Hyvää ja Rauhallista Joulua!
HENKILÖSTÖLEHTI N:o 3/2014 ISSN 1459-7047 Uuden mittakoneen siirto paikoilleen oli iso operaatio | s. 8 "Erilaisuus piristää työyhteisöä", sanoo Matti Rinta-Kiikka | s. 10-11 Manuel Velazquez pyöräili kesällä tuhansia kilometrejä | s. 19 Hyvää ja Rauhallista Joulua! Uuden T -sarjan traktori on saanut positiivista julkisuutta | sivut 4-5 Eero Tomi on puhunut sadoille agcolaisille lukuisissa tiedotustilaisuuksissa, joita järjestettiin yhtiön eri yksiköissä marras-joulukuussa. AGCO POWER VALTRAN TÄYSIN UUDISTETTU T-SARJA Teksti: Kari Mettälä | Kuvat: AGCO Power/AGCO Valtra Linnavuoren projektitiimiläisiä messuilla. Keskellä projektipäällikkö Marko Pinola, vasemmalla tuotekehityksen Harri Kurhela ja oikealla Lauri Ylivakeri. Kuljettajan hartioiden korkeudelta ohjaamo on sisätiloiltaan peräti 20 senttiä aikaisempaa leveämpi. Ohjaamosta on erinomainen näkyvyys joka suuntaan ja se on myös erittäin valoisa. Valtran uutta muotoilufilosofiaa ja AGCO Powerin parhainta moottoriteknologiaa TULOKSENA UPEA T-SARJA Wörth am Mainin kaupunki sijaitsee Saksassa Baijerin osavaltion luoteisnurkassa noin 60 km Frankfurtista. Tämä jo 1200-luvulla perustettu kaupunki sai lokakuussa olla jälleen pala historiaa kun Valtra esitteli siellä täysin uudistetun T-sarjansa. Yhteensä kaksi viikkoa kestäneen esittelytilaisuuden aikana traktoriin kävi tutustumassa jälleenmyyjiä ja lehtimiehiä kaikilta Valtran tärkeimmiltä markkina-alueilta. Päivän mittaisen tutustumisen aikana vierailla oli mahdollisuus saada seikkaperäiset esitykset traktorista ja sen taustoista, mutta myös päästä käytännössä tutustumaan useamman koeajorastin avulla uuden mallin ominaisuuksiin. Yhdellä rastilla oli myös nähtävillä meidän 74 AWF-messumoottorimme. Sitä esittelemässä ja vieraiden kysymyksiin vastaamassa olivat vuoropäivinä tuotehallinnasta Marko Pinola, jälkimarkkinoinnista Topi Vilenius ja Jani Stenberg sekä tuotekehityksestä Lauri Ylivakeri ja Pentti Ala-Maakala. 2 Toisen viikon alussa järjestetyn lehdistötilaisuuden aikana uuteen T-sarjaan kävi tutustumassa myös AGCO:n pääjohtaja Martin Richenhagen sekä EAME-alueen Senior Vice president Rob Smith. Molemmat olivat erittäin kiinnostuneita uuden mallin muotoilusta ja ominaisuuksista. Miehet esittivät valtralaisille runsaasti kysymyksiä päästessään koeajamaan traktoreita todellisissa olosuhteissa. Hekin selvästi ymmärsivät tämän uuden mallin merkittävyyden. mallin iskutilavuus on 6,6 litraa (66 AWF), isompien 7,4 litraa (74 AWF). Mallisto yltää nyt 155 hevosvoimasta 250 hevosvoimaan ja 1000 newtonmetrin vääntöön asti. Moottoreiden sarjatuotanto on jo aloitettu Linnavuoressa. Moottorit edustavat uusinta moottoriteknologiaamme täyttäen tiukat Tier 4 final -tason päästövaatimukset. Uusi T-sarja on kyseisen mallin neljäs sukupolvi ja täysin uusi, puhtaalta pöydältä suunniteltu traktori. "Muoto palvelee käytännöllisyyttä" on Valtran muotoilufilosofian perusta ja uusi T-sarja onkin täydellinen esimerkki tästä ajattelusta. Se aloittaa sarjan, mihin Valtran tulevat muut mallit aikanaan muotoilultaan perustuvat. Uuteen T-sarjaan on tarjolla neljä erilaista mallisarjaa: Direct, Versu, Active ja HiTech, joista HiTech tulee tuotantoon ensi vuonna. Directin, Versun ja Activen tuotanto on jo aloitettu. Active on uusi malli, jossa on powershift-vaihteisto ja mekaanistesti hallittava kuormantunteva hydrauliikka. Kaikissa malleissa AGCO Power-moottori Kaikissa T-sarjan kuudessa mallissa on AGCO Power -moottori. Kahden pienemmän H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Neljä mallia Automaattinen powershift toimii nyt uudella logiikalla: kaasupoljin ei pyydä moottorin kierroksia vaan ajonopeutta, kuten portaattomalla Direct vaihteistolla ajettaessa. Automaatista on apua esimerkiksi voimanottokäyttöisiä työkoneita käytettäessä. Powershiftin yhteydestä löytyy ainutlaatuisia omi- naisuuksia; hill-hold helpottaa mäkilähtöjä ja hydrauliikka-assistentti esimerkiksi etukuormaimen käyttöä. Viihtyisä ohjaamo Neljännen sukupolven T-sarjan huomattavin ominaisuus on uusi ohjaamo. Se on tyylikäs, tilava ja hiljainen. Kuljettajan hartioiden korkeudelta ohjaamo on sisätiloiltaan peräti 20 senttiä aikaisempaa leveämpi. Ohjaamosta on erinomainen näkyvyys joka suuntaan ja se on myös erittäin valoisa, onhan siinä peräti 6,2 neliömetriä ikkunapinta-alaa. Kuljettajan iloksi varusteina on saatavana myös esimerkiksi subwoofer-stereot ja tilava kylmälaukku. Kuljettajan työympäristöä on tuskin mahdollista saada enää viihtyisämmäksi. Ajovakautta Traktorin akseliväliä on kasvatettu ajovakauden parantamiseksi niin maantie- kuin peltoajossa. Tästä huolimatta kääntösäde on uskomattoman pieni, vain 5,25 metriä, eikä esi- merkiksi etukuormain tai etunostolaite suurenna sitä. Voiman ulosottoon voi nyt valita kolme eri nopeutta, joten erilaisten lisälaitteiden kytkeminen on entistä helpompaa. Käytön helppouteen on panostettu myös traktorin takana missä esimerkiksi pikaliittimet on nyt sijoitettu erinomaisesti yhdelle puolelle. Helppoutta Uuden T-sarjan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön ja huollon helppouteen ja edullisiin käyttökustannuksiin koko elinkaaren ajan. Traktorin huoltoväli on pidentynyt nykyisin 600 tuntiin. Luotettavuuden takaamiseksi uutta T-sarjaa on testattu kymmeniä tuhansia tunteja erilaisissa olosuhteissa, niin Lapin hangilla kuin Portugalin pelloilla. king Machine". Muutos on globaali ja koskee myös Valtran Brasilian tehdasta, sen toimintaa ja tuotteita. Asiakaslupauksen Your -sana kuvastaa Valtran tapaa toimia lähellä asiakasta ja räätälöidä jokainen traktori asiakkaan tarpeiden mukaan. Working kertoo Valtran osaamisesta ja kyvystä toimia vaativissa työskentelyolosuhteissa Brasilian kuumuudesta Pohjolan pakkasiin. Machine korostaa koneen itsensä tärkeyttä, sen kestävyyttä, voimaa ja monikäyttöisyyttä. Uusi T-sarja on esimerkki Valtran brändiuudistuksesta tuotepuolella. Se tulee varmasti vahvistamaan Valtran kilpailukykyä ja kasvattamaan myös AGCO POWER-moottoreiden menekkiä tulevaisuudessa. Your Working Machine Uuden T-sarjan esittelyn yhteydessä Valtra uudisti myös brändi-identiteettinsä ja julkaisi uuden asiakaslupauksensa "Your Wor- N:o 3/2014 | JOULUKUU 3 AGCO POWER TUOTANNON TEHOSTAMISTA Teksti ja kuva: Ulla Aurio Tuotannon tehostaminen on suuri mahdo Viisas perheenäiti suunnittelee keittiönsä siten, että hän voi leipoessaan ja ruokaa valmistaessaan säästää mahdollisimman paljon askeleita. Hänen tulee saada tarvittavat raakaaineet, astiat ja työvälineet esiin mahdollisimman pienellä vaivalla, turhia liikkeitä välttäen. Kaiken pitää olla järkevästi sijoitettuna, käden ulottuvilla. Kiireinen emäntä minimoi aikaja liikehukan. Yllä oleva ajattelu on hyvin lähellä sellaista periaatetta, jolla myös moottorikokoonpanon työpisteitä voidaan kehittää. APS-päällikkö Mika Siukola, valmistusprosessin kehittäjä Jukka Tuomisalo, tuotannon kehitysinsinööri Timo Koota ja tuottavuuden kehitysinsinööri Jaakko Rosmark ovat yhdessä kutoshallin koko väen kanssa ison haasteen edessä. Tässä vaiheessa prosessi vielä ”huimaa” monia, mutta lopussa kiitos seisoo, näin uskoo kehitysprojektin taustatyöhön osallistunut nelikko. tyksen kilpailukyky vahvistuu ja asiakastyytyväisyys lisääntyy, mikä onkin perusedellytys työpaikkojemme säilymiselle. Vuorovaikutusta niin ihmisten kuin eri ryhmien välillä, sitä puolestaan lisätään, eli kysymys on ehdottomasti yhdessä rakentamisesta. Siis kaikkien edusta tässä on kysymys, toteavat projektin vetäjät. Kehitysprojektin tausta – Lähtökohtanamme kehitysprojektin toteuttamisessa ovat AviX-linjakuvauksen analysoinneista tulevat kehityskohdat ja aiemmin tunnistetut kehitystoimenpidetarpeet. Taustalla ovat AviX-analyysien yhteenvetotuloksien ja -raporttien sekä esille tulleiden huomioiden läpikäynti. "Päämäärä ei ole ensisijaisesti nopeuden kaksinkertaistaminen, vaan turhan työn poistaminen, esimerkiksi niin, että osan hakeminen muuttuukin ottamiseksi." Timo Koota (vas.), Jaakko Rosmark, Jukka Tuomisalo ja Mika Siukola ovat isojen haasteiden edessä. – Ja koska päämääränä on tasapainottaa valmistettavien tuotteiden virtausta linjalla, ja samalla minimoida hukka ja ns. ”haitariliike”, on tilanteen taustoittamiseksi ollut tärkeää tehdä kehittämistarpeiden hahmottamistyötä ja erilaisia listauksia jo tunnistetuista ongelmista, valaisevat toimia projektin vetäjät. – Tosiasiahan on, että vaikka kutoshalli fyysisenä rakennuksena laitteineen valmistui puolitoista vuotta sitten, itse valmistusprosessi ei ole koskaan valmis. Sen kehittäminen on jatkuvaa. Koskaan ei saavuteta