perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1.‒6. 2013-2014
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE1.‒6. 2013‒2014 Sisällys 1. 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 4. 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 6. 7. 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 7.8 7.9 7.10 7.11 7.12 7.13 7.14 7.15 7.16 7.17 7.18 7.19 7.20 7.21 Johdanto.................................................................................................................................... 1 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat.................................................................................... 1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus.................................................................................................. 1 Kasvatus- ja oppimistavoitteet.................................................................................................... 1 Opetuksen painotukset................................................................................................................ 1 Tuntijako...................................................................................................................................... 2 Opetuksen toteuttaminen......................................................................................................... 3 Oppimiskäsitys........................................................................................................................... 3 Oppimisympäristö....................................................................................................................... 3 Toimintakulttuuri........................................................................................................................ 3 Työtavat...................................................................................................................................... 4 Opiskelun yleinen tuki............................................................................................................. 5 Koulun ja kodin välinen yhteistyö............................................................................................. 5 Oppimissuunnitelma.................................................................................................................. 5 Ohjauksen järjestäminen............................................................................................................ 6 Tukiopetus................................................................................................................................. 6 Oppilashuolto............................................................................................................................. 7 Kerhotoiminta........................................................................................................................... 11 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus..................................................................... 11 Eri tukimuodot.......................................................................................................................... 11 Osa-aikainen erityisopetus....................................................................................................... 13 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus................................................................... 15 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma............................................ 17 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain........................................................................... 19 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus......................................................................................... 20 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-6.................................. 20 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet......................................................................................... 20 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu................................................................... 22 Äidinkieli ja kirjallisuus........................................................................................................... 22 Toinen kotimainen kieli........................................................................................................... 36 Vieraat kielet............................................................................................................................ 36 Matematiikka............................................................................................................................ 40 Ympäristö- ja luonnontieto...................................................................................................... 47 Biologia ja maantieto............................................................................................................... 53 Fysiikka ja kemia..................................................................................................................... 57 Terveystieto.............................................................................................................................. 60 Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 61 Elämänkatsomustieto............................................................................................................... 71 Historia..................................................................................................................................... 75 Yhteiskuntaoppi....................................................................................................................... 78 Musiikki................................................................................................................................... 78 Kuvataide................................................................................................................................. 84 Käsityö..................................................................................................................................... 90 Liikunta.................................................................................................................................. 100 Kotitalous................................................................................................................................ 113 Valinnaiset aineet................................................................................................................... 113 Oppilaanohjaus....................................................................................................................... 113 8. 8.1 8.2 9. 10. Oppilaan arviointi................................................................................................................ 114 Arviointi opintojen aikana vuosiluokilla 1-6.......................................................................... 114 Todistukset............................................................................................................................. 118 Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma................................................................ 118 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen................................................................... 123 Osa II. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9.................................... 1 11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet........ ...................................................................................1 11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus............................................................................................................ 2 11.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi................................................................................................. 11 11.4 Vieraat kielet ............................................................................................................................ 12 11.5. Matematiikka........................................................................................................................... 17 11.6. Biologia ja maantieto............................................................................................................... 24 11.7. Fysiikka ja kemia...................................................................................................................... 31 11.8. Terveystieto.............................................................................................................................. 38 11.9. Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 41 11.10. Elämänkatsomustieto.............................................................................................................. 50 11.11 .Historia ja yhteiskuntaoppi …................................................................................................ 54 11.12. Musiikki.................................................................................................................................. 58 11.13. Kuvataide................................................................................................................................ 59 11.14. Käsityö.................................................................................................................................... 65 11.15 Liikunta.................................................................................................................................. 68 11.16. Kotitalous................................................................................................................................ 73 11.17. Valinnaiset aineet................................................................................................................... 76 11.18.Oppilaanohjaus........................................................................................................................ 80 12. Oppilaan arviointi ……………………………………………………………..…………………...…82 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Norssin kulttuuripolku Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Todistukset Aihekokonaisuudet oppiaineissa Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1 1. Johdanto S avonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1.–6. perustuu opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin 16.1.2004. Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Savonlinnan normaalikoulun johtokunta hyväksyi uusien vuonna 2004 hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetussuunnitelman kokouksessaan 23.4.2004 (yliopiston hallintojohtosääntö 23 §). Tuolloin hyväksytty opetussuunnitelma oli voimassa lukuvuoden 2004–2005. Käsillä oleva opetussuunnitelma on täydennetty ja tarkennettu aiemmasta suunnitelmasta. Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman kokouksessaan 21.5.2007. Tähän tieto uudesta täydennyksestä ja hyväksymisestä. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus S avonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien 1.–9. harjoittelukoulu. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Kaikille tulee taata fyysisesti ja henkisesti turvallinen kouluympäristö. - Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä sekä ympäristöään. - Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta. - Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään. Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. 2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet S avonlinnan normaalikoulun kasvatuksellisena tavoitteena on itsenäisen, tasapainoisen sekä ilmaisu- ja yhteistyökykyisen, toisen aseman tunnustavan oppilaan kasvattaminen. Tällaisella oppilaalla on positiivinen suhde luontoon ja kulttuuriin sekä aktiivinen suhde yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös herättää oppilaassa halu elinikäiseen oppimiseen sekä antaa hänelle siihen tarvittavat valmiudet. 2.3 Opetuksen painotukset S avonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Näiden avulla tuetaan ensisijaisesti oppilaiden - kykyä löytää ja kehittää omia taidollisia vahvuuksiaan sekä - kykyä ja rohkeutta ilmaista niitä eri tavoin. Tavoitteena on oppilas, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja sekä - rohkeutta viestiä. Oppilas voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa ja oman työnsä arvioinnin opettelemisessa. Koulun painoalueisiin pyritään - toteuttamalla Norssin kulttuuripolkua (liite 1) - näkemällä oppilas yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä oppilaalle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan oppilaan oppimisedellytyksiä. Esiopetuksesta on oma opetussuunnitelma (liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma). Tuntijako 2 2.4 Tuntijako Savonlinnan normaalikoulussa Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 4 3 3 42,5 A-kieli 1 1 2 2 2 2 2 3 3 18 2 2 2 6 3 3 4 32 B-kieli Matematiikka 3 3 4 4 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 4 4 10 Biologia ja maantieto 2 2 2 2 3 11 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 2 1 0 3 Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 1 2 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 1 1 1 2 11 2 2 2 2 3 11 Musiikki 1 2 2 1+1 2 1+1 1 1 0 13 Kuvataide 1,5 1,5 1+1 2 1+1 2 1 1 1 15 Käsityö 1,5 1,5 2 2 2 2 2 1 0 15 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 2 0 1 3 0,5 0,5 1 2 Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnan normaalikoulussa toteutuva tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnan normaalikoulussa toteutuva enimmäistuntimäärä 1 1 1 1 2 4 3 13 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 19 20 23 24 24 24 30,5 29,5 30 224 1 3 2 2 2 3 13 25 27 26 32,5 31,5 33 241 21 22 23 Opetuksen toteuttaminen 3 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys P erusolemukseltaan 7–15 -vuotias lapsi on aktiivinen yksilö, joka on luonnostaan utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Opiskeluun tulee liittää kaikilla luokka-asteilla mahdollisimman paljon toimintaa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen on luonteeltaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa perustuen oppijan kokemuksiin ja niiden arviointiin. Tavoitteena on uusien tietojen ja taitojen lisäksi saada myönteisiä oppimiskokemuksia sekä elämäntaitoja ja kulttuurin ymmärrystä. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden aineksen aiemmin opittuun, jäsentäen vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Oppiminen on prosessi, joka sisältää sekä itsenäistä että yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman toiminnan merkityksellisyys sekä saada oppilas sitoutumaan opiskeluun ja ohjaamaan omaa oppimistaan. 3.2 Oppimisympäristö O ppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä tehdään. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja luonto. Savonlinnan normaalikoulun oppilailla on käytössään koulun tarjoamat tilat (esim. kotiluokka, ATKluokka, musiikkiluokka, kielten luokat sekä tekstiilityön ja teknisen työn luokat), liikuntasali sekä kirjasto. Koulurakennuksen tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat yliopiston rakennukset: opettajankoulutuslaitos, liikuntahalli, taitotalo, kansainvälisen viestinnänlaitoksen kielistudio ja puutarha. Yliopiston kampuksen ulkopuolella oppimisympäristöinä toimivat myös ympäröivä luonto ja lähiympäristö, urheilukentät, hiihtokeskukset, jäähalli, uimahalli sekä erilaiset vierailu- ja retkeilykohteet esim. Olavinlinna. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Lisäksi voidaan oppimisympäristöä tarkastella Enkenbergin mukaan seuraavasti: Oppimisympäristön rakennetekijöinä voidaan pitää tehtäväympäristöä, sosiaalista ympäristöä, teknologista ympäristöä sekä fyysistä ympäristöä (Enkenberg 2002). 3.3 Toimintakulttuuri S avonlinnan normaalikoulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus. Koulumme toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyötä. Hyvin toimiva koulu perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, koulun virallisiin ja epävirallisiin sääntöihin sekä toiminta- ja käyttäytymismalleihin. Koulu on arvoyhteisö, jonka arvot tulevat näkyviin yhteisön toimintakulttuurissa, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa sekä opetuksen sisällöissä. Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan ilmapiirin muodostumista. Koulussamme toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Kouluyhteisömme välittömiä jäseniä ovat oppilaat, opettajat, opetusharjoittelijat sekä koulun muu henkilökunta. Kouluyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkeinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. Toimivien ihmissuhteiden avulla pyritään luomaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet. Opetuksen toteuttaminen Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen toimivana, kummiluokat ja oppilaskuntatoiminta. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja vanhempien asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut, eri alojen vierailijat koululla sekä ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön tapahtumista. Koulumme on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja kotien lisäksi ovat yliopiston eri laitokset, Savonlinnan kaupunki eri hallintokuntineen (erityisesti muut peruskoulut, koulutoimi ja päiväkodit), seurakunta, yhteistyötä tekevät kunnat, valtion eri hallintokunnat, järjestöt ja yhdistykset sekä elinkeinoelämä (yksityinen sektori). Sekä koulun aloitusvaiheessa että siirtymisessä 7. vuosiluokalle olemme yhteistyössä erillisen nivelkohtaan liittyvän suunnitelman mukaisesti. Eri yhteistyötahojen kanssa koulumme pyrkii luottamukselliseen toimintaan sekä asiantuntijuuden jakamiseen koulumme perustoimintaa tukevalla ja kehittävällä tavalla. Keskeinen osa koulun toimintakulttuurista sisältyy opetukseen ja siihen liittyviin käytänteisiin. Monipuolinen opetus auttaa itsetunnon löytymistä. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee koulussa onnistumisen elämyksiä. Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jolloin jokaisen on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen taito- ja taideaineiden opetus antaa mahdollisuuksia oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan sekä oppii kestämään pettymyksiä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä rakentavana asenteena. Koulumme toimintakulttuuria ohjaavia asiakirjoja opetussuunnitelman lisäksi ovat mm. - koulun järjestyssäännöt - tapakasvatusohjelma - ruokailun toimintatavat - kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma - kriisitoimintasuunnitelma (sisältää mm. turvallisuus- ja ensiapuohjeet), (liite 3 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu) 3.4 Työtavat O petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset kehityserot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4 Opiskelun yleinen tuki 5 4. Opiskelun yleinen tuki S äännöllinen yhteistyö esiopetusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen perusopetukseen. Näin varmistetaan jatkumo esi- ja perusopetuksen välillä. Yhteistyösuunnitelma esiopetuksen kanssa tarkistetaan vuosittain. Koulun työsuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä muiden perusopetusta antavien koulujen kanssa. 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö K asvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on järjestetty siten, että myös moniammatilliset yhteistyöverkot auttavat tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua koulun toimintakulttuuriin, päästä vaikuttamaan ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä kehitetään edelleen koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Normaalikoulun ja kotien välistä yhteistyötä ja tiedottamista ovat mm. - syyslukukauden alussa jaettava koulutiedote - koulun kotisivut (http://snor.joensuu.fi) - reissuvihko, sähköposti tai puhelin (opettaja sopii oppilaittensa vanhempien kanssa) - kehitys- ja arviointikeskustelut - erikseen sovittavat palaverit ja muut tiedotteet - vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille lukuvuoden käynnistyessä - koko koulun yhteinen vanhempainilta - luokkatoimikunnat (käytännöistä päättävät luokat) - vanhempainyhdistyksen teemaillat ja tapahtumat - koulun juhlat - muut erikseen sovittavat luokka-, luokkataso- tai koulukohtaiset tapahtumat - avoimet ovet - vanhempainilta perusopetuksen 7–9 luokille siirtyvien oppilaiden vanhemmille - koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä - kevätlukukauden lopussa jaettava koulun vuosikirja 4.2 Oppimissuunnitelma O ppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa myös huoltaja saa tietoa, miten hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Opiskelun yleinen tuki Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman toteutumista voidaan arvioida yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Oppimissuunnitelma sisältää mm. - luettelon oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskeleva lukuvuoden aikana - tavoitteet, miten oppilaan osalta on tarkoitus ne saavuttaa - valinnaiset opinnot - opiskelun erityiset painoalueet - tukitoimet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen - muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen, esim. psykomotoriseen kuntoutukseen perustuva MOTO-ryhmä, oppilashuollon asiantuntijat ja eri kuntoutustahot - muut opetussuunnitelmaan liittyvät poikkeamat opiskelun etenemisessä - arvioinnin 4.3 Ohjauksen järjestäminen O hjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka toteutuu siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Koulussa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin erityisesti tuetaan niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi heille selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa, huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. 4.4 Tukiopetus T ukiopetus on opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen. Sitä annetaan esim. sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen. Tukiopetusta ei anneta tilanteissa, joissa opetuksesta on jääty jälkeen lomamatkan takia. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan tai ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Koulussamme annetaan tarvittaessa ennakoivaa tukiopetusta oppilaan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. 6 Opiskelun yleinen tuki 7 Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös huoltaja voi pyytää lapselleen tukiopetusta, mikäli opiskelu ei suju odotetulla tavalla. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto O ppilashuolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja kolmannen sektorin (kansalais-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen) kanssa. Siihen kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Savonlinnan normaalikoulussa oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa se voi kokoontua useammin tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla ja kokoonpanolla. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulun minioppilashuoltoryhmän perusrungon muodostavat rehtori, erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Minioppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään koulun asioita. Samalla opettajilla on mahdollisuus tuoda huolensa ja asiansa esiin. Laajennetun oppilashuoltoryhmän ja minioppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on myös huoltajalla ja oppilaalla mahdollisuus osallistua asian käsittelyn niin edellyttäessä. Oppilasta koskevissa asioissa on aloitteenteko, huolto-, kasvatus- ja päätösvastuu aina ensi sijassa huoltajalla. Koulun tehtävänä on kuulla ja tukea kotia. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio. Savonlinnan normaalikoulu on koulunkäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä kaupungin päiväkotien ja koulujen kanssa. Nivelvaiheen kokoukseen osallistuvat ja niitä järjestävät rehtori, opettaja, erityisopettaja ja koulukuraattori. Kokouksessa lapsen tai oppilaan tilanne kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI. Kouluterveydenhuollossa työskennellään yhteistyössä vanhempien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä kunnan viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuollon yleistavoite - koko kouluyhteisön hyvinvointi ja oppilaan terveys paranee - seuraavan sukupolven terveys ja vanhemmuuden voimavarat ovat nykyistä paremmat Kouluterveydenhuollon tehtävät - oppilaan kasvun, kehityksen, terveydentilan sekä hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen (terveystarkastukset, rokottaminen, pitkäaikaissairaiden oppilaiden terveyden seuraaminen ja koulussa selviytymisen tuki, tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksiin lähettäminen) - oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä niihin liittyvän tuen antaminen yhteistyössä oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa - osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, erityisesti oppilashuoltotyössä, opetussuunnitelmien valmistelussa ja koulun sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhdessä työsuojelun, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien ensiapu ja ensiapuvälineistön ylläpito yhdessä koulun ensiapuvastaavan kanssa. Opiskelun yleinen tuki Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja on päiväaikaan säännöllisesti oppilaiden, huoltajien ja opettajien tavattavissa ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse kaikkina koulupäivinä. Ensiapu- ja peruselvytystaitoja vaativissa tilanteissa koulussa on käytettävissä kriisitoimintasuunnitelmassa mainittu ensiapu- ja peruselvytystaidot hallitseva opettaja tai vastuuhenkilö silloin, kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi saatavilla. Koululääkäri Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Koululääkäri tekee suunnitelman mukaiset terveystarkastukset. Sairaanhoitopalvelut annetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen vastaanotolla, oppilaan asuinalueen hoitoryhmässä. Kouluhammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan Kouluhammashuolto tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan opettajalle ennakkoon. Oppilaan artikulaatiovirheisyyden hoidossa konsultoidaan hammaslääkäriä, joka tarkistaa puheen tuottamiseen liittyvien elinten toimivuuden ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet. Arviointi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraa ja arvioi kouluterveydenhuoltoa jatkuvasti osana omaa toimintaansa sekä yhteistyössä koulun ja valtakuntatason arvioinnin kanssa. Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskus on osa SOSTERIn toimintaa ja sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut. Perhepalvelukeskukseen voi hakeutua erityisesti, kun on huoli lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, oppiminen tai koulunkäynti ei suju tai on pulmia kavereiden kanssa, vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen tai kasvatustehtävään, perheessä on ristiriitoja tai vaikeita elämäntilanteita. Vanhemmat voivat ottaa omasta aloitteestaan yhteyttä Perhepalvelukeskukseen tai opettajan ja erityisopettajan suosituksesta. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja hänen perheensä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden (esim. psykologi tai puheterapeutti) palvelujen piiriin. Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja psykologi ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa. Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tehdään yhteistyötä opettajien ja perheen kanssa. Yhdessä sovitaan tarvittavista tukitoimista ja seurannasta. Tarvittaessa oppilas ohjautuu Perhepalvelukeskuksesta lastenpsykiatriseen konsultaatioon, jossa tilannetta arvioidaan ja suunnitellaan asianmukaista tukea ja hoitoa. Hoitoneuvotteluissa voidaan pyytää kuvausta oppilaan koulunkäynnistä. Lastenpsykiatria antaa koululle ja oppilaan huoltajille tilannekohtaisesti ohjausta ja tukea koulunkäynnin sujumiseksi. Muut hoitoja kuntoutuspalvelut Koulu pyrkii osaltaan helpottamaan oppilaan päivittäistä selviytymistä erityistarpeista johtuvissa pulmissa mm. joustavin opetusjärjestelyin, tukimuodoin ja hankkimalla erityisvälineitä oppimisen tueksi oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Muualla tapahtuvia kuntoutus- ja tutkimusjaksoja varten oppilas saa koulusta poissaololuvan, tehtäviä ja muuta tukea. Oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä tietoja siirretään tutkiville ja hoitaville asiantuntijoille vain huoltajan suostumuksella. Arviointi Oppilaan tarvitseman kuntoutuksen, tutkimuksen yms. tarvetta ja hyötyä arvioidaan oppilaan moniammatillisessa HOJKS -neuvottelussa kodin ja koulun kanssa. 8 Opiskelun yleinen tuki 9 Koulukuraattori Savonlinnan normaalikoulun tukena toimii sopimuksen mukaisesti kaupungin länsipuolen koulukuraattori, joka osallistuu mm. erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin nivelvaihekokoukseen vastaanottavan koulun erityisopettajan kanssa. Koulukuraattori auttaa koulunkäyntiin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Hän toimii koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä sekä koulun ja kodin välisenä yhdyshenkilönä. Koulukuraattorilla on usein tietoa oppilaan perhetilanteesta, sosiaalisesta verkostosta ja mahdollisesti myös erilaisista kriiseistä. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen tuki koululle tulee erityisesti näkyviin lastensuojelullisissa tapauksissa, jolloin varhaisella asiaan puuttumisella voidaan vähentää suurempia ongelmia oppilaan elämässä. Koulun yhteistyötahona sosiaalitoimi rohkaisee kouluhenkilöstöä huolen ilmaisemiseen tarvittaessa ja muistuttaa Lastensuojelulain 40 §:n ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukitoimilla, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Tietyissä kriisitilanteissa voi koulu pyytää apuun sosiaalityöntekijän. Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä, jaksamista ja oppilashuoltoa. Lisäksi se on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokapalvelun henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojen opettamisessa. Ruokailun yhteydessä tutustutaan sekä kansalliseen että kansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Samalla ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä korrekteihin ruokailutapoihin ja välineiden oikeaoppiseen käyttämiseen. Oppilasta totutetaan vähitellen eri ruokalajien sekä vihannesten että salaattien säännölliseen nauttimiseen. Toisten huomioiminen myös ruokaillessa kuuluu tapakasvatuksen piiriin. Ruokailun tulisi olla miellyttävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain. Koululääkäri ja -terveydenhoitaja auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat erikoisjärjestelyt hoidetaan opettajan ja tarvittaessa rehtorin kautta. Arviointi Kouluruokailua seuraavat ja arvioivat säännöllisesti opettajat, koulun ruokalatoimikunta ja oppilashuoltoryhmä. Avustajat Kouluavustajat työllistyvät koululle yleensä työvoimatoimiston kautta. Avustajien toimenkuvat täsmentyvät oppilas- ja luokkakohtaisissa neuvotteluissa. Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu oppilaan päivittäisen oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä sekä opettajan että huoltajan kanssa. Henkilökohtaisen avustajan tulee olla työhönsä koulutettu ja pätevä. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle anotaan kaupungilta kirjallisesti vuosittain henkilökohtaista avustajaa. Anomuksen liitteeksi laitetaan asiantuntijalausunto avustajatarpeesta. Ryhmäavustaja Ryhmäavustaja osallistuu opettajan rinnalla luokan kaikkien oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhteistyö opettajan ja huoltajien kanssa on tärkeää. Avustajien työhön perehdyttämisestä huolehtivat opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi rehtori huolehtii avustajien perehdyttämisestä koulun toimintaan. Arviointi Kouluavustajien tuen määrä arvioidaan lukuvuosittain koulun oppilasaineksen pohjalta oppilashuoltoryhmässä. Opiskelun yleinen tuki Koulukuljetukset Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan koulun johtokunnan hyväksymiä periaatteita. Koulumatkan kuljettaja on yksi oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään liikennekasvatusta. Yksityiskohtaisista taksikuljetuksiin liittyvistä ohjeista sovitaan kuljettajien, koulun ja kotien kanssa. Linja-automatkaan oikeutetuille oppilaille annetaan älykortit toimintaohjeineen. Koulu järjestää vuosittain liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa. Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua itsenäiseksi, vastuuntuntoiseksi ja muut huomioon ottavaksi tienkäyttäjäksi. Koulun vanhempainyhdistys seuraa aktiivisesti mm. kaupungin liikennejärjestelyitä koulun ja kotien puolesta tehden tarvittaessa aloitteita oppilaiden koulumatkojen turvallisuudesta. Arviointi Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta. Aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhot Aamuvalvonta on järjestetty sitä tarvitseville esi- ja 1.-2. -luokkien oppilaille. Valvojina toimivat avustajat. Koulun esi- ja 1.-2. luokkien oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua seurakunnan järjestämään iltapäivähoitoon. Koululaisten iltapäivähoito toimii koulun tiloissa. Oppilailla on myös mahdollisuus hakeutua iltapäivähoitoon seurakunnan omiin tiloihin tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskuksen tiloihin kaupungilla. Iltapäivähoitoon hakeutumisesta tiedotetaan koteja kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulu järjestää oppilaille koulupäivän jälkeen tai ennen kerhotoimintaa, josta tiedotetaan koteja lukuvuosittain. Arviointi Koulun järjestämän aamuvalvonnan tarve kartoitetaan vuosittain. Poliisi ja pelastuslaitos Poliisi ja pelastuslaitos toimivat kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Liikenne- ja laillisuuskasvatus, turvallisuuskoulutus, kriisitilanteissa toimiminen sekä huume- ja päihdevalistus kuuluvat yhteistyön piiriin. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin pelastautumisharjoituksia sekä tarkistetaan koulun väestönsuojelullinen valmius. Oppilaille opetetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi edistää sekä omaa että muiden turvallisuutta. Näiden kautta hän tulee omaksuneeksi turvallisuutta edistäviä arvoja, kuten toisen ihmisen auttamista ja kunnioittamista. Tämän lisäksi oppilas kykenee toimimaan yksin tai ryhmässä. Turvallisuusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan toimintavalmiutta, tuntemattoman sietokykyä, harkitsevuutta ja luottamusta omaan selviytymiseen. Koulun turvallisuuskouluttajina voivat lisäksi toimia mm. kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja SPR:n kouluttaja. Liikunnan opetussuunnitelman mukaisesti opetellaan riittävää uimataitoa sekä vedestä pelastamisen taitoja. Ensiaputaitoihin tutustutaan eri oppiaineissa tai teema- tai kerhotunneilla. Seurakunta Seurakunta tarjoaa kuunteluapua ja tukea erilaisissa kriisitilanteissa sekä perheelle, yksittäiselle oppilaalle että kouluhenkilökunnalle. Seurakunta järjestää koulun pienimmille oppilaille iltapäivähoitoa koulun tiloissa ja isommille erilaista kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa. Kolmas sektori Kolmas sektori tukee erilaisen toiminnan kautta oppilaita tai koko perhettä. Eri yhdistykset, seurat ja järjestöt ilmoittavat toiminnastaan monistein ja lehti-ilmoituksin. Savonlinnan normaalikoulussa on laadittu seuraavat oppilashuoltoa koskevat suunnitelmat, joiden rinnalla noudatetaan koko kaupungin yhteisiä suunnitelmia: - turvallisuussuunnitelma sisältää koulun palo- ja pelastussuunnitelmat - koulun kriisitoimintamalli (Liite 2 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli / Savonlinnan normaalikoulu) - erityisopetuksen käsikirja. 10 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat ensisijaisesti koulun profilaatioalueisiin. Tämän johdosta tarjotaan sellaista taito- ja taideaineisiin pohjautuvaa kerhotoimintaa, joissa oppilaita kannustetaan tuottamaan omaa kulttuuriaan. Koulun kerhoista päätetään kunakin lukuvuotena erikseen resurssien puitteissa ja koulu kirjaa erikseen työsuunnitelmaan kunkin lukuvuoden kerhojärjestelynsä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat - kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen - mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen - mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen - oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot K oulun eri tukimuotojen tarkoituksena on ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan elämässä. Keskeistä on opettajien toteuttama oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien varhainen havainnointi sekä tunnistaminen, jotka mahdollistavat tukitoimien nopean käynnistämisen vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS). Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut (esim. läksyparkki, Moto -ryhmä) sekä erityiset apuvälineet. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toiminnanvajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessä oppimiseen liittyviä riskitekijöitä - jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä - jotka ovat lahjakkaita. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 12 Koulun tukimuodot tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi Tukimuodot Kodin ja koulun yhteistyö Käytäntö - kasvatusperiaatteiden ja tavoitteiden yhdenmukaistaminen - opetus- ja tukimuodoista tiedottaminen Toteuttaja - koulu ja koti yhteistyössä - päävastuu opettajalla - kehitys- ja arviointikeskustelut Eriyttäminen Oppimistaitojen erilaisuus - hitaus - lahjakkuus - tarkkaavaisuuden puute - aistitoimintojen puutteet - motoriset vaikeudet - sopeutumattomuus - eri kieli ja kulttuuri - opettaja - erityisopettaja - kodin osuus oheistukijana kasvaa Tukiopetus - opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen - opettaja tai erityisopettaja - opetusharjoittelija opetusharjoittelussa - tiedottaminen kotiin Konsultointi - asiantuntijalta pyydetty tuki oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen - opettaja pyytää konsultointiapua erityisopettajalta tai muilta oppilashuollon asiantuntijoilta Oppimissuunnitelma - voidaan laatia tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville - laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Osa-aikainen erityisopetus - lievät oppimis-, sopeutumis- ja ilmaisuvaikeudet ym. - ennaltaehkäisevä, korjaava ja vaikeuksia vähentävä toiminta - oppimisen syventäminen - erityisopettaja ja opettajat yhteistyössä samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena - yhteistyö huoltajan kanssa Lisätiedot - harkittava ennakoivan tukiopetuksen tarpeellisuus ja hyöty - huoltajalla pyyntömahdollisuus - tiedottaminen kotiin Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 13 Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilashuolto - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) tai siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) - oppimäärän yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa aineessa - opettaja, erityisopettaja, huoltaja ja muut oppilashuollon asiantuntijat - hallinnollinen päätös: rehtori tai Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) - tutkimukset ja lausunnot - huoltajan kuuleminen - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - erityisopetuspäätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS -asiakirja - HOJKS -päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS säilytetään oppivelvollisuusajan + 10 vuotta - erityistä tukea, tutkimusta ja opetusta tarvitsevan oppilaan tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen - opettajan ja muun kouluhenkilöstön huolen kuuleminen, tukeminen ja ohjaus - huoltajan kasvatustyön tukeminen - opetusharjoittelijan kuuleminen ja tukeminen - koulun laajennettu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä: rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhuolto, perhepalvelukeskus, sosiaalitoimi, koulukuraattori ym. tapauskohtaisesti - koulun minioppilashuoltoryhmä: rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja - moniammatillisen yhteistyön periaatteet ja vastuualueet - koulun oppilasaineksen tuntemus - koulun kriisitoimintamalli - koulun turvallisuussuunnitelma 5.2 Osa-aikainen erityisopetus O sa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan esi- ja yleisopetuksen tavoitteet yksilöllisten edellytystensä pohjalta perusopetusryhmänsä jäsenenä. Opetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lisäksi osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen voi määritellä oppilaan muut syyt. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Oppilaan siirtyminen osa-aikaiseen erityisopetukseen tapahtuu opettajan, erityisopettajan ja huoltajien yhteisestä päätöksestä, joka perustuu opettajan ja huoltajien tekemiin havaintoihin sekä erityisopettajan lukukausittain teettämiin äidinkielen ja matematiikan testeihin että annettuun konsultointiapuun. Lisäksi tarkistetaan oppilaan suullisen ilmaisun taidot. Opetuksen toteuttamisesta huolehtii erityisopettaja, oppilaalla mahdollisesti olevan oppimissuunnitelman tai oppilaalle tarvittaessa laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti, johon myös oppilaan itsearviointi ja erityisopettajan tekemä arviointi perustuvat. Mikäli osa-aikainen erityisopetus, muiden koulun tukimuotojen rinnalla, ei ole riittävä oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänen oppimisensa tueksi laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS voi sisältää oppimäärän yksilöllistämisen yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Koulupäivän ulkopuolella annettavasta tuesta sovitaan erikseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 14 Osa-aikaisen erityisopetuksen sisältö esi- ja yleisopetuksessa Sisältö Konsultointi Seulonnat Oppilashuolto Oppimissuunnitelma Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Arviointi Käytäntö - asiantuntijan antama tuki ja opastus oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen - kehitys- ja arviointikeskustelut - kodin ja koulun yhteistyö - lukukausittain tai tarvittaessa tehtävät testit äidinkielessä ja matematiikassa sekä puheessa vuosisuunnitelman mukaisesti - oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen sekä tarpeen ja päättymisen selvittäminen että jatkotutkimuksiin lähettäminen - oppilaan oppimisen, koulunkäynnin tukeminen ja elämänhallintataidot - koulun yhdyshenkilö moniammatillisessa yhteistyöverkostossa - lausunnon antaja perus- ja jatkotutkimuksiin Toteuttaja - erityisopettaja Lisätiedot - erityisopettaja ohjaa tarvittaessa opetusharjoittelijoita opetuksen eriyttämiseen - erityisopettaja - oppilaan itsearviointi - erityisopettajan tekemä arviointi havaintojen ja työskentelyn pohjalta - lausunnon tukena harkittaessa tarkempia asiantuntijalla teetettäviä tutkimuksia - voidaan laatia tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville, osa-aikaista erityisopetusta saaville sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluville - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) tai siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) - oppimäärän yksilöllistäminen yhdessä tai useammassa aineessa - laaditaan yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - opettaja, erityisopettaja, oppilas, huoltajat ja oppilashuollon asiantuntijat yhteistyössä - hallinnollinen päätös: rehtori tai Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) - tutkimukset ja lausunnot - huoltajan kuuleminen - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - erityisopetuspäätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - HOJKS -asiakirja - HOJKS -päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - jatkuvaa - luo perustan erityisopettajan opetukselle, ohjaukselle ja konsultoinnille - oppilas - erityisopettaja ja opettaja - huoltajat - oppilashuoltoryhmä - ajoittain tehtävä erityisopetuksen arviointi kouluyhteisössä - erityisopettaja ja opettaja yhteistyössä - erityisopettaja - erityisopetuksen asiantuntija - oma vastuualue ja erityistehtävä sovittu Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 15 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus E rityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Tällöin integroinnin lähtökohtana on oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Nämä huomioidaan annettavassa opetuksessa, mikä edistää oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä määritellään, järjestetäänkö oppilaan opetus joko yleisen (10-vuotinen) tai pidennetyn oppivelvollisuuden (11-vuotinen) piirissä. Osittain oppilaan opetus voidaan järjestää toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin vaihtoehtona ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta on oppilaan tavoitetason määritteleminen hänen edellytystensä mukaisesti eli oppimäärää yksilöllistämällä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 1435/2001, 9§). Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän suorittamisesta tulee olla erityisen painavat syyt. Mikäli oppilas kuitenkin on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee hänelle järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Koulun toimenpiteet oppilaan ottamiseksi/siirtämiseksi erityisopetukseen Toimenpide Ajankohta Käytäntö - aikaisemmat tukitoimet eivät ole riittävät Oppilas on saanut - eriyttävää opetusta - tukiopetusta - osa-aikaista erityisopetusta Oppilas - ei etene yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti - saa jatkuvasti heikkoja arvosanoja joko yhdessä tai useammassa aineessa Toteuttaja - opettaja - erityisopettaja - huoltajat Lisätiedot - riittävä tiedottaminen tärkeää - kehitys- ja arviointikeskustelut - dokumentit ja oppilaan itsearvioinnit - erityisopetuksen testit Tutkimukset, selvitykset ja lausunnot - mahdollinen psykologinen/ lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys oppilaan tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämiseksi - huoltajien kuuleminen ja yhteistyön rakentaminen - perhepalvelukeskus, SKS / Lastenpoliklinikka - oppilashuoltoryhmä tai sen yksittäiset jäsenet - opettaja - erityisopettaja - huoltajat - koulun ja kodin yhteinen näkemys - huoltajat varaavat itse ajan tutkivalle taholle Huoltajan kuuleminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Esitys - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) - erityisopetukseen siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) Huoltajan kuuleminen - tarvittavien asiapapereiden kokoaminen esityksen tueksi - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - oppilaan oppivelvollisuuden määritteleminen (10- tai 11-vuotinen) - opettaja, erityisopettaja, oppilashuoltoryhmä 16 - yleisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat = 10-vuotinen oppivelvollisuus - pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat = 11-vuotinen oppivelvollisuus - takaisin yleisopetukseen siirtämisessä toimitaan samalla tavalla - huoltajien kuuleminen ja yhteistyön rakentaminen - opettaja - huoltajat - hallinnollinen päätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - rehtori - Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) HOJKS - oppilaan oppimäärien, opetusjärjestelyjen, tukitoimien määrittely ja arvioinnin peruste - opettaja, erityisopettaja - oppilas ja huoltajat - oppilashuollon asiantuntijat - muu avustava henkilöstö HOJKS -päätös - hallinnollinen päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - rehtori Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus (11-vuotinen) - mahdollistaa oppilaan oppiaineiden yhdistämisen oppiainekokonaisuuksiksi - merkitään HOJKSiin - opettaja, erityisopettaja - oppiainekokonaisuudet voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla - mm. viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla Jonkin oppiaineen opetuksesta vapauttaminen - harkitaan vain erittäin painavista syistä - mikäli oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään hänelle muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene - huoltajat - rehtori - opettaja, erityisopettaja - oppilashuollon asiantuntijat - huoltajan anomus - rehtorin puoltolausunto - päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle Erityisopetuspäätös - ryhmäkoot huomioitava oppilaan sijoittamisessa - koulun erityisopetuksen tilastointi 20.9./Oph Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 17 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma J okaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa - tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilaan huoltajat ja oppilas, opettajat ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 18 HOJKSiin liittyvät toimenpiteet Toimenpide Esitys - erityisopetukseen ottaminen (ennen oppivelvollisuutta) - erityisopetukseen siirtäminen (aloittanut opiskelun yleisopetuksessa) Käytäntö - tarvittavien asiapapereiden kokoaminen esityksen tueksi - esitys oppilaan opetuksen järjestämiseksi - oppilaan oppivelvollisuuden määritteleminen (10- tai 11-vuotinen) Toteuttaja - opettaja, erityisopettaja - oppilashuoltoryhmä Huoltajan kuuleminen - huoltajan kuuleminen ja yhteistyön rakentaminen - opettaja - huoltajat Erityisopetuspäätös - hallinnollinen päätös - erityisopetuspäätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - rehtori - Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta (erityisluokka tai -koulu) Lisätiedot - yleisopetuksen oppilaat = 10-vuotinen oppivelvollisuus - pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat = 11-vuotinen oppivelvollisuus - takaisin yleisopetukseen siirtämisessä toimitaan samalla tavalla - ryhmäkoot huomioitava oppilaan sijoittamisessa - koulun erityisopetuksen tilastointi 20.9./Oph HOJKS - oppilaan opetuksen järjestäminen hänen oppimisedellytyksensä ja oppioikeutensa huomioon ottavalla tavalla - oppilaan oppimäärien, opetusjärjestelyjen, tukitoimien määrittely ja arvioinnin peruste - opettaja, erityisopettaja - oppilas ja huoltajat - oppilashuollon asiantuntijat - muu avustava henkilöstö HOJKS -päätös - hallinnollinen päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin oppiaineessa - oppilaan oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia tai jokin osa-alue voidaan korvata jollain toisella - oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta - rehtori - opettaja ja erityisopettaja - oppilas ja huoltajat - oppilashuollon asiantuntijat - muu avustava henkilöstö - arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa: - lisäajan antaminen - rauhallinen tila - hidastetut ääninauhat - suullinen koe - mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä ja avustajaa - yksilölliset oppimis- ja koetehtävät - oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta vain erityisen painavista syistä - huoltajat - rehtori - opettaja ja erityisopettaja - oppilashuollon asiantuntijat - huoltajan anomus - rehtorin puoltolausunto - päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle Yksilölliset oppimäärät Jonkin oppiaineen opetuksesta vapauttaminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 19 Seuranta ja arviointi - oppilaalle laaditun HOJKSin toteutumisen seuranta ja arviointi - uuden HOJKSin valmistelu Uusi HOJKS -päätös - hallinnollinen päätös - HOJKS -päätöksestä tiedottaminen asianosaisille ja Savonlinnan kaupungin sivistystoimelle - opettaja, erityisopettaja - oppilas ja huoltajat - oppilashuollon asiantuntijat - muu avustava henkilöstö - HOJKSin toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain - rehtori - uusi HOJKS -päätös lukuvuosittain 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain S illoin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet asetetaan toimintaalueittain ja kuvataan konkreettisesti. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain ja sisällöt Toiminta-alue Motoriset taidot Käytäntö Oppimisen tavoitteena on - vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta - edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä Sisältö - motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus - tasapaino - koordinaatio - rytmi - kestävyys - lihasvoima Kieli ja kommunikaatio Oppimisen tavoitteena on - oppilaan orientoitumisreaktion muodostuminen - erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen - kielellinen tietoisuus - ilmaisu - käsite- ja sanavarasto - viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistaminen ka käyttö - ajattelun kehittäminen Sosiaaliset taidot Oppimisen tavoitteena on - oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen - vuorovaikutustaidot - itsehallinnan taidot Päivittäisten toimintojen taidot Oppimisen tavoitteena on - oppilaan aktiivisen osallistumisen lisääminen elinympäristön toimintoihin - omatoimisuuden ja itsenäistymisen edistäminen - terveys - turvallisuus - arkipäivän elämäntaidot - asuminen - ympäristössä liikkuminen - vapaa-ajan vietto Kognitiiviset taidot Oppimisen tavoitteena on - oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen - aistien stimulointi ja harjoittaminen - valintojen tekeminen - luokittelu - ongelmanratkaisutaidot - syy-seuraussuhteen oppiminen Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus R omanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiivisesi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen lopussa olevassa taulukossa. 1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 20 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet 21 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaa liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Koulussa opiskellaan äidinkielenä suomea (vuosiluokat 1-9) ja toisena kotimaisena kielenä ruotsia (B-kieli, vuosiluokat 7-9). 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta sekä kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on aktiivinen ja kulttuuriin osallistuva viestijä ja lukija. Kokonaisvaltainen äidinkielen oppiminen antaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen lukemiseen, kirjoittamiseen ja viestintään terveen itsetuntonsa rakentamiseksi. Vuosiluokat 1–2 Vuorovaikutustaidot Tavoitteet Sisällöt 1. luokka 2. luokka Oppilas Oppilas - rohkenee ilmaista itseään suullisesti - osaa ilmaista itseään suullisesti - kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa - kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa - kuuntelee keskittyen ja ymmärtää - kuuntelee keskittyen ja ymmärtää kuulemansa kuulemansa - omista kokemuksista, elämyksistä ja tapahtumista kertominen - opettelee kysymään ja vastaamaan - suullista ilmaisua arkitilanteissa ja koulun vuorovaikutustilanteissa: kertominen, tarkka kuunteleminen, oman vuoron odottaminen, ohjeen mukaan toimiminen - oppii kysymään ja vastaamaan - suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa ja koulun vuorovaikutustilanteissa: oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen, tarkka ja päättelevä kuunteleminen, yhteisen ohjeen mukaan toimiminen - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen Työtavat esim. - ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen: pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluja - draamatyötapoja: leikki, vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun pohjalta, myös muihin taideaineisiin integroiden, - runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 Lukeminen, kirjoittaminen ja kieli Tavoitteet Sisällöt Työtavat 1. luokka Oppilas - tutustuu kieleen ilmiönä ja tarkastelee sen merkityksiä ja muotoja - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan taitoja säännöllisesti harjoiteltaessa - etenee lukemisessa ja kirjoittamisessa omien taitojensa ja edellytyksiensä mukaisesti - opettelee tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana Lukeminen - puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointi ja tutkiminen - käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, kertomus, lopetusmerkki, otsikko, teksti, kuva - äänne-kirjain vastaavuuden runsasta harjoittelua - äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavujen yhdistämistä sanoiksi - sanan jakaminen tavuiksi ja tavun jakaminen äänteiksi sekä äänne-erottelu - sanojen lukemisen automatisoitumista tavu-, sana- ja lausetasolle - luetun ymmärtämisen harjoittelua Kirjoittaminen - oikea kynäote ja kirjoitusasento - oikeiden kirjainmuotojen harjoittelu: isot ja pienet tekstauskirjaimet, (liite 3 Kirjainmallit) - oikeinkirjoituksen harjoittelu sanatasolla - omien tekstien kirjoittamista kuvista - kirjoittamista tietokoneella esim. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisessa opettaja voi käyttää synteettisiä, analyyttisiä tai sekamenetelmää. 2. luokka Oppilas - kehittää lukemisessa ja kirjoittamisessa saavuttamiaan taitoja, edellytyksiensä mukaisesti, taitoja säännöllisesti harjoiteltaessa - hallitsee lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - tuntee käsitteistön ja osaa soveltaa sitä - oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana Lukeminen - aakkosjärjestys ja aakkostaminen alkukirjaimen mukaan - lukemisen perustekniikan varmentaminen - siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - tutustutaan tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin ja käytetään niitä (esim. ennustaminen) Kirjoittaminen - kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä, (liite 3 Kirjainmallit) - oikeinkirjoituksen vahvistamista: lyhyt ja pitkä vokaali, geminaatta, äng-äänne, sanaväli, sanan jakaminen riveille - oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: iso alkukirjain ja piste - omien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa - tekstin tuottamista tekstinkäsittelyllä - kirjoitettua kieltä koskevien sopimuksien huomioon ottaminen omaa tekstiä kirjoittaessa esim. - parilukeminen Äidinkieli ja kirjallisuus Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kieleen on rakentunut niin, että hän - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Kirjallisuus Tavoitteet 1. luokka Oppilas - tutustuu kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien - saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuudesta - oppilaan lukemisinnostus herää 2. luokka - opettelee valitsemaan itselleen lukutaitoaan vastaavaa luettavaa - harjoittelee kirjallista keskustelua - nauttii lukemisesta - saa kirjallisuudesta aineksia oman ajattelunsa kehittämiseen - harjoittelee kirjaston käyttöä Sisällöt - käyttää kirjastoa - eläytyminen luetun tekstin kuunteluun - tutustuminen satuihin, runoihin, kertomuksiin, kuvakirjoihin ja sarjakuviin - tutustuminen satuihin, runoihin, kertomuksiin, kuvakirjoihin, sarjakuviin ja lasten tietoteksteihin - itsenäinen lastenkirjallisuuden lukeminen lukutaitoa vastaavasti - kirjalaatikoiden, luokkakirjastojen ja koulun kirjaston käyttö - tutustuminen satu- ja lastenkirjailijoiden klassikoihin - Savonlinnan kaupungin Kuutti-kirjallisuusdiplomin suorittaminen - elämysten ja lukukokemusten jakaminen - kertominen, keskustelu ja esittely luetuista kirjoista - tutustuminen käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka ja juoni - luetun liittäminen omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - kaupunginkirjastoon tutustuminen ja kirjastokortti - kirjallisuuden käyttö luovassa toiminnassa - medialukutaito: esim. kuva, elokuva - tutustuminen kirjallisuuden toteuttamiseen teatterin ja elokuvan keinoin 24 Äidinkieli ja kirjallisuus 25 Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä 1. luokka esim. - opettajan ääneen lukeminen - lukupuut - kirjalaatikot - kirjallisuusdiplomi - teatterikäynnit - koulukino - kirjailijavierailut 2. luokka esim. - opettajan ääneen lukeminen - parilukeminen - lukupäiväkirjat - kirja-arvostelut - kirjalaatikot - kirjastokäynnit - kirjallisuusdiplomi - teatterikäynnit - koulukino - kirjailijavierailut Oppilaan suhde kirjallisuuteen on rakentunut niin, että hän - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Vuosiluokat 3–5 Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuorovaikutustaidot Yleistavoite: oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ja hänen taitonsa ilmaista itseään kehittyy. Tavoitteet 3. luokka Oppilas - rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin - harjoittelee aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja - tutustuu viestinnän perustekijöihin - tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin (puhelin, kirje, sähköposti) - totuttelee ilmaisemaan itseään eri tavoin - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan 4. luokka Oppilas - osallistuu keskusteluihin - harjoittelee erilaisia viestintäja vuorovaikutustilanteita - osaa kuunnella ja arvostaa toisen mielipidettä - rohkaistuu ilmaisemaan itseään eri tavoin - harjoittelee erilaisten viestintävälineiden käyttöä - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan 5. luokka Oppilas - osaa käyttää puheenvuoroa keskusteluissa - ottaa vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään - osaa ilmaista itseään selkeästi ja johdonmukaisesti - osaa käyttää erilaisia viestintävälineitä - osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin - taito ilmaista itseään monipuolistuu - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan Äidinkieli ja kirjallisuus Sisällöt Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä 26 3. luokka 4. luokka 5. luokka - toiset huomioon ottavan - vastaanottajan huomioon - vuorovaikutuksen kuuntelemisen harjoittelua ottaminen viestinnässä havainnoiminen - kertominen ja selostaminen - omien ajatusten ja - keskustelutaitojen - oman mielipiteen mielipiteiden esittäminen ja kehittäminen esittäminen perusteleminen - oman kerronnan ja ilmaisun - viestinnän perustekijöihin - sanaton viestintä rikastuttaminen tutustuminen (vastaanottaja, - kysymysten tekoa - sanaton viestintä lähettäjä, sanoma, - keskustelupuheenvuoron - kysymysten tekoa viestintäväline) käyttäminen - viestintätilanteen ja - asiointia - eri viestintävälineiden välineen huomioon ottaminen - kysymysten tekoa käytön harjoittelua - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista esim. - ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen - draamatyötapoja: vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun pohjalta - runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa - keskustelut, väittelyt - selostaminen ja kertominen - opettajan kerronta ja luenta - erilaisten asiointitilanteiden harjoittelua - kuunnelmien kuuntelua ja laatimista - yhteistyötä esim. Taidelukion, Kaupunginteatterin ja muiden teatterien kanssa Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhallintataidot Oppilas opettelee etsimään tietoa eri tyyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Tavoitteet 3. luokka Oppilas - harjoittelee etsimään oppija tietokirjoista tietoa annetusta aiheesta - tutustuu tietoverkkoihin - tutustuu kirjaston käyttöön - osaa tuottaa pienimuotoisen suullisen tai kirjallisen esityksen annetusta aiheesta - tutustuu lähdekritiikkiin 4. luokka Oppilas - löytää sisällysluetteloa apuna käyttäen oppi- ja tietokirjoista tietoa annetusta aiheesta - harjoittelee tiedon etsimistä tietoverkoista - harjoittelee pääasioiden etsimistä tietotekstistä - tutustuu kirjaston pääluokitukseen - osaa tuottaa pienimuotoisen suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta - harjoittelee lähdekritiikin tarkkailua 5. luokka Oppilas - löytää oppi- ja tietokirjoista ja tietoverkoista tarvitsemaansa tietoa - harjoittelee tiivistämään tietotekstin sisältöä - osaa etsiä kirjastosta tarvitsemaansa tietoa - osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen - osaa miettiä lähteiden kriittistä käyttämistä Äidinkieli ja kirjallisuus 27 Sisällöt Työtavat 3. luokka 4. luokka 5. luokka - aakkostamisen - tietokirjojen käytön - tietokirjojen ja tietoverkon hyödyntäminen harjoitteleminen käytön laajentaminen - tiedon etsiminen oppi- ja (sisällysluettelo) - tukisanalista tietokirjoista - pääasioiden etsiminen - kysymysten, väliotsikoiden, - kirjaston käytön harjoittelu: tietoteksteistä käsitekarttojen, kaavioiden aineiston ryhmittely - kirjaston käytön laatiminen tietoteksteistä - yksinkertaista tiedonhakua monipuolistaminen: - tietotekstin keskeisen tietoverkoista kirjojen hakua ja varausta sisällön tiivistäminen esim. - tiedonhankintatehtäviä erilaisista lähteistä (tietokirjat, lehdet, tietoverkot, CD-rom, opetusohjelmat, haastattelut) - kirjallisten ja suullisten esitysten laatiminen ja esitteleminen - tietotekstien lukeminen ja sisällön avaaminen - muistiinpanojen, käsitekarttojen kaavioiden laatiminen tietotekstistä - kirjaston käytön harjoittelu - vierailijat koululla - vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) Tekstinymmärtäminen Yleistavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. Tavoitteet Sisällöt Työtavat 3. luokka 4. luokka - keskittyvä ja ymmärtävä kuuntelun harjoittelu Oppilas Oppilas - harjoittelee lukemaan - osaa lukea sujuvasti erilaisia erilaisia tekstejä tekstejä - oppii erottamaan tekstistä - harjaantuu käyttämään faktan ja fiktion luetun ymmärtämisen - harjoittelee käyttämään strategioita: luetun ymmärtämisen asiatarkka lukeminen strategioita: silmäilevä, etsivä, - tarkkailee ja arvioi itseään sanatarkka lukeminen lukijana - harjoittelee tarkkailemaan itseään lukijana - luetun ymmärtämisen - luetun ymmärtämisen strategioita: tekstin sisällön strategioita: pääasioiden ennustamista kuvien, otsikon erottaminen yksityiskohdista, ja aikaisempien väliotsikointi, kysymysten lukukokemusten perusteella esittäminen - tärkeimmän asian etsiminen - mediatekstin tulkitseminen tekstistä ja tuottaminen (esim. - ajatuskartan laatiminen animaatio) tekstin sisällöstä - mediatekstin (teksti, kuva, ääni) tulkitseminen ja tuottaminen (esim. sarjakuva) esim. - luetun ymmärtämisen strategioita ( ks. sisällöt) - sanomalehdet, aikakauslehdet 5. luokka Oppilas - lukee sujuvasti erilaisia tekstejä - osaa hyödyntää luetun ymmärtämisen strategioita: päättelevä lukeminen - pohtii ja ilmaisee tekstin herättämiä ajatuksia ja vertaa niitä omiin kokemuksiinsa - tietää, mitä uutta hän on tekstistä oppinut - osaa muodostaa lukemastaan oman mielipiteen. - pohtii tekstin luotettavuutta - luetun ymmärtämisen strategioita: tekstin tiivistäminen, päätelmien teko, luetun arviointi - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) - mediakriittisyyteen ohjaaminen Äidinkieli ja kirjallisuus Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tavoitteet Sisällöt Työtavat 3. luokka 4. luokka 5. luokka Oppilas Oppilas Oppilas - osaa selittää tutun asian - osaa ilmaista ja perustella - harjoittelee arvioimaan suullisesti oman mielipiteensä omaa ilmaisuaan - harjoittelee juonellisen - osallistuu suullisiin - harjoittelee puhe-esitysten kertomuksen kerrontaa kerrontaharjoituksiin valmistamista tukisanalistan - kehittää äänenkäyttöään - kehittää ilmeikästä avulla - harjoittelee äänenkäyttöä - osaa kertoa juonellisen oikeinkirjoitustaitoaan - käyttää kirjoitelmissa tarinan - laajentaa ja täsmentää erimittaisia lauseita ja - hallitsee omaa sanavarastoaan yhdistelee niitä äänenkäyttöään - vahvistaa käsiala- vahvistaa oikeinkirjoitus- osaa tuottaa erilaisia tekstejä kirjoitustaitoaan taitoaan - harjoittelee arvioimaan - harjoittelee tekstin omaa ilmaisuaan tuottamista - harjoittelee loogisen juonen tekstinkäsittelyohjelmilla rakentamista - tutun asian selostaminen - mielipiteiden ilmaiseminen - puhe-esitysten suullisesti ja perusteleminen valmistaminen (tukisanalista) - oman tekstin suunnittelu - oman tekstin muokkaaminen - tekstin otsikoiminen ja - kirjoitetaan satuja, runoja ja - kirjoitetaan kappalejaon harjoitteleminen jatketaan tarinoita mielikuvitustarinoita, - kirjoitetaan asiatekstejä, - yleiskielen käytön asiatekstejä, selostuksia, kuvauksia ja runoja vahvistaminen mielipiteitä ja runoja - pilkun käytön - selkeän käsialan - lopetusmerkit harjoitteleminen harjoitteleminen - yhdyssanat - vuorosanojen kirjoittaminen - oikeinkirjoituksen - vuorosanojen kirjoittamisen - fiktiivistä kerrontaa perusasioiden harjoitteleminen - juonikaavio harjoitteleminen (ison ja - äänenkäytön - kertomuksen aloitus, pienen alkukirjaimen harjoitteleminen erilaisissa keskikohta, lopetus keskeiset käyttötavat, puhetilanteissa lopetusmerkit, yhdyssanat) esim. - erilaiset kirjoitusharjoitukset käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla - omien puhe-esitysten laatiminen ja esittäminen - prosessikirjoittaminen - näytelmän käsikirjoitus 28 Äidinkieli ja kirjallisuus 29 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Kielen tehtävät ja rakenne Yleistavoite: Tavoitteena on kasvattaa oppilaan kiinnostusta kielen toimintaan niin, että hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja oman paikkakunnan murteen ja antamaan niille arvon. Tavoitteet Sisällöt Työtavat 3. luokka Oppilas - osaa muodostaa lauseen - osaa hahmottaa tekstistä lauseen - ymmärtää ja pohtii sanojen merkityksiä ja muotoja - opettelee havainnoimaan ja hyödyntämään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja 4. luokka Oppilas - ymmärtää ja osaa tarkastella sekä vertailla kirjoitetun ja puhutun tekstin sanojen merkityksiä erilaisissa tekstiyhteyksissä - osaa tarkastella ja ryhmitellä sanoja niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin 5. luokka Oppilas - ymmärtää ja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen taivutuksen eroja ja osaa hyödyntää niitä omassa ilmaisussaan - osaa ilmaista verbeillä persoonaa ja aikaa ja tietää verbin tehtävät lauseessa - harjoittelee tunnistamaan lauseesta subjektin ja predikaatin - lauserakenne (päälause ja sivulause) - verbin aikamuodot - nominien taipuminen - lauseenjäsenet (subjekti, predikaatti) - vuorosanaviivan ja lainausmerkkien käyttö tekstissä - pilkun käytön harjoittelu - aakkosjärjestys, vokaalit ja - sanaluokat (numeraalit, konsonantit pronominit, partikkelit) - lauseen tunnistaminen ja - verbin persoonamuodot tuottaminen, iso alkukirjain ja - adjektiivin vertailumuodot lauseen loppumerkit (piste, - yhdyssana ja -merkki huutomerkki ja - vuorosanaviivan ja kysymysmerkki) lainausmerkkien käyttöön - erisnimi, yleisnimi tutustuminen - yhdyssanat - savolaisiin murresanoihin ja - pilkun käyttö luettelossa nimistöön tutustuminen - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) esim. - kokonaisvaltainen ja monipuolinen kielitietoisuuden harjoittelu ja vahvistaminen eri aistikanavien kautta (lukeminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja ilmaisutaito) - opetusohjelmat (CD-rom, tietoverkot ja televisio) - sanomalehti- ja aikakauslehti opetuksessa - lastenkirjallisuus savon murteella (Aku Ankka, Asterix, Harald Hirmuinen, Kalevala) Äidinkieli ja kirjallisuus Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä 30 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia - osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja että hän osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista luettavaa. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy. Oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin tutustuminen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin. Tavoitteet Sisällöt 3. luokka Oppilas - opettelee käsittelemään lukukokemuksiaan monin tavoin - opettelee vertaamaan lukemaansa tekstiä omiin kokemuksiinsa - opettelee tarkkailemaan kieltä - tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon 4. luokka Oppilas - osaa käsitellä lukukokemuksiaan monin tavoin - osaa verrata lukemaansa tekstiä omiin kokemuksiinsa - harjoittelee kuvailemaan itseään lukijana - vertailee kirjallisuutta ja elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettua fiktiota 5. luokka Oppilas - osaa ja haluaa keskustella lukemastaan - saa aineksia lukemastaan oman elämänsä hallitsemiseen - osaa kuvailla itseään lukijana - tietää Kalevalan päähenkilöt ja tuntee juonen pääpiirteissään - arvioi elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettua fiktiota - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - Savonlinnan kaupungin kirjallisuusdiplomin suorittaminen, Natti luokilla 3–4 ja Norppa luokilla 5–6 - tutustuminen kirjallisuuden - tutustuminen kirjallisuuden - tutustuminen kirjallisuuden käsitteisiin (henkilöt, lajeihin (pohjoismaiset sadut lajeihin (historialliset lasten ja tapahtuma-aika ja -paikka, ja tarinat, sarjakirjat, nuortenkirjat, juoni) seikkailukirjat) fantasiakirjallisuus) - tutustuminen kirjallisuuden - kirjallisuuden käsitteisiin - tutustuminen lasten- tai lajeihin (sadut, kertomukset, tutustuminen (kertoja, kieli) nuortenkirjailijaan ja hänen lastenromaanit, runot) - tutustuminen teoksiinsa (esim. Kallioniemi, - tutustuminen lastenkirjailijaan ja hänen Rowling, Dahl) lastenkirjailijaan ja hänen tuotantoonsa (esim. Mauri - tutustuminen Kalevalaan teoksiinsa (esim. Sinikka ja Kunnas, Lindgren) Tiina Nopola, Astrid - tutustuminen Joel Lehtoseen Lindgren, Parvela) ja Ilvolan juttuihin Äidinkieli ja kirjallisuus 31 Työtavat 3. luokka - opettajan ääneen lukeminen - lukukokemuksen käsittelyä monin eri tavoin: - parilukeminen - henkilökuvat - dramatisointi - lukupäiväkirja - kirjallisuusdiplomi - kirjaesittely - kirja-arvostelut - teatterivierailut, koulukino 4. luokka 5. luokka - lukukokemuksen jakaminen monin eri tavoin: - lukupiiri - dramatisointi - henkilökuvat - lukupäiväkirja - kirjastovierailu - Mauri Kunnas: Koirien Kalevala - Suomen lasten Kalevala Kirjallisuus ja muu kulttuuri Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. Vuosiluokka 6 Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Tavoitteet Sisällöt 6. luokka Oppilas - kehittää viestintätaitojaan ja osaa liittää viestintänsä eri tilanteisiin sopivaksi - seuraa aktiivisesti, mutta kriittisesti eri medioista tulvivaa tietoa - pyrkii luomaan viestintätilanteet omalta osaltaan myönteisiksi - osaa antaa ja vastaanottaa palautetta - harjaantuu käyttämään viestintäänsä tavoitteellisesti - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen - puhelimen asiallinen käyttö viestimenä - omien viestintätaitojen arvioiminen - palautteen antaminen ja vastaanottaminen Äidinkieli ja kirjallisuus Työtavat 6. luokka esim. - suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki, improvisointi, väittely - parilukeminen - kirjallisuuskeskustelut verkossa - kuunnelma - puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti Tekstin ymmärtäminen Tavoitteet Sisällöt Työtavat 6. luokka Oppilas - harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja lukemista - harjoittelee erilaisia tekstinlukutapoja - silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua - erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - lukukokemuksen jakaminen esim. - referaatti - aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua - ajatuskartat, käsitekartat ja kysymykset - parilukeminen Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Tavoitteet Sisällöt 6. luokka Puhe-esitykset Oppilas - harjaantuu luontevaksi esiintyjäksi - harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti - osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä Kirjoitelmat Oppilas - käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan - tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään - osaa kiinnittää huomiota elävän kielen käyttöön kirjoittaessaan - osaa hyödyntää omia kokemuksiaan kirjallisia esityksiä laatiessaan - kokee kirjoittamisen yhtenä tunne-elämän ilmaisukeinona - kokee kirjoittamisen esteettisenä elämyksenä - osaa korjata tekstiään saamansa palautteen perusteella - osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä Puhe-esitykset - ilmaisutapojen kehittäminen - omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen - sosiaaliseen kielenkäyttöön tutustuminen (esim. kohteliaan kielenkäytön tunnuspiirteet) Kirjoitelmat - lause- ja virketajun sekä oikeinkirjoitustaidon kehittäminen ja varmentaminen - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelu: aloitus, jaksotus ja päätäntätaidon varmentaminen - kirjoitelman laatimisen prosessin tunteminen ja soveltaminen - oman tekstin tuottaminen eri menetelmillä (mm. yksin tai prosessina muiden kanssa) 32 Äidinkieli ja kirjallisuus 33 Työtavat 6. luokka esim. - kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä, kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelu - aineistojen valikointi, ryhmittely ja rakentaminen esitykseksi - esitelmät erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu Tiedonhallintataidot Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä. Tavoitteet Sisällöt Työtavat 6. luokka Oppilas - osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhankinnassaan - oppilas osaa käyttää tietoteoksia ja tietoverkkoja tietoja hankkiessaan, mutta ymmärtää suhtautua tietoon kriittisesti - harjoitellaan eri tietolähteiden käyttöä, esim. kirjasto, tietoverkot, haastattelu - harjoitellaan muistiinpanojen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa esim. - oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen - haastattelu - kirjaston käyttö omatoimisesti - vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Tavoitteet 6. luokka Kieli Oppilas - tuntee oikeinkirjoitussäännöt pääpiirteissään - osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä - hallitsee pää- ja sivulauseen käytön sekä tuntee asiaan liittyvän pilkun käyttämisen - erottaa murreilmaisut yleiskielestä sekä perehtyy eri murteiden välisiin eroihin - osaa yleisiä lyhenteitä ja sivistyssanoja - osaa sanaluokkien nimet ja tehtävät sekä yleisimpien sijamuotojen nimet ja tehtävät - tunnistaa lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti) - tunnistaa verbin pääluokat (aktiivi, passiivi) Kirjallisuus - tuntee ikäkaudelleen sopivia teoksia ja teossarjoja sekä tietää niiden kirjoittajia - lukee yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia - lukee sekä ohjatusti että itsenäisesti erilaisia lyhyitä tekstejä - tuntee erilaisia lyriikan lajeja - tuntee harrastuneisuutta lukemista kohtaan ja saa lukemisesta esteettisiä elämyksiä Muu kulttuuri - osaa laatia elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksen - katsoo teatteriesityksiä ja elokuvia ja pystyy analysoimaan näkemäänsä - tuntee paikallista kulttuuritarjontaa, kuten esim. kirjallisia tekstejä tai teatteria Äidinkieli ja kirjallisuus Sisällöt 6. luokka Kieli - kehitetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajun hallintaa sekä pyritään vakiinnuttamaan oikeinkirjoitusta - tutustutaan suomen kielen maantieteelliseen kielenkäyttöön Kirjallisuus - opetellaan keskeisistä käsitteistä juoni, pää- ja sivuhenkilöt sekä miljöö - luetaan ja analysoidaan erityylisiä ja -aiheisia teoksia sekä lyhyitä tekstejä, niin tietotekstejä kuin kaunokirjallisuuttakin - tarkastellaan erilaisia tekstilajeja, esim. selostus, kuvailu, kertomus ja mielipide - opitaan tuntemaan joitakin ikäkaudelle soveltuvia paikallisten kirjailijoiden tekstejä - luodaan yleiskuva kotiseudun kirjailijoihin - Savonlinnan kaupungin Norppa-kirjallisuusdiplomin suorittaminen Muu kulttuuri - elokuvien ja teatterinäytösten seuraaminen Työtavat esim. - käsitekarttojen laadinta - teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi - kirjallisuusdiplomi - paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen - lukijamuotokuva - saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli elokuva- tai näytelmä sarjakuva - kielenhuoltoharjoitusten tekeminen - omien tekstien kielen tarkastelu - murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut - henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen 34 Äidinkieli ja kirjallisuus 35 Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin faktankin osalta Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys - oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja oppii näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle - oppilas saa osallistua sekä katsojana että tekijänä draamaan, elokuvaan ym. - oppilas oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi - oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamiseen viestinnässä - oppilas pystyy viestimään osallistuvasti, vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti käyttäen viestinnän ja median välineitä - oppilas tiedostaa internetin sisällössä piilevät vaaratekijät - oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana sekä lähdekirjojen käyttäjänä - käytetään erilaisia oppimistekniikoita, joista kukin pyrkii löytämään itselleen tehokkaimmat - asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle - totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide puhumalla ja kirjoittamalla sekä perustelemaan se - perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun kulttuuriin, suomalaisuuteen, pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen - käytetään paikallisia kaunokirjallisia tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa - pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa - luetaan eri maista peräisin olevia kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä, elokuvia, TV-ohjelmia ym. - vertaillaan paikallista murretta muihin Suomen murteisiin Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - oppilas saa tuntumaa kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen osallistumiseen - oppilas rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteitään - oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa omassa kouluyhteisössään tai kotikaupungissaan - ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia - käytetään erilaista ilmaisukieltä eri tilanteissa - käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä eri tilanteissa ja ympäristöissä - harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median kanssa, (esim. sanomalehtiviikko, aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta lehteen tai radioon jne.) - painotetaan lähdekritiikin ja mediakriittisyyden merkitystä varsinkin sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä käytettäessä - harjoitellaan matkapuhelimen ja sähköpostin asiallista käyttöä - harjoitellaan tiedonetsintää internetistä tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien avulla sekä lähdekirjoja käyttäen - järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai kokonaisvastuussa - pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon valmistauduttu - laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon Vieraat kielet Aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihminen ja teknologia 36 Tavoitteet Sisällöt - oppilas kehittyy ymmärtämään, että jokainen ihminen voi toiminnallaan ja mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen - oppilas huomaa sanataiteen mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa - oppilas perehtyy median ympäristöstä välittämään kuvaan sekä uutisoinnin näkökulmaan ja sävyyn - oppilas huomaa, että tekniikka on nykypäivänä olennainen osa puhutun tai kirjoitetun viestin välittämistä - laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon - luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia kaunokirjallisia tekstejä - seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka ympäristön tilaa siellä käsitellään - käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia ja tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen viestien välittämiseen - opetellaan teknisten viestintävälineiden turvallista ja asiallista käyttöä 7.4 Toinen kotimainen kieli Ei opetusta vuosiluokilla 1–6. 