Täällä - ALVAR
Lähde liikkeelle | kevät 2013 1 Pääkirjoitus Ammatillisen koulutuksen tulokset näkyviin toimijoita, jotka osallistuivat kyselymme perusteella positiivisten esimerkkien keräämiseen. Tosin odotin ehdotuksia paljon runsaslukuisemmin. Voin vain arvailla syitä, ehkä korkea itsekritiikki, muut kiireet, salassapitosopimukset, en tiedä. Haluan kuitenkin esittää kysymyksen siitä, onko ammatillisella koulutuksella varaa vaatimattomuuteen tai passiivisuuteen tulosten esille tuomisessa? A Kannen kuva: Veikko Seppänen. mmatillisen koulutuksen ja opiskelun tuloksena syntyy uutta tai entistä parempaa ammattitaitoa. Tämä näkymätön tulos pitää kuitenkin tehdä näkyväksi. 2 Olemme koonneet tähän lehteen esimerkkejä siitä, kuinka ammatillisessa aikuiskoulutuksella hankittu osaaminen on muodostunut tärkeäksi ponnahduslaudaksi työuralla. Kerromme myös tilanteista, joissa aikuiskoulutus on auttanut suurempia henkilöstöryhmiä uusille poluille. Nämä tapaukset todistavat, että hyvin hoidettu ammatillinen aikuiskoulutus on paitsi yhteiskunnan menestystekijä, myös työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja jatkamiseen vaikuttava tekijä. Se tuottaa rahaan ja käyttöomaisuuteen rinnastettavaa osaamispääomaa, joka vaikuttaa yritysten ja yhteisöjen kilpailuasemaan, parantaa työn laatua ja tuottavuutta sekä tukee merkittävästi arjen innovaatioiden syntyä. Kiitän kaikkia ammatillisen koulutuksen Lähde liikkeelle | kevät 2013 Ammatillisella peruskoulutuksella on tärkeä merkitys siinä, että nuoret ja vanhemmatkin opiskelijat saavat vankan peruskäsityksen sekä perustaidot opiskellusta ammatista. Sitten he voivat siirtyä työelämään, jossa osaaminen täydentyy työpaikalle ja työntekijälle entistä hyödyllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hyöty tulee jonkin verran viiveellä. Olen sitä mieltä, että ilman ammatillista peruskoulutusta elintasomme olisi radikaalisti nykyistä alhaisempi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja etenkin lisäkoulutuksen rooli on yhtä tärkeä, mutta vaikutukseltaan nopeampi. Kun työssä oleva saa lisäoppia, hän voi parhaassa tapauksessa muuttaa sen paremmiksi tuotteiksi tai palveluksi jo seuraavana työpäivänä. Koulutus, ja ehkä juuri sen myötä saatu työpaikka, voivat siivittää yksittäisen ihmisen hyvinkin rivakkaan urakehitykseen. Myös yritys voi saada koulutuksista voimakasta myötätuulta, joka näkyy myyntimäärien ja kannattavuuden merkittävänä paranemisena. Kun palvelutuotteiden ja valmistettujen laitteiden kilpailukyky on kohdallaan, saamme elintärkeitä vienti- ja matkailutuloja. Kasvaneiden verotuottojen kaut- ta yhteiskunta saa varoja käytettäväksi meille kaikille tärkeiden asioiden hoitamiseen. Ammatillinen koulutus on tärkeä lenkki ketjussa, jonka toimivuudesta riippuu, onnistummeko säilyttämään hyvinvointivaltion, joka pystyy tarjoamaan esimerkiksi jokaiseen kansalaiseen ulottuvan terveydenhoidon ja maksuttoman peruskoulutuksen. Opetusministeri Jukka Gustafsson painotti AEL:n 90-vuotisjuhlassa, kuinka ammatillisella koulutuksella on aivan keskeinen tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Korkeatasoinen osaaminen ja ammattitaito ovat olleet, ja tulevat olemaan, se kivijalka, jonka varaan Suomen menestys ja hyvinvointi rakentuvat. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää. Juuri nyt, kun hallituksen puolivälitarkastelu on ajankohtainen ja koulutuspoliittinen keskustelu käy vilkkaana, meidän pitäisi kaikin keinoin tuoda työmme tulokset näkyville. Se ei ole pelkästään meidän, vaan koko kansantaloutemme etu. Meidän pitää tuoda esille, että mahdollisella osaamispääoman leikkaamisella yhteiskunta syö kohtalokkaasti omaa tulevaisuuttaan. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR Sisällysluettelo 4 Aikalisä paikallaan Nokia timeout-koulutukset 8 Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan 11 Porukalla talkoissa 14 Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla 16 Raskaskalustomekaanikko työllistyy 20 Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta – teoriasta osaksi arkirutiineja 24 Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikön tarina 26 Pätevä henkilökohtaistaminen antaa parhaan tuloksen 29 Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä 30 Työnjohtokoulutuskokeilusta lisäarvoa työuralle 32 Tavoitteena parempi työelämä – ohjausta työpaikoille 35 Nayttotutkinnot.fi portaali uudistunut 37 Pallen vikinä: Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini) 38 Hyvä tietää Julkaisija Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Ulkoasu ja taitto Marko Kivistö Paino Scanweb Oy Painosmäärä 20.000 kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Osoitteenmuutokset ja tilaukset satu.henttinen@alvar.fi Yhteystiedot ALVAR Jälsitie 3, 00410 Helsinki puh. (09) 5307 708 www.lahdeliikkeelle.info www.alvar.fi Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1795-066X (painettu) ISSN 1795-0678 (netti) Lähde liikkeelle | kevät 2013 3 Teksti: rehtori Tommi Forss, Turun Aikuiskoulutuskeskus Aikalisä paikallaan NOKIA TimeOut-koulutukset Viime aikoina tiedotusvälineissä on vilissyt monelle vierailta tuntuvia käsitteitä rakennemuutos, maailmantalouden ongelmat, rahoituskriisi, globalisoituminen ja sopeuttaminen. Nämä sanat ovat kuitenkin vaikuttaneet tuhansien suomalaisten perheiden arkeen eri puolilla maatamme. Viime vuoden aikana saimme kuulla, että moni suuri työnantaja vähentää henkilöstöään kymmenillä, sadoilla tai jopa tuhansilla. E räs näistä työnantajista oli matkapuhelinjätti Nokia, joka vähensi henkilöstöään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2012 aikana. Tiedotusvälineet uutisoivat seuraavasti: Nokian Salon tehtaalta katoaa yli tuhat työpaikkaa (Helsingin Sanomat 8.2.2012) ja Nokia päätti Salon tehtaan yt-neuvottelut – 780 lähtee (Talouselämä 27.7.2012). Näiden uutisten taustalla olevien toimien vaikutukset tuntuivat erityisesti Salossa, mutta myös muualla Varsinais-Suomen työssäkäyntialueella. Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisen jälkeisessä ajassa. Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin maassamme, on historiapohjaista kokemusta rakennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Irtisanomiset ja lomautukset ovat seuranneet aina rakennemuutoksen jälkiaallossa. Esimerkkeinä tästä Varsinais-Suomen kannalta erityisen merkityksekkäät Finluxin televisiotehtaan 4 Lähde liikkeelle | kevät 2013 ja Leafin makeistehtaan sulkemiset vuosituhannenvaihteen molemmin puolin. Myös Turun telakan ajoittaiset hankaluudet markkinoilla ovat luoneet varjoja alueen työllisyyden ylle. Suuren risteilyaluksen tilauksen lipuminen Ranskaan asettaa telakan työtilanteen jälleen erittäin hankalaan ja haastavaan asemaan. Suomalaisessa työvoimapolitiikassa on turvauduttu pitkään koulutukseen osana irtisanottujen ja lomautettujen henkilöiden uudelleentyöllistämistä. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kahdessa erässä muutoskoulutuksena toteutettu TimeOut -koulutuskokonaisuus osana toimia, joilla varmistetaan Nokialta irtisanottujen henkilöiden työllistyminen, kouluttautuminen tai muiden jatkosuunnitelmien tekeminen. Koulutuskokonaisuuden kannalta tärkein toimija koko ketjussa oli Nokian Bridge-ohjelma. Toimijoiden esittely Nokia on perustanut Nokia Bridge-keskukset toimipisteisiinsä, joissa henkilöstövähennyksiä tehtiin. Näiden keskusten tehtävänä on yhdessä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa tukea henkilöstövähennysten kohteeksi joutuvia työntekijöitä uuden suunnan ja uusien vaihtoehtojen löytymisessä. Bridge-ohjelma on osa Nokian yhteiskuntavastuuohjelmaa, joka tarjoaa vaihtoehtona irtisanottavalle henkilölle, mm. apua uuden tehtävän löytämiseksi Nokian sisältä tai ulkoa, tukea yrittäjyyteen ja apua uusiin urapolkuihin. Salon Bridge-keskus toimi TimeOut koulutushankkeenkäynnistäjänä, keskeisimpänä koordinaattorina, koulutuksen sisällön määrittäjänä ja koulutuskumppanien valitsijana. Lisäksi Bridge-keskuksella oli keskeinen rooli koulutusten markkinoinnissa, henkilökunnan ohjaamisessa ja jopa koulutustilojen järjestämisessä. Varsinais-Suomen ELY toimi koulutushankkeessa Bridge-keskuksen kanssa yhteistyössä aivan koulutushankkeen alusta alkaen. ELY:n roolina oli toimia koulutuksen rahoittajana ja suunnittelijana yhdessä Nokian kanssa. Koulutuskokonaisuus rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Katse tulevaisuuteen -rakennemuutoshankkeen mahdollistamalla rahoituksella. Kouluttajina TimeOut-koulutuksissa Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän motivoituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. toimivat Työmaa Oy Salossa ja Turun Aikuiskoulutuskeskus Turussa. Konsulttitoimisto Työmaa Oy on 1996 perustettu henkilöstöpalveluja tuottava yritys, joka on erikoistunut valmentamaan henkilöitä uusille urille sekä toteuttamaan rekrytointiprosesseja useille eri alojen yrityksille. Turun Aikuiskoulutuskeskus on Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutuskes- Kuvassa oikealta vasemmalle Martti Rantala, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Seikola, toimitusjohtaja, Turun Aikuiskoulutussäätiö Tommi Forss, rehtori, Turun Aikuiskoulutuskeskus. (Kuva Lauri Holsti) kus. Turun Aikuiskoulutuskeskuksella on kattava kokemus rakennemuutoksen aiheuttamista koulutuspaineista usean vuosikymmenen ja usean eri toimialan kattavalla kokemuksella Koulutusten ympärille rakennettiin kattava tukiverkosto sekä Saloon että Turkuun. Mukana olivat lisäksi mm. paikalliset TE- toimistot ja työterveydenhuolto. Tällä varmistettiin se, että irtisanottu koulutukseen osallistuja sai tiedon siitä, mistä saa apua uudessa ja vieraassa tilanteessa. Koulutuksen sisältö ja aikataulutus Koulutuskokonaisuuden alkuvaiheessa kaikille toimijoille oli epäselvää, kuinka moni irtisanottavista nokialaisista tarttuu työnantajan tarjoamaan vapaaehtoiseen koulutusvaihtoehtoon. Onnistunut tiedottaminen, markkinointi, luottamusmiesyhteistyö ja Nokia Bridgen aktiivinen ote koulutusasioihin varmisti sen, että suurin osa viime vuoden aikana irtisanotuista osallistui koulutuksiin. Nokialaisille täysin räätälöityjä koulutusryhmiä toteutettiin Salossa 63 ja Turussa 17. Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän moti- Lähde liikkeelle | kevät 2013 5 (Kuva Taru Lehtonen) voituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. Ryhmissä keskeyttämisaste muusta syystä kuin työllistymisestä, opiskelupaikan vastaan ottamisesta tai yritystoiminnan aloittamisesta oli todella harvinaista. Koulutuksen onnistumisen kannalta oli keskeistä koulutusten tarkasti räätälöidyn sisällön lisäksi tasalaatuisuuden ylläpitäminen. Haastetta tähän toi erityisesti se, että koulutuksia järjesti kaksi eri koulutusorganisaatiota kahdella eri paikkakunnalla. Yhdessä toteutettu koulutuksen sisällön suunnittelu, yhteinen kouluttajakoulutus ja jatkuva koulutuksen laadun seuranta varmistivat sen, että koulutuksista saatiin sekä sisällöllisesti että laadullisesti mahdollisimman tasalaatuisia. Osaavat koulutuspalvelun ostajat varmistivat, että oikea koulutussisältö oli palveluntuottajien mielissä kirkkaana heti koulutuskokonaisuuden alusta alkaen. Ensimmäiset TimeOut- koulutukset alkoivat 10.4.2012 ja viimeiset päättyivät 12.10.2012. Tähän väliin mahtui yhteensä kahdeksankymmentä kattavaa koulutusrupeamaa. Tiivis aikataulutus ja kesän 6 Lähde liikkeelle | kevät 2013 aikana eteen tulleiden uusien irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellyttivät kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. Ensimmäisistä neuvotteluista kului vajaat puolitoista kuukautta ensimmäisen toteutuksen alkuun. Tähän väliin sijoittui suuri määrä suunnittelua, markkinointia ja tilajärjestelyjä. Suunnitelmissa oli myös koulutusten järjestäminen kahdessa vuorossa, mikäli kaikki irtisanottavat olisivat halunneet osallistua koulutukseen. Nokia TimeOut- muutosvalmennuksessa piti huomioida useita eri tekijöitä, kun koulutuksen sisältöä ja koulutusryhmien erityispiirteitä otettiin huomioon. Tärkeitä huomioitavia seikkoja olivat mm. se, että irtisanottavista monella on ollut pitkä työsuhde Nokiaan ja se, että todella monelle Nokia on ollut ainoa työsuhde. Huomioitavaa oli myös, että suurella osalla irtisanotuista ei juuri ollut omakohtaista näkemystä nykyaikaisista työmarkkinoista eikä kokemusta työnhausta ja työnhaun dokumenteista. Osaamiskapeikkoja löytyi myös atk-osaamisessa ja Internetin käytössä osana työnhakua. Koulutuksen sisällön määritys onnistui alusta alkaen erittäin hyvin, runko pysyi lähes ennallaan ensimmäisestä koulutusryhmästä viimeiseen asti. Sisällön tiivis tahti ja suunnitelmallinen eteneminen takasivat valmennettavien mielenkiinnon säilymisen ja keskeyttämisen vähäisyyden kaikissa ryhmissä. Erityinen kiitos koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta, tiukan aikataulun aiheuttamista hankaluuksista huolimatta kuuluu koulutusorganisaatioiden kouluttajakunnalle ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen henkilöstölle. Irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellytti kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. TimeOut- koulutukset olivat kaikille osallistujatahoille ennätyksellisen suuri ja haastava ponnistus. Koulutuskokonaisuus onnistui todella hyvin sekä vaikuttavuuden kannalta että palautteiden perusteella, vaikka aikataulu oli kireä ja Koulutuksen sisältö oli pääpiirteissään seuraava: 1. Tavoitteet ja odotukset, toiveet ja vahvuudet 2. Oman osaamisen kartoittaminen 3. Työmarkkinat tänä päivänä – työhallinnon palvelut 4. Työnhaun asiakirjat – sähköinen työnhaku, uudet työnhakumenetelmät 5. Itsensä markkinointi 6.Tietotekniikka 7.Yrittäjyys 8. Koulutusmarkkinat – aikuisopiskelun vaihtoehdot 9. Henkilökohtainen jatkosuunnitelma – aikalisän jälkeen eteenpäin valmennettavien määrä oli suuri. Haastetta lisäsi se tosiasia, ettei osallisilla ollut alussa tarkkaa tietoa kokonaisuuden laajuudesta. Palautekeskiarvo oli molemmilla koulutuspaikkakunnilla yli 4, asteikolla 1-5. Huolellinen suunnittelu ja tiivis yhteistyö, erittäin motivoituneet valmennettavat ja Nokia Bridgen sekä VarsinaisSuomen ELY- keskuksen jatkuvat tuki ja laadunvarmistus takasivat hyvät tulokset. Jatkosuunnitelmat Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä tavoitteena, samoin kuin Nokia Bridge-ohjelman perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisenjälkeisessä ajassa. Nokian sisäisten ja ulkopuolisten työtehtävien kartoittamisen lisäksi Nokia tarjosi Bridge-ohjelman palveluiden lisäksi kattavan koulutuskokonaisuuden, jonka aikana jokaiselle irtisanotulle laadittiin hänen osaamisensa ja toiveidensa mukainen henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Suunnitelmat laadittiin konkreettiseen muotoon ja suunnitelmien toteuttamiseksi kerättiin yhdessä tietoa eri vaihto- ehdoista niin työllistymisen, yrittäjyyden kuin aikuiskoulutuksenkin parista. Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) turvin Varsinais-Suomen ELY-keskus on voinut hankkia työvoimakoulutusta rakennemuutoksen vuoksi työnsä menettäneille henkilöille. Kyseisen rahaston tehtävänä on auttaa maailmankaupan muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömäksi jääneitä henkilöitä työllistymään ja hankkimaan uusia taitoja. Koulutusta on hankittu ammattitaitoa lisäävänä, jatko- ja täydennyskoulutuksena ja uudelleen koulutuksena erityisesti hoiva- ja tekniikan aloilta. TimeOut- koulutusten kaltaiset koulutuskokonaisuudet ja koulutusta seuraavat työvoimapoliittiset koulutuskokonaisuudet vahvistavat irtisanottavien henkilöiden osaamista ja kirkastavat tulevaisuudennäkymiä. Aikalisän jälkeen on helpompi suunnata eteenpäin työelämässä. l Sisulla eteenpäin Sisulla eteenpäin – koulutuksia toteutettu Leafin Auran tehtaan sulkemisen johdosta työttömiksi jääneille. Koulutuksen sisältö TimeOut-koulutusten kaltainen, kuitenkin niin, että atk-valmennusta on tarjottu sitä tarvitseville ennen varsinaista muutosvalmennusta. Näin on kyetty varmistamaan atk-osaamisen taso sähköistä työnhakua ja työnhakudokumenttien laatimista ajatellen. Lähde liikkeelle | kevät 2013 7 Teksti: asiakasviestinnän päällikkö Eeva Taro, Lemminkäinen Oyj Kuvat: Lemminkäinen Oyj Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan Vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työpaikaksi valittu Lemminkäinen panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen määrätietoisesti kaikissa ammattiryhmissä. A mmattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry palkitsi Lemminkäinen Talo Oy:n vuoden 2012 koulutusmyönteisimpänä työyhteisönä. Palkinto on tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä panostuksesta henkilöstön kouluttamiseen ja työhyvinvointiin. ”Koulutamme henkilöstöämme systemaattisesti, ja se näkyy myönteisellä tavalla urakehityksessä. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu”, sanoo työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Lemminkäiseltä. Monta syytä kouluttautua Koulutusmyönteinen työnantaja kannus- taa henkilöstöään kehittämään aktiivisesti osaamistaan. Työntekijät hakeutuvat täydennyskoulutukseen Lemminkäisellä pääsääntöisesti omasta aloitteestaan. Kimmokkeita kouluttautumiseen on monia. Työntekijä voi kokea tarpeelliseksi päivittää osaamistaan tai haluaa hankkia itselleen kokonaan uusia taitoja. Kouluttautumisen taustalla voi olla myös halu hankkia työtehtäviin liittyvä virallinen tutkinto, jos sellainen on jäänyt suorittamatta. Joskus motivaation lähteenä ovat kesken jääneet opinnot, jotka halutaan saattaa päätökseen. Valmis tutkinto avaa ovia uusiin työtehtäviin ja vaikuttaa myönteisesti myös palkitsemiseen. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu. Lemminkäisellä työntekijän opiskeluhalukkuutta tuetaan aktiivisesti ja asiat pyritään järjestämään niin, että opiskelun ja työnteon yhdistäminen sujuu mahdollisimman jouhevasti. Useita tutkintoja pystyykin suorittamaan luontevasti oman työn ohessa. Osaamiskartoitus määrittää koulutustarpeen Jotta täydennyskoulutus hyödyttäisi parhaiten sekä työntekijää että työnantajaa, on tärkeää, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja Työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen. 8 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Rakennussiivoojana Viktoria Konovalova. ajankohtaista. ”Teemme työntekijöillemme osaamiskartoituksen noin 3 - 4 vuoden välein. Kartoituksen perusteella suunnittelemme henkilöstölle parhaiten soveltuvan koulutuksen”, Lahtinen kuvailee. Eri ammattiryhmille järjestetään jatkuvasti kohdennettuja koulutuksia, ammattitutkintoja ja pätevyyskoulutuksia. Koska Lemminkäisen henkilöstöstä suurin osa työskentelee työmailla ja projekteissa, ovat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot RAT, RET ja RTJ yleisimpiä suoritettavia tutkintoja, yksittäisten täydennyskoulutusosioiden lisäksi. Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa Lemminkäinen on jo vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä useiden oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhtiöllä on koulujen kanssa eritasoisia yhteistyösopimuksia sekä edustajia koulujen neuvottelukunnissa. Talonrakentamisen puolella yhteistyötä tehdään erityisesti Keudan, Varian ja Stadin ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuksessa keskeisimpiä yhteistyöoppilaitoksia ovat TTS Koulutus, Siikaranta-Opisto ja AEL. Eero Lahtinen on työskennellyt talonrakentamiseen liittyvien koulutusasioiden parissa jo 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä Varian ja Keudan neuvottelukunnissa sekä talonrakentamisen edustajana Heltechissä ja Omniassa. ”Aktiivisen yhteistyön avulla koulutusten järjestäjille välitetään ajankohtaista tietoa alan toiminnan arjesta, jolloin koulutussisällöt saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän tarpeita. Yhteistyöllä olemme pystyneet kehittämään useiden oppilaitosten opetuskäytäntöjä ja parantamaan tällä tavoin opiskelijoiden työelämän valmiuksia”, Lahtinen kertoo. Oppia työtä tekemällä Lemminkäisen talonrakentamisen toimialalla työntekijöiden täydennyskoulutus suun- tautuu joko perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Rakennussiivoojana työskentelevä Viktoria Konovalova suorittaa parhaillaan oppisopimuksella talonrakentamisen perustutkintoa, joka hänen on määrä saada päätökseen ensi kesänä. ”Kiinnostuin talonrakentamisen perustutkinnosta, koska ajattelin, että työtehtävien laajentaminen olisi mukavaa. Esimieheni tuki ajatustani tutkinnon suorittamisesta, ja sain aloittaa toivomani opinnot oppisopimuksella”, kertoo Konovalova. Työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. Oppisopimuskoulutus on joustava koulutusmuoto, joka soveltuu erityisesti niille, jotka ovat halukkaita oppimaan työtä tekemällä. Tutkinnoissa vaaditut tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikalla, jolloin työn ja opintojen yhteensovittaminen on helppoa. Lähde liikkeelle | kevät 2013 9 Viktoria Konovalova on tyytyväinen koulutukseensa ja kertoo jo päässeensä käsiksi moniin uudenlaisiin työtehtäviin. ”Opiskelu työnteon ohessa sujuu hyvin. Luen joka ilta vähän, jotta asiat pysyvät hyvin mielessä”, kuvailee Konovalova. Osaamistarpeet tunnistettava Työhyvinvointi, johon osaamisen kehittäminen vahvasti nivoutuu, lähtee hyvästä johtamisesta. Lemminkäisellä lähdetään siitä, että työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. ”Menestyvä yritys tarvitsee tekijöikseen osaavan, hyvinvoivan, työkykyisen ja tuottavan henkilöstön. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttautumisen tukeminen on prosessi, joka ei koskaan valmistu. Tehostamme jatkuvasti toimintaamme ja panostamme yhä tarkemmin työntekijöidemme osaamistarpeiden tunnistamiseen”, toteaa Lahtinen. l 10 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Teksti: rehtori Petra Tolonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos, Aikuisopisto Porukalla talkoissa Kajaanin UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkimaininkeja on käsitelty useassa eri yhteyksissä ja erilaisin raportein. Yhä edelleen nousee kysymyksiä, mitä tehtiin Kainuussa toisin kuin muualla, sillä tilanne oli jo vuoden tehtaan lakkauttamisen jälkeen parempi kuin monilla muilla vastaavilla paikkakunnilla vastaavissa tapauksissa. P aperitehtaan konsernin johto teki marraskuun alussa 2008 päätöksen Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta ja viimeiset koneet tehtaalla hiljenivät 21.12.2008. Irtisanomislapun saaminen ja tehtaan lopettaminen oli henkisesti raskas isku työntekijöille. Tukitoimet käyntiin välittömästi Tehtaan lakkauttamiseen liittyi poikkeuksellisen paljon tukitoimia, jotka jatkuivat vuoden 2010 loppuun saakka. Osa toimista kohdistui suoraan irtisanottujen auttamiseen mm. luomalla korvaavia työpaikkoja, tukemalla uutta yritystoimintaa sekä järjestämällä koulutusmahdollisuuksia. Kainuussa ratkaisevaa oli UPM:n oma jälkihoitotyö, samoin kuin eri yhteisöjen välinen hyvä yhteistyö ja henkilökohtaiset suhteet. Työnantajan tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon vaihtoehtoisia työpaikkoja ja sitä kautta tukea irtisanottujen työllistymistä. Paperitehtaan lakkauttaminen sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki olevat voimavarat ja resurssit. Kun tieto tehtaan lakkauttamisesta tuli julki, käynnistettiin välittömästi eri yhteistyötahoista kootut ryhmät: kriisiryhmä, rakennemuutosryhmä ja koulutuksen suunnitteluryhmä. Kainuun ammattiopisto (KAO) oli alusta alkaen mukana koulutuksen suunnitteluryhmässä. KAO myös toteutti suuren osan koulutuksista, joissa entiset työntekijät kouluttautuivat uuteen ammattiin, kuten esimerkiksi kairaajaksi, koneistajaksi, yhdistelmäajoneuvokuljet- tajaksi, talonrakennusalalle, hierojaksi, lähihoitajaksi, sähköasentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, linja-autokorikorjaajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi, lähihoitajaksi, rakennusmittaajaksi, tekstiilihuoltajaksi, puutarhuriksi ja maarakennus- ja toimistoalalle. Tehtaalta irtisanotuista uudelleen kouluttautui kaiken kaikkiaan 166 henkilöä eli hieman yli 30 prosenttia. Paperitehtaan loppumisen vaikutuksia lievensi myös se, että vuosina 2008 - 2010 Kainuuseen syntyi yhteensä yli 500 uutta työpaikkaa, muun muassa Talvivaaraan, SOK Palveluässään, Suomi-Soffalle ja Renforsin Rantaan uusien yritysten myötä. Renforsin rantaan, entisen paperitehtaan alueelle ja sen tiloihin rakentui ilmeeltään yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö, jossa toimii nykyisin kaksikymmentäyhdeksän yritystä. Myös Kainuun ammattiopistolla on koulutustilat Renforsin rannassa. Tiloissa koulutetaan ammattilaisia kaivosalalle. Tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista Ensimmäinen koulutusinfo UPM:n työntekijöille järjestettiin 10.12.2008. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Kainuun ammattiopisto. Pidetyssä infotilaisuudessa työntekijöiltä tuli toive sellaisen tapahtuman järjestämisestä, jossa he saisivat tietoa yrityksistä ja yrittäjyydestä. Samalla työntekijät toivoivat saavansa tietoa, mitä vaatimuksia työnantajilla on osaamisen suhteen, jotta jatkossa osattaisiin suunnata kouluttautumista tämän mukaan. Työntekijöiden toiveita kuultiin ja rekrytointi- ja koulutustapahtuma järjestettiin Rehtori Petra Tolonen. jo 14.1.2009, vain reilu kaksi kuukautta lakkauttamispäätöksestä. KAO vastasi tapahtuman järjestämisestä. Entisen paperitehtaan alueelle rakentui yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö. Rekrytointi- ja koulutusmessuilla KAO halusi vahvistaa henkilöstön uskoa tulevaisuuteen. Tapahtuman suunnitteluryhmään kuuluivat Kainuun ammattiopiston lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu, UPM-Kymmene Oy, Länsi-Kainuun TEtoimisto, Kainuun Yrittäjät ry ja Kajaanin kaupunki. Rekrytointi- ja koulutustapahtuman koulutusinfon suunnittelun apuna käytettiin etukäteen saatuja profiileja eri koulutustaustan omaavista työntekijöistä. Suunnitteluryhmän kanssa yhteistyönä laadittiin profiilit kolmesta eri työntekijätyypistä: ilman ammattikoulutusta olevasta, ammattikoulun käyneestä ja teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun käyneestä. Lisäksi pohdittiin ti- Lähde liikkeelle | kevät 2013 11 Pentti Karjalaisen mielestä opiskelun aloitus oli haasteellista. (Kuva Ia Samoil) 12 Lähde liikkeelle | kevät 2013 lanteita, joissa käytettävissä olisi Kelalta saatavat opintososiaaliset edut. Profiilien perusteella rakennettiin vaihtoehtoiset koulutus- ja työllistymispolut. Lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Tapahtumassa työttömäksi jääville henkilöille informoitiin räätälöidyistä henkilökohtaisista oppimispoluista, joissa otettiin huomioon heidän aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa. Tilaisuudessa myös työnantajat saivat informaatiota Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen järjestämistä koulutusmahdollisuuksista, esim. oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi Kelan ja työttömyyskassan edustajat olivat paikalla kertomassa opintososiaalisista eduista. UPM:n lakkauttaminen oli suuri isku koko Kainuulle ja erityisesti Kajaanille. Se kosketti välillisesti kaikkia ja oli jokaisen kahvipöytäkeskustelun aiheena. Eniten tilanne kosketti irtisanottuja ja heidän läheisiään. Tilanne sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki ne voimavarat ja resurssit, jotka olivat käytettävissä yhteisen asian eteen. Jälkihoidon onnistumiseen vaikutti olennaisesti se, että lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Kaiken onnistumisen takana oli hyvä, valmiiksi luotu yhteistyöverkosto, vakiintuneet toimintatavat ja henkilösuhteet. l Paperinteosta lastenhoitoon teksti: markkinointisuunnittelija Sirpa Rantonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Yksi irtisanoituista työntekijöistä oli Pentti Karjalainen. Nykyisin tämä entinen paperimies työskentelee lähihoitajana Karusellin päiväkodissa, Kajaanin kaupungin palveluksessa. 54-vuotias Pentti Karjalainen opiskeli Kainuun ammattiopistossa lähihoitajaksi. Hänen kanssaan samassa ryhmässä opiskeli 23 opiskelijaa, joista UPM:läisiä oli 15. Koulutuksessa Karjalaisen suuntautumisvaihtoehtona oli lasten ja nuorten hoito- ja huolenpito. Koulutus alkoi huhtikuussa 2009 työvoimakoulutuksena. Karjalainen valmistui marraskuun lopussa 2010. Näin Pentti kuvailee nykyistä elämäänsä: – Päivittäinen töihin lähtö on kivaa, kun tietää että siellä odottaa mahtava työyhteisö. Työn paras puoli on siinä, kun mikään päivä ei ole samanlainen. Lapset keksivät aina jotain uutta ja hauskaa. Nukkumatti-ryhmässä, jossa työskentelen, lapset ovat 2-4 -vuotiaita. Karjalaisen alavalintaan vaikuttivat myös työskentely tehdaspalokunnassa ja varusmiesaikana lääkintämiehenä. – Toisten auttaminen hädässä oli tuttua. Koin hoitoalan mieluisaksi, joten hakeuduin opiskelemaan lähihoitajaksi. Karjalaisella oli takanaan noin 15 vuoden työura paperimassanvalmistuksessa. – En ikävöi takaisin tehdastöihin. Elämää on muuallakin kuin jossain kuumassa ja meluisessa tehtaassa. Varhaiskasvatus on mielestäni erittäin tärkeää ja minulle mielekästä työtä. Moni kaveri on sanonut, että olen tehnyt rajun muutoksen, paperinteosta lastenhoitoon. Alkuhaasteista antoisaan opiskeluaikaan Startti uudelle uralle Tiedon tehtaan lakkauttamispäätöksestä Karjalainen sai työkaverilta lomalla ollessaan. – Tehtaan lopettamisesta oli puhuttu pitkään. Tieto jotenkin huojensi mieltä, koska niin sanotussa ”löysässä hirressä oli roikuttu jo kauan”. Työporukassa virisi monia keskusteluja jatkosta. Moni haki uutta työpaikkaa ja toiset taas tutkivat eri koulutusvaihtoehtoja. Entinen paperimies työskentelee nykyisin lähihoitajana. – Itselläni oli työelämää vielä monta vuotta edessäpäin. Siksi päätin kouluttautua uudelle alalle. Karjalainen kiittelee työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ammatinvalinnan alkumetreillä. – Sain hyviä neuvoja ja opastusta työvoimatoimistosta ja erityiskiitokset siitä Kimmo Niemiselle Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston Kajaanin toimipisteelle. Alavalinta selvisi. Pentti Karjalainen koki opiskelun aloituksen haasteelliseksi. – Suurin haaste oli varmaan se, kun edellisistä opinnoista oli kulunut aikaa. Koulumaailma oli muuttunut todella paljon: oli tietokoneet, uudenlaiset opiskeluvälineet ja tavat. – Koin myös haasteena hoitoalan pääsykokeen ja psykologin haastattelun. Olin hieman epävarma sopivuudestani hoitoalalle. Loistavasti menneen pääsykokeen jälkeen sain huomata, että minusta on vielä johonkin, ja vieläpä hoitoalalle. Vajaan kahden vuoden opintoihin kuului teoria- ja työharjoittelujaksoja eri työpaikoissa. – Harjoittelujaksoilla opin paljon ja sain pohjaa erikoistumista varten. Tällä elämänkokemuksella voi asioita kyseenalaista ja herätellä niistä keskustelua. Aikuisena opiskelu oli mielestäni antoisaa ja hauskaakin, sillä samassa ryhmässä oli opiskelijoina myös entisiä työkavereita paperitehtaalta. l Lähde liikkeelle | kevät 2013 13 Teksti ja kuva: Arja Kiiskinen Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla ”Johtamisen erikoisammattitutkinto avasi silmäni itsensä kehittämiseen kokonaisvaltaisesti siinä mielessä, että kannattaa hankkia näkemystä ja koulutusta oman työn sisältöön mahdollisimman laajalti. Oma organisaatio ei välttämättä itse tunnista, missä voisimme olla vielä parempia. Muualta hankittu koulutus edesauttaa näiden asioiden huomaamista”, Kimmo toteaa. 14 antoisia. Koulutuksessa mukana ollut esimiesryhmä koostui erilaisista työyhteisöistä sekä julkishallinnosta että yksityiseltä puolelta. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla? 35-vuotias Kimmo Wetterstrand on toiminut poliisina vuodesta 1999 sekä järjestyspoliisin että rikospoliisin tehtävissä. Yliopisto-opintoihin hän hakeutui 2000 ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi 2005. Sen jälkeen hän jatkoi työurallaan esimiehenä komisarion ja rikoskomisarion tehtävissä sekä paikallispoliisin että keskusrikospoliisin palveluksessa. Kimmo on työskennellyt Poliisissa myös kansainvälisissä tehtävissä vuosina 2003–2004 monikansallisen tutkintaosaston johtajana Kosovossa. ”Know-how vaihtoi omistajaa ja samalla pystyi peilaamaan omaa johtamistaan ja työyhteisöä muihin”, Kimmo toteaa lähipäivistä. Erilaisten työyhteisöjen osaaminen toi Kimmon mielestä kehittämisajatuksia omaan työhön. Myös aikuisopiston opettajat antoivat hyviä johtamisen malleja. ”Johtamisen erikoisammattitutkinnossa tehdään töitä erityisesti itselle ja samalla henkilökohtaista pyhiinvaellusta omaan johtamiseen”, Kimmo tiivistää. Johtamiskoulutusta Kimmo on opiskellut aiemmin poliisiorganisaation omissa koulutuksissa. Kimmoa alkoi kuitenkin kiinnostaa, millaista johtamiskoulutusta löytyy oman organisaation ulkopuolelta. Hän kartoitti eri vaihtoehtoja ja kiinnostui Pohjois-Karjalan aikuisopiston järjestämästä johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Kimmo on tyytyväinen valintaansa. Koulutuksen lähipäivät olivat hänestä ”Johtamisen erikoisammattitutkinto on edistänyt työtäni siten, että olen voinut hyödyntää tutkintoon valmistavassa koulutuksessa näkemääni ja kokemaani konkreettisesti omassa työssäni. Tutkinnon kautta sain hyviä näkökulmia esimiestoiminnan kehittämiseen omassa organisaatiossani, koska sain kuulla opiskelijakollegoiltani hyviä käytäntöjä esimiestyöstä muissa työyhteisöissä. Lähde liikkeelle | kevät 2013 Kimmo Wetterstrand. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla?”, hän jatkaa. Kimmon mukaan tutkinnolla on ollut suora vaikutus omaan organisaatioon siinä mielessä, että johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen liittyvä kehittämistyö otettiin käyttöön sellaisenaan organisaatiossa. ”Tein kehittämistyöni poliisilaitoksen varajohtajien työprosesseista ja niiden kehittämisestä”, Kimmo kertoo. Kimmon nykyinen työ on haastavaa, ja siinä on paljon vastuuta. Hän tekee välillä kentällä poliisityötä, mutta toimii myös henkilöstö- ja taloushallinnollisissa johtamistehtävissä. Hän on toiminut johtamisen kenttäkouluttajana vuodesta 2008. Tulevaisuudessa Kimmo hakee lisää haasteita työhönsä omasta organisaatiostaan. ”8000 henkeä työllistävän organisaation sisällä voi vaihtaa ammattia ammatin sisällä”. Myös kansainväliset tehtävät kiinnostavat Kimmoa jatkossa.l Lukijakilpailu 1 / 2013 Lehden 2 / 2012 lukijakilpailun kiinnostavimmiksi jutuiksi lukijat äänestivät artikkelit: Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta, Ammattitutkinnolla on vaikuttavuutta työelämässä, Osaamiskapeikkojen tunnistaminen korostuu kilpailukyvyn ylläpitämisessä, Suorittaminen ei enää riitä ja Lähihoitajia tarvitaan. Vastanneiden kesken arvottiin palkinto, joka sisälsi repun ja sateenvarjon. Lukijakilpailun palkinnon voitti Erja Voutilainen Ylivieskasta. Paljon onnea voittajalle ja kiitos kaikille lukijakilpailuun osallistuneille! Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista! Kerro mielipiteesi, mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Halutessasi voit perustella, miksi valitsit juuri kyseisen jutun. Vastaamalla osallistut kevään 2013 lehden lukijakilpailuun, jossa kaikkien mielipiteidensä lähettäneiden kesken arvotaan kävelysauvat. Lähetä vastauksesi 31.5.2013 mennessä osoitteessa www.lahdeliikkeelle.info. Voit antaa internetissä myös palautetta lehdestä. Lähde liikkeelle | kevät 2013 15 Teksti ja kuvat: Marja Koivunen Raskaskalustomekaanikko työllistyy Kouvolan Veho Truck Servicen raskaskalustomekaanikoista yli puolet on tullut Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kautta. K ouvolan Aikuiskeskuksen ajoneuvo- ja logistiikkaosaston osastonjohtaja Jussi Sireeni kertoo että raskaskalustomekaanikkokoulutuksen kunnolla läpi suorittaneet työllistyvät kaikki. Jos näin ei käy, on syytä katsoa peiliin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla alan osaajista on huutava pula. Koulutukseen haluava täyttää ensin hakemuksen. Siitä yleensä selviää onko hakijasta raskaskalustopuolelle. Alalle vaaditaan teknisen alan kokemusta nimenomaan kone- ja ajoneuvoasennuksesta. Usein opiskelija, jolla ei ole alan kokemusta, mutta joka haluaa raskaan kaluston puolelle, otetaan ensin henkilöautopuolelle hankkimaan perustiedot ja -taidot. Kun nämä on saavutettu, voidaan siirtyä raskaalle puolelle. Mikäli tutkintotoimikunnan edellyttämää kolmen vuoden työkokemus ei koulutuksen aikana täyty, suoritetaan autoalan perustutkinto. Valinnaiset tehtävät suoritetaan raskaalta puolelta. Koulutus kestää vuoden. Koulutusaikana tietopuolista koulutusta toteutetaan aina perjantaisin. Maanantaista torstaihin tehdään opitut asiat käytännössä raskaskalustokorjaamolla. Tämä ei aina onnistu, vaan tehdään sitä työtä, mitä on tarjolla. Vuoden aikana kaikki tutkinnon vaatimat tehtävät ehditään käymään läpi. Työvoimatoimiston kautta tulleille opiskelijoille oppilaitos hankkii työssäoppimispaikan. Samalla voidaan varmistaa, että työssäoppimispaikassa myös oppii. Jussi onkin huolissaan oppisopimustoimistojen kautta tulleista opiskelijoista. Jussi Sireeni. 16 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Joidenkin työssäoppimispaikoista näkee heti, että niissä ei voi saavuttaa niitä tietoja ja taitoja, joita tutkinnon perusteissa vaaditaan. Työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvauksen ja saattaa pitää tätä pelkästään edullisena lisätyövoimana. On jopa tapahtunut niin, että oppisopimusopiskelijaa ei ole päästetty tietopuoliseen koulutukseen. Nämä tapaukset tietysti raportoidaan oppisopimustoimistolle oppisopimuksen väärinkäyttönä. Onpa joku opiskelija keksinyt viettää teoriapäivän vapaallakin. Veholla opitaan ja työllistytään Vehon korjaushalli on täynnä isoja autoja. Mutkittelemme niiden välistä töiden vastaanottohuoneeseen, jossa tapaamme Aki Forsströmin. Aki suoritti autoalan perustutkinnon vuonna 2010. Suuntau- tumisena oli raskaskalustomekaanikko. Koulutuksen päätyttyä kirjoitettiin ensin puolen vuoden työsopimus, jonka jälkeen Aki vakinaistettiin. Aki on aina tuntenut vetoa teknistä työtä kohtaan. Raskaskalustopuolen töihin hän pääsi armeijassa ja huomasi kiinnostuneensa niistä. Siirrymme yläkertaan työntekijöiden kahvihuoneeseen. Siellä mukaan tulee Henri Toijanen, joka on myös Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kasvatteja. Henri valmistui aikoinaan merkonomiksi ja teki kaupallisen alan töitä kymmenisen vuotta. Myyntityössä alhainen pohjapalkka ja epävarma provisiopalkka eivät kuitenkaan pidemmän päälle riittäneet, ja hän päätti vaihtaa alaa. Henrin harrastuksiin on kuulunut aina autojen korjailu, joten ihan kylmiltään hän ei autopuolelle hakeutunut. Henri aloitti autopuolen koulutuksensa ensin henkilöautopuolelta. Kolmen kuukauden päästä hän pääsi opiskelemaan raskaskalustopuolelle. Sieltä työllistyminen oli varmempaa ja palkkaus oli parempi. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia. Koulutuksen suhteen Henri on tyytyväinen. Kehitettävää hän ei keksi. ”Perjantaina opittiin, miten asiat tehdään teoriassa ja maanantaista torstaihin opittiin, miten ne tehdään oikeasti”, Henri lohkaisee. Tähän Jussi Sireeni muistuttaa, että teoria on sitä varten, että ymmärretään, miksi asiat tehdään määrätyllä tavalla. Kaikista haasteellisimpana Jussi mainitsee sähköpuolen. Työharjoittelu aloitetaan kokeneen työntekijän apuna. Vähitellen taitojen karttuessa pääsee tekemään vaativampia töitä Lähde liikkeelle | kevät 2013 17 Aki Forsström. ja viimein saa tehdä työtä itsenäisesti. Oman työkalupakin saanti on osoitus taitojen kehittymisestä lähes ammattimiehen tasolle. Sen saaminen on mahtavaa, varsinkin, jos sen saa ennen kauemmin työharjoittelussa ollutta opiskelijaa. Oppimisessa on suuria eroja eri opiskelijoiden välillä. Kaikki eivät ikinä valmistu. Henrin mukaan kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia, ja motivoituminen lähtee omasta päästä. dyntää harjoittelijaa. Ohjaus on tärkeintä. Kaikki eivät kehity yhtä nopeasti, joku ei ollenkaan.” Jarno kertoo opastavansa Työpaikalla on mainio henki. Henri ei voisi kuvitella istuvansa enää ikinä koulunpenkille. Hänellä on nyt vakituinen työpaikka, jossa hän viihtyy hyvin. Tällä hetkellä hän on määräaikaisena työnjohtajana kuukauden verran. Työssä on hyötyä myös aiemmista kaupallisen alan opinnoista. Työnjohtaja Jarno Tani on siirtynyt kolme vuotta sitten Lahden Veholta Kouvolaan. Hän kertoo viihtyneensä perheineen Kouvolassa hyvin. Nuorin lapsista syntyi viime syksynä eikä esikoinenkaan ole vielä täyttänyt kahta vuotta. Jarnon mukaan harjoittelijoista on hyötyä yritykselle, jos opiskelija on kiinnostunut alan töistä. ”Sanotaan, että se on siitä kiinni, miten työnjohtaja osaa hyöJarno Tani. 18 Lähde liikkeelle | kevät 2013 heikkoakin opiskelijaa niin kauan, kun tämä on maisemissa. Kaikki eivät kestä kovaa alaa, ja muutama on työn raskauden huomatessaan tai muista syistä lähtenyt kokonaan. Kaikki toteavat, että työpaikalla on mainio henki. ”Tämä on huippuporukkaa”. Meininki on rentoa ja huumorin kukka lentää. Hyväntahtoista pientä ”kettuilua” on ilmassa koko ajan. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Asiakaskuntakin on erilaista kuin henkilöautopuolella. Asiakkaat ymmärtävät tekniikkaa paremmin. Heille voi puhuessaan käyttää alan termejä. Ulkonäköseikat ovat toissijaisia. Pääasia, että tuote on teknisesti kunnossa. Tapaturmat ja suojaimet Raskaskalustopuolen työtapaturmariski on huomattavasti korkeampi kuin henkilöautopuolen asennushommissa. Tapaturmilta tuskin välttyy kukaan. Kaikki kertovat innokkaasti heille sattuneista tapaturmista, joista valtaosa on sattunut vapaa-ajalla. Tulee pieniä palovammoja. Joku on lyönyt päänsä nosturiin. Päästä tuli verta niin paljon, ettei hän pystynyt ajamaan autoa ja piti tilata ambulanssi. Toisella on mennyt käsi luuta myöten ranteesta auki. Pahin on ”rälläkällä” saatu silmävamma. Sekin parani. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Kaikki tapaturmat kirjataan heti ylös. Suojaimia käytetään aktiivisesti. Työlain mukaan työnantajan pitää antaa työntekijälle henkilökohtaiset suojaimet, joita työntekijällä on velvollisuus käyttää. Työnantajalla on valvomisvelvollisuus. Joku ymmärtää suojaimien käytön tarpeellisuuden vasta ”kantapään kautta”, kun käy poistamassa ”rälläkän” kipinää silmästä lääkärissä. Pojat jäävät miettimään, millaista olisi elää yksisilmäisenä. Opiskelijan sairastuessa koulutuksen jatkumiseen vaikuttaa sairausloman Mika Härkönen. pituus. Pari viikkoa ei vaikuta mitenkään, mutta mikäli sairaus kestää yli kuukauden, on jo mietittävä, keskeytetäänkö koulutus siksi aikaa. Jos opiskelija on muuten pärjännyt hyvin, voidaan opiskelua jatkaa loppupäästä. Työssäoppija suosittelee koulutusta Tällä hetkellä työssäoppijana on Mika Härkönen, joka aloitti syyskuussa 2012. Pohjana hänellä on autoalan perustutkinto. Raskaskalustopuoli alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän. Mika on tyytyväinen harjoittelujaksoonsa. ”Joka päivä on uusia juttuja, ja muutenkin on mielenkiintoista”, Mika kertoo. Mika on huomannut henkilöautojen ja raskaiden autojen eron olevan suuren. Raskaalla puolella osat ovat huomattavasti isompia kuin henkilöautoissa ja siten raskaampia. Apuvälineitä löytyy osien käsittelyyn, jos omat voimat eivät riitä. Keventää voi mm. tunkeilla. Työssä selkä ja nivelet rasittuvat eniten. Mika kehuu työpaikan ilmapiiriä. Vanhemmat asentajat neuvovat mielellään. Kuten muutkin, Mika on koko ikänsä harrastanut korjaushommia. Ensin hän korjaili omia ja kavereiden polkupyöriä. Kahdeksantoistavuotiaana kuvaan tulivat mukaan autot. Mika ei lähtisi muuttamaan koulutuksessa mitään. Järjestelmä on siitä hyvä, että käytännössä oppii paremmin kuin kirjoista. Kun teoriaa on kerran viikossa, sen voi vielä kerrata myöhemmin. Pyritään siihen, että pääsisi samantyyppisiin töihin teoriajakson jälkeen. Aina siihen ei ole mahdollisuutta. Mika suosittelee koulutusta muillekin, jos raskas puoli kiinnostaa. ”Tämä ei etukäteen vaadi mitään ammattitaitoa, koska tänne on tultu oppimaan. Täällä oppii tosi hyvin kaiken. Kannattaa ihmeessä tulla, jos vain kiinnostaa.” l Lähde liikkeelle | kevät 2013 19 Teksti: opettaja Riitta Alasalmi, luonnonvara-ala, maa- ja karjatalousala, Kainuun ammattiopisto Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta – teoriasta osaksi arkirutiineja Aiemman osaamisen huomiointi on tuottanut oppilaitokselle positiivisen kierteen, joka ruokki itse itseään. K ainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteessä henkilökohtaistaminen on osa arkipäivää. Valmistava koulutus nähdään työkaluna osaamisen lisäämisessä, mutta varsinainen itseisarvo valmistava koulutus ei ole. Luonnonvara-alan luonteeseen kuuluu, että osaamista voi olla paljonkin alalta vaikka varsinaista työkokemusta tai aiempia opintoja ei taustalta löytyisi. Erityisesti maatalous- ja eläinalalla, jossa toiminta tapahtuu edelleen pääasiassa perheyrityksissä, otetaan lapsia mukaan työhön hyvinkin nuoresta iästä lähtien. Myös luonto- ja ympäristöalalla on paljon osaamista, jota on hankittu (Kuva Pirjo Hotti) 20 Lähde liikkeelle | kevät 2013 esimerkiksi aktiivisen harrastustoiminnan kautta. Seppälän luonnonvara-alan yksikön koulutuspäällikön Leena Karjalaisen mielestä henkilökohtaistamisessa yhdistyvät sekä opiskelijan että oppilaitoksen etu. ”Koulutusta toteutetaan rajallisilla resursseilla ja aloituspaikkoja on rajattu määrä. On koulutuksen toteuttajankin etu, että henkilöt, jotka eivät tarvitse valmistavaa koulutusta, ohjataan suoraan tutkintotilaisuuksiin. Toki tämä vaatii joustokykyä organisaatiolta ja ammattitaitoa opetushenkilöstöltä” Karjalainen linjaa. Hänen mielestään merkittävin asia on kuitenkin työelämän etu. ”Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään, tehdään tutkinnoista houkuttelevampia ja ennen kaikkea palvellaan yksittäistä ihmistä tekemällä tutkinnon suorittamisesta mielekästä ja huomioimalla aikuisen ihmisen aiempi työ-, harrastus ja opiskeluhistoria”. Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään. Leena Karjalaisen mielestä myöskään lainsäädännön asettamaa velvoitetta ei sovi unohtaa. ”Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa henkilökohtaistamiseen. Oppilaitoksille ei ole annettu suositusta henkilökohtaistamiseen vaan velvoite on kirjattu lakiin. Luonnonvaraalalla henkilökohtaistamista tehdään monella tasolla, josta yksi on suoraan tutkintotilaisuuteen ohjaaminen. Useammin kuitenkin valmistavaa koulutusta tarjotaan osittain tai suunnitellaan opiskelijalle henkilökohtainen oppimispolku työssäoppimista, verkko-opetusta ja lähiopetusta hyväksikäyttäen” kuvailee koulutuspäällikkö Leena Karjalainen henkilökohtaistamisen keinoja. Oleellisinta Karjalaisen mukaan onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä ja oman ammattitaidon ylläpito. ”On hankalaa olla suunnittelemassa henkilökohtaista opintopolkua ja tutkintotilaisuuteen ohjaamista, jos oma ammattitaito ei ole riittävä. Ammattilainen pystyy selvittämään pelkästään keskustelun perusteella hyvin paljon henkilön ammatillisen osaamisen tasosta. Ja toisaalta tuntee alan paikallisen toimintaympäristön ja ammatin Maatalousalalla on paljon töitä, joita voi oppia muualla kuin oppilaitoksessa tai palkatussa työssä. Harrastusten ja perheyritysten kautta opitaan usein paljon alalla tarvittavia tietoja ja taitoja, jotka pitäisi pystyä huomioimaan henkilökohtaistamisvaiheessa (Kuva Arto Mäkeläinen) Lähde liikkeelle | kevät 2013 21 Opettaja Riitta Alasalmi kesällä 2012 laitumella kyyttöjen kanssa. Maatalousalalla ammattitaitovaatimusten monipuolisuus haastaa opettajaa pitämään jatkuvasti omaa ammattitaitoaan yllä. (Kuva Timo Saarela) vaatimukset, joita vasten tutkintoon hakeutuvan henkilön osaamista voidaan peilata.” Esimerkkejä onnistuneista henkilökohtaistamisista Kuhmolainen Helena Miettinen on hyvä esimerkki tutkintotilaisuuteen suoraan ohjatusta henkilöstä. Miettinen on opiskellut aiemmin eläinalaa, työskennellyt vuosia eläinhoitolassa sekä eläinkaupassa ja harrastanut sekä kasvattanut omia koiria. ”Tuntuu hyvältä, että aikuisen ihmisen aiempi osaaminen ja työkokemus tunnustetaan ja annetaan mahdollisuus matalan kynnyksen tutkintojen suorittamiseen” kuvailee Miettinen henkilökohtaistamisen jälkeen. Hän hakeutui Kainuun ammattiopistoon suorittamaan 22 Lähde liikkeelle | kevät 2013 eläintenhoitajan ammattitutkintoa osaamisalanaan eläinhoitolanpitäjä. Henkilökohtaistamisprosessia Miettinen ei pitänyt millään muotoa hankalana, mutta aikaa se vei. ”Kävimme läpi hyvin tarkasti aiempaa osaamistani, työkokemustani, opintojani ja harrastuksissa hankkimaani osaamista. En alun perin lähtenyt hakeutumaan suoraan tutkintotilaisuuksiin, mutta henkilökohtaistamisen aluksi tutkinnon vastuuhenkilö Teija Viljanmaa kertoi minulle mahdollisuuksista. Tämä tuntui itselleni sopivalta vaihtoehdolta.” Miettinen kertoo. Myös Nurmeksessa asuva 34-vuotias Sari Mannermaa-Huotari on tyytyväinen hänelle tehtyyn henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. ”Takanani on pitkä opiskelukokemus, johon sisältyy lukio-opintojen lisäksi hotelli- ja ravintola- Oleellisinta onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä. alan opintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen suorittanut myynnin ammattitutkinnon ja luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sekä työskennellyt ravintola- ja hevosalalla.” Mannermaa-Huotari kuvailee aiempaa opiskelu- ja työhistoriaansa. Pohjois-Karjalassa vakituinen työllistyminen on kuitenkin haastavaa, vaikka taustalla on monipuolisia opintoja, ja kun nykyinen työsopimus harrastetallin työntekijänä alkoi lähestyä loppuaan, alkoi toimelias nainen miettiä lisäopinto- ja tukemaan työllistymistään. ”Otin yhteyttä oppilaitokseen ja sovimme ajan henkilökohtaistamiskeskustelua varten. Hyvin pian selvisi, että aiemmissa opinnoissani ja työssäni olen hankkinut paljon sellaista osaamista, jota voitiin tunnistaa ja jopa kokonaisia tutkinnonosio sisällyttää maaseutuyrittäjän tutkintoon” tyytyväinen Mannermaa-Huotari kertoo. ”Tavoitteenani on työllistyä maatalouslomittajaksi, jonka vuoksi painotimme opintojani lähinnä lypsykarjapuolelle ja peltoviljelyyn, jotka ovat minulle vieraampia osa-alueita tutkinnon sisällöstä. Lisäksi henkilökohtaistamisessa otettiin huomioon perhetilanteeni pienten lasten äitinä sekä aiemmissa opinnoissa todistettu kykyni itsenäiseen opiskeluun. Suurin osa teoriaopinnoista toteutetaan verkossa ja työssäoppimiset voin tehdä paikallista lomatoimistoa konsultoiden alueen lypsykarjatiloilla.” Sari Mannermaa-Huotari kertoo oppilaitosvalintaansa vaikuttaneen oppilaitoksen tuttuus, mutta myös positiivinen viesti, jota hän maaseutualan toimijoilta on oppilaitoksesta kuullut. Tähän luottaa myös koulutuspäällikkö Leena Karjalainen. Hänen mielestään suoraan tutkinto- Aikuisryhmän eläintenhoitajaopiskelija Riitta Huotari navettatöissä. Aikuisopiskelijoilla on usein aiempaa työ- ja elämänkokemusta, joka henkilökohtaistamisvaiheessa tulisi käydä tarkasti läpi. (Kuva Arto Mäkeläinen) tilaisuuteen ohjaaminen vaatii rohkeutta oppilaitokselta, koska tällöin tunnustetaan oppimisen monimuotoisuus ja nonformaalin oppimisen tehokkuus. Koulutuspäällikön roolissa Karjalainen näkee toimivan henkilökohtaistamisen kuitenkin myös oppilaitoksen vetovoimatekijänä. ”Hyvä kello kuuluu kauas ja tämä positiivinen kierre ruokkii itseään. Kun tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, aiheuttaa se positiivisen kierteen ja pitää huolta myös valmistavan koulutuksen vetovoimaisuudesta.” Maatalousalalle tyypillistä on, että ammatillista osaamista on voitu hankkia ilman koulutusta tai varsinaista työkokemusta erityisesti käytännön työtehtävissä kotitilalla. Tällöin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on oltava erityisen tarkkana. (Kuva Teppo Auvinen) Lähde liikkeelle | kevät 2013 23 Teksti: kenttäpäällikkö Kati Isojämsä, HelmiSimpukka, Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikön tarina O len Kati Isojämsä, vaimo sekä teinitytön ja ekaluokkalaisen pojan äiti. Toimin Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikkönä. Olen syntynyt ja suurimman osan elämääni viettänyt Oulussa. Opiskellessani ensimmäistä tutkintoani (markkinointimerkonomi) kävimme ystäväni kanssa vuoden Pietarsaaren kauppaoppilaitosta niin sanotusti ”huvin vuoksi”. Palasin Pietarsaaresta takaisin Ouluun, josta muutin vuosituhannen vaihteessa Helsinkiin. Pääkaupungissa viihdyin kolme vuotta ja tänä aikana sain ensimmäisen esimiesvastuuni työpaikassani. Olen ollut työelämässä hyvin nuoresta saakka. Aloitin työurani jäätelökioskin myyjänä ja kaupallisella alalla olen myös pysynyt. Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ja nauttinut haasteista sekä vaihtelevista työtehtävistä. Ennen Restelin palvelukseen siirtymistä työskentelin erilaisissa työtehtävissä lähinnä käyttötavarapuolella, näistä esimiehenä kuusi vuotta. Paneutuminen annettuihin aiheisiin ja oppimistehtävien kautta tulleet oivallukset hyödyttivät parhaimmillaan koko työyhteisöä ja yritystä. Hakiessani Restel Liikenneasemille Helmisimpukan yksikön päällikön tehtäviin mietin soveltuvuuttani ja tarvittavan ravintola-alan koulutuksen puutetta. Onneksi Restelin koulutusohjelmaan kuului yhteistyössä AVA-Instituutin kanssa järjestettävä Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto (nykyiseltä nimeltään Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto), jota pääsin suorittamaan. Koulutus muodostui lähiopetusjaksoista, 24 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Kenttäpäällikkö Kati Isojämsä. työssäoppimisesta ja oppimistehtävistä. Pääpainopiste kaikella tekemisellä oppimisessa oli omassa työssä tapahtuva oppiminen. Näin paneutuminen annettuihin aiheisiin ja oppimistehtävien kautta tulleet oivallukset hyödyttivät parhaimmillaan koko työyhteisöä ja yritystä. Olen aina ollut ”tekemällä oppija”, tämän vuoksi työn ohessa opiskelu on sopinut minulle hyvin. Tutkinnon suorittaminen kesti kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Kun tutkintotodistus oli lähes taskussa, alkoi työ yksikön päällikkönä tuntua turhan leppoisalta. Samoihin aikoihin ketjuumme tuli Etelä-Suomen kenttäpäällikön paikka avoimeksi. Perheen kanssa asiaa harkittuani laitoin hakemuksen kenttäpäällikön paikkaan. Ilokseni sain paikan, ja muuton myötä lähdettiin kohti Helsinkiä. Työni kenttäpäällikkönä Restel Liikenneasemat Oy toimii kauppiaana muutamaan poikkeusta (Lieto ja Kontiomäki) lukuun ottamatta kaikilla St1:n Shell Helmisimpukka-asemilla. Helmisimpukka-ketju on tällä hetkellä jaettu ilmansuuntien mukaan neljään alueeseen, joista minä johdan yhtä, EteläSuomen aluetta. Koko ketjun toiminnasta vastaa esimieheni ketjujohtaja Kim Westerling. Alueeseeni kuuluu yksiköitä Hirvaskankaalta Laitilaan sekä Karjaalta pääkaupunkiseudulle. Helmisimpukka-asemia on yhteensä 15. Lisäksi helmikuussa avataan St1 Helmisimpukka Naantali. Toimin yksiköiden päälliköiden lähimpänä esimiehenä. Konkreettisesti työpäiväni kuluvat joko toimistolla sähköpostin, puhelimen ja tietokoneen ääressä tai Yksikönpäällikkö Jenni Laitio ja kenttäpäällikkö Kati Isojämsä Shell HelmiSimpukka Konalassa. asemakierroksilla. Lisäksi kuukausittain on muutamia kokouksia tai koulutuksia. Seuraan alueeni myynti-, tehokkuus- ja tulostavoitteiden saavuttamista sekä laatua, niin tuotteiden kuin palvelun osalta. Teemme yhdessä yksikön päälliköiden kanssa toimintasuunnitelmia, joita toteuttamalla voimme varmistua laadusta ja tuloksesta sekä pyrkiä onnistumaan vieläkin paremmin. Niin sanottua tavallista työpäivää ei oikeastaan ole. Kaikki päivät koostuvat erilaisista kulloinkin ajankohtaisista asioista ja tehtävistä. Työni on huolehtia yksikön päälliköiden kautta, että yksiköissä toiminta tapahtuu toimintasuunnitelmien ja konseptin mukaisesti. Toisin sanoen siten, että asiakkaamme saavat siistissä ympäristössä hyvää ruokaa nopeasti, hymyilevän ja iloisen asiakaspalvelijan huolehtiessa heistä. Neljä kertaa vuodessa osallistun St1aluepäällikön kanssa TMSR-asemakierrokselle. Näillä kierroksilla yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa varmistamme, että yksikkömme toimivat yhdessä sovittuja toimintatapoja noudattaen. Tästä esimerkkinä ovat ympäristölaki ja siihen kuuluvat tekemiset. Opiskelu työn ohessa on itsenäistä puurtamista ja motivaatio opiskeluun täytyy löytyä omasta itsestään. Toiset opiskelijat ovat hyvin itsenäisiä. Ohjaustarve on yksilöllistä. Hyvä työpaikkavalmentaja antaa tutkinnon suorittajalle aikaansa ja vinkkejä oppimistehtävien suorittamiseen sekä työssä oppimisen suunnitelman toteuttamiseen ja ohjaa ajatuksia oleelliseen, monipuoliseen tarkasteluun kulloisenkin oppimistehtävän kannalta. l Lähde liikkeelle | kevät 2013 25 Teksti: Marja Koivunen Pätevä henkilökohtaistaminen antaa parhaan tuloksen Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen myynnin-, isännöinnin- ja yrittäjän ammattitutkinnoista vastaavalla Leena Jäppisellä on vahva yrittäjätausta. Hänellä on myös paljon osaamista ja innostunut ote vaativaan työhönsä. L eena teki myyntityötä seitsemäntoista vuotta isänsä yrityksessä, lihakaupassa Kouvolan keskustassa. Koska kyseessä oli perheyritys, Leena tuli tietämään, mitä yrittäjyys merkitsee. Tältä ajalta hänelle tuli myös paljon kontakteja Kouvolan alueen yrittäjiin. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Leena jätti myyntityön, suoritti tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon ja aikuiskasvatuksen approbaturin. Siitä aukenikin ura tietojenkäsittelyn kouluttajana, ensin Kuusankosken työväenopistossa ja myöhemmin Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Ammattitutkintojen parissa Leena aloitti vuonna 2008. Oman alansa tutkinnoista Leenalla on vahva tietämys. Hänellä on omakohtaista käytännön kokemusta niin myyntityöstä, isännöinnistä kuin yrittäjyydestäkin. Leena Jäppinen. (Kuva Marja Koivunen) 26 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Isän yritys oli pienyritys, jossa myös Leena joutui tekemään kaikenlaista yritystoimintaan liittyvää työtä. Se oli myös erikoismyymälä, ja oli tärkeää, että myytiin oikeanlaisia tuotteita kullekin asiakasryhmälle. Oman toimensa ohella Leena hoiti viisi vuotta isännöintiä. Nykyinen työ on unelmatyö. Leena valmistui näyttötutkintomestariksi vuonna 2009 Hämeen ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2010 hän valmistui Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, ja sai samana vuonna päätökseen ammatillisen opettajakoulutuksen Hämeen ammattikorkeakoulussa. Leena kertoo nykyisen työnsä olevan ”dream job” – unelmatyö. Siinä pääsee näkemään monenlaisia työympäristöjä ja monenlaisia tutkinnon suorittajia. Henkilökohtaistaminen on kaiken ydin Leena kertoo innolla henkilökohtaistamisesta. Hänelle henkilökohtaistaminen ei ole vain parin lomakkeen täyttämistä ennen valmistavaa koulutusta. Tärkeintä on opastaa henkilö oikealle alalle ja suorittamaan juuri hänelle parhaiten soveltuva tutkinto. Hakeutumisvaiheessa selvitetään, onko ammattitutkinto, jota henkilö tulee suorittamaan, ylipäänsä hänelle sopiva ja onko työympäristö riittävän monipuolinen tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi selvitetään rahoitus, jonka jälkeen katsotaan tarjolla olevia koulutusmuotoja. Hakijoille tehdään osaamiskartoitus, jossa nähdään, paljonko on jo olemassa olevaa osaamista. Ideana on, että henkilökohtaistetaan opiskelijoita ammattitutkintoon, ei valmistavaan koulutukseen. Fokus on ammattitutkinnossa. Jos osaaminen täyttää tutkinnon vaatimat ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ei valmistavaa koulutusta tarvita, vaan henkilö voi suorittaa suoraan ko. ammattitutkinnon tai osan siitä. Tärkeintä on opastaa henkilö oikealle alalle ja suorittamaan juuri hänelle parhaiten soveltuva tutkinto. Palkitsemistilaisuus, vas. Leena Jäppinen (Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus), Jari Mattson (vuoden aikuisopiskelija 2012), Ilari Rintala (Ympäristön Auto Oy, vuoden koulutusmyönteisin työyhteisö 2012) ja Jussi Sireeni (Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus). (Kuva Marjo Lahtinen) Yleensä koulutukseen hakeutuvat haluavat päivittää osaamistaan tietopuolisen koulutuksen avulla, vaikka työkokemus ja osaaminen riittäisivätkin tutkinnon suorittamiseen ilman valmistavaa koulutusta. Varsinkin pitkään työelämässä mukana olleet haluavat kehittää itseään ja saada uutta tietoa alansa kehityksestä. Osaamista voidaan hankkia monella eri tavalla. Etupäässä se hankitaan sopivalla työpaikalla, mutta se voi tulla myös harrastusten kautta. Myynnin ammattitutkinnon uudet tutkinnon perusteet Leena kertoo olevansa kiitollinen Myyntityön ja markkinointiviestinnän tutkintotoimikunnalle vuonna 2012 uudistuneista tutkinnon perusteista. Nyt ne ovat myyjän kannalta entistä mielenkiintoisempia, koska myyjän työ on muutakin kuin myyntiä ja esillepanoa. Myyjän tulee ymmärtää yritystoiminnan kokonaiskuva, mistä esim. tulos muodostuu ja miten työntekijä voi vaikuttaa omalla työllään ja työtavoillaan oman osastonsa ja sitä kautta koko yrityksen tulokseen. Leena kertoo vastikään kierrelleensä työpaikkoja ja kartoittaneensa, miten niissä uusien tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen voidaan osoittaa. Eräs tutkinnon suorittaja tokaisi nähdessään myyntiraportteja kahvipöydällä: ”Nyt vasta ymmärrän, mitä tämä raportin sisältö tarkoittaa.” Myyntiraportti antaa työntekijällekin tietoa yrityksen tilasta ja pistää ajattelemaan oman työpanoksensa vaikutusta siihen. Lähde liikkeelle | kevät 2013 27 Ammattia vaihtamalla isännöitsijäksi Ravintola-alalla työskennellyt Riku Käki otti opintovapaata ja lähti kouluttautumaan isännöitsijäksi. Päätökseen vaikutti, että hän oli toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana useamman vuoden ajan. Myös avopuoliso kannusti kouluttautumista uuden työn pariin. Leena henkilökohtaisti hänet kokoaikaiseksi opiskelijaksi, koska Riku tarvitsi näyttötutkintoympäristön ja kokemusta ammatti-isännöinnistä. Hänen henkilökohtainen opinto-ohjelmansa sisälsi isännöinnin valmistavaa koulutusta, tietotekniikkaa ja työssäoppimista. Työssäoppimispaikkana oli aluksi Realia Isännöinti Oy Kouvolassa. Siellä Riku pääsi seuraamaan ammatti-isännöitsijän arkea. Siitä karttunutta hiljaista tietoa Riku osasi hyödyntää myös opinnoissaan. Ravintola-alalta tulleelle Rikulle helpointa oli asiakaspalvelu. Eniten työtä teettivät taloudelliset laskelmat, joiden oppimiseen hän joutui käyttämään paljon aikaa. Atk-opintojensa ohella Riku suoritti myös @-kortin Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kesken opintojen Riku työllistyi ammatti-isännöitsijäksi ES-Isännöinti Oy:hyn, jolloin kokoaikainen opiskelu päättyi. Työssään hän kertoo viihtyvänsä hyvin. Opiskelua Riku ei kuitenkaan keskeyttänyt, vaan suoritti isännöinnin ammattitutkinnon helmikuussa 2013. Paperiteollisuudessa koko aikuisikänsä työskennellyt Jari Mattsson jäi työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ammatinvaihto oli edessä ja hän päätti suorittaa isännöinnin ammattitutkinnon. Hänen henkilökohtainen opintoohjelmansa sisälsi yrittäjävalmennusta, tietotekniikkaa, isännöinnin ammattitutkinnon valmistavaa koulutusta ja työssäoppimista. Jari suoritti isännöinnin ammattitutkinnon kokopäiväisenä opiskelijana. Tutkinnon suorittamisen jälkeen hän työllistyi ammatti-isännöitsijäksi. Jari valittiin Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen vuoden 2012 aikuisopiskelijaksi. Valinnan perusteita olivat mm. 28 Lähde liikkeelle | kevät 2013 seuraavat asiat: Hän uskaltaa tehdä elämässään rohkeita valintoja, menee jatkuvasti eteenpäin, on innostunut uusista asioista ja on valmis kehittämään itseään sekä omaa osaamistaan. Hän ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen ja onkin jatkanut opintojaan ITS-tutkintojen parissa. Jos opiskelu takkuaa Yleensä henkilöllä, joka tulee suorittamaan ammattitutkintoa, on jo tietty motivaatio oppimiseen. Aina motivaatio ei riitä eikä opiskelu ole yhtä juhlaa. Ammattitutkinnon suorittaminen ei ole helppoa, varsinkaan jos osaamista ei ole kovin paljon. Niinpä tutkintovastaavan työnä on ”motivaation herättely”. Siksi tutkintovastaava kulkee koko ajan mukana alkuvaiheesta tutkintotodistuksen luovuttamiseen asti. Hänen roolinaan on tukea tutkinnon suorittajaa, jolle välillä tulee tunne, ettei jaksa enää eikä tutkinnon suorittaminen edes huvita. Tutkinnon suorittajaa ei saa jättää yksin. ”Pitää kuitenkin ymmärtää, että jokaisella henkilöllä on oma kypsymisaikansa”, Leena muistuttaa. Kun prosessi on kesken, liika eteenpäin tuuppiminen saattaa tipauttaa tutkinnon suorittajan kokonaan kelkasta. Tärkeintä on, että tutkintovastaava muodostaa tutkinnon suorittajaan vuorovaikutuksellisen suhteen, kommunikaatio ”pelittää” ja tiedottaminen on avointa, välitöntä ja jatkuvaa. Tutkinnon suorittajaa ei saa jättää yksin. Leenan kohdalle osuu viitisenkymmentä henkilökohtaistamista vuosittain. Tutkinnon suorittajia on sen verran, että kaikkia ei voi ihan kädestä pitäen ohjata eikä se ole tarkoituskaan. Silti tutkinnon suorittajan pitää tuntea, että tarvitessaan hän saa apua ja sitä on saatavilla. Leena on uuden kehittäjä Leenan esimies palvelualojen osastonjohtaja Tuija Arola kertoo, että Leena on kotoa saanut vahvan yrittäjyystaustan, joten hän puhuu yrittäjän kieltä. Hän on markkinointihenkinen, oma-aloitteinen ja ottaa vastuuta. Muutkin kouluttajat kääntyvät Leenan puoleen tarvitessaan näyttötutkintotietämystä. Oppilaitoksessa on kehitetty myös näyttötutkintotyöryhmä, joka pyrkii jakamaan ja kehittämään koko oppilaitoksen tasolla näyttötutkintoymmärtämystä ja jakamaan kouluttajien hyväksi havaitsemat asiat kaikkien tietoon. Leena kehuu oppilaitostaan koulutusmyönteiseksi. Hän suoritti marraskuussa näyttötutkintomestarin täydennyskoulutuksen. Siitä hän sai uusia ideoita ja kehitettävää sekä samalla eväitä erilaisen oppijan kohtaamiseen ja huomioimiseen. Käytännön kokemus lisää ymmärtämystä myös henkilökohtaistamisessa. Leenalla riittää intoa kehittää työtään ja koko tutkintoprosessia omassa työpaikassaan. Niinpä hän voikin sanoa, että henkilökohtaistaminen Kouvolan Aikuisoppilaitoksessa on ihan eri tasolla nyt kuin vuonna 2009, kun hän aloitti uransa tutkintovastaavana. l Teksti: koulutusjohtaja Petri Vanninen, Helsingin Diakoniaopisto Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista esiintyy ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Lukemisvaikeutta voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä erilaisten harjoitteiden kautta, kertoo Petri Vannisen väitöstutkimus. Kasvatustieteen maisteri Petri Vanninen tarkastelee väitöstutkimuksessaan aikuisten lukemisvaikeuksia ja niiden kuntouttamista. Tutkimus hyödyntää Dirk Bakkerin luomaa aivojen tasapainomallia, jonka mukaan dysleksiasta kärsivillä henkilöillä toinen aivopuolisko hallitsee lukemistapahtumaa liikaa. Dysleksialla tarkoitetaan diagnosoimalla todettua, pääasiassa lukemiseen liittyvää oppimisvaikeutta. Väestössä ilmenevien lukemisvaikeuksien määrän arvioidaan vaihtelevan 5–20 % välillä. Lukemisvaikeudet ilmenevät yleensä hitaana lukemaan oppimisena sekä työläänä ja usein virheellisenä lukemisena. Tutkijoiden keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että ongelman taustalla vaikuttavat neurobiologiset ja perinnölliset tekijät, jolloin kyse ei ole henkilön älykkyydestä tai oppimiskyvystä. Oman lukemisvaikeuden syiden selviäminen vaikutti myönteisesti opiskelijoiden käsitykseen itsestään oppijana. Peruskoulussa lukemisen vaikeuksiin tarjotaan tukea, mutta siitä huolimatta kaikkien ongelmat eivät katoa saavuttaessa aikuisuuden kynnykselle. Toisen asteen opiskelijoista noin kolmasosalla arvioidaan olevan ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Tietoa aikuisten lukemisvaikeuksista on toistaiseksi kuitenkin melko vähän, koska nykyinen tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt lasten ja nuorten ongelmiin. Vannisen väitöstutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen tieteellinen selvitys, joka lähestyy aikuisten lukemisvaikeuksia ja niiden kuntouttamista aivojen tasapainomallin avulla. Koulutusjohtaja Petri Vanninen Helsingin Diakoniaopistosta. Kuntoutuskokeiluista Kahdessa kuntoutuskokeilussa Vanninen testasi toisen asteen opiskelijoille suunnatun harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta. Kuntoutuskokeiluihin osallistui 98 opiskelijaa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Joukosta seulottiin kaksi ryhmää dyslektikkoja, kuusihenkinen koeryhmä ja kolmehenkinen vertailuryhmä, joiden lukemista seurattiin yhden lukuvuoden aikana. Koeryhmälle annettiin lukemisvaikeuteen 20 tuntia kuntouttavaa harjoitusta, kun taas vertailuryhmä ei saanut harjoitusta. Tutkittavien henkilöiden lukemissuoritukset mitattiin ennen harjoitusjaksoa ja välittömästi sen jälkeen, ja tuloksia arvioitiin tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden omien kokemusten kautta. Tulokset osoittivat, että harjoitusjakson aikana koeryhmän opiskelijoiden lukemissuoritukset paranivat. Etenkin lu- kemisvirheiden yhteismäärä vähentyi ja lukemisnopeus parani. Vertailuryhmällä tilanne säilyi kokonaisuutena suurin piirtein ennallaan: lukemisvirheiden yhteismäärä laski jonkin verran, mutta vastaavasti lukemisnopeus heikkeni. – Lisäksi koeryhmän opiskelijoilta kerätyssä palautteessa tulee ilmi, että opiskelijat kokivat hyötyvänsä harjoitusten tekemisestä ja oman lukemisvaikeuden syiden selviäminen vaikutti myönteisesti myös heidän käsitykseensä itsestä oppijana, Vanninen toteaa. Petri Vannisen mukaan on tärkeää, että lukemisvaikeuksia pyritään kuntouttamaan myös aikuisiällä, sillä lukemisvaikeudet rajoittavat elämää eri tavoin. Työelämässä lukemisvaikeutta voidaan piilotella ja valikoida sellaisia tehtäviä, jotka eivät edellytä merkittävää lukutaitoa, vaikka kapasiteettia olisi vaativimpiinkin töihin. Väitöskirja tarkastettiin Lapin yliopistossa 3.12.2012. Lähde liikkeelle | kevät 2013 29 Teksti: Aikuiskoulutuspäällikkö Kimmo Rintala, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sastamalan aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto Työnjohtokoulutuskokeilusta lisäarvoa työuralle Itsensä kouluttaminen kannattaa ehdottomasti. Koulutus oli antoisaa ja itsensä voittamista. Sanoo Petri Pentikäinen 38-vuotias Petri Pentikäinen työskentelee kuudetta vuotta Kemiran natriumkloraattitehtailla Sastamalassa valvomon hoitajana. Hänen työnsä on jatkuvaa kolmivuorotyötä. Peruskoulutukseltaan Petri on tuotantotekniikan mekaanikko. Hän on opiskellut Kokemäenjokilaakson ammatillisessa oppilaitoksessa, josta hän valmistui keväällä 1992. Tämän jälkeen hän suuntasi vapaaehtoisena armeijaan ja jo syksyllä 1993 hän pääsi Kemiran Harjavallan tehtaille töihin. Vuonna 2006 hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Kemiran Sastamalan tehtaalle. Hän on toiminut nykyisessä yrityksessä myös vuorotyönjohtajan vuorottajana. Petrin perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja saksanpaimenkoira. Harrastuksekseen Petri mainitsee muun muassa hirven metsästyksen. Petri hakeutui työnjohdolliseen koulutukseen (työnjohtokoulutuskokeilu) työnantajalta tulleen ehdotuksen perusteella. ”En kyllä kovinkaan kauan miettinyt asiaa, kun työnantaja tarjosi tuollaista mahdollisuutta lisäkouluttautumiseen. Työnantaja otti yhteyttä Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosastolle, josta asiat lähtivät rullaamaan, ja sieltä tultiin esittelemään koulutusmahdollisuuksia”, Petri toteaa. Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevältä henkilöltä opiskelu vaatii aina oman aikansa. Petrin mukaan iso kiitos pitää antaa kotijoukoille, jotka ymmärsivät, milloin isä tekee koulutehtäviä ja milloin ei. Tämä onkin aikuiskoulutuksessa se asia, joka tulee huomioida jo koulutuksen henkilökohtaistamisesta lähtien. Yhteistyöllä nämäkin asiat saadaan sujumaan. Petrin tapauksessa työnantajan tuki oli täydel- 30 Lähde liikkeelle | kevät 2013 listä ja esimerkillistä alusta pitäen. ”Sain matkakorvaukset ja palkan koulupäiviltä, oman iltavuoron sattuessa koulupäivälle hoidettiin vuorottaja tilalle. Näin sain rauhassa mennä opiskelemaan. Työnantaja tsemppasi loppuun asti, josta iso kiitos Kemiran Sastamalan toimipaikalle, joka omalta osaltaan pyrki helpottamaan opiskelutaakkaa näiltä osin”, Petri kertoo. Työnantaja ansaitsee tästä toiminnasta erityiskiitoksen. Työnantaja huomioi kehitysprojektin alusta alkaen ja tuki sitä loppuun asti. Petri osallistui kaksivuotiseen valmistavaan työnjohtokoulutukseen (Työnjohtokoulutuskokeilu), jonka laajuus on 80 opintoviikkoa. Valmistavaan koulutukseen kuului ryhmämuotoista lähiopiskelua kaksi kertaa viikossa (klo 14.00– 18.00). Tämä oli Petrin mukaan aivan loistavaa. Lähipäivät antoivat mahdollisuuden päästä keskustelemaan muilta työpaikoilta tulleiden opiskelijoiden kanssa eri aihepiireistä. Säännölliset lähipäivät tutustuttavat opiskelijat keskenään, jolloin keskustelu on vapaata ja antoisaa. Kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja laajasti eri ammattiryhmistä koottuja. Lisäksi heillä oli paljon käytännön kokemusta. Lähipäivien lisäksi koulutus sisälsi verkko-opiskelua ja harjoittelua työpaikalla. Koulutuksen sisältöön Petri olisi toivonut lisää henkilöstöjohtamiskoulutusta, joka olisi voinut olla erillisenä kurssina. ”Henkilöstöjohtaminen nykyajan työpaikoilla on korostunut eikä se ole työjohtajan helpoimpia pestejä. Koulutuksen vaativuus oli mielestäni sopivan haastava, mutta yhteistyötä AMK:n kanssa voisi lisätä. Muuten koulutus vastasi odotuksiani. Yllätyin positiivisesti, kuinka antoisia järjestetyt lähipäivät olivat ja tuli paljon näkökulmia eri työpaikoilta”, hän pohtii. Petrin mielestä tehtävistä, joita koulutuksessa tehtiin, oli laajasti hyötyä. Esimerkkeinä hän mainitsee muutamia: Asioiden selvittäminen ja tiedon hankkiminen omalla työpaikalla, töiden tekeminen ja saaminen kirjalliseen muotoon sekä töiden esittäminen ihmisten edessä. Tehtävät myös opettivat näkemään asioita työnantajan ja meidän yhteisen tavoitteemme näkökulmasta. Koulutukseen liittyi myös kattavampia kehitystehtäviä, jotka sidottiin omaan työpaikkaan. Petrin tapauksessa ajatus kehitysprojektiin tuli oman työn kautta. ”Lähdin miettimään mahdollisuuksia prosessissa käytettävien apukemikaalien käytön pienentämistä ilman, että se vaikuttasi kokonaisprosessiin negatiivisesti. Kehitysprojektini nimeksi tuli natriumkloraattiprosessissa käytettävien apukemikaalien säästö”, Petri toteaa. Kyseinen kehitysprojekti osoittautui onnistuneeksi niin Petrin, työnantajan kuin koulutuksen järjestäjän kannalta. Kehitysprojekti toi työnantajalle huomattavia tuotannollisia säästöjä. Petrin mukaan työnantaja huomioi kehitysprojektin alusta alkaen ja tuki sitä loppuun asti. Mikä hienointa, kehittämisprojekti palkittiin työnantajan toimesta myös rahallisesti. Yllätyin positiivisesti, kuinka antoisia järjestetyt lähipäivät olivat. Tuli paljon näkökulmia eri työpaikoilta. Petri Pentikäinen työskentelee natriumkloraattitehtaiden valvomossa ohjaamon hoitajana. Petri valmistui työnjohtokoulutuksesta kesällä 2012 ja päätti vielä täydentää osaamistaan virallisella tutkinnolla eli suorittamalla tekniikan erikoisammattitutkinnon. ”Ajatus useamman suorituksen tekemiseen lähti kouluttaja Timo Vettenrannalta, ja se kyllä kannatti. Kiitos Timolle!” Lopuksi Petri kertoo näkemyksiään aikuiskoulutuksesta ja aikuisena koulutuspolulle lähtemisestä: Itsensä kouluttaminen nykypäivän työvaatimukset huomioon ottaen kannattaa ehdottomasti. Koulutus oli antoisaa ja itsensä voittamista. Sai huomata, että minä pystyn tähän, vaikka edellisestä koulutuksesta ehti vierähtää jo parikymmentä vuotta. Ei kannata pelätä lähtemistä kouluttautumaan, vaan rohkeasti mukaan. Se on sen arvoista. Tällä hetkellä Petri toimii natriumkloraattitehtaiden valvomossa ohjaamon hoitajana. Petrin mukaan suurin vaikutus työhön on ollut omien ajatusten muokkaantuminen ja vahvistuminen eri näkökulmista. Työnantaja on suhtautunut kannustavasti koko koulutusprosessiin. Tämä tulee varmasti näkymään jollakin tavalla myös tulevaisuudessa. l Lähde liikkeelle | kevät 2013 31 Teksti ja kuva: Viestintäsuunnittelija Elina Aronen-Raappana, OAKK Tavoitteena parempi työelämä – ohjausta työpaikoille Nopeasti uudistuvassa työelämässä tarvitaan keinoja muutosten ja haasteiden keskellä toimimiseen. Ohjaus työelämässä nähdään jo tärkeänä osana työyhteisöjen strategista toimintaa, jolla tavoitellaan tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Myös työntekijät tarvitsevat tukea ja ohjausta työssään. Miten työssä käyvä aikuinen saisi työpaikallaan ohjausta ammatillisille suunnitelmilleen ja kehittymiselleen? O ulun Aikuiskoulutuskeskuksen toteuttama TOKI - Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti on osa valtakunnallista Opin Ovi -hankeperhettä, jonka tavoitteena on edistää elinikäistä oppimista kehittämällä aikuisten ohjauksen muotoja ja ohjausosaamista. TOKI-projektissa kehitetään työntekijälle tarjottavaa ohjausta työpaikoilla. Työelämäohjauksella pyritään sovittamaan yhteen työyhteisön tavoitteita ja työntekijän omia tavoitteita, tarpeita ja toiveita. - Perinteisesti on keskitytty tarjoamaan ohjausta nuorille ja työttömille, mutta etenkään työssäkäyville aikuisille ei ole ollut ohjausta tarjolla. Me koulutamme esimiehiä, jotta heidän uraohjaukseen liittyvä osaamisensa kehittyisi. Näin vaikutamme työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen, selvittää TOKI:n projektipäällikkö ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja Teea Oja. Työelämäohjauksella pyritään sovittamaan yhteen työyhteisön tavoitteita ja työntekijän omia tavoitteita, tarpeita ja toiveita. Ohjauksella tavoitellaan organisaation toimivuutta ja tuloksellisuutta samalla, kun edistetään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Työntekijät sitoutuvat ja motivoituvat työntekoon, kokevat vähemmän stressiä ja voivat paremmin työssään. 32 Lähde liikkeelle | kevät 2013 - Kun tarjoamme koulutusta työyhteisön avainhenkilöille, heillä on mahdollisuus kehittää ohjausta työpaikallaan ja ohjata itse työntekijöitä paremmin, Oja tarkentaa. Käytännön välineitä työntekijän ohjaukseen TOKI-projektissa on kehitetty Taitoa työelämäohjaukseen -koulutus esimiehille ja muille työyhteisöjen avainhenkilöille. Tänäkin talvena toteutettava koulutus antaa käytännönläheisiä keinoja esimiehille suoraan omaan työhönsä sovellettavaksi. Koulutuksen sisältö rakentuu kehittävän, ratkaisukeskeisen ja innostavan työotteen ympärille. Punaisena lankana on ajatus työkalupakista, johon osallistujat keräävät ideoita, ajatuksia ja välineitä. Osallistujille teetettiin puiset työkalupakit konkretisoimaan koulutuksen ajatusta ja antia. - Erään valmennuspäivän aikana harjoittelimme asteikkojanan käyttöä keskustelussa. Jana toimii abstrakteja asioita havainnollistavana, ratkaisukeskeisenä välineenä. Oppilaitoksemme rakennusalan tiimi valmisti meille puiset viivaimet, janat, joissa puuhelmi osoittaa asteikon arvoa. Asteikkojana työvälineenä auttaa esimiehiä ja työntekijöitä esimerkiksi kehityskeskusteluissa miettimään ja arvioimaan työhönsä liittyviä tekijöitä, kuten osaamista ja motivaatiota, projektipäällikkö havainnollistaa. Kysyntää aikuiskoulutukselle TOKI lisää osaltaan myös aikuiskoulutuksen kysyntää osoittamalla henkilöstön osaamistason ylläpitämisen ja elinikäisen oppimisen merkityksen. - Jo tässä vaiheessa projektia olemme saaneet yhteydenottoja, koulutuspyyntöjä ja yhteistyöehdotuksia koulutuksissa ja valmennuksissa mukana olleilta työyhteisöiltä, Oja kertoo. Koulutuksen kautta saadaan myös arvokasta tietoa työelämästä osallistujien kokemusten avulla, ja siten voidaan kartoittaa työelämän koulutus- ja kehittämistarpeita. - Käymme koulutuksissamme tärkeää vuoropuhelua työelämän eri sukupolvien välillä. Sukupolvet haastavat toisensa erilaisine arvoineen ja näkemyksineen, ja yhteinen keskustelu antaa oivalluksia molempien sukupolvien edustajille, Oja lisää. Työelämäohjauksen käsitettä ja sisältöä on tutkittu vasta vähän. Oja tekee väitöskirjaa työssä olevan aikuisen ohjaustarpeisiin liittyen Jyväskylän yliopistossa. TOKI-projekti käynnistyi maaliskuussa 2010 ja jatkuu 30.6.2014 saakka. Sitä rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja projektiin osallistuvat työyhteisöt. l Projektipäällikö Teea Oja huokuu intoa työelämäohjauksen kehittämiseen. Kouluttaja esittelee yhtä TOKI-projektin tuotoksista, ratkaisukeskeisenä välineenä toimivaa asteikkojanaa. Lähde liikkeelle | kevät 2013 33 Teollisuusalan esimiehellä palo kehittyä Olli Lamminmäki on osallistunut viime marraskuussa alkaneeseen Taitoa työelämäohjaukseen -koulutukseen innolla ja mielenkiinnolla. 