• Yrittäjyydelle aito mahdollisuus? • Totisesti – maailma muuttuu! • Sote-puolella riittää tehtävää 4.2012 Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.ﬁ/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 4.2012 2 Annettiinko yrittäjyydelle aito mahdollisuus? Ensihoitopalvelualan yrittäjiä on koeteltu kovalla kädellä siitä asti, kun uutta terveydenhuoltolakia alettiin valmistella. Jo valmisteluvaiheessa yksityisen sektorin edunvalvojat ja yrittäjät pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin esittämään ne faktat, mihin kyseinen uusi terveydenhuoltolaki tulisi johtamaan ja miten se tulisi vaikuttamaan toimintamahdollisuuksiin. Samalla kerrottiin kylmät faktat kustannusvaikutuksista. Paljastimme myös totuuden siitä, mitä tulee tapahtumaan maaseudulla ja pienissä 5 000 – 7 000 henkilön taajamissa, missä viikoittaiset ajomäärät ovat sen verran vähäiset, että yksiköt ajetaan alas. Esitimme neuvotteluissa, että suunnittelussa pitää ottaa huomioon alueiden elinkeinopoliittinen rakenne ja ottaa ainakin päätöksen pohjaksi tietynlainen palvelustrategia, hankintastrategia ja yritystoiminnan vaikutusten arviointi. Myös kustannusten olisi pitänyt olla olennainen osa kokonaisuudistuksesta. Päättäjät totesivat että ”mikään ei muutu”, eivätkä kustannukset tule kohoamaan uudistuksessa. Pyytäisin nyt kaikkia lukioita katselemaan ympärilleen, ketkä oikeasti palvelevat sinun lähitaajamassasi. Mitä näet? Uskon, että melko pian mieleesi tulee esimerkiksi ruokakauppa, kioski, kahvila, parturi ja ehkä lakitoimistokin. Kaikki yllä luetellut ja lukuisat muut palvelut vaativat yri- tyksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista elinkeinopolitiikkaa kunta harjoittaa: Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Mitä, jos yksi toisensa jälkeen sulkisi ovensa? Pk-yritykset luovat elinvoimaa kuntiinsa monin eri tavoin. Mitä sitten tapahtui? Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan. Vaikka lainvalmistelijat antoivat mahdollisuuden tulla kuulluksi, he eivät kuunnelleet tai ymmärtäneet kentän viestejä. Vuodenvaiheessa uusi järjestäjätaho, eli sairaanhoitopiirit, ottavat järjestämisvastuun ja kaiken pitäisi olla valmista. Monella alueella kustannukset ovat kuitenkin riistäytyneet käsistä. Tietyillä alueilla asiat alkavat olla kaoottisessa tilassa, eikä tekijöitä löydy. Kuten varoitimme jo lainvalmistelun alussa, suunnitteilla on myös yksiköiden vähentäminen pieniltä paikkakunnilta, joissa jäädään ilman palveluita, joko kokonaan tai sitten palvelu tulee, kun on tullakseen, jostain lähialueen isommasta taajamasta. Päättäjät tietysti toteavat tähän, että palvelupäätöstä ja lain vaatimuksia noudatetaan, mutta jokainen tajuaa, että paikkakunnan oma yksikkö on aina nopeammin paikalla varallaolosta riippumatta. Työtuomioistuin on mielestämme marras- kuussa antanut päätöksen, joka romuttaa nykyisen työehtosopimuksen hengen ja tarkoituksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka nykyinen työehtosopimus on voimassa ja rahaa löytyisi lisää, sitä ei käytännössä voida sanantarkasti noudattaa, koska pohja on pudonnut pois sen toimivuudesta. Tekijöitä ei ole saatavilla varsinkaan pohjoisessa, mutta ei myöskään muualla. Sen lisäksi sopimuksen muut kohdat muuttuivat mahdottomiksi ja esimerkiksi työaikalaki asettaa tietyt rajat. Sopimus pitäisi neuvotella uusiksi, jotta olisi mahdollista jatkaa ensihoitopalveluita ja palvella potilaita myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Väliajalla työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan TEHY:ltä, työnantajilta, ja järjestäjätahoilta vaaditaan nyt aitoa joustoa ja neuvottelutahtoa. Ilman niitä ensihoitopalvelut joutuvat lähes kaaosmaiseen tilanteeseen vuodenvaiheessa ja monet yritykset saattavat joutua lopettamaan järjettömien päätösten takia. Otsikkona olleeseen kysymykseen: ”Annettiinko yrittäjyydelle aito mahdollisuus”, on helppo ja samalla vaikeata vastata. Jätän kuitenkin tämän kysymyksen jokaiselle lukijalle vastattavaksi ja pohdittavaksi. Toivottavasti potilasturvallisuus ei tästä vaarannu! Hyvät lukijat tämän on myös haikea hetki päätoimittajalle ja Ambulanssi-leh- delle. Lehden yli 30 vuoden historia paperilehtenä on tullut tiensä päähän, osittain yhteiskunnan muutosten takia, osittain taloudellisista syistä. Jatkossa pyrimme julkaisemaan lehteä sähköisessä muodossa ja toivonkin, että lehden lukijat, jotka ovat kiinnostuneita ensihoitopalveluiden kehityksestä ja yksityisen palvelutuottajan näkemyksestä ilmoittavat sähköpostiosoitteensa liiton toimistoon osoitteessa toimisto@sairaankuljetusliitto.fi. Lehti on myös luettavissa jatkossa liiton kotisivuilla www.sairaankuljetusliitto.fi. Näillä sanoilla kiitän kaikkia ensihoitopalveluiden yrittäjiä, jotka joutuvat lopettamaan yhteiskunnan päätöksistä johtuvista syistä ja toivotan menestystä ja jaksamista uusien haasteiden parissa. Lehden muille lukijoille ja jatkaville yrittäjille haluan sanoa, että nostan hattua teille kaikille, koska olette näyttäneet taistelutahtonne ja toivon, että yrittäjyydelle annetaan mahdollisuus palvella osaavasti ja laadukkaasti potilaita myös jatkossa. Muuta emme pyydä. Hyvää Joulun odotusta ja parempaa Uutta Vuotta 2013! Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry Kuulemiin ja näkemiin Tämän tekstin aloittaminen ja kirjoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Olen siirtänyt ja siirtänyt kirjoittamisen ajankohtaa, mutta nyt on perälauta edessä, kun lehti menee painoon ja tyhjä tila odottaa. Tämä on viimeisistä viimeisin teksti puheenjohtajan roolissa, laskujeni mukaan 57 teksti. Toivon mukaan jatkossa voin vierailla lehden nettiversiossa, vaikkapa vieraskynän nimimerkillä. Virallinen roolini ensihoidon edunvalvonnassa ja yritystoiminnassa päättyy kuukauden kuluttua, mutta aikomukseni ei ole jäädä asiassa aivan sivuun, vaan tulen seuraamaan ensihoidon kehitystä jatkostakin. Kenties jopa aitiopaikalta. Yllättäen valtakunnan ykkösmediat YLE ja MTV ovat aktivoituneet tämän viikon aikana uutisoimaan ensihoidon tilanteesta. Olen antanut lausuntoja kameran ja mikrofonin edessä toimittajia ja toivon mukaan myös suurta yleisöä kiinnostavasta asiasta, eli ensihoitopalvelun tilasta ja toimintaedellytyksistä kuukauden kuluttua, kun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille. Toimittajat käyttävät haastatteluissa termejä