Ilves-Sanomat pdf
Allan Measures muistaa lämmöllä aikaansa Tampereella Kai Heinonen on Hakametsän virallinen Ilves-ääni ILVES Oksaselle ja Jalolle tänä vuonna täyteen täysiä kymppejä Sanomat Marraskuu 2012 Veriveljet ja urheilumiehet Selo ja Hintsanen Lahtisen Jussi oli kovin maalivahti Koulukadulla Maalivahti Kapteeni JÄRVENTIEN perhe palasi pitkältä kierrokselta kotiin Kun Ilves pelaa MARKO on aina katsomossa MIIKA WIIKMANILLA mutkainen tie Tampereelle TIITOLAT on ollut oikea ILVES-SUKU 2 Jäähallille mars! Loppuvuoden kovat tarjoukset: Hullu Poro Vip vain 70 € /hlö + alv pe 30.11. Ilves-KalPa ja pe 28.12. Ilves-KalPa Kaikki aitiot 1 000 € + alv pe 28.12. Ilves-KalPa - hinta sisältää ruoan: kermaperunat ja lihapyörykät pippurikastikkeessa Ke 2.1. Ilves-Pelicans - yksi aikuinen ja kaksi lasta 20 € - rivit 1-4 - sis. toimituskulut - vain ennakkomyyntipisteistä Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B (2. kerros) 33540 Tampere p. (03) 225 9400, fax (03) 225 9444 ilves@ilves.com, www.ilves.com 3 ja lukuisat muut yritysasiakkaamme tarjoavat sinulle etuja asiakasviikollamme 26.-30.11. Tervetuloa käymään osoitteessa Rautatienkatu 10! Lue lisää asiakasetuviikkojen ohjelmasta ja eduista osoitteessa www.tapiola.fi/pirkanmaa. Osallistu samalla perjantaina 30.11. pelattavan Ilves-Kalpa -pelin lippujen arvontaan. 4 ILVES Ilveksen ja jääkiekon tähden Sanomat Marraskuu 2012 Toimitusjohtaja................ 4 Järventien perhe............. 6 Allan Measures..............10 Kiekkoperhe Huhtalat......12 Hintsanen ja Selo...........15 Oksanen ja Jalo.............16 KImmo Leinonen.............19 Juhani Lahtinen..............20 Ilves Pool.......................23 Ilves-suku Tiitolat............24 Klubin keittiötiimi............27 Ilves-ääni Kai Heinonen...29 Tosifani Marko................31 Miika Wiikman................32 Niko Peltola...................35 Miro Hovinen..................37 ■■■ Julkaisija: Ilves-Hockey Oy S yksy on ollut muutosten aikaa. Ilveksen johdon ja halituksen vaihtumiset nopeaan tahtiin ovat hallinneet mediakeskusteluja. Huoli Ilveksen tulevaisuudesta on meille ilvesläisille ja tukijoille yksi tärkeimmistä asioista. Ilveksen talouden parantaminen ja kestävän menestyksen luominen ovat tärkeitä Ilveksen perinteiden jatkumiselle. Kilpailu kovenee edelleen, ja jos haluaa voittaa, on tehtävä paljon työtä sen eteen. Kiinnostava ja tasainen kausi on edelleen odotetavissa. NHL-lock outin jatkuminen on tuonut paljon tunnettuja NHL-pelaajia SM-liigaan. Ilveskin on viimeisten viikkojen aikana vahvistunut kahdella pelaajalla - Anders Lindbäckillä ja Stanley cup -voittajalla Max Talbot’lla. Ilveksen nuori joukkue on pelannut tiukkoja otteluja ja onnistunut hyvin kotiotteluissa. Vierasotteluissa on käyty tiukkoja vääntöjä, vaikka vielä ei oleklaan on- nistuttu kääntämään riittävästi otteluita voitoksi. Raipe ja Vesku ovat virittäneet joukkueen taisteluun suurella Ilves-sydämellä. Joukkue on sitoutunut taistelemaan loppuun asti voitoista - oletko sinä? Yhtenäisyys ja Ilves-perhe. Ilves on suurseura, jonka kannattajajoukko on laaja ja syvä. Itse iloitsin suuresti jalkapallojoukkueen menestyksestä ja nousemista ensi kaudeksi 1. divisionaan onneksi olkoon ja tsemppiä! Haluamme ehdottomasti myös onnitella jalkapallofaneja. Yhteistyön tekeminen ja tiivistäminen on ehdottoman tärkeätä ja tarjota faneille konkreettisia etuja. Ilves on yksi preinteikkäimmistä ja tunnetuimmista urheilubrändeistä. Yhteistyökumppanit ovat meille Ilveksessä erittäin tärkeitä, ja haluamme yhdessä kehittää Ilvestä sekä luoda elämyksiä ja positiivisia kokemuksia yrityksille ja heidän asiakkailleen. Minun toiveeeni on, että yritykset ottavat rohkeasti Ilveksen mukaan heidän mainontansa ja myyntinsä työkaluksi. Olen ensimmäisten 40 päivän aikana saanut tavata paljon ilvesläisiä, kannattajia, yhteistyökumppaneita ja kollegoita. Vastaanotto on ollut todella hienoa, ja olen saanut paljon kysymyksiä ja myös tukea. Kiitos kaikille tuesta ja kiitos myös niille, joita en ole vielä kerinnyt tavata. Ilves on todellinen suurperhe ja tekemistä riittää, mikä on hienoa. Kaikki asiat eivät ole olleet helppoja. Myös vaikeita päätöksiä ja muutoksia joudutaan tekemään. But thats hockey. Haluan toivottaa kaikki sankoin joukoin kannustamaan Ilvestä nousuun Hakametsän hallissa - nährään. Päätoimittaja, tuottaja: Tarmo Hurskainen Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Valokuvaajat: Sami Raiskio Jarmo Syvänen Timo Koistinen Paino: ■■■ Pääyhteistyökumppanit Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B 33540 Tampere p. (03) 2259 400 f. (03) 2259 444 www.ilves.com ilves@ilves.com Heikki Tarvainen toimitusjohtaja (03) 2259 400 Lasse Fihl yhteyspäällikkö (03) 2259 421 Cilla Kurtti yhteysassistentti (03) 2259 400 Valtteri Autero myyntiedustaja (03) 2259 416 Maikki Arjanmaa toimistosihteeri (03) 2259 400 Jori Järvensalo sponsorimyynti (03) 2259 415 Tarmo Hurskainen mediatuottaja, tiedottaja 050 5644 425 Viralliset yhteistyökumppanit Heikki Tarvainen toimitusjohtaja Ilves-Hockey Oy 5 MITÄ NE PUHUU ETTEI KAUPPA KÄY! HUOM!:N AMMATTITAITOINEN HENKILÖKUNTA PISTÄÄ PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN! Palveluksessanne huippumyyjämme! Leo Aalto Pauli Hiekkavirta Topi Inkinen Ville Korkeela Mika Leinonen Timo Lepomäki Terttu Mattila Cristina Muhonen Henri Niskala Samuel Riippa Mikael Riippa Risto Taskinen Anna Tornikoski Jussi Uusitalo Ilmari Valkama Myyntineuvottelija, 045 857 1010 Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT 040 500 9083 ”Miksi en ostanut keittiötäni Kvikiltä?” Myyntijohtaja 045 866 1351 Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT 045 869 4929 Kiinteistönvälittäjä, LKV 0440 244 453 Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 550 3938 Myyntineuvottelija, 040 717 3022 Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 918 3914 Myyntineuvottelija, 050 323 1555 Myyntineuvottelija, KED 0400 406 908 Myyntijohtaja 044 277 2284 Myyntineuvottelija 040 827 3808 Myyntineuvottelija, 0400 547 735 Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, LKV 040 192 9197 Kiinteistönvälittäjä, LKV 0400 556 250 Katso kaikki kohteemme: Etuovi.com Oikotie.fi Jokakoti.com Huom.fi Klovni, aivan liian kalliin keittiön omistaja Miikka Launiainen Myyntineuvottelija 040 755 6934 Kattavin markkinointi = paras lopputulos. Huom!:n joukkueessa mukana! Kvik Tampere, Retail Park Veska, Saapastie 2, Pirkkala, puh. 0207 289 380 Huom! ® • Pirkanmaan Laatuvälitys Oy • Pyynikintori 8 Li 2, 33230 Tampere • Y-tunnus 2456454-8 • Välityspalkkio 4,9 % (sis. alv. 23 %) kohteen velattomasta kauppahinnasta. 6 Rauhallinen tuokio. Järventien perheessä on harvoin näin rauhallinen hetki. Siitä pitää huolen perheen kolme poikaa. Järventien Teksti: Ilkka Uitti Kuvat: Jarmo Syvänen •••Ilveksen kokenutta kaartia edustava joukkueen kapteeni Martti Järventie ja hänen Emiliavaimonsa ovat kulkeneet samoja polkuja toistakymmentä vuotta. Pariskunnalle on siunaantunut kolme poikaa - Max (joulukuussa 4 vuotta), Emil (7) ja Roby (10). Pitkän kierroksen jälkeen perhe-Järventie palasi viime kaudeksi takaisin kotiin Tampereelle. E milia tekee nykyään töikseen talouspuolen assistentin hommia. Tampereelle paluun jälkeen työkuviot ovat selkiytyneet ja elämä asettunut aloilleen. - Olen ”Maran” kanssa kiertänyt kaikki ne paikkakunnat, missä hän on pelannut. Olen tehnyt määräaikaisia pätkiä eri töitä ja osin aika on mennyt kotona, kun jälkikasvua on tullut, Emilia kertoo. - Olemme saaneet aina seuroilta apua, jos olemme sitä tarvinneet, mutta Emilia on itse etsinyt töitä aktiivisesti. Siihen emme ole pyytäneetkään muilta apuja, 36-vuotias puolustaja sanoo. Kotona perheellä ei ole varsinaista työnjakoa. On pelkkää harhaluuloa, että vaimo hoitaisi kaikki kotityöt ja kiekkoilija saisi vain viettää aikaansa kaupungil- la tai sohvalla. - Kun palasimme Tampereelle, ja vaimolla on vakituinen työpaikka, ovat hommat tasapainottuneet, ja joudun itsekin osallistumaan kotiaskareisiin. Olen kotona aika paljon kauden aikana. Aamulla käydään harjoittelemassa ja kun tulen kotiin, täällä alkaakin hulina, kun pojat palaavat koulusta ja tarhasta. Siinä riittää vilskettä, kun jokainen painaa eri suuntiin, hymyilee Mara. Perheen vapaa-aika kuluu pitkälti poikien harrastusten parissa, sillä jokainen heistä pelailee jääkiekkoa. Sekä Maran että Emilian vanhemmat asuvat Tampereella, joten isovanhempien rooli korostuu. - Saamme heiltä jonkun verran hoitoapua, ja se on iso asia verrattuna aikai- 7 Kapteeni. Martti Järventien pelipaidassa on C kapteenin merkkinä. Työpaikalla. Kun isä on työmaalla, niin perhe on välillä katsomossa. perhe palasi vuosien jälkeen Tampereelle sempiin vuosiin, kiittelee Emilia. - Helsingissä olimme paljon kotona lasten kanssa. Jos oli akuuttia tarvetta, isovanhemmat tulivat sinne auttamaan, mutta muuten vapaa-aika kului tiiviisti kotosalla, kertoo Mara. Monta seuraa, monta kaupunkia Ilveksen lisäksi Järventie on edustanut Lukkoa, TPS:ää, Montreal Canadiensia, Quebec Citadellesia, Jokereita, Moraa, Kärppiä ja HIFK:ta. - Toisena Montrealin sopimusvuotena meille syntyi lapsi, kun olimme lähtemässä Pohjois-Amerikkaan takaisin. Siinä oli aika härdelli päällä, muistelee Emilia. Maralla oli leikattu olkapää loppukesästä Suomessa, ja elokuussa hän sai puhelun, että olisi aika lähteä Kanadaan kuntoutukseen. Sekä Emilia että Roby lähtivät mukaan, mutta reissusta ei tullut pitkää, sillä esikoisella oli kovia vatsakipuja. - Se oli raskasta aikaa molemmille, mutta ennen kaikkea Emilialle, joka joutui olemaan yksin hotellissa huutavan lapsen kanssa. Päätimme lähteä takaisin Suomeen ja se oli lopulta hyvä ratkaisu, Järventie kertaa 2000-luvun alkupuolen aikoja. Kiekkoilijan ura kestää vain tietyn hetken. Vaikka pitäisi kasvattajaseuraansa tärkeänä ja hyvänä vaihtoehtona, joskus on väistämätöntä, että joukkue vaihtuu. Usein tekee pelaajalle hyvää nähdä myös muita paikkoja. Järventiet ovat aina päässeet helposti yhteisymmärrykseen, jos seura on vaihtunut kauden päätteeksi. - Olemme vuosien aikana jutelleet eri seuravaihtoehdoista, Emilia sanoo. - Perhe on pitänyt totta kai ottaa huomioon, mutta itse olen aina saanut tehdä päätökset, minne lähden pelaamaan. Tasapuolisesti niistä olemme keskustelleet ja sulassa sovussa olemme kaupunkeja vaihtaneet, korostaa Mara. Suomalaisyhteisö Morassa Kun Järventie pelasi Ruotsin Elitserienissä Moran riveissä, joukkueessa oli yhteensä seitsemän suomalaista. Tämä oli yksi iso tekijä perheen viihtyvyyteen. - Olimme muiden suomalaisten kanssa paljon tekemisissä. Ei muidenkaan pelaajien vaimoilla ollut muita kuin toisemme. Tampereella on se ero, että kun on täältä lähtöisin, on muitakin ystäviä ympärillä, kertoo Emilia. Ilveksen pelatessa Hakametsässä myös Emilia ja lapset pyrkivät olemaan paikan päällä. Aina se ei kuitenkaan onnistu. - Pojilla on treenejä paljon samaan aikaan Ilveksen otteluiden kanssa. Heti kun on mahdollisuus mennä isän otteita seuraamaan, niin poitsut haluavat halliin. Vieraspelit pistän tietokoneelle pyörimään. Itse katselen välillä, mikä on tilanne, mutta lapset ovat innoissaan seuraamassa kamppailuita, hymyilee Emilia. Kotona kiekko sivuosassa Kotioloissa pääpuheenaiheina toimi- vat muut kuin jääkiekko. Lasten kiekkoharrastuksista puhutaan, mutta muuten kiekkopuheet ovat vähissä. - Emilia ei paljon kiekkoa seurannut, kun aikoinaan tapasimme. Ehkä sekin vaikuttaa, ettei tarvitse siitä niin paljon jutella. Ohimennen hän saattaa kysyä, miten peli meni. Hyvä niin, koska muuten elämä olisi pelkkää kiekkoa. Viime kausi oli hyvin vaikea - en tiedä, ketä se palvelisi, jos toisin kotiin kaikki murheet. Emme me voittopelienkään jälkeen täällä korkkaa shampanjaa. Kotona pyörii oma arkensa, ja yritän pitää työasiat työpaikalla, sanoo Mara. Pelipäivinä perheen arkirytmi ei muutu ratkaisevasti, mutta Emilia pyrkii pitämään lapset hieman hiljempaa ja haluaa antaa Maralle omaa rauhaa. - En ole oikein ikinä nukkunut päiväunia. Arki on samanlaista, oli peli tai ei. Peleihin osaa jo keskittyä sen verran hyvin, vaikka hälinää olisikin. Ottelupalaveri on aamulla hallilla, mutta väliaika menee kotona muissa ajatuksissa. Tykkään lähteä hyvissä ajoin hallille ja lataudun siellä illan koitokseen, Mara toteaa. Koti aina Tampereella Kaikki ne vuodet, kun Järventie pelasi muualla kuin Ilveksessä, perheellä oli koti Tampereella. He pitävätkin kaupunkia omana kotinaan, jonne on ollut aina mahtavaa palata. - Jokaisen kauden jälkeen olemme tulleet Tampereelle niin pian kuin mahdollista. Usein olemme lähteneet jopa heti seuraavana päivänä kauden päättymisestä, mutta kun Mara voitti kultaa HIFK:ssa, lähtömme venyi muutamalla päivällä, Emilia naurahtaa. Mara, Emilia ja pojat viettävät kesäisin aikaa Teiskossa isovanhempien mökillä. Kerran kesässä he pyrkivät käymään pienellä lomamatkalla, mutta muuten he viihtyvät kotiseudulla. - Emme paljon reissaa, sillä se on aika iso show tämän porukan kanssa lähteä minnekään, nauraa Mara. Vielä muutama vuosi kiekkoa Pelivuosia Järventiellä on jäljellä muutamia. Sopimus Ilveksen kanssa päättyy keväällä 2015 - samalla lienee yksi kiekkoura paketissa. Uran jälkeistä aikaa Martti on jo miettinyt, mutta mitään varmaa suuntaa hän ei ole vielä päättänyt. - Olen ollut sitä mieltä, että en ole kiekon kanssa tekemisissä, mutta ei sitäkään pidä täysin poissulkea. Siitä kuitenkin lähdetään, että pelit päättyvät aikanaan Ilveksessä. Seuraavat reissut ovat toivottavasti lomareissuja, Mara sanoo. Järventie toimii joukkueensa kapteenina, mutta kumpi on kapteeni kotona Mara vai Emilia? - Tasapuolisesti yritetään hoitaa asiat kotona, mutta lopullinen sana taitaa olla mammalla, naurahtaa Mara vaimonsa hymyillessä vieressä. •• 8 FAST SPORTS SERIES FAST SPORTS SERIES tarjoaa täydellisen tuotevalikoiman kamppailulajien harrastajalle. SPORTS SERIES sisältää: SPORTS DRINK harjoituksen aikana nautittavan urheilujuoman RECO2 treenin jälkeen nautittavan palautumisjuoman SPORTS PROTEIN BAR proteiinipitoisen välipalapatukan SPORTS DRINK sekä RECO2 ovat saatavilla helppokäyttöisissä annospusseissa, jotka kulkevat kätevästi mukana. Tuotteet auttavat palautumaan kovasta harjoittelusta sekä tarjoavat lisäenergiaa harjoituksen aikana sekä niiden välillä. Tunnistat SPORTS SERIES tuotteet F SPORTS logosta. FAST-tuotteita löydät seuraavista kauppaketjuista ja muista hyvinvarustetuista myyntipisteistä. RADIO CITY KIEKKORADIO KIEKKORADIOLÄHETYS KÄYNNISTYY TUNTI ENNEN OTTELUN ALKUA. KUUNTELE HUIKEAT PELITILANTEET LIVENÄ! Tapparan ja Ilveksen vierasottelut suorana Otteluraportit Hakametsästä Rockia jonka tunnet Radio City taajuudet Ajantasaiset tilannetiedot sekä uutiset Radio Cityn kiekkosivuilla www.radiocity.fi/tampere Tampere: 95,7 MHz Vammala: 89,5 MHz Ikaalinen: 92,9 MHz Orivesi: 97,2 MHz Ruovesi: 103,3 MHz Valkeakoski: 87,6 MHz 9 Vaihtuva hiiligrillattu pihvi ja salaattipöytä GRILLIN PIHVISUNNUNTAI 18,90 Avoinna: ma 11-23, ti-to 11-00, pe 11-01, la 12-01, su 14-22 Frenckellin aukio, Tampere, puh. 010 229 4010 Pihvi_Ilves.indd 1 12.11.2012 13.52 Vehnämyllynkatu 10 33560 Tampere puh. 03-270 6600 fax. 03-270 6622 www.kaunisto-yhtiot.fi 10 •••Mittavalla urallaan kunnioitettavat 619 SM-liigaottelua pelannut kanadalainen Allan Measures muistelee lämmöllä aikaansa Suomessa, jossa hän vietti peräti 15 vuotta. Measures pelasi Ilveksessä vuosina 1993-99. Allan Measures muistaa lämmöllä aikaansa Tampereella Teksti: Vesa Suonsyrjä Kuvat: Mika Kanerva M easures lähti Eurooppaan ja Suomeen vuonna 1987. - Sopimukseni Vancouver Canucksin kanssa umpeutui, ja minulla oli huonoja kokemuksia heidän farmisysteemistään. Päätin, että minun oli aika vaihtaa maisemaa, ja Rauman Lukon tarjous tuli sen kannalta hyvään väliin, muistelee ennen Suomeen siirtymistään WHL-, AHL- ja IHL-liigoissa pelannut Measures. Raumalla Allu pelasi kuuden kauden ajan ennen siirtymistään Ilvekseen. - Kaikki tapahtui nopeasti ja yllättäen. Olin juuri saanut kielteisen kansalaisuuspäätöksen, ja Lukko oli jo hankkinut ulkomaalaiskiintiönsä täyteen. Pysyin uskollisena Lukolle ja hylkäsin tarjouksen toisensa jälkeen, mutta he kieltäytyivät purkamasta tekemiään sopimuksia. Tunsin itseni petetyksi ja vihaiseksi. - Onnekseni Ilves otti sitten yhteyttä Lukkoon ja minuun. Sitä kautta minulle aukesi mahdollisuus tulla Ilvekseen pelaamaan, ja se on ollut yksi urani parhaista päivistä, kertoo koko Ilves-uransa paitaa numerolla 61 kantanut Allu. Allan Measuresille tulivat Tampereen kadut tutuiksi, kun hän pelasi monta vuotta Ilveksessä. Ilveksessä homaan rooliin Siirtyminen Lukosta Ilvekseen tarjosi Measuresille paluun hänelle ominaiseen hyökkäävän puolustajan rooliin. - Urani näissä seuroissa olivat täysin erilaiset. Lukossa olin enemmänkin puolustava pelaaja ja siellä menetin itseluottamukseni hyökkäyspelaamiseen, josta olin ollut tunnettu koko aiemman urani ajan. Se ei kuitenkaan ole niinkään paha asia, mutta erilaista se oli. Ilveksessä sain mahdollisuuden palata siihen rooliin missä olin aina ennen pelannut, ja se palautti itseluottamukseni. Odotukset pelaamistani kohtaan olivat siis paremmin kohdallaan Ilveksessä pelatessani, vertailee Measures. Tavaramerkkinä Measuresilla oli lyhyt maila, jolla kikat irtosivat hyvin. 