Sisukas - henkilöstölehti N:o 2/2014
HENKILÖSTÖLEHTI N:o 2/2014 ISSN 1459-7047 Jani Komulainen voitti virittäjäkisan | s. 23 Pitkiä työuria | s. 21-22 Jane Liu ja Tier 4 Final | s. 16 Olli Heinonen (vas.), Juhamatti Siuvo, Jarkko Kukkola ja Timo Myllyniemi kuuluvat GenPowexin agcolaisten osaavaan joukkueeseen s. 5-11 SISUKAS HENKILÖSTÖLEHTI n:o 2/2014 Sisällys 3-9 | GENPOWEX Sivut 4-5: •GenPowex on ottamassa uusia ja isoja askeleita • Varaosat myy Hanna Sivut 6-7: •GenPowexin laitteiden on oltava luotettavia! •Yli 32.000 kävijää METKOmessuilla Sivut 8-9: •Sähkön varmennustarve kasvamassa •Juhamatti Siuvo palvelee suurasiakkaita 10 | UUTISIA • Linnavuorentie muuttuu yksityistieksi • Kulunvalvonta tieukemmaksi • Hanna Juntunen sijaistaa Kristiinaa 17 | APS – Ajankohtaista 18-19 | TERVEYDEKSI! • Työhyvinvointi lisääntyy monitasoisilla satsauksilla • ASLAK 2015 – HAKUAIKA NYT! 19-20 | PITKÄT TYÖURAT • Hannu Tuominen • Anne Lintala • Matti Kangas • Pentti Räsänen 11 | UUTISIA • Turvallisuuskulttuuri • Uusi infojärjestelmä parantamaan sisäistä viestintää 12-13 | SAP Globe Core - Linnavuori 2015 21 | KUULUMISIA 14-15 | UUTISIA JA TERVEISIÄ KIINASTA Changzhoussa valmistettu jo 10.000 moottoria • Jani Komulainen voitti virittäjäkisan • Hevoskastanja kaadetaan, uusi istutetaan tilalle • Ladyt tehtaalla 16 | LAATUNURKKA QTI aloitettu Mogin tehtaalla 2 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R 22 | • Muutoksia organisaatiossa • Kiitokset • Päätoimittajan palsta GENPOWEX AG-sarjan prototyyppi, tässä mainoskuvauksiin sonnustautuneena. GenPowexin sprinkleripumppu, tässä asennettuna. Dieselgeneraattorien valmistus käynnistyi v. 1952 VALMET-nimellä. AGCO POWER dieselgeneraattorit ja dieselpumput on suunniteltu käyttöihin, joissa vaaditaan suurta luotettavuutta. Dieselgeneraattorien valikoima kattaa tehoalueen 12-1800 kW. Käyttökohteita ovat varavoima- ja päävoimalaitokset. Etelämantereellakin tarvitaan voimaa, joka on ”kotoisin” GenPowexista. Kuvalähde: FINNARP. VOIMALAPAKETTEJA liikkuviin työkoneisiin. AGCO POWER dieselpumput on tarkoitettu sprinkleri- ja palopumppujärjestelmiin sekä muihin käyttöihin, joissa tehontarve on väliltä 30-300 kW. Hannu Lautamäki, s 6-7 Timo Myllyniemi ja Olli Heinonen, s. 10 - 11 Juhamatti Siuvo, s. 11 Muuan arvokkaaseen ikään jo ehtinyt insinööriystäväni Pertti muisteli kuulleensa jo varhaisnuoruudessaan lystin sähkömiesten lorulaulun, jota ovat saattaneet GenPowexinkin miehet joskus hoilailla. Nykypäivänä laulu näyttää löytyvän erilaisten kiltojen ja iltojen yhteislaulumonisteista. Melodiasta ei Sisukkaan toimituksella ole tietoa. Laulun sanat kuuluvat seuraavasti: AMPPEERI, MONTTÖÖRI, TRANSFORMAATTORI, KILOVATTI, VOLTTI JA GENERAATTORI, LYHYTSULKU JA PROPPU. KAS TÄÄ OLI LAULUNI LOPPU. Tyypillisiä suurta luotettavuutta, ja siten varavoimaa tarvitsevia kohteita ovat maatalouden eri tuotantotilat ja järjestelmät, sairaalat, palo- ja pelastusasemat, tieto- ja viestintäverkkojen solmupisteet, suurten julkisten kiinteistöjen varavalaistus ja ilmanvaihto sekä teollisuuden kohteet, joissa sähkönsyötön katkeaminen aiheuttaa toiminnan alasajon. N:o 2/2014 | SYYSKUU 3 GENPOWEX Teksti ja kuvat: Ulla Aurio GenPowex on ottamassa uusia ja isoja Generaattoreja ja pumppuja valmistava, AGCO Power -perheeseen kuuluva GenPowex on ottamassa isoja askelia kansainvälistymisen suuntaan. Johtaja Hannu Lautamäki ja koko hänen Tesoman tehtaalla toimiva tiiminsä iloitsevat myös uudesta merkittävästä asiakkaasta. – Vaikka takanamme on onnistumisia ja kohtuullisesti mennyt vuosipuolikas, on meillä monien muiden tavoin luonnollisesti myös epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. – Tämän päivän markkina on ”pehmeä”, asiakkaat joutuvat hakemaan rahoitusta vaikeamman kautta, päätöksenteot hidastuvat ja globaalit ratkaisut siirtyvät ja venyvät. Tämä on realismia meillä ja muualla. – Silti voimme olla tyytyväisiä siihen, että menneiden vuosien aikana tehdyt strategiamme ovat toteutuneet jopa yli odotusten. Generaattoreja valmistavan tehtaan perustaminen Kiinaan oli meille nimittäin hyvin suuri haaste. Siirsimmehän sinne lähes 10 miljoonan euron bisneksen. Se oli kuitenkin pakollinen toimi. Muuten olisimme menettäneet yhden merkittävimmän asiakkaamme, kertoo Lautamäki. – Jouni Lemmetin Shangaissa vetämä GenPowex on osoittautunut hyvin onnistuneeksi siirtotoimeksi. Yksi merkittävin ja olennaisin global gensetin aiheuttama ”mullistus” on se, että uudistuvan toiminnan ja GSI-yhteistyön myötä genset-toimintaan liittyvät generaattorit tullaan varustamaan AGCOn omilla moottoreilla. – Toistaiseksi olemme joutuneet ja joudumme edelleenkin asentamaan moniin generaattoreihin muiden moottorivalmistajien koneita, koska kaikkia asiakkaittemme vaatimia kokoluokkia ei ole vielä AGCOn omassa tuotannossa. – Konsernin johdon toiveita noudattaen olemme perustaneet nyt uuden ns. global genset-organisaation, joka koostuu Tesomasta, Shanghain tuotannosta sekä Brasilian tehtaasta, jossa myöskin on aloitettu generaattorivalmistus. Brasiliassa genset -organisaatiota vetää Fabio Bastos. Laaja ja uusi yhteistyö Valtran myyntiketjujen kanssa sekä Suomessa että Brasiliassa on avainsana. – Koko gensetin teknologiaosaamisen keskus on täällä Suomessa Tesomalla. Se asettaa meille aivan uudet ja samalla kovat vaatimukset. Tehtävämme on antaa teknologista apua sekä Kiinaan että Brasiliaan. Tuotehallinnollisesti meidän on pidettävä tuotteemme samanlaisina maasta riippumatta, eli perustekniikka ja laatutaso yhdenmukaisena, mutta eri maiden sähkötaajuuksien erot ja monien muiden määräysten erilaisuudet koko ajan huomioiden, kertoo Lautamäki. 4 Omien moottorien käyttö lisääntyy Hannu Lautamäki kiittää kotimaan väkeään siitä, että huolimatta isosta Kiina-operaatiosta GenPowexin liikevaihdon taso on pysynyt Suomessa kutakuinkin entisellään. – Se on edellyttänyt todella aktiivista uusien asiakkaiden hankintaa ja jatkuvia ponnisteluja myynti- ja markkinointityössä. Siinä olemme onnistuneet. Yhtään asiakasta emme ole menettäneet. – Tätä uutta laajentunutta toimintaa siivittää luonnollisesti kansainvälisen GSI-yrityksen tulo AGCO-perheeseen. GSI:n ja meidän välinen yhteistyö on lähdössä vahvasti käyntiin. Hannu Lautamäki havainnollistaa piirroksellaan ylisuunnittelua, suomalaisten insinöörien perisyntiä. taa myös lisääntyvään matkustamiseen. Organisaatiossa global gensetiä johtaa Hannu Lautamäki, hän raportoi Eero Tomille ja USA:ssa konsernin ”päämajassa” toimintaa johtaa Bruce Plagman. Lautamäen mukaan kansainvälinen GenPowex -kolmio vilkastuttaa globalia kommunikaatiota sekä edellyttää monella tasolla uusia toiminta- ja käyttäytymistapoja ja joh- H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Global genset-toiminnan myötävaikutuksella GenPowexilla on suuret mahdollisuudet kasvuun. – Me tulemme jatkossa valmistamaan yhä enemmän generaattoreita maatalouteen, tilojen ja farmien varavoimaksi ja päävoimaksi. On viisasta, että tuotteiden myynti tapahtuu nimenomaan Valtran kautta. Heille asiakkaat ovat jo tuttuja. Ja nämä traktoriasiakkaathan ovat myös potentiaaleja generaattoreiden tarvitsijoita. Irti ylisuunnittelusta Hannu Lautamäki näkee, että GenPowexissa yksi tärkeimpiä lähiajan vaatimuksia on päästä kustannustehokkuudessa uudelle tasolle. Mies innostuu, kun hän ryhtyy pohtimaan ääneen suomalaisen insinööritaidon perisyntiä. – Se on nimeltään ylisuunnittelu. Meillä suunnitellaan moniin laitteisiin liian hienoja ja kalliita ominaisuuksia, sellaisia, joita kuluttaja ei tarvitse tai ei ole kannattavaa maksaa niistä ominaisuuksista. – Suomalaissuunnittelun hienouksiin ei riitä rahat aina suomalaisillakaan ostajilla, saati sitten Euroopan ja USA:n ulkopuolella asu- GENPOWEX Varaosat myy Hanna askeleita GenPowexin Tesoman tehtaalla on töissä vajaa 50 miestä ja yksi nainen, Hanna Virtamo. Hän siirtyi generaattoritehtaalle Linnavuoresta AGCO Powerin jälkimarkkinoinnista puolisentoista vuotta sitten. Hanna vastaa GenPowexin varaosamyynnistä. villa, joita kuitenkin on maailman väestöstä suurin osa, toteaa Lautamäki fläppitaulunsa ääressä. Hän haluaa piirroksensa avulla osoittaa, miten pienet ovat hienouksien markkinat ja miten suuri osa maailman väestöstä tarvitsee esimerkiksi moottoreihinsa vain perustekniikan, tosin hyvän sellaisen. – Iloitsen kovasti siitä, että jälleenmyyntikanavamme ovat laajenemassa, koko yrityksemme kansainvälistyy vauhdilla ja meistä on tulossa yhä enemmän agcolaisia. Kaikki tämä tuntuu hyvältä. Pienuudestammekin on paljon hyötyä. Koko tekee meidät nimittäin joustaviksi, toteaa Hanna. Varavoiman tarve ei lopu – Viihdyn hyvin GenPowexissa. Koko tehtaan väki on ottanut minut erittäin hyvin joukkoonsa, toteaa positiivinen, optimistinen ja hyväntuulinen Hanna. Mikä on sitten koko generaattoribisneksen tulevaisuus? – Muistan urani alussa epäilleeni, että generaattoribisnes poistuu sitä mukaan kun sähköverkot vedetään maan alle ja tuotanto tulee muutenkin varmemmaksi. Mutta näin ei käynyt. Maailman sääolosuhteet ovat muuttuneet epävarmemmiksi ja siitä syystä sähkökatkoja aiheutuu yhä enemmän. Kuitenkin modernissa yhteiskunnassamme oikeastaan mikään ei toimi ilman sähköä, toteaa Hannu Lautamäki. –ua- – Jos halutaan, että radiot, televisiot ja tietokoneet toimivat, jos tahdotaan taata turvallinen toiminta sairaaloissa, tehtaissa, satamissa ja monessa muussa paikassa, tarvitaan varavoimaa. Mukana kehityksessä – On myös alueita, joissa ei ole sähköverkkoa lainkaan eli