Ambulanssilehti 01/12 - Suomen Sairaankuljetusliitto

• Työvoiman tarve kasvaa
• Ensihoidon opetus kehittyy
• Sairaankuljettajien palkankorotukset
voimaan 1.4.2012
1.2012
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa
CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin.
Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän
säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja
sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 1.2012
2
Raha ratkaisee,
vai ratkaiseeko kuitenkaan?
Terveydenhuollon myllerrykset jatkuvat
alalla ja odotamme mielenkiinnolla kevään
sairaanhoitopiirien ehdotuksia palvelutasopäätöksistä sekä siitä, miten käy yksityisen tehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon. Tietyissä sairaanhoitopiireissä
kaavailut ensihoitopalvelun osalta ovat
olleet tylyä ja kylmää kyytiä. Ei ole mietitty, mitä päätökset tarkoittavat potilaille
hoidon saatavuuden sekä tavoitettavuuden
näkökulmasta, kuntalaisille kustannusnäkökulmasta ja mitä elinkeinoelämälle
merkitsee, kun terve yritystoiminta ajetaan
alas.
Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3
maamme kunnista, jossa on tehty ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimuksia yksityisten yritysten kanssa.
Mainituista kunnista 3/4:ssa yksityinen
yritys on alansa ainoa palveluntuottaja.
Kaluston tehokas käyttö on ollut yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä ja tulisi olla sitä myös
palvelun järjestäjille jatkossa.
Käytännössä nyt pitäisi varmistaa, että
taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjes-
telmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa
tehokkaasti, nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia vaarantamatta. Jotta
sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän
säilymisedellytykset pystytään turvaamaan, tulee teemaan liittyvän edunvalvonnan olla kunnissa aktiivista koko yrittäjäsektorilla. Varsinkin nyt, kun Suomen
hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävä työ jatkuu 14.2.2012
alkavalla kuntakierroksella. Kuntakierroksen aikana hallituksella on tarkoitus jalkautua 18 paikkakunnalle kuulemaan
kuntien näkemyksiä parhaista ratkaisuista
omille alueilleen.
Edunvalvonnan tulee olla myös ennakoivaa, koska muutamat sairaanhoitopiirit, kuten tiedämme, pyrkivät palvelutasopäätösesityksissään ottamaan toiminnan
omaksi toiminnakseen tai tekemään yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitosten
kanssa. Näissä sairaanhoitopiireissä ei piitata kustannusvaikutuksista, eikä siitä,
että palvelut loppuvat useissa kunnissa.
STM:ssä on myös työryhmä pohtimas-
sa ensihoidon rahoituksen kehittämistä.
Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, on esitetty jo neljä erillistä vaihtoehtoa ja viranomaisilla näyttää olevan hirveä kiire saada
työ valmiiksi.
Yksi tähän mennessä eniten kannatusta saanut ehdotus on esitys, että ensihoidon rahoitus jakautuisi nykyisen rahoitusjärjestelmän tavoin sairausvakuutuksen, kuntien ja asiakkaiden kesken.
Sairaanhoitokorvauksen perusteena ei
kuitenkaan enää olisi vakuutettukohtainen
kilometriperusteinen kuljetus, vaan osa
kokonaisvaltaisesta ensihoitopalvelusta.
Laissa määriteltäisiin ne ensihoitopalvelun
kustannusosuudet, jotka kuuluisivat sairaanhoitopiirille, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja asiakkaalle. Kansaneläkelaitos
maksaisi korvauksen ensihoitopalvelun
järjestämisestä vastuussa olevalle sairaanhoitopiirille vuosittain.
Mielestäni potilaan kannalta tasapuolisin olisi kuitenkin malli, jossa voimassa
olevaa vakuutettukohtaista rahoitusmallia
olisi mahdollista kehittää siten, että sairausvakuutuksesta maksettaisiin korvaus
kuljetuksen lisäksi kotona tai kohtaamis-
paikalla annetusta hoidosta, jos tehtävä
olisi tullut hätäkeskuksen kautta. Ensihoidon vastuulääkäri koordinoisi toimintaa,
joten turhia kuljetuksia ei pääsääntöisesti
syntyisi. Kuntien rahoitusvastuulle jäisi
valmiuden ylläpitäminen ja siirtokuljetukset. Tällaisessa järjestelmässä hoito korostuisi entisestään, mutta koko Suomessa se
olisi tasapuolisin ja toimivin järjestelmä.
Lopuksi toteaisin ja toivoisin, että te
hyvät yrittäjät ja tämän lehden lukijat
jaksatte taistella oikeudenmukaisuuden
ja hyvän yksityisen ensihoitopalveluiden
puolesta periksi antamatta, vaikka yrittäjyys on varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltopuolella liipaisimella kuntauudistuksen ja muiden suurten mullistusten takia.
Hyvää talven jatkoa ja
kevään odotusta toivottaen
Mikael Söderlund,
toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto ry
Työvoiman tarve kasvaa
– haaste koulutusjärjestelmälle
Tämän lehden teemana on koulutus, joten
puheenjohtajan palstalla aionkin pohtia
koulutetun työvoiman riittävyyttä ja koulutusjärjestelmän mahdollisuutta vastata
rajusti lisääntyvään kysyntään. Mikäli
suunnitteilla olevat palvelutasoesitykset toteutuvat, niin työvoiman tarve tulee kasvamaan merkittävästi kaikkialla muualla
kuin pääkaupunkiseudulla. Tähän on yksinkertainen syy. Pääkaupunkiseudulla valtaosa on välittömän valmiuden yksiköitä ja
siten työvoiman tarve sekä määrä ovat tasapainottuneet jo voimassa olevan järjestelmän aikana. Kaikkialla muualla maassa ja
HUS:n reuna-alueilla varallaoloon painottuvan ensihoitopalvelun muutos välittömään valmiuteen lisää työvoiman tarvetta
merkittävästi. Samalla, kun valmiustasoa
nostetaan, niin perustason palvelusta siirrytään hoitotason palveluun. Hoitotason
työntekijä vajetta ei saada nopeasti korjattua ja uskon, että tämä tosiasia on myönnettävä. Perustasolla ongelma ei ole niin
mittava kuin hoitotasolla, sillä valmistuvia
on enemmän.
Nykymuotoinen koulutus ei määrällisesti pysty vastaamaan tuleviin haasteisiin.
Nyt olemme jo reilusti myöhässä esimerkiksi aloituspaikkojen suhteen. Aloituspaikkoja lisäämällä apu työvoimapulaan
tulee vasta kolmen– neljän vuoden kuluttua. Hätäraketti opetusviranomaisille olisi
pitänyt lähettää viimeistään silloin, kun
uuden terveydenhuoltolain valmistelut
alkoivat. Eli vuosia sitten. Jostain syystä
asiaa ei kuitenkaan otettu vakavasti, vaikka edessä oleva tilanne oli tiedossa. Huoli
työvoiman riittävyydestä kuitattiin ongelmana, joka ratkaistaan, kun asia on ajankohtainen. Nyt se ajankohta on tullut ja
jokainen tajuaa, että olemme auttamattoman myöhässä – ja paljon.
