Silmähoitaja-lehti 4 2012.pdf
Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf 4/2012 www.suomensilmahoitajat.fi Rauhallista joulua Glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä turvaa laadukkaan hoidon. Sivu 4 Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7 Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea. Sivu 12 Plugi Oy Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! 2 Silmähoitaja ZZZRSWLLNNDMXXULQHQ¿ On kiitosten aika Oikea vai vasen silmä? ...................... 4 Tarvitsemme toisiamme .................. 11 T Työn imu on iloa ja innostusta ........ 12 ole pelkoa Sandy-hirmumyrskystä. London calling . ................................ 7 Toimintasuunnitelma 2013............. 17 ätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät antavat lisävaloa ja lämpöä pimenevään syysiltaan. Olemme saaneet vesisadetta yllin kyllin. Elämme täällä turvallisessa Suomessa, jossa ei Joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi. Kauppoihin on kaivettu esille joulutilpehööri ja radiosta olen kuullut jo pari joululaulua. Työpaikoissa kuhistaan Palstat pikkujoulujen ohjelmista ja odotetaan innolla tulevia Puheenjohtajalta ............................... 3 joulujuhlia. Silmähoitajayhdistyksen hallitus on valmistellut Uusia jäseniä ..................................... 3 ensi vuoden Kuopion koulutuspäiviä. Osa Hallituksen päätöksiä ...................... 18 tarjoamiin koulutuspaikkavaihtoehtoihin. Yhteystiedot ................................... 20 hallituksesta käy paikalla tutustumassa Kuopion Puheenjohtajalta Sisältö Ohjelmassa tulevat huomioiduiksi palautteista saadut toivomukset. Tulemme saamaan antoisat koulutuspäivät Kuopioon. Haikein mielin kirjoitan puheenjohtajan palstaa, sillä tämä on viimeinen minun osaltani. Tämä aika on antanut, opettanut ja kasvattanut minua paljon. Siirryn syrjään turvallisin mielin tästä pestistä ja annan ohjaimet seuraajalleni Kati Niemiselle. Toivotan hänelle leppoista myötätuulta silmälaivan ruorissa. Samalla toivon koko hallitukselle antoisaa työsarkaa koko jäsenistön parhaaksi. Kiitän sydämellisesti kaikkia hallituksessa minun aikanani olleita henkilöitä ja koko jäsenistöä saamastani tuesta. Lämpimät kiitokset ja halaukset myös Viestintä-Karttimon Ellalle sekä kaikille Uusia jäseniä yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista. Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja toisistamme. Toivotan kaikille valoisaa ja Tervetuloa! leppoista joulun aikaa sekä Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Janina Johansson, Turku Laura Järvelä, Espoo Carita Karlsson, Lemland Jaana Konga, Hamina Riitta Korhonen, Joensuu Iida Lahtinen, Vaasa Aurelia Landra, Helsinki Niina Linnas, Helsinki Annika Lipponen, Espoo Aija Nieppola, Pori Soile Paavola, Jokela Sanni Suomela, Helsinki Johanna Suvanto, Seinäjoki Johanna Talvivaara, Tampere Yihong Zhang, Lahti kaikkea hyvää vuodelle 2013. Anja Korpiaho Silmähoitaja 3 RIITTA-LIISA ALM Oikea vai vasen silmä? keskitytään glaukooman hoitoon sekä siihen liittyviin silmäongelmiin ja seurantaan. Tutkimusyksikköön hankitut laitteet ovat erikoisesti glaukooman tutkimukseen tarkoitettuja laitteita. Digifunduksen organisaatio on kustannustehokas. Uudessa mallissa jokaisella potilaalla on määrätty kontrolliaikataulu ja yksikössä on selkeä työnjako työntekijöiden kesken. Lisäksi työtä ja seurantaa on helpottamassa etätyöyhteys yksikön ja lääkärin kodin välillä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin pari vuotta sitten käyttöön uusi glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä. Laadukkaan ja kustannustehokkaan hoidon lisäksi sen tavoitteena on mataloittaa potilaan yhteydenottokynnystä hoitoyksikköön. G laukooma on yleinen krooninen sairaus. Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 81 928 diagnosoitua glaukoomapotilasta, joista 8 078 asui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tautiluokituksen mukaan kaikista Suomessa diagnosoiduista silmäsairauksista glaukoomapotilaita on 20 prosenttia. Vuodesta 2006 lähtien glaukooman hoito ja -seuranta ovat olleet hoitotakuun piiriin kuuluvia silmäsairauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollon tulee organisoida ja vastata glaukoomapotilaiden hoito- ja seurantakäyntien kustannuksista. Ennen vuotta 2006 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti hoidon hajautetusti yksityisissä silmälääkärikeskuksissa. Vuoden 2010 lopusta lähtien Digifundus Oy on lanseerannut Tampereella matalampien kustannusten mallin glaukoomapotilaiden hoidon järjestämiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa terveydenhuollon palveluja 22 jäsenkuntansa 485 7820 asukkaalle. Lisäksi sairaanhoitopiirissä toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala tarjoaa erityistason sairaanhoidon palveluja noin 1,2 miljoonalle ihmiselle Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. 4 Silmähoitaja Hermann-Josef Kramerin esitelmä Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä Helsingissä halusi herättää ajatuksia nykyisen terveydenhoidon uudesta asennoitumisesta ja suuntauksesta. ”Jatkossakin mieluummin sekä oikea että vasen silmä, ei kykloopista silmähoidon priorisointimallia.” Digifunduksen henkilöstö ja tutkimusvälineet · 2-3 erikoislääkäriä, 2-3 silmähoitajaa, optometristi, osastosihteeri, · Rakovalo-mikroskooppi, automaattinen perimetri (Humphrey ®), OCT (HRT®), silmänpaineen mittari (Icare®), silmänpohjakamera (NFL), tietokone-ohjelma (IFA®), Peridata ® näkökenttien analyysiohjelma. Glaukooman hoitoa yhdestä paikasta Uuden seurantajärjestelmän kehittämisen taustalla on glaukoomapotilaiden määrän lisääntyminen väestön ikääntyessä. Uudessa yksikössä Glaukoomapotilaan hoito- ja seurantapolku Diagnoosin teko perustuu näkökenttätutkimuksiin (H24-2), silmänpohjatutkimukseen, silmänpaineen mittaukseen ja visuksen tutkimiseen. Hoito porrastetaan eli aloitetaan lääkkeillä, tarvittaessa tehdään laserhoitoja (LTP, diodi). Lisäksi voidaan tehdä myös paineenalennusleikkaus. Glaukooman tasapainottuessa potilas siirtyy eteenpäin seurantalinjalle. Tasapainottunut silmänpaine