generaattori on ainoa voimanlähde. Muun muassa Afrikan monilla seuduilla kännykät ladataan keskitetysti ”generaattoriasemilla” eli isoon parruun on kiinnitetty rivi pistorasioita, joihin tulee virta generaattorista. Maksua vastaan kansalaiset saavat käydä siellä lataamassa kännykkänsä. – Näyttää siis hyvältä. Meidän pitää vain olla kehityksessä mukana. – Lähi-idässä tai Etelä-Amerikassakaan ei ole kaikkialla vesivoimaloita tai ydinvoimaa, sielläkin sähkö tuotetaan dieselsähköllä, luettelee Lautamäki. – Tulevaisuudessa tullaan varmasti myös biokaasu yhdistämään generaattoreihin. Maailman generaattorimyynti on tällä hetkellä vuositasolla noin 600.000 kappaletta. Eikä se ole laskusuuntainen. – Olen ylpeä siitä, että saamme toimia isossa AGCO Powerissa tällaisena ”pikkuveljenä” ja siitä, että konserni on huomannut generaattoribisneksen mahdollisuudet. – GenPowexissa on erittäin hyvää väkeä toteuttamassa hyvää tulevaisuutta. Useat osaavat konkarimme ovat jättäneet eläkkeelle siirryttyään jälkeensä hienoa tietotaitoa ja uusi nuori joukkueemme on jo nyt näyttänyt oman kyvykkyytensä. On todella aihetta kiitokseen, sanoo Hannu Lautamäki. N:o 2/2014 | SYYSKUU 5 GENPOWEX Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Me tiedämme sen: ”GenPowexin laitteiden on oltava Jarkko Kukkolan kanssa on ymmärtämättömänkin helppo vääntää aggregaattiasiaa talonpoikaiskielelle. Toimittajaa nimittäin hämmentää kahden sanan samankaltaisuus, vaiko joku erilaisuus. Onko generaattori jotakin muuta kuin aggregaatti? niin dieselgeneraattoreita me tehdään. Ne siis sisältävät dieselmoottorin ja generaattorin. GenPowexin tuotantopäällikkö Jarkko rauhoittaa epätietoista. – Aivan samaa nuo sanat tarkoittavat. Aggregaatti on generaattori ja generaattori on aggregaatti. Eli molemmat ovat varavoimakoneita, jotka tuottavat sähköä. Ja jos tarkkoja ollaan, – Sähköttömän saarimökin televisiota tuijotetaan usein aggregaatin voimalla ja suuren sataman nosturit siirtyvät taas generaattoreiden avulla. Kukkolan mukaan ammattikorva saattaa kuitenkin erottaa aggregaatin hieman pienemmäksi koneeksi, generaattori taas mieltyy kokoluokaltaan ja tehoiltaan vahvemmaksi. Jarkko, joka on nyt 36-vuotias, tuli moottoritehtaaseen, Linna- 5 vuoren aggregaattiosastolle, suoraan ammattikorkeakoulusta, josta hän valmistui sähkövoimatekniikkainsinööriksi. – Olen ollut mukana siirtämässä tätä ”putiikkiamme” Linnavuoresta tänne Tesomalle, olin paikalla nimenvaihtovaiheessa ja edelleen olen mukana GenPowexin kaikissa hetkissä. Kukkolan mukaan ”genuTehtaan” valmistustekninen kehitys on haastehetkistä huolimatta ollut merkittävää. – Olemme voineet myös siirtyä viime vuosina erillislaitteista jo vähän sarjanomaisempiin tuotteisiin. Varakoneen on toimittava! – On ollut antoisaa nähdä generaattori- ja pumpputuotannon kasvun vuodet, laajenemiset ja työolosuhteiden merkittävät paranemiset. Väistämättä olemme joutuneet läpielämään myös tiukat kaudet, talouskuopat ja mo- – Tiedostamme täällä tehtaalla, että lopputuotteittemme on oltava todella luotettavia. Me teemme varakoneita, joiden on toimittava, toimittava silloin kun tulee 15 11 7 net muut hyvin haasteelliset hetket. 13 2 4 3 10 6 16 9 8 1 18 12 14 17 19 Kuvassa suurin osa GenPowexin tuotantopuolen "miehistöstä". Vasemmalta 1.Ilkka Metsänoja, 2.Jani Hongisto, 3. Ville Hujulahti, 4. Jarkko Kukkola, 5. Antti Viitaniemi, 6. Petri Kolho, 7. Pasi Niemelä, 8. Aivo Kööbi, 9. Heimo Sillanpää, 10. Janne Kalliolepo, 11. Tomi Kuitunen, 12. Marko Syrjä, 13. Jari Nieminen, 14. Juhani Mäkinen, 15. Jari Pasanen, 16. Jukka Matikainen, 17. Kari Valtonen, 18. Ari Sinervo ja 19. Jani Komulainen. 6 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R GENPOWEX luotettavia!” hätä, kun jossakin palaa, kun on kriisi, kun on kriittinen paikka tai kun esimerkiksi laivat on purettava. Risto kertomassa päästötekniikan kehityksestä maailmankartalla. – Kun asiakas hankkii meidän koneemme, hän usein toivoo, että sitä ei tarvittaisi käyttää koskaan, mutta jos sitä tarvitaan, koneen on toimittava. Sen me tiedämme. Yli 32 000 kävijää METKO-messuilla – Jos auto pysähtyy tielle, tai traktori pellolle, se on pienempi ongelma kuin se, että jossakin tehtaassa syttyy iso tulipalo eivätkä sprinkleripumput toimi. Jos taas sairaalassa menee sähköt hetkellä, kun leikkaukset ovat kesken ja moni potilas makaa hengityslaitteissa, silloin tarvitaan nopeasti ja kipeästi varavoimaa ettei ihmishenkiä menetettäisi, tietää generaattoritehtaan tuotantopäällikkö. Joka toinen vuosi järjestettävät metsä- ja maanrakennusalan METKO-messut keräsivät elokuun lopussa Jämsänkoskelle kaikkiaan 32 500 kävijää. Näytteilleasettajia oli tällä kertaa mukaan 400 kappaletta. AGCO Power esitteli messuilla sekä uusinta moottoriteknologiaa Tier 4 final -muodossa että jälkimarkkinoinnin peruskorjattuja moottoreita. Mukana messuilla olivat nyt myös GenPowexin generaattorit. Kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut muun muassa siksi, että viime vuosina Suomessakin koetut myrskytuhot ovat nostaneet varavoiman tarpeen yhä voimakkaammin keskustelun aiheeksi. AGCO Power järjesti messuilla jälleen Jämsänkosken metsäkonekoulun tiloissa lehdistö- ja infotilaisuuden. Paikalle saapui joukko suomalaisia konealan lehtien edustajia kuten myös useita asiakkaitamme. Pullakahvien ohella vieraille tarjoiltiin ensin Hans Lönnqvistin katsaus AGCO Powerin tämänhetkiseen tilanteeseen. Tämän jälkeen kuultiin tuotekehityksemme Jarno Ratian ja Risto Revon kattavat esitykset päästövaatimuksista ja moottoriteknologian kehityksestä. Lisäksi GenPowexin Olli Heinonen esitteli vieraillemme dieselgeneraattoritarjontaa. – Nyt GenPowexin tuotantopuolella katsotaan mielenkiinnolla tulevaisuuteen. Uudet päästömääräykset, myynnin merkittävät viritykset, kansainvälistyminen, monet ensi vuoden näkymät, nämä kaikki heijastelevat koko tuotantojoukkueeseemme. – Tällä hetkellä meillä on erilaisia tuotteita paljon, yksikkömääräisesti valmistamme keskimäärin kolmesataa konetta vuodessa. Määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Olemme tulevaisuuden suhteen toiveikkaita. Avoimuutta ja arvostusta Jarkko Kukkolan mielestä koko GenPowexin yksi merkittävä vahvuus on organisaation joustavuudessa. – Me tunnemme kaikki toisemme, tiedonkulku on sujuvaa ja keskustelu avointa. Teksti ja kuvat: Kari Mettälä – Pitkiä työuria tehneet tehtaan konkarit, jotka ovat jääneet eläkkeelle, saavat osaamisensa ansiosta väeltämme arvostuksen. Ja toisaalta täällä on kannustava ilmapiiri, jonka ansiosta uusien osaajien on ollut uskoakseni helppo tulla taloon. – Itse arvostan GenPowexissa kaikkia ihmisiä, koko tätä meidän tuotantoporukkaamme, kollegoja, esimiehiä, jokaista. Kaikkina päivinä tulen mielelläni tänne töihin, sanoo tuotantopäällikkö Jarkko Kukkola. AGCO Powerin messuosasto METKOssa. N:o 2/2014 | SYYSKUU 7 GENPOWEX Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Ilolla ja innostuksella yhä laajeneville markkinoille Sähkön varmennustarve kasvamassa Kaksi miestä. Molemmilla onnistumisen nälkä kasvoilla, innostuksen puna poskilla ja ilon pilke silmissä. Miehissä on tarttuvaa hyväntuulisuutta. He ovat tuotantotekniikan DI Olli Heinonen ja sähköinsinööri Timo Myllyniemi. Olli toimii GenPowexin markkinointipäällikkönä, Timo myyntipäällikkönä. Olli ja Timo ovat molemmat olleet tehtaan palveluksessa noin puolitoista vuotta. Miesten taustalla on nuoresta iästä huolimatta laaja kokemuspohja teollisuudesta, projekteista, myynnistä, markkinoinnista ja kehittämisestä, myös jatkuvasta työssä oppimisesta. – Tässä talossa on inspiroivaa havaita, miten voitetut haasteet ovat motivoineet yritystä eteenpäin. GenPowexissa on kehitetty paljon. Ja toisaalta, täällä on myös paljon kehitettävää, toteavat Olli ja Timo. Aikaisemmin Linnavuoressa, nyt Tesomalla toimivassa, dieselgeneraattoreita ja pumppuja valmistavassa GenPowexissa on uudehkojen tulokkaiden mielestä ihailtavaa alan tietotaitoa, kokemusta, näkemystä ja kyvykkyyttä. – Ei ihme, että tätä tehdasta on sekä entisessä että nykymuodossaan pidetty varsinaisena varavoiman yliopistona Suomessa, totevat Olli ja Timo. – Maailma on oikeastaan vasta nyt heräämässä siihen, että yhteiskunta sähköistyy yhä laajemmin ja nopeammin. – Vaikka töitä sähköverkkojen parantamiseksi tehdään koko ajan, silti varmennustarve kasvaa, eli varmennettavia kohteita on niin Suomessa kuin koko maailmassakin enemmän ja enemmän. Toisin sanoen rahaa on kiinni erityisen paljon kohteissa ja projekteissa, joiden toimintaedellytyksenä on, että sähköt toimivat. Takaus toimivuudelle haetaan luonnollisesti varavoimajärjestelmistä, tietävät Heinonen ja Myllyniemi. Maatilojen varavoimatarve lisääntyy Miehet kertovat yhden konkreettisen esimerkin varavoiman välttämättömyydestä. Esimerkkinä on siipikarjatila. – On kesähelle, tila on iso, siivekkäitä on ehkä tuhansia. Ja sitten menevät sähköt. Ilman varavoimaa valtaosa siipikarjasta kuolee 15-20 minuutissa, koska lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus nousevat ilman tuuletusta hetkessä niin korkeaksi, että linnut eivät enää kestä. Mutta kun siipikarjatilalla dieselgeneraattori tarjoamassa nopean avun, on tila ja lintujoukko pelastettu. Yhä lisääntyvä varavoiman käyttäjäjoukko ovatkin maatilalliset. – Tilakoot kasvavat ja automatisoituminen lisääntyy, sitä kautta myös tuotannon jatkuvuus tulee vaativammaksi. Sähkön tuotannon varmennustarve kasvaa. Tämän olemme havainneet erityisesti nuoremman polven