Aloituspaikkoja rajusti lisäämällä saadaan kyllä päälukua lisättyä, mutta takaako huima koulutuksen lisääminen koulutuksellisen laadun. Olen seurannut pari
vuosikymmentä opettajanpöydän takaa
vaihtuvia tilanteita: teoriaopetuksessa isot
ryhmät vielä toimivat jotenkin, mutta
vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen ope-
tuksen saa unohtaa. Oppitunneilla edetään
keskitietä tyyliin ”jokaiselle jotakin”. Ongelmaksi muodostuvat pienryhmäopetus
ja erilaiset simulaatioharjoitukset. Näissä
molemmissa korostuvat opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja ”kädestä pitäen
opettaminen”. Jos näiden ryhmien koko
kasvaa liian isoksi, niin oppimistulokset jää
väistämättä heikoiksi. Valtiovallan ja opetusviranomaisten tahto näyttäisi olevan
aloituspaikkojen vähentäminen ja siirtäminen ruuhka-Suomeen. Tosin sosiaali- ja
terveysalalla ei tulisi nykyisen tiedon mukaan merkittäviä muutoksia, mutta tuon
tahtotilan ansioista lienee turha havitella
merkittävää aloituspaikkalisää.
Terveysalan koulutuksessa tärkeässä
roolissa on ohjattu harjoittelu työpaikoilla
eli työssäoppiminen. Ensihoidon koulutuksessa esimerkiksi lähihoitajilla on puolet
koulutusohjelman opinnoista (20 ov) harjoittelua eri ensihoidon toimintaympäristöissä. Ensihoidon opinnoissa AMK:n puolella harjoittelua on huomattavasti enemmän. Harjoittelupaikkojen saaminen on
monta kertaa ison kiven takana. Oma työssäkäynti alue ei ole enää riittävän laaja ja
joudutaan lähtemään ”merta edemmäs kalaan”, tunkeutumaan muille työssäkäyntialueille ja toisten oppilaitosten reviirille.
Ongelmaksi muodostuu myös se, miten
harjoittelupaikoissa jaksetaan ohjata opiskelijaa opiskelijan perään. Paikkapulan
vuoksi joudutaan levittämään harjoittelumahdollisuuksia kesäaikaankin, joka eittämättä lisää työpaikoilla väsymistä jatkuvaan opiskelijavirtaan ja sitä kautta
vaikuttaa ohjauksen laatuun. Opiskelijapaikkojen lisäyksellä on oppilaitoksiin ja
työelämään monet kerrannaisvaikutukset.
Sopinee lopuksi heittää kysymys: ”Voidaanko määrällä korvata laatu? ”
Näin pohti –34 asteen pakkasaamuna
Teuvo Kontio
puheenjohtaja, SSK ry
Ambulanssi 1.2012
3
Perus Terveysturvan avulla
Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin
Työnantajan kannattaa huolehtia työntekijöistään yrityksensä ja myös itsensä takia. Tässä avuksi tulevat oikein mitoitetut vakuutukset.
SSK on neuvotellut Pohjola
Vakuutuksen kanssa jäsenilleen Perus Terveysturva -vakuutuksen.
Otetaan esimerkiksi 43-vuotias Eero. Työnantaja on ottanut itselleen ja koko henkilöstölle Perus Terveysturva -vakuutuksen.
Vanhoilla vammoilla tai sairauksilla ei ole
merkitystä vakuutuksen myöntämisen
kanssa. Riittää, että henkilö on työkykyinen.
Kauniina talvisunnuntaina Eero lähtee
laskettelemaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa lähiseudun laskettelukeskukseen.
Olkapää menee sijoiltaan, kun hän tarttuu
hissikapulaan. Yksityinen lääkärikeskus ei
ole auki ja vaimo vie Eeron terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä kokenut lääkäri
vetää käden paikoilleen.
Olkapää jää kuitenkin väljäksi ja lähtee
paikoiltaan joka tilanteessa. Työn tekeminen ei enää onnistu. Eero menee työterveyslääkärille, joka antaa hänelle lähetteen
erikoislääkärille. Eero hakeutuu Pohjola
Vakuutuksen hoitolaitoskumppanille erikoislääkärin tutkimuksiin. Mukanaan hänellä on vakuutusyhtiöstä saatu turvaselvitys, eikä hänen tarvitse maksaa käynnistään eikä tutkimuksista mitään. Magneettikuvauksessa ongelmia löytyy olkapäästä
enemmänkin ja ortopedi toteaa, että olkapää on leikattava.
Eeron olkapää operoidaan päiväkirurgisessa sairaalassa. Tämän jälkeen hänen
sairaslomansa jatkuu vielä kaksi kuukautta.
AIKA ON RAHAA
Vaikka julkisella puolella on nykyään voimassa hoitotakuu, joutuu Valviran seurannan mukaan jopa seitsemän prosenttia potilaista odottamaan pääsyä ortopedille yli
puoli vuotta. Työterveyshuollon kautta
yleisellä puolella hoidettu prosessi sairaslomineen ja kuntoutuksineen kestää keskimäärin 250 päivää. Vakuutuksen avulla
potilas ja työnantaja pääsevät 77 päivällä.
Ja mitä pidempään leikkausta lykätään,
sitä hitaammaksi toipuminen saattaa muodostua.
Perus Terveysturva maksaa myös leikkauksen jälkitarkastuskäynnit erikoislääkärillä sekä viisi kertaa kuntoutusta fysioterapeutilla.
Leikkauksesta on nyt kulunut vuosi.
Eero on toipunut täysin, eikä hänen ole tarvinnut olla sairaslomilla olkapäänsä takia.
Työnantajan panostus vakuutusturvaan
kannatti! Eerollekin vakuutuksesta oli taloudellista hyötyä, kun sairausloma-aika
jäi lyhyemmäksi. Nopean hoitoon pääsyn
ja kuntoutumisen arvoa Eeron perheen ja
mielenterveyden kannalta ei voi rahassa
mitata.
KH
Perus Terveysturva on täydentävä vakuutus
Perus Terveysturva korvaa ne sairauden tai
tapaturman aiheuttamat hoitokulut, jotka
eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen
piiriin ja joita ei korvata sairausvakuutuslain tai jonkun muun lain nojalla.
Terveysturva myönnetään työkykyisille liiton jäsenyrityksessä työskenteleville
työntekijöille ja yrittäjille. Vakuutuksen
edellytyksenä on, että yrityksen lakisäätei-
nen tapaturmavakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus ovat voimassa A-Vakuutuksessa tai Pohjolassa. Lisäksi työntekijöillä tulee olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
Vakuutusmaksuun vaikuttavat ikä
ja sukupuoli. Maksu nousee vakuutetun
ikääntyessä. Vuosimaksu esimerkiksi
40-vuotiaalle miehelle on tällä hetkellä
85 euroa ja saman ikäiselle naiselle 132
euroa. Liiton jäsenetuvakuutuksena
myönnetty Perus Terveysturva -vakuutus
päättyy, jos yrittäjä tai yritys eroaa liiton
jäsenyydestä.
Lisätietoja vakuutuksen yksityiskohdista:
03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi
tai yrityksenne nimetty yhteyshenkilö.
Ambulanssi 1.2012
4
Ensihoidon opetus kehittyy
Oulaisten ammattiopistossa on innostuneita opettajia.
Ensihoidon koulutus on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina.
Valinnaisuus on lisääntynyt työelämän toiveita vastaavaksi ja
verkko-opetus on tuonut parannusta oppimistuloksiin.
Harmaana talvipäivänä rehtorin kansliaan
ovat kokoontuneet rehtori Esko Louhelainen, koulutusjohtaja Eija Toivanen sekä ensihoidon vastuuopettajat Tuula Sarpola ja
Teuvo Kontio.
Opetusta lähdettiin viemään Oulaisissa
uusille urille yhdeksän vuotta sitten. Pohjaksi otettiin Moodle-opetusalusta. Nyt
tunteja pidetään myös Webli-kokoustekniikka menetelmää hyödyntämällä.
