OPETUSSUUNNITELMA
OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUS SISÄLLYS 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ......................................................... 5 1.1 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA.............................................................. 5 1.2 TOIMINTA-AJATUS .............................................................................................................. 5 1.3 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET ........................................... 6 1.4 OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE ................................................. 7 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ........................................................................................ 8 2.1 OPPIMISKÄSITYS ................................................................................................................. 8 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ ........................................................................................................... 8 2.3 TOIMINTAKULTTUURI ....................................................................................................... 9 2.3.1 2.3.2 2.3.3 2.3.4 2.3.5 2.3.6 2.4 Fyysiset edellytykset ........................................................................................................................................ 9 Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset ......................................................................................... 9 Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset ................................................................................ 9 Toiminnan henkiset edellytykset ................................................................................................................... 10 Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ...................................................................................... 10 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa .......................................................................................................... 11 TYÖTAVAT .......................................................................................................................... 11 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ......... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.1 YLEINEN TUKI .................................................................................................................... 12 3.2 TEHOSTETTU TUKI............................................................................................................ 13 3.3 ERITYINEN TUKI ................................................................................................................ 14 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ................................................................................... 15 3.4.1 3.4.2 3.4.3 Oppimissuunnitelma…………………………………………………………………………………….15 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma……….………………………………15 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain……………………………………………………………15 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4.1 OPETUKSEN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI ............. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.1.1 4.1.2 4.1.3 Tukiopetus ……………………………………………………………………………………………17 Osa-aikainen erityisopetus………………………………………………………………………………17 Erityisopetus…………………………………………………………………………………………….18 2 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen……………………………...18 Pidennetty oppivelvollisuus …………………………………………………………………………….19 4.1.4 4.1.5 4.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI .................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kodin ja koulun välinen yhteistyö……..………………………………………………………………..20 Ohjauksen järjestäminen ………………………………………………………………………………..21 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ……………………………………………………..22 Perusopetusta tukeva muu toiminta …..………………………………………………………………..22 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN .. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.3.1 4.3.1.1 4.2.1.2 4.3.2 4.3.2.1 4.3.2.2 4.3.2.3 4.3.2.4 4.3.2.5 4.3.3 Oppilashuolto…………………………..………………………………………………………………..23 Tuen tarpeen arviointi… ………………………………………………………………………………..24 Toiminta yksittäisen oppilaan ongelmatilanteissa..……………………………………………………..25 Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen………………..…………………………..25 Ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisy, havaitseminen ja hoito……..…………………………………..26 Koulumatkojen turvallisuus……………………...……………………………………………………..29 Kouluruokailu...………………………..………………………………………………………………..23 Kouluterveydenhuolto…………………………………………………………………………………..30 Hammashoito……………………………………………..……………………………………………..30 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen………………………………………..30 5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS………………………………………….32 6 TUNTIJAON MUODOSTAMINEN ...................................................................................... 32 6.1 VALINNAISAINEIDEN OPETUS ....................................................................................... 32 6.2 KIELIOHJELMA................................................................................................................... 33 6.2.1 6.2.2 6.3 7 Koulun tuntijaon kielitasot ............................................................................................................................ 33 Toteutettava kieltenopetus ............................................................................................................................. 33 TUNTIJAKO ......................................................................................................................... 34 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN SISÄLLÖT.................................................... 35 7.1 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN ........................................................................................ 35 7.2. AIHEKOKONAISUUDET .................................................................................................... 35 7.2.1 7.2.2 7.2.3 7.2.4 7.2.5 7.2.6 7.2.7 Ihmisenä kasvaminen..................................................................................................................................... 35 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ........................................................................................................ 36 Viestintä ja mediataito ................................................................................................................................... 37 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ............................................................................................................ 38 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta .............................................................. 39 Turvallisuus ja liikenne.................................................................................................................................. 39 Ihminen ja teknologia .................................................................................................................................... 40 7.3 ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU.................................... 41 7.4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ........................................................................................ 41 7.5 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) ......................................................................... 56 7.6 VIERAAT KIELET ............................................................................................................... 59 3 7.6.1 7.6.2 ENGLANTI A1-KIELI ................................................................................................................................. 59 SAKSA A2-KIELI ........................................................................................................................................ 65 7.7 MATEMATIIKKA ................................................................................................................ 70 7.8 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO ................................................................................. 86 7.9 BIOLOGIA JA MAANTIETO .............................................................................................. 89 7.9.1 7.9.2 BIOLOGIA .................................................................................................................................................... 89 MAANTIETO ............................................................................................................................................... 94 7.10 FYSIIKKA JA KEMIA ..................................................................................................... 99 7.10.1 7.10.2 FYSIIKKA .............................................................................................................................................. 100 KEMIA ................................................................................................................................................... 106 7.11 TERVEYSTIETO ................................................................................................................ 109 7.12 USKONTO........................................................................................................................... 113 7.12.1 7.12.2 7.12.3 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ......................................................................................... 113 ORTODOKSINEN USKONTO ............................................................................................................. 119 KRISTIYHTEISÖN USKONTO ............................................................................................................ 127 7.13 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ........................................................................................... 135 7.14 HISTORIA ........................................................................................................................... 141 7.15 YHTEISKUNTAOPPI ......................................................................................................... 147 7.16 MUSIIKKI ........................................................................................................................... 149 7.17 KUVATAIDE ...................................................................................................................... 155 7.18 EURYTMIA......................................................................................................................... 170 7.18.1 7.18.2 7.18.3 7.19 Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita............................................................................................................. 170 Ihmisenä kasvaminen .............................................................................................................................. 170 Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus ......................................................................................... 170 KÄSITYÖ ............................................................................................................................ 177 7.19.1 7.19.2 7.19.3 7.19.4 TEKSTIILITYÖ ..................................................................................................................................... 180 VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ ......................................................................................................... 183 TEKNINEN TYÖ ................................................................................................................................... 184 VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ ...................................................................................................... 186 7.20 LIIKUNTA........................................................................................................................... 187 7.21 KOTITALOUS .................................................................................................................... 192 7.22 VALINNAISAINEIDEN OPETUS ..................................................................................... 195 7.23 OPPILAANOHJAUS........................................................................................................... 195 8 8.1 OPPILAAN ARVIOINTI ...................................................................................................... 198 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA .................................................................................. 198 4 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI ......................................................................................................... 202 8.3 TODISTUKSET................................................................................................................... 203 8.4 MUU ARVIOINTI ............................................................................................................... 204 5 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN ARVOPOHJA Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun kasvatuksen ja opetuksen arvopohjana on ihmisyys ja sen edistäminen. Koulun tehtävä on tukea kasvua siihen. Ihmisen toteutumiseen kuuluvat keskeisesti vapaus, tasa-arvo ja vastuu. Vapaudella on kasvussa tavoitteen luonne, joka voi toteutua vähitellen ihmiselämän aikana ihmisen itsensä tahtomalla tavalla. Tasa-arvoon sisältyy näkemys, että koko kasvuprosessin aikana ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo riippumatta siitä, miten yksilö toteutuu kyvykkyytensä ja oikeudellisen, kulttuurisen, poliittisen tai taloudellisen tilanteensa lähtökohdista. Vastuuseen sisältyy suhde ympäristöön, kanssaihmisiin, luontoon ja koko maapallon tulevaisuuteen. Kasvatuksen ja opetuksen on luotava edellytyksiä vapauden, tasa-arvon ja vastuun lisääntymiselle ihmiskasvun hengessä. Ihmisen kasvun käsittäminen ja ymmärtäminen perustuu antroposofiseen ihmiskuvaan, jossa kasvu on vaiheittain etenevä tapahtuma, joka alkaa toiminnasta ja etenee tunteen kautta ajatuksen voimiin. Toimivaa lasta kasvattaa totuudellisuuteen pyrkivä, mielikuvituksen voimiin perustuva opetus, tuntevaa lasta oikeudenmukaisuuden ja kauneuden kokemukset ja ajattelua harjoittelevan nuoren pyrkimystä totuuteen eettisyyden ja hyvän toteuttaminen. Opetus ja kasvatus rakentuvat suomalaisen kulttuurin perustalle, jonka kehitystä koulu pyrkii edistämään luomalla suhdetta muihin kulttuureihin yleisinhimillisyyden hengessä. Paikalliskulttuurin tuntemus, kotimaisten kielten arvostus, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja vähemmistökulttuurien erilaisuus rikkautena ovat perusta, jolla kasvatus ja opetus voivat auttaa kulttuuria kehittymään ja uudistumaan jatkuvasti. Koulun toiminta järjestetään edellä kuvattuja arvoja ja ihmiskasvun ideaaleja toteuttaen yhteistyössä opettajien, vanhempien ja oppilaiden sekä opiskelijoiden että muun yhteiskunnan kanssa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS Steinerpedagogiikan tavoitteena on, että koulun päättövaiheessa aikuistuva nuori tuntee vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuuden sekä pyrkii näiden vuorovaikutukseen toiminnassaan, tahtoo käyttää omaa ajatteluaan ja on luonut suhteen omaan minuuteensa ja yksilöllisyyteensä. Tämä tavoite edellyttää laajaa yleissivistystä, johon kuuluu tietämistä, luovuutta, vuorovaikutustaitoja sekä käytännön osaamista ja yritteliäisyyttä. Koulu arvostaa ja viljelee kaikenlaista lahjakkuutta, jotta yhteiskunta ja ihmisyhteisö voi hyötyä kaikista jäsenistään ja yksilö pystyy osallistumaan kykyineen yhteiseen elämään. Koulun tehtävä on kasvattaa yhteistä sivistyspääomaa ja tukea ihmisten tasa-arvoisuutta. Oppilaalla ja opiskelijalla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin oppivelvollisuuden tai toisen asteen opintojen päättyessä. Ihmisyyteen kasvamisen pitkän prosessin toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteisössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja jossa on näkyvissä lähes koko kehitysprosessi. Siksi kaikenikäiset oppilaat ja opiskelijat aina esikouluikäisistä lukiolaisiin toimivat mahdollisuuksien mukaan samassa kiinteistössä ja osin samojen opettajien ohjauksessa. Näkemys poikkeaa tavanomaisesta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä. Yhtenäiskoulu tässä muodossa mahdollistaa luontevasti inhimillisten voimavarojen käyttöönoton sosiaaliseen kasvuun jokapäiväisessä elämässä. 6 Yhteisön jäseneksi ja yksilöksi kasvaminen tapahtuvat rintarinnan ja lomittain. Alaluokilla vakiintuvat tavat ja tottumukset sosiaalisuuden perustaksi ja mahdollistamaan omien voimavarojen käyttöönottoa. Keskiluokilla sujuva sosiaalinen elämä auttaa suuntaamaan voimat työnteon oppimiseen ja tavoitteelliseen pyrkimiseen sekä yksin että yhdessä. Lukiovaiheen luokilla opitut työtaidot tukevat ajattelun vaatimaa ponnistelua ja mahdollistavat omien kykyjen ja lahjojen käytön sosiaalisissa yhteyksissä. Toimintakulttuurin tulee vastata koko koulunkäynnin ajan kasvavan ihmisen tarpeita. Lapsen kehitysvaihe määrittää kaikkea kasvatusta ja opetusta lähtien oppimisen tavoista, opiskeluympäristöstä, opetusmenetelmistä, oppiaineiden rakentumisesta, oppisisällöistä aina kaikenlaiseen oppimisen tukeen ja ohjaukseen saakka. Suhteessa opettajaan oppilaan on saatava alaluokilla kokea terveen auktoriteetin olemassaolo ja ohjaus samalla, kun hän oppii tässä vuorovaikutuksessa kunnioittamaan aikuista. Keskiluokilla oppilaan on voitava irrottautua turvallisesti auktoriteettisuhteesta oman itsenäistymisensä takia. Kuitenkin hankitut itsenäisen työnteon taidot ja toverisuhteet auttavat ja vahvistavat oman identiteetin synnyssä tässä tilapäisen hajaannuksen vaiheessa. Lukiovaiheessa ohjaus ja opetus perustuvat toimijoiden tasavertaiseen suhteeseen, jossa työnjako perustuu asiantuntemukseen. Vastuunotto ja vapaus alkavat toimia vuorovaikutuksessa, jolloin ulkopuolista ohjausta tarvitaan vähenevästi, mutta opiskelijan on voitava saada sitä tarvittaessa. Inhimillisen kasvun ajatus ulottuu myös opettajan toimintaan. Se asettaa opettajalle jatkuvan haasteen kehittää opetus- ja kasvatustyötään ja ottaa vastuuta yhteisönsä kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Opettaja kohtaa työkentässään myös oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmat ja toimii aloitteellisesti tässäkin tehtävässään. Molemminpuolinen vapaus ja vastuu ovat tavoitteena aikuisten välisessä yhteistyössä. Koulu on osa inhimillistä kulttuuria. Siksi pyritään luomaan ja vaalimaan kaikkia niitä yhteistyösuhteita, jotka rakentavat omaa toimintaa ja muiden toimijoiden niin halutessa auttavat myös heidän toimintaansa. Avoimuus ja toisen vapauden kunnioittaminen ovat yhteistyön välttämättömiä edellytyksiä ja koulun toiminnan aktiivisia pyrkimyksiä. 1.3 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Perusopetuksessa oppilas tutustuu ihmiselämään, luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuureihin monipuolisesti toiminnan, taiteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman tutkimisen avulla. Tässä prosessissa hän oppii tekemään työtä ja hankkii aktiivisen otteen ja osallisuuden kokemuksen sekä omaan että ympäristönsä elämään. Perusopetuksessa oppilas kehittää perustaa myöhemmälle itsenäiselle ongelmanratkaisulle, joka perustuu silloin enenevästi ajatteluun. Hän tutustuu vähitellen ymmärtäen teknologiseen kehitykseen ja oppii käyttämään kulloinkin tarpeellisia välineitä. Yksilöllisten oppimistaitojen lisäksi oppilas kehittää luokkayhteisössään valmiuksia toimia yhdessä toisten kanssa ja käyttää kykyjään myös yhteisön hyväksi ja edistymiseksi. Yhteistyössä oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja tarkoituksiaan sekä kuuntelemaan toisia. Viestinnän perustana ovat oman äidinkielen taidot, mutta vieraisiin kieliin oppilas tutustuu myös koulun aloituksesta lähtien monipuolisesti ja laajasti. Oppilas ottaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään vähitellen. Tärkeintä koulussa on oppia tekemään työtä kulloistenkin tehtävien parissa päämäärään pyrkien, jolloin myös omat tarkoitukset ja ilmaisu- ja oppimistavat toteutuvat sekä yksilöllisellä että yhteisellä tavalla. 7 Oppilas oppii tunnistamaan eettisesti kestäviä ratkaisuja eli erottamaan hyvää ja oikeaa toimintaa kussakin tilanteessa. Hän oppii myös käsittelemään toiminnassa syntyviä ristiriitoja ja ymmärtämään vähitellen erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja sekä alkaa nähdä ja oivaltaa tekojen välillisiä ja välittömiä seurauksia. Oppilaan on saatava kokemus oman vastuun ja kykyjen suhteesta omaan ja muiden hyvinvointiin. Opetuksen ja kasvatuksen on tuettava ja lujitettava oppilaan itsetuntoa ja uskoa omaan itseen sekä kasvattaviin aikuisiin. Kaikkien oppilaiden on saatava mahdollisuuksia havaintojensa, tulkintojensa ja näkemystensä ilmaisuun, vaikka niitä ei vielä osaa perustellakaan. Taiteellisen toiminnan keinoilla ja menetelmillä on tarkoitus kehittää oppilaiden taipumuksia monipuolisesti ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Perusopetuksen aikana oppilas oppii toimimaan sekä koulun että omien tarkoituksiensa suunnassa ja pystyy sovittamaan niitä yhteen. Perusopetuksen päättyessä oppilaan suhteen opintoihin ja maailmaan tulisi vielä saada olla avoin ja ennakkoluuloton, jotta hän voisi löytää todelliset tulevaisuuden pyrkimyksensä vasta viriävän oman ajattelunsa voimilla ennen aikuisuuteen siirtymistä. 1.4 OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun opetus on opetussuunnitelmallisesti koko ihmisen kasvun kattava yhtenäinen kokonaisuus, johon kuuluvat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus. Opetussuunnitelman hyväksyy opettajakunnan esityksestä opetuksenjärjestäjä, joka on Jyväskylän seudun steinerkoulun kannatusyhdistys ry. Opetussuunnitelma pohjautuu perusopetuslakiin, valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja valtioneuvoston säätämiin valtakunnallisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon. Opetussuunnitelma on koulun erityistehtävän mukaisesti steinerpedagogisen opetuksen toteuttamisen ja kehittämisen suunnitelma. Vaikka opetussuunnitelmat on laadittu kaikille asteille erikseen, ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Opetussuunnitelma laaditaan ja sitä kehitetään yhteistyössä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuu koko opettajakunta. Koulun tehtävä on toteuttaa perusopetus steinerpedagogisin perustein ja menetelmin, jolloin opintoihin kuuluu myös opintoja, joita ei sisälly yleisen perusopetuksen sisältöihin ja menetelmiin. Opinto-ohjelma muodostuu pedagogisin perustein pääosin kaikille yhteisistä opinnoista. Oppilas voi opettajakunnan päätöksellä edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Tällöin opinto-ohjelmassa määritellään tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Suunnitelmassa määrätään oppilaalle pakolliset ja valinnaiset opintokokonaisuudet. Esiopetuksen toteuttamistavasta päättää vuosittain opetuksenjärjestäjä. Esiopetus voidaan toteuttaa joko seudun kahdessa Steiner-päiväkodissa muun varhaiskasvatuksen tai/ja perusopetuksen yhteydessä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-8 opetuksen pääosasta vastaavat luokanopettajat, mutta kaikilla luokka-asteilla toimii myös monia aineenopettajia. Päättöluokalla opettavat aineenopettajat, jotka vastaavat luokasta aineensa osalta ja aikana, ja luokan yleisestä tilanteesta vastaa ja huolehtii luokanohjaaja. 8 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS Kasvu ja kehitys kuuluvat ihmisyyden ominaisuuksiin. Jokainen ihminen oppii ja haluaa oppia, mutta oppimisen tavat ovat monenlaisia. Siksi kaikki tarvitsevat tukea jonkin alueen oppimiseensa, ja jokaisella on oikeus saada sitä. Steinerpedagogiikka pyrkii poistamaan ihmisen toteutumisen esteitä, sillä jokainen ihminen tahtoo tulla itsekseen ja toteuttaa elämänsä tarkoituksen. Tämä tahto kuuluu myös oppimiseen. Usein tämän pyrkimyksen tielle on muodostunut esteitä, jotka vaikeuttavat luontaista pyrkimystä muuntumiseen oppimisen avulla. Oppiminen on myös haastavaa, koska ihminen laajentaa silloin rajojaan ja kokee äärirajalla ponnistelun vaivan. Oppimisen ilo syntyy rajan ylittymisestä syntyvässä onnistumisen kokemuksessa. Tällä on välitön vaikutus minäkäsitykseen. Palkitsevat kokemukset auttavat ponnistelemaan aina uudestaan. Oppimista motivoivat mahdollisuus käyttää kaikkia aisteja ja ruumista, vuorovaikutuksessa kuulluksi tuleminen ja tiedonhankinnassa ihmettelevä, tunnusteleva suhtautuminen elämänilmiöihin. Yläluokilla oppimista auttaa jo oman oppimis- ja opiskelutavan löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen. Oppimisvaikeuksissa tarvitaan erityisesti opettajia ja muuta tukea tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksessa oppilas nojaa opettajan auktoriteettiin, joka muuttuu toiselle asteelle siirtymisen yhteydessä asiantuntija-auktoriteetiksi. Perusopetuksessa aikuisella on kokonaisvaltainen kasvatusvastuu erityisesti vaikeuksien ilmetessä. Suhde kasvattajaan on tärkein tekijä lapsen kasvussa ja oppimisessa. Opettaja huolehtii keskeisesti siitä, että ryhmä edistää oppimista ja että yhteistyöskentely toimii. Silloin ryhmä voi motivoida koulunkäyntiä ja edistää ihmissuhteiden syntymistä tilapäisissä ja pitkään kestävissäkin vaikeuksissa. 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulu on vain osa lapsen ja nuoren kasvu- ja oppimisympäristöä. Koulun oppimisympäristö pyrkii edistämään oppimista, henkilökohtaista hyvinvointia ja sosiaalista kasvua, jotta elämä voi toteutua myös kouluaikana. Myös oppilaat otetaan jakamaan vastuuta oman ympäristönsä muokkaamisesta ja hoitamisesta kulloistenkin taitojen ja mahdollisuuksien mukaan. Kouluympäristössä oppilas hankkii monipuolisesti taitoja, joita tarvitaan kotona ja kodin ulkopuolella viihtyvyyden lisäämisessä. Fyysinen oppimisympäristö pyritään muodostamaan aisteja hoitavaksi ja virittäväksi. Koulutiloja korjataan mahdollisuuksien mukaan eri ikäkausille sopivaksi, jos pedagogiikan mukainen ympäristön ja tilojen rakentaminen ei ole mahdollista. Myös sisätiloihin tuodaan luontoa ja esteettisyyttä esim. kalusteilla, tekstiileillä ja kasveilla. Pihassa tulee olla mahdollisuuksia leikkeihin ja monenlaiseen liikuntaan. Luokissa tai yhteistiloissa tulee olla mahdollisuuksia myös levähtämiseen ja yksilölliseen työskentelyyn. Psyykkistä ja sosiaalista kehitystä tukevaa fyysistä ympäristöä ei aina ole mahdollista rakentaa tai järjestää. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää toiminnan suunnitteluun niin, että terve sosiaalinen elämä mahdollistuu mm. toiminnan rytmityksellä ja opetusryhmien sijoituksilla koulukiinteistöön. Oppimisympäristön turvallisuuden ja terveyden vaatimukset koskevat fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja opiskeluun sekä oppimiseen liittyvää ympäristöä. Inhimilliseen 9 ympäristöön kuuluu ennen kaikkea ilmapiiri, joka rohkaisee jokaista yhteisössä toimivaa osallistumaan myönteisesti yhteiseen elämään. 2.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta ja sen käytännöt järjestetään johdonmukaisesti tukemaan kasvatukselle ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurissa otetaan huomioon ihmiskuvan mukaisesti fyysiset, prosessuaaliset, psyykkis-sosiaaliset ja henkiset vaatimukset, joiden toteutumista pyritään jatkuvasti edistämään. 2.3.1 Fyysiset edellytykset Fyysisen toimintakulttuurin perustana ovat kaikki aineelliset edellytykset, joista huolehtii erityisesti opetuksenjärjestäjänä koulun kannatusyhdistys. Toimintakulttuurin perustavia edellytyksiä ovat koulutilojen ja ympäristön terveellisyys ja puhtaus sekä tarpeelliset opetusvälineet ja opetuksen edellyttämät kalusteet. Kalustuksella voidaan edistää päivittäisen toiminnan sujuvuutta. Jos tilat eivät täytä kaikkia toiminnallisia tavoitteita, pyritään puutteita korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on yhteisvastuullista ja kuuluu kouluyhteisön kaikille toimijoille opettajista, oppilaista, opetuksen tukihenkilöstöstä lähtien huoltohenkilökuntaan. Oppilaiden ohjaaminen toimijoiksi myös tällä alueella läpäisee päivittäin opetuksen. Koulun järjestyssääntö määrittelee osittain tämän alueen vaatimuksia oppilaille. 2.3.2 Toimintaa muotoavat, prosessuaaliset edellytykset Koulun toimintaa muotoavat erityisesti vuosittainen työsuunnitelma ja siitä johdettu opettajien ja oppilaiden päivittäinen työjärjestys, jotka määrittelevät ja ylläpitävät toiminnan ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Tällä alueella muovataan koulun sisäisen toiminnan tapahtumista ajassa. Yhteisötasolla muodostetaan päivän, viikon, kuukauden, vuodenaikojen ja vuoden rytmit työaikoineen ja juhlineen. Näillä kaikilla on suuri yhteisöä kantava ja kasvattava merkitys. Yksilötasolla toiminnan ja elämän rytmittämisellä vaikutetaan mm. tapojen, tottumusten ja muistin syntymiseen ja vahvistamiseen. Kasvatuksella ja opetuksella otetaan vastuu näistä esitietoisista alueista. 2.3.3 Toiminnan psyykkis-sosiaaliset (sielulliset) edellytykset Koulun toiminnan psyykkis-sosiaalinen alue kattaa yhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytykset. Oppilashuollon suunnitelmassa esitetään toimintatavat, jotka ohjaavat ennaltaehkäisevää, ylläpitävää ja kriisi- ja ongelmatilanteita korjaavaa ja hoitavaa toimintaa. Kouluyhteisössä pyritään kaikkien toimijoiden ja osallisten yhteistyöhön, johon osallistuvat oppilaat, opettajat, opetuksen tukihenkilöt, kiinteistönhuollon ja -hoidon ja oppilashuollon henkilöt sekä oppilaiden huoltajat ja koulun johtokunta. Yhteistyötä edistetään kaikkien kesken sekä tapaamisilla, neuvotteluilla että kokouksilla. Yhteistyötä toteutetaan säännöllisin toiminta-aikatauluin tai tarvittaessa kenen tahansa asianosaisen aloitteesta. Viikoittaiset opettajainkokoukset ovat hallintoelimen kokouksia, joita säätelevät myös johtosäännön määräykset. Opettajakunnan yhteinen 10 tietoisuus voi syntyä vain säännöllisessä yhteistyössä, jossa tapahtuva suunnittelu synnyttää toimivaa ja jatkuvasti uudistuvaa käytäntöä. Sosiaalisella alueella yhteistyö perustuu erilaisiin kykyihin, taitoihin ja rooleihin. Oppilaat ovat kasvamassa, oppimassa ja harjoittelemassa sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Opettajat kehittyvät opetustaidoissaan ja kasvatustietoisuudessaan sekä pyrkivät itsekasvatuksen avulla voittamaan yksilökehityksensä esteitä. Johtokunta pyrkii tiedostamaan opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä ja turvaamaan niiden vaatimat edellytykset. Vanhemmat antavat kasvattajina tukensa koulun kasvatus- ja opetustoiminnalle, keskustelevat kysymyksistään ja osallistuvat itselleen sopivalla tavalla yhteistyöhön kouluyhteisössä. Kaikilla ihmisillä on vapauden alueensa minuudessaan, joka ei ole toisen kasvatettavissa, mutta jonka toteutumisen esteitä voidaan poistaa sekä kasvatuksella että yhteistyöllä. Kasvatus koskee kuitenkin vain aikaa ennen aikuisuutta. Aikuisuuteen kuuluvat vain itsekasvatus ja yhteistyö. Yhteistyötä edistetään tiedostamalla kunkin yksilön kykyjä ja taitoja, jotta hän voisi löytää oman tehtävänsä yhteisössä ja tuoda siinä esille parastaan. Oppilaat harjoittelevat yhteistyötä opettajan ohjauksessa ja opettelevat samalla aloitteellisuutta ja siihen kuuluvaa vastuuta. Vähitellen oppilaat vapautuvat opettajan auktoriteetista ja esim. talkoo- ja projektityössä oppivat jakamaan vastuita jo itsenäisestikin. Yläluokilla oppilaskuntatyö on oivallinen harjoituskenttä omien aloitteiden toteuttamiselle. 2.3.4 Toiminnan henkiset edellytykset Henkinen toiminta tapahtuu ihmisen vapauden alueella, jolla vain ajatteleva minuus pystyy toimimaan. Tällainen toimintakulttuuri on minän kulttuuria ja on mahdollista useimmiten vasta aikuisiässä. Totuudellisuus ja tiedostaminen kuuluvat henkisen toiminnan ominaisuuksiin. Toiminta pyritään saattamaan yhteisössä läpinäkyväksi niin, että ratkaisut perustellaan ja kaikki asianosaiset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun, josta tahtovat ja voivat ottaa täyden itsenäisen vastuun yhteisössä. Yhteistoiminta on tällöin asiakeskeistä, vaikka toimintatapa voi olla psyykkissosiaalinen. Yhteinen elämä vaatii aina kompromisseja, mutta ne eivät saa koskaan tarkoittaa totuudellisuudesta luopumista. Kaikkien yhteisön jäsenten henkisen aktiivisuuden avulla tiedostuvat yhteiset päämäärät, niiden toteutukset sekä tavoitteiden ja toiminnan itsensä kehittäminen. Henkisessä toimintakulttuurissa kehittyy jokaisen ihmisen minä, jonka oma toiminta muuttuu toisten palvelemiseksi eli toimimiseksi yhteisössä niin, että myös toisten toiminta ja toisen hyvä voivat toteutua. 2.3.5 Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa Koulu toimii yhteistyössä steinerpedagogiikan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kanssa, joita ovat Steinerkasvatuksen liitto ry, Goetheanumin hengentieteellisen korkeakoulun pedagoginen osasto Sveitsissä, Bund der freien Waldorfschulen ja European Council of Waldorf-Steiner Schools. Koulu toimii yhteistyössä valtakunnallisen kouluhallinnon, aluehallintoviraston sekä oppilaiden asuinkuntien sivistys- tai opetuslautakuntien ja opetusvirastojen kanssa. Oppilashuollon ja terveydenhuollon asioissa yhteistyötä tehdään ao. lautakuntien ja niiden alaisten toimintayksiköiden kanssa, jotka vastaavat terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalveluista. 11 Opetukseen liittyvää yhteistyötä järjestetään tarvittaessa erilaisten viranomaislaitosten, teollisuuden ja liike-elämän sekä epävirallisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat mm. nuorisotoimi, oikeustoimi, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, teatterit, orkesterit, museot, tehtaat, yritykset, maatilat jne. Työvoimatoimiston kanssa solmitaan sopimukset työharjoittelijoiden vastaanottamisesta ja sijoittamisesta erilaisiin tehtäviin kouluyhteisössä. Koulutilojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä sijaintikunnan kiinteistötoimen kanssa. Koulutilojen huolto ja siivous voidaan järjestää kunnan tai yksityisen toimijan kanssa. 2.3.6 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Jos esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yhteydessä, yhteistyö koulun kanssa järjestetään esiopetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla niin, että siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen tapahtuu saumattomasti. Mikäli lapselle on laadittu oma oppimissuunnitelma tai hänellä on oppimisvaikeuksia tai muita kehitystä vaikeuttavia ongelmia, yhteistyö steinerkoulun erityisopettajan kanssa aloitetaan jo esiopetuksen aikana. Jos koulutulokas on muussa kuin steinerpedagogisessa esiopetuksessa, perusopetukseen siirtymisen yhteydessä tai ennen sitä selvitetään oppilaan oppimisedellytyksiä huoltajien ja esiopettajan kanssa ja suunnitellaan tarvittavia tukitoimia. Jos oppilas siirtyy kesken koulunkäyntinsä toisesta koulusta steinerkouluun, lähettävän koulun opettajan tai opettajien kanssa selvitetään oppilaan oppimisen edellytyksiä opetuksen järjestämistä varten. Jos oppilas, joka siirtyy toisesta koulusta steinerkouluun, on opiskellut sellaista vierasta kieltä, joka ei sisälly steinerkoulun kieliohjelmaan, voidaan neuvotella ko. kielen opiskelumahdollisuudesta toisen oppilaitoksen kanssa. Koulu osallistuu eri luokka-asteille sopiviin koulujen yhteisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja hankkeisiin omasta tai toisten oppilaitosten aloitteesta. Oman koulun oppilaille järjestetään tutustumisvierailuja jatko-opintojen suunnittelemista varten muiden oppilaitosten vierailupäivinä. Oppilaanohjaaja ja erityisopettaja ovat tarvittaessa yhteistyössä toisen asteen opintojenohjaajien kanssa oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toisen asteen oppilaitokseen. Koulu ottaa vastaan erilaisten opettajainkoulutuslaitosten ja kasvatusalan muiden oppilaitosten opetusharjoittelijoita ja tutustujia sekä muidenkin alojen oppilaitosten harjoittelijoita ja tutustujia mahdollisuuksien mukaan tutustumaan steinerpedagogiikkaan. Tutustumisesta ja harjoittelusta on esitettävä hyväksytty kirjallinen suunnitelma opettajakunnalle. Muun opetuksenjärjestäjän oppilaitoksen kanssa sovitaan sekä säännöllisesti että tilapäisesti yhteisesti käytettävistä tiloista, jos toimitaan toisen oppilaitoksen kanssa osittain yhteisissä tiloissa. 2.4 TYÖTAVAT Kunkin oppiaineen opetuksessa voi olla käytössä erilaisia menetelmiä ja työtapoja, mutta yhteistä kaikelle opetukselle ja kasvatukselle on oppilaan ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioon ottaminen. Steinerpedagogiikassa opetussisältö toimii usein myös menetelmänä. Oppilaan temperamenttien tunnistamisen tulisi auttaa opettajaa valitsemaan työtapojaan ja -menetelmiään erityisesti opetuksen yksilöllistämisessä. Kaikissa vaiheissa pyritään tukemaan oppimista sosiaalisen toiminnan avulla, josta kehittyy vähitellen myös sosiaalisia taitoja. Oppilaat auttavat havainnoivaa opettajaa toi- 12 mimaan tilanteissa oivaltavasti ja uudistamaan työtapojaan ja menetelmiä koko yhteisön hyväksi. Opettajan tehtävä on ennen kaikkea motivoida koko ryhmäänsä toimimaan tavoitteellisesti. Hänen on saatava oppilaat mukaan koko prosessin ajaksi niin, että kaikki saavat kokemuksen oman työn kulusta ja oppivat auttamaan toisiaan työprosessissa. Työilmapiirissä viljellään joustavuutta, rakentavaa yhdessäoloa ja yhteistä vastuuta toisista ja ympäristöstä. Alkuopetuksessa opettaja vetoaa erityisesti mielikuvitukseen ja virittää oppilaiden omaa työskentelyä toiminnallisin työtavoin. Oppilaat oppivat alaluokilla vielä paljon jäljittelemällä ja ulkoa. Siksi molempiin tapoihin on oltava runsaasti mahdollisuuksia. Monet asiat opitaan alkuopetuksessa liikkeen, käden ja jalkojen avulla. Muistia on kehitettävä jatkuvasti leikkien, toiminnalla ja lopuksi kielellisesti. Vaihteleva työskentely ja harjoittelu kuuluvat jokaiseen päivään. Mielikuvituksen virittämiseksi opettaja kertoo runsaasti, jolloin oppilas oppii kuuntelemaan intensiivisesti ja palauttaessaan mieleen kuulemaansa kehittää muistiaan. Keskiluokilla toimintaa alkavat enenevästi ohjata aistihavainnot, joiden tarkkuutta harjoitellaan jatkuvasti aluksi kädentaidoista lähtien. Myöhemmin aistit alkavat ohjata käden työtä. Nyt on tärkeää työnteon oppiminen ja jatkuva harjoittelu vaikeuksien voittamiseksi ja taitojen laajentamiseksi. Keskeistä on kiinnostuksen herääminen maailmaan. Jokaisen oppiaineen opetuksen tulee auttaa tätä prosessia. Yhteisen oppiaineksen käsittelyn lisäksi oppilaita rohkaistaan vahvaan omaan työskentelyyn, jotta oppiminen haastaa jokaista pyrkimään parhaimpaansa. Perusopetuksen yläluokilla 12. ikävuoden jälkeen oppilailta edellytetään hankittujen taitojen ja kykyjen vahvaa käyttöä. Vaatimusten ja oppilaan edellytysten tulee olla sopusoinnussa opiskelu- ja oppimismotivaation säilymiseksi ja kasvamiseksi. Opettaja johdattaa oppilaita havaitsemisen kautta ajattelun käyttämiseen johtopäätöksien tekemisessä. Ajattelua kytketään vielä tarvittaessa vahvasti konkreettiseen, havainnolliseen ja käytännölliseen ainekseen. Abstraktiin ajatteluun taipuvaisille tarjotaan mahdollisuuksia ponnisteluun ja soveltamiseen. Ajattelun on saatava harjoitusta syy−seuraus-suhteiden tajuamiseen. Erityisesti matematiikka, luonnontieteet ja historia tarjoavat mahdollisuuksia tähän. Oppilaita rohkaistaan tarkastelemaan myös omaa oppimistaan ja kehittämään työtapoja, jotka auttavat tavoitteita toteutumaan. Perusopetuksen viimeisellä luokalla oppilaat siirtyvät luokanopettajan ohjauksesta kokonaan aineenopettajien opetukseen. Tämä on haasteellista sekä oppilaille että opettajille. Kaikkien opettajien on kiinnitettävä huomiota edelleen kasvatukseen ja ohjaamiseen, vaikka oppilaita kannustetaan enenevästi itsenäiseen työhön, jotta motivaatio lukiovaiheen tai ammattiopintoihin nousee oppilaasta itsestään ryhmä- ja muista paineista vapaana. Perusopetuksen viimeisen vuoden aikana oppilaalle on tarkoitus syntyä yleistiedollinen kokonaiskuva kaikesta tähän saakka opetetusta. 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 YLEINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea koulutyössään, jos hän sitä tarvitsee. Luokanopettajien, aineenopettajien, luokanohjaajien ja erityisopettajien tulee seurata oppilaan koulutyötä niin, että tarpeellinen tuki voidaan mahdollisimman varhain järjestää. Lyhytaikaista, yleistä tukea tarvitsee oppilas, joka sairauspoissaolon tai muun syyn takia ei ole kyennyt suoriutumaan meneillään olevista opinnoista. Tuen tavoitteena on 13 tukea oppilaan oppimista niin, että hän selviytyy kyseessä olevan aineen opinnoista edellytystensä mukaisesti ja vähintään hyväksytysti. Yleistä tukea antavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat tukituntien muodossa. Mutta tuen tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa yleistä tukea voivat antaa myös erityisopettajat osa-aikaisena erityisopetuksena. Tukimuotoja harkittaessa voidaan samalle tukitunnille ottaa oppilaita myös eri luokilta, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Kouluvuoden aikana lomamatkan tai muun vastaavan syyn takia poissaollut oppilas ei ole oikeutettu tukiopetukseen, vaan vanhempien tulee vastata hänen opinnoistaan poissaolon ajalta. Oppitunneilla tapahtuvassa koulutyössä opettajien tulee huomioida jokaisen oppilaan edellytykset ja tarpeet. Tukiopetuksen lisäksi opetusta voidaan tunneilla eriyttää ja mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää avustajaa ohjaamassa oppilaan työtä. Mikäli on tarpeen, voidaan yleisen tuen piirissä myös tehdä oppilaan opiskelusta pedagoginen arvio ja laatia hänelle oppimissuunnitelma. Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja tai aineenopettaja. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisen oppilashuoltoryhmän kanssa, johon luokanopettajan tai –ohjaajan lisäksi kuuluu erityisopettaja, terveydenhoitaja, ja mahdollisuuksien mukaan psykologi ja/ tai koulukuraattori, sekä rehtori. Myös oppilas voi olla mukana oppimissuunnitelman tekemisessä. Oppilaan tuen tarpeesta ollaan aina yhteydessä oppilaan huoltajiin. Poissaolon vuoksi tekemättä jääneitä tehtäviä voidaan antaa myös kotitehtäviksi. 3.2 TEHOSTETTU TUKI Jos yleinen tuki ei ole riittänyt siihen, että oppilas pystyisi etenemään opinnoissaan ikäryhmänsä mukaisesti, siirrytään antamaan tehostettua tukea. Tehostettu tuki on säännöllistä viikoittaista tukea, jota voidaan antaa koulupäivän aikana osa-aikaisena erityisopetuksena tai kouluajan ulkopuolella tukitunneilla. Erityisopetusta antavat koulun erityisopettajat. Tukitunteja voi pitää oppilaan luokanopettaja tai muu tehtävään määrätty opettaja. Päätös tästä tehdään koulun opettajakunnan johtotyöosuudessa, rehtori vahvistaa päätöksen ja se kirjataan työsuunnitelmaan. Viikoittaisen tuen tuntimäärä määräytyy oppilaan tarpeen ja koulun resurssien pohjalta. Tehostetun tuen antaminen perustuu aina pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja tai aineenopettaja, tai useampi oppilaan opettaja yhteistyössä. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena ja oppilaan siihen asti saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lisäksi pedagogisessa arviossa kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet sekä pedagogiset, oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut tukijärjestelyt. Oppilaan tilannetta käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä, johon voivat kuulua erityisopettaja, oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi ja/tai koulukuraattori sekä rehtori. Oppilaan huoltaja voi osallistua oppilashuoltoryhmän kokoukseen. Tämän jälkeen oppilaalle tehdään yhdessä tai tarpeen mukaan useammassa aineessa oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoryhmän esityksen pohjalta opettajankokouksessa tehty päätös antaa oppilaalle tehostettua tukea. Oppilashuollon koordinaattori kirjaa oppilashuoltoryhmässä esitetyt tukitoimet. Yhdessä erityisopettajan ja luokanopettajan tai –ohjaajan tai aineenopettajan kanssa hän seuraa vähintään kerran kouluvuoden aikana tukitoimien toteutumista. Arvioinnin tukitoimien vaikutuksesta ja riittävyydestä tekevät oppiaineesta riippuen luokanopettaja tai –ohjaaja ja erityisopettaja, tai aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Mikäli tehostetun tuen tarve vähenee, voidaan siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Päätös yleiseen tukeen siirtymisestä tehdään oppilashuolto- 14 ryhmässä seuranta-arvioinnin perusteella. Päätös kirjataan myös oppimissuunnitelmaan. 3.3 ERITYINEN TUKI Mikäli tehostettu tuki ei ole riittävästi tukenut oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista, voidaan tehdä päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja huoltajaa. Sen lisäksi tehdään pedagoginen selvitys. Pedagogista selvitystä varten koulun erityisopettaja tekee yhdessä oppilaan opettajien kanssa selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Tämän pohjalta oppilaan kokonaistilannetta käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa myös kirjataan annettu tehostettu tuki. Pedagoginen selvitys kootaan oppilashuoltoryhmässä. Oppilaan huoltaja ja mahdollisesti myös oppilas kutsutaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen, jotta voidaan määritellä erityisen tuen tarve ja kartoittaa mahdolliset koulun ulkopuoliset tukitoimet. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lisäksi siihen kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, ja myös arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagogiseen selvitykseen liitetään myös arvio siitä, missä oppiaineissa oppilas tarvitsee yksilöllistetyn oppimäärän. Tarvittaessa ennen erityisen tuen päätöstä hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Aiemmin tehtyä pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa hyödynnetään pedagogisen selvityksen laatimisessa. Oppilaalle mahdollisesti tehtyä kuntoutussuunnitelmaa voidaan myös hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään päätös antaa oppilaalle erityistä tukea. Päätöksen tekevät opettajakunnan johtotyöhön kuuluvat opettajat erityisopettajan ja oppilaan luokanopettajan tai –ohjaajan, tai aineenopettajan esityksen perusteella. Päätökseen kirjataan tuen aloittaminen, tukitoimet ja niiden laajuus. Erityistä tukea antavat ensisijaisesti koulun erityisopettajat, mutta myös luokanopettajat ja aineenopettajat voivat vastata erityisen tuen antamisesta. Kun oppilaalle on tehty päätös antaa erityistä tukea, tehdään oppilaalle yhteen tai useampaan oppiaineeseen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jonka oppilaan opettajat laativat yhteistyössä oppilaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan seurantapäivämäärä, jolloin tukitoimien vaikutusta arvioidaan. Arvion tekevät erityisopettaja ja oppilaan opettajat yhdessä, ja tehdystä arviosta tiedotetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen arviointikeskustelussa. Mikäli käy ilmi, ettei oppilas enää tarvitse erityistä tukea, viedään asia oppilashuoltoryhmään. Oppilaan tilanne kartoitetaan tehdyn arvion perusteella ja tarvittaessa esitetään erityisen tuen lopettamista. Päätöksen erityisen tuen lopettamisesta ja siirtymisestä tehostettuun tukeen tai yleiseen tukeen tekevät opettajakunnan johtotyön opettajat kuultuaan erityisopettajaa ja luokanopettajaa tai – ohjaajaa tai aineenopettajaa. Erityisen tuen tavoitteena on varmistaa oppilaalle hänen edellytystensä mukainen oppiminen ja kasvu. Oppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen erityisen tuen päätöstä harkittaessa on välttämätöntä. Jos oppilaalla ei jossakin oppiaineessa ole tehostetusta tuesta huolimatta edellytyksiä kyetä seuraamaan opetussuunnitelman mukaista opetus- 15 ta, on tavoitteita mukautettava niin, että oppilaalla on mahdollisuus selvitä hänelle asetetuista haasteista. 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 3.4.1 Oppimissuunnitelma Jos oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä järjestelyjä tai opintoohjelma poikkeaa vuosiluokkiin jaetusta oppimäärästä, laaditaan oppilaalle oma oppimissuunnitelma. Se on koulun opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee kuitenkin aina laatia oma oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Sillä pyritään lisäämään opettajan ja oppilaan tietoisuutta ja vastuuta oppimisen tavoitteista ja sitoutumaan niihin sekä huoltajan mahdollisuuksia tukea oppilasta hänen oppimisessaan ja opiskelussaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää apuna opetuksen eriyttämisessä ja se palvelee myös oppilaan edistymisen arvioimista. Suunnitelmaan kirjataan, kuinka oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan. Arviointiin liittyen kirjataan lisäksi oppilaan mahdollisuudet näyttää osaamistaan eri tavoin, soveltuvat arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Alaluokilla päävastuu suunnitelmasta on opettajalla, mutta osa siitä voi myöhemmin siirtyä oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaan oppimissuunnitelma voi tarvittaessa pohjautua lapsen mahdolliseen esiopetuksen suunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisvalmiudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet. Lisäksi kirjataan eri oppiaineiden painopistealueet ja pedagogiset ratkaisut tuen järjestämiseksi sekä mahdolliset muut tukitoimet. Lisäksi kuvataan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut. Mikäli tehdään moniammatillista yhteistyötä, eri toimijoiden vastuualueet kirjataan suunnitelmaan. 3.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan hänelle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa sen laatimiseen osallistuvat lisäksi oppilashuollon asiantuntijat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on auttaa tukemaan oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia pitkäjänteisesti. HOJKS sisältää oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet sekä kuvauksen opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä sekä muista tarvittavista tukitoimista. Suunnitelmaan sisältyvät seuraavat asiat yksilöllisen tarpeen mukaisesti: -kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja koulunkäyntiin liittyvistä erityistarpeista 16 -oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet -oppiaineet ja valinnaiset opinnot sekä niiden vuosiviikkotuntimäärät -opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä -oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi ylemmillä luokilla -pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki -fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet -kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä -moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet -kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta -oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa -yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki -suunnitelman laatimiseen osallistuneet -luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt -edistymisen seuranta, arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi (ylemmillä luokilla) niissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista seurataan, ja sen sisältöjä muutetaan oppilaan tuen tarpeiden tai opetuksen tavoitteiden mukaiseksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelman toteutumisen seurannassa kirjataan oppilaan, opettajien, huoltajien sekä muiden asiantuntijoiden havainnot oppimisesta ja sitä tukeneista järjestelyistä. Luokanopettaja/ohjaaja kutsuu koolle HOJKS-neuvottelun vuosittain syyslukukaudella viikkojen 43-49 aikana, ellei asiasta ole HOJKS-asiakirjassa toisin sovittu. 3.4.3 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Koulun opetussuunnitelmaan ei sisälly opetusta, joka järjestetään pelkästään toimintaalueittain. Alkuopetuksessa oppilaalle, jonka kehitys on viivästynyt vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, osa opetuksesta voidaan järjestää edellä kuvatulla tavalla ja tukea oppimista eniten tukea tarvitsevalla toiminta-alueella tuki- ja/tai erityisopetuksella sekä koulun ukopuolisilla toimilla. Toiminta-alueita, joilla tukea voi- 17 daan antaa muun opetuksen yhteydessä, ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 4.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 4.1.1 Tukiopetus Tukiopetus on osa yleistä tukea. Tukiopetuksessa oppilas saa yksilöllistettyä opetusta ja ohjausta, jossa tehtävät valitaan oppilaan omista edellytyksistä lähtien ja jossa edetään oppilaan oman aikataulun ja toimintarytmin mukaisesti. Tukiopetus aloitetaan välittömästi, jos oppilas on ollut poissa koulusta, hän on erityisen hidas tehtävissään tai hänellä on tilapäisesti vaikeuksia opinnoissaan. Oppilaalle tulee antaa tukiopetusta, ennen kuin hänen suoriutumisensa oppiaineessa arvioidaan heikoksi. Tukiopetusta voivat antaa luokanopettajat tai aineenopettajat. Jokaiselle vuosiluokalle varataan tukiopetuskiintiö, jota voidaan tarvittaessa lisätä opettajakunnan esityksestä johtokunnan hyväksynnällä. Myös aineenopettajille varataan siis tukiopetusmahdollisuus. Aloitteen tukiopetuksesta tekee pääsääntöisesti luokanopettaja ja omassa aineessaan aineenopettaja. Tukiopetusta järjestetään oppilaalle yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa. Tukiopetusta annetaan oppilaalle oppimisen kannalta tarpeellinen määrä. Tukiopetus voidaan sisällyttää oppilaan työjärjestyksen mukaisille oppitunneille tai niiden ulkopuolelle. Tukiopetustuntien sijoituksesta työjärjestykseen tiedotetaan huoltajille tai sovitaan siitä heidän kanssaan. 4.