maatalousyrittäjien kanssa asioidessamme, kertovat GenPowexin myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Positiivisia signaaleja Olli Heinonen 8 Nuorten miesten antennit ovat poimineet tulevaisuusilmastosta myös muita hyviä signaaleja. – GenPowexin näkymät ovat kaikkiaankin hyvät. – AGCOn tarjoamat mahdollisuudet voimalaitepakettien suhteen ovat erittäin kiinnostavat. GSI -kumppanuus ja heidän verkostonsa on merkittävä uusi askel meille ja mikä parasta AGCO Suomi on ottanut GenPowexin paketit kaikkien Valtran Suomessa toimivien myyntipisteiden tuotevalikoimiin. Meille tähän jälleenmyyntiverkostoon pääseminen on iso asia, toteavat Olli ja Timo. – AGCOn moottori on myös näillä generaattorimarkkinoilla erittäin tunnettu, haluttu ja luotettu komponentti. Tosiasia kuitenkin on, että kaikkia laitteittemme tai asiakkaittemme tarvitsemia ominaisuuksia tai tehoja ei löydy vielä omasta moottorituotannostamme. Uskomme, että oman merkkimme nä- H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R kyvyys jatkossa lisääntyy. Siihen tähtäämme myös omissa myynti- ja markkinointiponnisteluissamme. Laatutuotteita – Me teemme täällä GenPowexissa laatutuotteita, kestäviä dieselgeneraattoreita, joiden kehittämisestä ovat vastanneet osaavat suunnittelijat, kokoonpanosta taitavat tekijät, testauksesta huippupätevät henkilöt ja tarjolla on lisäksi Suomen laajin huoltoverkosto. – Ostajat kiittävät meitä siitä, että olemme kyenneet tekemään jokaisella osa-alueella hyvää jälkeä; suunnittelu on huolellista, pidämme järjestelmällisesti kirjaa kunkin hankkeen kaikista vaiheista ja pienet sekä suuret hankkeet viedään tunnontarkasti loppuun saakka. – Meiltä asiakkaamme saavat juuri sen koneen, jonka he tarvitsevat ja sellaisena kuin se on luvattu toteavat markkinointi- ja myyntimiehemme. Laajat markkinat GenPowex Kiinassa, Brasiliassa ja Suomessa, tämä tuore globaali generaattoriprojekti ja siihen liittyvä jatkojalostus ja toimintojen yhteen synkronoiminen on sekä Ollin että Timon mielestä iso askel yrityksen toiminnalle. Muutakin kansainvälistymistä he ovat näkemässä. Myynti ja markkinointi katselevat nimittäin jo tällä hetkellä aktiivisesti Suomen lähimaihin. – Laajenevan maatilakäytön lisäksi generaattorimarkkinat ovat mittavat. ”Meitä” tarvitaan kaikkialla, missä sähkön katkeaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita, tuotannollisia menetyksiä, ongelmia tai kohtuutonta vaivaa. Olli Heinonen ja Timo Myllyniemi luettelevat ensisijaisiksi varavoiman tarvitsijoiksi teollisuuslaitokset ja -prosessit, rahalaitokset, voimalaitokset, telekommunikaation solmukohdat, palolaitokset, sairaalat, kaikki ruokaprosessit, joissa on vaarana kylmäketjun katkeaminen ja maatalouden, ennen kaikkea lypsykarja- ja siipikarjatilat. GENPOWEX Teksti ja henkilökuva: Ulla Aurio | Satamanosturikuva: Konecranes – Palo- ja vesipumppujamme tarvitsevat sprinklerijärjestelmiinsä ostoskeskukset, sairaalat, vanhainkodit, isot laitokset, kiinteistöt ja tehtaat. – Me siis saamme myydä hienoja tuotteitamme erittäin moniin ja kiinnostaviin kohteisiin. Kaukaisella Etelämantereella hurisee tällä hetkellä Tesomalla tehty kone. Suomen ja Etelämantereen väliin mahtuu kuitenkin vielä monta laitetta. – Totta. Katsomme nälkäisinä maailmalle, johon myös meinaamme mennä, sanovat Olli ja Timo. Timo Myllyniemi Juhamatti Siuvo palvelee suurasiakkaita Juhamatti Siuvo, Nokian Tottijärvellä juurevasti asuva mies, vastaa GenPowexissa isosta tontista. Hänen palvelualuettaan ovat OEM-asiakkaat (original equipment manufacturer), muun muassa Cargotec ja Konecranes. OEM:n osuus on kokonaisuudessaan lähes puolet GenPowexin liikevaihdosta. GenPowexin suurasiakkaat toimivat maailmanlaajuisesti ja kuuluvat kansainvälisesti mitaten alallaan maailman viiden suurimman joukkoon. Projektipäällikkönä (OEM SALES MANAGER) GenPowexissa Siuvo on ollut pari vuotta. Sitä ennen hän palveli yhtä nykyistä asiakastaan eli Cargotecia. Siellä hän toimi muun muassa ostopuolen, ja viimeksi tuotekehityksen projektipäällikkönä. Nyt Juhamatti on siis myyjäpuolella kartoittamassa asiakkaittensa tarpeita, etsimässä ratkaisuja ja käynnistämässä uusien prototyyppien valmistusta. Autoinsinöörin koulutus ja kovan luokan kokemus, ne ovat avuksi monessa visaisessa paikassa. – OEM -asiakkaamme ovat kontinkäsittelyvalmistajia ja me teemme heidän kontinkäsittelylaitteisiinsa voimalaitteita. Niiden tuotanto tapahtuu pääosin Kiinan tehtaallamme Jouni Lemmetyn johdolla, mutta tuotekehitys ja tuotehallinta hoidetaan täällä Suomessa Tesoman tehtaallamme, kertoo Juhamatti. – Meillä on kolme OEM -asiakasta joista suurin kappalemääräisesti on KALMAR – heidän tuotteensa valmistetaan Kiinassa, muiden OEM -asiakkaiden tuotteet valmistetaan Tesomalla. – Suurasiakkaillemme toimitettavat laitteet ovat tänä päivänä erittäin vaativia ja monimuotoisia. Ne ovat vähän kuin autoja, jotka sisältä- vät satamäärin erilaisia komponentteja. Vastuumme on suuri, jotta kokonaisuus saa kaikki vaadittavat hyväksynnät ja läpäisee tiukat applikaatiotestit, Siuvo kertoo. Esimerkiksi isoissa satamanostureissa (kuvassa yllä) käytetään laajalti GenPovexin valmistamia voimalaitteita, joissakin varavoimana, toisissa ensisijaisena energialähteenä. ”Omat moottorit” tähtäimessä – Useisiin OEM-asiakkaiden tarvitsemiin laitteisiin ei löydy toistaiseksi oikean kokoisia AGCO Power-moottoreita, mutta yhä voimakkaammin GenPowex on tähtäämässä oman ”moottoriperheemme” käyttöön, tietää Siuvo. Niin kuin kaikilla dieselmoottoreja käyttävillä, niin myös GenPowexissa painitaan Euroopan ja Amerikan kaiken aikaa muuttuvien ja kovenevien päästömääräysten kanssa. – Ennen asiakas saattoi sanoa, että otan tuon tai tuon punaisen moottorin, ja juttu oli siinä. Nyt on päästölainsäädännöistä johtuen paljon monimutkaisempaa. Olemme osaavia ja joustavia Juhamatti Siuvon mukaan GenPowex tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet palvella myös vaativia suurasiakkaita. – Olemme erittäin osaavia, ja lisäksi sekä tuotannon että toiminnan suhteen hyvin joustavia. Olemme myös nopeasti reagoivia. – Uskon, että onnistuneen toimintamme takana on myös tämä tesomalainen ilmapiiri, joka on avoin, rohkeasti keskusteleva ja pikaisesti ratkaistaviin asioihin tarttuva, toteaa Juhamatti. N:o 2/2014 | SYYSKUU 9 AGCO POWER UUTISIA Läpiajomahdollisuus loppuu Linnavuorentie muuttuu yksityistieksi Liikennöinti AGCO Powerin Linnavuoren tehdasalueelle muuttuu tänä syksynä merkittävästi. Marraskuuhun mennessä toteutettavien operaatioiden seurauksena Linnavuorentie vaihtuu tehtaiden kohdalta julkisesta tiestä yksityistieksi, samalla tien läpiajomahdollisuus poistuu. Linnavuorentie katkaistaan kakkoshallin eli konttorirakennuksen kylänpuoleisen pihaliittymän kohdalta. Kantatehtaalle autoilla tai muilla ajoneuvoilla tulevan henkilöstön liikennöinti tapahtuu muutoksen jälkeen pelkästään Linnavuoren kylän suunnalta. Uusien tiejärjestelyjen, aitausten ja porttien rakentamisen jälkeen kantatehtaalla työskentelevät pääsevät ajamaan parkkialueelle siis vain pohjoissuunnasta eli Vuorenhovilta päin. Parkkipaikan takana kulkeva kevyenliikenteen väylä säilyy entisellään. Eteläpuolella yksityistiemerkinnät alkavat Patrian kohdalla. Sieltä kautta ajetaan muun muassa uudelle tehtaalle eli kutoshallille. Samasta suunnasta ohjautuu myös AGCO Powerin tehtaille tuleva raskas liikenne ja vierailuliikenne. Miksi näin radikaalit muutokset? Kunnossapitopäällikkö Erno Lindroos ja projekti-insinööri Arto Koskinen kertovat, että järjestelyt on tehtävä monitasoisten turvallisuussyiden vuoksi. – Läpikulkuliikennöinti Linnavuoren tiellä on lisääntynyt huomattavasti. Välillä tehtaan kohdalla on mitattu yli satasen nopeuksia. Jalankulkijat, erityisesti pienet koululaiset ovat vaarassa. Myös yleinen, tehdasalueen yksityisyyden suojaus on turvallisuuskysymys, toteavat Erno ja Arto. Moottoritehtaan uudet, liikennejärjestelyjä koskevat suunnitelmat ovat vielä yksityiskohtien osalta ”piirustuspöydällä”, mutta Lindroosin arvelujen mukaan projekti ehditään toteuttaa marraskuun loppuun mennessä. –ua- Hanna Juntunen sijaistaa Kristiinaa 10 Kulunvalvonta AGCO Powerin tehtailla muuttuu. Käytännössä muutos tarkoittaa muun muassa kulkuavainten tarkentumista selkeästi henkilökohtaisiksi sekä konttoriaulan uusia järjestelyjä. – Automaattinen valvonta huolehtii jatkossa siitä, että yhden henkilön kulkuavaimella ei voi mennä sisään useampi henkilö. Eli henkilön on täytynyt kulkea alueelle sisään ja myös poistua alueelta, ennen kuin hän voi mennä uudelleen sisään. – Vierailijat tarvitsevat vastaisuudessa aina tehtaalle tullessaan nimetyn ”isännän”, joka sekä vastaanottaa että saattaa vieraansa, kertoo projekti-insinööri Arto Koskinen kunnossapito-osastolta. Koskisen mukaan järjestelyn seurauksena esimerkiksi mahdollisissa kriisi- tai onnettomuustilanteissa kyetään välittömästi selvittämään, keitä tehdasalueella on. Uusi kulunvalvonta tulee näkymään selkeästi myös konttorirakennuksen aulassa. Sisäänkäynti toimistotiloihin tulee jatkossa tapahtumaan porttien kautta. Kevyet ja läpinäkyvät seinämät rakennetaan erottamaan vastaanottoaula työhuoneista ja henkilökunnan tiloista. Arkkitehdin luomat periaatekuvat ovat ohessa. Suunnitelmat hankkeen suhteen tarkentuvat syksyn aikana. Hanna Juntunen on uusi kasvo moottoritehtaan henkilöstöosastolla. Hän sijaistaa äitiyslomalle siirtyvää Kristiina Järvistä. Hanna on kotoisin Oulun seudulta, tarkemmin Utajärveltä. Tradenomin tutkintoa