Rehtori Esko Louhelainen kertoo koko
koulun olevan innostunut verkko-opintojen
soveltamisesta ensihoitoon. Oulaisissa on
panostettu myös opettajien verkko-opetuksen ja sosiaalisen median taitojen vahvistamiseen.
– Kokeilemme koko ajan uusia sovelluksia, Tuula Sarpola kertoo. Hän vetää verkko-opetuksen tiimiä ja vastaa myös verkkoopetuksen koordinoinnista.
Ihan siloisesti kaikki ei kuitenkaan ole
edennyt. Sarpola kertoo, että uudenlaisen
opetustavan eteen on pitänyt tehdä paljon
töitä, ennen kuin se on hyväksytty.
– Ensihoidon opetuksen soveltaminen
verkkoympäristöön ei ole ollut kaikkein
helpoin tehtävä, rehtori Esko Louhelainen
toteaa.
Tulokset ovat kuitenkin olleet aikaisempaa paremmat. Eija Toivasen mukaan merkittävää on se, että oppilaat ottavat verkossa itse vastuun opinnoistaan.
Teuvo Kontiokin on vakuuttunut verkko-opiskelun tuloksellisuudesta:
– Tieto uppoaa paremmin, kun oppilaat
ottavat itse selvää.
Opetusta on kehitetty koko ajan. Lähiopetuksen sisältö on hioutunut. Käyttöjärjestelmät ovat parantuneet viimeisten yhdeksän vuoden aikana paljon.
– Nuorille tietokone ja muut tekniset
laitteet ovat tuttuja, eikä heidän ole vaikea
käyttää niitä. Täydennyskoulutuksessa tilanne voi olla toinen: osaa iäkkäämmistä
oppilaista uusi tekniikka pelottaa.
Sarpolan mielestä suhde tekniikkaan ei
ole vain iästä kiinni. Kysymys on pikemminkin luonteesta ja elämänasenteesta.
Valmiina työelämään
Ihan kuka tahansa ei pääse opiskelemaan
ensihoitoa. Opiskelijoiden tulee kyetä toimimaan kenttäolosuhteissa ja nostamaan
paarit maasta. Jatkossa valintakokeeseen
tulee siksi myös jonkinlainen kuntotesti.
Vuoden alusta voimaan tullut uusi Soralaki asettaa koulutukseen pääsylle muun
muassa terveydentilaa koskevia vaatimuksia. Laissa edellytetään, että opiskelijan tulee kyetä toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön työtehtävissä ja työssä oppimisessa. Lain tarkoituksena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä
opiskelijan itsensä ja työyhteisön turvallisuutta. Laki antaa mahdollisuuden puuttua
tällaisiin turvallisuutta ja soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin.
Viimeisinä vuosikymmeninä ensihoidon
TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN
perustaidot opinnoista kyllä saa, Teuvo
Kontio toteaa.
Kontio uskoo, että ne nuoret, jotka saavat oikean pohjan ja ymmärtävät realiteetit,
tulevat pärjäämään yrittäjinäkin, vaikka ala
on nyt mullistusten kourissa.
– Nyt luotavat palvelutasopäätökset tuskin ovat lopullisia vaan niitä joudutaan
muuttamaan alueellisten tarpeiden ja resurssien muuttuessa. Vaikka osa yrityksistä
katoaisi tässä rytäkässä, niin tulevaisuudessa alan yrittäjyys nousee jälleen. Etenkin,
kun yrittäjät pystyvät osaltaan paikkaamaan työvoimavajetta.
Potilas on paras asiantuntija
Tuula Sarpola (oikealla) ja Eija Toivanen kehittävät ensihoidon opetusta Oulaisissa.
opiskelijoissa ja valmistuneissa on tapahtunut suuri muutos. Nykyään opiskelijoista
valtaosa on naisia.
Opiskeluissa valinnaisuus on lisääntynyt aikaisemmasta huomattavasti. Oppilaat
voivat valita suuntautumisvaihtoehtonsa.
Työpaikkatarjonta on laajentunut. Oppilaat
työllistyvät valmistuttuaan nyt myös leikkaussaliin, teholle, heräämöön.
– Tämä palvelee myös työelämän tarpeita, Kontio toteaa.
Kaikki oppilaat saavat koulutuksen
myös hälytysajoneuvon kuljettamiseen.
Opinnoista 25 prosenttia on suuntautumisopintoja.
Ensihoidon 40 opintoviikon kokonaisuudesta seitsemän opintoviikkoa on lähiopetusta koululla. Loput opiskelusta hoidetaan työssäoppimisjaksoilla ja verkkoopetuksena.
Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen
oppilaista noin 60 prosenttia alkaa tehdä
alan keikkatyötä. Monelle jo ensimmäisestä työssäoppimispaikasta muodostuu tuleva työpaikka.
– Opiskelujen keskivaiheessa näkyy huima harppaus kehityksessä, Teuvo Kontio
kertoo.
Töitä riittää
Sote-alalla työvoiman tarve lisääntyy. Poistuma on suuri. Tekeillä olevat muutokset
vaativat lisää työvoimaa. Alan naisistuminen näkyy myös lisääntyneinä äitiyslomina
ja vanhempainvapaina, joiden sijaistuksiin
tarvitaan väkeä.
Teuvo Kontio on laskenut, että jo ensi
vuonna koko maassa tarvitaan satoja uusia
työtekijöitä ensihoitopalveluun ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellakin
80 –100. Edellisiin lukemiin toki vaikuttaa
millaisiksi muodostuu uuden terveydenhuoltolain velvoittamat palvelutasopäätökset.
Ensi keväänä Oulaisista valmistuu 18
ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa.
Erityisesti hoitotason osaajista tulee valtava
puute ja palveluntuottajien välinen kilpailu
voi jopa vaarantaa suunnitellun palvelun
toteutumista ainakin joidenkin sairaanhoitopiirien alueella.
Koulutuksen kautta vaje on mahdollista
saavuttaa vasta vuonna 2023 nykyisillä
aloituspaikka määrillä.
– Emme pysty lisäämään niin paljon
tarjontaa, kuin olisi tarvetta, rehtori Esko
Louhelainen kertoo.
Opiskelupaikkojen raju lisääminen ei
ehkä olisi hyväksikään. Opiskelijoiden tulee
olla alalle soveltuvia ja motivoituneita.
Yrittäjiä tarvitaan
Rehtori Esko Louhelainen on vakuuttunut siitä, että ensihoitoalalla on yhteiskunnassamme jatkossakin tarvetta yrittäjyydelle.
Eija Toivanen kertoo, että oppilaat
voivat valita yrittäjyysopintoja 10 ylimääräisen opintoviikon verran muiden opintojen päälle.
– Muutamissa viikoissa kenestäkään ei
tehdä valmista yrittäjää, mutta kipinän ja
On aika siirtyä luokkaan, jossa Teuvo Kontion ryhmä odottaa opettajaansa.
Kontio aloittaa tunnin näyttämällä
itse, miten homma hoidetaan. Hän neuvoo
laittamaan essun päälle. Pyykkikoneessa
valkea kalkki leviää ikävästi muihin pyykkeihin.
Kontion luokassa on kymmenen oppilasta, jotka valmistuvat toukokuussa.
Kontio kertoo heille, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella.
– Ikä tekee tehtävänsä ja ranteen kipsaajan on pystyttävä erottamaan vanhat ja
uudet vammat toisistaan. Potilas on paras
asiantuntija, älkää koskaan vähätelkö tätä!
FAKTAA
• Oulaisissa ammatillinen
koulutus alkoi 1964.
• Vuonna 1982 aloitettiin sairaanhoitajien poikkeuskoulutus
Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen alaisuudessa.
