HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 4/2014 HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella Yrittäjäpäivien pääjuhlassa puhunut Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä korosti, että Suomen nousu nojaa yritysten menestymiseen ja suomalaiseen työhön. Erityisen tärkeä merkitys on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Sivu 3 Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus, kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta. PPO tukee sijoituksillaan alueensa elinvoimaisuutta Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus - niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Osuuskunta PPO:n muuttuminen alueelliseksi sijoitus- ja kehitysosuuskunnaksi tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia osuuskunnan toimialueen yrityksille. Sivu 7 Kruunupyyn kuntasivut Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy KOKKOLA PIETARSAARI KANNUS RAAHE YLIVIESKA Heinolankaari 12 Kauppiaankatu 2 Asematie 5 Ollinkalliontie 3 Riihikatu 8 AO SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Hannu Vanhala 0400 667 593 040 550 5793 040 527 7315 050 582 8718 Sivu 10-15 www.kp-konttoripiste.fi 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Onko Suomalaisten usko talouskasvuun kuitenkin nousemassa? K auppalehden mukaan Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori on osoittanut että odotukset Suomen taloudesta ovat hieman parantuneet syyskuuhun verrattuna. Lisäksi lokakuun indikaattoreissa on yritysten osalta myös pientä nousua. Yrittäjien oman syksyn Yrittäjäbarometrin mukaan saimme keskipohjalaisille hiukan uskoa tulevasta, indikaattorit olivat keväästä laskeneet, mutta kuitenkin olimme valtakunnantasoon nähden keskimääräisesti parempia. Danske Bankin mukaan teollisuuden luottamus on kuitenkin ollut yksi heikoimmista EU-maiden joukossa. Ongelmat ovat kotimaisen ostovoiman ja investointihalukkuuden heikkoudesta johtuvia. Kotimaisen ostovoiman kehitys näyttänee heikolta myös ensi vuonna – siksi tarvitsemme erityisesti alueellisia toimia viennin eteenpäin auttamiseksi. Tarvitsemme oikeita konkreettisia vipukei- noja yrityksillemme, jotka miettivät kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. Kaikki kansainvälistymishankkeet joita alueellamme on synnytetty kaupankäynnin kasvattamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi siis tarvitaan. Vielä kun saisimme hankkeiden välille tiiviin yhteistyön, uskon että saisimme merkittäviä synenergiaetuja. Yhteistyö synnyttäisi verkostoitumisen kautta - ei vain tuloksia, vaan yrityksille myös säästöjä. Vaikka puhutaan kansainvälistymistä, emme kuitenkaan toivo että yritykset siirtävät toimintansa suoraan Viroon. Viron houkutukset sijoittaa myös ulkomaiset yritykset Viroon valitettavasti toimivat. Meillä Suomen hallituksen toimet nykyisillä veronkiristyksillä houkuttelevat työllistävät ja tuotannolliset yritykset sijoittamaan toimintansa Viroon. Olisiko nyt aika tulevien kansanedustajien luvata merkittävät huojennukset yrityksillemme, jotta myös pienet yritykset innostuisivat työllistämään hyvän P U H E E N J O H T A J A N tuloksen toivossa – ja peräti Suomessa? Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtajamme Jyrki Mäkynen sanoi kiitospuheessaan, että nyt on toiminnan, aika että saamme Suomen talouden kasvuun. Näin toivomme. Eli Voimaa voimaa, jaksaa jaksaa.. Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät P A L S T A Suomen Yrittäjille uusi johto S uomen Yrittäjät valitsi liittokokouksessaan 24.10.2014 uudeksi puheenjohtajaksi EteläPohjanmaan yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen. Ehdokkaina oli kolme hyvää ja ammattitaitoista yrittäjää, joista jokainen olisi sopinut mallikkaasti järjestön keulaan. Tuemme kaikin tavoin Jyrki Mäkystä, jota Keski-Pohjanmaan Yrittäjät myös kannatti järjestön uudeksi puheenjohtajaksi. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan pesti on yksi Suomen merkittävimmistä elinkeinoelämän johtopaikoista. Uudella puheenjohtajalla on edessään mittavia haasteita. Jyrki Mäkynen on luvannut, että Suomen Yrittäjät tulee jatkossa toimimaan entistä rohkeammin ja nostaa esiin sellaisiakin teemoja, joille ei välttämättä joka puolella taputeta. Uusi puheenjohtaja lupasi panostaa mm. säännöstelyn purkamiseen, verotuskysymyksiin ja julkisen sektorin supistamistarpeeseen. Tekemistä riittää, sillä juhlapuheista huolimatta uusia säännöksiä syntyy kuin sieniä sateella. Rajoituksia ja kieltoja säädetään koko ajan lisää. Elinkeinovapautta rajoitetaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan ja lisätään koko ajan. Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä otettiin käyttöön kesällä. Sopii kysyä, ketä tai mitä sääntöviidakko palvelee. Puhutaan byrokratian karsimistalkoista, mutta kehitys menee toiseen suuntaan. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 60 %. Tällä tiellä ei voida jatkaa. Monet työn alla olevat uudistukset uhkaavat pikem- minkin rajoittaa ja jopa tyrehdyttää yritystoimintaa ja edelleen kasvattaa julkista sektoria. Sote-uudistus uhkaa pahimmillaan terveydenhoitoalan yritysten olemassaoloa, kun suunta näyttää edelleen olevan siirtyminen julkisen sektorin toimin hoidettavaan toimintaan. Muistissa on vielä mm. sairaankuljetusalalla tapahtuneet muutokset, joilla lähes koko toimiala ajettiin alas ja toiminta siirtyi ilman kilpailutusta kunnallisille pelastuslaitoksille. Kymmenet sairaankuljetusyritykset joutuivat lopettamaan toimintansa. On arvioitu, että palvelujen saatavuus on heikentynyt ja kustannukset nousseet. Tämäkö oli tavoitteena? Sama uhkaa nyt Sote-uudistuksen myötä myös muita terveydenhoitoalan yrityksiä. Vielä ei peliä ole menetetty, mutta ellei mitään tehdä, on lopputulos lohduton. Yrittäjien kannalta huolestuttavaa on myös kuntien halu haalia itselleen erilaista yritystoimintaa. Kuntien omistamat yritykset voivat usein toimia edullisemmin, kun niitä eivät rasita samanlaiset rajoitteet tai esteet kuin yksityisiä yrityksiä. Kunnan omistamat yritykset saavat pakostakin kilpailuetua esim. rahoituksen muodossa yksityisyrityksiin verrattuna. Voi kysyä, kuuluuko kunnan toimialaan harjoittaa pesulapalvelutoimintaa, lahjatavarakauppaa tai kuntosalibisnestä. Yrittäjyys ei ole itsestään selvää vaan sen puolesta joutuu taistelemaan. Tässä työssä tarvitaan kaikkia yrittäjiä. Yrittäjäjärjestön kannalta on tärkeää, että yrittäjät pitäisivät työtä yrittäjäjärjestön eri luottamustehtävissä merkityksellisenä. Vaikka järjestötyö viekin oman aikansa, se myös antaa paljon. Yrittäjät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja siksi olisikin hyvä, että jäsenillä olisi halukkuutta pyrkiä niihin tehtäviin, joissa vaikutetaan yrittäjien arkeen. Loppusyksyn aikana valitaan vuosikokouksissa paikallisyhdistyksille uusia hallituksia ja puheenjohtajia. Niissä tehtävissä yrittäjillä on oiva tilaisuus päästä vaikuttamaan yrittäjien asioihin. Toivotan kaikille menestystä ja intoa tässä työssä. Hyvää loppusyksyä! Yhteystyöterveisin Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 kpy-lehti@viestimix.fi Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella: Jyrki Mäkynen Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi Nuku riittävästi Heimo Turunen ”Virtaa yrittäjyyteen” oli teemana 24.-26.10. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella, joille osallistui liki 2000 henkeä. Lisämielenkiintoa päiville toi puheenjohtajien vaali, jossa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin liittokokouksessa 50-vuotias Jyrki Mäkynen Seinäjoelta 1125 äänellä. Mäkysen yritys Oy HM Profiili Ab myy toimistojen ja muiden julkisten tilojen kalustamista ja siihen liittyviä palveluita. Torniolainen Paula Aikio-Tallgren sai 665 ääntä ja hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen 395 ääntä. Suomen Yrittäjien edellinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei pyrkinyt enää kolmannelle kaudelle. Varapuheenjohtajiksi valittiin viidestä ehdokkaasta uutena Juhani Hyry Uudenmaan Yrittäjistä ja Tommi Matikainen Etelä-Karjalan Yrittäjistä. Entisinä jatkamaan valittiin Mikko Akselin Taloushallintoliitosta ja Hanna Munter Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Ehdokkaana äänestyksessä oli myös Veikko Kiili Pirkanmaan Yrittäjistä. Mäkysen mukaan maailma tarvitsee edelleen vahvaa Suomea, ja vahva Suomi tarvitsee vahvoja yrityksiä. Samalla hän totesi, että yrittäjät tekevät oman osansa Suomen talouden nostamisessa. -Uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat jo vuosikymmenen ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, etenkin kaikkein pienimpiin, joissa työntekijät myös voivat parhaiten. Me tarvitsemme nämä vahvat yritykset ja me yrittäjät tarvitsemme yhteisen äänen. Yhteisellä äänellä ilmoitamme suoraan ja selkeästi mielipiteemme, sekä että suomalaiseen yrittäjyyteen Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen keskellä sekä varapuheenjohtajat Juhani Hyry, Hanna Munter, Tommi Matikainen ja Mikko Akselin. ja yrittäjiin voi luottaa. Suomen Yrittäjillä on meneillään Yrittäjän ääni –kampanja, jossa yrittäjä voi kertoa kansanedustajalle, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät paremmin ja voisivat tarjota uusia työpaikkoja ihmisille ja tätä kautta lisää verotuloja valtiolle. Yrittäjäpäivien lauantain seminaarissa erikoislääkäri Aki Hintsan luennon aiheena oli mitä yrittäjä voi oppia F1 ajajalta. Hän kertoi toimineensa yksitoista kautta Formula 1-sarjan varikkolääkärinä, viimeiset vuodet McLarenilla. Tällä hetkellä Hintsa asuu Genevessä Sveitsissä, jossa hänellä on oma erikoisklinikka. Hän halusi kuulijoidensa olevan onnellisia ja antoi siihen hyviä vinkkejä. Hintsa korosti riittävän unen merkitystä työssä ja elämässä jaksamisessa ja suositteli yössä vähintään yli seitsemän tunnin keskimääräiset unet. Hän sanoi huonosti tai liian vähän nukkumista halvan humalan ottamiseksi eli vaikutus on sama. -Ota vakavasti elämäntapaasiat. Liiku vähintään 10 000 askelta päivässä. Viiden minuutin kuntosalityyppinen harjoittelu piristää jo mukavasti yrittäjän päivää. Jokaisella on vastuu itsestään ja terveydestään, neuvoi Hintsa. Hän jopa suositti työpalavereiden pitämistä samalla kävellen, kuten joidenkin yritysjohtajien tiesi tekevän. Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokisen vetämässä Yrittäjäpaneelissa syvennyttiin ”Virtaa Suomeen” –teemaan, jossa keskusteltiin itsensä ja muiden johtamisesta. Se kiteytyi paneeliin osallistujan Aalto-yliopiston professori Liisa Välikankaan lausahdukseen: Rakasta ja tee työtä. Viime vuosien tapaan päivien ohjelmaan kuuluivat myös Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Yrittäjätapaamisen sai sopia etukäteen. Runsaasti oli myös antia päivien yhteistyökumppaneiden esittelypisteissä. Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana kokoonnuttiin tervetuloiltaan, jossa oli aiheena Pirkanmaalla ja Tampereella Rakkauden vuosi 2014. Rakkaus teema näkyi myös osallistujien pukeutumisessa ja illan juontaja Simo Frangénin puheessa. Musiikkiteatteri Palatsin The Stars show toi lavalle musiikkimaailman kirkkaimpien tähtien musiikkia. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyi Tampereen Big Band orkesteri, solistinaan tenori Pentti Hietanen. sinyrittäjien kohdalla. Vero- yrittäjyys on EU:ssa nostettuksen saralla riittää tosin työ- tu entistä merkittävämmäksi kohteeksi. Yksinyrittäjän asetä edelleen. ma on parantumassa oleelliSipilä ehdottaa sesti, koska yrittäjän ei taryhteiskuntasopimusta vitse pelätä verottajan tulYrittäjäpäivien pääjuhlassa kitsevan jälkikäteen palkanpuhunut Keskustan puheen- saajaksi siihen kuuluvine johtaja Juha Sipilä korosti, että lisämaksuihin. VelkajärjesteSuomen nousu nojaa yritysten lylakiin on saatu yrittäjiä kosmenestymiseen ja suomalai- keva uudistus, jossa yritystä ei seen työhön. Erityisen tärkeä välttämättä tarvitse epäonnisYrittäjyyden merkitys on pienillä ja keski- tumisen seurauksena lopettaa. vahvistaminen tavoitteena suurilla yrityksillä. Hän piti Tulevassa toiminnassa keskiLiittokokouksen kannanotostärkeänä korjata henkilöyhti- tytään vaikuttamaan voimaksa vaadittiin Suomen talousöiden ja osakeyhtiöiden välil- kaasti ensi kevään eduskunpolitiikkaan tarvittavan iso le syntyvän verotuksen eron. tavaaleissa, EU-sääntelyä tumuutos tulevalla vaalikauKorjaava toimi voisi olla yrit- lee keventää pankkirahoitukdella. Sen osoittavat olematäjävähennys henkilöyhtiöil- sen saamisen helpottamiseksi, ton talouskasvu, viennin hiile. Myös perintö- ja lahjaveron toimiva kilpailutus ja reilu kilpuminen, työttömyyden kaskorvaaminen myyntivoitto- pailu tulisi saada myös ensivu ja viimeisenä pisarana verolla ja muilla mahdollisil- hoidon ja jätteenkuljetukseen Suomen luottoluokituksen la veromuutoksilla on selvitet- järjestämisessä sekä yrittälasku. Yrittäjyyden vahvistatävä. jäliikkeiden vahvuutta tulee misen on oltava tulevan vaaSipilä toisti ehdotuksensa edelleen turvata. likauden tärkein tavoite, jotyhteiskuntasopimuksesta, josValtakunnalliset Yrittäjäta hyvinvointi Suomessa taasa mukana olisivat yrittäjät, palkinnot jaettiin 47. kerran. taan. Yritysten menestys luo elinkeinoelämä, työntekijät ja Palkinnon sai neljä yritystä, työpaikkoja, vientituotteita poliittiset päättäjät. joiden liikeideat kantavat Suoja -palveluita sekä verotulo-Siinä tulee yhteisesti mää- mea ja niitä yhdistävät kasvu ja, eli hyötyä koko Suomelle. ritellä, mitä kunkin tulee ja työntekijöiden arvostus. omalta osaltaan tehdä. Yhteis-Suomi tarvitsee vahvaa kuntasopimuksen rinnalle tar- yrittämistä ja yrityksiä. Suovitaan valtiontalouteen tiukka malaisiin yrityksiin voi myös menokuri, julkisten palvelujen luottaa ja niihin ovat tulleet tuottavuuskehitys, päätettyjen viimevuosina uudet työpaikat, uudistusten määrätietoinen lä- totesi Fennian toimitusjohtapivienti sekä kasvun edelly- ja Antti Kuljukka puheessaan tysten luonti. palkintojenjakotilaisuudessa. Sipilä nosti esiin eläkeyhPalkitut yritykset olivat: tiöiden aseman suomalaisten elintarviketeollisuusalalla toiyritysten rahoituksessa. Ra- miva Kasling Foods Oy Kouhoituksessa suomalaiset elä- vola, porakruunuja kallion keyhtiöt olivat aiemmin ny- louhintaan ja erikoisteriä maakyistä merkittävämmässä roo- poraukseen valmistava Robit lissa. Oy Lempäälä, romua teollisuuden raaka-aineeksi kierrätEU:ssa yrittäjyys tävä Romu Keinänen Oy EsYrittäjägaalan juhlapuhujana oli tänä vuonna Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen vie- nousussa poo sekä puhe-, toiminta-, fy- Ensi vuonna Valtakunnalliset rellään rouva Tanja Mäkynen, Suomen Yrittäjien pu heenjohtaja Jyrki Mäkynen ja väistynyt puheenjoh- Toimitusjohtaja Jussi Järven- sioterapia- ja hoivapalveluyri- yrittäjäpäivät ovat Sotkamon taja Mikko Simolinna. taus näki positiivisena, että tys Tutoris Oy Oulu. Vuokatissa. Kannanotossa edellytettiin päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin luovuus hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Kasvuun tarjottiin keinoina työmarkkinoiden rohkeaa uudistamista, julkisen sektorin pienentämistä, verotuksen kannustavuuden lisäämistä, yksinyrittäjien aseman parantamista sekä turhasta sääntelystä luopumista. Liittokokouksen avauksessa väistynyt puheenjohtaja Mikko Simolinna loi katsauksen puheenjohtajakaudellaan tapahtuneisiin saavutuksiin. -Olemme ajaneet nuorille yrittäjyyttä todellisena uravaihtoehtona samoin ammattiin oppimista työn kautta, jossa oppisopimus on yksi vaihtoehto. Yrittäjän oikeusturvaa on parannettu työskentelyssä harhaanjohtavaa markkinointia vastaan ja yrittäjien verotuskäytäntöihin on saatu parannuksia etenkin yritystoiminnan aloittaneiden yk- 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 32 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Kosmetal Oy Himangan Yrittäjät P-P Vakuutuspalvelut ky Kalajoen Yrittäjät Himangan Sähkö ja Automaatio Oy Koneurakointi Koivuoja Avoin Yhtiö Rakennusliike Alavaikko Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa Kannuksen Yrittäjät Hiussalonki Marika Mäkinen Kosmetologi Pirjo Huhtala Kälviän Yrittäjät Kahe Rakennus oy Nivalan Yrittäjät Jokiseudun Kirjapiste Ky Nivalan Maatalouskoneurakointi Juha Kujala Oy Pro-Faster Oy T. Palola Oy Talouspalvelu RIIHI Oy Tmi KangasKerttu Reisjärven Yrittäjät Reisjärven Autosähkö K. Hautamäki Sievin Yrittäjät Kuljetus Mikko Tölli Toholammin Yrittäjät Majatalo Sillankorva Vetelin Yrittäjät Soitinrakentaja Jussi Laasanen Testcom Service Oy Vetelin Auto- ja Konehuolto Oy Ylivieskan Yrittäjät Pohjolan Lämpökartio Oy Kokkolan Yrittäjät Ab A-H Wood Oy Concept by Johanna Salminen Hackspeed Oy Hohto-Kynttilät Nannen NamNam Softwave Ohjelmistot Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Sähköpalvelu Ahopelto Lestijärven Yrittäjät JEN-Urakointi Pietilän Lomatalot / Esa Kiiskilä Halsuan Yrittäjät Puutyö Heikkilä Oy ONNITTELUT Tilitoimisto Yrjänä, Kannus täyttää 5 vuotta 21.9.2014 Tyngän Kone Avoin Yhtiö, Tynkä täyttää 5 vuotta 5.10.2014 Jussin Venetuotanto Oy, Lohtaja täyttää 20 vuotta 14.12.2014 Hiuskeskus, Himanka täyttää 30 vuotta 3.10.2014. YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti alkusyksystä Varsinais-Suomeen suuntautuneen koulutusmatkan luottamushenkilöilleen. Päivien aikana ideoitiin mm. aluejärjestön uutta strategiaa. Kävimme tutustumassa Varsinais-Suomen aluejärjestöön, jossa yrittäjät saivat tietoa mm. hankinta-asiamies palvelusta. Paluumatkalla vierailimme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa, jossa toimitusjohtaja Rami Aarikka esitteli yrityksen huikean historian. Joku menestyy aina – miksi se et voisi olla Sinä? Viime aikoina on ollut erityisen virkistävää keskustella kokeneiden 30-40 vuotta yritystoimintaa harjoittaneiden yrittäjien kanssa. Tämä siksi, että lähes poikkeuksetta nämä yrittäjät antavat toiveita paremmasta tulevaisuudesta. Ei siksi, että merkit Suomessa erityisesti loisivat uskoa lähestyvään kasvuun. Päinvastoin. Vaan siksi, että kokemus antaa perspektiiviä. Näitä aikoja, joskin erilaisia, on nähty ennenkin. Tilanne on vakava, mutta ei mahdoton. Vaikeina aikoina positiivisia uutisia on vaikea löytää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että joku pärjää aina, suhdanteista ja ajasta riippumatta. Vaikka vaikea taloudellinen tilanne varmasti vaikuttaa monen yrityksen kannattavuuteen tai ainakin sisään virtaavaan rahaan, on tärkeä löytää uskoa tulevaan. Myynnin tekeminen vaatii vankkaa uskoa tulevaan. Nyt jos koskaan on tärkeä löytää ne herkullisimmat asiakkaat, jotka arvostava juuri niitä kilpailuetuja, joita sinun yrityksesi tarjoaa. Vähenevien resurssien kanssa eläminen vaatii toiminnan entistä tarkempaa fokusointia. Nyt ei ole aika luopua myynnistä, päinvastoin. Asiakkuuksien hoitoon on kiinnitettävä huomiota. Se joka hoitaa asiakkaansa parhaiten tulee pärjäämään. Kaikkia asiakkaita ei hoideta samalla tavalla. Silti kaikkien asiakkaiden tarpeet voidaan täyttää. Tämä edellyttää, että tiedämme aidosti asiakkaidemme haasteet, ongelmat ja tarpeet ja täytämme juuri niitä. Jos asiakkaamme arvostavat niitä kilpailuetuja, joissa me olemme parhaita, on menestymiseen paremmat eväät. Suunnitelmallisuus asiak- kuuksien hoidossa säästää päivittäisiä resursseja ja auttaa arvioimaan onnistumista. Myynti on asiakkaiden haasteiden, tarpeiden ja ongelmien ratkaisemista. Jos sinä et käy kysymässä asiakkaidesi tarpeita, joku muu käy kyllä. Tarvitsemme asiakkailtamme tietoa paitsi lisämyynnin aikaan saamiseksi, myös toimintamme kehittämiseksi. Jos oma toimintamme muuttuu näinä aikoina, niin tekee asiakkaidenkin toiminta. Vain yritykset, ja siellä työskentelevät ihmiset, voivat nostaa Suomen taloudelliseen menestykseen. Näinä aikoina suomalaisen yrittäjyyden kunnioittaminen on tärkeä arvo. Meillä on kaikki menestymisen eväät olemassa. Yhdessä tekeminen on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Verkostoituminen ja naapurin osaamisen hyödyntäminen voi olla juuri se ratkaiseva tekijä oman liiketoimintasi kehittämisessä. Kannattavia kauppoja, Henna Väätäinen Asiantuntija, myynti ja strategia Projant Oy KALENTERI MARRASKUU 3.11. K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous, Kaustinen 4.11. Centria Open, Kokkola 5.11. Företagarkväll - Yrittäjäilta, Kruunupyy 7.11. Google My Business, omalla koneellasi (webinaari) 15.11. Teaterresa till Vasa 18.11. SY Hallitus (järjestäytymiskokous) 19.11. K-P:n Yrittäjien uutiskirje 19.11.-21.11. Yrittäjän veroseminaari, Viking Linen m/s Mariella, Helsinki - Tukholma - Helsinki 20.11. Speed Meeting -verkostoidu ja menesty! Kokkola 28.11. Vinkkejä esiintymiseen, omalla koneellasi (webinaari) JOULUKUU 1.12. 14.12. 16.12. 19.12. Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti, Lohtaja Tumman tähtitaivaan alla Petri Laaksosen joulukonsertti, Halsua K-P:n Yrittäjien uutiskirje Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Suhdannenäkymät muuta maata paremmat Jorma Uusitalo Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet valtakunnallisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Keski-Pohjanmaalla suhdannenäkymät ovat selvästi koko maata myönteisemmät. - Keskipohjalaisten yritysten odotukset olivat ehdottomasti myönteinen yllätys, iloitsee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pieneten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Syyskuussa julkistetun barometrin mukaan Suomen pkyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevääseen 2014 verrattuna. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan (saldoluku +9). Edellisellä mittauskerralla saldoluku oli +16. Keski-Pohjanmaalla saldoluku pysyi samana kuin viime keväänä (+17). Viennin arvon kehityksessä Keski-Pohjanmaan poikkesi vielä selvemmin edukseen koko maan lukuihin verrattuna. Keski-Pohjanmaan saldoluvuksi tuli +10 koko maan keskiarvon jäätyä -1:een. - Tässä on tapahtunut muutos aikaisempaan. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja ovat tarjonneet markkinoita alueen yrityksille, Mervi Järkkälä arvioi. Kannattavuuden kehityksen näkökulmastakin maakunnassa tulevaisuus näyttää muu- ta maata paremmalta. Keski-Pohjanmaalla saldoluku oli +11 koko maan saldoluvun jäätyä kuuteen. Sen sijaan tuotekehityspanostuksissa KeskiPohjanmaa jää jälkeen muusta maasta. Täällä saldoluku jäi kolme yksikköä miinukselle kun koko maan saldoluku oli saman verran plussalla. Kehittämistarpeista kysyttäessä kärkeen nousi tuttu aihe, eli markkinointi ja myynti. Seuraava tuli henkilöstön kehittäminen ja koulutus. Maakunnan kärkiaiheet vastaavat muunkin maan kehittämistarpeita. Pk-yritysten kehittämisen esteistä suurimmaksi syyksi nousi odotetusti yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Toiseksi suurimmaksi esteeksi maakunnan yritykset nimesivät yritystoiminnan sääntelyn. Aiheen, joka puhuttaa yrityksiä hyvinkin kiivaaksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo nosti yhdeksi ajankohtaiseksi esimerkiksi elokuussa voimaan astuneen velvoitteen ilmoittaa verottajalle tiedot rakennusurakoista ja rakennustyömailla työskentelevistä henkilöistä. - Jos verottaja saa 50 000100 00 ilmoitusta, mitkä ovat verohallinnon resurssit analysoida saamiaan tietoja. Tarkoitus on ollut hyvä mutta lopputulos on se, että byrokratia taas lisääntyy, Hanhisalo sanoi. Samoin kuljetusalalta on tullut paljon kritiikkiä liittyen esimerkiksi alan yrittäjien työajan sääntelyyn sekä kuljettajakoulutuksiin kohdistuneisiin kiristyneisiin määräyksiin. Pankista rahoitusta keskipohjalaisista yrityksistä oli ottanut 80 prosenttia kun koko maan luku oli 73. Suurin ero oli Finnveran rahoituksen hyödyntämisessä. Maakunnan yrityksistä Finnveran rahoitusta oli käyttänyt vain 11 prosenttia vastanneista yrityksistä kun koko maan prosenttiluku oli 20. - Yksi syy saattaa olla siinä, että meidän alueella Finnvera ei näy niin paljon kuin jossain muualla, Järkkälä totesi. Barentsin alue tarjoaa mahdollisuuksia Kun pk-yrityksiltä kysyttiin odotuksia liikevaihdon kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, keskipohjalaisista vastaajista 14 prosenttia arvioi liikevaihdon laskevan kun koko maassa 20 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon laskevan. Alueen veneteollisuudesta kuuluu myös hyviä uutisia. Kuva syksyisestä Finn-Marinin valmistaman Finnmaster T7-veneen lanseerauksesta. Suomen Yrittäjät: Viisi keinoa kasvuun Suomen talouspolitiikkaan tarvitaan iso muutos tulevalla vaalikaudella. Sen osoittavat olematon talouskasvu, viennin hiipuminen, työttömyyden kasvu ja viimeisenä pisarana Suomen luottoluokituksen lasku. Suomen Yrittäjien liittokokouksen mukaan yrittäjyyden vahvistamisen on oltava tulevan vaalikauden tärkein tavoite, jotta hyvinvointi Suomessa taataan. Yritysten menestys luo työpaikkoja, vientituotteita ja -palveluita sekä verotuloja eli hyötyä koko Suomelle. Suomen Yrittäjien liittokokous edellyttää päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin luovuus hyödyttämään koko yhteiskuntaa: 1. Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja 2. Julkista sektoria pienennettävä – turvataan kansalaisten Suomen jäykkää työmark- hyvinvointi kinajärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän kehittämisestä. On toteutettava lainsäädännön muutokset, joiden tuloksena yrittäjille ja työntekijöille annetaan paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista työpaikoilla. Julkisen talouden kestävyysongelma on ratkaistava pienentämällä julkisen sektorin osuus taloudesta nykyisestä 60 prosentista takaisin alle 50 prosenttiin. Erityisen tärkeää on lisätä tuottavuutta julkisissa palveluissa. Siksi yritykset on otettava laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan. 3. Verotuksen kannustavuutta lisättävä – tuetaan yritysten menestymistä Kun julkisen sektorin osuutta taloudesta pienennetään, jää tilaa alentaa Suomen liian kireää verotusta. Verotusta on muutettava tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä. Suuret yrittäjäikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, joten verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajan-vaihdokset. 4. Yksinyrittäjien asemaa parannettava – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen Suomen yrityksistä jo 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Yrityslainsäädännössä on aina ajateltava ensin pieniä yrityksiä, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava myös pienimpien yritysten verotuksen kannustavuudesta, jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madallettava työntekijöiden palkkaamisen kynnystä. 5. Turhasta sääntelystä luovuttava – tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tarvitaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Jotta sääntelyn määrä saadaan kuriin, poliitikkojen on tehtävä lainsäädännön järkeistämisestä selvä linjaus ja käynnistettävä ohjelma työn toteuttamiseksi. YRITTÄJÄ-LEHTI - Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä, Kati Peltomaa kannustaa. PPO tukee sijoituksillaan alueensa elinvoimaisuutta Jorma Uusitalo kanssa, sillä pankin rahoitusosuuden lisäksi yritys tarvitOsuuskunta PPO:n muuttu- see usein pääomasijoittajaa, minen alueelliseksi sijoitus- joka vahvistaa yrityksen taja kehitysosuuskunnaksi tar- setta ja osaamista. Tämän tajoaa mielenkiintoisia mah- kia olemmekin kilpailuaseteldollisuuksia osuuskunnan man sijasta rakentaneet paitoimialueen yrityksille. Elisa- kallisten pankkien kanssa verkaupan myötä emoyhtiöön tu- kostoa, jolla autetaan yrityksiä li toukokuussa 2013 noin 100 saamaan tarvitsemansa rahoimiljoonaa euroa uutta sijoitus- tuspaketti, Peltomaa kertoo. Koska pääomasijoittaminen omaisuutta. Jo tätä ennenkin osuuskunnalla on ollut mer- on uusi aluevaltaus PPO:lle, kittävä määrä sijoitusvaralli- osuuskunta hyödynsi mahdollisuuden lisätä omistustaan suutta. PPO:n sijoitusomaisuus sijoitusrahasto Teknoventukoostuu kahdesta osasta, fi- ressa. PPO osti yhdessä Oulu nanssisijoituksista eli sijoi- ICT:n kanssa Finnveran omistussalkusta sekä sijoituksista tamat osakkeet Teknoventualueellisiin hankkeisiin. Han- resta, minkä lisäksi osuuskunkesalkun puitteissa osuus- ta lisäsi Teknoventure-omiskunta sijoittaa pääasiassa alu- tustaan elokuussa järjestetyseellisesti merkittäviin kohtei- sä osakeannissa. Finnveran omistuksestaan siin osuuskunnan toimialu- luovuttua Teknoventure muuttui julkieella. - Hallitus on linjannut, että sesta yksityiseksi toimijaksi, on tärkeää sijoittaa myös alu- mikä tuo sille lisää liikkumaeellamme toimiviin yrityksiin. varaa sijoitustoimintaan. - Teknoventure etsii kohteiNäiden sijoitusten osuudeksi on määritelty 15 prosenttia ta, joiden liikevaihto on mieosuuskunnan varallisuudesta, kertoo Osuuskunta PPO:n toimitusjohtaja Kati Peltomaa. Isoimmat sijoitukset Teknoventuren kautta lellään yli miljoona euroa. Näissä tapauksissa Teknoventurelta tulee edustus yrityksen hallitukseen tuomaan sitä osaamista, jota sijoittajataholla on tarjota yrityksen kehittämiseen. Pienemmissä sijoituskohteissa PPO tekee sijoituksen suoraan. Meiltä ei tule edustusta yrityksen hallitukseen jo pelkästään siitä syystä, ettei meillä ole resursseja laajamittaiseen hallitustyöskentelyyn, Peltomaa jatkaa. ”Sijoitamme ihmisiin ja osaamiseen” Entä millaisten yrityksen kannattaa olla kiinnostus PPO:n harjoittamasta sijoitustoiminnasta? - Pyrimme keskittymään yritysten elinkaaressa myöhempään kasvuvaiheeseen. Eli toivomme, että yrityksellä on siinä vaiheessa jo toimintahistoriaa, jonka kuluessa yrityksen avainhenkilöt ovat osoittaneet osaamisensa. Koska sijoitamme nimenomaan Hänen mukaansa päätös on merkittävä monestakin syystä. Vaikka yrityksissä on hyvä tekemisen meininki, alue on tunnetusti pääomaköyhä. Nyt yrityksillä on käytössään uusi rahoitusmahdollisuus toimintansa kehittämiseen. - Elinvoiman vahvistaminen edellyttää, että eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Leena Järvenpää (vas.) ja Kati Peltomaa vastaavat mielellään Me emme kilpaile pankkien Osuuskunta PPO:n sijoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin. ihmisiin ja osaamiseen, yrityksen keskeisten henkilöiden innostuneisuudella ja kyvykkyydellä on tärkeä merkitys. Rahoitettavalla yrityksellä ei tarvitse välttämättä olla isoja voittovaroja vaan näyttöjä siitä, että rahaa on käytetty oikeisiin asioihin, toimitusjohtaja korostaa. Hänen mukaansa yritysten elinkaaresta on valittu tietoisesti myöhempi kasvuvaihe, koska aloitusvaiheen rahoituksiin yleensä löytyy sijoittajia. Sen jälkeen kun yritys on saanut pyörät pyörimään, sijoittajien kiinnostus usein laimenee. - Menestyvät yritykset kohtaavat usein jossain vaiheessa rahoitustarpeen. Esimerkiksi silloin kun yritys haluaa mahdollistaa liikevaihdon kasvun investoimalla koneisiin ja laitteisiin tai kansainvälistyessään. Rohkaisenkin yrityksiä olemaan meihin yhteydessä, jotta voimme yhdessä selvittää, onko kyseessä meille sopiva kohde. Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä. Yksi tuore esimerkki PPO:n sijoituskohteista on nivalalainen Best Glass Oy. Eristyslasimarkkinoilla toimiva yritys ja Teknoventure aloittivat alunperin neuvottelut rahoituksesta, jonka avulla lisättäisiin yrityksen tuotantokapasiteettia. Lopulta Teknoventure oli rahoittamassa liiketoimintakauppaa, jolla Best Glass osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan erityislasitehtaan liiketoiminnan. Hyvä ruoka, upeat artistit, mahtava tunnelma - onnistuneet juhlat! Joulupöydät alkaen 28 € Eatery & Drinkery • p. 010 583 0030 Irish House Apartments www.sandykelt.fi www.hiekkadyyni.fi 7 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Asiantuntija-apu auttaa sukupolvenvaihdoksessa Jätehuolto Niemelä Oy:ssä päätösvalta ja vastuu siirtyivät seuraavalle sukupolvelle Jorma Uusitalo Niemelän vuonna 1975 perustamassa yrityksessä. - Vaihdosta mietittiin joiYritysten sukupolvenvaihdosten tarve kasvaa nopeasti myös takin vuosia mutta yrityksen Keski-Pohjanmaalla yrittäjien kasvuvauhti on ollut niin koikääntyessä. Jätehuolto Nie- va, ettei siinä kiireessä ehtimelä Oy:ssä sukupolvenvaih- nyt perehtyä asiaan riittäväsdos oli suunnitelmissa use- ti. Näin jälkeenpäin voi todeta, amman vuoden, ja lopulta että sukupolvenvaihdos on hyomistajuus siirtyi seuraaval- vä tehdä ajoissa. Mitä pidemle sukupolvelle yhdellä kertaa mälle asia venyy, sitä enemkuluvan vuoden alussa tammi- män saattaa hävitä esimerkikkuussa. Petri Niemelä jatkaa si verotuksellisesti, Petri sanyt yrittäjänä isänsä Heikki S. noo. Ennakkopäätös kannatti hakea Hänen mukaansa sukupolvenvaihdos opetti