1. No category

3/2012
Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
www.suomensilmahoitajat.fi
Lähinäkö
on lapselle tärkein
Pohjoismaiset päivät
kokosi silmähoitajat Helsinkiin
Tamperelainen Santen
haluaa satsata
henkilöstöönsä. Sivu 4
ESONT ja ESCRS
tarjosivat Milanossa
tietoa ja elämyksiä. Sivu 9
Optikko on tärkeä
lenkki diabeetikon
hoitoketjussa. Sivu 12
OCULUS PARK 1®
Vaihda autorefraktometrisi nyt
markkinoiden tyylikkäimpään
3-in-one laitteeseen !
PARK 1® on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja
Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n
mittaus.
Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu
ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1® :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan !
Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava
ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin
helpompaa.
2 Silmähoitaja
www.optiikkajuurinen.fi
www.oculus.de
Menestystarina
Starista Santeniin............................... 4
Kyselyllä tietoa lapsen
näkötutkimuksesta............................. 7
ESONT-kongressi Milanossa............... 9
Diabetesluvut mykistävät................. 12
Pohjoismaiden silmähoitajat
kokoontuivat Helsingissä.................. 16
Palstat
Puheenjohtajalta ............................... 3
Uusia jäseniä ..................................... 3
Minun työni ................................... 15
Hallituksen päätöksiä ...................... 22
Yhteystiedot ................................... 24
Uusia
jäseniä
Tervetuloa!
Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen
seuraavat uudet jäsenet:
Immi Berry, Mikkeli
Anne Dormeus, Mikkeli
Sanna Harju, Jyväskylä
Mirja Hautamäki, Seinäjoki
Johanna Jomppanen, Lohja
Anne Keinänen, Kajaani
Camilla Kidron, Mikkeli
Eija Kortesluoma, Helsinki
Raija Kulju, Kotka
Merja Lampinen,
Lappeenranta
Leena Laurent, Espoo
Sanna Leväniemi, Helsinki
Pia Lindberg-Ashmore,
Läyliäinen
Susanna Lumme, Turku
Karoliina Metsevä, Eurajoki
Ibrahim Muhumed, Helsinki
Annina Mustonen, Tampere
Margit Mäkinen, Lahti
Mirva Nyström, Kotka
Taru Rattola, Lohja
Ulla-Maija Salminen,
Kukkila
Tuula Salolahti, Lahti
Pauliina Salzmann, Lohja
Satu-Sisko Sundholm,
Pietarsaari
Sini Suojanen, Turku
Pirita Svartsjö, Vaasa
Tiina Takala, Helsinki
Taru Tamminen, Kangasala
Mira Tiainen, Ylämylly
Maria Uusihauta, Vaasa
Henna Vähä-Touru,
Ruutana
Leena Wellamo, Parainen
Koulutuspäivät
onnellisesti takana
K
esä on väistynyt ja syksy saapunut tuoden tullessaan
sille ominaiset piirteet. Tuntuu niin haikealta jättää
valoisa kesä, mutta uusi kesä on edessäpäin. Nyt pitää
totuttautua pimeneviin iltoihin.
Kesän ilmat eivät lomalaisia suosineet. Silti loma on
aina lomaa vaikka sataisikin. Lomalla olemme keränneet
voimia varastoon, jotta jaksamme taas ahertaa virkeinä ja
levänneinä työpaikoissamme.
Pohjoismaisten silmähoitajien koulutuspäivien aikana
kesäinen sää suosi meitä. Päivien osallistujamäärä yllätti
positiivisesti. Osallistujia naapurimaistakin saimme
kiitettävästi. Näiden päivien järjestäminen ei ollut mikään
pieni ja lyhytaikainen työ, vaan hallituksen jäsenet uurastivat
pitkin vuotta ahkerasti päivien onnistumiseksi.
Uudet nettisivumme ja koulutuspäivien informaatio ovat
olleet ahkerassa käytössä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Nettisivuvastaava Aulikki ansaitsee suuret kiitokset ja
halaukset upeista aikaansaannoksistaan.
Jokaisella hallituksen jäsenellä oli oma määrätty
tehtävä hoidettavanaan koulutuspäiviä suunniteltaessa,
järjestettäessä ja toteutettaessa. Kiitokseni
ruusun kera kaikille hienosti hoidetuista
järjestelyistä. Jäsensihteeri ja
Seuraavat
varapuheenjohtaja Jounille kuuluu
Suomen
erityiskiitos suurimman urakan
Silmähoitajien
tekemisestä päivien eteen.
koulutuspäivät
Olin yhteydessä Ruotsiin, Norjaan
pidetään Kuopiossa
10.-11.10.2013.
ja Tanskaan ja lopuksi vielä Viroonkin
päivien tiimoilta useita kertoja pitkin
kesää.
Yhteistyökumppaneillamme oli tärkeä
osuus päivien onnistumisen kannalta. Lämpimät
ja nöyrimmät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme
saamastamme huomiosta.
Tässä lehdessä on yhteenveto koulutuspäiviltä saaduista
palautteista, jotka ovat viitteinä seuraavia koulutuspäiviä
suunniteltaessa. Ne pidetään Kuopiossa 10.-11.10.2013.
Vuosikokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja eroavien
jäsenten tilalle uudet jäsenet. Lämpimät onnittelut heille
kaikille ja tervetuloa hallitustyöhön ensi vuoden alussa.
Kynttilänvaloa ja iloista mieltä syksyyn meille kaikille.
Puheenjohtajalta
Sisältö
Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme hyvää huolta.
Anja Korpiaho
Silmähoitaja
Silmähoitaja 33
RIITTA VARAMÄKI
Santenin lääketehtaalle asennetaan maailman nopeinta silmälääkkeiden tuotantolinjaa tämän vuoden aikana.
Menestystarina
Starista Santeniin
Kotimaisista lääkealan yrityksistä
vain Santen tutkii ja valmistaa
silmälääkkeitä Suomessa.
Kahden viime vuosikymmenen
aikana yrityksestä on
kehittynyt ja kasvanut yksi
merkittävimmistä toimijoista
Euroopassa.
S
anten Oy:n juuret juontavat Tampereella vuoteen 1922, jolloin perustettiin Oy Star Ab. Varsinaisesti Santen
aloitti vuonna 1997, kun japanilainen
Santen Pharmaceutical osti Oy Star Ab:n liiketoiminnan. Tältä pohjalta Santen Oy:llä on
takanaan lähes 90 vuoden perinteet lääketeollisuudessa.
Santen Oy kehittää ja valmistaa silmälääkkeitä Euroopan, USA:n ja Japanin markkinoille. Suomen Santenin tuotteita viedään yli 40
4 Silmähoitaja
maahan. Joka toinen Suomessa käytetty silmälääke on tamperelaisyrityksen tuote.
– Avainalueitamme ovat glaukooman ja
silmän etuosan sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kertoo.
Hän on toiminut vuodesta 1997 lähtien
yrityksen toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Hänen aikanaan Santenista on kasvanut Pohjoismaiden suurin silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä kansainvälinen
silmälääkeyritys.
Jatkuvaa kasvua
Santen-konsernilla on tytäryhtiöitä, myyntija markkinointiyrityksiä sekä -edustustoja Euroopassa lähes 20 maassa. Tuotteita on markkinoilla yli 40 maassa, myös USA:ssa.
Euroopassa Santen toimii kahdella kärjellä.
Suomeen on keskitetty tutkimus ja tuotekehitys, tuotanto, laatu, myynti ja markkinointi sekä
talous ja hallinto. Saksassa keskitytään yrityssuunnitteluun, liiketoiminnan kehittämiseen
sekä tuote- ja markkinointisuunnitteluun.
– Kahden viime vuosikymmenen aikana
suomalainen silmälääketeollisuus on kansainvälistymisen, tutkimuksen ja liiketoiminnan
laajentumisen kautta osoittanut, millaiseen
menestystarinaan suomalainen yrittäjyys,
osaaminen ja liikkeenjohto voi parhaimmillaan yltää, Jyrki Liljeroos sanoo.
Japanilainen emoyhtiö on investoinut Tampereelle kymmeniä miljoonia euroja, aluksi
yrityksen perusinfrastruktuuriin, nykyään yhä
enemmän tutkimukseen. Tampereen tehtaan
osaamisen ja laadun tasosta kertoo paljon se,
että sillä on sekä USA:n, Euroopan että Japanin lääkeviranomaisten hyväksyntä.
Tuotekehitystä
Prostaglandiiniglaukoomalääke Taflotan on
huippuesimerkki Santenin tutkimuksesta ja
Jyrki Liljeroosin johdolla Santen Oy:stä
on kasvanut Pohjoismaiden suurin
silmälääkkeiden valmistaja ja merkittävä
kansainvälinen silmälääkeyritys.
lääkekehityksestä. Se on maailman ensimmäinen säilöntäaineeton glaukooman hoitoon
tarkoitettu prostaglandiinisilmätippa. Sen kaupalliset näkymät ovat hyvät.
Maailman markkinoiden valloittamiseksi Santen on solminut yhteistyösopimuksen
yhden maailman suurimman lääkeyhtiön
MSD:n kanssa.
− MSD tuo lääkkeen markkinoille niissä
EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa Santenilla ei ole omaa organisaatiota. Yhteistyön ansiosta lääkettä voidaan jaella 80 maassa − eli
mahdollisuutemme moninkertaistuvat, Jyrki
Liljeroos sanoo.
Jos on lääkkeen tuotekehitys monivuotinen
urakka, sitä on ollut myös kolmen diagnostisen silmälääkkeen valmistuksen siirtäminen
Japanista Tampereelle. Se on tarkoittanut paitsi lisää työtä myös japanilaisen laatukäsitteen
opiskelua ja sisäistämistä.
Yhteistyötä
Lääketehdas Santen on aina uskonut siihen, että
yhteistyö silmälääkäreiden kanssa Suomessa ja
muualla on avain menestykseen.
– Haluamme toimia eettisesti hyväksyttävillä tavalla sekä tukea Suomen silmälääketieteen
kehittämistä ja terveydenhuollon henkilöstön
kouluttamista oftalmologian alueella, Jyrki Liljeroos painottaa.
Santenin perustehtävänä on tutkia ja kehittää
uusia hoitomuotoja silmätautien parantamiseksi
ja samalla edistää yhteiskunnan hyvinvointia
niin Suomessa kuin muuallakin.
Tällä hetkellä yhtiössä on useita uusia lääketutkimusprojekteja, joista uskotaan muodostuvan entistä parempia ja turvallisempia
silmälääkkeitä niin silmän etuosan kuin takaosankin sairauksien hoidossa.
Viestintäassistentti Jori-Antti Salomaa ja viestintäpäällikkö Elina Lindblom johdattivat
vieraansa mielenkiintoiselle tutustumiskäynnille.
ANJA KORPIAHO
Vuoden työnantaja
välittää väestään
Tammerkosken
nuorkauppakamari valitsi
tammikuussa Santen Oy:n
vuoden työnantajaksi.
Perusteina oli muun muassa
yrityksen tasaisesti kasvava
henkilöstö, pitkäkestoiset
työsuhteet ja käynnissä
olevat investoinnit
Tampereella. Yritys myös
hoitaa henkilöstöasiat
ammattitaitoisesti ja on
alueella hyvässä maineessa.
S
ateisena kesäkuun päivänä nousimme
päätoimittaja Riitta Varamäen kanssa
bussiin ja matkasimme kohti Tampereen Hervannassa sijaitsevaa Ruskon
aluetta, jossa Santen Oy sijaitsee.
Riitta oli saanut kutsun tulla haastattelemaan
Santen Oy:n toimitusjohtajaa Jyrki Liljeroosia.
Sain kunnian mennä Riitan seuraksi.
Neuvontaluukun ystävälliseltä virkailijalta
saimme vierasnimilaput kaulaan ja opastuksen,
mistä ovesta mennä sisään. Kohtelias nuori
mies vei meidät kabinettiin kahville odottamaan toimitusjohtajaa.
Hetken kuluttua hymyilevä Jyrki Liljeroos
saapui paikalle. Esittelyjen jälkeen aloimme kysymyksillämme tentata häntä vuoden
Silmähoitaja 5
Santenilla on Tampereella lääketehdas ja
tutkimusyksikkö.
Santen valmistaa noin 470:tä rekisteröityä tuotetta glaukooman ja silmän etuosan
sairauksien hoitoon sekä allergioihin ja kuivasilmäisyyteen.
työnantajanimityksen johdosta. Paikallisesta
lehdestä luin, että toimitusjohtaja tervehtii
jokaista työntekijää. Ihan jokaista hän ei välttämättä muista ulkonäöltä, mutta ottaa riskin
ja tervehtii, vaikka menisi väärin.
Yhteistyöllä
menestystä
Santen Oy:ssä on noin 420 työntekijää, joista
puolet on korkeakoulutettuja ja 15 väitellyttä
henkilöä. Naisia koko joukosta on 70 prosenttia. Yrityksen erityisominaisuuksia ovat tasaisesti kasvava henkilöstö ja pitkät työsuhteet.
Pitkäkestoisista työsuhteista yritys antaa mukavasti lomaviikkoja lisää.
Eläkeläisiä yritys ei unohda, vaan heidät
kutsutaan vuosittaisiin kesä- ja joulujuhliin
mukaan.
-- Santen kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia. Yhteistyössä
työntekijöiden kanssa pyrimme kehittämään
osaamisen laatua ja tasoa sekä näin parantamaan yhtiön omavaraisuutta, joustavuutta ja
menestystä, toimitusjohtaja kertoi.
Yksilön toiminnan arvoja ovat rehellisyys,
luottamus, asiakaslähtöisyys, erityisosaaminen,
innovatiivisuus ja yhteistyö.
Haastattelutuokion jälkeen toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos kiirehti seuraavaan kokoukseen ja meidät ohjattiin maittavalle lounaalle.
Tämän jälkeen pääsimme kiertämään tehdasta, jossa meidät otettiin aina yhtä ystävällisesti vastaan.
Santen Oy on erityismainintansa ansainnut.
Anja Korpimäki (vasemmalla) ja Riitta Varamäki tehdaskierroksella.
Silmähoitaja
66 Silmähoitaja
Suomen Silmähoitajien puheenjohtaja
Anja Korpiaho toimii silmähoitajana
Taysin Silmäkeskuksen kaihiklinikassa.
RIITTA-LIISA ALM
Kysely antoi tietoa käytännöistä
Lähitesti on ykkönen
lapsen näkötutkimuksessa
Kuvat: Plugi Oy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
julkaisi vuonna 2011 uuden
oppaan ja menetelmäkäsikirjan
”Terveystarkastukset
lastenneuvolassa ja
kouluterveydenhuollossa”. THL
ohjeistaa oppaassa neuvoloita
ja kouluterveydenhuoltoa
keskittymään lasten ja kouluikäisten lähinäön tutkimiseen.
V
altioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten
ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 380/2009) tuli voimaan 1.7.2009.
Terveystarkastuksia koskevat asetukset astuivat voimaan 1.1.2011.
Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että
terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja että ne ottavat yksilöiden
ja väestön tarpeet huomioon. Asetuksella säädetään terveystarkastusten ja -neuvonnan sisällöstä ja määrästä.
Terveystarkastuksia ohjeistetaan lisäksi
Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004), Kouluterveydenhuollon oppaassa (Stakes 2002) ja
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa
(STM 2004).
Aina ensin lähitesti
Lasten elämässä lähinäön alue on tärkeämpi
kuin kaukonäön. Siksi näöntarkkuus tulisi mitata aina ensin lähitestillä. Lähinäön tutkimuksella etsitään toiminnallista heikkonäköisyyttä
(amblyopiaa), merkittäviä taittovirheitä ja sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa näköön.
• Lähinäkö tutkitaan aina näöntarkkuustutkimuksen aluksi (WHO:n suositus 2003).
• Lastenneuvolassa lähinäkö tutkitaan kolme- ja neljävuotiaana sekä tarvittaessa viiden
ja kuuden vuoden iässä.
• Kouluiässä lähinäkö tutkitaan 1. ja 8.
luokalla.
• Lähinäkö tulee tutkia aina, kun selvitetään
oppimisvaikeuksia.
Lähinäön tutkiminen kolmevuotiaalta on
tärkeämpää kuin kaukonäkö ja myös onnistuu yleensä paremmin. Osa kolmevuotiaista
lapsista ei jaksa osallistua rivitestillä tehtyyn
tutkimukseen.
Laajempi näön tarkkuuden tutkimus tehdään neljävuotiaille, joilta tutkitaan sekä lähiettä kaukonäkö. Mikäli lähinäön tutkiminen
ei onnistu luotettavasti vielä neljävuotiaana,
tulee tutkimus toistaa yhden-kolmen kuukauden kuluessa.
Lapsen keskittymiskyvyttömyys näön tutkimustilanteessa voi johtua heikkonäköisyydestä.
Myöhemmin lähinäön voi tutkia tarvittaessa
viiden ja/tai kuuden vuoden iässä, jos lähinäön tarkkuudessa on seurattavaa.
Välineet ja edellytykset
• Näön tutkimisessa käytetään standardoituja
mittavälineitä.
• Lähinäön tutkimisen perustesti on rivitesti:
kullakin rivillä olevien kuvioiden väli on yhtä
suuri kuin kuvioiden leveys ja kuviorivien väli
on yhtä suuri kuin alemman rivin korkeus.
- alle kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti
- kouluikäiset: LEA-symboli-lähinäkötesti
tai LEA-numero-lähinäkötesti
• Kehitysvammaisten ja vaikeasti liikuntavammaisten lasten tutkimisessa yksittäisten
symbolien testit. Lähitesti = LEA-pelikortit,
kaukotesti = yksittäisten kuvioiden testikirja, joiden käyttöön terveydenhoitajan tulee
saada asianmukainen koulutus. Kaukotestiä
voi käyttää myös lähitestinä, jos näöntarkkuus on matala.
• Toisen silmän peitto, peittolasit tai ”merirosvolappu”.
• Testitaulun pinnan tulee olla tahraton, eikä
se saa kiiltää häiritsevästi.
• Taulun testimerkkien ja taustan välisen kontrastin tulee olla yli 80 prosenttia, joten ajan
myötä kellastuneet tai likaantuneet testitaulut tulee uusia.
Tutkimuspaikan tulee olla rauhallinen ja testauksen kiireetöntä. Näöntarkkuus pitää mitata
hyvässä ja muuttumattomassa valaistuksessa,
jotta näöntarkkuustestin luminanssi on vähintään 80-160 candelaa/m2. Tämän saavuttamiseksi näkötaulu tulee valaista mahdollisimman
tasaisesti paikallisvalaisimella.
Kysely silmäyksiköihin
Keminmaan vastaava terveydenhoitaja otti
yhteyttä Länsi-Pohjanmaan keskussairaalan
silmätautien poliklinikkaan ja kysyi ohjeita,
Silmähoitaja 7
kuinka tulisi toimia jatkossa lasten visusta
tutkittaessa. Neuvoloissa ja kouluissa kun
tulee toimia Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen ohjeen mukaan ja tutkia lapsilta
enenevästi myös lähinäköä.
Toimin karsastushoitajana omassa yksikössäni, Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien poliklinikalla. Kun asia jäi askarruttamaan, päätin tehdä kyselyn näön tutkimisen
käytännöistä Suomen silmäyksiköissä.
Kysely herätti paljon keskustelua omassa yksikössäni ja myös kysymyksiä, mikä oli
hyvä asia. Lähinäön tutkimisen painopiste
on kuitenkin neuvoloissa ja kouluissa, jotka
tutkivat terveitä lapsia.
Kyselyn perusteella tulin siihen lopputulokseen, että näön tutkiminen painottuu
edelleen kaukonäköön. Kaikki kyselyyn
vastanneet toivat selkeästi esille sen, että
lasta tutkiessa ikä ei ole niinkään määräävä tekijä kuin se, että tutkija saa luotettavia
tutkimustuloksia lapsen iän ja kehitystason
huomioiden.
Suomen silmäyksiköihin lähetettyyn kyselyyn vastasivat:
sairaanhoitaja Marja-Terttu Pajarinen, silmätautien yksikkö, Keskisuomen keskussairaala, Jyväskylä
osastonylilääkäri Päivi Lindahl, Lasten ja
karsastusyksikkö, HUS,
ortoptistit Kaija Aalto ja Samuel Runolinna,
Lasten ja karsastusyksikkö, HUS, Helsinki,
sairaanhoitaja Sari Husso, karsastusyksikkö, KYS, Kuopio,
sairaanhoitajat Leena Ketola ja Kirsi Majalahti, Seinäjoen keskussairaala, silmätautien
poliklinikka, Seinäjoki
sairaanhoitaja/optikko Anna Autio, silmätautien poliklinikka, OYS, Oulu
sairaanhoitaja Kirsti Mölläri, silmätautien
poliklinikka, Lapin keskussairaala, Rovaniemi
8 Silmähoitaja
Kysymykset ja vastaukset:
Tutkitteko lapsilta ja koululaisilta
lähinäköä?
Kaikissa vastanneissa yksiköissä tutkittiin lapsilta sekä kaukonäkö että lähinäkö. Joissakin
yksiköissä lähinäkö tutkittiin lähes aina.
Runolinna: Ei rutiinisti kaikilta, mutta jos kaukonäöntarkkuudessa on eroa silmien välillä –
yksi rivi tai enemmän - tai lapsella on peittohoito. Jos lapsi on niin pieni, ettei kaukovisusta
saa luotettavasti selvitettyä, tutkitaan lähinäkö.
Myös jos lapsella on ongelmia lähikatselussa,
lähinäkö on tärkeä.
Husso: Tutkimme kaikilta lapsilta lähinäön iän ja
kehitystason huomioiden molemmista silmistä
erikseen, ja tarvittaessa myös yhteisnäön.
Minkälaisilla välineillä tutkitte (väline,
etäisyys)? Minkälaisessa
valaistuksessa?
Kaikissa yksiköissä tutkittiin lapsilta LH-rivitestillä
40 sentin etäisyydeltä hyvässä valaistuksessa. Koululaisilta lähinäköä tutkitaan
lukutaululla ja tutkimusetäisyys on 33 senttiä.
Millä tutkitte vauvoja
(0-2 v.)?
Osa kertoi tutkivansa nonparelleilla ja erikokoisilla helmillä. Lisäksi käytettiin fiksaation ja silmien liikkeiden
seurantaa. Osalla oli lisäksi
käytössä joko LH-symbolit,
Lea Gratings-mailat tai Tellerin taulut. Tellerin tauluista oli Oulussa ja
Kuopiossa hyviä kokemuksia.
Mölläri: Tellerin tauluja meillä ei ole käytössä.
Uskoisin, että Tellerin testi olisi parempi tapa
tutkia alle 2-vuotiaita kuin Lea-mailat. Silloin
lapsen mielenkiinto ja katse eivät kohdistuisi
tutkijaan, kun hän on näkymättömissä.
Minkälaisilla välineillä ja minkälaisessa
valaistuksessa tutkitte?
Valtaosa yksiköistä tutkii 2-3-vuotiaiden kaukonäköä. LH-yksittäisellä kuvakirjalla, alle
6-vuotiaalla LH-rivitaululla, etäisyys kolme
metriä. Sitten E-kirjaimilla, etäisyys viisi metriä
ja koululaisilta numeroilla, etäisyys viisi metriä.
Normaali tutkimushuonevalaistus.
Uusia ohjeistuksia näön tutkimisesta ei ole yksiköihin annettu, mutta Kuopiossa seurataan
muun muassa WHO:n ja THL:n ohjeita, alan
tutkimuksia ja esimerkiksi Neuvolakäsikirjaa
sekä viimeksi ilmestynyttä ”Terveystarkastukset lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa”.
Käytättekö automaattirefraktoria lasten
tutkimisessa?
Kaikissa yksiköissä käytettiin refraktion apuna automaattirefraktoria joko aina tai lähes
aina.
Runolinna: Kyllä, erityisesti hajataitteisuuden
arviointiin jo ilman tippojakin ja muutenkin
suuntaa antavasti. Tippojen kanssa tulos on
luotettava.
Mölläri: Käytämme siinä tapauksessa, että potilas käy vain hoitajan vastaanotolla ja on aika
tarkistaa refraktiot ja mahdollisesti uusia lasit.
Jotkut lääkäreistä käyttävät refraktion mittauksen tukena.
Käytättekö tutkimushuoneen valaistuksen
mittaamiseksi luminanssimittaria?
Joissakin yksikössä luminanssimittaria ei ollut,
joissakin se oli säännöllisessä käytössä. Osalla
oli käytössään Luksi-mittari.
Oletteko käyttäneet optista asiantuntijaa
projektorien ja näkötaulujen tilaamisessa
ja asennuksessa?
Valtaosa oli käyttänyt joko laitetoimittajien asiantuntijaa tai oman sairaalan lääkintätekniikkaa.
Kuopiossa oli käytetty Optiikka Juurista.
Onko mielestänne näöntarkkuuden
tutkiminen ohjeistettu yksikössänne
riittävän selkeästi ja kattavasti?
Suurin osa oli sitä mieltä että tutkiminen oli
ohjeistettu riittävän hyvin. Osa olisi kaivannut
selkeämpiä ja tarkempia ohjeita.
Kommenttisi ja korjausehdotuksesi
tähän aiheeseen.
Mölläri: Toivon, että saisimme aikaan koko valtakuntaa koskevat ohjeet, joita noudatettaisiin
niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Käymme läpi neuvoloille
päivitetyt ohjeet ja pohdimme muutammeko
nykyisiä käytäntöjä niiden pohjalta.
Ketola ja Majalahti: Hyvät yhtenäiset ohjeet
kaikille olisi tarpeen. Meillä karsastushoitajat
ottavat lasten visukset pääsääntöisesti, poikkeuksena päivystykset ja reumalapset.
Autio: Olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin
yhtenäiset käytännöt näöntutkimiseen silmäpoliklinikalla ja joku voisi kirjoittaa aiheesta
pienen taskuopuksen.
Kiitoksia kaikille vastanneille. Kyselyni
oli suppea, mutta sain onnekseni vastauksia
”laajasti”.
Linkki oppaaseen: www.thl.fi/thl-client/pdfs/
c0383a69-f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b
Riitta-Liisa Alm on Länsi-Pohjan
keskussairaalan silmätautien
poliklinikan sairaanhoitaja.
RAIJA LAMMI
Kongressikuulumisia Milanosta
Esont- ja ESCRS-kongressi pidettiin 7.-11. syykuuta helteisessä Milanossa.
S
uora lentoni lähti aamulla 7. syyskuuta kohti Milanoa. Tällä kertaa
jännitys oli vähän suurempi, sillä
tapasin muita suomalaisia vasta perillä Milanossa. Yksin matkustaminen on
aina vähän tylsää ja olen kuuluisa huonosta
suuntavaistostani. Koneessa näin kuitenkin
pari tuttua ja Malpensan kentältä oli hyvä yhteys Milanon keskustaan nopealla Malpensa
Express -junalla.
Vaatimaton ja pieni hotellini Dore` oli
Corso Buenos Aires -kadulta ja metsoasemalta vain muutaman askeleen päässä. Saatuani
huoneen kävin tutustumassa lähiympäristöön
ennen kuin puheenjohtaja Anja Korpiaho ja
Kati Nieminen saapuivat kaupunkiin.
Lauantai-aamuna 8.9. matkasimme Liman
metroasemalta punaista metrolinjaa pitkin
kongressikeskukseen. Amendolan aseman
metrotunnelista noustessamme Milanon
helle puski päälle ja käveltyämme vajaan kilometrin kongressipaikalle olimme jo ihan
hikimärkiä.
Kongressikeskus oli upea kattorakennelmineen. Myös rekisteröityminen oli hyvin
ohjattu. Turvamiehiä tuntui olevan joka nurkalla ja kaikkien sisääntulijoiden nimikilvet
tarkistettiin.
Saimme täyden paketin luentomateriaalia
ja mainoksia tyypillisessä kongressisalkussa.
Kongressi-ihmiset tunnistikin kaupungilla
juuri noista ESCRS/ESONT-salkuista. Kongressikeskuksessa oli hyvä ilmastointi, jopa
viileää, joten liki 30-asteen helteestä emme
tienneet mitään.
ENSIMMÄISENÄ kävimme tutustumassa
valtaisaan näyttelyyn, josta löytyi jokaiselle jotakin katsottavaa. Olin jo etukäteen luvannut käydä Canonin ständillä katsomassa
hankinnassamme olevaa autorefraktometriä.
Sainkin hyvää tietoa ja esitteitä edustaja Sakari Sipilältä.
Menimme kuuntelemaan luentoa aiheesta
”Merging the Refractive and Cataract Worlds”.
Luennoitsijoina olivat asiantuntijalääkärit
Ranskasta, Irlannista, Saksasta, Belgiasta ja
Tsekeistä.
Luentokielenä sekä ESCRS- että ESONRluennoilla oli englanti, joten ihan sanasta sanaan ei voi joka lausetta ymmärtää. He esittivät
videoita kaihileikkauksen eri vaiheista, mikä
yhdessä luennon kanssa selvitti asiaa.
Luennon jälkeen jatkoin tutustumista NIDEKin autorefraktometriin, jolla sai myös potilaalta visukset eli ihan huippulaite! Pääsin
tutustumaan laitteen saloihin edustaja Jouni Pekkasen opastamana. Myöhemmin vielä tapasin Iogenin Timo Kangastuvan, joka
esitteli oman Tomey-autorefunsa. Se on ollut
myös Kokkolassa koekäytössä. Ylilääkärimme
Visa Korkatti oli myös käynyt tutustumassa
laitteisiin vähän aikaisemmin.
Kati oli järjestänyt meidät DORCin iltatilaisuuteen. Jäimme upealla Duomo-aukiolla
metrosta pois ja jatkoimme samoilla vaatteilla
kokkareille, sillä emme viitsineet ajella edestakaisin metrolla hotellille ja takaisin.
Katilla ja minulla kävi tuuri, sillä paikalli-
Silmähoitaja 9
Kongressikeskus.
Kongressin näyttelyalue oli valtaisa.
nen valokuvaaja esitteli meille Milanon kaupunkia ja historiaa. Näkymät olivat henkeäsalpaavat, sillä tilaisuus pidettiin kattoterassilla
15:nnessä kerroksessa. Ilta-aurinko peitti
kauneudellaan koko kaupungin, ja tilanne
oli oikeastaan epätodellinen.
Free paper -sessionin avasi kreikkalaisen Esont-komitean jäsenen N. Astyrakakis
yhdessä italialaisen M. Cargnonin kanssa.
Aiheena oli muun muassa romanialaisen
sairaanhoitajan luento silmänpainepotilaan
elämänlaadun keskeisistä asioista ja tutkimustuloksista.
Potilaat pitivät tärkeänä (76 %), että säännöllisiä kontrolleja pidetään. Potilaista 66 %
oli tyytyväisiä saamaansa tietoon glaukoomasta. Sairaanhoitajan rooli potilaan ohjauksessa
koettiin tärkeäksi: hoitajan tulisi kannustaa
potilasta omaan hoitoonsa. Tärkeätä on myös
se, että potilas luottaa hoitohenkilökuntaan.
Näihin keskeisiin asioihin varmasti me kaikki
silmähoitajat yhdymme.
SUNNUNTAIN luennot alkoivat kello 14,
mutta sitä ennen olimme jälleen näyttelyssä. Kävin tutustumassa minulle tuntemattomaan Icare-mittariin, jolla potilas mittaa
silmänpaineensa itse. Meillä on toki ollut jo
pitkään käytössä omassa yksikössämme ne
perinteiset mittarit.
Kävimme Anjan kanssa myös Thea-edustajan juttusilla. Hän kertoi uudenlaisesta laajentavasta Mydriasert-silmälamellista, jota
käytetään muun muassa kaihileikkaukseen
tulevien potilaiden valmistelussa. Yksi lamelli silmän alaluomella laajentaa mustuaisen 45 minuutissa.
Kuulin, että Seinäjoen keskussairaala on
käyttänyt kyseistä lamellia, joka vapauttaa
hoitajaresursseja, kun laajennustippojen tiputtelu loppuu. Edustaja Hannu Lauronen
olikin jo sopinut ylilääkärimme Visa Korkatin
kanssa käynnistä klinikassamme.
Kiirehdimme Anjan kanssa ESCRS-luennolle, joka käsitteli kuivasilmäisyyden eri
hoitomenetelmiä. Mainosta oli ilmassa, sillä
jokaisen luennolla olijan tuolille oli laitettu
kolme erilaista Systane-tippapulloa. Luentoja
pitivät erikoislääkärit USAsta ja Italiasta.
Amerikkalaistohtori Lane mainitsi jo entuudestaan tuttuja syitä kuivasilmäisyyteen:
ilmastointi, piilolasit, vaihdevuodet, atk., jne.
Monesti kuivasilmäisyyteen liittyy blefariittia,
joka tohtori Mc Culleyn mukaan (USA) on
huolellisesti hoidettava ”with hot comphresses
and LID-hygiene and with antibiotic”.
Systane Ultran ja Systane Balancen eroja oli
myös tutkittu kuivien silmien hoidossa.
10 Silmähoitaja
KAIHIPOTILAIDEN kanssa työskentelevä
englantilainen Y. Low kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan monet potilaat muun
muassa toivovat, ettei silmälaseja tarvittaisi
ollenkaan kaihileikkauksen jälkeen.
Ruotsista luennon piti L. Johansson, joka
oli ollut yli 20 vuotta sairaanhoitajana ja viisi
vuotta silmähoitajana. Hän kertoi silmähoitajan vaativasta roolista, kun kyseessä on esimerkiksi näönmenetys. Tuolloin on tärkeätä,
että potilas hyväksyisi tilanteen ja ongelmat
tunnistettaisiin.
Hoitajalla on tärkeä rooli ohjauksessa
ja tukemisessa sekä yksilöllisessä tarpeiden
huomioimisessa. Myös vertaistuki eli toisten samassa tilanteessa olevien potilaiden
kohtaaminen on tärkeätä – samoin dokumentointi eli kirjaaminen, johon hoitotyössä perustuu kaikki toimintamme. Se on osa
turvallisuutta.
Italialainen Deborah Kim Lan Nguyen
kertoi multifokaalilinssien optisesta laadusta
ja ongelmista. He olivat vertailleet eri linssejä ja mitanneet potilastyytyväisyyttä eri ammattiryhmien välillä koskien lähinnä lähi- ja
kaukonäköä.
Tämän viimeisen luennon jälkeen matkasimme metrolla hotelleihimme lepäämään ja
pitämään jalkoja ylöspäin, sillä ESONT-gaalan
piti alkaa klo 19.30. Sinne oli taas pitkä metromatka ja lähes kilometrin kävely eri.
Gaalassa oli yllättävän vähän osallistujia,
kun sitä vertasi esimerkiksi Barcelonaan tai
Wieniin. Mitään ohjelmaa ei tällä kertaa ollut, ja meidät ohjattiin kauniisti katettuihin
pöytiin. Vaihdoin istumaan ruotsalaisten, Linköpingin sairaalasta tulleiden silmähoitajien
viereen, koska ruotsin kieli sujui luontevasti
heidän kanssaan.
Olimme kaikki jo nälkäisiä ja odottelimme italialaisia herkkuja pöytään. Alkuruuaksi olikin ”Maccheroncini pasta with ham and
peases” – pastaa kinkkuhöysteellä. Pääruuaksi
oli ”Breast of turkey served with duchesse potatoes and glazed carrots” eli hieman yllättäen
hyvinkin arkisen näköinen annos kalkkunan
rintaa perunamuusilla ja porkkanoilla.
Paras tulikin sitten viimeiseksi eli ”Strawberry and vanilla millefeuille” – ihanan mehevä ja lehtevä leivos mansikoilla ja vaniljakastikkeella.
Olimme ruokailleet kello 21:een mennessä ja lähdimme saman tien hotellille huilaamaan, sillä maanantai-aamuna Esont-luennot
alkoivat jo kello yhdeksän.
MAANANTAINA Corso Buenos Aires -katu
oli vielä varsin hiljainen, kun lähdin Dorehotellistani kohti tyttöjen Best Western City
-hotellia. Aamu oli taas upean aurinkoinen
ja päivästä oli taas tulossa kuuma.
Ruotsin silmähoitajayhdistyksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen ESONT-komitean
jäsen Susanne Albrecht avasi aamun. Toisena esittelijänä oli englantilainen Helen
Gibbons.
Luennon aloitti englantilainen Jonah Nago
Moorfieldsin Eye Hospitalista. Hän kertoi silmän sisäisistä pistoksista ja mainitsi muun
muassa, että Englannissa on vain Lucentis
hyväksytty lääkeaineeksi.
Esimerkiksi Avastinia he eivät pistäneet laisinkaan ja hän kutsui sitä ”unlisensed drug for
AMD”. Määräys on tullut valtion taholta. Siinä
kuuma puheenaihe meille Suomeenkin.
Englannissa osa hoitajista pistää silmän sisäisiä injektioita, mutta potilas voi kieltäytyä
hoitajan antamasta pistoksesta. Pistoshoito
vaatii hoitajan kouluttamista, ja Englannissa
se on 1. Full day training course”, 2. Wet-lab
session pig`s eye eli hoitajat harjoittelevat sian
silmillä pistämistä.
Kun hoitaja on käynyt koulutuksen, alkavat
pistämiset, mutta koko ajan on ”consult” mukana harjoittelussa. Ja ehdottomasti on potilaan
hyväksyttävä hoitaja pistämään. Komplikaatioita oli tullut vain vähän: 106 pistosta / kuusi subkonjunktivaalista verenvuotoa. Potilaat
ovat esittäneet lähinnä seuraavanlaisia syitä,
mikseivät halua hoitajaa pistämään:
• miksi et tee vain hoitajan työtä, johon
sinut on koulutettu?
• silmäni ovat minulle ainutlaatuiset, en
halua, että joku ” practise nurse” tekee pistoksen
• potilaat olivat hermostuneempia, kun
hoitaja pisti
Vuodessa he ovat kouluttaneet kuusi uutta
pistäjää ja viisi on parhaillaan koulutuksessa. Non medical -pistoksia tehdään vuositasolla 5 760.
EXPERIENCE with femtosecond laser keratoplasty oli unkarilaisen Erzsebet Szoken
aiheena. Hän kertoi muun muassa potilaiden
preoperatiivistista tutkimuksista: slit lamp examination, corneal topograph / OCT, pachymetri, visus jne.
Aikaisemminkin Esont-kongressissa oli
luennoinut ruotsalainen Mikaela Taube
St Eric Hospitalista, jossa muuten vierailin
muutaman vuoden takaisilla Tukholman
pohjoismaisilla päivillä. Hänen aiheenaan
oli ”Implantable collamer lens (ICL / phakic
refractive lens (PRL) implantantion for medical reasons.
Hän esitteli muun muassa Downin syndroomaa ja autismia sairastavia potilaita koskevia
tutkimustuloksia. Heille silmälasit ovat ongelma, kun he esimerkiksi aggressiivisen kohtauksen tullessa heittävät silmälasit pitkin seiniä
ja samalla rikkovat ne. Heidän tapauksessaan
aiheellisia ovat silmän sisäiset linssit.
Tutkimusryhmässä oli 12 potilasta, joiden
keski-ikä oli 21 vuotta. Heistä yksi oli nainen ja
loput miehiä. Seurantajakso oli yhdeksän kuukautta ja tutkimus tehtiin vuosina 2006-2012.
Kaikki linssit asennettiin anestesiassa. Yhden
potilaan anestesia jouduttiin aloittamaan jo
taksissa, koska vastarinta oli niin kovaa.
Tuloksista ilmeni muun muassa se, ettei
kotona tarvinnut katsoa niin paljon potilaan
perään ja fyysinen toiminta oli sujuvampaa,
kun linssi oli asetettu silmän sisään. Potilaiden elämänlaatu parani ja helpottui.
Sunnuntai-aamun paketti oli todella tiivis
ja antoisa. Kynä sauhusi, kun yritin kirjoittaa
muistiin englanti-suomi-sekoituksella tärkeimpiä asioita.
Esont jatkui heti kello 11, kun kreikkalainen S. Panafopoulou alusti aiheesta Lasik
eli refraktiivinen kirurgia. Hollantilainen J.
Villada kertoi cross-linkingistä ja viimeisenä kreikkalainen K.Kordali instrumenttien
huollosta ja steriloinnista.
LUENTOJEN ja virallisen ohjelman jälkeen
lähdimme ensimmäistä kertaa katsomaan
Milanon kaupunkia. Jäimme metrosta Duomon aukiolla ja kävimme katsomassa upeaa
katedraalia sisältä. Turisteja oli valtava määrä
kiertelemässä ja ihastelemassa lasimaalauksia,
patsaita ja arkkitehtuuria.
Kati ja Anja löysivät Walt Disney -kaupasta tuliaisia lapsille. Lähinnä kierros oli
ikkunaostosten tekoa, sillä aukion ympärillä
olivat muun muassa Versace-, Dior-, Guzzija Armani-liikkeitä eli ihan sairaanhoitajan
palkalla ei sinne mennä ostoksille.
Lähdimme hotelleihimme ja kävimme
vielä syömässä perinteistä italialaista pizzaa ja lasagnea ennen kuin menimme kukin
pakkaamaan seuraavan aamun lentoa varten.
Istuin jo kello 7.45 Malpensa Express -bussissa matkalla kohti lentokenttää. Kotiin palasi illalla kello 22.19 uupunut ja rättiväsynyt
silmähoitaja.
Kongressi oli jälleen kerran upea elämys
ja kokemus. Tästä mahdollisuudesta kuuluu erityiskiitos silmähoitajayhdistykselle ja
apurahan myöntäneelle Novartis ry:lle sekä
Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan koordinaatioryhmälle (toimitusjohtaja Hannu
Pajunpää, johtajalääkäri Sakari Telimaa ja
hallintoylihoitaja Pirjo Hautala-Jylhä), joka
kustansi apurahani ylimenevät kulut.
Raija Lammi on Keski-Pohjanmaan
keskussairaalan Silmätautien
yksikön osastonhoitaja.
Luennolla Erja Koskinen (takana
vasemmalla), Anja Korpiaho, Raija
Lammi ja Kati Nieminen.
Autorefraktometria Raija Lammille esitteli
Nidekin Jouni Pekkanen.
Puheenjohtaja Anja Korpiaho
(vasemmalla), apurahansaaja Raija
Lammi ja Silmähoitaja-yhdityksen tuleva
puheenjohtaja Kati Nieminen matkalla
kongressikeskukseen.
Milanon upeita muoti-ikkunoita.
Silmähoitaja 11
Eija Hintikka
-- Optikoita on ympäri Suomea. Jos kaikki hoitaisivat diabetesseulontaa,
olisimme suureksi avuksi yhteiskunnalle, Pauli Kurunmäki sanoo.
PIRJO MÄENPÄÄ
Me kaikki voisimme osallistua
diabetestalkoisiin
Diabeteksen lukemat
mykistävät: Suomessa on
tällä hetkellä Diabetesliiton
mukaan noin 40 000 tyypin
1 diabeetikkoa ja 250 000
tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi
arvellaan, että ainakin 200 000
ihmistä ei tiedä sairastavansa
diabetesta. Uusien potilaiden
määrä kasvaa noin neljä
prosenttia vuodessa.
O
ptikot terveydenhuoltoalan ammattilaisina voivat olla osa diabeteksen hoitoketjua. Huittisten
Näkökeskuksen optikko Pauli
Kurunmäki kertoo tekevänsä perusteellisen
näöntutkimuksen sisältäen silmänpohjakuvauksen, kaikille aikuisille osana lasipakettia:
12 Silmähoitaja
– Julkisen terveydenhuollon resurssit eivät
riitä koko tämän ihmismäärän seulomiseen
silmäsairauksien osalta. Tässä optikot voisivat astua kuvaan ja hoitaa oman osansa tästä
hankalasta taudista. Voisimme saada ajoissa
silmäongelmia kiinni ja ohjata potilaita erikoislääkärin hoitoon. Samalla tämä olisi optikollekin hyvää yritystoimintaa. Optikoita on
ympäri Suomea ja jos kaikki hoitaisivat tätä
diabetesseulontaa, olisimme suureksi avuksi
yhteiskunnalle.
Muutokset
hankalia havaita
Muutokset diabeetikon silmissä voivat olla
hyvin huomaamattomia ja hankalasti nähtävissä. Yleisimmin löytyy pieni mikroaneurysma eli verisuonen pullistuma tai pistemäinen
verenpurkauma hiussuonesta.
– Kun näitä löytyy, kyselen verensokerin
mittaamisesta. Sitten johdattelen jutun siihen,
onko HPA1C eli kansan kielellä pitkä sokeri
mitattu. Se kertoo kolmen kuukauden ajalta,
kuinka pahasti sokerin tasot ovat heitelleet.
Perusviestini asiakkaalle on, että minäkin olen
huolissani asiasta ja suosittelen käyntiä diabeteshoitajan luona, Kurunmäki sanoo.
Sen lisäksi, että optikon löydöt kertovat
asiakkaan diabeteksesta, vaikuttaa sairaus
myös itse lasimääräykseen.
– Diabeetikoiden lasimääräyksiin tulee
helposti virheitä, sillä näkökyky vaihtelee
verensokeritason mukaan. Asiakkaalta pitääkin kysyä, onko senhetkinen verensokeritaso hänen tavanomainen tasonsa. Joskus
näkökyky täytyy näistä syistä mitata kahteen
kertaan, Kurunmäki suosittelee.
Kun verensokeri muuttuu, vaihtelee elimistön nestepitoisuus. Nestepitoisuus taas
vaikuttaa linssin mykiöön eli kun verensokeri
on alhainen tai korkea, näkö on erilainen.
– Jos asiakkaalla on pitkään ollut diabe-
Mustavalkoinen kuva, normaali silmänpohja. Kun otetaan
useita kuvia, Topconin mosaiikkitoiminto yhdistää kuvat.
Saadaan haluttu alue hyvin esille. Oikeilla suodattimilla
saadaan myös hermosäikeet hyvin näkyviin.
Värikuva, normaali silmänpohja. Yhdeksän kuvaa yhdistettynä
mosaiikkitoiminnolla makulakeskeisesti.
tes, se vaikuttaa silmän linssin elastisuuteen
eli akkomodaatio ei toimi yhtä hyvin kuin
terveellä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tarvitaan joskus vahvemmat lukulasit kuin mitä
muuten tarvittaisiin.
Muutoksia
löytyy päivittäin
Pauli Kurunmäki pitää silmänpohjakamerallaan terveyskeskuksen kanssa sovittuja kuvauspäiviä diabeetikoille.
– Käytän kuvaukseen Topconin TRCNW8F-silmänpohjakameraa, joka antaa
todella tarkan kuvan retinalta. Tarvittaessa
Värikuva, normaali silmänpohja, mosaiikkikuva papillakeskeisesti.
45-vuotias diabeetikko. Diabetes 15 vuotta. Silmänpohjalla
nähdään mikroaneurysmiä ja pumpulieksudaatteja. Kyseessä
lievä taustaretinopatia. Tarvitsee ehdottomasti silmälääkärin
hoitoarvion. Seurantaa voidaan tehdä kuvaamalla silmälääkärin
ohjeistuksen mukaisesti.
otan avukseni kameran mosaiikkikuvatoiminnon. Otan yhdeksän kuvaa silmänpohjan eri osista ja kameran softa yhdistää kuvat.
Näin käytössäni on laajempi mosaiikkikuva
silmän pohjasta.
Jos papillasta löytyy muutoksia, syntyy
epäilys ekskavoitumisesta. Tällöin voin käyttää kameran stereopapillakuvaominaisuutta.
Myös hermosäikeet saadaan tarvittaessa kohtuullisen hyvin näkyviin.
On tärkeää muistaa ja ymmärtää, että silmänpohjakuva kertoo silmänpohjan kunnon
vain kuva-alalta: peruskuva 45 astetta, mosaiikkikuva 85 astetta. Markkinoilla olevissa ka-
meroissa kuva-ala vaihtelee 30-200 astetta. Jos
optikko epäilee muutoksia olevan kuva-alan
ulkopuolella, on syytä lähettää asiakas silmätautien erikoislääkärin tutkimukseen.
Päivän kuvauksissa, joihin mahtuu yleensä 20-30 ihmistä, löytyy yleensä 1-2 ihmistä,
joilla on muutoksia silmänpohjassa. Lisäksi
löytyy paljon muutakin.
– Eniten löytyy muutoksia arteria/vaenasuhteessa, jolloin on syytä epäillä verenpaineen
olevan koholla. Iäkkäillä ihmisillä näkyy melko usein merkkejä alkavasta ikärappeumasta.
Jos henkilöllä on glaukooma tai epäilys siitä,
otan papillakuvat ja tarvittaessa hermosäieSilmähoitaja 13
51-vuotias diabeetikko. Kuva 11/2011. Verenpurkauma
makulasta papillan etäisyydellä. Huomatkaa hermosäikeiden
hyvä näkyvyys.
Uusi kuva 3/2012. Todennäköisesti hoitotasapainon
tarkennuksen jälkeen verenpurkauma on saatu korjaantumaan.
25-vuotias diabeetikko, D1 15 vuotta. Kuva 1/2009. HbA1c
13 (pitkäsokeri). Välittömästi silmälääkärille ja/tai lähete
keskussairaalaan.
Uusi kuva 9/2009. Proliferatiivinen retinopatia. Hoitotasapainon
korjauksella ja silmänpohjien hoidolla (laser) ja seurannalla
silmänpohjat saadaan todennäköisesti rauhoittumaan. Tässä
tarvitaan diabeetikon, diabeteshoitajan ja -lääkärin sekä silmiä
hoitavien yksiköiden jämäkkää yhteistyötä näkövammaisuuden
estämiseksi.
kuvat lääkärin analyysiä varten. Näistä syistä
katson aikuisilta ihmisiltä silmänpohjat aina,
vaikka ei olisikaan diabetespäivä.
Retinopatia
haltuun ajoissa
Lopuksi Kurunmäki kertoo potilastapauksen.
Hänen vastaanotolleen tuli 24-vuotias mies,
joka ei elämäntilanteensa vuoksi ollut oikein
14 Silmähoitaja
jaksanut pitää huolta diabeteksestaan. Mieheltä oli otettu silmänpohjakuvat jo toisessa
paikassa, mutta kuvat olivat jääneet lausumatta ja jumittuivat paikalleen.
– Otin hänestä kuvat ja niistä löytyi merkittäviä silmänpohjamuutoksia. Näytin silmälääkärillemme kuvat ja hän teki saman tien
miehelle lähetteen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä suonenpäät poltettiin
laserilla, jotta tilanne saatiin pysähtymään.
Ennen vanhaan diabetes oli merkittävin sokeuden aiheuttaja.
On tärkeää löytää mahdollinen retinopatia ajoissa. Optikon luo on helppo tulla.
Seurannan onnistumiseksi optikoiden ja
optometristien on tehtävä hyvää yhteistyötä silmälääkäreiden, diabeteslääkäreiden ja
diabeteshoitajien kanssa.
Minun työni
Suzanne Sjöholmin uusi työ Tampereen Silmäkeskuksessa on ollut monipuolista ja vaihtelevaa ilman valmista
mallia tai toimenkuvaa. Optikon osaamista voidaan hyödyntää useissa tiimeissä ja hoitokokonaisuuksissa.
Optikko
ihmemaassa
Minun työni -sarja esittelee
silmähoitajia työnsä ääressä.
Tässä lehdessä työstään kertoo
optikko Suzanne Sjöholm
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
Silmäkeskuksesta.
uusiin tiloihin on saatu vaikuttava määrä
uutta laitteistoa ja teknologiaa. Olen joutunut opiskelemaan ja muistelemaan asioita,
jotka eivät yksityispuolen työssä useinkaan
tule vastaan. Lait ja asetukset määrittelevät
optikon toimintaa.
T
Reseptin kanssa optikolle
Optikko on näön tutkimisen ammattilainen, jolla on myös paras tekninen tietämys
tutkimustulosten soveltamisesta optiikan
avulla asiakkaan tarpeisiin. Perusopintoihin kuuluu silmän anatomiaa ja fysiologiaa
sekä perustiedot erilaisten silmäsairauksien
tunnistamiseksi näöntutkimuksen yhteydessä. Jotakin poikkeavaa löydettäessä tai
epäiltäessä lähetetään asiakas silmälääkärin
vastaanotolle.
Suuri osa näistä silmäpotilaiksi muuttuneista asiakkaista vierailee jatkossa optikon
vastaanotolla lääkärin lasiresepti mukanaan.
Silmien tutkiminen jää monesti vain optikon
oman kiinnostuksen asteelle.
Tänä päivänä optometristin tutkinto ammattikorkeakoulussa tuottaa entistä enemmän
kliiniseen näöntutkimustyöhön erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia. He ovat
väestön ikääntyessä erinomainen resurssi
esimerkiksi seulottaessa diabeetikkojen silmänpohjia.
AYS Silmäkeskus aloitti toimintansa vuoden alussa uusissa tiloissa.
Samassa yhteydessä perustettiin
optikon toimi täydentämään pirkanmaalaisten näönhuoltopalveluista vastaavia hoitotiimejä.
Olen valmistumisestani, vuodesta 1983
lähtien työskennellyt yksityispuolella, kuten
valtaosa optikoista vielä toistaiseksi. Optikoita
ja optometristeja on toiminut jo Helsingin,
Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa sekä
myös yksityisissä silmäsairaaloissa.
Itse olin jo jonkin aikaa mikroyrittäjänä
toimiessani ajatellut, että olisi mukava tavalla tai toisella laajentaa ja uudistaa omaa
toimenkuvaansa. Kun kuulin tästä mahdollisuudesta, päätin hakea paikkaa.
Olen nyt työskennellyt viisi kuukautta uudessa työympäristössä ja viihtynyt erittäin hyvin. Optikko ihmemaassa – näin voisi kuvata
ajatuksia ensimmäisinä päivinä. Muutos entiseen ei oikeastaan voisi olla suurempi; työkavereiden määrä on monikymmenkertaistunut
ja asiakkaista on tullut potilaita.
Vaikka omassa yrityksessänikin laitteet
ja työvälineet olivat hyvät ja ajanmukaiset,
Sin Silmäkeskuksessa. Lisäksi olen käynyt
tutustumassa HYKSin Silmäklinikan karsastus- ja kuntoutuspuolen toimintaan sekä
etuosakirurgiseen osastoon.
Nämä käynnit olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Toivottavasti käyntejä
voidaan jatkaa vaikka vuorotteluperiaatteella myöhemminkin. Sairaalaoptikoiden ryhmä on toistaiseksi pieni ja työ poikkeaa niin
paljon perinteisestä optikon työstä, että kokemuksien ja tiedon jakamisesta on kaikille
paljon apua ja iloa.
Toimenkuva muotoutuu
Vajaan puolen vuoden jälkeen alkaa optikon
toimenkuva Silmäkeskuksessa muotoutua. Tällä
hetkellä työ painottuu näönkuntoutukseen ja
karsastuspuolelle. Uutena alueena olen aloittamassa sarveiskalvopuolella piilolasisovitukset
esimerkiksi keratokonuspotilaille.
Myös kaihiklinikalla on tutkittu optikon
mahdollista osallistumista potilaiden esitutkimuksiin, jolloin lääkäriresursseja vapautuisi vaativiin tapauksiin ja varsinaiseen
leikkaustoimintaan.
On hienoa olla kehittämässä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa entistä monipuolisemmin ja paremmin
pirkanmaalaisia palvelevaa Silmäkeskusta
Tampereelle.
Kokemukset jakoon
Tähän mennessä olen ehtinyt saada melko
hyvän kuvan erilaisista toimenpiteistä TAYSilmähoitaja 15
NCON 2012
Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät 24.-25.8.
Helsingin Pörssitalossa
PÄIVI HEINOLA
Tietoa ja vinkkejä työhön
omien silmäpotilaiden hyväksi
Riitta-Liisa Alm
Pohjoismaisille
silmähoitajapäiville saapui
osallistujia Suomesta,
Ruotsista, Norjasta, Tanskasta
ja Virosta. Kokoontumiselle
loi hyvän ilmapiirin 273
osallistujan tuoma aktiivisuus.
Saimme työhömme tietoa ja
vinkkejä, joilla varmistamme
silmäpotilaiden hyvän ja
laadukkaan hoitotyön.
O
ma osuuteni hallituksen varajäsenenä alkoi opintopäiville tehtyjä laukkuja jakaen luentotilaan
siirtyville osallistujille. Tämän
jälkeen siirryin myös itse seuraamaan päivän ohjelmaa.
Suomen silmähoitajat ry:n puheenjohtaja Anja Korpiaho avasi päivät ja toivotti
kaikki tervetulleiksi. Valtiovallan tervehdyksen tuli esittämään neuvotteleva virkamies
Marjukka Vallimies-Patomäki peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin
sairastuttua.
Päivän ohjelma alkoi osastoryhmäpäällikkö Nina Fagerholmin katsauksella Hyksin
Silmätautien klinikan mittaviin toimintalukuihin. Hän kertoi esityksessään myös Hyksissä käytössä olevista toiminnanseurannan
ja laadunvalvonnan mittareista.
Kliininen asiantuntija Hannele Saunders Hyksin Silmäklinikasta puolestaan kertoi omasta toimenkuvastaan Suomessa sekä
toimenkuvien eroavaisuuksista amerikkalaisessa ja suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Aamupäivän ohjelmassa oli myös HermanJosef Kramerin esitys Pirkanmaan glaukoomapotilaiden hoidonseurantamallista.
Minua oli pyydetty luennoimaan Itä-Suomen
yliopistossa tekemäni pro gradu -tutkielman
aiheesta ”Monikulttuurisen hoitotyön johtaminen osastonhoitajien kuvaamana”. Esitykseni jälkeen ja luentojännitykseni purkauduttua jatkoin kuunnellen osastonhoitaja Jaana
Kaukosen aihetta päiväkirurgisessa kaihileik-
16 Silmähoitaja
Päivi Heinola (keskellä) oli yksi lauantai-aamupäivän puheenjohtajista. Vasemmalla
Mette Haugen Norjasta ja oikealla Kaija Aalto Hyksin Silmätautien klinikalta.
kauksessa olleiden iäkkäiden potilaiden kokemuksista saamastaan ohjauksesta.
YLEISKATSAUKSEN silmien alueen plastiikkakirurgiaan oli valmistellut osastonylilääkäri
Tiina Leivo. Hänen esityksensä luomi-, kyyneltie-, orbita-, tuumori- ja traumakirurgiasta oli
laaja ja valokuvin havainnollistettu kokonaisuus.
Sairaanhoitaja Angellie David puolestaan esitti
hoitotyön näkökulman plastiikkakirurgisen silmäpotilaan perioperatiivisessa hoidossa.
Tanskan silmähoidon terveisiä opintopäiville toi sairaanhoitaja Annette Ostrup
Odensen yliopistosairaalasta. Hän kertoi
leikkaussalin päivästä sekä selvitti potilaan
hoitopolun tarkastelua sairaalassaan ja sitä,
kuinka he ovat täsmentäneet leikkausprosessin toimijoiden roolit ja tehtävät.
Tämän tuloksena he raportoivat joustavan
leikkauksen läpimenon. Potilaiden tarkkailuun riitti lääkärin kädet potilaan kasvoilla,
muita välineitä ei käytetty.
Turvallisista työskentelymenetelmistä
kertoi perjantain luento-osuuden viimeisenä
esiintyjänä Ann Folin Ruotsista.
Iltatilaisuus ja illallinen oli järjestetty ravintola Apolloon. Vauhdikkaassa showssa
esiintyivät Jarkko Valtee ja Jarkko Heiskanen. Esiintymislavalla nähtiin esiintyjien tulkitsemina sekä suomalaisten että kansainvälisten artistien hittejä.
LAUANTAIN aamupäivään oli koottu luentokokonaisuus karsastuksesta. Oma tehtäväni oli olla aamupäivän luento-osuuden
puheenjohtajana. Erikoislääkäri Nina Holst
Norjasta aloitti kertomalla karsastusleikkausten anatomisista suuntaviivoista ja periaatteista. Silmätautien erikoislääkäri Laura
Lindberg puolestaan kertoi kattavasti karsastuslapsen tutkimiseen ja hoitoon liittyvistä asioista.
Ortoptisti Kaija Aalto kertoi omasta työstään silmätautien klinikassa ja ortoptistin
osuudesta karsastavan lapsen tutkimuksissa.
Sairaanhoitaja Minna Malminkare päätti karsastusosion kertomalla, kuinka amblyopiaa
hoidetaan Turussa.
Karsastuskokonaisuuden jälkeen tanskalaiset sairaanhoitajat Ulla Solbaek-Nielsen,
Carina Andersen ja Kirsten Spoer Veljen
sairaalasta esittelivät kehittämänsä glaukoomapotilaan koulutusohjelman. Glaukoomapotilaille on järjestetty kaksi tapaamista, joissa
annetaan ohjausta muun muassa silmätippojen
tiputtamiseen, tuetaan krooniseen sairauteen
sairastuneita potilaita ja tarjotaan heille vertaistukea. Tämän mallin toivoisi rantautuvan
myös Suomeen.
Susanne Albrecht kertoi Ruotsin silmäpotilaiden laadunvarmistusrekistereistä. Niitä on muun muassa kaihista, lasten kaihista,
keskosten retinopatiasta ja makulasta (AMD,
tukos, diabetes).
Retinitis pigmentosaan ja elektroretinografiatutkimukseen pääsimme tutustumaan norjalaisten sairaanhoitajien Miriam Syvertsenin
ja Sonja Lerdalin esityksessä. Video potilaalle
tehdystä ERG-tutkimuksesta oli havainnollinen ja näytti tutkimuksen eri vaiheet.
Silmätautiopin dosentti Paula Summanen
kertoi esityksessään diabetespotilaan hoidon
suuntaviivoista Suomessa ja Euroopassa. Apulaisosastonhoitaja Sirpa Nyyssönen-Jaser
kuvasi diabeettista retinopatiaa sairastavan
potilaan hoidon haasteita Hyksissa.
Suomalaisten valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä on tutkinut Satu Kajander. Hän on
arvioinut opiskelijoiden pätevyyttä Riitta Meretojan kehittämällä NCS-mittarilla (Nurse
Competence Scale). Lauantain luento-osuuden päätti ruotsalaisen Jeanette KällstrandErikssonin esitys huonontuneen näkökyvyn
yhteydestä kaatumistapaturmiin.
TtM, osastonhoitaja työskentelee Hyksin
Silmätautien klinikalla. Hän on Suomen
Silmähoitajat ry:n varajäsen.
Silmähoitaja 17
NCON 2012
Lähes kahden
vuoden projekti
RIITTA-LIISA ALM
Pohjoismaiset
Silmähoitajapäivät ovat
nyt takana ja seuraavat
järjestetään kolmen vuoden
kuluttua Norjassa. Koko
Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitus osallistui sovitun
tehtävänjaon mukaisesti
päivien järjestelyihin.
M
inun työpanokseeni hallituksen
jäsenenä ja sihteerinä kuului
kongressipaikan ja hotellikiintiöiden sopiminen. Lähdimme
liikkeelle melkein kaksi vuotta sitten, kun pyysin kongressi- ja hotellitarjouksia sekä viime
että tämän vuoden kongressia varten.
Helsingissä on muutama hyvä ja riittävän suuri kongressitila 200-300 henkilön
kongressille, joten meidän tuli olla nopeita.
Edellinen puheenjohtajamme Päivi Kähärä
ehdotti viime vuoden päivien pitopaikaksi
Paasitornia, joka on tiloiltaan ja ilmapiiriltään uniikki tila. Täksi vuodeksi meidän piti
löytää yhtä hieno paikka.
Finlandia-talo oli aivan viime metreille
mukana. Päädyimme Pörssitaloon, koska
siinä oli sitä jotakin, ”wow-efektiä”, kuten
varapuheenjohtajamme Jouni Väätänen
asian ilmaisi.
Hotellikiintiöitä varasin Radisson Blu
Plazasta ja Kaisaniemen Cumuluksesta. Toivottavasti kaikki halukkaat löysivät sopivan
majoituksen.
SUURIMMAN ponnistukseni tein hallituksen varajäsenen Helena Kaasalaisen kanssa.
Tehtävänämme oli laatia hallituksessa sovittujen raamien pohjalta ohjelma ja aikataulu sekä
hankkia luennoitsijoita. Aika tuntui loppuvan
kesken, vaikka aloitimme ajoissa.
Sähköpostilaatikko oli täynnä usein. Sen
purkaminen oli jokapäiväinen projekti, jotta sai kaikki viestit luettua ja käsiteltyä. Onneksi meillä oli hallituksen tuki sekä apuna
puheenjohtaja Anja Korpimäki ja hallituksen varajäsen, ESONT-yhdyshenkilö Kati
Nieminen.
He olivat yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihin, samalla kun me Helenan kanssa
18 Silmähoitaja
Liki parivuotisen urakan tuloksista nauttimassa hallituksen jäsenet Riitta-Liisa Alm
(vasemmalla), Anja Korpiaho, Kati Nieminen, Aulikki Mäki-Jouppila, Jouni Väätänen,
Riitta Varamäki ja Erja Koskinen.
pidimme yhteyttä suomalaisiin luennoitsijoihin ja laadimme ohjelmaa heiltä saatujen aiheiden perusteella. Kukin hallituksen
jäsen kysyi luennoitsijoita ja luento-aiheita
päiviä varten.
Ensiarvoisen tärkeää oli HUSin Silmäklinikan osastoryhmäpäällikön Nina Fagerholmin tuki sekä erinomaiset luennoitsija- ja
luentoaihe-ehdotukset.
ALKUUN näytti, että emme juuri saa luennoitsijoita Pohjoismaista, mutta kun yhteydet
aukenivat, halukkaita oli runsaasti, samoin luentoaiheita. Päivien puheenjohtajistoa hioimme jonkin verran. Anja oli yhteydessä Pohjoismaihin, jotta saimme myös muista maista
jäseniä päivien puheenjohtajistoon.
Sihteerinä tein hallitukselle tehtäväluetteloita ja taulukoita, jotta saimme jaettua työt
tasapuolisesti. Rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö ja Jouni Väätäinen osallistuivat vuosikokousmateriaalin keräämiseen ja
kopiointiin. Tein kokouksen esityslistat ja
osallistumistodistuksen päiviä varten yhdessä
puheenjohtaja- Anjan kanssa. Jouni toimitti materiaalit valittuun kopiointilaitokseen
monistettavaksi.
Päivien aikana olin Jounin parina ”emäntänä”. Hoidin juoksevia asioita ja tarkistin, että
luennoitsijoilla oli kaikki hyvin. Sain ensimmäisenä päivänä tehtävän toimia kellottajana luennoitsijoille ja sitä tein myös toisen
päivän. Toisin sanoen luennon alussa laitoin
luennoitsijan näyttöön kellon, josta näkyi
käytetty aika. Näytin puheenjohtajalle, kun
aikaa oli jäljellä minuutti.
Otin myös valokuvia, joita nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila on jo lisännyt
kotisivuillemme. Silmähoitaja-lehden toimitus laittaa kuvia myös lehteen.
Iltajuhlassa olin vielä ovinaisena tarkistamassa, että saapuvat henkilöt olivat meidän
vieraitamme.
Kiitän hallitusta, luennoitsijoita ja yhteistyökumppaneita arvokkaasta panoksesta päivien onnistumiseksi.
Sairaanhoitaja Riitta-Liisa Alm
työskentelee silmähoitajana Länsi-Pohjan
keskussairaalan silmätautien poliklinikalla.
Hän on Suomen Silmähoitaja ry:n sihteeri.
Nettisivusto oli tiimityötä
AULIKKI MÄKI-JOUPPILA
- ihan kuin leikkaussalissa!
Suomen Silmähoitajat
ry:n uusittu nettisivusto
avattiin toukokuussa aivan
koulutuspäivien alla. Sivustolla
oli heti alusta lähtien oma linkki
NCON 2012 -tapahtumaan.
Tärkeintä oli se, että kaikki
tieto koulutuspäivistä pitää
olla sekä suomen- että
englanninkielisenä.
L
upautuessani ottamaan nettisivuvastaavan tehtävän viime tammikuussa
aloitin heti yhdistyksen uuden sivuston muokkaamisen. Tein erilaisia ehdotelmia ulkoasusta hallituksen muille jäsenille. Yhteistyössä saimme toteutettua
nykyisen sivuston.
Sain runsaasti valmista aineistoa muilta
hallituksen jäseniltä, muun muassa RiittaLiisalta, Katilta ja Jounilta. Englanninkieliset käännöksetkin tulivat minulle kuin tarjottimella. Jos jotain epäselvyyttä oli, vastaus
tuli nopeasti.
Koulutuspäivien materiaalin viemiseen
nettisivustolle käytin lukemattomia tunteja.
ja jopa hymyilytti. Mukavinta työssäni oli se,
että työn tuloksen näki heti.
Tervetuloa Helsinkiin! x (vasemmalla),
Aulikki Mäki-Jouppila ja Kati Nieminen
ottamassa vastaan ilmoittautumisia
perjantaiaamuna.
Toisinaan ahersin yömyöhään monena päivänä peräjälkeen. Kirjoitin tekstiä, latasin
kuvia ja laitoin linkkejä. Joskus totesin, että
työn tulos näytti kauhealta ja tuli kirjoitusja asiavirheitä.
Englanninkielisen valmiin käännöksenkin kirjoittaminen meni toisinaan ihan metsään, kun oli tarpeeksi väsynyt. Hartiat olivat
jumissa ja pää kipeänä tietokoneen ääressä
istumisesta. Takkusin myös nettisivuston
muokkausohjelman kanssa. Välillä pinna
kiristyi, taisi päästä muutama voimasanakin,
mutta luovalla hetkellä työ sujui kuin tanssi
NETTISIVUSTOLLA halusin myös kertoa
pohjoismaalaisille vieraillemme, mitä Suomi
ja suomalaisuus on. Tämän tiimoilta tulikin
hauska hetki tyttäreni kanssa, kun hän intoutui keksimään minulle kaikenlaisia asioita
Suomesta. Etsin aiheesta googlettamalla kuvia, jotka sitten yhteistuumin hyväksyimme
tai hylkäsimme. Suurin osa kuvista löytyy
nyt nettisivustolta.
Kaikesta kokemastani ”tuskasta” huolimatta halusin palvella Suomen Silmähoitajat
ry:n jäseniä, jotta tarvittavat tiedot pohjoismaisista silmähoitajapäivistä 2012 löytyvät
nettisivustolta. Töihinhän olen hallitukseen
mennyt jäsenistöä palvelemaan, joten se lupaus piti lunastaa. Myös jatkossa.
Yhteistyöni hallituksen jäsenten kanssa
nettisivuston koulutuspäiväosion toteutuksessa oli sujuvaa, vaivatonta ja antoisaa. Sitä
se tiimityö parhaimmillaan on. Ihan kuin
leikkaussalissa!
Nettisivuvastaava Aulikki Mäki-Jouppila
työskentelee sairaanhoitajana Seinäjoen
keskussairaalan leikkausosastolla.
Infopiste opasti ja neuvoi
I
nformaatiopisteessä ensimmäisenä koulutuspäivänä työskennelleet Riitta ja Anne
Varamäki ohjasivat osallistujia luennoille
ja vastasivat erilaisiin tiedusteluihin.
Pöydälle oli asetettu esille suomen- ja
englanninkielisiä päivitettyjä ohjelmia, joita
jaettiin osallistujille. Ihmisillä oli myös mahdollisuus ottaa informaatiopisteestä kartta
lähialueesta, jonne oli merkitty Pörssitalon,
hotellin ja Apollon sijainnit.
Informaatiopisteen yhteydessä oli myös
mahdollisuus ilmoittautua kiertoajelulle.
Siihen saatiin täysi määrä osallistujia, jotka
olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen nähdä uutta kaupunkia. Kiertoajelulle osallistui myös
muutamia suomalaisia osallistujia.
Erityisesti ulkomaalaiset osallistujat kävivät kyselemässä Riitta (vasemmalla) ja Anne
Silmähoitaja
Varamäeltä tiloista, aikataulusta ja kiertoajelusta. Luentojen päätyttyä tarvittiin
opastusta eri paikkoihin Helsingin keskustassa.
Silmähoitaja 19
NCON 2012
KATI NIEMINEN
Palaute on lahja
tuleville koulutuspäiville
“Päivät jälleen kerran
onnistuneet ja erinomaisesti
valmisteltu. Onnea uudelle
hallitukselle ja kiitos eronneille
hyvästä työstä!”
Palautetta pohjoismaisista
silmähoitajapäivistä antoi 63
osallistujaa. Ruusujen lisäksi
tuli myös risuja, jotka ovat
hyödyksi tulevia koulutuspäiviä
suunniteltaessa.
P
erjantain parhaana luentona pidettiin Tiina Leivon yleiskatsausta silmien alueen plastiikkakirurgiaan
(33). Annette Opstrupin Päivä leikkaussalissa -luentoa pidettiin päivän toiseksi
parhaana (10).
Lauantain parhaina pidettiin karsastusluentoja (16). Laura Lindbergin luento ”Karsastuslapsen tutkiminen ja hoito” mainittiin
hyvänä 11 palautteessa. Tanskalaisten Glaukoomapotilaan koulutusohjelma -luento mainittiin myös 11 palautteessa. Diabetesluennot
koettiin myös hyviksi, erityisesti Paula Summasen Diabetespotilaan hoidon suuntaviivat
Suomessa ja Euroopassa (11).
Monia muitakin luentoja pidettiin hyvinä. Kokonaisuudessaan lauantain luennot
olivat selkeämpiä kuin perjantain esitykset.
Osa luennoista koettiin liian tieteellisiksi ja
kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä.
Jotkut kokivat, että karsastusluennoissa oli
päällekkäisyyttä. Luennoista toivottiin silmään liittyvää uutta tietoa enemmän kuin
sitä, miten olla hyvä hoitaja.
Tiivis ohjelma,
tyylikäs paikka
Tämän vuoden koulutuspäivien ohjelmaa
pidettiin liian tiiviinä. Perjantai oli raskas ja
tiukkatahtinen. Kun päivien virallinen kieli oli englanti, asiaa oli paljon englanniksi.
Luentojen kuunteleminen englanniksi koettiin raskaammaksi kuin suomen kielellä.
Luennoitsijoiden englannin kielen taito sai
palautetta.
Iltatilaisuutta kritisoitiin siitä, että kaikille ei ollut istumapaikkaa ja pöytää, jonka ääressä syödä. Ulkomaalaiset osallistujat eivät
pitäneet showsta, koska eivät ymmärtäneet
20 Silmähoitaja
sitä. He toivoivat, että show olisi ollut kokonaan englannin kielellä.
“Iltatilaisuudessa olisi ollut kiva istua ja
kiva ymmärtää showta”.
Ständejä voisi olla enemmän ja välillä eri
näytteilleasettajia ja tuotteita kuin edellisinä
vuonna. Toivottiin, että hallituksen jäsenet
olisivat kaikki paikalla esittelyssä.
Onneksi saimme myös ruusuja. Positiivinen palaute motivoi aina järjestämään seuraavia koulutuspäiviä. Pörssitaloa pidettiin
hienona ja tyylikkäänä ympäristönä koulutuspäiville. Päivien puheenjohtajien toiminta
luentosalissa sai kiitosta. Järjestelyjä yleensäkin kiitettiin.
“Kiitos – hyvän tuulen tyylikkäät koulutuspäivät. Ilo seurata työskentelyänne!”
Hyvää ruokaa
mutta ei riittävästi
Ruoka ja ruokailu herättävät aina keskustelua
ja mielipiteitä. Yleisesti ottaen koulutuspäivien ruokaa pidettiin hyvänä ja maittavana sekä
Pörssitalossa että illalla Apollossa. Valitettavasti
perjantain lounaalla liharuoka loppui kesken
“Suurkiitos teille
kaikille kovasta
työstä – siitä mitä
olette tehneet tämän
koulutuksen eteen.
Silmähoitajapäivät on
tärkeä ja paras tapa
saada uutta tietoa!”
ja kasvisvaihtoehtoa tarjottiin tilalle. Tämä ei
kaikkia osallistujia miellyttänyt.
Pörssitalon tarjoilijat saivat myös hieman
negatiivista palautetta suhtautumisestaan liharuoan loppumiseen.
Lauantain buffetlounas koettiin sujuvammaksi kuin perjantain pöytiin tarjoilu, joka
tuntui hitaalta. Buffetlounaan jälkeen ehti jaloitella luentosalissa istumisen jälkeen. Dieetit
oli Pörssitalossa huomioitu hyvin, kun Apollossa oli hieman parantamisen varaa. Palautetta
tuli myös siitä, että perjantaina virvokkeena
olleet hedelmät loppuivat kesken.
Enemmän tilaa
keskustelulle
Luentoja toivottiin Silmähoitaja-lehteen suomennettuna. Samoin esitettiin, että luennot ja
materiaalit olisivat olleet suomenkielisiä, koska kaikkien englanninkielen taito ei ole niin
hyvä. Molempien päivien luennoista toivottiin lyhennelmiä nettiin. Osallistujaluetteloita
kaivattiin kaikille jaettavaksi. Koulutuspäiviä
toivottiin pidettäväksi arkipäivinä.
Koulutuspäiville toivottiin kovasti keskustelevampaa otetta – ryhmä- ja paneelikeskustelua. Samoissa tehtävissä työskentelevien
hoitajien yhteistä tapaamista ja keskustelutilaisuutta ehdotettiin. Olisi mukava keskustella
käytännöistä ja vaihtaa ideoita.
Seuraavalle vuodelle esitettiin muun muassa seuraavia luentotoiveita:
· Potilaiden valmistelu leikkaukseen eri sairaaloissa
· Potilaan lääkitseminen ennen ja jälkeen leikkauksen ja leikkauksen aikana; kivunhoito,
antibiootit ja silmälääkkeet yleensä
· Katsauksia uusiin tutkimuksiin eri silmäsairauksista ja hoidoista
· Laserhoito ja siihen liittyvä työturvallisuus
· Näkökenttätutkimusten luotettavat ottomenetelmät ja merkitys sekä vastausten tulkinta
· Avastin-potilaan hoitokäytännöt
· Silmälasit ja silmälasimääritykset
· Kaihileikkauksista, millainen leikkaustiimi,
miten potilas valmistellaan?
· Silmän kasvaimet
· Silmäproteesit
· Vitrektomia ym. verkkokalvoasiat
· Lea Hyvärisen visustutkimuksen perusteet
· OCT-kuvauksen etuja
· Silmänpohjavalokuvaus ja kuvien tulkinta
· Kostean rappeuman hoito
· Taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset
· Päivystyspotilaan hoitotyö
Palautteet kokosi sairaanhoitaja Kati
Nieminen, joka työskentelee Satakunnan
keskussairaalan silmätautien yksikössä.
Hän on Suomen Silmähoitajien hallituksen
varajäsen ja ESONT-yhdyshenkilö.
Nyt myös Suomessa. Saavuta täydellinen potilastyytyväisyys helpolla add-on-linssillä.
Ota yhteyttä iogen@iogen.fi
Tai Timo Kangastupa | 040 80 10 815
Silmähoitaja 21
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous
3/2012
21.4.2012 Hyks Silmäklinikka,
Helsinki
Silmähoitaja-lehti. Päätoimittaja kertoi, että
seuraava lehti on valmis. Tämän kokouksen
tekemät apurahapäätökset lisätään seuraavaan lehteen.
Nettisivut. Uudet nettisivut avautuvat 1.5.2012.
Uusi osoite on www.suomensilmahoitajat.fi
ja com-päätteisestä osoitteesta tehdään uudelleenohjaus uusille sivuille.
Raha- ja talousasiat. Vuoden 2011 tilinpäätös käsiteltiin ja allekirjoitettiin. Vuoden 2011
tilinpäätös ja hallituksen hyväksymä vuoden
2013 talousarvio esitetään vuosikokoukselle
hyväksyttäviksi.
Hallituksen hyväksymät vuoden 2011
toimintakertomus ja vuoden 2013 toimintasuunnitelma päätettiin esittää vuosikokoukselle hyväksyttäviksi.
Pohjoismaiset Silmähoitaja-päivät. Ohjelman viimeisin versio ja ilmoittautumisohjeet
julkaistaan seuraavassa lehdessä.
Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteerin esityksestä hallitus hyväksyi 20 uutta jäsentä ja
myönsi 21 jäsenelle eron yhdistyksen jäsenyydestä. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä
710, joista kaksi on kunniajäseniä.
Määräaikaan mennessä oli tullut 27 apurahahakemusta, joista neljä hakemusta hylättiin
alle vuoden jäsenyyden ja apurahahakemuksen lisäliitteen puuttumisen vuoksi. Apurahan saajat on julkaistu Silmähoitaja-lehdessä
2/2012 sivulla 19.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö.
Hallitus päätti, että Erja Koskinen lähtee puheenjohtajan ja ESONT-yhdyshenkilön mukana Milanon ESONT-kongressiin yhdistyksen kustannuksella.
Hallituksen kokous
4/2012
9.6.2012 Hyks Silmäklinikka,
Helsinki
Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että juttu lääketehtaasta tulee seuraavaan lehteen. Hallitus
päätti, että lehden kevytversio julkaistaan nettisivuilla, kun uusi lehti on ilmestynyt.
Uusien nettisivujen toimivuus ja jäsenistön
palaute. Puheenjohtajan mukaan nettisivut
ovat olleet suositut. Päätettiin, että joulukuun
lehteen tulee kansikuvaksi uusien nettisivujen kansikuva.
Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti lakkauttaa Osuuspankissa olevat yhdistyksen tilit,
puheenjohtajan ja rahastonhoitajan nimissä
olleet Osuuspankin pankkikortit ja palauttaa kaikki yhdistyksen käytössä olleet pankkitunnukset.
Tilitoimistosta saadun tiedon mukaan yhdistyksen taseessa on vuosien varrella kertynyttä jakamatonta apurahaa 2 855, 52 euroa.
Hallitus päätti esittää vuosikokoukselle, että
jakamattomat apurahat siirretään seuraavalle
apurahakaudelle jaettavaksi.
Hallitus päätti esittää vuosikokoukselle,
että yhdistyksen tilintarkastajaksi vuodelle 2013 esitetään Audit Auer Oy/KHT Leila
Aueria Rovaniemeltä aiemman tarjouksen
perusteella. Rahastonhoitajan mukaan yhdistyksen rahatilanne on vakaa.
Pohjoismaiset Silmähoitaja-päivät. Koulutuspäivien ilmoittautumiskiintiö oli täyttynyt
ennen määräaikaa. Hallitus päätti luopua perjantaille sovitusta istuinten luokkamuodosta.
Hallitus päätti, että pohjoismaisille kollegoille
tarjotaan perjantaina mahdollisuutta kiertoajeluun. Riitta Varamäki oli tilannut 300 kassia yhdistyksen logolla. Rahastonhoitaja tilaa
vuosikokousmateriaalikopiot Editasta.
Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteerin esityksestä hallitus hyväksyi 26 uutta jäsentä ja
hyväksyi viiden jäsenen eroanomukset. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on 736,
joista kaksi on kunniajäseniä.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Puheenjohtaja on kutsunut pohjoismaisen kokouksen koolle perjantaiksi klo 12.4513.45. Puheenjohtaja vastaa kokouspaikasta
ja sen järjestelyistä Pörssitalossa.
Hallitus päätti varapuheenjohtajan esityksestä, että Viron (Tallinnan yliopistollisen sairaalan) osastoryhmän päällikkö kutsutaan hallituksen vieraaksi pohjoismaisille
Silmähoitaja-päiville ja hallitus vastaa hänen
osallistumismaksuistaan.
Muut asiat. Hallitus keskusteli vuoden 2013
Silmähoitajapäivistä. Suomen Silmälääkäriyhdistys järjestää Silmälääkäripäivät 16.17.10.2013 Kuopissa. Hallitus valtuutti Sari
Juvosen pyytämään tarjousta Kuopiosta 200
henkilölle.
www.suomensilmahoitajat.fi
- ajankohtaista tietoa
oman yhdistyksen asioista
Tutustu NCON 2012 –luentotiivistelmiin
ja muihin
ajankohtaisiin kuulumisiin!
22 Silmähoitaja
22 Silmähoitaja
Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin
vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
Markk
ino
johtav iden
silmäg a
eeli
Oftagel
tHarva ja yksinkertainen annostelu
tOftagel-pipetistä geeli tulee
helposti ulos
tPipetit ovat käyttökelpoisia jopa kolmen
vuoden ajan pakkauksen avaamisesta
tGeelimäinen tippa myös pullossa,
jota on helppo käsitellä
silmägeeli
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi
käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin
aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla
vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää
raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi.
Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä.
Pakkaukset ja hinnat (VMH 9/2012): 10 g 6,97 €, 3x10 g 16,36 €*, 30x0,5 g 14,10 €, 120x0,5 g 33,45
€* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä.
www.santen.fi
Silmähoitaja 23
M - Itella Oyj
21. vuosikerta
Julkaisija
Silmähoitaja on
Suomen Silmähoitajat
– Finlands Ögonskötare
ry:n valtakunnallinen
jäsenlehti, joka
postitetaan
osoitteellisena
kaikille yhdistyksen
jäsenille. Jakelu kattaa
yliopistolliset sairaalat,
keskus- ja aluesairaalat,
terveydenhuoltoalan
oppilaitokset sekä
lukuisat yksityiset
terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti
sisältyy jäsenetuna
yhdistyksen
jäsenmaksuun.
Suomen Silmähoitajat ry–
Finlands Ögonskötare rf
Päätoimittaja
ISSN 1238-5379
Aikataulu 2012
Numero
4/2012 Aineistot
5.11. Ilmestyy
3.12.
Riitta Varamäki
riitta.varamaki@medilaser.fi
Toimitusneuvosto
Riitta-Liisa Alm
Irmeli Ahonen
Anja Korpiaho
Erja Koskinen
Aulikki Mäki-Jouppila
Riitta Varamäki
Jouni Väätänen
Toimitus ja ilmoitukset
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
ella@karttimo.fi
Kannen kuva: Plugi Oy
Tilaukset
riitta.varamaki@medilaser.fi
Tilaushinta 35 € / vuosi
+ laskutuslisä 5 €
Painopaikka
KS Paino Oy, Kajaani
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.fi
Osoitteenmuutokset palvelukortilla.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Jouni Väätänen
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Vaakatie 10 C 186
00440 Helsinki
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
vaatanen@welho.com
Osoite
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 20 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
24 Silmähoitaja
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 3|2012