• Vuonna 1993 rakennettiin
uudet tilat, jotka poikkeusoloissa voi toimia jopa
sairaalana.
• Verkko-opetusta alettiin
kehittää ensihoidon koulutusohjelmassa vuonna 2003.
• Ammattiopiston soteyksiköstä valmistuu useasta
eri koulutusohjelmasta
vuosittain noin 80 –100 lähihoitajaa.
Ambulanssi 1.2012
Kontio kertoo,
miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu,
kun 85-vuotiaan mummon ranne
on murtunut ja vamma hoidetaan
kipsisidoksella.
5
1.
2.
Miksi hakeuduit hoitoalalle ja ensihoitoon?
Mitä ajattelet tekeväsi muutaman vuoden kuluttua?
Kimmo Pennala, 30, Sievi
1.
Työskentelin aikaisemmin metalli-mekaniikkayrityksessä.
Olin opiskellut sähköelektroniikkaa, mutta toimin vapaapalokunnassa. Harrastuksen kautta kiinnostuin ensihoidosta.
2.
Haluan työllistyä alalle, mutta myöhemmin voisin jatkaa
opintojakin.
Katariina Lehto, 18, Siikajoki
1.
En oikeastaan tiedä, miksi hakeuduin hoitoalalle.
Ensihoito oli se, mikä minua kiinnosti.
2.
Lähden varmaan jatko-opiskelemaan.
Eveliina Suihkonen, 19, Ylivieska
Teuvo Kontio, kipsattavana Kaisa Isokoski
1.
Ambulanssissa työskentely on kiinnostanut minua pienestä
pitäen. Kaipaan toimintaa ja vaihtelua.
2.
Todennäköisesti haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan
sairaanhoitajaksi ja erikoistun ensihoitoon. Siinä välissä olen
tietysti töissäkin.
Niina Martinmäki, 18, Oulainen
1.
Minä halusin lähihoitajaksi. Siskoni on myös hoitoalalla ja tiesin,
mihin tulen. Ensihoito ei ollut päämääräni, mutta kiinnostuin
siitä koulutusohjelmaesittelyssä.
2.
Jatko-opinnoista en osaa sanoa. Nyt menen ensin töihin.
Unelmatyöpaikkaa minulla ei vielä ole, työskentelen kotihoidossa opintojen ohella. Poliklinikka- ja ambulanssityöskentely voisivat kiinnostaa minua.
Teuvo kertoo
luokkahuoneesta:
Henna Ypyä (turkoosissa paidassa) kipsaa Raita Vähäkankaan rannetta
• Tämä huone on suunniteltu päivystyspoliklinikaksi
pidempiaikaisessa poikkeustilassa. Koululta löytyisi
myös pätevä henkilökunta.
• Poikkeustilan voisi
aiheuttaa sota tai ydinvoimalakatastrofi.
Ainakaan lähiaikoina
Kontio ei usko
ympäristökatastrofin
aiheuttavan Suomessa
poikkeustilaa.
• Kontio on perehtynyt
turvallisuusasioihin
myös koulun
turvallisuuspäällikkönä.
Eemil Korhonen paketoi, kipsattavana Heikki Peltomäki
Ambulanssi 1.2012
6
Kuljetuksesta yhtenäiseen ensihoitoon
Matti Ahokas, 34, on kolmannen polven ambulanssiyrittäjä.
Matti luottaa siihen, että hänen yrityksellään on mahdollisuudet
toimia vielä kymmenen vuoden kuluttuakin.
HYVINVOINTIA JOKAISELLE
Matille oman elämän perusasiat ovat selkeät. Tästä hän on ammentanut voimavaroja, joiden avulla epävarmuudessakin
on helppo ponnistella eteenpäin.
– Omasta mielestäni onnistun hyvin
erottamaan työn ja vapaa-ajan. Perheeni
menee yrittämisen edelle 100 – 0. En ole ikinä jättänyt pitämättä kesälomia.
Matti kiittelee työntekijöitään, joihin
hän voi luottaa täysin. Vaihtuvuus yrityksessä on lähes olematonta. Vanhin työntekijöistä on pysynyt yrityksessä 25 vuotta.
– Kaikki lähtee työhyvinvoinnista, luottamuksesta ja joustosta puolin sekä toisin.
Matti kertoo, että hänen yrityksessään
asioista päätetään yhteisönä. Hän ei sanele,
mutta kantaa vastuun työstä sekä taloudesta ja tekee lopulliset päätökset. Työntekijät
ovat itse saaneet päättää esimerkiksi työvuorojärjestelmästä.
– Ensihoitoyrittäjyys on antanut kullan arvoista oppia esimiestaitoihin, toteaa Matti Ahokas, jonka ensihoitaja amk:n opinnot ovat parhaillaan loppusuoralla.
Kuva Katja Holopainen
KATJA HOLOPAINEN
Matti Ahokkaan vaari Väinö Ahokas aloitti toiminnan Utajärvellä 1960-luvun lopulla. Vaarin kuoltua yritys siirtyi Matin isälle
Esko Ahokkaalle vuonna 1977.
Pikkupojille autot ovat tärkeitä. Ennen
kouluikää Matti muistaa päässeensä isänsä
kyytiin Lange Mersuun. Kun koulukaverit
kyselivät, Matti tunsi pientä ylpeyttä siitä,
että heillä oli ambulanssi. Radiopuhelimet
ja hälytysvalot kiinnostivat häntä siinä,
missä muitakin pieniä poikia.
Matti aloitti työt yrityksessä 1999.
– Opiskelin ensin lähihoitajaksi, enkä pitänyt
mitenkään varmana, että
– Jos en uskoisi, että yrittäjät
jäisin ensihoitotyöhön.
Opiskelun aikana häpystyvät tekemään ensihoitonen mielenkiintonsa herätyötä laadukkaasti, kustannussi, ja kuten Matti itse ilmaisee ”nälkä kasvoi syötehokkaasti ja eettisesti hyvin,
dessä”.
Matti osti äidin osuuen edes yrittäisi jatkaa
den, kun äiti jäi eläkkeelle
sairaankuljetusyrittäjänä.
2007 ja vuonna 2009 yritys siirtyi kokonaan Matin
nimiin.
Sukupolvenvaihdos sujui hyvin. Matti
ja hänen isänsä saivat tilitoimistoltaan korvaamatonta apua, mutta tärkeää oli myös
isän ja pojan hyvä yhteisymmärrys.
Ambulanssi 1.2012
– Työhyvinvointiin ei tarvita mitään
ihmeellisiä kommervenkkejä. Tärkeää
on työnkuvaa vastaava palkka, työaika
ja asianmukaiset työolot.
Matista tärkeää on se, että yrittäjän
sekä työntekijöiden näkökulma lähtee
ensihoidosta. Kaikkien päätösten perustana tulee olla hyvä ensihoito. Matti pitää määritelmästä, jonka mukaan ambulanssiyrittäjä on hoitaja yrittäjän
saappaissa.
– Minulle yrittäjyys ei ole itseisarvo.
Etusijalla on ensihoidollinen puoli.
7
Sairaankuljettajien palkankorotukset 1.4.2012
Työehtosopimus on voimassa
1.4.2012 – 30.4.2014 (25 kuukautta).
Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.4.2012–30.4.2013
(13 kuukautta) on 5,2 prosenttia.
Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.5.2013–30.4.2014
(12 kuukautta) on 5,9 prosenttia.
KOULUTUSTA KAIKILLE
Ambulanssissa ei ollut esimerkiksi
12-kanavaista EKG:tä, kun Matti aloitti
työt. Hän pitää tekniikan lisääntymistä
ammatillisesti aika suurena askeleena
ensihoidon kehittymisessä.
