Ilves-sanomat (helmikuu 2013)
Liigapomo Jukka-Pekka Vuorinen koventaisi rangaistuksia Vesa Toskala on jättänyt stressit nuoremmille ILVES Kitaristi Kankkis työstää Ilveksen radiomainoksia Sanomat Helmikuu 2012 Ilves IceGirls PETRI NYGÅRD on Ilveksen miehiä edistää markkinointia tyylillä Taisto ja Saana tähtien kanssa tanssin pyörteissä Pelaajien vaimoille Marille ja Emilialle paikkakunnalta toiselle muutto on tuttua puuhaa TINKE ja ANNE kovassa seurassa Mestareiden mestaritkilpailussa Espanjassa Janne Sarmalla on PELIPAITOJA tuvan täydeltä 2 a s s i l l a H a p l a H e e s i r u m ”Ilves ” a s s o l E s u k Kauppakes 2 1 0 2 . 2 . 4 2 a n Perjantai ä l l i s r e v a s c e p S ja a s s i l l a H a p l a H Ylöjärven ! ! ! ä n e v i l a ji a a l e p n e s k e v l I a g i i SM-L stajalle o in s ip S is u R o it A 0:lle 12)! 0 Halpa-Hallissa 20 .2 .2 5 (2 n u lu e tt o s -Blue VAPAALIPPU Ilves Pelaajat jakavat nimikirjoituksia klo 16-18.00 MaSI MarJaMäKI t.fi www.HHne Halpa-Hallissa klo 16-18 toNI raJaLa t.fi www.HHne Halpa-Hallissa klo 16-18 JESSE NIINIMäKI Specsaversillä klo 16-18 Jääkiekkomaali virallinen koko Nimmarin saat nyt mailaan tai vaikkapa luistimen terään!! Pelaajat kirjoittavat nimmareita ja auttavat talviurheiluvarusteiden hankinnassa. Ilves Ice Girl Sara-Sofia Kuusisto Halpa-Hallissa ja Reeta Viljanen Specsaversillä opastaa tyttöjä luistin hankinnoissa yms. et.fi www.HHn Nyt (ennen 59,90) Kahvitarjoislsua! Halpa-Halli 45,- 3 4 ILVES Sanomat Helmikuu 2012 Toimitusjohtaja................ 4 Ilves IceGirls................... 6 Jukka Tammi................... 8 Vesa Toskala..................11 Tommi Välimaa...............13 Kiekkovaimot..................15 Jukka-Pekka Vuorinen.....16 Pelipaitakeräilijä.............19 Tinke ja Anne.................20 Petri Nygård...................23 Sami Karppinen..............24 Antti Airila......................27 Konsta Mäkinen..............29 Samuli Kivimäki..............31 Kauppiaselämää.............33 Koulukadulla kuohahti.....36 ■■■ Julkaisija: Ilves-Hockey Oy Päätoimittaja, tuottaja: Tarmo Hurskainen K Katse eteenpäin uluva kausi on jo kääntymässä loppusuoralle ja jännitystä on vieläkin luvassa, tosin eri syistä kuin ennen kauden alkua odotettiin. Kauden loputtua on syytä käydä läpi syyt, joista johtui ennakoitua heikompi menestys kaukalossa. Ensi kaudella päävalmentajaksi siirtyy Raimo Helminen, joka omalla kiekkourallaan ehti nähdä lähes kaiken mitä jääkiekolla on tarjottavana. Raipella on varmasti paljon annettavaa erityisesti henkisellä puolella nuorelle joukkueelle, jolta nälkää ei pitäisi puuttua. Pitkä kausi on tarjonnut kannattajille monenlaista draaman kaarta valmentajan vaihdoista aina pelaajakauppoihin tai niissä epäonnistumisiin. Positiivista on ollut kui- tenkin nähdä Ilves-kannattajien pysyminen joukkueen takana myös vaikeina hetkinä. Tämä on osoitus vahvasta jääkiekkokulttuurista, joka ei ole itsestään selvää joka kaupungissa. Aalto-yliopistossa tehtiin 2011 tutkimus SM-liigan katsojamääristä ja niihin vaikuttaneista tekijöistä 2000-2011. Tämän tutkimuksen mukaan Ilveksellä on selkeästi keskimääräistä uskollisempia kannattajia. Kärkisijat tässä vertailussa menivät HIFK:lle ja Kärpille ja toisesta ääripäästä löytyvät Kalpa ja Lukko, joiden kannattajat eivät kuuluneet sarjan uskollisimpiin. tänyt taisteluvireen, jonka ansiosta tällekin kaudelle mahtuu onnistumisen hetkiä. Pelicans on osoittanut tällä kaudelle, että kesän aikana on mahdollista saada aikaan suuriakin muutoksia joukkueen pelaamisen osalta. Viime vuonna karsinnoissa tarponut joukkue on kolkutellut liigan kärkisijoja ja saanut Lahdessa aikaan oikean kiekkobuumin. Tämä kannattaa pitää mielessä ja pitää katse vahvasti eteenpäin suunnattuna jo tämän kauden aikana. Kautta on jäljellä vielä kuukauden verran ja maajoukkuetauon aikana joukkue on toivottavasti löy- Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Valokuvaajat: Sami Raiskio Jarmo Syvänen Timo Koistinen Paino: ■■■ Pääyhteistyökumppanit Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B 33540 Tampere p. (03) 2259 400 f. (03) 2259 444 www.ilves.com ilves@ilves.com Ville Raunio toimitusjohtaja (03) 2259 416 Seppo Hiitelä urheilujohtaja Jori Järvensalo myyntipäällikkö (03) 2259 415 Leena Alanen hallintopäällikkö (03) 2259 417 Cilla Kurtti myyntisihteeri (03) 2259 400 Lasse Fihl myyntiedustaja (03) 2259 421 Maikki Arjanmaa toimistosihteeri (03) 2259 400 Tarmo Hurskainen mediatuottaja, tiedottaja 050 5644 425 Viralliset yhteistyökumppanit Kevätterveisin, Ville Raunio Toimitusjohtaja Ilves-Hockey Oy 5 6 •••Ilveksen kotiotteluis- IceGirls-trio. Riina Nurminen (vas.), Lila Järvelin (kesk.) ja Reeta Viljanen (oik.) ovat osa Ilves IceGirls -ryhmää, joka on saanut hyvän vastaanoton erilaisissa markkintointitehtävissä. sa monet katsojat ovat huomanneet näyttävän ja edustavan tyttöporukan hallin käytävillä ja yrityksille tarkoitetuissa tiloissa. Kyseessä on Ilves IceGirls-ryhmä. Ajatus tämän perustamisesta syntyi viime vuoden alussa. Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Sami Raiskio V uosi sitten toteutimme Ilves Business Clubilla (IBC) asiakkuustutkimuksen, jonka tuloksina olivat toiveet laajemmasta ja viihteellisemmästä palvelutarjonnasta. Tästä idea kirkastui, kertoo projektipäällikkö Katri Tulokas. Jäähalli on yrityksen näkökulmasta myös markkinointiviestinnän kenttä, missä voi toteuttaa mainontaa, sponsorointia, suhdetoimintaa ja tapahtumamarkkinointia. IceGirls–palvelu tuo hallille laadukkaan ja jokaisen yrityksen tavoitteisiin ja kohderyhmään sopivan myynninedistämistavan. Myynninedistämistä voi toteuttaa joko ottelukohtaisesti tai useammassa ottelussa tavoitteesta riippuen. – Tiimilläni on ollut toimeksiantoja, jossa tavoitteet ovat olleet esimerkiksi suoraan myynnissä kuten Eppu Normaalin Mutala–albumin kanssa, messutyyppisesti kontaktimäärissä, vahvan brändin olemassa olon muistutuksessa, uudehkon yrityksen tunnettuuden lisäämisessä ja viime lauantaina oli ensimmäisen kerran tarjolla maistiaisia, luettelee Tulokas. – Kaikki on siis mahdollista. Peleissä on noin 5000 ihmisen kohderyhmä, jota voi lähestyä myös IceGirls–palvelun kautta tehokkaasti ja elämyksellisesti. Katsojat tykkäävät saada etuja ja tuotenäytteitä, vaikka sitten suoraan yleisön joukkoon heitettynä, Tulokas muistuttaa. Palvelu julkaistiin rekrytoinnilla vasta kauden alettua, koska sillä haluttiin välttää juhlakaudella julkaistavan promootiopalvelun kopiointi. – Hakemuksia tuli paljon – pitkälti toista sataa ja niitä tuli ympäri Suomea. Tähän syynä oli varmaankin Iltalehden mobiilisivujen artikkeli. Myös paikallisradio julkisti rekrytoinnin ja tietenkin asiaa tulevasta tyttötiimistä, sanoo Tulokas. Ilves IceGirls–ryhmän jäsenistä Reeta Viljanen ja Lila Järvelin löysivät uutisen Facebookista. – Kävin ”Facessa” täyttämässä hakemuksen enkä kertonut kenellekään, mutta silti kaverit kyselivät, joko olen ilmoituksen lähettänyt, naurahtaa Reeta. – Kun näin IceGirls–mainoksen, ajattelin kokeilla, pääsisinkö mukaan. Luulin, että sinne otettaisiin vain täysikäisiä, mutta ilokseni yllätyin, että meitä alaikäisiäkin otettiin muutama mukaan, kertoo porukan nuorin jäsen Lila. Riina Nurminen työskentelee jäähallilla Restelin palveluksessa, joten hän bongasi uutisen hallin seinältä. Valintaprosessi oli Tulokkaalle hankala ja aikaa vievä, sillä hän haastatteli 55 tyttöä. Haastattelut pidettiin kolmena päivänä ja jokainen haastattelu kesti noin 20 minuuttia. – Hakijat olivat todella hyviä, mutta valinnat toteutettiin tietyillä kriteereillä – kukaan ei päässyt ryhmään pelkän ul- IceGirls edistää markkinointia näyttävästi konäön ansiosta. Lopulta valittiin 16 tyttöä mukaan, ryhmästä vastaava Tulokas painottaa ja huomauttaa, että tyttöjä on nykyään jo 18. – Valinnat onnistuivat erinomaisesti ja olen erittäin tyytyväinen tyttöjen asenteeseen ja motivaatioon edustaa Ilvestä erilaisissa promootio– ja pr–tehtävissä. Miss Ilves –valinta edessä Ryhmä on saanut erinomaisen vastaanoton yritysten ja katsojien keskuudessa. Moni yritys on lähtenyt juttuun mukaan, joten edustustilaisuuksia on ilmestynyt kiitettävästi laidasta laitaan. Toimeksiantoja on tullut reilulta kymmeneltä yritykseltä ja osalta firmoista useamman kerran. – B–to–b –markkinointia olemme harjoittaneet IBC:llä, kuluttajia olemme ottaneet huomioon käytävillä ja olemme olleet myös aitioemäntien rooleissa, Tulokas sanoo. Toimintaa on myös jäähallin ulkopuolella. – Olen ollut edustustehtävissä Finlaysonin alueella joulutapahtumassa – pelaajista paikalla oli Matias Myttynen. Sen lisäksi olen vienyt Linkosuon tuotteita esimerkiksi fanimatkoille, kertoo Lila. Kauppakeskus Elossa, Ylöjärvellä, on tarjolla perjantaina 24.2. eräänlainen Ilves–tapahtuma, kun Halpa–Hallissa nähdään Ilveksen pelaajista Masi Marjamäki ja Toni Rajala sekä tytöistä Sara–Sofia Kuusisto. Samana päivänä Specsaversilla on Jesse Niinimäki jakamassa nimikirjoituksia Reetan toimiessa myynninedistämistehtävissä. Lauantaina on vuorossa Miss Ilves –valinta. Tulokas toivookin, että ihmiset kävisivät tutustumassa IceGilrs–sivuihin (www.ilvesicegirls.palvelee.fi) ja antamassa siellä äänensä suosikilleen. – Kannattaa ehdottomasti käydä äänestämässä, koska jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Eniten netissä ääniä saaneesta tytöstä tulee Ilves–kissa. Miss Ilveksen sen sijaan valitsee tuomaristo, johon kuuluvat Ilves–legenda Jukka Tammi, karaoke– ja teatteri–ihmisille tuttu Sami Hintsanen, erilaisia pienimuotoisia kauneuskilpailuja järjestävä Tarja Manner ja yksi Ilveksen kumppaniyrityksen edustaja. – Tärkeintä kuitenkin on, että tiimihenki on kunnossa ja teemme yhdessä hyvää laatua, korostaa Tulokas. Tulokas toivoo toimeksiantajalta hyviä ja selkeitä ohjeistuksia, jotta tyttöryhmä pystyisi valmistautumaan mahdollisimman hyvin tehtäviinsä. – Tarvitsemme tavoitteita ja niihin suhteutettavia mittareita, jotka antavat selkeän suunnan työlle ja joilla toimeksiantojen onnistumista voi mitata ja saada juuri oikeaa palautetta sekä toimeksiantaja yritykselle että tytöille ja minulle. Tavoitteiden ja onnistumisten kautta voidaan palvelua kehittää entistä paremmaksi. Tytöt kuuluvat Ilves–Hockey Oy:n palkkalistoille, ja heille maksetaan korvaus ottelu– ja tapahtumakohtaisesti. Työ tarjoaa ryhmän jokaiselle jäsenelle uusia haasteita ja elämyksiä. – Haastavinta on se, etten ole aiemmin tehnyt tällaista työtä. Tämä on hyvin ihmisläheistä ja edustamme tiettyä yritystä, emmekä vain itseämme. Pitää olla tarkkana, mitä puhuu ja miten käyttäytyy. Mukavinta on ollut myyntityö, sillä se sopii luonteeseeni. Kaikki toimeksiannot ovat olleet oikein mukavia, kehuu merkonomiksi opiskeleva Reeta. – Meillä on hyvä ryhmä kasassa – siitä kiitos Katrille. Joskus ihmiset antavat palautteen suoraan ja ehkä jopa tylysti, mutta siitä huolimatta pitäisi jatkaa positiivisena eteenpäin. Se on yksi iso haaste, myöntää Riina. Ilveksen fanikatsomossa usein otteluita seuraava Lila on huomannut, että katsojat ovat uskaltautuneet entistä enemmän hänen juttusilleen Ilves IceGirls–työn ansiosta. – Olen nauttinut jokaisesta työteh- tävästä ja saanut monta uutta kaveria. Kaikki tytöt ovat olleet minua kohtaan todella mukavia, vaikka olenkin nuorin, hän hymyilee. – Toivomme, että yleisö muistaa meidän tekevän asiakaspalvelutyötä ja edustavan otteluissa Ilvestä, ja käyttäytyvän humalassakin kivasti meitä kohtaan, toivoo Tulokas. Itseluottamusta kehittämässä Ilves IceGirls–toiminta on käynnissä vasta ensimmäistä kauttaan, joten toiminta– alueena on ollut lähinnä jäähalli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. – Olemme toki kiinnostuneita laajentamaan toimintaa, mutta näin alkutaipaleella olemme olleet tekemisissä lähinnä Ilveksen yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo Tulokas. – Tämä on uusi juttu Suomessa. Ihmiset alkavat hiljalleen herätä tähänkin toimintaan. Tulee hyvä mieli, kun katsojat tulevat juttelemaan otteluissa, toteaa Reeta. – Nyt alkaa olla jo imua – sen huomaa selkeästi. Palaute on ollut positiivista, joten hyvältä näyttää, Tulokas jatkaa. Sekä Reeta että Lila korostavat, kuinka työ on tuonut molemmille itseluottamusta lisää. Jokainen tytöistä nauttii työstään – sen näkee kaikista eleistä ja puheista. – Olen ujo luonteeltani, mutta olen voittanut pelkoni ja uskallan mennä ihmisten joukkoon eri tavalla, kiittelee Riina. – Itseluottamuksen lisäksi tästä saa kokemuksia edustustöistä ja myynnistä. Yleisömäärän nostaminen on kova tavoite, mutta toivottavasti voimme olla edesauttamassa tässä, Reeta sanoo. – Tästä saa paljon kokemuksia! Olen utelias ja haluan jutella vieraiden ihmisten kanssa. Kaikkia uusia kivoja työtehtäviä otetaan vastaan, vinkkaa Lila hymyillen. •• 7 ”ANNA KIINTEISTÖSI AMMATTILAISTEN KÄSIIN” Puh. 0500 931 448 8 Saana Akiola oli Jukka Tammen pari Tanssii tähtien -kisassa. •••Tanssitaituri ja kunnioitettu Ilves-legenda. Jukka ”Taisto” Tammen loppuvuoteen 2011 mahtui muisteltavaa. Syksyllä Tammi palasi tv-ruutuihin sitten pelivuosiensa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Joulukuussa Tammen pelinumero 30 nostettiin Hakametsän hallin kattiooon. Mies on monessa muussakin mukana. Teksti: Ilkka Uitti T ammi esiintyi syksyllä suursuosion saaneessa tv-ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa. Ohjelmassa ammattitanssijat yrittävät opettaa tanssin saloja julkisuuden henkilöille. Tammen parina toimi Saana Akiola, ja kaksikko selviytyi kilpailussa puolivälin tienoille ennen putoamistaan jatkosta. Tammi oli kesällä kysellyt vinkkejä edellisellä tuotantokaudella Akiolan parina tanssineelta näyttelijä Jukka Rasilalta, kuinka tansseihin kannattaa valmistautua. - Lopulta se meni siihen, että minä en enää soittanut, vaan Rasila pommitti ja kyseli, missä vaiheessa menen ja mitä olen oppinut, kertoo Tammi pilke silmäkulmassa. Pari suunnitteli alun perin, että harjoittelevat viikossa 15 tuntia – kolme kertaa viiden tunnin erissä. - Jaksoin reilut kolme tuntia, kunnes tuli stoppi. Kroppa olisi ehkä jaksanut, mutta pää ei ottanut enää ohjeita vastaan. Tämän jälkeen muutimme aikatauluja. Aluksi harjoittelimme pelkkää askellusta ja perusjuttuja. Niissä harjoituksissa ei vielä hiki tullut, mutta henkisesti se oli raskasta, kun helpotkaan asiat eivät menneet oikein. Pirkkalassa asuva Tammi ajoi viidesti viikossa Helsinkiin tanssiharjoituksiin ja loppuaikoina harjoituksia oli päivittäin. Parhaimmillaan Tammi ja Akiola harjoittelivat kolmesti päivässä. Välillä tanssikuvioita hiottiin illalla ja seuraavana aamuna, ja tällöin Tammi yöpyi muutaman tuttavan luona Espoossa. - Soittelin vain ja kyselin, mitä on tänään ruokana, Taisto naurahtaa. Aluksi tanssiaskeleet eivät löytyneet mitenkään ja Tammi myöntää olleensa aivan hukassa. Hiljalleen tahti parani. - Joskus yhtä tanssia vedettiin melkein kolme viikkoa, mutta valssi löytyi jo parissa tunnissa. Se oli ensimmäinen tanssi, mitä päästiin oikein hiomaan. Muut menivät puskemalla läpi, kuten quickstep, minkä harjoituksissa loukkasin akillesjänteeni. Tammi sanoo kiekkourasta olleen selvästi hyötyä tanssikarkeloissa. Paineiden hallitseminen oli helpompaa. - Minua ei jännittänyt, vaan välillä sain rauhoitella muita. Ei se niin rentoa ollut kuin mitä television välityksellä voisi kuvitella. Lavalla jännitystä ei huomannut, mutta kulisseissa kyllä. Tanssi-Taisto on monessa mukana Tanssiporukassa vallitsi erinomainen yhteishenki. - Kyllä siellä toivottiin aidosti, että kukaan ei tippuisi – meillä oli niin mukavaa yhdessä. Viidennessä suorassa lähetyksessä tuli meille lähtö, mutta olin todella tyytyväinen, että olimme niinkin pitkään mukana. Kipeytyneen jalan takia en olisi pystynyt enää vetämään seuraavaa tanssia, jiveä, joten täysin oikeaan aikaan tipuimme jatkosta. Paita hallin kattoon Tammi sai kuulla Ilveksen kunnianosoituksesta eli pelinumeronsa jäädytyksestä marraskuun alussa toimitusjohtaja Ville Raunion soittaessa hänelle. Asiasta oli liikkunut huhuja jo useita vuosia, eikä Ilves ollut antanut pelinumeroa 30 kenenkään käyttöön Tammen lopetettua pitkän Ilves-uransa. Tammen paita nostettiin Hakametsän kattoon Ilveksen 80-vuotisjuhlaottelussa joulukuun 10. päivä. - Totta kai olin otettu. Minulle annettiin tehtäväksi laatia muutaman minuutin puhe. Valmistelin sen perjantai-iltana ja hioin yksityiskohtia juhlapäivän aamuna. Katsoin mikronkellosta aikaa ja aloin puhua. Puheesta tulikin yllättävän pitkä, joten jouduin karsimaan sitä, Tammi naurahtaa. Herkkä puhe sai osan paikalla olleista pyyhkäisemään silmäkulmia. - Ajattelin vain, että pokka on pidettävä. Seremonia oli hieno ja illalla olin ottamassa Tampereen Työväen Teatterilla 80-vuotisjuhliin tulevia vieraita vastaan Ilves-Hockey Oy:n hallituksen jäsenten kanssa. Proteesikiekon MM-kisojen pääsihteeriksi Mieleenpainuvat viime kuukaudet saivat jatkoa, kun Tammi nimitettiin proteesikiekon MM-kisojen pääsihteeriksi. Kisat pelataan toukokuun alussa Tampereella. Kuva: MTV3/Viestintä - Alun perin minua pyydettiin mukaan myymään halliin mainoksia ja keräämään rahaa, mutta homma karkasi käsistä ja minusta tuli pääsihteeri vastuualueena oikeastaan kaikki – kuljetukset, ruokailut, oheistapahtumat, ottelut, juhlallisuudet..., luettelee Tammi hymyillen. Keväälle riittää puuhaa toden teolla, sillä ”Taisto” on useissa eri yritysten projekteissa mukana omalla toiminimellään, ja yksi näistä on myyntityö Ilves-Hockey Oy:n eteen. - Myyn