sekasorto ja kaaos, kun he kuvaavat asian keskeneräistä, vellovaa tilaa. Omatkaan ajatukset eivät liiku kovin kaukana edellä kuvatuista termeistä. On vaikea antaa kuvaa, ”että kyllä tämä tästä” kun toiminnan käynnistymiseen on aikaa nyt tasan kuukausi ja lehden ilmentymis- ajankohtana paljon vähemmän. Niin moni asia on kesken ja eri alueet etenevät kovin eri aikataululla. Toimittajia kiinnostaa se, kuinka näin tärkeä asia ja sen valmistelut on päästetty tilanteeseen, jossa vielä tässä vaiheessa lasketaan rahoja, rukataan valmiuksia ja viskotaan ensihoitoyksiköitä sivuun. SIIS KUUKAUTTA ENNEN HHETKEÄ. Kysymykseen ei liene yhtä ainutta syytä. Varmaan ulos tulleissa haastatteluissa käy selville oma kantani, jotka toki olen tuonut esille jo lakia valmistelleessa työryhmässä ja sen jälkeen liki joka kerta, kun on ollut tarvetta asiasta keskustella. Tähän voisi jatkaa sarkastisesti, että kaikki ei mene aina niin kuin lääkäri määrää. Jätetään politikointi ja sanotaan kiitos, kuulemiin ja näkemiin, mutta sitä ennen pieni historiakatsaus siihen, miten minusta tuli minä. Syyn voin laittaa edesmenneen tätini tiliin. Hän oli hoitaja sielustaan ja sydämestään, tekevä ja kantaaottava. Hän antoi kipinän alan opiskeluun ja sillä tiellä olen. Olen tehnyt työtä sairaalassa, sairaalan ulkopuolella, mutta liki koko työuran kuitenkin akuutti- tai opetustyössä. Yritystoimintaan ja yrittäjiin laajemmin tutustuin niin sanotuilla ”kontiokursseilla”, kun kiersin ympäri maata kirjoineni ja kalvoineni puhumassa, kouluttamassa ja antamassa kipinää kouluttautumiseen. Kaikkiaan päivän koulutussessioita oli noin 40 ympäri maata. Niillä reissuilla tutustuin yrittäjiin ja heidän työntekijöihinsä aika laajalti. Useiden kanssa ystävyys on kantanut näihin päiviin saakka. Oma yrittäjyys oli alkaa jo 1985, mutta se siirtyi kuitenkin liki 10 vuodella eteenpäin. Tuon väliajan opiskelin, hoidin sairaita ja opetinkin. SSK:ssa, silloisen Oulu-Lapin lääninyhdistyksen toiminnassa, olin mukana lähes heti, kun yritystoiminta alkoi. Koulutusta, sihteerin tehtäviä, puheenjohtajuutta: kaikkia sopii näihin 18 vuoteen edunvalvonnassa ja järjestötoiminnassa. Tehtävä on vienyt näköalapaikoille seuraamaan koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Kela, STM, Hätäkeskuslaitos, Kuntaliitto – vain muutama mainitakseni. Näinä vuosina on eri tahoilla syntynyt paljon ystävyyssuhteita, joiden soisin jatkuvan tulevaisuudessakin. Olisi mukava rupatella, muistella menneitä sekä parantaa maailmaa. Ketään unohtamatta nostan kuitenkin esille muutaman nimen ja erään yhteisön. Terveisiä ja kiitokset Kekin Kallelle sinne Savonrantaan. Muistan sinun visiosi ja persoonallisen tapasi tuoda esille eri näkökulmia asioihin. Aisaparilleni Klasulle kiitokset saumattomasta yhteistyöstä, kaveruudesta, ajatuksista sekä peliteoriasta. Mikaelille hetkistä, joita on vietetty puhelimessa, kun on purettu turhautumia vaikeiden asioiden yhteydessä sekä tietty kaveruudesta. Tähän voisi luetella pitkän listan loistavia persoonia ja ihmisiä vuosien var- silta, mutta heille yhteiset kiitokset ja hyvät jatkot. Yhteisö, jolle menee erityiskiitos, on perheeni, joka on joutunut luopumaan monista yhteisistä hetkistä, kun olen rientänyt paikasta toiseen hyvinkin tiiviisti viimeisten vuosien aikana. Olen luvannut, että papan roolissa aikani ei ole enää kortilla ja siitä aioin nauttia tulevia vuosina, jos Luoja suo päiviä ja terveyttä. Terolle toivotan onnea ja menestystä tulevassa roolissa liiton puheenjohtaja. Tämän hetken tilanne ei tuo helppoja hetkiä ja päivänpaistetta, mutta tulevaisuus on kuitenkin tehtävissä. Teille yrittäjät, toivon onnea ja menestystä jatkoon. Menestys on kovan työn takana, mutta uskon että saavutettavissa. Kaikille ”Karhun kaatoon osallistuneille” pohjoisen tytöille ja pojille hirvittävä kiitos. Karhu istuu ja tarkkailee elämän menoa pihassa. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille tämän lehden lukijoille. Iloisiin kuulemiin ja näkemiin. Teuvo Kontio puheenjohtaja Ambulanssi 4.2012 3 Uusi puheenjohtaja Tero Vainio: Elämä on opiskelua ja työtä, mutta perheellekin on paikkansa Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n uusi puheenjohtaja Tero Vainio, 47, on kulkenut monelle tutun tien. Alalle tullessaan 1985 Vainiolla oli sairaankuljettajan koulutus ja hän teki keikkahommia. Sairaanhoitajaksi hän valmistui kymmenen vuotta myöhemmin opistoasteelta, nyt loppusuoralla on sairaanhoitaja amk -tutkinto. Yrittäjä Vainiosta tuli vuonna 2001. – Tarjoutui hyvä tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. Sormia napsauttamalla tämä ei tietenkään tapahtunut. Tähän asti Vainio oli tehnyt töitä – ja paljon – ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa. – Tuohon aikaan alalla tehtiin keikkahommien kanssa ihan yleisesti jopa 80tuntista työviikkoa. Perheyrittäjä Länsi-Uudeltamaalta oli jo pidempään etsinyt yritykselleen jatkajaa. Vanhemmat kollegat kertoivat asiasta Tero Vainiolle sekä hänen liikekumppanilleen Vesa Rissaselle ja toimivat ”puhemiehinä”. – Ala kiinnosti, yrittäjyys houkutti ja halusin tuoda oman panokseni alan kehittämiseen. Yritys kasvaa Nyt Tero Vainio on ollut 12 vuotta yrittäjänä. Mutta paikalleen hän ei ole mitenkään jäänyt. Opiskelijana Vainio on ollut tavanomaista aktiivisempi. Tällä vuosituhannella hän on suorittanut Arcadassa hoitotason pätevyyden, ensihoidon johtamiskoulutuksen ja viimeisimpänä potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot sekä muita lyhytkursseja. Oman koulutuksensa lisäksi hän on tietysti kouluttanut myös sidosryhmien työntekijöitä. Näin yrityskin kehittyy. Tietyllä tavalla Vainio on saanut palkinnon aktiivisuudestaan. Hänen yrityksellään on uusi 5 + 2 -vuotinen sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Toisin sanoen edessä on viisi varmaa työvuotta, joiden ansiosta yritys on voinut laajentaa, palkata lisää henkilöstöä ja hankkia uutta kalustoa. – Nyt meillä on liikenteessä sopimuksella vähintään kaksi autoa. Vuoden vaihteessa autoja on kahdeksan välittömässä lähtövalmiudessa. Lyhyemmällä sopimuksella tällaisia investointeja ei olisi voinut tehdä. Vainio pitää kilpailutusten mukanaan tuomia laadullisia selvityksiä ja muita vaatimuksia periaatteiltaan hyvinä. Ne pitävät yrittäjän virkeänä ja auttavat kehittämään toimintaa. Harmillista on, jos ostajapuolella niitä ei osata verrata, arvioida