1. No category

Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
3/2014
www.suomensilmahoitajat.fi
Työhyvinvointi
on jokaisen
vastuulla
Hallitus kaipaa
uusia kasvoja
ja ideoita
IOL-sekaannus
kaihikirurgian
yleisin virhe
Tervetuloa
7.–8.11. Turkuun –
ilmoittaudu nyt!
”Osaamisprofiili varmistaa hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä.
Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun muassa rekrytoinnissa ja perehdytyksessä.” Sivu 10
-2 2)
+ &0 /&
22 +"
0 +
*"&,$/#&
"+
&+ )) /&
!" "1
1, ,*
1
/
("
Lopeta arvailu.
Ala mittaaminen !
vv
0/3"&0()3,+
1,-,$/#&
^
")
6+
(6 )*& (‚
#& /" &*"
-‚1
2
Pyydä koekäyttö tänään !
3/&(231‚'‚
3&!",1
010-2290 670
,)
&
0, +00
3&1 &+‚
20
-&&
)
0‚
,+2
&
1,
("/ &++,&+1
%3
asiakaspalvelu@optiikkajuurinen.fi
Uusi OCULUS Keratograph 5M –
Enemmän kuin pelkkä
topografi!
OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi
sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on
optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet
mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time´n
ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja
automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös
yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa.
Pöytä ja iMac ovat saatavana
lisävarusteina.
1,-,$/#&‚'‚("/1,*"1/&‚
*"&,^0 +
/^0 +
1#^0+
Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva
sarveiskalvon topografi, oikea
keratometria sisäänrakennetulla
keratometrillä ja aikainen
keratoconuksen havannointi
osoitinikkunan avulla.
(2320
2 Silmähoitaja
Ensimmäinen ja ainoa
teknologia bulbaarisen ja
limbaalisen punaisuuden
automaattinen mittaus ja
luokittelu, havaitsee ohuet
verisuonet sidekalvolla.
HD kamera valittavalla
valaistuksella ja muunneltavalla
suurennuksella korkeatasoisten
kuvien ja videoiden ottamiseen
silmän ulko-osista.
Morfologinen arviointi
rauhassolukolle Meibomian
rauhasten toimintahäiriön
havaitsemiseksi.
Ylä- ja alaluomien meibomian
rauhasten 3D näyttö.
Ilman kontaktia oleva,
nopea ja automaattinen
kyynelfilmin break up time´lle
ja kyynelmeniskin korkeuden
määrittäminen, lipidikerroksen
ja hiukkasten virtauksen
näyttäminen.
-&&),)&+00&+‚0,3&120
Optiikka Juurinen Oy
Rajatie 4 A 12
01230 Vantaa
Monipuolinen ja laajennettava
tietokanta pehmeille ja
puolikoville piilolinsseille
mahdollistaa fluoresiinikuvien
simuloinnin ja vertailun parhaan
linssin löytämiseen nopeasti ja
tehokkaasti.
www.optiikkajuurinen.fi
Sisältö
Työpaikan hyvinvointi
on jokaisen vastuulla.................4
Päijät-Hämeen Silmäklinikka
sai omat nettisivut.....................8
Kokemuksia linssileikkauksesta, osa 2...................9
Osaamisprofiililla
tietotaitoa työhön....................10
Miten ehkäistä
kaihikirurgian virheet
jo ennalta?................................15
Tule mukaan
silmähoitajien
hallitustyöhön!........................20
Turku kutsuu
koulutus-päiville
7.–8. marraskuuta...................22
Palstat
A
lkavan syksyn aikana olen saanut tilaisuuden miettiä silmähoitajan ja
silmälääkärin yhteistyötä: millaista sen pitäisi olla, miten sitä voisi parantaa ja kehittää?
Parhaillaan yhteistyö on saumatonta ja tehokasta. Molemmat osapuolet tietävät tehtävänsä. Kun kaikki hoitoon osallistuvat ymmärtävät, mihin potilaan hoidossa pyritään ja miksi erilaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä tehdään, on
helpompaa työskennellä yhdessä.
Hyvä ja sujuva yhteistyö vaatii kokemusta ja työtunteja yhdessä sekä hyvää
teoriatietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta. Työhönsä motivoitunut silmähoitaja on yksi hyvän yhteistyön tärkeimmistä tekijöistä. Silmälääkärin luottamus
hoitajaan on yhtä tärkeää.
Yhteistyö saattaa olla hyvinkin erilaista riippuen työpisteestä. Poliklinikkatyössä potilaan hoito koostuu erillisistä tutkimuksista, joista yhdessä muodostuu potilaan kokonaisvaltainen hoitotilanne. Leikkaussalissa hoitaja ja lääkäri
tekevät tiivistä yhteistyötä. Parhaimmillaan hoitaja osaa lukea lääkärin ajatuksia
ja on aina askeleen edellä. Riippumatta siitä, millainen työnjakomalli on käytössä ja miten tehtäviä jaetaan, on tärkeää löytää meille kaikille sopivat käytännöt
tehdä yhdessä työtä.
Silmäpotilaiden hoitotyö kehittyy jatkuvasti. Yhdessä silmähoitaja ja silmälääkäri voivat tässä jatkuvassa kehityksessä löytää parhaat mahdolliset käytännöt
ja hoitomuodot. Hoitoa tarvitsevien silmäpotilaiden määrä on myös jatkuvassa
kasvussa. Siinä meille tulevaisuuden haasteita.
Meidän on hyvä joskus miettiä, mitä teemme ja miksi. Miten omalta osaltani voin vahvistaa yhteistyötä lääkärin kanssa, jotta potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.
Tärkeintä kuitenkin on, että teemme yhdessä työtä silmäpotilaiden parhaaksi.
Puheenjohtajalta
Tehdään yhdessä
Yhteistyökykyistä syksyä!
KATI NIEMINEN
puheenjohtaja
Puheenjohtajalta.......................3
Minun työni.............................14
Hallituksen kuulumisia . .......21
Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n
valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan
osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille.
Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja
aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun.
JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry –
Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA
Merja Korhonen, Supantie 7, 16610 Kärkölä, merja.korhonen@phsotey.fi, puh. 050 347
8818 TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, 90810
Kiviniemi, puh. 040 526 4880, ella@karttimo.
fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari
Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja
Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa
KANSI Turku, Ruissalo. Kuva: Jouni Tyrisevä
AIKATAULU 2014
numero aineistot ilmestyy
4/2014 17.11. 15.12.
Silmähoitaja 3
HANNELE RAPATTI
Työhyvinvointi
syntyy toimivassa arjessa
iime vuosien kehittämistyössä ongelmana on ollut se, että työhyvinvointi
on ymmärretty usein omaksi ja erilliseksi hankkeekseen. Tällöin hyvätkin käytännöt ovat eläneet vain kehittämishankkeen ajan,
minkä jälkeen on vähitellen ajauduttu entisiin
tuttuihin ja turvallisiin kuvioihin.
Hyvinvointinäkökulman huomioiminen ja
kehittäminen eivät välttämättä edellytä suuria
investointeja, konsultteja, projekteja tai muita
ihmeellisiä tekoja. Hyvinvointia ei myöskään
synny luomalla uusia sääntöjä ja määräyksiä.
Se on työn ja osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä, jotta työ olisi sujuvaa ja työssä onnistumiselle olisi hyvät mahdollisuudet.
Työhyvinvointia voidaan pitää niin sanottuna kovana työelämäarvona, koska sillä on
suora yhteys työn tulokseen. Terveydenhuollossa se tarkoittaa hyvinvoivien asiantuntijoiden tarjoamaa korkeatasoista ja laadukasta
hoitoa ja palvelua turvallisessa ilmapiirissä,
jonka asiakas, potilas, tunnistaa jo sisään astuessaan. Asiakkaan palvelukokemus on yhä
tärkeämpi kilpailutekijä.
edellytyksistä. Samainen lainsäädäntö edellyttää myös työntekijää huolehtimaan omasta
osaamisestaan ja työkyvystään.
Mitä työhyvinvointi itse asiassa on? Se on
monitasoinen ja kokemuksellinen asia, jota on
mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Mikä
on yhdelle työhyvinvointia, ei ole sitä välttämättä toiselle. Henkilökohtaisen käsityksen,
kokemuksen ja tunteen lisäksi työhyvinvoinnin rakentumiseen vaikuttavat työpaikoilla
erilaiset tekijät.
Yksilön näkökulmasta hyvinvointi työssä
koostuu muun muassa terveydestä, työkyvystä, elämäntilanteesta, sopivasta työmäärästä,
työn haasteellisuudesta, hyvästä johtamisesta,
lähiesimiehestä, työkavereista ja hyvin hoidetusta työturvallisuudesta.
Vaikka kokemukset ovat yksilöllisiä, niistä
koostuu koko työyhteisön kunto, ilmapiiri ja
toimintaenergia. Joskus tuntuu siltä, että keskustelu on liikaa painottunut työpahoinvointiin,
stressiin ja uupumukseen. Mediassa ja monissa
työpaikoissakin käytetään paljon aikaa ongelmissa vellomiseen ja valittamiseen sen sijaan, että
energia käytettäisiin työhön ja työn tekemistä
tukevien asioiden kuntoon saattamiseen.
Keskustelu kiertää kehää, mikä usein lisää
negatiivisuutta ja tyytymättömyyttä. Euroina
laskettuna työpahoinvoinnin aiheuttamat
kustannukset on arvioitu moninkertaisiksi
verrattuna työhyvinvoinnin tukemiseen laitettuihin panoksiin.
Kenelle kuuluu
työhyvinvointi?
Kehittämismalleja ei
voi suoraan kopioida
Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi
laadun kehittämiskohteeksi työelämän
suuressa murroksessa. Työhyvinvointi
syntyy arjessa, ja se on oleellinen osa
työtä. Organisaation jokainen päätös
koskee samalla myös työhyvinvointia.
V
Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla on
jokaisen vastuulla – niin korkeimman johdon
kuin yksittäisen työntekijänkin. Työnantajalla
on lakisääteinen yleinen huolehtimisvelvoite
työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnin perus4 Silmähoitaja
Työelämän laadun ja hyvinvoinnin kehittämiseksi ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai
mallia. Kehittämismalleja ei voi sellaisenaan
kopioida toisesta organisaatiosta tai ulkoistaa
kehittämistyötä konsulteille.
Toki ulkopuolisia asiantuntijoita on hyvä
käyttää kehittämistyön käynnistäjinä ja tukena, koska heitä ei sido yhteinen historia ja
työyhteisön toimintakulttuuri. Usein kauempaa näkee enemmän ja paremmin.
Työhyvinvointia ei myöskään laiteta kerralla kuntoon auditorioissa, eikä se ole ranskalaisin viivoin hoidettavissa. Työhyvinvoinnin
kehittäminen on osa työtä ja sen kehittämistä. Hyvinvoiva työyhteisö on ihmisen kokoinen ja näköinen ja se rakentuu sellaisista
haasteista ja tehtävistä, joissa ihmisyys tulee
huomioiduksi.
Työhyvinvoinnin kansallisilla kehittämisfoorumeilla keskeisiksi kehittämiskohteiksi
on nimetty oikeudenmukainen johtaminen
ja esimiestyö, työyhteisötaidot, yhteistyö ja
yhteisöllisyys, vuorovaikutuksen toimivuus
ja luottamuspääoma.
Työhyvinvoinnin kehittäjän roolissa pidän
tärkeimpinä tekijöinä ja sujuvan työn perusedellytyksinä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Näköalattomuus ja päämäärättömyys
sen sijaan ovat selviä riskitekijöitä.
Asenteella, suhtautumisella ja omalla ajattelutavalla on merkittävä osuus työelämässä
ja työhyvinvoinnin kokemuksessa. Työhyvinvointi on myös tahdon asia.
Luottamussuhde
kaiken kivijalka
Luottamus ja työhyvinvointi liittyvät kiinteästi
toisiinsa. Luottamusilmapiiri koostuu useista
tasoista: luottamuksesta organisaatioon, työyhteisöön, työtovereihin ja esimieheen. Koska luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä
tietoa, sitä ei voida määrätä.