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Jos oppilaalla ilmenee oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, on hänellä oikeus saada muun opetuksen ohessa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetuksella pyritään tukemaan oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäisemään oppimisen eri osaalueisiin liittyviä ongelmia. Oppilaalla saattaa olla esimerkiksi kielellisiin tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia tai yksittäiseen oppiaineeseen liittyviä vaikeuksia. Tukea voi saada myös silloin, jos oppilaalla on vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöllisenä opetuksena. Opetus nivelletään tavoitteiltaan oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen käytännöistä tiedotetaan oppilaita ja huoltajia ja järjestämisessä pyritään aina yhteisymmärrykseen. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneelle toteuttamiselle on tärkeää. Tarvittaessa erityisopetuksen järjestäminen suunnitellaan yhdessä muiden oppilashuoltotyöhön osallistuvien toimijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada osana yleistä tukea. Tällöin pyritään vahvistamaan oppimiseen liittyviä perustaitoja ja arvioidaan oppimisen vaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Tehostetun tuen aikana erityisopetuksen merkitys tukimuotona vahvistuu. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä tehdään pedagoginen arvio, jossa yleisen tuen aikana annetun erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus arvioidaan. Tehostetun tuen alkaessa arvioidaan erityisopetuksen tarve jatkossa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan aina tehostetun tuen alkaessa oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoit- 18 teet ja järjestäminen. Myös erityisen tuen aikana oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisen tuen piiriin siirryttäessä tehdään aina pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen sekä erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 4.1.3 Erityisopetus Erityinen tuki voi sisältää erityisopetuksen lisäksi muuta oppilaan tarvitsemaa, perusopetuslain mukaisesti annettavaa tukea. Erityisen tuen keskeinen pedagoginen osaalue on erityisopetus, jonka tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKS laaditaan aina oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös (tarkemmin luvussa 3.4.2.). Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytyksen huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niistä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 4.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Oppilasta pyritään tukemaan yleisen ja tehostetun tuen keinoin siten, että oppimäärän mukaiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetusta voidaan erityttää siten, että keskitytään oppiaineen ydinsisältöjen oppimiseen. Jos ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilaan tulee saada tukea näihin asioihin muilla sopivilla tavoilla. Oppimäärän yksilöllistämisen yhteydessä selvitetään oppilaalle ja huoltajalle mahdollisia vaikutuksia jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee sitä. että oppimiselle asetettava tavoitetaso määritellään oppilaan omien oppimisedellytysten mukaan. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä, joka on aina edellytyksenä yksilöllistämiselle. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan aina pedagoginen selvitys. Jos sen perusteella todetaan, ettei oppilas tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Jokaisen oppiaineen kohdalla yksilöllistämistä arvioidaan erikseen. Mikäli yksilöllistettävien oppiaineiden määrää myöhemmin lisätään tai vähennetään, on tehtävä uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppimäärältään yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistyminen, arviointi ja seuranta kuvataan HOJKSissa (tarkemmin luku 3.4.2). Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen tai alempien luokkien yleisistä tavoitteista ja sisällöistä. Oppilaan opiskelua voidaan lisäksi tukea erilaisilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja –menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilaalla on jonkin aineen oppimäärä yksilöllistetty, näkyy kyseisen aineen kohdalla arvioinnissa tähti(*) numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin yhteydessä sekä 19 opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja –kohdassa mainitaan, että tähdellä merkityt aineet on opiskeltu yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapautukseen tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas vapautetaan jonkin oppimäärän opiskelusta, hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa. 4.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Jos lapsella ei ilmeisesti ole mahdollista vammaisuuden tai sairauden vuoksi saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annetussa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, mm. näköja kuulovammaiset, muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan myös henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sen vuoden syyskuun alusta, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen riittävän varhainen yhteistyö on välttämätöntä, jotta lapsen ohjautuminen tuen piiriin tapahtuu ajoissa. Tuen piiriin ohjautuminen edellyttää riittävän varhaista yhteistyötä myös eri hallintokuntien välillä. Mikäli tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen ilmenee ennen esikouluikää, vastuu toimenpiteistä on varhaiskasvatuksen toimijoilla. Jos tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen ilmenee esikouluvuotena, jonka lapsi on aloittanut syyslukukauden alussa täytettyään 6 vuotta, vastuu toimenpiteistä on esiopetuksen järjestäjällä. Tällöin ohjautuminen tuen piiriin tapahtuu esiopetuksen oppilashuoltotyötä toteuttavien ja siitä vastaavien henkilöiden aloitteesta. Lapsen huoltajalle annetaan ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Lasta ja huoltajaa kuullaan ennen päätösten esittämistä ja toimeenpanoa. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Lapsen esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden aikaisen esiopetuksen aikana tiedotetaan huoltajalle perusopetukseen siirtymiseen liittyvistä vaihtoehdoista sekä tehdään valmistelevaa yhteistyötä lapsen tulevan koulun kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisilla tavoilla: - Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta ja jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. 20 - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden tai kaksi vuotta, minkä jälkeen aloittaa perusopetuksen. - Mikäli lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta, tehdään myöhemmästä aloittamisesta erillinen hallintopäätös. Opetus koulussa järjestetään luokkaopetuksen yhteydessä ja osa-aikaisena erityisopetuksena. Tarvittaessa voidaan opetus järjestää niin, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas vapautetaan toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opetuksesta. 4.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Ohjaus on ongelmien ennaltaehkäisyä, hyvinvoinnin ylläpitämistä tai koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien korjaamista ja mahdollisesti aloitteen tekemistä hoitoon tai huoltoon ohjaamisesta. Perusopetuksen päättövaiheessa ohjauksella valmistetaan siirtymää jatkokoulutukseen tai työelämään. 4.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulukasvatuksen sekä -opetuksen välille pyritään rakentamaan vahvaan yhteistyöhön perustuva vuorovaikutus. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Oppilaiden huoltajien ja vanhempien asiantuntemusta lastensa asioissa kuullaan paitsi inhimillisen vuorovaikutuksen myös opettajien oppilaantuntemuksen lisäämisen ja opetuksen suunnittelun sekä toteutuksen edistämisen takia. Koulu pyrkii tukemaan ja auttamaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään, mutta ottaa vastuun oppilaasta kouluyhteisössä. Oppilaiden oppimisedellytysten edistäminen, turvallisuus ja hyvinvointi vaativat jatkuvaa yhteistyötä, jota toteutetaan sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Ennen lasten koulun aloitusta huoltajille järjestetään tilaisuuksia tutustua steinerpedagogiikan perusteisiin, opetussuunnitelmaan sekä kasvatus- ja opetusmenetelmiin ja käytäntöihin esitelmien, esittelytilaisuuksien, avoimien toimintapäivien sekä henkilökohtaisien keskustelujen avulla. Koulun pyrkimyksenä on vanhempien mahdollisimman tietoinen kouluvalinta. Myös lapsensa kouluun ennalta ilmoittaneille vanhemmille lähetetään kutsu pedagogisiin tiedotustilaisuuksiin. Koulunkäynnin aikana huoltajilla on tarvittaessa opettajakunnan aloitteesta mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja arviointiin yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Huoltajille annetaan tietoa vuosittaisesta opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestelyistä, oppilashuollosta ja yhteistyömahdollisuuksista yhteisissä tilaisuuksissa, kirjallisilla ja sähköisillä tiedotteilla sekä henkilökohtaisesti. Koulu toimii aloitteellisesti virittämällä keskustelua ja tiedottamalla sekä oppilaiden että opettajien velvollisuuksista että oikeuksista. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on aloiteoikeus omassa tai koulua koskevassa asiassa. Alkuopetuksen aikana jatketaan jo esiopetuksen aikana alkaneita yhteistyökäytäntöjä. Keskeinen tehtävä tällöin on edistää myös huoltajien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Koulunkäynnin kuluessa pyritään yhteisesti kehittämään yhteistyön muotoja. Koulusta tai kouluasteelta toiseen siirryttäessä yhteistyöhön otetaan tarvittaessa mukaan oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkon toimijoita. Perusopetuksen päättöluokalla huoltajille annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatko- 21 koulutuksesta ja mahdollisista ongelmista myös oppilaanohjaajan tai oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulun huoltajille säännöllisesti, miltei kuukausittain, järjestämiä tilaisuuksia ovat luokittaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainillat ja tiedotustilaisuudet. Pedagogisia esitelmiä ja/ tai kehittämiskeskusteluja järjestetään joka vuosi tarpeen ja virinneen kiinnostuksen mukaan. Huoltajat kutsutaan kerran lukuvuodessa oppilaan arviointikeskusteluun, joka voidaan järjestää tarpeen mukaan useamminkin. Jos oppilaan oppimisen ja opiskelun toteutumiseksi tarvitaan oppimissuunnitelmaa tai omaa opintoohjelmaa, se suunnitellaan aina yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaisiin oppilaskeskusteluihin voi aloitteen tehdä huoltaja, oppilas tai koulun opetus- ja hallintovastuullinen toimija. Koulu laatii kansion kodin ja koulun yhteistyön käytännöistä yhdessä kunnan sosiaalija terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 4.2.2 Ohjauksen järjestäminen Oppilas saa oppimisensa, opintojensa, elämäntilanteidensa ja elämänsuunnittelun ohjausta koko koulunkäyntinsä ajan sekä yhteisesti että tarvittaessa henkilökohtaisesti. Opettajat toimivat yhteistyössä keskenään, oppilaanohjaajan ja ajoittain oppilashuoltoryhmän sekä huoltajien kanssa. Jokainen opettaja ohjaa oppilasta oppiaineen opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään opiskelutaitojaan. Myös oppilaan persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen kuuluu kaikille opettajille. Oppilas ja huoltaja saavat tietoa koulun ohjauksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja tukipalveluista. Huoltaja voi neuvotella oppilaan opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä opettajien, oppilaanohjaajan, luokanohjaajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Eri oppiaineiden tietoja ja taitoja liitetään työelämän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Työelämän edustajia voidaan kutsua vierailemaan koululla. Oppilaat osallistuvat työprojekteihin työpaikoilla ja erilaisiin työelämään ja koulutukseen tutustuttaviin tapahtumiin koulun ulkopuolella. Oppilaanohjaaja huolehtii eri alojen tiedotusmateriaalin esittelystä ja saatavuudesta. Syvällisesti työelämään perehdyttävät harjoittelu- ja työskentelyjaksot sisältyvät lukion opetussuunnitelmaan. Luokilla 1-8 ohjausvastuun pääosa on luokanopettajilla, mutta vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaaja on käytettävissä tarpeen mukaan. 9. luokalla oppilaanohjaaja pitää säännönmukaisia ryhmätunteja ja antaa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Oppimisen erityisongelmissa tukee erityisopettaja osa-aikaisesti tai säännöllisesti. Terveyden ja elämänongelmissa tukihenkilönä toimii myös kouluterveydenhoitaja, joka ohjaa oppilaan tarvittaessa muille asiantuntijoille. Ohjaus osana yleistä tukea Jokainen opettaja ohjaa oppilasta oppiaineen opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään opiskelutaitojaan. Ohjauksen tarkoitus on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Myös oppilaan persoonallisuuden kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen kuuluu kaikille opettajille. Ohjaus liitetään eri oppiaineiden opetustilanteisiin sekä arviointipalautteeseen. Suunnitelmallisen, kannustavan ja ohjaavan palautteen voi opettaja laatia yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa myös kirjalliseksi oppimissuunnitelmaksi. Ohjaus tehostetun tuen aikana 22 Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota arvioidaan oppilaan aiemmin saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavaksi. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja jatkotoimenpiteet sekä ohjauksesta vastaavat henkilöt. Kirjaamisessa huomioidaan oppilaan opiskelutavat ja –taidot, tuen mahdolliset taitoja vahvistavat opintosisällöt. Ohjauksella pyritän vahvistamaan oppilaan itseluottamusta sekä ymmärrystä opintojen merkityksestä tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys arvioidaan ennen erityisen tuen päätöstä osana pedagogista selvitystä. Ohjauksen tavoitteet, toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt kirjataan oppilaalle laadittavaan HOJKS:aan. Niiden avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen, itseluottamuksen, opiskelumotivaation sekä työelämän tuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa suunnataan huomio soveltuviin jatko-opintomahdollisuuksiin ja selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen siellä. Ohjauksen suunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistyössä oppilaan huoltajan sekä oppilashuollon vastuuhenkilöiden kanssa. 4.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Oppilashuoltoryhmä tekee jatkuvasti kartoittavaa työtä tuen tarpeen suhteen. Tarpeen mukaan oppilaille järjestetään tulkitsemis- ja avustajapalveluita. Opettajakunta arvioi avustajatarpeen ja tekee esitykset avustajaresursseja koskien koulun johtokunnalle ja päättää johtokunnan myöntämän avustajaresurssin jakamisesta. Opettajakunnan puheenjohtaja kokoontuu säännöllisesti avustajien kanssa. 4.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Iltapäivätoiminta Koululla järjestetään iltapäivätoimintaa 1.-2. lk:n oppilaille. Kerhotoiminta Koulu järjestää kerhotoimintaa huoltajien, oppilaiden ja opettajien aloitteesta. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua ja itsensä toteuttamista ja kehittämistä. Kerhotoiminnalla pyritään virittämään omaa harrastamista ja annetaan mahdollisuus vapaa-ajan toimintaan turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Lukukausien alussa tiedustellaan huoltajilta oppilaiden halukkuutta osallistua kerhotoimintaan. 4.3 4.3.1 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Toiminta-ajatus 23 Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä ja edistää lasten koulunkäyntiä. Oppilashuollon puitteissa huolehditaan oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista oppimisen ja opiskelun perusedellytyksinä. Oppilashuoltoon sisältyy arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia tukitoimia. Koulumme oppilashuoltotyön kokonaisuuden toimeenpanosta, koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa viranomaisvastuussa oleva opettajakunta. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Tavoitteet Oppilashuollon tavoitteena on terve ja turvallinen koulu- ja oppimisympäristö. Oppilashuolto pyrkii jokaisen oppilaan kohdalla ehkäisemään, tunnistamaan ja puuttumaan riittävän ajoissa oppimisen esteisiin niin, että lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä, ja vanhemmat saavat tukea lasten kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuollon tavoitteena on samalla opettajien tukeminen opetustyössä. Oppilashuolto pyrkii lisäksi edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia tukemalla koulun ilmapiirin, asenteiden, tietojen ja työkäytänteiden kehitystä oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisesti. Oppilashuoltoryhmän omia tietoja, taitoja ja työkäytänteitä kehitetään niin, että ne edistävät näihin tavoitteisiin pääsemistä. Oppilashuollon yhteistyön rakenne Koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ennalta sovittuina päivinä. Ryhmän moniammatilliseen kokoonpanoon kuuluvat rehtori, opettajakunnan puheenjohtaja, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, oppilaan kanssa työskentelevä sosiaalityöntekijä ja KIVA-tiimin jäsen. Yksittäisen oppilaan asioita käsittelevässä kokouksessa ovat läsnä myös luokanopettaja tai –ohjaaja sekä mahdollisesti myös aineenopettajia, huoltajat ja oppilas. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien, opettajien, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden, sosiaalitoimen, terveystoimen, nuorisotoimen, poliisin sekä muiden tukiverkostojen kanssa. Tehtävät ja toimintatavat Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan pöytäkirjaan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Koulun sisäinen oppilashuoltoryhmä Koulun sisäinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2-3 kertaa kuukaudessa. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella käsiteltävien asioiden mukaan. Vakiojäseninä toimivat erityisopettajat, rehtori sekä/tai opettajakunnan puheenjohtaja ja oppilashuollon koordinaattori. Tämä sisäinen oppilashuoltoryhmä toimii valmistelevana ja esittelevänä 24 elimenä niin moniammatilliselle oppilashuoltoryhmälle kuin viranomaisasemassa olevalle koulun opettajakunnan johtotyölle. Koulun sisäinen oppilashuoltoryhmä - kartoittaa ohjauksen ja tukitoimien tarpeen koulussa - suunnittelee ja organisoi oppilashuollon kokonaisuutta - toimii oppilashuoltotyötä ohjaavana ja työstä tiedottavana yksikkönä - seuraa tukitoimien toteutumista ja toimivuutta - koordinoi toimintaa ja kehittää oppilashuoltoryhmän toimivuutta Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella käsiteltävien asioiden mukaan. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä käsittelee yksittäisten oppilaiden oppilashuollolliset kysymykset, toimenpiteet ja seurannan. Opettajankokousten johtotyö Opettajankokousten johtotyöryhmä kokoontuu viikottain. Se kantaa viranomaisvastuun oppilaiden asioiden seurannasta, erityisen tuen päätöksistä ja päätösten toimeenpanosta. Opettajankokousten johtotyö - edistää, seuraa ja arvioi kouluyhteisön turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin tilaa - päivittää toimintaohjeita - seuraa ja arvioi oppilashuollon toteutumista - toimii kurinpitotilanteissa - järjestää poissaolojen seurannan ja seuraa oppilaiden poissaoloja koulussa - vastaa henkilöstön, oppilashuollon ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttämisestä oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. 4.3.1.1 Tuen tarpeen arviointi Kaikki opettajat tarkkaavat opettamiensa oppilaiden oppimista ja käyttäytymistä. Mikäli niissä ilmenee tilapäistä pysyvämpiä vaikeuksia, opettaja tuo huolensa oppilashuoltoryhmän tietoon. Oppilashuollollisia asioita suunnittelee ja hoitaa pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmä, joka ohjaa tarvittaessa oppilaan terveydenhoitajan, koulukuraattorin, perheneuvolan, psykologin tai lääkärin vastaanotolle mahdollisen tuen ja hoidon järjestämiseksi. Jos ongelmat liittyvät oppimiseen ja opiskeluun, ensiksi tuetaan oppilasta tukiopetuksella. Jos ilmenee yleisluontoisia oppimisvaikeuksia tai jonkin oppiaineen erityisiä vaikeuksia, oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta. Jos oppilas ei oppimisvaikeuksien takia saavuta vuosiluokan oppimäärän tavoitteita, oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma ja/tai opinto-ohjelma tai oppilas siirretään tai otetaan erityisopetukseen. Jos koulu ei voi järjestää oppilaan erityisopetusta riittävän hyvin, erityisen tuen päätöksen tekee opettajakunnan esityksestä oppilaan asuinkunta. 25 4.3.1.2 Toiminta yksittäisen oppilaan ongelmatilanteissa Ongelmatilanteita, joissa tarvitaan oppilashuollon toimenpiteitä, ovat mm. koulunkäynnin laiminlyönti, kurinpitorangaistus tai opetukseen osallistumisen epääminen. Yli 15-vuotiaan rikkomus voi johtaa syytteeseen ja sen ratkaisuun yleisessä tuomioistuimessa, jolloin sitä ei ratkaista koulussa kurinpitomenettelyllä. Oppilaan jälki-istunnosta, luokasta poistamisesta ja tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja ja ilmoittaa siitä luokasta poistamista lukuun ottamatta huoltajalle, ja ne kirjataan. Ennen kuin tehdään päätös oppilaan määräämisestä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamisesta ja määräaikaisesta erottamisesta, yksilöidään toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuullaan oppilasta ja/tai hankitaan asiasta muu selvitys. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista kuullaan myös oppilaan huoltajaa. Koulutyön laiminlyönnin ehkäisemisessä toimitaan tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Tukitoimina ovat koulussa oppilashuoltotyöryhmän ja huoltajien yhteinen suunnitelma oppilaanohjauksesta, tarvittavasta tukiopetuksesta ylimenokautena säännölliseen työhön, oppimisvaikeuksissa osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja yhteistyöverkon tukitoimijoiden tarpeesta. Oppilaan ja huoltajan kanssa laaditaan myös suunnitelma viivästyneiden tehtävien tai opintojen suorittamisesta, toteuttamistavasta ja aikataulusta. Kun annetaan kurinpitorangaistus järjestyksen rikkomisesta, vilpillisyydestä tai muusta epäasiallisesta käytöksestä, oppilashuoltoryhmä tai muu opettajakunnan päättämä ryhmä suunnittelee oppilaan tukitoimet yhteistyössä huoltajien kanssa, jolloin arvioidaan myös yhteistyötukiverkon tarve. Kun oppilas erotetaan koulusta määräajaksi, suunnitellaan oppilaan ja huoltajan kanssa yhteistyössä siksi ajaksi opiskelun aikataulu, sisällöt ja toteuttamistavat. Ensisijaisesti koulu antaa opiskeluaineistoa ja tehtävät, jotka oppilaan opettajat tarkastavat ja arvioivat. Opettajakunnan päätöksellä oppilas voi saada oppimisen vaikeuksissa opetusta erityisjärjestelyin. 4.3.2 Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Koulun koko toimintakulttuuria pyritään suunnittelemaan terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, vastuullisuutta ja vuorovaikutusta edistäväksi. Sen toteutumista arvioidaan erityisesti opettajakunnassa ja johtokunnassa, mutta myös oppilaat otetaan mukaan tähän toimintaan. Koulutulokkaat ja uudet oppilaat tutustutetaan kouluun ja toisiinsa ennen kouluun tuloa. Ensimmäiselle luokalle tulijat tapaavat opettajansa ja toisensa kouluuntuloa edeltävän kevätlukukauden aikana sekä tutustuvat alustavasti koulutiloihin. He voivat tutustua vanhempineen kouluun myös erilaisissa tapahtumissa, joita ovat esim. avoimien ovien päivät, myyjäiset ja niiden yhteyteen sijoitetut lastentapahtumat. Muille vuosiluokille tulevat oppilaat voivat tutustua koulunkäyntiin ottamalla osaa opetukseen ja luokan elämään ennen kuin huoltajat hakevat oppilaspaikkaa. Huoltajille annetaan tietoa koulusta, opetussuunnitelmasta ja opetusmenetelmistä. Jos oppilaaksi hakevalla lapsella tai nuorella on jo todettuja oppimis- tai muita koulunkäyntiin vaikuttavia vaikeuksia, opettajakunta tekee oppilaaksi ottamisesta myönteisen päätöksen, jos koulun edellytykset järjestää oppilaan opetus todetaan riittäviksi. Koulun jokapäiväisen elämän sujumista edistetään seuraavasti: 26 - luokanopettajat ja luokanohjaajat sekä aineenopettajat opettaessaan seuraavat tiiviisti ja tukevat luokan elämää sekä auttavat myönteisen yhteishengen synnyttämisessä - kaikki opettajat osallistuvat koulutiloissa valvontaan kaiken aikaa ja lisäksi vuorollaan määritellyissä valvontatehtävissä - vahvistetaan yhteisessä elämässä käytäntöä, jossa oppilaat ottavat edellytystensä mukaisesti vastuun teoistaan ja jossa vanhemmat oppilaat tukevat toisiaan ja ovat hyvänä esimerkkinä nuoremmilleen auttamalla näitä - opettajat valmistelevat uusien oppilaiden liittymistä yhteisöön etukäteen ja auttavat erityisesti siirtymävaiheessa - oppilaskunta saa ja ottaa vastuuta yläluokkien hyvistä toverisuhteista ja kouluyhteisön turvallisuudesta - koko koulun henkilökunta toimii yhteistyössä oppimista suosivan ilmapiirin luomiseksi. 4.3.2.1 Ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisy, havaitseminen ja hoito Oppilaiden valvonta Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva on vastuussa oppilaista kouluaikana, mutta varsinaiset valvontatehtävät jaetaan opettajakunnassa. Opettajien vastuu oppilaiden valvonnasta kattaa koko työajan. Opettaja tuo havaitsemansa epäkohdat luokanopettajien ja luokanohjaajien tietoon. Jos tapahtunut ei selviä keskustelemalla tai sillä on seurauksia yksilölle tai yhteisölle, sitä käsitellään opettajakunnan kokouksessa. Oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä ja poissaoloja valvovat ensisijassa luokanopettajat ja luokanohjaajat, mutta omien oppituntiensa osalta myös aineenopettajat. Poissaoloista pidetään kirjaa. Opettajat selvittävät poissaolon syyn, jos vanhemmilta ei tule siitä selitystä. Ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisy Ristiriitatilanteita ovat kiusaaminen, väkivaltainen käyttäytyminen ja häirintä. Koululla on johtokunnan hyväksymä järjestyssääntö, joka sisältää järjestyksen ja hyvän käytöksen yleiset linjat. Lisäksi opettajakunta laatii yhteisiä sääntöjä ohjaamaan sekä koulurakennuksen sisä- että pihaelämän sujumista. Myös oppilaat voidaan ottaa mukaan laatimaan yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia. Opettaja voi esittää tilannekohtaisesti näkemyksensä hyvästä käytöksestä ja valvoa sen noudattamista, sillä kaikkia tilanteita varten ei voi olla kirjoitettuja sääntöjä. Opettaja puuttuu aina epäselviin tilanteisiin keskustelemalla osapuolten kanssa eikä odota tilanteiden kärjistymistä. Opettajat valvovat kokoaikaisesti ja valppaasti ehkäistäkseen ennalta oppilaiden keskinäistä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää. Hyvän käytöksen oppiminen läpäisee kaiken opetuksen kaikilla luokka-asteilla. Ristiriitatilanteisiin ja kiusaamiseen liittyviä aiheita käsitellään oppitunneilla kertomuksin, leikein, keskusteluin ja sopimuksin oppilaiden iästä riippuen. Yläluokkalaiset voivat kuvata ja selvittää tilanteita myös kirjallisesti. Riitatilanteisiin puututaan välittömästi ja pyritään selvittämään tilanne ja sen syyt osapuolille ymmärrettäviksi. Keskinäiset erimielisyydet sovitaan ja sovitetaan heti, kun tilanne tulee kenen tahansa opettajan tietoon. Ristiriitatilanteiden hoito 27 Väkivallalla tarkoitetaan fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, jota ryhmä käyttää yhteen tai useampaan yksilöön. Kiusaaminen on pitkäaikaista henkistä, psyykkistä ja/tai ruumiillista väkivaltaista toimintaa, jonka yksilöt tai ryhmät kohdistavat yhteen uhriin. Olennaista kiusaamisessa on osapuolten välinen epätasapaino, jolloin kiusatun on puolustauduttava tai hän on avuton kiusaajaa tai kiusaajia vastaan. Toiminta on toistuvaa tai jatkuvaa, suoraa tai epäsuoraa, tahallista ja tietoista. Sillä on tarkoitus alistaa ja loukata toista. Usein kiusaamiseen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen. Kiusaamisesta ei sen sijaan ole kyse, kun kaksi suunnilleen yhtä vahvaa oppilasta tappelee keskenään. On erotettava leikeissä syntyvä kiusoittelu, härnääminen ja kahinointi järjestelmällisestä kiusaamisesta. Väkivaltaa, häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä missään tilanteessa. Jokainen opettaja puuttuu aina tällaiseen käytökseen muuntaakseen tilanteen positiiviseksi. Oppilaita rohkaistaan kertomaan aikuisille omasta ja toisten kiusatuksi joutumisesta ilman pelkoa, koska salailu vain vahvistaa kiusaajan tai kiusaajien asemaa. Koulu on mukana Kiva-koulu -hankkeessa ja koulussa toimii Kiva- tiimi, johon nimetään kolme vastuuhenkilöä. Heidän tehtävänään on hoitaa ilmenneiden kiusaamistilanteiden akuutit vaiheet, saattaa osapuolet sovintoon ja kirjata sekä arkistoida todetut kiusaamistapaukset. Kun kiusaamista epäillään tai siitä saadaan vihjeitä tai tietoa, menetellään seuraavasti - tilanteeseen puututaan välittömästi - selvitetään ja yksilöidään, mitä tilanteessa on tapahtunut - keskustellaan tapahtuman osapuolten kesken - kysellään tilanteesta luokan oppilailta ja mahdollisilta muilta silminnäkijöiltä suullisesti ja /tai kirjallisesti - pyritään osapuolten väliseen sopimiseen - tiedotetaan huoltajille tapahtuneesta puhelimitse tai kirjeitse - toimitetaan tieto tapahtuneesta opettajille valvonnan tehostamiseksi sekä oppilashuoltoryhmälle jatkosuunnitelman laatimiseksi - pyydetään osapuolten huoltajat ja/tai oppilaat sekä tarvittaessa yhteistyöverkon toimijoita neuvotteluun tapahtuneesta joko yhdessä ja/tai erikseen ja sovitaan toimenpiteistä, joilla kiusattua ja kiusaajia autetaan yhteisössä - arvioidaan tilanteen kehittymistä jälkeenpäin oppilashuoltoryhmässä, opettajakunnassa sekä huoltajien, oppilaiden ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa ja otetaan huomioon erityisesti kiusatun näkemys seurannan ja tuen tarpeesta. Mielenterveyskysymykset Jos oppilas oirehtii psyykkisesti, hänellä on runsaasti selittämättömiä poissaoloja, hän on jatkuvasti väsynyt ja haluton tai hänellä on ongelmia ruokailussa, opettaja keskustelee oppilaan kanssa tilanteesta. Opettaja ottaa myös yhteyttä huoltajaan ja ehdottaa huoltajan ja terveydenhoitajan tapaamista vastaanotolla. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee jatkotoimenpiteet koulunkäynnin mahdollistamiseksi eri osapuolia kuultuaan. Myös huoltaja voi toimia aktiivisesti oppilaan hoitoon hakeutumisessa ja ohjaamisessa. Mahdollinen hoito-ohjelma otetaan huomioon oppilaan opinnoissa ja laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Äkillisissä ja kiireellisissä tapauksissa ohjataan oppilas ensin kouluterveydenhoitajalle tai hänen poissa ollessaan oppilaan asuinkunnan terveydenhoitoyksikköön. 28 Tupakointi ja päihteiden käyttö Koulun alueella tupakointi ja päihteiden käyttö on kiellettyä. Oppilaan havaitusta tupakoinnista ilmoitetaan huoltajalle ja annetaan oppilaalle ensimmäisellä kerralla huomautus. Tupakoinnin toistuessa päätetään kurinpitorangaistuksesta ja neuvotellaan jatkotoimista kohdan 4.3.1.2 mukaisesti. Oppilashuollon käytännöissä yritetään vedota enemmän ymmärrykseen ja toisten huomioon ottamiseen kuin kieltoihin ja rangaistuksen uhkaan. Moniin oppiaineisiin ja erityisesti terveystietoon sisältyy oppilaan ymmärrystä laajentavaa ainesta ja tietoa riippuvuudesta ja sitä aiheuttavista aineista. Jos epäillään oppilaan päihteiden käyttöä, asiasta ilmoitetaan oppilaan huoltajalle, ja oppilas ohjataan terveydenhoitajan vastaanotolle. Jos oppilas on päihtyneenä koulussa, hänet lähetetään välittömästi terveydenhoitajan vastaanotolle ja ilmoitetaan asiasta oppilaan huoltajalle. Jatkotoimet suunnitellaan oppilashuoltoryhmässä. Kurinpidossa menetellään kuten tupakoinnin suhteen. Äkilliset kriisit sekä uhka- ja vaaratilanteet Kriisi-, uhka-, ja vaaratilanteiden varalta koululla on kriisisuunnitelma. Siinä määritellään toiminta eri tilanteissa, ja se sisältää pelastussuunnitelman. Tapaturma- ja onnettomuustilanteita varten koulussa järjestetään ensiapukoulutusta 9. luokan oppilaille, jotka suorittavat Suomen Punaisen Ristin ensiapu I -kurssin. Opettajakunnasta nimetään vähintään em. kurssin suorittanut opettaja ensiapuvastaavaksi. Kaikkien opettajien yleistietoja ja ensiaputaitoja päivitetään opettajakuntatyössä. Opettajakunnasta lähetetään ajoittain opettaja tai opettajia ajanmukaistamaan koulutustaan. Palo- ja pelastuslaitoksen kanssa harjoitellaan säännöllisesti sovitun aikataulun mukaan toimimista onnettomuustilanteissa, pelastautumista ja onnettomuudesta ilmoittamista. Yläluokkien oppilaat voivat osallistua pelastustoiminnan projekteihin ja kilpailuihin. Yllättävissä tilanteissa toimiminen otetaan huomioon opetuksessa kaikilla luokkaasteilla, kun jokin asia on ajankohtainen tai oppilailta nousee kysymyksiä ongelmista. Lievissä tapaturmissa oppilas ohjataan terveydenhoitajalle, jos hän on paikalla. Muutoin opettaja arvioi tilanteen ja lähettää tarvittaessa oppilaan hänen asuinkuntansa terveyskeskukseen, kuten menetellään aina selkeiden tapaturmien sattuessa. Jos oppilas vahingoittuu vakavasti ja tarvitsee erityiskuljetusta, opettaja ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, joka antaa toimintaohjeet ja hoitaa kuljetuksen. Hätätilanteissa otetaan aina yhteys heti hätäkeskukseen. Oppilaan tapaturmasta ja onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi oppilaan huoltajalle. Ne kirjataan ja niistä tehdään myös ilmoitus vakuutusyhtiölle. Opettajakunta käsittelee tapahtumia aina jälkikäteen kaikkien opettajien toimintatietoisuuden lisäämiseksi ja kriisivalmiuden parantamiseksi. Oppilaille, huoltajille tai koulun henkilökunnalle sattuneen vakavan onnettomuuden tai kuolemantapauksen yhteydessä suunnitellaan yhteinen ohjeistus, miten asiaa käsitellään eri luokka-asteilla ja miten onnettomuuteen tai sitä lähelle joutuneita tuetaan. Asiallisuus, myötätunto ja hienotunteisuus ovat asenteita, joilla asioita lähestytään kriisien jälkihoidossa. 29 4.3.2.2 Koulumatkojen turvallisuus Kouluaikana ja koulumatkoilla oppilaat kuuluvat koulun tapaturmavakuutuksen piiriin. Jos oppilas ei kulje tai matkusta koulusta suoraan kotiin, vakuutusturva ulottuu siihen osoitteeseen, johon oppilas menee suoraan koulusta. Oppilaat saavat kaikilla luokka-asteilla liikennekasvatusta ja -valistusta vastuittensa mukaisesti. Myös huoltajilla on vastuu oppilaiden koulumatkoista ja liikkumisesta liikenteessä. Huoltajat arvioivat luokilla 1-2 olevien lastensa valmiuden selvitä itsenäisesti koulumatkasta kävellen tai linja-autolla. Koulu sallii vasta kolmasluokkalaisten tehdä koulumatkansa pyöräillen, jolloin lapsella alkaa olla edellytyksiä havaita etäisyyksiä ja arvioida liikennevälineiden nopeutta ja jota on edeltänyt koulun antama tieliikennevalistus. Opettajat puuttuvat koulun läheisyydessä havaitsemiinsa liikennerikkeisiin ja tekevät niistä ilmoituksen oppilaan huoltajalle. Poliisilaitoksen edustaja kutsutaan vuosittain antamaan valistusta liikenteessä liikkumisesta, liikennerikkomuksista ja -vastuista eri luokka-asteille. 4.3.2.3 Kouluruokailu Kouluruokailussa on tavoitteena tottua ruokailemaan monipuolisesti ja terveellisesti, oppia kauniit ja kohteliaat ruokailutavat sekä luoda kunnioittava ja kiitollinen asenne koko ruokailutapahtumaa kohtaan. Ruokailutapahtumaa valvovat luokanopettajat säännöllisesti ja vuorollaan myös aineenopettajat. Valvonnan tehtävänä on pitää yllä hyvää käytöstä ja järjestystä sekä auttaa oppilaita suhtautumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin ruokalajeihin. Opettajat hillitsevät ruokailuun liittyvää kohtuuttomuutta ja ehkäisevät syömisen valikoivuutta tai syömättömyyttä osallistumalla myönteisesti asennoituen ja avoimen kiinnostuneesti yhteiseen tapahtumaan erityisesti alkuopetuksen aikana. Ruokailutilanteesta pyritään luomaan pakoton ja rauhallinen tapahtuma. Yläluokkalaisia autetaan ymmärtämään ravinnon terveellisyyteen vaikuttavia seikkoja ja toteuttamaan tietämäänsä valinnoissaan sekä koulussa että vapaa-aikana. Erityisesti terveystiedon, kemian ja kotitalouden opetuksella on mahdollisuuksia vaikuttaa ravitsemustietoisuuden syntymiseen ja sen käytäntöön soveltamiseen. Opettaja keskustelee ruokailun ongelmista oppilaan ja huoltajan kanssa sekä ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan oppilaan kehityksen seuraamista varten. 4.3.2.4 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja työskentelee koululla viikoittain terveydenhoito-ohjelmassa määriteltyinä päivinä. Terveydenhoitajan tavoittaa puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse. Terveydenhoitaja järjestää vastaanottoaikaa ilman ajanvaraustakin, mutta pääsääntöisesti vastaanotolle tullaan ajanvarauksella. Terveydenhoitajan yhteystiedot ovat koulun lukuvuositiedotteessa. Kouluterveydenhoitajan pääasiallista työtä ovat tietyille luokka-asteille suunnatut terveystarkastukset ja -tapaamiset. Oppilaskäyntejä järjestetään suunnitellusti muillakin luokka-asteilla. Lisäksi terveydenhoitaja antaa koulupäivän aikana tarvittavan äkillisen sairaanhoidon ja ensiavun sekä ohjaa oppilaita oikeanlaiseen terveyspalvelujen käyttöön. 30 Terveydenhoitaja tarjoaa terveyskasvatuksellista tukea seuraavasti: 5. luokan tytöille oppitunnin naiseksi kasvamisesta, 6. luokalle murrosiästä ja 8. luokalle seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyvistä asioista. Terveydenhoitaja on koulun oppilashuoltoryhmän jäsen ja toimii yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa sekä osallistuu tarvittaessa opettajakunnan kokouksiin. Terveydenhoitaja auttaa järjestämään oppilaalle tarvittavaa koulun ulkopuolista apua, jonka tarkoituksena on lievittää ja ehkäistä koulunkäynnin vaikeuksia. Koulun ja kodin välinen yhteistyö kuuluu myös terveydenhoitajan tehtäviin. Terveydenhoitaja kirjoittaa koulun lukuvuositiedotteeseen oman tiedotteensa, osallistuu tarvittaessa vanhempainiltoihin, kutsuu huoltajia terveystapaamisiin ja -tarkastuksiin sekä tiedottaa huoltajalle oppilaan tapaamisesta joko kirjeitse tai puhelimella. Koululääkärin pääasiallista työtä ovat terveystarkastukset, mutta muissakin oppilashuollollisissa asioissa voidaan varata vastaanottoaika koululääkärille. Tällaisia asioita ovat mm. lähetteet erikoissairaanhoitoon. Lähetteeseen liitetään tarvittaessa opettajan/opettajien lausunto. 4.3.2.5 Hammashoito Koulun oppilaiden hammashoito tapahtuu oppilaan kotikunnan hammashoitolassa annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos huoltaja järjestää hoidon muulla tavoin, hän voi tiedottaa siitä koululle. Koulu ilmoittaa vuosittain järjestelyn lukuvuositiedotteessa. 4.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn osallistuvat ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet (rehtori, opettajakunnan puheenjohtaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja, muut oppilasta opettavat opettajat, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä). Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan pöytäkirjaan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perheelämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin 31 sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäynninohjaajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, koulu on aikaisempana opetuksen järjestäjänä salassapitosäännösten estämättä velvollinen toimitettamaan viipymättä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei anneta ilman huoltajan suostumusta oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Koulun opetus tapahtuu suomenkielellä. Siksi kouluun otetaan oppilaaksi muista kieliryhmistä vain lapsia ja nuoria, jotka pystyvät seuraamaan suomenkielistä opetusta. Koulussa oppilas saa tarvittaessa tuki- ja erityisopetusta suomenkielessä ja muissakin oppiaineissa, joiden oppimisessa hän tarvitsee tukea kielen takia. Koulu voi tarvittaessa päättää tehdä yhteistyötä oppilaan äidinkielen opetuksen järjestämisestä sellaisen oppilaitoksen kanssa, jossa opetetaan oppilaan äidinkieltä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaa oppilaan äidinkieli, kulttuuri ja maassaoloaika huomioon ottaen. Maahanmuuttajan äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja arvioidaan käyttäen kriteerinä opetussuunnitelman perusteiden suomi toisena kielenä –oppimäärää siihen saakka, kunnes oppilaan taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, vaikka hän osallistuu pääsääntöisesti yleiseen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. 32 Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. Hänelle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma, joka on osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon kulttuuritausta, kasvatus- ja opetusperinteet sekä koulunkäynnin historia. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään ja steinerkouluun sen osana, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista pyritään käyttämään opetuksessa heidän suostumuksellaan ja myötävaikutuksellaan. 6 TUNTIJAON MUODOSTAMINEN 6.1 VALINNAISAINEIDEN OPETUS Kahdeksannen luokan loppuun asti oppilaat opiskelevat kaikille yhteisiä oppiaineita. Erityistapauksissa oppilas voidaan vapauttaa toisen vieraan kielen opetuksesta ja hänelle järjestetään samanaikaisesti muuta opetusta, esim. lisäopetusta matematiikassa, äidinkielessä tai kielissä. Yhdeksännellä luokalla oppilas voi valita, jatkaako hän saksan kielen opiskelua Akielenä vai vaihtaako hän sen B-kielen oppimäärään. Päätettyään saksan kielen opiskelun oppilas voi valita käsityöstä pehmeiden ja kovien materiaalien opiskeluvaihtoehdon ja opiskelee sitä säännöllisillä viikkotunneilla yhteisten käsityötuntien lisäksi syventäen tietojaan ja taitojaan oppiaineessa. Oppilas voi osallistua myös ylimääräisen vieraan kielen opetukseen (B3) yhdistetyssä ryhmässä lukion opiskelijoiden kanssa, mikäli oppilaan lukujärjestys mahdollistaa sen. Opetus järjestetään, kun ryhmän koko on riittävän suuri. Jos yhdeksännen luokan oppilaille ei järjestetä eurytmian opetusta, oppilaat saavat valita tilalle joko kuvataiteen tai musiikin opetusta. Opettajakunta päättää tarjottavasta opetuksesta vuosittain. 33 6.2 KIELIOHJELMA 6.2.1 Koulun tuntijaon kielitasot Koulun tuntijaossa esiintyy kielissä kaksi tasoa, A-taso ja B-taso. A-tasolla tarkoitetaan perusopetuksen luokilla 1-6 alkanutta yhteistä kieltä (saksa, englanti) ja B-tasolla perusopetuksen luokilla 6-9 alkanutta kieltä (ruotsi B1 6. luokalta, saksa B2). Lisäksi opiskelija voi osallistua ylimääräisen kielen opetukseen (esim. ranska, venäjä, espanja tai muu kieli B3). Perusopetuksen oppilaat voivat osallistua ylimääräisen kielen opintoihin valintansa ja mahdollisuuksien mukaan. 6.2.2 Toteutettava kieltenopetus Toteutettava kieltenopetus valintojen mukaan: Englanti Saksa Ruotsi Ylimääräinen kieli A A, B2 B1 B3 (esim. ranska, venäjä, espanja tai muu kieli) 34 6.3 TUNTIJAKO Jyväskylän steinerkoulu, perusopetus Tuntijako lukuvuosi 2012-2013 luokka äidinkieli ja kirjallisuus ruotsi, B1-kieli englanti A1 saksa A2/B2-kieli matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia maantieto fysiikka kemia terveystieto uskonto/elämänkatsomustieto - evankelis-luterilainen - ortodoksinen - kristiyhteisö - elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous valinnaiset aineet: - saksa - ranska - musiikki - liikunta - käsityö - tietotekniikka luokanohjaus opintojenohjaus 1 7 0,75 0,75 3 1 1 2 7 0,75 0,75 3 1 1 3 4 1 1 4 4 1 4 5 1,5 1,5 4 3 1 5 5 2 2 4 1 1 1 6 4 2 2 4 1 1 1 1 1 7 3 2 2 4 2 1 1 1 1 1 8 4 2 3 3 1 1 1 1 1 1 9 3 2 3 3 1 1 2 1 1 1 42 8 16 6 32 9 6 5 5 4 3 9 1 1,5 2 1 - 1 1,5 2 1 - 1 2 2 3 - 1 1 2 3 - 2 1 1 2 2 - 1 1 1 2 2 2 (2) (1) (1) (1) - 2 1 1 2 2 1 4 (2) (1) (1) (1) (1) (1) - 2 1 1 1 2 2 1 3 (2) (1) (1) (1) (1) - 1 1 1 2 1 2 1 3 (2) (2) (1) (1) (2) (1) (1) 8 2 9 12 17 18 3 12 (8) (4) (4) (4) (5) (1) (1) (1) yhteensä 19 19 23 23 24 26 31 31 30 225 35 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN SISÄLLÖT 7.1 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Koko perusopetuksen ajan opetus eheytetään silloin, kun eheyttämällä voidaan muodostaa opetuskokonaisuuksia ja motivoida ryhmää yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti alkuopetuksessa oppiaineiden sisällöt nivotaan yhteen niin, että lukuvuosista muodostuu kokonaisuuksia. Koulun arvoperustassa korostuu ihmisenä ja ihmiseksi kasvaminen, jolloin opetus perustuu oppilaan kehityksen huomioon ottamiseen. Eheyttävän opetuksen yleisinä tavoitteina ovat - kokonaiskasvun toteutuminen ajattelun, tunteen ja vuorovaikutuksen sekä tahdon ja toiminnan alueilla - oikean ja väärän tunnistaminen ja sen mukainen toimiminen - kauneuden löytäminen elämässä - oppimisen tahdon ja halun vahvistuminen - ryhmän ja kouluyhteisön jäsenyyteen kasvaminen. 7.2. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat opetus- ja kasvatustyön alueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät moniin oppiaineisiin. Niiden avulla opetuksessa otetaan huomioon ajan asettamia haasteita. Aihekokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineiden opetuksessa oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Ne näkyvät koko koulun toimintakulttuurissa. 7.2.1 Ihmisenä kasvaminen Koulun kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana on ihmisenä kasvaminen. Tämä tavoite on nivottu kauttaaltaan myös oppiaineiden opetussuunnitelmaan. Tieto kasvattaa vain, kun lapsi ja nuori kohtaa sen tietoisuutensa edellytysten mukaisesti, niin kuin koko ihmiskunta on luonut tietoisuutensa kehityskulussaan. Ihmisenä kasvamisen päämäärä tarkoittaa lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja oman elämän osallisuuden mahdollistamista. Tämä aihekokonaisuus on kuvattu jo opetuksen lähtökohdan ja opetuksen toteuttamisen kuvauksessa. Ihmisenä kasvamisen tavoitteita ovat omaehtoisuus, yksilöllisyys ja terve itsetunto, joiden tukemisen avulla voi kasvaa voima tasa-arvoiseen ja suvaitsevaan vuorovaikutukseen ihmisyhteisöissä ja tahto tarttua kulttuurisen, sosiaalisen ja käytännöllisen elämän haasteisiin ja uudistamiseen. TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään vähitellen omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä arvostamaan omaa ainutkertaisuuttaan - arvioimaan oikeaa ja väärää sekä oman toimintansa eettisyyttä - kokemaan harmonisen ja kauniin laatuja ja pyrkimään niihin - löytämään omat työskentely- ja opiskelutapansa ja kehittyy niissä - toimimaan ryhmässä ja yhteisössä. KESKEISET SISÄLLÖT JA TOTEUTTAMINEN 36 - 7.2.2 Opastetaan ikäkaudelle sopivin keinoin oppilaita toimimaan ja ohjaamaan käyttäytymistään fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa tilanteissa etsitään teoissa ja arvioinneissa oikeudenmukaisuutta; kohdellaan opettajia, luokkatovereita ja vähitellen kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti opetellaan havainnoimalla tajuamaan kauneutta ja vähitellen tuottamaan sitä kaikkien aistien ravinnoksi opetellaan työskentelemään yhä pitkäjänteisemmin ja toteuttamaan mielekkäästi omaa tarkoitusta opetellaan ottamaan huomioon toiset, tunnistetaan omat ja muiden oikeudet sekä velvollisuudet ja vastuut ryhmässä ja yksilönä; harjoitellaan yhteistoimintaa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteettiin ja kansainvälisyyteen kasvattamisen päämääränä on auttaa oppilasta arvostamaan ja ymmärtämään omaa kulttuuriaan lähtien sen synnystä ja lähiympäristöstä sekä kiinnostumaan vieraista kulttuureista. Kaikki oppiaineet tarjoavat mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiä ja luoda edellytyksiä ihmisten ja kulttuurien väliselle kohtaamiselle. Maantiedon opetus laajentaa kokemuspiiriä koko Suomeen ja sen kulttuurin erilaisiin ilmeisiin. Maantiedon avulla kulttuurituntemus laajenee Pohjoismaiden kautta Eurooppaan ja lopulta kaikkiin maanosiin. Historia syventää kulttuurien kehityksen tuntemusta ja auttaa löytämään oman kulttuurin yhteyksiä ja eroja muihin kulttuureihin. Kieltenopetus mahdollistaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden muihin kulttuureihin puhetaidon, kirjoittamisen ja kirjallisuuden kautta. Taideaineiden opetuksessa voidaan päästä kokeilemaan ja perehtymään erilaisten kulttuurien ilmaisu- ja luomistapoihin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon avulla oppilas oppii ymmärtämään erilaisten elämänkatsomusten vaikutuksia kulttuurien elämään ja kehitykseen sekä ihmiskäsitykseen. Eri kulttuurien ja kansallisuuksien edustajat ja vaihto-oppilaat tuovat autenttista tietoa elämästään ja haastavat oppilaita kulttuurivuorovaikutukseen. TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuurin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään sukupolvien seuraannon mahdollisuudet elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia erilaisissa kulttuurisissa yhteisöissä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle perusopetuksen päättymiseen mennessä. 37 KESKEISET SISÄLLÖT - - 7.2.3 Kotiseudun kulttuuriin tutustutaan ympäristö- ja luonnontiedon avulla; suomalaisuuteen äidinkielen ja kirjallisuuden, maantiedon, historian, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, kuvataiteen ja musiikin opetuksessa; pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen maantiedon, historian, ruotsinkielen, vieraiden kielten, kuvataiteen ja musiikin opetuksessa tutustutaan kaukaisiin kulttuureihin ja monikulttuurisuuteen tutkimalla pohditaan ihmisoikeuksia, ihmisryhmien välistä luottamusta, keskinäistä arvostusta ja muita ihmisten välisen yhteistyön edellytyksiä hyväksytään ajatus kansainvälisyydestä ja omaksutaan taitoja toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tutustutaan tapakulttuureihin. Viestintä ja mediataito Viestintätaitojen aihekokonaisuuden päämääränä on ilmaisun ja vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen, terveen suhteen luominen mediaan ja siinä tarvittaviin taitoihin. Viestinnässä keskeistä on osallistuminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Mediassa on tarpeen sekä vastaanottaminen että tuottaminen. Ihmisen ja median suhteessa tärkeää on myös inhimillisen vapauden säilyttäminen ja ottaminen. Viestintä- ja mediataitojen opetus tapahtuu kaikkien oppiaineiden ja erityisesti äidinkielen opetuksen yhteydessä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kehitysvaihe; alkuopetuksessa ja keskiluokilla painottuvat omat viestintätaidot ja yläluokilla luodaan suhdetta enenevästi myös mediaan. TAVOITTEET Oppilas oppii - ilmaisemaan itseään vastuunsa tuntien ja tulkitsemaan toisten viestejä - luomaan suhteen tietoon vertailemalla, valikoimalla ja hyödyntämällä eri lähteistä saamaansa tietoa - ikäkautensa edellytysten mukaan arvioimaan median sisältöä ja pohtimaan, mikä siinä edustaa totta, hyvää ja/tai kaunista - tuottamaan ja välittämään viestejä sekä käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti - käyttämään tarvittaessa tiedon hankinnassa, välittämisessä ja vuorovaikutustilanteissa viestinnän ja median välineitä. KESKEISET SISÄLLÖT JA TOTEUTTAMINEN - Harjoitellaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaisemista, tutustutaan ilmaisuun erilaisissa tilanteissa opetellaan ikäkauden mukaisesti tulkitsemaan viestin sisältöä ja tarkoitusta sekä ympäristön ja viestinnän yhteyttä tunnistetaan ikäkauden mukaisesti median mahdollisuuksia ja vaikutuksia sekä median ja todellisuuden suhdetta opetellaan tarkoituksenmukaista yhteistyötä median kanssa 38 - 7.2.4 luodaan median käytön lisääntyessä arvioiva suhde tietolähteisiin, tietoturvallisuuteen ja sananvapauteen tutustutaan viestinnän välineisiin ja niiden tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen käyttöön. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuvaa ja yrittävää otetta kehittää oppilaassa se, että hän saa hahmottaa yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, laajentaa omaa osallistumistaan ja oppia yrittämisen alkeita ja yleistä yrittävyyttä. Koulukulttuurin tehtävä kauttaaltaan on tukea oppilaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärään suuntautumista, yhteistyötaitoja, osallistumista ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Asioiden oppimiseen ja opiskeluun liitetään aina omaa aloitteellisuutta ja yrittämistä vaativaa toimimista. Koulu- ja luokkayhteisö voivat toimia harjoituskenttänä järjestämällä projekteja, kulttuuritapahtumia, myyjäisiä ym. yhteistä osallistumista ja yrittämistä edellyttäviä hankkeita. Työn merkitykseen kulttuurin kehitykselle oppilas alkaa tutustua jo ympäristötiedon opetuksessa kolmannelta luokalta lähtien. Näkökulmat laajenevat erityisesti maantiedon ja myöhemmin yhteiskuntaopin opetuksessa ja työelämään tutustumisessa. TAVOITTEET Oppilas oppii - toimimalla luokkayhteisössä ja koulussa ymmärtämään yhteistoiminnan merkitystä ja laajentamaan näkemystään koulun ulkopuolisessa ympäristössä - arvostamaan ulkopuolista asiantuntevuutta ja taitoa oman näkemyksensä muodostamisen tukena - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja mahdollisesti muussa paikallisyhteisössä - toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti sekä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja - toimimaan kekseliäästi ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan vähitellen omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT - - Tutustutaan kouluyhteisön toimintaan kaikilla luokka-asteilla laajenevasti ja edetään ammatti- ja elinkeinoelämään sekä vapaaehtoiseen osallistumiseen järjestö- ja luottamustoimissa rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan omassa koulussa ja elinympäristössä sekä arvioimaan vaikuttavuutta ja seurauksia tutustutaan demokratiaan yhteisössä ja yhteiskunnassa käsitellään erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja tarkastellaan verkostoitumista toimintatapana tutustutaan yrittäjyyteen ja sen merkitykseen yhteiskunnalle sekä yksilölle ammattina; tutustutaan työelämään. 39 7.2.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin ja molempien tulevaisuutta koskevien aiheiden käsittelyn tarkoitus on auttaa oppilasta toimimaan niiden puolesta. Opetuksen tavoitteena on ympäristötietoisuus ja itse oivallettuihin arvoihin sitoutuva elämäntapa, jolla voi rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Tähän tavoitteeseen pyritään koulun toimintakulttuurin kaikilla osa-alueilla. Koulu toimii myöhempien ympäristötekojen harjoituskenttänä ja tarpeellisen muutoksen virittäjänä ihmisen ajattelun, tunteen ja tahdon alueilla. TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään vähitellen ympäristönhoidon ja -suojelun välttämättömyyden ihmisen hyvinvoinnille - havainnoimaan muutoksia ympäristössä ja hyvinvoinnissa, löytämään syyseuraus-yhteyksiä ja toimimaan ympäristön huomioon ottavasti - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkitoimintansa vaikutuksia ja muuttamaan toimintatapojaan - kiinnittämään huomiota hyvinvointiin ja sen edistämiseen omassa ympäristössään ja laajentamaan havainnointiaan vähitellen globaalille tasolle - ymmärtämään yksilön valintojen vaikutuksen yhteiseen tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT - - 7.2.6 Harjoitellaan huomaamaan ja käyttämään omassa koulussa ja elinympäristössä ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja, materiaaleja ja aineksia harjoitellaan käytännössä uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja jätteiden lajittelua pohditaan ympäristöarvoja ja kestävän kehityksen edellytyksiä tutustutaan ekologisuuteen ja ekotehokkuuteen tuotannossa, yhteiskunnassa ja yksityistaloudessa tarkkaillan omaa talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä sekä kuluttajan vaikuttamismahdollisuuksia pohditaan toivottavaa tulevaisuutta ja sen edellytyksiä. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus omassa elämässä, koko elinympäristössä ja liikenteessä on koulun toiminnan läpäisevä periaate, jonka toteuttamisen tarkoitus on opastaa oppilaita vastuulliseen käyttäytymiseen. Oppilaalle opetetaan ikäkauden mukaisesti valmiutta ja taitoja toimia erilaisissa tilanteissa turvallisuutta edistävästi. TAVOITTEET Oppilas oppii - ikäkautensa mukaisesti tunnistamaan turvallisuutta ja terveyttä vaarantavia tilanteita sekä ennakoimaan ja välttämään niitä 40 - toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi ja väkivaltaa käyttämättä ehkäisemään kiusaamistilanteiden syntymistä ja tarvittaessa toimimaan niissä rakentavasti toimimaan kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan liikenteessä turvallisesti ja vastuullisesti vaikuttamaan ympäristön ja toiminnan turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan tarjoamia palveluja, jotka liittyvät hyvinvointiin ja turvallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT - 7.2.7 Tuetaan onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautumista omassa elinympäristössä opetetaan terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja ja -tapoja tarkastellaan väkivallan muotoja lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa harjoitellaan ikäkauden mukaisesti työ- ja ympäristöturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä opetetaan tarpeelliset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt opetetaan ja harjoitellaan huomioivaa käyttäytymistä liikenteessä, kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuteen ja turvalaitteisiin kartoitetaan lähiympäristön vaaralliset paikat ja parannetaan mahdollisuuksien mukaan turvallisuutta tutustutaan turvallisuutta edistäviin palveluihin ja menettelyihin niihin hakeuduttaessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa turvallisuuden edistämiseksi. Ihminen ja teknologia Koulu auttaa osaltaan oppilasta luomaan terveen suhteen teknologiaan, ymmärtämään sitä ja näkemään sen merkityksen ja vaikutuksia arkielämässä. Alaluokilla opetuksessa keskeisintä on tutustua teknologiaan oman toiminnan kautta, oppia tuntemaan teknologian historian alkuvaiheen välineistö ja käyttötavat sekä nykyaikaisen arjen teknisen välineistön tarkoituksenmukainen käyttö ja turvallisuusseikat. Yläluokilla tarjotaan perustietoa teknologiasta, sen kehityksestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja pohditaan teknologian eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä ikäkauden edellytysten mukaisesti. Oppilaita opetetaan ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita sekä harjoittelemaan niiden tarkoituksenmukaista käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii - käyttämään teknologiaa vastuullisesti - ymmärtämään ikäkautensa mukaisesti teknologiaa, sen kehitystä ja vaikutuksia eri elämänalueilla - käyttämään tietoteknisiä laitteita, ohjelmia sekä tietoverkkoa tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti - harkitsemaan omia teknologisia valintojaan. 41 KESKEISET SISÄLLÖT 7.3 Tutustutaan teknologiaan arkielämässä, yhteiskunnassa ja alustavasti paikallisessa tuotantoelämässä tutustutaan teknologian kehitykseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin eri kulttuureissa, elämänalueilla ja aikakausina tarkastellaan teknologisten ideoiden kehitystä ja muuttumista tuotteiksi, joilla on tietty elinkaari opetetaan tietotekniikan ja tietoverkon käyttöä tarkastellaan ja pohditaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä liitetään teknologian kehitysnäkymiä yhteiskuntakehityksen tarkasteluun. ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieltä ja kirjallisuutta oppiaineena oppilas opiskelee suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen, ruotsin, oppimäärän oppilas opiskelee B-oppimäärän mukaisesti. Näistä poikkeavien opintojen järjestämismahdollisuudesta päätetään erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen opintojen järjestämismahdollisuuksista neuvotellaan tarvittaessa muun mahdollisen opetuksenjärjestäjän kanssa. 7.4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineen tehtävä Äidinkieli on keskeinen oppimisen väline. Opiskelun alkuvaiheessa se on sisältöjen välittäjä ja äidinkielen käyttöä opetellaan niiden avulla. Myöhemmin voi äidinkieli sinällään olla kiinnostuksen kohde. Kirjallisuus välittyy alkuopetuksessa opettajan kautta ja siirtyy vähitellen oppilaan oman kiinnostuksen kohteeksi, kuitenkin niin, että kaikki oppilaat tutustuvat myös yhteiseen kirjallisuusaineistoon. Opetus tukee kielen monipuolisen käytön oppimista. Äidinkieli toimii siltana ympäristöön ja mahdollistaa omien aikomusten ja toisten tarkoitusten ymmärtämisen kommunikointitilanteissa. Opiskelu vahvistaa oppilaan mahdollisuuksia luovaan kielen käyttämiseen sekä suullisesti että kirjallisesti niin, että kielen avulla voi syntyä uutta tradition siirtämisen lisäksi. Äidinkielen avulla kehittyvät myös ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, jotka mahdollistavat kehittyneen ja itsenäisen opiskelun. Vuosiluokat 1-2 Äidinkielen oppiminen ja opiskelu perustuu lapsen olemassa oleviin kielen taitoihin. Puhe on äidinkielen opetuksen keskeisin lähtökohta. TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot Oppilas - uskaltautuu kielelliseen vuorovaikutukseen koulussa 42 - oppii kuuntelemaan opettajan ja tovereiden kerrontaa ja viestejä oppii kysymään ja vastaamaan sekä odottamaan vuoroaan oppii kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, käsityksiään ja toiveitaan osallistuu kielelliseen ja fyysiseen kokonaisilmaisuun ryhmässä ja esiintyy yksinkin. Luku- ja kirjoitustaito Oppilas - oppii äänteiden ja kirjaimien erot ja vastaavuudet - oppii kirjoittamista aluksi kirjoitetusta mallista ja vähitellen kuullun pohjalta - oppii lukemaan kirjoittamaansa tekstiä ja siirtyy painetun tekstin lukemiseen - oppii korjaamaan kirjoitustaan ja lukemistaan ja ymmärtää harjoittelun merkityksen - oppii harjoitellessaan kirjoittamista koskevia käytäntöjä ja sopimuksia. Suhde kirjallisuuteen ja kieleen Oppilas - - tutustuu kirjallisuuteen kuuntelemalla ja vähitellen itse lukemalla kiinnostuu kirjoista ja lukemisesta kiinnostuu erilaisista ilmaisutavoista ja oudoista sanoista työstää mielikuvituksensa avulla edelleen kuulemaansa ja lukemaansa tunnistaa puheen ja kirjoituksen yhteydessä käytettyjä käsitteitä (kuten äänne, kirjain, aakkonen, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, kappale, otsikko, teksti, kuva, sivu, lehti, aukeama jne.) tutustuu ensimmäisiin kieliopillisiin käsitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot - päivittäiset keskustelut opetuksen sisällöistä ja vähintään viikoittainen oppilaiden omien kuulumisten vaihto sekä oppilaiden välisten asioiden hoitaminen keskusteluin keskittyvää kuuntelua kertomisen, leikin ja taitojen harjoittelun avulla opetussisältöjen työstäminen kertomalla, näyttelemällä ja leikkimällä esiintyminen ryhmässä ja yksinkin luokan sekä koulun juhlissa ja yhteisissä tilaisuuksissa päivittäiset puheharjoitukset erityisesti runojen avulla Lukeminen ja kirjoittaminen - äänne−kirjain-vastaavuuden harjoittelua suurten (1. lk.) ja pienten (2. lk.) kirjainmuotojen opettelua taiteellisesti muodoten kynäotteen harjoittelua kirjoittamisessa sekä silmän ja käden koordinaation vahvistamista, kirjoittamisen harjoittelua mallista päivittäin ja myöhemmin myös omaa kirjoittamista 43 - - lukemisen harjoittelua mallikirjoituksesta ja itse kirjoitetusta sekä vähitellen painetusta tekstistä aluksi kuorossa lukemisen harjoittelua sanojen tunnistamisesta äänteet yhdistämällä lukemiseen ja taidon karttuessa ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen siirtyminen sanojen ja lauseiden oikeinkirjoitusta etupäässä mallista harjoitellen (sanavälit, sanan jakaminen riveille sekä toisella luokalla isojen kirjainten käyttö nimissä ja lauseiden alussa, lopetusmerkit) omien pienten tekstien kirjoittaminen perustaitojen saavuttamisen jälkeen Kirjallisuus ja kieli - - - kertomusaineistona klassiset ja kansansadut (1. lk.) sekä eläinsadut, -kertomukset ja legendat (2. lk.), vertauskuvalliset tarinat luonnosta ja moraalia luova aineisto opettajan kertomana ja taitojen mukaan vähitellen myös itse lukien kirjojen lukemisen alkaminen elämyksien saamiseksi ja yhteisten lukukokemusten jakamiseksi (yhteinen pieni lukukirja 2. luokalla, joka voi olla opettajan valmistama ja lasten kuvittama) keskustelua luetusta; luetun ymmärtämisen vahvistamista kirjaston käytön harjoittelua ja oman luokkakirjaston kokoaminen kielen muotojen ja sanaston kartuttaminen toisella luokalla alustava tutustuminen sanaluokkiin Vuosiluokka 3 Kolmannella luokalla oppilas alkaa käyttää jo oppimiaan äidinkielen perustaitoja itsenäisesti. Tavoitteena on koulutyön edellyttämä lukemisen ja kirjoittamisen taito ja halu, jotta oppilas voi suoriutua annetuista tehtävistä. Lukemisella ja kirjoittamisella alkaa olla itseisarvoa, vaikka osa oppilaista tarvitsee perustaitojen tukemista ja vahvistamista. Lukemisella ja kirjoittamisella on nyt tärkeä merkitys ilmaisun ja mielikuvituksen kehittymiselle. TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot Oppilas - - oppii ottamaan puhetilanteissa kuuntelijan ja puhujan tehtävät: hän osallistuu keskusteluun puheenvuorollaan ja antaa mahdollisuuden muille sekä vastaanottaa heidän viestinsä oppii luottamaan puheen ja kielen mahdollisuuksiin vuorovaikutuksessa käyttää kieltä ilmaisun ja tulkinnan välineenä sekä ryhmässä että itsenäisestikin. Lukeminen - Oppilas oppii lukemisen sujuvuutta ja pystyy tarkkailemaan lukemistaan oppii lukemaan päämäärään pyrkien ja pitkäjänteisesti ainakin yhden kokonaisteoksen 44 - oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa ja haluaa ilmaista tai pohtia sen herättämiä ajatuksia pyrkii ymmärtävään lukemiseen kiinnostuu etsimään tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Kirjoittaminen Oppilas - oppii kirjoittamaan mallikirjoitusta sitoen ja kehittää käsialan sujuvuutta - oppii kirjoittamaan itsenäisesti lyhyitä tekstejä, joissa on sisältöä tai juoni - haluaa ilmaista itseään kirjallisesti - oppii tarkkailemaan ja arvioimaan mallista kirjoitettua tekstiään - oppii oikeinkirjoitusta (lauseet, välimerkit, lopetusmerkit, tavutus, kappaleet). Kirjallisuus, kieli ja kulttuuri Oppilas - tutustuu kulttuurin syntyyn - lukee ikätasolleen sopivaa lastenkirjallisuutta, oppii valitsemaan sopivaa luettavaa ja lukee mielellään - kiinnostuu kielen säännönmukaisuuksista, tutustuu äidinkielen lauserakenteeseen ja alkaa havaita kielten eroavaisuuksia - arvostaa kirjan mahdollisuuksia muun median rinnalla. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot - säännöllisten vuorovaikutustilanteiden luominen kerrontaa, selostusta, mielipiteiden vaihtoa, asiointia; keskustelua, jossa kysymiseen ja vastaamiseen totuttelua; tarkkaavaan kuunteluun opettelua esiintymistä ja ilmaisutaitojen harjoittelua taiteellisia puheharjoituksia ja yleiskielen käytön opettelua puheessa ja kirjoittamisessa Lukeminen - lukemisen harjoittelua ääneen yksin ja kuorossa, hiljaista lukemista lukemisharrastuksen synnyttäminen mm. kirjaston käyttöön totuttelemalla ymmärtävään lukemiseen pyrkiminen, kirjoista keskusteleminen Kirjoittaminen - käsialan vakiinnuttaminen runsaan harjoittelun avulla omien kirjoitelmien tuottamista vastaanottajalle kirjoittamisen harjoittelua kirjoitelman rakenteen opettelua; otsikon laatimista ja kappaleisiin jakamista oikeinkirjoituksen harjoittelua: lauseen lopetusmerkit, välimerkit, alkukirjaimet, tavutus, yhdyssanat 45 Kielen tehtävät ja rakenne - lauseen pääjäsenten opettelua sanojen luokittelemista lauserakenne ja lauseet toisiinsa liittyvinä yksikköinä sanojen ja sanaa pienempien yksiköiden erottaminen Kirjallisuus ja muu kulttuuri - - myyttikirjallisuutta ja erityisesti Vanhan testamentin kertomuksia opettajan kertomana talonpoikais- ja käsityöläiskulttuuriin tutustuttamista runsaan kerronnan, mutta myös sopivan kirjallisuuden avulla yhteisenä lukukirjana kaunokirjallinen lastenkirja, joka puhuttelee sekä aistikokemista että mielikuvitusta; lyhyiden ikäkaudelle sopivien tekstien ja kertomusten kuuntelua ja lukemista; luokkakirjaston, kirjaston tai omien kirjojen lukemista kirjallisuuden aiheiden työstämistä muiden taiteiden avulla KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 3. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti koulu- ja luokkatilanteissa, haluaa kehittää edelleen taitojaan ja osaa käyttää puheenvuoron keskustelussa - kertoo kuulemastaan ja näkemästään tai ajatuksistaan rehellisyyteen pyrkien - osaa kuunnella toisia ja arvioida jonkin verran vastaanottamaansa, kokemaansa tai lukemaansa - pystyy esiintymään ryhmässä ja omassa luokassa yksinkin - osallistuu aktiivisesti taiteelliseen ilmaisuun. Oppilaan lukeminen on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut peruslukutaidon - ymmärtää lukemansa - muistaa lukemaansa ja saa lukemalla sekä iloa että etsimiään tietoja - osaa käyttää kirjastoa - osaa erottaa aistitodellisuuden ja mielikuvituksen - lukee tarvitessaan hyödykseen ja huvikseen. Oppilaan kirjoittaminen on kehittynyt niin, että hän - osaa tekstata ja kirjoittaa luettavalla käsialalla sitoen - osaa kirjoittaa sujuvasti jäljentämällä ja lähes oikein sanelusta - osaa kirjoittaa oman pienen kirjoitelman - pystyy muodostamaan lauseita ja osaa yhdistää niitä, alkaa jakaa tekstiä kappaleisiin - oikeinkirjoituksessa alkaa muistaa ison ja pienen alkukirjaimen käytön, muodostaa yhdyssanoja, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja välimerkkejäkin. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - kiinnostuu kaikesta ympärillä olevasta ja kokemastaan - haluaa työstää puheen ja kirjoittamisen avulla oppimaansa ja kokemaansa 46 - osaa erotella kielen ja tekstin osia, luokitella sanoja ja tunnistaa lauseen perusjäseniä ja -rakenteita on lukenut luokan yhteiset teokset, lyhyehköjä tekstejä ja valitsemiaan kirjoja pystyy valitsemaan itselleen luettavaa; hankkii lukemalla elämyksiä, kehittää mielikuvitusta ja sanavarastoaan sekä tietojaan tunnistaa kirjallisen ja mediakulttuurin eroja. Vuosiluokat 4-6 Vuosiluokilla 4-6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetus keskittyy kielen perustaitojen vahvistamiseen. Opetuksen tavoitteina ovat mm. sujuva lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja kiinnostus tiedonhankintaan. Kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kehitetään kaikessa opetuksessa. Lukeminen ja kirjoittaminen alkavat, paitsi auttaa ja palvella kaikkea oppimista, tulla yksilöllisiksi tavoitteiksi. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena mahdollistaa enenevän ja monipuolistuvan vuorovaikutuksen ja auttaa myös synnyttämään yhteisiä tunnekokemuksia. TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot Oppilas - oppii kuuntelemaan aktiivisesti ja haluaa sekä osaa viestiä itse vuorovaikutustilanteissa - käyttää monipuolisesti kirjallista ilmaisua ja tekstiä; osaa yhdistää ja käyttää sitä vuorovaikutuksessa kuultuun ja nähtyyn sekä toisinpäin - kehittyy kertojana ja ilmaisijana. Lukeminen ja ymmärtäminen Oppilas - lukee sujuvasti sekä osaa tarkkailla ja arvioida lukemistaan - oppii kehittämään lukutapojaan ja löytää omaan oppimiseensa sopivia tapoja - oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa ja pohtii sekä työstää sen herättämiä vaikutelmia - oppii etsimään tietoa ikäkaudelle sopivista lähteistä. Kirjoittaminen ja tuottaminen Oppilas - oppii kirjoittamaan erilaisiin viestintätilanteisiin sopivia tekstejä ja alkaa käyttää puhetta tilanteen edellyttämällä tavalla - haluaa ilmaista itseään kirjallisesti, laajentaa sanavarastoaan ja alkaa arvioida ilmaisuaan - kirjoittaa käsin melko sujuvasti, kehittää käsialaansa omaksi - tutustuu myös muihin viestinnän välineisiin. Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri 47 Oppilas - tutustuu kotiseutunsa, oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin - kiinnostuu yhä enemmän lukemisesta, lukee runsaasti lasten- ja nuortenkirjallisuutta, osaa valita itseään kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa - kiinnostuu kielen mahdollisuuksista; oppii ilmaisun tavoitteellisuutta kielen rakenteeseen perehtymällä, havaitsee ympäristössään puhutut kielet ja niiden eroja sekä oppii arvostamaan kielellistä eroavaisuutta - oppii havaitsemaan median haittavaikutuksia omassa elämässään ja pyrkii käyttämään mediavälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Vuosiluokka 4 - koetun ja kuullun kuvaamisen lisäksi tarkoituksen ilmaisemisen harjoittelua sekä suullisesti että kirjallisesti, esim. ohjeiden ja kirjeiden laatiminen ja pienet asiointitehtävät - omien pienten esitelmien laadinta ja muiden esitysten tarkkaavainen kuunteleminen - selkeän puheen ja taiteellisen tulkitsevan ilmaisun harjoitteleminen kuorossa - asiallinen viestintä ryhmätilanteissa Vuosiluokka 5 - tarkan mielikuvan muodostamisen harjoitteleminen kertomalla; luetun tai kuullun täsmällinen toistaminen; oman ja toisen lausuman tai mielipiteen erottaminen - suullisen ilmaisutaidon harjoitteleminen puheharjoituksin, lukemalla, kertomalla, esitelmöimällä ja näyttelemällä (keskeisenä luokkanäytelmän harjoitteleminen) - asioimisen ja sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen Vuosiluokka 6 - mielipiteen ilmaisemisen ja perustelemisen harjoittelua keskustelussa - yhteisten sääntöjen laatiminen vuorovaikutusta säätelemään - vaikuttamisen keinoihin tutustuminen; subjektin ja objektin osat vuorovaikutuksessa - arvostelukyvyn herättäminen kaikkien oppiainesisältöjen avulla Ymmärtämistaidot Vuosiluokka 4 - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - yhteistä ja itsenäistä lukemista, sisällön mielekkään tulkinnan harjoittelua; lukemisilmaisun kehittämistä - lukeminen tiedon ja virkistyksen saamiseksi Vuosiluokka 5 - oman ja toisen ajatuksen erottaminen puheessa ja tekstissä - runsasta itsenäistä lukemista, sisältöjen tulkintaa ja tarkkaa kuvaamista - kirjoitetun tulkintaa taiteellisesti näyttelemällä Vuosiluokka 6 - itse valitun ja luetun kirjallisuuden esitteleminen ja tulkinta 48 - erilaisiin tyyleihin tutustuminen ja niiden harjoitteleminen tietojen etsiminen ja tiedon arvioinnin harjoitteleminen Tuottamistaidot Vuosiluokka 4 - tutun asian selostaminen ja kuvaileminen, pienen juonellisen kertomuksen laatiminen - oman tekstin tarkistaminen ja korjaaminen - otsikon laatimisen ja kappaleisiin jakamisen harjoittelua - asioimiskirjoituksen harjoittelua: viestit, lyhyet tiedotteet, ohjeet jne. - käsialan hiomista Vuosiluokka 5 - tietolähteen ilmaiseminen repliikkien yhteydessä: suoran ja epäsuoran esityksen harjoittelemista - suullisen ja kirjallisen esittämisen harjoittelua - juonellisen kirjoittamisen harjoittelua - otsikointia ja otsikosta kirjoittamista, kirjoituksen jäsentämisen harjoittelua - oman tekstin tarkistamista ja korjaamista - käsialan selkeyden harjoittelua - sujuvan kirjoittamisen harjoittelua sanelusta Vuosiluokka 6 - esitelmien kirjoittamisen ja suullisen esittämisen harjoittelemista - asia-aineiden ja asioimistekstien kirjoittamista - tekstien suunnittelemista ja jäsentelemistä - taiteellista puheilmaisua Kieli ja sen rakenne Vuosiluokka 4 - sanojen ryhmittelyä sekä merkityksen että taivutuksen perusteella - sanojen taivutukseen tutustuminen: erityisesti verbin persoona- ja aikamuodot sekä nominien taipuminen paikallissijoissa, adjektiivien vertailumuodot (komparaatio) - lauseen jäsentymisen harjoittelua - välimerkkien käyttö lauseiden yhteen liittämiseen Vuosiluokka 5 - kielen rakenne ilmaisun täsmällistämisessä: verbin aktiivi- ja passiivimuotojen harjoittelua sekä suoran ja epäsuoran esityksen erojen havaitsemista muuntamalla ilmaisutapoja toisikseen - oikeinkirjoitusta vakiinnuttavia harjoituksia - välimerkkien käytön laajentaminen: mm. repliikit, erilaiset lopetusmerkit Vuosiluokka 6 - kielen erilaisiin ilmaisumahdollisuuksiin tutustuminen ja tyylitajun kehittäminen: verbien tapamuodot ja erilaiset lauserakenteet, lauseen jäsenet ja lauseiden liittyminen toisiinsa - nominien taipumisen tunteminen ja sen laajentaminen lauseyhteydessä 49 Kirjallisuus ja muu kulttuuri Vuosiluokka 4 - tutustuminen pohjoismaiseen mytologiaan ja erityisesti Kalevalaan sekä opettajan kertomana että itse lukemalla ja taiteellisesti harjoitellen - lastenkirjallisuutta, erityisesti eläinkertomuksia ja –kuvauksia sekä maantiedon ja paikan kuvauksia - runon taiteellista, ilmaisevaa tulkintaa - oman luetun kirjallisuuden lyhyttä esittelemistä: juoni, henkilöt, tapahtumat sekä omia ajatuksia luetusta - kirjallisuuden sisältöjen työstämistä muiden taiteiden avulla - kirjaston käyttöön tottuminen Vuosiluokka 5 - tutustuminen muinaiseen itämaiseen tarustoon ja erityisesti antiikin Kreikan mytologiaan kuunnellen ja lukien - vieraista maista ja kansoista kertovaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä yhteisenä lukukirjana että itsenäisesti lukien ja luetun esittelyä luokassa - runon tulkitsevaa ilmaisua - näytelmäkirjallisuuden vaihtoehtoihin tutustumista ja luokan näytelmän valmistaminen yleisölle esitettäväksi - kirjaston runsasta käyttöä Vuosiluokka 6 - tutustuminen Rooman tarustoon ja vieraista maista ja kansoista kertovaan kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien - kaunokirjallisten teosten esittelyä luokassa, niistä keskustelemista ja kirjallisuuden arviointia omista kokemuksista lähtien - kirjaston käyttö virkistyksen ja tiedon hankkimiseen - runoudesta balladit tärkeitä dramatiikan ilmaisuna; runon taiteellista tulkintaa ja oman runotekstin kirjoittamisen harjoittelua KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN JÄLKEEN Vuorovaikutustaidot Oppilas - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan ja vertailee niitä toisten havaintoihin; ottaa huomioon viestinnässään tilannetta ja pyrkii ymmärrettävyyteen saavuttaakseen vastaanottajan - osaa kuunnella ja muodostaa mielipiteen, jota pyrkii perustelemaan; alkaa arvioida kuulemaansa ja lukemaansa - alkaa tehdä päätelmiä puhutun ja kirjoitetun kielen sisällöstä ja liittymisestä tilanteeseen - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen - esiintyy omassa koulussaan yleisölle ryhmässä 50 - osallistuu taiteelliseen puheilmaisuun ryhmässä. Ymmärtämis- ja tulkitsemistaidot Oppilas - löytää ja havaitsee pääasioita lukemastaan ja kuulemastaan - lukee sujuvasti ja pystyy lukemaan kokonaisteoksia - osaa asettaa tavoitteita lukemiselleen ja tiedonhankinnalleen - on tottunut käyttämään kirjastoa; hän tuntee erilaisia tietolähteitä ja etsii niistä tietoa itsenäisestikin - erottaa ikäkaudelleen sopivasta tekstistä mielipiteen ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä - lukee sekä huvikseen että hyödyn takia. Tuottamis- ja hyödyntämistaidot Oppilas - osaa kertoa, kuvailla ja asioida jokapäiväisissä tilanteissa sekä kirjoittaa kertomuksen, kuvauksen, ohjeen tai lyhyen asioimistekstin - osaa valita kirjoitelman aiheen ja alkaa suunnitella kirjoittamistaan; hän pystyy käyttämään kirjoittaessaan tietojaan, kokemuksiaan ja mielikuvitustaan - jäsentää tekstiään jakamalla sitä kappaleisiin ja käyttämällä lauserakenteita; alkaa rakentaa tekstiään suunnitelmallisesti monipuolisin lausein, jotka alkavat yhdistyä toisiinsa sujuvasti - osaa tekstata selkeästi ja kirjoittaa luettavalla käsialalla sitoen - hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat: ison ja pienen alkukirjaimen käyttö, yhdyssanat, lopetusmerkit ja useimmiten myös välimerkit. Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri Oppilas - käyttää havaintojaan ja taitojaan omien tekstiensä tuottamisessa ja toisten tekstien ymmärtämisessä - osaa luokitella tekstien sanoja ja ryhmitellä niitä käytön, merkityksen ja taivutuksen perusteella; ymmärtää verbien mahdollisuuksia persoonan ja ajan ilmaisemisessa - tunnistaa lauseen pääjäsenet, subjektin, predikaatin ja objektin, ja ymmärtää lauseiden käytön tekstin rakentamisessa - osaa tehdä eron puhutun ja kirjoitetun kielen välillä - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset ja itsenäisesti ikätasolleen sopivaa kirjallisuutta ja työstää sitä sekä kiinnostuu kirjailijoista - valitsee itselleen mieluista luettavaa; hän haluaa laajentaa elämyksiään, kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja tietojaan lukemalla - työstää elokuvan, teatterin ja median kautta saamiaan kokemuksia kirjallisesti ja muiden taiteiden avulla. Vuosiluokat 7-9 Kahdennentoista ikävuoden jälkeen käsitteellisen ajattelun mahdollistuessa äidinkielen opetuksessa tulevat tärkeiksi kielen rakenne ja ilmaisun tavat ja tyylit. Kieli alkaa toimia 51 sekä loogisen ajattelun että taiteellisen ilmaisun välineenä. Keskeisimpiä kielen opetuksen osa-alueita ovat nyt kirjallisuus, puheilmaisu ja kielentuntemus. Äidinkielen opetuksen pyrkimyksenä on saattaa oppilas tiedostamaan tavoitteitaan ja myös itseään kielenkäyttäjänä. Hyvän yleiskielen kehityksen myötä oppilas voi ilmaista omia ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti, tarkastella niitä monipuolisesti ja havainnoida kriittisesti, ryhmittää tarkasteluja ja havaintoja loogisesti ja tehdä päätelmiä, kehittää arvostelukykyään avoimeksi ja ennakkoluulottomaksi, oppia tuntemaan itseään, saada taiteellisia elämyksiä sekä luovana että vastaanottavana osapuolena ja kokea sekä tajuta kielen oman luonteen ja ainutlaatuisuuden. TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot Oppilas - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetietoisuuttaan, tunnistaa ilmaisutapojen ja -tyylien vaikutuksia - kehittyy puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteelliseksi, eettiseksi ja vuorovaikutusta rakentavaksi sekä koulussa että sen ulkopuolella - pyrkii vuorovaikutteiseen ilmapiiriin, jossa suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Ymmärtämis- ja tulkitsemistaidot Oppilas - pystyy tulkitsemaan ja arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - tottuu hankkimaan ja käyttämään hyväkseen tietoa ja oppii käyttämään erilaisia lähteitä - alkaa hyödyntää lukemista, kirjoittamista ja tiedonhankintatapoja tavoitteellisesti. Tuottamis- ja hyödyntämistaidot Oppilas - kehittää monipuolisesti kirjoittamisen ja suullisen viestinnän taitojaan sekä osaa hyödyntää kielitietoa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan - rohkenee tuoda esille ja pystyy perustelemaan näkemyksiään sekä ottaa rakentavasti kantaa muiden ajatuksiin - suunnittelee sanottavaansa ja etenee tavoitteellisesti sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä - oppii ottamaan puheessaan ja kirjoittamisessaan huomioon tilanteen, vastaanottajan ja viestintävälineen. Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri Oppilas - oppii perustietoa äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta - kehittää lukemisharrastustaan monipuoliseksi; hän syventää kirjallisuudentuntemustaan, oppii tuntemaan kotimaisen kirjallisuuden kehitystä ja muiden maiden klassikkoteoksia 52 - saa kokemuksia teatterista esittäjänä ja vastaanottajana ja tutustuu elokuvan ilmaisukeinoihin alkaa ymmärtää kirjallisuuden, lehdistön ja muun median mahdollisuuksia tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja avartaa taiteellista kokemustaan; hän laajentaa näkemystään kulttuureista ja vahvistaa eettistä tietoisuuttaan kasvaa suvaitsevaksi eri kielikulttuureja kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Vuosiluokka 7 - väittelytaitojen harjoittaminen ja näkemysten perusteleminen sekä puolustaminen, ristiriitatilanteiden selvittäminen - dialogin ja keskustelun kehittäminen (puheenvuorot, ilmaisumuodot, palautteen antaminen ja vastaanottaminen) - ilmaisurohkeuden harjoittaminen - ilmaisutavan sovittamista tilannetta vastaavaksi Vuosiluokka 8 - vuorovaikutus draamaharjoituksissa - keskustelukulttuurin avoimuuden ja suvaitsevaisuuden kehittäminen - viestintätottumusten ja -taitojen arviointia Vuosiluokka 9 - asiallisen perustelun painottaminen mielipiteiden väistyessä - huumorin löytäminen ja viljeleminen - tyylin sovittaminen tilanteeseen Ymmärtämis- ja tulkitsemistaidot Vuosiluokka 7 - tyylien tunnistamista sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittamista - puheeseen ja kirjoitettuun viestiin kätkeytyvien näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia - lukeminen maailmankuvan tiedollisena ja elämyksellisenä laajentajana - kaunokirjallisuuden arviointia mm. elämyksen ja näkemysten kehittymisen kannalta - tekstin sisältöjen tiivistämistä - lukemistapojen kehittämistä Vuosiluokka 8 - tyylien tiedostaminen sekä suorasanaisissa että runoteksteissä - draaman ja kertomakirjallisuuden lajeihin tutustumista ja niiden ilmaisumahdollisuuksien tunnistamista - asia- ja kaunokirjallisten tekstien lajeihin tutustumista ja harjoittelua (mm. selostava, kuvaileva, ohjaava, kertova, pohdiskeleva, kantaaottava teksti) 53 - lukemisharrastuksen laajentamista sekä proosan että runouden alueella: kirjallisuuden lukemista, esittelyä ja käsittelyä keskustellen Vuosiluokka 9 - tyylilajien tuntemuksen syventämistä, taiteellisen tyylitajun kehittämistä ja erityisesti huumorin olemukseen paneutumista - kielen rakenteen ja merkityksen tarkastelua eri tekstilajeissa - lukemistapojen kehittämistä ja valintaa tekstin ja tilanteen mukaan - tekstien vertailua ja arviointia mm. tekijän ja vastaanottajan kannalta Tuottamis- ja hyödyntämistaidot Vuosiluokka 7 - lause- ja virketajun kehittäminen - oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - itsenäisten asiatekstien harjoitteleminen - käsin kirjoittamisen hallinnan lisäksi tietotekniikan käyttöä tekstityössä - tavanomaisten jäsentelytapojen harjoittelemista (aloittaminen, jaksottaminen, päättäminen) - erilaisten tunnetilojen suullisen ja kirjallisen ilmaisun harjoittelua - tietojen hankinnan opettelua Vuosiluokka 8 - kirjallisen ja suullisen esityksen käyttöä tavoitteellisesti - kirjallisen tyylitajun kehittäminen, tekstin suuntaaminen kuulijalle tai lukijalle, tilannetajun kehittäminen - taiteellisen ilmaisun kehittäminen puheen, runojen ja draaman avulla - yleispuhekielen ja kuulijan huomioon ottavan, kohteliaan ilmaisun opetteleminen - kehittyneiden lauserakenteiden käyttö ajatuksen täsmälliseen ilmaisemiseen - tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia Vuosiluokka 9 - yleiskuvan saaminen äidinkielen mahdollisuuksista oman ilmaisun kehittämiseen - äidinkielen rakenteen ja ominaispiirteiden huomioon ottaminen puheessa ja kirjoittamisessa (selkeät lauserakenteet, oikeinkirjoitus, huolellinen ääntäminen jne.) - tyylin taiteellista ja asiallista hiomista kirjoitelmin ja suullisin esityksin - lähteiden arviointia, muistiinpanojen tekemistä erilaisista lähteistä, lähteiden valikointia ja käyttöä oman esityksen rakentamiseen Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri Vuosiluokka 7 - kieliopin tuntemuksen laajentaminen: mm. nominien taipuminen (suomenkielen sijamuodot), lauseen jäsentyminen: lisäjäsenien eli määritteiden tuntemus - suomenkielen maantieteellinen ja sosiaalinen vaihtelu: mm. murteet ja puhekieli tyylikeinoina ja tilanteen mukaisena kielen käyttönä - suomenkielen vertailua muihin kieliin - kirjallisuudesta erityisesti elämäkertakirjallisuutta, matkakuvauksia, eri kansojen ja etnisten alueitten kuvauksia sekä kuultuna että luettuna; luettujen kaunokirjallisten teosten esittelyä 54 - teatteri- ja elokuvakokemusten jakamista ja erittelyä Vuosiluokka 8 - kieliopin rakenteiden tuntemuksen laajentaminen: äidinkielen rakenne ajatuksen ilmaisemisen mahdollistajana, monimutkaiset lauserakenteet mm. lauseenvastikkeet ja niihin liittyvät verbien partisiippirakenteet - kirjallisuuden tyylilajit: erityisesti runous ja sen lajit, draama, kertomakirjallisuus sekä essee kirjoittamisen harjoittelun kohteena; runomittoihin ja kielikuviin tutustuminen - laaja-alaista tutustumista sekä proosaan että runouteen lukien, keskustellen ja esitellen; romantiikan kirjallisuutta; elämäkertoja, erilaisia etnisiä oloja ja vieraiden kansojen elämää kuvaavaa kirjallisuutta - teatteriin ja elokuvaan tutustumista Vuosiluokka 9 - suomi kirjakielenä: suomen kielen kehitys ja kirjallisuuden alkuvaiheet - romantiikan kirjallisuuteen tutustuminen, estetiikan perusteet - tyylilajien tuntemuksen syventäminen, keskeisimpänä huumori - äidinkielen rakenteiden kertaus ja kielen rakenne suhteessa muihin kieliin - yhteisten ja omavalintaisten teosten lukemista ja esittelemistä - fiktio ja fakta kirjallisuudessa ja kulttuurissa - teatteriin ja elokuvaan perehtymistä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Vuorovaikutustaidot Oppilas - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmässä että yksin - osaa kuunnella toisia, arvioida kuulemaansa sekä tehdä siitä päätelmiä - osaa käyttää puheenvuoron tavoitteellisessa keskustelussa, osaa tehdä ehdotuksen, esittää kannanoton, kysymyksen ja kysyä lisätietoja tai perusteluita - auttaa ryhmää pääsemään tavoitteeseen ja pyrkii rakentavaan vuorovaikutukseen eriävien näkemysten kesken - pyrkii käyttämään puhuttua ja kirjoitettua kieltä tilanteen edellyttämällä tavalla - arvioi äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä kehittääkseen taitojaan sekä antaa palautetta rakentavasti. Ymmärtämis- ja tulkitsemistaidot Oppilas - osaa tulkita kuulemaansa ja lukemaansa niin, että hän osaa kysyä ja väitellä siitä, tiivistää ja kommentoida sitä sekä arvioida ja pohtia sen sisältöjen yhteyttä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - kiinnostuu erilaisista teksteistä ja osaa lukea niitä tarkoituksenmukaista lukemistapaa käyttäen - osaa käyttää erilaisia tekstityyppejä - tuntee kaunokirjallisuuden, median ja arjen kielen eroja - osaa vertailla tekstejä, löytää keskeiset asiat, erottaa mielipiteen ja perustelun 55 - pystyy tiivistämään fiktion juonen, erottamaan henkilökuvan ja seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata ja tulkita runoa osaa tehdä havaintoja puhutun ja kirjoitetun viestinnän keinoista (kielikuvat, lausemuodot, tyylit jne.) käyttää keskeisimpiä kieli-, kirjallisuus- ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä käsiteltäessä. Tuottamis- ja hyödyntämistaidot Oppilas - osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa omassa tiedonhankinnassaan; hän osaa etsiä lähteitä ja ilmoittaa ne - osaa laatia esitelmän ja kirjoitelman - osaa koota esityksiinsä riittävän aineiston ja jäsennellä sen sekä löytää olennaisen; hän osaa kuljettaa ajatustaan johdonmukaisesti - pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia esityksiä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, kannanottoja ja pohdiskeluja - osaa kirjoittaa tekstinsä käsin ja käyttää myös tekstinkäsittelyohjelmaa - hyödyntää kielitietoaan kirjoittaessaan tai puhuessaan; hän osaa tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja sekä säädellä virkkeiden pituutta ja rakennetta tai tarvittaessa tiivistää tekstiään - tunnistaa puhutun ja kirjoitetun kielen eron, osaa käyttää kohteliaisuutta osoittavia ilmauksia ja soveltaa oikeinkirjoituskäytänteitä. Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri Oppilas - on saavuttanut lukutaidon, joka riittää kokonaisten kirjojen lukemiseen - osaa etsiä itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta ja muuta luettavaa sekä osaa perustella valintojaan - on lukenut kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, näytelmätekstejä; hän tuntee Kalevalan sisällön ja runoja sekä muutakin kansanperinnettä; hän on lukenut sovitun määrän kokonaisteoksia - tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien päätyylejä ja joitakin klassikkoja eri aikakausilta - pystyy jakamaan lukemisen, draaman ja runouden kokemuksia muiden kanssa - osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hän tunnistaa sanaluokat ja tärkeimmät lauseenjäsenet, hän tuntee äidinkielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin tuntemiinsa kieliin; hän tuntee suomen sukukieliä - tunnistaa suomen kielen murteita ja tietää kielen vaihtelevan tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan - tietää kielen kehittyvän ja muuttuvan; hän tietää äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa yhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen ja tietää Suomessa puhuttavista kielistä. 56 7.5 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) RUOTSI B1- KIELI (6. luokalta alkava oppimäärä) Opetuksen tavoitteena on ruotsin kielen perustaitojen saavuttaminen. Perustaidot mahdollistavat kommunikoinnin arkielämän yksinkertaisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa. Opetuksessa tutustutaan suomenruotsalaisuuteen, pohjoismaalaisuuteen ja eri Pohjoismaiden erityispiirteisiin ja merkkihenkilöihin sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tekstimateriaalina käytetään jakso-opetuksen sisältöjä ja vuodenkiertoa seuraavaa aineistoa oppilaiden ikätason mukaan. TUNTIJAKO Jokaisella vuosiluokalla 6-9 ruotsia opetetaan 2 vuosiviikkotuntia. Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu uuteen kieleen ja kulttuuriin - opettelee perusrakenteita - harjoittelee perussanastoa - harjoittelee käyttämään suullista ja kirjallista kieltä kaikilla osa-alueilla SISÄLLÖT - - kieliopin perusrakenteisiin tutustuminen: o verbin käsky-, perus- ja preesensmuoto o substantiivin 4 muotoa o adjektiivin 3 muotoa perussanastoa: luokan tavarat, värit, numerot, päivät, kuukaudet, vuodenajat, kouluaineet, ruuat, juomat, perhe ja sukulaiset, säätilat jne. Pohjoismaihin tutustuminen: maat, pääkaupungit, kielet, hallitsijat ja päämiehet harjoitellaan puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan uutta kieltä erilaisten tehtävien ja tekstien avulla kuullunymmärtämisen harjoittelua opettajan puhuman tai lukeman avulla TYÖSKENTELYTAVAT - kokonaan suullinen jakso opintojen alussa opeteltujen asioiden kirjallisen muodon harjoittelua (laaditaan omat työvihkot) kielioppirakenteiden suullista ja kirjallista harjoittelua opetellun sanaston pohjalta suullista ja kirjallista tuottamista yksin ja parin kanssa Vuosiluokka 7 57 TAVOITTEET Oppilas - tottuu käyttämään kielen perusrakenteita - kasvattaa perussanastoaan - kehittyy tekstin- ja kuullunymmärtämisen taidoissa - lisää kulttuuritietämystään SISÄLLÖT - - kielioppirakenteina: o verbin menneen ajan aikamuodot ja epäsäännöllisiä imperfektimuotoja o substantiivin muotojen käytön harjoittelua o adjektiivien muotojen käytön harjoittelua o järjestysluvut o persoonapronominit sanaston laajennusta eri elämänaloilta: kaupassa, lääkärissä ja ravintolassa asiointi, matkalipun osto, ruoka-aineet jne., Euroopan maat ja kielet, Pohjoismaihin tutustumista jatketaan suullisia ja kirjallisia harjoituksia tekstiaineistona runoja ja suorasanaisia tekstejä TYÖSKENTELYTAVAT - suullista harjoittelua kaikilla kielen opetuksen osa-alueilla kirjallista harjoittelua eri osa-alueilla (laaditaan omat työvihkot) kuullunymmärtämisen harjoittelua opettajan lukeman tai puhuman avulla työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - oppii kieliopin keskeiset perusrakenteet 8. luokan loppuun mennessä - hallitsee omaa suullista ja kirjallista kielenkäyttöä aiempaa enemmän ja kehittyy omassa tuottamisessa - lisää kulttuurista osaamistaan SISÄLLÖT - - kielioppirakenteina o substantiivin muotojen käytön harjoittelua edelleen o adjektiivin vertailumuodot o verbin kaikki aikamuodot, epäsäännölliset supiinimuodot, s-passiivi, futuuri o persoonapronominit, muita pronomineja o pää- ja sivulauseen sanajärjestys perussanaston laajennusta edelleen: harrastukset, opiskelu, kulttuuriin liittyvää sanastoa suullista ja kirjallista harjoittelua erilaisten tehtävien ja tekstien avulla aineistona kaunokirjallisia tekstejä, ajankohtaisia helpohkoja uutistekstejä jne. 58 TYÖSKENTELYTAVAT - eri osa-alueiden harjoittelua yksin ja parin kanssa tai ryhmässä. painopiste oman tuottamisen harjoittelussa kuullun harjoittelua opettajan sekä valmiiden tekstien avulla Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - vahvistaa peruskieliopin taitojaan - kasvattaa perussanavarastoaan - vahvistuu suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa, jotta kielenkäyttö yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa olisi mahdollista - lisää kulttuuritietämystään SISÄLLÖT - - peruskielioppirakenteiden kertaaminen ja syventäminen lauseenmuodostuksen harjoittelua (pienet kirjoitelmat, viestit jne.) uusina asioina: o verbiopista partisiipit, konditionaali o epäsäännölliset substantiivit ja adjektiivit o adjektiivin ja substantiivin muoto tiettyjen pronominien yhteydessä sanaston kartuttamista erilaisten tekstien ja harjoitusten avulla eri aihepiireistä, esim. asuminen maalla ja kaupungissa omaa suullista ja kirjallista tuottamista laatien pieniä viestejä, tekstejä tekstimateriaalina runoja, lehtiartikkeleita, novelleja jne. kuullunymmärtämisen harjoittelua opettajan lukeman ja puhuman sekä valmiiden tekstien avulla TYÖSKENTELYTAVAT - kielen eri osa-alueiden harjoittelua suullisesti ja kirjallisesti, yksin, parin kanssa ja ryhmässä (työvihkot laaditaan itse) tekstimateriaalina mahdollisimman pitkälle autenttiset tekstit PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen mukaan: KUULLUN YMMÄRTÄMINEN PUHUMINEN TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN KIRJOITTAMINEN A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 59 Oppilas ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen ja ruotsin kielen merkityksen tässä yhteistyössä. Oppilaalla on tietoa suomenruotsalaisuudesta, ruotsalaisuudesta ja elämästä myös muissa Pohjoismaissa. Oppilas osaa käyttää kielenopiskelussa tarpeellisia työskentelymenetelmiä ja ymmärtää itsenäisen harjoittelun merkityksen kielitaidon kasvattamisessa. 7.6 VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opiskelemisen ja osaamisen tarve perustuvat sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistamiseen, omien ja toisten ajatusten tulkitsemiseen sekä ymmärtämiseen monikielisesti. Perusopetuksen vieraiden kielten opiskelun tavoitteena onkin antaa oppilaille arkipäivän tilanteisiin tarvittavat sekä tiedolliset että taidolliset viestintävalmiudet. Vieraiden kielten opiskelu johdattaa oppilaan sekä havainnoimaan oman ja vieraan kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä että itsenäisesti etsimään tietoja toisista maista. Kielenopiskelu tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa, jolloin oppilaat oppivat kantamaan vastuuta siitä, että oppimistilanteet ovat koko luokkayhteisöä kannustavia. Opetuksen lähtökohtana on luoda mielekkäitä, aitoja oppimistilanteita, joissa voi kuulla ja itse aktiivisesti käyttää opittavaa kieltä. Vieraiden kielten opetusta nivelletään mahdollisuuksien mukaan muiden aineiden opetukseen, joiden aihepiirit löytyvät kunkin luokka-asteen ainekohtaisista opetussuunnitelmista. Kielten opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla, jolloin opetuksessa on mahdollista käyttää hyväksi seitsenvuotiaan voimakasta jäljittelykykyä sekä mielihyvää vieraiden äänteiden ja sanojen oppimisesta. Kielten oppimisprosessi rikastuttaa myös ajatus- ja ilmaisukykyä. Kielen taiteellinen ja rytminen elementti elävöittää tunnealuetta ja edistää silloin myös inhimillistä kasvua kokonaisvaltaisesti. Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on tukea koulun keskeisiä kasvatustavoitteita: kehittää oppilaan kokonaispersoonallisuutta, hänen luovaa itsenäistä ajatteluaan, sosiaalisuuttaan ja yksilöllisiä taipumuksiaan. 7.6.1 ENGLANTI A1-KIELI Vuosiluokat 1-3 TAVOITTEET Vuosiluokilla 1-2 oppilas tutustuu kieleen kuunnellen ja toistaen suullisesti. Opetus tapahtuu pääasiassa opetettavalla kielellä, sillä on tärkeää, että oppilaat saavat kuulla ja puhua vierasta kieltä mahdollisimman paljon. Teemoina ovat ikäkaudelle ominaiset laulut, lorut ja leikit, myöhemmin sisällöt liittyvät konkreettiseen kokemukseen ja oppilaalle ennalta tuttuihin teemoihin. Kielen harjoitteluun kuuluu keskeisesti toiminta ja liikkuminen. Kääntämistä kielestä toiseen vältetään. 60 Vuosiluokka 1 Oppilas - tutustuu vieraaseen kieleen - oppii toimimaan ryhmässä. Vuosiluokka 2 Oppilas - harjaantuu käyttämään vierasta kieltä - harjaantuu ottamaan ryhmätyössä huomioon toiset ryhmän jäsenet - saa esivalmiuksia myöhempään oppimiseen harjoittelemalla rytmisesti esim. verbien taivutuksia, prepositioita, adjektiivien vertailua. Vuosiluokka 3 Oppilas - hallitsee ääntämisen mallista - oppii kirjoittamaan vierasta kieltä mallista jäljentäen - harjoittelee lukemaan kirjoittamaansa - oppii vähitellen käyttämään kieltä itsenäisesti - harjoittelee vihkotyötä - ponnistelee tavoitteeseen pyrkien. SISÄLLÖT Vuosiluokka 1 - lorut, laulut ja leikit - jäljittely ryhmänä Vuosiluokka 2 - lorut, laulut, leikit, kertomukset ja näytelmät - vuoropuheluiden matkiminen pienryhmissä Vuosiluokka 3 - vuoropuhelut ryhmätyön lisäksi itsenäisestikin - kysyminen ja vastaaminen pienryhmissä ja pareina - toimintaleikit (kauppa-, ruokailu- ja matkaleikit) - suullisesti opitun kirjoittaminen jäljentäen omaan työvihkoon - lukuharjoitukset työvihkon pohjalta Vuosiluokat 4-6 TAVOITTEET Vuosiluokilla 4-6 oppilas tottuu viestimään vieraalla kielellä konkreettisissa ja itselleen läheisissä, ennakoitavissa tilanteissa ensin suullisesti, myöhemmin myös kirjallisesti. Oppilas harjaantuu tekemään ohjatusti oman kielioppi- ja sanastovihkonsa, jotka myös toimivat hänen pääasiallisena opiskelumateriaalinaan. Hän tutustuu kieleen sekä kohdemaan kulttuuriin ja laajentaa sanavarastoaan autenttisten kaunokirjallisten tekstien avulla. Näiden vuosien aikana luodaan pohjaa vastuullisten opiskelutaitojen oppimiselle ja ylläpitämiselle. 61 Vuosiluokka 4 Oppilas - tutustuu kielen eri sanaluokkiin - harjaantuu käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa lauseissaan autettuna - hallitsee jäljennyskirjoituksen - alkaa kirjoittaa vierasta kieltä itse - tunnistaa joitakin pääasioita puheesta ja kirjoitetusta tekstistä - osaa ohjatusti tehdä oman kielioppi- ja tekstivihkonsa - tiedostaa hyvien opiskelutapojen merkityksen kielen oppimiselle. Vuosiluokka 5 Oppilas - hallitsee verbien preesenstaivutuksen, perusluvut ja säännöllisen monikon - harjaantuu käyttämään artikkeleita ja persoonapronomineja - tutustuu järjestyslukuihin, possessiivi- ja refleksiivipronomineihin, adjektiivien vertailuun, epäsäännöllisiin monikkomuotoihin ja paikan prepositioihin - pystyy käyttämään kieltä itsenäisesti joissain arkipäivän tilanteissa - harjaantuu kertomaan itsestään kohdekielellä - tunnistaa puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioita ja joitakin yksityiskohtia - harjaantuu käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - tutustuu englannin asemaan maailmankielenä - tutustuu erilaisiin opiskelutaitoihin ja –tapoihin. Vuosiluokka 6 Oppilas - hallitsee pääsanaluokkien perusasiat aiemmilta luokilta - tutustuu aikamuotoihin ja epäsäännöllisiin verbeihin - oppii maantieteelliset nimet sekä ajan prepositiot - pystyy käyttämään kieltä helpoissa arkipäivän kokemuksiin liittyvissä tilanteissa - osaa kertoa itseensä liittyvistä asioista - tutustuu englannin ilmaisutapojen erityispiirteisiin sananparsia ja sanontatapoja opetellen - laajentaa tietojaan englanninkielisten maiden kulttuureista, tavoista ja ihmisistä - oppii käyttämään sanakirjaa apuna kielenoppimiseen - kehittää opiskelutaitojaan ja oppii arvioimaan itse itseään. SISÄLLÖT Vuosiluokka 4 - verbien preesensmuodot, artikkelit, persoonapronominit, säännöllinen monikko, perusluvut - itsestä, omasta perheestä ja lähiympäristöstä kertominen, säähän liittyvät ilmaukset - puheharjoituksena ääneen lukeminen, erilaiset tilannetehtävät, runot, lorut ja laulut yhdessä ja itsenäisestikin Vuosiluokka 5 - järjestysluvut, possessiivi- ja refleksiivipronominit, adjektiivien vertailu, epäsäännöllisiä monikkomuotoja, paikan prepositiot - kodista, koulusta ja jokapäiväisestä elämästä kertominen - puheharjoituksena ääneen lukemisen lisäksi tilannetehtävät, runot, lorut ja laulut ryhmässä ja itsenäisesti - lyhyet sanelutehtävät käsitellyiltä aihealueilta 62 - tekstien ymmärtäminen ryhmän yhteistyönä keskustellen ja toistaen Vuosiluokka 6 - maantieteelliset nimet, verbien aikamuodot, epäsäännölliset verbit, ajan prepositiot - harrastuksista, ruoasta ja vaatteista kertominen - puheharjoituksena ääneen lukeminen, tilannetehtävät, runot ja laulut ryhmässä ja itsenäisesti - sanojen ja ilmausten etsiminen ryhmässä ja itsenäisesti käsitellyistä teksteistä - kirjeen kirjoittaminen - sananparsiin ja sanontatapoihin tutustuminen - Brittein saariin tutustuminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.1 peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3 toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja - pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. 63 Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää luontevasti harjoiteltuja opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua - osaa ohjatusti tehdä työvihkonsa ja käyttää niitä sekä sanakirjaa oppimisensa tukena. Vuosiluokat 7-9 TAVOITTEET Vuosiluokilla 7-9 oppilaan kielitaito laajenee kaikilla eri viestintätavoilla vaativampiin tilanteisiin sopivaksi. Oppilaat harjaantuvat ymmärtämään ja tulkitsemaan autenttisia kohdekielisiä tekstejä eri lähteistä (kaunokirjallisuus, sanomalehdet, sähköiset viestimet). Kirjallisen tuotoksen ja kirjoitetun kielen osuus painottuu suullisen rinnalla tasavertaisesti. Kuuntelutehtävissä käytetään myös audiovisuaalisia apuneuvoja inhimillisen vuorovaikutuksen lisäksi. Oppilas hankkii ja omaksuu lisää kielten opiskelussa tarvittavia tapoja ja tottumuksia. Vuosiluokka 7 Oppilas - harjaantuu käyttämään kaikkia verbien aikamuotoja - selviytyy kielitaidollaan erilaisista arkipäivän perustilanteista sujuvasti - osaa kertoa itseensä liittyvistä asioista monipuolisemmin suullisesti ja kirjallisesti - oppii hyödyntämään vuorovaikutustilanteessa saamaansa palautetta - oppii toistamaan lukemaansa vapaasti suullisesti ja kirjallisesti - oppii päättelemään tekstien sisältöä kielellisten ja tilannevihjeiden avulla - laajentaa tietojaan englanninkielisten maiden kulttuureista, tavoista ja ihmisistä - kehittää opiskelutaitojaan ja oppii arvioimaan itseään objektiivisemmin. Vuosiluokka 8 Oppilas - oppii käyttämään kielelle ominaisia lausetyyppejä sekä sidosrakenteita - tutustuu relatiivipronomineihin ja -lauseisiin sekä passiiviin - pystyy tuottamaan kieltä sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti hänelle tutusta aiheesta - ymmärtää keskeistä sisältöä myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta - oppii tekemään erilaisia pienimuotoisia esityksiä itsenäisesti tai ryhmässä - osaa kompensoida puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisillä ilmauksilla - täydentää tietojaan englanninkielisten maiden kulttuureista, tavoista ja ihmisistä. Vuosiluokka 9 Oppilas - tutustuu kerraten ja laajentaen englannin keskeisen kieliopin asioihin - hallitsee kielelle ominaista keskeistä sanastoa kattavasti arkipäivän tarpeisiin - pystyy ymmärtämään kohdekielisiä tekstejä erilaisista aiheista - tuottaa melko virheetöntä kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti - osaa kertoa arkisista asioista yksityiskohtaisestikin - selviytyy hieman vaativammistakin epävirallisista keskustelutilanteista - oppii tarkkailemaan tuottamaansa kieltä itse - harjaantuu suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttöön monipuolisesti 64 - tuntee englanninkielisiä maita sekä niiden tapoja ja kulttuuria monipuolisesti tunnistaa arvojen kulttuurisidonnaisuuden hallitsee erilaisia itsearviointi- ja opiskelutaitoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 7 - verbien aikamuodot, konditionaali, adverbien muodostus, indefiniittipronominit - sanastokokonaisuuksina liikenne, matkailu, ystävyys ja perhesuhteet - lyhyet kirjoitustehtävät, tarinat, päiväkirjan kirjoittaminen - puheharjoituksena lukemista, erillisiä ääntämisharjoituksia, vaativampia tilannetehtäviä, yksinkertaisia keskusteluharjoituksia - Australiaan ja Uuteen-Seelantiin tutustuminen Vuosiluokka 8 - passiivi, lauseenmuodostus, sanajärjestys, relatiivipronominit - sanastokokonaisuuksina media, ympäristö, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys - pidemmät kirjoitustehtävät, mielipiteen ilmaiseminen kirjallisesti - lyhyet itsenäiset suulliset esitykset, keskustelutaitojen harjoittelua - Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tutustuminen - englannin eri variantteihin tutustuminen Vuosiluokka 9 - keskeisen kieliopin kertaaminen - sanastokokonaisuuksina työelämä, nykyajan teknologia, terveys ja hyvinvointi - kirjoitelman kirjoittaminen englanniksi, mahdollisesti yksityiskohtaisiakin tietoja käyttäen - kokonaiskuvan luominen englanninkielisen kielialueen maista ja kulttuureista PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: kuullun ymmärtäminen B1.1 toimiva peruskielitaito puhuminen A2.2 kehittyvä peruskielitaito tekstin ymmärtäminen B1.1 toimiva peruskielitaito kirjoittaminen A2.2 kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen maiden elämänmuotoja, kulttuuria ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen - osaa tehdä työvihkoaan itsenäisestikin ja hyödyntää erilaisia autenttisia lähteitä tehokkaasti. 