Inhimillinen tekijä: Hyvä stressi, huono stressi Julkaistu 25.11.2014 - 15:08. Päivitetty 25.11.2014 - 15:13 Piitu Uski (edessä vas.), Harri Gustafsberg, Kirsi Ahola ja Anne Flinkkilä keskustelevat hyvästä ja pahasta paineesta. TV1 perjantaina 28.11.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 30.11. klo 17.10 Yle Areenassa vuoden ajan. Hyvä stressi virittää kehon ja mielen, jotta hommat tulee hoidettua. Huono stressi vie hallinnan tunteen ja ote kirpoaa. Stressistä tulee nykypäivän työelämässä helposti pysyvä olotila. Käymme jatkuvasti ylikierroksilla. Miten itsensä voi pitää toimintakykyisenä ja jopa onnellisena vaatimusten keskellä? Siitä keskustelevat näyttelijä Piitu Uski, komisario ja tietokirjailija Harri Gustafsberg ja työterveyspsykologi Kirsi Ahola. Piitun muisti alkoi pätkiä Seitsemän vuotta sitten Piitu Uski eli kiireisiä ruuhkavuosia. Pienet lapset ja kiireinen työ päivittäissarjan kuvauksissa aikatauluttivat elämää. Asiat alkoivat kummallisella tavalla ketjuuntua. Puurolautasen kaatuminen aamulla sai aikaan sen, ettei illalla voinutkaan tavata omaa äitiä. Uupumus hiipi pienin askelin. Harjoiteltavien näytelmien teksti ei pysynyt päässä, eikä Piitu voinut luottaa omaan muistiinsa. Uni alkoi olla mitä sattuu ja tulehduskierre vaivasi. Piitun silloinen puoliso oli sairastunut vakavaan burn-outiin. Piitu luki kaiken mahdollisen stressistä ja uupumuksesta, mutta ei osannut lukea omia merkkejään. Piitu epäili hartiajäykkyyden syyksi purentavikaa. Viisas hammaslääkäri osasi lopulta kysyä oikeat kysymykset. Piitu itki ja sanoi tajunneensa, että on samassa jamassa kuin expuolisonsa. hyvä stressi, huono stressi 1 min Harri opiskelee mielen hallintaa Harri Gustafsberg toimi yli 20 vuotta poliisin Karhu-ryhmässä ja joutui työssään äärimmäisiin tilanteisin. Stressitaso oli korkealla, kun piti mennä ihmisten koteihin, missä oli tapahtunut pahoja asioita. Harri sanoo, että tunteiden ohjaamana ei voinut toimia, ja siksi hän onkin aina ollut kiinnostunut mielenhallinnasta. Hän lähti opiskelemaan ja tutkimaan erityisesti sitä, miten mieltä voi valmistaa vaikeisiin tilanteisiin. ”Mieli ei erottele sitä, mistä se kuorma tulee. Uskon, että opit äärimmäisistä tilanteista pätevät myös stressatun arjessa. Toiset ihmiset ovat herkempiä stressille kuin toiset”, hän sanoo. Työpaikan tuntosarvet Työterveyspsykologi Kirsi Aholan mukaan työpaikoilla on edelleen taipumus syyllistää ihmisiä siitä, että he oireilevat. Ennen vanhaan kaivoksiin otettiin mukaan kanarialintuja, jotka reagoivat myrkkykaasuihin ennen ihmisiä. ”Voisi ajatella niin, että stressiherkät ihmiset ovat työpaikan kanarialintuja, jotka ilmaisevat, milloin pysähtymisen tai kehittämisen tarvetta olisi”, hän sanoo. Pelottava kokemus Stressi kuluttaa mieltä ja elimistöä monin tavoin. Haavat paranevat hitaasti, jopa solutason muutoksia voi tulla. Piitu kertoo, että pahimmassa vaiheessa nenässä tuntui koko ajan palaneen käryä. Aivotko siellä kärysivät? Unet olivat niin väkivaltaisia, että pelotti mennä nukkumaan. Kirsi sanookin, että omien rajojen kohtaaminen voi olla todella pelottava kokemus. Piitu kohtasi rajansa ja hakeutui lääkärille ja terapiaan. Hän kertoo, miten helpottavaa oli kun kourassa oli sairauslomalappu. Loppujen lopuksi sairausloma kesti vuoden päivät. Harjoittele mielen kuntoa Työelämän arvaamattomuuden keskellä on vaikea hallita omaa mieltään. Vai onko? Harrin mielestä jokaisen pitäisi pysähtyä ja miettiä, mitkä asiat ovat omassa hallinnassa, mihin oikeasti voi vaikuttaa. Poppakonsteja ei ole, vaan on tehtävä töitä. Maratonille mielivä harjoittelee joka päivä, samalla pitäisi harjoittaa mieltäkin. Harri itse sanoo keskittyvänsä joka aamu hetken tulevaan päivään ja sen haasteisiin, luo hyviä mielikuvia onnistumisesta. Hetken päästä tästä mielen virittelystä tulee automaattista, hän väittää. Omat arvot järjestykseen Piitu sanoo tajunneensa vahvasti, että hänellä on energiaa rajallinen määrä ja joka päivä pitää käyttää hetki sen miettimiseen, mihin se energia riittää. Mitkä asiat tuovat energiaa, mitkä vievät. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Sarakkeen toisella puolella ovat arvot, toisella pankkitili ja iso kysymys siitä, paljonko pitää tienata, että voi toteuttaa tärkeitä asioita, kuten olla perheen kanssa. Harri on samoilla linjoilla. ”Usein kun joutuu vaikeuksiin tai stressiin, tulee moraalinen konflikti. Silloin joutuu pohtimaan omia arvojaan.” Hän muistuttaakin siitä, että arvot ovat arkisia, ne toteutuvat aina käytännössä. ”Mitkä ovat minun periaatteeni, joiden mukaan toimin”, hän kehottaa kysymään. Vapaa-aikana aivan muuta ”Usein kysymys on arvioinnista, tietoisista valinnoista, että pysähdytään aika ajoin päivittämään, missä oikein mennään. Olennaista on se, että pystyy tarvittaessa muuttamaan tai edes kyseenalaistamaan turvallisia rutiineja. Silloin akutkin voivat lataantua”, Kirsi pohtii. Vapaa-aikana kannattaisi tehdä aivan jotakin muuta. Jos työ on henkistä, hakata halkoja, jos työ on fyysistä, kirjan lukeminen voi tehdä hyvää. Pieniä asioita, ja silti tärkeitä. Kirsi muistuttaa myös, että tietyllä tavalla uupumuskin voi olla suojaava asia. Uupumus estää ihmistä kaatumasta saappaat jalassa. ”Kun uupuu, on levättävä. Silloin on edessä uudelleenarvioinnin ja toipumisen vaihe. Mieli toipuu hitaammin kuin keho, mutta silti toipuvanakin on hyvä elää”, Piitu lausahtaa.