Luottamus syntyy tekojen kautta ja havainnoista, että organisaation kaikilla tasoilla jokainen kantaa vastuuta työstään ja pitää
lupauksensa. Luottamus rakentuu näistä vahvistuvista kokemuksista ja siirtyy vähitellen
osaksi organisaatio- ja toimintakulttuuria. Tyhjät lupaukset ja sovittujen asioiden tekemättä
jättäminen nakertavat luottamusta.
Kun työyhteisössä on korkea luottamustaso,
henkilöt jaksavat panostaa työhönsä, vaikka
sen sisältö tai työjärjestelyt eivät kaikilta osin
vastaisi odotuksia. Luottamusilmapiirillä on
todettu olevan selvä yhteys työurien jatkumiseen, kun epäluottamuksella on selvä työntövaikutus pois organisaatiosta.
Suomalaisilla on perinteisesti ollut vahva
luottamus työnantajaan ja tulevaisuuteen.
Viimeaikaiset muutokset yt-neuvotteluineen
ovat tätä kuitenkin horjuttaneet. Samalla työnantajan ja työntekijän välinen psykologinen
työsopimus on menettänyt merkitystään.
Vastavuoroiseen ja vapaaehtoiseen työhön
panostamiseen ei enää taivuta samassa määrin kuin ennen, koska työnantajan lupauksiin
on jouduttu pettymään.
Luottamusta voitaisiin lisätä hyvin yksinkertaisesti esimerkiksi viestinnän ja tiedottamisen avulla. En ole tavannut vielä yhtään työpaikkaa, jossa työntekijät kertoisivat
saavansa liikaa tietoa. Johdon ja esimiesten
tulisi kertoa säännöllisin väliajoin avoimesti
ja rehellisesti yritystä, organisaatiota ja työtä
koskevista asioista. Myös silloin, kun uutta
tiedotettavaa ei ole.
Tiedottamisen suurin merkitys on turvallisuuden tunteen vahvistaminen ja sitä
kautta luottamuksen säilyttäminen. Kyse on
huolenpidosta ja välittämisestä: arvostan sinua niin paljon, että haluan kertoa sinulle,
missä nyt mennään.
Luottamus on keskeinen tekijä kehittämisessä ja uudistumisessa, sillä se lisää rohkeutta
esittää omia näkemyksiään, ottaa kantaa sekä
kokeilla uutta ja uskaltaa epäonnistua.
Esimies johtaa
asioita ja ihmisiä
Johtaminen ja esimiestyö ovat yhtä suuressa
mullistuksessa kuin työelämä kokonaisuudessaan. Aiemmin johtamisen keskeinen lähestymistapa oli vallan käyttö, joka perustui
asemaan, määräyksiin, valvontaan ja kontrolliin. Tämän päivän esimiestyö on muuttumassa yhä enemmän valmentavaksi ja johtajuutta jakavaksi.
Esimiehen ydintehtävänä on yksinkertaisesti johtaa sekä asioita että ihmisiä. Keskeinen haaste on strategian toteuttaminen ja
realisointi eli asioiden kääntäminen paperilta toiminnaksi.
Esimiehen tehtävänä on johtaa joukkoja
tavoitteiden suuntaisesti. Tosin johdettavana
oleva henkilöstö ei välttämättä koe esimiehensä toteuttavan organisaation strategiaa,
sillä sen toiveena on tulla johdetuksi kokonaisina ihmisinä.
Joskus henkilöstö kokee heille epämieluisat
esimiehen päätökset loukkaavina, jopa epäasiallisena käyttäytymisenä. Esimiehellä on
työnantajan edustajana työnjohto eli direktio-oikeus, mikä antaa hänelle oikeuden ja
velvollisuuden johtaa ja valvoa työtä.
Työntekijän tulee puolestaan suostua johdettavaksi. Esimiestyössä tärkeintä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen,
työntekijöiden ja heidän osaamisensa arvostaminen ja kunnioittaminen, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen.
Esimieheltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja halua aitoon kohtaamiseen.
Omasta henkilöstöstä välittäminen heijastuu
takaisin haluna panostaa työhön ja tehdä
yhdessä tulosta.
Erilaisuus on voimavara, ei ongelma tai kehittämisen este.
X-sukupolven edustajat eli 1970-luvulla
syntyneet ovat olleet jo mukana työelämän
muutoksessa, ja heillä on jo kokemuksellista asiantuntijuutta. He haluavat vaikuttaa
omaan työhönsä. He odottavat esimiehen
olevan kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja
antavan tilaa kehittämiselle. Mikäli epäkohtiin ei puututa eikä kehittämistä tapahdu, he
eivät epäröi äänestää jaloillaan.
Z-sukupolven työntekijät eli 1980-luvulla
syntyneet kyseenalaistavat entistä rohkeammin työelämän käytäntöjä ja johtamista. Tutkijoiden mukaan organisaatioiden niin sanotut
kirjoittamattomat säännöt, normit ja ”pyhät
lehmät”, ovat heille yhdentekeviä.
Y-sukupolvi on vielä suuri arvoitus, koska
se on vasta siirtymässä työelämään.
Työnantaji-
Haasteena eri
työntekijäsukupolvet
Tämän päivän työelämässä
on mukana eri aikakausina
työelämään mukaan tulleita henkilöitä. Työelämään 40 vuotta sitten
tulleet ovat eläneet
läpi monta muutosta.
Heillä on ammattitaitoa ja kokemuksellista osaamista,
mitä nuoremmilla
sukupolvilla ei voi
vielä olla.
Nuoremmilla x-,
z- ja y-sukupolvilla
on puolestaan hallussaan sellaisia työelämässä tarvittavia taitoja,
joita vanhemmalla sukupolvella ei välttämättä ole.
Eri sukupolvien tulee oppia
elämään keskenään, arvostamaan
toinen toisiaan ja hyväksymään erilaisia tapoja tehdä työtä.
Mahdolliset ristiriidat tulisi ottaa välittömästi ja rohkeasti käsittelyyn, sillä pitkittyessään ongelmat vain mutkistuvat. Ristiriidat ja
ongelmat eivät katoa vaikenemalla. Vaikeiden
asioiden esille ottamista ja suvaitsevaisuutta
opitaan vain niitä kohtaamalla. Esimiehen
tehtävänä on saada työyhteisö toimimaan.
en ja esimiesten tulisi ottaa uusien työntekijäsukupolvien odotukset vakavasti varsinkin, kun
samaan aikaan suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta.
Silmähoitaja 5
Yhteisöllisyys
edistää hyvinvointia
Työelämän tutkijat muistuttavat, että tulevaisuudessa työpaikan menestyminen on yhä
enemmän kiinni ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Yhteisöllisyyden tukeminen on
ratkaisevaa. Yhteisöllisyyttä kutsutaan myös
sosiaaliseksi pääomaksi.
Yhteisöllisyyskäsitteellä ymmärretään kokonaisuutta, joka on vuorovaikutusta, kohtaamista, vastuullisuutta, auttamista, reiluutta,
tahtoa toimia yhdessä valittamatta pikkuasioista, vellomatta tunnemössössä ja nostamatta
esille vanhoja ristiriitoja.
Se on resurssien järkevää käyttöä, mielipiteen il-
maisua
asioiden eteenpäin viemiseksi, aktiivista kehittämistä ja työympäristöstä huolehtimista.
Yhteisöllisyys näyttäisi siis olevan kaikkea
sitä, mitä kutsutaan hyvin toimivaksi työyhteisöksi. Se koostuu taidoista, joita kutsutaan
työyhteisötaidoiksi. Niillä puolestaan tarkoitetaan esimies-alaissuhteen elementtejä.
Yhteisöllisyys vaikuttaa paperilla selke6 Silmähoitaja
ältä ja vain toteuttamista odottavalta asialta.
Näin ei välttämättä arkitodellisuudessa aina
ole, koska työn näyttämönä ovat erilaiset
työpaikat, toisistaan poikkeavat työ- ja toimintakulttuurit, erityyppiset työt ja työroolit sekä ennen kaikkea erilaiset työn toteuttajat eli ihmiset.
Ihmisten välistä kanssakäymistä ja työn
tekemistä helpottavat yhdessä sovitut toimintasopimukset ja pelisäännöt. Hyvän yhteisön
tunnusmerkki on sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja toisaalta kyky ratkaista eteen
tulevia ristiriitoja.
Oppiva organisaatio
mukautuu muutokseen
Oppivat ja uudistuvat organisaatiot kykenevät
joustavasti vastaamaan muutokseen ja siten
säilyttämään kilpailukykynsä ja pysymään hengissä. Hyvä työn hallinta
ja oman osaamisen kehittäminen
ovat merkittävä muutosvoimavara ja työhyvinvoinnin tunnetta lisäävä tekijä.
Työyhteisöjen ongelmana on ollut se, että uusia tehtäviä tulee kiihtyvällä vauhdilla ja ne
ikään kuin kasataan
entisten päälle. Eräs
työntekijä kuvasi tilannetta siten, että
uusia työtehtäviä vain
tulee jostain, ne ikään
kuin ajelee päälle eikä
niille voi mitään.
Työkuorma kasvaa ja hoitotyön ydinajatus hämärtyy, kokonaisvaltainen ote katoaa
ja samalla työn mielekkyys
häviää. Vaarana on kyynistyminen, väsyminen ja lopulta
uupuminen.
Tähän ongelmaan voidaan hakea
ratkaisua työmäärää vähentämällä, tekemällä työstä ihmisen kokoinen. Yhtä tärkeä
keino on hakea tilanteeseen ratkaisuja, kokeilla rohkeasti toisin tekemistä ja lähteä tavoitteellisesti uudistamaan vanhoja toimintakulttuureja ja tekemisen malleja. Uudistaminen
ja uudistuminen tuntuvat työläältä, koska ne
edellyttävät vanhasta poisoppimista ja vahvaa
sitoutumista prosessiin.
Tuominen ja Pohjakallio (2012) kumppaneineen kiinnostuivat tutkimaan 925-hankkeessa
työelämän ristiriitaisuuksia. He kiinnostuivat
työelämää koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmiset tekevät entistä enemmän työtä, mutta saavat entistä vähemmän
aikaan tuloksia.
Heitä kiinnosti, miksi ihmiset väsyvät ja
vaipuvat apaattisuuteen ja kokevat ”elämän
lipuvan käsistä”. He eivät uskoneet selityksen
löytyvän pelkästään suuresta työmäärästä. He
huomasivatkin melko pian, että syynä täytyy
olla työn merkityksellisyys. Näytti siltä, että
työelämää vaivasi merkityksettömyys ja näköalattomuus. Nämä ennakkoluulottomat ja
rohkeat yritysjohtajat joukkoineen lähtivät
tutkimaan ja kehittämään työtä. He halusivat muuttaa koko työelämän, mutta kakku
oli liian iso haukattavaksi kerralla. Tutkimushanke rajattiin ”ajattelua vaativaan toimistotyöhön, jota tehdään kello yhdeksästä
viiteen”. Kehittämishanke sai nimekseen 925,
”Nine to five”.
Työelämän kolme
vallankumousta
Tuominen ja Pohjakallio tarjoavat mielenkiintoisia ajatuksia ja käytännön keinoja työelämän ongelmien ratkomiseen. He esittävät
kolme työelämän vallankumousta, joita nyt
vapaasti lainaan ja tulkitsen:
• Ensimmäinen työelämän vallankumous
on se, että on siirrytty ”tehtaasta mieleen” eli
enemmän ajattelua kuin fyysistä ponnistusta
vaativaan asiantuntijatyöhön. Kuitenkin meidän organisaatiorakenteemme, johtamiskäytännöt ja työvälineet ovat vahvasti vielä kiinni
teollisen ajan työelämässä.
• Toinen työelämän vallankumous on se,
että on siirrytty ”työajan mittaamisesta aikaansaannosten mittaamiseen”. Kellokortin
leimaaminen ja työpaikalle saapuminen eivät takaa tuottavaa työpanosta. Nykypäivänä tulisi olla kiinnostunut työn laadusta ja
tuloksista. Työn ja työajan kontrollointi ei siis
ole tätä päivää. Joku onkin sanonut osuvasti, että asiakas ei maksa pelkästä läsnäolosta.
