1. No category

Pentti Isotalolla
oli pitkä ura pelaajana
ja erotuomarina
Pekka Kangasalusta
on Ilveksen
monitoimimies
ILVES
Jarkko Welling
kehittää voimaa
Ilves-pelaajille
Sanomat
Helmikuu 2011
Rokkiveljekset
Jonne Aaron ja Ville
fanittavat Ilvestä
Arto
Tukio
on kaukalossa kova pakki,
mutta kotona hellä isä
Valtteri Nygren
on kauppahallin
kiekkomiehiä
Share Ilves syntyi:
FANEISTA
Ilveksen omistajia
Jääkiekko
lennätti
Amandan
Alaskasta
Tampereelle
Ilveksen
ruotsalaispuolustajan
Nils Bäckströmin
mukana
Dynamo ja Rask
Vanhan ja uuden
sukupolven
Ilves-hyökkääjät
Ilveksestä tullut
Kalliolahdille
ELÄMÄNTAPA
2
Alexander Ovechkin
No. 8 Washington Capitals
UUSI CCM U+ CRAZY LIGHT!
Sammonkatu 60, Tampere.
Puh. (03) 225 0000.
Ark. 10–19, la 9–16.
MAAN LAAJIN LUISTIN- JA VARUSTEVALIKOIMA MYÖS NETISSÄ WWW.SPORTIA-10.COM
© Reebok International Inc.
Ainoa luistin, jonka rakenne perustuu ultrareaktiivisen U FOAM -teknologiaan. CCM U+ Crazy Light
mukautuu jalkaasi täydellisesti. Loistavan istuvuuden ansiosta voit suoriutua paremmin jäällä. CCM.FI
3
4
ILVES
Sanomat
Tässä lehdessä:
Toimitusjohtaja ................ 4
Arto Tukio ja perhe ........... 6
Pentti Isotalo ................... 8
Tomi Wilenius ................ 11
Jarkko Welling ............... 13
Kalliolahdet .................... 14
Dynamo ja Rask ............. 16
Nils Bäckström ............... 18
Amanda Waydu .............. 19
Rokkiveljekset ................ 20
Kauppahalli .................... 23
Share Ilves ..................... 27
Lepauksen Ilves-perhe ... 31
Pekka Kangasalusta ........ 33
■■■
Julkaisija:
Ilves-Hockey Oy
Päätoimittaja, tuottaja:
Tarmo Hurskainen
Taitto ja sivunvalmistus:
BestPress
Loppukiri alkaa
K
leekin tulevaisuudessa entistä tarkemmin miettiä, miten säilytämme
lajin aseman kiinnostavuuden katsojien silmissä. Tunnelma otteluissa
on saatava niin ainutlaatuiseksi, ettei kotisohva kilpaile jatkossakaan
Hakametsän ainutlaatuiselle tunnelmalle.
Joukkue pelaa aina kannattajilleen, pidetään siis huolta että jatkossakin Ilveksellä on Suomen paras kannustus omassa kotihallissaan
Hakametsässä!
evään ratkaisukierrokset
ovat lähenemässä ja tänä
vuonna jännitetään eri asioita kuin vuosi sitten. Pudotuspeleihin pääsy olisi nuorelle
joukkueelle loistava saavutus. Tässä vaiheessa kaikki on vielä täysin
omissa käsissä.
Kauden aikana SM-liigassa on käyty paljon keskustelua katsojamäärien kehityksestä edelliseen kauteen
verrattuna. Kauden kääntyessä loppusuoralle voidaan jo sanoa, että
osalla joukkueista yleisömäärät ovat
kääntyneet selkeästi laskuun.
Ilves on tässä taistelussa säilyttänyt asemansa, eikä näkyvissä ole
suuria heilahteluja katsojamäärissä.
Positiivisen kauden jännittävä huipennus voi vielä kääntää katsojamäärät nousuvoittoiseksi.
Katsojamääriä pidetään yhtenä
mittarina SM-liigan kokonaiskiinnostavuuden osalta. Seurojen tu-
VILLE RAUNIO
TOIMITUSJOHTAJA
ILVES-HOCKEY OY
Valokuvaaja:
Jouni Valkeeniemi
Paino:
PunaMusta
■■■
Ilves-Hockey Oy
Takojankatu 2 B
33540 Tampere
p. (03) 2259 400
f. (03) 2259 444
www.ilves.com
ilves@ilves.com
Pääyhteistyökumppanit
Ville Raunio
toimitusjohtaja
(03) 2259 416
Seppo Hiitelä
urheilujohtaja
Jori Järvensalo
myyntipäällikkö
(03) 2259 415
Pirkko Arjanmaa
toimistopäällikkö
(03) 2259 417
Cilla Kurtti
myyntisihteeri
(03) 2259 400
Lasse Fihl
myyntiedustaja
(03) 2259 421
Maikki Arjanmaa
toimistosihteeri
(03) 2259 400
Tarmo Hurskainen
mediatuottaja
050 5644 425
Viralliset yhteistyökumppanit
5
6
••• Ilves-puolustaja Arto
Tukiolla ei aika käy pitkäksi. Siitä pitävät huolen
harjoitusten ja pelien lisäksi perheen pienet lapset.
TEKSTI: ILKKA UITTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
T
ukio on päässyt loukkaantumisen jälkeen hyvään vauhtiin.
Alkukautta varjosti selässä
vaivannut välilevyn pullistuma. Nyt selkä on paremmassa kunnossa, vaikka se vaatii edelleen
erityishoitoa ja –treeniä. Joukkue on pelannut paremmin kuin ulkopuoliset uskalsivat toivoa ja odottaa ennen kauden
alkua.
- Kausi on loukkaantumista lukuun ottamatta sujunut kivasti. Olemme pystyneet voittamaan oikeastaan kenet tahansa missä tahansa. Ei meihin hirveästi
luotettu heikon viime kauden jälkeen,
kun joukkuekin vielä nuorentui selvästi.
- Itse olen omaan pelaamiseeni muuten tyytyväinen, mutta tehoja pitäisi tulla
enemmän, koska olen saanut pelata myös
ylivoimaa.
Tukio antaa suuren kiitoksen Ilveksen
valmennusjohdolle. Joukkue on harjoitellut todella lujaa kesällä ja myös kauden
aikana.
- Väitän, että olemme harjoitelleet kovempaa kuin muut liigajoukkueet. Jaksamme pelata raskaan kauden läpi. Usein
nuoret väsähtävät joulun jälkeen, mutta
meillä ei ole sellaisia merkkejä nähtävissä. Kesällä ja kauden aikana on harjoiteltu kovempaa kuin kertaakaan minun urani aikana, korostaa Tukio.
Joukkue kävi helmikuun maaottelutauolla sunnuntaista keskiviikkoon kestäneellä reissulla Saksan Bremenissä.
Mukana oli koko joukkue hierojista johtoryhmään – vain nuorten maajoukkueen
matkassa olleet valmentaja Raimo Helminen ja maalivahti Sami Aittokallio
puuttuivat.
- Olimme yhdessä koko ajan ja vähän
rentouduimme. Saimme muuta ajateltavaa kuin jääkiekko. Kun olimme isolla
porukalla, tuli reissusta entistä hienompi.
Matka tuli sopivaan väliin – se teki hyvää
henkisesti ja fyysisesti.
Joukkue on asettanut tavoitteekseen
paikan pudotuspeleissä. Tavoite on kova, mutta realistinen. Jos Ilves etenee pudotuspeleihin saakka, pääsee se haastamaan vastustajiaan ilman paineita.
- Itse vain toivon, että pystyn auttamaan joukkuetta. Muita henkilökohtaisia tavoitteita ei ole. Joskus nuorempana mietin tehopisteitä enemmän, mutta
nyt on tärkeää, että vain menestyisimme
joukkueena.
Tukio kuuluu Ilveksen kapteenistoon.
Hän kantaa paidassaan varakapteenin
A-tunnusta yhdessä Masi Marjamäen
kanssa – kapteenina toimii itseoikeutetusti konkari Pasi Määttänen. Kapteenisto päätettiin joukkueen sisäisen äänestyksen perusteella.
- On kunnia-asia kuulua kapteenistoon.
Se merkitsee minulle todella paljon ja yritän näyttää esimerkkiä muille.
Tukion sopimus on katkolla kuluvan
kauden jälkeen. Seuralla on optio myös
kaudesta 2011-12, mutta vielä ei jatkosta
ole puhuttu.
- Toivottavasti saisin jatkaa täällä. Se
olisi unelmatilanne. Ulkomaat kiinnostavat periaatteessa, mikäli sellainen tilanne
tulee eteen, mutta se riippuu myös avovaimon töistä. Ensisijaisesti olisi kiva jatkaa Ilveksessä, luottopuolustaja kertoo.
Arto Tukion kotijoukkoihin kuuluvat kihlattu Maria Helenius, 3-vuotias Ossi ja pian 2-vuotias Ida.
Perhe on
Tukiolle kaikki kaikessa
Sairastelu on haitannut Arto Tukion liigakautta.
Helmikuun
maaottelutaukoon mennessä Tukio oli
pelannut 22
liigapeliä tehoilla 2+4=6.
Kotijoukoissa avovaimo
ja kaksi lasta
Arto ja hänen avovaimonsa Maria Helenius ovat pitäneet yhtä kymmenisen
vuotta – kihloissa pari on ollut reilut viisi vuotta. Maria aloitti äitiysloman jälkeen työt rekrytointikonsulttina yrityksessä nimeltään Proffice. Pariskunnalla
on kaksi lasta, Ossi (3 vuotta) ja Ida
(pian 2 vuotta).
Olohuoneessa on kova hälinä käynnissä. Ossi on pukenut maalivahdin polvisuojat jalkaansa, eivätkä räpylä ja kilpi-
kään ole unohtuneet. ”Sami Aittokallio,
Wiiiiiikman” –huudot kaikuvat, kun Ossi esittelee torjuntaliikkeitään. Ida sen sijaan selailee lastenkirjaa pöydän ääressä.
Pariskunta on tyytyväinen siihen, kuinka seura ottaa huomioon pelaajien perheet.
- Otteluiden erätauoilla pääsemme perhehuoneeseen lasten kanssa, voimme ottaa kahvit ja vaihtaa muun naisväen kanssa kuulumisia. Tämän lisäksi meille on
tarjolla erilaisia tapahtumia kuten teatteria, Maria sanoo.
Perhe asuu vain parin minuutin ajomatkan päässä Hakametsän hallista. Kotona
ei kuitenkaan jääkiekosta puhuta.
- Arto ja Ossi kyllä puhuvat, mutta muuten kiekko ei ole päivittäisissä keskusteluissa mukana. Mutta kyllä sen Artosta
näkee, onko Ilves voittanut vai hävinnyt.
Ei niitä tunteita pysty niin nopeasti unohtamaan, kun ottaa työnsä vakavasti, kertoo Maria.
Työnjako kotona on muuttunut, kun
Maria aloitti työnsä viime syksynä. Arto
vie lapset aamulla tarhaan ennen treenejä
ja hakee heidät, ellei Ilveksellä ole ottelua – pelipäivinä Maria hoitaa hakemisen.
Ruokapuolesta kotona vastaa Maria.
- Onneksi on yhteisiä vapaita hetkiä iltaisin. Ehdimme käydä ulkojäillä ja pulkkamäessä. Pihassa on paljon lapsiperheitä, joten aika kuluu heidän kanssaan
pyöriessä. Jos illalla on peli, en näe lapsia
enää aamun jälkeen, sillä he ovat jo nukkumassa saapuessani kotiin. Yleensä Maria ja lapset katsovat kaksi erää kotiotteluista ennen kuin lähtevät ilta-askareisiin,
Arto sanoo.
Mitä lyhyempi työmatka, sitä varmemmin myöhästyy töistä. Vai pitääkö paikkansa?
- En ole kyllä vielä onnistunut myöhästymään ja saamaan siitä joukkueen sisäisiä sakkoja, Tukio yllättää ja koputtaa samalla puuta.
- Korhosen Ville toimii joukkueemme sakkokenraalina ja kärjessä taitaa olla
Matias Sointu tai joku meidän nuorista
pelaajistamme, koska he unohtavat aina
kaikennäköistä, hymyilee ”Tutka”.
Kauden aikana olevilla ottelutauoilla
joukkue harjoittelee enemmän kuin tiukassa pelitahdissa, joten Tukion päivät
kuluvat pitkälti jäähallilla.
- Iltatoimiin saa Artolta enemmän apua,
7
kun ei ole pelejä, mutta muuten arki pyörii saman kaavan kautta läpi kauden, sanoo Maria.
Viime kausi päättyi Tukion kannalta
ikävästi. Hän sai tammikuun ensimmäisessä ottelussa Lahden Pelicansia vastaan
aivotärähdyksen. Tilanne oli Tutkan mukaan vaarattoman näköinen, mutta puolustaja iski voimalla päänsä pleksiin pahoin seurauksin.
- Menetin hetkellisesti tajuntani. Luulin,
että olen sivussa muutaman päivän, mutta siinä menikin 3-4 kuukautta. Minulla oli
huimausta ja päänsärkyä, myös tasapainon kanssa oli ongelmia. En pystynyt harjoittelemaan laisinkaan ja pelkästään roskien vieminen ulos toi pahoinvointisuutta,
muistelee Arto.
Maria oli luonnollisesti huolissaan tilanteesta.
- Kyllä siinä pelästyi. Onneksi ovat kuitenkin lapset, niin pysyivät arki ja rutiinit
tallella, hän kiittelee.
Perheen ehdoilla eletään
Tukio pelasi 2000-luvun puolivälin tienoilla kolme kautta länsinaapurissa
”suomalaisseura” Frölunda Indiansin riveissä. Arto ja Maria asuivat Göteborgissa kahdestaan. Maria opiskeli ja valmistui hienosti kauppakorkeakoulusta
ekonomiksi, vaikka hän aloitti koulussa
vaihto-opiskelijana.
- Se oli aivan erilaista kuin nykyään. Silloin ei ollut vielä lapsia. Meillä kävi onni,
sillä joukkueessa oli paljon suomalaisia ja
tunsin heistä suurimman osan jo ennakkoon. Vietimme paljon aikaa heidän kanssaan, ja kun Mariakin oli koulussa, ei aika käynyt hänelläkään pitkäksi. Ruotsissa
kaikki asiat hoidettiin viimeisen päälle ja
seura piti huolen, että perheet viihtyivät.
Tämä puoli on mennyt Ilveksessäkin selvästi eteenpäin, kertaa Tukio.
Puhutko pukukopissa ruotsalaispuolus-
taja Nils Bäckströmin kanssa ruotsia
vai englantia?
- Englantia. Itselläni ei ole niin hyvä
kielipää, että pärjäisin ruotsilla.
Perheelliselle kiekkoilijalle ei ole herkullista, jos ensi kauden pelipaikka on
avoinna. Myös avovaimon työpaikka sulkee pois tiettyjä vaihtoehtoja, mikä on hyvin luonnollista.
- Ei minusta ole lähtemään muualle ilman perhettä. Vaihtoehdot ovat sikäli aika vähissä, myöntää Tukio.
Pariskunnalla on kesämökki Vilppulan suunnalla, ja kesällä he pyrkivät viettämään aikaansa mahdollisimman paljon
siellä. Ulkomailla he eivät ole koko perheen voimin vielä käyneet. Muita yhteisiä vapaa-ajanviettokeinoja ovat kuntoilu
ja veneily. Avopari käy myös kavereidensa
luona kyläilemässä.
- Teemu Kesällä on samanikäiset lapset
kuin meillä. Myös yhdessä vanhassa kaveriporukassa on mukava tilanne, kun kaikilla on lapsia. Synttäreillä on ruuhkaa,
hymyilee Tukio.
Arto itse käy seuraamassa myös koripalloa.
- Kävimme 2000-luvun alussa kavereiden kanssa pelejä katsomassa – siitä se
on jäänyt. Damon Williams (Pyrinnön
erinomainen jenkkivahvistus) asuu naapurissa, niin sekin tuo mielenkiintoa lisää.
Viime keväänä oltiin katsomassa ratkaiseva matsi, kun Pyrintö voitti mestaruuden. Silloin Tampereella oli kunnon korisbuumi. Ei tämäkään kausi ole hassummin
mennyt.
Haastattelun loputtua saamme kuulla
ilouutisen. Olohuoneessa tiukasti taistellut Ossi ei ole päästänyt yhtään maalia –
sen sijaan Ilves on osunut kertaalleen. Ottelu jatkunee vielä hetken aikaa, kunnes
on aika mennä nukkumaan, mutta tilanne
näyttää tupsukorvien osalta hyvältä. ••
Tee löytöjä nettikierrätyskeskus
Kiertorilla
Kiertori on maksuton
kanava, jossa voit ostaa,
myydä ja lahjoittaa
hyväkuntoisia tavaroita
ja vaatteita.
Klikkaa
www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/kiertori
www.pirkanmaan-jatehuolto.fi
Jäteneuvonta, puh. (03) 240 5200
��������
�����
���������� ��� ������������
��������
��������� ��������������
��� ����������������
������������ ������������� ���������
���������� ������������ ����� ���������� ���� ������
���������������� ��� ������������ ������������ �����������
���������� ��������� ����������� �������� �������
����� ��������������� �������� �������� ������� ����� �������� ����
����������� �����������������
������ ���� ����� ����� ����
����� ������������� ���������� ����� ������� �������������������
���� ������������� ���������� ������� ����� ������� ���� ��� �������
���������� ������������� ��
8
Ikinuori
Pentti Isotalo
seuraa edelleen jääkiekkoa
••• Jääkiekkoleijona numero kahdeksan
on 84-vuotias Pentti Isotalo, joka on yksi
suomalaisen jääkiekon legendoista. Isotalo
pelasi 15 vuotta Ilveksessä ja pelaajauransa jälkeen meni toiset 15 vuotta erotuomarin tehtävissä. Hän oli arvokisoissa niin
pelaajana kuin tuomarinakin. Kiekko kiinnostaa Isotaloa edelleen.
TEKSTI: ILKKA UITTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
I
sotalon lapsuudenkoti sijaitsi Pyynikintori 3:ssa, ja Ilveksen pelaajarunko tuli silloin samoilta suunnilta. ”Iso-Penan” ensimmäiset
kokemukset jääkiekosta liittyvät
kotitalon rappusiin ja särkyneeseen ikkunaan.
- Velipojan kanssa ammuimme talomme rappuja kohti ja katsoimme, kumpi saa kiekon kohoamaan portaikossa
ylemmäs. Ammuin lopulta kiekon ulkooven ikkunasta sisään, mutta onneksi
isäni ei ollut vihainen, muistelee Isotalo
lapsuusaikojaan.
Ensimmäinen peli koitti keväällä
1942. Kyseessä oli ystävyysottelu Karhu-Kissoja vastaan. Eteläpuiston kentällä oli karsintatilaisuus, jossa katsottiin,
ketkä nuoremmista pelaajista pääsisivät
kakkosketjuun – ykkösketju kun koostui vanhemmista pelimiehistä.
- Veljeni oli minua kaksi vuotta vanhempi ja hän oli minua parempi, mutta oikean laitahyökkääjän tontille etsittiin rightin puolen pelaajaa, joten minä
sain sen, koska veljeni pelasi vasemmalta puolelta ja itse oikealta. Seuraavana vuonna pelasin jo Ilveksen edustusjoukkueessa.
Isotalo pelasi Ilveksessä kaudet 1942–
58 ja hän voitti pelaajaurallaan seitsemän Suomen mestaruutta ja yhden
Suomen Cupin. Oulun Kärppiä edustava Ilkka Mikkola on voittanut mestaruuden kahdeksan kertaa, mutta seitsemään ovat päässeet Isotalon lisäksi
vain Ilves-legenda Aarne Honkavaara
ja Ilvestäkin 1990-luvulla hetken aikaa
edustanut Reijo Mikkolainen. Pena
aloitti uransa hyökkääjänä, mutta loppuajan hän pelasi puolustajana.
- Olin maajoukkueen mukana varamiehenä ja yllättäen yksi puolustajamme loukkasi polvensa, joten minut laitettiin hänen tilalleen. Tämän jälkeen
pelasin Ilveksessä hyökkääjänä ja maajoukkueessa puolustajana, kunnes he
tajusivat Ilveksessä, että olen liian
kömpelö laitahyökkääjäksi, joten minut
siirrettiin kokonaan puolustajan tontille, nauraa 84-vuotias Isotalo.
Olympikisoissa Oslossa
Alkuvaiheissa SM-sarjassa oli joukkueita vaihteleva määrä. Isotalo muistelee, että ajoittain pelattiin yksinkertais-
- Hakasen leipomon tiskillä tulee usein
piipahdettua. Hakasen Markku on ollut
oikein aktiivisena puuhamiehenä Takkuturkeissa.
ta sarjaa ja joskus lohkoittain.