sellaista stabiilia olotilaa, jossa korjattavaa tai kehitettävää ei ole. Laadukkaiden ja hyvien tuotteiden valmistaminen tarkoittaa aina kokoaikaista parantamista. kaalle tilaamaansa lisäarvoa. Jatkuva parantaminen on ennen kaikkea pysyvä toimintatapa, jonka on tarkoitus olla jokaisen työntekijän päivittäistä rutinoitunutta toimintaa. Jatkuvan parantamisen perusta lähteekin siitä tosiasiasta, että työtään suorittava operaattori on työpisteensä paras asiantuntija ja sitä kautta myös sen paras mahdollinen kehittäjä. – Kun tuotanto kutoshallissa on kehittämisprosessin jälkeen tasapainossa, koko kokoonpanoprosessi tulee olemaan entistä paljon vakaampi ja linjan virtaus kaikkiaan parempi, ylimääräisiä odotusaikoja on vähemmän ja työ sen seurauksena sujuvampaa ja tuottavampaa. – Tämä kutoshallin tuotannon kehittämissuunnitelma ei ole ollut tähän saakka meille itsellekään kaikelta osin täysin selkeä, siksi siitä ei ole voinut vielä aktiivisesti tiedottaa. Mutta nyt on sen aika, toteaa Timo Koota. – Olemme iloksemme havainneet, että tästä on tulossa koko hallin väen yhteinen hanke. Voimme siis puhua lähtölaukauksesta uudelle jalostusasteelle. Meneillään olevan kehitysprojektin tavoitteena on tuottaa Linnavuoressa maailmanluokan huippuratkaisuja niille ammattiviljelijöille, jotka kantavat vastuuta maapallon ruokatuotannosta. – Tähän päästäksemme me parannamme tuotteidemme laatua ja työmme tuottavuutta työkuormaa lisäämättä. Onkin tärkeämpää keskittyä tekemään työ viisaammin kuin tehdä se nopeammin. – Tehokkuudesta puhuminen on ehkä aiheuttanut pelkoa, että työ loppuu. Siitähän ei ole kysymys. Nyt ymmärretään yleisesti, että juuri jalostava työ on se, joka antaa asiak- – Toimintatapojen yhdenmukaistaminen AGCO Powerissa ja koko AGCOn sisällä on yksi osa tuotannon kehittämistä. Luonnollinen seuraus näistä toimista on se, että yri- Isohkon tuottavuuden kehittämisprojektin yksi merkittävä lähtölaukaisija on ollut se, että uuden tehtaan valmistuttua koko ns. iso kuva on muuttunut. Nyt tehtävät moottorit ovat päästölainsäädäntöjen kovenemisen seurauksena paljolti eri koneita kuin puolitoista vuotta sitten. – On myös huomioitava, että seinät eivät tee tuotantoa, eivät myöskään pelkät laitteet. Tuotannon tekijöitä ovat ihmiset koneiden käyttäjinä ja paljolti myös omaksumamme toimintatavat, jotka eivät vielä ole parhaita mahdollisia ja siksi nekin on asetettava tarkastelun kohteeksi. 4 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Syitä ja seurauksia AGCO POWER KEKO Teksti: Ville Yli-Jama/Ulla Aurio ollisuus – Päämäärä ei ole ensisijaisesti nopeuden kaksinkertaistaminen, vaan turhan työn poistaminen, esimerkiksi niin, että osan hakeminen muuttuukin ottamiseksi. Se on myös sitä, että linjalta ei tarvitse lähteä noutamaan ahdinta tai purkamaan sitä pussista. – Tärkeää on myös, että kaikki tarvittavat työkalut ovat helposti otettavissa, ulottuvilla siis. Jo pelkästään hyllyjen sijaintia muuttamalla on saatu paljon aikaan. Turhilta askeleilta on vältytty, kertovat Mika Siukola, Jukka Tuomisalo, Timo Koota ja Jaakko Rosmark. Tuotannon työntekijöiden lisäksi kehitystapaamisiin ja taustatutkimukseen ovat osallistuneet myös tuotannon kehittämisasiantuntija Tero Tenho sekä moottoriasentaja Petri Järvinen. – Näiden toimien ansiosta tekeminen on mielekkäämpää, ja vakioitujen toimintatapojen löydyttyä tuloksena on lopulta parempi tuote, joka on valmistunut entistä järkevämmin tekijöiden ja asiakkaiden eduksi. KOKONAISUUS MUODOSTUU USEASTA ERI PROJEKTISTA Kokonaisuudessaan kutoshallin tuotannon kehittämisprojektiin liittyvät muun muassa seuraavat osa-alueet: Työvaiheiden jaksoaikojen lyhentäminen ja kuorman tasapainottaminen • hukkien eliminointi ja ei-jalostavan pakollisen työn kehittäminen • STD workkien tekeminen työvaiheille, toimintatavan luominen niiden ylläpitoon ja kehittämiseen • 6S -aktiviteetit, koulutukset ja standardit, mukaan lukien ylläpidon ja kehittämisen (ei pelkästään työvaiheeseen/ -pisteeseen, vaan koko halliin) • layout-optimointi • ostoon ja tuotekehitykseen liittyvien muutos-/kehityskohteiden toimenpiteiden toteutus KEKO purkaa päällekkäisyyksiä KEKO yksinkertaistaa KEKO selkeyttää Tuotannonohjaus KEKO -järjestelmän avulla on Linnavuoren moottoritehtaan osavalmistuksessa ”päivän sana”. Kysymys on toimintojen selkeyttämisestä, parantamisesta, yksinkertaistamisesta, päällekkäisyyksien purkamisesta ja monesta muusta. Projekti alkaa varsinaisesti alkuvuodesta 2015. – Nyt tehdään liikaa päällekkäistä raportointia eri järjestelmiin. Jatkossa tämä tehdään vain KEKOon. Myös automaattiraportointi lisääntyy. – KEKOn avulla muun muassa kappaleen jäljitettävyys paranee. Kenttäpalaute pellolta kertoo meille moottorin sarjanumeron ja sitä kautta näemme milloin sylinterikansi ja -ryhmä on koneistettu ja minkä valmistusreitin se on kulkenut. Jokainen linja, vuoro ja lopulta yksittäinen työntekijä saa siis suoraa palautetta omasta työstään. Näin työnteon merkitys kasvaa, kertoo valmistuspäällikkö Ville Yli-Jama KEKOn tavoitteita avatessaan. – Järjestelmä hienovaraisesti pakottaa ja ennen kaikkea muistuttaa työntekijää tekemään aina tietyt asiat tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksien pitäisi siis yhdenmukaistua huomattavasti. Standard Work´n mukaisesti jokaisen pitäisikin tehdä tarkastukset samalla tavalla, toteaa Ville. Yli-Jaman mukaan myös valmistettavien osien raportointi yksinkertaistuu. AGCO POWER Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Osakokoonpanon kehittäminen (nykytila-analyysi) Ohjauksen kehittäminen (esim. Kanban-ohjaus / kierron ja puskurikokojen määritys ym.) – KEKOon luodaan niin sanotut laatuportit, josta löytyy jokaisen kappaleen prosessinaikaisen mittauksen ja valmiin kappaleen lopputarkastusohjeet keskitetysti. – Työohjeen muuttuessa uusi työtapa on helpompi omaksua kun tehtaalla ei pyöri irrallisia ohjeita paperilapuilla vaan järjestelmä ilmoittaa päivityksestä, sanoo valmistuspäällikkö. KUNNIAMERKIT AGCO Power Oy onnittelee kunniamerkkien saajia! Materiaalikeräilyn kehittäminen ja standardisointi Johtaminen, vuorovaikutus ja kehittäminen • tiimien muodostaminen, alueiden, vastuiden ja roolien määritys (”leader std work”), päivittäisjohtamisen ja käytäntöjen määrittäminen sekä jatkuvan parantamisen aloittaminen/aktivointi Osaamisen johtaminen • työnopastuskäytäntöjen / perehtymiskäytäntöjen ja sisällön luominen (myös asennusmenetelmät) • työnopastus/perehdytys STD workien pohjalta • osaamisen seuranta ja kehittäminen (osaamismatriisit) sekä työvoiman ohjaaminen tuotannossa Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, myönsi 6.12.2014 Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristein AGCO Power Oy:n tutkimusinsinööri Pekka Hjonille, Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin työturvallisuusasiantuntija Saija Mäkelälle sekä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin viilaaja Matti Turuselle. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Suomen Valkoisen Ruusun mitali Kunniamerkit luovutetaan myöhemmin järjestettävässä juhlatilaisuudessa. N:o 3/2014 | JOULUKUU 5 AGCO POWER UUTISIA Teksti: Juha Oksanen ja Ulla Aurio | Kuvat: Tomi Lahdenranta ja Ulla Aurio Uusi ja komea Zeiss on nyt mittausvalmis Uuden mittakoneen tuominen ja vanhan pois siirtäminen oli iso operaatio. Koneilla on nimittäin kokoa ja painoa aika tavalla. Seiniä purettiin ja ovia siirreltiin. Nyt uusi ja komea Zeiss on paikallaan. Vanhempi kehitysinsinööri Juha Oksanen, laatupäällikkö Tomi Lahdenranta ja mittamiesten todellinen konkari Pertti Järvi hyrisevät tyytyväisyyttään. – Tämän uuden koneen kuljetti meille 78-vuotias saksalaisherra Maier. Hän on ollut aikaisemmin Zeissilla asentajana, mutta on perustanut sittemmin poikiensa kanssa Zeissin kuljetuksiin erikoistuneen yhtiön. Korkeahkosta iästään johtuen hän ei tee enää päivittäin töitä, mutta haluaa silti tuoda paikalleen kaikki Pohjoismaihin tulevat koneet. – Mittakoneet ovat suuren tarkkuutensa vuoksi erittäin herkkiä vaurioitumaan kuljetuksessa ja paikoilleen siirroissa. Meidän ei tarvinnut olla huolissamme tästä, sillä hyvän- tuulinen herra Maier hoiti työnsä suurella kokemuksensa tuomalla varmuudella ja hyvän kuljetuskalustonsa avulla, kertoo hankintaprojektista vastannut Juha Oksanen. Uusi mittakone hankittiin vuosimallia 1983 olleen Mauser-mittakoneen tilalle. Oksasen mukaan vanhan koneen kunnossapito tuli maksamaan hyvin paljon vuosittain, eikä koneeseen olisi saanut enää kaikkia varaosia. – 80-luvun tekniikkaa edustanut Mauser oli myös näihin uudempiin malleihin verrattuna hyvin hidas