Vuosikertomus ja yhteiskuntavastuuraportti 2013
VUOSIKERTOMUS YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO Yhtiön perustietoja Toimintamme perustat Yhteiskuntavastuu ja sen merkitys Toimitusjohtajan katsaus Innovaatioympäristö yhtiön menestyksen tekijänä Investoinnit Toiminnalliset ratkaisut Yhteistyö (yliopisto ja yritykset) Tutkimus ja kehittäminen osana innovaatioympäristön luomista Kampukset ja rakennukset, käyttö ja toiminta Riskit Corporate Governance Hankinnat Henkilöstö Yhtiön taloudesta Tilinpäätös Kiinteistöyhteenveto GRI-indeksi 3 4 5 6 9 10 11 12 13 14 16 18 21 22 24 44 48 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA Yhtiön nimi on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja kotipaikka Espoo. Yhtiölle on rekisteröity rinnakkaistoiminimiksi Aalto University Properties Ltd sekä Aalto Universitetsfastigheter Ab. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista toimitiloista. Yhtiö vastaa kiinteistöjen vuokraamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä niihin liittyvistä tukitoimista ja kiinteistöjen kehittämisestä. Yhtiö on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä vuonna 2009, ja se kuuluu Aalto-yliopistokonserniin. Aalto-korkeakoulusäätiö omistaa yhtiön osakkeista 2/3 ja Suomen valtio Senaatti-kiinteistöjen kautta 1/3. Osakkeiden lukumäärä on 1 200 000 kappaletta ja koko osakekanta on samaa osakelajia. Aalto-yliopistokiinteistöt-konserniin kuuluu kaksi tytäryhtiötä: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24 ja Kiinteistöosakeyhtiö Jämeränjälki. Jämeränjäljen osakkeet yhtiö osti maaliskuussa 2014, joten tilikauden 2013 konsernilaskelmassa mukana on ainoastaan Kiinteistö Oy Helsingin Arkadiankatu 24. TUNNUSLUKUJA (Milj. €) Yhtiö 2013 Konserni 2013 Yhtiö 2012 Konserni 2012 Liikevaihto 48,048,043,543,5 Käyttökate/käyttökate% 32,1 / 67 % 32,1 / 67 % 28,4 / 65 % 28,6 / 66 % Tilikauden tulos 8,613,2 6,410,9 Taseen loppusumma 380,9380,6336,3336,3 Omavaraisuusaste 49 % 49 % 52 % 52 % Rakennusten lukumäärä 33 kpl Huoneistoala 281 900 m2 Rakennusten markkina-arvoarvio 510 milj. euroa Henkilöstömäärä vuoden lopussa 14 OMISTAJAT Aaltokorkeakoulusäätiö Senaatti-kiinteistöt (Suomen valtio) 2/3 (66,7 %) YHTIÖ Aalto-yliopistokiinteistöt Oy 100 % TYTÄRYHTIÖT 1/3 (33,3 %) Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24 100 % Kiinteistöosakeyhtiö Jämeränjälki (yhtiö ostettu 14.3.2014) MISSIO ”Tarjota kansainvälisesti korkeatasoinen, houkutteleva tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristö.” VISIO ”Kampusalueemme ovat maailmanluokan ainutlaatuisia, yhteiskunnan korkeita arvoja kunnioittaen toteutettuja tutkimuksen, opetuksen ja kehitystyön kohtaamispaikkoja.” 4 TOIMINTAMME PERUSTAT Arvot ARVOSTUS • Pidämme kiinni sovituista asioista • Otamme muiden mielipiteet huomioon • Kunnioitamme toisen tekemää työtä • Kannustamme erilaisten mielipiteiden ilmaisuun • Arvostamme erilaisuutta EDISTYS • Pidämme osaamisemme tason korkeana ja ajantasaisena • Kannustamme henkilöstöä kouluttautumiseen • Etsimme parhaan osaajan kulloiseenkin tehtävään • Tuemme asiakkaan osaamisen kehittymistä tilojen käytössä VASTUULLISUUS Strategiset tavoitteet • Asiakastyytyväisyyden myönteinen kehitys • Riittävä kannattavuus ja omavaraisuus • Energiatehokkuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ylläpidossa • Kiinteistöjen kuntotason kohottaminen -> ennakoimattomien korjausten määrä optimoidaan elinkaarikustannukset minimoiden • Investoinneissa tuotetaan ratkaisuja, jotka edesauttavat asiakkaan tilankäytön tehostamista ja muunneltavuutta Kriittiset menestystekijät • Joustava ja luonteva yhteistyö yliopiston kanssa • Kyky tuottaa pitkäntähtäimen kustannustehokkaita ratkaisuja • Kiinteistönpidon (rahoitus, ylläpito, investoinnit) osaaminen • Sitoutunut henkilöstö • Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen • Teemme päätöksiä ja ratkaisuja sekä kannamme niistä vastuun • Toimimme oikeudenmukaisesti kaikkia sidosryhmiä kohtaan – sisäisiä ja ulkoisia, henkilöstöä, asiakkaita ja muita • Pyrimme kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin Lämpömiehenkuja 2 Espoo 5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS SUURI Yhtiön yhteiskuntavastuu jakautuu taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Olemme todenneet 16 vastuullisuustekijää, jotka vaikuttavat eri tavoin yhtiön liiketoimintaan, ja joiden merkitys sidosryhmillemme vaihtelee. Vastuullisuustekijöitä ja niiden merkitystä on kuvattu oheisessa kaaviossa ja tässä raportissa. Vastuullisuustekijät määriteltiin tunnistamalla olennaisia yhteiskuntavastuun vaikutuksia arvoketjussa sekä sidosryhmien kiinnostuksen perusteella. Raportissa esitettyjen yhteiskuntavastuun tulosten kattavuus ja laskentaraja on kuvattu kunkin osa-alueen yhteydessä. Sidosryhmien näkemykset eri tekijöiden merkityksestä perustuvat omaan subjektiiviseen arvioomme. Sidosryhmätutkimusta yhtiössä ei ole tehty. KOHTALAINEN 4 • Aalto-yliopiston johto, tilahallinnan henkilöstö, korkeakoulujen ja osastojen johto, yliopiston muu henkilöstö, opiskelijat ja yli oppilaskunta • Senaatti-kiinteistöt • Valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö • Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö • Uudenmaan ELY-keskus • Espoon ja Helsingin kaupunkien johto (kaupunginjohtajat, apulaiskaupunginjohtajat, elinkeinojohtajat jne.), luottamushenkilöjohto, lautakuntajäsenet (ympäristö, kaupunkisuunnittelu, rakennus, julkisivu, yleiskaava, jne.), maankäytön suunnittelun johto ja johtava henkilöstö sekä rakennusvalvontaviranomaiset • Rahoituslaitokset • Työnantaja- ja edunvalvontajärjestöt • Media • Muut Otaniemen kiinteistönomistajat ja vuokranantajat (erityisesti HOAS) • Kiinteistöalan neuvonantajat sekä kiinteistöja huoneistovälittäjät • Suunnittelutoimistot • Rakennusliikkeet • Alihankkijat, tavarantoimittajat ja palvelutuottajat 1 9 2 6 11 13 14 7 15 16 5 VÄHÄINEN KOHTALAINEN Vaikutus liiketoimintaan Sidosryhmät voidaan jakaa pääluokkiin vaikuttavuuden ja vaikutussuunnan perusteella. Pääryhmiä ovat: 1.Osakkeenomistajat 2. Vuokralaiset ja heidän asiakkaansa 3. Julkinen valta ja niihin luettavat tahot 4. Markkinatekijät ja resurssit 5.Naapurit Osakkeenomistajilla on suurin valta vaikuttaa yhtiön toimintaan. Vaikutus on kuitenkin kaksisuuntainen, sillä toisaalta yhtiön taloudellinen onnistuminen näkyy myös omistajien taloudessa. Vuokralaisten ja yhtiön välinen suhde on vahvasti kaksisuuntainen. Osapuolet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Julkiseen valtaan suhde on pääosin yksisuuntainen, sillä yhtiö voi vaikuttaa vain vähän julkisen vallan toimintaan. Julkista valtaa suhteessa yhtiöön käyttävät valtion keskushallinto, rakennussuojeluun osallistuvat tahot sekä lisäksi tuomioistuimet ja verottaja. Markkinatekijöihin yhtiö ei voi merkittävästi vaikuttaa, eikä liioin markkinatekijöillä yleensä ole suoraa vaikutusmahdollisuutta yhtiön toimintaan. Markkinatilanne vaikuttaa vahvasti yhtiön resursseihin. Naapurit ovat kiinteistönomistamiseen keskittyvälle yhtiölle erityinen sidosryhmä. Suhde on yleensä tasapuolinen ja kaksisuuntainen, ja sitä määrittelee vahvasti lainsäädäntö. Taloudellinen vastuu 1. Pitkäjänteinen tuloksellisuus ja kustannustehokkuus 2. Taloudellinen hyöty sidosryhmille 3. Eettinen liiketoiminta – harmaan talouden vastustaminen 4. Vastuullinen hankinta 5.Työllistävyys Ekologisuus 6. Rakennuksen elinkaaritalous 7. Kampusten elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset 8. Luonnon monimuotoisuus 10 12 8 VÄHÄINEN Sidosryhmien kiinnostus 3 Keskeisiä sidosryhmiä yhtiölle ovat SUURI Sosiaalinen vastuu 9. Hyvä sisäilma 10. Kulttuuriarvojen vaaliminen 11. Hyvä toimintaympäristö 12. Tilojen turvallisuus ja terveellisyys 13. Hyvä rakennettu kaupunkiympäristö 14. Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen 15.Tutkimushankkeet 16. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Muutosvaihe alkoi investointiohjelmaa odotellessa Hyvä lukija, olet saanut luettavaksesi Aalto-yliopistokiinteistöjen ensimmäisen yhteiskuntavastuuselvityksen sisältävän vuosikertomuksen. Vuosikertomukseen on sisällytetty GRI:n (Global Reporting Initiative) vaatimusten mukainen sisältö pääosin huomioiden kuitenkin valtioneuvoston kanslian ohjeet raportoinnin järjestämiseksi. Olemme kuitenkin katsoneet, ettei yhtiön toiminnan laajuus edellytä GRI:n ja VNK:n ohjeiden kirjaimellista noudattamista. Vuotta 2013 yhtiössä leimasi valmistautuminen tulevaan investointiohjelmaan, mihin liittyi myös paljon epävarmuutta aikataulujen osalta. Kuten kiinteistöinvestoinneissa usein on, tässäkin päätöksenteko riippuu useista eri osatekijöistä ja intressiryhmistä, joiden on ratkottava esille nousevat kysymykset ennen kuin kokonaisuuksista voidaan tehdä päätöksiä. Yhtiön keskeiset hankkeet ovat siirtyneet eteenpäin, eikä aloituksista ole saatu aikaiseksi päätöksiä suunnittelun eikä etenkään investointien osalta. Hanke- ja investointipäätösten siirtymisestä huolimatta olemme valmistelleet hankkeiden rahoitusta, sillä hankeohjelmaan kirjatut hankkeet tulevat näillä näkymin joka tapauksessa toteutettaviksi pääosin nyt nähtävissä olevassa laajuudessaan. Yhtiön periaatteena on ollut varmistaa rahoitus sataprosenttisesti ennen lopullisia rakentamispäätöksiä, mikä on johtanut hankkeiden siirtyessä merkittävään vieraan pääoman kertymiseen kassaan. 40 miljoonan euron lainan nosto Pohjoismaiden Investointipankilta sekä 100 miljoonan euron lainasopimus Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa varmistivat rahoituksen vuosille 2014 ja 2015. EIB:n lainaa ei tulla nostamaan vielä vuoden 2014 aikana. Kertyneen kassavarannon (vajaat 60 miljoonaa euroa) sijoitustoiminta on tuonut yhtiön varsinaisen ydintoiminnan rinnalle lisätoiminnon, johon emme kuitenkaan ole nähneet tar- peelliseksi resursoida henkilöstöä toiminnan lyhytaikaisen luonteen johdosta. Yhtiön nykyiset kassavarat käytetään joka tapauksessa investointeihin seuraavien 1,5–2 vuoden kuluessa. Tulevissa rahoitusratkaisuissa on tarkoitus keventää rahoituksen varmistuksen vaatimusta ja ottaa käyttöön nk. lyhytaikaisen rahan instrumentteja, joilla hankkeiden rahoitus voidaan järjestellä rakentamisvaiheen aikana. Olemme jättäneet osan rahoitusratkaisuista tietoisesti tuleville vuosille, jotta ne voidaan tehdä lähempänä varsinaista rakentamisvaihetta. Vuokrausasteessamme ei vuonna 2013 tapahtunut olennaisia muutoksia, mutta Aaltoyliopiston tilojen irtisanomistarpeet olivat nähtävissä jo loppuvuodesta. Tämä vapautti tiloja alkuvuodesta 2014 muuhun käyttöön noin 10 000 m2 Otaniemen alueella. Yhtiön talouteen ja kannattavuuteen tilojen irtisanomisilla ei ole merkittävää vaikutusta, mutta yhtiön toimintaan ne vaikuttavat. Neljän ensimmäisen toimintavuotensa ajan yhtiö on ollut selkeästi investointi- ja ylläpito-organisaatio, jonka pääasiallinen vuokralainen on ollut Aalto-yliopisto. Jatkossa yliopiston osuus vähenee selvästi ja muu vuokraustoiminta kasvaa edelleen. Muutos edellyttää henkilöstöjärjestelyjä ja tehtävämuutoksia. Toimitilojemme tyhjeneminen osuu yhtiön kannalta haasteelliseen markkinatilanteeseen. Alalla on jatkunut jo joitakin vuosia suuntaus kohti yhä tiiviimpiä toimistotyön ympäristöjä, mitä ovat osaltaan vahvistaneet teknologian tuomat muutokset työskentelytavoissa. Näiden seurauksena toimitilan vajaakäyttö on kasvanut merkittävästi pääkaupunkiseudulla, mikä näkyy erityisen voimakkaana Otaniemen lähialueilla Keilaniemessä sekä Pohjois-Tapiolassa. Trendin arvioidaan jatkuvan vielä muutaman vuosikymmenen, vaikka väestönkasvu pääkaupunkiseudulla pysyisikin nykyisellään. Olemme lähteneet vastaamaan toimitilamarkkinoiden haasteeseen kehittämällä vahvaa brändiä Otaniemeen. Keskeisessä roolissa tässä ovat Aalto-yliopiston tutkimus- ja opetustoiminta sekä siihen liittyvä yritysyhteistyö, joiden avulla Otaniemi erottautuu selkeästi edukseen muista yritysalueista. Kevään 2014 yrityspäättäjäkyselyssä nousi esille vahva mielikuva Otaniemestä teknologian opetus- ja tutkimusalueena. Jatkossa tavoitteena on vahvistaa mielikuvia alueesta erinomaisena sijoituspaikkana myös yrityksille. Sijainniltaan alue on hyvin kilpailukykyinen tulevan Länsimetron ja Raide-Jokerin linjauksen ansiosta. Yhtiön Töölössä sijaitsevat kohteet ovat peruskorjattuja eikä niihin kohdistu merkittäviä investointitarpeita. Otaniemessä peruskorjaus ohjelman toteuttamista on jatkettu TKK:n entisen päärakennuksen rakennustöillä. Lisäksi alueella on käynnistetty Kirjaston peruskorjauksen suunnittelu. Yhtiö on investoinut toimintansa aloittamisen jälkeen − eli vuoden 2010 alusta lähtien − uudis- ja peruskorjaushankkeisiin yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 jatkuvan ohjelman aikana tarkoituksemme on investoida vielä noin 160–170 miljoonaa euroa peruskorjaus- ja muutostyöhankkeisiin sekä 90– 100 miljoonaa euroa uudiskohteisiin. Lisäksi aluerakenne- ja pysäköintiratkaisut edellyttänevät 10−20 miljoonan euron investointeja. Näiden osalta investointien lopullinen suuruus riippuu alueen asemakaavan pysäköintinormeista, joihin olemme hakeneet kevennystä yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Uusinvestoinneistamme merkittävin on Otaniemen Uusi Rakennus, johon sijoittuvat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päätoiminnot sekä alueen kaupalliset palvelut. Hankkeen maankäytön suunnittelu toteutettiin kaupunkikuvallisena arkkitehtuurikilpailuna, joka päättyi elokuussa 2013. Hankkeesta 7 Toimitusjohtaja Kari Kontturi on määrä tehdä investointipäätös kesäkuussa 2014. Hanke on Espoolle myös merkittävä kaupunginosahanke, koska se aiheuttaa huomattavia muutoksia kaupunkirakenteessa, alueen liikenneverkossa ja yleisessä kaupunkikuvassa. Alueen kaupunkimiljöö on luokiteltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. välineeksi kehitettävällä työkalulla pyrimme vauhdittamaan uuden erinomaisen kampuksen syntyä maailmanluokan tutkimukselle ja opetukselle. Merkittävä investointi on ollut myös näkyvyyttä paljon saanut Dipolin osto, jota valmisteltiin 2013 loppuvuonna ja joka saatiin päätökseen vuoden 2014 maaliskuussa. Investoinnin suuruus on kokonaisuudessaan runsaat 20 miljoonaa euroa. Otaniemeen pyritään saamaan kaupallisten palvelujen ja uudenlaisen kampusajattelun tukemiseksi myös merkittävää asuntotuotantoa. Uusimmassa hahmotelmassa alueelle nousisi jopa yli 300 000 m2 uusia asuntoja. Asuntotuotannon lisääminen ja alueen kehittäminen ovat meille tärkeitä asioita, joita edistämme yhdessä Espoon kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Alueen maankäytön suunnittelussa viime vuodet ovat sisältäneet kiivasta innovointia. Kehitämme yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa laajaa, koko Otaniemeä koskevaa 3Dmallia, jossa esitellään sekä alueen nykyinen infrastruktuuri että kaikki tulevat hankkeet katuverkkoineen. Maankäytön suunnittelun apu- Asuminen on osa alueelle syntyvää globaalia nk. InnovaatioHubia, jonka kehittämistä aiomme jatkaa vielä vuosien ajan. Tavoitteenamme on luoda alueelle asumisen polku opiskelijaasunnosta vuokra-asumisen kautta omistusasumiseen eritasoisine ja -kokoisine vaihtoehtoineen. Tämän polun synnyttämiseen yhtiö osallistuu maankäytön suunnittelulla. Yhtiö ei investoi asuntoihin nykyisen strategiansa mukaisesti. Innovaatioympäristön kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä mm. Tekesin, Finnpron ja Finnveran mahdollinen tulo Otaniemeen. Erityisesti Tekesin tulo toisi kokonaisuuteen innovaatioympäristölle olennaisen riskirahoituselementin, joka on toistaiseksi puuttunut alueelta kokonaan. Innovaatioympäristön luomisen