- Kun kiekko levisi ympäri Suomea, alkoi uusia joukkueita tulla mukaan, ja
sarja kasvoi samalla.
Otteluita kauden aikana ei tullut monta, ja vieraskamppailuihin mentiin joko
junalla tai linja-autolla.
- Omia autoja ei juurikaan ollut. Linja-autossa laulettiin taistelulauluja ja
saimme siitä ytyä peleihin. Myöhemmin
toimiessani tuomarina kuljin vierasotteluihin yhtä lailla junalla ja yövyin pelipaikkakunnalla, sillä junia ei tullut yötä
vasten Tampereelle.
Isotalo muistelee erityisen lämmöllä
uransa ensimmäistä Suomen mestaruutta keväällä 1945 ja olympiakisoja Oslossa 1952. Tämän lisäksi hän edusti Suomea yksissä MM-kisoissa.
- Suomen mestaruuteen oli pyritty ja
kun se saavutettiin, se oli hienoa. Ratkaiseva ottelu käytiin Turussa ja voitonjuhliin siirryttiin Hotelli Maakuntaan.
Siellä oli tarjolla ruokaa ja lasillinen valkoviiniä. Siinä ne juhlat olivat. Kyseessä oli sodan jälkeinen vuosi eikä silloin
saatu tarjoillakaan juuri mitään.
- MM-kisat Pariisissa 1951 oli hieno tapahtuma, mutta ennen kaikkea olympialaiset oli kova juttu. Siinä tunsi kuuluvansa kisajoukkueeseen. Me hurrasimme
kiekkojoukkueen kanssa muun muassa
Veikko Hakuliselle hiihtoladun varrella, ja hiihtäjät kannustivat meitä peleissämme. Se tunnelma tarttui kaikkiin –
se oli mahtavaa.
Jääkiekko ehti muuttua valtavasti Isotalon uran aikana. Alkuvaiheissa joukkueessa oli vain kaksi kentällistä ja
vaihdot venyivät muutaman minuutin
mittaisiksi. Taklaukset olivat sallittuja
vain omalla kenttäpuoliskolla.
- Koko kentän taklauspeli muutti jääkiekkoa hyvin voimakkaasti – ehdin itsekin saamaan niitä tällejä urani loppuvaiheessa. Se, mikä on muuttanut peliä
radikaalisti, on keskialueen paitsion
poistaminen. Pelistä on tullut paljon nopeampaa, kun pystytään avaamaan etusiniviivalle saakka.
Ansiokas ura tuomarina
Isotalo loi komean uran myös tuomarina. Ensimmäinen kipinä tuomaritoimintaan sai alkunsa jo pelaajauran aikana, kun silloinen päävalmentaja Risto
Lindroos ohjasi joukkueen nuorisoosaston tuomarikursseille.
- Hän perusteli sitä sillä, että oppisimme olemaan ottamatta tyhmiä jäähyjä,
Pena hymyilee.
Tuomariuransa alkuvaiheissa hän ei
saanut viheltää mestaruussarjan kamppailuita, sillä edusti edelleen Ilvestä.
Alempien sarjojen otteluista hän sai sen
verran kokemusta, että oli valmis siirtymään tuomariksi mestaruussarjaan heti pelaajauransa päätyttyä vuonna 1958.
Muutamaa vuotta myöhemmin koittivat
jo ensimmäiset MM-kisat raitapaitana.
Siihen aikaan otteluissa oli yksi tai kaksi tuomaria.
- En tiedä, mikä siinä hommassa kiehtoi – se oli vain niin luontevaa. Kun ottelun jälkeen juttelin vaimoni kanssa ja
sanoin pelin menneen hyvin, niin seuraa-
vana päivänä sain lukea lehdestä, kuinka
tuomari haukuttiin pataluhaksi. Kahdella
tuomarilla mentäessä piti olla hyvä luistelutaito, että ehti viheltämään paitsiot
ja liikkua kentän päästä päähän.
Isotalo ja hänen ystävänsä Unto Wiitala nauttivat kovaa arvostusta tuomareina. Suomessa on jaettu kaudesta
1979-80 alkaen Pentti Isotalo –palkintoa,
joka myönnetään kauden päätteeksi liigan parhaalle linjatuomarille. Paras erotuomari pokkaa puolestaan Unto Wiitala –palkinnon.
- Sain aikoinaan hyvän ohjeen. Jos pelaaja huutelee hävyttömyyksiä selän takana, se on vain kotikasvatuksen puutetta. Jos pelaaja tulee naaman eteen
käyttämään sopimatonta kieltä, ohjataan
hänet suoraan jäähypenkille.
Kun Gagarin saapui halliin...
Pentti Isotalo tuomitsi kuusi kertaa MMkisoissa ja kerran olympialaisissa. Uran
viimeinen peli tuomarina oli kisojen
1973 finaaliottelu. Yksi ikimuistoisempia
hetkiä nähtiin olympialaisten 1964 esiotteluissa, kun sekä Yhdysvallat että Kanada kohtasivat Neuvostoliiton sen omalla
maaperällään.
- Yhdessä pelissä pieni mies asteli reippaasti portaita pitkin ylöspäin, ja
neuvostoliittolaiset lopettivat pelaamisen kesken kaiken. Olimme hetken aikaa
ihmeissämme, kunnes venäläispelaaja
viittoili ja sanoi minulle, että ”Gagarin,
Gagarin”. Kun Juri Gagarin pääsi omalle paikalleen kunnia-aitioon, peli jatkui
taas normaaliin tapaan.
Gagarin oli Neuvostoliitossa puolijumalan asemassa – olihan hän koko
maailman ensimmäinen avaruuslentäjä.
Toisella erätauolla Gagarin saapui tuomarikoppiin kättelemään ja keskustelemaan tulkin välityksellä.
9
Sekä jääkiekkoilijana että erotuomarina mittavan uran tehnyt Pentti Isotalo nauttii Kauppahallin omaleimaisesta ilmapiiristä.
- Kysyimme tuomarikollega Adamecin kanssa tulkin välityksellä, ottaako
Gagarin meidät kyytiin, jos hän onnistuu matkaamaan Kuuhun ensimmäisenä ihmisenä. Me voisimme viheltää siellä
kiekkopelin. Juri suostui ja löimme asiasta kättä päälle, nauraa Isotalo ja näyttää vanhaa lehtileikettä ja valokuvaa tapahtuneesta.
Isotalon matka Kuuhun jäi tekemättä, sillä ensimmäisenä Kuun pinnalle ennätti neuvostoliittolaisten harmiksi yhdysvaltalainen Neil Armstrong vuonna
1969...
Taitokiekkoilun
puolestapuhuja
Isotalo asuu vaimonsa kanssa vain kivenheiton päässä Hakametsän hallista Takahuhdin kaupunginosassa. Vaikka
jäähallille on lyhyt matka, käy Iso-Pena
vieläkinö harvakseltaan seuraamassa otteluita.
- Hakalan ”Yten” kanssa olemme sopineet, että jos jompikumpi tamperelaisista pääsee pudotuspeleihin, menemme
katsomaan otteluita. Kiekko on muuttunut niin paljon, etteivät kaikki pelit enää
kiinnosta siinä määrin.
Hän on käynyt katsomassa kuluvan
kauden aikana muutaman Ilveksen ottelun ja on pitänyt näkemästään.
- Joukkue on nuorentunut paljon eikä pojilta voida vielä odottaa liikoja. Ilveksellä on kasassa lupaava joukkue, ja
jos porukka pysyy kasassa ja intoa riittää, on sillä kaikki mahdollisuudet mihin
vaan, uskoo Isotalo.
Entinen huipputuomari ja monivuotinen tuomarikouluttaja seuraa kamppailuita edelleen pelillisesti ja tuomarikeskeisesti. Hänellä on kynä ja paperi
lähettyvillä, kun ottelu on käynnissä.
- Teen luonnostaan merkintöjä, kuin-
ka monta näkemyseroa minulla on ollut
tuomarin kanssa. Se on mennyt niin veriin, Isotalo hymähtää.
- Ihmissilmä näkee tilanteet vain yhdestä tasosta ja suunnasta kertaalleen.
Televisio on siitä armoton, että sen välityksellä tilanteet näytetään useasta eri
kuvakulmasta. Inhimillisiä virheitä sattuu, mutta selvät virheet pitää saada
pois.
Isotalo kaipaa jäälle enemmän taitopeliä ja uskoo myös katsojien haluavan samaa.
- Mailan käytöstä pitäisi antaa selvät
rangaistukset. Ylimääräiset huitomiset,
poikittaiset mailat ja tappelut eivät kuulu jääkiekkoon. Ne pitäisi kitkeä pois.
Säännöt ovat muuten hyvät, mutta ehkä joitakin pohjoisamerikkalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä voitaisiin yhdistää
kuten esimerkiksi pitkän kiekon osalta.
Penan aktiivinen toiminta jääkiekon
parissa ehti kestää 60 vuotta. 15 on miehelle merkityksellinen lukema kuten hän
itse sanoo.
- Pelasin Ilveksessä ensimmäisen pelini 15-vuotiaana, pelaajaurani kesti 15
vuotta, tuomarina ehdin toimia 15 vuotta ja 30 vuotta olin tuomarikouluttajana. 75-vuotispäivilläni sanoin, että eiköhän tämä ala jo riittää, kun normaaleista
töistäkin pääsee eläkkeelle reilun 60
vuoden jälkeen.
Nykyään Isotalo on aktiivinen Takkuturkkien jäsen. Takkuturkit koostuvat
vanhoista ilveksistä.
- Kokoonnumme Takkuturkkien kanssa eri paikoissa ja olemme suunnittelemassa reissua vaimojen kera ulkomaille.
Joka vuosi on myös niin sanottu opintoja retkeilypäivän erilaisine kilpailuineen
ja illanistujaisineen. ••
Vehnämyllynkatu 10
33560 Tampere
puh. 03-270 6600
fax. 03-270 6622
www.kaunisto-yhtiot.fi
10
LIPUT
PELIIN
LIPPUPISTEESTÄ
WWW.LIPPU.FI
0600 900 900
1,97 e/min + pvm (klo 7-22)
MYYNTIPISTEET
R-KIOSKIT
11
Tomi Wilenius on
pelannut tällä kaudella sekä A- että
B-juniorien riveissä.
Hän täytti 18 vuotta tammikuun puolivälissä. Liikkuminen
sujuu nyt helpommin, kun taskussa
on ajokortti ja alla
oma auto.
Ilvesläinen taitosentteri
Tomi Wilenius
TEKSTI: VESA SUONSYRJÄ
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
K
oko uransa Ilvestä edustanut
Tomi Wilenius odottaa innolla Saksassa pelattavia alle 18vuotiaitten MM-kisoja ja kevään ratkaisupelejä Ilveksen paidassa
nuorten SM-liigassa.
Neljän vuoden ikäisenä kiekkoilun
aloittanut Wilenius on pelaajatyypiltään
puhdas taitosentteri. Teräväliikkeinen,
vahvan pelikäsityksen ja hyvän laukauksen omaava vastikään täysi-ikäiseksi tulleella pelaajalla on myös hyvä maalivaisto, mutta välillä syöttö on mieluisampi
ratkaisu.
- Kyllä siellä tulee joskus palautetta,
että enemmänkin pitäisi laukoa. Kehitettävää minulla on eniten fyysisellä puolella ja puolustuspelaamisessa. Välillä
yli-innokas hyökkääminen johtaa takaiskuihin omassa päässä.
Kuluvan kauden lähinnä nuorten SMliigassa pelannut Wilenius on kohtuullisen tyytyväinen joukkueensa otteisiin.
- Ihan kohtuullisen hyvin on mennyt
ja tälläkin hetkellä (tammikuun lopussa) olemme sarjassa kuuden joukossa.
Play-offit ovat tietenkin tavoitteena, ja
mahdollisuudet mitalipeleihin mielestäni hyvät. Alkukaudesta takkuilleet vieraspelitkin on saatu sujumaan paremmin
kauden mittaan. Ketjuja on jouduttu sekoittamaan aika paljon, mutta viime aikoina olen pelannut Eero Savilahden
- Kehitettävää on eniten fyysisellä
puolella ja puolustuspelaamisessa, Tomi arvioi esityksiään.
ja Tomi Iso-Mustajärven kanssa.
Pyynnöstä löytyvät myös joukkueen
onnistujat.
- Markus Västilä on tehnyt hyvin pisteitä ja pelannut muutenkin hyvin. Roope Nikkilä on hivenen ”vanhemmalla
iällä” pelaamassa hyvää kautta ja on pistepörssissä korkealla. Siihen kun vielä
lisätään hyvää kautta pelaava Toni Lepaus, on suurimmat onnistujat lueteltu.
Kova tahti B-junioreissa
B-junioreiden karsintasarjassa ja SM-liigassa tahti on ollut tappavaa ja pistei-
tä on kertynyt kahdeksassa ottelussa
peräti 18. Omiin otteisiinsa toistaiseksi nuorten SM-liigassa 34 ottelussa tehot
8+12=20 netonnut Wilenius ei ole ihan
täysin tyytyväinen.
- A-nuorissa kausi on mennyt vähän
niin ja näin. Ihan niin hyvin kuin itse
odotin, en ole pystynyt pelaamaan. Alkukausi meni pienemmällä vastuulla ja
roolissa, jossa en ole niin hyvä. Kiekollisena ja hyökkäävänä pelaajana tarvitsen
kuitenkin vastuuta onnistuakseni. Kahden täyden kauden jälkeen B-junioreiden sarja on kuitenkin jo nähty ja tulosta pitäisi saada aikaan A-junioreissakin.
Jukka Rautakorven valmentamassa
Alle 18-vuotiaiden joukkueessa ainoana
Tamperelaisena pelaavan Wileniuksen
pelit ovat sujuneet hyvin ja vastuu on lisääntynyt kauden edetessä.
- Saksassa huhtikuun lopulla pelattavat MM-kisat ovat henkilökohtaisella tasolla loppukauden päätavoite. Oma rooli
on harjoitusturnauksissa kasvanut ensimmäisen turnauksen kolmosketjusta
viimeisimmän turnauksen ykkös-kakkosketjuihin ja ylivoimavastuuseen.
Kesällä ensimmäistä kertaa varauskelpoinen Wilenius on rankattu tällä hetkellä sijalle 46 Eurooppalaisten kenttäpelaajien osalta Central Scouting
Rankingsin sivuilla. Onnistuminen tulevissa kisoissa voisi johtaa NHL-varaukseen.
- Kyllä se pienenä tausta-ajatuksena on joskus käynyt, että siellä onnistumalla varauksen mahdollisuus kasvaisi.
Kaukaiselle varaus tällä hetkellä tuntuu
omasta mielestäni etenkin, kun tuloksen
tekeminen on jäänyt verrattain vähiin
nuorten SM-liigassa.
Haaveena liigapelit
Kun katseita käännetään tulevaisuuteen
ja seuraavaan kauteen on ajatuksissa
selkeää määrätietoisuutta ja omien vahvuuksien tuntemista.
- Kyllä haaveena olisi päästä muutamiin liigapeleihin pelaamaan, mutta ennen kaikkea iso rooli ja iso jääaika A-junioreissa on tärkeää. Jos rahkeet
riittävät, voisi Mestis olla jossain kohtaa kautta hyvä juttu, mutta sielläkin pitäisi päästä pelaamaan sitä omaa roolia.
Rikkovassa roolissa kun minusta ei juuri hyötyä ole.
Pelaaminen ja harjoitteleminen ovat
mukavaa, mutta aikaa vievää puuhaa.
Viikkoa kohden vapaapäiviä on usein
vain yksi. Huipulle pyrkivän nuoren miehen arki täyttyy pääosin jääkiekosta,
mutta elämään kuuluu muutakin.
- Opiskelen lukion toisella luokalla
Sammon keskuslukiossa. Toistaiseksi ainakin opiskelutkin ovat sujuneet ihan
hyvin, mutta ajoittain aika on tiukoilla,
kun palataan myöhään pelireissuilta. Jollain lailla koulu täytyy kuitenkin hoitaa
ihan tulevaisuuttakin ajatellen, vaikka
nyt ajatukset ovatkin kiekkoilijan uran
luomisessa. Vapaapäivinä aika menee levätessä, X-boxilla pelatessa ja tyttöystävän kanssa aikaa viettäen.••
12
Luotettava Autotalo Laakkonen
Uusi ISOTarjousautoja
Sharan. muutama kappale
heti toimitukseen!
Sulavalinjainen Sharan on iso tila-auto, jossa on istuimet kolmessa rivissä ja tilaa
jopa 7 hengelle ja tavaroille. Kätevät liukuovet tekevät auton käytön helpommaksi
myös isommille seurueille. Taitettavien istuinten ansiosta käytettävissä on jopa
2297 l tavaratila. 2,0 litran TDI-dieselmoottori (103 kW/140 hv) on saatavana myös
edistyksellisellä DSG-automaattivaihteistolla.
Sharan TDI -mallisto alkaen: Autoveroton hinta 33.460 ¤, arvioitu autovero* 9.211,85 ¤,
kokonaishinta 43.271,80 ¤ Sharan TDI DSG -mallisto alkaen:
Autoveroton hinta 34.450 ¤, arvioitu autovero** 9.704,10 ¤, kokonaishinta 44.754,10 ¤
*CO2-päästöllä 146 g/km. **CO2-päästöllä 149 g/km.
Malliston yhdistelmäkulutus 5,5-5,7 l/100 km. CO -päästöt 146-149 g/km.
Kuvan auto erikoisvarustein. Kokonaishinta sisältää toimituskulut.
Transporter 2.0 TDI 29.900 €.
Huoltoleasing 36 kk/60.000 km 595 €/kk.
Varastossa vielä muutamia normaaliakselivälisiä Volkswagen Transporter 2.0 TDI
-malleja alkaen 29.900 €.
Transporter 2,0 TDI 62 kW/84 hv alkaen: autoveroton hinta 25.314,15 ¤,
arvioitu autovero* 3.985,85 ¤, TARJOUSHINTA 29.900 ¤ sisältäen toimituskulut.
Huoltoleasing 36 kk/60.000 km 595 €/kk.
*CO2-päästöllä 190 g/km. Kuvan autossa sumuvalot ja
tavaratilan lisätuuletusaukot lisähintaan.
Hyötyautot
Autotalo Laakkonen
Hatanpään valtatie 42 Tampere, vaihde 03 288 8111
Automyynti ma-pe 9-18, la 10-15
Volkswagen-henkilöautomyynti:
Timo Järvinen.....03 2888 122
Tomi Källarsson..03 2888 127
Jari Lintukangas 03 2888 123
Pasi Neva........... 03 2888 124
Tapani Niemi.......03 2888 229
Jarmo Puskala.....03 2888 126
Tomi Raitalaakso 03 2888 125
Jarmo Sipiläinen 03 2888 120
Volkswagen-hyötyautomyynti:
Aatto Alaluusua.....03 2888 184
Aki Huhtala.............03 2888 182
Paavo Puomila........03 2888 185
Ismo Hytti.................03 2888 180
����������������������
Radio 957:n Yritysuutiset
Ole kuulolla, niin tiedät alueesi
yritystapahtumista tuoreeltaan..
Pirkanmaan yrityselämän
ajankohtaiset asiat ja tapahtumat kuulet
radio 957:sta joka arkipäivä kello 15.30
YHTEISTYÖNÄ YRITTÄJILLE AJANKOHTAISTA ASIAA
LÄHETÄ UUTISVINKKISI: toimitus@radio957.fi
tai uutiset@pirkanmaanyrittajat.fi
TAMPERE 95,7 MHZ VALKEAKOSKI 87,6 MHZ VAMMALA 89,5 MHz IKAALINEN 92,9 MHZ VAMMALA 89,5 MHZ IKAALINEN 92,9 MHZ ORIVESI 96,4 MHZ RUOVESI 103,3 MHZ
www.radio957.fi
pirkanmaanyrittajat.fi
13
Jarkko Welling tietää ja tuntee
voimaharjoittelun teorian ja käytännön. Omassa palkintokaapissa
on lähes 100 SM-tason mitalia painonnostosta aikuisten tasolla.
••• Ilveksen voimavalmentajaksi palasi täksi
kaudeksi tuttu mies, kun
Jarkko Welling vastasi
myöntävästi päävalmentaja Juha Pajuojan kyselyyn kiinnostuksesta palata joukkueeseen.
harjoituksista suodatetaan pois.
