Sijoittajan ankkuri Lokakuu 2014 Onko korkomarkkinoilla jo kupla? Jarkko Toivonen Ålandsbanken Euro Bond Rahastonhoitaja Kuka olisi vuosi sitten osannut ennustaa, että paras tuotto euroalueen korkomarkkinoilla saataisiin tänä vuonna tähän mennessä valtionlainoista? Syynä tähän on yksinkertaisesti, että kun korko tai riskimarginaali laskee, lainan arvo nousee. Euroalueen korot ovat laskeneet käytännössä koko alkuvuoden. Osasyynä on myös sijoittajien hakeutuminen ”turvallisten” sijoitusten pariin Ukrainan kriisin eskaloituessa. Joukkolainojen riskimarginaalit ovat yleisesti kaventuneet jo yli kahden vuoden ajan, ja kun samaan aikaan korot ovat laskeneet kaikkien aikojen alhaisimmille tasoilleen, ovat joukkolainojen odotetut tuotot laskeneet erittäin alas. Laskevat korot ovat pakottaneet sijoittajia hakemaan tuottoa sieltä, mistä sitä vielä saa, eli korkeamman riskin High Yield -lainoista. Uusimpana tuotteena markkinoille on tullut suurten pankkien liikkeeseen laskemia ehdollisia joukkovelkakirjalainoja (Contingent Convertible, kutsumanimeltä CoCo), jotka ovat uusien sääntöjen mukaan pakollisia ”pääomapuskureita” kaikille tärkeille pankeille, jotta valtioiden ei tarvitsisi enää osallistua pankkien pelastamiseen. Ehdollisissa jvk:issa on ennalta määritelty taso pankin vakavaraisuudelle - esim. 7 % tai 5,125 % - sekä ehdot, mitä tapahtuu, kun vakavaraisuus laskee ko. tasolle tai lähelle sitä. Laukaisevan tason lähestyessä lopetetaan ensin kuponkikoron maksu, ja sen jälkeen pääoma joko leikataan tai se vaihtuu osakkeiksi. Absoluuttinen tuotto CoCo:issa on liikkeellelaskussa ollut tässä markkinatilanteessa houkutteleva 3kk USD 3 2.405 2.5 2.22 2 1.765 1.505 Ilmoittautumiset osoitteeseen asset@alandsbanken.fi 1.245 1 1.005 0.77 0.545 0.5 0.2375 0.26 0.355 0.37 0.331 0.27 0.23 0.195 0.17 0.15 0.155 0.14 0.12 0.13 0.12 0 Sep-14 Dec-14 Mar-14 Jun-14 Sep-15 Dec-15 Mar-16 Jun-16 Sep-16 Dec-16 Sep-17 Jun-17 Kuva 1. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvalloissa koron nostot aloitetaan keväällä 2015, mutta vastaavasti Euroopassa koron nostot eivät ole vielä näköpiirissä kahteen vuoteen. Lähde: Bloomberg / Ålandsbanken Asset Management Oy Miksi Kiinaa ei pidä ajatella yhtenä markkinaalueena? Suomen johtava Kiina-asiantuntija professori Matti Nojonen Onko yrityslainamarkkinoilla jo kupla? Jarkko Toivonen, Ålandsbanken Euro Bond Rahastonhoitaja 2.02 1.5 Ålandsbankenin varainhoidossa emme ole halunneet sijoittaa näihin CoCobondeihin, koska mielestämme niissä on liian suuri riski suhteessa tuottoon. Viimeakoina myös finanssivalvontaviranomaiset ovat alkaneet varoitella näihin tuotteisiin liittyvistä riskeistä. Finanssivalvonta kirjoitti, että osa näistä pankkien vakavaraisuuspääomaa kohentavista tuotteista on tuotto- ja takaisinmaksuehdoiltaan monimutkaisia, eivätkä ne yleensä sovi eiammattimaisille sijoittajille. Lisäksi FiVan mukaan ”ehdollisten vaihtovelkakirjojen markkinoilla on tällä hetkellä merkkejä siitä, etteivät kaikki institutionaaliset sijoittajat ole kaikilta osin ottaneet >> Ålandsbanken Asset Managementin AAMUSEMINAARI tiistaina 28.10.2014 klo 8.00-10.00 Yrjönkatu 18, Helsinki 3 KK EURIBOR JA USD KORKOTERMIINIT (FRA); MARKKINOIDEN HINNOITTELEMAT TÄMÄN HETKEN ODOTUKSET LYHYILLE KOROILLE 3 VUOTTA ETEENPÄIN 3kk EUR n. 5 % – 7 %, mutta myös