seuraavassa vaiheessa tarkoitus on rakentaa alueelle oppimisen ketju päiväkodista alkaen. Tässä yhtiömme voi olla tulevaisuudessa tietyin rajoituksin myös investoijan roolissa. InnovaatioHub tukee yhtiön toimitilavuok rausta pitkällä aikavälillä, ja siksi näemme tärkeäksi panostaa tässä vaiheessa myös taloudellisesti sen synnyttämiseen. Rakennuttamistoiminnan kasvu sekä suuntautumisemme aiempaa selvemmin vuokraustoi- 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS mintaan ja tilamarkkinointiin ovat nostaneet esiin resurssikysymyksiä. Kiinteistöalan teknisen henkilöstön rekrytoinneissa näkyvät yhä 1990-luvun laman vaikutukset. Myös teknisen alan opetuksen valtakunnalliset linjaukset ovat johtaneet yhä heikkenevään osaajatarjontaan kiinteistöalan perustehtävissä. Etenkin kokeneiden ihmisten rekrytointi on vaikeutunut. “Väre” Tukitoiminnoissa, kuten hallinnossa ja järjestelmissä, olemme tehneet ja käynnistäneet lukuisia uudistuksia, joiden taustalla ovat muutokset omassa toiminnassamme sekä lakimuutoksista aiheutuneet uudet vaatimukset. Saimme WWF:n Green Office -merkin, ja tavoitteenamme on ollut kokonaan paperiton toimisto. Käynnistimme myös projektin siirtymisestä dokumentinhallintaan, joka on tätä kirjoitettaessa otettu jo käyttöön. Vuonna 2013 toteutimme myös monitilatoimistoon siirtymisen prosessin tarvittavine muutostöineen, ja siirtyminen uuteen työympäristöön tapahtui vuoden 2014 puolella. Yhtiössämme on siis toteutettu lyhyessä ajassa merkittävä määrä henkilöstön ja koko organisaation toimintaan ja työskentelyyn liittyviä muutoksia, jotka liittyvät kuitenkin toisiinsa. Yhtiön toinen omistaja, Suomen valtio, on omistajaohjauksensa kautta suositellut yhtiöllemme raportoinnin muuttamista GRI:n mukaiseksi, koska siinä huomioidaan yhtiön yhteiskuntavastuu ja sen merkitys. Teimme syksyllä 2013 päätöksen, että yhtiö julkaisee ensimmäisen yhteiskuntavastuuraportin keväällä 2014. Luettavanasi on nyt tämä ensimmäinen julkaisumme. Alaamme koskevan sääntelyn jatkuva lisääntyminen lisää merkittävästi hallinnon työmäärää ja kustannuksia. Uusista säännöksistä merkittävin on tilaajan ilmoitusvelvollisuuksien kasvattaminen, joka tulee voimaan kesällä 2014. Harmaan talouden torjunta nivoutuu myös yhtiömme arvoihin ollen osa vastuullisuuttamme. Lain valmistelussa jätettiin kuitenkin valitetta- vasti huomiotta alan lausunnot lain tuottamista lisäkustannuksista. Teemme suhteellisesti paljon kehittämistoimintaa, jossa merkittävin panostuskohteemme on Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -hanke. Siinä tavoitteenamme on turvata terve kustannusrakenne. Hankkeessa keskitytään energiakustannuksiin, jotka muodostavat noin 50 prosenttia kaikista kiinteistön ylläpidon kuluista. Riippuvaisuus monopoliyhteisöjen hinnoittelusta ja yksipuolisista energiaratkaisuista ovat yhtiölle merkittävä taloudellinen riski pitkällä aikavälillä. Muita keskeisiä, vuoden aikana jatkuneita kehittämishankkeita olivat oppimisympäristöjen kehittäminen sekä energiansäästötarpeiden selvitys ja toimeenpano. Olemme tiivistäneet pitkäjänteisesti asiakasyhteistyötä, jonka kehittämisessä meitä ohjaavat Aalto-yliopiston vahvat yhteiset tunnistetut intressit ja tahto. Henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostamista olemme niin ikään jatkaneet edelleen. Henkilöstöämme on suorittamassa mm. ISA-tutkintoa, kiinteistöliiketoimintaan liittyviä AMK-tutkintoja sekä RAPS- tutkintoja. Tuemme tutkintojen suorittamista opintovapaaohjelmalla. Käytössämme on etätyöratkaisut, mobiilityöskentely sekä merkittävät työaikajoustot. Palkitsemisjärjestelmää jatkoimme vuodelle 2014. Osana toimintamme kehittämistä olemme myös jatkaneet henkilöstömme osallistamisen parantamista. Tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Tulevien 3−4 vuoden aikana yhtiön tase vahvistuu rakennuttamistoiminnan kasvaessa. Rakennusalan suhdanteiden heikkeneminen voi näkyä urakkahintojen reaalitason laskuna. Myös investointeihimme aiemmin liittynyt merkittävä kustannusriski urakkahinnoissa näyttäisi olevan tältä erää ohi. Vaikka yhtiön nykyinen henkilöstö on ammattitaitoista ja työssään onnistunutta, toiminnan kehittyminen lisää jonkin verran tarpeita kasvattaa henkilöstöresursseja. Tavoitteenamme on yltää nykyisillä resursseilla entistä parempiin tuloksiin, mutta joudumme myös sopeutumaan nopealla syklillä kyetäksemme vastaamaan toimintaympäristössämme ja oman toimintamme lähtökohdissa tapahtuviin muutoksiin. Kari Kontturi Otaniemen työntekijöistä 20 % käyttää yksityisautoa työmatkoilla. 9 INNOVAATIOYMPÄRISTÖ YHTIÖN MENESTYKSEN TEKIJÄNÄ Missionsa mukaisesti Aalto-yliopistokiinteistöjen tavoitteena on luoda kampus, joka tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisen, houkuttelevan tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristön. Tällainen ympäristö muodostuu seuraavista tekijöistä: • Kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä säädösympäristö • Fyysinen ympäristö sekä palvelurakenteet • Koulutus (peruskoulutuksesta yliopistoihin) • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) • Klusteriohjelmat • Testiympäristöt ja -alustat • Hautomotoiminnot • Pk-yritykset • Kasvuyritykset • Veturiyritykset Edellä mainituista kolme ensimmäistä muodostavat perustan muille tekijöille. Otaniemen innovaatiokeskittymän profiili on tehdyn selvityksen mukaan seuraava: Kaavio (HubConcepts) osoittaa arvion siitä, kuinka suuri osuus kustakin osatekijästä Otaniemessä toteutui vuonna 2011. Näiden lisäksi tarvitaan vielä tekijöitä, jotka auttavat InnovaatioHub-kiihdyttimen toimintaa. Tällaisia tekijöitä voidaan kuvata polkuina seuraavasti: • Asumisen polku opiskeluasumisesta edullisten vuokra- ja omistusasuntojen kautta tasokkaisiin vuokra- ja omistusasuntoihin. • Innovaatioiden polku tukee ideoiden kehittämistä innovaatioiksi siten, että syntyy uusia tuotteita ja yrityksiä. Järjestelmässä muun muassa turvataan innovaatioiden immateriaalioikeudet sekä annetaan designja markkinointiosaamista. • Toimitilapolku varmistaa, että idean kehittelystä tuotteeksi -prosessin aikana käytössä on kuhunkin tilanteeseen sopivat tilat ja ratkaisut palveluineen. Otaniemen innovaatio keskittymän profiili Ankkurit Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Klusteriohjelmat T&K toiminta Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Vaakapalkin kirkas väri osoittaa Otaniemessä jo nyt olevan ko. tekijän osuuden optimaalisesta määrästä. Polkujen tarkoituksena on pitää ideat, innovaatiot ja tuotekehitys sekä niihin liittyvä osaaminen Otaniemessä ja siten kasvattaa osaamistiheyttä alueella. Aalto-yliopistokiinteistöjen jatkuva ja pitkäaikainen menestys nojaa Aalto-yliopiston onnistumiseen omissa koulutus- ja tutkimustavoitteissaan. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, minkä takia myös meidän kannattaa tukea edellä kuvattujen tekijöiden kehitystä alueella. Vahva kehitys kaikissa osatekijöissä ylläpitää ja lisää monipuolista toimitilakysyntää Otaniemessä ja siten varmistaa yhtiön vuokraustoiminnan onnistumisen. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita toimitilakiinteistöjä sekä harjoittaa vuokraustoimintaa. Tästä syystä yhtiö ei suoraan panosta asuntoinvestointeihin eikä yritys- sekä yhteiskuntaverkostojen rahoittamiseen. Näitä edesautamme luomalla fyysiseen ympäristöön tiloja, joihin yritysten ja muiden yhteisöjen on luonnollista sijoittua. Asuntotuotantoon osallistumme myös kaavoittamalla omaa kiinteistöomaisuuttamme asuntotuotannolle. Tavoitteenamme on luoda kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristö. 10 INVESTOINNIT Yhtiö investoi lähinnä yliopistokäyttöön tarkoitettuihin toimitiloihin sekä niiden tarvitsemaan infrastruktuuriin. Maantieteellisesti toimimme pääasiassa Otaniemessä ja vähäisessä määrin myös Helsingin Töölössä. tiön kanssa menettelytavoista, joilla aluetta ja sen rakennuksia muutetaan. Museoviraston osalta lähtökohtana on, että kaikki rakennukset ovat suojelukohteita ja niitä käsitellään sen mukaisesti. Investointien moottorina ovat tähän saakka olleet pääasiassa Aalto-yliopiston tilatarpeet. Jatkossa investoinnit lähtevät yhä useammin yliopiston ympäristössä tapahtuvista sidosryhmien tilatarve- ja toiminnallisuusmuutoksista. Globaalissa markkinassa yritysten tuotekehitys- ja markkinointiponnistukset näyttäisivät nivoutuvan yhä tiiviimmin yliopistojen opetus- ja tutkimustoimintaan. Toteutimme vuoden 2013 aikana yliopiston tilaratkaisuja palvelevia investointeja jatkamalla Otakaari 1:n peruskorjausta, jonka aloitimme vuonna 2010 vaiheen 2 suunnittelulla. Vaihe 2 saatiin päätökseen keväällä 2013. Samalla käynnistyivät vaiheen 3 rakennustyöt, jotka valmistuivat keväällä 2014. Koko hankkeen on määrä valmistua keväällä 2015, jolloin kohteessa on yli 40 000 bruttoneliötä peruskorjattua yliopistotilaa. Peruskorjauksen kokonaishinta on noin 65 miljoonaa euroa. Investointeja ovat ohjanneet rahoituksen lisäksi Otaniemen rakennussuojelulliset tavoitteet sekä kaavarajoitukset. Alueen kehittämissuunnittelussa reunaehtona on sen pohjoista reunaa lähellä oleva Natura-alue. Rakennussuojelulliset tavoitteet kohdistuvat sekä alueen maankäyttöön että rakennusten pieniin yksityiskohtiin. Haasteenamme on ollut sovittaa asiakkaamme Aalto-yliopiston tavoite saada uusi kohtaamisia synnyttävä ja visuaalisesti mielenkiintoinen, muuntojoustava ympäristö olemassa oleviin rakennuksiin, joilla on korkea kulttuurillinen arvo. Tähän mennessä toteutetuissa hankkeissa eri osapuolten tavoitteet on onnistuttu yhdistämään hyvin ja hyvässä yhteistyössä. Yhtiö on käynyt jo toimintansa alussa periaatekeskustelut Museoviraston ja Alvar Aalto -sää- Vuoden 2013 aikana aloitimme hankesuunnittelun Otaniemen pääkirjaston peruskorjauksesta, jonka rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa Otakaari 1:n jatkona. Toimintaa palvelevaan infrastruktuuriin liittyvä Yhteisväestönsuoja 1:n peruskorjaus eteni vuoden lopulla urakkalaskenta-asiakirjojen valmisteluun. Vuoden aikana hankkeen ohjelmaa supistettiin jättämällä pois luolaston siviilikäyttömahdollisuus, koska se olisi edellyttänyt usean miljoonan euron lisäinvestointeja ilman, että sille voitiin osoittaa vastaavia tuottoja. Meritekniikan peruskorjauksen suunnittelu ei edennyt aikataulussa suuren kylmäallashallin toteutukseen sisältyvien teknisten haasteiden takia. Myös tutkimustyön tavoitteet ja niiden kehittyminen hidastivat suunnittelua. Merkittävimmän investoinnin, lähes 100 miljoonaa euroa maksavan Otaniemen Uuden Rakennuksen suunnittelussa voitiin aloittaa vuoden lopulla hankesuunnitteluvaihe arkkitehtuurikilpailun tuloksen ratkettua. Kilpailun voitti Verstas Arkkitehdit ehdotuksellaan ”Väre”. Ehdotus täytti hyvin kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet, ja rakennus täydentää erinomaisesti Otaniemen keskustaa kohti tiiviimpää kaupunkirakennetta. Hanke jaettiin heti hankesuunnittelun alussa kahteen vaiheeseen, joista vaihe 1 käsittää noin 34 000 brm2 ja vaihe 2 tulevien tilatarpeiden laajennusoptiona noin 10 000 brm2. Vaiheen 1 tilaohjelmaan sisältyy noin 6 000 m2:n liike- ja palveluosa, josta noin 1 500 m2 varataan opiskelijaravintolakäyttöön. Muu palvelutila tulee kaupallisille palveluille kuten päivittäistavarakaupalle. Rakennuksen optimaalista sijaintia korostaa sen sijoittuminen suoraan Otaniemen metroaseman (aseman tuleva nimi on Aalto-yliopisto) päälle siten, että aseman lippuhallista noustaan suoraan rakennuksen palvelutoimintojen alueelle. Investointipäätökset Uuden Rakennuksen rakentamisesta tehdään kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuoden 2016 lopussa. Hanke edellyttää kaavamuutosta sekä merkittävää alueen kaupunkirakenteen, kuten katuverkon, uudelleen järjestelyä. Espoon kaupunki on panostanut erittäin paljon kaavahankkeen toteutuksen varmistamiseen tavalla, joka korostaa myönteisesti yliopiston ja kaupungin välistä yhteistyötä. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuksista vain yhdestä näkee vuoden ympäri merelle. 11 TOIMINNALLISET RATKAISUT Yhtiön toiminta on keskittynyt ensimmäisten vuosien aikana yhtä uudisrakennushanketta lukuun ottamatta kiinteistösalkun haltuunottoon ja hallinnointiin sekä kiinteistöjen ylläpito- ja peruskorjaustoimintaan. Yliopistolta vapautuvien tilojen myötä toimintamme perusrakenne muuttuu, kun tilojen vuokrauksesta tulee yksi tärkeä osa toimintaamme. Markkinointi ja myynti nousevat uudeksi merkittäväksi toiminnaksi, mihin olemme valmistautuneet kesästä 2013 alkaen. Investointien kasvu edellyttää niin ikään toiminnan järjestelyä, millä on vaikutuksia nykyi- sen henkilöstön tehtäviin sekä koko organisaation rakenteeseen ja henkilöstömääriin. Henkilöstön tehtäväkuvia on tarkennettu ylläpidon ja vuokrauksen osalta. Osa ylläpidon henkilöstöstä on ottanut vastuulleen vuokraustoiminnan. Henkilöstöä on siirtynyt myös toimialojen välillä. Rakennuttamistoiminnassa aiomme vahvistaa organisaatiotamme siten, että yhtiö voi jatkossa johtaa yhä enemmän itse rakennuttamista, jolloin vain resurssihuiput ostetaan ulkopuolisilta rakennuttajapalvelujen tarjoajilta. Vuokraustoimintaan ei ole suunniteltu lisää omia resursseja. Tavoitteenamme on verkostoitua ja tukeutua markkinoinnissa sopimusten avulla merkittävässä määrin toimitilavälittäjiin. Yhtiö kehittää kuitenkin toimivat ja asiakkaiden tarpeita tukevat verkkopalvelut toimitilojen hakuprosesseihin. Osaa vapaista tiloista vuokrataan toimitilamanagerin kanssa yhteistyöhankkeena. Toiminnalliset muutokset edellyttävät myös tietohallinnolta uusia ratkaisuja vuokraustoiminnan ja jälkimarkkinoinnin edellytysten varmistamiseksi. Learning Hub Konemiehentie 2 Espoo 12 YHTEISTYÖ (YLIOPISTO JA YRITYKSET) Yhtiö teettää vuosittain käyttäjätyytyväisyyskyselyn, jonka kohderyhminä on yliopiston henkilöstö, opiskelijat ja talokohtaisesti nimetyt talovastaavat. Käyttäjätyytyväisyyskyselyssä kysytään palautetta tiloista, kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon palvelutasosta, ulkoalueiden hoidosta, Otaniemen ravintolapalveluista sekä yhtiön henkilökunnan toiminnasta. Vuoden 2013 syksyn tutkimuksessa kysyttiin myös kestävästä kehityksestä ja liikkumisen ratkaisuista. Tiivistelmä kyselyn tuloksista on julkaistu verkkosivuillamme (aaltonet.fi) sekä talojen infotauluilla. Käyttäjätyytyväisyyskyselyn kestävän kehityksen teemaosiossa vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi kestävän kehityksen kannalta merkittävintä Aallon tiloihin ja tilapalveluihin liittyvää seikkaa. Kaikki vastaajaryhmät valitsivat tärkeimmäksi asiaksi energiatehokkuuden. Muiden seikkojen osalta painopisteet vaihtelivat vastaajaryhmittäin, ja erityisesti talovastaavien näkemykset poikkesivat muista. Vastaustulokset on esitetty oheisessa kaaviossa. Yliopistolla ja Aalto-yliopistokiinteistöillä on hyvin samanlaisia tavoitteita liittyen yritysten kanssa toimimiseen. Yliopiston näkökulmasta yhteistyön perustalla ovat akateeminen koulutus ja tutkimus. Yhtiöllä on yritysyhteistyöhön liiketaloudellinen näkökulma, jossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa hyvä taloudellinen tulos. Tässä keskiössä ovat pitkät ja avoimet vuokrasuhteet sekä monipuolinen palvelutarjooma. Muista alan toimijoista erottaudumme tarjoomalla, joka nojaa Aalto-yliopiston yrityksille tarjoamaan tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Tavoitteenamme on integroida tila- ja käyttäjäpalvelumme yliopiston palvelujen kanssa kokonaisuudeksi, josta jokainen yliopiston ja yhtiön asiakas voi valita tarkoitukseensa parhaiten soveltuvat osakokonaisuudet. Tila- ja käyttäjäpalveluja yhtiö tuottaa verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa, jotta saamme parhaat mahdolliset resurssit ja kilpailuedun muihin toimitilojen tarjoajiin nähden. Kestävä kehitys (opiskelijat, henkilöstö, talo- ja tilavastaavat) Mitkä seikat Aallon tiloissa ja tiloihin liittyvissä palveluissa ovat mielestänne merkittävimmät kestävän kehityksen kannalta (valitse 2 tärkeintä) Energiatehokkuus 54 % 59 % 70 % HENKILÖSTÖ Ihmisten käyttäytyminen 30 % 27 % 65 % TALOVASTAAVAT Sijainti, sijottautuminen, liikenneyhteydet 26 % 27 % 0% Jätehuolto, kierrätys, lajittelu 25 % 23 % 15 % Kiinteistöhuolto, kunnossapito 18 % 14 % 40 % Tilankäytöntehokkuus, tilojen muunneltavuus 14 % 16 % 5% Kestävät ja ajattomat materiaalivalinnat 10 % 14 % 0% Rakennuksen käyttöikä, kohteen muuntojoustavuus käyttötarkoituksen suhteen 13 % 10 % 5% Jokin muu asia,mikä? 1% 1% 0% Vihreät vuokrasopimukset - Green Leases 1% 0% 0% OPISKELIJAT Vastaajien määrä •Henkilöstö482 •Opiskelijat375 •Talovastaavat20 Kysely toteutettiin loka- marraskuussa nettikyselynä Alvar Aalto on suunnitellut Otaniemen rakennuksista 14. 13 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN OSANA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN LUOMISTA Panostukset TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan lähtevät yhtiön missiosta, visiosta ja strategisista tavoitteista. Kehittämisen painopistealueiksi olemme nostaneet uusien oppimisympäristöjen kehittämisen, energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut sekä globaalisti vetovoimaisen Otaniemen InnovaatioHubin kehittämisen. TKI-työtä olemme tehneet tiiviisti RYM Oy:n kahdessa strategisessa tutkimusohjelmassa, joita ovat (1) Sisäympäristöt ja (2) Energizing Urban Ecosystems, sekä läheisessä yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkimusyhteisön kanssa. TKI-työn tavoitteena on viedä tutkimustuloksia käytäntöön esimerkiksi suunnitteluohjeiden kehittämisen ja erilaisten pilottien kautta. Sisäympäristöt-ohjelmaan kuuluvaa Tulevaisuuden oppimisympäristöt -tutkimusta hyödynsimme uuden oppimiskeskuksen suunnittelussa. Keskuksen konseptin kehittämisessä kokeiltiin palvelumuotoilun menetelmiä, ja esimerkiksi kirjaston henkilöstöä ja muita sidosryhmiä osallistettiin muutosprosessiin. Ravintolat monikäyttötiloina -hanketta hyödynsimme Pihazzo-konseptissamme. Sen ajatuksena on, että kampuksen monikäyttöiset tilat soveltuvat ryhmä- ja yksilötyöhön, kokouksiin ja isompiin tilaisuuksiin niin, että tiloissa voi myös aterioida ja kahvitella. Kehityshankkeen toteutuksessa sovellettiin yhteiskehittelyn (cocreation) menetelmiä osallistaen eri sidosryhmiä, kuten yliopiston henkilöstöhallintoa sekä kampus- ja tilapalvelujen asiantuntijoita, palveluntuottajia, viranomaisia ja opiskelijoita. Oppimisympäristöt-tutkimuksessa selvitettiin yliopiston tilojen käyttöasteita kuudessa eri kohteessa. Selvityksillä ja näitä täydentävillä ympäristötehokkuuden mittareilla pyrimme saamaan paremman kuvan rakennusten elinkaaritaloudellisuudesta ja tehokkuudesta tulevien investointihankkeiden suunnittelun tueksi. Yhtiön päätavoite Energizing Urban Ecosystems -tutkimusohjelmassa on kehittää Otaniemestä globaalisti vetovoimainen InnovaatioHub, johon liittyen hankkeessa on selvitetty Otaniemen erityispiirteiden vahvuuksia ja heikkouksia houkuttelevuuden osatekijöinä. Hankkeessa on selvitetty myös erilaisia tulevaisuuden kaupan ratkaisuja ja trendejä sekä analysoitu näiden soveltuvuutta Otaniemen kampusalueelle. Kestävä kehitys ja energia-asiat ovat globaaleja trendejä, jotka ohjaavat myös Otaniemen kehittämistä. Yhtiö on panostanut näihin trendeihin ja taloudellisesti kestävään liiketoimintaan osallistumalla Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -projektin alkuvaiheen selvitystöihin osana EUE-tutkimusohjelmaa. Projektissa kehitetty alueellinen energiasuunnittelutyökalun konsepti ”Open Energy Site ae5” palkittiin kunniamaininnalla Tekesin Fiksu energia -kilpailussa 28.4.2014. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n henkilökuntaa 14 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Yhtiön kiinteistöomistukset keskittyvät kahdelle kampukselle. Suurin osa rakennuksista sijaitsee Espoon Otaniemessä, kolme rakennusta Helsingin Töölössä ja yksi tutkimusasema Kirkkonummella. Otaniemen alueen kehittämistä ohjaa tiiviin, jalankulkua ja pyöräilyä edistävän kampusrakenteen edistäminen. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja alueen muiden maanomistajien kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston ja alueen muun tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin tukeutuvan oppimisen ja yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Otaniemen kampuksen keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen, kaupallisten ja muiden palvelujen keskukseksi, joka toimii samalla myös joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyreittien solmukohtana. Tuleva metro ja pikaraitiotie vahvistavat joukkoliikenteen roolia, mikä vähentää henkilöautoliikennettä alueella. Otaniemen kampuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi yhtiö kehittää kampusalueen kevyen liikenteen väyliä. Peseytymis- ja pukeutumistilojen muutostöiden suunnitelmat kolmeen eri rakennukseen ovat rakennuslupakäsittelyssä. Nämä pyöräilyä edistävät kehit- Ympäristö- ja kehittämis päällikkö Satu Kankaala infotaulun edessä. tämistarpeet on tunnistettu myös vuosittaisessa käyttäjätyytyväisyyskyselyssä sekä syksyllä toteutetussa Otaniemen alueen liikkumisselvityksessä. Pysäköinnin kehittämistä selvitetään osana SPIRE-hanketta, jossa tutkitaan älykkäitä ja joustavia pysäköintijärjestelmiä sekä mobiiliteknologian hyödyntämistä. Pilottia suunnitellaan testattavaksi kolmella pysäköintialueella. Julkisen liikenteen käytön edistämiseksi yhtiö on asennuttanut 13 rakennukseen aulanäyttötaulut, joista lähimmän pysäkin aikataulut ovat reaaliaikaisesti saatavilla. Olemme tunnistaneet hyvän rakennetun kaupunkiympäristön yhdeksi osaksi vastuullisuuttamme. Sen ytimessä ovat kampusrakenteen tiivistäminen, kulttuuriarvojen vaaliminen, esteettisyys, saavutettavuus ja palvelujen kehittäminen. Teemme Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa tiivistä yhteistyötä säännöllisissä tapaamisissa, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita muun muassa peruskorjauksiin ja ulkoalueiden kehittämiseen liittyen. Suunnittelijavalinnoissa pyrimme suosimaan Otaniemen alueen erityisominaisuuksiin ja niiden säilyttämiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Käyttäjätyytyväisyyskyselyn 2013 perusteella Otaniemen kampusalueen yksi vahvuus ovat viheralueet, luonto ja meren läheisyys. Ulkoalueiden hoidossa viheralueiden viihtyvyyttä pyritään kehittämään yhtenä kampusalueen hyvinvointitekijänä. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita palstaviljelyalue Otaniemi Garden, joka otettiin käyttöön syksyllä 2013. Kampusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva luontopolku ja lintutorni tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua lähistön Natura-alueeseen. Yhtiö on ottanut Otaniemessä kolmessa kohteessa käyttöön jätteiden syväkeräinjärjestelmät ympäristösyistä sekä parantaakseen kampusalueen ulkoalueiden viihtyvyyttä ja paloturvallisuutta. Rakennusten yhteenlasketut arvioidut jätemäärät jakeittain on esitetty viereisessä kaaviossa. Yhtiön omistamat rakennukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 1960-luvulla rakennettuja. Rakennukset ovat peruskorjausiässä, ja korjauksia on myös parhaillaan käynnissä. Peruskorjauksissa tavoitteena on tavanomaisten korjaustöiden lisäksi parantaa rakennusten energiatehokkuutta sekä kehittää tilojen toiminnallisuutta niin, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Energiakatselmuksia on tehty 19 rakennuksesta. Kohteissa on toteutettu energiansäästötoimenpiteitä ja myös uusia toimia on vireillä. Osaan energiatehokkuustoimenpiteitä on haettu ja saatu energiainvestointiavustuksia. Yhtiö on mukana Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS), jonka mukaisesta säästötavoitteesta olemme saavuttaneet energiatehokkuustoimenpiteiden avulla 44 prosenttia. Säästöä on saavutettu yhteensä 2 362 MWh. Yhtiö perusti sidosryhmiä osallistavan energiatehokkuustiimin vuoden 2013 alussa. Tiimin tehtävänä on edistää energiaa säästäviä ratkaisuja Aallon kampuksilla. Osana energiatehokkuuden parantamista olemme pilotoineet erilaisia automaattisia etävalvonnan palveluita kahdessa rakennuksessa. Vuonna 2013 energiatehokkuustiimi aloitti ”Energianhallinta Aallon kampuksilla” -koulutukset, joilla pyritään osallistamaan talo- ja tilavastaavat sekä huoltomiehet energiatehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2013 yhtiö osallistui ensimmäistä kertaa WWF:n Earth Hour -tapahtumaan sekä Motivan organisoimaan Energiansäästöviikkoon. Syksyn Energiansäästöviikon ohjelma sisälsi yliopiston rehtorin ja Aalto-yhteisön eri toimijoiden blogikirjoituksia, energiatietokilpailun sekä tietoiskun Otakaari 1:n aulassa. Energiansäästöviikolla lanseerattiin myös Energiansäästöopas, jota jaettiin kaikkiin taloihin. Oppaan vinkit löytyvät myös verkkosivuiltamme sekä rakennusten infotauluilta. LÄMPÖTILA VALAISTUS PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMIS EKSI MUITA VINKKEJÄ VEDENKULUTUS VINKKEJÄ KEITTIÖÖN TIETO- JA KOPIOKON EET SEKÄ NIIDEN OH EISLAITTEET Aiomme osallistua Earth Hour -tapahtumaan sekä Energiansäästöviikkoon myös kuluvana vuotena. Tarkoituksemme on työstää tulevien Energiansäästöviikkojen ohjelmaa yhdessä Aalto Energy Platformin kanssa, jotta voisimme paremmin konkretisoida ja jalkauttaa tutkimusyhteistyön tuloksia kampuksille. Omistamissamme kiinteistöissä sähkönkulutusta ei voida tällä hetkellä mitata kiinteistö- ja käyttäjäsähkön osalta erikseen, vaan käyttäjäsähkö sisältyy bruttovuokraan. Yhtiön ja päävuokralaisen välistä vuokrasopimusta on täydennetty yhteisellä energiansäästösopimuksella, joka allekirjoitettiin vuonna 2010. Yliopiston kanssa sovimme sähkönkulutuksen vuositavoitteista, joita verrataan toteutuneeseen kulutukseen. Käyttäjä voi saada osan sähkönkulutuksen säästöstä vuokrahyvityksenä. Vuoden 2013 kulutuksesta yliopistolle maksettiin 11 930 euroa hyvitystä. Vuoden 2014 kokonaistavoite asetettiin 2,3 prosenttia vuoden 2013 tavoitetta alhaisemmaksi. Tavoiteasetannan periaatteita aiotaan edelleen kehittää. Kiinteistöyhtiön sähkön, lämmön ja veden kokonaiskulutus näkyvät viereisen sivun kaaviossa. Vuonna 2013 lämmönkulutus laski 7,5 prosenttia, lämmön ominaiskulutus 9 prosenttia, lämmön normitettu kokonaiskulutus 2,5 prosenttia ja lämmön normitettu ominaiskulutus 4,1 prosenttia vuoden 2012 kulutuksiin verrattuna. Samaan aikaan sähkönkulutus laski 2,0 ja vedenkulutus 10,1 prosenttia vuoden takaisesta. Yhtiö otti käyttöön rakennuskohtaiset aulainfonäyttötaulut 13 kohteessa vuoden 2013 elokuussa. Infonäyttöjen viestinnällisinä päätavoitteina on parantaa rakennuksiin liittyvien muutos-, korjaus- ja huoltotoimenpiteiden tiedottamista sekä tuoda rakennuksen energiankulutustiedot käyttäjille näkyviksi. Infotaulujen sisältöä aiotaan kehittää energiatiedon visualisoinnilla ja viestinnän suuntaamisella niin, että vaikutetaan käyttäjien energiankulutusta- poihin kulutusta vähentävästi. Kehittämistyötä tehtiin Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijaprojektina yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Osana TETS-tavoitteita ja hiilijalanjäljen pienentämistä yhtiö on ostanut yhä enemmän ns. vihreän sähkön sertifikaatteja. Vihreäksi sertifioidun sähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksestamme oli 20 prosenttia vuonna 2012 ja 50 prosenttia vuonna 2013. Vuonna 2014 tavoitteenamme on kasvattaa vihreäksi sertifioidun sähkön määrää edelleen. tuotannon osuus sähkönhankinnasta on alle 0,1 prosenttia. Tilojen turvallisuus ja terveellisyys on yksi yhtiön määrittelemistä vastuullisuus-näkökohdista. Yliopistolla on nimetty sisäilmatyöryhmä, jonka työskentelyyn myös yhtiön edustaja osallistuu. Ryhmässä edustettuina ovat myös yliopiston ja ylioppilaskunnan henkilöstö sekä opiskelijoiden ja yliopiston henkilöstön terveyspalvelujen tuottaja. Kehitämme vuoden 2014 aikana laskentamenetelmää kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan. Kampusten elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointia selvitetään Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -projektissa. Uuden rakennuksen energiasuunnittelun tavoitteita ovat ympäristökuormitusten ja energiankulutuksen minimointi, rakennusten muunneltavuus, sisäilman laatu ja rakennusmateriaalien huollettavuus ja korjattavuus sekä jätehuolto. Yhtiön uusimmalle uudisrakennuk- Olemme systematisoineet sisäilmaongelmien käsittelyä niin, että vahinkovauriot ja sisäilmaongelmaepäilyt aina kirjataan ja dokumentoidaan. Lisäksi sisäilmaongelmaepäilyistä teetetään ulkopuolisen palveluntuottajan laaja sisäilmakatselmus. Katselmuksen tulokset käsitellään työryhmässä, ja niiden tuloksista tiedotetaan asianosaisia. Yhtiö käynnistää myös välittömästi tarvittavat lisätutkimukset ja toimenpiteet. Tehdyt korjaustoimenpiteet raportoidaan ja dokumentoidaan korjauksessa käytettyjä materiaaleja myöten. Näin myös mahdollisten tulevien sisäilmaongelmaepäily- selle, Open Innovation Houselle, on myönnetty LEED Gold -sertifikaatti. OIH:n lisäksi aurinkosähköjärjestelmiä on Sähkömiehentie 4:ssä ja Otakaari 5:ssä. Otaniemen kampuksella on käytössä myös kaksi pientuulivoimalaa. Oman jen tutkimuksissa voidaan todentaa aiemmin tehdyt toimet. Ulkoalueiden liukkaudentorjunta on hoidettu asianmukaisesti, mutta silti vuoden 2013 aikana raportointiin kaksi liukastumistapausta. Kulutusluvut 2012 ja 2013 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Lämpö MWh 2013 kulutus yhteensä Lämpö MWh (normitettu) Sähkö MWh Vesi m3 2012 kulutus yhteensä Jätemäärät 2013 Biojäte 384,7 tn 36 % Sekajäte 123,3 tn 11,5 % Lasi 19,5 tn 2% Energiajäte 39,6 tn 4% Paperi 357,4 tn 33 % Kartonki 130,1 tn 13 Metalli 16,7 tn 1,5 % 16 RISKIT Yhtiössä laaditun ja yhtiön hallituksen vuonna 2010 käsittelemän sekä vuonna 2012 päivitetyn riskianalyysin mukaiset merkittävimmät riskit ovat: • Rakenteiden kestävyys (mm. kosteusvauriot) • Pääomarakenne (korot) • Vieraan pääoman hankinta • Laitteiden ja koneiden kestävyys • Toiminta-alueen (maantieteellinen) talouden taantuma/muutos Riskien suuruutta on arvioitu määrittelemällä riskin kertatapahtuman kustannusvaikutus sekä ennustamalla riskin todennäköinen tapahtumataajuus. Riskianalyysissä käytetyt pääluokat ovat seuraavat: 1. Riskit ylläpitotoiminnassa 1.1Sopimusriskit 1.2 Markkinariskit (lyhyt / pitkä periodi) 1.3 Tekniset riskit 1.4 Juridiset ja eettiset riskit 1.5Ympäristöriskit 1.6 Johtamisen riskit 2. Riskit vuokraustoimessa 2.1Sopimusriskit 2.2Markkinariskit 2.3 Juridiset riskit 2.4Alueriski 2.5 Toiminnallisuuden riski 2.6 Johtamisen riskit 3. Riskit rakennuttamisessa 3.1Sopimusriskit 3.2Markkinariskit 3.3 Juridiset riskit 3.4 Johtamisen riski 4. Riskit rahoituksessa 4.Korko 4.2 Muut rahoitussopimusten riskit 4.3 Vakuuksien arvoriski 4.4Kassariski 6. Strategiset riskit 6.1 Omistajapolitiikan riskit 6.2 Strategiset kumppanuudet ja sopimukset 6.3 Väärä visio 6.4Avainhenkilöriski 6.5Ylivarovaisuus Näiden pääluokkien alta tunnistimme kaikkiaan 75 erilaista riskiä. Samantyyppistä liiketoimintaa harjoittavilla kiinteistösijoitusyhtiöillä on hyvin samanlainen riskiavaruus. Toisaalta Aalto-kiinteistöyhtiön riskit poikkeavat muiden vastaavien yhtiöiden riskeistä omistuspohjasta ja erityisesti pääomistajan Aalto-yliopiston toiminnan poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Tämä ei kuitenkaan lisää yhtiön kokonaisriskitasoa, vaan päinvastoin: kokonaisuuden kannalta yhtiön omistuspohjalla on riskejä tasaava vaikutus. 5. Riskit hallinnossa 5.1Henkilöstöriski 5.2 Tietojärjestelmien haavoittuvuus 5.3 Tiedon hallinnan ja organisoinnin riskit 5.4 Juridiset riskit 5.5 Johtamisjärjestelmän riskit Lämpömiehenkuja 2 Espoo 17 ARKKITEHTUURITOIMISTO ALVAR AALLON SUUNNITTELEMAT RAKENNUKSET OTANIEMESSÄ Aalto-yliopiston pääkirjasto Otaniementie 9, Espoo 1. Liikuntakeskus OTAHALLI; Otaranta 6 1. vaihe 2. vaihe 1952 1954 2. 1. vaihe 2. vaihe 1954 1979 3. Metallimiehenkuja 2; VTT 1. vaihe 2. vaihe 1955 1962 4. VTT Energia; Biologinkuja 5 Lisäksi 6 vaihetta tämän jälkeen, eri suunnittelijoita. 1. vaihe 1960 5. Taiteidentalo; (ent. VTT) Lämpömiehenkuja 3 Vaiheet 1 ja 3; eri suunnittelijat 2. vaihe 1963 6. Otaniemen voimalaitos; Otakaari 6 1. vaihe 2. vaihe 1963 1993 7. 1. vaihe 2. vaihe 3. vaihe 1964 1969 1974 8. Otaniemen ostoskeskus; Otakaari 11 1. vaihe 2. vaihe 3. vaihe 1965 1969 1985 9. VTT- Palotekniikan laboratorio; Kivimiehentie 4 1. 2. 3. 4. vaihe vaihe vaihe vaihe 1966 1973 1978 10. TKK Puulaboratorio (ja VTT) – nyt Nanotalo. Puumiehenkuja 2 1. vaihe 2. vaihe 1966 1990 11. Otakaari 8; (”Senaatin toimistotalo”) 1. vaihe 1966 TKK – Sahalaboratorio ja varasto; Konemiehentie 1 Rakennushallitus TKK:n Päärakennus; Otakaari 1, H-, Y-, M-, ja A-osat K-osa U-osa 12. TKY- opiskelija-asuntola; Jämeräntaival 1noin 1966 13. TKK:n Kirjasto; Otaniementie 9 1969 14. Urheilukentän pukusuoja; Luolamiehentie 4 1972 1. vaihe 18 CORPORATE GOVERNANCE Yhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa vuonna 2011 hyväksytyssä ”Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinnan periaatteet, ohje raportointivelvollisuudesta ja muusta tiedottamisesta omistajille” todetaan mm. seuraavaa: Yhtiön toimintaa ohjaavat yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Henkilöstöasioissa toimintaperiaatteet on sovittu hallituksen hyväksymässä henkilöjohtamisen periaatteet -asiakirjassa. Em. asiakirjan/ ohjeen muutoksista päättää hallitus. Yhtiö ei ole julkinen hankintayksikkö. Yhtiön toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, säätiön toimintaa ohjaavat yliopistolaki ja säätiölaki. Suomen valtion kiinteistöomistuksesta vastaavan Senaatti-kiinteistön toimintaa ohjaavat liikelaitoksista annettu yleislaki sekä laitoskohtainen erityislaki ja asetukset. saavat olla läsnä lisäksi osakkeenomistajien lainopilliset avustajat. tunut joko yhtäaikaisesti tai ilmoitetussa määräajassa. Yhtiökokouksen avaa hallituksen nimeämä edustaja tai mikäli sellaista ei ole, niin hallituksen puheenjohtaja tai mikäli hän on esteellinen, niin toimitusjohtaja. Hallitus arvioi vuosittain ennen varsinaista yhtiökokousta omaa toimintaansa määrittelemällään tavalla. Yhtiökokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka laatii yhtiökokouksen kutsuma sihteeri. Yhtiökokouspöytäkirjan tarkastavat ja allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja yksi pöytäkirjan tarkastaja. Pöytäkirjantarkastaja ja puheenjohtaja eivät saa olla saman osakkeen-/osakeryhmän omistajan edustajia. Yhtiökokouksen pöytäkirjat numeroidaan vuosittain juoksevasti ja niiden arkistoinnista vastaa yhtiö. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat päättää yhtiön hallitus. Hallitus Yhtiökokous Yhtiökokouskutsu postitetaan tavallisena kirjelähetyksenä omistajan viralliseen osoitteeseen omistajan nimeämälle henkilölle osoitettuna. Kutsun määräajat lasketaan alkavaksi kirjeen lähettämispäivän jälkeisestä arkipäivästä alkaen. Omistaja sitoutuu ilmoittamaan yhtiölle mahdollisista yhteyshenkilön ja yhteystietojen muutoksista. Yhtiökokous järjestetään pääkaupunkiseudulla, ellei osakkaiden kanssa ole muuta sovittu. Kokouskutsun mukana toimitetaan kokouksen asialista. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ja siellä puhevaltaa käyttää omistajien nimeämien yhtiökokousedustajien lisäksi yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja/tilintarkastusyhteisön edustaja. Yhtiökokouksessa Osakassopimuksessa sanotulla toiminnan suunnittelulla tarkoitetaan mm. hallituksen oikeutta päättää yhtiön missiosta, visiosta sekä strategisista tavoitteista. Hallituksen tulee vuosittain tarkastaa mission, vision ja strategisten tavoitteiden ajanmukaisuus. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin voivat osallistua ja siellä käyttää puheoikeutta toimitusjohtaja sekä hallituksen tai toimitusjohtajan kutsumana asiantuntijat sekä yhtiön sisältä että ulkopuolelta. Hallituksella voi olla kutsumanaan ulkopuolinen sihteeri. Hallitus kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti ”tavalliseen kokoukseen” yhteiseen kokouspaikkaan. Hallitus voi tarvittaessa pitää myös puhelin- tai sähköpostikokouksia nopeaa käsittelyä vaativien asioiden eteenpäin viemiseksi. Puhelin- ja sähköpostikokoukset ovat päätösvaltaisia, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on niihin osallis- Hallituksessa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee hallitukselle toimitusjohtaja tai tämän määräämä edustaja. Mikäli toimitusjohtaja katsoo, että asialistalle on tulossa erittäin merkittäviä päätösasioita, toimitusjohtaja esittelee asiat omistajille ennen kokouksen esityslistan valmistumista kuullakseen omistajien kannan esillä oleviin asioihin. Lopullisen esityksen hallituksen kokoukseen em. asioissa muotoilevat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan asema, muut kuin tässä dokumentissa sanotut velvoitteet ja oikeudet määritellään häntä koskevassa kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Tehtävien perustana on osakeyhtiölaki (erityisesti 6 luku, 17§). Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta, strategian ja tarkempien toimintasuunnitelmien toteuttamisesta sekä yhtiön kehittämisestä hallituksen päätösten mukaisesti. Toimitusjohtaja päättää tytär- ja osakkuusyhtiöasemassa olevien keskinäisten kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Em. jäsenet tulee nimetä yhtiön toimihenkilöistä toiminnan järjestämisen kannalta järkevällä tavalla. Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan johtamisen tuekseen johtoryhmän. Palkat, palkkiot ja palkitseminen Hallituspalkkiot maksetaan hallituksen jäsenille läsnäolon perusteella. Toimitusjohtajan ja ylempien toimihenkilöiden työehdoista ja alkupalkasta sekä toimitusjohtajan palkan tarkistuksista päättää hallitus. Ylempien toimihenkilöiden palkantarkistuksis- Lähin Natura-alue rajoittuu Otaniemeen. Kehä I:een rajoittuva Laajalahti on merkittävä linnustoalue. 19 Laajalahden luontopolku Otaniemessä ta päättää hallituksen puheenjohtaja. Muista palkoista ja palkan tarkistuksista päättää toimitusjohtaja. Yhtiössä on koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä. Sen tarkemmat ehdot hyväksyy hallitus. Henkilöstöasioiden päätoimintaperiaatteet on sovittu hallituksen kulloinkin hyväksymässä henkilöjohtamisen periaatteet -asiakirjassa. Tilintarkastus Tilintarkastus toteutetaan siinä laajuudessa, kuin on tarpeellista oikean kuvan saamiseksi yhtiön toiminnasta. Tilintarkastustoimenpiteitä suoritetaan sekä tilikauden aikana että sen päättymisen jälkeen. Lakisääteinen tilintarkastus suoritetaan pääosin tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastus toteutetaan siten, että tilintarkastajat voivat toimittaa tilintarkastuskertomuksen hallitukselle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastaja laatii tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilikausittain tilintarkastusraportin, jossa kuvataan tehdyt tilintarkastustoimenpiteet sekä esitetään tarkastuksessa tehdyt huomiot. Tilintarkastusraportti toimitetaan hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, toimitusjohtajalle ja yhtiön taloushallinnosta vastaavalle henkilölle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toimitusjohtajan vastuulla. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiölle laaditaan vuosittain strategiatarkistuksen yhteyteen riskikartoitus, jonka toimitusjohtaja esittelee hallitukselle. Tiedottaminen ja raportointi Yhtiön hallintoa ja toimintaa koskevat tiedonannot ja tiedotteet, jotka on toimitettava kirjallisesti omistajille, voidaan toimittaa sähköpostitse omistajien nimeämille henkilöille. Omistajat vastaavat siitä, että ao. henkilöt ovat yhtiön tiedossa. Em. vastuuhenkilönä yhtiö voi pitää myös omistajaorganisaation ylintä johtoa (toimitusjohtaja, rehtori tms). Yhtiön pääasiallinen tiedotuskanava on yhtiön omat verkkosivut osoitteessa www.aaltonet.fi. Nettisivuilla julkaistut tiedotteet katsotaan toimitetuiksi myös omistajille. Yhtiö laatii ja toimittaa välitilinpäätöksen kaltaisen tarkemman väliraportin emo-organisaation edellyttämällä taajuudella ja tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Konsernitilinpäätös laaditaan ainoastaan kalenterivuosittain. Mikäli osakas toivoo taloudellisten tietojen raportointia eri aikataulussa kuin edellä mainittu, yhtiö toimittaa taloudelliset seurantatiedot sillä tarkkuudella, kuin se kulloinkin yhtiön normaalin toiminnan puitteissa on mahdollista. Hallitusta koskevat samat tiedonantovelvoitteet kuin yhtiötä yleisestikin. Voitonjakomalli Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähintään 60 prosenttia yhtiön tuloksesta. Osingonjaossa otetaan huomioon myös yhtiön pääomarakenne, jonka tulee säilyä terveenä. Tavoitteena on säilyttää vähintään 30–35 prosentin omavaraisuusaste. Yhtiöjärjestys Yhtiön toiminimi on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, ruotsiksi Aalto Universitetsfastigheter Ab, englanniksi Aalto University Properties Ltd. Yhtiön toimialana on hallita omistus- ja vuokraoikeuden nojalla kiinteistöjä ja toimitiloja, sekä vuokrata niitä pääasiallisesti tutkimus- ja koulutustoimintaan sekä näitä tukevaan yritystoimintaan yliopistojen pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Yhtiö voi myös ostaa, myydä, rakennuttaa ja peruskorjata kiinteistöjä ja harjoittaa kiinteistöjen kehittämistä sekä vuokraustoimintaan liittyvää toimitila-, ylläpito- ja tukipalvelutoimintaa. Yhtiö voi ostaa, myydä ja omistaa arvopapereita. 20 CORPORATE GOVERNANCE Lämpömiehenkuja 2 Espoo Yhtiön toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta vertaillaan läpinäkyvästi alan normaalien käytäntöjen ja tuottovaatimusten mukaisesti. Liiketoiminnan tavoitteena on vakaa toiminnan tulos ja osinkotuotto pitkällä aikavälillä sekä kiinteistömarkkinoiden tavanomaisten liike- ja kiinteistötalouden periaatteiden noudattaminen. Hallitus päättää vuosibudjetista, investoinneista ja toiminnan suunnittelusta siten, että yhtiön tulostavoite on kiinteistösijoitusyhtiöissä yleisesti noudatettavaa tasoa. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoa terve pääomarakenne säilyttäen, vähintään 60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Osakassopimuksessa on määräykset yhtiön kiinteistövarallisuuteen kuuluvien, kulttuuriperinnöltään sekä luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden käsittelystä. Hallitukseen kuuluu 5−7 jäsentä. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheen johtajan. Yhtiöllä on hallituksen valitsema toimitusjohtaja. Hallitus myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkiosta. Yhtiön edustamisoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla kummallakin erikseen sekä kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä. Hallitus voi antaa prokuran. Tilivuosi on kalenterivuosi. Yhtiökokouskutsusta ja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista on määräykset yhtiöjärjestyksessä. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on erilliset määräykset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, yhtiön sulautumisesta, jakautumisesta ja asettamisesta selvitystilaan sekä osakkeiden siirtoon liittyvästä lunastusoikeudesta. Osakassopimus on ristiriitatilanteessa ensisijaisesti noudatettava asiakirja, sen jälkeen yhtiöjärjestys ja viimeisenä osakeyhtiölaki ellei laissa ole asiasta säädetty pakottavasti. Osakassopimuksen keskeisimmät kohdat ovat: Yhtiö harjoittaa toimintaansa yhtiöjärjestyksessä mainitun toimialan puitteissa ja siten, että yhtiön toiminnassa pyritään toteuttamaan seuraavia periaatteita: • Yliopistolla on käytettävissään toiminnan edellyttämät tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat. • Kiinteistöjen arvo säilyy myös pitkällä aikavälillä ja kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta. • Yliopistojen tasapuolinen kohtelu otetaan huomioon. • Järjestely tukee yliopistouudistuksen tavoitteita. Osakassopimus Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt ja Aalto-yliopisto ovat yhtiön perustamisvaiheessa allekirjoittaneet osakassopimuksen, jossa tarkennetaan yhtiön toiminnan perusteita ja osakasten välisiä sekä myös osakkaiden ja yhtiön välisiä suhteita. Sopimuksen tarkoituksena on täydentää OyL:n ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä sopimalla yhtiön omistuksesta, hallinnoinnista ja toiminnasta osapuolia sitovasti. Yhtiön liiketoiminnassa noudatetaan kiinteistömarkkinoiden tavanomaisia liike- ja kiinteistötalouden periaatteita. Tämä tarkoittaa ainakin: • Alan tavanomaisen vuokrasopimuskäytännön noudattamista. • Liiketaloudellista hinnoittelua yhtiön kaikessa toiminnassa. • Kiinteistön arvon säilyttäviä peruskorjauksia. • Investointien määräytymistä liiketaloudellisin perustein. Yhtiön hallituksen jäsenmäärä on pääsääntöisesti kuusi mutta erityisestä syystä voidaan valita seitsemäs jäsen. Kuudesta jäsenestä Aaltoyliopiston nimeämiä on neljä jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Valtio nimeää kaksi jäsentä, joista toinen on varapuheenjohtaja. Osakassopimuksessa on osakkeisiin, niiden hallintaan sekä yhtiön toiminnan muutoksiin liittyviä tarkennettuja määräyksiä, jotka edellyttävät yhtiökokouskäsittelyä. Kiinteän omaisuuden, rakennusten ja osakkeiden luovuttaminen ja hankinta, uudis- tai korjausinvestointi, mikäli arvo ylittää 30 miljoonaa euroa, tulee käsitellä yhtiökokouksessa. Muussa tapauksessa päätöksen tekee hallitus. Yliopisto ei käytä yhtiöjärjestyksessä sanottua lunastusoikeutta valtion sisäisten omistusjärjestelyjen yhteydessä. Kaikista rahoitukseen liittyvistä ratkaisuista päättää yhtiön hallitus. 21 HANKINNAT Yhtiön hallitus on todennut, ettei yhtiö ole julkinen hankintayksikkö. Ratkaisu perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen kilpaillussa ympäristössä toimivasta, julkisomisteisesta yhteisöstä, joka ei siis EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan ole julkinen hankintayksikkö. Tulkinnassa viitataan osakassopimuksen määräykseen, jonka mukaan yhtiön on mm. toimittava liiketaloudellisin periaattein. Lisäksi Aalto-yliopisto ei sopimuksellisesti ole pakotettu tekemään vuokrasopimuksia yhtiön kanssa, ja yliopistolla on merkittävä määrä toimitiloja vuokrattuna muilta ulkopuolisilta. Yhtiö ei myöskään toimi yliopiston toimitilamanagerina. Lisäksi yhtiön hallitus on päättänyt hankintojen suorittamisen periaatteista seuraavaa: • Palveluntarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä. • Hankinnat tehdään yhtiön kannalta mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. • Hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. • Hankinnoissa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia. • Hankintoja tehtäessä voidaan tehdä puitesopimuksia. • Hankintamenettelyssä otetaan huomioon hankinnan koko. Yhtiö toteuttaa hankinnoissaan ympäristövastuuta erityisesti sähkökaupassa. Vuosittain ostettavasta noin 38 000 MWh:sta vähintään 50 prosenttia on vihreäksi sertifioitua sähköä. Yhtiö taan ostoosuus ostaa pääosan kiinteistönpidon toimisulkopuolisilta palveluntuottajilta, joten ja hankintatoiminnalla on merkittävä käyttökatteen muodostuksessa. Sopimustoiminnassaan yhtiö toimii vastuullisesti noudattaen muun muassa tilaajavastuukysymyksissä oikeudenmukaista sopimus käytäntöä. Hankinnoissa noudatamme yhdenmukaisia yhtiön sopimusehtomalleja, mikäli hankintaan ei liity yleisiä alalle tyypillisiä sopimusehtoja. Oman toimistomme toiminnassa noudatamme Green Office -sertifikaatin edellyttämiä ympäristöystävällisiä hankintaperiaatteita. Otakaari 1 sijaitsee yhdellä alueen seitsemästä kukkulasta. HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä tilivuoden lopussa oli 14 (13), joista vakituisia oli 13 ja määräaikaisia 1. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden aikana oli 12,9 (13,4). Henkilöstöstä puolet oli naisia ja puolet miehiä (50/50). Henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuoden 2013 aikana palkattiin yksi vakituinen henkilö lisää. Kukaan ei irtisanoutunut työsuhteesta. Henkilöstömäärä on yhtiön liikevaihtoon verrattuna pieni. Henkilöstökulujen (sisältäen myös vapaaehtoiset henkilösivukulut) osuus liikevaihdosta on 2,2 prosenttia. Yhtiö kannustaa henkilöstöään kehittämään ammattitaitoaan. Tilikauden 2013 aikana koulutuspäiviä kertyi 58 eli keskimäärin neljä (4) koulutuspäivää henkilöä kohden. Yhtiön järjestämän koulutuksen lisäksi työnteki- jät saavat palkallista opintovapaata tutkintoon tähtääviin opintoihin. Yhtiön johdon ja henkilöstön vuorovaikutus on aktiivista ja laaja-alaista. Tärkeä tiedotus- ja vuorovaikutuskanava on kuukausittain pidettävä henkilöstöpalaveri, jossa käydään läpi sekä yhtiön perusliiketoimintaan liittyviä että vaihtuvia ajankohtaisia asioita. Virallisemmin henkilöstöön liittyviä asioita voidaan käsitellä työntekijöiden keskuudestaan valitsemien työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun kanssa. Myös vapaamuotoisempi vuorovaikutus on aktiivista. Erilaisia tyky- ja virkistystapahtumia järjestetään vuosittain 4−6 kertaa. Yhtiön perusprosesseihin kuuluu kaikkien työntekijöiden kanssa käytävät vuosittaiset kehitys- ja tuloskeskustelut. Palautetta ja kehittämisideoita on mahdollista antaa myös nimettömänä sähköisen palautelaatikon kautta. Työhyvinvointia ja esim. työtilojen ja -välineiden toimivuutta selvitetään myös laajemmalla työhyvinvointikyselyllä. Seuraava koko henkilöstön kattava kysely toteutetaan keväällä 2014. Työterveyshoidon palvelut on toteutettu yhteistyössä Diacor Terveyspalvelut Oy:n kanssa. Yhdessä laadittua toimintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Poissaoloihin johtavia työtapaturmia yhtiössä ei ole sattunut. Yhtiön hallintoa hoitaa oma henkilöstö lukuun ottamatta kirjanpitoa, ostoreskontraa ja palkanlaskentaa, jotka on ulkoistettu Talenom Oy:lle. Yhtiön ydintoimintojen, vuokraamisen, ylläpidon ja rakennuttamisen johtamisesta vastaa yhtiön oma henkilöstö. 22 YHTIÖN TALOUDESTA Yhtiön taloudellinen asema on vahva. Tilikauden 2013 lopussa yhtiön rahoitusomaisuus oli 57,5 miljoonaa euroa. Yhtiön omavaraisuusaste laski hiukan ja oli 49 prosenttia (52 %). Rahoitusomaisuuden kasvettua nettovelkaantumisaste kuitenkin laski edellisvuoden 75 prosentista 67 prosenttiin.. Tilikauden aikana yhtiö maksoi osinkoina vuoden 2012 tuloksesta yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (3,22 €/osake). Tilikauden 2013 tuloksesta yhtiö maksaa osinkoina 4,31 €/osake eli yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,0 prosenttia (4,9 %). Tilikauden 2013 rahavirtoja voidaan sidosryhmittäin kuvata seuraavasti: Taseeseen liittyvät erät Rahoittajat Lainan nostot Lainan lyhennykset 40 000 000 Urakoitsijat Investoinnit Julkinen sektori Saatu energia-avustus Omistajat Osingot -5 402 000 -17 207 829 217 000 -3 864 000 Myynnin ALV 12 047 455 Ostojen ja investointien ALV -7 706 912 ALV-vaikutus Tuloslaskelmaan liittyvät erät Asiakkaat Liikevaihto 48 035 791 Toimittajat Kiinteistöjen hoito ja palvelut sekä yhtiön kiinteät kulut Energia (sähkö, lämpö, vesi) -7 580 813 -5 952 705 Henkilöstö Palkat ja palkkiot Eläkemaksut -895 535 -132 655 Rahoittajat Nettorahoituskulut -4 206 409 Julkinen sektori Saadut avustukset 40 213 Tuloverot Kiinteistöverot Muut henkilösivukulut -3 188 031 -1 420 408 -32 192 Yhtiön sähkönkulutuksen keskiteho on 4 MW. 23 RAHOITUS Aalto-yliopistokiinteistöt rahoittaa merkittävän osan investoinneistaan vieraalla pääomalla. Yhtiön korollisen vieraan pääoman määrä tilikauden 2013 lopussa oli 182,0 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana nostettiin 40,0 miljoonan euron luotto Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB). Luoton pitkä takaisinmaksuaika (18 vuotta) nosti yhtiön lainakannan pääomalla painotetun keskimaturiteetin 9,0 vuoteen (7,5). Yhtiö allekirjoitti pitkäaikaisen lainasopimuksen myös Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa. EIB:n koko lainapäätös on 180 miljoonaa euroa allekirjoitetun sopimuksen ollessa 100 miljoonaa euroa. Yhtiö arvio, että ensimmäiset nostot luotosta ajoittuvat vuodelle 2015. NIB ja EIB ovat erityisrahoittajia, jotka selvittävät rahoittamiaan hankkeita liiketaloudellisen puolen lisäksi laajasti myös mm. kestävän kehityksen ja ympäristöarvojen näkökulmasta. Esimerkiksi Pohjoismaiden Investointipankki voi rahoittaa vain hankkeita, jotka edistävät kansallista kilpailukykyä tai ympäristön tilaa. Tiedotteessaan Aalto-yliopistokiinteistöjen kanssa allekirjoitetusta lainasopimuksesta NIB kommentoi hankkeita seuraavasti: ”Yhteiskampus vahvistaa ja helpottaa tietojen vaihtamista ja voi tuottaa heijastusvaikutuksia, jotka parantavat koulutuksen ja tutkimuksen laatua entisestään”. Erityisrahoittajina NIB ja EIB pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan lisäksi liikepank- keja pidempiä laina- ja nostoaikoja. Tämä on yhtiölle tärkeää kiinteistöinvestointien pitkän aikajänteen vuoksi. Pääosa yhtiön rahoituksesta on toteutettu yhteistyössä liikepankkien kanssa. Tämän hetkisestä lainakannasta lähes 80 prosenttia on lainattu liikepankeilta ja niiden osuus ja merkitys yhtiön rahoitusjärjestelyissä pysyy jatkossakin korkeana. Dipoli Otakaari 24, Espoo 24 TILINPÄÄTÖS 2013 Hallituksen toimintakertomus Yhtiön nimi on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja kotipaikka Espoo. Yhtiölle on rekisteröity rinnakkaistoiminimiksi Aalto University Properties Ltd sekä Aalto Universitetsfastigheter Ab. Yhtiö kuuluu Aalto-korkeakoulusäätiö-konserniin. Aalto-korkeakoulusäätiö omistaa 2/3 yhtiön osakkeista Suomen valtion omistaessa loput 1/3. Osakkeiden lukumäärä on 1 200 000 kappaletta, ja koko osakekanta on samaa osakelajia. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista toimitiloista. Yhtiö vastaa kiinteistöjen vuokraamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä niihin liittyvistä tukitoimista ja kiinteistöjen kehittämisestä. Yhtiö on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä vuonna 2009, jolloin kiinteistöt siirtyivät yhtiölle kauppana ja apporttina Senaatti-kiinteistöiltä. Aalto-yliopistokiinteistöt-konserniin kuuluu yksi tytäryhtiö, Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24. Tässä toimintakertomuksessa yhtiöllä tarkoitetaan emoyhtiötä. Tuloslaskelma ja tase Yhtiön liikevaihto oli 48,0 miljoonaa euroa (43,5 vuonna 2012). Liikevaihto muodostuu pääosin kiinteistöjen vuokratuotoista. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti vuokrasopimusten mukaiset indeksikorotukset (2,5 %), Otakaari 1 peruskorjauksen toisen vaiheen valmistuminen sekä kesällä 2012 valmistuneen Open Innovation House -toimistotalon (OIH) kokovuotinen vuokraus. Vuokratuottoja vähensi Otakaari 1 -rakennuksen peruskor jauksessa olevien tilojen vapautus vuokrista. Rakennusten kokonaishuoneistoala oli tilikauden lopussa 281 900 m2 (281 900 m2). Huoneistoalasta 257 000 m2 (91 %) sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä, Vasemmalta istumassa: Tapani Väljä, Kari Kontturi, Taru Narvanmaa, Raine Vairimaa, Marianna Bom, Jari Jokinen ja hallituksen sihteeri Ola Saarinen. Takana seisomassa: Jarkko Leinonen. 24 000 m2 Töölössä ja Kirkkonummella noin 900 m2. Pääosa kaikista tiloista, noin 94 %, on vuokrattu Aalto-korkeakoulusäätiölle (jatkossa ”Aalto-yliopisto”). Tilikauden lopussa 7 % näistä tiloista on vapautettu vuokranmaksusta peruskorjauksen vuoksi (Otakaari 1). Tiloista 4 % on vuokrattu yksityisille yrityksille (4 %) ja vajaakäyttöaste oli 2 % (2 %). Kiinteistöjen ylläpitokulut pysyivät lähes ennallaan ollen 12,8 miljoonaa euroa (12,6) ja vastaten keskimäärin 3,79 e/m2/kk. Ylläpitokulujen suurimpia yksittäisiä eriä ovat lämmitys- ja sähkökulut sekä vuosikorjaukset. Lämmityskulut pysyivät edellisvuoden tasolla 3,0 miljoonassa eurossa (3,0). Lämmin loppuvuosi näkyi kuitenkin absoluuttisen lämpöenergian (MWh) kulutuksessa, joka laski 7,5 % (+ 9,1 %). 25 Pääosaan yhtiön vuokrasopimuksista sisältyy käyttäjäsähkö, ja yhtiön sähkönhankinnan keskiteho on noin 4 megawattia. Sähkön osuus ylläpitokuluista oli 2,9 miljoonaa euroa (3,1) vastaten keskimäärin 0,85 €/m2/ kk. Sähkömarkkinoiden hintavaihteluilta yhtiö on suojautunut sähköjohdannaisilla. Kaaviossa 1 on esitetty johdannaissopimusten tilanne tilikauden lopussa. Suunnitelman mukaisten ja ennakoimattomien vuosikorjausten yhteismäärä oli 2,9 miljoonaa euroa (2,4) vastaten keskimäärin 0,87 €/m2/ kk. Kasvu johtui muun muassa panostuksesta energiaa säästäviin korjauksiin. Yhtiön maksamat yhtiövastikkeet, 290 000 €, on maksettu tytäryhtiö Koy Helsingin Arkadiankatu 24:lle (390 000). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 620 000 euroa purkutöiden kustannuksia (709 000). Purkutöitä on tehty Otakaari 1:ssä sekä muutamassa pienemmässä kohteessa. Yhtiön kiinteät kulut kasvoivat 2,6 miljoonaan euroon (1,9). Henkilöstökulujen määrä säilyi ennallaan ollen 1,1 miljoonaa euroa (1,1). Muut kiinteät kulut nousivat 1,5 miljoonaan euroon (0,8). Eniten kasvoi kiinteistöjen kehittämiseen liittyvien konsultointi- ja lakipalveluiden käyttö. Muihin kiinteisiin kuluihin sisältyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuluja yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,4). Lisätietoja kehittämistoimista on esitetty Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä ympäristöasiat -kappaleessa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 10,8 miljoonaa (9,5). Poistoja kasvattaa Otakaari 1 peruskorjauksen toisen vaiheen valmistumisen osuus sekä OIH-rakennuksen koko vuoden poistot. Otakaari 1:n puretuista osista tehtiin lisäksi 587 000 euron ylimääräinen poisto (0). Tilikauden liikevoitto on 20,7 miljoonaa euroa (19,0). Verotettavan tuloksen laskennassa yhtiö on tehnyt täysimääräiset EVL:n mukaiset menojäännöspoistot (verotuspoistot). Apporttina 2009 yhtiölle siirtyneestä omaisuudesta poisto on laskettu rakennusten hankintahetken markkina-arvoista. Tilinpäätössiirrot, 4,6 miljoonaa euroa (5,7), muodostuvat poistoeron kasvusta verotuspoistojen ollessa tilikauden suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat. Poistoeron kertymä taseessa on yhteensä 30,5 miljoonaa euroa (25,8). Yhtiön verotettava tulos on 13,0 miljoonaa euroa (10,4). Purkutöiden kustannukset ja Otakaari 1:en liittyvä ylimääräinen poisto (yhteensä 1,2 miljoonaa euroa) eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden tuloverojen määrä on 3,2 miljoonaa euroa (2,5). Tilikauden tulos on 8,6 miljoonaa euroa (6,4). Yhtiön alkavan taseen loppusumma 2013 oli 336,3 miljoonaa euroa ja päättyvän taseen loppusumma 380,9 miljoonaa euroa. Kiinteistöpääoman osalta vastaavat arvot olivat 313,4 miljoonaa euroa ja 318,5 miljoonaa euroa. Yhtiön kiinteistökannan markkina-ar- voarvio on syksyllä 2012 laaditun arvion mukaan yhteensä 510 miljoonaa euroa. Verohallinto on verovuosina 2009 ja 2010 poikennut yhtiön jättämästä veroilmoituksesta. Yhtiö valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi yhtiön valituksen. Yhtiö on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa, mutta hakemusta ei ole vielä käsitelty. Verohallinnon päätöksen mukaiset verot on maksettu ja niistä 3,3 miljoonaa euroa on kirjattu taseeseen verosaamisiin. Yhtiö ei ole muuttanut kirjauksia edellisvuosista, vaan odottaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Yhtiön rahoitusomaisuus (rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset) oli tilikauden lopussa yhteensä 57,5 miljoonaa euroa (16,6). Rahoitusomaisuuden kasvu johtui nostetusta lisärahoituksesta ja eteenpäin siirtyneistä rakennushankkeista. Pääosa varoista on sijoitettu vähäriskisiin rahamarkkinarahastoihin. Yhtiö hajautti tilikaudella sijoituksensa useampaan rahastoon. Tehdyistä lunastuksista ja hallinnointipalkkion palautuksista kirjattiin tuottoja yhteensä 236 000 euroa (208 000). Rahastosijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 55,8 miljoonaa euroa ja keskimääräinen sijoitus vuoden aikana 49,0 miljoonaa euroa. Rahastojen vuosituotto oli 0,45 %. Yhtiö maksoi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuoden 2012 tuloksesta osinkoina yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (3,5). Rahoitus ja vakuudet Yhtiön korollinen lainakanta oli vuoden lopussa 182,0 miljoonaa euroa (147,4). Tilikauden aikana nostettiin 40,0 miljoonan euron luotto Pohjoismaiden Investointipankilta. Luoton pitkä takaisinmaksuaika (18 v.) nosti yhtiön lainakannan pääomalla painotetun keskimaturiteetin 9,0 vuoteen (7,5). KAAVIO 1 Sähköjohdannaiset Suojausaste 2013 lopussa 100 % 80 Lainakannan korkojen suojausaste oli tilikauden lopussa 81 % (83 %) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 4,9 vuotta (5,3). Nykyiset suojaukset päättyvät vuosina 20182020. Lainakannan korkosuojaukset on kuvattu seuraavalla sivulla kaaviossa 2. Yhtiön korkokulut tilikaudella 2013 olivat yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (4,0) vastaten 2,4 % p.a. 60 40 20 2014 2015 2016 2017 2018 Nykyisen lainakannan lyhennysohjelma on esitetty seuraavalla sivulla kaaviossa 3. Osa lyhennyksistä tullaan jälleenrahoittamaan tule- 26 TILINPÄÄTÖS 2013 vien rahoitusjärjestelyjen yhteydessä. Lainojen vakuuksiksi on pantattu kiinteistökiinnityksiä ja Koy Helsingin Arkadiankatu 24:n osakkeita. Tunnusluvut (* Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (miljoonaa euroa) 2013 2012 Muutos-% Liikevaihto 48,0 43,5 10,5 % Myyntikate 1/myyntikate-% 1 (ilman rakennusten purkukuluja) 35,3 / 73 % 31,0 / 71 % 13,7 % Myyntikate 2/myyntikate-% 2 34,6 / 72 % 30,3 / 70 % 14,3 % Käyttökate 1/käyttökate-% 1 (ilman rakennusten purkukuluja) 32,6 / 68 % 29,0 / 67 % 12,6 % Käyttökate 2/käyttökate-% 2 32,1 / 67 % 28,4 / 65 % 12,9 % Rahoitustulos/rahoitustulos-% 24,7 / 51 % 21,5 / 49 % 14,6 % Nettotulos/nettotulos-% 13,3 / 28 % 12,1/ 28 % 9,5 % Kiinteistötase 318,5 313,4 1,9 % Taseen loppusumma 380,9 336,3 13,4 % Quick ratio 5,6 1,9 Omavaraisuusaste % 49 % 52 % Nettovelkaantumisaste % 67 % 75 % Oman pääoman tuotto-% (ROE) 7 % 7% (* Tunnusluvuissa Oma pääoma = Oma pääoma + (poistoero - laskennallinen verovelka) KONSERNI (miljoonaa euroa) Liikevaihto Käyttökate 2/käyttökate-% 2 Rahoitustulos/rahoitustulos-% Nettotulos/nettotulos-% Konsernitaseen loppusumma Omavaraisuusaste % Nettovelkaantumisaste % Oman pääoman tuotto-% (ROE) 2013 48,0 32,1 / 67 % 24,9 / 52 % 13,2 / 28 % 380,6 49 % 67 % 7 % 2012 43,5 28,6 / 66 % 20,5 / 47 % 10,9 / 25 % 336,3 52 % 74 % 6% Nykyisen lainakannan lisäksi yhtiö allekirjoitti marraskuussa 2013 pitkäaikaisen lainasopimuksen Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa. EIB:n koko lainapäätös on 180 miljoonaa euroa allekirjoitetun sopimuksen ollessa 100 miljoonaa euroa. Yhtiö arvio, että ensimmäiset nostot luotosta ajoittuvat vuodelle 2015. Uudella rahoituksella valmistaudutaan yhtiön tuleviin investointeihin, joista on lisätietoja kohdassa ”Kiinteistökehitys ja investoinnit sekä myynnit”. Konsernisuhteet, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä muut osuudet vuoden lopussa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa 100 % Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24:n osakekannasta. Tytäryhtiö on ns. keskinäinen kiinteistöyhtiö, ja se on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Muut kiinteistöt yhtiö omistaa suoraan. Muutos-% 10,5 % 12,2 % 21,2 % 21,7 % 13,3 % Konsernin tilinpäätös yhdistellään Aalto-yliopiston konsernitilinpäätökseen. Kiinteistökehitys ja investoinnit sekä myynnit Yhtiö on tilivuonna tehnyt yhteensä 17,1 miljoonan euron investoinnit (35,3) rakennuksiin ja tontteihin. Tilivuoden aikana valmistui Otakaari 1 peruskorjauksen toinen vaihe. Kohteen kolmannen vaiheen rakennustyöt aloitettiin keväällä ja vaihe valmistuu kevään 2014 aikana. Viimeisen KAAVIO 2 KAAVIO 3 Nykyinen lainakanta MEUR 6.2021 12.2021 6.2020 Suojaamaton pääoma 12.2020 6.2019 12.2019 6.2018 12.2018 20 6.2017 40 20 12.2017 40 6.2016 60 12.2016 80 60 6.2015 80 12.2015 100 6.2014 120 100 12.2014 120 6.2013 140 12.2013 160 140 12.2012 160 Korkosuojattu pääoma Lainakannan lyhennysohjelma MEUR 2013 2014 2015 2016 Vuosilyhennykset 2017 2018 2019 2020 Kumulatiiviset lyhennykset 2021 27 vaiheen suunnittelu valmistui vuoden lopulla ja myös sen rakennustyöt käynnistettiin. Vaihe valmistuu keväällä 2015. Otaniemen Uuden Rakennuksen arkkitehtuurikilpailu päättyi elokuussa. Hanke jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen laajuus on noin 25 000 brm2. Rakennukseen tulee sijoittumaan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päätoiminnot, kaupallisia palveluja sekä metroaseman lippuhalli ja sisäänkäynti. Syksyllä valmistui hankkeen hankeselvitys ja loppuvuodesta aloitettiin kohteen kaava- ja hankesuunnittelu tavoitteena tehdä investointipäätös kesällä 2014. Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2016 lopussa. Hankkeeseen aiemmin sisältynyt pysäköintilaitos on poistettu ohjelmasta ja pysäköinti tullaan ykkösvaiheessa toteuttamaan maantasoratkaisuna. Osana Uutta Rakennusta on vuoden lopulla käynnistetty metron tilojen toteutussuunnittelu. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt keväällä 2014. Vuoden aikana jatkettiin Yhteisväestönsuoja 1 peruskorjauksen valmistelua. Investointisuunnitelmasta poistettiin suojan siviilikäyttö, koska sillä ei ollut taloudellisia perusteita. Joulukuun lopussa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta hyväksyi yhtiön antaman indikatiivisen kauppahinta-arvion Otaniemessä sijaitsevasta Dipoli-kiinteistöstä. Tavoitteena on saattaa kauppaneuvottelut päätökseen alkuvuodesta 2014. Kaupan myötä yhtiö sitoutuu peruskorjaamaan kohteen lähivuosina. Pienempiä toteutuneita hankkeita ovat olleet Otaniemessä Positronilaboratorion tilojen toteuttaminen sekä Betonimiehenkuja 3:n muutostyöt. Peruskorjaushankkeista on käynnistetty Otaniemen Kirjaston hankesuunnittelu ja jatkettu Meritekniikan hankesuunnittelua. Yhtiö on vienyt elokuussa 2012 valmistuneen OIH-hankkeen pääurakan taloudellisen loppuselvityksen Espoon käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Pääurakoitsijayhtiön, Quattroproject Oy:n, konkurssin johdosta vastapuolena on konkurssipesä. Loppuselvityksen tuloksella ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen. Otaniementie 2:ssa sijaitsevaa kiinteistökehityshanketta ns. Kivimiehenkorttelissa on jatkettu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja Espoon Otaniemi Espoo kaupungin kanssa. Tavoitteena on aikaansaada asemakaava, joka mahdollistaa yhteensä 60 000–70 000 m2:n toteuttamisen. Tästä määrästä asuntorakennusoikeutta on vähintään 40 000 m2. Yhtiön tavoitteena on kaavoittaa omistamalleen kiinteistölle vähintään 40 000 kem2 asuntorakennusoikeutta, joka tullaan myymään. Yhtiö ei itse investoi asuntoihin. Toteutus edellyttää nykyisten rakennusten purkamista ja suunnittelualueen ensimmäinen purkutyö toteutetaan kesän 2014 aikana. Kaavahankkeesta on jätetty kaavamuutoshakemus Espoon kaupungille. Yhtiön ja Senaatti-kiinteistöjen omistamien tonttien välisten rasitesopimusten selvitystyö jatkuu ja on pääosin saatu valmiiksi. Merkittävimpiä keskeneräisiä prosesseja ovat Senaatti-kiinteistöjen omistamassa pysäköintiluolassa sijaitsevien 32 autopaikan hallinnan siirtäminen yhtiölle, tontin 49-10-18-3 jakamiseen liittyvän rakennusoikeuden jakoselvitys sekä määräalojen (49-10-14-7-M501; Lämpömiehenkujan 2 ja Metallimiehenkuja 10) tonttijakojen selkeyttäminen. Vuokraustoiminta Vuokrausaste on tilivuoden aikana ollut erittäin korkea ja 94 % tiloista (vuokra-ala) on edelleen vuokrattu Aalto-yliopistolle. Yliopisto on vuoden 2013 aikana päättänyt luopua osasta vuokraamiaan rakennuksia. Ratkaisu johtaa yhtiön tiloissa vajaakäytön kasvuun siten, että se voi olla suurimmillaan lähes 10 % vuosikymmenen loppupuolella. Em. kehitys ei kuitenkaan heikennä yhtiön taloudellista asemaa merkittävästi. Yhtiö on varautunut vuokraustoiminnan kasvuun panostaen jo vuoden 2013 lopulla markkinointiin. Varsinaiset markkinointitoimenpiteet ajoittuvat vuoden 2014 alkupuolelle. Yhtiö keskittyy mikro- ja pienyrityksiin, joille Aaltoyliopiston läheisyys ja yhteistyö tuottaa lisäarvoa. Tämä ei sulje pois suuryrityksiä ja erityisesti yritykset, joille pk- ja start-up-yritysten läheisyys on tärkeää, ovat asiakassegmenttinä myös keskeisiä. Henkilöstö ja hallinto Henkilöstön määrä tilivuoden lopussa oli 14 (13). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden aikana oli 12,9 (13,4). Toimitusjohtajana on toiminut 1.8.2009 alkaen DI MBA Kari Kontturi (s.1960). Yhtiön hallintoa hoitaa oma henkilöstö lukuun ottamatta kirjanpitoa, ostoreskontraa ja palkanlaskentaa, jotka on ulkoistettu Talenom Oy:lle. Yhtiön ydintoimintojen, vuokraamisen, ylläpidon ja rakennuttamisen, johtamisesta vastaa yhtiön oma henkilöstö. 28 TILINPÄÄTÖS 2013 Aurinkopaneeleja Open Innovation Housen katolla Yhtiö osallistuu kahteen RYM Oy:n tutkimusohjelmaan. Sisäympäristöt-tutkimusohjelma on 4-vuotinen, ja yhtiön panostuksen ohjelmaan arvioidaan olevan yhteensä 470 000 euroa. Yhtiö hyödyntää tutkimustuloksia kampuksen kehittämisessä. Energizing Urban Ecosystems -tutkimusohjelmassa ja siihen kuuluvassa Regional Innovation Systems -työpaketissa selvitetään mm. edellytykset ja vaatimukset Otaniemen globaalin InnovaatioHubin syntymiselle. Arvioitu panostus työpakettiin vuosien 2011– 2016 aikana on 700 000 euroa. Yhtiö on perustanut energiatehokkuustiimin, jonka tavoitteena on yhteistyössä päävuokralaisen ja käyttäjien kanssa edistää energiaa säästäviä ratkaisuja. Yhtiö on myös käynnistänyt Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -tutkimusohjelman suunnittelun ja rekrytoinut energia-asiantuntijan. Osana kestävän kehityksen tavoitteita yhtiö on toiminut Green Building Councilin jäsenenä sekä saanut toimistolleen Green Office -merkin. Yhtiöllä on kuusihenkinen hallitus, jonka jäseniä ovat olleet: 10.4.2013 saakka Marianna Bom, puheenjohtaja Susanna Renlund, varapuheenjohtaja Jari Jokinen, jäsen Jari Jokinen, jäsen Jarkko Leinonen, jäsen Pekka Pelkonen, jäsen Tapani Väljä, jäsen 11.4.2013 alkaen Marianna Bom, puheenjohtaja Susanna Renlund, varapuheenjohtaja Jari Jokinen, jäsen Jarkko Leinonen, jäsen Raine Vairimaa, jäsen Tapani Väljä, jäsen Hallitus kokoontui tilivuonna kymmenen (10) kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.4.2013 ja jatkokokous 10.4.2013. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei tilikaudella ole pidetty. Vuonna 2012 valmistuneelle Open Innovation House -kohteelle myönnettiin loppuvuodesta LEED Gold -sertifikaatti. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind. Yhtiö on liittynyt Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen tammikuussa 2011 ja sitoutunut 6 %:n energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistöjen energiateho-kuutta kehitetään systemaattisesti energiakatselmuksin, joita tehtiin tilivuonna kahdeksasta rakennuksesta. Katselmuksiin perustuvat parannusinvestoinnit toteutetaan tulevina vuosina. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä ympäristöasiat T&k-toiminnan tavoitteena on löytää energiatehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja investointeihin ja kiinteistöjen ylläpitoon. Eri laajuisia ja -tyyppisiä kehittämishankkeita on yhteensä 22 ja niiden arvioitu kustannusvolyymi on kokonaisuudessaan 1,9 miljoonaa euroa. Tästä määrästä tilikaudella käytettiin 725 000 euroa (451 000). Liiketoiminnan muista tuotoista 40 000 euroa on kehittämishankkeisiin liittyviä Tekes-avustuksia (115 000). Yhtiö ja yliopisto ovat sopineet vuosittaisesta sähkönkulutuksen tavoiteasetannasta. Yliopistolla on mahdollisuus saada osa toteutuneesta kulutussäästöstä itselleen vuokrahyvityksenä. Menettelystä on nyt parin vuoden kokemus ja mallia tullaan kehittämään edelleen. Kiinteistöjen energiankulutustiedot 2011–2013 on esitetty alla. vuosilta Kiinteistöjen energiankulutustiedot 201320122011 KulutusKeskimääräinen KulutusKeskimääräinen KulutusKeskimääräinen yhteensäkuukausikulutus/m2 yhteensäkuukausikulutus/m2 yhteensä kuukausikulutus/m2 m2 *) 281 875 277 297 272 719 Lämpö MWh 47 298 13,98 51 132 15,37 46 860 14,32 Lämpö MWh (normitettu) 53 542 15,83 54 898 16,50 53 038 16,21 Sähkö kWh 35 916 990 10,62 36 653 060 11,01 36 699 073 11,21 Vesi m3 121 958 0,04 135 700 0,04 128 337 0,04 (* Neliöt (m2) keskimäärin vuoden aikana. Riskit Riskien arvioinnissa ja niihin varautumisessa on lähtökohtana yhtiön luonne osana Aaltoyliopistoa, mikä vaatii yhtiöltä korkeaa vastuullisuutta. Yhtenä taloudellisena riskinä on Otaniemen joidenkin peruskorjaamattomien rakennusten osittain heikko kunto, mikä mahdollistaa kosteusvaurioita kasvattaen sisäilmaongelmien riskiä sekä kasvattaa korjauskustannuksia. Peruskorjausohjelma on edennyt suunnitellun mukaisesti, mutta peruskorjausta odottaa edelleen yli 50 000 hm2 (< 20 % koko pinta-alasta). Toistaiseksi tällaisia riskejä ei ole toteutunut merkittävässä määrin ja yhtiö on kyennyt tarjoamaan käyttäjille toimintansa vaatimat tilat. Riskiä on vähennetty tehostetulla kosteusreklamaatioiden hallinnalla, tiedottamisella sekä tutkimus- ja korjaustoiminnalla. Yhtiön kiinteistöissä toimivan Aalto-yliopiston toiminnan luonteeseen kuuluu prosesseja ja toimintoja, joissa käsitellään vaarallisia aineita, kuten kaasut, räjähdysaineet, liuottimet sekä ydinmateriaali. Näistä aiheutuvat riskit on vuokrasopimuksin siirretty vuokralaisen vastuulle. Yhtiöllä on normaalisisältöiset johdon ja toiminnan vastuuvakuutukset sekä laajennettu kiinteistövakuutusratkaisu, jossa on huomioitu vuokrasopimusten perusteella vuokranantajalle sälytetyt poikkeuksellisen laajat vastuut irtaimistoksi luokiteltavissa nimikkeissä sekä arvokiinteistöjen korkeammat korjauskustannukset vahinkotapauksissa. Lisäksi yhtiö on vakuuttanut rakentamistoiminnan siltä osin, kun korjaushankkeita toteutetaan ilman ulkopuolista pääurakoitsijaa. Rahoitusriskiä on pienennetty lainojen korkosuojauksilla ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Kassanhallinnassa yhtiö noudattaa erittäin varovaista sijoituspolitiikkaa. Rahoitusriskiä investointihankkeista on minimoitu varmistamalla koko rahoitus ennen rakentamispäätöstä. Henkilöstöriskiä pyritään vähentämään aktiivisella henkilöstöjohtamisella, jossa osana ovat mm. osaamisen kehittäminen, tiedottaminen ja osallistaminen. Prosessiriskiä on vähennetty tarkentamalla toimeenpanovaltuuksia menettelytapaohjeilla. Samalla erilliset menettelyt on koottu yhtenäiseksi ohjeistoksi. Juridisena riskinä on kasvanut regulaatio, joka kohdistuu rakennushankkeisiin ryhtyviin. Suurissa rakennushankkeissamme yhtiö sopimuksellisesti vastuuttaa kohteen pääurakoitsijan, jolloin yhtiölle jää valvontavastuu. Kiinteistöjen ylläpidon korjaustoiminnassa pääurakoitsijamenettely ei tule kaikissa tapauksissa kyseeseen, joten riskiä eliminoidakseen jou- tuu yhtiö itse panostamaan hallinnollisesti tilaajavastuulain edellyttämään raportointiin mm. verottajalle. Regulaation vaikutus näkyy myös ympäristökysymyksissä, joissa sääntelyn kasvun tuoma juridisen riskin lisääntyminen on johtanut myös resurssilisäykseen henkilöstössä. Resurssiriski on myös kasvamassa investointihankkeiden ajallisen samanaikaisuuden kasvaessa lähivuosina. Tähän varaudutaan rekrytoimalla erityisesti rakennuttamiseen lisähenkilöstöä. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja tulevaisuus Yhtiön investointisuunnitelmissa lähivuosien aikana merkittävimpiä kohteita tulevat olemaan Otakaari 1:n peruskorjauksen loppuunsaattaminen kesään 2015 mennessä, Yhteisväestösuoja 1:n peruskorjauksen toteuttaminen 2014–2015, Kirjaston peruskorjaus, Uuden Rakennuksen toteuttaminen Otaniemessä 2016 loppuun mennessä sekä Sähkötalon peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus 2014– 2018. Dipoli-kaupan toteutuessa rakennuksen peruskorjaus ajoittuu vuosille 2015–2016. Tämän lisäksi vuosikymmenen aikana peruskorjataan ns. Puumiehenkorttelin rakennukset. Tässä yhteydessä tullee toteutettavaksi myös täydennysrakentamista. Investointien yhteismäärän arvioidaan olevan noin 240–270 miljoonaa euroa. Investointiohjelmaa kasvattavat myös Otaniemen kampusalueen liikenne- ja liikkumisjärjestelyt, kuten välttämättömät pysäköinti-investoinnit ja katuverkoston muutokset. Lisäksi yliopiston tilasupistukset synnyttävät merkittävää muutostyötarvetta. Tavoitteena on, että kaikki nyt ohjelmassa olevat merkittävät hankkeet on saatu valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämänhetkinen ennuste investoinneiksi vuoteen 2020 mennessä on runsas 300 miljoonaa euroa. Tästä summasta peruskorjaushankkeita on noin puolet. Tulevien investointien kannalta asemakaavan vaatimus autojen pysäköintirakentamisesta on keskeinen. Normituksen oleellisesta lieventämisestä on aloitettu selvitysprosessi Espoon kaupungin kanssa. Lieventäminen tukee myös Aalto-yliopiston tavoitetta ympäristöystävällisen autottoman kampuksen synnyttämisestä. Tähän liittyen julkisen liikenteen käyttöä tukemaan on tavoitteena siirtyä maksulliseen pysäköintiin koko Otaniemen alueella. Investointiohjelman rahoittamiseksi yhtiö tarvitsee vuosittain lisärahoitusta. Rahoituksen saatavuuteen vaikuttaa yhtiön tilanteen lisäksi yleinen markkinatilanne. Yhtiö on varmistanut käynnissä olevien hankkeiden rahoituksen. Vuokrasopimusperiaatteita tullaan edelleen kehittämään kestävän kehityksen periaatteita tukevaksi mm. siten, että myös kaukolämmön ja veden kulutuksen osuus vuokrasta muuttuisi tavoiteperusteiseksi siten, että mahdollisista säästöistä osa siirretään vuokralaisen hyväksi. Yhtiön omavaraisuusaste tulee vuodesta 2013 eteenpäin edelleen laskemaan vielä muutaman vuoden ajan, kunnes investointiohjelma on pääosin toteutettu 2018. Ennusteen mukaan omavaraisuus pysyy kuitenkin rahoituksen kannalta riittävänä eikä investointiohjelman tarkistuksiin näytä olevan tarvetta. Toiminnan käyttökate riittää osittain nyt tiedossa olevan peruskorjaustarpeen rahoittamiseen, mutta merkittävät uudisrakennushankkeet yhtiö rahoittaa vieraalla pääomalla. Yhtiön tuotot ovat vakaat merkittävän osan ollessa sidottu pitkillä vuokrasopimuksilla ja maksukyky säilyy hyvänä. Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteekseen säilyttää tilakustannustensa osuus kokonaiskustannuksista nykyisellä tasollaan. Tavoite edellyttää tilojen käytön tehostamista, koska peruskorjattuihin tiloihin ja uudiskohteisiin siirtyminen tulevaisuudessa tulee nostamaan vuokratilojen yksikkökustannuksia. Aalto-yliopiston tilankäytön tehostustoimet muuttavat Yhtiön toimintaa tilojen vapautuessa vuokrattavaksi muuhun kuin yliopistokäyttöön. Samalla tulevia investointeja on mahdollisuus rahoittaa kiinteistöjen myynneistä saatavilla tuotoilla. Muutoksen vaikutus mm. yhtiön vuokrausasteeseen on hallittavissa koska yliopiston alustavien suunnitelmien mukaan tehostamisohjelman kesto on lähes 10 vuotta. Emoyhtiön tuloksen käsittely Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat yhteensä noin 40 662 066,73 euroa, josta tilikauden voitto on 8 616 780,74 euroa. Hallitus ehdottaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat jaetaan seuraavasti: Osinkona jaetaan 4,31 euroa/osake 5 172 000,00 euroa. Omaan pääomaan jätetään 35 490 066,73 euroa. Espoossa 12. päivänä helmikuuta 2014 Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Hallitus 30 TILINPÄÄTÖS 2013 Tase Aalto-yliopistokiinteistöt Oy V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 31.12.2013 31.12.2012 26 365 262,76 265 699 158,61 15 321 644,81 517 258,42 307 903 324,60 26 359 932,76 262 950 146,32 13 456 248,65 0,00 302 766 327,73 10 591 055,44 10 591 055,44 318 494 380,04 10 591 055,44 10 591 055,44 313 357 383,17 691 495,60 0,00 4 213 498,47 4 904 994,07 1 258 827,48 0,28 5 110 341,82 6 369 169,58 55 683 422,66 55 683 422,66 1 840 297,61 62 428 714,34 380 923 094,38 15 461 530,99 15 461 530,99 1 089 756,93 22 920 457,50 336 277 840,67 120 000 000,00 120 000 000,00 27 159 155,19 4 886 130,80 8 616 780,74 160 662 066,73 27 159 155,19 2 301 867,33 6 448 263,47 155 909 285,99 30 466 818,96 30 466 818,96 25 823 425,69 25 823 425,69 176 620 000,00 643 756,13 2 000 000,00 179 263 756,13 142 022 000,00 819 321,16 2 000 000,00 144 841 321,16 5 402 000,00 178 982,92 3 872 825,77 130 166,60 946 477,27 10 530 452,56 189 794 208,69 380 923 094,38 5 402 000,00 178 982,92 3 178 921,46 791 241,11 152 662,34 9 703 807,83 154 545 128,99 336 277 840,67 31 Tuloslaskelma Aalto-yliopistokiinteistöt Oy LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1.1.2013– 31.12.2013 48 035 790,73 40 213,41 1.1.2012– 31.12.2012 43 468 408,51 130 590,25 -7 217 551,52 -3 690 317,37 -10 907 868,89 -7 445 154,26 -3 210 651,17 -10 655 805,43 -895 534,70 -872 046,25 -132 655,18 -32 191,82 -1 060 381,70 -144 243,68 -46 518,96 -1 062 808,89 -11 407 081,82 -11 407 081,82 -4 046 057,38 20 654 614,35 -9 409 164,76 -9 409 164,76 -3 476 490,66 18 994 729,02 236 610,13 -4 443 019,58 -4 206 409,45 16 448 204,90 16 448 204,90 301 353,77 -3 977 363,70 -3 676 009,93 15 318 719,09 15 318 719,09 -4 643 393,27 -4 643 393,27 -5 659 082,23 -5 659 082,23 -3 188 030,89 -3 188 030,89 8 616 780,74 -3 211 373,39 -3 211 373,39 6 448 263,47 Yhtiön maanomistusten kokonaisala Otaniemessä on 48,5 ha 32 TILINPÄÄTÖS 2013 Rahoituslaskelma Aalto-yliopistokiinteistöt Oy 1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012 Liiketoiminta Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 16 448 204,90 15 318 719,09 Poistot 11 407 081,82 9 409 164,76 Rahoitustuotot ja -kulut 4 206 409,45 3 676 009,93 Verot -1 667 437,63 -6 123 929,03 Liiketoiminnan tulorahoitus 30 394 258,54 22 279 964,75 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten saamisten lis.(-)/väh.(+) 1 248 186,51 -2 797 195,85 Lyhytaikaisten vieraan pääoman lisäys(+)/vähennys(-) 32 756,22 267 096,89 Nettopääoman muutos 1 280 942,73 -2 530 098,96 Liiketoiminnan rahavirta 31 675 201,27 19 749 865,79 Investointien rahavirta: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -17 207 828,69 -35 278 136,43 Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykk. 0,00 15 700,00 Investoinnit tytäryrityksiin 0,00 0,00 Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin 0,00 0,00 Investointien rahavirta yhteensä -17 207 828,69 -35 262 436,43 Rahavirta ennen rahoitusta 14 467 372,58 -15 512 570,64 Rahoituksen rahavirta: Voittovarojen muutos 0,00 0,00 Pitkäaikaisten saamisten lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten ennakoiden lis(+)/väh(-) -175 565,03 998 304,08 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset (+) 40 000 000,00 0,00 Pitkäaikasten lainojen lyhennykset (-) -5 402 000,00 -4 216 000,00 Saadut ja maksetut osingot -3 864 000,00 -3 480 000,00 Saadut korot 236 408,76 301 353,77 Maksetut korot -4 289 783,96 -3 977 363,70 Rahoitus yhteensä 26 505 059,77 -10 373 705,85 Rahavarojen muutos lisäys(+)/vähennys(-) 40 972 432,35 -25 886 276,49 Rahavarat tilikauden alussa 16 551 287,92 42 437 564,41 Rahavarat tilikauden lopussa 57 523 720,27 16 551 287,92 Muutos 40 972 432,35 -25 886 276,49 33 Tase Aalto-yliopistokiinteistöt-konserni V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Laskennalliset verovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 31.12.2013 31.12.2012 28 663 492,21 273 072 471,94 15 321 644,81 517 258,42 317 574 867,38 317 574 867,38 28 658 162,21 270 602 653,63 13 456 248,65 0,00 312 717 064,49 312 717 064,49 691 495,60 0,00 4 213 498,47 4 904 994,07 1 258 827,48 0,28 5 110 526,32 6 369 354,08 55 683 422,66 55 683 422,66 2 458 368,01 63 046 784,74 380 621 652,12 15 461 530,99 15 461 530,99 1 728 876,77 23 559 761,84 336 276 826,33 120 000 000,00 120 000 000,00 27 159 155,19 27 159 155,19 24 271 715,08 13 219 809,08 184 650 679,35 27 159 155,19 27 159 155,19 17 260 976,69 10 874 738,39 175 294 870,27 176 620 000,00 643 756,13 2 000 000,00 179 263 756,13 142 022 000,00 819 321,16 2 000 000,00 144 841 321,16 5 402 000,00 178 982,92 3 891 971,68 6 093 363,79 194 420,98 946 477,27 16 707 216,64 195 970 972,77 380 621 652,12 5 402 000,00 178 982,92 3 204 657,72 6 326 739,29 875 592,63 152 662,34 16 140 634,90 160 981 956,06 336 276 826,33 34 TILINPÄÄTÖS 2013 Tuloslaskelma Aalto-yliopistokiinteistöt-konserni LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 1.1.2013–31.12.2013 48 032 638,68 47 515,24 1.1.2012–31.12.2012 43 465 306,87 130 590,25 -7 285 004,76 -3 851 057,42 -11 136 062,18 -7 522 740,65 -3 286 806,99 -10 809 547,64 -895 534,70 -872 046,25 -132 655,18 -32 191,82 -1 060 381,70 -144 243,68 -46 518,96 -1 062 808,89 -11 686 275,80 -11 686 275,80 -3 816 524,45 -9 672 627,48 -9 672 627,48 -3 151 453,37 20 380 909,79 18 899 459,74 236 615,81 -4 443 061,13 -4 206 445,32 301 357,11 -3 977 363,70 -3 676 006,59 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 16 174 464,47 15 223 453,15 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Tilikauden verot Laskennalliset verot 16 174 464,47 15 223 453,15 -3 188 030,89 233 375,50 -2 954 655,39 -3 211 373,39 -1 137 341,37 -4 348 714,76 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 13 219 809,08 10 874 738,39 Otaniemen teekkarikylä palveli jo vuoden 1952 olympialaisissa majoitusrakennuksina 35 Rahoituslaskelma Aalto-yliopistokiinteistöt-konserni 1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012 Liiketoiminta Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 16 174 464,47 15 223 453,15 Poistot 11 686 275,80 9 672 627,48 Rahoitustuotot ja -kulut 4 206 445,32 3 676 006,59 Verot -1 667 437,63 -6 123 929,03 Liiketoiminnan tulorahoitus 30 399 747,96 22 448 158,19 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten saamisten lis.(-)/väh.(+) 1 248 371,01 -2 797 195,85 Lyhytaikaisten vieraan pääoman lisäys(+)/vähennys(-) 6 068,73 289 645,87 Nettopääoman muutos 1 254 439,74 -2 507 549,98 Liiketoiminnan rahavirta 31 654 187,70 19 940 608,21 Investointien rahavirta: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -17 207 828,69 -35 278 136,43 Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykk. 0,00 15 700,00 Investoinnit tytäryrityksiin 0,00 0,00 Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin 0,00 0,00 Investointien rahavirta yhteensä -17 207 828,69 -35 262 436,43 Rahavirta ennen rahoitusta 14 446 359,01 -15 321 828,22 Rahoituksen rahavirta: Voittovarojen muutos 0,00 0,00 Pitkäaikaisten ennakoiden lis(+)/väh(-) -175 565,03 998 304,08 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset (+) 40 000 000,00 0,00 Pitkäaikasten lainojen lyhennykset (-) -5 402 000,00 -4 216 000,00 Saadut ja maksetut osingot -3 864 000,00 -3 480 000,00 Saadut korot 236 414,44 301 357,11 Maksetut korot -4 289 825,51 -3 977 363,70 Rahoitus yhteensä 26 505 023,90 -10 373 702,51 Rahavarojen muutos lisäys(+)/vähennys(-) 40 951 382,91 -25 695 530,73 Rahavarat tilikauden alussa 17 190 407,76 42 885 938,49 Rahavarat tilikauden lopussa 58 141 790,67 17 190 407,76 Muutos 40 951 382,91 -25 695 530,73 36 TILINPÄÄTÖS 2013 Konsernitilinpäätöksen 31.12.2013 liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Arvostusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen laajuus Käyttöomaisuuden arvostus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiö Kiinteistö Oy Helsingin Arkadiankatu 24 (kotipaikka Helsinki). Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Käyttöomaisuushyödyke Muut pitkävaikutteiset menot Opetus-, tutkimus- ja toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Rakennelmat Kiinteistökoneet ja -laitteet Koneet ja kalusto Poistoaika ja menetelmä 10–20 vuoden tasapoisto 30–40 vuoden tasapoisto 23–30 vuoden tasapoisto 5 vuoden tasapoisto 15 vuoden tasapoisto 4–10 vuoden tasapoisto Sisäinen osakkeen omistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön hankintamenon oman pääoman ero on kohdistettu maa-alueisiin ja rakennuksiin niiden käyvän arvon suhteessa. Rakennuksesta on kirjattu poisto emoyhtiön poistosuunnitelman mukaisesti, tasapoisto 30 vuotta. Sisäiset liiketapahtumat Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Noudatetut laskentaperiaatteet Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Laskennalliset verovelat on jaksotettu konsernissa 20% mukaisesti. Tuloslaskelman liitetiedot Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin Henkilöstö keskimäärin Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 13131313 Henkilöstökulut Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet Henkilöstön palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Konserni 2013 195 362,14 700 172,56 132 655,18 32 191,82 1 060 381,70 Konserni 2012 159 565,46 712 480,79 144 243,68 46 518,96 1 062 808,89 Emoyhtiö 2013 195 362,14 700 172,56 132 655,18 32 191,82 1 060 381,70 Emoyhtiö 2012 159 565,46 712 480,79 144 243,68 46 518,96 1 062 808,89 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot Muut Yhteensä Konserni 2013 20 306,00 25 100,00 45 406,00 Konserni 2012 13 138,50 2 948,00 13 138,50 Emoyhtiö 2013 19 508,00 25 100,00 44 608,00 Emoyhtiö 2012 12 288,50 2 948,00 12 288,50 Rahoitustuotot ja -kulut Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Korkotuotot 247,16 67 288,17 241,48 67 284,83 Muut rahoitustuotot 236 368,65 234 068,94 236 368,65 234 068,94 Korkokulut -4 443 061,13 -3 977 363,70 -4 443 019,58 -3 977 363,70 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -4 206 445,32 -3 676 006,59 -4 206 409,45 -3 676 009,93 37 Taseen liitetiedot Konserni - käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 28 658 162,21 270 602 653,63 13 456 248,65 0,00 Lisäykset (+) 5 330,00 12 807 946,12 3 203 762,95 527 039,62 Hankintameno 31.12. 28 663 492,21 283 410 599,75 16 660 011,60 527 039,62 Yhteensä 312 717 064,49 16 544 078,69 329 261 143,18 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Lisäpoistot Kertyneet poistot 31.12. -9 751 127,81 -1 338 366,79 -9 781,20 -587 000,00 -10 338 127,81 -1 338 366,79 -9 781,20 -11 099 275,80 -587 000,00 -11 686 275,80 Kirjanpitoarvo 31.12. 273 072 471,94 517 258,42 317 574 867,38 Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 26 359 932,76 262 950 146,32 13 456 248,65 0,00 Lisäykset (+) 5 330,00 12 807 946,12 3 203 762,95 527 039,62 Hankintameno 31.12. 26 365 262,76 275 758 092,44 16 660 011,60 527 039,62 Yhteensä 28 663 492,21 15 321 644,81 Emoyhtiö - käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet 302 766 327,73 16 544 078,69 319 310 406,42 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Lisäpoistot Kertyneet poistot 31.12. -9 471 933,83 -1 338 366,79 -9 781,20 -587 000,00 -10 058 933,83 -1 338 366,79 -9 781,20 -10 820 081,82 -587 000,00 -11 407 081,82 Kirjanpitoarvo 31.12. 265 699 158,61 307 903 324,60 26 365 262,76 15 321 644,81 517 258,42 Tytäryhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24 Emoyhtiön omistusosuus-% 100,00 Osakkeet1–6185 Oma pääoma 7 370 952,68 Tilikauden tulos -198 817,77 Konserniyhdistelytyhdistelty Otaniemessä on paitsi Suomen, myös koko PohjoisEuroopan suurin korkean teknologian keskittymä 38 TILINPÄÄTÖS 2013 Saamisten erittely Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Konserni 2013 691 495,60 Konserni 2012 1 258 827,48 Emoyhtiö 2013 691 495,60 Emoyhtiö 2012 1 258 827,48 Siirtosaamiset Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Palkkojen pakolliset vakuutusmaksut 26 698,14 965,36 26 698,14 965,36 Tuloverot 3 299 125,18 4 179 065,55 3 299 125,18 4 179 065,55 Muut menoennakot 887 473,78 930 495,41 887 473,78 930 310,91 Korkotulot 201,37201,37 Yhteensä 4 213 498,47 5 110 526,32 4 213 498,47 5 110 341,82 Lyhytaikaisiin saamisiin on kirjattu yhteensä 1 337 317 € saamisia Quattroproject Oy:ltä. Saamiset liittyvät kesällä 2012 valmistuneeseen rakennuhankkeeseen. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy on jättänyt Espoon käräjäoikeudelle haastehakemuksen h ankkeen loppuselvitykseen liittyen. Quattroproject Oy:n konkurssin takia haasteen vastapuolena on konkurssipesä. Rahoitusarvopaperit Kirjanpitoarvo Käypä arvo Erotus Konserni 2013 55 683 422,66 55 837 984,30 154 561,64 Konserni 2012 15 461 530,99 15 613 844,55 152 313,56 Emoyhtiö 2013 55 683 422,66 55 837 984,30 154 561,64 Emoyhtiö 2012 15 461 530,99 15 613 844,55 152 313,56 Oman pääoman erittely Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus Osakepääoma 31.12. Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 0,000,000,000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 Sidottu oma pääoma yhteensä 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 120 000 000,00 Lämpömiehenkuja 2 Espoo 39 Vapaa oma pääoma Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 SVOP-rahasto 1.1. 27 159 155,19 27 159 155,19 27 159 155,19 27 159 155,19 SVOP-rahasto lisäykset0,000,00 SVOP-rahasto vähennykset/osingonjako SVOP-rahasto 31.12. 27 159 155,19 27 159 155,19 27 159 155,19 27 159 155,19 Voitto edellisiltä tilikausilta 28 135 715,08 20 740 976,69 8 750 130,80 5 781 867,33 Vähemmistöosuuden purku 0,00 Vähennykset/osingon jako -3 864 000,00 -3 480 000,00 -3 864 000,00 -3 480 000,00 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 24 271 715,08 17 260 976,69 4 886 130,80 2 301 867,33 Tilikauden voitto/tappio 13 219 809,08 10 874 738,39 8 616 780,74 6 448 263,47 Vapaa oma pääoma yhteensä 64 650 679,35 55 294 870,27 40 662 066,73 35 909 285,99 184 650 679,35 175 294 870,27 160 662 066,73 155 909 285,99 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto/tappio Yhteensä Emoyhtiö 2013 27 159 155,19 4 886 130,80 8 616 780,74 40 662 066,73 Emoyhtiö 2012 27 159 155,19 2 301 867,33 6 448 263,47 35 909 285,99 Oma pääoma yhteensä Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä 24 175 708,48 6 261 775,22 29 335,26 30 466 818,96 21 191 202,48 4 632 223,21 0,00 25 823 425,69 Emoyhtiö 2013 176 620 000,00 643 756,13 2 000 000,00 179 263 756,13 Emoyhtiö 2012 142 022 000,00 819 321,16 2 000 000,00 144 841 321,16 Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut pitkäaikaiset ennakot Muut pitkäaikaiset velat Yhteensä Konserni 2013 176 620 000,00 643 756,13 2 000 000,00 179 263 756,13 Konserni 2012 142 022 000,00 819 321,16 2 000 000,00 144 841 321,16 Muut pitkäaikaiset velat Yhtiö on solminut Espoon kaupungin kanssa maankäyttösopimuksen, joka koskee 7/2010 lainvoiman saanutta asemakaavaa Otaniemessä. Sopimuksessa määrätystä korvauksesta erääntyi vuonna 2012 maksettavaksi yhteensä 640 000 euroa. L oppuosa, 2 000 000 euroa, erääntyy maksettavaksi, kun rakennuslupa alueelle myönnetään tai viimeistään 2015 lopussa. 40 TILINPÄÄTÖS 2013 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Konserni 2013 Lainat rahoituslaitoksilta 147 512 000,00 Yhteensä 147 512 000,00 Siirtovelat Lomapalkkavelka ja sosiaalikulujaksotus Jaksotetut välittömät verot Muut siirtovelat Yhteensä Konserni 2012 120 414 000,00 120 414 000,00 Emoyhtiö 2013 147 512 000,00 147 512 000,00 Emoyhtiö 2012 120 414 000,00 120 414 000,00 Konserni 2012 139 793,91 0,00 12 868,43 152 662,34 Emoyhtiö 2013 139 720,33 640 652,89 166 104,05 946 477,27 Emoyhtiö 2012 139 793,91 0,00 12 868,43 152 662,34 Konserni 2012 147 424 000,00 201 000 000,00 Emoyhtiö 2013 182 022 000,00 243 000 000,00 Emoyhtiö 2012 147 424 000,00 201 000 000,00 Konserni 2013 38 500 000 5 942 855,44 Konserni 2012 40 250 000 5 942 855,44 Emoyhtiö 2013 38 500 000 5 942 855,44 Emoyhtiö 2012 40 250 000 5 942 855,44 Konserni 2013 37 586,00 34 862,00 72 448,00 Konserni 2012 7 106,00 6 754,00 13 860,00 Emoyhtiö 2013 37 586,00 34 862,00 72 448,00 Emoyhtiö 2012 7 106,00 6 754,00 13 860,00 Konserni 2013 139 720,33 640 652,89 166 104,05 946 477,27 Vakuudet ja vastuusitoumukset omasta puolesta Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöön Konserni 2013 Rahalaitoslainat 182 022 000,00 Kiinnitykset kiinteistöön 243 000 000,00 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Rahalaitoslainat Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo Muut vastuut omasta puolesta Leasingvuokrasopimusvastuut Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Johdannaissopimukset Yhtiön johdannaiset sisältävät hyödykkeenvaihtosopimuksia (sähkö), koronvaihtosopimuksia sekä valuutan- ja koronvaihtosopimuksia. Sähköjohdannaiset Hyödykkeenvaihtosopimuksilla suojaudutaan sähkön hinnan vaihteluilta. Yhtiön sähkönhankinnan keskiteho on noin 4 MW. Tilinpäätöshetkellä suojauksia on tehty vuosille 2014-2018. 20132012 Määrä (MWh) 135 835 137 976 Sopimusten käypä arvo (EUR) -1 033 237 -608 806 Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimuksilla suojaudutaan korkokulujen vaihtelulta vaihtamalla rahalaitoslainojen vaihtuva k orko kiinteäksi. Tilikauden lopussa olemassa olevilla sopimuksilla korollisen lainakannan suojausaste on 81 %. Osassa koronvaihtosopimuksia kauden alkamispäivä on vasta tilikauden jälkeen. 20132012 Sopimusten nimellisarvo (EUR) 212 928 800 188 330 800 Sopimusten käypä arvo (EUR) -6 707 605 -10 383 779 41 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Yhtiöllä on kaksi ulkomaan valuuttamääräistä luottoa. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla niihin liittyvät rahavirrat on muutettu euro-määräisiksi. 20132012 Sopimusten nimellisarvo (EUR) 103 522 000 107 174 000 Sopimusten käypä arvo (EUR) 1 567 207 4 684 089 Molempiin valuutta-määräisiin luottoihin liittyy muutossopimus. Muutossopimuksella luotot m uutetaan määräajan jälkeen sovitulla kurssilla euro-määräisiksi . Yhtiölle ei synny valuuttariskiä, ellei sopimuksia pureta kesken sopimuskauden. Järjestelyllä on pystytty alentamaan luottojen korkokustannuksia. Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen ALV-palautusvastuu: Yhtiö on tehnyt alv-vähennykset kiinteistöinvestoinneistaan ja on velvollinen tarkistamaan tehtyä vähennystä, jos jonkin kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu. 20132012 Investoinnin alv Tarkistusvastuu Investoinnin alv Tarkistusvastuu 31.12.201331.12.2012 Valmiit hankkeet (10 vuoden tarkistuskausi) 15 039 543,78 12 383 727,22 9 426 260,38 8 279 634,97 Keskeneräiset hankkeet 2 554 404,64 2 554 404,64 4 235 567,33 4 235 567,33 Vastuut yhteensä 14 938 131,86 12 515 202,31 Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöiltä siirtyneen kiinteistövarallisuuden alv-palautusvastuuta ei siirretty yhtiölle (pl. keskeneräisenä luovutettu Metallimiehenkuja 10). Kovenantit Vakuudellisiin lainoihin sisältyy kovenanttiehtoja. Sovitut erityisehdot liittyvät mm. yhtiön omistukseen ja vakavaraisuuteen. Kovenanttiehdot ovat täyttyneet ja niitä seurataan. Tuloverotus Verottaja on verovuosina 2009 ja 2010 poikennut yhtiön jättämästä veroilmoituksesta. Verottajan vahvistama vuoden 2010 verotettava tulo oli 13 457 674,73 euroa. Yhtiö on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta asiaa ei ole vielä käsitelty. Vuodelta 2010 määrätyt verot, 3 498 995,43 euroa, yhtiö on maksanut ennakon täydennyksenä. Veroista 3 299 125,18 euroa on kirjattu verosaamisiin. Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset: Osakkeet rekisteröity 1 200 000 kpl Äänivalta/kpl 1/osake Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot Yhtiö kuului 31.12.2013 Aalto-korkeakoulusäätiö -konserniin ja yhtiön tilinpäätös yhdistetään Aalto-korkeakoulusäätiön konsernitilinpäätökseen. Aalto-korkeakoulusäätiön konsernitilinpäätös on saatavissa Aalto-korkeakoulusäätiön (Aalto-yliopisto) toimistosta osoitteesta Lämpömiehenkuja 2, 02150 ESPOO ja sähköisesti internet-sivuilta osoitteesta www.aalto.fi. Sähkömiehentie 4 Espoo 42 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Oma pääoma = Oma pääoma + (poistoero – laskennallinen verovelka Myyntikate 1, % = Myyntikate 2, % = Käyttökate 1, % = Käyttökate 2, % = Rahoitustulos, % = Nettotulos, % = Quick ratio = Omavaraisuusaste, % = Nettovelkaantumisaste, % = Oman pääoman tuotto, % (ROE) = Liikevaihto – kiinteistöjen hoitokulut x 100 Liikevaihto Liikevaihto – kiinteistöjen hoitokulut – kiinteistöjen purkukulut Liikevaihto Liikevaihto – myyntikate 1 – kiinteät kulut Liikevaihto Liikevaihto – myyntikate 2 – kiinteät kulut Liikevaihto Tulos ennen satunnaisia eriä – verot + poistot ja arvonalentumiset Liikevaihto Tulos ennen satunnaisia eriä – verot Liikevaihto x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma – saadut ennakot Korolliset velat – rahavarat x 100 Oma pääoma Nettotulos Oma pääoma + Vähemmistöosuus x 100 (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Otaniemen kampuksen rakennusten punaiset tiilet viittaavat vanhaan suomalaiseen teollisuusarkkitehtuuriin ja rakennuksissa tehtävän työn läheistä suhdetta teolliseen toimintaan. 43 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 12. päivänä helmikuuta 2014 Marianna Bom hallituksen puheenjohtaja Jari Jokinen hallituksen jäsen Jarkko Leinonen hallituksen jäsen Susanna Renlund hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Väljä hallituksen jäsen Kari Kontturi toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2014 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tiina Lind KHT, JHTT Raine Vairimaa hallituksen jäsen 44 KIINTEISTÖYHTEENVETO, OTANIEMI 08 06 05 28 19 20 18 15 30 16 04 17 03 14 10 13 07 21 28 32 29 02 01 09 24 22 23 11 27 12 26 25 1. Kemian tekniikka Kemistintie 1 11. Puunjalostustekniikka 1 Vuorimiehentie 1 21.Vesilaboratorio Tietotie 1 E 2.Kirjasto Otaniementie 9 12. Puunjalostustekniikka 2 Tekniikantie 3 22. Lämpömiehenkuja 2 3. Konetekniikka 1 Otakaari 4 13.Päärakennus Otakaari 1 4. Konetekniikka 2 Puumiehenkuja 3 14. Rakennus- ja ympäristötekniikka Rakentajanaukio 4 5. Konetekniikka 3 Puumiehenkuja 5 15.Saha Konemiehentie 1 6. Konetekniikka 4 Sähkömiehentie 4 16. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Otakaari 5 (7) 7.Laivatekniikka Tietotie 1 17. Teknillinen fysiikka Rakentajanaukio 2/Otakaari 3 8.Maarintalo Sähkömiehentie 3 18. Tietotekniikan talo Konemiehentie 2 9.Materiaalitekniikka Vuorimiehentie 2 19. Tila- ja turvallisuusasiat Konemiehentie 4 10.Nano-talo Puumiehenkuja 2 20.TUAS Otaniementie 17 23. Lämpömiehenkuja 3 24. Metallimiehenkuja 10 25. Betonimiehenkuja 1 26. Betonimiehenkuja 3 27. Betonimiehenkuja 5 28.OIH Otaniementie 19 29.Dipoli Otakaari 24 45 1. 8. Kemistintie 1 2. 14. Sähkömiehentie 3 9. Otaniementie 9 15. Vuorimiehentie 2 10. 3. Otakaari 4 6. Puumiehenkuja 2 11. Sähkömiehentie 4 7. Vuorimiehentie 1 13. Tietotie 1 Rakentajanaukio 4 Otakaari 1 Konemiehentie 1 16. Otakaari 5 18. Konemiehentie 2 20. Otaniementie 17 46 KIINTEISTÖYHTEENVETO, TÖÖLÖ 1. Runeberginkatu 20–24 01 2. 03 © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 047/2012 02 3. Runeberginkatu 14–16 Arkadiankatu 24 – Lapuankatu 2 47 KIINTEISTÖYHTEENVETO, KIRKKONUMMI 1. Kirkkonummen tutkimusasema, Metsähovi 01 48 GRI-INDEKSI Tunnus GRI:n sisältö Raportointi Sijainti raportissa ja kommentit Kyllä s. 6-8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Strategia ja analyysi G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Organisaation taustakuvaus G4-3 Raportoivan organisaation nimi Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-6 Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-8 Markkina-alueet Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-9 Raportoivan organisaation koko Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ, Henkilöstökäytännöt kuvattu G4-12 Organisaation toimitusketju Kyllä s. 21 HANKINNAT G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa , omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-14 Varovaisuuden periaatteen soveltaminen Kyllä s. 16 RISKIT G4-15 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden Kyllä periaatteet tai aloitteet s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä s. 16 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN OSANA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN LUOMISTA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN LUOMISTA Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat G4-17 Konsernin laskentaraja Kyllä s. 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA G4-18 Raportin sisällönmäärittely Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-19 Olennaiset näkökohdat Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-20 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentaraja organisaation ulkopuolella Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 6-8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS G4-23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa Kyllä s. 6-8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sidosryhmävuorovaikutus G4-24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-25 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS G4-27 Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet Kyllä s.5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS, s. 12 YHTEISTYÖ 49 Tunnus GRI:n sisältö Raportointi Sijainti raportissa ja kommentit Raportin kuvaus G4-28 Raportointijakso Kyllä Raportointijakso: Tilikausi 2013 G4-29 Edellisen raportin päiväys Kyllä s. 6-8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS G4-30 Raportin julkaisutiheys Kyllä s. 6-8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS G4-31 Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja Kyllä Takakansi G4-32 GRI-sisältövertailu Kyllä s. 48 GRI SISÄLTÖVERTAILU G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Kyllä Yhteiskuntavastuuraportin tietoja ei ole ulkoisesti varmennettu Kyllä s. 18-20 CORPORATE GOVERNANCE Kyllä s. 4 TOIMINTAMME PERUSTAT Hallinto Hallintorakenne ja kokoonpano G4-34 Hallintorakenne ja valiokunnat Liiketoiminnan eettisyys G4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Otakaari 5 Espoo 50 GRI-INDEKSI Tunnus GRI:n sisältö Raportointi Sijainti raportissa ja kommentit Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA, s. 27 Henkilöstö ja hallinto, s. 22 YHTIÖN TALOUDESTA Johtamistavan kuvaus Yleinen johtamistavan kuvaus (DMA) Taloudellinen vastuu Taloudelliset tulokset G4-EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen Kyllä s. 22 YHTIÖN TALOUDESTA G4-EC4 Valtiolta saadut avustukset Kyllä s. 22 YHTIÖN TALOUDESTA Osittain s. 21 HANKINNAT. Hankintaperiaatteet kuvattu Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA G4-EN5 / Energiaintensiteetti CRE1 Kyllä s. 28 Kiinteistöjen energiankulutustiedot G4-EN6 Energiankulutuksen vähentäminen Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA G4-EN7 Vähennykset tuotteiden ja palveluiden energiatarpeessa Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Ostokäytännöt G4-EC9 Paikallisten ostojen osuus merkittävissä toimipaikoissa Ympäristövastuu Energia G4-EN3 Organisaation oma energian kulutus Vesi G4-EN8 Kokonaisvedenotto vesilähteittäin Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA CRE2 Veden ominaiskulutus Kyllä s. 28 Kiinteistöjen energiankulutustiedot Luonnon monimuotoisuus Kyllä Omistetut , vuokratut tai hallinnoidut toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä Kyllä s. 10 INVESTOINNIT Osittain s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA. Hankkeet kuvattu, päästölaskentaa kehitetään 2014 G4-EN11 Päästöt G4-EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätevedet ja jätteet G4-EN23 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan Kyllä mukaisesti s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Tuotteet ja palvelut G4-EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Osittain s. 21 HANKINNAT. Hankintaperiaatteet kuvattu Toimittajien ympäristöarvioinnit G4-EN32 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti Martti Levónin puistossa lähellä Ossinlampea on yhteensä 45 puutarhaviljelypalstaa. 51 Tunnus GRI:n sisältö Raportointi Sijainti raportissa ja kommentit Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ Sosiaalinen vastuu Henkilöstö ja työolosuhteet Työllistäminen G4-LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain Koulutus G4-LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ G4-LA10 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät Kyllä ohjelmat, jotka tukevat henkilöstön jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa s. 21 HENKILÖSTÖ G4-LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ Kyllä s. 21 HENKILÖSTÖ, s. 28 HALLITUS Osittain s. 21 HANKINNAT. Hankintaperiaatteet kuvattu Kyllä Ei syrjintätapauksia vuonna 2013 Kyllä s. 16 RISKIT Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet G4-LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti Toimittajien työolojen arviointi G4-LA14 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu työoloihin liittyvien kriteerien mukaisesti Ihmisoikeudet Syrjinnän kielto G4-HR3 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet Yhteiskunta Lahjonta ja korruption vastaisuus G4-SO3 Lahjontaan liittyvän riskiarvioinnin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden lukumäärä ja prosenttiosuus sekä tunnistetut merkittävät riskit Tuotevastuu Asiakkaiden terveys ja turvallisuus G4-PR1 Prosenttiosuus merkittävistä tuotteista ja palveluista, joiden terveys- ja turvallisuus-vaikutusten parantaminen on arvioitu Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA G4-PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin Kyllä liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Tuote- ja palvelutiedot G4-PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Kyllä s. 12 YHTEISTYÖ, s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA CRE 8 Rakennusten sertifioinnit Kyllä s. 14-15 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Lämpömiehenkuja 2 A, 02150 Espoo Puh. 09 439 0060 aaltotoimisto@aaltonet.fi www.aaltonet.fi
© Copyright 2024