Olisiko jo aika luopua kontrollista johtamisen menetelmänä?
• Kolmas vallankumous on siirtyminen ”ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen”.
Entiset määräysvaltaan perustuvat johtamiskäytännöt eivät tue itseohjautuvaa asiantuntijatyötä.
Kehittämistoimintaan lähdetään usein tarpeettoman raskaalla kalustolla eli siitä tehdään
liian iso ja arjesta voimavaroja syövä projekti.
Kehittämishanke tulisi palastella realistisesti saavutettavissa oleviksi kokonaisuuksiksi.
Silloin on mahdollista säilyttää mielekkyys ja
jokaisen tavoitteen saavuttaminen toisi työn
iloa ja onnistumisen tunnetta.
Esimiehen rooli on mahdollistaa uudistaminen: ”Mitä te tarvitsette, jotta tämä onnistuisi?”
Vuorovaikutus
on taitolaji
Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kyse on
kohtaamisesta, mikä vaikuttaa olevan joskus
yllättävän vaikeaa. Työpaikalla vuorovaikutus
on hyvien käytöstapojen noudattamista, ihmisiksi olemista, toisen kunnioittamista, asiallista
keskustelua ja toisen kuulemista.
Työkäyttäytymiseen eivät kuulu epäasiallinen kommunikointi, huutaminen, selän takana
pahan puhuminen tai toisen työn mitätöinti.
Jokaisen velvollisuutena on toimia niin, että
epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä.
Vuorovaikutusta sanotaan taitolajiksi. Monet
esimiehet kokevat avuttomuutta esimerkiksi
valmistautuessaan kehityskeskusteluihin tai
vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen.
Ei ole häpeä tunnustaa epävarmuuttaan
ja pyytää käytännön apua. Eräässä työhyvinvoinnin kehittämisprojektissa harjoittelimme
pk-yritysten esimiesten kanssa kehityskeskusteluja. Miesvaltaisella alalla ei ollut aiemmin
pidetty kehityskeskusteluja tai jutusteluja,
kuten he niitä nimittivät.
Suunnittelimme yhdessä koko prosessin
lomakkeineen. Harjoittelimme keskustelutapahtumaa ja lomakkeen käyttöä niin kauan, että esimies rohkaistui aloittamaan oikeat keskustelut.
Näiden keski-ikäisten, miespuolisten
metallialan esimiesten onnistumisen tunne
ja työn ilo heijastui koko työyhteisöön. Esimiehen positiivisuus, oma innostuneisuus ja
hyvät vuorovaikutustaidot vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Usko onnistumiseen lisää luottamusta ja
antaa työlle merkityssisältöä. Onnistuminen näkyy ulospäin ”silmien loisteena” ja
”säteilynä”.
Taitoa johtaa
omaa itseään
Tänä päivänä puhutaan paljon työn kuormittavuudesta. On hyvä muistaa, että työ kuormittaa aina. Työnantajan tulee kuitenkin välittömästi puuttua terveyttä vaarantavaan ja
haitalliseen kuormitukseen. Työsuojeluhenkilöiden asiantuntemus, työterveyshuollon
tuki ja oma aktiivisuus ovat tarpeen silloin,
kun työn kuormitus käy liialliseksi. Kuormi-
tustekijöitä tulee myös työn
ulkopuolelta, kuten työn
ja perheen yhteensovittamisesta tai vapaa-ajan
aktiviteeteista.
Työnantajien tulisi
yhä enemmän kiinnittää perheystävällisten käytäntöjen
kehittämiseen. Niillä
voitaisiin helpottaa
esimerkiksi perheen
ruuhkavuosien aikaa tai ikääntyvien
vanhempien hoitovastuusta aiheutuvaa
väliaikaista kuormitusta. Itsensä johtamisen taitoja tarvitaan myös
yksityiselämän eri osa-alueiden yhteensovittamisessa ja
oman elämän ohjaksista kiinni
pitämisessä.
Tuore pääministerikin on muistuttanut täysipainoisen ja nautittavan elämän perussäännöstä: kahdeksan tuntia unta,
kahdeksan tuntia työtä ja kahdeksan tuntia
vapaa-aikaa.
Monet asiantuntijat ovat tällä hetkellä eniten huolissaan aivoterveydestä. Lisääntyvä
tekniikka, sosiaalinen media ja kaikenlainen
infoähky kuormittavat yhä enemmän muistia ja aivoja. Vaikka maailma on muuttunut,
ihmisen fysiikka ja aivot eivät ole muuttuneet, vaan niidenkin kuormituskapasiteetti
on rajallinen.
Moni aloittaa aivojen kuormittamisen jo
aamukahvilla levittäen keittiön pöydälle kahvikupin viereen oman ”sähköisen työpöytänsä” avaamalla lehdet, uutissivut, sähköpostit,
facebookin, twiitit, kännykkäviestit ja mahdollisesti vielä television.
Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä
kätevämmin ja vaivattomammin hän sukkuloi
yhtä aikaa useilla eri kanavilla. Työyhteisöissä
olisi syytä käynnistää keskustelut sähköisten
työvälineiden käyttämisestä ja sähköpostietiketistä. Yksikkö voisi myös sopia yhteisestä
”digipaastopäivästä”.
Ei tarvitse
osata kaikkea
Lukijalle saattaa tulla ahdistus: tuohon kaikkeenko minun pitää tässä arjen puserruksessa kyetä?
Ei tarvitse – kaikkien ei tarvitse osata kaikkea,
kaikkien ei tarvitse olla yhtä hyviä. Riittää, kun
tekee parhaansa ja voi päivän päätteeksi todeta
selviytyneensä riittävän hyvin kaikesta.
Aiemmin siteeraamani Saku Tuominen
kirjoittaa jokaisen työpäivän päätteeksi kalenteriinsa asioita, joita hän päivän mittaan sai
tehtyä. Ja erityisesti hän poimii ne asiat, jotka
sujuivat hyvin. Hän antaa itselleen positiivista
palautetta, mikä tukee onnistumisen tunnetta
ja ylläpitää myönteistä ajattelua.
Jokainen voi ohjata omaa ajatteluaan ja
mieltään vaikka pienin askelin. Millaisia hyviä
asioita sinä aiot tehdä tai jo teit tänään?
Lehtori, TtM Hannele Rapatti toimii
työsuojeluvaltuutettuna Tampereen
ammattikorkeakoulussa ja työnohjaajana
omalla toiminimellään.
Lisätiedot ja kirjoituksen lähdeluettelo:
hannele.rapatti@tamk.fi, puh. 050 373 2943
Silmähoitaja 7
MARITTA JAATINEN,
MARJUT UIMONEN-SYRJÄ
Päijät-Hämeen keskussairaalan
Silmäklinikka sai omat nettisivut:
www.silmaklinikkalahti.fi
Ajatus Päijät-Hämeen
keskussairaalan Silmäklinikan
nettisivuista oli pyörinyt mielessä
jo useita kertoja, mutta jäänyt
vain ajatuksen tasolle. Kun
lakimuutos potilaan hoitopaikan
valinnanvapaudesta oli tulossa
voimaan vuoden 2014 alusta,
nettisivujen tekeminen alkoi
vuodenvaihteessa 2012–2013.
S
ilmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäen
ajatuksena oli laatia näyttävät wwwsivut, joiden välityksellä saataisiin jaettua asiallista tietoa Päijät-Hämeen keskussairaalan Silmätautien klinikasta.
Toimikuntaan kuului kolme lääkäriä, yksi
sairaanhoitaja silmäpoliklinikalta ja kaksi
sairaanhoitajaa silmäleikkausosastolta. Ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa 2013
hahmoteltiin pääotsikoita ja alustavaa sisältöä. Aikatauluksi sovittiin, että sivut olisivat
käyttäjille avoimet vuoden 2013 lopussa. Ulkoasun toteuttajaksi valittiin mainostoimisto,
joka oli aiemmin tehnyt yhteistyötä keskussairaalan kanssa.
Maaliskuussa kokoonnuttiin seuraavan
kerran. Kokoukseen kutsuttiin mukaan myös
Päijät-Hämeen keskussairaalan järjestelmäasiantuntija ja mainostoimiston edustaja. Tässä
vaiheessa käytiin läpi nettisivujen julkaisuun
liittyviä teknisiä toteutustapoja ja suunniteltiin ulkoasua.
Maalis-, huhti- ja toukokuussa aloimme suunnitella nettisivujen sisältöä, joka
tuotettaisiin itse. Osa-alueet jaettiin henkilökunnalle työstettäviksi ja deadline sovittiin syksymmälle. Kuvat otti Silmäklinikan
henkilökunta.
Klinikalla järjestettiin slogankilpailu, jonka voittajaksi valittiin yhdistelmä kahdesta
ehdotuksesta: ”Näkösi silmällä pitäen – laadukasta osaamista Lahdessa”.
”Olemme täällä töissä vain näön vuoksi”-
8 Silmähoitaja
Sairaanhoitaja Auli Pastila-Nielikäinen ja muu Silmäklinikan henkilökunta osallistuivat
aktiivisesti yhteiseen projektiin.
sloganehdotus sisällytettiin nettisivuille erillisenä lauseena.
Olimme
oikeasti netissä!
Kesän aikana tapaamisia oli vähemmän, mutta
työ jatkui. Syksyn tullen tekstiä alkoi ilmaantua sivuston sisältökansioon. Mainostoimiston kanssa oli sovittu, että sisältö tarkistetaan,
oikoluetaan ja muokataan itse.
Kun sisältö saatiin valmiiksi, mainostoimisto muokkasi ulkoasun ja toimitti sen talon
järjestelmäasiantuntijalle, joka teki tekniset
järjestelyt. Osoitteeksi tuli www.silmaklinikkalahti.fi. Teimme silmäklinikalla myös asiakaskyselyn, joka koski käynnin sujuvuutta ja
tyytyväisyyttä. Kyselyn tuloksena oli lähes 100
prosentin tyytyväisyys asiakaskäyntiin.
Pitkän tarkistus-, oikoluenta- muokkausvaiheen jälkeen saimme marraskuussa
nettisivuista demoversion testattavaksi. Viimeisten viilausten ja säätöjen jälkeen sivut
avattiin kaikille käyttöön 18.12.2013. Olimme oikeasti netissä!
Vuoden 2014 alussa laadittiin www-sivuista
mediatiedote, joka ilmestyi 22.1.2014 PäijätHämeen keskussairaalan sivuilla ja paikallisissa lehdissä. Helmikuussa 2014 ensimmäiset
päivitykset oli jo toteutettu.
Apulaisosastonhoitaja Maritta Jaatinen ja
sairaanhoitaja Marjut Uimonen-Syrjä
Päijät-Hämeen keskussairaalan
Silmäklinikka
RIITTA-LIISA ALM
/3
muksia osa 2
e
k
o
k
s
u
a
k
ik
Linssile
Taustaa:
Riitta-Liisa Alm kävi
19. joulukuuta kirkkaan mykiön kaihileikkauksessa eli
linssileikkauksessa, jossa silmiin asennettiin monitehotekomykiö.
Tavallisessa kaihileikkauksessa linssi on yksitehoinen tekomykiö.
Silmälasitarve
on ja pysyy
J
uhannuksena tuli kuluneeksi kuusi kuukautta linssileikkauksestani. Leikkaavan
yksikön ohjeen mukaisesti kävin ennen
juhannusta toisessa jälkitarkastuksessa, tälläkin kertaa Vantaalla.
Optikko teki jälkitarkastuksen ja tarkisti
refraktion. Refraktioksi tuli sf -0.25, cyl.-0.25,
ax 135/+-0. Lähtötilannehan oli -8,0, cyl.+0.75,
ax 170/-7.25, cyl.+0.25, ax 110.
Näen nyt kauas hyvin ilman laseja, mutta
en ole saavuttanut multifokaalilinssien lupaamaa parempaa lähinäköä. Tarvitsen lähilaseja. Oikeammin moniteholaseja, vaikka luulin,
että multifokaalilinssillä vältyn moniteholasien hankinnalta kokonaan.