riski on korkea, jos liikkeeseenlaskijapankilla alkaa mennä huonosti. Lisäksi jokaisella lainalla on erilainen, hankalasti ymmärrettävä dokumentaationsa ehdoista. Sijoittajanankkuri 2 >> huomioon tuotteiden erityispiirteitä niiden hinnoittelussa”. Britanniassa kiellettiin jo näiden tuotteiden myyminen yksityissijoittajille, joilla on alle 100.000 sijoitettavaa. Onko euroalueen korkomarkkinoilla sitten jo kupla, kun tuottoa haetaan riskistä piittaamatta? Mielestämme ei vielä, tai ainakin se jatkaa paisumistaan. Asiat, jotka puoltavat kuplan vielä paisuvan: • Markkinoilla on runsaasti tuottoa etsivää likviditeettiä • Euroalueen talouskasvu yskii pahasti, joten EKP pumppaa pankeille lisää likviditeettiä, josta osa ohjautuu valtionlainoihin ym. matalariskisiin tuotteisiin • EKP:n negatiivinen talletuskorko pankeille ajaa pankit sijoittamaan ylimääräisen likviditeetin muualle • EKP on luvannut pitää lyhyet korot matalana vielä ainakin kaksi vuotta • Tuottojen metsästys jatkuu ja pitää korkeampiriskisten High Yield –lainojen kysynnän korkeana • Nykyinen ympäristö pitää yritysten luottohäiriöt edelleen ennätysmata- lana, kun lähes kaikille yrityksille on rahoitusta tarjolla • Vähemmän uusia liikkeellelaskuja markkinoille pankkien parantaessa taseitaan, eivätkä ne uusi kaikkia erääntyviä lainojaan. Lisäksi yritysten investoinnit ovat vähäisiä taloustilanteesta johtuen, eikä niillä ole tarvetta hakea lainaa markkinoilta Mikä voisi aiheuttaa ”kuplan” puhkeamisen, eli saada joukkolainojen hinnat laskuun tai riskimarginaalit levenemään Euroopassa? joukkolainoja markkinoilta lokakuusta alkaen, mikä tulee laskemaan niiden korkoa entisestään. • Euroalueen talouskasvu elpyy niin, että markkinat odottavat EKP:n seuraavaksi nostavan korkoa • USA:ssa nostetaan korkoa (näillä näkymin ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla), mikä voisi vetää Euroopan korkoja perässä • Tuotot /riskimarginaalit laskevat niin alhaisiksi, etteivät sijoittajat enää osta uusia lainoja liikkeellelaskuissa tarjotuilla marginaaleilla. Tämä skenaario tosin johtaisi riskimarginaalien levenemiseen hallitusti ja vain tietyillä sektoreilla • Ulkoinen ”shokki” markkinoille (sota, pankkikriisi, yms.). Esim. kesällä Ukrainan kriisi sai sijoittajat myy mään vain korkeampiriskisiä lainoja ja siirtymään tilapäisesti ”turvallisiin” sijoituksiin, kuten Saksan valtion lainoihin Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että vain korkojen nousu Euroopassa saisi sijoittajat myymään euroalueen joukkolainoja, koska hinnat laskevat korkojen noustessa. Korkojen nousua ei Euroopassa kuitenkaan ole nyt näkyvissä, vaan päinvastoin EKP laski jälleen syyskuussa ohjauskorkoaan 0,05 %:iin. Lisäksi EKP ilmoitti alkavansa ostaa vakuudellisia EUR 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN KEHITYS Benchmark Bond - 10 year - Yield as of 09/02/14 35 35 30 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 Jun-11 Sep-11 Dec-11 Mar-12 Jun-12 Sep-12 Germany Benchmark Bond – 10 Year – Yield Finland Benchmark Bond – 10 Year – Yield Italy Benchmark Bond – 10 Year – Yield Portugal Benchmark Bond – 10 Year – Yield Dec-12 Mar-13 Jun-13 Sep-13 Dec-13 Mar-14 Ireland Benchmark Bond – 10 Year – Yield Spain Benchmark Bond – 10 Year – Yield Greece Benchmark Bond – 10 Year – Yield France Benchmark