HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 3/2014 HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA Energiarakentamisessa on potentiaalia Sivu 3 Vauhtia omistajanvaihdoksiin Suuria ikäluokkia edustavat yrittäjät ovat nyt siinä vaiheessa yrittäjäuraansa, että he ovat siirtymässä eläkkeelle. Minun viestini omistajanvaihdosta suunnitteleville on se, ettei asian kanssa kannata aikailla turhaan. Sukupolvenvaihdokselle kannattaa varata vähintään viiden vuoden aikajakso ennen tulevaa vaihdosta, Marika Hollström sanoo. Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus, kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta. Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus - niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Sivu 6 Alavieskan kuntasivut Sivu 16-19 Sievin kuntasivut Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy KOKKOLA PIETARSAARI KANNUS RAAHE YLIVIESKA Heinolankaari 12 Kauppiaankatu 2 Asematie 5 Ollinkalliontie 3 Riihikatu 8 AO SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Hannu Vanhala 0400 667 593 040 550 5793 040 527 7315 050 582 8718 Sivu 20-23 www.kp-konttoripiste.fi 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Keski-Pohjanmaalla yritykset tahkoavat taas parhaita tuloksia U usimman Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin tilinpäätöstietokantojen mukaan osa yritysten tunnusluvusta lähestyy jo uhkaavasti pahimman taantumavuoden 2009 lukemia. Kuitenkin maakunnallisessa vertailussa esimerkiksi yritysten kasvuvauhdissa on suuria eroja. Meidän yrityksemme menestyivät usean mittarin mukaan parhaiten koko Suomessa. Siis parhaiten. KeskiPohjanmaalla toimivat yritykset, joiden keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli 4.0 prosenttia oli 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kun koko Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla tehtiin myös parasta tulosta. Maakunnan keskimääräinen nettotulosprosentti oli 3,9, kun heikoimmassa maakunnassa Kainuussa jäätiin vain 2,0 prosenttiin. Lisäksi Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta koko Suomessa, jossa käyttöomaisuutta uudistettiin kulumista enemmän. Maakunnan yritysten keskimääräinen investoinnit/poistot- luku oli 107, kun kaikissa muissa maakunnissa jäätiin alle sadan. Vaatii edelleen kovaa työtä että saamme alueemme yritysten kilpailukyvyn ja tulokset pysymään hyvinä. Meidän tulee valmistautua talouden kasvuun niin että yrityksemme ovat iskussa heti kun talous lähtee nousemaan. Näin saavutamme parhaat tulokset. Edelleen oletamme että yritystemme taseet ovat vahvassa kunnossa joka vaikuttanee myös tulevaisuudessa. Tämä vakava positiivinen viesti sekä kuntapäättäjille että elinkeinotoimista vastaaville. Nyt on taottava kun rauta on kuuma. Osuuskunta PPO:n alueellisesta sijoittamisesta – maakunnan yrityksille rahoitusmahdollisuuksia Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat kantaa vuoden 2013 keväällä siihen, että Osuuskunta PPO päätti turvata tasevarallisuuden arvon myymällä ICT-liiketoimintansa Elisalle. Totesimme, että tällä kaupalla pääomien säilyminen alueella turvattaisiin. Lisäksi elinkeino- ja yritystoi- minnan sekä alueen ylläpitäminen vireänä toteutuisi. Ensimmäiset sijoitukset alueellemme on nyt sitten tehty. Osuuskunta rahoitti Teknoventuren kautta nivalalaisen eristyslasifirman Best Glass Oy:n laajentumista ja yritysoston. Näin nivalalainen eristyslasinvalmistaja Best Glass Oy pystyi laajentamaan toimintaansa. Yritys osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan eristyslasitehtaan ja sen liiketoiminnan. Tällä kaupalla vahvistettiin Best Glassin asema Suomen johtavana eristyslasin valmistajana. Työntekijämäärä nousi välittömästi ja kaupan myötä Best Glassin eristyslasin valmistuskapasiteetti kasvoi yksi kaksinkertaiseksi. Meidän tulee valmistautua talouden kasvuun niin että yrityksemme ovat iskussa heti kun talous lähtee nousemaan. Osuuskunta PPO:n sijoitusomaisuus koostuu finanssisijoituksista ja sijoituksista alueellisiin hankkeisiin. Hankesalkun puitteissa tehdään sijoituksia pääasiassa alueellisesti merkittäviin kohteisiin osuuskunnan toiminta-alueella. Summa ei ole ihan pieni, näin on mahdollista sijoittaa tuottaviin ja kasvuhalukkaisiin alueemme yrityksiin. Hankesijoituksiin hallitus on linjannut sijoitettavan normaalitilanteessa 15 % osuuskunnan varallisuudesta (=tällä hetkellä noin 15 meur). Hallitus luonnollisesti arvioi hankkeen riskit tapauskohtaisesti. Oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa osuuskunta edellyttää hallituspaikkaa P U H E E N J O H T A J A N sijoituksen vastaanottavasta yhtiöstä. Lisäksi painopisteenä pidetään alueellista vaikuttavuutta - elinkeinotoiminnan ja palvelujen vahvistaminen osuuskunnan jäsenistön parissa. Osuuskunta voi tehdä hankesijoituksia joko suoraan tai kumppaninsa Teknoventuren kautta. (Teknoventure on Oulusta käsin toimiva, vuonna 1994 perustettu pääomasijoitusrahasto) Lisäksi Osuuskunta voi tehdä sijoituksia suoraankin, jolloin Osuuskunnan hallitus päättää sijoituksen tekemisestä. Toimintamalliksi on muodostunut se, että Osuuskunta käsittelee suoraan ne hankkeet, jotka eivät sovi Teknoventuren sijoituspolitiikkaan (tyypillisesti ovat liian pieniä). Yksi tällainenkin sijoitus on jo tehty kun Osuuskunta PPO ja Guida Invest Oy ovat lähteneet tukemaan ylivieskalaisen FinnCode Oy:n kasvua ja kansainvälistymistä. Erinomaista. Osuuskunta PPO ilmoittaa ottavansa vastaan esityksiä, tässä yksi mahdollisuus saada yritykselle rahoitusta kasvattamaan osaamista ja kasvua. Joten yhteys toimitusjohtaja Kati Peltomaahan, p 044 7291 220/ www.osuuskuntappo.fi Syksyisin terveisin, ja voimaa ja tuloksentekoa kaikille! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P A L S T A Yhteistyöllä eteenpäin K eski-Pohjanmaan Yrittäjissä on työntäyteinen aika edessä eikä työtä vähennä lainkaan se, että olemme edelleen keskellä pitkään jatkunutta lamaa, joka ei onneksi alueellamme ole kuitenkaan pahimmasta päästä. Kun eurokriisi näyttäisi vähän helpottavan, tulee tilalle Ukrainan kriisi. Alueemme yritykset ovat pääosin pieniä tai keskisuuria, joihin pakotteet eivät juurikaan suoraan vaikuta, mutta huono taloustilanne aiheuttaa kaikille yrityksille ongelmia. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, mutta luovuttaa ei saa. Me KeskiPohjanmaan Yrittäjissä teemme omalta osaltamme kaikkemme tukeaksemme yrittäjien ja yritysten toimintaa. Tämä on ensimmäinen puheenjohtajan palstani ja tarkoitus on syksyn aikana käydä joka paikkakunnalla ja perehtyä kunkin paikallisyhdistyksen toimintaan. On mieluisaa havaita, että meillä on aktiivinen aluejärjestö ja vireät paikallisyhdistykset. Aluejärjestön ja paikallisyhdistysten yhteistyö on perinteisesti sujunut mallikkaasti ja tätä yhteistyötä tulen omalta osaltani edelleen vaalimaan. Pidän myös tärkeänä vaalia koko toiminta-alueen yhtenäisyyttä. Toiminta-alue on kaksikielinen ja se ulottuu Kalajokilaaksosta Pietarsaaren seudulle saakka. Alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää Keski-Pohjanmaan Yrittäjiltäkin jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja uudelleen arvioimista voidaksemme parhaalla mahdollisella tavalla toimia alueen yrittäjien parhaaksi. Tämä työ merkitsee useimmiten arkista puurtamista ja jatkuvaa valppautta, jotta yrittäjien intressit otetaan huomioon niissä pöydissä, joissa yrittäjien asioista päätetään. Tulemme arvioimaan aluejärjestön toimintaa ja pohtimaan strategiaa, jolla viemme järjestöä kohti 2020-lukua. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on Suomen Yrittäjien aluejärjestö ja se on alueemme suurin elinkeinoelämän järjestö ja meidän mielipiteitämme kuunnellaan ja ne otetaan huomioon. Tämä edellyttää, että meidän on aktiivisesti vaikutettava niihin asioihin, joilla on merkitystä yritys- ten kannalta. Tässä työssä tarvitaan sekä aluejärjestöä että paikallisyhdistyksiä ja niissä toimivia yrittäjiä. Omalta osaltani annan kaiken tukeni tässä vaativassa työssä ja olen aluejärjestön ja paikallisyhdistysten käytettävissä. Hyvää syksyn alkua Yhteystyöterveisin Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 kpy-lehti@viestimix.fi Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Energiarakentamisessa on potentiaalia Jorma Uusitalo Kalajokinen perheyhtiö Andament Group on esimerkki keskipohjalaisyrityksestä, joka on lähtenyt voimakkaasti mukaan energiarakentamiseen. Andament Groupin toimitusjohtaja Jari Palviainen sanoo, että energiarakentamisessa on paljon potentiaalia. Siksi on luonnollista, että infrarakentamiseen erikoistunut konserni on kiinnostunut hyödyntämään erikoisosaamistaan myös energiarakentamisen toimialalla. Andament Group ilmoitti äskettäin lähtevänsä osakkaaksi Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Yritys tulee omistamaan Voimaosakeyhtiö SF:ää alueellisen yritysyhteenliittymän kautta. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja, jonka alle suomalaiset omistajayritykset ovat ryhmittyneet. Koemme Hanhikivi 1-hankkeen erittäin tärkeäksi tälle alueelle. Ei ainoastaan rakentamisen näkökulmasta vaan laajemminkin. Siksi olimme valmiita lähtemään ydinvoimahankkeeseen myös osakkaaksi, Palviainen perus- Jari Palviainen (vas.) ja Jukka Juola näkevät energiarakentamisessa monia mahdollisuuksia Andament Groupille. telee. Kokemukset ydinvoimarakentamisesta osoittavat, että toteutuessaan Fennovoiman hankkeella on erittäin merkittävät välittömät ja välilliset työllistävät vaikutukset. Eräiden arvioiden mukaan infra- rakentajille Pyhäjoen merki- syt jo konkreettisesti Hanhitys olisi jopa kuusi kertaa suu- kivenniemen alueen rakentamiseen kahden konsernissa rempi kuin Talvivaaran. olevan yhtiönsä kautta. HSK Maastorakentajat Sähkö toimitti alueelle ensimmonipuolinen mäisen työmaasähköliittyenergiarakentaja män, ja syyskuun alkupuolella Andament Group on pääs- allekirjoitettavalla sopimuk- sella Maastorakentajat Oy rakentaa Valtatie 8:lta Hanhikivenniemelle johtavan tien. Elokuun lopulla Maastorakentajat teki merkittävän avauksen tuulivoimarakentamiseen. Yhtiö rakentaa yhdeksän tuulivoimalaitosta käsit- Tierakentaminen käynnistyy syyskuussa Jorma Uusitalo ’ Hanhikivenniemelle rakennettava tie on Maastorakentajille merkittävä hanke monessakin mielessä. Siinä konkretisoituu ensimmäisen kerran Fennovoiman Hanhikivi 1-hankkeen rakentaminen ja sen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 75 henkilötyövuotta. Noin neljän kilometrin pituisen tienrakennusurakan arvo on hieman yli viisi miljoonaa euroa. - Erityistä urakassa on se, että tie rakennetaan korkealle penkalle yli neljä metriä merenpinnan yläpuolelle. Tällä varaudutaan meriveden korkeuden suuriinkin vaihteluihin. Koko matkalle tulee myös kevyen liikenteen väylä ja lisäksi tie valaistaan koko pituudeltaan, kertoo Maastorakentajien aluejohtaja Antti Nissinen. Samaan urakkaan sisältyy yhden sillan sekä vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen. Pajukosken tuulivoimapuiston rakentaminen käynnistyi syyskuun ensimmäisellä viikolla puiden poistolla. - Työ käsittää yhdeksän tuulivoimalaitosta, niiden perustusten suunnittelun ja rakentamisen sekä sähköistykset ja sähköaseman sekä muuntajan rakentamisen. Parannettavaa tietä alueella on reilut kolme kilometriä ja saman verran uuden tien rakentamista. Kaapelointi vaatii varsin paljon työtä, sillä sähköaseman ja tuulipuiston etäisyys on noin 18 kilometriä, kertoo Pajukoskella vastaava työnjohtajana toimiva Matti Helaakoski. Matti Helaakoski (vas.) ja Antti Nissinen selvittelivät Hanhikivenniemen tiehankkeen ja Pajukosken tuulivoimapuiston rakentamisasioita. tävän Ylivieskan Pajukosken tuulivoimapuiston infran. - Maastorakentajat on tehnyt energiarakentamista jo pitkään. Eniten olemme rakentaneet vesivoimalaitoksia, ja tällä hetkellä teemme lämpövoimalaitoksia ja lämpölaitoksia Tampereella kahdessa kohteessa sekä Juankoskella ja Nilsiässä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Juola. Hänen mukaansa energiarakentamista tarvitaan tulevaisuudessa merkittäviä määriä. - Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä negatiivinen. Vaikka Pyhäjoen ydinvoimala paikkaa energiatasetta, vanhoja voimaloita poistuu käytöstä ja niiden tilalle rakennetaan uusia. - Samoin tuulivoimarakentaminen on ala, josta odotetaan piristysruisketta matalasuhdanteessa olevalle suomalaiselle infrarakentamiselle. Tuulivoimarakentaminen onkin tulevaisuudessa yksi tärkeä osa meidän energiarakentamisen kokonaisuutta, Juola luettelee esimerkkejä monista mahdollisuuksista. YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 64 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät 1202 Laura Koskela Oy Insinööritoimisto Kangasoja Kannuksen Yrittäjät Kannus Tekninen Oy Kuljetusliike Vesisenaho Oy Seppälän Homekoirat Tmi RiJo Grilli Kaustisen Yrittäjät Majoitusta jäsenetuhintaan: AEK Consult Kälviän Yrittäjät Lohtajan Yrittäjät Roporunnaajat Oy Tiinan kotihoito ja kiinteistöpalvelut Koski Forest Ky Tmi Pentti Leskelä Sievin Yrittäjät M.Korkeakangas VALTONEN-TRADING Oy Toholammin Yrittäjät JuSahko Oy Vetelin Yrittäjät Kuljetusliike A & H.Pöyhönen Oy Ratamestarit Oy Ylivieskan Yrittäjät Alanko Insurance Oy Autopesu ja -huolto Ylivieska Kirppis Ruusunen Ay Kodinkonehuolto Kortesmaa Olli Koivisto avoin yhtiö Pauli Korpi-Tassi Tilitoimisto M. Hauhtonen Oy Vieskasat Asennuspalvelu Kokkolan Yrittäjät Ala-Sorvari Oy Kesäesa Oy Tmi Realtalous Dymatronic Oy Mikael Holm Tmi Pynzi Oy Kalajoen Yrittäjät Nivalan Yrittäjät Oktober iltama Food & Fun V.I.P iltama Majoituspaketti sis. lauantain iltatapahtuman Ravintola Pihvitupa tarjoaa jäsenyrittäjille ruokailun yhteydessä aperitiivin SA! TULOS Uusi satokauden päätös -tapahtuma... Paljon nähtävää ja koettavaa: • • • • • • kulttuuria ostoksia musiikkia olutta hyvää ruokaa ym. ym. TAIKAHATTU 4 k Ab PS Lyfttjänst Nostopalvelu Oy HonRak Oy Jalkahoitopalvelu Heli Niemelä Keski-Pohjan Eristys Oy Kettuvaara Oy Kulttuuritehdas Voima MediHoiva Oy Ottomarino Oy Parturi-Kampaamo Tea Niemi R. Sjöbacka Ab Rakennus JMS Ky Rakennus Nano