Raipen kokemus
auttaa salilla
Jos jääkiekko on pelinä muuttunut kolmessatoista vuodessa, on muutoksia
tapahtunut myös fysiikkaan liittyvissä asioissa. Welling arvioi ruokavalioon
kiinnitettävän nykyisin huomattavasti
enemmän huomiota kuin 90-luvun loppupuolella. Mukaan ovat tulleet myös lisäravinteet ja palautusjuomat.
Kun Welling tuli Ilvekseen, penkin takana valmentajana hääräsi Vladimir
Jursinov junior. Valmentajan näkemys
voimaharjoittelusta oli tuolloin hieman
eri linjoilla Wellingin kanssa.
- Ensimmäinen vuosi Jursinovin aikaan oli vähän sellaista, että otettiin
kymmenen liikkeen kuntopiiri, jossa jokainen kaveri teki samalla painolla saman toistomäärän. Jursinoville piti sanoa, että eivät asiat mene ihan näin, että
kaikki tekevät aina samoja asioita. Silloinkin mukana oli todella kokeneita pelaajia ja vastaavasti paljon nuoria. Hyvä
kun nuoret saivat kyykkypainon selkään
ilman, että selkä katkesi. Mutta Jursi sanoi vain, että se on pakko tehdä näin.
Kokeneeseen pelaajakalustoon Jursinovin aikaan kuului nykyinen kakkosvalmentaja Raimo Helminen.
- Raipe oli loistava valmennettava.
Tunnollisempaa ei ole ollut. Tällä kaudella on ollut suuri apu, että Raipe on
ollut mukana katsomassa, kun tehdään
parin tunnin väsyttäviä sarjoja. Kyllä se
tuo pohjaa siihen, kun Raipe on ollut aina itse mallikappale.
TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
W
elling saapui alunperin Ilvekseen vuonna 1997 ja oli
mukana vuoteen 2007 asti.
- Kailajärven Jaakko
vaihtoi vuonna 1997 Ilveksestä Tapparan puolelle. Olin siinä vaiheessa jo valmentanut painonnostajia salilla ja Jaska
kysäisi kiinnostaako, Welling muistelee
saapumistaan.
Wellingin vastuulla Ilveksessä ovat
kaikki voimaharjoittelu sekä osittain nopeuteen ja liikkuvuuteen liittyvät harjoitteet. Hän kertoo uskovansa valmennuksessa perinteiseen työntekoon.
- Oman painonnostouran ja valmennusuran aikana olen huomannut, että
se on ainoa oikea tapa. Sitä työtä pitää
vaan tehdä pitkäjänteisesti.
Kaksi oheisharjoitusta
viikossa
Viime kevään lähtötilanteessa Ilveksellä oli koossa nuori joukkue, johon mahtui vain 70-kiloisia lupauksia. Heikon perusvoimatason vuoksi kesällä jouduttiin
tekemään rajusti töitä voimatason nostossa. Welling arvioi, että työ toi tulosta.
Kesällä voimaharjoittelua tehtiin kolmena päivänä viikossa. Kesän jälkeen
Welling ja valmennusjohto päättivät, että voimaharjoittelua tehdään myös kauden aikana. Työnjako on yksinkertainen.
Valmennusjohto päättää milloin on aikaa
harjoittelulle, Welling vastaa harjoittelun
suunnittelusta ja toteutuksesta.
- Kolmen pelin viikoillakin laitetaan
kaksi oheisharjoitusta sekaan. Toinen on
sellainen, joka ylläpitää voimatasoja ja
toinen sellainen, joka kaivaa nopeus- ja
liikkuvuuselementtejä esiin. Voimaharjoittelua pyritään pitämään yllä, jotta ensi kesänä olisi parempi tilanne lähteä
kauteen.
- Kokeneilla pelaajilla harjoittelu on
enemmän ylläpitävää. Nyt on nuori joukkue, joka kestää pienen treenimäärän
pelien ohessa. Vanhemmilla pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, että
jaksaa tehdä pääasian eli pelaamisen.
Welling myöntää, että pelaajien suhtautumisessa voimaharjoitteluun on eroja. Tärkeä osa työtä on harjoittelun
markkinointi eri tavoin asiaan suhtautuville.
- Kun osaa markkinoida oikein, niin
kyllä pelaajat ovat innostuneita ja tekevät hyvin töitä.
Viime kesänä
hiottiin tekniikkaa
Ensi kauteen valmistautumisessa Wellingillä on edessään mieluinen haaste. Tilanne on helpompi kuin viime kesänä
esimerkiksi sen tähden, että joukkue on
tuttu ja voimavalmentaja tuntee luotsattaviensa yksilölliset tarpeet paremmin.
Tilannetta helpottaa sekin, että tekniikkapuoli on jo kaikilla pelaajilla hallussa ja lähtötaso korkeammalla kuin
viime keväänä.
Voimatason nostoa tehdään varsin eri-
Jarkko
Welling
Wellingin kaappi
pursuaa mitaleja
luotsaa Ilveksen voimaharjoittelua
- Viime kesänä
Jesse Niinimäki
treenasi voimapuolta enemmän
kuin kertaakaan
minun aikanani.
Vaikutukset näkyvät kaukalossa,
Jarkko Welling
kuvailee kultakypärän otteita.
laisista tilanteista. Joukkueen kokeneimman osaston penkkitulokset olivat 130
kilon tietämillä. Köykäisimmillään tangossa oli rautaa vain 75 kiloa. Welling
arvioi, että sata kiloa on taso, joka kiekkoilussa riittää.
Wellingin ajan penkkiennätystuloksiin
nykyjoukkueella on vielä jonkin verran
matkaa, sillä tshekkihyökkääjä Lubomir
Korhon kiskaisi ylös 180 kiloa rautaa.
Voiman hankkimiseen Ilveksen nuoriso-osastolla on hyvin aikaa. Viime kesänä erityisesti painon lisäämisen kanssa
piti olla varovainen. Varmin tapa saada
aikaan loukkaantumisia on käyttää liian
isoja painoja huonolla tekniikalla.
- Olemme satsanneet siihen, että alussa lähdettiin pienillä painoilla, jotta tekniikka paranee ja saadaan tukilihakset
kuntoon. Se antaa paremmat edellytykset hankkia lisää voimaa.
Kesäharjoittelussa joukkue teki kahdeksaa eri liikettä, ja kaikissa niissä viittä sarjaa. Kauden aikana liikkeet on laskettu kolmeen ja sarjat kolmeen tai
neljään. Kokeneemmilla pelaajilla osa
Ilveksen valmentamisen lisäksi Welling
osallistuu edelleen mahdollisuuksien rajoissa painonnostokilpailuihin. Aikaa
vie myös perheen puolivuotiaan tyttären
hoitaminen.
- Miesten SM-mitaleja taitaa olla vähän
vajaa sata, että kun muutaman vuoden
jaksaa vielä käydä kisoissa, niin saa sen
sata täyteen.
Painonnostorintamalla Suomen tilanne näyttää suhteellisen valoisalta. Perinteikäs laji osoittaa piristymisen merkkejä, mistä kertovat myös nuorten
EM-kisojen mitalit.
- Tietenkään se ei anna kovin hyvää
kuvaa, että nelikymppisenä käydään vielä SM:ssä ja otetaan mitali. Mutta se ei
ole koko kuva. Hyvällä mallilla ollaan.
Welling myöntää hymyillen, että jääkiekko vie urheilijalahjakkuuksia, joilla
olisi mahdollisuuksia pärjätä myös painonnostokilpailuissa.
- Paras esimerkki oman valmennusuran aikana on Salmelaisen Tony, joka
on pärjännyt jäälläkin hienosti. Voima
tarttui häneen silmissä ja kimmoisuusominaisuudet olivat aivan mielettömät.
En ole nähnyt vastaavaa urheilijaa missään.
Voimaharjoittelupuolta miettiville nuorille kiekkoilijoille Wellingillä on
simppeli vinkki.
- Helpottaa suunnattomasti, jos 15vuotiaana opettelee keppijumpalla tekemään liikkeet oikein. Se antaa mahdollisuudet hankkia voimaa. Se on tärkein
asia - silloin tekniikan opettamiseen ei
tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota.
A-junnuissa pitää alkaa tehdä jo painoilla harjoitteita. Ei isoja painoja, mutta
pitkää sarjaa. Tehdä pohja, josta voima
kaivetaan, Welling opastaa. ••
14
”Nalle” ja ”Väiski” tunnetaan hyvin Ilves-piireissä. Kalliolahden pariskunta on työskennellyt
Hakametsässä kotiottelujen yhteydessä jo pitkään.
••• Maarit ja Kari Kalliolahti ovat tuttu näky
Hakametsän hallissa ennen kaikkea yritysasiakkaille.
TEKSTI: ILKKA UITTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
M
aarit ”Väiski” Kalliolahden ura jäähallilla alkoi
jo kaudella 1992-93, kun
Jukka Hirsimäki toimi Ilveksen toimitusjohtajana. Maarit järjesti ja hoiti Ilveksen
asiakastilaisuuksia, joista myöhemmin
muodostuivat nykyiset VIP- ja aitiotilaisuudet sekä Ilves Business Club (IBC).
Tilaisuudet järjestettiin silloisessa kaupunginhallituksen huoneessa sekä Jääkiekkomuseossa. Nykyiseen toimenkuvaansa aitioemäntänä ”Väiski” siirtyi
vuosituhanteen vaihteessa.
- Silloin Ilves hoiti itse kaikki tarjoilut
aitioihin. Nykyään Restel Oy vastaa niistä ja itse häärin linkkinä asiakkaiden ja
Restelin henkilökunnan välillä. Katson,
että asiakkailla on kaikki hyvin ja kuten
on sovittu.
Maaritin aviomies, Kari ”Nalle” Kalliolahti, toimi aikoinaan Hakametsässä
järjestyksenvalvojana, kun Kalliolahtien
Antti-poika pelasi Ilveksen junioreissa.
Nykyiseen pestiinsä Kari siirtyi vuonna 1999 Risto Jalon toimiessa Ilveksen
vetovastuussa. Kari toimii päivätöissään
Tampere-talon vahtimestarina, mutta
kotiotteluissa ”Nalle” palvelee asiakkaita Ilves Business Clubilla.
- Vastaan klubin järjestyksenvalvonnasta, mutta työni on asiakaspalvelua. Mikäli joku eksyy alakertaan, kerron hänelle, mikä paikka on kyseessä ja
saatan näyttää ovelta paikkoja. Samoin
ohjaan ihmisiä oikeaan suuntaan, mikäli
joku ei tiedä, missä päin hallia hänen istumapaikkansa on.
Kalliolahdet ovat ehtineet nähdä ja
kokea paljon reilun kymmenen vuoden
aikana, kun he ovat tehneet nykyistä
työtään. Molemmat ovat tyytyväisiä siitä suuntauksesta, mihin aitio-, IBC- ja
VIP-palveluita ollaan viemässä Ilveksen
otteluissa.
- Aikoinaan kannoimme ruuat ja juomat alakerran keittiöstä ylös aitioille ja
takaisin, mutta tämä on poistunut tehtävistäni. Aitioremontit ja uudet aitiot
ovat olleet hyviä asioita. Kehitystä on
tapahtunut parempaan suuntaan – ei ole
mitään negatiivista sanottavaa, ”Väiski” kertoo.
Myös alakerran Ilves Business Clubilla suunta on ollut oikea viimeisten vuosien aikana.
- Lippujen lukijalaite on helpottanut
töitä ja se, että VIP:n sisäänkäynti siirtyi toiseen päähän. Kun sekä klubille että VIP:iin mentiin samaa reittiä, oli se
aikamoista hässäkkää lippujen kanssa,
sanoo Kari.
Viihtyisä työympäristö
Kalliolahtien urakka jäähallilla alkaa
Ilves on Kalliolahdille
ELÄMÄNTAPA
tuneet, vaikka määrä on pysynyt samana. Nykyään myös kortteja kierrätetään
yrityksen sisällä, eikä paikalle saavu aina samat kasvot firmasta. Se on hieno
asia, että yhä useampi saa mahdollisuuden tulla alakertaan.
Maarit Kalliolahti kertoo, että aitioita
miehittävät usein tutut yritykset, jotka
saattavat tuoda henkilökuntaansa, asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan kolmesta neljään kertaan kauden aikana peliä seuraamaan.
- Osa aitiovieraista käy aluksi alakerrassa syömässä ja siirtyvät sitten vieraidensa kanssa aitioihin ottelua katsomaan. Aitioissa näkee myös paljon
ulkomaalaisia vieraita, jotka ovat ensimmäistä kertaa kiekko-ottelussa.
Hyvä työtiimi
Kari ”Nalle” Kalliolahti vastaanottaa
vieraita Ilves Business Clubin sisäänkäynnillä
Maarit ”Väiski” Kalliolahti toimii aitioemäntänä Ilveksen kotimatseissa.
puolitoista tuntia ennen ottelua ja urakka päättyy noin tunti ottelun jälkeen.
- Katsomme hallille saapuessamme, että paikat ovat kunnossa, lukijalaitteet
toimivat, selvitämme toimistolta tulleet
erityistoiveet lippujen kanssa, sovimme
kuka on milläkin toimipisteellä ja juomme kahvit, naurahtaa Kari.
Aitiokerroksessa pitää huolehtia, että
jokaisesta ovesta löytyy tarvittavat infot
koskien asiakasyritystä.
- Suurin osa aitiovieraista tietävät,
missä heidän paikkansa on, mutta jos
apua tarvitaan, pyrin auttamaan parhaani mukaan – yleensä kuitenkin yritysten aitioisännät ovat hoitaneet vierail-
leen selkeät ohjeet, kuinka toimia. Pidän
myös tärkeänä sitä, kun asiakkaat ostavat Ilves-Hockey Oy:ltä aition, he myös
tapaavat Ilveksen edustajan, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi ja on apuna,
jos sitä vain tarvitaan, summaa Maarit.
Kumpikin kokeneesta kaksikosta on
laittanut yhden asian merkille.
- Nykyään sekä IBC:llä että aitioissa
käy enemmässä määrin naisia, mikä on
positiivinen asia.
Aiemmin alakerran klubilla kävi pitkälti samat tutut kasvot, mutta ”Nallen”
mukaan tilanne on muuttunut parin viime kauden aikana.
- Klubilla ovat yritykset hieman vaih-
Kalliolahdet kehuvat kilpaa omia työtovereitaan. Alakerrassa yhteistyö toimii
keittiöhenkilökunnan kanssa moitteettomasti eikä yhteistyö aitioissa Restelin
henkilökunnan kanssa jää ollenkaan jälkeen. Helena Ranniston johtama keittiöryhmä on saanut erityiskiitoksia IBC:
n ruuista. Yhteisön jäsenet pitävät yhtä
myös vapaa-ajallaan.
- Silloin tällöin järjestämme henkilökunnan kanssa yhteisen porkkakävelytapahtuman. Ensin kävellään, sitten
saunotaan, syödään ja istutaan iltaa. Viimeksi illanistujaiset venähtivät aamuyöhön saakka, naurahtaa pariskunta.
- Meillä on kaikilla yksi iso yhdistävä
tekijä, Ilves.
Maarit työskentelee päivät Finntology
Oy:ssä myynti- ja ostoassistenttina. Vaikka molemmilla on omat leipätyönsä, riittää kummallakin vielä energiaa saapua
iltaisin ja lauantaisin Ilveksen otteluihin
työvuoroon.
- Vaikka tämä on työtä, tätä ei voi las-
15
kea tavalliseksi kello 8-16 kestäväksi työksi. Täällä voi toimia fiilispohjalta. Kun näkee kivoja asiakkaita, se antaa
paljon toimintatarmoa. Täällä on rento
tunnelma, ja ihmiset saapuvat jäähalliin
viihtymään.
- Jääkiekko ei meille ole työ tai harrastus, se on elämäntapa.
Palkitsevinta hallityössä on ”Nallen”
mielestä asiakkaalta saatu kiitos.
- Kiitos-sana lämmittää. Kun asiakkaat
kiittävät illasta ja kertovat tulevansa
toistekin, silloin tiedämme, että keittiö
ja me olemme hoitaneet työmme hyvin,
ja väki on viihtynyt.
Ilves hurmannut
taistelullaan
Nuoren ja taistelevan Ilveksen otteet
kaukalossa on saanut molemmat innostumaan. Kysyttäessä, miltä joukkueen
otteet kaukalossa ovat näyttäneet, kuuluu ”Väiskin” vastaus:
- Ihanalta!
- Nyt olemme menossa siihen suuntaan, mihin olisi pitänyt pyrkiä jo paljon
aiemmin. Joukkueen esityksiä on upeaa
seurata, säestää Kari.
”Nalle” on huomannut IBC:llä, kuinka asiakkaat suhtautuvat joukkueeseen
poikkeuksellisella asenteella verrattuna
aiempaan. Enää parin maalin tappioasema erätauolla ei vedä ilmeitä totisiksi.
- Porukka uskoo loppuun saakka, että
joukkue nousee voittoon. Ilveksen koko
ilme, se positiviinen asenne, ja tekemisen meininki pelaajista valmentajiin heijastuu myös katsojiin. Pelaajista hohkaa
aito ja vilpitön ilo onnistumisten hetkellä – se on jotain mahtavaa. Pellisen
Jaakko ja kumppanit heittäytyvät kiekkojen eteen ja taistelevat, Kari kehuu.
Maarit on täysin samoilla linjoilla.
- Joukkueessa on varmasti hyvä henki. Pojat painavat menemään nuoruuden ennakkoluulottomalla innolla. Pelaajat luottavat itseensä, ja tappioasemassakin pelataan eikä vain pelailla selkä
suorana.
Kalliolahdet seuraavat myös tiiviisti tupsukorvien vieraskamppailuita. Kari
seuraa tilanteita netin välityksellä, mutta
Maarit kuuntelee ottelut radiosta. Maaritille pelit aiheuttavat aktiivisuutta.
- En voi kuunnellessani istua paikallani, vaan joudun tekemään jotain käsilläni. Teen ruokaa, mankeloin, tiskaan tai
silitän, hymyilee ”Väiski”.
Sekä Kari että Maarit muistelevat erityisen suurella lämmöllä muutamaa erityistä ottelua. Yksi niistä on joulukuulta
1994, kun Ilves kohtasi NHL:n huipuista
kootun Wayne Gretzky All Starsin. Tamperelaiset yllättivät kaikki voittamalla kamppailun 4-3 Sami Ahlbergin jatkoaikamaalilla. Toinen mieleenpainuva
kamppailu on kauden 2000-01 pronssiottelu Oulun Kärppiä vastaan, joka päättyi
Ilveksen juhliin.
- Tunnelmaltaan kaikista ainutlaatuisimmat hetket liittyvät Raimo Helmiseen. Maajoukkueuran viimeisten sekuntien maalisyöttö ja siitä syntynyt
huuto on jäänyt pysyvästi mieleen. Myös
Raipen koko uran viimeisen ottelun jälkeiset tunnelmat ovat todella lämpimästi
muistoissa, Kalliolahdet toteavat.
Kiekkoleirit Åressa
Ennen nykyistä päivätyötään Maarit toimi yrittäjänä. Hän ja Ilveksen nykyinen
pelaajakoordinaattori Pekka Kangasalusta järjestivät kolmen vuoden ajan
(2005-07) heinäkussa kiekkoleirin Åressa, joka kulki nimellä HC Ice Camp. Kyseinen leiri sai paljon kiitosta osallistujilta ja heidän vanhemmiltaan.
- Siellä tapasimme myös ystävämme
Vesa Kokkosen (Mestis-joukkue LeKin
päävalmentaja), joka lopulta toi lahjakkaat Jesper- ja Robin-poikansa Ilveksen
junioreihin pelaamaan. Vesa toimi aikoinaan leirillä apuvalmentajana ja pojat
leiriläisinä.
Leirille osallistui nuoria poikia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja
Virosta lähtien. Nimilista henkilöistä,
jotka ovat osallistuneet leirille valmentajina, ohjaajina ja vierailevina tähtinä, herättää kunnioitusta: NHL-pelaajat Niklas
Bäckström ja Mikko Koivu, Karri Rämö, Teemu Lassila, Ville Nieminen,
Petri Matikainen, Mika Pieniniemi,
Mika Toivola, ... Ja osallistuipa leirille nuorena poikana eräs SM-liigan tämän
kauden sensaatioistakin, Porin Ässien
Joel Armia.
- Mieltäni lämmittää erityisesti se, että yhtenä kesänä leirin apuvalmentajina toimivat nykyisestä Ilves-joukkueesta Joonas Rask, Matiakset Sointu
ja Myttynen sekä Toni Rajala, Maarit
muistelee.