Mainos lupasi: ”Nyt myös ikänäköinen voi
nauttia elämästä ilman silmälaseja. Uudella
linssileikkauksella 95 prosenttia ikänäköisistä vapautuu kokonaan silmälasien köytöstä.
Joskus kuitenkin pidempiaikaiseen ja erityistä tarkkuutta vaativaan lähityöhön tarvitaan
lasit leikkauksen jälkeenkin.”
Itse jotenkin asennoiduin, että tarvitsisin
silmälaseja vain niin sanotulle välialueelle eli
näyttöpäätteelle. Nyt tarvitsen kuitenkin silmälaseja sekä lähelle että välialueelle noin 70
sentin etäisyydelle.
Myooppina menetin tarkan näkemisen
kyvyn lähelle kokonaan. Tuntuu, etten saa
lankaa neulansilmään millään laseilla, enkä
minkäänlaisessa valaistuksessa. Välillä tuntuu, että kädet eivät millään riitä tarkkaan
näkemiseen.
Hyvä valaistus
kotona ja työssä
Niin ikänäköiselle kuin kaihi- ja multifokaalilinssileikatulle hyvän valaistuksen merkitys
korostuu. Pyrinkin järjestämään aina hyvän
valaistuksen sekä kotona että työpaikalla.
Aivan helppoa se ei kyllä ole.
Silmiini laitetun monitehomykiön ”halorenkaat” ovat ja pysyvät kaukana olevien
valojen ympärillä. Renkaat näkyvät sekä päivällä että yöllä. Mitä kauempana kohde on,
sitä suuremmat renkaat.
Mainos lupasi:
”Nyt myös ikänäköinen
voi nauttia elämästä
ilman silmälaseja.”
Jännitin etukäteen tämän linssin rengasmaista rakennetta. Miten ymmärrän linssin
renkaan muotoiset ”näköalueet”. Rakenteen kanssa ei ole ollut pulmia. Silti tuntuu
kuin multifokaalit eivät olisi vielä valmiita.
Onko kehitystyö vielä kesken vai pitäisikö
likitaitteiseen silmään laittaakin ihan erilainen linssi. Onkohan tällaista linssiä vielä
edes kehitetty?
Minulle olisi luultavasti riittänyt tavallinen
kaihileikkaus eli kirkkaan mykiön leikkaus.
Lopputulos olisi ollut siinä sama kuin linssileikkauksessa. Hinta vain olisi ollut puolet
halvempi ja lopputulos jatkoa ajatellen helpompi. Silmälasitarve on ja pysyy.
Suosittelen lukemaan Pekka Järvisen artikkelin lehdestämme 3/2013: Monitehomykiöt
yleistyvät, oletko valmis? Artikkelissa Järvinen
kertoo multifokaalileikkaukseen soveltuvien
olevan hyperooppeja eli kaukotaitteisia. He
eivät näe millekään etäisyydelle ilman lasikorjausta, joten monitekomykiö on loistava
apu heidän näköongelmiinsa.
Itse suosittelen kyllä harkitsemaan huolella ja odottelemaan linssien kehittymistä.
Näkeminen on monen osasen summa. Jos
yhtä osa-aluetta muuttaa, se vaikuttaa toiseenkin.
Silmähoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee
Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien
poliklinikalla. Sarjan osa 1 julkaistiin
Silmähoitaja-lehdessä 1/2014.
Osa 3/3 ilmestyy, kun leikkauksesta on
kulunut vuosi.
Silmähoitaja 9
jekti
o
r
p
is
m
ä
t
it
h
e
K
Ahvenanmaan a
all
silmäpoliklinik
Osaamisprofiili
varmistaa silmäh
Ålands hälso- och sjukvårdin
(ÅHS) Silmäklinikassa
toteutettiin työelämälähtöinen
kehittämisprojekti, jonka tuotoksena
syntyi sairaanhoitajan perusja erityisosaamista kuvaava
osaamiskartta sekä osaamisen
kartoittamisessa käytettävä
arviointimittari. Osaamisprofiilia
on tarkoitus käyttää silmähoitajien
osaamisen kehittämiseen.
K
ehittämisprojekti oli osa Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen
ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin tavoitteena oli kuvata sairaanhoitajan
osaaminen silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ja tuottaa sairaanhoitajan osaamisprofiili osaamisen kartoittamiseen.
Silmäsairaanhoito on ollut nopeasti kehittyvä erikoissairaanhoidon ala, jossa tarvitaan
paljon suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen kuulumatonta osaamista. Kansallisia ja
kansainvälisiä sairaanhoitajan osaamista kuvaavia tutkimuksia eri toimialoilta löytyi paljon, mutta silmähoitajan osaamisesta löytyi
vain muutama.
10 Silmähoitaja
Luonnollinen osa
muuta johtamista
Osaamisen johtaminen on toimintaa, joka mahdollistaa organisaation tavoitteiden mukaisen
osaamisen hankkimisen, jakamisen, kehittämisen ja hyödyntämisen. Osaamisen kehittäminen vaatii osaamisen ja osaamisvajeiden
tunnistamista sekä jatkuvaa arviointia.
Osaamisen johtaminen on prosessi, joka
alkaa organisaation vision ja strategian mukaisen ydinosaamisen määrittämisellä ja jatkuu
osaamisen kuvaamisella, nykyhetken osaamisen kartoittamisella, kehittämissuunnitelmien
laatimisella ja vaikuttavuuden arvioimisella.
Osaamisen johtamisen tulisi olla luonnollinen osa muuta johtamista.
Esimies varmistaa
osaamisen
Organisaation tavoitteiden saavuttaminen
vaatii tarkastelua, millaista strategian mukaista ydinosaamista tarvitaan menestyksen
takaamiseksi.
Osaamisen kehittäminen alkaa ydinosaamisen määrittelyllä. Esimiehen tehtävänä on
selkiyttää henkilökunnalle, mitä strateginen
osaaminen tarkoittaa juuri oman työn kannalta.
Osaamista voidaan tarkastella osaamiskartan
avulla. Siihen kuvataan työryhmän yhteinen
käsitys osaamisesta. Lisäksi on osattava tun-
nistaa organisaation osaamiskapeikot.
Asiantuntijuus on nykyään yhä enemmän
tiimi- ja yhteistyötä, ei niinkään yksittäisten
yksilöiden erityisosaamista. Organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä ja onnistuneessa
osaamisen jakamisessa.
Avoimen vuorovaikutuksen ja luottamuksen tukeminen sekä työntekijöiden kannustaminen edistävät osaamisen jakamista ja sen
kehittymistä, mutta ajan ja resurssien puutetta on tutkimusten mukaan pidetty osaamisen
jakamisen esteenä.
Erikoissairaanhoidon osastonhoitajien
osaaminen on tutkimusten mukaan heikointa
juuri osaamisen johtamisen alueella, minkä
kehittymisen arviointiin ei esimiehillä aina
ole riittäviä keinoja.
Kehittämisprojekti
ÅHS:n Silmäklinikassa
ÅHS:n Silmäklinikkaan kuuluu silmäpoliklinikka, joka vastaa Ahvenanmaan julkisesta
silmäsairaanhoidosta. Silmäpoliklinikalla on
puolitoista silmätautien ylilääkärin, kaksi ja
puoli sairaanhoitajan, yksi osastonhoitajan ja
puolikas osastosihteerin virka.
Silmäpoliklinikka diagnosoi ja hoitaa
enimmäkseen näköä uhkaavia silmäsairauksia. Suurimmat potilasryhmät ovat glaukoo-
Carita Karlsson,
Raija Nurminen
hoitajan tietotaidon
maa, silmänpohjan makulopatiaa, diabeettista verkkokalvosairautta ja harmaakaihia
sairastavia henkilöitä.
Silmäklinikan henkilökunnalle erityisiä
osaamisvaatimuksia asettaa laaja asiakaskunta ennenaikaisesti syntyneistä lapsista
vanhuksiin.
Soveltavan tutkimuksen aineistonkeruussa käytettiin kaksiosaista Delfoi-menetelmää,
jolla selvitetään tavallisesti asiantuntijoista
muodostetun ryhmän mielipiteitä, arvioita
ja kannanottoja.
Delfoin ensimmäinen vaihe toteutettiin
sairaanhoitajien ryhmäteemahaastatteluna
(N=3), ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Delfoin toinen
vaihe toteutettiin asiantuntijapaneelityöskentelynä (N=5). Kaikki tutkimukseen osallistuvat edustivat alan asiantuntijoita.
Kahdeksan
osaamisaluetta
Jokainen työyhteisön sairaanhoitaja tarvitsee
silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä perusosaamista. Erityisosaaminen on sairaanhoitajan syvällistä tietämystä ja taitamista
silmäpotilaan hoitoprosessissa.
Määrittelyssä huomioidaan koulutuksen,
työkokemuksen ja työn vaativuuden kautta
muodostunut osaaminen. Kyseistä osaamista ei tarvitse olla kaikilla, mutta sitä voidaan
tarvita usein. Osaaminen voi myös olla harvoin tarvittavaa osaamista.
Tulosten mukaan sairaanhoitajan kahdeksan osaamisaluetta silmäpotilaan polikliinisessa hoitotyössä ovat
• kliininen osaaminen
• lääkehoito-osaaminen
• tekninen osaaminen
• yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
• päätöksenteko-osaaminen
• eettinen osaaminen
• talousosaaminen
• ammattitaidon kehittämisosaaminen.
Kliininen
osaamista
Kliininen osaaminen osoittautui laajimmaksi
osaamisalueeksi. Siihen kuuluvat
• silmäleikkauksiin liittyvä pre- ja postoperatiivinen osaaminen
• silmän varjoainetutkimuksiin, polikliinisiin toimenpiteisiin, laboratorionäytteisiin,
silmätutkimuksiin, silmän anatomiaan, silmäsairauksiin ja näön käytön ohjaukseen
liittyvä osaaminen
• aseptisen työskentelyn osaaminen.
Sairaanhoitajan kliininen perusosaaminen vaatii kykyä haastatella ja informoida
potilaita erilaisista tutkimuksista, hoidoista
ja kirurgisista toimenpiteistä. Hoitajan tulee osata tunnistaa erilaisten lääketeknisten
laitteiden ja välineiden käytön tarve sekä
tehdä itsenäisesti erilaisia silmätutkimuksia
niiden avulla.
Vastuualueen mukaiset hoitajavastaanotot
tulee osata suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti. Laboratorionäytteiden ottamisen tarpeen
tunnistaminen ja näytteenotto ovat osa sairaanhoitajan työtä. Hänen on osattava silmän
anatomia, sairaudet ja muita oireita aiheuttavat
sairaudet. Lisäksi on oltava tietoa aseptisesta
ja steriilistä työskentelystä.
Kliininen erityisosaamiseen kuuluvat
näön käytön ohjaus, iv-kanyylien käsittely
ja lasten näöntutkimus. Kliinisen osaamisen
alueista laajin on silmätutkimuksiin liittyvä
osaaminen.
Tekninen
perusosaamista
Sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen tarkoittaa lääketeknisten laitteiden ja välineiden
käyttöä, huoltamista ja huollon järjestämistä.
Hoitajan on myös osattava arvioida tutkimustulosten luotettavuutta. Tietoteknisten ohjelmien käyttäminen on osa sairaanhoitajan
teknistä perusosaamista.
Tekninen erityisosaamiseen kuuluvat
applanaatiotonometrin mittaus ja silmänpohjan kuvaus silmän varjoainekuvauksen
yhteydessä.
Silmähoitaja 11
Sairaanhoitajan
perus- ja
erityisosaamisen
määrittely
Perusosaaminen
on sellaista osaamista,
jota jokainen työyhteisön
sairaanhoitaja
tarvitsee silmäpotilaan
polikliinisessa hoitotyössä.
Erityisosaaminen
on sellaista osaamista,
joka on sairaanhoitajan
syvällistä tietämystä ja
taitamista silmäpotilaan
hoitoprosessissa.
Määrittelyssä
huomioidaan koulutuksen,
työkokemuksen ja työn
vaativuuden kautta
muodostunut osaaminen.
Kyseistä osaamista ei ole
kaikilla, mutta osaamista
voidaan tarvita usein.