suorittaessaan Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Hanna vietti vuoden vaihto-opiskelijana Englannissa Coventryn yliopistossa, josta hän valmistui samalla kauppatieteiden kandidaatiksi. Seuraava Hannan koulutuspaikka oli sekin Englannissa, eli Liverpoolin yliopisto. Siellä Hanna suoritti henkilöstöhallinnon maisterin tutkinnon (MSc Human Resource Management). Ennen AGCOon tuloa Hanna Juntunen toimi vuoden HR-assistentin viransijaisena Sotkamossa Mondo Mineralsilla, joka on talkkikaivos sekä -tehdas. Ja nyt hän on siis agcolainen ja nokialainen. Vapaa-aikanaan Hanna jumppaa, lenkkeilee ja laskettelee, shoppaileekin. Matkailua rakastavana hän suunnittelee jouluostoksille ”lennähtämistä” Englantiin, tuttuihin maisemiin, kos- KULUNVALVONTA TIUKEMMAKSI – Tässäkin on kysymys yleisen turvallisuuden tehostamisesta eli ulkopuolisten ja ennen kaikkea asiattomasti liikkuvien kulunvalvonta tehdasalueella tiukkenee. –ua- ka Tampereelta pääsee Lontooseen helposti, hieman näppärämmin kuin Kainuun suunnilta. – Haaveilen myös matkoista Kanadaan, USAan ja Meksikoon. Uusi työ AGCOssa tarjoaa Hannan mukaan paljon haasteita ja oppimistilanteita. – Työkaverini ovat osoittautuneet oikein mukaviksi. Vähitellen toivon pääseväni tutuksi mahdollisimman monen agcolaisen kanssa. H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R –ua- Turvallisuuskulttuuri Vaikka terveellinen ja turvallinen työympäristö on kaikkien etu, ei se silti ole itsestään selvyys. Hyvin monet tekijät, kuten esimerkiksi asenteet, arvot, havainnot, taidot ja käyttäytyminen, vaikuttavat siihen, minkälainen turvallisuuskulttuuri organisaatiossa vallitsee. Turvallisuuskulttuuri vaikuttaa koko yrityksen tapaan toimia, joten se on kiinteä osa koko organisaatiokulttuuria. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja organisaation toimintaan liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä, sekä kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti, ehkäistä vaarojen toteutumista ja edistää turvallisuutta. suus ymmärretään ja toimintaan helppo, koska toimintatapojen liittyvistä vaaroista ollaan tietoi- taustalla vaikuttavat syvälle juursia. Yhtä tärkeää kuin vaarojen tuneet asenteet, joiden muuttaja turvallisuuden ymmärtäminen minen on vaikeaa ja vie aikaa. on myös se, että Pitkäjänteisellä työlturvallisuuden kelä ja yhteistyöllä täTurvallisuuteen hittämisestä koemä on kuitenkin mahtaan vastuuta ja dollista. panostaminen siihen koetaan kannattaa. voitavan vaikutAsennemuutoktaa. Hyvä turvalliseen tarvitaan kaiksuuskulttuuri luo organisaatioon kien sitoutumista ja sitoutumiturvallisen työnteon edellytykset nen lähtee ennen kaikkea johja mahdollistaa turvallisuuden dosta ja esimiehistä, joiden parantamisen työtilanteissa. kautta turvallisuusajattelu siirtyy myös työntekijöille. Tiedon li Kun verrataan AGCO Poweria sääntyminen vähentää yleensä muihin AGCO -konsernin tehtai- ennakkoluuloja ja hyötyjen esille siin, turvallisuuskulttuurissam- tuominen motivoi muutoksen aime on paljon parannettavaa. Sii- kaan saamisessa. Turvallisuutä kertoo selkeimmin tapaturmien teen panostaminen kannattaa suuri määrä ver- paitsi työhyvinvoinnin näkökulHyvässä turvalrattuna muihin. masta, mutta myös tuottavuuTurvallisuuslisuuskulttuurissa Tapaturma on den näkökulmasta, joten kaikkulttuurissamme on ensisijaisesti kyyleensä monen ki hyötyvät. Pohdinnan arvoista on paljon se siitä, että henkitekijän summa, onkin, miten saamme nostetlöstöllä on edellyja näihin tekijöi- tua turvallisuuden niin tärkeäkparannettavaa. tykset suoriutua hyhin vaikuttamal- si arvoksi, ettei siihen sijoittavin työstään, turvallila voidaan tehok- mista tarvitse jatkuvasti perussuutta pidetään organisaatiossa kaasti ennalta ehkäistä tapatur- tella, sillä hyödyt ovat kuitenkin aidosti tärkeänä asiana, turvalli- mia. Tehtävä ei kuitenkaan ole aivan ilmiselvät. HENKILÖSTÖKYSELY Syyskuun aikana on AGCO Powerilla suoritettu henkilöstökyselyä liittyen turvallisuuskulttuuriin. Hyvä turvallisuuskulttuuri on edellytys, jotta turvallisuutta parantavia toimenpiteitä saadaan vietyä läpi. Kyselyllä saadaan arvio siitä, millä tasolla nykyinen turvallisuuskulttuuri on ja mihin asioihin pitäisi puuttua, jotta turvallisuusajattelu tulisi osaksi päivittäistä työntekoa. Kysely koskee koko henkilöstöä ja jokaisen vastaus on tärkeä. Vastausaikaa on syyskuun loppuun, joten jokaisella on vielä hyvä mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja kehittämään organisaatiomme turvallisuuskulttuuria paremmaksi. Sanni Grén DI, EHS-harjoittelija Teksti: Kristiina Järvinen Uusi infojärjestelmä parantamaan sisäistä viestintää Tehtaan sisäinen viestintä paranee infojärjestelmän uusiuduttua. Muutoksen yhteydessä käytössä olleet vanhat infonäytöt on korvattu uusilla näytöillä ja uudella infojärjestelmällä. Näyttöjen sijoituspaikat on mietitty uudelleen ja pyritty sijoittamaan ne siten, että ne tavoittavat mahdollisimman monta työntekijää. Näyttöjä on sijoiteltu eri halleihin sekä tauko- ja toimistotiloihin, yhteensä 21 kpl. Halleissa olevat näytöt ovat kooltaan 46” ja toimistotiloissa olevat 32”:n kokoisia. Uusi infojärjestelmä mahdollistaa entistä tehokkaamman räätälöidyn sisällön. Yleisten ja yhteisten tiedotusasioiden lisäksi myös tietyllä näytöllä voidaan näyttää vain sille näytölle kohdennettua sisältöä. Funktioittain on nimetty sisällöntuot- tajat, jotka vastaavat oman alueensa sisällöstä omien alueidensa näytöille. Näytöillä voidaan näyttää laaja-alaisesti tiedotteita ja tunnuslukuja funktioittain. Ohjelma on integroitavissa eri lähteistä, jolloin mahdollisuudet näyttää eri dataa kasvavat. Tiedottamisessa pyritään visuaaliseen tiedottamiseen, jolloin eri kaavioilla ja väreillä on helppo nostaa esille työntekijöitä koskettavia tärkeitä asioita ja tunnuslukuja. Uusi infojärjestelmä sisältää myös näyttöjen proaktiivisen valvonnan, jolloin ohjelman toimittaja saa välittömästi tiedon esim. mahdollisista yhteysongelmista ja näyttöjen toimintavarmuus voidaan taata luotettavasti. Seuraa infonäyttöjä, niin saat reaaliaikaista ja relevanttia tietoa, josta on sinulle hyötyä omassa työssäsi. Uusilla infonäytöillä pääsee seuraamaan mm. oman alueensa valmistusmääriä, kuten Pyry Saario 2-hallissa tekee. N:o 2/2014 | SYYSKUU 11 AGCO POWER SAP Teksti: Pekka Saarelainen SAP Globe Core – Linnavuori 2015 Lähes kaikki ovat kuulleet juuri ennen lomaa käyntiin lähteneestä SAP -projektista. Projekti on tehtaalle erittäin tärkeä ja menestymisen varmistamiseksi onkin tärkeää pitää koko henkilöstö ajan tasalla tapahtumista ja aikataulusta. Kick-off viikko oli ensimmäinen vaihe koko vuoden kestävässä tiedotuksessa. Projektin tapahtumista ja edistymisestä tiedotetaan monella eri tapaa, kuten henkilöstölehdessä ja SiNETissä. Mistä SAP Globe Core projektissa on kyse? Globe Core on liiketoiminta-prosessien standardisointihanke kaikilla alueilla ja tuotemerkeillä. Tällä projektilla AGCO haluaa saavuttaa: •ensiluokkaista palvelua asiakkaille sekä tukea kasvua ja kannattavuutta •optimoida ja harmonisoida prosesseja sekä parantaa liiketoimintaa alan parhailla menetelmillä •mahdollistaa kustannustehokas ja nopea maailmanlaajuinen järjestelmän käyttöönotto •merkittävästi yksinkertaistaa nykyistä IT-järjestelmäkenttää maailmanlaajuisesti Lyhykäisyydessään olemme korvaamassa vanhentuneet ja käyttökelpoisen ajan loppupuolella olevat nykyjärjestelmät AGCO:n uudella SAP -järjestelmällä. Korvattavia järjestelmiä ovat esim. Keybox ja talous-Proteus. Projekti koskee Linnavuorta ja Tesomaa. Osa 12 nykyjärjestelmistä jää edelleen käyttöön, kuten esimerkiksi KEKO. AGCO on investoinut huomattavan määrän resursseja SAP -järjestelmän kehittämiseen ja Linnavuoren etuna on saada suurin osa järjestelmästä valmiiksi kehitettynä ja testattuna. Vaikka lähtötilanne onkin hyvä, kaikki ei ole aivan niin yksinkertaista miltä se kuulostaa. Linnavuoren ja Tesoman kaikki prosessit on käytävä läpi yksityiskohtaisesti ja tutkittava niiden sopivuus SAP -maailmaan. Projektin alkuvaiheissa (BluePrint) syyskuun loppuun mennessä on valtaosa löydöksistä käsitelty ja mahdolliset muutokset tunnistettu. Muutoksiahan tämä projekti tulee väistämättä tarkoittamaan. Valtaosin parempaan suuntaan tehtävät muutokset tulevat tukemaan tehdasta nykyistä paremmin. Aivan ilmaiseksi etuja ei kuitenkaan saada ja järjestelmän käyttämä data (perustiedot) on avainasemassa onnistumisen ja vaikeuksien välillä. Usein kuulee puhuttavan SAP -projektien vaikeuksista ja lähes poikkeuksetta on kyse datan laadusta sekä koulutuksen onnistumisesta. Tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään seikkaan SAP -projektissa – Koulutus. Sen merkitystä ei voi korostaa liikaa onnistumisen edellytyksenä. Henkilöstö on koulutettava huolellisesti. Ei pelkästään SAP -järjestelmään vaan myös mahdollisesti muuttuviin tapoihin tehdä työtä. Onnistuminen edellyttääkin kaikkien alueiden yhteistyötä ja saumatonta kommunikaatiota. H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R •Huolellinen määrittely prosesseista •Virheetön data, eli perustiedot järjestelmässä •Perusteellinen koulutus uusiin järjestelmiin ja prosesseihin Globe Core ei ole IT-hanke, vaan koko AGCO:n ponnistus kehittää tehtaitamme kestämään kilpailua ja toimimaan tehokkaammin. Projektissa on useita osapuolia ja kaikkia tarvitaan onnistumisen saavuttamiseksi. IT on vain osatekijä tässä yhtälössä. Yhtä tärkeitä ovat AGCO:n liiketoiminnan edustajat järjestelmää kehitettäessä