Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2011

Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti
2/2011
Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää
fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa.
HELSINGIN
INVALIDIEN
YHDISTYS RY
Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä ja
vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää koulutusta.
Perustettu vuonna 1938
Toimisto Voudintie 6, 00600 Helsinki
bussilinja 55 päätepysäkin
vieressä Koskelassa
Yhdistyksemme varsinaisia jäseniä oli vuoden 2010 lopussa 2086, kannattajajäseniä
96 ja 3 yhteisöjäsentä. Henkilöjäseniä oli
yhteensä 2155. Jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka
aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu
on varsinaisilta jäseniltä 18 euroa vuonna
2011.
Yhteystiedot
Toimisto, Lilja Veijonen puh. 09 7206 240
toimisto@hiy.fi
fax. 09 7206 2410
Yhdistyksen puheenjohtaja
Leena Simola-Nikkanen
puh. 050 4635 732
Toiminnanjohtaja Ilse Uoti
puh. 09 7206 2415
Talouspäällikkö Anne Vieri
puh. 09 7206 2411
Isännöitsijä Hannu Lassila
puh. 050 3360 301
Varainhankinta: Elvi Ilvonen
puh.09-7206 2412
Keikka-avustajavälitys
Laura Filppu puh.044 0592 632
Sähköposti muotoa
etunimi.sukunimi@hiy.fi
Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta.
Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä
henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea
ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna
2011 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 30 euroa ja yhteisöltä 110 euroa.
Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta
www.hiy.fi
Vuokratalot
As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie
17,00600 Helsinki
Talonmies Seija Salenius
puh. 040 5849 204
Henkilökohtaisten avustajien
Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki
Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy
puh. 09 3421 006
työnvälitys SENTTERI ry
puh. 045 7732 4381
Voudintie 6, 00600 Helsinki
Talonmies Mauno Hellsten
puh. 0400 934 329
s-posti marjut.korjola@sentteri.fi
HEVOSSALMEN UUSI OSOITE:
Vuorilahdentie 7, 00870 Helsinki
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
2/2011
TOIMISTO ON AUKI KLO 10 -16
2
SISÄLLYSLUETTELO
Asiantuntijalehti
vammaisille
sekä sosiaalika terveydenhuoltoalan
ammattilaisille
Kansikuva Martti Räinä
Julkaisija:
Yhdistys tiedottaa
2
Lukijalle4
Kuva hallituksesta
5
Kuljetuspalveluohjeita
6–9
Palvelusuunnitelma
10 – 11
Henkilökohtainen avustaja sairastuu
12 – 13
Kukkivista keväistäni ja äitienpäiväkahvi-ilmoitus 14
Jäsenhakemuslomake15
Mielipide: ei ydinvoimaa
16
Viron ja suomen kulttuuripäivät
18-19
Väriä ja valoa
20
Suomi kaikille
22
Vaalipaneeli22
Spurttinurkka24
Tuolikaratea!25
Lomakylät 2011
26 – 27
Pieniä paloja
28 – 29
Muistilista30
Kerhot26
Liikuntaryhmät kesä ja syksy
28-29
Toiminta kevät ja kesä 2011
takakansi
Helsingin Invalidien
Yhdistys ry
Painopaikka: Oriveden Kirjapaino
Orivesi 04/2011
Vastaava päätoimittaja: Eila Tuuttu
puh. 040-840 8532
eila.tuuttu@saunalahti.fi
Taitto:
Heikki Jaakkola
taitto@orivedenkirjapaino.fi
3
Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä
rajoittuu ilmoituksesta maksetun
määrän palauttamiseen.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
LUKIJALLE
Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla esiteltiin tammikuun lopulla tulevan
syksyn ja talven suomalaista muotia. Näin kaupat voivat valmistautua
hyvissä ajoin tulevaan kauteen tilaamalla syksy- ja talvivaatteet jo keväällä.
Samoin HIY:ssä valmistauduttiin, kuten yhdistyksen säännöissä edellytetään,
toimintavuoteen 2011 jo viime syksynä laatimalla tulevan vuoden
toimintasuunnitelma. Suunnitelma hyväksyttiin syys-vuosikokouksessa ja
yhdistyksen hallituksen tehtävänä on huolehtia, että toimintasuunnitelma
toteutuu.
Tapahtumakalenteri lehden takakannessa
kertoo toimintasuunnitelman mukaisista
tapahtumista, jotka ajoittuvat kevääseen ja
tulevaan kesään. Talkootyöstä kiinnostuneet
ovat lämpimästi tervetulleita Hevossalmen
ja Päättiän lomakyliin siivoamaan paikkoja
ja tekemään pieniä huolto- ja kunnostustöitä.
Puuhaa – sekä kevyttä että voimia vaativaa –
riittää jokaiselle. Mukavan yhdessäolon lisäksi
tarjolla on ruokaa ja juomaa. Työn uuvuttamaa kehoa voi päivän päätteeksi helliä rantasaunojen lämmössä. Olet tervetullut myös
ilman työvelvoitetta nauttimaan kesäisestä
yhdessäolosta lomakyliin! Muistathan osallistua perinteisiin Hevossalmen kesäpäivän ja liikuntapäivän sekä Päättiä-päivän tilaisuuksiin!
eläkkeelle olen saanut uutta sisältöä elämääni
yhdistystoiminnan kautta: Minulla on kiinnostavia luottamustehtäviä, mutta antoisinta on
olla mukana rivijäsenenä liikuntaryhmissä,
yhdistyksen tilaisuuksissa, naistoiminnassa ym. Olen tutustunut upeisiin ihmisiin ja
saanut vertaistukea, jota olisin kaivannut jo
paljon aikaisemmin. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka
luotettavalla tavalla osoittaa, että hänellä on
pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Onneksi minä täytän nuo jäsenyysvaatimukset!
Aivan liian moni yhdistyksemme varsinainen
jäsen jää tahtomattaan yksin ja syrjäytyy. Invalidiliiton 1000 uutta kohtaamista –kampanjan tavoitteena on löytää tämän vuoden
aikana vähintään tuhat yksin jäänyttä jäsenyhdistysten jäsentä ja tarjota heille vertaistukea sekä uusia, yhteisöllisiä kokemuksia.
HIY on ottanut haasteen vastaan ja lähtenyt
järjestämään uusia kohtaamisia. Etsimme
fyysisesti vammaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä
pitkään aikaan ole voineet osallistua yhteisiin
tilaisuuksiin. Yhdessä tekemällä, toisistamme
välittäen luomme yhteenkuuluvuutta, joka
kantaa vaikeinakin hetkinä. Yhdessä menemällä emme ole enää yksin. Pallo on nyt
meillä yhdistyksen toiminnassa mukana olevilla jäsenillä, mutta ole sinäkin rohkea ja tule
mukaan. Tästä lehdestä löytyvät mm. syksyn
liikuntaryhmien, kerhojen ja muiden toimin-
Kesän päätapahtuma on EU:n kulttuuripääkaupungissa Turussa järjestettävät Suomen ja
Viron invalidiyhdistysten jäsenten kulttuuripäivät lauantaina ja sunnuntaina 27.−28.
elokuuta. Yhdistys järjestää yhden päivän
bussiretken lauantaina. Tarkempi ohjelma ja
ilmoittautumisohjeet löytyvät toisaalta tästä
lehdestä.
Tiedän, että suuri osa lehtemme lukijoista ei
ole koskaan osallistunut mihinkään yhdistyksemme järjestämään toimintaan. Itsenkin olin
passiivinen jäsen parikymmentä vuotta. Työ
ja kotijoukot olivat silloin elämäni sisältö. Vanhan Eetu-koirani yksinhuoltajana ja nelisen
vuotta sitten jäätyäni osatyökyvyttömyys-
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
4
taryhmien alkamisajankohdat. Toivottavasti
yhdistyksen kynnys on niin matala, että sinäkin ehkä pitkään toiminnan ulkopuolella ollut
uskaltaudut mukaan toimintaan. Toimintakeskuksen uusi esteetön sisäänkäynti auttaa
asiaa! Hyvä, virikkeinen elämä ei saa olla kiinni
liikuntakyvystä.
vat vaatteet. Tilaisuudesta on juttu tässä lehdessä ja miestenkin on syytä se lukea. Koska
koittaa se päivä, jolloin yhdistyksemme miehet alkaisivat kokoontua miesten iltoihin keskustelemaan miehenä olemiseen liittyvistä
kysymyksistä. Uskon, että vammainen mieskin löytää vertaisryhmän kautta uutta rohkeutta ja itseluottamusta tulla hyväksytyksi
ongelmineen ja epävarmuuksineen miehenä. Palaan vielä jutun alkuun ja muotiin. Vammainen nainen nähdään usein sukupuolettomana olentona. Haluammeko me HIY:n naiset
olla ennen kaikkea naisia ja vasta toissijaisesti
vammaisia vai päinvastoin? Uskon, että ensisijaisesti naisia. Tästä osoituksena oli suuren
suosion saanut Naisten ilta, jossa aiheena oli-
Toivotan oikein hyvää ja antoisaa kesää sekä
miehille että naisille!
Riitta Jolanki
HIY:n varapuheenjohtaja ja naisvastaava
Hallitus 2011. Vasemmalta eturivi: Anna-Maija Huhtikangas, Seppo Pihnala, Helena Lehtonen ja Eila Tuuttu. Takarivissä: Riitta Jolanki (varapuheenjohtaja), Leena Simola-Nikkanen
(puheenjohtaja), Lasse Eva, Paula Laurila, Hannu Lassila ja Jari Jokinen
5
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
KULJETUSPALVELUOHJEITA
Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n tiloissa pidettiin 9.2.2011 infotilaisuus
kuljetuspalveluiden asiakasohjeista. Kysymyksiin olivat vastaamassa sosiaaliohjaaja Eija Aro-Sääskilahti, kehittämiskonsultti Tuomas Päivinen ja
johtava sosiaalityöntekijä Pentti Viitanen Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta. Vastaukset kirjasi Pirkko Justander Invalidiliitosta.
Sivunumerolla viitataan Helsingin matkapalvelun asiakasohje –kirjaseen,
joka löytyy myös internetistä osoitteesta
www.hel.fi/wps/wcm/connect/2b6492804c257a6ca9c7ad5915a65e14/
Matkapalvelu_asiakasohje_netti.pdf?MOD=AJPERES
1. KAUPUNKIKORTTI
a) Miksi kaupunkikortti tulee esittää kuljettajalle matkan alkaessa? (sivu 12)
- Käytännön syyt: varmistetaan, että oikea
asiakas ja asiakkaalla on kortti varmasti mukana. Kuljettajat on ohjeistettu pyytämään
asiakasta näyttämään kortti!
vuoksi - tarvitaan kuljettajan apua
- Tämä on haaste; tieto siitä on laitettava
profiiliin!
e) Mikä on tilanne, jolloin käytettään koodia
7 : ”muu matka” (sivu 18)
- Koodi on kaiken varalta (”varapäre”), ei
pitäisi joutua käyttämään!
b) Jos ei ole kaupunkikorttia mukana, niin
maksaa itse matkan ensin ja sitten hakee
rahat takaisin oman alueen vammaisten sosiaalityön toimipisteestä. Käsin kirjoitettu
kuitti ei kelpaa, vaan pitää olla konekielinen.
Eikö se ole niin, että kaikista autoista sellaista (suoraohjausauto?) ei saa, mitä sitten tehdään? (sivu 19)
- suoraohjausautossa maksetaan vain
omavastuu. HUOM! Siihen ei voi luottaa, että
on kyseessä suoraohjausauto, kun/jos kortti
unohtuu.
- Mikäli kortti on rikki tai kuljettajan kone
ei toimi, matkaa ei tarvitse maksaa! Kortin
rikkoutuessa on kuitenkin asiakkaan vastuulla käydä uusimassa/lähettää kortti uusittavaksi oman alueen vammaisten sosiaalityön
toimipisteeseen.
2. PROFIILI JA AUTOTYYPIT
a) Mikä on profiili?
- Profiiliksi sanotaan asiakirjaa mihin on
kirjattu asiakkaan tiedot auton lähettämistä
varten. Siinä on nimi, kotiosoite, apuvälineet,
avun tarve, autotyyppi (inva-auto /pikkutaksi) ja muita vammaan liittyviä oleellisia tietoja. Profiilin voi pyytää sosiaalitoimistosta
itselle postitse kotiin nähtäväksi tai sitä voi
käydä siellä katsomassa. HUOM! ajanvaraus
kannattaa tehdä, jos menee sosiaalivirastoon!
b) Mitä tarkoittaa suoraohjausauto, ylivuotoauto ja HTD -auto
- Kuljetuspalveluja toteutetaan em. autoilla, (suoraohjausautossa ei ole välttämättä
taksamittaria, ylivuotoauto on yleensä invataksi ja HTD -auto on tavallinen pikkutaksi,
joka tulee Helsingin taksidatan kautta). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalivirasto on tehnyt erilaisia sopimuksia kyydin
maksamisesta eri liikennöitsijöiden kanssa.
c) Koska tulee uusi kortti?
- Lähiaikoina, lautakunta päättää hankinnasta.
d) Onko otettu huomioon, että kaikki eivät
itse pysty näyttämään korttia vammansa
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
6
6. MATKOJEN PERUMINEN (s.9)
Matkan muutos/peruutus. Milloin menettää
matkan? Ohjeesta jää epäselväksi tarkka ilmoitus –aika
-20 min riittää, ei mene matkaa, suositus
kuitenkin, että peruu vähintään tuntia ennen.
- Asiakkaan kulkemiseen autotyypillä ei ole
juurikaan merkitystä. Kts. kysymys: Miksi autoa ei voi tilata tolpalle.
c) Miten profiili voi itsestään muuttua?
- Palmia ei niitä voi muutella. Jos niin on
käynyt kyse siitä, että tekniikka on pettänyt.
Näin ei tulisi olla!
NEUVO: Pidä profiilisi pikkutarkasti ajan
tasalla! Muistetaan, että vain sosiaalitoimisto
voi muuttaa profiilin (sosiaaliohjaaja). Profiilia voi muuttaa/täydentää silloin, kun on
kyse vamman vaatimuksista.
7. MATKAN TILAAMINEN (s.11)
a) Mitä tarkoittaa ”Edellä mainittua suuremmat odotusajat saatte odottaa autossa”
- Autosta ei tarvitse poistua ennen kuin
sovittuun saapumisaikaan on 10 minuuttia
(inva-asiakkaat) tai 20 minuutta aikaa. Erotuksen saa odottaa autossa.
- Neuvo: Tiedoksi, että autoon ei tarvitse
mennä, jos se saapuu paikalle ennen kuin on
sovittu lähtöaika (kannattaa kuitenkin mennä, jos vain voi, niin auttaa sujuvuutta ja seuraavaa matkustajaa)
- Neuvo: kerro jos sinut noudetaan erikoisesta paikasta esim. Johanneksen kirkko,
kaupan kellari tms. Ota myös heti yhteyttä
matkapalveluun, mikäli kyyti ei tule/löydä.
3. SAATTAJA/AVUSTAJA MUKANA (s. 23)
a) Saattaja/avustaja matkalle mukaan, ohjeessa väärin. Epäselvää mikä on hakemisen
matka /poistumisen raja-aika?
- Rajat ovat 1 km tai 5 min.
- Tulee kertoa matkaa tilatessa.
b) Saako saattajan poimia kyytiin menevältä
matkalta/reitin varrelta?
- Saa! Pitää huolehtia, että matka saa poiketa enintään 1 km tai 5 min ja paikan on
oltava liikennesääntöjen (turvallisuus) mukainen paikka mistä poimitaan kyytiin. Tämä
asia pitää sanoa tilattaessa. Palmia tietää ohjeet saattajan suhteen.
- (Koska saattaja- asia ei ilmene kyllin selkeästi asiakasohjeista, toivottiin selvennyksiä
seuraavaan asiakaskirjeeseen laitettavaksi)
8. PIKAMATKAT (s.13)
a) Pikamatkat? Voidaanko peruuttaa tai sanoa ettei ajeta sääolosuhteisiin vedoten?
- Sääolosuhteet voivat olla kestämättömiä
nk. force majeure voisiko olla maininta ohjeissa, että sää vaikuttaa? NEUVO, kysy tolppalupaa, jos voit käyttää pikku-taksia!
4. HAUTAUSMAA
Saako käydä haudoilla?
- Saa, jos se pysyy aikarajoissa ks. seuraava
kysymys.
b) Minulle ei ole annettu lupaa pikamatkaan
4 kertana, kun olen kysynyt sitä Vantaalle
(vaikka en ole käyttänyt pikamatkoja siinä
kuussa). Miksi
pikakyyti ei aina käy? Asiasta pitäisi kertoa
ohjeissa.
- Kysy syy miksi sitä ei anneta, kun kuljetaan alueella, joka on kuljetuspalvelualuetta
esim. Hki-Vantaa. Vantaa ei ole syy perumiseen
5. MATKALLA PYSÄHTYMINEN (s.10)
Matkalla pysähdys: Epäselvää aikaraja ja miten ilmoitetaan tilattaessa?
- Pikainen juttu, aikarajoissa, ei varsinaiseen asiointiin. Eli max. 10 min saa kestää ja
reitti sen pikaisen pysähdyksen tekemiseksi
saa poiketa 1 km tai 5min. Saa pysähtyä minkä syyn vuoksi hyvänsä, mutta aikarajaa ei
saa missään nimessä ylittää!
9. MATKOJEN YHDISTELY (s.14)
a) ”Uutta matkaa tilattaessa jäljellä on oltava vähintään yksi kokonainen matka” eli siis
edestakainen matkako? Eikö sitä puolikasta
7
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
yhdistämisestä ansaittua matkaa saa käyttää
esim. jos vaikka palaa siitä paikasta minne
meni, kun kuukausi on vaihtunut tai menee
vaikka lastensa luo, jotka tuovat omalla autolla takaisin tai joku muu vastaava tilanne?
Jos ei niin miksi ei?
- Puolikasta matkaa ei voi käyttää, kortilla
pitää yksi yhdensuuntainen matka jäljellä tai
yksi matka ja ½.
luun tolppaluvalla tehdyn matkan jälkeen?
(sivu 24)
- Taksin taksinumero eli sama numero,
jolla on saatu taksilupa. Numero on yleensä
kuvussa ja kuitissa. Kuljettaja tietää aina numeron.
- NEUVO: Kun menet autoon niin kysy kuljettajalta numero ja ilmoita se.
C) Miksi matkaa ei saa tilata alkamaan tolpalta?
- Mikäli auto ei ole rekisteröity taksiksi, sillä ei ole lain mukaan lupa mennä tolpalle.
- Kaikki autotyypit, joilla kuljetuspalveluja toteutetaan, eivät ole takseja, joten ei voi
tilata tolpalle, koska tilattaessa ei tiedä mikä
autotyyppi tulee.
b) Periaate yhdistelyistä: Montako voi olla
matkalla?
- Niin monta kuin autoon mahtuu turvallisesti + aikaraja ei saa ylittyä (ettei asiakkaan
matka pitene yli sovittujen rajojen). Yli viittä
henkilöä ei yleensä yhdistellä inva-autoon ja
yli kolmea henkilöä henkilöautoon.
- Pyörätuoleja yleensä 2.
- Huomioi omat apuvälineet + saattajan
apuvälineet, kun tilaat matkaa. Näistä pitää
kertoa Palmialle tilauksen yhteydessä.
11. VAPAA-AJANMATKA MUUALLA SUOMESSA (s. 22)
Kun matkustetaan muualla Suomessa, matkat korvataan asianmukaisesti täytettyjä
kuitteja vastaan. Mitä tietoja asianmukaisesti
täytetyssä kuitissa on oltava?
- Lähtö- ja paluu osoite on kirjoitettava konekieliseen kuittiin
c) Kimppakyydin voi suunnitella itse ja siihen
voi osallistua myös henkilö, jota ei yhdistellä,
miksi tästä kuitenkin menee kaikilta kokonainen matka, myös häneltä, jolla ei ole yhdistelykieltoa?
- Kone eli tekniikka ei pysty käsittelemään
korttia niin, että yhdistelyssä mukana olevan
matka puolittuu, jos kyydissä on myös henkilö, jolla on yhdistelykielto. Tämä on tiedossa
ja se yritetään tulevaisuudessa muuttaa.
- Autoja on kilpailutettu 60 inva-autoa
ajovuoroihin, 50 ylivuoto inva-autoa sekä
14 henkilöautoa ajovuoroihin ja 30 ylivuotohenkilöautoa.
- Tämän lisäksi Taksi Helsingin taksit toimivat ylivuodon ylivuotona.
3. YÖAJOT
Miten yöajot nykyisin hoidetaan??
- Kuten kaikki muutkin tilaukset yksi invaauto yöpäivystää + ylivuotoautoja + pikkutaksit käytössä. Mutta esim. pikkujoulut ja
vastaavat aiheuttavat mahdottomia ruuhkia.
2. INVATAKSIT
Invatakseja ei saa kaikkina aikoina lainkaan.
Sanotaan vaan että ei ole!? Etenkin iltaharrastuksiin ei uskalleta tämän vuoksi lähteä!
Siis inva–autojen riittävyys ongelma on edelleen olemassa – missä ne autot ovat, jos niitä
kuitenkin on tarpeeksi?
LOPUKSI
Mikäli matka jotenkin epäonnistuu, siitä
kannattaa aina antaa palaute heti, vaikka se
tuntuu välillä turhauttavalta. Epäonnistumisen syyt voidaan selvittää jälkikäteen, joten
ei tarvitse yksikseen miettiä miksi näin kävi!
MUITA KYSYMYKSIÄ
1. HAKEMINEN SISÄLTÄ
Miten varmistetaan, että henkilötaksi myös
auttaa sisälle/ hakee sisältä. Eli meneekö
pikkutakseille tieto siitä kuten invatakseille?
Eli saako se taksi saman saattajalisän kuin
muutenkin profiilin mukaan. Tässä epäselvää, kuskeilta ei saa apua aina tarvittaessa. Ei
uskalleta ottaa pikkutaksia tästä syystä ja jos
invataksia ei saa, niin menot perutaan. Henkilö ei uskalla laittaa itseään alttiiksi sille, ettei saisikaan riittävästi apua matkan päässä??
- Mikäli asiakkaan profiilissa on merkintä (tästä tarvitaan päätös sosiaalitoimesta)
saattaja- eli avustamislisästä, tulee kuljettajan auttaa asiakas aina tarvittaessa kotiin
tai mikäli niin sovitaan kotiovelle asti. Pikkutaksit saavat saman saattajalisän. Asiakkaan
kannattaa tarvittaessa sanoa kuljettajalle,
10. TOLPPALUPA
a) Kun on saatu tolppalupa ja taksi otetaan
tolpalta, syntyy tilanteita, joissa taksin kuljettaja ei osaa käyttää järjestelmää ja syntyy
aiheettomia omavastuu- ja/tai seuralaismaksukuluja. Miksi ohjeessa ei selvitetä, kuinka
näissä tilanteissa olisi toimittava, että virheitä ei tulisi?
- Ohjeita ei haluttu kuormittaa, tämä poikkeustilanne. (Periaatteessa kyse on tavallisen
taksin ohjeistamisesta, joka ei ole asiakkaan
vastuulla)
b) Mitä tarkoittaa ”auton järjestysnumero”,
joka asiakkaan on ilmoitettava Matkapalve-
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
että tarvitsee saattamista kotiin. Saattajalisästä tehdään päätös vammaisten sosiaalityössä. Asiakas voi tehdä vapaamuotoisen
hakemuksen oman alueensa vammaisten
sosiaalityöhön.
- Saattajalisä on eri asia, kuin saattaja.
Saattajalisä maksetaan kuljettajalle/liikennöitsijälle asiakkaan saattamista/avustamisesta kotiin/kotiovelle.
- Kaikki asiakkaat saavat ottaa maksuttoman saattajan mukaan kuljetukseen, kunhan
ilmoittavat hänestä matkaa tilatessaan.
8
9
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
PALVELUSUUNNITELMA
ON HYVÄ APU ARJESSA
Vaikka mahdollisuus palvelusuunnitelman
tekoon sisältyi aikanaan jo vammaispalvelulakiin, on käytännössä vuosien saatossa
näyttänyt siltä, että koko juttu on vammaisille kuntalaisille jäänyt varsin vieraaksi. Kuten
monet teistä tietävät, ei näitä palvelun tarpeita kovin helposti ole aina saanut välittymään päättäjille ja joskus pitkienkin aikojen
odottelu päätöksenteossa on ollut enemmän
kuin turhauttavaa. Lain henki ja kirjain näyttää monesti jäävän määrärahojen niukkuuden puristukseen ja vammaisen kuntalaisen
yhdenvertaisuus toimintamahdollisuuksissa
vammattomiin kuntalaisiin nähden on jäänyt
samalla juhlapuheiden korulauseeksi.
Otapa avuksesi ja tueksesi PALVELUSUUNNITELMA. Seuraavasta voi lukea, miten helposti
pääset alkuun ja mitä tukea palvelusuunnitelmalla voi olla juuri sinulle.
On myös hyvä tietää, että Vpl :n 3.§:ssä todetaan, että lain tarkoittamia palveluja tulee järjestää ”siinä laajuudessa kuin kunnassa
esiintyvä tarve edellyttää”. Tästä pääsemmekin suoraan toimintaan! Osoittamalla palvelusuunnitelmalla, mitä palveluja tarvitset
selviytyäksesi mahdollisimman itsenäisesti
päivittäisessä elämässäsi, voit samalla välittää
kotikunnallesi tiedon palvelutarpeistasi ja itse
asiassa näin lisätä viranomaisen velvoitetta
ajatella asiaa sinun kannaltasi ja velvoitetta ottaa nämä palveluntarpeesi myös huomioon. Vaikka palvelu-suunnitelmaa ei suoraan
voida pitää palveluja tuottavana asiakirjana,
on viranomaisen pystyttävä perustelemaan,
miksi palvelusuunnitelmassa yhteisesti todettuja palveluja ei mahdollisesti ole järjestetty ja
huomionarvoista tässä on, että pelkkä määrärahojen niukkuus ei tällöin enää ole hyväksyttävä peruste evätä palveluja.
Jotta palvelusuunnitelma tulisi sinulle tutuksi
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
ja sen tekeminen alkaisi olla vähitellen käytännön rutiinia, on seuraavassa lueteltu niitä
asioita, joista tässä suunnitelmassa on kyse.
Kun mietit päivittäistä selviytymistäsi, esitä
kolme kysymystä:
Mitkä toimet ja toiminnot sujuvat minulta itsenäisesti ilman apuja
Mihin toimintaan tarvitsen apuvälinettä
Mitkä toiminnot eivät onnistu ilman toisen
henkilön apua
Miten vamma vaikeuttaa selviytymistäsi =
vammasta aiheutuva haitta ja miten toimien tätä haittaa voidaan vähentää tai poistaa = tarvittavat tukitoimet ja palvelut ja
muut ratkaisut.
Paljon parjattu vaikeavammaisuuden vaikea
määrittely voidaan myös tehdä helpommaksi
siten, että aina ajatellaan, miten vamma haittaa toimintakykyäsi ja vaikeuttaa siten mahdollisuuttasi selviytyä päivittäin eteen tulevista
tavallisen arkipäivän tekemisistä ja asioista.
Palvelusuunnitelman laatimista itselle voi siis
alkaa omatoimisesti harjoitella. Miettiä kaikessa rauhassa yksin tai yhdessä omaisten
kanssa, mitä palveluja tarvitaan, että päivittäinen elämä sujuisi helpommin. Tässä luetellut
yksityiskohdat ovat hyvä lähtökohta ja laatimista on helpotettu myös liitossa laaditulla
palvelusuunnitelma - lomakkeella. Kysy yhdistyksestäsi. Siinä asiakohtien otsikot auttavat
sinua hahmottamaan päivittäisen toimintasi
eri osa-alueita.
Kun olet tehnyt alustavan työn, on aika ottaa
yhteyttä sosiaalitoimeen ja sopia palvelusuunnitelma-palaveri. Kun sinulla on valmiiksi
mietitty oma ehdotus, on helpompi jo lähteä keskustelemaan yksityiskohdista. Muista,
että palvelusuunnitelma tulee molempien
osapuolien allekirjoittaa. Jos se neuvottelun
10
jälkeen tehdään valmiiksi sosiaalitoimessa,
pyydä se nähtäväksesi tarkistamista ja allekirjoittamista varten. Suositan myös tukihenkilöä palvelusuunnitelmapalaveriisi. Hän voi
olla omainen, ystäväsi tai yhdistyksen apuhenkilö (=lisäkorvat kuuntelemassa, mistä ja
miten puhutaan). Muista vielä, että palvelusuunnitelma ei ole hakemus, vaan siinä mainittuja palveluja sinun tulee sitten erikseen
hakea. Helpoiten esim siten, että kirjoitat hakemukseen ”haen palvelusuunnitelmassani
mainittuja palveluja toteutettavaksi suunnitelman mukaisena” ja suunnitelma liitteeksi.
Jos sinulta edellytetään lääkärintodistuksen
toimittamista, muista pyytää maksusitoumus,
sillä tutkimuksiin ohjaamisen kustannuksista
matkoineen vastaa pyytäjä eli kunta, koska
asiakasmaksuista annetun lain 4§:n mukaan
YKSILÖLLISEN
PALVELUSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
•
•
•
•
henkilötiedot
osoite- ja muut yhteystiedot
lähiomaiset / muut tukihenkilöt
lyhyt vamman tai sairauden kuvaus ja miten se vaikuttaa toimintakykyyn; isosta kokonaisuudesta osioihin (malli esim)
ASUMISOLOT – vamman kannalta minkälaisessa ympäristössä ja liikennejärjestelyjen
kannalta esim asunto sijaitsee jne.
VAMMAN TAI SAIRAUDEN AIHEUTTAMAT
HAITAT JA ESTEET
• päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa
• kodinhoidossa
• liikkumisessa kodissa /kodin ulkopuolelle
• muissa toiminnoissa (mm raha-asiat)
• harrastuksissa ja muussa osallistumisessa
• muut mahdolliset palvelun tarpeet
TARVITTAVAT TUKIPALVELUT
 minkä lain nojalla mitäkin (Sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki jne)
 maksullisuus, maksuttomuus
kunnan osoittamat tutkimukset VpL:n mukaisia palveluja ja tukitoimia haettaessa ovat
asiakkaalle maksuttomia. Tämä seikka ei ole
monellekaan tuttu ja lääkärintodistuksia pyydetään sosiaalitoimeen tämän tästä. Luotettavasti palvelutarpeen voi osoittaa muutoinkin kuin lääkärintodistuksella. (Hoitoepikriisit
sairaalasta tai sinua hoitavien terapeuttien
lausunnot). Palvelusuunnitelmasta voi aina
kysyä lisää yhdistyksesi toimijoilta, liiton puhelinneuvonnasta 0200 1234 (ti ja to) tai meiltä liiton toimijoilta.
Nyt toimimaan ja hyvät palvelusuunnitelmat
”kehiin”.
Aila Peräjoki
järjestötyön suunnittelija, ft
Invalidiliitto ry
• kodin ja lähiympäristön muutostyöt (myös
turva-järjestelyt)
• liikkuminen
• apuvälineet, myös korjaus ja huolto
yhteys­tietoineen
• kuntoutus-terapiat (maininta)
• päivittäiset toimet
kuka – mitä tekee - miten – milloin tekee
jne.
= tarvittavien apujen sijoittuminen
vrk / viikko / kk jne.
• jos mukana kotipalvelua, ostopalvelua /
niiden osuus toteutuksesta
• mahdollinen henkilökohtaisen avustajan
osuus /tunnit, työnantajatehtävät,
sijaisuudet
• omaishoidon osuus
raha - vapaat - muut järjestelyt
• muut tukipalvelut
• lisätietoja, yhteyshenkilöt
PALVELUSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN
YKSIMIELISYYS SISÄLLÖSTÄ
SITOUTUMINEN - ALLEKIRJOITUS
JAKELU SOVITAAN LAADITTAESSA
11
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Henkilökohtainen avustaja sairastuu
– mistä apu?
Vaikeavammaisille ihmisille henkilökohtaisen
avun takaava laki tuli voimaan syksyllä 2009.
Avustajan avulla vammaiset henkilöt voivat
hoitaa asioitaan, käydä työssä tai opiskelemassa, osallistua perhe-elämään ja harrastaa
– elää täysipainoista elämää. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja on
useita: *Vaikeavammainen henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan (ns. työnantajamalli). *Hän ostaa avustajapalvelun
kunnan antamalla palvelusetelillä. *Hän voi
saada myös kunnan omaa tai ostamaa avustajapalvelua. *Henkilökohtaista apua voidaan
järjestää myös kunnan kotipalveluna. *Apu
voidaan järjestää myös yhdistämällä eri järjestämistapoja.
Mistä löytyy apua, kun henkilökohtainen
avustajan äkillisesti sairastuu? Onko vain jäätävä kiltisti odottamaan avustajan tervehtymistä vai pitääkö tilata ambulanssi ja pyrkiä
tilapäiseen sairaalahoitoon?
Työnantajamalli
Työnantajan tulee itse etsiä sijainen ja tehdä
hänen kanssaan työsopimus. Hyvin asiansa
hoitava henkilökohtaisen avustajan työnantaja on jo ennakkoon ottanut huomioon
avustajan sijaisjärjestelyt. Suurin osa työnantajista lienee tässä suhteessa huonoja työnantajia. Sijaisen hankkiminen on usein varsin
hankalaa, eikä osaavaa sijaista yleensä saa
työpaikalle lyhyellä varoitusajalla. Jos henkilökohtaisia avustajia on useita, työnantaja ja
työntekijä voivat sopia tapauskohtaisesti sijaisjärjestelyistä.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Avustajan sairausloman ajalta kunta korvaa
sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut.
Jos työnantaja ei omin järjestelyin saa sijaista
äkilliseen tarpeeseen, sijainen voidaan järjestää ostopalveluna ottamalla yhteys omaan
sosiaalityöntekijään. Myös palveluseteli voi
tulla kyseeseen. Kriittisissä tilanteissa vaikeavammainen henkilö voi ottaa yhteyttä kunnan kotihoitoon (kotipalveluun)
Voiko omainen toimia sijaisena?
Omainen voi vain erityisen painavasta syystä
toimia henkilökohtaisena avustajana. Erityisen painava syy on se, kun vakituinen avustaja
sairastuu tai avun tarve on muutoin äkillinen.
Vastaus kysymykseen on siis: kyllä voi.
Palveluseteliasiakkaat
Palveluseteli sopii henkilökohtaisen avun
järjestämistavaksi erityisesti pienten viikoittaisten tuntimäärien tilanteessa tai silloin
kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijaisia.
Helsingin kaupungin sivuilta (ks. lisätietoja)
löytyy palvelusetelituottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat.
Palveluseteliasiakkaalle sijainen löytynee aika
pikaisesti, koska palveluntuottajan palveluksessa on useita avustajia.
Henkilökohtainen apu ostopalveluna tai
kunnan omana toimintana
Kunta voi hankkia henkilökohtaista apua koskevat palvelut julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai omana toimintana siihen
erikseen palkatun henkilökunnan avulla tai
12
esimerkiksi osin kotihoidon avulla. Tällöin
kotihoitoa tai siihen liittyvää kotipalvelua
annetaan henkilökohtaisena apuna lähinnä
kiiretilanteissa, kuten korvaamaan henkilökohtaisen avustajan työpanosta äkillisissä
avustajan sairastumistilanteissa tai muissa
äkillisissä tilanteissa (Räty T. Vammaispalvelut,
s. 254).
Jos vammainen henkilö ei pärjää yksin, tulee kunnan järjestää tilapäistä kotipalvelua.
Asiakkaan ollessa vaikeavammainen edellä
mainittu henkilökohtainen apu ja kotipalvelut kuuluvat palvelusuunnitelman mukaiseen
kokonaisuuteen ja palvelu on asiakkaalle
maksutonta.
Vaikeavammaista ei saa jättää heitteille
Jos vaikeavammainen henkilö ei saa palkattua henkilökohtaista avustajaa, kunnan on
turvattava hänen avunsaantinsa. Ellei muuta
keinoa ole, kunnan kotihoidon on vastattava
välttämättömän avun tarpeeseen. Kotipalvelu ei voi jättää tekemättä välttämätöntä apua,
eikä se voi saattaa asiakasta avun epäämisellä
vaaraan tai heitteille.
Kunnilla tulee olla toimintaohjeet, miten henkilökohtaista apua järjestetään tilanteissa,
joissa avustajaa ei ole saatu palkattua, avustaja sairastuu, avustaja on lomalla jne..
Sijaisuusjärjestelyt kirjataan palvelusuunnitelmaan
Palvelusuunnitelmaa laadittaessa tarvittaessa
on otettava kantaa myös tapaan, jolla sijaispalvelut hoidetaan. Kannatta miettiä, tulisiko
suunnitelmaan kirjata esimerkiksi palvelusetelipäätös eli mahdollisuus käyttää palveluseteliä sijaisen palkkaamiseen.
Avustajakeskukset auttavat
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vaikeavammaiset henkilöt, joilla on henkilökohtaisen
avun/avustajan päätös, voivat käyttää Avustajakeskus Sentteri ry:n palveluja sijaisen
hankkimiseen. Keskuksen projektikoordinaattorina toimii Marjut Korjola ja palveluneuvojana Yodit Melaku. Puhelinpäivystysajat ovat:
ma, ti, to ja pe klo 10–13 ja ke 13–16, p. 045
7732 4381. Yhteyttä voit ottaa myös sähköpostilla: marjut.korjola@sentteri.fi ja yodit.
melaku@sentteri.fi.
Vantaan avustajavälitys pyrkii vastaamaan
vaikeavammaisten työnantajien avustajatarpeeseen ensisijaisesti lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Avustajavälityksen projektityöntekijänä toimii Eija Oikarainen ja häneen voi
ottaa yhteyttä arkipäivisin klo 8–14.30 p. (09)
839 21020 tai sähköpostilla: eija.oikarainen@
vantaa.fi.
Lisätietoja
Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Räty T. Vammaispalvelut. Kynnys ry 2010. Vammaispalvelujen
käsikirja, www.sosiaaliportti.fi
www.hel.fi/hki/Sosv/fi/tuottajat/palvelusetelituottaja_vammaispalvelut; www.sentteri.fi
13
Riitta Jolanki
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Kukkivista keväistäni ...
… mieleen painuvin on se, jolloin ensi kertaa viiletin, pusero tuulessa
hulmuten, uudella Kolmikollani pitkin Keskuspuiston hiekkakäytäviä.
Ihanan lapsellinen olo. Kuin pienellä tytöllä, joka on saanut ensimmäisen
kolmipyöränsä! Siitä nyt on aikaa jo toistakymmentä vuotta. Ja juuri sinä
keväänä sattui olemaan aivan erityinen kielojen superkevät. Voi sitä kukkien
määrää! Kaikki kumpareet ja rinteet olivat niitä täynnä.
Monesti olen sen jälkeen ihmetellyt ja pyrkinyt tarkkailemaankin, mitkä lainalaisuudet tuota luonnon ilmiötä oikein säätelevät.
Eipä ole vielä valjennut. On se vaan sen verran mutkikas lumien sulamisen, ilman yö- ja
päivälämpötilojen vaihtelun, kasvustoltaan
vahvempien kasvien, kielon oman vuosittain
vaihtelevan kukkimisrytmin ja kenties edellisen kesän sääolojenkin ja ties minkä vielä
summa, että toista ei ainakaan vielä ole kohdalleni sattunut. Joka kevät kuitenkin odotan
ja toivon. Jospa taas tänä vuonna ...
Voihan olla, että aika kultaa sen kevään
muistot todellistakin hehkeämmiksi. Varsinkin kun se oli ensimmäinen omin lihasvoimin
tehty luontoretki vuosikymmeniin.
Tuosta mielikuvasta lähtien on kuitenkin
helppoa keriä muistoista esiin monet muutkin ihanat kukkiin liittyvät kevään elämykset.
Ainakin niitä ovat Etelä-Ruotsin sotalapsivuosien aidot kevätesikot, joiden kasvupaikat
tunnettiin tarkkaan. Maasta tunkevia nuppu-
ja käytiin tarkkailemassa jo kauan ennen kuin
ne lopulta puhkesivat lempeän huumaavasti
tuoksuen. Ei kai niitä oikein raaskittu poimiakaan, sen verran harvinaisia ne sielläkin olivat.
Ja entäs ne kevään ensimmäiset pajunkissat?
Tai leskenlehdet? Ja valkovuokkomeret äitienpäivän tietämissä? Ja sinisinä mattoina orvokkeja pursuilevat kalliot, joita ainakin täällä
Haagassa riittää!
Näillä keväisillä kuvilla on mielessäni ainakin yksi tehtävä: suunnata huomio hetkeksi
pois lumien sulamisen jäljiltä vielä ankean pölyisistä tienpenkoista. Vaikka ainahan ne pölytkin lopulta katoavat jonnekin, kun koiranputket, lupiinit, horsmat ja muut aikanaan ne
peittävät.
Valppaana siis ystävät: minkä tahansa kulman tai notkelman takana voi odottaa iloinen kevätyllätys, joka pyyhkäisee talven jäljet
pois. Ja ilo, se jos mikä, on suora suihkaus elämisen voimaa!
Tuulikki Saaristo
Tervetuloa perinteiselle
ÄITIENPÄIVÄKAHVILLE
perjantaina 6.5. klo 13.00 Voudintielle!
Ohjelmassa esiintyvät mm.
Koskelan ala-asteen musiikkikerholaiset ja
Mia ja Jerry – pienet laulajat
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
14
JÄSENHAKEMUS
www.invalidiliitto.fi
UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ:
Sukunimi
Syntymäaika
Etunimet
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Sähköposti
Koulutus
Ammatti
Liityn varsinaiseksi jäseneksi
Vaihdan yhdistystä
Liityn invalidiyhdistyksen kannatusjäseneksi
Aiempi yhdistys
Liittymisvuosi
Yhdistystä vaihdettessa jäsenyys edelliseen päättyy
VAMMA Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi liliittymisen edellytyksenä on pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma.
Pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma
Mikä, millainen
(Tarvittaessa lääkärintodistus tai muu todiste vammasta liitteenä)
Apuvälineet
En halua IT-lehteä
Tilaan Selkäydinvamma-lehden (maksullinen)
Lisätietoja
SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS
Invalidiliiton jäsenyhdistys ja keskustoimisto pitävät jäsenrekisteriä sopimuksen mukaan tapahtuvaa jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja
kirjeiden postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta yhdistyksen ja Invalidiliiton ulkopuolelle. Rekisteriselosteet on nähtävissä paikallisyhdistyksessä/keskustoimistossa. Annan suostumukseni yhdistykselle ja Invalidiliitto ry:lle minua koskevien tietojen
rekisteröintiin sekä niiden käyttämiseen keskinäisessä yhteydenpidossa ja tilastollisena aineistona.
/
Paikka
20
Päiväys
Allekirjoitus
JÄSENHANKKIJA TÄYTTÄÄ:
Jäsenhankkijan nimi
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ:
Yhdistyksen nimi
Jäseneksi hyväksymisaika
Invalidiliitto
/
20
Jäsennumero
MIELIPIDE
Ei ydinvoimaa
Illan taivas tummeni Helsingin yllä. Yli kaksituhantinen kynttilämeri hohti valoa ja lämpöä
eduskuntatalon portailla. Me, soihdunkantajat, olimme asettuneet tiiviiseen joukkoon
valomeren ympärille. Olimme kokoontuneet
yhteen Elämän puolesta, Äiti-Maan puolesta,
Ihmisen puolesta. Meillä kaikilla on yhteinen
huoli tulevaisuudesta: elämän säilyttäminen.
Me jokainen tunnemme vastuuta maapallostamme. Tunnemme vastuuta toinen toisestamme. Tunnemme vastuuta jälkipolvista. Emme voi elää elämäämme itsekkäästi ja
lyhytnäköisesti ajatellen: mitä muista, mitä
jälkipolvista, kunhan tämä pallo jotenkin
keikkuu meidän elinaikamme. EI!!!!!! Meidän
sydämemme huutaa huomisenkin puolesta.
Se huutaa koko maaplaneetan puolesta, koko
universumin puolesta. Olemme kaikki yhtä.
Kaikki maailman osat ovat yhtä. Jokainen sen
pieninkin komponentti on osa suurempaa kokonaisuutta. Ja me kaikki ihmiset kuulumme
kollektiivisesti yhteen. Kaikki ratkaisut tulee
tehdä yhteisen edun hyväksi. Ja ilman muuta
yhteisön hyvä on myös yksilön hyvä. Ratkaisut pitää tehdä maapalloa kunnioittaen ja sitä
säilyttäen.
Pidimme hiljaisen hetken Japanin katastrofin uhreille.
Kuuntelimme puhetta, jossa jälleen kerran
todettiin ydinvoiman vaarallisuus ja mielettömyys.
Ja äkkiä: Majesteettisen ylväänä, äänettömästi, liiteli citypöllö koko eduskuntatalon
editse ja asettui istumaan katolle.
Merkki, merkki!! Tämä on merkki! Me olemme oikealla asialla! Pöllökin tuli joukkoomme.
Tuli kannattamaan asiaamme. Tai siis heidänkin asiaansa. Uskon, että kaikki maapallon
eläimet ovat liitossa kanssamme. Tämä pöllö edusti siinä koko eläinkuntaa. He siis olivat
läsnä.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Kun se suuri, upea lintu lipui editsemme, kuului joukostamme kuiskauksen
ja huudahduksen välinen ooooooooo­
oooooooooooooooooo, niin intensiivisenä,
että ihokarvat nousivat pystyyn. Vallitsi uskomaton tunnelma.
Nähkää hyvät ihmiset ydinvoiman mielettömyys. Herätkää jo näihin katastrofeihin, joita maailmalla tapahtuu. Haluatteko, että ne
ovat jonakin päivänä meidän maassamme.
Sillä nyt leikitään riskien kanssa, joita kenenkään ei tulisi rakentaa.
On todettu; jokainen reaktori on prototyyppi ja seuraukset yllättäviä. Älkää kerjätkö näitä
yllätyksiä! Älkää tuhotko maaplaneettaa! Älkää tuhotko elämää!
Sydämeni itkee, kun nämä lyhytnäköiset
oman napansa ympärillä pyörivät päättäjät
pelkäävät, että jonakin iltana sisäfilepihvi jää
raa´aksi tai musiikki lakkaa kesken vuosikertaviinin juomisen.
Ja - sydämeni itkee liikutuksesta, kun Pohjolan perukoilta saapuu mummo eduskuntatalon portaille, lainarahoilla, sillä eläke ei riitä
matkalippuun. Hän tulee anomaan luonnon
säilyttämistä, elämän säilyttämistä.
Ne ihmiset, jotka yrittävät ylläpitää planeettaa kunnioittavaa elämää, näkevät paljon
vaivaa vaatiessaan oikeudenmukaisia päätöksiä. Kun taas yltäkylläiseen elämään tottuneet
Arkadianmäen huvikumpulaiset riitelevät ja
mellastavat kuin lapset hiekkalaatikolla. Helppoa ei ole hyväksyä huonoja päätöksiä, mutta
vaaralliset; elämää tuhoavat päätökset, siihen
ei ymmärrys riitä.
On esitetty moneen kertaan laskelmat, miten tuuli-, maa-, aurinko-, vesi- ynnä muu vastaava luontoa säilyttävä voima pystyy kattamaan energiatarpeemme. Mutta suurin osa
kansanedustajiamme kannattaa siitä huolimatta ydinvoimaa. Kannattavatko he sitä sy-
16
dämissään, sitä emme tiedä, mutta heidät on
valjastettu tuotantoyhtiöiden liiveihin. Yhtiöiden, joiden omantunnon paikalla kahisevat
setelit.
Entä energian säästäminen? Miksi siitä ei
puhu kukaan. Emmekö nyt viimein voisi alkaa säästää energiaa ja maaplaneettaamme.
Säästöjä saataisiin aikaan mitä erilaisimmista
kohteista. Voisin luetella niitä pitkän rimpsun.
Mainitsen vain pari: 1. Valmistettaisiin kestävämpiä tuotteita. 2. Jätettäisiin turhat krääsät
valmistamatta, joilla vain kuormitetaan kaatopaikat.
Minä henkilökohtaisesti en usko, että esi-
NOKKAPYÖRÄT
PT-KESKUKSESTA
merkiksi Olkiluoto 3 valmistuu koskaan.
Olemme jo nähneet, miten se kohtaa vaikeuksia kaiken aikaa. Se on jo selkeä merkki. Merkki hankkeen mielettömyydestä. Ajatelkaa, miten paljon se on jo niellyt rahaa.
Kuinka paljon sillä rahalla olisi rakennettu vaikkapa tuulivoimaa? Sitä paitsi, kansanedustajat hohhailevat harmaasta taloudesta.
Voisin kuvitella, että sitä harrastetaan Olkiluodossa. Miksi eivät ratsaa sinne?
Nyt tuulemaan ja rakentamaan elämää ja
luontoa säilyttävää energiaa.
Sara Tompuri
Nokkapyörällä liikut vaihtelevassa maastossa niin kesällä
kuin talvellakin. Nyt tavoitat maastot, mistä aikaisemmin
pystyit vain haaveilemaan.
PT-Keskuksesta löydät kaksi eri nokkapyörävaihtoehtoa: Stricker Lomo:n ja Freewheel:in.
Katso lisää nettisivuiltamme tai kysy
myyjiltämme. Autamme mielellämme!
Aktiivipyörätuolivalikoimamme on uudistunut
Tutustu uusiin tuotteisiimme www.ptkeskus.fi
Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, puh 020 7912 740, fax 020 7912 759
17
ös
villä my
et nähtä ssämme
Uutuud
ä
iltapäiv
Asiakas 11 klo 12-18
0
.2
pe 6.5
haassa
n Koivu
Vantaa
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Tervetuloa Turkuun Kulttuuripäiville 27.–28.8.2011
TÄMÄ ON TÄRKEÄ TIEDOTE ELOKUUN KULTTUURIPÄIVISTÄ TURUSSA. Varaukset tehtävä
jo nyt. Yhdistys järjestää sinne bussimatkan
ja siihen ilmoittautumisen ohjeet ja ohjelmat
ovat tekstissä. Samoin ne ohjeet, mikäli menet
omilla järjestelyillä Turkuun koko viikonlopuksi ja varaat hotellin. Turussa on silloin paljon
muutakin ohjelmaa, siksi ilmoittautua pitää
jo nyt, samoin varata hotellit jos menee koko
viikonlopuksi.
Suomen ja Viron invalidiyhdistysten jäsenten Kulttuuripäivät pidetään Suomen Turussa
lauantaina ja sunnuntaina 27.–28. elokuuta.
Toivotamme sekä kotimaiset että virolaiset
ystävämme mitä lämpimimmin tervetulleiksi
Turkuun, vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkiin!
Lauantai 27.8:
Klo 11–13 ja 14.30–16.30: Kupittaan urheiluhallille (Kupittaankuja 1) kannattaa saapua
jo ennen varsinaisia avajaisia, sillä sisällä hallissa on tarjolla esim. virolaisten ystäviemme
työpajoja, osa vammaisten kuvataidenäyttely
VAKU:n töistä, myyntipöytiä, kahvio, sisäpelejä, hauskanpitoa ja soveltavaa liikuntaa erilaisin välinein.
Viereisellä Kupittaan kentällä on mahdollisuus
kävellä 0,5 km:n kulttuurimato, kokeilla liikuntarataa ja liikuntakontin välineitä.
Klo 13–14.30: Avajaiset Kupittaan urheiluhallissa. Juontajana Tarmo Ryybel. Ohjelmassa
mm. virolaisten pyörätuolirivitanssia, Invalidiliiton puheenjohtaja Pekka Tuomisen juhlapuhe, Mieskuoro Rafaelin enkelit, Turun kaupungin tervehdys, Orkesteri.
Klo 15–18: Ruokailu yliopistoalueella, ravintola MacciaVellissä (Educarium-rakennus, Assistentinkatu 5). Ruokailu tapahtuu porrastetusti,
sillä samanaikaisesti ravintolaan mahtuu n.
200 ruokailijaa.
Klo 12–18: Vammaisten kuvataidenäyttely
VAKU:n päänäyttely Educariumissa ja viereisessä Publicumissa.
Klo 16–18: Naisten tunnit (hyvinvointiluento
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
ja tietoisku naistyöstä) yliopistoalueella.
Sunnuntai 28.8:
Klo 10–12: Aamuliikuntaa Kupittaan kentällä.
Klo 12–13: Päätösjuhla Kupittaan urheiluhallissa. Juontajana Tarmo Ryybel. Ohjelmassa
mm.
suositun ja hauskan naiskuoro Carmeninae’n
show ja yhteislaulua teemalla Laulaen kotiin.
Klo 13.30–16.30: Ruokailu porrastetusti ravintola Macciavellissä.
Klo 12–18: Vammaisten kuvataidenäyttely
VAKU:n päänäyttely Educariumissa ja viereisessä Publicumissa.
Huom! Ohjelmisto tarkentuu kevään aikana!
Hinnat: Yhden päivän tapahtumapassi 15
euroa per jäsen, kahden päivän 25 euroa per
jäsen.
Bussimatka Helsinki – Turku -Helsinki
Yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Turun Kulttuuripäiville lauantaina 27.8.2011 järjestäen yhden päivän
edestakaisen bussimatkan. Matka on maksuton.
Ilmoittautumiset: Sitovat ilmoittautumiset
HIY:n toimistoon puh.
09 7206 240 tai s-posti toimisto@hiy.fi torstaihin 12.5.2011 mennessä. Yhdistys tilaa keskitetysti passit. Kupittaan halliin pääsee ilman
passia, passi tarvitaan pääasiassa ruokailua
varten. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita
myös erityisruokavaliosi. Yhden päivän tapahtumapassin hinta on 15 euroa per jäsen.
Ruokailut on järjestetty ja ne sisältyvät passin
hintaan. Jokainen maksaa passinsa itse, passin
hinta kerätään bussissa.
Mikäli haluat olla kulttuuripäivillä kaksi päivää,
tilaa passi suoraan Turun Seudun Invalideilta
s-posti toimisto@turunseuduninvalidit.fi. Kahden päivän passi maksaa 25 euroa per jäsen.
Kuljetukset: HIY on varannut invabussin lauantaiksi 27.8. Lähtö Voudintieltä klo 8.30 ja
18
takaisin Turusta lähdemme klo 18.00. Tällä
bussilla tapahtuvat siirtymiset/liikkumiset
Turussa. Mukana on yleisavustaja. Turun yhdistys on varannut yleisavustajia sekä Kupittaalle että ruokailupaikalle. Ota oma avustaja
mukaasi, mikäli tarvitset jatkuvaa avustamista. Yhdistys tarjoaa bussimatkan. Ilmoittaudu
matkalle HIY:n toimisto puh. 09 7206 240 sposti toimisto@hiy.fi
Itse varattu viikonloppumatka kulttuuripäiville
Majoituksen varaaminen: Jokainen henkilö varaa ja maksaa majoituksensa itse. Kaikki
hotellivaraukset tehdään suoraan hotelleista
1.6.2011 mennessä. Hotellivaraukset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska kyseinen viikonloppu on ehdottomasti kesän vilkkain tapahtumaviikonloppu
Turussa. Kun varaat huonetta hotellista kerro
tekstissä mainittu tunnus, koska Turun yhdistys on varannut alustavasti huoneita Kulttuuripäiviä varten. Kulttuuripäiviä varten on saatu
tarjoukset seuraavista Turun hotelleista:
Hotelli Seaport, Matkustajasatama, Toinen
Poikkikatu 2, 20100 Turku
Puh. (02) 283 3000, hotel.seaport@kolumbus.fi
http://www.hotelseaport.fi/best_western_hotel_seaport/
75 EUR / 1hh, 89 EUR / 2hh
Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu
6, 20100 Turku
Myyntipalvelun puh. (02) 337 3800, myyntipalvelu.turku@sokoshotels.fi.
http://www.sokoshotels.fi/hotellit/turku/
hamburgerbors/
87 EUR / 1hh / vrk (economy), 97 EUR / 2hh /
vrk (economy)
97 EUR / 1hh / vrk (standard), 107 EUR / 2hh /
vrk (standard)
117 EUR / 1hh / vrk (superior), 127 EUR / 2hh /
vrk (superior)
147 EUR / 1hh / vrk (juniorsuite), 157 EUR / 2hh
/ vrk (juniorsuite)
Varausta tehtäessä on mainittava tapahtu-
man tunnus ”GINV110827”.
Holiday Inn ja Hotelli Cumulus Turku, Eerikinkatu 30, 20100 Turku
Puh. (02) 218 1000, turku.cumulus@restel.fi
http://www.cumulus.fi/hotellit/turku/fi_FI/
turku/
85 EUR / 1hh / vrk (standard), 99 EUR / 2hh /
vrk (standard)
Varaus tunnuksella ”kulttuuripäivät”
Kongressikeskus-hotelli Linnasmäki
Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, 20380
Turku
Puh. (02) 412 3500, www. linnasmaki.fi
40 EUR / 1hh / vrk (20 inva-varusteista huonetta), 60 EUR / 2hh / vrk
Mikäli osallistut omin järjestelyin ja haluat mukaan molempina päivinä juhliin ja yhteiseen
ruokailuun, niin tilaa kahden (2) päivän passi
suoraan Turun Sedun Invalideilta sähköpostitse.
Lisätiedot: Turun Seudun Invalidit ry:n hallituksen puheenjohtaja Leila Häkkinen p.
040 549 5025, leila.hakkinen@pp.inet.fi tai
www.turunseuduninvalidit.fi. Mieluiten sähköpostitse.
IT:ssä julkaistaan Kulttuuripäivistä lisää tietoa
kevään aikana. Täyttä Elämää –lehti ei enää ilmesty ennen Kulttuuripäiviä: Säilyttäkää tämä.
Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki Turun
lukuisista tapahtumista löytyy tietoa osoitteesta www.turku2011.fi.
19
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Väriä ja valoa
Vaikka päivä on pilvinen Kalevankadulla entisissä asianajotoimiston tiloissa tuntuu paistavan aurinko. Valkoisiksi maalatuilla seinillä
on tauluja ja päivänvalo pääsee sisään suurista ikkunoista. Paitsi tilasta ja värikkäistä
taideteoksista seinillä, suurin valo loistaa itse
taiteilijasta. Lissu Lundström on helsinkiläinen taidemaalari, joka maalaa suullaan. Hän
sai syntyessään aivovaurion joka aiheutti CPvamman, siksi
hän ei pysty hallitsemaan käsiään eikä jalkojaan.
Lissu opetteli jo nuorena ensin kirjoittamaan
ja sitten maalaamaan suullaan. Hän on opiskellut maalaamista myös erilaisilla kursseilla ja
yksityisopetuksessa. Taiteellinen lahjakkuus
on periytynyt suvulta, varsinkin äidin puolelta, jossa on ollut taiteilijoita. Lissu työskentelee ateljeessaan talviaikaan 7 tunnin päiviä, 2
kertaa viikossa, kesäisin 3 kertaa viikossa. Hän
kertoo käyttävänsä maalauksissaan öljyvärejä, nykyisin ilman tärpättiä. Viime aikoina hän
on alkanut maalata myös akryyliväreillä, koska ne kuivuvat nopeammin.
Työvälineinään hänellä on pensseli tai palettiveitsi, jota hän pitää suussaan. Palettiveitsen
käytön hän on aloittanut vasta äskettäin.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
”Se on hauskaa” sanoo Lissu nauraen.
Hän kertoo saavansa aiheet töihinsä mm.
luonnosta, ihmisistä, musiikista, tanssiesityksistä, siis usein erilaisista elämyksistä.
Maalaustelineellä on yksi hänen uusimpia töitään; akryyliväreillä tehty tanssipari, joka vetoaa katsojaan liikkeen aitoudella.
Entinen pieni ateljee kävi taiteilijalle ahtaaksi,
mutta onnekseen löysi nykyisen paikan, joka
on kaikin tavoin sopiva hänen tarpeisiinsa;
keskeinen sijainti, esteetön tila, jossa mahtuu liikkumaan pyörätuolilla, sekä varasto- ja
näyttelytila.
Lissu on hyväksytty arvostetun Suomen Taiteilijat -yhdistyksen jäseneksi. Hän kuuluu
myös Suulla ja Jaloilla Maalaavien Taiteilijoiden Yhdistykseen, jonka päämääränä on luoda taiteellisesti lahjakkaille vammaisille ihmisille riippumaton ja turvattu elämä.
Lissu on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja
osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin vuosien varrella.
Edellinen näyttely oli vuonna 2010 ja hän kertoo, että seuraava on odotettavissa 2012. ”Voi
kun saisin maalata vielä kauan” tuumaa Lissu
hymy huulillaan.
teksti: Eija Mäntynen
20
Spurtti KesäGames
Tervetuloa Hevossalmeen lauantaina
11.6.2011 klo 12-15!
Spurtti KesäGameseissa liikunnallisia ohjelmanumeroita ja Hevossalmen merellistä tunnelmaa!
Tules mukaan tanssimaan tai katsomaan Tule’s Sambaa ja Zumbaa!
Tehtävärasteilla kerätään pisteitä arvontaa varten.
Golf, ekoase, puhis, tasapainoilu, boccia, mölkky..
Sisätiloissa pienryhmässä venyttely- ja kehonhallintaharjoituksia
Kuntoile kamppailulajeilla!
Jokaiselle jotakin nähtävää ja koettavaa!
Järjestävät: Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Ohjelmamuutokset mahdollisia
SOPIMUSHINNAT
INVALIDILIITTO
Myönnämme Invalidiliitto ry:lle, sen jäsenyhdistyksille,
jäsenille ja henkilökunnalle vuodelle 2011 seuraavat
sopimushintaiset matkatuotteet
1.1.-30.6.2011 ja 15.8-30.12.2011
Päiväristeily
su–pe lähdöt
la lähdöt
17 €/hlö
25 €/hlö
1.7.–14.8.2011
Päiväristeily
joka päivä
25 €/hlö
Varauksen yhteydessä mainitse koodi INVA (Eckerö Linen
nettimyymälässä lisää koodi sille varattuun kenttään).
Sopimushinta edellyttää jäseneltä voimassa olevaa jäsenkorttia, hinnat koskevat myös samalla
varauksella mukana olevia matkustajia. Varaukset vain Eckerö Linen omista myyntipisteistä Suomessa.
Matkan tulee olla maksettu ennen lähtöpäivää. Sopimushintoja ei voida myöntää jälkikäteen, eikä niitä
voi yhdistää muihin alennuksiin tai tuotepaketteihin.
5.4. järjestivät Helsingin Invalidien
Yhdistys ry, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ja Polioinvalidien pääkaupunkiseudun osasto HIY:n juhlasalissa
vaalipaneelitilaisuuden. Siihen
osallistui 11 kansanedustajaehdokasta:
Varaukset/tiedustelut:
Eckerö Line Ab Oy
Yksittäisvaraukset www.eckeroline.fi ja 06000 4300 (1,64 €/vastattu puhelu+pvm)
Ryhmämyyntipalvelu 09 2288 540, ryhmat@eckeroline.fi
Outi Alanko-Kahiluoto ja Sirkku Ingervo, Vihreät; Gunvor Brettschneider, RKP; Rakel Hiltunen, SDP; Arja Karhuvaara, Kokoomus; Heimo
Laine ja Sari Mäkimattila, Kristillisdemokraatit;
Tiina Lintunen ja Eeva Wiik, Vasemmistoliitto;
Terhi Peltokorpi, Keskusta ja Antti Valpas, Perussuomalaiset.
Osallistujia oli kuusikymmentä. Paneelin puheenjohtajana toimi Pekka Hätinen.
Matkamyymälä, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki
Eckerö Linen muutos- ja peruutusehdot: www.eckeroline.fi
Kuvat: Varpu Kamppinen
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
22
23
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Spurtin
sporttaaja
sähläämässä
Eräänä maaliskuisena maanantai-iltana
satunnainen sporttaaja vieraili HIY:n
pyörätuolisalibandyn harjoituksissa Synapsiassa. Sporttaaja tuli paikalle varusteetta ja sai lainaksi pelituolin ja mailan.
Paikan päältä voi lainata pelituolia, jos
pyörätuoli ei kuulu omiin kulkupeleihin. Sinänsä erillistä pelituolia ei lajissa
käytetä, kuten vaikkapa pyörätuolirugbyssa, vaan pelaajat käyttävät omia arkituolejaan.
Tuolikaratea!
Syöttöjä jaeltiin satunnaiselle
sporttaajallekin, vaikka pallo ei
aina pysynytkään hallussa. Suosittelen kaikille joukkuepeleistä pitäville ja hikoilemista pelkäämättömille
mailankalistelijoille tutustumista lajiin. Lisää voi tiedustella yhteyshenkilö Anterolta tai allekirjoittaneelta.
Sporttaajana liikuntakoordinaattori
Jenni Blomqvist
Tänä iltana pelaamaan oli tullut vierailevan sporttaajan lisäksi toistakymmentä
harrastajaa, joten kentällä riitti vilskettä.
Harjoitusten aluksi jaoimme joukkueet,
jotka osoittautuivat hyvin tasaväkisiksi
ja peli kulki vauhdikkaasti päästä päähän. Sääntöjä ei oltu laadittu liikaa haittaamaan luovuutta, kuitenkin maali hyväksytään vasta, jos ollaan tultu kentän
keskiviivan yli. Sporttaaja huomasi, että
lyhennetty maila on lajissa kätevä. Vaikka pitkällä mailalla ulottuu kauemmas,
lyhyempää on helpompi pitää mukana,
kun täytyy äkkiryhtyä kelaamaan joko
liittyäkseen oman joukkueen hyökkäykseen tai rynnätäkseen auttamaan
puolustusta. Vaikka maalivahdit tekivät
loistavia torjuntoja ja maalinedustat olivat välillä täysmiehitettyjä kuin muuri,
maalejakin syntyi – sekä onnella että
taituruudella, hurjalla maalivainulla ja
mitä pienimmistä koloista.
Karatekokeilun ohjaaja Jussi Oinonen kertoi
lajin historiasta: Japanista Okinawa-saarelta
kotoisin oleva karateksi kutsuttu taistelutaito
on alusta alkaen suunnattu itsepuolustukseen. Japaniin 1600-luvulla tulleet miehittäjät
kielsivät aseiden hallussapidon. Taisteluun ja
puolustautumiseen tuli pystyä aseitta ja niin
lajin nimikin merkitsee ”tyhjää kättä”.
Lihaksia lämmittelevien alkuverryttelyjen
jälkeen harjoittelimme karatelyöntiä, jossa
toinen käsi koukistuu kiinni kylkeen ja toinen nyrkki iskee eteenpäin navan korkeudelle. - Helppoa? Kyllä ja ei - lyönnin jälkeen
tuli ainakin allekirjoittaneelle tarve tarkistella,
miten päin nyrkit ovatkaan ja missä. Lyöntiin
yhdistettiin vielä voimakas uloshengitys ja
kiai-huuto, jolla keskitimme voiman iskuun,
näin pelottelimme jo herkimmät vastustajat
vähintään henkisesti kumoon. - Tämähän tuntuu ja kuulostaa ihan oikealta karatelta!
Pelaajat olivat mukavaa porukkaa ja ottivat uuden sählääjän kivasti mukaan.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Jos karatesta tulee
ensimmäisenä mieleen
tiilien murskaaminen
paljain käsin, on ehkä
vaikea kuvitella, miten
karatea voi soveltaa istuen
tehtäväksi. Me Voudintien
karatedemon reippaat
osallistujat asetimme
itsemme koekaniineiksi ja
selvitimme, miten karatea
voidaan harrastaa istuen.
Kuva: Mikko Ronkainen
24
Itsepuolustuslajissa luonnollisesti harjoittelimme myös torjumaan iskuja, ja taas on kaksi
kättä aseteltavana oikein tai väärin. Onneksi
ohjaajamme sai meidät vakuuttuneeksi, että
näitä samoja asioita harjoitellaan alkeiskurs-
seilla monta viikkoa, ja sujuviin liikkeisiin kuuluukin kulua hionta-aikaa. Hyvin Jussi meitä
kuitenkin neuvoi ja mallikkaita suorituksia irtosi itse kultakin.
Tuolikaratessa tuli hiki, ja liikkeet olivat samalla sekä sopivan helppoja että haastavia, jotta
mielenkiinto säilyi. Karate oli myös niin kivaa,
että kaikki kokeilijat ilmoittivat kiinnostuksensa harjoitteluun jatkossakin. Me itsemme
voittaneet ”karatekat” kiitimme Jussia ja pyysimme häntä pitämään kokonaisen kurssin
Voudintiellä.
Viiden kerran kurssi toteutuu huhti- toukokuussa, vuoroviikoin keskiviikko- ja perjantaiiltaisin. Jos lehteä lukiessasi kurssi vielä jatkuu,
voit osallistua myös kertamaksulla 4 e (koko
kurssi 15 e). Kurssipäivät: ke 6.4., pe 15.4., ke
20.4., pe 29.4. ja ke 4.5. (keskiviikot klo 17.3018.30, perjantait klo 17-18).
Tiedustele HIY:n toimistolta
tai liikuntakoordinaattorilta!
Jenni Blomqvist
liikuntakoordinaattori
25
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
LOMAKYLÄT 2011
Yhdistys omistaa kaksi lomakylää, joista
toinen sijaitsee Helsingissä, Laajasalossa ja
toinen Lopella, Pilpalan kylässä. Lomakylissä voi vierailla päiväseltään, tai vuokrata
mökin eripituisiksi ajoiksi. Lomakylät ovat
avoinna toukokuun alusta syyskuun
loppuun. Mahdollisia vapautuvia mökkejä voi kysyä myöhemminkin.
Mökkivarausten peruutukset tulee
tehdä viikkoa ennen vuokra-ajan alkua.
Myöhemmistä peruutuksista tai peruutuksen tekemättä jättämisestä peritään
50€.
HEVOSSALMEN LOMAKYLÄ
Uusi osoite: Vuorilahdentie 7
Hevossalmen lomakylä on kaikkien yhdistyksen jäsenten ja heidän ystäviensä
kesänviettopaikka Laajasalossa. Hevossalmen pysäkille Vuorilahteen pääsee
Herttoniemen metroasemalta bussilla
86. Pysäkiltä on noin 300 metrin kävelymatka perille. Alueella on päärakennus,
jossa oleskelu- ja ruokailutilat, itsepalvelukeittiö, kaksi inva-wc:tä ja miehille ja
naisille erilliset suihku- ja pukeutumistilat.
Saunarakennuksessa on takkatupa 10-20
hengelle. Alueella on grillikatos. Käytössä
on kaksi soutuvenettä ja perämoottoria
voi vuokrata 7 €:n tuntihintaan. Uimarannalla on luiska mereen.
Hevossalmen hinnasto vuonna 2011
Isot mökit no16 ja 17.
Alueella on kaksi pyörätuolinkäyttäjille
soveltuvaa 2-4 hengen lomamökkiä, joissa
inva - wc, suihku, pienoiskeittiö ja jääkaap-
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
26
pi. Näitä mökkejä vuokrataan enintään 7
vuorokaudeksi kerrallaan.
HIY:n jäsenille
45 euroa/vrk/mökki,
muiden yhdistysten jäsenille 55 euroa vrk/
mökki, muille 70 euroa/vrk/mökki. Isoihin mökkeihin otetaan sitovia varauksia
helmikuusta alkaen. Mökkien varausmaksu on 45€, joka hyvitetään mökkilaskussa.
Hevossalmen pienet mökit
Pieniä mökkejä vuokrataan pääsääntöisesti koko kesäksi tai puoleksi kesää.
Mökit ilman mukavuuksia.
800 euroa touko-syyskuu 5kk
400 euroa, puoli kesää, 2½ kk
150 euroa toukokuu ja syyskuu
250 euroa kesä- heinä tai elokuu
Kiertomökki, pieni mökki (nro 3)
Lyhytaikaiseen käyttöön. Mökkiin pääsee
luiskaa pitkin.
100 euroa/ viikko
150 euroa/2 viikkoa
250 euroa/kk
Saunamaksut
Perhesauna tilauksesta: 20 euroa/2h, 15
euroa/ 1,5 h (UUTUUS!)
Lauantaisauna 4 euroa/henkilö.
Mökkiläisille tiistaisin ilmainen saunavuoro, muille 3 euroa/henkilö.
Tilaussauna
(sisältää
takkahuoneen
käytön) 100 euroa/ 2 tuntia + 25 euroa/
lisätunti
Takkahuone tai päärakennus
HUOM! Mökkiläisillä oltava päärakennukseen vapaa pääsy varauksen aikana.
75 euroa/ 1-4 tuntia, lisätunnit 20 euroa/
lisätunti.
Piha-alueen tai grillin varaus ryhmille:
50 euroa/ 1-4 tuntia
lisätunnit 15 euroa/ tunti
Pesukoneen käyttö 2 €/käyttökerta. Ei
sisällä pesuaineita.
Lisätietoja toimistosta, puh (09) 7206 240
tai kesäaikana valvojilta puh. 045 657 8867
PÄÄTTIÄN LOMAKYLÄ
Päättiän lomakylä sijaitsee Lopella Pilpalan kylässä. Matkaa on Helsingistä n. 70
kilometriä. Lähimmälle linja-autopysäkille
on matkaa noin 300 metriä, lähin taksi
Läyliäisissä. Lomakylän pinta-ala on 38
hehtaaria, josta suurin osa vaihtelevaa
metsämaastoa. Alueella on päärakennus
ja huoltorakennus, jossa ruokailutilat, keittiö, suihku ja inva-wc. Rantasauna sijaitsee
Päättiäislammen rannalla.
Päättiän hinnasto vuonna 2011
Päättiällä on kuusi loma-asuntoa, joista
viisi vuokrataan koko kesäksi (5kk) tai
puoleksi kesää (2½kk).
Koko kesän kausimaksu on 1150 € ja ½
kesää 550€ (sisältävät saunamaksun).
Yksi lomamökki lyhytaikaiseen käyttöön
1 kk 310 euroa (touko-, elo-, ja syyskuu)
1 kk 345 (kesä- ja heinäkuussa)
2 viikkoa 240 €
1 viikko 150 €
Alle viikon varaukset:
1.5.-14.6. 25 €/vrk
15.6-30.7 35 €/vrk
31.7.-30.9 25 €/vrk
Asuntovaunu
15 €/vrk
45 €/viikko
110 €/4 viikkoa
510 €/koko kausi (sisältää saunamaksun).
Asuntovaunu- tai telttapaikkoja on tarjolla
koko kesän!
Saunamaksut
4 €/henkilö yleisillä saunavuoroilla
20 €/perhesauna 2h
15 €/perhesauna 1,5 h
Asuntovaunujen sähkömaksu
Kwh taksan mukainen tai 4 €/vrk.
Päärakennus
Päärakennuksen ”mummon”kamari keittiön käyttömahdollisuudella 28 euroa/vrk.
Päärakennus tilaisuuksia varten (sis. kamari, tupa ja keittiö) 100 euroa/vrk.
Päärakennus kokonaan tilaisuuksia varten
(sis. kamari, tupa, keittiö ja takkahuone)
185 euroa/vrk
Viljelypalstat 12 €/palsta
Pesukoneen käyttö 2 euroa/käyttökerta.
Ei sisällä pesuaineita.
Tiedustele vapaita asuntovaunupaikkoja
ja muita vuokrattavia tiloja valvojalta
puh. 045 657 8686.
27
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
PIENIÄ PALOJA
HEVOSSALMEN LIIKUNTAPÄIVÄ 3.9.
Ohjelmassa mm. jumppaa, zumppaa ja jännittäviä Robin Hood –toimintaradan seikkailutehtäviä. Mukana myös perinteiksi muodostuneet jooga ja boccia. Tervetuloa!
Pyörätuolit ja rollaattorit
Matalalattiabussissa keskiovea käyttävän, pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan matkustajan
ei tarvitse näyttää matkakortin kausilippua kortinlukijalle. Tarvittaessa voi pyytää kanssamatkustajien apua lipun ostossa tai matkakortin näyttämisessä. Jos pyörätuolimatkustajalla ei ole
ollut mahdollisuutta maksaa matkaa, tarkastaja ei peri tarkastusmaksua vaan käyttää lipun
kortinlukijassa tai myy kertalipun.
Matalalattiaraitiovaunuissa ja matalalattiaisessa lähijunassa matkakorttia voi käyttää normaalisti, koska lukijalaitteita on kaikilla ovilla. Myös metron lippuhalleissa matkakortin käyttö on
kaikille vaivatonta.
Pyörätuolilla liikkuva matkustaja ja hänen saattajansa voivat matkustaa pääkaupunkiseudun
joukkoliikenteessä ilman lippua, jos saatettavalla on ”Oikeuttaa saattajaan” -kantakortti. Vantaan sisäisessä liikenteessä kaikki pyörätuolia käyttävät vammaiset henkilöt voivat matkustaa
ilman lippua matalalattiakalustossa.
Sähkömopedeja, joissa on erillinen ohjaustanko, ei kuljeteta busseissa, raitiovaunuissa eikä
metrossa, koska ne eivät mahdu pyörätuoleille varattuun tilaan liikennevälineissä.
Toimiva koti
Toimivassa kodissa on vuosittain vaihtuva teema. Vuoden 2011 teemana on
teknologia ja turvallinen asuminen. Toimivassa kodissa on kaksi malliasuntoa:
tilava kaksio (makuuhuone, olohuone,
keittiö) ja yksiö, jossa on keittomahdollisuus ja pesuhuone.
Jalkojen
terveydestä
tietoa
ja ohjeistusta antoivat
jalkaterapeutti
opiskelijat Pasi Salo ja
Sasu Hyytiä
Yksittäisille kadulta tulijoille käynti on
ilmainen. He saavat myös henkilökunnalta opastusta. Toimivassa kodissa ei
ole myyntiä. Apuvälineitä esitellään ja
niitä voi kokeilla. Myyjien yhteystiedot
saa Toimivasta kodista. Ryhmät joutuvat
varaamaan ajan ja heille opastus on maksullinen.
TALKOITA
Hevossalmen kevättalkoot 7.5
Toimiva koti
Käpyläntie 13, 00600 Helsinki
puh. (09) 3108053
toimiva.koti@hel.fi
Avoinna 1.5.-30.9. ti-pe klo 10-16
tammi ja heinäkuussa suljettu
WANTED! PELAAJIA!
Olemme M-Team Electric Gladiators-sähköpyörätuolisalibandyjoukkue. Joukkueemme
on perustettu vuonna 2001 ja olemme osallistuneet sekä kansalliseen mestaruussarjaan, että käyneet kansainvälisissä turnauksissa ympäri Eurooppaa.
Sähköpyörätuolisalibandy on ehkä ainoa joukkueurheilulaji, joka sopii myös sähköpyörätuolin
käyttäjille. Sähköpyörätuolisalibandyä voi harrastaa joko normaalilla salibandymailalla tai sähköpyörätuoliin kiinnitettävällä t-stick -mailalla. Lajia voi harrastaa apuvälineenä käyttämällään
sähköpyörätuolilla tai nykyisin lajin piirissä yleistyneellä pelikäyttöön tuunatulla pelisähkärillä.
Hyvän meiningin porukkaamme mahtuu lisääkin pelaajia!
Sähköpostitse tavoitat meidät osoitteesta: pete@electricgladiators.net
Lisää materiaalia (kuten kuvia ja videoita) joukkueestamme löydät osoitteesta:
WWW.ELECTRICGLADIATORS.NET
Ota yhteyttä ja tule tutustumaan jengiimme!
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Ohjelmanumerot ja aikataulut tarkentuvat lähempänä ajankohtaa, seuraa ilmoittelua HIY:n
nettisivuilta tai toimistolta.
28
klo 10.00-15-00
Päättiän kevättalkoot 14.5
klo 9.00-15.00
Tervetuloa puuhaamaan ja ulkoilemaan!
Talkooväelle soppa ja sauna
Pääkaupunkiseudun nuorten kesäpäivä
järjestetään lauantaina 21.5.2011 klo 13-19 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kesäpaikassa
Hevossalmessa. Tule mukaan nauttimaan hyvästä seurasta, tarjottavista ja ohjelmasta! Ilmoittautumiset 13.5. mennessä HIY:n nuorisovastaava Annu Huhtikangas, annu.huhtikangas@hiy.
fi tai annufin@yahoo.com tai Nuorisoyhteistyö Seitti nuorisotyön suunnittelija Kalle Jokinen,
kalle.jokinen@seittiweb.org tai 040-7388089.
Hiy:n varapuheenjohtaja Riitta Jolanki on valittu Helsingin
vammaisneuvoston jäseneksi toimintakaudeksi 2011-1012.
29
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
MUISTILISTA
HIY:N KESÄ JA SYKSY 2011
Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimisto
on auki klo 10.00-16.00.
Suljettu heinäkuun ajan henkilökunnan vuosilomien takia.
Henkilökohtaisten avustajien työnvälitys
Avustajavälitys toimii Sentteri ry:ssä puh. 045 7732 4381 tai marjut.korjola@sentteri.fi
tai yodit.melaku@senttri.fi ma ja pe klo 10.00-13.00, ti, ke, to klo 9.00-15.00.
Helsingin terveyskeskuksen kuntoutusyksikön vammaispoliklinikka
Vammaispoliklinikka on tarkoitettu aikuisille vaikeasti liikuntavammaisille ja monivammaisille helsinkiläisille. Myös pieniin harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin
kuuluvat henkilöt voivat hakeutua poliklinikalle.
Tavoitteena on kävijöiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutuminen. Kantaa tilanteeseen ottavat fysiatri tai neurologi sekä kuntoutusohjaaja. Tarvittaessa on käytettävissä sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, puheterapeutin, neuropsykologin ja ravintoterapeutin asiantuntija-apu. Poliklinikalta käsin
hankitaan tarvittaessa esimerkiksi urologiset ja ortopediset konsultaatiot.
Poliklinikka keskittyy vain vaikeavammaisuuteen ja vammasta johtuvien erityistarpeiden selvittelyyn. Muu sairaanhoito ja kontrollit hoidetaan omalla terveysasemalla
omalääkärin ja tarvittaessa kotisairaanhoidon toimesta.
Vammaispoliklinikalla käynti on maksuton.
Ajanvaraus ma - pe 8.00-13.00 puh. 09 310 51016
Sairaanhoitaja puh.09 3105 1021
Kuntoutusohjaaja Anne Pyyhtiä puh. 09 3105 0971
sähköposti anne.pyyhtia@hel.fi
Käyntiosoite: Laakson sairaala, Kuntoutuspoliklinikka, rakennus 4, S-rappu 1.krs,
Lääkärinkatu 8, 00250 Helsinki.
KERHOT Voudintiellä
Canasta
Kokoontuu Hevossalmessa 1.5.2011 alkaen ja siirtyy Voudintielle 7.9.2011 alkaen.
Yhteyshenkilö: Raine Kangas
puh. 050 585 6596
Kesätauolla olevat kerhot:
DELETE Atk-kerho
Viimeinen kokoontuminen
tiistaina 17.5. klo 12-15.
Kerho alkaa tiistaina 20.9. klo 12-15.
Yhteyshenkilöt: Heikki Aulio
heikki.aulio@hiy.fi tai puh. 040-7048597
Eino Meriläinen eino.merilainen@hiy.fi
tai puh. 045-1314576
Juhani Rajatammi
juhani.rajatammi@hiy.fi
tai puh. 050-5114358
Eläkeläisten kerho
Viimeinen kokoontuminen 19.5.
Ryhmä kokoontuu taas torstaina
15.9.2011 klo 13-15.
Yhteyshenkilö: Liisa Leinonen
puh. 040 744 6274
Maalauskerho
Kevään viimeinen kokoontuminen 16.5.
Hevossalmessa. Ryhmä kokoontuu taas
12.9. Voudintiellä.
Jouko Vatanen (opettaja) puh. 0400 709 204
tai kuvat.joukovatanen@saunalahti.fi
Kausimaksu 20 €
Naisten illat
Kolmen viikon välein torstaisin klo 17.3019.30 viimeinen tapaaminen keväällä
torstaina 12.5. klo 17.30-19.30.
Ryhmä kokoontuu taas 14.9 alkaen.
Yhteyshenkilö: Riitta Jolanki
puh. 040 5147526
tai riitta.jolanki@hiy.fi.
Omat käsityöt
Tiistaisin 15.30-18.00.
Yhteyshenkilö: Anneli Koskinen
puh. 040 595 9106
tai annelikoskinen@luukku.com
Pääkaupunkiseudun nuoret
Yhteyshenkilö: Anna-Maija Huhtikangas,
sähköposti annufin@yahoo.com
Keskitetyt apuvälinepalvelut
Vaativampaa yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja valintaa edellyttävät apuvälinepalvelut tuotetaan kaikille yli 16-vuotiaille helsinkiläisille keskitetysti Laakson apuvälinepalvelupisteestä. Välineiden lainaaminen jatkuvaan käyttöön edellyttää yleensä lääkärin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen suositusta. Arviointi, sovitus ja ohjaus
edellyttävät ajanvarausta. Vaativamman arvioinnin piiriin kuuluvia apuvälineitä ovat
mm. aktiivipyörätuolit, henkilönnostimet, seisomatelineet ja porraskiipijät.
Tiedustelut ja ajanvaraus klo 10–14 puh. (09) 310 51055
Erikoistason apuvälineet
Erikoistason apuvälinepalveluiden tuottamisesta vastaa HYKS:n apuvälineyksikkö. Palvelu edellyttää lähetettä. Lisätiedot kuntoutussuunnittelijalta. (Mm. sähköpyörätuolit,
kommunikaatioapuvälineet ja ympäristönhallintalaitteet.)
puh. (09) 4711/vaihde Apuvälineyksikkö
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
30
31
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
HIY:N KESÄ JA SYKSY 2011
HIY:N LIIKUNTARYHMÄT
Voudintie 6 toimintakeskuksessa kokoontuvat ryhmät:
Liikuntaryhmät aloittavat toimintansa elosyyskuun aikana. Kysy tarkempia tietoja ryhmien yhteyshenkilöiltä
Boccia
Syyskausi alkaa 13.9.
Yhteyshenkilö: Paula Mehto puh.040 514 3395
Flamencoa istuen - Hecho A Mano!
Uudet aloittavat 16.8. ja 23.8.,
syyskausi alkaa 30.8.
Uudet flamencon harrastajat,
ilmoittautuminen Hannele Tuomipuulle
Ohjaaja: Hannele Tuomipuu,
puh. 040-736 5800,
Yhteyshenkilö: Synnöve Lehtonen,
puh. 040-5053655. Kausimaksu 45 €.
Tuolijumppa
Kevätkausi päättyy 25.5.,
syyskausi alkaa torstaina 1.9. klo 11.30.
Torstaisin klo 11.30-12.30 ja perjantaisin klo
10.00-11.00.
Kaikille avoin tuolijumppa. Voit tulla ilmoittautumatta ja aina kun sinulle opii. Liikkeet
tehdään tuolilla istuen. Maksuton.
Jooga, Tuolijooga, Taekwondo, Futuuri ja
Flamencoa Istuen - Hecho A Mano –kurssit
järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.
Jooga
kevätkausi päättyy 11.5., syyskausi alkaa 14.9.
Keskiviikkoisin klo 11.00-12.00
Yhteyshenkilö:
Heidi Viheriälä, puh. 040-584 3188,
heidi.viheriala [at] welho.com.
Kausimaksu 30 €.
Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät:
Tuolijooga
kevätkausi päättyy 11.5., syyskausi alkaa 14.9.
Keskiviikkoisin klo 12.30-13.30
Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä,
puh. 040-584 3188,
heidi.viheriala [at] welho.com.
Kausimaksu 25 €.
Pyörätuolitanssivalmennusta lattareissa
Torstaisin klo 18.00-20.00,
Järjestäjänä Uudenmaan Pyörätuolitanssijat ry.
Kausimaksu vanhat jäsenet 98 €,
uusille jäsenille 108 €.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset:
Birgitta Starast puh. 050 596 8865,
birgitta.starast [at] welho.com.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Taekwondo
Kevään viimeinen harjoituskerta on 9.5. ja
syksyn ensimmäinen 12.9. klo 17.30-18.30
Voudintiellä
Taekwondo-leiri on Hevossalmessa lauantaina 6.-7.8. (lauantai -sunnuntai).
Maanantaisin klo 17.30-18.30.
Yhteyshenkilö: Viktoria Welling,
puh. 040-534 4907,
viktoria.welling [at] gmail.com.
Kausimaksu 25 €.
Futuurikerho
Kevään viimeinen kerta on 5.5.
kerho alkaa syksyllä 1.9.
Tuki- ja liikuntaelinvammaisten lasten ja nuorten liikuntakerho.
Helsingin ammattikorkeakoulun Haagan yksikkö, Vanha Viertotie 23. Kausimaksu 30 €.
Yhteyshenkilö: Jenni Sokka,
puh 040-747 3566,
sähköposti: jennisokka [at] yahoo.com
Golf
Golfia voi pelata Paloheinän golfkentällä,
Kuusmiehentie 13. Vammaisten henkilöiden
eskari on perjantaisin klo 15.30 - 16.30. Sisältää ohjauksen, mailat ja pallot.
Kausimaksu on 20 €, kertakokeilu 5€. Eskari
32
on avoinna myös vammaisten henkilöiden
perheenjäsenille, ystäville ja avustajille.
Yhteyshenkilö: Eila Tuuttu, puh. 040-840 5328
sähköposti: eila.tuuttu [at] saunalahti.fi.
Ilma-aseammunta
Yhteyshenkilö: Seppo Kokkonen
puh. 513 9443
Istumalentopallo
kevätkausi päättyy 19.5.
Naisille ja miehille. Strömbergin ala-aste,
Takomotie 13.
Maanantaisin sekavuoro klo 19.30-21 ja
torstaisin miesten vuoro klo 19-21.
Yhteyshenkilöt:
Sampsa Söderholm, puh. 040-7287 840,
sampsa.soderholm [at] espatent.fi ja
Petra Pakarinen, puh. 044-563 8263,
petra.pakarinen [at] wippies.fi.
Kausimaksu 25€
Jousiammunta
Yhteyshenkilö:
Keijo Kallunki, puh. 0400-456 109 tai
keijo.kallunki [at] elisanet.fi.
Kausimaksu 25 €.
Kuntosali
Kevätkausi päättyy 26.5.
Torstaisin klo 18-20 Käpylän kuntoutuskeskus
Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Kuntosaliohjaaja neuvoo laitteiden käytössä.
Kausimaksu 30 €.
Pyörätuolikoripallo
Kevätkausi päättyy 26.5
Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) torstaisin klo 18-20.
Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen
puh. 040-838 9479. Kausimaksu 25 €.
Pyörätuolirugby
kevätkausi Synapsiassa päättyy 25.5.
Maanantaisin klo 18-20 liikuntahallissa, Agronominkatu 26 ja keskiviikkoisin klo 18-20
Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B).
Yhteyshenkilö:
Petteri Liski puh. 0400-436 413,
sähköposti: petteri.liski [at] kotiportti.fi.
Kausimaksu 25 €.
Pyörätuolisalibandy
Kevätkausi päättyy 23.5.
Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) maanantaisin klo 19-20.
Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen,
puh. 0400-453 318. Kausimaksu 25 €.
Pöytätennis
Kisahallissa.
Yhteyshenkilö: Erkki Puranen
puh. 0500 449 792,
erkki.puranen [at] pp.inet.fi.
Sähköpyörätuolisalibandy
Helsingissä harjoittelee viikottain kaksi joukkuetta:
M-Team Electric Gladiators perjantaisin Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (perjantaisin klo 18-20) ja Helsinki Outsiders Liikuntamyllyssä.
www-sivut: http://www.sptsalibandy.net
lajivaliokunta [at] sptsalibandy.net
M-Team Electric Gladiators
Yhteyshenkilö: Petri Niemelä: pete [at]
electricgladiators.net puh. 041 529 6243
Helsinki Outsiders
Yhteyshenkilö Saila Luumi: jory [at] helsinkioutsiders.net puh. 044 323 5661
Muita yhteistyötahoja
Suomen Nuoret Amputoidut ry. (SNA)
Tiedustelut: puh. 045-638 0831,
sähköposti:info@snary.org
Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin
kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien
liikunnan suunnittelijalta puh. 09-3108 7509.
33
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Puistojumppaa Hevossalmessa
Hepparin nurmikentällä puistojumpataan
kesäkeskiviikkoisin 1.6. alkaen klo 14-15.
Puistojumppa on kaikille
avoin ja maksuton. Jumppa
pidetään säässä kuin säässä!
Jumpat jatkuvat ainakin
elokuun loppuun.
Paikka: Helsingin Invalidien
Yhdistyksen Hevossalmen
lomakylä, Vuorilahdentie 5,
Laajasalo, Helsinki.
Hei sinä HIY:n
vapaaehtoinen!
Vapaaehtoiset tekevät kevätretken
Hevossalmen lomakylään torstaina
26.5.2011 klo 12-17. Luvassa on makkaranpaistoa, erilaisia pelejä ja iloista
seuraa. Tule sinäkin mukaan! Ilmoittauduthan perjantaihin 20.5.2011 mennessä toimistoon: puh. 09-7206240 tai
toimisto@hiy.fi.
Syksyn ensimmäinen vapaaehtoisten ilta
järjestetään keskiviikkona 7.9.2011 klo 17.30 alkaen
toimintakeskuksessa, osoitteessa Voudintie 6.
Aurinkoa ja merta, liikunnallista ohjelmaa,
kahvia grillimakkaraa ja mukavaa seuraa!
Tule mukaan tapaamaan tuttuja ja uusiakin tuttavuuksia sekä ideoimaan vapaaehtoistoiminnan
syksyä! Ilmoittauduthan perjantaihin 2.9.2011
mennessä toimistoon:
puh. 09-7206240 tai toimisto@hiy.fi.
YHTEISLAULUA
VOUDINTIEN TOIMINTAKESKUKSESSA
HIY:n Hevossalmen liikuntapäivä
La 3.9. 2011 klo 12-15
Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa.
Seuraa ilmoittelua: www.hiy.fi ja HIY:n toimisto
Helsingin kaupungin liikuntavirasto tukee tapahtumaa.
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
34
TO 12.5.2011 KLO 14 -15.30
LAULATTAJANA KIRSI MARIA MUSTONEN
Lauletaan yhdessä tuttuja ja uusia lauluja.
Kahvitarjoilu
TERVETULOA!
35
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Toiminta kevät ja kesä 2011
Äitienpäiväkahvit Voudintiellä perjantaina 6.5.2011 klo 13.00-15.00
Yhteislaulutilaisuus Voudintiellä torstaina12.5.2011 klo 14-15.30
Puistojumppaa Hevossalmessa keskiviikkona 1.6.2011 alkaen joka ke klo 14-15
Hevossalmen kevättalkoot lauantaina 7.5 klo 10.00-15.00
Päättiän kevättalkoot lauantaina14.5 klo 9.00-15.00
Spurtin liikuntapäivä Hevossalmessa lauantaina 11.6.2011
Hevossalmi-parlamentti keskiviikkona 8.6.2011 klo 15-16
Hevossalmen kesäjuhla sunnuntaina 19.6.2011 alkaen klo 13.00
Hevossalmen ja Päättiän juhannus perjantaina 24.6.2011
Päättiän kesäpäivät lauantaina 13.8.2011 klo 12-17
Päättiä parlamentti keskiviikkona 24.8. klo 15.00
Kulttuuripäivät Turussa 27.-28.8.2011
Hevosalmen liikuntapäivä lauantaina 3.9. klo 12-15