7.5 Vieraat kielet A1-kieli, englanti K ielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään. Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat pitkäjänteistä, runsasta ja monipuolista harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen. Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kokeissa voidaan käyttää vaativuudeltaan eritasoisia tehtäviä. Vuosiluokat 1‒2 Savonlinnan normaalikoulussa varhennetun englannin kielen (A1-kieli) opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla. Opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilas leikinomaisesti ja toiminnallisesti englannin kieleen. Laulujen, lorujen, satujen, leikkien, pelien, askartelun ja muiden tehtävien avulla oppilas saatetaan omaksumaan vierasta kieltä. Samalla oppilas tulee tietoiseksi vieraasta kielestä ja sen merkityksestä. Opiskelussa keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, sanojen ja fraasien toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Suullista harjoittelua tukee tilanteen mukaan kirjoitettu kieli. Opetuksen lähtökohtina ovat arkeen ja oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluvat tai muussa opetuksessa samanaikaisesti käsiteltävät sisällöt ja teemat. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Varhennetun englannin opetuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja innostava oppimisilmapiiri. Vieraat kielet 37 Ensimmäisellä ja toisella luokalla englantia opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia, joista toinen on kiinteästi lukujärjestykseen merkitty oppitunti ja toinen hajautettuna lyhyempiin opetustuokioihin toisten oppituntien yhteydessä. Tavoitteet Keskeiset sisällöt Luokat 1‒2 Oppilas tutustuu toiminnallisesti ja leikinomaisesti englannin kieleen tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa Oppilas harjoittelee tervehdyksiä kartuttaa sanavarastoaan aihepiireittäin: arki, lähiympäristö, koti ja koulu (mm. sää, juhlia, perhe, värejä, eläimiä, ruokasanastoa, oma keho, liikennevälineitä, vuodenajat, vuorokaudenajat, lukusanat 0-20) harjoittelee oikeaa ääntämistä ottaa osaa pienimuotoisiin arkipäivän keskustelutilanteisiin kartuttaa kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa Vieraat kielet Tavoitteet Luokat 3–6 Kieli Oppilas oppii - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen - ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana - kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan - tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin - tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan - viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Opiskelustrategiat Luokat 3–4 Oppilas kokee vieraan kielen innostavana ja haastavana ja haluaa kehittää kielitaitoaan. Luokat 5–6 Edellisten lisäksi oppilas oppii - oppikirjan lisäksi muiden apuvälineiden, kuten sanakirjojen ja tietokoneen käyttöä Oppilas oppii tiedon hankinnassa - kielenopiskelun perustyötapoja luokassa - tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja - työhön keskittymistä ja toisten huomioimista heikkouksiaan kielen opiskelijana ryhmässä - realististen tavoitteiden asettamista ja niiden - pari- ja pienryhmätyöskentelyä mukaista työskentelyä - itsenäistä työskentelyä - arvioimaan työskentelyään ja edistymistään - työtapoja kotitehtävien tekemiseen - oppikirjan käyttämistä tiedon hankintaan - oman työskentelyn arviointia Sisällöt Aihepiirit - tervehtiminen, esittäytyminen, ikä - perhe ja lemmikit - koulupäivä, luokkahuone ja opiskelu - harrastukset ja vapaa-aika - mielipiteen ilmaiseminen - viikonpäivät, kellonaikoja, juhlapäiviä - sää - ostotilanteita, puhelinkeskustelu Rakenteet, englanti - olla, omistaa, osata; preesens - yksinkertaisia lauseita yleispreesensissä - imperatiivi - kysymyssanat - perusluvut - persoona- ja possessiivipronominit - tavallisimpia prepositioita - säännöllinen monikko - s-genetiivi yksikössä - artikkelin käytön alkeet - adjektiiveja Edellisten vahvistamisen lisäksi - kuukaudet ja päiväykset - henkilötietojen kysyminen ja antaminen - matkustaminen - tien neuvominen - kotikaupungista ja kotimaasta kertominen - suomalainen luonto ja eläimet - matkustaminen ulkomailla - tietoutta kohdekulttuurista - yleispreesens - imperfekti - apuverbejä; must, will, have to - järjestysluvut - persoonapronominien objektimuodot - lisää prepositioita - epäsäännöllisiä monikkomuotoja - lisää artikkelin käytöstä - adjektiivien vertailumuodot 38 Vieraat kielet 39 Sisällöt Rakenteet, saksa 4. luokka - artikkelit - adjektiivi predikatiivina - persoonapronominit - possessiivipronomineja - preesens; myönteinen lause - olla - ja omistaa -verbit - prepositioilmauksia - perusluvut 1 - 100 5. luokka substantiivin monikko - possessiivipronominit - persoonapronominien akkusatiivimuodot - preesens; myönteinen, kielteinen ja kysymyslause - modaaliapuverbejä (dürfen, können, mögen, müssen, wollen) - muutosverbejä - eriäviä yhdysverbejä - ajan ja paikan prepositioita - kysymyssanat - muut perusluvut Rakenteet, ranska 4. luokka - artikkelit - yksikkö ja monikko - persoonapronominit, yksikkö - perusluvut 1–30 - adjektiiveja - prepositioita - olla ja omistaa; yksikön preesens - joitakin tavallisia verbejä 6. luokka - datiivi - akkusatiivi - vertailumuotoja - persoonapronominien datiivimuodot - perfekti - imperfektiin tutustuminen - akkusatiivi- ja datiiviprepositioita - järjestyslukuja - sivulauseita Luokat 5–6 - genetiivi - partitiivi (alustavasti) - persoonapronominit - possessiivipronominit - muut perusluvut - järjestysluvut - adjektiivin taivutus ja paikka - lisää prepositioita - I, II ja III deklinaation preesens - kieltolauseet - tavallisimpia säännöttömiä verbejä - passé composé avoir- verbin kanssa (alustavasti) - aller-futuuri Viestintästrategiat Luokat 3–6 - kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - omien viestien suunnittelu apuneuvoja hyväksi käyttäen - ilmaisurohkeuden kehittäminen - ei-verbaaliset keinot osana kielitaitoa; viestin ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä puutteellisen kielitaidon kompensoijana Työtavat Luokat 3–4 esim. - toiminnalliset työtavat - pelit, leikit, laulut, lorut - kuuntelu, toistaminen - yhteinen työskentely, parityö - haastattelu - dramatisointi - itsenäinen työskentely - elaborointi - tietokoneavusteinen työskentely - salkkutyöt Luokat 5–6 Edellisten lisäksi esim. - projektit, ryhmätyöt - sanelu - käännös Opiskeltavien asioiden järjestys saattaa hieman vaihdella käytettävästä oppimateriaalista riippuen. Vieraat kielet Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Kielitaito (liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko) Kuullun ymmärtäminen A2.1 Englanti Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kuullun ymmärtäminen A1.3. Saksa ja Toimiva alkeiskielitaito ranska Tekstin ymmärtäminen A1.3. Toimiva alkeiskielitaito 40 Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja ja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. Aihekokonaisuudet vieraissa kielissä Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - hyvien opiskelutaitojen oppiminen - sosiaalisten taitojen harjoittelu - toisten huomioonottaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito - oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia - erilaiset työtavat luokassa ja läksynlukutekniikat - erilaisissa ryhmissä työskentely - työrauhan ylläpito - kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten opiskelua läpi peruskoulun Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia - oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin, myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen - vastuullisuuteen kasvaminen - ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä huolehtiminen ymmärretään koskevan eri maiden ihmisiä - oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia - projektitöiden tekeminen tietokoneella - kielten opiskelu on uuden viestintäkanavan jatkuvaa opiskelua - vastuu omasta työskentelystä - aihetta käsitellään laajemmin erilaisten tekstien kautta - ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto - eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä toimiminen - tietotekniikan käyttö Matematiikka 41 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti. Se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Vuosiluokat 1–2 Vuosiluokkien 1–2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittyminen, kuunteleminen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Tavoitteet 1. luokka 2. luokka Oppilas - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit - oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita - ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja - oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Sisällöt 1. luokka - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli, (liite 3, Numerot) - lukualue 0-100 - vertailun symbolit >, =, <, luokittelu, järjestykseen asettaminen, erilaisia lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein - kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate - yhteen- ja vähennyslaskut luvuilla 0-20 ja niiden välinen yhteys - kymmenylitys ja -alitus - eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö 2. luokka - luvun käsitteen laajentaminen ja varmentaminen, varma lukualue 0-100 - lukualue 0-1000 - lukujen ominaisuuksia: parillinen - pariton, yksinumeroinen - kaksinumeroinen kolminumeroinen - luokittelu, järjestykseen asettaminen, erilaiset lukujonot, säännönmukaisuudet - kymmenjärjestelmä - yhteen- ja vähennyslaskuja luvuilla 0-100 ja niiden soveltamista - kertolaskun käsite, kertolaskua, kertotauluja - jakolaskun käsite konkreettisin välinein - laskutoimitusten väliset yhteydet - kokonaisen jakamista osiin - murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein - säännönmukaisuuksien näkeminen kuvista Matematiikka Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilas - tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen - hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut - tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä - ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa - osaa etsiä konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä 1. luokka - ympäröivän tilan, avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu - ympäristössä olevien kaksi- ja kolmiulotteisten geometristen muotojen havainnointi, kuvailu, nimeäminen ja jäljentäminen 2. luokka - kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen jäljentäminen, piirtäminen ja kappaleiden rakentaminen - geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma - yksinkertaisien peilauksien ja suurennosten tekemistä Oppilas - tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisempiin tasokuvioihin - osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä 1. luokka - mittaamisen periaate erilaisia yksiköitä käyttäen - mittaustulosten arviointia ja vertailua - tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä - tutustuminen mittavälineiden käyttöön 2. luokka - tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä, arviointia, vertailua, muuntamista: pituus, massa ja tilavuus, hinta, aika - pinta-alan käsitteeseen tutustuminen pohjustus pinnan täyttämisellä - eri mittavälineiden käyttöä Oppilas - osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika - osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. Tietojen käsittely ja tilastot Sisällöt 1. luokka 2. luokka - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina - tietojen etsiminen, kerääminen - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen 42 Matematiikka 43 Työtavat 1. luokka 2. luokka esim. - yksilö- ja parityöskentely - keskustelu - erilaiset toiminnot kuvia, malleja ja havainnointimateriaaleja käyttäen - perustelut - tietotekniikan käyttö Ajattelun ja työskentelyn taidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilas - osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle - pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti - osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja: yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, =, < . Vuosiluokat 3−5 Vuosiluokkien 3–5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Tavoitteet 3. luokka Oppilas oppii - käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita - käyttämään matemaattisia käsitteitä - keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä 4. luokka Oppilas oppii - peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita 5. luokka Oppilas oppii - perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille - tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta Matematiikka 44 Luvut ja laskutoimitukset, algebra Sisällöt 3. luokka 4. luokka -yhteen- ja vähennyslaskun kertausta, laskualgoritmeja, päässälaskuja, laskulauseke - luvut 0-10 000, lukujen luokittelua, järjestämistä - luvut 0-1 000 000, lukujen luokittelua ja järjestämistä, arviointi ja pyöristäminen - kertotaulut 2-9 - kertominen allekkain yksinumeroisella luvulla - kertolaskua: kertotaulut hallintaan, luvut 10, 100, 1000 jne. tulon tekijänä - allekkain kertominen, kaksinumeroinen kertoja -aika: a, kk, vk, d, h, min, s, aikataulut - aika: a, kk, d, h, min, s, kellonajat myös pistemerkintänä - jakolaskua: sisältö- ja ositusjako, jakojäännös, jakolaskun tarkistaminen, jaollisuus - jakolaskua: laskujärjestys, jakaminen jakokulmassa yksinumeroinen jakaja, jaollisuus - laskujärjestyksen periaatteen harjoittelua - lausekkeen käsite -vaihdannaisuus ja liitännäisyys - laskujärjestyksen periaate (sulkeet) - murtoluvut: käsite, samannimiset murtoluvut - murtoluvut: sekaluvut, samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, mittayksiköt murtolukuina - desimaaliluvut: - käsite, suuruusvertailu, yhteen- ja vähennyslaskua, soveltaminen mittayksiköihin - laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen 5. luokka - kertausta ja täydennystä: laskualgoritmeja, sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus, päässälaskua, - kymmenjärjestelmä, luvut 0 1 000 000 000, tutustuminen 60järjestelmään, lukujen luokittelua ja järjestämistä - desimaaliluvut: tuhannesosat, yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuina, mittayksiköt ja desimaaliluvut, pyöristäminen, kertolaskut päässä ja allekkain, jakolaskut päässä, 10:llä, 100:lla 1000:lla jne. jakaminen, jakokulmassa jako, päättymätön desimaaliluku ja desimaaliluvun ja murtoluvun yhteys - murtoluvut: laventaminen, supistaminen, yhteen- ja vähennyslasku, kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla, murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys - arviointia ja päättelyä: pyöristäminen, laskutulosten arviointi ja tarkistaminen - negatiivisen kokonaisluvun käsite - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen, ongelma- ja pohdintatehtäviä Matematiikka 45 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas - ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla - osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden - osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Sisällöt 3. luokka - symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein 4. luokka - peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein - yhdenmuotoisuus 5. luokka - peilauksia suoran ja pisteen suhteen - suurennoksia ja pienennöksiä - mittakaava - erilaisten monikulmioiden tutkimista ja luokittelua - piiri - pinta-ala (nelikulmio) - pinta-ala (suunnikas, kolmio) - kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu - ympyrä ja sen osia - yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat - kulmien luokittelu Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä - kulman mitta - mittaamisen periaatteen - mittatuloksen arviointi ja - mittayksiköiden käyttö, vahvistaminen mittauksen tarkistaminen vertailua ja muuntamista - mittatuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Oppilas - muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; havaitsee yksinkertaisten kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta - tunnistaa yhdenmuotoisuuden; osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot - ymmärtää mittaamisen periaatteen; osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä - osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Matematiikka 46 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Sisällöt 3. luokka - tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen 4. luokka - keskiarvon käsite ja laskeminen - koordinaatisto 5. luokka - tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen - kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas - osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja - osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. Työtavat esim. - yksilö-/ryhmätyöskentely - opettajajohtoinen/oppilaslähtöinen työskentely (tutkiva, kokeileva, ongelmalähtöinen oppiminen) - tietokoneavusteinen työskentely Vuosiluokat 6–9 Vuosiluokkien 6–9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteet 6. luokka Oppilas oppii - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen - näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja - erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan - perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia Matematiikka 47 Sisällöt 6. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät - loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä - vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö - matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen - todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys - luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna - matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä - erilaisten lukujonojen tutkimista - ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä - matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, kokonaisluvut - peruslaskutoimitusten varmentaminen - aikalaskut, aikaväli - yksinkertaisia lukujen jaollisuussääntöjä - murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna - kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla - lausekkeiden sieventäminen - prosenttilasku - pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra - yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä - lauseke ja sen sieventäminen Funktiot - lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä - säännölliset monikulmiot - ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu - suorakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen - yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys - geometrista piirtämistä harppia ja viivainta apuna käyttäen (konstruointi) - symmetria suoran ja pisteen suhteen Todennäköisyys ja tilastot - diagrammien tulkintaa ja laadintaa - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Työtavat esim. - itsenäinen /ryhmätyöskentely - samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, yksilöidyt koejärjestelyt Ympäristö- ja luonnontieto Aihekokonaisuudet matematiikassa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja kehittämään itseään - toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä Viestintä ja mediataito - oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti ja tulkitsemaan muiden viestejä - opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen - monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja parityöskentely) - toisen huomioonottaminen ja vastuun kantaminen osana ryhmää - taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen ja tekeminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihminen ja teknologia - oppia toimimaan pitkäjänteisesti päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan vaikutuksia - oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia - esim. retkirahaston kartuttaminen myyjäisin - oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia eri tarkoituksiin - tietokoneiden käyttö oppimisen apuna - matematiikka osana tutkimustyötä - säästävät toimenpiteet - oman talouden hallinta 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Vuosiluokat 1–4 Y mpäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. 48 Ympäristö- ja luonnontieto 49 Tavoitteet Luokat 1–4 Oppilas oppii - toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä - tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita - hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä - tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita - lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa - esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa - käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään - suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja - psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista - terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja Eliöt ja elinympäristö Sisällöt 1. luokka 2. luokka - lähiympäristön luonnonilmiöihin tutustuminen - käsitteet elollinen ja eloton - tutustuminen elämän perusedellytyksiin - mitä eliöt tarvitsevat elääkseen - eliön elämänkaari: syntymä, kasvu, kuolema - Normaalikoulun ympäristöön ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet - luonnon havainnointi eri vuodenaikoina - ruuan alkuperä ja tuottaminen, kompostointi ja kierrätys Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Sisällöt 1. luokka 2. luokka - maiseman havainnointi ja maaston rakenteiden hahmottaminen - ihmisen toiminta ja rakennettu ympäristö Heikinpohjassa ja Savonlinnassa - koulurakennukseen ja lähiympäristöön - oppilaan maailmankuvan laajentaminen tutustuminen Suomeen, sen lähinaapureihin ja maanosiin - luokka- ja pihakartat - vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviä - ilmansuunnat käsitteitä ja ilmiöitä sekä niiden havainnointia Ympäristön ilmiöitä Sisällöt 1. luokka - sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta - veden eri olomuodot - liikkeen tutkiminen 2. luokka - ilmakehä, ääni, valo; näön ja kuulon suojelu - kodin laitteiden toimintaan tutustuminen - energian lähteitä, sähkön käyttö ja turvallisuus - veden ja ilman ominaisuuksia ja niiden havainnointia Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristön aineita Sisällöt 1. luokka 2. luokka - erilaisten materiaalien, kuten lasin, muovin, metallien, tekstiilien ja puun tutkiminen - eri materiaalien käyttö, säästäminen ja kierrätys - veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen - aineen muuttuminen, esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus Ihminen ja terveys Sisällöt 1. luokka 2. luokka - kehonosat - ihmisen eri elimistöihin tutustuminen: ruuansulatus, hengitys ja verenkierto - omasta terveydestä huolehtiminen ja terveellisten elintapojen ymmärtäminen - sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet, avun hakeminen - omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta - terveelliset harrastukset Turvallisuus Sisällöt Työtavat 1. luokka 2. luokka - normaalikoulun ja oman luokan säännöt ja sopimukset - hyvät tavat, toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, toisen omaisuuden kunnioittaminen - hätäilmoituksen tekeminen - tutustuminen turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä: liikennesäännöt ja -merkit esim. havainnointi, tutkiminen, kuvailu, vertailu, luokittelu, draama, luonnontieteelliset kokeet, retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, vihkotyö, raportointi ja tutkielma Eliöt ja elinympäristöt Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka - Normaalikoulun ja Kampuksen - eliölajien sopeutuminen elinympäristöön ja luonnonilmiöiden havainnoiminen olosuhteisiin eri vuodenaikoina - tutustuminen elämän edellytyksiin - erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen: - erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen: niitty, metsä, vesi piha, puisto, pelto, vesi - puulajeja - lähiympäristön elinympäristöihin ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet - selkärankainen ja selkärangaton - Suomen uhanalaisia eläimiä, petoeläimiä, lemmikkieläimiä - eliön elämänkaari: kasvukausi, elinikä, kiertokulku - luonnon havainnointi ja tutkiminen eri vuodenaikoina Oppilas - ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä - tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen - tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan - osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. 50 Ympäristö- ja luonnontieto 51 Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka - kotiseutu ja oma maakunta - luonnonmaantieteelliset alueet - kartta, karttamerkit, janamittakaava, yksinkertaisen kartan laatiminen, ilmansuunnat - luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen; muutosten tarkasteleminen - ihmisen toiminnan vaikutus ympäristön muutoksiin Suomi Pohjoismaat Oppilas - ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään - osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa - oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden - ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 3. luokka - veden eri olomuodot; kaasu, neste, kiinteä - veden kiertokulku 4. luokka - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä: eteneminen, heijastuminen, lähteet - lämpö: lähteet, lämmittäminen, lämmön siirtäminen - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä - sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta - liikkeen tutkiminen - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen: vipu, pyörä, jousi, sähkövaraus ja sähkövirta - veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen - aineen muuttuminen esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus - erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia; lääkkeet, pesu- ja puhdistusaineet, päihteet Oppilas - osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina - osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä - osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta - osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti - tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen - tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti - osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa - ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä - tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita - osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ympäristö- ja luonnontieto Ihminen ja terveys Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Luokat 3–4 - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset - sairastaminen: tavallisimpia lasten ja nuorten sairauksia - perheen ja ystävien merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle - tunteet ja vuorovaikutustaidot - hätätilanteissa toimiminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet Oppilas - osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja - tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen - osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä - osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Luokat 3–4 - tapakasvatus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen - rahan käyttö ja säästäminen - miten toimia vaaratilanteessa - koti- ja vapaa-ajan tapaturmat - liikennekäyttäytyminen; jalankulku, pyöräily, jäällä liikkuminen, veneily - fyysinen koskemattomuus: hyväksytty ja ei-hyväksytty kosketus Oppilas - osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä - tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei - tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. Luonnon tutkimisen taidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas - osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin - osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella - osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön - osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa - osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Työtavat esim. havainnointi, tutkiminen, kuvailu, vertailu, luokittelu, draama, luonnontieteelliset kokeet, retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt, vihkotyö, raportointi ja tutkielma 52 Ympäristö- ja luonnontieto 53 Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedossa luokilla 1–4 Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen harjoitteleminen. Oppilasta ohjataan tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita. Oppilasta ohjataan tunnistamaan paikallisia tuotteita, tapoja ja tapahtumia. Viestintä ja mediataito Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tietoja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti. Oppilas oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja työympäristöihin. Oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja päätöksentekokeinoihin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii kestävän kehityksen periaatteita omissa jokapäiväisissä toiminnoissaan. Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen. Ihminen ja teknologia Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti kodin ja koulun tavallisimpia laitteita. - koululaisena kasvaminen - oppilas luokan ja kouluyhteisön jäsenenä - erilaiset oppimis- ja työskentelytavat - vastuuseen kasvaminen - terveellinen ruokavalio - hammashoitajan ja terveydenhoitajan vierailut - päihteettömyyteen kasvattaminen - minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja pohjoismaalaisena - savolaisuus, itäsuomalaisuus - Olavinlinna - ruoka- ja juhlakulttuuri - tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot erilaisista lähteistä - ryhmätyötaidot - karttojen, taulukoiden ja diagrammien lukeminen - esittämisen kirjallinen ja suullinen taito - nettietiketti - vierailut Kampuksen puutarhalla, lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan luontotalo Nestorissa, Järviluonnonkeskus Oskarissa, metsämuseo Lustossa - asiantuntijavierailut - tutustuminen erilaisiin ammatteihin - kummi- ja ystävyysluokat - oppilaskuntatoiminta, erilaiset äänestykset - jätteiden lajittelu ja kierrätys normaalikoulussa - ruokalajärjestäjätoiminta - keräily- ja kierrätyspisteeseen tutustuminen - kierrätyskeskukseen tutustuminen - vierailut vesilaitoksella ja jätevedenpuhdistamolla - luokan sekä koulun säännöt ja sopimukset - hyvät tavat, kauniit sanat - väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava työskentelyilmapiiri - turvallisuus työskentely-ympäristössä - liikennemerkit ja liikennekäyttäytyminen - ensiaputaidot - palolaitosvierailu - yhteistyö poliisin kanssa - kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteet - puhelimen käyttö viestintä- ja tiedonhankintavälineenä Biologia ja maantieto 7.8 Biologia ja maantieto Vuosiluokat 5–6 B iologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Tavoitteet Oppilas oppii - tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä - hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa - ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta - kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa - tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista - arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta - pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä - ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset - laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä - hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön - ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla - perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin 54 Biologia ja maantieto 55 Eliöt ja elinympäristöt Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - lähiympäristön keskeisen eliölajiston - lähiympäristön keskeisen eliölajiston tunnistaminen tunnistaminen ja ravintoketjut - eri selkärankaisryhmät - metsä ja suo - elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen - metsien hyötykäyttö sekä puutarhan antimet - maatalous - kasvien kasvu ja ohjattu keruu sekä kokeellinen tutkiminen - eläinten ja kasvien lisääntyminen Oppilas - tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä - tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla - osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla - ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän - osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät - liikuntakasvatus - ihmisen kehon rakenne ja keskeiset - ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät - seksuaalisen kehityksen yksilöllinen oikeudet ja vastuu vaihtelu Oppilas - osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista - osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä - osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta - tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tutkimisen taidot Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Oppilas - osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa - osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia - tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Biologia ja maantieto Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla, Eurooppa osana maailmaa Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan - maailmankartan keskeinen nimistö ja karttakuva karttataidot - Euroopan ilmasto- ja - sademetsät, savannit, arot, aavikot, kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen talvisateiden alueet toiminta - lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisen monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä; kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen Oppilas - tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet - tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä - osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä - osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. - tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Karttataidot Oppilas - osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja - osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä - osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Työtavat esim. havainnointi, tutkiminen, kuvailu, vertailu, luokittelu, draama, luonnontieteelliset kokeet, retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt, vihkotyö, raportointi ja tutkielma 56 Biologia ja maantieto 57 Aihekokonaisuudet biologiassa ja maantiedossa luokilla 5–6 Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia. - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu - tunteiden tunnistaminen ja käsittely, erityisesti murrosikä huomioiden - turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja muista - vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia työmenetelmiä - lähivesistötutkimus - kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus - ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu, sopimukset - kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa) - kriittinen tiedonhankinta - tilastojen, taulukoiden ja erilaisten karttojen tulkinta - työselostuksien laatiminen omista pienistä tutkimuksista - viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö, esim. videoraportti - lähiseudulla toimivien yritysten merkitys elinympäristölle - eri ammatteihin tutustuminen - yritysvierailut - yritysyhteistyö - vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu - vierailu vesilaitoksella ja jätevesipuhdistamolla - puhtaan juomaveden merkitys - kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö - luonnon monimuotoisuuden merkitys - hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat globaalilla tasolla - turvallinen työskentely maastoopiskelussa - ympäristöturvallisuus - onnettomuus- ja kriisitilanteissa toimiminen - liikenneturvallisuus, esim. tutkimus lähiliikenteestä Oppilas oppii työskentelemään vastuullisesti erilaisissa oppimisympäristöissä. Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Viestintä ja mediataito Oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden erilaisia tieto- ja viestintälähteitä. Oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas perehtyy Savonlinnan elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin. Oppilas tutustuu yrittäjyyteen pienimuotoisesti. Oppilas oppii kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Oppilas osaa työskennellä turvallisesti erilaisissa ympäristöissä. Oppilas oppii yhteisvastuullisuutta. Ihminen ja teknologia Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan riippuvan ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. - biologian ja maantiedon yhteys teknologiaan - elintarviketeollisuus - rakennetun ympäristön tutkiminen Fysiikka ja kemia 7.9 Fysiikka ja kemia F ysiikan ja kemian opetuksen perusta on luotu vuosiluokkien 1–4 ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Luokilla 5–6 opiskelu syventyy fysiikan ja kemian peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. Fysiikka ja kemia auttavat osaltaan oppilaan tieteellisen maailmankuvan kehittymistä. Fysiikka tutkii aineen rakennetta sekä kappaleiden välisiä perusvuorovaikutuksia. Fysiikan keskeisiin sisältöalueisiin kuuluu myös luonnonrakenteet sekä tähtitiede. Kemia tutkii aineen rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita. Asioita ja ilmiöitä otetaan esille myös muiden oppiaineiden opetuksessa siten, että ne tukevat toisiaan. Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet ovat toteutettavissa fysiikan ja kemian opetuksessa. Fysiikka ja kemia -oppiainekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään fysiikan ja kemian merkityksen perusluonnontieteinä, soveltamaan luonnontieteellistä tietoa arkielämää, luontoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä sekä innostuu näiden aineiden opiskelusta. Oppimisen arviointi perustuu pääasiassa kokeellisen työskentelyn arviointiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan työskentely, suunnittelutaidot, raportointi, työturvallisuus ja kotitehtävien tekeminen. Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla turvamääräysten mukainen. Tavoitteet Oppilas oppii - työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita - tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta - tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia - käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä - ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden 58 Fysiikka ja kemia 59 Energia ja sähkö Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen - maapallon energiavarat, sähkön ja lämmön sähkön avulla tuotantotapoja - virtapiirit: sarjaan- ja rinnankytkentä, - energian alkuperä, siirtyminen ja paristot ja akut jännitelähteinä, johteet ja varastoituminen, energia, uusiutuvat ja eristeet uusiutumattomat energialähteet - sähköturvallisuus - erilaisia energian tuotantotapoja - verkkovirta, muuntaja, sähköjohto, lampun - energian säästäminen vaihto, oikosulku, sulake, ukkoselta suojautuminen, kodinkoneiden turvallinen käyttö - lämmön siirtyminen johtumalla, kulkeutumalla ja säteilemällä - lämmön vaikutus nesteisiin ja kaasuihin - paloturvallisuus Oppilas - tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen - tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet Sisällöt Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - Maan vetovoima, painovoima, massa ja - Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia paino, massan mittaaminen ilmiöitä: maapallo, kuu, kuun vaiheet, - voimista aiheutuvia liike- ja auringonpimennys, kuunpimennys, tasapainoilmiöitä, erilaisia liikeilmiöitä ja vuorokaudenajat, vuodenajat, kappaleen tasapaino, liikettä vastustavat aikavyöhykkeet voimat, voiman ja massan vaikutus - Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas, kappaleen liikkeeseen ja muotoon tähtitaivaan havainnoiminen - liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisyssä, liikenneturvallisuus, polkupyörällä ja jalankulkijana liikenteessä - vivut ja väkipyörät Oppilas - osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä - osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä - tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta - osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Fysiikka ja kemia Aineet ympärillämme Sisällöt Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 5. luokka 6. luokka - ilman koostumus ja ilmakehä, - maaperän ja elinympäristön aineet ilmakehän merkitys, kemiallisia merkkejä, - maaperästä saatavien aineiden luokittelu ilmansuojelu, ilmansaastumisen havainnointi niiden ominaisuuksien perusteella - veden ominaisuudet ja merkitys - aineiden erotusmenetelmiä liuottimena, - alkuaineiden kemiallisia merkkejä liukeneminen, kylläinen liuos - elinympäristöön kuuluvien aineiden - luonnonvesien tutkiminen, ominaisuuksia, niiden käyttö ja kierrätys, vesien saastuminen, biologinen puhtaus tuotteiden elinkaari, tuoteselosteen ja - vesinäytteiden kerääminen: kirkkaus, tuotteiden turvallinen käyttö vaahtoaminen, mekaaninen vedenpuhdistus - vaaralliset aineet, päihde- ja vaikuteaineet - lähivesistö: lähirannan veden tutkiminen, vesihuoltojärjestelmään tutustuminen Fysiikan ja kemian työtavoissa painotetaan aktiivisuutta, yhteistoiminnallisuutta ja kokeellisuutta. Työtapoja ovat mm. - havainnointi - mittaaminen - havaintojen ja mittausten raportointi - erilaisten yksinkertaisten luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu, järjestäminen, toteuttaminen, sekä tulosten raportointi - projektityöskentely - pari- ja pienryhmätyöskentely - vierailut eri kohteisiin; esim. yritysvierailut, vesilaitos, vedenpuhdistamo, tutkimusalus Muikku, luontokeskus Nestori, Järviluonnonkeskus, paloasema, kierrätyskeskus, kaatopaikka, lämpövoimala, pannuhuone, planetaario - asiantuntijavierailut koululla esim. poliisi, palopäällikkö, päihdetyöntekijät, eri yritysten edustajat, fysiikan ja kemian alan työntekijät Oppilas - tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä - osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan - osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista - tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta - tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. Luonnon tutkimisen taidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Oppilas - osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita - osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin - osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää - osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen - osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa - osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. 60 Fysiikka ja kemia 61 Aihekokonaisuudet fysiikassa ja kemiassa luokilla 5–6 Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia. Oppilas oppii työskentelemään vastuullisesti erilaisissa oppimisympäristöissä. Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tieto- ja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti. Oppilas oppii tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta. Oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. Oppilas perehtyy Savonlinnan elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin. Oppilas tutustuu yrittäjyyteen pienimuotoisesti. Oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita. - opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä yhteistoimintatavat - oman ja muiden työn arvostaminen - ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja vastuu muista - monipuoliset työtavat - lähivesistötutkimus - kansainvälinen yhteistyö - kansainvälinen vastuu, sopimukset - suomalainen teollisuus - ryhmätyöt - suullinen esittäminen - tiedonhankinta - tiedonsiirto - työselostuksien laatiminen - viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö - sähkön merkitys viestinnässä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita Oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden. Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan riippuvan ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. 7.10 Terveystieto Ei opetusta omana oppiaineenaan vuosiluokilla 1–6. - tieto mielipiteen luomisessa - valintataidot - yritysvierailut - yritysyhteistyö - vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu - vesitutkimus - puhtaan juomaveden merkitys - kemikaalien käyttö - päästöt ja niiden ympäristövaikutukset - luonnonvarat - metallien ympäristövaikutukset - energia, uusiutuvat energialähteet - sähkön tuotanto - ydinenergia - tuotteiden elinkaari - kestävä kehitys - turvallinen työskentely fysiikan ja kemian opiskelussa - päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö - melu - fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus) - fysiikan ja kemian yhteys teknologiaan (lait ja niiden sovellukset) - kemianteollisuus - teknologiset sovellukset (esim. optiset laitteet) - sähkön merkitys teknologiassa - fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet - arkipäivän teknologia Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät U skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman kulttuuriperinnön merkitystä ja tuntemista, omaa kasvua, vastuuta ja elämänhallintaa sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja, valmiuksia ja kokemuksia, joista hän saa aineksia oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseksi. Opetuksen tavoite on monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Evankelisluterilainen uskonto Vuosiluokat 1–6 Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä sekä näkemään eri uskontojen kulttuurisia sekä inhimillisiä vaikutuksia niin omassa yhteisössä kuin myös eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Opetuksen edetessä syvennetään jo hankittuja tietoja, valmiuksia sekä ymmärrystä. Tavoitteet Sisällöt 1. luokka 2. luokka Oppilas oppii - luottamusta elämään ja itseensä - jakamaan omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä tekemään kysymyksiä turvallisessa ilmapiirissä Oppilas - tutustuu Raamattuun, erityisesti Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin - pohtii lähimmäisenrakkauteen liittyviä kysymyksiä: miten elää oikein toisten kanssa - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja erityisesti kotiseurakunnan toimintaan Luottamus ja turvallisuus sekä arvokas ja ainutlaatuinen elämä - lapsi ja hänen lähimmäisensä - kultainen sääntö - hyvyyttä ja pahuutta lasten maailmassa - iloa ja surua lasten maailmassa - rukous Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Raamattu - Luomiskertomus (1. Moos. 1-3, 5-8, suhde Jumalaan, luontoon ja lähimmäisiin) - Jeesuksen lapsuus ja kotimaa - opetuslapset - Jeesus ja lapset - Hyvä paimen - Jeesus parantajana Luterilaisen kirkon elämää - kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja Oma seurakunta: - alustava kokonaiskuva kirkkovuodesta, erityisesti joulusta - lastenvirsiä sekä mahdollisesti vierailuja seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin (esim. jouluseimi, pääsiäisvaellus tai lasten jumalanpalvelus) - muut uskontokunnat koulun tai luokan kotitaustojen mukaan 62 Evankelisluterilainen uskonto 63 Työtavat Tavoitteet 1. luokka esim. - opettajan elävä kerronta - opetuskeskustelu - pedagoginen draama - tutustumisretket ja vierailut - leikit ja pelit - askartelu ja piirtäminen - ryhmätyöt - yhteistoiminnallinen oppiminen - pysäkkityöskentely - projektit (esim. jouluseimi) 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka Oppilas - oppii luottamusta elämään ja itseensä - oppii rohkeasti kohtaamaan tulevaisuuden sekä näkemään Jumalan vaikutuksen maailmassa - tutustuu Vanhan - tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja testamentin keskeisiin opetuksiin kertomuksiin - kirkkovuosi pääpiirteissään, - oppii yhdistämään - kirkkovuosi seurakunnan keskeiset kirkkovuoden kirkkovuoden ja Jeesuksen elämässä juhlapyhät elämänkaaren - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan - tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröivään uskonnolliseen elämään sekä uskonnottomuuteen - oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista - oppii tunnistamaan uskontoja yhdistäviä ja eriyttäviä piirteitä, erityisesti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamilaisuutta Evankelisluterilainen uskonto Sisällöt 3. luokka Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - elämän kunnioittaminen - ihmisarvo - minä luokkayhteisön jäsenenä Luottamus ja turvallisuus - luottamus - Jumalan huolenpito - Herran siunaus Eettisyyteen kasvaminen - hyvä elämä - oikea ja väärä - anteeksipyytäminen ja antaminen Vanhan testamentin kertomuksissa ja oppilaiden elämässä Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Vanhan testamentin sisältö ja käyttäminen - Vanhan testamentin lyhenteet - alku- ja patriarkkakertomukset - Luvattu maa - kuninkaiden aika ja profeetat Luterilaisen kirkon elämä - kirkkovuoden juhlapäiviä, erityisesti joulu - jumalanpalvelus - seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö - hengellisiä lauluja ja virsiä 4. luokka Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - elämän kunnioittaminen - suvaitsevaisuus - lähimmäisenrakkaus 5. luokka Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - uskonnon ja katsomusten vapaus Luottamus ja turvallisuus - Isä meidän - lähetyskäsky ja lupaus Luottamus ja turvallisuus - lähimmäisenrakkaus - uskontunnustus Eettisyyteen kasvaminen - kultainen sääntö - rehellisyys - anteeksi pyytäminen ja antaminen Uuden testamentin kertomuksissa ja oppilaiden elämässä Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Uuden testamentin sisältö ja käyttäminen - Uuden testamentin lyhenteet - Jeesuksen elämä ja toiminta Luukkaan evankeliumin mukaan Eettisyyteen kasvaminen - oikeudenmukaisuus - lähimmäisyys - ystävyys - kymmenen käskyä lasten elämässä Luterilaisen kirkon elämä - kirkkovuoden juhlapäiviä, erityisesti pääsiäinen - pyhät ja pyhimykset - ehtoollinen - kotiseurakuntaan tutustuminen - seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö - hengellisiä lauluja ja virsiä sekä kirkkovuoden juhlapäiviin liittyviä virsiä Luterilaisen kirkon elämä - kirkkovuosi - kristinuskon alkuvaiheet Euroopassa - diakonia - kristilliset symbolit - kirkkotaide - seurakunnan nuorisotyö Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - oppilaiden kohtaamat uskonnot koulussa ja lähiympäristössä Työtavat 64 esim. - opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu - pedagoginen draama - tutustumisretket ja vierailut - leikit ja pelit - ryhmätyöt - yhteistoiminnallinen oppiminen - pysäkkityöskentely - ongelmalähtöinen opetus - projektit - portfoliot Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Vuorisaarnan opetukset - kristillinen näkemys maailmasta - Raamatun tekstit kirkkomusiikissa (passio tai oratorio Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - ortodoksiseen ja katoliseen uskontoon ja kirkkoon tutustuminen - kristilliset kirkot ja yhteisöt Evankelisluterilainen uskonto 65 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas - tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia - tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan - tietää Suomen evankelisluterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas - ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta - tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia - näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta - osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä - pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas - kykenee eettiseen pohdintaan - tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Tavoitteet 6. luokka Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - varhaisseurakunnan synty ja kristinuskon leviäminen - perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä - perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa Evankelisluterilainen uskonto Sisällöt Työtavat 6. luokka Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - taivas, Jumalan armo ja pelastus Maailmanuskonnot - kristilliset kirkot ja yhteisöt - uskonnollisia vaikuttajia - maailmanuskonnot Raamattu - Jeesuksen keskeiset opetukset - alkuseurakunnan synty - ensimmäiset lähetysmatkat - Apostolien teot - apostoli Paavalin kirjeet Kirkko - kirkkorakentaminen - kirkon ja seurakunnan toiminta - kirkolliset toimitukset - seurakunnan nuorisotyö Suomalainen katsomusperinne - kristilliset liikkeet Suomessa - kirkkovuosi - hengelliset laulut ja virret Ihminen eettisenä olentona - ekumenia esim. oppilaskeskeiset työtavat - tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot opettajajohtoiset työtavat - opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus yhteisöllisen oppimisen työtavat - draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely Aihekokonaisuudet uskonnossa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle - oikeudenmukaisuus - tasa-arvo - toisten huomioon ottaminen - oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä - erilaisia yhteistoimintatapoja - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muita kulttuureita ja monikulttuurisuus - ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tapakulttuurien merkitys 66 Ortodoksinen uskonto 67 Ortodoksinen uskonto Vuosiluokat 1–6 Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana luokkatasolle sopivalla tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia, lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös kirkkovuoden paastot. Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut kuuluvat) on runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailuja eri kohteisiin. Näitä ovat mm.: - Valamon ja Lintulan luostarit - Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa - Evakkokeskus Iisalmessa - pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin rukoushuone - praasniekat - Ortodoksisten Nuorten Liitto (ONL) - Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta - Ortodoksinen seminaari Joensuussa - leirikeskukset Tavoitteet Luokat 1–2 Oppilas - oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta - perehtyy liturgiseen elämään ja osallistuu liturgiaan - oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella - oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan - tutustuu alustavasti muihin uskontoihin Ortodoksinen uskonto Sisällöt Luokat 1–2 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen - oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä - paasto - joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos, pyhä Elia, profeetta Hanna, apostolit Pietari ja Paavali sekä oman kirkon nimikkopyhät Sakarias ja Elisabet Kirkon jäsenenä - oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa - risti, ristinmerkki ja ikoni - rukouksen merkitys, opeteltavat rukoukset “Isä meidän“ ja ruokarukous - kodin ja esim. sadon siunaaminen - vainajien muisteleminen - seurakunnan lapsityö - luterilainen kirkko - lähiympäristön ja oman koulun oppilaiden uskontoja Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia (syntymä, kaste, ristinkuolema ja ylösnousemus) - Jeesuksen kotimaa - Jeesuksen ihmetekoja ja opetuksia - luominen - Evankeliumi Työtavat Liturginen elämä - sakramenteista ehtoollinen, kaste ja mirhavoitelu - nimenanto - yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien juhlien veisuja - kirkkomatka ja papin tapaaminen - kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena - Isä, Poika ja Pyhä Henki - oikea ja väärä ja niiden erottaminen - ystävyys ja suvaitsevaisuus - lähimmäisenrakkaus - katumus ja anteeksipyytäminen sekä -antaminen esim. - jumalanpalveluksiin osallistuminen - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut - leikit ja pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta - ryhmätyöt ja erilaiset projektit - tietoverkkotyöskentely 68 Ortodoksinen uskonto 69 Tavoitteet Sisällöt 3. luokka 4. luokka 5. luokka Oppilas - oppii kristinuskon peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - tutustuu uskonopin peruskysymyksiin - perehtyy Raamatun - perehtyy Vanhan - perehtyy Uuden testamentin kertomuksiin ja oppii testamentin kertomuksiin kertomuksiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä pohtimaan Raamatusta nousevia eettisiä kysymyksiä - tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perinteen pohjalta, erityisesti Neitsyt Marian juhlat - profeetta Eliaan elämäkerta Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perinteen pohjalta, erityisesti Kristuksen juhlat - suuren paaston käytäntöjä ja merkitys - pyhät Sergei ja Herman Valamolaiset - pyhä Georgios Voittaja Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla - kotiseurakunta ja sen toiminta - lähiympäristön muut uskonnot Kirkon jäsenenä - kotiseurakunta ja sen toiminta - seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa - Ortodoksisten Nuorten Liitto (ONL) Raamattu pyhänä kirjana - alkukertomukset - patriarkkakertomukset - Egyptistä luvattuun maahan Liturginen elämä - sakramenteista ehtoollinen ja katumus - tutustuminen liturgiaan - jumalanpalvelusten toimittajat - kirkkorakennus - kirkkoveisuja, mm. tropareja ja rukoushetken veisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - kymmenen käskyä ja niiden merkitys omassa elämässä - sairaudet, kärsimys - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuosi - paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset - kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä - sakramenttien merkitys ortodoksin elämässä - luostarien toiminta - ortodoksinen perinne maailmassa - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja Raamattu pyhänä kirjana Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämä ja opetukset - evankeliumin kirjoittajat - ylösnousemus ja sen merkitys - ylösnousemus ja uusi elämä Liturginen elämä - liturgiaan valmistautuminen - sakramenteista avioliitto ja sairaanvoitelu - suurten juhlien ikoneja - kirkkoveisuja, mm. tropareja ja rukoushetken veisuja Liturginen elämä - kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana - risti - ikoni - sakramenteista pappeus - liturgiset tekstiilit Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - eettisiä kysymyksiä Jeesuksen opetusten pohjalta Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - pelastus ja iankaikkinen elämä - Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet Ortodoksinen uskonto Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka esim. - jumalanpalveluksiin osallistuminen - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut, oma pohdinta - leikit ja pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta - ryhmätyöt ja erilaiset projektit - tietoverkkotyöskentely 70 5. luokka Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta Oppilas - tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksista elämää - tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään - tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia Oppilas - tuntee pääpiirteittäin Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen - tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn - osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä - tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää - pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi - kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä - tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan - tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa - tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Ortodoksinen uskonto 71 Tavoitteet Sisällöt 6. luokka Oppilas - oppii myönteisen ilmapiirin luomisen uskonnon opetuksen aikana - ymmärtää rukouksen osana uskonnon opetusta - tutustuu ortodoksisuuden peruskysymyksiin - kehittää ja vahvistaa ortodoksista vakaumusta - oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan toisen erilaisuutta Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - Pääsiäinen ja kirkkovuoden 12 suurta juhlaa - juhlien ikonien sekä veisujen sisältö ka Kirkon jäsenenä - ortodoksi kirkon elävänä osana - kirkolliset toimitukset: esim. hautaus, rukouspalvelukset - vainajien muistelu - luostarien toiminta - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja Raamattu pyhänä kirjana - profeetat, kuninkaat ja psalmit - Apostolien teot - apostoli Paavalin matkat - alkukirkon synty - vuorisaarna Liturginen elämä - liturgian sisältö ja merkitys uskon elämässä - ehtoo- ja aamupalvelus - viikonpäivien pyhä muisto Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - lähetystyö ja sen merkitys - Jumalan kymmenen käskyä - uskontunnustus - kuolema ja iankaikkinen elämä Työtavat esim. - jumalanpalveluksiin osallistuminen - erilaiset retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät - opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta - pelit - kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu - yhteistoiminnalliset työtavat - ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama - opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta - ryhmätyöt ja erilaiset projektit - tietoverkkotyöskentely Elämänkatsomustieto 7.12 Elämänkatsomustieto E lämänkatsomustieto pyrkii tukemaan oppilaan persoonallisuuden monipuolista kehitystä antamalla valmiuksia oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Elämänkatsomustieto on myös arvokasvatusta, jossa tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja ihmisille yhteisiä arvoja kuten rakkaus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja elämän kunnioittaminen. Arvokasvatus lähtee oppilaan omasta arkitodellisuudesta ja siinä pyritään tarjoamaan eettisesti korkeatasoisia samaistumiskohteita. Tavoitteena on, että arvokasvatus tukee oppilaan kasvua itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisön jäseneksi. Elämänkatsomustiedon yhteydessä käsitellään ihmisenä kasvamiseen sekä kulttuuriidentiteettiin ja kansainvälisyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia. Vuosiluokat 1–6 Tavoitteet Sisällöt Työtavat Luokat 1–2 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - oppilaan terveen itsetunnon kehittäminen - ystävyyden ja toveruuden tunnusmerkit - ihmisen vastuu itsestä ja toisista - rakkaus, suru, ilo ja pelot ihmisen elämässä - miten erotan oikean ja väärän - millainen on hyvä ihminen Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - erilaisia elämäntapoja ja asuinympäristöjä saduissa ja kertomuksissa Yhteisö ja ihmisoikeudet - kansainvälisyys - kansojen yhteistoiminta - ihmisten kanssakäyminen rauhan näkökulmasta Ihminen ja maailma - ihmisen suhde luonnon kiertokulkuun - ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan - ihmisen vastuu valinnoistaan - minä, eläimet sekä kasvit esim. - opettajan elävä kerronta - opetuskeskustelu, - pedagoginen draama - tutustumisretket ja vierailut - leikit ja pelit - askartelu ja piirtäminen - ryhmätyöt - yhteistoiminnallinen oppiminen - pysäkkityöskentely - projektit 72 Elämänkatsomustieto 73 Tavoitteet Sisällöt 3. luokka 4. luokka 5. luokka Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - kuka on ystäväni - mitä kuluu ystävyyteen - erilaisia ystävyyssuhteita - oikea/väärä teko - oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässäni Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - mikä on ystävyyden merkitys elämässäni - ystävyys ja rakkaus - oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa - mitä on reiluus - rikkaus ja köyhyys maailmassa Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - keskustelu: mielipide ja sen perustelu, olla samaa/eri mieltä, milloin voi muuttaa mieltänsä, toisen mielipiteen kunnioittaminen - eri tavoin ajattelevat ihmiset - suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto - mitä on filosofia - mikä ohjaa elämääni - vastuu ja vapaus elämässäni - onnellisuus elämän päämääränä Itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti - ihmisiä erottavia ja yhdistäviä seikkoja - miten suhtaudun erilaisuuteen - lasten elämää eri maissa Itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti - mitä on suvaitsevaisuus - vammaiset - erilaisia elämäntapoja eri maissa - elämäntapojen kohtaaminen/ monikulttuurisuus - suvaitsevaisuus Itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti - maailman kulttuuriperintö - uskomus/luulo/tieto/ ymmärrys - identiteetti ja sen muuttuminen Yhteisö ja ihmisoikeudet - mitä teemme yhdessä - mikä on sääntö - sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja totuus - oikeus ja laki - oikeus ja velvollisuus Yhteisö ja ihmisoikeudet - erilaiset säännöt ja niiden tarkoitus - kultainen sääntö - lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa ja muualla - lapset ja aikuiset Ihminen ja maailma - mitä maailma merkitsee minulle ja mitä siihen kuuluu - mikä on minulle tärkeää maailmassa - mitä on aika ja mitä se merkitsee minulle - mihin voin vaikuttaa/mihin en voi vaikuttaa Ihminen ja maailma - mitä on todellisuus - mitä on mieli - mikä maailmaa uhkaa - voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen Yhteisö ja ihmisoikeudet - väkivallan syyt, muodot ja seuraukset - sota ja terrorismi tämän päivän maailmassa - miten voin edistää rauhaa - moraaliarvostelma - teon moraalinen oikeutus (teon tarkoitus, seuraus jne.) - oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma - kestävän kehityksen periaate Elämänkatsomustieto Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka 5. luokka esim. - opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu - pedagoginen draama - tutustumisretket ja vierailut - leikit ja pelit - ryhmätyöt - yhteistoiminnallinen oppiminen - pysäkkityöskentely - ongelmalähtöinen opetus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas - kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta - ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita - kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon - ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas - tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä - osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) - rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella - pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään - osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas - tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita - ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen. - ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas - tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä - ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle - osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. Tavoitteet Sisällöt 6. luokka - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme 6. luokka Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta - tasa-arvo ja demokratia - kansalaisyhteiskunta ja osallisuus 74 Elämänkatsomustieto 75 Katsomusten maailma - maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus - erilaisia maailmankatsomuksia (tieteellinen, teistinen, ateistinen, agnostinen, skeptinen) - miten voin tutkia maailmaa - mitä tiedemies/-nainen ja taiteilija tekee - vapaus, uskonnonvapaus, vakaumus Työtavat Kulttuuri - kulttuurin käsite - suomalainen kulttuuri - kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, suomalainen kristinusko (tulo Suomeen, vanhaluterilainen perinne, pietismi ja herätysliikkeet) - suomalainen uskonnoton ajattelu Etiikka ja hyvä elämä - arvon ja normin käsitteet, ihanteet, hyveet - mitä arvoja/ihanteita/hyveitä haluan toteuttaa elämässäni Tulevaisuus - minä ja kestävä kehitys - maailmanperintö ja ympäristö esim. oppilaskeskeiset työtavat - tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot opettajajohtoiset työtavat - opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus yhteisöllisen oppimisen työtavat - draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle - oikeudenmukaisuus - tasa-arvo - toisten huomioon ottaminen - oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä - erilaisia yhteistoimintatapoja - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muita kulttuureita ja monikulttuurisuus - ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tapakulttuurien merkitys Historia 76 7.13 Historia H istorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Vuosiluokat 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. Tavoitteet 5. luokka Oppilas oppii - ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä - ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika - tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä 6. luokka Oppilas oppii - kertomaan jonkin historiallisen tapahtuman syy- ja seuraussuhteita - esittämään muutoksille syitä - ymmärtämään yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ihmisten elämään eri aikakausilla Historia 77 Sisällöt 5. luokka Omat juuret ja historiallinen tieto - oman perheen ja kotiseudun historia - muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennusten ympäristön merkityksien tulkitseminen - Savonlinnan seutu 6. luokka Keskiaika - uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema - Suomen liittäminen osaksi Ruotsia - Olavinlinnan merkitys lähiseudulle - opintoretki Olavinlinnaan Uuden ajan murros - eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa ja maailmankuvan avartuminen tieteessä Esihistoriallinen ja historiallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit - kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena - maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään - esihistoriallinen aika Itä-Suomessa Eurooppalaisen sivilisaation synty - antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri - antiikin heijastuminen tähän päivään Suomi Ruotsin valtakunnan osana - suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina - Savonlinna osana Venäjää - suomalaisen kulttuurin muotoutuminen - Savonlinnan elinkeinot: metsästys, kaskeaminen, tervanpoltto ja kalastus Vapauden aate voittaa alaa - Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: - jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri - kaupankäynnin kehitys - kulttuurin kehitys - liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys - väestössä tapahtuneet muutokset Valittuun teemaan liitetään paikallishistoriallinen näkökulma. Työtavat esim. - opetuskeskustelut - tekemällä oppimista - opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille - ryhmätyöskentely eri muodoin - tutkielma - draama Historia Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 78 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas - osaa erottaa faktan mielipiteestä - osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas - tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä - tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas - osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta - tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. Aihekokonaisuudet historiassa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Ihminen ja teknologia Tavoitteet - tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Sisällöt - opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen - toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana eurooppalaisuus alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista - muita kulttuureita ja monikulttuurisuus kulttuuria - ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman onnistuneen yhteistyön edellytyksiä sukupolvensa aikaisempien sukupolvien - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tutustumaan muihin kulttuureihin ja - tapakulttuurien merkitys elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle - suhtautumaan kriittisesti median välittämiin - oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä kriittinen tarkastelu eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä - lähdekritiikki - ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja - teknologian kehitys ja kehitykseen vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri eri sektoreilla ja ympäristössä elämänalueilla eri aikakausina - tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Musiikki 79 7.14 Yhteiskuntaoppi Ei opetusta vuosiluokilla 1–6. 