11 Allan Measuresin yksi lempipaikoista Tampereella oli musiikkikauppa Epe´s, josta löytyi levyjä miehen makuun. Hyökkäävän pelitapa toi Allulle lisänimityksen ”välihyökkääjä”. Allan Measuresista puhuttaessa nousee yleensä esiin hänen pelimailansa pituus. Tai siis hänen tapauksessaan sen lyhyys. - Lyhyt maila taisi kyllä olla tavaramerkkini. Pelasin lyhyellä mailalla 6-7-vuotiaasta, kun silloinen valmentajamme laittoi meidät pelaamaan sellaisilla. Koitin monesti opetella pelaamaan pidemmällä mailalla, mutta en enää pystynyt sopeutumaan niillä pelaamiseen, kertoo Measures, jolle myös Vladimir Jursinov Jr koitti sovittaa käteen pidempää mailaa. Kaudella 1997-98 Allan Measures valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi hänen ollessaan 32-vuotias. Hän muistelee lämmöllä sen kauden joukkuetta. - En ole aivan varma asiasta. Meillä oli silloin niin mahtava joukkue, että kaikki vain toimi kuin itsestään. Sain paljon vastuuta sekä jääaikaa ja pysyin terveenä aina finaaleihin asti. Ollakseni rehellinen odotin siltä kaudelta kaikista eniten koko urallani ja olen pahoillani, että mestaruus jäi silloin saavuttamatta, pahoittelee Allan. Vamma lopetti uran Lopulta Allan Measureksen ura päättyi loukkaantumiseen, kun hänet taklattiin kahdesti pää edellä laitaan hänen viimeiseksi jääneellä kaudellaan 2000-2001. - Loukkasin niskani niissä taklauksissa, ja kun minulle kerrottiin minun joutuvan lopettamaan kiekkoilun saamieni vammojen vuoksi, oli se elämäni huonoin päivä. Ilman loukkantumisia olisin pelannut vielä muutaman kauden Suomessa. Allan Measureksen kaltaiset pelaajat ovat saaneet isoja rooleja NHL-joukkueissa 1990-luvun lopulta lähtien. - Toisinaan mietin, että pelityylini sopisi nykyiseen NHL-peliin paremmin. Mutta kaikella on tarkoituksensa. Sain kuitenkin pelata ammattilaisjääkiekkoa 16 vuotta, joista 14 Suomessa, ja Vancouver Canucks varasi minut, joten olen onnekkaampi kuin monet muut pelaajat. Measures aloitti valmentamisen heti peliuran jälkeen Bluesin apuvalmentajana. Sen jälkeen valmennustyö on jatkunut Kanadassa. - Olen valmentanut eri tasoilla sen jälkeen, kun palasimme Kanadaan. Toivon, että jonain päivänä voisin palata Suomeen valmentamaan. En ole vielä voinut hakea valmennustehtäviin johtuen perhe- ja terveyssyistä, mutta jonain päivänä minä palaan Suomeen valmentajan ominaisuudessa. Vanhat tutut tapasivat jouluna 2011, kun Ilveksen huoltaja Janne Jansson oli Edmontonissa. Rexall Place´n istuimilla oikealta Allan Measures, Janne Jansson sekä Jackie, Darianne ja Peyton Measures. - Kuva: Janne Jansson Pelivuodet antoivat paljon Measures muistelee lämmöllä pelivuosiaan etenkin Suomessa. - Kohokohtia åeliuarlta on paljon. Sain pelata pitkään SM-liigassa hyvien pelaajien kanssa ja hyviä pelaajia vastaan. Tapasin lukemattomia mahtavia ihmisiä ja sain asua niin pitkään maassa, jota rakastan. Ja ennen kaikkea sain pelata peliä, jota rakastan peräti 16 vuoden ajan, kiittää Measures. Tietenkin pitkälle uralla on ollut pettymyksiäkin. - En saanut päättää lopettamisestani, vaan jouduin lopettamaan vammojen vuoksi ja muuttamaan takaisin Kanadaan. Lisäksi se harmittaa, että en voittanut mestaruutta Ilveksessä tai Lukossa ja etten ole toiminut vielä päävalmentajana SM-liigassa. Eniten harmittaa kuitenkin se, että olisin halunnut pelata yhden NHL-ottelun, jotta oma isäni olisi saanut nähdä minut siellä. Measures sanoo pelanneensa niin monen hyvän pelaajan kanssa, että parhaita on vaikea nimetä. Miettimisen jälkeen niitä kuitenkin löytyi. - Tämä on hankala kysymys, sillä jokaisella pelaajalla on jotain, joka te- Numerolla 61 pelannut Allan Measures valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kaudella 1997-98. kee hänestä hyvän kiekkoilijan. Pelasin niin monen hyvän pelaajan kanssa, että on todella vaikeaa nostaa esiin yksittäisiä pelaajia. Maaliin valitsisin Vesa Toskalan ja puolustajiksi Toni Porkan ja Martti ”Mara” Järventien. Laitureita minun pitää valita kolme, jotka olisivat Peter Larsson, Ilkka Sinisalo ja Timo Pel- tomaa. Paras keskushyökkääjä, jonka kanssa olen koskaan pelannut, on vailla epäilyksiä Raimo Helminen. Paljon muistoja Tampereelta Measures asui Tampereella monen vuoden ajan. Paljon muistoja on jäänyt mie- leen. - Parhaat muistoni Ilveksen ajaltani ovat ihmiset. Kaikki pelikaverit, valmentajat, fanit ja muut tamperelaiset ovat parhaita ihmisiä, joita olen elämässäni tavannut. Rakastin asua siellä ja ikävöin sinne edelleen. Ikävöin ihmisiä, joihin siellä tutustuin ja jotka tekivät siitä minulle parhaan paikan asua mukaanlukien syntymäkaupunkini, kiittelee Allu. - Paikoista muistan ainakin Musiikkikauppa Epes´n, kanansiipiravintola SiipiWeikot, Hynnisten mökin Viitapohjassa sekä ravintola Wanhan Postin niiden ihmisten vuoksi, jotka tekivät niistä niin merkittäviä. Muistellessani niitä tunnen melkein koti-ikävää. Allulla on tietenkin terveiset Tampereelle. - Ainoa mitä voin sanoa kaikille Ilveksen kannattajille on KIITOS. Ja sanon sen suoraan sydämeni pohjasta, sillä ei kulu päivääkään, ilman että mietin seuraavaa vierailuani Suomessa ja kuinka hyvin minua siellä kohdeltiin. Koen Tampereen ja Suomen kodikseni. Olen pahoillani, että en ole päässyt käymään siellä vuosiin ja etten ole jaksanut pitää kaikkiin yhteyttä, mutta toivottavasti elokuussa 2013 tilanne korjaantuu ja pääsen jälleen Suomeen. •• 12 Huhtaloiden perheessä on kiekkoilijoita KAHDESSA POLVESSA Teksti: Kirsi Teiskonlahti Kuvat: Jarmo Syvänen •••Huhtaloiden perhe on oikea Ilves- ja jääkiekkoperhe. Isä Jarmo ”Jampe” Huhtala muistetaan Ilveksen joukkueesta 1970- ja 1980-luvuilta. Hän on tiiviisti mukana Ilveksen toiminnassa edelleen. Nyt lapsista nuorempi Teemu on noussut Ilveksen liigajoukkueeseen. Perheeseen kuuluvat Teemun ja Jarmon lisäksi äiti Eija ja vuonna 1987 syntynyt Tommi, joka kiekkoilee tällä hetkellä Espoon Bluesissa. I sä Jarmo Huhtala pelasi urallaan 342 SM-liigaottelua runkosarjassa, joissa hän keräsi tehopisteet 90 + 102 = 192. Viimeisen kautensa SMliigatasolla Jarmo Huhtala pelasi Ilveksessä mestaruuskaudella 1984-85. Tuolloin Jampe vastasi Ilveksen historian ensimmäisestä jatkoaikamaalista. Hän pelasi liigaa myös Lukossa ja Kärpissä. Myös Tommi aloitti uransa Tampereen Ilveksestä, mutta siirtyi vuonna 2007 pelaamaan Porin Ässiin. Bluesissa Tommi on pelannut viime kaudesta lähtien, ja vastuuta on tällä kaudella tullut mukavasti ykkösketjussa. - Tommista eroan luonteeltani. Tommi on vähän rauhallisempi kuin minä. Tommi on myös jonkin verran vahvempi pelaaja kuin mitä itse olen. Yritän korvata taidolla puuttuvaa voimaa, Teemu pohtii. Huhtalan miehistä kaikki kolme ovat aloittaneet jääkiekkouransa senttereinä, mutta uran edetessä pelipaikka on muuttunut laitaan. Nykyään pankkialalla vaikuttava Jarmo pelaa edelleen jääkiekkoa seuranaan Pyynikin Haukat, jonka sääntöihin kuuluu, että pelaajien on täytynyt pelata Ilveksessä jääkiekkoa. - Käyn 2-3 kertaa viikossa vanhojen Ilvesten kanssa jäillä. Mestaruusvuoden joukkueesta kehittyi sellainen kaveriverkosto, joka on tänä päivänäkin kunnossa. Intohimona jääkiekko Jarmo Huhtala aloitti jääkiekon pelaamisen jo nuorena. Lähellä kotia sijaitsi lampi, joka jäätyi talvisin ja lähialueen lapset kokoontuivat sinne pelaamaan. Lampi sijaitsee Leppäläntien ja Viinikankadun välissä, ja katuvalot antoivat nuorille mahdollisuuden pelata iltamyöhäiseen. - Asuimme Kaarion Matin kanssa ihan vierekkäin, lähellä Viinikan kirkkoa. Kaarion Matti muutaman vuoden vanhempana sanoi yhtenä päivänä, kun oltiin luistelemassa kentällä, että: ”Kyllä sua varmaan tarvittais tuolla Ilveksessä”, ja siitä se homma sitten lähti. Teemu pelasi 15-vuotiaaksi asti jalkapalloa pääosin Ilveksessä. Nykyisin vapaa-aika kuluu muun muassa kavereiden kanssa hengailuun ja pelikonsoleiden pelaamiseen. Seuravalintaa ei ole aikanaan tarvinnut paljon miettiä, vaan se Huhtalan perheessä on jääkiekko geeneissä. Isä-Jarmo (vas.) edusti Ilvestä 1970- ja 1980-luvuilla. Nuorempi pojista Teemu on vasta aloittelemassa ammattijääkiekkoilijan uraa Ilveksen riveissä. on tullut melko automaattisesti. Ennenkin harjoiteltiin paljon - Valinta jalkapallon ja jääkiekon välillä tuli aika helposti. Jalkapalloa pelasin lähinnä sen takia, että se oli hauskaa. Silloin kesät menivät jalkapallossa ja talvet jääkiekossa. En kuitenkaan loppujen lopuksi tykännyt jalkapallosta niin paljon kuin jääkiekosta. Molempia poikiaan valmentanut ja Avalmentajakurssit käynyt Jarmo Huhtala näkee, että jääkiekkoon on tullut huomattavasti enemmän vauhtia omien peliaikojen jälkeen. Suurin ero sukupolvien välillä on kuitenkin se, että Jarmon peliaikoina jääkiekkoilijat kävivät myös muualla töissä. Nykyään SM-liigatason kiekkoilijat ovat täysipäiväisiä urheilijoita. - En osaa sanoa, kumpaan aikaan harjoiteltiin enemmän. Me olimme töissä päivät ja harjoitukset olivat hyvin pitkiä iltaisin. Silloin kun pelasin itse, menin aamulla seitsemältä harjoittelemaan 13 Teemu Huhtala on keskushyökkääjä, mutta laiturinakin homma sujuu. pariksi tunniksi, sitten töihin kuudeksi tunniksi ja töistä suoraan jäähallille harjoittelemaan. Silloin jo harjoiteltiin 3-4 tuntia päivässä. Nykyajan kiekkoilijat ovat varmaan fyysisiltä valmiuksiltaan edellä meitä. Puutteitakin nykyajan kiekkoilijoissa Jarmo Huhtalan mukaan on. - Nämä lapset eivät ole tottuneet pelaamaan niin paljoa erilaisia pallopelejä kuin ennen pelattiin. Eli eri pallopelien osaaminen ja sieltä oppiminen puuttuuvat näiltä nykypäivän jääkiekkoilijoilta. Matkan varrella on tullut myös loukkaantumisia. Muutama vuosi sitten Teemu sai kiekon kasvoihin siten, että kitalaki halkesi ja poskiluut ja nenä murtuivat. Vamma vaati yli 50 tikkiä, mutta parani myös nopeasti. - Varusteiden täytyy olla niin huipulla kuin ennen kaikkea junioripuolella kunnossa, Jarmo tähdentää. Kolmesta ketjusta neljään ketjuun Kaudella 1984-85 Ilveksellä oli nuori liigajoukkue. Keski-ikä oli 22,5 vuotta ja ainoa yli 30-vuotias pelaaja oli joukkueen kapteeni Matti Kaario. - Mestaruuskaudella joukkueessa oli taidollisesti monta ylivertaista kaveria. Seppo Hiitelä sai lyötyä jarruja taiteilulle ja ensimmäistä kertaa roolitti pelaajia aika voimakkaasti. Ehkä siitä tuli se onnistuminenkin, Jarmo pohtii. Tuolla kaudella pelit pelattiin kolmella kentällisellä nykyisin tutun neljän ketjun sijaan. - Katsojille neljä kenttää on hyvä juttu, silloin pelistä tulee vauhdikkaampaa. Omina peliaikoinani pelattiin vain 36 liigapeliä kaudessa - nykyään on tuplamäärä pelejä. Tahti on niin kova, että loukkaantumisia tulee niin paljon. Harvat pelaajat pystyvät pelaamaan yhtä kokonaista kautta olematta välillä poissa. Myös kehittymisen kannalta neljä ketjua on hieno juttu, koska saadaan koulutettua uusia pelaajia, Jarmo näkee. Jarmolla tukku juniorimestaruuksia Jarmolla on takanaan pitkä Ilves-ura, josta suurin osa urasta kului tupsukorvien joukoissa. Juniorivuosien ja SM-sarjan lisäksi hän ehti pelaamaan seitsemän kautta Ilveksessä SM-liigaa. - Kun tulin uudestaan Ilvekseen Oulun Kärpistä, oli hieno vuosi. Lisäksi olen voittanut A-, B-, C- ja E-junioreiden mestaruudet, D:ssä ei silloin pelattu. Siitä ikäryhmästä, jossa itse pelasin, nousi aika moni poika liigajoukkueeseen ja sai kokea nämä samat mestaruudet. 21-vuotias Teemu on ehtinyt pelata liigajoukkueen mukana vasta reilun 20 ottelua, mutta menestystä on tullut jo Saatamme yhteen. juniorivuosien aikana, ja paikka liigajoukkueessa on vakiintunut. - Voittaminen on aina hauskaa. Muutamat A-nuorten pronssit ovat olleet hienoja kokemuksia. Sen kirkkaampia mitaleja ei ole vielä toistaiseksi tullut, mutta toivottavasti joskus tulee. Jarmo toimii vapaa-ajallaan Ilves ry:ssä ja jääkiekkoilijoiden edustajana Ilveksen johtokunnassa. Aika kuluu pitkälti jäähallilla pankkimaailman jälkeen. Suunnittelutyötä on paljon ja asioita tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen. Tarkassa seurannassa ovat juniorit. - Vuonna 1997 syntyneiden ikäryhmällä on tekemisen meininki. Siitä voisi tulla Ilveksen seuraava todella hyvä ikäryhmä. Seuran eteenpäin viemiseksi Jarmolla on myös kehittämisideoita. - Ruotsissa käytetään paljon paremmin hyödyksi sitä voimaa, joka tulee joukkueesta tai suuresta seurasta. Sellaista yhteisöllisyyttä yritämme lähteä viemään eteenpäin Ilves ry:ssä. Samoja kujeita vieraspelimatkoilla Usein ajatellaan, että kotipelit ovat joukkueelle helpompia pelejä kuin vieraspelit. Vieraspelimatkoilla joukkue on kuitenkin paljon yhdessä - enemmän kuin normaalisti, ja ryhmä tiivistyy yhtenäisemmäksi. Kullakin pelaajalla on omia ajanviettotapojaan pelimatkoilla. - Pelireissulla menomatkalla tulee selailtua Internetiä, kuunneltua musiikkia ja vähän torkuttua. Menomatkat menevät yleensä aika rauhassa. Takaisin tullessa pelaan korttia, jos korttipöydässä on tilaa tai sitten selaan Internetiä, Teemu kertoo. Jarmon uralla vieraspelimatkat sujuivat pitkälti saman kaavan mukaan. - Nuoremmat pelaajat tulivat katsomaan linja-auton peräosaan, että onko ylipäätään mahdollisuutta päästä pelaamaan vai saako edelleen vain katsoa pelaamista. Selkeä järjestys siinä on ollut. Porukka myös luki, koska aika moni kävi koulua kiekkouran ohella. Ilveksen kannalta hyvä asia on se, että välimatkat eivät yleensä ole kovin pitkiä vieraspelipaikkakunnille. Usein takaisin Tampereelle saavutaan jo puolenyön aikaan. - Tampere on hieno sen takia, että se on niin keskeinen paikka. Suuri etu on se, ettei tarvitse matkustaa paljon, Jarmo kehuu. Suuria tulevaisuuden suunnitelmia ei Teemu ole ehtinyt vielä miettiä. Jonkinlaisia tavoitteita nuori hyökkääjä on kuitenkin itselleen asettanut. - Kausi kerrallaan, sen pidemmälle ei voi vielä suunnitella. Nyt kun on päässyt mukaan, ei saa tyytyä vain siihen. •• 83 14 JOULUN PARHAAT LAHJAT ILVES-SHOPISTA! Vauvasta vaariin koko perheen lahjat Ilves-Shopista! Mukit, kynttilät, joulukoristeet, saunamittarit, golfpallot ym. ym. Runsas pipovalikoima aikuisille ja lapsille Talvitakki valkoinen ja musta Naisille oma mallisto UUTUUKSIA !!! Ilves-Shopin joulumyynti 14.-22.12.2012: KOSKIKESKUKSESSA Ilves-Shopilla Hakametsässä arkisin 10-19, la ja su 10-17 arkisin 16-19, la ja su 12-15 Lisäksi Ilves-tuotteita myyvät: Sportia 10 - Prismat: Kaleva, Lielahti, Linnainmaa, Koivistonkylä, Ideapark, Kangasala - Intersportit Lielahti, Elo (Ylöjärvi), Koskikeskus - Sportia Pekka, Lielahti - Stockmann Avoinna Ma-To klo 16–23 Pe-La klo 14–24 Su klo 14–23 Aleksanterinkatu 26 33100 Tampere puh. (03) 212 9394 www.hotwings.fi 15 Veriveljiä ja urheilumiehiä Hintsanen ja Selo Valokeilassa. Sami Hintsanen (oik.) ja Jussi Selo ovat tottuneet olemaan valokeilassa näyttelijöinä ja muusikoina. Teksti: Vesa Suonsyrjä Kuva: Sami Raiskio •••Näyttelijä-muusikko Sami Hintsanen ja muusikko-näyttelijä Jussi Selo ovat molemmat vaihtoroolissa Tampereen Teatterin syksyn merkkiteoksessa, joka on brittimusikaali Veriveljet. Se on tarina köyhän äidin kaksospojista, jotka joutuvat jo vauvoina erilleen ja siitä, mitä pojille tapahtuu tämän jälkeen. Molemmat ovat myös innokkaita urheilumiehiä. S ami Hintsasta luonnehditaan musikaalikonkariksi, mutta miten Jussi Selo päätyi mukaan musikaaliin. - Tampereen teatterin johtaja Reino Bragge soitti ja pyysi mukaan. Itselleni tämä pyyntö oli täysi yllätys, sillä en omannut minkäänlaista aiempaa kokemusta teatterialalta, kertoo Selo. - Maailmalla on hyvinkin yleistä, että musikaaleihin kutsutaan pop/rock-artisteja juurikin laulutaitojen vuoksi, taustoittaa Hintsanen. Molemmilla musikaalissa kertojan roolissa vuorottelevilla miehillä on monta rautaa tulessa. - Minulla on nyt tämä Veriveljet ja sen lisäksi Tampereen työväen teatterissa seitsemättä vuotta esitettävä manserockmusikaali Vuonna 85, joka päättyy nyt jouluna. Television puolella menee myös seitsemättä vuotta musiikkiviihdeohjelma Tartu Mikkiin. Näiden lisäksi teen ajoittain laulukeikkoja lähinnä yritysten juhlissa, sillä baarikeikat alkavat turhan myöhään näin kahden lapsen isän näkökulmasta, selvittää myös TTT-klubia buukkaava Sami Hintsanen. - Minulta ilmestyi maaliskuussa soololevy (Jussi Selo & Nefernefernefer), jonka myötä olemme kiertäneet juuri päättymässä olevaa kiertuetta. Vuoden lopulla olemme menossa Uniklubin kanssa studiolle ja tarkoitus olisi, että uusi levy olisi julkaisukunnossa syksyllä 2013, paljastaa Selo joka on ollut tyytyväinen soololevynsä vastaanottoon. Urheilutausta yhdistää Kaksikkoa yhdistää teatterin lisäksi urheilutausta, sillä molemmat ovat pelanneet nuoruudessaan vähintäänkin puolitosissaan. - Pelasin maalivahtina Hämeenkyrön Hokkareissa jääkiekkoa ja jalkapalloa Hämeenkyrön Apasseissa aina seitsemäntoistavuotiaaksi, kun musiikki alkoi viedä mennessään. Nykyisin käyn kesäisin pelaamassa puistofutista Dogs Ballin joukkueessa, itsensä enemmän jalkapalloihmiseksi luokitteleva Selo kertoo. - Harrastin monipuolisesti kaikkea urheilua kuten valtaosa muistakin tam- perelaisista siinä iässä. Enemmän tosissaan pelasin jalkapalloa Ilveksen ikäkausijoukkueissa ja pelaamista jatkoin alasarjoissa. Nykyisin käyn pelaamassa