oikeastaan kaikkea, mitä Ilveksellä on tarjota. Aitioita, vippejä, näkyvyyttä hallissa ja peliasussa, kausikortteja. Eipä käy aika pitkäksi, maalivahtilegenda sanoo. Kultaa 1985, karsinnat 1995 Tammi voitti 15 kautta kestäneellä Ilvesurallaan yhden Suomen mestaruuden, hopean ja kaksi pronssia. Kirkkain mita- 9 Pelinumeron jäädyttäminen oli Jukka Tammelle mieleenpainuva hetki. Kuva: Timo Koistinen li tuli vuonna 1985, kun Ilves kukisti ratkaisevassa viidennessä finaalissa Turun Kupittaalla TPS:n trillerimäisesti 2-3. Ottelun viimeisillä sekunneilla Tepsi-hyökkääjä Jukka Porvari lähetti viuhuvan lämärin puolesta kentästä kohti Taiston vartioimaa maalia. - Muistan sen laukauksen hyvin. Tiesin, että peliaikaa on jäljellä sekunti tai kaksi, ja keskityin vain torjumaan kiekon. Päävalmentaja Seppo Hiitelä totesi matsin päätteeksi, että ”jos se laukaus olisi mennyt maaliin, olisi tullut aika mielenkiintoinen loppu...” Kun katsoo Tammen pitkää ja menestyksekästä uraa, ei voisi uskoa, kuinka ensimmäinen liiga- ja maaottelu alkoivat. - Lappeenrannassa pääsin tolppien väliin ja heti ensimmäinen kuti upposi. Leijonissa kävi samalla tavalla, kun pelattiin Neuvostoliittoa vastaan. Igor Larionov pääsi läpiajoon ja hyppäsin ihan väärään suuntaan, vaikka tein mielestäni kaikki oikein ja verkko heilahti 25 sekunnin pelin jälkeen. Hyvin alkoi sekin ura, naureskelee Taisto. Tuolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan ja tasoero Suomen maajoukkueeseen oli valtava. Tammi muistaakin keskustelutuokion maalivahtikollega Hannu Kamppurin kanssa. - Jos kahdeksan menee omiin, se on normaalia. Seitsemän on jo ihan ok, kuusi on hyvä, viisi tosi hyvin ja neljä uskomattoman hyvin! Kevät 1988 karvas pettymys Tammen Ilves-uralle mahtuu myös pettymyksiä, joista kenties kirvelevin on Lukko-välieräsarjan häviäminen keväällä 1988. Ennakko-odotusten mukaan Ilveksen piti kävellä Rauman Lukon yli finaaliin, mutta toisin kävi. Lukko eteni jatkoon otteluvoitoin 3-0. Kevään 1990 finaaleissa TPS oli Ilvestä vahvempi voitoin 4-2. - Ehkä meillä oli jotain saumaa finaaleissa, mutta kyllä Tepsi oli yksinkertaisesti vain parempi. Kauhunhetkiä olivat kevään 1995 karsintaottelut SaPKoa ja SaiPaa vastaan. Ilves selvitti lopulta karsinnat kunnialla ja säilytti liigapaikkansa. - Minun lisäkseni kokenutta kaartia olivat muun muassa Mattilan ”Hantta”, Peltomaan ”Tinke” ja Measuresin ”Allu”. Siinä piti vain olla panikoimatta ja näyttää esimerkkiä. Pyrimme omalla keskittymisellämme, valmistautumisellamme ja puheillamme viestiä, että nyt on tosi kyseessä. Kun karsinnat olivat ohitse, se oli todella helpottavaa – tunnelma oli kuin mestaruuden voittamisen jälkeen, muistelee Tammi. Jukka Tammella on kiireinen kevät, sillä hän on toukokuussa Tampereella pelattavien proteesikiekon MM-kisojen pääsihteeri. Voittamisen vaikeus Kuva: Sami Raiskio Kauden päätyttyä Taisto ilmoitti Ilveksen johdolle, että ei ole enää käytettävissä seuraavalla kaudella. Mies etsi aktiivisesti pelipaikkaa ulkomailta, mutta sopivaa seuraa ei löytynyt, joten Tammi päätyi TuTon riveihin. Menestystä maajoukkueessa TuTo-kauden jälkeen maalivahti lähti kolmeksi kaudeksi Saksan DEL-liigaan Frankfurt Lionsin joukkueeseen. Ensimmäisellä kaudella seurassa pelasi seitsemän muutakin suomalaista ja päävalmentajana toimi Pentti Matikainen. - Se kausi ei mennyt kovin hyvin ja pelaajistoon tehtiin isoja muutoksia. Jäimme Toni Porkan kanssa ainoiksi suomalaisiksi, ja kaksi seuraavaa kautta etenmimme aina välieriin saakka. Pronssipelejä ei Saksassa pelattu. Opin saksalaista kulttuuria ja kun on pidemmän aikaa muualla, sitä osaa arvostaa kotimaata eri tavalla. En ihan nopeasti Saksaan muuttaisi – ainakaan noin suureen kaupunkiin. Tammi kutsuttiin mukaan vuoden 1998 olympialaisiin Naganoon, ja kisat huipentuivat pronssimitaliin. Nykypäivänä olisi suorastaan käsittämätöntä, mikäli yksi arvokisojen suomalaisvahdeista tulisi DELliigasta. - Siihen valintaan vaikuttivat Jari Kurrin, Teemu Selänteen ja kumppaneiden mielipide, kun kolmosvahtia haettiin – haluttiin kokeneempi kaveri mukaan, joka rauhoittaisi joukkuetta. Tiesin roolini hyvin, monessa ottelussa luukkuvahtina toiminut Tammi kertoo. Neljät olympiakisat Tammi edusti Suomea neljissä olympialaisissa (1988, 1992, 1994 ja 1998), ja vuonna 1984 hän oli kotona varamaalivahdin roolissa, sillä silloin kisajoukkueeseen sai ottaa vain kaksi veräjänvar- Hän pyrkii käymään joka kotipelissä, mikäli muita menoja ei ole tiedossa. - Nykyään seuraan peliä katsojan vinkkelistä, mutta kritisoin molareita omassa mielessäni. Eivät he nyt niin hyviä ole kuin annetaan ymmärtää, valitettavasti, täräyttää Taisto. - Emme me antaneet reboundeja tai tiputeltu kiekkoja kuin nykymolarit, ja pyrimme pelaamaan eteenpäin. Kyllä pelisilmässä on kehitettävää monella maalivahdilla. Toskalan Vesku pystyy pelaamaan kiekkoa, mutta muut ovat suoraan sanoen kädettömiä. Meillä oli toki enemmän aikaa, kun vauhti ei ollut näin kovaa, mutta kun tulee hetki pelata mailalla, niin silloin pitäisi myös pelata! Tammi oli itse Suomen ensimmäisiä maalivahteja, jotka pystyivät purkamaan kiekon toiseen päätyyn ja auttamaan puolustajia hyvän mailankäsittelytaitonsa ansiosta. Tästä tuli myös Taiston tavaramerkki. - Rupesin miettimään peliä. Mitä enemmän kiekko on toisessa päässä, sitä vähemmän ollaan vaikeuksissa. Halusin auttaa puolustajia ja totta kai välillä saatoin pistää turhaankin kiekon peliin, jos pakeilla oli jo pitkä vaihto alla. Harjoittelin helkkarin paljon. Toistoja, toistoja ja toistoja. Tammi näkee Ilveksen maalivahdit tasaväkisinä. Hänen mielestään kukaan ei ole noussut ylitse muiden. - Onnistuessaan he ovat liigan eliittiä, mutta tasaisuutta kaipaan lisää. Jos ei tule loukkaantumisia, on vaikea tilanne valmennukselle, kenet laittaa maaliin. Pitäisi samalla myös katsoa tulevaisuuteen, kenen kanssa jatketaan. tijaa. Olympialaisista saaliiksi tarttuivat yksi hopea ja kaksi pronssia. Kansainväliseen uraan mahtuivat myös seitsemät MM-kilpailut, joista kirkkaimpana kruununa Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen maailmanmestaruus 1995. Siitä huolimatta vuosi 1994 on jäänyt mieleen, vaikka se sisälsikin kaksi tappiota. - Lillehammerissa pelasimme Suomen kaikkien aikojen parasta kiekkoa, vaikka kisojen alla harjoitusotteluissa peli ei kulkenut. Hävisimme olympialaisissa vain yhden erän ja kultamitali meni siinä. - Samana vuonna hävisimme Kanadalle MM-finaalin rankkareissa. Ennen ottelua minulta ja Jarmo Myllykseltä kysyttiin, ketkä meiltä ampuvat rankkuja, jos sinne asti mennään. Ja kun rangaistuslaukaukset koittivat, sanoin (valmentaja) Hannu Aravirralle, että haluan ehdottomasti maaliin! Olin harjoitellut rangaistuslaukauksia varsin paljon, mutta (päävalmentaja) Lindströmin Currella ei ollut rohkeutta laittaa minua tolppien väliin, paljastaa Taisto. Kiekkouran päätyttyä vuonna 1999 silloinen Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo soitteli Tammelle ja kysyi hänen kiinnostustaan liittyä seuran maalivahtivalmentajaksi. Tammi suostui ja oli mukana yhteensä kolme kautta, joista kaksi viimeisintä hän teki yhteistyötä Jouni Antilan kanssa. - Tekisin nyt asioita toisin. Maalivahtivalmentaminen vaatii kouluttautumista ja se on kokopäivätyötä. Itselläni oli muita töitä siinä ohella, enkä ehtinyt paneutumaan asiaan tarpeeksi. Kun ”Ripa” soitti kolmannen kauden päätteeksi, sanoin hänelle heti kärkeen, että jos ensi kaudesta kysyt, en aio jatkaa. Ripa naurahti ja sanoi, että sitä samaa hänkin oli ehdottamassa, hymyilee Tammi. Vakioviers Ilveksen peleissä Tammi on vakiokasvo Ilveksen peleissä. Ilves on hävinnyt kuluvan kauden aikana usein maalilla, vaikka on hallinnut peliä. Koko kausi on sujunut mollivoittoisesti. - Pelaaminen on ollut näennäistä, tehotonta hallintaa. On pelattu hyviä pelejä, mutta ei ole osattu voittaa. Se on fakta, että ei osata kääntää pelejä voitoiksi. Siinä on hirveä ero, pelaako hyvin vai voittaako. Viime kaudella Ilves esiintyi pirteästi ja kykeni kääntämään tiukkoja otteluita itselleen. - Joukkue ei kantanut paineita, vaan he menivät pelaamaan ja nauttimaan. Nyt ei kone lähtenyt käyntiin. Avainpelaajien loukkaantumiset ja pieni alavireisyys on vaikuttanut esityksiin. Myöskään maalivahdit eivät ole kyenneet ottamaan ratkaisevia torjuntoja, heittää Tammi. Tammi ei jäisi vain odottamaan, että omista nuorista kasvaisi vastuunkantajia. -Ilveksessä ollaan optimisteja ja luotetaan omiin kasvatteihin – se on toki hyvä linja. Sieltä ei kuitenkaan välttämättä tule ykkös- ja kakkoskentän lahjakkuuksia muutamaan vuoteen. Se on liian pitkä aika odottaa. Tarvittaisiin ratkaisurooleihin kovia pelimiehiä. Heidän ei tarvitse olla kokeneita, kunhan saavat omalla pelipaikallaan tulosta, näkee Taisto. Vaikka Ilveksen tilanne on ollut koko kauden ajan tukala ja joukkue on saanut taistella karsintapaikkaa vastaan, Tammi uskoo Ilveksen selviävän kuiville. - Uskon, että karsinnat kyetään vielä välttämään. Nyt vain pitää alkaa voittaa. Aina voidaan seurata muiden joukkueiden tilanteita, mutta oma tekeminen pitää ensisijaisesti saada hyvälle tasolle ja tunnetta esiin. Karsinnoissa liigajoukkueella on selvä etu Mestis-joukkueisiin nähden pelaajamateriaalissa ja harjoitusmäärissä ja -laadussa. - Liigajoukkueella on vain hävittävää niissä peleissä ja Mestis-porukoilla taas pelkästään voitettavaa. Siinä on todella iso henkinen ero ja ainoa tekijä, mikä voi kallistaa vaakaa Mestis-joukkueen eduksi. •• 10 KIEKKOJYRSIN ON MONIPUOLINEN TYÖKALU METALLIEN LASTUAVASSA TYÖSTÖSSÄ Seco Toolsin tuotevalikoimassa on yli 21000 tuotetta lastuavan teollisuuden tarpeisiin. - kääntöterät sorvaus, jyrsintä ja poraus - pitimet - täyskovametalliporat ja -varsijyrsimet - STEP - koulutus ym. Lisätietoa: Seco Tools Oy 09 - 2511 7200 Lastuavan työstön vahva ammattilainen Nyt koko talomallisto myös passiivitasoisena. HAIL UO TO (1 Perusm 81 300 e) T 153: 1 3 43 e/m a allissa 5 h, k, mpereen a ² lu khh, sa una ja eella teknine n tila. Suunnittelu sallittu! Design-Talon malleista voit suunnitella perheesi näköisen oman kodin. Pääset vaikuttamaan jopa sisätilojen jakoon ja ikkunoiden kokoon. Kaikki Design-Talon talomallit ovat muuttovalmiita ja myös äärimmäisen energiatehokkaita. Jos haluat minimoida lämmityslaskusi, voit rakennuttaa kotisi passiivitasoisena. Tutustu uudistuneeseen mallistoomme ja tilaa talokirja www.designtalo.fi. Kysy lisää lähimmältä edustajaltamme: Ville Saikkonen, p. 0207 463 947. 11 Vesa Toskala palasi maailmalta Ilves-maalille •••Maalivahti Vesa Toskala päätti ulkomaankiertueensa kuluvaan kauteen ja palasi Ilveksen maalia vartioimaan. Teksti: Riku Teiskonlahti Kuva: Sami Raiskio Toskala, 34, pelasi Ilveksessä neljä kautta 90-luvun lopulla ja työsulkukaudella 2004-05 muutaman runkosarjaottelun ja pudotuspelit. Muu aika on vierähtänyt NHL:ssä ja Elitserienissä, mutta Tampere on aina pysynyt veskarin sydämessä, joten ratkaisu paluusta oli helppo. - Koti on koti. Tämä on hyvä paikka olla. Ei ollut hirveää hinkua lähteä muualle, Toskala kertoo. - Kai tässä jonkin näköistä henkistä kasvua on tapahtunut. Pojasta mieheksi. Vähän nähnyt maailmaa enemmän ja sitä kautta nähnyt kaikkea, mitä lätkän ympärillä tapahtuu. Monia kokemuksia rikkaampana. On ollut hieno reissata maailmalla. Toskala osaa arvostaa Tampereen kiekkohenkisyyttä. - Kun tuli tänne takaisin, huomasi ettei nuorempana ymmärtänyt kuinka kova kiekkokaupunki Tamperekin on. Ihmisiä kiinnostaa ja kyselevät joukkueen kuulumisia, kun kaupungilla kulkee. Valmennustiimi tuttu peliajoilta Kuluva kausi alkoi Toskalan osalta mainiosti, kun hän torjui nollapelin kauden toisessa ottelussa HPK:ta vastaan. Sen jälkeen koko joukkueen kausi on synkentynyt eikä pisteitä ole tullut odotetusti. - Ihan hyvältä on tuntunut. Jäällä on ollut hyvä, varma fiilis. Voittoja ei tietysti ole tullut. Toskalan kautta varjosti myös nivusvamma, jonka vuoksi kauteen tuli liki kahden kuukauden tauko. Lokakuussa tapahtuneen loukkaantumisen jäljiltä paluu kaukaloihin tapahtui vasta tammikuun puolella. Ilveksellä on kasassa laaja veskariosasto, joten poissaolon aikana työt jakaantuivat Miika Wiikmanille ja Sami Aittokalliolle. Toskalaa maalivahtien määrä ei haittaa. - Se on maalivahdille ihan kivakin tilanne, että kukaan ei tunne, että pitää yksin kantaa joukkuetta. Joukkue oli Toskalalle tuttu, vaikka pelit on pelattu muualla. Toskala on ollut tuttu näky Ilveksen kesäharjoituksissa ja tuntee joukkueen hyvin. Olo ei ole tuntunut vanhalta nuoren Ilves-joukkueen keskelle. - Ikää on tullut, mutta olen lapsenmielinen edelleen. Onneksi ei ole tuntenut itseään vanhaksi. Jos tuntisi, pitäisi varmaan lyödä luistimet naulaan. Tuttuja miehiä on paitsi kentällä myös valmennuksessa. Seppo Hiitelä on ainoa Vesa Toskala ymmärtää kokemuksen perusteella, että virheitä tulee kaikille eikä niistä kannata ottaa stressiä. Idolin numero jäädytettiin Vesa Toskalan ollessa loukkaantuneena Ilves pelasi 80-vuotisjuhlaottelunsa, jossa jäädytettiin Jukka Tammen pelinumero 30. Tapahtuma oli Toskalalle erityinen, sillä Tammi on ainoa idoli, joka Toskalalla on koskaan ollut. - Ansaitusti jäädytettiin. Hän pelasi hienon uran ja oli meikäläiselle iso esikuva. Ilveksestä on varmaan Taiston ansiosta tullut paljon hyviä molareita. Oli hieno nähdä, kun idolin numero nostettiin joukkoon. Toskalan ja Tammen pelityyleistä löytyy selkeänä yhtäläisyytenä vahva maiuusi tuttavuus Toskalalle. Raimo Helmisen, Pekka Kangasalustan ja Markus Korhosen kanssa Toskala on ehtinyt pelata Ilves-aikanaan. - Kaikkia valmennusryhmän jäseniä yhdistää se, että he ovat aikamoisia lätkä-äijiä ja suhtautuvat työhön intohimoisesti. Heillä on selkeä halu oppia uutta ja kova halu kehittyä. Ja oikealainen auktoriteetti, vaikka kokemusta ei kamalasti ole muilla kuin Sepolla. Stressaaminen jäänyt taakse Kun Toskala miettii uraansa taaksepäin, hän sanoo osanneensa nauttia jokaisesta hetkestä. lapeli. Toskalalla mailapeli on peruja lapsuudesta. - Paljon olen aina pelannut ja pihapeleissä aikanaan paljon treenannut. En usko, että siinä on mitään sen suurempaa. Pihapeleissä olin harvemmin maalivahti. Vetelin pikkuveljelle. Siellä ne juuret varmaan ovat. - Ekoista joukkueharkoista lähtien olen ollut maalissa. Yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun pelaajan kamat ovat olleet päällä. Tuntui aika selvältä valinnalta ja aika pitkälle on päästy. - NHL:ssä pääsin pelaamaan lähes 300 ottelua. En tiedä olisinko uskonut, kun lähdin täältä. Se on ollut suuri unelma ja sen saavutin. Toskalan uran aikana kiekko on muuttunut paljon. Samalla veskarin pelityyli on hioutunut. Taisteluhengen tilalle on tullut rauhallisuutta ja henkisesti Toskala arvioi vahvistuneensa. - Virheistä ei jaksa enää stressata niin hirveästi, niitä tulee jokaiselle. Joka pelissä jotain. Joskus ne maksavat maaleja ja joskus eivät, mutta niitä ei auta ruveta pelkäämään, Toskala linjaa. Eurooppaan palaaminen tarkoitti Toskalalle myös pelin muuttumista. PohjoisAmerikan kapea kaukalo suoraviivaistaa peliä, minkä vuoksi laukaukset tulevat NHL:ssä nopeammin. SM-liigassa veskari joutuu odottamaan laukauksia kauemmin ja olemaan kärsivällisempi. - Täällä tulee paljon pitkiä poikittaissyöttöjä. Ei voi pelata niin paljon vastassa. Kiekkoilun kehittämispuheissa puhe kääntyy ajoittain maalien suurentamiseen, jotta maalimäärää saataisiin nostettua. Toskala tyrmää ajatuksen ja muistuttaa, että peli voi olla viihdyttävä myös vähämaalisena. - Jos miettii, että seitsemän vanhana on alkanut treenata tuon kokoisilla maaleilla, niin maalin koon vaihtamisessa paketti voisi mennä vähän sekaisin. Mielestäni niissä puheissa ei ole mitään järkeä. Jatkosuunnitelmat auki Oman uransa jatkosta Toskala ei ole vielä tehnyt päätöksiä. Niiden aika on kauden jälkeen. - Varmuudella jatkuu tämän kauden loppuun. Mietitään, kun kausi on pelattu ja varmaan saa mennä hetken kesääkin ensin. Kaikki on mahdollista. Sitäkään Toskala ei osaa vielä sanoa, kuuluuko kiekko elämään, kun peliura joskus loppuu. - On sitä miettinyt, haluaako olla lätkän kanssa tekemisissä vai ei. Aika vuoristorataa ovat menneet ajatukset sen suhteen. •• 12 PIHVISUNNUNTAI VAIHTUVA HIILIGRILLATTU PIHVI Joka sunnuntai 14 90 › Frenckellin aukio, Tampere › Pöytävaraukset 010 229 4010 › www.grill.fi › MA 11-23 › TI-TO 11-00 › PE 11-01 › LA 12-01 › SU 13-21 Lounaaksi, välipalaksi, pikku nälkään Täytetyt - Sämpylät - Patongit - Kolmioleivät - Ruisleivät - Salaatit - Wrapit - Ciabatat Hyvin varustetuista kaupoistaTampereen alueella www.jarvensivunleipomo.fi 13 Tommi Välimaa on iskenyt juuri alivoimamaalin vastustajan verkkoon, ja tuuletuksessa on tyyliä. Kuva: Timo Koistinen Tommi Välimaa kasvoi liigaan pitkällä kaavalla Teksti: Riku Teiskonlahti I lveksen pelaajiston onnistujiin tällä kaudella on kuulunut nelosketjun laitahyökkääjä Tommi Välimaa. Toista liigakauttaan pelaava Välimaa (28) tuli joukkueeseen LeKin kautta, sillä viime kauden jälkeen sopimusta ei aluksi uusittu. - Oli aika omatoiminen kesä. Olin ilmoittanut LeKiin, että menen sinne, kunhan saan paikat hoidettua kuntoon. Viime kaudella oli nivusvaivaa ja kauden lopussa se oli ärtynyt aika pahaksi. Hoidin sen pois eikä se ole enää vaivannut ollenkaan. Oli ihan hyväkin, että ei ollut missään väkisin vääntämässä, vaan hoiti vaivat alta pois, Välimaa summaa. Välimaa pelasi Lempäälässä neljä ottelussa, joissa syntyivät tehot 2+1=3. Paluusta Ilvekseen ilmoitetiin syyskuun