Osaaminen voi myös
olla harvoin tarvittavaa
osaamista.
Lääkehoidon
perusosaamista
Lääkehoidon perusosaaminen edellyttää sairaanhoitajalta tietoa silmäpoliklinikalla käytettävistä lääkeaineista, niiden käsittelystä ja
lääkehoidon toteuttamisesta. Lääkehoidon
onnistumiseksi hänen on ymmärrettävä potilaan erilaiset tutkimusprosessit. Lääkkeiden
vaikutusajoista ja sivuvaikutuksista on myös
oltava osaamista.
Sytostaattien käsittely määriteltiin erityisosaamiseksi, koska sitä tarvittiin silmäpoliklinikalla erittäin harvoin.
Vuorovaikutus- ja
yhteistyöosaamista
Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on perusosaamista. Se vaatii sairaanhoitajalta taitoa
informoida potilasta silmäsairauksista sekä
ohjata ja opastaa lääkehoitoa, siihen liittyvää
aseptiikkaa, silmätippojen annostelutekniikkaa ja näön käytön apuvälineitä.
Hoitajan on lisäksi osattava tukea ja motivoida potilaita ja omaisia hoitoon sitoutumisessa. Vuorovaikutustilanteessa on osattava ottaa huomioon potilaan näkökyky ja
muut tarpeet.
Potilasta on osattava informoida ja tukea
silmätutkimuksissa, laboratorionäytteiden
otossa sekä erilaisissa hoidoissa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Sairaanhoitajalla on myös
oltava osaamista puhelinneuvonnasta ja yhteistyöstä kollegoiden ja muiden ammattiryhmän edustajien kanssa.
Yhteistyötaidot sekä lääkärin ja kollegan konsultointimahdollisuus ovat tärkeitä
potilaan hyvän hoidon kannalta. Silmäpoliklinikalla työskentely vaatii työn uudelleen
järjestelyn taitoa ja sopeutumista nopeasti
muuttuviin tilanteisiin.
Päätöksentekoosaamista
Päätöksenteko-osaaminen on sairaanhoitajan
perusosaamista. Hoitajan on osattava arvioida
hoidon kiireellisyys silmäoireiden perusteel12 Silmähoitaja
Silmähoitaja
la. Silmäpotilaan hoitoprosessin tunteminen
koko organisaatiossa on tärkeää hoidon sujuvuuden kannalta.
Ajanvaraukseen liittyvässä päätöksenteossa
tulee ottaa huomioon potilaalle lähetettävän
kutsukirjeen valinta, tilankäytön rajoitteet ja
käytettävissä olevat henkilökuntaresurssit.
Jatkuva tilannetarkkailu ja nopea reagointi
muuttuviin tilanteisiin ovat osa päätöksenteko-osaamista.
Eettistä, talous- ja
ammattitaito-osaamista
Eettinen osaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista. Hoitajan on osattava ottaa huomioon hoitotyön eettiset periaatteet.
Talousosaaminen on sairaanhoitajan perusosaamista ja vaatii tietoa kustannustietoisesta käyttäytymisestä.
Ammattitaidon kehittämisosaaminen
on sairaanhoitajan perusosaamista ja edellyttää kykyä arvioida omia henkilökohtaisia
vahvuuksia ja heikkouksia. Uutta tietoa on
osattava etsiä aktiivisesti silmäsairaanhoidon
ja muun hoitotyön alueilta.
Hoitajan on osattava ohjata ja opastaa
opiskelijoita, kollegoita ja uusia työntekijöitä.
Hänen on lisäksi osattava vaikuttaa käyttäytymisellään oppivan organisaation luomiseen
jakamalla omaa tietoaan työyhteisössään.
Osaamisen
kartoittaminen
Osaamiskuvauksista laadittiin sairaanhoitajan osaamiskartta, jossa perus- ja erityisosaaminen eroteltiin värein. Sairaanhoitajan työ
silmäpoliklinikalla on suurimmaksi osaksi
perusosaamista, joka todennäköisesti johtuu
työyhteisön pienestä koosta.
Osaamiskuvausten perusteella laadittiin
nykytilanteen kartoittamiseen soveltuva arviointimittari. Se sisältää kaikki empiirisen
osan tuloksena saadut osaamisalueet ja niiden
kuvaukset. Mittari laadittiin yksityiskohtaiseksi mahdollisimman kattavan arvioinnin
mahdollistamiseksi.
Tekninen
osaaminen
Vuorovaikutus- ja
yhteistyöosaaminen
Päätöksentekoosaaminen
Talousosaaminen
Lääkehoitoosaaminen
Kliininen
osaaminen
Osaamisen tasokuvaukset ovat osa sairaanhoitajan arviointimittaria. Tasokuvausten
laadinnassa sovellettiin Bennerin aloittelijasta asiantuntijaksi kehittymisen asteikkoa, sillä sen on todettu soveltuvan hyvin hoitotyön
osaamisen arviointiin. Asiantuntijuuden kehittymistä voidaan kuvata viisiportaisen asteikon avulla, jossa sairaanhoitaja kehittyy
kokemuksen kautta vaiheittain aloittelijasta
asiantuntijaksi. Pätevyys on kehitysprosessi,
jonka saavuttamiseen tarvitaan koulutusta
tai työkokemusta.
Osaamisen nykytasoa verrataan tavoitetasoihin, jolloin osaamisvajeet ja kehittämiskohteet saadaan selville. Sairaanhoitaja arvioi
ensin itse mittarin avulla omaa osaamistaan,
jonka jälkeen osaamisen kehittämisen koh-
Eettinen
osaaminen
Sairaanhoitajan
osaamisalueet
silmäpotilaan
polikliinisessa
hoitotyössä
teista voidaan keskustella kehityskeskustelussa
esimiehen kanssa.
Osaamisen
varmistusta
Sairaanhoitajan osaamisprofiili varmistaa
ÅHS:n silmäpoliklinikan hoitohenkilökunnan osaamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä, kun kehittämissuunnitelmat on
liitetty osaksi vuosittaisia kehityskeskusteluja.
Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää muun
muassa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa
ja perehdytyksessä.
Ammattitaidon
kehittämisosaaminen
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
Karlsson, Carita. 2014. Sairaanhoitajan
osaaminen silmäpotilaan hoitotyössä –
osana osaamisen johtamisen kokonaisuutta.
Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö
(YAMK).
Carita Karlsson
sairaanhoitaja YAMK
osastonhoitaja
Ahvenanmaan keskussairaalan
silmäpoliklinikka
Raija Nurminen
Yliopettaja TtT, kehittämisprojektin ohjaaja
Lisätiedot ja tekstin lähdekirjallisuus:
carita.k@aland.net
Silmähoitaja 13
enemmän
”Työssä vaaditaan entistä
iskykyä,
um
aut
unt
mu
ja
joustavuutta
tehtävät
kun sekä työpisteet ja työ
tsalainen
muuttuvat usein”, Satu Ruo
t.
ova
san
mi
Nie
la
ja Pau
ammattitaitoaan, tietämystään ja asiantuntijuutta silmähoitajana. Silmäsairauksista oppii uutta koko ajan.
Minun työni
Hymynkare
sulattaa totisenkin
kanssapelaajan
Silmähoitaja-lehden Minun työni
-sarja esittelee silmähoitajia työnsä
ääressä. Tässä lehdessä vuorossa
ovat lähihoitaja Satu Ruotsalainen
ja perushoitaja Paula Niemi
Päijät-Hämeen keskussairaalan
silmäklinikalta Lahdesta
Mitä työhönne kuuluu?
Työhömme kuuluu diabeetikoiden silmänpohjakuvaus sairaanhoitopiirimme terveyskeskuksissa ja poliklinikkahoitajan työ
silmäklinikassa.
Silmänpohjakuvauksissa kuljemme terveyskeskuksissa vuorottain, kaksi viikon
jaksoissa. Terveyskeskuksissa pidämme vastaanottoa yksin: huolehdimme laajentavien
silmätippojen laitosta, silmänpohjan kuvaamisesta, kuvan tulkinnasta ja hoitoa vaativien potilaiden ohjaamisesta silmälääkärin
14 Silmähoitaja
tutkimuksiin.
Suurin osa vastaanottoajasta menee potilaiden kanssa diabeteksen ja silmäasioiden
neuvontaan sekä opastukseen.
Terveyskeskustyö kuormittaa, koska työskentelemme yksin, eikä työparia tai auttavia
käsiä ole juuri saatavilla. Kuvausaikataulujen
ja -päivien suunnittelu vaatii tarkkuutta. Pyrimmekin tekemään suunnitelmat jopa puoli
vuotta etukäteen.
Silmänpohjakamerat ja kannettavat tietokoneet ovat silmäklinikan omaisuutta.
Muun muassa niiden toiminnan varmistaminen, huollot ja päivitykset kuuluvat toimenkuvaamme.
Poliklinikalla työskentelemme lääkärin työparina vastaanotoilla ja perjantaisin pidämme
omaa silmänpohjakuvausvastaanottoa.
Vuonna 2006 aloitettu silmänpohjakuvaseulonta on suhteellisen uusi toimintamuoto
klinikassamme. Siinä on saanut kehittää omaa
Miten työnne on muuttunut?
Yleisesti hoitajan toimenkuva muuttuu koko ajan kiireisemmäksi ja tehtäväsiirtoja lääkäriltä hoitajille tulee
koko ajan lisää. Työssä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä, kun sekä työpisteet ja työtehtävät
muuttuvat usein.
Toimintojen tehostamiseen ja uudistamiseen tulisi panostaa. Myös diabetespoliklinikka yksikössämme on jäänyt muiden varjoon
ja kehittämistä riittäisi.
Miten kehityt työssäsi?
Ammattitaidon ylläpito jää pitkälti oman
aktiivisuuden varaan eli tietoa saa ammattikirjallisuudesta ja -julkaisuista. Silmälääkärit pitävät koulutuksia ja tietoiskun omaisia
infoja tarvittaessa. Myös silmänpohjakuvauksien kautta tulevia erikoistapauksia tai
ongelmia mietimme yhteistyössä lääkäreiden kanssa.
Silmähoitajapäiville osallistumme säännöllisesti, mutta muihin koulutuksiin pääseminen on vähäisempää.
Mitkä ovat työnne haasteet?
Suurimmat haasteet tällä hetkellä tulevat hoitajan työn lisääntymisestä ja kiireestä. Aikaa
ei jää riittävästi potilaan neuvontaan ja ohjaukseen. Myös klinikkamme työtilat ovat
ahtaat, eikä vastaanottotiloja tahdo olla riittävästi tai ne on suunniteltu muuhun kuin
vastaanottotoimintaan.
Mistä saat iloa ja energiaa työhösi?
Työnilo syntyy hyvistä työkaverista, sujuvasta
yhteistyöstä ja potilaiden palautteesta. Hyvinvointi perustuu pitkälti hyvään yleiskuntoon,
jota ylläpidämme kuntoilemalla ja ulkoilemalla monipuolisesti. Sisällä vietetyn päivän jälkeen raitista ulkoilmaa ei voita mikään. Myös
perhe ja ystävät auttavat jaksamaan.
Iloisella ja positiivisella asenteella saa parempaa aikaan. Hymynkare suupielessä totisempikin kanssapelaaja hiljalleen "sulaa".
PETRI MUSTONEN
Miten ehkäistä
?
virheet ennalta
IOL-sekaannus
kaihikirurgian yleisin virhe
Tekomykiön valintaan liittyvät
sekaannukset ja virheet ovat
yleisimpiä kaihikirurgiaan liittyviä
postoperatiivisia haittavaikutuksia.
Virhe voi syntyä missä vaiheessa
tahansa, leikkauspäätöksestä
IOL:n asennukseen. Yleisimmät
virheet liittyvät preoperatiiviseen
valmistautumiseen.
L
ääketieteellinen virhe voi syntyä diagnostisesta sekaannuksesta, joka johtuu kokemattomuudesta tai väärästä
olettamuksesta. Tämäntyyppisiä virheitä ei
voi koskaan estää täysin.