hyväntekeväisyysjoukkue Manchester Broilersissa ikämiesotteluita, juttelee omaa kuntoaan naureskeleva Hintsanen. Teatteri on joukkuepeliä Esko Roine sanoi viime vuonna Ilves-Sanomien haastattelussa, että teatteri on mitä suurimmassa määrin joukkuepeliä. - Ehdottomasti. Hienointa teatterissa ovat juuri ne hetket, kun ryhmänä saadaan aikaan jokin yhteinen asia. Itselleni hienointa lavalla on antaa Raipemaisesti sellainen repliikki, johon toisen näyttelijän on helppo jatkaa, herkuttelee Hintsanen. - Juurikin näin. Bändihommissakin aina huomaa, jos joudutaan turvautumaan tuuraajaan, jolloin bändin kemia hajoaa, ja energiataso laskee. Niissä hetkissä tajuaa jokaisen ihmisen tärkeyden kokonaisuudessa, komppaa Selo. Kun puhe kääntyy jääkiekkoon ja Ilvekseen, alkaa eroavaisuuksia löytyä miesten väliltä. - Olen koko ikäni ollut ja olen yhä Ilveksen intohimoinen kannattaja. Aikanaan toimin ottelukuuluttajana kotiotteluissa ja olen tehnyt fanikappaleen ”Ilves murisee” vuosituhannen vaihteessa. Pyrin käymään paikan päällä mahdollisimman monessa ottelussa ja ostin täksikin kaudeksi kaksi kausikorttia, paljastaa myös NHL- ja MM-jääkiekkoa seuraava Hintsanen. - Minulla jääkiekon seuraaminen rajoittuu nykyisin MM-kisojen katsomiseen. SM-liigan seuraaminen on jäänyt vähemmälle sen jälkeen, kun itse lopetin pelaamisen. Ilves on minulle tullut tutuksi lapsuuteni naapurin ex-Ilves Mikko Kuukan kautta ja oikeastaan jalkapalloIlveksen kautta olen löytämässä Ilvestä uudelleen, selvittää nuorempana hienojen pelipaitojen vuoksi Jokereita kannattanut Jussi Selo. Puheen kääntyessä omiin suosikkipelaajiin nyökkäilevät molemmat toistensa valinnoille. - Raimo ”Raipe” Helminen on kiistatta kaikkien aikojen kiekkoilija Euroopan kaukaloissa. Olen muutenkin aina ol- lut taitavien pelaajien ystävä ja olenkin ilolla seurannut Jesse Niinimäen nousua parrasvaloihin. Nykykiekkoilijoista kovin lienee Jevgeni Malkin, joka on hieno yhdistelmä kokoa, nopeutta ja taitoa, listaa Hintsanen. - Aikanaan suosikkipelaajiini kuuluivat lähinnä maalivahdit kuten Ari Sulander, Patrick Roy ja Dominik Hasek. Kenttäpelaajista itselleni ykkönen on aina ollut Teemu Selänne, muistelee Selo. Julkisuus ei rasita Julkinen työ tuo mukanaan julkisuutta. Moilemmat ovat jo siihen rutinoituneet. - Julkisuus on pakko hyväksyä. Tietty tunnettavuus on kuitenkin tärkeätä jo työnsaanninkin kannalta. On julkisuudella tietenkin ikävätkin puolensa, mutta itsehän näihin töihin haetaan, pohtii Hintsanen. - Itse en koe julkisuutta ahdistavaksi tai häiritseväksi, sillä Suomessa on kuitenkin aika pientä kaikki pyöritys ollut Dingon jälkeen. Olen pyrkinyt pitämään julkisuuskuvani hyvänä ja se varmasti auttaa, kertoo Jussi Selo. •• 16 Kahden polven Ilves-ikonit. Lasse Oksanen (vas.) ja Risto Jalo olivat molemmat todellisia taitopelaajia. 120 vuotta Ilves-taitoa Oka Teksti: Ilkka Uitti Kuvat: Sami Raiskio •••Ilveksessä on pelannut vuosien saatossa lukuisia legendaarisia kiekkoilijoita. Risto Jalo ja Lasse Oksanen ovat hyviä esimerkkejä ilvesläisistä taitokiekkoilijoista. K aksikkoa yhdistää moni asia kumpikin täyttää tänä vuonna pyöreitä lukuja, molemmat ovat edustaneet KooVeeta, kaksikko on luonut hienot maajoukkueurat, pelanneet myös Italiassa, mutta ennen kaikkea Tampereen Ilves. Hakametsän jäähallin katossa riippuu seitsemän Ilves-paitaa kunnianosoituksena ja kaksi vierekkäistä ovat Jalon (#13) ja Oksasen (#14). Oksanen täyttää joulukuussa 70 vuotta. Hän on ollut jo hetken eläkkeellä, mutta on istunut Tampereen kunnanvaltuutettuna jo 16 vuotta - ja jatkoa tuli äskettäin pidetyissä kunnallisvaaleissa. - Olen oppinut tuntemaan paljon ihmisiä. Tampere kiinnostaa minua, haluan kuunnella muiden mielipiteitä ja auttaa ihmisiä - kun on hyvä joukkuepelaaja, niin pärjää. Tämä on työn makuinen harrastus, ”Oka” sanoo. Jalo vietti viime kesänä 50-vuotisjuhliaan yhdessä kahden vanhan ystävänsä ja Ilveksessäkin uransa aikana pelanneiden Pekka ”Rono” Järvelän ja Juha ”Ruben” Rajalan kanssa. Jalo toimii painoja tulostuspalveluita tarjoavan yrityksen Kopijyvä Oy:n aluejohtajana TampereHämeenlinna -sektorilla. Tämän lisäksi ”Ripa” on Kopijyvän tytäryhtiön, käännöstoimisto Lingoneerin toimitusjohtaja. - Olen myös Kopijyvän johtoryhmän ja Ripa Lasse Oksanen - tänä vuonna 70 vuotta.... kossa kiekkoilemassa, mutta vaalityön aikana käynnit jäivät yhteen per viikko. Ilveksen otteluissa Oka käy säännöllisen epäsäännöllisesti, sillä hänen lastenlapsensa harrastukset vievät aikaa. - Olen eräänlainen varaventtiili ja kuskaan heitä harrastuksiin. Syksyn aikana olen käynyt 3-4 kertaa Ilveksen peleissä. Palava halu ja paljon toistoja ..ja Risto Jalo - tänä vuonna 50 vuotta. jäsen. Panostaja on pääomistajamme, ja olen yksi neljästä henkilöosakkaasta, Jalo kertoo. Ikä on vain numeroita Sekä Jalo että Oksanen pitävät vuosilukuja pelkkinä numeroina. He korostavat ympärillään olevien ihmisten merkitystä ajattelumaailmaansa. - Valtuustossakin on eri-ikäisiä ihmisiä ympärillä. Siellä tuntee itsekin olevansa nuori. Kun henki on hyvä, niin iällä ei ole mitään merkitystä, Oka muistuttaa. - Itsestä se on kiinni. Meilläkin on töissä 20-60 –vuotiaita, niin pysyn helposti notkeana. Pitää ymmärtää myös nuorten ajatuksia, sillä heissä on tulevaisuus. Olisi pirun itsekästä, jos ajattelisi maailmaa vain oman ikänsä näkökulmasta, komppaa Jalo. Jalo käy vuoden aikana 15–20 kertaa pelailemassa kiekkoa, mutta tämä syksy on jäänyt väliin pienten vaivojen vuoksi. Hän pitää itseään kunnossa hiihtämällä. - Olen hurahtanut siihen lajiin täysin, joten kiekkoilu on jäänyt vähemmälle. Hiihdän 400–700 kilometriä vuodessa. Oksanen pyrkii käymään kahdesti vii- Jalo pelasi uransa aikana SM-liigassa 594 ottelua ja tehtaili komeat pisteet (237+410=647) - tämän lisäksi hän pelasi NHL:ssäkin piste per peli -tahtia, kun kolme ottelua tuotti yhtä monta syöttöpistettä... Oksanen tahkosi SM-sarjaa ja -liigaa 477 kamppailua nakuttaen 498 tehopistettä (268+230) - pitää muistaa, että suurimman osan Oksasen urasta syöttöpisteitä annettiin vain yhdelle. Kummankin peli perustui yksilötaitoon ja erinomaiseen pelinäkemykseen. - Tärkeintä on palava halu ja tahto. Olen oppinut näkemällä, koska laji on kiinnostanut. Olen seurannut esikuviani ja parempia pelaajia, katsonut miten he toimivat ja kokeillut itse perässä, Oksanen kertoo taustoja taidoistaan. Molemmat harjoittelivat paljon. Siis PALJON! Ripa muisteleekin, kuinka he olivat kavereidensa kanssa 7-12 –vuotiaina jokaisen ylimääräisen hetken pelaamassa. - Pelasimme katulätkää ja pihahöntsyjä. Koulun jälkeen olimme 5-6 tuntia kentällä, välillä piti käydä puoliväkisin syömässä ja taas takaisin pelaamaan. Se toistojen määrä on ollut järjetön. Se pitää lähteä itsestä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Kun lapsi lajista riippumatta urheilee leikin varjolla, ei siihen väsy, hän sanoo. - Minun aikanani myös lauantaisin oli koulua. Kun pääsin kotiin, niin kahdeksan tuntia vierähti kentällä. Pyhäaamuna katsoin ikkunasta, milloin ensimmäinen kaveri menee Viinikan kentälle ja säntä- 17 sin perässä, Oksanen muistelee. Yksilötaito tuo aikaa Oksanen poimi uransa aikana erilaisia kikkoja, harhautuksia ja syöttöjä ”varastoon”. Kun tuli paikka ratkaista, hän pystyi kaivamaan vielä yhden ylimääräisen valttikortin hihastaan. Yksilötaito toi kaukalossa muutamia ylimääräisiä hetkiä lisää. - Taito tuo kiekkovarmuuden ja kun peliä rakentaa, se antaa lisäaikaa. Pyrin aina miettimään, miten peli etenee se oli kuin shakin pelaamista, kun piti miettiä monta siirtoa eteenpäin, Jalo kuvailee. Ripa kehuukin Oksasen kykyä hallita kiekkoa kahden metrin säteellä. Tuli kiekko eteen, taakse tai jalkoihin, se ei haitannut, vaan peliväline jäi lapaan. - Liigassa pelaa tänäkin päivänä jätkiä, joilta kiekko menee liian helposti jalan ja mailan välistä, eivätkä he saa sitä haltuun, kommentoi Ripa. Molemmat taitoniekat pystyivät hahmottamaan pelin kulun, mutta sen lisäksi he näkivät kentän äärimmäisen hyvin. - Kun pelasin, piti nähdä laajasti sekä vasemmalle että oikealle, vaikka olisikin katsonut suoraan eteenpäin. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, Oksanen korostaa. Taklauksen vastaanotto vaatii myös taitoa Oksanen muistuttaa, että nykyajan taitokiekko korostuu monista palasista. - Kaukalossa tapahtuu paljon asioita, joita katsojat eivät välttämättä näe. Jollain pelaajilla on erityisiä kykyjä enemmän kuin muilla. Yksi asia on taklausten vastaanottaminen. Kun menee laitaan kiinni toisen taklatessa tai osaa antaa oikea-aikaisen vastataklauksen, niin saat kiekollisena jopa vauhtia ja toinen jää taakse. - ”Raipe” oli tässä erinomainen. Ei häntä pystytty kulmassa horjuttamaan, vaikka usein yritettiin taklata jopa ylikovaa ja sääntöjen rajamailla. Nykyään taklattava pelaa tilanteet liian usein löysästi - aina ei taklaajassa ole vika, korostaa Ripa. - Jevgeni Malkin ja Aleksander Ovetshkin ovat tämän päivän taitopelaajia. He ovat fyysisesti täyttä rautaa, isokokoisia, kiekko pysyy mukana ja laukaisutaito on erinomainen. He ovat lähes täydellisiä. Toisaalta Mikael Granlund on esimerkki siitä, ettei tarvitse olla jättiläisen kokoinen, vaan peliälyllä ja oikea-aikaisuudella pärjää. Myös Ville Peltosta pitää ihailla - hän ei erotu kaukalossa nopeudellaan tai lujalla laukauksellaan, mutta hän osaa olla oikeassa paikassa, eikä tee virheitä. Hän on ratkaisijatyyppi, kehuu Jalo. Taitoa kehitettävä jatkuvasti Oksanen ja Jalo pelasivat pitkät urat, mutta joutuivat jatkuvasti kehittämään itseään, sillä jääkiekko muutti muotoaan ja pelitavat kehittyivät. Jalolle suurin muutos oli 1990-luvun taitteessa tullut kiekoton puolustuspelaaminen. - Djurgården menestyi Ruotsissa, kun he puolustivat 1-2-2- tai 1-3-1 -kuvioilla. Kun tämä tuli myös Suomeen, niin jouduin muuttamaan omaa ajattelumaailmaani. Molemmat ovat lievästi harmissaan, kun jääkiekosta ”poistettiin” punaviiva. Nykyään hyökkäävä joukkue voi avata suoraan vastustajan siniviivalle, kun aikoinaan punaviiva oli rajana. - Karvaaminen loppui. Ennen yritettiin nopeasti sisään alueelle, karvattiin ja tuli paljon enemmän hyökkäystilanteita. Nyt joudutaan nostamaan omalle siniselle. Jos punaviiva olisi yhä käytössä, voisimme nähdä neljän tai viiden miehen karvaamista, huomauttavat molemmat ex-kiekkoilijat. Ripaa ja Okaa pidettiin herrasmiespelaajina. He eivät sortuneet ylilyönteihin, vaan keskittyivät pelaamiseen. Selitys tähän on yksinkertainen. - Oli kova voitontahto ja halusin ratkoa pelejä. Ei yksinkertaisesti ollut varaa ottaa typeriä jäähyjä. Usein olisi huvittanut kostaa tai muistuttaa vastustajaa - kyllä meiltä myös luonnetta olisi löytynyt, naurahtaa Jalo. Oksasellakin löytyy uransa ajalta muutama tilanne, kun hänen on täytynyt näyttää kovuuttaan kaukalossa. Aikoinaan USA:n joukkue pelasi Suomea vastaan ns. hampparikiekkoa, sillä he tiesivät, että suomalaiset sulavat koiruuksien ja kovien otteiden takia. - Kerran sovimme ennen maaottelua, että kun ensimmäinen jenkki tökkäisee ketä tahansa meistä, niin heti vedetään takaisin. Näytetään niille, että turha yrittää! Tietenkin se osui minun kohdalleni. Tein kuten olimme sopineet, niin heidän sikailunsa loppuivat siihen, kun he havahtuivat, että täältäkin pesee tarvittaessa, Oksanen kertoo. Nuorten luonne tarkkailuun Ilveksen juniorimylly on tuottanut liigaseuralle useita hyviä pelaajia, mutta viime vuosina tahti on hiipunut. He, jotka ovat olleet nuorina suuriakin lupauksia, eivät pysty nousemaan liigajoukkueeseen. Sekä Jalo että Oksanen korostavatkin juniorivalmentajien vastuuta ja selkeää seurantaa. - Valmentajien pitäisi katsoa nuorten sielunelämään jo aikaisin. Poikien luonteen laatua tulisi tutkia paremmin. Kuka kestää kovaa treeniä, kuka luistaa harjoitteista, kuka valittaa ja kuka ei. Ehkä muilla paikkakunnilla ollaan enemmän kulmikkaita sällejä - siellä on kenties enemmän tahtoa ja sisäistä paloa, pyörittelee Oka. - Kun pelipaikka pitää ottaa, kukaan muu ei voi tehdä sitä sinun puolestasi. Tarpeeksi hyvät ottavat paikkansa kovistakin joukkueista. Perustaidot ovat täällä kunnossa, mutta tietoa pojista pitäisi kerätä lisää - miten fysiikka on kehittynyt, miten koulu menee ja niin edelleen. Seuranta pitäisi heti saada käyntiin Cnuorista alkaen, Jalo korostaa. Tampereen Ilves merkitsee molemmille erittäin paljon. Ripa kiittelee, että on saanut olla palanen Ilveksen kaltaisessa instituutiossa. Hän on myös tyytyväinen, että jalkapallopuolella Ilves nousi Ykköseen. - Aina tarvitaan esikuvia nuorisolle, mihin samaistua. Tampereella on ollut sosiaalinen tilaus Ilves-nimiselle futisporukalle - nousukamppailukin osoitti sen. Toivottavasti myös kiekkopuoli nousisi jaloilleen. Ilveksen kautta olen saanut tavata ihmisiä, joiden kanssa olen kokenut yhtä sun toista. Hienoja muistoja, Jalo sanoo. Sukupolvesta toiseen Oksanen kertoo huvittuneena, kuinka hän ja 60 vuotta nuoremmat pikkupojat tulevat hyvin toimeen. Hän muistuttaakin, että on aikoinaan itsekin ollut samanlainen pieni harrastaja kuin hänen lastenlapsensa nyt. - Kun nuoren kanssa juttelee, siihen samaistuu - löytyy heti yhteinen sävel. Tulee hyvänolontunne - sitä Ilves saa aikaan sukupolvesta toiseen. Kun mietitään nuorten syrjäytymistä, niin eihän Ilvestä parempaa apukeinoa ole! Se kerää ihmisiä ja on tunnetila, Oka hehkuttaa. - Hienointa olisi nähdä 5-10 vuoden sisällä Ilves-merkkinen jalkapalloseura pääsarjatasolla ja Ilves kamppailemassa mitaleista uudella Keskusareenalla, ja että Ilves-perhe olisi vihdoinkin yhtä. Meillä on kova potentiaali. Turhien riitojen takia isoa mahdollisuutta ei ole kyetty hyödyntämään. •• PALVELEVA TILITOIMISTO www.scantilit.fi Lounastella Kotiruokaa noutopöydästä Arkisin 7.30-15.00 Lounas 10.30-14.30 Teollisuustie 39 Pirkkala 18 Hau-Hau Champion Täyslihaherkut ovat maistuva ratkaisu koiran koulutukseen, aktivointiin ja hemmotteluun. Ne ovat 100 % luontaisista ainesosista valmistettuja, eivätkä sisällä lisä-, väri- tai säilöntäaineita. Lue lisää: www.hauhau.fi Ei lisä- tai säilöntäaineita! 100 % lihaa Vehnätön Uutuus! Pakastekuivatut herkut nyt kaupoissa! www.hauhau.fi POHJOLAN TÄYSOSUMAT KOTI KENTÄLLÄ Asunto Oy Pirkkalan Kurikankulma on juuri valmistunut asuntoyhtiö. Erinomainen sijainti, vain 400 m Pirkkalan keskustasta. Päiväkodit, esikoulu, 1-2 luokat ja kaikki palvelut lähellä. Ensiluokkainen varustus ja materiaalit. Arvostetun arkkitehtitoimiston suunnittelemat asunnot sopivat myös sijoittajalle. Varaa omasi heti! Esittely ja lisätiedot: As Oy Pirkkalan Kurikankulma , Hosakuja 1 Tuukka Salomaa, Kiinteistömaailma Pirkkala, Siltra Oy LKV, Puh. 0500 621 330, tuukka.salomaa@kiinteistomaailma.fi Asunto Oy Tampereen Lentävänniemen Lokki Nyt lennossa Lentävänniemen kärkeen! Lielahdenkatu 41:een, rauhalliselle paikalle lähelle Jänissaaren sataman sekä Näsijärven upeita nykymiä valmistuu uusi asuntoyhtiö, jossa on kaksi erillistä rakennusta ja 35 asuntoa. Huoneistokoot 44,5 m2 - 82,5 m2. Kaikissa asunnoissa tilavat parvekkeet ja oma sauna. lahdenkatu 41 Asuntojen arvioitu niemen Lokki, Lie än äv nt Le en re valmistumisajankohta on As Oy Tampe maaliskuu 2013. Esittely ja lisätiedot: Isto Matalamäki, Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tampere, 050 389 6804, isto.matalamaki@op.fi. Rakennustoimisto Pohjola Oy Puh. 020 775 9600, fax 020 775 9601 pohjola@pohjolarak.fi 19 Kimmo Leinonen on jääkiekon monitoimimies Teksti: Riku Teiskonlahti Kuva: Jarmo Syvänen Jääkiekon monitoimimies. Kimmo Leinonen huolehtii nykyisin jääkiekkomuseosta. •••Ilveksen markkinointipäällikkö, Jokerien hallituksen jäsen, SM-liigan markkinointipäällikkö, Kohon markkinointipäällikkö, olympiakisojen tekninen delegaatti, jääkiekon MMkisojen pääsihteeri, Hockey Nightin juontaja ja niin edelleen. Hän on jääkiekon monitoimiosaaja Kimmo Leinonen. L einosen, 63, meriittilista kiekkoilun parissa hakee vertaistaan. Kaiken edellä mainitun lisäksi Leinonen on ollut aktiivinen Suomen jääkiekkomuseon parissa. Hän oli Juhani Linkosuon, Aarne Honkavaaran, Usko Teromaan, Harry Lindbladin ja Kalervo Kummolan kanssa perustamassa museota vuonna 1979. Museon puheenjohtajaksi Leinonen siirtyi vuonna 2011. - Tapasin Kummolan kanssa ja sanoin, että olisi tällainen idea olemassa ja kerroin miksi se olisi kaupallisuuden ja julkisuuden kannalta hyvä. Kale sanoi, että kokoa porukka ja aletaan touhuta, Leinonen muistelee. Mukaan lähteneet entiset pelaajat olivat avainasemassa, kun ensimmäisiä tavaroita hankittiin. He soittelivat entisille pelikavereilleen ja saivat lahjoituksia. Myös Tampereen Aluesäästöpankin ja erityisesti pankinjohtajan Pekka Terhon rooli oli tärkeä. Pankissa oli perustamisaikoihin kiekkoon liittyvä näyttely, koska asian arvioitiin yhdistävän tamperelaisia. Näyttelyn jälkeen rekvisiittaa ja esineitä siirtyi jääkiekkomuseolle. Nykyisellään Vapriikissa majaansa pitävä museo vetää vuosittain rutkasti väkeä. - Muutama puuttuu, että saisimme 70 000 kävijää. Tämä on ollut paras vuosi, mutta tietysti kävijämäärät riippuvat aina siitä, mitä muuta täällä on näytteillä. Me hyödymme siitä, jos on muita kiinnostavia näyttelyitä. Silloin koko perhe voi tulla tänne yhdessä. Hockey Night lisäsi kiekon