vaihteessa. Paluuhetkellä Ilveksen paha syöksykierre oli alkanut. Kaksi ensimmäistä peliä voittanut joukkue oli hävinnyt neljä seuraavaa otteluaan. - Porukka oli vähän epävarmaa ja itseluottamus oli kadonnut. Niissä peleissä, joissa pääsin mukaan, peli tuntui parantuvan koko ajan. Paikkoja oli, mutta mistään ei mennyt sisään. Välimaa erottautui joukosta edukseen tultuaan mukaan. - Varmaan omatoimisen kesän takia olin hyvässä kunnossa. En ollut hirveästi rassannut jalkoja punttiksella. Tuntui, että ainakin jalat olivat hyvässä kunnos- sa. Aika paljon panostin aerobisiin treeneihin kesän aikana. Viiden vuoden Mestis-taival Kovalla asenteella kentällä painava ja hyvin kulmissa viihtyvä Välimaa myöntää, että ilman sopimusta jääminen oli viime keväänä pettymys. Pettymystä lievensi kuitenkin lupaus siitä, että takaisin on mahdollista päästä, kunhan LeKissä kulkee. - Omatoimisesti hain paikkaa muualtakin, mutta pitäisi olla agentti. Välimaa kuuluu siihen varsin harvalukuiseen nykypelaajien joukkoon, joka ei käytä agentin palveluksia, vaan hoitaa sopimusneuvottelut itse. Mutta miksi? - En tiedä. Omaa hölmöyttä. A-nuorten jälkeen olisi voinut jo saada ensimmäiset liigapelit, mutta ei ollut agenttia. A-nuorten jälkeen Välimaa lähtikin Mestis-polulle. Viiden vuoden aikana hän näki KooVeen, FPS:n ja LeKin. - Tuntuu, että viisi vuotta meni nopeasti. Pääkopassa oli aina ajatus, että pääsisi joskus liigaa pelaamaan, mutta se alkoi jo vähän unohtua. Toissa kesänä puhelin soi ja Juha Pajuoja kysyi laitahyökkääjää mukaan Ilveksen kesärinkiin try out –sopimuksella. - Se tuli vähän yllättäen. Pelasin silloin nelosessa LeKissä ja ajattelin, että nyt homma alkaa mennä penkin alle. Nelosketjussa pelattiin kuitenkin Nippalan Josen ja Silvennoisen Heikin kanssa hyvät pudotuspelit. Kauden jälkeen Juupe soit- ti ja kysyi, kiinnostaako lähteä vielä yrittämään. Vähän oli tunne, että kiinnostaa, mutta onko tämä joku vitsi. Pajuojalle Välimaa oli tuttu pelaaja Anuorista. Pajuoja luotsasi Välimaata kaudella 2004-05, jolloin nuoret voittivat Anuorten kultamitalit. Ilveksen A-nuoriinkin Välimaa tuli aikanaan poikkeuksellista tietä. Hän ei käynyt Ilveksen juniori-ikäluokkia läpi, vaan pelasi Kangasalla. Miesten peleihin Välimaa siirtyi jo B-juniori-ikäisenä ennen Ilveksen A-nuoriin tuoa. - Kehittävintä oli juuri se, kun Kangasalla sai pelata B:ssä, A:ssa ja miehissä. Parhaimmillaan pääsi pelaamaan neljä peliä viikossa. - Ilveksen A:ssa rooli pysyi samana. Ensimmäinen vuosi meni huonosti ja jouduimme karsimaan. Seuraava vuosi oli täysin käänteinen, mutta itselleni huono, koska loukkaannuin alussa ja olin tammikuuhun asti sivussa. Sen jälkeen pääsi taas mukaan siihen hommaan. Taisimme hävitä yhdeksän runkosarjapeliä sillä kaudella. Pitkä sopimus on Välimaan tavoite Ennen helmikuun maaottelutaukoa Välimaa on onnistunut liigassa maalinteossa vain kerran. Osuma oli tärkeä alivoimamaali kotiottelussa Pelicansia vastaan tammikuussa. Tuuletukset kertoivat, että paineet purkautuivat osuman myötä. Välimaa arvioi, että huolimatta pie- Tommi Välimaakin kokee kolhuja kaukalossa, mutta ei paljon väistele. Kuva: Sami Raiskio nemmistä tehoista otteet ovat olleet tällä kaudella viime kautta parempia. Erityisesti liike on kohentunut. - Huomaa, että ei joudu koukkimaan niin paljon. Liikettä voi saada vieläkin lisää ja samalla yrittää kehittää itseään joka osa-alueella. Kun huomaa, että on kehittynyt, se motivoi lisää. Kiekollista peliä olen parantanut, vaikka se ei tehopisteissä näykään. Paikkoja on ollut, joista olisi pitänyt laittaa. Varmuutta on tullut pelaamiseen lisää. Viime kaudella oli enemmän roiskimista. Jatko Välimaalla on auki. Sopimus Ilvekseen päättyy kuluvaan kauteen. Loppusuoralla on myös kahden vuoden liikunnanohjaajakoulutus Varalan urheiluopistossa. - Vuosi kerrallaan periaatteella on menty. Tietysti pitkän sopimuksen saaminen olisi hieno homma, että voisi katsoa vähän eteenpäin. Jääkiekkoa pelaan niin kauan kuin vain pystyn. •• 14 Olipa liikunnallinen tavoitteesi mikä tahansa, tule mukaan iloiseen joukkoomme tehdään siitä yhdessä totta! Lue lisää - www.fressi.fi FRESSI TAMPERE Verkatehtaankatu 4 Tampere p. 03 222 6009 Energiaa arkeen! FRESSI YLÖJÄRVI Fressiä Sykeä! s Sykkeen Käytössäsi nyt myöteensä yli yh palvelut - siis tuna! 200 ryhmäliikunta Elotie 14, Ylöjärvi puh. 050 562 5435 HELSINKI • ESPOO • TAMPERE • YLÖJÄRVI • SEINÄJOKI • LAHTI • MIKKELI • KUOPIO - www.fressi.fi 15 Tampereelle kehuja. Mari Wiikmanin (vas.) ja Emilia Kesän mielestä Tampere on loistopaikka asua niin vanhemmille kuin lapsillekin. Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Sami Raiskio M aalivahti Miika Wiikmanin vaimo Mari ja Ilves-puolustaja Teemu Kesän puoliso Emilia ovat hyviä esimerkkejä kiekkovaimoista. Arki kuluu joko lasten parissa tai töissä, mutta molemmat ovat reissanneet miestensä mukana kaupungista ja maasta toiseen. Wiikmanit ovat kulkeneet samaa matkaa vuodesta 2004 saakka ja naimisissa he ovat olleet puolitoista vuotta. Perheellä on myös puolivuotias poika. Yhteistaipaleen aikana Mari on ehtinyt kokea asuinpaikkanaan Hämeenlinnan, Hartfordin, Charlotten, San Antonion, Rauman ja nyt Tampereen. Tällä hetkellä Mari on äitiyslomalla. - Onhan se matkustaminen kivaa ja jännittävää. Saa kokea paljon ja ystävystyy erilaisten ihmisten kanssa. En kadu päivääkään, että olen lähtenyt mieheni mukaan. Emilia ja Teemu Kesä ovat olleet 14 vuotta yhdessä – naimisiin he menivät 2006. Kotona on kaksi lasta, joista toinen on 4-vuotias ja toinen täyttää kohta kaksi. Emilia tekee luokanopettajan työtä. Kesät ovat kokeneet Tampereen, Turun, Porin ja Rauman lisäksi myös reissut Yhdysvaltoihin (Albany), Saksaan (Bietigheim-Bissingen), Tanskaan (Odense) ja Ruotsiin (Malmö). Haastatteluhetkellä Teemu Kesä oli vielä ilman seuraa ensi kaudeksi, mutta Miika Wiikmanin sopimuksesta löytyy vuoden optio Ilveksen kanssa. Joka tapauksessa harva kiekkoilija pelaa enää montaa kautta samassa seurassa ja kaupungissa, joten muuttopuuhat ovat tulleet myös perheille tutuiksi. - On tämä aika stressaavaa varsinkin nyt, kun on pieni lapsi. Tosin muuttamisiin on jo tottunut. Aiemmin Miikalla on ollut pitempiä sopimuksia, joten olemme pystyneet olemaan aloillamme, kertoo Mari. - Kevät on jännittävää aikaa, kun ensi kauden paikkaa miettii. Nyt olemme olleet kaksi vuotta Tampereella ja hienoahan se olisi täällä jatkaa, Emilia myöntää. - Pienten lasten kanssa muuttaminen on vielä ok, mutta kun he ovat kouluiässä, sekin tuo omat haasteensa. Silloin pitää alkaa miettiä tarkemmin eri vaihtoehtoja, säestää Mari. Elämä pääosin perusarkea Kiekkoperheen arki on hyvin tavanomaista. Mari viettää aikaansa kotona lapsen kanssa, ja Emilia käy päivisin töissä. - Meillä Teemu vie joka aamu lapset tarhaan, kun hän lähtee minua myöhemmin treeneihinsä. Se hieman vaihtelee, kumpi ehtii hakemaan lapset kotiin. Ruuanlaitto on minun vastuullani. Olemme paljon lasten kanssa päivisin, mutta kun he menevät nukkumaan, jää meille omaa aikaa, Emilia kertoo. Wiikmanin perheessä ruuanlaittovastuu on Miikan harteilla, mutta Mari hoitaa enemmän arkipäivän askareita. - Itse pesen pyykkiä ja siivoan, kun minulla on aikaa olla kotona. Toki Miika yrittää auttaa parhaansa mukaan – varsin tasapuolisesti teemme kotitöitä. Miika touhuaa paljon lapsen kanssa, joten saan välillä pientä hengähdysaikaa, kiittelee Mari. Pienten lasten ansiosta sekä Mari että Emilia käyvät kotiotteluita katsomassa lähinnä viikonloppuisin, mutta arkisin he saattavat olla pelissä erän tai kaksi. Vierasotteluiden ajaksi Ilves-pelaajien vaimot ja tyttöystävät kokoontuvat ”kisastudioon”säännöllisen epäsäännöllisesti. Kiekkovaimoille muutot ovat tuttua puuhaa - Lapset menevät nukkumaan klo 20, joten se rajoittaa peleissä käymistä. Ulkomailla kävimme useammin otteluita seuraamassa, vaikka ne alkoivatkin myöhemmin kuin Suomessa. Se oli todella iso voimavara, kun pääsi hetkeksi pois kotoa ja näki muita ihmisiä. Silloin yritettiin muu arkirytmi, kuten päiväunet, hoitaa siten, että pystyimme olemaan peleissä, muistelee Emilia. - Kävimme katsomassa kaikki pelit, kun lapsi oli pienempi, mutta nykyään se on erä tai kaksi. Peleissä näkee tyttöjä ja muiden lapsia, joten siksi yritämme käydä hallilla pikaisestikin, Mari kertoo. Tappiot näkyvät kotona Molemmat kertovat, että joukkueen jatkuvat tappiot näkyvät myös kotona, kun pelaajat saapuvat otteluista. - Puhumme toki muustakin kuin kiekosta, mutta on se henkisesti kovaa, kun tulosta ja voittoja ei tule. Kyllä sen Miikasta näkee, että hän miettii työasioitaan kotona, sanoo Mari. - Sama se on jokaisen työn kanssa – jos ei mene hyvin, se heijastuu vapaaajalle. Teemukin on ollut tällä kaudella kauan aikaa loukkaantuneena, mutta on väärä käsitys, että hän olisi ollut enemmän kotona. Vierasotteluiden aikana hän on tietty kanssamme, mutta muuten hän on yhtä paljon hallilla kuin muut pelaajat, säestää Emilia. Vapaa-aika kuluu molemmilla samalla kaavalla lapsien ehdoilla, kuten seitsemällä muullakin Ilves-joukkueen pariskunnalla, joilla on lapsia – viime kaudella jälkikasvua oli vain Arto Tukion ja Kesän perheillä. Wiikmaneilla ei ole Tampereella sukulaisia, mikä aiheuttaa omat haasteensa. - Tunnemme oikeastaan vain joukkueen jäseniä. Kun isovanhemmat tulevat kylään, yritämme hyödyntää sen ja lähdemme ulos syömään tai leffaan, Mari sanoo. Kesän perheessä tilanne on erilainen, sillä mummut ja papat asuvat samassa kaupungissa. - Saamme hyvin hoitoapua, jos haluamme lähteä Teemun kanssa ulos. Sen lisäksi meillä on toki paljon tuttuja, joiden kanssa vietämme aikaa. Lasten kanssa menemme pulkkamäkeen ja luistelemaan. Ilves ottaa vaimot huomioon Seura käsittelee pelaajien parempia puoliskoja hyvin. Ilves kustantaa naisväen pikkujoulut, otteluissa on usein aitio tarjolla ja naiset kutsutaan kauden aloitusjuhlaan ja päätösristeilylle. Tällä kaudella Ilves järjesti 80-vuotisjuhlagaalan, minne myös naiset kutsuttiin. - Tämähän kuulostaa siltä, että elämämme olisi pelkkää juhlaa, nauraa Mari naisten listatessa tapahtumia. - Kun Ilves on auttanut meitä, olemme vastavuoroisesti olleet heille apuna. Hyväntekeväisyyteen (Ensi- ja turvakodit) olemme keränneet lippailla rahaa ja olemme jakaneet kaulahuiveja otteluissa. On mukavaa tehdä yhteistyötä ja auttaa Ilveksen organisaatiota tapahtumissa ym., Emilia sanoo. Vaimot kehuvat kilpaa Tamperetta. He kertovat monien muidenkin kiekkovaimojen tykästyneen kaupunkiin. - Täällä on niin paljon tekemistä. Lapsiperheille on tarjolla kerhoja ja vaikka mitä ”hoplopeja”. Tampereella on isoja kauppakeskuksia, paljon kahviloita ja ravintoloita sekä aktiviteetteja, sanoo Emilia, joka on myös kotoisin Tampereelta. Mari Wiikman on itse lähtöisin Kokkolasta, missä pariskunnalla on edelleen oma asunto odottamassa. Sekä Teemu että Miika ovat pelanneet uransa aikana myös Raumalla. - Rauman jälkeen tämä on ihan suurkaupunki, naurahtaa Mari. - Täällä ovat kaikki tarvittavat palvelut lähellä toisiaan ja bussiyhteydet toimivat. Voisin kuvitella muuttavani tänne Miikan peliuran päätteeksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä, minne elämä vie, hän jatkaa. Emilia opiskeli Rauman-aikana, joten hänellä riitti tekemistä. - Mutta onneksi siellä oli myös Makuuni, hän nauraa. Naiset kertovat ulkomailla asumisen yhdistäneen perhettään, sillä muutamissa paikoissa ei ole ollut tarjolla muuta kuin kotona olemista ja peleissä käymistä. - Ei ulkomailla aina helppoa ole. Joka paikkaan pitää kuitenkin sopeutua, ja siellä vietetään keskenämme enemmän aikaa. Se yhdistää ja vahvistaa meitä perheenä, Emilia sanoo Marin nyökä- tessä vieressä. Kiekkomaailmassa muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Pelaajat vaihtavat seuroja, joten ihmiset ympärillä vaihtuvat. Kuinka haastavaa on päästä uuteen porukkaan mukaan? - Se on paljon itsestä kiinni, haluaako saada uusia ystäviä vai onko vain kotona. Naisilla on keskenään valmis tiivis porukka, joten pitää olla itse aktiivinen. Joka paikassa olen päässyt hyvin mukaan ja saanut paljon erinomaisia ystäviä, kertoo Mari. - Kiekkoporukoissa naiset ovat hyvin avoimia ja sosiaalisia. Kaikki ovat tottuneet siihen, että mikään ei ole pysyvää. Välillä ulkomaalaisvahvistukset vaihtuvat, joskus tulee uusia nuoria porukkaan – tilanne elää koko ajan, Emilia jatkaa. Glamour on kaukana Elämä kiekkovaimona SM-liigassa ei todellakaan ole sitä, mitä usein kuvitellaan. Glamour on kaukana, mutta perusarki sen sijaan lähellä. - Eivät vaimot käy vain ulkona tai shoppailemassa. Marikan Kakon kirja ”Lätkässä” kertoo todella hyvin siitä, mitä tämä elämä oikeasti on. NHL:ssä elämä olisi varmasti erilaista, mutta ei täällä elämä eroa esimerkiksi putkimiehen vaimon elämästä, Mari sanoo. - Toki työajat ovat erilaiset ja pelaajilla saattaa olla aamuharjoitusten jälkeen koko loppupäivä aikaa viettää perheen kanssa. Vastavuoroisesti pelipäivinä työpäivä voi venyä 13 tuntiin ja Oulun-reissuilla pojat ovat yön poissa kotoa, jatkaa Emilia. Pelipäivinä vaimot yrittävät antaa miehilleen mahdollisuuden latautua illan otteluun. Tietyt rutiinit ovat läsnä. - Päiväunet ja ruokailut tehdään samalla kaavalla. Lasten myötä rytmi ei ole enää niin orjallista. Teemu yrittää viikonloppuisin ajoittaa omat päiväunensa lasten kanssa samaan aikaan, Emilia sanoo. - Ennen lasta aikataulut olivat todella tarkat. Miika yrittää nukkua päivällä, mutta ei se enää välttämätöntä ole. Muutos lapsettomaan aikaan on yllättänyt itsenikin. Hallilla se tärkein keskittyminen kuitenkin tehdään, myöntää Mari. •• 16 25 kysymystä liigan toimitusjohtajalle •••Esitimme SM-liigan toimitusjohtajalle Jukka-Pekka Vuoriselle 25 kysymystä. Vuorinen ottaa kantaa mm. tv-sopimukseen, rangaistuksiin ja palkkakattoon sekä kannattaa jääkiekkoilun Suomen Cupin pelaamista. Haastattelu: Tarmo Hurskainen Millainen SM-liigakausi on meneillään toimitusjohtajan silmin katsottuna? Liigan kannalta oleellisinta on, että sarja on tasainen ja urheilullisesti tasokas ja yleisömäärissä on kasvava trendi. Kaikki nämä ovat täyttyneet tähän mennessä. Loukkaantumiset huolestuttavat Jukka-Pekka Vuorista. Hämen mielestään loukkaantumisiin johtaneista rikkeistä pitäisi antaa kovempia rangaistuksia. Kuvassa Ilveksen Markus Västilä on kokenut kovia. Miten katsojamäärien kehitys on vastannut odotuksia? Olemme edellä katsojakeskiarvossa, ja se on positiivinen asia. Toki myös seuroittain huonompiakin tarinoita on, mutta yleistrendi on hieman kasvava. Kuva: Jarmo Syvänen Seurojen taloudet ovat jatkuvasti kovilla. Mitä liiga voisi tehdä tässä asiassa? Liigan mahdollisuus piilee muutamissa asioissa. Viime vuosina olemme pystyneet auttamaan seuroja kahdessa oleellisessa asiassa. TV-sopimuksen nostimme edelliskerralla lähes 200 % aiemmasta ja urheilijaturvan muutoksella saimme seuroille yhteensä useamman miljoonan säästön sen aikaiseen tilanteeseen nähden. Uusi AV-Media eli TV-sopimus on jälleen työn alla. Ruotsissa seurat ovat huomattavasti varakkaampia ja niiden palkanmaksukyky on selvästi parempi kuin Suomessa. Mitä opittavaa meillä olisi Ruotsista? Opittavaa varmasti on monessakin asiassa kuten myös päinvastoin. Pitää kuitenkin muistaa, että ruotsalainen yhteiskunta on erityisesti yritysmaailman ja sponsoroinnin osalta aivan eri tilanteessa kuin Suomi. Ruotsissa on yritysten pääkonttoreita, kun meillä enenevässä määrin vain sivukonttoreita. Ruotsissa on myös esim. maksuTV:n kattavuus yli 60%, kun se meillä on alle 30%. Tämä näkyy myös suoraan Mediasopimuksen arvossa. Muistetaan kuitenkin myös se, että Ruotsissa näyttää tällä hetkellä selvästi suurempi määrä seuroja elävän täysin yli varojensa 1/3 osan seuroista ollessa ns. aivan kuralla, joten kaikki on suhteellista. Mitä mieltä olet palkkakatosta? Tällä hetkellä meillä on liigassa seurojen kanssa yhteisesti sovittuna selvä strateginen päätös, että palkkakattoasia ei ole agendalla, joten asia ei ole ajankohtainen. Palkkakattoasiaan voitaisiin palata seuraavan kerran vasta sitten, jos pelaajien kanssa on selkeä työehtosopimus. Siitä neuvotellaan kevään aikana. Millaisena näet SM-liigaseurojen mahdollisuudet jääkiekon ulkopuoliseen bisnekseen? Se on oikeastaan lähes ainoa keino nyky-yhteiskunnassa löytää selkeä uusi suurempi tulonmuodostuskeino kuten Raumalla on menestyksellisesti tehty. Perjantaiotteluita on lisätty tuntuvasti torstain kustannuksella. Millaiset kokemukset tästä ovat? Katsojamäärien ja oheismyynnin osalta erinomaiset. Ottelumäärämme vain ovat niin suuret, että viikollakin on pakko pelata ja tässä tapauksessa tiistaisin, koska kolmea peräkkäistä ottelupäivääkään ei voida käyttää. Tiistai toimii selvästi huonommin kuin viikonloppu. Mitä meillä olisi opittavaa muista liigoista ottelutapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä? Euroopan tasolla varmasti joitain yk- sittäisiä detaljeja. NHL:n osalta jo enemmänkin. Ottelutapahtumista tulisi tehdä selkeitä teemoitettuja kokonaisuuksia, joista syntyisi jollain tavalla kauden mittainen ”tarina”. Kaikille jotakin, oikein ajoitettuna ja oikeilla viesteillä. Haastava tehtävä, mutta väitän, että asiaan ei vielä ole riittävästi panostettu. TV-kehittymisen myötä tämä on myös yksi elinkysymyksistämme. Millaiset kokemukset liigalla on nykyisistä televisiointisopimuksista? Mitä kehitettävää? Tilanne muuttui sopimuskauden aikana oleellisesti, kun kilpailuvirasto puuttui asiaan Bonnierin yrityskaupan osalta. Pahalta tuntuu nykyinen epäselkeys