Pojat lähtivät hotellilta Järpenin jäähallille kello 8 ja saapuivat takaisin kello
17. ”Nalle” kuskasi päivän aikana ruokia
pelaajille ja välillä suuntana oli Östersundin lentokenttä, josta hän haki leirille saapuneita NHL-pelaajia.
- Aamulla ja iltapäivällä pojilla oli harjoitukset. Kun osa oli jäällä, toinen osa
suoritti kuivaharjoittelua. Se oli hienosti
järjestetty leiri, sillä koko ajan oli tekemistä. Vanhemmat saivat myös omaa aikaa, kun pojat olivat harjoittelemassa.
Maarit korostaa, että leiri järjestettiin
puhtaasta ilosta. Kuten hän itse sanoo,
yksityisyrittäjänä ei ole kannattavaa harrastaa liiketoimintaa, jossa ainoa tavoite
on saada kulut peittoon ilman minkäänlaista voitontavoittelua.
- Nykyisestä taloustilanteesta johtuen
on vaikeaa löytää yhteistyökumppaneita,
jotka mahdollistaisivat uudet leirit. Kysyntää kiekkoleiriä kohtaan on edelleen,
joten toivottavasti vielä joku päivä pystyisimme samanlaisen kesäleirin järjestämään, toivoo ”Väiski”.••
16
••• Aarne ”Dynamo”
Honkavaara, 86, ja Joonas Rask, 20, ovat Ilveksen liki 80-vuotisen taipaleen aikana ehtineet
ihastuttaa kiekkoyleisöä Tampereella. Molemmat ovat pelanneet Ilveksessä hyökkääjinä, mutta
kiekkoilullisesti ajat ovat
muuttuneet peliurien välillä paljon.
TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
M
uutosta kuvastaa esimerkiksi se, että Rask
saapui Tampereelle Savonlinnasta kiekkoilun
perässä 16-vuotiaana,
kun taas 1926 syntynyt Honkavaara syntyi Tampereella ja pelasi kotikaupunkinsa seurassa koko ikänsä. Honkavaaran
pelatessa seurasiirrot olivat harvinaisia. Nykyisin pelit myös pelataan luonnonjäiden sijaan hallissa, mikä on kasvattanut ottelumääriä merkittävästi ja
jättänyt ilmaston merkityksettömäksi tekijäksi.
Honkavaara liittyi Ilvekseen vuonna
1936 ja kävi siitä lähtien katsomassa Ilveksen pelejä. Nuoruusvuodet kuluivat
A-nuorten sarjassa, sillä nuoremmissa
ikäluokissa Ilveksellä ei ollut joukkuetta.
Sodanjälkeisten vuosien SM-sarjassa Honkavaara oli pitelemätön. Honkavaara voitti Ilveksen riveissä seitsemän
SM-kultaa ja kaksi SM-hopeaa. SM-sarjan paras maalintekijä hän oli kolme
kertaa ja paras pistemies kahdesti. MMkisoja Dynamon tilille kertyi kahdet ja
olympiakisoja yhdet (Oslo 1952). Ilveksen valmentajana Honkavaara oli 195361 ja 1967-68. Honkavaaran numero seitsemän on jäädytetty Ilveksessä.
Joonas Rask pelaa tällä hetkellä kolmatta kauttaan SM-liigassa. Kauden
päätteeksi Raskille kirjataan uran parhaat tehopisteet. Ennen viimeistä maaottelutaukoa Rask oli tehnyt tehot
14+9=23.
Usean lajin
pelaaminen on jäänyt
Kun Honkavaara pelasi, jääkiekkokausi
oli lyhyt, joten samat pelaajat pääsivät
pelaamaan sekä jalkapalloa että jääkiekkoa. Kiekkokausi pelattiin luonnonjäillä talvikuukausien aikana, ja kausi ehti
päättyä helposti, ennen kuin toukokuussa alkoi jalkapallokausi.
- Melkein kaikki pelasivat jotain jääkiekon lisäksi. Suurin osa jalkapalloa,
mutta mukana oli myös vesipallon pelaajia, uimareita ja tenniksen pelaajia.
Kaikki ne palvelivat toisiaan, Honkavaara muistelee.
Nykyisin useamman lajin harjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa, sillä
olosuhteet mahdollistavat ympärivuotisen yhden lajin harjoittelun.
- Aika moni jättää toisen lajin jo nuorena. Poikien pitäisi pelata enemmän
kaikkia mahdollisia lajeja, jotta pallosilmä kehittyisi, Rask sanoo.
Rask pelasi jalkapalloa 15-vuotiaaksi eli jalkapalloura loppui vuotta ennen
Tampereelle muuttoa. Ilves-tausta Raskilla on jo Savonlinnan ajoilta. Hänen
Seniori ja juniori. Aarne Honkavaara pelasi Ilveksessä SM-sarjaa kausina 1944-58. Joonas Raskin peliura SM-ligassa alkoi kaudella 2008-09.
Ilveksen vanha ja uusi sukupolvi
Dynamo ja Rask
- Asuin Savonlinnassa
Nätkillä ja siellä oli kaupunginosajoukkue. Siirryin myöhemmin STPS:ään. Ehkä jalkapalloa olisi voinut jatkaa
pidempäänkin, mutta halu
pelata jääkiekkoa oli niin kova, että oli valmis luopumaan
jostain, Rask kertoo.
Honkavaara muistaa Raskin
jääkiekkojoukkueen SaPKon
pelanneen myös jääpalloa.
SaPKo oli pääsarjatason joukkue jääpallossa vuosina 193740. Raskin aikana jääpallo ei ole noussut
savonlinnalaisten suosimaksi harrastukseksi.
- Jääkiekko ajaa varmaan niin paljon
nuoria pariinsa, että ei jääpalloa oikein
pelata, Rask epäilee.
Honkavaaran uran aikana olosuhteet
aiheuttivat välillä ongelmia
myös talvella. Ilveksen voittaessa mestaruuden olympiavuonna 1952 jääradat eivät
olleet vielä tammikuun puolivälissäkään kunnossa.
- Emme olleet pelanneet
yhtään peliä siihen mennessä. Sarjan piti olla kaksinkertainen viiden joukkueen
sarja ja siihen päälle loppuottelut. Täytyi puolittaa, että oli vain yksinkertainen
sarja. Sunnuntaina kävimme
Helsingissä, tiistaina ja torstaina pelasimme Tampereella ja sunnuntaina taas
Helsingissä, Honkavaara kertoo.
Oslon olympialaiset olivat Suomelle
ensimmäiset. Suomi sijoittui yhdeksän
joukkueen turnauksessa seitsemänneksi
kukistettuaan Saksan ja Norjan.
- Meiltä odotettiin kovia tuloksia.
Olimme kuitenkin ainoa luonnonjääjoukkue, sillä Norjallakin oli tekojää valmistunut edellisenä vuonna.
Sama välinevalmistaja
molemmilla
Vaikka välinepuoli on Honkavaaran peliajoista nykyaikaan muuttunut paljon,
valmistaja on säilynyt samana. Honkavaara kertoo, että sota-aikanakin mailat
saatiin CCM:ltä, jonka mailoilla Ilves pelaa tälläkin kaudella.
Honkavaara pelasi koko uransa suoralapaisella mailalla, jonka käyttäminen
oli luonnollisesti huomattavasti vaikeampaa kuin nykyvälineiden.
- Kyllä kiekon sai nousemaan. Sillä sai
kovan laukauksen rystypuolella. Heino Pulli oli pelaaja, joka aina läpiajossa
Jääkiekkomuseo Dynamon suurtyö
A
arne Honkavaara palkittiin tammikuun Urheilugaalassa elämäntyöpalkinnolla. Elämäntyö onkin ollut pitkä ja laaja. Peliuran lisäksi
Honkavaara on valmentanut, ollut tilastoinnin edelläkävijä sekä ollut mukana
perustamassa jääkiekkomuseota.
- 1940-41 aloin leikata ylös jääkiekosta otteluraportteja. Ottelupöytäkirjoja
ei pidetty ennen vuotta 1950. Alkuaikojen tilastot ovat siksi puutteellisia syöttöjen osalta. Otin mukaan ne syöttäjät,
jotka selkeästi jutuissa mainittiin, mutta paljon jäi puutteita. Siitä se sitten
pikkuhiljaa laajeni, Honkavaara kertoo.
Jääkiekkomuseoyhdistys perustettiin
vuonna 1979. Honkavaara oli jääkiekkomuseoyhdistyksen puheenjohtaja
vuodet 1983-96, jonka jälkeen hänet nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi.
Honkavaara kiittelee erityisesti Juhani Linkosuon roolia museon alkutaipa-
leella.
- Linkosuo oli ihan ratkaiseva tekijä
ajamaan ihmisiä töihin. Hän oli ideoita
täynnä ja veti myös museoihmisiä mukaan touhuun asiantuntijoiksi, Honkavaara kertoo.
- Alusta asti lähdimme museon kanssa siitä, että emme tee vain museotilaa,
vaan paikalla on aina esittelijä, joka
osaa kertoa tarinoita tavaroista. Sillä saimme koulut innostumaan. Toukokuussa koululaisryhmiä kävi aina niin
paljon, että ei meinannut ehtiä käydä
syömässä ollenkaan koko päivän aikana.
Aktiivinen Takkuturkki
Ilveksestä tuttuihin ystäviin Honkavaara on yhä yhteydessä Ilveksen Takkuturkkien kanssa. Takkuturkit on vuonna 1971 perustettu noin 50-jäseninen
yhdistys, johon kuuluu erityisesti Ilveksessä ansioituneita ihmisiä.
- Kokoonnumme joka kevät, viime aikoina kahdestikin vuodessa, Honkavaara kertoo.
Takkuturkkien porukalla on tehty
esimerkiksi useampia ulkomaanmatkoja. Kerran porukka oli Lontoossa. Wembleyllä oli juhlallisuuksia, joiden vuoksi
stadionilla pelattiin aamusta iltaan yhteen menoon.
Joukko halusi ja pääsikin Wembleylle katsomaan pelejä, mutta aivan yksinkertaisesti asia ei järjestynyt.
- Palloliitolta piti saada takuutodistus, että emme ole huligaaneja. Virallisessa todistuksessa lukee, että Palloliitto todistaa näiden ihmisten olevan
vanhoja pelaajia ja heistä ei ole mitään
häiriötä, takaamme sen. Harmittaa, kun
en tiedä mihin se lappu on joutunut. ••
17
käänsi kiekon rystylle ja laukoi siitä.
Lyöntilaukausta ei Honkavaaran peliaikoina käytetty, joten mailat kestivät käytössä kauan. Raskilla mailoja kuluu kaudessa hieman alle kaksikymmentä.
- Harvoin maila katkeaa. Varmaan neljä tai viisi mailaa on mennyt varresta
poikki. Lapa hajoaa useammin, kun tulee iskuja. Hyviä mailoja nykypäivänä
on. Olemme aika etuoikeutettuja suoralapaisilla mailoilla pelanneisiin verrattuna, Rask tuumii.
Honkavaara ihmettelee sitä, että nykypäivänä pelaajat onnistuvat niin usein
laukomaan kiekon maalin ja jopa pleksien yli.
- Sehän on kaikista helpointa säädellä
laukausten korkeus. Kun radioselostuksia kuuntelee, niin vähän väliä lauotaan
maalin yli, Honkavaara kummastelee.
Laukauksen harjoitteluun Honkavaara käytti paljon aikaa. Kesäisin kiekkoa
lauottiin vanerin päältä maalivahdille.
Laukaus teki tuhoisaa jälkeä SM-sarjassa, sillä Honkavaara voitti maalintekijätilaston kolme kertaa ja teki pelaamissaan 62 SM-sarjan ottelussa 143 maalia.
47 maaottelussa osumia syntyi 46.
- Harjoittelin kesällä joka päivä tunnin tai pari. Pihaan oli merkitty maali ja
vastapäätä asunut hyvä kaverini Gösta
Wangel TBK:sta oli maalivahtina. Jokainen laukaus katsottiin mihin meni, että
ei vain ammuttu, vaan meni sinne mihin
halusin. Ammuin sata kertaa ylänurkkaan, että sain tehtyä samaa liikettä. Sitten toiseen nurkkaan. Sitten vähän eri
paikkoihin. Wangel kehittyi yhdessä kesässä niin paljon, että pääsi maajoukkueeseen pelaamaan muutaman pelin, vaikka oli kaukana maajoukkueesta, kun
aloitimme.
Potkulaukaus pannaan
Honkavaara kävi uransa aikana myös lajin emämaassa Kanadassa. Vuonna 1950
matkalta tarttui mukaan monia oppeja,
esimerkiksi erityisesti puolustajien potkulaukaus.
Potkulaukaus tehtiin siten, että pelaaja luisteli eteenpäin ja piti mailaa pelkällä yläkädellä. Mailaa potkaistiin varteen
samalla kun yläkäsi tempaisi mailaa.
Maila toimi näin vipuvartena, jonka avulla kiekko lähti kovaa, joskin epätarkasti.
- Pitää pistää potkulaukaus korvan
taakse, Rask lupaa.
Potkulaukaus oli tuntematon tuttavuus myös Keski-Euroopassa ja Norjassa. Honkavaara käytti laukausta maaotteluissa ja yleisö kohahti joka kerta, kun
laukaus lähti.
Potkulaukaus kiellettiin muutamaa
vuotta myöhemmin ja se on yhä kiellettyjen maalintekotapojen listalla.
- En koskaan ole kuullut miksi se kiellettiin. Kysyin asiaa päättämässä olleiltakin, mutta hekään eivät osanneet sanoa.
Kai se vähän vaarallinen oli potkuliikkeen takia, jos joku oli lähellä. Kanadassa sitä käytettiin aika paljon siihen aikaan eikä siitä koskaan mitään vahinkoa
tullut.
Koemaista
Viini-lehti,
tilaa näytenumero!
Lähetä viesti:
VIINI NIMI OSOITE POSTINUMERO PAIKKA
numeroon 16207 ja saat lehden postissa.
Viestin hinta 1 €. x
Palvelu toimii: Elisan, Soneran,
Ainan, DNA:n, TeleFinlandin ja
Saunalahden liittymillä.
Yhteystietoja voidaan käyttää
suoramarkkinointiin.
Legendoja arvostetaan
Nykyisessä joukkueessa entisistä pelaajista kuullaan välillä tarinoita. Usein kertojana toimii huoltaja Lasse Laukkanen.
- Puhutaan asioista, joita joku on tehnyt. Me nuoret kuuntelemme, kun emme ole ehtineet kokea vielä juuri mitään.
Vanhempia pelaajia kohtaan on suuri
kunnioitus. Jos joku valittaa pikkujutuista, niin muistutetaan millaisilla varusteilla aiemmin on pelattu. Pitää aina muistaa se, mistä on lähdetty, Rask kertoo.
Honkavaara näkee pelin kehittyneen
vuosien varrella paljon.
- Asiat muuttuvat ajan myötä. On se
eri peli nykyään. Vauhtia on ihan eri lailla. Luistelu on ilman muuta parempaa
ja nopeampaa. Kaikkia asioita pystytään
harjoittelemaan nykyisin pelinomaisesti
enemmän, Honkavaara arvioi. ••
www.viinilehti.fi
ILVES-VIINIT SUORAAN VIINITILALTA
vl_merella_nelonen.indd 1
12.12.2008
www.teamdanielsson.fi
Muistathan että Ilves -viinit ovat koko ajan kaikkien Ilveksen ystävien
ja yhteistyöyritysten tilattavissa osoitteessa www.carsinshop.com
Osoitteesta löydät lisätietoa viineistä ja viinit tuottaneesta
suomalaisomistuksessa olevasta Château Carsin -viinitilasta.
18
Nils Bäckström on syntynyt Göteborgissa mutta muuttanut Tukholmaan jo lapsena.
••• Tämän vuoden kesäkuussa 25 vuotta täyttävä
Nils Bäckström on kotiutunut Ilvekseen erinomaisesti. Hyviä syöttöjä
jakelevan, isoon kokoonsa nähden sulavasti luistelevan ja hyvän pelisilmän
omistavan ruotsalaisen
talven tähtihetki osui loppiaisena pelattuun Kärpät–Ilves-otteluun. Bäckström onnistui tuolloin
kahdesti maalinteossa.
Nils Bäckström
suoritti tutkinnot
jääkiekon ohessa
TEKSTI: JONI YLI-MÄENPÄÄ
KUVA: JOUNI VALKEENIEMI
N
ils Bäckström on lähtöisin Tukholman pohjoispuolelta sijaitsevasta Danderydista, jonka joukkueessa
hän aloitti kiekkoilun seitsemänvuotiaana. Useimmat joukkueen
muista pelaajista olivat harrastaneet
jääkiekkoa jo 2–3 vuotta, joten Bäckströmillä oli pari ensimmäistä vuotta kirittävää muiden taitotasolle.
Bäckström pelasi koko junioriaikansa Tukholman alueen joukkueissa. Hän
siirtyi 16–vuotiaana vuonna 2002 Hammarbyn A- ja B-nuoriin. Kauden 2003–04
hän kiekkoili Stocksundin B-nuorissa,
kunnes Bäckströmin tie vei Djurgårdenin A-nuoriin. Yhden Ruotsin pääsarjatason ottelunkin hän pääsi kokemaan
Djurgården-aikanaan (2004–2006).
– Olin kaudella 2005–06 Jönköpingissä vierasottelussa HV71:tä vastaan, kun
Djurgårdenilla oli paljon loukkaantumisia. En muista siitä pelistä juurikaan,
mutta oli hieno tunne olla täyden hallin keskellä nuorena poikana, vaikken
pelannut vaihtoakaan, hymyilee Bäckström.
Tukholmasta Alaskaan
Keväällä 2006 Djurgården ei kuitenkaan ollut innostunut nostamaan edustusjoukkueeseen juniori-iän ylittänyttä Bäckströmiä. Vaihtoehdoksi jäi etsiä
Ruotsin toiseksi ylimmän sarjatason sopimuksia tai jotakin muuta.
– Suurin piirtein toukokuussa 2006
Djugårdenin A-nuorten päävalmentaja Tomas Montén kertoi minulle, että
Yhdysvalloissa työskentelevä ruotsalaisvalmentaja piti Ruotsissa jääleiriä pelaajille. Tämä valmentaja yrittäisi sitten
saada leirin etevimmille pelaajille sopi-
muksen Yhdysvaltoihin, Bäckström selvittää.
Leirin jälkeen Bäckström sai tarjouksen USHL-junioriliigasta, mutta kieltäytyi siitä, sillä hän ei halunnut pelata
enää juniorisarjoissa. Pari viikkoa myöhemmin hänelle tarjottiin pestiä Alaska- Anchoragen yliopistojoukkueesta
NCAA-liigasta. Hän päätti lähteä, mutta
matkalla oli vielä monta mutkaa.
– Yhdysvaltoihin muuttaakseni minun
piti hoitaa valtavasti paperitöitä. Tein
ne kesän aikana kolmessa kuukaudessa,
kun niihin menee normaalisti vuosi. Esimerkiksi englannista ja matematiikasta
oli useita testejä.
– Viimeinen koe oli kesäkuussa ja siitä
piti päästä läpi sillä kerralla. Selvitin sen
kuitenkin. Muuten olisin Yhdysvaltoihin
tuskin lähtenyt, jos lähtö olisi venähtänyt vuodella, myöntää Bäckström.
Yliopistosarjassa
pitkät pelimatkat
Syksyllä 2006 Nils Bäckström muutti Alaskan osavaltioon Anchoragen noin
300 000 asukkaan kaupunkiin. Hän asui
nyt kaukana kaikesta, missä hän oli ennen ollut, mutta muuten paikka ei juuri
eronnut viileästä Pohjolasta. Lunta tuli
marras-joulukuusta huhtikuuhun.
Pelimatkat NCAA-sarjassa olivat rankkoja. Lähin joukkue oli Alaskan osavaltiossa, mutta useimmiten joukkue matkasi
pitkiä päiviä muun muassa Coloradoon,
Wisconsiniin ja Minneapolisiin.
– Esimerkiksi Minneapolisiin lähdimme viideltä aamulla. Ensin oli noin viiden tunnin lentomatka ja sitten viiden
tunnin bussimatka. Lisäksi aikaeroa oli
kolme tuntia. Oman veronsa vaativat
myös esimerkiksi varusteiden pakkaamiset kulkuneuvoihin ja pois niistä sekä
hotelliin kirjautumiset.
– NCAA-yliopistosarja ei ole ammat-
tilaissarja, mutta suhteellisen korkeatasoinen sarja kuitenkin. Puolivuosittain
pelaajan opintosuoritusten keskiarvo
tarkastetaan. Keskiarvon pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voi jatkaa kiekkoilua,
Bäckström kuvailee.