ja B-lausunto toimivat glaukoomadiagnoosin osoituksena ja ”sisäänpääsylippuna” seurantalinjalle. Seurannassa kartoitetaan potilaan taustaa (anamneesi). Tiedot kirjataan hoitosuunnitelmaan, tehdään kontrollitutkimukset, suoritetaan hoidon arviointi ja tarvittaessa muutetaan lääkitystä tai lähetetään Silmäkeskukseen kliinistä tutkimusta varten. Lopussa sovitaan seuraava kontrolliajankohta ja varmistetaan esimerkiksi lääkereseptien voimassaolo. Seuranta toteutetaan käypä hoito -suositusten mukaisesti. Seurantaan ”sisäänpääsylippu” glaukoomadiagnoosin osoituksena on B-lausunto ja tasapainottunut glaukooma. Silmänpaine mitataan kuuden kuukauden välein ja joka toinen vuosi on lääkärin perusteellisempi tutkimuskäynti. Jos sairaus etenee, seurantakäyntien määrää ja tarvittaessa myös lääkärinkäyntejä tihennetään. Kontrollikäyntejä ja tutkimusta Kontrollikäynnillä sairaanhoitajan vastaanotolla potilaalta mitataan silmänpaine iCarella ®, tarkistetaan reseptien voimassaolo ja selvitetään, miten potilas sietää lääkkeitään. Tällä käynnillä potilas ei tapaa lääkäriä. Potilaan sairauskertomuksessa on lääkärin asettamat silmäkohtaiset tavoitepaineet ja reagointipaineet näitä kontrollikäyntejä varten. Yllätystapauksissa sairaanhoitajilla on oikeus konsultoida puhelimitse Digifunduksen lääkäreitä. Silmälääkäri arvioi sairauskertomukseen kirjattujen tulosten perusteella, onko silmänpaine hyväksyttävällä tasolla. Tarvittaessa tehdään lääkitysmuutos ja uusitaan lääkereseptit. Tutkimuskäynnillä silmälääkäri tutkii silmät mikroskoopilla. Potilaalle tehdään näkökenttätutkimukset, silmänpohjan tutkimus ja valokuvaus (hermosäiekuvat, stereopapillakuvat), HRT-tutkimus, näön tutkimus (BCVA) ja silmänpaineen mittaus. Tutkimustulosten perusteella lääkäri uusii lääkereseptit ja määrittää seuraavan tutkimuskäynnin tyypin ja ajankohdan sekä lähettää potilaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Glaukoomapotilas maksaa kerran vuodessa 27,40 euron käyntimaksun. Maksu on sama, vaikka käyntejä olisi vuoden aikana useita. Laadukasta hoitoa ja vertaistukea Uuden mallin tavoitteena on potilaan hoidon laadun parantuminen. Potilaiden hoidot dokumentoidaan yhtenevästi ja hoitotasapaino voidaan todeta nopeasti. Hoito on kustannustehokasta, sillä potilaat jaotellaan diagnoosin perusteella omiksi ryhmikseen ja jokaiselle potilaalle laaditaan määrätty tutkimusprotokolla. Toiminta on suunnitelmallista ja tarpeettomia työvaiheita vältetään. Lääkäri voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset hyvin tehtyjen ja huolellisesti dokumentoitujen tutkimustulosten perusteella. Lisäksi hän voi tehdä hoi- toon liittyvät päätökset mistä vain tietoliikenneyhteyden kautta. Glaukoomapotilas ei ole yksin sairautensa kanssa. Potilalla on mahdollisuus vertaistukeen. Ongelmien ilmetessä hoitoyksikköön voi ottaa yhteyttä matalan kynnyksen periaatteella. Potilaan ohjauksessa keskitytään potilaan itsehoidon opetukseen ja hallintaan myönteisessä hoitoympäristössä. Haasteita ja hyviä kokemuksia Joidenkin potilaiden matka tutkimusyksikköön voi olla todella pitkä. Yli 80 prosenttia potilasta on yli 70-vuotiaita ja he sairastavat usein myös muita silmäsairauksia, joita näillä tutkimuskäynneillä ei voida hoitaa. Silmälasimäärityksiä ei myöskään tehdä. Tietokoneohjelmistoissa on ollut hitaudesta johtuvia ongelmia, jotka on pitänyt ratkaista. Ensimmäisen vuoden kokemukset uudessa toimintaympäristössä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Tutkimusyksikkö on tarjonnut pitkämatkalaisille silmänpaineenmittauksia sittemmin myös naapurikaupungeissa. Hermann-Josef Kramerin mukaan ensimmäisen vuoden kokemukset uudesta seurantajärjestelmästä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden kannalta. Riitta-Liisa Alm on Kirjoitus perustuu Hermann-Josef Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien Kramerin esitelmään Pohjoismaisilla poliklinikan 2012 sairaanhoitaja. Silmähoitajapäivillä Helsingissä. Silmähoitaja 5 Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. Markk ino johtav iden silmäg a eeli Oftagel tHarva ja yksinkertainen annostelu tOftagel-pipetistä geeli tulee helposti ulos tPipetit ovat käyttökelpoisia jopa kolmen vuoden ajan pakkauksen avaamisesta tGeelimäinen tippa myös pullossa, jota on helppo käsitellä silmägeeli OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 11/2012): 10 g 6,97 €, 3x10 g 16,36 €*, 30x0,5 g 14,10 €, 120x0,5 g 33,45 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. www.santen.fi 6 Silmähoitaja London calling MERJA PIETIKÄINEN Neljän suomalaisen silmähoitajan opintomatkakohteina oli kaksi arvostettua ja kansainvälisesti tunnettua lontoolaista silmäsairaalaa: Moordfields ja London Vision Clinic. T iistaina 30.10. kello 17.05 nousimme siiville Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Lontoota. Ryhmäämme kuuluivat Riitta Varamäki Seinäjoelta, Tanja Alppi Lakialasta, Katri Pajukko Pirkkalasta ja Merja Pietikäinen Toijalasta. Matka meni hyvin, vaikka pureva tuuli Lontoon Gatwickilla laittoikin harmittelemaan kevyttä vaatetusta. Hotellimme oli London Town Hotel, joka sijaitsi lähellä Earls Courtin metroasemaa. Tämä osoittautui käteväksi valinnaksi liikkumisen kannalta. Metrot olivat ihan kulman takana ja silti hotellissa oli rauhallista nukkua. Saimme pienen ja sievän neljän hengen huoneen. Keskiviikkona oli aikainen herätys, jotta ehtisimme ajoissa tutustumispaikkoihimme. Meillä oli kaksi kohdetta samana päivänä, niinpä jakaannuimme kahteen ryhmään: Riitta ja Katri menivät arvostettuun Moordfieldsin silmäsairaalaan, kun Tanjan ja Merjan kohteena oli London Vision Clinic. Katri Pajukko Big Ben iltavalaistuksessa. Silmähoitaja 7 Merja Pietikäinen (vasemmalla), Tanja Alppi ja professori Dan Reinstein. London Vision -klinikka ulkoa London Vision Clinic tekee laserleikkauksia L ondon Vision Clinic tekee Excimerlaserleikkauksia. Klinikassa kirurgina työskentelee muun muassa professori Dan Reinstein, jonka operaatioita pääsimme seuraamaan. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu kirurgi, joka leikkausten lisäksi tekee tiedettä ja luennoi laajalti. Klinikka on viisikerroksinen ja sokkeloinen – tyypillinen englantilainen talo. Se sijaitsee lähellä Marylebonea, eikä oikeastaan ulkoisesti erotu tavallisista englantilaisista esikaupunkialueen taloista. Rakenne oli jännittävä: ylimmässä kerroksessa asuntoja ”keikkailevalle” henkilökunnalle, seuraavassa hallinto ja puhelinliikenne. Muissa kerroksissa on optikoiden ja lääkäreiden vastaanottohuoneita sekä kuvaushuoneita. Katutason viehättävässä vastaanottotila asiakkaat tutustuvat leikkausmateriaaliin ennen esitutkimusta ja ilmoittautuvat operaatioon tullessaan. Alakerrassa, siis katutason alapuolella, sijaitsevat leikkaussali ja pienempi odotustila operaatioasiakkaille. Vastaanoton henkilökunta oli tyylikkäissä tummissa jakkupuvuissa ja korkokengissä. Asiakkaille oli runsaasti tarjolla erilaisia naposteltavia, useita teelaatuja, hieno kahviautomaatti ja erilaisia virvokkeita. Vastaanottotilassa oli houkuttelevia sohvaryhmiä ja jopa takka. Kaikesta välittyi hienostunut tunnelma. 4 750 punnan laserleikkauksia Asiakkaan soittaessa klinikkaan varatakseen 8 Silmähoitaja MERJA PIETIKÄINEN, TANJA ALPPI on ilmainen. Leikkauksia tehdään neljänä päivänä viikossa ja klinikka on auki arkipäivin kello 8-19. Asiakkaat tavoittavat leikanneen lääkärin puhelimitse milloin vain emergency contact -numerosta. Laser-operoitavia asiakkaita on päivässä yleensä 12. Sairaanhoitajia klinikassa työskentelee yhdeksän, optikoita on seitsemän ja lisäksi yksi teknikko. Henkilökuntaa on monista eri maista – useita Skandinaviasta. Tanja Alppi Vision-klinikalla. aikaa hänen kanssaan keskustellaan ensin puhelimessa ja mikäli tarvetta, varataan aika face to face -keskusteluun koordinaattorien kanssa. Tuon jälkeen matka jatkuu kohti esitutkimuskäyntiä, jolloin optikko tekee refraktion ja sairaanhoitaja tarvittavat kuvaukset. Seuraava käynti on kirurgin vastaanotto ja sen jälkeen itse operaatio, joka tehdään eri päivänä. Klinikassa tehdään Lasik-, Relex Flex - ja Smile-toimenpiteitä. Kaikki läpät tehdään laseroimalla eli mekaanisen terän tekniikkaa ei ole käytössä. Laserit ovat Zeissin. Kaikki operaatiot ovat samanhintaisia – 4 750 puntaa – ja sisältävät normaalit kontrollit. Vuoden sisällä mahdollinen uusintatoimenpide Metrokyyti lääkärin luvalla Ennen leikkausta asiakkaille annetaan rauhoittavaa esilääkettä ja kipulääkettä tabletteina. Lisäksi kaikille tarjottiin rentouttavaa niskahierontaa erillisessä huoneessa. Leikkauksen jälkeen erilaisia hoitotippoja on neljää eri lajia. Hoitajat opastivat jokaista asiakasta näiden käyttöön henkilökohtaisesti ennen leikkausta. Kotihoito-ohjeet leikkauksen jälkeen olivat pitkälti samanlaiset kuin meillä Suomessa. Kuitenkin hauskoja kulttuurisidonnaisuuksiakin oli: esimerkiksi metrolla ei ole lupa matkustaa ennen kuin lääkäri antaa luvan. Miksikö? Metrotunnelissa olevasta ilmavirrasta on vaarana saada pieniä roskia tai pölyä silmiin. Vierailumme oli mielenkiintoinen ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Johtava hoitaja kierrätti meidät ympäri klinikan. Näimme pienen vilauksen lähes kaikista huoneista ja leikkausten lisäksi pääsimme seuraamaan myös kuvauksia tekevän sairaanhoitajan työtä. Kuvat: Riitta Varamäki Katri Pajukko (vasemmalla) ja Riitta Varamäki Moorfieldin sairaalan pääsisäänkäynnillä. Historian havinaa Moorfieldin sairaalassa S aavuimme aikaisin aamulla Lontoon keskustassa City Roadilla sijaitsevaan Moorfieldin silmäsairaalaan. Meidät otti vastaan ystävällinen johtava hoitaja ja kouluttaja Carmel Brooks. Hän ohjasi meidät luentotilaan, jossa hän kertoi sairaalan historiasta ja tämän päivän tilanteesta. Esittelyn jälkeen kiersimme vielä sairaalassa. Mielenkiintoista oli, että sairaalassa oli hiljentymishuone ja käytävillä automaatteja, joiden avulla on mahdollisuus lahjoittaa rahaa sairaalalle. Monet silmälääkärit sekä Englannista että kansainvälisesti ovat kouluttautuneet ja työskennelleet sairaalassa. Sairaala on maailmankuulu ja jo 200 vuotta vanha. Tilat ovatkin olleet melkoinen haaste toiminnalle ja niitä on remontoitu pikku hiljaa. Moorfields työllistää n 1 700 henkilöä 20 eri toimipisteessä Lontoossa. Henkilökunta on velvollinen auttamaan toisissa klinikoissa, jos on sijaisten tarvetta. Siihen kuitenkin pyritään, että sijaisuus on lähellä kotipaikkakuntaa. Potilaat tulevat sairaalaan lähetteellä. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi tulla myös suoraan ensiapuun, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa City Roadilla sijaitsevassa sairaalassa. Sairaalassa työskentelee sairaanhoitajia, optikkoja ja niin sanottuja perushoitajia lääkärien lisäksi. Sairaanhoitohenkilökunta ei saa pitää muita koruja kuin sileitä sormuksia. 2000-luvulla hoitajien työasuun kuulunut hattu poistettiin käytöstä. Työasut on värikoodattu siten, että esimerkiksi kouluttajat pitävät sinisiä työasuja – ei kuitenkaan niitä perinteisiä englantilaisia mekkoja, joissa leveä vyö. Hoitajat käyttävät valkoisia tai siniraitaisia asuja. Asiakkaita myös ulkomailta Klinikalla käy asiakkaita vaikeiden silmäsairauksien takia myös ulkomailta. Sairaalassa on lisäksi yksityinen laserklinikka, jossa tehdään noin 10 000 laserhoitoa vuodessa. Sairaalan painopiste on silmäsairauksissa, joihin ei ole muualla maassa mahdollisuus antaa hoitoa. Avohoidon käyntejä on sairaaloissa vuosittain noin 400 000 ja erikoispoliklinikoilla noin 80 000 sekä lisäksi 11 000 lasiaisinjektiota. Sairaala luopui vuodeosastoista vuonna 2006 ja siirtyi päiväkirurgiaan. Vuodepaikkoja on vain viisi. Leikkaussaleja on kahdeksan ja leikkauksia tehdään kello 8.30-18. Katri Pajukko (vasemmalla) ja johtava hoitaja Carmel Brooks. KATRI PAJUKKO, RIITTA VARAMÄKI Yksi 20 toimipisteestä on lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka avasi kuningatar Elisabeth vuonna 2007. Se on suurin lasten silmäsairaala maailmassa. Yksikössä hoidetaan yli 10 000 alle 16-vuotiasta lasta vuodessa. Sairaalan läheisyydessä on hotelli, jossa vanhemmat voivat tarvittaessa yöpyä sairaalajakson aikana. Sairaalassa on myös Rahalahjoitusautomaatti. Silmähoitaja 9 perheillä mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi. Majoitushuoneita