tässä
1 MAKE Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimien kehittäminen valmistavassa koulutuksessa 2 Sisällysluettelo 1Alkusanat5 2 Lyhyt katsaus Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen6 3 Maahanmuuttajat tutkinnon suorittajina 6 4 Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe7 4.1 Tutkintoon päädytään useimmiten koulutuksen kautta7 4.2 Opiskeluväylät kohti ammatillisia tutkintoja8 4.3 Kotoutumiskoulutuksen aikaiset arviot ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan tukena8 4.4 Kielitaito ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä 9 4.5 Valintahaastattelut ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa 9 4.6 Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon arvioinnissa huomioitavaa 10 4.7 Yhdenvertainen kohtelu edellyttää luotettavaa kielitaidon arviointia ja tuen saamista 11 4.8 Omaehtoinen koulutus asettaa haasteita maahanmuuttajille 4.9 Oppisopimuskoulutus on joustavaa12 4.10 Työvoimakoulutuksen tutustumisjaksot Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa13 12 4.10.1 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskelijalle parhaiten soveltuva koulutus- ja ammatinvalinta 15 4.10.2 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja alalle soveltuvuus 15 4.10.3 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää ammatin opiskeluun16 4.10.4 Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat riittävän panostuksen17 4.11 Tukitoiminnan ja tukea koskevan informaation organisoinnista oppilaitoksissa 18 4.12 Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan henkilökohtaista ohjausta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja18 5 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin20 6 Maahanmuuttajaopiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista 21 6.1 21 Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ammatillisten opintojen eri vaiheissa 6.1.1 Viestintä ja kielitaito ohjaustilanteessa22 6.1.2 Järjestelmällinen ohjaus23 6.1.3Opiskelutaidot23 6.2 Ohjaus kohti työelämää ja työssäoppimisen ohjaus 25 3 6.3 Alakohtaiset menetelmät26 6.3.1 Ravintola-ala, kokin koulutusohjelma/osaamisala Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa27 6.3.2 Tekniikan ala, kone- ja metallialan perustutkinto ja rakennusalan perustutkinto maahanmuuttajille Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa 28 7 Opiskelijoiden polkuja29 7.1 Case Mohammed, sähköasentaja29 7.2 Case Fatima lähihoitajaksi?30 7.3 Case Rowana, toiveena lähihoitajan ammatti31 7.4 Case Jasmine, koulukäynnin ohjaaja32 8 Lyhyt katsaus Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen 33 9 Suomen kieli osana ammatillisia opintoja 33 9.1 Kielitietoinen opettaminen:oppimateriaali ja oppitunti34 9.1.1 Haasteena käsitteiden oppiminen ja opettaminen35 9.1.2 S2-kouluttajan havaintoja hoiva-alan työpaikalta ja näytön arviointikeskusteluista37 9.2 Suomen kielen opetuksen järjestäminen38 9.3 Suomen kielen opintojen sisällöt ammatillisessa koulutuksessa 10 Osaamisen kehittäminen 41 11 LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA46 39 VÄLINESALKKU47 12VÄLINESALKKU48 12.1Yleiset48 12.1.1 TUOTEKORTTI Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla 48 12.1.2 TUOTEKORTTI: Kotoutumiskoulutus49 12.1.3 TUOTEKORTTI: Kielitaidon taitotasot50 12.1.4 TUOTEKORTTI: Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa 52 12.1.5 TUOTEKORTTI: Monipuolinen opetus54 12.2Ohjaus55 12.2.1 TUOTEKORTTI: Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoituslomake 55 12.2.2 TUOTEKORTTI: Maahanmuuttajien palvelut57 12.2.3 TUOTEKORTTI: Palvelukartta58 12.2.4 TUOTEKORTTI: Koulutuksen ja tutkintosuoritusten eteneminen 60 4 12.2.5 TUOTEKORTTI: Aikuisopiskelijan muistilista62 12.2.6 TUOTEKORTTI: Opiskelijan itsearviointi62 12.2.7 TUOTEKORTTI: Hyödylliset linkit63 12.2.8 TUOTEKORTTI: Ohjauspäiväkirja65 12.2.9 TUOTEKORTTI: Työpaikkaohjaajan muistilista66 12.2.10 TUOTEKORTTI: Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai ohjaajalle67 12.2.11 TUOTEKORTTI: Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun 68 12.2.12 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan / kokin osaamisohjelma, 4+1 malli 69 12.3 Suomen kieli70 12.3.1 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan työkoe70 12.3.2 TUOTEKORTTI: Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa72 12.3.3 TUOTEKORTTI: Haastattelu kielitaidon kartoituksessa 74 12.3.4 TUOTEKORTTI: Neljä suomen kielen testiä75 12.3.5 TUOTEKORTTI: Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi 83 12.3.6 TUOTEKORTTI: Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen 86 12.3.7 12.3.7 TUOTEKORTTI: Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatin kouluttajalle ja S2-kouluttajalle88 12.3.8 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa (kokin osaamisala) 90 12.3.9 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja)93 5 1Alkusanat Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee enenevä joukko maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka heikomman suomen kielen taitonsa vuoksi joutuvat kantaväestöä suuremman haasteen eteen tutkintoon hakeutuessaan, ammattitaitoa hankkiessaan ja tutkintoa suorittaessaan. Useat maahanmuuttajat toivovat työllistyvänsä mm. niille ammattialoille, joilla Suomessa tulevaisuudessa ja tälläkin hetkellä on pulaa työvoimasta. Ammatillisten oppilaitosten kouluttajat ja työelämän edustajat kohtaavat usein tilanteita, joissa ammattialalle hyvin soveltuva ja muuten osaava opiskelija ei etene toivotusti opinnoissaan riittämättömän kielitaitonsa vuoksi. Tukitoimia on kehitetty hankkeissa ja oppilaitoksien toiminnassa, mutta valtakunnallisesti yhtenäistä ja vakiintunutta toimintamallia ei vielä ole. Tähän tarpeeseen Opetushallitus käynnisti MAKE-hankkeen, jonka tavoitteena on ollut mallintaa ja kehittää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimia ammatillisiin tutkintoihin hakeutumisvaiheessa, valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittamisessa. Tukitoimien kehittämisen taustalla on laaja-alainen tarve edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä kehittää aikuisten maahanmuuttajien ohjaus- ja tukipalveluita. Ensin mainittua käsitellään kattavasti Osallisena Suomessa -kehittämissuunnitelmassa. Opin ovi -kehittämisohjelmassa on puolestaan kehitetty monin tavoin aikuiskoulutuksen ohjaus- ja tukipalvelutyötä. Kirjallisuusluettelosta löytyy myös muita aihepiiriin liittyviä julkaisuja. Suosituksen tekijät työskentelevät maahanmuuttajien ohjaus-, opetus- ja tukitehtävissä ja ovat olleet mukana tukitoimien kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, esim. ALPO ja VERSOT. MAKE-hankkeen resurssien puitteissa oli perusteltua rajata työ Tampereen, Vaasan ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksiin. Tukitoimien kartoittamiseksi tehtiin näissä oppilaitoksissa pienimuotoisia haastatteluja ja kyselyjä tarkoituksena kerätä kokemuksia jo käytössä olevista toimista ja ideoita tukitoimien kehittämiseksi. Lisäksi kokeiltiin tukimateriaaleja ja menetelmiä sekä etsittiin ratkaisuja pulmiin ja haasteisiin. Työmme sato on kirjoitettu suositukseksi. Käsillä oleva suositus antaa käytännönläheisesti ehdotuksia tukitoimien toteuttamiseen koulutukseen hakeutumisvaiheessa, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittami- sessa. Suositus on suunnattu kaikille ohjaus- ja tukityötä tekeville, mutta erityisesti ammatinkouluttajille, suomen kielen kouluttajille ja ohjaaville kouluttajille, sillä se tarjoaa käytännön työkaluja opetustyön arkeen. Ehdotukset koskevat esimerkiksi yhteistyömuotoja työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välillä, tuen sisältöjä, suomen kielen opettamista ja tuen ajoittamista opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Suosituksessa sivutaan myös tuen järjestämiseen liittyviä rakenteellisia kysymyksiä. Vaikka tässä suosituksessa keskitytäänkin oppilaitoksiin, työ- ja elinkeinotoimistoilla on keskeinen rooli erityisesti hakeutumisvaiheen ohjauksessa. Opetustyön arjessa ratkaisua vaativat tilanteet tulevat toisinaan vastaan ennakoimatta eikä niiden selvittelyyn useinkaan ole riittävästi aikaa. Suosituksen alkuosassa lähestytään tukiprosesseja pragmaattisesti ja esimerkkien kautta. Välinesalkkuun tekijät ovat koonneet tuotekortteja omissa oppilaitoksissaan käyttämistään tukimateriaaleista. Tekijät toivovat, että suosituksesta ja välinesalkusta löytyisi mahdollisimman vaivattomasti sovelluskelpoisia välineitä opetus- ja ohjaustilanteisiin. Oppilaitokset toimivat erilaisissa ympäristöissä, joten lähtökohdat, haasteet ja mahdollisuudet eroavat niiden välillä. Suosituksessa esitetyt ratkaisut ovat siis malleja, joista voidaan poimia oppilaitoksen käyttöön sopivat ja kehittää tässä esitettyjä oppilaitoksessa parhaaksi katsotulla tavalla. Oppilaitosten toimintaympäristöt vaikuttavat siihen, mitä tarpeita kehittämisessä on ja minkälaisiin ratkaisuihin niissä päädytään. TAKK keskittyy tässä suosituksessa ensisijaisesti hakeutumisvaiheen tukeen, VAKK ja OAKK ammattitaidon hankkimisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheisiin. Kiitämme kollegoita oppilaitoksissamme kommenteista ja näkökulmista oppituen kehittämiseen. Riitta Kronholm TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Muut kirjoittajat: Ivanka Capova VAKK Vaasan aikuiskoulutuskeskus Marjo Kumpulainen OAKK Oulun Aikuiskoulutuskeskus 6 2 Lyhyt katsaus Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen Vuonna 2012 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskeli 16 199 aikuisopiskelijaa. Heidän kanssaan työskenteli 342 ammattilaista. TAKK:ssa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat edelleen koulutusaloiksi. Tutkintotarjonnassa oli 112 tutkintoa. Syyskuussa 2013 kirjoilla oli 4000 opiskelijaa, joista 1355 suoritti kokotutkintoa ja 913 osatutkintoa. Perustutkintoa suorittamassa oli 1180, ammattitutkintoa 1175 ja erikoisammattitutkintoa 480. käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä ohjaa opintoneuvoja. Spesifimmin ammattiin, kyseisen ammatin opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvä ohjaus on ammatinkouluttajien vastuulla. Maahanmuuttajille kohdistettu suomen kielen tuki ammatin opiskelun aikana on järjestetty Kotoutumis- ja Monikulttuurisuus koulutusalan kautta. TAKK kehittää aktiivisesti ohjaus- ja tukipalvelutoimintaa mm. hanketoiminnan avulla. Ohjausja tukitoimia on kehitetty yhteistyössä kumppaneiden kanssa monissa hankkeissa. Ohjaus- ja tukitoimintaa koskevia hankkeita on kerätty kirjallisuusluetteloon. Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalalla järjestetään Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuutta muissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa ei ole eritelty tilastoihin. Tietyillä ammattialoilla, esim. ravitsemisalalla lähes jokaisessa alkavassa opiskelijaryhmässä opiskelee useampia maahanmuuttajia, kun taas tietyillä ammattialoilla, esimerkiksi sähkö- ja talotekniikassa, maahanmuuttajia opiskelee vähemmän. Yhtä kaikki maahanmuuttajia on enenevässä määrin näyttötutkintojen suorittajina. Ei tutkintoon johtava maahanmuuttajakoulutus on keskitetty Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalaksi ja se tarjoaa palveluita suomen kielen koulutuksista työssä olevien maahanmuuttajien tukipalveluihin. Tarjonnassa ovat mm. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, Maahanmuuttajien peruskoulutukseen valmistava koulutus, AVEK Aktiivinen ja verkostoituva kotoutuminen ja Maahanmuuttajien toiminnallinen erityisopetus. Opiskelijoita maahanmuuttajakoulutuksissa on päivittäin keskimäärin 200. TAKKin ohjauspalvelujen ammattilaiset tukevat ja auttavat opiskelussa ja tutkinnon suorittamisessa kaikkia TAKKin opiskelijoita opintojen eri vaiheissa. Myös opintopsykologin palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä, jos opiskelijalla on jaksamiseen, motivaatioon ja elämäntilanteeseen liittyviä opiskeluun vaikuttavia haasteita. Maksuttomiin terveydenhoitajan ja psykologin palveluihin ovat oikeutettuja kaikki TAKKissa vähintään 4 kuukautta opiskelevat päätoimiset opiskelijat. Opintososiaalisiin etuihin ja muihin 3Maahanmuuttajat tutkinnon suorittajina Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja opiskelua mahdollisesti haittaavat ja hidastavat tekijät, kuten puutteet kielitaidossa. Tutkinnon suorittajan tulee saada tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Hen- 7 kilökohtaistamisen avulla luodaan tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1)näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 2)tutkinnon suorittaminen 3)tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys. Henkilökohtaistaminen siihen liittyvine toimineen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (Näyttötutkinto-opas 2012: 31). Henkilökohtaistamismääräykset koskevat tutkinnon suorittajia tutkinnon suorittamisen tavasta riippumatta, siis riippumatta siitä, suoritetaanko tutkinto suoraan vai valmistavan koulutuksen kautta. Niin maahanmuuttaja kuin muutkin tutkinnon suorittajat valitsevat yhdessä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän, työnantajansa ja koulutuksen tai tutkinnon hankkijan kanssa soveltuvan tutkinnon tai sen osan. Lisäksi pohditaan, mitä osaamista henkilöllä jo on ja mitä osaamista hänen on tutkinnon suorittamiseksi vielä hankittava. Samalla varmistetaan, että henkilö on ymmärtänyt näyttötutkintojärjestelmän periaatteet ja käytännöt. (Opetushallitus 2006: http://www. oph.fi/download/16598_Henkilokohtaistamismaarays.pdf.) On huomioitava, että oppimis- ja opetusnäkemys ovat kulttuuri- ja arvosidonnaisia käsitteitä. Esimerkiksi ajatus elinikäisestä oppimisesta, ryhmässä työskentelyn taidot, suunnittelutaidot, itseohjautuvuus, aktiivinen tiedonhankinta ja joustava tiedonkäsittely ovat keskeisiä asioita suomalaisessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 120.) Opiskelijavalintojen yhteydessä mahdollisesti käytettävien valinta- ja soveltuvuuskokeiden yhteydessä tulee huomioida, että testausmenetelmät on yleensä laadittu henkilöille, joilla testauskieli on äidinkieli. Valinta- ja soveltuvuuskoetta ei tule sekoittaa kielikokeeseen, jossa arvioidaan vain henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatillisia valmiuksia. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 121.) 4 Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe 4.1Tutkintoon päädytään useimmiten koulutuksen kautta Tutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittaminen ei edellytä koulutukseen osallistumista vaan myös muulla tavoin hankittu osaaminen on huomioitava tutkintosuunnitelmaa tehtäessä. Osaamisen on kuitenkin oltava pätevää eli sen on vastattava tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. (Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen.) Tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset koskevat yhtäläisesti maahanmuuttajia ja muita tutkinnon suorittajia. Hyväksytty näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää kolmikantaista tutkintosuorituksen arviointia, joka nojaa tutkinnon perusteisiin. Tutkintotoimikunnat hyväksyvät tutkinnot. Useimmiten tutkintoon hakeudutaan ammatillisen koulutuksen kautta eli tarvittava ammattitaito hankitaan osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Suoraan tutkinnon suorittamiseen ei TAKKissa käytännössä päädy maahanmuut- 8 tajataustaisia henkilöitä, mutta ei merkittävästi myöskään kantasuomalaisia. Suoraan tutkintoon hakeutuvien tukea ei käsitellä tässä suosituksessa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa tulee selvittää hakijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia menetelmiä. Opetushallitus tekee päätöksiä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä antaa lausuntoja ulkomailla suoritetuista ammatillisista tutkinnoista. Lisätietoja saa Opetushallituksen sivuilta (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ tutkintojen_tunnustaminen). 4.2Opiskeluväylät kohti ammatillisia tutkintoja Suurin osa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ammattia opiskelevista maahanmuuttajista opiskelee työvoimakoulutuksessa. Työ- ja elinkeinotoimisto valitsee opiskelijat. Käytännössä työvoimaviranomainen ja kouluttaja valitsevat työttömistä työnhakijoista hakemusten perusteella hakijat haastateltaviksi ja haastattelujen perusteella edelleen opiskelijoiksi. Omaehtoiseen koulutukseen hakeudutaan itse hakien suoraan oppilaitokseen, mutta käytännössä suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu omaehtoiseenkin koulutukseen työvoimaviranomaisen ohjaamana. Kun kyseessä on omaehtoinen koulutus, oppilaitos vastaa yksin hakijan haastattelemisesta ja valitsemisesta valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oman kotikunnan oppisopimuskeskuksen kautta. Valinnasta vastaa oppisopimuskeskus ja sopimuksen allekirjoittavat työnantaja, opiskelija ja koulutustarkastaja. Opiskelijoiden valitseminen työvoimakoulutuksissa ja omaehtoisessa koulutuksessa perustuu aiempiin arvioihin eli lausuntoihin, todistuksiin ja valintahaastatteluun. Työvoimakoulutuksissa opiskelijavalinta voidaan tehdä lisäksi tutustumisjaksojen aikaisen valmiuksien ja osaamisen pitempiaikaisen kartoituksen perusteella. Oppisopimuskoulutukseen pääsemisessä työnantajan rooli on vahva. Kouluttajien on hyvä aktiivisesti markkinoida yrityksissä oppisopimuskoulutusta ja ehdottaa sitä niille opiskelijoille, joille työvaltainen ja itsenäistä opiskelutaitoa edellyttävä koulutusmuoto soveltuu. 4.3Kotoutumiskoulutuksen aikaiset arviot ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan tukena Osalla maahanmuuttajataustaisista hakijoista ei ole lähtömaassaan asumisen ajalta koulutustodistuksia eikä työtodistuksia tai ne eivät ole mukana Suomessa. Heidän osaamisensa arviointi ja tunnistaminen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa perustuu siis paljolti hakijoiden suulliseen selvitykseen osaamisestaan sekä koulutus- ja työhistoriastaan. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan hyödyntää myös Suomessa suoritettujen koulutuksien, testien ja työharjoittelujen sekä mahdollisten työsuhteiden arvioita ja todistuksia. Monen aikuisen maahanmuuttajan ammatillinen polku alkaa kotoutumiskoulutuksesta (Ks. Välinesalkku, Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla), ja hakijan aiempaa osaamista on mahdollisesti selvitetty jo sen aikana. Kotoutumiskoulutuksen aikana opiskelijat ovat työharjoitteluissa ja saavat näin myös työpaikoilta palautetta ammatillisesta osaamisestaan, alalle soveltumisestaan ja työelämävalmiuksistaan. Tätä selvitystyötä, arviointeja ja palautteita olisi mahdollisuus nykyistä enemmänkin hyödyntää ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa ja aiemman osaamisen selvittelyssä erityisesti silloin, kun virallisesti hyväksyttäviä dokumentteja hakijan lähtömaasta ei ole saatavilla. Kotoutumiskoulutuksen päättyessä opiskelijoiden kielitaito arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan ja työvoimaviranomaiselle kirjoitetaan lausunto, jossa kuvataan opiskelijan kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia, työhistoriaa ja opiskelijan tavoitteita. Haastattelimme TAKKissa kouluttajia siitä, käyttävätkö he kotoutumiskoulutuksen aikaisia arvioita ja lausuntoja opiskelijavalintojen ja opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Vastausten perusteella osa kouluttajista etsii aktiivisesti opiskelijaa koskevia arvioita ja lausuntoja opiskelijatietokannasta (TAKKissa StudentaPlus) ja tarvittaessa kääntyy aiempien kouluttajien puoleen. Osa ei tiedä, että kotoutumiskoulutuksen aikaisista työelämään tutustumisista ja työharjoitteluista saadaan ammatin ja ammatin opiskelun kannalta oleellista arviointitietoa. Osa kokee, että samat tiedot saadaan kätevämmin ja varmemmin haastattelemalla hakijoita itse. Poimintoja vastauksista Kysymys: Koetko mielekkäänä saada hakeutumisvaiheessa tietoa opiskelijan suomen kielen taidosta, koulutus- ja työhistoriasta Kotomon (Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutus TAKKissa) kouluttajilta? Vastauksia: • Kyllä, ehdottomasti! • Erittäin hyödyllistä! • Erityisesti kielitaidon kehittymisestä ja oppimisvalmiuksista • Tietoa persoonasta, soveltuuko alalle • Olen kysynyt opiskelijalta itseltään, joten ei ole ollut tarvetta tiedustella enempää aiemmilta kouluttajilta. 9 Kysymys: Oletko kääntynyt Kotomon kouluttajien puoleen näissä asioissa? Vastauksia: • En • Lähinnä tulkkipalvelusta (TAKKissa ei ole tulkkipalvelua, mutta tämä tarkoittanee asioimistulkkien koulutusta) • Olen tehnyt yhteistyötä. Kotomon kouluttaja on ollut mukana valinnoissa, ammattikielen opetuksessa sekä oppituessa. 4.4Kielitaito ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä Maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen rinnalla tärkeä valintakriteeri on kielitaito. Vaikka hakija olisi alansa ammattilainen, hänen on usein vaikea tai mahdoton päästä ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen tai tutkintoa suorittamaan, mikäli hänellä ei ole riittävää suomen (tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsin) kielen taitoa. Kielitaidon puute tai heikkous estää usein myös suoraan työllistymisen. Aiempaa kotoutumiskoulutuksen aikaista arviointitietoa on useimmiten saatavilla opiskelijavalinnan tueksi, mutta ovatko nämä kielitaitoarviot relevantteja ammatillisen koulutuksen näkökulmasta? Ammatilliseen koulutukseen valinnassa käytettäväksi ei sellaisenaan sovellu kielikoe eikä valinnan perusteeksi riitä myöskään arvio, jossa arvioidaan pelkästään henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatissa tai ammatin opiskelussa vaadittavia kielellisiä valmiuksia. Yleisen kielitutkinnon ja eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon arvio ei ota suoraan kantaa kielitaidon riittävyyteen ammatin opiskelussa. Näitä käytössä olevia kielitaidon arviointijärjestelmiä ei ole kehitetty ammatin koulutuksen tarpeisiin eikä niissä ole huomioitu ammattialojen erilaisia kielitaitovaatimuksia. Jäljempänä ehdotetaan, minkälainen kielitaidon arviointi soveltuisi käytännössä paremmin ammatin koulutuksen opiskelijavalintaan ja suomen kielen tuen tarpeen määrittämiseen (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi). 4.5Valintahaastattelut ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa Haastattelukäytännöt TAKKin eri koulutusaloilla vaihtelevat: Yleensä ammatinkouluttaja ja työvoimaviranomainen haastattelevat hakijat yhdessä (omaehtoisissa koulutuksissa pelkästään ammatinkouluttajat). Suomen kielen kouluttaja ei yleensä ole mukana ammatillisen koulutuksen valintahaastattelussa. Kysyimme neljällä koulutusalalla (Sote, Pupa, Mara ja Teknologia), mitä opiskelijan valintaan vaikuttavia seikkoja kouluttajat huomioivat haastatellessaan hakijoita. Kysyimme myös, näkevätkö he tarpeelliseksi, että haastatteluissa mukana olisi suomen kielen kouluttaja, kun haastateltavana on maahanmuuttajataustainen henkilö. Kysymykset: Mitä seikkoja huomioit valintahaastattelussa yleensä ja maahanmuuttajataustaisen hakijan kohdalla? Arvioi, olisiko S2-kouluttajan tai maahanmuuttajien ohjaavan kouluttajan mukana olosta hyötyä valintahaastattelussa! Jos olisi, minkälaista? Haastatteluista kävi ilmi, että valintavaiheessa 10 huomioidaan hakijan lähtömaasta saadut koulutus- ja työtodistukset, mutta samanaikaisesti tiedostetaan eri maiden koulutusjärjestelmien sekä työolojen eroavuudet. Pelkästään todistukset eivät vakuuta haastattelijaa hakijan ammatillisesta osaamisesta. Esimerkiksi teknologia-alalla työpaikkojen automaatioaste ja sen myötä työtehtävien luonne vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäkään työkokemus omassa maassa ei välttämättä tarkoita riittävää osaamista suomalaisessa työelämässä. Tärkeänä seikkana nostettiin esiin työturvallisuus. Työturvallisuussäädökset ja työtekijöiden sekä työantajien suhtautuminen työturvallisuuteen vaihtelevat eri maissa. Siksi työturvallisuusosaamista ei tunnusteta papereiden perusteella vaan osaaminen pyritään tunnistamaan ja varmistamaan tutustumisjaksojen ja koulutuksen aikana. Kaikki haastateltavat kertoivat, että suoraan tutkintoon päätyminen on epätodennäköistä. Vaikka näyttötutkintojärjestelmä perustuu ajatukseen, että osaamisen voi osoittaa tutkintosuoritusten kautta osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, kukaan opiskelijoista, myöskään suomalaisista, ei ole tähän mennessä suorittanut esimerkiksi koneenasentajan ammattitutkintoa ilman valmistavaa koulutusta. Kotoutumiskoulutuksen aikaisen työssä oppimisen arvioinneilta toivottiin parempaa laatua. Arviot eivät kerro tarpeeksi ammatillisesta osaamisesta vaan niissä kuvataan muita, esimerkiksi persoonaan liittyviä asioita. Haastateltava kertoi, että Teknologia-koulutusalalla opiskelijavalinnan tukena käytetään ennakkotehtävää, jonka pohjalta pystytään osaltaan arvioimaan hakijan soveltuvuutta, motivoituneisuutta ja kielitaitoa. Teknologia-alan ammateissa edellytetään teknisten kuvien hahmottamista ja ymmärtämistä, jota pyritään selvittelemään alustavasti jo valintavaiheessa. Kotityö- ja puhdistuspalvelualan valintahaastatteluissa haastattelijoina ovat koulutuspäällikkö ja työvoimaviranomainen. Kielitaitoa arvioidaan mm. kysymällä, missä, minkälaisissa tilanteissa ja miten haastateltava käyttää suomen kieltä sekä varioimalla keskustelun kielellistä vaativuutta. Haastattelija vaihtaa aihepiirejä ja omaa ilmaisuaan selvittääkseen ja varmistuakseen kielitaidon riittävyydestä. Haastateltavalta tiedustellaan myös Yleisten kielitutkintojen todistusta. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista kielitaitoarviota ei kysytä. Keskustelun yhteydessä ohjataan myös uuden hakemuksen tekemiseen ja neuvotaan sen täyttämisessä, mikäli haastateltava ei tule valituksi. 4.6Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon arvioinnissa huomioitavaa Jos kysymyksessä on yksinomaan maahanmuuttajille suunniteltu ja suunnattu ammatillinen koulutus tai ammattialalle suuntaava kartoitus, koulutuksen hankkija edellyttää, että opiskelijoiden suomen kielen taito kartoitetaan huolellisesti. Erikseen maahanmuuttajille räätälöidyissä koulutuksissa kielitaidon merkitys ammatin opiskelussa on huomioitu eri tavoin. Koulutusaika voi olla pitempi ja koulutukseen sisältyy suomen kielen opetusta tai tukea. Maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa suomen kielen kouluttaja on tavallisesti mukana opiskelijavalinnasta tutkinnon suorittamiseen saakka. Koulutuksissa, joissa maahanmuuttajat opiskelevat integroituna kantasuomalaisten kanssa, ei valinnoissa yleensä ole mukana suomen kielen kouluttajaa. TAKKissa Majoitus- ja ravitsemisalalla on kokeiltu myös integroidussa koulutuksessa käytäntöä, jossa suomen kielen kouluttaja on ollut mukana valitsemassa opiskelijoita koulutukseen sekä paperivalinnassa että valintahaastattelussa. Haastattelut kannattaa silloin järjestää siten, että kaikki maahanmuuttajataustaiset hakijat haastatellaan perättäin, jolloin suomen kielen kouluttajaa ei tarvita koko haastattelujen ajaksi. Vaikka suomen kielen kouluttaja ei olisikaan mukana valintahaastattelussa, hän voi opastaa ammatinkouluttajaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valinnassa kiinnittämällä huomiota seikkoihin, jotka auttavat kielitaidon riittävyyden arvioinnissa: • • • Missä ajassa ja mitä koulutuksia käymällä hakija on saavuttanut nykyisen kielitaitonsa? Jos hakijan kielitaito vaikuttaa selvästi heikolta, vaikka asumisaika Suomessa on huomattavan pitkä, on todennäköistä, ettei vähäinen suomen kielen opetus eikä ammatin opiskelukaan lyhyessä ajassa nosta kielitaidon tasoa merkittävästi. Tarvitaanko ammatin opiskelussa kirjallista kielitaitoa? Jos tarvitaan, tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista kannattaa arvioida teettämällä sopiva tehtävä, jonka ammatinkouluttaja ja suomen kielen kouluttaja voivat laatia yhdessä. Pystyykö hakija kuvaamaan ammattiin liittyvää kokemustaan ja suunnitelmiaan monipuolisesti? Hakija voi osata kertoa toistuvasti haastat- 11 teluissa kysyttävät yleiset asiat sujuvasti, vaikka kielitaito ei riitä ammattialasta puhumiseen eikä ammatillisen tietoaineksen opiskeluun. • • • • Pystyykö hakija keskustelemaan vain konkreettisista ja omakohtaisista asioista vai yltääkö hän yleisemmälle ja abstraktimmalle tasolle. Mikäli ammattialaan liittyy vaativaa tietoainesta, ainoastaan konkreettiseen yltävä kielitaito ei todennäköisesti riitä ammattitaitovaatimusten mukaisen tiedon omaksumiseen. Tunteeko hakija ammattialaan liittyvää yleistä sanastoa, joka ei vaadi ammatin opiskelua? Hakijalta ei voi odottaa etukäteen tietämystä, joka hankitaan ammatillisessa koulutuksessa. Yleisen ammattialaan liittyvän sanaston hallinta kertoo, että hakijan kielitaito ei rajoitu aivan peruskielitaitoon. Saako hakijan ääntämisestä selvää? Aksentti ei estä ammatin opiskelua. Ymmärtämistä häiritsevä ääntäminen ei korjaannu nopeasti ja toisinaan voi olla kysymys myös puheen tuottamiseen liittyvistä ongelmista, jotka vaativat esimerkiksi puheterapeutin apua. Ymmärtääkö hakija kysymykset vaivatta tai selkeyttämällä? Haastattelijan on huomioitava, minkälaista puhetta hakija joutuu ymmärtämään, jos tulee valituksi. Mitä enemmän kysymyksiä joutuu toistamaan ja helpottamaan, sitä todennäköisempää on, ettei kielitaito riitä normaalin opetustilanteen puheen ymmärtämiseen. Kielitaidon kartoitukseen ja sen suunnitteluun sekä haastattelun toteuttamiseen löytyy vinkkejä välinesalkusta (Ks. Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa ja Haastattelu kielitaidon kartoituksessa). 4.7Yhdenvertainen kohtelu edellyttää luotettavaa kielitaidon arviointia ja tuen saamista Yhdenvertaisuuslaki edellyttää yhdenvertaista kohtelua ammatillisen koulutuksen ja ohjauksen saamisessa (Oikeusministeriö 2004: http:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021). Lain noudattaminen ei tarkoita koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä tinkimistä. Ammattitaitovaatimukset ovat tutkintojen perusteissa samat maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille. Kielitaidon osalta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten opiskeluvalmiudet eivät kuitenkaan ole yhtäläiset, joten yhdenvertaisen kohtelun saamiseksi maahanmuuttajalle tulee taata tarvittava tuki. Yhdenvertaisuus edellyttää, että kielitaidon ja sen riittävyyden arviointi on luotettavaa ja sen tulee perustua yhdenmukaisiin kriteereihin. Kuten edellä on todettu, eurooppalainen viitekehys ja Yleinen kielitutkinto eivät sellaisenaan kuitenkaan anna varmaa ja suoraa vastausta siihen, riittääkö hakijan kielitaito käytännössä ammatin opiskeluun ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Kouluttajat kaipaavat toimivampaa perustaa kielitaidon arvioinnille. Arvion tulisi perustua realistisiin ja ammattialojen erot huomioon ottaviin kriteereihin. (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi.) Luotettava Luotettavien kriteerien laatimiseksi tulisi peYhdenmukainen rustaa työelämän, ammatillisen koulutuksen Realistinen ja kielikoulutuksen yhteistyöhön rakentuAmmattialakohtainen va asiantuntijaryhmä. Taloudelliset resurssit eivät riitä kriteerien laatimiseen erikseen kaikille ammattialoille, mutta tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä olisi laatia suuntaa-antavaksi ohjeeksi kriteerit esimerkiksi niille ammattialoille, jotka ovat merkittävimpiä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. 12 4.8Omaehtoinen koulutus asettaa haasteita maahanmuuttajille Omaehtoiseen koulutukseen ei Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa sisälly tutustumisjaksoa vaan hakijat valitaan haastattelun perusteella suoraan tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja kielitaitoa on vaikea arvioida huolellisesti ja riittävän monipuolisesti 15 minuutista puoleen tuntiin kestävässä haastattelussa, vaikka haastatteluun liittyisi testikin (Ks. Neljä suomen kielen testiä.). Tällä valintamenettelyllä on vahvasti mahdollista, että opiskelija tulee valituksi koulutukseen, vaikkei hänellä olisi siihen riittäviä valmiuksia. Valmiuksien puuttumista ei välttämättä huomata heti koulutuksen alussa vaan toisinaan vasta esimerkiksi työssäoppimispaikoilta saatu palaute tai suorittamatta jäävät oppimistehtävät paljastavat tilanteen kouluttajille. Osaamisen riittämättömyys voi selvitä vasta tutkinnon suorittamisen kynnykselläkin. Vaihtoehdoksi jää parhaimmillaan osatutkinnon suorittaminen, pahimmillaan pelkkä koulutustodistus tai vajavainen opintosuoriteote. Osatutkinnon suorittanut voi työllistyä alasta riippuen avustaviin työtehtäviin tai matalampaa ammattitaitoa vaativiin työpaikkoihin, mutta joka tapauksessa kokotutkinnon suorittamatta jääminen rajaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Tutkintovaatimukset ovat samat kaikille. Jos mahdollisuutta opiskeluajan pidentämiseen ei ole, on maahanmuuttajan pystyttävä omaksumaan samat tiedot ja taidot samassa ajassa kantasuomalaisten kanssa, mutta heikommalla kielitaidolla. Jos koulutuksen hintaan ei sisälly myöskään maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen tukea koulutuksen ajaksi, ei sitä voida tarjota, joten maahanmuuttajataustaiset opiskelijat joutuvat entistä vaikeampaan tilanteeseen eli suorittamaan saman tutkinnon samassa ajassa ilman tarvitsemaansa tukea. Tilanne on kouluttajien tiedossa ja omiaan johtamaan siihen, että koulutukseen voidaan valita vain ne maahanmuuttajat, joiden kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat jo koulutukseen hakeutuessa selvästi riittävät. Tämä asettaa useimmat maahanmuuttajataustaiset hakijat opiskelijavalinnassa muuta väestöä heikompaan asemaan. Omaehtoisen koulutuksen aikaiseen tukeen tulisi ohjata resursseja tai koulutusaikaa pitäisi voida pidentää niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa pidempi koulutusaika olisi perusteltua. 4.9Oppisopimuskoulutus on joustavaa Oppisopimuskoulutuksissakaan ei ole tutustumisjaksoa vaan koulutus alkaa heti tutkintoon johtavana. Vuonna 2014 TAKKissa alkaa kokeiluna nuorille suunnattu oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, jonka tarkoituksena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen. Oppisopimuskoulutuksien pituus voidaan joustavasti henkilökohtaistaa. Esimerkiksi pintakäsittelyalan perustutkintoon johtava oppisopimus solmitaan 2,5 vuodelle, mutta taitojen kehittyessä odotettua nopeammin voidaan oppisopimusta lyhentää esimerkiksi puolella vuodella edellyttäen, että opiskelija saa tässä ajassa suoritettua tietopuoliset opinnot. Muutokset oppisopimukseen vaativat sopimusosapuolien yksimielisyyden. Monella maahanmuuttajalla on työelämässä aiemmin karttunutta taitoa ja osaamista, joten oppisopimuksen kautta hän pystyy käytännön työssä osoittamaan osaamisensa ja käyttämään vahvuuksiansa. Toisaalta tietopuolisten opintojen suorittaminen oppisopimuskoulutuksessa vaatii itsenäistä ja tehokasta opiskelutapaa ja voi olla maahanmuuttajalle haastavaa, jos kielitaito on vielä heikko. Toisaalta oppisopimuskoulutukseen voi sisältyä myös erilaisia tukitoimia, esim. suomen kielen opetusta työpaikalla. Tukitoimista sovitaan yhdessä oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajan kanssa, ja niistä tehdään erillinen hankintasopimus. 13 4.10Työvoimakoulutuksen tutustumisjaksot Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa työvoimakoulutukset voivat alkaa tutustumisjaksoilla, jotka vaihtelevat sisällöltään ammattialan mukaan. Pituudeltaan ne ovat tavallisesti kahdeksan viikkoa. Tutustumisjaksoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla ja/tai oppilaitoksessa sekä ammattialan tietosisältöjen opiskelua. Tutustumisjaksojen aikana opiskelijaa opastetaan opiskelutaidoissa ja verkko-opiskelussa (Esimerkiksi TAKKissa Moodle, tekstinkäsittelyn perusteet jne.). Mikäli ammattialaan liittyy sertifikaatteja (esim. työturvallisuuskortti, tulityökortti, hygieniapassi), joiden suorittamisen työpaikat edellyttävät jo työharjoittelussa, pyritään ne suorittamaan jo tutustumisjakson aikana. Myös suomen kielen tuki voidaan käynnistää tutustumisjakson aikana. Tutustumisjaksojen lopulla ratkaistaan opiskelijan ja kouluttajan yhteistyössä, jatkaako (hakeutuuko) opiskelija tutkintoon valmistavaan koulutukseen vai tulevatko hänen tapauksessaan muut jatkosuunnitelmat kyseeseen. Haastattelimme TAKKissa ammatinkouluttajia kartoittaaksemme heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tutustumisjaksojen merkityksestä ja niiden aikaisesta tuesta. Kouluttajat olivat Kotityö ja puhdistuspalvelu-, Teknologia- ja Sosiaalija terveysaloilta. Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään: Tustumisjaksojen aikana pyritään havainnoimaan työhön asennoitumista, esim. työaikojen noudattamista. Suomen kielen tuki aloitetaan tutustumisjakson aikana ja pääpaino on ammattisanastoon perehtymisessä. Opiskelijalle selvitetään tutkinnon rakennetta, tutkinnon perusteita ja ammattitaitovaatimuksia tutustumisjakson aikana, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan opiskelun aikana ja työelämässä. Osaamista ja osaamisen kehittymistä havainnoidaan. Ihannetilanteessa tuki voitaisiin mitoittaa ja räätälöidä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kielen tuelta odotetaan tuen integroimista työhön ja ammatin opintoihin, siten, että kielen opiskelun sisällöt liittyvät kiinteästi ammatillisiin sisältöihin. Jotta suomen kielen kouluttaja pystyisi tukemaan opiskelijaa mahdollisimman hyvin, heidän tulisi voida perehtyä ammattialan perusasioihin tutustumalla työympäristöön ja työkaluihin sekä havainnoimalla koneiden käyttöä. Tutustumisjaksot kestävät 8 viikkoa ja niiden aikana suomen kielen kouluttaja kartoittaa opiskelijan suomen kielen taitoa testin ja haastattelun avulla. Suomea äidinkielenään puhuville järjestään samaan aikaan luki-testi. Jos tutustumisjakson aikana ilmenee, että opiskelijalla on esim. opiskelua haittaavia elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, hänet ohjataan TAKK:ssa ohjaaville kouluttajille tai opiskelijaterveyden piiriin. Ammatin kouluttajat hoitavat ammattiin ja ammatin opintoihin liittyvän ohjauksen. Tutustumisjaksojen aikana selvitetään opiskelijalle mahdollisimman ymmärrettävästi tutkintoon ja tutkinnon suorittamiseen sekä koulutukseen liittyviä asioita. Opiskelijan ja vastuukouluttajan välille muodostuu usein luottamuksellinen suhde ja opiskelija haluaa hoitaa myös elämäntilanteeseensa liittyviä asioita hänen kanssaan. Ammattialoilla tapahtuu muutoksia. Nykyisin myös kirjallista kielitaitoa vaaditaan enemmän, koska esim. työtilaukset, niiden peruutukset ja niihin kohdistuvat reklamaatiot hoidetaan sähköpostitse. Myös koulutuksen aikana tarvitaan riittävä kirjallinen kielitaito, esim. hygieniaosaaminen vaatii kirjallisen tiedon omaksumista. Kuulostelimme myös kouluttajien tutustumisjaksojen aikaiseen tukeen kohdistuvia toiveita kyselyn avulla. 14 Kysymys: Mitä opiskeluun liittyviä käytännön asioita toivoisit selvitettävän jo tutustumis- ja orientointijaksojen aikana? Vastauksia: • työelämän pelisäännöt, esim. työajat ja niiden noudattaminen sekä työkulttuuri Suomessa • ammattialan realistiset vaatimukset, oman ammattitaidon arvioiminen, itsearviointi • riittävään suomen kielen taitoon ja kykyyn oppia kieltä tulisi kiinnittää erityistä huomiota • perustaidot matematiikassa ja opiskelussa pitäisi selvittää paremmin • opiskelukulttuuri, opiskelutaidot • tutkinnon rakenne, näyttötutkintojärjestelmä • koulutuksen sisältö: oppimistehtävät ja tentit • opiskelun käytännön asiat, esim. poissaolojen selvittäminen Kysymys: Mitä ammatillisia sisältöjä olisi hyvä selvittää jo tutustumisvaiheessa? Vastauksia: • työajat • miten tutkinto suoritetaan • tutkintoon liittyy teoriaa ja t utkintosuoritukset • tutkinnon perusteiden sisältö ja niihin liittyvät käsitteet • opintojen vaativuus, esim. tenttimateriaalien laajuus, opintojen edellyttämä itseohjautuvuus, oma aktiivisuus ja ajankäyttö • kielitaitovaatimus • todenmukaisesti ammattialan vaatimukset • ammattisanasto Tutustumisjakson aikana pyritään varmistamaan, että opiskelija ymmärtää koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen vaatimukset ja sen, miten koulutus ja tutkinnon suorittaminen käytännössä etenevät. Tutkintorakennetta ja koulutuksen etenemistä voi havainnollistaa opiskelijoille esim. kuvion avulla. (Ks. Koulutuksen ja tutkintojen eteneminen.) Kysymys: Missä opiskeluun ja opiskelutaitoihin liittyvissä asioissa toivoisit opiskelijoiden saavan tukea suomen kielen kouluttajilta tai muilta? Vastauksia: • riittävää suomen kielen opettamista ammatin opintojen ohella • ammattialaan liittyvän sanaston avaamista, läpikäymistä ja opettamista • kirjoittamisen harjoittelua • ohjausta oppimistehtävien tekemiseen ja tenttikirjojen lukemiseen Kysymys: Onko ammattialalla erityisiä testejä, kortteja tms. suoritettavana jo tutustumisjaksolla? Mitä? Vastauksia: • Työturvallisuuskortti • Tulityökortti • Ensiapukortti • Hygieniapassi 15 4.10.1Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskelijalle parhaiten soveltuva koulutus- ja ammatinvalinta Tutustumisjaksoilla pyritään ehkäisemään opintojen keskeytyminen onnistuneen ammatinvalinnan ja sopivan koulutuksen varmistamisen kautta. Motivaatio on perusta oppimiselle ja opiskeluun sitoutumiselle. Pelkkä haastattelu ei aina anna oikeaa käsitystä opiskelijan motivaatiosta ja soveltuvuudesta ammattialalle. Hakeutuja voi hakeutua koulutukseen monesta syystä. Hän voi kokea, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Toisinaan työvoimaviranomainen edellyttää, että työtön työnhakija vastaanottaa hänelle tarjotun vapaan koulutuspaikan. Hakeutujalla itsellään voi olla väärä mielikuva ammatista. Tutustumisjakson aikana hakeutuja saa realistisemman kuvan ammatin opiskelusta ja työskentelystä alalla. Tutustumisjakson päätyttyä hakeutujalla on vielä ilman sanktioseuraamuksia mahdollisuus vaihtaa ammatillisia suunnitelmiaan, jos koulutus tai ammattiala ei harkinnan jälkeen tunnukaan omalta. 4.10.2Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja alalle soveltuvuus Tutustumisjaksoilla pyritään varmistamaan ja vahvistamaan edellytyksiä ammattitaidon hankkimiseen sekä tutkinnon suorittamiseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja alalle soveltuvuus voidaan pitemmän jakson kuluessa selvitellä riittävän monipuolisesti. Opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen ja ammattialalla työskentelyyn liittyvät vaatimukset vaihtelevat ammattialoittain. Kouluttaja saa ensituntuman tutkintoon hakeutuvan opiskeluvalmiuksista ja edellytyksistä jo valintahaastattelussa, mutta kattava ja luotettava arviointi vaatii pitemmän ajan. Hakeutujalla itsellään voi olla epärealistinen käsitys omista edellytyksistään ja ominaisuuksistaan. Tutustumisjakson aikana hakeutujan opiskeluvalmiuksia ja oppimista pystytään arvioimaan luontevasti opetuksen aikana ja useamman kouluttajan voimin. Opiskelijalla voidaan teettää erilaisia oppimistehtäviä esimerkiksi verkko-oppimisympäristöissä. Tällöin hakeutujan tiedonhaku-, opiskelu- ja atk-taidoista saadaan tarkempi ja kattavampi kuva. TAKKin ravitsemisalan tutustumisjaksoihin sisältyy alla luetellut kartoitustoimenpiteet. Kartoituksen pohjalta pyritään varmistamaan, että kyseinen koulutus soveltuu opiskelijalle ja suunnitellaan häntä varten suunnattuja henkilökohtaisia tukitoimia. Kartoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi • kuntokartoitus • suomen kielen haastattelu ja testi • hygieniaosaamistesti • työssäoppimisjakso Kuntokartoituksen avulla pyritään varmistamaan, etteivät terveydelliset seikat estä työskentelyä raskaissa olosuhteissa. Suomen kielen haastattelun ja testin avulla pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää opiskeluun tarvittavan tuen kanssa. Hygieniaosaamistestin suorittaminen antaa viitteitä mm. opiskelutaidoista, kielitaidosta ja yleistiedon määrästä sekä ennen kaikkea opiskelijalle hyödyllisen suorituksen työllistymisen edistämiseksi. Työssäoppimisjakson aikana osapuolet pystyvät kolmikantaperiaatteen mukaisesti arvioimaan ammattialalle soveltumista aidosti työelämässä. Jos työssäoppiminen pystytään järjestämään tutustumisjakson aikana riittävän monipuoliseksi, saadaan työpaikoilta arvokasta palautetta opiskelijan yleisistä työelämätaidoista sekä työtehtävien oppimisesta ja osaamisesta, kuten • oma-aloitteisuudesta • sitoutumisesta työpaikan sääntöihin • työyhteisöön kiinnittymisestä • vuorovaikutustaidoista ja kielitaidosta • työtehtävien omaksumisesta ja hallinnasta • asiakaspalvelutaidoista. 16 4.10.3Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää ammatin opiskeluun Tutustumisjakson aikana voidaan arvioida pitemmän ajan kuluessa ja kattavammin opiskelijoiden kielitaitoa. Pystyäkseen arvioimaan, riittääkö opiskelijan suomen kielen taito ammatin opiskeluun ja työelämään, on suomen kielen kouluttajalla oltava riittävä kompetenssi arvioimiseen. Hänen on tunnettava kyseisen ammatin opiskelun ja ammatissa työskentelyn kielitaidolliset vaatimukset ja suhteutettava opiskelijan kielitaito realistisesti näihin vaatimuksiin. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisten arviointikriteerien lisäksi arvioinnissa olisi otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: 1. Ymmärtääkö opiskelija ammatinopetuksen tasoista opetuspuhetta? Suullisen opetuksen ymmärtämistä voi arvioida esimerkiksi tekemällä opiskelijalle sisältökysymyksiä oppitunnin sisällöstä. 2. Kykeneekö opiskelija etsimään ja omaksumaan ammattia ja työelämää koskevaa tietoa erilaisista kirjallisista tietolähteistä? Ammatillisen tekstin ymmärtämistä voi testata esimerkiksi tiedon soveltamista edellyttävillä sisältökysymyksillä tai teettämällä tiivistelmä tekstin asiasisällöstä. 3. Riittävätkö opiskelijan kielelliset taidot ammatillisen koulutuksen opiskelutehtävien tekemiseen? Oppimistehtävistä suoriutumista voi arvioida pyytämällä ammatinkouluttajalta oppimistehtäviä, joiden pohjalta voi laatia samantyyppisiä kieli- ja opiskelutaitoa kartoittavia tehtäviä. Opiskelijan ei tietenkään tarvitse etukäteen suoriutua tehtävästä, joka edellyttää ammatillista osaamista tai opiskelua. 4. Ovatko opiskelijan opiskelutaidot ja kielitaito sillä tasolla, että niiden varassa pystyy kehittämään kielitaitoa abstraktimmalle tasolle ja laajentamaan sanavarastoa? Arvioimalla opiskelijan kielitaitoa eurooppalaisen viitekehyksen kriteerien mukaan saa suuntaa antavan käsityksen. 5. Selviytyykö opiskelija ammatin opiskelusta itsenäisesti vai tarvitaanko rinnalle suomen kielen tukea? Minkälaista tukea ja missä määrin? Kielitaidon arviointi ammatin kontekstissa on vaikeaa, mutta arviointitaito kehittyy kokemuksen myötä (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi.). Keräämällä tietoa aikaisempien opiskelijoiden menestymisestä opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa ja heidän kielitaidostaan, harjoittelemalla arviointia ja keskustelemalla muiden kouluttajien kanssa arviointitaito kehittyy. Tukitoimien suunnittelussa ammatinkouluttajan ja suomen kielen kouluttajan yhteistyö on tärkeää. 17 4.10.4Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat riittävän panostuksen Opiskeluedellytyksien kartoittaminen vaatii laajaa ja erikoistunutta asiantuntemusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa tutustumisjaksojen aikaisissa kartoituksissa keskeisessä roolissa on ammatinkouluttaja, mutta tilanteen ja tarpeen mukaan erityisopettaja, opintopsykologi, fysioterapeutti, luki-testaaja ja suomen kielen kouluttaja ovat mukana kartoittamassa. Toisinaan tutustumisjaksojen aikana ilmenee, että pystyäkseen opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelija tarvitsee laaja-alaista tukea. Silloin opiskelijan edun mukaista on, että oppilaitoksen hallinnolliset rakenteet taipuvat joustavasti ja mahdollistavat moniammatillisen koulutusalojen rajat ylittävän tuen tarjoamisen opiskelijalle jo tutustumisjaksosta alkaen. Joustavien hallintorakenteiden lisäksi tutustumiskoulutusten hintaan olisi varattava riittävästi resurssia kartoittamista ja tukea varten. Haastavaksi tuen hinnoittelun tekee mm. se, ettei tuen tarvitsijoiden eikä tuen tarpeen määrää voida etukäteen tietää. Asiantuntemus Yhteistyö Joustavuus Oikea-aikaisuus Haastattelussa ammatinkouluttajat kertoivat seuraavaa maahanmuuttajien tukea koskevista näkemyksistään: Suomen kielen tuen osalta tilanne TAKKissa on muuttunut. Vuoteen 2013 asti TE-toimisto osti ammattia opiskeleville maahanmuuttajille tarpeen mukaan suomen kielen tukiopetusta. Rahoituksella pystyttiin järjestämään maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suomen kielen tukea viikoittain. Tukiopetukseen kerättiin ryhmä eri aikaan aloittaneista opiskelijoista. Vuoden alusta kielitaidon kartoituksia on jatkettu, mutta tukea ei järjestetä, vaikka tuen tarve todettaisiin. Ammatin kouluttajien on itse yritettävä löytää aikaa erityistukeen. Ammatin kouluttajana on vaikea arvioida opiskelijan tuen tarvetta ja määrää. Tutustumisjaksolla suomen kielen kouluttaja kartoitti opiskelijoiden kielitaitoa ja epäili, että kaikkien kielitaito ei ehkä riitä koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen aikana kolme 15 opiskelijasta onkin keskeyttänyt koulutuksen. Keskeyttämisten ehkäisemiseksi kielitaidon lisäksi olisi hyvä kartoittaa opiskelutaitoja. Yhteistyötä ammatin kouluttajien ja suomen kielen kouluttajien välillä pitäisi lisätä. Esimerkiksi tutkintorakenteesta ja tutkintotilaisuuksiin liittyvistä lomakkeista olisi hyvä laatia yhdessä selkokieliset ohjeet. Suomen kielen kouluttaja voisi myös opastaa ammatin kouluttajia käyttämään helpompaa kieltä opetustilanteessa. Mahdollista olisi myös yhteisvoimin laatia koulutukseen ammattialakohtainen kielitaidon lähtötaso, mutta vaarana on, että osa hakijoista jää valitsematta, vaikka heidän kielitaitonsa voisi kehittyä nopeasti ammatin koulutuksen aikana. Alalla on jo työvoimapula, joten opiskelijavalinnoissa on huomioitava myös yhteiskunnallinen ja eettinen näkökulma. Hyvänä kokemuksena yhteistyöstä suomen kielen kouluttajan ja ammatin kouluttajan välillä voi mainita samanaikaisopettajuuden, jonka myötä kumpikin oppii. 18 4.11Tukitoiminnan ja tukea koskevan informaation organisoinnista oppilaitoksissa Opiskelijoiden tukitoimia vaativat tilanteet tulevat usein ammatinkouluttajien hoidettaviksi ennakoimatta eikä tuen tarjoamiseen ole varattu ammatinkouluttajan työssä riittävästi aikaa. Heillä ei myöskään ole kaikkea tukemiseen vaadittavaa osaamista eivätkä he pysty työaikansa puitteissa hallitsemaan kaikkea tukeen liittyvää ajantasaista tietoa. Opiskelija on siitä huolimatta voitava ohjata asiantuntevasti ja oikea-aikaisesti tarvittavan tuen piiriin. Suuressa oppilaitoksessa henkilökuntaa on paljon ja tehtävä- ja vastuualueet ovat jakaantuneet laajalle, joten oikean tukitahon löytäminen omassakaan oppilaitoksessa ei aina ole helppoa. Tiedon tavoitettavuuden varmistaminen ja sujuvoittaminen ovatkin oppilaitoksissa jatkuvan kehittämisen kohteena. Kouluttajien on hyvä tuntea myös alueensa tukiverkosto (Ks. Palvelukartta ja Maahanmuuttajien palvelut) ja tuen järjestämisen toimintatavat. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen liittyvä informaatio voidaan koota henkilökunnan verkkosivuille yksiin kansiin. Lisäksi oppilaitoksessa voidaan kouluttaa tarpeellinen määrä kouluttajia tukitehtäviä hoitamaan. Heidän tehtävikseen voidaan asettaa tukeen liittyvän informaation kokoaminen, yhteyden ylläpitäminen tukiverkostoon, ja he voivat myös itse tukea opiskelijoita oman osaamisensa alueella. Tukitoiminnasta vastaavien kouluttajien tehtäviin voi kuulua esimerkiksi seuraavat tehtävät: • • • • • alueellisen tukiverkoston selvittäminen ja tietojen päivittäminen tuesta ja tukitoiminnan muutoksista tiedottaminen tukea koskeviin tiedusteluihin vastaaminen tukitoimintaan liittyvien materiaalinen kokoaminen yhteiseen käyttöön (esim. Moodle, M-Files) tukitoiminnasta, esim. tutor-toiminnasta huolehtiminen. Tukitoiminnasta vastaaville kouluttajille voidaan varata oppilaitoksen tilanteen mukaan esimerkiksi kerran viikossa päivystysaika, jolloin hän vastaa tukea koskeviin tiedusteluihin ja päivittää tukitoimintaan liittyvää informaatiota henkilöstön verkkosivuilla. 4.12Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan henkilökohtaista ohjausta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja Toisinaan tutustumisjakson lopulla päädytään siihen, että opiskelija ei tarjolla olevista tukitoimista huolimatta jatka tutustumisjaksolta tutkintoon valmistavaan koulutukseen eikä etene tutkinnon suorittamiseen. Haastattelemamme TAKKin kouluttajat kertovat, mitkä heidän kokemuksensa mukaan ovat tavallisimmat esteet opintojen käynnistymiselle tai etenemiselle tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja miten heidän mielestään esteiden ilmetessä tulisi toimia. Tutkinnon perusteet määrittävät ammattitaidon kriteerit. Niitä pitäisi noudattaa kaikkien kohdalla eikä henkilökohtaistaminen saa merkitä osaamisen vaarantamista. Sosiaali- ja terveysalalla potilasturvallisuus voi vaarantua, jos tutkintosuorituksia katsotaan läpi sormien. Mikäli koulutuksen aikana huomataan, että kielitaito ei riitäkään opintoihin, täytyisi koulutus voida keskeyttää aiheuttamatta opiskelijalle ylipääsemätöntä estettä ammattitaidon hankkimiseen. Keskeytys voisi johtaa esim. ammattisuomen tukijaksoon, jonka jälkeen opiskelija pääsisi takaisin ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tällöin suomen kielen opiskelu pitäisi olla kiinteästi ammattialaan liittyvää ja sen pitäisi vastata vaikeustasoltaan ammatin opinnoissa vaadittavaa tasoa. Jotta suomen kielen kouluttaja pystyisi suunnittelemaan ja toteuttamaan tukijakson tarkoituksenmukaisesti, heidän pitäisi saada käyttöönsä opiskelumateriaaleja esim. verkkokursseilta. Ammatin opiskeluun pitäisi taata suomen kielen opiskelu ammatin opiskelun rinnalle 19 säännöllisenä koko koulutuksen ajaksi. Esimerkiksi kaksoisopettajuuden kautta kouluttajien ammattitaito vahvistuisi, kun ammatin kouluttaja saisi oppia omaan ilmaisuunsa ja suomen kielen kouluttaja perehtyisi ammatillisiin sisältöihin. Kaksoisopettajuudessa hyötyisivät tietenkin myös opiskelijat, kun suomen kielen kouluttaja voisi avata epäselväksi jääviä sisältöjä välittömästi. tajille voidaan järjestää säännöllinen ja koko koulutuksen ajan jatkuva suomen kielen opetus ammatin opiskelun rinnalle. Kielen opetus voidaan toteuttaa ryhmän tarpeita ja opiskelijoiden senhetkistä kielitaitotasoa vastaavaksi eikä kielenopetuksen lähtökohtana tarvitse pitää tutkintotavoitteisen koulutuksen määrittämää kielitaidon tasoa. (Ks. Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen.) Erilaiset opintopolut mahdollistavat työllistymisen alalle, jossa vapaita työpaikkoja riittää. Yksi mahdollinen koulutuspolku etenee puhdistuspalvelupajalta tutustumisjaksolle ja sen kautta perustutkintoon tai ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen joko maahanmuuttajaryhmässä tai integroituna kantaväestöön. Mikäli opiskelijan kielitaito ja muut valmiudet ovat pajakoulutuksen aikana vahvistuneet selvästi, hän voi pajakoulutuksen jälkeen hakeutua tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Jos esteenä opintojen jatkamiseen on riittämätön kielitaito, on tärkeää ohjata opiskelijaa kehittämään sitä vahvemmaksi, sillä tilanne ammatin opiskelun ja työllistymisen osalta ei parane itsestään. Opiskelija tarvitsee tietoa kotipaikkakuntansa kielikoulutuksista ja itseopiskelumahdollisuuksista erityisesti, jos kotoutumisaika on kulunut umpeen ja kielikoulutukset käyty. Opiskelija on hyvä opastaa verkko-oppimisympäristöihin sekä rohkaista ja opastaa häntä käyttämään kieltä mahdollisimman aktiivisesti ja monipuolisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. (Ks. Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun.) Myös elämäntilanteeseen, esimerkiksi terveydentilaan liittyvien keskeytymissyiden kohdalla, on tärkeää, että opiskelija ohjataan tilanteen vaatiman tuen piiriin ja hänelle muistutetaan, että koulutukseen voi hakeutua uudelleen elämäntilanteen selkiydyttyä. Keskeytymistilanteessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaan muista vaihtoehdoista, esim. vaihtoehtoisista koulutuksista. Tie työllistymiseen ja tutkintojen suorittamiseen voi aueta erilaisten ammatillisten opintopolkujen kautta. TAKKissa työvoimakoulutuksena järjestettävien pajakoulutusten tavoitteena on työtehtävien oppiminen, mutta ei tutkinnon suorittaminen koulutuksen aikana. Opetus ja opiskelu voidaan järjestää ilman tutkintovaatimusten painetta toimintapainotteisesti. Työpajakoulutuksiin voivat osallistua myös kantasuomalaiset, joille soveltuu toiminnallisempi oppimisympäristö ja verkkaisempaan tahtiin etenevä käytännönläheinen opetus. Kun tutkintojen perusteet eivät määrittele teoriaopetuksen sisältöjä ja vaatimustasoa, voidaan koulutuksissa keskittyä perustietoihin. Pajakoulutuksessa myös kielitaitovaatimus on väljempi. Työpajakoulutuksissa maahanmuut- 20 5 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin Vuonna 2012 Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa (VAKK) opiskeli päivittäin 1 400–1 500 opiskelijaa. Heistä oli maahanmuuttajia arviolta viidesosa. Vaasan väkiluvusta on muunkielisiä (äidinkieli ei suomi eikä ruotsi) lähes 7 %. Erikoispiirteenä on, että noin puolet kaupungin maahanmuuttajista on pakolaistaustaisia – koko Suomessa vain kymmenisen prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että kotoutumispolulla on erittäin paljon henkilöitä, joilta puuttuu kotimaastaan ammattitaito, koulutus ja jopa luku- ja kirjoitustaito. Toinen vaasalainen erikoisuus on, että kotouttavan koulutuksen eri vaiheet ovat keskittyneet 1990-luvulta lähtien paljolti yhteen oppilaitokseen, Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen. Maahanmuuttaja kohtaa VAKK:n ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun alkukartoituksessa määritellään kotouttavan koulutuksen sopiva lähtötaso. Monet maahanmuuttajat tulevat VAKK:een opiskelemaan luku- ja kirjoitustaitoa ja lähtevät oppilaitoksesta lopulta ammatillinen tutkintotodistus kädessään. Kielet ja monikulttuurisuus -osastolla (KiMo) toimii seuraavanlainen maahanmuuttajan kotoutumispolku: • Luki eli Aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjoitustaidon koulutus. Tasot 1–4 ovat yhteensä 10 kuukautta. ”Lukin” osuus on Vaasassa merkittävä, koska kaupunkiimme tulee runsaasti lukutaidottomia pakolaisia. Lokakuussa 2013 oli meneillään 4 luki-koulutusta, opiskelijamäärä 14–16 henkeä / koulutus. • Koto eli Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Tasot 1¬–5 yhteensä 10 kuukautta. Lokakuussa 2013 oli meneillään 9 kotokoulutusta, normikooltaan 18 henkeä / ryhmä. Vastaava koulutus maksullisena palvelutoimintana ja iltakoulutuksena on nimellä Suomen kielen intensiivikurssi. Se on suunnattu lähinnä työperäisille ja opiskelun kautta maahan muuttaneille. • MAVA eli maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus jakautuu kahteen osaan, joiden yhteiskesto on 10 kuukautta. Lisäksi maahanmuuttajia opiskelee runsaasti ammatillisissa koulutuksissa. Kielitaidoltaan hyviä suositellaan hakeutumaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kantaväestön kanssa. Kielitaidoltaan heikoille järjestetään erillisiä maahanmuuttajien ammatillisia koulutuksia metalli-, puhdistuspalvelu-, rakennus-, ravitsemuspalvelu-, sote- ja sähköalalla, sekä maahanmuuttajien yrittäjäkoulutuksia. Osa maahanmuuttajien ammatillisista koulutuksista on ollut suoraan tutkintoon valmistavaa, osa tutkintokoulutukseen valmistavaa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa aloitettiin syyskuussa 2013 Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistava koulutus. Suomen kielen kouluttajat ovat vahvasti mukana VAKK:n ammatillisissa koulutuksissa antamassa lisäopetusta ja ammatillisen suomen kielen opetusta, ja samalla ammatilliset kouluttajat ovat päässeet tutustumaan selkokieliseen opetukseen ja muuhun maahanmuuttajapedagogiikkaan. Suomen kielen kouluttajan palkan ammatillisen koulutuksen ajalta on maksanut pääasiassa kyseisen ammattialan osasto, mikä kertoo, että hänen työnsä tuottama lisäarvo on ymmärretty. Tämän koulutuspolun ansiosta Vaasassa on päästy hyviin tuloksiin maahanmuuttajien työllistymisessä: keskimääräistä heikommista lähtökohdista on päästy valtakunnan kärkipään työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Toki kaupungin yleinen hyvä työllisyystilanne auttaa asiassa, mutta kotouttamispolun ansiosta myös primaari- ja sekundaarilukutaidottomilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tai sen osia ja työllistyä. Pohjanmaalla maahanmuuttajien laskennallinen työpanos on noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä eli 1,5–1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta (Reini 2012: 4–5 ). 21 6Maahanmuuttajaopiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista Tässä luvussa keskitytään erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen ammatillisen tutkinnon eri vaiheissa. Ohjauksen aiheita voivat olla opiskelutaitojen parantaminen, opetussisältöjen syventäminen, työssäoppimisen ohjaaminen tai vaikka koulutuksen rakenteen selvittäminen. Kokonaistavoitteena on kuitenkin ohjata opiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista ja sitä kautta kohti työllistymistä, aiheesta riippumatta. MAKE-hankkeessa kehitetyssä tukimallissa ohjaus on työkalu koko ammatillisella polulla, nivelvaiheiden välillä ja työelämän kynnyksellä (ks. Välinesalkku, Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla). Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ammatinkouluttajat ovat hankkineet pedagogista osaamista maahanmuuttajien opettamiseen täydennyskoulutusten, hankkeiden ja kokemuksen kautta. Kuitenkin yhteistyö suomen kielen kouluttajien kanssa on tärkeää etenkin ryhmissä, joissa on vain maahanmuuttajaopiskelijoita. Integroiduissa ryhmissä opiskelijoiden kielitaito on usein parempi, jolloin tukitoimia ei välttämättä tarvita paljon. Hyvää yhteistyötä onkin tehty opiskelijavalinnoissa, lisäopetuksen järjestämisessä ja ohjauksellisissa kysymyksissä. Tällöin myös arvokasta tietoa opiskelijasta ja hänen osaamisestaan siirtyy eteenpäin koulutusten välillä. MAKE-hankkeen aikana on pyritty parantamaan ja tiivistämään yhteistyötä kouluttajien ja oppilaitoksen eri osastojen välillä. Erityisesti on pyritty tunnistamaan maahanmuuttajaspesifiset piirteet ja tarpeet ohjauksessa ja ammatillisen tutkinnon suorittamisessa. 6.1Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ammatillisten opintojen eri vaiheissa Aikuisten kouluttamisessa korostuu ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja sen myötä aikaisemman osaamisen ja oppimisen tarpeen tunnistaminen. Nämä tekijät ovat tärkeitä erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla. Jos kyseessä on kouluttamaton tai heikosti koulutettu maahanmuuttajaopiskelija, tarpeet ovat monikertaiset peruskoulun ja ehkä lukion suorittaneisiin opiskelijoihin verrattuna. Osallisena Suomessa -hankkeen arviointiraportissa (2013: 103–104) korostetaan ohjauksen merkitystä ja opettajien osaamisen kehittämistä kohti monimuotoisuuden huomioimista. Ohjaamisella voidaan useimmiten ratkaisevasti parantaa tutkinnon tavoitteiden saavuttamista. Ohjaajia ovat kaikki, jotka ohjaavat opiskelijoita: opinto-ohjaaja, ammatillinen kouluttaja, vastuukouluttaja, työpaikkaohjaaja jne. Ohjauksen muotoja ovat ryhmäohjaus, yksilöohjaus ja työssäoppimispaikalla tapahtuva ohjaus. Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaamisessa keskeistä on kiinnittää huomiota mm. • • • • • • • motivaatioon opiskelutaitoihin koulutustaustaan kulttuurillisiin lähtökohtiin opiskelijan kykyyn itseohjautuvuuteen kotoutumisen tukemiseen kielitaitoon. 22 6.1.1 Viestintä ja kielitaito ohjaustilanteessa Ohjaajan on muistettava, että kielitaidolla on merkitystä ohjaustilanteessa. Kielikoulutusten päätyttyä maahanmuuttajat saavat todistuksen, joissa on Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kielitaidon tason arvioinnit. Välinesalkussa on kuvaus, mitä taitotasokuvaukset tarkoittavat käytännössä (ks. Kielitaidon taitotasot). Ammatillisen kouluttajan on hyvä selvittää opiskelijalta tai hänen entisiltä kielikouluttajiltaan kielitaidon taso esimerkiksi pyytämällä kielikoulutuksen todistus nähtäväksi. Tietäessään opiskelijan kielitaidon tason ohjaaja voi varautua paremmin tulevaan ohjaustilanteeseen. Yleensä ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaiheessa on selvitetty kielitaitotasoa tai mahdollisesti sitä on testattu, mutta on hyvä muistaa, että opiskelijan kielitaito kehittyy koulutuksen aikana. Ohjaajan on hyvä huomioida kielitaidon eri tasojen merkitys suunniteltaessa opiskelijan tutkinnon suorittamisen eri vaiheita. Koulutuksen alussa ohjaustilanteissa ohjaajan pitää tarkastella omaa viestintäänsä, mutta koulutuksen edetessä tilanne voi olla jo toinen. Hakeutumisvaiheessa yhteistyö kielikouluttajan kanssa ja kielitaidon tasokuvauksien ymmärtäminen on tarpeellista. Koulutuksen edetessä opiskelijalle on hyvä tarjota myös haasteita. Ohjaaja voi tarkastella omaa viestintäänsä ohjaustilanteessa esim. seuraavien tarkentavien kysymysten avulla: Millaisia ilmaisuja käytän? Ovatko käyttämäni käsitteet tuttuja ohjattavalle? Voisinko havainnollistaa asioita kuvilla, kaavioilla tai muilla keinoilla? Voisinko kirjoittaa ohjattavalle pienen muistilistan ohjauskeskustelusta, jotta hän voi perehtyä siihen myöhemmin tarvittaessa? Kuinka paljon tietoa voin antaa yhden ohjauskeskustelun aikana? Kuinka paljon ohjattava voi sisäistää? Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kanssa viestinnän täytyy olla selkeää ja konkreettista. Ohjaajan on esitettävä kysymyksensä johdonmukaisesti ja mahdollisesti toistettava vaikeuksia tuottavat asiat uudestaan. Ohjaajan tehtävä on ohjata opiskelijaa teoriasta käytännön soveltamiseen. Välinesalkussa on ohjeet vuorovaikutustilanteen sujuvoittamiseksi (ks. Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai ohjaajalle). Näitä ohjeita on hyvä käyttää etenkin opiskelijoiden kanssa, joilla on heikko kielitaito. Ohjauksen avulla voidaan selvittää ja ennaltaeh- käistä erilaisia väärinymmärryksiä, epäselvyyksiä ja ongelmia. Selkeän viestinnän avulla syntyy luottamusta, ja tarkentavat kysymykset mahdollistavat yhteisymmärryksen löytymisen: Mitä tarkoitat? Kuinka tärkeä tämä asia on sinulle? Ymmärsinkö sinua oikein? Tarkoititko tätä vai tätä? (Pollari & Koppinen 2011: 126). Mikäli opiskelija kokee valtaetäisyyttä ohjaajaan, hän ei uskalla tuoda esiin omaa epävarmuuttaan tai esittää kysymyksiä. Luottamusta voi synnyttää antamalla tietoa ohjauksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Ohjaaja voi kertoa opiskelijalle, että hänen työnsä on tukea ja auttaa opiskelijaa saavuttamaan tutkinnossa asetetut tavoitteet. Opiskelijalle on hyvä kertoa selvästi, että ohjauskeskustelu on luottamuksellista. Alla on ohjaajalle muutamia esimerkkilauseita tällaisiin tilanteisiin: Minun tehtävä on auttaa opiskelijoita opiskelemaan paremmin. Se, mitä me keskustelemme, on vain minun ja sinun välinen asia. Minä en puhu muille sinun asioista/Minä en kerro muille mitä sinä puhut minun kanssa. Sinun ei tarvitse kertoa, mutta voit kertoa, jos sinä haluat. Minun työ on ohjata sinua eli keskustella sinun kanssa ja auttaa sinua opiskeluasioissa tai muissa asioissa, jotka ovat sinulle vaikeita. Vaikeudet ilmaista itseään eivät ole aina kielitaidosta riippuvaisia. Joskus kyseessä voivat olla kulttuurierot. Opiskelija saattaa osoittaa kunnioitusta sillä, että ei puhu oma-aloitteisesti ohjaajalle. Itsearviointi, palautteen antaminen tai henkilökohtaisista vaikeuksista puhuminen voi olla vaikeaa monelle maahanmuuttajaopiskelijalle. Ammatillisen tutkinnon suorittamisessa itsearvioinnilla, elämäntilanteen arvioinnilla ja henkilökohtaisten voimavarojen tunnistamisella on kuitenkin tärkeä rooli. Tämä tarkoittaa, että ohjaajan on rohkaistava opiskelijaa itsensä ilmaisemiseen. Ohjaajan on hyvä ymmärtää jollakin tavalla opiskelijan kulttuurillisia lähtökohtia myös. Tarkoitus ei ole piiloutua kulttuurikäytäntöjen ja tapojen taakse, vaan ohjaaja voi ymmärtämällä näitä lähtökohtia auttaa opiskelijaa ja parantaa ohjaustilanteen vuorovaikutusta. 23 6.1.2 Järjestelmällinen ohjaus Ohjauksen on oltava suunnitelmallista ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Koulutuksessa painopisteen tulisi olla vahvasti ohjaamisessa luokkaopetuksen, käytännön tekemisen ja työssäoppimisen lisäksi. Esimerkiksi koulutuksen alussa kymmenen tuntia yksilöohjausta kahden ensimmäisen kuukauden aikana on sopiva tavoite. Ohjauksen suunnitteluun voidaan käyttää ohjauspäiväkirjaa, josta on hyötyä erityisesti opiskelijoille, jotka tarvitsevat paljon ohjausta. Sen avulla hahmottuu ohjauksen kokonaistilanne paremmin. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA) on käytetty ohjauspäiväkirjoja, mutta tämän hankkeen puitteissa ohjauspäiväkirjan käyttöä on ohjeistettu mm. tekniikan koulutusten opinto-ohjaajille ja vastuukouluttajille (ks. Välinesalkku, Ohjauspäiväkirja). Lisäksi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen MAVA-koulutuksen opettajat ovat suunnitelleet lomakkeen opiskelijan työkokemuksen, pohjakoulutuksen ja osaamisen nopeaan kartoittamiseen. Sitä ovat käyttäneet tarvittaessa ammatin kouluttajat koulutusten alussa rakennusalalla, metallialalla, ravintola-alalla ja puhdistuspalveluissa. MAKE-hankkeessa lomaketta on edelleen kehitetty (ks. Välinesalkku, Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoitus). Ohjaustilanteessa opiskelijan koulutustaustalla, elämäntilanteella ja lähtömaan kulttuurilla on merkitystä. Tutkinnon suorittamisen suunnittelussa ohjaajan on hyvä tietää, onko opiskelijalla esimerkiksi usean vuoden työkokemus ko. alalta omassa kotimaassa tai onko opiskelija oppinut kirjoitus- ja lukutaidon vasta Suomessa. Lisäksi ohjaavan kouluttajan on hyvä tietää jotakin kotoutumiskoulutuksesta ymmärtääkseen opiskelijaansa paremmin (ks. Välinesalkku, Kotoutumiskoulutus). Ennen ohjausta on hyvä selvittää opiskelijalle, mitä ohjaus tulee koskemaan, koska silloin sekä ohjaaja että ohjattava voivat varautua oikeilla kysymyksillä ja tarvittavilla materiaaleilla. Jos kyseessä on koulutuksen ja tutkinnon rakenteen selvittäminen, ohjaaja voi varautua selkokielisellä materiaalilla. Välinesalkussa on tähän tarkoitukseen esimerkki koulutuksen etenemisestä (ks. Koulutuksen ja tutkinnon eteneminen). Verkosta löytyy esimerkiksi näyttötutkinnon opas maahanmuuttajille sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) (https://www.hdo.fi/images/ stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf) muiden maahanmuuttajille tarkoitettujen erilaisten materiaalien tavoin. Välinesalkusta löytyy monipuolisia linkkejä, joista ohjaajalle ja opiskelijoille voi olla apua (ks. Hyödylliset linkit). Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa on kirjoitettu selkokielellä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon näyttötutkinnon perusteet. Ohjaajan on tunnistettava etenkin heikosti koulutetun maahanmuuttajan ohjaamisen tarve. Mahdollisesti hyvästä tulevaisuuden työntekijästä ja tutkinnon suorittajasta ei koskaan tulekaan ammattilaista, jos hän ei saa tukea ja ohjausta hakeutumisvaiheessa tai heti opintojen alussa. Esimerkiksi jos kotityö ja puhdistuspalvelun perustutkintoon voi hakea vain sähköisesti, saattaa monen opiskelijan opintie ilman tukea katketa jo tässä vaiheessa. Ohjaus ja tuki alussa auttavat myöhemmässä vaiheessa opiskelijaa suoriutumaan itsenäisesti ja itseohjautuvasti. On muistettava, että samalla tavalla kuin opiskelijan kielitaito kehittyy koko ajan, kehittyy myös itseohjautuvuus, usko omiin taitoihin sekä ammattilaiseksi kasvu. 