kiinnostavuutta Televisiokasvo Leinosesta tuli 1980-luvulla. Yhdessä Pentti Lindegrenin kanssa hän selosti Hockey Nightia alkaen vuodesta 1988. Kaksikko teki pioneerityötä siinä, että selostamossa oli kaksi ihmistä Kanadan malliin. Kaksikosta Lindegren keskittyi selostamiseen, Leinonen kommentointiin. Leinonen tunsi pelaajia henkilökohtaisesti, sillä hän oli toiminut Koholla maila- ja varustetyössä sekä SM-liigassa markkinointipäällikkönä. Lindegrenillä oli pelaajataustaa ja historiatietämystä. - Meillä synkkasi hyvin ja synkkaa edelleen. Oli hauskaa tehdä lähetyksiä, koska molemmat tiesimme jääkiekon samalla lailla. Alkujaan Leinosen ei pitänyt olla Hockey Nightissa selostajana. Hän oli tuottajana Jarmo Porolan ja Kalervo Kummolan perustamassa VipVisionissa. Kun lähetykset alkoivat, toiseksi selostajaksi palkattu henkilö ei saapunut paikalle Hämeenlinnassa ensimmäiseen otteluun. - Porolan Jarmo sanoi, että luurit päähän ja ääntä. Siitä se lähti, Leinonen muistelee. Leinosen mukaan Lindegrenin ja hänen pyrkimyksenä oli se, että tiedoilla ei kinasteltu suorassa lähetyksessä. Virheitä käytiin läpi erätauoilla kahden kesken ja ne korjattiin, mikäli se katsottiin tarpeelliseksi. Erätauoilla Leinonen hoiteli myös pelaaja- ja valmentajahaastatteluita suoraan lähetykseen. Yksi vuosien varrella kaksikolle sattuneista hauskoista hetkistä liittyy juuri siihen, kun Leinonen saapui selostamoon Lindegrenin jo selostaessa. - Kerran hain makkaraa tullessani, kun ajattelin, että syön siinä samalla. Pentti huomasi, kun haukkasin ja kysyi saman tien kysymyksen. Kummasti sitä puolikkaan kuuman makkarankin nielaisee, kun tosipaikka tulee. Hockey Nightin katsojalukujen Leinonen muistelee pyörineen 300 000 katsojan molemmin puolin. Luku kertoo tilauksesta, joka jääkiekkolähetyksille oli 80-luvun loppupuolella. Katsojamäärää arvioitaessa tulee myös muistaa, että Kolmoskanava tavoitti ainoastaan 66 prosenttia väestöstä. Tuotteeseen uskoivat sekä mainostajat että kanava. Seurat eivät nähneet lähetyksiä alkuaikoina ainoastaan positiivisena asiana. Tulot olivat paljon kiinni lipputuloista, joita lähetys söi. - Televisioon yritettiin antaa mahdollisimman huono peli, että lipputulot eivät kärsisi siitä. Televisioväki yritti vakuuttaa jo silloin, että kannattaa antaa paras ottelu, jolloin kiinnostavuus laajenee ja lisääntyy. Ja oikeassahan siinä oltiin. Mitä parempaa tuotetta pystyy isolle joukolle esittämään, sitä enemmän kiinnostus kasvaa. Jaettujen kisojen kehittelijä Hockey Nightissa lopettamisen jälkeen Leinonen on toiminut esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen pääsihteerinä. Hän oli mukana ajamassa jaettuja kisoja, jotka toteutuivat ensimmäisen kerran viime keväänä, kun Suomi ja Ruotsi isännöivät kisoja kahdestaan. Samat maat ovat vuorossa uudestaan ensi keväänä. - Kannatan kisoja, koska esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Tshekin ja Slovakian talous ei kestä, jos kisoja on vain 20 vuoden kierrolla. Jos turnauksessa on kaksi kotijoukkuetta, se maksimoi tulot. Toinen halli yhdessä maassa kattaa juuri ja juuri kulut. Se että kisat ovat samoissa maissa perä perää ei ole optimi. Viiden vuoden kierto olisi sopiva aikataulu. Leinonen toivoo, että Tampere olisi vielä tulevaisuudessa kisakaupunki. Se vaatii uuden hallin nousemista. - Hallin pitää olla niin iso, että kisat ovat mahdolliset. Pääsylipputulot ovat ainoa iso tulonlähde järjestäjämaalle. Muut oikeudet ovat kansainvälisellä jääkiekkoliitolla. Suurhalli on Leinosen mielestä seuraava iso askel, joka kiekkoilun Tampereella pitää pystyä ottamaan. - Kyllä se halli varmasti tulee, mutta aikataulu on tietysti vielä avoin. Ei ole ihan yksinkertaista rakennuttaa sitä. Mutta pitää korostaa, että molempien jääkiekko-organisaatioiden pitää olla valmiimpia siirtymään sinne kuin ne tällä hetkellä ovat. Tuotteesta pitää saada mielenkiintoisempi. Tampere on Leinosen mielestä tulevaisuudessakin selkeästi kahden joukkueen kaupunki. - Kun täällä on kaksi menestyvää joukkuetta, se on kaikkien osapuolten etu. Helsingissä nähtiin Jokereiden ollessa divarissa, että myös HIFK voi huonommin ja kiekkoinnostus oli laimeampaa. Tämä on tarpeeksi suuri talousalue elättämään kaksi joukkuetta. Jääkiekko nousi omalla tekemisellä Kimmo Leinonen on elämänsä aikana nähnyt jääkiekon kulkevan valtavan pitkän matkan ulkokenttien lajista maan valtalajiksi. Käännekohtia suomalaisen kiekon matkalla Leinonen löytää monta. - Ensimmäinen käännekohta oli se, että keksittiin pelata päiväpelien sijaan otteluita iltavaloissa. Sen jälkeen tuli keinojää ja ymmärrys hakea valmennusta ja tietotaitoa ulkomailta. Olosuhteita on pyritty parantamaan jääkiekossa määrätietoisesti. SM-liigan tulo oli myös tärkeää. SM-liiga aloitti toimintansa 1975. Liigamuotoisen toiminnan avulla huipputason seurat saivat määräysvaltaa huipputason kiekkoilun edistämisestä. - Seura ja ääni –periaatteessa oli kohtuutonta, että seurat, jotka pelaavat kolmos- ja nelosdivisioonassa päättävät, kuinka Suomen johtavaa kiekkosarjaa pitää tehdä. Se vaikutti maajoukkuetoimintaan ja kaikkeen muuhun. Oli onnenpotku, että suomalainen kiekkoilu ymmärsi tehdä muutoksen. Suomen ykköslajiksi nousussa on Leinosen mukaan ollut keskeistä se, että jääkiekkoilu on pystynyt tekemään asioita itse. - Juttelin äskettäin toisen urheilulajin miesten kanssa ja he sanoivat, että valitettavasti heidän lajissaan ei ole pystytty tekemään samanlaisia juttuja ja että välillä harmittaa, kun lajin sisällä itketään olosuhteista ja muista asioista. Jääkiekko pystyi aikoinaan tekemään asiat itse ja vaikuttamaan eteenpäinmenoon. Tulevaisuuden ykköshaasteeksi Leinonen nostaa kansainvälisessä kilpailussa mukana pysymisen. Jääkiekko leviää ja esimerkiksi Tanskalla on jo puolentusinaa NHL-pelaajaa. Kotimaassa kaivataan lisäksi uusien massojen kiinnittämistä lajin pariin. Sarjakiekkoilussa Leinonen uskoo ylikansallisen sarjan tulevan aikanaan tavalla tai toisella. - Itse haluaisin nähdä huippupelaajia Suomessa livenä. Siihen syntyisi mahdollisuus, jos Suomi olisi mukana KHL:ssä. Se ei sulkisi pois sitä, että Suomessa olisi yhä hyvä kansallinen sarja, Leinonen tiivistää. •• 20 Juhani Lahtinen oli oman aikansa huippumaalivahti, jonka ura alkoi jo Koulukadulla •••Ilveksen tolppien välissä on nähty vuosikymmenien ajan erinomaisia, maajoukkuetason maalivahteja. Yksi heistä on Juhani ”Jussi” Lahtinen, joka edusti koko uransa ajan Ilvestä pelaten tamperelaisten riveissä peräti 15 kautta. Hän oli myös Suomen maajoukkueen kiistaton ykkösmaalivahti kymmenkunta vuotta. Teksti: Ilkka Uitti Kuvat: Jarmo Syvänen L ahtisen peliura Ilveksen SM-sarjajoukkueen maalivahtina alkoi 1955. Siihen aikaan pelaajat edustivat samaa joukkuetta, eikä seuran vaihtoja tapahtunut kuin har- voin. - Ajan henki ei ollut vaihtaa seuroja. Ainoastaan työpaikan tai opiskeluiden takia tapahtuneet siirrot olivat hyväksyttäviä, Lahtinen muistelee. ”Jussi” ehti harrastaa monipuolisesti liikuntaa, ennen kuin jääkiekosta tuli hänen ykköslajinsa. Tampereen Pyrinnön riveissä hän voitti nuorten SM-kultaa seiväshypyssä ja 4 x 100 metrin viestijuoksussa. Sitä ennen hän harrasti myös voimistelua. - Honkavaaran Aarne sai meidät innostumaan. Se oli kaikista oleellisinta, eikä tekniikalla ollut merkitystä. Itse opin seiväshypyn tekniikan, kun Bob Richards tuli Pyynikille hyppäämään. Tarkkailin, miten hän sen tekee ja yritin toimia perässä, sanoo Lahtinen, jonka virallinen ennätys on 420 ja sadan metrin ennätys on kiitettävä 10,8. Jääkiekko kiehtoi Jo Lahtisen nuoruusvuosina harjoiteltiin ympäri vuoden, joten piti tehdä päätös, minkä lajin parissa jatkaa. Lopulta Lahtinen valitsi jääkiekon koko Suomen kansan onneksi. - Koin kiekon kiehtovammaksi. Moni mies puhaltaa samaan hiileen ja pystytään toteuttamaan laajamittaisemmin taktiikkaa. Sadan metrin juoksun ainoa taktiikka on juosta niin lujaa kuin kintuista lähtee, hymyilee 74-vuotias Lahtinen. Jussi myöntää, että yleisurheilutaustasta oli hänelle paljon hyötyä jääkiekossa. - Se on yksilölaji kuten jääkiekkomaalivahdinkin homma. Pitää itse tehdä eikä odottaa muiden apuja. Olin fyysisesti erittäin vahva ja voimistelussa opin käyttämään kroppaani. Lahtisen peliuran aikana maalivahtien suojat olivat olemattomia. Kasvosuojustakin Jussi alkoi käyttää vastan pakon edessä, kun maajoukkueen päävalmentaja Gustav Bubnik niin vaati. - Esimerkki puuttui – emme olleet nähneet suojuksia, joten emme osanneet sellaisia kaivata. Maalivahti laittoi kaksi paksua tumppua käteensä ja sillä oli hyvä ottaa koppeja. Kasvoissani on sata tikkiä, mutta onneksi ne eivät näy hyvän ihoni ansiosta. Urani loppuvaiheessa oli pakko nöyrtyä ja laitettava maski päähän, kun Bubnik antoi kaksi vaihtoehtoa – joko pelaan maajoukkueessa tai keskityn kotimaan sarjaan. Onneksi annoin periksi ja päädyin järkevään ratkaisuun, Lahtinen naurahtaa. Tosin sen ajan maskit olivat mitä olivat. - Kerran maila osui maskiini, minkä seurauksena suojuksen reuna painoi haavan silmäni alle ja siihen tarvittiin kolme tikkiä. Suojus vain hajotti iskun, mutta ei pienentänyt sitä. Uudet kasvosuojat muuttivat maalivahdin peliä. Se supisti näkökenttää ja molarit joutuivat kääntämään enemmän päätään. Toisaalta se antoi myös turvaa, vaikka eivät ne laukaukset silloin erikoisia olleet, vähättelee Lahtinen. Töistä harjoituksiin Pelaajat opiskelivat tai tekivät töitä pelaamisen ohella, sillä peliraha oli hyvin olematon. Lahtinen oli hommissa setänsä omistamassa Tampereen Asepajalla. Jussi muistelee, että työ ei liioin häirinnyt harjoittelua tai pelaamista, vaan hän pääsi lopulta vähällä. - Harjoitukset alkoivat Koulukadulla yleensä kello 18-18.30. Kesäisin pojat ampuivat levyltä ja se oli hyvää harjoitusta. Pelasin 65–70 prosenttia vasemmalla kädellä, enkä ollut luontainen maalivahti, joten nuo toistot olivat tärkeitä. Minulle opetettiin, että kättä pitää liikuttaa pystysuuntaan, koska silloin isot lihakset aktivoituvat ja tulee nopeutta lisää. Lahtisen uran loppuvaiheessa alkoi tekojäitä olla lähes joka paikassa, mutta aluksi niitä oli vain Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Muut ottelut pelattiin luonnonjäillä. - Sarjat olivat lyhyitä ja paljon otteluita jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Olemme pelanneet sarjoja, missä oli vain 11 ottelua – niistäkin osa rämmittiin vedessä. Se ei ollut kehittävää jääkiekkoa, Lahtinen sanoo. Ei sääliä SaiPalle Pelireissut tehtiin suurimmaksi osaksi linja-autolla, mutta esimerkiksi Hämeenlinnaan kuljettiin junalla ja olipa joukossa muutamia reissuja, jotka tehtiin lentämälläkin! - Yksi ikimuistoinen vierasottelu käytiin Lappeenrannassa 1950-luvun lopulla. Olimme varmistaneet mestaruutemme jo ennen sitä peliä. Lappeenrannan kiekko ei ollut vielä korkealla tasolla ja yleisö huusi murteellaan: ”Antakee SaiPan voittaa!” Silloin oli pudota tumput käsistä. Emme me antaneet voittaa, mutta anomus esitettiin hyvin, nauraa Lahti- nen, joka voitti uransa aikana viisi Suomen mestaruutta Ilveksessä. Lahtinen edusti Suomea kahdeksan kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa. Tuohon aikaan Suomi oli vielä pieni kiekkomaa ja tasapelikin parempia maita vastaan vaati suurta venymistä ja jopa onnea. - Pohjoisamerikkalaiset olivat pahimpia vastustajia, sillä heillä ei ollut mitään kaavaa pelissään. He tulivat ja ampuivat paljon enemmän kuin muut. Maalilla sai olla koko tunnin varuillaan. Kanadalaiset olivat pelanneet pienissä kaukaloissa, he runnoivat suomalaisia 21 Tuttuja paikkoja. Juhani Lahtisen uran alkuaikoina Koulukadulle tehtiin Suomen ensimmäinen tekojäärata, mutta muilla paikkakunnilla pelattiin silloin vielä luonnonjäillä. Jussi pelasi monenlaisessa kelissä - välillä roiskittiin vesisateessa ja välillä rämmittiin lumessa. dattiin. Junioritasolla olen ollut Ruotsia kaatamassa, mutta valitettavasti se jäi miesten maajoukkueessa haaveeksi, vaikka kovasti olisin heidät halunnut kaataa. All Stars -kenttään viidesti peräkkäin Paluu Koulukadulle. Juhani Lahtinen on monet kerrat luistellut vaihtoaition luukusta Koulukadun jäälle. sivuun ja ampuivat hyvin. Ennen kaikkea heidän laukaisuvalmiutensa oli eri tasolla muiden kanssa. He osasivat kytätä tilanteita ja tiesivät, miten maalivahdit sijoittuvat. ”Iivari” (Erkki) oli puolustajana ja yritti ottaa vastustajan punaviivan jälkeen kiinni, mutta kun hän kääntyi takaperin luistelusta, vastustajan keskushyökkääjä tuli jo kädet pystyssä vastaan, nauraa Lahtinen silloiselle tasoerolle. MM-uran alku 24-0! Suomi taisteli siihen aikaan Länsi-Saksan kanssa tasaväkisesti. Muutamia yllätyksiäkin nähtiin, kun Suomi onnistui nitistämään pisteitä muun muassa Ruotsilta. Lahtisen ura MM-kisoissa ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Oslon kisoissa vuonna 1958 Kanada pöllytti suomalaisia rumasti lukemin 24-0. - Se peli painaa edelleen takaraivossa, hymähtää Jussi. - Salmen Jorma taisi saada pari kertaa lyötyä kiekon Kanadan päätyyn. Koison - Muistaakseni Ostravassa pelasimme tasan 4-4. Se oli aikamoinen saavutus, mutta täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että se oli huonoin Ruotsi, joka koh- Lahtinen valittiin viisi kertaa peräkkäin SM-sarjan All Starsiin (1962–66). Hän myöntääkin, että oli tuona aikana uransa huipulla. Vaikka 1963 Lahtisen pelit eivät sujuneetkaan parhaalla mahdollisella tavalla, silloinen päävalmentaja Viljo ”Joe” Wirkkunen valitsi hänet Tukholman MMkisoihin. Kisojen aikana Lahtinen sai hienon kunnianosoituksen. - Kungsgatanilla sijaitsi iso tavaratalo. Joku raati tarkkaili kisojen aikana meitä maalivahteja. Onnistuin hyvin Neuvostoliittoa vastaan ja minulle tultiin kertomaan, että pelikuvani tullaan laittamaan näyteikkunaan. Ajattelin, että kyseessä on pieni kuva, mutta se olikin luonnollisessa koossa. Ihan jokaiselle ei tällaista ole päässyt tapahtumaan, Lahtinen virnuilee. Lahtinen lopetti uransa aiemmin kuin oli suunnittelut. Kun hänen setänsä kuoli, Lahtinen osti yrityksen kuolinpesältä. Lopulta Jussi myi Asepajan pois ja alkoi keskittyä konepajateollisuuteen – hän tekikin pitkän uran Konepaja J. Lahtinen Oy:n (myöhemmin Finn Gear Oy) omistajana. Tosin peliura sai vielä pienimuotoista jatkoa, kun Jussia pyydettiin Ilveksen varamaalivahdiksi kaudella 1977–78 – lähes kymmenen vuotta aktiiviuran päättymisestä. - Suostuin sillä ehdolla, etten joudu kentälle... Ajattelin, että saan parempaa harjoitusta kuin veteraanikiekossa. Hieman sain taas touhusta otetta, mutta kun katselin, kuinka nopeaksi peli oli muuttunut, niin olin tyytyväinen, etten peleissä joutunut maalille, nauraa Lahtinen. Espanjaan asumaan Lahtinen muutti vaimonsa kanssa Espanjaan 1980-luvun puolivälin jälkeen ja asustelee edelleen Nueva Andaluciassa – noin seitsemän kilometriä Marbellasta länteen. - Joskus olen ajatellut, että luitani en sinne jätä, vaan palaan vielä Suomeen, mutta toivottavasti en vielä hetkeen, Jussi kertoo. Jääkiekko on aivan eri laji tänä päivänä kuin 1950–60 -luvuilla. Lahtinen on tyytyväinen, että suomalaiset ovat pysy- neet kehityksessä mukana. - NHL:ssä, KHL:ssä ja muissa huippusarjoissa pelaa paljon suomalaisia maalivahteja ja kenttäpelaajia. Seurojen ei tarvitse ottaa yhtään huonoa pelaajaa, joten on ilahduttavaa nähdä, että suomalaiset pärjäävät. - Toisaalta en pidä tuosta pelitavasta. Se on liian gladiaattorimaista – mennään kovaa ja voimalla, mutta klassinen taito on kadonnut. Jääkiekko ei ole enää sitä, mitä itse arvostan, mutta aika muuttuu ja peli myös, Lahtinen tuumaa. Hän toivoo, että pelaajat ampuisivat paljon enemmän. Lahtinen kehuu pelaajien laukaisuvalmiutta ja taitoa, mutta ihmettelee, miksi peleissä lauotaan liian harvoin. - Aikoinaan oli sanonta, että ammutaan kassari rikki. Ei sellaista Suomessa juurikaan tapahtunut. Odotan laukauksia enemmän. Jos joka kymmenes maalia kohti menevä laukaus uppoaa keskimäärin sisään, niin sitä määrää saa joskus odottaa kaksikin erää. - Olen joskus pojille ihmetellyt, että miksi laukauksia harjoitellaan, mutta sitä ei opita tai kuteja säästellään. Peltosen Jorma ampui lähes joka paikasta ja oli maalikuningas. Hän ei yrittänyt hienostella, vaan ampui kiekot tylysti sisään, muistelee ex-maalivahti. Pelinopeus kasvanut rajusti Yksi suurimpia eroja Lahtisen peliajoista tähän päivään on luonnollisesti pelinopeus. - Se on aivan eri sfääreissä. Peliä pystytään rakentamaan nopeasti, tilanteet vaihtelevat vauhdilla. Maalivahdit ovat tottuneet tähän pienestä pitäen, eikä vauhdin lisääntyminen ole heille mikään ongelma, mutta jos itse menisin nyt maaliin, se olisi ihan hirveä hetki, huumorintajuinen Jussi nauraa. Suomalaiset maalivahdit ovat maailman eliittiä. Kun huippuliigojen kokoonpanoja katsoo, vilkkuu siellä yhä useampia suomalaismolareita maan pienestä väkiluvusta huolimatta. - Suomesta tulee suhteessa paljon erinomaisia maalivahteja. Maalivahtivalmennus on hyvää ja asioita tehdään oikein – on tehty jo kauan. Se on kuitenkin suppea koulu ja maalivahteja kyetään kehittämään tehokkaasti. Näin saadaan myös tuloksia. Kenties junioritasolta pystytään koulimaan ajoissa sopivat ainekset, miettii Lahtinen. •• 22 MITÄ TARVITSETKIN LASTUAVAAN TYÖSTÖÖN KOKONAISTOIMITTAJA Seco Toolsin tuotevalikoimassa on yli 25 000 tuotetta, pitimistä lastuavaan särmään. ASIANTUNTEMUS Ei ainoastaan tuotteet vaan pätevä henkilöstö auttaa oikeiden työkalujen ja menetelmien valinassa. ERIKOISTYÖKALUT JA KOULUTUS Paranna yrityksen tuottavuutta ja tietotaitoa erikoistyökaluilla tai STEP-koulutuksella. 