Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto
• SSK kanteli EU:lle Suomen terveydenhuoltolakiesityksestä • Kilpailutus ja verkottuminen • Sepe ja Aslak 4.2010 Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP®ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.fi/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 4.2010 2 Terveydenhuoltolain käsittely edistyy – silmänlumettako vain? S yksyn aikana terveydenhuoltolaki on ollut eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Liiton edustajia on kuultu ja lausuntoja jätetty. Sekä liiton johto että yksittäiset jäsenyrittäjät ovat keskustelleet monien kansanedustajien kanssa. Nyt kannattaakin vielä vaikuttaa, koska tämän jälkeen se on liian myöhäistä. Tätä tärkeätä edunvalvontatyötä on tehty rankasti koko vuoden ja monta vuotta ennen sitä. Ovatpahan SSK ja sen jäsenyrittäjät jopa osoittaneet mieltään ja ”marssineet” ambulansseilla eduskunnan portaiden eteen. Tapahtuma on ollut valtakunnallisissa medioissa hyvin esillä. Koko porukalla tekemämme esimerkillinen edunvalvontatyö on saanut paljon huomiota, ja haluan tässä ja nyt kiittää vuoden lopuksi kaikkia asianosaisia erinomaisesta jalkatyöstä. Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä, mihin tuo laajamittainen työ johtaa, mutta joitain valonpilkahduksia on ollut näkyvissä. Eduskunnan hallintovaliokunta on todennut lausunnossaan ensihoitopalveluista: ”Yksityiset palveluyritykset ovat omalta osaltaan kyenneet tuottamaan sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastetoi- minnan ostopalvelusopimusten edellyttämällä tavalla tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti toiminta-alueillaan. Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että mikäli sairaanhoitopiiri laajentaa yhteistyötä nykyisestään pelastuslaitosten kanssa, sen tulee tapahtua hankintalain mukaisen kilpailutuksen pohjalta. Tämä mahdollistaa yksityisille sairaankuljetusyrityksille tasapuoliset kilpailulähtökohdat”. Toivomme hartaasti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta huomioi kansanedustajakollegoidensa näkemykset omassa lausunnossaan. Menemättä yksityiskohtiin tai perusteluihin on myös perustuslakivaliokunnassa otettu kantaa ensihoitopalveluun ja määräaikoihin. Valiokunta toteaa lausunnossaan, että ”perustuslain 15 §:ään palautuvan perusteltujen odotusten suojan näkökulmasta on sen vuoksi syytä joko poistaa sopimusten päättymistä koskeva säännös lakiehdotuksen 79 §:n 1 momentista tai edelleen pidentää siirtymäaikaa siten, että sairaankuljetusyrityksille jää enemmän aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuviin olosuhteisiin”. Jo yllämainituista asioista johtuen puhumattakaan siitä tosiseikasta, että liitto on kannellut Euroopan Unionin komissiolle perusteluin, jotka ilmenevät toisaalta tästä lehdestä, on syytä olettaa, että terveydenhuoltolakiin on tulossa muutoksia ensihoitopalveluiden osalta. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että 200 kansanedustajaa Arkadianmäellä tekevät alaamme koskevia suuria päätöksiä lähiaikoina. Toivomme heidän ymmärtävän, että yksityisen sektorin rooli on erinomaisen tärkeä ja sen säilyttäminen asettamalla kaikki toimijat samalle viivalle on ainoa järkevä teko. Haluaisin muistuttaa, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tulisi mielestäni ensisijaisesti järjestää ensihoitopalvelu alueellaan tai osassa sitä kilpailuttamalla palvelutuottajat ottaen huomioon kustannukset, laadun ja toimintavarmuuden. Mielestäni sairaanhoitopiirin ensisijaisena tehtävänä ei tule olemaan palvelun tuottaminen omana toimintanaan. On aivan järjetöntä sijoittaa jo nyt niukat verovarat infrastruktuurin rakentamiseen uudelleen, kun rahat tulisi kohdistaa nykyisen järjestelmän tehokkaaseen käyttämiseen. Tähän tavoitteeseen päästään nimenomaan kilpailutuksen kautta. Pääperiaatteenahan julkisissa hankinnoissa on avoimuus, tasapuolisuus, ehdokkaiden ja tarjoajien syrjimätön kohtelu sekä julkisuus. Kun hankintayksikkö tekee hankintoja, sen on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Koska julkisia hankintoja säädellään tarkoin lailla, julkisen hankinnan toteuttaminen noudattaa aina pääpiirteittäin samaa kaavaa ja on siten tae hyvän laadun ja oikean hintatason löytämiseksi. Tämän on potilaan, mutta myös yksittäisen veronmaksajan etu. Seuraavan lehden ensi vuonna ilmestyessä olemme toivottavasti tietoisia siitä, miten tämä vuosi loppui ja voimme sillä tiedolla tehdä järkeviä valintoja mennessämme keväällä vaaliuurnille. Näillä sanoilla toivotan teille lukijoille oikein mukavaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011. Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Ensihoitoa etälamauttimella V uoden viimeisen puheenjohtajan palstan otsikkoon liittyy ärtymystä päihtyneiden kuljettamiseen ja valvontaan perustetun työryhmän mietinnön lopputulokseen. Mietinnön mukaan päihtyneiden kuljettaminen kuuluisi ambulansseille ja ensihoitohenkilöstölle. Samanaikaisesti esitys herätti hilpeyttä pohtiessani, mitä kaikkea saavatkaan aikaan viisaat ihmiset lyötyään viisaat päänsä yhteen. Lienee syytä hiukan pohtia, mitä kaikkea esitys mahdollisesti saa aikaan, jos se toteutuu käytännössä. Ensinnäkin mietin sitä, hoidetaanko tehtävät ensihoitovalmiuksin kalustetulla ”maijalla”, vai osastoidulla ambulanssilla, jossa on tilat sairastuneille tai loukkaantuneille, mutta myös oma koppi itsensä änkyräkänniin ryypänneelle pikkujoulujuhlijalle. Samalla täytynee lisätä hoitajan varustukseen kaiken jo olemassa olevan lisäksi pamppu, etälamautin sekä muuta poliisin työhön kuuluvaa välineistöä, jotta pystymme hoitamaan kaikki ne velvoitteet työryhmän mietinnön mukaisesti. Oletan, että myös joitain lain pykäliä täytyy rukata toiseen muotoon ennen kuin ensihoitohenkilöstö voi ottaa vastaan hätäkeskukselta AARNE-putkaankuljetustehtävän. 30 vuoden kokemus kentällä on opettanut, että läheskään kaikissa tilanteissa rähinäviinaa juoneet kansalaiset eivät ole hoitomyönteisiä telottuaan itsensä, tai jouduttuaan pahoinpidellyksi taksijonossa. En usko, että myötämielisyys lisääntyy silloinkaan, kun mennään herättelemään sammunutta, tarkoituksella viedä heikossa kunnossa oleva lähimmäinen suojaan nukkumaan humalaansa pois. Pikkuhiljaa taakse jäävä vuosi on ollut työntäyteinen ja lain valmisteluineen myös hyvin merkityksellinen toimintaedellytysten säilymisen kannalta. Olemme tavanneet kymmenittäin Arkadianmäen väkeä sekä muita tahoja, jotka voivat vaikuttaa alan tulevaisuuteen ja yksityisen ambulanssipalvelun säilymiseen muiden rinnalla. Ajoittain on ollut vallalla syvä epäusko ja jopa toivottomuus asemastamme tulevaisuuden ensihoitopalvelussa. Kuitenkin pienet myötävireiset viestit ovat antaneetkin uskoa ja voimia lähteä aina vain uudelle ja uudelle toivioretkelle kohti pääkaupunkia ja päättäjiä kertomaan ilosanomaa yksityisen ensihoitopalvelun laadusta, laaja-alaisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Myös terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen terveydenhuollon rahoitusta pohtinut työryhmä olisi valmis saneeraamaan yksityisen palveluntuotannon kokonaan Suomen kartalta uuden yksikanavaisen rahoitusjärjestelmän avulla. Toisaalla taas esitetään julkisen toimijoiden tiloja tehokkaaseen käyttöön mahdollistamalla tilojen vuokraaminen yksityisille terveydenhuoltoyrityksille. Valiokunnat ovat kuulleet kuulemisensa ja edessä on jälleen askel eteenpäin terveydenhuoltolain valmistelussa. Jää nähtäväksi, onko esitys muuttunut vielä valiokuntakäsittelyssä, vai tuleeko se eduskunnan käsittelyyn jo meille niin tutuksi käyneessä, mutta kannaltamme epäedullisessa muodossa. Mielenkiintoista on myös seurata, millaisen kannan EU:n komissio ottaa tekemäämme kanteluun. Nähtäväksi jää myös, miten kansallisesti suhtaudutaan kantelun lopputulokseen, jos se on yksityisille palveluntuottajille edullinen. Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan? Ainakin vaalit ja lukuisan määrän erilaisia gallupeja, joissa puolueet ottavat mittaa toisistaan satunnaisissa kyselyissä. Lopullisen tuloksen tiedämme vaalien jälkeen ja varmuudella taas annetut vaalilupaukset vesittyvät vaalikauden aikana kuten aikaisemminkin. Vaalien jälkeen yleensä kaikki puolueet tuntevat itsensä voittajiksi. Aina vain ei käy selville, mitkä niiden mielestä ovat häviäjiä, kun mikään puolue ei sitä itse myönnä. Toivon mukaan me pienet ja vähän suuremmatkin ambulanssiyrittäjät voitamme oikeutuksen toimia ja harjoittaa ammattiamme tulevaisuudessa... ...ja ilman etälamautinta. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille lehden lukijoille Teuvo Kontio puheenjohtaja SSK:n kevätkokous Naantalissa 16.–17.4.2011 Ambulanssi 4.2010 3 SSK kanteli EU:lle Suomen terveydenhuoltolakiesityksestä Suomen Sairaankuljetusliitto ry (SSK) on lähettänyt Euroopan Unionin komissiolle 28.10.2010 kantelun hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 90/2010). Esitys koskee terveydenhuoltolakia ja eräiden muiden lakien muuttamista. Kantelu EU:n komissiolle käsittää terveydenhuoltolakiesityksen 39 §:n 2 momentin lausuman, jolla säädetään ensihoitopalvelun järjestämisestä. Suomen Sairaaankuljetusliitto ry (SSK) on antanut jo 16.3.2010 lausuntonsa terveydenhuoltolakiesityksestä ja paheksunut samaa asiaa, josta kantelussa EU:lle on kyse. Lausunnossaan liitto korosti, että lakiesityksessä on nykyiset ensihoitopalveluiden tuottajat (pelastuslaitos ja yksityinen sektori) asetettu eriarvoiseen asemaan keskenään, mikä vaarantaa nimenomaan yksityisen sairaankuljetuksen olemassaolon. Lakiesityksessä pelastuslaitoksia ei käsitelty samalla tavalla kilpailulainsäädännön alaisina toimijoina kuin yksityisiä palveluntuottajia. Sairaanhoitopiireille varattiin mahdollisuus sopia kilpailuttamatta alueensa ensihoitopalveluista pelastuslaitoksen kanssa. SSK näki kyseisen lainkohdan heikentävän ratkaisevasti yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa. Liitto katsoi, ettei ratkaisulla edistetä yrittäjyyttä hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. SSK:n mielestä kyseisen lakiesityksen toteutuessa esitetyssä muodossa sillä olisi poikkeuksetta epäedullinen vaikutus potilaan tasavertaiseen asemaan ja potilasturvallisuuteen koko maassa. Liitto on toimittanut tämän vuoden aikana useita lausuntoja ja tiedotteita sosiaali- ja terveysministeriölle sekä eduskunnalle. Kantelun mukaan Suomen valtio ohjaa mainitulla hallituksen esityksellä viranomaisia toimimaan direktiivin 90/52 ETY vastaisesti. Lakiesityksen kiistanalainen kohta on muotoiltu seuraavasti: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Kantelussa huomautetaan, ettei kuntien muodostamien