6.1.3Opiskelutaidot Opiskelijan itsenäisen oppimisen valmiudet ovat tärkeitä oppimis-, opiskelu- ja uratavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Omassa maassa korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on pääsääntöisesti paremmat opiskelutaidot kuin heikosti koulutetuilla. Kenenkään opiskelijan kohdalla opiskelutaidot eivät ole itsestäänselvyys, vaan ohjaajan on hyvä kartoittaa opiskelijan tilanne. Välinesalkusta saa apua opiskelutaitojen kartoittamiseen (ks. Opiskelijan itsearviointi). Opiskelijan on tärkeä itse arvioida osaamistaan, vahvuuksiaan ja haasteitaan. Ohjaajan kanssa voidaan selvittää, miten opiskelija voi opiskella parhaiten. Oikeiden tietojen hakeminen, muistiinpanojen tekeminen, kirjoittami- 24 nen, kuunteleminen ja lukeminen ovat kaikki yksilöllisiä opiskelutaitoja, jotka auttavat oppimaan ja sisäistämään opitut asiat. Ohjaaja voi myös tiedustella opiskelijan motivaatiota ja asennoitumista alla olevien kysymysten avulla: Onko oppiminen sinun mielestäsi vaikeaa? Opitko uusia asioita nopeasti vai tarvitsetko runsaasti aikaa, jotta oppisit uusia asioita? Onko sinulla hyvä muisti vai tuntuuko, että unohdat kaiken nopeasti? Miltä sinusta tuntuu, kun opit uusia asioita? Koetko onnistumisen iloa? Onko opiskelu sinulle tärkeää? Kuinka paljon aikaa käytät päivässä/ viikossa opiskeluun? Pystytkö keskittymään ja kuuntelemaan opetusta helposti? Muistiinpanojen tekeminen opetuskielellä on tärkeää, jotta oppii ammattisanastoa. Tietoja voi hankkia oppikirjoista ja -materiaaleista, internetistä, kouluttajalta, työssäoppimispaikasta, muilta opiskelijoilta jne. Ohjaaja voi ohjata opiskelijaa hakemaan tietoja oikeilla hakusanoilla kirjaston tietokannasta tai internetin hakukoneista (Google, Bing ym.). Jokaisella opiskelijalla on oma tapansa lukea. Alleviivaukset, keskeisten asioiden kirjoittaminen muistiin erilliselle paperille tai tekstin viereen ja kertaaminen ovat kaikki tehokkaita tapoja oppia. Vastuukouluttaja ja ohjaaja voivat neuvoa ja muistuttaa opiskelijoita muistiinpanojen tekemisen tärkeydestä. Lisäksi keskittyminen, kuunteleminen ja opetuksen seuraamiseen syventyminen ovat tärkeitä työrauhan ja asioiden sisäistämisen takia. Ammatillisessa koulutuksessa kirjalliset raportit ja tehtävät voivat olla maahanmuuttajalle haasteita, joihin tarvitaan ohjaajan tukea. Ryhmätyö on yksi opiskelutapa. Vastuukouluttaja voi ohjata opiskelijoita jakamaan työt ryhmässä tasaisesti, sopimaan vastuualueista ja aikatauluista keskenään. Ryhmätyötä voidaan tehdä myös verkossa. Ryhmätyöskentelytaidot ovat tarpeellisia myös työelämässä. Ohjaajan apua voidaan tarvita myös tutkintotilaisuuksiin valmistautumisessa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ravintola-alalla kokin osaamisohjelmassa tutkintotilaisuuksia harjoitellaan vastuukouluttajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Silloin on mahdollista vielä oppia ja kysyä opettajalta neuvoa. Lisäksi muut opiskelijat saavat mahdollisuuden seurata tilannetta ja oppia siitä itsekin sekä antaa rakentavaa palautetta toisilleen. Harjoittelu vähentää jännitystä varsinaisessa tutkintotilaisuudessa. Joskus opiskelijalla voi olla haasteita esim. täsmällisyyden, kotitehtävien tekemisen, työrauhan ja huolellisuuden kanssa. Ohjaajan kannattaa ottaa tämä asia puheeksi opiskelijan kanssa, ja opiskelun säännöt on hyvä selvittää selkeästi (ks. Välinesalkku, Aikuisopiskelijan muistilista). Tämä on tärkeää etenkin kun kyseessä on opiskelija, jolla ei ole paljon kokemusta formaalista opiskelusta. Opiskelijalle on kerrottava mitä häneltä odotetaan, koska hän ei välttämättä tunne itsestäänselvyytenä pidettyjä käytäntöjä. Tällaisia käytäntöjä voivat olla kaikki formaaliin koulutukseen liittyvät asiat, kuten aikataulujen täsmällinen noudattaminen tai opiskeluvälineiden ja materiaalien tärkeys päivittäisessä opiskelussa. Maahanmuuttajaopiskelijan tuki ja ohjaus voi olla tarpeen hyvin monenlaisten asioiden ja tilanteiden kanssa. Esimerkiksi: • • • • • • • • erilaisten hakemusten tai lomakkeiden täyttäminen paperille tai sähköisesti (sähköisessä asioinnissa avustaminen yleisesti) sähköpostin käyttö yhteydenpitovälineenä ansioluettelon kirjoittaminen tietokoneella mahdollisen verkko-oppimisympäristön käytön opetteleminen (Moodle, Optima, Agenda ym.) ruokailumahdollisuuksien, taukotilojen, pysäköintipaikkojen ym. selvittäminen lukujärjestykseen liittyvien asioiden hoitaminen kuten opetustilan löytäminen, lyhenteiden merkitykset ym. aikuisopiskeluun liittyvien opiskelutaitojen tärkeyden selvittäminen tiedonhankintaan liittyvää avustamista, kuten kirjaston ja sähköisten palvelujen käyttäminen, ilmoitustaulujen ja sanomalehtien hyödyntäminen ym. 25 6.2Ohjaus kohti työelämää ja työssäoppimisen ohjaus Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen puolella opetetaan työelämän sääntöjä, mutta vasta työharjoittelu tai työssäoppimispaikassa opiskelija kohtaa ensimmäisen kerran konkreettisesti työelämän. Opiskelija tarvitsee tällöin apua yhdistääkseen teorian ja käytännön. Työssäoppimisen ohjaukseen kannattaa myös varata aikaa, jotta kaikki tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi. Ohjaajan täytyy kertoa opiskelijan velvollisuudet ja oikeudet työssäoppimispaikassa. Alla on lista tärkeistä asioista, jotka tulisi käsitellä opiskelijan kanssa ennen työssäoppimisjaksoa: • työsuojelumääräykset • tehtäväkuvaukset • työtehtävät käytännössä • työmenetelmät käytännössä • salassapitovelvollisuus • ruokailumahdollisuudet ja -ajat sekä tauot • työaika ja täsmällisyyden merkitys • ilmoitusvelvollisuus poissaoloista työnantajalle • menettely oman tai lapsen sairastapauksissa • viestintätaidot työpaikalla • moniosaaminen ja itseohjautuvuus työtehtävissä. Työpaikalla opiskelijalta odotetaan oma-aloitteisuutta, ripeyttä ja joustavuutta. Opiskelija saattaa odottaa esimiehen lupaa ryhtyäkseen tekemään jotakin tiettyä tehtävää, kun taas esimies samaan aikaan olettaa, että opiskelija hoitaa sovitut tehtävät oma-aloitteisesti. Tämän takia ohjauksessa on selvitettävä opiskelijalle työelämän tasa-arvon periaatteet, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus työpaikalla. Opiskelijalle saattaa olla vieras ajatus, että esimies ja muut työntekijät ovat tasa-arvoisia keskenään ja että esimies voi olla nainen tai mies. Lisäksi työpaikalla työn tekeminen usein tapahtuu tiimissä tai yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Tällöin ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeitä. Opiskelijalle on kerrottava mitä häneltä odotetaan, ja millä perusteella hänen työssäoppimistaan tullaan arvioimaan. Työssäoppiminen on arvokas ammattitaidon hankkimisen vaihe. Siksi on tärkeää, että opiskelija onnistuu siinä. Ohjaajan on tuettava opiskelijaa sen aikana tarvittaessa tiiviistikin. Kompastuskivinä voivat olla alla olevat työelämän kirjoittamattomat säännöt, jotka opiskelijan on vaikea itse tunnistaa. • Sopivan tuttavallisuuden aste (Kokouksessa on hyvä olla virallinen, mutta kahvitauolla on sopivaa olla tuttavallinen.) • • • • • • • • • • Demokratia työpaikalla (Oman mielipiteen ilmaiseminen rehellisesti on sallittua.) Vaatimattomuus työpaikalla (Ei korosteta itseään, vaan otetaan muut huomioon.) Suora kommunikointityyli (Puhutaan asiasta, ei sen vierestä.) Matala hierarkia työpaikalla (Esimies-alaissuhteet) Uskonto ei kuulu työpaikalle. (Uskonto koetaan yksityiselämään kuuluvana asiana.) Kättely (Virallisissa tilanteissa kätellään, mutta aamuisin työpaikalla riittää tervehtiminen ”Hei!” tai ”Moi!”) Työpaikalla tehdään työhön liittyviä asioita. (Työpaikalla ei hoideta omia asioita esim. puheluja tai viestejä kavereille tms.) Työpaikan asioista tiedottaminen (Tieto löytyy ilmoitustaululta, sähköpostista, työpaikan omasta sähköisestä lähiverkosta [intranet], työntekijöiden omista lokeroista yms.) Hajusteiden ja voimakkaiden meikkien käyttö työpaikalla (Nämä saattavat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia muille.) Asiallinen pukeutuminen (Jos työpaikalla ei ole työvaatteita käytössä, odotetaan työntekijältä asiallista pukeutumista.) Kouluttajan työtehtäviin kuuluu työharjoittelupaikkakäynnit työssäoppimisen aikana (Ks. Välinesalkku, Työpaikkaohjaajan muistilista). Opiskelijan ohjaamisen lisäksi kouluttajan tehtävä on ohjata työpaikan henkilöstöä eli esim. työpaikalla olevaa ohjaajaa kohtaamaan ja tukemaan maahanmuuttajaopiskelijan oppimisprosessia. Kun tavoitteena on toisen asteen koulutus ja sen jälkeen työllistyminen, on ammatillisen kouluttajan ja opinto-ohjaajan hyvin tärkeää painottaa ohjauksessaan kaiken kaikkiaan työelämälähtöisyyttä. Tämä tarkoittaa, että opiskelijaa tulisi ohjata työelämän hienosäädön tasolla olevien asioiden merkityksen ymmärtämiseen sekä koulutuksessa että työssäoppimisjakson aikana. 26 6.3Alakohtaiset menetelmät Verrattuna Tampereen ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksiin Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa on tyypillisesti sellaisia maahanmuuttajaopiskelijoita, joilla on esimerkiksi heikompi koulutustausta ja kielitaito johtuen lähtömaan peruskoulutuksen puuttumisesta. Näiden opiskelijoiden kohdalla erilaiset tukitoimet ovat todella tärkeitä ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa onkin pyritty löytämään erilaisia keinoja mahdollistaa opiskelijoille tutkinnon suorittaminen – ja sitä kautta työelämään pääsy – tinkimättä ammattitaitovaatimuksista. Tämä on käytännössä tarkoittanut esimerkiksi suomen kielen kouluttajien jalkautumista muille osastoille opettamaan kieltä, opiskelutaitoja ja monikulttuurisuutta, mutta myös ammatin opettajien ponnistuksia ohjauksessa ja tukitoimien rakentamista koulutusten ympärille. Monesti oikea opetustapa on lopulta löytynyt opiskelijoiden kautta, koska yhden yhteisen yleispätevän säännön kehittäminen ei ole mahdollista. Kuitenkin jotkut alakohtaiset menetelmät on todettu toimivammiksi kuin toiset. Ohjauksen, rinnakkaisopettamisen ja tukitoimien määrää ja resursointia tuskin voidaan tarpeeksi korostaa. Lisäksi monipuolinen pedagogiikka on hyvin tärkeää. Nykypäivänä jokaisessa oppilaitoksessa on käytössä monipuolisia työkaluja opettamiseen, kuten tietokoneet, dataprojektorit, interaktiiviset dataprojektorit, dokumenttikamerat, tablettitietokoneet, verkkoyhteys, verkko-oppimisalustat jne. Siksi on entistä helpompaa hyödyntää videoita ja kuvia opetuksessa (ks. Välinesalkku, Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa). Välinesalkussa on vinkkejä opetuksen monipuolistamiseen (ks. Monipuolinen opetus). Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi aikuisten ammatillinen erityisopetus HELP-hankkeen myötä. Tämä tarkoittaa, että ammatillisten koulutusten vastuukouluttajat tarvittaessa pyytävät erityisopettajaa arvioimaan opiskelijan erityisopetuksen tarpeen. Erityisopettaja määrittää tarpeen ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen perusteiden luokituksen (luokat 1–12) mukaan. Luokituksessa on kaksitoista luokkaa, joista 10 on kuulovamma, 11 on näkövamma, 6 on psyykkiset pitkäaikaissairaudet jne. Jos erityisopettaja toteaa, että opiskelijalla on tarve erityisopetukseen, hänelle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen pohjalta lisäopetussuunnitelma, joka oikeuttaa opiskelijan saamaan lisäopetusta. Erityisopetuksen resurssit mahdollistaa Opetushallitus. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa noin 14 prosentilla maahanmuuttajaopiskelijoista on HOJKS ja useimmiten syy on luokituksen mukaan luokka 12 eli muu syy, joka edellyttää erityisopetusta. Tähän luokkaan sisältyvät kaikki edellisiin luokkiin kuulumattomat oppimista vaikeuttavat tekijät. Erityisopetuksen mahdollisuus Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa on mahdollistanut rinnakkaisopettamisen ja kaksoisresurssin käytön erityisopiskelijoilla. Käytännössä lisäopetus on toteutunut maahanmuuttajien kohdalla siten, että suomen kielen kouluttaja on pyydetty sovitun lisäopetussuunnitelman mukaan opettamaan joko erikseen tai muun opetuksen aikana erityisopiskelijaa. Erityisopettaja hallinnoi, auttaa ja valvoo prosessia. Maahanmuuttajien suurimmat erityisvaikeudet ovat melkein aina kielitaidossa. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastoissa erityisopetuksen perusteet. (Tilastokeskus 2013.) 1. Hahmottaminen, tarkkavaisuus ja keskittymisen vaikeudet 2. Kielelliset vaikeudet 3. Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 4. Lievä kehityksen viivästyminen 5. Vaikea kehityksen viivästyminen 6. Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 7. Fyysiset pitkäaikaissairaudet 8. Autismin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 9. Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 10.Kuulovamma 11.Näkövamma 12.Muut syyt 27 6.3.1 Ravintola-ala, kokin koulutusohjelma/osaamisala Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa Suurin osa kokin koulutusohjelmassa opiskelleista maahanmuuttajista on opiskellut omassa maahanmuuttajien ryhmässään. Sen lisäksi maahanmuuttajat, joilla on hyvä kielitaito, ovat suorittaneet kokin tutkinnon suomea äidinkielenään puhuvien kanssa samassa ryhmässä. Ravintola-alan kouluttajat ovat koonneet myös sellaisia ryhmiä, jossa noin puolet ovat suomenkielisiä opiskelijoita, joilla on mahdollisesti oppimisvaikeuksia tai muita haasteita, ja puolet ryhmästä maahanmuuttajia, joiden kielitaito ei riittäisi muuten integroidussa ryhmässä opiskeluun. Tämä ryhmänmuodostamisvaihtoehto on ollut menestyksekäs sekä maahanmuuttajaopiskelijoille että äidinkielenään suomea puhuville. Monella tämäntyyppisen ryhmän opiskelijoista on myös ollut HOJKS, joka on mahdollistanut rinnakkaisopettamisen, koulunkäynnin ohjaajan tai suomen kielen kouluttajan läsnäolon. Opetus on järjestetty siten, että kolmena päivänä viikossa työskennellään keittiössä, ja opetus on työpainotteista. Yhtenä päivänä viikossa on teoriaopintoja ja perjantaisin on etäpäivä. Tällöin on mahdollista tulla kouluun korvaamaan mahdollisia poissaoloja (luvattomia tai luvallisia) ja suorittamaan puuttuvia tehtäviä. Kaikki opiskelijat saavat etätehtävät perjantaille, mutta jos niiden tekeminen ei suju kotona, voi niitä tulla tekemään kouluun. Lisäksi neljä lähipäivää ja yksi etäpäivä -mallin (ks. Välinesalkku, Ravintola-alan/ kokin osaamisalan 4+1 malli) tarkoitus on antaa HOJKS-opiskelijoille mahdollisuus saada lisäopetusta. Tavallisesti ravintola-alan perustutkintoa (kokin osaamisalaa) päätoimisesti opiskelevat valmistuvat 1–1,5 vuodessa. Tuetut ryhmät tai maahanmuuttajaryhmät valmistuvat vajaassa kahdessa vuodessa. Opiskelijoilla, jotka etenevät nopeammin kuin muut, on mahdollisuus valmistua aikaisemmin, vaikka olisivatkin tuetussa ryhmässä. Opiskelussa kouluttajat pyrkivät siihen, että opiskelijat jaetaan pareittain tekemään tehtävänantoja siten, että yksi opiskelija on maahanmuuttaja ja toinen on suomen kieltä äidinkielenään puhuva. Tämä on opiskelijoiden ja kouluttajien mukaan vahvistanut kielitaitoa, opiskelumotivaatiota ja kaksisuuntaista integraatiota. Opiskelu alkaa aina pienellä teoriakokeella edellisen päivän asioista. Kouluttajien mukaan kokeella ei ole varsinaista suoraa vaikutusta arviointiin, mutta se parantaa opiskelijoiden opiskelutaitoja. Kouluttajat neuvovat maahanmuuttajia kirjoittamaan erilliseen vihkoon kaikki päivän uudet käsitteet ja sanat, jotta niiden kertaus myöhemmin onnistuisi helpommin ja järjestelmällisemmin. Opetuksessa kouluttajat pyrkivät huomioimaan erilaiset oppijat ja kaikki opiskelijoiden aistit havainnollistamalla, ohjeistamalla, konkretisoimalla ja selittämällä. Kouluttajat ovat myös ryhmien kanssa sopineet tarkat yhteiset säännöt. Jos opiskelija on esimerkiksi luvatta pois, on hänen omalla vastuullaan saada päivän opetusmateriaali. Lisäksi poissaolojen lisääntyessä ryhmässä kouluttajat sopivat, että jos aamulla on ohjetunnilta pois, ei tarvitse tulla koulutukseen loppupäiväksi. Ohjeiden antaminen tapahtuu lyhyen ohjetunnin aikana aamuisin, ja ilman hyvää syytä kouluttajat eivät halua toistaa monta kertaa samoja asioita. Se häiritsee muidenkin opiskelijoiden työrauhaa. Hakuvaihe kokin koulutusohjelmaan on työvoimakoulutuksissa tapahtunut yhteisesti TE-toimiston kanssa. Yleensä ravintola-alan kouluttaja ja TE-toimiston työvoimaneuvoja ovat ensiksi haastatelleet hakijoita yhdessä käyttäen samaa haastattelurunkoa kaikille opiskelijoille. Haastattelurunko: • • • Kerro itsestäsi? Miksi haluat opiskella kokiksi? Jos olisit kokki missä haluaisit olla työssä ja mitä haluaisit tehdä? • Millaista työtä voit tehdä? oViikonlopputyö? oVuorotyö? o Voitko maistaa liharuokia? Entä ruokia, jotka sisältävät alkoholia? o Voitko käsitellä sianlihaa / muita ruokia / alkoholia? o Onko sinulla allergioita? • Työvoimakoulutuksen pelisäännöt o Poissaolot vaikuttavat opintojen etenemiseen Haastattelujen perusteella karsiutuvat hakijoista esimerkiksi sellaiset, jotka eivät ole motivoituneita, eivät voi käsitellä lihaa eivätkä tehdä missään tapauksessa viikonloppu- tai vuorotyötä. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat kutsutaan kaksipäiväiseen työkokeeseen. Kokeessa testataan opiskelijan ryhmätyöskentelytaitoja, soveltuvuutta, suomen kielen taitoa ja opiskelutaitoja. Välinesalkussa on eritelty tarkemmin työkokeen vaiheet ja testit (ks. Ravintola-alan työkoe). Kokin osaamisohjelmaan on paljon hakijoita. Suositeltavaa olisi kuitenkin tehdä yhteistyötä suomen 28 kielen kouluttajan kanssa heti hakuvaiheessa etenkin kielitaidon arvioinnissa, mutta muutenkin maahanmuuttajien opetuksen tuntijana. 6.3.2 Tekniikan ala, kone- ja metallialan perustutkinto ja rakennusalan perustutkinto maahanmuuttajille Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettiin vuonna 2012 kuusi kuukautta kestävä metallialan MAVA-koulutus maahanmuuttajille ennen varsinaista kone- ja metallialan perustutkintokoulutusta. Alalle suuntaavassa MAVA-koulutuksessa opettivat metallialan ammatilliset kouluttajat ja suomen kielen kouluttajat. Koulutuksessa suoritettiin mm. työturvallisuuskortti. MAVA-koulutuksesta siirtyivät lähes kaikki opiskelijat varsinaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Vain muutamalla opiskelijalla oli työkokemusta alalta esim. omasta kotimaastaan. Monen opiskelijan koulutuspolku oli alkanut lukuja kirjoitustaidon koulutuksesta aikaisemmin VAKK:ssa. Kone- ja metallialan vastuukouluttaja sopi ryhmän kanssa, että päivittäin valitaan sihteeri, joka toimii kirjurina keräten vaikeiden käsitteiden ja sanojen listaa koko ryhmälle. Sihteerin kirjoittama lista kopioidaan kaikille opiskelijoille päivän lopussa kotitehtäväksi. Ammatillinen kouluttaja selittää, näyttää ja avaa uusia käsitteitä ryhmälle opetuksen yhteydessä. Kotitehtävä onkin opetella käsite kotona sanakirjan, Wikipedian tai jonkun muun avulla ja painaa se mieleen. Lisäksi koulutuksessa on mukana tarvittaessa suomen kielen kouluttaja. Hänen tehtävänsä on auttaa opiskelijoita suomen kielen kanssa joko ammatillisen kouluttajan opetuksen kanssa yhtä aikaa, tukiopetusmuodossa tai perehdyttää opiskelijat vaikeaan materiaaliin ennen varsinaista opetusta. Maahanmuuttajien kone- ja metallialan perustutkintokoulutuksessa käytetään enemmän aikaa matematiikan ja suomen kielen opettamiseen, ja siksi opetus etenee tavallista ryhmää hitaammin. Tämä on mahdollista, koska kyseessä on työvoimakoulutus. Lisäksi erityisopetukseen suunnattua lisäopetusresurssia on mahdollista käyttää sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joilla on HOJKS. Ammatillinen kouluttaja puuttui koulutuksen alussa nopeasti opiskelijoiden myöhästymisiin, poissaoloihin, tehtävien palautuksen viivästymiseen jne. Myöhemmin koulutuksen edetessä tähän ei ole enää paljon tarvetta, koska opiskelijat ovat sisäistäneet yhteisesti sovitut opiskelusäännöt. Vastuukouluttaja ja opinto-ohjaaja järjestivät yhdessä koulutuksen alussa kunkin opiskelijan kanssa aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun, jotta mahdolliset haasteet saadaan selvitettyä. Myös ryhmäohjaukseen käytettiin aikaa koulutuksen alussa enemmän. Koska opiskelijat olivat siirtyneet saman oppilaitoksen sisällä kotoutumiskoulutuksesta ammatillisiin koulutuksiin, vastuukouluttajat pystyivät joidenkin opiskelijoiden haastavissa ohjauksellisissa kysymyksissä helposti kääntymään kotoutumiskouluttajan tai MAVA-kouluttajan puoleen. Tällaisia asioita olivat mm. parin opiskelijan välille kehittynyt ristiriitatilanne, yhden opiskelijan vaikea elämäntilanne ja kahden opiskelijan haastavat kielelliset vaikeudet. Samoihin aikoihin maahanmuuttajien metallialan MAVA-koulutuksen kanssa alkoi myös maahanmuuttajien rakennusalan MAVA-koulutus. Samantapaiset kokemukset toistuivat tässäkin ryhmässä. Tosin useammalla opiskelijalla oli valmiiksi työkokemusta rakennusalalta omassa kotimaassaan ja kielitaitotasoltaan ryhmä oli parempi kuin metallialan MAVA-koulutuksen ryhmä. Rakennusalan MAVA-koulutuksen jälkeen motivoituneet opiskelijat siirtyivät opiskelemaan rakennusalan perustutkintoa. Siirtyminen ei ollut automaattista, vaan opinto-ohjaajan, vastuukouluttajan ja suomen kielen kouluttajan kesken päätettiin ottaa perustutkintokoulutukseen motivoituneimmat opiskelijat. Tämä tarkoitti sitä, että muutama opiskelija ei päässyt jatkamaan rakennusalan opiskelua. Opiskelijat etenevät eri tahtiin opinnoissaan. Osalla on parempi kielitaito ja työkokemus taustalla. Henkilökohtaistamisen ansiosta ensin osa maahanmuuttajien rakennusalan perustutkintokoulutuksen opiskelijoista suoritti tutkinnon osia kantaväestön kanssa samoissa ryhmissä. Myöhemmin maahanmuuttajien ryhmä yhdistettiin kantaväestön kanssa samaksi ryhmäksi. Tämä ratkaisu on toiminut opiskelijoiden kannalta hyvin. Tarvittaessa maahanmuuttajaopiskelijat saavat enemmän ohjausta kantaväestöön verrattuna. Tällaista tarvetta on esimerkiksi silloin, kun valmistaudutaan tutkintotilaisuuksiin tai etsitään työssäoppimispaikkaa. 29 7 Opiskelijoiden polkuja 7.1Case Mohammed, sähköasentaja Nuori aikuinen Mohammed tuli Suomeen 2010. Hän oli omassa kotimaassaan käynyt kahdeksan vuotta peruskoulua heikolla menestyksellä ja suhteellisen epäsäännöllisesti. Mohammed osasi kirjoittaa ja lukea omalla äidinkielellään, mutta hän mieluummin ilmaisi itseään suullisesti. Mohammed tuli Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen kotoutumiskoulutukseen ja aloitti suomen kielen opinnot. Hän suoritti kaksi koulutusta; suomen kielen perusteet (4 kk) ja suomen kielen peruskoulutuksen (KOTO 10 kk). Tämän jälkeen Mohammed haki maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen eli MAVA:aan. Mohammed sai MAVA:lla tukiopetusta matematiikassa ja kirjoittamisessa. MAVA:n aikana Mohammedille kypsyi ajatus sähköalalle hakeutumisesta. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi maahanmuuttajille tarkoitettu työvoimakoulutus, sähköalalle suuntaava MAVA-koulutus, jonka järjestivät Sähkö- ja tietotekniikka - osasto yhdessä suomen kielen kouluttajien kanssa. Ohjaavan kouluttajan opastuksella Mohammed päätti hakea tähän koulutukseen. Sähköalalle suuntaavassa MAVA-koulutuksessa ammatin kouluttajat opettivat kolmena päivänä viikossa ammattiaineita esim. sähköalan työturvallisuutta, matemaattisia aineita, tietotekniikkaa, sähkötekniikkaa ja sähköasennustekniikkaa, ja suomen kielen kouluttajat ammattisuomea kaksi päivää viikossa. Suomen kielen kouluttajat opettivat materiaaleilla, joista oli sovittu ammatinkouluttajien kanssa yhdessä. Aluksi suomen kielen kouluttajat käyttivät esim. sähköalan oppikirjoista tekstejä tai sähköalaa koskevia artikkeleita, joita he muokkasivat selkokielelle. Niiden avulla opetettiin niin kielioppia kuin sähköalan sanastoakin. Ammatin kouluttajat huolehtivat asiasisällöstä ja suomen kielen kouluttajat kielitaidon parantamisesta. Koulutus kesti kuusi kuukautta, ja sen edetessä opetus suunniteltiin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Mitä pidemmälle koulutus eteni sitä haastavammaksi se muuttui. Matematiikan ja suomen kielen opetukseen panostettiin paljon. Henkilökohtaiselle ohjaukselle järjestettiin myös sopivasti aikaa. MAVA-koulutuksen vastuukouluttaja kiinnitti ohjauksessaan erityistä huomiota täsmällisyyteen, opiskelutaitoihin ja opiskelun tukitarpeiden kartoittamiseen koulutuksen alussa ja uudestaan keskivaiheessa. Maahanmuuttajille tarkoitettu työvoimakoulutus, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon johtava koulutus, alkoi sähköalalle suuntaavan MAVA-koulutuksen jälkeen. Paria kielitaidoltaan heikkoa opiskelijaa lukuun ottamatta suurin osa MAVA-koulutukseen osallistuneista opiskelijoista pääsi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Mohammedin kielitaito ja opiskelutaidot olivat MAVA-koulutuksessa vahvistuneet ja hän pääsi myös opiskelemaan perustutkintoa. Perustutkintokoulutuksessa vastuukouluttajan kanssa sovittiin, että oppitunneilla sai käyttää vain suomen kieltä. Tämä edesauttoi itsenäisen kielitaidon kehittymistä. Kaverin käyttö tulkkina oli kielletty, mutta sanakirjan käyttö tarvittaessa suositeltavaa. Tietoteknisiä välineitä kuten Google-hakukonetta, Wikipediaa eri kielillä ja muita vastaavia sai monipuolisesti käyttää oppimisen tukena. Ammatilliset kouluttajat myös käyttivät opetuksensa tukena samankaltaisia tietoteknisiä apuvälineitä havainnollistamiseen ja käsitteiden avaamiseen. Maahanmuuttajaryhmän vastuukouluttaja piti erittäin tärkeänä, että kaikki ryhmässä opettavat kouluttajat avaisivat käsitteitä ja antaisivat aikaa opiskelijoiden kysymyksille. Sähkö- ja automaatiotekniikan maahanmuuttajien perustutkintokoulutus vei enemmän aikaa ja resursseja kuin tavallisesti kyseinen koulutus veisi. Opiskelijoiden oppimista tuettiin tukiopetuksella matematiikassa, pienryhmäopetuksella ja käyttämällä kahta kouluttajaa yhtä aikaa. Lisäksi koulutukseen oli mahdollista saada koulunkäynnin ohjaaja erään kokeilun ja hankkeen puitteissa. Mohammed koki, että eniten hänen oppimistaan auttoivat kotitehtäväksi annetut ennakkotehtävät. Niiden avulla hän pystyi valmistautumaan seuraavan päivän aiheeseen ja tarkistamaan aihealueen käsitteiden ja sanojen merkityksen. Vastuukouluttajan mukaan tarkoitus oli nimenomaan tarjota ”ammattisuomen luetun ymmärtämistä” kotitehtäväksi, jotta koulutta- 30 jan on myös helpompi tarttua uuteen aiheeseen. Mohammed suoritti sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon vuonna 2013 ja työllistyi jo koulutuksen loppuvaiheessa yksityiselle sektorille koulutustaan vastaavaan työhön. Perustutkinnon suorittaminen oli kuitenkin haaste, jota olisi ollut vaikea suorittaa ilman vastuukouluttajan ja muiden kouluttajien erityistä panostusta. Kuudentoista opiskelijan ryhmästä neljätoista suoritti tutkinnon ja kolmetoista työllistyi heti koulutuksen jälkeen tai jo sen aikana. 7.2Case Fatima lähihoitajaksi? Fatima tuli Suomeen 2000-luvun puolessa välissä. Hän pääsi nopeasti Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen kotoutumiskoulutukseen, mutta ei suorittanut sitä loppuun saakka, koska jäi äitiyslomalle. Muutaman vuoden jälkeen hän palasi opiskelemaan hitaan polun suomen kielen koulutukseen ja suorittikin sen loppuun. Omassa kotimaassaan Fatima oli tehnyt lähihoitajan työtä sairaalassa, ja toiveena hänellä oli jatkaa Suomessa kielikoulutuksen jälkeen lähihoitajaopintoihin. Fatima oli työharjoittelussa kuusi viikkoa suomen kielen koulutuksen aikana vanhusten palvelukodissa, josta hän sai hyvää palautetta etenkin soveltuvuudestaan alalle. Työharjoitteluohjaajan mukaan Fatima oli lämmin, vastuuntuntoinen ja ahkera työntekijä, mutta tarvitsi vielä suomen kielen opintoja. Fatiman vahvuuksia ovat avoimuus, puheliaisuus ja hyvä motivaatio. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen Fatima päätti hakea opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen ja valmistua vanhustenhoitoon erikoistuneeksi lähihoitajaksi. Elokuussa 2012 järjestettiin pääsykokeet lähihoitajien perustutkintoon. Koska kyseessä oli työvoimakoulutus, pidettiin haastattelut TE-toimistossa työvoimaneuvojan ja VAKK:n sosiaalija terveysalan kouluttajan kanssa. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää hakijoiden taustatie- dot, motivaatio alalle, soveltuvuus, aiempi työkokemus yms. Fatima valittiin koulutukseen yhdessä viidentoista muun suomenkielisen hakijan kanssa. Aloittaessaan ensimmäistä tutkinnonosaa Fatima törmäsi vaikeuksiin kirjallisten tehtävien ja teorian kanssa. Hänen kirjallinen kielitaitonsa ei riittänyt vaikeuksitta suorittamaan annettuja tehtäviä, ja tehtävien palautukset viivästyivät. Fatiman vastuukouluttaja huomasi koulutuksen alussa ongelmat ja otti yhteyttä VAKK:n erityisopettajaan, joka totesi, että Fatima tarvitsee HOJKS:n ja sen pohjalta lisäopetussuunnitelman. Fatima saikin lisäopetusta suomen kielen kouluttajalta kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä ja ammatillisen suomen kielen opiskelussa. Suomen kielen kouluttaja osallistui kuusi tuntia viikossa Fatiman tietyille oppitunneille ja antoi lisäopetusta kaksi kertaa viikossa iltapäivisin kaksi oppituntia. Suomen kielen kouluttaja totesi kuitenkin, että Fatiman kirjallinen kielitaito on heikko ja vaatii aikaa kehittyäkseen. Fatima jäi jälkeen opetuksessa muista opiskelijoista ja hänen oli vaikea pärjätä suomen kieltä äidinkielenään puhuvien ryhmässä. Ensimmäisellä työssäoppimisjaksolla Fatima suoriutui kuitenkin hyvin, jolloin oli selvää, että Fatima on ahkera, motivoitunut ja soveltuva alalle, mutta kielitaidoltaan heikko toistaiseksi. Tuesta ja lisäopetuksesta huolimatta Fatiman oli vaikea edistyä opinnoissaan. Suomen kielen kouluttajan ja vastuukouluttajan arvio oli, että tutkinto on liian vaativa Fatimalle. Heidän mielestään kielitaito kehittyi, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Samaan aikaan Fatima itse haki erilaisia keinoja ratkaista tilanteensa, koska hän oli hyvin motivoitunut opiskelemaan lähihoitajaksi. Fatimalle tarjoutui mahdollisuus oppisopimuspaikkaan. Fatima tarttui tilaisuuteen, jolloin hänen sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksensa keskeytettiin kuuden kuukauden jälkeen sen aloittamisesta. Tällä hetkellä Fatima suorittaa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Fatiman oppisopimuskoulutus ei edennyt toivotulla tavalla eikä antanut parempia edellytyksiä suorittaa tutkintoa tai sen osia. Sen sijaan laitoshuoltajan ammattitutkinto on edennyt aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. Fatimalla on voimassa erityisopettajan tekemä lisäopetussuunnitelma ja sitä on päivitetty tarpeen mukaan. Fatima saa tarvittaessa tukea opintoihinsa lisäopetuksen puitteissa suomen kielen kouluttajalta. Fatiman tuki on kohdistettu erityisesti kirjallisten tehtävien tekemiseen ja tutkintotilaisuuksiin valmistautumiseen. Suomen kielen kouluttaja 31 selkeyttää, havainnollistaa ja opettaa Fatimalle ammattialakohtaisia asioita vastuukouluttajalta saatujen materiaalien avulla. Lisäksi Fatima tekee paljon kirjallisia harjoitustehtäviä. Fatiman tavoitteena on suorittaa tutkinto loppuun ja työllistyä koulutusta vastaavaan tehtävään vanhustenhoidon pariin. 7.3Case Rowana, toiveena lähihoitajan ammatti Rowana saapui Suomeen 19-vuotiaana nuorena aikuisena. Hän oli viettänyt ennen sitä neljätoista vuotta pakolaisleirillä. Rowanan pohjakoulutus perustui pakolaisleirillä saatuun kurssimuotoiseen koulutukseen, jota oli järjestetty epäsäännöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Rowana osasi kirjoittaa ja lukea latinalaisilla aakkosilla tullessaan Suomeen, ja hänellä oli jonkinlainen yleissivistävä koulutus. Rowanan vahvoja puolia ovat lahjakkuus, ahkeruus ja motivaatio. Suomessa Rowana aloitti Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa kotoutumiskoulutuksen suomen kielen perusteet -kurssilla (4 kk) ja jatkoi suomen kielen peruskoulutukseen (KOTO 10 kk). Suomen kielen kouluttajan mukaan Rowana oppi erittäin nopeasti ja omaksui suomen kielen muita opiskelijoita nopeammin. Etenkin puhuminen sujui hyvin. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen Rowana ei ollut varma tulevaisuuden ammatistaan ja hän hakeutui maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen (MAVA). Siellä vastuukouluttajan ohjauksen ja työssäoppimisen avulla Rowana kiinnostui lähihoitajan ammatista. MAVA-koulutuksessa Rowana opiskeli suomen kieltä, työelämätietoa, yhteiskuntatietoa, matematiikkaa, tietotekniikkaa, luonnontieteitä jne. Rowanan kielitaito kehittyi hyväksi ja sen puolesta hänen toiveensa opiskella lähihoitajan ammattia oli mahdollista. Kuitenkin matematiikka tuotti erityisiä vaikeuksia. MAVA-koulutuksessa oli tarjolla tukiopetusta matematiikassa kahtena päivänä viikossa iltapäivisin. Rowanan heikon ja katkonaisen koulutustaustan takia hänen matemaattiset perustaitonsa eivät olleet kehittyneet sille tasolle, että ne suoraan olisivat riittäneet lähihoitajan opintoihin. Rowana osallistui MAVA-koulutuksessa säännöllisesti matematiikan tukiopetukseen. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi 2013 hoiva-alalle suuntaava MAVA-koulutus. Rowana suoritti tavallisesta MAVA-koulutuksesta 18 opintoviikkoa, ja sen jälkeen hän haki hoiva-alalle suuntaavaan MAVA-koulutukseen. Hoivaryhmään otettiin 18 opiskelijaa, joista yksi oli Rowana. Koulutus oli 22 opintoviikkoa laaja ja kesti puoli vuotta. Koulutuksessa opetettiin hoiva-alan ammatillista suomea, hoiva-alan työelämätietoa, matematiikkaa, tietotekniikkaa, terveydenhuollon perusteita, hoitotyötä jne. Matematiikassa oli tarjolla myös tukiopetusta kaksi kertaa viikossa iltapäivisin kaksi oppituntia. Rowana osallistui ahkerasti koulutukseen ja etenkin matematiikan tukiopetukseen. Hoiva-alalle suuntaavan MAVA:n jälkeen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi maahanmuuttajille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto työvoimakoulutuksena eli lähihoitajan koulutus. Rowana haki koulutukseen muiden hoiva-alan MAVA:n opiskelijoiden tavoin. Koulutukseen järjestettiin kaksipäiväiset pääsykokeet, joissa oli haastattelu, soveltuvuus, ryhmätyöskentely ja matemaattinen osuus. Rowana suoritti hyvin kaikki muut pääsykokeen osa-alueet paitsi matemaattisen osuuden. Rowana sai erittäin hyvää palautetta etenkin haastattelusta ja alalle soveltuvuudesta. Kuitenkin matemaattinen osuus sujui sen verran huonosti, että sosiaali- ja terveysalan kouluttajien mukaan Rowana ei tulisi pärjäämään koulutuksessa. Koulutukseen oli yli kaksinkertainen määrä hakijoita opiskelupaikkoihin verrattuna, joten Rowana ei tullut valituksi. Rowana sai enimmäismäärän matematiikan opetusta molemmissa MAVA-koulutuksissa eli yhteensä 4 opintoviikkoa. Suomen kielen kouluttajan ja sosiaali- ja terveysalan kouluttajan mukaan kielitaito olisi ollut riittävä ammatillisen perustutkinnon opiskelemiseen, mutta matematiikan osaamattomuus esti Rowanan toiveen toteutumisen. Rowana haki myöhemmin suomenkielisiin lähihoitajakoulutuksiin, mutta ei tullut valituksi heikkojen matemaattisten taitojen takia. Rowanalle ei ollut pääsyä takaisin MAVA-koulutukseen, koska hän opiskeli ja suoritti jo sen enimmäismäärän eli 40 opintoviikkoa. Vapaan sivistystyön puolella matematiikan perustaitojen kursseja ja koulutuksia ei ole toistaiseksi tarjolla. Rowana on tällä hetkellä kotona ja hänen 32 toiveenaan on edelleen päästä opiskelemaan lähihoitajan ammattia. Rowana opiskelee lastensa ala-asteen matematiikan kirjoista peruslaskutaitoja, murtolukuja, yksikkömuunnoksia ja prosentteja itsenäisesti, mutta omien sanojensa mukaan oppiminen on hidasta. Lahjakas ja nopeasti oppiva Rowana miettii tulevaisuuttaan. Hänen puutteellista ja katkonnaista peruskoulutustaan on vaikea korvata. Rowana odottaa Vaasassa Osallisena Suomessa -hankkeen aikana perustetun Nuorisoluokan hakuaikaa. Nuorisoluokka on koulutusmalli, jossa 17–25-vuotiaat vailla peruskoulutusta olevat maahanmuuttajanuoret voivat suorittaa vuodessa peruskoulun ja saada päättötodistuksen. Nuorisoluokalla opetus on suunniteltu aikuisten perusopetuksen perusteiden mukaan. Suomeen. Koulutustaustansa vuoksi Jasminella oli hyvät opiskelutaidot, joten hän eteni suomen kielen opinnoissaan nopeasti ja oli ahkera. Jasmine toivoi oppivansa suomea niin hyvin, että pystyisi suorittamaan maahanmuuttajille tarkoitetun opettajien pätevöitymiskoulutuksen Tampereella, mutta koulutuksen edetessä hän päätti luopua tästä toiveesta toistaiseksi. Nopeasti etenevässä ryhmässä opiskelu oli raskasta ja aikaa vievää pienen lapsen äidille. Vaikka Jasmine oli hyvin motivoitunut ja piti tiiviistä opiskelutahdista, hän koki sen haasteeksi. Lisäksi Tampereelle muutto tai matkustaminen ei sopinut hänen elämäntilanteeseensa. 7.4Case Jasmine, koulukäynnin ohjaaja Motivoitunut Jasmine opiskeli ahkerasti. Kotoutumiskoulutuksen päätyttyä neljän kuukauden päästä Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi työvoimakoulutuksena koulukäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammattitutkinto koulutus. Suuren hakijamäärän joukosta Jasmine tuli valituksi koulutukseen. Koulutus kesti noin vuoden ja Jasmine suoritti koko tutkinnon ilman tukitoimia ryhmässä, jossa opiskelijat puhuivat äidinkielenään suomea. Kolmen ja puolen kuukauden päästä Jasmine työllistyi alaa vastaavaan työhön. Jälkeenpäin Jasmine kuvaa opiskeluaan toisaalta helpoksi, koska hän opiskeli itseään kiinnostavia asioita, mutta toisaalta vaativaksi, koska opiskelukieli oli haastava. Jasmine kertoi, että hänestä tuntui kuin olisi opiskellut kahta tutkintoa samaan aikaan: suomen kielen tutkintoa ja koulukäynnin ohjaajan tutkintoa. Omassa kotimaassaan matematiikan ja tietotekniikan opettajaksi kouluttautunut Jasmine saapui Suomeen 2010. Äidinkielensä lisäksi hän puhui erittäin hyvin englantia. Jasmine opiskeli aluksi suomea äitiyslomansa ja hoitovapaansa ohessa. Suomen kielen opiskelu sujui suomi–englanti¬¬–suomi-sanakirjan ja tehtäväkirjan avulla. Jasmine oli huomannut, että englannin kielen taidosta on apua, mutta myös haittaa. Hän päätti käyttää suomea mahdollisimman paljon, vaikka asiat hoituivat helpommin englannin kielellä. Hoitovapaan loputtua Jasminelle tehtiin kotoutumissuunnitelma ja sen myötä alkukartoitus. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen suomen kielen kouluttaja kartoitti Jasminen opiskelemaan nopeasti etenevässä ryhmässä. Jasmine aloitti kotoutumissuunnitelman mukaisen suomen kielen opiskelun noin vuoden päästä saapumisestaan Opettajaksi pätevöitymisen lisäksi Jasmine keskusteli suomen kielen kouluttajan kanssa myös muista vaihtoehdoista. Ohjauksessa he totesivat, että Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa voi opiskella työvoimakoulutuksena koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Jasmine oli kiinnostunut tästä koulutuksesta, koska se oli lähellä hänen omaa koulutustaan ja osaamistaan. Jasmine koki myös, että tämän tutkinnon suorittaminen antaisi kielellisiä valmiuksia opiskella myöhemmässä vaiheessa opettajan pätevöitymiskoulutuksessa. Suomen kielen kouluttajan ohjauksella Jasmine päätti kotoutumiskoulutuksessa panostaa sellaisen kielen oppimiseen, joka auttaisi häntä pääsemään ja suorittamaan koulunkäynnin ohjaajan ammattitutkinnon. Jasmine sai suomen kielen kouluttajaltaan luettavaksi ajankohtaisia artikkeleita koulusta, oppimisesta, kasvatuksesta yms. Jasmine sai neuvoja myös sopivan kirjallisuuden hakemiseen. 33 9 Suomen kieli osana ammatillisia opintoja 8 Lyhyt katsaus Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen Vuonna 2012 Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskeli 7 147 opiskelijaa. Henkilökuntaa OAKK:ssa oli 186, joista kouluttajia 145. Suurimmat koulutusalat olivat sosiaali- ja terveysala, maahanmuuttajakoulutukset ja rakennusala. Erilaisia koulutuspalveluja OAKK:ssa tarjoavat ePalvelut, Hyvinvointipalvelut, Infra-ala, Kiinteistö- ja turvallisuusala, Metalliala, Ohjauspalvelut, Ravintola- ja liiketalousala sekä Talonrakentaminen. OAKK on tarjonnut maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutusta vuodesta 1989 lähtien. Nykyisin maahanmuuttajakoulutukset järjestetään Ohjauspalveluiden alla. Tällä hetkellä OAKK:ssa on meneillään kotoutumiskoulutuksia sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ryhmä. Ohjauspalvelut tarjoavat erityisen tuen palveluja koko talolle, ja Oppimisen tukipalvelut -ryhmä on toiminut OAKK:ssa vuodesta 2009 alkaen. Tukipalvelu koostuu erityisopettajista, uraohjaajista, opinto-ohjaajasta ja terveydenhoitajasta. Maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ammatillisia koulutuksia olivat vuonna 2012 kiinteistöpalvelualan perustutkinto (toimitilahuoltaja) ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja). Myös ravintola-alalla järjestetään säännöllisesti omia tutkintoon johtavia koulutuksia maahanmuuttajille. Lisäksi esimerkiksi ravintola- ja metalli-alalla opiskelee koko ajan yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tutkintoon valmistavassa ja oppisopimuskoulutuksessa. Kun opiskellaan ammattia muulla kuin omalla äidinkielellä, on kieli paitsi oppimisen väline, kaiken aikaa myös oppimisen kohde. Jokainen maahanmuuttajataustaista opettava kouluttaja on siis samalla kielen opettaja, sillä kieltä ei voi opettaa irrallaan sisällöstä eikä täten ammattia voi opettaa irrallaan kielestä. Tässä luvussa keskitytään suomen kielen opintojen merkitykseen, sisältöihin, oppimateriaaliin ja opetuksen järjestämisen tapoihin sekä ammatillisen aineen kouluttajan ja suomen kielen kouluttajan rooleihin ja tehtäviin toisen kielen oppimisen tukemisessa. Esimerkkeinä toimivat toteutetut käytänteet ja kokeilut hotelli-, ravintola ja catering-alalla, sosiaali- ja terveysalalla ja puhdistuspalvelualalla. Lisäksi tietoa on kerätty S2- ja ammatillisten kouluttajien yhteisissä keskusteluissa, opetusta seuraamalla, opiskelijoita haastattelemalla sekä vierailemalla työssäoppimispaikoissa ja näytön arvioinneissa. Suosituksessa asioita esitellään yleisellä tasolla ja esimerkinomaisesti. Käytännön ideoita on sijoitettu välinesalkkuun. Useat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat aloittavat ammattiopinnot melko vaatimattomalla kielitaidolla, ja he ovat koko ammatillisten opintojen ajan samalla myös kielenoppijoita. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielitaitotavoitetaso on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1.1 (vastaa Yleisten kielitutkintojen tasoa 3) (Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012: 24), jota tasoa edellytetään usein esimerkiksi ammatilliseen työvoimakoulutukseen hakeutuessa. Mikäli kielitaitovaatimusta ei ole hakuilmoituksessa kerrottu numeerisesti, voidaan sitä sanallisesti luonnehtia esimerkiksi kyvyksi selviytyä suomen kielellä arkielämän jokapäiväisistä tilanteista. Arkielämän kielitaito-osaaminen ei sellaisenaan anna tietoa opinnoista suoriutumiseen vaadittavasta kielitaidosta, kuten tässä suosituksessa jo aiemmin on mainittu (s. 9 ks. myös Välinesalkku Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi). Kielitaidon osa-alueet jaetaan tavallisesti neljään osaan: puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, tekstin ymmärtämiseen ja kirjoittamiseen. Kirjoittamisen taito on sekä Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testitulosten että Maahanmuuttajat kielenkäyttäjinä -tutkimuksen itsearvioinnin perusteella kielitaidon heikoin osa-alue, kun taas vahvimpia ovat tekstin ja puheen ymmärtämisen osa-alueet (Pöyhönen ym. 2010: 25–29). Edellä mainitussa on arvioitu pääasiassa yleistä kielitai- 34 toa ja kansalaisuuteen vaadittavan kielitaitotason (YKI 3–4) saavuttamista. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että käytännössä vastaava taitotaso ei useimmiten riitä itsenäiseen ammatinopiskeluun kielen millään osa-alueella, vaikka se tavallisesti asetetaankin kynnystasoksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuessa. Omien havaintojeni ja opiskelijoiden kokemusten perusteella ammatillisissa koulutuksissa erityisen haastavaksi koetaan opintojen suorittamisen aikana kirjoittamisen lisäksi myös ammattikirjallisuuden lukeminen ja uusien sanojen ja käsitteiden oppiminen. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettaneiden ammatinkouluttajien viesti on samankaltainen: sanaston oppiminen koetaan haasteena, joka kestää koko koulutuksen ajan. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita yhdistää opiskelijaryhmän jäseninä se, että suomi on heille toinen, kolmas tai jopa neljäs kieli. Ryhmän sisällä on luonnollisesti yksilöllisiä eroja kielenoppimisessa. Maahanmuuttoaika ja maassaoloaika vaikuttavat siihen, millainen kielitaitotaso opiskelijalla on ammatillisen koulutuksen aloittaessaan ja millainen on ennuste koulutuksen aikaiselle kielitaidon kehittymiselle. Opiskelijan kielitaidon lähtötasoa arvioitaessa on osattava tulkita myös opiskelijan aiempaa kielitaitoprofiilia. Mikäli opiskelija on ollut maassa useita vuosia ja käynyt lukuisia kielikoulutuksia, ja näistä huolimatta kielitaidon taso ei ole kehittynyt esimerkiksi A2-tasoa korkeammaksi tai kehitys näyttää pysähtyneen pidemmäksi aikaa samalle tasolle, ei voida olettaa, että myöskään ammatillisen koulutuksen aikana kielitaito merkittävästi paranisi. Toisaalta kielellisesti lahjakkaat oppijat voivat omaksua kielen hyvinkin lyhyessä ajassa siten, että kykenevät selviytymään ammatillisista opinnoista. Nämä seikat on ammatin ja ammatinopiskelun kielitaitovaatimusten ohella huomioitava jo opiskelijavalintoja tehtäessä (valintavaiheesta ks. s. 9–11). 9.1Kielitietoinen opettaminen: oppimateriaali ja oppitunti Vaikka aikuisille suunnatuissa ammattiopinnoissa iso osa opiskelusta tapahtuu työssä oppimassa tai käytännössä itse havainnoimalla, kokeilemalla ja tekemällä, samansisältöisiä tai käytäntöä täydentäviä tietoja opiskellaan tämän lisäksi monin eri tavoin, esimerkiksi luokkahuoneessa opettajajohtoisesti tai itsenäisesti kirjallisia tehtäviä tehden. Teoria-asiat voivat olla luonteeltaan käytännön työtehtäviä kuvaavia, mutta suullisesti tai kirjallisesti ilmaistuna asian omaksuminen voi olla haastavaa siitä huolimatta, että sama asia käytännössä kokeiltuna onnistuisikin. Esimerkiksi puhdistuspalvelualaa opiskeltaessa tietyn pesuaineen, työvälineen tai menetelmän valinta ja käyttäminen tietynlaiselle pintamateriaalille voidaan opetella käytännön työssä, mutta tämän lisäksi on opittava perustelut valinnalle ja toiminnalle, jotta osaamista pystyisi soveltamaan erilaisissa työtilanteissa. Teoriatunneilla useat käytäntöön liittyvät tehtävät saavat perustelunsa. Opiskelijalla onkin oltava mekaanisen lukutaidon lisäksi myös tekstitaitoja, eli on osattava tulkita ja useissa ammateissa ja ammattiopinnoissa myös tuottaa tekstiä ja käyttää niitä erilaisiin tarkoituksiin. Eri ammattialojen tekstit poikkeavat toisistaan, joten on tärkeää, että opiskelija pääsee heti opintojensa alkuvaiheessa tutustumaan opiskelemansa alan tyypilliseen kieleen ja kielenkäyttöön ja harjoittelemaan ammatissa vastaan tulevien tekstien lukemista ja kirjoittamista. Oppitunteja suunniteltaessa kannattaa toisella kielellä opiskeleva opiskelija huomioida siten, että kieltä käytetään mahdollisimman monipuolisesti: kuuntelemalla, keskustelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Aiheeseen johdattaminen voi tapahtua esimerkiksi kertomalla oppitunnin tai päivän teemasta ja keskeisestä sisällöstä mahdollisimman yksinkertaisesti ja täydentämällä suullista esitystään kuvilla ja lyhyellä tekstillä. Ammatillisissa koulutuksissa käytettävä oppimateriaali on suunnattu pääasiassa äidinkielisille oppijoille. Ammatinkouluttajan kannattaa tarkastella käyttämäänsä oppimateriaalia kielen näkökulmasta. Tyypillisesti oppikirjojen tai muiden tietolähteiden kieli on tiivistä, niistä puuttuu usein esimerkiksi aiheeseen johdatteleva kappale eikä asioita koota yhteen tekstin lopussa. Virkkeet saattavat sisältää paljon esimerkiksi lauseenvastikkeita, ja muistamista helpottaville asioille, kuten toistamiselle ja kertaamiselle, ei usein myöskään jää tilaa. Toisella kielellä opiskeleville ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä oppimateriaalia, mutta oppimateriaalin valinnalla ja käytön suunnittelulla kouluttaja voi vaikuttaa sii- 35 hen, kuinka mielekästä tai tehokasta oppiminen on. Esimerkiksi pitkiä oppikirjatekstejä voi käsitellä lyhyemmissä jaksoissa ja tehdä niistä omat muistiinpanot, joista opiskelija voi kerrata asian pääkohdat. Johdata aiheeseen Selitä tärkeimmät käsitteet Varmista ymmärtäminen Kertaa, toista ja tiivistä Ammatinkouluttaja on paras asiantuntija kertomaan käytännön esimerkkejä ammattiin liittyvien uusien sanojen tai fraasien käytöstä. Ammatinkouluttajan osaamiseen kuuluu siksi myös selkokielisen ilmaisun hallinta (ks. Välinesalkku, Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle ja ohjaajalle). Oppitunnin tai päivän lopussa on syytä varata aikaa asian kertaamiselle ja tiivistämiselle. Kouluttaja voi varmistaa eri tavoin, esimerkiksi yhteisellä tai pari-/ryhmäkeskusteluilla tai kirjallisilla tehtävillä, että keskeisimmät sisällöt on ymmärretty. Asioiden kertaaminen auttaa muistamaan asioita myös pitemmällä tähtäimellä. Aikuisten kanssa toimiessa oppimisen vastuu on tietysti myös opiskelijalla itsellään, mutta vähäinen koulutustausta ja siten heikommat oppimisvalmiudet voivat vaikuttaa suoraan opiskelijan kykyyn esimerkiksi tehdä muistiinpanoja tai hyödyntää muita menetelmiä oppimisen tehostamiseksi. Esimerkiksi käsitteiden muistamiseksi opiskelijoiden kanssa voi kerätä luokan seinälle sanastoa teemoittain. Opiskelijat voivat myös itse koota ja kirjoittaa itselleen ammattisanastoa. Tutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämisessä on sekä koulutustavasta johtuvia että alueellisia eroja. Toisaalla maahanmuuttajataustaisille järjestettävä tutkintoon valmistava koulutus on ollut pidempi ja toisaalla koulutusta on saatu pidennettyä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille alakohtaista pajakoulutusta ennen varsinaista valmistavaa koulutusta. Pajakoulutukset eivät johda tutkintoon, mutta niiden aikana opitaan ammatillisia taitoja käytännönläheisesti. Yhteiskunnallisesti katsoen on joka tapauksessa kokonaisuuden kannalta taloudellista panostaa koulutuksen aikaiseen tukeen, jotta koulutuksen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri, jotta vältyttäisiin koulutusten keskeytymisiltä ja saataisiin osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. 9.1.1 Haasteena käsitteiden oppiminen ja opettaminen Opettajat kannustavat usein opiskelijaa käyttämään suomea aina kun mahdollista ja kommunikoimaan myös luokkahuoneessa suomen kielellä. Kuitenkin opiskelijan yrittäessä omaksua uutta tietoa omalla äidinkielellä kommunikointi ja asian sisäistäminen auttavat esimerkiksi uusien käsitteiden ymmärtämistä ja oppimista myös suomen kielellä. Käsitteiden omaksuminen on helpompaa, mikäli opiskelija hallitsee jo ennakolta käsitteet omalla äidinkielellään. Siksi on opiskelijoiden etu, jos heidän on mahdollista käyttää myös omaa äidinkieltään opiskelujen aikana esimerkiksi samankielisten kurssikavereiden kanssa. Mikäli ryhmässä opiskelee samaa äidinkieltä puhuvia opiskelijoita, esimerkiksi ryhmä- tai parityöskentelyssä on toisinaan hyvä ohjeistaa opiskelijoita hyödyntämään omaa äidinkieltään oppimisen tukena. Toisaalta näissäkin tilanteissa ammatinkouluttajan on pystyttävä varmistamaan, että opiskelijat ovat varmasti ymmärtäneet asian ja kykenevät sen selittämään toiselle opiskelijalle. Kun opiskellaan käsitteitä, ammatillinen opettaja on keskiössä termien avaamisessa. Opettajan on ensinnäkin mietittävä, mitkä ovat aiheen oppimisen kannalta ydinasioita ja -käsitteitä. Sen jälkeen on mietittävä, miten selittää käsitteitä ja millaisia käsitteen ymmärtämistä vahvistavia ja tukevia harjoituksia tehdään (ks. Välinesalkku, Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatinkouluttajalle ja S2-kouluttajalle). Keskeisimpiä käsitteitä opetettaessa kannattaa asia ilmaista niin (X tarkoittaa), että opiskelija ymmärtää opettajan avaavan tietyn käsitteen merkitystä. Mikäli opiskelija ei ymmärrä kouluttajan selitystä, on annettava aikaa sanakirjan käytölle tai lyhyelle keskustelulle, jossa esimerkiksi samankieliset opiskelijat voivat tukea toistensa oppimista. Ammatinopettaja voi seurata opiskelijan edistymistä ja osaamista esimerkiksi opiskelijan kirjoittaman oppimispäiväkirjan avulla. Keskeisiin aiheisiin kannattaa palata säännöllisesti joka päivä tai viikoittain, jolloin ammatinopettaja saa koko ajan informaatiota siitä, mitä on opittu. Kertaamisen voi toteuttaa eri päivinä eri metodein: esimerkiksi omin sanoin asiasta kirjoittamalla tai ryhmä- tai parikeskusteluilla. Opetusmenetelmien monipuolisuus palvelee muitakin kuin toisella kielellä opiskelevia, sillä esimerkiksi uusien käsitteiden omaksuminen voi olla haastavaa myös äidinkielellään opiskelevalle. Kielenoppijalle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää päästä käyttämään kieltä sen kaikilla osa-alueilla. Mikäli suomen kieleen on varattu erillisiä oppi- 36 tunteja, suomen kielen opettajan kanssa voidaan harjoitella esimerkiksi keskeisten käsitteiden käyttöä niille tyypillisessä esiintymisympäristössä ja miettiä, millaisia rakenteita liittyy tiettyjen käsitteiden käyttöön. Laadukas opettaminen vaatii ammatinkouluttajan Laadukas kielenopetus ja S2-kouluttajan vaatii opiskelijan välistä jatkuvaa yhtilanteeseen ja tarpeisiin teydenpitoa ja reagointia muuttuviin sopivaa opetusta tarpeisiin. Kouluyhteistyössä tuksen resursseja ammatinkouluttajan suunniteltaessa onkanssa. kin hyvä varata aikaa myös kouluttajien väliseen yhteydenpitoon ja tilanteen päivittämiseen, jotta opetus vastaisi koko koulutuksen ajan niitä tarpeita, joita S2-oppijalla on. Koska toisella kielellä opiskeleva on kielenoppija koko opintojensa ajan, on sekä kouluttajan että opiskelijan itsensä opittava sietämään sitä, että ymmärtäminen on aina vain osittaista. Tavallisesti kielitaito ja samalla opiskelutaidot kehittyvät koulutuksen edetessä. Jos kaikista ponnisteluista ja tuesta huolimatta opiskelijan kielelliset valmiudet eivät kehity yhdessä käytännön taitojen kanssa, on opiskelijalle mietittävä tapoja osoittaa osaamisensa myös muutoin kuin kielellisin ilmaisukeinoin, esimerkiksi järjestämällä näyttökokeita myös opintojaksojen suorittamiseen. Suomen kielen opettajan intuitio tai arkitieto ei useinkaan riitä ammatillisen kielen opettamiseen, sillä esimerkiksi käsitteiden opettaminen vaatii myös opettajalta niiden ymmärtämistä ammatillisessa kontekstissa. Mikäli S2-opettaja kouluttaa esimerkiksi ravintola-alalla kokiksi opiskelevia, on hänen hyvä ymmärtää, miksi vaikkapa tietynlaisten taikinoiden raaka-aineet sekoitetaan ja toiset taas vaivataan ja osattava selittää paitsi näiden menetelmien ero, myös usein perustelu sille, mikä merkitys sillä on tässä tapauksessa taikinan onnistumiselle. Opetuksen onnistumisen ja täsmällisen selittämisen kannalta on tärkeää, että opettajan substanssiosaaminen karttuu. S2-kouluttajan tulee perehtyä tavalla tai toisella ammattiin, johon valmistavassa koulutuksessa hän opettaa. Perehtymiseen käy esimerkiksi ammattiopintojen tuntien seuraaminen tai työelämävierailu. Lyhytkin tutustuminen opiskeluun tai mahdolliseen työympäristöön auttaa S2-kouluttajaa orientoitumaan opetukseen ja ymmärtämään paremmin niitä haasteita, joita maahanmuuttajataustainen opiskelija kohtaa opiskeluiden aikana tai siirtyessään työelämään. Ammattiin perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi työelämäjaksolla, jotka muutoinkin kuuluvat ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Työelämäjaksolla S2-kouluttaja voi osallistumalla työpaikan arkeen hankkia tietoa esimerkiksi siitä, millaisia mahdollisia työskentely-ympäristöjä ammatissa kohtaa ja millaisia erilaisia viestintätilanteita näissä ympäristöissä voi olla. Samankin alan työpaikoilla viestintätilanteet ja siten myös kielitaitovaatimukset voivat vaihdella suuresti (Ks. esim. Kokkonen 2010). Mikäli oppilaitoksessa on useampia S2-kouluttajia, on järkevää perehdyttää kukin kouluttaja aluksi yhteen ammattialaan. Näin hyödyt siirtyvät myös kotoutumiskoulutuksen käyttöön ja palvelevat siellä monipuolisesti kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Oppituntien havainnoimisen rinnalla suomen kielen opettajalle on hyödyksi päästä tarkastelemaan opiskelusisältöjä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen verkkokurssille. Hyvä tapa tutustua opiskelijan arkeen on mennä mukaan opiskelijan työssäoppimisjaksolle ja näyttötutkinnon arviointikeskusteluun. 37 9.1.2 S2-kouluttajan havaintoja hoiva-alan työpaikalta ja näytön arviointikeskusteluista Käyn seuraamassa kahden maahanmuuttajataustaisen lähihoitajaopiskelijan tutkintotilaisuuden arviointikeskustelua. Kyseessä ovat sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhusten kotihoidon ja huolenpidon tutkinnonosat. Olen etukäteen vieraillut työssäoppimispaikoissa tutustumassa työpaikkaan ja opiskelijan työtehtäviin. Tavoitteenani on tarkkailla tilannetta kielenopetuksen ja kielitaitovaatimusten näkökulmasta. Ensimmäisen arviointikeskustelun alussa oppilaitosta edustava kouluttaja ohjeistaa, että opiskelijan itsearviointi on pääosassa ja että keskustelua voidaan käydä itsearvioinnin pohjalta esimerkiksi luku kerrallaan. Opiskelijalle annetaan vaihtoehdot esittää omat huomionsa joko lukien tai kertomalla omin sanoin. Tunnin keskustelu menee ohi nopeasti. Opiskelijan puhe on sujuvaa ja luontevaa. Hän korjaa itse tekemiään pikku kömmähdyksiä: ”Ei korvakäyrä, kuulokäyrä.” Näytön jälkeen keskustelemme kouluttajan ja arvioijan kanssa kommunikaatiosta. Kouluttajan kertoman mukaan hän toimii maahanmuuttajataustaisen kanssa samalla tavalla kuin kantasuomalaisenkin kanssa ja helpottaa kieltä vain siinä tapauksessa, että opiskelija ei ymmärrä kouluttajan puhetta: Esimerkiksi ”En malta olla kysymättä, kuinka suoriuduit?” muuttuu hetken hiljaisuuden jälkeen muotoon ”Onnistuiko se?” Kaiken kaikkiaan tilanteen sujuvuus yllättää minut. Toinen arviointikeskustelu alkaa jännittyneissä tunnelmissa. Opiskelija on unohtanut itsearviointilomakkeen kotiin ja pelkää, ettei pärjää ilman lomaketta. Aiemmilla kerroilla opiskelija on arviointikeskusteluissa lukenut suoraan kirjoittamistaan dokumenteista itsearvioinnin osuuden. Kouluttajan rohkaisun ja ohjeistuksen jälkeen opiskelija alkaa kuitenkin kertoa omin sanoin työtehtävistään. Näytön arvioija antaa keskustelun aikana useaan otteeseen hyvää palautetta opiskelijan osaamisesta, oma-aloitteisuudesta ja rohkeudesta kokeilla uusia asioita. Korjaavia kysymyksiä esitetään samaan tapaan kuin aikaisemminkin: ”Mistä hankit tietoa, jos tarvit lisätietoa?” Kun opiskelija ajautuu vastauksessaan heti väärille urille, kouluttaja täydentää: ”Kysyin tuota, jos tarvii vaikka joku apuväline hankkia, niin mistä saat lisätietoa?” Konkreettisesta esimerkistä on selkeä apu opiskelijalle, ja hän osaa antaa vastauksen hänelle esitettyyn kysymykseen samalla konkretian tasolla kuin kysymys on asetettu. Kielitaidossakin on siis tapahtunut kehitystä sitten edellisten keskustelujen, joissa käytettiin vielä tukipaperia. Peilaan kokemiani arviointikeskusteluja toisiinsa kielitaidontason ja keskusteluun osallistuneiden näkökulmasta: millaista kielitaitoa tilanne vaatii ja miten keskusteluun osallistujat voivat helpottaa tai vaikeuttaa tutkinnon suorittajan tilanteesta selviytymistä? Matalammalla kielitaitotasolla opiskelijan on vaikeampaa reagoida tilanteessa esitettyihin spesifeihin kysymyksiin, vaikka opiskelija osaisikin selittää omaa työskentelyään kohtuullisen tarkasti ja ammatillista sanastoa käyttäen. Tilanteen vuorovaikutuksellisuus jää vähemmälle ja keskustelu koostuu enemmänkin irrallisista puheenvuoroista. Arviointivaiheessa on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että opiskelijan kielitaidolla ei saa olla merkitystä arviointiin. Tutkinnonperusteisiin tai ammattiin perehtymättömälle vaikeimmalta kuulostaa ammatinkouluttajan käyttämä kieli. Tämä johtuu varmasti jo keskustelutilannetta ja sen kulkua ohjaavista asiakirjoista; tutkinnonsuorittamisessa käytettyjen asiakirjojen kieli on abstraktia ja esittelee käytännön asioita hyvin yleisellä tasolla. On luonnollista, että myös tutkinnonsuorittajan suullinen esitys muistuttaa arviointidokumenttien kirjallista ilmiasua. Työpaikan asettama arvioija taas puhuu konkreettisemmalla tasolla, hän antaa muun muassa esimerkkejä käytännön työskentelystä. Työssäoppimispaikalla suurin osa kielenkäytön tilanteista onkin suullista kommunikaatiota niin asiakkaiden kuin työyhteisön jäsentenkin kanssa. Hoiva-alalla asiakkaiden kunnosta riippuen työssään on opittava tulkitsemaan myös muita kuin kielellisiä kommunikointitapoja: ilmeitä, eleitä, äänenpainoja. Asiakas voi kommunikoida tai vähintäänkin reagoida myös tuntoaistillaan. Työpaikalla käytettävä kieli kuulostaa selvästi arkisemmalta kuin opiskelussa käytettävä kieli. Työpaikalla asiat konkretisoituvat ja muuttuvat käytännönläheisemmiksi. Esimerkiksi suullinen raportointi on kielellisesti melko yksinkertaista, mutta siinä voi piillä ironiaa tai muuta tulkinnallisuutta, jonka avulla vältetään negatiivisten ilmauksien käyttöä: Tapio on käynyt suihkussa. Vauhdikas mies on ollut tänään. Jarmo on syönyt ja juonut. Ja on kastellut. Ja sillä myös vatsa toimi jonkun verran. Sitte Veikko. Se oksensi heti aamusta, se on taas ruvennut oksentelemaan. Jaanalla on mennyt lujaa. Se rupes riehumaan ja yritti purra itseänsä. Annettiin yhessä se lääke poskeen. 38 9.2Suomen kielen opetuksen järjestäminen S2-oppiaineen roolina on tukea ammatillisen aineen opiskelua, joten suomen kielen opintojen sisältöjen pitäisi vastata niihin tarpeisiin, joita opiskelija kohtaa koulutuksen aikana, työelämäjaksoilla tai tutkinnon suoritettuaan työelämässä. Käytännöt opintojen järjestämisestä ovat varsin kirjavia eri oppilaitoksissa. Osassa oppilaitoksista suomen kieli on omana opintojaksonaan esimerkiksi tutkintoon valmistavan koulutuksen alkuvaiheessa, osassa taas jatkuvaa oppitukea, johon opiskelija osallistuu esimerkiksi viikoittain tai oman tarpeensa mukaan. S2-opetuksen järjestämiseen vaikuttaa luonnollisesti myös se, opiskeleeko maahanmuuttajataustainen opiskelija integroidussa opetusryhmässä, jossa pääosa opiskelijoista on kantasuomalaisia vai onko maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille järjestetty oma tutkintoon valmistava koulutus. Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa valtaosa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista opiskelee heille järjestetyissä tutkintoon valmistavissa koulutuksissa. Kuluneen vuoden aikana on ollut käynnissä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan (lähihoitaja) ja puhdistuspalvelualan (toimitilahuoltaja) perustutkintoon valmistavat koulutukset maahanmuuttajille. Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat opiskelleet integroidussa ryhmässä, mutta tälläkin alalla on aiempina vuosina järjestetty erillisiä opetusryhmiä maahanmuuttajille. Yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opiskelee OAKK:ssa muun muassa metallialalla. Suomen kielen opintojen toteutustapa on vaihdellut koulutuksittain. Esimerkiksi viimeisimmässä lähihoitajakoulutuksessa suomen kielen opinnot järjestettiin ensimmäisessä tutkinnonosassa noin 3 opintoviikon pituisena kokonaisuutena. Toimitilahuoltajan koulutuksessa opiskelijoille on järjestetty S2-opetusta koulutuksen alussa sekä säännöllisesti keskimäärin kerran viikossa koulutuksen edetessä. Näiden ammattialojen kouluttajien yhteisenä näkemyksenä ammattialasta riippumatta on ollut se, että suomen kielen opintoja tulisi järjestää intensiivijaksona jo koulutuksen alkuvaiheessa, jotta opiskelijan ammatillinen sanavarasto alkaisi karttua. Maahanmuuttajataustaisille järjestetyissä koulutuksissa voidaan alkuvaiheessa opettaa suomea, jotta suomen kielen käyttö aktivoituisi. Kielenopiskelujakson tavoitteena voi olla myös suomen kielen vakiinnuttaminen ryhmän yhteiseksi kieleksi. Mikäli alkuvaiheen S2-opintojakso on ainut suomen kielen tuki, jota opiskelija saa valmistavan koulutuksen aikana, sen huonona puolena on, että opiskelija ei pysty omaksumaan muutaman opintoviikon aikana kovinkaan paljon esimerkiksi uutta sanastoa saati liittämään sitä konkreettisesti tuleviin ammatinopintoihin, joten opiskelijan kielitaidon kehittymiselle ei kannata ladata epärealistisia odotuksia. Kielitaito ei esimerkiksi parin viikon intensiivijakson aikana kehity lähtötasostaan merkittävästi. Esimerkiksi Eurooppalaisen viitekehyksen asteikolla tasolta toiselle siirtyminen vie tavalliseen tahtiin kehittyvältä kielenoppijalta useita kuukausia. Lisäksi on huomattava, että mitä pidemmälle kielitaidon taitotasoilla edetään, sitä hitaammaksi käy tasolta toiselle siirtyminen. Suomen kielen opiskelun tai oppituen integroiminen opintoihin koko koulutuksen ajaksi turvaa sen, että esimerkiksi opiskelijan kielitaidon kehittymistä seurataan jatkuvasti, ja tarvittavaa tukea voidaan tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaan koko opintojen ajan. Ryhmien heterogeenisyys vaikuttaa opetuksen järjestämiseen ja opiskelun tuen tarpeeseen. Mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen ja samanaikaisopettajuuteen riippuvat käytettävissä olevista resursseista. Suosituksena voi pitää kuitenkin sitä, että ainakin osa suomen kielen opettajalle varatusta resurssista käytettäisiin tandemopettajamallilla ammatillisessa oppimisympäristössä, jossa ammatinkouluttaja opettaisi ammatillista sisältöä ja suomen kielen opettaja tukisi opiskelijaa kielellisissä asioissa. Työskentelymallin etuna voi pitää opiskelijan oikea-aikaista tuen saantia ja samalla myös ammatillisen ja suomen kielen kouluttajan ammatillista kasvua (ks. myös luku Osaamisen kehittäminen). Esimerkiksi oppimisen ongelmat voivat heijastua huonona motivaationa ja jopa koulutuksen keskeytymisenä. Oikea-aikaisen tuen tarjoaminen voi pitää yllä opiskelijan oikeanlaista motivaatiota, koska hän saa jatkuvaa tukea, kannustusta ja palautetta oppimiseensa ja oppimisestaan ja voi olla ratkaiseva tekijä esimerkiksi tutkinnonsuorittamisessa. Ammatinkouluttajien antaman palautteen mukaan ainakin pakollisiin tutkinnonosiin tulisi resursoida 1,2 kouluttajaa yhtä koulutusta kohden, jotta samanaikaisopettajuutta voitaisiin aidosti toteuttaa. Koulutuksen alkuvaiheessa samanaikaisopettajuudesta voi olla hyötyä etenkin, jos ammatinkouluttajalle ei ole aiempaa kokemusta toisella kielellä opiskelevien ohjaamisesta ja opettamisesta. Ammatinkouluttajan näkökulmasta katsottuna S2-kouluttajan läsnäolo ensinnäkin vapauttaa resursseja esimerkiksi itse työn ohjaamiseen kielellisen selittämisen sijaan ja toisaalta kehittää ammatinkouluttajan osaamista toisella kielellä opiskelevien ohjaamisessa. Yhtenä opintojen toteutustapana voi kokeilla opiskelijaryhmän puolittamista, jolloin toinen 39 puolikas opiskelee suomea ja toinen ammatillista ainetta käytännössä. Malli toimii ryhmässä, jossa kaikki opiskelijat ovat maahanmuuttajataustaisia. Puolikkaan ryhmän opetusta voidaan järjestää esimerkiksi kahtena iltapäivänä viikossa parin tunnin ajan. Ryhmän puolittaminen auttaa myös käytännön työskentelyn hallintaa, sillä pienempää ryhmää on helpompi ohjeistaa ja valvoa, ja kouluttajalle jää sekä käytännön että teorian tunneilla enemmän aikaa kunkin opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen. Esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoja opettavan ammatinkouluttajan näkemyksen mukaan suomen kielen opinnot olisi hyvä järjestää kahden ensimmäisen tutkinnonosan aikana, sillä niiden aikana opiskelijan on omaksuttava suurin osa alakohtaisesta sanastosta. Näissä tutkinnonosissa S2-opintoja voi olla esimerkiksi yhteensä 1−2 opintoviikkoa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa koko ryhmän yhteisinä teoriatunteina ja osa tandemopettajamallilla, jossa S2-opettaja osallistuu ammatinkouluttajan kanssa esimerkiksi keittiötyöskentelyyn ja auttaa opiskelijaa kielen haasteista selviytymisessä. Kun S2-kouluttaja työskentelee ammatinkouluttajan työparina keittiössä, hän pystyy suomen kielen teoriatunneilla ottamaan paremmin huomioon käytännön työskentelyssä vastaan tulevat kielelliset haasteet. Oulun Aikuiskoulutuksessa päädyttiin hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutuksessa (kokin osaamisala) henkilökohtaistamisten kautta kokeilemaan järjestämismallia, jossa puolet ryhmästä on kantaväestöön kuuluvia ja puolet maahanmuuttajataustaisia. Mallissa opiskelijat työskentelevät työpareina, jossa toinen opiskelija on maahanmuuttajataustainen ja toinen opiskelijoista suomea äidinkielenään puhuva. Kantaväestöön kuuluva opiskelija oppii esimerkiksi monikulttuurisessa yhteisössä toimimista ja maahanmuuttajataustainen taas lähinnä niitä erityispiirteitä, joita liittyy vallitsevaan kulttuuriin. Ammatinkouluttaja luonnehti kantasuomalaisen roolia ohjaavaksi. Ohjaamisen vastuun ottaminen vahvistaa kantaväestöön kuuluvan opiskelijan omaa oppimista ja osaamista. Maahanmuuttajataustainen opiskelija taas saa työparityöskentelyn kautta jatkuvaa yksilöllistä tukea opintoihinsa sekä aidon ja pitkäaikaisen kontaktin kantaväestöön, mikä osaltaan tukee opiskelijan integroitumista yhteiskuntaan. Ihannetilanteessa molemmat oppivat toisiltaan samoja asioita: monikulttuurisessa yhteisössä toimimista sekä sosiaalisia ja ryhmässä työskentelyn taitoja, jotka kaikki ovat ensiarvoisen tärkeää osaamista työmarkkinoilla. Koulutukses- ta vastaavan kouluttajan on kuitenkin huomioitava, että asetelma ei saa muodostua taakaksi opiskelijoille tai opintojen etenemiselle ja käyttää opetuksessaan muitakin menetelmiä ja tuen muotoja. Työparin välille muodostuu parhaassa tapauksessa luottamuksellinen suhde, joka auttaa molempia oppimisessa. Etenkin heterogeenisissä ryhmissä on tarkkailtava, miten haastavaksi kunkin työparin työskentely muotoutuu, sillä esimerkiksi puutteet maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielitaidossa vaativat enemmän ponnisteluja hänen kanssaan työskentelevältä tai häntä ohjaavalta opiskelijalta. Työpareja voisikin tällaisessa mallissa vaihtaa aika ajoin. Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa kokemukset mallista olivat pääsääntöisesti hyviä. Kokemus sai miettimään, voisiko tätä toteutustapaa käyttää jatkossa systemaattisemmin koulutuksen järjestämisessä. Mikäli työparimallia ei ole mahdollista toteuttaa yhden opiskelijaryhmän sisäisenä, samaa käytäntöä voisi toteuttaa myös samaa alaa opiskelevien ryhmien välillä. 9.3Suomen kielen opintojen sisällöt ammatillisessa koulutuksessa Suomen kielen osaamistavoitteet niin koulutukseen pyrkiessä, koulutuksen aikana kuin työelämässäkin vaihtelevat laajasti ammattialasta riippuen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ammattilainen työskentelee monipuolista suullista ja kirjallista viestinnällistä taitoa vaativissa tilanteissa. Ravintola-alalla työskentelevien on hallittava esimerkiksi suullisia vuorovaikutustilanteita (asiakaspalvelu), mutta toisaalta myös jonkin verran tekstitaitoja (menut, reseptit, ammattitaidon ylläpitäminen ja päivittäminen esimerkiksi ravitsemussuositusten osalta). Puhdistuspalvelualalla työskentelevän on kyettävä ymmärtämään esimerkiksi suullisia ja kirjallisia työohjeita ja palvelusopimuksia. Myös asiakaskohtaamisissa on osattava neuvoa ja opastaa tarpeen mukaan. Useimmiten ammattiopinnoissa käytettävä oppimateriaali (ja ylipäätään koko opetus) on laadittu äidinkielisille opiskelijoille. Selkokielisen ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun oppimateriaalin määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, ja esimerkiksi hoivaja puhdistuspalvelualalle on julkaistu painettuja oppikirjoja (ks. esim. Kela ym. 2010, Sippola ym. 2014, Wilén 2012, Wilén ym. 2007). Erirahoitteisten kehittämishankkeiden kautta on syntynyt käyttökelpoista ja vapaasti saatavilla olevaa materiaalia, joista suurin osa on julkaistu myös verkossa. Monilla ammattialoilla on esimerkiksi 40 selkokielistetty tutkinnonsuorittamiseen liittyviä dokumentteja. Myös ammattiin liittyvää perussanaston harjoittelemiseen on julkaistu esimerkiksi yksi- tai useampikielisiä sanakirjoja ja monenlaisia oppimistehtäviä (ks. Hyödylliset linkit, Oppimateriaalilinkkejä). Tähän mennessä julkaistu oppimateriaali ei kuitenkaan kata kaikkia tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelevien tarpeita. Etenkin sanaston oppimiseen tarkoitetuissa materiaaleissa ja sanakirjoissa asian esittäminen saattaa jäädä sanatasolle, eivätkä ne välttämättä ohjaa opiskelijaa tilanteisessa kielenkäytössä, esimerkiksi sananvalinnassa. Myöskään yleisten ja ammatillisten vuorovaikutustaitojen tai työssä tarvittavien kirjallisten dokumenttien harjoitteluun oppimateriaalia ei ole kovin paljon saatavilla. Jo kielenopiskelun alkuvaiheista lähtien esimerkiksi kotoutumiskoulutuksissa oppimateriaaleina käytetään opiskelijan taitotason mukaan autenttista oppimateriaalia joko sellaisenaan tai muokattuna. Pitkitetty selkokielisen materiaalin käyttö ei edistä opiskelijan kielen kehittymistä ja toisaalta helpotetun oppimateriaalin käytössä piilee vaara, että ammatissa toimimisen kannalta keskeiset asiat tulevat liiaksi yleistetyksi ja yksinkertaistetuksi. Vaikka S2- tai ammatinkouluttaja helpottaisikin oppimateriaaliaan tai opetustaan kielellisesti, on huomattava, että opetuksen sisällöt eivät saa muuttua. Sitä tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota pedagogiikkaan. Laadukas selkokielinen oppimateriaali voi toimia esimerkiksi ammatinkouluttajalle selkokielisen ilmaisun mallina. Monet suomen kielen opettajat tuskailevat oppimateriaalin tai selkeän S2-oppiaineen opetussuunnitelman puuttumista aikuisten näyttötutkintoina suoritettavissa koulutuksissa. Oppimateriaalin suunnitteluun käytettävä aika ja taloudelliset resurssit ovat yleensä rajalliset. Varsinaista kielenopiskeluun suunnattua materiaalia ei kuitenkaan välttämättä tarvita. Sen sijaan perehtyminen esimerkiksi alan oppimateriaaliin ja suoritettavan näyttötutkinnon perusteisiin ammatillisten sisältöjen osalta antaa virikkeitä siihen, mitä kielellisiä tavoitteita S2-opetukseen kannattaa asettaa. Suomen kielen opiskelussakin voi lähtökohdaksi ottaa koulutuksessa käytettävän ammatillisen oppimateriaalin sen sijaan että kieltä opiskeltaisiin kielen lähtökohdista käsin. (Ks. Välinesalkku, luku 11.3) Suomen kielen ja ammatinkouluttajan on suunniteltava yhdessä suomen kielen opintojen sisältöjä ja toteuttamisen aikataulua. Suomen kielen tunneilla voidaan esimerkiksi eri tutkinnon suorittamisen vaiheissa avata tutkinnon suorittamiseen liittyvien dokumenttien sisältöjä ja pohtia niissä esiintyvien uusien käsitteiden merkitystä. Dokumenttien kieli on usein hämärää ja abstraktia, sillä asiat on esitetty yleisellä tasolla. Siksi S2-kouluttajaltakin vaaditaan ammatintuntemusta, että kouluttaja pystyy konkretisoimaan abstraktit kuvaukset käytännön tasolle. Dokumentteihin ja ammatillisiin oppimateriaaleihin on hyvä tutustua ammatinkouluttajan kanssa yhdessä ja pyytää antamaan käytännön esimerkkejä asioista. Käsitteiden avaaminen ei kuitenkaan saa jäädä vain S2-tuntien opintosisällöiksi, sillä opittavien sanojen määrä on suuri, ja niiden oppimiseksi tarvitaan erilaisia oppimista tukevia tehtäviä ja paljon toistoa koko koulutuksen ajan. Opiskelijan tuen tarpeen tunnistamiseen on käytettävä aikaa viikoittain. Oivallisena välineenä toimivat päivittäin käytettävät suulliset ja kirjalliset kertaustehtävät ja henkilökohtaiset oppimispäiväkirjat. Monille kirjoittamalla suoritetut tehtävät ovat koulutuksen haastavimpia, joten taitoa on harjoiteltava jatkuvasti. Mikäli opiskelijan kirjallinen ilmaisutaito ei kehity riittävästi eikä opiskelija pysty suoriutumaan annetuista kirjallisista tehtävistä, ammatinkouluttajalla on oltava valmius opintojen henkilökohtaistamiseen myös suomen kielen osalta ja valmius järjestää opiskelijalle esimerkiksi suullisia kokeita ja työnäytteitä, joissa opiskelija voi osoittaa opintojensa etenemisen aikataulussa. Vaikka kirjallinen ilmaisutaito on tähän suositukseen kerätyn tiedon valossa noussut suurimmaksi ilmaisulliseksi haasteeksi, voi tilanne olla käytännössä myös päinvastainen. Opiskelijan suullisesta ilmaisusta voi olla esimerkiksi vahvan aksentin vuoksi vaikea saada selvää, jolloin se asettaa kouluttajalle uuden haasteen, millä käytännön tehtävällä tai tavalla opiskelija voi osoittaa osaamisensa. 