65 7.6.2 SAKSA A2-KIELI Vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu kieleen suullisesti opettajaa kuuntelemalla ja jäljittelemällä - tottuu yksikieliseen opetustuokioon - liittyy kielen virtaan kokonaisvaltaisesti ja kiinnostuu oppimastaan ilman älyllistä selittämistä tai kääntämistä - ilmaisee itseään rohkeasti yhdessä koko luokan kanssa ja 2. luokalla jonkin verran myös yksin - oppii ulkoa paljon lauluja, loruja ja yksittäisiä sanoja. SISÄLLÖT Vuosiluokka 1 - runot, lorut, leikit ja laulut, joissa mukana paljon toimintaa, eleitä tai liikkumista (sormilorut, piirileikit; sanaleikit, esim. Kapteeni käskee jne.) - tervehdykset, kiittäminen ja tavalliset kohteliaisuusfraasit - jokapäiväiset verbit - lukusanat 1-20 - värit - vuodenaikasanastoa - helppoja sääilmaisuja - kehon osat - luokkahuoneen esineet Vuosiluokka 2 - ensimmäisen luokan sisältöjen vahvistaminen ja laajentaminen pääasiassa kuorossa - vuoropuhelut, kysymykset ja vastaukset esim. palloa heittämällä - pieniä kuuntelu- ja piirtämistehtäviä - näytelmiä, tarinoita ja satuja - eläimet - lukusanat 1−100 - vaatteet - viikonpäivät - ruokasanastoa Vuosiluokka 3 TAVOITTEET Oppilas - oppii edelleen pääsääntöisesti suullista viestintää - oppii kirjoittamaan jäljentämällä tuttuja lauluja, runoja tai sanoja - oppii leikinomaisesti paljon sanoja ja joitakin kielioppiasioita - totuttelee lukemaan sekä kuorossa että yksin. 66 SISÄLLÖT - runot, lorut ja laulut myös ilman toiminnallista painotusta toimintaleikit (kauppaleikki), piilotus- ja arvausleikit työvihkon valmistaminen: kirjoittaminen aiemmin opituista aiheista sekä sisällön kuvittaminen työvihkon tai pienen tekstin lukeminen opettajan mallin avulla kuorossa ja alustavasti yksin kielioppilorut, kuten verbitaivutus tai prepositioketjut kysymykset ja vastaukset: itsestä, perheestä, ystävistä ja koulusta kertominen jakso-opetusta tukevaa sanastoa: vanhat ammatit, työvälineet, kulkuneuvot harjoitellaan alustavasti ryhmä- ja parityötä kotitehtävinä sanaläksyjä, jäljennyskirjoitusta tai piirtämistä Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - syventää aiemmin oppimaansa selvästi entistä tietoisemmin - kasvattaa suullista ilmaisutaitoaan puhumalla yhä enemmän myös yksin - kirjoittaa sujuvasti jäljentämällä ja jonkin verran itsenäisesti - lukee ensin itse kirjoittamaansa ja sen jälkeen painettua tekstiä - tutustuu kaunokirjallisuuteen lukemiston avulla - oppii järjestelmälliseen vihkotyöhön laatimalla sekä sanastoon että kielioppiin liittyvän työvihkon - oppii peruslauserakenteen ja osallistuu kielioppisääntöjen muotoilemiseen myös itse - tottuu säännöllisiin opiskelutapoihin ja ymmärtää kotitehtävien merkityksen. SISÄLLÖT - ääneen lukeminen, eläytyvä ilmaisu, vuoropuhelut, runot ja laulut oikeinkirjoituksen pääasiat itsestä kertominen, perhe, ystävät, koulu, harrastukset, viikonpäivät, kellonajat ja eläimet verbin preesenstaivutus, persoonapronominit, sinuttelu ja teitittely, päälauseen perusrakenne, kysymyssanat ja -lauseet, substantiivien artikkelit, lukusanat 1−1000 Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee aiempaa enemmän puhetilanteita parin kanssa, ryhmässä sekä yksin - osallistuu aktiivisesti yhteisiin runoihin ja lauluihin ja voi kokea tämän avulla erityisesti kielen kauneuden elementin - työskentelee pitkäjänteisesti jonkin pidemmän lukemiston parissa ja tunnistaa sieltä keskeiset sanat, hahmottaa lauserakenteet ja juonen pääpiirteissään - oppii paljon uusia sanoja - vahvistaa ja laajentaa kieliopin perustaitojaan. 67 SISÄLLÖT - lukuharjoituksia sekä kuorossa että yksin kaunokirjallinen lukemisto ja siihen liittyvät tehtävät runot ja laulut taiteellisesti työstämällä edellisen vuoden sanaston kertaaminen ja laajentaminen keskustelu- ja haastattelutilanteet ikäkauteen sopivista aiheista sanelut epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus, modaaliverbit, kieltosanat, suuret lukusanat ja vuosiluvut, possessiivipronominit Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - kykenee ilmaisemaan itseään entistä tarkemmin sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii työskentelemään itsenäisesti lukemiston kanssa: vastaa kysymyksiin, tulkitsee sanaston avulla tekstin keskeisen sisällön sekä ymmärtää kääntäessään eri kielten ilmaisutapojen eroja - oppii käyttämään sanakirjaa - tutustuu saksankielisiin maihin, joihinkin kulttuuripiirteisiin sekä ajankohtaisiin ilmiöihin - harjoittelee systemaattisesti laajempia kielioppikokonaisuuksia ja ymmärtää kieliopin mielekkyyden kieltä kantavana luurankona - osaa tarkastella ja arvioida omaa työtänsä. SISÄLLÖT - tietoisempaa ääntämisharjoittelua ryhmässä sekä yksin lukemiston tulkintaa, kysymyksiä ja vastauksia tekstin ymmärtämisharjoituksia tilanneharjoituksia: esim. ruokailu, ostokset, matkailu, tien kysyminen ja neuvominen, terveys ja hyvinvointi kirjeen ja kortin kirjoittaminen maantieteellistä sanastoa perfekti, refleksiiviverbit, järjestysluvut, substantiivin monikko, adjektiivien vertailumuodot, akkusatiivi ja datiivi alustavasti, man-rakenne, käänteinen sanajärjestys 68 Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - tottuu erityylisiin teksteihin ja löytää niistä keskeisen informaation - kasvattaa puhetaitojaan vaihtelevissa tilanneharjoituksissa - vahvistaa ja laajentaa käytännön sanastoaan edellisen vuoden aihepiireistä - hallitsee riittävät kieliopin perusteet lauserakenteiden ymmärtämiseksi - tottuu kirjoittamaan entistä monipuolisempia aineita - osaa ilmaista mielipiteitään laajemmin kuin ennen - saa ja etsii ajankohtaista tietoa saksankielisistä maista - osaa vertailla eri kieliä toisiinsa - opettelee tarkoituksenmukaisia työtapoja ja opiskelutekniikkaa. SISÄLLÖT - puhetilanteet kaikkia osa-alueita harjoiteltaessa erityyliset tekstit kaunokirjallisuudesta autenttiseen materiaaliin opiskelu, nuorisokulttuuri ja vapaa-aika idiomit kulttuuritietouden laajentaminen perfekti ja pluskvamperfekti, akkusatiivi- ja datiiviprepositiot, sivulauseet, es-pronominin käyttö Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - saavuttaa tietyn rutiinin jokapäiväisiä puhetilanteita varten - kertaa ja laajentaa peruskieliopin selkeäksi kokonaisuudeksi - tutustuu vaativampiin teksteihin - kehittyy edelleen omissa kirjoitelmissaan - oppii kuuntelemaan ja ymmärtämään autenttista puhetta sekä pitkähköä kerrontaa. SISÄLLÖT - keskustelu- ja tilanneharjoitukset monipuoliset tekstit ja niiden työstäminen vaihtelevasti luonto ja ympäristösanastoa, henkilökuvia tai elämäkertoja kuuntelutehtävät aikamuotojen käyttö, myös imperfekti, eri pronomineja, lauserakenteiden ja sanajärjestyksen vakiinnuttaminen, sijamuotojen ja prepositioiden kertaaminen, uutena genetiivi 69 Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - kertaa ja kasvattaa tavoitteellisesti perussanastoaan - kertaa ja laajentaa edelleen peruskieliopin hallintaansa - tottuu vaihteleviin ja yllättäviinkin puhetilanteisiin ja osallistuu niihin yritteliäästi ja luovasti - ymmärtää normaalitempoista autenttista puhetta - etsii tietoa eri lähteistä sekä pyrkii lukemaan itsenäisesti kaunokirjallisuutta ja lehtiä - aktivoituu laajentamaan kielitaitoaan omatoimisesti. SISÄLLÖT - sanaston tavoitteellinen harjoittelu jonkin kirjan avulla autenttinen tekstimateriaali, kuten uutiset, lehdet ja kaunokirjalliset näytteet peruskieliopin syventävä kertaaminen; lisäksi konditionaali, konjunktiivi, futuuri ja passiivi pääpiirteissään keskustelua joko ohjatusti tai vapaasti omavalintaisia, pienimuotoisia suullisia esityksiä itsenäinen kirjoittaminen: informatiivista tuotosta sekä kirjoitelmia kuuntelutehtävät ja reagointiharjoitukset PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: kuullun ymmärtäminen B1.1 toimiva peruskielitaito puhuminen A2.2 kehittyvä peruskielitaito tekstin ymmärtäminen B1.1 toimiva peruskielitaito kirjoittaminen A2.2 kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen maiden elämänmuotoja, kulttuuria ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen - osaa tehdä työvihkoaan itsenäisestikin ja hyödyntää erilaisia autenttisia lähteitä tehokkaasti. 70 7.7 MATEMATIIKKA Matematiikka on kieli, jota luonnollisten kielten rinnalla käytetään tiedon välittämiseen. Käytännöllisen laskutaidon välineellisen arvon lisäksi matematiikka toimii kriittisen ajattelun täsmällisenä mallina, koska matemaattisen ajattelun harjoittaminen edellyttää käsitteiden selkeää määrittelyä, ajattelun johdonmukaista kuljettamista ja sopimuksia käytettävistä merkinnöistä ja symboleista. Koko laajuudessaan matematiikka voi vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvuun, edistää tavoitteeseen pyrkimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Perusopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle mahdollisuus matemaattisen ajattelunsa kehittämiseen sekä matemaattisten käsitteiden ja yleisimpien ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja. Järjestelmällisesti etenevä opetus luo kestävän pohjan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Alkuopetuksen tulee olla konkreettista, jotta oppilaan kokemukset ja ajattelu yhdistyvät matematiikan järjestelmään. Matematiikan opetus etenee keskittyvän toiminnan, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttamisen kautta matemaattiseen ajatteluun. Lapsen kokemuksen kokonaisvaltaisuus on otettava huomioon, kun synnytetään kokemuksia matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden pohjaksi. Opetusta tulee kaikissa vaiheissa kytkeä arkipäivän ongelmien ratkaisemiseen. Vuosiluokat 1-3 Vuosiluokilla 1-3 oppilas tutustuu matematiikan käsitteisiin, oppii keskittymistä, kuuntelua ja matemaattisen kielen käyttöä. Käsitteet ja rakenteet liittyvät vielä konkreettiseen kokemukseen ja muistettavia asioita tuetaan mielikuvituksen ja kuvaopetuksen keinoin. Matematiikan harjoitteluun kuuluu keskeisesti toiminta ja liikkuminen. Matematiikan alkuopetus etenee kokonaisuudesta osiin. Rytmisten harjoitusten ja kaikkia aisteja hyväksi käyttävien leikkien ja toiminnan avulla luvut hahmottuvat ensin järjestyslukuina. Sama- ja erimääräisyyden havainnon kautta oppilas johdetaan määrän ilmaisemiseen luvuilla, minkä jälkeen alkavat laskutoimitukset perusluvuilla. Matematiikan tehtävät ja ongelmat liitetään lapsen konkreettiseen kokemukseen ja luokkayhteisöön ottaen huomioon niiden asenteita ja arvoja muokkaava vaikutus. Matemaattiset rakenteet lapsi omaksuu tosiasioina toistuvasti harjoittelemalla ja tarkkaavaisesti ympäristöään havainnoimalla. Täsmällisyys ja merkinnän sopimisen välttämättömyys tulevat ymmärrettäviksi, kun ongelmat monimutkaistuvat ja matemaattisten käsitteiden käyttö lisääntyy. TAVOITTEET Vuosiluokka 1 Oppilas - oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan matematiikan kielellä - iloitsee laskennon tehtävien harjoittelusta ja ongelmien ratkaisemisesta - oppii matematiikan käsitteiden ilmaisemista välineiden avulla, symboleilla, puhumalla ja kirjoittamalla - harjoittelee käsitteiden muodostamia rakenteita - ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen - osaa käyttää neljää peruslaskutapaa rajallisella lukualueella - löytää ratkaisuja ja päättelee konkreettisesti, löytää yhtäläisyyksiä ja eroja sekä säännönmukaisuuksia suppealla lukualueella - alkaa laskea päässä ja ratkaista itselleen merkityksellisiä ongelmia. 71 Vuosiluokka 2 Oppilas - oppii käyttämään laajempaa lukualuetta laskee kirjallisia laskuja oppii lukujen järjestyksen kehittyy päässälaskutaidossa harjaantuu laskemaan kaikilla neljällä peruslaskutavalla kirjallisesti merkiten opettelee kertotaulut tutustuu laskujärjestykseen tutustuu säännönmukaisuuksiin kiinnostuu ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. Vuosiluokka 3 Oppilas - tutustuu entistä laajempaan lukualueeseen kehittyy päässälaskutaidossa osaa kertotaulut oppii peruslaskutapojen algoritmit oppii suureita ja mittayksiköt alkaa ratkaista kirjallisesti esitettyjä ongelmia etsii ja löytää ongelmia, jotka voi ratkaista itse ponnistelee tavoitteeseen pyrkien. SISÄLLÖT Luvut, laskutoimitukset ja algebra Vuosiluokka 1 - lukukäsite, lukumäärä, lukusana ja lukusymbolit - nousevat ja laskevat lukujonot - lukuihin tutustuminen vertailemalla, luokittelemalla, järjestämällä, hajottamalla ja yhdistelemällä konkreettisin välinein - yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua pääasiassa lukualueella 1−20 liikkuen, rytmien avulla sekä esineitä ja symboleita käyttäen - kymmenen ylittäminen - numeroiden ja laskutoimitusten symbolien käytön harjoittelua - parittoman ja parillisen käsite Vuosiluokka 2 - lukualueen laajentaminen vähintään sataan laskulausekkeiden kirjallinen merkitseminen päässälaskua yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujen harjoittelu pääasiassa lukualueella 1−100 liikkuen, rytmien avulla sekä esineitä ja välineitä käyttäen kertotaulujen opettelu aluksi liikkuen ja rytmisesti sekä lopuksi ulkoa laskutoimitusten järjestys lausekkeessa; sulkeet 72 Vuosiluokka 3 - lukualueen laajentaminen vähintään tuhanteen kymmenjärjestelmän käyttö ja ymmärtäminen toimimalla ja havaintojen avulla yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskualgoritmit laskutoimitusten helpottajina sanallisen ongelman muuntaminen laskulausekkeeksi omien laskuongelmien keksiminen ja ratkaiseminen päässälaskun harjoittelua Geometria Geometrian opetusta edeltää geometrian perusmuotojen työstäminen muissa oppiaineissa, kuten muotopiirustuksen, liikunnan ja eurytmian harjoitusten yhteydessä, mutta myös matematiikan vihkotyössä. Varsinainen geometrian opetus alkaa viidennellä luokalla, jolloin tilaan ja ulottuvuuksiin liittyviä ilmiöitä aletaan tarkastella tietoisesti. Vuosiluokka 1 - suora ja kaareva liikkuen ja piirtäen - kaksiulotteisten geometristen perusmuotojen − erityisesti ympyrän − tunnistaminen ja toteuttaminen liikkumalla ja piirtämällä - suunnat ja ympäröivä tila luokkahuoneessa, leikeissä ja peleissä - yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus piirtämällä - säännölliset geometriset kuviot esim. lukukäsitteen alustavina symboleina Vuosiluokka 2 - kaksoissymmetria: peilaus suoran suhteen oikealta vasemmalle - tutun tilan ja jokapäiväisten muotojen tunnistaminen ja kuvailu - jatkuvuus ja toistuvuus piirtämällä; suora, kaari ja kulma erilaisina yhdistelminä Vuosiluokka 3 - ulottuvuus ja tilavuus mittaamisen yhteydessä - symmetria suoran suhteen piirtämällä: erityisesti peilaus ylhäältä alas - symmetria pisteen suhteen piirtämällä: neli- ja kolmisymmetrioiden piirtämistä Mittaaminen Vuosiluokka 1 - mittaaminen luonnollisissa toiminnallisissa yhteyksissä, esim. leikeissä, käsityössä ja askartelussa, pituusjärjestykseen asettumisessa - käsitteiden synnyttäminen vertailemalla: suurempi − pienempi, enemmän − vähemmän, kaukana – lähellä jne. - aistinvarainen mittaaminen käytännön työssä ja toiminnassa, kuten kirjoituksen suurentaminen tai pienentäminen, erilaisten tuttujen matkojen tai reittien vertaaminen Vuosiluokka 2 - käytännöllinen mittaaminen mm. leikeissä askelilla, käsityössä malliin vertaamalla tai liikunnassa mm. hyppyjen pituuden vertailu - kokemuksen hankkiminen kuljetusta matkasta mm. liikunnassa ja retkillä 73 Vuosiluokka 3 - mittaamisen periaate ensin luonnollisilla mitoilla ja sen jälkeen kymmenjärjestelmän mittayksiköillä; ajan mittaamisessa alustavasti 60-järjestelmä - mittaaminen ensin käytännössä tutuissa ympäristöissä, sitten laskutoimituksia mittayksiköitä käyttäen - pituus, massa, tilavuus, hinta ja aika - vertailu ensin aistikokemuksen kautta; mittayksiköiden muunnokset Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen kerääminen: esim. hiihtolenkkien merkitseminen ja laskeminen, kirjalainojen muistiin merkitseminen tai muiden koulun elämään liittyvien tietojen määrällinen tallentaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 3. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Päättelyn ja työskentelyn taidot Oppilas - ymmärtää matematiikkaan liittyviä käsitteitä käyttämällä niitä ongelmanratkaisussa pystyy tekemään päätelmiä ja selittämään päättelyään; osaa esittää ratkaisujaan kuvien tai välineiden avulla sekä suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailuja, asettaa asioita järjestykseen, löytää vastakohtia, luokitella, ilmoittaa esineen sijainnin (yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana, välissä), osaa verrata suuruuksia (enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon, vähän). Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas - osaa ilmaista luvuilla määrää ja järjestystä sekä osaa kirjoittaa luvut osaa hajottaa ja yhdistää lukuja, vertailla ja muodostaa lukujonon; tuntee parillisen ja parittoman luvun ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä ja osaa käyttää sitä tehtävien ratkaisemiseen; tunnistaa kellonajan osaa laskea yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa ja ongelmien ratkaisemisessa keksii erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja lukumäärän ilmaisemiseksi osaa jakaa kokonaisuuden tasan osiin esineillä ja laskien. Geometria Oppilas - tunnistaa tasokuvioiden perusmuodot ja tilavuuskappaleita: kuten ympyrä, nelikulmio, kolmio, pallo, kuutio käyttää geometrisia peruselementtejä piirtämisessään piirtää yksinkertaisia peilauksia. 74 Mittaaminen Oppilas - - osaa vertailla ja arvioida asioita ja esineitä sekä mitata niitä; tuntee suureista pituuden, massan, tilavuuden ja ajan sekä osaa käyttää niiden mittayksiköitä mittaamisessa ja laskemisessa osaa ratkaista arkipäivän ongelmia matematiikan taitojen avulla. Vuosiluokat 4-6 Vuosiluokilla 4-6 matematiikan opetus kehittää edelleen matemaattista ajattelua sitomalla sen konkreettisen elämän asioihin ja havaintoihin, jotta matemaattiset ajattelumallit saavat vankan pohjan. Lukukäsitettä varmennetaan ja aiemmin opetettuja peruslaskutoimituksia vahvistetaan, jotta laskennalliset taidot automaattistuvat. Hankitaan matematiikan käsitteiden ja rakenteiden edelleen oppimiselle tarpeellinen kokemus. 4. luokalla kokonaisluku jaetaan osiin, rikotaan murtoluvuiksi, jolla tapahtumalla on vastaavuuteensa lapsen tietoisuuden kehityksessä. Murtoluvusta edetään jakolaskun kautta desimaalilukuihin käytännön sovelluksissa. Oppilas pystyy jo pitkäjänteiseen työskentelyyn, mutta hänen mielikuvituksensa elää vielä vapaana. Tätä opetus käyttää hyväkseen, mutta harjaannuttaa samalla yleistämiseen, erojen havaitsemiseen ja luokitteluun. Kun oppilaan ajattelu 12. ikävuoden jälkeen alkaa pystyä muodostamaan aistihavainnoista riippumattomia oletuksia ja johtamaan niistä seurauksia, opetus alkaa vedota tähän tietoisuuteen ja muuttuu selostavaksi sekä päättelyä tukevaksi. Oppilaalle annetaan mahdollisuus tutkia itse, keksiä sääntöjä ja tuntea iloa yhteyksien ymmärtämisestä. Kaavat ja muotosidonnaisuus ovat opetuksen lopputuloksia, mutta eivät sen lähtökohtia. Yleistäminen kirjainsymboleja käyttämällä alkaa prosentti- ja korkolaskujen yhteydessä, jolloin ratkaisusääntö opitaan ilmaisemaan yleisesti kaavamuodossa. Kirjain voi esiintyä myös jo tuntemattoman symbolina yksinkertaisissa yhtälöissä. Geometrian opetus tukee erityisesti oppilaan ajattelun, tunteen ja tahdon alueiden tasapainoa. Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - saa onnistumisen kokemuksia myös tehtävien vaikeutuessa - pystyy kaikkiin laskutoimituksiin laajalla kokonaislukujen alueella - oppii käyttämään laskutoimituksissa moninumeroista kertojaa ja jakajaa - oppii murto- ja desimaaliluvun käsitteet, merkinnät, vastaavuuden ja samanarvoisuuden sekä käytännön operaatioista supistamisen, laventamisen ja sekamuodosta tai sekamuotoon muuntamisen - selviytyy yksinkertaisista laskutoimituksista murtoluvuilla ja alustavasti desimaaliluvuilla - ratkaisee yksinkertaisia sanallisia ongelmia ja soveltavia tehtäviä - kiinnostuu kokeilemaan ja tutkimaan ratkaisutapoja - oppii arvioimaan suoritustaan - tunnistaa tavallisimmat geometriset muodot ja niiden nimitykset. 75 SISÄLLÖT JA TOTEUTTAMINEN Luvut, laskutoimitukset ja algebra - - - päässälaskutaidon harjoittelua kertotaulujen osaamisen varmistamista neljän peruslaskutoimituksen varmentamista sekä kerto- ja jakolaskun laajentaminen moninumeroisen kertojan ja jakajan käyttämiseen laskutoimitusten tarkastaminen käänteistoimituksella kirjallisten tehtävien harjoittelua laajalla lukualueella sanallisen tehtävän muuntaminen laskulausekkeeksi aikalaskuja murtoluvun käsitteen oppiminen: osa kokonaisuudesta, osasta kokonaisuuteen, saman- ja erinimisyys, sekamuotoinen luku, vastaavuus, samanarvoisuus; oppimista tuetaan konkreettisilla havainnoilla ja piirtämällä ennen siirtymistä pelkkään numeroesitykseen murtolukuoperaatioiden harjoitteleminen: laventaminen ja supistaminen, joiden yhteydessä pienin yhteinen jaettava ja suurin yhteinen tekijä; sekamuotoon ja sekamuodosta muuntaminen yhteen- ja vähennyslasku murtoluvuilla, mahdollisesti myös kerto- ja jakolasku (käänteisluvun käsite) desimaaliluvun käsite ja soveltaminen jakojäännöksestä lähtien runsasta harjoittelua yhteisesti taululla, havaintovälineitä käyttäen ja työvihkoihin sekä opetetun tiivistäminen kooste- ja sääntövihkoon. Geometria Varsinaista geometrian opetusta edeltää edelleen geometristen muotojen parissa työskentely muissa oppiaineissa. Harjoittelu tapahtuu mm. eurytmiassa ja liikunnassa liikkeen avulla, muotopiirustuksessa symmetrioita ja muotoja piirtäen, kuvataiteessa savea muotoillen tai käsityössä ristipistojen pintakuvioita suunnitellen. Mittaamista oppilas harjoittelee erilaisissa käytännön tehtävissä ja projekteissa, jolloin hänelle syntyy kokemuksia pituudesta, leveydestä, korkeudesta, alasta ja piiristä aiempia kokemuksia täydentämään. Samalla hän opettelee myös arvioimaan ja tarkistamaan mittaustulosta. Aiempien vuosien opetusta täydennetään ja vahvistetaan mittayksiköitä kertaamalla ja muuntamalla erilaisten soveltavien tehtävien avulla. Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas opettelee kokoamaan ja esittämään tietoja luokkayhteisön luonnollisissa tilanteissa ja monien oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Etsitään yhdessä tarkoituksenmukaisia tapoja esittää asiat selkeästi, laaditaan taulukoita ja kirjataan sekä järjestetään tiedot johdonmukaisesti. 76 Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - varmistuu murtolukujen käytössä - oppii desimaalijärjestelmän liittymisen kymmenjärjestelmään, lukujen arvon ja siihen liittyvän paikkajärjestelmän - oppii laskemaan kaikkia laskutapoja käyttäen myös murto- ja desimaaliluvuilla - ratkaisee sanallisia ongelmia matemaattisesti ja osaa muodostaa niistä laskulausekkeita - osaa ratkaista omia kysymyksiä ja ongelmia matemaattisesti - tutustuu geometrian peruskäsitteisiin - osaa tarkastaa omia ja muiden tehtäviä - oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti. SISÄLLÖT Luvut, laskutoimitukset ja algebra - kaikkien opetettujen peruslaskutoimitusten ja saavutettujen taitojen jatkuva vahvistaminen ja soveltaminen sanallisiin tehtäviin peruslaskutapojen yhdisteleminen ja laskutapojen vastakkaisuuden ja käänteisyyden käyttö tehtävien tarkastamisessa murtolukujen peruslaskutoimitusten harjoittaminen ja soveltaminen sanallisiin ongelmiin murtolukujen vertaileminen ja järjestäminen ja suhdearvon ymmärtäminen murtoluvun muuntaminen desimaaliluvuksi sekä murtoluvun ja desimaalin suhteen harjoittelu (kymmenmurtoluvut suhteessa desimaaleihin) desimaaliluvuilla laskeminen erityisesti soveltavissa tehtävissä desimaalien käyttäminen mittaustuloksissa laskulausekkeen muodostaminen sanallisesta ongelmasta aikaan ja muihin suureisiin liittyviä laskuja täsmällisten merkintöjen opettelu Geometria - alustava tutustuminen pinta-alaan konkreettisten tehtävien avulla piirtäen ja laskien geometrian piirtämistehtäviä vapaalla kädellä: ympyrät, erilaisia kolmioita (tasakylkinen, tasasivuinen, erisivuinen, suorakulmainen), suorakulmioita, nelikulmioita, monikulmioita jne. ympyrän jakaminen säännöllisiin osiin mahdollinen mosaiikkityö yhdensuuntaisten suorien konstruktiona Tietojen käsittely ja tilastot - Harjoitellaan tallentamaan tietoa esim. pituudesta ja painosta, matka-ajoista, hiihto- ja juoksumatkoista jne. laskutehtävien pohjaksi harjoitellaan arvioimaan ja tarkistamaan arvioinnin osuvuutta opetellaan merkitsemään aikaa ja aikatauluja, lasketaan aikalaskuja lasketaan yksinkertaisia keskiarvoja. 77 Vuosiluokka 6 Matematiikan opetuksessa on tärkeää kytkeä ikäkauteen kuuluva älyllisyyden herääminen käytäntöön ja yleispätevään, jotta äly ei irrallistu omaksi alueekseen, jolloin se kehittää helposti itsekkyyttä. Kahdentoista vuoden ikäisen oppilaan opetuksessa on tärkeää sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin eettistä kasvua vahvistavaa ainesta. Matematiikassa tarjoutuu mahdollisuus luoda suhdetta taloudellisiin tosiasioihin monenlaisissa arkielämään liittyvissä tehtävissä ja ongelmissa. Asioita opetetaan suhteuttamaan myös lukujen alueella. TAVOITTEET Oppilas - oppii luottamaan oman ajattelunsa mahdollisuuksiin löytää mielipiteistä riippumattomia objektiivisia ratkaisuja - oppii laskemaan suhteita ja niiden sovelluksia - ymmärtää säännön johtamisen sekä sääntöjen ja kaavojen merkityksen - oppii säännön kautta yleistämistä - harjoittelee tuntemattoman etsimistä ja merkitsemistä tehtävissä ja ongelmissa - oppii muotoilemaan ongelmia lausekkeiksi - oppii soveltamaan osaamaansa käytännössä - oppii geometrian käsitteitä täsmällisesti ja alkaa ratkaista geometrisia ongelmia - pyrkii työskentelyssään täsmällisyyteen, tarkkaavaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen - oppii luottamaan ponnisteluun ja työntekoon matemaattisten ongelmien ratkaisussa. SISÄLLÖT Luvut, laskutoimitukset ja algebra - ajattelun harjoittaminen luomalla havainnoista säännönmukaisuuksia uuden asian oppiminen johtamisen kautta säännöksi laskutaidon entistä monipuolisempi käyttö: laskurutiinit, ongelmanratkaisut, yhtälönratkaisun alkeet suhdelukujen laajentaminen prosenttilukuihin; käsitteet prosenttiluku ja prosenttiarvo; laskutoimitukset ja eteneminen prosenttilaskennan käytännön sovelluksiin korkolasku ja koron kaavojen johtaminen; mahdollisesti myös koronkorko ja laina yleistäminen ja kirjainmerkintä koron kaavoissa tuntemattoman merkitseminen kirjaimella ja yksinkertaiset yhtälöt ja epäyhtälöt täsmällinen merkitseminen ja johdonmukainen kirjallinen työskentely monenlaiset oppimistavat huomioonottava luokan yhteinen harjoittelu motivaatiotekijänä Geometria - - havainnoista ja piirtämisestä lähtien harjoitellaan tuttujen pinta-alojen laskemista (suorakulmio, kolmio) geometrian peruskäsitteiden ymmärtäminen piirtämällä ympyrästä lähtien ja lopuksi käsitteet täsmällisesti määritellen (suora, piste, erilaiset kulmat, kaari, ympyrä ja siihen liittyvät ilmiöt); ympyrän jakaminen kulmien suuruudet erilaisia kolmioita ja yhtenevyys 78 - Thaleen lause kolmion sisä- ja ulkoympyrä yksinkertainen todistaminen aistihavainnoista ja/tai piirtämisestä lähtien (esim. kolmion kulmien summa) tarkan piirtämisen harjoittelua viivainta, kolmioviivainta ja harppia käyttäen kohtisuoran piirtäminen ja kulman puolittaminen harppia käyttäen Tietojen käsittely ja tilastot - määrällinen ja suhteellinen vertaileminen, taulukkojen tekeminen aineistojen muuttaminen vertailukelpoisiksi prosenttilukujen avulla ja suhteellinen vertaileminen yksinkertaisten taulukkojen lukeminen keskiarvon laskeminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN JÄLKEEN Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas - osoittaa matematiikan käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa ja esittämällä niitä esimerkein - osaa käyttää loogisen päättelyn elementtejä (kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa) - pystyy kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintojen tekoon, pystyy ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksistaan toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symboleja käyttäen - osaa luokitella, järjestää, vertailla, konstruoida ja mallintaa reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä sekä jonkin kriteerin perusteella - osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden, osaa tehdä yksinkertaisia tosia ja epätosia väitteitä - huomaa yhtäläisyyksiä ja säännönmukaisuuksia - osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; pystyy tulkitsemaan tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi - osaa noudattaa sääntöjä ja laatia niitä itse. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas - ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen yhteydessä, murtoluvut ja niillä laskemisen - osaa muotoilla laskutoimituksen suullisesti ja kirjallisesti, tietää laskutoimitusten yhteydet, osaa arvioida tuloksen suuruusluokkaa ja tarkistaa laskutoimitukset - osaa asettaa luvut jonoon - ymmärtää prosentin käsitteen ja osaa prosenttilaskutoimitukset. Geometria Oppilas 79 - osaa muodostaa geometrisia kuvioita ohjeita noudattaen, havaitsee kuvioiden ominaisuuksia ja tuntee tasokuvioiden käsitteitä ja rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden ja symmetrian ymmärtää mittaamisen periaatteen; osaa arvioida mittauskohteiden suuruutta ja mittaustulosta sekä ilmoittaa tuloksen sopivalla yksiköllä osaa laskea suunnikkaan ja kolmion pinta-aloja ja piirejä tuntee ympyrään liittyviä käsitteitä. Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas - osaa kerätä, järjestellä ja luokitella tietoja ja kuvata niitä esim. yksinkertaisilla taulukoilla tai piirtämällä - osaa ottaa selvää lukumääristä ja päätellä asian varmuutta. Vuosiluokat 7-9 Yläluokilla matematiikanopetus kehittää ja vahvistaa oppilaan käsitteellisen ajattelun ja päättelyn taitoja. Yksittäisten ilmiöiden parista siirrytään tarkastelemaan ilmiöissä yleistä, yleispätevää ja säännön- ja lainmukaista. Opetus liitetään kuitenkin jatkuvasti myös käytäntöön, jotta oppilas tottuu harjoittamaan harkintaa, perustelua ja arviointia kaikissa elämäntilanteissa. Havainnollistamalla ja monenlaisin tehtävin eriytetään opetusta kaikille oppilaille sopivaksi. TAVOITTEET Oppilas oppii - harjoittelemaan määrätietoisesti, ponnistelemaan asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja luottamaan harjoitteluun ja sen kautta syntyviin mahdollisuuksiin matematiikan oppimisessa - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä kokemaan matematiikan ja reaalimaailman yhteyksiä - kehittämään laskutaitojaan ja ponnistelemaan ongelmanratkaisussa - etsimään omaa ratkaisua, kun valmista ei ole käytettävissä - ilmaisemaan ajatuksensa perustellusti ja yksiselitteisesti - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havainnoistaan - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan rakentavasti ryhmässä - loogista ja luovaa ajattelua - hankkimaan ja käsittelemään tietoa eri tavoilla. SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät - - loogista ajattelua vaativien tehtävien tekeminen: luokitteleminen, järjestäminen, vertailu, mittaaminen, rakentaminen, mallintaminen, sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen ja esittäminen ajattelun tukemista havainnollistamalla piirroksin ja välinein vertailuissa ja riippuvuuksien esittämisessä tarvittavien käsitteiden käyttö 80 - todistamisen pohjustaminen: arvaus, kokeileminen, järjestelmällinen yrittäminen, vääräksi osoittaminen, suora todistus matemaattisen tekstin tuottaminen ja tulkinta matematiikan historiaan tutustuminen elämäkertojen ja tieteen historian kautta kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - vahvistaa peruslaskutaitojaan - tutustuu koko lukualueeseen ja oppii sen myötä uusia käsitteitä - oppii laskemaan negatiivisilla ja rationaaliluvuilla - oppii muodostamaan lausekkeita ongelmanratkaisua varten - oppii sieventämään lausekkeita - tutustuu polynomiin, muuttujaan, yhtälöön, verrantoon ja potenssiin sekä oppii laskemaan niillä - tutustuu riippuvuuteen koordinaatiston ja funktion avulla - tutustuu piirtämisen kautta erilaisiin kulmioihin, kulmiin ja ympyrään sekä oppii soveltamaan oppimaansa laskemiseen - alkaa käyttää oppimaansa tietojen esittämiseen. SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutaitojen vahvistaminen mukaan lukien päässälasku erilaiset luvut: luonnolliset, kokonais-, rationaali- ja reaaliluvut positiivinen ja negatiivinen luku, lukusuora sekä neljä laskutapaa ja laskutoimitukset koko kokonaislukujen alueella; vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku lukualueen laajentaminen laskutehtävissä rationaalilukujen alueelle ja neljä laskutapaa rationaalilukualueella sulkeet lausekkeiden muodostamisessa ja sieventämisessä soveltavia tehtäviä ja ongelmanratkaisua pinta-ala- ja tilavuuslaskuja Algebra - lausekkeiden sieventäminen; kirjaintermit, vakiot johdatus polynomin käsitteeseen ja polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskuun muuttuja-käsite ja lausekkeen arvon laskeminen yhtälö ja verranto, yhden muuttujan lineaariset yhtälöt rationaalilukualueella potenssilaskenta, potenssiin korottaminen ja juurtaminen (luvun neliö, kuutio, neliöjuuri ja kuutiojuuri) binomin neliön sekä erotuksen ja summan tulon laskukaavojen oppiminen Funktiot 81 - riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite koordinaatisto ja lukuparin esittäminen koordinaatistossa (riippuvuus tulee näkyväksi: havainnolliset tehtävät, tietoja tutuista asioista rinnastaen, valuuttamuunnokset jne.) yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen Geometria - neli- ja monikulmioiden geometriaa suhteessa ympyrään (muoto saatetaan liikkeeseen) kulman mittaaminen asteilla erilaiset kulmat: vierus-, vasta-, huippu-, kylkikulma jne. kolmioiden tarkastelua; Pythagoraan lause (todistus havainnollisesti pinta-alan kautta, ehkä oppilaiden itse keksimänä) ympyrän pinta-alan laskeminen (π:n arvoa lähestytään antamalla ympyrän sisään piirretyn neliön muuntua yhä monikulmaisemmaksi säännölliseksi monikulmioksi) ympyrän tangentti perspektiivin piirtäminen Tilastot - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisella tavalla Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - vahvistaa jo oppimiaan laskutaitoja ja oppii soveltamaan geometriassa oppimaansa laskemiseen - vahvistaa taitojaan eri lukualueilla - edistyy laskusääntöjen käytössä lausekkeiden, polynomien, yhtälöiden ja verrantojen yhteydessä - oppii kuvaamaan riippuvuuden funktiolla - oppii tarkastelemaan kolmion ja ympyrän suhteita, tasomuotoja ja muotojen harmoniaa - oppii tulkitsemaan kuvaajia ja laatimaan asteikkoja. SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset - - alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä laskutoimitusten kertausta ja laajennusta: potenssiin korottaminen eksponenttina kokonaisluku, juurenotto (erityisesti neliö ja kuutio), lausekkeiden sieventäminen, suhde ja verrannollisuus, prosentti, pyöristäminen ja arviointi pinta-ala- ja tilavuuslaskuja: neliö, suorakulmio, suunnikas, kolmio, puolisuunnikas, kuutio, särmiö, pyramidi, lieriö, kartio Algebra 82 - vaihdanta-, liitäntä ja osittelulait potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomeilla kertominen ja jakaminen yhtälö, epäyhtälö, määrittely- ja ratkaisujoukko ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinainen toisen asteen yhtälö kaavojen muodostaminen ja johtaminen yhteydessä geometrian tehtäviin verranto Funktiot - yksinkertainen lineaarinen funktio funktiokuvaajan tutkiminen: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria - kolmion geometriaa suhteessa ympyrään piirtäen ja tarkastellen; kolmion korkeuden, sivujen ja kulmien puolittamisen konstruktiot Pythagoraan lauseen tarkastelun jatkaminen suorakulmaisesta yleiseen kolmioon keskus- ja kehäkulmat tasomuotojen yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus erilaisista kolmioista lähtien; muotojen suurennokset, kierto, peilaukset, siirto tasossa harmonian kokeminen: kultaisen leikkauksen konstruointi ja viiden säännöllisen monikulmion eli platonisten kappaleiden muuntumisprosessi muovailemalla Tilastot - kuvaajien ja diagrammien tulkintaa asteikkojen muodostaminen frekvensseistä tai laadullisista ominaisuuksista Vuosiluokka 9 9. luokan alkaessa oppilaat siirtyvät kokonaan aineenopettajien opetettaviksi, jolloin edelleenkin opettajan pyrkimyksenä on etsiä oppiaineeseen sisältyvää kasvattavaa elementtiä. Matemaattisen harjaantumisen ydin on ongelmanratkaisu, jossa tulosta olennaisempaa on se, miten ongelma ratkaistaan. Lähtökohdassa oppilas on tekemisissä mielikuvituksen kanssa (induktio) ja myöhemmässä vaiheessa seuraamusten kanssa (deduktio). Opetuksen tärkein tehtävä on saada oppilas luottamaan itseensä ja oman ajattelunsa voimaan matemaattisen työskentelyn alueella. Toisaalta on tärkeää saavuttaa toimiva laskutaito arkielämää ja tarpeelliset tiedot jatko-opiskelua varten. Kombinatoriikka ja erityisesti todennäköisyyslaskenta voivat tarjota monelle oppilaalle uuden alun loogiseen ajatteluun. Konkreettiset esimerkit auttavat päättelyä muodostamaan yleistyksen. TAVOITTEET Oppilas 83 - hallitsee perusopetuksen lukualueen ja laskutoimitukset, tutustuu reaali- ja irrationaalilukuihin sekä lukuteoriaan erilaisten lukujärjestelmien avulla laajentaa funktion ja yhtälöiden tuntemustaan sekä oppii käyttämään niitä ongelman ratkaisuun tutustuu matemaattisiin käsitteisiin, joilla kuvataan epävarmuutta laajentaa algoritmisten menetelmien tuntemustaan etenee kulmioiden, ympyrän sekä kappaleiden lainalaisuuksien ymmärtämisessä oppii tarkastelemaan ja tulkitsemaan tilastoja ja todennäköisyyttä. SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset - - kertaaminen o erilaiset lukualueet: luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut o alkuluvut, luvun jakaminen alkutekijöihin, jaollisuussääntöjä, suurin yhteinen tekijä, pienin yhteinen jaettava o murtolukujen ja polynomien peruslaskutavat o neliöt ja neliöjuuret o suora ja käänteinen verranto o prosenttilasku ja käytännön sovellukset lukualueen laajentaminen reaalilukuihin ja niiden sisältämiin irrationaalilukuihin eriperustaiset lukujärjestelmät, erityisesti binäärilukujärjestelmä tietokonekielenä elektronisen laskimen käytön opettelu Algebra - yhtälöiden laajennus: ensimmäisen asteen yhtälöt, joissa yksi tuntematon tai kaksi tuntematonta (yhtälöparit) graafisesti ja algebrallisesti, epäyhtälöt, vaillinaiset toisen asteen yhtälöt ja luokasta riippuen myös yleisiä toisen asteen yhtälöitä Funktiot - funktion laajempi käsittely Kombinatoriikka - permutaatiot, kombinaatiot, variaatiot todennäköisyyslaskennan alkeet lähtien kombinatorisista kysymyksenasetteluista Binomilause - binomikerroin Pascalin kolmio neliöinti ja juurtaminen, kolmas juuri laskukeinot ilman elektronista laskinta Algoritmisia laskemismenettelyjä - ketjumurtoluvut 84 - likiarvot kultaiselle leikkaukselle - euklidisen algoritmin käyttö Yhteismitattomuus aritmetiikassa ja geometriassa - - lukualueen laajentaminen irrationaalilukuihin jaksollisen laskutavan laajentaminen sisältämään juurien ketjumurtolukukehitelmät euklidinen algoritmi menetelmänä todentaa yhteismitattomuus yhteismitattomuuden tunnistaminen esimerkeistä o neliö ja √2 o tasasivuinen kolmio ja √3 o säännöllinen viisikulmio ja √5 kaavan johtaminen viisikulmion sivulle viisikulmion lävistäjästä Geometria - kulmat, keskuskulma, kehäkulma yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus kolmioissa, kongruenssilauseet Pythagoraan lauseen täydentäminen pinta-aloihin ja kappaleisiin liittyvää laskentaa ympyrän tutkimista kartiot ja kartioleikkaukset, Cassinin ja Descartes´n käyrät platonisista kappaleista kuution muuntaminen oktaedriksi välimuotoineen konstruointia ja piirtämistä, esim. yksinkertaisen kirjasintyypistön suunnittelu kultaisen leikkauksen käsittely arkkitehtuurin, ihmisen ja luonnon yhteyksissä trigonometriset funktiot Todennäköisyys ja tilastot - todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas - huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet - osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa - osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon - osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden - osaa käyttää luokittelua matemaattisen ongelman ratkaisuissa 85 - osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa tai diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa - arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito - korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä - ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa - ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön - sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita - potenssien laskutoimitukset - muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä - käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkistaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas - osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta - osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan - osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan - osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön lukujonon muodostumisesta - tietää suoraan yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa - tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet - soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja - käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen - löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa - soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen - suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. 86 Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa - määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa - lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 7.8 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Kolmella ensimmäisellä luokalla oppilas saa oppia tuntemaan ympäristön ja ihmistyön yhteenkuuluvuuden ja niiden vuorovaikutuksen kehityksessä. Kaikki ympäristöön ja luontoon liittyvät oppiaineet nivoutuvat vielä yhteen toiminnallisessa oppimisprosessissa. Oppilas juurtuu maahan herätessään näkemään ympärillään olevaa ja oppiessaan toimimaan sen kanssa sopusoinnussa. Vuosiluokka 1 TAVOITTEET Oppilas - havaitsee vuodenaikojen vaihteluiden myötä luonnossa tapahtuvia asioita ja muutoksia - oppii kertomaan omista luontohavainnoistaan - oppii ja harjaantuu kulkemaan ja toimimaan lähiympäristössään luontoa ja elämää kunnioittaen - ihmettelee siementen itämistä, luonnon keväistä heräämistä, kasvien kasvua, kukkimista ja kuihtumista - oppii kylvämään siemeniä, hoitaman taimia ja seuraamaan kasvien kasvua - oppii näkemään toimintansa yhteyttä luontoon ja ympäristöön - tutustuu ennakkoluulottomasti kaikkeen ruokaan - ottaa vastuuta henkilökohtaisesta puhtaudesta ja siisteydestä. SISÄLLÖT - luonnossa ja ympäristössä retkeileminen ympäristön siistiminen siementen kylväminen ja taimien kasvattaminen luonnosta kertovien kertomusten kuunteleminen omien luontohavaintojen kertominen toisille ja muiden kertomien havaintojen kuuntelu jätteiden hoitaminen, materiaalin käyttö ja uusiokäyttö monipuolinen ja asiallinen ruokailu; kauniit ruokailutavat peseytyminen sekä siisteyden ja järjestyksen ylläpito sekä vaatteiden hoito 87 Vuosiluokka 2 TAVOITTEET Oppilas - ottaa vastuuta itsestään, luokkaympäristöstä ja pihasta - tutustuu turvallisuuteen koulussa ja kotona - tutustuu toimintaan hätätilanteissa - harjoittelee viljelyä käytännössä työskentelemällä - harjoittelee kulttuurisia ympäristötaitoja. SISÄLLÖT - keskustellen ja harjoitellen opetellaan toimimaan hätätilanteessa luonnossa ja ympäristössä retkeileminen ympäristön siistiminen kertomukset kasveista, eläimistä ja luonnosta maan muokkaaminen, siementen kylväminen ja taimien kasvattaminen viljan viljeleminen pellolla tai palstalla sekä pienen kasvimaan perustaminen kasvimaan kasteleminen ja kitkeminen liikennekäyttäytymisen opettelu omasta hygieniasta huolehtiminen Vuosiluokka 3 Yhdeksännen ikävuoden vaiheilla lapsen suhde maailmaan muuttuu: se, mikä oli osa häntä, on nyt hänen ympärillään. Hänellä on nyt tarve ymmärtää ja käsittää itse tätä ympärillä olevaa ja luoda siihen yhteyksiä. Vähitellen tulevina vuosina hän saavuttaa ymmärryksen luonnon, kasvien, eläimien, ihmisten, työn ja teknologian kehityksestä. Tienä tähän on konkreettiseen todellisuuteen tarttuminen omalla toiminnalla. TAVOITTEET Oppilas - tunnistaa kotimaiset viljalajit - oppii itse tehden viljan tien pellolta leiväksi kylvöstä korjuuseen - oppii talonpoikaiskulttuuriin ja -elämään tutustumisen kautta ymmärtämään ihmisen ja luonnon läheisen vuorovaikutussuhteen - oppii ymmärtämään ympäristöä muovaavia tekijöitä - tutustuu perustuotantoon ja perinteisiin työtapoihin ja työvälineisiin sekä nykyaikaisiin työtapoihin - tutustuu karjatalouden ja viljelyn vastavuoroisuuteen - tutustuu luonnosta saatavien perusraaka-aineiden jalostamiseen ja työstämiseen - kasvaa kiitollisuuteen ja vastuullisuuteen luonnon ilmiöiden äärellä - tutustuu luonnonelementtien /-ilmiöiden (maa, ilma, vesi, tuli) käyttöön ihmisten palveluksessa ja tuotantoprosesseissa - oppii omaa vastuuta liikenteessä - oppii toimimaan yhteistyöprojekteissa (esim. rakentaminen, viljely) 88 SISÄLLÖT - - opettajan elävät kuvaukset talonpoikais- ja käsityöläiskulttuurista sadon korjaaminen viljelyksiltä viljan puintiin ja jauhamiseen tutustuminen ja osallistuminen ruuan ja monenlaisten hyödykkeiden valmistaminen perusraaka-aineista: leivän leipominen, juuston valmistus; oljen, tuohen, puun, nahkan, raudan, mineraalisen aineksen ym. luonnosta saatavan tai jalostettavan materiaalin käyttö tuotannossa tai vaikka rakentamisessa pienen rakennuksen rakentaminen tai muu yhteinen työprojekti tutustuminen käsityöläisammatteihin sekä oppitunneilla että taitajien työtä seuraamalla nykyaikaisten työtapojen ja konetyön seuraaminen liikennekäyttäytymisen ja sääntöjen kertaaminen ja opettelu keskustellen sekä liikenteessä kulkemisen harjoittelu esim. retkillä Vuosiluokka 4 Aiemmin näkökulma ympäristöön on ollut yleinen, mutta nyt oppilaan huomio kiinnitetään paikkaan ja vähitellen aikaan. Ensimmäinen tutustuminen rajoitetaan kotiseutuun ja sen ympäristöön, jonka maantieto ja historia tulevat tutuiksi aina nykyaikaan saakka. Näin oppilaan suhde maailmaan muuttuu johonkin kuulumisen tunteeksi: hän on asukas tässä paikassa. Oppilas saa tukea tästä kokemuksesta sosiaalisen ja paikallisen identiteettinsä syntymiseen. Luonnontuntemusta laajennetaan eläimiin, joiden kehityksen moninaisuutta tarkastellaan aluksi ihmiseen rinnastaen. TAVOITTEET Oppilas - tutustuu paikkaan ja tilaan omakohtaisesti (suunnat, etäisyydet) - oppii tuntemaan oman kotiseutunsa maantietoa, luontoa ja rakennettua ympäristöä - oppii huomaamaan ympäristössä aikojen kuluessa tapahtuneita muutoksia ja niiden jättämiä jälkiä nykypäivään - oppii ilmansuunnat ja karttapiirustuksen alkeet sekä karttamerkkejä - tutustuu kotiseudun historiaan ja kehitykseen nykypäivään saakka - tutustuu ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin pääpiirteittäin sekä eläinkunnan erilaisiin eläinryhmiin - havainnoi ihmisten ja eläinten rakenteiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia - ymmärtää eläimen ja ympäristön riippuvuuden toisistaan - oppii hankkimaan tietoa eläimistä lähdeaineistoja käyttäen. SISÄLLÖT - kotiseutuun, sen historiaan, luontoon, kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittymiseen tutustuminen (kirjallisuus, retket, museot, näyttelyt) ilmansuunnat, oma koulutie karttojen piirtäminen lähtien sisätiloista ja pihoista kotiseudun moninaiseen kuvaamiseen saakka karttojen lukeminen, maasto- ja karttamerkkien tunnistaminen liikennekasvatus (erityisesti jalankulku- ja pyöräliikenne) 89 - ihmisen rakenne ja elintoiminnot pääpiirteittäin (pää, vartalo, raajat; aisti-hermotoiminnot, hengitys ja verenkierto, aineenvaihdunta) eläinten monimuotoisuus; erilaiset eläinryhmät ja eläimet, jotka toiminnassaan ja rakenteellaan ilmentävät elintoimintojen erikoistumista (esim. mustekala, simpukka, lehmä, leijona, jne.) 7.9 BIOLOGIA JA MAANTIETO 7.9.1 BIOLOGIA Biologian opetuksen tavoitteet ja sisällöt liittyvät läheisesti fysiikan, kemian, käsitöiden, liikunnan ja terveystiedon opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Opetussisältöjen yhtenäisyyden vuoksi erityisesti terveystiedon ja biologian opetus muodostetaan mahdollisimman yhtenäiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että biologian opetus antaa kokonaiskuvan ihmisen elintoiminnoista ja käsiteperustan terveystiedon opetukselle. Terveystiedon opetus tukee, täydentää ja laajentaa biologian opetuksessa käsiteltyjä asiakokonaisuuksia. Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan kasvinosat - oppii tuntemaan kasvikunnan kehitysvaiheiden kokonaisuuden - oppii tarkastelemaan kasvien kasvua ja muotoutumista suhteessa kasvuolosuhteisiin; kosteus, valoisuus, lämpö, maaperä - oppii tekemään havaintoja kasveista eri kasvuvaiheissaan ja kasvun myötä tapahtuvista muodonmuutoksista - oppii liikkumaan luonnossa luontoa kunnioittaen ja luonnosta nauttien - oppii tekemään luontohavaintoja maastossa - tutustuu paikalliseen kasviympäristöön ja oppii tuntemaan kotiseudun kasveja - oppii tavallisten paikallisten kasvien nimet - osaa huolehtia lähiympäristöstään - oppii tuntemaan tärkeimpiä kotimaisia viljelykasveja - oppii tuntemaan kotimaiset nisäkkäät - oppii tarkastelemaan eläinten ja kasvien lisääntymistä suhteessa luonnonolosuhteisiin - oppii terveystietoon liittyen ymmärtämään omaa kasvua ja kehitystä sekä alkavan murrosiän mukanaan tuomia muutoksia - oppii ymmärtämään ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta - oppii keskustelujen kautta sosiaalista vuorovaikutusta ja erilaisuuden hyväksymistä. SISÄLLÖT - kasvin osat; juuri, varsi, lehti, kukka, sekä niiden suhde luonnon elementteihin; maa, vesi, ilma, lämpö (maaperän mineraalisuus, kosteus, valoisuus, lämpimyys) 90 - sieni- ja kasvimaailman tarkastelu kokonaisuutena; sienet, sammalet, jäkälät, sanikkaiset ja kukkivat kasvit (havupuut, yksisirkkaiset ja kaksisirkkaiset kasvit) retket luontoon, kasvien kasvuympäristöön tutustuminen, kasvien tunnistaminen kasvien runsas piirtäminen lajituntemuksen kasvattamiseksi kotimaiset viljelykasvit kotimaisia ja muitakin nisäkkäitä erilaisin ryhmittämismahdollisuuksin alustavasti ihmisen kasvaminen ja kehittyminen lapsuudesta nuoruuteen, tyttöjen ja poikien elimistössä murrosiässä tapahtuvia muutoksia oppilaiden kehitystasoa vastaavin sisällöin Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - oppii tunnistamaan kotimaiset puut ja laajentaa muuta kasvituntemustaan esim. suhteessa vuodenkiertoon - tutustuu puiden kasvuun ja metsänhoitoon - oppii maaperän ja puutarhan hoitoa - tutustuu maaperätyyppeihin (pohjana 6. luokan fysiikka ja geologia) - tutustuu maapallon kasvillisuusvyöhykkeisiin - laajentaa eläintuntemustaan. SISÄLLÖT - havu- ja lehtipuut kukkivia kasveja esim. eri kasviheimojen (ristikukkaiset, hernekasvit, heinäkasvit, sarjakukkaiset, mykerökukkaiset jne.) kukkiminen vuodenkierrossa tai muuten ryhmittäen puutarhapalstan hoito ja viljely metsänhoitoon tutustuminen mahdollisuuksien mukaan käytännössä kasvillisuusvyöhykkeet vuoristossa ja maapallon eri lämpö- ja ilmastovyöhykkeillä laajennetaan eläinten tuntemusta maantiedon opetukseen liittyen lintujen rakenteeseen tutustuminen ja lintujen tunnistaminen luonnossa; lintulajien opettelemista sekä niiden ympäristöihin sitoutuneiden elintapojen tutkimista; matelijat, sammakot Vuosiluokka 7 Ihmistä aletaan tarkastella aikaisempia tarkasteluja tietoisemmin. Tietämys ihmisestä on parhaimmillaan terveystietoa eli ”mikä on hyväksi ihmiselle” sekä syötävän, hengitettävän että aistien ravinnon kannalta. Nuori tarvitsee eväitä pystyäkseen ottamaan vastuuta itsestään ja tässä vaiheessa erityisesti seksuaalisuudestaan sekä sitä kautta syntyvästä mahdollisuudesta vanhemmuuteen. Keskusteleva ote opetuksessa on tärkeä osallisuuden synnyttämiseksi. TAVOITTEET Oppilas - oppii ihmisen tärkeimmät elintoiminnot: aisti-hermojärjestelmän, hengitys- ja verenkiertojärjestelmän sekä aineenvaihdunta-raajajärjestelmän toiminnot 91 - - - oppii tuntemaan ihmisen hormonitoiminnan ja siihen liittyneenä naisten ja miesten sukupuolielimistöjen rakenteen ja hormonitoiminnot oppii ymmärtämään sukupuolisuuteen, suvunjatkamiseen ja sukupuolielämään liittyvien kysymysten kokonaisuutta oppii keskustelemaan inhimilliseen elämään kuuluvista fyysisistä ja sielullisista kysymyksistä oppii inhimillistä vastuuta ja ymmärtää rakkauden syvällisen merkityksen inhimillisessä kanssakäymisessä saa kokonaiskuvan suvunjatkamisen eri muodoista kasvi- ja eläinkunnassa oppii tuntemaan ihmiselle tärkeät ravintoaineet ja ymmärtää ruokailun säännöllisyyden merkityksen oppii käsittelemään ja ymmärtämään ympäristöhygieniaan liittyviä kysymyksiä oppii ymmärtämään elämäntapojen vaikutuksen terveyteen: ravitsemuksen, liikunnan, ulkoilun, puhtauden, levon, lämmön, päivärytmin yms. terveiden elämäntapojen merkityksen ihmisen hyvinvoinnille oppii tarkastelemaan ja ymmärtämään nautintoaineiden ja päihteiden käytön vaikutuksia ihmisen elimistöön sekä sosiaaliseen lähiympäristöön ja yhteiskunnalle aiheutuviin palvelukustannuksiin laajentaa eläimistön ja kasvillisuuden tuntemustaan. SISÄLLÖT - hengitys ja verenkierto, aineenvaihdunta (ruuansulatus ja eritystoiminnot) sekä hermo- ja aistitoiminnot ja niiden yhteys hormonaaliseen säätelyyn korvan ja silmän rakenne ja toiminta; aistiminen fyysisenä ja psyykkis-henkisenä toimintana (myös kokeellisesti) sukupuolielimet ja hormonitoiminta suvun jatkuminen ihmisillä, eläimillä ja kasveilla tietoa ja keskustelua sukupuolisuuteen, seurusteluun, inhimilliseen vastuuseen, ehkäisyyn yms. liittyvistä asioista keskustelua päihteisiin ja nautintoaineisiin liittyvistä riskeistä ja riippuvuudesta, aineiden väärinkäytöstä jne. terveys ja elämäntavat (ravitsemus, liikunta, ulkoilu, puhtaus, lepo, päivärytmi, vaatetus ym.) eläimistöstä erityisesti kalat; mahdollisesti niveljalkaiset, nivelmadot sekä maantiedon yhteydessä paikallista eläimistöä kasveista ravintokasveja ja hyötykasveja, lajituntemuksen lisääminen ja kasvien tunnistaminen ympäristöissään. Vuosiluokka 8 Nuori on jättämässä lopullisesti lapsuuttaan ja etsii uutta suhdetta itseensä, ympäristöönsä ja tarkoituksiinsa. Opetuksessa kiinnitetään nyt huomiota fyysiseen, kun nuori kamppailee psyykkisten ja fyysisten prosessien yhteensovittamisen kanssa. Tutkitaan monin esimerkein mm., miten fyysinen ruumis luurangossa antaa kehitysedellytyksiä sisäisyydelle, kun se rakenteessaan voittaa painovoiman. Opetus tapahtuu taiteelliskäytännöllisesti, jotta nuori voi itse muodostaa kuvan tasapainon mahdollisuudesta. Myös silmän, kuten muidenkin aistien, rakenne mahdollistaa hienon sisäisen toimin- 92 nan muotonsa avulla. Sen tunteminen voi auttaa nuorta saamaan kokemuksen asioiden mielekkyydestä. TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan ihmisen luuston ja lihaksiston kokonaisrakenteen elimistön tukirankana ja liikkumisen perustana - oppii kuinka luut kohtaavat painovoiman - oppii ymmärtämään luuston toimintaan liittyvän mekaanisen liikkeen - oppii yksittäisten luiden tarkastelun avulla ymmärtämään luurangon rakentumisen ihmisvartalon eri alueilla - oppii tuntemaan erilaisten lihasten toiminnan - oppii liittämään aistien rakenteen niiden toimintaan - laajentaa kasvien ja eläimistön tuntemusta. SISÄLLÖT - ihmisen luiden ja luurangon rakenteen ja toiminnan tarkastelu selkärangan muoto ja toiminta ja sen suhde pystysuoruuteen jalan ja jalkaholvin muoto ja niiden suhde pystysuoruuteen polariteetit ja kontrastit pään, rinnan ja raajojen luissa luiden muotojen tarkastelu esim. vastakkaiset nikamat, reisiluu lihasten rakenne ja toiminta, erilaiset lihakset luiden ja lihasten suhde nivelissä ja niihin liittyvät vivun lainalaisuudet aistien, erityisesti silmän, toiminnan tutkiminen kehityksessään alemmat, selkärangattomat eläimet, niiden rakenne ja elintapoja: hyönteisiä, nilviäisiä, piikkinahkaisia, onteloeläimiä kasvien muodonmuunnoksen tarkastelu ja kasvien muoto-oppia Vuosiluokka 9 Yhdeksännen luokan opetussisällöt ovat osittain samat kuin kahdeksannella luokalla, mutta nyt työskennellään luonnontieteellisesti muoto-opin antamien mahdollisuuksien avulla. Opettajalla on mahdollisuus painottaa sisältöalueita sen mukaan, miten hän valitsee tulevien vuosien opetussisällöt. TAVOITTEET Oppilas - tutustuu perusteellisesti ihmisen fyysiseen rakenteeseen ja liikuntajärjestelmään - tuntee ihmisen luurangon muotokehityksen eri toimintajärjestelmien mahdollistajana ja sikiökehityksen sen pohjana - ymmärtää aistielinten toiminnan ja rakenteen - tutustuu terveyteen, sairauteen ja vammaisuuteen liittyviin kysymyksiin - tutustuu perinnöllisyyteen - tutustuu solun käsitteeseen - osallistuu kenttätyöhön, tekee havaintoja ja mittauksia maaperästä. 