kuluttajan kannalta, mutta sen kanssa on elettävä vielä ensi kausi. Sen jälkeen uskon, että tilanne on taas paljon selkeämpi, ja tuotetta voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Tammikuun puolivälissä oli 50 liigapelaajaa loukkaantuneena. Mitä olisi tehtävissä loukkaantumisten vähentämiseksi, koska suuret korvausmäärät ilmeisesti alkavat tuntua vakuutusmaksuissakin? Loukkaantumisia on aivan liikaa. Yhtä lääkettä asiaan ei ole, mutta useiden tekijöiden summana niitä saadaan varmasti vähennettyä: pelaajien vastuun lisääminen-kovemmat rangaistukset-varusteet-turvallisemmat kaukalot. Lista on selkeä, ja uskon jääkiekkojohdon olevan siitä kohtuullisesti samaa mieltä. Nyt pitää vain pistää asioiden kanssa toimeksi. Monen mielestä vastustajan loukkaantumiseen johtavista sääntöjen vastaisista taklauksista sanktiot ovat liian pieniä. Mitä mieltä olet tästä? Olen rangaistusten koventamisen kannalla, mutta silti niissäkin pitää olla kohtuus ja muistaa se, että aina vahinko on myös mukana suurimmissa osaa loukkaantumisista. Valmentajat ovat kaiketi aika yksimielisiä siitä, että pöytäkirjaan tulisi saada merkitä maalivahtien lisäksi 20 kenttäpelaajaa. Tämän säännön voimassa ollessa eivät sopimuspelaajien määrät ole juurikaan laskeneet. Mikä siis estää 20 kenttäpelaajan säännön palauttamisen? Olen eri mieltä. Tällä oli selkeä vaikutus pelaajapalkkoihin juuri silloin kun sääntö tehtiin samaan aikaan EU-pelaajien vapauttamisen kanssa. Seurajohdon mielestä sillä on vaikutusta vieläkin, ja mielestäni se on oleellista, että kustannuksia pystytään säännöstelemään myös sääntöpykälin. Nythän pitää nähdä myös heijastusvaikutukset taloudellisesti. Yksi pelaaja enemmän kokoonpanossa ei sinänsä ole suoraan merkittävä asia. Uskon silti, että 19. pelaaja tullaan lisäämään lähivuosina. Lahdessa nähtiin tällä kaudella Suomen oloissa aika harvinainen joukkotappelu. Kun nyt on pöly laskeutunut tappelun aiheuttaman julkisuusmylläkän ympäriltä, niin mitä tapahtuma opetti? Näitä tulee jatkossakin, siitä voinee olla melko varma ja keskustelu käy yli laineiden silloinkin. Olemme kuitenkin valmistelemassa joitakin sääntömuutoksia, joilla näitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja rangaistusten koventaminen tässäkin tapauksessa toimii varmasti ennaltaehkäisevästi. On muistettava, että Jääkiekko on tunne-peli ja altis tällaisille ”räjäh- dyksille”. Silti niitä ei saa hyväksyä ja lajin kannalta ne eivät koskaan ole hyväksi. Millä mielellä olet seurannut Tampereen Keskusareena -hanketta? Positiivisin odotuksin, mutta huolestuneena. Tampere jos kukaan tarvitsee tuollaisen areenan. Espoon Barona areena on viimeisin kokonaan uusi liigahalli, ja tässä jos missä olemme jääneet pahasti Ruotsin jalkoihin. Tuotetta voidaan kehittää fasiliteetteja parantamalla. Minkä tahansa tuotteen pitäisi tasaisin väliajoin pystyä uusiutumaan. Millainen mielestäsi ylipäätään on hallitilanne tällä hetkellä SM-liigaseuroilla? Riippuu oikeastaan mihin vertaa. Sanoisin, että kohtuullinen, mutta esimerkiksi Pori ja Lappeenranta ovat myös suhteellisen heikkoja. Uudistamista tällä hetkellä kaipaisivat kiivaimmin lisäksi vielä Oulu ja Kuopio. Tammikuun puolivälissä molemmat tamperelaisseurat ovat liigan häntäpäässä. Millaisena näet tamperelaiseurojen tulevaisuuden? Tampere tarvitsisi monella tapaa ns. uuden alun. Uusi Keskusareena voisi olla tällainen sytyke. Tampere on jääkiekkoilun Mekka, ja sille tasolle sen pitäisi jälleen nousta. Mikä on SM-liigaseurojen lukumäärä viiden vuoden kuluttua? Mitkä olisivat mahdollisia uusia liigapaikkakuntia? Uskon, että meillä pystyy elämään 14 liigaseuraa, vaikka monelta osin 12 voisikin olla se ihanteellinen lukumäärä. Sitä se olisi jo teknisestikin esim. sarjaohjelman teon kannalta. Moni ei var- 17 Katsojamäärät ovat tällä kaudella olleet kasvussa. Ilves kerää perinteisesti isoja katsomoita, vaikka menestys olisi heikompikin. Kuva: Timo Koistinen ”Ilveksen jälkeen löysin uuden uran nopeasti Stafflinkista. Toimimme rekrytointien ja henkilöstövuokrauksen parissa kaikilla toimialoilla. Soita minullle, pistetään yrityksenne henkilöstötarpeet kuntoon, puh. 045 257 4422.” www.stafflink.fi Tunteet kuohahtavat kaukalossa varmasti jatkossakin, mutta tappeluita halutaan ennaltaehäistä sääntömuutoksilla. Kuva: Jarmo Syvänen masti ymmärrä, että jo matemaattisesti 12 ja 14 joukkueen sarjoissa on aivan erilainen logiikka, joka vaikuttaa paljonkin juuri sarjaohjelman rakenteeseen. Tietysti oleellista on se, riittääkö meillä urheilullinen ja taloudellinen pohja 14 joukkueeseen? Mielestäni toistaiseksi riittää. Uusimpana tulokkaana sarjajärjestelmässä ovat tammikuun tasauspelit. Mihin suuntaan ylipäätään sarjajärjestelmää ollaan kehittämässä? Mielestäni ottelumäärä on tällä hetkellä ja näillä kansainvälisillä tauoilla maksimissaan. Itse kannatan ajatusta siitä, että voitaisiin pelata joitakin otteluita ristiin Ruotsin kanssa, ja jotka myös laskettaisiin mukaan sarjataulukkoon. Maidemme erilainen joukkuemäärä tekee ajatuksen toteuttamisesta kuitenkin haastavan. Mitä mieltä olet ajatuksesta, että pelattaisiin myös Suomen Cup? Olen itse sitä ehdottanut, joten asiaa myös kannatan. Teknisiä toteutustapoja voi olla erilaisia. Monessa eri palloilulajissa maailmalla ratkaistaan kauden aikana erilaisia mestaruuksia, ja pidän sitä mahdollisuutena tuoda piristystä pitkään pelikauteen. Mikä on tilanne tällä Euroopan liigan suunnitelmissa ja mikä on arviosi eurooppalaisen liigan toteutumisesta? Itse kannatan sitä, että liigan rinnalla olisi kansainvälisiä sarjoja, joissa parhaat voisivat myös pelata. CHL oli tällainen, ja valitettavasti se pilattiin kentän ulkopuolella.Varsinaiseen pysyvään Euroopan liigaan en vielä usko. Sellainen voi toki joskus syntyä, mutta vaikea on uskoa, että kovin nopeasti. Talous on siinäkin aikamoinen realiteetti. Seurojen täytyy olla erittäin varmoja sen onnistumisesta, ennen kuin sen riskin ottavat. On myös liian suuri riski hajoittaa nykyistä systeemiä vain spekulatiivisten odotusarvojen pohjalta. Millaiset SWOT-analyysin olette SM-liigasta tehneet - vahvuudet/heikkoudet, mahdollisuudet/uhat? SM-liigalla on voimassa oleva strategia, jota me liigatoimistossa pyrimme noudattamaan. Siinä on tehty selkeät SWOT-analyysit, mutta se on liian pitkä tässä mainittavaksi. Strategiaa päivitetään säännöllisesti ja ensi kauden aikana riippuen liigan muista uudistushankkeista tullaan myös strategian päivitys jälleen käynnistämään. Mikä on ollut paras tällä kaudella näkemäsi SM-liigaottelu? Vaikea sanoa mikä olisi ollut paras peli? Paras peli syntyy loppujen lopuksi monesta osatekijästä - jännitys–maalitvauhti-tunnelma. Toivon, että parasta peliä en ole vielä nähnyt. Ketkä SM-liigapelaajat kaikkina aikoina ovat tehneet sinuun suurimman vaikutuksen? Toki olisi helppo mainita nykyiset tai lähivuosien tähdet, mutta kyllä haluan mainita entisaikojen tähdet, joiden kanssa sain jonkin aikaa olla jopa samassa kaukalossa eli Lasse Oksanen, Seppo Ahokainen ja Risto Siltanen. Mikä on vuoden 2012 lupauksesi SMliigakatsojille? SM-liiga tulee tarjoamaan jatkossakin upeita tarinoita, sykettä ja viihdettä elämäänne. •• 18 Avoinna Ma-To klo 16–23 Pe-La klo 14–24 Su klo 14–23 Aleksanterinkatu 26 33100 Tampere puh. (03) 212 9394 www.hotwings.fi 19 Janne Sarnan paitakokoelma on muhkea, mutta lisää tekee mieli. Pelipaidat Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Sami Raiskio J ääkiekko on suomalaisille suosittu penkkiurheilulaji eikä Janne Sarna tee tässä poikkeusta. Mies seuraa aktiivisesti Ilveksen otteita, mutta hänet erottaa tavallisesta rivikannattajasta yksi asia – valtava aitojen pelipaitojen kokoelma. Sarnan pelipaitaharrastus sai alkunsa 1990–luvun puolivälin jälkeen. Mies ei ollut tyytyväinen Ilveksen fanipaitojen laatuun, vaan hän halusi tyylikkäämmän paidan. Ilveksen fanikaupassa myytiin joukkueen kauden 1996–97 aikana käytettyjä pelipaitoja, joten Sarna päätti hommata itselleen sellaisen. – En ole koskaan omistanut fanipaitaa, vaan siirryin heti kovaan kamaan, hymyilee Sarna. Nykyään hänen kokoelmansa kattaa noin 180 game worn –paitaa. Termi ”game worn” tarkoittaa sitä, että kyseinen pelipaita on ollut itse pelissä pelaajan käytössä. Varamaalivahdin päällä ollut paita on puolestaan ”bench worn” ja lopulta käyttämättömäksi jäänyt paita ”game issued”. – Näissä on hieman mielipide– ja näkemyseroja, missä rajat menevät, mutta nämä kolme ovat yleisimmät kategoriat. Pääasiallisesti Sarna kerää Ilveksen tai Ilveksessä pelanneiden paitoja. – Pyrin hommaamaan joka kaudelta yhden Ilveksen koti– ja vieraspaidan. NHL:stä, AHL:stä, Kanadan juniorisarjoista ja maajoukkueesta kerään paitoja, millä Ilveksestä lähtöisin oleva kaveri on pelannut. En kerää tietyn pelaajan paitoja, mutta jokaisen Jyrki Lumpeen pelipaidan olen hommannut, mikä on vastaan tullut, sanoo Sarna ja kertoo Lumme–paitoja löytyvän kokoelmasta uskomattomat 24 kappaletta. – Ilveksen paitoja on saatavilla seuran kautta, mutta pääasiallisesti hommaan Janne Sarnan harrastuksena tuotteet netistä. Jenkeissä on pelipaitahuutokauppoja, jotka pyörittävät tätä todella isona bisneksenä. Pohjois–Amerikassa pelipaidat ovat iso juttu Pohjois–Amerikassa pelipaitakulttuuri on täysin eri tasolla kuin Suomessa. NHL– joukkueet eivät välttämättä itse omista pelipaitojaan, vaan ne saattavat vain olla seuroilla lainassa. Huoltoväelle on annettu tehtäväksi pitää tarkkaa kirjanpitoa, kuka on pelannut milläkin paidalla missäkin ottelussa – ja jopa erässä. Usein paitojen mukana tulee myös aitoustodistus. – Itse en pidä sitä lappusta niin tärkeänä, vaan minulle itse paita kertoo tarinaansa, Sarna kertoo. – Suomessa satunnaisia harrastajia on satoja, mutta aktiivisempaa väkeä on kymmenkunta. Pidämme yhteyksiä nettifoorumien kautta, mutta kun olemme tulleet jo tutuiksi, olemme tekemisissä myös puhelimitse ja sähköpostilla, jos jotain mielenkiintoisia paitoja on myynnissä ja tarjolla. Suomessa on varmasti olemassa kokoelmia, mistä kukaan ei tiedä mitään, mutta osa pitää kaikkia paitakuvia nähtävillä netissä, vertailee Sarna. Historian tallentamista Mikä keräilyssä sitten kiehtoo? Vastaus tulee nopeasti. – Se on historian tallentamista – eipä tarvitse vuosien päästä voivotella, että joku tietty paita olisi pitänyt hankkia. Osa legendaarisista paidoista on valitettavasti kaatopaikoilla maatumassa. Vanhoissa Ilveksen pelipaidoissa on Sarnalle erityisen paljon tunnearvoa. Myös se, kuinka paidat ovat muuttuneet vuosikausien aikana, on mielenkiintoinen asia – villasta on siirrytty puuvillan kautta keinokuituisiin reikäkankaisiin ja hiljalleen nykyisiin, viimeisen päälle testattuihin materiaaleihin. – Pidän ehkä arvokkaimpina 1950–luvun paitoja. Yhdellä näistä paidoistani on voitettu kolme Suomen mestaruutta. Materiaalien kehittyminen kertoo tietyllä tapaa kiekkohistoriasta. Nykyään paidoissa on iso kasa mainoksia, mikä on täysin ymmärrettävää, kun puhutaan ammattilaissarjasta, missä kulut – kuten palkat – ovat kovat. Tämä tuo oman vivahteensa. – Paidat eivät suinkaan ole kaikki samanlaisia. Osa haluaa leventää puseroa sivuhelmasta ja kun mallit tulevat Pohjois–Amerikasta, niin siellä maalivahtien paidat ovat matalia – täällä pitää lisätä kangasta, että saadaan kaikki mainokset näkyviin logon alle, kertoo Sarna. – NHL–paitojen sisällä on ”fight strap” eli remmi, joka pitää paidan housuissa kiinni, ettei puseroa voida repiä pään ylitse esimerkiksi tappeluissa. Suomessa on nähty kevyempiä versioita ja tarkoituksena on pitää paita housujen päällä, mutta vain sen takia, että alaselkään myydyt mainokset näkyvät, hän vertaa. – Pohjoisamerikkalaisiin paitoihin pääsee käsiksi reilulla sadalla eurolla, mutta ylähaarukka alkaa olla viisinumeroinen luku. Ihmiset haalivat paitoja itselleen eri syistä. Joku haluaa kerätä NHL:stä joka seuralta yhden paidan, toinen saattaa olla kiinnostunut vain suomalaisten käyttämistä ja kolmas katsoo puserojen ulkonäköä. Nimikirjoitukset paidoissa on kaksipiippuinen juttu. – Osa keräilee sellaisia paitoja, mutta lonkalta heitettynä sanoisin, että ne laskevat tuotteen arvoa – tai ainakin vähentää paidasta kiinnostuneita henkilöitä. Kyllä pelaaja on ehtinyt ottelussa saamaan omat jälkensä peliasuunsa, joten myöhemmin lisättyä nimikirjoitusta ei tarvita, Sarna näkee. – Pelipaitojen arvo nousee ajan myötä – eihän vuosi sitten hankittu paita tunnu vielä siinä vaiheessa historialliselta. Joka paidalla on oma historiansa ja tarinansa, minkä ne kertovat. Kallein paita jenkeissä miljoona taalaa! Vaikka Sarnalla on huikea paitamäärä, nälkä ei ole vähentynyt. Edelleen hän kaipailee kokoelmiinsa muutamaa vanhempaa mallia. – Minulla on enimmäkseen pysyvä kokoelma, mutta keräilijöillä se menee niin, että tiukassa paikassa on joskus vaihdettava paita pois. Paitatyylit kiinnostavat, ja 60–luvun ja vielä 70–luvun alkupuolen Ilves–paitoja puuttuu itseltäni. Samoin on 80–luvulta – osa koti– tai vieraspaidoista olisi kiva saada 1985 vuoden mestaruuspaidasta puhumattakaan. – En kuitenkaan aktiivisesti pommita ihmisiä ja kysele, mistä saisin täydennystä kokoelmiini. Olen tätä 15 vuotta tehnyt ja Ilveksessä on joka tasolla suhtauduttu positiivisella tavalla tähän hulluuteen. Aina joku vihjaisee tai tietää, mitä voisi olla tarjolla. Harrastushan tämä vain on, naurahtaa Sarna. •• Paitojen rahallinen arvo vaihtelee. SM– liigapaitoja on mahdollista saada halvimmillaan alle sadalla eurolla, mutta keskimäärin hinta pyörii 200–300 euron välillä. Joskus kotimaiset paidat nousevat päälle viidensadan. – Niiden pitää sitten olla spesiaalipaitoja. Pääkaupunkiseudun Talviklassikko–paidoista on maksettu hyväntekeväisyyshuutokaupassa jopa 10 000 euroa, mutta ne ovat täysin poikkeuksia. NHL– ja AHL–puseroilla ei ole isoa eroa hinnassa. Kaikkien aikojen kallein paita on kustantanut päälle miljoona taalaa! Kyseessä on Paul Hendersonin vuoden 1972 Summit Series –sarjassa käyttämä paita, joka päällään Henderson iski voittomaalin, kun Kanada ja Neuvostoliitto ottivat tiukasti yhteen. Paitoja yhä haussa 20 Ilvekset Mestareiden mestarit -kisassa TINKE ANNE! ja ••• Ilveksestä lähtöisin olevat ex-kiekkoilijat Anne Haanpää ja Timo Peltomaa pelasivat ansiokkaat ja pitkät urat. Molemmat nähtiin myös kisaamassa MTV3:n Mestareiden mestari –ohjelmassa. Teksti: Ilkka Uitti Kuvat: Sami Raiskio K aksikko osallistui tammikuussa MTV3:lla alkaneeseen Mestareiden mestari –ohjelmaan. Siinä 11 entistä huippu-urheilijaa ottavat mittaa toisistaan Espanjassa Alcaudetessa yli 30 asteen lämmössä, mutta iltaisin lämpötila laski selvästi ja tuuli kävi kovana. Ohjelma kuvattiin syksyllä ja pyörii täyttä häkää eetterissä maanantaisin kello 20. Haastattelua tehtäessä takana oli muutama jakso. - Kutsu ohjelmaan tuli varsin lyhyellä varoitusajalla. Sain työnantajaltani vihreää valoa ja päätin pienen pohtimisen jälkeen lähteä leikkiin mukaan, kertoo Haanpää. - Itse mietin viikon verran, kun tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä. Piti keskustella asiasta perheeni kanssa ja kysyä myös työantajalta mielipidettä, mutta kun peilissä näkyi nyökkäystä, uskalsin lähteä, nauraa Tinke. - Totta kai neuvottelin myös Ilveksen kanssa. C-junnujen ykköskoutsi Jouko Myrrä ja valmennuspäällikkö Kari ”Kilu” Järvinen olivat hengessä mukana, vaikka meillä osui samalle ajankohdalle SMsarjan karsinnat. Kovassa seurassa Sekä Peltomaa että Haanpää olivat otettuja, että heidät oli kutsuttu ansioituneiden ex-urheilijoiden joukkoon.