mittaamaan. Mauser romutettiin, mutta sen kivipöytä meni vielä käyttöön Konepaja Stamacille Seinäjoelle. – Meillä on jo ennestään kaksi Zeissin mittakonetta, joten päätyminen samaan merkkiin oli jo alunperin hyvin todennäköistä. Mittakoneen ohjelmointiohjelman käyttö vaatii nimittäin vuosien harjoittelun, joten ei kannata hankkia erimerkkistä konetta ilman todella painavaa syytä. Mauser oli iästään huolimat- ta hyvin tarkka kone, joten uudeksi koneeksi valittiin Zeiss Prismo. Prismo on Zeissin mallisarjoista tarkimpia, kertovat Juha ja Tomi. – Mittaamme mittakoneella kaikkia täällä ja alihankkijoilla valmistettuja osia, lähinnä osia koneistuksen jälkeen, mutta myös aihioita ja kokonaisia moottoreita. Jonkin verran myymme myös mittauspalvelua muille yrityksille. – Koordinaattimittakoneessa CMM (coordinate measuring machine) mittakärkeä kuljetetaan mitattavan kohteen pinnalle. Kone tietää mittakärjen sijainnin hyvin tarkasti. Mittausta voidaan tehdä ottamalla mitattavasta kohteesta pisteitä tai skannaamalla, eli liu’uttamalla kärkeä pinnalla. Pisteiden sijainnista kone laskee mittatuloksen, jota verrataan kappaleen 3D-malliin, toteavat Juha Oksanen ja Tomi Lahdenranta avartaessaan tätä tärkeää tehtaan toimintaa ulkopuoliselle. "Mittaamme mittakoneella kaikkia täällä ja alihankkijoilla valmistettuja osia, lähinnä osia koneistuksen jälkeen, mutta myös aihioita ja kokonaisia moottoreita." 6 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R AGCO POWER Teksti ja kuva: Ulla Aurio MAAILMALLA Teksti: Kari Mettälä | Kuvat: AGCO Power Brazil Mittaamisen Grand Old Man Näkymä moottoreiden kokoonpanolinjalta. Moottoreiden testaukseen käytettävä dynamometri. AGCO Power laajenee maailmalla AGCO Powerin neljäs tuotantolaitos aloitti toimintansa Argentiinassa kesällä 2014. Tehtaan avajaisiin osallistui myös Argentiinan teollisuusministeri Debora Giorgi. Olipa sitten kysymys pitkän linjan moottoritehtaalaisista, johtoryhmän jäsenistä, työtovereista tai Kiinan tehtaan väestä, aina nousee keskusteluissa esiin yksi nimi, johon liitetään vahva arvostuksen ja kunnioituksen signaali. Tämä henkilö on laatumittauksen mestari, nyt jo kovastikin eläkeikäinen Pertti Järvi. Hän on totisesti rautainen ammattilaiskonkari alallaan. Mutta miksi ihmeessä mies ei jo loikoile eläkkeellä tai puuhastele omia mukaviaan kotitallissaan? – Noo´o, katos ei tartte pelata sudokuja tietokoneella, kun voi väsätä ohjelmia mittakoneille, siinä Järven Pertin perustelut pidentyneelle työuralleen. Osaaja- Järven työpanoksesta tuntuvat olevan kiitollisia kaikki. Pertin sivulauseesta tosin on kuultavissa, että Eila-vaimo saattaisi ehkä olla tyytyväisempi eläkeläisensä läsnäoloon kuin ohjelmoinnin maailmoihin usein sukeltavaan nörttiin. Tässäkin harmituksessa kaikuu tosin aimo annos lempeyttä. – Minulle mieluinen tieto on nyt se, että Kiinan tehtaallemme on saatu osaava mittausammattilainen, kertoo Pertti Järvi, joka ehti tehdä pitkän pätkän töitä myös Changzhoussa. Miehen Kiina-kokemuksista julkaistiin artikkeli joulun ajan Sisukkaassa 2013. Lehti on edelleen nähtävissä AGCO Powerin sivuilla netissä. Tuotanto tulee toimimaan samalla tavoin kuin Brasilian Mogissa eli paikallisen AGCO:n traktorituotannon yhteydessä. Tehtaan hallinnollinen rakenne vastaa myös täysin Mogin mallia. Tehtaan kapasiteetti on 2000 moottoria vuodessa ja tuotanto tulee toimimaan yh- dessä vuorossa. Tuotannossa käytettävät osat toimitetaan alkuvaiheessa Mogista, mutta jatkossa osia tullaan hankkimaan tullipoliittisista syistä esimerkiksi paikallisilta toimittajilta. Tuotanto käsittää sekä 4- että 6-sylinteriset moottorit, joita tullaan käyttämään paikallisissa Massey Ferguson- ja Valtra -traktoreissa Tuotanto on järjestetty viimeisimpien käytäntöjen mukaisesti sisältäen supermarketit ja hyvin organisoidut kasauspaikat. Moottoreiden testaamiseen on käytössä yksi dynamometri. N:o 3/2014 | JOULUKUU 7 AGCO POWER AGCO POWER UUTISIA MATTI RINTA-KIIKKA ELÄKKEEL Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Teksti ja kuva: Ulla Aurio Matti Rinta-Kiikka syöksyy eläkkeellä risumetsään ”Erilaisuus on suola, Rinta-Kiikan perheessä Matti tekee aina jouluruuat. Se on perinne ja se on myös Matille mieluisa tehtävä. Eteläpohjalaisena hän valmistaa muun muassa joululihapullia. Mitäs ne ovat? – Hyviä itse tehtyjä lihapullia, joiden sisään ”leivotaan” luumu. Eivät siis sen kummallisempia, mutta herkullisia, ja aivan ehdottomasti meidän joulupöytään kuuluvia. Matti valmistaa perheelleen myös lanttulaatikot, imeläperunalaatikot ja rosollit, paistaa lihat ja tekee herkkujen kostukkeeksi kinkun paistoliemellä ja runsaalla kermalla makustetun joulukastikkeen. – Se on hyvää! Linnavuorentie on katkaistu Tehdasalueet yhtenäiseksi Aidan ja portin rakentaminen Linnavuorentielle, liikenneväylän katkaiseminen ja monet muutkin uudet kulkujärjestelyt ovat aiheuttaneet ihmetystä tehtaalaisissa. Silti lähes jokainen on havainnut myös tehtyjen toimien plussapuolet. Kylän koululaisten turvallisuus on lisääntynyt liikennemäärien vähennyttyä. Autojen nopeudet ovat tippuneet huomattavasti. Koko Linnavuoren taajama on rauhoittunut merkittävästi. Lisäksi kantatehtaan ja kutoshallin välinen liikennöinti on helpottunut. Koko tehdasalueella on nykyisin rauhallisempaa. – Linnavuorentien katkaisemisen ja portin rakentamisen yksi merkittävä tavoite oli juuri tuo turvallisuuden lisääminen. Se tavoite on nyt saavutettu. Toinen tavoite oli rajata AGCO Power asianmukaisesti yhtenäiseksi tehdasalueeksi, jossa ulkopuolisten ja asiaan kuulumattomien henkilöiden liikkuminen on kielletty. Kysymys on siis monikerroksisesta turvallisuudesta, toteavat hankkeen toteutuksesta vastanneet kunnossapitopäällikkö Erno Lindroos ja projekti-insinööri Arto Koskinen. Miesten mukaan liikennejärjestelyt ja aitaukset ennakoivat myös tulevaa, eli lamavuosien taittumisen jälkeistä aikaa, jolloin edessä ovat mahdollisesti jo kutoshallin laajennustoimet. – Siinä vaiheessa käy yhä tärkeämmäksi se, että tehdasalue on suojattu ja yhtenäinen. Turvallisuusnäkökulmien vuoksi menneen syksyn aikana siirrettiin myös kantatehtaalle johtanut palokunnan puoleinen kävelyportti. Nyt kävely- ja pyöräliikenne ohjataan kakkoshallin kulmalta, vartijakopin vierestä. – Tällä järjestelyllä on haluttu välttää raskaiden ajoneuvojen ja henkilöiden liikkuminen samalla tiealueella. Turvallisuussyistä. Jalankulkijoilta puomilla suljetun ajoneuvoväylän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä, toteaa Koskinen. Lindroosin ja Koskisen mukaan seuraava tehdasalueen yleistä turvallisuutta lisäävä toimenpide on konttorin aulaan tulevien kulkuporttien rakentaminen. – Sen työn aloitus on ajankohtainen vielä tämän vuoden puolella. 8 35 vuotta moottoritehdasta Linnavuoressa palvellut Matti on nyt jäämässä eläkkeelle. – Ja kiitollisella mielellä. Kiitän koko tehdasta ja tehtaan väkeä näistä vuosista, kiitän koko sakkia, kaikenlaisia ihmisiä, yhtälailla lempeitä kuin ärripurrejakin, kaikkia yhdessä ja erikseen. Erilaisuus on nimittäin se suola, joka piristää työyhteisöä. Viisautta on osata unohtaa hetken haukut, kiroilut ja meuhkaamiset, rohkeutta on aloittaa aina, vaikeuksienkin jälkeen, aina alusta. Matin lähtöpaikka maailmalle oli miehen syntymäkaupunki Seinäjoki. Armeijan ja kolmevuotisen ammattikoulun jälkeen nuori mies pääsi koneistajaksi Rautpohjan tehtaalle Jyväskylään. Seuraavaksi hän hankki lisäoppeja teknillisestä koulusta ja sitten tulikin lama. – Onneksi vaimoni, joka on opettaja, sai työpaikan Nokialta, eli Hämeestä, jossa oli jo siihen aikaan paljon enemmän teollisuutta kuin Keski-Suomessa tai Eteläpohjanmaalla. Kun nuori perhe tuli Nokialle, joutui Matti Rinta-Kiikka kuitenkin kipuilemaan pitkään vakavan immuunikadon aiheuttaman sairautensa kanssa. Myös työn puute kiukutti työhaluista miestä. Kunnes kaikki muuttui. Sairaudelle löytyi nimi ja sen kautta myös oikea hoito. Ja eräällä työttömyyskortiston käyntireissulla Matti kuuli, että Valmetin moottoritehtaalta oli pari miestä lähdössä Lappiin töihin. Se tieto aktivoi Rinta-Kiikan matkaan. Eläkkeelle siirtyvä Matti Rinta-Kiikka pääsee vapaaherrana ainakin intohimoisen lukuharrastuksensa pariin. – Menen myös hoitelemaan Eteläpohjanmaalle perikunnan metsiä ja raivaamaan risukkoja. Vaimon kanssa voimme eläkeläisinä antaa aikaa myös iäkkäille äideillemme. Nyt on meidän vuoromme hoitaa, sanoo virkeä ja vireä Matti. H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R LLE n ja kirjojen kimppuun joka piristää työyhteisöä!” – Linnavuoressa tapasin tuotantopäällikön, joka sanoi, että ”meillä ei ole tarvetta