28-vuotias rakennusinsinööri on kokenut koulutuksen niin hyödylliseksi, että sitä varten kannattaa ajaa 120 kilometrin matka Keminmaasta Ouluun. - Oman esimieheni kanssa oli ollut jo aiemmin puhetta, että kiinnostusta olisi kehittää esimiestaitoja. Toimitusjohtaja kuuli tästä koulutuksesta ja suositteli sitä minulle, Lamminmäki muistelee. Lamminmäki on työskennellyt omakotitalojen toimittaja Lappli-Talot Oy:ssä Tornion elementtitehtaalla logistiikkapäällikkönä pian viisi vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat logistiikasta huolehtiminen, tulevan ja lähtevän liikenteen organisointi sekä elementtituotannon ja muun tuotannon työnjohto. Lamminmäki toimii esimiehenä kymmenelle työntekijälle. Keinoja kohdata ihminen Logistiikkapäällikkö arveli koulutuksen avulla oppivansa uusia asioita, joista on tulevaisuuden työelämässä hyötyä. Jo työelämäohjaus käsitteenä oli uutta, ja siihen piti perehtyä enemmän. - Koulutus on vaikuttanut ajatusmaailmaani ja siihen, miten kohdata ihminen. Itse olen melko nopeatempoinen, ja yleensä on ollut tärkeää mennä vain vauhdikkaasti eteenpäin. Koulutus on auttanut pysähtymään ja miettimään, mistä eri ihmisten erilainen käyttäytyminen johtuu. Kun ymmärtää taustatekijöitä, se antaa keinoja suhtautua rakentavasti. Erityisen kiinnostavina Lamminmäki on pitänyt tulevaisuuden työelämään ja työntekokulttuuriin liittyviä aiheita. Koulutuksessa luennoinut tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja toimitusjohtaja Ilkka Halava vertaa aiempaa pitkien työsuhteiden sukupolvea tuottajakansalaisiksi, kun taas tulevaisuuden kuluttajakansalaisen työsuhteet ovat lyhyempiä. - Minä koen itseni tuottajakansalaiseksi tai ainakin haluan kokea, Lamminmäki pohtii. Opit jalkautuvat työpaikalle Logistiikkapäällikön tiimikin tietää koulutuksesta, kun Olli Lamminmäki on halunnut jakaa tietoa eteenpäin. Työntekijät ovat kuunnelleet kiinnostuneina, kun esimies on kertonut luennoista. - Sen verran mielenkiintoisia asioita on käsitelty, että olen halunnut puhua niistä jo työpaikallakin, Lamminmäki kehuu. Koulutus kestää yhteensä vuoden ja päättyy ensi syksynä. Eri aloilla menestyneet asiantuntijat ovat luennoineet ja kertoneet kokemuksiaan hyvästä työelämäohjauksesta. Valmennuspäivien jälkeen osallistujat ovat tehneet harjoitustehtäviä. - Toivoisin koulutukseen enemmän osallistujia teollisuudesta. Se antaisi varmasti vielä enemmän, kun voisi keskustella myös oman alan tekijöiden kanssa. Lamminmäki uskoo saavansa koulutuksesta konkreettisia menetelmiä ja välineitä työnsä tueksi. - Aion käyttää oppimiani asioita työssäni myös tulevaisuudessa, hän lupaa. Lisätietoa projektista: www.työelämäohjaus.fi 34 Lähde liikkeelle | kevät 2013 Teksti: Jaakko Ansaharju Kuva: Marko Kivistö, ALVAR Nayttotutkinnot.fi portaali uudistunut A LVARin jo vuodesta 2003 ylläpitämä Nayttotutkinnot.fi-verkkosivusto on uudistunut. Hyvin laaja, yksityiskohtainen ja mielekkäästi jäsennetty sivusto antaa kattavan kuvan näyttötutkintojärjestelmästä ja sen toiminnasta pääosin näyttötutkinnon järjestäjän näkökulmasta. Sivusto antaa mahdollisuuden tarkistaa näyttötutkintojärjestelmään liittyviä asioita ja yksityiskohtia toimien näin joustavana käsikirjastona. Sitä voi käyttää myös tukena opiskellessaan järjestelmän toimintaa. Sivustolla vierailee useita tuhansia käyttäjiä kuukaudessa. Näyttötutkintotoimintaa säätelevissä määräyksissä, ohjeissa ja suosituksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka aiheuttavat päivitystarvetta erilaisissa materiaaleissa. Nayttotutkinnot.fi -sivusto päivitettiin ajan tasalle siten, että sekä lainsäädännössä, Opetushallituksen määräyksissä, ohjeissa ja säädöksissä tapahtuneet muutokset otettiin huomioon. Tärkeitä lähteitä päivityksessä ovat mm. kaksi uutta opasta, Näyttötutkintoopas 2012 ja Arvioinnin opas 2012. Sivuston sisältöjäsennys säilytettiin idealtaan ennallaan. Tavoitteena oli säilyttää helppokäyttöisyys ja nopeus hakutoiminnoissa. Aakkosellinen sisällysluettelo mahdollistaa hakijalle joustavan tavan löytää juuri tarvitsemansa asia. Hakutekniikkaa jonkin verran parannettiin lisäämällä käyttäjän valintamahdollisuutta. Ulkoasua ja ilmettä kehitettiin vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Sivustolla toimii edelleen Kysymys- ja vastauspalvelu, jolla käyttäjä voi nopeasti saada oman asiansa asiantuntijoiden pohdittavaksi ja toivottavasti oikean vastauksen lähes paluupostissa. l Lähde liikkeelle | kevät 2013 35 36 Lähde liikkeelle | kevät 2013 ä n i k i v n e l l a P Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini) Mikä saa tutkinnon suorittajan hakeutumaan näyttötutkinnon suorittamiseen? Onko se oman ammattitaidon kehittäminen, työllistyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen, työssä eteneminen tai omalla työuralla eteneminen tai mahdollisesti ammattialalla tarvittava ”sertifikaatti”? Tietenkin joillain aloilla on kyseessä myös palkkaus. Työnantajakin voi olla aktiivinen osapuoli oman henkilöstönsä kouluttamisessa tai mahdollisesti oppisopimuksen kautta tutkinnon suorittamisessa, ja samalla se voi varmistaa pysyvän työsuhteen. Etsimme tähän lehteen näyttötutkintojen urotekoja vuosien varrelta ja tietenkin halusimme urotekoja kaikkien tutkintojärjestelmän toimijoiden tai osallistujien kannalta. Lyhenne AD (anno domini) kuvaa aikaa ajanlaskun alusta eli vuodesta 1 (0 vuotta ei ole ollutkaan). Näyttötutkintotoiminta lähti liikkeelle vuonna 1994, ja tähän on tultu tai voisiko sanoa tähän on päästy. Tutkinnon osallistujien määrä on vuosittain noussut nykyiseen n. 75 ksuorittajan tasolle (ksuorittaja on 1000 x suorittaja). Kuka tietää, kuinka monta koko tutkintoa tai osatutkintoa suoritettiin vuonna 2012? Se, joka pystyy tuon sanomaan, niin sitä voisi sanoa uroteoksi. Nyt eletään kuitenkin tietoyhteiskunnan aikaa, ja meillä on edellytykset asian selvittämiseen, mutta tämä ei tunnu kiinnostavan ketään. Olen jo kauan sitten kysynyt asiasta järjestelmän pyörittäjältä (OPH), miksi toimikunnilla, jotka tunnustavat (hyväksyvät) tutkinnot ja osatutkinnot, ei ole työvälinettä, johon voisi kirjata nuo tiedot suoraan toimikunnan kokouksessa. Kyseisestä tietokannasta toimikuntienkin olisi hyvä tarkistaa, milloin henkilö on suorittanut tutkinnon osan tai mahdollisesti koko tutkinnon, jos tulee asiasta kyselyjä. Henkilö voisi itsekin esimerkiksi pankkitunnuksilla tai jollain muulla luotettavalla tavalla tarkistaa omien tutkintojensa kirjaustiedot. Todennetun osaamisen rekisteri Se odotettu ratkaisu on kuulemma olemassa. Kunhan sen nimeksi ei vain tule TOR. Tuolla lyhenteellä ei ole hyvä tausta, koska se liittyy piilopalveluominaisuuteen ”hidden service”, joka voidaan piilottaa verkkoon eikä sitä pystytä jäljittämään. Kyseiset palvelun tarjoajat tarjoavat erilaisia eikä aina niin laillisiakaan palveluja verkon kautta. Mutta Opetushallitus on tietenkin viranomaisvastuullisena tahona tuonkin asian pohtinut tarkkaan, ja tietokannalle sekä rekisterille löytyy varmaan huikea ja asiaa kuvaava nimi ja lyhenne. Tarkoituksena on kerätä kyseiseen tietokantaan kaikki henkilön luotettavasti todennettu koulutus- ja osaamishistoria ns. kehdosta – hautaan periaatteella. Tätä urotekoa odotellessa sanonkin, että parempi vuonna 2014 kuin ei koskaan. alkuperäisessä tavoitteessa oli: työelämässä hankitun osaamisen osoittaminen. Tämä tarkoittaisi jalkautumista työpaikoille, jossa selvitettäisiin olemassa oleva osaaminen, suunniteltaisiin henkilökohtaistamisen mukaisesti tarvittavan ammattitaidon hankkiminen työpaikalla sekä järjestettäisiin tutkintotilaisuudet ja arviointi. Suorittajan ei tarvitsisi kertaakaan astua oppilaitoksen seinien sisäpuolelle, vaan kaikki hoidettaisiin hänen työpaikallaan. Olisiko tämä joustava ja työelämän kannalta myös järkevä tapa toimia? Maine- ja urotekoja odotellaan edelleen.l Kehitysaskeleita 1994 – 20xx Mainitsemisen arvoisia asioita vuosien aikana on varmaankin ollut useita, mutta yksi ehkä tärkeimmistä asioista on tutkinnonjärjestäjien työelämäyhteistyön kehittyminen. On huomattu, että tutkintojärjestelmää ei voida kehittää työelämälähtöiseen suuntaan, jos kaikki tutkintojärjestelmän osapuolet eivät tee yhteistyötä. Maineteon vielä tekisi se tutkinnon järjestäjä, joka ottaisi sellaisen askeleen, että hoitaisi koko tutkintoprosessin työpaikalla, siten kuin se Lähde liikkeelle | kevät 2013 37 Hyvä tietää Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ALVAR on mukana Opetushallituksen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden rakenteistamisessa. Siinä nykyiset perusteet siirretään nykyisistä tekstimuotoisista mallista Exceliin, jotta ne voidaan edelleen siirtää tietokantoihin. Rakenteistaminen tehdään yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa ALVARin toimiessa koordinaattorina. Ammatillisten perustutkintojen osalta vastaavat työn tekevät Jyväskylän ammattiopisto, Keuda ja Omnia. Uusituttu tutkintojen perusteiden malli helpottaa jatkossa perusteiden uudistamista. Rakenteistamistyö on osa Opetushallituksen Salama-hanketta. Valtiovallan tavoitteena on, että Salaman palvelut olisivat koulutuksen toteuttajien käytettävissä vuonna 2014 esimerkiksi oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien sekä henkilökohtaistamiseen liittyvien toimien yhteydessä. Projektista voi lukea lisätietoja OPH:n sivuilta osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/oppija/eOpetussuunnitelmat+ja+tutkinnot+-projekti Virolainen kollegamme Kutsekoda Virossa näyttötutkinnot, ”kutsekvalifikatsioonit” käynnistyivät vuonna 1998. Tähän mennessä tutkintoja on suoritettu 75 453 (tilanne 9.2.2013). Virossa keskeinen toimija on Kutsekoda. Sen toiminta ulottuu akateemisista tutkinnoista käytännön työtä tekevien tutkintoihin. Tutkintoja on kaikkiaan noin 750. Kutsekodassa tehdään sekä virolaiset tutkintojen perusteet että meidän näyttötutkintoaineistoja vastaava materiaali. ALVAR ja kollegaorganisaatio Kutsekoda ovat kehittämässä yhteistyötä. Yhteistyön käytännön muodot ovat vielä sopimatta, mutta yhteisiksi ongelmiksi ovat osoittautuneet jo arviointiin luotettavuuteen, koulutuksiin sekä eri materiaalien valmistelemiseen liittyvät asiat. ALVARin ja Kutsekodan yhteistyö auttanee myös muita näyttötutkintojen parissa toimivia ryhmiä ja henkilöitä solmimaan suhteita Suomenlahden eteläpuolelle. Lisätietoja Veikko Ollilalta, 050 511 6666 tai veikko.ollila@alvar.fi. Kutsekodan kotisivuilla yhteistyöstä informoidaan 23.1.2013 päivätyssä uutisessa. Nuorten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaus nousee Perusopetuksen päättävien oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaus nousee 800 euroon kuukaudessa. Korvausta maksetaan työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Tavoitteena on edistää oppisopimuskoulutusta nuorten koulutusmuotona ja tukea työnantajaa nuoret huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Perusopetuksen päättävien nuorten korvaus nousee merkittävästi, sillä oppisopimuskoulutusta ammatillisena peruskoulutuksena suorittavilla korvaus on ollut keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö 38 Lähde liikkeelle | kevät 2013 on myöntänyt vuodelle 2013 yhteensä 4,4 miljoonaa euroa valtionavustusta oppisopimiskoulutuksen järjestäjille. Korotettu koulutuskorvaus on osa nuorisotakuuseen kuuluvaa koulutustakuuta Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032, ylitarkastaja Mari Pastila-Eklund, puh. 0295 3 30249 ja internetistä: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/02/koulutuskorvaus.html?lang=fi Ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa Koulutustakuun toteuttamiseksi uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa. Muutokset asettavat perusopetuksen juuri päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistusten myötä toisen asteen yhteishaussa hakevat jatkossa pääasiallisesti perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat. Hakeutumismahdollisuus säilyy myös koulutuspaikan jo saaneilla. Omana hakuryhmänään yhteishaussa voivat lisäksi hakea lukion oppimäärän suorittaneet nykyiseen tapaan. Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneiden sekä koulutuspaikan vaihtajien hakeutuminen uuteen koulutukseen tapahtuu tulevaisuudessa uusien yhteishaun ulkopuolisten sähköisten hakupalvelujen avulla, jotka otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana.Uudenlaisen pisteytyksen ja hakuprosessiin tehtävien tarkennusten tavoitteena on tukea välitöntä siirtymistä perusopetuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Lisäksi nuoria kannustetaan osallistumaan opiskeluvalmiuksia parantaviin ja uravalintojen selkeyttämistä tukeviin koulutuksiin ja muihin tukimuotoihin. Lisätietoja: johtaja Mika Tammilehto (OKM) puh. 0295 3 30308, erityisavustaja Aleksi Kalenius (OKM) puh. 040 125 1032 ja internetistä http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijaksiotto/index.html Vuonna 2013 voimaan tulleet näyttötutkintojen perusteet Aseseppäkisällin ammattitutkinto 1.1.2013 Aseseppämestarin erikoisammattitutkinto1.1.2013 Hierojan erikoisammattitutkinto1.1.2013 Kipsimestarin erikoisammattitutkinto 1.1.2013 Koneistajan ammattitutkinto 1.2.2013 Lihanjalostajan ammattitutkinto 1.1.2013 Maarakennusalan ammattitutkinto 1.3.2013 Ulkomaankaupan ammattitutkinto 1.1.2013 Yrittäjän ammattitutkinto 1.3.2013 Ympäristöalan erikoisammattitutkinto 1.1.2013 Lähde liikkeelle | kevät 2013 39 40 Lähde liikkeelle | kevät 2013
© Copyright 2024