Piitu Uski (edessä vas.)

Inhimillinen tekijä: Hyvä
stressi, huono stressi
Julkaistu 25.11.2014 - 15:08. Päivitetty 25.11.2014 - 15:13
Piitu Uski (edessä vas.), Harri Gustafsberg, Kirsi Ahola ja Anne Flinkkilä keskustelevat hyvästä ja
pahasta paineesta.
TV1 perjantaina 28.11.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta
sunnuntaina 30.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.
Hyvä stressi virittää kehon ja mielen, jotta hommat tulee hoidettua. Huono stressi vie
hallinnan tunteen ja ote kirpoaa. Stressistä tulee nykypäivän työelämässä helposti pysyvä
olotila. Käymme jatkuvasti ylikierroksilla.
Miten itsensä voi pitää toimintakykyisenä ja jopa onnellisena vaatimusten keskellä? Siitä
keskustelevat näyttelijä Piitu Uski, komisario ja tietokirjailija Harri Gustafsberg ja
työterveyspsykologi Kirsi Ahola.
Piitun muisti alkoi pätkiä
Seitsemän vuotta sitten Piitu Uski eli kiireisiä ruuhkavuosia. Pienet lapset ja kiireinen työ
päivittäissarjan kuvauksissa aikatauluttivat elämää.
Asiat alkoivat kummallisella tavalla ketjuuntua. Puurolautasen kaatuminen aamulla sai
aikaan sen, ettei illalla voinutkaan tavata omaa äitiä.
Uupumus hiipi pienin askelin. Harjoiteltavien näytelmien teksti ei pysynyt päässä, eikä Piitu
voinut luottaa omaan muistiinsa. Uni alkoi olla mitä sattuu ja tulehduskierre vaivasi.
Piitun silloinen puoliso oli sairastunut vakavaan burn-outiin. Piitu luki kaiken mahdollisen
stressistä ja uupumuksesta, mutta ei osannut lukea omia merkkejään.
Piitu epäili hartiajäykkyyden syyksi purentavikaa. Viisas hammaslääkäri osasi lopulta kysyä
oikeat kysymykset. Piitu itki ja sanoi tajunneensa, että on samassa jamassa kuin expuolisonsa.
hyvä stressi, huono stressi
1 min
Harri opiskelee mielen hallintaa
Harri Gustafsberg toimi yli 20 vuotta poliisin Karhu-ryhmässä ja joutui työssään
äärimmäisiin tilanteisin. Stressitaso oli korkealla, kun piti mennä ihmisten koteihin, missä
oli tapahtunut pahoja asioita.
Harri sanoo, että tunteiden ohjaamana ei voinut toimia, ja siksi hän onkin aina ollut
kiinnostunut mielenhallinnasta. Hän lähti opiskelemaan ja tutkimaan erityisesti sitä, miten
mieltä voi valmistaa vaikeisiin tilanteisiin.
”Mieli ei erottele sitä, mistä se kuorma tulee. Uskon, että opit äärimmäisistä tilanteista
pätevät myös stressatun arjessa. Toiset ihmiset ovat herkempiä stressille kuin toiset”, hän
sanoo.
Työpaikan tuntosarvet
Työterveyspsykologi Kirsi Aholan mukaan työpaikoilla on edelleen taipumus syyllistää
ihmisiä siitä, että he oireilevat.
Ennen vanhaan kaivoksiin otettiin mukaan kanarialintuja, jotka reagoivat myrkkykaasuihin
ennen ihmisiä.
”Voisi ajatella niin, että stressiherkät ihmiset ovat työpaikan kanarialintuja, jotka ilmaisevat,
milloin pysähtymisen tai kehittämisen tarvetta olisi”, hän sanoo.
Pelottava kokemus
Stressi kuluttaa mieltä ja elimistöä monin tavoin. Haavat paranevat hitaasti, jopa solutason
muutoksia voi tulla.
Piitu kertoo, että pahimmassa vaiheessa nenässä tuntui koko ajan palaneen käryä. Aivotko
siellä kärysivät? Unet olivat niin väkivaltaisia, että pelotti mennä nukkumaan.
Kirsi sanookin, että omien rajojen kohtaaminen voi olla todella pelottava kokemus. Piitu
kohtasi rajansa ja hakeutui lääkärille ja terapiaan. Hän kertoo, miten helpottavaa oli kun
kourassa oli sairauslomalappu. Loppujen lopuksi sairausloma kesti vuoden päivät.
Harjoittele mielen kuntoa
Työelämän arvaamattomuuden keskellä on vaikea hallita omaa mieltään. Vai onko?
Harrin mielestä jokaisen pitäisi pysähtyä ja miettiä, mitkä asiat ovat omassa hallinnassa,
mihin oikeasti voi vaikuttaa. Poppakonsteja ei ole, vaan on tehtävä töitä.
Maratonille mielivä harjoittelee joka päivä, samalla pitäisi harjoittaa mieltäkin.
Harri itse sanoo keskittyvänsä joka aamu hetken tulevaan päivään ja sen haasteisiin, luo
hyviä mielikuvia onnistumisesta. Hetken päästä tästä mielen virittelystä tulee automaattista,
hän väittää.
Omat arvot järjestykseen
Piitu sanoo tajunneensa vahvasti, että hänellä on energiaa rajallinen määrä ja joka päivä
pitää käyttää hetki sen miettimiseen, mihin se energia riittää. Mitkä asiat tuovat energiaa,
mitkä vievät. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.
Sarakkeen toisella puolella ovat arvot, toisella pankkitili ja iso kysymys siitä, paljonko pitää
tienata, että voi toteuttaa tärkeitä asioita, kuten olla perheen kanssa.
Harri on samoilla linjoilla. ”Usein kun joutuu vaikeuksiin tai stressiin, tulee moraalinen
konflikti. Silloin joutuu pohtimaan omia arvojaan.”
Hän muistuttaakin siitä, että arvot ovat arkisia, ne toteutuvat aina käytännössä. ”Mitkä ovat
minun periaatteeni, joiden mukaan toimin”, hän kehottaa kysymään.
Vapaa-aikana aivan muuta
”Usein kysymys on arvioinnista, tietoisista valinnoista, että pysähdytään aika ajoin
päivittämään, missä oikein mennään. Olennaista on se, että pystyy tarvittaessa muuttamaan
tai edes kyseenalaistamaan turvallisia rutiineja. Silloin akutkin voivat lataantua”, Kirsi
pohtii.
Vapaa-aikana kannattaisi tehdä aivan jotakin muuta. Jos työ on henkistä, hakata halkoja, jos
työ on fyysistä, kirjan lukeminen voi tehdä hyvää. Pieniä asioita, ja silti tärkeitä.
Kirsi muistuttaa myös, että tietyllä tavalla uupumuskin voi olla suojaava asia. Uupumus
estää ihmistä kaatumasta saappaat jalassa.
”Kun uupuu, on levättävä. Silloin on edessä uudelleenarvioinnin ja toipumisen vaihe. Mieli
toipuu hitaammin kuin keho, mutta silti toipuvanakin on hyvä elää”, Piitu lausahtaa.