Kuitenkin varsin suuri osa virheistä johtuu inhimillisestä erehdyksestä. Tällaisten
virheiden mahdollisuutta voidaan radikaalisti pienentää, teoriassa häivyttää jopa olemattomiin.
• Diagnostinen virhe käsittää kognition, arviointi- ja arvostelukyvyn, kliinisen pätevyyden
ja -taidot. Näiden virheiden täydellinen ennaltaehkäisy on vaikeaa, ellei mahdotonta.
• Inhimillinen erehdys aiheutuu sekaannuksesta, tarkkaavaisuuden herpaantumisesta tai
laiminlyönnistä. Vaikka tämä johtuu myös
yksilöstä, systeemiin ja hoitoketjuun liittyvät
tekijät voimistavat virheen mahdollisuutta.
Näitä yksilöstä riippumattomia ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi työpaine ja kommunikaatiokatkokset eri tiimien välillä.
• Kun analysoitiin 444 kirurgista hoitovirhettä, havaittiin, että systeemivirhe liittyi 82 prosenttiin haittatapahtumista ja on näin enimmäkseen ennalta ehkäistävissä.
Useimmiten virhe havaitaan hoitoketjun jossakin vaiheessa, mutta joskus virhe
pääsee läpi.
Universaali protokolla
The Joint Commission on Accreditation of
Health Care Organizations julkaisi vuonna
2004 Yhdysvalloissa universaalin protokollan, jota voidaan käyttää kaikissa sen akreditoimissa sairaaloissa, poliklinikoilla ja yksityisvastaanotoilla.
Protokolla luotiin paljastamaan toistuvat
ongelmat, jotka liittyvät väärään potilaaseen
väärässä paikassa väärään aikaan ja väärässä
kirurgisessa toimenpiteessä.
Protokollan pääkohdat:
1. preoperatiivinen tarkistaminen
2. preoperatiivinen leikkausalueen merkitseminen
3. aikalisä leikkaussalissa
Aikalisän aikana selvitetään oikea toimenpide, sijainti ja puoli. Koko leikkaustiimi on
sen aikana jo läsnä.
Joint commissionin julkaiseman protokollan innoittamana American Academy of
Ophthalmology ja American Association of
Eye and Ear Hospitals päivittivät käytäntöjään
ja ottivat käyttöön omin tarpeisiinsa mukaillun protokollan. Se päivitettiin vuonna 2010
kentältä saadun palautteen perusteella
The Veterans Health Adminitration (VHA)
totesi, että heikko koulutus sekä huono kommunikaatio olivat pääsyyt haittatapahtumille.
VHA aloitti leikkaussalihenkilöstön valmennusohjelman sekä rohkaisi selkeään ja ajantasaiseen kommunikaatioon preoperatiivisissa
ja postoperatiivisissa raportoinneissa
Virheistä havaittavia
Virheet voidaan redusoida lähes nollaan muuttamalla ne havaittaviksi.
Never events: väärä potilas tai toimenpide – esimerkiksi väärän silmän poisto, väärä
implantti, kirurgisen instrumentin unohtaminen potilaaseen tai kaihileikkauspotilaalle
tehty luomileikkaus.
Virhe voi syntyä yhdessä tai useammassa
alla kuvatussa vaiheessa:
1. Tarkka biometria ja tarkoituksenmukaisen kaavan käyttö IOL:n vahvuuden määrityksessä.
2. Oikeantyyppisen ja -vahvuisen IOL:n valinta
Silmähoitaja 15
RVEEH:ssa sattuneet
IOL-sekaannukset
vuosina 2006–2011
Case 1.
Väärä IOL valittu ja implantoitu. Kirurgi katsoi väärä saraketta ja käytti etukammiolinssin arvoja valitessaan takakammiolinssiä. Potilaalle vaihdettiin
usean päivän päästä uusi IOL ilman komplikaatioita. Protokolla olisi todennäköisesti estänyt virheen
Turvallisuusprotokolla paljastaa
ongelmat, jotka liittyvät väärään
potilaaseen väärässä paikassa väärään
aikaan ja väärässä kirurgisessa
toimenpiteessä.
Case 2 ja 3.
Kaksi väärää tekomykiötä implantoitiin ja kirurgit sekoittivat potilaat toisiinsa leikkauslistoja suunnitellessaan. Potilaille tehtiin komplikaatioton IOLvaihtoleikkaus välittömästi ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Protokollan
noudattaminen olisi todennäköisesti estänyt sekaannuksen.
Case 4 ja 5.
Kaksi läheltä piti -tilannetta. Kirurgi sekoitti vasemman ja oikean silmän
biometriset arvot keskenään. Molemmissa tapauksissa ortoptistin suositus
ylitti 0,5 diopteria ja virhe havaittiin ajoissa. Protokollan noudattaminen
paljasti virheen ajoissa.
Case 6.
Läheltä piti -tilanne. Kirurgi sekoitti biometrisen printoutin antaman etukammiolinssin arvot takakammiolinssin arvoihin. Ortoptistin määrittämä IOL-arvo poikkesi yli 0,5 diopteria ja virhe paljastui ajoissa. Protokolla
tunnisti virheen.
Case 7.
Läheltä piti -tilanne. Ortoptisti valitsi epähuomiossa väärän IOL:n, koska
sekoitti biometrisessa mittaustulosteessa olevan etukammiolinssin arvot
takakammiolinssin arvoihin. Kirurgin mittaustulos erosi yli 0,5 diopteria
ja virhe paljastui. Protokolla tunnisti virheen ajoissa.
Case 8.
Peribulbaaripuudutus annettiin potilaalle, jonka biometriset mittaukset oli
epähuomiossa jätetty tekemättä. Leikkaus peruttiin ja sitä siirrettiin eteenpäin. Potilas altistui turhaan puudutukselle. Protokolla olisi todennäköisesti
paljastanut virheen, jos sitä olisi noudatettu.
Virheentunnistusprotokollaa päivitetään säännöllisesti. Tällä hetkellä harkinnan kohteena on, millä tavalla voitaisiin selventää biometristä mittaustulosliuskaa, koska etukammiolinssivoimakkuus sekoaa joskus takakammiolinssin voimakkuuden kanssa.
Monissa maissa ja yksiköissä on jo omia, paikallisiin olosuhteisiin sopivia
virheentunnistusprotokollia. Hyvä virheentunnistusprotokolla on yksinkertainen ja nopea, koska tarkistuslistoja ei aina käydä kunnolla läpi. Esimerkiksi keskeytykset ja muut häiriötekijät voivat johtaa siihen, että tarkistus
merkitään suoritetuksi, vaikka sitä ei ole tehty protokollan mukaisesti.
16 Silmähoitaja
Dr. James Reason – reikäjuustoteorian
kehittäjä – on sanonut, että erehtyväisyys
pysyy aina. Organisatoriset ja paikalliset
ongelmat sen sijaan ovat molemmat
hallittavissa.
kliinisen ja biometrisen tiedon perusteella.
3. Preoperatiivinen suunnittelu ja valmistautuminen valitun IOL:n asennukseen.
4. Kirurginen IOL:n asennus (korrekti meridiaani toorisessa IOL:ssä).
Väärä tavoiterefraktio on yksi virhe, joka
voitaisiin ehkäistä kokonaan. Voidaan myös
pyrkiä emmetropiaan, vaikka potilas olisi halukas postoperatiiviseen myopiaan.
Ennaltaehkäistäviä ovat lisäksi tilanteet,
jolloin
• käytetään eri potilaille kuuluvia biometrisiä mittaustuloksia
• sekoitetaan oikean ja vasemman silmät
keskenään
• sekoitetaan linssityypit, joissa on merkittävä A-constantero; esimerkiksi etukammiolinssin data sekoitetaan takakammiolinssin dataan.
Transkriptiovirheitä
Transkriptiovirhe syntyy biometrisen datan
manuaalisessa siirrossa tietokoneellistettuun
IOL-laskuriin. Virheet voivat liittyä jyrkän ja
laakean meridiaanin sekaannuksiin, väärän
potilaan tietojen syöttämiseen koneeseen
tai oikean ja vasemman silmän sekoittamiseen keskenään. Huono käsiala lisää virheen
Jos ortoptistin ja kirurgin selektiot eroavat toisistaan enemmän kuin 0,5 diopteria, IOL-voimakkuus joudutaan arvioimaan
uudelleen. Kun molemmat valinnat osuvat alle 0,5 diopterin päähän toisistaan, kirurgi kirjoittaa lopullisen IOL-voimakkuuden
ortoptistin ehdotuksen oikealle puolelle. Molempia vaihtoehtoja käytetään vielä myöhemmin rinta rinnan lopullisessa tarkistuksessa
leikkaussalissa. Tarkistuslista arkistoidaan sairaskertomukseen.
mahdollisuutta.
• Anestesia voidaan antaa ennen kuin huomataan, ettei kyseistä IOL:ää löydy varastosta
tai IOL-pakkaus merkitä nimitarralla tietylle
potilaalle kuuluvaksi, mutta sekoitetaankin
tarrat ja potilaat keskenään.
• Väärä IOL on tuotu leikkaussaliin johtuen
aiemmasta virheestä eli ylävirran virhe ajautuu alavirtaan. Väärä IOL on voitu valita aikaisemmin tai oikea IOL on valittu, mutta
pakkauksessa on väärän potilaan nimi.
• Kun väärä IOL tuodaan leikkaussaliin, tulee
sekaannus leikkauksen päivämäärästä, kahdella
potilaalla on samanlainen nimi tai syntyy joku
muu satunnainen tarkkaavaisuuden häiriö,
mikä johtaa väärän IOL:n asennukseen.
Oikea IOL voidaan tuoda leikkaussaliin,
mutta sen lisäksi huoneessa on myös toinen
IOL, joka on jäänyt esimerkiksi edellisestä
leikkauksesta. Tämä ojennetaan vahingossa kirurgille.
• Käytössä on oikea toorinen IOL, mutta se
asennetaan väärään meridiaaniin.
Jos korrektin IOL:n ja implantoidun IOL:n
välinen refraktioero on pieni, kirurginen lopputulos voi silti olla tyydyttävä, eikä virheestä
välttämättä ole potilaalle haittaa. Hänen kyky
sietää pieniä refraktioyllätyksiä voi riippua virheen tyypistä (myopia, hyperopia, astigmatia),
postoperatiivisista odotuksista, visuaalisista
tarpeista, potentiaalisesta näöntarkkuudesta
ja binokulariteetistä.
Kelly Et Jalil -tutkimuksessa 10 prosenttia
potilaista ei tarvinnut mitään jatkotoimenpiteitä, koska refraktiovirhe oli niin pieni.
Kliinisesti merkittävän refraktioeron
korjauksen eri vaihtoehtoja
1. Silmälasikorjaus, tätä ratkaisua käytettiin
40 prosentissa virheellisiä refraktioita
2. Refraktiivinen sarveiskalvokirurgia. Tätä ratkaisua käytettiin 3 prosentissa tapauksista
3. Reppuselkäpiilolasin asennus (Piggyback).
Toinen posteriorinen IOL jo voimassa olevan päälle. Tavallisimmin ciliaarisulkukseen.
Tämä tehtiin 1/67 potilaalle
Mahdollinen komplikaatio on interlentikulainen membraani, jota voidaan yrittää
avata YAG:lla, mutta usein joudutaan koko
linssi poistamaan. Lisäksi etukammio voi
madaltua ja värikalvo ärtyä kontaktista IOL:n
kanssa, mikä saattaa aiheuttaa pigmenttidispersiota, mikrohyfeemaa ja sekundaarisen
glaukooman (uveiitti-glaukooma-hyfeema-
syndrooma)
4. IOL:n vaihto on yleisin kirurginen toimenpide, jolla korjataan IOL:n aiheuttama refraktiovirhe. Vaihto on helpointa tehdä melko
pian ensimmäisen leikkauksen jälkeen, ennen kuin ehtii tulla fibroosia kapselipussiin.
Kahdelle potilaalle tuli sarveiskalvoödeemaa
IOL-vaihdon jälkeen ja toiselle piti tehdä penetroiva keratoplastia. Yksi potilas kehitti
glaukooman näkökenttäpuutoksineen ja hänelle asennettiin Ahmad-venttiili. Kahdessa
tutkimuksessa todettiin, että reppuselkä-IOL
oli turvallisempi kuin IOL-vaihto.
Kokemuksia
Australiasta
The Royal Victorian Eye and Ear Hospital
(RVEEH) on suurin julkinen silmäsairaala
Australiassa. Sairaalassa tehdään vuosittain
7 500 julkista ja 1 200 yksityistä kaihileikkausta. Sairaalassa on kahdeksan leikkaussalia,
noin 30 erikoistuvaa lääkäriä, viisi erikoislääkäriä, 48 osa-aikaista anestesiologia ja 50
leikkaussalihoitajaa.
Kaihileikkaustoiminta on päiväkirurgiaa.
Vuonna 2007 RVEEH otti käyttöön turvallisuusprotokollan rutiinikaihileikkauksiin. 2010
protokollaa päivitettiin. Protokolla on suunniSilmähoitaja 17
RVEEH-virheentunnistusprotokolla. Kaarevat nuolet kuvaavat kahta toisistaan
riippumatonta IOL-valintaa (DISEL), STOP-merkit kahta pakollista varmistusta.
teltu tunnistamaan ennaltaehkäistävissä olevat
virheet, jotka liittyvät IOL-leikkauksiin.
Virheentunnistusprotokollan mekanismi:
1. Selektiovirheen tunnistus käyttämällä kahta toisistaan riippumatonta selektiota. Disel
(Dual independent selection)
2. Kaksi GO/NO GO-porrasta leikkauspäivänä
- Anestesiaa ei anneta ennen kuin on varmistuttu oikean IOL:n paikallaolosta.
- Kirurgia ei ala ennen kuin leikkausalitiimi
on tarkastanut ja vahvistanut, että vain oikea
IOL on paikalla.
Sekä ortoptisti että kaihikirurgi määrittävät
molemmat tahollaan ja toisistaan tietämättä
potilaan IOL:n.
Protokolla pyrkii havaitsemaan satunnaisen
virheen, joka liittyy esimerkiksi sekaannuk18 Silmähoitaja
seen Mr. Smithin ja Mr. Smithin välillä, Mr.
Smithin ja Mrs. Williamsin välillä, Mr. Smithin
oikean ja vasemman silmän välillä.
Oletetaan, että on olemassa x-määrä mahdollisia virhevaihtoehtoja erilaisille IOL-sekaannuksille. Virheen todennäköisyys yhden
IOL-määrittäjän suorittamana on 1 virhe ymäärässä tapauksia. Näin ollen yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan liittyy riski, joka on 1/(xy).
Kun kaksi toisistaan riippumatonta ammattilaista määrittää IOL:n, virheen todennäköisyys on enää 1/(xy)2
Jos esimerkiksi yhdelle potilaalle on mahdollista tehdä 10 satunnaista virhettä (x=10)
ja keskimäärin ammattilainen erehtyy kerran
tuhannessa leikkauksessa (y=1000), virheen todennäköisyys on 1/(10*1000)2=1/100 000 000,
joka on jo hyväksyttävän pieni verrattuna vain
yhden ammattilaisen suorittamaan IOL-valintaan (virhemahdollisuus 1/10 000).
Preoperatiivinen
valmistautuminen
Kirurgi vahvistaa verbaalisesti anestesialääkärille, että oikea IOL on paikalla ennen
anestesia alkamista. Satunnaisten virheiden
välttämiseksi IOL-laatikoita ei merkitä potilaalle kuuluvaksi. Leimaaminen on paitsi tarpeetonta, myös riskialtista virheille.
Jos IOL-pakkauksessa on potilaan nimitarra, se aiheuttaa oletuksen, että IOL olisi jo
varmennettu kuuluvan oikealle potilaalle.
Protokollaan kuuluu, että kaksoisselektiolla varmennetun IOL:n vahvuutta verrataan
suoraan IOL-voimakkuuteen, jonka valmistaja on merkinnyt pakkaukseen.
Koulutustapahtumista
energiaa ja innostusta
V
iime viikolla huomasin, että pihlajanmarjat ovat punaiset. Varma syksyn merkki niin kuin se, että sairaalassamme paiskitaan taas töitä täysillä. Leikkaussalien
listat ovat täyttyneet, samoin poliklinikoiden odotusaulat. Puhelimet soivat – joskus taukoamatta – ja ensi vuoden toimintaa
suunnitellaan kiivaasti.
Hallituksen kuulumisia
Toiminta
leikkaussalissa
Investoinnit, erilaiset pienemmät hankinnat, toimintasuunnitelma, budjetti, hen-
Kirurgi tuo IOL:n leikkaussaliin ennen
jokaisen toimenpiteen alkua. Tärkeää
on, ettei leikkaussalissa ole kuin yksi
IOL kerrallaan!
Time out – aikalisä leikkaussalissa alkaa siten, että kirurginen tiimi varmistaa, että leikkaussalissa on vain oikea IOL
paikalla. Tämän jälkeen IOL laitetaan
sille varattuun laatikkoon, jonka ainoa
paikka on leikkaussalissa.
Anestesiahoitaja lukee leikkaussalikaavakkeesta potilaan nimen ja henkilötunnuksen ääneen. Leikkaava kirurgi ja
instrumenttihoitaja kuuntelevat tämän,
minkä jälkeen instrumenttihoitaja lukee
potilaan rannekkeesta potilaan nimen ja
henkilötunnuksen. Anestesiahoitaja ja
leikkaava kirurgi kuuntelevat.
Myös potilas on hereillä vielä tässä
vaiheessa ja kuulee keskustelun. Jos he
kaikki yhtä mieltä potilaan henkilöllisyydestä, protokollaa voidaan jatkaa. Mikäli
paljastuu virhe, toiminta pysähtyy
Leikkausalueen sijainti vahvistetaan,
samoin, että se on merkitty oikein. Yksi
lukee ääneen ja muut vastaavat: ”vahvistan”
tai ”en vahvista”. Varmistetaan potilaan oikea asento leikkaukseen valmistautuessa.
Yksi lukee ja muut vahvistavat.
Vielä varmistetaan radiologisten kuvien, piirrosten tai muistiinpanojen avulla
oikea leikkausalue, jos niitä on käytettävissä. Luetaan potilaan allergiat – kaikki salissa olijat vahvistavat. Kysytään,
onko potilas saanut jo antibioottia tai
onko kenelläkään leikkaussalissa muuta olennaista tietoa ennen kuin leikkaus
aloitetaan.
kilöstösuunnitelma, koulutus- ja hyvinvointisuunnitelmat täyttävät pään. Takana ovat
Alkuperäisteksti: Intraocular
Lens Confusions: A Preventable
"Never Event" – The Royal Victorian
Eye and Ear Hospital Protocol:
Survey of ophthalmology vol 57,
number 5 sept-oct 2012
Käännös: Petri Mustonen,
silmätauteihin erikoistuva
lääkäri, TYKS
Toiveemme on, että mahdollisimman moni löytää ohjelmasta jotain itselleen sopi-
erilaiset toiminnan supistukset ja sulut. Suurin osa henkilökunnasta on palannut kesäloman jälkeen töihin. Levänneinä ja voimaantuneina, toivon.
Syksy on hiipinyt lähettyville varkain, niin minusta ainakin tuntuu. Pitkään jatku-
neet helteet saivat kesän tuntumaan pitkältä ja onneksi niin, kun kesäkuussa meinasin
vaipua epätoivoon juuri sään takia. Talven ja kevään aikana energiani oli käynyt vähiin
ja pelkäsin, että kuinka jaksan taas pitkän talven, jos lämpöä ja aurinkoa ei tulekaan.
Ja tulihan sitä lopulta ja riittävästi tulikin. Nyt jaksaminen ei ole ainakaan auringon
ja lämmön puutteesta kiinni.
Tänä syksynä pääsen osallistumaan kahteen silmätauteihin ja silmähoitotyöhön liittyvään koulutustapahtumaan. Ne rytmittävät mukavasti loppuvuotta ja toivottavasti antavat lisäenergiaa ja innostusta.
ESONT-KONGRESSI, Euroopan silmäsairaanhoitajien ja teknikoiden oma koulu-
tustapahtuma, järjestetään syyskuussa Lontoossa. Pääsen osallistumaan siihen ensimmäistä kertaa.
Kongressin ohjelma on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen silmähoitaja pääsee osallistumaan ja löytää sieltä omaan
työhönsä jotain uutta, tapaa mielenkiintoisia ihmisiä sekä saa vaihtaa ajatuksia muiden
eurooppalaisten kollegoiden kanssa.
Ehkä jossain välissä jokainen ehtii myös nauttia hetken Lontoon nähtävyyksistä, ostosmahdollisuuksista, kulttuurista, urheilusta – siis siitä, mikä nyt itse kutakin kiinnostaa.
SILMÄHOITAJAPÄIVÄT järjestetään tänä vuonna Turussa 7.–8. marraskuuta. Ne
katkaisevat mukavasti pimeän ja synkän loppusyksyn. Päivien pitopaikkana on Radisson Blu Marina Palace Hotel Aurajoen rannalla ja siellä järjestetään myös perjantain
iltatilaisuus.
Silmähoitajayhdistyksen hallitus on laatinut päiville mielenkiintoisen ja monipuolisen ohjelman: lääkäreiden ja hoitajien luentoja, paneelikeskustelua, postereita ja yhdistyksen vuosikokous. Myös monet yhteistyökumppanit tulevat paikalle esittelemään
tuotteitaan ja keskustelemaan osallistujien kanssa.
vaa ja ilmoittautuu mukaan. Silmähoitajapäivien ilmoittautuminen avataan 19.9. ja 250
ensimmäistä mahtuu mukaan. Ole siis nopea!
Oikein mukavaa alkanutta syksyä. Tapaamisiin Lontoossa ja Turussa!
Johanna Alaloukusa
Suomen Silmähoitajat ry:n sihteeri
Silmähoitaja 19
JAANA HAKOLA
Tervetuloa mukaan
silmähoitajien hallitustyöhön!
Mietitkö tänä syksynä uuden harrastuksen aloittamista?
Tutkailitko paikkakuntasi kansalaisopiston kursseja tai
alasi pitempiä koulutuksia? Tarjoamme sinulle mukaansa
tempaavaa harrastusta yhdistystoiminnan parissa!
O
n eduksi, että olet toiminut jossain yhdistyksessä tai järjestössä aktiivisesti, mutta voit tulla yhtä hyvin mukaan ilman
kokemustakin: riittää, että olet kiinnostunut silmähoitotyöstä
ja haluat olla ajan tasalla alasi uusista tuulista. Hallituksessa on konkareita ja vuosi sitten mukaan tulleita, jotka sinua perehdyttävät.
Silmähoitajien hallitus on ennen kaikkea yhdistyksen jäsenten
puolesta vapaaehtoista työtä tekevä yhteistyötiimi. Yhdistystoimintalakien mukaan toimitaan, mutta työ on rentoa ja sujuvaa. Nuorekas
puheenjohtajamme Kati Nieminen vetää napakoita kokouksia: vakioksi on muodostunut lauantai kello11–16. Kokoonnumme yleensä
Helsinkiin, koska se on vaivattomien yhteyksien päässä eri puolilta
Suomea. Pitkämatkalaiset voivat yöpyä hotellissa yhden yön, jotta
matkustelusta ei tulisi rasitetta. Tänä vuonna olemme kokoontuneet
myös Seinäjoella ja Porissa. Molemmilla paikkakunnilla tutustuimme paikkakunnan silmäklinikkaan. Vuoden 2014 viimeinen kokous
pidetään Rovaniemellä.
Tietopaketti toiminnastamme
Miten?
Osallistu vuosikokoukseen opintopäivillä Turussa 7.–8.11. Käytännössä valinnan tekevät
silmähoitajapäivien vuosikokoukseen osallistuvat jäsenet. Erovuoroisia on tänä vuonna
useita. Joukkoon kaivataan aina uutta virtaa,
ja uusien jäsenten tueksi jäävät kokeneet hallitus edustajat.
Pesti on kaksivuotinen. Usein tämä työhön
liittyvä mukava harrastus imaisee mukaansa useammaksikin vuodeksi. Ensimmäinen
vuosi menee toimintaan tutustumiseen, eikä
paineita haluta kenellekään luoda.
