ttc korkoluento 29.2.2012 lyhennetty.pdf

Korkomarkkinoiden erityispiirteet
- markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla
ttc 29.2.2012
www.operandi.fi
Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys
esityksen rakenne
I. peruskäsitteitä
II. korkomarkkinatilanne, tuottokäyrä ja markkinan ennusteaspekti
III. talouskehitys euroalueella
IV. miten korkomarkkinoilla voi ottaa näkemystä ?
VI. road-map to %-trader : )
Peruskäsitteitä
1
Lyhyet, pitkät ja hallinnolliset korot
2
Korkosidonnaisuusaika, duraatio, GAP
3
Tuottokäyrä ja korkoherkkyys
4
Korkoinstrumentit
Korkomarkkinatilanne - Euribor-korot
Saksan pitkät korot vuodesta 1992
Pitkät korot euroalueella + Swe ja UK
Tuottokäyrä ja korkoherkkyys
Tuottokäyrä (eng. yield curve) kertoo miten korko muuttuu, kun sijoitusaika eli
maturiteetti, pitenee. Käyrän muoto vaihtelee mm. inflaatio-odotusten ja
riskipreferenssien mukaan.
Nouseva käyrä (esim. 10-vuotisen obligaation korko on korkeampi kuin esim.
12 kk euribor) kertoo suuremmasta riskistä pidemmällä maturiteetilla.
Normaalioloissa käyrä on nouseva, mutta esimerkiksi laskusuhdanteeseen
mentäessä käyrä saattaa kääntyä laskevaksi.
Korkomarkkinan ominaispiirteitä
Vaikeahkosta asiasta voi tehdä vielä vaikeamman tai sitten “keep it simple”
 Korkonoteerauksia voi “johtaa” toisista noteerauksista, perusteet hyvä tuntea
esim. 6 kk euribor = 1,29 %
12 kk euribor = 1,63 %
Talletat 1 000 eur, 6 päästä sinulla on = 1006,45 eur
Talletat 1 000 eur, 12 päästä sinulla on 1016,30 eur
Näin ollen markkinat hinnoittelevat 6 kk koron 6 kk päästä tasolle
((1016,30/1006,45)-1)*2 = 1,96 %
Korkomarkkinan ennusteaspekti
Korkomarkkinatilanne - Euribor-spreadit
Tuottokäyrän kehitys 04/2011 - 12/2012
Duraatio, GAP 1/2
DURAATIO
yleisesti käytettävä mittari nykyarvon muutoksille korkotason muuttuessa. Duraatiolla
eli tehokkaalla juoksuajalla tarkoitetaan sijoituskohteen kassavirtojen nykyarvolla
painotettua juoksuaikojen keskiarvoa.
duraatioanalyysillä tarkoitetaan lainan tai sijoituksen keskimääräistä jäljellä olevaa
juoksuaikaa, jossa huomioidaan paitsi lopullinen takaisinmaksu, myös mahdolliset
lyhennyserät ja koronmaksut.
Duraatioanalyysillä voidaan mitata yksittäisen riski-instrumentin tai koko portfolion
korkoriskiä (hintariskiä). KÄYTÄNNÖSSÄ duraatio kertoo suoraan sijoituksen tai
velkapaperin arvon herkkyyden korkotason muutoksille.
Duraatio, GAP 2/2
GAP-analyysillä tarkastetaan sijoitusten ja lainojen
korkosidonnaisuus-aikojen tasapainoa.
Gap-analyysissä tutkitaan yrityksen varojen ja velkojen suhteita eri korkosidonnaisuusajoille, mikä tarkoittaa jäljellä olevaa aikaa ennen saatavan tai
velan uudelleenhinnoittelua. > kiinteäkorkoisilla instrumenteilla korkosidonnaisuusaika on sama kuin niiden jäljellä oleva juoksuaika.
Gap-analyysimallissa lasketaan yrityksen yhtä pitkillä korontarkastusjaksoilla
olevien saatavien ja velkojen erotus eli gap:
G=A–L
missä G = gap (€), A = saamiset ja L = velat
Esimerkki duraatiolaskelmasta
Ylläolevassa laskelmassa tämän yksittäisen lainan duraatio on 2,72 eli mikäli
korko nousee prosentin (1,0%) niin korkokulut nousevat :
1% * 3,24 MEUR * 2,72 = n. 88 000 EUR
Korkoswapit
 Perustuu osapuolten erilaisiin tarpeisiin ja näkemyksiin
 Korkoswap – koronvaihtosopimus, jossa osapuolet vaihtavat
koronmaksuja keskenään. Kiinteä korko muutetaan vaihtuvaksi koroksi
ja vaihtuva kiinteäksi. Koronvaihtosopimus koskee ainoastaan
koronmaksuja, alkuperäiset luottositoumukset säilyvät ennallaan.
YRITYS A < muuttuva korko: 3kk euribor + 0,25%
> kiinteäkorko 1,65%
YRITYS B
Yritys A maksaa B:lle kiinteää 1,65 prosentin vuosikorkoa pääomalle esim. seuraavan 3
vuoden ajan. Vastaavasti yritys B maksaa A:lle korkoa, joka vastaa 3 kuukauden
euribor-korkoa + 0,25 prosenttiyksikön preemiota. Muuttuva korko tarkistetaan aina
kolmen kuukauden välein. Käytännössä swap-sopimuksia ei tehdä kahden yrityksen
välillä vaan niin, että molemmilla sopimuksen toiseksi osapuoleksi tulee pankki.
Korko-optiot ja swaptiot
 Korkokatto (cap) rajaa maksimikoron
 Korkolattia (floor) rajaa minimikoron
 Ostetuissa optioissa riski rajattu
preemion; break-evenissä kärsitään
 Strategioissa varmistetaan ja luovutaan
 Swaptio on optio swappiin
 Tuottokäyrän muoto tärkeä vaikuttaja !
FRAt ja futuurit
 Korkotermiinit ja futuurit eroavat:


Futuuri pörssinoteerattu “marked-to-market”-instrumentti
FRA:ssa (Forward-Rate-Agreement) P/L eräpäivänä
 Varmistavat tulevan korkoprosentin



10.8.2010 3kk Euribor oli tasolla 0,904 % ja joulukuun 2010 euribor-futuuri (3kk)
oli tasolla 99,00 eli 1,0 %
Huhtikuussa 2006 sama futuuri oli tasolla 95,00 !
Yksi maturiteetti vaiko ”bundle” riippuu mm. lyhennyksistä
miten treidata näkemystä ?
I. käy läpi fundamentit, talousennusteet, korkomarkkinanoteeraukset, oma view
II. tunne treidattavat instrumentit sekä miten yield/hinta-suhde muuttuu
III. keskity tiettyihin instrumentteihin + määritä horisontin pituuus
IV. varo liiallista vipua
road map to a %-trader
I. korkotaso ylös tai alas - mikä maturiteetti ?
II. markkina ennustaa “väärin” FRA-mielessä
III. yield curve flattening trade vs. yield curve steepening trade
IV. yield level trade eri markkinoiden välillä
VI. myy tai osta thetaa, vegaa, gammaa
VII. CDS-trade / Jenkkien “romahdus”-trade / huutokaupat