tällä hetkellä ottaa ketään töihin”, mutta onneksi vieressä ollut työnjohtaja totesi, että ”aina meille yksi koneistaja mahtuu”. Näillä sanoillaan hän teki minusta maailman onnellisimman miehen, kertoo Matti. Vaiherikas uratie "Koskisen Antti puolestaan oli työkaveri parhaasta päästä. Hän ymmärsi, että ihmisen pitää tehdä virheitä oppiakseen. Ja kyllä minä niitä virheitä olen sitten tehnytkin, ehkä jotakin myös oppinut." Koneistajan hommissa Rinta-Kiikan Matti oli työrupeamansa ensimmäiset 11 kuukautta. Sitten mies siirrettiin menetelmäsuunnittelijaksi. Kun tehtaassa havaittiin, että tämä ”tyyppihän” näyttää hallitsevan kokonaisuuden; koneistukset, menetelmät, töiden vaiheistukset, koneet, laitteet, työkalut ja monet muut, oli luonnollista, että vastuuta lisättiin. Laajojen prosessien hallitsija kutsuttiin työvälinesuunnittelijaksi, sitten työnjohtajaksi ja lopulta työvälinetoimintojen päälliköksi. Matin kasvot muovautuvat veikeään virnistykseen, kun hän siirtyy muistoissaan muutamiin työvuosiensa merkittäviin henkilöihin. – Horttanaisen Jaska pani minut napakasti nuorena järjestykseen, opetti pitämään pöydät puhtaana ja komensi parturiin. En moisesta komennosta loukkaantunut, vaan otin opikseni, siivosin pöytäni ja leikkautin tukkani. Viimeisen päälle hyviä suunnittelun opettajiani olivat Anttolan Pentti ja Järvisen Jote. Koskisen Antti puolestaan oli työkaveri parhaasta päästä. Hän ymmärsi, että ihmisen pitää tehdä virheitä oppiakseen. Ja kyllä minä niitä virheitä olen sitten tehnytkin, ehkä jotakin myös oppinut. Hyvä alihankkija arvioi rehellisesti resurssinsa Matti, jos kuka, on oman työnsä kautta voinut ”työllistää” monia yrityksiä, lukuisia alihankkijoita. Työ on opettanut erottamaan myös jyvät akanoista. – Hyvä alihankkija osaa rehellisesti arvioida resurssinsa, kykenee vastaamaan tilaajan volyymitarpeisiin, on rohkea investoimaan tarvittaessa, pysyy ajan kelkassa ja automatisoi, kun on sen aika. Tällaisten alihankkijoiden olen nähnyt menestyvän. Tilaajan kannalta nämä yritykset ovat arvokkaita aarteita. Rinta-Kiikka osoittaa mielellään kunnioituksensa hyville yrityskumppaneille. – Mutta olen minä saanut myös vastaanottaa paljon sellaisiakin kiitoksia, jotka kohdistuvat meihin, moottoriteh- taaseemme. Linnavuorelaista osaamista arvostetaan tuolla maailmalla. Meitä pidetään sivistyneenä ja eettisesti sekä moraalisesti korkeatasoisena kumppanina. – Itse iloitsen agcolaisuudessa muun muassa siitä, että täällä Linnavuoressa vallitsee suoraan puhumisen kulttuuri. Kritisointi on luvallista, pelko on tarpeetonta, reiluus, rehtiys ja rohkeus ovat arvossaan. Oltaiskohan me jotenkin terveellä tavalla myös vähän ”mettäläisiä”. ”Yöunet siinä menivät” Pahimmat hetkensä Matti Rinta-Kiikka sanoo kokeneensa moottoritehtaassa 90-luvun lamavuosina. – Silloinen päällikköni pani minut jakamaan irtisanomislappuja. Oli kamalaa, kun monet irtisanotut olivat saman kahviporukan miehiä, hyviä kavereita, viimeisen päälle osaavia tekijöitä. Yöunet siinä menivät. Mutta muutaman viikon kuluttua irtisanomisista tilanne kuitenkin muuttui. – Pääsin soittelemaan ulos lähetettyjä takaisin töihin. Osa tosin ei tullut pyynnöistä huolimatta. Mutta moni tuli. "Minusta tuntuu, että ne kaikki ihmiset, jotka ovat saaneet elämänsä aikana oikein pirusti turpiinsa, ovat loppulaskussa juuri niitä maailman vahvimpia ihmisiä." – Muistan muun muassa tilanteen, kun soittelin Heikin kotiin. Vaimo vastasi ja kertoi Heikin olevan juuri työvoimatoimistossa. No, soitin sen tien työvoimatoimistoon ja pyysin virkailijaa huutamaan Haaparannan Heikin sieltä jonosta pois ja puhelimeen. Siihen loppui Heikin työttömyys. Pelko lamaannuttaa Pitkä työura ja sen aikana koetut laskut sekä nousut ovat opettaneet konkarille, että liialliselle pelolle ei kannata antaa valtaa, sillä se lamaannuttaa. – Suhdanteet vaihtelevat, se on selvä, mutta meidän täällä olevien on hyvä muistaa, että olemme maailmanlaajuisen AGCOn ainoa moottoritoimittaja. Upouudet moottorityypit ovat taas kohta käsissämme ja me ihmiset täällä olemme todella osaavia ammattilaisia, joiden tekemille moottoreille tulee aina olemaan kysyntää. Tehdyt virheet ovat meitä ennenkin kasvattaneet, ja niistä opimme edelleen. – Minusta tuntuu, että ne kaikki ihmiset, jotka ovat saaneet elämänsä aikana oikein pirusti turpiinsa, ovat loppulaskussa juuri niitä maailman vahvimpia ihmisiä, heitä, joilla on eniten osaamista ja näkemystä, sanoo Matti Rinta-Kiikka painokkaasti. N:o 3/2014 | JOULUKUU 9 AGCO POWER UUTISIA & TERVEISIÄ KIINASTA Uutta kokoonpanolinjaa asennetaan ja testataan. Sylinterikansia koneistetaan jo kahdessa vuorossa. JOULUKSI UUTEEN KOTIIN Tämähän on perinteinen suomalaisen rakennusprojektin tavoite, joka kopioitiin myös tänne Kiinaan. Alusta alkaenhan on ollut selvää, että nykyinen ”brownfield” -tehtaamme on vain väliaikainen osoitteemme kunnes AGCOn jätti-investointi valmistuu naapuriimme. Iso osa hankinnoistamme on suunniteltu jo alun perinkin siirrettäväksi ”greenfield” -tehtaalle, jotta tuplainvestoinneilta vältytään. Tätä kirjoitettaessa valmistetaan viimeisiä moottoreita vanhalla linjalla ja samanaikaisesti muuttovalmistelut ovat täydessä käynnissä. Moottoritarpeet laskivat loppuvuodesta sen verran, etta päätimme muutama viikko sitten tehdä muuton ilman päällekkäistä valmistusta kahdella tehtaalla. Valmistamme siis joulukuun moottorit jo etukäteen ja aloitamme muuton välittömästi. Tällä tavalla myös säästämme jonkun verran kustannuksia, kun pystymme hyödyntämään paremmin nykyisen tehtaan työkaluja ja nostolaitteita. Näin loppuvuodesta voi jo katsella hieman peruutuspeiliinkin. Haasteenahan meillä oli Linnavuoren tapaan tehdä kaikki Tier4i -varastomoottorit syyskuun loppuun mennessä. Alkuperäinen tavoite oli jakaa valmistusta tasaisesti kaikille kuukausille, mutta lähinnä sylinteriryhmätoimittajamme kapasiteettipuutteen vuoksi emme voineet tehdä moottoreita ensimmäisen vuosipuoliskon aikana niin paljoa kuin suunnittelimme. Paineet alkoivat kasaantua ja suoraan sanoen en uskonut pystyvämme tekemään kaikkia 3 650 varastomoottoria ennen laissa määriteltyä takarajaa. Kesään mennessä saimme kuitenkin kehitettyä rinnalle uuden ryhmätoimittajan ja tämän pullonkaulan helpottuessa aloimme varautua toiseen vuoroon kokoonpanossa ja koekäytössä. Syyskuussa valmistimme ennätysmäärän moottoreita eli 1 632 kpl ja onnistuimme toteuttamaan jopa asiakkaittemme viime hetken toiveet lisätä varastokoneiden määrää päätyen lopulta peräti 3 904 moottoriin. 10 Janne kiinalaisen kollegan kanssa uuden AVL -koekäyttöjarrun kimpussa. Hetkellisen onnistumisen tunteen jälkeen jouduimme pikavauhtia purkamaan toisen vuoron pois ja vähentämään väkeä samalla merkittävästi. Onneksi Changzhoun traktoritehtaalla oltiin samanaikaisesti lisäämässä vauhtia, joten kaikki osaavat kädet löysivät tulevan työmaan saman aidan sisältä. Ja sitten katse eteenpäin! Näkymä on valitettavasti samankaltainen kuin Kiinassa tutuksi tullut ilmanlaatu – usvainen. Hurja kiihdytysvaihe on tällä kertaa ohitse ja matalasuhdanteessa asiakkailla olevat varastomoottorit kattavat suuren osan vuoden 2015 tuotannosta. Tämän vuoden yli 9 000 moottorin saavutus jää haaveeksi ja tarvittavien uusien moottoreiden määrä jää kolmanneksen pienemmäksi. Positiivisesti ajatellen pienentynyt määrä antaa meille mahdollisuuden hieroa uuden tehtaan prosessit kuntoon ja valmiiksi seuraavana vuonna jatkuvaa voimakasta kasvua varten. Myös moottoripuolella on tulossa merkittäviä muutoksia kahden uuden emissioluokan – Tier 3 ja Tier 4 Final – tullessa sarjatuotantoon. Eiköhän siis seuraavallekin vuodelle riitä jalleen kerran haasteita kerrakseen! Laatu on ykkösasia myös Kiinan moottorivalmistuksessa. Oma organisaatiomme ansaitsee ison kiitoksen kuluneen vuoden ponnisteluista, mutta jälleen on todettava, etta ilman Linnavuoren emoyhtiön tukea emme olisi tässä vaiheessa. Suuret kiitokset siis kaikille Siperian yli lentäneille sekä kotimaasta käsin monin eri tavoin meitä auttaneille! H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Haluan Sisukkaan valityksellä toivottaa omasta ja täällä työskentelevien puolesta kaikille linnavuorelaisille perheineen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Juha AGCO POWER MOOTTORIHISTORIAA Teksti: Arto Lehtimäki TERRI 30 TELAMAASTURI – MYÖS JOULUPUKIN AVUKSI Kuten moni varmaan muistaa, Linnavuoressa tehtiin 60 -luvun lopulla joitain vuosia moottoreita (104 BTV) moottorikelkkoihin. Sitten asetelma käännettiin toisinpäin. Nyt tehtiinkin laite itse ja moottori ostettiin toiselta valmistajalta. Kyseessä oli Terri 30 