Tekniikan lisäksi henkilökunnan
koulutustaso on noussut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon. Lääkinnälliset ja hoidolliset taidot ovat kasvaneet. Matillakin on koko ajan vähintään yksi hoitotason henkilö ambulanssissa.
Matti näkee henkilökunnan ammattitaidon ja valmiuksien kehittämisen
laitteitakin tärkeämpänä. Vasta kun on
ammattitaitoa, laitteita ja lääkkeitä voi
käyttää.
Matti Ahokas toteaa, että yrittäjyys
on antanut hänelle mahdollisuuden kouluttautua ja kehittää toimintaa. Yrityksessä myös työntekijöitä on lisäkoulutettu. He ovat osallistuneet muun muassa
OYS ERVA -alueen hoitotason ensihoitokurssille.
– Lisäkoulutus parantaa työmotivaatiota.
KOHTI YHTENÄISTÄ
ENSIHOITOA
Matti pitää hyvänä sitä, että sairaanhoitopiirit ottavat toiminnasta vastuun.
Näin lääkehoito, kuten muukin hoito,
yhtenäistyy.
– Tällä hetkellä toimintamalleja on
yhtä monta kuin on yrittäjiä ja vastuulääkäreitä.
Matista ensihoidon taso on ollut pitkälti kiinni yrittäjän moraalista. Kunnilla ei ole ollut valmiuksia valvoa ja organisoida toimintaa.
Tulevaisuudessa Matti toivoo ensihoidon tason nousevan yhtenäisen koulutuksen kautta. Hän näkee meneillään
olevan muutoksen suorana jatkumona
tähän mennessä tapahtuneelle kehitykselle.
– Pienet yritykset eivät voi jatkaa ilman yhteistyötä. Meidän pitää pystyä
muuttumaan murroksen mukana. Arvot
ja asenteet on mietittävä uusiksi.
Matti kritisoi kuitenkin palvelutasopäätösten kiireellistä valmistelua. Kaikkien palveluntuottajien olisi ollut hyvä
päästä mukaan suunnitteluun.
– Ensihoito on perustaltaan yksinkertainen asia, jossa ei pitäisi olla mitään jakautuneita ”puolia”. Ihmisiä vartenhan tämä palvelu on olemassa.
Vaikka muutokset ovat aina pelottavia, nuoret yrittäjät voivat olla joustavampia kuin iäkkäät. Heidän on helpompi ajatella myös työskentelevänsä
toisen palveluksessa.
– Tuore ammattitaito lisää perusturvallisuutta. Töitä alalla riittää. Itsekin voisin ihan hyvin tehdä töitä myös
muualla ensihoidon tehtävissä. Elämä
on täynnä mahdollisuuksia, kun vain
löytää ne.
7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia
LISÄ
178,26 euroa
YHT.
1960,81 euroa
10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia
LISÄ
231,73 euroa
YHT.
2014,28 euroa
PALKKARYHMÄ HOITOTASO
KOROTUKSET 1.4.2012
1959,40 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA
1. II-Paikkakuntakalleusluokan poisto
1.4.2012
II-paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat
nostetaan I:sen tasolle.
2. Palkkaohjelman mukaiset korotukset
Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien
työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 30 eurolla ja
hoitotasolla 50 eurolla.
3. Yleiskorotus 1.4.2012
Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden
henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,7 prosenttia.
Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen
tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä 1.4.2012 vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin
muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä
johtuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa),
korotetaan 1.4.2012 lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkkaa 1,7 prosenttia.
Mikäli työntekijän palkka on muodostunut
suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan
ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat
ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.4.2012 seuraavat:
Perustaso
Hoitotaso
1782,55 euroa
1959,40 euroa
Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää
vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti:
4 palvelusvuoden täyttyessä
vähintään 6 prosenttia
7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä
vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia)
10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä
vähintään 13 prosenttia (6 + 4 + 3 prosenttia)
Uudet palkankorotusten minimit
ovat siten 1.4.2012 alkaen seuraavat
4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia
LISÄ
117,56 euroa
YHT.
2076,96 euroa
7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia
LISÄ
195,94 euroa
YHT.
2155,34 euroa
10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia
LISÄ
254,72 euroa
YHT.
2214,12 euroa
4. I-paikkakuntakalleusluokan järjestelyerä
Ennen 1.4.2012 I-paikkakuntakalleusluokassa
olleille työntekijöille toteutetaan paikallinen
järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012
palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan
huomioon varsinaiset säännöllisen työajan
palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä,
kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuositai sairauslomalta maksetut palkat otetaan
huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien
työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta
huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon.
Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen
erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti
yritystasolla maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin
erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti.
Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai
toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai
muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Paikalliseen erään perustuva palkankorotus
on 1.4.2012 voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa
paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei
korotu samaan aikaan voimaan tulevalla
yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa.
1782,55 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA
Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa
työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen
on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan.
4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia
LISÄ
106,95 euroa
YHT.
1889,50 euroa
Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on
harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy
PALKKARYHMÄ PERUSTASO
työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että
ensisijaisesti tulisivat kompensoiduiksi työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia
eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole
eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon
palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen
palkanosaan.
Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työntekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työpaikalla
päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti.
Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää
ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan
palkkapotin suuruuden laskemista. Koska
korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille,
myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä
olevan henkilöstön säännöllisen työajan
palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu helmikuu 2012.
Helmikuun 2012 palkkasummassa otetaan
huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia
lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten
vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat,
otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten
palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja
ei oteta huomioon. Myöskään varallaolo
korvaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa.
5. Muut korotukset
Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan
huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä
150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa
vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan
myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde
on päättynyt maaliskuun lopussa ja jatkunut
huhtikuussa 2012. Pysyvässä osa-aikatyössä
kertaerän suuruus määräytyy työntekijän
keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa.
Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä
kolmelta kuukaudelta. Kertaerä maksetaan,
jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko
tai osalta huhtikuuta 2012.
Korotetaan työehtosopimuksen 11 §:n 9.
kohdan mukainen hälytysraha 8,72 euroon.
Korotetaan työehtosopimuksen 24 §:n 2. kohdan mukainen korvaus suojavaatteen huollosta 10,43 euroon.
Neuvotteluosapuolet Suomen Sairaankuljetusliitto ry, Terveyspalvelualan liitto ry ja Tehy
ry ovat yhteisesti laatineet ja hyväksyneet
yllämainitut ohjeet. Ohjeen korotukset vuodelle 2013 julkaistaan myöhemmässä vaiheessa.
Lisätietoja antavat SSK ryn TES neuvottelijat
Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund
Ambulanssi 1.2012
8
Harjoitus tekee mestarin
– myös liikenteessä
KATJA HOLOPAINEN | KUVAT JUHA LAHTI
Sairaankuljetusyrittäjälle jokainen kolhu maksaa 2200 euron
omavastuun verran. Vakavampia
onnettomuuksia kukaan tuskin
haluaa ajatellakaan. On hyvä
varautua ajoissa. Yksi parhaista
keinoista on vaaratilanteiden
harjoittelu etukäteen. Vanhempi
rikoskonstaapeli Hannu Jore
on kouluttanut sairaankuljettajia
toistakymmentä vuotta.
Ambulanssikoulutus alkoi 1990-luvun lopulla. Hannu Jorea pyydettiin Viroon kouluttamaan virolaisia sairaankuljettajia sekä
ruotsalaisia alan opiskelijoita, koska hän
oli aikaisemmin kouluttanut suomalaisia
poliiseja. Koulutukset Virossa veivät yhden
vuoden.