on kymmenen sekä lisäksi keittiö ja oleskelutila. Leikkipaikkoja on eri ikäryhmille. Saimme nauttia hyvästä englantilaisesta vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Vaihdoimme myös ammatillisia kuulumisia. Sairaalan henkilökunta halusi kuulla, miten Suomessa koulutetaan hoitajia ja minkälainen on hoitajien työtilanne. Ikävä kyllä aikamme loppui kesken mielenkiintoisen keskustelun. Sairaalassa olisi vierähtänyt vaikka parikin päivää, niin paljon nähtävää ja historian havinaa paikassa on. Lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka kuningatar Elisabeth avasi vuonna 2007. Ostoksia ja nähtävyyksiä Lontoossa ehdimme myös katselemaan muutamia kauppoja, esimerkkeinä Harrolds ja Marks&Spencer. Lontoon upeat nähtävyydet kuten Big Ben iltavalaistuksessa saivat meidät huokailemaan. Kolmen päivän matkan totesimme olevan aivan liian lyhyt koko kaupungin valloittamiseen, joten uusia suunnitelmia mietimme jo paluumatkalla. Lontoossa ei ehtinyt tulla nälkä tai jano, sillä kaikkea oli runsaasti tarjolla. Nautimme myös onnistunutta pubi-illallista perinteisessä lontoolaisessa pubissa – englantilainen ruoka oli hyvää. Kuten sanonta kuuluu: matkailu avartaa! Tahdomme kiittää Suomen Silmähoitajat ry:tä ja työnantajaamme Medilaseria, jotka mahdollistivat elämyksellisen opintomatkamme. Moorfieldilla 200-vuotinen historia Moorfieldin sairaala viettää tänä vuonna 100vuotisjuhlaa, mutta sen historia ylettyy miltei 200 vuoden päähän. L ontoon silmä- ja korvasairaalan perusti John Cunningham Saunders vuonna 1804. Sysäys ensimmäisen silmiin erikoistuvan sairaalan perustamiseen oli epideeminen trakooma. Trakooma on mahdollisesti sokaiseva sidekalvotulehdus, joka tuli Englantiin brittiläisten sotilaiden mukana Egyptistä Napoleonin sotien aikana. Hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä kasvoi tasaisesti, 10 Silmähoitaja mikä pakotti sairaalan laajentumaan. Sairaala muutti vuonna 1899 nykyiselle paikalleen ja ensimmäiset röntgeniin ja uv-hoitoihin erikoistuneet osastot perustettiin. Tuona aikana sairaala toimi hyväntekeväisyyden varassa. Jokaiselle potilaalle annettiin kortti jossa luki: ”Tämä kirje on myönnetty huonovaraiselle potilaalle. Tilanne, jossa hyvävarainen henkilö vastaanottaa hoitoa sairaalalta, luetaan hyväntekeväisyyden väärinkäytöksi.” Vuonna 1935 julkisen vetoomuksen avulla sairaalaan avattiin lisäosa ”George V”, joka tarjosi uudet avohoito- ja ortoptiset osastot. Toisen maailmansodan aikana sairaala avasi ovensa yleisille kirurgisille tapauksille ja silmäpotilaat evakuoitiin pois Lontoosta. Vuonna 1944 Moorfieldia pommitettiin ja sairaala kärsi suuret vahingot. Sodan jälkeen sairaala jouduttiin vahinkojen laajuuden takia rakentamaan uudelleen. Vuonna 1950 Moorfield isännöi 16:nnetta kansainvälistä silmätautien kongressia. Leikkaussaleihin asennettiin tv-kameroita, joilla demonstroitiin ensimmäistä kertaa maailmassa kirurgisia tekniikoita. Kongressista lähtien Moorfield on kehittänyt sairaalaa ja saanut kehityshankkeilla monipuolisen erikoistumisvalikoiman. Sairaala tarjoaa silmätautien hoitomenetelmiä myös yhdeksässä silmäklinikassa. Tarvitsemme toisiamme Yksityinen ja julkinen asetetaan turhaan vastakkain – molemmilla on paikkansa. turvallisuutta. Julkisen sektorin leipä on pitkä ja kapea, vaikka viime aikoina se on saatettu nähdä vain kapeana. aalien alla ja usein muulloinkin nousee esille keskustelu siitä, kenen pitäisi tuottaa julkiset palvelut, ja mikä asema julkisilla ja yksityisillä terveyspalveluilla Suomessa on tai pitäisi olla. Tosiasia on, että Suomen terveyspalvelut rakentuvat pääasiallisesti kuntien ylläpitämien ja kunnallisveroilla rahoitettujen julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden varaan. Näin sen pitääkin olla, koska yksityinen sektori on vielä melko pieni ja yksityiset markkinat riittämättömät turvaamaan muun muassa erikoissairaanhoitotason palveluja. Kumpikin sektori on muuttuvassa maailmassa omien haasteidensa edessä. Julkisella puolella väestö ikääntyy tiskin molemmin puolin. Ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää. Jonot sairaaloiden ulkopuolella kasvavat samalla kun tarvitaan entistä enemmän käsiä hoitamaan potilaita. Taloustaantuma ahdistaa, eivätkä kuntien rahat riitä terveydenhuollon voimavarojen lisäämiseen kysyntää vastaavasti. Työpaikoilla kiire lisääntyy. Julkisella sektorilla isojen sairaaloiden johtamishierarkia saattaa jäädä epäselväksi ja johtaminen etääntyy toiminnasta. Toimintamallit ovat pitkälle säänneltyjä ja samalla joustamattomia ottamaan huomioon työntekijöiden omia tarpeita. Johtamisesta puuttuvat kannustavat elementit. Samalla iso organisaatio ja loputtomalta näyttävä työsarka voivat myös luoda Kumppanuutta Yksityisen sektori toimii terveydenhuollossa täydentävänä tekijänä varmistamaan osaltaan sitä, että potilaat saavat tarvitsemaansa laadukasta hoitoa nopeasti ja joustavasti. Voimme kilpailla vain nopealla ja joustavalla hoitoon pääsyllä sekä erinomaisella palvelulla. Hyvää palvelu on julkisella puolellakin sitten, kun sinne pääsee. Meillä pääasiallinen huoli on usein se, onko meillä potilaita riittävästi, kun enemmänkin voisimme hoitaa. Medilaser toimii kapealla alueella silmäkirurgiassa, joten voimme keskittyä hiomaan huippuunsa sen, minkä teemme. Näissä asioissa tarjoamme julkiselle puolelle kumppanuutta. Voisimme tehdä kunnille enemmänkin kuin nyt teemme olematta samalla mikään uhka julkisille työpaikoille. Yksityisen yrityksen haasteet työntekijälle ovat erilaiset. Työt on jaettava eri tavalla, koska kapasiteettia on monesti kysyntää enemmän. Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että varauskirjoissa on vapaita aikoja lyhyelläkin aikavälillä. Samat tekijät antavat meille mahdollisuuden ottaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet paremmin huomioon. Muun muassa työaikajärjestelyt joustavat puoleen ja toiseen. Medilaserin keskeinen arvo on toimitusjohtajasta lähtien, että ”kaikki tekevät kaikkea”. Kannustavuus tulee tasapuolisesti koko henkilökunnalle sen mukaan, kuinka terveyspalvelujen markkinoilla menestymme. V ASKO KOSKINEN Tiimityötä Työ klinikoilla on tiimityötä. Tiimit muodostuvat lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja vastaanoton virkailijoista, joista valta osa on terveydenhuollon ammattirekisteriin merkittyjä asiantuntijoita. Vain toimitusjohtaja, talouspäällikkö ja markkinointisihteeri eivät osallistu potilaan hoitoon, joten hallinto on kevyt. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, että hoitoon pääsy ei riipu rahapussin paksuudesta. Yksityisten palvelujen käyttäjiä on aina, eivätkä heidän käyttämänsä palvelut ole julkisista pois vaan päinvastoin. Yhteiskunnassa kuten muissa sosiaalisissa yhteisöissä perheistä alkaen tarvitaan yhteistyötä. Tarvitsemme siis toisiamme. Asko Koskinen on Medilaser Oy:n toimitusjohtaja www.suomensilmahoitajat.fi - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tutustu NCON 2012 –luentotiivistelmiin ja muihin ajankohtaisiin kuulumisiin! Silmähoitaja 11 11 Silmähoitaja Työn imu Plugi Oy 12 Silmähoitaja lisää myös muuta arjen onnea Hyvinvointi työssä lisää todennäköisyyttä olla myös muussa elämässä onnellinen ja vähemmän masentunut. Mekanismi toimii vain yhteen suuntaan, sillä yleinen hyvinvointi ei vaikuta työhyvinvointiin. T yöterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan noin 2 000 henkilön työhyvinvoinnin kehittymistä sekä sen seurauksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin muilla elämänalueilla. – Ihminen saa lisäarvoa työhyvinvoinnista. Toisin sanoen se ei ole pelkästään työpahoinvoinnin puuttumista. Työn imulla todettiin tuoreessa tutkimuksessamme olevan itsenäinen vaikutus mielenterveyteen vielä sen jälkeen, kun työuupumuksen vaikutus samoihin ilmiöihin oli otettu huomioon, sanoo dosentti, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Työn imu vähentää masennusriskiä Tutkimus osoitti, että työn imu – tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista kuvaava hyvinvoinnin tila työssä – vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen. Samanaikaisesti työuupumus vaikutti päinvastoin eli lisäsi masennuksen todennäköisyyttä ja heikensi tyytyväisyyttä elämään pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi läikkyy muuhun elämään ja voi siis paitsi heikentää mielenterveyttä, myös vahvistaa sitä. – Vaikka työ voi synnyttää pahoinvointia, tutkimuksemme mukaan työ voi myös synnyttää aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, Hakanen korostaa. Yksisuuntainen vaikutusmekanismi Tutkimus osoitti myös, että nimenomaan työhyvinvointi vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin. Masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. – Työllä on tämän perusteella merkittävä rooli työssäkäyvien hyvinvointiin kaikessa elämässä. Sen sijaan muun elämän hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elämänkriisit tai tyytyväisyys parisuhteeseen, eivät yleensä vaikuta vastaavalla tavalla työhyvinvointiimme, Hakanen erittelee. – Kun edistetään työpaikkojen menestystä ja tähdätään pidempiin työuriin, pitäisi muistaa panostaa työn imua lisääviin työn voimavaroihin. Niitä ovat esimerkiksi riittävä itsenäisyys ja työstä saatava palaute, selkeät tavoitteet, ihmiset huomioon ottava johtajuus sekä arvostus ja ystävällinen, toisia tukeva vuorovaikutus työpaikalla, luettelee Hakanen. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston Työ- ja organisaatiopsykologian laitoksen tekemä tutkimus on toistaiseksi pisin seurantatutkimus työn imusta ja en- simmäinen sen pitkän aikavälin terveysvaikutuksista työntekijään. Pitkittäistutkimus toteutettiin seitsemän vuoden seurantatutkimuksena. Siihen osallistui 1964 suomalaista yksityisen ja julkisen sektorin hammaslääkäriä. Työn imua voi selvittää testillä Vaikka jokainen meistä tuntee itsensä toisinaan arjen kiireissä väsyneeksi ja kyllästyneeksi, ei se kuitenkaan tarkoita, ettei työssään kokisi työn imua. Sitä voi testata esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämällä verkkotestillä, jossa jokainen voi peilata omia kokemuksiaan tutkijoiden käsityksiin yleisestä tilanteesta. Median uutisoimista irtisanomisista huolimatta tutkija ei pidä suomalaisten työpaikkojen tilannetta huolestuttavana. – Tutkimustemme mukaan kolme neljästä kokee tarmokkuuden ja onnistumisen tunteita muutamia kertoja viikossa. Minusta tilanne voisi toki olla vieläkin parempi, Jari Hakanen huomauttaa. Testi löytyy osoitteesta www.ttl.fi/tyonimu. Hyvinvoinnin käsitteitä Työn imu (work engagement) tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa. Työn imu on tutkimusten perusteella myönteisessä yhteydessä muun muassa hyvään työsuoritukseen ja asiakastyytyväisyyteen, sitoutumiseen samaan työpaikkaan ja aloitteelliseen ja uudistushakuiseen toimintaan työssä. Työuupumus kehittyy vähitellen pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen keskeiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Onnellisuutta tutkitaan usein tyytyväisyytenä elämään, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista arviota siitä, miten tyytyväinen ihminen kaiken kaikkiaan on elämäänsä. Tällä tavoin tutkittuna suomalaiset sijoittuvat maailman onnellisimpien kansakuntien joukkoon. Masennusta tarkasteltiin tutkimuksessa 13 oireen avulla, joita ovat muun muassa mielialan lasku, univaikeudet ja itseen ja elämään pettyminen. Silmähoitaja 13 Työn imu on iloa ja innostusta Oletko innostunut ja hyvällä mielellä uuden työpäivän alkaessa? Kuluuko aikasi työn parissa kuin huomaamatta? Saatko työstäsi nautintoa? Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, koet ehkä työn imua. T yön imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin oireet, työn imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Se koskettaa useimpia meistä – ainakin aika ajoin. Työn imua syntyy, kun työolosuhteet ovat suotuisat ja työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä löytyy ennen kaikkea työpaikalta, mutta osin myös sen ulkopuolelta. Tutkimusten mukaan seuraavat työn voimavarat vahvistavat työn imua: • työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus • vaikutusmahdollisuudet työhön • työpaikalla koettu arvostus ja tuki • kannustava johtaminen • mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä. Työn imua vahvistavat lisäksi ”tarttuminen” ihmisten välillä, yksilölliset voimavarat, palautuminen työpäivän rasituksista ja kodin voimavarat. Mitä työpaikalla voidaan tehdä? Laajasti katsoen työpaikoilla on kaksi tapaa edistää työhyvinvointia: - lisätä ja vahvistaa suotuisia asioita - vähentää epäsuotuisia ja kuormittava asioita, mikä ehkäisee työuupumusta. Molempien tapojen tulisi olla käytössä jokaisessa työyhteisössä. Suotuisia asioita voidaan lähteä vahvistamaan määrittelemällä aluksi, mitkä asiat ja olosuhteet ovat tietylle työntekijälle tai työyhteisölle tärkeimmät. Keskeiset työn voimavarat ovat osin samat miltei kaikkialla: hyvä ilmapiiri, esimiehen tuki ja vaikutusmahdollisuudet työhön. Eri työpaikoilla ja erilaisissa tehtävissä on kuitenkin myös ainutkertaisia voimavaroja tai tarpeita kehittää juuri tiettyjä vahvuuksia. Tästä syystä työyhteisöjen kaikkien osapuolten näkemykset ja osallistuminen ovat 14 Silmähoitaja tärkeitä työpaikkojen voimavaralähtöisessä kehittämisessä. Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Työn imua voi kehittää itse Työn imun kehittämiseen on monia tapoja. Erityisesti pitkään samaa työtä tehneen kannattaa aika ajoin pohtia syitä työnsä tekemiseen: mitä työ merkitsee ja missä asioissa on kehittymismahdollisuuksia. Uudenlaiset näkökulmat omaan työhön mahdollistavat työn imun. – Parhaita hetkiä työssämme ovat sellaiset onnistumisen kokemukset, jotka ovat vaatineet ponnisteluja. Rutiinit tappavat usein parhaan onnistumisen kokemuksen, vaikka ne helpottavatkin arjen sujumista, Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnnin tutkija Jari Hakanen toteaa. Vaikka me suomalaiset olemmekin hyviä purnaamaan, tutkimusten mukaan näyttää selkeästi myös siltä, että pidämme työstämme ja yhdessä tekemisestä. Jokainen voisikin pohtia, kuinka myönteistä ilmapiiriä on mahdollista levittää ympärilleen. – Esimerkiksi asiakaspalvelutyöntekijä voi heittäytyä antaumuksella ratkaisemaan asiakkaan ongelmaa. Vastineeksi hän saa kiitollisen asiakkaan. Kiitollisuus puolestaan lisää hyvää mieltä, ammattiylpeyttä ja kannustaa jatkossakin tekemään paremmin. Esimies palvelee työyhteisöään Modernin organisaation esimies pitää itseään työntekijöidensä palvelijana, joka luo työntekijöilleen kehitysmahdollisuuksia eikä hengitä niskaan. Kannustava ja tukeva esimies edistää sitä, että työyhteisössä koetaan työn imua. Parhaimmillaan tyytyväinen työntekijä tuntee työssään omistautuneisuutta ja tarmokkuutta useita kertoja viikossa. Jos työpaikalla on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, maistuu työntekokin makeammalta. Silloin saatamme kokea työskennellessämme työn imua, joka syntyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tiloista. Silloin työ on haastavaa, ja siitä saa myös riittävän tunnustuksen. Työn imua synnyttävät sellaiset työolot tai -voimavarat, jotka tyydyttävät henkisiä perustarpeitamme. – Työn imua voi kokea työssä, joka ei ole kontrolloitua eikä valvottua, vaan siinä voi käyttää omaa harkintaansa sekä osaamistaan. Työyhteisöön on kiva tulla aamuisin, ja työpanostuksemme huomataan siellä. Työssämme on mahdollisuus kokea riittäviä onnistumisen tunteita, ja meillä on mahdollisuus kehittyä siinä, Jari Hakanen luettelee työn imua synnyttäviä työn piirteitä. Työpaikan ilmapiiri on jokaisen meidän vastuulla. Esimiehellä on kuitenkin oleellinen rooli työntekijöiden tukemisessa, jotta heillä olisi mahdollisuus kokea työssään mielekkyyden ja onnistumisen tunteita. – Esimies on perinteisen vastuuttavan roolinsa rinnalla ikään kuin työyhteisönsä palvelija: nöyrä, aito ja omat virheensä myöntävä. Alaisiinsa luottava esimies antaa jokaiselle tilaa toteuttaa työtään omien taitojensa, harkintansa ja kokemuksiensa mukaisesti. Hän myös huolehtii, että kaikilla on kehitysmahdollisuuksia ja hyvät työn tekemisen edellytykset. Esimiehellä pitäisi olla kanttia antaa kunnia omalle porukalleen ja luoda työntekijöilleen tunne, että ponnistelut kannattavat, ja niistä saa riittävän tunnustuksen. Työn imua koskeva kokonaisuus on koottu Työterveyslaitoksen tuottamasta aineistosta. Työ ohjaa silmiä – silmät ohjaavat niska-hartiaseutua Vinkit hyvään työnäkemiseen Pitkäkestoinen lähityö eli tarkka katsominen pitkään samaan kohteeseen aiheuttaa ensin silmien rasittumista ja sen seurauksena kipuja niskahartiaseudussa. K ipu silmien seudussa on usein heijastumiskipua niskan syvistä lihaksista ja kaulan lihaksista. Silmäoireita voivat aiheuttaa työympäristön sopimaton valaistus tai häikäisy, jatkuva tarkkuutta vaativa katseleminen samalle lähietäisyydelle, kuiva ilma ja ilmastointi sekä paperipöly, tulostinten ja kopiokoneiden muste tai rakennusten epäpuhtaudet. Näkemisongelmien syynä voivat olla myös silmälasien sopimattomuus käyttäjälleen tai työpisteen ergonomiset puutteet. Työpisteen ergonomia Ergonominen työpiste luo edellytykset sujuvalle työskentelylle ja ohjaa työntekijää mahdollisimman rentoihin ja luonteviin työasentoihin ja liikkeisiin. Tavoitteena on luoda työvälineistä, kalusteista ja apuvälineistä työpistekokonaisuus, jossa työntekijä voi omaksua mukavan ja tuetun asennon, nähdä tarpeellisen tiedon vaivattomasti sekä tehdä työn vaatimat liikkeet esteettömästi ja vaihdella omaehtoisesti työasentoja. Työasennon vaihtamista helpottaa erillisen hiiren, näppäimistön ja näytön kytkeminen kannettavaan tietokoneeseen. Erityisiä telakointiasemia käyttämällä vältytään toistuvilta johtojen kiinnittämisiltä ja samalla säästetään johtojen herkästi vioittuvia liittimiä. Valaistus Näkemisen kannalta tärkeintä on valon määrä ja suunta sekä valaisimien sijainti. Säännöllinen valaisinten puhdistus ja huolto takaavat riittävän valaistuksen. Ihmisten erilaisten valon tarpeiden ja työtehtävien vuoksi yhteisissä työtiloissa osa valosta kannattaa tuottaa kohdevalaisimilla. Silloin työntekijät voivat itse säätää valaistustasoa. Taukoja työhön Väsyminen ja elpyminen ovat elimistön vuorottelevaa normaalia toimintaa. Elpyminen on tauon alussa nopeampaa ja hidastuu, kun elimistö lähestyy normaalia olotilaa. Siksi kannattaa päivän aikana pitää useita lyhyitä taukoja. Viidestä kymmeneen minuuttia kestävä tauko kerran tunnissa intensiivisessä tietotyössä on todennäköisesti tehokkaampi kuin 15 minuutin tauko kahden tunnin jälkeen. Jopa minuutin, parin tauko työpisteessä on virkistävä ja ehkäisee väsymystä. On töitä, joissa tauko joudutaan pitämään ennalta sovittuna aikana, ja taukojen pituus ja määrä on tarkkaan laskettu. Tällöin työntekijä yleensä pystyy henkisesti valmistautumaan tulevaan taukoon. Kiireisen työtilanteen keskeyttävä, yllättävä tauko ei sen sijaan rentouta eikä vähennä stressiä. Omaehtoinen venyttely tai rytmikäs liike sopivaan aikaan pistää vauhtia verenkiertoon. Mukava tieto jumpan vastustajille on se, että jo pelkkä tauko rentouttaa! Näköongelmia Miten toimia, kun näkemisessä on ongelmia? Elleivät näkemiseen liittyvät pulmat ja mahdolliset silmäoireet ratkea omatoimisella työpisteen uudelleen järjestelyllä, on aihetta hakeutua työterveyshuollon ammattihenkilön puheille. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja voi vielä tarkistaa työpisteessä tehdyt kalusteiden ja näkemisolojen säädöt sekä tarkistaa työasennossa mahdollisesti ilmenevät jännittyneisyydet, väärät työtavat ja työasennot. Jos näkeminen edelleen tuottaa ongelmia, on ilmeisesti tarvetta hankkia tai uusia silmälasit. Lisätietoa aiheesta osoitteessa www.ttk. fi/tyonakeminen. Kirjoitus perustuu Työturvallisuuskeskuksen aineistoon. Silmähoitaja Silmähoitaja15 15 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Silmähoitaja-lehden lukijoille! Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus Silmähoitaja 2013 Numero 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 16 Silmähoitaja Aineistot 28.1. 15.4. 9.9. 4.11. Ilmestyy 25.2. 13.5. 7.10. 2.12. Toimintasuunnitelma 2013 Yleistä Yhdistys perustettiin 8.12.1990. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä ja kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jäsenistö Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Jäsenistön hankintaa tehostetaan. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuo- sikokous pidetään sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä ja kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous. Toiminta • Yhdistys järjestää jäsenilleen Silmähoitajien koulutuspäivät. • Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen erikseen määrätyllä hinnalla. • Yhdistyksen kotisivujen (www.suomensilmahoitajat.fi) ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. • Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan. • Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa. • Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutukseen. Varainhankinta Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja. Silmähoitaja 17 Hallituksen päätöksiä Vuosikokous 2012 24.8.2012 klo 16.05-17.15, Helsinki, Pörssitalo, Pörssisali. Läsnä 37 jäsentä. 1§ Puheenjohtajaksi valittiin Raija Lammi ja sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Mäki ja Sari Yli-Fossi. Ääntenlaskijoiksi valittiin Erja Malvalehto-Inkerö ja Sari Juvonen. Erja Koskisella oli jäsen Johanna Lyytiseltä valtakirja äänestyksiä varten, jonka puheenjohtaja hyväksyi, koska kokouksen käytössä ei ollut yhdistyksen sääntöjä. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja esitti esityslistaan järjestysmuutosta niin, että kohta 11 käsitellään ennen kohti 9 ja 10. Esityslista hyväksyttiin muutettuna kokouksen työjärjestykseksi. 2§ Hallituksen sihteeri Riitta-Liisa Alm esitteli vuoden 2011 toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin. 3§ Yhdistyksen rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö esitteli yhdistyksen vuoden 2011 taseen ja tilinpäätöksen. Tilintarkastaja Leila Auer/Audit Auer Oy oli antanut hyväksyvän lausunnon. 4§ Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2011. 5§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin vähäisin muutoksin. 6§ Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti vuoden 2013 jäsenmaksuksi 23 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksua, jotka hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin ehdotus, jossa eläköityvälle silmähoitajalle tarjotaan eroamisen sijaan mahdollisuutta säilyttää jäsenyytensä 11,50 euron hinnalla/vuosi. 7§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 talousarvion, joka hyväksyttiin. 8§ Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli Silmähoitaja-lehden tuottamista. Silmähoitajalehden tilausmaksu on ollut 30 euroa vuodessa ja lisäksi on peritty 5 euron suuruinen laskun toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Silmähoitaja-lehden toimituksena toimii tällä hetkellä Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Silmähoitajalehdellä on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Päätoimittaja ehdotti lehden tilaushinnan nostoa 35 euroon vuodessa ja 5 euron toimituskulu/laskutuslisä. Ehdotus hyväksyttiin. 9§ Puheenjohtajaksi ehdotettiin Kati Niemistä Porista ja Sari Juvosta Tampereelta. Puheenjohtajaehdokkaat esittelivät itsensä. Suljetussa lippuäänestyksessä Kati Nieminen sai 22 ääntä ja Sari Juvonen 15 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin Kati Nieminen Porista. Juha Mäki toimi ääntenlaskijana Sari Juvosen ollessa jäävi. 10§ Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Jouni Väätänen, Anja Korpiaho ja Erja Koskinen. He kaikki ilmoittivat halustaan erota hallituksen jäsenyydestä. Äänestystavaksi sovittiin suljet- 18 Silmähoitaja tu lippuäänestys ja toisella kierroksella, mikäli sitä tarvitaan, käsiäänestys. Hallituksen jäseniksi ehdotettiin Satu Lähdettä Tampereelta, Heidi Talvensaarta Helsingistä, Erja Malvalehto-Inkeröä Rovaniemeltä ja Johanna Alaloukusa-Lahtista Oulusta. Äänestysten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Satu Lähde Tampereelta (11 ääntä), Erja Malvalehto-Inkerö Rovaniemeltä (11) ja Johanna Alaloukusa-Lahtinen Oulusta (11 ääntä). Heidi Talvensaari sai 5 ääntä. Juha Mäki toimi ääntenlaskijan Erja Malvalehto-Inkerön ollessa jäävi. 11§ Hallituksen erovuoroiset varajäsenet olivat Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen ja Helena Kaasalainen. Hallituksen varajäseniksi ehdotettiin Jouni Väätästä, Helsingistä, Jaana Hakolaa, Rovaniemeltä, Heidi Talvensaarta, Helsingistä ja Sirpa Nyyssönen-Jaseria, Helsingistä. Suoritetun äänestyksen perusteella hallituksen varajäseniksi valittiin Jouni Väätänen Helsingistä (19 ääntä), Jaana Hakola Rovaniemeltä (9) ja Heidi Talvensaari Helsingistä (5). Sirpa Nyyssönen-Jaser sai kolme ääntä. 12§ Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien ja varatilintarkastajien/ varatoiminnantarkastajien valinta. Rahastonhoitaja Erja MalvalehtoInkerö esitti vuosikokoukselle, että yhdistys käyttäisi tilintarkastajana vuonna 2013 rovaniemeläistä Audit Auer Oy:tä, joka on toiminut yhdistyksen tilintarkastajana vuosina 2011-2012. Audit Auer Oy / Leila Auer ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka Samuli Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi 2013. 13§ Muita asioita ei ollut. Hallituksen kokous 6/2012 6.10.2012 Ruka, Kuusamo Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että hallituksen keskuudesta valitaan jatkossa etukäteen nimetyt koulutuspäivien palauteartikkelin kirjoittaja tai kirjoittajat. Hallitus päätti palauttaa lehteen päätoimittajan palstan ja ottaa käyttöön kiertävän hallituksen jäsenen palstan. Lehden mainoshinnat päätettiin pitää alkuvuonna sovituissa hinnoissa. Hallitus valtuutti päätoimittajan pyytämään painotaloilta tarjouksia lehden painattamisesta ja postituksesta, Viestintä-Karttimon esittämillä tiedoilla mahdollisimman pian. Päätettiin, että seuraava lehden päätoimittaja esittelee seuraavalle vuosikokoukselle lehtien julkaisukertojen vähentämissuunnitelman. Hallitus päätti, että yhdistyksen nettisivut esitellään ensi vuonna koulutuspäivien alussa Kuopiossa. Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti varata ensi keväällä järjestettävään yksipäiväiseen kotimaiseen koulutukseen 3 000 euroa jakamattomia apurahoja. Hallitus päätti esittää järjestäytymiskokoukselle, että yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle tilataan vuoden alussa luotto- kortti Tapiola-pankista Visa-ominaisuuksin. Hallitus päätti, että ensi vuonna yhdistyksen pankkitiliin tilataan tunnukset vain puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle. Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että jatkossa koulutuspäivien yhteydessä pidettävä hallituksen kokous keskittyy vain koulutuspäiviin liittyvien yksityiskohtien sopimiseen. Vuoden 2013 koulutuspäivät Kuopiossa 10.11.10. Hallitus päätti pitää vuoden viimeisen kokouksen Kuopiossa 24.11., jolloin tutustutaan Kuopion hotelleihin ja kongressitilatarjontaan. Yhdistyksellä on alustava varaus Kuopion Musiikkitaloon. Varaus pidetään voimassa. Jäseniltä saadun koulutuspäiväpalautteen perusteella esitetyt luentoaiheet ensi vuodelle ovat silmien laserhoidot, näkökentät, optikon luento silmälaseista ja silmälasimäärityksestä, taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset, kaihileikkauksen toteutustavat ja käytännön järjestelyt, silmäproteesit, visustutkimukset, Icare-tonometrin esittely ja käyttöopastus sekä mikroskooppiesittely. Jäsen- ja apuraha-asiat. Hallitus päätti, että hallituksen puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla on oltava päivitetty kopio jäsenluettelosta esimerkiksi muistitikulla. Mainita varmuuskopioinnista on tehtävä rekisteri-ilmoitukseen. Hallitus päätti, että apurahoja jaettaessa toimitaan kuten ennenkin, lisäksi järjestetään kotimaista koulutusta. Hallituksen päätöksen mukaan lehteen ja nettisivuille aletaan kerätä listaa erilaisista koulutuksista niin koti-, kuin ulkomaillakin. Koulutusluettelon nimeksi tulee ”Innostu tästä” ja Irmeli Ahonen pitää listaa yllä. Yhdistyksen sääntömuutokset, apurahasääntöjen, matkakorvausten jne. tarkastaminen – yhdistystoiminnan käytännön tarkastaminen. Päätettiin, että sääntömuutokset ja apurahasäännöt siirretään käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti matkakorvauksista seuraavaa: kohtuulliset hallituksen kokouksiin liittyvät matkakulut ja parkkeerauskulut korvataan. ESONT-kongressiin osallistujille korvataan enintään neljä yötä hotellissa, majoitus aina kahden hengen huoneessa. Kursseja ei kustanneta. Hallitus päätti muuttaa ensi vuoden alusta kokouskäytäntöjä. Tavoitteena on, että käsiteltävät asiat olisivat mahdollisimman pitkälle valmisteltuja jo ennen kokousta. Hallitus pitää ensi vuonna kuusi kokousta. Kokouspäivät sovitaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Muut asiat. Hallitus päätti laatia Suomen Silmälääkäriyhdistykselle kirjeen koskien koulutuspäivien ajankohtaa, yhteneväisiä käytäntöjä esimerkiksi näön tutkimisessa ja hoitajien mahdollisuudesta osallistua silmälääkäripäivien yhteydessä pidettävään näyttelyyn. Pöytäkirjalyhennelmät laati sihteeri Riitta-Liisa Alm. Silmähoitaja 19 M - Itella Oyj 21. vuosikerta Julkaisija Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Suomen Silmähoitajat ry– Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi ISSN 1238-5379 Aikataulu 2013 Numero 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 Aineistot 28.1. 15.4. 9.9. 4.11. Ilmestyy 25.2. 13.5. 7.10. 2.12. Toimitusneuvosto Riitta-Liisa Alm Irmeli Ahonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Aulikki Mäki-Jouppila Riitta Varamäki Jouni Väätänen Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 ella@karttimo.fi Kannen kuva: Plugi Oy Tilaukset riitta.varamaki@medilaser.fi Tilaushinta 35 € / vuosi + laskutuslisä 5 € Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.fi Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Jäsentiedot PALAUTUSOSOITE: Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Jouni Väätänen Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä Nimi *Uusi nimi Vaakatie 10 C 186 00440 Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla Syntymäaika vaatanen@welho.com Osoite Postinumero ja -toimpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi Sähköpostiosoite 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Työnantaja ja työpaikka Virkanimike 20 Silmähoitaja Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 4|2012
© Copyright 2024