Kiekkoilun ohessa
täyspäiväistä opiskelua
Alaska-Anchoragen yliopistossa Bäckström opiskeli pelaamisen ohessa muiden tapaan kokopäiväisesti. Tyypillinen
arkipäivä koostui kahdesta aamu- ja iltaluennosta, joiden välissä oli kolme
tuntia jääharjoituksia. Päivä alkoi kahdeksalta aamulla ja päättyi kahdeksalta
illalla. Ottelut pelattiin viikonloppuisin.
Esimerkiksi ottelumatkojen takia Bäckströmiltä jäi joskus tehtäviä rästiin ja ne
hänen piti tehdä myöhemmin.
– Jotkut tekivät myös töitä esimerkiksi kahvilassa. Pohjois-Amerikan yliopistossa kiekkoilevan täytyy todella haluta
elää tällaista elämää ja hallita elämäänsä, jotta pärjää, painottaa Bäckström.
Bäckström suoritti yhden ylemmän
korkeakoulututkinnon sijaan kaksi alemman korkeakoulututkintoa. Hänen pääaineensa olivat markkinointi ja yritysjohtaminen. Bäckström ei ole ajatellut vielä kiekkouransa jälkeistä aikaa, mutta
arvelee tutkinnoista olevan hyötyä myöhemmin.
Kesällä 2009 Bäckström hikoili viikon verran Washington Capitalsin jääleirillä paikkaamassa loukkaantumisia.
Hän on Detroit Red Wingsin 290. varaus vuodelta 2004. Nyttemmin hän on vapaa agentti.
Yhdysvalloista koeajan
kautta Ilvekseen
Neljännen ja viimeisen yliopistovuoden
keväällä (2010) Bäckström pelasi monien muiden tapaan hetken ammattilais-
sarjassa, sillä opinnot loppuivat jo maaliskuun puolivälissä. Hän ehti pelata
neljä runkosarjaottelua ja yhden pudotuspeliottelun ECHL:ssä Alaska Acesin
joukkueessa.
Kaudeksi 2010-11 Bäckströmin ensisijainen tavoite oli jäädä pelaamaan Yhdysvaltoihin, vähintään toiseksi korkeimmalle sarjatasolle AHL:ään. Hän ei
kuitenkaan saanut hyviä tarjouksia, ja
heinäkuussa hänen Ruotsin-agenttinsa
totesi, että Ilves olisi kiinnostunut ottamaan Bäckströmin kuukauden koeajalle elokuuksi.
Syyskuun alussa Ilves ja Bäckström
sopivat kauden loppuun asti kestävästä
sopimuksesta.
– Sekä henkilökohtaisesti että joukkuetasolla olemme pelanneet vaihtelevasti. Itse aloitin täällä hyvin, mutta olin
viisi viikkoa loka-marraskuussa loukkaantuneena ja sen jälkeen minulla oli
vaikeaa kaukalossa. Puolestaan Ilveksellä on ollut voitto- ja tappioputkia, mutta kummastakin pitää aina etsiä hyvät
puolet.
– Esimerkiksi tappioputkessa ei mietitä tappioita, vaan yritetään koko ajan,
jotta tappioputki katkeaa. Vastustajatkin ovat meille kärsityn 1-2 maalin tappion jälkeen voineet sanoa pelanneensa
hyvin, mutteivät vain ole saaneet tarvittavia maaleja tehtyä. Yritämme tappioiden jälkeen vain kovemmin ja luistelemme enemmän, Bäckström kertoo.
”Ilves on
tulevaisuuden joukkue!”
Bäckström uskoo Ilveksen mahdollisuuksiin. Ensisijaisena tavoitteena on
päästä kymmenen joukkoon pudotuspeleihin. Sen myötä Ilveksellä on hänen
mielestään yhtä hyvät mahdollisuudet
kuin muillakin, sillä Ilves on voittanut
kärkijoukkueetkin tämän kauden aikana.
– Ilves on tulevaisuuden joukkue!
Huonon viime kauden jälkeen seurajohto rupesi kasvattamaan uutta ydintä ja
uutta ajanjaksoa. Jos Ilves saa pidettyä
nykyisen ytimensä, tulee koko ajan parempia tuloksia ja mikä tahansa on mahdollista.
Ilveksen valmentajakaksikolle Juha
Pajuojalle ja Raimo Helmiselle Bäckström antaa hyvän arvosanan.
– Joskus he ovat rauhallisia ja joskus
taas joutuvat potkimaan meitä takapuolelle. Toisin sanoen he antavat pelaajien
pelata ja ovat hiljaisia tai sitten huutavat
ja herättelevät. He tasapainottavat toisiaan hyvin.
– Ilves on nuori joukkue, jolla ei ole
juurikaan kiveen hakattuja rooleja, esimerkiksi tiettyjä ylivoima- ja alivoimapelaajia tai ykkös- ja kakkospakkipareja.
Kaikkien täytyy vain luistella paljon, arvioi Bäckström.
Kalamies-Nisselle maistuu
myös mustamakkara
Joulukuun lopussa 2010 Bäckström ja
Ilves solmivat kevääseen 2012 kestävän jatkosopimuksen, joka sisältää option kaudesta 2012-13. Tampereelle Bäckström on kotiutunut hyvin.
– Tampereella ei tullut vastaan juurikaan ruotsalaisia, mutta 95 prosenttia
täkäläisistä osaa englantia, joten kielimuuria ei tule vastaan arjessa.
Mielellään mustaamakkaraa syövä
Bäckström paljastaa lopuksi Alaskassa ja Itämerellä ahkerasti kalastaneena
suurimmat saaliinsa.
– Suurin kalastamani hauki painoi
kahdeksan kiloa ja lohi 20 kiloa, nauraa
silminnähden hyväntuulinen Nils Bäckström. ••
19
••• Yhdysvaltojen pohjoisimmasta osavaltiosta Alaskasta
kotoisin oleva Amanda Waydu
ei varmasti pikkutyttönä kuvitellut, että asuisi Ruotsin Göteborgista lähtöisin olevan Nils
Bäckströmin kanssa yhdessä
Suomessa ja Tampereella. Kohtalo on todella ollut pelissä, sillä Tampereen ja Amandan kotikaupungin Craigin välillä on
hulppeat 6 826 kilometriä!
TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
E
lämäni on todellakin mennyt
hieman eri lailla kuin ajattelin sen menevän, mutta en
valita yhtään! En tiennyt yhtään mitään Suomesta ennen
tänne tuloa, mutta olin innoissani saapuessamme tänne, hihkaisee Amanda.
Alaskalaistytön ja ruotsalaiskiekkoilijan yhteiselämä nytkähti käyntiin todennäköisyyksien vastaisesti, mutta kaikki on mennyt hyvin. Amanda ja Nils ovat
seurustelleet nyt jo neljä vuotta. Yhdessäolo alkoi Nilsin opiskellessa ja pelatessa Alaskassa Anchoragen yliopistossa.
- Tapasimme ensi kertaa ihan sattumalta Anchoragessa. Olin jo lopettanut
opiskeluni, mutta Nils opiskeli siellä.
Ensitapaamisen jälkeen aloimme seurustella, mutta yhdessä asumme nyt ensi kertaa täällä Tampereella, Amanda valottaa pariskunnan yhteistä taipaletta.
- Pidän jääkiekosta. Aloin katsoa pelejä ollessani collegessa. Koulun jälkeen
en käynyt enää niin paljoa peleissä, kun
aika oli tiukassa töiden vuoksi. Itse en
osaa edes luistella! Sen sijaan juoksin,
pelasin baseballia ja lentopalloa.
Jääkiekko toi
Amanda Waydun
Alaskasta Tampereelle
Aivan tavallista arkea
SM-liigapelaajan puolison elämä on aivan tavallista arkea. Mielikuvat tv-sarjoista kuten Pelinaiset voidaan heittää
suoralta kädeltä roskakoppaan. Glamour
loistaa poissaolollaan ja perheen arkinen rytmi on samanlainen kuin oikeastaan millä tahansa keskivertoperheellä Suomessa. Lukuun ottamatta tietysti
sitä, että jääkiekko rytmittää koko perheen tekemistä kauden aikana.
- Keskivertopäivänä herään aikaisin
ja menen salille sillä välin, kun he harjoittelevat. Harjoitusten jälkeen Nils hakee minut ja vietämme aikaa yhdessä.
Pelipäivinä olemme sitten molemmat
hallilla. Käyn katsomassa kaikki Ilveksen pelit, hiljaisena ja rauhallisena hyvin suomalaismaisen vaikutelman antava
Amanda kertoo.
Amanda ei työskentele Suomessa kauden aikana päätoimisesti, mutta hän tekee ajoittain lapsenvahdin töitä tuttavapariskunnalle. Iltamenot sujuvat
pääasiassa kaksin Nilsin kanssa, mutta myös muiden kiekkoilijoiden perheet
ovat tulleet tutuiksi.
- Muiden kiekkoilijoiden vaimot ja tyttöystävät pitävät tiivistäkin yhteyttä,
mutta minä en ole mitenkään erityisen
sosiaalinen ihminen, vaan viihdyn hyvin
itsekseni ja Nilsin kanssa kahdestaan
kotosalla. Tapaamme kyllä muita peleissä ja vapaa-ajalla, mutta olen luonteeltani enemmän perheihminen.
- Olin todella onnellinen,
kun Nils teki uuden sopimuksen
tänne. Tulen mielelläni takaisin
Tampereelle, vakuuttaa
Amanda.
Kiekko tulee joskus kotiin
Jääkiekkoilijat ja muut urheilijat ovat
yleensä äärimmäisen kilpailuhenkisiä.
Kun haetaan parasta mahdollista keskittymistä, voivat tunnelataukset heijastua
vielä pelien jälkeenkin voimakkaana reagointina voittoihin tai tappioihin. Miten
on Amanda, tuoko Nils työt kotiin?
- Se riippuu vähän pelistä. Kouluaikoina hän otti ehkä enemmän itseensä, jos
pelissä tapahtui jotain erityistä. Nyt hän
kestää vastoinkäymiset paljon paremmin, mutta olen muutaman kerran ihan
suosiolla jättänyt hänet yksikseen synkistelemään. Tämä on ensimmäinen ker-
ta, kun asumme yhdessä. Aiemmin voin
lähteä kotiin, jos hänellä oli paha mieli,
mutta nyt en pääse kuin toiseen huoneeseen. Onneksi hän on hieman aikuistunut, Amanda naurahtaa.
Loukkaantumiset ovat valitettavan
yleisiä kontaktiurheilussa. Myös Bäckströmien perheessä näihin on jo totuttu.
- Katselen pelejä rauhallisesti. Tarkkailen tapahtumia sen sijaan, että huutaisin
ja kannustaisin. En pelkää Nilsin puolesta, vaikka hän loukkaantuukin joskus,
mutta ei niitä loukkaantumisia tietenkään toivo, psykologiaa pääaineenaan
yliopistossa opiskellut Amanda kertoo.
Mieluisa jatkosopimus
antaa varmuutta tulevasta
Nils Bäckström teki juuri ennen joulua
Ilveksen kanssa vuoden jatkosopimuksen, johon sisältyy optio kaudesta 201213. Tieto otettiin hyvin vastaan myös
perheen kauniimman puoliskon taholta.
- Olin todella onnellinen, kun Nils teki
uuden sopimuksen tänne. Tulen mielelläni takaisin Tampereelle. Täällä on mukavaa ja suomalaiset ihmiset ovat todella mukavia. Pidän siitä, että suomalaiset
ovat rauhallisia, kesät Alaskassa viettävä Amanda hehkuttaa.
Seuraavat vuodet Bäckströmin ja
Haydun perheen elämästä edetään Nilsin
peliuran ehdoilla. Tulevaisuus on vielä
hämärän peitossa, mutta alustavia suunnitelmia on jo tehty.
- Kun tapailee kiekkoilijaa, ei voi
yleensä tietää, että mitä on edessä. Tulevaisuus on pitkällä tähtäimellä vielä auki. Vanhemmillani on Craigissa yritys,
joka tarjoaa lähinnä turisteille avomeren
kalastusmahdollisuuksia. Menen sinne
töihin kesäksi. Yksi mahdollisuus tulevaisuudessa on se, että pidämme yritystoimintaa pystyssä yhdessä Nilsin kanssa. ••
20
Ville (vas.) ja Jonne Aaron Liimatainen tunnustavat väriä. He ovat olleet
Ilves-faneja lapsesta
saakka.
TEKSTI: ILKKA UITTI
KUVA: JOUNI VALKEENIEMI
••• Tamperelaiset
Liimataisen veljekset Jonne Aaron
ja Ville ovat lyöneet itsensä kansan
tietoisuuteen musiikillaan. Musiikin
lisäksi veljeksiä yhdistää fanisuhde Ilvekseen.
Rokkariveljekset
K
ävelemme Tullikamarin Pakkahuoneen alakertaan kapeita portaita pitkin. Saapuessamme perille
takahuoneeseen, nousevat
ihokarvat pystyyn – olemme saapuneet
Tampereen musiikkikehdon kaikista pyhimpään paikkaan.
-Hakametsän halli on Ilveksen kotiluola ja Pakkahuone on vastaava juttu
meille. Takahuone on kuin Ilveksen pukukoppi, vertaavat veljekset istahtaessaan backstagen sohvalle.
Koko Liimataisen suku on Ilves-henkistä. Poikien oma suhde tupsukorviin
syntyi, kun heidän isoveljensä, molempien managerina toimiva Tommi pelasi jääkiekkoa Ilveksessä aina A-nuorten
porteille saakka. Negative-yhtyeen keulahahmo Jonne Aaronin oma peliura oli
yritteliäs, mutta vähemmän glamouria
täynnä. Lentävänniemen kaupunginosajoukkueessa E-junioreihin saakka pelannut Jonne oli joukkueensa vakiokasvo
vaihtopenkin päässä.
- Olin aina viltissä, mutta kun lisenssi oli maksettu, minut oli pakko päästää joskus kentällekin. Yhden yhtä peliä
en ole ollut voittamassa. Muistan, kun
vaihtopenkillä oli kylmä, ja kavereiden
vanhemmat toivat varta vasten minulle
lämmintä mehua, koska tiesivät minun
istuvan vaihdossa, nauraa Jonne.
Kun oli aika harjoitella lyöntilaukausta, lopputuloksena oli yksinluistelua
kentän toisessa päädyssä muiden jatkaessa laukaisuharjoituksiaan.
- Sutaisin lumet pois kiekon päältä ja
kypäräni kehikko tippui jäähän. Kun ei
ollut vaihtokypärää, valmentaja ohjasi
minut luistelemaan, muistelee rokkitähti
omaa kiekkouraansa hymyissä suin.
Flinch-yhtyeen Ville oli kiekkoilussa
etevämpi. Hänen aktiivinen harrastamisensa kesti aina 17-vuotiaaksi saakka,
kunnes hän lopetti pelaamisensa LeKissä. Nykyään hän kiekkoilee LiePon harrasteporukassa.
- Pelaaminen joukkueessa on mukavaa, kun saa olla kavereiden kanssa pitämässä hauskaa. Kun pelaa joukkueessa, tulee tervettä yhdessäoloa ja
sosiaalista toimintaa eikä välttämättä
ajaudu sille väärälle tielle tekemään tyhmyyksiä, Ville sanoo..
Jääkiekko herättää tunteita
Veljeksistä nuorempi Ville (s. 1986) käy
säännöllisesti Ilveksen kotiotteluissa.
Vielä hänellä ei ole kausikorttia, mutta ensi kaudelle sellainen on hankintalistalla.
- Kun työni vaihtui, nyt jää enemmän
aikaa käydä peleissä. Se on vapaa-ajan
TOP-5:ssä mennä matsiin hyvässä seurassa, musiikkitöidensä ohella torikauppiaana työskentelevä Ville sanoo.
Kolme vuotta Villeä vanhempi Jonne
ei seuraa pelejä yhtä suurella kiihkolla – tosin MM-kisat herättävät miehes-
sä tunteita.
- Mutta viisi viikkoa sitten kavereilleni
tekemäni veikkaus Ilveksen mestaruudesta elää yhä! Enkä muuten ole huono veikkaamaan, sillä sain tulosvedossa
kiinni viime MM-kisojen Suomi-Tanska –
ottelun lopputuloksen (1-4) ja ostin voittorahoilla uuden tietokoneen, kehaisee
Jonne.
- Niin, laitoit kioskilla numerot vetolappuun väärinpäin, kun olit kuumeesta
sekaisin, Ville korjaa Jonnen hymyillessä vieressä ja saa veljensä tunnustamaan onnekkaan virheensä.
Ville Liimataisen ikimuistoisempia Ilves-hetkiä on se, kun hän pääsi juniorina edustusjoukkueeseen pelaamaan.
Ville asui tuolloin Raholan perhetukikeskuksessa, kun Tommi-veli pyysi häntä tulemaan kiekkovarusteidensa kanssa
Lielahden kentälle testitilaisuuteen.
- Luulin meneväni vain höntsäämään
ja otin hanskat, mailan ja luistimet mukaan. Lainasin sitten Jonnen varusteita, ja vaikka ne olivat liian isot, pääsin
edustusjoukkueen mukaan. Se oli upea
hetki. Jos ikävämpiä hetkiä pitää muistella, Olli Jokisen voittomaali finaalissa
1998 on yksi niistä.
Jonnen mieliin on piirtynyt pysyvästi hetki, kun hän pääsi E-juniori-ikäisenä
Ilveksen liigajoukkueen harjoitusten jälkeen tapaamaan Juha Hautamaan, joka oli silloin juuri noussut liigamiehistöön.
- Tommi oli järjestänyt kuvion, ja sain
lopulta vielä Juhalta mailankin. Olin kyllä ihan mehuissani! Nykyään MM-kisat
saavat sinivalkoisen veren kuohahtamaan ja intohimon syttymään.
Negativellä on omat treenitilat Onkiniemessä. Heillä on olemassa yksi traditio, johon liittyvät jo nimet Ville
Nieminen, Lasse Kukkonen ja ”KooVee-kapteeni” Tero Kalela.
- Jos bänditiloihin tulee joku urheilijakaveri, jäädytämme hänen paitansa tehdashallin kattoon. Toskalan Vesa kävi
siellä kesällä, mutta paitaa vielä odotellaan – samoin Niinimäen Jesse on luvannut paitansa toimittaa, Jonne kertoo
painostaen samalla Ilves-kaksikkoa.
Flinch levyttää uutta
Ville Liimatainen alkoi soittaa kitaraa
kotona näppituntumalta. Hän ei ole koskaan käynyt yhtäkään kitarakurssia,
vaan on kehittänyt itse itsestään etevän
muusikon. Toki nuorukaisen suvusta
löytyy musiikin harrastajia ja osaajia, joten musikaalisuus on verenperintöä.
- Opin aluksi e-mollin ja aloitin siitä
sitten kehittää itseäni. Saatan kotiin tullessani ottaa kitaran käteeni ja alkaa etsiä sitä melodiaa, joka on soinut päässäni päivän aikana, ja joskus alan kehitellä
lyriikoita.
Flinch soittaa kotimaista musiikkia, ja
Ville onkin aina ollut iskelmämiehiä kuten hän asian itse ilmaisee.
21
Negative tähdittää
Rock ’n’ Hockey -illan
L
auantaina 26.2. Ilves tarjoaa todellisen
viihdepaketin. Hakametsässä käydään kello 17.00 alkaen Ilveksen ja Espoon Bluesin välinen taisto, ja kello 20.00 on tiedossa
jatkotapahtuma, kun Negative toimii pääesiintyjänä Tampereen-keikalla näillä näkymin kuluvan vuoden ainoan kerran.
Flinch soitti ensimmäisessä Ilveksen järjestämässä Rock and Hockey –illassa 30.10. Hakametsän hallissa.
- Hallikeikka oli hyvä tapahtuma. Itse pidin
siitä kovasti, ja väkeäkin oli mukavasti paikalla, vaikka siitä taisi tulla väärinkäsityksen takia
aiheetonta kritiikkiä. Näen vastaaville tapahtumille jatkuvuutta, Ville Liimatainen kertoo.
la kohti.
- Silloin päätimme, että emme ole tulleet tätä varten näin kauas keikalle ja
pistimme kaiken peliin sillä asenteella, että ”heittäkää vaikka puukolla, me
ei kaaduta”. Yhtäkkiä homma kääntyi ja
yleisö alkoi tulla mukaan. En sitten tiedä, johtuivatko hurraamiset siitä, kun
keikkamme oli päättymässä ja olimme
lähtemässä lavalta pois, nauraa Jonne.