Oy Sirkan nukke ja taide Smart Siivouspalvelut Oy Tittaln Tmi Jan Stenman Infra Tmi Lauri Typpö tmi LucaT & T Tmi Matti Kurikkala Tmi Puutio Tuomas Traumapsykoterapia Sirpa Hirvimäki Työnohjaus Riitta Huhtala Tzana Wtp Finland Avoin Yhtiö Yrityspalvelu N. Östman-Tylli Oy Yhteistyössä: AKATEMIA Pietarsaaren seudun Yrittäjät Ab Ahlviks Åkeri Oy Hierontapalvelu Kaija Salminen L39 Ventures Oy Ab MS Agriconsulting SunFit Oy Ab Sähköpalvelu Walberg Ab Oy Alavieskan Yrittäjät Isotalus Oy Pohjanmaan ilmakuvaus Perhon Yrittäjät P&S Riihimäki Oy Eatery & Drinkery Irish House Apartments Poimi tapahtuman parhaat herkut keskustassa ja Hiekkasärkillä: www.visitkalajoki.fi Nähdään Kalajoella! YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjien golfmestaruudet ratkottiin Kalajoella Yrittäjien avoimet SM-Golf voittajat ratkottiin aurinkoisella Kalajoen viheriöillä 15.16.8. Osallistujia oli lähes 70 ympäri Suomen. Tapahtumassa pelattiin kaksi miesten sarjaa sekä yksi naisten sarja. Aluejärjestöjen välisessä kilpailussa voiton vei Savon Yrittäjien joukkue jossa pelasivat Merja Pentikäinen, Kari Pentikäinen ja Veli Savolainen. Toiseksi sijoittui Poh- jois-Pohjanmaan Yrittäjien 1. joukkue, kokoonpanolla Irene Isohanni, Pekka Timonen ja Antti Laitala. Pronssia vei Hämeen Yrittäjien edustusjoukkue jossa kisasivat Jari Toivonen, Timo Mäkinen ja Jarmo Uotila. Lisäksi järjestettiin neljällä väylällä erikoiskilpailut. Päivät huipentuivat yhteiseen illanviettoon Kalajoen hiekoilla. Tulokset: ONNITTELUT 20 vuotta 3.8.2014 Videopalvelu Veli Lesell, Ylivieska. ERIKOISKILPAILUT MIEHET HCP 0 – 18,0 Jorma Kortesoja Kari Perälä Esa Fors MIEHET HCP 18,0 – 36,0 Veli Savolainen Matti Isohanni Aulis Yppärilä NAISET HCP 0 – 36,0 Pentikäinen Merja Riitta Ojala-Fors Vuokko Heikkilä 1. päivä Väylä 3 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 3,18 M: Pasi Koskinen 4,68 Väylä 10 (lähimmäs lippua) N: Merja Pentikäinen 3,40 M: Juha Alajoki 3,07 Väylä 11 (pisin draivi) N: Pirjo Kortesoja M: Kari-Pekka Kenakkala 2. päivä Väylä 3 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 5,14 M: Jorma Kortesoja 5,75 Väylä 10 (lähimmäs lippua) N: Paula Korkiakoski 4,80 M: Jorma Heikkillä 5,92 Väylä 16 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 4,03 M: Jouko Järvelä 1,66 25 vuotta 9.8.2014 H Suihkonen Oy, Nivala. KALENTERI SYYSKUU 10.9. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 3 12.9. Asiakasrekisteri Excelillä, omalla koneellasi (webinaari) 16.9. SY Hallitus 16.9. - 17.9. Suomen Yrittäjien järjestöseminaari 18.9. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9 19.9. Google My Business, omalla koneellasi (webinaari) 19.9. Muotoilua ja käsityötä kauppaan, Kylpylähotelli Sani, Aalto -sali 19.9. - 21.9. Octorberfest, Kalajoki 23.9.- 26.9. Material Week, Kokkola LOKAKUU 5.10. - 7.10. Luottamusmiesten syysristeily 10.10. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 10 10.10. Tarjouslaskelma Excelillä, omalla koneellasi (webinaari) 24.10. - 26.10. SY:n Liittokokous ja Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Tampere 28.10. - 30.10. Energia 14 -messut Tampereella 31.10. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 4 31.10. Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus, omalla koneellasi (webinaari) MARRASKUU 3.11. K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous nro 4, Kaustinen 15.11. Teaterresa till Vasa 18.11. SY Hallitus (järjestäytymiskokous) 19.11. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 11 19.11.- 21.11. Yrittäjän veroseminaari, Viking Linen m/s Mariella, Helsinki - Tukholma - Helsinki 20.11. Verkostoidu ja menesty -tapahtuma yrittäjille, Kokkola JOULUKUU 16.12. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 12 19.12. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 5 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Vauhtia omistajanvaihdoksiin Yrittäjien eläköityminen tuo myyntiin tuhansia yrityksiä vuosittain Jorma Uusitalo sukupolvenvaihdoksesta. Hän jatkaa omistajana ja toimitusSuomalaisessa yrityskentässä johtajana Yrityspalvelu Hollon nyt tilausta omistajanvaih- strömissä yrityksen perustadoksille. Suomen Yrittäjien jan Mariitta Hollströmin jällaskelmien mukaan lähivuosi- keen. - Suuria ikäluokkia edustana Suomessa tulee joka vuosi myyntiin lähes 3 000 yritystä vat yrittäjät ovat nyt siinä vaisen takia, että yrittäjä jää eläk- heessa yrittäjäuraansa, että keelle. Sukupolvenvaihdos on he ovat siirtymässä eläkkeeledessä noin 1 500 yrityksessä le. Minun viestini omistajanvaihdosta suunnitteleville on vuosittain. Kokkolalaisella Marika se, ettei asian kanssa kannata Hollströmillä on paitsi työnsä aikailla turhaan. Sukupolvenansiosta näköalapaikka kes- vaihdokselle kannattaa varata kipohjalaiseen yrityskenttään vähintään viiden vuoden aikamyös omakohtainen kokemus jakso ennen tulevaa vaihdos- ta, Hollström sanoo. Jotta vaihdos nytkähtää tosissaan liikkeelle, luopujalta vaaditaan ensin henkinen niskalenkki omasta itsestään. On tehtävä päätös ryhtyä todella viemään sukupolvenvaihdosta käytäntöön. - Sukupolvenvaihdos on iso henkinen prosessi sekä luopujalle että jatkajalle. Siksi siihen kannattaa varautua ajoissa ja siksi siitä on hyvä jutella. Voi etsiytyä vaikkapa yrittäjäjärjestön toimintaan, koska todennäköisesti sieltä löytyy yrittäjiä, joilla on vaihdokses- ta jo kokemuksia. Ei mikään läpihuutojuttu Marika Hollström aloitti työntekijänä Yrityspalvelu Hollströmin palveluksessa vuonna 1997. Hänen silloinen miehensä Hannu Hollström tuli yritykseen töihin 2000-luvun vaihteessa katsomaan, josko hän jatkaisi äitinsä Mariittan työtä yrittäjänä. - Hannu kuitenkin huomasi, ettei se ollut hänen juttunsa, jolloin Mariitta käänsi katseensa minuun. Tulin omistajaksi vuonna 2006 eikä Hannun Marika Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan määrätietoisesti omistajanvaihdoksiin. Kuva: Anne Yrjänä ja minun avioero seuraavana Hannu toimittaa meille edelvuonna vaikuttanut meidän tii- leen it-palveluita, Hollström viin ydinryhmän työhön, vaan kertoo. Yrittäjä – myy yrityksesi ajoissa Mika Haavisto tyksessä ja yrityksen työntekijät tai johto ovat jatkamasSeinäjoen Ammattikorkea- sa yrityksen toimintaa noin koulu on tutkinut yli 55-vuo- 10 000 yrityksessä. 20 000 tiaiden yrittäjien näkemyk- yritystä lopettaa toimintansa, siä yrityksiensä jatkuvuuden kun nykyinen omistaja jättää suhteen lähimmän kymme- yritystoiminnan. Omistajannen vuoden aikana. Tutki- vaihdos koskee Suomessa yli muksen mukaan, siis yrittäji- 70 000:ää yritystä seuraavan en omien odotusten mukaan, kymmenen vuoden aikana. Omistajanvaihdoksia tulisi myyntiin on menossa 28 000 yritystä, sukupolvenvaihdos siis tapahtua noin 5 000 yrion odotettavissa 15 000 yri- tyksessä vuosittain, jos yrit- täjien omat toiveet ja näkemykset toteutuisivat. Todellisuudessa omistajanvaihdoksia tapahtuu Suomessa vain noin 2 000 yrityksessä. Miksi yritykset eivät vaihda omistajaa omistajien odotusten mukaan? Näyttää siltä, että yrittäjät jatkavat yrittämistään yhä vanhemmiksi tai sitten lopettavien yritysten lukumäärä on paljon oletettua suurempi. Valmistaudu myyntiin Pääosa omistajanvaihdokseen nyt tulevista yrityksistä on omistajiensa perustamia ja vaihtaa omistajaa nyt ensimmäisen kerran. Tilanne on outo ja uusi. Suomessa keskimääräinen yrityksen omistusaika on 25 vuotta, kun se Ruotsissa on kahdeksan vuotta ja Yhdysvalloissa viisi vuotta. Näyttää siltä, että Suomessa omis- tajanvaihdokset, yrityskaupat, liittyvät yrittäjän elinkaareen eivätkä niinkään yrityksen elinkaareen. Luontevat kohdat omistajanvaihdokselle tulisikin suunnitella jo yritystoiminnan aloittaisen yhteydessä. Näin yrityksen myymiseen olisi henkisesti valmistauduttu jo hyvissä ajoin. Samalla myös varmistuisi se, että yrityksiä johdettaisiin ja kehitettäisiin niin, että yritys olisi kaiken aikaa myyntikunnossa ja yrittäjällä olisi realistinen käsitys yrityksensä arvosta. Omistajanvaihdosten onnistumisessa on paljon pelissä. Yrittäjän kannalta kyse saattaa olla elämäntyöstä saatavasta ”viimeisestä palkasta”. Yrityskauppa keskittyy Yrityspörssiin Yrityskauppojen sujumisen varmistamiseksi tarvitaan alueellisesti kehitetyt palvelut tarjottuina sekä verkkopalveluina että henkilökohtaisina palveluina. Suomen Yrittäjät käynnisti kesällä 2013 kolmevuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on omistajanvaihdos- YRITTÄJÄ-LEHTI Hän tunnustaa, ettei omistajaksi ryhtyminen ollut mikään läpihuutojuttu. - Kyseessä oli kymmenen hengen toimisto, jolla oli suuria asiakkaita. Mariittalla oli aivan uskomaton kokemus ja minua pelotti ihan oikeasti astua hänen saappaisiinsa. Mietin, onko minusta siihen ja kuinka saavutan asiakkaiden ja työntekijöiden luottamuksen. Tänä päivänä on helppo todeta, että kaikki sujui lopulta hyvin. Kun Marika Hollström jakaa neuvoja muille yrittäjille omistajanvaihdoksiin liittyen, mukana on aimo annos käytännön kokemusta. - Mariitta hoiti sukupolvenvaihdoksenkin tosi hienosti. Jälkeenpäin voi todeta, että yksi asia olisi kannattanut tehdä toisin, eli toteutus olisi voinut olla nopeampi. - Yrityksellä on nimittäin aina kasvot, ja kasvot siirtyvät jatkajalle vasta sitten, kun vastuu ja päätöksenteko ovat konkreettisesti hänellä. Minä sain kyllä vastuuta mutta sen täydelliseen siirtämiseen kului melko kauan, mikä aiheutti turhaa epävarmuutta. Tärkeää on hänen mukaansa myös se, että jatkaja heittäytyy täysillä mukaan luotsaamaan yritystä eteenpäin. On uskallettava luottaa itseensä ja oltava innostunut. - Totta kai vaihdokseen liittyvät myös taloudelliset riskit. Senkin takia on tärkeää, että luopuja luottaa jatkajaan ja siihen, että uusi omistaja suoriutuu kaikista velvoitteista. Verotus hidastaa sukupolvenvaihdoksia Hollström korostaa, että sen jälkeen kun luopuja on tehnyt päätöksen sukupolvenvaihdoksesta, tietoa ja asiantuntijoita kyllä löytyy auttamaan osapuolia eteenpäin. - Ellei oma tilitoimisto voi auttaa, silloin on tärkeää hankkia muu taho, josta löytyy tar- vittava asiantuntemus. Kolme tärkeintä selvitettävää asiaa ovat yrityksen arvon määrittely, omistajanvaihdoksen rahoitus ja mitä vaihdos merkitsee verotuksellisesti. Itsekin olen hoitanut useita tapauksia, joissa myyjä ei ole ollut meidän asiakas. Samalla kun Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan päättäväisesti omistajanvaihdoksiin ja hankkimaan prosessiin tarvittavaa asiantuntijatietoa, hän lähettää terveisiä verotuksesta päättäville poliitikoille. - Perintö- ja lahjavero ovat asioita, joille pitää tehdä nopeasti jotain, koska tällä menolla sukupolvenvaihdokset tyrehtyvät täysin. Vaarana on myös se, että tässä tilanteessa yhä useamman yrityksen omistus siirtyy ulkomaisiin käsiin. Kaikkein paras vaihtoehto on se, että vaihdokset siirtyvät luovutusvoittoveron piiriin, Hollström sanoo. Kuntalaki uudistuu syksyllä – mitä vaikutuksia yrittäjille? kuitenkaan ole peruste luopua niistä. Päinvastoin, se on peruste terävöittää säännöksiä ja tehostaa niiden noudattamisen valvontaa. Kuntien velvoitteita vähennettävä Anssi Kujala Kolmas ja viimeinen osa hallitusohjelmassa sovittua kuntauudistuksen lakipakettia on nyt lausuntokierroksella. Paketti menee eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Uuden kuntalain tavoitteena on tulla voimaan 1.1.2015. Lain uudistaminen on tarpeen, ja se sisältää useita yrittäjille tärkeitä asioita. Suomen Yrittäjien jäsenille ja paikallisyhdistyksille lailla on merkitystä, sillä vaikuttamistyömme perusta rakennetaan nimenomaan kunnissa. Jatkossakin kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat alueensa elinvoimaisuuden edistäminen ja palveluiden järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Kuntien elinvoima ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Elinkeinopolitiikan tehostaminen on käytännössä välttämätöntä kunnille verotulojen kasvattamiseksi. Taloudeltaan vakaa kunta kykenee huolehtimaan paremmin esimerkiksi hyvinvointipalveluistaan. Palvelut monesta lähteestä ten edistäminen. Hankkeessa määritellään omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelupolut, palvelut ja niiden tuottaja, jotta ostajat, myyjät ja asiantuntijat löytäisivät toinen toisensa. Erilaisia yrityskauppapaikkoja on verkossa tällä hetkel- lä runsaasti. Ostajat ja myyjät eivät nyt kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeeseen kuuluukin Suomen Yrittäjien verkossa toimivan Yrityspörssi-kauppapaikan uudistaminen ja sen alueellisen kattavuuden laajentami- nen. Lopuksi vihje yritystään myyvälle: käytä asiantuntijoiden palveluja, tee päätös liikkeelle lähdöstä ja pysy liikkeessä – eli vie yrityskauppa loppuun. Suomen Yrittäjien mielestä kuntien tulisi suosia palvelutuotannossa monituottajamallia, joka mahdollistaa sekä kunnan oman palvelutuotannon että sitä täydentävät ostopalvelut julkiselta, yksityiseltä tai yhdistykseltä. Avoin kustannusvertailu ja terve kilpailu varmistavat verovarojen tehokkaan hyödyntämisen. Kuntalain nykytilan arvioinnissa todetaan, että kunnat harjoittavat yleisen toimialansa perusteella elinkeinotoimintaa. Suomen Yrittäjien mielestä elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei voi olla kunnan tehtävä. Kuntien yleistä toimialaa ja vapaaehtoisesti itselleen ottamien tehtävien kirjoa on perinteisesti rajoittanut ainakin kolme keskeistä periaatetta. Ensinnäkin kunnan ei tule ottaa hoidettavakseen sellaisia tehtäviä, jotka kansalaiset tai yritykset voivat hoitaa tehokkaammin kuin kunta. Toiseksi kunnan tehtävillä tulee olla yhteys kunnan alueeseen tai asukkaisiin sekä heidän etuihinsa. Kolmanneksi, kunnat eivät voi ryhtyä teolliseen ja kaupalliseen toimintaan. Kunnat eivät enää viime aikoina ole yhteiskunnallisen kehityksen myötä noudattaneet edellä mainittuja periaatteita. Tämä ei Yli 20 vuotta painopinnan valmistusta LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT Kunnilla on liikaa tehtäviä ja velvoitteita. Niitä tulisi määrätietoisesti purkaa, sillä kuntatalous ei kestä kuntien nykyistä työtaakkaa. Lakiluonnoksessa esitetään kuntastrategian pakollisuutta. Laatimisvelvoite on edellä esitetystä huolimatta perusteltua, sillä strategiatasolla voitaisiin määrittää myös elinkeinopoliittiset ja palvelustrategiset linjaukset, jotka luovat pohjaa kestävällä taloudelle. On välttämätöntä, että kunnalla on näkemys siitä, miten se edistää elinvoimaa, tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa ja järjestää asukkaidensa palvelut. Uskon, että tällä velvoitteella kunnat joutuvat entistä tarkemmin miettimään, mitä on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitä ostetaan yrityksiltä. Avoin kustannusvertailu ja terve kilpailu varmistavat verovarojen tehokkaan hyödyntämisen. Selkeyttä johtamiseen ja vastuisiin Lakiluonnos sisältää useita yksityiskohtia. Eräs niistä on kunnan työntekijöiden osallistumisoikeuden rajoittaminen. Suomen Yrittäjien keväällä 2014 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastanneista kunnanjohtajista ja 70 prosenttia yrittäjävastaajista kieltäisi kunnan työntekijöiltä osallistumisen oman kunnan hallituksen työskentelyyn ja lautakuntien johtamiseen. Kyselyyn vastasi 131 kunnan- ja kaupunginjohtajaa ja yli 4 300 yrittäjää. Nämä tulokset kertovat siitä, että johtaminen ja vastuu kunnissa kaipaavat selkeyttämistä. Yksi kunnanhallituksen tehtävistä on vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta, joten kaksoisroolien purkaminen on perusteltua. Kunnan päättäjänä kunnan työntekijä on päättämässä omaan työ- tai virkasuhteeseensa liittyvistä asioista. Kaksoisrooli on hankala siksikin, että se estää palvelutuotannon uudistamisen, kun kunnissa työskentelevät luottamushenkilöt tarkastelevat asiaa liiaksi omien intressiryhmiensä näkökulmasta. 