Tämän jälkeen Jore koulutti kolmen
vuoden ajan Kankaanpään sairaankuljetuksen henkilökuntaa Tarja ja Jarmo Koiviston pyynnöstä. Hän kävi myös puhumassa SSK:n vuosikokouksessa ajokoulutuksen merkityksestä. Sitten Mikael Söderlund SSK:sta otti yhteyttä.
– Lähdimme yhdessä kehittämään liiton
jäsenyrityksille sopivaa koulutusta.
Aluksi lähdettiin liikkeelle kuuden tunnin koulutuksilla. Jore piti kaksi tuntia teoriaa, kävi läpi lainsäädäntöä ja hälytysajoohjeistusta. Sitten mentiin liukkaalle radalle harjoittelemaan perinteisiä väistöjä ja
jarrutuksia. Koulutettavat kokeilivat jarrutusta sekä liukkaalla että pitävällä pinnalla.
– Pienikin vauhdin pudotus vaikuttaa
yllättävän paljon jarrutusmatkaan.
Jore toteaa, että harjoittelun merkitys
on suuri. Tavoitteena on se, että koulutus
järjestettäisiin aina syksyllä ennen liukkaita
kelejä.
Arkiset tilanteet
aiheuttavat kolhuja
Sairaankuljetuksessa käytettäviin autoihin
tulee paljon vaurioita peruutus- ja pysäköintitilanteissa. Jatkossa mukaan otettiinkin
pujotteluharjoituksia etu- ja takaperin.
– Näin opitaan ymmärtämään, missä
pyörät pyörivät.
Lisäksi harjoiteltiin kulmaperutuksia
ahtaaseen talliin, taskuperuutusta ja selviytymistä ulos ahtaista pihoista.
– Hälytysajoneuvo pitää aina peruuttaa
talliin lähtövalmiiksi.
Jore pahoittelee sitä, että yksityispuolella on nyt etsittävä säästöjä kaikesta.
Myös ajokoulutuksesta. Toisaalta hyvää
on se, että laki vaatii nykyään jo opiskeluvaiheessa hälytysajoneuvokoulutuksen.
– Liikkeelle tuleekin lähteä opiskelijoista. Heissä on paljon hyvin vähän ajaneita.
Ajokouluttaja arvioi aina oppilaan taidot ja antaa tiedot yrittäjälle opiskelijan
kyvyistä. Näin yrittäjä tietää jo työhönottotilanteessa, minkälaiseen ajoon oppilaan voi laittaa. Jore kuitenkin suosittelee,
että kaikki uudet kuljettajat ajaisivat ensin
siirtokuljetuksia tai paluumatkoja sairaalasta takaisin tallille.
– Hälytyslaitteet tuovat ajajalle vääränlaista turvallisuuden tunnetta.
Joren pitämillä kursseilla on korkeintaan 14 oppilasta ja seitsemän autoa. Näin
suuressa ryhmässä kouluttajia on kaksi.
Kouluttajilla on kaikilla joko poliisin ajokouluttaja kokemus tai autokouluopettajan pätevyys.
Ambulanssi 1.2012
9
Kyselimme muutamilta sairaankuljetusyrittäjiltä eri puolilta Suomea seuraavia asioita:
Onko teille sattunut ajoneuvo-onnettomuuksia viimeisen kahden vuoden aikana?
Jos, niin minkälaisia? Oletteko osallistuneet ajokoulutukseen? Pitäisittekö sitä tarpeellisena?
KATJA HOLOPAINEN | KUVAT HAASTATELLUILTA
Kuva:t Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat
EERO SAVOLAINEN LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että heidän
alueyhdistyksensä alkoi järjestää ajokoulutusta noin kymmenen vuotta sitten Iisalmen
harjoitteluradalla.
– Eihän se vaatinut kuin muutaman puhelinsoiton ja meitä oli jo hyvä porukka koossa.
Puolet teoriaopinnoissa ja puolet radalla.
Savolainen toteaa, että alueen sairaankuljetusautoille on tapahtunut todella vähän kolareita, etenkin, kun ottaa huomioon ajomäärät ja kelit, joissa liikutaan. Hän muistaa kymmenen vuoden ajalta yhden pahemman kolarin, jossa auto vaurioitui pahasti. Henkilövahinkoja
ei silloinkaan tullut. Oman ambulanssin kanssa hän on kerran törmännyt hirveen.
Ajoharjoittelua tarvitaan, mutta Savolainen toteaa, että kokeneemman on myös välillä
vähän jarruteltava nuorempia. Tehtävän ja kelin mukaan on mietittävä, kuka lähtee rattiin.
Myös Savolainen on osallistunut suosittuihin Iisalmen Profile Vehicles Oy:n järjestämiin
kesä- ja talviajopäiviin. Siellä kouluttajina toimivat paikallisen autokoulun Driving Teamin
opettajat.
VESA LEHIKOINEN HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että joitain vuosia sitten
heidän autonsa oli hirvikolarissa. Henkilövahinkoja törmäyksessä ei tullut.
Lehikoinen on osallistunut pari kertaa Paimion ajoharjoitteluradalla järjestettyyn koulutukseen. Hänestä liukkaan kelin harjoitusten pitäisi olla pakollisia.
– Koulutus voisi kuulua peruskoulutukseen niin, että siitä saisi jonkinlaisen lisenssin.
Lehikoinen uskoo, että yksi hyvä koulutus riittää. Kun taidot kerran oppii, niitä ei unohda.
Mutta koulutuksen täytyy olla hyvin ohjattua.
Osa sairasautojen lisääntyneistä liikennevahingoista selittynee viime vuosien haastavilla talvikeleillä ja tehtävien määrän kasvulla.
KEIJO AHONEN KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heille ole
sattunut kerrassaan minkäänlaista kolaria hälytysajoneuvoilla. Ei edes peltikolaria.
Ahonen pitää ajokoulutusta tärkeänä ja kiittelee omia yhteistyökumppaneitaan. Yrityksen työntekijät käyvät harjoittelemassa Jyvässeudun ajoharjoitteluradalla Lievestuoreella
vähintäänkin uuden auton oston yhteydessä.
– Profile Vehicles järjestää myös erilaisia tapahtumia ja ajopäiviä, joihin osallistuvat pääsevät kokeilemaan uusia ja huippuunsa hiottuja ambulansseja. On taka-, etu- ja nelivetoisia
malleja, jotka ovat ajettavuudeltaan erilaisia.
Sairasautojen kolarit
ovat lisääntyneet
Sairasautoiksi rekisteröityjen ajoneuvojen osalta onnettomuuksissa on suuri suhteellinen nousu. 2000-luvun alusta
lakisääteisistä liikennevahingoista korvattavat vahingot
ovat nousseet muutamista kymmenistä yli sataan vahinkoon
vuodessa. Hälytysajoneuvojen onnettomuuksista löytyy
tilastotietoa Liikennevakuutuskeskuksesta.
ARTO VALTOLA ASIKKALAN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heidän autojaan
ole ollut pariin vuoteen mukana onnettomuuksissa. Edellinen kolari, jossa tuli peltivaurioita
ja Valtola loukkaantui itse lievästi, tapahtui vuonna 2007.
Valtola pitää ajokoulutusta tarpeellisena. Hän osallistui itse koulutukseen 10.7.2009
Iisalmessa. Koulutus sisälsi ajotekniikanteoria osuuden, liukkaankelin ajokoulutuksen ja
hälytysajokokeen.
Valtolasta lisäkoulutus olisi tarpeen kenelle tahansa tiellä liikkujalle.