myös asiantuntija-avun tärkeyden. - Ehdottomasti asiat kannattaa selvittää hyvin etukäteen sellaisten asiantuntijoiden kanssa, joilla on aikaisempaa kokemusta sukupolvenvaihdoksista. Meillä tilitoimiston yrityslakimies ja tilintarkastaja olivat tärkeänä tukiverkko- Julia Koskela ja Petri sekä Eetu Niemelä pitävät perheyrityksessä na varmistamassa, ettei tapah- pyörät pyörimässä. du ikäviä yllätyksiä. - Verotukseen liittyviä asioita ei kannata turhaan pelätä etukäteen varsinkaan, ellei ole tarkempaa tietoa verottajan tulkinnoista. Mekin haimme verottajalta ennakkopäätöksen ja se oli hyvä ratkaisu, vaikka maksoikin hieman. Sen lisäksi huomasimme, että verottajakin kyllä joustaa kunhan osaa itse ottaa esille asioita. Hyppäys yrittäjäksi ei ollut käytännön asioiden näkökulmasta kovinkaan suuri, koska Petri oli hoitanut firman toimitusjohtajuutta jo kymmenen vuotta, ja sinä aikana esimerkiksi tarjous- ja sopimusasiat olivat tulleet tutuiksi. - Uutta tässä tilanteessa on tietenkin se, että nyt yrittäjäriski on konkreettisesti itsellä samoin kuin vastuu työntekijöistä. Toisaalta yrittäjäksi siirtymistä helpotti se, että yrityksen taloustilanne on hyvä ja sen ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla sekä suunnittelemaan yrityk- Vahvuutena erityisosaaminen Vuonna 1998 Mauri Koskela aloitti ennakkoluulottomasti bulgarialaisten metallintyöstökoneiden maahantuonnin, ja koneita on tähän mennessä myyty noin 150 eri puolille Suomea. Marko Koskelan mukaan kokkolalaisyritys tulee jatkossa yhä voimakkaammin suomalaisille työstökonemarkkinoille. - Syyskuusta lähtien meillä on ollut tshekkiläisen Kovosvit Mas-koneiden edustus sekä espanjalaisen sorvivalmistajan Pinachon edustus. Samalla olemme satsanneet myyntiorganisaatioon, koska nyt on hyvä aika rakentaa verkostoa ja tehdä pohjatyötä sitä hetkeä varten, jolloin investoinnit taas käynnistyvät. Koskela on hyödyntänyt lisäksi omaa ohjelmisto-osaamistaan. - Meillä on oma tuote, mRenovo. Se on ohjelmisto, jota käytetään metallintyöstökoneiden huollon suunnittelussa ja historiatietojen tallennuksessa. Jorma Uusitalo Kokkolalaisen Työstökoneliike M. Koskela Oy:n yrittäjä-omistaja Marko Koskela on tottunut matkustamaan työnsä vuoksi. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Koskela työskenteli 14 vuotta Nokian palveluksessa matkapuhelin- ja verkkopuolen tehtävissä. Silloin hän asui vuorollaan Espoossa, Oulussa, Teksasissa sekä Englannin Fleetissä, ja lentokentät ehtivät tulla tuttuakin tutummiksi. Nyt Koskela jatkaa Mauriisänsä perustaman perheyrityksen toimintaa, ja matkapäiviä kertyy edelleen. - Meillä on asiakkaina esimerkiksi Outokummun terästehdas Torniossa sekä Valmetin, Metson, Telatekin ja TVO:n kaltaisia suuryrityksiä mutta myös yhden miehen konepajoja. Se tarkoittaa, että aika harvoin olen Kokkolassa, Marko Koskela sanoo ja nauraa, että sanojaankin hän on joutunut syömään. - Jossain vaiheessa päätimme vaimoni kanssa, ettemme koskaan muuta Kokkolaan enkä koskaan jatka isäni yrityksessä. Sitten päätimme kuitenkin toteuttaa molemmat asiat. Nokia-vuosien lounget kansainvälisillä lentokentillä sekä työskentely 5000 työntekijän suuruisen organisaation kahdeksanhenkisessä johtoryhmässä ovat nyt vaihtuneet arkisiin haalarihommiin, joissa kynsien alle kertyy likaa ja Bulgarialaisia metallintyöstökoneita kokkolalaisyritys on tuonut maahan vuodesta 1998. öljyä. - Koskaan en ole pelännyt haasteita, oli tehtävä ja organisaatio millainen tahansa. Kun päätin ryhtyä vetämään perheyritystä, suuri haasteeni oli siinä, että saan siirrettyä isääni henkilöityneen firman hyvän maineen myös sukupolvenvaihdoksen yli. Ratkaisuuni olen ollut tosi tyytyväinen. Tässä saa aikaan asioita, koska politikoinnin sijasta pystyn - Korjausten ja huoltojen likeskittyä varsinaisen työn tesäksi siirrämme koneita. Noskemiseen. tosuunnitelmat täytyy tehdä Lisää edustuksia tarkasti, koska isoimmat koja oma ohjelmistotuote neet painavat jopa toistasaMauri Koskelan 1978 perusta- taatuhatta kiloa. Samoin asenma yritys korjaa, huoltaa, os- nustyöt ovat äärimmäisen taa ja myy metallintyöstöko- vaativia. Puhutaan sadasosaneita sekä tuottaa ohjelmisto- millin asennustarkkuuksista, palveluita. Yrityksellä on kah- jotta varsinainen työstäminen deksan vakituista työntekijää voidaan tehdä millintarkasti. ja yhteistyöverkosto, jolta palKoska kyse on korkeaa amveluja ostetaan tarvittaessa. mattitaitoa vaativasta erityis- osaamisesta, työssä tarvitaan erikoistyökaluja, jotka ovat kalliita. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei löydy suoraan koulun penkiltä, vaan osaajat koulutetaan itse. - Ammattitaitoinen henkilökunta on meidän tärkein menestystekijämme. Olemme kaikki palveluammatissa, ja työntekijöiden käsistä lähtee se hyvä työnjälki, josta meidät tunnetaan. Tehtäviä riittää laidasta laitaan Marko Koskela sanoo, että haastavasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta on jo selvää, mitkä ovat yrityksen seuraavat kehitysaskeleet. - Kehitämme huolto-organisaatiota koko ajan kilpailukykyisemmäksi ja pidämme kiinni työn korkeasta laadusta. Edustusten lisäksi panostamme mRenovo-ohjelmiston markkinointiin. Meidän YRITTÄJÄ-LEHTI sen kehittämistä. Toiminta laajentunut uusiin palveluihin Petri on kasvanut yrityksen asioihin pienestä pitäen, kun vähän yli 10-vuotiaana hän ryhtyi auttamaan isäänsä roskien keräämisessä. Vuonna 2004 yhtiö muuttui toiminimestä osakeyhtiöksi ja samalla Petri otti vastuulleen toimitusjohtajuuden. Seuraavina vuosina yritys kasvoi voimakkaasti ja kasvuuralla yritys jatkaa edelleen. Toiminta laajeni 2005 Lohtajalta Kälviälle ja Kokkolaan. Asiakkaiksi tuli runsaasti uusia yrityksiä ja kotitalouksia, minkä lisäksi Niemelät ryhtyivät hoitamaan Kokkolan kaupungin jätehuoltoa. Lohtajan Peukalonmäeltä ostetulle tontille valmistui ensimmäinen halli, ja vuonna 2009 yritys osti hallin myös Kokkolasta Indolan teollisuusalueelta. Samoin yrityksen tarjoamat palvelut ovat laajentuneet jätehuollosta ja lokakaivojen tyh- jennyksestä. Kokkolassa 2009 järjestetty valtakunnallinen maatalousnäyttely oli ensimmäinen iso tapahtuma, jonka jätehuollon Niemelät hoitivat. Uusimpana palveluina alkoi polttopuiden tuotanto viime vuonna, ja sitä varten Peukalonmäelle rakennettiin oma tuotantohalli sekä hankittiin lisää tonttimaata. Petrin puoliso Julia Koskela tuli mukaan hoitamaan yrityksen asioita vuonna 2009. Aluksi oman työnsä ohella mutta työmäärän kasvettua Julia vastaa nykyään kokopäivätoimisesti muun muassa asiakaspalvelusta, markkinoinnista, laskutuksesta, asiakasrekisteristä ja ajojärjestelyistä. - Isäni toimi jonkin aikaa jäteyrittäjänä ja pikkutyttönä minäkin ehdin istua roska-auton kyydissä, eli siinä mielessä tämä oli minulle tuttu ala. Ja olin minä keräämässä roskia Petrinkin kanssa seurustelumme alkuaikoina, hän nauraa. Yrittäjäpariskunnalla riittääkin tekemistä aamukuudesta illan tunteihin, kun perheen Eetu-poikakin luonnollisesti tarvitsee oman aikansa. - Olen ollut vieraalla töissä ja nyt yrittäjäperheessä. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa mutta silti en yrittäjyyttä vaihtaisi pois. Tässä on kuitenkin oma vapautensa, ja yrittäjyys on kiinnostanut minua aina, Julia sanoo. Niemelöiden yritys työllistää Petrin ja Julian lisäksi neljä kokopäivätoimista työntekijää. Arvio on, että tänä vuonna liikevaihto kasvaa jälleen uusiin ennätyslukuihin, hieman yli miljoonaan euroon. - Yrityksen kasvun huomaan omassa työssäni siinä, että pelkästään puheluja tulee päivässä kymmeniä ja aikaa mene koko ajan enemmän yleisjohtamiseen. Tämä on kuitenkin tosi palkitsevaa työtä, esimerkiksi kun huomaa onnistuneensa jossain uudessa, johon on lähdetty ehkä riskilläkin, Petri jatkaa. Omistajanvaihdospalvelu Ägarskiftestjänst Yrittäjäristikko Koska kyse on erikoisosaamisesta, työssä tarvitaan erikoistyökaluja. Marko Koskela esittelee laitetta, jolla mitataan pyörivien akseleiden paikoitustarkkuutta. etumme on se, että meillä on ymmärrys koneiden sielunelämästä. Huoltotöitä tehdessämme näemme, millaisille palveluille ja tuotteille asiakkailla on käytännössä tarve. Suurin haaste meillä on löytää uusia ammattitaitoisia ja sitoutuneita työntekijöitä eläköityvien tilalle. Entä mikä on ollut tähän asti palkitsevinta yrittäjyydessä? - Tässä saa itse määrätä tahdin ja päätökset syntyvät nopeasti. Työ on myös tosi monipuolista. Joskus olet haalareissa asiakkaan tuotantotiloissa, joskus taas miettimässä uusien laitteiden hankkimista tai ratkaisemassa it-ongelmia. Seuraavassa hetkessä hoidat rekrytointia, suunnittelet markkinointia tai teet HRasioita. Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 16. 9 10 YRITTÄJÄ-LEHTI KRUUNUPYY Yhteistyössä lentokentän puolesta delle on Djupsjöbackan mukaan luonnollisesti suuri. - Laadimme juuri ensi vuoden talousarviota kunnalle ja siinä päällimmäisenä ovat työllisyysluvut ja se, kuinka työllisyys yrityksissä kehittyy. Meillä on ollut tähän saakka hyvä verokertymä ja se tietenkin kertoo siitä, että täällä on työpaikkoja ja Kruunupyyhyn tullaan töihin muualtakin. Hänen mukaansa yksi selitys Kruunupyyn vahvalle ja monipuoliselle yrittäjyydelle on se, että paikallisilla ihmi- Jorma Uusitalo Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka on tottunut perustelemaan, miksi Kruunupyyn lentokenttä on niin tärkeä alueen elinkeinoelämälle. Kunnanjohtaja korostaa muun muassa sitä, ettei kentän tärkeys avaudu pelkästään matkustajalukujen perusteella. - Pitää muistaa, että jokaisella täältä lentävällä liike-elämän edustajalla on mukanaan bisnes-salkku. Kentän vaikuttavuutta on tärkeä arvioida meidän vientiteollisuuden näkökulmasta, kunnanjohtaja sanoo viitaten siihen, että liikematkustamista tehdään, jotta yritykset saavat uusia sopimuksia ja sitä kautta turvataan myös työpaikat yritysten työntekijöille. Hyviä näkymiä ei ole vara vaarantaa - Aivan yhtä tärkeää on se, että ostajat pääsevät tänne. Katamaraani-kaupan solmiminen olisi ollut todennäköisesti paljon hankalampaa, ellei ostajatahon edustajalla olisi ollut mahdollista lentää paikan päälle. Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on peräti yli 700 vientiä harjoittavaa yritystä, joista monet ovat kaiken lisäksi pitkään toimineita paikallisia perheyrityksiä. Kaikille heille lentoyhteys ja hyvä saavutet- sillä on ollut perinteisesti hyvät kädentaidot ja uskallusta sekä uteliaisuutta hakea uutta. - Yksi erityisyys on sekin, että meillä on paljon vahvoja perheyrityksiä. Kunnan suurin työllistäjä on Rani Plast, ja melkein koska tahansa voimme istua alas kahvikupin ääreen omistajien kanssa puhumaan yhteisistä asioista. - Suurin haasteemme on saada tänne korkeasti koulutettuja palvelualan erikoisosaajia ja heille työpaikkoja. Nyt hyvin koulutettu työvoima hakeutuu usein muualle. Ruotsalaisen Nextjetin vuorot tarjoavat elinkeinoelämälle mahdollisuuden matkustaa esimerkiksi Eurooppaan suoraan Kruunupyystä Tukholman kautta. tavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. - Lentokentän tulevaisuuden puolesta lobbaaminen on tämän syksyn tärkein tehtävä, ja asiaa työstetään tällä hetkellä viikoittain. Minusta Concordia, KOSEK, Kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ovat onnistuneet viemään sanomaa hyvin eteenpäin, Djupsjöbacka sanoo. Hänen mukaansa hyvä saavutettavuus on tärkeää senkin takia, että alueen tulevaisuuden näkymät ovat keskimääräistä paremmat eikä tätä kehitystä ole vara vaarantaa kulkuyhteyksiä heikentämällä. Veneteollisuus on yksi esimerkki vientialasta, joka pärjää jopa yllättävän hyvin huonosta yleisestä taloustilantees- ta huolimatta. Kunnanjohtaja muistuttaa, että saavutettavuus laajemminkin on tärkeä perusedellytys ei vain Kruunupyyn vaan yleensäkin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun näkökulmasta. Siksi on tärkeä kehittää kaikkia liikkumisen muotoja. Saavutettavuuteen ja alueen kehittymiseen liittyviä näkymiä on arvioitu Pietarsaaren, Kruunupyyn, Larsmon, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren yhteisellä Elämänlaatu 2040-työllä. Kyseessä on rakennemalli, jossa kunnat ilmaisevat yhdessä tahtonsa siitä, miten ne haluavat kehittää seutua etenkin maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta. Rakennemallissa arvioidaan esimerkiksi suuntia, joihin asutus laajenee. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, missä, milloin ja miten eri palveluita tuotetaan tulevaisuudessa. - Minulle on annettu tehtävä toimia sillanrakentajana ja toivon, että pääsemme viemään tätä samaa ajattelua myös Kokkolan suuntaan. On tärkeää, että meillä on mahdollisimman laaja yhteinen tahtotila tulevaisuudesta, ja lentokentän tiimoilta tällainen tahtotila on jo syntynyt, kunnanjohtaja sanoo. Paljon vahvoja perheyrityksiä Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka toimii mielellään sillanrakenYritystoiminnan merkitys tajana, jotta Pietarsaaren ja Kokkolan seutuja voidaan kehittää yhKruunupyyn elinvoimaisuu- dessä vahvuuksien kautta. Satavuotias Wikar tähtää kasvuun Jorma Uusitalo tyi muun muassa korjaamaan maatilan työvälineitä. KronosKruunupyyssä toimiva sata- hevosäkeiden valmistus alvuotias perheyhtiö Wikar tun- koi 1920 ja 1937 markkinoilnetaan Suomessa erityisesti le tuotiin ensimmäinen trakKronos-tuotemerkistään. Yh- torivetoinen äes. Vuonna 1978 tiön hyväksymää kasvustrate- toiminta laajeni metsälaitteigiaa vie käytäntöön vuosi sit- siin, joka on tänä päivänä yhten syyskuussa työnsä aloitta- tiön pääbisnes. Tärkeä osa yrinut Michael Johansson. Hän tyksen toimintaa on ollut ja on on kautta aikain toinen omis- edelleen jälleenmyyntiyhteistajasuvun ulkopuolelta tullut työ Valtran kanssa. Yhtiön pääomistaja on haltoimitusjohtaja. - Meillä on selkeänä tavoit- lituksen puheenjohtaja Leif teena kasvaa, ja kasvaa ni- Wikar. Hänen lisäkseen yhtimenomaan kannattavasti. Si- ön omistajiin kuuluvat Ulf ja tä varten uudistamme par- Olav Wikar. Wikar on kehittänyt viihaillaan yhtiön toimintaa. Satsaamme vahvasti muun me vuosina toimintaansa inmuassa tuotekehitykseen sekä vestoimalla ja laajentamaltuottavuuden parantamiseen, la. Vuonna 2012 valmistunut jauhemaalaamo oli milJohansson sanoo. Yritys sai alkunsa, kun joonaluokan investointi, eli merkittävä Uno Wikar vuonna 1914 os- kokoluokaltaan ti pienen pajan, jossa hän ryh- yritykselle, jonka liikevaih- suuntautuu kotimaan markki- tys, olemme aina vieneet rohto on tänä vuonna ylittämäs- Suuri huoli Suomen noille ja puolet menee vientiin. keasti ulkomaille. Euroopan sä ensimmäisen kerran viiden kilpailukyvystä - Vaikka olemme pieni yri- lisäksi muun muassa Kanamiljoonan euron rajan. Wikarin tuotannosta puolet daan ja Uruguayhin. Viimeisen vuoden aikana mukaan on tullut myös Japani. Siellä tapahtuu paljon positiivista, koska maassa metsätalous kasvaa voimakkaasti ja niillä markkinoilla Wikarilla on kaikki edellytykset menestyä, Johansson sanoo. Vaikka vientimarkkinoilla avautuu Japanin kaltaisia uusia mahdollisuuksia, toimitusjohtaja sanoo olevansa hyvin huolestunut suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Äskettäinen Viron-matka antoi paljon uutta ajateltavaa. - Pakko todeta, ettei Suomen nykyinen hallitus ole juurikaan edistänyt yrittäjyyttä. Kenenkään ei pidä olla niin Toimitusjohtaja Michael Johansson toivoo poliitikoilta päätöksiä, joilla aidosti edistetään yrittäjyyttä naiivi, että tosissaan uskoo Suomessa. YRITTÄJÄ-LEHTI 11 KRUUNUPYY Hyvä kunta yrittää - Fatexissa suuntasimme enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin kertakäyttötuotteisiin, Tom Nylund sanoo. Jorma Uusitalo vahvaa, ja maatalousyrittäjiä osallistuu yrittäjäyhdistyksenPohjalaiset ovat tunnetusti kin toimintaan, sanoo Kruuyritteliästä väkeä mutta lisäk- nupyyn Yrittäjien puheenjohsi löytyy kuntia, joissa yrittä- taja Tom Nylund. jyys elää erityisen vahvana ja monipuolisena. Yksi tällainen Yrityksissä paljon paikkakunta on Kruunupyy erikoisosaamista mukaan lukien kunnan kaik- Hänen mukaansa Kruunuki kolme osa-aluetta eli Kruu- pyyssä on hyvä toimia yritnupyy, Alaveteli ja Teerijärvi. täjänä. Kunta on avulias yri- Kruunupyyssä toimii pal- tysten suuntaan, mikä näkyy jon mielenkiintoisia yrityksiä, muun muassa siinä, että jokaijotka edustavat lisäksi laajasti selta kunnan kolmelta osa-alumonia toimialueita. Myös pe- eelta löytyy hyvin yritystontrinteinen maatalous on hyvin teja. Nylund kehuu kuntaa sii- täkin, että kunta auttaa isojen lisäksi pieniä yrityksiä toimitila- ja tonttiasioissa. - Vahvaa yrittäjyyttä selittää sekin, että meidän yrityksistä löytyy paljon erikoisosaamista. Se kertoo siitä, että alueen ihmiset haluavat ja uskaltavat kokeilla uutta ja erilaista. Menestyjiä löytyy lukuisia mutta seuraavassa muutama esimerkki: Rani Plast on iso kansainvälinen toimija muovialalla, minkä lisäksi koneita maa- ja metsätaloudelle valtävästi korkeampi kuin meillä. Viro onkin hyvä esimerkki maasta, missä yrittäjyyttä kehitetään hyvällä draivilla, mutta valitettavasti Suomi häviää tässä asiassa naapurilleen 6-0. Me emme kestä valtiovallan taholta enää yhtään päätöstä, joka heikentää yritystoiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Varsinkin kun suomalaisten ahkeruuskin on minusta hieman ylimainostettua. Kunnassa käytetään maalaisjärkeä Wikarin Kronos-tuotemerkki tunnetaan laajasti kotimaassa mutta myös kansainvälisillä markkinoilla. suomalaisten yritysten investoivan tänne innoissaan sen takia, että yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttia. Jokainen, jolla on yhtään yrittäjä- taustaa ymmärtää, miksei kevennys ole juurikaan purrut. - Esimerkiksi Virossa yhteisövero on nolla, minkä lisäksi siellä tuottavuus on merkit- Wikarin uudistamista viedään eteenpäin kolmen kohdan ohjelmalla, jossa keskiössä ovat englanniksi ilmaistuna product, production ja process. - Tuotepuolella haluamme uusia tuotteita ja siksi olemme palkanneet tuotekehityspäällikön. Tavoitteena on tehdä tuotteista massaräätälöitäviä ja samalla kehittää niiden muotoilua. Tänä päivänä koneen ja laitteen täytyy myös näyttää hyvältä, Johansson sanoo. mistava Wikar on tänä päivänä kansainvälistynyt voimakkaasti kuten myös Nylundin itsensä luotsaama Fatex. Oman alansa erikoisosaajia ovat myös sprinklauksiin erikoistunut LH-Sprinkler Ky sekä veneosaamisellaan profiloituneet Riskas Snickeri, WiBo metall ja Scandinavian Teak Deck. - Yleinen tiukka taloustilanne toki näkyy täälläkin esimerkiksi siten, että uusien asiakkuuksien saamiseksi pitää tehdä entistä lujemmin töitä, hankintoja siirretään ja julkisia projekteja tulee aikaisempaa vähemmän. Silti isoilta henkilöstövähennyksiltä on onnistuttu välttymään. Kruunupyyn yksi etu on Nylundin mukaan hyvä logistinen sijainti. - Lentokenttä on meille erittäin tärkeä, koska se helpottaa merkittävästi kansainvälisten yhteyksien ylläpitämistä ja luomista. Jos esillä olleista vaihtoehdoista toteutuu huonoin, silloin meidän pitäisi siirtyä lentämään Vaasan kautta. Varsinkin jos kyse on asiakastapaamisesta Helsingissä, silloin juna alkaa olla jo hyvin kilpailukykyinen lentämiseen verrattuna matka-ajan näkökulmasta. ovat kertakäyttötuotteet, joita käytetään vanhusten ja potilaiden hoidossa sairaaloissa sekä laitoksissa. Suurin loppukäyttäjä ovat vanhainkodit. - Kuitukangaspuolella bisnes kiristyi, jonka takia suuntasimme enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin kertakäyttötuotteisiin. Kyseessä on vakaa ja kasvava ala mutta kilpailu kovenee jatkuvasti. Käytännössä kilpailu näkyy Eurooppaan suuntautuvana tuontina Euroopan ulkopuolelta. Yleinen taloustilanne vaikuttaa huomattavasti markkinahintoihin, koska julkinen sektori on suurin hankkija. - Toki yhtälö on vaikea budjettien pienentyessä mutta toisaalta vanhus- ja potilasmäärät kasvavat. Julkisten hankintojen ollessa kyseessä pääpaino on alhaisissa hinnoissa, mikä avaa ovia halpatuonnille. Keskimäärin 50 henkilöä työllistävän Fatexin kilpailutekijöitä ovat Nylundin mukaan laatu, nopeat toimitukset sekä joustavuus. Tärkeintä on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja reagoida nopeasti esimerkiksi lisätilauksiin. - Tuotteista 93 prosenttia menee vientiin Saksan ollessa suurin yksittäinen vientimaa. Suomessakin olemme markkinajohtaja omassa tuoteryhmässämme. Meillä on kova usko siihen, että Kruunupyyssä toimiva vientiyritys pystyy harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa tulevaisuudessakin. Jos täällä pakataan rekka maanantaina, se puretaan asiakkaalla Euroopassa viimeistään torstaiaamuna tai jopa keskiviikkona, Nylund selvittää yrityksensä logistista etua Euroopan ulkopuolelta tuleviin kilpailijoihin verrattuna. Kilpailutekijöinä laatu ja nopeat toimitukset Tom Nylundin johtama Fatex Kruunupyyssä on paljon vahvaa ja monipuolista yrittäjyyttä, josta on perheyritys, jonka bisnestä oheinen yritystaulu on vain yksi pieni esimerkki. - Tuotannossa meidän pitää tuplata jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti seuraavien vuosien aikana. Sen lisäksi läpimenoaika on saatava huomattavasti lyhyemmäksi ja samalla pitää korkealla tasolla sekä toimitusvarmuus että laatu. Prosesseissa kehitämme esimerkiksi tilaus- ja toimistorutiineja siten, että asiakkaalle näkyy ammattimaisuus ensimmäisestä kontaktista alkaen. Johansson uskoo, että sen jälkeen kun kolmen p:n ohjelma on viety käytäntöön, Wikar on markkinoilla entistä vahvempi toimija. - Yrityksen näkökulmasta Kruunupyy on meille jatkossakin hyvä paikka toimia. Nostan kunnalle hattua varsinkin siitä, että täällä asioita hoidetaan maalaisjärjellä ja esimerkiksi lupa-asiat etenevät ripeästi. Kruunupyystä löytyy lisäksi monipuolisesti palvelualan yrityksiä, joita mekin pystymme käyttämään omassa toiminnassamme. 