7 8 YRITTÄJÄ-LEHTI F1-lääkäri Toimitusjohtaja Kouluttaja, tietokirjailija Yrittäjä Aki Hintsa Tomi Pienimäki Katleena Kortesuo Ville Virkki Suorituskyvyn äärirajoilla — mitä yrittäjä voi oppia F1-ajajalta? Jollalla maailman merille Viisi tapaa ampua reiteensä sosiaalisessa mediassa Dream Hostel — miten Tampereelle luotiin maailmanluokan hostelli? Seuraa verkkoa - esiintyjiä tulee koko ajan lisää www.yrittajapaivat.fi Pakotteet kurittavat Fennovoima rakentaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan Pyhäjoelle Ydinvoimalan rakentaminen ja käyttö tuovat alueelle pitkäaikaista kysyntää erilaisille töille ja palveluille. Fennovoiman omistajat tarvitsevat toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista sähköä turvatakseen kilpailukykynsä. Lue hankkeesta lisää osoitteesta www.fennovoima.fi Oulu Raahe Pyhäjoki Helsinki 23.-26.9.2014 THE INTERNATIONAL CONFERENCE KOKKOLA | FINLAND BIO|NANO|GREEN|METAL|LEATHER|RE BUSINESS/NEW TECHNOLOGY Register on www.materialweek.fi Jorma Uusitalo ten Venäjän tammikuussa tekemään ratkaisuun, jolla maa Venäjään kohdistuvat talous- laittoi tuontikieltoon kaiken pakotteet ja Venäjän asetta- EU:sta tuotavan sianlihan. mien vastapakotteiden kierre kurittavat pahasti suomalais- Maksuvaikeudet ta elintarviketeollisuutta ja sitä uhkaavat nykymenolla ruokaperunan kautta keskipohjalaisia maata- Maakunnan lousyrittäjiä. Esimerkiksi mai- tuottajat kärsivät Venäjän pedontuottajien kohdalla puhu- runalle asettamasta tuontitaan todella mittavista mene- kiellosta ja toista vuotta. Koska perunaa ei ole pystytty vietyksistä. - Jos maakunnassa tuote- mään, se on pitänyt hinnat altaan vuodessa 240 miljoonaa haisina. - On tosi ikävää, että pakotlitraa maitoa ja Venäjä-pakotteiden takia tuottajahinta las- teet ja tuontikiellot kohdistuvat kee esimerkiksi 4 senttiä litral- kahteen meille isoon ja tärketa, se tietää vuositasolla noin ään tuotantosuuntaan eli maikymmenen miljoonan euron toon ja perunaan. Keskipohjahinnanalennusta, sanoo MTK laiset viljelijät ovat joutuneet Keski-Pohjanmaan toiminnan- keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää, Jyrinki kuvaa tijohtaja Jouni Jyrinki. MTK Keski-Pohjanmaan lannetta ja toivoo maan hallialueen maatilat tuottavat 11 tukselta määrätietoisempia toiprosenttia koko maan mai- mia kotimaisten viljelijöiden dontuotannosta. Viime maa- ahdingon helpottamiseksi. - Meillä Suomen hallitus teliskuun lopulla alueella toimi 924 maitotilaa. Jyringin mu- kee samalla tavalla kuin Ukkaan lujille joutuvat muutkin raina ja Venäjä tahoillaan; puhutaan yhtä ja tehdään toista. tuotantosuunnat. - Sianlihan vienti Venäjälle Hallitus on luvannut huolehon ollut jo aikaisemmin erit- tia suomalaisesta alkutuotantäin alhaisella tasolla ja hinnat nosta mutta silti maatalouteen ovat laskeneet. Sikatiloja meil- on kohdistumassa ensi vuoden lä on maakunnassa noin 60, budjetissa 50 miljoonan euron toiminnanjohtaja kertoo viita- leikkaukset. EU:n varastointi- tuet eivät tuo ratkaisua, koska ne pitävät vain hinnat alhaalla. - Maataloustuottajat ovat sen sijaan vaatineet nopeita toimia, joilla kustannuksia saadaan alaspäin, koska nykytilanne aiheuttaa maatalousyrittäjille maksuvaikeuksia. Esimerkiksi energiaveron ja polttoaineveron alentaminen olisivat ratkaisuja, joilla kustannuksia saataisiin pienennettyä ainakin näiltä osin, Jyrinki sanoo. Hänen mukaansa nykytilanne on maatalouden näkökulmasta ainutkertainen. - Vientivaikeuksia Venäjälle on toki ollut aina, koska maa pyrkii suojelemaan omaa tuotantoaan ja sen takia Venäjänmarkkinoille on yleensäkin vaikea päästä. Esimerkiksi Atria on kuitenkin onnistunut rakentamaan maahan omaa tuotantoa ja Valio on itänaapurissa pitkäaikainen ja hyvin arvostettu merkki. Jyrinki ei usko, että Venäjä pystyy ainakaan nopealla aikataululla merkittävästi kehittämään omaa elintarviketuotantoaan. - Jos Venäjä siihen kykenisi, se olisi sen jo tehnyt. Ja tämän satokauden osalta siellä on game over, hän muistuttaa. YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa Ahola Transportin liput liehuvat myötätuulessa, sillä yrityksen markkinat ovat ulkomailla muualla kuin Venäjällä. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maatalousyrittäjiä Ahola Transportilla ei isoa Venäjä-riskiä - Keskipohjalaiset viljelijät ovat joutuneet keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää, MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki sanoo. Venäläiset yritykset hoitavat suurimman osan elintarvikkeiden kuljetuksista Suomesta Venäjälle. Silti paljon tavaroita maiden välillä on liikkunut myös suomalaisten kuljetusyrittäjien toimesta. Kokkolalaisessa Ahola Transportissa Venäjän-tavaraliikenteen jumiutuminen ei kuitenkaan ole aiheuttanut suuria ongelmia. - Suurin merkitys on sillä, ettei meillä ole suoria ajoja Venäjälle, koska meidän markkina-aluettamme ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari. Kun Krimin kriisi oli pahimmillaan, silloin meilläkin volyymit laskivat rajusti esimerkiksi Puolassa, mutta nyt sielläkin on palattu entiselle tasolle, kertoo konsernijohtaja Hans Ahola. Suurempia ongelmia hän näkee kotimarkkinoilla. - Suomen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska volyymit eivät lähde kasvuun. Tässä tilanteessa meidän täytyy hakea kasvua ulkomailta, ja esimerkiksi Baltiassa ja Puolassa tilanne näyttääkin hyvältä, hän toteaa. Ota maksamistasi TyEL-euroista TÄYSI HYÖTY Veritaksessa! Eläkevakuutusyhtiöissä on eroja. Veritas on TyEL-osaaja, joka tarjoaa yrityksellesi jonotuspalveluiden sijaan oman asiantuntijan sekä vankat työkalut henkilöstön hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseen. Ota TÄYSI HYÖTY TyEL-maksuista ja siirrä yrityksen eläkevakuutukset Veritakseen osoitteessa veritas.fi/ täysihyöty tai soita 010 195 600. TOIMI 30.9.2014 MENNESSÄ, NIIN SIIRTO ASTUU VOIMAAN 1.1.2015. 9 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Etsitkö uutta bisnestä? Sovi treffit Yrittäjäpäiville! Etsitkö asiakkaita, palvelua tai yhteistyökumppania? Valtakunnallisille yrittäjäpäiville on ilmoittautunut jo yli 1200 yrittäjää, joiden joukossa on varmasti sinullekin sopivia palveluntuottajia, kumppaneita tai mahdollisia asiakkaita. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät tarjoaa helpon ja kätevän palvelun, jonka avulla löydät juuri sinulle sopivat kontaktit. Yrittäjän yhteydet -verkkopalvelun kautta voit sopia tapaamiset kätevästi jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Voit kertoa, minkälaisia palveluja tarvitset tai tarjo- at ja miksi muiden yrittäjien kannattaa tutustua juuri sinuun. Kun osapuolet ovat etukäteen kertoneet itsestään, tapaamiset ovat molemmille antoisia. Näin tapaamisten ”osu- matarkkuus” on parempi kuin sellaisilla yrittäjätreffeillä, joissa tapaamiset ovat sattumanvaraisia. Palvelu tarjoaa sopivia tapaamisaikoja sinulle sopivien kontaktien kanssa, ja Tampereen messukeskukseen on varattu alue tapaamisia varten. Yrittäjä Jan-Eric Danielsson käytti palvelua vuoden 2013 Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa ja sopi useita tapaamisia etukäteen. Helsingin Yrittäjienkin hallituksen jäsenenä hänellä on pitkä kokemus verkostoitumisesta erilaisissa yrittäjä- ja bisnestapahtumissa. Danielsson auttaa Intelligent HR Systems Finland -yrityksensä kautta muita yrityksiä esimerkiksi kehittämään esimiestyötään, henkilöstöään ja organisaatiotaan. - Katsoin, josko palvelun kautta löytyisi yhteistyökumppaneita tai bisnesmahdollisuuksia. Viimeksi etsin etupäässä kumppaneita, joiden kanssa olisi synergiaa, sanoo Danielsson. Tapaamisissa Danielsson ja Kalajoki sai vies Jorma Uustalo koittaa käytännössä sitä, että kun Kalajoella luonnollisisKalajoen loma-asuntomessut ta syistä käy yleensä paljon lapolivat kaupunginjohtaja Jukka siperheitä, loma-asuntomessut Puoskarin mukaan menestys houkuttelivat Hiekkasärkille runsaasti myös muuta aikuismonellakin tavalla. - Saimme hyvin viestimme väestöä. - Huomasimme, että aika läpi kohderyhmässä, joka oli laajempi kuin yleensä lomase- monella vieraalla oli Kalajosonkeina, kaupunginjohtaja sa- esta vanhentunutta tietoa, jota saimme nyt päivitettyä. Monoo. Laajempi kohderyhmä tar- nille tuli yllätyksenä, kuinka monipuolinen palveluvarustus meiltä löytyy sen lisäksi, että alueen merellinen maisema puhuttelee aina. Samoin aktiviteettien suurta määrää kiiteltiin, kaupunginjohtaja sanoo. Myyntikohteet kävivät kaupaksi Kaksi viikkoa kestäneillä loma-asuntomessuilla kävi yli 40 000 vierasta. Myös siihen Omistajanvaihdospalvelu Ägarskiftestjänst Kalajoen loma-asuntomessuihin tutustui yli 40 000 kävijää kahden viikon aikana. YRITTÄJÄ-LEHTI ”treffikumppani” yleensä kertoivat lyhyesti, mitä kumpikin tekee ja oli hakemassa. Osa ei johtanut jatkotoimiin, mutta osan kanssa yhteistyötä on kehitetty. Danielsson sanoo pitäneensä tapaamispalvelua erittäin hyödyllisenä ja rohkaisee muitakin sopimaan yritystreffejä. - Siihen ei tarvitse panostaa kuin vähän aikaa. Ihmettelinkin kovasti, että tapaamisalueella oli niin tyhjää. Ehkä se oli vielä sen verran uutta. Hän pitää erityisen hyödyl- lisenä sitä, että palvelussa voi etukäteen löytää juuri itselle sopivat kontaktit. Sen ansiosta lyhyessä ajassa tavoittaa helposti monta potentiaalista kohdetta ja pystyy rauhassa keskustelemaan vähän syvällisemminkin. Tampereelle Danielsson on jo sopinut yhden tapaamisen Yrittäjäpäivien ulkopuolelle, mikä saattaa rajoittaa tapaamisia itse tapahtumassa. Silti hän aikoo ilman muuta katsoa, keitä Yrittäjäpäivillä on mahdollista tavata - joko mah- 11 dollisia asiakkaita tai kumppaneita. - En rajaa pois kumpaakaan. Tärkeää on olla aktiivinen jos et ole aktiivinen, ei synny mitään tuloksiakaan, Danielsson muistuttaa. Yrittäjän yhteydet -palvelu aukeaa 1. lokakuuta klo 10 osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ verkostoidu Palveluun pääsee kirjautumaan joko LinkedIn-tilillä tai luomalla oman profiilin. tinsä läpi messuvieraille Puoskari on hyvin tyytyväinen. - Virallista kävijätavoitetta emme etukäteen asettaneet. Määrä on kuitenkin suurempi kuin monilla niillä loma-asuntomessuilla, jotka kestivät kolme viikkoa. Kumppanuus Suomen Asuntomessujen kanssa toimi erinomaisesti ja Laura Ruohola joukkoineen teki mainiota työtä sen lisäksi, että Laura antoi kasvot tälle tapahtumalle. - Kaikkein isoin asia on se, että niin moni rakentaja uskoi ja luotti paikkaan. Messui- hin sisältyi hienoja panostuksia yksityisiltä rakentajilta. Tästä olemme valtavan tyytyväisiä. Myytäviksi valmistuneet kohteet ovat tehneet myös hyvin kauppansa. Esimerkiksi yhtiömuotoisessa kohteessa kaikki 18 huoneistoa oli myyty jo ennen messujen päättymistä. Kaupunginjohtajan tavoin Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen suitsutti Kalajoen messuja. - Olemme tyytyväisiä, että kävijät kokivat löytäneensä messuilta sitä, mitä he olivat tulleet hakemaan. Alustavan Messuvieraat kehuivat loma-asuntomessujen upeita puitteita Hiekkasärkkien merellisessä maisemassa. kävijätutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia messuvieraista oli tyytyväisiä tapahtumaan. Maksaneiden kävijöiden määrää voi pitää erittäin hyvänä. Toivomme, että tapahtuma osaltaan vahvistaa Kalajoen asemaa monipuolisena, hyvien palveluiden matkailukohteena, Heiskanen toteaa. Tyytyväisyys leimasi näytteilleasettajienkin kommentteja. Kalajokisella Topi-Keittiöllä on kokemusta jo useista messuista. - Messut ovat meille tärkeä markkinointikanava. Kalajoel- la olimme esillä paitsi lukuisissa kohteissa myös omalla osastolla, jonne messukävijät ohjattiin hakemaan tarkempaa informaatiota tuotteistamme. Se yllätti iloisesti, että messuille tultiin niin laajasti ympäri Suomea, myyntijohtaja Riitta Ojala-Fors sanoo. Tuomipakan alueesta arkkitehtikilpailu Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan Kalajoki jatkaa tulevaisuudessakin matkailualueensa kehittämistä. - Tänä syksynä meillä tu- lee käsittelyyn matkailun kasvuohjelma, jossa vauhditetaan joitain kehittämishankkeita. Esimerkiksi Dyyni-ravintolan viereinen Tuomipakat on alue, jossa on rakennusoikeutta 10 000 kerrosneliötä. Koska kyse on näkyvästä ja erityisestä paikasta, haluamme varmistaa siihen toteutettavan rakentamisen tason erikseen järjestettävällä arkkitehtikilpailulla. Parhaillaan alueella on rakenteilla Rakennuskartio Oy:n Herrain Hiekat-loma-asuntohanke ja pari muutakin yhtiömuotoista kohdetta. Hiekkasärkillä on kaupunginjohtajan mukaan selkeä tarve myös sisäliikuntatilalle tai monitoimihallille, minkä lisäksi matkailun kasvuohjelmassa otetaan kantaa ulkoilma-areenan sijaintiin. - Todella mielenkiintoinen on myös Marinan alue, jonka kaavaprosessi etenee normaalia reittiä. Sinne voitaisiin rakentaa huoneistoja upealla merinäköalalla, minkä lisäksi saisimme kaivatun vierasvenesataman. Se toisi kalajokiseen matkailuun aivan uudenlaisen merellisen elementin. 