- Se oli suuri kunnia. Suomi on urheiluhullu kansa ja pääsimme 11 valitun joukkoon, Haanpää pyörittelee päätään. - Kyllä me kiekkoilijat olimme kovassa ympäristössä, kun katselimme sitä porukkaa – maailmanmestareita, olympiavoittajia..., Peltomaa säestää Haanpäätä. Yksi huippu-urheilijoiden erityispiirre on kova kilpailuvietti. Espanjassa käydyissä kilpailuissa testattiin myös muita urheilijoiden ominaisuuksia. - Teimme suorituksemme tosissamme, mutta kyllä siellä erottuivat he, jotka ovat yhä todella kilpailuhenkisiä, Peltomaa pohjustaa. - Lajit olivat meille täysin tuntemattomia, emmekä ehtineet harjoitella niitä kertaakaan. Iltaisin asunnollamme analysoitiin suorituksia porukalla ja todella hyvässä hengessä. Kukaan ei mököttänyt huonosti sujuneita lajeja, jatkaa Haanpää. ” Naisten sarja menee koko ajan kovempaan suuntaan. Nykyään on kuuden joukkueen jatkosarja ja siellä pelit ovat tasaväkisempiä Belgialaiset ihmeissään! Molemmat yllättyivät, kuinka nopeasti urheilijat tutustuivat keskenään, vaikka monet tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa lentokentällä. Isona tekijänä olivat samantyyliset elämäntavat ja yhteinen urheilukieli. Kolmas tamperelainen kilpailija, painin olympiavoittaja Pertti Ukkola, piti huumoria yllä. - Suomi menetti ison koomikon, kun ”Pertsa” lähti painitielle. Tarinaa riitti ja tilannetaju oli uskomaton. Kameran sammuttua vitsiä tuli niin paljon, että sai putoilla koko ajan, Tinke ja Anne kehuvat ”kilpatoveriaan”, joka joutui jättämään leikin kesken kipeytyneen polvensa takia. Alcaudete on pieni kylä ”hevonkuusessa” kuten Peltomaa asian ilmaisee. Kuvaukset tehtiin upeilla paikoilla, mutta muuten seutu oli kuivaa, karua ja piikikästä ja oliivipuita oli silmän kantamattomiin saakka. Kilpailijat viettivät aikaa asunnossaan, mutta kävivät välillä kaupassa ja kahvilla ”keskustassa”. Anne vietti pari päivää omissa oloissaan, kun hän tippui, mutta pääsi yllätysnumerona jatkamaan kisaa. ” Ottelut Ruotsia ja Kanadaa vastaan olivat hienoja. Pelit pelattiin Torontossa ja tunnelma oli uskomaton. - Kiertelin ympäriinsä ja otin rauhassa. Paikka ei todellakaan ollut turistirysä, eikä siellä paikalliset osanneet puhua englantia, Haamu kertoo. Kun kilpailijat kävivät keskustan ulkokahvilassa, vieressä olevasta koulusta oppilaat huutelivat ja heiluttivat käsiään vimmatusti, sillä paikallisessa lehdessä oli ollut mainintaa tv-kuvauksista. - Olimme lähes julkkiksia, ja kerrankin pääsin käyttämään Tex Willer –espanjaa: ”Adios amigos!”, Tinke hehkuttaa. Kämpällä työnjako oli selvä. Jari ”Jallu” Rantanen oli ruoka- ja Peltomaa salaattivastaava. - Ihan vain sen takia, koska ruuanlaittajat saivat punaviiniä, heittää Peltomaa. Muuten naiset hoitivat keittiöpuolen ja miehet grillauksen. Ukkola heräsi porukan ensimmäisenä, joten hänen tehtävänään oli keittää aamusumpit ja kananmunat. Mestareiden mestari on belgialainen tv-formaatti, joka on pyörinyt ennen Suomea mm. Ruotsissa ja Norjassa. Kuvausryhmä ja ”päätuomari” tulivat luonnollisesti Belgiasta, jotta formaatti ja säännöt pysyisivät täysin samoina. - Siinä olivat belgialaiset ihmeissään, kun suomalaiset antoivat palaa. Rikoimme oikeastaan joka lajissa aiemmat ennätykset ja sokkofutiksessa mentiin rymistellen, kun aiemmin siinä lajissa kilpailijat ovat vain sipsutelleet ja varoneet toisiaan, kaksikko nauraa. Pitkiksi venyneistä päivistä ja osin rankoista lajeista huolimatta kokemus oli antoisa. Kummatkin ovat tyytyväisiä, että tarttuivat mahdollisuuteen lähteä kisaan mukaan. - Se on sanottava, että lajit suosivat enemmän miehiä kuin naisia, toteaa Haanpää. - Älä selitä, virnuilee Tinke. - Kyllä Anne on oikeassa. Oli siellä toki tasa-arvoisiakin lajeja, mutta ei sellaisia, missä naiset olisivat olleet ennakkoon vahvemmilla. Palataanpa Espanjan lämpöisistä muistoista takaisin Pohjolan talveen. Haanpää ja Peltomaa ovat järjestäneet ohjelmaan osallistuneille yhteistapaamista lauantaina 25.2. pelattavaan Ilves-Blues 21 harrastaa kiekkoilun lisäksi muun muassa veteraaniyleisurheilua ja tammikuun lopulla Haanpää osallistui avantouinnin MM-kisoihin. - Se on huono harrastus, kun ei pääse lämpimiin maihin ollenkaan, veistelee suupaltti Peltomaa. - Kansainvälisesti laji on winter swimming eli MM-kisoissa uimme järvessä, meressä tai joessa eri mittaisia matkoja. Olin omassa sarjassani 52 osallistujan joukosta 14. ja avomieheni Mika Pöyhölä voitti puolestaan MM-kultaa, joten meni oikein hyvin. Joskus käyn avannossa neljäkin kertaa viikossa, mutta vähintään kerran pyrin sinne menemään, Haanpää kertoo. Uran parhaat muistot maajoukkuepeleistä –kiekko-otteluun. Kuinka Ilveksen käy keväällä? - Pitää uskoa loppuun saakka, että Ilves ei joudu karsimaan, vaikka tilanne näyttääkin pahalta, sanoo Haanpää Peltomaan nyökytellessä vieressä. Naiskiekkoilun Raipe Anne Haanpää on suomalaisen naiskiekkoilun yksi suurimmista ikoneista – oikeastaan naiskiekkoilun Raipe Helminen. Hän aloitti pelaamisen 40 vuotta sitten Ilves-Mimmeissä, ehti voittaa Ilveksessä viisi ja Keravan Shakersissa kolme Suomen mestaruutta, ja myös maajoukkuetasolla tuli menestystä neljän MM-pronssin ja neljän EM-kullan muodossa. ”Haamu” aloitti uransa hyökkääjänä, mutta siirtyi puolustajaksi vuoden 1989 EM-kisoja edeltävällä maajoukkueleirillä. Haanpää sai peliuransa aikana myös lempinimen ”jäähykuningatar”, mutta millainen pelaaja hän oikeasti oli? - Ihan sika! heittää Timo Peltomaa vierestä. - Hiljaa, Tinke, kuittaa Haanpää nauraen. - Kun vauhti alkoi kasvaa, jäin varmaan jalkoihin ja jouduin koukkimaan, vähättelee Haanpää. - Kerran kirjautin 5+20 minuuttia, kun mailani osui vahingossa vastustajan kypärään, mutta en muuten saanut isoja rangaistuksia – ehkä muutamaa kymppiä lukuun ottamatta. Aluksi naiskiekkoilussa sai taklata railakkaasti, mutta sääntöihin tehtiin muutos 1990-luvun alkupuolella. - Alkoi tulla vakavia loukkaantumisia, kun kokoerot olivat valtavia ja toiset olivat treenanneet selvästi enemmän kuin toiset. Silloin tehtiin päätös, että jos halutaan saada lisää naisia kiekkoilun pariin, niin taklaussääntöä tulee muuttaa. Peli kovenee koko ajan, mutta naisten peli perustuu edelleen taitokiekkoon, näkee Haamu. Haanpää on aktiivinen liikkuja. Hän Sekä Haanpää että Peltomaa ovat saaneet jääkiekon kautta paljon ystäviä ja hienoja muistoja. - ”Vihollisista” on tullut peliuran jälkeen ystäviä. Tämän lisäksi jääkiekko on pitänyt hyvässä fyysisessä kunnossa, Haanpää sanoo. - Olen tavannut paljon erilaisia ihmisiä ja siitä on ollut hyötyä myös työelämässä. Enemmänkin voisin suhteita hyödyntää, mutta on hienoa, että aina voi jollekin soittaa ja kysyä neuvoa, myöntää Peltomaa. Naisten SM-sarja on ollut vuosikausia epätasainen – kärkipään joukkueet ovat voittaneet hirmuisella maalierolla sarjan hännänhuiput. Nyt tilanne on tasaantumaan päin. - Sarja menee koko ajan kovempaan suuntaan. Nykyään on kuuden joukkueen jatkosarja ja siellä pelit ovat tasaväkisempiä, Haanpää toteaa tyytyväisenä.Kovat ja tasaiset ottelut kehittävät. On hienoa, jos naiskiekkoilu menee eteenpäin tällä tavalla, sanoo Peltomaa. Naisten jääkiekossa marssimisjärjestys on ollut selvä – aluksi tulevat pohjoisamerikkalaiset ja tämän jälkeen Suomi ja Ruotsi.- Suomi voitti 22-vuotiaiden ottelussa Kanadan – se on hyvä merkki. Kanadassa on harrastajia 85000, kun Suomessa vastaava luku on ehkä 4500. Siinä on hirveä ero. Kun Kanadassa on kiekkokulttuuri muutenkin kova, niin paljon saadaan Suomessa tehdä töitä, jos ja kun tasoeroa yritetään kuroa kiinni. Haanpää uskoo, että jonain päivänä Suomi kykenee kaatamaan Kanadan arvokisoissa, mutta se vaatii Suomelta nappionnistumisen ja Kanadalta sen sijaan heikomman esityksen. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. - Olin mukana, kun kerran voitimme kanukit 6-3 MM-kisojen alla pelatussa harjoitusottelussa. Kanadalla oli paras mahdollinen kokoonpano, eivätkä he tahallaan suostu häviämään, muistuttaa Haamu. Haanpään uraan mahtui muutamia muitakin ikimuistoisia hetkiä.- Mestaruuspelit painuvat aina mielen syövereihin. Yksi upeimmista otteluista pelattiin Kitchenerissä – kohtasimme silloin USA:n ja pelasimme 3-3. Meillä toimi joka osa-alue ja pysyimme vauhdissa mukana. Lopulta hävisimme USA:lle maalierolla ja saimme välierissä vastaamme Kanadan, joka voitti tiukan ottelun. Nuo 1997 pelatut MM-kisat olivat urani viimeiset ja meillä oli kasassa kenties maajoukkuehistoriani paras nippu. Pelinumero jäädytettiin Tammikuun 28. päivä Haanpää sai Ilvekseltä suuren kunnianosoituksen, kun seura jäädytti pelinumeron 10 ”Koulukarun lassikko” –ottelussa Ilves-Blues. Näin Haamusta tuli kolmas suomalainen naiskiekkoilija, joka on vastaavan kunnian saanut. - Arvostan tätä erittäin paljon. Tunnelma Koulukadun ulkojäällä oli upea, kun Kimmo Leinonen alkoi asiasta kuuluttaa. Tunteet nousivat pintaan, ja osittain myös siksi, kun Leinonen mainitsi saavutukseni lisäksi urani pahimmasta pettymyksestäni, Naganon olympiajoukkueesta putoamisesta, kertoo Haanpää, joka pääsi kuitenkin 2002 Salt Lake Cityn olympialaisiin, tuomarina. Ennen naisten SM-sarjan ottelua pelattiin ”mammapeli”, missä kohtasivat Ilves ja “Muu Suami”. Päivän kruunasi yhteinen illanvietto entisten ja nykyisten Ilves-pelaajien sekä Bluesin ja Muun Suamen pelaajien kanssa unohtamatta muuta kiekkoväkeä. Iso kiitos Ilves-Naisten manageri Jorma Viitaselle, joka järjesti hienon tapahtuman! Kanadasta mallia Kanadassa maalintekoa harjoitellaan hurjasti ja pelaajat janoavat onnistumisia aivan eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa – ja tämä pätee niin juniori-, naiskuin mieskiekkoiluun. - Olen tietenkin ”Kanadan kaatajana” paras mies kommentoimaan asiaa..., letkauttaa Peltomaa ja viittaa vuoden 1992 MM-kisoihin, kun kultakutrein varustettu voimahyökkääjä viimeisteli unohtumattomat kolme maalia Ron Hextallin selän taakse. - Toimin Ilveksen C-junioreiden valmennusryhmässä ja sielläkin on nähtävissä valtava ero heidän välillä, jotka ampuvat kesäisin levyltä ja ketkä eivät. Jäällä ollaan tunti ja toistoja tulee vähän – omalla ajalla pitäisi tehdä töitä enemmän vaikkapa ulkojäillä, Tinke tuumaa. Kuuluisan Kanada-ottelun lisäksi Peltomaa muistelee lämmöllä vuotta aiemmin käytyä Kanada Cupia. - Ottelut Ruotsia ja Kanadaa vastaan olivat hienoja. Pelit pelattiin Torontossa ja tunnelma oli uskomaton. Peltomaa oli varattu NHL-joukkue Los Angeles Kingseihin jo ennen 1992 MMkisoja, mutta väkevät otteet kisoissa eivät kuitenkaan vieneet miehen uraa lähemmäs Pohjois-Amerikan kaukaloita. - Nykyään sinne lähtee useita yrittäjiä, mutta siihen aikaan tilanne oli toinen. Kyllä pelaaja-agentit pitivät minulle kovia luentoja ja yrittivät saada siipiensä suojaan, mutta sanoin vain, että jos olen tarpeeksi hyvä, niin minut haetaan vaikka kotiovelta. Ei koskaan haettu, nauraa Tinke. Hakametsä vetää yhä Kumpikin seuraa edelleen jääkiekkoa aktiivisesti ja käyvät ahkerasti otteluissa. - Isännän kanssa käydään peleissä ja joskus eksytään Tapparankin otteluihin, jos on mielenkiintoinen vastustaja, Haanpää sanoo.Peltomaa toimii URHOtv:llä kommentaattorina keskimäärin kerran viikossa, mutta pudotuspeleissä keikkoja saattaa tulla enemmänkin. - Pyrin käymään katsomassa kaikki Ilveksen kotipelit, mutta valmentamisen ja URHOtv:n takia jokunen peli jää näkemättä. Haanpää työskentelee Nääshallissa urheilulaitoksen hoitajana. Peltomaa on ollut reilut viisi vuotta yrittäjänä Lielahdessa sijaitsevassa Valokuvia Timo Peltomaa Oy:ssä. - Ala on vaikea. Se elää edelleen murroksessa. Kameran myynti on hyvin kilpailtua ja kuvapuoli on omalla tavallaan etsimässä itseään. Teettävätkö ihmiset enää paperikuvia, jäävätkö ne kokonaan pois vai tuleeko se entistä vahvemmin takaisin? - Kun ihminen siirtyy ajasta ikuisuuteen, perikunta saattaa löytää 10 vuotta vanhan tietokoneen ja nakkaa sen pois – ja samalla saattaa koneella olleet 10.000 valokuvaa kadota. Osa haluaa kuvista muistoja paperikuvien muodossa, mutta tulevaisuus on auki, Peltomaa myöntää. •• 22 herkutteluun ja lahj asta aks a l i suk l a a i s m t o a u a S käsity e k ötä ik Iit a tal K a st a Suklaakiekko, lätkätikkari ja paljon muuta herkullista, katso www.kultasuklaa.fi KULTASUKLAA OY • Könnölänmäentie 2 D, 14500 Iittala P. 010 423 2600 • www.kultasuklaa.fi VERKKOKAUPPA Joukkuepelillä painovoimaa www.punamusta.com Korkea laatu ja uusin tekniikka tekevät meistä luotettavan pelikaverin monella kentällä. – PunaMusta, pelissä mukana Ota yhteyttä ja kysy lisää! Rotaatio Jälkikäsittely Arkkipaino Postitus Repro www.punamusta.com 23 Rap-artisti Petri Nygård käy Ilveksen peleissä, kun keikkakiireiltään ehtii. olleet niin kiireisiä, että olen paikan päällä ehtinyt näkemään vain neljä–viisi peliä kaudessa. Ja onhan asia tietenkin niin, että kun katsoo maajoukkuepelejä, niin kaikillehan tulee mieleen joku Raipe, jonka seuraaminen maajoukkueessakin oli mahtavaa, hehkuttaa Laurila. Timo Peltomaa suosikki Petri Nygård on Ilveksen miehiä •••Itsekin Ilveksen 1974 -ikäluokan edustusjoukkueessa numerolla 12 oikeana laitahyökkääjänä viilettänyt Petri Laurila tunnetaan nykyisin paremmin taiteilijanimellä Petri Nygård. Teksti: Vesa Suonsyrjä Kuva: Sami Raiskio H aastatteluun tullessaan Petrillä oli takanaan parin kuukauden keikkatauko, jonka aikana lomailun ohessa kuvattiin Los Angelesissa hänen tuleva musiikkivideonsa ”Märkää”, joka julkaistaan 27.2. 2012 Petri Laurilan menestys musiikkimaailmassa on ollut huikeaa, sillä Petri Nygårdin albumeita on myyty noin 80.000 kappaletta ja hänen videoitaan on katsottu internetin Youtube–videopalvelussa jopa viisi miljoonaa kertaa. Viime vuonna huippusuosittu Nygård teki yli 200 konserttia. Petri Laurilalla on vahva urheilutausta, sillä hän on pelannut niin jalkapalloa kuin jääkiekkoakin: – Oikeastaan kaikki mun kaverit on pelannut joskus jääkiekkoa ja sitä kautta olen itsekin tullut lajin pariin. Pienestä asti pelasimme kesät jalkapalloa ja talvet jääkiekkoa. Aloitin molemmat lajit Lielahdessa kaupunginosatasolla, kunnes sitten pääsin ”ykkösiin” ensin jalkapallossa ja sitten myöhemmin jääkiekossa. Kun mo- lempien lajien harrastaminen koulunkäynnin ohella alkoi käydä raskaaksi, päätin valita jääkiekon, kertoo Laurila. Jääkiekon pelaaminen jatkui aina täysi– ikäisyyteen asti, mutta ihan hetkeen miestä ei ole nähty jäillä luistimet jalassa. – Kun olin päättänyt panostaa jääkiekkoon, niin pelasin muutamia vuosia kiekkoa ihan tosissani Ilveksen junioreissa. Kun siellä tie sitten nousi pystyyn, kävin koittamassa muutaman viikon naapuriseurassa ja sitä kautta ajauduin KooVee:n joukkueeseen, jossa pelasin aina lopettamiseeni asti. Se minua hävettää, että en ole nyt ainakaan neljään vuoteen käynyt luistelemassa jäällä. Metalliyhtyeen Mokoman laulaja Marko Annala on yrittänyt minua saada nyt mukaansa pelaamaan, mutta en ainakaan vielä ole ehtinyt, harmittelee Laurila. Lielahti oli Ilveksen aluetta Tampereella on aina seuravalinta tehty jo nuorena eikä siitä ole ollut syytä lipsua. Petri Laurilalla on monta syytä miksi hänestä tuli Ilveksen mies. – Kyllä siinä varmaan on kaveriporukallakin vaikutusta. Meillä Lielahdessa kaikki kannattivat Ilvestä ja se oli siksi itsellenikin luonnollinen valinta. Kaupunginosapelit jääkiekossa lentävänniemeläisiä vastaan olivat täyttä sotaa, kun siellä siihen aikaan kannatettiin Tapparaa. Ja tietenkin osaksi meistä tuli ilvesläisiä jalkapallonkin kautta, kun pelasimme Ilveksessä. Kävimme jalkapallopeleissäkin ja kannatimme tietenkin Ilvestä, muistelee Laurila. Vuodet ovat kuluneet ja elämäntilanteet vaihtuneet, mutta Ilves ja ilvesläisyys on jäänyt. – Ilveksellä on mennyt monta vuotta huonommin kuten tälläkin kaudella, ja peli on ollut hirveän näköistä etenkin verraten siihen, mitä se oli, kun teini–iässä käytiin katsomassa lähes kaikki pelit ja joukkue menestyi. Eihän sitä voi kiistää, että sarjan kärkipäässä oleminen oli hienompaa seurattavaa kuin nykyinen taistelu säälipleijaripaikasta. Mutta kaikesta huolimatta on se kuitenkin aina silti Ilves. Edelleen tykkään käydä paikan päällä peleissä ja katsella peliä. Viime kaudet ovat Pitkään kiekkoa seuranneen Laurilan omat suosikkipelaajat ovat suoraviivaisia pelaajia, joille on yhteistä pitkä Ilves–historia. – Suosikkipelaajia on vuosien varrelta paljon, mutta Timo ”Tinke” Peltomaa nyt tulee ensimmäisenä mieleen, kun hän on pelaajana samaa pelaajatyyppiä, mitä itse olin aikanani. Osasin lähinnä lämmätä kovaa sekä taklata ja luistelin sen minkä jaloista irtosi. Tykkään sellaisesta suoraviivaisesta tyylistä. Pelaajat kuten Raimo Helminen ja Jesse Niinimäki ovat ok, mutta omia suosikkejani ovat pelaajat kuten Raimo Summanen ja ”Tinke”. Yleensäkin omiksi suosikeiksini nousevat pitkään seuraa edustaneet pelaajat, jotka luistelevat aggressiivisesti ja lujaa sekä taklaavat. Marko Anttilalla oli mahdollisuuksi tähän kastiin, mutta hän pelasi täällä kuitenkin niin lyhyen ajan. Suomessa on ehkä liikaa sellaista siirtelykulttuuria, josta en pidä itse katsojana enkä pelaajana, napauttaa Laurila. Jäähalleissa on totuttu siihen, että jäähallimusiikki on rock–painoitteista. Mitä mieltä asiasta on rap–artisti? – Itse miellän, että jäähalliin kuuluu sellainen äijärock, mikä siellä soi. Aika on ehkä kuitenkin muuttumassa, sillä olen kuullut omaa musiikkiani soitettavan jäähalleissa ja muutenkin aiempaa laajemmin musiikkia. Tietenkin niissä joissain tutuissa biiseissä on sitä jotain, joka sytyttää, kun niitä kuulee paikan päällä enkä kaipaakaan mitään Lady Gagan uutuushittejä jäähalleihin, kertoo Laurila. Itse peli on tärkein Ilves järjesti edellisellä kaudella Rock ´n’ Hockey–tapahtumia. Voisiko jonkinlainen vastaava rap–tapahtuma tuoda uusia kannattajia jäähalliin? – Lätkä on lätkää ja musiikki on musiikkia. En näe, että niitä sotkemalla saadaan väkeä lisää halliin. Kaiken pitää kuitenkin lähteä itse pelistä. Se on minun mielipteeni, mutta voihan niitä tietenkin kokeilla, jos ne vaikka toimisivatkin. Olen usein miettinyt, että millä peleihin saisi lisää ihmisiä ja sitä kautta tunnelmaa, mutta mitään isoa aiheeseen liittyen en ole keksinyt, sanoo Laurila. Onko mahdollista, että tekisit Ilvekselle joskus uuden kannatuslaulun ? – On sellaista joskus minulta pyydettykin. Itsekseni olen miettinyt olisiko siinä sitten jotain mitä seuran fanit haluavat vai jäisikö se vähän tyhjän pantiksi. Joskus olen ajatellut, että muokkaisin ”Ilves murisee”–biisin sanat uusiksi tai samplaisin ”We are the kingsiä”. Aika näyttää tuleeko sellaista koskaan, pohtii Laurila. Joitain musiikki–ihmisiä on ärsyttänyt Petri Nygårdin yhteistyö suomalaisten heavy–yhtyeiden kuten Mokoman ja Sotajumalan kanssa. Artistia itseään korpeaa ihmisten halu lokeroida asioita. – Olen itse kuunnellut koko nuoruuteni heavymusiikkia kuten Acceptia, Anthraxia ja Iron Maidenia ja itse asiassa löysin rap–musiikinkin heavyn kautta kun Anthrax ja rap–yhtye Public Enemy tekivät yhteiskappaleen ”Bring the noise”. Aina löytyy ihmisiä, joiden mielestä jotain ei saa tehdä, mutta se kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, huomauttaa Laurila. •• 24 Hakametsän hallin käytävät ovat tulleet Sami Karppiselle tutuiksi. Hänen mielestään monelle nuorelle sopisi paremmin pelata Anuorissa kuin Mestiksessä. Sami Karppinen kouluttaa A-junioreita ammattilaisuuteen Teksti: Riku Teiskonlahti Kuva: Sami Raiskio Ilveksen A-nuoret saivat kuluvalle kaudelle uuden päävalmentajan. Pääkäskijän roolin otti Sami Karppinen, jonka meriittilistalta löytyy esimerkiksi KalPan luotsaaminen Anuorten Suomen mestaruuteen kaudella 2008. K arppinen on aisaparinsa Vesa Viitakosken kanssa vienyt nuorta joukkuetta eteenpäin määrätietoisesti. Ainoa tavoite on ollut pelaajien kehittäminen kohti miesten sarjoja. - Meidän pelitapamme on sellainen, että opetamme poikia pelaamaan peliä. Meillä on vähän purkukieltokin, mikä on aika harvinaista tässä sarjassa, kun yritetään tehdä tulostakin. Me teimme radikaalin päätöksen, että emme mene tulos edellä, vaan kehittymisen ehdoilla, Karppinen valottaa. - Esimerkiksi herkistelyjaksoja ei ole tehty fysiikkapuolella ollenkaan, vaan painettu kovaa työtä koko ajan. Testitulokset joulun jälkeen näyttävät pelkkää käyrää ylöspäin. Karppisen mukaan suunnitelma kehittyi viime kevään aikana. Jo silloin oli olemassa aavistus, että kaudesta ei tule tuloksellisesti kovin hyvä. - Oli aika iso shokki, miten huonot fyysiset ominaisuudet monella pelaajalla oli. Kun vedin ensimmäisen ihan normaalin harjoituksen, eräs meidän kärkipelaajamme alkoi lähes hyperventiloida 20 minuutin jälkeen ja toinen yökkäillä puolen tunnin kohdalla. Oli pakko alkaa vetää pohjia kuntoon. Pelaaja tarvitsee luovuutta Sami Karppisen taustat ovat vahvasti kuopiolaisessa, kiekkokontrolliin perustuvassa jääkiekossa. Hän toimi KalPan A-nuorissa yhdessä Pekka Virran kanssa, kunnes Virta siirtyi edustusjoukkueeseen. - Itselläni oli vastuu alakerrasta ja Peksillä yläkerrasta. Alettiin katsoa pakki-pakki –syöttöjä ja hyvin lähti. Itse olen aina ollut kiekollisuuden kannattaja, vaikka vähän äijäluonne olenkin. - Ajatusmallini on se, että pelaajan pitää oppia tekemään luovia ratkaisuja. Jos me opetamme jo nuorille kaistat, missä pitää seistä, se on vähän kuin pöytäjääkiekkoa katsoisi. Vaikea kuvitella, että voisi tehdä uraa ilman luovuutta. Siten, että esimerkiksi ainoat vaihtoehdot pakille olisivat pleksin kautta ulos tai yksi syöttö ylöspäin. Omalla pelaajaurallaan Karppinen kulki tien Raahesta etelämmäs. Viimeinen kausi oli 1994-95 TuTossa. Karppinen harjoitteli liigajoukkueen mukana, mutta liigapelejä ei kertynyt vyölle. Pekka Virtaan hän tutustui juuri tällä reissulla. Pelaajana Karppinen viiletti hyökkääjänä, mutta valmentajana vahvuus on puolustajien pelaamisessa. - Vanhoilla päivillä höntsäilin pakkina ja tykästyin siihen paljon. Oma pelityylini hyökkääjänä oli räiskyvä, vaikka pienikokoinen olinkin. Parhaimmillaan olen ollut häiriköimässä vastustajan vaihtoaitiossa. Juniorisarjoissa voisi viipyä pidempään Karppinen on ehtinyt nähdä myös Mestis-kiekkoa, kun hän toimi syksyn 2010 Kajaanin Hokin valmennuksessa. Karppisen mielestä monen pelaajan pitäisi pelata A-nuorissa pidempään kuin nykyisin. Se parantaisi A-nuorten sarjan tasoa ja varmistaisi, että pelaaja oppii pelaamaan vastuullisessa roolissa. - A-nuorten sarjassa pitää pystyä osoittamaan, että on johtava pelaaja. Sen jälkeen on valmis miesten mukaan. Liikaa hosutaan turhaan Mestiksen kanssa. Kuopiossa meillä meni parhaillaan 16 kaveria A:sta liigaan eikä kukaan pelannut Mestiksessä välillä, vaan oppivat olemaan johtavia pelaajia A:ssa. Siitä vähitellen ajettiin sisään liigaan ja jatkuvasti oli kilpailutilanne päällä. Karppinen on huolissaan siitä, että Anuorten sarjassa tuntuu olevan kilpailua siitä, kuka peluuttaa nuorinta pelaajaa. - Sinne pitää saada toinen toistaan pienempää ja fyysisesti vajavaisempaa poikaa oman statuksen takia. Olen sitä mieltä, että pelaajan pitää päästä sinne siinä vaiheessa, kun omilla näytöillään sen kokonaan ansaitsee. Ei siksi, että se olisi joku statusmerkki seuralle tai valmentajalle. Kovat treenimäärät testaavat ammattimaisuutta Pelaajamäärän tiputtamista 18 kenttäpelaajaan Karppinen ei ymmärrä. Hän muistuttaa, että kiekkoilu on kallis laji harrastajalle, mutta bussit ja jäävuorot ovat täysin samanhintaisia riippumatta siitä, onko kokoopanossa 20 pelaajaa 18:n sijaan. Liigan pelaajamäärän nosto heijastuisi Karppisen mukaan myös A-nuoriin, sillä liigassa käytettäisiin enemmän A-nuoria, jotka olisivat juniorijoukkueeen käytössä silloin, kun liigan aikataulut sallivat. Karppinen ehdotti aikanaan Vierumäen kehityspäivillä järjestelmää, jossa liigassa olisi saanut käyttää 20 kenttäpelaajaa siten, että kahden näistä olisi pitänyt olla A-juniori-ikäisiä. A-nuorissa olisi käytetty samaa järjestelmää niin, että olisi vaadittu kahden B-ikäisen käyttöä. - Mielestäni se olisi tuonut jatkuvuutta. Jos ajatellaan 20-vuotiaiden maajoukkuetta, niin pelaajia oli pakko viedä Mestikseen pelaamaan. Jos ne kaksi paikkaa olisivat olleet liigassa, väitän että maajoukkue olisi ollut parempi. Tällä kaudella A-nuoret jäävät pudotuspelien ulkopuolelle. Kova harjoittelu on kuitenkin luonut arvokasta pohjaa tulevaan. Harjoituksia on ollut viikossa jopa kahdeksan ja oheisharjoitteet päälle. - Se on jumalaton määrä. Moni poika saa katsoa haluaako tosissaan ammattilaiseksi. Nyt sen näkee. Jos nämä treenimäärät kestää ja pystyy kehittämään itseään ja tietää, että on mahdollista pelata ammattilaisena. •• 25 w .m ehum ie s . • t ä j ä t a ka Ra i k w w fi Con Frutos •• t ee ILVES JÄSENKORTILLA ERIKOISEDUT! MAALÄMPÖPUMPUT • • • ja mehut www.mehumies.fi Osa-aika TYÖTÄ reippaita ja tunnollisia JAKAJIA jakamaan kaupunkilehtiä ja mainostuotteita! Opiskelija, koululainen, lisätyötä kaipaava, kuntoilija! Tule jakajaksi 2-4 tuntia keskiviikkoisin ja lauantaisin tapahtuvaan jakotyöhön! Jaettavat tuotteet toimitamme sinulle kotiin. Kysy toimistoltamme kotiasi lähellä olevia HETI VAPAITA sekä vapautuvia jakelualueitamme. Soita heti (03) 3140 4200 Voit ilmoittautua jakajaksi myös netissä www.ykkosjakelut.fi tai lähettämällä tekstarin 040586 3700 (nimi, ikä ja osoite) Tampereen Ykkösjakelut Oy ILMALÄMPÖPUMPUT Myllypuronkatu 30, 33330 Tampere 045 - 127 8669 / 040 - 500 0033 Myyntipisteemme palvelee arkisin 8-16 myynti@ilmalampo.com WWW.ILMALAMPO.COM Neste Hervannan Kotipizzasta Tällä kupongilla Tällä kupongilla Kahden täytteen normaali pizza Kolmen täytteen normaali pizza perhe perhe 4,90 5,90 9,90 11,90 • Leiri-, turnaus- ja joukkueruokailut (paikan päällä Sentterillä tai Hervannan Nesteellä, mukaan lämpölaukussa tai lämpökaapissa) • Pelimatkaeväät (nouto joko Sentteristä tai Hervannan Nesteeltä) Kahvila Yläpesä Juha Lehtinen 040 556 6561 neste.hervanta@gmail.com www.kahvilaylapesa.fi 26 PALVELEVA TILITOIMISTO Tule Katsomaan Vierasottelut Livenä Oluen ja Pizzan kera www.scantilit.fi ELÄMME KANSSASI G A NT.C O M TIMANTTISET MIlford 199,W105810 TIMANTTISET ASEMA Hämeenkatu 12. CITY KULTA Sokos Tampere. CITY KULTA Prisma Kaleva. CITY KULTA Prisma Kangasala. KOSKIKESKUS. IDEAPARK. PRISMA KOIVISTONKYLÄ Lempääläntie 21. PRISMA LINNAINMAA Liikekatu 3, Tampere. NOKIA Korkeemäenkatu 5. PRISMA LIELAHTI Turvesuonkatu 2. Bonusta Sokoksen ja Prisman myymälöistä 27 Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Sami Raiskio R avintola 2 H+K:n omistaja Antti Airila on ehtinyt luoda pitkän uran tamperelaisessa ravintolamaailmassa. Airila aloitti reilut 20 vuotta sitten Kotipizza-yrittäjänä, mutta vuonna 1993 hän perusti veljensä Jussin kanssa ensimmäisen ravintolansa – Wanha Posti nousi pystyyn nykyiselle paikalleen Hämeenkadun varrelle. - Wanhan Postin aikana teimme paljon bussireissuja Ilveksen vierasotteluihin. Sinne syntyi eräänlainen Ilves-huuma. Tuolloin pubi- ja olutkulttuuri oli vasta syntymässä kaupunkiin, ja kun meille tuli Guinnessin hanat toisena tamperelaisravintolana Pub Pikilinnan jälkeen, saapui jopa lehdistö paikalle, Airila muistelee. Silloin elettiin olutseksikkyyden aikaa. Meillä oli oma panimo ja ihmisiä tuli linja-autokyydeillä ympäri Suomea katsomaan sitä. Pari kaapillista oli täynnä juomia ja tarjolla oli monta hanaa. Nykyään tämä kulttuuri alkaa jo kadota. 1990-luvun puolivälin jälkeen Airilan veljekset myivät Postin ”Ilves-henkiseen perheeseen” kuten Antti asian itse toteaa. Vetovastuu siirtyi Rengasravintolat Oy:lle Mika Niemen johdolla. Tämän jälkeen veljekset siirtyivät hetkeksi Pirkanmaan Uudelle Panimolle myyntitöihin, mutta Antin seuraava oma liiketoiminta syntyi kivenheiton päähän edellisestä, kun mies perusti Olutravintola Konttorin. Sitä hän ehti vetää viitisen vuotta, kunnes oli nykyisen ”Kaksion” vuoro astella Tampereen ravintolabisnekseen mukaan. Kaksiossa Airilan yhtiökumppanina toimii Mika Hiltunen. Juontajana Ilveksen peleissä Airila on toiminut Ilveksen kotiotteluissa juontopuuhissa niin Ilves Business Clubilla kuin VIP:n puolella. Kaksion asiakaskunta koostuukin ennen kaikkea lauantai-iltaisin Clubin väestä. - Siellä käydään jälkipelit klubilaisten ja Lehtisen Timon kanssa. Aikoinaan olin Ilveksen markkinointiryhmässä ja olimme Kaksion kanssa mukana Meiränmiäs-projektissa. Sen lisäksi olen todellinen pienosakas, koska minulla on Ilves-Hockey Oy:n osakkeita peräti kaksi kertaa minimimäärä, virnistää Airila. Ravintolayrittäjä oli veljensä kanssa aktiivisia henkilöitä, kun Ilves Business Club perustettiin 1990-luvun puolivälin tienoilla. Rakensimme klubia, kehystimme tauluja, pystytimme baaritiskejä ja somistettiin. Muistan ensimmäisen haastatteluvuoroni hyvin. Heikit Vihinen ja Silvennoinen olivat klubilla vieraina ja minua jännitti kunnolla. He ottivat mikrofonin minulta ja sanoivat, että kun tästä ei tule muuten mitään, niin haastatellaan me sitten sinua, nauraa Airila. Aleksanterinkadulla sijaitseva Kaksio sisältää sekä ruoka- että baaripuolen. Kaksio on ollut pystyssä kahdeksan vuotta ja baari aukesi viitisen vuotta sitten. Airila on tyytyväinen firmansa menestykseen. - Meillä menee ihan hyvin. Loppusyksy oli etenkin ruokapuolella erinomainen. Pääsääntöinen asiakkaamme maksaa omalla rahallaan. Pari vuotta sitten ollut laman tynkä vähensi firman korteilla maksamista, mutta myynneissä tämä ei näy. Ravintolassamme on hyvä ja rauhal- Antti Airila Antti Airila tietää kokemuksesta, että menestyvän ravintolan on sijaittava hyvällä paikalla. on Ilveksen näköinen ravintoloitsija linen hintataso, ja on sitä ruokaa joku kehunutkin. Pubin puolella on tarjolla pientä purtavaa kuten siipiä, ristikkoperunoita ja chiliannoksia. - Välillä tuntuu, että asiakaskunta on nuorentunut, mutta taidankin itse olla ikääntynyt – mutta yhä on pojan mieli! Airila nauraa. Sijainti on tärkein Kysyttäessä mikä on tärkein asia menestyvälle ravintolalle, vastaus tulee nopeasti. - Siinä on kolme asiaa. Sijainti, sijainti ja sijainti. Sitten tulevat muut seikat kuten mukava ja persoonallinen henkilökunta, hyvä ruoka ja sydämellä tekeminen. Juhani Tamminen on sanonut hyvän kiekkojoukkueen tärkeimmiksi tekijöiksi ykkösmaalivahdin, -puolustajan ja –sentterin. Nämä hankinnat tulevat selkäytimestä, mutta osin myös onnen avulla. Sama koskee ravintolahenkilökuntaa, Airila vertaa. Airila on harmissaan, että Ilveksen kausi on ollut kaikkea muuta kuin hyvä. Edessä ovat mahdollisesti toiset karsinnat kolmen kauden sisällä. - Odotukset kasvoivat erittäin positiivisen viime kauden jälkeen, mutta alkukauden aikana sössittiin pahasti, eikä siitä sählingistä selvitty ollenkaan. Ilves on kärsinyt myös loukkaantumisista. Toivon, että nuori porukka hitsautuisi yhteen ja loppukauden pelit selvitettäisiin kunnialla, ettei taas tarvitsisi katsella karsintaotteluita Kaksion telkkarista, Airila murjaisee. Ilveksellä on olemassa ensi kaudeksi useita pelaajasopimuksia, joten tilanne ei ole täysin katastrofaalinen. - Toivottavasti Niinimäen Jessellä ja Marjamäen Masilla ei ole ulkomaanpykäliä, vaan he pelaisivat meillä ensi kaudellakin tärkeissä rooleissa. Vapaita pelaajia on tarjolla toista sataa. Harmittaa, että ensi kauden valmentaja julkaistiin näinkin myöhään. Edessä on hankala tilanne, kun pitää palauttaa Ilveksen uskottavuus. Seurassa on tehty pitkäjänteistä työtä ja uskon edelleen tähän polkuun. Hyökkäykseen maalintekijöitä Ilves luopui ennen tammikuun siirtoajan umpeutumista Ville Koistisesta (joulukuussa), Mark Leestä ja Ryan Glennistä. Vaikka jokainen pelaaja olisi ollut Ilvekselle tärkeä, näkee Airila asiassa myös valoisat puolet. - Esimerkiksi Jyrki Jokipakka on nos- tanut omaa profiiliaan selvästi puolustuksessa, kun tonttia on ollut jaossa. Ensi kaudella on varmasti jokaiselle vastuuta ja peliaikaa tiedossa, jos pojat ovat valmiita tarttumaan haasteeseen. Hyökkäyspäähän tarvitaan selkeästi maalintekovoimaa – tästä ei ole kahta sanaa, Airila sanoo. - Loukkaantuneena olevaa Mäkisen Konstaa on ikävä. Itse kaipaan hänen itseluottamuksellaan varustettuja jätkiä kehiin. Konsta oli nuorten MM-kisoissa erinomainen! Eikä kai sekään olisi pahitteeksi, vaikka joukkueeseen tulisi pari puhelinkopin kokoista hyökkääjää tuomaan fyysisyyttä, sanoo Airila. Tammikuun lopulla Jokerit-Ilves –ottelussa tamperelaisten kokoonpanossa oli 18 pelaajasta peräti 16 sellaisia, jotka ovat pelanneet Ilveksen junioreissa. Tämä lienee eräänlainen ennätys SM-liigahistoriassa. - Meiltä löytyy omaa kapasiteettia. Joka kausi pitää uskoa ja luottaa, että paremmat ajat koittavat ja menestystä tulee myös omavaraisella joukkueella. Meitä on viisi ukkoa, jotka ovat luvanneet ottaa vasempaan käsivarteen Ilvestatuoinnin seuraavan mestaruuden tullessa. Kyllä minä uskon, että se tatuointi joku päivä siihen ilmestyy…•• 28 TERVEYSPALVELUT KAUKAJÄRVELTÄ Astu fanituotekauppaan! www.ilves.com Pohjola on Leijonien pääyhteistyökumppani. Nyt on mitä mainioin hetki keskittää pankki- ja vakuutusasiat saman katon alle. Uudet keskittäjät saavat nimittäin itselleen uunituoreen pelipaidan, johon sonnustautuneena kelpaa kannustaa Leijonia. Varaa neuvotteluaika numerosta 010 254 6011. Voit myös jättää meille viestin osoitteessa op.fi/tampere, niin me otamme yhteyttä sinuun. Yhdessä hyvä tulee. 29 Konsta Mäkinen Pyynikin portaat nousevat kevyesti. Konsta Mäkisen seuraava etappi on lunastaa vakituinen pelipaikka liigajoukkueesta. etenee askel kerrallaan kohti huippua •••Viime keväänä ylioppilaaksi valmistuneen Konsta Mäkisen tavoitteet ovat nyt jääkiekossa. Koko uransa ilveksessä pelannut pelimies lähti 6-7 vuotiaana luistelukoulujen kautta lajin pariin. Teksti: Vesa Suonsyrjä Kuvat: Sami Raiskio I tsensä yleispuolustajaksi mieltävä Mäkinen ei ole mikään pistelinko, mutta ei missään nimessä mitenkään kädetönkään. Erityisenä vahvuutena Mäkisellä on hyvä liike. - Minulla ei ole mitään erityistä hyökkäys –tai puolustusvoittoista pelitapaa eikä sellaisia pistemääriä, joilla voisi itseään minään hyökkäävänä puolustajana pitää. Tarkoitus olisi olla hyvä molemmissa päissä kenttää. Yritän pysyä liikkeessä koko ajan ja hyvä liikkuminen on myös vahvuuteni. Kaudella 2009-10 Konsta Mäkinen teki läpimurtonsa A-nuorten SM-liigassa tehden 38 ottelussa erinomaiset tehopisteet 6+17=23. Kauden huipensi 18-vuotiaiden MM-turnaus, joka pelattiin Valko-Venäjällä Minskin kaupungissa. - Se oli itselleni hyvä kausi. Nousin vuotta ikäluokkaani aiemmin Nuorten SM-liigaan ja sain vakiinnutettua siellä paikkani. Pelasin sen kauden kokonaan Ville Laineen kanssa ja siitä oli minulle paljon hyötyä. Sain häneltä paljon omaan pelaamiseeni. Kisat olivat mukava kokemus ja voitimme lopulta pronssia. Sieltä jäivät hyvät muistot, muistelee Mäkinen. Edellinen kausi toi jo ensimmäiset pelit SM-liigassa. Nuorten maajoukkueen Mestis-ottelussa tullut loukkaantuminen häiritsi kuitenkin kautta. - Pääsääntöisesti pelasin A-nuorissa. Kautta haittasi harmittava loukkaantuminen, kun käteni murtui ja olin sivussa lähes kaksi kuukautta. Lopulta vaikean runkosarjan jälkeen pelasimme hyvät pudotuspelit ja voitimme pronssia kauden päätteeksi. Hyvä loppu jätti hyvän maun vaikeasti alkaneesta kaudesta, kertoo Mäkinen. Tähtäin oli MM-kisoissa Kuluvaan kauteen Mäkinen lähti tavoitteenaan pelata mahdollisimman paljon liigassa ja hankkia sitä kautta paikka nuorten MM-kisajoukkueessa. - Ihan niin paljon en päässyt pelaamaan liigassa syksyllä, mitä olin ajatellut, mutta onneksi pääsin pelaamaan miesten pelejä Lempäälään. Aiempaa kokemusta miesten sarjoista minulla ei KONSTA MÄKINEN Pelipaikka: puolustaja Syntymäaika: 19.1.1992 Syntymäpaikka: Pirkkala Pituus: 175 cm Paino: 75 kg Maila: left kuitenkaan ollut kuin muutamista peleistä nuorten maajoukkueen Mestis-kiertueelta. Hyppäys nuorten peleistä Mestikseen on sujunut ihan hyvin ja vastuutakin on tullut niin LeKissä kuin myös ajoittain ilveksessä, jossa syntyi myös uran avausmaali liigassa. - Kyllä nuorten peleissä on iso ero Mestikseen. Siellä pelataan kuitenkin jo ihan miesten peliä. Olen saanut ihan mukavasti peliaikaa ja roolia LeKin valmentajalta Marko Keskiseltä sekä erikoistilannevastuuta niin yli- kuin alivoimallakin. Liigassa sain maalitilin auki, kun pääsin Kärppiä vastaan hivenen onnekkaastikin iskemään maalin. Maaleja tulee sen verran harvoin, että ne kyllä maistuvat, nauraa Mäkinen. Nuorten MM-kisat lajin suurmaassa Kanadassa olivat iso kokemus ja pelirohkeudellaan sekä USA-ottelun ”jalkakynällään” hurmannut Konsta Mäkinen ristittiin internetin yhteisöpalvelussa Twitterissä #KONDEksi. - Puolustajan perustehtävä on puolustaa, mutta ei peleissä aristelemalla pärjää. Mitenkään erityisesti ei kannustettu hyökkäämään, mutta ei myöskään kahlittu. Kisat olivat hieno tapahtuma, jossa kaikki järjestelyt olivat viimeisen päälle. Katsojia oli todella paljon ja kaikenlaisia tapahtumia pelien ympärillä. Pientä kuittia kavereilta on tullut nimestä, mutta ei mitenkään liikaa. Omaa onnistumistaan tappioon pronssiottelussa päättyneissä kisoissa Konsta arvioi seuraavasti itsekriittisesti. - Kyllähän aina voisi mennä paremminkin. Joitain hyviä juttuja siellä oli mihin voi olla tyytyväinen, mutta sellainen tunne jäi, että niissä viimeisissä peleissä olisi pitänyt pelata vielä vähän paremmin.Ihan hyvää peruspelaamista, mutta aika paljon tappiot jäivät harmittamaan, kun nämä olivat viimeinen mahdollisuus näissä turnauksissa, harmittelee Mäkinen. Murtuneella sormulla kaukaloon Kisoissa Mäkinen pelasi neljä ottelua murtuneella sormella, joka operoitiin kisojen jälkeen. Haastattelun aikaan sairaslomaa on vielä joitain viikkoja jäljellä. - Kyllä koko ajan tiedostin sormen olevan rikki, mutta en antanut sen häiritä pelaamista ,ja kun maajoukkueen lääkäri sai hoidettua sormen puuduttamalla ja passiivisella tuella pelikuntoon, olin todella tyytyväinen, ettei sen vuoksi joutunut jättämään kisoja kesken. Jääkiekon SM-liigassa käytössä oleva 18 kenttäpelaajan säännön on katsottu vievän peliaikaa juuri Konstan kaltaisilta pelaajilta. Ihan näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan näytännössä ole. - Asioilla on yleensä kaksi puolta. Kun antaa riittävät näytöt, niin siihen kuuden puolustajan joukkoon mahtuu kyllä. Ja kun kuudella pelataan, tulee kaikille vastuuta hyvin ja rytmi säilyy. Toisaalta jos joku loukkaantuu tai saa pitkiä rangaistuksia, joudutaan pelaamaan viidellä puolustajalla ja silloin seitsemännelle puolustajalle olisi tarvetta, pyörittelee Mäkinen. Vielä ilman NHL-varausta pelaavalla Konsta Mäkisellä on tulevaisuudessa tavoitteena kehittyä pelaajana askel kerrallaan. - Seuraava etappi on lunastaa liigasta vakituinen pelipaikka ja kunnollinen rooli joukkueesta. Sitten askel kerrallaan maajoukkue ja NHL, jos vain rahkeet riittävät. Vapaa-aikansa kavereiden kanssa ja XBoxilla pelaten viettävällä Konsta Mäkisellä on sopimus katkolla keväällä. - Kyllä minä haluan jatkaa Tampereella. Asiat ratkeavat varmaan keväämmällä ja seura tiedottaa sitten, kun on tiedotetettavaa. •• 30 Teollisuuden kylmälaitteiden - suunnittelu- ja asennuspalvelut - huolto- ja kunnossapitopalvelut Ammattitaidolla! Kiinteistömaailma | Hervanta puh. 050 434 9380 hervanta@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Sammonkatu Puh: 050 4488 090 sammonkatu@kiinteistomaailma.fi Pinninkatu 53B 33100 Tampere Lounastella Kotiruokaa noutopöydästä Arkisin 7.30-15.00 Lounas 10.30-14.30 Teollisuustie 39 Pirkkala 31 •••Vaasalaisen kiekkokoulun kasvatti Samuli Kivimäki (23) on ehtinyt haistella kiekkomaailman tuulia niin Turussa kuin Raumallakin, ennen kuin tänä keväänä oli aika siirtyä Tampereelle Ilveksen riveihin. Samuli Kivimäki tuli Ilvekseen hakemaan peliaikaa Teksti: Vesa Suonsyrjä Kuvat: Jarmo Syvänen K iekkoilun perusoppinsa Vaasassa saanut Kivimäki pelasi Sportin junioreissa 18-vuotiaaksi, jonka jälkeen oli aika kokeilla jotain muuta. – Päätin lähteä Turkuun pelaamaan TPS:n junioreihin. Ei siihen mitään isompaa syytä ollut. Nuori mies vaan päätti lähteä haistelemaan uusia tuulia, naureskelee Kivimäki. Reilun kauden jälkeen oli aika palata kotikaupunkiin, jossa pikku hiljaa koko kaupunki hullaantui kiekkoilusta Juhani Tammisen ollessa lietsomassa vaasalaista kiekkohuumaa. Myös Kivimäki oli pelaajana kovassa nosteessa voittaen Mestiksen tulokaspalkinnon kaudella 2008-09. – Palasin Vaasaan kaudelle 2006-07 ja pelasin silloin pääasiassa A-nuorissa. Samassa joukkueessa pelasi silloin myös Niko Peltola, joka on siis tuttu minulle jo siltä ajalta. Seuraavalla kaudella kaupungissa oli oikea kiekkobuumi, kun voitimme Mestiksen mestaruuden ja haastoimme Ässät liigakarsinnoissa aina seitsemänteen otteluun asti. Se oli hienoa aikaa ja joukkueemme peli kulki hienosti, muistelee Kivimäki. Tammisen koulussa Sportissa Samuli Kivimäkeä valmensi suuri kiekkopersoona Juhani ”Aurinkokuningas” Tamminen, joka usein jakaa mielipiteet. Kivimäki arvostaa Tammista. – Kyllä Tamminen on minun mielestäni hyvä valmentaja. Hän on sellainen sytyttäjä, joka osaa nostaa tärkeimmät asiat esiin ennen otteluita. Samuli Kivimäki on pelaajana kohtuullisen isokokoinen (187cm/85kg) ja tilastojen pohjalta nimenomaan maalintekijätyyppiä. Näkeekö hän itse asian samoin? – Kyllä minä itsekin niin miellän. Varsinkin nuorempana tein paljon maaleja. Yritän laukoa paljon huonommistakin Samuli Kivimäki teki heti maalin ensimmäisessä pelissään Ilveksen paidassa. paikoista, sillä omaan hyvän laukauksen ja vanha totuushan on, ettei ilman laukauksia maaleja tule. Eikä maalintekoon ikinä kyllästy, sillä se on mukavaa puuhaa. Jonkinlainen vahvuuteni on myös tietynlainen kiekonkäsittelytaito ja isona miehenä taklaan kyllä, jos tulee taklauksen paikkoja. Erinomaisesti sujunut Mestis-kausi toi Kivimäelle liigasopimuksen, kun Rauman Lukko iski kyntensä edukseen esiintyneeseen nuorukaiseen. Raumalla Samuli Kivimäki pelasi 102 Sm-liigaottelua tehoilla 12+16. – Raumalla viettämäni vuodet olivat hyvää aikaa, joka huipentui viime kauden päätteeksi voittamiimme pronssimi- ti siihen polven päälle ja polven sivuside katkesi, muistelee Kivimäki. Siirtoajan lopulla Lukko ja Kivimäki purkivat sopimuksensa, ja Kivimäki päätti siirtyä ilvekseen. Myös Sportin on uutisoitu olleen kiinnostunut kasvattinsa palveluksista. – Oikeastaan olin itse aloitteellinen asiassa ja halusin siirtoa muualle, sillä katsoin, että Lukossa tie alkoi olla pystyssä ja peliaika kortilla. Katsoin, että täällä peliaikaa olisi tarjolla ja kun purimme sopimuksen lukon kanssa, oli sopimus Ilvekseen jo valmiina, taustoittaa Kivimäki. taleihin. Sain joukkueessa paljon hyviä ystäviä ja pelikin kulki ihan kohtuullisesti. Jotenkin sitten alkoi tuntua sille, että urakehitykseni vähän pysähtyi ja pelaaminen meni paikallaan junnaamiseksi, kertoo Kivimäki. Pitkä sairasloma Kuluva kausi pääsi hädin tuskin alkuunsa, kun Kivimäki koki kovia ja joutui pitkälle sairaslomalle. – Olisikohan se ollut kauden yhdestoista peli, kun loukkaannuin. Luistelin ihan vaarattoman oloiseen kiekontavoittelutilanteeseen, jossa astuin vastustajan mailan lavan päälle ja menetin tasapainoni. Siinä samassa sitten joku rysäh- Hyvä vastaanotto Samuli Kivimäki teki ilveksen kanssa sopimuksen, joka kattaa myös tulevan kauden ja näin numerolla 28 esiintyvä Kivimäki nähdään Ilveksen paidassa myös ensi kaudella. - Olen nyt ollut täällä vasta lyhyen aikaa, mutta ensivaikutelman mukaan kaupunki tuntuu mukavalle ja uskon viihtyväni, sillä minut on otettu hyvin vastaan. Kopissa on hyviä jätkiä, joista minulle ennalta ovat tuttuja niin Niko Peltola ja Miika Wiikman kuin ketjukaverini Antti Kangasniemi ja Ville Korhonenkin, sanoo avausottelussaan Ilves-uransa ensimmäisen maalin viimeistellyt Samuli Kivimäki. •• 32 Paikallisuus arvossa. Sydämellä mukana. Luotettava kumppani. www.etiket.fi www.tampereenpuhelin.fi JÄLKILÖYLYT TARJOAA KAIJAKAN SAUNA PANASONIC lämpöpumput KODIT • LIIKETILAT • TOIMISTOT • HALLIT Soita ja tilaa ilmainen esittely! Nyt viiden vuoden täystakuu. KODINKONEHUOLTO VEIJO MATIKKA Tällä kupongilla saunavaraus puoleen hintaan! kylmälaitteet • pesukoneet • hellat • sähköasennukset KYLMÄ- JA KUUMAHUOLTO MATIKKA OY (etu 75 €) SUURKEITTIÖLAITTEET • MYYNTI • HUOLTO • ASENNUS Laukontori 12 | www.kaijakka.fi Asfaltointi- ja maarakennustyöt Kiviaineksen myynti ja toimitus puh. 02071 58059 Possijärvenkatu 3 33400 TAMPERE puh. 02071 57787 Possijärvenkatu 3 33400 TAMPERE Myllyvainiontie 33, Lempäälä Puh. 375 2484, 0400 628 780 www.lemminkaineninfra.fi HIENO KUVA HERÄTTÄÄ AINA TUNTEITA. Minkälaisen kuvan sinä annat itsestäsi? WWW.WILLEVALOKUVAA.FI info@willevalokuvaa.. facebook.com/WILLEVALOKUVAA Jos haluat osua, ota Sihti p. 010 320 6500 33 Kauppiaselämä viehättää Oulusta kotoisin oleva Ilpo Kuusimaa on Kärppien mies, mutta Ilveskin on lähellä sydäntä. Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Sami Raiskio T orniosta lähtöisin oleva Ilpo Kuusimaa toimii kolmessa Teboil-huoltamoliikkeessä yrittäjänä. Ennen Teboil-uraansa Kuusimaa ehti toimia K-kauppiaana ja Huittisten Lihapoikien myyntijohtajana. Hän oli perustamassa muun muassa Teboil Pirkanhovia ja veti samalla kymmentä isoa liikenneasemaa. Nykyään Kuusimaan hallussa ovat Heinolan Tähtihovi, Närpiön Rantahovi ja Teboil Sammonkatu, missä hän aloitti yrittäjänä viime vuoden lopussa. Kuusimaan alaisuudessa työskentelee satakunta henkilöä ja liikevaihtoa syntyy noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. - Teboililla toimin viimeiset vuodet ketjujohtajana ja liiketoimintajohtajana, mutta kauppiaselämä alkoi houkuttaa ja on kiva olla asiakaspinnassa mukana eikä ainoastaan istua mahonkipöytien ääressä, Kuusimaa hymyilee. Teboil Sammonkadun vahvuus on sen sijainti, mutta myös huoltopalvelu, mitä Kuusimaa aikoo ylläpitää ja kehittää jatkossakin. Yrityksen slogan kuuluukin: ”Teboil huoltaa autoja ja ihmisiä.” - Keskustan alueella ei liiemmin ole huoltopaikkoja. Tämä osa-alue on minullekin vieraampi, mutta juuri tämä on asia, mikä kiehtoo, kun saa oppia uusia juttuja. Meille on tulossa Sammonkadulle pikahuolto eli jos hallissa on ruuhkaa, pystymme tekemään pihalla pieniä huoltotöitä – ihmisiä ei jätetä pulaan, korostaa Kuusimaa. Kuusimaa on ollut luomassa Teboilin brändiä ja Shop & Deli –konseptia. Uutuutena Teboilille on tullut oma hampurilaisketju FiftyFive (55). - Tämä tulee valtaamaan koko Suomen aluksi Teboilin mukana, mutta toivottavasti ketju saisi muutenkin jalansijaa. FiftyFive on Kotipizza-yhtiön kehittelemä juttu, joten taustat ovat kunnossa ja osaajia löytyy. Sammonkadulle tulee myös lounas ja muutamaa á la carte –ruokalaji, joten ihan puhdas pikaruokapaikka tämä ei ole, keroo Kuusimaa. Teboil-konserni on Ilveksen mukana pelipaitanäkyvyydellä. Sen lisäksi on sovittu, että Ilveksen joukkue pesettää ja tankkaa autonsa yrityksen huoltoasemil- la. Kuusimaa sanoo itse olevansa Oulun Kärppien mies syntymäpaikkansa ansiosta. - Olen käynyt ahkeraan katsomassa Ilveksen kotiotteluita ja kyllä sekin seura on lähellä sydäntäni, naurahtaa Teboilyrittäjä. Kuusimaa on ihmeissään, miksi tamperelaisseurat eivät menesty nykyistä paremmin, mutta sen sijaan KalPa, JYP, Ässät ja Pelicans ovat nousseet pohjalta huipulle. - Perinteet ovat Tampereella vahvat, mutta niitä ei kyetä hyödyntämään, vaikka osaamista pitäisi käsitykseni mukaan löytyä. Ilveksen kevätkausi on haastava. Joukkueen pitäisi napsia voittoja kovalla tahdilla, jos se haluaa välttää henkisesti raskaat karsintaottelut. - Toivotaan, että karsintoihin ei jouduta. Jos kuitenkin tie vie sinne, pitää joukkueesta löytyä ammattiylpeyttä. Ilman sitä noutaja voi tulla, koska haastaja on nälkäinen, pelaa ilman paineita ja tahtotila on kova. Ilveksellä ei ole varaa pienimpäänkään ylimielisyyteen, mutta jos asenne ja ylpeys ammattiaan kohtaan ovat kunnossa, mahdolliset karsinnat hoidetaan kyllä tyylikkäästi kotiin. •• Teboil Sammonkadun ja Pirkanhovin helmikuun tarjoukset 1,95€ 1,00€ Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti DoUBlE Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi FlAMEs CHEEsE Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi ovH 3,00€ Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi BACon & CHEEsE MEAl Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti ovH 7,70€ ovH 6,90€ Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi ovH 4,90€ 5,95€ 4,95€ Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti ovH 7,90€ Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti DoUBlE DECkER MEAl MEAl Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti ovH 4,10€ Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi ovH 2,60€ 5,95€ 2,95€ Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti 3,90€ 2,00€ Kup ong Max it voima . 2 tu ssa 2 otet 3 ta/k .2.2012 upo nki. asti Tarjo us Max voimas 2 tuo sa 23 tetta .2.20 / kup 12 as onki. ti. ovH 2,20€ CHiCkEn nskAlA + DipispEi t URGER RGER Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi isot RA CHEEsEB HAMBU Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi Teboil Sammonkatu Teboil Pirkanhovi 34 LIPUT PELIIN LIPPUPISTEESTÄ WWW.LIPPU.FI 0600 900 900 1,97 e/min + pvm (klo 7-22) MYYNTIPISTEET R-KIOSKIT 35 Kitaristi ja Ilves-mies Teksti: Mikko Helin Kuva: Sami Raiskio T amperelainen kitaristi sekä musiikin monitoimimies Ari ”Kankkis” Kankaanpää on urallaan ollut monessa mukana. Juice Leskisen monivuotinen luottokitaristi on soittanut myös toisen Manserockin legendan Pate Mustajärven levyillä. Nykyisin miestä työllistää sekä Eppu Normaalin perustama musiikin monitoimilaitos Akun Tehdas sekä keikkahommat, joita ovat mm. TTT:n Klubilla esitettävä Niskavuoren Aarnet sekä Musiikkiteatteri Palatsissa pyörivä Juicemusikaali. Ilvesläiset tunnistavat miehen varmimmin radion ”Hakametsään, Hakametsään”-mainoksesta. Ammattimuusikoksi Kankkis alkoi verrattain varhain eli teini-iässä. Siihen asti mies tasapainoili kahden rakkaan harrastuksen välissä. -Tarkka päivämäärä oli 15.10 1977. Siitä asti olen tehnyt musiikkihommia ja saanut siitä palkkaa. Jääkiekko sai tuolla päivämäärällä jäädä, ja hyppäys oli melkoinen. Pelejä ja treenejä oli tietenkin koko ajan, ja pakkohan se päätös oli suuntaan tai toiseen tehdä. 1980-luvun loppupuolella kiekko sitten palasi elämään höntsymielessä, ja on pysynyt mukana näihin päiviin asti, muistelee Kankaanpää. Teini-ikäisenä monet ovat saman ongelman edessä. Mahdollinen potentiaali isojen poikien peliin alkaa näkyä tai loistaa poissaolollaan. -Olen samaa ikäluokkaa Ruben Rajalan, Veikko Helstenin ja Jukka ”Taisto” Tammen kanssa, joten kyllä siinä itsekin näki, että ei ihan samalla viivalla ole. Ei musta mitään Teemu Selännettä ollut siis tulossa, naurahtaa Kankkis. Vaikka kitaristi myöntääkin ajoittain miettineensä, että olisiko siltikin kannattanut kiekon parissa jatkaa, niin päätöstään ei ole katunut. -Ihmiset aina voivottelevat, kuinka on niin paljon töitä. Eihän minulla ole koskaan mitään töitä ollutkaan! Onhan tämä raskasta välillä, mutta ei silti työltä tunnu. Kyllä mä niin ajattelin, että kun mahdollinen pelaaja-ura olisi loppunut, niin tämä ura olisi vasta alussa. Täytän tänä vuonna 50, ja tuntuu että pikkuhiljaa alkaa tämä soittotouhu vasta starttailemaan. Tämän homman hienoin puoli onkin juuri se, että jos kuvittelet osaavasi, olet metsässä. Koko ajan oppii uutta, ja pitääkin oppia. Legendojen kanssa Muusikon ura on välillä kivinen, mutta toisaalta hienoja hetkiäkin löytyy. Ari nostaa legendat Pate Mustajärven ja Juice Leskisen esiin, kun puhutaan hyvistä hetkistä. -Paten kanssa työnteko on aina ollut todella mutkatonta. Keskitytty aina pelkästään olennaiseen, ja on todella hienoa ollut käydä soittamassa sekä herran levyillä, että myös keikoilla. Edesmennyttä Juicea Kankkis muistelee lämmöllä. -Juicen kanssa ei tarvinnut turhia lässyttää. Esimerkiksi keikkatarjouksista mies tuli aina meille, ja kysyi ”tän verran tarjottiin, ja tän verran tästä jää käteen, otetaanko vai jätetäänkö?”. Siinä ei turhia venkoiluja sallittu, ja keikkapaikoilla homma pelasi aina loistavasti. Juicen tapoihin ei nuolenta kuulunut, muistelee Kankaanpää maestro Leskistä. Haastattelussa Kankkikselta löytyvät Ari Kankaanpään kitarakokoelmasta löytyy soittopeliä moneen lähtöön – kuten tämäkin ruskeasävyinen Reino-kitara. päältä niin Ilves-huppari kuin hurjan suosion saaneet Ilves-Reinot. Kuinka katu-uskottavaa on musiikkipiireissä olla lätkäjätkä vai onko se mikään iso asia? -Meillähän on Reino-höntsyjen MM-kisat 17-18.3 Koulukadun kentällä.. Reino & Aino kotikenkä Oy:n toimitusjohtaja Huhtisen Arto on koonnut Pispalan Tohvelisankarit -joukkueen. Siinä pelaavat kaikki porkkanapöksyt Marjamäestä Ojasen Janneen. Meidän joukkueen nimi on Reinocaster (nimi juontaa juurensa Fenderin kitaramallistosta, yhdistettynä Reinoihin toim. huom.), ja ainoa pääsyvaatimus on, että pitää olla selkäydintä myöten Ilves. Reinocasterin nimilista onkin komeaa luettavaa. Joukkueenjohtajana toimii Heikki ”Pote” Vihinen, ja pelaajistosta löytyy Jonne Aaronia, Ruben Rajalaa, Jukka Tammea, Peltomaan Tinkeä, Huhtalan Jampea sekä tietenkin Jyrki ”Sonja” Lumme. Risto Jalon ja Raipe Helmisen vahvistuksia osallistuminen vielä odottaa. Vannoutunut Reino-fani Kankkis on vannoutunut Reinojen käyttäjä. Jopa mittavasta kitaravalikoimasta löytyy niin sinivalkoisella Reino-kankaalla koristeltu Juicen legendaariseksi tekemän Suomen kartan muotoinen kitara kuin ruskeasävyinen Telecaster-mallinen keppi. Tällä hetkellä valmistuksessa on Ilves-Reinokitara. Miehen Reino-rakkauden takana onkin varsin koskettava tarina. Pitkä-aikainen ystävä Juice kun tiesi itsekin, ettei ole kovin pitkäikäinen, joten Kankaanpää oli luonnollinen valinta maestron komean kitarakokoelman viralliseksi holhoajaksi. Leskinen myös pyysi, että Kankkis olisi Sari-vaimon tukena perinnönjaon yhteydessä tulevissa ongelmissa, koska Juice fiksuna miehenä tiesi että niitä olisi tulossa. Niinkuin tulikin. -Juicen viimeisiä toiveita ennen poisnukkumista oli, että hänen mittava kirjastonsa testamentataan Viola-kodille. Sari oli tietenkin sitä mieltä, että ehdottomasti tehdään niinkuin Juice halusi. Muut perinnönjakajat olivat kuitenkin eri mieltä, niin päädyttiin ratkaisuun, että pistetään kirjasto myyntiin, muistelee Kankkis. Pelastavaksi enkeliksi saapui Reino & Aino Kotikenkä Oy, joka osti koko kirjaston ja lahjoitti Viola-kodille sellaisenaan. -Se oli niin kova juttu, että vieläkään ei löydy sanoja osoittamaan kiitollisuutta. Kertakaikkiaan uskomaton temppu, herkistyy Kankaanpää. ”Riitikko” ja ”truparuuri” Kankaanpää on tehnyt Ilvekselle mainoksia omien muisteluidensa mukaan kahdeksisen vuotta. -Hintsasen Samin kautta alkujaan aloitin, ja siitä asti on hommia paiskittu myös Ilvekselle. Meillä on Tinken (Peltomaa) kanssa aina hauskaa kun näitä mainoksia tehdään. Tinke on ”riitikko”, ja mää taas ”truparuuri”. Mainosten yksinkertainen ideahan on se, että elämässä voi yrittää vaikka mitä, mutta loppujen lopuksi aina mennään Hakametsään. Käydään peleissä eikä lässytetä turhia! mandoliinin kanssa mainoksia säestävä kitaristi nauraa. Kuten lukuisat muut Tamperelaiset, on Kankaanpääkin viihtynyt Hakametsässä lukuisia kertoja. Pelaajana mies saavut- ti junioreissa SM-kultaa vuonna -74, mutta itse halli on erittäin lähellä miehen sydäntä -Muistan kyllä kuinka kakarana oli hienoa jo pelkästään se, että pääsi halliin. Sitä odotettiin aina pitkään, kun ei tarvinnut Sorsussa (Sorsapuiston kenttä) tai muualla ulkokentillä nuhjata. Se oli aina juhlapäivä kun pääsi Hakametsään pelaamaan. Katsomon puolella samat fiilikset pätevät edelleen. -En minä ehkä mitään yksittäistä tapahtumaa nostaisi esille. Hakametsässä on niin kotoinen fiilis, ja sinne on aina yhtä hienoa mennä, tunnelmoi Kankaanpää. Uuden hallin suhteen Kankaanpää on hieman pessimistinen. -Jos se nyt ikinä edes valmistuu... Hakametsän resurssit riittäisivät hyvin kahdelle joukkueelle. Kyllä tamperelainen kiekkoilu pitää saada uomiinsa Hakametsän hallillakin. Esimerkiksi Hartwallareena on aivan pöyristyttävä paikka. Jos joku saa sieltä oikean jäähallin tunnelmaa, niin morjens. Toisaalta, minulla rupeaa tulemaan muutenkin pahoinvointia kun lähestyn Kehä Kolmosta, tykittää Kankkis. Uutta areenaa on kaavailtu myös konserttikäyttöön, mutta tähänkin musiikin ammattilaisella on vastaus valmiina. -Meillähän on jo Tampere-talo, joka on mun suhteellisen laajan kokemukseni mukaan Suomen ylivoimaisesti paras konserttipaikka, lataa Kankaanpää. Tampere-talon akustiikkaa on käyty ulkomailta asti ihmettelemässä, ja talossa konsertoinut kitaristi vahvistaa asian. -Akustiikka on aivan uskomaton. Olin viimeksi soittamassa siellä 2010, kun tehtiin Mustajärven Paten kanssa Nytkiertue. Kävimme kuitenkin Lahden Sibelius-talossa, Kuopion musiikkikeskuksessa sekä Finlandia-talossa, jotka ovat kaikki erittäin hyviä konserttisaleja. Mikään noista ei kuitenkaan ollut lähelläkään Tampere-taloa – päinvastoin aivan valovuosien päässä. Niin akustiikaltaan kuin muiltakin toiminnoiltaan, kehuu Kankaanpää. -Mutta tottakai jos uusi halli tulee, ja Ilves siellä pelaa, niin kyllä minut katsomosta löytää. Toivottavasti halli tehdään samalla asiantuntemuksella kuin Tampere-talo, tarkentaa Ari. Ei auta synkistellä Viime kaudella jäällä nähtiin pitkästä aikaa Tamperelainen Ilves, kun omien junioreiden hyvät peliesitykset palkittiin viimein peliajalla omassa joukkueessa. Tämä lämmitti myös pitkän linjan Ilvestä. -Tuohan on ilman muuta se ideaalitilanne. Ulkoapäin tuodut pitäisi sitten olla kiistattomia vahvistuksia. Jos muualta tuotu on samalla viivalla, tai edes lähellä kuin oma kasvatti, niin ilman muuta painopiste pitää olla omissa kasvateissa. Ilveksen yllä taivas on tällä hetkellä kovin synkkä. Kankkis ei kuitenkaan ole heittämässä kuokkaa kaivoon. -Ei tässä synkistellä auta. Mutta kauhukuva on tietenkin esimerkiksi sellainen tilanne, että karsintoihin mennessä Jesse tai Rajala tai vaikka kummatkin loukkaantuvat. Meidän kiekollinen pelimme on kuitenkin niin vahvasti näiden kahden harteilla. Jos porukka pysyy hyvin kunnossa, niin kyllähän me tietenkin erittäin vahvoilla ollaan, uskoo kitaristi ja viimeisen päälle lätkäjätkä Kankaanpää. •• 36 Koulukadulla kuohahti Ilveksen joukkue kaudella 1954-55. Hämeen piirinsarjan ottelu TBK-Ilves keskeytettiin vuonna 1955 Historian K sivuilla : Jari Vainio oulukadun legendaarisellä kentällä pelattiin 22.3.1955 skandaalinkäryinen Hämeen piirinsarjan ottelu helmikuussa Suomen mestaruutensa sinetöineen TBK:n ja historiansa ainoan Suomen sarjan kautensa päättäneen ja nousunsa SM-sarjaan varmistaneen Ilveksen välillä. Ennakkoasetelma oli TBK:laisittain herkullinen – olivathan he mainostaneet ottelua kauan odotettuna kohtaamisena. Ja tarkoitushan oli tietenkin antaa isän kädestä Suomen sarjaa pelanneelle nuorelle Ilvekselle, vaan toisin kävi. Aamulehdessä 23.3.1955 kuvailtiin ottelun tapahtumia seuraavasti: TBK:n pelaajat lakkorintamassa – Ilves yllätti skandaaliottelussa Ilveksen ja TBK.n välisessä piirin sarjan ottelussa eilen oli erilaisia maustimia liiankin kanssa ja sen päätöksessä oli sellainen skandaalinkäry, jollaista meikäläisissä ottelussa ani harvoin on nähty. TBK:n mestarijoukkue oli otteluun astuessaan ilman muuta voittajaehdokas, mutta Ilves näytti olevan asiasta eri mieltä. Nuorten ”ampiaisten” harkittu yhteispeli ja selvä painostus palkittiin 1. erässä 4-0 -yllätysjohdolla ja toisen erän alussa numerot muuttuivat 5-0:aan, mitä TBK ei pystynyt kaventamaan siitäkään huolimatta, että mustapaidat tässä erässä olivat selvästi niskan päällä. 3. erän alkupuoli oli TBK:n saavuttamasta kavennusmaalista huolimatta kokonaisuudessaan melko tasainen. Ottelu sai kuitenkin yllättävän ja kaikkea muuta kuin miellyttävän päätöksen, Kun peliajasta oli jäljellä enää 8 minuuttia, TBK kieltäytyi jat- Juhani Ruusunen. kamasta peliä. Ottelu oli ollut koko ajan liiankin kova, mihin tuomarina toimineen Lehdon olisi ollut alusta pitäen syytä tiukemmin puuttua. Ratkaiseva tilanne sai alkunsa TBK:n Hytösen ja Ilveksen Salmisen nahistelusta maalin edustalla, jolloin Rintakoski katsoi asiakseen takaapäin rynnätä viimeksi mainitun kimppuun kaataen tämän, joka on joukkueen kapteenilta kaikkea muuta kuin puolustettavissa. Erotuomari määräsi kahdelle ensiksi mainitulle kahden minuutin rangaistukset sekä Rintakoskelle henkilökohtaisen 10 minuutin rangaistuksen. TBK:n syntipukit kieltäytyivät kuitenkin noudattamasta käskyä ja kun joukkue ei asettunut jatkamaan peliä erotuomarin määräämän ajan kuluttua, soi loppuvihellys. Ilves johti tällöin 5-1. TBK:n tempaus ei jääne ilman jälkiselvittelyjä, ja sääntöjen mukaan on todennäköistä, että luovuttaneeksi kat- Pentti Isotalo sottuna joukkueena TBK suljetaan sarjasta. Ilveksen esityksestä todettakoon, että sen pelaajat esittivät 1. erässä yllättävän harkittua ja tehokasta yhteispeliä, eikä yrityshalussakaan ollut mitään vikaa. Toisessa erässä konseptit sekaantuivat, mutta jatkossa ote parani jälleen huomattavasti. Puolustus pelasi lujaotteisesti. Isotalo oli paras rauhallisena järjestelijänä, Koiso taas ruudikkain miehenottaja. Ketjut olivat varsin tasavahvat. Rassa teki pari kaunista maalia, kun taas Kilpiö järjesteli ketjun hyökkäyksiä. Toisessa ketjussa Räsänen mukautui yllättävän hyvin Hakimsanin ja Salmisen punontoihin. TBK ei saanut oikeata otetta pelistä. Joukkue näytti lähteneen kentälle liian hyväuskoisena, ja kun vastustaja ei alistunutkaan suosiolla, mustapaitojen peli muuttui hermostuneeksi ja väkinäiseksi. Joukkueella oli lisäksi epäonnea, sillä 2. erän painostus olisi Heikki Salminen ansainnut palkkion maaleinakin. Kenttäpelaajista esittivät parasta Lampainen, Hakala ja Takala, joille on myös annettava tunnustus siitä, etteivät he lähteneet ”pienoissotaan”. Kahta viimeksi mainittua pidettiin kuitenkin erityisen tarkasti, joten heidän yhteistyönsä tuotti vain yhden osuman.” Ottelun maalit: 2` Räsänen 0-1 8` Rassa 0-2 13` Kilpiö (Koskela) 0-3 16` Räsänen 0-4 21` Rassa 0-5 45` Takala (Hakala) 1-5 TBK:n johto valittaa välikohtausta Aamulehdessä 27.3.1955 kerrotaan TBK:n johdon valittavan vilpittömästi välikohtausta. TBK:n kerrotaan lähettäneen kirjelmän tapahtuneesta SVUL:n Hämeen piirin jääkiekkojaostolle. Kir- 37 jelmässä mainitaan, että seurajohto ryhtyy ankariin kurinpidollisiin toimenpiteisiin, jotta vastaavalta tulevaisuudessa vältyttäisiin. Kirjelmän mukaan suurin syyllinen tapahtuneeseen on erotuomari Lehto, joka ”ei hoitanut tehtäväänsä” ja tuomitsi kohutilanteen jäähyt väärin. Ilveksen selvitys Suomen Jääkiekkoliitolle 30.3.1955 ”SVUL:n Hämeen piirin jääkiekkojaoston pyydettyä selostusta piirin mestaruussarjan TBK-Ilves –ottelusta, ilmoitamme seuraavaa: Ottelu pelattiin Tampereella 22.3. 1955 klo 19 alkaneena. Olosuhteet olivat erinomaiset ja järjestäjän TBK:n mainostettua ottelua ”kauan odotetuksi” oli katsomossa yleisöä noin 1000 henkeä keväisestä ajankohdasta huolimatta. Ottelun järjestäjä TBK oli hyväksynyt puolueettomaksi erotuomariksi U Teromaan sairastuttua Kalevi Lehdon Tampereen Kilpa-Veljistä, mainitsematta vaihdosta mitään vastapuolelle. Sanomalehdet ovat selostaneet ottelun kulun ja tuloksen, joten me selostamme omaa ja todenmukaista näkemystämme välikohtauksesta. Erotuomari K Lehdon toiminta oli rauhallista ja johdonmukaista, joskin hän salli kovan pelin ja raisun miehen oton. Hän pyrki johtamaan peliä vähin ulosajoin, noudattaen jo aikaisemminkin omaksumaansa linjaa sääntötulkinnoissa. Kun kolmatta erää oli jäljellä 8 minuuttia, jolloin Ilves johti 5-1, pelasi TBK:n joukkue ns. pakkopeliä Ilveksen puolustusalueella. Pelitilanne selviää oheisesta piirroksesta. Maalin edessä nahistelivat Ilveksen puolustaja J Ruusunen (lyijykynäpiirros) ja TBK:n hyökkääjä E Hytönen (sinikynäpiirros) tavanmukaisessa maalinedusta-miesvartiointitilanteessa. Ilveksen H Salminen (vihreä piirros) luisteli Hytösen ohi ja taklasi hänet ohi mennessään niin, että Hytönen kaatui ja luisui kohti Ilveksen maalia. Taklattu nousi ylös, heitti mailansa jäälle ja lähti luistelemaan kohti Salmista, joka oli pysähtynyt vastaanottamaan hänen hyökkäystään kasvot kohti Ilveksen maalia. Tässä kohdassa erotuomarin pilli soi ja tappelijat eivät ehtineet käydä toisiinsa kiinni. Sen sijaan TBK:n pelikapteeni M Rintakoski (punakynäpiirros) lähti vihellyksen jälkeen luistelemaan n. 10-15 metrin päästä kohti Salmista, heitti matkalla mailansa ja toisen käsineensä pois ja tavoitti kohteensa lyöden häntä takaapäin niskaan. Salminen tuupertui jäälle ja samanaikaisesti Rintakoski heittäytyi hänen päälleen. Pahoinpitelypaikalle syntyi miesruuhka. Erotuomarin valpas toiminta esti suurtappelun syntymisen. Välittömästi tapahtumapaikalla erotuomari Lehto saneli tuomiot: Salmiselle ja Hytöselle 2 minuutin sekä Rintakoskelle 10 minuutin rangaistukset. Tämä laimensi pelaajien tappeluhalua. Pelaajien keskeistä sanasotaa jatkui, josta mainittakoon Ilveksen Isotalon sanonta Rintakoskelle: ”Kuinka sinä kehtaat lyödä mailalla nuorta pelaajaa”, johon Rintakoski käsinekättään näyttäen vastasi: ”Pena, saatana, tällä nyrkillä löin”, kuten hän tekikin, eikä siis mailalla. Vastapuolen taholta otteluiltana ja myöhemmin sanomalehdissä esitetty väite, että Ilveksen joukkueenjohto olisi vaikuttanut neuvoillaan tuomarin päätökseen, on vailla kaikkea todellisuuspohjaa, koska rangaistukset jaettiin jäällä pahoinpitelypaikalla. Vaihtomiesaitiossa emme tienneet tuomioista mitään, ennen kuin pelikapteenimme P Isotalo toisti kentällä kuulemansa tuomarin antamat rangaistukset. TBK:laisten leiristä kuului huutoja, että he eivät pelaa, jos Hytösen ja Rintakosken tuomiot pannaan voimaan. Heidän huoltajansa ja johtajansa J Ohlson ilmoitti erotuomarille huutaen, että tuomiot on pantava tasan, muuten he tekevät lakon. Tämä erotuomariin kohdistunut painostus ja järkeä vailla oleva vaatimus sai aikaan niin meidän pelaajissamme kuin takana olevissa katselijoissakin ihmettelyä ja voimakasta ”buuausta”. Erotuomari Lehto tuli vaihtoaitiomme eteen ja kysyttyämme tuomioita häneltä, ilmoitti hän ne kuten edellä on mainittu, mutta lisäsi, että hän ei saa rangaistuja poistumaan kentältä. Me vaadimme, että tuomiot on ilmoitettava kovaäänisellä pelaajille ja yleisölle, kuten säännötkin määräävät. Erotuomari ilmoitti tuomionsa kuuluttajalle, joka kuitenkin poistui paikaltaan, eikä halunnut TBK:n jäsenenä kuuluttaa seuralleen epäedullista erotuomarin päätöstä. Yleisö kävi kärsimättömäksi ja kun järjestäjien puolelta ei hoidettu kuulutusta, vaadimme sitä edelleen ja ilmoitimme, että sen voi tehdä ajanottajakin. Ajanottaja keskittyi hetken tehtäväänsä ja kuulutti niin kuin erotuomari oli sanonut. Emme muista tarkoin, missä vaiheessa Ilveksen Salminen poistui kentältä, mutta rangaistujen aitiossa hän istui yksin välittömästi kuulutuksen jälkeen, kun otimme tilanteesta selvän. Erotuomari yritti aloittaa peliä, mutta un TBK:n rangaistut pelaajat eivät poistuneet kentältä, tuli hän takaisin vaihtoaition eteen ja neuvotteli tilanteen johdosta TBK:n Ohlsonin kanssa. He puhuivat yhden minuutin rauhoittumisajasta. Tänä aikana Ilveksen pelaajat pelikapteeninsa Isotalon kehotuksesta, ilman rangaistujen penkillä olevaa Salmista, asettuivat puolustusalueensa aloituspisteen kohdalle peliä alkamaan. Saman minuutin aikana Ilveksen R Lindroos ilmoitti TBK:n J Ohlsonille, että jos he eivät tuomarin kehotuksesta huolimatta lopeta lakkoaan, käsittelee liittojohtokunta asian ja rankaisee heitä. Tähän Ohlson vastasi sanoilla, joita emme halua julkaista, vaikuttaen menettäneensä täysin hermojensa hallinnan. Kun rangaistut Rintakoski ja Hytönen eivät poistuneet kentältä, vaikka erotuomari Lehto sitä edelleen vaati ko. minuutin kuluttua, vihelsi hän pelin päättyneeksi ja ilmoitti Ilveksen voittaneen ottelun maaliluvuilla 5-1 TBK:n kieltäytyessä sitä jatkamasta, vaikka peliajasta oli jäljellä vielä 8 minuuttia. Ilveksen pelaajat kokoontuivat siniviivalle riviin ja pelikapteeni P Isotalon johdolla kohottivat kolminkertaisen hei-huudon. TBK:n joukkue ei suvainnut ryhmittyä tavanmukaiseen riviin hei-huutoa varten, vaan pelaajat osoittivat mieltään johtajiensa kehotuksesta luistelemalla pukukoppiinsa oman kannattajayleisönsä heittämien lumipallojen saattamina.” TBK:lle kovat seuraamukset Jääkiekkoliitto pohti tapausta varsin pitkään. Seuraamukset olivat viimeistä kauttaan ennen nimen muutostaan pelaavalle TBK:lle kovat. Valmentaja Jarl Ohlson sai peräti vuoden mittaisen toiminta-/toimitsijakiellon. Kaudeksi 1946-47 Ilveksestä ”isolla rahalla” TBK:n riveihin siirtynyt Matti Rintakoski sai seuraavan vuoden (1956) tammikuun loppuun asti kestävän pelikiellon. Erkki Hytönen selvisi varoituksella. TBK:n johtoportaan Aamulehdessä mainitsemia omia kurinpidollisia toimia ei siis tarvittu. •• Kiekkokonkarit. Iso-Pena (Pentti Isotalo, vas.) ja Vispari-Hessa (Heikki Salminen) vuonna 2012. Ottelu on edelleen hyvin mielessä Juhani Ruusunen kertoi tammikuussa 2012, että tilanne sai alkunsa siitä, että TBK:n Hytönen löi Ruususta normaalissa miehenpitotilanteessa nyrkillä tai poikittaisella mailalla kaulaan, johon Heikki Salminen puuttui taklaamalla Hytösen Ilveksen maaliin. Ruusunen oli myös sitä mieltä, että TBK ei millään kestänyt ajatusta täysin odottamattomasta tappiosta nuorelle Ilvekselle, ja etenkin joukkueen johdon käpy paloi totaalisesti Tammikuussa 2012 keskustelimme tästä ottelusta Heikki Salmisen ja Pentti Isotalonkanssa. Isotalohan on myös itse kokenut ja arvostettu erotiuomari. Kuultuaan Ilveksen raportin tapahtuneesta muistelivat molemmat tätä kuumaa ottelua. Pentti Isotalo: Mielestäni, jos vihellyksen jälkeen noin hyökätään kimppuun, ei kymmenen minuutin rangaistus kyllä riitä. Sinänsä tuomari toimi kyllä aivan oikein, koska tuomarilla on oikeus keskeyttää ottelu, mikäli sitä ei pelata urheiluhengen mukaisesti. Heikki Salminen: Muistan tapahtuman oikein hyvin. Ihan pelitilanteen mukaista toimintaa se oli. Ei siinä loppujen lopuksi mitään ihmeellistä kahinaa sattunut, eikä missään nimessä mitään raportin mukaista ”pahoinpitelyä” ainakaan. Tapahtuneen jälkeen on ihan kavereita oltu Rinulin ja Hytösen kanssa. Olemme keskustelleet ja aina on morjestettu, kun on tultu kadulla vastaan. Ei tuo kahina seuraamuksistaan huolimatta meistä vihollisia tehnyt. Jari Vainio: Tuo ”pahoinpitely” lienee tässä yhteydessä hiukan kova sana. Tästähän tuli kovat sanktiot etenkin Ohlsonin Jallulle: vuoden toimitsijakielto. Pentti Isotalo: Muistan, että Jallu oli vähän sellainen ”Kiukku-Kalle”. Melkoinen rangaistus tuo oli kylläkin. Pelaajana Jallu oli huono luistelija, mutta hyvä mailan käsittelijä. Sillähän nilkat menivät siksakkia luistellessa. Heikki Salminen: Jallu oli kyllä kuuma ja tulinen kaveri. Mielestäni kaikki tuon pelin seuraamukset olivat hänen syytään. Ihmettelen, että Rintakoskikin sai sitten noinkin kovan rangaistuksen. Hän olisi mennyt jäähylle, mutta Ohlson kielsi menemästä. Pentti Isotalo: Siihen aikaan ei ollut liikaa johto- ja huoltohenkilöitä joukkueissa. Nykyäänhän on iso liuta miehiä penkin takana jopa terapeutista lähtien. Ehkä olisi ollut vuonna 1955:kin hyvä ollut olla… Heikki Salminen: Muistan, kun oli erilaisia tilaisuuksia esim. saunailtoja tai vastaavia, missä Linkosuon Jussi oli paikalla, niin hän otti aina tämän harvinaisen tapahtuman puheeksi. Ja olihan se toki harvinainen tapaus. Pentti Isotalo: Eipä tuollaisia tapahtumia juurikaan ole sen jälkeen tapahtunut. Eipä ihme, että Jussiakin kiinnosti. Jari Vainio:Heikk alias ”Vispari-Hessa”, Jussia saattoi kiinnostaa tapauksessa myös se, että juuri sinä olit siinä mukana. Sinuahan ei voi millään sanoa kaukaloiden ”pahaksi pojaksi”. Koko SM-sarjaurasi jäähymäärä jäi vain kymmeneen minuuttiin, vaikkei tuo peli SM-sarjaottelu ollutkaan. •• 38 Asumisen polku Pohjolassa >>> Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825, 33101 Tampere Puh. 020 775 9600, pohjola@pohjolarak.fi www.pohjolarak.fi 39 SL-Mediat Oy ERIKOISLEHTIÄ YLI 30 VUOTTA www.autokanta.com
© Copyright 2024