15 ammattilaista palveluksessasi! LISÄTIETOA 09 - 2511 7200 tai aluemyyjiltämme. Yhteystiedot, katso http://www.secotools.com/fi Lastuavan työstön vahva ammattilainen 23 HOTELLI JA RAVINTOLA ESTOLIX OY HALLILAN PIZZERIA & PUB KAHVILA-RAVINTOLA TAMMELAN HOVI KOTIPIZZA LINNAINMAA KULMAN GRILLI SIBYLLA- NEKALANTIE LOUNAS- JA PITOPALVELU KAHVISAARI LOUNASKAHVILA MARI OLUTRAVINTOLA KONTTORI PITOPALVELU PADAT & PIDOT PUB PEYTON PLACE RAVINTOLA ARTTURI RAVINTOLA ESPLANADI RAVINTOLA FRANKLY RAVINTOLA LENTSUN KROUVI RAVINTOLA MUSTA PEKKA RAVINTOLA NATALIE RAVINTOLA ROAD HOUSE RAVINTOLA SIIPIWEIKOT RAVINTOLA TIPTOP RAVINTOLA.FI HYVINVOINTI JA LIIKUNTA AMALGAAMI-ARSKA AVOMINNE PÄIHDEKLINIKKA DEVISYS OY HAMMASLABORATORIO KATARIINA RUISVAARA OY KAISUN KAUNEUSPISTE KELO JA KALLIO ADVENTURES KIPUKOUKKU MANSEKART OY TERAPIA-TEAM OY TMI MIKA HIPPELÄINEN KAUPANALA BONUSKIRPPIS HIFIHUONE HÄMEEN PRO - AMMATTIASUT IIVON LEIPÄ OY JUUSTOSOPPI KANGASALAN AUTOHUOLTO K-MARKET PIRKKALAISTORI K-MARKET SATAMAKATU LAATUPALKINTO VIRTANEN KY LECTICA MAKEIS-EXTRA NOLLAKOLME NORDPEL OY OY NEPTOLUX AB PAPERIPALVELU POSTIMERKKIPALVELU VETOLA OY PUKKILA SHELL VALKEAKOSKI SUOMEN ERIKOISRUUVI OY TAMMER-TUKKU OY TAMPEREEN ARVOHUONEISTOT OY TAMPEREEN BRODEERAUSPALVELU OY VALOKUVAUSLIIKE POTRETTIPAJA KIINTEISTÖPALVELUT DELETE JYKÄN KLAPI KIRATEK OY LAVI SERVICE OY PIRKANMAAN PESUPALVELUT OY PIRKANMAAN PRO VÄLITYS SIIVOUSPALVELU TAIDOX TALOYHTIÖSI PARHAAKSI - ARS.FI TAMPEREEN LAMPPU JA TARVIKE KY Y-YHTIÖT OY KULJETUS JA LOGISTIIKKA ARPECO OY ARPONEN OY AUTOILIJA JARMO VIITANEN TMI BUXI PIKKUBUSSIT HEMILÄ JUKKA TMI JESSE GAB JH-SPEED OY JJLIIKENNE.FI KULJETUS KANKAANPÄÄ JARMO OY KULJETUS PÄHKINÄ KY KULJETUS TOUKOLA OY KULJETUSLIIKE AKI HERRANEN KULJETUSLIIKE JARI OY KULJETUSPALVELUT PETTERI RANTALA PACKLINK OY PG-TRANS OY SHELL NOKIA TAKSI JUHANI SEPPÄ TAMPEREEN TOP CAB OY TJT-ASENNUS KY TRAER OY YLIJOKI KULJETUS OY MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ DUGEMZ PRODUCTIONS DIMEDIA MEDIATEHDAS MAINOSTOIMISTO VÄRIKÄS OY POPSTER KY TAMPEREEN LEIMASINTEHDAS TAMPEREEN MAINOSTEKO OY WESTLUX OY PALVELUT JA MUUT ADCONSYS OY AKAANVAUNU ASUNTONOKIA OY LKV AX-KONSULTIT OY ELEMA OY ESTOLA & CO. KY EUROPCAR AUTOVUOKRAAMO HÄMEEN KOLARIKORJAUSKESKUS OY JO- HUOLTO JÄRVENSIVUN LEIPOMO OY KALEVAN AUTOKOULU KANGASALAN AUTOMAALAAMO OY KIRJAPAINO SARIO KOTIHELMI LKV KOTINELIÖ OY LKV LAINETAR MT-AUTO&FIX OY MUUTTOAPU BRANDT KY N.A.P NEKALAN AUTOPESU OY NEB-SAILS KY NIEMI-KAPEEN TILA NÄSIN SUUTARI OITTISEN TILA OSAMYYNTI MATTILA PESUKEISARIT OY PIRKANMAAN TURVATUOTTEET OY PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY POP-PANKKI, TAMPERE SANSER OY ST1 KYRÖNLAHTI, KYRÖNLAHDEN LIIKEKESKUS T:MI VILLE LAMBERG TAMPEREEN MESSUT OY TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY TAMPEREEN YKKÖSJAKELUT OY TESKU AVOIN YHTIÖ TESTPOWER OY TULOSPURJE TURVALLISUUSPALVELU MATTI RÖNKÄ VARASTOPALVELU VATIALA OY VISIOSTORE OY WWW.AUTONOSAT.FI YLINEN PARTNERS OY RAKENTAMINEN AIR ASSEMBLY- ILMASTOINTIASENNUKSET AJARMATIC OY AKB- RAKENNUS JA MAALAUS AL-SÄHKÖ OY ARTELLI-KEITTIÖT BEST-SÄHKÖ OY EG KAIVIN OY ENERAK OY ERIKOISMUURAUS OY FINN-PIIPPU OY GLAMOCELL GRANLUND TAMPERE OY HÄMEEN KATTOHUOLTO OY HÄMEEN KATTOKESKUS OY ILMANVAIHTOTYÖT A. SAARINEN OY INSINÖÖRITOIMISTO JONECON OY INSINÖÖRITOIMISTO JORMA JÄÄSKELÄINEN OY INSINÖÖRITOIMISTO LARA OY INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO ILVESMÄKI OY INSINÖÖRITOIMISTO SALMINEN OY INSINÖÖRITOIMISTO SUUNNITTELUKIDE OY INSINÖÖRITOIMISTO TOMTALOT OY KATTO & RAKENNUSPALVELU VILLE OPAS KESKINEN ANTTI OY KM REMONTTIPALVELUT KONE-LAPPIS OY KS-PELTI OY KURA & KAUHA KY LAATTA -JA KIVITYÖT T.PRUSI LVI T. KAAPU OY LÄMPÖVIRRAT OY MAALAUS J PÄÄSKY KY MAANKAIVU JUKKA NIEMI MAANRAKENNUS ESKO HALME OY MAANRAKENNUS LASSE TOIKKA MAANRAKENNUS MOREENI KY MAARAKENNUS T.HAAVISTO OY METSÄKYLÄN KULJETUS JA KAIVIN OY MP-NOSTOT OY MUURAUS JA REMONTOINTI TIILENPÄÄT MUURAUSLIIKE MUURIKIVI OY NAS-OVI OY NETTO-KEITTIÖT TAMPERE NUNNAUUNI MYYMÄLÄ TAMPERE NURMIX OY PARKETTITYÖ SAARINEN JK-PALVELU OY PEPEN RAKENNUSPALVELU PIKIKOLMIO OY PINTAVILEN OY PIRKANMAAN ATLAS-OVET PIRKANMAAN KAIHDINTEHDAS OY PIRKANMAAN KEITTIÖKALUSTETUKKU OY PIRKANMAAN RAPPAUS- JA MAALAUSPALVELU OY PK-KAIVIN OY PMK-MAALAAMO KY PORTAANKORVAN PUUTYÖ OY PROTEKNIIKKA ITP OY PUTKIASENNUS R.WIGELIUS PUTKILIIKE P. NUORA OY PUUSTELLI TAMPERE RAKENNUS & LAVASTUS JOUNI SAVISTO RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU VIKMAN OY RAKENNUSLIIKE VIMARAK RAKENNUSPALVELU A. MÄENPÄÄ OY RAKENNUSPALVELU AHMAVUO RAKENNUSPALVELU ASUMANIEMI KY RAKENNUSPALVELU J. KORTTEISTO RAKENNUSPALVELU JARMO MÄNTYLÄ OY RAKENNUSPALVELU V.J. SALMINEN RAKENNUSPALVELU VESA MUSTALAHTI RAKENNUSTOIMISTO RANTA RAXASET OY REA KEITTÖT JA REMONTIT REMONTTIKAKSIO OY REMONTTIPALVELU VILLE MÄKELÄ REMONTTIPALVELUT JATJAT OY RESTONE OY RMP RAKENNUS OY SAARIO K. TMI SAARIS-SÄHKÖ OY SAMOUT SANEERAUS OY SANEERAUS A. LUUKKONEN OY SÄHKÖ OK SÄHKÖASENNUS M. NIEMINEN TAITOKAARI OY TAJ-PALVELUT TAMLANS OY AB TAMMER-RAKENNUS OY TAMPEREEN BITUMIKATE OY TAMPEREEN HIETARAKENNE OY TAMPEREEN MAALAAMO OY TAMPEREEN PELTIMESTARIT OY TAMPEREEN PORAUSTEAM OY TEKNIPLAST OY TIMORA KY TMI KARI NIEMI RAKENNUSPALVELUT TRUKKIHUOLTO PARTANEN & LÖNNQVIST OY TUPATEC OY URETEK OY URETAANITEKNIIKKA URHEILULATTIAT-INDOORS OY WWW.HESETALO.FI WWW.PIENRAKENTAJAT.FI YLÖ-ASBEST OY TEOLLISUUS AALTOSPAINO OY AVEMET OY FINNTEPA OY HYDRAULIIKKA VIRTANEN INNOMETALLI OY JALOTERÄT OY JR-MUOVI OY KONEISTAMO VALTSU OY KRUUNUTEKNIIKKA OY LEVYTYÖ SÄRKINEN M. SOINI OY MAKRUM OY METALLISORVAAMO LUHTALA OY METALLISORVAAMO SUNILA KY METLAB OY MILCON OY MODULIGHT OY MTP KONEPAJA OY NEONTEKNIIKKA OY NLT NOSTOLAITETARKASTUS OY NOKIAN TRUKIT OY OY JOHNSON METALL AB PIPU KY PIRKAN KOVAKROMAUS OY PLATESETTER OY PROFINNTEC CONSULTING ENGINEERS OY RAUTARAKENNE LEHTINEN SANTEN OY SAV OY SCAN-CAST OY TAMMISALO JARKKO TMI TAMPEREEN ÖLJYTUKKU OY TASOWHEEL TERÄSPEKAT OY TUOTEPALVELU ISOHANNU OY VINK FINLAND OY VSA-AUTOMATION OY TIETOLIIKENNE JA TEKNIIKKA BLOMIT KY BRAVO PLAZA ELOVAINION AUTOHUOLTO HARCON KY PIRKANMAAN KONTTORIKONE OY SOFIA DIGITAL OY TRIUVARE OY 24 TIITOLAT Ilves-perhe ja Ilves-suku Teksti: Jari Vainio Kuvat: Ilveksen arkisto, Suomen Jääkiekkomuseo ja Seppo Tiitolan kokoelma Ilves 20.1.1935. Viisi veljestä samassa joukkueessa. Takarivi (vas.): Martti Tiitola, Jaakko Tiitola, Matti Tiitola, Jussi Tiitola ja Risto Tiitola. Eturivi (vas.): Risto Lindroos, Teuvo Castren, Kalevi Sutinen ja Feyzi Ahsen Böre. (Kuva: Ilveksen arkisto ) •••Pyynikintiellä sijainnut Tiitolan talo ja sauna tulivat varsin tutuiksi paikoiksi varhaisille ilveksille 1930-luvulla. Saunalla sulateltiin jäädytysletkuja, kuivateltiin kastuneita varusteita, oiottiin mailoja, rakennettiin fiiberistä suojuksia ja vietettiin muutenkin aikaa yhdessä. Mestarijoukkue 1938: (Vas.) Murat Ahsen Böre, Erkki Rintala, Feyzi Ahsen Böre, Risto Tiitola, Jussi Tiitola, Matti Wasama, Seppo Jaakkola, Kalevi Sutinen ja Teuvo Castren. (Kuva: Ilveksen arkisto ) T alon isännälle, Kangasalan Vehoniemestä kotoisin olleelle rakennusmestari ja myöhemmin kunnallisneuvos Heikki Tiitolalle (1874–1952) ja hänen Hanna Maria vaimolleen (1874–1943) syntyi yhteensä 12 lasta: kymmenen poikaa ja kaksi tytärtä. Veljeksistä peräti viisi pelasi jääkiekkoa Ilveksen SM-sarjajoukkueessa ja yksi, Mikko, piirinsarjatasolla. Myös suurperheen molemmat tyttäret liittyvät läheisesti Ilveksen historiaan. Lehtori Niilo Tammisaloa (1894–1982) pidetään Ilveksen isänä. Hänen aikaansaannoksensa Ilveksen perustamisessa on tullut tutuksi useiden historiikkien kautta. Niilo Tammisalo kuului myös Tiitoloiden lähisukuun: hän oli naimisissa suurperheen nuoremman tyttären, AnnaLiisan (s.1905), kanssa. Tammisalo voitti pelaajana Ilveksessä yhden pronssin, mutta hän oli aiemmin voittanut mestaruudet sekä HJK:n että TaPa:n paidassa. Niilo Tammisalo toimi Viipurin Reippaan valmentajana, kun jääkiekkoilun ensimmäinen Suomen mestaruus (1928) ratkesi viipurilaisten hyväksi. Ilves-valmentajana hän voitti kaksi kultaa ja hopean sekä pronssin. Sisaruskatraan esikoinen oli tytär Eeva (s.1897). Hän meni naimisiin varatuomari Urho Jaakkolan kanssa. Perheen lapsista kaksi poikaa, Seppo (s.1920) ja Tero (s.1929), oli kumpikin kaksinkertaisia SM-kultamitalisteja Ilveksen paidassa, joskin hiukan eri aikaan. Sepon päätettyä Ilves uransa kauteen 1943–44, debytoi Tero seuraavalla kaudella vasta 15-vuotiaana Ilveksen edustusmiehistössä. Seppo, kadettiupseeri kapteenin arvossa, toimi sodan jälkeen jonkin aikaa aktiivipalveluksessa Puolustusvoimissa, mutta erosi virastaan ja siirtyi Nokian henkilöstöpäälliköksi, jossa toimi eläkeikään asti. Seppo ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi. Varatuomari Tero Jaakkola seurasi isänsä Urhon jalanjälkiä pitäen veljensä Juhanin kanssa asianajotoimistoa Tampereella. Tiitolan perheen isän, Heikin, sisar Miina nai Jussi Havulinnan. Heidän poikansa Kalle Havulinna (s.1924) voitti Ilveksessä kahdeksan SM-mitalia, joista viisi kultaista. Miina Havulinna menehtyi vuonna 1927 ja Jussi meni uusiin naimisiin. Tämän perheen pojista Matti (s.1931) pelasi jääkiekkoa Pyynikin Haukoissa ja oli kova meloja osallistuen Helsingin kesäolym- Suomen maajoukkueen ensimmäinen virallinen maaotteluvoitto saavutettiin Helsingissä Viroa vastaan 10.2.1937. Lopputulos oli 2-1. Ilvesläiset maajoukkuemiehet rivissä: Risto Tiitola (vas.), Jussi Tiitola ja Matti Wasama. (Kuva: Ilveksen arkisto ) piakisoihin 1952 kanadalaiskaksikoissa. Toinen poika, Jukka (s.1935), pelasi kolme kautta Ilveksen edustusmiehistössä (1954–56) ja voitti nuorten SM-kultaa 1953. Havulinnoista Matti ja Jukka eivät siis ole Tiitoloiden verisukulaisia, kun taas Kalle on. Kalle Havulinnan ura Ilveksessä oli merkittävä. Hän kuului tärkeänä lenkkinä Ilveksen mainetta niittäneeseen H-ketjuun Havulinna, Honkavaara, Huhti (myöhemmin Hakala). ”Kilun” parhaana ominaisuutena pidettiin hänen kovaa luistelunopeuttaan, mutta hän oli tunnettu myös hyvän pelikäsityksen omaavana tarkkana syöttelijänä. Onpa kerrottu, että mikäli tuohon aikaan olisi pidetty tarkkaa lukua maalien syöttäjistä, hänen SM-sarjan maalisyöttöjensä määrä olisi moninkertainen nykytilastoissa olevaan määrään 39 nähden. Kalle jakaa Aarne Honkavaaran kanssa SM-jääkiekkoilun yhden ottelun maaliennätyksen: 8 maalia. Havulinnan ennätys syntyi ottelussa Ilves - ÅIFK (21-5) 18.1.1948, Aarne oli tehnyt oman oktettinsa kahta viikkoa aikaisemmin TPS-murskajaisissa (31-0). Havulinna lopetti pelaajauransa kauden 1950–51 jälkeen ja oli koko seuraavan kauden pelaamatta, mutta kun Aarne loukkaantui pahasti maajoukkueen Puolan matkalla tammikuun alussa 1953, ilmoittautui Kalle vielä paikkaamaan Aarnen jättämää aukkoa kaudeksi 1952–53. Tammi-/helmikuussa pelattu SM-kausi ei tuonut kuitenkaan mitalia. Kallen viimeiseksi jääneen kauden tehoilta osui otteluun Ilves - Pyrkivä (11-2) 8.2.1953, jossa hän teki kaksi maalia ja syötti viisi. Monissa lähteissä Kalle Havulinnalle on merkitty vain neljä SM-kultaa, mutta vaikka hän ei kauden 1944–45 jälkeen mitalia rintapieleensä saanutkaan, koska mitalit jaettiin vain viimeisessä ottelussa mukana olleille, kuului hän joukkueeseen tehden yhden maalinkin ja häntä voitaneen pitää mestarina myös tuolta kaudelta. Kallen velipuoli Jukka debytoi Ilveksen edustusmiehistössä seuraavalla kaudella. Kalle Havulinna valmistui sähköinsinööriksi ja teki työuransa Havulinnan insinööritoimistossa. Tiitolan veljesten jääkiekkoura poiki huomattavaa menestystä mitalien muodossa. Yhteensä veljekset saalistivat 21 SM-mitalia: 10 kultaa, 4 hopeaa ja 7 pronssia. Risto voitti yhden SM-kullan jo ennen Ilveksen perustamista TaPa:n paidassa 1931 ja sekä Jaakko että Matti olivat pelaamassa kultaa HJK:lle 1932. Kaikki muut veljesten mitalit ovat tulleet Tiitolan veljekset yhteiskuvassa 1920-luvun lopulla. Takarivi vasemmalta: Martti, Matti, Esko, Risto, Jaakko ja Jussi. Eturivi vasemmalta: Paavo, Erkki, Timo ja Mikko. (Kuva: Seppo Tiitolan kokoelma ) Ilves-paidassa. Kun veljesten 21 mitaliin lisätään lähisukulaisten Kalle Havulinnan ja Jaakkolan veljesten mitalit, niin kokonaismääräksi saadaan huikea 35 (19-7-9). Niilo Tammisalon saavutukset pelaajana lisäävät perhepiirin saldoa vielä kolmella: 38 (21-7-10). Ilves-pelaajina näistä on siis hankittu 32 (16-7-9). Tiitolan perheen veljeksistä pelasi siis parhaimmillaan viisi samassa Ilveksen joukkueessa. Urheilun ohella veljekset menestyivät elämässään hyvin saavuttaen mm. seuraavia oppiarvoja tai asemia työelämässä. Veljesten urat olivat mittavia, joten tässä vain joitain mainintoja: Jääkiekkoa pelanneet veljekset • Martti (s.1904), DI, Yhtyneet Paperitehtaat OY • Jaakko (s.1907), ekonomi, Havulinnan sähköliikkeen/Sähkölinna OY:n toimitusjohtaja • Matti (s.1909), everstiluutnantti • Jussi, oik. Heikki Juhani (s.1910), varatuomari, notaari, kaatui talvisodassa 20.12.1939 • Risto (s.1915), DI, A Ahlström OY:n lasiteollisuuden tekninen johtaja • Mikko (s.1901), pelasi piirinsarjatasolla, insinööri, A Ahlström OY:n Strömforsin tehtaan tehtaanjohtaja Veljekset, jotka eivät pelanneet jääkiekkoa • Paavo (s.1899), arkkitehti • Erkki (s.1903), ns. kana-Tiitola, perusti kanalan aluksi Kangasalan Vehoniemeen ja sittemmin mainetta niittäneen suurkanalan Pälkäneen Saarikyliin • Esko (s.1912), aikoi myös kana-alalle Erkin tapaan, mutta menehtyi 7.10.1929 veneonnettomuudessa syysmyrskyssä Roineella yrittäessään pelastaa veden varaan joutunutta Iida-tätiään • Timo (s.1918) toimi Fennosilk OY:n johtajana Maajoukkueurat Maajoukkue oli aloittanut taipaleensa jo ennen Ilveksen perustamista vuonna 1928 tappiolla Ruotsia vastaan. Ensimmäiset maajoukkueilvekset olivat Valter Tuomi ja Niilo Tammisalo, jotka matkustivat maajoukkueen mukana Tukholmaan, jossa hävittiin 17.2.1933 Ruotsille maalein 11-1. Tämä ottelu jäi Niilo Tammisalon ainoaksi viralliseksi maaotteluksi. Vajaa kuukausi myöhemmin 12.3.1933 Helsingissä pelatussa maajoukkueen epävirallisessa ottelussa Suomen maajoukkue - Hammarby IF (0-1) ilvesläisistä mukana olivat ket- 25 Niilo Tammisalo. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ) Kalle Havulinna. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo ) juna pelanneet Jaakko Tiitola, Risto Tiitola ja Niilo Tammisalo sekä Risto Lindroos ja Valter Tuomi sekä todennäköisesti myös Jussi Tiitola. Suomen maajoukkue otti ensimmäisen maaotteluvoittonsa 10.2.1937 Viroa vastaan maalein 2-1. Tiitoloista historiallista voittoa olivat tuomassa Risto ja Jussi. Ilvesläisistä mukana olivat myös Matti Wasama ja varamaalivahtina Teuvo Castren Maajoukkue osallistui ensimmäistä kertaa MM-kisoihin Baselissa Sveitsissä 1939. Risto Tiitola ja Seppo Jaakkola olivat pelaajistossa mukana, Risto vieläpä joukkueen kapteenina. Martti Tiitola toimi kielitaitoisena miehenä joukkueenjohtajana. Joukkueen tuloksena oli viisi tappiota ja 14. sija, mutta ensiaskelet MM-tasolla oli otettu. Kalle Havulinna pelasi kaikkiaan 28 maaottelua tehoilla 12+3=15 ollen mukana Tukholman MM-kisoissa 1949 (4 ott. 3+0=3) ja Pariisin MM-kisoissa 1951 (5 ott. 0+1=1). Kalle on myös aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 13. Tero Jaakkolakin puki maajoukkuepaidan päälleen neljästi. Olympiakisat eivät osuneet Tiitolan suvun jääkiekkoilijoiden kohdalle. Vuonna 1936 olympialainen komitea ei lähettänyt joukkuetta lainkaan kisoihin tiukan äänestyksen jälkeen ja muut mahdolliset varhaiset olympiareissut pilasi sota: miehet olivat sodassa eikä vuosina 1940 ja 1944 järjestetty olympialaisia lainkaan. Vuoden 1948 St. Moritzin olympiajoukkueeseen olivat tiitolalaisista tyrkyllä Tero Jaakkola ja Kalle Havulinna. Kumpikin oli mukana Kuopiossa 1947 järjestetyllä olympiavalmennusleirillä, mutta taas päättäjät jättivät joukkueen lähettämättä olympialaisiin. Tiitolan suku on menestynyt monissa urheilulajeissa SM-, EM- ja jopa MM-tasolla. Menestystä on jääkiekkoilun ohella tullut mm. ammunnassa, suunnistuksessa, ampumahiihdossa, eri sotilasurheilulajeissa ja jopa ratsastuksessa. Olympiaurheilijakin suvusta löytyy: Erkki Tiitolan sukuhaaran Keijo Tiitola oli Sarajevossa 1984 ampumahiihdon 20 km:n matkalla 18. ja hiihti erinomaisen avausosuuden Suomen viestijoukkueessa ollen osuuden toiseksi nopein. Suomi oli lopulta seitsemäs. Tiitolan perheestä lähetettiin Talvisotaan yhdeksän veljestä ja tyttären poika Seppo sekä vävy Niilo. Vaikka huomattavaa menestystä tuli myös sillä todellisella rintamalla molemmissa sodissa, myös valtava menetys koettiin: Jussi Tiitola kaatui Ägläjärvellä 30.12.1939. Luottamustehtäviä jääkiekon saralla kertyi Tiitolan suvulle useita. Ilveksen puheenjohtajina ovat toimineet Niilo Tammisalo (1931–35), Mikko Tiitola (1936), Jussi Tiitola (1939) ja Tero Jaakkola (1965-70). Suomen jääkiekkoliiton