pelastuslaitosten lakisääteisiin tehtäviin kuulu sairaankuljetus tai ensihoito. SSK:n mielestä palvelut tulee kilpailuttaa nykyisen, mutta myös tulevan lain mukaan, eikä antaa esimerkiksi pelastus- toimelle hoidettaviksi ilman kilpailutusta. Liiton mielestä lakiesityksen toteutuminen esitetyssä muodossa ei ole veronmaksajien tahdon ja edun mukaista. Kantelussa todetaan hallituksen esityksessä viitatun kuntalain 3 §:ssä ja 10 luvussa säädettyyn kuntien yhteistoimintaan, sekä kuntalain 10 a luvun säädöksiin kuntien liikelaitoksista. – Hallituksen esityksessä on todettu, että kun kunta tai kuntayhtymä kilpailee markkinoilla yritysten kanssa, se on todettu ongelmalliseksi, koska kunnalla ja kuntayhtymällä on konkurssisuoja ja veroetuja yksityisiin yrityksiin nähden. EU-komissio katsoi alustavassa näkemyksessään huhtikuussa 2010, että kunnallisilla liikelaitoksilla on konkurssisuoja ja siten rajoittamaton valtiontakaus. Lisäksi komissio katsoi, että kunnalle myönnetyt veroedut ovat valikoivia ja EU-valtiontukisäännösten vastaisia tukia. Hallituksen esityksessä on kuitenkin todettu, että esitetty terveydenhuoltolain 39 §:n 2 momentti mahdollistaisi kuntalain 76 §:n kuntien välistä yhteistoimintaa koskevan säännöksen ohella perustan sille, ettei sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten välistä ensihoitopalvelun järjestämistä tarvitsisi kilpailuttaa. Kilpailutuksesta vapauttaminen kuitenkin antaisi kunnallisille pelastuslaitoksille yksityisiin ensihoitopalveluja tarjoaviin yrityksiin nähden vielä mer- kittävämmän kilpailuedun, kuin mitä EU-komissio katsoi kunnallisten liikelaitosten saavan huhtikuussa 2010 antamassaan alustavassa näkemyksessään. SSK:n jo aikaisemmin esittämien näkemysten mukaan ei ole näytetty toteen, että palveluiden keskittämisellä pelastustoimelle säästettäisiin mitään tai että uusi järjestelmä toisi tehokkuutta ilman kustannusten nousua. Kuntien/alueiden talouden ollessa tiukalla on käsittämätöntä, että kilpailuttamisen kautta ei pyritä taloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin. SSK:n mielestä kuntien ja sairaanhoitopiirien on tässä tilanteessa ajateltava tulevaisuutta. Väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä vain kasvaa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät voi itse tuottaa kaikkia palveluja. Esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset hidastavat paikallisen yrittäjyyden ja laajamittaisen yritystoiminnan kehittymistä. Markkinoille ei voi syntyä tarjontaa, ellei ensin ole kysyntää. Kilpailu on sinänsä hyvä keino parantaa palvelutuotannon tehokkuutta ja laatua. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannukset on näin saatu paremmin hallittaviksi ja läpinäkyviksi. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n mielestä lakiesitys on huonosti valmisteltu ja vajavainen koska rahoitusta ei samassa yhteydessä ratkaistu. Juridiset perustelut ovat osin hataria, jopa virheellisiä, eivätkä lainmukaisia. Kilpailutus ja verkottuminen Asianajaja Jukka Rahikkala luennoi SSK:n syyskokouksessa kilpailuttamisesta ja verkottumisesta. Seuraavassa aineistoa kyseisestä luennosta sekä lisäkysymyksiä ja vastauksia samasta aiheesta. Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirit ja vastaavat kuntayhtymät kilpailuttavat Suomessa ensihoitopalvelut, mutta terveydenhuoltolakiesityksen kiistanalainen 39 § 2 momentti antaisi niille mahdollisuuden myös sopia palveluista pelastuslaitoksen kanssa kilpailuttamatta. Kilpailutettavat alueet tulevat olemaan suurempia kuin tähän saakka on totuttu. Keskeinen kysymys on, miten verkottuminen auttaa yksittäisiä toimijoita ympäristössä, jossa sairaanhoitopiirit voivat sopia alueensa ensihoitopalveluista pelastuslaitosten kanssa jopa kilpailuttamatta? Rahikkala sanoo, että palvelutuotannon keskittymistä tapahtuu kaikilla aloilla ja ottaa esimerkin puhelinliikenteestä. – Suomessa oli 1920-luvulla yli 800 puhelinyhdistystä ja sen lisäksi valtiollinen ”Tele”. Miten realistisia menestysnäkymiä monialayrittäjyys ja monen työn osaaminen voisivat merkitä pienemmille yrityksille, joiden työntekijämäärä omistajien lisäksi on 2–10 henkilöä, kun toisaalta palveluiden ostajat, sairaanhoitopiirit tai muut, suosivat suuremmalla kapasiteetilla varustettuja toimijoita? - Viestintätoimialalla alueelliset puhe- Jukka Rahikkala Finnet-tietoliikenneryhmä 2000 –2006 • Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat Omanin Sulttaanikunta / Bryssel 2006 –2008 • Kansainvälisiä projekteja Bardy Rahikkala • Asianajotoimisto 2009 -> linyritykset olivat ennen kilpailun vapautumista laitoksia, jotka myivät ja vuokrasivat vain puhelinliittymiä ja niiden käyttöön soveltuvia laitteita. Tänä päivänä ne ovat monitoimialayrityksiä, jotka ovat laajentaneet toimialaansa esimerkiksi turvalaitteisiin ja -palveluihin. Oleellista on löytää synergiaetuja perinteisen toiminnan ja uusien töiden välillä. Ensihoitopalvelussa alueellistetut pelastuslaitokset ovat valmiita ”ottamaan haltuunsa” oman alueensa vaikka kokonaan. Yksityisellä sektorilla on sen vuoksi tarvittu vastapainoksi omia katto-organisaatioita, jotka ovat voineet kilpailutettaessa jättää tarjouksensa suurempina yksikköinä. - Yksin ei ole tarkoituksenmukaista eikä edullista kilpailla suuremmista kokonaisuuksista, mutta ratkaisu löytyy yhteistar- jouksista, sanoo Rahikkala. Mitkä ovat tärkeimmät edut siitä, että pienet yritykset verkottuvat alueellisesti ja osallistuvat kilpailuun yhteisönä samaan aikaan, kun valtakunnalliset toimijat pyrkivät lisäämään osuuttaan markkinoista ja saamaan ”jalkansa oven väliin” kyseisellä alueella? - Pienten ja keskisuurten yritysten verkottuminen paremman kilpailuaseman saavuttamiseksi ei välttämättä edellytä, että ne samalla muuttaisivat yhtiömuotoaan. Verkottuminen voi olla kilpailulainsäädännön puitteissa tapahtuvaan yhteisten etujen ajamista tai voimien yhdistämistä tilapäisesti, kun tarjotaan sellaista palvelukokonaisuutta, jota yksi yritys ei pysty toteuttamaan. - Haluan lisätä vielä sen, että tällä hetkellä ei mielestäni ensihoitopalvelun alalla Suomessa ole kuin pieniä ja keskisuuria toimijoita, jos tilannetta tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Lähes jokaisella toimialalla on yhteistyöelin, joka ensihoitopalveluita tuottavilla yrityksillä on Suomen Sairaankuljetusliitto. Rahikkalan mukaan vasta 500 työntekijän yrityksille on järkevää hoitaa edunvalvontansa itse. Pienempien yritysten verkottumisen tarve ei vähene, vaan esimerkiksi ensihoitopalveluiden osalta nykytilanteessa kasvaa. - Haluttaessa vaikuttaa lainsäädäntöön ollaan jo myöhässä, kun laki on käsiteltävänä eduskunnassa. Yrittäjien näkemysten pitää olla jo ensimmäisissä papereissa lakia valmisteltaessa. Pitkäjänteisyys on menestyksekkään edunvalvonnan kulmakivi. Tavoitteena on kilpailuaseman säilyttäminen ja parantaminen, Rahikkala mainitsee. Mitä alueellinen edunvalvonta voi olla parhaimmillaan, esimerkiksi ensihoitopalvelun tuottajilla, ja mitä huonoimmillaan? - Edunvalvonta on ehkä liian juhlallinen sana, koska kyseessä on parhaimmillaan luonteva vuorovaikutussuhde sidosryhmien kanssa. - Alueellinen edunvalvonta ei toimi silloin jos osapuolet eivät tiedä mitä odotuksia toisella on sopimussuhteen käytännön toteutuksen suhteen. Rahikkalan mukaan verkko-organisaation haasteena voivat olla yritysten kokoerot, mutta erojen ollessa maltillisia niiden vaikutus jää vähäisemmäksi. Keskustelua voivat herättää äänivaltakysymykset suhteessa yritysten ”nuppilukuun” tai liike- ›› Ambulanssi 4.2010 4 vaihtoon. Mitä asioita kullakin alueella pitempään toimineiden yritysten kannattaa tuoda kilpailutuksissa esille, kun samaan aikaan tarjouksia voivat jättää muut toimijat, joilla ”on varaa” tehdä euromääräisesti edullisempia tarjouksia. - Julkisyhteisön kilpailutustaidossa on monesti toivomisen varaa, koska ei riittävästi huomioida paikallisten olosuhteiden tuntemuksen mukanaan tuomaa kykyä palvelun toteuttamiseen. Jos siis tuijotetaan hintaa yksinomaisena ratkaisuperusteena päädytään joskus epäonnistuneeseen sopimussuhteeseen. - Paikallisten yritysten kannattaa hinnan lisäksi painottaa toiminta-alueen olosuhteiden tuntemusta ja toiminnan jatkuvuutta. Näillä tekijöillä on alalla erityisen suuri merkitys, koska tehtäviä suoritettaessa joudutaan säännöllisesti tukeutumaan muihin paikallisiin toimijoihin kuten viranomaisiin. Miten määrittelet perheyrityksen ominaispiirteet, joilla on merkitystä kilpailutilanteissa? - Etuja ovat päätöksenteon nopeus, vastuuhenkilöiden osallistuminen operatiiviseen toimintaan ja paikallisten toimijoiden ja olosuhteiden tuntemus. Kiinnostavatko Suomen ensihoitopalvelut ulkomaisia toimijoita? Rahikkalan mielestä peli kovenee kilpailutuksissa myös ensihoitopalveluita tarjottaessa. Pärjäävätkö isot yritykset silloin pienempiä paremmin? - Eivät yksiselitteisesti, hän vastaa. - Vanhat markkinat on helpompi säilyttää kuin vallata uusia. Nykyisten säädösten mukaisesti on mahdollista, että ulkomaiset toimijat tulevat osallisiksi markkinoista, joilla niitä ei perinteisesti ole totuttu näkemään. Miten perustelet lauseen ”Peli kovenee”? - On nähtävissä tietynlaisena luonnonlakina, että toimiala konsolidoituu, mikä voi tapahtua joko yhteenliittymisinä tai ajan mittaan myös ulkomaalaisen pääoman tulemisena Suomen markkinoille. Sama ilmiö on tapahtunut lukuisilla toimialoilla. Tämä kehitys ei suinkaan ole pelkästään negatiivista, mutta siihen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa ei suurten kansainvälisten yritysten uhka ole aikaisemmin ole ollut kovin merkittävä. Pyrkimystä saada ”jalka ovenväliin” on tosin ollut eikä ”jalka” ole aina jäänyt kokonaan maan rajojen ulkopuolelle. Pyrkijöiden kiinnostusta kuitenkin vähentänevät suhteellisen pienet markkinat Suomessa. Rajojen takaa tulevien toimijoiden olisi saatava hoitaakseen kerralla riittävän väkirikkaita alueita, jollaisia Suomessa on vähän. Rahikkala muistuttaa, että useilla aloilla on jo suuria ulkomaisia toimijoita. - Maailmassa on paljon rahaa, jolle etsitään sijoituskohteita. Miten realistisena näet ulkomaisten toimijoiden osallistumisen lähivuosina tarjouskilpailuihin niin spesialisoituneella alalla kuin esimerkiksi ensihoitopalvelu? Liian pienet markkinatko? - Näen sen todennäköisenä siitä huolimatta, että ala on pitkälti spesialisoitunut. Perustelen näkemystäni sillä, että vaikka Suomen markkinat ovatkin melko pienet niin muut seikat kuten vaikka markkinaosuuden kasvattamispyrkimykset saattavat tuoda Suomeen ulkomaalaisomistuksessa olevia kilpailijoita. - EU:n myötä tullut kilpailun vapautuminen antaa siihen mahdollisuudet. AJ Lääkäri- ja pelastushelikopterien asema muuttuu ja toimintavarmuus lisääntyy Pelastushelikopterien tukiyhdistykset ovat tähän saakka huolehtineet lento-operaattorien kilpailuttamisesta ja niiden palveluita koskevista sopimuksista. Rahat on saatu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista sekä keräämällä ja erilaisella tarvikemyynnillä, jolloin tuotteessa on ollut kyseessä olevan helikopterin logo. Lääkäri- ja pelastushelikoptereiden yhteistoimintaelimeksi ja edunvalvontajärjestöksi on perustettu Suomen Lääkäri- ja pelastushelikopteriyhdistys ry, jonka toiminnasta on julkisuudessa ollut vain vähän viitteitä. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on pyritty saamaan valtion budjettirahoituksen piiriin varsin kauan. Vuodesta 2004 alkaen rahoitus ja toiminta on järjestetty sisäasiainministeriön työryhmän laatiman ns. kumppanuusmallin pohjalta. Yhteistyökumppaneina ovat RAY, sairaanhoitopiirit ja rekisteröidyt tukiyhdistykset. Periaatteena on ollut, että lentotoiminta katetaan pääsääntöisesti valtioneuvoston myöntämillä RAY:n avustuksilla ja terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytetään täysimääräisinä sairaanhoitopiirien valtionosuuteen. Siinä vaiheessa, kun sairaanhoitopiirit tulivat mukaan virallisina toimijoina, virisi joskus kiihkeätäkin keskustelua lääkärihelikopteritoiminnan tarpeellisuudesta. Vastustavia kannanottoja on julkisuudessa esiintynyt näihin päiviin saakka, mutta nyt näyttää ilmeiseltä, että lääkärihelikopterit tulevat olemaan osa yhteiskunnan rahoittamaa ensihoitopalvelua. Lääkärihelikopterit voivat toimia kullakin alueella ”ensihoitolääketieteen jatkettuina käsivarsina” ilman, että ne muodostavat minkäänlaista uhkaa maitse toimivien ambulanssien kannattavuudelle. Päinvastoin, ajateltaessa potilaan parasta on tullut selväksi, että lääkäri- ja pelastushelikopterit voivat toimia tuloksellisessa yhteistyössä saman alueen muiden ensihoitoyksiköiden kanssa. Helikopterilääkärit ovat jo vuosien ajan olleet alueidensa keskeisiä ensihoitokonsultteja ja antaneet asiantuntemuksellaan lisävarmuutta maitse kulkevan ambulanssihenkilökunnan toiminnalle. Tähän saakka toiminnassa olleet lääkärija pelastushelikopterit Suomessa ovat Medi-Heli 01: Helsinki-Vantaa (ei operoi Helsingin kaupungin alueella) Medi-Heli 02: Turku Ilmari: Varkaus-Joroinen (siirtyy Kuopioon?) Pete: Vaasa (ei tällä hetkellä toiminnassa, tukiyhdistyksen asiat poliisitutkinnassa), siirtyy Tampereelle? Sepe: Oulu Aslak: Sodankylä Viime kesäkuussa perustettiin HEMS Hallinnointi Oy, jonka aputoiminimi on FinnHEMS. HEMS on lyhenne sanoista Helicopter Emergency Medical Services. HEMS Hallinnointi Oy:n perustivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä ja yhtiön tarkoitukseksi on määritelty yhdenmukaistaa niin sanottu helikopterialustainen ensihoitopalvelu ja hallinnoida helikopterilentotoimintaa ensihoitopalvelun tarpeisiin. FinnHEMS:n on tarkoitus tulevaisuudessa hoitaa pitkälti niitä tehtäviä, joita tukiyhdistykset ovat tähän saakka hoitaneet. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole varmaa, etteikö tukiyhdistysten panosta siitä huolimatta tarvittaisi jatkossakin nimensä mukaisissa tehtävissä, eli tukemassa lääkäri- ja pelastushelikopterien toimintaa. Katkoksia lääkintähelikopteritoimintaan on vuosien mittaan tullut useita. Niitä ovat aiheuttaneet mm. rahoitusvajeet tähän asti vallinneen epävarman järjestelmän takia. Katkoksia ja päätöksenteon vaikeutta on esiintynyt sekä RAY:n että sairaanhoitopiirien osalta. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös ilmailulainsäädännön vaatimusten täyttäminen lento-operaattorien taholta sekä viime talvena tapahtunut maan merkittävimmän lento-operaattorin konkurssi. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio toivoo, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehitettäisiin palvelemaan koko Suomea ja että rahoituskuviot olisivat selvät. - Samalla loppuisi kyseenalainen keskustelu toiminnan rahoituksesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Kaikkien lentävien koptereiden pitäisi olla lääkärijohtoisia, jolloin niiden toiminnasta saataisiin paras apu maksajille, joita ovat veronmaksajat. AJ Se pelastaa Pohjois-Suomessa, jos missä, on pelastus- ja lääkärihelikopteritoiminnalle ollut perusteita. Aina ei potilaiden luokse päästä autolla ja maasto-olosuhteet voivat muodostaa hoidon aloittamisviiveitä. Rajoitteensa on helikoptereillakin, mutta pääsääntöisesti niiden tuomalle ensihoidon tietotaidolle on opittu antamaan arvoa maan laajuisesti. Pohjois-Suomessa aloitettiin Oulussa pelastushelikopterikokeilu jo vuonna 1993 ja Sodankylässä 1998. Kustannusvaikuttavuudesta keskusteltaessa on usein takerruttu pelkkään helikopteriin ottamatta huomioon kokonaisvaikuttavuutta alueellisen ensihoitokulttuurin kehittymiseen. Pelastushelikopteri Sepen tarina alkaa vuodesta 1993, jolloin Pohjois-Suomen taivaalle ilmestyi uusi alus, joka sammutti metsäpaloja, etsi kadonneita, pelasti hätään joutuneita ja jonka miehistö pystyi antamaan ensihoitoa. Kyse oli monitoimikopterista, jonka kannattavuus ja toiminnan mielekkyys perustuivat erilaisiin tarpeisiin, joita ilmensivät sen nimessä olevat kirjaimet. SEPE tarkoitti sammuttamista, etsimistä, pelastamista ja ensihoitoa. Toiminta alkoi kokeiluluontoisesti eripituisina jaksoina vuosina 1993 ja 1994. Pelastushelikopterin tuki ry perustettiin vuonna 1994 ja se rekisteröitiin 14.3.1995. Sepen lentosäde rajattiin Oulun läänin, Etelä-Lapin ja KeskiPohjanmaan alueille. Aluksi Sepen toiminta kohtasi muutos- vastarintaa, mikä on ollut tyypillistä myös muille pelastus- ja lääkärihelikoptereille. Sen kustannustehokkuutta epäiltiin eivätkä kaikki maitse tapahtuneen perinteisen sairaankuljetuspalvelun tuottajat nähneet Sepeä tervetulleena uutuutena. Vuosien mittaan sen merkitys korkeariskisissä ensihoitotehtävissä on kasvanut, koska toiminta on sitoutettu Oulun yliopistollisen sairaalan lääketieteelliseen osaamiseen. Eräs lääkärihelikopterin etu on siinä, että Pohjois-Suomen pitkissä etäisyyksissä ja osin vaikeakulkuisissa maastoissa se voi päästä maayksikköjä nopeammin hätätilapotilaan luokse. Potilaan kuljettaminen on Sepelle toissijainen tavoite. Pääosin muut toimijat hoitavat kuljetukset maitse, vaikka Sepen lääkäri olisikin ollut antamassa ensihoitoa ja johta- massa muiden yksiköiden toimintaa potilaan kohtaamispaikalla. Tarvittaessa Sepen lääkäri voi lähteä maa-ambulanssin mukaan matkalle sairaalaan. Ajan mittaan Sepen tuki ry:ksi muuttunut kannatusyhdistys on toiminut näyttävästi ja kerännyt ansiokkaasti varoja lääkärihelikopterin ”pitämiseksi ilmassa”. Omaa lehteä julkaiseva yhdistys on saanut valtakunnallista näyttävyyttä ja varainkeruussa toiminta-alueena onkin ollut koko Suomi. Vaikka yhdistys on vuosien varrella tehnyt näyttäviä PR-tempauksia, sen toiminnassa on esiintynyt kuluneen vuosikymmenen lopulla myös negatiivista valtakunnallista julkisuutta saaneita asioita. Lääketieteellinen taso ei kuitenkaan ole siitä kärsinyt, vaan toimintaa on hoidettu vakiintuneesti OYS:n anestesiologian klinikan ja sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin johdolla. Sepen ja muiden lääkärihelikoptereiden merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen operointiin, vaan niiden laajin hyötysuhde saavutettaneen omilla alueillaan päivittäisen ensihoitotoiminnan koordinoijina ja konsultaatiolähteinä. Terveydenhuoltolain voimaan astuminen virallistaa tämän käytännön, sillä vaikka ensihoitokeskukset ovat jo nyt jollakin tasolla toiminnassa, niille tulee lain myötä virallinen asema myös lääkärihelikopteritoiminnan vastuuyksikköinä. Ambulanssi 4.2010 5 tämiselle voi tulla sääeste, jolloin maayksiköllä voidaan lähteä maakunnan alueelta tulevaa ambulanssia vastaan kauemmaksikin kuin 20 kilometrin päähän, Hannus tarkentaa. (Pertti Hannuksen haastattelu tehtiin ennen hänen eroamistaan Sepen Tuki ry:n hallituksen puheenjohtajan paikalta.) Sepe ja SSK Potilaan pakkaaminen Kokkolassa OYS:aan siirtoa varten. Sepen tehtäväkuva keskittyy nykyisin voittopuolisesti ensihoitoon, vaikka se suorittaa joskus myös alussa mainittuja pelastustehtäviä. Sepen tukikohta sijaitsee OYS:n alueella ja lääkäripäivystys on siellä 24 tuntia jokaisena vuorokautena ympäri vuoden. Ensihoitajilla kovat taitovaatimukset Sepen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana 28.10.2010 saakka toiminut Pertti Hannus kertoo, että helikopterilääkärit ovat OYS:n anestesiologian klinikan palkkalistoilla ja kytketty ensihoitoon. -Jokaisena vuorokautena on kaksi lääkäriä. Toinen on niin sanottu päivälääkäri ja toinen vastaa päivystysajasta eli ilta- ja yötyöstä. Heidän apuaan käytetään tarvittaessa päivystyspoliklinikalla vaativimpien akuuttipotilaiden hoidossa. Sieltäkin lääkärit lähtevät hälytykselle heti, kun käsky käy, jos tilanne ei vaadi välttämättä heidän läsnäoloaan. Lääkäritkin joutuvat käymään läpi lentotoimintaan kuuluvia koulutuksia esimerkiksi miehistöyhteistyön varmistamiseksi. Lääkärihelikopterin normaali miehistö koostuu lentäjästä, lääkäristä ja lentoavustajasta. Perinteisestä lentoavustaja-nimikkeestä ollaan luopumassa ja sepeläiset puhuvat mieluiten HCM ensihoitajista (Helicopter Crew Member = helikopterimiehistön jäsen). Hannus kertoo, että ensihoitajat ovat Sepen tuki ry:n työntekijöitä. Yhdistys maksaa heidän palkkansa, johon on RAY:lta saatu avustusta. -Heidän koulutus- ja taitovaatimuksensa ovat erittäin kovat. Ensihoidon osalta heiltä vaaditaan terveydenhuoltoalan tutkinto sekä hyväksytyt hoitotason tentit ja tietotaidon varmentamiseksi heidän tulee osallistua ylläpitokoulutuksen. Lentotoiminnan osalta vaatimuksina ovat muiden muassa yksityislentäjän lupakirjan teoriaosuuden suorittaminen, miehistöyhteistyökoulutus, EC-135 -kopterin teoriakoulutus, joka on sama kuin lentäjillä, simulaattorikoulutus, joka kerrataan kolmen kuukauden välein sekä NVG- eli pimeänäkölaitteiden käyttökoulutus teoriassa ja käytännössä. Hannus kertoo, että myös sijaisten on hallittava edellä mainittu tietoja taitoarsenaali. Sepen hälyttäminen tapahtuu vasteen mukaan ja miehistö päättää, onko helikopterilähdöstä hyötyä, sillä Oulun kaupungin alueella ja jossakin määrin lähikunnissa voidaan operoida maayksiköllä, jonka tunnus on O 690. - Periaatteessa maayksikön käyttösäteenä voidaan pitää 20 kilometrin etäisyyttä. Kuitenkin, jos matkalla tulee toinen hälytys kauemmaksi, on palattava tukikohtaan ja lähdettävä sieltä helikopterilla. Joskus len- Sepen tuki ry on Suomen Sairaankuljetusliiton kannatusjäsen. Yhdistys sai 21.5.2006 SFS EN ISO 9001:2001 -laatusertifikaatin, joka on osa Suomen Sairaankuljetusliitto ry:lle myönnettyä sertifikaattia. - Olemme oppineet elämään kopteriaikakaudella ja sen merkitystä on turha kiistää, sanoo SSK:n puheenjohtaja Teuvo Kontio. - Suomessa on olosuhteita, joissa kopterin rooli kasvaa, kuten Lappi pitkine matkoineen ja vaikeakulkuisine jopa tiettömine erämaineen. Myös saaristo tarvitsee kopteritoimintaa. Toiminta tehostuu, kun liitetään lähialueella hyvin toimiva samaan lääkärijohtoiseen systeemiin niveltyvä maayksikkö, kuten Oulussa. Esimerkiksi sääolot voivat estää kopterin käytön, jolloin ilman maassa operoivaa yksikköä koko lääkärijohtoinen ensihoito invalidisoituu tyystin. - Konsultaatiopalvelun tarve tulee kasvamaan jatkossa päivystyspisteiden harventumisen myötä. Kokenut, kenttätyöhön tottunut lääkäri on toiminnan ydin. Kuitenkaan kopteritoiminta ei riitä yksin, vaan se on tehokasta vasta silloin, kun kullakin alueella on hyvä paikallinen toimija. Yhteistyö on tärkeää riippumatta siitä, mikä tai kuka se paikallinen toimija on. Kontio toimii itse ensihoitopalveluyrittäjänä Oulaisissa, joten hänellä on henkilökohtaista kokemusta Sepestä. Onpa hän kuulunut Sepen tuki ry:n hallitukseenkin. - Pääosin alkutaipaleen kankeuden jälkeen yhteistoiminta on ollut hyvää ja sitä helpottaa molemminpuolinen luottamus ja toistemme tunteminen. Olin viime kesänä muutamalla yhteiskeikalla ja tehtävät toimivat myös oivana koulutustapahtumana. Antti Järvinen Suorinta tietä yli tunturien Sodankylässä asemapaikkaansa pitävä pelastushelikopteri Aslak poikkeaa muualla Suomessa tunnetuista lääkärimiehitteisistä ensihoitohelikoptereista. Sillä ei ole lääkäripäivystystä lainkaan. Hoitotason ensihoidon vieminen Lapin hätätilapotilaille ilmateitse on kuitenkin jo sinänsä ollut koko alueen ensihoitokulttuurin kannalta varsin hyödyllinen edistysaskel. Pelastushelikopteritoiminta on Lapissa koettu luonnonolosuhteista johtuen jo varhaisessa vaiheessa välttämättömäksi. Niinpä sitä on harjoitettu säännöllisesti jo 1960-luvulta lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998. Vuoden 2000 syyskuusta lähtien pelastushelikopteri Aslak on ollut yhtäjaksoisesti valmiudessa. Lapin Pelastushelikopterin tuki ry:n toiminnanjohtajana on ollut alusta saakka Eero Anneberg. Aslakin toiminnan kulmakivenä on ollut tukiyhdistys kuten lääkärihelikoptereillakin. Miten varainkeruu ja hallinnointi muuttuvat terveydenhuoltolain myötä, riippuu samoista tekijöistä, joista edellisissä ar- tikkeleissa tässä lehdessä kerrottiin. Aslakin toiminta-alue on Lapin sairaanhoitopiiri ja miehistön muodostavat kerrallaan kaksi lentäjää, lentoavustaja ja ensihoitaja. Aslakilla on myös maayksikkö, jonka toimintaalueena on lähinnä Sodankylän kunta. Eero Anneberg kertoo, että Lapin sairaanhoitopiiri on ohjannut ja valvonut pelastushelikopteri Aslakin ensihoitotoimintaa alusta alkaen. - Vuodesta 2006 lähtien sairaanhoitopiiri on rahoittanut Aslakin lääkintäkulut. Toiminnan alkaessa Aslak kuljetti potilaita myös terveyskeskuksiin. Myöhemmin hoito- sekä hälytysohjeiden muututtua kuljetukset on suunnattu aina sairaaloihin tai esimerkiksi maastosta evakuoitaessa tien var- ressa odottavan maa-ambulanssiin luokse. Alussa normaalit käynnistysvaikeudet - Aloittaessamme meillä olivat täällä vastassa samat ennakkoluulot, joita muutkin yksiköt kohtasivat aiemmin muualla Suomessa. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus on osoitettu käytännössä ja ennakkoluulot ovat poistuneet. Tilalle on tullut potilaslähtöinen ensihoitoyhteistyö. Toimintaamme rekrytoitu henkilöstö on osaamisellaan näyttänyt potilaiden hyötyvän Aslakista. Molemminpuolinen tutuksi tuleminen muiden toimijoiden kanssa on sujuvoittanut yhteistyötä. Aslakin talous oli alussa erittäin tiukalla, kuten on Suomessa ollut muissakin vastaavissa helikopterivälitteisissä ensihoitotoiminnoissa. Anneberg kertoo, että kymmenen vuoden aikana on toiminnallinen tulos ennen lopullisia avustuspäätöksiä ollut milloin yli 200 000 euroa ylijäämäinen ja milloin 500 000 euroa alijäämäinen. - Nyt ollaan suurin piirtein tasapainossa ja tälle vuodelle olemme ensimmäistä ker- taa saaneet hakemamme summan RAY:n avustuksista. Lapin Pelastushelikopterin tuki ry:n omarahoitusosuus on tänä vuonna noin 600 000 euroa. Näillä näkymillä Lapin sairaanhoitopiiri tulee vastaamaan jatkossa Aslakin lääkintäkuluista, kuten se tekee tälläkin hetkellä. Siirtymäkautta ainakin vuosi Eero Anneberg sanoo ainakin seuraavan vuoden olevan siirtymäaikaa, ennen kuin Hems Hallinnointi Oy aloittaa toimintansa itse järjestämällään kalustolla ja organisaatiolla. Kaikilla lääkäri- ja pelastushelikoptereilla on edessään sopeutuminen uuteen hallinto- ja rahoitusmalliin. - Siirtymäkauden ajaksi Hems Hallinnointi Oy:n ja tukiyhdistysten on tarkoitus sopia menettelystä, jossa tukiyhdistykset jatkavat toimintaansa kuten ennenkin, vain toiminnan rahoitus siirtyy RAY:ltä Hems Hallinnointi Oy:lle. - Siirtymäkauden jälkeinen tilanne on sitten avoin. Tukiyhdistykset voivat jatkaa operatiivisen toiminnan suorittamista, jos niin halutaan. Mikäli yhdistykset eivät jat- ›› Ambulanssi 4.2010 6 ka operatiivista toimintaa, ne toimivat siitä huolimatta sääntöjensä mukaisesti. Lapin yhdistyksen osalta se tarkoittaa, että yhdistys seuraa toimintansa tarkoituksen toteutumista. Toiminnan tarkoitus on, että helikopteriavusteinen pelastustoiminta Lapissa toteutuu. Sodankylä vai joku muu? Annebergin mukaan Aslakin tukikohta on Sodankylässä ainakin siirtymäkauden ajan ja myös siitä eteenpäin, jos lääkintähelikopteritoimintaa jatketaan ensihoitajavetoisena. - Sodankylä se voi olla senkin vuoksi, jos Hems Hallinnointi Oy noudattaa Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen lausuntoa. Hems Hallinnointi Oy ei ole esittänyt Lapin lääkintähelikopteria lääkärivetoiseksi eikä lääkäritoiminnan rahoittamisestakaan ole sairaanhoitopiiri päättänyt. - Yhdistys on tyytyväinen sairaanhoitopiirin hallituksen päätökseen asemapaikasta Sodankylässä. Se noudattaa yhdistyksen kymmenen vuoden toiminnasta saamaa kokemusperäistä näkemystä ja on hyvin johdettavissa myös Hems-hallinnointihankkeen selvityksistä. Sijoitusvaihtoehtoina Oulu ja Rovaniemi ovat epätarkoituksenmukaisen lähekkäin ja alue, jolla nimenomaan perustellaan Lapin helikopterin olemassa oloa, jäisi pahasti syrjään. Kysymys on myös tasapuolisesta palvelun tuottamisesta tällä alueella. Jos se on joillekin alueille turvattavissa helikopterilla ja helikopteri on sitä varten hankittu, pitää sitä myös siihen käyttää, painottaa Anneberg. - Mikäli samasta toiminnasta saadaan sekundaarihyötyjä, ne pitää tietenkin käyttää, mutta ne eivät saa ohjata varsinaista toimintaa niin, että se estyy tai viivästyy. Siis esimerkiksi, mikäli jollakin alueella tarvitaan nimenomaan maayksikkötoimintaa, se kannattaa varmasti hankkia erikseen edullisemmilla kustannuksilla. Rajavartiolaitos ja naapurimaiden yksiköt kuvassa mukana Vaikka rajavartiolaitos ei suorita Suomessa Hems-lentoja, sillä on sijansa muussa pelastuslentotoiminnassa. Niitä se suorittaa myös Lapissa ja lentoihin voi liittyä henkilökuljetusta. - Pelastushelikopteri Aslakilla on kiinteä operatiivinen yhteistyö rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan kanssa. Molemmat yksiköt tukevat toistensa toimintaa. Usein se tarkoittaa käytännössä, että Aslakin panos perustuu sen henkilöstöön ja rajavartiolaitoksen helikopterikalustoon. - Rajavartiolaitos suorittaa oman toimintansa lisäksi virka-aputehtäviä eri viranomaisille. Samoin Aslak suorittaa tehtäviä eri viranomaisille varsinaisen Hems-toiminnan ohella. Rajavartiolaitoksella on oma hinnastonsa tehtävistä, jotka eivät kuulu sen perustehtäviin. Aslak laskuttaa sisäasiainministeriötä tai toiminnan tilaajia pelastustehtävistä, Anneberg täsmentää. Pelastushelikopteritoiminnasta yli valtakunnan rajojen ei varsinaisia sopimuksia ole, mutta sitä kuitenkin tapahtuu tehtäväkohtaisesti vastavuoroisuusperiaatteella hyvin tuloksin. - Tehtävä on puolin ja toisin välitetty toiselle yksikölle, mikäli autettava selkeästi hyötyy siitä enemmän – riippumatta siitä, että hyödyllisempi yksikkö tulee eri maasta. - Kokemusta samoista tehtävistä meillä on Norjan ja Ruotsin yksiköiden kanssa, Anneberg tarkentaa ja sanoo, että venäläisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on kokemusta vain virtuaaliharjoituksista. - Olemme luonnollisesti tutustuneet naapurimaiden yksiköiden toimintamenetelmiin. Antti Järvinen Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa Terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu päivittäin niiden ongelmien hoidolla, joiden välitön tai välillinen aiheuttaja on alkoholi. Työelämässä on paljon henkilöitä, jotka tasapainoilevat säännöllisen elämäntavan ja ongelmajuomisen välillä. Hoitoon hakeutumisen tietä on työelämässä yritetty tasoittaa. Terveydenhuollon henkilöstö ja varsinkin ensihoidossa toimivat kohtaavat päivittäin nuoriakin potilaita, joiden runsas alkoholin käyttö on jo johtanut uusiin ja vaikeisiin terveysongelmiin. Nuorena aloitettu alkoholin käyttö altistaa ongelmajuomiselle aikuisena. Lisäksi tie muiden päihteiden ja huumeiden käyttöön kulkee usein pahvikuoriin pakattujen keskiolutpattereiden kautta. Alkoholi altistaa tapaturmille ja suorastaan lisää vammautumisen ja kuoleman riskiä. Ongelman kasvaessa vaanivat masennus ja sen seuraukset; nuorilla voi olla edessä syrjäytyminen ja itsemurhariskin kasvu. Yhteiskunnassamme on jo 30 – 40 vuoden ikään ehtineiden, ennen kaikkea miesten, kasvava joukko, jolla ei ole kokemusta säännöllisestä työssä käymisestä. Vakituinen asiakassuhde sosiaali- ja terveydenhuoltoon, myös mielenterveyshoitoon, alkaa monilla jo ennen 20 ikävuotta. Suomen kansalla on niin pitkät perinteet alkoholin suurkulutuksessa, ettei ”yleinen kuivatus” ole mitenkään mahdollista. Toinen äärimmäisyys, rajaton ymmärtäminen ja ongelman ”hyväksyntä” ei ole yhtään tehokkaampi tapa vaikuttaa alkoholin käyttökulttuurin muutokseen. Taloudellisina tekijöinä alkoholipohjainen vajaateho työnteossa ja alkoholista johtuvat työstä poissaolot ovat huomattavia. Pysyvä putoaminen työ- ja yritystoiminnan rattailta uhkaa, jos yksilö ei jaksa ottaa vastuuta alkoholin käyttönsä karkaamisesta hallitsemattomaksi. Siinä missä pitää puhua nuorison kännikulttuurista, on samalla huomattava aikuisten naisten alkoholinkäytön kasvusuunta. Muutamia vuosikymmeniä sitten ainakin maaseudulla naisten juominen oli asia, josta puhuttiin vain salaa ja paheksuen. Aika on muuttanut käsitykset ja ikänaisten alkoholinkulutus on lähes yhtä näkyvää kuin ikämiestenkin. Alkoholistin ajatusmaailma Alkoholiriippuvuus muuttaa ajatusmaailmaa. Alkoholista tulee elämän keskeinen vaikuttaja, jolloin sen luokse mennään, jos sitä ei ole heti saatavilla. Ongelmajuoja vähättelee asiaa ja kieltäytyy puhumasta siitä. Läheisten tai työtovereiden huomauttaessa asiasta ongelmainen juo salaa. Kotona voi olla piilopulloja, joista naukkaillaan toisten huomaamatta, tai joista otetaan esille vain kulloinkin juotavana oleva annos. Alkoholisoitunut näkee ongelmansa yleisenä ilmiönä, mitä se nyky-yhteiskun- nassa pitkälle onkin, mikä auttaa häntä pitämään tilaansa normaalina. Ongelman yleisyys ei kuitenkaan tarkoita, että se tulisi hyväksyä normina. Jostakin syystä Suomen kansa ihailee niitä julkisuuden henkilöitä, joilla on vakavia alkoholiongelmia ja usein myös vakavia käytöshäiriöitä, jopa rikollista toimintaa, alkoholin vaikutuksen alaisina. Se taas antaa lapsille vääriä käsityksiä siitä, mikä aikuisten maailmassa on tavoittelemisen arvoista. Asiaa ei yhtään auta, kun tietty osa lehdistöstä kirjoittaa noista elämäntaiteilijoista useinkin ”kansan rakastamina”. Ne eivät kuitenkaan kerro, millä rakastamisen määrä ja laatu on mitattu. Alkoholisoituneilla henkilöillä on tapana hakeutua toistensa seuraan. He eivät myönnä, että he aiheuttavat itselleen ja läheisilleen ongelmia, vaan vetoavat oikeuteensa elää kuten haluavat. Ongelman kasvaessa kapeutuvat sosiaaliset suhteet, mikä puolestaan tukee pyrkimystä hakeutua samanhenkisten seuraan. Rähinaviinaa… Seurassa riitaiseksi muuttuvasta tuttavasta on tapana sanoa, että hän on juonut rähinäviinaa. Kyse on vain siitä, missä humalan vaiheessa riitaisuus tulee esille. Se lienee tilannekohtaista, mutta oleellista on juodun alkoholin määrä. Verensokeritasolla on myös oma vaikutuksensa ärtyvyyteen, sillä laskuhumalan aikana veren glukoosipitoisuus putoaa. Erityisen selvä vaara veren- sokerin laskemisesta kriittiselle tasolle on alkoholia nauttineella lääkitystä käyttävällä diabeetikolla. Monet ovat oppineet hallitsemaan tilannetta syömällä riittävästi ennen alkoholin käyttöä tai sen aikana. Yleisesti myös puhutaan humalan asteesta siten kuin alkoholituotteen laatu ja merkki olisivat sitä nostaneet. Jostakin laadusta tai merkistä tullaan helpommin humalaan ja ”saadaan” kovempi känni kuin toisesta. Niin ei asia ole, vaan humalatilan aste määräytyy siitä, kuinka korkea on veren alkoholipitoisuus. Jos tulee juoduksi sekaisin useita laatuja kasvaa veren alkoholipitoisuus, koska juotu määrä on tarpeeksi suuri. Toistuvasti alkoholin vaikutuksesta riitaiseksi muuttuvalla henkilöllä on todennäköisesti samanlainen taipumus normaalistikin, mutta se ei selvin päin tule yhtä herkästi esille. Humala vapauttaa estot ja fyysisen väkivallan käyttökynnys ylittyy herkemmin. Kuitenkin usein kuulee sanottavan kuinka alkoholisoitunut henkilö on selvin päin erityisen kiltti. Kiltteys saattaa kuitenkin olla juomakausien jälkeistä moraalista krapulaa varsinkin, jos muistikuvat omasta humalakäyttäytymisestä ovat hämärät. Toinen mahdollisuus on se, että alkoholin käyttö on riistäytynyt käsistä nimenomaan tuota ”liiallista” kiltteyttä torjuttaessa. Henkilö voi olla perusluonteel- JATKUU SIVULLA 10 ›› Ambulanssi 4.2010 7 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 SAVO-KARJALA KARTTULAN SAIRAANKULJETUS KY Karttula KIURUVEDEN SAIRAANKULJETUS OY Kiuruvesi LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUS OY Lapinlahti MED GROUP LEPPÄVIRTA OY Leppävirta HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUS OY Lieto KANKAANPÄÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Karvia KARVIAN ENSIHOITOPALVELU OY Karvia LOIMAAN AMBULANSSI OY Loimaa MEDSTAR OY, Tuusniemi LUOTEISSATAKUNNAN SAIRAANKULJETUS SALMISET, Tuorila PIELAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY Pielavesi PAIMIOSAUVO SAIRAANKULJETUS OY Preitilä RAUTALAMMIN SAIRAANKULJETUS OY Rautalampi SAIRAANKULJETUS INNA OY Nousiainen SAIRAANKULJETUS AARNE TIAINEN OY, Valtimo SAIRAANKULJETUS KOSKI OY Hietamäki SAIRAANKULJETUS ANTTONEN KY Keitele SAIRAANKULJETUS KYLLÖNEN TMI Säkylä SAIRAANKULJETUS ESKO MIETTINEN KY, Kuopio SAIRAANKULJETUS MAAVIRTA KY Somero SAIRAANKULJETUS JUHA NUMMINEN, Kaavi SAIRAANKULJETUS PEKKA TOIVONEN OY, Kokemäki SAIRAANKULJETUS OSSI VÄÄTÄINEN OY, Kuopio SAIRAANKULJETUS TAPANI OY Laitila SONKAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY Sonkajärvi SAIRAANKULJETUS UUSITALO KY Noormarkku TUUSNIEMEN SAIRAANKULJETUS OY Tuusniemi SALON SAIRAANKULJETUS KY Salo VARPAISJÄRVEN ENSIHOITO OY Varpaisjärvi HÄME VEHMERSALMEN SAIRAANKULJETUS OY, Vehmersalmi VESANNON ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Vesanto VIEREMÄN SAIRAANKULJETUS OY Vieremä ASIKKALAN SAIRAANKULJETUS OY Vääksy FORSSAN SAIRASAUTOYHTYMÄ Forssa HATTULAN SAIRAANKULJETUS OY Hattula ETELÄ-SAVO HOLLOLAN SAIRAANKULJETUS OY Hollola ENSIHOITO KINNUNEN OY Sulkava LOPEN SAIRAANKULJETUS OY Loppi HARTOLASYSMÄ SAIRAANKULJETUS OY, Hartola PADASJOEN SAIRAANKULJETUS OY Padasjoki HEINÄVEDEN SAIRAANKULJETUS OY Heinävesi PÄIJÄTHÄMEEN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS, Hollola JUVAN SAIRAANKULJETUS AY Juva KESKI-SUOMI PERTUNMAAN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS AY, Pertunmaa PUUMALAN ENSIHOITO OY Puumala SAIRAANKULJETUS AUVO PARTTI Kangasniemi JOUTSAN SAIRAANKULJETUS OY Joutsa JYVÄSKYLÄN SAIRAANKULJETUS OY Jyväskylä KIVIJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY Kivijärvi LOUNAIS-SUOMI KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUS OY Nurmijärvi AURANMAAN AMBULANSSI OY Riihikoski MED GROUP JYVÄSKYLÄ OY Jyväskylä ESPERI SAIRAANKULJETUS OY Helsinki MED GROUP KESKISUOMI OY Hankasalmi-Laukaa Hankasalmi EURAN SAIRAANKULJETUS Kauttua HARJAVALLAN SAIRAANKULJETUS OY Harjavalta HUITTISTEN AMBULANSSIPALVELU OY Huittinen MED GROUP KESKISUOMI OY Jämsän toimipiste Jämsä MED GROUP MUURAME OY Muurame PIRKANMAA AMBULANSSIPALVELU KOSKIMAA OY Sastamala APENSI OY Punkalaidun IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY Hämeenkyrön toimipiste IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY Ikaalinen KANGASALAN POTILASKULJETUS OY Tampere KANGASALAN SAIRASAUTOT OY Kangasala LAVIAN SAIRAANKULJETUS KY Lavia MED GROUP KANTAHÄME OY Tampere MED GROUP PIRKANMAA OY Tampere MED GROUP TOIJALA OY Tampere MED GROUP VIRRAT OY Virrat MED GROUP YLÖJÄRVI OY Ylöjärvi MÄNTÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Mänttä PYHÄJÄRVEN SAIRAANKULJETUS AY SAARANEN & TUIKKA, Pyhäsalmi SAIRAANKULJETUS HÄMÄLÄINEN OY Kannus REISJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY Reisjärvi SAIRAANKULJETUS KARI KOSKINEN OY Alajärvi SAIRAANKULJETUS A.JÄRVENPÄÄ OY Ii SAIRAANKULJETUS LÄSPÄ KY Veteli SAIRAANKULJETUS AHOKAS KY Utajärvi SAIRAANKULJETUS MIKKOLA OY Evijärvi SAIRAANKULJETUS HAATAJA OY Muhos SOININ ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS AY, Soini SAIRAANKULJETUS JUHA LOUET AY Rantsila SUUPOHJAN SAIRAANKULJETUS OY Kristiinankaupunki SAIRAANKULJETUS LOUKUSA OY Pudasjärvi TEUVAN SAIRASAUTO KY, Teuva SAIRAANKULJETUS LUOSTARI KY Sievi SAIRAANKULJETUS PETTERI HÄRKÖNEN, Vihanti UUSIMAA / KYMENLAAKSO / ETELÄ-KARJALA SAIRAANKULJETUS TALVIO KY Sodankylä TAMMISAAREN SAIRAANKULJETUS AB Tammisaari SAIRAANKULJETUS TAPANI KUKKOLA AY, Ivalo ESPERI SAIRAANKULJETUS OY Helsinki SALLAN ENSIHOITO AY Salla ESPOON SAIRAANKULJETUS OY Espoo SIIKALATVAN SAIRAANKULJETUS OY Pulkkila ETELÄSUOMEN ENSIHOITO OY Nurmijärvi SIMON SAIRAANKULJETUS OY, Simo FALCK FINLAND OY/ PELASTUSPALVELUT, Lappeenranta ORIVEDEN SAIRASAUTOPALVELU KY Orivesi TAIVALKOSKEN SAIRAANKULJETUS OY Taivalkoski SAIRASAUTOPALVELU AHOMETSÄ&NISKANEN, Vammala TUNTURILAPIN ENSIHOITO OY Muonio SYDÄNHÄMEEN ENSIHOITO OY Aitoo YLIKIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY Ylikiiminki VAMMALAN SAIRAANKULJETUS EERO KULJU T:MI, Vammala POHJANMAA POHJOIS-SUOMI ALAVUDEN SAIRAANKULJETUS OY Alavus AMBULANSSIPALVELU MANNINEN Yli-Ii HÄRMÄN SAIRAANKULJETUS OY Kangasto ARCERA OY Kittilä ILMAJOEN SAIRAANKULJETUS AY Ilmajoki ENSIHOITO SIUKKA OY Ylitornio ISOJOEN SAIRAANKULJETUS OY Isojoki HAAPAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY Haapavesi JALASJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY Jalasjärvi JUSSAN TUPA OY, Enontekiö KAUHAJOEN AMBULANSSI KY Kauhajoki KALAJOEN SAIRAANKULJETUS OY Kauhajoki KIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY Kiiminki KUIVANIEMEN SAIRAANKULJETUS OY Kuivaniemi KÄRSÄMÄEN SAIRAANKULJETUS AY Kärsämäki MED GROUP OULUNSEUTU OY Kempele TOHOLAMMIN SAIRAANKULJETUS KY Toholampi KAUSTISEN SAIRAANKULJETUS OY Kaustinen KRONOBY SJUKTRANSPORT OCH SJUKVÅRDSSERVICE AB, Alaveteli KURIKAN SAIRAANKULJETUS OY Kurikka LAPPAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY Lappajärvi MONIPALVELU APUAVAIN, Utsjoki LOHTAJAN HIMANGAN SAIRAANKULJETUS AY, Lohtaja OULAISTEN SAIRAANKULJETUS OY Oulainen OY VASA AMBULANS VAASA AB Mustasaari OULUN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY Muhos PERHON SAIRAANKULJETUS SAMI SYRJÄLÄ OY, Perho POSION SAIRAANKULJETUS Posio SAIRAANKULJETUS ERKKI AHONEN OY Vimpeli HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY Nurmijärvi HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki HELSINGIN SEUDUN SAIRAANKULJETUS, Helsinki HES SAIRAANKULJETUS OY / PORVOO Porvoo HYVINKÄÄN SAIRAANKULJETUS OY Hyvinkää INGÅ SJUKTRANSPORT AB Ingå KESKIUUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY, Järvenpää LEPPÄVAARAN AMBULANSSI OY Nurmijärvi LOHJAN SAIRAANKULJETUS OY Nurmijärvi MED GROUP KARKKILA OY Karkkila MED GROUP KYMENLAAKSO OY Hamina ORIMATTILAN SAIRAANKULJETUS OY Hollola PARIKKALAN ENSIHOITOPALVELU OY Parikkala RUOKOLAHDEN ENSIHOITO KY Ruokolahti SAIRAANKULJETUS ARI SOININKALLIO OY, Elimäki UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY Vantaa VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY Nummela Ambulanssi 4.2010 8 Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa V Ambulanssien rakenneuudistukset lisäsivät potilasmukavuutta Vuonna 1969 totesi Hyksin ortopedian ja traumatologian klinikan apulaisylilääkäri Pär Slätis Duodecimissa (1969: 85: 614 – 618) mm. yksityisten sairasautojen määrän lisääntyneen sairausvakuutuksen astuttua voimaan. Kokonaisuudessaan kirjoittaja piti puutteena sitä, ettei ollut selviä vaatimuksia sairasautojen varustuksen eikä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Slätis mainitsi erilaisia sairasautomalleja olevan käytössä runsaasti, mutta autojen sairasosaston varusteiden ja mitoituksen olevan epäyhtenäisiä. – Ainoa voimassaoleva lääkintöhallituksen kiertokirje (4373/1956 T) koskee sairasautojen tunnusmerkin käyttöoikeutta ja eräitä rakenteellisia seikkoja. Se ei sisällä pakollisena vaatimuksena hapenanto- ja imulaitteen pitämistä autossa, eikä kaikissa sairasautoissa ole tällä hetkellä asianmukaisia lastoitus- ja sidontavälineitä. Erityistä huomiota herättää se, että useimmissa sairasautoissa yksinkertainen elvytys puhallus- ja painelumenetelmällä on vaikeaa tai mahdotonta riittämättömien sisätilojen vuoksi ja että korkeus useimmissa autoissa on riittämätön tehokkaan nesteensiirron järjestämiseksi. Vaikeasti loukkaantuneen vitaalitoimintojen ylläpitäminen on pitkän kuljetuksen aikana erittäin vaikeaa. Ehdotus sisätilojen minimimitoiksi on tehty 1965, mutta sitä ei ole vahvistettu, Slätis kirjoitti. Samassa artikkelissa kirjoittaja kaavaili vaativia kuljetuksia varten suunniteltaviksi erityisiä katastrofivaunuja, joiden tekninen ja lääketieteellinen varustus antaisivat riittävät toimintamahdollisuudet tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Slätis tähdensi kuljetuskaluston laadun parantamisen tärkeyttä. Hänen mielestään oli syytä tutkia mahdollisuuksia kehittää suomalaisrakenteinen sairasauto, joka vastaisi alan lääketieteellisen kehityksen asettamia vaatimuksia ja maamme erikoisoloja. ”Katastrofivaunuiksi” sopivia ambulanssiautoja ilmestyikin Suomeen 1970-luvulla. Sellainen oli ensinnäkin Helsingin lääkäriambulanssi, joka aloitti toimintansa 16.12.1972. Kyseessä oli Mercedes Benz 508 -alustalle rakennettu erikoisajoneuvo. Paarialustana oli hydraulisesti nostettava ja laskettava, sivusuunnassa siirrettävä teline. Erikoistapauksissa potilastilaan voitiin sijoittaa kahdet lisäpaarit. Kuljetusalustaksi otettiin käyttöön rutiinisti tyhjiöpatja, minkä lisäksi potilaan käsittelyssä ja suojana käytettiin aluminoidusta nailonkankaasta tehtyjä peitteitä ja pusseja. Lääkäriambulanssia edeltäneessä sy- dänambulanssikokeilussa ajoneuvona oli toiminut Peugeot-pikkubussi. Erikoissairaankuljetus Holger Pitkäsellä oli jo sitä ennen valtakunnalliset liikenneluvat ja sairaalasängyn vetävä auto. Pitkäsestä ja hänen toiminnastaan oli erillinen artikkeli Ambulanssi-lehdessä 1/2010. 1970-luvun alussa oli mm. liikenneonnettomuuksien voimakkaan lisääntymisen vuoksi tarvetta tehohoitotasoisiin siirtokuljetuksiin, josta johtuen yksityisellä sektorilla oli mainittuja MB 508 -ambulanssiautoja noin kymmenen kappaletta. Tuon suurikokoisen ”Mersun” hankkivat ainakin seuraavat yrittäjät (muitakin oli, mutta kaikki eivät ole kirjoittajan tiedossa): Kiira (Oulu), Kemppainen (Kajaani), Jääskeläinen (Sotkamo), Mäki (Turku), Laurikainen (Tampere), Pesola (Helsinki). Keskussairaaloiden välisiä siirtoja oli paljon ja potilaat olivat usein monivammaisia. Yhtenä vaikuttimena noiden ambulanssiautojen hankinnalle oli yrittäjän aseman turvaaminen epäselvässä tilanteessa, sillä kansanterveyslaki oli tulossa voimaan. Yrittäjät kokoontuivat Pertti Kiiran luona ja päättivät autojen yhteishankinnasta, mikä oli kaikille edullisinta. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Erikoiskori Oy:n myyntipäällikkö Arto Soronen, joka teki yhteishankintaa koskevan tarjouksen. Samalla kukin ostaja yksilöi erityistarpeensa auton rakenteeseen. Tuollaisella erikoisajoneuvolla ei tietenkään ajettu yhtä paljon kuin muilla ambulansseilla, sillä ne eivät soveltuneet jokapäiväiseen lyhytkestoiseen kuljetustoimintaan. Ajoneuvot olivat vankkaa tekoa ja kukin yrittäjä käytti niitä keskimäärin kuusi vuotta. Ajon haittavaikutuksia ryhdyttiin ehkäisemään Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuun 9. päivänä 1969 toimikunnan, jonka yhtenä tehtävänä oli selvittää, minkälaisia erityyppisiä kulkuneuvoja tuli olla käytettävissä sairaankuljetusta varten ja mitkä vaatimukset olisi asetettava tarkoitukseen käytettävien kulkuneuvojen laadulle ja varustukselle. Kovin tarkasti ei kyseinen toimikunta kuitenkaan vielä määritellyt, minkälaisia sairaankuljetusajoneuvojen tuli olla. Mietinnössä todettiin, että sairaankuljetuskulkuneuvojen tulee olla tilojensa ja varusteidensa puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Samalla edellytettiin, että sairaankuljetusautojen asemapaikalla tulee olla lämmin autosuoja. Sijoituspaikan tuli olla oikeassa suhteessa auton huoltomahdollisuuksiin. Auto piti voida tarvittaessa puhdistaa ulkoa ja sisältä sekä desinfioida potilastila tarvittaessa. Kuten tässä kirjoitussarjassa jo aiemmin mainittiin, hoidolliset näkökohdat alkoivat saada 1970-luvulla enemmän tilaa ambulanssiautojen suunnittelussa. Suomessa lääkäriambulanssitoiminnan aloittaminen edisti huomion kiinnittämistä kuljetusten potilaaseen kohdistuviin vaikutuksiin. Kyse oli siitä, miltä potilaasta tuntui maata ambulanssipaareilla ja miten auton liikkeet vaikuttivat kuljetuksen aikaisiin tuntemuksiin. Saksalaistutkimuksen mukaan ambulanssipaarien tuli olla rakennettu siten, että ne ovat joko hydraulisesti tai sähkömekaanisesti säädeltävissä haluttuun työskentelykorkeuteen aina 80 senttiin saakka ja taivuteltavissa tarpeellisiin asentoihin. Ajateltiin, että sairaankuljettajan työergonomia vaikutti myös hoidon laatuun. Kuljetusten aikaiseen tärinään ja heilumiseen alettiin etsiä potilasystävällisiä ratkaisuja. Ajon aikaisella ambulanssikorin heilumisella tiedettiin olevan suoria vaikutuksia potilaan tilaan eikä ainoastaan tuntemuksiin. Esimerkiksi horisontaalisten eli poikittaisten liikevoimien katsottiin vaikuttavan epäedullisesti luunmurtumapotilaaseen käännöksissä ja nopeusvaihteluissa. Murtuneen raajan joutuessa lisäliikkeeseen yltyy kipu ja myös rasvaembolian mahdollisuus kasvaa. Vertikaalisten eli pystysuuntaisten liikkeiden katsottiin vaikuttavan tasapainoelimiin pahoinvointia ja oksennuksia provosoiden ja synnyttäen sitä kautta tajuttoman potilaan aspiraatiovaaran. Tajuissaankin olevalle potilaalle toki vertikaalinen liike on epämiellyttävä. Saksassa pyrittiin mm. edellä mainittujen haittojen ehkäisemiseksi ajoneuvon rakennetta ja paareja suunniteltaessa normitukseen, jolla heiluriliike saataisiin kokonaisuudessaan hitaammaksi kuin 2,5 Hz (heilahdusta sekunnissa) ja vertikaalinen voima alemmaksi kuin 0,15 kertaa painovoima. Tiedon lisääntyessä ambulanssikalustoa pystyttiin siis suunnittelemaan paremmin lääketieteellisilläkin perusteilla. Suomessa istui vuosina 1971–73 sairaankuljetuksen yhteistyöryhmä valmistelemassa myöhemmin tehtävää ohjeistoa. Lääkintöhallitus antoi kansanterveyslain 6. § 3. momentin mukaisesti työryhmän työn pohjalta ohjeet sairaankuljetusautojen mitoista ja varusteista (Dno 2624/02/74) 8.5.1974. Mitoituksia kansainvälisellä vertailulla Helsingin ensimmäinen lääkäriambulanssi. Kuva: Markku Murtomaan arkisto Varsinainen sairaankuljetuksen kalustotyöryhmä mietti ajoneuvojen mittoja paljon myöhemmin, 8.12.1978 –26.6.1981. Työryhmän mukaan sairaankuljetukselle olisi voitu antaa erityyppisiä tehtäviä silloista enemmän, mikäli ajoneuvokaluston jakoa olisi muutettu tarkoituksenmukaisemmaksi. Kalustoa nähtiin käytetyn siihen saakka ”väärällä tavalla” päällekkäin. Kaluston vaihtuvuus oli tuolloin suurinta yksityisillä ambulanssiyrityksillä ja SPR:llä. Molemmat operoivat eniten maaseudulla ja useimmiten yhdellä autolla yritystä tai toimipistettä kohti. Autot vaihtuivat 3–5 vuoden välein. Työryhmämietinnössä verrattiin eri maissa käytettyjä ambulanssiautojen potilastilan mittoja. Sen pituus vaihteli verrokkimaissa 235 cm:n minimivaatimuksesta 280 cm:iin. Vertailussa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Saksan Liittotasavalta, Tanska ja Ranska. Suomessa minimivaatimus potilastilan leveydeksi oli 130 cm ja suositus 160 cm. Ruotsissa minimivaatimus oli vain 120 cm, mutta suosituksena sama 160 cm. Potilastilan korkeus ”saattajan jalkatilassa” oli useimmissa maissa 160 cm, mutta Ranskassa 170 cm. Saksan Liittotasavallassa minimivaatimus oli vain 135 cm ja takaosassa 94 cm. Suomessa takaosan korkeuden piti olla vähintään 100 cm, mutta suosituksena oli 120 cm. Paarien yläosasta kattoon vaadittu korkeus oli verrokkimaista suurin Suomessa, 95 cm. Matalin suositus oli Saksassa, 80 cm. Paarien vähimmäisetäisyys väliseinästä Suomessa määriteltiin 50 cm:ksi, mutta suosituksena oli 80 cm. Verrokkimaiden normit olivat samaa luokkaa. Takaoven aukon korkeus oli määritetty vain kolmessa verrokkimaassa, joista Suomessa se oli 85 cm. Kalustotyöryhmän pituusmääritykseksi paareille muodostui 185 cm (pohjapituus selkä- ja jalkanojien ollessa alas laskettuina) sekä 190 cm:n enimmäispituus (selkäja kädensijojen ollessa sisään työnnettyinä). Paarien leveyssuositukseksi jäi 55 cm, mikä myös oli ollut verrokkimaiden yleisin käytäntö siihenkin saakka. Työryhmä katsoi, että voimassa olleet määräykset olivat antaneet pohjan sairasautojen kehittämiselle, mutta ne olivat siinä tilanteessa jo puutteellisia aiheuttaen tulkintavaikeuksia ja kalustokehityksen vinoutumista. Menemättä tässä enää millimetrin tarkkoihin kuvauksiin työryhmän suosituksista, koska niillä ei ole tämän päivän kalustotuotannossa merkitystä, katsomme sen aikaista näkemystä ambulanssien tyypityksestä käyttötarkoituksensa mukaisesti. Autot haluttiin jakaa kolmeen luokkaan, joista tyypin 1. ambulanssi olisi tarkoitettu kiireettömiin siirtokuljetuksiin. Sellainen ambulanssi suositeltiin hankittavaksi suuriin kuntiin, joiden väestötaso ja sairaalakapasiteetti (sen puuttuminen) aiheuttavat runsaasti pitkiä siirtokuljetuksia. Tyypin 2. tuli soveltua kaikenlaiseen sairaankuljetukseen. Sen oli tarkoitus täyttää lähinnä kansainvälisiä normeja vastaavat kalustosuositukset. Se tuli kalustukseltaan ja mitoitukseltaan suunnitella niin, että sairastuneen tai loukkaantuneen hoito voitaisiin aloittaa jo noutopaikalla ja jat- Ambulanssi 4.2010 kaa kuljetuksen aikana. Tyyppi 3. vastasi alussa mainittuja katastrofivaunuja, sillä sen edellytettiin olevan tyyppiä 2. tilavampi ja sitä täydellisempi sairaankuljetusajoneuvo. Suunnittelussa tuli huomioida, että auton henkilökuntaan kuuluisi kahden sairaankuljettajan lisäksi vähintään yksi lääkäri. Tyyppi 2. edellytettiin suunniteltavaksi siten, että siihen voitaisiin sijoittaa sairaalasänky takaovesta työntäen. Tyypin 3. määrittely perustui pitkälti siihen olettamukseen, että lääkäriambulanssitoiminta yleistyisi useisiin suurimpiin kaupunkeihimme. Näin ei kuitenkaan tapahtunut Helsingin lisäksi muualla kuin Kuopiossa ja Oulussa ja niissäkin vain virka-aikaisena. Kajaanissa kokeilu jäi lyhyeksi, noin vuoden mittaiseksi. Sydänambulanssin aikoihin oli anestesialääkäri Mats Kjellberg osaltaan kaavaillut Slätiksen vuonna 1969 mainitsemia katastrofivaunuja. Ulkomaisten esimerkkien mukaan Kjellberg tarkoitti niillä paitsi autoa, myös helikopteria. Noin kolmen metrin pituus potilastilassa, lähes kahden metrin korkeus ja kahden metrin leveys olivat Kjellbergin mukaan edellytyksiä potilaan tehokkaalle hoitamiselle. Tällöin kuitenkin auton koko vaikuttaisi sen liikuteltavuuteen varsinkin kaupunkioloissa, mutta Kjellberg huomioi, että auton jousitukselle tulisi asettaa suuret vaatimukset. Hän edellytti myös potilasosaston korkealaatuista ilmanvaihtoa, lämmitystä ja äänieristystä. Sairaankuljetuskalustotyöryhmä määritteli poikkeusolojen sairasautotarvetta erityisesti sotatilaa silmälläpitäen. Tuloksena oli, että normaalit sairasautot kattaisivat vain osan tarpeesta. Siten kehittämiskohteiksi otettiin paketti- ja linja-autot. Eräillä suuremmilla paikkakunnilla tarvittava poikkeusolokalusto ajateltiin otettavaksi liikennelaitoksilta, mikä myös huomioitiin koriratkaisuissa. Työryhmän mukaan Suomen sairasautojen varustetaso oli kansainvälisesti varsin korkea. Ohjeiden puutteellisuuden vuoksi kaluston katsottiin kuitenkin olevan valtakunnallisesti kirjavaa ja potilaan siirrossa kuljetusmuodosta toiseen olevan sen vuoksi vaikeuksia. Rakenteellisten muutosten kautta pysyvämpiin ratkaisuihin Ns. moduuliambulanssilla ymmärrettiin 1970-luvulla sairaankuljetusajoneuvoa, jonka potilasosasto oli nelikulmainen irrotettava kontti. Oletettiin, että auton kuluessa muuten ei kontti ajokilometrimäärän noustessa kuluisi samassa suhteessa. Ajateltiin saatavan taloudellista säästöä, kun sama kontti siirrettäisiin seuraavaan autoon. Näin menetellen kontti piti eri osiltaan kuitenkin uusia noin 30-prosenttisesti. Samalla piti vanhalle alustalle keksiä järkevää käyttöä. Yhtenä mahdollisuutena oli ottaa se kuorma-autokäyttöön. Luonnolli- 9 sesti tuollainen idea herätti aluksi kiinnostusta, mutta malli ei kuitenkaan yleistynyt siinä vaiheessa laajempaan käyttöön Suomessa, vaikka muutamilla yrittäjilläkin sellainen oli. Ensimmäiset konttiambulanssit varusti Erikoiskori Oy 1970-luvun lopulla ja myöhemmin sen toiminnan jatkaja Iikori, jonka seuraaja Profile Component on valmistanut niitä ostajien uudelleen virinneen kiinnostuksen myötä. Mallin uudella tulemisella on haettu jälleen säästöjä ja tiettyjä synergiaetuja. Konttiambulansseja harrastetaan erityisesti Ruotsissa, mutta myös muualla Euroopassa. Nykyään eivät kaikki kontit kuitenkaan käytännössä ole irrotettavissa, vaan ne on integroitu auton ohjaamoon. 1980-luvulla kontteja esiintyi myös Chevroletin alustalla, vaikka pääasiassa niitä liitettiin Mercedeksiin. 1970-luvun lopulla ensimmäisiä kokeilijoita lienee ollut espoolainen liikennöitsijä Lindgren, jonka ambulanssikori suurine ikkunoineen tuolloin herätti huomiota. 1970-luku muutti pysyvästi ambulanssituotannon ja korirakenteet, koska sen jälkeen olivat olemassa normit, jotka autojen piti täyttää. Aluksi oli vaikeuksia siinä, etteivät autojen alustat vielä mukautuneet uusiin tarpeisiin. Samoin moottorien teho tuli saada vastaamaan kuormia, joita ne joutuivat vetämään. Ennen normitusta ambulanssiautojen ongelmana oli useinkin potilastilan ahtaus, vetoisuus ja valaistuksen heikkous. Vähitellen potilaiden olotilaa kuitenkin pystyttiin helpottamaan rakenteellisilla uudistuksilla. Aikoinaan paarit eivät taittuneet muualta kuin potilaan olkapäiden korkeudelta. Vähitellen taitoksia tuli lisää ja asento saatiin siedettävämmäksi. Luistamista ja liukumista estävät kaiteet paarien päädyssä ja sivuilla oli yksi edistysvaihe. Kalustotyöryhmän mietinnön moniin yksityiskohtiin kuului huomion kiinnittäminen potilastilan valaistukseen ja ajoneuvon muihin valoihin, jotka lisäisivät potilas- ja työturvallisuutta. Sisävalaistuksen tarvetta korosti tarkkailu- ja hoitotoimenpiteiden lisääntyminen kuljetuksen aikana. Nyt edellytettiin myös ulkopuolista työvaloa ja varoitusvilkkuja, jotka toimivat takaoven ollessa avattuna. Samalla kiinnitettiin huomiota potilasosaston pintamateriaaleihin, jotta ne olisivat riittävän hyvin puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Uusi Standardi a division of Medtronic ® LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK® -tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme www.physio-control.fi Antti Järvinen Haastatellut: Andersson Markku, Kiira Pertti Kirjalliset lähteet: Ks. lähdeviitteet kirjasta Hoitaja vai kuljettaja – suomalaisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia. Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy, 1998. Transporter T5 • Hyväkuntoiset käytetyt moottorit, vaihteistot, korinosat • Osat heti toimitukseen. Osat myös MB Sprinter ja Ford Transit -malleihin. Kuopio 017-361 1124 Bertel Lindgrenin moduuli-Mercedes. Kuva otettu Helsingin Etelärannassa. Kuva: Kalevi Karusuon arkisto Ambulanssi 4.2010 10 Alkoholitausta ensihoidon potilailla Otsikon pitäisi oikeastaan kuvata paremmin sitä, mitä ongelmia syntyy, kun alkoholia on nautittu runsaita määriä ja se alkaa haihtua verestä. Suomessa ovat alkoholiperäisistä krampeista kärsivät (mies)potilaat jokapäiväisiä ”tuttavuuksia” ainakin suurempien kaupunkien päivystyspoliklinikoilla ja ambulansseissa. Hermokudos mukautuu alkoholiin ja jo viikon kestäneen säännöllisen juomisen seurauksena ei humaltuminen enää tapahdukaan yhtä helposti. Ensihoidossa tavattavat ”viinakramppipotilaat” ovat pääsääntöisesti juoneet yhteen menoon viikkoja tai kuukausia. Päivittäin alkoholia käyttävän tie sairaalapäivystykseen alkaa usein siitä, kun aine alkaa haihtua verenkierrosta eikä seuraavaa annosta ole vielä saatu. Monesti potilaan kävelykyky on mennyt juomisen seurauksena jo päiviä tai viikkoja aiemmin. Epäsosiaalisen aineksen keskuudessa hyödynnetään usein heikoim- massa asemassa olevaa, jolla on rahaa ja huonetilaa tarjottavana. Häntä ”ruokitaan” alkoholilla. Ambulanssi kutsutaan mahdollisesti siinä vaiheessa, kun mainitun tilanteen tuoma etu jommallekummalle osapuolelle katoaa, eikä tarjoajasta ole enää hyötyä. Aina eivät ambulanssihenkilöstön ja kohtaamispaikalla olijoiden näkemykset hoidon tarpeesta ole yhteneviä. Joskus oikea viranomainen hoitamaan tilannetta onkin poliisi ja viimeistään siinä vaiheessa, kun ”potilaan” ympärillä pyörivä ryhmä alkaa uhkailla ambulanssihenkilöstöä. Alkoholistin riski saada epilepsia on kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna. ”Kramppaajat” ensihoidon potilaina ovat usein toistuvasti samoja henkilöitä. Jos epileptinen kohtaus ilmenee yli kahden päivän kuluttua juomisen lopettamisesta, on syytä epäillä sekakäyttöä tai kallonsisäistä syytä. Vieroituskohtaukset ovat tavallisesti ensisijaisesti GM (grand mal) -kohtauksia, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjana ja myös status epilepticuksen (yli 30 minuuttia kestävä kohtaus) mahdol- lisuus on suuri. Vieroitusoireet alkavat kuitenkin usein noin puoli vuorokautta juomisen lopettamisesta, jolloin alkoholia voi olla vielä veressä yli yhden promillen. Oireet voimistuvat vähitellen alkoholin poistuessa. Niiden esiintulo ja vaikeusaste riippuvat siitä, kuinka paljon ja minkälaisia määriä alkoholia on edeltävästi käytetty ja kauanko käyttö on yhtäjaksoisesti kestänyt. Potilaan käytettyä samaan aikaan bentsodiatsepiineja ja ollessa niistä riippuvainen voi vierotusoireiden alku viivästyä. Vierotustilan tunnistamattomuus saattaa johtua huomion kiinnittymisestä välitöntä hoitoa vaativiin vammoihin ja fyysisiin oireisiin. Jos varsinaista syytä ei aleta hoitaa riittävän nopeasti, voi myöhemmin aloitetun hoidon vaikuttavuus olla huonompi. Potilaan tila voi johtaa pitkittyvään ja komplisoituvaan sekavuuteen sekä keskushermostovaurioon. Joskus tilanne voi edetä myös toisinpäin, kun vieroitusoireita aletaan hoitaa, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota muihin akuutteihin tai kroonisiin, hoitoa vaativia sairaustiloihin. Toisin sanoen aluksi voi olla vaikeuksia hahmottaa syy-seuraussuhteita. Pitkän ryyppyputken ja oman terveydenhoidon laiminlyömisen tai/ja tapaturman seurauksena potilaan yleistila voi olla hyvin heikko ja oirekuva epämääräinen. Mahdollisia ovat mm. kallovamma, hypoglykemia, aivokalvotulehdus, keuhkokuume, sepsis ja maksakooma sekä myös tiamiinin puutostila –> aivovaurio –> dementia. Vieroitustila ei siis välttämättä ole alkuperäinen syy potilaan hakeutumiselle (toimittamiselle) hoitoon. Varsinaiset vieroitusoireet eivät vielä ole välttämättä alkaneet potilaan kohtaamistilanteessa. Vieroitustilaa ennakoivia riskitekijöitä ovat aikaisempi diagnoosi alkoholiriippuvuudesta, aikaisemmat vieroitustilat ja alkoholikouristukset, lääkeriippuvuus, hoitamattomat fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat sekä sosiaalisen tason lasku. Juomakauden jälkeinen lisääntyvä vapina ja pelokkuus voivat ennakoida vaikeaa juoppohulluuskohtausta (delirium tremens). Vieroitusoireet tulevat alkoholin haihtumista seuraavan hermojen yliärtyvyystilan tu, jos häntä ei saateta vastuuseen teoistaan. Ensihoidon harjaantuneet työntekijät pystyvät näkemään metsän puilta. Jos vammojen laatu ei ole suhteessa potilaan ja hänen läheistensä kertomaan niiden syntytavasta, on asiaan syytä puuttua heti. Aviovaimot, avovaimot ja tyttöystävät eivät läheskään aina halua saattaa pahoinpitelijäänsä vastuuseen. Suurena syynä siihen on koston ja lyömiskierteen jatkumisen pelko, mikä usein on aiheellinen. Poliisin ei haluta puuttuvan asiaan, vaikka vammat olisivat vakavia. Lyöjä voi heti kohta anella armoa ja luvata parannusta. Siinä vaiheessa lyöjä on hoidon tarpeessa, mutta se ei poista rikosoikeudellista vastuuta pahoinpitelystä. Alkoholiongelman vähättely ja salailu kodeissa ja työelämässä johtavat sen kasvamiseen. ”Hiljainen hyväksyntä” saa ongelmaisen itsensä kokemaan asiaintilan pysyvänä. Vaikeudet alkavat lisääntyä vasta, kun ensimmäinen paha tapaturma on tosiasia tai liitännäissairaus iskee akuutisti. Suomalaisten kolme tärkeintä kuolinsyytä, sepelvaltimotauti, syöpätaudit ja aivoverenkiertosairaudet, ovat kaikki olleet selvässä laskussa, mikä heijastuu myös elin- iän odotteen merkittävänä pidentymisenä. Tilalle ovat tulossa dementiasta ja alkoholista johtuvat kuolemat. Erityisesti alkoholiperäisten kuolemien lisääntyminen työikäisessä väestössä on hälyttävää. ›› Päihteitä tarjotaan ja myydään monessa muodossa. Myyjien välinpitämättömyys ja ostajien tietämättömyys voivat johtaa vakaviin seurauksiin. JATKUU SIVULTA 6 ›› ›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa taan ujo ja estynyt sekä sosiaalisilta taidoiltaan vajavainen. Alkoholi vapauttaa ja vilkastuttaa, mutta vain tilapäisesti. Kuten terveydenhuollon ammattilaiset hyvin tietävät, alkoholin ongelmallisilla suurkuluttajilla on väkivaltainen käyttäytymismalli yleinen. Ensihoidossakin potilaskontakti voi alkaa sillä, että ammattiauttajat saavat ensimmäiseksi kuulla uhkailuja. Tämä on sitä todennäköisempää, mitä enemmän ongelmakäyttäjiä on yhtä aikaa potilaan kohtaamispaikalla koolla. Nykyajan yleisongelman, huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön tuntenee jokainen ensihoidon ammattilainen. Epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavat henkilöt lienevät tavallista taipuvaisempia aggressiiviseen käyttäytymiseen alkoholin vaikutuksen alaisina. Epäsosiaalisuus ruokkii jo sinänsä taipumusta ajautua alkoholiriippuvuuteen. Alkoholin suurkuluttaja on todennäköisimmin myös selvänä ollessaan impulsiivinen, ärtynyt ja aggressiivinen. Selvänä ollessa keskeinen ajatus on seuraavan alkoholiannoksen hankinta ja ajankohta, jolloin sen voi nauttia. Tutkimuksissa on voitu todeta epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavien tulevan alkoholin nauttimisen jälkeen muita aggressiivisemmiksi. Selitykseksi on tarjottu yhteyttä aivojen serotoniinin tai jonkin sen johdoksen pitoisuuksiin. Alkoholi muuttaa gamma-aminovoihapon (GABA) ja serotoniinin vaikutuksia aivoissa, ja molemmat aineet on liitetty aggressiiviseen käyttäytymiseen. Suhtautuminen alkoholiongelmaiseen Paheksuva ja moralisoiva suhtautuminen ei auta alkoholisoitunutta parantumisessa. Vielä vähemmän sitä auttaa ongelman hyväksyminen ja piilottelu kotona tai työelämässä. Perhe voi kärsiä vuosikausia alkoholiongelmaisen arvaamattomuudesta, mutta silti julkisivu yritetään pitää kiiltävänä. Sairaanhoidon päivystyspisteissä ja liikkuvissa ensihoitoyksiköissä tavataan pahoinpideltyjä naisia, jos kohta vanhuksia ja lapsiakin. Väkivaltainen alkoholisti ei muu- Alkoholi ja vanhukset Edellä jo viitattiin ikääntyneiden naisten alkoholinkäytön lisääntymiseen. Ikäihmisten seurustelussa kahvin ja pullan lisäksi voi konjakilla ja liköörilläkin olla osuutensa. Onko siinä mitään pahaa? Moraalisessa mielessä ei, jos siitä ei ole kenellekään haittaa eikä häiriötä. Tutkimuksissa on voitu pienillä päivittäisillä alkoholiannoksilla todeta olevan jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaiset ja käytännössä alkoholin sieto yli 65 -vuotiaalla liittyy paljolti perussairauksiin ja niiden lääkityksiin. Iäkäs henkilö voi joutua ”huomaamattaan humalaan”, koska hänen verensä alkoholipitoisuus nousee korkeammaksi kuin nuoremmalla samasta määrästä. Syynä on iän tuoma elimistön kuivuminen ja rasvoittuminen. Iäkkään liikekoordinaatio ja tasapainon ›› Ambulanssi 4.2010 ›› johdosta. Tällöin voi esiintyä esiintyä: • levottomuutta • ahdistuneisuutta • vapinaa • tasapainohäiriöitä • tajuttomuus-kouristuskohtauksia • näkö- ja kuuloharhoja tai psykoottisuutta • Oireisiin saattaa liittyä myös oksentelua ja tuntohäiriöitä. Pulssin kiihtyminen ja verenpaineen nousu jopa vaarallisen korkealle on melko tavallista. Alkoholisteilla on usein käytössään bentsodiatsepiineja ja/tai he ovat niistä riippuvaisia. Pelkästään bentsodiatsepiinien äkillinen lopettaminen voi sinänsä johtaa sekä kouristuksiin että vakaviin deliriumtyyppisiin oireisiin. 11 yli 400 ihmistä alkoholimyrkytykseen. (www.paihdelinkki.fi) Myrkytyskuolemista suurin osa kohtaa runsaasti juovia keski-ikäisiä miehiä. Toistuvat humalatilat eivät suojele myrkytyskuoleman vaaralta, vaikka alkoholin sietokyky olisikin kohonnut poikkeuksellisen suureksi. Erityisen suuri on myrkytysvaara ensimmäistä kertaa juovilla lapsilla/ nuorilla, joilla ei ole käsitystä juomiensa sisältämästä alkoholimäärästä. Suurin osa ensihoidon kohteiksi tulevista alkoholimyrkytyspotilaista on sekakäyttäjiä, jotka ovat ottaneet suun kautta tai pistoksina lääkeaineita/huumeita. NIMITYSUUTINEN Kauppatieteiden maisteri Katariina Matveinen on nimitetty HES Sairaankuljetus Oy:n talousjohtajaksi 6.10.2010 alkaen. Matveinen on toiminut aiemmin Gutta Oy:n managerina. Antti Järvinen Myrkytykset Lähteitä: Veren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytyskuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä. Yksi ravintola-annos tai keskiolutpullo nostaa veren alkoholia 0,2 promillesta alkaen ihmisen painosta riippuen. Pullo Koskenkorvaa nopeasti juotuna voi siis kohottaa veren alkoholipitoisuutta vaarallisen paljon. Runsas juominen voi lisäksi viedä muistin, ja kyky tarkkailla juomista pettää. Valtaosa myrkytyskuolemista onkin tapaturmia. Suomessa kuolee vuosittain Alaja Riitta: Alkoholivieroitustilan hoito. Luento(lyhennelmä). Lääkäripäivät 2010 Hillbom Matti: Mikä on alkoholistin aivovaurio? Luento(lyhennelmä). Lääkäripäivät 2010 Palmio Johanna: Viinakramppiko? Luento(lyhennelmä), Lääkäripäivät 2010. Salaspuro Mikko: Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus; Duodecim 2009;125(8):897–904 www.paihdelinkki.fi ›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa hallinta voivat pettää pienestäkin alkoholimäärästä, mikä altistaa onnettomuuksille. Luunmurtumien todennäköisyys kasvaa osteoporoosin asteesta riippuen. Toisin sanoen, kun raajojen hallinta ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmalla, syntyy vastaavalla liikeenergialla vammoja helpommin kuin nuoremmalla. Osteoporoosissa luiden lujuus on vähentynyt ja tämän seurauksena murtumaalttius lisääntyy. Luiden vähittäinen haurastuminen on osa normaalia ikääntymistä, mutta tavanomaista runsaampi haurastuminen on sairaus. Suomessa vallitsevan suosituksen mukaan yli 65-vuotias ei saisi käyttää kerralla enempää kuin kaksi ravintola-annosta alkoholia. Viikossa ei saisi kertyä enempää kuin seitsemän annosta. Entä kun henkilöllä on sepelvaltimotauti ja hänellä on nitroglyseriinilääkitys? Konjakkia on nautittu ja rinnasta on alkanut puristaa. Ystävät ovat suositelleet otettavaksi lisää konjakkia, koska sitä on ”aina” pidetty lääkkeenä. Nitrot ja konjakki humauttavat yhdessä verenpaineen alas ja taju lähtee. Ambulanssi kutsutaan paikalle. Likööri ja diabetes ovat paha yhdistelmä. Vaikka sokerijuoma sinänsä nostaa verensokeria, alkoholi laskee sitä. Aamulla verensokeri on alhaalla, mutta jos sitä ei mitata, tilaa saatetaan luulla pelkäksi krapulaksi. Potilas on todennäköisesti ottanut alkoholin lisäksi kuuliaisesti myös diabeteslääkkeensä. Tosin krapulassa ilman diagnosoitua diabetestakin saattaa verensokeri olla liian alhaalla ja aiheuttaa tunnetut oireet. Nykyisin on vanhuksen akuuttien oireiden takana useammin alkoholi kuin ennen. Alkoholi vaikuttaa keskushermostossa voimistaen lääkkeiden väsyttävää vaikutusta. Verenpainelääkkeiden teho voi voimistua alkoholin verisuonistoa laajentavan ominaisuuden vuoksi. Verenpaineen laskua voi esiintyä myös eturauhasvaivojen sekä potenssilääkkeiden yhteydessä. Rankka kertajuominen suurentaa kuolemanriskiä Keväällä 2010 todettiin LL Laura Sundellin Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa, että alkoholia kerralla runsaasti juovilla oli suurentunut riski kuolla ja sairastua sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen verrattuna niihin, jotka eivät juoneet alkoholia suuria määriä kerralla. Lisäksi huomattiin, että alkoholia runsaasti kerralla käyttävillä oli enemmän masennusoireita kuin muilla tutkituilla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholin runsaan kertakulutuksen merkitystä kuolleisuuden ja sairastavuuden riskitekijänä. Runsaan kertakulutuksen määritelmänä käytettiin miehillä kuutta tai useampaa alkoholiannosta nautittuna yhdellä juomakerralla ja vastaavasti naisilla neljää tai useampaa annosta. Näitä runsaasti kerralla juovia verrattiin niihin, jotka käyttivät vähemmän alkoholia juomakertaa kohti. Suurentunut riski sairastua ja kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen liittyy todennäköisesti runsaan alkoholin käytön aiheuttamaan verenpaineen nousuun, epäedulliseen vaikutukseen veren rasvojen ja hyytymistekijöiden osalta sekä alttiuteen saada vakavia rytmihäiriöitä. Lisääntyneen masennusoireilun taas arvioidaan selittyvän humalatilan aiheuttamalla aivojen välittäjäainepitoisuuksien muutoksella sekä sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksella. Antti Järvinen Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Suomen Sairaankuljetusliitto ja Ambulanssi-lehden toimitus Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Ilmoitushinnat: Lähteitä: Aira Marja: Miten suhtautua vanhusten alkoholinkäyttöön; Suomen Lääkärilehti Vsk. 62 • Nro 48 / 2007 • s. 4540 – 4541 Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. (09) 587 9390 faksi (09) 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi von der Pahlen Bettina, Eriksson C.J. Peter: Alkoholi ja aggressiivinen käyttäytyminen; Duodecim 2003; 119 (2) s. 2488 –2493 Toimitus ja ilmoitukset: Etusivu takasivu 1/1 sivu 1/2 sivu pysty/vaaka 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu PROMO 64, 4/2010: Karvinen Marjatta; Terveyshaitat osuvat iäkkäisiin Tiedote: UEF Viestintä 22.5.10 (Itä-Suomen yliopisto) www.osteoporoosiliitto.fi 1 750 e 1 650 e 1 590 e 790 e 390 e 205 e 105 e Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. (09) 587 9390 | faksi (09) 587 9905 toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Taitto: Ad Helena Oy | adhelena@adhelena.fi Paino: Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti 1.2011 ilmestyy viikolla 10. Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2010 Aikakauslehtien Liiton jäsen toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Ambulanssi 4.2010 12 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! )VPMMBNNFKBLPSKBBNNF %&'*#3*--""5503*5 Kuva: Jaakko Kyyrönen Huollamme yleisimmät ensihoitoyksiköiden käyttämät merkit. Olemme laitevalmistajien valtuuttama huoltoliike. Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Säännöllinen huolto lisää laitteenne toimintavarmuutta - suoritamme vuosihuollon yhteydessä vaatimusten mukaiset sähköturvallisuusmittaukset. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Jos määräaikaishuolto ei juuri nyt ole ajankohtainen, ota yhteys asiakaspalveluumme vian tai huoltotarpeen ilmettyä. *OUFSNFEWBMUBLVOOBMMJOFOBTJBLBTQBMWFMV IVPMUP!JOUFSNFE¾ XXXJOUFSNFE¾ *OUFSNFE0Z tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja lääkintälaitteiden laatusertifioitua huoltopalvelua koko Suomen alueella. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. ) & - 4 * / , * 5" . 1 & 3 & , 6 0 1 * 0 0 6 -6 Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: KAIKKEA MIKÄ LIIKKUU Sairaankuljetusyrittäjä. Miksi tehdä asioita puolella teholla? Rakennetaan yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva kokonaisuus. Saat vahinko-, työeläke- ja henkivakuutukset pankkipalvelujen kanssa saman katon alta ja voit keskittyä yrittämiseen. Me turvaamme taustan. Kysy lisää 03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi Vahinkovakuutukset myöntää A-Vakuutus Oy ja Pohjola Vakuutus Oy, Työeläkevakuutukset myöntää Ilmarinen, Henki- ja lisäeläkevakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy.
© Copyright 2024