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Keilailussa yhdistyivät työ ja harrastus tyksen palveluksessa omien sanojensa mukaan monitoimimiehenä vastaten keilapallojen myynnistä ja pallojen porauksesta. Jorma Uusitalo Silloin kun asiat loksahtavat sopivasti kohdalleen, ammatti ja toimeentulo saattavat löytyä oman harrastuksen parista. Näin kävi kokkolalaiselle Tuomisalon perheelle. Perheen vanhempien Leifin ja Ullan omistama Keilatrio Oy harjoittaa liiketoimintaa Kokkolan 12-rataisessa keilahallissa. - Kun aloitimme yrittäjinä, lapset Laura ja Mikael olivat alle 10-vuotiaita. Minun oli helppoa tehdä töitä keilahallin kassalla, koska lapset tulivat koulusta keilahallille ja tiesin, että he ovat hyvässä turvassa. Täältä sitten lähdimme kotiin tekemään ruokaa ja hoitamaan läksyt, Ulla Tuomisalo kertoo. Perheen isä Leif on keilannut nuoresta pojasta alkaen ja pelannut liigatasolla kokkolalaisessa CPS-seurassa. Myös Laurasta ja Mikaelista kehittyi kovan luokan keilaajia. Laura on edustanut Suomea nuorissa PM-, EM- ja MM-tasolla sekä naisissa EM-kilpailuissa. Mikael puolestaan keilasi junioreiden maajoukkueessa lajin EM-kisoissa Kreikassa. Tällä hetkellä lapsista Mikael työskentelee perheyri- Kesällä jää aikaa myös lomailuun Ulla, Mikael ja Leif Tuomisalo kehuvat keilaajia huumorintajuiseksi väeksi. Tuomisalojen yrittäjäura käynnistyi kesällä 1997. Silloisen keilahalliyrittäjän Harri Kalliokosken pallobisnes laajeni niin paljon, että hän tarvitsi lisävoimia keilahallin puolelle. Ulla oli tuolloin töissä Postilla, joka alkoi vähentää henkilöstöään kovalla kädellä. Leifillä taasen olisi ollut edessään siirto Kokkolasta Vaasan aluehälytyskeskukseen. - Perustimme Keilatrion kolmestaan mutta reilun vuoden kuluttua ostimme myös Harrin osuuden, Leif kertoo. Keilahallin lisäksi Keilatrion liiketoimintaan kuuluu keilapallojen myynti ja poraus sekä muiden keilatarvikkeiden myynti. Kilpailutoimintaa Keilatrio pyörittää yhdessä Kokkolan Keilailuliiton kanssa, jonka puolestaan muodostavat paikalliset keilaseurat. Keilahallissa toistuu oma päivä-, viikko- ja vuosirytminsä, joka intensiivisen työskentelyn lisäksi tarjoaa mah- dollisuuden myös lomailuun kesän aikana. - Keilahallilla ollaan käytännössä aamusta iltaan. Ensimmäisiä töitä on tehdä radanhoito. Sen lisäksi tarkistamme, että laiteet ovat kunnossa ja poraamme palloja. - Koululaisia saattaa tulla jo aamukahdeksalta, ja yleisölle avaamme ovet arkisin puolen päivän aikaan. Silloin paikalla on koululaisten lisäksi paljon veteraaneja. Alkuiltaa kohden hallille alkaa tulla työssä käyviä, seurojen keilaajia sekä erilaisia vapaa-ajanryhmiä. Viikonloppuisin toiminta painottuu kilpailuihin mutta tuolloinkin radoilla on tilaa myös vapaa-ajankeilaajille, Leif kertoo. Elokuusta kesäkuuhun kestävän kauden aikana käytännössä vain joulun ja pääsiäisen juhlapyhät tarjoavat mahdollisuuden useamman päivän vapaaseen. Yrittäjien jaksamisen ja palautumisen kannalta on hyvä, että monin paikoin keilahallit ovat suljettuna kesäisin. Niin Kokkolassakin. - Kesällä hallin ollessa kiinni tehdään huoltoja mutta aikaa jää silloin myös lomailuun. Huollot yritämme ajoittaa sadepäiville mutta jos kesä on aurinkoinen, voi huoltojen kanssa tulla hieman hoppu, Tuomisalot nauravat. Lajissa kiehtoo haasteellisuus Kokkolassa keilailua on harrastettu jo tasan 50 vuotta. Vapaa-aikakeskuksessa sijaitsevassa viihtyisässä keilahallissa on 12 rataa. Keilailu on laji, jota voivat harrastaa kaiken ikäiset ja lajin voi aloittaa mainiosti vaikkapa vasta eläkepäivillä. Lajin aloittaminen on myös edullista, koska tarvittaessa välineet voi vuokrata hallilta pikkurahalla. Mikaelin mukaan lajissa kiehtoo varsinkin haasteellisuus, koska käytännössä kukaan ei voi tavoittaa keilailussa täydellisyyttä. - Keilaajat ovat huumorintajuista porukkaa, joiden kanssa on kiva pelata jälkipelejä, sillä itse en ehdi keilaamaan, Ulla jatkaa. Leif sanoo, että keilahalliyrittäjänäkin pääsee maistamaan paljon puhuttua yrittäjän vapautta. - Kesän vapaat ovat tervetulleita, ja silloin voit rytmittää tekemistä oman harkintasi mukaan. Yrittäjänä teet myös töitä itsellesi. Lajina minua kiinnostaa keilailussa sen sosiaalisuus. Voit pelata henkilökohtaisia kisoja mutta sen lisäksi on paljon joukkuepelejä, jolloin pääsee nauttimaan hauskasta yhdessä olosta. YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Kokkolan Venetsialaisilla on jo yli satavuotinen historia. Tulella on tärkeä merkitys aidossa ja alkuperäisessä venetsialaisperinteessä. Matkailukesällä positiivinen saldo Jorma Uusitalo oopperakesän sekä luonnollisesti vuosikymmenien vahKeskipohjalaisen matkailuke- van perinteen omaavan Venetsän saldo on vahvasti positiivi- sialaiset monine oheistapahtunen, vaikka alkukesän kylmä mineen. - Kaupunki panosti tänä sääjakso ennakoi yhdessä vaivuonna todella mittavasti ilheessa paljon pahempaa. - Kokonaisuutena kesä on maistapahtumiin torilla kauollut tosi hyvä. Majoitusliik- punkikeskustassa. Tosi tärkeiltä tulleen palautteen pe- keitä Venetsialaisille ovat lurusteella käyttöasteet ovat ol- kuisat tutut tapahtumat kuten leet korkeammat kuin vii- Suntin soutu ja toriköörin laume vuonna. Lomamatkailijoi- lutapahtuma lauantaiaamuta meillä on käynyt laajasti eri na. Ne ovat sellaisia venetsiamaista samoin kuin kattavas- laisperinteitä, joista pidämme ti eri puolilta Suomea, sanoo lujasti kiinni, matkailujohtaja Kokkolan Matkailun toimitus- korostaa. johtaja Jaska Pensaari. Jenny-laivalla risteilyn teh- Luontomatkailu kiehtoo neiden määrä kasvoi hänen ulkomaisia tulijoita mukaansa jopa huomattavasti, Puhdas ja hiljainen suomalaisamoin nousussa olivat Tanka- nen luonto metsästys- ja kalasrin majakkasaaren majoitus- tusmahdollisuuksineen kiinnostaa ulkomaisia matkailijoivuorokaudet. Kokkola on viime vuosina ta niin keskisessä Euroopassa nostanut profiiliaan tapahtu- kuin Venäjällä. Reisjärven ja Sievin seuduilla toimivan Erämien kesäkaupunkina. - Kaupungin kokoon näh- Korpisen kotisivuillakin kieliden meillä järjestetään todella versiot löytyvät suomen lisäkpaljon erilaisia tapahtumia, ja si saksaksi, venäjäksi ja engmukaan on tullut myös useita lanniksi. - Syksy on käynnistynyt väuusia järjestäjiä, Pensaari sanoo ja luettelee esimerkkeinä hän hiljaisemmin, koska vievanhassakaupungissa järjes- lä ei ole täyttä varmuutta siitetyn pihakirppisviikonlopun, tä, miten kanalintujen jossain Kokkola cupin, Ykspihla- määrin epäonnistunut pesinjan kulttuuriviikon, Kokkolan tä vaikuttaa. Toisaalta varauk- sia on tällä hetkellä yllättävänkin paljon nyt kun metsästysajat on julkaistu, kertoo yrittäjä Sakari Muuttola. Alkukesä enteili heikkoa sesonkia kylmän jakson aikana mutta säiden lämmettyä kysyntä suorastaan räjähti. - Kesällä suurin osa kävijöistä tuli omasta maakunnasta ja jonkin verran Etelä-Suomesta. Paljon oli mökkeilijöitä, jotka halusivat ympärilleen tilaa ja rauhaa. Uskon, että syksyllä metsälle tulee sellaisia kotimaisiakin vieraita, jotka haluavat vaihtelun vuoksi met- sästää uusilla alueilla. Lokakuussa Muuttola saa vieraita muun muassa Saksasta, kun sikäläinen erälehti tuo lukijoitaan metsästys- ja lukijamatkalle Suomeen. - Lehden edustajat kävivät täällä koemetsällä kaksi vuotta sitten, jolloin lintuja oli tosi runsaasti. Toivottavasti myös paikalliset metsästysseurat huomioivat nämä kuten muutkin ulkomaiset erävieraat palveluissaan. Venäjältä tänne olisi tulossa paljon erityisesti kalastusmatkailijoita, yrittäjä kertoo. Kalajoella kaikkien aikojen heinäkuu Kalajoen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Honkonen summaa hänkin tyytyväisenä yhteen Kalajoen matkailukesää. - Kesä oli kaksijakoinen. Kesäkuu oli aika vilkas mutta sää aiheutti haasteita. Heinäkuusta tuli sitten varsinainen hellekesä ja sen ansiosta esimerkiksi leirintäalueella kuukausi oli ennätysvilkas. Pelkästään heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin 65 000 yöpymisvuorokautta ja se on todella Elokuun lopulla Kalajoen leirintäalueen portilla oli hiljaista mutta heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin huimat 65 000 yöpymisvuorokautta. kova luku. Ravintola- ja majoitusmyynnissä heinäkuun kasvuprosentit nousivat Kalajoella kymmeniin prosentteihin. Myös Kalajoella järjestettiin Honkosen mukaan kesän aikana lukuisia onnistuneita tapahtumia. Paljon onnistuneita tapahtumia riitti aina venetsialaisviikonloppuun saakka. - Syyskuun 19.-21. päivä järjestämme yhdessä yrittäjien kanssa Oktoberfestin. Ajatuksena on erityisesti se, että pystyisimme jatkamaan matkailukautta nykyistä pidemmäksi, Honkonen sanoo. Kalajoella matkailumäärien kasvulle on asetettu kova tavoite, sillä tarkoituksena on tuplata matkailijamäärä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Käytännössä se tarkoittaa, että vilkkaan kesäsesongin lisäksi paikkakunnalle halutaan nykyistä enemmän kävijöitä muinakin vuodenaikoina. - Pyrimme muun muassa luomaan kontakteja ulkomaille, sillä ulkomaisten osuus matkailijoista on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia. Meidän on tärkeä viritellä omia palveluitamme sellaisiksi, että ne kiinnostavat myös ulkomailla. 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Työelämän kehittämiseen rahoitusta Työsuojelurahastolta Marja-Leena Jylhä valitsevat keskuudestaan haHenkilöstöviestintäpäällikkö kijayrityksen. Työsuojelurahasto ryhmien edustajien on oltava hankkeessa mukana, ja tavoitOnko sinulla tarvetta yrityk- teena tulee olla yhteistoiminsenne toiminnan kehittämi- nan edistäminen. seen? Hae Työsuojelurahaston kehittämisavustusta oman or- Vastinetta tapaturmaganisaatiosi kehittämiseen ul- vakuutusmaksuille kopuolisen asiantuntijan tai Työsuojelurahaston rahoitus perustuu tapaturmavakuukonsultin avulla. TyösuojelurahasHakuehdot täyttävässä tuslakiin. hankkeessa tavoitteena on in- tolle tilitetään osuus yritysnovatiivisesti ja aiempaa tut- ten maksamista tapaturmavakimustietoa hyödyntäen ai- kuutusmaksusta. Työsuojelukaansaada toimiva, tuottava ja avustusta hakemalla yritys voi turvallinen työympäristö, jos- siis saada vastinetta vakuutussa henkilöstö voi hyvin ja ke- maksuilleen. Määräraha on enintään 50 hittyy. Työyhteisön kehittämisa- prosenttia soveltajan palkkiovustuksia voivat hakea tapa- ja matkakustannuksista. Haturmavakuutusmaksuvelvolli- kija itse maksaa vähintään 50 set työnantajat, yritykset, kun- prosenttia vastaavista kuluisnat ja muut työyhteisöt. Ke- ta. hittämishankkeille on eduksi, että ne edistävät työyhteisössä myönteistä oppimista, ko- Lisätietoja: Työsuojelurahasto, www.tsr.fi kemusta ja yhteistyötä. Pienet ja keskisuuret yri- Hakukriteerit ovat osoitteestykset voivat muodostaa yri- sa www.tsr.fi/kehittamisavustysryhmän, jolloin yritykset tushaku. Italia - Malta - Espanja 7-yön all inclusive***** KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN KOULUTUSRISTEILY VÄLIMERELLÄ 10.5. - 17.5.2015 Reittilennot Oulusta (Kokkolasta) Loistoristeilijä***** COSTA FASCINOSA parvekehytissä SISÄLTÄÄ KAIKEN TÄMÄN RISTEILYOHJELMA su Savona ma Rooma ti Costa Fascinosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Grand Prix- ja golf-simulaattorit, Play Station World-alue. Yrittäjäristikko - pk-yrityksen kotimaa - toisessa EU:n jäsenmaassa tarjolla olevat palvelut - EU:n tarjoamat palvelut - kohdemaassa tarjolla olevat palvelut Portaali tarjoaa myös linkin komission Market Access Database -internetpalveluun, joka tarjoaa tietoa eri kasvumarkkinoista. Komissio myös kutsuu julkisen sektorin pkyrityksille suunnattujen palvelujen tarjoavia rekisteröimään oman tukitoimensa portaaliin. Lisätiedot https://webgate.ec.europa.eu/ smeip/ Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 24. — 16.30 09.00 19.00 Sisilia 13.00 18.00 ke Malta 13.00 18.00 to meripäivä Tietoa ja tukea kansainvälistymiseen Avustaakseen eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä Euroopan komissio on avannut uuden internetportaalin, joka tarjoaa pk-yrityksille tietoa ja tukea kansainvälistymiseen. Portaalin keskeinen osa on tietokanta, johon kerätty tietoa pk-yrityksille suunnatuista julkisen sektorin tukitoimista sekä paikallisella tasolla että kansainvälisillä kasvumarkkinoilla. Tietokannan käyttö on ilmaista, se on avoinna kaikille ja sisältää lähes 300 palveluntarjoajaa, jotka tuottavat noin 1200 tukitoimea. Tietokanta sisältää useita eri hakukategorioita, kuten: 1985,- vain — — pe Mallorca 13.00 19.00 la Barcelona 08.00 13.00 su Savona 09.00 — Lennot Italiaan & kuljetukset satamaan Risteily kahden hengen parvekehytissä All inclusive - kaikki ateriat (aamiainen, lounas, välipalat ja illallinen) sekä virvoitus-ja alkoholijuomat laivalla Verot, satamamaksut ja palvelurahat Koulutusohjelma (tarkentuu myöhemmin) Lisätiedot ja varaukset 28.11.2014 mennessä: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät puh. 06 - 831 52 92 Pidätämme oikeudet muutoksiin YRITTÄJÄ-LEHTI 15 ”Hyvinvointi lähtee liikunnasta” Jorma Uusitalo Elokuun viimeinen päivä on kääntymässä iltaan kun Kokkolan leirintäalueen yrittäjä Erkki Ahtiainen pistää paikkoja lukkoon Meripuiston kupeessa sijaitsevalla leirintäalueella. Vilkas kesäkausi on juuri saatu päätökseen, ja edessä odottaa hieman helpompi jakso. - Ei kesäkauden loppuminen kuitenkaan tarkoita sitä, että työt loppuisivat tähän. Leirintäalueella riittää asiakkaita talvellakin ja edessä on muun muassa erilaisia kunnostustöitä. Talvikausi on tietyllä tapaa jopa kesää tiukempi, koska talvisin olen yksin ja jos jonnekin pitää päästä, silloin pitää löytyä tuuraaja, yrittäjä toteaa. Mäkihypyssä työasiat unohtuvat Ahtiainen tiedostaa, kuinka tärkeää yrittäjän on huolehtia omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Kuten yrittäjiä usein muistutetaan, yrittäjän kunto on yrityksen elinehto. - Liikunta on minun arjessa mukana isona asiana tavalla tai toisella. Se on hirmu tärkeä asia, siitä se hyvinvointi ja jaksaminen lähtevät. Läpi vuoden jatkuvasta tasaisena jatkuvasta liikkumisesta ei minun kohdalla kuitenkaan voida puhua, koska kesäsesonkina joutuu tekemään sata päivää töitä putkeen. Mutta silloinkin yritän käydä liikkumassa edes kerran, kahdesti viikossa. Kokkolalaisyrittäjä harrastaa liikuntaa monipuolisesti: on juoksulenkkiä, sauvakävelyä maastossa, kuntosalia, pyöräilyä ja mäkihyppyä. Ahtiainen kiertää talvisin mäkihypyn veteraanikisoja ulkomaita myöten, ja kesälläkin hän hyppää viikoittain. - Vaikka kesän työsesonki on tosi tiukka, yritän käyttää Pyöräily ja muu säännöllinen liikunta luovat perustan myös yrittäjien jaksamiselle. yhden aamupäivän viikossa siihen, että käyn hyppäämässä esimerkiksi Saarijärvellä. Hyppääminen on sellainen juttu, joka vie ajatukset kertakaikkisesti pois työasioista, Ahtiainen nauraa. Oikea asenne auttaa jaksamaan Moni on Ahtiaisen kanssa samaa mieltä hänen todetessaan, että jaksamiseen voi vaikuttaa myös omalla asenteellaan. Tosiasia on toki sekin, että yrittäjät kantavat huolta yrityksensä kannattavuudesta ja sen takia uhraavat työlle paljon aikaa. Silti elämä ei saisi olla pelkkää työntekoa. - Kesä on todella kiireinen mutta kun tiedostat asian ja tiedät, että sitä jatkuu sen tietyn ajan, silloin kroppakin Yrittäjän hyvinvoinnin TOP-10 1) Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä. 2) Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä myös lomaa. 3) Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä irtautumiseen. 4) Huolehdi fyysisestä kunnostasi. 5) Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa. 6) Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista yrittäjistä. 7) Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan tasalla pitämisestä. 8) Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle. 9) Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät ovat jaksamisen avaintekijä. 10) Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat vaihtelua. Lähteet: SY, Etera. Kirjapaino Välikangas | Kehystysliike Vihinpuu 40 vuotta 1974 - 2014 Juhlimme yhdessä yrittäjänpäivää Tullipakkahuoneella kakkukahveilla perjantaina 5.9. kello 13.00 - 16.00 Toivotamme kaikki asiakkaamme ja ystävät tervetulleiksi! yhteistyössä: Erkki Ahtiainen saa voimaa ja jaksamista liikunnasta. Hän muistuttaa, että pienikin mutta säännöllinen irtaantuminen työrutiineista auttaa. Ja mikä tärkeintä, lenkillä pitää keskittyä itseensä. Sen takia kännykkä kannattaa jättää kotiin tai ainakin pitää äänettömänä taskussa. kestää kiireen paremmin. On myös tärkeää, että kaikkein kiireimpänäkin aikana pystyisit liikkumaan säännöllisesti, vaikka edes kerran viikossa. Huonoin vaihtoehto on se, että liikkumiseen tulee kuukausien taukoja. Varsinaista lomaa Ahtiainen pystyy pitämään kahdesta kolmeen viikkoa vuodessa. Sen lisäksi tulee jonkin verran viikonloppuvapaita. - Eikä sen irtaantumisen tarvitse aina olla jotain suurta kuten kahden viikon reissu ulkomaille. Itse saatan ajaa kahville kauppakeskukseen, katselen ihmisiä ja annan mielen rentoutua. Sekin auttaa ja on parempi vaihtoehto sille, et- tei pidä minkäänlaisia taukoja juuri koskaan. Ahtiainen vinkkaa kolme vihjettä muille yrittäjille, kuinka pitää huolta hyvinvoinnista mutta muistuttaa samalla, että nämäkin asiat ovat hyvin henkilökohtaisia. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta tavasta. - Liikunta on ehdottoman tärkeää. Varsinkin, jos teet sisätyötä eikä työ ole fyysisesti kovin rasittavaa. Löydä myös oma tapasi rentoutua. Joku haluaa reippailla yhdessä muiden kanssa, joku toinen nauttii tekemisestä yksinään. Muista myös pienet irtiotot arjessa. Pieni voi olla kaunista tässäkin asiassa. 16 YRITTÄJÄ-LEHTI ALAVIESKA Talouden realiteetit viitoittavat myös Alavieskan Jorma Uusitalo kemään. Alavieska on tyypillinen suomalaiskunta, joka joutuu arvioimaan tulevaisuuttaan kuntatalouden realiteettien näkökulmasta. Turvallinen, puhdas ja avara maalaisympäristö tarjoaa hyvät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, mutta rakenteelliset ongelmat aiheuttavat sen, että kunnan taloudenpito käy yhä hankalammaksi tulojen jäädessä koko ajan enemmän jälkeen menokehityksestä. Alavieskan, Ylivieskan, Haapaveden ja Oulaisten kuntajakoselvityksen loppuraportti valmistui elokuun alussa. Valtuustoille asia etenee syyskuussa ja sen jälkeen tiedetään, millaisia ratkaisuja paikalliset luottamushenkilöt ovat mahdollisesti valmiita te- ”Tarvitsemme leveämpiä hartioita” Alavieska täyttää jo tällä hetkellä useimmat kriisikunnalle asetetuista kuudesta kriteeristä. Kaikkein huonoimpia lukuja osoittaa taseeseen kertynyt asukaskohtainen alijäämä. Kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan hälytyskellot soivat, jos alijäämä on asukasta kohti 500 euroa. Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa selvittää tilannetta Alavieskan kohdalta. - Viime vuoden tilinpäätöksessä alijäämä oli 855 euroa asukasta kohti. Samana vuonna Alavieska kuitenkin sai 360 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Jos sen vaikutus puhdistetaan luvuista pois, asukaskohtainen alijäämä kasvaa yli tuhanteen euroon. Se on kriittinen summa, Vierimaa sanoo. Vaikka Alavieskassa kurottiin viime vuonna alijäämää kiinni muun muassa sote-menojen säästöillä ja arvioitua suuremmilla toimintatuotoilla, se ei kunnanjohtajan mukaan poista Alavieskaa vaivaavaa rakenteellista ongelmaa. Kulut pyrkivät kasvamaan enemmän kuin käytettävissä olevat tulot ja tilannetta kärjistää väestön ikääntyminen. Vierimaa ei ota suoraan kantaa kuntaliitokseen mutta toteaa, että Alavieska tarvitsee leveämpiä hartioita pystyäkseen huolehtimaan kuntalaistensa palveluista. Muussa tapauksessa tuloveroprosenttia on korotettava suomenennätystasolle. Alavieskan tuloveroprosentti on tällä hetkel- Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa on työskennellyt kunnallisvirkamiehenä yli 40 vuotta. Pian on aika siirtyä hyvin ansaituille eläkepäiville. Yrittäjäyhdistys tarjoaa Kuljetusyrittäjä yrittää selviytyä sääntelystä Jorma Uusitalo Teemme massalouhintaa sekä kivien-, kanaalien-, ja rakennuspohjien yms. louhinta ja räjäytystöitä. Uudella kalustolla! Kauttamme myös rammerityöt Yrittäjän päivät ovat pitkiä ja usein vapaa-aikaa jää vähän. Yrittäjät joutuvat myös kamppailemaan kasvavan byrokratia ja monien erilaisten velvoitteiden kanssa. Yrittäjä elää elämää, jota monesti ymmärtää vain toinen yrittäjä. Silti suuri osa yrittäjäksi ryhtyneistä sanoo, etteivät he halua siirtyä palkkatyöhön toisen palvelukseen. Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkala on ollut yrittäjäyhdistyksen jäsen siitä lähtien, kun hän aloitti yrittäjänä 90-luvun alussa. Alavieskan paikallisyhdistystä Nahkala johtaa kolmatta vuotta. - Olen osallistunut mielelläni yrittäjäjärjestön tilaisuuksiin, koska siellä saa vertaistukea tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Jonkin verran olen käyttänyt myös jäsene- tuihin kuuluvia neuvontapalveluita, hän kertoo. Alavieskan yrittäjäyhdistyksen toimintaan osallistuvia puheenjohtaja kehuu nuorekkaaksi porukaksi. - Tietenkin aina mukana saisi olla enemmän väkeä mutta silloin kun jotain järjestämme, paikalle saapuu yleensä kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen yrittäjää. Heissä on yksinyrittäjiä mutta aika paljon myös yrittäjiä, jotka työllistävät muutaman työntekijän. - Tapaamisissakin erilainen sääntely puhuttaa yrittäjiä paljon, samoin työllistämisen kalleus. Nimenomaan palkan sivukulut sekä byrokratia nostavat kynnystä palkata uusia työntekijöitä. Kuka päättää yrittäjäkuljettajan työtunneista? Jarmo Nahkala on itse monialayrittäjä. Yrittäjä-omista- YRITTÄJÄ-LEHTI 17 ALAVIESKA tulevaisuuden lä 21,5 mutta sen pitäisi olla 4-5 prosenttia korkeampi, jotta kunta selviytyisi pelkästään nykyisistä velvoitteistaan. ”Kunnan ei tarvitse tuottaa itse kaikkea” Vaikka juuri tällä hetkellä kansainvälisen talouslaman vaikutukset tuntuvat myös alavieskalaisessa elinkeinoelämässä, paikkakunnalla on omat vahvat vahvuutensa, joiden varassa tulevaisuutta ja hyvinvointia on mahdollista rakentaa. Satunnainen kulkija kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että Alavieskasta on vain hieman yli kymmenen minuutin automatka voimakkaasti kasvavaan Ylivieskaan. Alavieska pystyisi varmasti tarjoamaan viihtyisiä ja kookkaita asuintontteja sekä esimerkik- si päivähoito- ja koulupalvelut lähi etäisyydeltä, jos vanhemmat kulkevat töissä jossain naapurikunnista? - Meillä on kieltämättä hyvä logistinen sijainti, koska olemme valtatien tuntumassa kahden kasvavan kaupungin eli Ylivieskan ja Kalajoen välissä. Täällä on elinvoimaa myös korkean syntyvyyden ansiosta, eli todellakaan ei voi puhua kuihtuvasta periferiasta. Rataverkon parannustyöt heijastuvat positiivisesti tällekin alueelle, ja Alavieskassa on lisäksi monipuolisesti eri alojen työpaikkoja. Kuluvan vuoden lopulla katsomon puolelle siirtyy paljon kunnallisalan osaamista ja näkemystä Vierimaan jäädessä eläkkeelle. Yli 40 vuotta kestänyt ura kunnallisvirkamiehenä alkoi Eurajoelta ensin vertaistukea ja on keskipohjalaisteillä tuttu näky hänen ajaessaan Hyötykuorma Oy:n kuljetuksia. K. Nahkala Oy:llä puolestaan on kaksi autoa hoitamassa Valion ajoja. Sen lisäksi Nahkalan perhe tunnetaan Linnakalliosta, joka tarjoaa Alavieskassa juhla-, majoitus- ja virkistyspalveluita. - Olen myös koulutettu hieroja, ja niitä töitä tein seitsemän vuotta. Hierojan hommat ovat kuitenkin toistaiseksi taka-alalla, koska aika ei riitä kaikkeen, hän nauraa. suunnittelusihteerinä ja sitten taloussihteerinä. Vuonna 1979 Vierimaa valittiin Ylivieskan kansliasihteeriksi. Viisi vuotta myöhemmin työt jatkuivat kaupunginkamreerina ja vuodesta 1986 kaupunginsihteerinä. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut Alavieskan kunnanjohtajana. - Valtavan paljon on tuona aikana kertynyt hyviä kokemuksia. Toki joitakin ikäviäkin mukaan mahtuu. Työ on ollut antoisaa ja monipuolista, ja sopivasti olen saanut hoitaa uusiakin tehtäviä. Virkamiehen on oltava kuntalaisten palvelija, ja siinä minua on varmasti auttanut ulospäin suuntautunut luonne. Kunnallinen itsehallinto on asia, josta Vierimaan mukaan kannattaa pitää kiinni. - Ajat muuttuvat ja niin käy kunnalliselle itsehallinnollekin. Palveluiden järjestämisessä kunta voi olla edelleen perusyksikkö mutta ei sen tarvitse tuottaa itse kaikkea. Toivottavasti pääsemme myös sellaiseen malliin, jossa kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan enemmän siihen, miten palvelut, kuten vaikkapa lasten päivähoito, järjestetään. Vierimaa on suunnitellut olevansa viimeisen työpäivän työhuoneessaan 15. lokakuuta eläkepäivien alkaessa virallisesti vuodenvaihteessa. - Eläkkeellä harrastuksille jää enemmän aikaa. Omakotiasujalla riittää aina kaikenlaista puuhaa. Liikunta ja varsinkin pyöräily on ollut minulle jo pitempiaikainen harrastus. Sen lisäksi aikaa kuluu kuorolauluun ja matkusteluun, Vierimaa suunnittelee. Kuljetusalan yrittäjänä Nahkala on nähnyt hyvin konkreettisesti, miten erilainen sääntely pahimmillaan vaikeuttaa yrittämistä ja suoraan jopa puuttuu yrittäjänvapauteen. - Tuskin missään muualla kuin kuljetusalalla viranomaiset ovat säätäneet yrittäjän viikoittaisesta kokonaistyöajasta, Nahkala viittaa äskettäin voimaan tulleeseen yrittäjäkuljettajia koskevaan työaikarajoitteeseen. Sen on ennustettu olevan jopa tuhoisan Suomen pienyrittäjävaltaisella kuljetusalalla. - Lepo- ja ajoaikasäännökset ovat asia erikseen mutta nyt on säädetty, että yrittäjäkuljettajan viikoittainen työaika saa olla enintään 48 tuntia. Siihen sisältyy kaikki yrittäjän tekemä työ ajoista kirjanpitoon ja laskujen maksamiseen. En tiedä miten lakia aiotaan valvoa. Ehkä seuraava vaihe on se, että kuljetusyrittäjälle laitetaan valvontapanta nilkkaan. Aivan varmasti tämäkin lakimuutos lisää byrokratiaa ja aiheuttaa uusia haasteita yrittäjän toimeentulolle. Kabotaasiliikenne syö kilpailukykyä - Yrittäjäjärjestön toiminnassa pääsee tapaamaan muita yrittäjiä, rentoutumaan ja vaihtamaan ajatuksia yhteisistä asioista, Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkala sanoo. Kuljetusalaa ovat koetelleet myös mitta- ja massamuutokset. Pari vuotta sitten Nahkalakin joutui kaventamaan kuljetuskalustoaan 2,5 sentillä ja nyt ollaan tilanteessa, jossa yrittäjä voisi hieman korottaa ajokalustoaan. - Muutokset aiheuttavat kustannuksia, jotka pitäisi pystyä siirtämään hintoihin, mutta eivät asiakkaat ole val- miita maksamaan sääntelyn aiheuttamia lisäkuluja. Kuljetusyrittäjien kilpailukykyä syö sekin, että ulkomailta, lähinnä idästä tulleet autot, ovat ryhtyneet ajamaan myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Esimerkiksi Baltian maiden palkkatasolla toimivilla yrityksillä on merkittävä kilpailuetu verrattuna suomalaisen kustannustason kanssa kamppaileviin kuljetusyrityksiin. Suomalaisen kuljetusyrittäjän vahvin kilpailutekijä vaativassa toimintaympäristössä on Nahkalan mukaan hyvä palvelu. - Meillä Junnikkala ja Rautapohja ovat hyviä esimerkkejä pitkäaikaisista asiakassuhteista. On tärkeää, että asiakkaat voivat luottaa meihin eli he tietävät, että kuljetukset ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tarvitaan myös kykyä reagoida nopeasti asioihin ja iso etu on sekin, että pystymme itse purkamaan kuorman asiakkaalle. Nahkalalla kuljetuksia hoidetaan kolmella täysperävaunuyhdistelmällä. Yrittäjän itsensä lisäksi kuljetukset työllistävät perheen pojan sekä yhdestä kahteen vierasta työntekijää. Mäntylänmäentie 2, ALAVIESKA Puh. 050 5570 250, 050 5555 882 18 YRITTÄJÄ-LEHTI ALAVIESKA ”Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tarvinnut katua” RAUTAA ALAVIESKASTA! Toimitamme levyosat valmiiksi leikattuina uudella CNC polttoleikkauskoneella. Leikkaus plasma/kaasu RAUTAKONE Palolaijantie 3, 85200 Alavieska Puh. 044 543 1102 rautakone@kotinet.com Jorma Uusitalo puriltaan