41 10 Osaamisen kehittäminen Kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuu entistä enemmän osaamisvaatimuksia. Maahanmuuttajan polku työelämään kulkee usein kotoutumiskoulutuksesta ammatillisen koulutuksen kautta työllistymiseen. Ammatillinen aikuisopiskelu vaatii maahanmuuttajataustaiselta opiskelijalta valmiuksia, joita kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan on vahvistettava jo kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteena on myös kehittää opiskelijan työelämävalmiuksia ja sekä opiskeluun että työelämään tarvittavia viestintätaitoja. (Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012: 23–35.) Kotoutumiskoulutuksen aikana olisi luotava tukeva pohja, jonka varassa opiskelija pystyy aloittamaan ammatin opiskelun sekä ammatin opiskelun aikana kehittämään edelleen opiskelussa tarvittavia taitoja ja kartuttamaan tietoja. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaatii kotoutumiskoulutuksen kouluttajilta ammattialojen ja ammatillisen koulutuksen tuntemusta sekä valmiuksia opettaa ja ohjata työelämäläheisesti. Useimmilla kotoutumiskoulutusten kouluttajilla ei kuitenkaan ole ammatillista koulutusta eikä työkokemusta niiltä aloilta, joihin opiskelijat suuntautuvat. Työelämätuntemus ja ammatin opiskeluun liittyvä osaaminen on siis hankittava muuta kautta. Moni maahanmuuttaja päätyy työllistyäkseen opiskelemaan uutta ammattia tai omaa ammattiaan uudelleen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkintojen perusteet määrittävät ammattitaidon ja ammatillisen tiedon kriteerit. Yhdenvertaisuus puolestaan edellyttää, että kaikki saavat tarvitsemaansa opetusta ammattitaitokriteereistä tinkimättä. Kun osan opiskelijoista äidinkieli ei ole suomi, ammatinkouluttajan substanssiosaaminen ja didaktinen osaaminen eivät enää riitä vaan tarvitaan uudenlaista osaamista. Kun maahanmuuttajataustainen opiskelija opiskelee uusia tietoja ammatista, hän opiskelee samanaikaisesti kieltä, eritoten uusia käsitteitä. Ammatinkouluttajat ovat keskiössä ammatissa käytettävän kielen opettamisessa ja uusien termien avaamisessa, mutta heillä ei ole kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyvää asiantuntemusta ja erityisosaamista. Jokainen maahanmuuttajataustaista opettava ammatinkouluttaja on kuitenkin samalla myös kielen opettaja. Erikseen maahanmuuttajille suunnatuissa ryhmissä kielen oppimiseen on mahdollista kiinnittää enemmän huomiota, mutta sen sijaan jatkuva vuorovaikutus äidinkielisten kanssa ei ole tukemassa kokonaisvaltaista kielitaidon vahvistumista. Integroidussa ryhmässä kielikylpy on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, mikä toisaalta vauhdittaa kielitaidon kehittymistä, mutta myös lisää kuormitusta. Kielitaito on välineenä ammatin oppimiseen eikä kielen oppimiseen käytetä erikseen aikaa, ellei ammatillisten opintojen rinnalla tarjota suomen kielen opetusta. Maahanmuuttajille olisi tarjottava mahdollisuus opiskella suomea säännöllisesti ammatillisen koulutuksen rinnalla tai vähintään mahdollisuus saada kielellistä tukea yksilöllisen tarpeen mukaan ongelmien ilmetessä. Useimmiten suomen kielen opettajana tai tukihenkilönä toimii S2-kouluttaja. Suomen kielen opettajan intuitio tai arkitieto ei kuitenkaan riitä ammatillisen kielen opettamiseen eikä suomen kielen maisteriopintoihin sisälly ammattialojen tuntemusta. Ammatillinen oppilaitos tarjoaa kuitenkin erinomaiset puitteet ammatinkouluttajien ja kotoutumiskouluttajien yhteistyöhön rakentuvaan osaamisen kehittämiseen. Työparitoiminta kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kouluttajien osaamisen kehittäjänä Kouluttajien osaamisen kehittäminen voi rakentua vastavuoroiseen osaamisen jakamiseen ja vaihtoon työparien välillä. Työparina voivat toimia kotoutumiskoulutuksen ohjaava kouluttava ja ammatinkouluttaja tai suomen kielen kouluttaja ja ammatinkouluttaja. Kotoutumiskoulutuksen kouluttaja voi laajentaa ja päivittää ammatteja, ammatin opiskelua ja tutkintoja koskevaa osaamistaan ammatinkouluttajan tuella. Vastaavasti ammatinkouluttaja voi kotoutumiskoulutuksen kouluttajan tuella laajentaa esimerkiksi monikulttuuriseen ohjaukseen, kohtaamiseen tai viestintään liittyvää osaamistaan. Tässä keskitytään lähinnä suomen kielen kouluttajan ja ammatinkouluttajan väliseen työparitoimintaan, mutta ehdotukset soveltuvat muunlaisillekin työpareille. 42 Osaamisen kehittämisen työmuotoja voivat olla esimerkiksi • opetuksen havainnoiminen • yhteinen opetustilanne • opetussisältöihin tutustuminen • työpaikkakäynti • työelämäjakso • videoneuvottelu • ammatillinen teemapäivä • ammattialamessujen järjestäminen Opetusta havainnoimalla tietämys vahvistuu Ammattiaineen opetusta havainnoimalla kotoutumiskouluttaja tutustuu ammattialan opetuksen sisältöihin ja opetusmenetelmiin. Ihanteellisinta olisi, jos kouluttaja pääsisi seuraamaan kokonaista opetuspäivää, koska sen aikana ehditään käsitellä useampia aiheita ja tehdä eri tyyppisiä oppimistehtäviä. Toisaalta kokonaisen opetuspäivän havainnointiin voi olla hankala löytää aikaa ja havaintojen reflektoiva pohtiminen voi jäädä vähälle, jos informaatiota tulee prosessoitavaksi liikaa kerralla. Havaintokerran yhteyteen on hyödyllistä varata aikaa keskusteluun. Havaintokertoja olisi hyvä olla useampi, mutta jo yhdenkin oppitunnin seuraaminen antaa tuntumaa siihen, minkälaisia valmiuksia ammatin opiskelu opiskelijoilta edellyttää. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelu eroaa kotoutumiskoulutuksessa opiskelusta esimerkiksi seuraavissa seikoissa: • Opetus sisältää enemmän vaativaa tietoainesta kuin kotoutumiskoulutuksessa. • Tietoaines on vaikeammassa muodossa, kun tekstit ovat vaativampia ja ei opeteta selkokielellä. • Teoriapäiviinkin sisältyy usein ammatillista taitojen harjoittelua, mikä lisää toiminnallisuutta, monipuolisuutta ja tuo väljyyttä sekä vaihtelevuutta opiskelupäiviin. • Vastuu oppimisesta on selvemmin opiskelijalla itsellään ja häneltä odotetaan enemmän omaehtoisuutta ja itseohjautuvuutta. • Kiinnostus omaan ammattiin ja tavoite valmistua lisäävät opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun. • Asioissa edetään huomattavasti nopeammin, joten päivittäin omaksuttava tietomäärä on suurempi kuin kotoutumiskoulutuksessa. • Oppimistehtävät vaativat enemmän itsenäistä työotetta ja opiskelutaitoja. Kouluttajat eivät esimerkiksi käytä säännönmukaisesti aikaa tehtävien selittämiseen henkilökohtaisesti. Kotoutumiskoulutuksen opetusta havainnoimalla ammatinkouluttaja tutustuu kotoutumisen ja suomen kielen opetuksen sisältöihin. Antoisinta olisi, jos kouluttaja pääsisi seuraamaan opetusta kotoutumiskoulutuksen erilaisissa ryhmissä luku- ja kirjoitustaitoryhmistä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistaviin ryhmiin. Kaikkien opiskelijoiden, myös suomalaisten, opiskeluvalmiudet vaihtelevat yksilöllisten tekijöiden ja tilanteiden mukaan. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskuudessa yksilöiden väliset erot opiskeluvalmiuksissa voivat kuitenkin olla vielä suurempia. Esimerkiksi maassaoloaika ja se, minkälaisiin kielikoulutuksiin henkilö on osallistunut, vaikuttavat siihen, millainen kielitaito opiskelijalla on aloittaessaan ammatillisen koulutuksen. Mitä nuorempana maahanmuuttajataustainen opiskelija on tullut Suomeen, sitä parempi on yleensä opiskelijan kielitaitokin. Myös opiskelijoiden koulutustaustat vaihtelevat merkittävästi ja vaikuttavat osaltaan siihen lähtökohtaan, josta opiskelijat aloittavat ammatilliset opintonsa Suomessa. Seuraamalla erilaisten ja eritasoisten ryhmien opetusta, ammatinkouluttaja saa käsityksen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvästä moninaisuudesta ja saa tuntumaa monikulttuurisen opetuksen ja viestinnän menetelmiin. Yhteinen opetustilanne antaa uusia pedagogisia välineitä Toiminnallinen kokemus herättää tehokkaasti uuden oppimiseen ja synnyttää uutta ajattelua. Toimintatavat uudistuvat ja kehittyvät varmimmin omakohtaisen kokemuksen ja tekemisen myötä. Yhteinen opetustilanne kannattaa järjestää sekä ammattiaineen opetukseen että suomen kielen opetukseen. Opetustilanteen suunnitteluun kannattaa varata mahdollisuuksien mukaan 1–2 tuntia, jotta opetus voidaan suunnitella sellaiseksi, että kumpikin kouluttaja saa siinä aktiivisen roolin. Yhdessä suunnittelemalla voidaan etsiä ja 43 löytää monipuolisia menetelmiä monimuotoisen ryhmän opettamiseen. Opetustilanteen jälkeen on hedelmällistä vaihtaa kokemuksesta ajatuksia. Ammattiaineen opetusta varten suomen kielen kouluttaja tarvitsee ammattiaineen kouluttajalta etukäteen perehdytyksen opetuksen sisältöön. Sisältöä voidaan yhdessä tarkastella kielellisestä näkökulmasta. Oppimistehtävät voidaan suunnitella yhdessä ja suomen kielen opettaja voi esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, että tehtävien ohjeet ovat ilmaisultaan selkeitä. Suomen kielen kouluttaja voi oppitunnin aikana selkeyttää kielellisesti vaativia sisältöjä ja käsitteitä ja näin ammatinkouluttaja oppii kiinnittämään huomiota siihen, minkälaiset seikat tuottavat kielellisiä vaikeuksia maahanmuuttajille ja miten oppimista voidaan helpottaa selkeyttämällä opetettavia asioita ja avaamalla käsitteitä. Kotoutumiskoulutuksen oppituntia varten ammatinkouluttajalle on hyvä kertoa etukäteen opetusteema ja perehdyttää hänet käytännönläheisesti ryhmän kielitaitotasoon. Samalla voidaan käydä läpi kielenoppimisprosessin etenemistä pääpiirteittäin ja esitellä eurooppalaisen viitekehyksen mukaisia kielitaitotasoja (Ks. Kielitaidon taitotasot.). Ammatinkouluttajan on jatkossa helpompi opiskelijavalinnassa hahmottaa hakijoiden kielitaitoa, jos hänellä on kokemusta siitä, mitä kielitaitotasojen numeeriset kuvaukset käytännössä tarkoittavat. Ammatinkouluttaja voi mahdollisuuksien mukaan ehdottaa ja tuoda kielenopetuksen teemaan ja toteutukseen työelämäläheisyyttä. Opetuksen vuorovaikutustilanteiden kautta ammatinkouluttaja saa tuntumaa siihen, mihin opiskelijoiden kielitaito riittää ja hän voi havainnoida esimerkiksi sitä, minkälaiset kielen rakenteet ja ilmaisut ovat vaativia ja kaipaavat selittämistä ja havainnollistamista. Ammatinkouluttaja voi myös harjoitella asioiden selkeyttämistä käytännössä vastaamalla opiskelijoiden kysymyksiin ja osallistumalla keskusteluihin. Opetussisältöihin tutustumalla yleiskuvan opinnoista saa Kouluttaja voi aloittaa osaamisensa laajentamisen perehtymällä opetussuunnitelmiin ja näyttötutkintojen perusteisiin. Riippuu tarkoituksesta ja tilanteesta, kuinka syvällisesti ja yksityiskohtaisesti opetussisältöihin tarvitsee ja kannattaa tutustua. Ammatinkouluttajat eivät tarvitse kovin syvällistä kotoutumis- ja kielikoulutuksen asiantuntemusta. Tutustumalla kotoutumiskoulutuksen sisältöihin ammatinkouluttaja saa yleiskuvan siitä, kuinka paljon ja minkälaisia asioita maahanmuuttajan on omaksuttava kotoutumisensa aikana (ks. Kotoutumiskoulutus). Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasta muodostuu käsitys myös kielitaidon rakentumisesta ja siitä, mitä yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää koskevaa tietoa maahanmuuttajalta voi eri vaiheissa odottaa. Myös odotukset opiskelutaitojen suhteen tulevat realistisemmiksi, kun nähdään, minkälaisen kielitaidon varassa kotoutumiskoulutuksissa harjoitellaan opiskelutaitoja, mediataitoja ja atk-taitoja. Suomen kielen kouluttajan on vahvistettava ammatillisen koulutuksen tuntemusta toisaalta kielitaidon arvioinnin ja toisaalta kielen opettamisen laadun parantamiseksi. Kielitaidon arviointiin liittyvää osaamista tarvitaan, kun maahanmuuttaja hakeutuu tutkintojen suorittamiseen ja ammatilliseen koulutukseen eli kun arvioidaan sekä sitä, riittääkö hakijan kielitaito ammatin opiskeluun että sitä, minkälaista tukea ja suomen kielen opiskelua hakija tulee tarvitsemaan ammatin opiskelun rinnalla (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi.). Ammattialan opetussisällöistä ja opiskelun vaativuudesta on oltava realistinen yleiskuva, jotta hakijan senhetkinen kielitaito osataan suhteuttaa ammattialan ja ammatin opiskelun vaatimuksiin. Suomen kielen opettaminen ammatillisessa koulutuksessa sen sijaan vaatii kouluttajalta enemmän kuin yleiskuvan. Se vaatii yksityiskohtaisempaa tietoa ja osaamista, mikä karttuu kokemuksen ja yhteistyön myötä pitemmän ajan kuluessa. Opetussisältöihin tutustumisen voi aloittaa tutustumalla mm. • tutkinnon perusteisiin ja opetussuunnitelmiin • työparin laatimien verkkokurssien sisältöihin • oppimateriaaleihin oppilaitoksen verkossa • mahdollisiin oppikirjoihin • yleisiin verkko-oppimisympäristöihin ja -materiaaleihin. Työpari voi lähettää toisilleen linkkejä ja vinkkejä materiaaleista ja Internet-sivustoista. Mikäli yhteistyön myötä syntyy uutta oppimateriaalia, se jaetaan kaikkien käyttöön. Verkostoista vahvistusta suomen kielen kouluttajan työelämäosaamiseen ja tutkintojärjestelmän tuntemukseen Tutkintojärjestelmä edellyttää kolmikantaista oppilaitosten, työnantajien ja tutkinnon suorittajien välistä yhteistyötä. Suomen kielen kouluttajilla ei tällaista velvoitetta työelämäyhteistyöhön ole. Kielenopetuksen kehittäminen ja kehittyminen 44 työelämäläheiseksi on kirjoitetun velvoitteen puuttumisesta huolimatta tärkeää, koska se edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten mahdollisuutta rekrytoida osaavia työntekijöitä. Suomen kielen kouluttajalle luonteva yhteys työelämään syntyy ammatinkouluttajien yhteistyöverkostojen kautta, sillä ammatinkouluttajat ovat opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen ja tutkintosuorituspaikkojen tiimoilta jatkuvassa yhteydessä työpaikkoihin. Työpaikkakäyntien aikana myös suomen kielen kouluttaja voi solmia yhteistyösuhteita ja synnyttää uutta toimintaa, esimerkiksi suomen kielen opetusta tai tukea työpaikan maahanmuuttajille. Kouluttaja voi opastaa työpaikan työntekijöitä, erityisesti työpaikkaohjaajia, selkeän ja helpommin ymmärrettävän kielen käyttämisessä (Ks. Työpaikkaohjaajan muistilista). Työntekijät voivat puolestaan esitellä työympäristöä, kertoa työtehtävistään, esitellä työvälineitä ja kertoa vuorovaikutustilanteista ja asiakastilanteista työpaikalla. Jos mahdollista, voidaan kouluttajalle järjestää myös mahdollisuus kokeilla joitakin työvaiheita. Työpaikkakäyntiin voi valmistautua etukäteen lähettämällä työpaikkaohjaajalle kysymyksiä, joita haluaisi käsitellä työpaikkakäynnin aikana. Työpaikalta kannattaa kysyä esimerkiksi seuraavia asioita: • Minkälaisia kielenkäyttötilanteita työssä kohtaa, esim. asiakastilanteet ja palaverit? • Minkälaisia kielellisiä haasteita maahanmuuttajilla on esiintynyt yleisesti? • Tarvitaanko työssä yhtä paljon kirjallista ja suullista kielitaitoa? • Liittyykö työhön tekstien lukemista? • Minkälaisia tekstejä työhön liittyy? • Onko alalla paljon erikoissanastoa? Kouluttajien työelämäjaksolla on mahdollista tutustua useampiin työpaikkoihin tai pitemmän aikaa yhteen työpaikkaan. Yhteen työpaikkaan keskittyminen mahdollistaa laajemman osallistumisen työpaikan toimintaan ja sitä kautta syvällisemmän tutustumisen ammatin kielellisiin vaatimuksiin sekä työhön liittyviin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin. Vaikka kouluttaja perehtyykin tiettyyn ammattiin ja työpaikkaan, vahvistuu samalla myös yleinen työelämätuntemus, joka parhaimmillaan auttaa kouluttajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kielenopetusta työelämäläheisesti. Tutkintoihin ja tutkintojärjestelmään liittyvää osaamista voi hankkia ja vahvistaa osallistumalla Näyttötutkintomestarikoulutukseen. Mikäli työnantaja ei katso tarpeelliseksi näyttötutkinto- mestari-tutkinnon suorittamista, on suomen kielen kouluttajan joka tapauksessa hyvä päästä tutustumaan näyttötutkintosuunnitelmiin ja muihin näyttötutkintoon liittyviin asiakirjoihin sekä seuraamaan tutkintotilaisuuksia tai niiden arviointikeskusteluja. Videoneuvottelussa osaamista voidaan jakaa resursseja säästäen Yhteistyö työparin kanssa vaatii pedagogisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi aikaa käytännön järjestelyihin, esim. aikatauluista sopimiseen. Mikäli oppilaitoksessa on useita toimipisteitä, kuluja syntyy ja aikaa kuluu esimerkiksi siirtymiseen toimipisteestä toiseen. Taloudellisesti ja ajankäytön kannalta vähemmän kuormittavaa on hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi videoneuvotteluja (esim. Lync). Yhteydenpito voidaan sopia säännölliseksi, esimerkiksi kaksi tuntia viikossa. Yhteyden aikana voidaan suunnitella yhteisiä tapahtumia, konsultoida, välittää informaatiota ja jakaa sekä työstää materiaaleja. Mikäli työpareja on useampia, voidaan videoneuvotteluun kokoontua määräaikoina suuremmallakin joukolla. Työpareille karttunutta osaamista voidaan näin jakaa laajemmin työyhteisössä ja samalla tullaan harjoitelleeksi sähköisten kokousvälineiden käyttöä. Opettajavaihto, ammatillinen teemapäivä ja ammattialamessut esimerkkinä yhteistyöstä Työparit erikoistuvat tietyllä ammattialalla maahanmuuttajien opettamiseen ja tukemiseen. Tätä erikoistumista tarvitaan, jotta opiskelijoille voidaan tarjota asiantuntevaa, ammatin kannalta relevanttia ja henkilökohtaisista tarpeista nousevaa ohjausta ja opetusta opintojen aikana. Oppivan organisaation idean mukaisesti kertynyttä osaamista ei kuitenkaan ole tarkoitus pitää yk- 45 sissä käsissä vaan osaaminen jaetaan oppilaitoksessa yhteisen tavoitteen edistämiseksi mahdollisimman monen kouluttajan ja opiskelijan käyttöön. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi opettajavaihtoa kotoutumiskoulutuksen ryhmien välillä: puhdistuspalvelualaan perehtynyt suomen kielen kouluttaja voi vierailla liiketalouteen perehtyneen kouluttajan ryhmässä opettamassa puhdistuspalvelualan sanastoa ja kieltä ja päinvastoin. Työpari voi järjestää kotoutumiskoulutuksen opiskelijoille ammatillisen teemapäivän, jossa ammatinkouluttaja esittelee teemapäivän aloituksena omaa ammattialaansa. Esittelyn sisältö suunnitellaan yhdessä ryhmän tarpeisiin ja tasoon sopivaksi. Opiskelijat voivat osallistua päivän suunnitteluun laatimalla etukäteen työelämään, ammattiin ja ammatin opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Työskentelyä voidaan jatkaa tietokoneluokassa. Kukin opiskelija etsii tietoja itseään kiinnostavasta ammatista ja siihen kouluttautumisesta. Suomen kielen kouluttaja auttaa kielellisissä asioissa ja ammatin kouluttaja työelämään ja ammatin opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tiedonhakutehtäväkin kannattaa laatia yhdessä. Lopuksi opiskelijat voivat esitellä oman ammattinsa tai ammateista voidaan keskustella porinaryhmissä. Kotoutumiskoulutuksen kehittämispäivänä voidaan järjestää ammattialamessut, jolloin opettajat esittelevät toisilleen sitä ammattialaa, johon ovat perehtyneet. Messupäivä voidaan toki toteuttaa myös siten, että opiskelijatkin osallistuvat tapahtumaan messuvieraina. Vastaavasti eri alojen ammatinkouluttajat voivat järjestää esimerkiksi näyttelyn, jonka teemana on maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tuki ja kielenopetus. Näyttelyssä voidaan esitellä hyväksi ja toimivaksi havaittuja käytäntöjä ja ratkaisuja, joita on kehitetty ja kokeiltu työparitoiminnassa. Panostaminen yhteistyöhön vahvistaa osaamista Työparitoiminta on yksi monista ammatillisen oppilaitoksen tarjoamista mahdollisuuksista. Eri asiantuntijoiden ja ammattiryhmien osaamista voidaan jakaa ja hyödyntää oppilaitoksessa monia yhteistyömalleja ja pedagogisia ratkaisuja hyödyntäen. Osaamisen kehittäminen, esimerkiksi työparitoiminta, edellyttää työnantajalta taloudellista panosta, mutta prosessimaisessa ja saumatta opetukseen kiinnittyvässä osaamisen kehittämisessä kulut jakaantuvat pitemmälle aikavälil- le ja sulautuvat oppilaitoksen perustoimintaan. Panostuksen myötä kouluttajien osaaminen laajenee, opetuksen laatu vahvistuu ja opiskelijat saavat kotoutumiskoulutuksessa työelämäläheisempää ja ammatillisessa koulutuksessa kielitietoisempaa opetusta. 46 11LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012. Opetushallitus, Helsinki. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys 2008. WSOY, Helsinki. Helsingin diakoniaopisto: https://www.hdo.fi/images/ stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf Iivanainen, Ansa – Syväoja, Pirjo 2009: Hoida ja kirjaa. Tammi, Helsinki. Kela, Maria – Korpela, Eveliina – Lehtinen Päivi 2010: Sairaan hyvää suomea. Terveysalan suomea maahanmuuttajille. Edita, Helsinki. Kokkonen, Marja 2010: Taitotasot ja työelämän kielitaitovaatimukset. – Tani, Hanna – Nissilä, Leena (toim.) Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. 40–50. Oppaat ja käsikirjat 2010:4. Opetushallitus, Helsinki. Lehtinen, Mika – Peltonen, Harri – Talvinen, Päivi 2007 (2004): Ruoanvalmistuksen käsikirja. Wsoy Oppimateriaalit Oy, Helsinki. Luukka, Minna-Riitta 2009: Tekstitaidot − teksteistä käytänteisiin. − Minna Harmanen & Tuija Takala (toim.) Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon. s. 13−25. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2009. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. Maahanmuuttaja opetusryhmässäni 2011. Opetushallitus, Helsinki. Näyttötutkinto-opas 2012: oph/nayttotutkinto-opas/ http://www.e-julkaisu.fi/ Oikeusministeriö, Finlex, yhdenvertaisuuslaki: http:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 (luettu 2.1.2014) Opettajan verkkopalvelu edu.fi: http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ammattikoulutus (luettu 22.11.2013) Opetushallitus 2006: http://www.oph.fi/download/16598_Henkilokohtaistamismaarays.pdf (luettu 31.12.2013) Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen (luettu 2.1.2014) Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen (luettu 1.1.2014) Osallisena Suomessa -hankkeen arviointiraportti 2013: Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Pehkonen, Aini (toim.) 2011: Tavoitteena työelämä – maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. EUedu-julkaisut nro 1. Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopio. (http://www.isok.fi/materiaali/Tavoitteena_tyoelama. pdf) Polkuja työelämään -opas maahanmuuttajille: http://www.sskky.fi/aikuisopisto/attachements/2008-01-07T15-20-0371.pdf (luettu 22.11.2013) Pollari, Jorma ¬– Koppinen, Marja-Leena 2011: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. PS-kustannus, Jyväskylä. Pöyhönen, Sari – Tarnanen, Mirja – Vehviläinen, Eeva-Maija – Virtanen, Aija – Pihlaja, Lenita 2010: Osallisena Suomessa. Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto. Reini, Kaarina 2012: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2012. Saario, Johanna 2012: Yhteiskuntaopin kieliympäristö ja käsitteet. Toisella kielellä opiskelevan haasteet ja tuen tarpeet. Jyväskylä Studies in Humanities 172, Jyväskylän yliopisto. Savolainen, Anna-Kaisa 2007: Maahanmuuttajataustaisten aikuisopiskelijoiden luetun ymmärtämisen taidoista. Jyväskylän yliopisto. (http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200758) Sippola, Heidi – Tuononen, Nuppu-Maria – Mustonen Anu 2014: Hoidetaan suomeksi. 2. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet 2010. Opetushallitus. Suni, Minna 2010: Työssä opittua: työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa. – Garant, Mikel – Kinnunen, Marja (toim.) AfinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2010 / n:o 2. 45–58. (http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla) Tani, Hanna – Nissilä, Leena (toim.) 2010: Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2010:4. Opetushallitus, Helsinki. Tilastokeskus 2013: Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen perusteet http://www.stat.fi/meta/kas/ erityisop_per.html (luettu 12.12.2013) Wilén, Raili 2012: Laitoshuoltajan työ sairaalassa. Opetushallitus, Helsinki. Wilén, Raili – Viskari-Lippojoki, Ulla – Leinonen Eija 2007: Puhdistan ja suojaan – Puhdistuspalvelualan oppikirja maahanmuuttajille. Opetushallitus, Helsinki. 47 VÄLINESALKKU 48 12VÄLINESALKKU 12.1Yleiset 12.1.1TUOTEKORTTI Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus [MAVA-koulutus] Ohjaus työkaluna koko ammatillisen polun läpi ja nivelvaiheiden yli Suuntaa ammatillisiin suunnitelmiin ja valmiuksia ammatin opiskeluun - Alalle suuntaava MAVA-koulutus - Yleinen MAVA-koulutus Hakeutumisvaihe Oikea ihminen oikealle paikalle Opiskelijavalinnat - Kaikki arviointitieto yhteiseen käyttöön - Moniammatillinen yhteistyö Tutustumisjaksot ja orientoivat koulutukset - Riittävän pitkä ja kattava kartoitus - Tilanteen vaatima ohjaus ja tuki - Opiskelutaitojen, kielitaidon ja muun osaamisen vahvistaminen Ammattitaidon hankkiminen Taitavaksi osaajaksi Opiskelun ja suomen kielen tuki Ammatillinen ohjaus - Yhteistyössä kouluttajat ja työpaikkaohjaajat - Jatkuva kielen oppiminen - Opiskelutaitojen vahvistaminen ammatin opiskelun rinnalle Tutkinnon suorittaminen Pätevänä työelämään Ammattitaidon osoittamisen joustavat järjestelyt ammatillisesta osaamisesta tinkimättä 49 12.1.2TUOTEKORTTI: Kotoutumiskoulutus Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kotoutumiskoulutus on työvoimakoulutusta, ja sen järjestää kielet ja monikulttuurisuusosasto (KiMo). Vaasan seudun erityispiirre maahanmuutossa on sen pakolaisvaltaisuus, mikä tarkoittaa luku- ja kirjoitustaidottomien huomattavaa osuutta opiskelijoista. Maahanmuuttajan lähtötasosta riippuen koulutus voi koostua yhdestä tai useammasta kurssista. Maahanmuuttajan kotoutumispolku kielikoulutuksissa Alkukartoitus: Jokaisella maahanmuuttajalla on oikeus alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa kerätään tietoa maahanmuuttajan koulutuksesta, työkokemuksesta, osaamisesta, vahvuuksista jne. Siinä myös testataan oppimisvalmiuksia, jotta voidaan määritellä oikeantasoinen suomen kielen koulutus. Luki 1–2: Luki 1–2 on ns. alkeiskurssi. Tähän koulutukseen tulevat vain ne, jotka eivät tunne latinalaista kirjaimistoa riittävän hyvin. Heillä on suuria vaikeuksia kirjoittamisessa ja lukemisessa. Usein opiskelijoilla on myös oppimisvaikeuksia ja oppimiskyky on heikko. Luki 1–2 kestää 6 kk. Osa opiskelijoista kertaa kurssin. Luki 3–4: Tämä on jatkokurssi edellisen (luki 1–2) suorittaneille; osa maahanmuuttajista aloittaa kotoutumispolkunsa tältä tasolta. Kurssi alkaa nollatasolta, mutta koulutukseen tulevilta edellytetään latinalaisen kirjaimiston hallintaa. Kirjoittaminen, lukeminen ja ääntäminen voi kuitenkin olla vielä varsin heikkoa. Jotkut opiskelijat kartoitetaan tälle tasolle elämäntilanteensa vuoksi (pieni lapsi, puoliso matkustaa paljon, sairaushistoria, muuttoaikeita tms.), vaikka vaativampi kotoutumiskoulutus olisikin oppimiskyvyn vuoksi sovelias. Luki 3–4 kestää 4 kk. Osa opiskelijoista kertaa kurssin. Kotoutumiskoulutus (koto): Koto on ns. peruskurssi, ja tarkoitus on, että jokainen maahanmuuttaja kävisi sen. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, mikäli kirjoitus- ja lukutaito ei ole kehittynyt riittävälle tasolle. Koto on jatkokurssi lukit suorittaneille ja ensimmäinen kurssi hyvät oppimisvalmiudet omaaville ja latinalaisen kirjaimiston hyvin tunteville maahanmuuttajille. Hidas koto alkaa tasolta A1.2, perus- ja nopea koto nollatasolta. Koto kestää 10 kk. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA): MAVA on omaehtoista koulutusta, ja sen laajuus on 20–40 opintoviikkoa. Usein opiskelija siirtyy tähän koulutukseen kotoutumiskoulutuksen suoritettuaan. MAVA-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Opiskelija oppii tuntemaan syvemmin suomalaista opiskelu- ja työkulttuuria, ja tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että opiskelija pystyy koulutuksen jälkeen seuraamaan opetusta ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ohjaukseen resursoidaan. Opiskelu rahoitetaan kotoutumistuella, työttömyysturvalla, opintotuella tai opintolainalla. Etenemistapa: VAKK:ssa on käytössä kolme erilaista etenemistapaa: hidas, perus ja nopea. Periaatteena on, että maahanmuuttaja kulkee tätä etenemistapansa mukaista polkua läpi koulutuksen. Esimerkiksi, jos on käynyt peruskoton, jatkaa perus-MAVA:lla, tai hitaan lukin käynyt jatkaa hitaalla kotolla. Poikkeuksia tähän sääntöön saattavat kuitenkin synnyttää esimerkiksi ryhmien muodostamisen haasteet tai oppimisvalmiuksissa tapahtuneet muutokset. Peruskriteerit etenemistavan valikoitumiseen ovat Hidas: heikot oppimisvalmiudet Perus: hyvät oppimisvalmiudet omaava mutta ei korkeakoulutusta Nopea: korkeakoulututkinnon suorittanut tai nuori lukion suorittanut, jolla on edellytykset korkeakouluopintoihin. Nopea ja peruspolku ovat hyvin samantyyppisiä. Aina ei ole mahdollista muodostaa nopeasti etenevää ryhmää, ja silloin nopeat opiskelevat perusryhmässä. Etenemispolut on luotu, jotta saadaan aikaan mahdollisimman homogeenisia ryhmiä. Nopea ryhmä pääsee kuitenkin hieman perusryhmää ja huomattavasti hidasta ryhmää pidemmälle kielikoulutuksessa. Koto-koulutuksen tavoitetasot ovat: Hidas- A2.2 Perus- B1.1 Nopea- B1.2 Hitaan etenemistavan ryhmässä moni opiskelija jää tavoitetasosta. Tämä johtuu siitä, että näissä ryhmissä on usein primaarilukutaidottomina suomen kielen opiskelunsa aloittaneita. Perusja nopeassa ryhmässä tavoitteisiin päästään useammin, vaikka tavoitteet ovatkin haasteellisia. 50 12.1.3TUOTEKORTTI: Kielitaidon taitotasot Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa kielitaitoa arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Alla lyhyt selitys, millaista kielitasoa kukin taitotaso vastaa. A1 Selviytyy erittäin yksinkertaisista puhetilanteista, joissa Suppea viestintä kaikkein tutuim- kertoo lyhyesti ja luettelomaisesti itsestään tai lähiymmissa tilanteissa päristöstään, esim. perheestä tai kodista. Puhe voi olla katkonaista ja ääntämisen puutteet voivat vaatia kuulijalta totuttelua. Ymmärtää hitaasti ja selkeästi äännettyjä sanoja ja lyhyitä ilmauksia, jotka liittyvät häneen itseensä tai välittömään ympäristöön tai tilanteeseen. Yksinkertaisesta tekstistä ymmärtää tuttuja ilmauksia ja pystyy löytämään lyhyestä tekstistä yksittäisen tiedon, esim. päivän ja kellonajan. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyitä tekstejä, esimerkiksi vastauksia tuttuihin kysymyksiin tai tekstiviestin, sekä täyttää henkilötietonsa. A2 Selviytyy arjen tavallisista palvelutilanteista ja rutiininVälittömän sosiaalisen kanssakäy- omaisista keskusteluista omista tai itselleen tärkeistä misen perustarpeet ja lyhyt kerronta asioista. Pystyy useimmiten tunnistamaan yleiskielisen asiapuheen aiheen ja summittaisesti seuraamaankin sitä, kunhan se on hidasta, selkeää ja loogista. Pystyy lukemaan yksinkertaisia, lyhyitä tekstejä jokapäiväisistä aiheista ja löytämään niistä helposti ennakoitavaa tietoa; lukeminen voi vaatia aikaa ja esimerkiksi sanakirjan avuksi. Selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista. B1 Selviytyy jokapäiväisistä, tutuista puhetilanteista kouSelviytyminen arkielämässä lussa, työssä ja vapaa-aikana. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon nojaavaa puhetta ja tavoittaa kiinnostavien asioiden pääkohdat myös viestimistä, kun puhe on selvää ja rauhallista. Ymmärtää monenlaisia aiheeltaan tuttuja, muutaman sivun pituisia tekstejä ja pystyy yhdistelemään useamman tekstin tietoja. Tekstin sävyt, vähemmän tutut aiheet ja jotkin yksityiskohdat voivat jäädä epäselviksi. Osaa kirjoittaa henkilökohtaisen ja julkisemmankin sidosteisen tekstin erilaisista aiheista ja pystyy välittämään tehokkaasti itselleen tuttua tietoa. B2 Pystyy osallistumaan aktiivisesti käytännöllisiin, sosiaaSelviytyminen säännöllisessä kans- lisiin ja muodollisiinkin puhetilanteisiin syntyperäisten sakäymisessä syntyperäisten kans- puhujien kanssa niin, että kumpikaan osapuoli ei koe sa sitä hankalaksi. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eriaiheisia tekstejä ja tunnistamaan niistä tekstin ja kirjoittajan tarkoituksen sekä yhdistämään käsitteellisiä tietoja. Epätavalliset idiomit ja kielellinen huumori voivat jäädä ymmärtämättä sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa. Kielellinen ilmaisuvaranto ei juuri rajoita kirjoittamista, vaikka sävy ja tyyli eivät vielä olekaan ehdottoman korrekteja. 51 Kielitaidon taitotasot A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa - Tarvitsee apua puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä: hidastamista, toistoa, näyttämistä, käännöstä, apukysymyksiä – ja vielä toistoa. - Lukeminen hidasta, tutunkin asian ymmärtäminen voi vaatia useita kertoja. A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta - Kirjalliset tuotokset niukkoja: yksittäisiä sanoja tai hyvin lyhyitä lauseita, vapaassa tuotoksessa monenlaisia virheitä. - Ymmärtää yksinkertaista ja selväpiirteistä puhetta, joka äännetään hitaasti ja selvästi; toistoa tarvitaan vielä usein. - Tutut puheosuudet sujuvat, vieraammat aiheet voivat aiheuttaa taukoja ja avuntarvetta keskustelussa, jota ei kykene välttämättä ylläpitämään kovin pitkää aikaa. - Lukeminen ja ymmärtäminen usein vielä hidasta, voi vaatia useita kertoja. Löytää jäsennellystä tekstistä yksittäisiä tietoja ja pystyy päättelemään sanojen merkityksiä kontekstin tukemana. B1 Selviytyminen arkielämässä - Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää tekstiä tutuista aiheista, kuvaamaan esim. henkilöitä, tapahtumia, suunnitelmia ja kokemuksia. Osaa rinnastaa lauseita (ja, mutta, koska) ja käyttää ainakin jotakin menneen ajan muotoa. - Ymmärtää puhuttua yleiskielistä ja selväpiirteistä asiatietoa, joka aiheeltaan ei ole kovin vieras. Pitkän viestin ymmärtäminen voi vaatia joskus toistoa ja rauhallisempaa puhetempoa. - Pystyy lukemaan pääajatukset ja avainsanat ymmärtäen erityyppisiä ja -aiheisia tekstejä, esim. lehtiartikkeleita. Pitkien tekstien kaikki yksityiskohdat eivät välttämättä avaudu. B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa - Osaa kirjoittaa jäsennellyn tekstin, esim. lyhyen selostuksen tai yhteenvedon, ja ilmaista asioiden suhteita. Peruskieliaines on jo melko virheetöntä, vaikka äidinkielen (tai muun kielen) vaikutus tekstissä näkyykin. - Ymmärtää jäsenneltyä yleiskieltä pääsääntöisesti kaikissa tavallisissa tilanteissa ja viestimissä ja osaa erottaa puheesta tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä ja tehdä näistä päätelmiä. - Pystyy aktiiviseen ja tehokkaaseen vuorovaikutukseen syntyperäisen kanssa ja osaa useimmiten ilmaista itseään selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. - Pystyy lukemaan monipuolisesti omaa alaa tai yleisiä aiheita käsitteleviä tekstejä ja kirjoittamaan selkeitä, yksityiskohtaisia tekstejä, esim. esseen. 