12 YRITTÄJÄ-LEHTI KRUUNUPYY Botnia Hotel & Restaurant on suosittu majoituspaikka muun muassa yrityksille, joilla on työntekijöitä komennustöissä Kokkola-Pietarsaari-alueella. Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI 0500 266 041 Soita ja varaa pikkujouluajankohdat nyt! Dahlbackat palasivat tuttuun ympäristöön Jorma Uusitalo Botnia Hotel & Restaurant Kruunupyyn keskustassa on saanut uudet omistajat. Monille paikallisille kyseessä ovat kuitenkin tutut kasvot, sillä Carol ja Sirpa Dahlbacka harjoittivat samoissa tiloissa hotelli- ja ravintolatoimintaa edellisen kerran jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulle tultaessa. - Kiinteistön omistava Oy Botnia-Foto Ab oli tuohon aikaan kirjakustantamo, joka julkaisi kotiseutukirjoja. Ostimme kiinteistön 1994 ja aluksi se toimi Botnia-Foton konttorina. Parin vuoden kuluttua rakensimme tähän hotelli-ravintolan ja pyöritimme sitä omissa nimissä, kunnes myimme kiinteistön vuonna 2001. Nyt oli sitten aika palata takaisin, Carol Dahlbacka kertaa kiinteistön vaiheita. Kaupan jälkeen alkoi remontti Botnia-Foton kirjatuotanto jatkui aina vuoteen 2009, johon mennessä yritys kustansi peräti 97 kotiseutukirjaa Suomessa ja Ruotsissa. - Sen jälkeen kun kirjabisnes päättyi mietimme muutaman vuoden ajan, mitä seuraavaksi. Katsoimme vastaavia paikkoja eri puolilla Suomea lähinnä siksi, että Sirpa on koulutukseltaan ravintolakokki. Tämän kohteen tultua myyntiin ja siinä vaiheessa kun hintakin asettui sopivaksi, otin yhteyttä myyjään lokakuussa 2013. Kaupat tehtiin jo seuraavana päivänä. Sen jälkeen alkoivat kunnostustyöt keittiössä ja ravintolassa, jotka olivat kovasti remontin tarpeessa. Lattiat piikattiin auki, viemärit uusittiin ja öljylämmitys vaihtui kalliolämpöön. Viime joulukuun alkupuolella ravintola alkoi palvella ensin lounasasiakkaita ja hieman myöhemmin tulivat anniskeluluvat, jonka jälkeen ravintola ryhtyi pitämään ovensa auki iltaisinkin. - Viime maaliskuussa aloimme markkinoida hotellia netin kautta ja hotellin saama vastaanotto on ollut positiivinen yllätys. Puolessa vuodessa saimme myytyä koko vuodelle budjetoidun majoitusmyynnin, Dahlbacka kertoo. Selkärankana ovat olleet KokkolaPietarsaari-alueella urakoivat yritykset, jotka ovat tarvinneet työntekijöilleen pitkäaikaista majoitusta. Dahlbackat huomasivatkin nopeasti, että kysyntää on enemmänkin kuin mitä kiinteistön 13 huonetta pystyvät tarjoamaan. Sen takia käynnistyi remontti samalla tontilla sijaitsevassa toisessa kiinteistössä. Jatkossa Botnia Hotel & Restaurant tarjoaa majoituksen enimmillään 32 henkilölle, ja esimerkiksi elokuussa koko kapasiteetti oli myyty loppuun. - Sen sijaan arkipäivien lounasmyynti on kasvanut hitaammin kuin ajattelin. Siinä meidän tärkein tavoitteemme on tällä hetkellä ansaita asiakkaiden luottamus valmistamalla heille jatkuvasti laadukkaita lounaita. Perjantai- ja lauantai-iltaisin asiakkaille on tarjolla á la carte-annoksia ja samoille illoille ajoittuu myös pubin toiminta. Kyseessä on paikkakunnan ainoa anniskelupaikka. Yksi tuote on säilyttänyt suosionsa niistä päivistä, jolloin Dahlbackat toimivat ensimmäisen kerran alan yrittäjinä. - Pizzaa myydään paljon edelleen. Pizzaa meiltä saa aina kun ravintola on auki, myös take away-palveluna. Huonot ajat voivat olla hyviäkin aikoja Yrittäjäpariskunnan itsensä lisäksi hotelli ja ravintola työllistävät kaksi kokopäivätoimista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Vastaanotto on ollut hyvä, koska paikalliset ihmiset arvostavat sitä, että paikkakunnalla toimii myös hotelli- ja ravintolapalveluita myyvä yritys. - Kun hankimme tämän paikan Sirpan kanssa ajattelimme, että tästä tulee meidän kymmenvuotinen projekti. Sinä aikana yritämme saada yrityksen toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Sitten katsomme, mikä on tilanne. Löytyykö jatkaja perheestä vai onko luopumisen paikka. Jo tähän mennessä vuodet yrittäjänä ovat antaneet paljon. - Yrittäjyys on opettanut sen, että aina pitää uskoa tulevaisuuteen ja että huonot ajat voivat olla joillekin hyviäkin aikoja. Perustimme BotniaFoton 90-luvun alkupuolen vaikeina aikoina ja silti yritys lähti kasvamaan. Nyt lähdimme hotelli- ja ravintola-alalle sillä ajatuksella, että kyllä tässäkin voi menestyä ja edessä on taas parempia aikoja, Carol Dahlbacka toteaa. Carol ja Sirpa Dahlbacka palasivat Botnia Hotel & Restaurantin yrittäjiksi. YRITTÄJÄ-LEHTI 13 KRUUNUPYY Retriitissä kohtaa rauhallisuuden Jorma Uusitalo Usko siihen, että ihmisellä on mahdollisuus valita miten käsitellä erilaisia tilanteita ja että tahdon voimalla voi ohjata omia ajatuksiaan. Elämänkokemus ja läpikäydyt kriisit ovat tukipilareita, jotka tekevät ihmisistä vahvempia, viisaampia ja nöyrempiä. Ilo, huumori ja nauru ovat hyväksi niin keholle kuin sielulle. Elämässä ei ole virheitä, on vain oppitunteja. Negatiivisia kokemuksia ei ole, on vain mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja kehittyä matkalla itsetoteutumiseen. Tällaisesta ajattelusta koostuu ideologia, johon perustuu Kruunupyyhyn Emmesjärven rannalle rakennetun Emmes Retreatin toiminta. Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik, jotka molemmat unelmoivat elämästä ilman stressiä. - Työskentelin viisi vuotta Norrvallassa kuntoutuskeskuksessa ja siellä huomasin, kuinka stressaantuneita ihmiset olivat ja miten hyvin he viihtyivät päästessään luontoon. Olen käynyt perheterapeuttikoulutuksen ja jo silloin haaveilin oman yrityksen perustamisesta. Kuusi vuotta sit- Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik riskunta etsi Maalahden eteläpuolelta, Kalajoelta ja myös sisämaasta. Sitten löytyi nykyinen paikka Alavetelistä, itse asiassa molemmille tutulta seudulta, sillä Ulla-Beth on kotoisin Teerijärveltä ja HenMajoitustilat rik on asunut lähes koko ikänrakennettiin puihin sä Alavetelissä. Sopivaa paikkaa retriitille pa- Kävimme täällä syksyllä ten tapasin Henrikin, ja hänelläkin oli ajatus siitä, että voisi tehdä jotain aivan muuta kuin siihen asti, Ulla-Beth kertoo retriitin perustamista edeltäneistä vaiheista. 2011 ja totesimme, että paikka on kaunis. Meille tuli mahdollisuus ostaa kolme hehtaaria maata ja saimme tehtyä sille oman kaavan. Kunnalle ja kunnan rakennusvalvonnalle iso kiitos siitä, että he ovat suhtautuneet hankkeeseemme hyvin myötämielisesti, Henrik sanoo. Keskellä luonnon hiljaisuutta sijaitsevan retriitin rakentaminen alkoi vielä samana vuonna. Henrikillä on takanaan pitkä kokemus rakennusalan yrittäjänä, mikä osaltaan mahdollisti poikkeuksellisen rakentamisen. Kaivutyöt tehtiin ainoastaan päärakennukselle ja saunalle, sillä kaikki muut rakennukset on rakennettu puihin. - Se oli alunperin Ulla-Bethin idean. Pienen harkinnan jälkeen minäkin ajattelin, että mikä ettei. Emme halunneet pilata luontoa ja metsää kaivamalla. Ruotsissa puihin rakentamisesta on jo kokemuksia mutta meidän tiedossa ei ole, että vastaavaa olisi tehty aikaisemmin Suomessa, Henrik jatkaa. Päärakennuksen ja saunan lisäksi alueella sijaitsevat grillitupa sekä viisi yöpymismajaa, jotka on mitoitettu kahdesta neljään henkilölle. Sen lisäksi on joogapaviljonki, jo- ka toimii myös juhla- ja koko- tulla juttelemaan, koska usein ustilana. ihmisille tulee tarve puhua silloin, kun on oltu kokonaan hilPuhdas luonto ja jaisuudessa. Sen lisäksi ohjelhiljaisuus vetovoimana maan kuuluu vaikkapa jooRakentaminen alkaa olla lop- gaa, luentoja ja hengitysharpusuoralla ja jo rakentamisen joituksia, Ulla-Beth kertoo. aikana pariskunta on ottanut Hänen mukaansa ajatuktuntumaa varsinaiseen yritys- sissa on ollut lisäksi se, ettoimintaan. Päättyneen kesän tä retriitissä voitaisiin järjesaikana yöpyjävieraita riitti lä- tää pienimuotoisia klassisen hes jokaiselle viikonlopulle. musiikin konsertteja ja taideErityisen suosittu on ollut la- leirejä. Retriitin päärakennus sista valmistettu lasimaja, jos- palvelee yrityksiä koulutustisa tähän mennessä hääyötään lana, ja Emmesjärven kaunis on viettänyt kolme hääparia. ympäristö luo oivat puitteet - Ulkomailta kävijöitä on myös henkilöstön tyky-päivilollut Italiasta ja Intiasta ja he le. Asiakkaat voivat vuokrata ovat olleet todella ihastunei- ulkoliikuntaa varten kajakketa tähän paikkaan. Uskomme, ja, kanootteja ja pyöriä. että kotimaan lisäksi meillä on - Meidän tärkein tavoitpaljon mahdollisuuksia kan- teemme on tarjota ihmisille sainvälisesti. Puhdas luonto ja paikka, jossa voi rauhoittua hiljaisuus ovat asioita, joilla on ja päästä ainakin hetkeksi irvetovoimaa, yrittäjät toteavat. ti arjen oravanpyörästä. EläHeidän mukaansa retriit- minen tässä hetkessä on tärketi on esimerkiksi yritysjohta- ää ja täällä huomaa, ettei kojille erinomainen paikka rau- ko ajan tarvitse katsoa kelloa. hoittua vetäytymällä hiljai- Meillä kaikilla on käytössä 24 suuteen. Retriitissä voi saada tuntia vuorokaudessa ja jokaiajatukset irti arkirutiineista, nen ihminen päättää, kuinka kulkea luonnossa, rentoutua ja tuon ajan käyttää, Ulla-Beth kokea läsnä olemisen tunteen. ja Henrik muistuttavat. - Yksi tavoitteemme on, että pitäisimme 2-3 päivän pituisia kursseja enintään 10-12 henkilölle. Kurssit voivat koostua esimerkiksi hiljaisesta retriitistä sekä mahdollisuudesta Valtatie 13 varrella. Puh. (06) 8649 460 www.maggiesrestaurant.net Wikar 0500 465 167 Libäck 0400 777 946 www.wltrecon.com info@wltrecon.com 14 YRITTÄJÄ-LEHTI KRUUNUPYY Maanrakennusta perheyrityksen voimin Jorma Uusitalo Alaveteliläinen perheyritys Henning Huldén & Söner Ab Oy toimii maanrakennusalalla jo kolmannessa sukupolvessa. 