Bond – 10 Year – Yield Kuva 2. Valtava ylilikviditeetti on johtanut siihen, että Etelä-Euroopan maatkin saavat edullisesti lainaa. Lähde: Factsheet / Ålandsbanken Asset Management Oy Jun-14 Sep-14 Samaan aikaan kun USA:ssa puhutaan jo koronnostoista ensi vuodelle, ovat euroalueen korot laskeneet kaikkien aikojen alhaisimmille tasoilleen. Esim. Saksan 10 vuoden valtionlainan korko on nyt alle prosentin. Perinteisesti Eurooppa on seurannut USA:n talouskasvua n. ½–1 v. jäljessä, mutta tällä kertaa emme usko Euroopan korkojen nousuun USA:n perässä, ellei talouskasvu osoita elpymisen ”EKP:n negatiivinen talletuskorko pankeille ajaa pankit sijoittamaan ylimääräisen likvidi- teetin muualle.” merkkejä. Euroopalla tuntuu olevan edessään pitkä matalan kasvun ja matalan inflaation aika, jolloin korot pysyisivät lähellä nollaa vielä vuoden tai pari. Kun tällaisessa ympäristössä verrataan joukkolainojen riskimarginaaleja riskittömään korkoon (tällä hetkellä lähellä nollaa), voivat riskimarginaalit vielä jopa puolittua nykyisestä, mikäli luottohäiriöt pysyvät yhtä matalina. Tällaisilla matalien korkojen ja alhaisten riskimarginaalien markkinoilla on entistä tärkeämpää valita sijoituskohteet huolellisesti. Myös riski/tuotto -suhteeseen on syytä kiinnittää huomiota. Mikäli luvattu tuotto on huomattavan korkea suhteessa markkinaan, on todennäköisesti myös riski korkea. Tällainen tuotto/riski voi äkkiä kääntyä päälaelleen markkinatilanteen muuttuessa. • Sijoittajanankkuri 3 ”EKP on luvannut pitää lyhyet korot matalana vielä ainakin kaksi vuotta.” Mitkä talouspoliittiset tekijät ovat aiheuttaneet Kiinan huiman talouskasvun? Marraskuussa 2013 Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea piti ns. kolmannen pleenumin. Odotukset olivat korkealla, ja odotettiin rakenteellisia muutoksia talouspoliittisten ongelmien ratkaisemiseen. Kokous julkisti presidentti Xi´n johdolla ”Keskeisten kysymysten kokonaisvaltaisten uudistusten syventämisen” suunnitelman. Suunnitelman vastaanotto oli ristiriitainen. Joidenkin mielestä suunnitelma oli markkinoiden riemuvoitto. Toiset näkivät sen vesittyneenä kompromissina. Osa oli taas sitä mieltä, että suunnitelma oli täysi pettymys. Kommunistinen puolue yrittää ratkoa Kiinan rakenteellisia ja järjestelmän sisäisiä ongelmia kahdella uudella toimielimellä: kansallisen turvallisuuden komissiolla ja kokonaisvaltaisten uudistusten keskeisellä johtoryhmällä. Tarkoitus on saada aluehallinnot noudattamaan Pekingin talouspoliittisia päämääriä. Kiinan hallintojärjestelmässähän jokaisen hallintotason päämääränä on kasvattaa bruttokansantuotetta ja luomaan omat tulonsa. Tämä tiao-kuai –järjestelmä on johtanut päällekkäisten ja kilpailullisten hankkeiden aloittamiseen naapurialueiden ja muiden läheisten sektoreiden kanssa. Kansantalous joutuu helposti tilanteeseen, joka synnyttää ylikapasiteettia ja resurssihukkaa. Esim. kiinteistöala on jo ylikuumentunut, ja jopa synnyttänyt aavekaupunkeja. Aluehallinto velkaantuu – yhdeksän maakuntapääkaupungin julkinen velka ylittää 100 % suhteessa BKT:hen. Tämä puolestaan on synnyttänyt Kiinaan varjopankkijärjestelmän, ja näiden varjopankkien tarjoamien velkainstrumenttien määrä on jo 30 % kokonaisvelasta. Markkinat pohtivat, miten paikallishallinto ja yritykset pystyvät huolehtimaan velkojen