52 12.1.4TUOTEKORTTI: Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa Esimerkki 2. Vähemmän onnistunut kuvankäyttö Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa Kuvat ja videot elävöittävät opetusta ja opetusmateriaalia. Ne parantavat aineiston visuaalista ilmettä. Tämä on tärkeää, koska elävöittämällä aiheesta saadaan kiinnostavampaa ja pystytään ylläpitämään lukijan mielenkiintoa. Kuvat myös jakavat tekstiä useampaan osaan, joten lukijalle jää enemmän tilaa prosessoida lukemaansa. Tässä on kaksi esimerkkiä kuvien käytöstä: esimerkki 1 – onnistunut kuvankäyttö sekä esimerkki 2 – vähemmän onnistunut. Esimerkki 1. Onnistunut kuvankäyttö Huono kuva on epätarkka. Kuvan laatu on huono ja se on epäselvä. Yhteys kuvan ja tekstin välillä on etäinen. Jos kuva on otettu kaukaa, se harvoin toimii opetuskuvana hyvin, tietyissä aiheissa kylläkin. Esimerkin kuvassa etäisyys tekstiin on liian pieni. Kuva on myös liian suuri, jos oikeaan reunaan tosiaan haluttiin tekstiä. Hyvä fileointiveitsi on terävä, ohutteräinen ja taipuisa. Hyvä kuva on terävä ja tarkka. Se on hyvälaatuinen. Hyvä opetuskuva esittää tekstissä esiteltyä asiaa. Kun teksti ja kuva toimivat yhdessä, saavutetaan suurempi vaikutus. Suuri lähikuva on tehokkaampi. Kuvat silmäillään tarkemmin kuin teksti: siksi ne ovat tehokkaita! Kuvan ja tekstin väliin kannattaa jättää jonkin verran tyhjää. Jos kuva on liian lähellä, se häiritsee kuvan visuaalista hahmottamista. Toisaalta, jos kuva on liian kaukana, se jää erilliseksi. Kuvatekstiin kannattaa panostaa. Ne yleensä luetaan, jos kuvaakin katsotaan. Kuvatekstissä ei kannata kertoa, minkä kuvasta jo näkee vaan pikemminkin täydentää sillä sekä tekstiä että kuvaa. Kuvateksti ei saa olla pitkä. Sopiva pituus on mielellään kolme virkettä tai lyhyempi. Kuvaan tai vaihtoehtoisesti tekstiin voi laittaa linkkejä aihetta käsitteleville internetsivuille, tai maahanmuuttajia opetettaessa esimerkiksi Wikipediaan, josta he voivat lukea artikkelin myös omalla äidinkielellään. Kuvateksti tuo monia mahdollisuuksia. Ne kannattaa käyttää. Esimerkin kuvatekstissä voisi mm. lukea: kala ja linkkuveitsi. Se olisi huono kuvateksti, sillä senhän näkee jo kuvaa katsomalla. Kuvassa voi toki olla kehykset, esimerkissä ne eivät vain toimi. 53 Videoiden käyttö opetuksessa Videoilla kannattaa täydentää opetusta. Ne käyvät niin uuden asian opettamiseen kuin kertaukseenkin. Videot ovat osa monipuolista opetusta. Nyky-yhteiskunta on yhä visuaalisempi, mistä kertoo mm. se, että YouTube on noussut nuorten suosituimmaksi internetin hakukoneeksi. Videoiden käytöstä on hyvä muistaa seuraavat asiat: • video palvelee etenkin visuaalisia oppijoita, mutta tuo lisäarvoa myös muille • toimiva opetusvideo on lyhyt (maksimissaan 5 min). Pidempiäkin videoita voidaan käyttää, mutta niissä tavoitteena on uuden asian oppimiseen sijaan jokin muu, esim. keskustelutaitojen kehittäminen tai jonkin asian syvempi ymmärrys • video on purettava katselun jälkeen. Tämä voidaan tehdä joko pienryhmissä tai yhdessä isossa ryhmässä • kouluttajan kannattaa koota yhteenveto videon annista ja laittaa se opiskelijoiden saataville esimerkiksi oppimisalustalle • olisi hyvä, jos oppimisalustalla olisi myös linkit näihin videoihin, jotta opiskelijat pääsevät katsomaan niitä uudestaan • erinomainen tapa käyttää videoita on laittaa opiskelijat itse kuvaamaan niitä. Näin opiskelijoista tulee aktiivisia sisällöntuottajia heidän joutuessaan miettimään sisältöä ja toteutustapaa • itse tekemilläsi videoilla pystyt tuomaa esiin juuri ne asiat, jotka ovat oleellisia nimenomaan omalla kurssillasi • itse tai opiskelijoiden kanssa tehdyt videot toimivat parhaiten aktivointinsa ja kontekstuaalisuutensa vuoksi, mutta muidenkin tekemiä videoita voi käyttää • kuvanlaadun lisäksi äänenlaatuun kannattaa panostaa. Auringonvalo parantaa kuvanlaatua, mutta lisävalaistuksellakin päästään hyviin tuloksiin • kuvaushetkellä ei ole pakko nauhoittaa ääntä, sen voi tehdä myöhemminkin • videon teosta ei kannata tehdä vaikeaa: kännykällä on helppo ja nopea kuvata • verkko on täynnä hyviä videoita. Löydät niitä mm. seuraavilta sivustoilta: YouTube, Oppiminen Yle.fi, Areena Yle.fi, Opettaja.tv • kannattaa kerätä omaa videoarkistoa niin omista, opiskelijoiden kuin muidenkin tekemistä videoista • videot ovat keskeinen osa mobiilioppimista: opiskelijat pääsevät nopeasti kännyköillään katsomaan niitä • ne toimivat myös hyvänä kotitehtävänä. Tämän voi toteuttaa mm. siten, että antaa videolinkin opiskelijoille ja pyytä heitä tekemään siitä yhteenvedon. Seuraavalla oppitunnilla videosta keskustellaan • on suositeltavaa käyttää jotain mobiilioppimisjärjestelmää, jolla voidaan lähettää viestejä opiskelijoille ja sisällyttää niihin videolinkkejä • videoita kannattaa sisällyttää mm. PowerPoint-esityksiin, jotka jaetaan opiskelijoille sähköisesti esimerkiksi oppimisalustan kautta • videoita voi linkittää materiaaleihin. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, jottei laita niitä liikaa: tällöin informaatiotulva kasvaa liian suureksi eikä opiskelija osaa löytää sitä oleellisinta tietoa • huomaa, että englanninkielinen video ei juuri auta kieltä osaamatonta. Joitakin työprosesseja esiteltäessä ne toki käyvät paremman puutteessa • kuvatarinoilla pystyy esittämään työprosessin kulun kätevästi. Kuvatarina on valokuvista koostettu video, johon voi lisätä tekstiä ja musiikkia 54 12.1.5TUOTEKORTTI: Monipuolinen opetus Maahanmuuttajien opetuksessa on jatkuvasti syytä käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä. Suomen kieli on maahanmuuttajien suurin haaste, mutta myös oppimistaidoissa on monella puutteita. Siksi opetuksessa kannattaa ottaa huomioon erilaiset oppimistavat. Kuvien käyttö • • • • • Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kannattaa käyttää omia kuvia, tai vielä parempi: pane opiskelijat kuvaamaan! Löydät kuvia mm. seuraavista palveluista: Wikimedia Commons, Flickr, Pinterest, Google Voit näyttää kuvia vapaasti, mutta kun lisäät niitä omaan materiaaliisi, tutustu tekijänsuojalainsäädäntöön. Kun lisäät materiaaliisi kuvan tai sanan linkkinä, sen kautta on helppo siirtyä aiheeseen liittyville internetsivuille. Videoiden käyttö • • • • • Piristä opetustasi videoilla. Verkko on täynnä hyviä videoita. Löydät niitä mm. seuraavilta sivustoilta: YouTube, Oppiminen Yle.fi, Areena Yle.fi, Opettaja.tv. Videoita kannattaa sisällyttää esimerkiksi PowerPoint-esityksiin. Toimiva opetusvideo on lyhyt (maksimissaan 5 min.). Huomaa, että englanninkielinen video ei juuri auta kieltä osaamatonta. Kännykän käyttö • • • • Moni maahanmuuttaja on tottunut käyttämään kännykkää opiskellessaan. Kännykällä pääsee lukemaan esimerkiksi sanakirjaa ja verkkosivuja. Salli kännyköiden käyttö oppitunnilla, mutta seuraa, että niitä myös käytetään vain opiskeluun. Tutustu mobiilioppimisen tuomiin mahdollisuuksiin. • • Keskustelut • • • • • • • Pane materiaalisi oppimisalustalle, jolle opiskelija pääsee myös kotoa. Maahanmuuttajan on hyvä päästä tutustumaan materiaaliin etukäteen. Pane oppimisalustalle koko kurssin tai jakson materiaali. Maahanmuuttaja on aina oppimassa myös kieltä. Keskustelun kautta nousee esiin asioita, jotka askarruttavat opiskelijoita. Toiselta opiskelijalta saattaa olla helpompi kysyä ”tyhmiä” kysymyksiä. Maahanmuuttaja oppii kieltä sitä käyttämällä. Suomalainen opiskelija pääsee oppimaan opettaessaan maahanmuuttajaa. Kertaus • • Kertaus on opintojen äiti. Kertausta kannattaa harjoittaa eri oppimistyylejä tukevin tavoin, koska oppijat ovat erilaisia. Oppimistyylit • • • • • • Oppimistyylit ovat persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja ottaa vastaan, prosessoida ja palauttaa mieleen informaatiota. Visuaalinen (näköaisti). Käytä kuvia, taulukoita, kuvaajia, videoita, esityksiä. Auditiivinen (kuuloaisti). Käytä luennointia, keskustelua, pienryhmiä, ääneen lukemista Kinesteettinen (vartalon liikkeet). Käytä kirjoittamista, piirtämistä, mallien rakentelua, draamaa, opintoretkiä. Analyyttinen (abstrakti materiaali, faktat). Globaali (kokonaisuudet, sosiaaliset suhteet). Vinkkejä • • • Oppimisalusta • Oppimisalustana voi olla myös jokin ilmainen palvelu, kuten Google tai Facebook. A2.2-tasoa paremmat opiskelijat pystyvät usein käyttämään oppimisalustoja vuorovaikutteisesti. Sitä heikommille alusta voi toimia materiaalipankkina. • Ohjaa maahanmuuttajaopiskelijasi verkkoon. Sanakirjoja: sanakirja.org, Google-kääntäjä, Wikisanakirja, Suomisanakirja. Materiaalisivustoja: Edu.fi, Maahanmuuttajien ammatti-info, Kotisuomessa.fi, Jokeri-portaali. Pelit: voitte pelata esimerkiksi Alias-tyyppistä sanapeliä käsittelemänne aiheen sanastolla (joudut itse tekemään pelikortit). 55 12.2Ohjaus 12.2.1TUOTEKORTTI: Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoituslomake Tämä lomake on tarkoitettu ammatillisen kouluttajan, opinto-ohjaajan tai ohjaavan kouluttajan käyttöön kartoittamaan opiskelijan työkokemusta, pohjakoulutusta ja osaamista. Lomaketta voi käyttää esimerkiksi valintatilaisuudessa, hakeutumisvaiheessa, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutusta ja ohjauksen tukena. Sukunimi: Etunimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelinnumero: Sähköposti: Tavoitetutkinto: Äidinkieli: Tullut Suomeen: Koulutustaustasuorittanut ei suorittanut peruskoulu ja lukio, kesto: missä: ammatillinen koulutus, kesto: mikä: korkeakoulu kesto: ja/tai yliopisto, mikä: rinnastetut tutkinnot Suomessa: milloin: mikä tutkinto: Taidot äidinkielen luku – ja kirjoitustaito latinalaiset aakkoset peruslaskutoimitukset murtoluvut prosentit desimaalit sähköposti internet (tiedonhaku, sosiaalinen media) tekstinkäsittely taulukkolaskenta osaa ei osaa 56 Työkokemus kotimaasta Ala/työtehtävä 1. Ajankohta, kesto (vuosi, kuukausi) 2. 3. 4. 5. Opiskelijan koulutus Suomessa suorittanut osallistunut Luku- ja kirjoitustaidon koulutus, kesto: Suomen kielen perusteet, kesto: Suomen kielen kurssi (KOTO), kesto: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) 20 - 40 ov Mahdollisesti jollekin alalle suuntaava, mille: ammatillinen koulutus: mikä: osatutkinnot: mitkä: Työkokemus Suomessa (myös työharjoittelu) Ala/työtehtävä 1. Aika (vuosi, kuukausi, kesto) 2. 3. 4. pvm/laatija _______________________________________________________________________________ Lisätietoja: esim. opintoihin vaikuttava sairaus, elämäntilanne yms. _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 57 12.2.2TUOTEKORTTI: Maahanmuuttajien palvelut Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Kouluttajilla ei välttämättä ole kattavaa tietoa erilaisista toimijoista, jotka tuottavat ja järjestävät palveluja maahanmuuttajille. Alueen tärkeimmät palvelut ja keskeisimmät verkkosivustot kannattaa ryhmitellä aihepiireittäin ja koota listaksi esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuille. Listaan on järkevä koota pysyviä tai pitkäaikaisia toimijoita. Kaikkien palveluntarjoajien ei tarvitse olla listalla: Pääasia, että listan avulla pääsee alkuun. Lisäksi on hyvä sopia, kenen vastuulla listan päivittäminen on. • Listan avulla säästetään aikaa, kun jokaisen kouluttajan ei tarvitse erikseen etsiä palveluja. Tampereen seudun työväenopisto Tässä kortissa on esimerkkinä kouluttajien käyttöön koottu lista, joka voidaan tarpeen mukaan helposti muokata opiskelijalle soveltuvaksi. Työllistymistä tukeva toiminta • ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, nuorten maahanmuuttajien luku- ja opiskelutaitojen koulutus, hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto ja jatko-opintoihin valmentava koulutus http://www.tredu.fi/ Aikuislukio • • • suomi toisena kielenä -opetus ja suomea maahanmuuttajille –kursseja http://aikuislukio.tampere.fi/ http://www.tampere.fi/top/tilat.html Palvelulistasta voi olla hyötyä esimerkiksi Työ- ja elinkeino toimisto, Pirkanmaan te-toimisto • kun huomataan, että opiskelijalla ei ole riittävää sosiaalista verkostoa • • kun todetaan, että opiskelija tarvitsee terveydellistä, psykososiaalista tai muuta tukea, jota oppilaitoksessa ei ole tarjolla • • kun opiskelija etsii kielitaitoaan kehittävää toimintaa opiskelun rinnalle Työelämään valmennus, kieli- ja kulttuuriopetus • kun opiskelija tarvitsee suuntaa opintojen keskeytyessä • Tampereen alueen maahanmuuttajapalvelut Kielitaidon vahvistaminen Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK • • kotoutumiskoulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, asioimistulkin koulutus, erityisopetus ja oppimispajat http://www.takk.fi/koulutus/maahanmuuttajakoulutus.html Onnenkieli • työelämän suomea, alkeis- ja jatkokurssi • http://www.onnenkieli.fi/fi/opiskelijaksi-onnenkieleen/kurssitarjontamme neuvontaa, ammatillista koulutusta, suomen kielen opetusta, työtä, työharjoittelua ja kotoutumissuunnitelma http://www.ptvt.fi/tampere/tyonhakijat/maahanmuuttajat.tmpl http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkko_ tampereella/uutiset_ja_media/uutiset/maahanmuuttajat_saavat_valmennusta_tyoelamaan.html Terveys ja hyvinvointi Maahanmuuttajien terveyspalvelut • • terveydenhoitaja ja mielenterveyspalvelut http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/terveyspalvelut.html Psykiatrian poliklinikka • • psykiatrian poliklinikka ja fysioterapiaa maahanmuuttajille http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/mielenterveys/maahanmuuttajat.html Kotoutuminen, ulkomaalaisasiat ja maahanmuuttajien neuvonta Ulkomaalaistoimisto • • neuvonta, kotouttaminen http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/pakolaiset.html#Terveydenhoito 58 Poliisin lupapalvelutoimisto • • oleskelu- ja työluvat http://www.poliisi.fi/poliisi/pirkanmaa/ home.nsf/pages/8DFE2D5A83A2BC3FC2257527003F2B05?opendocument Tulkki- ja käännöspalvelut • http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/tulkkikaannospalvelut. html Omankielinen neuvonta • opastusta kahdeksallatoista eri kielellä • http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/neuvonta.html INFO- pankki • tietoa viidellätoista kielellä • http://www.infopankki.fi/ Vapaa-aika ja harrastukset Tampereen seudun työväenopisto • http://www.tampere.fi/top/tilat.html Ahjolan kansalaisopisto • http://www.ahjola.fi/kansalaisopisto Monikulttuurisia museopalveluja, MOMU • tutustuminen Tampereen kulttuuriin ja historiaan • http://www.tampere.fi/kulttuurijamuseot/museopalvelut/taiteyksikko/momu.html Järjestöt ja yhteisöt Naistari • maahanmuuttajanaisille -ja lapsille suomen kielen opiskelua ja yhteistä toimintaa • http://www.naistari.fi/ Suomen punainen risti • Kansainvälinen naistenryhmä, ystävätoiminta, Tampurin kansainväliset illat, kielikerhot, läksykerhot, kansainvälinen klubi, leiritoiminta, maahanmuuttajien vastaanotto ja asumisapu • http://www.punainenristi.fi/node/1011 12.2.3TUOTEKORTTI: Palvelukartta Palvelukartta voidaan koota sen mukaan, miten omalla alueella ja omassa oppilaitoksessa palvelut on järjestetty. Tärkeintä on, että palvelut on koottu yhteen, jotta esimerkiksi uudet työntekijät löytävät ne helposti. Palvelukartta voidaan viedä henkilökunnan sivuille oppilaitoksen verkossa ja se voidaan myös tulostaa esim. ilmoitustauluille. Palvelukarttaan ei ole otettu vain erikseen maahanmuuttajille suunnattuja palveluja, koska maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät myös yleisiä palveluja. Erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut ovat Maahanmuuttajien palvelut - tuotekortissa. 59 60 12.2.4TUOTEKORTTI: Koulutuksen ja tutkintosuoritusten eteneminen Tuotekortti on esimerkki koulutuksen ja tutkintojen etenemisen havainnollistamisesta. Esimerkkinä on käytetty Majoitus- ja ravitsemisalan koulutuksia TAKK:ssa. Kuviossa on esitettynä sinisenä suurtalouskokin, pinkillä ravintolakokin ja keltaisella tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintojen eteneminen. Vihreällä värillä merkityt koulutusjaksot eivät ole tutkintoon johtavia. Työpaja-koulutuksessa opiskellaan ammattialalla vaadittavia taitoja käytännönläheisesti, mutta koulutuksen päätteeksi ei suoriteta tutkintoa. Mikäli opiskelijan kielitaito ja muut valmiudet vahvistuvat työpajakoulutuksen aikana, opiskelija voi hakeutua sen päätyttyä tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Vaihe1 Kuvion ja värien avulla voidaan jo valintahaastattelussa ja mahdollisten tutustumisjaksojen aikana selkeyttää tutkinnon rakennetta sekä tutkintojen ja koulutuksen etenemistä rinnakkaisina yhteen liittyvinä prosesseina. Hakeutumisvaiheen alussa riittää usein, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva vaihtoehtoisista opinto- ja tutkintopoluista. Opiskelija valitsee kouluttajan tuella sopivan opintopolun, esim. tutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkinnon. Kuvion rinnalla on hyvä esitellä Tutkinnon perusteita. TUTUSTUMISJAKSO 8 OV Osaamiskartoitukset Kielikartoitus Lukitesti Matematiikkatesti Kuntotesti Hygieniaosaaminen+testi Aikuinen oppija Tietotekniikka Turvallisuuskoulutus Matkailu- ja ravitsemisalan toimintaympäristöt Toimiminen keittiö- ja salityössä Opiskelijaterveydenhuolto TE-toimisto/kurssikummi Vaihe 2 Kuviota voi käyttää myös valmistavan koulutuksen alussa, kun opiskelijan kanssa käydään keskustelu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. Kuvion tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan, missä vaiheessa opintoja ja tutkintojen suorittamista hän on ja mitä vaihtoehtoja hänellä on. Lisäksi voidaan selittää esimerkiksi, mitä tarkoittavat osa- ja kokotutkinto. Opintojen edetessä kuviosta voi poistaa tarpeettomat osat ja lisätä erilaisia sisältöjä ja yksityiskohtaisempaa sekä henkilökohtaista informaatiota, kuten työssäoppimisjaksoja, tenttejä ja tutkintosuorituksia. Tarjoilijan tutkintopolkuun on tässä merkitty esimerkkinä työssäoppimis- ja tutkinnon suorittamispaikat. Catering-työpaja 1–6 kk Työympäristöön tutustuminen Työvälineiden käyttö Työtehtävien suorittaminen 61 Ravintolakokki Ravintolakokki Valinnaiset osat Pakollinen osa Valitaan kaksi Ruoanvalmistus ravintolakeittiössä Banketti- ja tilausruokien valmistus Kylmänä tarjottavien ruokien valmistus Fine dining -ruoanvalmistus Elämysruoan valmistus Yrittäjänä toimiminen Suurtalouskokki Suurtalouskokki Valinnaiset osat Pakollinen osa Valitaan kaksi Ruoanvalmistus ammattikeittiössä Ruoanvalmistus suurtaloudessa Tilaus- ja juhlapalveluissa toimiminen Ruoanvalmistus eri tuotantomenetelmillä Erityisruokavalioaterioiden valmistus Muu ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnonosa Tarjoilija Tarjoilija Tarjoilija 1. Pakollinen osa 2. Pakollinen osa Valinnaiset osat Kahvila-ravintolan myynti ja tarjoilu Ruokaravintolan Valitaan kaksi Tutkintosuoritus Cafe Europe tarjoilu Baaritarjoilu Työssä oppiminen Tilaus- ja kokouspalvelu Ravintola Wistub Alsace Viinitarjoilu Yrittäjyys Tutkintosuoritus Hotelli Tammer 62 12.2.5TUOTEKORTTI: Aikuisopiskelijan muistilista 12.2.6TUOTEKORTTI: Opiskelijan itsearviointi Ohjaaja voi jakaa tämän muistilistan tarpeen mukaan esimerkiksi uusille opiskelijoille koulutuksen alussa, ryhmäohjaustilanteessa, HOPS-keskustelun tai valintahaastattelun yhteydessä. Oppilaitos- ja opiskelijakohtaisia eroja on paljon, joten ohjaaja voi muokata muistilistaa joustavasti niille, jotka sitä tarvitsevat. Opiskelijaa kannattaa jo opintojen alkuvaiheessa totuttaa itsearviointiin, sillä viimeistään tutkinnonsuorittamisvaiheessa opiskelijan on (kirjallisestikin) pystyttävä arvioimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan. Itsearvioinnissa voi nostaa esiin paitsi ammatillisia, myös suomen kielen oppimiseen liittyviä kysymyksiä, jotta kouluttaja saa tietoa suomen kielen taidon tasosta. Tässä on esitetty muutama yleinen kysymys itsearviointiin liittyen. Ammatinkouluttaja voi lisätä itsearviointiin esimerkiksi täsmällisiä kysymyksiä parhaillaan käsiteltävästä asiasta. Itsearvioinnin voi teettää opiskelijoilla eri kysymyksillä varioiden esimerkiksi kerran kuukaudessa. 1. Tämä on aikuisopiskelua. Minä olen aikuisopiskelija. Se tarkoittaa, että olen aikuinen ja olen tässä koulutuksessa, koska itse haluan opiskella. 2. Aikuisopiskelussa minä tiedän itse mitä pitää tehdä ja hoidan itse omat opiskeluasiani. 3. Minä olen täsmällinen. Tämä tarkoittaa, että en myöhästy ja pidän kiinni aikatauluista. 4. Laitan puhelimen kiinni oppituntien ajaksi. Minä en puhu enkä soita tai kirjoittele puhelimella opetuksen aikana. 5. Jos minä sairastun tai en voi tulla kouluun, ilmoitan kouluttajalle poissaolostani. Kun tulen takaisin kouluun, minulla on mukana tarvittavat todistukset. Aikuisopiskelussa on samat poissaolosäännöt kuin työelämässä. 6. Huolehdin, että otan mukaan oppitunnille kaikki oppimateriaalit, joita tarvitsen tunnilla. Huolehdin omista papereista, kansioista, vihosta, kynistä, materiaaleista ja kirjoista itse. Minä olen huolellinen. 7. Minä keskustelen muiden opiskelijoiden kanssa silloin kun se on sopivaa. Tämä tarkoitta esimerkiksi, kun on tauko, ryhmätyö tai kouluttaja antaa siihen mahdollisuuden. Minä annan kaikille työrauhan ja kuuntelen muita opiskelijoita ja kouluttajaa. 8. Minä teen kotitehtävät ja etätehtävät, koska se auttaa minua oppimaan. Seuraan joka päivä internetissä koulutuksen oppimisympäristöä ja palautan sinne tehtävät silloin kun kouluttaja on pyytänyt. 9. Minä ajattelen ja tiedän mitä minä teen. Jos minä en tiedä mitä pitäisi tehdä, minä kysyn neuvoa ja apua kouluttajalta, ohjaajalta tai muilta opiskelijoilta. Jos minä en ymmärrä, minä kysyn. Kysyminen on tärkeää! 10. Koulutuksessa tärkein tehtävä on opiskella ja tehdä sovitut asiat. Muut asiat minä hoidan vapaa-ajallani. Esimerkkikysymyksiä itsearviointiin: 1. Minkälaiset asiat tuntuvat helpolta oppia? Miltä minusta tuntuu, kun jonkin oppiminen on helppoa? 2. Minkälaiset asiat tuntuvat vaikealta oppia? Miltä minusta tuntuu, kun jonkin oppiminen on vaikeaa? 3. Mistä tiedän, että olen oppinut jonkin uuden asian? 4. Mikä suomen kielellä kirjoittamisessa, lukemisessa, puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä on minulle helppoa? 5. Mikä suomen kielellä kirjoittamisessa, lukemisessa, puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä on minulle vaikeaa? 6. Millä tavalla tykkään opiskella (esimerkiksi yksin, ryhmässä, hiljaisuudessa, musiikin soidessa…)? Voinko opiskella koulutuksessa minulle mieluisalla tavalla? 7. Miten näytän toiselle ihmiselle, jos ymmärrän jonkin asian tai jos en ymmärrä jotakin? 8. Mitkä asiat ovat tällä hetkellä tärkeitä opiskelussa? 9. Mitä asioita opiskelen tai haluaisin opiskella seuraavaksi? 10. Mikä on opiskelumotivaationi tällä hetkellä? 11. Miten voisin lisätä opiskelumotivaatiotani? 12. Miten mielestäni tällä hetkellä osaan (tutkinnon osan nimi) tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset? (ks. tutkinnon osan arviointikriteerit) 13. Miten ammatillinen osaamiseni on kehittynyt viimeisen kuukauden (tai muu haluttu ajanjakso) aikana? 63 12.2.7TUOTEKORTTI: Hyödylliset linkit Hyödylliset linkit Suomen kieli Suomi toisena kielenä (S2) -opettajat ry on koonnut linkkilistan eri sivustoista, joissa voi harjoitella suomea. Sivustolla on eritelty linkkejä taitotason mukaan http://s2opettajat.yhdistysavain.fi/linkit/verkkomateriaalit/ Suomen kielen sanastoja ja sanakirjoja Suomisanakirja.fi: laaja sanasto selityksineen ja synonyymeineen, josta löytyy myös kääntäjä http://www.suomisanakirja.fi/ Wikisanakirja on laaja sanasto selityksineen ja synonyymeineen, josta löytyy myös käännöksiä sekä joistakin sanoista linkki Wikipedian artikkeliin http://fi.wiktionary.org/wiki/Etusivu Lexin – Bildteman on kuvasanakirja http://lexin.nada.kth.se/lang/trio/fi/finska.htm Papunetin kuvapankki http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki Muunkielisiä sanastoja Isok-hankkeen kokoama lista mm. ammatillisista sanastoista http://www.isok.fi/ Edu.fi: materiaaleja ja sanastoa http://www.edu.fi/ammattikoulutus/tekniikan_ja_liikenteen_ala/verkkomateriaaleja/materiaaleja_maahanmuuttajien_koulutukseen Ammattisanastoa ja opintoja http://aikuisille.opiskelijaksi.net/opiskelupaikat/muut-vaihtoehdot-osaamisen-kehittamiseen/ aikuiset-maahanmuuttajat Selkokielistä materiaalia Selkokielinen puhdistuspalvelumateriaali http://www.hyria.fi/projektit/paattyneet_projektit/duuniin/puhdistuspalvelu Edu.fi: materiaaleja ja sanastoa http://www.edu.fi/ammattikoulutus/tekniikan_ja_liikenteen_ala/verkkomateriaaleja/materiaaleja_maahanmuuttajien_koulutukseen Ammattisanastoa ja opintoja http://aikuisille.opiskelijaksi.net/opiskelupaikat/muut-vaihtoehdot-osaamisen-kehittamiseen/ aikuiset-maahanmuuttajat Näyttötutkinto Näyttötutkinnon suorittamisesta on tehty opas lähihoitajiksi opiskeleville maahanmuuttajille https://www.hdo.fi/images/stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf] Mikä on näyttötutkinto? Lyhyesti ja selkeästi mitä näyttötutkinto yleisesti on http://www.opinraitti.fi/img/166/Nayttotutkinto-opas.pdf Koulutus Koulutus.fi, Suomalaisten henkilöstö- ja aikuiskoulutusten hakukone http://www.koulutus.fi/?gclid=CK2858Kl2rsCFUZY3god8w8AGg Opintopolku.fi, Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku https://opintopolku.fi/wp/fi/ 64 TE-palvelujen koulutushaku http://www.mol.fi/koulutushaku/kurssitiedotus/haku/hakusivu.htm?lang=fi Muuta materiaalia Kotisuomessa.fi: suomen- ja ruotsin kieltä, työelämää ja yhteiskuntaa https://www.kotisuomessa.fi/web/guest;jsessionid=B752170C85892A3D9BE90AC98243228E Edu.fi: verkkomateriaaleja maahanmuuttajien opiskeluun http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_ opetukseen Aimo-materiaali: työkaluja ja arviointilomakkeita http://www.rovala.fi/rovala-opisto/opinnot/maahanmuuttajakoulutus/aimo-materiaali/ Jokeri-portaali: Suomen kieltä ja matematiikkaa http://www.amiedu.net/jokeri/index.htm Työelämään: Tiivis paketti työelämästä http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/ Infopankki: Tietoa Suomesta maahanmuuttajille http://www.infopankki.fi/fi/etusivu Erilaisia hakusanoja. Voit kirjoittaa näitä sanoja hakukoneeseen etsiessäsi maahanmuuttajien materiaaleja maahanmuuttaja (kirjoita tämä sana mukaan, kun etsit tiettyä materiaalia maahanmuuttajille) Esim. maahanmuuttaja matematiikka matematiikka, suomen kieli, ammatti, sanasto, koulutus, näyttötutkinto, selkokieli, työelämä 65 12.2.8TUOTEKORTTI: Ohjauspäiväkirja Päiväkirja on tarkoitettu ohjaajan/kouluttajan käyttöön ohjauksen kokonaisuuden hallitsemiseksi. Sen avulla ohjausta voi suunnitella ja järjestää tarpeiden mukaan. Päiväkirja antaa kokonaiskuvan ohjattavan tilanteesta ja toimii myös muistiinpanovälineenä. Se antaa kokonaiskuvan haasteista, kehittämiskohteista ja myös ohjattavalle annetuista tukitoimista. Ohjauspäiväkirjasta voi ottaa kopion opiskelijalle, jotta opiskelija voi saada itsekin selkeämmän kuvan esim. omista opiskelutaidoistaan ja opiskelun haasteistaan. Opiskelija voi palauttaa sen avulla mieleen sovitut asiat ja asetetut tavoitteet. Ohjauspäiväkirja on hyvä itseohjauksen väline opiskelijalle ja samalla ohjaajakin voi arvioida omien tukitoimien kohdistumista ja riittävyyttä. Kursiivilla esimerkkitilanteita. Opiskelija:_________________________________________________________________ Opiskelijan yhteystiedot:______________________________________________________ Opiskelija suorittaa____________________________________________________tutkintoa Pvm/Paikka Ohjauksen sisältö Sovitut asiat 12.5.2014 klo 10:00 Ohjaushuone Paljon poissaoloja koulusta iltapäivisin. Kotitehtäviä ei ole palautettu. Opiskelumotivaatio? 25.5.2014 klo 11:45 Ohjaushuone 6.6.2014 Sovimme, että opiskelija hakee pidempää hoitoaikaa päiväkodista lapselleen, jotta ei tarvitse olla pois iltapäiviä koulutuksesta. Motivaatio on ollut väsymyksen takia alhainen, mutta kun lastenhoitoasiat järjestyvät, hän jaksaa paremmin. Yhdessä aikataulutetaan ja kalenteroidaan tekemiset ajankäytön selkeyttämiseksi. Sovittujen asioiden seuranta ja kuittaus - Uusi tapaaminen 25.5.2014 (seurantaa) - Yhdessä täytetään lastenhoitoanomus - Ohjaajan kanssa käydään läpi aikataulut ja ajankäyttöön liittyvät asiat. Seurataan niiden toteutumista päivittäin lyhyellä sanavaihdolla ennen opetuksen alkua. Onko lastenhoito asian ratkeaminen auttanut? Ajankäyttöön liittyvät pulmat Puuttuvat perus ATK-taidot. Sähköposti, Moodle -verkko-oppimisalustaa Yksilöllinen opastus, jonka jälkeen henkilökohtaiseen oppimistarpeeseen kohdennettu tehtävä, joissa sovelletaan käytäntöön oppimaansa. > Lyhyt kirjoitustehtävä sopivasta aiheesta Wordillä > palautetaan sähköpostin liitetiedostona kouluttajalle Ohjaaja antaa palautetta sähköpostitse ja antaa myös henkilökohtaisen palautteen ja tarvittaessa lisäopastusta 66 12.2.9TUOTEKORTTI: Työpaikkaohjaajan muistilista Työpaikkaohjaajan muistilista Työpaikkaohjaajan muistilistaa voi käyttää työssäoppimispaikoilla, erityisesti, jos työpaikalla ei aikaisemmin ole ollut maahanmuuttajataustaisia työssäoppijoita. Tarkoituksena on edesauttaa työn sujumista kiinnittämällä huomio vuorovaikutukseen ja kielenoppijan näkökulmaan. Muistilistan voi myös jättää työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululle. Työssäoppija on uudessa tilanteessa. • Ota huomioon, että ammattitaito kehittyy vaiheittain. • Muista, että ilman perehdytystä uusi työntekijä ei tiedä työpaikan käytäntöjä. Työssäoppijalle työyhteisö on uusi • • • • • Maahanmuuttaja on oppimassa työssäoppimispaikalla ammatin lisäksi kieltä • aKerro talon tavoista! Ruokasalissa täytyy koko ajan olla joku. Jos sinun täytyy lähteä käymään vaikka kokoustilassa, niin pyydä joku keittiöstä saliin siksi aikaa. • • • Työssäoppijalla ei ole työyhteisön kokemuksista kertynyttä hiljaista tietoa eikä hän tunne työpaikan työkulttuuria eikä välttämättä suomalaista työkulttuuria. • a Ohjaa työssäoppija työyhteisön jäseneksi! Tauot pidetään asiakastilanne huomioiden. Asiakas palvellaan ensin, mutta myös tauolle pitää päästä sopivan tilanteen tullen. • • • Älä oleta, että sinulle tuttu asia tai sanasto on työssäoppijalle tuttu. a Kerro ohjeet selkeästi. Anna tilanteeseen riittävä informaatio ja käytä tarvittaessa yleisiä sanoja. • Vertaa: Laita ne juurekset kakkoseen! Laita ne juurekset GN-vuokaan. Siinä vuoassa on numero 2. Rohkaise kysymään ja osallistumaan keskusteluihin. Kielenoppijan on vaikeaa osallistua keskusteluun, jossa kaikki puhuvat yhteen ääneen. Uusi jäsen työyhteisössä ei ymmärrä ”puolesta sanasta” viittauksia yhteiseen tietoon tai kokemukseen. Tue kysymällä, miten työpäivä ja työvaiheet ovat sujuneet. Ota viipymättä ystävällisesti puheeksi väärinkäsitykset ja ongelmatilanteet. • • Kerro esimerkiksi työohjeet aluksi normaalisti, jotta työssä oppija oppii normaalia kieltä. Selvennä tarpeen mukaan sanomalla sama asia yksinkertaisemmin. Jos työskentely ei suju, tarkasta kysymällä: ”Mitä ymmärsit?” Pyydä vielä toistamaan ohje! Kertaa monipolviset ohjeet lopuksi tiivistämällä oleellinen yksinkertaiseen muotoon. Jotkut maahanmuuttajat osaavat paremmin kirjakieltä kuin puhekieltä, joten voit kokeilla vaihtaa tarpeen vaatiessa kirjakieleen tai yleispuhekieleen. Kun esittelet tai selität asioita, anna esimerkkitapaus käytännön tasolla. Voit myös kokeilla asioiden havainnollistamista esimerkiksi piirtämällä tai näyttämällä kuvaa. Joskus vaikeuksia aiheuttavan sanan näkeminen kirjoitettuna voi auttaa tunnistamaan sanan paremmin. Kirjallinen kielitaito voi olla parempi kuin suullinen. Jos työhön liittyy tekstejä, anna mahdollisuus tutustua asiaan etukäteen rauhassa. Anna työohjeet mahdollisuuksien mukaan myös kirjoitettuna, jotta työssäoppija voi tarkastaa työjärjestyksen ja sen, onko hän tehnyt sovitut asiat. Vältä englanniksi kommunikointia, koska opiskelijan on tarkoitus oppia myös suomea. Poikkeustilanteissa voit selittää asian englanniksikin. Lue lisää työelämän vuorovaikutustaidoista http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/ hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf 67 12.2.10 TUOTEKORTTI: Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai ohjaajalle • Artikuloi selkeästi, puhu rauhallisesti ja tauota puhettasi. • Anna konkreettisia esimerkkejä, näytä tai havainnollista, jos aihe on abstrakti tai uusi. • Toista vaikeuksia aiheuttanut asia. Ilmaise asia eri sanoin, jos toisto ei auta. • Käytä helppoja lauseita ja suoraa sanajärjestystä: kuka tekee, mitä tekee, missä, milloin ja miten. • Vältä vaikeita kielioppirakenteita. Aina on yksinkertaisempikin vaihtoehto: a lauseenvastike, esim. tehdessämme → kun teemme a harvinaiset sijamuodot, esim. työkaluineen → työkalujen kanssa a kieltomuodot, esim. jätä tekemättä → älä tee • Varmista, että vastaanottaja on ymmärtänyt sinua: akysy, keskustele, anna soveltamista vaativa tehtävä. • Varmista, että itse olet ymmärtänyt vastaanottajaa: a ”Minä ei katso sinä eilen.” → Minä en nähnyt sinua eilen. • Älä helpota kieltä turhaan vaan tarjoa välillä kielellisiä haasteita: Sano asia ensin niin kuin sanoisit sen kenelle tahansa. Toista sen jälkeen hieman helpottaen. Tiivistä asia tarvittaessa lopuksi hyvin yksinkertaiseksi viestiksi, jossa on vain olennaisimmat asiat/ sanat. • Arvioi, mitkä tilanteet voivat olla kielen oppimisen kannalta järkeviä ja milloin on tärkeämpää saada varmistettua ymmärtäminen: a Sun pitäis varmaan hakee ensteks sopivan kokoset kamppeet tuolta varastolta, ja sit meet vaikka ton Heikin kaveriks kolmoselle ja sit voitte yhes täyttää tän päivän aikana sen työsopparin. vai a Hae sopivan kokoiset vaatteet varastosta. Sen jälkeen mene Heikin kanssa osastolle kolme. Täytä Heikin kanssa tänään työsopimus. (Samalla voi myös osoittaa, viitottaa tai näyttää esim. missä osasto kolme on, missä varasto on jne.) 68 12.2.11 TUOTEKORTTI: Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun Miten saat sanavarastosi laajemmaksi? Laajenna sanavarastoasi tutustumalla uusiin, myös haastaviin aihepiireihin. Itsenäinen kielitaidon kehittäminen Seuraa ammattialaasi koskevia televisio-ohjelmia, lue ammattialaa koskevia kirjoituksia Internetistä tai ammattilehdistä ja lainaa kirjastosta ammattialasi oppikirja. Tässä tuotekortissa on vinkkejä itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen. Itsenäiseen opiskeluun on tärkeä ohjata erityisesti, jos hakeutuja ei tule valituksi koulutukseen. Kortin voi lähettää postitse vastausilmoituksen yhteydessä. Myös koulutuksen keskeytyessä on tärkeä katsoa eteenpäin. Kortin voi antaa opiskelijalle HOPS-keskustelun yhteydessä. Tuotekortti on suunniteltu Ravitsemisalan opiskelijalle, mutta sen pohjalta voi laatia eri alojen opiskelijoille sopivia tuotekortteja. Kortin lopussa on esimerkin vuoksi linkkilista, jonka tilalle voi vaihtaa kullekin ammattialalle sopivia linkkejä. Ammattialan sivustot ovat ammatinkouluttajien tiedossa ja suomen kielen oppimateriaalit S2 kouluttajien tiedossa. Linkkien toimivuus ja voimassaolo on muistettava tarkastaa. Kielitaito kehittyy ja vahvistuu käyttämällä kieltä monipuolisesti ja aktiivisesti. Suomen kieli on ympärilläsi joka päivä. Mieti, missä paikoissa ja tilanteissa kuulet tai näet suomen kieltä! Lue lehtiä, mainoksia, elintarvikepakkauksien tuoteselosteita ja keittokirjoja. Kuuntele päivittäin radiosta uutiset, katsele televisiosta kokkiohjelmia ja kuuntele ihmisten keskustelua kaupassa, uimahallissa ja lasten leikkikentän vierellä. Etsi ruokaohjeita Internetistä ja kokeile niitä. Mieti, missä tilanteissa voit puhua ja keskustella! Puhu pankissa, lääkärin vastaanotolla, kaupassa ja harrastuksissa. Kampaajat juttelevat kanssasi samalla, kun leikkautat hiuksesi. Vanhemmat juttelevat mielellään lapsista, kun haet omaa lastasi päiväkodista. Puhu suomea myös, kun tapaat Suomessa asuvia maanmiehiäsi. Kutsu tuttavia syömään. Kun valmistat ruokaa, harjoittele puhumalla ruoan valmistuksesta ääneen suomeksi. Kerro tuttavillesi suomeksi, mitä ruoka-aineita ateria sisältää ja, miten ruoka on valmistettu. Mieti, missä tilanteissa voit harjoitella kirjoittamista! Kirjoita ostoslistat suomeksi. Osallistu keskustelupalstoille Internetissä ja kirjoita puhelimen tekstiviestit suomeksi. Pidä ruokapäiväkirjaa ja selosta suomeksi, mitä ravintoaineita ateriasi sisältävät. Ylläpidät ja vahvistat yleistä kielitaitoasi osallistumalla suomen kielen kurssille tai keskusteluryhmään. Lisätietoa kursseista Maahanmuuttajaopiskelijoiden kurssioppaasta Nykyään pystyt opiskelemaan monipuolisesti myös Internetissä. Uutisia suomeksi http://yle.fi/selkouutiset/ Yleistä asiaa Suomesta http://www.infopankki.fi/ Suomen kielen opiskelua www.kotisuomessa.fi Majoitus- ja ravitsemisalan suomea https://www. kotisuomessa.fi/group/aikis Ammattialaan liittyviä sivustoja Elintarvikevirasto http://www.evira.fi/portal/ Elintarvikehygienia http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/purtavaapuhtaasti/ Elintarviketeollisuus esim. http://www.saarioinen.fi/Horeca Gastronominen sanasto http://www.rotisseurs. fi/gastronomiaa/gastronominen-sanasto/ Kypsennysmenetelmät http://lipas.uwasa.fi/termino/ WasaTerm/kypsentaminen/index.html Ravitsemus http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/ ravitsemus Ruoanvalmistusmenetelmät https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/Kotitalous/9-ruoanvalmistus/91r Ravintoloiden koneet ja laitteet esim. http://www. metos.com/page.asp?pageid=2,1&languageid=FI&title=Metos 69 12.2.12 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan / kokin osaamisohjelma, 4+1 malli Mallia 4 + 1 viikoittaisen opetuksen toteutumistapaa voi muokata ja hyödyntää erilaisissa koulutuksissa. Erityisesti tätä toteutustapaa suositellaan sellaisen opiskelijaryhmän kanssa, joka tarvitsee paljon tukea oppimiseen. Malli mahdollistaa kouluttajalle aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ravintola-alan kokin osaamisohjelmassa integroidussa ryhmässä, jossa oli erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita jaettiin opetus 4 + 1 -mallin mukaan. Ma Ti Ke To Pe Ohjetunti aamulla lyhyesti. Oppiminen käytännössä työssä keittiössä. Ohjetunti aamulla lyhyesti. Oppiminen käytännössä työssä keittiössä. Ohjetunti aamulla lyhyesti. Oppiminen käytännössä työssä keittiössä. Teoriapäivä. Opiskelua luokassa. Etäpäivä. Etätehtävä kaikille. Mahdollisuus lisäopetukseen, ohjaukseen ja neuvontaan. Etäpäivänä lisäopetusta saivat sitä tarvitsevat opiskelijat. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa maahanmuuttajien suomen kielen lisäopetuksesta huolehti suomen kielen kouluttaja. Opetus tapahtui lähinnä pienryhmässä. Matematiikan (yksikkömuunnokset, peruslaskutaidot) lisäopetuksesta huolehtivat erityisopettaja ja vastuukouluttaja/ammatillinen kouluttaja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opettava matematiikan opettaja. Erilaisten poissaolojen korvaaminen ja rästitehtävien tekeminen oli mahdollista myös etäpäivänä vastuukouluttajan kanssa. Tarvittaessa vastuukouluttaja sopi opiskelijoiden kanssa myös ohjausaikoja etäpäiväksi. Etäpäivä saattoi rakentua tarpeen mukaan esimerkiksi näin: 2–4 oppituntia suomea, 2–4 oppituntia matematiikkaa, 2–4 oppituntia ohjattua etätehtävän/ rästitehtävän tekemistä. Näin opiskelijat osallistuivat vain siihen osuuteen, jotka he olivat vastuukouluttajan kanssa sopineet. 70 12.3Suomen kieli 12.3.1TUOTEKORTTI: Ravintola-alan työkoe Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ravintola-alan hakuvaiheessa testataan opiskelijoiden soveltuvuutta kaksipäiväisellä työkokeella. Tässä tuotekortissa selostetaan työkokeen vaiheita. Työkokeeseen valitaan hakijat haastattelun perusteella. Kokeessa testataan opiskelijan ryhmätyöskentelytaitoja, soveltuvuutta, suomen kieltä taitoa ja opiskelutaitoja. Työkokeen sisältö: Ensimmäinen päivä 1) Alkuohjeistus työkokeen sisällöstä ja säännöistä. (45 min) • Työkokeen kahden päivän ohjelman läpikäyminen • Säännöt: • Opettajan ohjeita on kuunneltava ja toimittava niiden mukaan • Opettajat valvovat testitilaisuutta • Lunttaaminen on ehdottomasti kiellettyä ja muiden opiskelijoiden kanssa ei saa keskustella • Testissä saa käyttää sanakirjaa apuna 2) Tutustuminen reseptiin (sanakirjan avulla tarvittaessa) ja luetun ymmärtämisen tehtävä reseptin pohjalta (45 min) 3) Työskentely keittiössä: • Reseptin mukaan toimiminen ja ruoan valmistaminen yksin (aikaa 2 x 45 min) • Kun kaikki ovat valmiita, kukin esittelee ryhmälle työn vaiheet ja tekemänsä ruoan. Toinen päivä Toisena päivänä toimitaan samalla tavalla kuin ensimmäisenä päivänä, mutta pienryhmissä. Hakijoille annetaan samat alkuohjeet ja säännöt kerrataan. Sen jälkeen hakijat jaetaan pienryhmiin. Samaa äidinkieltä puhuvat, perheenjäsenet ja sukulaiset jaetaan mieluummin eri ryhmiin. Toisena päivänä käytetään eri reseptiä. Reseptiin tutustutaan yhdessä ja sen jälkeen vastataan siihen liittyvään luetun ymmärtämisen tehtävään. 1. Esimerkki ensimmäisenä päivänä työkokeessa käytetystä reseptistä: Perunakeitto (Gluteeniton) Ainesosat: 4–5 jauhoista perunaa 1 iso purjo 8 dl kasvislientä 2 dl valkoviiniä ripaus sokeria ja valkopippuria 1 dl kuohukermaa (pekonia) Valmistusohje: 1. Kuori ja leikkaa perunat lohkoiksi. Pese ja paloittele purjo. 2. Kuullota kasviksia kasarissa öljyssä muutaman minuutin ajan. Kaada sitten päälle kasvisliemi ja viini. Keitä kasvikset kypsäksi ja soseuta sauvasekoittimella. Mausta. 3. Vaahdota kerma ja kääntele keiton joukkoon. Ripottele keiton pinnalle paistettua pekonia. Luetun ymmärtämisen tehtävä reseptin pohjalta: Lue annettu resepti huolellisesti ja kuuntele opettajan antamat ohjeet. Vastaa kysymyksiin. (Oikeat vastaukset suluissa) 1. Mistä kasviksista keitto on valmistettu? (Peruna ja purjo.) 2. Millä keitto on maustettu? (Suolalla ja valkopippurilla.) 3. Kuinka paljon keittoon lisätään kermaa? (1 dl.) 4. Mitä tehdään ensimmäisenä kun keittoa valmistetaan? (Kuoritaan ja lohkotaan perunat. Pestään ja paloitellaan purjo.) 5. Montako dl keitossa on nestettä? (8 dl kasvislientä, 2 dl valkoviiniä ja 1 dl kermaa. Yhteensä 11 dl nesteitä.) 6. Tiedätkö mitä on pekoni ja mistä se on valmistettu? (Pekoni on sian lihaa.) 7. Mitä teet kun kasvikset on keitetty kypsäksi? (Soseutan sauvasekoittimella ja maustan.) 71 2. Esimerkki toisena päivänä työkokeessa käytetystä reseptistä: Luetun ymmärtämisen tehtävä reseptin pohjalta: Kasvispiirakka Lue annettu resepti huolellisesti ja kuuntele opettajan antamat ohjeet. Vastaa kysymyksiin. (Oikeat vastaukset suluissa) Pohja: 2,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl kauraleseitä 1 tl leivinjauhetta ripaus suolaa 1 dl sulatettua margariinia 0,5 dl maitoa Täyte: 3 keskikokoista sipulia 1 pieni purjo 1 rkl sulatettua margariinia 4 keskikokoista tomaattia 1 paprika 1 pieni kesäkurpitsa 1 tl rosmariinia 2 tl basilikaa 1 tl suolaa ripaus mustapippuria 150g juustoa Valmistusohje: 1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 2. Sekoita kuivat aineet eli vehnäjauho, kauraleseet, leivinjauho ja suola keskenään. Lisää sulatettu margariini ja maito joukkoon. Sekoita taikina tasaiseksi ja taputtele piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka uunin alimmalle ritilätasolle ja esipaista pohja 200 asteessa 10 min. 3. Pese kasvikset. Kuori sipuli. Paloittele sipulit ja purjo ja kuullota ne kasarissa rasvassa muutaman minuutin ajan. Paloittele paprika, kesäkurpitsa ja tomaatit. Sekoita kasvikset, sipulit ja purjo keskenään ja mausta. Hauduta hetken kasarissa. 4. Raasta juusto. 5. Kaada kasviseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Ripottele juusto pinnalle. 6. Paista 200 asteessa 15–20 min. 1. Mistä kasviksista piirakka on valmistettu? (Sipuli, purjo, kesäkurpitsa, paprika ja tomaatti.) 2. Kuinka paljon ja mitä rasvaa käytetään sipulin ja purjon kuullottamiseen kasarissa? (1 rkl margariinia) 3. Kuinka paljon piirakassa on juustoa? (150 g) 4. Miten levität taikinan piirakkavuokaan? (Taputtelemalla se vuoan pohjaan ja reunoille) 5. Kuinka monta ainesosaa piirakan täytteessä on käytetty? ( 11 ainesosaa) 6. Mitä mausteita piirakassa on käytetty? (Suolaa, rosmariinia, mustapippuria ja basilikaa) 7. Mitä tarkoittaa kasviseoksen hauduttaminen? (Kasvikset pidetään miedossa lämmössä kasarissa, niin että kasvikset pehmenevät. Kasviksia ei siis keitetä.) 72 12.3.2TUOTEKORTTI: Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa Tätä muistilistaa voi käyttää apuna, kun suunnittelee kielitaidon kartoitusta ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa. Kartoituksen tarkoituksena voi olla selvittää, riittääkö hakeutujan kielitaito ammatilliseen koulutukseen, jolloin kartoitus on yksi koulutukseen valintaperuste muiden valmintaperusteiden joukossa. Kartoituksella voidaan pyrkiä myös selvittämään, minkälainen henkilökohtainen opintopolku hakeutujalle soveltuisi parhaimmin. Lisäksi kartoituksella saadaan viitteitä siitä, minkälaista tukea opiskelija tarvitsee ammatinopintojen rinnalle. Kartoitus voi tapahtua tarkoituksesta riippuen esimerkiksi opiskelijavalinnan yhteydessä, valmistavan koulutuksen tutustumisjakson aikana tai valmistavan koulutuksen alussa. Käytännön järjestelyt • • • • • Mikäli kartoitus tapahtuu opiskelun alettua, sovi vastuukouluttajan kanssa opiskelijan lukujärjestykseen sopiva ajankohta. Kartoitukseen tarvittava aika riippuu kartoitettavien määrästä. Pyydä vastuukouluttajalta opiskelijalista ja varaa haastatteluun noin 20 minuuttia haastateltavaa kohti. Kirjallinen testi voidaan suorittaa ryhmänä. Varaa aikaa testistä riippuen noin kaksi tuntia. Jos mahdollista, käytä ajan säästämiseksi testin valvonnassa apuna harjoittelijoita, jotta voit itse aloittaa haastattelut samanaikaisesti. Jos opiskelijoista kirjoitetaan kartoituksen perusteella arviot tai lausunnot, varaa aikaa myös niiden kirjoittamiseen. Kysy ryhmän vastuukouluttajalta, milloin kirjallisen arvion pitäisi olla valmiina. Opiskelijat toivovat saavansa henkilökohtaista palautetta kartoituksesta. Sovi palautteen antamista varten aika. Samassa yhteydessä voit kertoa tuesta, jota oppilaitos tarjoaa opiskelijalle ja antaa vinkkejä itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen. Kartoituksen sisältö Kartoituksen tarkoitus on ennen kaikkea arvioida kielitaitoa suhteessa ammatilliseen opiskeluun, ei kielitaitoa irrallisena asiana. Kattavaan kartoitukseen liittyy suullisen ja kirjallisen kielitaidon arviointi sekä ymmärtämis- ja tuottamistaitojen arviointi. Kartoituksen sisältöä kannattaa suunnitella ja kehittää yhteistyössä ammatinkouluttajan kanssa. Testi Luetun ymmärtäminen Pyri käyttämään autenttisia tai autenttisen kaltaisia tekstejä. Valitse tekstit mahdollisuuksien mukaan kunkin ammattialan aihepiiristä tai jostakin ajankohtaisesta työelämään liittyvästä aiheesta. Kartoituksessa voi käyttää mm. • • • • • Alkuperäisiä ja muokattuja lehtitekstejä Tiedotteita ja ilmoituksia Ammattiin liittyviä yleistajuisia lehtitekstejä, esim. ammattilaisten kertomuksia työstään Ruokaohjeita, lääkemainoksia, käyttöohjeita ym. ammattiin liittyviä tekstejä. Työelämän sähköpostiviestejä Tee kysymyksiä ja väittämiä tekstien sisällöistä ja pyydä selittämään alleviivattujasanoja. Ohjeistettu kirjoitelma Aihe voi liittyä ammattialaan niin, että se käsittelee yleisesti tunnettuja asioita eikä vaadi ammatin opiskelua. Esim. Kerro, mitä ominaisuuksia vaaditaan hierojan työssä tai Kerro, miten siivoat kotisi. • Muotoile tehtävän ohje selkeästi ja anna tarpeen mukaan apukysymyksiä sisältöä varten. (Kirjallisen testin laatimisesta esimerkkejä Neljä suomen kielen testiä –tuotekortissa.) Keskustelu Keskustele opiskelijan kanssa hänen aikaisemmista koulutuksistaan ja työkokemuksestaan sekä ammattialasta, johon hän aikoo kouluttautua sekä työelämästä ylipäätään. (Keskustelun kulusta ja sisällöstä yksityiskohtaisemmin Haastattelu kielitaidon kartoituksessa – tuotekortissa.) 73 Arvio Jotta pystyt kirjoittamaan hyödyllisen arvion, keskustele ammatinkouluttajien kanssa, mihin tarkoitukseen arviota käytetään. Arviosi voi olla yksi opiskelijavalinnan peruste tai se voi olla pohjana tukiopetuksen suunnitteluun. • • • Arvioi opiskelijan kielitaitoa ja kielitaidon riittävyyttä ammattiopintojen vaatimuksiin nähden Käytä arvioinnin perustana Eurooppalaista viitekehystä. Arvioi suomen kielen tuen tarve opintojen aikana. (Arvioinnista lisää Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi –tuotekortissa.) 74 12.3.3TUOTEKORTTI: Haastattelu kielitaidon kartoituksessa Vie keskustelua yleisemmälle ja vaativammalle tasolle. • Kerro työpaikoista ja työnantajista, joita sinulla oli. Kielitaitoa kartoitettaessa on tärkeää huomioida suullinen ja kirjallinen kielitaito. • Kerro työtehtävistä ja vastuualueista, joita työhösi kuului. Jos koulutukseen liittyy pitempi tutustumisjakso, saadaan suullisesta kielitaidosta pitempiaikaista seurantatietoa. • Vertaile työtä tällä alalla entisessä kotimaassa ja Suomessa. • Kerro työturvallisuusasioista tässä ammatissa. Haastattelu kielitaidon kartoituksessa Suullisesta kielitaidosta kertovat ammatinkouluttajien ja opiskelijoiden käsitykset siitä, miten opiskelija on pystynyt ymmärtämään opetusta oppitunneilla, keskustelemaan pari- ja ryhmätöissä ja kysymään opettajalta epäselvistä asioista. Kaikkiin koulutuksiin ei sisälly tutustumisjaksoja, jolloin suullista kielitaitoa joudutaan arvioimaan yhden haastattelun perusteella. (Tässä saat kuvaa ammatillisesta osaamisesta ja siitä, miten haastateltavan kielitaito riittää työn ja ammatillisien asioiden käsittelyyn.) Ota selvää osaamisesta sekä oman osaamisen arviointikyvystä. • Vinkkejä haastatteluun • Laukaise jännitys lämmittelykysymyksin. • Jännityksen laukaisemiseksi on hyvä aloittaa keskustelu jostakin yleisestä ja helposta aihepiiristä, josta opiskelija on tottunut keskustelemaan ja, josta hän todennäköisesti pystyy itsenäisesti kertomaan. • • Kerro ensin jotakin itsestäsi. Kertoisitko, milloin ja mistä olet tullut Suomeen. • Missä olet opiskellut suomea ja kuinka kauan? (Haastattelija voi lähteä viemään keskustelua luontevasti aiheisiin, jotka nousevat opiskelijan kertomasta.) Suuntaa keskustelu opiskeluun ja työhön. • Minkälaista työtä olet tehnyt kotimaassa? • Kuinka pitkään olit työssä? • Mistä pidit työssäsi ja mikä työssäsi oli raskasta? • Onko sinulla koulutusta ammattiin? • Mitä muuta olet opiskellut? • Oletko ollut Suomessa työssä tai työharjoittelussa? (Tässä saat kuvaa opiskelijan työkokemuksesta ja viitteitä opiskeluvalmiuksista.) • • • Onko sinulla työtodistuksia ja koulutodistuksia mukana Suomessa? Onko sinun tutkintoa rinnastettu tai osaamista tunnustettu? Onko sinulla yki-todistus tai muuta arviota kielitaidostasi? Oletko suorittanut hygieniatestiä, työturvallisuuskorttia tai muuta sertifikaattia? Tiedätkö, mitä ominaisuuksia tämä työ vaatii työntekijältä? Oletko tutustunut tutkintojen perusteisiin? (Saat kuvaa Suomessa tunnustetusta osaamisesta ja siitä, onko haastateltavalla realistinen käsitys ammattitaitovaatimuksista ja omista valmiuksistaan. Esimerkiksi erilaisten työelämän sertifikaattien suorittaminen suomeksi kertoo kielitaidonkin tasosta.) Haastattelun yhteydessä on hyvä myös antaa vinkkejä kielen opiskeluun ammatin opiskelun rinnalla sekä selvittää opiskelijalle, minkälaista tukea oppilaitoksessa on saatavilla. Siltä varalta, että opiskelija ei tule valituksi koulutukseen, opiskelijaa voidaan opastaa itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen ja ammatteihin sekä ammatin opiskeluun liittyvän tiedon äärelle. 75 12.3.4TUOTEKORTTI: Neljä suomen kielen testiä Tämän tuotekortin testit ovat esimerkkejä, joiden pohjalta kannattaa laatia ja kehittää omiin tarpeisiin sopivia testejä. Kunkin esimerkin alussa kerrotaan, missä yhteydessä ja tarkoituksessa testejä on käytetty. Testin laatimisesta Kokonaiskuva kielitaidosta muodostuu vain, jos testi on riittävän monipuolinen. Testi kannattaa kokonaiskuvan saamiseksi laatia siten, että mukana on kielitaidon eri osa-alueet. Toisinaan testillä pyritään selvittelemään jonkin osataidon, esimerkiksi vain luetun ymmärtämisen hallintaa. Silloin testi voi sisältää vain tekstin ja siihen liittyvät kysymykset. Kukin testitehtävä on tarkoitus laatia siten, että sen perusteella voidaan arvioida nimenomaan sitä taitoa, josta pyritään saamaan kuva. Kielen ja kielitaidon osa-alueet nivoutuvat kuitenkin yhteen. Esimerkiksi siihen, kuinka hyvin opiskelija ymmärtää luetun tekstin, vaikuttavat samanaikaisesti sanaston laajuus ja kielioppirakenteiden hallinta. Autenttiset aineistot, esim. tekstit, antavat todenmukaisemman käsityksen osaamisesta kuin testiä varten erikseen kirjoitetut tekstit. Testin laatijan olisi mietittävä, minkälaisia kielenkäyttötilanteita opiskelija kohtaa ammatin opiskelussa, työssä ja todellisessa elämässä. Testin suorittamisesta on hyvä antaa palautetta. On tärkeä, että palaute on rakentavaa ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitä osa-alueita pitää vahvistaa ja millä keinoin. Esimerkki 1 Tekstinymmärtämistehtävä Tämä teksti mittaa luetun ymmärtämisen taitoa ja sanaston hallintaa. Se sopii hyvin rakennusalan ammattiopintojen hakeutumisvaiheeseen, kun halutaan saada käsitys opiskelijan lähtötaitotasosta ja suunnitella sen pohjalta suomen kielen tukiopetusta. Teksti on hyvä käydä läpi tukiopetuksessa testauksen jälkeen, jolloin voi kiinnittää huomiota työterveyteen, ammatin terveysriskeihin ja työkulttuuriin. Teksti käsittelee rakennusalaan liittyviä asioita monipuolisesti ja siinä on paljon hyvää sanastoa mm. työturvallisuuteen liittyen. Teksti on muokattu Aamulehden tekstistä 7.10.2011. Se on kuitenkin yhä ajankohtainen. Minä jaksan tehdä mitä vain Elementtiasentaja 28-vuotias Matti Virtanen ohjailee seitsemän tonnia painavaa betoniseinää YIT:n työmaalla Tampereen Ratinan rannassa. - Ajoittain tunnen väsymystä, mutta se jää lenkkipolulle, kertoo Virtanen. Raskaita töitä tekevien terveys on heikentynyt ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raskaan työn raatajat ovat silti tyytyväisiä työhönsä ja uskovat tulevaisuuteen. Rautakin taipuu, kun tarpeeksi vääntää, saati sitten nuori mies kovassa työssä Tutkimus: Raskas työ vie työntekijästä terän jo nuorena, ellei kunnostaan pidä huolta - Kiirettä pitää, mutta stressiä ei ole. Näitä töitä ei onneksi tarvitse viedä kotiin hymähtää 29-vuotias kirvesmies Vertti Mäkinen. Mäkinen raudoittaa holvia YIT:n työmaalla Ratinan rannassa. Hän on tehnyt kirvesmiehen töitä yhdeksän vuotta ja uskoo jaksavansa puurtaa eläkeikään saakka. Urheilua aktiivisesti harrastava mies pysyy iskussa, vaikka selkä ajoittain temppuileekin. - Tämä on raskasta työtä, joten fyysisen kunnon pitää olla hyvä. Itseään ei kannata repiä ja rikkoa, tietää Mäkinen Tuore tutkimus kertoo, että raskaita töitä tekevien terveys on heikentynyt ja sairauspoissaolot lisääntyneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. - Hälyttävää on, että myös nuorilla työntekijöillä on paljon erilaisia oireita ja poissaoloja, paljastaa Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkija Helena Rytkönen. Nuorista lähes 60 prosenttia oli ollut sairauslomalla, kun vanhimmassa ikäryhmässä poissaoloja oli vain joka toisella. Raskaan työn raatajia kiusaavat etenkin niskavaivat ja stressi. - Tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsii lähes joka toinen. Stressioireista yleisempiä ovat unihäiriöt ja ylirasittuneisuus, luettelee Rytkönen Yleensä työntekijöiden terveys ja työkyky alkavat hapertua vasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen., mutta raskailla aloilla se tapahtuu jo kolmekymppisenä. Eteran tutkimuksessa seurattiin kymmenen vuoden ajan satamissa, rakennuksilla sekä metsä- ja maataloudessa työskentelevien terveyttä. Kyselyyn osallistui noin 5000 työntekijää. Kiire tuo tapaturmia Myös työtapaturmien riskin koettiin kasvaneen. Pääsyylliseksi leimattiin kiire. 76 - Kiireen arvioitiin kuitenkin vähentyneen seurantajakson aikana. Luulen, että kiireeseen aletaan tottua. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä, miettii Rytkönen. Rakennusalalla vaikuttaa tietynlainen machokulttuuri, jossa voima on miehen mitta. Tähän ilmapiiriin ei hevin istu työtä keventävät apuvälineet ja suojavarusteet. Kirvesmies Vertti Mäkinen kertoo, että isojen rakennusyhtiöiden työmailla ei hölmöillä, vaan apuvälineitä ja suojavarusteita käytetään aina. - Työtä pitää tehdä itseään säästäen ja jaksamistaan vaalien. Samalla myös tapaturmien riski vähenee, muistuttaa Rytkönen. Terveys ja siitä huolehtiminen vaikuttavat tutkittavien mielestä jaksamiseen eniten. Elintavat ovat pääosin kehittyneet hyvään suuntaan. - Ylipaino on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja olisiko myös liikkuminen vähentynyt, pohtii Rytkönen. Työpäivän jälkeen uupumusta oli kokenut noin 60 prosenttia vastaajista. Uutta virtaa toivat perhe, lepo, rentoutuminen, ystävät ja harrastukset. Työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota heti, kun nuori aloittaa työnteon. - Isot rakennusyhtiöt ovat ottaneet työmailla käyttöön aamutreenejä. Siinä saadaan porukka kasaan ja lihakset lämpenemään, kiittää Rytkönen. Vain joka kymmenes rakennusmies, metsuri tai ahtaaja jaksaa työskennellä eläkeikään asti. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin jo 52-vuotiaana. Myönteistä kuitenkin on, että raskaan työn raatajat ovat tyytyväisiä työhönsä ja luottavat tulevaisuuteen. Työmaiden reilu henki ja ammattiylpeys auttavat jaksamaan. FAKTA Näin työ sujuu Pidä itsesi hyvässä fyysisessä kunnossa Opettele ergonomisesti oikeat otteet ja käytä työtä keventäviä apuvälineitä. Älä unohda myöskään kypärää, hengityssuojaimia ja turvakenkiä. Apuvälineet ja suojaimet eivät ole työmaalla näön vuoksi, vaan käyttöä varten. Itseään ei kannata repiä ja rikkoa, se kostautuu myöhemmin. Muista levätä ja rentoutua perheen tai ystävien kanssa. Vastaa kysymyksiin 1. Mainitse kolme terveyteen liittyvää oiretta, joista rakennusmiehet kärsivät! 2. Mikä on suurin syy työtapaturmiin rakennustyössä? 3. Mitä tarkoittaa machokulttuuri? 4. Minkälaiset asiat auttavat rakennusmiehiä jaksamaan työssään? 5. Minkä ikäisenä rakennusmiehet jäävät keskimäärin eläkkeelle? Selitä omilla sanoilla seuraavat tekstissä alleviivatut lauseet: a) Itseään ei kannata repiä ja rikkoa b)Rakennusalalla machokulttuuri. vaikuttaa tietynlainen c) Työtä pitää tehdä itseään ja jaksamistaan vaalien. 77 Esimerkki 2 TEHDÄ JA ELÄÄ Tekstinymmärtämistehtävä Jos kotielämästä on virta alkanut hiipua, kannatta miettiä kahdesti, lähteekö sitä etsimään virtapiireistä tee se itse – töiden muodossa. Joka haluaa elää, jättää kodin tärkeät sähkötyöt suosiolla ammattilaiselle. Tämä teksti soveltuu yhdeksi tehtäväksi, kun halutaan selvittää, miten opiskelijat pystyvät ymmärtämään sähköalan tietoa suomen kielellä. Se sisältää sähköalan tietoa, jonka ymmärtäminen ei kuitenkaan vaadi ammatillista koulutusta eikä sähköalan erityissanaston tuntemusta. Tarkoituksena on myös herättää kiinnostus ja kannustaa tiedon etsimiseen suomen kielellä. Testin yhteydessä sähköalasta kiinnostunut henkilö saa samalla tärkeän Internet-osoitteen, josta voi etsiä monenlaista tietoa sähköalalta. Tekstistä voi alleviivata sanoja ja lauseita ja pyytää testattavaa selittämään niitä. Vastaa kysymyksiin. 1. Mainitse neljä sähkötyötä, joita jokainen ihminen voi tehdä! 2. Mistä voit etsiä lisätietoa yksinkertaisista kodin sähkötöistä? 3. Mitä tapahtuu sähkölaitteelle, joka ei läpäise Tukesin testiä? 4. Kuinka paljon hengenvaarallisia tuotteita löytyy Tukesin testeissä? Selitä seuraavat sanat. Niissä on viiva alla myös tekstissä. • hiipua • sokeripala (Mitä se tarkoittaa tässä tekstissä?) • jännitteetön • ilotulitteet Turvatekniikan keskuksen, Tukesin mukaan yksinkertaisiin sähkötöihin riittävät myös tavallisen ihmisen taidot. Jokainen saa liittää sisustusvalaisimen kattoon sokeripalalla tai vaihtaa sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan. Sen sijaan kodin kiinteistä valaisu- ja sähköratkaisuista on syytä pitää näpit irti. Kuten elämässä yleensä, myös sähkötöissä pärjää käyttämällä järkeä. Sähkömiestä ei tarvitse tilata vaihtamaan sulaketta tai lamppua, eikä liioin testaamaan vikavirtasuojakytkintä. Kun suonissa virtaa tee se itse– veri, myös omakotitalon tv-antennin voi asentaa itse. Taidoistaan pitää kuitenkin olla varma, sillä väärin asennettuihin sähkölaitteisiin tai liitäntöihin liittyy aina palo- tai vähintään sähköiskuvaara. Liitäntäjohtojen korjaus on ammattimiehen työtä, mutta sähkölaitteiden mekaanisia osia, kuten pesukoneen letkuja, voi tavallisesti korjata itsekin. Yksinkertaisista kodin sähkötöistä saa lisätietoa Tukesin Kodin sähköturvaoppaasta, jonka voi ladata netistä ilmaiseksi. Vaikka moni tee se itse – mies ei ohjekirjoja lue, kannattaa sähköturvaoppaasta muistaa ainakin yksi ohje: Tee aina sähkölaitteisiin kohdistuvat työt jännitteettömänä. Ennen töiden alkua sähkö on katkaistava joko pääkytkimellä, poistamalla sulakkeet tai irrottamalla sähkölaitteen pistotulppa pistorasiasta. Varmista myös, ettei kukaan muu pääse kytkemään sähköä työkohteeseen. TUKES AUTTAA Tukes eli turvatekniikan keskus valvoo ja kehittää toimialansa tuotteita ja palveluita. Keskus antaa ohjeita muun muassa sähkötekniikassa, kemikaaleissa, ilotulitteissa sekä rakennustuotteissa. Sähkölaitteissa Tukes valvoo myytävien laitteiden laatua ja tarvittaessa testaa niitä. Jos laite ei läpäise testejä, se voidaan asettaa myyntikieltoon. Suurin osa Tukesin tarkastamista sähkölaitteista läpäisee testit. Vuosittain markkinoilta löytyy kuitenkin satoja turvallisuudeltaan puutteellisia sähkölaitteita. Hengenvaaraa aiheuttavia laitteita jää Tukesin haaviin vuosittain muutamia kymmeniä. Tukesin internet - sivujen vaarallisten tuotteiden hakupalvelusta voi etsiä epäilyttävää sähkölaitetta. Lisäksi keskuksen nettisivut tarjoavat hyödyllisiä linkkejä sähköturvallisuuden maailmaan. www.tukes.fi 78 Esimerkki 3 Testi Tämä testi on laadittu Kotityö- ja puhdistuspalvelualalle. Opiskelijat voidaan valita pajakoulutukseen tai tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Pajakoulutus ei johda tutkintoon, mutta siellä opiskellaan käytännönläheisesti ja tekemistä painottaen työtehtäviä ja ammatissa vaadittavia perustietoja. Testi antaa viitteitä opiskelijan kirjallisesta kielitaidosta ja sitä kautta siitä, kumpaan koulutukseen opiskelija soveltuu paremmin. Testin avulla pyritään myös saamaan selville, minkälaista suomen kielen tukea opiskelijalle tulisi tarjota ammatin opiskelun rinnalle. Mikäli kirjallinen kielitaito osoittautuu kovin heikoksi, pyritään opiskelijalle tarmokkaasti löytämään jo pajakoulutuksen aikana työharjoittelupaikka, johon hän voisi työllistyä pajakoulutuksen jälkeen. Jos kielitaito vahvistuu pajakoulutuksen aikana riittävästi, voidaan opiskelija ohjata sen päättyessä hakeutumaan tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tehtävä 1 Luetunymmärtäminen Siivoajan työn vaatimukset Siivoojan ammatissa tarvitaan ammattitaidon lisäksi itsenäistä työskentelyotetta, vastuullisuutta ja palveluhenkisyyttä. Ammatissa tarvitaan ihmissuhdetaitoja, koska työ tehdään asiakkaan tiloissa. Joissakin kohteissa, kuten esimerkiksi laivoilla ja hotelleissa työ on kyettävä tekemään hienotunteisesti ja asiakkaita häiritsemättä. Ryhmätyötaitoja tarvitaan myös, koska siivousta tehdään myös tiimityönä. Vastaavasti työ voi joissakin kohteissa olla yksinäistä, jolloin on sopeuduttava yksin työskentelyyn. Työssä tarvitaan huolellisuutta. Erityistä huolellisuutta tarvitaan tietokonelaitteiden ja atk-tilojen siivoamisessa varsinkin kosteuden osalta. Siivous on apuvälineistä huolimatta suurelta osalta käsityötä, jossa korostuvat tietyt liikesarjat. Työtä tehdään myös ahtaissa tiloissa. Siivoojan on siksi tunnettava ergonomisesti oikeat työmenetelmät ja -tavat sekä hallittava työvälineiden käyttö. Työasennot rasittavat eniten tuki- ja liikuntaelimiä. Jotkut työvaiheet voivat olla raskaita, erityisesti rakennussiivouksessa, jolloin hyvä fyysinen kunto on tarpeen. Tehtävien hoitamiseksi tarvitaan normaalia ter- veyttä. Allergioista mm. pesuaineille ja pölylle on haittaa. Kysymys: Minkälainen henkilö (ihminen) sopii siivoustyöhön? ( 6 asiaa) Välinehuoltajan työtehtävät Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidon tutkimuksissa ja toimenpiteissä käytettävien välineiden ja laitteiden puhtaudesta ja käyttövalmiudesta. Hän pesee, desinfioi ja pakkaa sekä tarkastaa niiden kunnon ja toimivuuden sekä tarvittaessa toimittaa välineet huoltoon. Sairaalan välinehuoltokeskuksessa toimivan välinehuoltajan työ on pääasiassa erilaisten yksittäisten instrumenttien ja välineiden käsittelyä sekä erilaisten leikkausvälinesarjojen kokoamista. Työ edellyttää laajaa välineiden ja instrumenttien nimikkeiden sekä välineiden toiminnan ja käyttötarkoituksen tuntemista. Työskennellessään sairaalan eri osastoilla välinehuoltajan on tunnettava kyseisillä osastoilla käytettävien koneiden toimintaa. Hänen on osattava purkaa ja koota laitteet niiltä osin kuin puhdistamisessa on tarpeen ja varmistettava työnsä jälkeen, että ne ovat käyttövalmiita. Välinehuoltaja huolehtii myös hoitovälineiden varastoinnista. Välinehuoltajan työhön voi myös kuulua erilaisten kertakäyttöisten sairaanhoitotarvikkeiden kuten ruiskujen, neulojen, katetrien ja vastaavien tuotteiden vastaanottaminen ja jakaminen osastoille. Välinehuoltaja käyttää työssään erilaisia sterilointimenetelmiä ja -laitteita kuten esimerkiksi höyryautoklaavia. Välineiden sterilointiin kuuluu työn eri vaiheissa tehtävät laatutarkastukset. Sterilointitapahtumaa seurataan mm. erilaisilla mittareilla. Välinehuoltokeskus on palveluyksikkö, jonka työrytmi myötäilee koko laitoksen työrytmiä. Välinehuoltajan tulee toimia yhteistyössä sairaalan muun henkilöstön kanssa. Työyksikössään välinehuoltaja tekee työtään sekä yksin että ryhmätyönä. Työ on pääasiassa päivä- ja iltatyötä. 79 Oikein/väärin-tehtävä Tehtävä 3 1. Välinehuoltaja puhdistaa välineet, joita esimerkiksi lääkäri käyttää. Sanasto 2. Välinehuoltajan täytyy tietää erilaisten välineiden nimet. Kirjoita viivalle, mikä sana! 3. Välinehuoltaja valmistaa sairaalan välineitä. 4. Joitakin välineitä käytetään vain yksi kerta. 5. Höyryautoklaavilla voi matkustaa työmatkoille. 6. Välinehuoltokeskuksessa tehdään vuorotyötä. Oikeat vastaukset 1.oikein 2.oikein 3.väärin 4.oikein 5.väärin _______________________________ 6.oikein Tehtävä 2 Kirjoittaminen Kirjoita kodin siivouksesta. • Mitä kaikkea teet, kun siivoat kotisi. • Kuinka usein siivoat eri kohteet? • Missä järjestyksessä siivoat? • Mitä välineitä käytät? • Mitä puhdistusaineita käytät? Kirjoita sähköpostiviesti. Olit perheesi kanssa lomalla ja hotellissa oli epäsiistiä. Kirjoita hotelliin ja kerro, että et ole tyytyväinen palveluun. Keksi itse, missä olit lomalla ja minkälainen siisteysongelma hotellissa oli. _______________________________ Testiin voi etsiä lisää kuvia tavallisista esineistä, jotka liittyvät siivoustyöhön. 80 Esimerkki 4 Testi Tämä testi on laadittu kielitaidon kartoitukseen Majoitus- ja ravitsemisalan tutustumisjaksoilla. Kirjallisen testin lisäksi opiskelija haastatellaan, jotta saadaan kuva myös suullisesta kielitaidosta ja laajempi käsitys esimerkiksi sanaston laajuudesta. Testi on osa laajemmasta kielitaidon kartoittamisesta. Tutustumisjakson aikana kouluttajat voivat arvioida kielitaitoa pitemmän ajan kuluessa ja opetuksen yhteydessä. Jotta kielitaidon riittävyydestä ja tuen tarpeesta saataisiin mahdollisimman todenmukainen käsitys, ammatinkouluttaja ja S2 kouluttaja keskustelevat tutustumisjakson lopulla yhdessä opiskelijan kielitaidosta. Tehtävä 1 Luetunymmärtäminen Kahvilatarjoilija Kahvilatarjoilijan työpaikkana voi olla kahvila, kahvila/lounasravintola tai henkilöstöravintola . Työtehtävät Kahvilatarjoilija palvelee asiakkaita esittelemällä kahvilan tuotteita ja ottaa vastaan asiakkaan tilauksen. Useimmiten hän myös antaa, annostelee ja jakaa tilatun tuotteen suoraan itsepalvelutiskiltä. Hän valmistaa asiakkaan tilaamat erikoiskahvit, kuten espresson ja latten. Kahvilatarjoilija laskuttaa useimmiten tilauksen heti. Joissakin kahviloissa hän tarjoilee myös pöytiin asiakkaiden tilauksia. Kahvilatyöntekijä huolehtii myös asiakas- ja työtilojen siisteydestä ja puhtaudesta. Kahvilatyöntekijä voi myös erikoistua baristaksi, henkilöksi, joka on erityisesti perehtynyt erikoiskahvien valmistukseen. Työ on yleensä vuorotyötä ja työrytmi vaihtelee paljon. Vilkkaat ja kiireiset ja toisaalta hiljaiset hetket vaihtelevat vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukaan. Esimerkiksi lounasajat ovat usein kahviloissa kiireisiä. Työympäristönä on kahvilan asiakaspalvelu- ja keittiötilat. Työympäristön haittoina ovat vetoisuus, suuret lämpötilan vaihtelut sekä joissakin tapauksissa melu ja huono yleisvalaistus. Tupakkalain mukainen tehokas ilmastointi ja erilliset tupakointitilat ovat vähentäneet tupakansa- vun aiheuttamia haittoja niissä kahviloissa, joissa voi tupakoida. Monet kahvilat ovat kokonaan savuttomia. Työn vaatimukset Työssä palvellaan asiakkaita, joten tarvitaan myönteistä asennoitumista ihmisiin ja halua työskennellä ihmisten parissa. Työ vaatii joustavaa ja hyvää käytöstä. Työpäivän kiireiseen aikaan tarvitaan hyvää muistia ja kykyä järjestelmälliseen työskentelyyn. Työssä ei saa hermostua kiireessä eikä hankalissa asiakastilanteissa. Työ edellyttää sopeutumista vuorotyöhön. Työ on pääasiassa seisomatyötä, joten erityisesti selkä ja jalat joutuvat rasituksen kohteeksi. Hyvä fyysinen kunto on tarpeen. Työssä joutuu käsittelemään erilaisia ruoka-aineita sekä mahdollisesti kemiallisia puhdistusaineita, joten työ ei sovi ruoka- tai puhdistusaineille allergiselle. Oikein/väärin-tehtävä 1. Kahvilatarjoilija tekee työtä esimerkiksi henkilöstöravintolassa. 2. Kahvilatarjoilija antaa usein tuotteet asiakkaalle itsepalvelutiskiltä. 3. Asiakkaalle viedään yleensä ostoksista lasku pöytään. 4. Kahvilatyö on normaalisti vuorotyötä. 5. Kahvilassa on välillä kiire ja välillä rauhallista. 6. Kahvilatarjoilija tekee työtä keittiössä ja asiakaspalvelutiloissa. Oikeat vastaukset 1.oikein 2.oikein 3.väärin 4.oikein 5.oikein 6.oikein Monivalintatehtävä 1. Työympäristössä a) on aina tasainen lämpötila b) on aina liian kuuma c) on välillä kuuma ja välillä kylmä 2. Kahvilatyössä a) ei ole terveyteen vaikuttavia asioita b) selän ja jalkojen kunto on tärkeää c) täytyy olla täysin terve Oikeat vastaukset 1c 2b 81 Herkästi pilaantuvat elintarvikkeet Avoimet kysymykset Elintarvikkeita, jotka säilyäkseen vaativat erityisiä olosuhteita, kutsutaan pilaantuviksi tai helposti pilaantuviksi. Pilaantuvien elintarvikkeiden säilyminen riippuu erityisesti lämpötila- ja kosteusolosuhteista. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet ovat sellaisia, jotka säilyäkseen vaativat joko alhaisia tai korkeita lämpötiloja. Pilaantuvat ja helposti pilaantuvat elintarvikkeet on säilytettävä erillään muista elintarvikkeista. 1. Olet tilannut kalaa tukusta. Millä tavalla voit varmistaa, että kalat ovat tuoreita? 2. Mitä teet, kun ravintolaan saapuu tukusta kuorma sulaneita pakasteita, joita ei voi käyttää? 3. Varastossa on maitoa, jossa viimeinen käyttöpäivä on 1.2. ja kuormassa on maitoa, jossa viimeinen käyttöpäivä on 6.2. Miten järjestät maidot varastoon? Eläimistä peräisin olevat elintarvikkeet, kuten maito, liha ja munat sekä niistä valmistetut tuotteet, ovat useimmiten herkästi pilaantuvia. Avoimet kysymykset 1. Miten liha täytyy säilyttää? Mitkä 3 asiaa on tärkeää lihan säilytyksessä? Oikea vastaus 1. Sopivassa/Oikeassa lämpötilassa ja kosteusolosuhteissa. Täytyy säilyttää erikseen/ erillään muista tuotteista Aamiais-, lounas- ja päivällistuotteiden valmistus Vastaanottaminen ja varastointi Tutkinnon suorittaja • tuntee ravintolassa käytettävät elintarvikkeet ja arvioi elintarvikkeita vastaanottaessaan aistinvaraisesti ja lämpötilamittauksin niiden laatua sekä varmistaa laadun tarvittaessa avaamalla elintarvikepakkauksen • vertaa tuotteen määrää kuormakirjaan tai vastaavaan tositteeseen sekä ilmoittaa laatu- ja määräpoikkeamista esimiehelle • varastoi elintarvikkeet viipymättä vastaanottamisen jälkeen • siirtää elintarvikkeet varastoon ottaen huomioon eri tuotteiden erilaiset varastointilämpötilat ja kirjaa lämpötilat osana omavalvontaa • varmistaa varastokierron ja tarkistaa viimeiset käyttöpäivät tuotteista (first in – first out) ja asettaa tuotteet varastoon päivämäärien mukaan. • järjestää ja puhdistaa varastoja toimipaikan siivoussuunnitelman mukaisesti käyttäen näissä laskelmissa toimipaikan käytänteiden mukaisia menetelmiä Oikeat vastaukset 1. Avaan paketin ja katson ja haistan, että kala on hyvä. / Avaamalla, katsomalla ja haistamalla. / Aistinvaraisesti jne. 2. Ilmoitan/kerron/sanon esimiehelle/pomolle 3. 6.2. taakse ja 1.2. eteen. / Vanhempi taakse uusi eteen. / Fifon mukaan. / First in first out Tehtävä 2 Kirjoittaminen apukysymysten avulla Kirjoita ruoasta ja terveydestä. • • • • Minkälainen ruoka on terveellistä? Kuinka paljon on terveellistä syödä? Kuinka usein on terveellistä syödä? Mitä sairauksia epäterveellinen ruoka voi aiheuttaa? • Mitkä sairaudet vaativat dieetin eli erityisen ruokavalion? Ohjeistettu kirjoittaminen Kirjoita sähköpostiviesti, jossa annat palautetta johonkin ravintolaan. Voit itse päättää, onko palaute positiivista vai negatiivista. Keksi itse ravintola ja asia, mistä annat palautetta. 