1. No category

päätoimittajalta
viikon kysymys
gallup
Miia Korhonen
Mitä tekisit,
jos voittaisit
lotossa
miljoonan?
n 25.2.2015
Yhtäkään
varmaa
työllistäjää
ei enää ole
Mille alalle kouluttautua, jotta työpaikka olisi taattu vuosien kuluttua,
puntaroi moni nuori. Asia on nyt erityisen ajankohtainen, kun valtakunnallinen yhteishaku ammatillisiin kouluihin ja lukioihin käynnistyi eilen
tiistaina. Haettavana on 87 500 aloituspaikkaa, joista 47 000 ammatillisessa
koulutuksessa ja noin 40 500 lukiokoulutuksessa.Yhteishaun hakuaika jatkuu 17.3. saakka.
Aloituspaikkojen määrä antaa jotain osviittaa, mihin kenties kannattaisi työllistymisen kannalta hakeutua. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja
terveysalalla, noin 5 800, liiketalouden ja kaupan alalla, noin 5 200, sekä majoitus- ja ravitsemusalalla noin 4 700.
Työllistymiseen johtavaa koulutusta ei voida enää asiantuntijoiden mukaan ennustaa kovin pitkälle ja kovin varmasti, kun ala kuin ala on erilaisen murroksen kourissa. Sosiaali- ja terveysalan osaajia ainakin tarvitaan,
ja myös turvallisuusala työllistää. Väestön vanheneminen takaa, että lähihoitajilla ja vanhustenhuollon ammattilaisilla riittää ainakin töitä.
Missä ammateissa Suomessa on nyt pulaa? Työ- ja elinkeinotoimistojen tammi-helmikuun arviointien perusteella työpaikan toivossa kannattaisi opiskella hammaslääkäriksi, puhelin- ja asiakaspalvelukeskuksen myyjäksi, sairaanhoitajaksi, yleislääkäriksi, suuhygienistiksi, kuulontutkijaksi
tai puheterapeutiksi. Ainakin näistä on pulaa.
Ylitarjontaa sen sijaan on yleissihteereistä, pankkitoimihenkilöistä,
mainonnan ja markkinoinnin erikoisasiantuntijoista, elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajista, konepuusepistä, huonekalupuusepistä sekä
vaattureista, pukuompelijoista, turkkureista ja hatuntekijöistä. Muun muassa näistä.
Yhtäkään varmaa työllistäjää ei enää ole. Kymmenien vuosien työurat
saman työnantajan palveluksessa ovat mennyttä aikaa. Nyt ammatin hankkiva nuori pitää varautua siihen, että ammatti ehtii vaihtua moneen kertaan
ennen yhä kauemmaksi karkaavia eläkepäiviä.
Tapani Markkanen
Muun muassa aamuruuhkat ja huono keli myöhästyttävät busseja.
Miksi Linkit poikkeavat
aikatauluistaan?
Miia Korhonen
Mistä johtuu, että Jyväskylän Liikenteen Linkki-bussit poikkeavat
aikataulusta varsinkin näin talviaikaan, joukkoliikennesuunnittelija
Jouni Enroos?
– Talviaikaan on monta asiaa,
mitkä vaikuttavat bussien kulkuun.
Pääasiassa bussit ovat ihan ajallaan,
mutta valitettavasti poikkeuksiakin
on. Tietyllä suunnalla busseilla voi
olla joskus ongelmia aikataulun
kanssa tilanteesta riippuen.
Mitkä tekijät vaikuttavat bussien aikatauluun?
– Ensisijaisesti näin talvella sääolosuhteet, aurauksen tilanne ja se,
kuinka paljon matkustajia pysäkeiltä tulee kyytiin. Myöskin se, kuinka
paljon on muita ihmisiä liikenteessä autoineen, eli onko ruuhkaa vai
ei. Esimerkiksi kouluaamuina bussit jäävät aikataulusta jälkeen väkisinkin, kun pysäkeiltä nousee ihmisiä paljon kyytiin ja aamuruuhkat
ovat pahimmillaan. Myös bussikortin lataaminen bussissa vie aikaa,
ja bussi myöhästyy entisestään aikataulusta, vaikka bussikortin olisi
voinut ladata vaikka kotona netissä.
Kuinka yleistä on, että bussit
ovat merkittävästi myöhässä?
– Kuten sanottu, se riippuu ihan
tilanteesta, mutta yleensä bussit pyritään pitämään aikataulussa. Valitettavaahan se on, jos ne ovat myöhässä, mutta julkisilla kulkevan
kannattaa aina lähteä hieman aikaisemmin liikenteeseen ja varata kunnolla aikaa matkantekoon. Bussiyhteydet ja aikataulut kannattaa myös
selvittää etukäteen kunnolla ja varmistaa, että pysäkki on varmasti oikea.
viikon vieras
Ilvesten ihminen
Riikka-Leena
Heiskanen
■■Käyttäisin rahat muun muassa oman yrityksen perustamiseen eli en ainakaan lopettaisi työntekoa ja opiskelua.
Maksaisin opintovelat pois ja
lopettaisin sen nostamisen, ostaisin paljon suklaata ja jonkun överikalliin maasturin.
Veisin myös ystäväni tekemään jotain todella hauskaa.
Jaana Heikkilä
■■Käyttäisin rahat perheeni ja
itseni hyvinvointiin ja elämiseen. Maksaisin asuntolainaa
pois ja mahdollisesti muuttaisimme perheeni kanssa isoon
omakotitaloon. Uusi autokin olisi ostoslistalla. Auttaisin myös sukulaisia, jos olisi
tarvis, veisin perheen etelänmatkalle jonnekin luksushotelliin ja loput rahoista menisi säästöön.