takaisinmaksusta? Miten Peking toimii, jos varjopankkitoiminnan riskit realisoituvat? Tähän ei ole olemassa yhtä suoraa vastausta. Pekingin on tarkkaan harkittava, miten hyödyntää kahta edellä mainittua uutta toimielintä. Budjetti- ja verotusjärjestelmän uudistamisella voitaisiin olennaisesti muuttaa hallintokoneiston toimintaa. Jos alueelliset hallintotasot saisivat itse käyttöönsä keräämiään verotuloja, voisivat ne ehkä sitoutua toteuttamaan kestävämpää talouspolitiikkaa. Nämä olivat Kiina-asiantuntija professori Matti Nojosen mietteitä. Shanghaissa Tongjin yliopistossakin toiminut professori Nojonen tulee käsittelemään näitä aiheita tarkemmin Ålandsbanken Asset Managementin aamuseminaarissa tiistaina 28. lokakuuta 2014. Tule kuulemaan ja keskustelemaan Kiinan näkymistä mm. seuraavien kysymysten pohjalta: • Mitä tarkoittaa Kiinan keskushallinnon ja aluetason välinen kilpailutilanne? • Miten keskushallinto onnistuu kääntämään vientivetoisen talouden kohti kuluttajamarkkinavetoista taloutta? • Mikä on puolueen ja paikallistason suhde ympäristöongelmiin ja elintarviketurvallisuuteen? • Mitkä ovat Kiinan kasvavan keskiluokan arvot? Euro Bond paras luokassaan Pohjoismaissa 2014 LIPPER FUND AWARDS 2014 NORDICS Ålandsbanken Euro Bond korkorahasto on nimitetty luokassaan Pohjoismaiden parhaaksi rahastoksi 3, 5 ja 10 vuoden ajanjaksolta ja rahasto on saanut arvostetun Lipper Fund Award Nordic 2014 -palkinnon. Palkinnonsaaja julkistettiin 13. kesäkuuta 2014 Nordic Fund Selection Journal -lehdessä. Sijoittajanankkuri Ålandsbanken on suomalainen pörssinoteerattu pankki. Se on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva liikepankki, joka on menestyksekkäästi palvelut asiakkaitaan jo vuodesta 1919. Vuoden 2013 lopussa taseen loppusumma oli 3,9 miljardia euroa ja oma pääoma oli 184 miljoonaa euroa. Asiakasvaroja on hoidossa noin 4,3 miljardia euroa. Pankin vakavaraisuussuhde on 15,2 %. 4 Ålandsbanken on toiminut varainhoitajana jo useamman vuosikymmenen ajan, ja vuonna 2000 varainhoitotoiminnot yhtiöitettiin Ålandsbanken Asset Management –tytäryhtiöön. Varainhoitoyhtiöstä Ålandsbanken omistaa 70 prosenttia ja henkilökunta 30 prosenttia. Ota yhteyttä meihin Teemu Lahkela Johtaja Puh. 0204 293 709 040 772 1095 teemu.lahkela@alandsbanken.fi Christian Wetterstrand Toimitusjohtaja Puh. 0204 293 703 040 544 2301 christian.wetterstrand@alandsbanken.fi Aleksi Kallio Varainhoitaja Puh. 0204 293 735 050 506 5067 aleksi.kallio@alandsbanken.fi Stefan Nordling Senior varainhoitaja Puh. 0204 293 706 040 417 8055 stefan.nordling@alandsbanken.fi Tarja Viantie Senior varainhoitaja Puh. 0204 293 731 045 325 8285 tarja.viantie@alandsbanken.fi Petri Pohjanoksa Senior varainhoitaja Puh. 0204 293 718 040 558 7661 petri.pohjanoksa@alandsbanken.fi Meidät tavoittaa myös osoitteesta: asset@alandsbanken.fi Ålandsbanken – Pörssilistatun kotimaisen pankin palvelut SIJOITUSTOIMINNNAN PALVELUT • Täyden valtakirjan varainhoito • Konsultatiivinen varainhoito • Suorat korko- ja osakesijoitukset • Kansainväliset rahastot (avoin arkkitehtuuri) • Ålandsbankenin omat rahastot PANKKIPALVELUT • Tili- ja korttipalvelut • Talletukset • Lainat • Verkkopankki • Juridiset palvelut ÅLANDSBANKEN ASSET MANAGEMENT Oy - Bulevardi 3 - 00120 Helsinki - Puhelin 0204 293 704 - Faksi 0204 293 710 - www.asset.fi