ja käyttöönottaessa niin Linnavuoressa kuin maailmallakin. Kolmantena osana yhtälössä on koko tehtaan henkilöstö järjestelmän käyttäjinä. Projekti on haastava ja sitä ei pidä aliarvioida, mutta ei myöskään toisaalta millään muotoa pelätä. Projektin aikataulu Järjestelmä otetaan käyttöön 2015 kesällä. Tarkka ajankohta varmistetaan syksyn aikana ja tavoitteena on tehdä muutos hyvin lä- hellä normaalia lomakautta. Noin kuukauden ennen käyttöönottoa alkaa ”Cutover” -vaihe, jolloin vanha järjestelmä suljetaan ja tiedot 8 / 2014 Suunnittelu Preparation Blueprint 10 / 2014 Kehitys ja konfigurointi 1 / 2015 Realization Testing Projektin jäsenten koulutus ja perehdytys Testaus 6 / 2015 Viimeistely ja käyttöönoton valmistelu Cutover Loppukäyttäjien koulutus Projektitiimi Tämän laajuisen hankkeen onnistuminen on pitkälti riippuvainen saumattomasti toimivasta tiimistä. Olemme saaneet kokoon erinomaisen tiimin eri alueilta tehdasta edustamaan. Heidän osallistumisensa projektiin vaatii venymistä monilla osastoilla ja monella tiimin jäsenellä on myös nykyinen työ edelleen hoidettavana. Pidetään tämä mielessä, jos vuoden aikana kohtaamme turhauttavia hetkiä. Projektin pääasiallinen toimisto rakennetaan Vuorenhovin isoon saliin ja myös muita tiloja tarvitaan projektin käyttöön. Kiireisimpinä aikoina meillä on kaiken kaikkiaan lähes 70 henkeä tehtaalla työskentelemässä projektin parissa. Osa projektia tukevista henkilöistä ei tule Linnavuoreen henkilökohtaisesti, vaan tukevat projektia omista työpisteistään, kuten Budapestin toimisto tai Stoneleigh Englannissa. 8 / 2015 Go-Live 6 / 2014 Projektin valmistelu siirretään uuteen järjestelmään. Ensi kesä on tiukka aikataulun suhteen ja lomien suunnittelu on tärkeää. PMO (Projektitoimisto) Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi tekniset tukitehtävät servereiden yms. laitteiden parissa. Projektin jäseniä tulee monesta maasta: USA, Saksa, Englanti, Unkari, Italia, Intia sekä monia muita. Muistetaan kaikki huomioida erilaiset tavat ja kulttuurit tämän kuluvan vuoden aikana. Projektin yhteyshenkilöinä toimivat projektin päälliköt ja tiimien vetäjät. Tehtaan puolelta projektia valvoo ja ohjaa ohjausryhmä Eero Tomin johdolla. Jokaisella Linnavuoren edustajalla on työpari IT:n puolella ja järjestelmän sisältöä ohjaavat AGCO:n puolelta Business Transformation team ja IT - Delivery team. Globe -ohjelmaa johtavat Becky Weyenberg (Business) ja Kara Achtermann (IT). Tarkemman organisaatiokaavion löytää SiNETistä. Projektipäälliköt: Pekka Saarelainen, Fabio Bonci (IT) PMO Assistant: Tiina Närhi OCM (Organizational change management): Satu Himmanen LOCAL IT: Jarkko Ojanen Liiketoimintatiimit: MFG (Tuotanto/laatu): TL (Team Lead), Matti Mantere MTL (Logistiikka): TL, Santtu Mäkinen PUR (Osto): TL, Aleksander Duray FICO (Talous): TL, Kari Eskola PARTS (Jälkimarkkinointi): TL, Jusa Lehtonen ENG (Tuotekehitys): TL, Petri Kivelä SMK (Myynti ja markkinointi): TL, Ilkka Tuovinen N:o 2/2014 | SYYSKUU 13 AGCO POWER UUTISIA & TERVEISIÄ KIINASTA CHANGZHOUSSA VALMISTE Melko tarkasti kahden vuoden kuluttua moottorivalmistuksen aloittamisesta saavutettiin elokuussa Changzhoun moottoritehtaalla 10.000 moottorin rajapyykki. Kirjoitushetkellä moottorimäärä on jo kivunnut selvästi yli 11.000:n, sillä meneillään on kiivas vaihe tuotannossa, jotta kaikki varastomoottorit saadaan tehtyä ennen syyskuun loppua. Elokuun aikana perustettiin toinen vuoro ja tällä hetkellä moottoreita tulee linjalta reilut 70 vuorokauden aikana. Päästövaatimusten tiukkeneminen on paitsi haaste tuotekehitykselle, myös tuotannolle, koska moottorimäärien vaihtelu ja teknologian muutos edellyttävät melkoista joustavuutta. Varastomoottorit aiheuttavat Kiinassa vastaavan ilmiön kuin Linnavuoressa, eli tuotantopiikin jälkeen tarvittavat määrät putoavat reilusti. Varastomoottorit on mitoitettu korkeasuhdanteen mukaan ja nyt kun markkinat laskevat, niin asiakkailla on moottoreita enemmän kuin tarpeeksi. Tuotannosta tarvittavien moottoreiden määrä pienenee huomattavasti ja ensi vuodesta ei näillä näkymin tulekaan kasvun vuosi. Uusi tehdas Ensimmäinen Kiinassa valmistettu Tier 4 Final moottori. Takana tyytyväinen Centurion G10 projektin PTL Jane Liu. 14 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R Sylinterikansien valmistus on aloitettu uudella tehtaallamme ja kaikki kan- sityypit on hyväksytty koneistettaviksi paikallisesti. Tällä hetkellä omavalmisteisten kansien määrä ei riitä vielä kattamaan kokoonpanon tarpeita, mutta tavoitteena on kasvattaa omavaraisuutta koko ajan. Laatua tarkkaillaan omalla koordinaattimittakoneella, joka saatiin käyttökuntoon kesän korvilla. Koekäyttöä varten kolmas testijarru saapui juuri syyskuun alussa ja siihen liittyvät asennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Uusi karusellilinja moottorikokoonpanoon saapuu kuluvan kuun loppuun mennessä ja sen tulisi olla käyttökunnossa lokakuun aikana. Kun asennus ja koekäyttö saadaan käyntiin uudella tehtaalla, on aika aloittaa muuttaminen nykyiseltä tehtaalta. Kyseessä ei ole vain ihmisten ja osien siirtäminen, vaan esimerkiksi kahden ensimmäisen koekäyttöjarrun vieminen uuteen paikkaansa on melkoinen urakka. Hetken aikaa tehdään moottoreita kahdessa tehtaassa, mutta tavoitteena on edelleen saada koko tuotanto uudelle tehtaalle vuoden loppuun mennessä. Centurion Useimmat ovat varmaan kuulleet jotain Centurionista, mutta kaikille ei liene selvää mitä sen takana on, saati sitten mikä on projektin tilanne. AGCO POWER UUTISIA & TERVEISIÄ KIINASTA TTU JO 10.000 MOOTTORIA AGCO Powerin Kiinan tehtaan johtajan Juha Tervalan (vas) vieressä General Manager Franz Ganglbauer, ostojohtaja Paul Xie, Bob Crain (SVP Markkinointi), Mike Clem (VP ostot), tuotantopäällikkö Gisele Ely ja markkinointipäällikkö Warren Morris. Kyseessähän on AGCOn kaikkien aikojen suurin projekti, jossa muodostetaan ainutlaatuinen globaali platform 60-130 hv -traktoreille. Tätä projektia varten mm. ECO -moottorimme on alun perin suunniteltu. Kyseessä ei ole siis vain yhden traktorimalliston kehittäminen, vaan käytännössä koko tehoalueen tarjonta AGCOssa tulee pohjautumaan Centurion projektille ja useita malleja lanseerataan 2014 alkaen usean vuoden ajan. Centurion traktoreita tullaan valmistamaan Kiinan lisäksi ainakin Brasiliassa ja Turkissa, jonne moottorit ja voimansiirrot toimitetaan Kiinasta. Centurionin ensimmäisen ns. G2 mallin sarjatuotanto alkoi kesäkuussa ja traktorit viedään tällä hetkellä pääosin Afrikkaan. Syksyn aikana alkaa myös vienti EU-maihin, joihin toimitetaan aluksi Tier4i päästotason traktoreita. Seuraavana mallina tuotantoon on tulossa G10 -malli, joka on käytännössä edellisen traktorisarjan Tier4 Final -versio. Teimme juuri moottorit P2 -prototraktoreihin, jotka lähtevät kenttätesteihin muutaman viikon sisällä. Lähes samanaikaisesti aletaan valmistaa G3 -malleja, jotka ovat yli 100 hevosvoiman tehoisina edellisiä selkeästi isompia traktoreja. Kaikkien Centurion traktoreiden brändi on tällä hetkellä Massey Ferguson. Kaikki traktorit menevät vientiin vielä pitkän aikaa. Kiinan monimutkainen maataloustukipolitiikka tarkoittaa, että Centurion -traktorit saadaan hyväksytettyä paikallisille markkinoille aikaisintaan 2017. Sylinterikansien koneistus on aloitettu uudella tehtaalla. Eri puolilta maailmaa on saatu Centurionin -traktoreista asiakkailta ja dealereilta erittäin positiivista palautetta – tämä on erittäin hyvä pohja tulevaisuuteen, kun tuote on nykaikainen ja hyvässä kunnossa. Tämä on myös moottorivalmistukselle erittäin tärkeää, silla jatkossa moottorikasvu Kiinassa tulee nimenomaan Centurionista. Juha Tervala Centurion traktoreita lopputarkastuksessa ennen toimitusta. N:o 2/2014 | SYYSKUU 15 AGCO POWER LAATUNURKKA QTI aloitettu Mogin tehtaalla Linnavuoren ja Changzhoun tehtaalla viime vuonna aloitettu laadun muutosprosessi laajenee myös Mogin tehtaallemme Brasiliaan. Tämä on jälleen yksi uusi askel kohti ylimmän johdon tavoitetta tehdä AGCOsta maailmanlaajuisesti paras asiakasnäkökulmasta koetussa laadussa vuoteen 2016 mennessä (Worldwide #1 in customer perceived quality). Muutosprosessi alkoi Brasilian moottoritehtaalla, kun elokuun lopulla pidettiin ensimmäinen informaatiotilaisuus tehtaan avainhenkilöille. Brasilian laatu on myös tärkeä AGCO Powerille – tehdäänhän siellä kolmannes AGCO Power -moottoreista Etelä-Amerikan markkinoille. Naapuritehdas Valtra do Brasil samalla tehdasalueella on jo aiemmin aloittanut työskentelyn QTIn parissa. Joitakin keskeisiä elementtejä on otettu käyttöön myös moottoritehtaan puolella: •Quality Verification System (QVS) taulu. Ongelmat, jotka eivät ratkea QRQC menettelyllä tuodaan QVS-ongelmanratkaisutiimin ratkaistavaksi. Ongelmanratkaisutiimi kokoontuu torstaisin – sattumalta samana päivänä kuin meillä täällä Linnavuoressakin. •Koekäyttöä on jo vahvistettu samoilla Linnavuoren menetelmillä aivan kuten Kiinankin tehtaalla. Tärkein uusi menetelmä on UV -lampuilla tehtävä vuototarkastus. •Lopputarkastuksesta kokoonpanoon on otettu käyttöön menetelmä, jossa lopputarkastaja käy kerran tunnissa kirjoittamassa löydetyt virheet kokoonpanolinjalla olevalle taululle. Tällainen toiminta kulkee AGCOn laatujärjestelmässä (AQS) nimellä defects worksheet. •Quick Response Quality Circle (QRQC) toimii siten, että saatuihin palautteisiin reagoidaan nopeasti ja estetään niiden uusiutuminen kokoonpanon toimesta. Seuraavassa vaiheessa Brasilian tehdas tekee suunnitelman (roadmap) miten ja millä aikataululla AQS-vaatimukset voidaan täyttää – aivan kuten täällä Linnavuoressakin. Viimeisiä askelmerkkejä on juuri aseteltu kohdalleen tuotekehityksen osalta. William Moreira vetää QTI:n toteuttamista Brasiliassa. Ensi vuonna ollaan vahvistamasSa toimittajalaatua. Koska Brasilian laatuorganisaatio on melko vaatimaton, tuemme laadunkehitystä myös Suomesta käsin. Yhteistyön tiivistäminen on kriittinen tekijä Mogin tehtaan laadun kannalta. # 1 asiakkaan laatukokemuksena vuonna 2016 Mika Moisio Laatujohtaja AGCO Power Kuvassa vasemmalta oikealle: Ozinaldo Nobre – Koekäyttäjä, Joelma Silva – Lopputarkastaja, Valreliano Sousa – Koneistaja, Wagner Moino – Kokoonpanon team leader, Claudio Junior – Tuotantoinsinööri, Anderson Lopes - Kokoonpanon team leader, Wagner Pereira - Koneistuksen team leader, Samuel Rosa - Kokoonpanija, Bruno Beligoli – Suunnitteluinsinööri, Roberto Almeida – Laatuauditoija, William Moreira – Laatuinsinööri, Sandro de Brito – Koneistuksen työnjohtaja ja Danilo Maria – Kokoonpanon team leader. 