ja arvostaa. Samat laatu-, raportointi- ja analysointivaatimukset pitäisi tietysti olla kaikilla. Vainio huomauttaa, että myös pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ovat liikelaitoksia, joilla on liikelaitokset tuottavuusvaatimukset. Tämä unohdetaan usein, kun puhutaan julkisesta ja yksityisestä palvelusta. Yrittäjyyteenkin lyödään virheellisiä leimoja suuresta voitontavoittelusta. – Tavallinen pienyrittäjä tähtää toimin- nan kehittämiseen ja sitä kautta sen ylläpitämiseen. Kulurakenteet pienissä, keskisuurissa ja isoissa yrityksissä ovat erilaisia. Yrittäjä on erimies Yrittäjänä Tero Vainio on myös työnantaja. Työntekijöille maksetaan tietysti kaikki lakisääteiset maksut. Kun kysyn, kuuluuko Vainio työttömyyskassaan, hän on pienen hetken hiljaa. Ei, hän ei kuulu työttömyyskassaan. Lähtökohtahan on se, ettei hän koskaan tule olemaan työtön. Palkansaajan näkökulmasta asia voi olla hieman vaikea ymmärtää. Jollekin voisi tulla mieleen, että yrittäjä laiminlyö niitä maksuvelvollisuuksia, joita palkansaajalla on. Mutta käytännössä yrittäjä voi olla työtön vasta, kun hänen yrityksensä kaatuu. Yrittäjä on siis viimeiseen asti työssä. Ja jos yritys kaatuisi, vaihtoehto ei paljon työtätekevälle ole työttömyys, vaan työ jossain muualla, jonkun toisen palveluksessa tai yrittäminen jollain muulla alalla, kuten tämän lehden muistakin artikkeleista on luettavissa. Eläkekassa on toinen juttu. Yrittäjän on itse huolehdittava sosiaaliturvastaan, kukaan muu ei siitä huolehdi. YEL:in mukaan määräytyvät myös muut etuudet, kuten äitiys- ja isyyspäivärahat sekä sairaspäivärahat. – Kannattaa pitää tavoitteenaan, että maksaa itselleen yhdenvertaista eläketurvaa palkansaajan kanssa. Kaikki eivät tähän pysty, tai eivät tätä tee. Yrittäjän työpanos yrityksessä on usein todella suuri, eikä itselle pysty maksamaan palkkaa tai sosiaaliturvaa kuin puolesta tehdyistä työtunneista. – Yrittäjän työpanos on yritykselle kullan arvoinen ja edellytys yrityksen pyörimiselle. Painopistettä perheeseen Tero Vainiolla on vaimo, vuoden ikäinen tytär ja kaksi schäferiä. Perheeseen tulemme, kun pohdimme yrittäjyyden ja elämän mielenkiintoisuutta sekä sitä, kuinka aina löytyy uusia haasteita, uusia oppimismahdollisuuksia. – Mutta itselleenkin on osattava laittaa rajat, ettei arki muutu liian stressaavaksi. Tero Vainio sai mahdollisuuden huilata työtapaturman ”ansiosta”. Vuoden alussa tapahtuneen vamman parantumiseen tarvittiin kahdeksan kuukauden sairasloma. Ensimmäiset viisi viikkoa hän joutui viettämään neljän seinän sisällä. – Tyttäremme oli juuri syntynyt ja pääsin näkemään hänen kehityksensä. Mutta oma avuttomuuteni stressasi, kun kotona olisi juuri silloin kaivattu apuja. Sairasloman aikana oli pakko pysähtyä ja näin ajatuksillekin jäi aikaa. – Opin, ettei laput silmillä kannata juosta, itsestä on huolehdittava, jotta voisi huolehtia läheisistään, eikä turhista asioista kannata ottaa stressiä. Katto Kassisen lausahdus: ”Sehän on vain maallista”, alkoi tuntua suurelta elämänviisaudelta. Tällä hetkellä Tero Vainio tekee listoilla toistaiseksi vähintään puolikasta tuntimäärää, mutta päälle tulevat yrittäjyys ja lukuisat luottamustehtävät, kuten SSK:n ja Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajuus. Yhtiökumppanin kanssa on jaettu tehtävät niin, että toinen hoitaa talouden, TES:in ja kaluston, toinen sopimukset, sidosryhmätyön, henkilöstön ja muut käytännön työt. Öisin Vainio ei vastaa puhelimeen, ellei soittajana ole liikkeellä oleva auto tai joku muu toimintaan oleellisesti liittyvä ihminen. Tero Vainio epäilee, että ensihoidossa tapahtuneet muutokset heijastuvat laajemminkin sote-alalle. Kunnat ottavat yhä suuremman osan palveluista hoitaakseen. Vainio asuu perheineen Nummelassa, Vihdissä, mutta vapaa-ajan he viettävät mökillä tunnin ajomatkan päässä kotoa. – Olemme mökillä niin paljon kuin mahdollista. Saatan käydä siltä käsin töissäkin. Mökki on kuivanmaan rintamamiestalo, jossa riittää nikkarointia ja pihatöitä. Niitä hommia tehdään jatkuvasti ja nauttien. TEKSTI JA KUVA KATJA HOLOPAINEN Ambulanssi 4.2012 4 Totisesti – maailma muuttuu! Miesten ilmeet ovat vakavia. Kyseessä on SSK:n väistyvien ja uuden puheenjohtajan sekä toiminnanjohtajan tehtävänsiirtopalaveri. Läsnä ovat Teuvo Kontio, 55, Claus Harju-Jeanty, 58, Tero Vainio, 47 ja Mikael Söderlund, 49. Teuvo Kontio, Claus Harju-Jeanty, Tero Vainio ja Mikael Söderlund sekä kartta, jossa näkyvät liiton jäsenyritykset muutamien vuosien takaa. taitoinen konsultaatio on yleistynyt joka puolella Suomea. Hoitoonohjaus on parantunut ja turhat kuljetukset ovat vähentyneet. Yrittäjä ymmärtää taloutta Viisi vuotta sitten liittoon kuului yli 200 jäsenyritystä, mutta yritysten on määrä vähentynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna jäseniä oli 104. Radikaali muutos tapahtuu vuoden vaihteessa. Marraskuun 21. päivä 2012 miehet ynnäävät jäljellä olevia jäseniä ja saavat ensi vuodelle luvuksi 55. Yritysten määrä on pudonnut neljännekseen. Samalla yritysten koko on kasvanut. Aikaisemmin oli paljon yhden auton perheyrityksiä, nyt autoja on keskimäärin 2 – 3. Sairaankuljetusyrittäjille on käynyt vähän samaan tapaan kuin maataloudessa aikanaan. Yhteiskunnan rakenne on muuttunut suurempia sairaankuljetusyrityksiä suosivaksi. – Enää ei ole veijon Essojakaan, vaan pelkkiä ABC-keskuksia, Kontio toteaa. Hän ehdottaa, että kaikki suomalaiset voisi asuttaa pääkaupunkiseudulle kerrostaloihin, niin olisivat palvelut lähellä. Maaseudulla ne ovat kaukana. Terveyskeskus- ja sairaalapäivystykset ovat keskittyneet ja näin kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Potilaat ovat ikääntyneet ja tehtävien määrä on kasvanut. Tekniikka korvaa monessa paikassa ihmisen. Kontio arvelee, että pian verensokerimittarista liian matala tai korkea arvo kulkee suoraan lääkärin koneelle ja tekee hälytyksen. – Sitten voivatkin ensihoitajat lähteä liikkeelle. Tai taksilla kulkevat entiset sairaankuljetusyrittäjät. Maaseudun pienissä kunnissa pelastavia enkeleitä voivatkin olla monenlaiset monitoimiammattilaiset. Kontio näkee monialaisuuden maaseudun ratkaisuksi. Ero maaseudun ja kaupunkien välillä on suuri. Silti muutosta on tapahtunut koko maassa. – Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei odottanut, että meillä Suomessa voisivat ensihoidossa kilpailla yritykset, joilla on