– Erityisesti takana tulevaa liikennettä pitäisi seurata peilien kautta paremmin. Usein
muut tiellä liikkujat huomaavat ambulanssin vasta, kun se on mennyt ohitse. Muut liikenteessä olevat muodostavatkin meille kaikkein suurimman vaaratekijän.
Yleisimpiä vahinkotyyppejä ovat peruutusvahingot, risteysvahingot ja samaan
suuntaan kulkeneiden ajoneuvojen kylkikosketukset sekä peräänajot.
– Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sairasautoille ei juuri tapahdu. Kymmenen vuoden aikana näin vakavat onnettomuudet voidaan laskea yhden käden sormilla, liikenneturvallisuustutkija Esa Räty Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo.
Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan aiheuttajalle ja vastapuolelle
tapahtuneet henkilövahingot sekä vastapuolen esinevahingot. Omat peltivauriot
eivät kuulu korvauksen piiriin. Moni pienempi ruttu jääkin varmasti tilastojen ulkopuolelle.
Onnettomuuksia tapahtuu tilastojen mukaan hieman enemmän talvikuukausina. Räty olettaakin lumisten ja liukkaiden talvien olevan osasyy kolarimäärien kasvulle. Vuorokauden ajoista eniten onnettomuuksia tapahtuu puolenpäivän aikoihin. Onnettomuudet sattuvat usein arkipäivänä – ja paikkana on kaikkein yleisimmin piha- tai pysäköintialue!
Ambulanssi 1.2012
10
S eulottuja tiedonjyviä
KOONNUT KATJA HOLOPAINEN
Kelan uusi uutiskirje
palvelee työnantajia
Kela julkaisi ensimmäisen työnantaja-asioista kertovat uutiskirjeen, Työnantajainfon. Uutiskirje käsittelee
ajankohtaisia muutoksia ja asiointia helpottavia palveluita.
Ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrotaan, että sairauspäivärahan
hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen 1.6.2012 alkaen. Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys
alkaa 1.6.2012 tai sen jälkeen.
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää
työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Tarvittavien tukitoimien
käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut
kuukauden ajan. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on
maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää.
Työstä poissaoloajan palkat voi ilmoittaa työnantajien verkkoasiointipalvelussa Kelan nettisivuilla. Käytä tuoreinta lomakeversiota, vanhentuneet lomakkeet hidastavat hakemuksen käsittelyä.
ASLAK-kurssien järjestämistapa muuttui 1.1.2012. Jatkossa
kursseja järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisina. ASLAK-kurssi on
ryhmämuotoista kuntoutusta, joka toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Hakemus
ASLAK-kurssin järjestämiseksi vuodelle 2013 tulee toimittaa
Kelaan 2.5.2012 mennessä.
Ehkäisevän työterveyshuollon korvaukset vaihtelevat
Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2011 alusta. Muutos vaikuttaa yrityksen tilikauden 2011 Kela-korvauksiin. Jotta yritys
saa ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 prosentin
korvauksen Kelasta, sillä on oltava työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea koskeva toimintakäytäntö. Jos toimintakäytännöstä ei ole sovittu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, korvaus on 50 prosenttia.
Yrityksillä on ollut vuosi 2011 aikaa suunnitelman laatimiseen.
Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Korvaamisen perusedellytyksiä on nostettu paremmin esille kolmelle sivulle: Työterveyshuollon sopimus,
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja Yhteistoiminta työterveyshuollon asioissa. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja
varhaisesta tuesta löytyy tietoa Toimintasuunnitelma- ja Yhteistoiminta-sivuilta.
Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelussa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja.
Tässä otteita Kelan ensimmäisestä työnantajille suunnatusta
Työnantajainfosta. Kelan uutiskirjeen voi tilata maksutta osoitteesta www.kela.fi/uutiskirje. Kirjeen voi perua koska tahansa ja
siitä voi myös lähettää helposti vinkin kollegalle. Tilauksen jälkeen
saa työnantajainfon sähköpostiinsa 4 – 6 kertaa vuodessa.
STM:
Potilaiden itsemääräämisoikeus vahvistuu
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luonnostellut
säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa
tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista
toimenpiteistä. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja
huolenpito.
Itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet koskevat monelta
osin sairaankuljetusta ja ensihoitoa. Säännösehdotusten valmistelu on
vasta alkuvaiheessa, mutta säännöksiä on luonnosteltu seuraaviin kiireellisiin tilanteisiin:
• Ensihoitohenkilökunnan oikeus päästä henkilön asuntoon tai
olinpaikkaan henkilön terveydentilan selvittämiseksi,
kun henkilön epäillään olevan vakavassa terveyden vaarassa.
• Ensihoitohenkilökunnan oikeus kuljettaa henkilö tutkittavaksi
tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, kun henkilön terveys on vakavassa vaarassa.
• Uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kiinnipitäminen.
• Henkilön sitominen rajoittavalla välineellä, kun se on välttämätöntä vahingoittumisen estämiseksi tai välttämättömän hoidon
antamiseksi.
• Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto ja henkilöntarkastus.
• Välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon antaminen
vastustuksesta huolimatta.
• Lääkitseminen uhkaavan tai väkivaltaisen potilaan rauhoittamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön
asettama työryhmä valmistelee lokakuun 2012 loppuun mennessä
linjaukset ja kehittämisehdotukset
itsemääräämisoikeutta koskevan
sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan kehittämis- ja koulutustoimia, joilla
tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja
sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi.
STM: Tämän vuoden eurooppalainen teema on aktiivinen
ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Vuonna 2012
halutaan lisätä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä
yhteistyötä. Näin toivotaan kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantuvan. Vuoden aikana kerätään tietoa eri sukupolviryhmistä ja edistetään positiivisten ikäasenteiden leviämistä yhteiskunnassamme.
Sairaanhoidon laatu
uhattuna Suomessa
Duodecim:
Lääkärijärjestöt ovat huolissaan
korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkuvuudesta Suomessa. Julkinen tutkimusrahoitus, sairaanhoidon toimintaresurssit ja yliopistojen koulutusresurssit ovat jatkuvasti kaventuneet. Tämä on
johtamassa tilanteeseen, jossa potilaiden hoidon laadukkuus on
uhattuna. Sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes
kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät
ja kiristyvä kuntatalous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon.
Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetusja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ollut
jatkuvassa laskussa koko 2000luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on
vähentynyt noin neljänneksen.
– Kliinisen tutkimuksen tila
on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn
eli potilaiden hoidon tason heikkenemiseen, sanoo professori
Markku Heikinheimo Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja
Finska Läkaresällskapet vetoavat
päättäjiin kliinisen tutkimuksen
rahoituksen ja toimintaedellytysten
turvaamiseksi.
Liikenteessä menehtyi edellisvuotta enemmän
Liikenneturvan keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2011
tieliikenteessä on menehtynyt 288
ihmistä, kun vuonna 2010 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin
kolmella prosentilla.
Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä
ja pysyi tällä tasolla vuonna 2010.
Kuluneena vuonna (2011) sama
suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnettomuuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän
kuin vuonna 2010. Kuolleiden
moottoripyöräilijöiden määrä
(28) nousi vuoden 2009 tasolle.
Liikenteessä loukkaantui vuon-
na 2011 ennakkotietojen mukaan
7277 ihmistä. Vaikka loukkaantuneita on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, vakavasti
loukkaantuneiden määrä on laskenut hieman.
Rattijuopumus on yhä vakava
ja monisyinen tieliikenteen ongelma. Rattijuopumustapauksissa on
viimeisen viiden vuoden aikana
kuollut vuosittain keskimäärin 81
ja loukkaantunut 959 henkilöä.