- Se oli yksi hienoimpia ja samalla
kauheimpia keikkakokemuksia.
Aina ei ole ollut helppoa päästä omalle keikallekaan kuten kerran Saksassa
tapahtui. Jonne ei yleensä pidä mukanaan kiertuepassia, jonka avulla esiintyjät voivat kulkea vapaasti paikasta toiseen.
- Olin keikkabussissa avannut ääneni
ja latautunut, ja kun lähdin kävelemään
kohti sisätiloja, iso mies tuli ovella eteeni ja kysyi, mikä mies sieltä tallustaa.
Yritin hänelle selittää, että olen laulaja
ja keikkamme alkaa aivan kohta. Hän ei
uskonut, joten jouduin soittamaan kiertuemanagerin paikalle ja pääsin lopulta
ajoissa sisään, hymyilee Jonne.
kuin ilvekset
- Olen ihaillut ja ihailen Tapio Rautavaaraa, joka on levyttänyt upeita
kappaleita, mutta Jonnelta olen saanut
vivahteita rokkipuoleen. Soitamme Flinchin kanssa melodista Suomi-rockia.
Nuorimman Liimataisen yhtye on parhaillaan keikkatauolla ja levyttää kolmatta pitkäsoittoaan studiossa. Levy julkaistaan 8.6., ja syksyllä tuli ulos single
”Roosa”.
- Hyvä levy on tulossa, vaikka itse sanonkin, hymyilee Ville.
- Jos pitää alkuaikojen Yöstä ja vanhemmasta Popedasta, niin siinä on sekoitus nykyistä Flinchiä, Jonne analysoi
veljensä yhtyettä.
Flinchiltä tuli aikoinaan kappale nimeltään ”Liikaa”, jonka ansiosta yhtye
alkoi saada nimeä ja erottua massasta.
- Se biisi lähti hyvin liikkeelle, mutta kyllä minä annan ison kiitoksen myös
Tommille, joka on auttanut meitä hurjasti. Enkä kiistä sitäkään, ettei sillä olisi vaikutusta, että olen Jonnen veli, pohtii Ville.
Negative keikkailee
keväällä Suomessa
Jonnen tuntuma musiikkiin alkoi samalla kaavalla kuin Villellä. Kun hän sai kitaran ensimmäisen kerran käsiinsä, mies
oli myyty ja tunsi, että musiikki on hänen juttunsa. Negativen kappaleet ovat
pitkälti Jonne Aaronin käsialaa sanoituksista sävellyksien kautta sovelluksiin.
Lauantaina on luvassa kunnon rock-show
Pakkahuoneella, jossa Negativen lisäksi lavalle
kipuavat Kymppilinja ja TAP.
- Jäähallikeikat on hieno ajatus, jos ne vedetään akustisena. Me haluamme tuoda pelin
jälkeen esiin koko valoshow’n ja visuaalisen
puolen, ja onhan Pakkahuone Tampereen legendaarisin musiikkipyhättö. Vuonna 2006 keikkamme kuvattiin siellä dvd:lle, ja se on saanut
paljon kiitosta maailmalla. Tiedän, että väkeä
tulee lauantain keikalle ympäri maailmaa, ja
tämä on meidän tämän vuoden ainut kotikaupungin keikka, joten kannattaa tulla aistimaan.
Keikasta tulee varmasti hurmoksellinen, sanoo
Jonne Aaron.
Musiikissa ja
jääkiekossa samoja piirteitä
Yöaikana syntyvät parhaat ideat.
- En tajua nuoteista mitään, vaan vedän vain korvakuulolla. Otan aluksi
soinnut ja vasta sitten alan hahmotella
sanoja. Se on kuin värityskirja – aluksi
ovat raamit ja sitten aletaan täyttää. Ihminen tarkkailee päivän aikana ympäristöään ja asioita jää alitajuntaan. Saatan
herätä yöllä, kun ideat tulevat mieleeni
ja alan soittaa niitä nauhalle.
Jonne vertaa musiikin tekemistä jääkiekkoon.
- Jääkiekossa liiallinen mailan puristaminen ei tuo tulosta. Sama juttu on musiikissa – siitä ei tule mitään, jos väkisin
yrittää alkaa sanoittaa tai säveltää.
Negative oli alkuvuodesta Euroopassa kiertäen yhdeksässä eri maassa, mutta keväällä yhtye esiintyy Suomessa harvinaisen paljon. Yksi näistä keikoista
on Tampereen Pakkahuoneella lauantaina 26.2. Huhtikuussa Negative suuntaa kurssinsa Atlantin toiselle puolelle.
Yksi keikoista on Meksiko Cityssä, missä bändi oli kerran aiemmin lämppärinä,
mutta tällä kertaa Negative on pääesiintyjän roolissa.
- Kun olimme siellä viimeksi, vastaanotto oli mielenkiintoinen. Koska emme
olleet pääesiintyjiä, kuulijakunta ei tiennyt meistä oikein mitään. Siellä ihmiset
ovat fanaattisia ja tavaraa lensi lavalle
aika pirusti. Ei tullut vain pikkuhousuja, vaan Iso-D –vaihde meni hetkeksi vapaalle, kun tuoppeja ja tuoleja alkoi tul-
Sekä Jonne että Ville korostavat musiikin merkitystä urheilussa. Ville sanoo musiikin nostattavan hyvän fiiliksen
päälle urheilutapahtumissa niin pelaajille kuin katsojillekin.
- Ei sillä musiikkityylillä ole niin merkitystä, kunhan se vain uppoaa porukkaan, Ville sanoo.
- Urheilussa on paljon kyse siitä, mitä korvien välissä tapahtuu. Pukukoppiin
pitäisi investoida kaikille iPod-soittimet,
jotta jokainen saisi oman musiikkinsa soimaan. Sen lisäksi tietysti yhteinen
hengen nostattamiseen tarkoitettu kappale kuuluu asiaan. Musiikilla on mielestäni iso vaikutus suoritukseen, jatkaa
Jonne.
Pukukoppia ja takahuonetta voidaan
verrata toisiinsa. Molemmat ovat paikkoja, missä esiintyjät hiovat kuvioitaan ja
hakevat yhteishenkeä ennen marssimistaan yleisön eteen.
- Olemme joskus ennen keikkaa todenneet backstagella Kummeli-sketsin tapaan, että ”me ollaan hävitty tää peli”,
koska huumoria pitää olla mukana, sanoo Jonne.
- Bändien manageri on kuin kiekkovalmentaja. Hän saattaa tulla toteamaan, että ”siellä on halli täynnä porukkaa, nyt
annetaan koko rahan edestä”, Ville virnuilee.
Jonne pitää itseään Negativen henkisenä kapteenina. Jos manageri on valmentaja, crew on kiekkotermein huoltoporukkaa.
- Aikoinaan Negativessä oli kuusi jäsentä, mutta sehän on jääkiekossa väärä
vaihto, joten joudumme nykyään mene-
mään viidellä, Jonne nauraa.
Jääkiekossa viisikkopeli on tärkeää.
Jokaisen pitää tietää, mitä tehdään ja
miten eri tilanteet pelataan. Myös lavalla
on olemassa samanlainen kaava.
- Jos osaa lukea tilanteita, voi ottaa
pieniä sooloja lennosta, sanoo Ville Liimatainen.
Jonne Aaron alleviivaa harjoittelun
merkitystä. Negative alkoi aikoinaan
harjoitella 4-5 kertaa viikossa keikkojen
ohella, jotta bändistä tulisi entistä parempi. Jonne korostaakin yhtyeensä kovaa työmoraalia soittamisessa ja esiintymisessä.
- Alussa olimme pihalla kuin lumiukot.
Tajusimme, ettei kukaan voi harjoitella
meidän puolestamme. Tänään bändimme
on vahvempi kuin koskaan. Tapahtui mitä tahansa, soitto toimii. Sama se on kaikessa, myös urheilussa – se vaatii treeniä ja suuria määriä toistoja.
Kun ”viisikko” toimii, esiintyminen
muuttuu helpommaksi, ja kiekkotermiä lainaten katse ei ole aina vain pelivälineessä, vaan on aikaa nostaa päätään ylös.
- Se tulee itsevarmuuden ja oman
osaamisen kautta. Aluksi keskittyy vain
siihen, mitä itse tekee, mutta harjoittelun jälkeen tulee varmuutta ja alkaa osata katsella, mitä muut tekevät. Tästä
syntyy vuorovaikutus. Se on hieno tunne.
Veljesten puheesta ja äänensävystä
käy ilmi aito kunnioitus ja kiitollisuus
Tommi-veljeä kohtaan.
- Joka ilta olen kiitollinen, että saan
tehdä tätä. Nöyryys on pysynyt alusta lähtien mukana ehkä juuri sen takia,
kun on aluksi ollut homeisissa kellareissa harjoittelemassa ja koko teini-ikä tuli
uhrattua koulunkäyntejä myöten musiikille. Kun Tommi otti managerin hommat itselleen, sain vain alkaa keskittyä
musiikkiin – enää ei tarvinnut soitella ja
tyrkyttää bändiä eri paikkoihin, kiittelee Jonne.
Jonne Aaron uskoo, että jos ihmisellä
on lahja, jonka eteen tekee töitä. Se on
jo puoliruokaa.
- Määrätietoisuus ja sydän. Ne vaikuttavat siihen, mitä sinusta tulee. Mutta avainasia on se, että sinulla on hyvät
biisit! Ei kuluttajia ja kuulijoita saa aliarvioida. Negativen vahvuus on se, että meillä on ikäluokkamme parhaat soittajat Tampereelta koossa – olemme kuin
dream team.
Kuluva kiekkokausi on kääntymässä
runkosarjan osalta loppusuoralle. Kuinka Ilves tulee menestymään?
- Minä veikkaan, että Ilves on tänä
vuonna viides, sanoo Ville.
Jonne on luottavaisempi.
- Toivon, että ollaan kärkikahinoissa.
Sanon edelleen, että Ilves hoitaa mestaruuden. Terveiseni joukkueelle kuuluu
lyhyesti: VOITTAKAA! ••
22
23
Kauppahallissa
tiskit notkuvat herkuista
ja jääkiekosta riittää juttua
Kuha on tuttu kala Valtteri
Nygrenille.
Ilveskin vahvasti mukana hallin arjessa
••• Tampereen Kauppahalli ja Tampereen Ilves ovat kumpikin legendaarisia tamperelaisia. Kauppahalli – kansan
keskuudessa Halli – sijaitsee keskustan ytimessä. Vuonna
1901 avattu kauppapaikka palvelee asiakkaita monipuolisesti ja asiantuntevasti. 30 vuotta myöhemmin perustettu
Ilves on puolestaan antanut vuosikymmenien aikana kannattajilleen tunteikkaita elämyksiä laidasta laitaan. Kauppahalli ja Ilves edustavat tamperelaisuutta aidoimmillaan.
Molemmilla on käynnistynyt juhlavuosi, sillä Kauppahalli
täyttää 110 ja Ilves 80 vuotta.
>>>
TEKSTI: ILKKA UITTI
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
24
K
auppahallissa on kolmisenkymmentä yritystä, ja Ilves on monelle yrittäjälle ja
työntekijälle tärkeä asia. Ilves-Sanomat jututti kolmea
Kauppahallin tunnettua ilvesläistä henkilöä. Pullapuoti Wileniuksen omistaja
Petteri Wilenius pitää liikettään kahdeksatta vuotta Hallissa.
- Olen ehtinyt kauden aikana vain kertaalleen jäähalliin, mutta näiltä kahdelta muulta veijareilta saan kyllä tuoreet
kuulumiset, jotta pysyn kartalla, ja tietysti netistä seuraan joukkueen edesottamuksia, Wilenius sanoo.
Isto Lindgrenin Laatuliha on ollut
Kauppahallissa jo reilut 25 vuotta. ”Kalakauppiaan poika” Valtteri Nygrenin
edustama Kalaherkut Nygren on ollut
tutulla paikallaan vuosikymmeniä. Lindgren on käynyt Ilveksen otteluissa kymmenisen kertaa kuluvan kauden aikana,
mutta seuraa Petterin tavoin netistä ja
teksti-tv:ltä otteluiden tilanteita. Nygrenillä on kaksi kausikorttia ja hän onkin
käynyt katsomassa lähes kaikki kotiottelut ja vierasottelutkin hän on pyrkinyt
väijymään kotisohvalta URHOtv Totalin
välityksellä.
- Itse olen käynyt katsomassa myös
Kärpät-HPK –ottelun, joten vierasottelukin on tälle kaudelle nähty, naurahtaa
Wilenius.
Isto Lindgrenin Laatuliha on toiminut Kauppahallissa jo runsaat 25 vuotta.
Nyky-Ilves sykähdyttää
Kiekko puhuttaa
Kauppahallissa
Jääkiekko on isossa osassa tamperelaisten päivittäisiä rupattelutuokioita, eikä
Halli tee tähän poikkeusta. Myös Kauppahallin yrittäjien kesken Ilves ja Tappara puhuttavat.
- Kiitettävästi täällä puhutaan kiekosta. Ilves-Tappara –asetelma on edelleen
olemassa, mutta ei niin kiivaana kuin
ennen, sanoo Lindgren.
Nygren myöntää, että kiekko hallitsee
hänen keskustelujaan.
- Kun tulen töihin, pysähdyn Laatulihan kohdalla, käymme Iston kanssa
edellisen pelin kuulumiset ja uusimmat
huhut läpi, jonka jälkeen jatkan matkaani virnuilemaan Veljekset Lindgrenin
kohdalle, koska he edustavat sitä toista seuraa.
Kolmikko kertoo, että ennen kaikkea
aktiiviuransa jo lopettaneita kiekkoilijoita näkyy Kauppahallissa harva se päivä. Nuorempaa pelaajakaartia sen sijaan
näkyy vähemmän, ja Lindgren myöntää, ettei välttämättä tunnistaisi jokaista Ilveksen pelaajaa ulkonäöltä, jos joku
heistä ostoksille tulisi.
- Kun Colby Genoway (nykyään seurana Lugano, Sveitsi) ja Mikko Kuukka
(Rauman Lukko) pelasivat Ilveksessä,
he pyörivät täällä usein, Nygren muistelee.
- Sakari Pietilä kävi lähes päivittäin
hakemassa meiltä leipää toimiessaan Ilveksen päävalmentajana, jatkaa Wilenius.
Ilvesläisiä yrittäjiä
Ei ole mikään salaisuus, että jututettavat herrasmiehet kannattavat Ilvestä.
He myöntävät sen rehellisesti myös asiakkailleen ja kiekosta keskusteltaessa
asia tulee väkisinkin esille.
- Meillä käy asiakkaina paljon jääkiekosta kiinnostuneita ja he tietävät, että
olen ilvesläinen. Aina saamme kiekkoaiheisen keskustelun pystyyn, Laatulihan
Lindgren sanoo.
- Meillä on sama juttu. Kaikki tietävät, että olemme henkeen ja vereen ilvesläisiä, mutta kyllä me tapparalaisillekin myymme kalaa – ei se tuota
ongelmaa, nauraa Nygren.
Petteri on hetken hiljaa ja se kostautuu.
- Etkö sano mitään? Pelkäätkö, että tapparalaiset alkavat karttaa teidän
paikkaanne, piikittelee Valtteri hymyil-
tä täysin. Ihmisillä on aikaa, tunnelma
on lämmin ja ympäristö historiallinen.
Wilenius pukee tunnelman osuvasti sanoiksi.
- Kauppahallin tunnelman luovat pitkät perinteet ja kunnioitus tätä paikkaa
kohtaan. Tämä on monelle eräänlainen
keidas.
- Jos kauppiailta ja henkilökunnalta
kysytään, mistä tunnelma koostuu, vastaus on asiakkaat. Voi olla, että asiakkaiden mielestä se on juuri toisinpäin,
sanoo Lindgren Nygrenin nyökytellessä
vieressä.
Sesonkiajat eivät ole yllätys – ne sijoittuvat juhlapyhien yhteyteen. Laatulihalla ja Kalaherkut Nygrenillä on muun
muassa joulukiireiden avuksi tehty tilauslistat, joilla asiakkaat voivat tehdä
ennakkotilauksensa hyvissä ajoin ja täten välttää pahimmat ruuhka- ja jonotusajat.
- Tiedämme, milloin väki tulee jouluostoksille hakemaan kalat ja kinkut,
joten osaamme itsekin varautua isompaan tarjontaan. Tämän lisäksi tavalliset
perjantait ja lauantait ovat kiireisintä aikaa, Wilenius kertoo.
Pullapuoti Wileniuksen Petteri Wilenius myy leipomotuotteita. Kuvassa mukana
Merja Uotila.
len.
- Katsotaan vaan, niin kohta Petteri on
puljussaan Tapparan pipo päässään, ettei häntä muka luulla ilvesläiseksi, virnuilee Lindgren perään.
Kalaherkut Nygrenillä on kausikorttien lisäksi myös muuta yhteistyötä Ilveksen kanssa.
- Hallissa meillä on kiekko yli laidan –
äänimainos ja sen lisäksi toimitamme Ilves Business Clubille ruokaa.
Nuoria asiakkaita
on tullut lisää
Yli satavuotiaalla Kauppahallilla on takanaan upea menneisyys, mutta myös tulevaisuus näyttää hyvältä. Nuoret ovat löytäneet tiensä ostoksille vuosi vuodelta
enemmän eikä paikkaa voida pitää vanhempien ihmisten kokoontumispaikkana
kuten joskus voisi kuvitella.
- Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta.
Nuorten saaminen tänne on ollut tosi kova juttu. Myös herkuttelijat ja kulinaristit löytävät täältä vaikka mitä. Itse
myyn valmista tavaraa, mutta puolivalmistepaikoista kuten juuri Laatulihasta
ja Nygreniltä saa reseptejäkin, sanoo Wilenius.
Lindgren on samoilla linjoilla ja kiittelee nuorison saapumista Kauppahalliin. Nygrenin mielestä yksi syy ennen
kaikkea nuoremman polven Kauppahalli-intoon löytyy muuttuneista elämäntavoista.
- Ruokaa laitetaan kotona enemmän
ja ollaan tietoisia siitä, mistä ruoka-aineet tulevat eikä mennä vain einespuolella. Nykyään mietitään, mitä suuhun
laitetaan.
- Media on toitottanut, kuinka paljon edullisempaa on itse valmistaa ruokaa kuin käydä ostamassa esimerkik-
si kebab, joka pitää nälän pois vain hetken. Kymmenellä eurolla tekee aika paljon ruokaa kahdelle hengelle, muistuttaa Lindgren.
Palvelu valttina
Petteri Wilenius näkee Kauppahallin selvänä vahvuutena palvelualttiuden. Tuotteita on tarjolla runsaasti ja monilta eri
aloilta.
- Tämä on monipuolinen ja palvelualtis kauppakeskus keskellä kylää. Täällä
oppii tuntemaan asiakkaan ja voi lähes
ennakkoon tietää, mitä hän haluaa.
Palvelu on myös Lindgrenin mielestä
tärkeä tekijä.
- Isommat marketit luopuivat yhdessä
vaiheessa palvelutiskeistä, mutta nyt nekin ovat havainneet, että asiakas arvostaa nimenomaan sitä pavelua.
Nygren nostaa esille asiantuntevuuden
ja uudet tuotteet.
- Kaikki ovat keskittyneet omaan
alaansa, minkä tähden myyjillä on kova ammattitaito. Meillä on myös helpompi lanseerata tai kehitellä uusia tuotteita
kuin isossa ruokaketjussa.
Sekä Wilenius että Lindgren tekevät
keskimäärin 12 tunnin mittaisia työpäiviä alkaen aikaisesta aamusta aina klo
17-18 saakka. Tammikuussa PohjoisAmerikassa lomalla ollut Nygren saa
vuorostaan vanhempien herrojen verbaalista ruoskaa.
- Valtteri on valitellut aikaerosta, mutta meistä tuntuu Petterin kanssa, että hän elää yhä Amerikan ajassa. Häntä
vain nukuttaa kaikki päivät, nauraa Isto Lindgren.
Ihan oma tunnelmansa
Kauppahalliin saapuessaan tunnelma
muuttuu kiireellisestä kaupunkimiljöös-
Pitkän linjan Ilves-kannattajat ovat olleet tämän kauden aikana todella tyytyväisiä suosikkijoukkueensa edesottamuksiin. Vaikkei Ilves vielä taistele
kärkisijoista, parannusta on tapahtunut
paljon ja taisteluilme on illasta toiseen
nuorella joukkueella erinomainen.