ulkomaalainen omistaja. Ala on kehittynyt Viime vuosina sairaankuljetuksessa on tapahtunut monia hyviä asioita. Ensihoitajien koulutustaso on noussut huomattavasti. Vuonna 2005 sairaankuljetusyritysten henkilöstöstä 36 prosenttia oli sairaanhoitajia, 33 prosenttia lähi- tai perushoitajia ja 17 prosenttia lääkintävahtimestareita. Nyt henkilöstöstä noin 60 prosenttia on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon suorittaneita ja 35 prosenttia lähihoitajia. Henkilöstön koulutuksen rinnalla osaaminen oli lisääntynyt muutenkin. Ammatti- Puhe aaltoilee kansantaloudesta yritystalouteen ja koulutuksesta työmoraaliin. Yrittäjä ymmärtää sen, ettei yhteiskunnalle tule tuloja tyhjästä, tarvitaan veronmaksajamaksaja ja veronmaksajan tulee saada rahalle vastinetta. Sairaankuljetusyrittäjänkin täytyy saada päivystäjille sekä kalustolle jotain työtä, jos keikkaa ei tule. Jotta käyttöaste olisi toivottavat 60 –70 prosenttia, hätäajon lisäksi tarvitaan tehtäviä esimerkiksi kotisairaanhoidossa. Yrittäjällä työharjoittelussa oleva nuori oppii tekemään työtä. Syntyy mielenkiintoinen keskustelu työmoraalista. Nuoret työntekijät tuntuvat unohtaneen, että työaika on työn tekemistä varten. – Ikäpolvi on muuttunut. Nuoret haluaisivat ison liksan, vähän töitä ja paljon lomaa, ensihoidon opettajana toimiva Kontio kertoo. Huolimatta koulutuksen lisääntymisestä, nuorilla ei tunnu olevan samanlaista työn tekemisen ja vastuun kulttuuria kuin aikaisemmin. Fyysinen kuntokin on heikentynyt. Teuvo Kontio tuli hallitukseen vuonna 1994, jolloin hän myös aloitti yrittäjänä. Monet liittoon kuuluvat yrittäjät olivat kuitenkin hänelle jo tuttuja, sillä hän oli ehtinyt kouluttaa yrittäjiä lähes 50 kurssilla ensihoidon taidoissa. Ambulanssi 4.2012 5 Tero Vainio liittyi ensin alueyhdistykseen, mutta tuli pian mukaan hallitukseen vuonna 2009. Tähän mennessä yksityisellä puolella tehtäväkenttä on ollut laajempi kuin julkisella puolella. Miehet ovat varmoja siitä, että kustannukset nousevat siellä, missä sairaankuljetus siirtyy julkisen sektorin toiminnaksi. Ensinnäkin on kuntien eläkevaje, josta Ismo Partanen puhuu toisaalla tässä lehdessä. Toiseksi on julkisen toiminnan ”tahmeus”, josta esimerkki on lomittaminen: – Aikaisemmin julkisella ja yksityisellä töissä olevat ovat voineet lomittaa toisiaan ristiin. Kun kaikki palvelu on julkista, lomittaminen ei enää ole mahdollista. Lain mukaan lisätyö tulee tehdä ylityönä, joka taas tulee työnantajalle kalliiksi, Vainio kertoo. Julkisella puolella lomia on enemmän, ainakin sairaslomia. Siinä missä yksityisen palveluksessa sairastetaan 14 päivää, niin julkisella puolella ollaan työstä pois 20 sairaspäivää vuodessa. Pienissä yrityksissä vastuu on jakaantunut tasaisemmin kuin suurissa organisaatioissa. Haasteita riittää molemmissa. Uutta on se, että työntekijöitä on liian vähän tarpeeseen nähden. Lisäksi työntekijöistä yhä suurempi osa on hentoja naisia, mutta potilaista entistä enemmän on aikai- sempaa huonompikuntoisempia iäkkäitä ja painavampia monisairaita. Kuka valvoo virkamiestä Teuvo Kontion mukaan tähän mennessä on valitettu, että yksityistä sairaankuljetusta ja sen laatua on ollut vaikea valvoa. Tulevaisuudessa julkinen sektori tuottaa yhä suuremman osan palvelusta ja tilaaja valvoo itse itseään. – Käykö kuten Talvivaarassa? Miehet toteavat virka-asemaan liittyvän virkavastuun. Silti valvontaa tarvitaan. – Aluehallintoviranomaisten rooli valvonnassa kasvaa, kun toiminta siirtyy julkiselle puolelle. Vainio on luottavainen. Hyvinvointi ja peruspalvelut yksikön päällikkö Kirsti Riihelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on tarttunut ongelmaan ja puhunut vakuuttavasti asiasta muun muassa yksityisen terveydenhuollon päivillä. Tilanne on päivitetty. Tero Vainio on valmis haasteisiin. TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN Claus Harju-Jeantystä tuli ensin alueyhdistyksen sihteeri vuonna 1988. Hän muistelee, kuinka sai attaseasalkullisen papereita ja kassillisen mappeja selvitettäväkseen, myöhemmin riemua nostatti muovikassillinen kuitteja. Mikael Söderlund aloitti toiminnanjohtajana syksyllä 2005. Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Tarkemmin sivulla 11 ff 6 Ambulanssi 4.2012 Aatos Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä 2012. AATOS MANNINEN: Paikallistuntemus hyötykäyttöön Pitkän linjan sairaankuljetusyrittäjä Aatos Mannisella Yli-Iistä riittää tulevaisuudenideoita. Ammattitaitoisen ja alueensa tuntevan yrittäjän ei tarvitse jäädä pyörittelemään peukaloitaan. Aatos Mannisen palkkalistoilla on vielä neljä työntekijää. Lakiuudistuksen ja kilpailutusten jälkeen hänen yrityksensä ei enää jatka sairaankuljetustehtävissä. Mutta elämä jatkuu. Työntekijöille on muualla töitä tarjolla. Manninen itse tekee jo nyt töitä taksiyrittäjänä. Lisäksi hänellä on monenlaisia sosiaali- ja terveystointen rajoja ylittäviä yrittäjäsuunnitelmia. Aatos Manninen on varma, että moni sairaankuljetusyrittäjä haluaa jatkaa yrittäjänä, vaikka töitä olisi tarjolla kilpailijoillakin. Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä. Tuki- ja liikuntaelinpotilaat pystyvät itse kävelemään takaluukun liuskaa pitkin autoon, tilaa on sekä paareille että pyörätuolille. – Muualla maailmassa on tämän tyyppisiä potilaankuljetusautoja, miksei meilläkin? Manninen toteaa, että taksilla voidaan hoitaa kotisairaanhoidon perustehtäviä. Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla IDEOITA MUILLE JAETTAVAKSI Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla ambulansseilla voisi hoitaa vaativampia tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaineja verensokeriseurantoja, ekg:n mittaamisia, happihoitoja sekä turvapuhelinhälytyksiä. Lisäksi Aatos Manninen näkee yrittäjällä mahdollisuuksia myös apuvälinelainojen välittäjänä ja niiden asentamisessa tai käytön opastamisessa. Ja vielä, alan ammattilainen kelpaa luennoitsijaksi, vaikka yritysten tilaisuuksiin, joissa käsitellään toimintaa liikenneonnettomuudessa. Ambulanssi 4.2012 ambulansseilla voisi hoitaa vaativampia tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaine- ja verensokeriseurantoja, ekg:n mittaamisia, happihoitoja ja turvapuhelinhälytyksiä. – Kun kerran laitteet ja ammattitaito on olemassa, niin niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Toimialan vaihto sujuu helposti ilmoituksella kaupparekisteriin, varmuuden