1980-luvun alkupuolella perustettu yritys on kasvanut vakaasti kysynnän kasvaessa. Tänä vuonna loppuun viedyssä sukupolvenvaihdoksessa Henning Huldén siirsi omistuksensa kokonaan seuraaville sukupolville. - Minä olen enää juoksupoika ja se sopii minulle erittäin hyvin, hän nauraa mutta haastatteluun osallistuneet muut perheenjäsenet tekevät selväksi, että Henningin osallistuu edelleen aktiivisesti yrityksen toimintaan vastaamalla korjaamon toiminnasta. Henning perusti yrityksen yhdessä poikiensa Janin ja Mikaelin kanssa. Poikien lisäksi perheyrityksen omistajiin kuuluvat heidän siskonsa Åsa sekä sisarusten lapsista Janin poika Kevin, Mikaelin poika Robin ja Sivin poika Martin Bäck. Kyse on ollut koko ajan todellisesta perheyhtiöstä, jossa jokainen perheenjäsen on kantanut oman kortensa kekoon perheyhtiön hyväksi. Varsinkin alkuaikoina toimistotyöt työllistivät perheen äitiä Ul- Henning Huldén otti Robinin (vas.) ja Martinin jo pieninä poikina oppiin korjaamohommiin. Tänä päivänä Henningillä on verstaallaan taas uusia nuoria ja innokkaita auttajia, jotka hekin vartuttuaan siirtyvät kenties töihin perheyritykseen. laa, ja nyt toimistotöistä kantaa päävastuun Siv. Apunaan hänellä on Åsa, joka työskentelee myös pankissa. Yhtiön toimitusjohtajuutta hoitaa Mikael velipoika Janin toimiessa kin levitystä. Sitten pojat ostivat kaivinkoneen, sen jälkeen Pääomakuorma-auton ja vielä trakvaltainen toimiala torin erilaiseen urakointiin. - Kun aloitimme yrityksen, Koska kysyntää oli, se kasvatteimme siihen aikaan kal- ti sekä kaluston että henkilöhallituksen puheenjohtajana. Emetinjärven helmi Jorma Uusitalo keidas, jonne ovat pysähtyneet tuhannet ja taas tuhannet Luonnonkauniilla paikalla ohikulkijat paikallisten asiakEmetinjärven rannalla sijait- kaiden lisäksi. Valtatie 13:n seva Maggie´s grillikahvio on varrelle rakennetun paikan omistavat Margareta Söderbacka ja Matti Lahnalampi, ja nimenomaan Margaretan kädenjälki ja somistusosaaminen näkyvät paikan viehättä- vässä sisustuksessa ja koristelussa. - Saimme isältäni tontin, jonne aloimme rakentaa Matin isän toimiessa tärkeänä kunnan määrää, Henning kertoo. Kaluston määrän kasvu kertoo sekä bisneksen pääomavaltaisuudesta että perheyrityksen laajentuneesta toimin- apuna konetöissä. Aloitusvaiheessa tässä oli pelkkä neva, mutta isäni oli kuitenkin hakenut tontille aikaisemmin liittymän, koska hänenkin suunnitelmissa oli ollut kahvion rakentaminen. Avasimme paikan 1984 grillikahviona mutta käytännössä tämä oli jo silloin kahvila-ravintola, jossa myytiin myös grillituotteita, Margareta kertoo. Kun rakentaminen alkoi, Matti työskenteli jo tuolloin asfalttitöissä Margaretan ollessa somistajana Kokkolassa. - Edelleen katson koko ajan ympärilleni etsien ja miettien jotain uutta ja erilaista. Siinäkin mielessä oman yrityksen perustaminen oli luonnollinen ratkaisu. Asiakkaat arvostavat kotimaisia raaka-aineita Margareta Söderbackan somistusosaaminen näkyy Maggie´s kahvila-ravintolan viihtyisässä ympäristössä. - Liikkeelle lähtöä yrittäjänä helpotti suuresti se, että meillä on ollut alusta saakka mainio henkilökunta, joka on kantanut vastuuta. Sen takia olen jaksanut näin pitkään, Margareta arvioi kolme vuosikymmentä kestänyttä yrittäjäuraansa. nasta. Tänä päivänä kalustoon kuuluvat muun muassa kymmenen kaivinkonetta, yhdeksän kuorma-autoa ja kymmenen pyörökuormaajaa. Myös uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Kaivinkoneissa hyödynnetään 3D-koneohjausta, joka on vienyt kaivutöiden mittatarkkuuden aivan uudelle tasolle. Yritys työllistää yhteensä noin 15 työntekijää, minkä lisäksi esimerkiksi isommissa urakoissa Huldén & Söner tekee hyvää yhteistyöstä muun muassa alueen kuorma-autoilijoiden ja kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa. - Kilpailu alalla on erittäin kova. Katteet ovat ohuet varsinkin kun miettii, paljonko yritys joutuu panostamaan kalustoon. Alalle on tullut myös muita toimijoita kuin maanrakennusalan varsinaisia yrittäjiä, Åsa Huldén kertoo. Kuten monissa muissakin yrityksissä, Huldénin perheyrityksessäkin on jouduttu totuttautumaan entistä pidemmälle menevään sääntelyyn. Viimeisimpänä esimerkkinä verottajalle tehtävät ilmoitukset rakennusurakoista ja työmaiden henkilöstöstä. - Tätä menoa kuorma-auton ajaminen alkaa olla kohta sivuseikka, Henning sanoo. Kyseessä on perheyritys perheen Ronnie-pojan työskennellessä kahvila-ravintolassa kokkina. Yritys työllistää lisäksi kolme vakituista työntekijää sekä viikonloppuisin osa-aikaisia työntekijöitä. Palvelutiskillä asiakkaan eteen avautuu laaja valikoima tuoreita leivonnaisia. - Meillä on ollut koko ajan periaatteena, että teemme sekä ruuista että kahvilatuotteista mahdollisimman paljon alusta loppuun. Käytämme pelkästään kotimaista lihaa, jonka leikkaamme itse ja samoin esimerkiksi kastikkeet ovat täällä tehtyjä, Margareta sanoo ja jatkaa, että monet asiakkaat kysyvät nykyään suoraan, onko ruoka valmistettu kotimaisista raakaaineista. Maggie´s on paikka, jossa näkee mitä erilaisimpia asiakasryhmiä kalastuksen harrastajista alkaen. Rahtarit ovat luonnollisesti tuttu näky sekä ravintolassa että autoineen pysäköintialueella. - On lisäksi sotainvalidien ja sotaveteraanien ryhmiä, jotka käyvät ruokailemas- YRITTÄJÄ-LEHTI KRUUNUPYY PAKETOI PIKKUJOULUT KIVITIPPUUN Tunnelman takaa runsas joulupöytä ja tähtiesiintyjät mm. Pekkaniskan Pojat, Swingers, A. Aallon Rytmiorkesteri, Elonkerjuu Heitä nuttu naulaan – pyydä tarjous rantasaunasta tai kylpylän tilaussaunoista! PIKKUJOULUILTA 30 €/HLö » jouluruokailu noutopöydästä » lippu perjantain tai lauantain tansseihin » majoituksella 85 €/hlö/vrk *) Nykäläntie 137, Lappajärvi puh. 06 561 5000 www.kivitippu.fi *) Hintaan sisältyy lisäksi aamiais majoitus 2 hh, allasosaston ja kuntosalin käyttö • • • OLEMISEN AVARUUTTA SUUREN KRAATTERIJÄRVEN RANNALLA • • • Perheyrityksessä pitää kiirettä viikolla ja viikonloppuisin. Sunnuntai-iltapäivän haastatteluhetkeen ehtivät paikalle Henning (vas.), Siv, Robin, Åsa ja Martin. ”Yrittäjyys antanut hyvän elämän” tunnetaan työn korkeasta laadusta. Laatu on paljolti tulosta siitä, että perheenjäseniä on rohkaistu käsillä tekemiseen pienestä pitäen. Siitä kertoo keittiön seinällä oleva kuvakin, jossa kolmatta sukupolvea edustavat Robin ja Martin sekä Kevin Huldén esittelevät pikkupoikina rasvaisia kämmeniään. - Henning otti meidät varhain korjaamohommiin. Pienille pojille oli hienoa kun sai ryhtyä tekemään kaikenlaista koneiden kanssa ja oppimaan uusia asioita kuten hitsaamista. Kyllä siihen olisi kyllästytty jo monta kertaa, ellemme olisi asiasta oikeasti kiinnostuneita, perheyrityksessä kaivuu- ja ajohommia teke- vät 21-vuotiaat Martin ja Robin sanovat. Entä mitä kaikkea yrittäjyys on Huldéneille antanut? - Tuntuu, että aina on ollut kiire mutta mukavaa on ollut. Tippakaan en ole katunut yrittäjäksi ryhtymistä, sillä se on antanut minulle hyvän elämän, Henning sanoo. Jos vapaa-aikaa jää, liikunnallisessa perheessä se kuluu lähinnä hiihdon ja jalkapallon parissa. Robinin kommentti yrittäjän vapaudesta osoittaa, että nuorin sukupolvikin on jo havainnut, että paljon puhuttu yrittäjän vapaus on aivan oma taiteenlajinsa. - Kyllä siitä vapaudesta nauttii sitten kun siitä pääsee nauttimaan, hän tuumii. sa säännöllisesti esimerkiksi jouluisin. Jotkut ryhmät tulevat syömään kerran kuukaudessa. Varsinkin viikonloppuisin asiakkaina käy ihmisiä, jotka ovat lähteneet naapurikunnasta autoilemaan ja meille syömään. Maggie´s on myös suosittu kokouspaikka. Kabineteista löytyy tilat jopa 40:lle kokousvieraalle. Ja koska kyse on yrittäjästä, jolla on somistajatausta ja uteliaisuus kaikkeen uuteen, yrityksen tarjonnasta löytyy monipuolinen ja vaihtuva valikoima erilaisia sisustustuotteita peasti. - Meillä on hieno asiakaskunta sekä hyvä ilmapiirin, ja näinä vuosina olen saanut paljon uusia hyviä ystäviä. Se palkitsee kun kuulee asiakkailta kiitos-sanan ja huomaa ihmisten viihtyvän. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä en ollut kova puhumaan mutta nyt olen senkin taidon oppinut, hän nauraa. - Tulevaisuudessa jatkan yrittäjänä päivän kerrallaan. Tykkään tästä työstä, muutenhan en olisi näin pitkään jaksanut. Jatkajalle tässä on hyvät puitteet. Ellei oma poikamme jatka yrittäjänä, siinä tapauksessa haemme muita vaihtoehtoja. Maanrakennukseen liittyviä töitä yritys tekee laajasti laidasta laitaan. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi lastaukset pyörökuormaajilla, talojen ja hallien perustustyöt, viemäreiden ja salaojien kaivutyöt, murskeen, ruokamullan, täytemaan ja hiekan toimitukset, tietyöt sekä pihoilla käytettävien koristekivien toimitukset. Yksittäisistä kohteista ovat työllistäneet muun muassa ajankohtaiset kaksoisraiteen rakentaminen sekä tuulivoimapuistojen rakennusurakat. Perheyhtiön yksi kilpailutekijä on palveluiden laajaalaisuus. Sen lisäksi Huldénit Iran vaihtui Emetinjärven rantatonttiin Oma mielenkiintoinen tarinansa liittyy itse päärakennukseen. - Hankimme Honkarakenteelta kehikon, joka oli alunperin menossa metsästysmajaksi Iranin shaahille. Maassa kuitenkin alkoivat levottomuudet, jonka takia kauppa jäi lopulta toteutumatta, Margareta kertoo. Hän tunnustaa, että 30 vuotta yrittäjänä ovat kuluneet no- Valikoimista löytyy myös paljon mielenkiintoisia sisustustuotteita. Nyt viisi yhdellä hinnalla! Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä tarjous ja totea asia itse. Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444 satama@kokkola.fi • www.portofkokkola.fi 15 16 YRITTÄJÄ-LEHTI Tuottava sijoitus tulevaisuuteen Oppisopimuksella lisää osaamista siitä, löytyykö oppisopimustyöpaikkoja. - Nuorisotakuu on tuonut mukanaan uudenlaista toimintaa valtion osoittaessa lisäresursseja nuorten oppisopimuksiin. Tämä näkyy myös nuorten opiskelijoiden määrissä. - Minusta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus näyttää positiiviselta. Valtion säästökuurin vuoksi opiskelijapaikkoja on hiukan aiempaa vähemmän, mutta positiivista on se, että valtio panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Uskon, että talouden taas piristyessä saamme lisää myös koulutuksen kiintiöpaikkoja. Haapasalo korostaa, että Jorma Uusitalo Oppisopimus on yrityksille hyvä vaihtoehto saada osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Yrittäjät voivat kehittää oppisopimuskoulutuksella myös omaa osaamistaan . - Yleisen taloustilanteen takia oppisopimuskoulutuskin on haasteellisessa tilassa, koska tällä hetkellä monen yrityksen ei ole helppo rekrytoida uusia työntekijöitä myöskään oppisopimuksella. Siitä huolimatta olemme onnistuneet tekemään saman verran sopimuksia kuin yleensäkin keskimäärin, kertoo KeskiPohjanmaan oppisopimustoimiston oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo. Koulutus sitouttaa henkilöstöä Sen lisäksi, että monet yritykset keskittyvät näinä aikoina olemassa olevan henkilöstönsä koulutukseen, moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään. - Ehkä yrittäjillä on nyt paremmin aikaa keskittyä myös oman osaamisensa kehittämiseen. Se on erinomainen asia, koska kilpailutilanteessa menestyvät parhaiten ne, jotka - Myös moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään oppisopimuskoulutuksella, sanovat oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo ja koulutussihteeri Anne Brandt. ovat pitäneet huolta omasta ja työntekijöidensä osaamisesta, Haapasalo sanoo. Yrittäjät suosivat omaan alaansa liittyviä tutkintoja ja suorittavat myös johtamiseen liittyviä erikoisammattitutkintoja. Vähemmän yrittäjä- kokemusta omaavat yrittäjät valitsevat usein yrittäjän ammattitutkinnon. Oppisopimuspäällikön mukaan opiskelijat ovat kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Kyse on enemmänkin yritykset hyötyvät oppisopimuskoulutuksesta monella tavalla. - Osaamisen lisääminen on aina tärkeää, oli kyse työntekijöiden tai yrittäjän itsensä koulutuksesta. Koulutus sitouttaa henkilöstöä yritykseen, ja varsinkin pienissä yrityksissä jo yhdenkin ihmisen osallistuminen koulutukseen heijastuu usein positiivisesti ympäristöön, kun taloon tulee uutta tietoa. Merkkejä orastavasta noususta? Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja Matti Peltolan mukaan oppisopimuskoulutuksen määrät putosivat viime vuonna jonkin verran mutta nyt näkyvissä on jälleen hienoista kasvua. - Olemme tehneet jonkin verran toimenpiteitä, jotka ovat kääntäneet määrät taas kasvuun ja olisiko kyse siitäkin, että vähitellen alkaa näkyä orastavia merkkejä talouden kasvusta. Ehkä jonkin verran työnantajat ovat lisäksi odottaneet sitä, onko koulutuksiin tulossa muutoksia. Peltolakin korostaa koulutuksen merkitystä yritysten toiminnan kehittämisessä. - Kun työnantaja kouluttaa työntekijöitä, se sitouttaa henkilöstöä yrityksiin. Sen lisäksi koulutus motivoi ja sitä kautta saadaan tulosta ja entistä parempaa laatua. Tätä on oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitoksessa tapahtuvassa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus perustuu henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus otetaan huomioon. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Tutkintoa tavoitteleva työntekijä, hänen työnantajansa ja oppisopimustoimiston edusta- ja solmivat oppisopimuksen. Työpaikka on pääasiallinen kouluttaja. Sen lisäksi opintoihin voi sisältyä tietopuolisia opintojaksoja oppilaitoksissa. (Lähde: Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus/Oppisopimus) YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 17 Veromuutoksia vuodelle 2015 Anna Lundén Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle 2015. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmessa alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja lahjaverotus sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä energia- ja valmisteveroja korotetaan. Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Ansiotuloverotus Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin. Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan sen sijaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon. Verotukseen valmistellaan lapsivähennys. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin vuonna 2015. Edustusmenot Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaveroasteikko- jen kaikkia rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahjaja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Kiinteistövero Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä Energiaverot, tupakkavero, ajoneuvovero ja autovero van yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Samoin liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan. Muiden kuin erityisvarusteltujen taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksista luovutaan. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016. Windfall-vero Voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, mutta veron korvaamista vaihtoehtoisilla ympäristö- ja kulutusveroilla selvitetään. Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koske- Yrittäjänkin tapaturmakorvauksia aletaan sovitella Mediassa uutisoitiin muutama viikko sitten kovin sanoin yrittäjän sosiaaliturvaan suunnitellusta leikkauksesta. Otsikoissa arveltiin jopa 250 000 yrittäjän sosiaaliturvan heikkene- valtio osallistuu pienellä osuudella rahoitukseen. Mikä muuttuu? Sairausvakuutuslain vuoden 2015 alusta voimaan tulevalla vän rajusti. Mistä on kysymys? Tilanne nyt Yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen itselleen ottanut yrittäjä, joka on työssä aiheutuneen tapaturman tai ammattitaudin vuoksi jäänyt sairauslomalle, voi nykyään saada sekä ansionmenetyskorvauksen tapaturmavakuutuksesta että sairauspäivärahan Kelasta. Sen sijaan työntekijä, maatalousyrittäjä ja pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleva yrittäjä (omistus yhtiössä enintään 50 prosenttia) voi saada korvauksen tapaturmavakuutuksesta, mutta Kela-päivärahan vain tapaturmavakuutuksen korvauksen ylittävältä osin, ei siis koko sairauspäivärahaa. Tapaturmavakuutuksen etuudet rahoitetaan vakuutuksen ottaneiden maksamilla vakuutusmaksuilla. Kela-päivärahat taas rahoitetaan työnantajilta sekä kaikilta palkansaajilta ja yrittäjiltä kerättävillä pakollisilla sairausvakuutusmaksuilla, minkä lisäksi Jatkossa myös yrittäjä saa tapaturmasta vain yhdenkertaisen päivärahan. muutoksella yrittäjä, palkansaaja ja maatalousyrittäjä sekä pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleva yrittäjä asetetaan Miksi Suomen Yrittäjät ymmärtää muutosta? Suomen Yrittäjät on ollut valmis hyväksymään muutoksen, vaikka olemmekin todenneet sen vähentävän yrittäjälle tulevia ansionmenetyskorvauksia. Merkittävin peruste muutoksen ymmärtämiselle on ollut se, että Suomen Yrittäjien on hankalaa yleisessä keskustelussa vaatia voimakkaasti kaksinkertaisten korvausten ylläpitämistä samaan aikaan kun järjestönä ajamme yrittäjän ja palkansaajan tasavertaista kohtelua sosiaaliturvassa. Vaatimuksemme yrittäjän sosiaaliturvan tasavertaistamiseksi muiden kansalaisryhmien kanssa eivät kuulosta uskottavilta, jos muistissa säilyvät voimakkaat puheemme kaksinkertaisten korvausten puolesta yrittäjille. Suomen Yrittäjien pitkäjän- teisen edunvalvontatyön ansiosta yrittäjällä on nykyään oikeus pääsääntöisesti kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin kuin palkansaajalla. Viime vuosien tärkeimmät parannukset on saatu yrittäjän työttömyysturvaan: yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuuksien saamisen edellytyksiä on kevennetty. samalle viivalle ja myös yrittäjään ryhdytään soveltamaan edellä mainittua korvausten yhteensovittamista. Tapaturmissa yrittäjä saa siten vastaisuudessa päivärahaa vain yhteen kertaan eli tapaturmavakuutuksesta, ei enää Kelasta samasta vahingosta. Muutoksen vaikutu Yrittäjille on sattunut viime vuosina työtapaturmia vuosittain noin 6 000 kappaletta. Vuonna 2012 tapaturmia oli noin 6 200 kappaletta, joista noin 2 800 johti enintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Näiltä lyhyiltä työkyvyttömyysjaksoilta yrittäjä ei ole saanut korvausta tapaturmavakuutuksen eikä myöskään sairausvakuutuksen perusteella, koska molemmissa järjestelmissä yrittäjällä on neljän päivän oma- vastuu. Tapaturmavakuutuksessa omavastuuta ei ole, jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään kuin neljä päivää. Korvausten yhteensovitus tullee siten koskemaan hieman yli puolta yrittäjien tapaturmista. Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piirissä on arvioiden mukaan 70—80 prosenttia YELvakuutetuista yrittäjistä. Pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä, jossa siis yhteensovitus on koko ajan ollut käytössä, yrittäjiä on arviolta 20 000–30 000. Heihin lainmuutos ei vaikuta. Yhteensovituksen seurauksena Kela maksaa edellä mainituissa noin 3 000 tapauksessa vuosittain vähemmän sairauspäivärahaa. Tämän pitäisi periaatteessa vaikuttaa myös pakollisiin sairausvakuutusmaksuihin, mutta muutos lienee niin pieni, etteivät maksut muutu. 18 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala Äitiyslomalla Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi ¡¢ ¡ £ ¤¥ ¦¢ ¢ £ £ £ PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Marika Hollström Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Henna Myllylä Birgitta Kaipio Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Pirjo Rahkonen Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Matti Mehtälä p. 0400 767 117 p. 020 7578 820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 040 301 1 358 p. 020 7649 351 p. 040 5920 335 p. 040 5060 340 p. 0440 319 153 p. 040 7081 415 p. 040 5719 412 p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 044 9944 051 p. 0400 269 846 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 7451 700 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com marika.hollstrom@hollstrom.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi henna.myllyla@hotmail.com tililaskenta@multi.fi mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi posti@reisjarvenvesijalampo.fi pirjo@pttconsult.fi heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi matti.mehtala@palvelumakasiini.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo, Kokkola Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen 010 2390 850 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 info@hanhisalolaw.fi tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@reskont.fi juha.enlund@pept.fi HALLITUS KAUDELLE 2014-2016 SIEVI / ALAVIESKA HAAPAJÄRVI HALSUA / LESTIJÄRVI HIMANKA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA KOKKOLA KÄLVIÄ LOHTAJA / ULLAVA NIVALA TOHOLAMPI / PEDERSÖRE PIETARSAARI REISJÄRVI / KRUUNUPYY VETELI YLIVIESKA VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840 020 757 8820 0400 669 322 050 530 4693 0400 84 1720 050 555 8412 040 829 3285 020 765 8201 040 301 1358 040 5920 335 044 031 9153 040 708 1415 044 065 6232 050 590 6378 044 994 4051 0400 777 955 044 745 1700 VARAJÄSEN Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Teija Östman Ilm. myöhem. Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117 040 510 5589 040 506 0340 0400 26 5454 0400 58 2426 050 330 4686 044 056 0364 0400 75 5287 050 538 4808 0400 66 5255 0500 126 004 0400 38 4276 040 571 9412 040 545 7567 0400 28 7650 044 020 1794 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014 Ruotsinkielinen yrittäjävaliokunta pj. Juha Enlund ja toimistolta Nina Niemi Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä pj. Tapio Uusitalo ja toimistolta Nina Niemi Kansainvälistymisvaliokunta pj. Jouni Anttila ja toimistolta Mervi Järkkälä Senioritoimikunta pj. Markku Kivi ja toimistolta Mervi Järkkälä Koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta pj. Jyrki Niinikoski ja toimistolta Riitta Hautala Liikennevaliokunta pj. Juha Rahkola ja toimistolta Riitta Hautala Kaupan- ja palveluiden valiokunta pj. Kreetta Kärkkäinen ja toimistolta Heidi Huhtala Ympäristöyrittäjien valiokunta pj. Mari Niemelä ja toimistolta Heidi Huhtala Terveisiä valiokunnille voi lähettää toimiston yhteyshenkilöinden kautta: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi YRITTÄJÄ-LEHTI 19 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT LVI TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET TUULILASIN KORJAUKSET LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET MAANRAKENNUSTA VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ LASIASENNUS TILINTARKASTUSTA PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET PESULAPALVELUA Meinalantie 60, 85100 Kalajoki Puh. 010 3277 190 www.kalajoenpuutuote.fi CARAVAN KAUPPA TAPAHTUMIA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA TILI JA ISÄNNÖINTI RENKAITA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Suo me n paras pal v e l u* muut t ui juuri jo pa 5% pare mmak si. LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja 2.6.2014 alkaen nyt myös jopa 5 % Bonusta. *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
© Copyright 2024