgrupperna behöver bli större. Vi ansöker fortfarande om projektfinansiering åtminstone för att i enlighet med regeringsprogrammet etablera klubbverksamheten samt för att vidta eventuella andra utvecklingsåtgärder, speciellt utveckling av inlärningsmiljöer. Målet är att vi genom ett samarbetsavtal mellan Borgå Gymnasium och tre andra svenskspråkiga gymnasier ska kunna fortsätta med ett oförminskat kursutbud med minskande resurser. Projektirahoitusta haemme edelleen ainakin hallitusohjelmassa mainittuihin kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen sekä mahdollisiin muihin kehittämistoimiin, erityisesti koskien oppimisympäristöjen kehittämistä. Tavoite on että Borgå Gymnasiumin yhteistyösopimuksen avulla, kolmen muun ruotsinkielisen lukion kanssa, pystymme pitämään kurssitarjonta samalla tasolla pienenevin resurssein. Strateginen tavoite Strategiskt mål Hyvinvointierojen kaventaminen Mindre skillnader i välfärd Ikäluokasta osallistuu esiopetukseenvähintään 99 % - Andel av åldersklassen som deltar i förskoleundervisningen minst 99 % Ikäluokasta saa päättötodistuksen vähintään 99 % - Andel av åldersklassen som får avgångsbetyg minst 99 % Ikäluokasta jatko-opiskeluun vähintään 99 % Andel av åldersklassen som fortsätter studera minst 99 % Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista enintään 3 % Andel som underkänns i studentskrivningarna högst 3 % 84 TATATSTSBU2015 BU2016 EP2017 EP2018 Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster: Perusopetuksen opetustuntiresurssi - Den grundläggande utbildningens timresurser Kevät - vår 3369 3360 3340 3300 3300 Syksy - höst 3390 3340 3300 3300 3300 Lukio-opetuksen kurssiresurssi - Gymnasieutbildningens kursresurser Kevät - vår 390 390 387 385 383 Syksy - höst 390 382 385 383 383 Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt: Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / oppilas - Användning av specialundervisning, veckotimmar/elev Kevät - vår 0,25 0,23 0,23 0,23 0,23 Syksy - höst 0,24 0,23 0,23 0,23 0,22 a) laaja-alainen - deltidsspecialundervisning (klasslös) 0,12 0,11 0,11 0,11 0,1 b) luokkamuotoinen - i klass 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 Oppilasmäärä /kuraattoreita - Elevantal/ kuratorer 579 450 500 500 500 Oppilasmäärä /psykologeja - Elevantal/ psygologer 1014 900 1000 1000 1000 enintään enintään enintään enintään enintään Lukion alhainen keskeyttäminen – Låg avbrottsprocent i gymnasiet - högst 3% - högst - högst - högst - högst 3% 3% 3% 3% Henkilöstön määrä - Personal Opettajat - Lärare virat - tjänster 139 141 138 138 138 tuntiopettajat - timlärare 32 27 35 35 35 Avustajat - Biträden vakituiset - ordinarie 43 50 45 43 42 määräaikaiset - visstidsanställda 18 7 7 4 4 Oppilashuolto - Elevvård 5,5 8 8 8 8 Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal TP-BS2014 Oppilaiden määrä - Elevantal Perusopetus - Grundläggande utbildning Lukio-opetus - Gymnasieutbildning Koulujen määrä - Antal skolor Perusopetus - Grundläggande utbildning Oppilaiden määrä/koulu - Elevantal/skola Lukio-opetus - Gymnasieutbildning Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev Perusopetus - Grundläggande utbildning netto / oppilas - netto/elev Lukio - gymnasium netto / opiskelija - netto/studerande 85 1731 296 1730 310 1700 310 1700 310 1700 300 13 133 1 13 133 1 13 133 1 12 144 1 9 191 1 9624 9400 9400 9400 9400 8998 7400 8300 8300 8600 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lapsen varhaiskasvatus toteutetaan yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Småbarnsfostran är en helhet som består av vård, fostran och undervisning. Barnets småbarnsfostran sker i samarbete med föräldrar och andra samarbetsparter. Varhaiskasvatuspalveluissa tarjoamme porvoolaisille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Järjestämme esiopetusta kunnallisissa päiväkodeissa ja tarjoamme avoimia varhaiskasvatuspalveluja sekä tuemme kotona hoitamista lakisääteisellä kotihoidon tuella. Tjänster inom småbarnsfostran erbjuder barn under skolåldern i Borgå småbarnsfostran enligt planen för småbarnsfostran i både kommunala och privata daghem samt i familjedagvård. Vi ordnar förskoleundervisning i kommunala daghem och erbjuder öppna tjänster inom småbarnsfostran samt stöder vård i hemmet med lagstadgat hemvårdsstöd. Flera daghemsprojekt pågår. Nya daghem byggs under åren 2017-2018 i Gammelbacka, Näse, Pepot, Tolkis och Majberget. Daghemmen i Näse och Tolkis planeras i samband med respektive skolprojekt. Useita päiväkotien rakennushankkeita on meneillään ja uusia päiväkoteja valmistuu vuosina 2017-2018 Gammelbackaan, Näsiin, Peippolaan, Tolkkisiin ja Toukovuoreen. Näsin ja Tolkkisen päiväkodit suunnitellaan yhdessä kouluhankkeiden kanssa. Daghemsverksamhet i tillfälliga lokaler fortsätter i Gammelbacka och Näse, likaså verksamhet i hyreslokaler med tidsbestämda avtal i Huktis, Vårberga och Johannisberg, tills nya daghem blivit färdiga. Päiväkotitoimintaa jatketaan tilapäispäiväkodeissa Gammelbackassa ja Näsissä sekä määräaikaisissa vuokratiloissa Huhtisissa, Kevätkummussa ja Johannesbergissä kunnes uudisrakennuspäiväkodit valmistuvat. I den lag om småbarnspedagogik som trädde i kraft på hösten 2015 bestäms att i en daghemsgrupp får samtidigt vara närvarande högst det antal barn som svarar mot tre personer i vård- och fostringsuppgifter. Från och med hösten 2015 är också bestämmelserna om förskoleundervisning förpliktande. Dessa lagstadgade reformer har inte förorsakat några större förändringar i daghemsarrangemangen. Syksyllä 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Syksyllä 2015 tuli voimaan myös esiopetuksen velvoittavuus. Nämä lakisääteiset uudistukset eivät ole aiheuttaneet suuria muutoksia päiväkotijärjestelyissä. Lagen om småbarnspedagogik föreslås ändras från hösten 2016 och besluten om ändringarna görs före slutet av år 2015. Definiering av rätten till småbarnsfostran och ändringar i personaldimensionering i daghemsgrupper för över 3-åriga barn skulle medföra personalnedskärningar. Dessa eventuella nedskärningar i personalutgifterna skulle vara ca 250 000 euro, vilket beaktats i budgeten. Varhaiskasvatuslainsäädäntöön on esitetty muutoksia syksystä 2016 lähtien ja päätökset muutoksista saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Varhaiskasvatusoikeuden määrittely ja henkilöstömitoituksen muutokset yli 3-vuotiaiden päiväkotiryhmissä aiheuttaisivat henkilöstövähennyksiä. Nämä mahdolliset vähennykset henkilöstömenoissa olisivat noin 250.000 euroa, joka on huomioitu talousarviossa. Alla eventuella ändringar i personaldimensioneringarna kan inte genomföras hösten 2016. Det är inte möjligt att öka antalet barn i alla daghem på grund av trånga lokaler eller problem med inomhusluft. Antalet anställda kan inte heller minskas i dessa daghem eftersom de långa öppethållningstiderna förutsätter tillräckligt med personal. Mahdollisia henkilöstömitoituksen muutoksia ei voida toteuttaa täysimääräisesti syksyllä 2016. Kaikissa päiväkodeissa ei ole mahdollista lisätä lapsimäärää ahtaiden tilojen tai sisäilmaongelmien vuoksi. Myöskään henkilöstömäärää ei voida vähentää näissä päiväkodeissa, koska päiväkotien pitkät aukioloajat edellyttävät riittävää henkilöstömäärää. Eventuella ändringar till följd av den nya lagen måste i praktiken bedömas under ekonomiplaneringsperioden. Mahdolliset uuden lainsäädännön aiheuttamat muutokset käytännössä on arvioitava taloussuunnitelmakauden aikana. Kotihoidontuen vähentyneen käytön vuoksi kotihoidontuen määrärahoja on voitu osoittaa päiväkotitoimintaan. På grund av den minskade användningen av hemvårdsstöd har anslag som reserverats för hemvårdsstöd kunnat anvisas för daghemsverksamhet. Yksityisen päivähoidon käytön arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 aikana ja sillä on vaikutuksia kunnalisen päivähoidon toteutukseen. Nämä mahdolliset muutokset on huomioitava käyttösuunnitelma vaiheessa. Användningen av privat dagvård uppskattas öka under år 2016, vilket påverkar den kommunala dagvården. Dessa eventuella ändringar ska beaktas vid utarbetandet av dispositionsplanen. IT-ratkaisujen kehittäminen yhdessä Tietohallinnon ja IT-palveluiden kanssa jatkuu edelleen. Sähköisen asioinnin lisäämisen edellyttää uusia tietojärjestelmiä ja laitehankintoja. Utvecklingen av IT-lösningarna med IT-förvaltningen och ITtjänsterna fortsätter. En ökad användning av elektronisk ärendehantering förutsätter nya datasystem och anskaffning av utrustning. 86 Pyrimme lisäämään vanhempien ja lasten osallisuutta kehittäessämme varhaiskasvatuspalveluja. Muutama päiväkoti osallistuu Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen yhteistyössä muiden tehtäväalueiden ja toimialojen kanssa. 12 päiväkotia osallistuu Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin Dagis-tutkimukseen. Vi strävar efter att öka föräldrarnas och barnens medverkan då vi utvecklar tjänster inom småbarnsfostran. Några daghem deltar i projektet Glädje i föräldraskapet (Iloa vanhemmuuteen) i samarbete med andra uppgiftsområden och sektorer. 12 daghem deltar i Helsingfors universitets och Folkhälsans Dagis-undersökning. Syksyllä 2015 käynnistyneeseen Liikkumisen lisääminen- projektiin osallistuu 12 päiväkotia ja Mäntykummun päiväkodissa toteutetaan tavoitteellista ulkotoimintaa yhteistyössä toimitilajohdon ja luontokoulun kanssa. På hösten 2015 startade ett projekt för att öka motionen. Tolv daghem deltar i projektet, och i Tallberga daghem ordnas målinriktad uteverksamhet i samarbete med lokalitetsledningen och naturskolan. Strateginen tavoite Strategiskt mål Kaupungin talouden tervehdyttämi- Saneringen av stadens ekonomi nen jatkuu fortsätter Täyttöaste 100 % - Beläggningsgrad 100 % Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, 93% lapsista - Barnets individuella plan för småbarnsfostran, 93 % av alla barn Ökade påverkningsmöjligheter för invånarna Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal TP-BS2014 0-6 vuotiaiden määrä Porvoossa - Antal 0-6-åringar i Borgå TABU2015 TABU2016 TS-EP2017 TS-EP2018 3 950 4 002 3 999 3 999 3 999 61,60 % 63,89 % 63,64 % 63,64 % 63,64 % Lapsia yksityisessä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta - Barn i privat dagvård, % andel av 0-6-åringar 6,90 % 7,25 % 7,25 % 7,25 % 7,25 % Lapsia kotihoidon tuella, % osuus 0-6 v. ikäluokasta - Barn med hemvårdsstöd, % andel av 0-6-åringar 17 % 20,71 % 17,15 % 17,15 % 17,15 % 568 592 557 557 557 78,29 % 82 % 82 % 82 % 82 % Lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta Barn i kommunal dagvård, % andel av 0-6-åringar Esiopetuksessa olevien lasten määrä - Antal barn i förskoleundervisning Käyttöaste - Utnyttjandegrad 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut muodostavat kaksikielisten , kaikenikäisten kaupunkilaisten eri kulttuurialojen, nuorisotyön ja liikunnan peruspalveluiden kokonaisuuden. Toiminta toteutetaan yhteistyössä sivistystoimen, kaupungin eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut toimivat alueellisten palveluiden edistäjänä ja ovat viihtyisän asuinympäristön ja elinkeinoelämän strateginen menestystekijä. Kultur- och fritidstjänsterna är en helhet av tvåspråkig bassservice inom olika kulturbranscher, ungdomsarbete och motion för stadsbor i alla åldrar. Verksamheten genomförs i samarbete med bildningstjänsterna, stadens förvaltningar, den tredje sektorn samt privata aktörer. Kultur- och fritidstjänsterna främjar den lokala servicen och är en strategisk framgångsfaktor för en trivsam levnadsmiljö och näringslivet. Förvaltningen och ledningen vid kultur- och fritidstjänsterna utvecklas och görs tydligare på grund av uppgiftsområdets nätverksutredning. Samtidigt uppdateras serviceprogrammet för kultur- och fritidstjänsterna 2016-2020. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hallintoa ja johtamista kehitetään ja selkiytetään edelleen tehtäväalueen verkostoselvityksen pohjalta. Samalla päivitetään Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluohjelma 2016-2020. Kultur- och fritidstjänsterna består av biblioteks-, kultur-, idrotts- och ungdomstjänster samt av helheten grundläggande konstundervisning och fritt bildningsarbete, som leds av kultur- och fritidsdirektören. Benämningen Undervisningstjänster slopas och tjänsterna inom den grundläggande konstundervisningen centraliseras till en enhet och det fria bildningsarbetet till en annan. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut koostuvat kirjasto-, kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuudesta, jota johtaa kulttuurija vapaa-aikajohtaja. Opetuspalvelut-nimikkeestä luovutaan ja taiteen perusopetuksen palvelut keskitetään yhteen yksikköön ja vapaa sivistystyö yhteen yksikköön. 87 Nuorisopalveluiden vastaavan koordinaattorin tehtävät on jo aiemmin tarkistettu ja nimike muutetaan vuoden alusta nuorisopalveluiden päälliköksi muiden yksiköiden tapaan. Arbetsuppgifterna för ungdomstjänsternas ansvariga koordinator har granskats redan tidigare, och benämningen ändras från början året till chef för ungdomstjänsterna, vilket är i linje med den praxis som gäller för de övriga enheterna. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottavat terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä palveluja kaikille kaupunkilaisille. Kohderyhmiä ovat erityisesti lapset ja nuoret, lapsiperheet, erityisryhmät ja ikäihmiset. Näitä palveluja täydentävät muut yleisöpalvelut. Palveluja tarjotaan ja tapahtumia järjestetään yhdessä hallintokuntien, 3. sektorin, alan ammattilaisten ja/tai elinkeinoelämän kanssa. Kaikki KuVa-yksiköt osallistuvat OPS-palvelutarjottimen kokoamiseen syksyksi 2016 opettajien ja oppilaiden koulutyön tueksi. Hankeavustuksia haetaan toiminnan kehittämiseen. Kultur- och fritidstjänsterna producerar tjänster för alla invånare, tjänster som främjar hälsan och välbefinnandet och proaktivt motverkar marginalisering. De främsta målgrupperna är barn och unga, barnfamiljer, specialgrupper och äldre. Dessa tjänster kompletteras med andra tjänster för allmänheten. Tjänster erbjuds och evenemang ordnas i samarbete med stadens övriga förvaltningar, tredje sektorn, professionella inom branschen och/eller näringslivet. Samtliga enheter inom kultur- och fritidstjänsterna deltar i sammanställandet av ett utbud av tjänster på LP-brickan som stöd för lärarnas och elevernas skolarbete. Projektunderstöd söks för att utveckla verksamheten. Yhteistyö kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa lisääntyy. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut täydentävät muiden tarjoamia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluita kaupungissa ja selvittävät ulkopuolisten tuottajien kanssa, mitä kaupungille kuuluvia palveluja voidaan tuottaa uusin yhteistyösopimuksin. Samarbetet med tredje sektorn och företagare i branschen ökar. Kultur- och fritidstjänsterna kompletterar andra aktörers utbud av kultur-, idrotts- och fritidstjänster i staden samt utreder med utomstående producenter, vilka av stadens nuvarande tjänster som kunde produceras med nya samarbetsavtal. Kirjaston rooli Uudenmaan maakuntakirjastona säilyy. Sen toiminta tehostuu Uudenmaan kirjastojen yhteistyönä v. 2016 hankittavan tietojärjestelmän avulla. Hanke tuo merkittäviä säästöjä kirjaston käyttökustannuksiin ja mahdollistaa ajan myötä mm. aineistohankintojen keskittämisen ja kirjastojen erikoistumisen ja sitä kautta uusia säästöjä. Kirjasto selvittää mahdollisuutta tiivistää edelleen kirjastoauton reitistöä ja tarjota kirjastoautopalveluja 1-2 naapurikunnalle yhtenä päivänä viikossa talouden tehostamiseksi ja kylien palveluiden turvaamiseksi. Kirjaston ensimmäinen itsepalvelupiste avataan Gammelbackassa. Se laajentaa kirjaston avoinna oloaikoja ja parantaa asiakaspalvelua henkilökunnan säilyessä nykyisen suuruisena. Laadimme erillisen selvityksen kirjaston kehittämismahdollisuuksista. Selvityksen yhteydessä arvioidaan digitaalisten toimintamuotojen mahdollisuudet, tilakysymykset ja kirjastoauton rooli ja elinkaari palvelutuotannossa. Bibliotekets roll som Nylands landskapsbibliotek bibehålls. Bibliotekets verksamhet effektiveras med ett nytt informationssystem som skaffas i samarbete mellan de nyländska biblioteken år 2016. Projektet medför betydande besparingar i bibliotekets driftskostnader och möjliggör så småningom en centralisering av materialanskaffningarna och specialisering mellan biblioteken, vilket ger ytterligare besparingar. Biblioteket utreder möjligheterna att ytterligare förtäta bokbussens rutter och att erbjuda bokbosstjänster åt 1-2 grannkommuner en dag per vecka, för att effektivera ekonomin och trygga byarnas tjänster. Bibliotekets första självbetjäningspunkt öppnas i Gammelbacka. Självbetjäningen förlänger bibliotekets öppettider och förbättrar kundbetjäningen samtidigt som antalet anställda hålls oförändrat. Vi utarbetar en separat utredning om möjligheterna att utveckla biblioteket. Samtidigt bedöms möjligheterna för digitala verksamhetsformer, lokalfrågor samt bokbussens roll och livscykel i serviceproduktionen. Kulttuuripalvelut keskittyy tapahtuma-, näyttely-, taiteilijoiden ateljee- ja työpajatoiminnan keskittämiseen ja kehittämiseen Taidetehtaalle ja talon toiminnan kehittämiseen alueellisena kulttuuri- ja konferenssikeskuksena. Toimintavuoden aikana selvitetään Galleria Kappalaisentalon siirtoa kolmannen sektorin tai yksityisen toimijan kulttuurikäyttöön. Kulturtjänsterna fokuserar på att centralisera och utveckla evenemang, utställningar, ateljéverksamhet och verkstäder i Konstfabriken och att utveckla Konstfabriken som ett regionalt kultur- och konferenscenter. Under verksamhetsåret utreds möjligheterna att överlåta Galleri Gamla Kaplansgården till tredje sektorn eller till en privat företagare för kulturändamål. Liikuntapalvelut tarjoavat yhdessä kolmannen sektorin kanssa liikuntaharrastemahdollisuuksia nuorille, perheille, erityisryhmille sekä ikäihmisille. Liikuntapalveluiden haasteena on liikuntaharrastusten edellytysten kehittäminen, liikuntatilojen talouden ja tulosten seurannan kehittäminen sekä liikuntatilojen ylläpito. Nuorisopalvelut panostaa avoimeen tilatoimintaan, verkkoyhteistyöhön ja kouluyhteistyön kehittämiseen yhdessä opetushenkilökunnan ja oppilaiden vanhempien kanssa. Idrottstjänsterna tillsammans med tredje sektorn erbjuder möjligheter till fritidsmotion för unga, familjer, specialgrupper och äldre. Idrottstjänsterna har som utmaning att utveckla förutsättningarna för motionsintressen, att utveckla uppföljningen av idrottsplatsernas ekonomi och resultat samt att sköta underhållet av motionslokaler. Ungdomstjänsterna satsar på öppen verksamhet i ungdomslokalen, nätverkssamarbete och utveckling av skolsamarbetet med undervisningspersonal och elevernas föräldrar. 