telamaasturi, joita rakennettiin Linnavuoressa 300 kappaletta vuosina 1973 - 1974. Ensimmäisen ”ideaproton” rakensi Harjun Kari protopajalla muutamassa viikossa vuonna -70. Siitä kehiteltiin edelleen lopullinen sarjatuote lumessa sekä pehmeällä maalla liikkumiseen. Terri 30 oli kaksitelainen, variaattorivetoinen ja normaalia moottorikelkkaa kookkaampi telamaasturi. Siinä käytettiin kaksisylinteristä, 436 cm3 Sachs SA2-440 -kaksitahtimoottoria, jonka teho oli 35 hv/6500 r/min (DIN). Joihinkin Terreihin asennettiin myös vastaavan kokoisia Kohler -moottoreita. Esivalintatyyppinen vaihteisto (vaihdetta ei saanut kytkeä ajon aikana) sisälsi kaksi nopeusaluetta eteenpäin, vapaan sekä peruutusvaihteen. Lisäksi vaihteistoon oli yhdistetty vinssi. Ohjaustanko vaikutti ohjausvariaattoreiden kautta teloihin niiden keskinäistä nopeutta muuttamalla. Kummankin kumitelan leveys oli 500 mm ja kosketuspituus noin 1640 mm. Terri 30 painoi noin 500 kg. Terrin kokoonpanotiloiksi otettiin palokunnantalon matala siipiosa, eli tehtaan aiemmat autotallit. Tiloja kutsuttiinkin myöhemmin komeasti ”Terrihalliksi”. Käytännössä Linnavuoressa tehtiin vain Terrin kokoonpano, sillä lähes kaikki osat teetettiin alihankintana tai ostettiin suoraan toimittajilta. Itse tehtiin lähinnä vaihteiston osat. Osien saaminen työlle JOT (”juuri oikeaan tarpeeseen”) -periaatteella teetti usein hankaluuksia. Esimerkiksi hitsaamalla koottuja runkoja teetettiin eri alihankkijoilla ympäri maata ja välillä niitä oli kateissa rautatievaunullinen! Olin itse tuolloin tuotehuollossa asentajana ja tuurasin toisinaan tehtaan vakituista autokuskia. Sain tuntumaa Terrin kii- reiseen valmistukseen, kun pimeänä talviyönä etsiskelin Loimaan ”takamailta” Kurpan Konepajaa. Siellä oli valmistumassa Terrin runkoja seuraavan päivän kokoonpanotarpeisiin. No, lopulta ”paja” löytyi, sain rungot kyytiin ja Terrin tuotanto oli niiltä osin turvattu. Terrin myötä tuli uutena asiana myös markkinointi. Nyt myytiin loppuasiakkaalle laitetta, jollaista ei aiemmin oikeastaan ollut olemassakaan. Linnavuoressa järjestet- tiin esim. pelastusnäytös, jossa lavastettiin lentokoneen pakkolasku sähkölinjan viereen tehtaan parkkipaikan takana. Siellä Terri ja sen perään kytketty reki sai näyttää yleisölle kykynsä pelastushenkilökunnan, sekä loukkaantuneiden maastokuljetuksissa. Myös kauemmas suunnattiin markkinointia. Silloinen Suomen Autoteollisuus Oy (Sisu) järjesti maastoauton (A45) esittelykierroksen Etelä-Amerikkaan ja siellä oli mukana myös Terri 30. Kierroksen maina olivat mm. Kolumbia, Ecuador, Peru sekä Bolivia. Tilauksia ei vaan kuulunut. Vienti keskittyi lähinnä Ruotsiin. Terrin käyttökohteeksi valikoitui erilaisia vaikean maaston työtehtäviä sähkölaitoksilla, pelastustoimessa, metsätöissä sekä puolustusvoimissa. Huvikelkaksi Terri oli vielä liian kallis. Käyttäjien kokemukset olivat monesti hyvin kaksijakoisia. Toisaalta maastoominaisuuksia kiiteltiin, mutta kestävyys sai kritiikkiä. Eniten arvostelua herätti ohjaus. Sujuvassa liikkumisessa kääntösäde oli melko suuri. Ohjaustankoa sai kääntää vasta kun Terri liikkui, muuten aiheutui helposti vaurioita ohjauslaitteisiin. Toinen paljon moitittu kohde oli moottori. Kaksitahtisen bensamoottorin tilalle toivottiin diesel -moottoria. Kun ajatellaan Terrin asiakaskuntaa, ei voi välttyä ajatukselta käyttäjien osuudesta syntyneisiin vaurioihin. Ehkä käyttö ei aina vastannut tarkoitusta, ajoihan harva kuljettaja itse maksamaansa laitetta? Myös huolto taisi jäädä usein vajavaiseksi. Erilaisia huolto- säätö- ja tarkastuskohteita on Terrin ohjekirjassa mainittu 38 kappaletta. Ehkä hieman liikaa huolellisellekin käyttäjälle? Ajanjaksolla 70 -luvun puolivälistä aina 80 -luvun loppupuolelle, Valmet Oy oli huomattava moottorikelkkavalmistaja koko maailmankin mittakaavassa. Jyskän tehdas valmisti kevyttä moottorikelkkaa nimellä Terhi 10. Vuonna 1974 yhtiö hankki omistukseensa kotimaisen kelkkavalmistaja Velsa Oy:n (Lynx). Kun Rovaniemellä toiminut Polar Metal Plast (Winha) niminen yritys vuonna 1977 ajautui konkurssiin, siirtyi sekin Velsa Oy:n omistukseen. Näiden jatkoksi ostettiin vuonna 1982 ruotsalainen Ockelbo Industri Ab (Ockelbo). Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää Terrin valmistuksen siirto Velsalle vuoden 1974 syksyllä. Sieltä Terri siirtyi Rovaniemelle muun kelkkavalmistuksen mukana. Valmistajan nimeksi muuttui Nordtrac Oy, jonka Valmet Oy myi vuonna 1988 luopuessaan moottorikelkkojen valmistuksesta. Uusi omistaja jatkoi tuotantoa, kunnes Terrin valmistus siirtyi Ruotsiin vuonna 1993. Siellä valmistus on jatkunut ainakin pitkälle 2000 -lukua. Itse laite on muuttunut lähinnä kevyeksi puunkorjuukoneeksi, jolla ei ole enää mitään yhteistä alkuperäisen telamaasturin kanssa. Paitsi nimi, TERRI. N:o 3/2014 | JOULUKUU 11 AGCO POWER LAATUNURKKA Teksti: Mika Moisio, laatujohtaja, AGCO Power Ongelmanratkaisua kehitetään QTI:n hengessä Olemme vuosien mittaan parantaneet laatua merkittävästi. Vuodesta 2009 moottoreiden asiakaslaatu on parantunut joka vuosi. Tästä kuuluu kiitos kaikille, jotka vastaavat laadusta – eli koko henkilöstölle. Erityiskiitos kuuluu kokoonpanon esimiehille, tuotannon kehittäjille ja tietysti ennen kaikkea laadusta huolta pitäville työntekijöille. Ilman jatkuvaa ponnistelua ongelmien ratkaisemiseksi ei tämä olisi ollut mahdollista. Laadun kehittämisen matka ei pääty tähän, vaan nyt on aloitettu kaivamaan syitä ja mahdollisuuksia kehittää ongelmanratkaisuamme nopeammaksi. Pelkästään puolittamalla ongelmien ratkaisemisaika saadaan puolet virheistäkin pois. Ehkä enemmänkin, sillä ajoittain ilmaantuvat toistuvat virheet ovat merkittävä osa kaikista virheistä. ti muutama asia esille, joita voidaan helposti parantaa. Näitä asioita kerättiin pikaisella kyselykierroksella laatuosaston palaverissa. Nyt kun esille nousseista ajatuksista keräsi ydinasiat, näyttää tulos liiankin selvältä. Käytännössä se ei näin kuitenkaan aina meidän ongelmien ratkaisussa ole. Keskeisimmät asiat, joissa on kehityspotentiaalia ovat: oikea tiimi ja siihen luottaminen, yksi vastuullinen vetäjä, etenemisen seuranta, tukeminen tarvittaessa ja tiedonkulku. APS -toiminnan myötä tiedonkulku on parantunut ja sähköpostiliikenne vähentynyt. Tämä johtuu siitä, että tietoa tasataan päivittäisissä palavereissa sen sijaan, että läheteltäisiin lukemattomia sähköposteja edestakaisin. Sähköposteja on helppo lähetellä isollakin jakelulla, mutta vastauksen saaminen saattaa jäädä tärkeisiinkin asioihin saamatta tai se viivästyy lukemattomien muistutussähköpostien verran. Sitten tietysti saattaa vastauksen antaminen vaatia muutamia tarkentavia kysymyksiä sähköpostitse. Miks et sä soita! Pakko myöntää; parannushan alkaa ongelman tunnustamisesta. Olen itsekin syyllistynyt moiseen älyttömyyteen! Aikaa palaa ja virheiden syntyminen jatkuu. Sen sijaan asian voisi hoitaa yhdellä puhelulla. Vielä hurjemmat saattavat käydä ihan kasvotusten keskustelemassa asian selväksi. Ongelmanratkaisussa viisi keskeisintä vaihetta, joita nopeuttamalla ongelmanratkaisuaikaa saadaan lyhennettyä merkittävästi: 1. Virheen etenemisen estäminen – esimerkiksi tarkastus 2. Juurisyyn selvittäminen – esimerkiksi "5 kertaa miksi" -menetelmällä, 3. Ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen, 4. Ratkaisuvaihtoehtojen valitseminen, 5. Ratkaisun toteuttaminen tuotannossa. Jokainen edellä oleva vaihe tehokkaasti toteutettuna lyhentää nykyisin toteutuvaa ratkaisuaikaa ainakin puolella. Mitä on tehokas toteutus? Aiemmissa ongelmanratkaisutapauksissa tulee tyypillises- AGCO POWER Tiedonkulku tulee jokaisessa henkilöstökyselyssä ja useimmissa yrityksissä aina esille. Pikaisella ideakierroksella nousivat erityisesti sähköpostit esille. Lisäämällä oikeaa tietoa oikeille ihmisille tehokkuus paranee. # 1 asiakkaan laatukokemuksena vuonna 2016 Työturvallisuushavainnot ovat avain AGCO Powerilla tehtyjen turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Tämä on erinomainen asia – suuri kiitos kaikille havainnon tehneille työntekijöille. Jotta kaikki loputkin innostuisivat turvallisuushavaintojen tekemiseen, käydään läpi asian lyhyt kertaus. 