johtokunnan jäseninä ovat olleet Niilo Tammisalo (1932), Matti Tiitola (1936), Risto Tiitola 1938 ja Martti Tiitola (1945-1948). Seuran sisällä on suvulla ollut lisäksi useita luottamustoimia. Esimerkiksi vuonna 1934 Ilvekseen perustettiin luistinratatoimikunta, jonka johtoon valittiin ekonomistakin silmää omaava Mikko Tiitola. Risto Lindroos, ilveksien ilves, muisteli Ilves ry:n 15-vuotisjulkaisussa vuonna 1946 Tiitolan taloa näin: ” Tästä Tiitolan talosta tuli Ilveksen keskeisin paikka. Siellä pidettiin luennot, punottiin hyökkäyssuunnitelmat, sovittiin betonipuolustus ja niin edelleen. Jääharjoituksien jälkeen kokoonnuttiin kylpemään Tiitolan saunaan. Siellä makeat löylyt norjistivat kentällä väsyneitä lihaksiamme. Saunan jälkeen talon emäntä kestitsi Ilveksen pelaajia kuin omia poikiaan. Tämä äidillinen huolenpito kaikista seuramme pojista oli omiaan kannustamaan meitä alkuvaikeuksien voittamisessa. Erikoisesti haluan tässä kohdistaa kiitokseni kunnallisneuvos Heikki Tiitolalle ja hänen edesmenneelle vaimolleen kaikesta siitä huolenpidosta, mitä seuramme sai nauttia.” Niinpä! Kiitos tiitolalaisille! •• Lounaalla Baselissa 1939: Risto Tiitola, Kalevi Sutinen ja Teuvo Castren. (Kuva: Ilveksen arkisto) Ilveksen ensimmäisiä maajoukkuepelaajia. Jaakko Tiitola (vas.), Risto Lindroos, Valter Tuomi, Risto Tiitola ja Jussi Tiitola. (Kuva: Ilveksen arkisto) Risto Tiitola (vas.) ja Niilo Tammisalo harjoituksissa 1930-luvulla. (Kuva: Ilveksen arkisto ) Kalle Havulinna, Aarne Honkavaara ja Seppo Jaakkola (alh.) 1944 (Kuva: Ilveksen arkisto ) Tiitolat Havulinna, Kalle 27.09.1924 Tampere 1942-43 Ilves 7 6 2 8 0 P 1943-44 Ilves 2 2 0 2 0 1944-45 Ilves 1 1 0 1 0 K 1945-46 Ilves 8 12 4 16 0 K 1946-47 Ilves 7 9 4 13 0 K 1947-48 Ilves 6 16 3 19 0 H 1948-49 Ilves 7 11 3 14 0 H 1949-50 Ilves 7 6 6 12 4 K 1950-51 Ilves 9 14 12 26 0 K 1952-53 Ilves 8 3 5 8 0 Ilves 62 80 39 119 4 28 A-maaottelua, 12+3=15 Kahdet MM-kisat: 1949 Tukholma ja 1951 Pariisi Jaakkola, Seppo 28.01.1920 Tampere 1936-37 Ilves 6 0 0 0 0 K 1937-38 Ilves 4 0 1 1 0 K 1938-39 Ilves 3 0 0 0 0 P 1943-44 Ilves 4 3 0 3 0 Ilves 17 3 1 4 0 5 A-maaottelua, 1+0=1 Yhdet MM-kisat: 1939 Basel Jaakkola, Tero 12.06.1929 Tampere 1944-45 Ilves 1 0 0 0 0 1948-49 Ilves 7 11 0 11 2 H 1949-50 Ilves 6 4 3 7 0 K 1950-51 Ilves 8 5 0 5 0 K Ilves 22 20 3 23 2 4 A-maaottelua, 1+0=1 Tiitola, Jaakko 23.07.1907 Tampere 1931-32 HJK 2 K 1932-33 Ilves 1 0 0 0 0 1933-34 Ilves 3 3 1 4 0 P 1934-35 Ilves 4 1 2 3 0 H Ilves 8 4 3 7 0 yht. 10 4 3 7 0 Tiitola, Jussi 12.10.1910 Tampere 1933-34 Ilves 3 0 1 1 0 P 1934-35 Ilves 4 4 4 8 0 H 1935-36 Ilves 6 10 0 10 0 K 1936-37 Ilves 6 11 3 14 0 K 1937-38 Ilves 4 2 1 3 0 K 1938-39 Ilves 5 3 0 3 0 P Ilves 28 30 9 39 0 1 A-maaottelu, 0+0=0 Tiitola, Martti 31.07.1904 Tampere 1933-34 Ilves 3 0 0 0 0 P 1934-35 Ilves 4 0 0 0 0 H Ilves 7 0 0 0 0 Tiitola, Matti 24.02.1909 Tampere 1931-32 HJK 2 K 1933-34 HJK 3 0 0 0 0 1934-35 Ilves 4 1 0 1 0 H Ilves 4 1 0 1 0 yht. 9 1 0 1 0 Tiitola, Risto 24.04.1915 Tampere 1930-31 TaPa 3 K 1932-33 Ilves 1 1 0 1 1933-34 Ilves 3 2 0 2 0 P 1934-35 Ilves 4 2 2 4 0 H 1935-36 Ilves 6 1 4 5 0 K 1936-37 Ilves 6 2 2 4 0 K 1937-38 Ilves 4 2 2 4 0 K 1938-39 Ilves 6 2 0 2 0 P 1940-41 Ilves 7 0 0 0 0 P 1944-45 Karhu-Kissat 8 0 0 0 0 Ilves 37 12 10 22 0 yht. 48 12 10 22 0 3 A-maaottelua, 0+0=1 Yhdet MM-kisat: 1939 Basel ––––––––––––––––––––––––––––––––––– Havulinna, Jukka 07.08.1935 Tampere 1953-54 Ilves 1 0 0 0 0 1955-56 Ilves 7 1 1 1 0 Ilves 8 1 1 1 0 Kauden 1954-55 Ilves pelasi Suomen sarjassa Tammisalo (Ekbom), Niilo 15.10.1894 Helsinki 1928-29 HJK 2 K 1930-31 TaPa 2 K 1931-32 Ilves 1 1932-33 Ilves 1 0 0 0 0 1933-34 Ilves 3 0 0 0 0 P Ilves 5 0 0 0 0 yht. 9 0 0 0 0 1 A-maaottelu, 0+0=0 Valmentajana: 3 SM-kultaa (1928 Viipurin Reipas, 1936 Ilves, 1937 Ilves), 1 SM-hopea (1935 Ilves) ja 1 SM-pronssi (1934 Ilves) 26 TILAA NYT ILVEKSELLE RÄÄTÄLÖITYÄ VIINIÄ omaan nautintoon tai lahjaksi Ilveksen ystäville! Voit tilata Ilvesviinejä ympäri vuoden! Ilves Hockey Oy jatkaa maukasta yhteistyötä Ranskassa sijaitsevan, suomalaisomisteisen Château Carsinin viinitilan kanssa. Tila sijaitsee maailman tunnetuimmalla viinialueella, Ranskan Bordeaux’ssa. Cuvée Ilves 2010 -valkoviini Semillonista ja Sauvignon Blancista valmistettu tuoreen eloisa ja hedelmäinen valkoviini seurusteluun, sekä kala- ja äyriäisruokien seuraan. Viinilaatikon hinta 120 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Cuvée Ilves 2007 -punaviini Mehevän muheva, hennon paahteinen, mustaherukkaa ja luumua aromeiltaan muistuttava viini on valmistettu Merlot- ja Cabernet Franc- lajikkeista. Viini sopii mukavasti tummien liharuokien ja täyteläisten pastaruokien seuraan. Myös kovat, suolaiset juustot. Viinilaatikon hinta 142 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Viinien hintoihin lisätään kuljetuskustannukset, jotka ovat 25 euroa / tilaus (sis. alv. 23%). Ostamalla siis kerralla useamman laatikon saat alhaisemmat kuljetuskustannukset / pullo. Korostamme että Ilves Hockey Oy ei toimi kaupan osapuolena. Ilves -viinien myyjänä toimii S.A.R.L.Carsin Wines – niminen yhtiö Ranskassa. Suomalainen Juha Berglund hankki sisarensa kanssa Château Carsin -nimisen viinitilan vuonna 1990. Tila on alusta lähtien niittänyt mainetta kansainvälisesti ja saanut arvostusta maailman viinikriitikoilta. Perinteisellä Ranskan viinialueella sijaitseva tila tuottaa valko-, rose- ja punaviinejä, makeita valkoviinejä unohtamatta. Château Carsinin yhteistyö Ilves Hockey Oy:n kanssa alkoi Raimo ”Raipe” Helmisen viimeisen pelaajakevään aikana. Läksiäislahjaksi viininystäväksi tunnettu Raipe sai Ilves Hockeyltä muun muassa kyseisen viinitilan tuotteita. Château Carsin on tuottanut ja myy Ilveksen ystäville kahta Cuvée Ilves -viiniä, jotka ovat nyt kaikkien tilattavissa. Ilves-viinien etiketit on suunniteltu yhteistyössä Ilves Hockey Oy:n kanssa. Näitä Ilves-viinejä ei ole vähittäismyynnissä saatavilla, vaan viinit ovat myynnissä ainoastaan viinitilan verkkokaupassa. Ilves-viinien tilaaminen tapahtuu viinitilan verkkokaupan sivuilla www.carsinshop.com jonka vasemmalla olevasta valikosta löydät Ilves-viinit –painikkeen. Viinien minimitilausmäärä on laatikko (12 pll). Ohessa on kuvaukset molemmista myynnissä olevista Cuvée Ilves -viineistä. Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi. Ilves-viinit ovat myös mitä erinomaisin yrityslahja, jolla ilahdutat Ilves-ystäviä. Lisätietoa viineistä ja Château Carsinin toiminnasta: www.carsinshop.com tai Jukka Orasjärvi jukka.orasjarvi@carsin.com 0400-852850 HRK VuokrakoneRATKAISUT: Työmaa-aikainen lämmitys Putoamissuojaus – tuenta ja kaidekalusto Henkilönostimet 1200 nostimen valikoimasta HRK-Rakennuskoneet ja homma onnistuu! – soita 03 2772 555 www.hrk.fi Vantaa Tampere Kangasala Hämeenlinna Lahti Teollisuuden kylmälaitteiden - suunnittelu- ja asennuspalvelut - huolto- ja kunnossapitopalvelut Ammattitaidolla! Pinninkatu 53B 33100 Tampere 27 Herkkuja uunista. Helena Ranniston uuni on hiukan suurempi kuin kotikeittiön neljälevyisessä liedessä. Helena kipparoi klubikeittiötä kokemuksella Klubikeittiön ydintiimi. Oikealta Helena Rannisto, Sinikka Nummi, Iida Koivula, Katja Liete ja Irmeli Pohjoisaho. Teksti: Ilkka Uitti Kuvat: Mikko Helin I lves Business Clubilla (IBC) otteluiden yhteydessä olevat asiakkaat tunnistavat Helena Ranniston kasvoilta, mutta harva tietää, mitä kaikkea klubikeittiön ahertaja puuhaa. Klubilla on seitsemän henkilöä töissä mahdollistamassa asiakkaiden viihtyvyyden. - Vastaan oikeastaan kaikesta. Suunnittelen ruokalistat, teen ruuat, tilaan tarvikkeet ja hälytän muun henkilökunnan paikalle. Pelin aikana hoidan keittiön - joskus toimin myös tiskarina. Meillä täällä klubilla kaikki tekevät vähän kaikkea. Juomapisteiden hoidosta vastaavat henkilöt, joilla on alkoholipassit, mutta välillä hekin kuivaavat astioita, tiskaavat ja niin edelleen, kertoo Rannisto rooleista. tuomme lämpövaunut, pistämme kaikki pöydät oikeille paikoilleen, pyyhimme tasot ja pystypöydät. Tekemistä riittää, hän hymyilee. Vaihteleva menu Määrän arviointi vaikeaa IBC:n ruoka- ja juomatarvikkeet tulevat useilta eri yhteistyökumppaneilta sopimusten mukaisesti. - Pyrimme siihen, että kauden aikana ei ole samaa ruokalajia tarjolla, sillä meillä on niin hyvät kumppanit ja tavarantoimittajat, että voimme valmistaa oikeastaan minkälaista ruokaa tahansa, kiittelee Rannisto. Helenan omat työpäivät hallilla ovat pitkiä. Arkisin hän saapuu klubikeittiölle kello 12 ja lauantaipeleihin kello 9-10. Kotiin lähtemisen aika on kymmenen tuntia myöhemmin. - Kun tulen keittiölle, alan heti valmistaa ruokaa ja keittelen kahvia, mitä kuluu illan aikana todella runsaasti. Viemme ottelun tuomaristolle voileivät, lehdistölle toimitamme kahvit, pullaa ja joskus myös leipiä, pelaajien puolisoille hoidamme kahvit. Joukkueelle teemme täytetyt ruisleivät vierasotteluihin, Helena luettelee. - Asetamme IBC-tiloihin pöytäliinat, Yksi suurimmista haasteista on hahmottaa, kuinka paljon ruokaa pitää valmistaa, sillä klubikortteja on lähemmäs 300 kappaletta, mutta suinkaan jokainen klubilainen ei saavu paikalle. - Kauden edetessä hahmottaminen on helpompaa, mutta joihinkin peleihin väkeä tulee yllättävän paljon, joten muutaman kerran ovat pihvit valitettavasti loppuneet kesken. Se ei suinkaan johdu pihistelystä, naurahtaa Rannisto. - Alkukaudesta klubilaisia on paljon paikalla, mutta sitten joidenkin messujen aikana voi olla vähänkin väkeä. Koskaan emme voi olla varmoja, kuinka moni saapuu paikalle ruokailemaan. Vaikka Rannistolla alkoi jo 16. kausi klubikeittiössä, kiirettä ei voi välttää. Valmistelut sujuvat jo rutiinilla, mutta hiki iskee automaattisesti pintaan. - Ruoka ei voi seistä liian kauan - aina meillä on kova härdelli päällä. Ensimmäisen erän jälkeen korjaamme ruokailuvermeet pois ja katamme kahvipöydän kuntoon, joten se on aikamoista touhuamista. Tiskiä syntyy ja niiden parissa saamme urakoida tosissamme. Kun asiakkaat lähtevät katsomoon, meillä alkaa juokseminen. On siinä vauhtia pidettävä, kun siivoamme 250 ihmisen jäljet ja teemme uudet kattaukset tilalle. Ehdimme juuri hien pyyhkiä otsalta, kun väki palaa erätaukoa viettämään, Helena kertoo hymyillen henkilökunnan vilskeestä. Töitä ottelun jälkeenkin IBC-tiloihin tullaan vielä ottelun jälkeen nauttimaan virvokkeita ja kuuntelemaan haastatteluita. Tilat sulkeutuvat noin puoli tuntia ottelun päättymisestä. - Jos Ilveksen pelin jälkeen seuraava ottelu Hakametsässä on Tapparan isännöimä, me keräämme kaikki astiat ja liinat sivuun, siirrämme vaunut, juomat ja kaikki meidän materiaalimme pois. Mikäli Ilveksellä on toinen kotiottelu putkeen, alamme jo valmistella sitä illan päätteeksi. Ranniston ensimmäinen kausi keittiövastaavana oli 1996-97. Hän on katsonut keittiövihostaan, että ensimmäisessä klubissa oli 27 jäsentä, joten kasvua on ollut runsaasti niistä päivistä. - Muutama vuosi myöhemmin klubilai- sia oli noin 70. Alkuaikoihin verrattuna tilat ovat oikein hyvät - silloin ne olivat varsin askeettiset. Olosuhteisiin nähden pitää olla tyytyväinen, miten viihtyisäksi klubi ja keittiötilat on saatu. Joka kesä tänne tehdään jotain pientä remonttia, hän sanoo. Perjantai- ja lauantaiotteluissa väkeä on IBC-tiloissa muita iltoja enemmän. Myös juomia kuluu huomattavasti runsaammin, mutta muuten viikonpäivällä ei ole merkitystä klubihenkilökunnan toimintaan. - Kun on kolme kotipeliä samalla viikolla, niin on aika kova kaaos ja melkein saisi sängyn tuoda hallille. Alkukaudesta menestys ei vaikuta väkimäärään, vaan asiakkaita käy hyvin. Jos pelit ovat menneet heikommin, loppukaudesta ihmisiä on vähemmän pelin jälkeen kuuntelemassa haastatteluita, hymyilee Helena. Peliä ehdi katsomaan Töitä riittää ottelun aikana siinä määrin, että henkilökunta ei ehdi ottelun tapahtumia seuraamaan. - Kysyn väeltä erän jälkeen, mikä on tilanne. Toki kun Ilves tekee maalin, niin meteli kuuluu meille alakertaan hyvin. Joskus ehdimme viimeisen erän loppuhetkiä katsomaan IBC:n televisioista. Vieraspelien tilanteita seuraan kotioloissa, joten olen kyllä kiinnostunut joukkueen esityksistä. Palaute on aina tärkeää ja ilman sitä ei kehitystä synny. Tämä koskee myös klubin keittiötoimintaa. - Rakentava palaute menee pääasiallisesti toimistolle ja se koskee usein tilanteita, jos ruoka on jostain syystä päässyt loppumaan ja vastaavaa. Meille hallilla tulee sen sijaan lähinnä positiivista palautetta. Paras ja mieltä lämmittävin kiitos on se, kun asiakkaat huikkaavat henkilökunnallemme kiitokset ruuasta ja palvelusta. Siitä tulee hyvä mieli. •• 28 Joukkuepelillä painovoimaa www.punamusta.com Korkea laatu ja uusin tekniikka tekevät meistä luotettavan pelikaverin monella kentällä. – PunaMusta, pelissä mukana Ota yhteyttä ja kysy lisää! Rotaatio Jälkikäsittely Arkkipaino Postitus Repro www.punamusta.com 29 Autojen parissa. Leipätyökseen Kai Heinonen myy autoja - ei kuitenkaan kämmenelle sopivia. Kai Heinonen on Hakametsän virallinen ILVES-ÄÄNI Kuuluttaja työmaallaan. Ei jääkiekko mitään liian vakavaa saa olla! Teksti: Mikko Helin Kuvat: Sami Raiskio K ai ”Kaitsu” Heinonen on tuttu mies kaikille Ilveksen peleissä käyville. Alkukuulutuksista maalihehkutuksiin Kaitsu on kohonnut Hakametsän Viralliseksi Ääneksi. Varsinaiseksi leipätyökseen Heinonen myy autoja Autotalo Laakkosella. - Jos nyt oikein muistan, niin kahdeksan kautta tässä on tullut oltua, muistelee Kaitsu. Kuten niin monella Ilveksen eteen työskentelevällä, niin ensimmäisenä oli halu auttaa rakastamaansa seuraa. Joskus suuri suukin avaa ovia. - Kun Peltomaan Timo oli toimistolla töissä, minä tyhmänä avasin suuni, ja sanoin, että kyllä voisin kuuluttamisen hoitaa. Tinke sitten soitti minulle juuri ennen Tampere cupia, että nyt tulet lunastamaan lupauksesi, naureskelee Kaitsu. Samalla miehelle tehtiin sopimus, joka on voimassa ”toistaiseksi. ” - Kahdeksan vuotta sitten tehtiin sopimus, eikä ole ollut tarvetta juuri tarkistaa, hymyilee Heinonen. Vaikka Autotalo Laakkonen onkin Ilveksen sponsori, niin työpaikalta löytyy niin Ilveksen kuin Tapparankin miehiä. Vedonlyöntiäkin on harrastettu, ja paikallismatsien jälkeinen kuittailu on Laakkosella arkipäivää kuten monella työpaikalla Tampereella. - Muistan kun Pitkämäen Juhan isällä Penalla oli Tapparanmiehen kanssa sellainen veto, että paikallispelin jälkeen hävinnyt osapuoli pitää voittajajoukkueen pipoa päässä lounastaukoon asti, nauraa Kaitsu. Työvaihde löytyy aina Heinonen on tietty Ilves henkeen ja vereen, ja työvaihde löytyy aina päälle. - Tottakai peli aina jännittää - ei siitä mihinkään pääse. Aamulla katsotaan netistä uutiset ja Ilves.comin ennakko. On se aina erityinen päivä. Pelipäivän rutiineihin kuuluu paljon muutakin. -Toimistolta Fihlin Lassen kanssa soittelen vielä viimeisimmät uutiset. Omalta osaltani haluan tietenkin koostaa illan käsikirjoituksen mahdollisimman hyvin. Vastustajajoukkueen läpikäyminen kuuluu tietenkin päivän rutiineihin. Kultakypärät tietysti kummaltakin tärkeimpinä, mutta muutenkin käyn läpi pelaajarosterit kummaltakin joukkueelta. Työpäivän jälkeen Kaitsu suuntaa hallille viimeistään tuntia ennen peliä. - Siellä käydään läpi kaikki mainokset, aitiovieraat, fanimatkakuulutukset ja kaikki sellaiset. Kaitsu ei ole outo näky myöskään Ilveksen kopilla. - Kun on saatu ottelun kuviot sovittua, niin yleensä poikkea kopilla kahvilla kun jätkät on lämmittelemässä. Kai minäkin olen aika rutinoitunut hallielämään, puntaroi Kaitsu. Kuuluttamo, hallin dj, tilastomiehet, videotarkastaja ja muu tukihenkilöstö muodostavat melkoisen tiimin. - Onhan siinä hommaa. Osa porukasta kiertää satunnaisesti, ja osa on tietty Ilveksen valitsemaa kuten kuuluttaja ja tiskijukka. Radioyhteys käy välillä pelin aikana aika kuumana, kertoo Kaitsu. Kuuluttajan tehtävä on tietenkin kertoa maalintekijät, syöttäjät sekä jäähyt ynnä muut tärkeät asiat. Kaitsu pistää pienestä hehkuttelustaan huolimatta kuitenkin työmoodin käyntiin, kun istahtaa mikrofonin ääreen. - Yritin katsoa sitä TPS-Ilves (25.10 Ilves voitti 3-5) peliä, mutta ei vaan pumppu kestänyt katsoa kolmatta erää. Työvuorossa Hakametsässä on pakko olla koko ajan hermolla, mutta fanina on välillä hermoja raastavaa. Kaitsu myöntääkin avoimesti, että tuulettaa Ilveksen ihan avoimesti - varsinkin voittomaaleja. -Tottakai. Olen Ilveksellä töissä, totta- kai juhlin. Vähän kotiinpäin... Ilves sai taannoin SM-liigalta hieman noottia siitä, että vastustajien maalit lähestulkoon kuiskattiin. -Se oli ihan mietittyä provokaatiota. NHL:ssä New York Rangersin ja Islandersin peleissä ei aina edes tiedä, että vastustaja oli tehnyt maalin, joten otettiin siitä vähän oppia, virnistää Kaitsu. Liigan otteluvalvoja kuitenkin huomautti, että vastustajan maalitkin pitäisi kuuluttaa muutenkin kuin kuiskaamalla. -Kyllä silti kotiinpäin vedetään. Tietenkin. Hyviä kuuluttajia ei ole jonoksi asti, ja Kaitsuakin on kysytty tuuraamaan myös naapurin pelejä. -Kohteliaasti sanoin, ettei pysty. Sse jäi siihen. Peli käy kiivaana, ja kuuluttamossa herkeämättä seurataan pelin etenemistä. -Kyllä me siellä herjaa heitämme ihan niin kuin katsomossakin. Seuraamme muitakin pelejä tietenkin siinä ohessa, ja porukasta riippuen kuittaillaan sen mukaan. ”Kahta viimeistä peliminuuttia” Kaitsu ei suostu kuuluttamaan. -Viimeisiä peliminuutteja ei ole kuin yksi, kuittaa Heinonen. Vaikka videotarkastus ei kuuluttajan töihin kuulukaan, niin katsojia ihmetyttää aina, miksi se kestää niin kauan. -Videotuomareilla on Hakametsässä käytössä nauhatekniikka. Usein käyvät Finnemanin Ristolta (Ilveksen virallinen videokuvaaja) kysymässä oliko maali vai ei. Finnemanilla on digitaalitekniikka käytössä, joten käyvät sieltä joskus tarkistamassa. Jos tulee rumasti turpaan, niin osa Hakametsän yleisöä on jo kotimatkalla kolmannessa erässä. -Se on se työmoodi. Hommat hoidetaan loppuun asti. •• 30 Nyt yrityksenne henkilöstötarpeet kuntoon yli 1000 SM-liigaottelun rutiinilla. Me tiedämme asenteen ja osaamisen merkityksen myös työelämässä. Soita meidät käymään. Pasi Määttänen 045 257 4422 Jarkko Varvio 045 310 3150 www.stafflink.fi Tämänkin lehden jakoi Tampereen Ykkösjakelut p. 03 314 04 200 www.ykkosjakelut.fi Jarkko Varvio Pasi Määttänen 31 Oikeat värit. Marko Herckman ”löysi” Ilveksen kouluikäisenä ja sitten se olikin menoa!. TOSIFANI Marko Herckmanille Ilves on elämäntapa Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Timo Koistinen M arko Herckman elää ja hengittää Ilvestä. 29-vuotias tamperelainen löysi oman seuransa kouluikäisenä kaveriporukastaan, sillä miehen vanhemmat eivät olleet erityisen kiinnostuneita jääkiekosta. - Ensimmäisen Ilveksen pelin näin muistaakseni 7-vuotiaana, mutta sitä ennen olin käynyt Tesoman jäähallissa katsomassa kamppailun Ikurin Vire – Tesoman Tiikerit, muistelee Herckman. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon. Nykyisin ”Herkku” on jääkiekon ja etenkin Ilves-kiekon suurkuluttaja. Mies pyrkii näkemään kaikki liigajoukkueen koti- ja vieraspelit, mutta niiden otteluiden lisäksi hän yrittää ehtiä seuraamaan paikan päältä myös A-nuorten, B-juniorien ja vielä jopa C-junnujen otteluita. Kaiken kukkuraksi mies suuntaa Lempäälään seuraamaan Mestis-kiekkoa, jos Ilveksen sopimuspelaajia esiintyy LeKin riveissä. Herckman kävi katsomassa Ilveksen jalkapallo-otteluitakin kesän aikana kymmenkunta kertaa. - Kieltämättä tämä vie aikaa, naurahtaa Herckman. - Syksyisin ja talvisin ei muuta ehdikään, kun päivisin on töissä ja vapaaaika kuluu kiekkopeleissä. Maanantait ovat oikeastaan ainoita vapaapäiviä, kun ei pelejä ole. Sunnuntaisin saattaa tulla jopa kolmen ottelun päivä. Veri vetää peleihin Mikä saa Koivistonkylässä asuvan kannattajan jaksamaan tätä rumbaa? - Ilves ja sen otteet kaukalossa – ne ovat tärkeimmät. Sen lisäksi olen saanut paljon tuttuja ja ystäviä Ilveksen kautta. Tämä on elämäntapa. Veri vetää peleihin. On hirveää, kun joskus joutuu ole- maan pois otteluista – silloin tuntuu hyvin omituiselta, Herckman sanoo. Herckman on yrittänyt viimeisen kolmen kauden aikana ehtiä kiertämään kaikki koti- ja vieraspelit ja onkin onnistunut tässä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toki useita vuosia hän on jo nähnyt jokaisen Hakametsässä pelatun Ilves-matsin. - Jos vierasotteluihin ei lähde fanibussia, niin Ilves-henkisiä starttaa pelistä riippuen yhdestä henkilöautosta kolmeen. Meillä on tiivis porukka kasassa. Pari ystävääni on ottanut saman tavoitteen eli nähdä Ilveksen kaikki pelit kauden aikana, jos vain mitenkään pakollisilta menoiltaan ehtivät. ”Herkku” on laskenut, että viime kaudella kilometrejä Ilveksen perässä kertyi yhteensä noin 9700. Lähes siis kymmenen tuhatta! Kova suoritus – se on myönnettävä. - Olisi tarvittu vielä yksi vierasottelu, niin kymppi olisi mennyt rikki, hymyilee Herckman. - Yleensä tulemme pelin jälkeen kotiin, mutta joskus olemme yöpyneet Oulussa. Aamuisin kuitenkin pitää mennä töihin, joten yötä vasten ajamme takaisin. Tampere on hyvällä sijainnilla, sillä useimmat liigapaikkakunnat ovat alle kahden tunnin ajomatkan päässä. Vain Lappeenranta, Kuopio ja Oulu ovat pidempiä reissuja. Kova Ilves-kannattaja jakaa kiitosta matkaseuralaisilleen. - Yksin ei jaksaisi vieraspelejä kiertää – jossain vaiheessa siihen kypsyisi. On todella tärkeää, että on kavereita mukana. Peleihin on vain mentävä. Ilves on meille se tärkein yhdistävä tekijä, alleviivaa Herckman. Ilvesläisyys on kunnia-asia Kotiotteluissa näkee paljon tuttuja hal- lilla ja heidän kanssaan on mukava vaihtaa ajatuksia peleistä, mutta vieraspelit ovat jääneet hauskojen reissujen ansiosta mieleen. Etenkin harjoituspeleistä Herckman on saanut hienoja muistoja. - Muutama vuosi sitten Ilves pelasi Riiassa – se oli mielenkiintoinen ja hauska reissu kuten myös vuosi sitten pelattu Etelä-Saimaa -turnaus Lappeenrannassa. Ne ovat jääneet hyvin mieleeni. Oikeastaan kaikkialla vieraspaikkakunnilla on ollut mukavia kokemuksia, mutta nuo ovat päällimmäisenä mielessäni, virnuilee Herckman. Sen sijaan karsintaotteluita ”Herkku” ei muistele yhtä leppoisin mielin. - Ne ovat hirveitä pelejä. Viime keväänä Vaasan toisessa ottelussa en ole koskaan jännittänyt niin paljoa. En pystynyt menemään katsomoon enää kolmannessa ja jatkoerässä. Reissuina nuokin ovat olleet lopulta hauskoja, mutta peleissä on jännittänyt suunnattomasti. Hieno yhteisö Herckmanin mielestä ilvesläisyydessä on parasta koko yhteisö. Ilves on todella monelle ihmiselle tärkeä asia ja se yhdistää väkeä ainutlaatuisella tavalla. - Kun miettii, kuinka monelta eri alalta olevia ihmisiä on jäähallissa ja heistä on tullut kavereita ja ystäviä, niin enhän minä olisi ikinä heitä oppinut tuntemaan ilman Ilvestä. Pidän ilvesläisyyttä kunnia-asiana. Olen ylpeä, kun olen Ilveksen kannattaja. Vaikka välillä menee huonosti, ei Ilvestä ja ilvesläisyyttä pidä koskaan hävetä, hän korostaa. ”Herkku” ei halua luokitella kannattajia mihinkään kategorioihin, kuka on tosifani, kuka fani ja kuka siltä väliltä. - Ei siihen ole tarvetta. Ketään ei tarvitse nostaa jalustalle, enkä minä voi sanoa toiselle, että hän on huono fani, kun ei tule joka peliin. Kun Ilvestä kantaa sy- dämessään, se on kaikista tärkeintä. Joskus Herckmankin joutuu miettimään, miten hän jaksaa läpi pimeän syksyn ja pitkän talven reissata ympäri Suomea. - Yritän kiertää niin kauan, kunnes Ilves nousee jaloilleen. Haluan osoittaa joukkueelle tukea. Uskon, että hekin arvostavat, kun kannattajat kiertävät heidän mukanaan paikasta ja kelistä riippumatta. Ei tämä aina hauskaa ole, kun tulee vaikkapa Lappeenrannasta kotiin aivan väsyneenä, kaikkensa antaneena ja turpaan on tullut 7-2. Pelaajatkin kiittävät Hän kertoo, että ei pyri olemaan pelaajien kanssa liikaa tekemisissä, mutta silloin tällöin kannattajat ja pelaajat vaihtavat muutaman sanan pelin jälkeen, jos he sattuvat tapaamaan. Lappeenrannassa joukkue pelasi heikon ottelun ja rumien lukemin jälkeen hyökkääjä Tomi Wilenius huikkasi kannattajille terveiset. - ”Olemme kauhean pahoillamme esityksestämme.” Ei pelaajien meiltä anteeksi tarvitsisi pyytää, mutta mukavalta se tuntuu, kun meidätkin huomataan ja joskus kiitetään kannustuksesta. Se on faneille pirun tärkeää, että pelaajat jollain tavoin kiittävät ja huomaavat. Herckman toivoo tältä kaudelta, että joukkue pelaisi niin hyvin kuin nykymateriaalilla on mahdollista. - Se riittää, jos pelataan täydellä sydämellä ja annetaan kaikkensa. Ei tässä pidemmälle tarvitse tällä hetkellä miettiä. Eniten toivon, että seurasta tulisi yhtenäinen. Että kaikki vetäisivät samasta narusta. Toivottavasti jokainen, joka tuntee hiemankin olevansa ilvesläinen, antaisi oman tukensa seuralle ja joukkueelle. Yhdessä olemme vahvempia. •• 32 Miika Wiikmanilla on ollut pitkä ja värikäs tie Tampereelle. Miika Wiikman viihtyy erinomaisesti Tampereella Teksti: Ilkka Uitti Kuva: Jarmo Syvänen Miika Wiikman syttyy jokaiseen otteluun tutuksi tulleiden rutiinien avulla. •••Ilveksen maalivahdin Miika Wiikmanin (28) tausta on hyvin poikkeuksellinen. Yleensä tamperelaismaalilla on nähty seuran omia kasvatteja, mutta Wiikmanin tie Ilvekseen on kulkenut aivan eri polkuja pitkin. W iikman syntyi Ruotsissa ja pelasi siellä aina 18-vuotiaaksi saakka, kunnes muutti Suomeen Mestistä pelaamaan Kokkolan Hermekseen kaudeksi 2003-04. - Vanhempani ovat Suomesta kotoisin ja tapasivat Ruotsissa - molemmat olivat siellä töissä. Nykyään hekin asuvat taas Suomessa. En pidä itseäni täysin suomalaisena, vaan olen puoliksi ruotsalainen, sillä olen käynyt kaikki koulut länsinaapurissa, kertoo Wiikman taustoistaan. Ruotsista ei löytynyt sopivaa mielenkiintoa ja halusin lähteä kokeilemaan uutta. Muutin lukion jälkeen Kokkolaan pelaamaan. Wiikman ehti edustaa synnyinmaassaan neljää eri ikäluokan maajoukkuetta. Hänellä oli jo silloin kova halu ja tahto tulla ammattilaiseksi. - Silloin maalivahtivalmennus oli Suomessa aivan eri tasolla, mutta nyt Ruotsi on ottanut etumatkaa kiinni. Sen huomaa siitäkin, että nykyään PohjoisAmerikassa pelaa paljon ruotsalaisveskareita. Miehen pelit sujuivat Hermeksessä erinomaisesti. Hämeenlinnan Pallokerho olisi halunnut saada Wiikmanin riveihinsä jo kesken kauden, mutta hän päätti viettää kauden loppuun saakka Kokkolassa. ”Wisse” pelasi kauden aikana alle 20-vuotiaiden mukana harjoitusotteluita Mestis-porukoita vastaan ja syksyllä mies oli yhdessä turnauksessa mukana. Suomessa pelatuissa nuorten MM-kisoissa Wiikman oli kolmosmaalivahti, kun ykkösvastuun otti NHL:ssäkin jo esiintynyt Hannu Toivonen. Hermes-kauden päätteeksi tuli HPKsiirto ajankohtaiseksi, ja mies viettikin kolme mitalikautta Hämeenlinnassa Jukka Jalosen valmennuksessa. - Ensimmäisen kauden aikana aloitimme Joni Puurulan kanssa, mutta kun tuli NHL-työsulku, niin Puurula lähti Venäjälle ja Mika Noronen tuli Kerhoon. Peliaikani tippui selkeästi. Pronssiin päättynyttä kautta seurasi täysosuma, kun Wiikman oli torjumassa HPK:lle mestaruutta kaudella 2005- 06. Hänet kruunattiin keväällä Jari Kurri -palkinnolla pudotuspelien parhaana pelaajana. - Mestaruus opetti, kuinka paljon pitää tehdä töitä voittamisen eteen. Ei voinut yhtään laiskotella. Meillä oli kovia puntteja ja treenejä läpi koko kauden, ja vasta ennen pudotuspelejä aloimme himmata ja keskittyä enemmän peleihin. Kulta ja kaksi pronssia - totta kai niistä vuosista jäivät hyvät muistot. Meillä oli joka kausi mahdollisuus voittaa mestaruus. Siellä osattiin scoutata pelaajia fiksusti, hän muistelee. 33 Kolme kautta Pohjois-Amerikassa Wiikman siirtyi kaudeksi 2007-08 Hartford Wolf Packin riveihin. Mies solmi aluksi AHL-sopimuksen, mutta hyvin sujuneen kauden päätteeksi hän sai itselleen NHL-diilin. Jälkikäteen ajateltuna mies ei ole aivan varma, oliko siirto siinä vaiheessa järkevä. - Ne olivat opettavaisia kausia. AHL:ssä ei ollut minkäänlaista maalivahtivalmennusta, vaan piti pärjätä omilla avuilla. Ehkä kerran kuussa molarikoutsi New Yorkista saattoi tulla käymään, mutta siinä kaikki. Se oli iso ero, sillä HPK:ssa olin ollut päivittäin mv-valmentaja Jari Kaarelan kanssa tekemisissä. Hän pelasi myös joitakin otteluita ECHL:ssä (East Coast Hockey League). Ero AHL:ään oli selkeä. - ECHL on enemmän höntsysarja. Siellä ei olla niin tosissaan kuin AHL:ssä. Se on tasoltaan SM-liigan ja Mestiksen välimaastoa. Kuljimme maanteitä pitkin 1415 tunnin matkoja ja nukuimme bussissa. Seuraavana päivänä oli peli ja taas jatkettiin seuraavalle paikkakunnalle. Oulun- ja Lappeenrannan-pelireissut eivät tunnu enää miltään, naurahtaa Wiikman. - AHL:ssä lennettiin jonkun verran pelipaikoille, mutta pelimatkat olivat myös lyhyitä - tunnin ajomatkan päässä oli useampia joukkueita, joita vastaan pelattiin 4-6 kertaa vieraissa. Se on tasollisesti hyvä ja ammattimainen liiga. Kotoisen SM-liigan ja AHL:n välillä suurin ero tulee ottelutahdissa. PohjoisAmerikassa taukoja on lähinnä tähdistöottelun ja joulun tienoilla, mutta silloinkin vain muutamia päiviä. Muuten pelejä on kahdesta neljään per viikko. - Pelien ehdoilla menimme. Ei siellä ehtinyt paljoa muuta tekemään kuin pelaamaan, olemaan kotona ja hieman ostareilla pyörimään. Hieman jäi harmittamaan, ettei tullut käytyä useammin New Yorkissa tai Bostonissa - ne olivat lähellä ja upeita paikkoja. Lukon kautta Ilvekseen Wiikman teki paluun SM-liigaan, kun hän solmi Rauman Lukon kanssa sopimuksen kaudelle 2010-11. Lopulta visiitti jäi lyhyeksi, ja siirto Ilvekseen tuli ajankohtaiseksi, kun Lukko vahvisti maalivahtiosastoaan Norosella. - Harjoituspelit ja kauden alku menivät vielä hyvin, mutta sitten iski vaisumpi jakso. Peli ei kulkenut ja tuli yliyrittämistä. Kun Noronen tuli, kysyin suoraan Lukon johdolta, mikä on tilanne ja he sanoivat, että Ilves on kiinnostunut. Täällä pelit menivät hyvin, ja seurat tekivät loppukauden mittaisen lainasopimuksen. Maalivahti on viihtynyt perheineen erinomaisesti Tampereella. Vaikka seuran ympärillä on sattunut ja tapahtunut, niin sillä ei ole ollut merkitystä joukkueen toimintaan. - Kaupunki on loistava, sopivan kokoinen ja tekemistä riittää. Olen viihtynyt myös seurassa hyvin. Viime vuosi oli nihkeä koko joukkueelta, mutta toivottavasti tämän kauden aikana saamme kelkan käännettyä. Pystymme pelaamaan hyvin - pitää vain tehdä koko ajan töitä ja näyttää yleisölle, että voimme myös voittaa. Ilveksen viime kausi päättyi vasta karsintaotteluiden jälkeen. Lopulta Ilves säilytti liigapaikkansa Vaasan Sportia vastaan voitoin 4-1. - Ensimmäisen pelin alussa hieman jännitti, kun Sport sai hyvän lähdön ja heillä oli äänekäs faniryhmä tukenaan. Muutaman torjunnan jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta joukkue hoiti hommansa hyvin - ei ollut hätää. En ottanut niistä peleistä ylimääräisiä paineita, sillä lataan itselleni joka otteluun kovat odotukset. Toki maalivahdilla on aina paineita, kun yksikin virhe kostautuu heti Kroppa notkeaksi. Maalivahdilta vaaditaan notkeata kroppaa - Miika Wiikman tietää, miten sitä harjoitellaan. maalin muodossa, myöntää Wiikman. Jatkuvasti valmiina Maalivahdin pitää olla jatkuvasti hereillä ja valmiina. Pieneenkään herpaantumiseen ei ole varaa, sillä muuten omissa kolisee, ellei tuuri ole puolella. Tämä on Wiikmanin mukaan haastavinta. - Ei voi yhtään huijata itseään, vaan pitää olla keskittynyt 100-prosenttisesti. Totta kai joskus tulee otteluita, ettei pääse peliin käsiksi, jos laukauksia ei tule alussa. Se on inhimillistä. Jenkeissä saatettiin tulla hallille 20 minuuttia ennen alkuverryttelyä, emmekä olleet syöneet mitään. Se on kuitenkin hyvä tietää, että vaikka asiat menevät pieleen, voi silti pelata hyvin. Wiikman syttyy joka otteluun rutiinien kautta, jotka ohjaavat toimintaa osin tiedostamattakin. - Se tulee jo automaattisesti tässä iässä, mutta nuorempana saattoi olla vaikeampaa. Otteluiden aikana ”Wisse” on niin keskittynyt, ettei muista pelistä juuri mitään. Vain päästetyt maalit jäävät muistiin. - En muista edes torjuntojani kuin harvoin. Tuuletan paljon meidän maalejamme - se tulee automaattisesti, kun olen niin pelin sisällä ja toivon joukkueelle parasta. Suomesta tulee erinomaisia maalivahteja Wiikman muistelee, että nuorempana hänen maalivahtivalmentajanaan toimi oma isä. Suomessa sen sijaan riittää päteviä valmentajia pikkujunnuista lähtien. Miika myöntääkin, että kunnon valmennus tietyssä iässä olisi tehnyt hänestä nopeammin kypsemmän maalivahdin. - Vasta nyt alkaa ymmärtää näistä asioista enemmän. Jos olisin saanut Ruotsissa oikeaa valmennusta, kuka tietää, vaikka olisin päässyt pelaamaan nuorten kisoissa, saanut varauksen ja pelannut NHL:ssäkn, hän pyörittelee. Suomessa monet pikkupojat haluavat olla pihapeleissä tolppien välissä, ja he pitävät maalivahteja esikuvinaan. Tämä kertoo Wiikmanin mielestä tietystä kulttuurista, mikä on ajan myötä kehittynyt. - Kilpailu on heti kovaa, sillä maalivahteja on rajallinen määrä. Kilpailuasetelma, hyvä valmennus ja kulttuuri tuottavat paljon kansainvälisen tason kassareita. Loikkia ja hyppyjä Maalivahtien harjoittelu eroaa hieman muiden treeneistä. Pitkälti mennään sa- moilla linjoilla, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. - Kesäharjoittelussa teemme enemmän loikka- ja hyppyharjoituksia, ja kun muut lähtevät metsään lenkille, me teemme omia juttujamme. Punttitreenit voivat joskus olla erilaisia kuin muulla joukkueella. Jäälle menemme 15-20 minuuttia ennen muita. Käymme omia juttujamme ”Karhun” (maalivahtivalmentaja Markus Korhonen) kanssa läpi ja välillä joku pelaaja tulee mukaan ampumaan, jotta saamme harjoituksiimme sivuttaisliikkeitä ja vaihtelua. Karhun kanssa homma on toiminut erittäin hyvin, sillä hän osaa lukea ja tulkita meitä oman pelihistoriansa ansiosta. Joka pelin jälkeen käymme videoita läpi ja katsomme, missä on parannettavaa, kehuu Wiikman. Viisikkopuolustamisessa parannettavaa Otteluiden aikana Wiikman yrittää saada kaikki häiriötekijät pois mielestään. Hän pyrkii olemaan katsomatta yleisöön, mutta pieni poikkeus löytyy. - Joskus katson, missä vaimo ja poika ovat - siitä tulee hyvä fiilis, kun heidät näkee, Wiikman myöntää. Wiikmanin onkin syytä olla tähyilemättä katsomoon, sillä tapahtumia riittää kaukalossa. Ilveksen viisikkopuolustaminen ei ole ollut vielä sillä tasolla, että maalilla voisi ottaa rennommin. ”Wisse” kuvailee sitä vuoristoratamaiseksi. - Välillä puolustuspelaamisemme on