7.15 Musiikki M usiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta käyttämään ääntään, kehoaan ja soittimia musiikillisen ilmaisun ja keksinnän välineinä, jäsentämään ja kuvaamaan musiikillista kokemustaan musiikin käsitteillä ja erilaisilla merkintätavoilla, kehittämään musiikillisia taitojaan pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla, toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana, musisoinnin ja kuuntelun kautta ymmärtämään musiikin ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana sekä muihin ilmaisun alueisiin kytkeytyvänä ilmiönä, arvostamaan ja hyväksymään taidollista ja kulttuurillista erilaisuutta, löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa ja mahdollisuudet niiden aktiiviseen toteuttamiseen omassa elämässään. Vuosiluokat 1–2 Tavoitteet Oppilas oppii - luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin - kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia - käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina - tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa. Oppilas tutustuu - musiikillisen maailman monimuotoisuuteen. Oppilas harjoittelee - toimimista musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. Sisällöt Rytmi - perussyke Melodia - korkeamatala - tasajakoinenkolmijakoinen - nousevalaskeva - pitkä-lyhyt - melodian - tahti kulku viivastolla - hidas-nopea (ei vielä notaation - puolinuotti, lukemista) neljäsosanuotti ja -tauko - tauko rytmimerkein (ja nuotein - kaikulaulu ja 2.lk) kaikusoitto - kahdeksas- pentatoniselosanuotti la asteikolla rytmimerkkinä soittamista (ti-ti) Harmonia - äänitaustat - säestys soinnuilla I, V (ja IV) kanteleella Dynamiikka - hiljainenvoimakas - hiljentyenvoimistuen Muoto Sointiväri - samanlainen- - soittimien erilainen tunnistamista äänen - säe, säepari, perusteella, säkeistö mukaan lukien ihmisäänet: -AB, ABA kirkas-tumma - duuri-molli - (rytmi) rondo - äänimaisemat, äänipartituurit Musiikki Työtavat Luokat 1–2 Laulaminen Soittaminen Kuuntelu 80 Liikkuminen Musiikillinen keksintä - äänenkäytön - monipuolisia - monipuolista - musiikin - äänten sekä harjoituksia ja yhteissoittoon musiikin käsitteisiin rytmisten ja terveen valmentavia kuuntelua tutustumista melodisten äänenkäytön harjoituksia erilaisia leikinomaises- aiheiden perusteita keho-, rytmi- aktivointiti ja kokonais- käyttäminen puhuen, ja melodiakeinoja valtaisesti musiikillisen loruillen ja soittimilla käyttäen liikkuen keksinnän laulaen aineksina - yhteissoitto- - omien - itsensä - ikäkauteen ohjelmistoa elämysten, ilmaisua - musiikin sopivia loruja, (perussykkeen mielikuvien ja musiikin elementteihin laululeikkejä ja yhteissoiton kokemusten mukaan (rytmi, ja harjoittelua, kuvailua ja liikkuen melodia, lauluohjelmis- soittotekniikan pohtimista harmonia, toa harjoittelua, dynamiikka, ostinato- musiikin sointiväri) - moniäänirytmejä, ominaisuukliittyvän syyteen säestystehtäsien ja peruskäsitteisvalmentavia viä) musiikillisten tön lauluharjoituk- kehosoittimin, tapahtumien harjoittelua sia rytmisoittimin, havainnointia musisoinnin, laattasoittimin, kuuntelun ja kanteleilla ja musiikillisen mahdollisesti keksinnän esim. yhteydessä nokkahuiluilla Lisäksi - laulu-, soittoja kuunteluohjelmistoa, joka käsittää suomalaisen musiikin lisäksi muiden kulttuurien musiikkia sekä eri aikakausien musiikkia ja musiikin eri tyylilajeja - kuunteluohjelmistoon esimerkiksi seuraavia laajempia teoksia: - Prokofjev: Pekka ja susi - Saint-Saens: Eläinten karnevaali - Vivaldi: Vuodenajat Vuosiluokat 3–4 Tavoitteet Oppilas oppii - luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin - kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia sekä ilmaisemaan kuulemaansa liikkuen tai kuvallisen ilmaisun keinoin - käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina - ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta - tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa kriittisesti - toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä Musiikki 81 Sisällöt Luokat 3–4 Rytmi - sanarytmi, melodiarytmi ja säestysrytmi suhteessa perussykkeeseen Melodia Harmonia Dynamiikka - nuotit viivas- - duuri ja molli - crescendo, tolla c1 - d2 diminuendo - C-duuriasteikko Muoto - säkeistö, kertosäe - dynamiikan merkkejä - tutustutaan - tahtilajit 2/4 , tilapäisiin 3/4 , 4/4 ylennys- ja alennus- kokonuotti ja merkkeihin pisteellinen neljäsosanuotti Työtavat - tutustutaan ihmisen äänialoihin Laulaminen Soittaminen Kuuntelu Liikkuminen - lasten- ja kansanlauluja - rytmien soittaminen rytmimerkeistä ja nuoteista - kuvailevan musiikin ja taidemusiikin klassikkoja - liikuntaleikit ja tanssit - kaikusoitto - perinteistä suomalaista musiikkia - lauluja eri maista (esim. Pohjoismaat) - hengellisiä lauluja - laululeikkejä - kaikulaulu - kaanon Sointiväri - soittimiin tutustumista ja soittimien tunnistamista äänen perusteella - yhteissoittona säestysrytmejä eri - pohjoisrytmisoittimil- maista la musiikkia valikoiden - yhteissoittoa eri koulusoitti- - oppilaitten milla (melodia mielimusiikkia ja rytmi) - ajankohtaista musiikkia - eläytyvä liikkuminen Musiikillinen keksintä - omien rytmien keksiminen - pienten melodioiden keksiminen - oman liikkeen keksiminen Lisäksi - laulu, soitto ja kuunteluohjelmistoa eri kulttuureista, eri aikakausilta ja eri tyylilajeista - eri soittimiin tutustumista - kuunteluohjelmistoon esimerkiksi seuraavia laajempia teoksia: - Smetana: Moldau - Dukas: Noidan oppipoika - Grieg: Peer Gynt Musiikki Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 82 Oppilas - osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun - hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon - hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa - osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa - tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla - osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. Vuosiluokat 5–6 Tavoitteet Oppilas - ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla sekä yksin että musisoivan ryhmän jäsenenä - oppii musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta - oppii tunnistamaan, tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä - oppii ymmärtämään musiikin elementtien tehtävää musiikin rakentumisessa, ja hän tutustuu elementtejä ilmaiseviin käsitteisiin ja merkintöihin - oppii ymmärtämään ja hyväksymään musiikillisen maailman monimuotoisuutta sekä arvostamaan Suomen musiikillista kulttuuria - oppii arvioimaan musiikillista toimintaansa - rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin. Sisällöt Rytmi - trioli - kolmimuunteisuus - tahtilaji 6/8 - back beat (takapotku) - synkooppi Melodia - palautusmerkki - tilapäiset ylennys- ja alennusmerkit (esim. b, fis, cis) - duuri- ja molliasteikko Harmonia Dynamiikka - säestyksessä: - pp – ff Muoto - parillinen - duuri ja molli - crescendo, diminuendo - intervalleja (esim. terssi, kvartti, kvintti, oktaavi) - kahdenpuoleinen - rondo - klassisen musiikin sävellysmuotoja eri aikakausilta (esim. sonaatti, sinfonia, konsertto) Sointiväri - soittimiin tutustumista ja niiden tunnistamista äänen perusteella (esim. sinfoniaorkesterin soittimet) - ihmisen äänialat - erilaisiin laulutapoihin tutustumista Musiikki 83 Luokat 5–6 Työtavat Laulu Soitto Kuuntelu Liikkuminen - lauluja eri musiikkikulttuureista - säestysrytmejä eri soittimilla yhteissoittona - taidemusiikkia eri aikakausilta - muuta musiikinopiskelua tukien - moniäänisiä lauluja mahdollisuuksien mukaan - sointusäestystä ja sointumerkintöihin tutustumista - suomalaista musiikkia valikoiden - musiikkia eri maista ja kulttuureista - yhteissoitto/ integroituna yhtyesoitto eri maantietoon ja koulusoittimin historiaan sekä bändisoittimin - oppilaiden omaa mielimusiikkia - näytteitä musiikin eri lajeista Musiikillinen keksintä - omien rytmien keksimistä Lisäksi - omien ostinatojen tai melodioiden keksimistä annetuilla sävelillä tai asteikoilla - kuunteluohjelmistoon esimerkiksi seuraavia laajempia teoksia: - Bizet: Carmen alkusoitto - Gershwin: Rhapsody in Blue - Stravinsky: Tulilintu - Musorgsky: Näyttelykuvia - orkesterin soittimia (tutustuminen) - eri tyylilajeja (esim. rock eri aikakausilla, jazz, blues) Aihekokonaisuudet musiikissa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Tavoitteet Sisällöt - tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä - tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta - opettaa tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle - opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä - kehittää luovuutta ja vireyttä - harjoittaa pitkäjänteisyyttä - kehittää vastuuta ryhmässä - opettaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan suomalaista henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustutaan toisiin kulttuureihin - oman ja toisten suorituksen hyväksyminen ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa, yhdessä musisoimisessa - erilaista musiikillista kuuntelemista, laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten kokemusten mahdollistamiseksi - musiikillinen ilmaisu, keksintä ja säveltäminen - pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä tavoitteena yhteismusisointi - suomalaista musiikkia sisältäen kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia) - pohjoismaista musiikkia - eurooppalaista musiikkia - eurooppalaisen musiikin historiaa - muiden kulttuurien musiikkia (integroituna esim. maantietoon) Musiikki Aihekokonaisuus Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 84 Tavoitteet Sisällöt Pyritään kehittämään - ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja painottaen osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää - musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai yleisönä - itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja vastuullisesti - suhtautumista kriittisesti median välittämiin sisältöihin - tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi - auttaa oppilasta kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä opettaa toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti - opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - musiikin kuuntelemista ja musisointia monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa - tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun välineenä - tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien mukaan - erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu, harjoittelu ja toteutus - laulujen sanojen sisällöt ja teemat - laulujen sanojen sisällöt ja teemat - kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden vastuullista käyttöä - soittimiin ja äänentoistolaitteisiin tutustuminen - tietotekniikan käytön musiikillisiin mahdollisuuksiin tutustuminen Kuvataide 85 7.16 Kuvataide P eruskoulun kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa; taidetta, mediaa ja ympäristöä. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Kuvataiteen opetus perustuu taiteelliselle ajattelulle. Taiteeseen tutustumisen kautta tulee tajuttavaksi sen historiaan ja kulttuuriin sidottu luonne. Oppilas oppii ymmärtämään visuaalisen viestinnän mahdollisuudet toimia inhimillisen ymmärryksen laajentajana ja osana humanistisen arvomaailman perustaa. Opetus perustuu lapsen aktiivisuudesta ja omista voimavaroista lähtevään uteliaaseen ja ennakkoluulottomaan luovaan toimintaan, joka tapahtuu iloisessa, suvaitsevassa, mielikuvia, kuvamuistia ja kuvallista ajattelua tukevassa esteettisessä ympäristössä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Vuosiluokat 1–4 Tavoitteet Luokat 1–4 Oppilas oppii - kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua - kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta - tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä - tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä - arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta - tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään - käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja Kuvataide Sisällöt Luokat 1–2 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus ja grafiikka Elävän viivan harjoittelu - piirtimet: vahaliidut, puuvärit, lyijykynä, punaliitu, valkoliitu, tietokone Painomenetelmät - sabloonapainanta: perusmuodot, nauha- ja reunaornamentit, luonnonmuodot Tietokonegrafiikan alkeet Tekninen piirustus - viivaimen käyttö Maalaus ja kollaasit Väriopin alkeet - kylmät ja lämpimät värit, värien sekoittaminen ja valööri Monipuolinen siveltimen käyttö - laveeraus, vahavärin ja vesivärin yhdistäminen Paperin käsittely - leikkaaminen Muovailu ja rakentelu Muovailun alkeet - muovailuvaha tai askartelumassa - savi: yhdestä palasta muotoaminen ”peukaloimalla” ja poistamalla Kuvasommittelun perusteita - viiva, väri, muoto ja liike Kuvien tarkastelu ja arvioiminen sekä kuvista keskustelu kuvataiteen käsittein Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taidehistoria ja kuvantarkastelu Taidekuvan käyttö väriopin yhteydessä - värin elämyspohjainen vaikutus kuvassa - taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista - tutustuminen suomalaiskansalliseen taiteilijaan Taidenäyttelyvierailut ja omien näyttelyiden rakentaminen Tutustuminen kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin 86 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Lähiympäristön luonto, rakennukset ja ympäristön muutosten tunnistaminen Tutustuminen rakennettuun ympäristöön Tutustuminen kolmiulotteisiin esineisiin sekä esineen suunnittelu ja mahdollisesti valmistaminen Rakentelun alkeet - ongelmanratkaisutehtävät Media ja kuvaviestintä Kuvallinen viestintä Kuvakerronnan perusteita Kuvan ja tekstin välinen yhteys - mainoskuvat, valokuvat - joukkotiedotuskasvatus - kriittinen kuvallinen tarkastelu Kuvataide 87 Sisällöt Luokat 3–4 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus ja grafiikka Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taidehistoria ja kuvantarkastelu Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Kipsinauhan käytön alkeet Media ja kuvaviestintä Tutustuminen erityisesti maisemamaalauksiin ja vastaavan taiteilijan elämänkertaan Folion pakottaminen Television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista Kuvallinen viestintä Havaintopohjainen piirtäminen Valon ja varjon tutkiminen, valööri eri piirtimin - hiili, tussi, grafiittikynä, huopakynä ja sivellin Painomenetelmät - eristyspainanta, paperi-kohopainanta ja monotypia (toistot, rytmi, keskusTaidekuvien ja peiliornamentit) tarkastelu erityisesti Tekninen piirustus pelkistämisen ja - ruutusuurennos kuvakentän rakenteen suhteen Maalaus ja kollaasit Erilaiset maalaustekniikat vesivärein: - kuiva kuivalle, kuiva kostealle, kostea kuivalle, kostea kostealle Kuvakentän koon ja muodon vaihtelu - maisemakuva - pelkistäminen Kollaasit - erilaiset liimaukset ja erilaisten paperilaatujen yhdistämiset (esim. uusiopaperin teko) Värioppi - spektrit, väriympyrä, sävy-valööri, värin murtaminen, värin taittaminen - välineistö: vesivärit, peitevärit, valmisväriseokset ja liidut Muovailu ja rakentelu Muototajun kehittäminen - esteettisyys–tarkoituksenmukaisuus Savesta helpot liitännät - makkaratekniikka - levytekniikka Kuvasommittelun perusteita - tasapaino, jännite, rytmi, viiva, väri, muoto, tila, liike ja aika Tilatajun kehittäminen Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaide Oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista Origamitehtävät Materiaalien rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelu Rakentelu - pienoismallit - pahviliitännät Kuvien erittely muodon, sisällön ja koon suhteen - kuvakoot, kuvakulmat ja rajaus Tutustuminen kuvien käyttötapoihin (merkitys) Visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen Kuvakerronnan perusteet - tarinasta kuvaksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen Kuvitus, sarjakuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva - liikkeen syntyminen - zoetrooppi: kuva liikkeeseen - fotogrammi Kuvataide Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Tavoitteet Luokat 3–4 Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti - itsenäinen työskentely - työskentely pareittain - yksittäistyöskentely ryhmissä - yhteistyöskentely - tietokoneavusteinen työskentely Oppilas - osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi - osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia - osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna - osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan - osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä - tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä - osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa - osaa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa - tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä - osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan - osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja - osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä - osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Luokat 5–6 Oppilas oppii - tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan - tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemisessa mediassa - nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä - ymmärtämään, että taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä on erilaisia näkemyksiä, sekä keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein - tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta 88 Kuvataide 89 Sisällöt Luokat 5–6 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Piirustus ja grafiikka Havaintopohjaisen piirtämisen tarkentaminen Grafiikka - linopainanta, seripainanta ja syväpainomenetelmä (selluloidiasetaatti) Eri menetelmin tuotetun painojäljen tunnistaminen Maalaus Maalaustekniikkojen varmistaminen edelleen Väriopissa edelleen väriympyrä ja vastavärit Keramiikka ja kuvanveisto Saven ja kipsin yhteiskäyttö - kipsimuotit - reliefit - kipsin veistäminen - materiaalin käytön hallinta - monipuolinen tekniikoiden yhdistely Tilataide ja taide ympäristössä Kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa - tutustuminen esim. naivismiin, impressionismiin, kubismiin ja surrealismiin - tutustuminen merkkikieleen Kuvasommittelun perusteita - tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taidehistoria ja kuvantarkastelu Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus - ihmisen jälki maisemassa - rakennusperinne ja nykyrakentaminen Media ja kuvaviestintä Kuvallinen viestintä Taidekuvan tarkastelu kulttuurihistorian ilmentäjänä - taidehistorian ja kulttuurihistorian eri suuntaukset (historia, Tilan kulttuurikasvatus) havainnointia, suunnittelua ja Ohjattuja mahdollisesti näyttelyvierailuja, rakentamista taiteilijavierailuja ja internetin Suomalaisen kulttuuriarkkitehtuurin palveluiden ja/tai muotoilun hyödyntämistä edustaja Valokuva, elokuva, tv, video ja digitaalinen kuva - camera obscura - valokuvan kehittäminen - valokuvaus ja kuvien valmistaminen - digitaalikameran käyttö (kuvakerronta) - videokameran käyttö - otokset ja kuvaliittymät Kuvien analysointia - taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä - videofilmin suunnittelu ja toteutus - elokuvan rakenteeseen tutustuminen - liikkuvan kuvan erityispiirteet - television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen Kuvataide Työtavat 90 Luokat 5–6 Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti: - itsenäinen työskentely - työskentely pareittain - yksittäistyöskentely ryhmissä - yhteistyöskentely - tietokoneavusteinen työskentely Aihekokonaisuudet kuvataiteessa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Tavoitteet - tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon vahvistumista - esteettiset kokemukset kasvattavat ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä - opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön vastuullisena jäsenenä - opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuurihistoriaansa sekä näkemään jatkuvuuden merkityksen oman toimintansa kautta - auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita - opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja antaa keinot vastuulliseen toimintaan nykyviestimien käytössä - ohjata oppilasta ongelmanratkaisutehtävien ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin toimimaan pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti - opettaa oppilasta arvostamaan esteettisyyttä ja toimimaan eettisesti oikein ympäristöään kohtaan Sisällöt - esim. Kalevala- ja kansantaru -teemat - esim. mainoskuvien lukeminen ja merkityksen ymmärtäminen - esim. osallistuminen erilaisiin kuvataidekilpailuihin - esim. tutustuminen kotikaupungin asemakaavaan ja sen kehittämiseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat - värioppi, varoittavat värit, opastavat värit, liikennemerkit - muoto-oppi, muodon merkitys liikennemerkeissä - kehittää oppilasta ymmärtämään välineiden toimintaperiaatteita ja neuvoa oppilaille niiden vastuullista käyttöä Käsityö 91 7.17 Käsityö K äsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon sekä kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja ja ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilas oppii käsityön perustekniikoita, tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja koneisiin. Taitoja harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain laajenevilla oppisisällöillä. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein. Tavoitteena on tutkien, kokeillen ja keksien edetä kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa ja siirtää taidot arkielämään. Käsityön opiskeluun luodaan puitteet, jossa oppilas kokee työn tekemisen innostavaksi ja mielekkääksi. Oppilas työskentelee sekä yksin että erilaisissa ryhmissä, joissa hän oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä sekä vastuunottamista ja työn loppuun saattamisesta. Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja ympäristöstä sekä työturvallisuudesta. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Opetuksen järjestäminen Luokilla 1–2 käsityö on kaikille yhteinen oppiaine. Luokilla 3–4 oppilaat jaetaan kahteen sekaryhmään, jotka opiskelevat vuorotellen tekstiilityötä ja teknistä työtä lukukauden mittaisissa jaksoissa. Neljännen luokan keväällä oppilas valitsee käsityön painoalueekseen joko teknisen työn tai tekstiilityön luokille 5–6. Valinta jatkuu vuosiluokalle 8 asti. Viidennellä ja kuudennella luokalla opetukseen sisällytetään joko vaihto-opetus- tai projektijakso, jolloin kaikki oppilaat opiskelevat sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä. Vuosiluokat 1–4 Vuosiluokkien 1–4 käsityö perehdyttää oppilaan arkielämässä tarvittaviin perustietoihin ja -taitoihin. Oppilasta ohjataan suunnittelemaan käytännöllisiä ja esteettisiä käsityötuotteita, joita valmistaessaan hän oppii käyttämään perustyövälineitä sekä koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Onnistunut käsityöprosessi tuo mukanaan taidon kehittymistä, työn iloa, myönteisen asenteen työn tekemiseen sekä oman ja toisten työn arvostamisen. Tekninen työ Tavoitteet 1. luokka 2. luokka Oppilas - perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja tekniikoihin - omaksuu suunnittelutaitoja - oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista - harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä - oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa - kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan - oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa - oppii huolehtimaan työympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen työturvallisuuden Käsityö Sisällöt 1. luokka Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen - arkipäivän elämän keskeiset materiaalit - luonnon- sekä synteettiset materiaalit - jäännös- ja kierrätysmateriaalit Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia, kaarnaa, tuohta, pahvia tai muovia. Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin tunnustelemalla ja paljain silmin. Suunnittelu - omien töiden etukäteissuunnittelu yksinkertaisten työpiirrosten avulla - teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen suunnitteluun johdattaminen - esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun johdattaminen - yhteissuunnitteluun totuttautuminen Työskentely eri materiaalien parissa Puu - mittaaminen ja merkitseminen mallineen ja mittapalan avulla - kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja kulmasahauslaitteeseen - sahaaminen kulmasahauslaitteella - vuoleminen - liimaaminen - hiominen - pintakäsittely esim. vesiohenteisilla maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla tai ruokaöljyllä Työtavat 92 2.luokka Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia, kaarnaa, tuohta, pahvia, muovia, lasia tai betonia. Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin tunnustelemalla, paljain silmin ja stereomikroskoopin avulla. Suunnittelu - omien töiden etukäteissuunnittelu yksinkertaisten työpiirrosten avulla - teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen suunnittelun vahvistaminen - esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun syventäminen - yhteissuunnittelun vahvistaminen Työskentely eri materiaalien parissa Puu - mittaaminen ja merkitseminen viivaimen avulla - kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja kulmasahauslaitteeseen - sahaaminen kulmasahauslaitteella ja askartelusahalla - vuoleminen - liimaaminen - hiominen - viilaaminen - pintakäsittely esim. vesiohenteisilla maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla sekä ruoka- tai parafiiniöljyllä Metalli - ohkolevyn työstäminen leikkaamalla ja muotoja painamalla - metallilangan katkaisu ja muotoilu taivuttamalla Luonnonmateriaalit (tuohi, kaarna) - yksinkertaisten perinne-esineiden valmistaminen Pahvi ja muovi - työstökokeiluja eri tekniikoita kokeillen Fysikaalisiin ilmiöihin perehtyminen - materiaalien rakenteeseen tutustuminen ja sen tutkiminen (esim. paino, kovuus, joustavuus, pintarakenne, leikkauspinta) - yksinkertaiseen virtapiiriin tutustuminen ja sellaisen rakentaminen - kuminauhalla tai jousella toimivan laitteen valmistaminen Työturvallisuuden ja ympäristön huomiointi - tarkoituksenmukaisten suojavaatteiden ja -varusteiden käyttäminen - rauhallinen työskentely - turvalliset työotteet, -asennot ja -tavat - ohjeiden tarkka noudattaminen - yhteistyötaitojen kehittäminen esim. - perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä - luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja Käsityö 93 Tavoitteet Sisällöt 3. luokka 4. luokka Oppilas - harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu tuotteen suunnittelu, valmistaminen ja arviointi - ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään - ottaa vastuuta oman oppimisympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä huolehtii yhteisestä esine- ja materiaaliympäristöstä - oppii teknisen työn peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana Oppilasta ohjataan - ratkaisemaan ongelmia sekä yksilönä että ryhmässä - ymmärtämään työsuojelun tärkeys - turvalliseen työvälineiden ja työmenetelmien käyttöön Puun työstäminen Puun työstäminen -mittaaminen ja merkitseminen: viivain, - mittaaminen ja merkitseminen: mittaviivain, malline, mittapala ja suorakulma suorakulma, harppi - sahaus: askartelusaha, selkäsaha, kulma- sahaus: kaarisaha sahauslaite - poraus: penkki- ja pylväsporakone - poraus: pienten reikien kairaus, - naulaus: naula-liimaliitos, tarkkuutta vaativa akkuporakone naulaus - höyläys: kapean pinnan höyläys - höyläys: kapean pinnan höyläys, - talttaus: talttaamisen harjoittelua kavahöyläys - vuolu: työntöote - talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus - viimeistely: viila, hiomapaperi - vuolu: vuolutuki - pintakäsittely: petsiin kastamalla, - liimaus: liima-naulaliitos öljyämällä, vahaus - viimeistely: tasohiomakone - pintakäsittely: maalaus(lateksi), lakkaus, polttokoristelu Metallityö Metallityö - mittaaminen ja merkitseminen: viivain, - mittaaminen ja merkitseminen: piirtopuikko lyijykynä - poraus: penkki- tai pylväsporakone - sahaus: askartelusaha - sahaus: metallisaha - leikkaus: sakset, sivuleikkurit - leikkaus: kuvioleikkuri (kapa) - viilaus: teräsvilla - viilaus: viimeistely viilalla, hiomapaperi - liittäminen: lankaliitokset - liittäminen: koneruuviliitos, pop-niittaus - muotoaminen ja kuumakäsittely: langan - muotoaminen ja kuumakäsittely: taivuttaminen kylmätaonta - pintakäsittely - pintakäsittely: maalaus Teknologia, kone- ja sähköoppi Teknologia, kone- ja sähköoppi - harrastusvälineiden huolto: polkupyörän - harrastusvälineiden huolto: polkupyörän puhdistus, voitelu, rengaspaineet säätäminen ja tekniikkaan perehtyminen - tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: - tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: paperiliidokki, kumikäyttöiset laitteet (esim. purjekäyttöiset vesi- ja maakulkuneuvot, mönkijä) vesimyllyt - sähkö- ja elektroniikkarakentelu sekä kodin - sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu tekniikka: avoin ja suljettu virtapiiri, sekä kodin tekniikka: vastus virtapiirin osana, paristokäyttöiset valaisimet, työturvallisuus sähkölämmitin ja silitysrauta, erilaiset sähkölaitteiden käsittelyssä pistorasiat, sulakkeen toiminta, työturvallisuus Muovi ja askartelu Muovi ja askartelu - luonnonmateriaalit, paperi - akryylin sahaaminen, poraaminen, hiominen, pahviaskartelua Visuaalinen suunnittelu ja tekninen Visuaalinen suunnittelu ja tekninen piirustus piirustus - muokkaamalla materiaalia tai piirtämällä -toimintaidean hahmottelua ja luonnostelua suoraan aihioon paperille sekä esineen muodon ja koristelun - luonnos suunnistelua (teknisen piirustuksen alkeet) Käsityö Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka esim. - taidon oppimista painottava työskentely - oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä - oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen avulla - suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana sadut, kokemukset, elämykset Oppilas - osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen - työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen - hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja - työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä - ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita - arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia - suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. Tekstiilityö Tavoitteet 1. luokka 2. luokka Oppilas - perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja menetelmiin - omaksuu suunnittelutaitoja - oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista - harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä - oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa - kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan - oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa - oppii huolehtimaan oppimisympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen työturvallisuuden sekä viihtyisyyden 94 Käsityö 95 Sisällöt 1. luokka 2. luokka Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen - arkielämän keskeiset, hyödylliset materiaalit, luonnonmateriaalit, jäännös- ja kierrätysmateriaalit Suunnittelu - omien töiden kuvallinen ilmaisu - visuaalisen ja teknisen suunnittelun alkeita - avaruudellinen hahmottaminen - yhteissuunnittelu Ompeluun johdattava oppiaines Ompeluun johdattava oppiaines - leikkaaminen Tietojen ja taitojen syventäminen - kaavan käyttäminen - leikkaamisessa - nuppineulojen käyttäminen - kaavan käyttämisessä - langan pujottaminen neulan silmään - nuppineulojen käyttämisessä - solmun tekeminen langan päähän - langan pujottamisessa neulan silmään ja - aloittaminen ja lopettaminen - solmun tekemisessä langan päähän - etupisto - pistovalikoiman laajentaminen - täyttäminen - yksinkertainen sauma - napin tai helmen ompelu Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines - pistokirjontaa, esim. vohvelipujotus, virvittäin ompelu - yksinkertaiset kankaanpainanta- ja värjäystekniikat Lankatöihin johdattava oppiaines - punonta, solmeilu, nyörit, tupsut - aloitussilmukka, ketjusilmukka, virkkuukoukku Kudontaan johdattava oppiaines - kudontakehykset - loimi ja kude - pujottelu Erikoistekniikat - huovutusta Askartelu - leikkaaminen - taittelu - rakentelu Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines Tietojen ja taitojen syventäminen - pistokirjonnassa - yksinkertainen päällikeompelu käsin - kankaanpainannassa Lankatöihin johdattava oppiaines Tietojen ja taitojen syventäminen - solmeilussa, punonnassa ja nyörien tekemisessä - kiinteä silmukka (esim. kankaan reunaan) - ryijynukan ompelu Kudontaan johdattava oppiaines - tietojen ja taitojen syventäminen Erikoistekniikat - nahkatöitä - helmitöitä Askartelu - tietojen ja taitojen syventäminen - repiminen - leikkaaminen - taittelu, origami - rakentelu Tekstiilitieto: - tietoa työvälineistä ja materiaaleista jokaiseen työhön ja tekniikkaan liittyen Työtavat esim. - perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä - luovuutta ja ongelmaratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja Käsityö Tavoitteet Sisällöt 3. luokka 4. luokka Oppilas - harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu ideointi, tuotteen visuaalinen ja tekninen suunnittelu, valmistaminen ja arviointi - osaa perusasiat väreistä, muodoista ja sommittelusta - tunnistaa yleisimpiä käsityömateriaaleja - oppii tekstiilityön peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana - ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari - ottaa vastuuta oman oppimisympäristönsä viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä oppii huolehtimaan yhteisestä työympäristöstä - tutustuu omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön - tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä - oppii ymmärtämään työsuojelun tärkeyttä sekä turvallista työvälineiden ja koneiden käyttöä Ompelu Ompelu - ompelukone tutuksi (ompelukoneen osat, - koneompelutaitojen harjaantuminen langoitus, suoraommel, siksak, ompelun - päärme aloittaminen ja lopettaminen, peruutus, - pientyövälineet: kangasliitu, mittanauha käännös) - kaavan merkityksen ymmärtäminen - yhdyssauma, huolittelu - mittaaminen - käänne - käsitteet: langansuunta, hulpio - pientyövälineet ja niiden turvallinen käyttö: - yksinkertaisen kaavan piirtäminen (esim. nuppineulat, mitta-liisa, ratkoja, silitysrauta, käsityöpussi, tyynyliina) kangassakset - saumanvarat ja niiden piirtäminen kaavaan - kankaan leikkaaminen - kuvallisen ja sanallisen työohjeen käytön - käsin ommeltavista pistoista luotospisto ja harjoittelua aivipisto - kirjovaan ompelukoneeseen tutustuminen - yksinkertaisen valmiin kaavan käyttö - yksinkertaisen kuvallisen ja sanallisen työohjeen noudattaminen ohjatusti - kankaan oikean ja nurjan puolen tunnistaminen sekä niiden merkinnät työohjeessa Lankatyö Lankatyö - isketty nyöri tai punottu/solmeiltu nauha - virkkauksen perussilmukoiden (kjs, ks) (esim. ystävännauha) kertaaminen - virkkaustyön suunnittelu ja valmistus (esim. pehmolelu virkatuista osista) Kankaan kuviointi Kankaan kuviointi - kirjontapistoja käsin - konekirjontaa alike- tai päällikeompeluna - kankaanpainantaa (esim. yksinkertaisen yhdistettynä ompelutyöhön leimasimen valmistaminen perunasta tai korkista ja kasvien käyttö leimasimena) Erikoistekniikat Erikoistekniikat - huovutus (esim. neulatyyny) - mahdollisuuksien mukaan erikoistekniikoihin tutustumista Tekstiilitieto Tekstiilitieto - tietoa työvälineistä ja materiaaleista - tietoa työvälineistä ja materiaaleista jokaiseen työhön ja menetelmään liittyen jokaiseen aihepiiriin liittyen - tekstiilimateriaali kuidusta langaksi ja - kierrätys kankaaksi - villa, lampaasta langaksi - puuvilla - valmistetun tuotteen hoito - valmistetun tuotteen hoito - luonnonkuitujen jako kasvi- ja eläinkuituihin Suunnittelu - visuaalisten suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana esimerkiksi sadut, kokemukset, elämykset ja perinne - perusasioita väreistä, muodoista ja sommittelusta - teknisen suunnittelun apuna oppimispelit ja ongelmanratkaisutehtävät (esim. opettajan sekaisin oleva ompelujärjestys 3. lk) 96 Käsityö 97 Työtavat Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 3. luokka 4. luokka esim. - taidon oppimista painottavaa työskentelyä - oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä - oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen avulla - eri tekstiilityön menetelmiä voidaan yhdistää valmistettavissa töissä Oppilas - osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen - työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen - hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja - työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä - ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita - arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia - suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. Vuosiluokat 5–6 Käsityön opetus vuosiluokilla 5–6 tähtää oppilaan käsityötietojen ja -taitojen syventämiseen ja laajentamiseen niin, että hän kykenee entistä itsenäisempään kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Oppilasta rohkaistaan käyttämään käsityötaitojaan luovasti, arvostamaan persoonallisia ratkaisuja sekä työn ja materiaalin laatua. Oppilasta ohjataan kunnioittamaan ekologisia arvoja, oman kotiseudun omaleimaisuutta ja muiden kansojen käsityöperinnettä. Tekninen työ Tavoitteet 5. luokka 6. luokka Oppilas - oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot - perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä - perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa - oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä - oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa - oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja Käsityö Sisällöt Työtavat 5. luokka Puun työstäminen - mittaaminen ja merkitseminen: suuntapiirrin - sahaus: jännesaha (kaareva muoto) - poraus: vino reikä, tappiliitokset - naulaus: ruuviliitos, nitoja - höyläys: leveän pinnan höyläys - talttaus: läpitalttaus - vuolu: myötäote - liimaus: kontaktiliima, liimapyörötappiliitos - viimeistely: nauhahiomakone (pöytämalli), hiomalaikka (sorvissa) - pintakäsittely: maalauksen rajaaminen 6. luokka Puun työstäminen - mittaaminen ja merkitseminen: kääntökulmain ja keskiökulmain - sahaus: lehti- ja kuviosaha - poraus: käsiporakone - naulaus: saranointi - höyläys: uran höyläys - talttaus: lieriösorvaus - vuolu: vastaote - liimaus: kaksikomponenttiliimat - tarkka viimeistely - pintakäsittely: spray-maalaus, verhoilun kokeilu Metallityö Metallityö - mittaaminen ja merkitseminen: teräsmitta ja - mittaaminen ja merkitseminen: malline, suuntapiirrin työntömitta - sahaus: metallisaha - sahaus: metallisahan monipuolinen käyttö - poraus: penkki- ja pylväsporakone - poraus: käsiporakone - leikkaus: peltisakset (suora) - leikkaus: levysakset (kaareva), vipuleikkuri - viilaus: muodon viilaus - viilaus: pyöreän pinnan viilaus - liittäminen: niittaus, pehmytjuotoksen kokeilu - liittäminen: pehmytjuotos - muotoaminen ja kuumakäsittely: - muotoaminen ja kuumakäsittely: nestekaasuvälineet, tinan valaminen , kuumataonnan kokeilu pakottaminen - pintakäsittely: öljypoltto, metallin lakkaus, - pintakäsittely: muovitus, lämpövärjäys emalointi Teknologia, kone- ja sähköoppi Teknologia, kone- ja sähköoppi - harrastusvälineiden huolto: jarrujen ja ketjun - harrastusvälineiden huolto: polkupyörän säätö, turvalaitteiden tarkistus ylläpitohuolto, sisärenkaan paikkaus - tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: leijat, - tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: liidokit, tuulimyllyt, hydrokopteri kuumailmapallot - sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu - sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu sekä kodin tekniikka: sähkömagneetin sekä kodin tekniikka: elektroniikan sovelluksia, kodin sähköverkon rakenne ja rakentelua, sähkömoottorin sovelluksia sähkölaitteiden suojaustavat, sähkötapaturmien ehkäisy Muovi ja askartelu Muovi ja askartelu - akryylin taivutus ja kiillotus, liimaus, lasit ja - akryylin kuumamuotoilu ja liitostavat, peilit, vuolukivi perinnetyöt, luonnonmateriaalit Visuaalinen suunnittelu ja tekninen Visuaalinen suunnittelu ja tekninen piirustus piirustus - työpiirustusten tulkintaa ja työsuunnitelman - esineiden ja laitteiden suunnittelua laatimista, mitoitus toimintaongelmien pohjalta sekä - piirrosohjelman käyttö puhtaaksi mitoitettujen, siistien luonnosten laatimista piirtämisessä, värityssuunnitelma esim. - tuotesuunnittelua painottava työskentely - oppilasta ohjataan aiempaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn valmiita ohjeita apuna käyttäen - visuaalisen suunnittelun rinnalle teknisen suunnittelun alkeita - oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan 98 Käsityö 99 Tekstiilityö Tavoitteet Sisällöt 5. luokka 6. luokka Oppilas - suunnittelee ja valmistaa esteettisiä, ekologisia ja käytännöllisiä käsityötuotteita - osaa valita työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaalin ja harjoittelee valmistusprosessin suunnittelua - oppii ottamaan suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon myös taloudelliset arvot - käyttää luovasti aiemmin oppimiaan tekstiilityön perustekniikoita ja taitoja - harjaantuu työohjeen käytössä - perehtyy suomalaiseen käsityökulttuuriin - tuntee perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita sekä osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti - osaa arvostaa ja arvioida kriittisesti omaa ja muiden työtä - tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä Ompelu Ompelu - oppilas hallitsee ompelukoneen - mittojen ottaminen vaatetta varten perustoiminnot, osaa käyttää ompelukoneen (ry, vy, ly ja vaatteen pituus) ohjekirjaa - oman kaavakoon valinta - vetoketju kodin käyttö- tai koristetekstiiliin - kaavamerkit: LS, KE, KT, EK,TK, taite - nauhakuja - pituusmittamuutokset kaavaan - kaavan jäljentäminen yksinkertaiselta kaava- - leikkuusuunnitelma arkilta (esim. oppikirjan kaava-arkki) - saumurin käytön harjoittelu - kaavamerkit LS, taite, KE, KT - työjärjestyksen laatiminen (esim. oppikirjan - leikkuusuunnitelma avulla ) - sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttöä - sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttö Lankatyö Lankatyö - neulomisen aloittaminen - neulonnasta nurja silmukka - oikea silmukka - pudonneen silmukan nostaminen - langan värin vaihtaminen, langan jatkaminen - kaventaminen, leventäminen - neulomisen päättäminen, lankojen päättely, - pyöröneule (esim. pipo, säärystin, lapanen) työn höyrytys - neulepintoja oikeilla ja nurjilla silmukoilla - neulesauma - neuletiheyden laskeminen mallitilkusta - lankavyöte - työhön tarvittavan silmukkamäärän - virkkauksen perussilmukoista pylväät laskeminen - virkkauksen lisäykset ja kavennukset - pelkistettyjen kuvallisten ja sanallisten ohjeiden käyttö (esim. oppikirja) - neulemerkit ja lyhenteet : o, n, krs, s, kavennukset Kankaan kuviointi Kankaan kuviointi - luovaa kirjontaa käsin tai koneella esim. - perinteistä käsinkirjontaa lankoja laskien erilaisille materiaaleille (esim. ristipisto, etupisto) - kankaanpainantaa paperi- tai - värjäystekniikoista estovärjäystä (esim. kontaktikaaviolla tai suihkevärjäystä solmubatikilla kangasta ompelutyöhön tai lankojen värjäämistä kasvivärein) Kudonta - vaihtoehtoisesti helmikudontaa, kehyskudontaa tai pirtanauhan kutomista (esim. avainnauha kaulaan, olkahihna laukkuun) Erikoistekniikat - mahdollisuuksien mukaan erikoistekniikoihin tutustumista Tekstiilitieto - työvälinetietoa jokaisen aihepiirin yhteydessä - kuitutietouden syventämistä jokaiseen aihepiiriin liittyen Tekstiilitieto - työvälinetietoa jokaisen aihepiirin yhteydessä - tekstiilien hoito-ohjemerkit - kuitutietouden laajentaminen: jako luonnonkuidut ja tekokuidut - suomalainen käsityöperinne neulonnassa, kirjonnassa ja kudonnassa Käsityö 100 Käsityö 101 Sisällöt Työtavat 5. luokka 6. luokka Suunnittelu - suunnittelussa aina jokin lähtökohta, esim. tarve tai käyttötarkoitus - visuaalisen suunnittelun pohjana ovat värioppi, väriharmoniat, tyylittely, symbolit ja suomalainen käsityöperinne - harjoitellaan yhä enemmän myös teknistä suunnittelua visuaalisen suunnittelun rinnalla - tietotekniikan hyödyntäminen suunnittelussa esim. - tuotesuunnittelua painottavaa työskentelyä - myös teemalähtöistä projektityöskentelyä - yhteisöllinen suunnittelu - oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja työskentelyyn työohjeen mukaan Aihekokonaisuudet käsityössä Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteet Sisällöt - tavoitteena on kehittää luovuutta, pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja - oppilas muodostaa tekemisen ja oman toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta osaamisestaan käsityön tekijänä - oppilasta opetetaan tuntemaan ja arvostamaan suomalaista sekä muiden kansojen käsityöperinnettä - oppilasta ohjataan tunnistamaan käsityötuotteita omasta esineympäristöstään - oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti - teknologian ymmärtäminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeä osa oppilaan työskentelyä käsitöissä - aihepiireissä käytetään perinteisiä suomalaisia käsityömateriaaleja ja -tapoja, esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha, puukko - käsitöissä tehdään myös muiden maiden kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim. bumerangi, rumpu - oppilaat etsivät eri viestintävälineistä tietoa, dokumentoivat töitänsä ja järjestävät näyttelyitä ja töiden esittelyjä - oppilasta ohjataan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön työskentelyn ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon hankkimisessa sekä työskentelyprosessin dokumentoinnissa - oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja sekä teknologista ajattelua - oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana, valmistajana että kuluttajana kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan - oppilasta ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön - oppilasta opastetaan käyttöesineiden huollossa ja korjauksessa Turvallisuus ja - oppilas huolehtii työvälineistä ja ympäristöstä sekä työturvallisuudesta liikenne käsityöluokassa - oppilasta ohjataan ymmärtämään eri Ihminen ja koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita, teknologia käyttöä ja huoltoa - oppilasvierailut käsityöpajoihin ja paikallisiin teknologiayrityksiin - oppilaille opetetaan materiaaleista niiden kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys - käsityöluokan koneiden ja työvälineiden sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö - esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja suksien huolto - automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego Mindstorms -rakentelusarjat Liikunta 102 7.18 Liikunta L iikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Vuosiluokat 1–2 Liikunta vuosiluokilla 1–2 on iloista, lapsilähtöistä ja leikinomaista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä. Sen painopisteenä on motoristen perustaitojen oppiminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Lisäksi painotetaan liikunnan terveydellisen merkityksen ymmärtämistä. Tavoitteet Luokat 1–2 Motoristen taitojen kehittäminen Oppilas - kehittää karkeamotorisia taitojaan, joita ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, pyöriminen - oppii uimataidon alkeet - harjaantuu havaintomotorisissa taidoissaan, joita ovat kehontuntemus, tilankäytön, ajan ja rytmin hahmottaminen Sosiaalisten taitojen kehittäminen Liikunnan terveydellisen merkityksen ymmärtäminen Oppilas Oppilas - oppii ymmärtämään - pukeutuu liikuntasääntöjen merkityksen asuun ja pyrkii - peseytyy liikuntanoudattamaan niitä tuntien jälkeen reilun pelin hengessä - alkaa ymmärtää liikunnan tärkeyden fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle - oppii turvallisia liikuntatapoja - saa virikkeitä harrastaa liikuntaa Varusteista huolehtiminen Oppilas - huolehtii liikuntavarusteistaan Liikunta 103 Sisällöt Luokat 1–2 Perusliikunta Oppimisen perusvalmiuksia ja itsesäätelyä kehittävät harjoitteet - juokseminen, hyppääminen ja heittäminen, leikit Suunnistus ja retkeily - valokuvasuunnistus - suunnistaminen luokka- ja pihakartalla - pihakarttamerkit - maastoleikit - retkeily Palloilu - pallonkäsittelyharjoitteet: heitto, kiinniotto, vieritys, potku, lyönti kädellä ja mailalla, pomputus ja pallotemput - palloleikit - alkeispelit - reilun pelin henki Telineliikunta Permanto - kieriminen - kuperkeikat eteen ja taakse - polvivaaka - sillat - rattaanpyörän kehittely - päällä- ja käsinseisonnan kehittely Penkki / harjoituspuomi - kävely eteen- ja taaksepäin, kyykkykävely - juoksu, laukka, hyppyaskel - nojahypyt - polvivaaka, kukkoasento - jännehyppy alas Hyppy - tasaponnistus ponnistuslaudalta - hyppy telineelle - kyykkyjännehyppy - haarahyppy - hallitun alastulon harjoittaminen Rekki - myötäote ja vastaote - riipunnat - hyppy oikonojaan - päinsuistunta - neulansilmä - kiepin kehittely - edellä mainituilla telineillä sarjat ja liikeyhdistelmät - Kirppusirkus Liikunta Sisällöt Luokat 1–2 Välineliikunta - hernepussit, huivit, vanteet, hyppynarut, joukkuenauhat, kapulat, kepit, sanomalehdet, erilaiset pallot, siveltimet, suuret arpakuutiot, pahvilaatikot, leikkivarjo, taikanaru ym. - käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt - lihaksistoa vahvistavat harjoitteet - lihashallintaa ja nivelliikkuvuutta lisäävät harjoitteet - tasapainoharjoitteet - rentoutusharjoitteet - rytmiharjoitteet - improvisointiharjoitteet - välineleikit Musiikkiliikunta - sana-, perus- ja melodiarytmi - tasa- ja kolmijakoisuus - tempon ja voiman vaihtelut - musiikin sävyt (duuri-molli) - muotorakenteet: soolo-tutti, kaanon - laulu- ja piirileikit - kansantanssit, muotitanssit - ilmaisuliikunta Hiihto - välineisiin totuttautuminen - kaatuminen ja ylösnousu - tasapainoharjoitteet - käännökset paikallaan - hiihtotekniikat: vuorohiihto, tasatyöntö, luisteluhiihto - mäenlasku (oikolasku, auralasku, aurakäännös, aurajarrutus) - mäennousu (sivuttaisnousu, haaranousu) - hiihtoleikit - suksien ”pakkaaminen” ja kantaminen Luistelu - välineisiin totuttautuminen - kaatuminen ja ylösnousu - lähdöt - liu´ut (kahden jalan, kyykky, yhden jalan) - luistelupotku - eteenpäin luistelu - taaksepäin luistelun harjoittelu - jarrutukset (puoliaura, aura) - luisteluleikit Uinti - veteen totuttautuminen - liukuminen ja kelluminen - sukeltaminen - koirauinti - myyräuinti - alkeisselkäuinti - sammakkouinti - vesileikit 104 Liikunta 105 Vuosiluokat 3−4 Vuosiluokkien 3−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Tavoitteet Sisällöt Luokat 3–4 Oppilas - oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa - oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon - harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista - oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä Perusliikunta ja yleisurheilu Juokseminen - juoksua monin eri tavoin: nopeutta, suuntaa ja juoksemisen rataa vaihdellen, ylä- ja alamäkeä, portaita ylös - juoksuleikkejä - kestävyysjuoksua leikinomaisin harjoittein - pystylähtö, lähetyskomennot - aitajuoksun askelrytmin kehittelyä - viestijuoksua Hyppääminen - hyppäämistä monella eri tavalla: tasaponnistuksella, vuoroponnistuksella, loikkien, vauhditta, pitkälle, korkealle, suuntia vaihdellen; lyhyellä, pitkällä, suorarataisella, kaarevarataisella vauhdilla - vauhdillisen ja vauhdittoman pituushypyn harjoittelua - vauhdittoman kolmiloikan harjoittelua - korkeushypystä flopin alkeita Heittäminen - yliolanheitto pesäpallolla ilman vauhtia - pituus- sekä tarkkuusheittoja - turbokeihään heitto Suunnistus ja retkeily Suunnistus - kartanlukutaidon harjaantuminen - lähikartan karttamerkit - kartan suuntaaminen maaston mukaan - pääilmansuunnat - yksinkertaisia reitinvalintaharjoituksia - peukalokartanlukuharjoituksia (karttaretkellä) - matkan arviointi (maastossa kuljetun matkan pituuden hahmottaminen) - suunnistusratoja (esim. valokuvasuunnistus, rastireittisuunnistus, viuhkasuunnistus, reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus) Retkeily 3–6 luokat Päivä- ja yöretket maalla sekä vesillä. Integrointi luokka-asteen muihin oppisisältöihin. Hiihto-, patikka-, vene- tai polkupyöräretkiä. Retken yhteydessä käsiteltäviä aihepiirejä - varustautuminen retkelle eri vuodenaikoina - käyttäytyminen liikenteessä ja luonnossa - jokamiehen oikeudet - tulentekotaidot ja turvallinen tulenpito - kartanlukutaidon ja kompassin hyödyntäminen maastossa - toimenpiteet eksyksissä oltaessa - ensiavun perustaitoja Liikunta Sisällöt Luokat 3–4 Palloilu Jalkapallo - pallon hallinta jaloin - kuljettaminen vaihtelevia ratoja pitkin - sisäsyrjäsyöttö - pallon haltuunotto jaloin - taitojen soveltaminen peliin - jalkapallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois) - peliä pienin joukkuein sääntöjä soveltaen Pesäpallo - yliolanheitto - vierivän pallon kiinniotto - pomppupallon kiinniotto - kiinniotto ilmasta - peruslyönti - pystynäpäys - pesäpallon pelitaitojen oppiminen - pallon seuraaminen sisä- ja ulkopelaajana - toiminta sisä- ja ulkopelaajana - pelimuotoina erilaiset pesäpallon sovellukset ryhmän taitotason ja koon mukaan Koripallo - rannesyöttö lattian kautta ja suoraan paikalla sekä liikkeessä - syötön vastaanottaminen - koriinheitto kahdella kädellä sisäkierteellä - liikkuminen puolustusasennossa - tukijalan käyttö, käännös editse ja taitse - syöttöharhautus - pallon käsittely ja kuljettaminen (korkea ja matala) - perustaitojen soveltaminen peliin - koripallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois) - koripallon pienpelejä - yhden korin koulukoris (Johan Pomppas) Lentopallo - sormiheitto ja -koppi - yhden käden alakautta heitto - sormilyönti - hihalyönnin alkeet lattiapompun kautta pehmeällä pallolla - liikkuminen kentällä - lentopallon pienpelejä - koululentispeli (Tsemppitiikerit) Salibandy - matala peliasento - syöttö ja syötön vastaanotto paikalla ja liikkeessä - vetolaukaus - pallon kuljetus - salibandyn pienpelejä - sähly 106 Liikunta 107 Sisällöt Luokat 3–4 Voimistelu Perusvoimistelu 3–6 -luokat Perus- ja kuntovoimistelussa voi käyttää myös erilaisia välineitä (hernepussit, pallot, vanteet, nauhat, huivit, hypinnarut, keilat, leikkivarjo ym.) Kädet ja hartiat - koukistukset ja ojennukset - pyöritykset, heitot ja kierrot - venytykset Jalat - nostoja, joustoja ja venytyksiä - heitot ja heilautukset - painonsiirto Vartalo - taivutukset - selän ojennus ja pyöristys Käynti ja juoksu - omassa tempossa, annetussa tempossa - eri käynti- ja juoksutapoja yhdistellen, vaihdellen, muunnellen käsiliikkeitä käyntiin ja juoksuun yhdistäen Askeleet, hypyt ja hyppelyt - laukka-askel eteen ja sivulle - hyppyaskel - haara-perushyppely - polvennostohyppy - heilurihyppy - vuorohyppely - vauhtiaskel - harppaushyppy Kuntovoimistelu 3–6 -luokat - kuntopiirit - aerobic - kuntotestit Telinevoimistelu Permanto - kuperkeikat eteen ja taakse - vaa’at (vaaka ja polvivaaka) - seisonnat (niska-, päällä- ja käsinseisonta) - silta - rattaanpyörä - pyramidit Penkki / harjoituspuomi / puomi - nousut telineelle - käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt - nojahypyt - vaa’at - kuperkeikka eteenpäin - käännökset - alastulot Liikunta Sisällöt Luokat 3–4 Rekki - riipunnat - heilunnat - neulansilmä - kieppi - puolimarakatti - oikonoja - päinsuistunta - kaarihyppy Renkaat / köydet / puolapuut - riipunnat - heilunnat - kiipeämiset - neulansilmä - turmariipunta - linnunpesä Hyppy - tasaponnistus ponnistuslaudalla - haarahyppy - kyykkyjännehyppy - x-hyppy - jännehyppy - kerähyppy Jumppasirkuksesta 3–4 -luokkien Temppusirkus -sarjat Musiikkiliikunta - musiikin rytmin mukaan liikkuminen (tasa- ja kolmijakoinen) - musiikin tempon ja voiman vaihtelut - musiikin sävyt (duuri ja molli) - muotorakenteet (soolo - tutti, kaanon) - musiikin ilmaiseminen liikkeen avulla - piirileikkejä - kansantansseja - muotitansseja Rytmitajun kehittämiseksi kuunnellaan rytmiä, toistetaan se taputtaen tai liikkuen, tuotetaan rytmi oman liikkeen avulla, tehdään rytmi- ja liikesommitelmia sekä pieniä tansseja. 108 Liikunta 109 Sisällöt Luokat 3–4 Hiihto Suksien hallintaan liittyviä taitoja, mäkien nousut ja laskut, jarrutus - tasapainoharjoitteet - sivuttaisnousu - viistonousu - haaranousu - oikonousu - auralasku - aurajarrutus - auraluikertelu - aurakäännös - lapinkäännös - hyppykäännös - askelkäännös - oikolasku korkeassa ja matalassa laskuasennossa - viistolasku - kumparelasku - hyppääminen hyppyristä Perinteinen hiihto - kaksivaiheinen vuorohiihto - tasatyöntö - 1 -potkuinen tasatyöntö Luisteluhiihto - sauvoitta luistelu - 2 -potkuinen luistelu Luistelu ja jääpelit Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää. Eteen- ja taaksepäin luistelu - rinkeli Liu’ut - erilaisten liukujen varmentamista - kaariliu’ut Käännökset - kolmoiskäännös kahdella jalalla Hypyt - tasahyppyjä paikallaan ja vauhdissa Jarrutukset - puoliaura - aura - T-jarrutus - sivuttaisjarrutus Jääpelien perustaitoharjoittelua - pallon kuljettaminen lavan molemmilla puolilla ”leipoen” / ringetterenkaan kuljettaminen - pysähtyminen pallon / ringetterenkaan kanssa - syöttäminen ja pelivälineen vastaanottaminen paikalla / liikkeessä - maalilaukaus lyhyellä vedolla - peliajatuksen hahmottelua erilaisten välineiden ja pienpelien avulla Liikunta Sisällöt Luokat 3–4 Uinti Uintitaidon perusteiden kertaus esim. liu’ut Selkäuinti - alkeisselkäuinnista selkäkrooliin Rintauinti - sammakkouinnista rintauintiin Krooli - myyräuinnista krooliin - krooliuinnin hengityksen harjoittelu - kokonaissuoritus Veteenmeno ja hyppääminen - hyppy jalat edellä altaan reunalta - kädet edellä istuma-asennosta ja toispolviseisonnasta - taittokaato - erilaisia hyppyjä ja veteenmenoja Sukeltaminen - veden pinnalta taittaen tai laudalta hypäten - sukellus pohjaan erisyvyisissä vesissä - pituussukellus Hengenpelastus - pelastushyppy - hengenpelastusuinti ja vedestä pelastautumisen alkeita Uimataidon testaus 4. luokalla: 50 m Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas - hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa - osaa juosta, hypätä ja heittää - osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä - osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan - osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä - osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen - osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen - pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti - pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä - toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa - osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan - toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. 110 Liikunta 111 Vuosiluokat 5–6 Vuosiluokkien 5−6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itseilmaisua. Tavoitteet Sisällöt Luokat 5–6 Oppilas - kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä - oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään - kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja - oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa - oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä - opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta - tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista Perusliikunta ja yleisurheilu Juokseminen - juoksemisen tekniikkaa (pikajuoksu / kestävyysjuoksu) - juoksuleikkejä - kestävyysjuoksua tasaisella vauhdilla ja vauhtileikitellen - kestävyysharjoittelun periaatteet - kyyrylähtö - aitajuoksun rytmin ja aidanylitystekniikan harjaantuminen - viestijuoksu (kapulaviestinvaihto) Hyppääminen - 3–4 -luokkien sisältöjen lisäksi moniloikkaharjoituksia, vauhdillinen kolmiloikka - kehitetään edelleen pituus- ja korkeushypyn tekniikkaa Heittäminen - vauhdillisia yliolanheittoja - kiekonheiton hahmottelua - turbokeihään heittoa - liitokiekon (frisbeen) heittoa Työntäminen - kuulantyöntöä ilman vauhtia ja vauhtiaskelin Suunnistus ja retkeily Suunnistus - kartanlukutaidon varmistaminen - reitinvalinta - tutustutaan suunnistuskarttaan - kartan suuntaaminen maaston mukaisesti - suunnistusratoja (esim. viuhkasuunnistus, reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus, viivasuunnistus) Retkeily Katso retkeily 3–6 -luokat Liikunta Sisällöt Luokat 5–6 Palloilu Jalkapallo - ulkoteräsyöttö - pääpeli - perustaitojen soveltaminen peliin - sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan Pesäpallo - yliolanheitto taittoheittona - syöttäminen - kiinnioton ja nopean heiton yhdistäminen - peruslyönnin harjaantuminen - pystynäpäyksen suuntaaminen - pelaamisessa edetään kohti Koulupesiksen varsinaista pelimuotoa - koulupesiksen sääntöjen hyvä tuntemus Koripallo - koriinheitto yhdellä kädellä sisäkierteellä - yhden käden työntösyöttö - yläsyöttö kahdella kädellä - tavoitteena syöttelyvarmuus liikkeessä ja vaihtelevissa pelitilanteissa. - lay-up -heiton hahmottelua - levypallon hakeminen - heittoharhautus - pelaajavartiointi - koripallon pienpelejä - yhden korin koulukoris (Johan Pomppas) Lentopallo - sormi- ja hihalyönnin vahvistaminen - alakautta syöttö - torjunnan alkeita - lentopallon pienpelit - koululentispeli (Supertiikerit) Salibandy - rannelaukaus ja lyöntilaukaus suoraan syötöstä ja liikkeestä - pallonhallinta (suojaus) - salibandyn pienpelejä - pelaamisessa edetään kohti salibandyn varsinaista pelimuotoa - salibandyn sääntöjen hyvä tuntemus Sulkapallo - mailaote (kämmen- ja rystyote) - peruslyönnit kämmen- ja rystypuolelta - liikkuminen ja jalkatyö - perustaitojen soveltaminen peliin - aloitus, drive-, verkkodrop- ja clear-lyöntien hahmottelu - sulkapallon pienpelejä - pelaamisessa edetään kohti sulkapallon varsinaista pelimuotoa - sulkapallon sääntöjen hyvä tuntemus 112 Liikunta 113 Sisällöt Luokat 5–6 Voimistelu Perus- ja kuntovoimistelu, katso perus- ja kuntovoimistelu 3–6 -luokat Telinevoimistelu Permanto - haarakuperkeikka eteen ja taakse - lentokuperkeikka - puolivoltin kehittelyä - käsinseisontakuperkeikan kehittelyä Rekki - kiintopyörähdyksen kehittely Hyppy - 3–4 -luokilla opittuja hyppyjä alkulentoa lisäten, telinettä korottaen ja parempaan hypynhallintaan pyrkien - kuperkeikkahyppy - kyykkyhyppy Jumppasirkuksesta 5–6 -luokkien Temppusirkus-sarjat Musiikkiliikunta - jenkka - rokki - valssi Hiihto - 3–4 -luokkien harjoitteita ja hiihtotekniikoita vaikeuttaen ja syventäen Perinteinen hiihto - 2 -potkuinen tasatyöntö Luisteluhiihto - vuoroluistelu - 1 -potkuinen luistelu Retkihiihto Suksien huolto Luistelu ja jääpelit Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää. Perusluistelun kertausta ja hiomista tavoitteena taitoluistelu- ja peliluistelutaidon kehittyminen. Kerrataan aikaisemmin opittuja taitoja, sovelletaan niitä peleissä ja leikeissä. Eteen- ja taaksepäin luistelu - kehäkierto Käännökset - kolmoiskäännös yhdellä jalalla (tytöt) Hypyt - tasahyppyjä kääntyen Jääpelien perustaitoharjoittelua - syöttelytarkkuuden ja ennakoinnin harjaannuttaminen - pienpeleissä korostetaan turvallisuutta ja reilua peliä - sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan Liikunta Sisällöt 114 Luokat 5–6 Uinti - kroolin ja selkäkroolin kertaus Rintauinti - käsiveto ja rintauinnin hengitys - potkut - kokonaissuoritus Sukeltaminen - hyppy pää edellä - starttihyppy Hengenpelastus - pelastushyppy - kaverin kuljetus kylkiuintia käyttäen - vedestä pelastautumisen ja pelastuksen erilaisia harjoituksia - hengenpelastusvälineisiin tutustumista ja kokeilua Kuntouintia Vesipallopelejä 6 luokka: Uimataidon testaus: 200 m Aihekokonaisuudet liikunnassa Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoitteet Sisällöt - oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa ja oppii säätelemään omaa toimintaansa - oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten kanssa ”reilun pelin” hengessä - oppilas tutustuu suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja arvostaa omaa kulttuuriperintöään - oppilas tutustuu myös vieraisiin kulttuureihin - oppilas opettelee käyttämään kehoaan viestinnän/ilmaisun välineenä - oppilas saa virikkeitä urheiluun ja liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista - oppilas tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin ja osaa itsenäisesti harrastaa liikuntaa - voimistelu - liikuntaleikit - pallopelit Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne - oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja kantamaan vastuuta ympäristöstä - suunnistus - retkeily - koulun yhteiset liikuntatapahtumat - oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan liittyviä välineitä ja telineitä - oppilas hankkii uimataidon - oppilas oppii liikkumaan turvallisesti liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä - väline- ja telineliikunta - uinti - hiihto - luistelu - pyöräily - siirtyminen suorituspaikoille Ihminen ja teknologia - oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat perustiedot - oppilas harjoittelee suksien voitelemista - hiihto Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - kansantanssit - perinteiset liikuntaleikit - hiihto - musiikkiliikunta - pallopelit, hiihto, luistelu, uinti, voimistelu, tanssi, urheilu - liikunnan harrastusympäristöihin tutustuminen (esim. keilahalli) Valinnaiset aineet 115 7.19 Kotitalous Ei opetusta vuosiluokilla 1–6. 7.20 Valinnaiset aineet V alinnaisaineiden opetus koulussamme sisältyy taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen painoalueisiin siten, että musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa on kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3–6. Tämän lisäksi voi neljänneltä vuosiluokalta alkaen valita A2 -kielen siten, että oppitunteja tulee kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia. Kolmannelle, neljännelle ja kuudennelle vuosiluokalle järjestetään yksi teematunti viikossa. Sen sisältö sovitaan lukuvuosittain erikseen. Tämä pois! 7.21 Oppilaanohjaus O ppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta ja arkielämää koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteet Oppilas - oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen - oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja - oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa - oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit - oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan - saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä Vuosiluokat 1–2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Vuosiluokat 3–6 Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla (esim. teematunti). Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaan arviointi 116 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1–6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä A rvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on kasvavan lapsen minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen tukeminen. Arvioinnin tulee ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa. Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä valintoja. Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet. Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta ja tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Arvioinnin periaatteet Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee tapahtua monipuolisia arviointimenetelmiä käyttäen. Oppilaan kehitys vaikuttaa arviointimenetelmän valintaan. Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia, oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia, keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan, käyttäytymisestään sekä opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana; välitiedotteella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella. Lukuvuoden ensimmäinen arviointi annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä sekä muita mahdollisia koulun tarpeelliseksi katsomia asioita. Välitiedotteeseen oppilas arvioi itse käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan. Arvioitavat oppiaineet ovat toisella luokalla äidinkieli ja matematiikka. Kolmannella luokalla arvioidaan työskentely aineittain sekä opintojen edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa. Vuosiluokilla 4–6 kaikissa aineissa arvioidaan sekä työskentely että opintojen edistyminen. Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa. Arviointikeskustelussa ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanopettaja. Mukana voi olla myös muita oppilasta opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä oppilaan omia tuotoksia. Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin käyttäytymisestä ja työskentelytaidoista. Opintojen edistyminen oppiaineittain arvioidaan vuosiluokilla 1–4 sanallisesti ja vuosiluokilla 5–6 numeroin. Välitiedotteen tapaan lukuvuositodistus sisältää oppilaan itsearviointiosuuden käyttäytymisestä ja työskentelystä. Tämä arviointi on kaikilla luokilla sanallinen. 1–2 -luokilla arvioitavia oppiaineita ovat äidinkieli ja matematiikka, 3–6 -luokilla arvioidaan kaikki oppiaineet. Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa Lukuvuosiarviointitiedot säilytetään koulun arkistossa. lukuvuoden loppuun (31.7.) saakka. Oppilaan arviointi 117 Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan, kun he kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä. Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen opettajan, huoltajan ja mahdollisesti myös oppilaan kesken. ajankohta marrasjoulukuu 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka Sanallinen välitiedote, jossa arvioidaan - käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä - kuvaillaan koulutyön käynnistymistä syksyn aikana tammimaaliskuu toukokuu - edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa - edistyminen kaikissa oppiaineissa 5–6 luokka Välitiedote, jossa arvioidaan - sanallisesti käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä - numeroin edistyminen kaikissa oppiaineissa Oppilaan, hänen huoltajiensa sekä opettajien kanssa käytävä arviointikeskustelu. Sanallinen lukuvuositodistus, jossa arvioidaan - äidinkielen ja matematiikan edistyminen koko lukuvuoden aikana. Lukuvuositodistus voi sisältää myös muuta kuvailua oppilaan opintojen edistymisestä. Sanallinen lukuvuositodistus, jossa arvioidaan - opintojen edistyminen kaikissa aineissa. Lukuvuositodistus, jossa arvioidaan - numeroin edistyminen kaikissa oppiaineissa. Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen edistyminen koko lukuvuoden aikana arvioidaan sanallisesti kaikilla luokilla. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset tavoitteet. Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004). Toisella luokalla arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka, neljännellä luokalla ympäristö- ja luonnontieto, musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö, viidennellä luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, uskonto sekä kuudennella luokalla A-kieli: englanti, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, historia ja vapaaehtoinen A-kieli ranska/saksa. Oppilaan arviointi Opetettavien aineiden arviointikriteerit 1–6 luokilla Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista: 1. Perusoppisisällöt - tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen 2. Osallistuminen - tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen 3. Työskentely - oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot Arvosana 10 erinomainen - hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa - työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti - osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen Arvosana 9 kiitettävä - hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti - osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen Arvosana 8 hyvä - hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti - tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät Arvosana 7 tyydyttävä - saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti - hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa - noudattaa annettuja ohjeita - pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä Arvosana 6 kohtalainen - ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa - osallistuminen opiskeluun passiivista - tehtäviä usein tekemättä Arvosana 5 välttävä - huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa - hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa - osallistuminen työskentelyyn välttävää - laiminlyö usein tehtävänsä - kiinnostus oppiaineeseen heikkoa Arvosana 4 hylätty - ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita - osallistuminen passiivista ja kielteistä - ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä - tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta 118 Oppilaan arviointi 119 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään todistukseen * -merkinnällä. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Itsearviointi Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa. Koulunkäynnin alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja oppimisen pohdintaan. Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa oppilasta - kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan - asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi - tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan - tunnistamaan omat vahvuutensa - arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia Normaalikoulun välitiedotteet, arviointikeskustelut sekä lukuvuosiarviointi sisältävät oppilaan oman itsearviointiosuuden. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 120 8.2 Todistukset O ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset) - lukuvuositodistus - erotodistus Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi välitiedote, joka voi olla muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin koululaitoksen perusopetuksen kouluun. 9. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma, JONKA TILALLE TULISI ILMEISESTI LAITTAA SEURAAVA STRATEGIA: 9. Savonlinnan normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategia 2013 – 2016 Visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan laaja-alaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut toimivat pedagogiikan lisäksi myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijöinä. Perustehtäviä toteutetaan tutkimalla ja kehittämällä teknologiatuettua oppimista ja uusia oppimisympäristöjä. Tähän pyritään toimimalla kiinteässä yhteistyössä yliopiston ja erityisesti opettajankoulutuksen TVT:n opetuskäyttöön liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Harjoittelukoulujen oppijat saavat harjoittelukoulussa tulevaisuuden jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavat monipuoliset opiskelutaidot. Harjoittelukoulujen oppimisympäristö ja oppimisprosessi laajenevat ulos luokkahuoneesta ja tukevat yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut varustavat opettajat ja oppijat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppijoille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm. tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon oppijoiden omilla laitteilla. 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Normaalikoulussa toimii sekä langaton että kiinteä verkko (100mb). Mahdolliset langattoman verkon katvealueet poistetaan strategiakauden aikana. Strategiakauden alkupuolella, vuosien 2013 - 2014 aikana, kaikilla koulun oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää koulun verkkoa opiskelussaan (BYOD). 1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen Strategiakauden alussa koulussa on käytössä pääasiassa koulun itsensä hankkimia omia tietokoneita (liite1). Strategiakauden aikana Savonlinnan normaalikoulussa siirrytään laitteistojen osalta elinkaari-mallin toteuttamiseen. Tämä toteutetaan leasing- 121 Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma menettelyllä. Koulu hankkii henkilökunnalle käyttöön henkilökohtaisen päätelaitteen. Oppilaiden osalta siirrytään strategiakauden aikana enenevässä määrin oppilaskohtaisiin päätelaitteisiin. Tavoitteena on, että strategiakauden loppupuolella jokaisella koulun oppilailla olisi käytössään oppimisensa tukena henkilökohtainen päätelaite. 1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Harjoittelukoulut poikkeavat muusta yliopistosta lakisääteisen perusopetukseen liittyvän perustehtävänsä kautta. Koululla on tähän liittyen tutkimus- ja kehittämishanketoimintaa, jonka yhteydessä käytetään erilaisia teknologisia sovelluksia. Tavoitteena on siirtyä oppilaiden henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin ja koulun sähköpostiin. Henkilökunnan osalta käytetään henkilökohtaisia tunnuksia. Yhteiskäyttöisten laitteistojen osalta mahdollistetaan laitteistolle pääsy yhteiskäyttöisillä oppilastunnuksilla (oppilaat, vierailijat). 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Savonlinnan normaalikoulussa toimii yhteistyössä yliopiston tietohallintokeskuksen kanssa. Koululla toimii oma tekninen tukihenkilö. 2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Opettajakunnasta valitaan pedagogiset tukihenkilöt vuosittain. Koulun sisällä olevaa osaamista tuodaan esille jaetun asiantuntijuuden periaatteella. Opettajille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta syksyn 2012 osaamiskartoitukseen perustuen ja mahdollistetaan henkilökohtaisten TVT-taitojen kehittäminen. Henkilökunnan osaamiskartoitus ja arviointi toteutetaan 1-2 kertaa strategiakauden aikana. Uusi henkilöstö perehdytetään koulun tieto- ja viestintätekniikkaan. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Perinteisen luokkahuoneen rajat ovat murtumassa. Niihin liittyvät enenevässä määrin koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja tietoresurssit. Oppimisympäristöjä kehitetään jaetun asiantuntijuuden, yhteisöllisen tiedonrakentelun ja etäyhteydet mahdollistaviksi tiloiksi. Luokkahuoneen, sähköisten oppimateriaalien ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen keskinäinen vuorovaikutus korostuu ja tavoitteena on, että vähintään 10 % opiskelusta tapahtuu luokkahuoneen ja koulurakennuksen seinien ulkopuolella. Strategiakaudella painopiste siirtyy painetusta sähköisiin oppimateriaaleihin. Tavoitteena on, että strategiakauden lopulla vähintään puolet käytetystä oppimateriaalista on sähköistä. 2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Strategiakauden aikana koulussa yhtenäistetään sosiaalisen median käyttöön liittyvät säännöt. Henkilökunnalle järjestetään sosiaaliseen mediaan (välineet ja ympäristöt) ja tekijänoikeuksiin liittyvää koulutusta. Tietoturva-asioista tiedotetaan erikseen tarvittaessa ja asiaan liittyen järjestetään koulutusta. 3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa Tavoitteena on, että opiskelijat kykenevät suunnittelemaan opiskelua ja oppimista teknologiatuetusti omaa opetustaan oppimateriaalia ja kehittyvät oppimateriaalin kriittisessä tarkastelussa, suunnittelijoina ja tuottajina 3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Jokaisen koulumme opettajan tulee hallita oppilastietojärjestelmän (WILMA) sujuva käyttö kodin ja kouluvälisessä yhteistyössä. Opettajat voivat käyttää myös muita soveltuvia viestintäkanavia kotien suuntaan tapahtuvaan viestintään (esim. blogit, luokan kotisivut ja sähköposti) ja koulutyön näkyväksi tekemiseen. Oppilaita ja huoltajia oheistetaan ja perehdytetään oppilastietojärjestelmän käyttöön. - Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät Itä-Suomen yliopisto ja Savonlinnan OKL ovat lähimmät yhteistoimijat. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat Savonlinnan kaupunki, alueen järjestöt ja kaupallisen alan toimijat. 5. Arviointi Koulun TVT-työryhmä arvioi vuosittain TVT-strategian toteutumista. Strategiakauden aikana pyritään määrittämään oppilaiden TVT-taitojen osaamisen tavoitetaso alakoulun ja yläkoulun päättyessä. Oppilaiden osaamista kartoitetaan ja arvioidaan tarpeen mukaan. TÄSTÄ ALKAA VANHA TVT-OPS TEKSTI: Perusopetuksessa oppilaat saavat tieto- ja viestintätekniikan osaamisen perustaidot eli valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Nämä taidot luovat perustan tietoyhteiskunnan palveluiden hyödyntämiselle. Yksittäisten ohjelmien käyttötaidon sijaan pyritään yleiseen tietotekniikan käyttötaitoon ja monimuotoiseen sähköisen viestinnän hallintaan. Medialukutaito on myös tärkeä kansalaistaito yhä kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Tietotekniikkaopetus kytkeytyy aina muihin opiskeltaviin asioihin, ja se integroituu eri oppiaineiden tunneille. Tietotekniikan sovellukset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lukuisine opetus-, työkalu- ja tiedonhakuohjelmistoineen. Tietokone on toisaalta viestin, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta väline, jonka avulla itse tuotetaan informaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Käytännön työtaidot (tekninen osaaminen) laitteiden ja ohjelmien hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin) sujuva kirjoittamisen tekninen taito työergonomia. Tiedonhallintataidot (sisällöllinen osaaminen) tiedonhaku verkkoympäristössä tiedonkäsittely ja tiedon esittäminen, oma tekeminen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta-, piirros-, esitysgrafiikka-, julkaisu- ja mallinnusohjelmat) synteesien, johtopäätösten tekeminen (uuden tiedon tuottaminen) verkko-opiskelu. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (sosiaalinen osaaminen) viestintä- ja mediataito; audiovisuaalinen media verkkoviestintätaidot (sähköpostin käyttö, pikaviestimet, verkkolehden/www-sivujen tuottaminen). Tietoturva ja etiikka suojautuminen verkkoympäristössä itsensä turvaaminen pelisääntöjen noudattaminen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena on oppilaan erilaisten tietoyhteiskuntataitojen osaamisen vahvistaminen ja kehittyminen, jolloin oppilas - hallitsee tieto- ja viestintätekniikan perustaidot - osaa käyttää Internetiä vastuullisesti - ymmärtää yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkityksen - pystyy kehittämään e-palveluiden käyttöön liittyvää osaamistaan. 