Matti Rahjalta. Pari vuotta myöhemmin Erkki - Yhtään ei ole harmittanut, hankki Esko-veljensä kansettä tuli aikanaan lähdettyä sa toisen koneen ja monitoiyrittäjäksi. Välistä on ollut mikoneiden aikaan Hannulat lujiakin paikkoja mutta aina siirtyivät ensimmäisten jouniistä on päästy yli. Paljon on kossa Kalajokilaakson alueelopittu yrityksen ja erehdyksen la vuonna 1981. - Paljon ovat ajat siitä muutkautta, alavieskalainen Erkki Hannula nauraa kerratessaan tuneet, sillä tuohon aikaan pitkän yrittäjäuransa vaiheita. Suomen metsistä korjattiin Yrittäjyys on siirtynyt Han- koneellisesti vain viitisen pronuloiden perheessä seuraaval- senttia. Toisaalta metsäkonele sukupolvelle, sillä yrittäji- urakoitsijaksi olisi kannattanä elantonsa ansaitsevat myös nut syntyä vaikka Keski-Suomeen. Siellä esimerkiksi aukpojat Harri ja Kari. - Pienestä pitäen olen näh- kohakkuissa rungon litrakoko nyt, ensin tarhalla ja sitten ko- saattaa olla jopa puolet isompi nehommissa, millaista yrittä- kuin tällä alueella, Erkki verjäelämä on. Sekä velipojalle taa. Vuosikymmenien kuluessa että minulle yrittäjyys on ollut luonnollinen ja oma valin- metsäkoneurakointi on laajentunut niin paljon, että tänä päita, Harri jatkaa. Erkin ryhtymistä yrittäjäksi vänä Erkki Hannula Oy työlhelpotti, että hän oli monen ai- listää sesongista riippuen 15kalaisensa tavoin tottunut ko- 20 henkilöä. Koneiden kanssa vaan ja itsenäiseen työntekoon on menty useita kertoja ulkomaillekin, ensimmäisen kernuoresta pitäen. - Olin 16-vuotias kun aloin ran Saksaan ja myöhemmin kuljettamaan traktorilla mai- myös Ruotsiin ja Ranskaan. totonkkia Rautiosta Kalajoel- Ulkomaan keikoissa kyse on le. Tonkkia oli paljon ja kilo- ollut yleensä myrskytuhojen metrejäkin kertyi 90 joka päi- korjaamisesta, josta Hannuvä. Sitä työtä tein kunnes läh- loille on kertynyt vahvaa erikoisosaamista. din armeijaan. - Asiakkaista paikallinen Junnikkalan saha on ollut Ulkomailla myrskymeille tärkeä kumppani aina tuhoja korjaamassa Metsäkoneurakointi sai al- 70-luvun lopulta saakka. Kiikunsa, kun Erkki kotiudut- tos kuuluu myös ammattitaituaan osti metsäkoneen naa- toiselle henkilökunnalle, joka Harri Hannulan mukaan Ylivieskan Savisillan kupeessa sijaitsevan uuden kerrostaloalueen rakennuttaminen on ollut positiivinen kokemus. hoitaa itsenäisen työn vastuullisesti, Erkki kertoo. Yhtiössä on meneillään sukupolvenvaihdos, joka saadaan päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen yrittäjinä jatkavat Harri ja Kari yhdessä. Turkistuotanto Hannuloil- la on yhtiöitetty EH-Turkis Oy:lle. Turkikset tulivat mukaan 1977. - Olin jo saanut siihen mennessä kokemusta konehommista ja se tuntui aika kovalta lajilta. Kun rakensin ensimmäisen tarhatalon ja ostin luonnosta pyydetyn supiparin Kuljetusliike S&H Kauppila Oy Alavieska. P. 0400-366 169 - Metsäkoneurakoinnissa koneellistuminen on ollut suuri muutos. Viime aikoina lisäksi työnjohdollisia asioita on siirtynyt yhtiöiltä yrittäjille, Erkki (vas.) ja Harri Hannula sanovat. YRITTÄJÄ-LEHTI 19 ALAVIESKA ja niiden 12 pentua, ajattelin pääseväni sisähommiin. - Myöhemmin rakensimme kauemmaksi metsään tarha-alueen, jonne ensimmäiset talot valmistuivat 70-luvun lopulla. Siitä lähtien tarhaus on kinnannut mukana ja olemme tehneet rinnan sekä tarhausta että metsäkonetöitä. Tarja huolehti turkistarhasta siihen saakka kun Mervi-tytär syntyi, mutta vähän sen jälkeen oli aika saada tarhalle lisää työvoimaa. Onneksi saimme töihin luotettavan ja yrittäjähenkisen Matti Ojan tarhalle töihin 1987. Tarhauselinkeinossa suhdanteet vaihtelevat huomattavasti ja töitä pitää tehdä koko ajan lujasti, jotta yritys selviää hiljaisista vuosista. - Viime vuoteen saakka oli taas monta hyvää vuotta mutta sitä ennen kuusi huonoa. Nyt ei taas tiedä, mihin olemme menossa. Jos Venäjä menee tukkoon, se on huono asia. Nykyään nahoitamme noin 5000 kettua ja saman määrän minkkejä, joita meillä on ollut kuutisen vuotta. Hyviä kokemuksia rakennuttamisesta Hannuloiden perheessä kolmas yritys on rakennuttajana toimiva Riveron Oy. Elokuun lopulla valmistui viimeisin eli neljäs yhtiön rakennuttamista kerrostaloista Ylivieskassa Savisillan kupeessa. - Neljässä kerrostalossa on yhteensä 92 huoneistoa kooltaan 40-91,5 neliötä. Kiinnostuimme vanhan meijerin tontista, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla palveluiden välittömässä läheisyydessä. Nyt kun viimeinenkin kohde on valmis, alue rauhoittuu rakentamiselta, Harri Hannula toteaa tyytyväisenä. Hänen mukaansa seuraavan projektin suunnittelu on menossa, mutta ajankohtaa ei ole vielä lyöty lukkoon. - Kokonaisuudessaan hanke on ollut erittäin positiivinen ja opettavainen, ja tietenkin kertynyttä kokemusta ja osaamista kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa. Erkki Hannula Oy:ssä tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen Erkki jatkaa pitkää yrittäjäuraansa turkistarhauksen parissa. - Totta kai kaksikymppisenä sitä mietti, uskallanko ottaa ison lainan metsäkonetta varten, kun itsellä ei ollut yhtään omaa rahaa. Ajattelin kuitenkin, että jos muut pystyvät niin kyllä minäkin pystyn. Iso kiitos tietenkin kuuluu Tarjavaimolle, joka hoiti lapset ja kodin poikien ollessa pieniä. Kun tekee työnsä hyvin, tulee ihmisten kanssa toimeen ja onnistuu palkkaamaan hyvää henkilökuntaa, niin sillä pärjää tulevaisuudessakin. ”Taloussuhdanne lisää saneeraustöiden suosiota” Jorma Uusitalo Ei ole harvinaista, että yritys muuttaa bisneksensä painopistettä taloussuhdanteiden mukaan. Tehdään sitä, mille on eniten kysyntää. Alavieskalainen Peltikas on vuonna 2003 perustettu rakennuspeltialan yritys, jonka tuotteisiin ovat alunperin kuuluneet ja kuuluvat edelleen muun muassa räystäskourut ja rakennuspeltituotteet sekä niihin liittyvät työt kuten piipun pellitykset. Edellisten lisäksi yrityksen palveluita ja tuotteita ovat kattoturvatuotteet lumiesteistä kattosiltoihin sekä lape- ja hätäpoistumistikkaisiin. - Nyt kun rakentaminen on hiipunut, meillä päätyönä alkavat olla saneerauskohteet. Niissä tarjoamme asiakkaille kokonaisvaltaisia kattoremontteja avaimet käteen -periaatteella. Varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa taloissa katto alkaa olla vaihtokunnossa, ja usein niistä uupuu myös aluskate, sanoo Peltikas Ky:n yrittäjä-omistaja Tero Sipilä. Hänen mukaansa saneeraustöiden osuus yrityk- Anne-Mari Nahkala työn ääressä kanttikoneella. Tero Sipilän mukaan uudella koneella päästään entistä parempaan tarkkuuteen ja sitä sen liikevaihdosta on noussut kautta laadukkaaseen lopputulokseen. jo yli puoleen. mäinen toimenpide on katsel- väri. Joskus asiakas toteaa, et- me investoineet myös ajanmu- tä eteenpäin kasvuhakuisesTarjonta laajentunut mus yhdessä asiakkaan kans- tä tarvetta on myös timpu- kaiseen kanttikoneeseen, jolla ti, kunhan suhdanteet tästä uusilla palveluilla sa. Siinä yhteydessä suunnitel- rin töille, jolloin kiinteistöön saadaan laadukas lopputulos paranevat. Ymmärrän senkin Saneerauskohteessa ensim- laan esimerkiksi peltiprofiili ja vaihdetaan vaikkapa huonoon entistä paremman tarkkuuden kun sanotaan, että yrittämikuntoon päässeet räystäs- tai ja tehokkuuden ansiosta. nen on helppo aloittaa mutYritykseltä tilataan myös ta vaikea lopettaa. Tuskin tuotsalaudat. - Olemme laajentaneet re- kattomaalauksia, ja ilmastoin- len enää tekemään muita kuin pertuaaria uuteen katonpaik- tien puhdistuksia Peltikas te- yrittäjän hommia. Onnistumikausmenetelmään, johon kee lähinnä talvikuukausina. sista saa lisää virtaa samoin meillä on sertifioidut asenta- Ne käsittävät puhdistuksen, kuin siitä tiedosta, että väliljat. Enkopur-tiivistysmassan mittauksen ja säädön. lä pääsee lomailemaan vaikäyttöön perustuva menetelmon ja kahden pienen lapsen mä on otettu hyvin vastaan Helppo aloittaa, kanssa. varsinkin taloyhtiöissä, joissa vaikea lopettaa Ala on sesonkiluontoinen on paljon kattopinta-alaa. Me- Peltikas-yrityksen perusti Te- kiireisimpien aikojen painotnetelmä on kustannustehokas, ron isä Ilmo Sipilä. Tero kas- tuessa kesään ja syksyyn. Senopea ja silti takuun alainen, voi yrityksen toimintaan asen- songista riippuen Peltikas tajana ja myöhemmin työnjoh- työllistää viidestä kymmeSipilä kertoo. Toisena uutena palveluna tajana. Viime vuoden alussa neen työntekijää. Peltikas tarjoaa savupiippujen Tero osti yrityksen nimiinsä Terolla on selkeä näkemys kunnostuksia eli hormisanee- mutta Ilmo konsultoi tarvitta- siitä, mitkä ovat hänen yritykessa poikaansa omistajanvaih- sensä tärkeimmät menestysterauksia. - Asentajat ovat saaneet doksen jälkeenkin. kijät. - Päätös yrittäjäksi ryhtykoulutuksen liukuvalumene- Laadun pitää tietenkin pytelmään, minkä lisäksi asen- misestä oli helppo. Tiesin kyl- syä korkeana ja asiakkaan tarnamme piippuihin sisäpiip- lä, että yrittäjänvapaus on ihan peisiin haetaan paras mahpuja ja hormikatteita. Olem- omanlaisensa juttu, eli yrittäjä dollinen ratkaisu. Tärkeää on voi päättää, onko töissä 12 vai myös suoraselkäisyys, luotta16 tuntia. Olen kuitenkin opti- muksellinen suhde asiakkaimisti ja uskon, että asioilla on den kanssa. Palvelusta ei saa tapana järjestyä. Sen pitää riit- jäädä asiakkaalle huonoa matää, kun tekee aina parhaansa, kua suuhun, vaan meidän piTero sanoo hyväntuulisena. tää voida katsoa toisiamme - Minulla on kova nälkä silmiin senkin jälkeen, kun Tero Sipilä haluaa kehittää kehittää yritystä ja viedä si- homma on tehty. yritystään kasvuhakuisesti. 20 YRITTÄJÄ-LEHTI SIEVI p. 050 4118 795 arvi.huhtamaki@hotmail.com p. 050 3693 879 sahkoasennus.thuhtamaki@gmail.com Yrittäjäksi syntynyt Aino Kattilakoski Pirjo Rahkosella pitää kiirettä. Puhdistus- ja toimitilapalvelujen suunnittelu-, kehittämisja johtamispalveluja tarjoavalla PTT Consultilla pyyhkii hyvin ja Sievin Yrittäjien varapuheenjohtajien pesti vaihtui loppukaudeksi puheenjohtajan pestiin. - Kiirettä pitää mutta olen erittäin tyytyväinen. Rahkosen yksityisyritys PTT Consult vietti elokuussa 10-vuotispäiviään patentoituna yrityksenä. Rahkonen nauttii työstään. - Minulla on alan teknikon sekä restonomin koulutukset. Työskentelin 15 vuotta kouluttajana kunnes päätin haluavani työn, joka ei olisi paikkaan tai aikaan sidottua. Sellaisen lopulta sain. - Olen lähtöisin yrittäjäperheestä. Meidän seitsemästä sisaruksesta neljä on yrittäjiä, joten tähän on kai väkisinkin vain kasvanut. Vähän kuin tulkin työtä PTT Consult siis tarjoaa erilaisten toimitilojen käyttäjäpalveluiden suunnittelua. Valtion virastot ovat suurin PTT Con- sultin asiakas tällä hetkellä. - Kun virasto esimerkiksi muuttaa, se tarvitsee käyttäjäpalveluita, eli kiinteistönhoito-, siivous-, turvallisuuspalveluita sekä ehkä catering –palveluita. - Tämä on vähän kuin tulkkaamista. Asiakas pohtii tarvitsevansa jotain. Minä kerron käyttäjäpalveluista mitä ja miten se kannattaa toteuttaa sekä mistä sen saa. - Aluksi teen tarvittavan esityön tarpeista. Sen jälkeen kartoitan, kilpailutan ja hyväksytän palveluntarjoajat. Työni ei kuitenkaan lopu vielä tähän, vaan pidän huolta aktiivisesta sopimusseurannasta, eli sekä sopimusajan laadunvalvonnasta. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Töitä riittää, mutta töitä voi onneksi limittää. - Kaikkea ei voi tehdä yhteen putkeen vaan käyttäjäpalvelujen mahdollistaminen asiakkaille on projektiluonteista jolloin välitöinä ehti tarvittaessa myös työmäärämitoittamaan kohteita tai tehdä uudisrakentamisen myötä rakentamisen aikaisen puhtaudenhallintaa eli P1 -palveluja, Pirjo Rahkonen sanoo ja lisää, että omaa ammattitaitoa tulee pitää yllä Rahoituksen puute rasitteena Aino Kattilakoski den lukemissa, sanoo Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimi- Emme ole ikinä eläneet näin tusjohtaja ja kunnan elinkeihaastavia aikoja. Tuet uusille nopalveluista vastaava Tuomo yrityksille ovat kiven takana Vähäsarja. Vähäsarja kertoo, että on ja ELY:nkin rahoitushanat täysin kiinni. Silti Sievi on kui- joutunut painimaan aivan eritenkin budjetin puolen vuoden laisten asioiden kanssa kuin osavuosikatsauksessa tavoit- aiemmin. - Yrityksiä perustetaan yhteessa, tismalleen viime vuo- tä paljon kuin aikaisemmin, mutta rahoitusta on vaikea saada. Hankalinta rahoituksen saaminen on niille uusille yrittäjille, joilla ei ole vakuuksia. - Tukia ei ole periaatteessa juurikaan ollut mahdollista hakea, mutta jotenkin olemme saaneet kerättyä kasaan viime vuoden summat ja autet- tua uusia pieniä yrityksiä eri aloille. Vähäsarjan mukaan Sievi on palvelualan kannalta hankala paikka Ylivieskan läheisen sijainnin vuoksi. Erilaiset paikasta riippumattomat verkkokaupat ovatkin lisääntyneet Sievissä. - Erikoistumalla hyvinkin - Sievistä löytyy yrittäjyyttä isolla Y:llä, Tuomo Vähäsarja kehuu. YRITTÄJÄ-LEHTI 21 SIEVI Pirjo Rahkonen ja Irene Saunala työn touhussa. tentiaalia olisi kasvuunkin. - Minulla on aika korkea Yksin eteenpäin työllistämiskynnys. Tälle alalPTT Consult on edelleen yh- la ei ole helppoa löytää työnden naisen yritys, vaikka po- tekijää, joka omaisi riittävässäännöllisesti koulutuksilla ti tietotaitoa. Perehdytyksessä olisi työsarkaa. Vielä syyskuun hänellä työskentelee yksi määräaikainen projektityöntekijä, joka huoleh- tii juoksevista asioista. - Työllistämiselle olisi myös jatkossa tarvetta, mutta katsotaan nyt. Yrittämisen lisäksi Rahkonen kiittää luottamuksesta Sievin Yrittäjien puheenjohtajana. - Perehtyessäni tehtävään olen huomannut, että Yrittäjien puheenjohtajalla olisi oikeasti paljon vaikutusmahdollisuuksia, jos vain olisi enemmän aikaa. - Puheenjohtajan töitä kuitenkin pitää yrittää tehdä päivätyön ohessa ja silloin on pakko priorisoida. Sieviläisillä yrittäjillä on Rahkosen mukaan odottavaiset fiilikset. - Niin yrittäjät kuin asiakkaatkin ovat odottavalla kannalla. Selkeästi kuulostellaan, mitä tapahtuu lähiympäristössä, kuntaympäristössä, lähikuntaympäristössä ja yhteiskunnallisellakin tasolla. Myös maailmantilannetta seurataan. Huominen huolettaa Pirjo Rahkonen tuumii, että huoli huomisesta rajoittaa hiukan ihmisten ja yritysten aktiivisuutta. - Tarpeita on, joten olisi erittäin tärkeää saada ihmiset aktiivisiksi. Kysyntä lisää