88 Taiteen perusopetuksen yksikköä kehitetään yhdeksi kokonaisuudeksi yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Teatterija tanssitaiteen perusopetuksen kehitystä yksityisin resurssein, kunnallisten musiikkiopiston ja taidekoulun rinnalla, tuetaan. Vapaan sivistystyön paikallisia ja alueellisia palveluita selvitetään yhteisten synergiaetujen, tilaratkaisujen ja taloudellisten etujen löytämiseksi. Enheten för grundläggande konstundervisning utvecklas som en helhet i samarbete med privata aktörer. Grundläggande utbildning i teater och danskonst med privata resurser stöds, vid sidan av de kommunala enheterna musikinstitutet och konstskolan. Lokala och regionala tjänster inom det fria bildningsarbetet utreds för att finna synergifördelar, lokalitetslösningar och ekonomiska fördelar. Kuva-palvelut kehittävät oman viestinnän ja markkinoinnin koordinointia ja vuorovaikutteisuutta osana sivistystointa ja kaupungin muuta viestintää ja markkinointia kaupunkilaisia osallistaen ja kuullen. Kuva-palvelut tukevat kolmannen sektorin toimijoita ja alan harrastajia ja ryhmiä mm. toiminta-, kohde- ja ohjausavustuksin, tarjoamalla tiedotus- ja markkinointitukea tapahtumajärjestäjille, tarjoamalla kohtuuhintaiset tilat ja puitteet harrastaa ja osallistua kulttuurin, liikunnan ym. vapaa-ajan aktiviteetteihin ja tapahtumatarjontaan sekä tarjoamalla mahdollisuuden kokoontua ja harjoitella kaupungin tiloissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikaselvitykseen perustuva KuVa-ohjelma päivitetään 2016 ja avustusten ja taksojen periaatteet tarkistetaan sen yhteydessä. Kultur- och fritidstjänsterna utvecklar koordinationen och interaktiviteten inom den egna kommunikationen och marknadsföringen som en del av bildningssektorns och stadens övriga kommunikation och marknadsföring. Stadsborna medverkar och hörs i denna process. Kultur- och bildningstjänsterna stöder tredje sektorns aktörer samt amatörer och grupper i branschen bl.a. med verksamhets-, projekt- och träningsbidrag, informations- och marknadsföringshjälp till arrangörer av evenemang, förmånliga lokaliteter för amatörverksamhet och möjligheter att ta del av utbudet av kultur-, idrotts- och andra fritidsaktiviteter och evenemang samt genom att låta stadens lokaler användas för sammanträden och träning. Kultur- och fritidsprogrammet, som baserar sig på en kultur- och fritidsutredning, uppdateras år 2016, och principerna för understöd och taxor granskas samtidigt. Strateginen tavoite Strategiskt mål Hyvinvointierojen kaventaminen Mindre skillnader i välfärd Nuorten yhden luukun Ohjaamo-palvelu käynnistyy – Man börjar ordna handledningstjänster för ungdomar (Ohjaamo-tjänsten) enligt principen om en lucka Omatoimikirjasto otetaan käyttöön – Ett meröppet bibliotek tas i bruk Talouden tervehdyttäminen Sanering av ekonomi Puitesopimukset laadittu kahden (2) eri tahon kanssa esim. kolmannen sektorin edustajan, luovan alan yrittäjän tai yksityisen tahon kanssa – Man har ingått ramavtal med två (2) olika parter, t.ex. en representant för tredje sektorn, en företagare inom den skapande branschen eller med en privat part Hyvinvointierojen kaventaminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Mindre skillnader i välfärd och ökad Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluohjelma 2016–2020 päivitetään – Serdelaktighet för invånare viceprogrammet för kultur- och fritidstjänsterna 2016–2020 uppdateras Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal Tehtäväalueen yhteiset Kustannustaso (netto) euroa/asukasKostnadsnivå (netto) euro/invånare Avustukset (netto) euroa/asukasBidrag (netto) euro/invånare Palvelujen kustannukset ikäryhmittäinServiceanvändare per åldersgrupp Lapset ja nuoret (0-18 v.)-barn och unga Työikäiset (18-60 v.)-invånare i arbetsför ålder Ikäihmiset (yli 60 v.)-äldre personer Kirjastopalvelut-Bibliotekstjänster Kirjaston nettomenot/asukas-Nettoutgifter/invånare Aineistomenot/asukas-Materialutgifter/invånare Kirjastokäynnit/asukas-Biblioteksbesök/invånare Lainat/asukas-Lån/invånare Verkkokäynnit-Webbesök 89 TP-BS2014 TABU2015 TABU2016 TSEP2017 TSEP2018 278 280 277 277 277 24,1 24,2 23,3 23,3 23,3 45 % 22 % 33 % 45 % 25 % 30 % 45 % 25 % 30 % 45 % 25 % 30 % 45 % 25 % 30 % 51,1 5,88 7,3 16,28 1 835 616 50,19 5,5 7,5 16,5 1850000 51 5,5 7,5 16,5 1900000 51 5,5 7,5 16,5 1900000 51 5,5 7,5 16,5 1900000 Kulttuuripalvelut-Kulturtjänster Kulttuuripalveluiden nettokustannukset €/asukas-Kulturtjänsternas nettokostnader, €/invånare josta kulttuuritoiminta josta museo- ja näyttelytoiminta Kulttuuripalvelutuotannon volyymi/ kävijämäärät, näyttelyt ja tapahtumat-Serviceproduktionens volym/antal besökare, utställningar och evenemang Tuetut tapahtumat kulttuuritaloissa/asiakkaat (Taidetehdas ja Grand) Tuetut tapahtumat kulttuuritaloissa/ kpl Liikuntapalvelut-Idrottstjänster Liikuntapalveluiden nettokustannukset, €/asukas-Idrottstjänsternas nettokostnader €/invånare Liikuntatilojen harjoitusvuorotunnit-Övningsturtimmar i idrottsanläggningar Uimahallin käynnit-Besökare i simhallen Liikuntapalveluiden palvelutuotannon suoritteet-Idrottstjänsternas prestationer inom serviceproduktionen Nuorisopalvelut-Ungdomstjänster Nuorisopalveluiden nettokustannukset, €/asukas-Ungdomstjänsternasnettokostnader €/invånare Nuorten käyntikerrat nuorisotoimen toiminnassa- Antal besök (unga) inom ungdomstjänsternas verksamhet Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret-Unga som nås individuellt eller inom gruppverksamheten Suunnitelmallisesti tuetut nuoret-Unga som stöds planmässigt Nuorisotilojen käyttötunnit-Brukstimmar i ungdomslokalerna Övikin käyttövuorokaudet-Bruksdygn i Övik lägergård Opetuspalvelut-Undervisningstjänster Vapaan sivistystyön kustannukset netto €/asukas-Kostnader för fritt bildningsarbete netto €/invånare Opiskelijamäärä-Antal studerande Kansalaisopisto BMI Opetustunnit-Undervisningstimmar Kansalaisopisto BMI Taiteen perusopetuksen nettomeno/ porvoolainen asukas yhteensä-Konstundervisninengens nettoutgifter/invånare från Borgå Musiikkiopisto-Musikinstitutet Taidekoulu-Konstskola Opiskelijamäärä-Antal studerande Musiikkiopisto-Musikinstitutet (kaikki) joista sopimuskuntien oppilaita Taidekoulu-Konstskola (alla) joista sopimuskuntien oppilaita Opetustunnit-Undervisningstimmar Musiikkiopisto-Musikinstitutet Taidekoulu-Konstskola Musiikkiopistoon pyrkijät 35,8 38 39 39 39 17,3 18,5 20 18 20 19 20 19 20 19 85 800 90 000 90 000 90 000 90 000 13 800 15 000 15 000 15 000 15 000 107 130 110 110 110 70,3 66,3 65,7 65,7 65,7 71 966 72 000 72 000 72 000 72 000 197 007 190 000 198 000 199 000 200 000 263 136 185 000 245 000 246 000 250 000 28,7 30,8 26,9 27 27 57 078 65 000 60 000 60 000 60 000 1 422 1 500 1 500 1 500 1 500 129 200 150 150 150 7 737 6 000 6 500 6 500 6 500 222 230 230 230 230 11,29 13,22 12,80 12,80 12,80 7 324 5 113 2 211 18 730 12 477 6 253 7 500 5 200 2 300 19 000 12 700 6 300 7 500 5 200 2 300 19 000 12 700 6 300 7 500 5 200 2 300 19 000 12 700 6 300 7 500 5 200 2 300 19 000 12 700 6 300 16,37 15,90 16,28 16,50 16,80 11,29 5,08 3 239 2 359 11,26 4,64 3 300 2 350 1 060 950 200 51 100 45 500 5 600 550 11,58 4,70 3 280 2 330 1 269 950 200 50 000 44 500 5 500 550 11,60 4,90 3 230 2 280 1 200 950 200 49 500 44 000 5 500 500 11,80 5,00 3 180 2 230 1 200 950 200 49 000 43 500 5 500 450 880 52 200 46 600 5 600 742 90 SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Sivistystoimen johto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Bildningssektorns ledning Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -1 253 985 -866 888 -182 278 -13 459 -17 107 -147 226 -27 026 -1 331 000 -866 300 -201 400 -15 700 -31 000 -177 500 -39 100 -1 301 000 -868 200 -203 100 -15 400 -11 000 -164 700 -38 600 -1 301 000 -868 200 -203 100 -15 400 -11 000 -164 700 -38 600 -1 301 000 -868 200 -203 100 -15 400 -11 000 -164 700 -38 600 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -1 253 985 -15 124 -1 331 000 -1 301 000 -1 301 000 -1 301 000 1 569 700 676 700 111 700 761 900 11 100 8 300 1 581 800 714 000 95 800 752 600 11 100 8 300 1 581 800 714 000 95 800 752 600 11 100 8 300 1 581 800 714 000 95 800 752 600 11 100 8 300 Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Toimintatuotot Verksamhetsintäkter 1 443 670 Myyntituotot Försäljningsintäkter 668 508 Maksutuotot Avgiftsintäkter 97 911 Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 652 794 Vuokratuotot Hyresintäkter 8 012 Muut toimintatuotot Övriga intäkter 16 446 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -40 404 791 -22 757 179 -6 863 308 -754 957 -271 990 -9 701 623 -55 734 -38 997 300 -22 493 000 -6 712 400 -820 700 -259 000 -8 671 500 -40 700 -39 249 800 -22 310 800 -7 048 400 -852 700 -274 000 -8 712 900 -51 000 -39 249 800 -22 310 800 -7 048 400 -852 700 -274 000 -8 712 900 -51 000 -39 249 800 -22 310 800 -7 048 400 -852 700 -274 000 -8 712 900 -51 000 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -38 961 121 -237 357 -37 427 600 -37 668 000 -37 668 000 -37 668 000 768 900 367 000 2 000 386 400 8 500 5 000 768 900 367 000 2 000 386 400 8 500 5 000 768 900 367 000 2 000 386 400 8 500 5 000 768 900 367 000 2 000 386 400 8 500 5 000 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Svenskspråkiga utbildningstjänster Verksamhetsintäkter 668 246 Försäljningsintäkter 326 730 Avgiftsintäkter 518 Understöd och bidrag 305 930 Hyresintäkter 7 609 Övriga intäkter 27 459 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -19 990 044 -11 544 519 -3 379 866 -403 039 -2 329 -4 637 120 -23 172 -19 153 500 -11 336 500 -3 209 400 -381 200 -4 400 -4 196 500 -25 500 -19 232 300 -11 315 500 -3 498 900 -391 000 -4 400 -3 995 100 -27 400 -19 232 300 -11 315 500 -3 498 900 -391 000 -4 400 -3 995 100 -27 400 -19 232 300 -11 315 500 -3 498 900 -391 000 -4 400 -3 995 100 -27 400 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -19 321 799 -141 200 -18 384 600 -18 463 400 -18 463 400 -18 463 400 91 KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Tilinp 2014 Boksl 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tjänster inom småbarnsfostran Verksamhetsintäkter 3 832 173 Försäljningsintäkter 100 789 Avgiftsintäkter 3 677 376 Understöd och bidrag 34 501 Hyresintäkter 494 Övriga intäkter 19 013 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 3 861 300 76 900 3 768 200 7 000 9 200 4 076 600 101 900 3 958 500 7 000 0 9 200 4 076 600 101 900 3 958 500 7 000 0 9 200 4 076 600 101 900 3 958 500 7 000 0 9 200 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -33 644 538 -19 743 140 -5 162 962 -272 103 -4 414 336 -3 968 369 -83 629 -34 189 900 -19 698 400 -5 272 000 -148 900 -5 108 400 -3 939 700 -22 500 -34 065 400 -19 355 300 -5 275 500 -319 700 -4 982 800 -4 128 900 -3 200 -34 065 400 -19 355 300 -5 275 500 -319 700 -4 982 800 -4 128 900 -3 200 -34 065 400 -19 355 300 -5 275 500 -319 700 -4 982 800 -4 128 900 -3 200 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -29 812 366 -207 280 -30 328 600 -29 988 800 -29 988 800 -29 988 800 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Kultur- och fritidstjänster Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter 4 917 642 932 665 2 651 009 599 402 612 401 122 165 4 148 200 702 700 2 414 300 332 000 550 700 148 500 4 355 400 743 400 2 510 300 329 000 623 200 149 500 4 355 400 743 400 2 510 300 329 000 623 200 149 500 4 355 400 743 400 2 510 300 329 000 623 200 149 500 Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetskostnader Personalkostnader Köp av tjänster Material och förnödenh. Understöd Hyror Övriga utgifter -18 761 377 -10 210 415 -3 048 638 -1 584 594 -1 200 550 -2 565 289 -151 891 -18 033 200 -10 263 700 -2 443 100 -1 421 600 -1 206 400 -2 617 200 -81 200 -19 396 200 -10 166 800 -2 568 000 -1 441 900 -1 206 400 -3 931 900 -81 200 -19 396 200 -10 166 800 -2 568 000 -1 441 900 -1 206 400 -3 931 900 -81 200 -19 396 200 -10 166 800 -2 568 000 -1 441 900 -1 206 400 -3 931 900 -81 200 Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Avskrivningar -13 843 735 -786 205 -13 885 000 -15 040 800 -15 040 800 -15 040 800 SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot BILDNINGSSEKTORN Verksamhetsintäkter Verksamhetskostnader Verksamhetsbidrag Avskrivningar 10 861 731 10 348 100 10 782 700 10 782 700 10 782 700 -114 054 735 -111 704 900 -113 244 700 -113 244 700 -113 244 700 -103 193 004 -101 356 800 -102 462 000 -102 462 000 -102 462 000 -1 387 165 92 4.4 Itä-Uudenman pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland Pelastustoimen strategia 2025, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sisäisen turvallisuuden ohjelma ohjaavat osaltaan sisäministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanoa ja alueellisten pelastuslaitosten toimintaa. Strategiassa on määritelty painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa toimintaympäristön sille asettamiin vaatimuksiin. Strategian tavoitteena on antaa yhteiset perusteet pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle yhteistyölle. Hyväksytyn strategian mukaisesti pelastuslaitosten tulee toimia laaja-alaisina turvallisuuden osaajina, joilla on keskeinen rooli pelastusalueen turvallisuuspalvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Räddningsväsendets strategi 2025, samhällets säkerhetsstrategi och programmet för den inre säkerheten styr för sin del verkställandet av strategin för inrikesministeriets förvaltningsområde och de regionala räddningsverkens verksamhet. I strategin fastställs de tyngdpunkter och centrala verksamhetslinjer med vilka räddningsväsendet svarar för utmaningar som verksamhetsmiljön ställer. Det strategiska målet är att ge gemensamma grunder för långsiktig planering, utveckling och samarbete för myndigheters, anstalters och frivilliga organisationers verksamhet som sköter räddningsväsendets uppgifter. Enligt den godkända strategin ska räddningsverken ha ett mångsidigt kunnande i säkerheten och en central roll för att planera och producera säkerhetstjänster inom räddningsområdet. Itä-Uudenmaan pelastusalueella pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen strategiaan, pelastustoimen lainsäädäntöön sekä sisäministeriön asettamiin pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen alueellinen saatavuus ja taso on määritelty yksityiskohtaisemmin pelastusalueen 2015–2018 palvelutasopäätöksessä, joka on laadittu yhteistyössä sopijakuntien kanssa. Tillgängligheten och nivån på räddningsverkets tjänster inom Östra Nylands räddningsområde grundar sig på räddningsväsendets strategi, lagar om räddningsväsendet och på de riksomfattande mål för resultat och tjänster som inrikesministeriet fastställt. Den regionala tillgängligheten och nivån på de tjänster som räddningsverket producerar har definierats mer i detalj i beslutet om servicenivån för regionen 2015–2018, som utarbetats i samråd med avtalskommunerna. Pelastuslaitoksen palvelutason perusteena on alueen riskinarvio, jonka nojalla on määritelty nykyisin ylläpidettävät resurssit alueen riskienhallinnan, ensihoidon ja pelastustoiminnan edellyttämien toimintojen ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ensihoidon ja pelastuspalvelujen kattavuuteen ja saantiin. Räddningsverkets servicenivå bestäms på basis av en riskbedömning av området och utifrån den har man beslutat om de nuvarande resurserna med tanke på att kunna upprätthålla de funktioner som behövs för riskhanteringen, ambulanssjukvården och räddningsverksamheten. Vid bedömningen av räddningsverkets verksamhet har man fäst speciell uppmärksamhet på förebyggande av olyckor och på omfattningen och tillgången på ambulanssjukvården och räddningstjänsterna. Pelastuslain edellyttämän palvelutuotannon ylläpitämisessä ydintoiminnot muodostuvat riskienhallinnan, pelastustoiminnan, öljyntorjunnan sekä tilannekeskuksen toiminnoista. Pelastuslaissa todettujen tehtävien lisäksi pelastustoimi hoitaa muuhun lainsäädäntöön ja tehtyihin sopimuksiin perustuvia tehtäviä, joista merkittävimmät ovat öljyntorjuntaa ja muiden ympäristövahinkojen torjuntaa koskevat tehtävät sekä vaarallisia aineita koskevat valvontatehtävät. Enligt räddningslagen upprätthåller man serviceproduktionens kärnverksamhet genom riskhantering, räddningsverksamhet, oljebekämpning samt lägescentralens funktioner. Utöver de uppgifter som enligt räddningslagen hör till räddningsverket sköter det även uppgifter som grundar sig på övrig lagstiftning och slutna avtal. De viktigaste av dessa uppgifter är uppdrag med anknytning till oljeskydd och förebyggande av övriga miljöskador samt övervakning av farliga ämnen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välillä sovitun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos vastaa ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa. Ensihoito- ja ensivastepalvelujen taso ja määrä perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta. I enlighet med samarbetsavtalet mellan Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket svarar räddningsverket för serviceproduktionen i anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen i kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde. Nivån och omfattningen på tjänsterna i anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen grundar sig på ett beslut om servicenivån som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt godkänt för producering av tjänster med anknytning till ambulanssjukvård och första insatsen. 