122 - Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 123 Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Tavoitteet esi–2 luokka Oppilas - tietää oikean työasennon ja työskentelytottumukset - osaa käynnistää ja sammuttaa koneen - harjoittelee näppäimistön ja hiiren käyttöä - osaa käynnistää ja sulkea tarvitsemansa ohjelman - osaa käyttää aiemmin opittua opetusohjelmaa itsenäisesti tai luokkakaverin kanssa - osaa piirtää itsenäisesti piirto-ohjelmalla - osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa opettajan opastuksella - osaa tallentaa tuotoksensa - osaa tulostaa tuotoksensa opettajan avustuksella - tutustuu tietokoneen peruskäsitteistöön ja omaksuu myönteisen asenteen tietotekniikkaa kohtaan 3–4 luokka Oppilas - hallitsee hiiren ja näppäimistön käytön - käyttää aiemmin opittuja opetusohjelmia itsenäisesti - käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa opettajan avustuksella: tekstin tuottaminen, tallentaminen, hakeminen, muokkaus ja tulostaminen - käyttää itsenäisesti piirtoohjelmaa: kuvan tuottaminen, tallentaminen ja tulostaminen - osaa luoda kansion ja poistaa tiedoston - osaa liittää valmiita ja omatekemiään kuvia tekstiin ja - osaa käynnistää ja käyttää CD-ROM-ohjelmia. 5–6 luokka Oppilas - toimii itsenäisesti WINDOWS-ympäristössä - käyttää tekstinkäsittelyohjelmia itsenäisesti ja hallitsee tekstinkäsittelyn perustaidot - käyttää opetusohjelmia itsenäisesti - osaa vaihtaa tulostimen ja lisätä paperia tulostimeen - perehtyy Internetin päätoimintoihin ja periaatteisiin - tutustuu erilaisiin Internetin hakutekniikoihin ja -ohjelmiin - oppilas opettelee kriittistä verkon käyttöä ja - oppilas kehittää omia tiedonhankintataitojaan. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Sisällöt Käytännön työtaidot Tietokone tutuksi - käynnistäminen ja sammuttaminen - näppäimistön ja hiiren hallinta - tiedoston avaaminen, tallentaminen ja tulostaminen - omalle tasolle sopivien tekstien tuottaminen (tekstin muokkaamisen alkeet) - piirrosohjelman perustyökaluihin tutustuminen - sähköpostin alkeet - ikkunoiden ja kuvakkeiden käsitteleminen Tietokone hyötykäyttöön - tulostusasetukset, skaalaus - useiden sovellusten samanaikainen käyttö - esikatselu - tekstin muokkaaminen (aktivoiminen, kirjainkoot, kirjasinlajit) - tasauksen hallinta (vasen, tasattu, keskitetty) - rivivälin vaihtaminen - luetteloiden laatiminen - kuvan tuominen - tutustuminen kuvankäsittelyyn ja esitysgrafiikkaan - sähköpostin perusteet - leikepöydän käyttö Tietokone työvälineenä - tiedostonhallinnan perusteet: siirrä, kopioi, poista, kansioiden luominen - sivu- ja kappaleasetukset, esim. paperikoko, marginaalit, sarkaimien käyttö - kuvankäsittelyohjelman perusteet, esim. leikkaaminen, kopioiminen, liittäminen, koon muuttaminen, zoomaus - pienimuotoisen esityksen laatiminen esitysgrafiikkaohjelmalla - digitaalikameran ja skannerin peruskäyttö - taulukkojen ja diagrammien luominen - tietokoneavusteinen suunnittelu - sähköpostin käyttö Tiedonhallintataidot - tutustuminen internetin käyttöön - tiedon etsiminen rajatuista tieto-kannoista, esim. opetusohjelmista - tiedonhaku verkkosivustoista - verkkosivujen, portaalien ja hakukoneiden peruskäyttö opettajan ohjeiden mukaisesti - verkkosivujen, portaalien ja hakukoneiden monipuolinen käyttö - hakutulosten sisällön ja luotettavuuden arvioiminen - kerätyn tiedon järjestely, luokittelu ja esittäminen - omien henkilötietojen käytön vaatimuksien ja riskien ymmärtäminen - tekijänoikeuksien perusteet - netiketin perussääntöjen tunteminen ja noudattaminen - teknologiaan liittyvien eettisten ja moraalisten kysymyksien tunnistaminen, suojautuminen haitalliselta materiaalilta - tekijänoikeudet verkkojulkaisussa Yhteistyö- ja - tutustuminen turvalliseen toimintaan verkossa vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka Osaamisen kuvaukset kuudennen luokan päättyessä Kuudennen luokan päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin työvälineohjelmiin ja oppimis-/harjoitteluohjelmiin ja ymmärtää ohjelmien yhteistä logiikkaa. Oppilas osaa hyödyntää tietotekniikkaa jokapäiväisessä työskentelyssään. Käytännön työtaidot Oppilas - käyttää itsenäisesti tietokoneen oheislaitteita, kuten tulostinta ja skanneria - käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön - käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä - kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä - osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin sekä tehosteen esitysgrafiikkaohjelman diaan ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä - osaa yksinkertaista kuvankäsittelyä - käyttää sähköpostia. Oppilas tunnistaa - tietokoneohjelmien periaatteita - työergonomian merkityksen tieto- ja viestintäteknisten välineiden käytössä. 124 Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 125 Tiedonhallintataidot Oppilas osaa - hakea Internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti - tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan - kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona - arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa - hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista - käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka Oppilas - käyttää erilaisia viestinnän välineitä ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti - pyrkii ymmärrettävään ja vastaanottajan saavuttavaan viestintään - käyttää verkko-oppimisympäristöä yhteisöllisenä työvälineenä - tuntee nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen tietoverkossa) ja noudattaa niitä - osaa suojautua haitalliselta materiaalilta tunnistamalla uhkia ja toimimalla ohjeiden mukaan - ymmärtää omien henkilötietojen käytön vaatimukset ja riskit - tuntee tekijänoikeusasioiden pääperiaatteet - tunnistaa teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä - tunnistaa ja ottaa huomioon sähköisen viestimen tarjoamat mahdollisuudet ja uhat. Tietokoneen käytön normaalikoulussa perussäännöt ja Netiketti (verkko)-säännöt Savonlinnan Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioon ottoa ja kunnioitusta. Älä käytä tietokonetta luvatta. Älä tutki, käytä tai muuta muiden tuotoksia ilman lupaa. Älä muuta koneiden asetuksia. Älä asenna, kopioi äläkä imuroi mitään tietokoneelle. Kaikilla tietokoneilla on pelien pelaaminen kielletty! Väärinkäytökset ja niiden seuraamukset Tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien väärinkäyttö tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka häiritsee opetus- ja opiskelukäyttöä aiheuttaa häiriötä järjestelmissä rikkoo annettuja em. säännöksiä tai ohjeita käyttää sellaisia ominaisuuksia, joiden käyttö on ohjeissa kielletty. on opettajan, koulun vastuuhenkilön, Savonlinnan normaalikoulun tai Joensuun yliopiston kieltämää. Minkä tahansa ylläesitetyn säännöksen tai ohjeen rikkominen tai muu epäasiallinen toiminta aiheuttaa käyttöoikeuden menettämisen määräajaksi tai pysyvästi sekä vahinkojen korvausvelvollisuuden. Käyttöoikeuden myöntämisestä ja eväämisestä päättää rehtori. Sääntöjä tarkennetaan tarvittaessa. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Internetin käytön perussäännöt Vieraile Internetissä vain sivuilla, jotka sisältävät koulutyöhön soveltuvaa materiaalia. Älä unohda käyttää tervettä järkeä Internetissä liikkuessasi. Ole kriittinen ja harkitse, mihin tietoon luotat. Älä kerro kotiosoitettasi, puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä kenellekään Internetissä tapaamallesi henkilölle elleivät vanhempasi tai huoltajasi anna siihen lupaa. Mieti tarkkaan, ennen kuin annat nimesi. Älä lähetä valokuvaasi, luottokortti- tai pankkitietojasi ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos sinulla on salasana, älä luovuta sitä kenellekään, älä edes parhaimmalle ystävällesi. Jos löydät epäasiallista, loukkaavaa tai lainvastaista materiaalia verkosta, ilmoita siitä omalle opettajallesi tai koulun henkilökunnalle. Älä jää keskusteluryhmään, jossa joku sanoo tai kirjoittaa jotakin, joka huolestuttaa sinua tai saa olosi tuntumaan epämukavalta. Älä myöskään vastaa siivottomaan, vihjailevaan tai tunkeilevaan postiin. Kerro tapahtumasta opettajalle, vanhemmillesi tai huoltajallesi. Kerro heille myös, jos näet verkossa loukkaavaa tai epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia. Älä tapaa ketään ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos aiot tavata verkkotuttavuutesi, tapaa hänet ensimmäisen kerran julkisella paikalla, mieluiten vanhempasi tai huoltajasi kanssa. Sähköpostin käytön netiketti Kirjoita aihe kohtaan viestiä kuvaava otsikko. Älä lähetä viestiä, jossa ei ole aihetta. Laita viestiin allekirjoitus. Jos käytät automaattista allekirjoitusta, älä tee siitä liian pitkää. Lyhyempi viesti luetaan ja ymmärretään varmemmin. Jos lähetät toisen viestin eteenpäin, siteeraa vain niukasti, älä siteeraa koko viestiä. Älä muuta toisen viestiä. Kunnioita yksityisviestejä. Edelleen lähettäminen ei ole sopivaa paitsi jos vastaavassa tilanteessa monistaisit paperikirjeenkin. Kirjoita viestiin vain sellaista, minkä voit sanoa vastaanottajalle myös kasvotusten. Älä kirjoita viestiä vihaisena tai älä ainakaan lähetä vihaisena kirjoittamaasi viestiä. Odota vaikka seuraavaan päivään, jolloin ehdit vielä muuttaa sanomaa. Lue viesti huolellisesti ennen lähettämistä. Älä lähetä sellaista viestiä, jota et itsekään haluaisi saada. Kappalejako on kaksi rivinväliä. Rivinpituus n. 60 merkkiä Älä käytä lihavointia, kursivointia tai alleviivausta - vastaanottajan pääte ei ehkä tue niitä ja tuloksena voi olla aikamoinen ohjausmerkkien sotku. Älä käytä isoja kirjaimia, sähköpostissa se tulkitaan HUUTAMISEKSI. Varo vastaanottamiasi liitetiedostoja. Tarkista liitteet virustutkalla ennen avaamista. Ota tärkeät osoitteet talteen. Säästele hymiöitä (smiley). Hymiöt eli lärvinaamat kuten :-) ovat hauskoja, mutta vain tiettyyn rajaan saakka eli ei joka lauseen loppuun. Lauseen päättäminen pitkään riviin kysymys- tai huutomerkkejä vie uskottavuuden viestiltä!!!???!!!?? Älä lähetä ketjukirjeitä tai roskapostia. Kiinnitä huomiota kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen: pilkkuihin, pisteisiin, kysymys- ym. välimerkkeihin. Tarkista isot kirjaimet ja yhdyssanat. Kirjoita sp-viestissä vain sellaisia asioita, joita kuka tahansa voi lukea. Hymiöitä :-) ilo, nauru :-( suru, pettymys ;-) silmänisku 126 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 10. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen K oulun opetussuunnitelmaa arvioidaan lukuvuosittain huhtikuussa tai muuna erikseen sovittavana ajankohtana. Opetussuunnitelman toteutumista tarkastellaan luokkatasoittain. Koulun opetussuunnitelman arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi syventävän opetusharjoittelun opiskelijat. Palautteet kootaan erillisellä kyselyllä tai suullisella arvioinnilla, jonka tulokset kirjataan mahdollista opetussuunnitelman korjaamista tai päivittämistä varten. Opetussuunnitelman muuttamisesta ja päivittämisestä sovitaan opettajankokouksissa. Opetussuunnitelman muutokset ja päivittäminen tehdään toukokuun loppuun mennessä. Muutokset hyväksytään yliopiston hallintojohtosäännön (23 §) mukaisesti koulun johtokunnassa. Koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa lukuvuosisuunnitelmaa kehitetään siten, että siitä tulee entistä enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Lukuvuosisuunnitelma sisältää mm. määräyksen opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista (Op 102,9 §). Koulun toiminnan arviointia ja jatkuvaa kehittämistä ovat osaltaan varsinaisen opetussuunnitelman arvioinnin lisäksi rehtorin ja henkilökunnan väliset kehityskeskustelut, oppilas-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt, yhteiset toiminnan arviointiin liittyvät keskustelut sekä avoin sähköinen koulun kotisivujen yhteydessä oleva palautejärjestelmä. Opettajien kouluttautuminen on keskeinen osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja täydennyskoulutuksista pidetään ajantasaista kirjaa. Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan. Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään 1–2 kertaa kuukaudessa. 127 Liite 1 Norssin kulttuuripolku 1. luokka 2. luokka 3. luokka - teatteri - museo / taidenäyttely - ensimmäisten luokkien taidepäivät - teatteri - kirjastokäynti - Tuomiokirkkoon tutustuminen - teatteri - vierailu Nestori- Saimaan luontonäyttelyyn maakuntamuseossa 4. luokka 5. luokka 6. luokka - teatteri - kirjastokäynti - oopperakasvatus - museokäynti - vierailu Olavinlinnassa - Eurooppa-päivä 9.5. - Lusto - syksy - Putkinotko - toukokuu - Jäälinna - lumenveisto 7. luokka 8. luokka 9. luokka - Retretti ? - Artemia - 7-viikot - kirjastokäynti -Savonlinnan kaupungin itsenäisyysjuhla - teatteri - konsertti / taidemuseoretki - Taidelukioviikko - kevät - kirjastokäynti - K9 -kortti Lisäksi koko koululle tarjotaan seuraavat kulttuuripolkuun kuuluvat tapahtumat: Koulukino -elokuva: alakoulussa kolme kertaa ja yläkoulussa kaksi kertaa Norssi Art - Ope Art: toukokuussa Konsertti Savonlinnasalissa Kirjailija-/asiantuntija-/ taiteilijavierailu (esim. läänintaiteilija) Liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SISÄLLYS 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus......................................1 2 Oppimisympäristö.....................................................................................................1 3 Esiopetuksen painoalueet..........................................................................................2 4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet.............................................................2 5 Pedagoginen toteuttaminen.......................................................................................2 6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet..............................................................2 6.1 Kieli ja vuorovaikutus.........................................................................................3 6.2 Matematiikka.......................................................................................................5 6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus................................................................5 6.4 Luonto ja ympäristö.............................................................................................7 6.5 Taide ja kulttuuri.................................................................................................8 6.5.1 Kuvataide.........................................................................................................8 6.5.2 Musiikki...........................................................................................................9 6.5.3 Kädentaidot......................................................................................................9 6.6 Terveys..............................................................................................................10 6.7Fyysinen ja motorinen kehitys...........................................................................10 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus.............................................................12 8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus....................................................................12 9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa.............................................................................12 9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa...................................12 9.2 Yhteistyö kotien kanssa.....................................................................................13 9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa.............................................................13 10 Oppilashuolto............................................................................................................13 11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä...................................................................................13 12 Arviointi esiopetuksessa...........................................................................................14 12.1 Toiminnan toteutumisen arviointi...................................................................14 Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman kokouksessaan toukokuussa 2004. 1 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja - rohkeutta viestiä Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa. Joka opettelee oman työnsä arviointia. Tähän pyritään: - näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin opetusjärjestelyin 2 Oppimisympäristö Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien 1-6 harjoittelukoulu. Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka, kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen. Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eriikäisiin oppilaisiin. Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä. Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan arvioinnin mahdollisuuksia. Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri. Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä). 2 3 Esiopetuksen painoalueet Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus. Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti taito- ja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. 4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään valintoja. Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.Tähän pyritään oikeaaikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. 5 Pedagoginen toteuttaminen Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. 6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä. 3 6.1 Kieli ja vuorovaikutus Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen. Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa vuoroaan. Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen. Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi. Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia. 4 5 6.2 Matematiikka Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille. Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee: - luokittelua - vertailua ja järjestämistä - lukukäsitteen muodostamista - yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0-10 - ongelmanratkaisuja - geometrisia kappaleita ja kuvioita - ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia - mittaamista sekä - aikaan liittyviä käsitteitä 6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Perustuslain 6 §:n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja epävarmuuden kanssa. 6 7 6.4 Luonto ja ympäristö Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä. Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia. Sisältöjä: IHMINEN kehonosat kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunta , pukeutuminen IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina Syksy: Talvi: Kevät: Kesä: puutarhan satoa eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili) talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku) eläimet talvella siemenestä kasviksi kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka) muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki) kesäsuunnitelmia oma kotikaupunkini oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä, arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet MAA JA AVARUUS vuodenajat YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia 8 6.5 Taide ja kulttuuri Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden, kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy. Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa. Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin tulee olla kannustava ja hyväksyvä. 6.5.1 Kuvataide Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri, valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä. Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan ja kokeiluun. piirustus ja grafiikka Elävän viivan harjoittelu: piirtimet: vahaliidut (myös vesiliukoiset) puuvärit (myös vesiliukoiset) lyijykynä pastelliliitu tietokone maalaus, kollaasit Väriopin alkeet: päävärit muovailu, rakentelu Tutustuminen kolmiulotteisiin materiaaleihin Monipuolinen siveltimen käyttö: Kosketus- ja laveeraus tuntoaistin vaha- ja vesivärin harjoittaminen yhdistäminen Maataide tasossa Paperin käsittely: leikkaaminen Hiekka ja lumi Painomenetelmät: repiminen leimasinpainanta: rypistäminen Muovailun perusmuodot alkeet: Paperikollaasi muovailuvaha tai Viivaimen käyttö askartelumassa kuvallinen viestintä Kuvalukemisen harjoittelu kulttuurikasvatus Taidekuvien tarkastelua: värien antama Liikennemerkkejä elämys Kuvaviestien tulkinta Sommittelun tarkastelua kuvan avulla Tutustuminen piirrosohjelmiin Liike kuvassa Taidenäyttelyvierailut Omien näyttelyiden rakentaminen Tutustuminen esine- ja rakennettuun ympäristöön 9 6.5.2 Musiikki Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään esiopetuksen muuhun toimintaan. lastenlaulut ja laululeikit ääni luova liikunta sekä musiikkitiedon aines liikkuen laulu soitto luova ääni-improvisaatio kuuntelu muoto musiikkiliikunta melodia hiljaisuus ja erilaiset äänet musiikkitieto oman rytmin toteuttaminen sekä sana-, kaiku- ja perusrytmi musiikin muotorakenteen toteuttaminen soittaen ja liikkuen 6.5.3 rytmi äänikokeilut, äänimaisemat, omat sävelaiheet luova kuuntelu sekä musiikkisadut, lorut ja runot Kädentaidot Kädentaidoissa edistetään lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja käsityötaiteeseen. Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin. Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä. 10 Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä Askartelu * paperi- ja pahvityöt - leikkaaminen - repiminen - taittelu - liimaaminen * luonnonmateriaalityöt * jätemateriaalit Tekstiili * lankatyöt - neulaan pujottaminen, solmu - purkaminen, pujottaminen, punominen - tupsu - sormivirkkaus * ompelu: etupistot Tekninen * puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen * rakentelu 6.6 Terveys Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 6.7 Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä. 11 Fyysis-motorinen alue Sosio-emotionaalinen alue Kognitiivinen alue Keskeistä tasapaino-, liikehallinta ja käsittelytaitojen kehittyminen ikäkauden mukaisesti. Keskeistä itsetunnon ja yhteistyökykyisyyden kehittyminen leikeissä ja peleissä. Keskeistä liikuntahetkiin liittyvien käsitteiden omaksuminen sekä havaintomotorinen oppiminen, jonka avulla kehitetään lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia. KARKEAMOTORISET TAIDOT vetäminen käveleminen työntäminen juokseminen pyöriminen kieriminen hyppääminen heittäminen kiinniottaminen ryömiminen konttaaminen HAVAINTOMOTORISET TAIDOT kehontuntemus lateraalisuus tilankäytön hahmottaminen suunnan hahmottaminen ajan ja rytmin hahmottaminen Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen. Eri liikuntalajit SUUNNISTUS JA RETKEILY kuvasuunnistus maastoleikit luontoretket UINTI veteen totuttautuminen vesileikit uinnin alkeistaidot VOIMISTELU JA TANSSI perus-, väline- ja telinevoimistelu musiikki- ja luovaliikunta lastentanssi HIIHTO välineisiin tutustuminen lumi- ja hiihtoleikit hiihtäminen ja mäenlasku sekä -nousu PALLOILU pallon käsittely palloleikit ja -pelit LUISTELU kypäräpakko välineisiin tutustuminen luisteluleikit eteenpäin luistelu liukuminen jarruttamisen harjoittelu 12 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan puheopetusta. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. 8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun siirtymistä. Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä. Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta, jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia. 9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen. Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään lukuvuosittain. Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä. 13 9.2 Yhteistyö kotien kanssa Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa. 9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. 10 Oppilashuolto Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6 opetussuunnitelma/ oppilashuolto). Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena. Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa. Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella oppilashuoltotyöryhmässä. 11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja. Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan. Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. 14 12 Arviointi esiopetuksessa Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline esiopetuksessa. Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta. 12.1 Toiminnan toteutumisen arviointi Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta. Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta. Liite 3 SISÄLTÖ 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? 1.1 Kriisin vaiheet 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta 2.2 Oppilaat ja vanhemmat 3 TOIMINTAMALLIT 3.1 Kiusaaminen 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa 4 VÄKIVALTATILANTEET 5.1. Lievä koulutapaturma 5.2 Vakava onnettomuus koululla 5.2.1. Tulipalo koulussa 5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa 5.3.3. Pommiuhka 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema 7 PÄIHTEET 7.1 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily 9.5 Toistuvat poissaolot 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT 11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? Kriisi voi olla yksittäisen ihmisen kokema yllättävä tilanne, joka järkyttää hänen mielen tasapainoaan. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero. Kriisi voi myös koskettaa laajempaa yhteisöä, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi tällöin olla esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan järkytykset jne. 1.1 Kriisin vaiheet Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen käy ne läpi omalla tavallaan. 1. Shokkivaihe - akuutissa vaiheessa - kestää korkeintaan yhden viikon - voimakkaita sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita tai niiden täydellinen puuttuminen 2. Reaktiovaihe - 1-6 viikkoa tapahtumasta - asteittainen tapahtuneen "rekisteröinti" 3. Käsittelyvaihe - Kestää kauan, jopa vuoden tapahtumasta - Kriisireaktiot vähenevät hitaasti 4. Uudelleen asennoitumisvaihe - kestää koko elämän Tavallisia reaktioita: - tuska, voimakkaat muistot, unihäiriöt - suru, kaipuu, ikävä - viha - käytös, jolla pyritään saamaan huomiota lähimmäiseltä, oppilastoverilta tai opettajalta - syyllisyys, itsesyytökset, häpeä - kouluvaikeudet - ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne - aggressiivisuus - kontaktien välttäminen - fantasiat - pessimismi - persoonallisuuden muutokset - vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta. Alkuinfo: - oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot - kriisitoimintamallikansio - kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen Vuotuinen info: - kriisiryhmän olemassaolo (uudet opettajat ja henkilökunta) - kansio - ajankohtaiset teemat - asiantuntijat koulutustilaisuuksiin Kriisiryhmän kokoontuminen kerran vuodessa: Esimerkiksi syyslukukauden alussa. - tarkistaa yhteystiedot - kansio - ryhmän kokoonpano Koko henkilökunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus. 2.2 Oppilaat ja vanhemmat Teemapäivät ja koulutustilaisuudet - kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.) - kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla) - ajankohtaiset teemapäivät oppilaille - asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin Elämänhallintataidot - Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian käsittelyä. Kummi- ja tukioppilastoiminta - Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmätueksi kriisitilanteisiin. 3 TOIMINTAMALLIT Christina Salmivallin (1998) mukaan Koulukiusaaminen on sitä, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä jollekin oppilaalle. Koulukiusaaminen voi ilmetä Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen Fyysisesti: mm. töniminen, lyöminen, potkiminen Epäsuorasti: mm. pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen 3.1 Kiusaaminen Ennaltaehkäisevät toimet Selkeät säännöt ja rajat, ja niistä tiedottaminen. Selvä määrittely, mitä on kiusaaminen. Hyvin hoidettu valvonta. Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa. Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta. Yksittäinen kiusaamistilanne Tilanne seis. Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio. Keskustelu. Anteeksi! Sopimus jatkosta. Seuranta. Tarvittaessa yhteys huoltajiin. Toimijat: koulun henkilökunta 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. Aina yhteys huoltajiin. Pidä huolta myös kiusaajasta. Kriisi- tai oppilashuoltoryhmä selvittää viranomaisille ilmoittamisen tarpeen. Rangaistus / sovittelu. 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa Kiusaaminen on katkaistava. Oppilashuolto- / kriisiryhmä järjestää huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myös vanhempainillan. Asian käsittely ryhmässä / luokassa. Sopimukset. Seuranta. Rangaistukset / sovittelu. 4 VÄKIVALTATILANTEET Toimi - älä käänny pois tilanteesta. Kehota lopettamaan väkivalta. Estä väkivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä. Älä arkaile pyytää poliisia paikalle ( puh. 112 ). Tiedota opettajalle ja rehtorille. Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua. Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan. Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myös valvonnasta. Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen. 5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA 5.1. Lievä koulutapaturma Huolehdi ensiavusta. Lähetä/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen. Mikäli oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jälkeen jatkohoitoon, oppilaan mukaan lähtee koululta saattaja. Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille. Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle. Täytä tapaturman jälkeen vahinkoilmoitus kansliassa. 5.2 Vakava onnettomuus koululla Välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy. Hälytys ( 112 ) tarvittaessa. Selvitetään, mitä todella tapahtui Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan: kriisiryhmä koti opettajakunta ja muu henkilökunta oppilaat Valitaan vastuuhenkilö onnettomuuden uhrille tai uhreille: on oppilaan kanssa kunnes huoltajat saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun. LASTA/NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN. Silminnäkijöiden auttaminen. Kuunteleminen. Keskusteleminen. 5.2.1. Tulipalo koulussa Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue). Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112). Huolehdi rakennuksen tyhjentämisestä. Huolehdi alkusammutuksesta. Kun poistut viimeisenä paikalta, rajaa palopesäke sulkemalla ovet. OPETTELE SAMMUTUSVÄLINEIDEN SIJAINTI! 5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa sekä harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma. 5.3.3. Pommiuhka Kysy uhkaajalta: Milloin räjähtää? Missä räjähtää? Ilmoitus keskusradiosta. Koulu tyhjennetään. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle. Ilmoita poliisille. 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema Otetaan yhteyttä kriisiryhmään. Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon. Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmälle tai luokalle, jota se erityisesti koskee. Vietetään hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.) Tavarat löytyvät opettajien työhuoneesta. Mikäli kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmää tai luokkaa, järjestetään heille mahdollisuus keskusteluun. 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia. Tapahtumapaikka rauhoitetaan. Otetaan yhteys hätäkeskukseen 112. Kutsutaan välittömästi kriisiapua. Kutsutaan viranomainen, joka selvittää tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin. Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilaiden koteihin. 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille. Mikäli oppilas on koulussa, saata hänet rauhalliseen paikkaan, missä omaiset voivat kertoa hänelle suruviestin. Edetään lapsen ehdoilla. Mikäli oppilas tai hänen omaisensa pyytävät tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat tarvitsevan sitä. Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti. Mikäli tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyydä apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmältä. Mikäli oppilas jää koulusta pois, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita hänelle. Mikäli oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai muuten olet huolissasi hänestä, ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisölle. Mikäli menehtyminen sattuu koulupäivän aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Tarvittaessa pyydetään kriisiryhmältä tukea. 7 PÄIHTEET 7.1. Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla Kaveripiiri vaihtuu. Rahantarve voi kasvaa: näpistelyä, ilkivaltaa yms. Koulumenestys laskee. Poissaolot lisääntyvät: aamu- tai maanantaisin poissaoloja. Epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Muutoksia luonteessa. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis). Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonäkö tai olemus muuttuu. 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylös. Seuraa käyttäytymistä. Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhmän jäseniin tai poliisiin. Ota yhteyttä huoltajiin. Ks. tarkemmin päihdemalli. 7.3 Oppilaan päihteiden käyttö koululla Keskustele oppilaan kanssa. Pyydä oppilashuoltoryhmän jäsen mukaan. Ota yhteyttä huoltajiin ja pyydä heitä hakemaan oppilas pois koulusta. Ota päihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yhteyttä huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteyttä poliisiin ja sosiaalityöntekijään. Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhmän jäsenet, huoltajat, oppilas, luokanopettaja/-valvoja. 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö Tuo ongelma oppilashuoltoryhmän tietoon, missä mietitään tarvittavat toimenpiteet. Tue oppilasta. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö Kerro epäilysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittämään asiaa. ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Kerää tarkat tunnusmerkit näkemästään / kuulemastaan muutoksesta. Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy työkäyttäytymiseen. Selvittää eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden työterveyshuoltoa. Ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa. 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietävältä. Keskustelu asianomaisten, opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille. Tarvittaessa pyydetään apua poliisilta (112). Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyöhön. Kun on tapahtunut murto. Kun kadonnut omaisuus on arvokas. Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon. Mikäli asia tapahtuu opintokäynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla. Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin. 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus Tilanteesta kerrotaan kodin tai työntekijän toiveet huomioiden. Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle. Pidä yhteyttä sairastuneeseen henkilöön. Psykoottisesti käyttäytyvän oppilaan tunnistaminen Vetäytyminen, pyrkimys olla yksin. Sekavat tai epärealistiset puheet. Rituaalit, pakkotoiminnat. Ikätasoa lapsellisempi toiminta. Suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa. Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää. Vihjailee avuntarpeestaan. Ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä (hoitamattomuus). Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen. Harhaluulot 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai –vihjailuihin. Keskustele kuuntelun sijasta: ”Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä?” Ota yhteyttä huoltajiin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin ja kerro huolesi. Mikäli jotakin tapahtuu Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden. Käsittele asiaa enemmän ryhmissä, joita se koskee. Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat. Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita. Ilmaise osanottosi omaisille. 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona Tarkoittaa Lyömistä, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristämistä ja taloudellista väkivaltaa. Mikäli havaitset oppilaan tai työntekijän käyttäytymisessä ja /tai olemuksessa muutosta: Esitä huolesi tekemistäsi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai työntekijälle tarkentaaksesi tilannetta. Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi. Mikäli asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteyttä rehtoriin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily Keskustele rauhallisesti henkilön kanssa. Tilanteessa tulee selvittää puhuuko henkilö asiasta ensimmäistä kertaa. Mikäli kyseessä on ensimmäinen kerta, jatketaan asiasta keskustelua yhdessä henkilön kanssa, otetaan yhteyttä sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatusperheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen). Jos asiaa on käsitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan henkilö jatkamaan hoitoa kyseisessä paikassa. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Ota yhteyttä huoltajiin ja kerro havainnoistasi. Mikäli havaitset seksuaalista ahdistelua Keskustele ensin ahdistellun kanssa. Kirjaa havaintosi. Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteistä yhdessä ahdistellun kanssa, mikäli ahdisteltu on suostuvainen, niin järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta. Tarvittaessa ota yhteyttä huoltajiin ja kerro tilanteesta. Toiminta vakavissa seksuaalisissa väkivaltatilanteissa Välittömästi yhteys lääkäriin/terveydenhoitajaan. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus. On huolehdittava siitä, että asianmukainen jälkihoito järjestetään. 9.5 Toistuvat poissaolot Lisääntyneet ja selvittämättömät poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla. Ota asia puheeksi oppilaan kanssa. Selvitä poissaolojen syyt. Tee sopimus jatkosta. Ota yhteys huoltajiin ajoissa. Seuraa tilannetta. 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET PÄIVITETTY VERSIO PUUTTUU. TEHTY TYHY-RYHMÄSSÄ, LÖYTYY MIKOLTA. 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT (Laita puhelimen viereen!) YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISI 1 1 2 tai 5 7 8 0 0 ENSIAPUPOLIKLINIKKA 581 3265 PALOKUNTA 1 1 2 tai 5 7 1 5 8 6 0 TERVEYSKESKUS 5821 KESKUSSAIRAALA 5811 NUORTEN PSYKIATRINEN PKL. 5817015 LASTEN PSYKIATRINEN PKL. 5817018 MYRKYTYSKESKUS 09–2414392 KESKUSHAMMASHOITOLA, Pihlajavedentie 8 5812900 KOULUKURAATTORI, Mirja Soininen 050 3462467 KRIISIKESKUS, Olavink. 40 A 273700 TURVAKOTI KOTILO, Neitsytk. 1 514277 PERHEPALVELUKESKUS, Pihlajavedentie 4 581 7018 5812162 SOSIAALITOIMI, Olavink. 27 5711 SEURAKUNTA (Ev.lut.), Kirkkok. 17 57680 LASTEN JA NUORTEN PUHELIN (MLL) www.lastenjanuortennetti.net 0800120400 IRTI HUUMEISTA RY 020322388 PALVELEVA PUHELIN 10071 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS 020316116 AIDS- auttava puhelin (SPR) 020327000 KIUSATTUJEN TUKI RY 080097474 TUKINAINEN 080097899 TUKINAINEN – juristipäivystys 080097895 A-KLINIKKA 5714781 LYÖMÄTÖN LINJA 7002887 11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku Yhteydenotto kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun. LIITE 4 OPS-työryhmä ehdottaa, että tämä liite poistetaan OPS:sta. Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kirjainmallien tekijät: Toivo Heiskanen ─ Liisa Uusitalo Liite 5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A1.1 Kielitaidon * Ymmärtää erittäin rajallisen alkeiden määrän tavallisimpia sanoja ja hallinta fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Ei edes ponnistellen ymmärrä * Puheessa voi olla paljon pitkiä kuin kaikkein alkeellisinta taukoja, toistoja ja katkoksia. kieliainesta. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. *Tarvitsee erittäin paljon apua: * Osaa hyvin suppean perussanaston toistoa, osoittamista, käännöstä. ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. A1.2 Kehittyvä *Ymmärtää rajallisen määrän *Osaa viestiä suppeasti joitakin alkeiskieli- sanoja, lyhyitä lauseita, välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata taito kysymyksiä ja kehotuksia, jotka henkilökohtaisia perustietoja liittyvät henkilökohtaisiin käsittelevissä vuoropuheluissa. asioihin tai välittömään Tarvitsee usein puhekumppanin apua. tilanteeseen. *Puheessa on taukoja ja muita * Joutuu ponnistelemaan katkoksia. ymmärtääkseen yksinkertaisiakin *Ääntäminen voi aiheuttaa usein lausumia ilman selviä ymmärtämisongelmia. tilannevihjeitä. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja *Tarvitsee paljon apua: puheen ja peruskieliopin aineksia. hidastamista, toistoa, näyttämistä * Alkeellisessakin vapaassa puheessa ja käännöstä. esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A1.3 Toimiva * Ymmärtää yksinkertaisia alkeiskieli- lausumia (henkilökohtaisia taito kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen A2.1 Peruskieli- * Pystyy ymmärtämään taidon yksinkertaista puhetta tai alkuvaihe seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta * Pystyy ymmärtämään kykenee harvoin ylläpitämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään pitempää keskustelua. kiinnostavien keskustelujen ja *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja viestien (ohjeet, kuulutukset) jaksoja, mutta puheessa on paljon ydinsisällön sekä havaitsemaan hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aihepiirin vaihdokset tvaloituksia. uutisissa. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin * Yksinkertaisenkin viestin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi ymmärtäminen edellyttää koitua satunnaisia normaalilla nopeudella ja ymmärtämisongelmia. selkeästi puhuttua yleiskielistä *Osaa helposti ennakoitavan puhetta, joka usein täytyy lisäksi perussanaston ja monia keskeisimpiä toistaa. rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä * Ymmärtää tarpeeksi peruskieli- kyetäkseen tyydyttämään taito konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku*Pystyy yleensä tunnistamaan uutiset). ympärillään käytävän * Pystyy hankkimaan helposti keskustelun aiheen. Ymmärtää *Puhe on välillä sujuvaa, mutta ennakoitavaa uutta tietoa tutuista tavallista sanastoa ja hyvin erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. aiheista selkeästi jäsennellystä rajallisen joukon idiomeja tuttuja *Ääntäminen on ymmärrettävää, muutaman kappaleen pituisesta aiheita tai yleistietoa vaikka vieras korostus on ilmeistä ja tekstistä. Osaa päätellä käsittelevässä ääntämisvirheitä esiintyy. tuntemattomien sanojen tilannesidonnaisessa puheessa. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, merkityksiä niiden kieliasusta ja * Yksinkertaisenkin viestin jokapäiväisen sanaston ja jonkin kontekstista. ymmärtäminen edellyttää verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa yleispuhekieltä, joka äännetään useita yksinkertaisia ja myös joitakin * Tarvitsee usein uudelleen hitaasti ja selvästi. Toistoa vaativampia rakenteita. lukemista ja apuvälineitä tarvitaan melko usein. * Laajemmassa vapaassa puheessa tekstikappaleen ymmärtämiseksi. esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Kirjoittaminen * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen B1.1 Toimiva *Ymmärtää pääajatukset ja peruskieli- keskeisiä yksityiskohtia taito puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. *Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa * Pystyy seuraamaan yhteiseen esiintyy taukoja ja epäröintiä. kokemukseen tai yleistietoon *Ääntäminen on selvästi perustuvaa puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras korostus tavallista sanastoa ja rajallisen on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä joukon idiomeja. esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa * Pitemmän viestin jokapäiväistä sanastoa ja joitakin ymmärtäminen edellyttää yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää normaalia hitaampaa ja useita erilaisia rakenteita. selkeämpää yleiskielistä puhetta. * Laajemmassa vapaassa puheessa Toistoa tarvitaan silloin tällöin. kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, * Pystyy seuraamaan tuttua kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). aihetta käsittelevän parisivuisen Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tekstin pääajatuksia, avainsanoja tietoa tavallisimmissa kirjallisen ja tärkeitä yksityiskohtia. viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa * Arkikokemuksesta poikkeavien tarvittavien tekstien laadintaan riittävän aiheiden ja tekstin yksityiskohtien sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä ymmärtäminen voi olla esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä puutteellista. kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen B1.2 Sujuva * Ymmärtää selväpiirteistä peruskieli- asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja taito melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. * Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. *Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. *Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. *Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. * Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen B2.1 Itsenäisen * Ymmärtää asiallisesti ja kielitaidon kielellisesti kompleksisen perustaso puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Kirjoittaminen * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esityksen *Pystyy lukemaan itsenäisesti B2. Toimiva tallennettua, selkeästi monenlaisista yleisistäkin aiheista. usean sivun pituisia, eri 2 itsenäinen jäsentynyttä yleiskielistä Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen tarkoituksiin laadittuja kielitaito puhetta kaikissa sosiaalisen vuorovaikutukseen syntyperäisten kompleksisia tekstejä elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Kirjoittaminen *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista (päivälehtiä, novelleja, ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä toisinaan tuntemattomille lukijoille. voivat olla vain osittain tuttuja tai Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai tuntemattomia, mutta henkilön epämuodollisen selostuksen, itsensä kannalta merkityksellisiä. muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen asennoitumisen ja tekstin tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä tarkoituksen. Pystyy argumentteja systemaattisesti, paikantamaan ja yhdistämään analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja useita käsitteellisiä tietoja ajatuksia. monimutkaisista teksteistä. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita Ymmärtää riittävästi havaittavasti kirjoittamista. tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja * Vaikeuksia tuottavat vain tekstin jäsennyksen. Virheitä voi pitkien tekstien harvinaisemmat esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomit ja kulttuuriviittaukset. idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. Taitotasot C1C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. *Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. *Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. *Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. *Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. *Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. *Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. *Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. Liite 6 Todistukset Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 1. luokka kevätlukukausi 2007 …………………………. Oppilaan nimi ……………… syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOROVAIKUTUSTAIDOT Osallistut taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu keskusteluun. ilmaisuharjoituksiin. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Osaat lukea tavuja. sanoja. lauseita. kertomuksia. lukemaasi ymmärtäen. KIRJOITTAMINEN JA KIELI Osaat kirjoittaa kaikki kirjaimet. tavuja. sanoja. lauseita. omia tekstejä. Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………… …………………………………………………………………………………………………………………………….... MATEMATIIKKA Osaat taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu lukujonoja lukualueella 0-….. . laskea yhteenlaskuja. laskea vähennyslaskuja. geometrisia perusasioita. mittaamista. ratkaista soveltavia tehtäviä. Lisähuomioita ………………………………………………………………………………………………………………………………. OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö. Lisähuomioita ………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………….. ………. …… vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00. Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………… Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus. Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 2. luokka kevätlukukausi 2007 ……………………………………. Oppilaan nimi ………………. syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOROVAIKUTUSTAIDOT Osallistut taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu keskusteluun. ilmaisuharjoituksiin. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Osaat lukea tekstin sanatarkasti. lukemaasi ymmärtäen. lastenkirjoja. KIRJOITTAMINEN JA KIELI Osaat kirjoittaa sanoja. lauseita. erilaisia tekstejä. kirjoituskirjaimet. Lisähuomioita ………………………………………………………………………………………………………………………………. MATEMATIIKKA Osaat lukujonoja lukualueella 0-........ kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä. laskea yhteenlaskuja lukualueella 0- …….. laskea vähennyslaskuja lukualueella 0- …….. taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu geometrian peruskäsitteitä. käyttää mittayksiköitä. kertotauluja. ratkaista soveltavia tehtäviä. Lisähuomioita……………………………………………………………………………………………………..………… ……………………………………………………………………………………………………………………………….. OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö. Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ………. …. vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00. Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus. Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 3. luokka kevätlukukausi 2007 …………………………………. Oppilaan nimi …………….. syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. OPPIAINEET taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuorovaikutustaidot Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen Erilaisten tekstien tuottaminen Kielioppi Kirjallisuus A-KIELI: englanti MATEMATIIKKA Luvut ja laskutoimitukset, algebra Geometria Soveltavien tehtävien ratkaiseminen YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ - tekstiilityö - tekninen työ LIIKUNTA Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko. Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……….. ……. vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00. Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus. Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 4. luokka kevätlukukausi 2007 ……………………………. Oppilaan nimi ………………. syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. OPPIAINEET taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu taito erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä tavoitetta ei saavutettu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuorovaikutustaidot Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen Erilaisten tekstien tuottaminen. Kielioppi Kirjallisuus A-KIELI : englanti VAPAAEHTOINEN A-KIELI: ranska/saksa MATEMATIIKKA Luvut ja laskutoimitukset, algebra Geometria Soveltavien tehtävien ratkaiseminen YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ: - tekstiilityö - tekninen työ LIIKUNTA Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko. Lisähuomioita ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ………. ……… vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00. Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus. Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 5. luokka kevätlukukausi 2007 …………………………… Oppilaan nimi ……………… syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. OPPIAINEET Äidinkieli ja kirjallisuus …….. A-kieli englanti …….. Vapaaehtoinen A-kieli ………. …….. Matematiikka …….. Biologia ja maantieto …….. Fysiikka ja kemia …….. Uskonto/elämänkatsomustieto …….. Historia …….. Musiikki …….. Kuvataide …….. Käsityö …….. Liikunta …….. Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4) Lisätietoja …………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………….. …………………………………………………………………………………………………….. ……… …….vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00 Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus Joensuun yliopisto SAVONLINNAN NORMAALIKOULU LUKUVUOSITODISTUS 6. luokka kevätlukukausi 2007 ……………………………. Oppilaan nimi ……………… syntymäaika KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6 Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudatan hyviä tapoja. Noudatan sääntöjä ja sopimuksia. Annan työrauhan luokkatovereilleni. Otan huomioon luokkatoverini. TYÖSKENTELY Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita. Toimin annettujen ohjeiden mukaan. Keskityn työhöni. Otan vastuuta koulutyöskentelystä. Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaan tehdä huolellista työtä. Huolehdin koulutehtävistäni. Osaan arvioida oppimistani. Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti: KÄYTTÄYTYMINEN erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti erinomaisesti hyvin tyydyttävästi heikosti Noudattaa hyviä tapoja. Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Antaa työrauhan luokkatovereille. Ottaa huomioon luokkatoverinsa. TYÖSKENTELY Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita. Toimii annettujen ohjeiden mukaan. Keskittyy työhönsä. Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä. Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Osaa tehdä huolellista työtä. Huolehtii koulutehtävistään. Osaa arvioida oppimistaan. OPPIAINEET Äidinkieli ja kirjallisuus …….. A-kieli englanti …….. Vapaaehtoinen A-kieli ……… …….. Matematiikka …….. Biologia ja maantieto …….. Fysiikka ja kemia …….. Uskonto/elämänkatsomustieto …….. Historia …….. Musiikki …….. Kuvataide …….. Käsityö …….. Liikunta …….. Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4) Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti 1 h/viikko. Lisätietoja ………………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………………….. ………………………………………………………………………………………………………………………….. ………… …... vuosiluokalle. Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007 Opettajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00 Huoltajan kommentit ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………… ……………………………………………………………………………………………………………………………………... Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus. Liite 7 Aihekokonaisuudet oppiaineissa Aihekokonaisuus Tavoitteet Sisällöt Ihmisenä kasvaminen Historia: – tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana – toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Historia: – opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen – toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Matematiikka: – oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja kehittämään itseään – toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä Matematiikka: − opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen – monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja parityöskentely) − toisen huomioonottaminen ja vastuun kantaminen osana ryhmää Äidinkieli: – oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana – oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin faktankin osalta Äidinkieli: – käytetään erilaisia oppimistekniikoita, joista kukin pyrkii löytämään itselleen tehokkaimmat – asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle – totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide puhumalla ja kirjoittamalla sekä perustelemaan se Vieraat kielet: – hyvien opiskelutaitojen oppiminen – sosiaalisten taitojen harjoittelu – toisten huomioonottaminen Vieraat kielet: – erilaiset työtavat luokassa ja läksynlukutekniikat – erilaisissa ryhmissä työskentely – työrauhan ylläpito Liikunta: – oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa ja oppii säätelemään omaa toimintaansa – oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten kanssa ”reilun pelin” hengessä Liikunta: – voimistelu – liikuntaleikit – pallopelit Musiikki: – tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä – tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta – opettaa tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle – opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä – kehittää luovuutta ja vireyttä – harjoittaa pitkäjänteisyyttä – kehittää vastuuta ryhmässä Musiikki: – oman ja toisten suorituksen hyväksyminen ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa, yhdessä musisoimisessa – erilaista musiikillista kuuntelemista, laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten kokemusten mahdollistamiseksi – musiikillinen ilmaisu, keksintä ja säveltäminen – pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä tavoitteena yhteismusisointi Käsityö: – tavoitteena on kehittää luovuutta, pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja – oppilas muodostaa tekemisen ja oman toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta osaamisestaan käsityön tekijänä Käsityö: – oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti − teknologian ymmärtäminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeä osa oppilaan työskentelyä käsitöissä Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Uskonto ja elämänkatsomustieto: – arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän – toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Uskonto ja elämänkatsomustieto: – oikeudenmukaisuus – tasa-arvo – toisten huomioon ottaminen – oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä – erilaisia yhteistoimintatapoja Kuvataide: – tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon vahvistumista – esteettiset kokemukset kasvattavat ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä – opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön vastuullisena jäsenenä Kuvataide: Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen harjoitteleminen – oppilasta ohjataan tekemään terveyttä edistäviä valintoja Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – koululaisena kasvaminen – oppilas luokan ja kouluyhteisön jäsenenä – erilaiset oppimis- ja työskentelytavat – vastuuseen kasvaminen – terveellinen ruokavalio – hammashoitajan ja terveydenhoitajan vierailut – päihteettömyyteen kasvattaminen Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia – oppilas oppii työskentelemään vastuullisesti erilaisissa oppimisympäristöissä Biologia ja maantieto luokat 5-6: – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu – tunteiden tunnistaminen ja käsittely, erityisesti murrosikä huomioiden – turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja muista – vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia työmenetelmiä Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia – oppilas oppii työskentelemään vastuullisesti erilaisissa oppimisympäristöissä Fysiikka ja kemia luokat 5-6: − opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä yhteistoimintatavat − oman ja muiden työn arvostaminen – ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja vastuu muista – monipuoliset työtavat Historia: – oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus – muita kulttuureita ja monikulttuurisuus − ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä – kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa – tapakulttuurien merkitys Historia: – tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria – ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä – tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä – ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Äidinkieli: – oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja oppii näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria – oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä – oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle – oppilas saa osallistua sekä katsojana että tekijänä draamaan, elokuvaan ym. Äidinkieli: – perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun kulttuuriin, suomalaisuuteen, pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen – käytetään paikallisia kaunokirjallisia tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa – pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa. – luetaan eri maista peräisin olevia kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä, elokuvia, TV-ohjelmia ym. – vertaillaan paikallista murretta muihin Suomen murteisiin Vieraat kielet: – oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia Vieraat kielet: – kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten opiskelua läpi peruskoulun Liikunta: – oppilas tutustuu suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja arvostaa omaa kulttuuriperintöään – oppilas tutustuu myös vieraisiin kulttuureihin Liikunta: – kansantanssit – perinteiset liikuntaleikit – hiihto Musiikki: – opettaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan suomalaista henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria – opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä – tutustutaan toisiin kulttuureihin Musiikki: – suomalaista musiikkia sisältäen kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia) – pohjoismaista musiikkia – eurooppalaista musiikkia – eurooppalaisen musiikin historiaa – muiden kulttuurien musiikkia (integroituna esim. maantietoon) Käsityö: – oppilasta opetetaan tuntemaan ja arvostamaan suomalaista sekä muiden kansojen käsityöperinnettä – oppilasta ohjataan tunnistamaan käsityötuotteita omasta esineympäristöstään Käsityö: – aihepiireissä käytetään perinteisiä suomalaisia käsityömateriaaleja ja –tapoja, esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha, puukko – käsitöissä tehdään myös muiden maiden kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim. bumerangi, rumpu Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Uskonto ja elämänkatsomustieto: – tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria – ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä – tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä – ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle Uskonto ja elämänkatsomustieto: – oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus – muita kulttuureita ja monikulttuurisuus – ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä – kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa – tapakulttuurien merkitys Kuvataide: – opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja arvostaman omaa kulttuurihistoriaansa sekä näkemään jatkuvuuden merkityksen oman toimintansa kautta – auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita Kuvataide: – esim. Kalevala ja kansantaru-teemat Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita – oppilasta ohjataan tunnistamaan paikallisia tuotteita, tapoja ja tapahtumia Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja pohjoismaalaisena – savolaisuus, itäsuomalaisuus – Olavinlinna – ruoka- ja juhlakulttuuri Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana maailmaa – oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin Biologia ja maantieto luokat 5-6: – lähivesistötutkimus – kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus – ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu, sopimukset – kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa) Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana maailmaa – oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – lähivesistötutkimus – kansainvälinen yhteistyö – kansainvälinen vastuu, sopimukset – suomalainen teollisuus Historia: – suhtautuminen kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä Historia: – oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden kriittinen tarkastelu – lähdekritiikki Matematiikka: – oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti ja tulkitsemaan muiden viestejä Matematiikka: – taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen ja tekeminen Viestintä ja mediataito Äidinkieli: – oppilas oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi – oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamiseen viestinnässä – oppilas pystyy viestimään osallistuvasti, vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti käyttäen viestinnän ja median välineitä – oppilas tiedostaa internetin sisällössä piilevät vaaratekijät – oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana sekä lähdekirjojen käyttäjänä Äidinkieli: – ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia − käytetään erilaista ilmaisukieltä eri tilanteissa – käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä eri tilanteissa ja ympäristöissä − harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median kanssa, (esim. sanomalehtiviikko, aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta lehteen tai radioon jne.) – painotetaan lähdekritiikin ja mediakriittisyyden merkitystä varsinkin sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä käytettäessä – harjoitellaan matkapuhelimen ja sähköpostin asiallista käyttöä – harjoitellaan tiedonetsintää internetistä tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien avulla sekä lähdekirjoja käyttäen Vieraat kielet: – oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin, myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen Vieraat kielet: – kielten opiskelu on uuden viestintäkanavan jatkuvaa opiskelua Liikunta: – oppilas opettelee käyttämään kehoaan viestinnän/ilmaisun välineenä − oppilas saa virikkeitä urheiluun ja liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista Liikunta: – musiikkiliikunta − pallopelit, hiihto, luistelu, uinti, voimistelu, tanssi, urheilu Musiikki: Pyritään kehittämään – ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja painottaen osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää – musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai yleisönä – itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja vastuullisesti – suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin Musiikki: – musiikin kuuntelemista ja musisointia monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa – tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun välineenä – tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien mukaan Käsityö: – oppilasta ohjataan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön työskentelyn ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon hankkimisessa sekä työskentelyprosessin dokumentoinnissa Käsityö: – oppilaat etsivät eri viestintävälineistä tietoa, dokumentoivat töitänsä ja järjestävät näyttelyitä ja töiden esittelyjä Kuvataide: – opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja antaa keinot vastuulliseen toimintaan nykyviestimien käytössä Kuvataide: – esim. mainoskuvien lukeminen ja merkityksen ymmärtäminen Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tieto- ja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti – oppilas oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4 – tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot erilaisista lähteistä – ryhmätyötaidot – karttojen, taulukoiden ja diagrammien lukeminen – esittämisen kirjallinen ja suullinen taito – nettietiketti Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden erilaisia tieto- ja viestintälähteitä – oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa Biologia ja maantieto luokat 5-6: – kriittinen tiedonhankinta – tilastojen, taulukoiden ja erilaisten karttojen tulkinta – työselostuksien laatiminen omista pienistä tutkimuksista – viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö, esim. videoraportti Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tieto- ja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti – oppilas oppii tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta – oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – ryhmätyöt – suullinen esittäminen – tiedonhankinta – tiedonsiirto – työselostuksien laatiminen – viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö – sähkön merkitys viestinnässä Matematiikka: – oppia toimimaan pitkäjänteisesti päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan vaikutuksia Matematiikka: – esim. retkirahaston kartuttaminen myyjäisin Äidinkieli: – oppilas saa tuntumaa kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen osallistumiseen – oppilas rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteitään – oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa omassa kouluyhteisössään tai kotikaupungissaan Äidinkieli: – järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai kokonaisvastuussa – pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon valmistauduttu – laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon Vieraat kielet: – vastuullisuuteen kasvaminen Vieraat kielet: – vastuu omasta työskentelystä – aihetta käsitellään laajemmin erilaisten tekstien kautta Liikunta: – oppilas tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin ja osaa itsenäisesti harrastaa liikuntaa Liikunta: – liikunnan harrastusympäristöihin tutustuminen (esim. keilahalli) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Musiikki: – tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi – auttaa oppilasta kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä opettaa toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti – opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia Musiikki: – erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu, harjoittelu ja toteutus Käsityö: – oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja sekä teknologista ajattelua Käsityö: – oppilasvierailut käsityöpajoihin ja paikallisiin teknologiayrityksiin Kuvataide: – ohjata oppilasta ongelmaratkaisutehtävien ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin toimimaan pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti Kuvataide: – esim. osallistuminen erilaisiin kuvataidekilpailuihin Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja työympäristöihin – oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja päätöksentekokeinoihin Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – vierailut Kampuksen puutarhalla, lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan luontotalo Nestorissa, Järviluonnonkeskus Oskarissa, metsämuseo Lustossa – asiantuntijavierailut – tutustuminen erilaisiin ammatteihin – kummi- ja ystävyysluokat − oppilaskuntatoiminta − erilaiset äänestykset Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas perehtyy Savonlinnan elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin – oppilas tutustuu yrittäjyyteen pienimuotoisesti Biologia ja maantieto luokat 5-6: – lähiseudulla toimivien yritysten merkitys elinympäristölle – eri ammatteihin tutustuminen – yritysvierailut – yritysyhteistyö Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas perehtyy Savonlinnan elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin – oppilas tutustuu yrittäjyyteen pienimuotoisesti Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – tieto mielipiteen luomisessa – valintataidot – yritysvierailut – yritysyhteistyö Matematiikka: – oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia Matematiikka: − säästävät toimenpiteet – oman talouden hallinta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Äidinkieli: – oppilas kehittyy ymmärtämään, että jokainen ihminen voi toiminnallaan ja mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen – oppilas huomaa sanataiteen mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa – oppilas perehtyy median ympäristöstä välittämään kuvaan sekä uutisoinnin näkökulmaan ja sävyyn Äidinkieli: – laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon – luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia kaunokirjallisia tekstejä – seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka ympäristön tilaa siellä käsitellään Vieraat kielet: − ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä huolehtiminen ymmärretään koskevan eri maiden ihmisiä Vieraat kielet: – ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto Liikunta: – oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja kantamaan vastuuta ympäristöstä Liikunta: – suunnistus – retkeily – koulun yhteiset liikuntatapahtumat Musiikki: Musiikki: – laulujen sanojen sisällöt ja teemat Käsityö: – oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana, valmistajana että kuluttajana kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan – oppilasta ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön ja opastetaan käyttöesineiden huollossa ja korjauksessa Käsityö: – oppilaille opetetaan materiaaleista niiden kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys Kuvataide: – opettaa oppilasta arvostamaan esteettisyyttä ja toimimaan eettisesti oikein ympäristöään kohtaan Kuvataide: – esim. tutustuminen kotikaupungin asemakaavaan ja sen kehittämiseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas oppii kestävän kehityksen periaatteita omassa jokapäiväisissä toiminnoissaan Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – jätteiden lajittelu ja kierrätys normaalikoulussa – ruokalajärjestäjätoiminta – keräily- ja kierrätyspisteeseen tutustuminen – kierrätyskeskukseen tutustuminen – vierailut vesilaitoksella ja jätevedenpuhdistamolla Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas oppii kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa Biologia ja maantieto luokat 5-6: – vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu – vierailu vesilaitoksella ja jätevesipuhdistamolla – puhtaan juomaveden merkitys – kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö – luonnon monimuotoisuuden merkitys − hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat globaalilla tasolla Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu – vesitutkimus – puhtaan juomaveden merkitys – kemikaalien käyttö – päästöt ja niiden ympäristövaikutukset – luonnonvarat – metallien ympäristövaikutukset – energia, uusiutuvat energialähteet – sähkön tuotanto – ydinenergia – tuotteiden elinkaari – kestävä kehitys Vieraat kielet: Vieraat kielet: – eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä toimiminen Liikunta: – oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan liittyviä välineitä ja telineitä – oppilas hankkii uimataidon – oppilas oppii liikkumaan turvallisesti liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä Liikunta: – väline- ja telineliikunta – uinti – hiihto – luistelu – pyöräily – siirtyminen suorituspaikoille Musiikki: Musiikki: – laulujen sanojen sisällöt ja teemat Käsityö: – oppilas huolehtii työvälineistä, työympäristöstä sekä työturvallisuudesta käsityöluokassa Käsityö: – käsityöluokan koneiden ja työvälineiden sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö Kuvataide: Kuvataide: – värioppi, varoittavat värit, opastavat värit, liikennemerkit – muoto-oppi, muodon merkitys liikennemerkeissä Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – luokan sekä koulun säännöt ja sopimukset – hyvät tavat, kauniit sanat – väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava työskentelyilmapiiri – turvallisuus työskentely-ympäristössä – liikennemerkit ja liikennekäyttäytyminen – ensiaputaidot – palolaitosvierailu – yhteistyö poliisin kanssa Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas osaa työskennellä turvallisesti erilaisissa ympäristöissä – oppilas oppii yhteisvastuullisuutta Biologia ja maantieto luokat 5-6: – turvallinen työskentely maastoopiskelussa – ympäristöturvallisuus – onnettomuus- ja kriisitilanteissa toimiminen – liikenneturvallisuus, esim. tutkimus lähiliikenteestä Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita – oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – turvallinen työskentely fysiikan ja kemian opiskelussa – päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö – melu – fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus) Historia: – ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä Historia: – teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina – tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Matematiikka: – oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia eri tarkoituksiin Matematiikka: – tietokoneiden käyttö oppimisen apuna – matematiikka osana tutkimustyötä Äidinkieli: – oppilas huomaa, että tekniikka on nykypäivänä olennainen osa puhutun tai kirjoitetun viestin välittämistä. Äidinkieli: – käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia ja tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen viestien välittämiseen. – opetellaan teknisten viestintävälineiden turvallista ja asiallista käyttöä. Vieraat kielet: – oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia – projektitöiden tekeminen tietokoneella Vieraat kielet: – tietotekniikan käyttö Liikunta: – oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat perustiedot – oppilas harjoittelee suksien voitelemista Liikunta: – hiihto Musiikki: – kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden vastuullista käyttöä Musiikki: – soittimiin ja äänentoistolaitteisiin tutustuminen – tietotekniikan käytön musiikillisiin mahdollisuuksiin tutustuminen Käsityö: – oppilasta ohjataan ymmärtämään eri koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita, käyttö ja huoltoa Käsityö: – esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja suksien huolto – automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego Mindstorms -rakentelusarjat Kuvataide: – kehittää oppilasta ymmärtämään välineiden toimintaperiaatteita ja neuvoa oppilaille niiden vastuullista käyttöä Kuvataide: Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti kodin ja koulun tavallisimpia laitteita Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4: – kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö – yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteet – puhelimen käyttö viestintä- ja tiedonhankintavälineenä Ihminen ja teknologia Biologia ja maantieto luokat 5-6: – oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan riippuvan ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista Biologia ja maantieto luokat 5-6: – biologian ja maantiedon yhteys teknologiaan – elintarviketeollisuus – rakennetun ympäristön tutkiminen Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan riippuvan ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista Fysiikka ja kemia luokat 5-6: – fysiikan ja kemian yhteys teknologiaan (lait ja niiden sovellukset) – kemianteollisuus – teknologiset sovellukset (esim. optiset laitteet) – sähkön merkitys teknologiassa – fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet – arkipäivän teknologia
© Copyright 2024