93 SISÄLLÖT - aistielinten rakenne ja toiminta, erityisesti silmä ja korva; aistimisen elimellisen ja sielullisen puolen erottaminen, havaitsemisen ulkoinen ja sisäinen tapahtuma luu- ja lihasjärjestelmän kehitys, anatomia ja fysiologia luurangon yleispiirteet ja yksityiskohdat raajojen luut ja toiminta; mekaniikka hampaisto; merkitys puremiselle ja puhumiselle lihaksiston rakenne ja toiminta sekä lihastyypit kurkunpää ekologian perusteet: johonkin ekosysteemiin tutustuminen, luonto ihmisen elinympäristössä alustava tutustuminen soluun, mikroskopointia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa - käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan - työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti - toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa - jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja - kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan - nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä - tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- ja suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia - selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä - kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa - kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta - selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta - kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä - selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet - jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa - kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet 94 - selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa - kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristönsuojelun merkitystä - tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristön tilasta - kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 7.9.2 MAANTIETO Maantiedon opetus liittyy oppilaan todellisuuteen silloin, kun se tutustuttaa aluksi hänet vieraisiin alueisiin ja kansoihin vahvojen elämysten kautta. Syy-yhteydet ja selitykset ovat vielä vieras tapa tutustua uuteen ja tuntemattomaan. Tiedollinen aines kytketään ensi vaiheessa täysin kokemukselliseen ja taiteelliseen asuun. Viidennen ja kuudennen luokan opetuksessa pääpaino on alueiden taloudellisissa edellytyksissä. Myöhemmässä opetuksessa painopiste siirtyy kulttuuristen ja inhimillis-sielullisten piirteiden maantieteelliseen tarkasteluun. Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - saa laajenevan käsityksen maantieteellisten olosuhteiden vaikutuksesta ihmisten elinkeinoihin ja talouteen - ymmärtää maantieteellisen sijainnin merkityksen alueiden välisille yhteyksille ja yhteistyölle - oppii tuntemaan kotimaan alueelliset eroavaisuudet - oppii tuntemaan Skandinavian maiden maantietoa. SISÄLLÖT - kotiseutuoppi laajenee kotimaan maantiedoksi Suomen ja Skandinavian maiden pinnanmuodostus sekä asutus ja elinkeinoelämä; vesistöt (joet, järvet, meret), viljelyalueet, metsät, suot, harjut, vuoret, tunturit, kaupunkialueet retket ja omat havainnot esimerkkejä Suomen maantietoa kuvaavasta kirjallisuudesta 95 Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu maailmankarttaan kokonaisuutena - oppii hahmottamaan maailmankartan, saa yleiskatsauksen maanosiin ja meriin - oppii tarkastelemaan maan eri ilmasto-olosuhteita ja ymmärtämään auringon suhdetta maahan - perehtyy Euroopan maantietoon - oppii piirtämään, lukemaan ja tulkitsemaan karttoja ja diagrammeja - kiinnostuu vieraista maista ja kulttuureista ja oppii suhtautumaan myönteisesti erilaisiin kansoihin ja niiden elämäntapoihin - ymmärtää ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista - laajentaa alueen eläimistön tuntemustaan - tutustuu maaperän rakenteeseen ja oppii tunnistamaan kivilajeja - tekee havaintoja kosmoksen suhteesta Maahan maasta käsin: auringon, kuun ja tähtien aseman tarkkailua. SISÄLLÖT - yleismaantietoa: ensimmäinen katsaus maailmankarttaan kokonaisuudessaan yleiskatsaus kaikkiin mantereisiin ja mannerten pinnanmuodostusten, vesistöjen, vuoristojen, ilmastojen, kasvillisuuden ym. vertailua ja tarkastelua maapallon vanhat ja nuoret osat maailman meret, muodot ja jakautuminen, merivirrat auringon suhde maahan; vuodenkierto, päivä ja yö, kasvillisuusvyöhykkeet Euroopan maantieto; Euroopan eri alueitten vertailua polariteettien tarkastelun kautta (esim. rannikko − sisämaa, alangot – vuoristot, viljely-, kaupunki- ja teollisuusalueet jne.) suuret joet, kaupungit, elinkeinot/talous jne. karttojen piirtäminen ja lukeminen alueelle ominaista eläimistöä lajituntemuksen lisäämiseksi maaperän muotoutuminen ja muodostelmat, kivilajit, kivennäiset ja malmit; jalokivet Vuosiluokka 7 7. luokalta lähtien maantiedonopetus painottuu talousmaantiedon lisäksi kulttuurimaantietoon. Lähtökohtana on luonnonmaantieteellinen tarkastelu ja luonnon tarjoamat elinkeinot sekä erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa kehittyneiden kulttuurien omaleimaisuus. Maantiedon opetussisällöt integroituvat mm. historian ja yhteiskuntaopin sekä kemian ja fysiikan opetussisältöihin. Maanosien kulttuuri- ja luonne-erojen tunnistamista harjoitellaan myös taiteellisten ja käytännöllisten töiden avulla esim. maalaten tai muovaillen eri kulttuurien tyyleillä tai tutustumalla vaikka eri maiden ruokakulttuuriin. Käsitystä maanosien ja maiden kulttuurista ja olosuhteista rikastavat kirjailijoiden kuvaukset, joita sisältyy mm. löytöretkeilijöiden elämäkertoihin, matkakertomuksiin, etnologisiin teoksiin ja luontokirjoihin. Tavoitteena on laajentaa maan käsittämistä myös kosmoksen suuntaan tähtitieteen opetuksella, jossa tarkastellaan aluksi näkyvän taivaan ilmiöitä. 96 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan Aasian ja Afrikan maantieteelliset ja geopoliittiset alueet, pinnanmuodot, alueelle tyypilliset luonnonolosuhteet ja niiden vuodenaikaiset vaihtelut sekä luonnonvarat. - oppii tuntemaan Aasian ja Afrikan merkityksen maailmantaloudessa historiallisesti ja nykypäivänä - harjoittelee käyttämään erilaisia karttoja monipuolisesti tietolähteinä. - ymmärtää luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta - oppii tunnistamaan Aasian ja Afrikan erilaisten kulttuurien piirteitä, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. SISÄLLÖT - - - - - Aasian eri alueiden tarkastelu ja vertailu; ilmasto, sateet, vesistöjen liikkuvuus tulvien seurauksena (jokiuomat, meret) suurmaisemien tarkastelu mm. kulttuuristen ja maantieteellisten vertailujen avulla (esim. buddhalaisuuden, hindulaisuuden, islamin ja kristinuskon vaikutus, saaristoalueet − manneralueet, vuoristot, jokisuistot ja rannikkoalueet, Itä-Aasian suuri väkiluku, Tyynen meren nopeasti kehittyvät alueet Aasian kansojen rooli nykymaailmassa, maailmantaloudessa, ympäristökysymyksissä (esim. sademetsien hyväksikäyttö) Afrikan alueiden tarkastelu: Pohjois-Afrikka, Länsi-Afrikka ja päiväntasaajan seutu; ilmasto, sateet, pinnanmuodostus, kasvillisuus erilaiset elämäntavat vastakkainasetteluineen eri alueilla ja kasvillisuusvyöhykkeillä (pygmit ja sademetsien kansat, paimentolaiset, maanviljelijät, keitaiden asukkaat, kaivostyöläiset jne.) erilaisten uskontojen ja traditioiden jatkuminen; afrikkalaisten mahdollisuudet vastakkainasettelu länsimaisen maailmankäsityksen kanssa siirtomaavallan aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset mahdollisesti osin myös historian yhteydessä; esimerkkejä kehitysmaista ja niiden taloudellisesta suhteesta teollisuusmaihin, nälänhätä- ja sisällissotaongelmat (heimokulttuuri/nykyajan taloudelliset intressit LänsiAfrikassa), monikulttuuriset yhteiskunnat Etelä-Afrikassa jne. havaintojen tekeminen näkyvältä taivaalta (esim. auringon liikkeiden havainnointi; vuorokauden ja vuodenajat, kuun kierto ja sen eri vaiheet) yötaivaan havainnointi ja kuvailu sekä tähtikuvioiden etsiminen tähtikarttojen avulla, planeettojen havainnointi ja kiertoratojen kuvailu; kokonaiskuva näkyvästä taivaasta ja sen ilmiöistä tutustuminen molempien em. maanosien eläimistöön Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan Amerikan ja Australian sekä napa-alueiden maantieteelliset ja geopoliittiset alueet, pinnanmuodot, alueille tyypilliset luonnonolosuhteet ja niiden vuodenaikaiset vaihtelut sekä luonnonvarat 97 - perehtyy alueiden asukkailleen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja alueiden nykypäivän ongelmiin tunnistaa eri kulttuurien ominaispiirteitä oppii arvostamaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja elämäntapoja ymmärtää ihmisen ja luonnon toiminnan vuorovaikutusta ja ihmisen vastuun ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä harjoittelee toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti oppii ymmärtämään maanpintaa muovaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa oppii tuntemaan säiden syntyyn ja muutokseen vaikuttavia tekijöitä sekä tunnistamaan pilvimuodostelmia tutustuu alueiden eläimistöön SISÄLLÖT - maantieteellisten alueitten tarkasteleminen eri näkökulmista: ilmasto, topografia, kasvillisuusvyöhykkeet Amerikan kaksoismantereen rakenne ja sen monimuotoinen eläin- ja kasvimaailma Amerikan alkuperäiskansojen sopeutuminen erilaisille maantieteellisille alueille uudisasukkaiden luonnonvarojen valtaukset ja niiden seuraukset (mineraalivarat, teknologia, ympäristökysymykset) erilaisten sosiaalisten ja etnisten ryhmien kohtaaminen Australia ympäristöineen: luonnonolosuhteet; kasvillisuuden ja eläimistön erityisluonne; alkuperäisväestö, asutus, siirtolaisuus; elinkeinoelämä napa-alueitten erityisolosuhteet; ilmaston mahdollisen lämpenemisen vaikutukset jäätiköihin sääoppi pääpiirteittäin, siihen liittyvä käsitteistö ja käytännöllinen tutkimus yksinkertaisin välinein (pilvimuodostelmien tarkastelu ja piirtäminen, sademäärien mittaukset, ilmankosteus, ilmanpaine, tuulten synty/myrskyt, tuulen nopeus, matala- ja korkeapaine/säärintamat jne.) Vuosiluokka 9 Aineenopetukseen siirtymisen jälkeenkin oppiaineen tehtävä on tukea tietoineen ja käsittelytapoineen nuoren kokonaiskasvua. Maapalloa aletaan nyt tarkastella kokonaisuutena. Aluksi tarkastellaan maapallon fyysistä ilmennystä, kivikehää ja myöhemmin sen elämäntapahtumia (kasvillisuusvyöhykkeet maan eliminä, rytmiset prosessit maan sisällä lämpönä sekä maan yhteydessä ja ympärillä vesikehänä ja ilmakehänä). Opetuksen viimeisessä vaiheessa tarkastellaan maan muuntumista ihmisen toiminnan vaikutuksesta (kulttuurimaantiedon näkökulma). ineenopetuksen kuluessa (luokat 9-12) Maa aletaan ymmärtää organismina, jota on opittava tarkastelemaan kulloinenkin ilmiö lähtökohtana (goethelainen tarkastelutapa). Pelkkä tiedon jakaminen tai syy−seuraus-ketjun käyttö ei kuvaa prosessia, joka johtaa erilaisiin alueellisiin kulttuureihin. Maantiedosta kehitetään opetuksessa ekomaantietoa ja maan evoluution tutkimista. Esimerkein osoitetaan ihmisen elämänolosuhteiden ekologinen riippuvuus luonnon erilaisuudesta (sade- ja kuivuuskaudet, arot, sademetsät, monsuuni- ja Golf-virran ilmasto). Ihmisen vastaus on ollut kehittää luonnonolosuhteisiin sopeutuvat elämän- ja elinkeinomuodot. Toisaalta ovat nähtävissä kolonialistisen ja uuskolonialistisen hyväksikäyttötalouden seuraukset luonnon ja sosiokulttuuristen rakenteiden tuhoutumisessa. Alkuperäisväestön taidoista voimme oppia jotain ”kumppanuudesta luonnon kanssa”. Kun opitaan keskustelemaan ihmisarvoa kunnioittavasta sosiaalisesta järjestyksestä, avataan näkökulmia tulevaisuuteen. 98 TAVOITTEET Oppilas - oppii tarkastelemaan maapalloa kokonaisuutena - tutustuu maan mineraaliseen muodostumiseen ja muodostelmiin, kivikehään - oppii kokemaan myös mineraalisten tapahtumien dynaamisen prosessiluonteen - kiinnostuu luonnon tarkasta tutkimisesta ja havainnoinnista - harjoittelee ekosysteemissä tutkivaa otetta. SISÄLLÖT - mannerten ja merien muoto ja jakautuminen poimuvuoristojen morfologia ja muodostuminen Maan vuoristot, suuret repeämälaaksot, tulivuoret, syvänmeren harjanteet ja haudat; mannerliikunnoista mannerlaattojen liityntöihin mineralogia, kiven muodostumisen prosessit yleiskatsaus maapallon historiaan geologiset kerrostumat jääkauden osoituksina eroosio: ulkoiset voimat muovaajina osana ekologian leiriä jonkin ekojärjestelmän maaperustaan tutustuminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa - etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa - tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa - havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla - vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa - hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet - soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa - kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden - vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. 99 Suomen jäsentäminen Oppilas osaa - selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla - kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat - osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen - suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia - tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit - kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa - selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma - kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa - kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 7.10 FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikan ja kemian opetus alkaa elämässä koettujen ja havaittujen ilmiöiden tutkimisella. Ilmiöitä lähestytään konkreettisesti selkeitä, yksinkertaisia demonstraatioita käyttäen ja oppilaat saatetaan tekemään kokeista mahdollisimman tarkkoja havaintoja ja kuvauksia. Selkeillä, pelkistetyillä demonstraatioilla pyritään herättämään oppilaissa aktiivinen, elämyksellinen suhde fysiikan ja kemian ilmiöihin sekä löytämään yhteys arkikokemusten ja tutkittavan ilmiön välille. Välittömistä kokemuksista ja havainnoista sekä muistiinpanojen avulla tehdyistä työselostuksista päädytään keskustellen ilmiöiden selittämiseen ja ymmärtämiseen. Keskustelun kautta muotoillaan johtopäätökset ja löydetään ilmiöille käsitteet ja jopa lainalaisuudet. Opetus etenee luonnontieteen menetelmiä noudattaen kokeellisesti ja havaittua käytäntöön soveltaen. Perusilmiöitä tarkastellaan yhteydessä ihmiseen, ympäristöön ja luontoon, laitesovelluksiin ja teknologiaan. Fysiikan ja kemia opetus luokilla 6-9 muodostaa kokonaisuuden biologian, terveystiedon, historian ja maantiedon oppisisältöjen kanssa sekä hyödyntää käytäntöön soveltamisessa kotitalouden ja käsityön opetusta. 6. luokan kivioppi on osa perusopetuksen kemianopetusta, vaikka se menetelmällisesti poikkeaa seuraavien vuosiluokkien kemianopetuksesta. Tutustutaan tekniikan historiaan ja tutkijoiden elämäntyöhön kirjallisuuden avulla. 100 7.10.1 FYSIIKKA Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - oppii ymmärtämään fysiikan ilmiöitä ympäristössä ja luonnossa - harjoittelee ja oppii ilmiöiden tarkkaa havainnointia ja sanallista kuvaamista - harjoittelee tekemään johtopäätöksiä ja etsimään fysiikan lainalaisuuksia - oppii kehittämään yksinkertaisia välineitä ilmiöiden tutkimista varten - oppii kysymään ja harjaantuu tutkivaan työskentelytapaan - oppii ilmiöihin liittyviä käsitteitä - oppii käyttämään asianmukaisesti ja turvallisesti tutkimusvälineitä ja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. SISÄLLÖT Tutustutaan akustiikan, optiikan, lämpöopin, sähköopin ja magnetismin perusilmiöihin luonnossa ja käytännön elämässä. Akustiikka - ääneen ja sointiin tutustuminen musiikki-instrumenttien avulla äänen voimakkuuden, korkeuden ja sävyn suhde soivan esineen materiaan ja mittasuhteisiin intervallien etsiminen monokordilla, yksikielisellä soittimella yksinkertaisten soitinten kehittely ja rakentaminen sekä kokeileminen ihmisääni, äänihuulten rakenne värähtely äänen fyysisenä perustana (ääniraudat, Chladnin levyt) ja resonanssi Optiikka - pimeys ja valo kokemuksena ja toistensa kontrastina valo, värit ja varjot (vastavalo − sivuvalo, auringonlasku ja taivaan sinisyys, väriympyrä, värilliset varjot, varjo, puolivarjo) fysiologisia väri-ilmiöitä (jälkikuvat ja -värit) komplementtivärit valo ja aine (valolähteet, valon heijastuminen, valoa erilailla myötäilevät ja läpäisevät kohteet jne.) Lämpö - lämpö ja kylmyys kontrasteina lämmön ja kylmyyden vaikutuksia ihmisessä ja luonnossa aineen laajeneminen ja supistuminen, keveneminen ja tiivistyminen lämmön vaikutus nestemäisiin ja kiinteisiin aineisiin (esim. metalleihin) 101 Sähkö ja magnetismi - meripihka, sähkö ilmiönä, staattinen sähkö magnetiitti, magneetti, magnetointi ja magneettisuuden poisto Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää fysiikan lainalaisuuksien yhteyden niin omaan kehoon ja liikkumiseen kuin mekaanisten laitteiden toimintaankin - oppii tuntemaan fysiikan lainalaisuudet työvälineiden ja laitteiden käytössä - osaa hyödyntää oppimaansa arkielämän toimissa - oppii työturvallisuuden merkityksen yhteistoiminnassa ja käytännön työtehtävissä - kehittää tarkkuutta havainnoimisessaan ja ilmiöiden kuvaamisessa - oppii vertailemaan, luokittelemaan, mittaamaan ja tulkitsemaan tutkimistuloksiaan - oppii arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta. SISÄLLÖT Perehdytään mekaniikan peruslainalaisuuksiin. Laajennetaan akustiikan, optiikan, lämpöopin, sähköopin ja magnetismin tuntemusta. Mekaniikka Kokeillaan käytännössä yksinkertaisten työvälineiden ja laitteiden käyttömahdollisuuksia ja tutustutaan kokeilun kautta mekaniikan peruskäsitteistöön. - vaaka, vipu, kalteva taso, väkipyörä, talja ja nostoköydet, vintturi, kiila, ruuvi, ketjut, hammasratas - tasapaino, painopiste, tukipiste, voiman varsi, kuorman varsi - voima, työ (mekaniikan kultainen sääntö) Akustiikka - ääniympäristö, kuuleminen ja korvan rakenne äänen eteneminen, äänen johtuminen, äänen nopeus, kaiku, absorptio yksinkertaisia soitinlaitteita, esim. soittorasia, posetiivi, gramofoni ääni ja tila (akustiikka rakennuksissa ja erilaisissa soitimissa) Optiikka - valon ja pimeän kohtaaminen, Mach-ilmiö neulanreikäkamera ja sen toiminnan ymmärtäminen Mach-ilmiön perusteella valon heijastuminen peilikuva (tasopeilit, kaleidoskooppi, kuperat ja koverat peilit) todellinen kuva (valokuva), valekuva (peilikuva) 102 Lämpöoppi - lämmön vaikutus veteen lämmön siirtyminen, johtuminen, eristäminen, säteily lämmön lähteisiin tutustuminen lämpötila, lämmön mittaaminen veden käyttö lämmitysjärjestelmissä Sähködynamiikka - sähkövaraus, -virta, jännite, purkaus (myös ukkonen) sähkön johtaminen ja eristäminen sähkötekniikan historiaa, esim. Galvani, Volta, sähköpari virtalähteet (paristot, dynamo, verkkovirta, muuntaja) sähkövirran ja -jännitteen mittaaminen, resistanssin määrittäminen, Ohmin laki eri aineiden sähkönjohtumisominaisuuksia, maatto sähkövastus ja sen tekniset sovellukset: sähköuuni, silitysrauta, sulakkeet, lämminvesivaraaja jne. sähkön vaarat (myös salama) Magnetismi - magneettinen hylkiminen ja puoleensa vetäminen magneettikenttä kompassin historia, omatekoinen kompassi, kompassin käyttö tutustuminen pohjois- ja etelänavan käsitteisiin ja maapallon magneettisiin alueisiin Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan, ymmärtämään ja käyttämään fysiikan ilmiöiden sovelluksia erilaisissa apuvälineissä, koneissa ja laitteissa - oppii käyttämään ja valmistamaan yksinkertaisia apuvälineitä tai laitteita ja hyödyntämään niitä käytännössä - oppii ymmärtämään ja käyttämään oppisisältöihin kuuluvia fysiikan käsitteitä, suureita ja yksiköitä - oppii kuvaamaan fysikaalisia ilmiöitä ja toimintoja piirroksin tai kaavioin - oppii käyttämään graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä - vahvistaa taitojaan havaintojen ja päätelmien tekemisessä ja laajentaa tietämystään ja taitojaan mittaamisessa, vertailussa, luokittelussa, hypoteesien esittämisessä ja testaamisessa - oppii valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia luonnontieteellisiä tutkimustehtäviä ja arvioimaan tulosten luotettavuutta - oppii ja ymmärtää fysikaalisiin voimiin, toimintoihin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja osaa toimia työtilanteissa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 103 SISÄLLÖT Perehdytään hydrauliikkaan, aeromekaniikkaan, termodynamiikkaan, meteorologiaan ja sähköisiin prosesseihin. Hydrauliikka ja aeromekaniikka - Arkhimedeen periaate (sekä vedessä että ilmassa) hydrostaattinen noste (syvyyspaine) tiheys yhtyvät astiat (hydraulinen vaaka, lappo, vesijohtojärjestelmä) stabiliteetti (laiva) pumppu, hydraulinen nosturi, hydrauliset jarrut laminaarinen eli kerroksellinen ja turbulenttinen eli pyörteinen virta pyörteet ja vastus Termodynamiikka ja meteorologia - kiinteiden aineiden, nesteiden ja kaasujen olomuodon muutokset lämmön siirtyminen, johtuminen ja säteily sekä vedessä että ilmassa ilman kosteus ja pilvien muodostuminen sekä pilvityypit ilmakehä ilmanpaine, korkea- ja matalapainealueet, säärintamat tuulet, sääilmiöt ja ilmastoalueet syklonit sääkartat, sääennusteet Sähködynamiikka - sähkön lämpövaikutus ja sähkökemiallinen vaikutus sähkövirran magneettinen vaikutus sovelluksineen (sähkömagneetti, lennätin, soittokello, sähkömoottori, dynamo, generaattori) Optiikka - valon taittuminen, taitekerroin kokonaisheijastus linssit ja polttopiste, todellinen kuva ja valekuva prisma, valon dispersio Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas ymmärtää - aineen olomuotojen ominaisuudet ja muuntumisen - lämmön merkityksen olomuotojen muutosprosesseissa - aineen ja energian välisen yhteyden - veden erityispiirteet sekä merkityksen luonnossa 104 - lämmön merkityksen lämpövoimakoneiden voimanlähteenä ilmiöiden ja niiden laskennallisten sovellusten välisen vastaavuuden atomi- ja ydinfysiikan perusteita. SISÄLLÖT - Tutkitaan aineen olomuotojen ominaisuuksia ja olomuotojen muuntumista vertaillaan höyryn ja tulistetun höyryn ominaisuuksia tutkitaan kiehumispisteen kohoamista ja sulamispisteen alenemista kerrataan lämpölaajeneminen ja lämmön siirtyminen tutkitaan lämpömäärää: sulamislämpö, höyrystymislämpö, ominaislämpökapasiteetti, liukenemislämpö käsitellään yleiset kaasulait perehdytään lämpövoimakoneisiin vertaillaan lämpö- ja ydinvoimalaitosten toimintaperiaatteita tutustutaan malleihin, joilla yritetään selittää aineen rakennetta tutustutaan luonnolliseen ja keinotekoiseen radioaktiivisuuteen tutustutaan lämpöopin laskennallisiin sovelluksiin vieraillaan alan tuotantolaitoksessa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas - osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa - osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa - osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja piirrosten avulla sekä tulkita niitä - osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä - tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas - osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima - osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen - ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia - osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan 105 - tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten perustan. Värähdys ja aaltoliike Oppilas - tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen - tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla - osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa - ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas - tunnistaa ympäristönsä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä - osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla - osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas - osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea sähkölaitteiden käyttökustannuksia - ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina - tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä - tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas - tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä - hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla - osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily - ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 106 7.10.2 KEMIA Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - oppii kallioperän, vuoristojen ja kivityyppien syntyprosessit - ymmärtää ja oppii maaperän kiviaineksissa tapahtuneita ja yhä jatkuvia muuntumisprosesseja - oppii tunnistamaan kivityyppejä, kivilajeja ja malmimineraaleja kivinäytteiden perusteella. SISÄLLÖT - magmakivet, sedimenttikivet, metamorfiset kivet graniittimaaperä ja kalkkikivimaaperä hiilen ja timantin suhde, jalokivet malmien ja metallien tuntemusta Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - oppii ymmärtämään kemiallisia ilmiöitä aineissa tapahtuvina yhdistävinä, erottavina ja muuntavina prosesseina - oppii ymmärtämään kemiallisia prosesseja ja aineiden kiertokulkua maaperässä, kasveissa, ihmisen elimistössä - oppii havaintojen tekemisen tarkkuutta ja ilmiöiden kuvaamista - oppii ymmärtämään ja käyttämään luonnontieteen tutkimusmenetelmiä, tekemään yksinkertaisia kemiallisia kokeita, tulkitsemaan tutkimusta ja esittämään tuloksia - ymmärtää kemiallisten ilmiöiden sovelluksia teknologiaan ja teolliseen tuotantoon - oppii ymmärtämään ympäristön suojelun merkityksen ja luonnonvarojen kulutukseen liittyviä haittoja - oppii tuntemaan aineiden ominaisuuksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia - oppii aineita ja prosesseja kuvaavia kemiallisia käsiteitä - oppii tuntemaan tutkimusvälineitä ja -laitteita sekä käyttämään niitä turvallisesti ja ohjeita noudattaen. SISÄLLÖT Palaminen - - erilaisten aineiden palaminen, esim. oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä (tarkastelun kohteena ilmiöön liittyvä laadullisuus; esim. prosessin nopeus, liekin väri ja koko, savu, haju, tuhka) tutkitaan palamisen ja ilman välistä suhdetta ja palamisen vaikutusta ilman koostumukseen (avotuli, uuni savupiippuineen) 107 - hiilen, rikin ja fosforin palaminen, niiden ominaisuudet ja esiintyminen luonnossa ja elimistössä (esim. tulivuoret, kivihiili, tulikärpäset) hapen ja hiilidioksidin merkitys ihmisille, eläimille ja kasveille palamiskaasut ja tuhka, happo ja emäs punakaalin ja mahdollisesti myös lakmuksen ja yleisindikaattorin käyttö indikaattorina lahoaminen, ruostuminen, hengitys Suolat - kalkkimuodostelmat, esiintymät, tippukiviluolat, kalkkimaaperän kasvusto jne. (kerrataan ja syvennetään 6. luokan kiviopin sisältöjä) kalkin poltto ja kalkin kierto (kalkkikivi − sammuttamaton kalkki − sammutettu kalkki − kalkki), laasti, sementti Metallit - tutustutaan tärkeimpiin metalleihin, niiden kemiaan ja käyttöön (esim. rauta, kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta; kerrataan ja syvennetään 6. luokan kiviopin sisältöjä) raudan sulattaminen (kivihiili, masuunin toiminta) Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan elimistön kemiallisia prosesseja sekä ymmärtämään ravintoaineiden merkityksen elimistön toiminnassa, kehityksessä ja kasvussa - oppii tuntemaan orgaanisten aineiden kemiallisen kierron luonnossa - oppii ymmärtämään kemian yhteyden käytännön ruuanvalmistukseen, kodinhoitoon ja hygieniaan, elintarvikkeiden tuotantoon ja jalostukseen, tekstiilituotantoon, rakennusmateriaaleihin jne. - vahvistaa ja monipuolistaa luonnontieteellisen tutkimisen ja tulkitsemisen taitojaan ja kykyjään esittää tutkimusten tuloksia - oppii käyttämään aihepiiriin liittyviä kemiallisia käsitteitä ja tuntemaan tutkimuksessa käytettyjen aineiden ominaisuuksia ja vaikutuksia toisiinsa - oppii huomioimaan turvallisuuskysymykset kemiallisten aineiden käsittelyssä - ymmärtää kemikaalien vastuuttomasta käytöstä aiheutuvat haitat ja vaarat luonnolle, ympäristölle ja ihmiselle - oppii soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja ja valmistamaan perusraaka-aineista esim. elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. SISÄLLÖT Käsitellään elollista rakentumista, orgaanisten aineiden, hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen ominaisuuksia, tutkitaan niiden rakennetta ja merkitystä ravitsemuksessa ja niiden hyödyntämistä teknologiassa. Tutkimuksissa käytetään peruselintarvikkeita ja niiden prosessointia; jyvä − jauho − taikina − leipä, maito − piimä − juusto, muna jne. 108 Hiilihydraatit - erotetaan tärkkelystä viljasta ja perunasta sekä tutkitaan tärkkelyksen ominaisuuksia (liukeneminen, lämmittäminen, testaaminen jodilla) tärkkelyksen muuntaminen sokeriksi, siementen itäminen (tärkkelys − glukoosi) hiilihydraattien muodostuminen, fotosynteesi (sokeri − tärkkelys − selluloosa) glukoosin valmistaminen tärkkelyksestä hapon avulla erilaiset sokerit ja niiden tunnistaminen sekä sokeripitoisuuden testaaminen elintarvikkeista sokerin historiallinen ja kulttuurinen merkitys sokerin vaikutus hampaisiin ja ruokavalioon (verensokeri, diabetes) käyminen Rasvat - rasvojen ja öljyjen ominaisuudet ja niiden suhde veteen, lämpöön, tuleen rasvojen alkuperä kasveissa ja eläimissä, ravintorasvat emulsio ja kovettaminen (esim. saippuan valmistaminen) emulgointi (esim. ruuanlaitossa ja ihovoiteen valmistamisessa) härskiintyminen Proteiinit - proteiinin erottaminen viljasta (gluteeni), proteiinit kasveissa (siemenissä, palkokasveissa) eläinvalkuainen (maidossa, munissa, lihassa, kalassa, höyhenissä, turkiksissa) valkuaisaineen tunnistaminen, sen luontaisten ominaisuuksien muuttuminen (denaturoiminen, koaguloiminen, mätäneminen) valkuaisaine ja typpi, typen sitoutuminen ja vapautuminen luonnossa viljelymaiden lannoitus (kompostointi, kemiallinen lannoitus, hernekasvit) maidon käsitteleminen ja jalostus (maitotuotteet, esim. juuston, viilin, jogurtin tai rahkan valmistaminen) Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan orgaanisia aineita ja niiden valmistusprosesseja - tarkastelee aineen muuntumista - vahvistaa ja monipuolistaa edelleen luonnontieteellisen tutkimuksen ja tulkitsemisen taitoja - kehittää tutkimuksen tulosten tarkastelua ja johtaa niistä lainalaisuuksia ymmärtääkseen kemiallisia prosesseja yhä laajemmin - oppii tutkimusmenetelmien avulla aineiden laadullisuuksien muuntumisen prosesseissa - hallitsee aineiden turvallisen käytön ja erityisesti palavien aineiden asialliset käsittelytavat - tuntee alan teollisuutta - tutustuu kemian merkkikieleen ja mallintamiseen. SISÄLLÖT - Käsitellään orgaanisen kemian perusilmiöitä ja ympäristökemian alkeita - tarkastellaan orgaanisen kemian tärkeimpiä alkuaineita: hiili, vety ja happi 109 - tutkitaan hiilidioksidin ominaisuuksia tutkitaan sokerin ominaisuuksia käsitellään alkoholikäyminen ja vertaillaan eri alkoholien ominaisuuksia valmistetaan dietyylieetteriä ja etyleeniä sekä vertaillaan niiden ominaisuuksia etanoliin tutkitaan aldehydien ja ketonien ominaisuuksia vertaillaan alkoholien ja karboksyylihappojen ominaisuuksia valmistetaan estereitä luodaan kokonaisnäkemys kasvien kemiasta tutustutaan yleisimpiin huume- ja päihdeaineisiin sekä niiden vaikutuksiin mallinnetaan alustavasti aineen rakennetta ja reaktioita kemianmerkkikielellä järjestetään vierailuja alan teollisuuslaitoksiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä - osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta - osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä - tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen - tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa - tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja - tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä - osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana - osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia - osaa tutkia aineiden ominaisuuksia, käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit - osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä mallia käyttäen - osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa jonkin yhtälön - osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. 7.11 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Terveystiedon oppiaineen tietoperusta on monitieteinen. Oppiaineessa tiedot yhdistetään ikäkauteen sopivalla tavalla ja sopivassa määrin. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista 110 antamalla oppilaille terveystietoja, taitoja ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään oppilaiden valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystiedon opetuksessa pyritään hyvään vuorovaikutukseen opettajan ja oppilaiden välillä, toiminnallisuuteen ja ajankohtaisuuteen. Oppilaan arki, kasvu, kehitys ja elämänkulku ovat keskeisiä opetussisältöjen valinnassa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1-4 osana ympäristö- ja luonnontietoa, vuosiluokilla 5-6 osana biologiaa, maantietoa ja fysiikkaa. Terveystiedon opetus luokilla 79 toteutetaan itsenäisenä oppiaineena yhteistyössä erityisesti biologian, kemian ja kotitalouden, mutta myös fysiikan, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetuksen kanssa niin, että ko. oppiaineiden tietoaines luo perustaa ja syventää terveystiedon käytännöllisiä sisältöjä. Opetuksen suunnittelussa toimitaan yhteistyössä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas oppii - ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon merkityksen - tunnistamaan murrosiän muutokset kehossa - arvioimaan ympäristön ja elämäntapojen merkityksen terveyden näkökulmasta - pohtimaan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä valintoja - keskustelemaan terveyteen liittyvistä asioista ja kriittisesti arvioimaan terveysalan markkinointia - ymmärtämään säännöllisen vuorokausirytmin merkityksen. SISÄLLÖT - mitä on terveys; terveyden käsitteeseen tutustumista nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita sekä murrosikä ravitsemukseen tutustuminen, ravintokokonaisuus käytännössä, ruoka-aineryhmät liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen liikenteessä terveys ja ympäristö fyysinen kasvu, uni, lepo, kuormitus tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireet, sairastaminen suvaitsevaisuus, omasta terveydestä huolehtiminen tupakka, alkoholi ja muut päihteet seksuaaliterveyden alkeet väittelyitä ja keskusteluita (esim. kypäräpakko, tarkoituksenmukainen vaatetus, terveellinen välipala) poliisin tai muun viranomaisen tietoisku toiminnan rajoituksista ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö 111 Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas oppii - keskustelemaan ja ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen - ymmärtämään ja kohtaamaan ihmisten erilaisuutta - ymmärtämään henkilökohtaisen vastuun liikenteessä - ymmärtämään ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen ja merkityksen terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä - käyttämään monipuolisesti eri tietojenhakumenetelmiä sekä suhtautumaan kriittisesti ja arvioimaan eri tietolähteiden sisältöjä. SISÄLLÖT - ravitsemuksen perusteiden ymmärtäminen; ravintoaineryhmät: hiilihydraatit, rasvat, proteiinit; suojaravintoaineet ja vitamiinit seksuaaliterveyden kysymysten jatkaminen, seksuaalinen monimuotoisuus, arvot ja normit psyykkinen kasvu ja kehitys sosiaalinen kasvu ja kehitys, perhe päihteiden käyttöön liittyviä seurannaisvaikutuksia; tuki kriisi- ja ongelmatilanteissa tunteet ja niiden ilmaiseminen esimerkiksi näytelmän keinoin kansantaudit Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas oppii - ihmisen kehityskaaren syntymästä kuolemaan - miten jo nuoruudessa voi omilla päivittäisillä valinnoilla ehkäistä sairauksia - pohdiskelemaan ja perustelemaan terveyteen ja turvallisuuten liittyviä valintoja - arviomaan kriittisesti terveysmarkkinointia - arvioimaan oman kehon oireita - terveyden eri osa-alueet ja ymmärtää niiden tasapainon merkityksen. SISÄLLÖT - keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ensiapu, EA1-kurssi ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan oman kehon oireiden lukutaito vuosiluokkien 7-9 opetussisältöjen koonti 112 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas - tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta - osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia - osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista - tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään - osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas - tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä - osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden, kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien, käyttöön liittyvää riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä - tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta - osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään - tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaaraja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas - osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin liittyvää käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla - osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet - osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja - osaa käyttää keskeiseen terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon hankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas - tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä - osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään 113 - tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käyttäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 7.12 USKONTO 7.12.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET Oppilas - saa luottamusta elämään ja itseensä - tutustuu Uuden testamentin kertomuksiin ja Jeesukseen - saa kertomuksista turvallisuuden ja rohkeuden kokemuksia tunne-elämän käsiteltäväksi - tutustuu kirkkovuoden juhliin - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan - oppii keskustelemaan elämän iloista ja suruista. SISÄLLÖT Opetussisällöt, kertomukset ja oppilaiden kanssa käytävät keskustelut käsittelevät seuraavia aihekokonaisuuksia: Luottamus ja turvallisuus - lapsen kokemusmaailmaa lähellä olevat elämäntilanteet, kertomukset luomakunnasta ja luonnontapahtumista sekä ihmisten välisestä kanssakäymisestä oppilaiden omat elämänkokemukset kertomukset Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta rukoukseen tutustuminen Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - kaikkien ihmisten ja koko luomakunnan kunnioittaminen lapsen suhde läheisiin ihmisiin, perheeseen, sukulaisiin, ystäviin, koulutovereihin Raamatun kertomuksia - kirkkovuoden juhliin liittyviä kertomuksia; jouluevankeliumi, loppiainen, palmusunnuntai, pääsiäinen Jeesus hyvänä paimenena ja lasten ystävänä 114 Eettisyyteen kasvattaminen - eettisten peruskysymysten, oikea ja väärän, hyvän ja pahan jne. käsittelyä kertomusten avulla hyvät tavat, yhteiset sopimukset ja säännöt ym. arkielämää tukevat arvot oppilailta nousevat kysymykset ja niistä keskusteleminen Luterilaisen kirkon elämä - kirkkovuoden juhliin ja kristillisiin tapoihin ja perinteisiin tutustuminen kirkollisiin toimituksiin tutustuminen; jumalanpalvelus, kaste kirkkoon ja seurakuntaan tutustuminen esim. vierailuin lasten virret ja hengelliset laulut Vuosiluokka 3 TAVOITTEET Oppilas - saa luottamusta elämään ja itseensä - tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin - tutustuu kirkkovuoden juhliin - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan - oppii pohtimaan eettisiä asioita ja keskustelemaan niistä SISÄLLÖT Opetussisällöt, kertomukset ja oppilaiden kanssa käytävät keskustelut käsittelevät elämän monimuotoisuutta ja arvokkuutta, luottamuksen ja turvallisuuden tärkeyttä, eettisten kysymysten pohdintaa, Raamatun kertomuksia ja luterilaisen kirkon elämää: - kertomukset Jumalan luomasta maailmasta ja luomakunnasta ja Jumalan huolenpidosta - perhe, sukulaiset, ystävät, joita voidaan käsitellä eri näkökulmista; perinteet, arvot, erilaisuus, rakkaus - ihmisen ja luonnon kunnioittaminen - oppilaiden esille nostamat elämän kysymykset ja pohdinnat - kirkkovuoden juhlat, niihin liittyvät kertomukset; erityisesti adventti ja joulunaika sekä pääsiäinen - Vanhan testamentin keskeiset kertomukset; alku- ja patriarkkakertomukset, kymmenen käskyä - Daavidin paimenpsalmi - virsien ja hengellisten laulujen opettelu - seurakunnan toimintaan tutustuminen; kirkossa tai seurakuntakodissa vierailu. 115 Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - saa luottamusta elämään ja itseensä, vahvistuu kohtaamaan elämässään vastaan tulevia tilanteita ja näkemään uskonnon vaikutuksia omassa ja muiden elämässä - tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetukseen - oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren - harjoittelee keskustellen pohtimaan eettisiä asioita sekä tunteiden ja kokemusten jakamista - tutustuu kirkon ja seurakunnan toimintaan - tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin, jos luokan tilanne sitä edellyttää. SISÄLLÖT Opetussisällöt, kertomukset ja oppilaiden kanssa käytävät keskustelut käsittelevät elämän monimuotoisuutta ja arvokkuutta, luottamusta ja turvallisuutta, eettisten kysymysten pohdintaa, Raamatun kertomuksia ja opetuksia sekä luterilaisen kirkon elämää: - erilaiset elämäntilanteet ja -kohtalot - valintojen tekeminen ja ihmisen vastuu tekemisistään - erilaisuus ja suvaitsevaisuus, yhdessä elämisen taito, vääryys − oikeudenmukaisuus jne. - Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta ja Jumalan huolenpidosta - Herran siunaus - kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky - Isä meidän -rukous - kirkkovuoden juhliin liittyvät tavat ja perinteet - omaan seurakuntaan, työntekijöihin, toimintaan ja osallistumismahdollisuuksiin tutustuminen esim. vierailujen muodossa - virret ja muu hengellinen musiikki. Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu Uuden testamentin kertomuksiin ja Jeesuksen opetuksiin - tutustuu kristinuskon ja kristillisen seurakunnan syntyyn - tutustuu kirkkovuoteen, kristilliseen perinteeseen ja hengelliseen musiikkiin - harjoittelee kohtaamaan uskonnollisten näkemysten erilaisuuksia - harjoittelee pohtimaan eettisiä asioita, tuomaan esille kysymyksiä ja pohdinnan aiheita sekä jakamaan kokemuksia suullisesti ja kirjallisesti - harjoittelee keskustelemaan eettisistä aiheista SISÄLLÖT - Jeesuksen elämä ja opetukset Jumalan valtakunnasta Jeesuksen kärsimyshistorian pääpiirteet ja ylösnousemuksen sanoma kristinuskon synty ja lähetyskäsky 116 - alkuseurakunta kirkkovuoden juhlakalenteri yhdessä eläminen, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, toisten arvostaminen ja kunnioittaminen erilaisuus; sairaus, vamma, eri kansallisuudet, eri uskontojen välinen kunnioitus jne. Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - perehtyy kristinuskon syntyyn ja leviämiseen - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - oppii käyttämään Raamattua lähdeteoksena - oppii ymmärtämään kristillistä symboliikkaa - osaa tuoda esille suullisesti ja kirjallisesti omia ajatuksia eettisistä kysymyksistä ja osallistuu eettisiin pohdintoihin. SISÄLLÖT - kristillisen kirkon synty, alkuvaiheet ja leviäminen Rooman valtakunnassa apostoli Paavalin elämä ja toiminta, Apostolien tekoja Raamattu; Vanhan ja Uuden testamentin kokonaisuuden jäsentäminen ja eri kirjojen sisältöihin tutustuminen esimerkein Vanhan testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Uusi testamentti; evankeliumit ja kristinuskon sanoma sekä sen leviäminen kristilliseen symboliikkaan perehtyminen: kirkkorakennus, risti, jumalanpalvelus, kirkon virat, liturgiset värit jne. Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - perehtyy luterilaisuuden syntyyn, luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin - oppii pohtimaan maailmankatsomuksensa muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden merkityksen ihmisten ja yhteisöjen elämässä - oppii kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - harjoittelee eettistä pohdintaa. SISÄLLÖT - Martti Luther ja luterilaisen kristillisyyden synty, sen perusoppi ja uskonkäsitys luterilainen kirkko Suomessa; katsaus historiaan ja nykyhetkeen luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta seurakunnassa kristilliseen symboliikkaan perehtyminen; kolmiyhteinen Jumala, sakramentit 117 - kristikunnan sukupuu; jakautuminen katoliseen, ortodoksiseen ja protestanttiseen kristillisyyteen keskeiset maailmanuskonnot pääpiirteissään, niiden levinneisyys ja kokosuhteet keskustelua uskontojen ulottuvuuksista; uskonnon vaikutuksesta yksilöön, yhteisöihin ja kulttuuriin monipuolisia eettisiä aiheita pohdittavaksi: erilaisuuden kohtaaminen, uskonto ja tieto, elämän merkitys ja rajallisuus; pohdintaa ja keskustelua erilaisista näkökulmista suullisesti ja kirjallisesti Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - osaa kristikunnan historian päävaiheet - ymmärtää, että kristinuskossa on olemassa erilaisia suuntauksia ja hallitsee niiden pääpiirteet - oppii, millaisia erilaisia kirkon toimintamuotoja on olemassa - tuntee maailman uskontojen nykytilanteen pääpiirteissään - ymmärtää uskontojen ja uskonnollisten kulttuurien kohtaamisen haasteita Suomessa ja eri puolilla tämän päivän maailmassa - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee kristinuskoon ja muihin uskontoihin liittyneitä merkittäviä henkilöitä. SISÄLLÖT - kirkon historia; kristinuskon kehityksen päävaiheet sekä kristinuskon eri suuntausten syntyvaiheet katolinen, ortodoksinen ja protestanttinen kristillisyys, eri kirkkokuntien uskonnollinen elämä ja levinneisyys maailmassa tutustuminen kirkon erilaisiin toimintamuotoihin nykypäivänä uskonnonvapaus kristinuskon ja muiden uskontojen historiaan liittyneitä merkkihenkilöitä esim. esitelmäaineistona Suomen uskontotilanne nykypäivänä, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon asema, muut kristilliset kirkot ja yhteisöt sekä muut uskonnot ja uskonnottomuus Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - oppii kristinuskon pääkehitysvaiheet Suomessa - saa yleiskuvan Suomen uskontotilanteesta menneinä aikoina ja nykyään - ymmärtää, että uskonnon harjoittamisessa on eroja ja tuntee kristinuskon erilaisia suuntauksia - tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumisen vaikuttavia tekijöitä. 118 SISÄLLÖT - Suomen kirkkohistorian pääpiirteet; suomalaiset muinaisuskonnot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika kristillinen elämä Suomessa, sekä historiallisin että nykypäivään sijoittuvin esimerkein Suomen uskontotilanne nykypäivänä; luterilaisen kirkon asema, yleiskuva muista kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä, muut uskonnot ja uskonnottomuus vertaillaan erilaisia kristittynä olemisen tapoja pohditaan eettisiä kysymyksiä, esim. hyvästä ja pahasta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas - tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet - tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen - ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas - ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta - tunnistaa uskonnollisia vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa - tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas - kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. 119 7.12.2 ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa on keskeistä, että oppilaan oma ortodoksinen identiteetti kehittyy ja lujittuu tietojen ja taitojen kautta, jotka auttavat oppilasta ymmärtämään oman uskonnollisen identiteettinsä arvon, mutta samalla kasvamaan kunnioittamaan toisten vakaumusta ja katsomuksellista näkemystä. Oppilas saa elämäänsä eettisen ajattelun rakennusaineita, jolloin hän kasvaa ymmärtämään vastuullisuuden omista teoistaan sekä ymmärtää kristillisen lähimmäisenrakkauden perusajatuksen. Opetus toteutuu yleensä aina yhdysluokkaopetuksena, jolloin eri vuosiluokkien aihekokonaisuuksia käsitellään osittain yhdessä ja osittain luokkakohtaisesti eriyttäen. Yhteisen aineksen kokonaisuuksiin kuuluvat erityisesti kirkkovuoden kierron käsitteleminen paasto- ja juhlaaikoineen sekä tutustuminen kirkon liturgiseen ja hengelliseen perinteeseen teemapäivän aikana. Teemapäivät järjestetään tason mukaisesti luokille 1-2, 3-5 sekä 6-9. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Opetuksessa huomioidaan oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentamiseen ja kasvamiseen eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Opetuksessa käytetään oppilaan tasoon ja opetustilanteeseen soveltuvia, monipuolisia työtapoja. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan soveltaen hyödyntämään tietoverkoista löytyvää aineistoa, kuten esimerkiksi www.ortoweb.fi. Vuosiluokka 1 TAVOITTEET Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - tutustuu ortodoksisen kirkkovuoden keskeisiin sisältöihin - tutustuu ortodoksisen kirkon merkkikieleen: ristiin, ristinmerkkiin ja sen merkitykseen, tuohukseen ja ikoniin ja lasten rukouksiin - tutustuu kirkon mukanaoloon ihmisen elämän eri vaiheissa - tutustuu helpoimpiin kirkkoveisuihin - tutustuu evankelis-luterilaiseen kirkkoon - oppii ymmärtämään vastuullisuuden omista teoistaan ja oppii kunnioittamaan toisen ihmisen yksilöllisyyttä - oppii tunnistamaan oman uskonnollisen perinteensä ja avoimesti arvostamaan muiden vakaumuksia. 120 SISÄLLÖT Ortodoksinen elämä - kirkkovuoden suurten juhlien, erityisesti palmusunnuntain, pääsiäisen ja joulun sisältöön ja oman seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen tutustuminen koetaan yhdessä elämän eri tilanteet; ilo ja suru, arki ja juhla ortodoksisen perinteen kautta Jumalan läsnäolo omassa elämässä, rukous on puhetta Jumalalle enkelit taivaallisina suojelijoina ortodoksinen perinne oman perheen elämässä; nimenanto, kaste, hautaus, kodinsiunaus tutuimmat pyhät ihmiset: Pyhä Nikolaos, Pyhät Joakim ja Anna Raamattu pyhänä kirjana - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen Jeesuksen syntymä ja käynti temppelissä 12-vuotiaana (Jeesuksen savilinnut) Jeesuksen opetuslapset Jeesus tyynnyttää myrskyn Jeesus siunaa lapsia Hyvä paimen Minä ja lähimmäiseni - oma perheeni ja ekumeeninen perhe, erilaiset perheet arkielämän kysymysten ja oman käyttäytymisen pohtimista yhdessä lähimmäisen auttaminen luomakunnan kunnioittaminen Vuosiluokka 2 TAVOITTEET Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - perehtyy ortodoksiseen kirkkovuoteen, rukousperinteeseen, pyhien ihmisten elämään, kirkon liturgiseen elämään omassa seurakunnassa sekä ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin - tutustuu Raamatun kertomusten ja kirkkovuoden juhlien kautta tarkemmin Jeesuksen elämän vaiheisiin ja Raamatun sisällön perusteisiin - tutustuu kirkon mukanaoloon ihmisen elämän eri vaiheissa - oppii ymmärtämään omien tekojen eettisen vastuullisuuden - tutustuu oman asuinalueensa muihin seurakuntiin. 