16 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R AGCO POWER APS APS – ajankohtaista Edellistä Sisukasta laadittaessa Ulla Aurio teki juttua myös Linnavuoren uudesta APSpäälliköstä. Muistan Ullan kysyneen, mitä se APS (Agco Production System) oikein käytännössä tarkoittaa? Reilun puolen vuoden talossaoloni jälkeen voin sanoa, että ihmisten kanssa keskustellessani olen havainnut, että käsitys siitä on todella moninainen. Niin myönteisiä kuin kehityskelpoisiakin ajatuksia sekä kokemuksia asiasta löytyy. En lähde tässä kirjoituksessa käytäntöjä yksityiskohtaisesti avaamaan, mutta nostan muutamia APS-toimintaan liittyviä oleellisia asioita esiin. Lisäksi kertoilen lyhyesti, mitä on tällä hetkellä meneillään ja mitkä ovat lähitulevaisuuden painopistealueet. Tuottavuuden parantaminen työkuormaa lisäämättä Tiedän, että ainakin uusille työntekijöille toteutetussa perehdyttämistilaisuuksissa APSinsinöörimme Jaakko Rosmark on tätä ylläolevaa viestiä ja ajatusmaailmaa menestyksekkäästi tuonut esiin. Uskoisinkin, että useimmat meistä ovat kyseisen lauseen kuulleet ja jotkut jopa sisäistäneet. Lauseeseen liittyy käsitteenä myös hukka (7+1 erilaista hukan muotoa), jonka eliminointi tulee olla meidän jokaisen tehtävänä. Pyrimme siis poistamaan prosesseista ja toiminnastamme kaikenlaisen turhan tekemisen, joka ei jalosta työtä eteenpäin, eikä täten tuo lisäarvoa asiakkaalle (muistettava myös sisäinen asiakkuus). Haluamme käytännössä välttää mm. etsimistä, moninkertaista tai päällekkäistä työtä, ylituotantoa, ylisuuria varastoja, yliprosessointia, turhaa liikkumista, kurottelua ja kuljettamista, osaamisen ja kokemuksen käyttämättä jättämistä, virheitä ja uudelleentekemistä. Yhdessä rakentaen ja jatkuvasti parantaen Yhtenä osana APS-toimintaamme olemme yhdessä luoneet erilaisia käytäntöjä ja hyödyntäneet monia APS-toimintaan liittyviä työkaluja. Lähdimme keväällä kartoittamaan lähinnä tuotantopuolen APS-tilannetta ja tasoa yhteistyössä tuotannon esimiesten ja päälliköiden kanssa. Teimme tuotannon osaalueittain 20 avainmittarin ja APS -kiteytyksen (=jokaiselle jaetun APS-taskukirjan) kohtien arvioinnin ja keskusteluidemme pohjalta päätelmiä nykytilastamme ja kehitystarpeista. Joissakin osa-alueissa olemme onnistuneet hyvin ja osassa toimintatasomme ja käytäntömme ei ole jäänyt kunnolla elämään tai kehitettävää riittää. Tämän perusteella sovimme jokaiselle tuotantoalueelle 3-4 pääpistealuetta, joista lähdemme liikkeelle yhdessä kehittäen. Sovittuja APS:n painopistealueita ovat alueesta riippuen 5S+1 -aktiviteetit, standardityötapojen kehittäminen (Std work), arkirutiinien (päivittäisjohtamiseen liittyvät palaverit ja käytännöt) kehittäminen, materiaalivirtauksen sekä prosessien kehittäminen. Näillä osa-alueilla olemme yhdessä päässeet jo vauhtiin. Tulevan syksyn aikana arkirutiineja tullaan muuttamaan ja kehittämään koko talon osalta. Tämän hetken suunnitelman mukaan tulemme erityisesti panostamaan 6-hallin APSkäytäntöjen luomiseen ja kehittämiseen, sillä uudessa hallissa ei ole vielä APS-toimintakäytäntöjä järjestelmällisesti olemassa. Tämä käytäntöjen aikaansaanti tulee olemaan osa laajempaa ja monimuotoisempaa 6-hallin toiminnan ja tuottavuuden kehittämishanketta. Hankkeen taustalla yhtenä osana on APS-osaston antama tuki tuotannon kehittämiseksi tehtyjen linjakuvausten ja analysointien kautta. Näiden linja-analysointien tarkoituksena on ollut tunnistaa työn tekemisessä oleva hukka ja kehityskohteet, joihin keskittymällä saadaan turhaa, kuormittavaa ja ylimääräistä työtä poistettua. • työnopastusmenetelmien kehittämiseen liittyviä ohjeistuksia ja toimintatapoja, • materiaalivirtauksen kehittämiseen tähtääviä standardeja ja toimintatapoja ja • johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä arkirutiineja ja toimintatapoja. Myös asennettavuuteen ja asennettaviin osiin liittyvät kehitystarpeet nostetaan esiin, jotta mm. osto- ja tuotekehitysosasto voi tukea tietämme maailmanluokan tehtaaksi niin laadun kuin tuottavuudenkin osalta. Pyrimme pitämään tarpeen mukaan eri osa-alueille sekä organisaatiotasoille koulutusta siitä, mitä APS:n kehittämisen taustalla olevat asiat ovat ja miksi meidän siis kannattaa pyrkiä tunnistamaan asiakasarvo ja arvoketju, miksi keskittyä hukan eliminointiin, virtauksen kehittämiseen ja läpimenoajan lyhentämiseen, miksi nollavirheperiaatteeseen, imuohjaukseen, tahtiaikaan, jatkuvaan parantamiseen, järjestelmälliseen ongelmanratkaisuun, ihmisten arvostamiseen ja asiakastyytyväisyyteen yms. Vaikka maailmantilanne ei aina näytä myönteiseltä ja se meitäkin kovalla kädellä koettelee, niin toivon, että teemme jokainen työtä sen eteen, että voimme nauttia työstämme ja toiminnastamme yhteisesti rakentaen. APS-tiimin puolesta kiittäen, Mika Siukola Hukkien eliminoinnilla ja kehityskohtien parantamisella työ tulee olemaan mielekkäämpää, sujuvampaa, turvallisempaa ja hallitumpaa sekä tuottavuutta parantavaa työkuormaa lisäämättä. Kehittämisen yhteydessä tulemme laatimaan yhteistyössä mm. •standardityötapoja sekä siisteyden ja järjestyksen standardeja ja toimintatapoja, N:o 2/2014 | SYYSKUU 17 AGCO POWER TERVEYDEKSI! Teksti: Ulla Aurio Työhyvinvointi lisääntyy monitasoisilla satsauksilla HAKUAIKA NYT! ASLAK 2015 (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa, mutta sairausoireet ovat vielä lieviä. ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutujien fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja ammatillisia valmiuksia ja näin luoda edellytyksiä työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Kuntoutuksen sisältö perustuu terveyden edistämisen, elämänhallinnan tukemisen ja työ- ja toimintakyvyn paranemisen tähtääviin toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin. Kuntoutus nivotaan lähelle kuntoutujan työtä, työympäristöä ja arkea. Kurssin kohderyhmä: TYÖNTEKIJÄT (tuntipalkkaiset) Kuntoutuksen palveluntuottaja: Kuntoutumiskeskus Summassaari /Saarijärvi Kuntoutuksen ajankohta: I jakso:16.2. – 21.2.2015 II jakso: 8.6. – 13.6.2015 III jakso: 26.10. – 30.10.2015 IV jakso: 15.2. – 19.2.2016 Yhteistoimintapäivä Summassaaressa to 29.10.2015 klo 10-14 (esimiehet ja työterveyshuolto mukaan). Kuntoutusraha ja palkanmaksu: AGCO Power Oy maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta. Ilmoita kiinnostuksesi Linnavuoren työterveyshuoltoon Pialle tai Tuijalle viim.30.11.2014 p. 03 / 256 39375 tai e-mail: etunimi.sukunimi@ttry.fi Toimihenkilöille Aslak- on tulossa v. 2015 syksyllä. Haku alkaa keväällä 2015. 18 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R – Meille täällä terveysasemalla tehtaan väen työhyvinvointi on päivittäinen ja kovasti keskiössä oleva asia. Hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin monelta osin myös yksilövastuullinen kysymys ja erittäin vahvasti johtovastuullinen asia. – Kaikilla tasoilla kaikkien osapuolten pitää sitoutua työhyvinvoinnin edistämiseen. Siten saadaan tuloksia. Näin toteavat terveysasiantuntijat, työterveyslääkäri Mauri Rinne ja työterveyshoitajat Pia ja Tuija. – Työn sujuvuus ja samoin työn mielekkyys, nämä ovat yksittäisen ihmisen näkökulmasta erittäin tärkeitä kysymyksiä, kun puhutaan työhyvinvoinnista. Työn tulee olla myös turvallista ja terveellistä. Luonnollisesti yritykset haluavat, että työ on tuloksellista. Näistä elementeistä syntyy työhyvinvointi. – Maailman menon muuttuessa jatkuvasti yhä hektisemmäksi ja erilaisten sortimenttien lisäännyttyä valtavasti, on seurauksena se, että työn sujuvuus on kaiken aikaa kovalla koetukselle. Asioiden edistämiseksi pystytään tekemään paljon ja esimiehet toimivat tässä erityisen tärkeässä roolissa. Työn- ja työolosuhteiden kehittäminen, palaute, arvostaminen ja normaali vuorovaikutus ovat hyviä avaimia moneen, eikä vähiten työhyvinvointiin. Satsauksia Henkilöstöjohtaja Petri Laakkosen mukaan AGCO Powerissa satsaukset työhyvinvointiin ovat moninaiset. – Tehtaalla käy muun muassa jumppari pitämässä taukojumppaa henkilöstölle. Tarjoamme hankittavaksi myös kulttuuriseteleitä, joita voi käyttää erilaisiin kulttuuri- ja urheiluharrastuksiin sekä järjestämme aika-ajoin virkistyspäivän +57-vuotiaille. – Henkilöstön ylläpitämiä kerhoja tuemme vuosittain annettavalla avustuksella. Kerhoja on yhteensä 20. Kaikki kerhot ovat avoimia kaikille, kertoo Laakkonen. Hän sanoo yrityksen kannustavan myös henkilöstöä lähtemään mukaan ASLAK -kuntoutukseen. Työterveyshuollon