Liikenneturva on esittänyt, että
alkolukko säädettäisiin pakolliseksi törkeään rattijuopumukseen
ja rattijuopumuksen uusimiseen
syyllistyneelle kuljettajalle. Lisäksi
alkolukko pitäisi olla pakollinen
kuljettajille julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa
henkilöliikenteessä.
Pyöräilyturvallisuudessa Suomi on Euroopan kärjessä. Vuonna
2011 liikenteessä menetti henkensä 15 polkupyöräilijää. Vuotta
aiemmin vastaava luku oli 26.
Polkupyöräilijöiden liikennekuolemat ovat vähentyneet selvästi
viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvän tuloksen taustalla on
viranomaisten pitkäjänteinen yhteistyö ja tiedotus. Pyöräteitä on
rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut
tasaisesti.
Ambulanssi 1.2012
11
Christian Aure on poissa
Saimme tiedon 12.1.2012, että Sipoossa
vuodesta 1971 vuoteen 2001 sairaankuljetusyrittäjänä toiminut Christian Aure on
menehtynyt vakavaan sairauteen Keravan
terveyskeskuksessa.
Christian Aure syntyi Pernajassa 1936,
jossa hänen isänsä toimi kunnanlääkärinä.
Äiti oli sairaanhoitaja. Perheessä oli kolme
lasta ja Chrisse heistä keskimmäinen. Isän
työn vuoksi perhe joutui muuttamaan
Tammisaareen, Nokialle ja lopulta Sipooseen. Sota-ajan Auren lapset olivat sotalapsina Ruotsissa. Kotimaahan he palasivat
vuonna 1945.
Koulukäynnin jälkeen Chrisse kouluttautui asesepäksi ja työskenteli valmistuttuaan ensin Riihimäellä Sakon tehtailla.
Myöhemmin hän perusti oman yrityksen
Sipooseen. Sen ohessa hän toimi SPR:n
Sipoon osaston vapaaehtoisena sairaankuljettajana kolmen vuoden ajan, kunnes
vuonna 1971 osti kaluston ja toiminnan itselleen.
Asesepän työ oli vaativaa ja Chrisse
kertoi, että työ oli myös mukavaa, mutta
loppuvaiheessa asiakkaat pyörivät hänen
luonaan yöllä ja päivällä sekä myös viikonloppuisin. Asiakkaat tuossa pienessä kyläyhteisössä todella luulivat oven olevan
auki 24 tuntia vuorokaudessa läpi vuoden.
Niinpä Aure lopetti asekorjaamon ja aloitti
oman sairaankuljetusyrityksen.
Aluksi hän toimi sairaankuljetuksessa
yksin. Silloin ei ollut mahdollisuutta käyttää kahta sairaankuljettajaa samassa ambulanssissa. Kansaterveystyön alettua toisen sairaankuljettajan käyttö alkoi varovaisesti lisääntyä. Aluksi toisena olivat
Sipoossa entiset SPR:n vapaaehtoiset sairaankuljettajat ja vuonna 1975 Chrissen
vaimo Anja Aure tuli työhön vakituiseksi.
Hänellä oli tehtävään sopiva koulutus, sillä
hän oli mielisairaanhoitaja, jolla oli alansa
työkokemusta jo takana. Aikaa myöten tilanne parani kaikin tavoin, vaikka mikään
helppo se ei koskaan ollut.
Talous oli tiukoilla, työtä tehtiin vuorotta ja valmiudessa oltiin jatkuvasti. Ei
ollut vapaa- tai lomapäiviä. Valmiudessa
oltiin seitsemän vuorokautta viikossa ja 24
tuntia vuorokaudessa. Siinä menivät kaikki
pyhät ja arjet ilman omaa elämää. Myöhemmin toiminta vakiintui ja Auret alkoivat käyttää palkattua työvoimaa.
Auren aloittaessa sairaankuljetustoiminnan alaa koskeva säädöspohja oli olematon ja kaikki toiminnan kehittäminen
kunnassa oli sairaankuljetusyrittäjän harteilla. Tärkeitä asioita olivat ensihoidon
koulutuskysymykset, valmiusasiat, yhteistyö kunnan ja terveysviranomaisten kanssa, sekä työvoima- ja kalustokysymykset.
Christian Aure oli voimakas uudistaja.
Hän tavoitteenaan oli korkeatasoisen sairaankuljetuspalvelun tuottaminen Sipoossa ja sen hän myös saavutti. Toisaalta hän
oli sopuisa ja etsi aina neuvottelemalla parhaat ratkaisut.
Chrisse kertoi, että päättäjät oppivat
lopulta, ettei yrittäjä yksin voi kehittää ensihoitoa, vaan tarvitaan muun terveydenhuollon apua ja voimakasta yhteistyötä.
Lääketieteellisissä kysymyksissä ensihoito
on suunniteltava ja toteutettava kunnan
muun sairaanhoidon mittapuiden varaan.
Kehitystyötä ei voida tehdä ilman taloudellisia panostuksia ja niissä on kunnan aina
oltava mukana.
SSK:n piirissä Aure toimi aktiivisesti ja
erityisesti, kun pyrittiin 1970 – 1980 lukujen taitteessa rakentamaan yhteyksiä muiden Pohjoismaiden sairaankuljetusjärjestelmiin. Kolme Pohjoismaista tapaamista
järjestettiin, mutta lopulta hanke ei osoittautunut elinkelpoiseksi.
Aure sanoikin, että hänellä yrittäjänä
on ollut melkoinen tuuri siinä, että hän on
saanut vaimokseen Anjan.
– Hän on topakkana ihmisenä pistänyt
monet asiat kuntoon, ollut paras mahdollinen työkaveri vaikeina vuosina sekä uskomaton vaimo. Unohtaa ei myöskään sovi
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
09 587 9390
faksi
09 587 9905
mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi
Toimitus ja ilmoitukset:
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905
toimisto@sairaankuljetusliitto.fi
sitä runsasta joukkoa ihmisiä, jotka ovat
vapaaehtoisesti auttaneet yritystämme tai
palkkansa eteen tehneet meillä ahkerasti
töitä, kertoi Aure.
Harrastuksina Aurella olivat nuorempana ampumaurheilu ja metsästys. Viime
vuosina oli enää jäljellä metsästys. Elämästä kului noin puoli vuotta kesämökillä Savossa, Anttolassa, ja toinen puoli Keravalla
kaupunkiasunnossa.
– Luonnon keskellä aika kului kuin siivillä, kertoi Chrisse. Mökillä tuli metsästettyä suurriistaa, lähinnä hirviä. Niitä on
tullut kaadettua kaikkiaan 53, joka on melkoinen määrä.
Chrisseä jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi
tytärtä sekä suuri ystävien joukko.
Taitto: adhelena@adhelena.fi
Paino:
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2012
Ilmoitushinnat vuodelle 2012:
etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
Osoitteet ja osoitteenmuutokset:
toimisto@sairaankuljetusliitto.fi
Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava lehti 2.2012 ilmestyy viikolla 24.
Aikakauslehtien Liiton jäsen
PERTTI KIIRA
KEVÄTKOKOUS 2012
www.sakuyrittajat.fi
YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI
SSK:n kevätkokous
Naantalissa
21.–22.4.2012
Ambulanssi 1.2012
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
Uusi Standardi
a division of Medtronic
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
®
LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori
Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli
50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15
monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön
tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin.
Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK®
-tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme
www.physio-control.fi
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit:
Huolehdi itsestäsi
ja henkilöstöstäsi!
Terveysturva-ryhmävakuutus vain Sairaankuljetusliiton jäsenille; sinä, työntekijäsi
ja yrityksesi hyödytte! Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi.
03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi
Yhdessä hyvä tulee.