Ketä ja missä?
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5–7
varsinaista jäsentä ja heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Varsinainen hallitus kokoontuu 6–8
kertaa vuodessa.
Harrastusta tehdään vapaa-ajalla ja kokoukset ovat lauantaisin. Puheenjohtajan ideoima kokouspaketti on osoittautunut toimivak-
20 Silmähoitaja
si. Kati varaa kokouspaketin ruokailuineen
samasta hotellista, jonne pitkämatkalaiset
majoittuvat. Helppoa ja sujuvaa!
Varajäsen osallistuu 2–3 kertaa vuodessa
kokouksiin ja aina tarvittaessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitus valitsee lehden
päätoimittajan ja jakaa keskenään vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtävät.
Mitä touhutaan?
Toimintaa ohjaavat yhdistystoimintamalli ja
yhdistyksen omat säännöt. Hallituksen päätehtävä on järjestää jäsenilleen opintopäivät
kerran vuodessa yleensä vuorotellen viidellä
yliopistopaikkakunnalla – käytännössä yhtä
aikaa silmälääkäripäivien kanssa. Tämä on
järkevää silmäyksiköiden toiminnan kannalta: näin mahdollisimman moni pääsee
osallistumaan.
Koulutuspäivät järjestetään jäsenten palautteista poimittujen ideoiden, toiveiden ja
ehdotusten pohjalta. Nuorille jäsenille ovat
tärkeitä silmähoitotyön perusasiat, mutta
pyrimme järjestämään luentoja myös alan
uusista käytännöistä.
Edellisten opintopäivien päätyttyä aloitetaan seuraavien päivien järjestäminen:
varataan muun muassa riittävän suuri luentosali, majoituskiintiö ja aletaan rakentaa
luentorunkoa.
Opintopäiville osallistuu koko hallitus. Kokoonnumme talkoilemaan ja viimeistelemään järjestelyt edellisenä iltana
ennen ensimmäistä opintopäivää. Suurin
hallitustyön kiitos ovatkin onnistuneet
opintopäivät.
Toiminnan toinen painopiste on neljä
kertaa vuodessa ilmestyvä Silmähoitaja-lehti.
Viime vuosina rinnalle ovat tiedotuskanavaksi nousseet noussut nettisivut. Hallituksen vastuulla on myös niiden kehittäminen.
Molempien asiasisältö pyritään kokoamaan
kuuntelemalla jäsenistön toiveita.
Kuluja?
Hallituksen jäsenten kokouskulut kuten
matkat, ruokailun ja mahdollisen majoituksen maksaa yhdistys. Vuosittain järjestettä-
vät koulutuspäivät ovat hallituksen jäsenille
maksuttomat.
Lisäksi viime vuosina olemme sopineet,
että esimerkiksi internetkulut korvataan puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihteerille ja
nettivastaavalle, joilla on myös käytössään
yhdistyksen kannettava tietokone. Toiminta yhteiseksi hyväksi ei saa käydä kenenkään
kukkarolle.
Palkkio?
Palkkiona on tilaisuus tutustua yhdistystoimintaan, uusiin ystäviin, kollegoihin ja kehittää omaa ja oman työpisteensä ammattitaitoa. Yksi hallitustyön palkkio on osallistua
opintopäiville ilman kuluja koko hallituskauden ajan. Plussaluetteloa voisi jatkaa vaikka
kuinka paljon!
Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan opintopäivien osallistumismaksuilla, lehden mainostuloilla ja jäsenmaksuilla. Tärkeää tukea
saamme yhteistyökumppaneiden avustuksista. Vuosittain jäsenille jaettavat apurahat
ovat niistä tärkeimpiä.
Myös hallituksen jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahaa koulutuksiin. Posterin
tekijää ja luennoitsijaa voidaan myös tukea
yhdistyksen apurahalla.
Pidämme yllä kansainvälistä toimintaa. Yksi
hallituksen jäsen on ESONT-yhdyshenkilö ja
koko hallitus puheenjohtajan johdolla pitää
yhteyttä pohjoismaisiin kollegoihin. Yhteydenpitokieleksi on sovittu englanti. Hallitus
kustantaa nimeämänsä henkilön tai henkilöt hallituksesta osallistumaan ESONT- ja
NCON-kokouksiin.
Ketä meitä?
Meillä on kiva vaihtuva tiimi, hallituksen
jäseniä eri puolilta Suomea. Mukaan toivotaankin edustusta sekä yliopisto- että keskussairaaloista, pienistä yksiköistä ja yksityispuolelta.
Ihannetilanne on, jos hallituksessa olisi
edustettuna sekä leikkaussali-, poliklinikkaettä vuodeosastonhoitajat. Jäsenet voivat vaikuttaa valitsemiensa jäsenten kautta. Uudet
ideat ovat tervetulleita.
Tule mukaan tiimiimme!
Heräsikö kiinnostuksesi? Tai jos tiedät sairaanhoitopiirissä tai yksityisessä toimipisteessä innostuneen toisen silmähoitajan,
keskustele ja kysele, voisitko ehdottaa häntä
Turun vuosikokouksessa.
Lisätietoa hallituksen toiminnasta saat nettisivuiltamme www.suomensilmahoitajat.com
ja lukemalla vaikka aikaisempien lehtien hallituskokousten pöytäkirjalyhennelmät.
Ota rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin
nettisivuillamme olevan palautelomakkeen
avulla: www.suomensilmahoitajat.fi > Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus 2014 > Ota
yhteyttä. Kysy toiminnan sisällöstä sähköpostilla – hallituksen jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät myös etusivulla: Suomen
Silmähoitajat ry:n hallitus 2014 > Hallituksen jäsenten tehtävänjako.
Nähdään Turussa marraskuussa!
Hallituksen puolesta yhdistyksen
nettivastaava ja varajäsen Jaana Hakola
Silmähoitaja 21
Vuoden kohokohta! Luennot,
ruokailu ja illanvietto
yllätysohjelmineen vaivattomasti
saman katon alla.
Suomen Silmähoitajat ry:n
KOULUTUSPÄIVÄT
pe–la 7.–8.11.2014 Turku, hotelli Radisson Blue Marina Palace, Linnankatu 32
Ohjelma
Perjantai 7.11.2014
8.00–9.00
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00–9.10
Tervetuliaissanat, puheenjohtaja Kati Nieminen
9.10–9.30
Tervetuloa Turkuun, ylihoitaja Liisa Iire, TYKS
9.30–10.15
Glaukooman kirurginen hoito, erikoislääkäri Pasi Allinen, HUS
10.15–10.30 Glaukoomayhdistyksen esittely, varapuheenjohtaja Ritva Kivimäki
10.30–11.00 Tauko, näyttelyyn ja postereihin tutustuminen
11.00–12.00 Vuosikokous
12.00–13.00 Lounas
13.00–13.30 Multifokaalilinssit, erikoislääkäri Ville Hemiö, TYKS
13.30–14.15 Ikärappeuman hoitopolku Turussa, lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtonen
14.15–16.00 Pistospaneeli, hoitajia eri puolilta Suomea
19.00
Ohjelmallinen iltajuhla
Lauantai 8.11.2014
8.30–9.00
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00–9.45
Näkökenttien tutkiminen, Matti Halkosaari, Esmed Oy
9.45–10.30
AMD:n kehittyminen silmänpohjakuvissa, Dheeraj Bansal, Innz Oy
10.30–11.00 Silmän kipu, luennoitsija avoin
11.00–12.00 Lounas
12.00–12.45 Lapsen näön tutkiminen, sairaanhoitaja Satu Lähde, TAYS
12.45–13.30 Lapsen toiminnallisen näön tutkiminen, erikoislääkäri Markku Leinonen, TYKS
13.30–14.15 Silmähoitajien osaamiskartta, sairaanhoitaja, YAMK, osastonhoitaja Carita Karlsson, ÅHS
14.15–15.15 Smile-leikkaukset, erikoislääkäri Harri Koskela, Medilaser Oy
15.15
Päätössanat
Muutokset mahdollisia.
22 Silmähoitaja
Suomen Silm
ähoitajat ry :n
– Finlands Ögo
nskötare rf:n
VUOSIKOKOUS
Koulutuspäi
vien yhteydes
sä pe 7.11.14 kl
o 11.00–12.0
0
hotelli Radis
son Blue Mar
ina Palace,
Linnankatu
32
Kokouksessa
käsitellään
sääntöjen m
ääräämät asia
t.
Hallitus
Tervetuloa Turkuun – ilmoittaudu nyt!
Ilmoittautumisaika on 15.9.–10.10.2014.
Ilmoittautuminen tapahtuu vain yhdistyksen
nettisivuston kautta sähköisellä lomakkeella!
Osallistumismaksut:
2 päivää: 260 €/jäsen ja 10.10. jälkeen 300 €/jäsen
1 päivä: 160 €/jäsen ja 10.10. jälkeen 200 €/jäsen
Ilmoittautuminen päättyy 10.10 ja viimeinen
maksupäivä on 23.10.2014.
Ilmoittautuneille lähetetään lasku liitetiedostona
(pdf-tiedosto) henkilökohtaisella viitenumerolla sähköpostiin
osallistumismaksun suorittamista varten. Maksaessasi (myös työnantajan) on mainittava laskun
viitenumero. Osallistumismaksu tulee maksaa 23.10.2014
mennessä Suomen Silmähoitajat ry:n tilille Tapiola-pankkiin:
IBAN FI 19 3636 3010 1980 75 ja BIC TAPIF122
Niiden koulutuspäiville osallistuvien, joiden työnantaja
maksaa osallistumismaksun, tulee ilmoittaa netin
ilmoittautumislomakkeella maksajan tiedot OVT-tunnuksella
ja/tai kustannuspaikka, johon maksu kohdistuu.
Epäselvät tai puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan
hakijalle
Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 23.10.2014,
joka on myös osallistumisen viimeinen maksuton peruutuspäivä. Tähän mennessä tehdyt peruutukset hyvitetään kokonaan. Jos peruutuksen syynä on sairaus (lääkärintodistus lisäselvityksenä
yhdistyksen hallitukselle) tai muu ennalta arvaamaton äkillinen
syy (myös kirjallinen selvitys yhdistyksen hallitukselle),
veloitetaan toimistokuluina 30 euroa. Hotellivaihtoehdot
Radisson Blu Marina Palace
• 84 € / 1hh Standart tai River-huone / yö
• 89 € / 2 hh Standart tai River-huone / yö
• 104 € / 1 hh Superior / yö
• 109 € / 2 hh Superior / yö
Lisätiedot: 020 1234 710
Original Sokos Hotel Hamburger Börs
• 65 € / 1 hh Standart / yö
• 70 € / 2 hh Standart / yö
Lisätiedot: 02 337 381
Original Sokos Hotel Seurahuone
• 60 € / 1 hh Standart / yö
• 65 € / 2 hh Standart / yö
Lisätiedot: 02 337 301
Jos peruutusta ei tehdä ollenkaan tai se tapahtuu 23.10.2014
jälkeen, veloitetaan koko osallistumismaksu.
Ilmoitamme nettisivuillamme jos paikkoja jää vapaaksi
Huomioithan, että vuoden 2014 jäsenmaksu tulee olla
maksettuna 22.9.2014 mennessä! Koulutuspäiville 2014 otetaan mukaan 220 ensimmäisenä
ilmoittautunutta yhdistyksen jäsentä.
Silmähoitaja 23
M - Itella Oyj
Kuivasilmäisyys on yleinen mutta harvoin vakava ongelma
ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
ō HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU
ō OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE
HELPOSTI ULOS
ō PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN
VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA
ō GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA,
JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ
silmägeeli
4/2014
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään
1–4 kertaa vuorokaudessa. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle
jäänyt sisältö hävitetään. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa
sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön
yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa
ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 minuuttia silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta
paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 minuutin tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä.
Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on sikiölle tai
rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn:
Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon jälkeen
saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 4/2014)
10 g 7,60 €, 3x10 g 15,76 €, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan
24 Silmähoitaja
www.santen.fi
käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen.