Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö • Perus7edot radonista – mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t • Enimmäisarvot, rakentamismääräykset • Radonkorjaukset • Radontorjunta menetelmät – ohjekor@ • Yhteenveto SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 2 3.2.2015 Holmgren Radon • on radioak7ivinen kaasu • syntyy jatkuvas7 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa. • ei vähene eikä lopu maaperästä, täy:ömaista eikä rakennusmateriaaleista. • on hajuton, mauton ja näkymätön SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 3 3.2.2015 Holmgren Radonpitoisuus selviää vain mi5aamalla • Mi:auskausi: 1.11. – 30.4. • Mi:ausaika vähintään 2 kk • Mi:aaminen on helppoa • STUKin radonmi:arin voi 7lata ne7stä www.radon.fi – Hinta 53,20 € / mi:aus – Lähetys ja palautus kirjekuoressa Säteilyturvakeskuksen radonmi:ari SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 4 3.2.2015 Holmgren Radonpitoisuus on suurin talvella ... jolloin sisä-‐ ja ulkoilman lämpö7laero (ja sen myötä ilman virtaus maaperästä sisä7loihin) on suurin. Kesällä pitoisuu:a pienentää myös ikkunoiden aukipitäminen. Talvella mita:u radonpitoisuus on keskimäärin 20% korkeampi kuin vuosikeskiarvo. Kuva: Säteily ympäristössä -‐kirjasta (Säteily-‐ ja ydinturvallisuus 2.osa, STUK, 2003) SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 5 3.2.2015 Holmgren Radonpitoisuuden vaihtelua asunnossa 800 700 600 500 3 m /400 q B 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 6 3.2.2015 Holmgren 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. Pikami5aukset • Jatkuvatoimisella ja lyhytaikaises7 integroivalla mi:alai:eella voidaan seurata huoneilman radonpitoisuu:a ja sen ajallista vaihtelua • Radonkorjausten yhteydessä niitä voidaan käy:ää apuna korjaustoimenpiteitä ja –kohteita vali:aessa sekä arvioitaessa korjausten vaikutuksia – Lyhytaikaisen mi:auksen perusteella voidaan arvioida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä ennen radonpitoisuuden pitkäaikaista tarkistusmi:austa • Antavat alustavan arvion huoneilman radonpitoisuudesta – Mi:austulosten tulkinnassa on ote:ava huomioon, e:ä sää7lan muutokset voivat merki:äväs7 vaiku:aa tuloksiin • Tulos on aina tarkiste:ava vähintään kaksi kuukau:a kestävällä mi:auksella SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 7 3.2.2015 Holmgren Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot • STM:n päätös n:o 944, 1992 – Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi yli:ää arvoa 400 Bq/m3 EU direk7ivin mukaan 2018 mennessä max. 300 Bq/m3 – Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, e:ä radonpitoisuus ei yli:äisi arvoa 200 Bq/m3 • Työpaikat: toimenpidearvo 400 Bq/m3 – Säteilylaki 592/1991 ja Säteilyasetus (1512/1991, muutos 1143/1998) – ST-‐ohje 12.1: ”Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle al7stavassa toim.” • Rakentamismääräyskokoelma – Osa B3 Pohjarakenteet (2004) : Rakennuspaikan radonriskit on ote:ava huomioon suunni:elussa ja rakentamisessa – Osa D2 IV: Rakennus on suunniteltava ja rakenne:ava siten, e:ä sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja • Uusien rakennusten suunni:elun ohjearvo 200 Bq/m3 SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 8 3.2.2015 Holmgren Radon pientaloasunnoissa Radon asunnoissa • Vasta 8 % pientaloasunnoista on mita:u – Päijät-‐Hämeessä 24 % 200 Bq/m3 ylitykset >25 % 10–25 % 3–10 % 1–3 % <1 % <10 mittausta • Radonal7stuksesta 95 % saadaan kotona ja 5 % työpaikalla • Enimmäisarvon yli:äviä asuntoja Keskiarvo (Bq/m3) Yli 400 Bq/m3 Pientalot 121 51 000 (3,8 %) Kerrostalot 49 6 000 (0,6 %) Kaikki 96 57 000 (3,1 %) STUK-‐A242 Radon suomalaisissa asunnoissa – Otantatutkimus 2006. STUK-‐A245 Suomen radonkartasto 2010. www.stuk.fi/radon. SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 9 3.2.2015 Holmgren Radon aiheu5aa keuhkosyöpää • Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuu:a • Radon aiheu:aa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa • Radonilla ja tupakalla yhteisvaikutus => radon on vaarallisempaa tupakoivalle • Hengitysilman radonilla ei ole yhtey:ä muihin sairauksiin (esim. astmaan). Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä tms. SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 10 3.2.2015 Holmgren Sisäilman radonlähteet • Rakennuksen alla ja ympärillä oleva maaperä – Yleisin syy kohonneeseen radonpitoisuuteen • Täytemaa • Rakennusmateriaalit • Porakaivovesi SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 11 3.2.2015 Holmgren Maaperän radonpitoinen ilma virtaa sisä=loihin • Pienikin rako rii5ää virtauksen syntymiseen 5 Bq/m3 • Maaperän läpäisevyys vaiku:aa ratkaisevas7 vuotovirtauksen suuruuteen 200 Bq/m3 – Karkeilla soramailla virtaukset suuria – Karkeat täy:öainekset edistävät virtauksia 1 m3/h • Pienikin virtaus rii5ää nostamaan 50 000 Bq/m3 radonpitoisuuden yli uusien talojen enimmäisarvon 200 Bq/m3 • Virtauksen aiheu:aa rakennuksen alipaineisuus, joka johtuu – lämpö7laero ulkoilman ja sisäilman välillä – koneellisesta ilmanvaihdosta SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 12 3.2.2015 Holmgren Vuotorei=t vanhoissa taloissa • La@alaatan ja sokkelin välinen rako • Kantavien väliseinien liitoskohdat • Kevytsoraharkosta tehty sokkeli • Putkien läpiviennit • Maanvastaiset kevytsoraharkkoseinät kasva:avat vuotoja ja vaikeu:avat korjauksia – Huomioin7 uudisrakentamisessa eri:äin tärkeätä SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 13 3.2.2015 Holmgren Asuntojen radonkorjaukset • • • • • Tavoi:eena estää maaperän ilman pääsy sisä7loihin Radonimuri on tehokkain menetelmä Radonkaivo tehokas vain soramailla Ilmanvaihtotekniset menetelmät Rakenteiden 7ivistäminen SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 14 3.2.2015 Holmgren Korjausmenetelmien tehokkuus • Kyselytutkimus 2012, 496 pientaloasuntoa Radonputkiston aktivoiminen (113) Radonimuri (39) Radonkaivo (13) IV:n parantaminen asuintiloissa (63) Rakenteiden tiivistäminen (17) Muut yksittäiset menetelmät (50) Yhdistelmät (201) -40 SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY -20 0 20 40 60 80 100 Radonpitoisuuden alenema (%) 15 3.2.2015 Holmgren Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä - tyypilliset alenemat 70-90% SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 16 3.2.2015 Holmgren Radonimuri • pitoisuuden aleneminen imurin käynnistyessä SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 17 3.2.2015 Holmgren Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-‐A252 Radonsanering av bostäder STUK-‐A237 -‐ pdf-‐versio: www.stuk.fi, ilmainen -‐ Paine:u versio, STUKista, hinta 19 euroa SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 18 3.2.2015 Holmgren Uudisrakentamisen radontorjunnan ohjeistus Ohjekor@ RT 81-‐11099, LVI 37-‐10513, KH 27-‐00510 Radonin torjunta, Rakennus=eto Oy, päivite5y 2012 • Korvasi aikaisemman ympäristöministeriön oppaan 2004 • Perus7edot radonista ja eri perustamistavoista • Maanvaraisen la@alaatan radontorjunnan yksityiskohtaiset ohjeet – 7ivistä saumat bitumikermillä – asenna radonputkisto – 7ivistä läpiviennit SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 19 3.2.2015 Holmgren Kuva RT 38056 (Katepal Oy) Bitumikermin asentaminen sokkeliliitokseen kuva RT 81-11099 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 20 3.2.2015 Holmgren Radonputkiston asentaminen • Imukanavisto: salaojaputkea alapohjan salaojituskerrokseen – Rengasmallinen tai monihaarainen • Poistoputki avoimena katolle – Tuule:uu painovoimaises7 – Pienentää radonpitoisuu:a 40 % • Poistopuhal7men kytkeminen, jos radonpitoisuus on yli 200 Bq/m3 – Tehokkaan toiminnan edellytys: alapohjan 7ivistysratkaisut on tehty – Radonpitoisuus alenee 70 -‐ 90 % SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 21 3.2.2015 Holmgren Yhteenveto • Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä – Asunnoissa ilmanvaihdon parantamisella tai 7ivistyksillä yksinään on vain harvoin pysty:y alentamaan radonpitoisuu:a enemmän kuin 50 % – Työpaikoilla myös 7ivistyksiä ja IV säätöjä on käyte:y hyvin tuloksin • Radonmi:aus: kesto vähintään 2 kk 1.11. – 30.4. välisenä aikana STUKin hyväksymällä mi:ausmenetelmällä – Pikami:aukset voidaan käy:ää radonkorjausten yhteydessä apuna korjaustoimenpiteitä ja –kohteita vali:aessa sekä arvioitaessa korjausten vaikutuksia SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 22 3.2.2015 Holmgren Radon=etoa www.stuk.fi/radon www.radon.fi • Perus7edot radonista • Kuntakohtaista radon7etoa • Uudisrakentaminen – täydentäviä ohjeita • Radonkorjaukset ja asuntojen radonkorjausopas (STUK-‐A252) • Juomaveden radon • Radon työpaikoilla SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ota yhtey5ä! Olli Holmgren etunimi.sukunimi@stuk.fi (09) 759 88 555 23 3.2.2015 Holmgren
© Copyright 2024