todella hyvää ja yhtäkkiä tulee notkahduksia - joskus oikein hirvittää. Tällä osa-alueella riittää töitä. Jotkut liigajoukkueet puolustavat niin hyvin, että tekopaikoille on vaikea päästä, mutta meitä vastaan hyviä paikkoja syntyy hieman liikaa - aika pirun kova maalivahti saa olla, jos kaikki ne tilanteet selvittää, hän hymyilee. Ennen ottelua joukkue käy vastustajasta perusasiat läpi - ylivoimapeli, sisäänviennit ja puolustuspelaaminen. Yksittäisiä pelaajia ei tarkkailla, sillä liigatasolla vastustajat tunnetaan jo hyvin. - Joskus sanon jätkille, että ampukaa paljon, jos huomaan vastustajan veräjänvartijan olevan epävarma ja tiputtelevan kiekkoja. Wiikmanin sopimus Ilveksen kanssa päättyy keväällä. Jatkosta ei ole ollut haastatteluhetkellä puhetta. - Keväällä mietitään jatkosta - ei sitä kauden aikana kannata pohtia. Pidän kaikki ovet auki, mutta ulkomaat (Ruotsi, Venäjä ja Pohjois-Amerikka) kyllä kiinnostavat. Vahvuutena tasaisuus Wiikman pitää vahvuutenaan tasaisuutta. - Vahvuuteni on se, etten ole missään huono, mutta toisaalta en myöskään huippu. Olen aika tasainen. Hieman otteet ailahtelevat ottelun sisällä, mutta sekin on parantunut Rauman-ajoista selvästi. Mailapelissä olen liigan keskitasoa. Se on paljon itseluottamuksesta kiinni ja siitä, mitä on joukkueen kanssa sovittu. Liigassa on maalivahteja, jotka näyttävät olevan hyviä mailapelaamisessa, mutta se osin johtuu sovituista asioista. Wiikman myöntää, että ajoittain päästetyt maalit jäävät pyörimään mieleen, vaikka ne pitäisi pystyä unohtamaan nopeasti. Nuorempana hän pohti myös, mitä muut ajattelevat esityksistään. - Onneksi tätä ei ole enää. Joskus nuorena melkein itkin pelien jälkeen, kun meni huonosti ja ajattelin, mitä kaikkea ikävää muut puhuvat minusta. Jääkiekko on kehittynyt huimasti viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta nyt laji on alkanut saavuttaa sitä pistettä, mistä ei suuria kehitysharppauksia välttämättä enää oteta. Maalivahtien suojuksia on pienennetty pariin otteeseen ja myös maalien suurentamisesta on heitetty ajatuksia. Tämän Wiikman tyrmää. - Pelitavoissa ja -systeemeissä voi tulla kehitystä, kuten varusteissakin, mutta vauhti ja muut alkavat olla tapissa. Jos aletaan siniviivoja poistaa tai maaleja suurentaa, niin kaikki historiatilastot menevät uusiksi. Peli on aivan eri ja joudutaan lähtemään nollista liikkeelle. Siinä ei ole mielestäni järkeä. Wiikman on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Facebookissa hän käy ajoittain, mutta Twitteriin mies on jäänyt enemmän koukkuun. Hän sanoo olevansa joukkueen aktiivisin ”twiittaaja”. - Viime talvena kokeilin sitä ja se oli hauskaa. Puran Twitterissä ajatuksiani ja yritän herättää keskustelua. Pelaajien ja fanien kanssakäymisessä on selkeitä eroja, kun verrataan SM-liigaa Pohjois-Amerikan sarjoihin. - Täällä se ei ole niin läheistä. Siellä on paljon tapahtumia, mihin osallistuvat pelaajat ja kannattajat. Käydään keilaamassa, on fanitapaamisia ja harrastetaan hyväntekeväisyyttä. Olisin ilman muuta mukana, jos SM-liigassa tulisi enemmän tämän kaltaista toimintaa! Ennen kaikkea hyväntekeväisyys on upea asia. Kun käymme vaikka lastensairaalassa, niin se on sykähdyttävää. Olemme niin etuoikeutettuja, kun saamme pelata jääkiekkoa ja olla terveitä. •• 34 Ilvestä tukemassa antilit.fi RTS Rakennus Oy Neste Hervannan Kotipizzasta Tällä kupongilla Kahden täytteen normaali pizza Tällä kupongilla Kolmen täytteen normaali pizza 4,90 5,90 perhe perhe www.pwc.com/fi Paljon onnea Ipa 80 vuotta! Vastustajan verkko heilukoon myös tulevaisuudessa! 9,90 11,90 Menestyksekäs liiketoiminta, kuten jääkiekkokin, on enemmän kuin osiensa summa. Oikein viritetyt tiimitykset johtavat tehokkuuteen ja tukevat korkealle asetettuja tavoitteita. PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää: www.pwc.com/fi. 35 Niko Peltola palasi onnistuneesti sairastuvalta Teksti: Riku Teiskonlahti Kuva: Sami Raiskio •••Vuosimallin 1991 Volkswagen Golf täynnä tavaraa. Uusi kaupunki edessä. Tavoitteena mahtua pelaamaan A-nuorten 1-divisioonaa. Näistä lähtökohdista Niko Peltola lähti kauden 2007-08 jälkeen kaverinsa kanssa kohti Vaasaa. Edellisellä kaudella Peltola oli pelannut Suomi-Sarjaa Huittisissa, Lauttakylän Lujan riveissä. M arraskuussa 2012 Pyynikin näkötornin kahviossa istuu jo kolmatta liigakautta aloittava Ilves-puolustaja. Peltola, 22, oli ensimmäisellä Sport-kaudella mukana nostamassa Sportia A-nuorten liigaan. Toisella kaudella A-nuorten liigapelien lisäksi vastuuta tuli myös Mestis-tasolla. Ilves huomasi puolustajalupauksen ja hankki hänet riveihinsä. - Ensimmäinen vuosi Ilveksessä oli sinänsä helppo, että ei ollut itsellä mitään odotuksia eikä kenelläkään muullakaan, Peltola muistelee. Tehokasta kuntoutusta Nyt meneillään olevan kolmannen Ilveskauden ensimmäisiä liigapelejä Peltola joutui odottamaan kauan. Pitsiturnauksessa tulleen vamman takia Peltola avasi kautensa vasta Turussa lokakuun 25. päivä. - Luistin jäi Pitsiturnauksessa kiinni railoon ja kaaduin selälleni. Luistimen reuna löi pohjeluun poikki ja repäisi nivelraon isommaksi, Peltola kertaa vamman syntyä. Hyvin menneen kesän jälkeen tullut vamma otti kunnolla kupoliin, sillä Peltola arvioi tehneensä kesällä töitä paremmin kuin koskaan ja saaneensa lihasmassan kasvamisen myötä lisää painoa. Loukkaantumisen myötä tuntui siltä, että työ menee hukkaan. Lopulta takapakki jäi Peltolan mielestä vähäiseksi. Aki Sipilän johdolla tehty kuntoutus käynnistyi nopeasti vamman jälkeen, ja esimerkiksi pyörää Peltola pääsi polkemaan varsin nopeasti. - Treenasimme joka päivä. On hyvä, että Aki on meidän mukana. Kesällä hän on ollut muutenkin mukana, mutta vasta tällä kaudella myös loukkaantuneiden kanssa kauden aikana, Peltola valottaa. Kahdeksan tuntia kitaransoittoa toipilaspäivinä Kuntoutumisharjoitusten ulkopuolella Peltola kulutti aikaansa kitaran varressa. Soittoharrastus on jatkunut jo kuusi vuotta. Välillä innostusta löytyy joka päivä, mutta pisimmillään tauot venyvät puoleen vuoteen asti. - Soitin varmaan kahdeksan tuntia päivässä, kun ei ollut muuta tekemistä. Jos jotain positiivista haluaa loukkaantumisesta hakea, niin tuli kehitystä siinä hommassa. Olen saanut Kantolan Kaitsun houkuteltua soittohommaan. Kaitsu on soittanut puolisen vuotta ja kehittynyt hyvin, kun olen koittanut opettaa. Kitaramiehiksi Ilveksestä Peltola listaa myös hieroja Mikko Ruokkeisen ja fysioterapeutti Teppo Lahtisen. Edellisen kerran Peltola on käynyt livekeikalla juuri heidän kanssaan. - Olimme katsomassa Pakkahuoneella, että nähtiin miten ammattimies soittaa. Ilves-bändiä ei toistaiseksi ole kasattu. Siihen tarvittaisiin neljää kitaristia laajempi otos soittimia. - Pitäisi katsoa kuka meistä on huonoin ja lyödä basso käteen. Omalta musiikkimaultaan Peltola tunnustautuu monipuoliseksi. - Tykkään soitella Iron Maidenia ja Metallicaa, mutta kuuntelen paljon esimerkiksi rappia. Paljon riippuu siitä, millainen fiilis on. Ei ennen peliä viitsi mitään rakkauslauluja kuunnella, mutta jos on kotona ja masentaa, ei välttämättä jaksa kuunnella mitään oksennusheviäkään. Viime kausi opetti nöyryyttä Paluuottelussaan Turussa Peltola pelasi vahvan ottelun. Kruunuksi Peltola tarjoili liki 40-metrisen syötön Teemu Huhtalalle, joka polki tekemään Ilveksen toisen maalin toisessa erässä. Juhlaotteluaan pelannut TPS jäi Ilveksen jalkoihin ja Peltola pääsi mukaan niin hyvin, että yllättyi itsekin. - Pari ensimmäistä peliä meni kivuttomasti ja rauhallisesti. Tuntui, että tämä on helppoa hommaa. Sitten tuli pari vaikeampaa peliä. Itsekin vähän odotti, että ei tämä näin helposti voi mennä. Suhteellisen tyytyväinen olen alkuun. Jalka on toiminut suhteellisen hyvin. Olisi voinut mennä paljon huonomminkin. Peltola kehuu Ilveksen alkukauden otteita ja nousukykyä lopussa. Loppua kohden pistetahti harveni, mutta ennen maaottelutaukoa joukkue kaatoi kotipelissä Bluesin. - Se oli tärkeä voitto. Kaikki joukkueet liigassa ovat todella hyviä. Yhtään voittoa ei tule helpolla. Joka kerta joutuu pelaamaan ylärajoilla. Viime kaudella joukkue joutui pelaa- maan karsintapelejä. Vaasaan palaaminen karsintojen myötä oli Peltolan mukaan kamala paikka, vaikka tunnelma olikin hieno. Peltola tuli Ilvekseen toissakertaisten karsintojen jälkeen, joten Tampereella pelattu sarjan ensimmäinen peli oli hänelle ensimmäinen karsintaottelu. - Se oli kamalin, kun ei tiennyt mitä odottaa. Jätkät olivat kopissa hiljaa ja kuului, kun Sportin fanit huusivat. Kopin katto tärisi ja oli gladiaattoriolo. Peltola arvioi viime kauden olleen myös henkilökohtaisesti vaikeampi kuin ensimmäisen. - Omat odotukset olivat liian korkealla ja päälle tuli luulotautia. Luulin itsestäni vähän liikoja. Viime vuodesta oppi on ollut se, että kesän aikana oppi tekemään kunnolla töitä. Nöyryyttä on tullut lisää. Pakkeja sairastuvalla Ilveksen puolustuskalustossa muutkin kuin Peltola ovat kokeneet kovia tällä kaudella. Taukoa edeltävistä otteluista sivussa oli kolme puolustajaa: Arto Tukio, Martti Järventie ja Teemu Kesä. Vielä missään vaiheessa joukkue ei ole päässyt pelaamaan siten, että kaikki puolustajat olisivat terveitä. - Varmasti se väkisin kokonaisuuteen vaikuttaa, jos puolustajia on paljon sairastuvalla. Mutta yksilöiden tekemiseen sillä ei ole mitään vaikutusta, Peltola arvioi. Joukkueen tavoite käynnissä olevalle kaudelle on selkeä. Kukaan ei halua pelata karsintoja toista kertaa ja pudotuspeleihin halutaan päästä. - Jos pudotuspeleihin ei haluttaisi, niin eihän pelaamisessa olisi mitään järkeä. Mutta helppoa se ei tule olemaan, Peltola tiivistää. •• 36 Ilveksen hampaat hoitaa MATTI TÄHTINEN hammaslääkäri Team-Dental Oy Hämeenkatu 18 5. krs 33200 Tampere Puh. (03) 213 0924 Jos haluat osua, ota Sihti p. 010 320 6500 KLIKKAA www.pirkanmaan-jatehuolto.fi kurkkaa lajitteluohjeet etsi ekopisteet kysy nettineuvojalta vieraile Kiertorilla liity jätehuoltoon anna palautetta 37 Miro Hovinen Miro Hovinen aloitti armeijan kesäkuussa ja palvelusta on jäljellä enää kuukauden verran. Sen jälkeen puolustaja voi taas keskittyä jääkiekkoon täysillä. Ensimmäinen kausi SM-liigassa Teksti: Kirsi Teiskonlahti Kuva: Sami Raiskio •••Ilveksessä tällä kaudella aloittanut isokokoinen (192cm/95kg) puolustaja Miro Hovinen siirtyi Tampereelle viime keväänä Jokereiden A-nuorista. Hovinen on urallaan edustanut Ilveksen lisäksi Jokereita ja Bluesia seurojen juniorijoukkueissa. Myös useammat arvokisat ovat tulleet tutuiksi. H ovisella on vahva urheilutausta. Isä Seppo Hovinen on kaksinkertainen Suomenmestari keihäänheitossa ja äiti Ulla (o.s. Lundholm) nelinkertainen Suomenmestari kiekonheitossa. Veljistä puolustajan paikkaa pelannut Rami edusti SM-liigassa kolmen ottelun verran HIFK:ta kaudella 2005-06. Toinen veli Niko Hovinen luo edelleen lupaavasti alkanutta uraansa jääkiekkomaalivahtina. Niko on voittanut muun muassa SM-hopeaa Lahden Pelicansissa viime keväänä torjuttuaan ansiokkaasti 41 runkosarjan ottelussa ja kahdeksassa pudotuspelissä. Ilveksessä hyvin kautensa aloittanut puolustaja on nuorempana kokeillut jääkiekon lisäksi yleisurheilua ja jalkapalloa. Yleisurheilun puolelta keihäänheitto on tuntunut omimmalta lajilta. - Joka viikonloppu käytiin isän kanssa heittämässä keihästä. Kävin jonkin verran treenaamassa yleisurheilua, mutta en käynyt koskaan kisoissa. Samaan aikaan harrastin jääkiekkoa ja jalkapalloa. Jalkapallon aloitin joskus ala-asteella ja pelasin aluksi pari kolme vuotta. Sitten pelasin pari vuotta vain kesäisin jalkapalloa ja talvet meni jääkiekon kanssa. 20-vuotias Hovinen on siis ehtinyt kokeilla montaa lajia, mutta lopulta jääkiekko vei voiton. - Pienestä pitäen minua on viety moniin urheilupaikkoihin, ja olen päässyt tutustumaan eri lajeihin. Jotenkin jääkiekko kuitenkin kiehtoi. Varmastikin sen tähden, kun Niko aloitti pelaamisen ja olin aina seuraamassa, niin halusi itsekin mennä kokeilemaan. Jääkiekkoharrastuksen alkutaipaleella Miro Hovinen pelasi vähän aikaa keskushyökkääjänä. Sitten tuli valmentaja, joka näki Hovisessa enemmän potentiaalia puolustajana. Useiden lajien harrastamisen Hovinen näkee myönteisenä asiana. - Luulen, että muista lajeista on ollut apua. On päässyt urheilemaan paljon ja sitä kautta on tullut urheilullisuutta. Paljon vastuuta junioreissa ja maajoukkueessa Hovisen kasvattiseura on Espoon Jääklubi. Jokereihin hän siirtyi kaudella 2007-08 C-juniorina ja toimi joukkueen kapteenina. Samalla kaudella Jokereiden C-juniorit voittivat hopeaa ja Hovinen pääsi edustamaan Suomea U16maajoukkueeseen. Seuraavalla kaudella Hovinen pelasi Jokereiden B-junioreissa sekä Suomen U17-maajoukkueessa varakapteenin vastuuta kantaen. Kaudella 2009-10 puolustaja siirtyi Bluesin juniorijoukkueeseen. Vuoden 2010 U18-kisoihin Minskiin Hovinen sai myös kutsun. Kotiintuomisina kisoista oli pronssia. Seuraavat kaksi kautta Hovinen pelasi jälleen Jokereissa A-junioreissa. Viime kaudella rinnassa komeili muutaman kauden tauon jälkeen taas varakapteenin merkkinä A-kirjain ja juniorijoukkue saavutti hopeasijan. - Uran hienoimpia hetkiä ovat olleet MM-pronssi 18-vuotiaiden kisoissa ja 20-vuotiaiden kisat, vaikka sieltä ei mitalia tullutkaan. Ne kisat oli kuitenkin hieno kokemus. Nuori puolustaja ei ole välttynyt loukkaantumisilta. Noin puolitoista vuotta sitten olkapää täytyi leikata alkulämmöissä sattuneen haaverin takia. - Olimme vieraspelissä Oulussa ja päätettiin ottaa poikien kanssa painiturnaus, siinä se olkapää sitten meni. Parantelussa kesti 16-18 viikkoa, ja olkapäätä ollaan vasta nyt saamassa kuntoon. Raimo Helminen innosti tulemaan Ilvekseen Viime vuonna Hovinen pääsi tutustumaan Ilveksen nykyisen päävalmentaja Raimo Helmisen valmennustyyliin U20maajoukkueessa. Helmisen valmennustapa teki vaikutuksen saman tien, minkä johdosta Ilvekseen oli helppo tulla. - Raipe vaikutti Ilvekseen tuloon aika paljon, kun tiesi 20-vuotiaiden kisojen jälkeen, millainen valmentaja hän on. Raipe on vaativa valmentaja - joka päivä treenataan kovaa. Kun kuluvasta kaudesta oli pelattu kolmannes ja Hovinen oli saanut peliaikaa keskimäärin 15.37 minuuttia ottelua kohden - muutamassa pelissä vastuuta on tullut yli 20 minuuttia. - Alkukausi on itsellä mennyt ihan ok. Kun on päässyt pelaamaan paljon, niin itseluottamusta on tullut koko ajan lisää, ja peli on parantunut. Jämäkkyyttä odotan itseltäni vielä nykyistä enemmän. Ilveksen pelaajia on ollut syksyn mittaan useita sairastuvalla. Erityisesti puolustajista on ajoittain ollut huutava pula. Kun sairastupa alkaa tyhjetä, niin myös konkaripakit palaavat askiin. - Nyt ruvetaan entistä kovemmin taistelemaan pelipaikasta. Alkukaudesta, kun puolustajia on ollut paljon sairastuvalla, on päässyt hyvin pelaamaan. Pitää yrittää näyttää parasta ja taistella paikasta, että pääsee jatkossakin pelaamaan. Joukkueen peli on ailahdellut Maaottelutauolle Ilves lähti sarjan viimeiseltä sijalta. Viimeisestä pelistä ennen taukoa joukkue nappasi kuitenkin maistuvan voiton Bluesista varsinaisella peliajalla. Hovinen näkee, että ailahtelevaisuus on nuoren joukkueen suurimpia ongelmia, eikä kausi ole startannut ihan suunnitelmien mukaan. - Jos me pelaamme siten kun osaamme ja teemme niitä sovittuja juttuja, niin pystymme voittamaan minkä jengin ta- hansa. NHL:n työsulun jatkuessa myös Ilvekseen on saatu kaksi kovan luokan vahvistusta. Maalia on vartioinut lokakuun lopulta alkaen Tampa Bay Lightningin pelaaja Anders Lindbäck. Tuoreempi vahvistus on Max Talbot, joka saapui maaottelutauolla Tampereelle. Hovinen on tarkkaillut rapakon takaa tulleita pelaajia. - Heidän pelaamistaan on hienoa katsella. Sen huomaa, että miksi he pelaavat NHL:ssä. Aitiossa pelikavereita tsemppaava Hovinen luonnehtii itseään puolustavaksi puolustajaksi. - Yritän hoitaa omassa päässä omat hommat niin hyvin kuin pystyn ja olla kova maalin edessä. Jos on paikka, niin sitten lähden hyökkäyksiin mukaan. Hovisen sopimus Ilveksessä kattaa vielä ensi vuoden. Sen jälkeen suunnitelmat ovat vielä avoinna. - Tähän asti olen ollut tosi tyytyväinen ja luulen, että jatkan täällä, jos siihen on mahdollisuus. Olen kotiutunut tänne tosi hyvin ja päässyt hyvin mukaan - miksi siis lähtisin vaihtamaan joukkuetta. Hovisella on myös KHL-varaus vuodelta 2009, jolloin HK Dynamo Moskova varasi puolustajan 78. pelaajana. Varaus tuli pelaajalle itselleenkin täytenä yllätyksenä, eikä seurasta ole kuulunut mitään varauksen jälkeenkään. - En edes tiennyt koko varauksesta enkä osannut aavistaa sitä. Kuulin siitä seuraavana päivänä kaverilta. Syksy armeijassa Tällä hetkellä Hovinen suorittaa asevelvollisuuttaan Lahden urheilukoulussa yhdessä Ilves-pelaajien Konsta Mäkisen, Ville Kolppasen ja Mikael Kurosen kanssa. Harjoituksiin ja peleihin pääsee urheilukomennuksella, eikä kulkeminen paikkakuntien välillä ole erityisen raskasta. Matkat taittuvat usein kimppakyydillä joukkuetovereiden kanssa. - Armeijassa oleminen ei vaikuta paljon pelaamiseen ja treenaamiseen, kun kuitenkin pääsee molemmissa käymään. •• 38 Max Talbot Kumppanit Talbotin takana 39 Seuraa aikaasi. LIPUT PELIIN LIPPUPISTEESTÄ WWW.LIPPU.FI 0600 900 900 1,97 e/min + pvm (klo 7-22) MYYNTIPISTEET R-KIOSKIT
© Copyright 2024