12 Tässä onkin kuuma vinkki uudenvuoden lupaukseksi: Ottakaamme vaikka vain yksi merkittävä askel, eli keskustellaan sähköpostien sijaan asia aivan oikean ihmisen kanssa. Pelkästään tämä lyhentää ongelmien ratkaisuaikaa merkittävästi ja väärinkäsityksetkin vähenevät. Miettimällä hetki, kuka tarvitsee tietoa, on myös arvokasta. Esimerkiksi tekeekö joku turhaa työtä etsimällä vielä ratkaisua kun se on jo löytynyt. Miksi turvallisuushavaintoja? Työturvallisuuslaki edellyttää sekä työnantajalta että työntekijöiltä toimenpiteitä turvallisen työskentelyn edistämiseksi. Vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin avulla selvitetään työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät uhkat. Arvioinnissa on huomioitava myös esiintyneet vaaratilanteet. H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Työntekijän onkin viipymättä ilmoitettava työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraatyöntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Tehtyjen turvallisuushavaintojen avulla voimme varmuudella tehokkaasti vähentää työtapaturmia sekä edistää työyhteisön turvallisuutta, työhyvinvointia ja työterveyttä. Mitä ovat turvallisuushavainnot? Turvallisuushavainto on havainto, jossa vaaratekijä on olemassa, mutta se ei ole vielä aiheuttanut työtapaturmaa. Turvallisuushavainto sijoittuu siis turvallisen työympäristön ja tapahtuneen työtapaturman väliin. AGCO POWER APS APS – ajankohtaista APS:n perusajatuksena on se, että parannamme työoloja, vuorovaikutusta ja helpotamme työn suorittamista, jolloin työmme helpottuu ilman, että työkuorma lisääntyy. Tavoitteenamme on se, että olemme kaikki yhdessä mukana tekemässä jatkuvaa parantamista. Haluamme, että kaikki arvostavat työtänsä ja muiden työtä sekä tuottavat työllämme arvoa asiakkaalle välttämällä turhan tekemistä. Täten asiakkaalle arvoa tuottamattoman turhan työn eli hukan eliminointi tulee edelleen olla se alue, johon keskitymme. Tässä lehdessä on juttu 6-hallin ja B-linjan kehittämisestä, jossa on lyhyesti kerrottu myös siitä, mihin kyseisessä projektissa on pyritty ja miten tullaan edelleen hukkaa eliminoimaan toiminnan ja tuottavuuden kehittämiseksi. Vastaavaa kehitystyötä on meneillään muuallakin tehtaallamme ja sitä tulee edelleen vahvistaa sekä osallistuttaa enemmän henkilöitä tähän kehittämiseen. Mitä kehittämiseen tarvitaan Kuten tiedämme, muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä ja liikaa ei kannata yrittää tehdä samalla kertaa. Yhdessä onnistumme paremmin kuin yksin, eli kaikkia meitä tarvitaan kehittämiseen. Paras kehittämistarvetuntemus ja työn osaaminen löytyy jokaiselta omaan työhön ja työnkulkuun liittyen. Kuten edellisessä Sisukkaassa hieman avasin, niin tuotantoalueilla sovitut pää- painopistealueet lähitulevaisuudessa ovat 5S+1 -aktiviteetit, standardityötapojen kehittäminen (Std work), arkirutiinien (päivittäisjohtamiseen liittyvät palaverit ja käytännöt) kehittäminen sekä materiaalivirtauksen sekä prosessien kehittäminen. Kaikkiin näihin on jo kehitystoimintaa meneillään. Mutta se ei ole riittävää, että menetelmät otetaan käyttöön ilman, että olisimme sisäistäneet asiat kunnolla. Oleellista on aikaansaada ennen menetelmien toteutusta riittävä käsitys, miksi me tarvitsemme mm. 5S+1 aktiviteettejä, miksi on oleellista standardoida työmenetelmiä, mihin tarvitsemme päivittäisjohtamista ja siihen liittyviä arkirutiineja. Mitä sitten seuraavaksi Kuten sanottua, ymmärrystä ja osaamista tarvitaan, jotta voimme toteuttaa menestyksekkäästi erilaisia kehittämismenetelmiä ja -työkaluja. Sen lisäksi meidän täytyy varmistaa menetelmän toteenpanon jälkeen saavutetun tason ylläpito ja kehittäminen. Se tapahtuu luomalla selkeitä toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä, jotka tukevat kehittämistä. Tähän perustuen olemme aloittaneet yhden APS -toiminnan ja vuorovaikutuksen avainalueen eli taulupalaverikäytäntöjen ja arkirutiinien edelleen kehittämisen. Kehittäminen aloitetaan tuotantojohtajan vetämästä tehdastason palaverista, josta si- tä sitten jalkautetaan samalla kaavalla läpi organisaation. Kehittämisen pohjaksi ja ymmärryksen lisäämiseksi tullaan antamaan johdolle koulutusta ja toimintaa kehitetään yhdessä. Jo osittain toimivaa päivittäisjohtamispalaverikäytäntöä ei tulla muuttamaan kokonaisuudessaan, vaan siitä halutaan saada entistäkin paremmin yhteistyön, tuotantovalmiuden, laadun ja turvallisuuden varmistava käytäntö. Oleellista on ongelmiin puuttuminen ja niiden poistaminen joka tasolla sekä hyvä tiedonkulku alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Haluamme olla myös enemmän ja lähempänä paikan päällä ratkomassa ja tukemassa asioiden kehittämistä. Tähän liittyen luodaan käytäntöjä myös siihen, että meille tulee säännöllisiä rutiineja mm. turvallisuuden, laadun, siisteyden ja järjestyksen sekä toimivien käytäntöjen arviointiin, ylläpitoon ja kehittämiseen tuotannossa paikan päällä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin oleellista ja tavoitteellista se, että haluamme luoda toimintatavan, että jokainen pääsee mukaan kehittämiseen ja että yhdessä rakennamme yhä toimivampaa, turvallisempaa, laadukkaampaa, kilpailukykyisempää ja yhteen hiileen puhaltavavampaa toimintaa tehtaallamme. APS-tiimin puolesta kiittäen, Mika Siukola asemassa Teksti: Petri Laakkonen, työsuojelupäällikkö | Lähde: LähiTapiola, työturvallisuus Alla esimerkinomaisesti kuvaus eri tilanteista: Turvallinen tilanne Lattiat ja kulkuväylät ovat esteettömiä ja siistejä. Vaaratekijä Jatkojohto lojuu käytävän lattialla keskellä kulkuväylää. Turvallisuushavainto Henkilö kompastuu kulkuväylällä lojuvaan jatkojohtoon, mutta säilyttää tasapainonsa eikä loukkaannu. Työtapaturma Henkilö kompastuu kulkuväylällä lojuvaan jatkojohtoon, kaatuu ja loukkaa itsensä. Miten turvallisuushavainnot vähentävät työtapaturmia? Tilastollisesti yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti sattuu keskimäärin 600 ”läheltä piti” -tilannetta. Kun vaaratekijöitä korjataan turvallisuushavaintojen pohjalta, voidaan näin ennaltaehkäistä tapaturmien syntyminen. Pienetkin työturvallisuuden kehittämistoimet ovat tärkeitä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Toivon siis edelleenkin aktiivisuutta turvallisuushavaintojen tekemisessä! Otetaan ensi vuoden tavoitteeksi vähintään yksi havainto/ henkilö. Havaintoja kun ei voi tehdä koskaan liikaa! N:o 3/2014 | JOULUKUU 13 AGCO POWER TERVEYDEKSI! Liika istuminen vaarantaa terveyden Työterveyshoitaja Pia Hakala kertoo kollegoineen nähneensä Linnavuoressakin usein, että monien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taustalta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen. Tutut terveysammattilaiset kannustavat agcolaisia tauottamaan istumistaan työpäivien aikana. Se on nimittäin terveellistä. Todistetusti. UKK-Instituutin tekemien selvitysten mukaan istuminen on runsasta ja yleistä kaiken ikäisillä. Suomessa 46 % naisista ja 51 % miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. – Iäkkäillä ihmisillä istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Työssä istuminen ei yksinään ole alaselän pitkäaikaisten vaivojen riskitekijä, mutta runsas istuminen kumarassa asennossa saattaa rappeuttaa selän rakenteita, toteavat terveysliikunnan dosentti Raija Laukkanen ja professori Ilkka Vuori Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissaan. Toimisto- ja päätetyössä pitkään istuminen on yksi niska-hartiavaivojen itsenäinen vaaratekijä. Artikkelin mukaan istumista pidetään Ystävä rakas kuule tätä, tekemättä jotain jätä! Näytä kiireelle kieli ja ota rento mieli. Muista tähdet ja taika ja unohda sitten aika. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä. – Tärkeä lihomista edistävä tekijä on jatkuva istuminen. Pienikin ravinnosta saatu ylimääräinen energia voi silloin johtaa vähittäiseen lihomiseen. Istumisajan vähentäminen ja seisoen tehtävien toimintojen lisääminen ehkäisee lihomista ja auttaa laihdutusta tehokkaammin kuin liikuntaharjoittelu. Käytännössä se merkitsee usein toistuvia lyhyitä kävelytuokioita. – Istumista katkovien taukojen lisääminen vähentää istumisen epäedullisia vaikutuksia vyötärön ympärysmittaan, painoindeksiin, triglyserideihin ja kahden tunnin plasman glukoosiin, toteavat Laukkanen ja Vuori artikkelissaan. Tutkimukset osoittavat selvästi liiallisen istumisen haitat terveydelle. Päivittäisessä elämässä onkin terveyden kannalta syytä vähentää istumista, korvata se seisoen tapahtuvilla toiminnoilla sekä aloittaa tai jatkaa säännöllistä kunto- ja terveysliikuntaa. Monta hyvää tapaa tauottaa istumista Terveystieteen tutkija, tohtori Marjo Rinne UKK-instituutista on julkaissut artikkelin, joka tarjoaa monta tapaa tauottaa istumista työpäivän aikana. Tässä niistä muutamia: – Taukoliikuntaa on jo vuosia suositeltu vastapainoksi kuormittavalle tai yksipuoliselle työlle sekä katkaisemaan yhtäjaksoista pitkäkestoista istumista. Mikä tahansa liike tai liikkuminen, joka keskeyttää istumisjakson, on parempi kuin ei liikettä lainkaan. T: Mauri, Kirsi, Pia, Tuija ja Helena 14 Marjo Rinteen mukaan taukoliikuntatutkimukset ovat myös saaneet uuden näkökulman istumisen haittojen tunnistamisen jälkeen. –- Viidessä amerikkalaisessa yrityksessä, joissa työntekijät istuivat päivittäin vähintään viisi tuntia, kokeiltiin vuoden mittaista ns. Booster Break -taukoliikuntaohjelmaa, ja sen vaikutuksia arvioitiin sekä fysiologisen että laadullisen tutkimuksen keinoin. Taukoliikuntaohjelmaan osallistui yhteensä 82 työntekijää ja ohjaajina olivat työpaikalta koulutetut työntekijät. –Yhden Booster Break -kokonaisuuden kesto oli 15 minuuttia ja se koostui lämmittelyjaksosta (warm-up 1-2 min), aerobisista liikkeistä, lihaskuntoliikkeistä ja venyttelystä (10-12 min) sekä liikkuvuutta lisäävistä liikkeistä (1-2 min) ja rentoutus-/mielikuvaharjoittelusta (15-30 s.). – Jo puolen vuoden kuluttua osallistujien paino oli pudonnut 8 prosenttia lähtötilanteesta ja HDL-kolesterolitaso oli noussut 50 mg:sta 57 mg:an (suositus vähintään 60 mg). Osallistujien ko- ”Kun terveet tanskalaismiehet vähensivät päivittäiset askeleensa kahden viikon ajaksi 10 000:sta runsaaseen 1 300:aan, vatsaontelon sisäisen rasvan määrä lisääntyi, kestävyyskunto heikkeni ja insuliiniherkkyys väheni. ” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim kemusten mukaan he nauttivat ja rentoutuivat aktiivisten taukojen aikana. Lisäksi Booster Break -ohjelma käynnisti heidän mukaansa terveyskäyttäytymismuutoksia ja edisti sosiaalista vuorovaikutusta työpaikoilla, kertoo tutkija, tohtori Marjo Rinne. Koostanut Ulla Aurio LINNAVUOREN TYÖTERVEYSASEMA ON SULJETTUNA 22.12.14 – 4.1.2015 Kuva:freeimages.com Koiralle toki sanotaan edelleen, että ”ISTU!” Mutta meille ihmisille tämän päivän komentokieli kuuluu: ”ÄLÄ ISTU, älä ainakaan liikaa!” Liiallinen istuminen on todettu terveydelle vaaralliseksi. Haitallisuus perustuu istumisen yleisyyteen ja jatkuvuuteen sekä sen sairauksien vaaraa lisääviin vaikutuksiin. H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R NOKIAN ASEMA ON AUKII MA-PE NORMAALISTI KOKO VUODENVAIHTEEN AJAN. Yhteystiedot: Puh: (03) 256 39300, Souranderintie 2, 37100 Nokia Ajanvaraukset ja neuvonta kaikkiin toimipisteisiin Asiakaspalvelukeskus Walo, puh. (03) 256 39555. AGCO POWER PALVELUSVUOSIPALKITUT Teksti ja kuva: Hanna Juntunen Palkintoja pitkään palvelleille AGCO Powerilla pitkään palvelleita henkilöitä juhlittiin tänäkin vuonna perinteisin menoin Vuorenhovilla. 10 vuotta palvelleita muistettiin hopeisilla kahvilusikoilla ja 20 vuotta palvelleita rannekelloilla. Rannekellot olivat tänä vuonna erityisen korkealaatuiset ja esimerkiksi naisten kelloissa oli 12 timanttia. 30 vuotta palvelleita on muistettu joko kahden viikon palkallisella lomalla tai vastaavalla rahalla ja 40 vuotta palvelleita puolestaan kolmen viikon lomalla tai vastaavalla rahalla. Vuonna 2014 palkittiin seuraavat henkilöt: vuotta vuotta Aki Airasmaa, Tomi Hauta-alus, Jyri Hietakoivisto, Kalle Järvinen, Markus Kaipila, Ropi Koivunen, Tapani Myntti, Antti Numminen, Olli-Pekka Poutala, Matti Rintamäki, Xavier Rodriguez, Seija Saarinen, Sami Sahimäki, Ilkka Tuovinen, Arto Ylitarvas, Ville Ylivakeri ja Henri Äijälä Jukka Aalto, Jari Ahola, Heikki Ahvenjärvi, Mika Eloranta, Markku Heikkilä, Minna Hongisto, Timo Härkönen, Mikko Iivonen, Seppo Juntunen, Reijo Kangas, Antti Karanka, Timo Kauppi, Jari Kopalainen, Jorma Koskinen, Aki Kultala, Tarmo Kumpulainen, Tomi Lahdenranta, Kaj Lahtinen, Markku Makkonen, Timo Mäkinen, Hannele Pihlajamäki, Jukka Ridanpää, Juha Riihinen, Petri Ruoho, Pasi Salhoja, Ari Savolainen ja Jukka Tyni vuotta vuotta Jari Laine, Juha Lamppu, Petri Leskinen, Keijo Pesonen, Arja Rajaniemi ja Harri Viitamäki Pirjo Hassinen, Pekka Hiltunen, Tuula Hirvikoski, Aimo Korkiakoski, Anne Lintala, Arto Matikainen, Veikko Mustalahti, Seppo Parviainen, Erkki Piirainen, Matti Turunen ja Timo Viljanen N:o 3/2014 | JOULUKUU 15 AGCO POWER KUULUMISIA Tekstit ja kuva: Ulla Aurio Hyvää ruokaa uudistuvassa miljöössä Puheposti on kulkenut. Moottoritehtaan miesten ja naisten vatsat ovat kiittäneet. Hyvästä ruuasta sataa positiivista palautetta Vuorenhoviin. Uusi ruokalahenkilöstö iloitsee terveisistä ja valmistautuu nyt uudistamaan myös miljöön entistä toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Katja Kautto tuli Eurestin ylläpitämään Vuorenhovin ruokalaan ravintolapäälliköksi puolisen vuotta sitten. Yhdessä kokki Leena Eskolan ja ravintolatyöntekijä Hanna Kilven kanssa hän on pannut tuulemaan. – Olemme satsanneet laadukkaaseen, hyvistä raaka-aineista rakkaudella tehtyyn ruokaan sekä palveluun. Haluamme seisoa selkä suorana sen ruuan takana, minkä tarjoamme, sanoo Katja. Satsaukset ovat kannattaneet. Se näkyy asiakasmäärissä. Kävijäluvut ovat kasvaneet noin 50 prosenttia. Tällä hetkellä aterioita tarjotaan päivittäin keskimäärin 250 henkilölle. "Teemme kaiken alusta lähtien itse, raa´asta kypsyttäen. Siitä se parempi maku syntyy. Myös leipomuksemme ovat itse tehtyjä." – Hyvä ruoka tarkoittaa meillä sitä, että emme käytä ollenkaan esikypsytettyjä, valmiita tai puolivalmiitakaan raaka-aineita, vaan teemme kaiken alusta lähtien itse, raa´asta kypsyttäen. Siitä se parempi maku syntyy. Myös leipomuksemme ovat itse tehtyjä. Voimakkaasti kasvaneen asiakaskunnan palveleminen pienellä henkilöstömäärällä on Katjan mukaan mahdollista siksi, että hän itse toimii myös suorittavassa työssä. – En kaihda tiskaamista en tarjoilua enkä siivoamista. Siinä sivussa sitten hoituvat paperityöt ja suunnittelutehtävät, sanoo reipas Katja, jolla on taustalla noin 15 vuoden kokemus ravintolapäällikkyydestä Tampereella. Vuoden vaihduttua ruokalassa tapahtuu muutoksia. Lämpimän ruuan linjasto muuttuu kaksipuoliseksi, joka vähentää merkittävästi jonottamistarvetta. Verhoilla, lampuilla ja viherkasveilla sekä muilla elementeillä tullaan luomaan tilaan lisää viihtyisyyttä. Äänihaittoja on jo vähennetty tuolijalkojen tuftauksella. Tammikuun kolmannella viikolla kaikki pitäisi olla valmista. Ruokala on suljettuna muutostöiden vuoksi viikot 51, 52, 1 ja 2. Sisukkaan toimitus sai oheisen pähkinäkakun reseptin talousjohtaja Seija Saariselta. Taitaa olla tuttua tunnelmointia lapsiperheellisille. – Lukijan kannattaa ehkä siirtyä suoraan reseptin viimeiseen lauseeseen, sanoo perheenäidin kokemuksella Seija ja toivottaa kaikille Hyvää Joulua. Mite pähkinäkakku laitetaa? Pane pannuis lämpiämää. Ota tarpeelliset astijat ja ainekset kaapistais. Siirrä pois leipomopöyvältäis rakennuspalikat ja leikkiautot. Voitele pannuis ja kuori pähkinät. Mittaa kaks kupillist hienoi vehnäjauhoi. Työnnä pois poikais käät jauholoist. Harjaa jauhot häne vaatteistaa. Mittaa jauhot uuvestaan. Sekota seulotut jauhot, leivinpulveri ja suola posliinipottii. Ota siivouskaapistais harja, rikkasihvel ja lakase pois poikais puottamat posliinipoti kappaleet. Ota toinen samakokone tai pienempi potti. Avaa ovi ku ovikello soip. Tuu takas kyökkiis. Ota poikais käät pois taikinapotist. Pese poikais. Vastaa televonii. Tuu uuvestaa kyökkiis. Raaputa voijeltu pannu pohjast puole senttimetri vahva suolakerros. Vie poikais toisee kammarii. Voitele toinen pannu. Vastaa televoonii. Mää takas kyökkiis, mihi siu poikais on uuvestaa livahtanu. Ota häne käät pois pähkinäpytyst. Ota voitelemais pannu, jonka pohjal on kerros pähkinäkuoriloi. Hyökkää poikais kimppuu, joka sinnuu pelästyksissään puotti taikinapotin lattijal. Pese kyökkis lattija, seinät, pöytä ja tuolit. Tillaa pähkinäkakku paakarilt ja käy itte leppäämää. (Reseptin alkuperä tuntematon) 16 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R AGCO POWER KUULUMISIA Teksti: Manuel Velazquez/Hanna Juntunen/Ulla Aurio | Kuva: Hanna Juntunen "Pyöräillessä voi monien muiden hyötyjen lisäksi ajatella asioita ja saada hyviä ideoita. Pyöräily antaa myös vapautta." Tuhansien ajokilometrien Manuel Velazquez ajoi eniten Monet Suomen agcolaiset ovat löytäneet pyöräilystä itselleen harrastuksen, joka vahvistaa terveyttä, kasvattaa kuntoa, on ekologista liikkumista, ei maksa paljon ja sopii lähes kaikille. Yksi näistä löydön tehneistä on Manuel Velazquez. Hän osallistui 23 hengen AGCO -joukkueessa viime kesän kilometrikisaan, jonka matkakertymä oli kaikkiaan 26 069 km. Manuel pyöräili joukkueesta pisimmän matkan eli huikeat 4 700 km. Mexico Citystä kotoisin oleva Manuel kertoo saaneensa idean pyöräilyyn yliopistoaikoina Tampereella, lähinnä säästääkseen aikaa ja rahaa. – Aloin käyttää pyörää päästäkseni paikasta toiseen, ja opintojeni jälkeen jatkoin töissä käymistä pyörällä. – Pyöräillessä voi monien muiden hyötyjen lisäksi ajatella asioita ja saada hyviä ideoita. Pyöräily antaa myös vapautta, kertoo mestari. Velazquez toimii Linnavuoressa moottoriosien ostajana. – Työskentelen läheisesti suunnittelun, laadun ja logistiikan kanssa sekä joskus myös tutkimuksen sekä talouden ja myynnin kanssa. Tuen myös toimintojamme Brasiliassa ja Kiinassa niiltä osin, kun osat tulevat yhteisiltä toimittajilta. Säännöllisin väliajoin ”kiusaan” tehtävässäni myös IT-osastoa. – Yleisesti ottaen, teen kaiken mitä tarvitaan, jotta onnistuneesti yhdistämme kolmannet osapuolet yrityksemme kanssa, jotta varmistamme sujuvan tuotannon, noudatamme laatuohjeita, pysymme kilpailukykyisenä, vältämme ylimääräisiä kuluja ja kehitämme toimittajakantaamme ja jotta voimme puolestamme antaa asiakkaillemme sen, mitä he meiltä vaativat: parhaita diesel-moottoreita off-the-road kulkuneuvoihin, kuvailee Manuel monipuolista toimintaansa AGCO Powerissa. Takaisin Tampereelle Ensimmäisen kerran Manuel tuli Suomeen vuonna 2005. – Olin silloin vaihto-opiskelijana Helsingissä kuusi kuukautta. Vaihdon jälkeen palasin Meksikoon ja valmistuin Industrial Engineer kandidaatiksi. Kandidaatin tutkinnon jälkeen työskentelin kolme vuotta yksityisellä sektorilla Market and Business Processes Analystinä ja vuonna 2009 tulin takaisin Suomeen Tampereelle jatkamaan maisteriopintoja kun sain stipendin Mexikon valtiolta. Valmistuin DI:ksi Tampereen teknillisestä yliopistosta pääaineenani Managing Technology Driven-Business in Global Markets. Maisteriopintojen jälkeen hain avointa työpaikkaa strategisena ostajana AGCO Poweril- la ja aloitin työskentelyni heinäkuussa 2011, kertoo Velazquez. – Heti siitä asti kun aloin työskennellä täällä, olen tehnyt kaikkeni hoitaakseni tehtäväni kunnialla ja työskennelläkseni yrityksen parhaaksi. Kannustuksia Pyöräilyn lisäksi Manuel harrastaa hölkkää, uintia, kiipeilyä ja sulkapalloa. – Mutta eivät kaikki harrastukseni ole urheilua. Pidän myös tanssimisesta, ruuan laitosta ja kirjojen lukemisesta. Pyöräni menee varastoon aina siinä vaiheessa, kun ilma jäähtyy -10 asteen tienoille. Riippumatta vuodenajasta, Manuel Velazquez kannustaa meitä kaikkia liikkeelle: – Meidän tulee liikuttaa kehojamme, pysyä aktiivisena ja laittaa veri kiertämään nopeammin suonissa, saada raitista ilmaa aivoille, jotta piristymme ja pääsemme vaikeuksien yli, eli yleisesti ottaen, jotta näemme lasin puoleksi täytenä emmekä puoleksi tyhjänä. – Toivotan kaikille työkavereilleni hyvää joulua ja kaikkea parasta uudelle vuodelle 2015! Toivon, että kaikkien unelmat käyvät toteen sekä yksilöinä että yrityksenä! Ja että olemme onnellisia myös vuoden pimeimpinä hetkinä. Älkää unohtako syödä D-vitamiinejanne, sanoo Manuel. N:o 3/2014 | JOULUKUU 17 MUUTOKSIA ORGANISAATIOSSA Syksyn aikana aloittaneet henkilöt Heli Lepokorpi on aloittanut Accounting Managerin tehtävässä 15.9. alkaen. Elisabeth Koenkytö on aloittanut määräaikaisessa ostolaskunkäsittelijän tehtävässä 22.10. alkaen. Pekka Pölönen on aloittanut määräaikaisessa ostajan tehtävässä 13.10. Tuotekehityksessä 3.11. aloittivat Type Approval Engineer Pirjo Laurila, Development Engineer Mikko Viinikainen, Senior Development Engineer Teemu Anttinen sekä Design Engineer Lauri Nurmela. Lisäksi Development Engineer Ville Suoranta on aloittanut 1.12. Oliver Seidler on aloittanut tuotekehityksessä määräaikaisena harjoittelijana jo 15.9. alkaen. Harjoittelu on osa hänen Fendttrainee -ohjelmaa. Kimmo Riuttala on aloittanut 3.11. Parts Book Specialistin määräaikaisessa tehtävässä. Syksyn aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset Noora-Liina Nurminen on vakinaistettu logistiikkainsinööriksi SISUA ON SE... 1.9. alkaen. Juha Oksanen on nimitetty Senior Development Engineeriksi 1.10. alkaen. Aki Mäki on nimitetty työvälinetoimintojen esimieheksi 1.10. alkaen. Tommi Tuomi on nimitetty Parts Product Manageriksi 1.9. alkaen. Kaarina Huhtala Guimaraes on nimitetty Manager, Procurementtehtävään Parts-organisaatioon vastaten sekä Linnavuoren että Suolahden varaosahankinnoista 1.10. alkaen. Antti Artama on nimitetty NPI Controlleriksi 15.10. alkaen. Sirpa Leinonen on vakinaistettu 23.10. ja hänen uusi tehtävänsä on F P & A Manager. Syksyn aikana eläkkeelle jääneet Pekka Hiltunen on jäänyt eläkkeelle menetelmäsuunnittelijan tehtävästä 1.10.2014 alkaen. Seppo Käpylä on jäänyt eläkkeelle oikaisijan tehtävästä ja Tapio Vuorinen koekäyttäjän tehtävästä 1.12.2014 alkaen. Matti RintaKiikka jää eläkkeelle työvälinetoimintojen päällikön tehtävästä ja Pekka Nurminen työvälinehuoltajan tehtävästä 1.1.2015 alkaen. Kiitokset Menipäs 44 vuotta nopeasti! Lämmin kiitos yhteistyöstä vuosien varrella ja muistamisista jäädessäni eläkkeelle! Arto Lehtimäki Kiitän yhteisistä vuosikymmenistä jäädessäni eläkkeelle. Pekka Hiltunen Kiitokset kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle! Tapio Vuorinen Vaikka jouluun on vielä tovi, voin jo kiittää monista lahjoista. Jostakin syystä olen saanut tänä syksynä eri puolilta lahjaksi uusia näkökulmia, ajattelemisen aiheita, aktivoivia kysymyksiä ja impulsseja, jotka ovat muuttuneet toimiksi tai ravistelleet muuten vaan. Kiitos niistä! Kiitos työterveyden Pialle, joka pani minut lukemaan sivukaupalla asiaa liiallisen istumisen vaaroista. Olihan tuota viestiä tarjottu jo ainakin parin vuoden ajan joka tuutista, mutta mikä oli, että vasta nyt havahduin. Teen töitä kotonani, kirjoitan jotakin jatkuvasti. Siis istun. Liikaa. Ehdottomasti liikaa. Ravistelun ansiosta olen nyt pistänyt munakellon soittamaan aina puolen tunnin välein, nousen koneen ääreltä toviksi ylös, kieputtelen kehoani hetken ja teen jonkin puuhan, jonka voi hoitaa seisoen. Kiitos Pia. Sitten ilmestyy sähköpostiini Mikan Laatunurkan teksti. Siitä tuli seuraava ravistelijani. Miks en mä soita? Olen sortunut juuri siihen nykyajan malliin, että hoidan asioita muka joustavasti, kun hoidan niitä sähköpostitse. Nyt ymmärsin, että sehän on ihan höpöhöpö -joustavuutta. Tuhannet asiat hoituisivat maaliin paljon nopeammin ja joustavammin jos soittaisin, kysyisin, saisin vastauksen, ja juttu olisi hoidettu. Vielä selkeämmäksi moni asia tulisi, jos kävelisin esimerkiksi naapurin rouvan luokse, kysyisin, hoidatko lumityöt lomani aikana, hän vastaisi, että joo, ja juttu olisi sillä selvä. Kiitos Mika ravistelustasi! Seuraavaksi sain käsiini Nokian Uutiset, jossa haastateltiin Vuoden Yrittäjäksi valittua Olli Sorvaa. Hän sanoo: ”Olen oikein päättänyt, etten vie ympäristööni kielteisyyttä. Haluan joka viikko aiheuttaa hyvän mielen jollekulle. Nyt se menee jo luonnostaan, mutta aluksi se vaati harjoittelua.” Kiitos tästäkin, sanon, ja pistän ajatuksen jakoon. Ja vielä lahja viisaalta Raija-ystävältäni, kokeneelta kouluttajakonkarilta. Hän tarjosi ajateltavaksi kaksi tärkeää kysymystä: 1) Mitä minä voisin tehdä enemmän? ja 2) Mitä minä voisin tehdä vähemmän?. Raijan mukaan nämä kysymykset ovat monen perheen elämän pelastajia. Jos puolisot uskaltautuvat kysymään toisiltaan nuo kysymykset, monta väärää luuloa katoaisi. Jos vanhemmat rohkaistuvat kysymään nuoriltaan ja nuoret vanhemmiltaan nuo kysymykset, harmonia saattaisi löytyä nopeastikin kotiseinien sisälle. Luulin joskus, että pääni on akvaario ja lähimmäiseni ilman muuta tietää ajatukseni, toiveeni ja tarpeeni. Helpotti, kun havaitsin, että ehkä sittenkin kannattaa kysyä. Taakka kevenee, kun ei tarvitse niin paljon luulla. Jos työpaikoilla nuo enemmän/ vähemmän -kysymykset esittää alainen esimiehelleen, saattaa ihminen saada yllättävän rakentavia vastauksia. Jos esimies menee kysymään alaisiltaan ko. kysymykset, on hän saava ensilahjaksi kunnioitusta rohkeudestaan ja suoraselkäisyydestään, ja sen lisäksi varmasti kaikkien hyvinvointia parantavia vastauksia. Minä haluan tehdä tätä Sisukas -lehteä teille kaikille lukijoille, agcolaisille ja kotijoukoille, teille ”esimiehilleni”. Mitä siis Sinä lukijani haluaisit tämän toimittajan tekevän enemmän? Mitä haluaisit minun tekevän vähemmän? Lähetä ajatuksiasi osoitteeseen: sisukas.lehti@agcocorp.com tai soita numeroon 040 848 9928. Ulla Aurio SISUKAS -lehden päätoimittaja ulla.aurio@gmail.com SISUKAS • Päätoimittaja: Ulla Aurio AGCO POWER -henkilöstölehti n:o 3/2014 joulukuu • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy maaliskuussa 2015. • Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com www.agcopower.com Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekirje ja pudota se SISUKAS-lehden laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieressä olevan postikopin seinään. Voit lähettää palautetta sähköpostitse: sisukas.lehti@AGCOcorp.com.
© Copyright 2024