121 SISÄLLÖT Ortodoksinen elämä - oman seurakunnan toiminta, yhteinen jumalanpalvelus – liturgia ja siihen osallistuminen sekä seurakunnan nuorisotyö paastot kirkon jäsenten eettisenä kasvattajana; anteeksipyytäminen ja -antaminen, ystävyys, lähimmäisyys, auttaminen, toisen ihmisen kunnioittaminen ja erilaisuuden ymmärtäminen suuren viikon tapahtumat ja pääsiäinen ortodoksisen kirkon liturginen perinne, rukouselämä ja pyhät ihmiset opastajina Karjalan valistajat Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämä kirkkovuoden suurten juhlien kautta käsiteltynä elämä Palestiinassa Kaanan häät Viisi leipää ja kaksi kalaa Pietarin kalansaalis 10 spitaalista Laupias samarialainen Tuhlaajapoika Minä ja lähimmäiseni - kotiseudun evankelis-luterilainen seurakunta toisen ihmisen vakaumuksen kunnioittaminen lähimmäisen auttaminen eläminen yhdessä erilaisina ihmisinä terveys, sairaus ja elämän erilaiset rajoitteet Vuosiluokka 3 Ortodoksisessa uskonnon opetuksessa huomioidaan kirkkovuoden kierto juhlineen ja paastoaikoineen. Lukuvuoden aikana oppilaat osallistuvat liturgia-jumalanpalvelukseen ja perehtyvät syvemmin kirkon liturgiseen perinteeseen osallistumalla teemapäivään. Opetuksessa tutustutaan paikallisen ortodoksisen seurakunnan historiaan, perinteisiin ja tapoihin. Tarvittaessa pyritään opetuksessa ottamaan huomioon oppilaiden oma kulttuuritausta. TAVOITTEET Oppilas - tuntee ortodoksisen uskon ja elämän perusteita - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - perehtyy Raamatun kertomuksiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä - tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin. 122 SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - suurista juhlista helatorstai ja helluntai oman kirkon pyhän elämäkerta ja Johannes Kastajan elämä suuren paaston käytäntöjä ja merkitystä Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla kotiseurakunta ja sen toiminta lähiympäristön muut uskonnot Raamattu pyhänä kirjana - alkukertomukset Jeesuksen elämä, ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä Liturginen elämä - sakramenteista ehtoollinen tutustuminen liturgiaan ja sen toimittajiin kirkkomatkan yhteydessä pääsiäisen tropari suurten juhlien ikoneja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - Pyhän kolminaisuuden persoonat teofanian yhteydessä kirkon ja seurakunnan tehtävä pelastus ja iankaikkinen elämä pääsiäisen yhteydessä Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - tuntee ortodoksisen uskon ja elämän peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - perehtyy Raamatun kertomuksiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä - tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin. SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - oppilaan oma suojeluspyhä - suurista juhlista ristin löytäminen ja ylentäminen sekä teofania - Sergei ja Herman Valamolainen 123 Kirkon jäsenenä - kotiseurakunta ja sen toiminta seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa Raamattu pyhänä kirjana - patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Jeesuksen opetukset Liturginen elämä - sakramenteista katumus kirkkorakennuksen osat joulutropari, kirkon pyhän tropari pyhien ihmisten ikoneja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - kymmenen käskyn etiikkaa Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - perehtyy Uuden testamentin ajan historiaan ja olosuhteisiin sekä keskeisten tekstien syntyyn ja kirjoittajiin - tutustuu ortodoksisen jumalanpalveluksen perusteisiin sekä kirkollisen taiteen perusteisiin - tutustuu kirkon eettisen opetuksen peruskäsitteisiin - tutustuu kirkon perinteeseen pyhistä ihmisistä eettisen ja hengellisen elämän esikuvina. SISÄLLÖT Raamattu pyhänä kirjana - uuden testamentin aika - evankeliumien kirjoittajat - ylösnousemus ja uusi elämä Liturginen elämä - jumalanpalvelusten toimittajat kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana ikoni kuvana ja pyhänä esineenä Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne maailmassa 124 - luostarien toiminta pyhiinvaellus juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja kirkolliset järjestöt Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - Pyhä Kolminaisuus ihminen Jumalan kuvana pelastus ja iankaikkinen elämä kirkko ja seurakunta Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset esikuvina - kirkon suuria opettajia ja marttyyreja ja heidän opetuksensa sisältöä Vuosiluokka 6 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen syvempää rakentumista. TAVOITTEET Oppilas - tutustuu Vanhan testamentin kuninkaiden aikaan, viisauskirjallisuuteen sekä profeettojen teksteihin - tutustuu Uuden testamentin Apostolien tekojen kirjan kautta kristillisen seurakunnan syntyyn ja apostolien lähetystyöhön - tutustuu syvällisemmin ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään sekä kirkkoon rakennuksena ja pyhänä paikkana. SISÄLLÖT Raamattu - Vanhan testamentin kuninkaiden aika profeetat ja ennusteet Kristuksesta Apostolien tekojen kirja; alkuseurakunnan synty, ensimmäiset marttyyrit, apostolien lähetystyö; erityisesti apostoli Paavali Liturgiikka - kirkkovuoden rakenne viikonpäivien pyhä muisto seurakunnan keskeiset jumalanpalvelukset kirkolliset toimitukset kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana 125 Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - perehtyy kristillisen kirkon syntyvaiheisiin ja kirkon opin muodostumiseen - tuntee kirkon jakaantumiseen johtaneita syitä - tutustuu Bysantin merkitykseen ortodoksisen kirkon perinteen muodostumisessa sekä kirkon historiallisiin vaiheisiin - tutustuu uskonnolliseen tilanteeseen Suomessa. SISÄLLÖT Yleinen kirkkohistoria Oppilas - saa perustiedot kristillisen kirkon syntyvaiheista ja kirkon opin muodostumisesta - tutustuu kirkonuskontodistajien ja kilvoittelijoiden merkitykseen kirkon historiassa - tietää kristillisen kirkon jakaantumiseen johtaneet syyt - ymmärtää Bysantin merkityksen ortodoksisen kirkon perinteelle ja opille sekä tuntee kristinuskon leviämisen Balkanille ja Venäjälle - tuntee läntisen kristikunnan opin perustat sekä reformaation vaikutukset läntisen kristillisyyden kehityksessä - tutustuu tärkeimpiin läntisiin kirkkokuntiin. Suomen kirkkohistoria Oppilas - tuntee suomalaisen muinaisuskonnon erityispiirteet ja kristillisen lähetystyön alkuvaiheet Suomessa - ymmärtää luostareiden merkityksen Suomen ortodoksisen kirkon kehitykselle - ymmärtää Suomen poliittisen ja maantieteellisen jaon merkityksen Suomen ortodoksisen kirkon asemalle ja historialle - tuntee suomen ortodoksisen kirkon ja oman seurakuntansa hallinnon pääpiirteet sekä yleisimpien kirkollisten järjestöjen toiminnan - tutustuu muihin ortodoksisiin kirkkoihin maailmassa. Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen. Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - tuntee Raamatun syntyhistorian ja rakenteen pääpiirteet - ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen ja Raamatun merkityksen kristillisen etiikan perustana 126 - tuntee suurten maailmanuskontojen opetuksen perusteet sekä tuntee niiden ilmenemisen Suomessa ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä ymmärtää eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. SISÄLLÖT Raamattu - Raamatun synty ja sisältö Vanhan testamentin keskeinen sisältö Uuden testamentin ajanhistoria Raamatun eettinen opetus Raamattu kirkon kirjana Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, oppi ja elämä uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin maailmanuskonnot Suomessa Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkon ihmiskäsityksen sekä eettisen opetuksen perusteet - osaa soveltaa opetuksen kautta saamiaan tietoja omaan toimintaansa ja eettisiin ratkaisuihinsa - tuntee ortodoksisen kirkon liturgisen elämän tärkeimmät jumalanpalvelukset sekä pyhät toimitukset ja tietää kuinka kirkko elää mukana ihmisen eri vaiheissa - tuntee ortodoksisen liturgisen taiteen perusteet ja merkityksen hengellisenä kasvattajana. SISÄLLÖT Liturgiikka - sakramentit ja niiden merkitys kirkon jäsenen elämässä tärkeimpien jumalanpalvelusten sisältö kirkon pyhät toimitukset ihmisen eri elämänvaiheissa kirkollinen taide ja sen merkitys kirkon jäsenen kasvattajana kirkkovuoden juhlien ja paastoaikojen kierto Etiikka - ortodoksinen ihmiskäsitys Vuorisaarnan etiikka yksilö- ja yhteiskuntaeettiset kysymykset eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen ja niiden soveltaminen elämässä 127 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskonnosta Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista - tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen - tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas - tuntee Raamatun sisäisen rakenteen - ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen - ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota - tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt - osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen - tuntee oman seurakunnan toimintaa - tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas - ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle - tunnistaa suuret maailmanuskonnot - osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 7.12.3 KRISTIYHTEISÖN USKONTO Kristiyhteisön uskonnon opetuksessa on aluksi keskeistä vaalia ja edistää lapsen luontaista uskonnollisuutta ja herättää luottamusta Jumalaan olemassaoloon turvallisena perustana koko luomakunnassa. Opetuksella vahvistetaan kristinuskon merkitystä elämää kantavana voimana ihmisten kesken ja yksityisen ihmisen elämänkaaressa. Opetus etenee oppilaan tietoisuuden kasvun mukaisesti ja pyrkii tukemaan hänen osallisuuttaan maailman arvoperustaan. Opetus toteutetaan vuosittain koulun työsuunnitelmassa määriteltävällä tavalla tarvittaessa vuosiluokkia yhdistämällä. Tällöinkin pyritään ottamaan huomioon kunkin oppilaan kehitys sekä opetuksen sisältöjen että menetelmien ja työtapojen valinnassa. 128 Vuosiluokka 1 TAVOITTEET Oppilas - luo suhteen opettajaan, opiskeluryhmäänsä ja ympäröivään elämään - saa suhteen vuodenkiertoon juhlien ja kertomussisältöjen avulla - oppii lauluja - tutustuu rukoukseen - tutustuu lastenkirkkoon. SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus - pienet luontosuhdetta lujittavat kertomukset ja vertauskuvalliset kertomukset luonnosta ja koko luomakunnasta keskustelut omista elämänkysymyksistä läheisten kanssa eläminen Eettisyys - hyvän kunnioittaminen ihmisessä, kotona ja koulussa luonnon hoitaminen Raamattu - jouluevankeliumi Raamattuun pohjaavia pieniä kertomuksia legendoja Raamatun aiheista Seurakunta ja uskonnollinen elämä - lasten jumalanpalvelus, juhla-ajat rukous, laulut Vuosiluokka 2 TAVOITTEET Oppilas - oppii erottamaan pyhän ja arkisen laatuja - saa luottavan suhteen tulevaisuuteen - ottaa huomioon luokkatovereiden kokemukset. SISÄLLÖT Alkuopetuksen tavoitteita ja sisältöjä laajentaen painotetaan erityisesti sisäisen muuttumisen salattua tapahtumaa. 129 Luottamus ja turvallisuus - legendat pyhistä ihmisistä, luonnosta sekä Jumalan viisaudesta ja rakkaudesta kohtalon muovaajana Elämän arvo ja eettisyyteen kasvaminen - kertomukset, jotka synnyttävät ja vahvistavat ihanteita ja toivoa sekä auttavat erottamaan hyvää ja pahaa itsessä ja ympärillä Seurakunta ja uskonnollinen elämä - kristilliset juhlat vuodenkierrossa ja lapsen elämässä laulut ja virret lapsen omat kysymykset Ympäröivä maailma - lähiympäristöön liittyminen välittömän suhteen vaaliminen ympäröivään elämään Vuosiluokka 3 Oppilaan tietoisuuden muuttuminen on otettava opetuksessa erityisesti huomioon. Lapsi alkaa ottaa etäisyyttä ympäristöönsä eikä enää samastu siihen lapsenomaisen luottavasti. Hän tarvitsee tukea pettymyksiinsä, joita ympäristön kohtaamisissa syntyy, sekä rakennusaineksia omaan sisäistyvään kehitykseensä. TAVOITTEET Oppilas - tutustuu uskoon elämää kantavana voimana - oppii tuntemaan Vanhaa testamenttia - tutustuu seurakunnan elämään lapsen kannalta - suhtautuu avoimesti muiden ihmisten maailmankatsomuksiin. SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus - Vanhan testamentin kertomuksia myytit, perimätieto keskustelut kysymykset pelastuksesta oppilaiden kokemuksista käsin Elämän arvo ja eettisyys - elämä yhteisössä ja ympäristössä: säännöt, tavat, sopiminen, sovittelu kertomukset, joissa vaalitaan kunnioitusta 130 - eettis-moraaliset kertomukset, esim. luonnonvertaukset, ihmiskohtalot Vanhan testamentin kertomuksia Raamatun kertomukset ja opetukset - Vanhan testamentin kertomuksia, erityisesti luomiskertomus, Jumalan johdatus Israelin kansanvaiheissa, Mooseksen lait tärkeimmät henkilöhahmot Vanhan testamentin alkukertomuksissa Seurakunta ja uskonnollinen elämä - omaan seurakuntaan tutustuminen: lastenkirkko, vuodenaikajuhlat, laulut Ympäröivä uskonnollinen maailma - erilaisten näkemysten kohtaaminen, keskustelua kokemuksista ennakkoluulottoman suhteen luominen erilaisuuteen Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - kasvaa entistä tietoisempaan luottamukseen suhteessa elämään ja itseen - syventää Vanhan testamentin maailman tuntemustaan - tutustuu Uuden testamentin vertauskuviin - saa suhteen erilaisiin ihmisiin - jakaa kokemuksiaan lähiympäristön kanssa. SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus - Vanhan testamentin kertomuksia, erityisesti merkittävät henkilöhahmot keskusteluja, oppilaiden kysymyksiä Elämän arvo ja eettisyyteen kasvaminen - Vanhan testamentin kertomuksia ja kertomuksia sankaruudesta Uuden testamentin vertauksia ja alustavasti Jeesuksen opetuksia vertauskuvallisia kertomuksia, jotka perustuvat havaintoihin luonnosta ihmisen kasvaminen lähi- ja kulttuuriympäristönsä jäseneksi Ympäröivä uskonnollinen elämä - avoimet keskustelut varsinkin esiin nousevien kysymysten pohjalta kotiseudun uskonnollisesta elämästä kirkkorakennukset kotiseudulla. 131 Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - arvostaa uskontoa omassa ja muiden elämässä - tunnistaa Vanhan testamentin keskeiset kuvat ja tapahtumat - tutustuu Uuden testamentin kautta Jeesuksen elämään ja tekoihin - tuntee kristillisen vuodenkierron - suhtautuu avoimesti muihin näkemyksiin - pyrkii toimimaan vastuullisesti. SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus - kertomusaineistoa, joka vahvistaa tasapainon kokemista omassa itsessä anteeksianto ihmisen elämässä (mm. tuhlaajapoika UT:sta) muuntumisen mahdollisuus (esim. UT:n parantumisihmeet) kertomuksia opetuslapsista elämä perheessä Elämän arvo ja eettisyys - elämän ja kuoleman kysymykset, ihmiskohtaloita synnin ja armon käsitteet kertomusten pohjalta omaan ympäristöön jäsentyminen ja vastuullisuus vastuu luonnosta ja sen hoitamisesta Raamatun kertomukset ja opetukset - Jeesuksen elämästä, opetuksista ja teoista alustavasti Seurakunta ja uskonnollinen elämä - rukous laulut ja musiikki kristillisen vuodenkierron rytmisyys Ympäröivä uskonnollinen elämä - oppilaiden omat kysymykset ja kokemukset Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - alkaa ymmärtää uskonnon ja pyhyyden merkitystä ihmisen ja yhteisöjen elämässä 132 - laajentaa Raamatun tapahtumien tuntemustaan kehittää suhdettaan omaan kirkkoonsa suhtautuu suvaitsevasti eri tavoilla ajatteleviin ja uskoviin ihmisiin. SISÄLLÖT Maailmankatsomus - elämän merkitys ja rajallisuus ihmisten kohtaloiden kautta Maailmanuskonnot - erilaisten maailmankatsomusten pohdiskelua ja keskustelua avoimuutta vahvistavaa ja ennakkoluuloja hälventävää kertomusaineistoa Raamattu - Israelin kansan historialliset vaiheet Jeesuksen elämä ajallisena kokonaisuutena vaellus opetuslasten kanssa Eettisyys - uhri ja uhraaminen esikristillisenä aikana ja Golgatan tapahtumassa ihmisen vastuu lähiyhteisöissä Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - oppilas ymmärtää uskonnon ja pyhyyden merkityksen yksilön ja yhteisön elämässä - perehtyy Raamattuun - tutustuu kristinuskoon ja sen kehitykseen - tutustuu oman seurakunnan tapahtumiin - pyrkii tiedostamaan eettisiä kysymyksiä. SISÄLLÖT Maailmankatsomus - uskon ja tiedon välisen suhteen pohdinta - oman suhteen luominen uskontoon - uskonnollisuus ja uskonnottomuus Maailmanuskonnot - uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus 133 Raamattu - Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Uudesta testamentista Jeesuksen opetuksia Kirkkohistoria - kristillisyys elämänkäytännöissä ja yhteiskunnassa kristinuskon syntymästä Eettisyys - kristillisestä ihmiskäsityksestä: toimiva rakkaus kärsimyksen merkitys ja tehtävä ihmisen muuntumisessa uhrautuminen ihmiselämässä Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - alkaa tiedostaa maailmankatsomuksen vaikutuksia yksilön ja yhteisöjen elämässä - perehtyy Uuteen testamenttiin - syventää näkemystään kristillisyydestä ja kristinuskon leviämisestä - tutustuu ihmisen tehtävään yksilönä sekä yhteisönsä, kulttuurinsa ja luonnon jäsenenä. SISÄLLÖT Maailmankatsomus - mainen elämä tehtävänä vapaus ihmisen elämässä tieto ja usko ihmisen elämässä usko elämän perustana Maailmanuskonnot - suvaitsevuus suhteessa erilaisiin näkemyksiin erilaisten näkemysten yhteiselon edellytyksistä Raamattu - Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Paavali ja alkukristillisyys Kirkkohistoria - uskonnonvapaus kirkon jäsenyys 134 Eettisyys - arvojen heijastuminen ihmisen toimintaan ja elämään elämäkerta yksilöllisenä kohtalonkulkuna Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - tiedostaa oman maailmankatsomuksensa rakentumista - ymmärtää uskonnon ja pyhän merkityksen - luo kokonaiskuvaa Raamatusta ja erityisesti Uudesta testamentista - perehtyy kristinuskon kehitykseen - tutustuu maailmanuskontoihin - kehittää suvaitsevaisuutta - pohtii eettisiä kysymyksiä. SISÄLLÖT Maailmankatsomus - elämän arvo ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde epäily ja uskonnonvastaisuus Maailmanuskonnot - suurten uskontojen pääpiirteet uskonnot ja muut elämänkatsomukset yksilön, yhteisöjen ja kulttuurien kehityksessä Raamattu - Uuden testamentin evankeliumien erilaisuudesta syntyvä harmonia kristillisen seurakunnan syntymä ja alkukristittyjen vaiheet Apostolien tekojen pohjalta Raamatun vaikutuksesta kulttuuriin Kirkkohistoria - kristinuskon olemus, kehittyminen ja leviäminen maailmassa; ekumenia Suomen uskontotilanne nykyään: kansankirkot sekä muut kristilliset yhteisöt, muut uskonnot ja elämänkatsomukset suomalainen uskontokehitys: muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus, myöhempi uskontokehitys Eettisyys - eettiset normit, periaatteet ja arvot ihmisen elämässä; keskustelut, pohdiskelut ja elämäkerrat; YK:n ihmisoikeuksien julistus 135 - etiikka kristillisessä ihmiskäsityksessä: mm. kirkkoisien, mystikkojen ja teologisten opettajien ajatuksia ja mietteitä; vuorisaarna ihmisen vastuu omasta kehityksestään sekä osallisuudestaan yhteiskunnan ja luonnon kehitykseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas pystyy hankkimaan tietoa kristinuskosta Oppilas - tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon synnyn ja kirkkohistorian kehitysvaiheiden pääpiirteet - tuntee Suomen uskontokehityksen vaiheita ja nykytilanteen. Oppilaalla on suhde uskonnon alueeseen Oppilas - ymmärtää uskonnollisen ajattelun, kokemuksen ja toiminnan luonnetta - tunnistaa uskontojen vaikutuksia kulttuuriin - tuntee maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä - suhtautuu ennakkoluulottomasti eri tavoilla uskoviin ja ajatteleviin ihmisiin. Oppilas käyttää uskonnon alueen tietoa Oppilas - osaa käsitellä uskon ja tiedon suhdetta - hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - pystyy keskustelemaan olemassaolon kysymyksistä. Oppilas toimii eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas - osallistuu eettiseen pohdintaan vastuullisesti - tunnistaa omien tekojensa seurauksia. 7.13 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokittaiseksi, koska opetusryhmät on yhdistetty eri luokkatasojen oppilaista. Opettaja laatii opetusryhmälleen tavoitteet ja sisällöt tämän suunnitelman pohjalta. 136 Vuosiluokat 1-3 TAVOITTEET Oppilas - oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia sekä ilmaisemaan itseään - saa aineksia kasvulleen ja pyrkimykselleen toteuttaa hyvää sekä erottaa oikeaa ja väärää toisistaan - oppii eläytymään toisen asemaan - ymmärtää yhteistyössä tarvittavia sopimuksia ja sääntöjä sekä riidan syntymistä ja ratkaisemista - tutustuu luontoon, kiinnostuu siitä ja opettelee pieniä vastuita - pohtii maailman syntyä koskevia kysymyksiä ja käsityksiä - kehittää avointa suhtautumista erilaisuuteen ja pyrkii sietämään epävarmuutta ja epämiellyttäviä tunteita - tutustuu oikeuksiin ja velvollisuuksiin - tuntee vuodenkierron juhlat. SISÄLLÖT Opetuksessa käytetään runsaasti satuja, tarinoita ja kertomuksia. Myös leikkien, runojen ja laulujen avulla voi lähestyä monia aiheita. Työtapoina ovat keskustelut, pohdinnat, omiin kysymyksiin rohkaisu ja kokemusten ja näkemysten jakaminen. Sisällöt ovat aihepiireittäin seuraavia: Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - toisen kohtaaminen ja toisen asemaan asettuminen saduissa, tarinoissa, kertomuksissa, leikeissä ja pienissä näytelmissä pienien yhteistöiden harjoittelu ja toisen auttaminen riita ja sovinto hyvän ja oikean tarkasteleminen erilaisten tilanteiden ja kertomusten kautta ystävyys ja toveruus toisen kuunteleminen ja ymmärtäminen sekä oman näkemyksen esille tuominen Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - myönteisten asioiden löytäminen itsestä ja omien väärien tekojen myöntäminen perhe ja sen tavat, asema perheessä perheen elämänkatsomus tapakulttuuri kotona ja sen ulkopuolella vuotuisjuhlat omassa ja joissakin muissa kulttuureissa muiden kulttuurien lasten elämää koululaisena, kaverina ja perheenjäsenenä kasvaminen Yhteisö ja ihmisoikeudet - säännöt ja sopimukset kotona ja koulussa oikeudet ja velvollisuudet kotona ja koulussa luottamus, rehellisyys ja reiluus ihmisten kesken, kultainen sääntö 137 - yhteistyö: omien toiveiden sovittaminen toisten toiveisiin, yhteiseen päämäärän saavuttamisen keinot auktoriteetti ja totteleminen Ihminen ja maailma - elollinen ja eloton luonto oppilaan luontosuhteen vaaliminen koulussa ja vastuu kotona maailman syntytarinoita tarinoita, legendoja ja vertauskuvallisia luontokertomuksia syntymästä, elämästä ja kuolemasta elävän luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön tarkkailua ja hoitamista Vuosiluokat 4-5 TAVOITTEET Oppilas - kuuntelee toisia, antaa puheenvuoron toiselle ja ilmaisee itseään - ymmärtää yhteiset säännöt ja sopimukset - pyrkii eheyteen elämänkatsomuksensa käsittelyssä, kestää epävarmuutta ja muita näkemyksiä - keskustelee, tekee kysymyksiä ja ottaa osaa yhteiseen pohdintaan - erottaa oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa - ottaa vastuuta itsestään ja muista koulussa ja kotona - kiinnostuu ympärillään olevasta luonnosta ja lähipiirin ihmisistä - pyrkii toimimaan reilusti. SISÄLLÖT Työtapoina ovat kertomukset, keskustelu, taiteellinen lähestyminen eri tavoin, pohdinta, ryhmätyö ja käytännön toiminta opetusryhmän tarpeiden ja opettajan näkemyksen mukaisesti. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - suvaitsevaisuus, erilaisuuden sieto ja hyväksyminen oman näkemyksen ilmaiseminen ja toisen kuunteleminen hyvän ilmeneminen ajatuksissa, sanoissa ja teoissa, ihmisen mahdollisuus pahaan auttaminen, vapaaehtoisuus Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - eri ihmisten ja kulttuurien erilaiset ajattelu- ja toimintatavat kiusaaminen, syrjintä, suosiminen, ennakkoluulot, niiden huomaaminen ja oikeaan toimintatapaan pyrkiminen myyttikertomukset vanhojen maailmankatsomusten perustana 138 Yhteisö ja ihmisoikeudet - lasten oikeudet ja velvollisuudet; lasten oikeuksien julistus ja sen toteutuminen omassa ja muiden lasten elämässä teko ja sen seuraus, vastuun kantaminen Ihminen ja maailma - lapsen vastuu luonnosta, ihmisen vastuu luonnosta maailman ja ympäristön ilmiöiden ihmettely tietämisen perustana Vuosiluokat 6-7 Opetuksen tehtävä on syventää oppilaan elämänkatsomusta ja maailmankuvan ymmärtämistä. Oppilas saa perustietoja muista katsomuksista ja uskonnoista ja tukea omaan kasvuunsa vastuulliseksi ja aktiiviseksi ihmiseksi. TAVOITTEET Oppilas - etsii ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta - kehittää arvostelukykyään ja pyrkii eettiseen toimintaan - sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita - tutustuu muihin katsomuksiin ja kulttuureihin, oppii tuntemaan ja arvostamaan myös omista poikkeavia arvoja, uskomuksia ja ratkaisuja. SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet sisältävät aikaisempien vuosien opetuksen aihepiirejä syventävää ainesta. Työskentelytapoina käytetään mm. keskustelua, alustuksia, ryhmätyötä, tutkimista, kirjoittamista ja oppilaan ajattelua virittävään lähdeaineistoon ja kirjallisuuteen tutustumista. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta - demokratia hyvän toteuttamisessa kansalaisuuteen kasvaminen vastuukysymyksiä kestävästä kehityksestä Katsomusten maailma - maailmankatsomusten kehityslinjat, katsomusvapaus uskonto ja uskonnottomuus, uskonnon ja tiedon suhteesta, oma elämänkatsomus Kulttuuri - luonnon ja kulttuurin suhde: luonnon- ja alkuperäiskulttuurit, viljelykulttuurit, kaupunkikulttuuri jne. 139 - ihmisyhteisö erilaisissa kulttuureissa; yksilö, perhe, suku suomalainen kulttuuri ja suvaitsevaisuus Etiikka ja hyvä elämä - hyvän elämän kysymyksiä, nuoren elämän ongelmia ja kysymyksiä ihmisoikeuksien julistus, ihmisoikeuksien toteutuminen ja toteutumattomuus siirtolaisuus, pakolaisuus, monikulttuurisuus ympäristön hyväksikäyttö ja tuhoutuminen Tulevaisuus - kysymyksiä luottamuksen ja toivon säilymisestä ja ihmisen mahdollisuuksista ihmiskunnan maailmanperintö, perintökohteita maailmankansalaisuus, ihmiskunnallisuus Vuosiluokat 8-9 Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppilas saa mahdollisuuden luoda suhteen omaan elämänkatsomukseensa ja rakentaa maailmankuvaansa. Oppilaan kasvua vastuuseen ja aktiiviseen toimintaan tukee omien ajattelun ja ymmärryksen voimien käyttöön saaminen. TAVOITTEET Oppilas - oppii hahmottamaan kokonaisuuksia ja kehittää taitoja ilmaista elämänkatsomustaan - oppii huomaamaan arkipäivän tilanteiden eettiset mahdollisuudet ja oppii ajattelemaan ja harkitsemaan niitä - oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnan rakentamisesta ja luonnosta - oppii arvioimaan tieteiden ja tekniikan vaikutusta elämäntapaamme. SISÄLLÖT Kansalaisuus ja yhteiskunta - tutustuminen yhteiskuntateorian perusteisiin poliittisen järjestelmän toiminta yhteiskunnan kehittämisessä Katsomusten maailma - tutkimus tiedon lisääjänä ja laajentajana; luonnollisen ja yliluonnollisen käsitteet ja suhde oman elämänkatsomuksen piirteiden käsittäminen Kulttuuri - kulttuurintutkimus 140 Etiikka ja hyvä elämä - eettisten ajattelun soveltaminen moraalisiin kysymyksiin nykyajan eettisiä ongelmia yksilön, yhteisöllisyyden ja erilaisuuden ongelmat Tulevaisuus - tulevaisuuden tutkiminen oman tulevaisuuden kysymykset ja tulevaisuuden hyväksi toimiminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia, kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen ratkaisun - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri maailmankatsomusperinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. 141 Ihminen ja maailma Oppilas - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 7.14 HISTORIA Historian opetus rakentaa oppilaalle käsitystä kulttuurin kuulumisesta ihmisyyteen, koko ihmiskuntaan. Kotiseudun kulttuurin historia toimii esimerkkinä kaikkien kulttuurien historiasta. Jokaisella kulttuurilla on oma laatunsa, ja kuitenkin kaikki kulttuurit tuovat osansa ihmiskunnan yhteiseen historiaan. Opetusmenetelmien tulee antaa lapselle elävä paikan ja ajan käsitys, joka syntyy kerronnan synnyttämistä kuvista, konkretisoiduista havainnoista ja vastaanottavan oppilaan mielikuvituksesta, jolla hän jakaa ja tuntee tapahtumien kulussa ja pyörteessä elävien historian henkilöiden teot, ilot ja kärsimykset. Varsinainen ihmiskunnan historian opetus alkaa viidennellä luokalla, mutta oppilas tutustuu historiaan jo neljänneltä luokalta lähtien ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen yhteydessä, jolloin käsitellään oman kotiseudun luonnon, elinkeinojen ja kulttuurin kehitystä. Historian opetuksen lähtökohta sidotaan konkreettisimpaan historiaan, oman kotiseudun menneisyyteen. Ennen 12 vuoden ikää historia tuodaan oppilaan kokemukseen kuvaillen, aistimuksiin, havaintoihin ja mielikuvitukseen vedoten, jotta historian kuvat alkavat elää oppilaassa. Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu kotiseudun luonnon historiaan jääkaudelta lähtien - saa mielikuvituksen, aistimusten ja havaintojen avulla elävän kuvan kotiseudun menneisyydestä ja muutoksesta aina nykypäivään saakka - hahmottaa nykyisen lähiympäristönsä ja elinpiirinsä tärkeitä paikkoja ja oppii muistamaan, miten tähän on tultu - oppii käsittämään ajan vaikutusta ympäristöön ja ihmiseen; ymmärtää konkreettisen, muutaman sukupolven ketjun. 142 SISÄLLÖT - - tutustuminen kotiseudun luonnon historiaan jääkaudelta lähtien paikkakunnan sijainnin ja maaperän vaikutus kulkuyhteyksien ja elinkeinojen muotoutumiseen maalaiskylästä kaupungiksi kotiseudun historia: elinkeinorakenne, ammatit, liikenne, rakentaminen, koulusivistys ja kulttuurielämä kertomuksin kehitykseen ja uudistuksiin merkittävästi vaikuttaneista henkilöistä ja tapahtumista autenttiset kuvaukset, erilaiset tilastotiedot, rakennukset, tekninen kehitys jne. konkreettisin esimerkein ja todelliseen henkilöhistoriaan liittäen Vuosiluokka 5 Historian opetus alkaa kulttuureista, joista on olemassa vain myyttitietoa. Oppilaat saavat kuulla tästä aineistosta kertomuksia, runoja ja lauluja sellaisenaan ilman tulkintaa. Heillä on kyky välittömästi eläytyä tähän kuvamaailmaan, joka toistuu useimpien kansojen myytistössä. Historian alkuopetuksesta puuttuu tieteellinen painotus, kronologinen asioiden esittely ja faktojen korostaminen. Kun myöhemmin siirrytään kirjoitettuun historiaan, opetuksen ote muuttuu vähitellen oppilaan kehityksen mukaisesti. TAVOITTEET Oppilas - oppii tuntemaan muinaisten maanviljelys- sekä kaupunkikulttuurikansojen mytologioita - oppii ymmärtämään muinaisten kulttuureiden syntysijoilla vallinneita luonnonolosuhteita sekä alueilla eläneiden ihmisten luonteenpiirteitä, toimintaa, maailman käsittämistä ja kokemista - oppii ymmärtämään kulttuurien keskinäisiä eroavaisuuksia. - oppii ymmärtämään historiallista kehitystä ja tunnistamaan menneiden aikojen taitojen ja kehityksen jälkiä nykypäivässä ja omassa kulttuurissamme - oppii antamaan arvoa ihmisten henkisille ja aineellisille pyrkimyksille ja työlle - saa ihanteita ja uusia näkökulmia elämään ja oman identiteettinsä rakentumisen tueksi - tutustuu paikan, ajan ja jatkuvuuden käsitteisiin. SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Opetus rakentuu runsaasta kertomusaineistosta, värikkäästä ja elävästä tapahtumien sekä historiallisten henkilöiden elämän ja toiminnan kuvauksista. Oppilaat muistelevat kuulemaansa ja keskustelevat siitä opettajansa kanssa ja laativat opettajan ohjauksessa aihepiireistä omat työkirjansa teksteineen ja kuvituksineen. Opetuksessa käsitellään seuraavia sisältöjä: - muinainen Intia: mytologiaan tutustuminen kertomusten kautta (esim.Veda-, Upanisadit- ja Bhagavadgita- runoelmista), kastijärjestelmän synty, Buddhan elämäkerta - muinainen Iran, Persia: maanviljelyksen ja eläintenhoidon alkaminen; Zarathustra, tekstiotteita Avestasta tai Bundaheshistä - Mesopotamian, Kaksoisvirtainmaan kaupunkikulttuurit: kertomusaineiston aiheita Gilgamesh-eepoksesta, nuolenpääkirjoitus, Hammurabin laki - Muinais-Egyptin mytologisia aiheita; kulttuurin saavutuksia (rakennelmat): pyramidit, kuninkaiden haudat, kastelujärjestelmät, hieroglyfit; valtiomuodon syntyminen 143 - - Kreikan historia: kertomusaineistona Ilias tai Odysseia, kaupunkivaltioiden synty (Sparta ja Ateena), persialaissodat, Perikleen aika, Aleksanteri Suuri ja Kreikan kulttuurin leviäminen hellenisminä voidaan tutustua myös muinaisen Kiinan sekä Keski- ja Etelä-Amerikan kulttuureihin (esim. mayojen, tolteekkien ja atsteekkien legendat) Vuosiluokka 6 Oppilaat ovat 12. ikävuoden jälkeen valmiita kokemaan historiallista kausaalisuutta ja näkemään aiheita, virikkeitä ja syitä tapahtuneelle. He alkavat myös osata ajatella muita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia historialliselle tapahtumiselle. Historiaan ilmaantuvat persoonallisuudet sosiaalisten ryhmittymien edustajina. Kaksinaisuus, vastakkainasettelut ja dialektisuus tulevat nuoren kokemuspiiriksi niin historiassa kuin omassa elämässä. Roomalaisen kulttuurin heijastuminen nykyaikaan saakka vaikuttaa varttuvan nuoren historian käsitykseen. Hän kohtaa näitä heijastumia mm. kansalaisen ja tasavallan käsitteissä, oikeuselämässä, maa- ja vesirakentamisessa (tiet, vesijohdot, viemäriverkot, lämmitys, valtion hallinto, laki) ja kansainvaellusten alkamisessa. Oppilaita autetaan muodostamaan konkreettisia lineaarisia ajan käsitteitä sukupolvien ketjun, paikallisten ihmisten sanontojen tai lausuntojen jne. kautta. TAVOITTEET Oppilas oppii - havaitsemaan historian tapahtumien vaikutussuhteita sekä historiallisten tapahtumien kehitysimpulsseja - ymmärtämään menneinä aikoina eläneiden ihmisten toimintaa ja ajattelua - tuntemaan historian henkilöitä - näkemään yhteyksiä ja eroja erilaisissa kulttuureissa ja aikakausissa - löytämään yhteyksiä historian tapahtumien ja oman elämän ja oman aikakauden välillä - näkemään kulttuurisia kehitystapahtumia - historiallista ajan jaksottamista, aikakausien käsitteitä ja nimityksiä - pohtimaan historian yhteyksiä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä oman maan kehitykseen. SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Opetuksen sisältö rakentuu runsaasta kertomusaineistosta, taruista ja kuvauksista sekä historian henkilöiden elämäkertojen tarkastelusta. Oppilaat työstävät opettajan ohjaamana oman työkirjan oppisisällöistä sekä perehtyvät eri aihepiireihin ryhmätöiden ja esitelmäaiheiden avulla. Opetus sisältää paljon keskustelua, mielipiteiden vaihtoa sekä oppilaiden ja opettajan suullista vuorovaikutusta. Opetuksessa käsitellään seuraavia sisältöjä: Rooman historia - kertomukset Rooman perustamisesta ja myyttisestä menneisyydestä patriisit ja plebeijit Rooman imperiumin synty ja rakenne sekä roomalaiset arvot, ihanteet ja lait Rooma ja Karthago, puunilaissodat Gracchuksen aika Rooman armeija 144 - Caesar ja uuden hallintojärjestelmän alku roomalaisten saavutukset insinööritaidoissa (vesijohtojärjestelmät, maasillat, tiet, rakennukset) Kristinuskon leviäminen Rooman valtakuntaan Rooman rappeutuminen, hunnit ja gootit, kansainvaellukset Keskiaika - Bysantti luostarikulttuuri Muhammed ja islamin leviäminen Frankit, Kaarle Suuri ja Rooman keisarikunta feodaaliyhteiskunta ristiretket, ritarius ja ritarikunnat, idän ja lännen kohtaaminen paavin ja keisarin valtataistelu kaupunkikulttuuri ja kauppa, ammattikunnat rakennustyyli, katedraalit keskiaikaisia teknisiä keksintöjä (tuuli- ja vesimyllyt, magneettikompassi, laivanrakennus, ruuti, kellot yms.) mahdollinen Suomen historian aloitus Vuosiluokka 7 Oppilaat harjoittelevat arvostelukyvyn käyttöä, ja opettajan auktoriteetti heikkenee samalla. Opetuksen tulee auttaa oppilasta näkemään historiallisten tapahtumien yhteyksiä ja seurausvaikutuksia tuleviin tapahtumiin. Tarkastellaan kulttuurin ja teknologian kehityksen ja historian tapahtumien yhteyttä ja ihmiskunnan muuttuvaa tietoisuutta. Tärkeää on herättää jatkuvasti oppilaan kiinnostusta maailmaan. Uuden ajan alku ja kehitys kuvataan mahdollisimman tarkasti. Oppilas kohtaa löydöissä, keksinnöissä, taiteessa, kaupankäynnissä ja uskonnollisessa elämässä uutta, joka muuttaa ihmisen suhdetta itseensä ja koko olevuuteen. Hän kohtaa ihmisen uuden tavan suhtautua ja liittyä maailmaan aistiensa avulla. Käytännölliset, mekaaniset ja tekniset seikat valtaavat yhä suuremman osan ihmisen tietoisuudesta samalla, kun usko ihmeisiin ja pyhiin asioihin alkaa hiipua. Seitsemäsluokkalainen elää tietoisuudessaan samanlaista prosessia. TAVOITTEET Oppilas oppii - ymmärtämään ihmisten elämää ja siinä tapahtuneita muutoksia uuden ajan murroksessa - ymmärtämään Euroopan ja Euroopan ulkopuolella vallinneita silloisia olosuhteita - luomaan henkilökohtaista suhdetta käsiteltäviin asioihin, henkilöihin ja tapahtumiin - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa - käyttämään erilaisia tietolähteitä ja muodostamaan perusteltuja näkemyksiä tapahtumista - ymmärtämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - ymmärtämään kulttuurin ja teknologian kehityksen vaikutukset historiallisiin tapahtumiin ja ihmisen tietoisuuden kehitykseen - tarkastelemaan historiallisten tapahtumien laajoja, monitahoisia yhteyksiä ja seurauksia tulevaan - huomaamaan historiallisten tapahtumien vaikutukset yksittäisten ihmisten elämään ja kokemuksiin ja oman maan historiaan. 145 SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Perehdytään historiallisiin tapahtumiin erityisesti ihmisten pyrkimysten, toiminnan, saavutusten, tutkimusten ja uudistusten kautta: - löytöretkien historia vaikutuksineen - kirjapainotaidon keksiminen vaikutuksineen - renessanssi, humanismi - esimerkkejä modernin luonnontieteen alkutaipaleelta (Galileo, Kopernikus, Kepler) - Jean d´Arc ja hänen toimintansa seuraukset - uskonpuhdistuksen aika (Hus, Luther) - uusien ammattien ja kaupankäynnin muotojen syntyminen (Hansaliitto, Medicit, Fuggerit) - kolmekymmenvuotinen sota - mustasurma eli rutto - Suomen historia vastaavina aikoina (esim. uskonpuhdistus, Mikael Agricola, Nuijasodan talonpoikaiskapina jne.) Vuosiluokka 8 Kahdeksannella luokalla historian opetuksessa edetään mahdollisimman lähelle nykyaikaa. Teollisen kehityksen kautta voidaan tarkastella kausaalisuuden ja tarkoituksellisen ihmisen toiminnan vuorovaikutusta, joiden eron tulisi käydä selväksi oppilaalle. Keksinnöillä ja nopealla kehityksellä on sosiaaliset seurauksensa, joista osa on myönteisiä kehitysaskelia (lääkkeet, kemia, liikkuvuus, ammattiyhdistykset), osa kielteisiä (työläisten heikko asema, lapsityövoiman käyttö, luonnonvarojen liiallinen hyväksikäyttö, kolonialismi jne.). TAVOITTEET Oppilas - osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa - osaa käyttää erilaisia lähteitä, vertailla niiden välittämää tietoa ja muodostaa oman koosteen asiasta. - harjoittelee ymmärtämään historiasta tietoa ja erilaisia tulkintoja tapahtumista - harjoittelee pohtimaan ihmisten toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - oppii ymmärtämään asioiden ja tapahtumisen yhteyksiä, syitä ja seurauksia (esim. suurten keksintöjen sosiaalisia seurauksia) - oppii ymmärtämään ihmisten kokemuksia muuttuvassa maailmassa. SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Ihmisen toiminnan tarkoituksia, syitä ja seurauksia tarkastellaan erityisesti kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta ja saatetaan havainnolliseksi uusien keksintöjen maailmaa muuttava vaikutus. Asioita voidaan esittää henkilökuvausten kautta painottaen yksilöiden kokemuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Uuden ajan historiaa käsitellään enemmän aihekokonaisuuksina kuin kronologisena jatkumona. Käsiteltäviksi sisällöiksi valitaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, ajatuksia ja keskustelua herättäviä aihekokonaisuuksia: - höyrykoneen kehitys ja sen vaikutus tekniikkaan, talouteen ja liikenteeseen jne. (myös modernin teknologian keksinnöt ja niihin liittyvää elämäkerrallista tarkastelua (Edison, Curie jne.) 146 - teollistumisen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset (esim. kaupunkien väkiluvun kasvun seuraukset, kaupunkisuunnittelu jne.) ja ympäristövaikutukset kansalais- ja ihmisoikeuksien kehitys (Ranskan suuri vallankumous, Amerikan uudisasukkaat, USA:n synty, orjakauppa, Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo jne.) 1900- luvun poliittinen kehitys, kansallissosialismin nousu, maailmansodat ja niiden jälkeinen aika. Venäjän vallankumous Suomen historiaa Historiallisten tapahtumien yleiskuvan elävöittämiseksi tutustutaan merkkihenkilöiden elämäkertoihin (Lenin, Hitler, Mao Tsetung, Martin Luther King, Mahatma Gandhi, Florence Nightingale, Nelson Mandela jne.) ja tasapainon vuoksi tapahtumissa mukana eläneiden ja tapahtumien uhrien elämäkertoihin ja kuvauksiin (Anne Frank, Jacques Lusseyran, vanki- ja keskitysleirikuvaukset jne.). Sopivia aiheita ja teemoja voi sisällyttää myös väittelyihin, keskusteluihin tai esitelmiin kuten: - kertomuksia Amerikan uudisasukkaista, Amerikan Yhdysvaltojen perustaminen; orjakauppa, sisällissota, intiaanien vastarinta ja taisteluiden seuraukset - siirtomaavallat, luonnonvarojen käyttö, kehitysmaat - teollistuminen, tehdastyö, liikenne, kuljetukset jne. - Berliinin muuri ja kylmä sota, Korean ja Vietnamin sodat, Etelä- ja Keski-Amerikan vallankumousliikkeet, Berliinin muurin murtuminen, Neuvostoliiton hajoaminen - vapaus- ja itsenäisyysliikkeet - Euroopan Unionin laajeneminen. Vuosiluokka 9 Yhdeksännellä luokalla kerrataan ja syvennetään nykyhistorian tietämystä uudelle tasolle. Opetuksessa otetaan huomioon nuoren kasvaneet mahdollisuudet ymmärtää ideaaleja ja ihanteita historiaa liikuttavina voimina ja muodostaa kokonaisnäkemystä. Opetus vetoaa oppilaiden omaan arvostelukykyyn, ja opettaja vain auttaa heitä luomaan omaa tietämystään. Heitä johdatetaan myös hankkimaan ja muodostamaan historiatietoa ja tulkitsemaan lähdetietoa. Nuori alkaa kokea itse vastuuta tiedon hankinnasta ja sen käytöstä ja kiinnostuu historiatutkimuksen menetelmistä. Opetusaineiston pitäisi kuitenkin olla vielä niin konkreettista, että se puhuu itse puolestaan. Myös ihmisten jokapäiväinen elämä, huolet ja tietoisuus otetaan suurten, mahtavien ja hyvien ihmisten sekä voittajien ja sivistyneistön historian rinnalle. TAVOITTEET Oppilas - oppii ymmärtämään syy-seuraus-suhteiden merkityksen historiassa - osaa suhteuttaa Suomen historian tapahtumia Euroopan ja maailman historian tapahtumiin - oppii kehittämään kriittistä ajattelua - harjoittelee tekemään johtopäätöksiä historialähteistä ja ymmärtää historian tapahtumien riippuvuussuhteita ja syy-yhteyksiä. SISÄLLÖT - uuden ajan tuntemuksen syventäminen etsimällä historian tapahtumien ja ilmiöiden syyseuraus-suhteita 147 - valtiollisen ja yksilöllisen itsemääräämisoikeuden kehittyminen punaisena lankana 1800- ja 1900 lukujen sekä Suomen historian painottaminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas - osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä - pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas - kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen - osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään - osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas - pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota - pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 7.15 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus integroituu 7. ja 8. luokalla historian opetukseen mutta myös muuhun aineopetukseen, kuten kotitalouteen tai terveystietoon tai osallistuvaan kansalaisuuteen kasvattavaa aihekokonaisuutta toteuttamaan. Opetuksessa painottuvat oppilaiden ikäkautta vastaavat ja yhteiskunnallista toimimista ja vastuunottoa valmistelevat sisällöt. Opetusta voidaan konkretisoida asiantuntijoiden (esim. poliisin ja muiden viranomaisten tai median edustajien vierailut ja tutustumiskäynnit, haastattelutehtävät työpaikkoihin tai virastoihin yksin ja ryhmissä) tai vähemmistökulttuurien edustajien tapaamisin ja keskusteluin. Vastuullisuutta, työtä yhteiseksi hyväksi, yrittäjyyttä ja taloudellista vastuunottoa harjoitellaan pitkällä tähtäimellä talkoo-, myyjäis- ja muiden varainhankintaprojektien yhteydessä, joita oppilaat järjestävät säännöllisesti luokan leirikoulutoiminnan rahoittamiseksi. Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - oppii arvostamaan työntekoa ja sosiaalista osallistumista 148 - perehtyy yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja yksilön vaikuttamisen mahdollisuuksiin ymmärtää yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään harjoittelee tarkastelemaan omaa kuluttamista ja toimintaa yhteiskunnassa oppii tuntemaan tekojensa oikeudelliset seuraamukset ja henkilökohtaisen vastuunsa toimiessaan yhteiskunnassa. SISÄLLÖT - yksilö yhteisön jäsenenä: perhe ja muut lähiyhteisöt yksilön hyvinvointi: esim. tasa-arvo ja kestävä kehitys keinoina hyvinvoinnin edistämiseksi vaikuttaminen ja päätöksenteko: esim. vaalit, äänestäminen, media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kansalaisen turvallisuus: yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan julkisia palveluja - työnteon vastuullisuuteen ja työn arvostamiseen - perusasioita yrittämisestä ja yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa - tarkastelemaan itseään kuluttajana ja huomioimaan vastuunsa kuluttajana ja yhteiskunnan toimivana jäsenenä - ymmärtämään yhteiskunnallista päätöksentekoa ja yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin yhteiskunnassa. SISÄLLÖT - yksilö yhteisön jäsenenä: esim. tutustuminen vähemmistökulttuureihin kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon liikenneturvallisuus henkilökohtaisen taloudenpidon periaatteita kotitaloudet kuluttajina yksilön oikeudellinen vastuu Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - oppii ymmärtämään oman kokemusmaailmansa ja yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä - hahmottaa työelämän ja kansantalouden perusrakenteita ja -käsitteitä - ymmärtää, kuinka yhteiskunnan toimintaan voi vaikuttaa - oppii tekemään johtopäätöksiä ja hahmottaa yhteiskunnallisten asioiden välisiä syyyhteyksiä - kehittää kriittistä ajattelua. 149 SISÄLLÖT - yksilö yhteiskunnallisena vaikuttajana yhteiskunnan eri osa-alueiden ja säännöksiä, sopimuksia ja eettistä käytäntöä nuorten ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävien asioiden painottaminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas - kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - kykenee perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 7.16 MUSIIKKI Aktiivinen syventyminen musiikin olemukseen, sen luonteen kokeminen harjoittelemalla ja asteittain sen periaatteisiin herääminen johtavat lopulta suoraan musiikilliseen kokemukseen. Tässä on lyhimmillään ilmaistu musiikin opetuksen päätavoitteet. Musiikki ei ole vain oppiaine vaan mielentila, joka täytyy luoda uudestaan jokaisella oppitunnilla. Opetuksessa metodi ja sisältö kietoutuvat yhteen, kun musiikki sovitetaan lapsen kehitysvaiheeseen. Tällöin musiikki voi edistää välittömästi ihmiseksi kehittymistä. Vuosiluokka 1 TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee kuuntelemaan aktiivisesti laulua ja soittoa - harjoittelee laulamaan kvinttitunnelmaisia sävelmiä opettajan laulua tai soittoa jäljitellen (Kvintin laadussa melodia, harmonia ja rytmi kietoutuvat yhteen; ei ole vielä harmonisia sointuja eikä perussäveltä tai rytmiä kytkettynä tahtiin.) - tutustuu huiluun instrumenttina ja harjoittelee huiluun puhaltamista sekä tuttujen, yksinkertaisten pentatonisten sävelmien tapailua opettajan antamaa mallia jäljitellen ja vähitellen kuultua toistaen - harjaantuu sosiaalisessa osallistumisessa sekä kuuntelemalla että laulu- ja soittotuokioiden myötä 150 - saa myönteisiä kokemuksia musiikista ja musisoinnista oppii yhdistämään musiikin ja liikkeen harjoittelee rytmisyyttä loruillen ja melodioihin liittyen. SISÄLLÖT - vapaasti virtaavia pentatonisia melodioita (DEGAH) laulua ja soittoa (esim. huilu, lyyra ja erilaiset rytmisoittimet ja kellot) musiikin kuunteleminen korvan harjaanuttamiseksi sormi- ja käsileikit, improvisoidut musiikkisadut instrumenttien avulla, liikkuminen musiikin myötä, piiri- ja musiikkileikit yksinkertaisia rytmejä piirissä tanssien Vuosiluokka 2 Rytminen elementti otetaan vähitellen mukaan työskentelyyn, mutta sitä ei liitetä vielä tahtiin, vaan se toimii melodian osana. TAVOITTEET Oppilas - oppii laulamaan uusia pentatonisia sävelmiä sekä perinteisiä kansanlauluja ja soittamaan huilua monipuolisesti - oppii kuuntelemaan laulua ja soittoa keskittyneesti ja vuorottelemaan luontevasti kuuntelemisen ja laulamisen tai soiton välillä - harjoittelee pienissä ryhmissä soittamista - harjoittelee rytmejä taputtaen ja liikkuen - harjoittelee sävelkorkeuden osoittamista käsiliikkeillä. SISÄLLÖT - runsaasti uusia pentatonisia lauluja esim. vuorokauden tai vuoden aikoihin liittyviä; ohjelmistoon otetaan mukaan myös yksinkertaisia kansansävelmiä huilun, lyyran ja muiden soitinten soittaminen rytmiharjoituksia taputtaen ja liikkuen piiritansseja ja leikkejä Vuosiluokka 3 Opetuksessa voi alkaa nuotintaminen kuvallisesti ilmaisten. Henkilökohtaisen soittimen valitseminen on ajankohtaista. TAVOITTEET Oppilas - alkaa harjoitella diatonisen sävelasteikon lauluja - harjoittelee soittamaan diatonista huilua - oppii C-duuriasteikon 151 - oppi soittamaan ryhmässä ja harjoittelee myös yksin soittamista harjaantuu edelleen kuuntelemisessa harjoittelee ilmaisemaan melodiaa esim. liikkeen tai piirtämisen avulla oppii nuottikirjoituksen alkeita. SISÄLLÖT - yksiääniset laulut; duurivoittoisia, diatonisia sävelmiä, kansansävelmiä; työlauluja, ammattilauluja vuoden ja vuorokauden kiertoon liittyviä lauluja jne. diatonisen huilun soittaminen C-duuriasteikon opetteleminen laulaen ja soittaen tutustutaan soittimiin, esim. viuluun soiton ja laulun kuuntelu (oppilaiden esitysten seuraaminen tunneilla) nuottikirjoitus; nuottiviivasto, g-avain, keski-C:n paikka nuottien käyttö huilun soitossa Vuosiluokka 4 Neljännellä luokalla oppilaat oppivat nuottien aika-arvoja. He alkavat kuulla sekä tunnistaa intervalleja ja laulaa niitä nuoteista. TAVOITTEET Oppilas - kehittyy nuottikirjoitustaidoissa ja nuottien lukemisessa - kehittyy edelleen huilunsoittotaidoissaan - oppii laulamaan ja soittamaan kaanonissa - oppii laulamaan vaativampia melodioita ja sävelmiä - harjoittelee yhteissoittoa luokkaorkesterissa. SISÄLLÖT - - kansanlauluja, matkalauluja, työlauluja, ammattilauluja, lauluja vuorokauden- ja vuodenajoista, ohjelmistossa myös klassisen musiikin lauluja (esim. Mozartin Taikahuilun Papagenon laulu) nuotinluvun tiivis harjoittelu (jotta voi oppia laulamaan suoraan nuoteista); eteneminen nuoteista luettavaan musiikkiin kaanonit, moniäänisiä lauluja henkilökohtaiset soittimet liitetään yhteissoittoharjoitteluun Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee lisää moniäänistä laulua - opettelee vaativampia harmonioita, kokee harmonioita - kuuntelee laadukasta musiikkia 152 - oppii lisää monipuolista ohjelmistoa osallistuu yhteissoittoon luokkaorkesterissa ja liittyy mahdollisesti koulun yhteisorkesteriin oppii musiikin teoriaa harjoittelua vastaavasti. SISÄLLÖT - kansanballadit harjoiteltaessa lauluja, joissa on harmoninen säestys vuorotellen kuunnellen ja laulaen helppoja 2-3 -äänisiä lauluja, moniäänisiä lauluja ilman säestystä intervallien tunnistamista, pieniaskelisten intervallien laulaminen puhtaaseen kvinttiin saakka, sävellajien ja sävelasteikkojen harjoittelua yrityksiä laulaa 3-äänisesti (Palestrina, Mendelssohn) nuoteista laulamisen harjoittelua orkesteriharjoituksia perussävelen paikan tunnistaminen etumerkinnästä yksinkertaisia sävellajeja sekä improvisointia yksinkertaisilla muunnoksilla ryhmäimprovisaatioita perussoinnuilla, toonika, dominantti ja subdominantti (I, V, IV) musiikin terminologiaa, esim. nuottiviivasto, da capo, allegro, tahtimerkintä, C-avain, oktaavi, kaksoiskorotus, legato, kohotahti, konsertto jne. Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - ohjautuu musiikin harjoittelussa yhä esteettisempään suuntaan - kokeilee ensimmäisen musiikkidraaman harjoittelua (esim. Mozart) - ymmärtää musiikin yhteyttä luonnontieteelliseen tietoon (esim. fysiikan opetuksen akustiikkaan); tutkii erilaisten materiaalien äänenväriä, sointia - laajentaa teoriatietämystään. SISÄLLÖT - kansantanssien kautta musiikki yhdistetään liikkeeseen kansanlaulu- ja balladiaineiston laajentaminen kuorotyötä soitinryhmien harjoittelua tai luokkaorkesterissa soittamista intervallit, murtosoinnut, oktaavin kokemus, duuri- ja molliasteikot, vähennetyt duuri- ja mollisoinnut, modaalinen sävelasteikko, kadenssi jne. soittimien opiskelua ja tutkimista (orkesterisoittimet) rinnakkaissävellajit, etumerkintöjen lukeminen melodioiden transponointi melodioiden keksiminen improvisoimalla ja muistiin merkitseminen musiikin ymmärtäminen taiteena, musiikinhistoriallisia näkökulmia 153 Vuosiluokka 7 Äänen hienovarainen käyttäminen on tärkeää tässä vaiheessa. Poikien äänenkäyttöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota. TAVOITTEET Oppilas - nauttii musiikin kuuntelusta ja yhteismusisoinnista sekä asettaa omia tavoitteita työskentelylleen - oppii erottamaan säveltäjien tyyliä toisistaan - tutustuu laajempaan ohjelmistoon ja vierailee konsertissa - saa kokemuksia rytmin ja sykkeen yhteydestä - laajentaa musiikin teorian tietämystään. SISÄLLÖT - kysymys- ja vastaus –balladeja duettoja ja pianosäestystä yksinkertaisia liedejä ja aarioita mukaan lukien oopperakatkelmat maailmanmusiikkia eri kulttuureista soitinryhmä- tai luokkaorkesterimusisointia kitaransoiton aloittaminen (koko luokka), kadensseja eli soolo-osia barokkiaineistoa (alkusoitto, sarjoja Purcellilta, Telemannilta, esiklassista Bachilta ja klassista Mozartilta ja Haydnilta mm.) intervallin kokeminen kromaattisessa sävelasteikossa bassoavaimeen tutustuminen rytmisiä improvisaatioita säveltäjien elämäkertoja Vuosiluokka 8 Oppilas alkaa yhä enemmän kohdata totuuden etsimisen, yksinäisyyden ja kasvavan yksilöllisyyden kokemuksiaan musiikissa, jossa hän löytää kokemuksen omasta keskuksestaan. Poikien äänestä on edelleen pidettävä huolta. TAVOITTEET Oppilas - oppii arvostamaan musiikkia ja kehittää arvostelukykyään - tutustuu musiikin tyyliin ja luonteeseen - tunnistaa oktaavin. SISÄLLÖT - 2-4 -äänisiä lauluja, á capella (ilman säestystä) ja säestettynä vanhempia moniäänisiä kansanlauluja, lauluja kuolemasta, kritisoivia lauluja, vahvarytmisiä lauluja, humoristisia kappaleita spirituaaleja, balladeja, liedejä pianon säestyksellä (esim. Mendelssohn ja Brahms) 154 - melodramaattisia balladeja (Schubert, Die Winterreise) duurin ja mollin kontrasti soitinharjoittelua, mahdollisesti musiikkia näytelmään (romantiikan ajan orkesteriteosten sovituksia, esim. Schubertin alkusoittoja) melodian teoriaa; improvisointi rytmistä ja melodista harjoittelua; rytmistä improvisointia; soolo-osien improvisointia elämäkerrallisia kuvauksia Vuosiluokka 9 Musiikilla on voimakas sosiaalistava tehtävä tilanteessa, jossa oppilaat siirtyvät aineenopetukseen ja alkavat yksilöllistyä. Musiikki on kokemista ja toimintaa, joka haastaa nuoret edistämään osaltaan kokonaisuutta tietoisella tavalla. TAVOITTEET Oppilas - oppii ymmärtämään ja esittämään yksinkertaisia laulu- ja instrumentaalisia teoksia tarkoituksenmukaisella tyylillä - opiskelee joidenkin teosten perusrakenteita ja musiikin historian virtauksia - osallistuu yläluokkien kuoroon tai orkesteriin - kehittää taitojaan aktiivisesti harjoitellen. SISÄLLÖT - - musiikin yleisopintoja jatketaan esim. liittyneenä esitettävien teosten nuotteihin teosten kuvaileminen, luonnehtiminen, vertailu ja arviointi musiikin yhteyksiä historiaan ja muihin taiteisiin nykymusiikin ilmiöiden kokemista musiikin teoriasta o kaanonit, fuugat, sarjat, kantaatit, oratoriot, johdanto kontrapunktiin o homofonian ja polyfonian väliset erot, temperoitu viritys o erilaisten soitinten, esimerkiksi urkujen tai kosketinsoitinten opiskelua elämäkertatietoa konserttikäynti/käynnit laulamista, äänenmuodostusta, ohjelmiston laajentamista, vieraskielisiä lauluja yhteiskuoroon osallistuminen koulun orkesterissa tai soitinkokoonpanossa esiintyminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon - osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan 155 - osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 7.17 KUVATAIDE Kuvataidetta opetetaan taiteen itsensä vuoksi, vaikka sillä on myös esittävä tehtävä. Fyysisen maailman tunteminen tekee meistä kyvykkäitä, mutta taidetta tehdessään ihminen toimii luovan vapauden alueella, jossa hänellä ei ole valmista kohdetta. Kaikessa taiteellisessa toiminnassa oppilaat pääsevät kokemaan omaa sisäisyyttään. Kuvataiteen tunneilla oppilas kokee vahvasti tunne-elämän alueella olemisen, jolla hänen itsetuntonsa vahvistuu ennen kaikkea kokemisen ja tekemisen prosessissa. Lopputuloksellakin on merkitystä, mutta se on oppilaan kasvun kannalta vähäisempi kuin itse kuvan synnyttämisen tapahtuma. Kuvataiteessa menetelmä yhdistyy sisältöön ja vaikuttaa sinänsä kasvattavasti. Kuvataiteen tunneilla on tärkeää hiljaisuus ja kiireetön ilmapiiri, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn ja alaluokilla auttaa vakiinnuttamaan valmisteluun ja päättösiivoukseen liittyvät työskentelytavat. Luokilla 1-8 kuvataide on integroitu vahvasti jaksoaineiden opetukseen ja kuuluu tavallisesti luokanopettajan opetusaineisiin. Esittävää ja kuvittavaa piirtämistä oppilas oppii jatkuvasti lähes kaikkien aineiden opetuksen yhteydessä. Vesiväreillä maalataan tavallisesti kerran viikossa sille varatulla ajalla. Muotopiirustuksessa oppilas harjoittelee havainnointia niin, että hänen ajattelunsa johtaa havainnon muuttamista ulkoiseksi kuvaksi. Vuosiluokka 1 Lapsen aistit heräävät värien kokemiseen erityisesti maalatessa. Lapsi oppii tunnistamaan itsessään värin herättämiä tuntemuksia ja liikkeitä ja tutustuu sitä kautta omaan sielullisuuteensa. Opettaja johdattelee oppilaansa tavallisesti tarinalla harjoittelemaan värien luonteiden ja niiden välisten suhteiden löytämistä ja harkitsee tilanteen mukaisesti teknisen ohjauksen tarpeen ja tavat. Perusväriharjoituksista edetään muun opetuksen tunnelmien kuvaamiseen väristä käsin. TAVOITTEET Oppilas - oppii käyttämään ja hoitamaan maalaus- ja piirustusvälineitä asianmukaisesti - tottuu tunnistamaan maalaamalla värien herättämiä tunnelmia (sielun liikkeitä) opettajan virittämänä ja oppii kuvailemaan niitä jälkitarkasteluissa - oppii pyrkimään väriharmonioihin - harjaantuu tekniikoissa opettajaa jäljittelemällä. 