82 Tehtävä 3 Sanasto Kirjoita kuvan alle oikea sana. Huomaa, että luettelossa on kolme ylimääräistä sanaa. savustus, vispilä, leikkuulauta, maa-artisokka, puhdistusliina, raastinrauta, paistaminen, kesäkurpitsa, sokeritoukka, suojapäähine, liekitys, punajuuri, paistinlasta ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ ___________________________________ 83 12.3.5TUOTEKORTTI: Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi S2-opettajilta pyydetään yhä useammin arviota siihen, riittääkö maahanmuuttajan kielitaito ammatin opiskeluun ja siitä, kuinka paljon ja minkälaista tukea opiskelija tarvitsee ammatin opiskelun rinnalle. Pitävä ja kattava arvio vaatii riittävän pitkän ja laajan kartoituksen, minkä valmistavien koulutuksien tutustumisjaksot mahdollistavat hyvin. Usein koulutuksiin ei kuitenkaan sisälly tutustumisjaksoja vaan arvio joudutaan tekemään haastattelun ja yksittäisen testin perusteella. Nii- • Koska kaikissa ammateissa ei vaadita yhtä vahvaa eikä samanlaista kielitaitoa, tutustu etukäteen kyseisen ammatin ja ammatin opiskelun kielellisiin vaatimuksiin ja arvioi kielitaitoa kielitaitovaatimuksiin ja ammattitaitovaatimuksiin nähden. Älä nojaa mielikuviisi ammatista vaan tee yhteistyötä alan ammattilaisten, esimerkiksi ammatinkouluttajien kanssa. Heillä on ammatillinen kokemus ja yhteydet työelämään ja näin ollen realistinen käsitys ammatin kielitaitovaatimuksista. • Selvitä, kuinka paljon kirjallista kielitaitoa ammatissa toimimisessa ja ammatin opiskelussa vaaditaan. Selvitä, onko opiskelu enimmäkseen taitojen ja työtehtävien harjoittelua käytännössä vai vaatiiko ammattitaidon hankkiminen paljon käsitteellisen tiedon omaksumista. Kysy ammatinkouluttajilta, onko ammatin opiskelussa oleellista tiedon etsiminen kirjallisista lähteistä vai onko tietopuolinen opetus voittopuolisesti suullista. • Arvioi ja kuvaa kaikkia kielitaidon osa-alueita, koska kielitaito ei useinkaan ole samalla tasolla eri osa-alueilla. Merkitse arviosi myös eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Ammattikohtaisia eurooppalaisen viitekehyksen mukaisia lähtötasomääritelmiä ei ole, mutta taistotasojen kuvaukset auttavat arvioinnissa ja antavat havainnollisen kuvan kielitaitoprofiilista. den perusteella tehty arvio antaa viitteitä, mutta ei varmuutta kielitaidon riittävyydestä. Kotoutumisaikana opiskelijan kielitaitoa arvioidaan eri yhteyksissä. Jos mahdollista, arvioinnin tueksi kannattaakin käyttää aiempia arvioita. Kun kirjoitat arviota, mainitse, mitä kielitaidon kartoitukseen sisältyi, jotta arvion voi suhteuttaa siihen. Laatikossa on vinkkejä, joilla pääsee alkuun arvioinnissa. Vinkkien jälkeen on kaksi esimerkkiä arvioista puhdistuspalvelualan koulutuksen alkukartoituksessa. • Kirjoita arvioon myös tiedot Yleisen kielitutkinnon suorittamisesta. Yleinen kielitutkinto on lakisääteinen kielitutkinto ja arvio koulutettujen arvioijien tekemä, joten viralliseen kielitaitoarvioon nojaaminen antaa varmuutta arviointiin. Kielitutkinnon suorittamisvuosi kannattaa ottaa huomioon, koska se antaa viitteitä siitä, miten kielitaito on kehittynyt ajan kuluessa. Pohdi, miten kielitaito on kehittynyt Suomessa asumisen ja kielitutkinnon välisenä aikana sekä miten kielitaito näyttää kehittyneen kielitutkinnon ja arviointihetken välisenä aikana. • Kuvaa tarkemmin niitä kielellisiä taitoja, joilla on ratkaiseva merkitys kyseisten opintojen etenemisessä ja kyseisen ammatin kannalta. Esimerkiksi myyjän työssä ratkaisevaa voi olla asiakastilanteiden vuorovaikutustaidot, kun taas palkanlaskijan on opintojen kuluessa omaksuttava esimerkiksi verotukseen liittyviä säädöksiä. • Liitä arvioosi opiskelijan oma arvio kielitaidostaan. Jos opiskelija on ollut esimerkiksi työharjoittelussa, voit kysyä opiskelijalta” Kuinka suuren osan ymmärsit omasta mielestäsi?”, Tuliko paljon väärinkäsityksiä?”, Selviydyitkö asiakkaiden kanssa?”. • Yritä kuvata, missä asioissa opiskelija todennäköisesti tarvitsee suomen kielen tukea tai muuta tukea ja kuinka paljon. Neuvo myös, miten ammatinkouluttaja voi tukea opiskelijaa kielellisesti ja, mitä tulisi huomioida opetustilanteissa, oppimistehtävien teettämisessä ja koetilanteissa. 84 Arviointiesimerkki 1 KIELITAITOARVIO (päivämäärä) Kielitaitoarvio (päivämäärä) Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan Kuullun ymmärtäminen Välinehuoltajan ammattitutkinto Puhuminen Opiskelijan nimi Testi 1. Luetunymmärtämistehtävät a) Siivoajan työn vaatimukset b) Välinehuoltajan työn vaatimukset 2. Kirjoitustehtävät a) Kodin siivoaminen b) Palaute hotellin huonosta puhtaustasosta 4. Suullinen kielitaito Keskustelu omasta työhistoriasta ja ammatillisista suunnitelmista Kielitaidon riittävyys ammatinkoulutukseen Opiskelija vastasi oikein neljään kysymykseen kuudesta luetun ymmärtämisen oikein/väärin-tehtävässä. Vastaukset avoimiin kysymyksiin ovat vaikeaselkoisia (kielioppirakenteeltaan heikkoja) eikä niiden osalta siksi voi olla varma, ymmärsikö opiskelija kysymykset ja/tai tekstin. Kirjoittaminen on pääosin ymmärrettävää, mutta sisällöltään niukkaa. Kirjoituksessa on jonkin verran oikeinkirjoitusvirheitä ja puutteita sanojen taivuttamisessa sekä lauseen rakentamisessa. Keskustellessa opiskelija ymmärsi suulliset kysymykset ja pystyi vastaamaan niihin siten, että henkilö, joka on tottunut kuulemaan heikompaa suomea, ymmärtää helposti. Lauserakenteissa ja sanojen taivuttamisessa on kuitenkin selviä puutteita, mikä tekee puheesta hieman kömpelöä. Keskustelu etenee melko konkreettisella tasolla. Puheen ymmärtäminen on selvästi vahvempaa kuin puhuminen. Opiskelija arvioi ymmärtäneensä tutustumisjakson aikana noin 70 % opettajien puheesta. Sanavarasto kattaa hyvin perussanaston ja ääntäminen on selkeää. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.2 A2.2 (sanavarasto laajempi) A2.2 / B1.1 A2 Suosituksen mukaan kielitaito B1.1 riittää ammatin opiskeluun. Yleiset kielitutkinnot (Yki-testi) Ei läpäissyt keskitason tutkintoa huhtikuussa 2012. Suomen kielen tuen tarve Jatkuva kielen käyttäminen ammatin opinnoissa parantaa kielitaitoa. Suomen kielen tukiopetuksella (3 tuntia viikossa) ei pysty parantamaan kielitaitoa yleisesti, mutta tuen avulla on syytä varmistaa, että opiskelija ymmärtää oikein ammattiin liittyvän tietoaineksen. Mikäli jatkaa ammatin opiskelua, hänelle on hyvä varata säännöllisesti suomen kielen tukea. Erittelyä ja pohtimista vaativien oppimistehtävien kirjoittamiseen kirjoitustaito on melko heikko, joten myös tehtävänannot on hyvä selittää ja antaa tueksi esim. selkeitä apukysymyksiä. 85 Arviointiesimerkki 2 KIELITAITOARVIO (päivämäärä) Laitoshuoltajan ammattitutkinto Opiskelijan nimi Testi 1. Luetun ymmärtämistehtävät a) Siivoajan työn vaatimukset b) Välinehuoltajan työn vaatimukset 2. Kirjoitustehtävät a) Kodin siivoaminen b) Palaute hotellin huonosta puhtaustasosta 4. Suullinen kielitaito Keskustelu omasta työhistoriasta ja ammatillisista suunnitelmista Kielitaidon riittävyys ammatilliseen koulutukseen Opiskelija ymmärsi tekstin pääosin, mutta jotkin kohdat jäivät epäselviksi. Hän pystyi kirjoittamaan ymmärrettävästi, mutta tuotos on niukkaa ja lauserakenteissa on puutteita. Kirjoitus on puhekielimäistä ja sisällöltään suppeaa. Opiskelijan suullinen kielitaito on kehittynyt tavanomaista nopeammin. Keskustelu oli sujuvaa ja eteni helposti. Väärinkäsityksiä ei tullut mistään aihepiiristä. Suullinen kielitaito on vahva ja sanavarasto laaja ja ulottuu abstrakteihin käsitteisiin. Opiskelija arvioi ymmärtäneensä tutustumisjakson aikana noin 95% opettajien puheesta. Opiskelija oli 4 kk työharjoittelussa Valintatalossa eikä harjoittelun aikana tullut kielellisiä väärinkäsityksiä. Kielitaitoarvio (päivämäärä) Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 B2.2 B1.1 A2.2 Suosituksen mukaan kielitaito B1.1 riittää ammatin opiskeluun. Suorittanut Yki-testin keskitason tutkinnon tammikuussa 2011. Suomen kielen tuen tarve Opiskelijan kielitaito riittää ammatillisiin opintoihin. Hänellä on myös hyvät atk- ja opiskelutaidot. Opiskelija toivoo saavansa tukea oppimistehtävien tekemisessä, jotta hän ymmärtäisi täsmällisesti tehtävienannot ja -vaatimukset. Testin perusteella kirjoittamista vaativat oppimistehtävät voivat tuottaa hankaluuksia, jos niissä vaaditaan laajempaa tuottamista ja kielellistä pohdiskelua ja erittelyä. 86 12.3.6 TUOTEKORTTI: Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen Harjoitustehtävä työtehtävien kielellistämiseen Tehtävä on suunniteltu kielitaitotasoltaan vähintään A2.2-tasoa oleville opiskelijoille. Se soveltuu käytettäväksi suomen kielen tukiopetuksessa ammatin opiskelun ja työharjoittelujaksojen aikana. Tehtävän tarkoituksena on aktivoida opiskelija opiskelemaan sanastoa ja liittämään tekemisensä osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä kiinnostumaan alansa erilaisista työmahdollisuuksista. Kun työvälineitä koskevaa sanastoa, työn tekemistä kuvaavia verbejä ja yleisemminkin työtehtävien ja -vaiheiden kieltä opiskellaan käytännössä oikeassa työympäristössä ja työtilanteissa, kieli jää paremmin mieleen. Opiskelija joutuu kyselemällä ja etsimällä eri tietolähteistä selvittämään asioita, rohkaistuu kysymään sekä oppii itsenäistä toimintaa. Tehtävän esitteleminen antaa esiintymisvarmuutta. Työ saattaa vaikuttaa aluksi varsin työläältä, mutta tehtävä soveltuu opiskelijoille hyvin, kun heillä on mahdollisuus suorittaa se kukin taitotasonsa mukaan. Opiskelijat joutuvat pohtimaan työtä tehdessään asioita kielen kannalta ja nimeämään työvaiheita, esimerkiksi kirvesmies oppii kertomaan työkaverille, mitä työvaihetta hän parhaillaan suorittaa. Tehtävän yhteydessä on tärkeää antaa opiskelijalle rakentavaa palautetta, mikä edistää oppimista ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa. Tehtävän kulku Opiskelija tekee kirjallisen selostuksen jostakin harjoitustyöstään ja esittelee sen suullisesti muille suomen kielen oppitukiryhmän opiskelijoille. Raporttia tehdessään opiskelija selvittää itselleen työvälineiden, työvaiheiden ja materiaalien nimiä. Työvälineisiin ja työvaiheisiin liittyvät verbit on myös selvitettävä. Raportin lopuksi opiskelija esittelee ammattialaansa kuuluvia erilaisia työpaikkoja ja työtehtäviä, joissa alan ammattilaiset työskentelevät. Esittelyn aikana muut opiskelijat ja kouluttaja voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä. Ennen raportin tekemistä ohjeet käydään yhdessä läpi ja varmistetaan henkilöt, joilta opiskelijat voivat pyytää tukea työn tekemiseen ja tietojen etsimiseen. Työstä pitää informoida opiskelijan kouluttajia ja harjoittelupaikan ohjaajia, jotta he tukevat opiskelijaa. Ohjeistusta on hyvä muokata kunkin alan työtehtäviä vastaavaksi. Seuraava ohjeistus on kohdistettu ManSetti-pajan opiskelijoille. ManSetti-paja on työvoimakoulutusta, joka ei johda tutkintoon vaan tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri ammattialoja ja kehittää ammatissa tarvittavia taitoja. ManSetissa harjoitellaan kirvesmiehen töitä, maalausta, pienkoneiden korjaamista ja metallitöitä. 87 Tehtävän ohje Harjoitusraportin helpompi versio Harjoitustyöraportti Lyhennettynä tehtävän voi teettää niin, että opiskelijat kirjoittavat edellisen päivän työtehtävästään tai työtehtävistään lauseita taululle. Työtehtävien esittely tarjoaa mahdollisuuden laajempaan keskusteluun. • Esittele työtehtävä! • Kerro työtehtävän tarkoitus! Mihin käyttöön työ, rakennus tai rakennelma tulee tai minkä laitteen korjaaminen oli kyseessä? Oliko kyseessä pelkkä harjoitustyö vai tuliko se asiakkaan käyttöön? • Kerro minkälaista ohjeistusta sait! -kirjallinen/suullinen -piirustukset - työhjeet (kirjallinen, suullinen) Materiaalit Mitä materiaaleja käytit? Työkalut Mitä käsityökaluja ja koneita tarvitsit työssäsi? Yhdessä täydennetään tietoja, korjataan epätarkkuuksia tai asiavirheitä, käsitellään sanojen ja käsitteiden merkityksiä sekä etsitään synonyymeja ja vaihtoehtoisia ilmauksia. Tehtävissä olevista sanoista voidaan myös muodostaa sanaperheitä. Sanaperheet tukevat opitun mieleen painamista ja samaan sanaperheeseen kuuluvien uusien sanojen merkityksen päättelemistä uusissa yhteyksissä. Myös kielen rakenteeseen ja oikeinkirjoitukseen liittyviä asioita voidaan samalla opiskella siten, että kieliopin rakenteet liittyvät aidosti työhön ja työn kielenkäyttötilanteisiin. Työvaiheet • Nimeä eri työvaiheet, työkalut ja koneet, joita niissä käytit! • Kerro, mitä tärkeitä asioita täytyy ottaa huomioon työn eri vaiheissa! • Mitä opit tässä työssä? • Jos neuvoisit tai opettaisit työtä kaverille, millaisia asioita pyytäisit häntä ottamaan huomioon? - työturvallisuustekijät - vinkit (esimerkiksi työtapa, joka auttoi selviämään työstä paremmin) • Oletko tyytyväinen työsuoritukseesi? • Etsi tietoa alasi erilaisista työtehtävistä ja kerro työmahdollisuuksista muille! 88 12.3.7 TUOTEKORTTI: Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatinkouluttajalle ja S2-kouluttajalle Miten käsitteitä voi selittää? Esimerkkinä ravitsemustottumus-käsite. Ravitsemustottumukset ovat yksilön ja ryhmän omaksumia tapoja valita, kuluttaa ja käyttää hyväkseen erilaisia ruoka-aineita tarjolla olevista vaihtoehdoista. Ravitsemustottumuksen käsite on lähellä ruokavalion käsitettä. (Iivanainen & Syväoja 2009: 153.) Selitä arkikielestä tutuilla sanoilla ja käytä esim. tarkoittaa-verbiä osoittamaan, että selität parhaillaan käsitettä: ravitsemus > ravinto = ruoka tottumus = tapa Ravitsemustottumus tarkoittaa, että ihmiset ovat oppineet syömään ja juomaan tietyllä tavalla. Mikäli käsitteeseen liittyy kulttuurisia erityispiirteitä, niistä voi keskustella luokassa. Tämä auttaa opiskelijaa suhteuttamaan oppimaansa aiempaan tietoon. Tavat ovat usein erilaisia eri maissa ja kulttuureissa. Käsitteen opettamisessa kannattaa joskus kokeilla arkielämän tapaa, jossa uusia käsitteitä opitaan vähitellen havainnoinnin ja kokemusten kautta. Ammatin opiskelussa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytäntöä harjoitellaan ennen asian teoreettista opiskelua. Tällä metodilla kielellinen, abstraktimpikin selitys/määrittely kiinnittyy johonkin todelliseen tilanteeseen tai työhön. Millaisia harjoituksia voi teettää? Samasta alku- tai loppuosasta muodostetut käsitteet voi opettaa yhdellä kertaa. Keksikää opiskelijoiden kanssa esimerkkejä näiden käsitteiden käytöstä: ravitsemusongelmat ravitsemussuositus ravitsemushoito ravitsemustila Opettaja voi antaa esimerkiksi joukon käsiteltävään aiheeseen liittyviä sanoja, joista opiskelijoiden on pienryhmissä tai pareittain piirrettävä käsitekartan tapainen kuvio. elintavat, kansanterveys, kansantaudit, ravitsemustottumus, ravinnon koostumus, hiilihydraatti, proteiini, rasva… Toteutustavan on oltava tuttu ennen sen hyödyntämistä käsitteiden opiskelussa. Jos opiskeluvalmiudet ovat heikot, kuvallinen esitys voi olla vaikea toteuttaa itsenäisesti eikä se välttämättä avaudu opiskelijalle ensimmäisellä kerralla. Kuvanlukutaitoa kannattaa kuitenkin harjoitella! Vastakohdat voivat helpottaa muistamista: ylipaino – alipaino ripuli – ummetus Jos käytät selittämiseen synonyymeja, muista, että synonymia on vain harvoin täydellistä ja että sanoja ei tavallisesti voi käyttää toisiaan korvaavina ilmauksina. Käsitteistä voi tehdä sanakortit, joita voi käyttää ryhmissä tai pareittain sananselityspelinä Aliaksen tapaan. 89 Sananselitystehtäviä voi teettää myös kirjallisena, jotta kirjoitustaito kohentuu. Kertaustehtävä: Opettaja etsii sopivan tekstin, jonka keskeiset sanat ja käsitteet opettaja poistaa ja laittaa sanalaatikkoon, josta opiskelija tekstiä lukiessaan yrittää sijoittaa ne oikeille paikoilleen. Tehtävää voi vaikeuttaa siten, että tekstiin sijoitettavat sanat pitää lisäksi taivuttaa. Tekstistä voi poistaa myös pidempiä kuin yhden sanan mittaisia kokonaisuuksia, jolloin opiskelija oppii vierussanoja eli tiettyjen sanojen esiintymisyhteyttä suhteessa toisiinsa. Saman tehtävän voi teettää parityönä opiskelijoilla. Opettaja antaa parille kaksi erilaista tekstiä työstettäväksi. Opiskelijat etsivät teksteistään keskeiset käsitteet ja muokkaavat tekstin aukkotehtäväksi parilleen, jonka jälkeen toisen parin tehtävänä on sijoittaa tekstistä poimitut sanat takaisin oikeille paikoilleen. Opiskelijoiden osaamisen ja tekstin tason mukaan vaikeusastetta voi lisätä samoin kuin edellä. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi tulostamalla/ kopioimalla paperille lyhyet tekstit tai tekstinosat, joihin opiskelija voi suoraan tehdä muutokset. Tämän tehtävän voi toteuttaa myös ammatinkouluttajan ja S2-kouluttajan yhteistyöllä. Ammatinkouluttajan kanssa käsitelty teksti tuodaan S2-tunnille, jossa S2-kouluttaja teettää harjoituksen. 90 12.3.8TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa (kokin osaamisala) Uusimmat ravintola-alan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatut oppimateriaalit löytyvät osoitteesta www.kotisuomessa.fi, jossa matkailu- ja ravitsemusalan tehtävissä tutustutaan esimerkiksi keittiölaitteisiin ja niiden käyttötarkoituksiin, erilaisiin työskentely-ympäristöihin ja perusresepteihin. Myös hygieniaosaamiseen löytyy internetistä paljon selkokielistä materiaalia. Olemassa olevia sähköisiä oppimateriaaleja on koottu MAKE-hankkeen aikana linkkikarttaan osoitteeseen http://pear.ly/cjKx9. Sähköinen oppimateriaali toimii esimerkiksi itse- ja etäopiskelun välineenä. MAKE-hankkeessa suunniteltua ja esiteltävää oppimateriaalia on kokeiltu perustutkinnon kokin suuntautumisvaihtoehtoa opiskelevan ryhmän kanssa. Oppimateriaalitehtävien mallina ja esimerkkien pohjana on ollut Ruoanvalmistuksen käsikirja (Lehtinen ym. 2004), mutta mallit ovat sovellettavissa mihin tahansa käytössä olevaan oppimateriaaliin. Salkun oppimistehtävät esitetään siten, että ne ovat kytköksissä kahteen ensimmäiseen tutkinnonosaan, joissa kokemusten mukaan luodaan perusteet myös kielelliselle osaamiselle. Majoitus- ja ravitsemuspalveluissa toimiminen on hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon ensimmäinen ja yhteinen tutkinnonosa. Tutkinnonosassa tavoitteena on muun muassa kunnostaa ja siistiä asiakaspalvelu- ja työtiloja, toimia astiahuollossa ja puhdistaa työvälineitä sekä oppia asiakaspalvelua ja myyntityötä. Ensimmäisessä, kaikille pakollisessa tutkinnonosassa S2-tuntien opintosisältönä voi olla esimerkiksi elintarvikeoppi, muun muassa raaka-aineiden nimet. Niitä voidaan opiskella käytännössä siten, että luokkaan tilataan raaka-aineita ja tutustutaan niihin konkreettisesti, esimerkiksi nimetään, mietitään, miten raaka-ainetta käytetään ja vertaillaan opiskelijoiden kotimaan raaka-aineisiin. Raaka-aineita voi myös maistella ja opiskella samalla ruokia kuvaavia adjektiiveja. Toisena tärkeänä opiskeltavana asiana ovat asiakaspalvelutilanteet ja niissä toimiminen. Erilaisia asiakaspalvelutilanteita voi miettiä ja listata yhdessä. Esimerkit voivat pohjautua esimerkiksi omiin ja opiskelijoiden kokemuksiin tai olla kuvitteellisia ja yliampuviakin. Olennaista on saada mahdollisimman erilaisia tilanteita opiskelijoiden pohdittavaksi. Tilanteiden listaamisen jälkeen opiskelijat kirjoittavat dialogit ja mahdollisuuksien mukaan esittävät ja videoivat tilanteet. Videoita voi hyödyntää tilanteiden kulun ja onnistumisen analysointiin sekä asiakaspalvelutilanteissa käytettävän fraseologian harjoittelemiseen ja tunnistamiseen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa toimiessa kannattaa herättää opiskelijat pohtimaan ja vertailemaan asiakkaan ja ammattilaisen roolia omassa kotimaassaan ja Suomessa. 91 Ruokakulttuurit Ruoka- ja tapakulttuurien tuntemusta voidaan lisätä esitelmämuotoisella tehtävällä, jossa opiskelijat esittelevät oman maansa ruokakulttuurin ominaispiirteitä ja ruokailutottumuksia ja peilaavat niitä joko esitelmässä tai lopuksi opettajan kanssa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tällä tehtävällä opiskelija voi tuoda esiin myös omaa osaamistaan, jota voi olla kertynyt kotimaassa tehdystä työstä, harrastuneisuudesta tai opinnoista. Tässä yhteydessä voi käsitellä myös eri uskonnollisten yhteisöjen ruokaan liittyvät erityispiirteet. Opiskelijat voivat valmistautua tehtävään esimerkiksi etsimällä tietoa internetistä ja tämän jälkeen esittelemällä aihetta suullisesti tai kirjallisesti (posteri-, PowerPoint-, Prezi- tms. esitys), tehtävänannon mukaan. Ruokakulttuurien vertailun kautta opiskelijat voivat ymmärtää paremmin myös itseään esimerkiksi kokin ammatissa ja siinä, mitä erityistarpeita tai toisaalta mitä erityisosaamista omasta kulttuurisesta taustasta syntyy. Tehtävä voi pitää sisällään myös jonkin etnisen ruoan valmistuksen ja/tai sen valmistamisen opettamisen muille, jolloin tehtävään liittyy myös raaka-aineiden, keittiölaitteiden ja työvälineiden tuntemusta. Omien ruokakulttuurien esittelyyn voi yhdistää myös eri maiden ravitsemussuositusten vertailun. Vierailkaa opiskelijoiden kanssa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kotisivuilla ja keskustelkaa ravitsemussuosituksista ja niiden merkityksestä eri maissa ja eri aikoina (http://www. ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ravitsemussuosituksia+maailmalta/). Tandemopettajamallilla toteutetussa opetuksessa S2-kouluttaja voi esimerkiksi kerätä keittiötyöskentelyssä ilmenneitä sanoja, sanontoja ja terminologiaa muistiinpanoihin, jotta niihin voidaan palata S2-tunneilla ajan kanssa. Tällaisia käytännön kokeiluissa ilmenneitä esimerkkejä voivat olla vaikkapa verbin ja tietyn työvälineen yhteyden opettaminen (ammatinkouluttaja pyytää vispaamaan, S2-kouluttaja etsii opiskelijan kanssa sopivan työvälineen (vispilä), kun opiskelija ei sitä itse löydä, ja osoittaa verbin ja välineen yhteyden) tai selittää vaihtoehtoisia ilmauksia tai synonyymeja ammatinkouluttajan käyttämille sanavalinnoille (hämmennäppä nyt = sekoita kevyesti). Toisessa tutkinnonosassa S2-kouluttajan johdolla voi suomen kielen tunneilla tutustua reseptiikkaan. Reseptejä voi lukea, tarkastella niissä olevia erityispiirteitä (esim. imperatiivi) ja kirjoituttaa opiskelijoilla omia reseptejä. Opiskelijat voivat esimerkiksi toteuttaa lukemisen ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja vaativan ruoanvalmistustehtävän pareittain siten, että toinen lukee reseptin ja selittää parilleen sen raaka-aineet ja niiden tarvittavat määrät, työvälineet ja vaiheet. Toinen parista toteuttaa ja kysyy neuvoa ja tarkentavia kysymyksiä työn edetessä. Vaikka suullinen ja vuorovaikutuksellinen kielitaito korostuvatkin ravintola-alalla työskentelevillä, kirjallisia taitoja on oltava muun muassa reseptien ja menujen kirjoittamiseen ja lukemiseen. Kielenhuollon asioista on opiskeltava esimerkiksi pienen ja ison kirjaimen käyttö ja erilaiset yhdyssanatapaukset (raaka-aine, suola-pippuriseos, tomaatti-, munakoiso- ja juustoviipaleet), joita vilisee oppikirjateksteissä, ruokalistoissa ja resepteissä. Mikäli opiskelijan tutkinnonsuorittamiseen kuuluu kirjoittaa opinnäyte, suomen kielen kouluttaja voi ohjata myös opinnäytteen kirjoittamista. 92 Sanastoa ja kielen rakenteita Verbit ovat keskeinen sanaluokka suomen kielessä. Tietyt verbin taivutukset ja johdokset toistuvat taajaan ravintola-alan kielenkäytössä. Sanastoa kannattaa opiskella teemoittain, jotta kerrallaan käsittelyyn tuleva sanamäärä ei kasva liiaksi. Opiskelijoille valitaan teemaan liittyen (esimerkiksi leivonta) sopiva tekstiosa oppikirjasta. Tekstejä voi hyödyntää aluksi luetun ymmärtämiseen tekemällä tai ohjaamalla opiskelijoita tekemään niiden sisällöstä kysymyksiä. Tämän jälkeen tekstistä voi poimia aihepiiriin liittyvät verbit, muodostaa niistä perusmuodot ja sen jälkeen harjoitella tiettyjen merkkimuotojen muodostamista ja käyttämistä erilaisissa lauseissa ja teksteissä, esimerkiksi ruokalistoissa, resepteissä, opiskelutehtävissä jne. Perusmuoto alustaa kaulia savustaa Käskymuoto alusta kauli savusta Passiivi alustetaan kaulitaan savustetaan Substantiivi alustaminen kauliminen savustaminen TU-partisiippi alustettu kaulittu savustettu Ruokalistoissa käytetään TU-partisiippia: • Tänään tarjolla: savustettua siikaa ja perunamuusia Reseptissä tarvitaan useimmiten imperatiivia: • Sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon. • Kauli taikina levyiksi. Oppimistehtävissä ja oppikirjateksteissä käytetään usein passiivia ja verbeistä johdettuja substantiivimuotoja: • Työ ravintola-alalla on pääosin vuorotyötä, ja monissa yrityksissä töitä tehdään lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. • Kaikissa ravintoloissa ei ole tarjolla vastapaistettuja leivonnaisia. • Leipureiden kanssa voi tehdä alihankintasopimuksen omalla reseptillä valmistetuista leivonnaisista. • Paistamisen aikana leivonnaisesta haihtuu vettä. Transitiivi- ja intransitiiviverbien eroihin kannattaa tutustua verbiparien kautta (esim. kohota: Kun taikina on kohonnut, vrt. kohottaa: Kohota taikinaa tunti.). Hyödyllisiä verbejä voi etsiä yhdessä opiskelijoiden kanssa esimerkiksi oppikirjateksteistä tai muusta ammattikirjallisuudesta. Teksteistä voi etsiä myös erityistä Anna taikinan kohota -muottia, jota esiintyy paljon resepteissä. Sen käyttöön voi ensin tutustua lukemalla reseptejä ja sen jälkeen harjoitella myös itse uusien tapausten muodostamista. Reseptit ja menukortit ääntämisenja puhumisen harjoittelussa Keittiötyöskentelyssä reseptejä luetaan tavallisesti itsenäisesti ja kouluttaja varmistaa kyselemällä, että kaikki ovat ymmärtäneet reseptin sisällön ennen työskentelyyn ryhtymistä. Suomen kielen tunneilla reseptejä lukiessa voi kiinnittää huomiota paitsi reseptille tyypilliseen sanastoon ja kielenrakenteisiin, esimerkiksi ääntämisen harjoitteluun. Asiakaspalvelussa työskentelevät tarjoilijat tarvitsevat ilman muuta hyvää ääntämistä, koska he esittelevät ruokalistojen tuot- 93 teita päivittäin asiakkaalle. Myös kokkien tehtävänä voi olla esitellä menu esimerkiksi juhlissa tai illalliskutsuilla, joten asiakaspalvelutaitoja ja suullisen ilmaisun tarkkuutta vaaditaan myös heiltä. Ääntämistä voi harjoitella aluksi kouluttajan johdolla. Taitojen edetessä opiskelijat voivat harjoitella ammatillista roolia: tarjoilijaopiskelija esittelee ruokalistaa tai kokkiopiskelija koko illan menun asiakkaille. Tähän tehtävään voi käyttää autenttisia menukortteja, joita voi kerätä esimerkiksi erilaisilta illalliskutsuilta ja juhlista. Opiskelijat voivat myös itse suunnitella menukokonaisuuksia ja käyttää niitä esittelytehtävissä. 12.3.9 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) Aikuisten näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen eivät kuulu perustutkinnossa olevat ammattitaitoa täydentävät opinnot, mutta niiden tavoitteita voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös näyttötutkintoa suoritettaessa. Suomi toisena kielenä -opinnoissa tavoitteena on saavuttaa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että opiskelijalla on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin. Suullisen viestinnän sisällöissä keskeistä on oppia seuraamaan opinnoissa käsiteltäviä asioita ja osallistumaan työskentelyyn. Tekstitaidoissa tavoitteena on mm. oppia hyödyntämään oppimateriaaleja ja niiden keskeistä sisältöä opinnoissaan, tutustua sosiaali- ja terveysalan kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin ja oppia käyttämään niitä lähdeteoksina. Tuottamistaitoina opiskelija osaa kirjoittaa sosiaali- ja terveysalalla tarpeellisia tekstejä. Opiskelija tuntee myös suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisiä toimintatapoja ja osaa toimia niiden mukaan (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet 2010: 2010–2012). Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon kuuluu pakollisina tutkinnonosina Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä Kuntoutumisen tukeminen, joten ainakin opintojen alkuvaiheessa näiden tutkinnonosien sisällöt korostuvat myös suomen kielen opiskelussa. Uutta ja monipuolista oppimateriaalia on saatavilla esimerkiksi kotisuomessa.fi-osoitteessa, jossa on muun muassa hoitoon ja huolenpitoon sekä kuntoutumisen tukemiseen liittyvää oppimateriaalia (puhuttuja jaksoja, tekstejä, tehtäviä), mm. lähihoitajan työn esittelyä ja työhön valmistautu- miseen liittyviä asioita, asiakastapausten esittelyä ja niiden kautta erilaisiin työtehtäviin liittyvää sanastoa. Myös raportointiin ja hoitosuunnitelmien tekemiseen ohjeistetaan. Tehtävät toimivat virikkeenä S2-opettajalle ja itsenäisinä tehtävinä opiskelijoille. Verkossa vapaasti käytettävissä olevaa oppimateriaalia on hankkeen aikana koottu linkkikarttaan (http://pear.ly/cjKx9). Aikaisemmin muun muassa työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettaviin perustutkintoihin on kuulunut ainakin Oulun seudulla erikseen määritelty määrä S2-opintoja, jolloin kieliopinnot on tavallisesti toteutettu ensimmäisen tutkinnonosan aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että enenevässä määrin suomen kielen opinnot integroituvat ilman ylimääräistä opintoresurssia ammatin opiskeluun. Tästä syystä pedagogisilla valinnoilla ja ammatinkouluttajan ammattitaidolla on suuri merkitys oppijan kielenopiskelun tukemisessa. Mikäli opiskelijalla on mahdollisuus osallistua esimerkiksi säännöllisesti järjestettäville suomen kielen oppitukitunneille, ammatinkouluttajan ja suomen kielen kouluttajan on pidettävä tiivistä yhteyttä, jotta suomen kielen tunneilla voidaan käsitellä sellaisia asioita, jotka juuri sillä hetkellä auttavat opiskelijan opinnoista suoriutumista. Viestintätaidot erilaisissa tilanteissa Alla on listattu erilaisia viestintätilanteita, joita opiskelija kohtaa opiskellessaan ja työelämässään. Tilanteisiin voi valmistautua jo opiskelujen aikana ja esimerkiksi työssäoppimisjaksojen jälkeen opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja sitä kautta opettaa muita kohtaamaan erilaisia tilanteita. • Kommunikointi erilaisten asiakkaiden kanssa: dysfaatikko, afaatikko tai muistisairas vanhus (ongelman tunnistaminen, avun pyytäminen muilta työntekijöiltä), lapsi, jolta puuttuu jokin kirjain (esim. s/r), asiakas, joilla on toispuolihalvaus, kehitysvamma, ymmärtämisen ongelma tms., pienen lapsen puhe, ikääntyneen ihmisen puhe, joka heikentynyttä tai hiljaista, paikallismurteen puhuja, puhuja, jossa voimakas vieras korostus. • Näyttökeskustelu • Työryhmäkeskustelu: miten esität idean, ilmaiset mielipiteen (tilannetaju, tunneäly) • Oman kulttuurin viestinnällisten piirteiden tunnistaminen > miten selittää kantasuomalaiselle omaa toimintaansa • Puhelinkeskustelut • Perushoitotehtävät (kielellinen kehystys, 94 mikäli asiakas on kommunikointikykyinen), esim. voinnin tiedustelu • Mahdolliset asiakaspalvelutehtävät • Työyhteisö: palaverit, kahvihuonekeskustelut • Alueen tyypilliset murteet. Erilaisia viestintätilanteita voi suunnitella opiskelijoiden kanssa yhdessä. Viestintätilanteita voi simuloida siten, että opiskelijat ottavat erilaisia rooleja (esim. erilainen asiakas, omainen, hoitaja) ja esittävät sovittuja (yhdessä suunniteltuja) viestintätilanteita. Samalla opiskelijat oppivat asettumaan ja eläytymään toisen ihmisen asemaan. Kirjoittamisen tehtäviä Oppimispäiväkirjan päivittäinen käyttäminen Opiskelija tutkii käsiteltyä aineistoa, miettii päivän antia ja kirjaa ylös esim. 5–10 uutta tai tärkeää sanaa ja jonkin käyttöyhteyden sanalle. Lisäksi vastataan esimerkiksi kysymyksiin Mitä olen tänään oppinut? Mikä oli minulle jo tuttua? Missä voin tämän päivän antia hyödyntää? Kouluttaja voi tilanteen ja aiheen mukaan miettiä jatkuvasti uudenlaisia kysymyksiä oppimispäiväkirjaan. Viikko- tai kuukausitiedotteen kirjoittaminen Esimerkiksi päivähoidossa kirjoitetaan säännöllisesti viikko- tai kuukausitiedotteita. Opiskelijat voivat harjoitella vastaavan tiedotteen kirjoittamista omista opinnoistaan kouluttajan avustuksella. Opiskelijat kirjoittavat vuorotellen seuraavan viikon ohjelman ja jakavat sen verkko-oppimisalustalla, koulutuksensa Facebook-ryhmässä tai Google-dokumenttina. Samalla opiskelijat oppivat erilaisten työkalujen käyttöä tiedonjakamisen välineenä. HOJKS, kuntoutussuunnitelma ja hoito- ja palvelusuunnitelma). Erilaiset suunnitelmat tulevat opiskeluissa eteen eri tutkinnonosien yhteydessä, joten on luontevaa, että opiskelija saa näihin tukea esimerkiksi koko koulutuksen ajan järjestettävän kirjoitusklinikan kautta. Opiskelijoita on hyvä heti alusta asti ohjata ilmaisuun, joka on melko yksinkertaista ja siten yksiselitteistä, usein myös kielenhuollon näkökulmasta parasta mahdollista kieltä. Esimerkiksi tutkintosuoritussuunnitelma kirjoitetaan minä -muodossa, ja jokaiseen arvioitavaan kohtaa pitää osata kirjoittaa konkreettisia ja käytännönläheisiä esimerkkejä. Asiakassuunnitelmia kirjoittaessa huomiota voi kiinnittää esimerkiksi aikamuodon ja aktiivin/ passiivin valintaan sekä kirjoittamisen sävyyn. Usein etenkin lapsia ja nuoria koskevissa suunnitelmissa korostuvat vahvuudet, ja ilmaisun sävy on aina positiivinen. Mikäli aikaa suunnitelmien kirjoittamiseen on myös yhteisillä oppitunneilla, opiskelijat voivat luoda erilaisia asiakastapauksia paritehtävänä: toinen opiskelijoista esittää asiakasta ja toinen kirjaa suunnitelmaa. Raportointitaidot Kirjaamisen käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa. Toisaalta kirjaaminen on siirtynyt sähköisiin järjestelmiin, toisaalta suullista raportointiakin käytetään edelleen ainakin osassa työpaikoista pääasiallisena informaation lähteenä esimerkiksi yhteisissä palavereissa. Joka tapauksessa molempia tapoja on sekä ymmärrettävä että itse osattava tuottaa niin kirjallisina kuin suullisina versioina. Tutkintosuoritussuunnitelman ja asiakassuunnitelmien kirjoittaminen Opintojen aikana harjoitellaan FinCC-kirjaamisjärjestelmän käyttöä erilaisissa asiakastilanteissa. S2-opettajaa voi hyödyntää näillä tunneilla tandemopettajamallilla, sillä kirjaamisessa käytetään tiettyjä ilmaisutapoja. Ammatinkouluttajan on näytettävä etukäteen kirjaamismalleja S2-kouluttajalle, jotta tämä osaa ohjeistaa opiskelijoita esimerkiksi oikeisiin lauserakenteisiin ja oikeaan persoonan ja aikamuodon valintaan (esim. kuka suunnitelmaan kirjataan toimijaksi, ts. käytetäänkö verbiä pestä vai peseytyä, millaisia kirjallisen ilmaisun erilaisia käytänteitä on olemassa, esimerkiksi aikamuodon valinta: On pesty vai Peseytyi). Opiskelijat kirjoittavat tutkinnonsuorittamisen aikana erilaisia suunnitelmia, esimerkiksi tutkintosuoritussuunnitelman ja erilaisia asiakassuunnitelmia (esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelma, Kirjaamisessa on opittava huolelliseen mutta napakkaan ilmaisuun eli on tiedettävä ensinnäkin, mistä asioista kuuluu raportoida ja toisaalta osattava kirjata ne lyhyesti ja yksiselitteisesti. Kirjallisten tehtävien tekemisen ohjaaminen Suomen kielen kouluttaja pitää kerran kahdessa viikossa esim. iltapäivän ajan kirjoitusklinikkaa, jossa ohjaa opiskelijoita keskeneräisissä kirjoitustehtävissä. Klinikan voi järjestää myös verkko-oppimisalustalla. Tärkeintä on, että opiskelijat saavat kirjoitusprosessin aikana kielelliseen ilmaisuun liittyvää ohjausta. 95 Kirjaamiselle ei työpaikoilla ole kovin paljon aikaa. Siksi harjoituksia teettäessä kannattaa harjoitella paitsi huolellisuutta, myös ajankäyttöä. S2-opettajalle olisi ensiarvoisen tärkeää päästä tutustumaan erilaisiin toimintaympäristöihin ja niiden kirjaamiskäytänteisiin, jotta voisi ohjata opiskelijoita riittävän yksityiskohtaisesti. S2-opettaja voisi kenttävierailun aikana myös selvittää, millaisiin virheisiin ei ole kirjaamisessa yksinkertaisesti varaa. Raportointiharjoitus Keksikää yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisia asiakastapauksia (asiakkaan ikä, terveydentila/sairaudet, lääkitys, hoitopaikka). Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan opiskelijamäärän mukaisesti asiakastapauksia. Jokainen opiskelijoista aloittaa yhden asiakastapauksen hoitokertomuksen kirjaamisen ja toinen opiskelijasta jatkaa. Viimeisenä vuorossa olevan opiskelijan tehtävä on sulkea case. Aluksi tehtävää voi käyttää pelkästään raportointitaidon harjoitteluun, mutta ammatillisen osaamisen lisääntyessä hoitokertomusten kirjaamisen tavoitteeksi voi nostaa myös onnistuneen hoitosuunnitelman ja -tapahtuman. Luetun ymmärtämisen tehtäviä Ohjaa opiskelijaa erilaisten tekstien lukemisessa ja luetuta monipuolisesti tekstejä erilaisista lähteistä, esimerkiksi oppikirjatekstejä, artikkeleita ja juttuja ammattilehdistä ja -kirjallisuudesta tai verkkotekstejä. Lukekaa tekstejä ääneen ja yhdessä. Opeta ja ohjaa lukutekniikoihin, silmäilyyn tai tarkkaan lukemiseen: Lukekaa otsikot ja väliotsikot ja miettikää, mitä teksti voisi sisältää. Laita opiskelijat etsimään avainsanoja ja keskeisiä käsitteitä. Tee opiskelijoille teksteistä kysymyksiä, jotka ohjaavat esimerkiksi sanojen merkitysten päättelyyn tekstin avulla. Esimerkkejä: Viiden virkkeen viisaus Anna opiskelijoille tehtäväksi tiivistää lukemansa teksti viiteen virkkeeseen. Laita sen jälkeen opiskelijat pareittain tai pienryhmissä vertailemaan tuottamiansa tekstejä toisiinsa ja vaihtamaan ajatuksia lopputuloksesta. Ohjaa opiskelijoita erityisesti perustelemaan. Lukupiiri Anna pienryhmälle luettavaksi artikkeli tai muu teksti. Tee tekstistä väittämiä ja provosoivia kysymyksiä keskustelua varten. Opiskelijoiden tehtävänä on esittää oma näkemyksensä väittämässä esitetystä asiasta. Toisinaan on hyvä antaa ennalta myös väittelijän roolit; osa opiskelijoista on väitteiden kannalla ja osa niitä vastaan. Tehtävä kehittää luetun ymmärtämisen lisäksi erityisesti perustelu- ja keskustelutaitoja ja opettaa ymmärtämään eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Lukuläksyn ja väittämät voi antaa kotitehtäväksi, jolloin jokaisella opiskelijalla on aikaa paneutua tehtävään etukäteen siten, että voi osallistua keskusteluun täysipainoisesti. Lääke-etiketit Lääke-etikettien lukeminen vaatii tarkkuutta, sillä monilla lääkkeillä voi olla hyvinkin samankaltainen nimi. Lääke-etikettien lukemista voi harjoitella ihan konkreettisesti siten, että pyytää esimerkiksi opiskelijoita ottamaan kännykkäkameralla kuvia työssäoppimispaikkojen lääke-etiketeistä ja vertailemalla niiden sisältöjä ja annostuksia yhdessä oppitunnilla. Myös ammatinkouluttajilla saattaa olla sopivia lääke-etikettejä harjoittelua varten. 96 Erilaiset opintopolut mahdolistavat työllistymisen alalle, jossa vapaita työpaikkoja riittää.
© Copyright 2024