- Olen fiilistellyt oikein kunnolla! Nyt
olemme lähteneet oikealle tielle. Joukkue koostuu nuorista pojista, joilla on
pitkät sopimukset. Tästä pitkäjänteisestä linjasta on paljon hyviä esimerkkejä.
Joukkuehenki näyttäisi olevan parempi kuin moneen vuoteen ja joka pelaaja nauttii pelaamisesta. Tykkään käydä
peleissä, ja vaikka välillä hävitään, ei se
haittaa, jos on taisteltu, mutta oltu vähän huonompia, suitsuttaa Lindgren.
- On ollut myös aikoja menneinä vuosina, kun olen ihmetellyt, miksi maksan
pelien seuraamisesta, kun kaukalossa
jätkiä ei kiinnosta tehdä töitä palkkansa
eteen, hän jatkaa.
Nygren on myös nauttinut näkemästään.
- Ilveksessä on paljon nuoria ja ns. vapaamatkustajat on karsittu pois. Kaukalossa ei ole yhtään pelaajaa, josta näkisi,
että homma ei kiinnosta.
Lindgren pitää eräänlaisina suosikkipelaajinaan nuoria puolustajia Jyrki Jokipakkaa ja Niko Peltolaa. Hyökkäysosaston suosikkeihin kuuluvat Joonas
Rask ja Kai Kantola. Nygrenillä kolme
miestä nousee yli muiden.
- Kantola on yksi heistä, koska hänellä on aina kova yritys. Toinen on Teemu
Kesä ihan vain sitäkin varten, sillä tällä joukkueella kesä(loma) alkaa todella myöhään. Kolmas on tietenkin ikinuori Jesse Niinimäki, joka on löytänyt
itsensä. On upeaa katsoa, kun Jesse antaa namupassin ja ketjukaveri iskee kiekon verkkoon. Sitä ihmettelee katsomossa, miten hän tuonkin syöttölinjan löysi,
ihastelee Nygren.
Wileniuksen vastaus suosikkipelaajastaan on lyhyt mutta ytimekäs.
- Toni Rajala, koska hän on kaverin
poika, hymyilee Pullapuoti Wileniuksen
yrittäjä.
- Sinä et varmaan ketään muuta tuosta
joukkueesta tiedäkään, kuittaavaat kaksi
muuta välittömästi.
Kolmen miehen kopla pitää hauskaa
keskenään ja kaverukset heittävät toisistaan hyvähenkistä vitsiä aina, kun siihen
paikka tulee. Lopuksi löytyy vielä asia,
minkä he toteavat kuin yhdestä suusta:
- Tervetuloa ilvesläiset Kauppahalliin! ••
25
Parasta palvelua Kauppahallista!
26
27
Share Ilves tuo fanit lähemmäksi seuraa
S
hare Ilves on Ilveksen liigajoukkueen itsenäinen kannattajatukiyhdistys, joka toimii yhdistyspohjalta. Yhdistyksen aktiivisina
puuhamiehnä toimivat mm. yhdistyksen
hallituksen puheenjohtaja Heikki Karjalainen, yhdistyksen hallituksen sihteeri
Mikko Soipio ja yhdistyksen hallituksen
jäsen Samuli Huikuri.
Miten ja miksi Share Ilves perustettiin?
- Ajatus on lähtöisin Ilveksen omalta irc-kanavalta, josta se levisi nopeasti Ilveksen keskustelupalstalle. Idea syntyi vuonna 2008. Yhdistys on perustettu
konkreettiseksi linkiksi fanien ja seuran
välille. Koko toiminnan pohjana oli ja on
halu auttaa Ilvestä.
Pienen aktiivijoukon pyörittämä ajatus alkoi saada konkreettisempaa muotoa, kun juhannuksena 2010 ryhmä löi
hankkeen raamit kasaan. Ilves Hockey
Oy:llä lähestyi osakeanti ja siihen haluttiin mukaan. Tavoitteeksi päätettiin asettaa 15 000 euron rahasumma, jonka täytyttyä yhdistys perustettaisiin. Ilveksen
kannattajat olivat nopeasti hankkeen takana.
- Muutamassa viikossa huomattiin, että
kiinnostusta riittää. Tavoittelimme 15 000
euroa ja kun siitä 10 000 oli koossa, tiesimme, että tämä tulee toteutumaan. Lähetimme hakemuksen yhdistyksestä
Patentti- ja rekisterihallitukselle heinäkuussa ja hyväksyvä päätös tuli marraskuussa.
Ja hanke toden totta toteutui. Ilveksen
kannattajat ovat ensimmäisinä Suomessa mukana omistamassa seuraansa konkreettisesti. Share Ilves osallistui Ilves
Hockeyn osakeantiin ja lunasti 250 yhtiön osaketta 17 500 eurolla.
Share Ilves ry:
n voimakolmikko: Heikki Karjalainen (vas.), Samuli Huikuri ja Mikko
Soipio.
- Osakeanti oli meille konkreettinen
väylä vaikuttaa. Se on iso asia meidän jäsenillemme, kun pääsee mukaan omistamaan tamperelaista instituutiota.
- Osakeanti oli toiminnan lähtölaukaus, ei päätepiste. Me keräämme edelleen
rahaa sitä varten, että meillä on oltava
valmius toimia, jos tulee uusi osakeanti,
Sharen väki painottaa.
Share Ilvestä ei ole kuitenkaan perustettu pelkästään omistamaan Ilvestä ja
osallistumaan osakeanteihin. Yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 200 jäsentä ja
näille pyritään löytämään keinoja vaikuttaa ja tukea Ilvestä.
- Haluamme tuoda lisää syvyyttä jäsenyyteen erilaisten tapahtumien ja etujen
muodossa. Pitkällä tähtäimellä Share Ilves voisi konkreettisesti osallistua esimerkiksi kummipelaajan hankintaan. Yhdistys voi järjestää keräyksen, kun taas
osakeyhtiö puolestaan ei.
Moni on varmasti ajatellut, että Share
Ilves on perustettu protestiksi Ilveksen
toiminnalle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan
Ilveksen johdolle on alusta asti tehty selväksi kyseessä olevan totisen hankkeen,
jolla ajetaan seuran omia etuja.
- Jos tämä olisi protesti, niin varmasti emme olisi saaneet osallistua osakeantiin. Nyt meille päinvastoin annettiin
myönnytyksiä mm. aikatauluissa. Ilves
Hockey Oy on alusta asti projektin kaikissa vaiheissa suhtautunut myönteisesti
hankkeeseen. Haluammekin kiittää Hannu Meskasta, Ville Rauniota ja Jori
Järvensaloa yhteistyöstä.
Yhdistyksen toiminta on avointa kenelle tahansa, joka haluaa mukaan. Liittyä
voi tällä hetkellä ainoastaan internetin
välityksellä osoitteen www.shareilves.
fi/liity kautta.
- Tarjolla on kahdenlaista jäsenyyttä. Mukaan voi tulla joko ikijäseneksi
tai perusjäseneksi. Sekä ikijäsen että perusjäsen ovat tasavertaisia ja yhtä lailla äänivaltaisia Share Ilves ry:ssä. Aktiiveja tarvitaan mukaan. Tässä on oikeasti
mahdollisuus vaikuttaa, Share Ilveksen
hallitus muistuttaa.
Share Ilves on tavallinen suomalainen
rekisteröity yhdistys, jossa yhdistyksen
valtaa käyttää yhdistyksen jäsenistö. Hallitus valitaan aina yhdistyksen jäsenten
toimesta syyskokouksessa ja näin varmistetaan kansanvallan säilyminen.
- Voisiko olla hienompaa tapaa osallistua Ilveksen tukemiseen kuin omistaa
osa Suomen legendaarisinta kiekkojoukkuetta? Idealle on lähinnä naurettu pitkin kesää muiden seurojen fanien taholta, mutta kukaan ei naura enää. ••
28
KIEKKOJYRSIN
ON MONIPUOLINEN
TYÖKALU
METALLIEN
LASTUAVASSA
TYÖSTÖSSÄ
Seco Toolsin tuotevalikoimassa on yli 21000
tuotetta lastuavan teollisuuden tarpeisiin.
- kääntöterät sorvaus, jyrsintä ja poraus
- pitimet
- täyskovametalliporat ja -varsijyrsimet
- STEP - koulutus ym.
Lisätietoa:
Seco Tools Oy
09 - 2511 7200
Lastuavan työstön vahva ammattilainen
Betoninkovaa peliä!
Toivoo:
VaBe-Talot Oy
• Pellavatehtaankatu 8 • 33100 Tampere •
• 050-361 8299 • www.vabe.fi •
29
��������
�������������������������������
�����������
��������������
������������rikankulma, Hosakuja 1
As Oy Pirkkalan Ku
Penetron on luotettava ja pysyvä betonin
huokoisuuteen perustuva vedeneristysjärjestelmä.
Penetron soveltuu uudisvaluihin, ruiskubetonointiin ja betonin
korjausrakentamiseen. Se tunkeutuu syvälle betoniin ja kiviaineksiin
tiivistäen huokoset ja halkeamat. Penetron kestää vettä mutta läpäisee
ilmaa, joten rakenne hengittää. Tutustu tarkemmin: www.penetron.fi
���������������������������������������������
Korjausrakentamisen moniosaaja.
���������
Kuivaus ja jälkivahinkojen torjunta
Pirkanmaa 040 560 7300, Suur-Helsinki 040 717 9330
���������������������������������������������������������������������������
��������������������������������������������������������������������������������
����������������������������������������������������������������������������������
�����������������������������������������������������������������
��������������������������������������������������������
����������������������
�������������������
�� ������������ ��� ������������� �� �������������������� �� ������������
�� �������������� �� ������������� �������������� ������� ��� ����������
��������
��������
�������������������������������������
����
����������������������������������������������������
�����������������������������������
� ������������������������
����������������������������������
� �����������������������
TOTEUTA UNELMASI
RAIPEKIN TEKI SEN!
Raipe Helminen suunnitteli saunan, joka nimettiin
Raipe-saunaksi. Se on oivallinen esimerkki hyvästä
ja laadukkaasta suomalaisesta saunasta.
Tule ja tutustu!
HONKA on helppo ja vaivaton valinta laadukkaan mökin tai saunan rakentamiseen. Valitse seinämateriaaliksi joko pyöreä- tai kantikkas -hirsi.
NYT on aika hyödyntää kevään hintaedut lisäksi voit valita juuri Sinulle sopivimman toimitusajan.
���������������������������������
������������������������������
��������������������
��������������������
��������������
���������������������������
�����������������������������
������������������������������������
����������������������
Tervetuloa palvelevaan HONKA-myymälään!
TAMPERE, Kuninkaankatu 33
Koivula p. 0400 835 248, Salmela p. 0400 835 988
Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.
www.honka.fi
30
Tässä asuntokaupan ammattilaiset käyttöösi.
Asuntokauppa on iso päätös.
Olet sitten ostamassa, myymässä tai vaihtamassa, avuksi kannattaa ottaa ajoissa Oma Välittäjä.
Hän on asuntokaupan ammattilainen, joka auttaa Sinua asuntokaupan kaikissa vaiheissa.
Mertsi Friberg
yrittäjä, toimitusjohtaja,
LKV
050 523 0937
Juha Mylläri
myyntijohtaja, LKV
050 494 3918
Olli Hyväri
myyntineuvottelija
050 379 3171
Marko Välimäki
myyntineuvottelija, MTI
050 371 6618
Virpi Santandreu
Timonel
myyntineuvottelija
050 439 7481
Antti Seppä
kiinteistönvälittäjä, LKV
DI
040 563 7656
��������������������������������
����������������������������������
Kaj Foudila
myyntineuvottelija
050 577 9748
Antero Miikkulainen
myyntineuvottelija
050 448 8089
Margit Järvensivu
myyntisihteeri,
LKV, julkinen
kaupanvahvistaja
050 494 3903
��������������������������������������������������
������������������������������������������
����������������������������������������������
������������������������������������
�����������������
�����������������������
����������������������������������
Kaikille helmi-maaliskuun aikana myyntitoimeksiannon
tehneille 2 kpl:n lippupaketti valinnaiseen Ilveksen kotiotteluun.
31
••• Ilveksen A- ja Bnuorten otteluiden seuraajat voivat bongata
pelaajan selästä tutun sukunimen muutaman vuoden takaa. Vuoteen 2002
erotuomariuransa lopettaneen Marko Lepauksen pojat Toni, 20, ja
Teemu, 17, hyökkäävät
Ilves-paidassa.
TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI
KUVA: JOUNI VALKEENIEMI
T
oni oli viimeiselle maajoukkuetauolle lähdettäessä A-nuorten
kolmanneksi tehokkain pistenikkari. 35 ottelussa tehoja oli syntynyt 11+18=29.
- Pelaan nyt A-nuorissa toista kautta.
Näyttää siltä, että siinä voisi mennä vielä
ensi kausikin. Jotain opiskelua pitäisi lisäksi hakea. Liikunnanohjaajan koulutusta olen miettinyt, mutta se on vielä auki,
Toni Lepaus kertoo.
Teemu puolestaan johti B-juniorijoukkueen sisäistä pistepörssiä 22 ottelun tehoilla 14+17=31.
- Opiskelen toista vuotta kauppiksessa.
Vuosi on vielä jäljellä. B-nuorissa pelaan
ensimmäistä kautta - viime kauden pelasin B2-junioreissa.
Marko Lepaus on toiminut viimeisimmät kuusi vuotta Pirkkalassa pankinjohtajana Aito Säästöpankissa. Jääkiekkoharrastus on jatkunut pelaamalla
ikämieskiekkoa Pyynikin Haukoissa.
- Ehdin tuomariuran jälkeen olla juniorivalmentajana Ilveksessä ensin 91- ja sitten 93-syntyneissä eli Tonin ja Teemun
ikäluokissa. Lopetin toissa kauden jälkeen. Viimeisen kauden olin C-nuorissa
Kari ”Kilu” Järvisen kakkosvalmentajana.
Veljekset ovat
myös kämppikset
Kiekkoilu on näkynyt aktiivisesti Lepausten arjessa. Tonin ja Teemun isoveli Mika pelasi maalivahtina nuoremmat ikäluokat D-junioreihin asti. Poikien äiti hoiti
muonituksen ja sisko Henna oli mukana
cheerleaderina.
Vuonna 1991 syntyneen Tonin käteen
kiekkomaila tarttui nelivuotiaana. Aluksi suunta oli samaan joukkueeseen kaksi vuotta vanhemman Mikan kanssa. Teemu aloitti hieman myöhemmin - kuuden
vanhana.
- Pihahöntsyissä Teemua ei kiinnostanut pistää luistimia jalkaan. Hän pelasi
mieluummin kengät jaloissa, Marko Lepaus muistelee.
Pihapeleihin ei tarvinnut lähteä kauas
kotoa. Perhe asui Tampereen Viialassa aivan kentän vieressä. Kentällä vietettiin
paljon aikaa yhdessä muiden alueen samanikäisten lasten kanssa. Samoihin peleihin mahtuivat ikäluokat 1989-93.
Pihapeleissä Toni viihtyi vielä ajoittain
maalilla, mutta päätös tulevasta pelipaikasta syntyi nopeasti.
- Ja heti oli selvää, että haluan hyökätä.
Puolustaminen ei ollut minun hommaani
missään vaiheessa.
Toni ja Teemu ovat tekemisissä edelleen päivittäin, sillä veljekset asuttavat
kahdestaan yhteistä asuntoa Kissanmaalla jäähallin tuntumassa. Yhteisolo on sujunut hyvin, vaikka veljelliset taistot saadaankin aikaan päivittäin. Lukion ja
armeijan pois alta hoitanut Toni ehtii päi-
Marko Lepaus (kesk.) kiekkoilee ikämiestasolla Pyynikin
Haukoissa, Toni (vas.) hyökkää
Ilveksen A:ssa ja Teemu Ilveksen B-junioreissa.
Lepaukset on todellinen
Ilves-perhe
visin hoitaa kotitalousasioita.
- Se on kuin ennen vanhaan, että pyykit on hoidettu, tiskit on hoidettu ja ruoka on pöydässä, kun poika tulee koulusta
kotiin, Toni Lepaus vakuuttaa.
Marko Lepaus sanoo, että kämppä oli
ollut yllättävän siisti, kun hän haastattelua edeltävänä päivänä oli tullut Kissanmaalle yöksi.
- Koitetaan saada kevyt laskeutuminen.
Sekä minä että poikien äiti katsomme vähän perään. Pidetty vähän kokkikoulua ja
muuta. Mutta kyllä pojat ovat itsekin hoitaneet hyvin asiat.
Armeijan päättyminen helpotti Tonin
kiekkoilijaelämää huomattavasti. Joukkuetovereidensa Teemu Huhtalan ja Olli Henrikssonin kanssa Parolassa palvellut Lepaus laskeskelee, että kolmikko
ajoi kuuden kuukauden palveluksen aikana Tampereen ja Parolan väliä 14 000 kilometriä.
- Parhaimmillaan meillä oli 25 kilometrin marssi samana päivänä kuin peli. Ehdimme hallille tuntia ennen peliä ja pelasimme kukin parikymmentä minuuttia.
Jalka ei kyllä oikein kulkenut, mutta jokainen meistä kävi heittämässä maalin.
Hävisimme pelin 5-4. Kun seuraavana päivänä mentiin Kuopioon, Juha Hautamaa
kyseli 30 kilometriä ennen Kuopiota, että lähteekö muita kuin inttipojat käppäilemään pelikassit selässä.
Toni on pelaajana
mieleltään maltillisin
Marko Lepaus ei aikoinaan hypännyt
tuomarin tamineisiin sattumalta. Taustalla oli pelaajana vietettyjä kausia, joiden
aikana hän ehti moneen kertaan turhautua raitapaitoihin. Esimerkiksi kymmenen minuutin käytösistuntoja tuli uran aikana useita.
- Aloitin viheltää, koska ajattelin, että en voi olla ainakaan huonompi kuin ne
tuomarit, jotka meillä vihelsivät esimerkiksi kakkosdivaria, Marko Lepaus kertoo.
Käytöskymppien ottamisessa lähempänä isäänsä on Teemu.
- Ei riitä sormet eikä varpaat laskemaan, Teemu toteaa uransa aikana istumistaan kympeistä.
Marko Lepauksen vanhat pelikaverit
muistavat jäähyherkkyyden edelleen.
- Tällä kaudella B-nuorten pelissä tuli yksi vanha pelikaveri koputtamaan olkapäähän ja kysymään, miten tuo Lepaus voi tuolla jäähyllä istua, kun ei sen isä
koskaan istunut. Ja virnuileva nauru päälle, Marko Lepaus hymyilee.
Toni on isäänsä ja veljeensä verrattuna
rauhallisempi pelimies. Koko uran aikana
hän on istunut vain yhden käytöskympin,
joka tuli liian tarmokkaasta yrityksestä
kumota joukkuekaverin jäähy. Palautetta
vihellyksistä Tonikin antaa.
- Muistan, kun Levonen oli joskus tuomarina ja kävin sanomassa, että et voi viheltää tuollaista. Sieltä tuli takaisin, että
olisi Markokin viheltänyt, Toni muistelee.
Marko Lepaus arvioi, että tuomareiden
kyvyssä lukea peliä on eroja. Tuomari onnistuu yleensä silloin, kun hän onnistuu
olemaan pelissä näkymätön.
- Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin
tuomarit tekevät kentällä vähemmän virheitä kuin pelaajat. Mitä enemmän tuomarit ovat harrastaneet kiekkoa, sitä parempia he yleensä ovat. Hyvä tuomari on
sellainen, joka pystyy pitämään pelaajat
kentällä ja pitää pelin käynnissä ilman, että tapahtuu ihan hävyttömyyksiä. Sellaisia
tilanteita saa mennä läpi, jotka eivät vaikuta peliin mitenkään.
Omalta vihellysuralta Marko Lepaus
muistaa yleisön käyneen kerran poikkeuksellisen kuumana. Lepaus vihelsi Sloveniassa Ljubljanassa C-ryhmän MM-kisoissa vuonna 1993 vain hetki Slovenian
itsenäistymisen jälkeen. Perjantai-illan ottelun toisen erän loppu jouduttiin siirtämään pelattavaksi ennen kolmannen erän
alkua, kun kenttä täyttyi oluttuopeista ja
muusta roinasta.
- Kotiyleisö ei ollut tottunut siihen, että kotijoukkuekin sai jäähyjä. Kun aloitettiin, valmentaja meni jäälle ja rauhoitteli
yleisöä. Sanoi, että ollaan sivistyneessä ja
itsenäisessä valtiossa. Tilanne rauhoittui
sen verran, että peli pelattiin loppuun.
- Ottelun jälkeen poliisit tulivat sanomaan, että en saa lähteä minnekään. Lopulta odotin kaksi tuntia pelin jälkeen kopissa ja lähdin poliisien kulkiessa edellä,
sivuilla ja takana. He saattoivat hotellille
sisään asti. Ruotsalainen erotuomaritarkkailija sanoi jälkikäteen, että pelin keskeytys oli lähellä. Poliisit olivat sanoneet
toisella erätauolla, että eivät voi taata kenenkään turvallisuutta, etenkään tuomarien. Seuraavana vuonna vihelsin Lillehammerin olympialaisissa, joten olivat
ilmeisesti sitä mieltä, että pokka kesti tiukassa paikassa loppuun asti, Marko Lepaus muistelee.
Toni ja Teemu ensi
kaudella yhdessä A:ssa?
Maajoukkuetauolla sekä A- että B-nuorten sarjatilanne oli vielä auki. Molemmille joukkueille oli mahdollisuuksien rajoissa sekä edetä pudotuspeleihin että tippua
katkerasti runkosarjan jälkeen.
Ensi kaudella veljekset saattavat pelata samassa Ilveksen joukkueessa. Teemu
kasvaa ulos B-nuorista ja Toni saisi vielä
jatkaa A-nuorten riveissä. Hänen ikäluokkansa, eli 91-syntyneet ovat ensi kaudella niin sanottuja yli-ikäisiä, joita saa pelata neljä joukkueessa.
- Jalka ei liiku vielä riittävän terävästi.
Ei taida vielä riittää Mestikseen. Jos vielä
ensi kauden pääsisi pelaamaan A-nuorissa
ja saisi jalkapuolta kehitettyä, että liikkuisi nopeammin ja sulavammin. Toivon, että
ensi kauden saa vielä vetää, vaikka A-nuorissa onkin vähän nuorennusleikkausta,
Toni Lepaus sanoo.
Teemu pyrkii A-nuorten joukkueeseen
kesäringin kautta. Saman ikäluokan eli
93-syntyneiden hyökkääjistä A-nuorissa
ovat tällä kaudella pelanneet säännöllisesti Tomi Wilenius ja Ruotsiin palannut Jesper Kokkonen.
- Kyllä sen B-junnuissa huomaa, jos tulee pelaamaan joku A-nuorten sarjassa pelannut. Osa on fyysisempiä ja vauhdikkaampia kuin toiset, Teemu Lepaus
kuvailee A:ssa pelaavien ikätoveriensa tasoa.
Samassa ketjussa pelaamistakaan veljekset eivät pidä huonona ajatuksena.
- Aika kaukainen ajatus se vielä on,
mutta kyllä minä voisin siellä laidalla viilettää, jos lätty napsahtaa lapaan, Toni sanoo.
- Ja sehän napsahtaa, Teemu lupaa. ••
32
SUOMEN SUO
UOS
SITUIN
palautumisjuoma!
RECO2 on käytetyin palautumisjuoma
joukkue- ja kamppailulajeissa. Juoma on
suunniteltu palautumisjuomaksi intensiiviseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun.
Sen proteiinien ja hiilihydraattien suhde
on optimaalinen kun energian tarve on
suuri. RECO2 sisältää erittäin nopeasti
imeytyvää heraproteiini-isolaattia, jonka
biologinen arvo on korkein mahdollinen.
Elimistösi saa tästä juomasta palautumiselle tärkeimmät ravintoaineet nopeasti
imeytyvässä muodossa.
MIKSI PALAUTUMISJUOMA?
1. Joukkue- ja kestävyysurheilulajit
kuluttavat paljon energiaa
2. Kehittyminen tapahtuu palautumisen
ja levon kautta
3. Väsyneenä tai huonosti palautuneena
harjoittelu ei ole tuloksellista
4. Urheilusuoritusten välinen
palautuminen näyttelee tärkeää roolia
5. Hiilihydraatin lisäksi palautumiseen
tarvitaan myös proteiinia
RECO2-JUOMAA KÄYTETÄÄN SUOMESSA
YLI PUOLI MILJOONAA ANNOSTA VUODESSA.
TESTAA, NIIN HUOMAAT SYYN SUUREEN SUOSIOON.
FAST-tuotteet löydät näistä kauppaketjuista ja muista hyvinvarustetuista myyntipisteistä.
ENSI KESÄKSI OMA MÖKKI
Design-Talon huvilat tarjoavat omasta mökistä haaveilevalle oikotien onneen.
Tee päätös nyt – lomailet omalla mökilläsi jo ensi kesänä. Talvellakin voit keskittyä itsellesi tärkeisiin asioihin, sillä Design-Talo rakentaa suosikkimallisi käyttövalmiiksi omien valintojesi mukaan. Tulisijoja ja kiinteitä kalusteita myöten.
Tutustu ja valitse suosikkisi
www.designtalo.fi
Oma huvila muuttovalmis
Saimin mökki
seisoo pian kuin
tatti paikoillaan. Seuraa Saimin perheen Sulkavahuvilan rakentumista: saiminmokki.blogspot.com
33
Pekka Kangasalusta on Ilveksen
TEKSTI: VESA SUONSYRJÄ
KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI
monitoimimies
P
eliuransa alle kolmikymppisenä päättämään joutunut
Pekka Kangasalusta on kouluttautunut ja oppinut todelliseksi monitoimimieheksi
Tampereen Ilveksen iloksi.
Kangasalustan peliura
katkesi, kun hänen luistimensa jäi jääuraan kiinni ja taklausiskun voimasta jalka kiertyi pahasti.
Siitä hetkestä alkoi leikkauskierre, joka päätti
281 SM-liigaottelua pelanneen puolustajan peliuran lopullisesti kaudella
2004-05.
- Polvea leikattiin neljä kertaa vuoden aikana,
ja se ei vaan enää lähtenyt siitä toimimaan. Edelleen vamma estää pitkälti
harrastusliikunnan ja kipeytyy jo rappustenkiipeämisestä.
Pelaajasta
valmennukseen
Peliuran päättyminen oli
karvas isku uransa parhaita vuosia lähestyvälle pelaajalle, mutta yhteydenotto tutusta seurasta piti
miehen jääkiekon parissa,
nyt valmennushommissa.
- Ilveksen silloinen valmennuspäällikkö Ilkka
Pakarinen soitteli jo silloin heti loukkaantumisen
jälkeen ja kyseli tilanteestani. Siinä meni muutama
vuosi aikaa, ennen kuin tilanne oli sellainen, että
pystyin hyppäämään mukaan. Mitään aiempaa kokemusta valmentamisesta
minulla ei ollut, mutta hyvin äkkiä valmentaminen
puri jopa kovempaa kuin
pelaaminen.
Viime vuodet ovatkin
menneet tiiviisti nuoria lupauksiamme opastaessa ja
Pekka Kangasalustan peliura katkesi pahaan polvivammaan. Tänä talvena hän on ollut mukana Ilveksen vaihtoaitiossa valmennuksen apuna.
eri koulujen penkeillä hikoillessa.
- Ensimmäiset kaksi kautta menivät B-junioreiden apuvalmentajana.
Seuraavaksi kaudeksi tuli siirto A-junioreiden vastuuvalmentajaksi ja viime
kausi oli sellainen yhteisvetokausi Juha Pajuojan kanssa. Kauden aloitin
apuvalmentajana, mutta
siirryin vastuuvalmentajaksi Juupen siirryttyä liigan
valmennusryhmään. Loppukausi vedettiinkin sitten
yhdessä, kun Juupe palasi
auttamaan minua.
- Valmentamisen ohessa
olen opiskellut. Ensimmäisenä kävin loppuun lukion
iltalukiossa ja sen jälkeen
suoritin Varalan urheiluopistossa liikunnanohjaajan perustutkinnon ja Vierumäen urheiluopistossa
juniorivalmentajakurssin
ja nuorten valmentajakurssin. Parhaillaan viimeistelen valmentajan ammattitutkintoa Varalassa.
Junioreja
koordinoimaan
Viime kauden jälkeen
Kangasalustan toimenku-
va muuttui ja hänet nimitettiin viime keväänä Ilveksen pelaajakoordinaattoriksi.
- Aloite tähän tuli Ilveksen urheilujohtaja Seppo Hiitelältä. Seppo oli saanut jotain kautta
vihiä siitä, että minulla
on tapana paljon jutella
pelaajien kanssa ja välitän pelaajista. Ja kun puhutaan tämän kokoisesta
seurasta, on välittäminen
iso asia.
- Pääsääntöisesti pelaajakoordinaattorina teen
hommia A-, B- ja C-junioreiden kanssa. Pyrin auttamaan heitä sekä kehittymään pelaajina että hoitamaan asiat mahdollisimman hyvin kaukalon
ulkopuolella.
- Pyrin auttamaan koulunkäynnin ja armeijan
kanssa sitä tarvittaessa.
Olen ollut yhteydessä esimerkiksi C-ikäisten kouluihin ja kysellyt miten
me voisimme auttaa näiden jätkien koulunkäynnissä.
Kangasalustan on tarkoitus käydä kaikkien
kanssa henkilökohtaiset
keskustelut ja pääosin A-
ja C-junioreiden kanssa
ne on käytykin. Tarvittaessa keskusteluissa on ollut vanhemmatkin mukana ja C-junioreilla lähes
kaikilla oli vanhemmat
mukana. B-junioreiden
kanssa keskustelut on tarkoitus hoitaa vielä myöhemmin tänä vuonna.
Pelaajakoordinaattorin
töiden lisäksi ”Parru” on
ehtinyt vaikuttaa monessa
muussakin Ilvestä koskevassa asiassa. Ainakin Niko Peltolan ja Kai Kantolan on kerrottu olevan
hänen tekemiäään löytöjä.
- Se nyt on ollut sellaista sattumien summaa.
Totta kai sitä pitää olla hereillä ja miettiä, että
kuka voisi olla sopiva pelaaja meille. Pelaajakoordinaattorina pääpaino on
tietenkin omissa pelaajissamme, mutta näin pienessä maassa pelaajat
ovat sen verran tuttuja,
että uskallan sanoa tuntevani valtaosalta junioreista pelitaidot etenkin A- ja
B-junioreissa sekä C-junioreiden parhaimmiston.
- Varsinaista skouttaamista en tee, mutta joku
Peltolan Nikohan käytän-
nössä yksin voitti meidät
pari kertaa viime kaudella ja Kantolan Kaitsu pelasi jokusia vuosia sitten
nuorten maajoukkueessa.
tenkin noussut aivan
huippuja. Suomalaisistakin sen tien läpikäyneet
ovat luoneet hienoja peliuria aina NHL:ä myöten.
Monet katsojat ovat
huomanneet tutun hahmon myös liigaotteluiden
aikana. Nimittäin vaihtoaitiossa.
- Jo harjoituspelien aikaan olin Juupen pyynnöstä mukana, kun Raipella
oli esteitä. Harjoituspelit
menivät hyvin, ja kun Raipe sitten joulun alla lähti nuorten kisoihin, olin
jo tuttu pelaajille. Joulutauon jälkeen Juupe sitten
kysyi, että olisiko mahdollisuutta jäädä valmennusryhmään myös loppukauden ajaksi ja sillä tiellä
ollaan.
- Roolinani on peluuttaa
peleissä puolustajia ja siinä on apua omasta kokemuksestani nimenomaan
puolustajana. Raipe ja
Juupe ovat kuitenkin
hyökkääjiä molemmat. Ja
tietenkin sitä kautta Juupelle jää paremmin aikaa
katsoa kokonaisuutta ja
esimerkiksi seurata vastustajankin tekemisiä. ••
Yliopistokiekkoa
kartoittamassa
Tammikuun lopulla Kangasalusta oli tutustumassa
Providencen yliopistoon
Bostonin lähellä. Koulun
joukkue pelaa tasokasta
NCAA-liigaa.
- Tarkoituksena oli vähän kartoittaa sitä kokonaispakettia, millaista
siellä opiskeleminen, pelaaminen ja eläminen on.
Se sarja on kuitenkin täällä vielä melkoisen tuntematon.
- Olin siellä neljä päivää
joukkueen mukana seuraamassa. Näen sen erinomaisena mahdollisuutena esimerkiksi pelaajalle,
joka on hyvää perustasoa A-junioreissa, mutta ei kuitenkaan ihan sillä tasolla, että liigapaikka
olisi aukeamassa. Siellä
olisi kuitenkin neljän vuoden tasokas pelipaikka ja
päälle ammattitutkinto.
- Sieltä sarjasta on kui-
�
�
�
�
������� �
�
�
34
Enemmän kuin kotona.
Aleksanterinkatu 33 | 33100 Tampere
Puh. (03) 2131 131
Aleksanterinkatu... siinä ihan vieressä
www.2hk.fi
TIMANTTISET
ELÄMME KANSSASI
Ocean Grove
Rikers Island
W10613
W70042
239,-
TIMANTTISET
149,My SAAGA
TIMANTTISET ASEMA, Hämeenk. 1. TIMANTTISET KOSKIKESKUS. CITY KULTA Sokos Tampere. CITY KULTA Prisma Kaleva.
CITY KULTA Prisma Kangasala. IDEAPARK. NOKIA Korkeemäenk. 5. PRISMA LINNAINMAA, Liikek. 3, Tampere
Prismasta ja
Sokokselta S-bonusta!
35
��������
��������
The Best Wings
in Town.
Ravintola
SIIPIWEIKOT
Aleksanterinkatu 26, 33100 Tampere
Puh. (03) 212 93 94
Avoinna: ma-to 16 –
pe-su 14 –
www.hotwings.fi
36
LIITY POS
TITUSLIST
ALLE
K
O
K
OUS
TAM
PEREELLA
Voita majo
it
.FI
uslahjakor
tti!
MONTA HYVÄÄ SYYTÄ JÄRJESTÄÄ
KOKOUS TAMPEREELLA
Liity Tampereen Sokos Hotellien postituslistalle
osoitteessa www.kokoustampereella.fi
ja voita arvonnassa majoituslahjakortti!
Majoituslahjakortin voi käyttää Tampereen Sokos Hotelleissa.
Lisätiedot ja varaukset Tampereen Sokos Hotellien Myyntipalvelusta,
ark. klo 9-16, puh. 020 1234 630, sales.tampere@sokoshotels.fi
Puheluiden hinnat lankapuh. 0,0828 €/puh. + 0,02 €/min, matkapuh. 0,0828 €/puh + 0,17 €/min.
37
38
Valloita maailma.
H IG H
Y
QUALIT
W
LO
PR ICE
DPD vie yrityksesi paketit niin Teiskoon, Tukholmaan kuin Timbuktuun. Lisätietoja osoitteesta www.dpd.fi
tai asiakaspalvelustamme numerossa 010 804 848.
Joukkuepelillä painovoimaa
www.punamusta.com
Korkea laatu ja
uusin tekniikka
tekevät meistä
luotettavan
pelikaverin
monella kentällä.
– PunaMusta,
pelissä mukana
Ota yhteyttä ja
kysy lisää!
Rotaatio
Jälkikäsittely
Arkkipaino
Postitus
Repro
www.punamusta.com
39
TAVOITTAA
OSTOKYKYISET
MIEHET
UUTUUS!
Kevyiden tavara-autojen
ja henkilökuljettamisen
ammattilehti
Lukijoita
175000 | Miehiä 88%
Lukijoita
213000 | Miehiä 90%
Lukijoita
76000 | Miehiä 90%
KMT Lukija Syksy 2009/Kevät 2010
Tarkemmat media- ja yhteystiedot löydät:
www.autokanta.com/mediapalvelu
* Kansallinen Mediatutkimus KMT on printtimedioiden, mainos- ja mediatoimistojen sekä mainostajien yhteisesti sopima tutkimuskokonaisuus. Päätuloksena Kansallisesta Mediatutkimuksesta saadaan printtimedian virallinen valuutta eli lukijaestimaatti. Lukijaestimaatti ilmaisee, kuinka monta tuhatta lukijaa keskimääräisesti lehden numerolla on. Lisätietoja: www.levikintarkastus.fi
SL-Mediat Oy – mediamyynti puh. 03 380 7700
tosi halvalla!
Aina
Pilkkijän parhaat kaverit!
�� yleisimmät
tarpeelliset
toiminnot 13kpl
Pito liukueste
2 kpl/pkt, koot: m, l
490
Savotta
monitoimityökalu
690
Mora jääkairan
terotin
Fisherman
jäänaskali
�� tuppi nahkaa
�� terä 9cm
�� kokonaispituus 19cm
�� kahva lakattu koivu
�� ruostumatonta
kromiterästä
�� EVA-kahvoilla
�� pilli
390
Sohjokauha
4”, teräsverkko
Marttiini
partiopuukko
3
Mora Nova jääkaira
130mm, pitkä spiraali
22
90
2250
50
takuu 24kk
�� Täysin uutta teknologiaa
�� Kehitetty kilpapilkkijöiden kanssa
�� Reikiä nopeammin ja kevyemmin
�� Pureutuu jäähän kuin jäähän uuden komposiittikruunun ansiosta
Kairassa on teränohjain, mikä pitää terän oikeassa asen
asennossa. Tämä varmistaa toimivan kairauksen kaikissa
olosuhteissa.
Pilkkionki 70mm
+ siima 30m
puolattuna
390
490
Blue Fox pilkkisetti
Pisto jääsaha
Morrisetti
Rapala Teho
pilkkisetti
3 kpl eri kärjillä
590
790
Karhu Optigrip
eräsukset
250cm
Fisherman
kehimisonki
2650
puu (oikea)
Kauppakeskus Veska
Sammon valtatie 2
Matrix kannettava
kaikuluotain FF-86A
Ylöjärvi
Kauppakeskus Elo
9–20
La
9–18
Aherramme arkena – lepäämme sunnuntaina!
runtie
Aherramme arkena – lepäämme sunnuntaina!
Ma−ke
takuu 12kk
�� simulaatiotila
�� syvyyden mittaus 0,6m - 73m
�� kala ja syvyyshälytys
�� veden lämpötilannäyttö
�� metri- sekä jalkanäyttö
�� syvyysalue vapaasti valittavissa
�� IPx4 roiskevesitiivis
�� zoom toiminto
�� pohjarakenteen näyttö
�� ”Fish Icon” kalanäyttö
3
23
Elotie
Ma−ke
9–20
Parkano
Elovainio; Elotie 1
Teollisuustie 2
∙ pukeutuminen
∙ kemikaliot
∙ lelut ∙ vapaa-aika
∙ työkalut
∙ autotarvikkeet
∙ taloustavarat
∙ elintarvikkeet
∙ pukeutuminen
∙ kemikaliot
∙ lelut ∙ vapaa-aika
∙ työkalut
∙ autotarvikkeet
∙ taloustavarat
Uusi ku
9–18
490
∙ pukeutuminen
∙ kemikaliot
∙ lelut ∙ vapaa-aika
∙ työkalut
∙ autotarvikkeet
∙ taloustavarat
∙ pukeutuminen
∙ kemikaliot
∙ lelut ∙ vapaa-aika
∙ työkalut
∙ autotarvikkeet
∙ taloustavarat
La
690
Tampere/Kaleva
Pirkkala
9–20
D-A-M pilkkivapa
Nokiantie
Karhu eräsauvat
155cm
Metallivarsi jossa otetta parantavat neopreenipehmusteet. Materiaali notkea ja vääntöä kestävä
erikoisteräs, joka on ruostumisen ehkäisemiseksi
sinkitty. Sahassa terävä kärki, jota voidaan
käyttää tuurana lähtöreikää tehtäessä. Lukitus
siipimutterilla. Pituus avattuna 204 cm, kuljetusasennossa 107 cm.
1990
79,-
249,-
Ma−ke
159,-
La
9–18
Aherramme arkena – lepäämme sunnuntaina!
3
23
Ma−ke
8–21 8–18
La
Aherramme arkena – lepäämme sunnuntaina!
37 myymälää 36 eri paikkakunnalla - lähellä sinua!
ALAHÄRMÄ, ALAJÄRVI, HAAPAJÄRVI, HAAPAVESI, IISALMI, JALASJÄRVI,
KALAJOKI, KANKAANPÄÄ, KANNUS, KAUHAVA, KAUHAJOKI, KAUSTINEN,
KEMINMAA, KEMPELE/Zeppelin, KIIMINKI, KOKKOLA, KURIKKA, LAIHIA, LAPUA,
NIVALA, NÄRPIÖ, OULAINEN, OULU/Limingantulli, OULU/Toppila, PARKANO,
PIETARSAARI, PIRKKALA/Veska, PORI, PYHÄJÄRVI, RAAHE, SAARIJÄRVI,
SEINÄJOKI, TAMPERE/Kaleva, VAASA, VÖYRI, YLIVIESKA, YLÖJÄRVI