vuoksi toimialan voi laajentaa koskemaan kaikkea laillista liiketoimintaa. Sitten tulee saada sopimuksia, esimerkiksi hakeutumalla oman alueensa palvelusetelituottajaksi. – Asiakassuhteiden luominen vie tietysti oman aikansa, mutta paikallistuntemuksesta ja kokemuksesta on tässä varmasti hyötyä. Kotisairaanhoidon palveluiden tarjoaminen on helpompaa kuin sairaankuljetusvalmiuden ylläpitäminen. Toiminta keskittyy arkipäiviin, joihin voi sijoittaa kaikki seurantatehtävät ja lääkkeiden jaot. – Viikonlopun työn yrittäjä voi hoitaa 7 itse, Manninen toteaa. Entisenä ambulanssiyrittäjänä Manninen tuntee terveyskeskuksen käytännöt, suuren osan asiakkaista ja liikennöinnin alueella. – Terveyskeskustyö kuului meidän sopimukseemme kunnan kanssa. Pienellä paikkakunnalla sairaankuljetus yksin ei työllistä. Terveyskeskus oli paitsi koulutuksellinen paikka, siellä pysyi kaikin tavoin ajan hermoilla ja kohtasi samoja potilaita kuin sairaankuljetuksessa. Mannisesta sillä ei ole merkitystä jatkuuko työ ihmisten parissa omassa yrityksessä vai toisen palveluksessa. – Tärkeintä olisi se, että osaaminen ja alueen tunteminen eivät katoaisi. Tilaajakin hyötyy uudesta yrittäjästä, jolla on konkarin taidot ja välineet paikallistuntemuksen lisäksi. Silti uuden alueen valtaaminen ei ole helppoa. Yritystoiminnan käynnistäminen vaatii aina aikaa ja sitoutumista, myös siihen on valmistauduttava, ettei alku ole välttämättä kovin tuottoisaa. AATOS MANNINEN on alunperin lääkintävahtimestari, nykyiseltä koulutukseltaan leikkausanestesia sairaanhoitaja. • 30 vuotta työtä ambulanssissa • 17 vuotta yrittäjänä • Oulun ja Lapinläänin SSK:n alueyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2008 • Kuntapäättäjä, valtuutettu Alueyhdistykset hyötykäyttöön Liiton tulevaisuuden kannalta alueyhdistyksillä ei ole enää sääntömuutosten jälkeen merkitystä, kun jokainen yrittäjä on itsenäisenä toimijana liiton jäsen. Paikallisesti alueyhdistysten nykyiseltä toiminnalta putoaa pohja, kun sairaankuljetusyrittäjät joutuvat lopettamaan oman alansa yritystoiminnan. Aatos Manninen on kiinnostunut vihtiläisen Vesa Rissasen ehdottamasta ajatuksesta: alueyhdistyksiä voitaisiin hyödyntää jo rekisteröityinä yhdistyksinä laajentamalla niiden toiminta-aluetta yleisemmin palvelualalle. – Näin yhdistys voisi olla muutakin kuin viihteellinen ompeluseura. KATJA HOLOPAINEN JANI KIURU, Huittisten ambulanssipalvelu: Sote-puolella riittää tehtävää Jani Kiuru Huittisten ambulanssipalvelusta haluaa vastata kysyntään, jopa ennen kuin palvelun ostaja on havainnut kyseistä palvelua tarvittavan. Lokakuun 12 päivänä Huittisissa on pilvipoutainen ilma, lehdet ovat pudonneet, maisema syksyinen. Jani Kiurun perjantaiaamu on kiireinen, toimistolle hän ehtii puolen päivän jälkeen. Sairaanhoitajaksi valmistunut Jani Kiuru meni pian armeijan jälkeen töihin Huittisten ambulanssipalveluun. Homma maistui. Jani halusi olla mukana vaikuttamassa ja oli valmis sitoutumaan, pian hänestä tulikin osakas yritykseen. Elettiin vuotta 1998. – Koko tämän ajan ensihoitomaailmassa on ollut kilpailua ja muutoksia. Jani vakuuttaa, että kysyntää riittää, kun palvelun taso pidetään korkealla, asiat hoidetaan hyvin ja täsmällisesti. – Sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkein tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys. Huittisten ambulanssipalvelulle asiakkaat tarkoittavat potilaita, palveluitten käyttäjiä ja palveluita ostavia kuntia sekä yrityksiä. Alueella onkin oltu tyytyväisiä sairaankuljetusyrittäjien toimintaan: Satakunnassa palvelurakenneuudistusta on lähdetty kehittämään nykyiseltä pohjalta. Monituottajamalli jatkuu. Näillä näkymin sopimukset ovat siirtymässä sellaisinaan sairaanhoitopiirille. Tilaaja tietää, mitä niillä saa: sairaanhoitopiiri on tähänkin asti kehittänyt toimintaa yhdessä alueen yrittäjien kanssa ja heitä kouluttaen. Kasvu tähtäimessä Huittisten ambulanssipalvelun tavoitteena on kasvu, jotta yritys pystyisi vastaamaan kilpailutilanteeseen. – Meillä on ammattitaito, paikallistuntemus ja ”paikallinen isännän vastuu” – alueen hyvinvointi kiinnostaa henkilökohtaisesti ja meidän työmme on osa sitä. Jani Kiuru on itse sitoutumaton, mutta sen verran verkostoitunut kuntapäättäjien kanssa, että keskusteluyhteys toimii. Päättäjilläkin on matala kynnys kysyä asioita, kun tunnetaan puolin ja toisin. Kiuru toivoisi, että kunnat ja sairaanhoitopiirit suosisivat erilaisia yrityksiä palvelun tarjoajina. Kun ei olla yhden varassa, palvelun käyttäjänkin valinnan mahdollisuudet paranevat. Hän toivoisi myös palveluseteleiden käytön lisääntyvän: asiakkaan eduksi. Kiuru toteaa, ettei suuri valtakunnallinen yritys tuo mitään lisäarvoa toimintaan. Kuntien tulisikin suosia paikallisia yrityksiä, joista rahaa (ei pelkästään veroeuroja) jää omalle alueelle enemmän kuin kansallisista saati ylikansallisista yrityksistä. Huittisten ambulanssipalvelu on ostanut muita yrityksiä ja laajentanut toimintaansa asumispalveluitten puolelle. – Suurten ikäluokkien myötä sote-puolella riittää kysyntää. Jo nyt yritys tekee ambulansseilla kotisairaanhoitokäyntejä, joilla laitetaan esimerkiksi sairaalasta kotiutetulle antibioottia suoneen. Jani kertoo, että aloite toimenkuvan laajentamiseen tuli heiltä osana palvelun kehittämistä. Tällaisten tehtävien määrä on lisääntymään päin. Monella paikkakunnalla vaativan ensihoitopalvelun tuottaa sairaanhoitopiiri itse. Huittisissa tästä vastaa Jani Kiuru kumppaneineen. Yrityksen työntekijöistä suuri osa on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon suorittaneita. Janin mukaan työntekijät ovat kaiken ikäisiä – vanhin on jo viisissäkymmenissä. Kaikkia koulutetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa säännöllisesti. Huittisten sairaankuljetus on perheyritys. – Monen miesyrittäjän rinnalla on fiksu vaimo, joka tukee arjessa, Jani kiittelee omaa ja vähän muittenkin vaimoja. Jani Kiuru on huomannut kilpailutustilanteissa jonkinlaista yleistä muutosta asenteissa. Nyt poliittiset päättäjät tuntuvat arvostavan paikallisuutta ja viranhaltijat osaajia. – Tämä tuo mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. Ambulanssi 4.2012 8 Sairaankuljettajien palkankorotukset KOROTUKSET VOIMAAN 1.5.2013 ALKAEN Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2012–30.4.2014 (25 kuukautta). Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.4.2012–30.4.2013 (13 kuukautta) on 5,2 prosenttia. Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.5.2013–30.4.2014 (12 kuukautta) on 5,9 prosenttia Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 269,62 euroa YHTEENSÄ 2343,62 euroa 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia 3. Paikallinen järjestelyerä 0,7 prosenttia Maaliskuun 2013 palkkasummasta lasketaan paikallinen järjestelyerä. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta, maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti yritystasolla huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia) KOROTUKSET 1.5.2013 1. Palkkaohjelman mukaiset korotukset 60 euroa / 90 euroa Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 60 eurolla ja hoitotasolla 90 eurolla. 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 prosenttia (6 + 4 + 3 prosenttia) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten 1.5.2013 alkaen seuraavat PALKKARYHMÄ PERUSTASO 2. Yleiskorotus 1,2 prosenttia Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,2 prosenttia. Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä 1.5.2013 vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä johtuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa), korotetaan 1.5.2013 lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkka nousee 1,2 prosenttia. 1864,66 euroa = tehtäväkohtainen palkka 4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 111,88 euroa YHTEENSÄ 1976,54 euroa 7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 186,47 euroa YHTEENSÄ 2051,13 euroa 10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 242,41 euroa YHTEENSÄ 2107,07 euroa PALKKARYHMÄ HOITOTASO Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.5.2013 seuraavat: Perustaso Hoitotaso 1864,66 euroa 2074,00 euroa 2074,00 euroa = tehtäväkohtainen palkka 4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 124,44 euroa YHTEENSÄ 2198,44 euroa 7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 207,40 euroa YHTEENSÄ 2281,40 euroa Kaikki on levällään Liiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlund kertoo puhelimen soineen viime viikkoina taukoamatta. Puhelut ovat vieneet niin paljon virtaa, että akku, joka kestää normaalitilanteessa vuorokausia, on loppunut. Sopimukset sairaanhoitopiirien kanssa ovat monin paikoin vielä levällään. Huonoin tilanne on Pirkanmaalla ja PohjoisPohjanmaalla. Lisäksi on monia paikkoja, joiden tilanteesta liitossa ei ole tietoa. – Emme saa sairaanhoitopiireistä vastauksia. Emme tiedä onko sopimuksia allekirjoitettu tai ollaanko niiden kanssa menossa markkinatuomioistuimeen. Mutta ei tässä kaikki. Nekin, joilla sopimukset ovat kunnossa ja kaikki vaikutti hyvältä, ovat nyt pulassa. Työtuomioistuimen päätöksellä työvuorolistat tulee täyttää aktiivisella ajalla. Tästä seuraa se, että varallaolovuorot muuttuvat suoraan ylitöiksi. – Kustannukset nousevat ainakin 20 –30 prosenttia yksikköä kohden ja meidän yrit- täjistämme suurimmalla osalla on varallaoloa, Söderlund huomauttaa. Työtuomioistuimen päätös tuli voimaan heti. Vaikka jo julkaistut työvuorolistat sai tehdä loppuun vanhalla systeemillä, niin päätöstä ei tietenkään osattu ottaa huomioon kilpailutuksissa, eikä sopimuksissa, jotka on jo allekirjoitettu. Nyt näistä lisäkustannuksista tulee neuvotella uudelleen sairaanhoitopiirin kanssa. Ja tämänkin jälkeen ongelmaa riittää. – Mistä saamme tekijät näille ylitöille, kun työaikalaki rajoittaa ylitöiden tekemistä!? Söderlund kertoo, että ongelmia on ollut ratkomassa kymmenen hengen selvittelyryhmä, johon on kuulunut kuusi juristia ja neljä yrittäjää. Ratkaisuja kysymyksiin ei ole saatu. – Jotta toiminta yleensä jatkuisi, neuvotteluissa vaaditaan joustavuutta sekä yrittäjiltä että työntekijöiltä. Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Paikalliseen erään perustuva palkankorotus on 1.5.2013 voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei korotu samaan aikaan voimaan tulevalla yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa. Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan. Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että ensisijaisesti kompensoiduiksi tulisivat työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työntekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työpaikalla päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti. Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan palkkapotin suuruuden laskemista. Koska korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille, myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu maaliskuu 2013. Maaliskuun 2013 palkkasummassa otetaan huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään varallaolokorvaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry Pohjois-Pohjanmaalla kilpailu mitätöitiin Teuvo Kontio kertoo, ettei Pohjois-Pohjanmaalla vieläkään tiedetä, kuka ensi vuonna tuottaa alueen ensihoitopalvelut. Sairaanhoitopiirin järjestämän tarjouskilpailun voittajaksi Pohjanmaalla selvisivät MedGroup ja 9Lives. – Nousi hirveä haloo, kun päättäjille selvisivät kustannukset ja sairaanhoitopiirin hankintatoimisto keskeytti hankinnan eli suomeksi sanottuna kilpailu mitätöitiin. Nyt sairaanhoitopiirin pitäisi tehdä väliaikaiset sopimukset vuodelle 2013 ja järjestää ensi vuonna uusi kilpailutus. Pirkanmaalla on hirveä hätä Eero Kulju vastaa puhelimeen marraskuun viimeisellä viikolla kesken lounaan. On tiistai 27.11. – Huomenna päättyy tarjouskilpailu. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai kuukauden alussa palvelutasopäätöksen valmiiksi ja tarjouskilpailu lähti heti käyntiin. Toiminta siirtyy vuodenvaihteessa sairaanhoitopiirin järjestettäväksi ja nykyiset sopimukset raukeavat. – Täällä on kauhea hätä. Eero Kulju luottaa, että sairaanhoitopiiri saa käsiteltyä tarjoukset joulukuun ensimmäisellä viikolla, jolloin Ambulanssi-lehti on painossa. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund lupaa päivittää tilannetta jäsentiedotteilla, kuten tähänkin asti. Ambulanssi 4.2012 9 Ismo Partanen LPY ry on huolissaan terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta Nykyistä sosiaali- ja terveysjärjestelmää uudistetaan, koska nykymenolla rahat eivät riitä. Ismo Partanen pelkää, että suunnitellut mallit ovat taloudellisesti yhtä kestämättömiä eikä yrittäjyydelle ole toimintaedellytyksiä. Politiikkaa ja peiteltyjä virheitä Sosiaalipalveluissa on arkipäivää, että kunnat ostavat vaativia palveluita, kuten päihdehuoltoa, kuntoutusta ja vanhustenhuoltoa. Helpommat palvelut, kuten päivähoidon, kunnat hoitavat itse. Terveyspuolella suuntaus näyttää aivan toiselta. Yhä enenevässä määrin kunnat tuottavat esimerkiksi ensihoidon palvelut itse tai ostavat ne suoraan omalta pelastuslaitokseltaan. – Miksi terveyspalveluissa ei ajatella samalla tavalla tuottavuutta, onko kyse ideologisista, poliittisista ratkaisuista, Partanen ihmettelee. Tuotantotavan ei pitäisi olla itseisarvo. – Ei ole mitään uskottavia laskelmia, joiden perusteella julkinen ensihoito tulisi edullisemmaksi kuin yritysten tuottama. Työllistämisvaikutuskaan ei ole mikään peruste, työllistäähän yrityskin. Ideologian lisäksi taustalla vaikuttavat taloudelliset seikat, joista julkisesti ei juuri puhuta. Partanen kertoo, että kuntien eläkekassoilla on viiden miljardin vaje. Tämän takia kuntien eläkevakuutuksen piirissä olevien työntekijöiden ei haluta vähenevän. – Tuo vaje tulee hoitaa yhdessä verovaroin, mutta sen perusteella ei saa tehdä huonoja ratkaisuja palvelurakenteeseen, Partanen jyrähtää. Kuva Mikko Käkelä – Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on tavoiteltu kaksiportaista järjestelmää, mutta vielä on ratkaistavana paljon kysymyksiä, joista ei ole päästy poliittiseen yksimielisyyteen, Partanen kertoo. Nykyinen järjestelmä on virallisesti kolmiportainen, mutta Partasen mukaan käytännössä neliportainen. Esimerkin Partanen ottaa Pirkanmaalta. – Ensimmäinen porras on kunta, toisena tulee Pirkanmaa, kolmantena Sote-piiri ja neljäntenä Erva- tai yliopistosairaala-piiri. Partasesta uudistuksen yksi perusongelmista on se, ettei alun alkaen tunnustettu, ettei puhtaaseen kaksiportaiseen malliin voida päästä. Suomi on maantieteellisesti liian suuri ja väestöltään liian pieni. Järjestämisvastuu erilleen tuotannosta Partanen toteaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus vaarantuvat, jos järjestämisvastuussa oleva organisaatio myös tuottaa palvelut. Järjestelmä tulee uudistaa niin, että järjestämisvastuu kuuluu demokraattisesti valituille luottamusmiehille ja valvotuille viranomaisille, jotka huolehtivat laadusta ja tehokkuudesta, mutta eivät itse tuota palvelua. Palvelun tuottajat taas tulee saattaa samaan asemaan kilpailussa. – Tarvitsemme useita tuottajia, jotta kilpailu toimisi. Toki on olemassa muutamia palveluita, joissa julkinen monopoli on ainut toimiva vaihtoehto, esimerkiksi erityisvaativa sairaanhoito. Partanen mainitsee elintensiirrot ja vaativat palovammat. Sen sijaan kaikkia ”Tarvitsemme useita tuottajia, jotta kilpailu toimisi.” syöpähoitoja ei voi keskittää muutamaan yliopistosairaalaan, muun muassa sytostaattihoidot on saatava kohtuullisen matkan päästä. Vaihtoehdot lisäävät valinnanvapautta Ismo Partanen luennoi Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n syyskokouksessa Levillä. Tällä hetkellä meillä on terveydenhoidossa käytössä useita vaihtoehtoisia palveluiden rahoitusmalleja. Ensinnä mieleen tulevien ostopalveluitten ja palveluseteleitten lisäksi meillä on perinteikäs ja parjattukin Kelakorvausjärjestelmä sekä yksityiset vakuutukset. Ostopalveluissa, palvelusetelissä ja julkisessa palvelussa kunnan viranomaiset toimivat portinvartijoina ja määrittelevät, kuka on oikeutettu palveluun. Ostopalvelussa viranomainen sanelee milloin ja mitä palvelua kuntalainen saa. Palveluseteli antaa kuntalaiselle suuremman mahdollisuuden valita erilaisten palvelupaikkojen ja ajankohtien välillä. Kela-korvaus ja yksityiset vakuutukset laajentavat valinnan mahdollisuuden jopa niin, että asiakas pääsee itse määrittelemään omat tarpeensa. Omavastuussa asiakas maksaa valinnanvapaudesta. Partanen toivoo, että asioita hoidettaisiin tulevaisuudessa enemmän asiakaslähtöisesti, ei ylhäältä alaspäin määräten. – Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin loputtomat ja yhteiskunnan on jotenkin määriteltävä julkisesti rahoitettavien hoitojen rajat. Turvaverkko on oltava jokaiselle olemassa. Tutkimusten mukaan kansalaisetkin haluavat lisää valinnanvapautta, kuten palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Palvelurakenteen uudistus ei tarkoita konkreettista kuntarajan siirtoa, vaan palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun lisäämistä. Monopoleja tulee välttää ja kilpailutuksia pilkkoa, jotta pienilläkin yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua, ja menestyä niissä. – Hyvin hoidetut kilpailutukset ovat ostajan velvollisuus; yhden armoille ei saa heittäytyä. Palvelun tuottajan nimellä ei ole merkitystä: tärkeintä on laatu, kustannustehokkuus, saatavuus ja vaikuttavuus. KATJA HOLOPAINEN Ambulanssi 4.2012 10 TULEVAN VUODEN MAKSUJA ON VAHVISTETTU S eulottuja tiedonjyviä KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Matkakustannusten omavastuu nousee Sairausvakuutuksesta korvataan matkakustannuksia, jotka potilaalle aiheutuvat matkasta lääkäriin, sairaalaan tai kuntoutukseen. Potilas maksaa matkastaan vain matkakohtaisen omavastuun. Matkakohtainen omavastuu nousee viidellä eurolla 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannuksilla on myös vuosittainen omavastuu (niin kutsuttu matkakatto), joka vastaa 17 yhdensuuntaisen matkan kustannuksia. Matkakatto täyttyy edelleen 17 yhdensuuntaisen matkan kustannuksista, joten se nousee 157,25 eurosta 242,25 euroon. Laki tulee voimaan 1.1.2013. myysvakuutusmaksu on samoin edelleen 0,8 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 2,05 prosenttia palkasta. Ainoastaan yliopistojen työttömyysvakuutusmaksua korotetaan vuonna 2013. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,35 prosenttia palkasta. Yliopistojen ylempi työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,15 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Sairausvakuutusmaksut nousevat Työttömyysvakuutusmaksuihin ei muutosta Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuonna 2013. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta. Myös yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012. Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttö- Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut laskevat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä. Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2013 alussa ja on voimassa vuoden 2013 loppuun. Sairausvakuutusmaksut kerätään verotuksen yhteydessä. Verohallinto tilittää vuonna 2013 maksujen tuottoina arviolta noin 3 490 miljoonaa euroa Kelalle käytettäväksi sairausvakuutusetuuksien maksamiseen. Lisäksi valtio rahoittaa sairausvakuutuksen kuluja vuonna 2013 arviolta noin 1 229 miljoonalla eurolla. Työeläkevakuutusmaksut pysyvät samoina Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2013 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2013 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 6,50 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2013 keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia. Myös nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2012. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu olisi noussut 0,4 prosenttiyksikköä, mutta koska tasoitusmäärän purkamiseksi teh- dään samansuuruinen alennus, perittävä työeläkevakuutusmaksu pysyy edellisen vuoden tasolla. Tasoitusmäärä on vakuutusliikkeen riskipuskuri, jonne kertyneitä varoja on purettu eri tavoin lähes koko 2000-luvun. Elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkkeitä Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tänään 15. marraskuuta elinaikakertoimen vuodelle 2013. Elinaikakerroin on 0,97914. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2013 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Sähköiset potilastiedot käyttöön Sähköisen potilastiedon arkiston (eArkisto) suunnitellaan avautuvan alueellisesti alkaen 29.11. 2014. Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt liittyvät potilastiedon arkiston käyttäjiksi 1.9.2014 mennessä. Potilastiedon arkiston teknisestä toteutuksesta vastaa Kela. Vastuu käyttöönottojen alueellisen yhteistyön koordinoinnista on sairaanhoitopiireillä. Käyttöönottojen valtakunnallinen ohjausvastuu kuuluu THL:lle. Liittymisen jälkeen kansalaisella on mahdollisuus omien potilaskertomustietojensa katseluun Omien tietojen katselu -palvelun kautta, mikä vahvistaa hänen aktiivista roolia oman terveytensä edistämisessä ja hoitamisessa. Kansalainen voi antaa suos- tumuksen tai kieltää potilastietojensa käytön kansallisesti yhdenmukaisilla käytännöillä. Lisäksi tiedonkulku tukee kansalaisen mahdollisuutta valita palveluntuottajansa. Kansalaiset ja ammattilaiset hyötyvät Potilastiedon arkiston odotetaan tuottavan hyötyjä niin kansalaisille, terveydenhuollon ammattilaisille kuin organisaatioillekin. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu paranevat, kun tiedot ovat niihin oikeutettujen käytettävissä potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Lisäksi voidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia, mikä nopeuttaa hoitoprosesseja. Potilastiedon arkistoon sisältyvän tie- donhallintapalvelun avulla koostetaan potilaan keskeiset terveysja hoitotiedot, kuten diagnoosit ja riskitiedot. Jatkossa nämä ovat helposti ammattilaisen saatavilla. Tietojen siirtäminen potilastiedon arkistoon auttaa myöhemmin potilastietojärjestelmien vaihtoa ja avaa kilpailun mahdollisuuksia. Palveluiden järjestämistapoja voidaan kehittää ja organisaatiouudistukset helpottuvat, kun potilastieto on kansallisessa arkistossa ja tieto siirtyy organisaatioiden välillä. Potilastiedon arkisto on toiminnallinen potilastiedon arkisto. Samalla toteutuu potilaskertomusten sähköinen pitkäaikaisarkistointi lain edellyttämällä tavalla. Potilastiedon arkistoon liittyminen vaatii terveydenhuollon organisaatioilta merkittävää toiminnallista muutosta, jota tuetaan koulutuksella. Potilastietojen joustava hyödyntäminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät valmiita nimikkeistöjä, otsikoita ja luokituksia, kun he kirjaavat potilastiedot. Vapaan tekstin osuus kirjaamisessa vähenee. THL laatii potilastiedon arkiston käyttöön kansalliset toimintamallit ja luo kansallisen koulutusrakenteen, jota täydennetään tietojärjestelmien valmistajien ja potilasarkistoon liittyjien omilla koulutuksilla. Ambulanssi 4.2012 11 Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin Ensihoidon professuuri Suomeen Medi-Heli ry ja Ensihoidon tukisäätiö ovat päättäneet lahjoittaa Helsingin yliopistolle summan, joka mahdollistaisi ensihoidon professuurin perustamisen. Neuvottelut professuurista ovat kesken yliopiston kanssa ja asiasta on olemassa Medi-Heli ry:n hallituksen päätös. Tällä hetkellä Suomessa erikoislääkäri voi suorittaa ensihoitolääketieteen erityispätevyyden, mutta suoraan ensihoitoon erikoistuminen ei ole mahdollista. Ensihoidon professuuri vahvistaisi ensihoidon kaipaamaa professionaalisuutta ja mahdollistaisi suoran erikoistumisen alalle. Medi-Heli ry:n ja Ensihoidon tukisäätiön lahjoitus jatkaa molempien aikaisempaa linjaa. Aikanaan Medi-Heli perustettiin lääkärihelikopteritoiminnan käynnistämiseksi ja käynnissä pitämiseksi. Ensihoidon tukisäätiö perustettiin 12 vuotta sitten yksityishenkilön lahjoittamilla varoilla. Molempien toiminnan perusajatus on ollut ensihoidon kehittäminen ja tukeminen. Nyt kun valtio vastaa lääkärihelikopteritoiminnan taloudellisesta vastuusta, Medi-Helin ja Ensihoidon tukisäätiön varojen sijoittaminen ensihoidon professuuriin on luonteva tapa jatkaa 20 vuotta jatkunutta ensihoidon tukityötä. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on päättänyt siirtyä sähköiseen maailmaan myös Ambulanssi-lehden osalta. Tämä lehti on viimeinen paperinen Ambulanssi-lehti. Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa vuodessa liiton kotisivuilla. Jos haluatte lehden sähköpostiinne lähettäkää sähköpostiosoitteenne liittoon tämän vuoden aikana, niin saatte lehden tai viestin lehden julkaisemisesta suoraan sähköpostiinne. Sähköisen lehden tilaaminen on maksutonta. Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi www.sakuyrittajat.fi YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry ja sen jäsenyritykset toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905 toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa vuodessa Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n kotisivuilla. Taitto: adhelena@adhelena.fi Ambulanssi 1.2013 ilmestyy verkossa keväällä Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere 2012 Osoitteet: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Aikakauslehtien Liiton jäsen Ambulanssi 4.2012 12 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: