Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf 1/2014 www.suomensilmahoitajat.fi Jokainen kaipaa työstään palautetta Moorfieldsista mallia HYKSin silmäpäivystykseen Lähde opintomatkalle, hae apurahaa! Akuutti sulkukulmakohtaus vaatii nopeaa hoitoa ”Silmähoitaja-lehden avulla jaamme tietoa keskenämme ja saamme vertaistietoa omasta erikoisalastamme.” Sivu 4 SwedOptik MGR suodatinväri Fl-41 rosanvärinen suodatinlinssi soveltuu hyvin migreenistä kärsiville henkilöille. migreenistä kärsiville Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu FL-41 suodatinvärin auttavan mm. migreenipotilaiden päänsärkyyn sekä kestoon että voimakkuuteen lieventävästi. Myös valoherkkyys on näillä suodatinlinsseillä parantunut. Vaihtoehtoja suodatinlinssiratkaisuiksi on tarjolla useita: • nollavahvuuksilla valmiskehyksellä • omien lasien päälle laitettavilla ripustimilla • silmälasit omilla vahvuuksilla FL-41 suodattimilla • ja myös omien lasien päälle sopivilla malleilla. SwedOptik suodatinlinssejä on saatavana hyvin varustetuista optikkoliikkeistä kautta maan. Tuotteiden maahantuoja Optiikka Juurinen Oy antaa Sinulle mielellään lisätietoja vaihtoehdoista ja saatavuudesta. Optiikka Juurinen Oy Optiikka Juurinen Oy, Rajatie 4 A 12, 01230 Vantaa Puh. +358 10 2290 670, fax +358 10 2290 675 asiakaspalvelu@optiikkajuurinen.fi www.optiikkajuurinen.fi 2 Silmähoitaja Sisältö Akuutti sulkukulmakohtaus on päivystyksen hätätilanne ....4 Ideoita silmäpäivystykseen Moorfieldsin sairaalasta..........8 Kolme päivää uveiittiopissa........................11 Työntekijä kaipaa työstään palautetta...............12 Kokemuksia linssileikkauksesta, osa 1..............14 Toimintasuunnitelma 2014....................................15 Apurahat 2014....................18 Apurahan myöntämisohjeet.................... 20 Vinkit apurahan hakemiseen............................. 20 Hallitus 2013......................21 Silmähoitaja-lehti vuonna 2013........................22 Palstat Puheenjohtajalta.......................3 Yhteystiedot..............................3 Minun työni............................ 16 Kokouspäätöksiä . ................. 17 Uusia jäseniä........................... 17 U usi vuosi on saatu alkuun ja silmähoitajayhdistyksen hallitus on järjestäytynyt. Hallitus jatkaa lähes samalla porukalla kuin viime vuonna. Onneksi saimme kuitenkin joukkoomme yhden uuden ja innokkaan varsinaisen jäsenen. Jäsensihteerinä toimii tänä vuonna Sari Juvonen. Hänen puoleensa voi kääntyä jäsenasioissa, mikäli haluaa liittyä yhdistykseen tai jostain syystä erota yhdistyksestä. Jäsenten laskutus- ja yhdistyksen raha-asioita hoitaa edelleen rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö. Varapuheenjohtajana jatkaa Satu Lähde ja sihteerinä Johanna Alaloukusa. Nettisivujen päivityksestä huolehtii Jaana Hakola. Jouni Väätänen aloittaa koulutusvastaavan tehtävissä. Hallituksen uusi jäsen Merja Korhonen aloitti tammikuussa Silmähoitajalehden päätoimittajana. Merja esittelee itsensä tässä lehdessä. Hallitus kaipaa joukkoonsa uusia ja innokkaita varsinaisia ja varajäseniä. Hallitus valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidetään vuosittain Silmähoitajapäivien yhteydessä. Uudet jäsenet valitaan aina erovuoroisten tilalle. Lähtekää rohkeasti mukaan hallitustyöhön. Tänä vuonna yhdistys pyrkii käyttämään entistä enemmän hyväkseen yhdistyksen nettisivuja. Apurahailmoitukset ja -hakemukset sekä ohjeet apurahan hakemiseen löytyvät sieltä. Koulutuspäivien ilmoittautumiset hoidetaan myös nettisivujen kautta. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista paljon nettisivuilla. Siellä ovat myös hallituksen jäsenten yhteystiedot ja toimenkuvat. Silmähoitajien koulutus on tärkeä asia, jota yhdistyksen hallitus pyrkii omalta osaltaan edistämään. Maaliskuussa järjestetään yksipäiväinen Work shop -koulutus Helsingissä ja marraskuussa Silmähoitajapäivät Turussa. Pyrkimyksenä on järjestää myös tulevaisuudessa yksipäiväisiä koulutuksia silmähoitajille. Hallitus on myös mukana suunnittelemassa erikoistumisopintoja silmähoitajille Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksista tiedotamme nettisivulla ja Silmähoitaja-lehdessä. Seuratkaa ahkerasti nettisivuja ja tiedotuksia sekä olkaa rohkeasti yhteydessä meihin. Esittäkää toiveita Silmähoitajalehden artikkeleista tai koulutuspäivien luennoista. Uudet ehdotukset, ideat ja vinkit ovat tervetulleita. Talven pakkasten keskellä on ihanaa odottaa tulevaa kevättä. Nautitaan näistä talvisista päivistä. Puheenjohtajalta Hallitustyöskentelyä Kati Nieminen puheenjohtaja Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, 16610 Kärkölä, merja.korhonen@phsotey.fi, puh. 050 347 8818 TOIMITUS JA ILMOITUKSET ViestintäKarttimo, Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi, puh. 040 526 4880, ella@karttimo.fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Satu Lähde, Erja Malva- lehto-Inkerö, Kati Nieminen, Jouni Väätänen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa AIKATAULU 2014 numero aineistot ilmestyy 2/2014 14.4. 12.5. 3/2014 18.8. 15.9. 4/2014 17.11. 15.12. Silmähoitaja 3 Päätoimittajalta Yhdessä lehteä kehittämään! A loitin tammikuussa silmähoitajayhdistyksen hallituksen jäsenenä ja samalla myös Silmähoi- taja-lehden uutena päätoimittajana. Lehtityöskentely on minulle uutta, ja sen vuoksi tarvitsenkin teidän kaikkien jäsenten tukea ja ideoita lehtemme kehittämiseen. Toivon, että saamme neljästä tämän vuoden lehdestä lukea esittelyjä eri silmäklinikoista sekä ajankohtaisia kirjoituksia meitä kaikkia koskettavista ja silmähoitotyöhön liittyvistä toiminnoista. Erikoisalamme on pieni. Silmähoitaja-lehden avulla jaamme tietoa keskenämme ja saamme vertaistietoa erikoisalastamme. Vaatikaa ja tehkää vierailuja muihin silmäklinikoihin. Jäsenien ja klinikoiden yhteistyötä on tärkeää kehittää. Kuluvana vuonna meillä on koulutuspäivä maaliskuussa Helsingissä. Marraskuun silmähoitajapäivät ovat Turussa. Koulutuspäiville kannattaakin osallistua mahdollisimman suurella joukolla tiedon saannin ja verkostoitumisen vuoksi. Työskentelen Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikalla. Toivottelen kaikille mukavaa kevään odotusta. Merja KORHONEN päätoimittaja Minut tavoittaa sähköpostilla: merja.korhonen@phsotey.fi Akuutti sulkuku vaatii ripeyttä päivy Akuutti sulkukulmakohtaus on päivystyksellinen hätätilanne. Silmänpaine täytyy saada laskemaan nopeasti, sillä näkökenttään voi syntyä pysyviä vaurioita jo 48 tunnin sisällä. A kuutissa sulkukulmakohtauksessa värikalvon ja sarveiskalvon välinen kammiokulma kaventuu. Lopulta värikalvo tukkii äkillisesti kammiokulman, jolloin kammionestevirtaus silmästä ulos estyy ja silmänpaine kohoaa äkillisesti. Kammiokulma sijaitsee silmän etukammiossa sarveiskalvon ja värikalvon liitoskohdassa. Kammionestettä syntyy takakammiossa sädekehässä eli corpus ciliaressa. Kammioneste kulkeutuu takakammiosta etukammioon värikalvon sekä mykiön välistä. Kammioneste poistuu silmästä trabekulaarisen ulosvirtauksen (kammiokulmasta) ja uveoskleraalisen ulosvirtauksen kautta (värikalvon tyven sädekehän ja kovakalvon läpi laskimoverenkiertoon). Silmän rakenteet Akuuttia sulkukulmakohtausta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä (4:1). Ikääntyminen lisää riskiä, niinpä sulkukulmakohtaus on yleisin 60-vuotiailla. Tähän liittyy iän myötä kehittyvä kaihi sekä samalla mykiön koon kasvu ja kammiokulman ahtautuminen johtuen turpoavasta mykiöstä. Akuuttia glaukoomaa tavataan enemmän esimerkiksi aasialaisilla, kiinalaisilla ja eskimoilla, joiden silmien rakenne on usein synnynnäisesti ahtaampi. Lyhyt silmä eli hyperopia, paksu värikalvo, matala etukammio ja pieni sarveiskalvo ovat yhteydessä ahtaaseen kammiokulmaan. Yhtä lailla silmien ahtaat rakenteet voivat esiintyä suvuittain. Kipua ja näköhäiriöitä Yleisimpiä akuutin sulkukulmakohtauksen aiheuttamia oireita ovat silmän kipu, usein otsalla esiintyvä päänsärky, hämärtynyt näöntarkkuus ja valonarkuus. Potilas voi nähdä värillisiä renkaita valonlähteiden ympärillä. 4 Silmähoitaja Joskus potilas voi olla kivun vuoksi pahoinvoiva ja oksenteleva. Sulkukulmakohtaus ilmenee suurimmaksi osaksi vain toisessa silmässä, mutta joskus se voi olla myös molemminpuolinen. Näöntarkkuus on yleensä ≤ 0.25. Oireiden perusteella potilas lähetetään terveyskeskuksesta silmätautien päivystykseen. Silmän löydöksinä ovat sidekalvon perikorneaalinen verestys värikalvon läheisyydessä, sarveiskalvon turvotus, joka on samea ja pistelöityy flurekainista sekä värikalvon verekkyys. Mustuainen on usein keskilaaja ja valojäykkä. Etukammio näkyy biomikroskoopissa matalana kiilamaisena rakona. Silmänpaine on usein 30–60 mmHg tai korkeampikin. Gonioskopialinssillä tutkittaessa kammiokulma on täysin kiinni eli sen normaaleja rakenteita ei ole näkyvissä. Kammiokulman rakenne Primaarin sulkukulmakohtauksen voi aiheuttaa primaarinen pupillaariblokki, plateau iris syndrome tai high peripheral iris roll. Sulkukulmakohtaus voi ilmaantua mustuaisen laajetessa fysiologisesti hämärässä tai laajennustippojen jälkeen. Pupillaariblokissa silmän etuosan rakenteet ovat ahtaat: matala etukammio, värikalvo anteriorisesti tai silmän lyhyt aksiaalipituus. Värikalvon kontakti mykiöön mustuaisen ympärillä on leveä. Tähän on usein geneettinen alttius. Silmässä ei ole muuta patologiaa, joka altistaisi sulkukulmakohtaukselle. Sulkukulmakohtauksessa kammionesteen kierto takakammiosta etukammioon estyy värikalvon ja mykiön kontaktin vuoksi (pupillaariblokki). Värikalvon taakse kertyy nestettä, joka työntää värikalvoa eteenpäin. Tämän tukkiessa kammiokulman aiheutuu sulkukulmakohtaus. Kun värikalvon muoto on laakea (plateau iris syndrome) etukammio on keskeisesti syvä, mutta reunoilta värikalvo kohoaa lähelle kammiokulmaa. Sädekehä sijaitsee normaalia anteriorisemmin ja värikalvon laksititeetti on normaalia suurempi. Värikalvon muoto on normaalia laakeampi. Mustuaisen laajetessa PIA TORVINEN ulmaglaukooma ystyksessä Silmän rakenteet perifeerinen värikalvo kohoaa enemmän ja tukkii herkästi kammiokulman. Akuutti sulkukulmakohtaus voi ilmaantua vaikka potilaalle olisi tehty aiemmin LIT eli värikalvon laserointi. Perifeerisen värikalvon rullautuessa värikalvo on aaltoilevan muotoinen ja sen laksiteetti on normaalia suurempi – high peripheral iris roll. Tästä syystä värikalvo voi tukkia kammiokulman normaalia herkemmin. Lähde: www.academy.org.uk/tutorials/gonio.htm, Simon Barnard; modified from a figure by T.Tarrant. Pupillaariblokki Sekundaarista sulkukulmakohtausta voivat aiheuttaa posterioriset kiinnikkeet, värikalvon ja kammiokulman uudissuonitus, tekomykiön dislokaatio ja maligni glaukooma, joka voi ilmaantua leikkauksen jälkeen, jolloin kammioneste virtaa väärään suuntaan eli takakammiosta lasiaiseen. Joskus harvoin aiheuttajia ovat sulfaa sisältävät lääkkeet, kuten sulfonamidi, topiramaatti, hydroklooritiatsidi ja asetatsoliamidi. Myös suonikalvon ekspansiot voivat joskus aiheuttaa sulkukulmakohtauksen. Tällaisia tiloja ovat muun muassa skleriitti, koko verkkokalvon laserointi eli panfotokoagulaatio, verkkokalvon suonitukos, neevus, melanooma ja hemorrhaginen suonikalvon irtauma. Kammiokulman rakenne Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulee pitää mielessä • Posner-Schlossman syndrooma: etukammiossa on solutusta ja kammiokulma avoin • inflammatorinen avokulmaglaukooma • silmäntakainen verenvuoto tai tulehdus • trauman jälkeinen paineen kohoaminen • pigmenttiglaukooma: etukammiossa pigmenttisoluja, värikalvo on biomikroskoopissa läpikuultava pigmentin irtoamisen vuoksi sekä kammiokulma on hyvin pigmentoitunut ja avoin • kapsulaariglaukooma: kammiokulma avoin ja mykiössä näkyvissä kapsulaariglaukooman merkit. Silmänpaine hallintaan Primaarissa sulkukulmakohtauksessa silmänpaineen alennukseen voi käyttää kaikkia eri Silmähoitaja 5 Laser iridotomia jo päivystyksessä Lähde:http://solarforamerica.org/wp-content/pupil-block Pupillaariblokki ryhmien topikaalisia glaukoomalääkkeitä, ellei ole todettu potilaasta johtuvia kontraindikaatioita. B-salpaajat ovat tehokkaita, mutta ne eivät sovi, jos potilaalla on astma, COPD tai muu hengitysfunktiota heikentävä sairaus. Hiilihappoanhydraasin estäjiä voi käyttää jos potilaalla ei ole sulfa-allergiaa. Sympatomimeettejä ja alpha-2-adrenergisiä agonisteja käytetään vaihtoehtoisesti, molempien ryhmien lääkkeiden käyttö samanaikaisesti voi aiheuttaa iskemiaa. Myös prostaglandiinianalogeja voidaan käyttää. Kortisonitippaa voi harkita rauhoittamaan silmän tulehdusreaktiota. Yleensä pelkkä topikaalinen lääkitys yksin ei riitä alentamaan kohonnutta silmänpainetta tarpeeksi, vaan lisäksi tarvitaan muuta lääkitystä. Usein potilaalle annetaan asetatsoliamidia suonensisäisesti (Diamox®) tai peroraalisesti (Ödemin®). Annos on 250–500 mg. Vasta-aiheita asetatsoliamidille ovat sulfa-allergia, renaalinen asidoosi, Addisonin tauti sekä vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Lääkityksen jälkeen silmänpaine mitataan uudelleen noin 1–1,5 tunnin kuluttua. Mikäli paine ei ole laskenut tarpeeksi, topikaalinen 6 Silmähoitaja lääkitys uusitaan ja potilaalle voidaan antaa juotavaksi glyserolia 0,75–1,5 ml/kilo. Glyserolilla ei ole selkeitä vasta-aiheita, mutta se on makeaa liuosta ja voi herkästi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua. Silmänpaine tarkistetaan taas noin tunnin kuluttua. Jos paine ei ole edelleen laskenut, voidaan tarkan harkinnan jälkeen antaa mannitolia suonensisäisesti 200–300 ml 30 minuutin tiputuksena, ellei potilaalla ole mannitolille vasta-aiheita. Mannitoli lisää veren osmolalisuutta ja vetää siten nestettä silmän sisältä verenkiertoon, jolloin silmänpaine laskee. Mannitolia ei tulisi antaa huonokuntoisille vanhuksille eikä dementikoille. Vasta-aiheita ovat myös sydämen vajaatoiminta, keuhkopöhö, kuivuminen, kallonsisäinen verenvuoto tai tukos virtsateissä. Mannitoli voi nostaa diabeetikoiden sokeriarvoja. Kun silmänpaine on 40 mmHg tai sen alle, voidaan antaa 2 % topikaalista pilokarpiinia yksi tippa kolme kertaa toistettuna 15 minuutin välein. Pilokarpiini ei tehoa, jos silmänpaine on päälle 40 mmHg. Hoitokäytännöt vaihtelevat hieman eri klinikoiden välillä. Kun silmänpaine on saatu laskemaan ja sarveiskalvo on kirkastunut, tehdään yleensä jo päivystyksessä LIT eli laser iridotomia. YAG-laserilla tehdään pienet reiät värikalvolle kello 11:n ja 13:n kohdalle. Laseroinnin jälkeen kammioneste pääsee kulkeutumaan takakammiosta värikalvon reistä etukammioon ja siten nestekierron ei pitäisi enää jatkossa estyä. Värikalvo rentoutuu taaksepäin, mikä avartaa kammiokulmaa ja helpottaa nesteen kulkeutumista kammiokulmaan. Yleensä LIT hoitaa sulkukulmakohtauksen lopullisesti eli kohtauksia ei pitäisi enää tulla uudelleen. Ennen laserointia voi sarveiskalvoa kirkastaa topikaalisella glyserolilla. Glyserolitippa kirvelee, joten edeltävästi on hyvä laittaa puudutetippa silmän pinnalle. LIT:n jälkeen silmään laitetaan Pred Forte- ja Iopidinetippa ehkäisemään paineen nousua ja rauhoittamaan silmää. Joskus silmänpaine ei laske laser iridotomian jälkeen tai laserointi ei onnistu samean sarveiskalvon vuoksi. Tällöin joudutaan turvautumaan kirurgiaan. Vaihtoehtoina on •kirurginen iridotomia •paineleikkaus: trabekulektomia, putken asetus •kaihileikkaus •sädekehän syklofotokoagulaatio: sädekehä laseroidaan kovakalvon läpi diodilaserilla, jolloin kammionesteen tuotto vähenee Sekundaarinen sulkukulmakohtaus hoidetaan korjaamalla kulloinenkin syy taustalta, kuten kaihileikkaus turpoavassa mykiössä, tekomykiön subluksaation korjaus tai koko retinan laserointi neovaskularisaatiossa. Kivun hoidossa voi käyttää ibuprofeenia 600–800 mg 1 x 1-3. Panacod® (kodeiini ja parasetamoli) 1–2 x 1–4 voi helpottaa kipua tehokkaammin. Näitä lääkkeitä voi käyttää, ellei niiden käytölle ole vasta-aiheita. Kipu helpottaa yleensä nopeasti silmänpaineen laskiessa. Hankalaan pahoinvointiin voi antaa Primperan® 10–20 mg x 1–3 tai 10–20 mg x 1-3 lihakseen tai laskimoon. Kotilääkitystä ja kontrollia Silmänpaineen laskettua hyvälle tasolle potilas voi kotiutua. Kotilääkitykseksi potilaalle määrätään topikaalista painelääkitystä, yleensä 2–3 eri ryhmän lääkettä. Lisäksi tarvittaessa näiden lisäksi Ödemin® 250–500 mg x 1–2 p.o. Potilas otetaan kontrolliin noin viikon kuluttua, jolloin tarkistetaan silmänpaine ja iridotomioiden aukiolo. Tarvittaessa aukkoja suurennetaan laserilla lisää, mikäli ne eivät läpäise valoa selkeästi. Lähde: www.institutoprovisao.com.br/iridotomia.html oireita kuten näön hetkellistä sumentumista, silmän kipuilua ja punoitusta tai värirenkaita valonlähteiden ympärillä. Potilaan seuranta jatkuu glaukoomapoliklinikalla, jonne hänet ohjataan päivystyksestä. Tarpeen mukaan tarkistetaan näkökentät ja potilas otetaan seurantaan, varsinkin jos jää jäännöspainetta. Jos kyseessä on ollut yksittäinen sulkukulmakohtaus, joka on saatu hoidettua nopeasti, eikä silmään ole ehtinyt kehittyä rakenteellisia vaurioita, potilas voi yleensä siirtyä seurantaan yksityiselle silmälääkärille – alkuun vuoden välein ja jatkossa noin kahden vuoden välein. YAG-laserilla on tehty pienet reiät värikalvolle kello 11:n ja 13:n kohdalle. Usein tässä vaiheessa tehdään myös toiseen silmään laser iridotomiat, jotta tähän oireettomaan silmään ei myöhemmin kehittyisi sulkukulmakohtausta. Yleensä rakenteet ovat ahtaat molemmissa silmissä. Ilman iridotomioita olisi riski toisenkin silmän sulkukulmakohtaukselle. Joskus silmänpaine jää koholle onnistuneen laser iridotomian jälkeen. Kammiokulman trabekkeliverkko on voinut vaurioitua ollessaan kosketuksissa värikalvon kanssa. Potilaalle on voinut kehittyä glaukooma, sillä kammioneste ei poistu enää normaalisti kammiokulmasta. Tällöin jatkuva topikaalinen glaukoomalääkitys voi olla tarpeen. Tarvittaessa edetään myös paineleikkaukseen. Potilaalla on voinut olla aiemmin myös useampia lyhytaikaisia sulkukulmakohtauksia, jotka ovat voineet myös vaurioittaa trabekkeliverkkoa. Potilaalta tulisikin tiedustella, onko hänellä ollut aiemmin vastaavia sulkukulmakohtaus- Lähteet: Acute angle closure glaucoma, Review Of Optometry, June 15, 2012 Pharmaca Fennica 2013 Jack J Kanski, Clinical Ophthalmology, A Systematic Approach, sixth edition The Wills Eye Manual, fifth edition Silmätautioppi, K. M. Saari, 1995 painos Dosentti, glaukoomapoliklinikan ylilääkäri Päivi Puska, Hyks Silmäklinikan hoitoohjeet Pia Torvinen on silmätautien erikoistuva lääkäri. Uusi edistyksellinen ϱ'DƵůƟƐƉŽƚ ͲƐŝůŵćŶƉŽŚũĂůĂƐĞƌ ŬŽƟŵĂŝƐĞůƚĂǀĂůŵŝƐƚĂũĂůƚĂ ͻ hůƚƌĂŶŽƉĞĂůĂƐĞƌ ͻ >ĂĂũĂǀĂůŝŬŽŝŵĂŬƵǀŝŽŝƚĂ • HĞůƉƉŽũĂŶŽƉĞĂŬćǇƩććʹ^ŵĂƌƚtŚĞĞů͕ŬŽƐŬĞƚƵƐŶćǇƩƂ ũĂƟĞĚŽŶŚĞŝũĂƐƚƵƐƌĞƟŶĂůůĞ ͻ ƌŝŶŽŵĂŝŶĞŶŽƉƟŝŬŬĂ ͻ <ĂƩĂǀĂƚƚƵƌǀĂŽŵŝŶĂŝƐƵƵĚĞƚ ͻ ^ŽǀĞůƚƵƵŵǇƂƐůĞŝŬŬĂƵƐƐĂůŝŝŶʹŬŽŵƉĂŬƟ͕ŚĞůƉƉŽũĂ ŶŽƉĞĂƐŝŝƌƌĞůůć ͻ /ƌƌŽƚĞƩĂǀĂŬƵŝƚƵʹŬǇƚŬĞŶƚćŝŶĚŝƌĞŬƟůůĞŽŌĂůŵŽƐŬŽŽƉŝůůĞ ũĂĞŶĚŽŬƵŝĚƵůůĞ ͻ DƵƵŶŶĞůƚĂǀĂʹƐŽƉŝŝĞƌŝƌĂŬŽůĂŵƉƉƵŝŚŝŶ͕ũŽŬŽƵƵƐŝŝŶƚĂŝ ũŽŽůĞŵĂƐƐĂŽůĞǀŝŝŶ ͻ WĂŝŬĂůůŝŶĞŶǀĂůŵŝƐƚƵƐũĂŚƵŽůƚŽ ǁǁǁ͘ǀĂůŽŶ͘Į ^ĂŶŶĂ^ĞůĞŶŝƵƐͮWƌŽĚƵĐƚ^ĂůĞƐŝƌĞĐƚŽƌ ƉƵŚ͘ϬϰϬϴϮϴϰϰϲϯͮƐĂŶŶĂ͘ƐĞůĞŶŝƵƐΛǀĂůŽŶ͘Į Silmähoitaja 7 Mallia silmäpäivystykseen Moorfieldsin silmäsairaal HYKS Silmätautien klinikan moniammatillinen päivystysprosessiryhmä teki lokakuussa 2013 opintomatkan Moorfieldsin silmäsairaalaan Lontoossa. Tutustumiskäynti herätti ideoita ja ajatuksia sekä lisäsi intoa kehittää omaa päivystystoimintaa HYKS:n Silmätautien klinikalla. M aailmankuuluun Moorfieldsin sairaalaan tulee konsultaatiopyyntöjä päivittäin ympäri maailmaa kuten USA:sta. Britanniassa päivystyksen toimintaa ohjaavat NHS:n kansalliset laatukriteerit. Moorfieldsin silmäsairaalassa toimii kaksi eri silmäpäivystystä. Aikuispotilaiden silmäpäivystys toimii 24/7 ja hoitaa vuosittain noin 80 000 potilasta ja vuorokaudessa noin 300 päivystyspotilasta. Pediatrinen silmäpäivystys uudessa lasten silmäsairaalassa on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–17. Moniammatilliset tiimit hoitavat päivystyspotilaat alkaen triagehoitajan tekemästä hoidon tarpeen kiireellisyyden ja ’hoitolinjan’ arvioinnista. Triagehoitajat ovat koulutukseltaan Advanced Practice Nurseja (APN) eli yliopistollisen jatkokoulutuksen suorittaneita laajavastuisia asiantuntijasairaanhoitajia. APN on laajavastuisten asiantuntijasairaanhoitajien ’kattokäsite’, johon myös Emergency Nurse Practitionerit (ENP) kuuluvat. Kaksi ”hoitolinjaa” 1. Medical Pathway, jolloin silmälääkäri katsoo potilaan. 2. Emergency Nurse Practitioner (ENP), jolloin päivystyksessä työskentelevä Advance Practice Nurse eli APN katsoo itsenäisesti potilaan. Tällöin potilas useimmissa tapauksissa ei näe lainkaan silmälääkäriä koko päivystyskäynnin aikana. APN toimii lisäksi myös triagehoitajana. 8 Silmähoitaja Päivystystoiminnan kansalliset laatukriteerit Laatukriteeri Kriteerin kuvaus Huolikynnys Suunnittelemattomien päivystyksellisten uusintakäyntien määrä Suunnittelematon uusintakäynti päivystykseen 7 vrk:n sisällä aiemmasta käynnistä > 5% Kokonaisodotusaika päivystysosastolla Mediaani, 95. prosentti- ja yksittäinen pisin kokonaisaika jonka potilaat joutuivat viettämään päivystyksessä 95. prosentti > 4 tuntia Yksittäinen odotusaika > 6 tuntia Potilas lähti pois ilman katsomista Niiden potilaiden prosenttimäärä jotka lähtevät päivystyksestä ennen katsomista > 5% Potilaan kokemus palvelusta Kuvaus siitä mitä on tehty päivystyspotilaskokemusten arvioimiseksi Evidenssin (kuvausten) puute Kulunut aika potilaan hoitoon pääsyyn Aika potilaan saapumisesta päivystykseen hoidon aloittamiseen (päätöksiä tekevä kliinikko) Mediaaniodotusaika> 60 minuuttia Hän päättää kummalla hoitolinjalla ja millä kiireellisyydellä potilas katsotaan hoidon tarpeen arviointiprotokollan mukaisesti. Triagehoitajan arvio kestää vain 2–3 minuuttia. Hän vaihtaa paikkaa toisen ENP:n kanssa työvuoron puolivälissä. Näin työpäivään saadaan kaivattua vaihtelua. Tutustumispäivänämme oli 60 potilasta arvioitu jo noin kello 11:een mennessä. APN:t ovat velvollisia tutkimaan ja hoitamaan itsenäisesti vähintään 20 prosenttia kaikista päivystysosastolla hoidetuista potilaista. Vuonna 2014 hoitovelvoiteosuus kasvaa vähintään 30 prosenttiin. Moorfieldsin päivystyksen itsenäisillä hoitajavastaanotoilla työskentelee 20 APNhoitajaa Päiväsaikaan päivystyksessä toimii seitsemän konsultoivaa lääkäriä. Potilaan polku Potilas tulee päivystykseen infopisteestä, josta hän saa vuoronumeron triagehoitajalle. Potilas kertoo hoitajalle lyhyesti silmävaivansa ja onko hän aikaisemmin käynyt päivystyksessä tai Moorfieldsin sairaalassa. Triagehoitaja päättää hoidon kiireellisyyden arviointiprotokollan mukaisesti. Sen jälkeen potilas ohjataan valitun hoitolinjan mukaan jatkotutkimuksiin ja ilmoittautumaan. Infek- Minna Hakonen, Anu Mäenpää, Marika Toivonen, Sirpa Nyyssönen-Jaser lasta tiopotilaat, esimerkiksi adenovirus -epäilyt, ohjataan tässä vaiheessa eristystilaan. Triagehoitaja kertoo potilaalle jo tässä vaiheessa hänen arvioidun jonotusaikansa, sillä hoitaja näkee aina ajantasaisen potilaiden läpimenoajan tietokoneeltaan. tautuu tiskillä ja hänet ohjataan silmälääkärin odotustilaan. Silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon jälkeen potilas kotiutuu tai hänet ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Medical pathway Potilas ohjataan ilmoittautumistiskille. Tämän jälkeen avustava hoitohenkilökunta tutkii potilaan näkökyvyn ja ohjaa hänet ENP-odotustilaan. Sen jälkeen ENP tutkii Avustava hoitohenkilökunta tekee potilaalle triagehoitajan määräämät visus-, paine- ja muut tutkimukset. Tämän jälkeen hän ilmoit- Hoitajavastaanotto. Emergency Nurse Practitioner (ENP) ja hoitaa potilaan sekä määrää tarvittaessa lääkityksen ja käy potilaan kanssa läpi jatkohoito-ohjeet. Tarvittaessa ENP myös konsultoi lääkäriä, minkä jälkeen potilas kotiutuu. Potilastapauksesta riippuen ENP:n tutkimuksessa kuluu aikaa noin 15 minuuttia. Kaikki hoito päivystyksessä perustuu selkeisiin ja parhaaseen näyttöön perustuviin hoitoprotokolliin (protocol-based care) Esimerkiksi sarveiskalvorikasta on tarkat ohjeet, milloin EPN saa poistaa rikan ja milloin hänen tulee konsultoida lääkäriä. A&E Matron Raymar Apostol osallistuu henkilökohtaisesti ruuhkan purkamiseen, jos jonotusaika näyttää keltaista vihreän sijasta. Myös sairaalan ylin johto seuraa aktiivisesti hoidon sujuvuutta ja tavoiteaikojen ylittymistä sekä saapuu välittömästi hoitoprosessien alkaessa hidastua paikalle selvittämään tilannetta. Tutustumispäivänämme Nurse Manager Linda Langton tuli kertomaan huolestumisensa päivystyksen potilaiden läpimenotilanteesta. Matron Raymar Apostol on päivystyksen APN-koulutettu esimies, joka osallistuu aktiivisesti myös potilashoitoon päivystyksessä joko triagehoitajan tai ENP:n roolissa. Hän, Triagehoitaja. Silmähoitaja 9 Päivystyksen hoitoprosessien sujumista, potilasmääriä, keskimääräisiä ja kokonaisodotusaikoja sekä odotuksen tavoiteaikojen ylityksiä seurataan jatkuvasti seinillä olevista monitoreista ja hoitohenkilökunnan tietokoneiden näytöiltä. kuten kaikki muutkin päivystyksessä työskentelevät APN:t, on suorittanut kaikki vaadittavat hoitoprotokollanäytöt ja hänellä on myös lääkkeiden määräämisoikeus. Päivystysalueen lisäksi hän vastaa kolmesta muusta Moorfieldsin silmäsairaalan osastosta. Isossa-Britanniassa hoitajien palkkaus määräytyy koulutuksen ja osaamisen perusteella. Päivystyksessä toimivat APN:t ovat tasolla 7–8, jolloin he kaikki saavat tietyn peruspalkan. Loput palkasta määräytyy koulutus- ja osaamiskvalifikaatioiden perusteella. Jatkohoito Alle kahden viikon kontrollikäynneille potilaat kutsutaan sovittuna päivänä päivystykseen HYKS Silmätautien klinikan moniammatillinen työryhmä Moorfieldsin silmäsairaalan edessä. 10 Silmähoitaja kello 8–10:n välillä. Ajanvarauskorttia ei anneta, jolloin hoitohenkilöstön työmäärä vähenee huomattavasti. Vastuu kontrollikäynnistä jää potilaalle. Hänelle ei myöskään erikseen soiteta, jos hän ei saavu kontrollikäynnille. Yli kahden viikon ja sitä myöhemmät kontrolliajat annetaan potilaalle erikoishoidon osastoilta. SARI KUIVALAINEN Potilaiden ja saattajien mielipiteistä ja kokemuksista halutaan tietoa jatkuvasti. Heille annetaan jokaiselta käynniltä lomake, The Friends and Family Measure, jossa myös kysytään, miten todennäköisesti suosittelisit Moorfieldsin silmäpäivystystä omaisille tai ystäville ja miksi. Silmäpäivystyshoidon tavoitteet ovat koko henkilökunnan tiedossa. Hoitoprotokollien osaamista edellytetään kaikilta potilashoitoon osallistuvilta. Hoidon sujuvuuden ja tavoitteiden täyttymistä arvioidaan ja seurataan sähköisesti jatkuvasti sekä niistä myös pidetään kiinni. Moorfieldsin sairaalan osaaminen on varmistettu jatkuvalla täydennyskoulutuksella ja erilaisilla osaamisnäytöillä. Kaikki hoitajat tenttivät tiedollisen osaamisensa kahden vuoden välein. Tunnelma päivystyksessä oli rauhallinen, vaikka potilaita ja henkilökuntaa oli paljon. Kaikki toimivat sovittujen hoitoprotokollien mukaan, ja potilaan kulku yksikössä sujui joustavasti. Kaikki hoitajien ja lääkäreiden käyttämät tutkimushuoneet, olivat identtiset mikroskooppeineen ja silmätippoineen. Päivystyksessä on käytössä potilaskohtaiset minimstipat. Potilaat vaikuttivat tyytyväisiltä, eivätkä kyseenalaistaneet hoitoa, vaikka sen ja tutkimuksen usein suunnittelee ja toteuttaa lääkärin sijasta itsenäisesti toimiva laajavastuinen asiantuntijahoitaja (APN). Hoitohenkilökunta on selvästi innostunut työstään. Potilashoidon tavoitteellisen kehittämisen ansiosta henkilökunnan vaihtuvuus on pieni. Vuosien työ Päivystyksen hoitoprosessien kehittäminen Moorfieldsin nykyiseen toimintamalliin on vienyt useita vuosia. Päästäksemme samaan vaaditaan HYKS:n Silmätautien klinikan moniammatilliselta päivystysprosessiryhmältä jatkotyöskentelyä hoitoprotokollien ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä tarvitaan hoitohenkilökunnan täydennyskoulutusta ja työhön sitoutumisen edistämistä. Tavoitteena on silmäpäivystystoiminnan kehittäminen siten, että hoitoon tyytyväisen potilaan läpimenoaika HYKS Silmätautien päivystyksessä on enintään kolme tuntia. Artikkelin kirjoittamiseen osallistuivat sairaanhoitajat Minna Hakonen, Anu Mäenpää ja Marika Toivonen sekä apulaisosastonhoitaja Sirpa NyyssönenJaser. Tekstin editointiin osallistui kliininen asiantuntija Hannele Saunders. Uveiittioppia Lontoosta Moorfieldsin silmäsairaalan järjestämä International Uveitis Congress Lontoossa tarjosi tiiviin ja laajan kolmipäiväisen uveiittikurssin. K urssin ohjelma oli tiivis ja laaja. Liikkeelle lähdettiin nopeasti kerraten perusasioista. Jotkut luennot käsittelivät erikoislaatuisia tulehdusongelmia, joita ei pohjoisessa Euroopassa kovinkaan usein kohtaa. Aluksi muistutettiin erottamaan sisäsyntyinen tulehdus bakteeri- ja virustulehduksesta sekä masqueradesta. Potilaalta on tarkistettava sairastetut ja tämänhetkiset sairaudet sekä lääkitykset ja mahdollisesti viimeisimmät matkakohteet. Spesialisteja käväisi pitämässä tietoiskuja myös muilta silmiin liittyviltä erikoisaloilta. Tuberkuloosi ja syfilis ovat taas leviämässä, mikä näkyy myös silmäongelmissa. Sukupuolitautien erikoislääkäri kertoi syfiliksestä tarkemmin ja keuhkolääkäri puolestaan tuberkuloosin nykyhoidosta. Monipuolisia luentoja Luentoja oli monista eri uveiittisairauksista. Kurssilla käsiteltiin myös länsimaissa harvinaisempia ongelmia kuten Behcet's syndroomaa, jota esiintyy Aasian alueella ja siellä eniten Turkissa. Tietoa oli tarjolla myös muun muassa birdshot korioretinopatiasta ja sytomegalovirus-uveiiteista. Birdshot on silmän takaosan autoimmuunisairaus. Potilaan oireita voivat olla valoherkkyys ja värinäön heikentyminen, mutta silmät ei ole kipeät tai ärtyneet. Silmäpohjaan ilmaantuu vaaleita pieniä läikkiä ja silmä on altis makulaturvotukselle. Taudin hoidosta on oltu monta mieltä, mutta nykysuositus on systeeminen kortisoni mahdollisesti silmänsisäisen lääkityksen kera. Herpesviruksiin kuuluvalla sytomegaloviruksella epäillään olevan yhteys aiemmin sisäsyntyisinä pidettyihin sairauksiin. OCT kiinnostaa Moorfieldsin omat lääkärit olivat erityisen innostuneita OCT:n tulevaisuudesta. Perinteisesti tällä tutkimuksella kuvataan vain silmän keskeistä verkkokalvoa. Uusilla tekniikoilla voidaan ottaa 12 mm x 9 mm tutkimusalueita tarkasteltavaksi laajalti eri kohdista silmän pohjaa. Myös suonikalvoa ja lasiaista voi tarkastella OCT:n avulla. Modernilla OCT-laitteella saa erittäin tarkkoja kuvia silmän eri osista, mikä auttaa uveiittienkin diagnosoinnissa. ICG-angiografian puolestapuhujia riitti. Sen tulisi olla melkeinpä rutiininomainen toimenpide joissakin silmäongelmissa. ICG-angiografialla voidaan todeta sinänsä rauhallisen näköisen silmänpohjan korioretiniittipesäkkeet. Huomiota lapsiin Lasten uveiitit saivat paljon huomiota. Tyypillinen potilas on nuori reumaa sairastava tyttö. Lasten ennuste on huonompi kuin aikuisten ja komplikaatioita tulee enemmän. Silmäongelmat saattavat jatkua, vaikka nivelet paranisivatkin. Tulehduksista 99 prosenttia on oireettomia, minkä vuoksi maailmalla on tarkastusten määrää lisätty. Komplikaationa voi kehittyä glaukoomaa, kaihia, keratopatiaa, makulaödeemaa ja hypotoniaa. Noin 20 prosenttia lasten glaukoomista on uveiittiperäisiä. Uveiittien perushoito on edelleen kortisoni, joka saattaa aiheuttaa paineennousua. Kuitenkin perusteellinen hoito paineennousun uhallakin on tärkeää. Paineen kontrollointi kuuluu potilaiden perusseurantaan. Toisinaan joudutaan paineenalennusleikkaukseen, johon päädytään yleensä nopeammin kuin aikuisten paineenhoidossa. Lasten paineleikkausten tulokset eivät tosin ole yhtä hyviä kuin aikuisten ja komplikaatioita tulee enemmän. Silmähoitaja Sari Kuivalaisen opintomatkan International Uveitis Congressiin Lontoossa mahdollisti Alconin 500 euron apuraha. Silmähoitaja 11 Palautteen merkitystä ihmisten elämässä ei voi koskaan liikaa korostaa. Lyhyesti määriteltynä palaute on tietoa toiminnassa menestymisestä. Se on muutoksen ja oppimisen olennainen osa. Pala S uomalaisissa työpaikkojen ilmapiiriä selvittävissä tutkimuksissa ja kyselyissä vielä nykyäänkin nousee esille, että työntekijät kaipaavat enemmän palautetta työstään ja osaamisestaan, etenkin esimiehiltään. Tarkemmin asiaa kysyttäessä vastaajat sanovat, että on melkein sama, onko palaute korjaavaa tai myönteistä, kunhan vain saa palautetta. Tilanne ei todellakaan ole normaali, jos ollaan ”palautuksettomassa tilassa”. Tästähän jotkut työntekijät sanovat: ”Ilmeisesti työ on tehty hyvin, jos mitään ei perästä kuulu!” Tutkimuksissa tulee myös esille, että monet kokevat luonnollisemmaksi antaa ja ottaa vastaan korjaavaa kuin myönteistä palautetta. Tämä ei anna hyvää kuvaa suomalaisesta palautekulttuurista. ”Palaute työstä ja työsuorituksista on työpaikoilla merkittävä motivaatiotekijä.” Mikä on toimivan palautekulttuurin merkitys työyhteisöissä? Yksi tärkeimpiä asioita on se, että palaute työstä ja työsuorituksista on työpaikoilla merkittävä motivaatiotekijä. Se myös vaikuttaa myönteisesti sekä työntekijöiden omaan että myös muiden ammatillisen osaamisen arvostamiseen. Palautteen lisääminen luo työyhteisön kannustavaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä. Parhaimmillaan palaute on vuorovaikutteista työprosessien ja työn tuloksellisuuden arviointia. Toimiva palautekulttuuri luo osaltaan työtyytyväisyyttä ja rentoutta työyhteisöön. Työssä viihtyminen taas lisää tuottavuutta ja työn laatua. Näin on niin sanottu myönteinen kierre valmis. Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta puhutaan nykyään paljon. Ehkä liiankin usein keskitytään pelkästään asiakaspalautteeseen sekä esimiehen ja alaisen välisiin suhteisiin. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta palautteen antamista ja vastaanottamista pitää kehittää myös muilla alueilla, kuten samalla hierarkiatasolla toimivien työkaverien keskinäisessä toiminnassa – niin yksilösuorituksissa kuin myös tiimityössä. 12 Silmähoitaja on jok oike Onneksi monet palautetekniikat, kuten 360 asteen palautejärjestelmä ovat tuoneet kehitystä myös tälle alueelle. ”Jokainen ihminen kyllä itse tietää, milloin hän todella ansaitsee palautetta.” Mikä sitten oikea tapa antaa ja vastaanottaa palautetta? Ei voi nimetä ainoastaan yhtä oikeaa tapaa, mutta on kuitenkin muistettava muutama perusohje. Tärkein ohje on ehkä se, että jokainen ihminen kyllä itse tietää, tai ainakin hänen pitäisi tietää, milloin hän todella ansaitsee palautetta. Toinen perusohje on, että palautteen tulee olla reaaliaikaista. On aivan turhaa mennä toiselle sanomaan: ”Ai niin muuten, teit pari viikkoa sitten hyvää työtä.” Jos palautetta ei pysty antamaan heti, on löydettävä mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen se oikea hetki. Jotta myönteinen palaute miellyttäisi ja rohkaisisi, sen on oltava aitoa, rehellistä ja vilpitöntä ilman mitään taka-ajatuksia. Jos tätä ei muista, pahimmassa tapauksessa kehuminen koetaan halveksunnaksi ja loukkaukseksi. Vastaanottaja kokee, että palautteen antaja joko pyrkii manipuloimaan häntä tai sitten kehuminen osoittaa sitä, että palautteen antajan odotukset hänen työsuorituksestaan ovat liian alhaisia. ”Ilman palautetta ihminen ei voi kehittyä ja kehittää toimintaansa. Tämän vuoksi meillä kaikilla ihmisillä on oikeus ja myös velvollisuus antaa ja ottaa vastaan palautetta niin työssä kuin vapaaaikanakin”, Esa Lehtinen sanoo. Toinen tärkeä asia on, että myönteisen palautteen pitää liittyä johonkin tarkoin määriteltyyn asiaan tai työsuoritukseen. Ei riitä, että sanoo toiselle: ”Olet hyvä työntekijä”, vaan palaute pitää kohdentaa: ”Olet tehnyt todella hyvää työtä tuossa projektissasi.” Kolmanneksi myönteisen palautteen tulee olla henkilökohtaista. Yksilöllisissä työsuorituksissa se pitää kohdentaa yksilöön ja tiimityössä hyvän työn tehneeseen tiimiin. Moni miettii, voiko myönteisen palautteen antaa muiden kuunnellessa? Useimmissa tapauksissa voi, mutta on myös sellaisia tilanteita, jolloin tähän sääntöön pitää tehdä poikkeus. vostelun tavoitteet. Palautteen saajan on tiedettävä, pyritäänkö hänen toimintansa korjaamiseen, tulevien samanlaisten virheiden estämiseen vai muiden työkavereiden valistamiseen esimerkin kautta. • Jos palautteen kohdetta uhataan seurauksilla, tarvittaessa pitää olla myös voimaa ja kanttia toteuttaa uhkaus käytäntöön. Muuten seurauksena on arvovallan menettäminen. ESA LEHTINEN aute kaisen eus! ”Hyvä palaute tuntuu hyvältä ja se on kiva ottaa vastaan!” Myönteisen palautteen vastaanottaminen osoittautuu usein haastavaksi. Meillä Suomessahan on ”turhan vaatimattomuuden kulttuuri, josta useat väärinymmärretyt sanonnat, kuten ”vaatimattomuus kaunistaa” ja ”itsekehu haisee”, meitä niin osuvasti muistuttavat. Tärkeimpänä periaatteena myönteisen palautteen vastaanottamisessa on se, ettei ansaitun myönteisen palautteen antaja saa sellaista mielikuvaa, että palautteen vastaanottaja vaivaantuu tai jopa hermostuu siitä. Tämän vuoksi kohteliaisuutta ei saisi koskaan torjua ”eihän tässä ole mitään ihmeellistä” tai etsiä siitä kielteisiä asioita kuten ”jaahas, kohta varmaan paukahtaa ylitöitä tai hanttihommia. Jokainen meistä tunnistaa itsekin tehneensä hyvää työtä. Tämän vuoksi ansaittu myönteinen palaute pitää ottaa vastaan sellaisenaan ja mukavana tunnustuksena, joka on iloinen asia. Hyvä palaute tuntuu hyvältä ja se on kiva ottaa vastaankin! Korjaava palaute voidaan jakaa kahteen osaan: epäreiluun, henkilöön kohdistuvaan arvosteluun ja rakentavaan kritiikkiin. On aivan eri asia sanoa toiselle ”sinä olet tyhmä” kuin ”sinä teit tyhmästi.” Epäreilu arvostelu vaikuttaa ihmiseen negatiivisesti ja pitkään jatkuessaan jopa heikentää hänen itsetuntoaan. Siihen vastataan joko pakenemalla tilanteesta, vaihtamalla puheenaihetta, hyökkäämällä takaisin tai jollain fyysisellä korviketoiminnalla kuten haukkumalla itse joku sopiva kohdehenkilö korvikkeena omasta kohtelusta. ”Rakentavaa kritiikkiä annettaessa on muistettava, että virhettä tuskin on tehty tahallisesti.” Rakentavaa kritiikkiä annettaessa on hyvä muistaa muutama perusasia. • Kritiikin kohde tuskin on tehnyt virhettä tahallisesti. Syyt voivat olla muun muassa ohjeistuksessa, kuuntelemisessa tai kiireessä. • On aina varmistettava omat motiivit. Ainoat oikeat syyt kritiikkiin pitää liittyä palautteen saajan työskentelyn parantamiseen tai asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen. • Palaute on esitettävä konkreettisesti ja suoraan vastaanottajalle ilman saivartelua, yleistyksiä, henkilökohtaisuuksiin menemistä tai pilkkaamista. • Pitää valita oikea hetki kritiikin antamiseen. Se välttämättä ei ole heti ja siinä paikassa, mutta kuitenkin hetken on oltava mahdollisimman pian. Korjaava palaute on annettava pääsääntöisesti kahden kesken. • On hyväksyttävä, että palaute on kaksisuuntaista. Kritiikin kohteelle on annettava mahdollisuus vastata saamaansa palautteeseen. • Kritiikkiä annettaessa on kerrottava ar- Korjaavan palautteen antajan on pyydettävä palautteen saajalta kuittaus annettuun kritiikkiin. Tällöin voidaan varmistaa, että palautteen saaja on kuullut ja ymmärtänyt saamansa palautteen. Korjaava palaute ja arvostelu on otettava vastaan ilman keskeytyksiä. Vastaanottajan pitää kuunnella tarkasti, mitä kritiikin antaja todella sanoo, eikä tehdä turhia arvailuja. Jos kritiikissä on jotain epäselvyyksiä, on esitettävä kysymyksiä ja pyydettävä tarkennuksia. Samoin on muistettava, että palautteen antajalla voi olla tunteet pinnalla. Tällöin vastaanottajan on kyettävä erottamaan henkilökohtainen ja asiaan liittyvä arvostelu toisistaan. Lisäksi asia-arvostelussa on erotettava oikeutettu, osittain oikeutettu ja epäoikeudenmukainen arvostelu toisistaan. Jos todetaan, että virheitä on tehty, palautteen saajan on myönnettävä omat erehdyksensä. Kukaan meistä ei ole virheetön. Samoin palautteen saajan on luvattava parantaa toimintaansa. Palautetta myös esimiehille Työyhteisön palautekulttuuria voidaan kehittää siten, että organisaatio kiinnittää jatkuvasti huomiota työprosessien ja -suoritusten laatuun. Työpaikalla on avoimesti keskusteltava arvioinnin perusteista ja kriteereistä. Lisäksi näihin on palattava muun muassa kehityskeskustelujen yhteydessä kunkin työntekijän kanssa erikseen. Palautteiden antaminen ja arviointi on otettava osaksi normaalia työprosessia. Lisäksi on tärkeää muistaa myös se, että palautteiden antaminen ja vastaanottaminen eivät kuulu pelkästään työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Myös esimiehillä on oltava rohkeutta pyytää palautetta omasta työstään. Vasta tämä kehittää koko yhteisön toimintaa. FM, MBA, yritysvalmentaja Esa Lehtinen Koulutuspalvelut Esa Consulting Silmähoitaja 13 /3 muksia osa 1 e k o k s u a k ik Linssile Oma kokemus ohjauk Minut on perehdytetty työssäni kaihipotilaan ohjaukseen, mutta vasta omakohtainen ohjauksen vastaanottaminen avasi silmäni ja oivalsin, että ohjeet ja niiden noudattaminen ei olekaan niin helppoa kuin itse olin sen kuvitellut olevan. O lin kypsytellyt asiaa pitkään ja säästänyt linssileikkausta varten rahaa. Toisten leikkauskokemuksia luettuani päätin, etten osta enää monitehosilmälaseja, vaan menen joko Lasik- tai linssileikkaukseen. Ikäähän minulla on 50+, joten lukulasien tarve alkoi olla ilmeinen. Kävin useammalla silmälääkärillä etukäteisarviossa ja varmistamassa, että silmäni ovat leikkauskelpoiset. Olen myooppi, ja matkan varrella kävi selväksi, että suurilla miinuksillani (-7/-8) ja 500 mikrometrin sarveiskalvollani Lasik ei onnistu. Päädyin siis linssileikkaukseen. Kävin esitutkimuksessa keväällä 2013. Mukanani oli paljon omaa materiaalia ja tutkimustuloksia: OCT-kuvat, vanhat topografiakuvat ja linssimittaukset. Osan olin lähettänyt sähköpostitse leikkaavalle lääkärille etukäteen. Ensimmäinen aika mahdolliseen linssileikkaukseen oli kesälomani alussa elokuussa, mutta valitettavasti jouduin perumaan sen. Syksyllä päätin, että leikkaus tehdään heti joululomani alussa. Soitin ja sovin uuden ajan joulukuulle. Sain kirjeessä silmätippareseptin sekä valmistautumis- ja kotihoito-ohjeet. Silmätipat Antibiootti-kortisonitipat aloitettiin kaksi päivää ennen toimenpidettä molempiin silmiin. Vaikeinta oli muistaa laittaa ne säännöllisesti. Asetin puhelimeeni hälytyksen muistuttamaan tiputuksista. Kokeilin tipan laittamista eri asennoissa, mutta päädyin siihen, että makuulla tippa meni parhaiten silmään – aluksi luomellekin, mutta onneksi reseptissä oli useampi pullo, joten sain ainetta lisää apteekista. Käteni ei tärissyt, kuten monella osastomme kaihileikatuista, mutta sopii miettiä, riittääkö lääke molempien silmien tiputukseen? Tiputuspulmaan suosittelen apteekista ilmaiseksi saatavaa ”tiputusapua”. Näin sil14 Silmähoitaja mätipan saa itse helpommin oikeaan kohteeseen. Leikkauspäivä Silmien laajennustippojen laitto aloitettiin heti yksityiselle klinikalle saavuttuani. Leikkaava silmälääkäri tutki silmäni mikroskoopissa ja varmisti, että kaikki oli niin kuin pitää. Laajennetun silmän mikroskooppitutkimus ei ole koskaan ollut minusta mieluisaa, sillä mikroskoopin valo on todella kirkas ja läpitunkeva. Sitä ei pääse pakoon! Leikkausviillon paikasta sain sanoa mielipiteeni, sillä minulla on oikeassa silmässä hieman hajataittoa. Esitin toiveen, voisiko sitä leikkausviilloin paikalla loiventaa. Silmäkilpien laittoa osaan harjoitella jatkossa omien potilaideni kanssa; niiden itselle ja itsekseen laitto on vaikeaa. Jälleen kerran mietin, miten yksin asuva seniori laittaa kilven silmänsä suojaksi kädet vapisten? Tuleeko laitettua? Leikkaus Leikkaus ei enää pelottanut varsinaisena leikkauspäivänä. Toki se hieman jännitti. En halunnut esilääkettä. Tiesinhän mitä oli tulossa ja tunsin leikkauksen eri vaiheet. Hups-sanan käytön kielsin. Vaihe, jota etukäteen erityisesti pelkäsin, oli linssin laitto. Olihan minulle kerrottu, että se sattuu. Silmänpesu ei kirvellyt, vaikka monella omalla potilaallani niin tekee. Samat puudutustipat minulle laitettiin kuin heillekin. Luomenlevittimen laitto ei myöskään sattunut, eikä leikkausliinojen poisto kasvoilta. Leikkaus sujui todella nopeasti ja ammattitaitoisesti. Vaikeinta oli katsoa leikkausmikroskoopin valoa leikkauksen alussa. Valo on terävä ja läpitunkeva. Lisäksi olin epävarma, liikkuuko silmäni leikkauksen aikana. Kysyinkin sitä oikean silmän leikkauksen jälkeen, koska olin liikkumisesta epävarma. Ei liikkunut. Silmän käsittelyn tunsin, mutta se ei tuntunut epämiellyttävältä. Jossakin vaiheessa säpsähdin silmän kostutusta, mutta sekään ei tuntunut epämiellyttävältä. Leikkauksen jälkeen silmiini teipattiin suojakilvet. Niihin tottuminen kesti hetken, sillä ne sumensivat kirkastunutta uutta ”näkymääni”. Sain kotihoito-ohjeet ja henkilökohtaista neuvontaa silmähoitajakollegaltani. Silmälääkäri ja -hoitajani päästivät minut kotimatkalle noin kaksi tuntia leikkauksen jälkeen. Ensivaikutelma Ensivaikutelma leikkauksen jälkeen oli miellyttävä. Näin kauas heti terävästi ja saatoin pistää vanhat miinuslasini käsilaukkuun. Tosin lähinäkö oli aluksi erittäin sumea. Silmien laajennustippojen vaikutus sumensi lähinäköä vielä entisestään. Pelkäsin etukäteen, miten totun miniteholinssini rakenteellisiin renkaisiin, mutta ne eivät ole tuottaneet muuta ongelmaa kuin ”halorenkaiden meren”, josta varoitettiin kyllä etukäteen. Kaikissa kauempana olevissa valoissa on ympärillä moninkertaiset renkaat, jotka korostuvat etenkin pimeällä. Tämä ominaisuus seuraa meitä tällä moniteholinssityypillä leikattuja aina. Sen voi kyllä kokea joissakin tilanteissa häiritsevänäkin. Kommelluksia Leikkauksen jälkeen oli kumarteleminen kiellettyä. Kerran erehdyin kurkottamaan kenkää lattialta, ja se teki todella kipeää sekä silmiin että päähän. En tehnyt sitä toista kertaa. Silmien suojakilvet ovat kummallisen näköisiä ja mallisia. Näytin ne päässäni iltaisin ”mehiläiseltä”, kuten puolisoni huvittuneena lohkaisi. Suojien teippaaminen omiin silmiin on taitolaji. Laitoin kilvet iltatippojen tiputuksen jälkeen ja jotenkin teippi kiinnittyi aina myös hiuksiini. Lopulta laitoin teipit valmiiksi kilpiin ja kiskoin ne sitten aamulla irti sekä kasvoista että hiuksista. Silmäkilpien laittoa osaan harjoitella jatkossa omien potilaideni kanssa; niiden itselle ja itsekseen laitto on vaikeaa. Jälleen kerran mietin, miten yksin asuva seniori laittaa kilven silmänsä suojaksi kädet vapisten? Tuleeko laitettua? RIITTA-LIISA ALM ksesta avasi silmät Silmätipat Silmätippojen tiputuksen muistaa niin kauan kun on vapaalla ja puhelin muistuttaa, mutta töihin menon jälkeen piti olla tarkkana. Lisäksi silmiä alkoi töissä kirveltää ja sidekalvoille tulla punoitusta. Epäilin olevani silmätipalleni allerginen. Onneksi silmälääkäri oli lähellä. Oikea silmä punoitti ja kipuili vasenta enemmän. Silmänpaineet mitattiin: oikealla paine oli 24 ja vasemmalla 17. Oikeaan silmään tiputettiin yksi Blocanol-tippa. Lisäksi oikean silmän tipat vaihdettiin varmuuden vuoksi. Nyt silmiin meni eri määrä silmätippoja ja vieläpä eri aikoina. Niiden muistaminen työpäivän lomassa oli kaikkea muuta kuin helppoa. Miten potilaat muistavat silmätippansa? Itse sanon heille, että vessassa voi käydä tiputtamassa. Helpommin sanottu kuin tehty, oli omakohtaisestikin todettava. Lisäksi uusi antibioottitippa tuntui erilaiselta: tuntui kuin olisi tiputtanut silmäänsä ”hiekkavettä” ja kortisonitipat irrottivat ripset, jotka päätyvät lopulta silmään. Siltä minusta ainakin tuntui aina tipan laittamisen jälkeen. Minulla on kuivat silmät, joten kostutustippojenkäyttö helpotti tätä ”roskaantumisen” tunnetta. Työssäkäyvälle voisin antaa ohjeen ohjelmoida tiputusajat puhelimeen ja laittaa hälytykset päälle. Näin tiputusta ei unohda niin helposti. Elämänlaatua Näön tarkkailu jatkuu ja endoftalmiitin pelko on ja pysyy. Näkö on ollut koko ajan hyvä. Sitä testaan joka päivä peittämällä silmät vuorotellen. Kävin Vantaalla jälkitarkastuksessa äskettäin ja sain lähilukulasit (+1.25 ja +2.25). Visus on hyvä kauas (1.0 il.). Lukulaseja (+1,25) tarvitsen lukemiseen. Samoin riit- tävää lukuvalaistusta. En ehkä ihan päässyt eroon silmälaseista. Näyttöpäätelaseja tiesin kyllä tarvitsevani. Olen tyytyväinen siihen, että nyt voin muun muassa urheilla jopa sateella ja käydä uimahallissa ”näkevänä”. Linssileikkaus paransi näitä asioita elämässäni. Silmähoitaja Riitta-Liisa Alm työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Hän kirjoittaa kokemuksistaan seuraavan osan, kun leikkauksesta on kulunut kuusi kuukautta ja toinen jälkitarkastus on tehty. Viimeinen osa ilmestyy, kun leikkauksesta on kulunut vuosi. Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögönskötare rf Toimintasuunnitelma 2014 Y hdistys perustettiin 8.12.1990. Sen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä, kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään, sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jäsenistö Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Jäsenistön hankintaa tehostetaan. Hallinto Yhdistyksen hallinto kokoontuu kuusi kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous. Toiminta • Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutuspäivät. • Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen erikseen määrätyllä hinnalla. • Yhdistyksen kotisivujen www.suomensilmahoitajat.fi ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. • Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan. • Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa. • Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutukseen. • Yhdistys pyrkii järjestämään jäsenilleen yksipäiväisen koulutuspäivän keväällä 2014. Varainhankinta Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja. Silmähoitaja 15 t lainkaan ättä ennen tätä työtä ollu ia sairauksia, joita ei välttäm ”Silmään liittyy monenlais Westerholm sanoo. o ajan oppii uutta”, Petra tullut ajatelleeksikaan. Kok Minun työni "Positiivisuus kolahtaa omaan nilkkaan" Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa silmähoitaja Petra Westerholm. Mitä nykyinen työsi sisältää? Sairaanhoitajana Satakunnan keskussairaalassa Silmätautien osastolla. Pääasiassa toimin silmänpohjakuvaajana. Millainen on työhistoriasi? Aloitin työt silmähoitajana vasta vuonna 2010. Tällöin kiersin vielä silmätaudeilla, mutta nykyään olen pelkästään poliklinikalla ja suurimman osan juuri kuvaajana. Silmätaudit kehittyvät koko ajan, ja uusia hoitolinjoja ja -muotoja tulee käyttöön. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Työpäiväni alkaa usein kello 7.30 koneiden 16 Silmähoitaja käynnistämisellä. Heti aamusta alkavat erilaiset silmänpohjakuvaukset, jotka jatkuvat iltapäivään asti. Kuvauksia on monenlaisia, mutta ylivoimaisesti eniten kuvataan diabeetikkojen silmänpohjia ja verkkokalvon valokerroskuvauksia. Työpäivään mahtuu paljon erilaista. Omat kiinnostuksen kohteesi silmähoitajan työssä? Tykkään kohdata ja keskustella ihmisten kanssa. Työssä tapaa päivittäin paljon erilaisia ihmisiä. Silmään liittyy monenlaisia sairauksia, joita ei välttämättä ennen tätä työtä ollut lainkaan tullut ajatelleeksikaan. Koko ajan oppii uutta. Miten kehität ja pidät yllä ammattitaitoasi? Pitää olla valpas ja lukea itsenäisesti erilaista ammattiin liittyvää materiaalia. Toki olen parina vuonna ollut mukana kerran vuodessa järjestetyillä silmähoitajapäivillä. Siellä on aina ollut hyviä luentoja. Meillä silmätaudeilla kyllä järjestetään myös erilaisia sisäisiä koulutuksia. Mitkä asiat koet haasteena? Sen että aika loppuu välillä kesken. Silmätaudeilla on joka päivä vilskettä ja vipinää aamusta iltapäivään saakka. Mistä syntyy työnilo? Mukavilla työkavereilla on todella suuri merkitys. Olen itse hirvittävän positiivinen ja lähes aina iloinen työssä. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Pyrkimällä elämään täysipainoista elämää. Sinulle tärkeä elämänohje? Positiivisuus kolahtaa omaan nilkkaan. Hallituksen kokous 6/2013 2.1.2013 Viking Grace, Turku Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous pidettiin 4.10.2013 Kuopion silmähoitajapäivien yhteydessä. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Terttu Myöhänen ja siihen osallistui 20 yhdistyksen jäsentä. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Yhdistyksen vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin. Yhdistyksen hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Vuoden 2014 toimintakertomus ja talousarvio hyväksyttiin. Yhdistyksen jäsenmaksut päätettiin pitää entisinä: 23 euroa vuodessa vanhoilta jäseniltä sekä 23 euroa ja 5 euron toimistomaksu uusilta jäseniltä. Kokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle kaudelle 2014–2016 Merja Korhosen, Sari Juvosen ja Jouni Väätäsen. Varajäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Aulikki Mäki-Jouppila, Irmeli Stenroos ja Riitta-Liisa Alm. Yhdistyksen puheenjohtajana 2014–2015 jatkaa Kati Nieminen. Vuoden 2013 viimeiseen hallituksen kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Kati Nieminen, Irmeli Stenroos, Riitta-Liisa Alm, Jaana Hakola, Jouni Väätänen, Erja Malvalehto-Inkerö, Sari Juvonen ja sihteeri Johanna Alaloukusa. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi ja edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Hallitus totesi, että Aulikki Mäki-Jouppila on tehnyt suuren ja arvokkaan työn luodessaan yhdistyksen nykyiset internetsivut. Kiitokset tästä Aulikille! Yhdistyksen internetsivuja päivittää uuden hallituksen ensimmäiseen kokoukseen asti Jaana Hakola. Jatkossakin Silmähoitaja-lehti on luettavissa yhdistyksen internetsivuilla. Kun lehden uusi numero ilmestyy, viedään sitä edeltävä numero sähköisesti luettavaksi. Jäsensihteeri kertoi, että yhdistykseen on edellisen kokouksen jälkeen liittynyt 15 uutta jäsentä ja yksi jäsen on eronnut. Yhdistyksessä on nyt 754 jäsentä. 19 jäsentä ei ole maksanut vuoden 2013 jäsenmaksua. Hallitus hyväksyi uudet jäsenet ja yhden jäsenen eron. Lisäksi hallitus hyväksyi vuoden lopussa erotettavaksi 19 jäsentä maksamattoman jäsenmaksun takia. Hallitus keskusteli jäsenrekisterivaihtoehdoista ja päätti ottaa käyttöön vuodeksi 2014 Yhdistysavaimen ja sen tarjoamat toiminnot. Hallitus päätti, että hallituksen kokouksiin otetaan jatkossakin niin sanottu kokouspaketti. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan ja tarvittaessa myös yöpyminen. Lisäksi hallitus päätti, että vuonna 2014 kokouspäivältä maksetaan päiväraha. Rahastonhoitaja kertoi, että yhdistyksen rahatilanne on hyvä. Vuonna 2013 jäi käyttämättä 2 000 euroa kansainväliseen toimintaa budjetoitua rahaa. Hallitus päätti ”korvamerkitä” tämän rahan syyskuussa Yhdistyksen hallitus 2014–2015: Varsinainen jäsen Varajäsen Satu Lähde Jaana Hakola Johanna Alaloukusa Heidi Talvensaari Erja Malvalehto-Inkerö Riitta Varamäki Merja Korhonen Aulikki Mäki-Jouppila Jouni Väätänen Irmeli Stenroos Jari Juvonen Riitta-Liisa Alm Kokous valitsi yhdistyksen tilintarkastajaksi Leila Auerin ja varatilintarkastajaksi Jukka-Samuli Anttilan. Hallituksen esityksen mukaisesti Terttu Myöhäselle myönnettiin yhdistyksen kunniajäsenyys. Hän jääväsi itsensä tämän asian käsittelystä ja puheenjohtajana toimi Kati Nieminen. Tervetuloa yhdistykseen! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Jari Ahlgren, Raisio Sirpa Grönholm, Kemi Antti Koskinen, Salo Tarja Kultanen, Pietarsaari Jenni Lundahl, Pori Suvi Ilona Länsiluoto, Seinäjoki Sari Myllykangas, Tampere Teija Nurkkala, Raahe Salla Paananen, Kotka Tarja Pikkupirtti, Rovaniemi Iiris Päivänen, Helsinki Anni Päivärinta, Pori Marja Saarinen, Merimasku 2014 Lontoossa pidettävään ESONT-kongressiin tai johonkin muuhun kansainväliseen kongressiin. Hallitus kävi läpi Kuopion silmähoitajapäivistä saatua palautetta. Puheenjohtaja oli tehnyt siitä yhteenvedon. Palautteita tuli yhteensä 96 (85 paperista ja 11 nettipalautetta). Päivien luentoihin jäsenet olivat hyvin tyytyväisiä. Muun muassa ruoasta ja tilojen ahtaudesta annettiin kielteistä palautetta. Hallitus merkitsi tiedoksi saadun palautteen. Vuoden 2014 silmähoitajapäivät pidetään Turussa marraskuussa. Ennen tätä kokousta osa hallituksen jäsenistä oli käynyt katsastamassa eri vaihtoehtoja ensi vuoden pitopaikaksi. Lisäksi hallitus oli saanut tarjouksia eri toimijoilta. Hallitus keskusteli vaihtoehdoista ja valitsi vuoden 2014 silmähoitajapäivien pitopaikaksi Radisson Blu Marina Palace Hotelin. Iltajuhlan pitopaikaksi valittiin niin ikään Radisson Blu Marina Palace Hotel. Hotellikiintiöt päätettiin ottaa Radisson Blu Marina Palace hotellista ja mahdollisesti sen läheisyydessä olevalta Hotelli Seurahuoneelta. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta käyttää ohjelmatoimistoa apuna iltatilaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tähän palataan seuraavissa kokouksissa. Hallitus päätti, että keväällä 2014 järjestetään jäsenistölle yksipäiväinen laitekoulutus Helsingissä 12.3.2014. Paikka on Biomedicum. Koulutus sisältää sekä aamupäiväluentoja että käytännön laiteharjoittelua iltapäivällä. Koulutuksen hinnaksi päätettiin 75 euroa ja siihen voi osallistua 50 henkeä. Hallitus keskusteli päivän aikataulutuksesta ja yhteistyökumppaneista. Päivien valmisteluun palataan seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti pitää tammikuun järjestäytymiskokouksen Helsingissä lauantaina 18.1.2014. Kokouspäätöksiä Vuosikokous 4.10.2013, Kuopio Uusia jäseniä 17 17 Silmähoitaja Silmähoitaja Apurahat 2014 Alcon Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOMATKA-APURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Hakijan edellytetään työskentelevän leikkaussalissa. Matkaapuraha on käytettävissä kotimaiseen tai kansainväliseen koulutukseen. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi. Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. iLink Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:njäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä. DORC myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi Iogen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 400 euroa. joka on suuruudeltaan 800 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Silmähoitaja 18 18 Silmähoitaja Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Santen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN Laboratoires Théa on innovatiivinen, oftalmologiaan keskittynyt ranskalainen perheyritys, jonka historia ulottuu vuoteen 1883. Théan tuotteita on myynnissä yli 65:ssä maassa ja Suomessa Théa aloitti toimintansa syksyllä 2011. Lupauksenamme on, ettemme tuo markkinoille yhtään tuotetta, mikäli vastaava on jo markkinoilla. Katso lisää tai kutsu meidät kertomaan tuotteistamme: www.thea-nordic.fi joka on suuruudeltaan 500 euroa. Théa myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. OPINTOAPURAHAN Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi. Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. joka on suuruudeltaan 500 euroa. Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. myöntää jäsentensä haettavaksi OPINTOAPURAHAN 2014 joka on suuruudeltaan 5 400 euroa. Apuraha jaetaan useamman hakijan kesken. Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2014. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi Lontoo kutsuu – kiinnostaako kongressi? Lisätietoa: kenen yhteystiedot... Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 24.3.2014. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy Silmähoitajalehdestä 1/2014 ja nettisivulta www. suomensilmahoitajat.fi. Apurahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä olkaa yhteydessä Kati Niemiseen, kati.nieminen@outlook.com tai Erja Malvalehto-Inkeröön erja.malvalehto@inkero.fi. Silmähoitaja 19 Vinkit apurahan hakemiseen S uomen Silmähoitajat ry:n vuoden 2014 apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Apurahan tarkoituksena on tukea hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoistumisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Sähköiset nettihakemukset tulee osoittaa hallitukselle viimeistään 24.3.2014 klo 24 mennessä. Lue tarkkaan apurahailmoitus. Jotkut apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna 24.3.2014 mennessä. Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Laita hakemukseen tarkasti perustiedot itsestäsi ja työpaikastasi. Kerro selkeästi apurahan käyttötarkoitus ja miksi olet kiinnostunut kyseisestä käyttökohteesta. Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä aina kirjallinen palaute, matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa apurahan käyttämisestä. Tämä palaute tulee toimittaa myös apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle. Palaute osoitetaan vuonna 2014 puheenjohtaja Kati Niemiselle, sähköpostiosoitteeseen kanieminen@netti.fi. Palaute voidaan julkaista Silmähoitaja-lehdessä ja/tai yhdistyksen nettisivustolla. Palautteissa apurahan saajan tulee kertoa, millaisille luennoille hän on koulutuksessa tai kongressissa osallistunut ja mikä oli niiden anti. Miten uusi tieto auttaa kehittymään työssä ja miten saatua tietoa voi jakaa työyhteisössä? Palautteiden saajia kiinnostaa nimenomaan koulutuksellinen anti. Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus pidättää oikeuden periä apuraha takaisin, jos palautetta ei ole toimitettu yllämainittujen ehtojen mukaisesti. Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin tai koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimuksen osalta on lisätietoa säännöissä, jotka löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi. Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Mitä aikaisemmin olet liikkeellä, sitä edullisempia lentoja on mahdollisuus saada. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja on haettu tai myönnetty. ESONT-kongressiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä hallituksen ESONT-yhdyshenkilöön Heidi Talvensaareen tai puheenjohtaja Kati Niemiseen. Yhteystiedot löytyvät nettisivultamme www. suomensilmahoitajat.fi. Lisätietoja: yhdistyksen puheenjohtaja Kati Nieminen, katinieminen@outlook.com Silmähoitaja 20 20Silmähoitaja Apurahan myöntämisohjeet A purahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Apurahan jakaminen Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apurahat jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille ja maksetaan alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti. Apurahan hakeminen Apurahahakemus tulee tehdä sähköisellä hakukaavakkeella, joka löytyy osoitteesta: www.suomensilmahoitajat.fi. Vuonna 2014 hakemukset toimitetaan 24.3.2014 mennessä. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen. Hakemus on henkilökohtainen ja siinä tulee ilmetä seuraavat perusasiat: • Hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja ja yhdistykseen liittymisvuosi • Apurahan käyttötarkoitus • Kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan • Ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä: • Tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka • Tutkimuksen tämänhetkinen vaihe • Rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi Apurahan myöntäminen Apurahat jaetaan kerran tai kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä ja yhdistyksen internetsivuilla. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen silmähoitajat ry:n / Finlands Ögonskötare rf. hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille. Jäsenyysiän ennen apurahan hakemista tulee olla yksi kalenterivuosi. Jäsenmaksun on oltava maksettuna 24.3.2014 mennessä. Apurahaa ei myönnetä Suomen Silmähoitajapäiville osallistumiseen. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei maksa päivärahaa. Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä aina kirjallinen selostus, matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Matkaraportti tulee osoittaa vuonna 2014 puheenjohtaja Kati Niemiselle, Vierutie 56 as.1, 28600 Pori tai sähköpostitse osoitteeseen katinieminen@outlook.com ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle, kuuden kuukauden kuluessa apurahan käyttämisestä. Matkaraportti voidaan mahdollisesti julkaista Silmähoitaja-lehdessä tai / ja yhdistyksen nettisivustolla. Apurahaa voi saada peräkkäisinäkin vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita on vähän. Hallitus 2014 Hallitus 2014. Vasemmalta Jouni Väätänen, Riitta Varamäki, Johanna Ala-Loukusa, Riitta-Liisa Alm, Irmeli Stenroos, Aulikki Mäki-Jouppila (edessä), Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen (edessä), Jaana Hakola, Merja Korhonen ja Heidi Talvensaari. Kuvasta puuttuvat Satu Lähde ja Sari Juvonen. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Kati Nieminen kanieminen@netti.fi, kati.nieminen@outlook.com, puh. 0400 619 289 Satakunnan keskussairaala, Silmätautien osasto M2 Varapuheenjohtaja Satu Lähde satuanne.lahde@gmail.com Tampereen yliopistollinen sairaala, Silmäkeskus Nettivastaava Jaana Hakola jaana.hakola@lshp.fi Lapin keskussairaala, Silmäsairaala Rovaniemi Sihteeri Johanna Alaloukusa johanna.alaloukusa@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala, Silmätautien poliklinikka ESONT-yhdyshenkilö Heidi Talvensaari heidi.talvensaari@hus.fi HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala, Silmä-korvasairaala, Silmätautien klinikka Rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö erja.malvalehto@inkero.fi Lapin keskussairaala, Lyhythoitopäiväkirurgia/silmäkirurgia Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi Medilaser Seinäjoki Silmähoitaja-lehden päätoimittaja Merja Korhonen merja.korhonen@phsotey.fi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Silmätautien klinikka Aulikki Mäki-Jouppila silmahoitaja1992@gmail.com Seinäjoen keskussairaala, Silmäkeskus Silmäsairaala Tampere Jäsensihteeri Sari Juvonen sariantila@suomi24.fi Tampereen yliopisto, Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Riitta-Liisa Alm riitta-liisa.alm@lpshp.fi Länsi-Pohjan keskussairaala, Silmätautien poliklinikka Koulutusvastaava Jouni Väätänen vaatanen@welho.com HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala, Silmä-Korvasairaala, Silmätautien klinikka, leikkausosasto Irmeli Stenroos ahonen.irmeli@gmail.com Turun yliopistollinen keskussairaala, Silmäpoliklinikka Silmähoitaja 21 Silmähoitaja vuonna 2013 Numero 3 Numero 1 • Kati Nieminen: Tärkeää työtä potilaiden hyväksi • Riitta Lindelöf: Yli 20 vuotta silmähoitajayhdistyksen historiaa – ”Yhdistys ja lehti voivat hyvin” • Kaija Aalto: Pohjoismaiset ortoptistit toivovat ammatilleen jatkajia • Satu Aho, Susanna Valkeavirta: Opiskelijaohjaukseen tietoa ja tukea apurahan avulla • Pirjo Aisala: Kaihileikkausten laadusta tietoa tutkimuksen avulla • Pekka Järvinen: Monitehomykiöt yleistyvät, oletko valmis? • Harri Koskela: SMILE ohitti LASIKin taittovirhekirurgiassa • Kati Nieminen: Leikkaus on kaihin ainoa hoito • Mika Kotimäki, Jaakko Mattila, Ville Paavilainen: Näköhäiriöt lasiaisirtauman yhteydessä • Riitta Varamäki: Näkövammaisten lukumäärä perustuu arvioihin • Riitta Varamäki: Luotettava näkökenttätutkimus vaatii hyvää vuorovaikutusta Numero 2 • Jaana Hakola, Laila Karinen: Silmäsairaanhoito muutoksen silmässä • Petra Hurme: Sairaala on näkövammaiselle haastava liikkumisympäristö • Isa Järveläinen: Viesti ja viihdy töissä! Puhumalla paremmaksi • Tuomo Lehtonen: Lasiaisinjektioita keskosille • Aulikki Mäki-Jouppila: Tampereen Silmäsairaala näkemisen asialla • Seija Rahkola: Uusi ura silmäsairaanhoitajana 22 Silmähoitaja Numero 4 • Jaana Hakola: Kuopiossa kouluttautumassa! • Sari Juvonen: Apurahalla Amsterdamissa • Pia Lappalainen: Tunneäly ennustaa hyvää johtajuutta • Aulikki Mäki-Jouppila: Seinäjoen silmäkeskuksessa monipuolista hoitoa saman katon alla • Kati Nieminen: Risut ja ruusut Kuopiosta • Sanna Selenius: Valon Lasers kehittää suomalaista laserteknologiaa • Taina Tiitto, Merja Montonen, Erja Malvalehto-Inkerö, Jaana Hakola, Pirjo Kuntola, Pirjo Aisala: Vieraanvaraisuutta Tukholmassa – opintokäynti St. Erikin Silmäsairaalassa Silmähoitaja 23 M - Itella Oyj Kuivasilmäisyys on yleinen mutta harvoin vakava ongelma ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. ō HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU ō OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE HELPOSTI ULOS ō PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA ō GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA, JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ 1/2014 silmägeeli OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle jäänyt sisältö hävitetään. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 minuuttia silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 minuutin tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on sikiölle tai rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon jälkeen saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 1/2014) 10 g 7,60 €, 3x10 g 15,76 €*, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. www.santen.fi Tutustu pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen. 24 Silmähoitaja