93 Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämisessä pelastuslaitoksen henkilöstö on keskeisessä asemassa ja merkittävä voimavara jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palkatun, sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön määrän, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa pelastuslaitoksen tuottamassa palvelutoiminnassa. Riittävän toimintakyvyn ylläpitämiseksi henkilöstön tietotaitoa kehitetään alueen uhkien edellyttämällä tavalla sekä hyödyntämällä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston pelastustoiminnan ja ensihoidon kehittämistoiminnan tuloksia pelastuslaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Räddningsverkets personal spelar en central roll och är en viktig resurs vid upprätthållandet av räddningsverkets funktionsförmåga i verksamhetsmiljön som ständigt förändras. Att upprätthålla antalet anställda, halvordinarie och frivilligt anställda samt deras kunnande och arbetsförmåga spelar en central roll i räddningsverkets serviceverksamhet. För att kunna upprätthålla tillräcklig verksamhetsförmåga utvecklas personalens kunskaper på det sätt som riskerna i området förutsätter och genom att i räddningsverkets dagliga verksamhet utnyttja resultaten av utvecklingen av serviceområdena räddningsverksamhet och ambulanssjukvård som man fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk. Kuntia koskevat erityistilanteet ja erilaiset tavanomaista suuremmat onnettomuudet edellyttävät osin sellaisia valmiuksia ja järjestelyjä, joita ei tarvita päivittäisissä onnettomuustilanteissa. Erityistilanteiden hallintaa koskevan valmiuden ylläpitämiseksi toimintaan osallistuvien organisaatioiden, käytettävien toimitilojen sekä tarvittavien teknisten järjestelmien valmiuksia kehitetään yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan, joka toimii ydintoimintoja tukevana prosessina henkilöstön osaamisen, riskienhallinnan, pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintojen kehittämisessä. Vid exceptionella situationer i kommuner och olika ovanligt stora olyckor krävs delvis sådana färdigheter och arrangemang som inte behövs vid dagliga olyckssituationer. För att upprätthålla beredskap att hantera exceptionella situationer utvecklas beredskap för organisationer som deltar i verksamheten, för lokaler som används i verksamheten och för tekniska system som behövs i samråd med kommuner, myndigheter och andra centrala aktörer. Räddningsverket deltar också i branschens nationella och internationella samarbete och utveckling, vilket stöder utvecklingen av personalens kunnande, riskhanteringen, räddningsverksamheten och ambulanssjukvården. 4.4.1 Hallinto–Förvaltning Pelastuslaitoksen toiminta on organisoitu hallinnon lisäksi riskienhallinnan, pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtäväalueisiin. Sopijakuntia edustavana päätöksentekoelimenä toimii kahdeksanjäseninen aluepelastuslautakunta, joka toimii keskeisenä päätöksentekoelimenä kehitettäessä pelastustoimen toimintoja alueellisena organisaationa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen 9 §:n (taloudenhoito) mukaisesti pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Porvoon kaupungin hallinnossa. Räddningsverkets organisation omfattar förvaltning och uppgiftsområdena riskhantering, räddningsverksamhet och ambulanssjukvård. Regionala räddningsnämnden har åtta ledamöter och representerar avtalskommunerna som ett beslutsorgan. Nämnden beslutar om ärenden i anknytning till räddningsverket och utvecklingen av räddningsverkets verksamhet som en regional organisation i verksamhetsmiljön som ständigt förändras. Enligt 9 § (ekonomi) i samarbetsavtalet för Räddningsverket i Östra Nyland är räddningsverket en självständig balansenhet inom Borgå stads förvaltning. Pelastuslaitoksen toiminnan painopisteet on asetettu vastaamaan toimintaympäristön asettamia haasteita arvioimalla niiden merkitystä alueen kokonaisturvallisuuden kannalta. Pelastusalueen turvallisuutta arvioidaan määrävälein tehtävällä riskiarviolla ja alueen resursseja kohdennetaan riskiarvion mukaisesti. Räddningsverkets verksamhet fokuserar på att beakta de utmaningar verksamhetsmiljön ställer och på att bedöma utmaningarnas betydelse med tanke på områdets totala säkerhet. Säkerheten i räddningsområdet bedöms med regelbundna riskbedömningar, och områdets resurser riktas enligt bedömningarna. Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Toimintavalmiusaika / pelastustoiminnan keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina Aktionsberedskapstid / räddningsverksam- 80 % hetens genomsnittliga aktionsberedskapstid i procent Henkilöstön työpanos / pelastushenkilöstön henkilöstöresurssien ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa (vakituinen ja sivutoiminen) Personalens arbetsinsats / upprätthållande av räddningspersonalens personalresurser i den dagliga verksamheten (ordinarie och halvordinarie) 94 42 100 kalenteripäivää - kalenderdagar Henkilöstön työpanos / ensihoidon henkilöstöresurssien ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa Personalens arbetsinsats / upprätthållande av ambulanssjukvårdens personalresurser i den dagliga verksamheten 5078 kalenteripäivää - kalenderdagar 4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet Pelastustoiminnan tehtäväalue vastaa pelastusalueen operatiivisesta toiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta pelastusalueella. Pelastustoiminnan lisäksi tehtäväalueen toimintoihin on sisällytetty öljyvahinkojen torjunta, erillisiin sopimuksiin perustuva ensivastetoiminta, pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ylläpito sekä pelastuslaitoksen kaluston hankinta ja tekniset palvelut. Uppgiftsområdet räddningsverksamhet svarar för den operativa verksamheten och beredskapen i räddningsområdet. Utöver räddningsverksamhet omfattar uppgiftsområdets verksamhet även bekämpning av oljeskador, första insatsen som baserar sig på separata avtal, upprätthållandet av lägescentralen vid räddningsverket samt upphandling av räddningsverkets materiel och tekniska tjänster. Valtakunnallisia hätäkeskuksia koskevan uudistuksen myötä uusi hätäkeskusjärjestelmä perustuu ERICA- järjestelmään, joka aiheuttaa muutoksia pelastuslaitosten nykyisin käyttämään PEKE- johtamisjärjestelmään. Sisäasiainhallinnon toimesta on jo aloitettu uuteen ERICA- hätäkeskusjärjestelmään soveltuvan KEJO- johtamisjärjestelmän hankinta. Johtamisjärjestelmän uusinnan johdosta pelastustoimen operatiivisen henkilöstön valmiuksia uusien tietojärjestelmien käyttöön lisätään. Järjestelmän kokonaisuudistus ajoittuu vuosille 2016–2017. I och med förnyelsen som gäller de nationella nödcentralerna grundar sig det nya nödcentralsystemet på nödcentralsdatasystemet ERICA som orsakar ändringar i det nuvarande ledningssystemet PEKE. Inrikesförvaltningen har redan inlett en upphandling av ledningssystemet KEJO, som är lämpligt för ERICA. På grund av att ledningssystemet förnyas, ökas den operativa personalens beredskap i nya datasystem. Systemet reformeras i sin helhet åren 2016–2017. Utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer fortsätter och verksamheten effektiviseras så att den blir en ändamålsenlig helhet som motsvarar den regionala efterfrågan på tjänster. Man ordnar mer utbildning i första insatsen enligt det enhetliga utbildningssystemet i hela området. Man köper nya fordon och återvinner gamla i enlighet med en uppgjord plan och beslutet om servicenivån. Räddningsverksamhet på svag is förbättras genom att skaffa lämplig utrustning och genom att utbilda anställda. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutusta jatketaan ja toimintaa tehostetaan alueellista palvelukysyntää vastaavaksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Palokuntien ensivastetoimintaan liittyvää koulutusta toteutetaan yhtenäisen koulutusjärjestelmän mukaisesti koko alueella. Ajoneuvojen uusintaa ja kierrätystä jatketaan palvelutasopäätöksen ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Heikoilla jäillä tapahtuvaa pelastustoimintaa parannetaan hankitulla pelastustoimintaan soveltuvalla kalustohankinnalla sekä koulutuksella. Standardiseringen av oljebekämpningsutrustningen fortskrider och ny utrustning till båtar och för bekämpning av oljeskador skaffas enligt den godkända oljebekämpningsplanen. Med hjälp av containrar förbättrar man oljebekämpningsutrustningens rörlighet. I Neste Oils hamn finns en pråm (”Vesikko”) som lager för oljeavfall, två containrar med anordning för uppsamling av olja samt två släckningscontainrar för båtbränder. Användningen av utrustningen i hamnen och underhållet grundar sig på avtalet mellan räddningsverket, OSM Ship Management Finland Oy och Neste Oil Abp. I skärgården förbättras beredskapen för oljebekämpning genom att skaffa två D-klassens fartyg åren 2016–2017. Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvän kaluston ja laitteiston yhtenäistämistä jatketaan ja vene- ja öljyntorjuntakalustoa lisätään hyväksytyn öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Öljyntorjuntakaluston liikuteltavuutta tehostetaan konttijärjestelmällä ja Neste Oilin satamassa ylläpidetään öljyisen jätteen varastoaluksena ”Vesikko” proomua, kahta öljynkeräyslaitteistoa sisältävää konttia sekä kahta laivapalojen sammutukseen soveltuvaa laivapalojen sammutuskonttia. Satamassa olevan kaluston käyttö ja ylläpito perustuu pelastuslaitoksen, OSM Ship Management Finland Oy:n ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen. Saaristoalueen öljyntorjunnan valmiutta parannetaan kahden D-luokan veneen hankinnalla vuosina 2016–2017. Räddningsverkets lägescentral har som uppgift att svara för myndighetsverksamheten som stöder räddningsverkets verksamhet samt för att larma kommunernas ledningsgrupper och övriga nyckelpersoner vid special- och undantagssituationer. Man ökar beredskapen för lägescentralen genom att utveckla personalens färdigheter för verksamheten i lägescentralen. Lägescentralens föråldrade tekniska utrustning byts ut mot ny utrustning så att den motsvarar de nya datatekniska kraven. Pelastuslaitoksen ylläpitämän tilannekeskuksen tehtävänä on vastata pelastuslaitoksen toimintaa tukevasta viranomaistoiminnasta sekä kuntien johtoryhmien ja muiden avainhenkilöiden hälyttämisestä kuntia koskevissa erityis- ja poikkeustilanteissa. Tilannekeskuksen toimintavalmiutta lisätään kehittämällä henkilöstön valmiuksia tilannekeskustoimintaan. Keskuksen vanhentunutta teknistä laitteistoa uusitaan vastaamaan uudistuvan tietotekniikan vaatimuksia. 95 Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään suunnitelman mukaisesti ja vastaa sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksesta erillisen valtakunnallisesti hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutus hankitaan ostopalveluna alan koulutuspalveluja tarjoavilta järjestöiltä. För att upprätthålla räddningsverkets funktionsförmåga utbildar räddningsverket sin personal enligt planen och svarar för utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer enligt ett separat program som godkänts på riksnivå. Utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer köps av organisationer som erbjuder utbildningstjänster inom branschen. Vanhentuneen kaluston uusimista jatketaan tehdyn investointisuunnitelman ja palvelutasopäätöksen mukaisesti ja tavoitteena on uusia raskaat ajoneuvot enintään 20-vuoden ikäisinä ja ajoneuvoverosta vapautetut ajoneuvot seitsemän vuoden välein. Man fortsätter att byta ut den gamla utrustningen enligt investeringsplanen och beslutet om servicenivån, och målet är att tunga fordon är högst 20 år gamla och att de fordon för vilka man inte behöver betala fordonsskatt byts ut vart sjunde år. Huoltopalveluiden kustannuskehityksen hallitsemiseksi kaluston huoltopalveluja kilpailutetaan määrävälein ja keskitetään yksilöityihin paikkoihin. Pelastusasemien (Sipoo, Loviisa) uusintaan liittyvää suunnittelua jatketaan asianomaisten sopijakuntien kanssa. Loviisan pelastusaseman sijoitusta koskevassa suunnitelmassa huomioidaan moottoritie E18 ja siihen liittyvä Loviisan alueen tavoitettavuus. Sipoon pelastusasemaa koskevan hankkeen toteuttamiseksi pelastuslaitos on luovuttanut alustavan tarve / hankesuunnitelman (Sipoon uusi pelastusasema 2015) Sipoon kunnalle ja pelastuslaitos För att dämpa underhållsservicens kostnadsutveckling konkurrensutsätter man regelbundet underhållsservicen och fastställer de ställen man köper servicen från. Planeringen om renoveringen av räddningsstationerna i Sibbo och Lovisa fortsätter med berörda avtalskommuner. I planen som gäller placeringen av Lovisa räddningsstation beaktar man motorvägen E18 och Lovisaområdets tillgänglighet. För att genomföra projektet som gäller Sibbo räddningsstation har räddningsverket lämnat in en preliminär behovsutredning/projektplan (Sipoon uusi pelastusasema 2015) till Sibbo kommun och räddningsverket erbjuder vid behov en sakkunnig för projektets behov. antaa tarvittaessa asiantuntijan hankkeen käyttöön. Strateginen tavoite Toimintavalmiusaika / ensimmäisen yksikön keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina Vakituiseen, sivutoimisiin ja sopimuspalokuntiin kuulu-vien henkilöstön määrän ja toimintakyvyn ylläpitäminen / vakituisen, sivutoimisen ja sopimuspalokuntien savu-sukeltamiseen kykenevän henkilöstön määrä Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Aktionsberedskapstid / den första enhetens 80 % genom-snittliga aktionsberedskapstid i proce Upprätthållande av personalstyrkan och personalens funktionsförmåga inom ordinarie och halvordinarie brandkårer samt inom avtalsbrandkårer/personalen i ordinarie och halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer som kan delta i rökdykning 220 henkilöä – personer 4.4.3 Riskienhallinta - Riskhantering Riskienhallinnan tehtäväalue vastaa palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaisista riskienhallintaan liittyvästä tehtävien hoitamisesta. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvontatoimintaan liittyvät toimenpiteet sekä valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Lisäksi siinä on määritelty yhdyskunta- ja rakentamissuunnitteluun liittyvä viranomaisyhteistyö sekä suunnittelijoiden neuvonta ja pelastusviranomaisen asiantuntijalausuntojen antaminen. Lisäksi tehtäväalue vastaa turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen sekä varautuminen. Uppgiftsområdet riskhantering svarar för riskhantering enligt beslutet om servicenivån och tillsynsplanen. I tillsynsplanen definieras de åtgärder som ansluter sig till tillsynsverksamhet samt samarbetet med övriga myndigheter och aktörer. I planen definierar man också det myndighetssamarbete som ansluter sig till samhälls- och byggplanering samt rådgivning till planerare och expertutlåtanden som räddningsmyndigheten ger. Dessutom svarar uppgiftsområdet för säkerhetsinformation vars mål är förebyggande av bränder och övriga olyckor samt beredskap. Tryggheten i anslutning till boende förbättras. Ett centralt mål är att i samarbete med olika myndigheter minska antalet bränder och höja säkerhetsnivån. Dessutom stöder räddningsverket beredskapsplaneringen i kommunerna inom räddningsområdet. Turvallisuuden parantamiseksi asumiseen liittyvää turvallisuutta kehitetään ja keskeisenä tavoitteena on palojen määrän vähentäminen ja turvallisuustason nostaminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Lisäksi pelastuslaitos tukee pelastusalueen kuntien valmiussuunnittelua. 96 Erheellisten paloilmoitusten määrää pyritään edelleen vähentämään kohdennetulla valvontatoiminnalla, jonka tavoitteena on alentaa automaattisten paloilmoituslaitteiden aiheuttamia erheellisiä hälytyksiä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Väestöhälytinjärjestelmää nykyaikaistetaan ja suurtehohälyttimiä sijoitetaan riskienarvioinnin perusteella määriteltyihin kohteisiin. Man strävar fortfarande efter att minska antalet felaktiga brandlarm med hjälp av den riktade tillsynsverksamheten där målet är att minska antalet felaktiga brandlarm från automatiska brandanläggningar och kostnaderna för dem. Utomhuslarmen moderniseras och högeffektiva larmsystem placeras på ställen som bestäms utgående från en riskbedömning. Syftet med säkerhetsinformationen är att erbjuda minst 3 000 personer säkerhetsutbildning. Med säkerhetsutbildning avses riktad utbildning med vilken man påverkar förmågan hos en på förhand bestämd målgrupp att fungera rätt vid olyckssituationer och vid förebyggande av olyckor. I utbildningen beaktas de mål som ställs i räddningslagen och målgruppernas specialbehov. Verksamheten bygger på en plan för säkerhetsinformation som ses över varje år. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on antaa turvallisuuskoulutusta vähintään 3000 henkilölle. Turvallisuuskoulutus on kohdennettua koulutusta, jolla vaikutetaan ennalta suunnitellun kohderyhmän kykyyn toimia oikein onnettomuustilanteessa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Koulutuksessa huomioidaan pelastuslain asettamat tavoitteet sekä koulutettavien kohderyhmien erityistarpeet. Toiminta perustuu vuosittain tarkistettavaan turvallisuusviestintäsuunnitelmaan. Tillsynsavgifterna justeras enligt de kommunala verksamhetsprinciperna och dessutom uppdateras tillsynsplanen varje år. De ändringar i verksamhetssättet som tillsynsplanen förutsätter tillämpas så att de blir en del av den dagliga tillsynsverksamheten. Ett datorprogram för brandsyner för hela områdets tillsyn utnyttjas effektivt vid synerna och planeringen samt uppföljningen. I den dagliga verksamheten utnyttjas också resultaten av utvecklingen av serviceområdet säkerhetstjänster som man fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk. Valvontatoiminnan maksuja tarkistetaan kunnallisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, jonka lisäksi valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Valvontasuunnitelman edellyttämät toimintatavan muutokset mukautetaan osaksi päivittäistä tarkastustoimintaa. Valvontatoimintaan liittyvää koko alueen kattavaa palotarkastusohjelmistoa hyödynnetään tehokkaasti suunnittelutoiminnassa, tarkastusten kohdentamisessa ja niiden seurannassa. Lisäksi päivittäisessä toiminnassa hyödynnetään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden palvelualueen kehittämistoiminnan tuloksia. De avreglerade sotningstjänsterna och dess prisutveckling följs upp med årliga enkäter till företagen inom branschen. Vid personalrekrytering beaktas omfattningen av tillsynsverksamheten och säkerhetsinformationen samt de krav som de varierande handlingssätten ställer. Alueella vapautetun nuohoustoiminnan palvelutuotannon ja sen hintakehitystä seurataan asianomaisille yrityksille suunnatulla vuosittain tehtävällä erillisellä kyselyllä. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän laajuus sekä muuttuvien toimintatapojen asettamat vaatimukset. Strateginen tavoite Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Pelastusalueen valvontasuunnitelman mukaisten suoritteiden kokonaismäärä / vuosi Totalt antal prestationer i räddningsområdet/år enligt tillsynsplanen 3 500 suoritetta - prestationer Turvallisuuskoulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä Antalet personer som fått säkerhetsutbildning 3 000 henkilöä - personer 4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård Ensihoidon tehtäväalue vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sopineet ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa. Ensihoito- ja ensivastepalvelujen taso ja määrä perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta. I enlighet med samarbetsavtalet mellan Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket svarar uppgiftsområdet ambulanssjukvård för serviceproduktionen i anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen i kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde. Nivån och omfattningen på tjänsterna i anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen grundar sig på ett beslut om servicenivån som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt godkänt för producering av tjänster med anknytning till ambulanssjukvård och första insatsen. 97 Pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ovat sairaanhoitoalueen palvelutasomäärityksen mukaisesti sijoitettuina valmiuteen Porvoon, Loviisan ja Sipoon palveluyksiköihin. Lisäksi Sipoon ja Loviisan väestön tavoitettavuuden parantamiseksi ensihoidon päivystyspisteet on sijoitettu Sipoon Söderkullan ja Loviisan Koskenkylän alueille. Ensihoidon palveluverkostoa täydennetään Porvoon sairaanhoitoalueen hyväksymillä pelastustoimen ensivasteyksiköillä. Ambulanssjukvårdens enheter placeras enligt sjukvårdsområdets beslut om servicenivån i beredskap i Borgå, Lovisa och Sibbo betjäningsenheter. Dessutom har man placerat jourenheter i Söderkulla i Sibbo och Forsby i Lovisa för att kunna nå befolkningen i Sibbo och Lovisa bättre. Ambulanssjukvårdens servicenät kompletteras med räddningsverkets enheter för första insatsen som Borgå sjukvårdsområde godkänt. Ambulanssjukvårdens serviceproduktion utvecklas genom att utbilda och testa personalen samt att följa kundresponsen, genomförande av tjänsterna och hur patienterna nås. Praxisen i anslutning till vård av patienter görs också enhetligare och frågor i anslutning till patientsäkerhet utvecklas som en del av den dagliga verksamheten. Den nya praxisen i anslutning till tentamina där kontrolleras yrkeskompetensen hos personal för första insatsen tas i bruk under år 2016. De ambulanser som skaffades med ett leasingavtal i slutet av år 2011 byts ut mot nya genom samma förfarande år 2016. Ensihoidon palvelutuotantoa kehitetään kouluttamalla ja testaamalla henkilöstöä, seuraamalla asiakaspalautetta ja palvelujen toteutumista sekä potilaiden tavoitettavuutta. Lisäksi potilaan hoitoon liittyviä hoitokäytänteitä yhdenmukaistetaan ja potilasturvallisuutta kehitetään osaksi päivittäistä toimintaa. Uusittu ensivastehenkilöstöä koskeva ammatillisen osaamisen varmentava tenttikäytäntö otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Vuoden 2011 lopussa leasingsopimuksella hankitut ambulanssit uusitaan vuoden 2016 aikana vastaavalla menettelyllä. För att säkerställa rekrytering av kompetent personal för ambulanssjukvården upprätthåller man ett system för handledning av studerande och har samarbete med läroanstalterna inom branschen. I den dagliga verksamheten utnyttjas också resultaten av utvecklingen av serviceområdet ambulanssjukvård som man fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk. Pätevän ensihoitohenkilöstön saannin varmistamiseksi ylläpidetään opiskelijaohjausjärjestelmää ja toimitaan yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa sekä hyödynnetään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon palvelualueen kehittämistoiminnan tuloksia ensihoidon päivittäisessä toiminnassa. Strateginen tavoite - Strategiskt mål Sitova tavoite – Bindande mål Ensihoitopalvelut Porvoon sairaanhoito-alueella / väestön tavoittaminen %:ia kiireellisyysluokittain Ambulanssjukvården inom Borgå sjukvårdsområde / att nå befolkningen % per prioritetsklass Riskialueluokka – Riskområde A: 8 min. A: 15 min. A: 30 min. Tavoite - mål Tavoite - mål Tavoite - mål 1 70 % 90 % 90 % 2 60 % 90 % 90 % 3 45 % 85 % 90 % 4 25 % 70 % 85 % B: 8 minuuttia B: 15 minuuttia C: 30 minuuttia Tavoite - mål Tavoite - mål Tavoite - mål 1 60 % 85 % 90 % 2 55 % 85 % 90 % 3 45 % 80 % 85 % 4 25 % 60 % 80 % Riskialueluokka Riskområde Ensihoitopalveluiden suoritteiden määrä - Antalet prestationer inom ambulanssjukvården 13 000 suoritetta - prestationer 98 ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI REGIONAL RÄDDNINGSVERKSAMHET KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Hallinto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Förvaltning Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Pelastustoimi Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Räddningsverksamhet Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate Poistot Riskienhallinta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verksamahetsbidrag Avskrivningar Riskhantering Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä 550 503 482 485 731 100 690 100 68 018 41 000 -440 921 -278 639 -118 619 -4 151 TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 BGT 2016 Plan 2017 Plan 2018 943 500 902 500 0 41 000 0 0 943 500 902 500 0 41 000 0 0 943 500 902 500 0 41 000 0 0 -32 686 -6 826 -463 500 -303 300 -108 200 -13 300 -1 500 -34 000 -3 200 -464 600 -298 800 -116 300 -10 800 -1 500 -29 500 -7 700 -464 600 -298 800 -116 300 -10 800 -1 500 -29 500 -7 700 -464 600 -298 800 -116 300 -10 800 -1 500 -29 500 -7 700 109 582 267 600 478 900 478 900 478 900 9 616 412 9 188 740 186 659 147 067 15 450 78 496 7 931 200 7 741 200 70 000 100 000 13 500 6 500 7 948 400 7 777 400 51 000 100 000 13 500 6 500 7 948 400 7 777 400 51 000 100 000 13 500 6 500 7 948 400 7 777 400 51 000 100 000 13 500 6 500 -7 729 765 -5 150 968 -925 343 -362 369 -210 -1 270 267 -20 608 -7 931 200 -5 258 000 -959 600 -308 300 -5 000 -1 382 800 -17 500 -7 948 400 -5 286 300 -992 500 -302 400 -5 000 -1 344 700 -17 500 -7 948 400 -5 286 300 -992 500 -302 400 -5 000 -1 344 700 -17 500 -7 948 400 -5 286 300 -992 500 -302 400 -5 000 -1 344 700 -17 500 1 886 647 -664 507 0 0 0 0 73 466 956 000 937 000 18 500 958 800 912 000 46 300 0 0 500 958 800 912 000 46 300 0 0 500 958 800 912 000 46 300 0 0 500 -958 800 -657 600 -159 000 -40 500 0 -94 400 -7 300 -958 800 -657 600 -159 000 -40 500 0 -94 400 -7 300 0 0 73 466 500 Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter -877 207 -622 668 -116 876 -30 399 -956 000 -668 100 -143 100 -34 900 -100 842 -6 422 -106 100 -3 800 -958 800 -657 600 -159 000 -40 500 0 -94 400 -7 300 Toimintakate Verksamahetsbidrag -803 742 0 0 Poistot Avskrivningar -65 683 99 KÄYTTÖTALOUS Tehtäväalueet DRIFTSEKONOMIN Uppgiftsområden Ensihoitopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Ambulanssjukvård Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Hyresintäkter Övriga intäkter Toimintakulut Verksamhetskostnader Henkilöstömenot Personalkostnader Palvelujen ostot Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh. Avustukset Understöd Vuokrat Hyror Muut toimintakulut Övriga utgifter Toimintakate ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Verksamahetsbidrag Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä 4 226 668 2 765 323 265 947 1 192 911 4 587 900 3 148 900 153 000 1 286 000 4 596 700 3 104 900 161 800 1 300 000 0 30 000 4 596 700 3 104 900 161 800 1 300 000 0 30 000 4 596 700 3 104 900 161 800 1 300 000 0 30 000 -4 226 668 -3 202 563 -396 821 -155 072 -4 587 900 -3 525 500 -396 100 -231 300 -456 080 -16 132 -429 000 -6 000 -4 596 700 -3 636 600 -424 700 -273 000 0 -252 400 -10 000 -4 596 700 -3 636 600 -424 700 -273 000 0 -252 400 -10 000 -4 596 700 -3 636 600 -424 700 -273 000 0 -252 400 -10 000 0 0 0 0 0 2 487 TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018 BGT 2016 Plan 2017 Plan 2018 REGIONAL RÄDDNINGSVERKAMHET Verksamhetsintäkter 14 467 049 14 206 200 14 447 400 14 447 400 14 447 400 Verksamhetskostnader -13 274 561 -13 938 600 -13 968 500 -13 968 500 -13 968 500 Verksamhetsbidrag 1 192 487 267 600 478 900 478 900 478 900 Avskrivningar -730 191 100 4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS DRIFTSEKONOMIN SEKTORVIS Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 51 265 638 -56 475 658 -5 210 020 49 736 000 -57 922 900 -8 186 900 50 464 600 -57 397 100 -6 932 500 50 464 600 -57 458 800 -6 994 200 50 534 600 -57 448 800 -6 914 200 Konsernihallinto Tuotot Kulut Yhteensä Koncernförvaltningen Intäkter Kostnader Sammanlagt Sosiaali- ja terveystoimi Tuotot Kulut Yhteensä Social- och hälsovårdssektorn Intäkter Kostnader Sammanlagt 19 600 680 -161 795 678 -142 194 999 17 310 700 -161 271 600 -143 960 900 18 489 000 -163 210 500 -144 721 500 18 489 000 -163 210 500 -144 721 500 18 489 000 -165 210 800 -146 721 800 Sivistystoimi Tuotot Kulut Yhteensä Bildningssektorn Intäkter Kostnader Sammanlagt 10 861 731 -114 054 735 -103 193 004 10 348 100 -111 704 900 -101 356 800 10 782 700 -113 244 700 -102 462 000 10 782 700 -113 244 700 -102 462 000 10 782 700 -113 244 700 -102 462 000 Pelastustoimi Tuotot Kulut Yhteensä Räddningsväsendet Intäkter Kostnader Sammanlagt 14 467 049 -13 274 561 1 192 487 14 206 200 -13 938 600 267 600 14 447 400 -13 968 500 478 900 14 447 400 -13 968 500 478 900 14 447 400 -13 968 500 478 900 TOIMIALAT YHTEENSÄ Tuotot Kulut Yhteensä SEKTORERNA SAMMANLAGT Intäkter Kostnader Sammanlagt 96 195 098 -345 600 632 -249 405 534 91 601 000 -344 838 000 -253 237 000 94 183 700 -347 820 800 -253 637 100 94 183 700 -347 882 500 -253 698 800 94 253 700 -349 872 800 -255 619 100 Valmistus omaan käyttöön sisältyy - Tillverkning till eget bruk ingår 101 5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen RESULTATRÄKNING Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT 2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintuotot Verksamhetens intäkter Försäljningsintäkter Avgiftsintäkter Understöd och bidrag Övriga verksamhetsintäkter Hyresintäker Övriga intäkter 95 373 038 27 768 308 15 970 294 7 935 849 43 698 587 37 335 853 6 362 734 90 898 000 25 534 300 16 098 600 7 413 100 41 852 000 34 462 800 7 389 200 93 066 400 26 663 500 16 198 000 7 349 100 42 855 800 34 860 400 7 995 400 93 066 400 26 663 500 16 198 000 7 349 100 42 855 800 34 860 400 7 995 400 93 136 400 26 663 500 16 198 000 7 419 100 42 855 800 34 860 400 7 995 400 Valmistus omaan käyttöön Tillverkning till eget bruk 822 059 703 000 1 117 300 1 117 300 1 117 300 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Verksamhetens kostnader Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Pensionsutgifter Övriga lönebikostnader Köp av tjänster Material och förnödenheter Understöd Övriga verksamhetskostnader Hyror Övriga verksamhetskostander -345 600 633 -137 218 210 -105 469 709 -31 748 501 -25 952 298 -5 796 203 -136 800 595 -13 727 000 -18 149 170 -40 178 800 -38 578 100 -1 600 700 -344 838 000 -135 619 200 -104 653 300 -30 965 900 -25 488 400 -5 477 500 -137 228 500 -14 043 200 -20 316 100 -37 631 000 -36 095 500 -1 535 500 -347 820 800 -135 812 300 -105 215 300 -30 597 000 -24 565 700 -6 031 300 -138 625 600 -13 476 000 -20 984 000 -38 922 900 -37 439 700 -1 483 200 -347 882 500 -135 869 600 -105 266 300 -30 603 300 -24 570 500 -6 032 800 -138 628 600 -13 477 400 -20 984 000 -38 922 900 -37 439 700 -1 483 200 -349 872 800 -137 698 900 -106 758 300 -30 940 600 -24 824 700 -6 115 900 -138 790 000 -13 477 000 -20 984 000 -38 922 900 -37 439 700 -1 483 200 Toimintakate Verksamhetsbidrag -249 405 536 -253 237 000 -253 637 100 -253 698 800 -255 619 100 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Skatteinkomster Kommunalskatt Fastighetsskatt Samfundsskatt Statsandelar Finans. intäkter och kostnader Ränteintäkter Övriga finansiella inkomster Räntekostnader Övriga finansiella kostnader Vuosikate Årsbidrag TULOSLASKELMA 210 347 098 179 306 712 15 215 271 15 825 115 49 448 957 1 065 956 130 598 2 706 725 -1 754 836 -16 531 220 600 000 188 600 000 17 000 000 15 000 000 45 000 000 850 000 100 000 2 800 000 -1 950 000 -100 000 217 000 000 187 000 000 17 000 000 13 000 000 50 900 000 670 000 100 000 2 700 000 -2 030 000 -100 000 219 300 000 189 000 000 17 300 000 13 000 000 50 900 000 420 000 100 000 2 700 000 -2 280 000 -100 000 221 600 000 191 000 000 17 600 000 13 000 000 50 900 000 170 000 100 000 2 700 000 -2 530 000 -100 000 11 456 475 13 213 000 14 932 900 16 921 200 17 050 900 Poistot ja arvonalentumiset Avskrivn. och nedskrivningar Suunnitelman mukaiset poistot Planengliga avskrivningar -22 459 030 -25 000 000 -22 000 000 -22 000 000 -22 000 000 Tilikauden tulos Räkenskapsperiodens resultat -11 002 555 -11 787 000 -7 067 100 -5 078 800 -4 949 100 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) Förändr. av avskrivn.differens Förändring av reserver Förändring av fonder 254 970 1 205 442 1 642 463 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä /alijäämä Överskott/underskott -7 899 680 -11 787 000 -5 078 800 -4 949 100 102 -7 067 100 6 Investointiosa–Investeringsdelen 6.1 Investointiyhteenveto–Investeringssammandrag INVESTOINNIT 2016-2020 INVESTERINGAR 2016-2020 Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT 2015+ä TA 2016 BGT 2016 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 Suunn 2019 Plan 2019 Suunn 2020 Plan 2020 KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNINGEN Menot Utgifter -12 846 810 Tulot Inkomster 540 000 Yhteensä Totalt -12 306 810 -19 613 000 100 000 -19 513 000 -43 485 000 -32 496 000 -24 264 000 -17 736 000 -11 442 000 -43 485 000 -32 496 000 -24 264 000 -17 736 000 -11 442 000 -351 000 -351 000 -440 000 -440 000 -560 000 -560 000 -310 000 -310 000 -310 000 -310 000 -130 000 -130 000 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN Menot Utgifter -532 250 Yhteensä Totalt -532 250 SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN Menot Utgifter Tulot Inkomster Yhteensä Totalt -275 216 0 -275 216 -1 496 100 145 000 -1 351 100 -1 083 000 30 000 -1 053 000 -1 140 000 60 000 -1 080 000 -465 000 25 000 -440 000 -550 000 25 000 -525 000 -730 000 0 -730 000 PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET Menot Utgifter Tulot Inkomster Yhteensä Totalt -887 299 31 372 -855 927 -1 359 500 242 000 -1 117 500 -1 390 000 211 000 -1 179 000 -1 232 000 331 000 -901 000 -920 000 95 000 -825 000 -920 000 95 000 -825 000 -945 000 95 000 -850 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTERINGAR SAMMANLAGT Menot Utgifter -14 541 575 -22 819 600 Tulot Inkomster 571 372 487 000 Yhteensä Totalt -13 970 203 -22 332 600 -46 398 000 241 000 -46 157 000 -35 428 000 391 000 -35 037 000 -25 959 000 120 000 -25 839 000 -19 516 000 120 000 -19 396 000 -13 247 000 95 000 -13 152 000 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat lisäksi jo aloitetut tai vuonna 2016 aloitettavat yli 1 milj. euron hankkeet (kokonaiskustannus). Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt som redan påbörjats eller påbörjas år 2016, som överskrider 1 milj. euro (totalkostnad). 103 6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna Kaupungin investointisuunnitelma laaditaan talonrakennusinvestointien osalta seitsemäksi (7) vuodeksi. Investointisuunnitelmaan otetaan kaikki tulevien vuosien investointihankkeet. Investointisuunnitelmaa tarkistetaan ja investointien sisältö, tarve ja kiireellisyys arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Osa investointisuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista voi siirtyä toteutettavaksi suunniteltua aikaisemmin tai myöhemmin. Stadens investeringsplan för husbyggnadsinvesteringar upprättas för sju (7) år. I investeringsplanen ingår alla investeringsprojekt för de kommande åren. Investeringsplanen uppdateras och investeringarnas innehåll och behovet av dem samt tidtabellen för olika investeringar bedöms årligen i samband med beredningen av budgeten. En del av investeringarna enligt investeringsplanen kan genomföras tidigare eller senare än planerat. Talonrakennushankkeiden päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on tarvesuunnitelma, joka käsitellään ao. lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma ja hankkeen toteutuksen aikataulu. Hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvio laaditaan hankesuunnitelman ja hankkeelle varattujen määrärahojen pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyy yli yhden (1) miljoonan euron hankkeen luonnospiirustukset varsinaisen suunnittelutyön pohjaksi tai se voi päättää hankkeen uudelleen valmistelusta tai valmistelun keskeyttämisestä. Investointiohjelmassa on talonrakennushankkeita joihin hankesuunnitelmia ei vielä ole laadittu. Esitetyt kustannukset ovat näiden hankkeiden osalta vain suuntaan antavia, koska vasta hankesuunnittelun laadinnan yhteydessä määritellään rakennuksen tarkka laajuus ja rakennuspaikka sekä laaditaan kustannusarvio. Det första skedet i beslutsprocessen om husbyggnadsprojekt är att utarbeta en behovsutredning som behandlas i nämnden i fråga och i stadsstyrelsen. Därefter utarbetas en projektplan och tidtabell för projektet. Skisserna och kostnadsberäkningen för projektet utarbetas utifrån projektplanen och anslagen för projektet. Stadsstyrelsen godkänner skisserna för projekt på över en (1) miljoner euro som grund för den egentliga planeringen eller stadsstyrelsen kan besluta om att projektet bereds på nytt eller att beredningen avbryts. I investeringsprogrammet ingår husbyggnadsprojekt som inte ännu har en projektplan. Kostnaderna för dessa projekt är bara riktgivande eftersom man först i samband med projektplaneringen fastställer byggnadens exakta storlek och byggplats samt utarbetar en kostnadsberäkning. I investeringsplanen ingår också s.k. livscykelprojekt och projekt som genomförs med extern finansiering. Med extern finansiering genomförs servicebostäder för äldre och seniorhus. Staden förbinder sig att hyra lokaler eller köpa tjänster med långa avtal. Investointisuunnitelmaan on sisällytetty myös ns. elinkaarihankkeita ja ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia hankkeita. Ulkopuolisella rahoituksella toteutetaan vanhusten palveluasunnot ja senioritalot. Kaupunki sitoutuu vuokraamaan tiloja tai ostamaan palveluja pitkäaikaisin sopimuksin. De livscykelprojekt som ingår i budgeten är skol- och daghemsbyggnader. Investeringarna finansieras med stadens budgetanslag och staden äger byggnaderna som ingår i stadens balans. Ett livscykelprojekt omfattar ett avtal om livscykelansvar där den part som genomför projektet svarar för planeringen och byggandet av byggnaderna och förbinder sig att bära ansvaret för lokalernas funktionalitet och driftskostnader fram till slutet av avtalsperioden. På det sättet strävar man efter bl.a. bättre byggkvalitet. Talousarvioon sisältyvät elinkaarihankkeet ovat koulu- ja päiväkotirakennuksia. Investoinnit rahoitetaan kaupungin talousarviomäärärahoilla ja rakennukset jäävät kaupungin omistukseen ja kaupungin taseeseen. Elinkaarihankkeeseen kuuluu elinkaarivastuusopimus, jolla hankkeen toteuttaja vastaa kohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä sitoutuu kantamaan vastuun tilojen toimivuudesta ja käyttökustannuksista sopimuskauden loppuun asti. Tällä tavoitellaan mm. parempaa rakentamisen laatua. Ett särdrag i livscykelprojekten är att kostnadseffektivitet kan uppnås bara, om projektets totala kostnader är tillräckligt stora. Detta gäller när man betraktar projektet både ur beställarens och byggarens synvinkel. På grund av detta strävar staden efter konkurrensutsättning av ett livscykelprojekt på minst 20 miljoner. Elinkaarihankkeiden ominaispiirre on, että kustannustehokkuutta saavutetaan vain, jos hankkeen kokonaiskustannus on riittävän suuri. Tämä pätee sekä tilaajan että toteuttajan näkökohdasta katsottuna. Tästä syystä tavoitellaan vähintään 20 miljoonan elinkaarihankkeen kilpailuttamista. 104 Kaikista pitkäaikaisvuokrasopimuksista laaditaan lista, josta käy ilmi pitkäaikaisvuokrasopimuksen kohde, sopimuksen kesto ja kustannus/vuosi sekä kokonaiskustannus sopimuskauden ajalta. Över alla långa hyresavtal utarbetas en lista som innehåller hyresobjektet, längden på hyresavtalet, kostnaderna/år och de totala kostnaderna för avtalsperioden. HUSBYGGNAD TALONRAKENNUS Projektplaner och fastighetsbesiktningar (5050) Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset (5050) För alla över 1 000 000 euros projekt utarbetas en projektplan. Det är viktigt att vi gör projektplanerna färdiga i ett tillräckligt tidigt skede, så att vi hinner göra så noggranna kostnadsförslag som möjligt för investeringarna och kan jämföra olika alternativ för genomförandet. När ombyggnader och utvidgningar genomförs utreder vi dessutom konditionen och livscykelkostnaderna för de existerande byggnaderna. Hankesuunnitelma laaditaan kaikkiin yli 1 000 000 euron talonrakennushankkeisiin. On tärkeää, että voimme laatia hankesuunnitelmat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta investointien kustannusarviot saadaan mahdollisimman tarkoiksi ja toteutusvaihtoehdot vertailtua. Peruskorjauksia ja laajennuksia toteutettaessa selvitämme lisäksi olemassa olevien rakennusten kunnon ja elinkaarikustannukset. Depå i Stadshagen (5060) Varikko Kaupunginhakaan (5060) Enheten stadsutveckling har för tillfället två depåer: en depå i Östermalm som används som bas för gatuavdelningen och en depå vid Ånäshallen som används av grönavdelningen. Målet är att staden avstår från depån vid Ånäshallen och att verksamheten centraliseras i Östermalm. Effektiveringen av verksamheten förutsätter att depån i Östermalm byggs ut så att grönavdelningens funktioner kan flyttas till Östermalm. Under året utarbetar vi en projektplan för den egentliga planeringen och byggandet år 2017. Kaupunkikehitysyksikkö ylläpitää tällä hetkellä kahta varikkoa: Tarmolan varikko toimii katupuolen tukikohtana ja Suistohalllin varikko viherpuolen tukikohtana. Tavoitteena on, että Suistohallin varikosta luovutaan ja toiminta keskitetään Tarmolaan. Toiminnan tehostaminen edellyttää, että Tarmolan varikkoa laajennetaan niin, että viheryksikön toiminnot voidaan siirtää sinne. Laadimme vuoden aikana hankesuunnitelman, jolla varsinainen suunnittelutyö ja toteutus voidaan tehdä vuonna 2017. Investeringar i energibesparing (5770) Energiansäästöinvestoinnit (5770) Borgå strävar efter att vara en pionjär i fråga om användningen av förnybar energi och energibesparingen i byggnader. Vi har ställt stramare krav på energianvändning i nya byggnader än vad byggbestämmelserna förutsätter. En förutsättning för att sparmålen ska uppnås är att vi förutom nybyggen gör energisparande investeringar i den befintliga fastighetsmassan. Tyngdpunkten för investeringarna ligger på husteknik, t.ex. värmeväxlare i luftkonditioneringen och regleringsautomatik där den största möjligheten att spara för tillfället ligger. I och med investeringar i energibesparing minskar fastigheternas driftskostnader och därmed också förvaltningars driftshyra. Porvoo pyrkii olemaan edelläkävijä uusiutuvan energian käytössä ja rakennusten energiansäästössä. Olemme asettaneet toteutettavilla uudisrakennuksille tiukemmat vaatimukset energiankäytölle kuin mitä rakentamismääräykset edellyttävät. Säästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudisrakentamisen lisäksi, että teemme energiansäästöön tähtääviä investointeja olemassa olevaan kiinteistömassaan. Painopiste investoinneissa on talotekniikassa, kuten esim. ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenottolaitteissa ja säätöautomatiikassa, joissa tällä hetkellä on suurimmat säästömahdollisuudet. Energiansäästöinvestointien myötä kiinteistöjen käyttökustannukset alenevat ja sen myötä myös hallintokuntien maksama käyttövuokra pienenee. Östra hälsostationen (5201) Itäinen terveysasema (5201) Det finns två (2) alternativ för placering av Östra hälsostationen: antingen en ny byggnad i anslutning till Borgå sjukhus eller en utbyggnad av Näse hälsostation. Tidigare har man utarbetat en behovsutredning om det alternativ där hälsostationen placeras i anslutning till sjukhuset. Under året ses behovsutredningen över och det utarbetas en motsvarande utredning om alternativet att bygga ut Näse hälsovårdscentral. Då vi har fattat beslut om vilket alternativ som genomförs utarbetar vi en projektplan. Projektplanen blir färdig hösten 2016. Itäisen terveysaseman sijoituspaikaksi on kaksi (2) vaihtoehtoa, joko uudisrakennus Porvoon sairaalan yhteyteen tai Näsin terveysaseman laajentaminen. Aikaisemmin on laadittu tarveselvitys vaihtoehdosta jossa terveysasema sijaitsee sairaalan yhteydessä. Vuoden aikana tarkistetaan laadittu tarveselvitys ja laaditaan vastaava selvitys Näsin terveyskeskuksen laajentamisvaihtoehdosta. Kun on tehty päätös siitä, kumpi vaihtoehto toteutetaan, laadimme hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2016. 105 Hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen toteutustapa ja vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Näsin sosiaali- ja terveyskeskuksen laajempaa omistusjärjestelyjä harkitaan myös samassa yhteydessä. Toimitilajohdolla on valmiudet käynnistää suunnittelutyö välittömästi kun hankesuunnitelma on hyväksytty. I projektplanen ingår uppgifter om hur projektet genomförs och alternativa modeller för finansiering. Större ägararrangemang i fråga om social- och hälsocentralen i Näse övervägs också i samband med detta. Lokalitetsledningen är beredd att inleda planeringen omedelbart efter det att projektplanen godkänns. Näsin terveyskeskus (5214) Näse hälsovårdscentral (5214) Näsin terveyskeskuksen osastolle 3 ja 4 joudutaan viranomaismääräysten tiukkenemisesta johtuen rakentamaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Muutostyön aikana joudutaan tyhjentämään korjattava rakennusalue ja väistötiloina käytetään Epoon vanhainkodin vapautuvia tiloja. Väistötilatarpeen minimoimiseksi korjaustyö toteutetaan kerroksittain. Työt alkavat talvella 2016 ja kestävät noin kuusi (6) kuukautta. Korjaustyön yhteydessä rakennetaan myös ilmanvaihtojärjestelmään viilennys. Avdelning 3 och 4 i Näse hälsovårdscentral ska förses med ett automatiskt släckningssystem på grund av stramare myndighetsföreskrifter. De lokaler som renoveras ska stå tomma under arbetet och de lediga lokalerna i Ebbo åldringshem används som tillfälliga lokaler. För att minimera behovet av tillfälliga lokaler utförs arbetena i en våning åt gången. Arbetet inleds på vintern 2016 och det tar cirka sex (6) månader. I samband med arbetet byggs också ett nedkylningssystem. Livscykelprojekt (5101, 5105, 5142, 5326 och 5413) Elinkaarihanke (5101, 5105, 5142, 5326 ja 5413) Objekten som under kommande år utförs som livscykelprojekt är Gammelbacka daghem och rådgivning, Pepot daghem, Majbergets daghem, Tolkis skola och Tolkis daghem samt Kevätkummun koulu/Vårberga skola. Alla objekt är nybyggen och ersätter existerande byggnader i dåligt skick som vi har varit tvungna att stänga eller som vi kommer att stänga under de kommande åren. Byggandet av de första objekten inleds i mars/april 2016 och det sista objektet blir färdigt sommaren 2018. Till serviceproducenten hör ansvaret för planeringen och byggandet samt underhållet i 20 års tid. Skolorna och daghemmen byggs så att de ingår i stadens balans och att de således ägs av Borgå stad. I och med projektet kan problemen med inomhusluften i flera byggnader fixas och därutöver kan tjänstenätverket göras tätare och så kan man få besparingar i driftskostnaderna. Elinkaarihankkeena toteutetaan tulevina vuosina Gammelbackan päiväkoti ja neuvola, Peippolan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti sekä Kevätkummun koulu/Vårberga skola. Kaikki kohteet ovat uudisrakennuksia ja korvaavat olemassa olevia huonokuntoisia rakennuksia, jotka olemme joutuneet sulkemaan tai tullaan sulkemaan lähivuosina. Ensimmäisten kohteiden rakentaminen aloitetaan maalis-/huhtikuussa 2016 ja viimeinen kohde valmistuu kesällä 2018. Palveluntuottajalla on suunnittelu- ja toteutusvastuun lisäksi 20 vuoden ylläpitovastuu. Koulut ja päiväkodit rakennetaan kaupungin taseeseen ja ovat näin ollen Porvoon kaupungin omistuksessa. Hankkeen myötä saadaan useamman rakennuksen sisäilmaongelmat hallintaan ja tämän lisäksi voidaan tiivistää palveluverkkoa ja tällä tavoin aikaansaada säästöjä käyttökustannuksissa. Tallberga daghem (5135) Mäntykummun päiväkoti (5135) I Tallberga daghem med sex grupper har förekommit problem med inomhusluften i slutet av år 2014. Orsaken till problemen har utretts under år 2015 och i utredningen upptäcktes att daghemmet från år 1970 har allvarliga skador i konstruktionerna som är svåra att reparera, vilket innebär att den gamla byggnaden bör ersättas med en ny byggnad. Den planerade nya byggnaden inrymmer åtta (8) barngrupper. Daghemmet konkurrensutsätts utgående från projektplanen och huvudritningarna så, att byggföretaget ansvarar också för planeringen av objektet. De nya lokalerna blir färdiga vid årsskiftet 2016/2017. Mäntykummun kuusiryhmäisessä päiväkodissa on ilmennyt sisäilmaongelmia vuoden 2014 loppupuolella. Ongelmien syytä on vuoden 2015 aikana selvitetty ja selvityksessä on ilmennyt, että 1970 rakennetussa päiväkodissa on niin pahoja ja vaikeasti korjattavia virheitä, että vanha rakennus tulisi korvata uudisrakennuksella. Suunnitellussa uudisrakennuksessa on tilat kahdeksalle (8) lapsiryhmälle. Päiväkoti kilpailutetaan hankesuunnitelman ja pääpiirustusten perustella siten, että rakennusurakoitsija vastaa myös kohteen suunnittelusta. Uudet tilat valmistuvat vuodenvaihteessa 2016/2017. 106 Näsin päiväkoti (5119) Näse daghem (5119) Näsin päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Uusi pysyvä päiväkoti rakennetaan Näsin alueelle. Todennäköinen rakennuspaikka on Gammelbackantien ja Opistokujan kohdalla nykyisen Point Collegen paikalla. Tarkempi rakennuspaikka selviää hankesuunnitelman valmistuttua vuodenvaihteessa 2015/2016. Päiväkotia ei voida rakentaa ennen kun Point Collegen nykyinen rakennus on purettu. Tämän hetken tietojen perusteella päiväkoti rakennetaan vuosina 2021–2022. Näse daghem ligger för närvarande i tillfälliga lokaler. Det nya permanenta daghemmet byggs i Näse. Den sannolika byggplatsen ligger vid Gammelbackavägen och Institutgränd på samma plats som nuvarande Point College. Byggplatsens mer exakta läge preciseras då projektplanen blir färdig vid årsskiftet 2015/2016. Daghemmet kan inte byggas förrän Point Colleges nuvarande byggnad har rivits. Enligt aktuella uppgifter kan daghemmet byggas åren 2021–2022. Koulujen korjaustyö (5339) Renovering av skolor (5339) Vuonna 2015 aloitetut Keskuskoulun ja Linnankosken lukion korjaustyöt ovat meneillään ja valmistuvat Lukion osalta talvella 2016 ja Keskuskoulun osalta vuoden 2016 loppuun mennessä. År 2015 inleddes renoveringen av Keskuskoulu och Linnankosken lukio och i gymnasiet blir arbetet färdigt på vintern 2016 och i Keskuskoulu före slutet av år 2016. Västra Enhetsskolan (5419) Västra Enhetsskolan (5419) Strömborgska skolans, Näse skolas och Saxby skolas byggnader är i rätt dåligt skick och har problem med inomhusluften. Det är inte ekonomiskt vettigt att sanera byggnaderna. Man avstår från de nuvarande byggnaderna och verksamheten vid skolorna förenas till Västra Enhetsskolan. Projektet genomförs genom at bygga en ny skolbyggnad i stället för nuvarande Näse skola. Projektplanen för skolan blir färdig vid årsskiftet 2015/2016. Planeringstiden för den nya skolan är 12–14 månader, inklusive konkurrensutsättning av planerare. Av ekonomiska skäl inleds den egentliga planeringen dock först år 2017. Strömborska skolan, Näse skolan ja Saxby skolanin rakennukset ovat varsin huonossa kunnossa ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. Niiden peruskorjaus ei ole taloudellisesti järkevää. Nykyisistä rakennuksista luovutaan ja koulujen toiminta yhdistetään Västra Enhetsskolaniksi. Toteutamme hankkeen rakentamalla nykyisen Näse skolan paikalle uusi koulurakennus. Koulun hankesuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa 2015/2016. Uuden koulun suunnitteluaika sisältäen suunnittelijoiden kilpailuttamisen on 12–14 kuukautta. Taloudellisista syistä johtuen varsinainen suunnittelutyö aloitetaan kuitenkin vasta vuonna 2017. Grännäs skola (5402) Grännäs skola (5402) Elevantalet i Grännäs skola håller på att öka och därför måste större lokaler byggas. Behovet av större lokaler åtgärdas genom att bygga en större ny byggnad i stället för den separata byggnaden med gymnastiksal som är i dåligt skick. Skolan kommer efter utvidgningen att vara en enserieskola för årskurser 1–6. Planeringsarbetet har blivit färdigt och vi är beredda att konkurrensutsätta entreprenörerna. Byggandet inleds år 2017 och projektet blir färdigt år 2018. Grännäs skolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisätilojen rakentaminen on näin ollen tarpeellista. Lisätilojen tarve toteutetaan rakentamalla erillisen huonokuntoisen lii-kuntasalirakennuksen tilalle laajempi uudisrakennus. Koulu on laajennuksen jälkeen yksisarjainen 1-6 vuosiluokkien koulu. Suunnittelutyö on valmis ja meillä on valmiudet kilpailuttaa urakoitsijat. Rakentaminen aloitetaan vuonna 2017 ja hanke valmistuu vuonna 2018. Lyceiparkens skola (5420) Lyceiparkens skola (5420) Koulussa on ollut sisäilmaongelmia ja koulu toimii tällä hetkellä pääosin väistötiloissa. Rakennuksen tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa lopussa eivätkä vastaa mitoitukseltaan ja toiminnaltaan nykyisiä vaatimuksia. Tilat ovat kuluneet, käytettävyydeltään heikot ja rakenteissa on vaurioita. Energiatalous on heikko. Peruskorjaustyöt ovat käynnissä ja työt valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Skolan har haft problem med inomhusluften och finns för närvarande huvudsakligen i tillfälliga lokaler. Byggnadens tekniska system är i slutet av sin livscykel och med tanke på dimensioneringen och funktionsdugligheten uppfyller de inte dagens krav. Lokalerna är slitna, deras användbarhet är dålig och det finns skador i konstruktionerna. Energiekonomin är dålig. Arbetet med grundlig renovering av skolan har påbörjats och arbetet blir färdigt före utgången av år 2016. Keskuskeittiö Centralkök Liikelaitos Porvoon tilapalvelut toteuttaa vuosina 2016 – 2017 keskuskeittiön Kuninkaanporttiin. Hankkeen perustelut on esitetty kohdassa 9.3. Liikelaitos Porvoon tilapalvelut. Affärsverket Borgå lokalservice bygger ett centralkök i Kungsporten under åren 2016 – 2017. Projektets motiveringar finns under punkten 9.3. Affärsverket Borgå lokalservice. 107 KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK Omakotialueet Egnahemsområden Toukovuoren alueella jatkamme katujen viimeistelyjä. Kevätlaakson ja Itä-Mensaksen alueilla työt alkavat asemakaavatyön etenemisen mukaisessa aikataulussa. Alkrogin aluetta viimeistellään katujen ja puistojen osalta. På Majbergets område fortsätter vi med de avslutande gatuarbetena. Arbetena i Vårdalen och Östra Mensas påbörjas i och med att detaljplanearbetet framskrider. Park- och gatuarbetena i Alkrogområdet slutförs. Teiden perusparannukset Grundliga förbättringsarbeten av vägar Itäisen jokirannan torialueita kivetään, Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun suuntaisten kevyen liikenteen väylien esteettömyys- ja kiveystyöt aloitetaan. Liikenneturvallisuustoimenpiteitä tehdään koulujen läheisyydessä sekä vilkkaiden kevyen liikenteen väylien vaarakohtiin. Keskusta-alueen esteettömyystöitä jatketaan kauppatorin läheisyydessä. Rihkamakadun perusparannus aloitetaan. Kevyen liikenteen kilpailukykyä parannetaan rakentamalla uusia väyliä uusille sekä vanhoille asuinalueille. Torgområdena på östra åstranden stenläggs, tillgänglighetsoch stenläggningsarbetena på lätt trafiklederna i Mannerheimgatans och Alexandersgatans riktning påbörjas. Trafiksäkerhetsåtgärder görs i närheten av skolor och på farliga avsnitt av livligt trafikerade lätt trafikleder. Tillgänglighetsarbetena i centrum fortsätter vid salutorget. Krämaregatans förbättring påbörjas. Den lätta trafikens konkurrenskraft förbättras genom att man bygger nya leder i gamla och nya bostadsområden. Puistot Parker Peruskorjaamme leikkipaikkoja Lehtihamarissa. Uudisrakennuskohteina teemme viherkaistoja, hulevesiratkaisuja ja Alkrogin alueen ympäristöä. Vi sanerar lekplatser i Lövhammars. Gröna remsor, dagvattenprojekt och arbeten i Alkrogområdet görs som nybyggnadsobjekt. Satama Hamnen Länsirannan puolella tukimuuria rakennetaan n. 40 m matkalla kävelysillan läheisyydessä. Jokiuomaa tuetaan ja satamassa uusitaan kalustoa. På västra sidan av ån byggs en stödmur på en 40 meters sträcka i närheten av gångbron. Flodfåran stöds och i hamnen förnyas materiel. Itäinen ohikulkutie (saaristotie) Östra omfartsvägen (skärgårdsvägen) Jatkamme viranhaltijatasolla neuvotteluja valtiovallan eri tahojen kanssa eri tavoista ja mahdollisuuksista kiirehtiä ohikulkutien toteuttamista. På tjänsteinnehavarnivån fortsätter vi att förhandla med statens olika aktörer om olika sätt och möjligheter att påskynda byggandet av omfartsvägen. Irtain omaisuus Lös egendom Kuntatekniikan irtaimen omaisuuden hankinnat koostuvat olemassa olevan konekannan ja kaluston korvausinvestoinneista. Maapolitiikassa uusimme vanhoja takymetrejä sekä mittausryhmien autoja. Anskaffningarna inom kommunteknikens lösegendom omfattar ersättande investeringar i befintliga maskiner och utrustning. Inom markpolitiken skaffar vi nya takymetrar samt bilar för mätningsgrupperna 108 6.3 INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e) Investointiliite–Investeringsbilag Kustannus- arvio TA2015 +muutos 8000 KAUPUNGINHALLITUS IRTAIN OMAISUUS Menot YHTEENSÄ -315 -315 OSAKKEET JA OSUUDET Menot YHTEENSÄ KUNTAYHTYMÄOSUUDET 3000 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Menot YHTEENSÄ -195 -195 TALONRAKENNUS KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS 5005 Virastotalo Menot 5050 Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset Menot 5060 Varikko Kaupunginhaka Menot 5770 Energiansäästöinvestoinnit Menot YHTEENSÄ Menot SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS 5214 Näsin terveyskeskus Menot 5260 Vanhusten palveluasuntojen kalustaminen Menot YHTEENSÄ Menot SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS 5101 Gammelbackan päiväkoti Menot 5105 Peippolan päiväkoti Menot 5142 Toukovuoren päiväkoti Menot 5326 Vårberga skola ja Skaftkärrin koulu Menot 5413 Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti Menot Elinkaarisopimus yhteensä 5135 Mäntykummun päiväkoti Menot 5119 Näsin päiväkoti Menot 5305 Kerkkoon koulu Menot 5339 Koulujen korjaustyöt Menot 5419 Västra enhetsskolan Menot 5402 Grännäs skola Menot -12 000 A -750 A -150 -1 500 A -2 200 A -500 -650 -500 -900 L -300 -300 -6 159 U -100 -5 513 U -40 -6 051 U -44 -15 949 -155 -10 600 U -100 -5 500 H -190 -5 500 A -5 500 A U -1 361 -18 200 A -400 -4 400 H -1 300 109 TA2016 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 -539 -539 -15 -15 -102 -102 -150 -102 -102 -102 -102 -150 -150 -100 -1 400 -500 -300 -650 -550 -102 -102 -102 -102 0 0 0 0 -6 000 -6 000 -150 -150 -150 -150 -400 -500 -500 -500 -500 -1 950 -650 -650 -6 650 -6 650 -3 000 -2 300 -100 -1 800 -500 -300 -500 -300 -4 365 -1 694 -10 -3 515 -1 984 -4 023 -10 039 -5 755 -3 370 -19 768 -5 986 -20 973 -5 000 -500 -300 0 -300 -1 948 -1 173 -3 121 -200 -1 200 -600 -9 200 -2 000 -2 400 -8 200 -3 600 INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e) Kustannus- arvio 5420 Lyceiparkens skola Menot 5540 Pallokentän pukusuojat Menot 5520 Porvoon talo Menot 5599 Aikaisemmat talonrakennushankkeet Menot SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS YHTEENSÄ Menot TALONRAKENNUS YHTEENSÄ Menot 8000 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot Tulot YHTEENSÄ 8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Menot YHTEENSÄ KIINTEÄ OMAISUUS 2000 Kiinteistöjen osto Menot YHTEENSÄ KUNTATEKNIIKKA 6069 Uudisrakennus, kadut Menot 6070 Perusparannus, kadut Menot 6099 Erittelemätön kuntateknikka Menot 6159 Kevyen liikenteen väylät Menot 6559 Liikennejärjestelyt Menot 6659 Päällystäminen, erittelemätön Menot 6899 Puistot, erittelemätön Menot 6900 Valtion yhteishankkeet Menot 7059 Satama, erittelemätön Menot 7259 Alueparannus, erittelemätön Menot 7399 Työpaikka-alueet, erittelemätön Menot KUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ Menot Tulot Yhteensä 8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA yhteensä Menot Tulot YHTEENSÄ TA2015 +muutos -10 200 U -900 L -4 770 H | -4 675 | | | | | | -2 710 | | | -11 075 | | | -12 025 | | | -12 535 | | -12 535 | | | | | -178 | -178 | | | | -1 000 | -1 000 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | -5 900 | 100 | -5 800 | | | -7 078 | 100 | -6 978 | | 110 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 -8 200 -50 -850 -200 -34 168 -24 073 -14 771 -9 250 -3 100 -4 100 -3 800 -35 318 -24 923 -16 721 -10 200 -3 750 -10 750 -10 450 -35 974 -25 025 -16 823 -10 302 -3 852 -10 750 -10 450 -35 974 -25 025 -16 823 -10 302 -3 852 -10 750 -10 450 -511 -511 -471 -471 -441 -441 -434 -434 -590 -590 -400 -400 -400 -400 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -2 220 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -600 -1 000 -800 -800 -900 -350 -200 -200 -300 -400 -230 -100 -100 -100 -100 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000 -1 100 -420 -300 -300 -300 -400 -400 -600 -500 -100 -560 -500 -500 -500 -400 -150 -100 -100 -100 -200 -300 -400 -400 -400 -400 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -6 000 -7 511 -7 471 -7 441 -7 434 -7 590 -7 400 -7 400 -7 511 -7 471 -7 441 -7 434 -7 590 -7 400 -7 400 -170 INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e) Kustannus- arvio TA2015 +muutos 8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Menot SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä -351 -351 8200 SIVISTYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot YHTEENSÄ -300 -300 LIIKUNTATOIMEN HANKKEET Menot Tulot YHTEENSÄ -1 196 145 -1 051 SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä Menot Tulot YHTEENSÄ -1 496 145 -1 351 8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot YHTEENSÄ -1 359 242 -1 117 INVESTOINNIT YHTEENSÄ MENOT TULOT YHTEENSÄ Rahoitus maanhankintarahaston varoilla Rakennushankkeiden kustannusarvio A Alustava arvio (hankesuunnitelma ja kustannusarvio tekemättä) H Hankesuunnitelman perusteella laadittu kustannusarvio L Luonnossuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio U Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio T Terveydellisiä haittoja/työsuojeluongelmia Ulkopuolinen rahoitus Itäinen terveysasema Palvelutalo Toukovuori Johannisbergin senioriasunnot Peippolan hoivakoti Palvelutalo 2 Lundinkadun senioriasunnot YHTEENSÄ -8 050 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | -22 819 | 487 | -22 332 | | | 1 000 | | | | | | | | | | | -100 | -5 000 | | | | | -5 000 | 111 -440 -440 -560 -560 -310 -310 -310 -310 -130 -130 -130 -130 -130 -130 -683 10 -673 -590 10 -580 -265 -300 -280 -630 -280 -265 -300 -280 -630 -280 -400 20 -380 -550 50 -500 -200 25 -175 -250 25 -225 -450 -450 -2500 20 -2 480 -400 20 -380 -1 083 30 -1 053 -1 140 60 -1 080 -465 25 -440 -550 25 -525 -730 0 -730 -3 130 20 -3 110 -680 20 -660 -1 390 211 -1 179 -1 232 331 -901 -920 95 -825 -920 95 -825 -945 95 -850 -945 95 -850 -945 95 -850 -46 398 -35 428 -25 959 -19 516 -13 247 -22 355 -19 605 241 391 120 120 95 115 115 -46 157 -35 037 -25 839 -19 396 -13 152 -22 240 -19 490 1 000 1 000 1 000 1 000 -500 -3 500 -4 000 -200 -10 000 -10 000 -8 000 -8 500 -8 000 -4 500 -3 500 -2 000 -8 200 -25 500 -12 000 7 Rahoitusosa – Finansieringsdelen RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSKALKYL Tilinp 2014 Boksl 2014 TA 2015+m BGT2015+ä TA 2016 BGT 2016 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät YHTEENSÄ VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE KASSAFLÖDET I VERKSAMHETEN Årsbidrag 11 456 474 Korrektivposter till internt tillförda medel -5 778 304 TOTALT 5 678 171 13 213 000 -4 920 000 8 293 000 14 932 900 -5 955 000 8 977 900 16 921 200 -5 955 000 10 966 200 17 050 900 -5 955 000 11 095 900 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot YHTEENSÄ KASSAFLÖDET FÖR INVESTERINGARNAS DEL Investeringar i anläggningstillgångar -14 541 576 -22 819 600 -46 398 000 Finansieringsandelar för invest.utgifter 571 372 487 000 241 000 Försäljn.inkomster av anläggningstillg 4 037 028 4 920 000 5 955 000 TOTALT -9 933 176 -17 412 600 -40 202 000 -35 428 000 391 000 5 955 000 -29 082 000 -25 959 000 120 000 5 955 000 -19 884 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE -18 115 800 -8 788 100 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset YHTEENSÄ KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERINGENS DEL FÖRÄNDRINGAR I UTLÅNINGEN Ökning av utlåningen Minskining av utlåningen TOTALT LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys YHTEENSÄ FÖRÄNDRINGAR AV LÅNEBESTÅNDET Ökning av långfristiga lån Minsking av långfristiga lån TOTALT 44 800 000 -26 800 000 18 000 000 37 700 000 -29 000 000 8 700 000 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET YHTEENSÄ ÖVRIGA FÖRÄNDRINGAR AV LIKVIDITETEN TOTALT RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ KASSAFL FÖR FINANSIERINGENS DEL TOT - 2 319 990 10 550 000 31 300 000 18 000 000 8 700 000 RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ FÖRÄNDRING AV LIKVIDA MEDEL TOT - 6 574 995 1 430 400 75 900 -115 800 -88 100 112 - 4 255 005 -15 703 15 000 - 703 - 9 119 600 -31 224 100 Suunn 2017 Plan 2017 Suunn 2018 Plan 2018 -250 000 -250 000 36 000 000 33 800 000 53 900 000 -38 621 163 -23 000 000 -22 600 000 - 2 621 163 10 800 000 31 300 000 301 876 8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talouden ja toiminnan tavoitteita voidaan määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee mm. sitä, että määrärahaa tai nettomäärärahaa ei voi ylittää, tuottotavoitetta ei voi alittaa tai sitova tavoite ei saa jäädä saavuttamatta ilman kaupunginvaltuuston hyväksymistä. Fullmäktige godkänner stadens mål för verksamhet och ekonomi i budgeten. I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och redovisas hur behovet av finansiering skall täckas. Budgeten ska iakttas i verksamheten och ekonomin. Ekonomiska mål och verksamhetsmål kan fastställas som bindande mål. Begreppet bindande betyder bl.a. att man inte kan överskrida anslaget eller nettoanslaget, inte underskrida målet för avkastning eller att man inte kan låta bli att uppfylla det bindande målet utan stadsfullmäktiges godkännande. Sitovuus valtuustoon nähden Bindande gentemot fullmäktige Käyttötalousosan sitovuus valtuuston nähden on toimialan nettomääräraha, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on toimialan nettoinvestointimääräraha ja hankekohtaisesti yli yhden miljoonan euron investointimääräraha. Rahoitusosan sitovuus valtuuston nähden on pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys. Liikelaitosten sitovuus valtuustoon nähden on toiminnan tulos, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. En sektors nettoanslag, mål för avkastning och bindande mål i driftsbudgeten är bindande gentemot fullmäktige. En sektors investeringsanslag netto och investeringsanslag för varje projekt över en miljon euro är bindande i förhållande till fullmäktige. Ökningen av långfristiga lån och ökningen av utgivna lån i finansieringsdelen är bindande gentemot fullmäktige. Affärsverkens verksamhetsresultat, avkastningsmål och bindande mål är bindande gentemot fullmäktige. Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisesti yli yhden miljoonan euron investointihankkeiden hankesuunnitelmista, luonnospiirustuksista sekä rakennustyön käynnistämisestä valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Stadsstyrelsen beslutar om projektplanerna, skisserna och byggstarten för varje investeringsprojekt över en miljon euro inom ramen för de anslag som fullmäktige godkänt. Nämnderna Lautakunta Nämnderna beslutar om verksamhetsplanerna i driftsbudgeten och projektplanerna för investeringarna och om ändringen av dessa för de underordnade uppgiftsområdena inom ramen för de bindande anslag som stadsfullmäktige beviljat. För att ta in ett investeringsprojekt i projektplanen förutsätts att man anvisat ett anslag för det i budgetens specifikationer. Lautakunta päättää alaistensa tehtäväalueiden käyttötalouden toimintasuunnitelmista ja investointien hankesuunnitelmista sekä niiden muuttamisesta valtuuston myöntämien sitovien määrärahojen puitteissa. Investointihankkeen ottaminen hankesuunnitelmaan edellyttää, että sille on talousarvion erittelyissä osoitettu määräraha. 113 TALOUSARVIO 2016 KÄYTTÖTALOUS BUDGET 2016 DRIFTSEKONOMIN TOIMIALA Tehtäväalue Tulosyksikkö SEKTOR Uppgiftsområde Resultatenhet KONSERNIHALLINTO Vaalit Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Konsernijohto Hallintopalvelukeskus Kaupunkikehitys Elinkeinoasiat Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu Kuntatekniikka Lupa- ja valvonta-asiat Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Alueellinen jätehuolto KONCERNFÖRVALTNINGEN Val Stadsfullmäktige Revision Koncernledning Centralen för förvaltningstjänster Stadsutveckling Näringsfrågor Markpolitik Stadsplanering Kommunteknik Tillstånds- och tillsynsärenden Byggnads- och miljönämnden Byggnadstillsynen Miljövården Regional avfallshantering SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Hallinto Terveysasemat Ennaltaehkäisy ja kuntoutus Suun terveydenhuolto Terveydensuojelu Näsin sairaala Geriatrian lääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Vanhus- ja vammaispalvelut Hallinto Kotihoito Vammaispalvelut Hyvinvointia edistävät palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Sosiaali- ja perhepalvelut Hallinto Sosiaalityön tukipalvelut Lapsiperheiden sosiaalityö Aikuissosiaalityö Päihdetyö Työllisyyspalvelut SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Social- och hälsovårdssektorns ledning Hälsovårdstjänster Förvaltning Hälsostationer Prevention och rehabilitering Munhälsovård Hälsoskydd Näse sjukhus Geriatriska läkartjäster Specialsjukvård Äldreomsorg och handikappservice Förvaltning Hemvård Tjänster inom handikappvården Tjänster som främjar välfärden Omsorg dygnet runt Socialarbete och familjetjänster Förvaltning Socialarbetets stödtjänster Socialarbete för barnfamiljer Vuxensocialarbete Missbrukararbete Sysselsättningstjänster SIVISTYSTOIMI Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Peruskoulut Lukio Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Peruskoulut Lukio Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen yhteiset Päiväkodit Perhepäivähoito Varhaiserityiskasvatus Muu varhaiskasvatus ja kotihoidontuki Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteiset Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö BILDNINGSSEKTORN Bildningssektorns ledning Finskspråkiga utbildningstjänster Grundskolor Gymnasium Förm.- och efterm.verksamhet för skolelever Svenskspråkiga utbildningstjänster Grundskolor Gymnasium Tjänster inom småbarnsfostran Gemensamma kostnader Daghem Familjedagvård Specialbarndagvård Övrig dagvård och hemvårdsstöd Kultur- och fritidstjänster Gemensamma kostnader Bibliotekstjänster Kulturtjänster Idrottstjänster Ungdomstjänster Grundläggande konstundervisning Fritt bildningsarbete ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Hallinto Pelastustoimi Riskienhallinta Ensihoitopalvelut RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND Förvaltning Räddningsverksamhet Riskhantering Ambulanssjukvård 114 TALOUSARVIO 2016 INVESTOINNIT BUDGET 2016 INVESTERINGAR KAUPUNGINVALTUUSTO TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS/LAUTAKUNTA STADSFULLMÄKTIGE Hankeryhmä SEKTOR KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS KONCERNFÖRVALTNINGEN STADSSTYRELSEN Irtain omaisuus hankkeittain Lös egendom projektvis Osakkeet ja osuudet Aktier och anderlar Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta Samkommuner och övrig samverkan Talonrakennus hankekohtaisesti Husbyggnad projektvis KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA Irtain omaisuus hankkeittain Kuntatekniikka hankkeittain Kiinteä omaisuus STADSSTYRELSEN/NÄMNDEN Projektgrupp STADSUTVECKLINGSNÄMNDEN Lös egendom projektvis Kommunaltekniken projektvis Fast egendom SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Irtain omaisuus hankkeittain SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Lös egendom projektvis SIVISTYSTOIMI SIVISTYSLAUTAKUNTA Irtain omaisuus hankkeittain Liikuntatoimi hankkeittain BILDNINGSSEKTORN BILDNINGSNÄMNDEN Lös egendom projektvis Idrottsväsendet projektvis PELASTUSLAITOS ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Irtain omaisuus hankkeittain RÄDDNINGSVERKET REGIONALA RÄDDNINGSNÄMNDEN Lös egendom projektvis Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia hankkeet, jotka ylittävät 1 000 000 euroa (kokonaiskustannus) Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt som överskrider 1 000 000 euro (totalkostnad) 115 9 Liikelaitokset–Affärsverk Kaupungilla on kolme liikelaitosta: Porvoon vesi, Kuninkaantien työterveys ja Porvoon Tilapalvelut. Staden har tre affärsverk: Borgå vatten, Kungsvägens arbetshälsa och affärsverket Borgå Lokalservice 9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten Porvoon vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa vesihuoltopalveluja eli vedenhankintaa ja jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Palveluja tarjotaan kaava-aluilla, sekä laajasti myös haja-asutusalueilla. Vesihuoltoon liittyneitä kiinteistöjä on noin 10 000. Lisäksi toimitamme vesi- ja jätevesipalveluja osuuskunnille ja Askolan kunnalle. Kilpilahden teollisuusalue on tärkeä talousvesiasiakas. Kaupunginvaltuusto päättää kuntalain 13 § ja 87e §:n mukaisesti liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteista. Borgå vatten är ett kommunalt affärsverk, vars uppgift är att producera vattentjänster, alltså vattenförsörjning och avledande och behandling av avloppsvatten. Tjänsterna erbjuds på planerade områden men också i stor omfattning på glesbygden. Ca 10 000 fastigheter är anslutna till vattentjänsterna. Dessutom levererar vi vatten- och avloppstjänster till andelslag och Askola kommun. Sköldvik industriområde är en viktig hushållsvattenkund. Stadsfullmäktige besluter i enlighet med § 13 och § 87e i kommunallagen om målen för affärsverkets verksamhet och ekonomi. Porvoon veden visiona on olla arvostettu ja luotettava vesihuollon toimija. Toiminnan perustana on palvelujen ja tuotteiden korkea laatu, ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvä työmotivaatio, ympäristöasioiden hallinta sekä teknisesti ja taloudellisesti kannattava toiminta. Borgå vattens vision är att vara en uppskattad och pålitlig aktör i vattenförsörjningen. Verksamheten grundar sig på tjänster och produkter av hög kvalitet, yrkeskunnig personal och bra arbetsmotivation, behärskande av miljöfrågor samt tekniskt som ekonomiskt ändamålsenlig verksamhet Vesihuoltoalan yleinen kehitys Suomessa heijastuu myös Porvoon veden toimintaympäristöön. Asiakkaiden odotukset, lainsäädäntö sekä alan yleinen kehitys korostavat asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden sekä tuotteiden laadun tärkeyttä. Vesihuoltolain syksyllä 2014 voimaan astuneet muutokset aiheuttavat uudelleenjärjestelyjä hulevesiasioiden vastuunjaossa vesilaitoksen ja kaupungin välillä. Muutokset saatetaan vaiheittain voimaan vuoden 2016 aikana. Branschens allmänna utveckling i Finland återspeglar sig också i Borgå vattens verksamhetsmiljö. Kundernas förväntningar, lagstiftningen och den allmänna utvecklingen poängterar vikten av kundservice, beaktande av kundsynvinkeln samt produkternas kvalitet. De ändringar i vattentjänstlagen, som trädde i kraft på hösten 2014, orsakar ändringar i ansvarsfördelningen mellan vattenverket och staden rörande dagvatten. Ändringarna implementeras stegvis under år 2016. Viranomaisten vesihuoltoa koskevat vaatimukset ja tavoitteet tiukentuvat. Tämä edellyttää jätevedenkäsittelyn tehostamista Hermanninsaaren puhdistamolla. Ilmastonmuutoksen vuoksi äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Nämä aiheuttavat haasteita vesihuollossa. Vesijohto- ja viemäriverkoston ikääntyminen kasvattaa saneeraustarvetta. Myndigheternas krav och målsättningar rörande vattentjänster blir strängare. Dessa leder till att avloppsreningen måste effektiveras på Hermansö reningsverk. Klimatförändringen medför att extrema väderförhållanden blir vanligare. Dessa medför utmaningar för verksamheten. Det åldrande vattenoch avloppsnätet påkallar ökat saneringsbehov. Vesiosuuskuntien rooli vesihuoltopalvelujen tuottajana on vähenemässä. Kahden osuuskunnan kanssa suunnitellaan tällä hetkellä toiminnan yhdistämistä Porvoon veteen. Vattenandelslagens roll som producent av vattentjänster håller på att minska. Med två andelslag pågår förhandlingar om att överföra verksamheten till Borgå vatten. Kehitämme toimintaprosesseja yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa toiminnan tehostamiseksi. Osallistumme taloudellisuuden ja laadun mittaamiseksi Vesilaitosyhdistyksen benchmarkingprojektiin sekä asiakastyytyväisyystutkimuksiin. Vi utvecklar verksamhetsprocesserna tillsammans med stadens övriga förvaltningsgrenar för att effektivera verksamheten. För att mäta ekonomi och kvalitet deltar vi i Vattenverksföreningens benchmarkingprojekt och i kundundersökningar. 116 Kaupunginhallitus hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen 1.6.2015. Suunnitelma on perustana taloussuunnitelman investointiohjelman laadinnassa. Stadsstyrelsen godkände uppdateringen av Utvecklingsplanen för vattentjänster 1.6.2015. Utvecklingsplanen är som grund då man uppgör ekonomiplanens investeringsprogram. TALOUS JA MAKSUPOLITIIKKA EKONOMI OCH AVGIFTSPOLITIK Toiminnalliset tavoitteet: Käyttö-, investointi- ja lainanhoitokustannukset sekä kaupungin tuottovaatimus rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuotoilla Tuottojen taso turvataan, jolloin pystytään huolehtimaan myös pitkäjänteiselle toiminnalle välttämättömistä kehitys- ja investointitarpeista Maksut jakautuvat oikeudenmukaisesti eri asiakasryhmien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Mål: - - - Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että liittymis-, käyttöja perusmaksut vastaavat investointitasoa. Koska vedenmyynti ei asiakasmäärän lisäyksestä huolimatta juurikaan kasva, käyttökate on turvattava taksojen tarkistuksella. Taksoja on tarkistettu säännöllisesti useamman vuoden ajan. Vaikka vuodelle 2016 ei ole ehdotettu käyttö- ja perusmaksujen korotuksia eikä liittymismaksujen korotuksia taksoja on tarpeen korottaa myöhemmin taloussuunnitelmakaudella. Drifts-, investerings- och lånomkostnader samt stadens avkastningskrav finansieras med intäkterna från verksamheten Intäktsnivån tryggas, så att man kan tillfredsställa också de långsiktiga utvecklings- och investeringsbehov, som verksamheten kräver Avgifterna fördelar sig rättvist mellan olika kundgrupper och i enlighet med upphovsprincipen, och avgiftsnivån är måttlig i jämförelse med andra vattentjänstverk Uppnående av målen kräver att anslutnings- bruks- och grundavgifter motsvarar den nödvändiga investeringsnivån. Eftersom vattenförsäljningen inte trots ökande kundantal nämnvärt stiger, måste driftsbidraget säkerställas med taxajusteringar. Taxorna har justerats regelbundet under flera års tid. Trots att man för år 2016 inte har föreslagit någon höjning av bruks- eller grundavgifter eller anslutningsavgifter måste taxorna höjas senare under ekonomiplanperioden. Talouden pitkän aikavälin suunnittelussa on huomioitava, että kaupungin veden saannin turvaaminen tulee vaatimaan merkittäviä investointeja arviolta vuosina 2018- 2020. Näiden investointien rahoitus tulee edellyttämään merkittävää lainanottoa. Maksujen korotukset pitkällä aikavälillä pystytään kuitenkin pitämään kohtuullisina. I den långsiktiga ekonomiplaneringen bör beaktas, att tryggande av tillgången på tilläggsvatten för staden kommer att kräva betydande investeringar ca 2018-2020. Dessa investeringar kommer att kräva betydande låntagning. Taxajusteringarna kommer ändå också på lång sikt att vara måttfulla. VEDENHANKINTA VATTENANSKAFFNING Toiminnalliset tavoitteet: Raakaveden saanti on turvattu myös poikkeuksellisissa olosuhteissa Vedenkäsittely varmistaa veden laadun ja turvallisuuden kaikissa olosuhteissa Mål: - Tillgången på råvatten är tryggad också i exceptionella förhållanden. Vattenbehandlingen säkerställer vattnets kvalitet och säkerhet i alla situationer Vedenhankinnan turvallisuuden parantamiseksi uudistamme vedenottojärjestelyä Myllykylän raakavedenottamolla. Sannaisten pohjavesialueelle laaditun tiesuunnitelman toteuttamisella vähennämme liikenteestä aiheutuvia riskejä veden laadulle. För att förbättra vattenanskaffningens säkerhet förnyar vi arrangemangen vid Monby råvattentäkt. Genom att förverkliga vägplanen för vägen genom Sannäs grundvattenområde minskar vi riskerna som föranleds av trafiken. Vedenhankinta Päijännetunnelista on seudullinen hanke, joka on suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa voi lopulta olla mukana alueen yrityksiä ja kuntia. Vuonna 2015 hankkeen yleissuunnittelu saadaan valmiiksi, minkä jälkeen tehdään periaatepäätös investoinnin toteuttamisesta. Vattenanskaffningen från Päijännetunneln är ett regionalt projekt, som är i planeringsskede. I det slutliga projektet deltar möjligtvis kommuner och företag i området. År 2015 blir översiktsplaneringen färdig, varefter man gör ett principbeslut om förverkligandet. VEDENJAKELU JA VIEMÄRÖINTI VATTENDISTRIBUTION OCH AVLOPPSVATTENAVLEDNING Toiminnalliset tavoitteet: Johtoverkko on sellaisessa kunnossa, että vedenjakelu ja jäteveden poisjohtaminen toimivat häiriöttä. Vuotovesien määrää pienennetään Haja-asutusalueilla laajennetaan vedenjakelu- ja viemäriverkostoja vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti Mål: - - 117 Ledningsnätet är i sådant skick att vattendistributionen och avloppsvattenavledningen fungerar störningsfritt. Läckagevattnens andel minskas. På glesbygden utvecklas vatten- och avloppsnäten i enlighet med utvecklingsplanen för vattentjänster Tavoitteiden toteutumiseksi lisäämme saneeraustoimintaa aikaisempien vuosien tasosta. Huonokuntoisten johtojen kunnostus etenee järjestelmällisesti joko uusimalla johtoja tai saneeraamalla niitä. Kaupungin keskeisissä osissa sekaviemäreitä muutetaan erillisviemäreiksi uusimisen yhteydessä. För att uppnå målen ökar vi saneringsverksamheten från tidigare års nivå. Iståndsättningen av ledningar som är i dåligt skick fortgår systematiskt antingen genom förnyande eller sanering. I stadens centrala delar ändras blandavloppen till separatavlopp i samband med förnyandet. Fastigheterna på glesbygden bör åtgärda sin avloppshantering så att den uppfyller gällande krav senast 15.3.2018. De lindringar i kraven som man på ministerienivå överväger kommer inte att märkbart att påverka behovet av tjänster i Borgå. I utvecklingsplanen för vattentjänster preciseras de områden, till vilka Borgå vatten utvidgar sitt avloppsnät. De återstående behovsområdena ligger i de västra delarna. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen on saatettava jätevedenkäsittelynsä asianmukaiselle tasolle 15.3.2018 mennessä. Ministeriötasolla harkinnassa olevat lievennykset tätä koskeviin säädöksiin eivät merkittävästi vaikuta palvelutarpeeseen Porvoossa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkennettu ne alueet, joille Porvoon vesi laajentaa viemäriverkostoaan. Jäljellä olevat tarvealueet sijoittuvat läntisille alueille. AVLOPPSVATTENRENING JÄTEVEDEN PUHDISTUS Mål: Avleda avloppsvattnet utan störningar och rena det enligt tillståndsvillkoren Befrämja vattenskyddet på havsområdet utanför Borgå Återanvändning av näringsämnen Toiminnalliset tavoitteet: Jäteveden häiriötön poisjohtaminen ja puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti Vesiensuojelun edistäminen Porvoon edustan merialueella Ravinteiden kierrätys Avloppsreningen vid Hermansö effektiveras under vårperioden med effektiverad kemisk behandling. Det förnyade miljötillståndet kan ge upphov till tilläggsinvesteringar. Hindhår reningsverk tas ur bruk då transportavloppet till Hermansö blir färdigt. Byggandet av avloppet har påbörjats 2015. Hanteringen av avloppsslam kommer att anskaffas som köptjänst och man kommer inte att göra investeringar på Hermansö för detta ändamål. Hermanninsaaren puhdistamoa tehostetaan keväisin tehostetulla kemiallisella käsittelyllä. Uusi ympäristölupa edellyttää mahdollisesti myös lisäinvestointeja. Hinthaaran puhdistamo lakkautetaan, kun siirtoviemäri Hermanninsaareen valmistuu. Viemärin rakentaminen on aloitettu vuonna 2015. Puhdistamolietteen käsittely ja sijoitus hankitaan ostopalveluna eikä Hermanninsaaren puhdistamolle ole tarkoitus tehdä tähän liittyviä investointeja. Sitovat tavoitteet Bindande mål TP-BS 2014 Maksutaso ei ylitä maan keskimääräistä. Vuosi-lasku vrt keskiarvoon VVY:n taksatilaston mukaan TA-BU 2015 < 0% Omakotitalo Kerrostalo -5 % -2 % -17 % -15 % Omsättning, milj.euro 9,298 9,912 10,217 10,754 11,309 Käyttökate, milj. euroa Driftsbidrag, milj.euro 4,320 4,796 5,039 5,485 5,950 2,979 3,070 3,115 3,160 3,165 Vattenförsäljning, milj. m 118 TS-EP 2017 < 0% Liikevaihto, milj. euroa Vedenmyynti, milj. m TA-BU 2016 < 0% TS-EP 2018 Övriga mål och nyckeltal 3 TA-BU 2015 < 0% TS-EP 2017 Muut tavoitteet ja tunnusluvut 3 TP-BS 2014 TA-BU 2016 TS-EP 2018 Tuloslaskelma Resultaträkning Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Omsättning Tillverkning för eget bruk Affärsv. övriga intäkter Material och tjänster Material, förnödenheter och varor Köp av tjänster Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Pensionskostnader Övriga lönebikostnader Avskrivningar enligt plan Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alij.) ennen varauksia Affärsv. övriga kostnader Rörelseöverskott (-underskott) Finansiella intäkter o. kostnader Ränteintäkter Övriga finansiella intäkter Ränterkostnadet till kommunen Räntekostnader till övriga Ersättning för grundkapital Övriga finansiella kostnader Översk. (undersk.) f. extraord. poster Tilikauden ylijäämä (alij.) Översk. (undersk.) f. reserver Räkenskapsp. översk. (undersk.) Tulot yhteensä Menot yhteensä Käyttökate Intäkter totalt Kostnader totalt Driftbidrag TP - BS 2014 9 298 432 537 193 69 641 -2 957 674 TA – BG 2015 9 912 000 421 100 30 000 -2 957 900 TAE - BGF 2016 10 217 000 452 600 25 000 -2 979 500 TS - EP 2017 10 754 000 450 000 25 000 -3 039 000 TS - EP 2018 11 309 000 450 000 25 000 -3 100 000 -1 423 639 -1 534 035 -2 401 187 -1 838 717 -562 470 -464 513 -97 957 -3 222 583 -1 552 500 -1 405 400 -2 479 100 -1 902 100 -577 000 -476 200 -100 800 -3 363 000 -1 562 600 -1 416 900 -2 516 700 -1 932 200 -584 500 -477 600 -106 900 -3 969 000 -1 594 000 -1 445 000 -2 542 000 -1 952 000 -590 000 -482 000 -108 000 -4 402 000 -1 626 000 -1 474 000 -2 568 000 -1 972 000 -596 000 -487 000 -109 000 -4 869 000 -226 734 1 097 088 -130 500 1 432 600 -159 800 1 069 600 -163 000 1 083 000 -166 000 1 081 000 -380 476 1 188 18 644 -495 000 1 000 6 000 -502 000 1 000 12 000 -517 000 1 000 12 000 -527 000 1 000 12 000 -66 0 -400 000 -241 0 -2 000 -500 000 0 0 -15 000 -500 000 0 -30 000 -500 000 -40 000 -500 000 716 612 937 600 567 600 566 000 554 000 716 612 937 600 567 600 566 000 554 000 716 612 937 600 567 600 566 000 554 000 9 905 266 -5 585 595 4 319 671 10 363 100 -5 567 500 4 795 600 10 694 600 -5 656 000 5 038 600 11 229 000 -5 744 000 5 485 000 11 784 000 -5 834 000 5 950 000 Rahoituslaskelma Finansieringskalkyl Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Verksamhetens kassaflöde Rörelseöverskott (-underskott) Avskrivningar och nedskrivningar 3 222 583 Finansiella intäkter och kostnader -380 476 Rättelseposter till internt tillförda medel Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutust. TP - BS 2014 3 931 243 1 097 088 Investeringarnas kassaflöde Investeringsutgifter Finansieringsand.för inv. utgifter Ink.från försäljning av tillgångar -5 100 197 -5 108 149 TA - BG 2015 4 300 600 1 432 600 TAE - BGF 2016 4 536 600 1 069 600 TS - EP 2017 4 968 000 1 083 000 TS - EP 2018 5 423 000 1 081 000 3 363 000 3 969 000 4 402 000 4 869 000 -495 000 -502 000 -7 952 -517 000 0 -527 000 -6 115 000 -6 115 000 -6 540 000 -6 540 000 -7 995 000 -7 995 000 -12 815 000 -12 815 000 0 7 952 0 -1 168 954 -1 814 400 -2 003 400 -3 027 000 -7 392 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Verksamhetens och inv. kassaflöde Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Finansieringens kassaflöde Förändringar i utlåningen Ökning av lånefordringar -7 820 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Förändringar i lånestocken Ökning av långfristiga lån 0 700 000 1 000 000 2 000 000 6 400 000 119 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen lisäys Minskning av långfristiga lån -42 753 -32 000 -32 000 -121 000 -233 000 830 744 1 200 000 800 000 1 200 000 1 200 000 -21 240 -48 220 316 241 1 026 951 0 0 0 1 868 000 0 0 0 1 768 000 3 079 000 7 367 000 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Övriga förändringar i likviditeten Ökning av anslutningsavgifter Förändring av omsättningstillgångar Förändring av fordringar Förändring av räntefria skulder Finansieringens kassaflöde Rahavarojen muutos Förändring av likvida medel -142 003 53 600 -235 400 52 000 -25 000 Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. Förändring av likvida medel Likvida medel 1.1 Likvida medel 31.12 -142 003 588 575 446 572 25 600 60 000 85 600 -235 400 292 000 56 600 52 000 56 600 108 600 -25 000 108 600 83 600 Lainat Lainat 1.1 Lainojen lisäykset Lainojen lyhennykset Lainat 31.12 Lån Lån 1.1 Ökning av lån Minskning av lån Lån 31.12 137 981 0 -42 753 95 228 60 000 700 000 -32 000 728 000 62 000 1 000 000 -32 000 1 030 000 2 000 000 -121 000 1 879 000 6 400 000 -233 000 6 167 000 Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän rahoituslainan 700000 euroa nostaminen siirtyy vuodelle 2016. Lainamäärä ja rahavarat 1.1.2016 ovat ennusteita. Det finansieringslån på 700 000 euro, som ingår i år 2015 års budget lyfts först under år 2016. Lånemängden och kassaläget 1.1.2016 är prognoser. Investoinnit Investeringar Uudisrakentaminen - Nyanläggning Saneeraus - sanering Haja-asutusalueet - Glesbygden Jätevedenpumppaamot - Avloppspumpstationer Verkosto yhteensä - Nätet totalt Laitokset ja muut yhteensä - Anläggningar och övriga totalt Investoinnit yhteensä - Alla investeringar Yhteensä Sammanlagt 3 450 000 1 650 000 2 300 000 3 300 000 10 700 000 Arvio uppsk. 300 000 400 000 100 700 100 120 TA-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 TS-EP 2019 TS-EP 2020 1 400 000 2 000 000 1 450 000 2 000 000 1 500 000 2 000 000 1 500 000 2 000 000 1 500 000 2 000 000 750 000 550 000 4 700 000 1 840 000 600 000 1 530 000 5 580 000 2 415 000 600 000 900 000 5 000 000 7 815 000 450 000 400 000 4 350 000 15 715 000 200 000 400 000 4 100 000 15 715 000 6 540 000 7 995 000 12 815 000 20 065 000 19 815 000 9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa Kuninkaantien työterveys on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Liikelaitos on perustettu Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta 1.1.2009 tuottamaan kyseisten kuntien sekä Askolan että Pornaisten lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia työterveyspalveluja. Keskeisenä tehtävänämme on kunnan lakisääteisten terveyspalvelujen tuottaminen kuntien omille henkilöstöille sekä alueella toimiville yrityksille ja yrittäjille kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Tavoitteenamme on, että Kuninkaantien työterveys tuottaa kunnille, yrityksille ja yrittäjille korkealaatuisia ja ajantasaisia työterveyspalveluita. Kungsvägens arbetshälsa är ett kommunalt affärsverk inom Borgå stads organisation. Affärsverket inrättades av Borgå stad och Sibbo kommun 1.1.2009 för att producera de tjänster inom företagshälsovård som de respektiva kommunerna samt Askola och Borgnäs enligt lag är skyldiga att ordna. Till våra centrala uppgifter hör att effektivt och kostnadseffektivt producera lagstadgade hälsovårdstjänster för kommunernas egen personal samt för företag och företagare i regionen. Vårt mål är att Kungsvägens arbetshälsa ska producera högklassiga och moderna företagshälsovårdstjänster för kommuner, företag och företagare. Työterveys edistää omalta osaltaan kaupungin toiminnan tuloksellisuutta parantamalla henkilöstön työhyvinvointia ja suorituskykyä sekä työoloja. Liikelaitoksen oman toiminnan tuottavuutta parannetaan uudistamalla ja yhtenäistämällä toimintaprosesseja sekä pitämällä yllä henkilöstön ammattitaitoa. Företagshälsovården arbetar för sin del för att stadens verksamhet bedrivs framgångsrikt genom att förbättra personalens arbetshälsa, prestationsförmåga och arbetsförhållanden. Affärsverkets egen verksamhet bedrivs effektivare genom att förnya och förenhetliga verksamhetsprocesserna och att upprätthålla personalens yrkesskicklighet. Työterveyden taloudellisista riskeistä suurin on alijäämäinen tulos ja henkilöstöriskeistä työterveyslääkäreiden saatavuus. Jos lääkäreiden määrä vähenee, tuottoennuste huononee vähäisempien tulojen ja mahdollisesti myös asiakkuuksien menetyksen takia. Työterveyden toiminta ei ole kannattavaa yksinomaan vuokralääkärijärjestelmällä tai hoitohenkilöstön työpanoksella. Riskien hallitsemiseksi työterveys tekee jatkuvaa talouden seurantaa, selkeyttää laskutuskäytäntöjä ja tarkistaa osan hinnoista. Företagshälsovårdens största ekonomiska risk är ett resultat som visar underskott och största personalrisk tillgång till företagsläkare. Om läkarnas antal minskar försvagas intäktsprognosen på grund av mindre inkomster och eventuellt också förlorade kundrelationer. Företagshälsovårdens verksamhet är inte lönsamt enbart med hyrläkare eller vårdpersonalens arbetsinsats. För att hantera riskerna följer arbetshälsan regelbundet upp ekonomin, förtydligar faktureringspraxisen och justerar en del av priserna. Sitovat tavoitteet Bindande mål Asiakastyytyväisyys Kundnöjdhet Liikeylijäämän saavuttaminen Att uppnå rörelseöverskott Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Asiakasyhteisöjen määrä Antalet kundföretag Henkilöasiakkaiden määrä Antalet personkunder Tuloslaskelma - Resultaträkning Liikevaihto - Omsättning Toimintakulut - Verksamhetsutgifter - Poistot – Avskrivningar Liiketulos – Rörelseresultat Rahoituskulut - Finansiella kostnader Tilikauden tulos – Räkenskapsperiodens resultat - TP-BS 2014 TA-BU 2015 TA-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 4 4 4 4 4 12 604 0 0 1736 5151 TP-BS 2014 TA-BU 2016 700 700 7820 8000 8000 TA-BU2015 2 588 500 - 2 581 600 - - 6 900 6 900 - - - TA-BU 2016 2 624 800 2 619 800 5 000 5 000 - 121 TS-EP 2017 708 TP-BS2014 2 524 471 2 508 389 16 082 3 478 12 604 TA-BU 2015 - - TS-EP 2018 710 720 8040 8080 TS-EP 2017 2 660 282 2 653 446 6 836 5 100 1 736 - - TS-EP 2018 2 712 078 2 689 261 22 817 5 151 17 666 Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten Liikeyli-/alijäämä-Rörelseöver-/underskott Poistot-Avskrivningar Rahoitustuotot ja -kulut-Finansiella intäkter och kostnader Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten TP-BS 2014 TA-BU 2015 TA-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 16 082 0 6 900 0 5 000 0 6 836 0 22 817 0 -3 478 -6 900 -5 000 -5 100 -5 151 12 604 0 0 1 736 17 666 Investointien rahavirta-Kassaflödet för investeringarnas del Investointimenot-Investeringsutgifter Toiminnan ja investointien rahavirtaKassaflödet för verksamhetens och investeringarnas del 0 12 604 0 0 0 0 0 1 736 0 17 666 Rahoituksen rahavirta-Kassaflödet för finansieringens del 65 466 0 0 0 0 Rahavarojen muutos-Förändring av likvida medel 52 862 0 0 0 0 122 9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice Vi producerar fastighets-, städnings- och kostservice till Borgå stads verksamhetsenheter. Vårt mål för verksamheten är att trygga verksamhetsenheternas smidiga vardag och främja kommuninvånarnas hälsa och välbefin- nande på ett näringsmässigt sätt samt trygga verksamhetslokalernas hälsosamhet och säkerhet till den grad det med fastighetsskötselåtgärderna kan utföras. Tuotamme kiinteistö- siivous- ja ruokapalveluita Porvoon kaupungin toimintayksiköille. Tavoitteenammeon varmistaa toimintayksiköiden sujuva arki ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksellisin keinoin sekä turvaamaan toimintatilojen terveellisyys ja turvallisuus siltä osin kuin se kiinteistönhoidollisin keinoin on mahdollista. Kiinteistöpalveluyksikkössä hoidamme isännöinti-, päivystysLVISA- ja kiinteistönhoito- ja ylläpitopalveluita toimitilajohdon sekä käyttäjäpalveluita toimintayksiköiden tilauksesta. Kiinteistönhoito- ja käyttäjäpalvelut perustuvat yhteistyössä asiakkaan kanssa tehtyyn työn mitoitukseen. I enheten för fastighetstjänster sköter vi disponent-, jour-, VVSEA-, och fastighetsvårds- och underhållstjänster på beställning av lokalitetsledningen samt stödfunktioner på beställning av verksamhetsenheter. Fastighetsvårds- och stödfunktioner bygger på en arbetsdimensionering som görs i samarbete med kunden. Siivousyksikkössä tuotamme puhtauspalveluita ja käyttäjäpalveluita kuten esimerkiksi tekstiilihuolto ja ruokailussa avustamispalveluita asiakkaan kanssa sovittujen palvelukokonaisuuksien mukaan. I städenheten producerar vi renhållnings- och användartjänster så som till exempel textilvård och hjälp för måltider enligt servicehelheter man har kommit överens om med kunden. Ruokapalveluyksikössä tuotamme ateriapalveluita pääasiassa sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimelle. Noin 20 % kuntalaisista ovat ruokapalvelun asiakkaita. Toiminnassa noudatamme Porvoon kaupungin vahvistamia ravitsemuksen linjauksia. I kostserviceenheten producerar vi måltidstjänster i huvudsak till bildnings- och social- och hälsovårdssektorn. Cirka 20 % av kommuninvånare får måltidstjänster. I verksamheten följer vi Borgå stads fastställda riktlinjer för bespisning och kostutbud. Jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin myös muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsemme osaava henkilöstöä. Tilapalveluiden koulutussuunnitelma perustuu koko henkilöstölle tehtyyn osaamiskartoitukseen. För att vi kan betjäna våra kunder så bra som möjligt också i en föränderlig verksamhetsmiljö behöver vi kompetent personal. Lokalservicens utbildningsplan bygger på en kompetenskartläggning som har gjorts hos hela personalen. Suunnittelemme uuden keskuskeittiön rakentamista Kuninkaanportin alueelle. Uuden keskuskeittiön myötä voimme toimittaa laadukkaita ateriapalveluita järkevin kustannuksin. Keskuskeittiön investointi ajoittuu vuiosille 2016 – 2017. Vi planerar att bygga ett nytt centralkök i Kungsportens område. I och med det nya centralköket kan vi leverera högklassiga måltidstjänster med vettiga kostnader. Centralköksinvesteringen förverkligas under 2016 – 2017. Sitovat tavoitteet Bindande mål Peruspääoman tuotto Avkastning på grundkapital TP-BS 2014 TA-BU 2015 TA-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 Tilikauden tulos vähintään Räkenskapsperiodens resultat minst Muut tavoitteet ja tunnusluvut Övriga mål och nyckeltal Kiinteistönhoidon laatukierrokset, lkm Kvalitetsbesök i fastighetsskötseln, antal 40 40 25 25 25 Siivouksen laatukierrokset, lkm Kvalitetsbesök i städningen, antal 88 158 156 154 145 Ruokapalvelun laatukierrokset, lkm Kvalitetsbesök i kostservicen, antal 29 30 30 30 30 Yksikkökustannukset: Kiinteistönhoito (mitoitetut tehtävät) €/m2 Kostnader per enhet: Fastighetsskötsel (dimensionerade uppgifter) €/m2 8 9 9 9 9 Siivous €/m2, sosiaali- ja terveystoimi Städning, €/m², social- och hälsovårdssektorn 32 37 32 32 32 Siivous €/m2, muut Städning €/m2, övriga 24 24 24 24 24 5% 5% 5% 5% 5% 363 111 0 0 0 0 TP-BS 2014 123 TA-BU 2015 TA-BU 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 Ateriasuorite / hlö/päivä, sivistys Antalet måltider/person/dag, bildningssektorn 139 153 140 140 140 64 73 65 65 65 Ateriasuorite/ hlö/päivä, laitospalv.-vanhustyö Antalet måltider/person/dag, anstaltsvård, arbete med äldre Kiinteitsönhoidon m² Fastighetsunderhåll m² 212 000 208 000 208 000 195 000 189 000 Siivottavat m² Utrymmen som städas m² 163 911 161 750 161 900 159 200 152 200 Ruokahuolto, annosmäärä, kpl Kostservice, antal portioner, st. 2 664 451 2 500 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 TS - EP 2017 TS - EP 2018 PORVOON TILAPALVELUT TULOSLASKELMA TP - BS 2014 Liiikevaihto Muut tuotot 22 075 119 172 781 22 065 100 169 200 21 767 800 110 000 21 767 800 110 000 20 279 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot -4 279 908 -6 095 277 -4 842 600 -5 710 900 -4 891 700 -5 750 600 -4 891 700 -5 750 600 -4 774 700 -5 687 500 -10 116 186 -7 840 313 -1 849 693 -426 180 -10 386 900 -8 010 200 -1 953 000 -423 700 -10 008 700 -7 804 900 -1 773 400 -430 400 -10 008 700 -7 804 900 -1 773 400 -430 400 -8 862 400 -92 068 -152 500 -120 500 -120 500 -316 500 -1 288 541 -1 009 000 -1 083 700 -1 083 700 -602 000 Liikeylijäämä 375 920 132 400 22 600 22 600 36 000 Rahoitustuotot ja -kulut -12 808 -13 500 -13 500 -13 500 -34 700 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 363 112 118 900 9 100 9 100 1 300 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut TA - BG 2015 TAE - BGF 2016 LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT Rahoituslaskelmat 2011-18 TP-BS 2011 TP-BS 2012 TP-BS 2013 TP-BS 2014 TA-BG 2015 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Yhteensä 482 894 116 544 -12 273 587 165 315 687 129 102 -13 281 431 507 -5 099 145 209 -13 411 126 700 375 920 92 068 -12 808 455 180 132400 152500 -13500 271 400 22 600 120 500 -13 500 129 600 -67 901 0 -67 901 -138 877 0 -138 877 -83 968 0 -83 968 -101 817 0 -101 817 -250 000 0 -250 000 519 264 292 630 42 732 353 363 21 400 -10 400 -950 400 167 800 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 980 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Yhteensä TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA YHTEENSÄ RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 124 TAE-BGF 2016 TS-EP 2017 TS-EP 2018 22 600 120 500 -13 500 129 600 36000 316500 -34700 317 800 -140 000 -1 080 000 0 0 -140 000 -1 080 000 -150000 0 -150 000 Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 980 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 190 367 0 0 -303 108 0 -512 507 0 0 -129 784 0 -141 130 0 0 1 641 0 -156 912 0 0 -6 036 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 065 543 -427 931 -427 931 361 150 -281 141 -281 141 44 519 -94 971 -94 971 -173 150 -336 098 -336 098 0 0 0 0 0 0 0 0 980 000 0 0 0 91 333 11 489 -52 239 17 265 21 400 -10 400 29 600 167 800 Yhteensä Sammanlagt TA-BU 2016 TS-EP 2017 - 7 270 000 -2 100 000 -5 170 000 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Yhteensä Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Yhteensä RAHOITUKSEN NETTOKASSAVIRTA YHTEENSÄ RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ Investoinnit Investeringar Keskuskeittiö ja muut toimitilat - Centralkök och övriga verksamhetsutrymmen Keskuskeittiön koneet ja laitteet - Centralkökets maskiner och anläggningar Palvelukeittiöiden koneet ja laitteet - Servicekökens maskiner och anläggningar YHTEENSÄ - SAMMANLAGT TS-EP 2018 TS-EP 2019 TS-EP 2020 - 980 000 - 980 000 - 890 000 - 140 000 - 250 000 - 200 000 - 150 000 - 150 000 - 9 140 000 -2 240 000 -6 400 000 - 200 000 - 150 000 - 150 000 9.3.1 Keskuskeittiöhanke - Centralköksprojekt Keskuskeittiönhankkeen hankesuunnitelma perustuu 2013 2014 laadittuun keittiöverkon kehittämissuunnitelmaan ja siihen tehtyyn lisäselvitykseen. Keskuskeittiön rakentaminen on merkittävä tuottavuusinvestointi, jolla on arvioitu saatavan säästöä noin 600 000 euroa vuodessa käynnistysvaiheen päätyttyä. Tuottavuuden paraneminen on seurausta ruokatuotannon keskittämisestä, ruokakuljetusten tehostumisesta sekä keskuskeittiön henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöistä. Keskuskeittiö on mitoitettu valmistamaan 10 000 ateriaa päivittäin. Projektplanen för centralköksprojektet baserar sig på en utvecklingsplan för köksnätverket som utarbetades under åren 2013 - 2014 samt en tilläggsutredning till planen. Det är en betydande produktivitetsinvestering att bygga ett centralkök. Man har beräknat att centralköket ger en besparing på cirka 600 000 euro per år efter det inledande skedet av verksamheten. En förbättrad produktivitet är en följd av centraliserad matproduktion, effektivare mattransport samt besparingar som centralköket ger i personalkostnader och livsmedelskostnader. Centralköket är dimensionerat att kunna tillreda 10 000 måltider per dag. Keskuskeittiö voidaan suunnitella toiminnoiltaan, tiloiltaan ja laitteistoltaan tehokkaaksi ammattikeittiöksi, jossa on huomioitu kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tilat ruokien valmistamiseen, jäähdyttämiseen, säilyttämiseen, jakeluun, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Keittiön sisäiset materiaalivirtaukset ja ulkoiset logistiset ratkaisut voidaan optimoida. Tuotantotapa mahdollistaa tilojen ja laitteiden tehokkaan käytön pienemmällä henkilöstömäärällä. Centralkökets funktioner, lokaler och anordningar kan planeras så att resultatet blir ett effektivt professionellt kök med ändamålsenliga utrymmen för tillredning, avkylning, förvaring, distribution förpackning och transport av mat. Kökets interna materialströmningar och externa logistiska lösningar kan optimeras. Produktionssättet möjliggör lokalernas och maskinernas effektiva användning med mindre personal. Den planerade byggnadsplatsen ägs av Borgå stad på adressen Teknikbågen 3. Kökets byggnadskostnader är ca 6 295 000 euro. Byggkostnaderna för garage och social- och pausrum är ca 975 000 euro. Kostnadsberäkningen för köksmaskinerna är 980 000 euro. Suunniteltu rakennuspaikka on Porvoon kaupungin omistuksessa osoitteessa Tekniikankaari 3. Keittiön rakennuskustannukset ovat n. 6 295 000 euroa. Autosuojan ja sosiaali- ja taukotilojen rakennuskustannus on n. 975 000 euroa. Keittiölaitteiden kustannusarvio on 980 000 euroa. 125 Osana hankesuunnittelua nykyisten palvelukeittiöiden tilat, laitekanta ja muutostarpeet kartoitettiin. Nykyisten palvelukeittiöiden tilantarve ja laitekanta tulee keskuskeittiön myötä pysymään lähes ennallaan ja toimenpiteet voidaan suorittaa pääsääntöisesti normaalin laitekannan uusimisen yhteydessä. Muutosten ja laitekannan uusimiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 367 000 euroa. De nuvarande lokalerna för serviceköken, utrustningsbestånd och ändringsbehov kartlades som en del av projektplaneringen. Behovet av lokaler och utrustningsbestånd i de nuvarande serviceköken kommer i och med centralköket att vara detsamma och åtgärderna kan i huvudsak genomföras i samband när det normala utrustningsbeståndet förnyas. De uppskattade kostnaderna för förändringar och utrustningsbestånd är 367 000 euro. Hankesuunnitelmassa on esitetty, että tilojen rakentaminen rahoitettaisiin leasingrahoituksella ja koneet ja laitteet hankittaisiin tilapalveluiden omaan taseeseen. Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään vuonna 2015, rakennustyöt voitaisiin käynnistää elokuussa 2016 ja tilat valmistuisivat lokakuussa 2017. Tämän jälkeen alkaisi keittiön käynnistämisvaihe, joka päättyisi helmikuussa 2018. Enligt förslaget i projektplanen finansieras byggandet genom leasing, och maskiner och anordningar upphandlas i affärsverkets egen balans. Om projektplanen godkänns år 2015 kan byggarbeten inledas i augusti 2016 och då blir lokalerna färdiga i oktober 2017. Därefter börjar inledningsskedet av kökets verksamhet som ska avslutas i februari 2018. 126 10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen TP-BS 2014 TA-BU 2015 TA-BU TS-EP TS-EP 2016 2017 2018 3,08 % 3,15 % 3,35 % 3,55 % 3,70 % Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto uusiutuvilla polttoaineilla – PBE Ab:s Produktion av fjärrvärme med förnybara bränsle ≥85 % ≥85 % ≥90 % ≥90 % ≥90 % Porvoon A-asuntojen käyttöaste (asunnot) – Borgå A-bostäders genomsnittliga användningsgrad 99,69 99,66 99,66 99,66 99,66 Sitovat tavoitteet – Bindande mål Porvoon Energiakonsernin tuloutus kaupungille (osinko ja takausprovisio), % liikevaihdosta – Borgå Energikoncernens intäktsföring till staden (dividend och borgensprovision), % av omsättningen Tytäryhteisöt Dotterbolag Porvoon Energia OyBorgå Energi Ab Kiint. Oy Peiponaho 100 % 100 % Kuntayhtymät Samkommuner Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt Intressesamfund Asunto Oy Porvoon Kaivokatu 13 61,39 % 42,1 % Samkommunen för Yrkesutbildning i Östra Nyland 54,08 % Kårkulla samkommun 6,48 % Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy-Östra Nylands Avfallsservice Ab 49 % Borgå Folkakademi Ab 37,13 % Eteva Asunto Oy Oy Kokonhalli Ab 100 % Kiint. Oy Porvoon Suolapuro 100 % Oy Event Factory Ab 100 % Porvoon A-asunnot Oy Kiint. Oy Porvoon Sateenkaari-Fast. Ab Borgå Regnbågen 100 % Keskinäinen kiinteistö Oy Borgå A-bostäder Ab 100 % Porvoon Piispantalo 100 % kuntayhtymä 5,56 % Kalevanväylä 29,42 % Kiint. Oy Gammelbackan Liikekeskus Oy 100 % Porvoon Seudun AsuntosäätiöBorgånejdens Bostadsstiftelse 66,7 % Ab Svartså VattenverkMustijoen Vesilaitos Oy 60 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 3,377 % Uudenmaan liitto Nylands förbund 3,2 % Posintra Oy 36,23 % Eestinmäen Palvelukeskus Oy 61,7 % 127 Oy Porvoo International College Ab 32,5 % 11 Jäsenyydet–Medlemskap ______________________________________________________________________________ Kaupunki on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä - Staden är medlem i följande samfund: KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN Congress Network Finland Helsingin Kauppakamari Helsinki Cruise Network Ilmansuojeluyhdistys ry Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman ja vesiensuojeluyhdistys Jätehuolto ry KT Kuntatyönantajat Mutku ry Naturskoleföreningen Pidä saaristo siistinä ry Pohjola-Norden i Borgå rf Porvoon Elävä keskusta ry Porvoon Länsirannan yrittäjäyhdistys ry Pyöräilykuntien verkosto ry Sisäiset tarkastajat ry Suomen Historiallisten kaupunkien yhdistys ry Suomen kuntaliitto Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys (SUOMA) Suomen tieyhdistys ry Union of Baltic Cities (UBC) Uudenmaan liitto Östra Nylands byar rf - Itä-Uudenmaan kylät ry SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Aivoliitto ry Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveyskustannukset Lastensuojelun Keskusliitto Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan Osaamiskeskus Verso Suomen haavanhoitoyhdistys ry Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry Suomen muistiasiantuntijat Suomen psykogeriatrinen yhdistys Työpajayhdistys ry Vanhustyön keskusliitto SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN Bildningsalliansen Finlands svenska biblioteksförening rf IFLA International Federation of Library Associations Kansalaisopistojen liitto Lastenkirjainstituutti Porvoon Museoyhdistys ry Suomen kirjastomuseoyhdistys ry - Finlands biblioteksmuseiförening rf Suomen kirjastoseura - Finlands biblioteksförening Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML) Svenska litteratursällskapet Sydkustens landskapsförbund Uudenmaan virkistysalueyhdistys PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET Finlands svenska Brandkårförbund rf. Itä-Uudenmaan pelastusliitto ry 128
© Copyright 2024