156 SISÄLLÖT Piirtämisen ja maalaamisen aiheet liittyvät kiinteästi jakso-opetukseen ja kertomusaineistoon. Maalatessa syntyy kokemuksia erilaisista puhtaista väreistä ja piirtäessä muodoista. Oppilas syventyy värien olemukseen ja luonteeseen ja opettelee luomaan värien välille harmonioita ja jännitteitä. Maalatessa pyritään pois esittävyydestä ja ääriviivasta. Kun piirtämisessä käytetään välineinä mehiläisvahavärejä, syntyy tarkoitettu muoto väripintojen avulla, kunnes muodon hallinta on niin vahvaa, että piirtäjän viiva pystyy ilmaisemaan muodon elävyyden. Piirtämiseensä oppilas tarvitsee aluksi opettajan teknistä ohjausta ja esimerkkiä. Vesivärimaalaus - Aloitetaan tunnistamalla kelta−sini-väriparin vastakkaisuus ja opetellaan tuntemaan jännitteisiä ja jännitteettömiä värisointuja - maalataan vesiväreillä perusväreihin (keltainen, punainen, sininen) tutustuen opettajan kertomien väritarinoiden avulla, jolloin lapsi käyttää väripintaa vapaasti - opetellaan ”märkää märälle”-tekniikka - laveerataan koko paperi ensin yhdellä värillä, jonka imeydyttyä siihen laveerataan toinen väri - satutunnelmia, väritarinoita kertomusaineistosta jne. Muotopiirustus - harjoituksia pystysuorin, vaakasuorin ja vinoin viivoin; suoria, teräviä ja tylppiä kulmia; tähtimuotoja, kolmioita, neliöitä ja muita säännöllisiä muotoja - piirretään kuperia ja koveria kaaria, aaltoja, ympyröitä, ellipsejä, spiraaleja, lemniskaattoja jne. - piirretään jatkuvia kuvioita ja sarjoja. Vuosiluokka 2 Oppilas etsii tasapainoa harjoittelemalla vasemman ja oikean puolen symmetrian toteuttamista. Värien käytössä hän harjoittelee objektiivisuutta niin, että väri saa itse ohjata harmonioiden syntymistä, johon osallistumalla oppilas oppii värien vaikutusta toisiinsa. TAVOITTEET Oppilas oppii - kuvallisen ilmaisun perustaidoista erityisesti täydentämistä, symmetriaa ja kahtiajakautumista - tuntemaan ja tuottamaan väriharmonioita - tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä näkemään erilaisen ilmaisun laatuja - ilmaisemaan kuulemaansa ja oppimaansa kuvin väristä lähtien. SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Vesivärimaalaus - maalaamista juoksevilla vesiväreillä kostealle pinnalle 157 - - väriharjoitukset perus- ja välivärein värikertomusten pohjalta, jotka opettaja johtaa värin ja värien ominaisuuksien tiedostamisesta välttäen vahvistamasta mielivaltaista kuvittelua o luonteelliset värisoinnut (punainen – keltainen, keltainen – sininen, sininen – punainen, oranssi – vihreä, vihreä – violetti, violetti – oranssi) o täydentävät värisoinnut (punainen – vihreä, keltainen – violetti, oranssi – sininen) o luonteettomat värisoinnut (keltainen – oranssi, oranssi – punainen, punainen – violetti, violetti – sininen, keltainen – vihreä, sininen – vihreä, sininen – vihreä) vaihtamisharjoitukset: keskellä oleva väri vaihdetaan komplementtiväriksi ympäröivien värien jäädessä ennalleen; lopuksi vaihdetaan ympäröivät värit keskimmäisen pysyessä ennallaan; harjoituksen aiheena ovat lasten yksilölliset kuvat Piirtäminen ja muotopiirustus - piirretään maalaten vahaväreillä opetuksen aihepiireistä lähtökohtana väri muodon hahmottuessa vähitellen työn kuluessa - vapaassa piirtämisessä oppilas työstää kokemaansa ja näkemäänsä kuviksi - muotopiirustuksessa peilaamista pystysuoran symmetria-akselin suhteen ja muodon kahtia jakamisen ja jakautumisen avulla muotojen symmetriaa ja täydentämistä; kaarevien ja kulmikkaiden muotojen rytmistä toistamista - muotopiirustus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia sommittelun harjoitteluun; opetellaan muuntelemaan viivaa, täyttämään tilaa tasapainoisesti, sovittamaan väriä muotoon, kuvaamaan jatkuvaa liikettä, rytmittämään viivan kulkua Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen - piirrettyjä kuvia ja varsinkin maalauksia katsellaan, tarkastellaan ja ihmetellään työprosessia jälkeisenä päivänä; kaikki maalaukset ja kuvat asetetaan näyttelyksi, josta kukin vuorollaan voi kertoa tai nostaa esille näkemäänsä, jolloin opetellaan lukemaan kuvien omaa kieltä arvioimatta tekijän taitoa Muotoilu - hahmojen muovailu mehiläisvahasta pienten muotojen huovuttaminen villasta yksinkertaisten muotojen vuoleminen pehmeähköistä materiaaleista (tuore puu, kaarna) vuodenaikapöydän rakentaminen ja sommittelu sekä muuntaminen leikeissä Vuosiluokka 3 Kolmannella luokalla lapsi alkaa kokea vahvasti itsensä ja ulkopuolisen maailman erillisyyden sekä siitä syntyvät kysymykset ja neuvottomuudenkin. Näihin ongelmiin vastauksia antavat kertomukset maailman luomisesta ja maailman muokkaaminen ihmistyöllä. Aiheita käsitellään runsaasti myös kuvataiteen keinoin. TAVOITTEET Oppilas oppii - maalaamaan ja kuvittamaan sisältöjä alkuharjoituksia tavoitteellisemmin - käyttämään välineitä tarkoituksenmukaisesti - tuntemaan perusvärien ja sekoitevärien syntymisen ja luonteen - tutustuu kolmiulotteisen muodon synnyttämiseen 158 - oppii hahmottamaan värin muodoiksi oppii piirtämään erilaisia symmetrioita kiinnostuu erilaisista kuvallisista ilmaisuista ja tavoista tarkastelee ja tutkii muiden tekemiä kuvia. SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu sekä taitaminen Vesivärimaalaus Maalaamalla työstetään erityisesti luomiskertomus ja muun opetuksen sisältöjä. Väri on edelleen maalauksen lähtökohta, mutta väritunnelmasta voi vähitellen muotoutua myös hahmoja. Tutustutaan värien syntymiseen valon ja pimeyden välissä. Piirtäminen ja muotopiirustus Piirtämisessä oppilas etenee edelleen värin kautta muotoon. Kuvallinen esittäminen vahvistaa opeteltavan ja kuullun sisällön tunnelmaa ja syventää kokemusta opittavista asioista sekä liittää oppilaan opittavaan. Välineinä käytetään pääasiassa vaha- ja puuvärejä. Muotopiirustuksessa virtaavat muodot ovat entistä monimutkaisempia ja vaihtelevampia ja vaativat oppilaalta hereistä rytmin ja muodon hahmottamista. Harjoituksina on myös erilaisia spiraaleja ja toisiaan myötäileviä muotoja. Symmetrioissa siirrytään viivasymmetrioita vapaampiin harjoituksiin. Nelisymmetriaharjoituksiin voidaan yhdistellä pysty-, vaaka- ja vinosymmetrioita. Horisontaalisten peilauksien lisäksi harjoitellaan myös vertikaalista peilautumista. Piirretään säännöllisiin monikulmioihin perustuvia muotoja. Harjoitellaan yksinkertaisia muotojen muunnoksia, täydentämistä, vastaavuuksia ja vastakohtaisuuksia. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Maalauksia tarkastellaan yhdessä, opitaan kuvaamaan niiden tunnelmia vapaasti ja etsitään kaikista töistä olennaisin tai katsojaa puhutteleva asia. Taiteen tunteminen Vieraillaan museoissa ja taidenäyttelyissä, joissa on kaikkia puhuttelevaa taidetta. Ympäristöopin yhteydessä paneudutaan myös vanhojen käsityövälineiden ja -tuotteiden muotoiluun ja kauneuteen. Ympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoilun materiaalit ovat vielä pehmeitä: savea, villaa ja tuoretta puuta. Niiden muovaamista harjoitellaan myös käsityön opetuksessa. Vahan lisäksi muovailumateriaalina käytetään savea, josta opitaan tekemään ensin pallo. Tästä perusmuodosta tuotetaan kaikki muut muodot, jotka voivat olla eläimiä, kuppeja, kynttilänjalkoja tms. Villasta voidaan vanuttaa esim. pallo, pannulappu tai jokin muu pieni tarve-esine. Puuta työstetään vuolemalla pieniä tarve-esineitä. Ympäristön rakentamiseen ja arkkitehtuuriin tutustutaan 3. luokalla rakentamalla jokin pieni rakennelma puusta, tiilestä tai muusta sopivasta materiaalista. Tällöin harjoitellaan myös suunnittelua sekä estetiikan että rakenteen kannalta. Ote työhön on toiminnallinen, jotta kaikki oppilaat voivat löytää oman tehtävänsä suurehkossa projektissa. 159 Vuosiluokka 4 Neljännellä luokalla oppilaan opetus kääntyy ulkomaailman havaitsemiseen ja aistien tarkkaan käyttöön. Paikassa ja tilassa orientoituminen auttaa lasta etenemään kokonaiskehityksessään. Opetuksen sisällöt tarjoavat aiheita sekä maalaamiseen, piirtämiseen että muovailemiseen. Muotojen piirtämisessä tähän saakka opittua opitaan käyttämään myös valon, varjon, liikkeen ja etäisyyden alustavaan kuvaamiseen. TAVOITTEET Oppilas - oppii käyttämään piirtämistä yhtenä työvälineenä opetuksen sisältöjen kuvaamisessa ja mielikuvien muodostamiseen luetusta ja kuullusta kirjoittamisen rinnalla ja apuna - oppii tavoittamaan olennaista piirtäessään ja maalatessaan yksinkertaisia muotoja (maiseman muodot, eläimet, esineet) - oppii ilmaisemaan kuvissa ja muodoissa valoa, varjoa ja liikettä sekä edessä ja takana olevaa - muotoilee kolmiulotteisia kappaleita pehmeistä materiaaleista - pyrkii tasapainoon sekä kuvissa että muussa visuaalisessa toteuttamisessaan - kehittyy väritunnelmien luomisessa. SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteleminen sekä taitaminen Vesivärimaalaus Maalauksen aiheita saadaan eläinkertomuksista ja Kalevalan sekä muiden muinaisten myyttien ja tarustojen sisällöistä (mm. Nibelungenlied, Edda-runoelma). Väreillä ilmaistaan aiheen ydin kuvan muodossa. Eläimiä maalataan niin, että eläinmuodot nostetaan esiin väreistä ja niiden vuorovaikutuksesta. Luontoaiheista voidaan valita puita, yksinkertaisia maisemia: kukkuloita, vuoria, taivasta ja peltoja, joissa vaihtelevat ruskeat, keltaiset ja vihreän sävyt, tai yksinkertaisia rakennushahmoja, kuten linna, kirkko, maatila tai lato. Opetellaan luomaan väriharmonioita ja väritunnelmia erilaisista lähtökohdista käsin mm. maalaamalla värilliselle pohjalle. Piirtäminen ja muotopiirustus Piirtämisessä käytetään edelleen vaha- ja puuvärejä. Puuväreillä kuvittamista harjoitellaan erityisesti, jotta väri ei menetä ilmaisuvoimaansa muotojen vahvistuessa lapsen aistikokemuksessa. Mallin mukaan esineitten ja risteävien viivojen muodostamien kuvioiden piirtäminen herättää vahvasti tietoisuutta ja aistihavaintoa. Tarustoon liittyviä aiheita piirustukseen saadaan mm. kelttien, viikinkien ja muidenkin kansojen esineiden, kuten solkien, aseiden, kypärien ja laivankeulojen tai nauhojen, koristelusta. Erilaisista köysistä, punoksista, palmikoista ja solmuista sekä niiden muodostamista kuvioista tarjoutuu piirtämistehtäviin runsaasti harjoittelumateriaalia. Punoksien ja solmujen yli- ja alikulut opitaan kuvaamaan varjostuksin. Muotojen muuntumista ja symmetriaa jatketaan aikaisempaa vaativammin piirrosharjoituksin. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Piirtämisen ja maalaamisen yhteydessä opitaan kiinnittämään huomiota mallin kauneuteen (puu, maisema, kirkko jne.) ja malliesineen (tuoli, soitin, kauha jne.) kauneuden ja käyttötarkoituksen 160 yhdistymiseen muodossa. Opetellaan näkemään esineen ja piirroksen vastaavuus sekä arvioimaan kunkin oppilaan näkökulmaa kuvattuun esineeseen ilman, että arvostellaan piirrosten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Taiteen tunteminen Kotiseudun tutkimisen yhteydessä tehdään retkiä paikallisiin museoihin ja taidenäyttelyihin, joissa tutustutaan rakennus-, kuva- ja käsityötaiteeseen. Kohteita piirretään ja mahdollisesti muovaillaan. Opitaan tunnistamaan kotiseudun taideaarteita ja taiteen piirteitä. Ympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu Kolmiulotteisia muotoja muovaillaan edelleen mehiläisvahasta ja erityisesti savesta. Aiheet saadaan opetussisällöistä, ja niitä voivat olla kotiseudun retkien kohteet, eläimet, koristekuviot, punokset tai yksinkertaiset säännölliset kappaleet (pallo, pyramidi, kuutio) ja esineet. Ympäristön hahmottamista opitaan piirtämällä karttoja lähtien oman luokan pohjapiirroksesta ja edeten kotikaupungin ja sen ympäristön karttoihin, jotka opitaan muotoamaan vapaasti samalla etsien maantieteellisille piirteille taiteellista kokonaishahmotusta. Opitaan tunnistamaan kotiseudun kulttuuriset, arkkitehtoniset ja taiteelliset maamerkit. Vuosiluokka 5 Maalausharjoitukset liitetään nyt luonnossa ja erityisesti kasveissa vaikuttaviin vastakkaisiin voimiin, auringon valoon ja maiseen pimeyteen ja niiden ilmenemiseen väreissä. Maalauksen aiheet voidaan liittää jaksoainetuntien aiheisiin. Työprosessissa lähdetään edelleen väreistä niin, että luontoa kuvaavat värit saavat tuottaa muodon sen sijaan, että vain kuvitettaisiin aihetta. Kasvimaailman ilmiöiden laadullisuuden etsiminen maalaamalla täydentää erityisesti kasviopin opetusta. Piirtämisessä tavoitellaan jo kuvaamisen tarkkuutta, jota harjoitellaan erityisesti vapaan käden geometriapiirustuksissa. TAVOITTEET Oppilas - oppii työskentelemään värien eroja tunnistaen ja vivahteita käyttäen - alkaa valita kutakin tarkoitusta tai kuvaa varten sopivan maalaus- tai piirtämistavan - oppii arvioimaan, milloin kuva on valmis - osaa arvostaa ja arvioida omaa ja muiden työtä rakentavasti - oppii geometriapiirtämisen avulla pääsemään piirtämisessä pelkästä käytännöllisyydestä alkeellisten geometristen lakien ja muotojen kauneuden ymmärtämiseen. SISÄLLÖT Kuvailmaisu, kuvallinen ajattelu ja taitaminen Vesivärimaalaus - Käytetään kaikkia väriympyrän värejä sekä sen ylittäviä sekoitettuja värejä, kuten ruskeaa, harmaata ja turkoosia - johdetaan väritunnelmien tuntemiseen vähitellen esim. kasvitunnelmien avulla 161 - työskennellään värien hienompien erottelujen ja sävyjen kanssa harjoitellaan karttakuvien tekemistä maalaamalla kiinnittäen huomiota oikeisiin mittasuhteisiin ja kauneuteen, joka syntyy väri-ilmaisusta kuvataide kytketään edelleen muun opetuksen sisältöjen oppimiseen. Sisältöjä tarjoavat historian ja maantiedon aiheet sekä erityisesti kasvien muodonmuutoksen tarkastelu. Piirtäminen sekä muoto- ja geometriapiirustus Kasviopin, maantiedon ja historian opetukseen sisältyy paljon ainesta kuvaamisen ja piirtämisen harjoitteluun. Kasvien muodonmuutoksen piirtäminen vaikuttaa havaintojen tarkkuutta lisäävästi ja tuo tekijälleen paljon tietoa, joka ilman piirtämisen prosessia jäisi ehkä huomaamatta. Karttojen piirtäminen opettaa havaitsemaan rantaviivan, valtamerien, jokien, vuorten ja tasankojen laadullisuutta, muotoja ja sijaintia. Aiempien vuosien muotopiirustus voi jatkua mm. erilaisina muodonmuutossarjoina ja monisymmetrioina sekä tasapainoharjoituksina. Toisaalta alkavat geometriset piirtämisharjoitukset, joissa vapaan käden harjoittelu vähitellen liittyy kauneuteen, tiedostamiseen ja lainalaisuuksien kokemiseen jatkuakseen tulevina vuosina täsmällisenä geometriapiirtämisenä. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Sekä maalausten että piirrettyjen kuvien jälkitarkastelussa kiinnitetään huomiota tapoihin, joilla oppilaat ovat päätyneet värieroihin. Ihastelusta edetään astetta tietoisempaan kuvien havainnoimiseen ja opetellaan havaitsemaan värien eroja ja vivahteita. Kuvataiteellinen työskentely voi auttaa ymmärtämään jaksoainetuntien sisältöjä, eikä näitä mahdollisuuksia kannata jättää käyttämättä Taiteen ja kulttuurin tuntemus Historian opetuksen alkaminen tuo oppilaan kokemuspiiriin vieraiden, muinaisten kulttuurien taideaarteet katseltaviksi, piirrettäviksi ja muovailtaviksi sekä myös pysyvästi tunnistettaviksi. Opetellaan katsomaan taidekuvia ja tunnistamaan niiden kuvaamia asioita ja ilmiöitä, esim. antiikin Kreikan rakennukset, patsaat, pylväät ja esineet. Koulun ulkopuolelle tehtävillä retkillä ja museovierailuilla tutustutaan kulloinkin ajankohtaisiin kohteisiin sekä jaksoaineiden opetukseen liittyen että luokan kiinnostukseen pohjautuen. Ympäristötaide, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoon tutustutaan ensisijaisesti savea muovailemalla. Muotojen muuntumisen prosessissa aktivoituvat muodon, liikkeen ja pinnan havainnot. Vaikka muotojen kieltä opitaan tekemällä, oppilaat johdatetaan myös kuvailemaan muotoa kielellisesti. Kasviopin jaksolla voidaan pallosta lähtien muovata silmuja, hedelmiä ja muita muotoja. Ihmishahmosta etsitään kokonaisvaltaista muotoa, jossa kädet ja jalat kätkeytyvät esimerkiksi viittaan ja ilmenevät sen muodosta vasta alustavasti. Maantiedon jaksolla voidaan etsiä savesta maiseman muotoa ja historian opetuksessa aikakausille tyypillisten esineiden ja rakennusten muotoja ja hahmoja. Luokkanäytelmän lavastuksen toteuttaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden suunnitella ja rakentaa tunnelmaa synnyttäviä tiloja erilaisista materiaaleista. Media ja kuvaviestintä Tiedottamista ja mainontaa oppilaat pääsevät harjoittelemaan luokan erilaisten projektien yhteydessä. He voivat suunnitella ja toteuttaa mm. näytelmän ja luokkamyyjäisten julisteet ja mainokset. 162 Mm. sanomalehtiviikko antaa koko luokalle mahdollisuuden tutustua viestinnän ja mainonnan kuvien käyttöön. Vaikutusmahdollisuuksia pohditaan ikäkauteen sopivalla tavalla kiinnittäen huomiota sekä kuvallisen viestinnän etuihin että haittoihin. Luokkalehden valmistaminen tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kuvallisen viestinnän harjoitteluun. Vuosiluokka 6 Oppilaan tietoisuuden muuntuminen edellyttää myös kuvataiteen opetukselta siirtymistä tarkkoihin havaintoihin ja mielikuvien muodostamiseen ulkoisesta todellisuudesta, jota kuvataan projektion ja varjostuksen avulla. On mahdollista jättää väri joksikin ajaksi kokonaan syrjään ja työskennellä pelkästään liidulla tai hiilellä. On myös mahdollista jatkaa maalaamista ja kuvata esineellisyyttä sekä valoa ja varjoa värien avulla. TAVOITTEET Oppilas - oppii yhdistämään omissa kuvissaan kauneuden toteutustapaan - oppii tekemään tarkkoja havaintoja ja hyödyntämään niitä kuvaamisessaan, oppii kuvaamaan muotojen kolmiulotteisuutta - tutustuu erilaisiin tekniikoihin ja oppii kokeilemalla niiden soveltamista ilmaisuunsa - oppii käyttämään harppia ja viivainta - oppii luomaan kuviinsa erilaisia tunnelmia ja vaikutelmia (etäisyys, aamu/ilta, liike/pysähtyneisyys), joita syntyy valon ja pimeyden vuorovaikutuksessa - oppii tuntemaan värin ja tekniikan mahdollisuuksia. SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaus Harjoitellaan entistä tarkempaa mallin havainnointia esim. esineiden varjoja ja valoja tutkimalla sekä luodaan kuviin syvyysvaikutelmaa. Maalaamalla yritetään saada kolmesta perusväristä esiin harmaa ja musta. Tämä on maalauksellisesti aikaa vievä prosessi, jota työstetään asteittain. Esiin työstettyä harmaata ja mustaa voidaan kokeilla kasviopin, erityisesti puiden, ja kiviopin aiheissa. Näiden aiheiden yhteydessä on mahdollista opetella myös uutta, kerroksellista vesivärimaalaustekniikkaa. Piirtäminen Esinepiirustuksessa kauneus on edelleen tekniikkaa tärkeämpää, vaikka nyt pyritään myös työskentelemään aikaisempia vuosia tietoisemmin. Muotopiirustus tukee edelleen erityisesti luonnon metamorfoosien tarkastelua. Geometrinen piirtäminen tuo ajatusprosessin näkyväksi ja palvelee siirtymää asioiden ajatukselliseen tarkasteluun. Piirtämisessä siirrytään viivasta tasoihin ja muotoihin, jotka tulevat näkyviksi valon ja varjon vuorovaikutuksessa ja jännitteessä. Tällä on yhteytensä myös fysiikan opetukseen, jossa tutustutaan optiikan ilmiöihin luonnossa. Piirustusharjoituksia tehdään esim. hiilellä ja kynällä erilaisia varjostustekniikkoja opetellen. Tutkitaan varjojen heittymistä erilaisiin paikkoihin ja pintoihin. Kolmiulotteisuutta harjoitellaan piirtämällä esim. pallo-, lieriö-, kuutio- ja kartiomuotoja. 163 Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Työprosessiin liitetään aina jälkikäteen kuvien tarkastelu, jonka tarkoitus on avata aisteja todellisuudelle ja saada havaintojen tekeminen hereiseksi sen sijaan, että arvioitaisiin kuvien paremmuutta tai oppilaiden taitavuutta. Itse kuvan tekemisen prosessi ja kohteen tiedostuminen ovat opetuksen painopisteinä. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historiaan tutustutaan lähinnä historian opetuksen yhteydessä. Keskeisin alue luokkatasolla on Rooman ja keskiajan taide ja kulttuuri. Aiheeseen liittyvää piirtämistä harjoitellaan paitsi kuvataiteen myös jonkin muun asiaan liittyvän oppiaineen tunneilla. Museo- ja kuvataidenäyttelyissä vieraillaan, kun opetukseen liittyviä näyttelyitä ja tapahtumia on tarjolla omalla tai vieraallakin paikkakunnalla. Taiteeseen ja taiteilijoihin voidaan tutustua myös kirjallisuuden avulla ja esitelmiä tai esittelyjä pitämällä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Rooman ja keskiajan historian yhteydessä tutustutaan rakentamisen kehitykseen ja rakennetun ympäristön muuttumiseen mm. kaupungeissa, luostareissa ja maaseudulla. Kuvataiteen opetukseen saadaan niistä runsaasti aineistoa. Maantiedon ja mineralogian opiskelun yhteydessä on mahdollista muovailla savesta vuoristojen, kiteiden jne. muotoja. Tutustutaan erilaisten kivien käyttöön rakentamisessa ja ympäristön muodostamisessa ja jalokiville ominaiseen muotoiluun mm. koruissa. Media ja kuvaviestintä Jatketaan median ja mainonnan kuvankäytön tarkastelua aina sopivissa yhteyksissä. Pyritään työkirjoissa paitsi kauniiseen myös tarkoituksenmukaiseen ja tietoa sisältävään kuvittamiseen. Harjoitellaan erityisesti omassa työssä typografiaa ja taittoa, jotta työkirjojen ulkoasu kehittyisi jatkuvasti. Vieraillaan luokkana jossakin sopivassa elokuvanäytännössä ja opetellaan arvioimaan elokuvan ilmaisukeinoja ja sen tuottamia elämyksiä. Arvioidaan ajoittain myös luokkaa puhuttavia televisio-ohjelmia. Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - oppii havainnoimaan ympäristöään - oppii valitsemaan sopivat välineet ja tekniikat kutakin tarkoitusta varten - tottuu vaativiin, myös pitkäjänteistä työskentelyä edellyttäviin tehtäviin - osaa arvioida työtään ja kehittää omia taitojaan haluttuun suuntaan - alkaa tunnistaa joitakin historian kuvataiteilijoita tyylin perusteella. 164 SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaus Vesivärimaalausta kehitetään harjoittelemalla kerroksittain maalaamista (kuultomaalaus), jossa oppilas joutuu vetäytymään tarkastellakseen työtään ja kehittämään kärsivällisyyttään odottaessaan värikerrosten kuivumista, jotta saisi työhönsä uudenlaista syvyyttä ja sävykkyyttä. Maantiedon jakson yhteydessä (Aasia) voidaan tutustua myös toiseen uuteen maalaustekniikkaan, tussimaalaukseen, joka edellyttää täydellistä keskittymistä ja itsehillintää ja on erityisen terapeuttista murrosiän alkavassa kuohunnassa. Maalausharjoituksia voi tehdä myös vain yhdellä värillä. Väriperspektiiviä harjoitellaan nyt tietoisesti ja opitaan tuntemaan, mitä väri vaatii tekijältään maalauksen kompositiossa. Havainnoidaan luonnon valon ja varjon tarkentuvaa kuvaamista, mm. säätilaa, vuorokauden- ja vuodenaikaa jne. Kaikkiaan oppilasta harjaannutetaan nyt tekemään kaikki sekä ulkoiset (välineet, värit ja alusta) että sisäiset valmistelut (keskittyminen) ennen maalaustyön aloittamista. Piirtäminen Harjoitellaan edelleen valon ja varjon kuvaamista. Tutkitaan niitä erimuotoisissa kiinteissä kappaleissa, toisiaan lävistävissä muodoissa ja taustoissa. Harjoitellaan kuvaamaan esineiden kiiltoa, heijastamista ja läpinäkyvyyttä. Perspektiivin alkeista edetään täsmälliseen perspektiivin piirtämiseen. Harjoitellaan keskeis-, vertikaali- ja horisontaaliperspektiivejä (ns. lintu- ja sammakkoperspektiivit) sekä useampien katoamispisteiden perspektiivejä. Tutkitaan myös oikeita kohteita, kuten rakennuksia ja sisätiloja. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Tarkastellaan työn aikana tietoisesti tavoitteeseen pääsemistä ja jälkikäteen sen toteutumista, jotta havaitseminen liittyy entistä kiinteämmin toteuttavaan tahtoon. Voidaan tarkastella esim. historian jakson aikana taiteilijoiden pyrkimyksiä nyt itse harjoiteltavilla ja harjoitelluilla alueilla. Opetellaan näkemään, kuinka taiteilijat kuvaavat ihmisen tietoisuuden kehittymistä. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Historian jaksolla tutustutaan taiteen muuttumiseen keskiajan jälkeen ja päädytään renessanssiajan taiteeseen. Kuvataiteeseen liittäen opetellaan tunnistamaan eri taiteilijoiden tyylejä ja teoksia. Näyttelyissä ja museoissa tutustutaan myöhemmän ja nykyisen ajan taiteeseen kulloinkin harjoiteltavien teemojen kannalta. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoilua harjoitellaan erityisesti savea työstämällä. Muodon muuntumisissa harjoitellaan erilaisia muotoeleitä ja tutkitaan niiden synnyttämää tunnelmaa, esim. avoin-sulkeutunut, vapautunutpidättyvä. Elollisen muodossa kuvataan lähinnä vielä liikepyrkimystä, kuten kääntyvää, kumartavaa, osoittavaa ja kurkottelevaa liikettä. Projektio- ja varjostustöiden sekä geometrian yhteydessä voidaan muovailla pallosta lähtien kartio, kuutio, pentagondodekaedri jne. Historian jaksoon liittyen tarkastellaan rakentamisen kehittymistä ja muotokielen muuttumista sekä piirretään ja mahdollisesti muovaillaan aikakauden rakennuksia. 165 Media ja kuvaviestintä Opetellaan asiayhteyteen sopivaa kuvan ja ilmaisutekniikan valintaa sekä erottamaan viestivä kuvankäyttö koristeellisuudesta. Tarkkaillaan ja arvioidaan lehdistön ja sähköisen viestinnän kuvia ja niiden vaikuttavuutta. Käytetään kuvaviestinnän aineistoa mm. äidinkielen tuntien dialogien lähtöaineistona. Harjoitellaan kuvituksen entistä viestivämpää käyttöä työkirjoissa ja kehitetään työkirjan yleisasua asianmukaiseksi ja omaperäiseksi. Vuosiluokka 8 Kahdeksannella luokalla tavoitteena on kehittää oppilaan arviointikykyä ja opettaa näkemään maalauksen mahdollisuuksia taidelajina. Oppilas työskentelee värin, tekniikan ja aiheen yhteen sovittamisen ongelmien kanssa, jolloin hän kohtaa taiteessa väistämättömät vastuksen ja vapauden alueet. Piirtämisessä kootaan nyt yhteen geometriassa, projektio- ja varjotutkielmissa sekä perspektiivitöissä harjoiteltu erilaisten tehtävien toteuttamiseen. Sekä maalaamisessa että piirtämisessä pyritään yhdistämään tekniikka kauneuteen, jolloin tosi ja tarkoituksellinen vääjäämättömyydessään antaa arvioinnille objektiivisen perustan ja samalla tukee oppilaan tunne-elämän vakaantumista. TAVOITTEET Oppilas - harjaantuu niin havainnoitsijana, piirtäjänä kuin maalaajanakin - oppii suunnittelemaan ja kehittämään omaa kuvallista työtään entistä itsenäisemmin - tutustuu taidehistoriaan ja kiinnostuu siitä kaiken opetuksen yhteydessä ja oppii tunnistamaan taiteen piirteitä ja tyylejä - hallitsee värien käytön niin, että pystyy tuottamaan kaikki tarvitsemansa värit pääväreistä, myös ihonvärin - kehittää taiteellista arviointikykyään. SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Maalaus Jatketaan kuultomaalaustekniikan harjoittelua. Tutkitaan ilmaisumahdollisuuksia maalaamalla samaa aihetta sekä ”märkää märälle”- että kuultomaalaustekniikalla. Alustavasti voidaan harjoitella myös kuivamaalaustekniikkaa. Maalataan luontotutkielmia, jotka synnytetään puhtaasti väreistä lähtien. Opetellaan muuttamaan mustavalkoisia tai valöörikuvia värillisiksi. Piirtäminen Tutkitaan vanhoja mestareita, esim. Dürer, Leonardo da Vinci ja Rembrandt, opetellaan jäljentämään niistä jokin tai joitakin ja työstetään vapaasti joitakin teosten yksityiskohtia. Piirretään vaatetusta ja luontoa (vuorokaudenaikoja, maata ja maaperää, vettä, taivasta jne.), arkkitehtuuria, eläimiä. Esineellisen todellisuuden lisäksi opetellaan kuvaamaan myös esineettömiä ilmiöitä, kuten valoa, lämpöä, säätä, kiteytymistä jne. 166 Tutkitaan mittasuhteiden lainalaisuuksia, huipennuksena kultainen leikkaus. Harjoitellaan edelleen perspektiivin piirtämistä. Tutustutaan myös ihmisen mittasuhteisiin ja tehdään alustavia luonnoksia. Biologiaan liittyen tutkitaan ja piirretään tarkasti eläinten ja ihmisen luustoa. Piirtämiseen käytetään hiiltä (myös luonnon hiiltä), lyijykynää, tussia ja mahdollisesti jotain graafista menetelmää. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Oppilasta rohkaistaan tarkastelemaan ja arvioimaan omaa työtään prosessin kestäessä ja sen päätyttyä valmistunutta kuvaa. Luokan yhteinen jälkikäteistarkastelu opettaa jokaista arvioimaan objektiivisemmin myös omaa työtä. Opetellaan arvioimaan rakentavasti havainnon ja ilmiöiden suhdetta ja opitaan tarkentamaan havaitsemista, jolloin mielenkiinto pyritään pitämään ilmiön ja kuvan suhteessa eikä tekijässä. On tärkeää ottaa tarkasteluun mukaan kaikkien oppilaiden kuvat yhdenvertaisina. Myös vaatimaton kuva opettaa, koska se vaatii katsojaa aktiivisesti korjaamaan mielessään kuvan puutteita. Tarkastellaan mestareiden töitä, keskustellaan niistä ja opetellaan näkemään, mitä taiteilija on havainnut ja tahtonut kertoa havaintonsa avulla. Opetellaan rakentavaa kritiikkiä arvioinneissa; jos kehuu tai moittii taideteosta, voi yrittää perustella kantansa, vaikka se on mielessä vain epämääräisenä tunteena. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Kuvataiteeseen liittyviin asioihin tutustutaan monien oppiaineiden sisällöissä. Ainakin uskonnon, historian, biologian, maantiedon, fysiikan ja käsityön aineistot tarjoavat paljon yhteistä työstettävää kuvataiteen kanssa. Opitaan tuntemaan erisisältöistä taidetta, käyttötaidetta ja taiteen materiaaleja sekä teknisiä edellytyksiä. Opitaan tunnistamaan uuden ajan huomattavia taiteilijoita ja heidän töitään. Tunnustellaan taiteen tehtävää ihmiskunnan kehityksessä ja tutustutaan taiteilijakohtaloihin. Valmistetaan esitelmiä taiteilijoista ja heidän työstään myös äidinkielen opetukseen liitettynä. Aletaan arvioida ja analysoida kuvataidetta opitun pohjalta tarkastellen taideteoksen rakenteen ja ilmaisun tasapainoa, jännitettä, rytmiä, muotoa, väriä, tilaa, liikettä, aikaa ja viivaa. Vierailuja koululta sopiviin kohteisiin ja taitelijoiden tekemänä koululle järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotokieleen tutustutaan edelleen itse muovailemalla pääasiassa savea materiaalina käyttäen (käsityössä myös puuta ja metallia). Savi ilmaisee muovailijalle muodon aktiivisuuden, sisäisen liikkeen, jolla on taipumus joko laajenemiseen tai supistumiseen, mutta myös tasapaino, symmetria, painavuus, noste, elollisuus tai elottomuus. Näitä oppilas oppii lukemaan itse muovaillessaan. Biologiaan liittyen muovaillaan luuston muotoja ja opitaan tuntemaan niiden kehitys muodonmuunnoksena. Ihmisen ilme- ja elekieleen voidaan tutustua muovailemalla esim. kasvokarikatyyri. Myös dramaattisia eleitä voidaan muovailla, kun niitä on ensin kokeiltu itse näyttelemällä (esim. suojeleva, tanssiva, nukkuva, syleilevä ele). Luonnon elementteihin liittyen voidaan muovailla maan kuivuutta, veden pehmeyttä, ilman haihtuvuutta ja tulen loimuamista joko esittävästi tai abstraktisti. Luokan näytelmäprojektiin liittyen valmistetaan lavastuksena interiöörejä ja/tai maisemia, joiden toteutuksessa kehitetään kekseliäisyyttä ja taiteellista silmää ekonomisuuteen pyrkien. Keskeistä on funktionaalisuus, miten vähäisellä eleellä ja materiaalilla saadaan aikaan haluttu vaikutelma. 167 Media ja kuvaviestintä Tutustutaan median mahdollisuuksiin asioiden toteuttamisessa ja kiinnitetään huomiota teknisten välineiden itseisarvoiksi muuttumisen haittapuoliin. Etsitään kuvan oikeaa ja sopivaa sekä julkista että yksityistä käyttöä. Tarkastellaan tässä yhteydessä lehdistöä, televisiota, mainontaa, elokuvaa ja muita kuvatallenteita. Laaditaan luokkanäytelmän mainosten, ilmoitusten ja käsiohjelmien visuaalinen ilme niin, että kaikki voivat oppia tässä prosessissa graafista suunnittelua. Kehitetään työkirjojen ulkonäköä, jolloin kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota käsialaan, taittoon, kuvitukseen, otsikointiin ja värinkäyttöön. Harjoitellaan etsimään omaperäistä, tasapainoista ilmaisua kaavamaisen kuvakielen sijasta. Vuosiluokka 9 Kuvataiteen opetus irtaantuu nyt jaksoaineiden opetuksesta oppilaiden opetuksen muuttuessa kokonaan aineenopetukseksi. Nyt kuvataide edellyttää yksilöllisten taitojen kehittämistä, kun se aikaisemmin oli osa kaiken oppimisen työprosessia. Aikaisemmin käytössä olleet mielikuvituksen voimat eivät enää kanna työtä, sillä ne väistyvät - ja niiden on aika väistyä – ymmärtämisen ja ajattelun voimien noustessa viemään kehitystä eteenpäin. Lähtökohdaksi otetaan jo 8. luokan piirtämisessä alkuun saatetut virikkeet, jotka veivät piirtämistä käytännöllisen suuntaan. Opetuksen ei ole tarkoitus ravita enää aistimuksen sielullista puolta, vaan sitoa aistimus ja havainto käytännölliseen ja konkreettiseen sekä toisaalta vapauttaa konkreettinen pelkästä tarkoituksenmukaisuudesta ja kohottaa se taiteelliseksi. Tällöin harjoitetaan taitoja, joita taideteollinen työskentely edellyttää. Siirtymävaiheessa maalaus työtapana jää joksikin aikaa sivuosaan. Kuvataiteen historia aloittaa 9. luokalla taiteiden kehityksen tarkastelun, taidetiedon, joka jatkuu 12. luokalle saakka. Nuoressa pyritään herättämään kiinnostusta taiteeseen ja sen kautta ihmiskehityksen ymmärtämiseen sekä omien sisäisten taipumusten ja taitojen kehittämiseen. Tarkoitus on herkistää aistihavaintoja, kouluttaa näkemään ja kuuntelemaan intensiivisesti, valppaasti ja tiedostavasti kaikkialta virtaavaa aistitietoa sekä auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään taide- ja kulttuurihistoriallisia kehitysaskelia ihmiskunnan tietoisuuden tiellä. Esteettinen arviointikyky kehittyy taiteen ja kokijan vuorovaikutuksessa, jossa on mahdollista oppia havaitsemaan laatuja herkästi ja eriytyneesti. TAVOITTEET Oppilas - oppii havainnoimaan tarkasti, perusteellisesti ja terävästi sekä taiteellisia että luonnon muotoja - harjoittelee ilmaisemaan valoisaa ja pimeää piirtämällä ja tuottamaan muotoja valon ja varjon avulla - tutustuu erilaisiin piirustusvälineisiin, oppii niiden edellyttämiä tekniikkoja ja oppii toteuttamaan itsenäisen työprosessin luonnoksista valmiiseen lopputuotokseen - harjaantuu perusteettomasta kritiikistä ja ennakkoluuloista vapaaseen, asianmukaiseen arviointiin, joka perustuu oman harjoittelun ja työskentelyn tuottamiin kokemuksiin ja taitoihin - tunnistaa taiteen mestareiden tyylejä ja töitä omakohtaisen harjoittelun pohjalta - tuntee kuvataiteen varhaisen kehityksen päälinjat renessanssiin saakka. 168 SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirtäminen Oppilas harjoittelee käyttämään työn vaatimia, erilaisia piirtämisvälineitä ja –materiaaleja, esim. piirustushiiltä, lyijykynää, liituja, tussipiirtimiä, raaputtimia tai veitsiä jne. sekä tutustuu työn vaatimiin pohjamateriaaleihin. Valoisuuden ja pimeyden, vaalean ja tumman sekä valon ja varjon kuvaamista harjoitellaan ensin esineettömästi ja edetään tietoisten muotojen tuottamiseen. Opetellaan kuvaamaan valon liikettä, kiiltoa, heijastuksia jne. sekä luonnossa että esineillä. Harjoitellaan etsimään tietoisesti tasapainoa kaikessa kuvailmaisussa. Kuvataan liikkeen suuntapyrkimyksiä ja vastakkaissuuntia (mm. ulos- ja sisäänpäin säteileminen). Opitaan jakamaan kuvapinta painopistealueisiin ja muodostamaan piirtämällä erilaisia pinnan ominaisuuksia. Harjoitellaan piirtämään edellisten harjoitusten jälkeen esinemuotoja, orgaanisia ja geometrisia muotoja sekä valon vaikutuksesta syntyviä erilaisia maisematunnelmia. Luonnon mukaan piirretään esimerkiksi retkillä tai matkoilla. Harjoitellaan tekemään luonnoksia vapaita kompositioita varten. Harjoitellaan jotakin graafisen ilmaisun lajia painotyönä toteuttaen, esim. linoleikkaus, puuleikkaus, kuparipiirros tms. Kuvan tarkastelu, tulkinta ja ymmärtäminen Tarkastellaan sekä ennen piirtämistä että töiden valmistuttua aiheiden geometriaa, valööria ja rakennetta sekä toteuttamistapoja. Luonnon kuvaamisessa ja kuvataiteen mestareiden töitä jäljiteltäessä otetaan myös käyttöön tarkasteleva työtapa, jonka tarkoitus on edistää asioihin paneutuvaa harjoittelua. Omaan harjoitteluun perustuva kokemus auttaa arvioimaan ja arvostelemaan kaikkialla ympäristössä esiintyvää kuvallista ilmaisua ja toteutusta. Vieraillaan taidenäyttelyissä, joiden antia harjoitellaan arvioimaan monelta kannalta ennakkoluulottomasti. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Kuvataiteen opetukseen kuuluu yhdeksännellä luokalla kuvataiteen historia, joka liittää taiteen kulttuurisiin yhteyksiinsä ja luo kokonaiskuvaa taiteen kehityksestä. Taidetiedon lisäksi eri aikakausien taiteeseen ja taiteilijoiden tyyliin ja töihin tutustutaan omakohtaisesti kuvataiteen tunneilla niitä jäljentämällä. Tutustutaan erityisesti piirtämisen sekä valon ja varjon kuvaamisen mestareihin myös itse harjoitellen. Taidehistorian tarkasteluissa voidaan lähteä varhaisimmasta luolataiteesta, edetä Egyptin kautta Kreikkaan ja päätyä keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteen kautta renessanssin suuriin mestareihin. Tutustutaan kotimaan taiteeseen ja nykytaiteeseen taidenäyttelyissä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Materiaaleja työstämällä kehitetään taiteellisuutta suuntaan, jossa esine vapautuu pelkästä tarkoituksenmukaisuudesta taiteellisen avulla. Tämä pyrkimys ulotetaan kaikkeen kädentyöhön. Savimuotoilu tukee yhdeksännellä luokalla pääasiallisesti piirtämällä harjoiteltavaa muodon hakemista. Tällöin tutustutaan myös kappaleiden väliin jäävään tyhjään tilaan sekä paneudutaan kolmeen plastiseen perusmuotoon, joista kaikki maailman muodot rakentuvat: kuperaan, koveraan ja suoraan tasopintaan. Harjoittelussa tulevat konkreettisiksi orgaaniset ja epäorgaaniset 169 muodot ja tilan todellisuus. Reliefi voidaan toteuttaa myös negatiivisesti valamalla. Voidaan myös harjoitella kolmiulotteisen muodon tasapainoista toteuttamista, joka ei perustu annettuun symmetriaan. Arkkitehtuuriin tutustutaan pääasiassa taidetiedon yhteydessä, jolloin syntyy yleiskuvaa siitä, miten arkkitehtuuri ilmentää ihmiskunnan kulttuurikehitystä. Perspektiivipiirustuksen kautta luodaan myös suhdetta rakennettuun tilaan ja ympäristöön sekä orgaaniseen ja epäorgaaniseen muotokieleen. Jotakin painotekniikkaa käyttäen voidaan toteuttaa myös julisteita esim. tiedottaviin käyttötarkoituksiin (koulun juhlatapahtuma, yleisötilaisuus, näytelmä tms.). Tällöin pelkän taiteellisuuden lisäksi on otettava huomioon ympäristön aiheuttamat vaatimukset taiteelle. Tässä yhteydessä voidaan kehittää myös tervettä kriittisyyttä suhteessa nähtyyn ja koettuun ympäristöön. Media ja kuvaviestintä Pohditaan ja tutkitaan kuvan mahdollisuuksia viestinnässä, mm. valokuvissa, televisiossa, elokuvassa, muissa kuvatallenteissa ja sähköisessä viestinnässä, mainonnassa, lehdistössä, oppikirjoissa ja lehtisissä. Opetellaan analysoimaan joitakin mediaesimerkkejä, jotta kuvilla vaikuttaminen tulee ilmeiseksi. Harjoitellaan myös kriittistä suhdetta kuviin oman ilmaisun kehittämiseksi (esim. sarjakuvien tai muiden kaavamaisten kuvien erityispiirteet). PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin - osaa käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita - osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita - osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin - tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen - osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia - osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja 1. osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia - tuntee suunnittelu- ja muotoprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään - tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä - osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua - osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta - osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa - osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä. 170 7.18 EURYTMIA 7.18.1 Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita Eurytmia on liikuntataide, jonka tavoitteena on saada puheen tai musiikin synnyttämä sisäinen kokemus näkyväksi kehon liikkeen välityksellä. Ulkoinen liike liittyy sisäiseen, ajattelun ja sielullisten prosessien liikkeeseen. Eurytmiassa käytettävät liike-eleet ovat syntyneet jäljittelemällä puhuttaessa syntyviä ilman liikkeitä. Pedagogisen eurytmian tehtävänä on tukea muuta kasvatusta ja opetusta ja vahvistaa muiden oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Se on taiteellis-toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista taiteellista ilmaisua. Aluksi toimitaan opettajaa jäljitellen, myöhemmin yhä itsenäisemmin. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan valmiudet ja yksilölliset kehitysmahdollisuudet ja pyritään tukemaan hänen hyvinvointiaan ja kasvuaan itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Opetuksessa hyödynnetään myös oppilaan mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Eurytmia vaikuttaa erityisesti keskittymiskykyyn ja muistiin ja tukee siten kaiken oppimisen edellytyksiä. Opetuksessa käytettävät runot, tarinat ja musiikki valitaan mahdollisuuksien mukaan muuhun opetukseen liittäen. Eurytmiassa pyritään liikunnan kauneuteen ja varmuuteen, jotta ruumiillinen pohja muulle kehitykselle rakentuisi mahdollisimman terveeksi. Eurytmia vahvistaa rytmisiä elintoimintoja ja saattaa tahto-, tunne- ja mielikuvaelämän liikkeeseen. Liikkumisen avulla on mahdollista havainnollistaa luonnossa tai ihmisessä tapahtuvia prosesseja. 7.18.2 Ihmisenä kasvaminen Eurytmia taideaineena tukee lapsen ja kasvavan nuoren kokonaisvaltaista kehitystä ja rakentaa osaltaan mahdollisuuksia oman elämän hallintaan. Yksilölliset taidot ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsetuntemusta ja tukevat itseluottamuksen ja rohkeuden kehittymistä. Monipuoliset harjoitukset kasvattavat sisäiseen liikkuvuuteen, herkistävät aisteja, kehittävät sisäistä yhteyttä kieleen ja musiikkiin ja jalostavat esteettistä tuntoa ja taiteellista arvostelukykyä. Eurytmiassa harjoitetaan keskittymiskykyä, muistia, objektiivista havainnointia, muotojen ja suuntien tajua ja arviointikykyä, syiden, seurauksien ja säännönmukaisuuksien oivaltamista sekä pyritään edistämään luovan, täsmällisen ja todellisuudentajuisen ajattelun kehittymistä. 7.18.3 Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus Eurytmian opetuksen keskeinen tavoite on oppia työskentelemään ryhmässä. Oppilaat harjoittelevat liittämään liikkeensä yhteiseen liikekokonaisuuteen. Tarkoitus on löytää oma liiketie ja yhdistää se tasapainoisesti toisten liikkeeseen. Elävä, sosiaalisuutta korostava työskentelytapa kehittää vuorovaikutustaitoja, vastuuntuntoa sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvaa yhteisöllisyyttä ja kasvattaa hyväksymään erilaisuutta ja kunnioittamaan toisten kykyjä. Sisäisen liikkuvuuden kehittyminen auttaa kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia sekä toimimaan pystyvästi ennakoimattomissa tilanteissa ja ottamaan vastuuta. 171 Vuosiluokka 1 Opetus rakentuu lapsen kyvylle jäljitellä ja elää satujen synnyttämissä mielikuvissa. Tuntien sisällön muodostavat kansansatujen aiheet, runot ja lorut, jotka pyritään liittämään kerronnalliseksi kokonaisuudeksi. Liikettä voidaan virittää pentatonisin soittimin tuotetuilla kvinttimelodioilla. TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee kuuntelemista - sisäistää eri äänteiden laatuja - harjoittelee yhteistyötaitoja ja toisten huomioon ottamista - kehittää muototajuaan ja tilallista hahmottamistaitoa - kehittää visuaalista havainnointia - tutustuu jäseniinsä ja kehonsa liikuntamahdollisuuksiin - harjoittelee käsien ja jalkojen koordinaatiota - harjoittaa hienomotorisia taitojaan - opettelee tunnistamaan oikean ja vasemman puolen - harjoittelee tasapainoa. SISÄLLÖT - liikkuminen runojen tunnelmien ja rytmin mukaan erilaisin askelin ja nopeuksin kävellen, juosten, hypellen, polkuaskelin liikkuminen musiikin tunnelman ja tempon sekä erilaisten soitinten laatujen mukaan hiljaisuuden ja toiminnan vaihdellessa eläytyminen runojen vokaalien ja konsonanttien eleisiin opettajaa jäljitellen ja tutustuminen äänteisiin niitä vastaavien liikkeiden avulla perusmuotona piiri ja yhteinen liike piirissä, joka voi supistua, laajentua ja muuntua opettajan johdolla esim. spiraaliksi kuuntelemista, yhteistoimintaa ja toisen huomioon ottamista edistävät leikit liikkuminen tilassa muodostaen suoria ja kaarevia muotoja ja niiden muunnelmia jäsenien herättely rytmisiä harjoituksia ja koordinaatioharjoituksia jäljitellen sormi- ja taputusleikkejä runokuviin liittyen erilaisia tasapainoharjoituksia Vuosiluokka 2 Opetus perustuu edelleen satukuviin ja jäljittelyyn 1. luokan sisältöjä syventäen. Kvinttitunnelma musiikissa jatkuu. Äänne-eurytmian aineistona käytetään legendoja ja eläintarinoita. TAVOITTEET Oppilas - harjaantuu kuuntelemisessaan - alkaa tunnistaa eri äänteiden laatuja - harjaantuu yhteistyötaidoissa ja oppii huomioimaan toisia - kehittää edelleen muototajuaan ja tilallista hahmottamistaitoa - kehittää visuaalista havainnointiaan 172 - harjoittelee kehonsa ilmaisumahdollisuuksia harjoittelee käsien ja jalkojen koordinaatiota harjoittaa hienomotorisia taitojaan alkaa tunnistaa aikaisempaa varmemmin oikean ja vasemman puolen harjoittelee tasapainoa. SISÄLLÖT - satukuvien tunnelmissa liikkuminen erilaisin askelin ja hyppelyin liikkuminen musiikin tunnelman ja tempon sekä erilaisten soitinten laatujen mukaan sekä hiljaisuuden ja toiminnan vaihtelussa eläytyminen runojen tunnelmassa vokaalien ja konsonanttien eleisiin; jatketaan äänteisiin tutustumista niitä vastaavien liikkeiden avulla opettajaa jäljitellen perusmuotona piiri ja yhteinen liike piirissä; piiri voidaan myös jakaa kahdeksi harjoitellaan kuuntelemista, yhteistoimintaa ja toisen huomioon ottamista harjoitellaan kohtaamista parin kanssa esim. minä ja sinä -harjoituksin tilassa suorien ja kaarevien muotojen ja niiden muunnelmien mukaan liikkuminen, myös yksin vuorotellen jäseniä herätteleviä rytmisiä harjoituksia käsien ja jalkojen koordinaation ja kehon hallinnan harjoittelu leikinomaisesti sormi- ja taputusleikkejä runokuviin liittyviä tasapainoharjoituksia Vuosiluokka 3 Oppilaan kokemus omasta itsestä alkaa muuttua, jäljittely jää vähitellen taka-alalle ja harjoittelua ohjataan itsenäisempään suuntaan. Aihesisältöinä ovat esim. vanhat ammatit, talonrakennus ja luonnonelementit. Musiikissa siirrytään diatoniseen sävelasteikkoon ja terssitunnelmaan. Mukaan tulevat pianosäestys ja yksinkertaiset taidemusiikkikappaleet. TAVOITTEET Oppilas - kartuttaa itsenäisyyttään ja itseluottamustaan - kehittää keskittymiskykyään ja tarkkuuttaan - kehittää näppäryyttä ja taitavuutta kehonsa hallinnassa - pystyy kuuntelemaan entistä tarkemmin - alkaa hahmottaa piirin lisäksi muita geometrisia muotoja - opettelee orientoitumaan tilassa - pyrkii hallitsemaan oikean ja vasemman suunnan - kehittää sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. SISÄLLÖT - yksilölliset tehtävät ja itsenäisen orientoitumisen harjoittelu, vaikka perusmuotona on edelleen piiri symmetriaharjoituksia ja geometristen muotojen mukaan liikkuminen leikinomaisessa tunnelmassa ottaen huomioon toisten liikkumista oikean ja vasemman suunnan harjoittelu tilassa liikkuen 173 - vaikeutuvia keskittymis- ja ketteryysharjoituksia ja kehonosien ristikkäisliikkeitä äänteiden tietoinen harjoittelu runojen ja musiikkikappaleiden motiivien ilmaiseminen liikkumalla joidenkin sävelten eleiden opettelua musiikin rytmin harjoittelua taputtaen tai kulkien kysymys ja vastaus -harjoituksia, joissa vuorovaikutus parien ja ryhmien kesken Vuosiluokka 4 4. luokan aikana oppilaan kokemus omasta erillisyydestä ja persoonastaan vahvistuu. Eurytmiaharjoituksilla tuetaan itsenäistymistä, rytmisten elintoimintojen vakiintumista sekä ulkoisen ja sisäisen vuorovaikutusta. Tekstiaineistona ovat mm. Kalevalan ja Eddan runot. TAVOITTEET Oppilas - tottuu itsenäiseen työskentelytapaan ja vastuullisuuteen - alkaa harjoitella ajattelullista muotojen hahmottamista ja niiden siirtymistä tilassa - hahmottaa tilasuunnat eteen/taakse, oikealle/vasemmalle - opettelee tunnustelevaa ja toiset huomioon ottavaa liikkumista - opettelee sujuvaa liikkumista muiden kanssa risteävissä kuvioissa - kuulee ja toteuttaa liikkuen erilaisia rytmejä - tutustuu C-duuriasteikkoon ja nuottien aika-arvoihin - tutustuu duuri- ja mollitunnelmiin - opettelee hallitsemaan kulkemistaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan - kehittää kehonsa hallintaa ja taitavuutta - opettelee ilmaisemaan kieliopin sanaluokkia liikkeinä tilassa. SISÄLLÖT - piirin lisäksi siirtyminen työskentelemään avorivistössä; opettaja ohjaa oppilaita seisten heitä vastapäätä, jolloin jokaisella oppilaalla on oma yksityinen tilansa totutteleminen itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen itsenäisen liikkumisen ja vaikeampien muotojen ja niiden sarjojen harjoittelu sanaluokkien tunnistaminen tekstistä ja niitä vastaavien tilamuotojen toteuttaminen liikkumalla liikekuvioiden muodostaminen taakse ja sivuille eteenpäin katsoen peilikuvamuotojen, symmetriamuotojen ja risteyksien harjoittelu geometristen muotojen yksinkertaisia siirtoja liikkuen alliteraatioiden ja muinaisgermaanisen runouden sauvasoinnun harjoittelua pyrkien askelten varmuuteen runsaasti rytmiharjoituksia ja sivulaukkaa vaihtelevissa muodostelmissa kaanontehtäviä äänne-eleiden itsenäisen ilmaisun harjoitteleminen. 174 Vuosiluokka 5 Harjoituksilla pyritään vastaavuuteen viidesluokkalaisen sopusuhtaisen rakenteen ja kauneudentajun kanssa ja vahvistetaan hallittua liikunnan kauneutta. Aineistona käytetään mm. muinaisia kulttuureja käsitteleviä tekstejä. Opetuksen kokonaistunnelmana on kreikkalaisuus ja liikkeen vapautuminen. Musiikkina käytetään klassisen kauden kappaleita, esim. Haydnin ja Mozartin teoksia. TAVOITTEET Oppilas - harjaantuu ilmaisemaan hallitusti rytmiä askelin ja käsien avulla - omaksuu muita musiikin elementtejä eurytmian avulla - opettelee hahmottamaan monipuolisesti muotoja tilassa ja pyrkii suhteuttamaan liikkeensä tasapainoisesti muiden oppilaiden liikkeisiin - osaa toteuttaa itsenäisesti vaikeampiakin muotoja - kuuntelee runon sointia ja sisältöä - oppii ottamaan vastuuta kokonaisuudesta ja huomaamaan toiset - oppii havaitsemaan ja hyväksymään toisten yksilöllisiä liikkumistapoja. SISÄLLÖT - heksametrirytmin ja muiden kreikkalaisten runomittojen harjoitteleminen duurisävelasteikkojen ja sävelien harjoitteleminen vaativammat rytmiharjoitukset yhteisen liikkeen hallitseminen piirissä mm. anapestirytmiä käyttäen kaksiäänisten melodioiden ja kaanoneiden harjoittelu liikkuen monimutkaisemmat tilamuodot: esim. viisitähti, kahdeksikkomuodot, symmetria- ja ketjumuotoja, metamorfoosimuotoja harjoitellaan vaikeampia tilamuotoja katseen suunta samana pitäen keskittymis- ja taitavuusharjoituksia alliteraatioharjoitusten jatkaminen kieliopillisten muotojen liikeharjoittelua äänne-eleiden harjoittelua Vuosiluokka 6 6. luokan aikana ulospäin suuntautuva liike alkaa kääntyä sisäiseksi elämäksi, ajatteluksi. Lähestyvä puberteetti aiheuttaa myös taipumuksen sulkeutumiseen. Keho alkaa tuntua raskaalta ja kasvavat voimat alkavat tuntua vaikeasti hallittavilta. Aikaisempi liikkeen sulavuus joutuu epätasapainoon, ja oppilaan ryhti pyrkii painumaan. Nopea kasvu ja fyysinen muutos saattavat johtaa siihen, että taju omista tilallisista ulottuvuuksista ja fyysisistä rajoista hämärtyy. Roomalainen lain ja järjestyksen teema tulee mukaan myös eurytmiaharjoituksiin. Tehtävillä pyritään antamaan haastetta 12vuotiaan kasvaville voimille ja oppimismahdollisuuksille. TAVOITTEET Oppilas - työstää oman tunteensa kokemista - kehittää ajatteluaan ja muistiaan 175 - kasvattaa hahmotuskykyään ja tilasuhteiden tajuaan harjoittelee ryhdikkyyttä, ketteryyttä, näppäryyttä ja tarkkaa kehon hallintaa kehittää sävelkorvaansa harjoittaa edelleen myös ryhmässä liikkumisen täsmällisyyttä ja harmoniaa hahmottaa yhteisen liikkeen lainalaisuuksia ja sääntöjä. SISÄLLÖT - - työstetään runoja ja tekstejä, jotka edustavat eri tunnelaatuja ja sisältävät draamallisia elementtejä tunnetta ilmaisevien liikkeiden, sieluneleiden, etsiminen raskauden ja sulkeutuneisuuden kokeminen säveleurytmiassa duurin ja mollin tunnelmia vaihdellen intervalliharjoituksia, jotka kehittävät sävelkorvaa sisäisen ryhdikkyyden tukeminen oktaavin eleellä kehon raskauden kokemusta ehkäisevät sauvaharjoitukset, jotka tukevat liikkeiden ja kasvavien voimien hallintaa; koordinaatiokyvyn, ketteryyden ja näppäryyden kehittäminen, ryhdin tukeminen ja omien ulottuvuuksien hallinta tilasuhteiden tajua harjoitellaan suurin geometrisin ryhmämuodoin sekä siirtäen ja muuntaen näitä muotoja tilassa; muistin ja ajattelun tukeminen muodoissa liikkuminen ensin kasvot kulkusuuntaan ja sitten suunta samana säilyttäen vaikeampia keskittymisharjoituksia; harjoitellaan koordinaatiota vaativia liikesarjoja hyppyjen keveyteen pyrkiminen; harjoitellaan ns. Kiebitz-hyppyjä tahtilajien työstäminen liikkeeksi musiikin teorian käsitteiden havainnollistaminen työstämällä duurisävelasteikkoja ja kvinttiympyrää mahdollinen koreografioiden piirtäminen Vuosiluokka 7 Murrosikää lähestyttäessä ja sisäisen elämän voimistuessa tuetaan nuorta antamalla keinoja itseilmaisuun ja tunnetilojen työstämiseen. Sopivaa tekstiaineistoa ovat sävyltään dramaattiset ja romanttiset runot sekä erityisesti humoreskit. Myös vieraskielisiä tekstejä voidaan käyttää. TAVOITTEET Oppilas - omaksuu eri tunnetiloja ilmentävää liikeilmaisua - oppii kuulemaan ja ilmaisemaan kielen sisällön hienoimpia vivahteita kuten toive, hämmästys, ihmettely ja onnellisuus - tutustuu ulkomaailman ilmiöitä ja luonnonelementtejä kuvaavaan liikeilmaisuun - kehittää taitavuuttaan, koordinaatiokykyään ja ryhdikkyyttään. SISÄLLÖT - tunnetilojen ilmentämistä pään, käsien ja jalkojen liikkeillä duurisävelasteikkojen harjoittelun jatkaminen; aloitetaan myös mollisävellajeihin tutustuminen työstetään liikkein luonnonelementtejä: maa, ilma, tuli ja vesi 176 - sauvaharjoitusten jatkaminen yhdistämällä niihin askeleita, askelsarjoja tai tilamuotoja keskittymis- ja askelharjoituksia kolmeosaisen askeltamisen harjoittelu geometristen muotojen siirtoja tilassa Vuosiluokka 8 Murrosikä tuo dramaattisia muutoksia sielunelämään. Balladit ja humoristiset kappaleet voimakkaasti vastakohtaisine sieluntunnelmineen vastaavat oppilaan sisäistä tilannetta. TAVOITTEET Oppilas - saa tukea sielunelämälleen murrosiän tuomissa muutoksissa - saa ilmaisumahdollisuuksia ja tasapainottavia harjoituksia mielentilojen vaihteluille - saa mahdollisuuden kokea liikkeen ja äidinkielen yhteyksiä - harjoittelee sielunelämän vastakkaisuuksien välistä rytmistä hengitystä - harjoittelee sosiaalista tietoisuutta. SISÄLLÖT - tunteiden tutkiminen eurytmiaharjoituksin etsimällä niitä vastaavia dramaattisia eleitä harjoitellaan runoja, esim. balladeja, joissa on voimakasta sielullista vastakkaisuutta rytmisinä harjoituksina antiikin runomittoja säveleurytmiassa mollisävellajeja sekä sävelmiä, joissa duuri ja molli vaihtelevat jännitettä luoden intervallien liike-eleiden harjoittelu tietoisemmin suhteutettuna ihmisen luuston rakenteeseen tahtilajien harjoittelua eurytmian mahdollinen liittäminen luokalla harjoiteltavaan näytelmään sauvaharjoitukset vaikeutuen Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - harjoittelee oman identiteetin etsimistä ja ilmaisua sekä toisten identiteetin tunnistamista ja erilaisuuden hyväksymistä - työskentelee tähän asti opittujen sisältöjen parissa tavoitteena perusasioiden hallinta ja yksilöllinen taiteellinen ilmaisu - hallitsee perusliikkeet ja liikeperiaatteet itsenäisesti ja tietoisesti: vokaalit ja konsonantit, dramaattiset eleet, sävelet ja intervallit sekä musiikin peruselementtien, tahdin, rytmin ja melodian, liikkeellisen ilmentämisen - harjoittaa koordinaatiokykyään niin, että pystyy ilmentämään samanaikaisesti useampia kielen tai musiikin elementtejä ja liittämään ne yhteiseen koreografiaan. 177 SISÄLLÖT - aiemmin opitun kertaaminen ja syventäminen opitun soveltaminen taiteellisiin projekteihin kappaleiden kokonaisvaltaisen ilmaisun harjoittelua omien koreografioiden suunnittelua kielioppimuotojen ymmärtäminen liikkeen kautta säveleurytmiassa harmonian perusasiat, duuri−molli-dissonanssi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osallistuu aktiivisesti yhteiseen liikeilmaisuun - harjoittelee keskittyneesti ja etenee tuntityöskentelyssä - hallitsee äänteiden ja sävelten eleet sekä pystyy ilmaisemaan ne selkeästi - toteuttaa liikemuodot tilassa itsenäisesti ja täsmällisesti - pyrkii liikkumaan kauniisti ja sulavasti - ottaa huomioon ryhmässä muut liikkujat. 7.19 KÄSITYÖ Käsityötä tehdessään lapsi ja nuori näkee ajattelunsa tuloksen käytännössä. Tekemisen prosessissa kehittyvät taidot ja kyvyt tarttua ideoihin ja tuottaa ne materiaalin avulla näkyväksi. Käsillä tekeminen kuuluu kaikkeen opetukseen, mutta käsityön tunneilla harjaannutaan toteuttamisen taidoissa, jotta käsityön ja käsillä tekemisen pystyy liittämään kaikkeen elämään. Käsityön opetuksen tehtävä on saada oppilas kokemaan iloa toteuttamastaan oikeasta asiasta, jolla voi olla oikea käyttö ja jonka myötä hänen itsetuntonsa ja -luottamuksensa voi kasvaa. Vähitellen oppilaan vastuu omasta työstään ja materiaaleista lisääntyy ja hän oppii arvostamaan molempien laatua ja suhtautumaan tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja tarjontaan terveen kriittisesti. Suunnitelmallisen, pitkäjänteisen ja itsenäinen työnteon oppiminen mahdollistaa myös itsenäisen luomisen, joka vaatii ongelmien ratkaisemista, esteettistä arviointia, teknistä osaamista ja toteuttamismahdollisuuksien huomioon ottamista. Käsityön opetus etenee oppilaan kehitysvaihetta vastaavasti kasvattaen materiaalien työstämisen taitoja, tietoja ja arviointikykyä. Vuosiluokka 1 TAVOITTEET Oppilas oppii - siirtymään leikistä työhön - käyttämään molempia käsiään ja harjaantuu sorminäppäryydessä - keskittymistä lopputulokseen pyrkivässä työnteossa - auttamaan ja tekemään yhteistyötä - antamaan arvoa jokaisen omalle työlle 178 - iloitsee uusista kädentaidoistaan ja kokee onnistuvansa työssään tuntemaan käytettävät materiaalit, välineet ja työtavat ja niistä käytettävät nimitykset käyttämään saksia ja puikkoja ym. työvälineitä turvallisesti suunnittelemaan työnsä esimerkiksi piirtäen, värittäen tai maalaten siivoamaan työn jäljet käyttämään materiaaleja säästeliäästi neulomaan oikeaa neuletta kahdella puikolla harjoittelee päättelemään ja viimeistelemään työnsä. SISÄLLÖT - - luonnosta saatavien tai kerättävien materiaalien sekä tekstiilien käyttäminen esimerkiksi leikkien tai somistusten rakenteluissa villan alkeellinen huovuttaminen, karstaaminen ja langaksi valmistaminen; villalangan käsittely punoen, solmien ja silmikoiden langan keriminen vyyhdeltä keräksi puu- tai bambupuikkojen huolto ja kunnostaminen tai puupuikkojen valmistaminen silmukoiden luominen neulepuikoille neulominen kahdella puikolla oikeaa neuletta: aluksi pieni, myöhemmin suuritöisempi nelikulmainen työ, joka voidaan työstää eri käyttötarkoituksiin esim. leikkieläimeksi, huilupussiksi, kaulaliinaksi jne. värisuunnitelmien piirtäminen, värittäminen tai maalaaminen neuletöiden lankojen päätteleminen ja töiden viimeisteleminen kankaan yksinkertainen työstäminen esim. värjäten tai painaen yksinkertaisen solmunuken valmistaminen ja vaatettaminen kankailla pieni puu- tai kaarnatyö Vuosiluokka 2 TAVOITTEET Oppilas - saa onnistumisen kokemuksia käsillä tekemisestä - tunnistaa materiaalit, työvälineet ja työtavat sekä niiden nimitykset - harjoittelee keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä työnsä parissa - oppii auttamaan toisia ja tekemään yhteistyötä - oppii välineiden oikean ja turvallisen käytön - käyttää materiaaleja tarkoituksenmukaisesti ja säästeliäästi - oppii työn suunnittelua - oppii oikean työotteen virkkuukoukun käytössä hallitsevalla kädellään - oppii ketjusilmukoiden ja kiinteiden silmukoiden virkkaamisen - oppii päättelemään ja viimeistelemään työnsä - harjoittelee yksinkertaisia ompelupistoja. SISÄLLÖT - ketjusilmukoiden virkkaaminen sormin ja koukulla silmukkaketjun yhdistäminen suljetuksi kehäksi, kerrosten virkkaaminen kiinteillä silmukoilla, kaventaminen ja leventäminen (esim. käsinukke, lapanen) 179 - nelikulmainen tai pyöreä tasotyö (esim. patalappu, pannunalunen) ompelupistojen harjoitteleminen kankaalle (esim. käsityöpussin saumojen ompeleminen etutai pykäpistoin, huopakankaan ompelu) kankaan yksinkertainen työstäminen esim. värjäten, painaen, silittäen luonnosta saatavien materiaalien käyttöä töissä villan työstäminen esim. huovuttaen ( märkähuovutus tai neulahuovutus) lankojen solmiminen esimerkiksi nauhoja tai punoksia varten Vuosiluokka 3 TAVOITTEET Oppilas - harjaantuu edelleen sorminäppäryydessä - oppii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä työnsä parissa - oppii auttamaan ja tekemään yhteistyötä - oppii antamaan arvoa jokaisen omalle työlle - iloitsee kädentaidoistaan ja saa onnistumisen kokemuksia - oppii tuntemaan käytettävät materiaalit, välineet ja työtavat ja niiden nimitykset - oppii käyttämään työvälineitä oikein ja turvallisesti - oppii suunnittelemaan työnsä - harjaantuu käyttämään materiaaleja tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti - tutustuu talonpoikaiskulttuurin käsityötapoihin ja materiaaleihin - harjaantuu edelleen virkkaamisen ja neulomisen taidoissaan - oppii päättelemään ja viimeistelemään työnsä. SISÄLLÖT - - vaatekappaleiden, esim. päähineen virkkaaminen harjoitellaan uusia virkkaussilmukoita oppilaiden taitotason mukaisesti (esim. puolipylväät, pylväät) harjoitellaan edelleen erilaisia ompelupistoja tutustutaan talonpoikaiskulttuurin erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin esim. kehräämiseen ja taontaan tutustutaan talonpoikaiskulttuurissa käytettyihin materiaaleihin ja työtapoihin tehden olkituohi- tai puutöitä villan tie lampaasta langaksi ja edelleen kankaaksi ja erilaisiksi käsityötuotteiksi (keritsemiseen tutustuminen, villan peseminen, karstaaminen, kehrääminen ja kutominen yksinkertaisilla kangaspuilla tai loimipuilla). pienten puutöiden vuoleminen (esim. paistinlasta, voiveitsi) pienen rakennuksen, esim. leikkimökin tai vajan, rakentaminen luokan yhteistyönä Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - tutustuu ompeluun pintaa täyttävänä työnä 180 - oppii käyttämään ompelemiseen liittyviä työvälineitä kuten saksia, neuloja, lankaa, nuppineuloja, sormustinta jne. oppii käyttämään erilaisia kankaita työmateriaaleina harjaantuu ompelemaan erilaisilla pistoilla oppii koristepistoista erityisesti ristipistot harjaantuu punomaan monimutkaisempia palmikoita, punoksia tai köysiä. SISÄLLÖT - Ommellaan erilaisista kankaista käyttötarvikkeita kuten käsityöpussi/tossupussi, kynäkotelo, pöytäliina (sopivia kankaita ovat esim. huopa, juutti, vohveli, puuvilla, pellava) tehdään väriharjoitelmia ristipistotöiden suunnittelua varten suunnitellaan malleja ristipistotöistä ruutupaperiarkeille ommellaan ristipistotöinä esim. laukkuja, tyynynpäällisiä, kynäkoteloita, neulatyynyjä ommellaan huovasta, neulotaan tai virkataan esim. täytettyjä eläimiä. Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - oppii nurjan ja oikea silmukan neulomisen avulla tunnistamaan, nimeämään ja neulomaan erilaisia neulepintoja (sileä neule, aina oikein –neule, joustinneule, helmineule) - oppii joustinneuleen ja suljetun neuleen neulomisen viidellä puikolla sekä oppii sukan tai lapasen eri vaiheiden neulomisen ja osien nimitykset - oppii leventämään ja kaventamaan neulomalla - oppii ymmärtämään kirjallisia neuleohjeita - harjoittelee kertomaan sanallisesti suorittamansa työvaiheet - harjoittelee puun työstämistä. SISÄLLÖT - 7.19.1 sukkaparin/lapasten suunnittelu sukkien/lapasten neulominen neuleohjeiden kirjoittaminen, lukeminen ja laatiminen ompelutöinä saumat (esim. kangaseläinten ompelua) pienien puuesineiden valmistaminen sahaamalla, vuolemalla ja hiomalla TEKSTIILITYÖ Vuosiluokka 6 Oppilaan puberteettiin johtavaa kehitysvaihetta voidaan tukea valmistamalla kankaasta kolmiulotteisia esineitä, jotka perustuvat ihmisen ja eläimen muotoon: pehmeä nukke, eläimiä omien suunnitelmien ja kaavojen mukaan, tossut esim. huovasta. Näissä töissä oppilas saa tärkeän kokemuksen ympäri ja ylösalaisin kääntämisestä, kun työ toteutetaan kolmiulotteisesti (oikea ja nurja puoli, sisäja ulkopuoli). 181 TAVOITTEET Oppilas - varmentuu aiemmin harjoittelemissaan ja oppimissaan käsityötaidoissa - oppii hahmottamaan kaavat kolmiulotteiselle muodolle ja ottamaan huomioon mitoituksessa täyttämisen ja saumojen vaatimukset - harjoittelee suunnittelua ja luonnostelua - kiinnittää suunnittelussa huomiota taiteellisuuteen ja oikeisiin mittasuhteisiin - oppii tarkoituksenmukaisia ompelupistoja - harjoittelee täsmällisiä työtapoja - tutustuu ompelukoneen toimintaperiaatteeseen - oppii erilaisia kankaankuviointitapoja esim. maalaaminen ja/tai värjääminen - harjoittelee kuvaamaan sanallisesti suorittamansa työvaiheet. SISÄLLÖT - pehmeitä nukkeja ja eläimiä kaavojen mukaan kankaankuviointia maalaamalla, värjäämällä jne. yhdistettynä käsityöpussin, neulatyynyn tms. valmistamiseen ompeluohjeiden kirjoittaminen, lukeminen ja laatiminen ompelukoneeseen tutustuminen harjoitusten avulla, ompeluajokortti, koneen ohjekirjan käytön opettelu nukenvaatteiden suunnittelu ja ompelu käsin ja koneella, mahdollisesti tossujen valmistaminen Vuosiluokka 7 Oppilaan saavuttaessa sukukypsyyttä tietoisuus ruumiin muodosta voidaan kanavoida vaatteisiin. Oppilaiden pitäisi suunnitella omat vaatteensa ja oppia valmistamaan niitä. TAVOITTEET Oppilas - kehittyy aiemmin harjoittelemissaan taidoissa - oppii suunnittelemaan omia vaatekappaleitaan - opettelee kaavoituksen perusteita ja kaavojen soveltamista - harjoittelee täsmällisiä työtapoja - ompelee vaatekappaleita - oppii ompelemaan koneella tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti sekä huoltamaan ompelukonetta - oppii käyttämään materiaaleja ja tekniikoita tarkoituksenmukaisesti ja luovasti - tutustuu vaativampiin kankaankuviointitekniikoihin - oppii tuntemaan tekstiilimateriaaleja - harjoittelee kuvaamaan myös kirjallisesti suorittamansa työvaiheet. SISÄLLÖT - koneompelun harjoitteleminen valmistamalla laukun, tyynyliinan tms. 182 - yksinkertaisten yläosan vaatteiden valmistaminen ompelukoneella, esim. pusero, paita, jakku, takki, liivi kankaan kuvioiminen esim. värjäämällä tai painamalla tossujen, sandaalien tai mokkasiinien valmistaminen ompeluohjeiden kirjoittaminen, lukeminen ja laatiminen Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - kehittyy aiemmissa taidoissaan - suunnittelee itselleen vaatteita luonnostelen, piirtäen ja maalaten - oppii monimutkaisempien kaavojen soveltamista ja lisää kaavoituksen perusteita - harjoittelee täsmällisyyttä - oppii ompelemaan vaatteiden yksityiskohtia, esim. vetoketjut, napinlävet tai/ja taskut - oppii käyttämään ompelukonetta monipuolisesti - osaa kuvioida kangasta entistä taitavammin ja osaa käyttää kuviointia tarkoitukseen ja tekniikkaan sopivasti - syventää materiaalitietämystä - oppii tekstiilien ja muiden materiaalien huoltoa ja hoitoa. SISÄLLÖT - koneompelun harjoittelua vaativampien vaatteiden valmistaminen, yleensä alaosan vaate: housut eri tekniikoilla toteutettavia tekstiilejä, esim. kankaanpainanta, silkkimaalaus sekä pienehköjä ompelutöitä mahdollisesti näytelmän puvustamista kuvioidun tekstiilimateriaalin käyttö esim. itse valmistetun kansion päällystämiseen osa töistä voidaan toteuttaa ryhmätöinä tai laajasti käsityön eri osa-alueita yhdistäen esim. yhteistyönä kovien materiaalien opetuksen kanssa (rahin, tuolin jne. valmistus ja verhoilu) Vuosiluokka 9 Käsityön opetus rakentuu tästä lähtien sille, mitä oppilaat ovat oppineet aikaisempien vuosien aikana erityisesti tekstiilityöstä. Nyt tärkeäksi tulee suunnittelu ja sen siirtäminen myös kovempiin materiaaleihin kuten pajuun, ruokoon, rottinkiin jne. Jokainen työvaihe tulee ajatella ja tarpeen mukaan tarkistaa ja korjata. Oppilasta on motivoitava arvioimaan materiaalin ja tekniikan suhdetta valmistamiseen sekä muodon ja estetiikan sopivuutta esineen tehtävään. Oppilaan on tunnettava käyttämiensä materiaalien alkuperä ja tuotantoprosessi ja mahdollisesti oppia niihin liittyviä taitoja. Teorian ja käytännön yhteistyö harjaannuttaa oppilaan ajattelua teknisesti, kehittää persoonallisuutta ja mahdollisesti auttaa oman ammatin valinnassa. Tekemällä oppiminen motivoi oppilasta pyrkimään parhaaseensa, sillä tulos näyttää objektiivisesti mahdollisen kehittämistarpeen. 183 TAVOITTEET Oppilas - vahvistaa ja oppii edelleen kädentaitoja ja materiaalien tuntemusta - kehittää luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti - kehittää tarkkuutta suunnittelussa, toteutuksessa ja tarkistuksessa - pyrkii todellisen tarpeen täyttämiseen em. osaprosesseilla - kiinnittää huomiota esineen sopivuuteen käyttötarkoitukseensa ja sen esteettisyyteen (aisteja puhutteleva, kaunis katsella) - kehittyy teknisesti valitsemalla taloudellisimmat menetelmät ja käyttämällä käyttötarkoitukseen sopivimpia materiaaleja - dokumentoi suunnitelman esim. kuvallisesti, sanallisesti, näyttein ja pienoismallein niin, että hän saa esitetyksi ideansa ja sen valmistustavan - osaa työskennellä yksin ja ryhmässä - oppii soveltamaan muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoja - oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja sen tuloksia. SISÄLLÖT Opetus järjestetään jaksona, jolla tutustutaan tavallisimmin yhteen tekniikkaan laajasti ja syvällisesti, esim. huovutukseen, vahabatiikkiin, korinpunontaan tai jalkineiden valmistukseen. 7.19.2 VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ Oppilaat, jotka eivät opiskele toista vierasta kieltä kahdeksannen vuosiluokan jälkeen, voivat edellä kuvattujen tekstiilityön yhteisten opintojen lisäksi valita tekstiilityön tai teknisen työn suunnan opinnot. TAVOITTEET Oppilas - kehittää pitkäjänteisesti suunnittelu- ja työskentelyprosessiaan - laajentaa aiemmin oppimiaan aihepiirejä - oppii tekstiilien hoitoa, huoltoa ja hankintaa - laajentaa ja syventää aiemmin oppimiaan käsityötekniikoita - oppii soveltamaan itsenäisesti opittuja työtapoja niin omaan vaatetukseen ja pukeutumiseen kuin sisustamisen ja asumisen tekstiileihin - kehittää esteettistä näkemystään ja arviointiaan - oppii asiantuntemukseen perustuvaa harkintaa suhteessa kulutukseen ja oppii arvostamaan käsityötä ja itse valmistettua esineistöä ja tarpeistoa. SISÄLLÖT - vapaavalintaisesti oman vaatetuksen ja pukeutumisen sekä sisustamisen ja asumisen tekstiilejä osa töistä voidaan toteuttaa ryhmätyönä tai laajasti käsityön eri osa-alueita yhdistäen esim. yhteistyönä teknisen työn kanssa. 184 7.19.3 TEKNINEN TYÖ Vuosiluokka 6 Puun työstämisessä tutkitaan suoria ja kaarevia linjoja. Höyläämisen, sahaamisen ja leikkaamisen pitkät liikeradat liittyvät suoriin linjoihin. Talttaamisen ja kovertamisen liikkeet johtavat kaarevaan linjaan. TAVOITTEET Oppilas oppii - tunnistamaan puuntyöstöön käytettävien käsityövälineiden nimiä ja käyttötarkoitusta - mitoituksen periaatteita - puun veistämistä puukolla ja kovertamista taltoilla - tunnistamaan suomalaisia puulajeja kuten koivu ja mänty - hallitsemaan käsisahauksen, höyläyksen ja porauksen periaatteet - työskentelemään turvallisesti siisteyttä noudattaen - huomioimaan ja kunnioittamaan toisten töitä ja työskentelyä. SISÄLLÖT - Oppilas valmistaa veistettyjä tuotteita; kuten kulho, kauha, lasta, paperiveitsi tms hän harjoittelee mitoitusta, porausta ja höyläystä valmistamalla esim. rasian, jossa voi olla yksinkertaisia liitoksia hän tutkii mekaniikkaa valmistamalla yksinkertaisen liikkuvan lelun tai pelin puutyötilassa harjoitellaan pitkäjänteisyyteen tähtäävää työskentelyä ottaen huomioon toiset oppilaat työturvallisuus ja työtilan siisteys ovat jokaisessa työssä keskeisessä asemassa oppilas kuvailee myös kirjallisesti tai kuvallisesti työnsä etenemisvaiheita. Vuosiluokka 7 Mekaniikan osuus lisääntyy työskentelyssä. Tutkitaan erilaisia fysiikkaan liittyviä ilmiöitä, kuten vipua, heiluria. Ilmiöitä voi tutkia työvälineissä ja koneissa sekä tuotteissa (propelli, nosturi tms.). TAVOITTEET Oppilas oppii - kehittämään omia aiemmin opittuja taitojaan - puuntyöstössä käytettäviä rakenteita ja liitoksia sekä mekaanisia ratkaisuja - hallitsemaan turvallisesti yksinkertaisia puuntyöstökoneita kuten pylväsporakone, vannesaha, tasohöylä - pintakäsittelymenetelmiä - metallin muokkauksen periaatteita. SISÄLLÖT 185 - - Oppilas valmistaa pieniä puuesineitä ja kalusteita, joissa hän harjoittelee liitostekniikoita ja työstökoneiden käyttöä, esimerkiksi, leikkuulautoja, hyllyjä, roskakoreja, laatikoita ja kehyksiä, joissa kiinnitetään huomiota myös viimeistelyyn ja soveltuvaan pintakäsittelyyn hän tutustuu myös metallin muokkaukseen valmistamalla esimerkiksi kuparista ja teräksestä takomalla yksinkertaisen kynttilänjalan tai löylykauhan tärkeää on myös töiden dokumentointi kuvin ja kirjallisin selostuksin, joissa oppilas prosessoi oppimaansa. Vuosiluokka 8 Työn laatuvaatimukset lisääntyvät. Työskentelyssä painottuvat muotoilu, työsuunnitelman tekeminen ja mittatarkkuus. Työt voivat olla projektiluonteisia ja niitä on mahdollista tehdä yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. TAVOITTEET Oppilas oppii - itsenäistä tuotteen ja valmistuksen työvaiheiden suunnittelua - syventämään edellisinä vuosina opittuja taitojaan - tuotteen laatuun vaikuttavia tekijöitä - ekologiaan liittyviä näkökulmia. SISÄLLÖT - Oppilas valmistaa vaativampia puusepäntöitä kuten kalusteita ja säilytyslaatikoita hän voi entisöidä tai uudistaa tuotteita ja kalusteita osa töistä voi olla ryhmätöitä ja projektiluonteisia tehtäviä työskentelyssä kiinnitetään huomiota erityisesti työprosessin suunnitteluun ja hallintaa prosessia tukevat oppilaan kirjalliset ja kuvalliset dokumentit ja arvioinnit työn kulusta. Vuosiluokka 9 Uutena materiaalina tekniseen työhön tulevat metallit ja erityisesti 9. luokalla takominen. Metallitöitä on saatettu tehdä jo pienimuotoisesti ja puutöihin liittyneinä 8. luokallakin, mutta nyt paneudutaan metallin alkuperään, ominaisuuksiin ja työstettävyyteen. Metallin työstäminen takomalla edellyttää erityisesti suhteen luomista rytmiin. Usein ensimmäisenä työstettävänä metallina on kupari, mutta raudastakin on mahdollista aloittaa. Joka tapauksessa oppilaat tulevat huomaamaan eri metallien työstämisen ja työstettävyyden erot. TAVOITTEET Oppilas oppii - tuntemaan muokattavia teräslaatuja - ymmärtämään lämmön ja muokkauksen vaikutuksen rautaan - taonnan ja metallinmuokkauksen periaatteita. 186 SISÄLLÖT - raudan kuumentaminen yksinkertaisten esineitten takominen helposti muokattavista teräslaaduista, esim. kynttilänjalat, takkavälineet, veistokset ja pienet käyttöesineet erilaisten muokkaustekniikkojen harjoitteleminen, kuten venytys, levitys, tyssäys, halkaisu ja taivutus, pyrkien viimeisteltyyn tulokseen 7.19.4 VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ Oppilaat, jotka eivät opiskele kahdeksannen luokan jälkeen toista vierasta kieltä, voivat valita edellä kuvattujen teknisen työn yhteisten opintojen lisäksi teknisen työn tai tekstiilityön suunnan opinnot. Tekninen työ toteutetaan puutyön opintoina. Työn laatuun ja työprosessiin kiinnitetään erityistä huomiota. TAVOITTEET Oppilas oppii - työkalujen huoltoa ja kunnostusta - työstämään puuntyöstökonein ja välinein tarkkuutta vaativia puutöitä - suunnittelemaan ja piirtämään työpiirrokset omista töistään - puun käyttäytymisestä kalustemateriaalina. SISÄLLÖT - vaativampien kalusteiden ja tuotteiden valmistaminen niin sisä- kuin ulkotiloihin pintakäsittelyjen, liitosten, metsätöiden ja puumateriaalien tuntemuksen ja osaamisen kehittäminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas - havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus - ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle - dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa - osaa ohjatusti suunnittelussaan käyttää aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. 187 Valmistaminen Oppilas - työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyvyydestä - hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen - osaa työskennellä tavoitteellisesti yksin tai tiimeissä - osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia - osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas - kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan - havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa - osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintansa palautteen mukaisesti - arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein - ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia - muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehitysmahdollisuuksistaan. 7.20 LIIKUNTA Liikunnanopetuksen päämääränä on edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia sekä auttaa oppilasta ymmärtämään liikunnan merkitys omassa elämässään. Liikunnanopetuksen tehtävä on synnyttää taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka auttavat liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Monipuolinen liikunnan opetus tukee oppilaan yksilöllistä kehitystä ja kasvua, hyvinvointia ja kasvua yhteisöllisyyteen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilasta laajentamaan luontaisia taipumuksiaan uusille alueille. Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon paikalliset ja luonnon olosuhteet, vuodenajat ja lähiympäristön ja koulun mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Alkuopetuksen liikuntaa opettaa pääsääntöisesti luokanopettaja. Kolmannelta luokalta lähtien opetus voi siirtyä liikunnanopettajalle. Opetus on yhteistä tytöille ja pojille kauttaaltaan koko perusopetuksen ajan, mutta tarvittaessa opetusratkaisuissa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset edellytykset ja/tai muut tarkoituksenmukaisuusseikat. Bothmer-voimistelu Steinerkoulun liikunnanopetukseen voi kuulua myös Bothmer-voimisteluksi kehittäjänsä mukaan nimitettyä liikuntaa. Siinä toteutetaan tilassa liikkeitä, jotka synnyttävät kokemuksen suunnista, tasoista ja ulottuvuuksista ja niiden kautta myös muodosta sekä vaikuttavat herättävästi aistitoimintoihin ja tiedostamiseen. 188 Bothmer-voimistelu vahvistaa fyysistä kasvua perustaksi, jolla yksilölliset kyvyt ja mahdollisuudet voidaan ottaa käyttöön. Harjoittelu vaatii keskittymistä, mielikuvitusta ja tahdon ponnistamista. Voimistelun selkeä geometrisuus tukee myös geometrian opetuksen sisältöjä. Vuosiluokat 1-2 Alkuopetuksen liikunnanopetus jakautuu toisaalta eurytmianopetukseen ja toisaalta kaiken opetuksen toiminnallisiin ja liikunnallisiin menetelmiin. Liikunnan lajinomainen puoli toteutuu toisaalta vapaassa ulkoliikunnassa (retkeily, kävely, juoksu, hyppääminen, kiipeily, mäenlasku, luistelu, hiihtäminen, uinti) ja toisaalta leikeissä ja leikkipeleissä, joissa juostaan, hypätään, heitetään ja otetaan kiinni palloa, kiivetään, taivutetaan, ojennetaan jne. Liikunnan lähtökohtana on mielikuvitus ja toiminnan ilo ja aktiivisuus. Vuosiluokka 3 TAVOITTEET Oppilas - saa positiivisia kokemuksia liikunnasta, jossa leikki on pääosassa - oppii monipuolisia motorisia perustaitoja leikkien avulla - oppii ryhmätyöskentelyn alkeita ja oikean liikuntatuntivarustuksen merkityksen. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa 3. luokan piirileikki hyppynaruharjoituksia leikkejä, joiden nimi antaa lapsille kuvan leikistä ja vetoaa mielikuvitukseen, esimerkiksi kanat ja ketut, poliisit ja rosvot palloleikit: polttopallo, kahden tulen välissä telinevoimistelussa seikkailuradat uinnin alkeita, veteen tottelua kansantansseja talviliikuntaa valokuvasuunnistusta Vuosiluokka 4 TAVOITTEET Oppilas - oppii monipuolisia motorisia perustaitoja leikkien ja leikkipelien avulla - saa positiivisia kokemuksia liikunnasta ja oppii reilun pelin säännöt - kehittää kykyä toimia yksin, pareittain tai ryhmässä - ymmärtää liikuntatuntivarustuksen merkityksen. 189 SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa 4. luokan piirileikki leikit, joilla on mielenkiinnon herättävä nimi ja joissa on mukana jännityselementti monimutkaisempia hyppynaruharjoituksia ja pallopelejä telinevoimistelussa vaativampia seikkailuratoja kansantanssit talviliikuntaa uinnin alkeita valokuvasuunnistusta Vuosiluokka 5 TAVOITTEET Oppilas - kehittää edelleen motorisia taitojaan monipuolisesti - saa positiivisia kokemuksia liikunnasta; toimii edelleen aktiivisesti leikeissä - tuntee reilun pelin säännöt, oppii kannustamaan positiivisesti muita - oppii sääntöjen merkityksen turvallisessa liikunnassa. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa 5. luokan piirileikki, rytmiset harjoitukset yleisurheilussa kreikkalainen viisiottelu pallopelejä ja -leikkejä vaikeuttaen, esimerkiksi nelimaali, pesäpallon alkeet leikit muuttuvat hippaleikeistä haastavammiksi, esimerkiksi viirinryöstö, kolme maata uimataidon kehittäminen talviliikuntalajeja kansantansseja telinevoimistelussa seikkailuradoilta opittujen taitojen kehittämistä suunnistuksen alkeet Vuosiluokka 6 TAVOITTEET Oppilas - oppii toimimaan yksin ja ryhmässä - kestää voiton, hyväksyy häviön ja osaa reilun pelin säännöt - kehittää edelleen oppimiaan taitoja - ymmärtää liikunnan ja terveyden sekä hygienia yhteyden. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa geometriset muodot ja välineinä mahdollisesti puusauvat akrobaattisia harjoituksia sekä sirkusnumeroita joukkuepelien alkeita sekä niiden viitepelejä 190 - suunnistusta pesäpallopelin harjoittelu yleisurheilua uintitaitojen kehittäminen talviliikuntalajeja leikkejä ja viitepelejä Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - etenee motoristen perustaitojen hallinnan kautta kohti lajitaitoja - oppii liikkumaan turvallisesti ja ymmärtää liikuntapaikkojen mahdolliset vaaratekijät - ymmärtää oikean varustuksen ja hygienian merkityksen liikunnan yhteydessä - toteuttaa reiluja toimintatapoja, kunnioittaa muita liikkujia ja osaa hävitä sekä voittaa. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa rytmi, geometristen harjoitusten jatkaminen, mahdollinen sauvojen käyttö talviliikuntalajeja sisä- ja ulkopallopelit suunnistus uinti ja vesipelastus yleisurheilua telinevoimistelua leikkejä ja viitepelejä mailapelit sisällä ja ulkona Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - jatkaa perustaitojen kehittämistä kohti lajitaitoja - turvallisuus liikunnassa ja muiden huomiointi sekä ryhmässä että yksilöinä - ymmärtää sääntöjen ja rajoitusten merkityksen liikunnassa. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa liikkeet vahvistavat tahdon voimaa; kamppailua painovoimaa vastaan koululaispaini- ja kamppailuharjoitukset talviliikuntalajeja suunnistusta sisä- ja ulkopallopelit sisä- ja ulkomailapelit yleisurheilua 191 - telinevoimistelua tanssiharjoituksia, mm. valssi leikkejä ja viitepelejä Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - jatkaa perustaitojen kehittämistä kohti lajitaitoja - oppii ja tietää turvallisuuden merkityksen liikunnassa - oppii huoltamaan lihaksiaan ja hoitamaan kehoaan - toimii reilusti ryhmässä, ottaa huomioon toiset ja liikkuu asiallisesti. SISÄLLÖT - Bothmer-voimistelussa liikkeinä pisteeseen putoaminen sekä erilaiset kävelyharjoitukset talviliikuntalajeja yleisurheilua sisä- ja ulkopallopelit sisä- ja ulkomailapelit suunnistusta telinevoimistelua tansseja koululaisgolfin harjoittelu leikkejä ja viitepelejä uintia ja vesipelastusta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa - osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä - osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa - osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan - osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista - osaa luistella sujuvasti - hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat - hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja - tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä - osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään - osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan - toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. 192 7.21 KOTITALOUS Kotitalouden opetus antaa valmiuksia arjesta selviytymiseen. Oppilas opettelee, harjoittelee ja oppii käytännön työtaitoja, yhteistyötä ja tiedonhankkimisen taitoja ja niiden soveltamista oman arkielämän tilanteisiin. Oppilas tottuu ottamaan vastuuta itsestään, ihmissuhteistaan, terveydestään ja taloudestaan sekä ympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden taitoja opitaan tekemällä ja käytännössä toimimalla sekä työskentelemällä ja toimimalla ryhmässä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Näitä taitoja tarvitsee jokainen omassa ja yhteisöjensä elämässä. Kotitalouden opetuksella on yhteyksiä monen oppiaineen sisältöihin. Opetusta voidaan eheyttää mm. biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, terveystiedon, yhteiskuntaopin, käsityön, liikunnan ja oppilaanohjauksen opetuksen kanssa. Kotitaloutta opetetaan erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7-9. Oppilaat oppivat kuitenkin kotitalouden taitoja ikäkauttaan vastaavasti perusopetuksen kaikilla luokilla monien oppiaineiden sisällöistä ja työskentelystä sekä toisaalta aihekokonaisuuksia toteutettaessa. Näitä taitoja harjoitellaan ja ne kehittyvät erilaisissa projekteissa, leireillä, retkillä, myyjäisvalmisteluissa ja tapahtumissa koko koulunkäynnin ajan. Kotitalouden tavoitteita pyritään toteuttamaan vuosiluokittain yhteistyössä muun opetuksen kanssa, jotta erilliset sisällöt tulevat opetetuiksi, mutta turhalta päällekkäisyydeltä vältytään. Opetuksessa painotetaan alkuvaiheessa ryhmässä toimimista, käytännön taitojen harjoittelua, hyviä tapoja ja työilmapiiriä. Vuosittaisessa työsuunnitelmassa jaetaan luokittain kotitalouden opetukseen käytettävät oppitunnit ja tarkistetaan, että päättötavoitteet saavutetaan kaikilla luokkasarjoilla yhtenevästi. Opetussuunnitelmaa eheytettäessä yhteistyöstä ja sisältövastuista päätetään ja sovitaan opettajakunnassa. Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Oppilas - pyrkii käyttäytymisessään hyviin tapoihin ja ymmärtää tasa-arvoisen kanssakäymisen merkityksen sekä itselleen että toimintaympäristölleen - toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa ruokailutilanteissa - oppii arjessa tarvittavia käytännön työtaitoja, erilaisten työvälineiden käyttöä sekä tietoja ja niiden soveltamista - tutustuu kotitalouden arjen hallintaan ja osaa pohtia sen suhdetta valintoihinsa ja toimintaansa - harjaantuu ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien huoltamiseen käytännössä. SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen - työtapoina käytännön töiden opettelu, ryhmässä toimimisen harjoittelu ja yksilöllisen vastuun ottaminen toiminnasta ja kirjallisesta työskentelystä hyvien tapojen vahvistaminen, toiset huomioon ottava tapakulttuuri, kodin juhlat vastuu perheissä ja muissa yhteisöissä; välittäminen ja osallistuminen oman ulkoisen olemuksen siisteys 193 Ravitsemus ja ruokakulttuuri - opitaan valmistamaan perusruokia ja arkisia ateriakokonaisuuksia valmistetaan leivonnaisia arkeen ja juhlaan otetaan huomioon ruoan terveellisyys, valmistusvaiheiden tarkoituksenmukaisuus ja hygienia sekä ruokailun esteettisyys opitaan suunnittelemaan aterioita. Kuluttaja muuttuvassa yhteiskunnassa - opitaan suunnittelemaan hankintoja ja omaa rahankäyttöä vältetään tuhlaamista koulussa: välineet, kalusto, veden ja paperin käyttö jne. Koti ja ympäristö - harjoitellaan asunnon ja tekstiilien hoitoa opetellaan kodin jätteiden lajittelua ja jätteiden muodostumisen välttämistä kestävän kehityksen kannalta pidetään huolta opetustilojen siisteydestä ja loppusiivouksesta. Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Oppilas - alkaa tiedostaa ravinnon vaikutusta terveyteen ja ottaa vastuuta omasta ravitsemuksestaan - oppii erottamaan erilaisten ruokailutilanteiden vaatimuksia ja suunnittelemaan hankintoja, välineitä ja kattamista - tutustuu ruokakulttuuriin - oppii käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja - oppii taloudellisuutta ja vastuuta kulutuksessa. SISÄLLÖT Ravitsemus ja ruokakulttuuri - terveellinen ravinto: ravintoaineryhmät, päivän ateriat erilaiset ruokailutilanteet: ruokailuajat; koti-, vieras-, juhla-, retki-, matka-, eväsruokailu ruokakulttuureja meillä ja muualla Kuluttaja muuttuvassa yhteiskunnassa - tuotteiden ja palveluiden käyttö ja kustannukset oman talouden harjoittelu; hintavertailut 194 Koti ja ympäristö - kodin siivouksen suunnittelu kodinkoneiden käyttö ja huolto koulun tilojen hoito Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää osallisuutensa perheen hyvinvointiin - oppii suunnittelemaan kulutusta ja kotitalouden hankintoja oman vastuunsa tiedostaen - oppii huolehtimaan kodin tekniikasta - ottaa arjessa vastuuta kestävästä kehityksestä. SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen - perheen ajankäytön suunnittelu sekä yhteisvastuun ja tasa-arvoisuuden merkitys yhteiselle viihtyvyydelle Ravitsemus ja ruokakulttuuri - ruoan hankinnan tiedostaminen, ruoan laatu ja hankintojen taloudellisuus ruoan turvallisuus: viljelyjäämät, lisäaineet jne.; käsittely-, säilytys- ja valmistustavat Kuluttaja muuttuvassa yhteiskunnassa - Miten kuluttajana voi vaikuttaa? Mitä vaikutuksia kuluttamisesta aiheutuu ympäristölle? kuluttajansuoja: säädökset, menettelytavat Koti ja ympäristö - kodin vastuu kestävästä kehityksestä kotitalouden laitteiden ja koneiden käyttö, hoito ja huolto PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas - osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä - tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. 195 Käytännön työtaidot Oppilas - tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa - osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuosituksen huomioon ottaen - osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti - osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä - osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä - osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas - osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta - osaa pääpiirteittäin kertoa, mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa - tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet. 7.22 VALINNAISAINEIDEN OPETUS Vuosiluokilla 1-8 oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti kaikille yhteisiä oppiaineita. Erityistapauksissa oppilas voidaan vapauttaa toisen vieraan kielen opetuksesta, jolloin hänelle järjestetään samanaikaisesti muuta opetusta, esim. matematiikan, äidinkielen tai kielten opetusta. Ennen yhdeksännen luokan alkamista oppilas valitsee, jatkaako hän saksan kielen opiskelua A-kielenä vai vaihtaako hän sen B-kielen oppimäärään. Lopettaessaan saksan kielen opiskelun oppilas voi valita joko teknisen työn tai tekstiilityön ja opiskella sitä säännöllisillä viikkotunneilla yhteisen opetuksen käsityötuntien lisäksi syventäen tietojaan ja taitojaan oppiaineessa. Oppilas voi osallistua myös ylimääräisen vieraan kielen opetukseen (B3) yhdistetyssä ryhmässä lukion opiskelijoiden kanssa, mikäli lukujärjestys mahdollistaa sen. Opetusta järjestetään, kun ryhmän koko on riittävän suuri. Jos yhdeksännen luokan oppilaille ei järjestetä eurytmian opetusta, opettajakunta päättää annettavasta opetuksesta ja valinnaisuudesta vuosittaisessa työsuunnitelmassa. 7.23 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tarkoitus on lisätä oppimisvalmiuksia, tukea sosiaalista kasvua, auttaa ratkaisemaan elämänongelmia ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Koulun päättövaiheissa ohjauksen tehtävänä on auttaa oppilasta tekemään elämänuraa, opiskelua ja koulutusta koskevia ratkaisuja. Ohjauksella pyritään edistämään koulutyön tavoitteisiin suuntautumista ja oppilaan hyvinvointia sekä estämään syrjäytymistä omassa ja yhteisöelämässä. 196 Ohjauksella pyritään luomaan turvallinen siirtymä toiseen opiskelupaikkaan tai jatkoopintoihin. Yhteistyöllä toisen asteen opintojen opinto-ohjaajan kanssa pyritään jatkumoon varsinkin henkilökohtaisin tavoittein opiskelleiden oppilaiden opinto-ohjelmissa. Vuosiluokat 1-3 Alkuopetuksessa oppilaanohjauksen tavoitteena on huolehtia oppilaasta kaikenpuolisesti. On tarkattava ja kehitettävä oppilaan yleisiä oppimisvalmiuksia, tuettava sosiaalista osallistumista ja yhteistyötaitoja sekä ehkäistävä oppimisvaikeuksien syntymistä ja haittoja. Oppilasta ohjataan suuntautumaan oppimisen ja opetuksen tavoitteisiin sekä harjoitteluun ja työntekoon. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokilla 1-3 opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä, ja siitä huolehtii ja vastaa ensisijaisesti luokanopettaja. Tarvittaessa oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta sekä oppimista ja koulunkäyntiä että arkielämää koskevissa kysymyksissä, jolloin ohjauksesta voi huolehtia luokanopettajan lisäksi opettajakunnan tai oppilashuoltoryhmän päätöksellä muukin asiantuntija. Vuosiluokat 4-6 Keskiluokilla oppilaanohjauksen tehtävä on auttaa oppilasta suoriutumaan itsenäisesti hänelle asetetuista kohtuullisista vaatimuksista ja ottamaan omaa vastuuta koulutyöstä. Tutustuminen koulun ulkopuoliseen työhön ja elämään tapahtuu monien oppiaineiden toiminnallisessa opiskelussa ja koulun tai koulutyön ulkopuolisissa projekteissa. Ohjauksen on lisättävä nyt myös oppimaan oppimisen taitoja, kuten kirjaston ja tietolähteiden käyttöä, omien työtapojen kehittämistä, yhteistyö- ja elämäntaitoja. Oppilaanohjaus toteutetaan vuosiluokilla 4-6 opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksesta huolehtii ja vastaa edelleen ensisijaisesti luokanopettaja. Ohjaukseen voidaan varata myös erillisiä tunteja opettajakunnan tai oppilashuoltoryhmän päätöksellä. Oppilaan tulee tarvittaessa saada henkilökohtaista ohjausta luokanopettajan lisäksi muultakin asiantuntijalta opettajakunnan tai oppilashuoltoryhmän päätöksellä. Vuosiluokat 7-8 Yläluokilla oppilaanohjauksen tehtävä on tukea oppilaan itsetuntoa ja identiteettiä, jotta hän oppii arvioimaan pyrkimyksiään ja mahdollisuuksiaan oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Oppilaan tulee saada tiedollisia valmiuksia, tukea sosiaalisiin taitoihin ja oman elämän käytännön ratkaisuihin. Ohjaukseen kuuluu luokkamuotoista ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Vuorovaikutuksen ohjausta voidaan järjestää joko koko luokalle, useille luokille yhdessä tai pienille ryhmille. Työelämään tutustutaan enimmäkseen erilaisten projektien avulla ja yhdistettynä muiden yhteistyötahojen työelämätapahtumiin. Työelämän kokonaisuuteen ja jatko-opiskeluun perehdyttää opinto-ohjaaja. Vuosiluokilla 7-8 ohjauksesta vastaa pääosin luokanopettaja, mutta opinto-ohjaajan lisäksi voidaan käyttää tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Luokanopettaja seuraa tarkasti oppilaidensa koulunkäyntiä ja opintojen sujumista ja puuttuu välittömästi ongelmiin niiden ilmetessä. 197 Vuosiluokka 9 Perusopetuksen päättöluokalla oppilaanohjauksen tehtävänä on erityisesti tukea ja ohjata oppilasta jatko-opiskeluvalinnoissa. Oppilaan tulee saada valmiuksia käyttää myös muita yhteiskunnan ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Henkilökohtainen opetuksen järjestäminen edellyttää siirtymävaiheessa vastaanottavan ja lähettävän oppilaitoksen yhteistyötä. Opiskelunohjaus siirtyy perusopetuksen päättöluokalla enenevästi opinto-ohjaajan vastuulle, joka sopii tehtävien jakamisesta luokanohjaajan kanssa. Kuitenkin ohjaus kuuluu alkaneen aineenopetukseen vaiheessa kaikille aineenopettajille oman aineen ja yhteisen kouluelämän puitteissa. TAVOITTEET Oppilas - kantaa vastuun koulutyöstään aiempaa itsenäisemmin - osaa sekä yksin että yhteistyössä opettajiensa kanssa suunnitella opiskeluaan ja arvioida tuloksiaan asianmukaisesti - saa kannustusta ja ohjausta, mutta on myös itse aloitteellinen tarvitessaan tukea - ymmärtää suomalaisen koulutusjärjestelmän yleisen rakenteen - saa tietoa lukio-opinnoista omassa koulussaan ja motivoituu jatko-opiskeluun - saa tietoa ammatillisesta peruskoulutuksesta, lukioista sekä muista toisen asteen koulutusmahdollisuuksista - saa henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta tarpeen mukaan - saa ohjausta yhteishaussa, jos hän päättää koulunkäyntinsä 9. luokan jälkeen - oppii käyttämään eri tiedonhankintakanavia. SISÄLLÖT JA TOTEUTUS - Tutustutetaan oppilas erilaisiin opiskelutapoihin ja laajennetaan opiskelun avulla hänen itsetuntemustaan välitetään jatko-opiskeluun liittyvää tietoa ja toimintamenettelyjä ohjaus toteutetaan tiiviinä yhteistyönä aineenopettajien, luokanohjaajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kesken jokainen aineenopettaja antaa säännöllisesti ohjausta omassa aineessaan ja sen opiskelun ongelmissa opinto-ohjaaja järjestää sekä yhteisiä että henkilökohtaisia ohjaustunteja tarpeen mukaan oppilaat osallistuvat henkilökohtaiseen suulliseen arviointitilaisuuteen lukuvuoden keskivaiheilla ja tarvittaessa muulloinkin vastuuhenkilöt järjestävät henkilökohtaista ohjausta ja pitävät yhteyttä huoltajiin huolehditaan tarvittaessa erityisopetuksesta ja sen järjestelyistä järjestetään säännöllisesti yhteisiä vanhempaintilaisuuksia ja tarvittaessa huoltajien tapaamisia vieraillaan oppilaitoksissa ja järjestetään tarpeellisia tutustumiskäyntejä huolehditaan yhteistyöstä muiden oppilaitosten ohjaavien opettajien kanssa. 198 8 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi jakautuu arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin perusopetuksen päättyessä. Näillä arvioinneilla on erilaiset tehtävät. 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Arvioinnin tehtävä Opintojen aikana tapahtuvan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, kuinka oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Samoin arvioinnin tehtävänä on motivoida oppilasta yrittämään parhaansa, kasvattaa hänen itseluottamustaan ja luoda uskoa työskentelyn voimaan. Yhtenä osana ohjausta arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään. Arvioinnin periaatteet Opettaja seuraa ja arvioi oppilaan kehitystä jatkuvasti yhdessä muiden opettajien ja oppilashuollon henkilöiden kanssa. Huoltajiin ollaan yhteydessä säännöllisesti lukuvuoden aikana. Arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja steinerpedagogisen opetussuunnitelman perusteiden kriteereihin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on sovellettu. Arvioinnin tapoja ovat huoltajalle tai oppilaalle annettava sanallinen lausunto, kirjallinen ja suullinen palaute, arviointikeskustelut sekä oppilaiden että huoltajien kanssa, numeroarviointi ja ylemmille luokille tultaessa oppilaan suorittama itsearviointi. Arviointi antaa tietoa huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjille, työelämän ja muille vastaaville toimijoille. Arvioinnista päättää opettaja tai oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Oppilaan arviointitavat vaihtelevat oppilaan ikäkauden mukaan. Luokilla 1 - 3 oppilaat saavat kevätlukukauden päätteeksi todistuksen suorittamistaan opinnoista. Sanallinen arvio, eli kevätlausunto, annetaan vanhemmille. 4. luokasta alkaen lukuvuosiarvio annetaan oppilaalle itselleen. Oppilas saa sanallisen arvioinnin jokaisesta opiskelemastaan aineesta. Arviointi perustuu oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin ja steinerpedagogisten perusteiden mukaisiin osaamisen kriteereihin, työprosessiin oppitunneilla, kirjallisiin ja suullisiin itsenäisiin tuotoksiin sekä vähitellen oppilaan kasvaessa myös opetetusta aineksesta järjestettyihin kuulusteluihin ja kokeisiin. Arvioinnilla kannustetaan oppilasta myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Numeroarvionti annetaan lukukauden päätteeksi vuosiluokilla 7 - 9 sanallisen lausunnon lisäksi. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy vuosiluokalta toiselle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden ja oppiaineryhmien opinnot. 199 Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa yksi tai korkeintaan kolme lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Kun suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Oppilas voi opettajakunnan päätöksellä edetä opinnoissaan oman opinto-ohjelman mukaan. Hänelle laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 - 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Työskentelyn arviointi Vähintään kerran lukuvuodessa oppilaan huoltajilla on mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun joko oppilaan, opettajan tai luokanohjaajan sekä tarvittaessa muidenkin opettajien kanssa yhdessä. Keskustelussa arvioidaan oppilaan työskentelyä ja oppimisen taitoja eri oppiaineissa ja niiden tavoitteiden saavuttamista. Huoltaja voi osallistua halutessaan myös yhdeksännen luokan oppilaan suulliseen palautetilaisuuteen. Työskentelyä arvioidaan myös sanallisessa arvioinnissa oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka oppilas suunnittelee, säätelee, toteuttaa ja arvioi työtään. Muutoin työskentelyä ei arvioida kirjallisesti erikseen. 200 Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelman yleisissä kasvatustavoitteissa, toimintakulttuurin kuvauksessa ja koulun järjestyssäännössä asetetaan tavoitteita oppilaiden käyttäytymiselle, joista laaditaan oppilaita varten tavoitteisto. Oppiaineiden opetuksen aikaista käyttäytymistä ohjaavat myös työskentelylle asetetut tavoitteet. Sanallinen lausunto Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa kaikissa opiskelemissaan aineissa sanallisen lausunnon, jossa kuvataan hänen edistymistään opinnoissa laadittujen tavoitteiden ja steinerpedagogisten osaamisen kriteereiden perusteella. Sanallinen lausunto on kannustava ja kasvattava. Perusopetuksen päättövaiheessa lausunto antaa oppilaalle realistisen kuvan hänen tiedoistaan, taidoistaan ja työskentelystään. Kirjallinen ja suullinen palaute Oppilas saa lukuvuoden kuluessa jatkuvaa suullista ja kirjallista palautetta opinnoistaan. Palautetilaisuuksissa huolehditaan, että oppilas saa ikätasoaan vastaavan realistisen kuvan edistymisestään suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikeskustelun järjestämisestä aloitteen voi tehdä oppilas, huoltaja tai opettaja/opettajat. Itsearviointi Itsearviointia oppilaat harjoittelevat vähitellen perusopetuksen aikana. Itsearvioinnin harjoittelun tavoitteena on realistisen minäkuvan ja itsetunnon kehittäminen. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa oppimisprosessiaan ja arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan sekä tavoitteiden asettamista. Jaksojen arviointi Oppilaan opiskeleman oppiaineen jakso arvioidaan sen päätyttyä. Uuden jakson alkaessa opiskelijalle kerrotaan jakson tavoitteiden ja opetussisältöjen kuvauksen yhteydessä myös jakson arviointiperusteet ja millä tavoin arviointi suoritetaan. Jakson päätyttyä oppilaalle tarjotaan mahdollisuus suorittaa hylätty jakso tai korottaa suoritustaan mahdollisimman pian. Suorittamisen tueksi annetaan tarpeen vaatiessa tukiopetusta ja erityisopetusta. Hylättyjen jaksojen suorittaminen ja hyväksyttyjen jaksojen korottaminen on mahdollista myöhemminkin. Huoltaja saa tietoa oppilaan suorituksista riittävän usein. Numeroarviointi Seitsemännestä luokasta alkaen oppilas saa numeroarvioinnin opiskelemissaan oppiaineissa lukuvuoden päättyessä. Koulua vaihtaessaan oppilas saa erotodistuksen ja perusopetuksen päättäessään todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Numeroarviointi kuvaa oppilaan suoritusten tasoa suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja se perustuu oppilaan edistymisen kokonaisvaltaiseen seurantaan. 201 Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 - 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Diagnosoidut vammat ja niihin rinnastettavat vaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että oppilaalla on koetilanteissa mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Erityisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Mikäli oppilaalle ei ole tehty erityisen tuen päätöstä, otetaan hänen lievät oppimisvaikeutensa huomioon hänen arvioinnissaan. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy osoittamaan osaamisensa mahdollisimman hyvin. Erityisen tuen piiriin siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos em. suunnitelmassa päätetään, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan osaamisesta. Jos päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa päätetään. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän pystyy osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opiskelua arvioidaan tarvittaessa suomi toisena kielenä -oppimäärän osaamisen kriteerien perusteella. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opettajat yhdessä. Jos huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintoviranomaiselta. Tämä voi, jos päätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 202 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Arvioinnin periaatteet Päättöarviointi suoritetaan valtakunnallisten arviointiperusteiden päättöarvioinnista annettujen arviointikriteerien mukaisesti monipuoliseen näyttöön perustuen, ja ne esitetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaita kohdellaan arvioinnissa tasavertaisesti. Kaikille yhteisen oppiaineen päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 - 9. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseisen oppiaineen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn kriteeri sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia suunnitelmassa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, eurytmia, käsityö, liikunta ja kotitalous. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 203 8.3 TODISTUKSET Koulu ylläpitää tiedostoa opiskelijan opinnoista ja niiden arvosanoista. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Steinerkoulun perusopetusvaiheessa annetaan seuraavia todistuksia: Lausuntotodistus Luokilla 1-3 oppilas saa lukuvuoden päätteeksi todistuksen suorittamistaan opinnoista. Luokilla 1-3 vanhemmille annetaan sanallinen lausunto oppilaan oppimisesta. Neljänneltä luokalta lähtien oppilas saa itse lukuvuoden päätteeksi sanallisen lausunnon jokaisesta opiskelemastaan aineesta. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla lukuvuositodistus sisältää myös numerollisen arvioinnin. Erotodistus Siirtyessään steinerkoulusta muuhun oppilaitokseen ennen perusopetuksen oppimäärän suorittamista oppilaalle annetaan erotodistus, josta ilmenevät opiskellut opintokokonaisuudet ja niiden arviointi. Päättötodistus 9. luokan päätteeksi, steinerkoulun yhdeksän vuoden oppimäärän suoritettuaan oppilas saa päättötodistuksen, joka antaa samat jatko-opinto-oikeudet kuin tavallisen perusopetuksen oppimäärän suorittaminen. Numerotodistuksen lisäksi oppilas saa sanallisen lausuntotodistuksen. 8.4 MUU ARVIOINTI Suullinen lausunto 9. luokasta alkaen oppilas saa syyslukukauden päätteeksi suullisen palautteen kaikista opiskelemistaan opintokokonaisuuksista. Lausuntotilaisuus on keskusteleva, ohjaava ja neuvotteleva. Sen tavoitteena on aktivoida oppilasta tarkkailemaan omaa työskentelyään ja muodostamaan siitä realistinen käsitys. 204
© Copyright 2024