henkilöstön mukaan varhainen tukeminen ja pitkiltä sairaslomilta tulevien työhön paluun tukeminen ovat asioita, joihin työterveys yhteistyössä yrityksen kanssa, on tarttunut tomerasti viime aikoina. – Ne ovat ennalta ehkäiseviä toimia joilla on yksilölle ja koko työyhteisölle suuri merkitys. Kuntoutuksen merkitys on myös iso. – Osaamisesta ja sen kehittämisestä huolehditaan AGCO Powerissa osaamiskartoitusten, kehityskeskusteluiden ja koulutusten avulla. Panostamme myös varhaisen tuen antamiseen, jonka päämääränä on varmistaa työkyvyn säilyminen työsuhteen aikana. Esimiestyön tuella taas tavoitellaan hyvää, oikeudenmukaista ja tasapuolista johtamista, Laakkonen toteaa. – Nyt on myös hakuaika ASLAKiin. Siitä on tarkempaa tietoa muun muassa oheisessa ilmoituksessa. – "Hyvä työ, pitempi työura"hanke on myös työhyvinvointia edistävä satsaus. Samoin ovat ne toimenpiteet, joita on tehty eri- AGCO POWER PITKÄT TYÖURAT Teksti ja kuva: Ulla Aurio tyisesti työergonomian parantamiseksi, työn sujumisen lisäämiseksi sekä koko työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kokonaishyvinvointiin tähtäävät kampanjat, muun muassa positiivisuuspäivä ja leffalippujen arvonnat, ovat nekin osa agcolaista henkilöstön parhaaksi tapahtuvaa toimintaa. – Ja olemme kuluvan vuoden alusta kokeiluna laajentaneet ”omalla ilmoituksella sairauspoissaolo” -ilmoitusmenettelyä, jonka yksi päätavoitteista on ollut työhyvinvoinnin lisääminen, kertoo henkilöstöjohtaja. – Kaiken työhyvintointityön perimmäinen tarkoitus on hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön avulla luotava laadukas ja kannattava liiketoiminta. Siis kaikkien näkökulmasta katsoen työhyvinvointityöllä on merkitystä, Laakkonen kiteyttää lopuksi. ”Hyvä ilmapiiri on edellytyksenä toimivan työyhteisön saavuttamiseksi. Työpaikan ilmapiiri muodostuu organisaatiossa työskentelevien yksilöiden havaintojen summaksi. Se on työyhteisön, esimiehen johtamistyylin ja organisaatioilmapiirin muodostama kokonaisuus. Hyvän työilmapiirin luovat hyvät esimies-alaissuhteet, yhteiset pelisäännöt ja päämäärät, yhteisöllisyys ja yhteishenki, yhteiset arvot ja yrityskulttuuri sekä oikeudenmukaisuus työhön liittyvissä asioissa. Hyvää työilmapiiriä edistävät työrauha, työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen, työn virikkeellisyys, kohtuullinen työnkuormitus, selkeä työnjako, hyvät käytöstavat, vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet sekä onnistunut tiedonkulku. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttavat myös työn kokeminen haasteelliseksi, kannustus ja tuki, palkitseminen sekä mahdollisten ristiriitojen ratkaiseminen." (Oheinen poiminta on lainaus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Päivi Rauramon kirjasta Työhyvinvoinnin portaat - Viisi vaikuttavaa askelta.) Ansiokkaita ja pitkiä työuria ovat tehneet muun muassa Hannu Tuominen, sekä Anne Lintala, Pentti Räsänen ja Matti Kangas (sivu 22). Hannu ei harmittele Tuomisen Hannu tuli moottoritehtaalle nelisenkymmentä vuotta sitten kakkoshalliin koekäyttäjäksi. Siitä alkoi kymmenien vuosien mielenkiintoinen työtie, joka on pitänyt sisällään pyöräkuormaajien valmistusta, virittäjän töitä, aggregaattien koekäyttöä, pumppuihin tutustumista ja paljon muuta. Kun ”oppikoulu” oli käyty, lähetettiin osaava mies asiakaskomennuksille. – Kyllä kai minua voi todelliseksi reissumieheksi nyt kutsua, sillä 20 viimeistä vuotta on kulunut paljolti rattaiden päällä, kertoo Hannu, joka hallitsee generaattoreiden ja pumppujen huollot, korjaukset, käyttöönotot ja koestukset. – Jaksaakseni jatkuvaa matkaamista, pidän huolta kunnostani, sekä fyysisestä että henkisestä. Liikun siksikin, että haluan päästä terveenä myös eläkkeelle. Hannu on osannut käyttää hyväkseen myös firman tarjoamat kuntoutusmahdollisuudet. Hän on ollut mukana muun muassa ASLAK-ryhmässä. – Pääsin joukkoon, sillä lääkärin mukaan ”jäykähkö habitukseni” tarvitsi vähän notkeutusta. – Koska työni on aika yksinäistä, olen myös osallistunut innokkaasti kaikkiin mahdollisiin työporukan retkiin ja saunailtoihin. Sekin on tapa lisätä omaa työhyvinvointia, sanoo Hannu. – On minulla tietenkin niitä huonojakin päiviä, niin kuin kaikilla. Mutta harvoin on työhön lähteminen harmittanut. Meillä on täällä GenPowexissa niin hyvä porukka ja hyvät pomot, jotka luottavat väkeensä, että eipä ole paljon aihetta harmitteluun. Yhtenä salaisuutena siihen, että työura ei ole katkennut aikaisemmin, Hannu mainitsee sen, että kotiasiat ovat kunnossa. – Minulla on hyvä vaimo, kiittää Tuominen. – Meillä on molemmilla paljon yhteisiä menoja ja kavereita, mutta myös omia menojamme ja omia ystäviä. Eihän se naimisissa oleminen sitä tarkoita, että käsiraudoilla toisen itseensä sitoo, toteaa ilmiselvästi hyvää elämää elävä Hannu Tuominen. Lisää pitkiä työuria seuraavalla sivulla. N:o 2/2014 | SYYSKUU 19 AGCO POWER PITKÄT TYÖURAT Jatkuu edelliseltä sivulta. Tekstit ja kuvat: Ulla Aurio Takana 40 maistuvaa työvuotta Kun Anne Lintala tuli vuonna 1974 Linnavuoreen ja aloitti työt lentomoottorien toimistossa, ei tekijälle tarjottu tietokoneita. Kaikki oli silloin vielä hyvin alkeellista. Ylihärmästä tulleelle maatalon tytölle konemaailma oli kaikelta osin uutta. Mutta mielenkiintoista. – Kahdeksan vuoden kuluttua siirryin varaosamyynnin puolelle. Sielläkin esimerkiksi vientiin liittyvät tehtävät hoidettiin käsin, laskut kirjoitettiin paperille ja varaosanumerot osattiin kutakuinkin ulkoa. 32 vuoden aikana tapahtunut muutos on ollut mullistava. Tällä hetkellä on varaosanimikkeitäkin tuhansittain. Anne viettää nyt ansaittuja eläkepäiviä. Moottoritehtaalla työskennellyt puolisokin on eläkkeellä. Elämä maistuu. Mutta niin se maistui Annen mielestä työssä ollessakin. – Minä tykkäsin hommastani. Työni on ollut aina mielenkiintoista. Uusien asioiden selvittäminen ja oppiminen oli haasteellista. Päivät poikkesivat toinen toisistaan, sillä asiakkaat määräsivät kulloisenkin päivän työtahdin. Näistä syistä olen jaksanut nämä kymmenet vuodet. Lintalan Annen jaksamisen taustalla on myös aktiivinen liikkuminen. – Olen aina mielelläni lenkkeillyt, hiihtänyt, lasketellutkin, käynyt myös marjassa sekä sienessä ja erityisesti nauttinut mökillä puutarhatöistä. Niistä kaikista on tullut voimaa arkityöhön, mutta myös vapaa-aikaan. – Viime työaikoina selkäni tosin reistaili, mutta sain onneksi seisomapöydän, jonka ansiosta pystyin jatkamaan eläkeikään saakka, kertoo virkeä ja vireä Anne. Matti Kangas on todellinen konkari Hän tuli taloon maanantaina helmikuun 12. päivä klo 8.00 1973. Muutama päivä aikaisemmin Raimo Näsilinna ja Jouko Tommila olivat haastatelleet tämän satakuntalaisen nuoren, joka haki lehdessä olleen ilmoituksen perusteella ohje- ja varaosakirjojen tekijän paikkaa. Ja sai paikan. Siitä maanantaista se sitten alkoi. Tähän mennessä hän on ollut yli 41 vuotta moottoritehtaan palveluksessa. Mies on Matti Kangas, 67-vuotias, ja töissä yhä. – Matkani täällä on kulkenut ohjekirjatöistä takuujuttujen pariin, työnjohtajaksi tuotehuoltoon, ja sieltä raskaiden moottoreiden ja aggregaattien koekäytön vetäjäksi. Välillä vedin kahtakin osastoa. Aikanaan siirryin protopajalle työnjohtajaksi, sitten työnsuunnittelijaksi. Olin myös pari kertaa komennuksella moottorisuunnittelussa. Ja niin edelleen. Huonoja päiviä tämä mies ei muistele, mutta hauskoja hetkiä, huumoripäiviä, hyviä työporukoita, oppimisia, osaamisia ja oivalluksia, niitä Matti Kangas muistaa mieluusti. Kankaan oivalluksista yksi kelvannee ohjeeksi monelle kiireen kiroukseen joutuneelle. – Kirjoita viisi minuuttia ennen työpäivän loppumista lista niistä hommista, jotka ovat kesken ja jotka odottavat toimenpiteitäsi seuraavana päivänä. Älä ota listaa missään tapauksessa mukaasi, vaan jätä se työpöydällesi. Ja mene kotiin. Tämän listauksen avulla työt jäävät työpaikalle ja itse olet vapaa viettämään omaa aikaasi. Menetelmä toimii, tietää tämä paljon ja pitkään töitä tehnyt konkari. – Todella tiukkojakin paikkoja näihin työvuosiini on mahtunut, mutta periaatteeni on aina ollut, että periksi ei anneta. Toinen Kankaan teesi on se, että ”töihin mennään, sillä kukapa palkan kotio maksaisi”. Kolmaskin löytyy: ”Täällähän minä vapaa-aikani tienaan, samoin levollisen yöunen. Ne molemmat on ansaittu ja kannattaa siis käyttää.” – Ajattelen, että jos työnantajalla menee hyvin, niin minullakin menee hyvin. Siksi meidän pitää ottaa työ tosissaan ja kuitenkin tiedostaa, että työssä saa olla myös hauskaa. Tehokas Kangas sanoo hoitavansa liikuntansakin töissä. – Juoksen työaikana paikasta toiseen, kannan välillä rautoja tai muita tavaroita, liikun kaiken päivää, joten kunto hoituu siinä sivussa. Ja sitten kun menen kotiin, valitsen hyvän dekkarin, ja hetkessä ajatukset ovat siirtyneet moottoritehtaasta muualle. ”Täällähän minä vapaaaikani tienaan, samoin levollisen yöunen. Ne molemmat on ansaittu ja kannattaa siis käyttää." Pitkä ja positiivinen työura Se vuosi oli 1971 kun Pentti Räsänen päätti Liperissä, Joensuun lähistön pienessä kunnassa, että nyt on lähdettävä kauemmas työnhakuun. Kotiseudulla töitä ei ollut tarjolla. Ammattikoulun käyneelle nuorelle miehelle löytyi paikka Linnavuoresta. Sittemmin mies rakensi perheelleen talon Siuroon. Ja hyvin on viihdytty. Kotiuduttu. – Aloitin työni tehtaan työkalupuolella, kävin välillä armeijan ja siirryin sitten tuotantohommiin hammaspyöräosastolle. CNS-ohjauksista tai roboteista ei ollut silloin vielä tietoakaan. Manuaalisilla koneilla hommat hoidettiin. Onkin ollut antoisaa elää mukana myöhemmissä kasvun ja muutoksen vuosissa. Pentin pitkääkin pitempi työura on ollut miehen mukaan erittäin positiivinen. 20 H E N K I L Ö S T Ö L E H T I S I S U K A S | AG C O P OW E R – Siihen ovat vaikuttaneet hyvät työkaverit, sopivin väliajoin vaihdelleet tehtävät ja tietenkin se, että olen saanut olla terveenä. Viihtymistä on lisännyt myös tietoisuus, että olen hyvän talon palveluksessa, jossa minun tehtäväni on tehdä palkkani eteen oma työni parhaalla mahdollisella tavalla. Jos vaikka välillä olkapäihin sattuu tai selkää kiristää, ei se ole estänyt Penttiä osallistumasta Pirkan hiihtoihin ja pyöräilyihin, tai lähtemästä rullaluistelemaan. Liikunta on ollut aina iso osa Räsäsen elämää. Sen avulla mies sanoo jaksaneensa. – ASLAK-kurssikin on auttanut jaksamaan. Ja tärkeänä pidän sitäkin, että perhe-elämä on hyvässä kunnossa. Se antaa voimaa. AGCO POWER KUULUMISIA Jani Komulainen voitti Virittäjä-kisan Virittäjät oli menneen kesän sunnuntai-iltojen suosittu televisio-ohjelma Sub-kanavalla. Agcolaisten ja erityisesti GenPowexin väen keskuudessa ohjelman suosiota lisäsi tänä vuonna se, että kisassa oli mukana tuttu mies, Jani Komulainen, koekäyttäjä GenPowexista. Jani voitti koko kilpailun. Hevoskastanja kaadetaan, uusi istutetaan tilalle Moottoritehtaan pihalla seisova komistus, vanha hieno hevoskastanja on tullut elinkaarensa päähän. Viime vuosina puusta on romahdellut isoja oksia. Puu kärsii lahovaurioista. Hevoskastanja on mahdollisesti yhtä vanha kuin tehdas itse. Ikää yritetään selvittää laskemalla puun vuosirenkaat kaadon yhteydessä. Erikoisen puuvanhuksesta tekee myös se, että yhden rungon sijaan se on kasvanut neljärunkoiseksi. Näitä runkoja on aikojen saatossa tuettu rautakettingein ja pultein romahduksen estämiseksi. Puutarhuri Hannele Haapasen ja ympäristöinsinööri Aija Koivurannan mukaan palokunta tulee kaatamaan hevoskastanjan syksyn kuluessa ja tilalle istutetaan uusi mahdollisimman iso puu, jotta tehtaan tulevatkin sukupolvet voisivat ihailla kastanjan alkukesän kaunista kukintaa. Komulaisen valkoisen ja todella nopeaksi viritetyn auton keulassa komeilleet GenPowexin logot vilahtelivat kesäaikana useinkin kuvaruudussa. Janin voittoauto on Toyota MR2. Mies kertoo rakentaneensa autoa vuodesta 2006 saakka. Virittäjät -kisassa kilpailleet kuljettajat ajoivat omilla, itse virittämillään autoilla, Alastaron moottoriradalla entisen Formula-kuljettaja Mika Salon kierrosaikaa vastaan. Kauden autot vaihtelivat lähes 100 vuotta vanhasta Fordista huippunopeisiin Time Attack-autoihin. Ohjelmasarjan päätösjaksossa, jossa julkistettiin kauden voittaja, Mika Salo luonnehti Jania loistokuskiksi. – En kuitenkaan valinnut häntä voittajaksi siksi, että hän pääsi ajassa niin lähelle minua. Valitsin hänet koska hänellä on todella hyvä, juuri itselle rakennettu auto, koska hän osaa ajaa ja koska hänellä on koko arsenaali kohdallaan. Jani on yksi ylitse muiden, sanoi Mika Salo. Komulainen sai palkinnoksi Virittäjät -kisasta kellon ja matkan Formula1-kisoihin. Jani on tullut GenPowexiin vuonna 2013. Hän on kotoisin Siilinjärveltä. Miehen perheeseen kuuluu puolison lisäksi 4-vuotias tytär. Mikroautoista alkanut kilpaharrastus nielaisi Janin jo 10 -vuotiaana. –ua- Ladyt tehtaalla Nokialainen Lions Club Lotus vieraili keväällä Linnavuoren moottoritehtaassa. Vieraita isännöi laatujohtaja Mika Moisio. Diaesityksen ja opastetun tehdaskierroksen avulla leijonaladyt saivat kattavan kuvan kansainvälisestä moottorituotannosta ja linnavuorelaisesta osaamisesta. Vierailun isäntänä toimineen Mika Moision vieressä vierailun ”pääemäntä” Lea Aartelo. Portaiden edessä alarivissä vasemmalta Tanja Vauhkonen, Jaana Salminen, Eija-Riittta Välimäki, Mervi Heikkinen ja Virpi Kivisaari, keskirivissä vasemmalta Tarja Vasara, Anu Valkama, Kirsti Salonen ja Pirjo Mäkinen sekä takana Katriina Ehrola. N:o 2/2014 | SYYSKUU 21 MUUTOKSIA ORGANISAATIOSSA SISUA ON SE... Kevään ja kesän aikana aloittaneet henkilöt Santtu Mäkinen Globe Project Local Process Leadin tehtävässä. Laatuosastolla laatuinsinöörin tehtävissä ovat aloittaneet Mikko Kuikkaniemi 6.5. ja Mirva Vuosjoki 1.7. sekä tarkastajan tehtävässä Mehdi Fennane 12.5. alkaen. Tuotekehityksessä ovat aloittaneet kehitysinsinöörin tehtävissä Niko Järvinen, Juho Liimatainen ja Juho Repo 20.5. alkaen. Lisäksi Petri Söderena on aloittanut tutkimusinsinöörin tehtävässä 7.4. alkaen. Jälkimarkkinoinnissa määräaikaisissa Parts Book Specialistin tehtävissä ovat aloittaneet Antti Kantee 30.6. ja Eero Laineenoja 5.5. Lisäksi Jaakko Vilppula on aloittanut Parts Product Specialistin tehtävässä 7.4. Henkilöstöosastolla määräaikaisessa HR Specialistin tehtävässä on aloittanut Hanna Juntunen 9.6. Talousosastolla ovat aloittaneet määräaikaisissa työsuhteissa Sirpa Leinonen Manufacturing Controllerina, Kati Kalsola kirjanpitäjänä ja Mika Kansola Manufacturing Analystina 4.8. alkaen. Manufacturing Controller Kari Eskola puolestaan siirtyy SAP-projektiin. SAP-projektissa 1.9. alkaen ovat aloittaneet Tiina Närhi PMO Assistantin tehtävässä sekä Kevään ja kesän aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset Juhani Mikkola on siirtynyt raskaskokoonpanovastaavan tehtävästä vipu- ja kansivalmistuksen työnjohtajaksi 1.7. alkaen. Timo Kärkkäinen on siirtynyt työnjohtajan tehtävistä pääasiallisesti SAP-tuotantotiimin jäseneksi 1.7. alkaen. Myös Tapio Kirjonen on siirtynyt vuorotyönjohtajasta SAP-tuotantotiimin jäseneksi 18.8. alkaen. Hänen esimiehenään toimii Rainier Koivunen, joka on myös siirtynyt pääasiallisesti SAP-tuotantotiimin jäseneksi 18.8. alkaen. Niko Helminen on nimitetty laatuinsinööriksi laatuosastolla 1.7.2014 alkaen. Mikko Tuomaala on toiminut Trainee, SCA Global-tehtävässä osto-osastolla 1.7. alkaen. Kevään ja kesän aikana eläkkeelle jääneet Tuotannosta eläkkeelle ovat jääneet sähköasentaja Esko Aaltonen 1.7. sekä laitosmies Pentti Mujunen 1.8. alkaen. Jälkimarkkinoinnista eläkkeelle jää tekninen toimittaja Arto Lehtimäki 1.10. alkaen. Kiitokset Kiitokset kaikille jotka muistitte minua merkkipäivänäni. -Anne- Kiitos yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä jäädessäni eläkkeelle. - Pentti Räsänen- Kiitos yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä jäädessäni eläkkeelle. - Aarto Saarijärvi- KIITOXET MINUA 50-VUOTISUUDESTA MUISTANEILLE! -Juha Lintonen- N uorena likkana pääsin suureen pääkaupunkiseudun lehteen kesätoimittajaksi. Pohjois-Suomesta lähtöisin olevalle journalistiplantulle valtakunnallisen aviisin opintuoliin pääseminen oli iso juttu. koulussa äidinkielen opettajaltani, kirjailija Anu Kaipaiselta valtavan rohkaisevaa ja kiittävää palautetta ainekirjoitustaidostani. Anu arveli, että tästä hänen oppilaastaan on kasvamassa ammattikirjoittaja, ehkä kirjailija. Satojen toimittajien talossa oli jo pelkästään kotimaantoimituksessa useita toimitussihteereitä. He olivat meidän kesätoimittajien lähimpiä esinaisia ja esimiehiä. Pahin heistä sattui olemaan vuorossa kesätöitteni ensipäivänä. Sain tältä ronskilta rouvalta kovalla komentokielellä tehtäväkseni kirjoittaa uutisen liikenneonnettomuudesta. Tein sen. Tänään, kun koulu- ja työpaikkakiusaaminen puhuttaa paljon, ja kaikki tiedämme kiusaamisen jäljet, mietin, miten suuri merkitys kannustuksella, kiitoksella, kehumisella, opastavalla korjaamisella ja sivistyneellä ilmaisulla onkaan ihmisen koko elonkululle. Kieltämättä aika jännittyneenä kiikutin kirjoituskoneella naputellun aaneloseni toimitussihteerille, tälle tosi tylylle naiselle. Hän vilkaisi lyhyesti tekstiäni, repi paperin palasiksi, viskasi silput roskakoriin ja sanoi posket ylimielisyydestä ja halveksunnasta punehtuneina: ”Puhasta paskaa!” Itkua pidätellen lähdin ilkiön huoneesta ja kirjoitin tuskissani uutta tarjottavaa ladylle. Kakkosversio kelpasi, mutta jääsilta oli jo rakentunut välillemme ja pelko istutettu toimitusharjoittelijaan. Onneksi valtalehden toimituksessa oli toisenlaisiakin päälliköitä, sekä miehiä että naisia. Heiltä sain tukea, myös kiitosta, kannustusta, opastusta ja jopa arvostusta. Kesästä tuli lopulta yksi elämäni ikimuistoisimmista. Mietin, kumpi minua itseäni on kantanut ja vahvistanut omassa elämässäni? Olenko kasvanut ja kehittynyt toimittajana sen yhden raivottaren kovakouraisen koulutuksen ansiosta? En varmasti. Anu Kaipaisen sanat sitä vastoin ovat kantaneet monenkin railon yli. Esimiehet, esinaiset, johtajat, päälliköt, kaikki pomot, opettajat ja opastajat, he voivat pahimmillaan tuhota muutamalla sanalla nuoren ihmisen koko tulevaisuuden. Ja parhaimmillaan oikealla hetkellä lausuttu totuudenmukainen arvostava ilmaisu saattaa olla juuri se siemen, josta lähtee kasvamaan vaikka tulevaisuuden presidentti. Paha maa tappaa, hyvä maa kasvattaa. Täydellisen lyttyyn lyömisen kestämistä kohdallani helpotti varmasti se, että ennen tätä Helsingin harjoittelukesää olin saanut Ulla Aurio SISUKAS -lehden päätoimittaja ulla.aurio@gmail.com SISUKAS • Päätoimittaja: Ulla Aurio AGCO POWER -henkilöstölehti n:o 2/2014 syyskuu • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy joulukuussa 2014. • Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com www.agcopower.com Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekirje ja pudota se SISUKAS-lehden laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieressä olevan postikopin seinään. Voit lähettää palautetta sähköpostitse: sisukas.lehti@AGCOcorp.com.
© Copyright 2024