Minnna Vilkuna
Vielä lisäksi?
Minna Vilkuna
Tiistaina 3.3. järjestetään
World Wildlife Day. Teemapäivän
tarkoituksena on muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta ja haavoittuvaisuudesta. Avoin iltatapahtuma järjestetään Jyväskylän pääkirjastolla kello 17.30–19.30. Ohjelmaan sisältyy esitelmiä ja musiikkia. Päivän järjestelyistä vastaa Ilveskeskus.
Ilveskeskuksen Jussi Ristonmaa
on tehnyt töitä ilvesten parissa jo yli
kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Ilves käveli itse luokseni vuonna 1994. En silti sano sitä sattumaksi, ymmärsin heti ensimmäisestä
kohtaamisesta, että tämän eläimen
kanssa minun täytyy tehdä töitä,
Ristonmaa kertoo.
Ilveskeskuksen toiminnan ideana on laajentaa ihmisten ymmärrystä ilveksen elämästä ja käyttäytymisestä. Keskus tekee myös ympäristökasvatustyötä. Ristonmaa
sanoo, että vaikka ilves on Suomessa suurpedoista hyväksytyin, silti
ihmisen ja ilveksen vuorovaikutussuhdetta voisi yhä viedä harmonisempaan suuntaan.
– Ilveksiin liitetään mystiikkaa ja
salaperäisyyttä. Kyllähän siinä keltaisten silmien hypnoottisessa katseessa on jotain kiehtovaa, Ristonmaa hymyilee.
Tällä hetkellä Ristonmaa tutkii
yhdentoista aidatulle alueelle sijoitetun ilveksen käyttäytymistä. Ristonmaa on kokenut ilvesten parissa
paljon mieleenpainuvia hetkiä.
– Kesällä 2003 minulle tuli hoitoon noin kahdeksan viikon ikäinen
ilveksenpentu, jonka emo oli kuol-
Ilvesmies Jussi Ristonmaa kertoo, että ilveksen kohtaaminen luonnossa sykähdyttää. Hän saakin paljon yhteydenottoja, kun ihmiset haluavat jakaa ilveshavaintojaan.
lut kapiin.Yksi tärkeimpiä hetkiä ilvesten parissa on, kun otin pennun
ensimmäistä kertaa syliini ja se painautui rintaani vasten. Sussuksi nimetty pentu täyttää jo 12 vuotta, ja
meillä on sen kanssa hyvä vuorovaikutus ja diggaamme toisiamme, Ristonmaa kertoo.
Mieleen ovat jääneet myös ne
hetket, kun loukkaantunut ja hoi-
dettu ilves päästetään takaisin luontoon.
– Ensin ilves katsoo suoraan minuun muutaman sekunnin ja lähtee
rauhassa kävelemään pois. Ehkä 30
metrin päässä se kääntyy vielä kerran katsoakseen minuun ja tiedän,
etten tule enää koskaan näkemään
kyseistä yksilöä, Ristonmaa kuvailee.
Mikä on lempilintusi?
■■Lempilintuni on korppi. Mökkini lähellä asuu korppipariskunta, ja on aina sykähdyttävää,
kun ne keväällä tulevat tervehtimään ensimmäistä kertaa.
Miten rentoudut?
■■Tykkään soitella didgeridoota
ja gongeja.
Minkä eläimen haluaisit nähdä
luonnossa?
■■Pidän kaikista eläimistä ja
olen avoin kaikille havainnoille.
Minua ilahduttaa minkä tahansa
eläimen näkeminen luonnossa,
metsähiirestä merikotkaan.
Mikä on suosikkiruokasi?
■■Lempiruokaani ovat kaikki
kasvisruoat. Raaka-aineista pidän esimerkiksi parsasta ja kvinoasta. Ja kaikki luomuna!
Mitä yhtyettä tai artistia fanitit
nuorena?
■■Tuomari Nurmiosta olen pitänyt nuoresta asti ja pidän yhä.
Hänen kappaleissaan on sanomaa.
Mitä harrastat?
■■Ilvekset ovat sekä elämäntapani että harrastukseni, ja ilves
on tavalla tai toisella mukana joka päivä, aamusta iltaan.
Ristonmaa nimittää itseään ilvesten ihmiseksi. Hän on kiitollinen
matkasta, jonka on saanut kulkea ilvesten kanssa.
– Ilvekset ovat opettaneet minulle paljon ja olen ilvesten ansiosta
käynyt läpi eräänlaisen metamorfoosin. Olen niiden kautta oppinut
kunnioittamaan elämää ja kaikkia
elämänmuotoja.
Jani Häkkinen
■■Matkustasin maailman ympäri, ostasin hienon auton ja
iPhonen ja auttasin muita lopuilla rahoilla. Ostaisin myös
ehkä asunnonkin jossain vaiheessa. Ja vaikka etelän lämmöstä hienon luksuskämpän,
missä voisi viettää lomia yhdessä perheen tai kavereiden
kanssa millon huvittaa.
Maiju Peltonen
■■Maksaisin opintolainan pois
ja lopettaisin muutenkin sen
nostamisen. Loput rahat pistäisin säästöön pahan päivän
varalle ja ostaisin sitten myöhemmin varmaankin oman
asunnon esimerkiksi Helsingin keskustasta. Hyväntekeväisyyteenkin voisin hieman
lahjoittaa.