tarjontaa ja tarjonta lisää kysyntää, se on mielipiteeni. Rahkosen mukaan Sievistä löytyy yrityksiä moneen lähtöön eri aloilta, mutta palvelualalla on harmittavan hiljaista. - Ymmärrän kyllä, että Ylivieska vetää ihmisiä palveluiden perässä ja itsekin sinne tulee kuljettua, mutta pyrin silti käyttämään lähipalveluita niin paljon kuin voin. Rahkonen vinkkaa, että erittäin hyvää markkinarakoa olisi esimerkiksi ammattimaisesti toimiville kotipalveluyrityksille. kapeaan sektoriin voi luoda menestyvän liiketoiminnan. Lukiossa yrittäjyyskoulutusta Yrittäjyyteen ja uusiin liikeideoihin kannustetaan tästä vuodesta lähtien myös nuoria. Sievin lukioon lanseerattiin yrittäjyyspaketti, eli lukiossa voi nyt opiskella yrittäjyyttä. - Suoritettuaan vähintään 12 kurssia yrittäjyysopintoja, saa erillisen todistuksen ylioppilastodistuksen lisäksi. - Yrittäjyysopintopakettiin kuuluu niin asiantuntijaluentoja, yritysvierailuja, käytännön harjoittelua kuin teoriaopintojakin. Vähäsarjan mukaa lukion tarjoamat yrittäjyysopinnot on otettu loistavasti vastaan. - Lähes koko lukio on ollut mukana suunnittelemassa yrittäjyysopintoja rehtorista opettajiin ja oppilaisiin. Kun kaikki ovat mukana, syntyy paljon hyvää. Kurssitarjonta on todella hyvä ja lähes kaikissa aineissa on yrittäjyyskursseja, jopa musiikissa ja kuviksessa. - Tavoitteena on saada nuoria innostumaan yrittäjyydestä. Kaikkia yrittäjyysopintoja ei ole pakko suorittaa, vaan lukiolaiset voivat suorittaa myös yksittäisiä valitsemiaan yrittäjyyskursseja. - Yrittäjyys on elämäntapa, ja asenne elämään, joten vaikka ei ryhtyisikään yrittäjäksi, sitä taatusti tarvitsee niin kotona, opiskelussa kuin työelämässäkin. Haastavista ajoista huolimatta yritteliäisyyttä ja positiivisia asioita löytyy Sievistä paljon. - Voimassa olevia Y-tunnuksia on lähes 900, mikä on todella suuri luku kunnan asukasmäärän ollessa 5200. - Sievissä on yrittäjyyttä - Perheet, eteenkin nuoret perheet tarvitsevat monenlaisia palveluita. Nuoret perheet ovat tottuneet myös saamaan ja käyttämään vanhempiaan laajemmin palveluita. - Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa kasvamistaan ja jonot palveluyksikköihin kasvavat. Sosiaalitoimi pyrkii mahdollistamaan kotona asumisen mahdollisimman pitkään, mutta uskon, ettei se hoidu yksin kunnan rahoilla. - Kotipalvelu voisi tarjota esimerkiksi kiinteistönhoitoa, ruokapalvelua, siivouspalvelua, hoivapalvelua ja kauppapalveluita. - Yrittäjäksi ryhtyvän on vain huolehdittava ammattimaisuudesta, koulutusten on oltava kunnossa ja niitä tulee ylläpitää sekä päivittää. Hyvä tietotaitotaso säästää aikaa, kustannuksia ja tekijää itseään, Pirjo Rahkonen muistuttaa. Markku Koski toivoo, että kun Suomessa syntyy innovaatioita, niihin myös investoitaisiin. isolla Y:llä ja sen jatkuvuudesta huolehdimme muun muassa tällaisen koulutuksen, kehitystyön ja yritysyhteistyön avulla, Tuomo Vähäsarja painottaa. Uusi biojalostamo Sievi elää erittäin merkittäviä aikoja myös biojalostamon kannalta. - Odottelemme enää investointitukipäätöstä 20 prosentin osuudesta. Päätöksen pitäisi tulla loka-marraskuussa. Sen jälkeen aloitamme rakennustyöt päätöksestä riippumatta ja tehtaan olisi määrä olla käyttövalmis vuonna 2017, sanoo kunnanjohtaja Markku Koski. - Tehdas olisi erittäin hyvä piristysruiske kunnan taloudelle. Kokonaisuudessaan biojalostamo loisi alueelle 500 työpaikkaa. Koski huomauttaa lisäksi, että vaikutus ei koskisi vain Sieviä, vaan koko Suomea. - Biojalostamo olisi Suomen ensimmäinen, samanlaisia tänne mahtuisi raaka-aineiden puolesta noin viisi. Tässä olisi kasvumahdollisuuksia maailmalle. Kosken puheesta huokuu valtava päättäväisyys. - Meillä on loistava tiimi, josta löytyy osaajia ja kansainvälistä porukkaa. Aiomme mennä biojalostamohankkeen kanssa vaikka läpi harmaan kiven. Biojalostamoita on ollut suunnitteilla aiemminkin, mutta kaikki ovat tyssänneet investointien puutteeseen. Koski sanoo, että Sieviin tulee biojalostamo; piste. - On hassua, että Suomessa kannustetaan innovaatioihin, mutta sitten kun innovaatioita syntyy, niihin ei investoida. On vaikea luoda innovaatiosta tuote ilman investointeja, Koski ihmettelee. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI SIEVI Konepuristin jo 40-vuotias Antero Kujalan mukaan Konepuristimen valttikortteja ovat muun muassa laaja tuotevalikoima sekä joustavuus ja nopeat toimitukset. Aino Kattilakoski tuksen keskittymisen suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. ToiYhdeksi alansa merkittävim- mipaikkana Sievi on keskeimistä toimijoista Suomes- nen, sillä Pohjanmaan alueelsa kasvanut Konepuristin Oy la on Konepuristimen pääasiviettää tänä vuonna 40-vuo- akaskunnan, eli talotehtaiden keskittymä. tisjuhlavuottaan. Puurakenteiden kiinnikkeisiin erikoistunut yritys toimii Pitkään mukana Sievissä ja työllistää nykyään Antero Kujala on ollut mukana Konepuristimen toiminkuusi henkeä. - Hamarien ja Petäjistöjen nassa 80-90-lukujen taitteesta perheiden vuonna 1974 perus- saakka, kun hän tutustui Kotama yritys aloitti toimintan- nepuristimen silloiseen omissa suodattimien osien valmis- tajaan, Juhani Hamariin. Pian Kujala pääsi mukaan Koneputuksella. Myöhemmin perheet jatkoi- ristimen tuotesuunnitteluun ja vat toimintaa omissa yrityk- tuotedokumenttien toteutuksissään. Konepuristimen en- seen. Sivutoimista yhteistyösimmäinen oma tuote oli perä- tä jatkui aina vuoteen 2002, kärryn kuormansidontakouk- kunnes Kujala osti Konepuku, kertoo Konepuristimen ristimen. - En alkuun uskonut, kun nykyinen toimitusjohtaja AnHamari tarjosi yritystään mitero Kujala. 1980-luvun lopulla mu- nulle. Puolen vuoden molemkaan tuli rakennuskiinnikkei- min puolisen miettimisen jälden valmistus. Yritys kehitti ja keen teimme kaupat. Pankin patentoi useita omia kiinnike- ja Finnveran tarjoamat rahoimalleja. Tällä hetkellä valikoi- tusehdot olivat silloin kohtuulmista löytyy 2000 eri kiinni- liset. Puuseppänä ja puuteollikeartikkelia. 1700 on saatavilsuusinsinöörinä työskennella varastosta saman tien. Konepuristin on luopunut leestä Kujalasta tuli siis yrittäsuurimmaksi osaksi omasta jä vasta 37-vuotiaana. - Olen kokenut yrittäjyytuotevalmistuksestaan ja ostaa nyt tuotteet pääasiassa muual- den sopivan minulle palkkata. Muun muassa CE-merkki- työtä paremmin. Oma vapaus vaatimus on johtanut valmis- on mahtavaa. Käytännössä se näyttää tarkoittavan vapautta tehdä pitempiä työpäiviä ja -viikkoja. Omat työt voi kuitenkin järjestellä mielensä mukaan, mikä on hyvä, Kujala kertoo. Monia vaiheita Konepuristimen historiaan on mahtunut monenlaisia vaiheita. Perustamiseen jälkeen yhtiömuoto on vaihtunut useaan kertaan. Yrityskaupan myötä vuonna 2002 nimeksi tuli Suomen Konepuristin Oy. Vuonna 2007 Etola-yhtiöt osti yrityksen ja 2008 siitä tuli Pameto Oy:n toimipiste. Vuonna 2010 toimitusjohtaja Erkki Etola kuitenkin eriytti Konepuristimen omaksi yhtiökseen ja tällä hetkellä Etolan Tiiviste Group omistaa siitä 80 prosenttia, Kujala 20 prosenttia. Nimi on vaihtunut takaisin Konepuristin Oy:ksi. Koska suurin osa Konepuristimen asiakkaista on taloja hirsitalotehtaita, meneillään olevat hankalat talousajat näkyvät toiminnassa. - Rakentaminen on vähentynyt, mikä asettaa haasteita yrityksen toiminnalle. Tämä vuosi on ollut erittäin hankala, mutta myynnillisesti olemme silti lähes samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Tähän saakka olemme siis pärjänneet kohtuullisesti. Syksy hiljentää Kiinnikkeitä tarvitaan rakennuksen runkovaiheessa ja kysyntä on kuumimmillaan keväällä. Esimerkiksi toukokuun myyntiluvut ovat talveen nähden moninkertaisia. - Syksyn saapuminen tietää hiljentyvää sesonkia. Loppusyksylle ei tänä vuonna ole suuria odotuksia. Suuret kausivaihtelut asettavatkin haasteita töiden suunnitteluun. Täytyy pitää huolta etteivät työntekijät huku kiireisimpinä aikoina töihin ja että hiljaisempina aikoina kaikille riittäisi tehtäviä. Tähän saakka olemme välttyneet lomautuksilta tekemällä erilaisia kehitysprojekteja hiljaisina talvikuukausina. - Konepuristimen valttikortteja ovat sen laaja tuotevalikoimaa, joustavuus, nopeat toimitukset sekä kyky vastata myös erikoistuotteiden kysyntään nopeasti. - 40 vuoteen mahtuu monta nousu- ja laskusuhdannetta. Vakaa aikomuksemme on pysyä markkinoilla jatkossakin. Kyllä tämäkin lama joskus päättyy, Antero Kujala toteaa. Teollisuustie 3, 85410 SIEVI. www.ojalagroup.com YRITTÄJÄ-LEHTI 23 SIEVI Byrokratian paineissa Aino Kattilakoski voidakseen leipoa sen. Paikallisten pientilojen - Jos nyt ryhtyisin yrittäjäk- tuotteiden käyttämisen hansi, valitsisin ehkä alan, joka kaluudesta Takanen tuskastuu ei olisi näin byrokraattinen entisestään. - Mekin haluaisimme ostaa ja vaatisi loputonta paperisotaa, sanoo Makuaitan yrittäjä ternimaitoa läheiseltä tilalta Riikka Takanen tuttu hymyn- ja kananmunia toiselta, mutta niin pienen määrän lähetys kare kuitenkin huulillaan. Takanen tietää mitä on yrit- tulisi tiloille liian kalliiksi tartäminen, niin hyvässä kuin vittavien lupien ja byrokratian vuoksi. pahassakin. Yrityksen perustaminen Parasta on vapaus päättää itse kaikesta, juoksevia asioita on helppoa, mutta siitä eteenja kalenteria voi järjestellä it- päin joutuu olemaan jatkuvasse ja tehdä sitä mikä on itselle ti valppaana. mielekästä. - Tuntuu kuitenkin, että työ- Uusi yritys määrä kasvaa jatkuvasti, niin Kahvila-leipomo Makuaitta että liput, laput, hakemukset, on pyörinyt nyt reilun vuoden ilmoitukset ja siivous vievät verran. - Kylälle kaivattiin kahvisuurimman osan ajasta, ja itse oikea työ jää vähemmälle. laa, joten minä päätin ottaa Enää ei onnistu, että halutes- haasteen vastaan ja perustin saan leipoa kakun vain leipoo kahvila Makuaitan Keskustan volyymi ei kuisen, vaan on ensin tutkittava perusteellisesti, mitä paperei- tenkaan riittänyt kahvilan ta ja lupia on oltava kunnossa pyöritykselle, joten Makuaitta on nyt J.R Pisteen yhteydessä. Riikka vastaa Makuaitasta, hänen veljensä huoltamosta. - Muutto tänne oli luontevaa niin käytännöllisistä kuin kustannuksellisista syistä. Täällä meillä on kuitenkin pitkä historia, omat tilat ja maa, sekä hyvä perusasiakaskunta. Makuaitta työllistää Takasten lisäksi kaksi muuta työntekijää, yhden kahvilan puolella, yhden huoltamon puolella. Tällä hetkellä luku on sopiva ja toimintaa riittää neljän ihmisen toimeentuloon. Sitä Takanen ei vain ymmärrä, miksi ihmiset haluavat palveluita pienemmille kunnille, jos eivät niitä sitten käytä. - On ikävä tosiasia, että palvelut keskittyvät tämän vuoksi kaupunkeihin, sillä sinne asukkaat näyttävät palveluiden perässä menevän. Sieviläisille merkittävin palvelukeskittymä on lähellä si- Liikkeestä löytyy paljon mielenkiintoista ostettavaa. jaitseva Ylivieska ja se näkyy Makuaitan menestyksen salaisuus, hän toteaa sen olevan Sievissä. yksinkertaisesti maku. Maku menestyksen - Emme ole juuri mainostakana taneet esimerkiksi kakkujamKun Takaselta kysyy, mikä on me, joten suusta suuhun tie- Yrittämisessä Riitta Takasta viehättää vapaus mutta toisaalta byrokratia aiheuttaa paljon paperisotaa. don on täytynyt kulkea. - Leivomme lähes kaikki kahvilan tuotteet itse, ja kyllähän kermaa ja suolaa tulee käytettyä, Takanen nauraa. - Niin se vain on, että jos tuote ei maistu omassa suussa niin ei se maistu asiakkaankaan suussa. Makuaitta panostaa myös asiakaspalveluun. Palvelun laadusta ei tingitä. Meillä on isot äänet ja kovat naurut, ihmisillä on mukava tulla tänne. - Asiakas on kuitenkin loppupeleissä se, joka palkan tuo ja palvelun on oltava sen mukaista. Takasen mukaan asiakaspalvelu ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan haastavampaa joka päivä, sillä asiakkaiden vaatimukset kovenevat. Meille tulee kakkutilauksia todella tarkoilla ulkonäköohjeilla ja kuvilla, joten asialla saa olla. Vaikka yrittäjän arki ei aina ole ruusuista, Takanen nauttii työstään. - Päivä kerrallaan. Voisi kai sitä tehdä työkseen jotain muutakin, mutta ainakaan vielä en ole keksinyt mitä. Harrastan koiria, ja välillä vaikeat asiakkaat saavat toivomaan, että voisi työskennellä vain koirien kanssa, Takanen päättää leikkisästi. 24 YRITTÄJÄ-LEHTI Materiaalikemian huippuosaamista tarjolla Kokkolassa ness/New Technology-teeman esiintyjiltä, sillä heidän puheenvuoronsa käsittelevät sitä, kuinka teknologiasta luodaan uutta liiketoimintaa. Futuristi Elina Hiltunen tulee pohtimaan omassa puheenvuorossaan kuinka teknologian olemassaolo muuttaa meidän elämäämme ja mitä tapahtuu, jos teknologian merkitys vähenee tai kasvaa dramaattisesti nykyisestä. Hän peilaa näkemyksiään Romeon ja Julian tarinan toteutumiseen vuonna 2035. Nuori tutkijayrittäjä -palkinnolla vuonna 2013 palkittu sarjayrittäjä ja liiketoiminnan kiihdyttäjä Anssi Lehikoinen puolestaan kertoo, mitä vaiheita start-up yrityksen on läpikäytävä ja kuinka ne tulisi toteuttaa, jos tavoitteena on Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Materiaalit ja kemia ovat vahvasti esillä jokapäiväisessä elämässämme, samoin kuin yritysten toiminnan taustalla. Kokkolassa on syyskuussa mahdollisuus päästä kuulemaan kansainvälisen tason uusinta osaamista materiaalien saralla, sillä toista kertaa järjestettävä Kokkola Material Week (23.-26.9.2014) kokoaa yhteen osaajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Alankomaista, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Malesiasta. ”Material Week on suunniteltu vastaamaan sekä yritysten että tutkimuslaitosten mielenkiinnon kohteisiin puhujien edustaessa tasapuolisesti molempia sektoreita. Myös lainsäädäntö ja viranomaiset ovat saaneet omat puheenvuoronsa viikon aikana. Ohjelma on jaettu kuuteen eri teemaan; BioKokkola, NanoKokkola, GreenKokkola, LeatherKokkola, MetalKokkola ja ReKokkola. Lisäksi samaan aikaan järjestetään Valtakunnalliset luonnontuotepäivät ja Litiumista virtaa Keski-Pohjanmaalle-seminaari. Luvassa on siis ennenkuulumattoman laaja tarjonta asiaa ja uusia kontakteja alan huippuosaajien kanssa”, kertoo järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut Mia Gustafsson KeskiPohjanmaan Liitosta. Material Week painottaa tänä vuonna kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa. Ohjelma käsittelee biopolttoaineiden valmistusta, nanomateriaalien ja ohutkalvopinnoitteiden turvallista soveltamista mm. litium-ioniakuissa ja muissa energiasovelluksissa, teollisuuden materiaalivirtojen ja prosessien tehostamista, kestävän kehityksen mukaista nahkateollisuutta, erilaisia metallien suojapinnoitteita sekä teollisten symbioosien tarjoamia mahdollisuuksia. Material Weekin yhteydessä käynnistyy kansallinen teollisten symbioosien edistämisen toimintamalli, jota koordinoivat Sitra ja Motiva. Teollisissa symbiooseissa ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine, joten aihe sitoo yhteen paitsi teollisuusyritykset, myös kaupan ja logistiikan toimijat sekä pk-yritykset. Jätteiden jalostamisesta saattaa hyvinkin löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niistä kiinnostuneille. Mielenkiintoisia kommentteja on luvassa myös esillä olevan, poikkileikkaavan Busi- kansainvälinen menestys. Piilaaksossa seitsemän vuotta viettänyt, kokkolaislähtöinen Jyrki Saarinen esittelee maailman johtavan mikro-optiikkayrityksen, Heptagonin, vaiheita yliopiston tutkimustiimistä yli tuhannen työntekijän yritykseksi, jolla on toimipisteitä ympäri maailmaa. Material Weekin aikana järjestettävien tutustumisretkien kohteina ovat Ahlskog Leather Kruunupyyssä ja Akkuser Nivalassa, lisäksi iltaohjelma antaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja uusien suhteiden luomiseen. Tapahtumaan rekisteröityminen on käynnissä, lisätietoa tapahtumasta ja ohjelmasta löytyy osoitteesta www.materialweek.fi. Tervetuloa mukaan! YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 25 Hallitusohjelman veroratkaisuja Laura Kurki Pääministeri Alexander Stubbin johdolla käydyissä minihallitusneuvotteluissa syntyi kesäkuussa uusi hallitusohjelma, josta on hyvä huomioida seuraavat veroratkaisut. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015. Aiemmin päätetty jäädytys siirretään vuoteen 2016. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien. Yritysverotus säilytetään muutoin nykyisellään. Valtiovarainministeriö laatii myös syksyn 2014 aikana selvityksen maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta. Hallitus kokoaa lisäksi ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Samoin selvitetään keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Valtion voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, mutta selvitetään kuitenkin veron tuoton korvaaminen vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan verovähennysjärjestelmän muutoksia, joiden valmistelussa huolehditaan oikeudenmukaisista tulonjakovaikutuksista. Lisätietoja: Veroasiantuntija Laura Kurki, ekonomisti Petri Malinen ja johtaja Anna Lundén. p. 09 229 221, sp. etunimi.sukunimi@yrittajat.fi Työnantajan oikeus määritellä työntekijän työasu Työnantaja voi määrätä työasusta, jos sille on perusteltu syy. Määrätty työasu ei kuitenkaan saa olla syrjivä tai muuten sopimaton. Julia Ahlfors Vaikka työpukeutuminen on osa työntekijän identiteettiä, sitä voidaan työn asettamilla vaatimuksilla silti jossain määrin rajoittaa. Työnantaja voi työnjohto- ja valvontavaltansa puitteissa määritellä yleispiirteittäin työntekijän työasun, vaikka määräys koskisi työntekijän omia vaatteita. Työssä voidaan edellyttää esimerkiksi siistiä ja asiallista pukeutumista. Työasun määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto- ja valvontavaltaan myös silloin, kun työnantaja itse järjestää kyseisen työasun työntekijälleen. Eri alojen työehtosopimukset saattavat lisäksi määrätä työasun hankkimiseen ja kustannuksiin liittyvistä seikoista. Määrätessään työasut työnantajan tulee järjestää kaikille työntekijöille riittävän sopivat asut, kuten sopivat vaatekoot. Työntekijä ei voi vedota asun käyttämättömyyteen pelkästään siksi, että tämä ei itse pidä asua sopivana. Työnantaja ei kuitenkaan voi edellyttää hyvän tavan vastaista vaatetusta. Työasun oltava sopiva ja perusteltu Määrätessään työasut työnantajan tulee järjestää kaikille työnte- kijöille riittävän sopivat asut, kuten sopivat vaatekoot. Työntekijä ei voi vedota asun käyttämättömyyteen pelkästään siksi, että tämä ei itse pidä asua sopivana. Työnantaja ei kuitenkaan voi edellyttää hyvän tavan vastaista vaatetusta. Työasun määräämiselle tulee kuitenkin aina olla perusteltu syy, esimerkiksi asiakkaiden tarve tunnistaa työntekijä yhtenäisen vaatetuksen perusteella tai työssä edellytetty suojavaatetus turvallisuussyistä. Määräysvaltaa ei siten saa käyttää epäasiallisin perustein. Epäasiallisena voidaan pitää tietyn työasun vaatimista ilman sille osoitettavaa perustetta. Pukeutumiskysymykset tulee arvioida aina työn asettamien vaatimusten perusteella. Työn tulee perustellusti asettaa työntekijälle tiettyjä pukeutumisvaatimuksia. Työnantaja voi edel- lyttää esimerkiksi tietyn väristä vaatetusta yksittäisissä messutapahtumissa, jotta asiakkaat tunnistavat työntekijän. Työasun määräämisessä on aina huomioitava tasapuolisen kohtelun vaatimus ja syrjinnän kielto. Pukeutumiseen liittyvää syrjintää ei voida oikeuttaa esimerkiksi vetoamalla pelkästään asiakkaiden mielipiteisiin tai ennakkoluuloihin. Työasuun vaikuttavia syrjintäperusteita saattavat olla työntekijän uskonto tai etninen tausta. Lähtökohtaisesti yhtenäisen työasustuksen edellyttäminen kuitenkin kohtelee samalla tavoin kaikkia työntekijöitä. Pukeutumisohjeet ja irtisanominen Jos työnantaja on määrännyt tietyn asun tai kieltänyt työntekijältä jonkin oman asusteen käy- tön hyväksyttävin perustein, voi työntekijän kieltäytyminen työnantajan antamista pukeutumisohjeista joissain tapauksissa olla peruste työsuhteen päättämiselle. Väärä pukeutuminen voi olla irtisanomisperuste, vaikka työnantaja ei kustantaisi tiettyä asustusta. Työsuhteen päättämiskynnyksen ylittymisen määrittäminen on vaikeaa, sillä työsuhteen päättäminen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä. Täten työntekijää ei välttämättä voida edes varoitusten jälkeen irtisanoa, mikäli ohjeiden vastainen pukeutuminen ei muodosta asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta. Työnantaja ei kuitenkaan voi päättää työsuhdetta silloin, kun tämän asettamat pukeutumisvaatimukset ovat syrjintäkiellon vastaisia. Kuljettajien koulutuspakko koskee kaikkia toimialoja Onko yrityksessäsi on raskas pakettiauto tai kuorma-auto? Pelkällä voimassa olevalla ajokortilla ei ajoneuvoa voi kuljettaa 10.9.2014 jälkeen. Kuljettajien koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä rautakauppoihin, teollisuuslaitoksiin ja aina kukkakauppoihin asti. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Henkilön tittelillä tai toimenkuvalla ei myöskään ole merkitystä. Pakollisen koulutusvaatimuksen piiriin kuuluvat yrittäjä tai työntekijät, jotka vaikka vain satunnaisesti ajavat (hakevat esim. tukusta tavaraa) yrityksen ajoneuvoja, joihin tarvitaan C1, C, D tai D1 -luokan ajokortti. Poikkeuksia koulutusvelvoitteeseen on melko vähän. Tässä joitain esimerkkejä: - ajoneuvoa käytetään yksityisesti muihin kuin kaupallisiin tavarakuljetuksiin - ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa - ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä paikassa, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Esimerkiksi sähköasennuksia tekevän yrityksen sähkömiehet ovat toisen poikkeuksen piirissä. Henkilöiden päätoimi ei ole kuljettaminen vaan asennustyöt, kuljetettava tavara ei mene myy- Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. täväksi vaan on omia työkaluja, ja ajoneuvotkin usein jäävät kokonaispainoltaan alle C-luokan rajan. Kolmas poikkeus omien tuotteiden kuljettamisesta myyntiin tarkoittaa käytännössä esim. maanviljelijää, joka itse myy viljelemiään tuotteita tietyllä torilla. Mikäli hän kuljettaa tavaroita eri myyntipisteisiin tai kiertää kuorma-autolla eri toreja ympäri Suomea, hän on ammattipätevyyden piirissä. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle sekä ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Mikäli et ole varma koulutusvelvollisuudestasi, kannattaa asia tarkistaa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFista (www.trafi.fi, p. 020 618 500). Lisätietoja: www.yrittajat.fi/ammattipatevyys www.trafi.fi/palvelut/usein_kysyttya/tieliikenne_-_ammattiliikenne 26 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ¡ ¢ £¤ ¥¡ ¡ ¢ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Marika Hollström Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Henna Myllylä Birgitta Kaipio Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Pirjo Rahkonen Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Matti Mehtälä p. 0400 767 117 p. 020 7578 820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 040 301 1 358 p. 020 7649 351 p. 040 5920 335 p. 040 5060 340 p. 0440 319 153 p. 040 7081 415 p. 040 5719 412 p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 044 9944 051 p. 0400 269 846 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 7451 700 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com marika.hollstrom@hollstrom.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi henna.myllyla@hotmail.com tililaskenta@multi.fi mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi posti@reisjarvenvesijalampo.fi pirjo@pttconsult.fi heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi matti.mehtala@palvelumakasiini.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo, Kokkola Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen 010 2390 850 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 info@hanhisalolaw.fi tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@reskont.fi juha.enlund@pept.fi HALLITUS KAUDELLE 2014-2016 SIEVI / ALAVIESKA HAAPAJÄRVI HALSUA / LESTIJÄRVI HIMANKA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA KOKKOLA KÄLVIÄ LOHTAJA / ULLAVA NIVALA TOHOLAMPI / PEDERSÖRE PIETARSAARI REISJÄRVI / KRUUNUPYY VETELI YLIVIESKA VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840 020 757 8820 0400 669 322 050 530 4693 0400 84 1720 050 555 8412 040 829 3285 020 765 8201 040 301 1358 040 5920 335 044 031 9153 040 708 1415 044 065 6232 050 590 6378 044 994 4051 0400 777 955 044 745 1700 VARAJÄSEN Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Petri Kauppila Ilm. myöhem. Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117 040 510 5589 040 506 0340 0400 26 5454 0400 58 2426 050 330 4686 044 056 0364 0400 75 5287 050 538 4808 0400 66 5255 0500 126 004 0400 38 4276 040 571 9412 040 501 2717 0400 28 7650 044 020 1794 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014 Ruotsinkielinen yrittäjävaliokunta pj. Juha Enlund ja toimistolta Nina Niemi Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä pj. Tapio Uusitalo ja toimistolta Nina Niemi Kansainvälistymisvaliokunta pj. Jouni Anttila ja toimistolta Mervi Järkkälä Senioritoimikunta pj. Markku Kivi ja toimistolta Mervi Järkkälä Koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta pj. Jyrki Niinikoski ja toimistolta Riitta Hautala Liikennevaliokunta pj. Juha Rahkola ja toimistolta Riitta Hautala Kaupan- ja palveluiden valiokunta pj. Kreetta Kärkkäinen ja toimistolta Heidi Huhtala Ympäristöyrittäjien valiokunta pj. Mari Niemelä ja toimistolta Heidi Huhtala Terveisiä valiokunnille voi lähettää toimiston yhteyshenkilöinden kautta: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi YRITTÄJÄ-LEHTI 27 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT LVI TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET TUULILASIN KORJAUKSET LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET MAANRAKENNUSTA VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ LASIASENNUS TILINTARKASTUSTA PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET PESULAPALVELUA Meinalantie 60, 85100 Kalajoki Puh. 010 3277 190 www.kalajoenpuutuote.fi CARAVAN KAUPPA TAPAHTUMIA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA TILI JA ISÄNNÖINTI RENKAITA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT 28 YRITTÄJÄ-LEHTI Oktoberfest Food&Fun VIP-paketti pe 19.9. klo 20-23 k Varaa yrityksellesi tai ystäväporukalle maistuvasta Fest-ruuasta, juomasta ja huikean hauskasta ohjelmasta koostuva viihdepläjäys. Oktoberfest Buffet Menu Saariston perunasalaattia Perinteistä majoneesi-perunasalaattia Marinoituja tomaatteja ja punasipulia Paahdettuja valkosipulinkynsiä Nahkiaisia & hillosipulia Ylikypsää villisianniskaa & tummaa punaviinikastiketta Bratwurst valikoima & viskisinappia Colcannon perunamuusia Papu-pekonipaistos Vaaleaa leipää Alkoholiton ruokajuoma Loppuvuoden juhlakausi lähestyy! Varaa paikkasi Dyynin ja Sandy Keltin pikku- jouluihin! Menu 28€, Yrittäjien jäsenet 25€. Erillishintaan paikan päällä Oktoberfest Beer & Wine Buffet alk. 7€. Eatery & Drinkery • Sandy Keltin viereen sijoitetun Fest-teltan aidosta tunnelmasta vastaavat Ralf und die Röhrenwerke (RSO), valtakunnan vitsiniekka Jope Ruonansuu ja Casey’s Case. Fest-bileissä Keltissä Trio Quartet. Irish House Apartments www.sandykelt.fi www.hiekkadyyni.fi Varaukset ja tiedustelut info@sandykelt.fi / p. 010 583 0030. M u u ta m m ey r i ty k s e s i l a s k u s a a ta v a tr a h a k s i On k oy r i ty k s e s ita v o i tte e n as a a d ae n ti s tä p a r e m p im a k s u v a l m i u s ,h a l l i tam a h d o l l i s e tl u o tto r i s k i t jap e r i äs a a ta v a t te h o k k a a s ti ?K äy ttö p ääo m ao nh a l l i n n a s s a ,k u no ta tk äy ttö ö s il a s k u s a a ta v a r a h o i tu s p a l v e l u m m e .Seta r jo a aty ö k a l u t m y y n ti s a a ta v i e nh a l l i n ta a ns e k äk o ti -jau l k o m a i l l a .P a l v e l u nk äy ttäjän äv o i ts a a d am y y n ti s a a m i s i av a s ta a n k äy ttö p ääo m a r a h o i tu s ta .L i s äk s iv o i ts o p i aa s i a k k a i tte s ik a n s s ap i d e m m i s tä m a k s u a jo i s ta . K y s yl i s ää O s uus p a n k i s tata iP o h j o l aP a n k i nr a h o i tus p ääl l i k k öT uuk k aH a k a l a l ta050 448 8181.T a p a a m i s a j a n v o i tv a r a tan um e r o s ta0100 05151. Y h d e s s äh y v ä tu l e e .
© Copyright 2024