lehti 1/2013 - Tulikomentoja
Tykistöprikaati on ympäristöasioiden edelläkävijä, s. 10 Ei uusia avauksia puolustusselonteossa, s. 12 Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillalle oma lippu s. 26 Tulikomentoja 1/2013 - TYKKIMIESTEN LEHTI Suomen Tykistömuseon toiminta päätettiin arvokkaasti, s. 4-6 Ei uusia avauksia puolustusselonteossa, s. 21 Tykistöprikaati on ympäristöasioiden edelläkävijä, s. 10 Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillalle oma lippu s. 12 Tulikomentoja 1/2013 - TYKKIMIESTEN LEHTI TULIKOMENTOJA 1/2013 www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Tykkimiehet ry Kannen kuva: Tulipatteri toiminnassa, Länsi2012-harjoituksessa Pohjankankaalla. / Puolustusvoimat Suomen Tykistömuseon toiminta päätettiin arvokkaasti, s. 4-6 Toimituskunta: SIRKKA OJALA, päätoimittaja, toimituskunnan puheenjohtaja sirkka.ojala@tulikomentoja.fi SAMUEL FABRIN, toimitussihteeri samuel.fabrin@museomilitaria.fi LAURI HAAVISTO laurihaavisto78@gmail.com VELI KAURANEN veli.kauranen@pp.armas.fi AKI KINNUNEN akiek@me.com PETRI MAJURI, sotilasasiantuntija petri.majuri@mil.fi TERO MÄENPÄÄ, sotilasasiantuntija tero.maenpaa@mil.fi JUKKA SIPPOLA, jukka.sippola@metsanhoitajat.fi SUOMEN TYKISTÖN PÄIVÄN TILAISUUDET HELSINGISSÄ 6.3.2013 Seppeleenlasku Klo 12.00 Seppeleenlasku tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle. Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo 11.50 Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2 Klo 15.30 Suomen Kenttätykistön Säätiön valtuuskunnan kokous Klo 16.00 Tykkimiehet ry:n hallituksen kokous Klo 16.15 Suomen Kenttätykistön Säätiön hallituksen kokous Klo 17.30 Tykkimiehet ry:n kevätkokous Klo 19.00 Tykkimiesilta, johon kaikki tykkimiehet ja tykistön ystävät ovat tervetulleita - alkumalja - juhlaesitelmä - palkitsemiset - buffet-ruokailu Ilmoittautuminen tykkimiesiltaan keskiviikkoon 27.2. mennessä maksamalla illalliskortin hinta 42 € KT-Kerhon tilille Nordea 127130-83323. Viestikenttään maininta: 6.3. Nenonen. Tiedustelut: Janne Hänninen, hanninen.janne@gmail.com, 050 312 0934 Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi, 040 575 9966 Päivän tilaisuuksissa on asuna paraatipuku tai tumma puku ja kunniamerkit JUHANI SUNI Lehden kiltasivut: kiltasivut@tulikomentoja.fi M J T T o S V k E J K M S I S I G J r M S M K o K O V A HANNU VETTENRANTA Lehden postitusrekisteri: tilaajat@tulikomentoja.fi L V ULKOASU: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info ILMOITUSMYYNTI: Olavi Waljakka / Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky olavi.waljakka@virpi.net PAINO: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa TOIMITUKSELLINEN AINEISTO: Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tampere toimitus@tulikomentoja.fi, 050 368 8460 ILMOITUSAINEISTO: Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky Olavi Waljakka Käpytie 4 I, 13720 Parola, olavi.waljakka@virpi.net, 040 746 5340 KILTASIVUJEN AINEISTO: Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA kiltasivut@tulikomentoja.fi, (03)6380 138, 0440 478 602 ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833) P V J ERKKI WUOLIJOKI erkki.wuolijoki@gmail.com 2 S p V R KALEVI VIRTANEN kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Hannu Vettenrannalta. P 3DLLQ 3D LQR QRWXR WX X WH XR 3DLQRWXRWH Taustalla: Talven taikaa / Sirkka Ojala pääkirjoitus Pääkirjoitus, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . .3 Uusi vuosi, uudet tuulet Suomen Tykistömuseon toiminta päätettiin arvokkaasti, Sirkka Ojala . . . . . . .4 Kuva: Hannu Vettenranta TULIKOMENTOJA 1/2013 Päättäjän piirut, Mikko Savola . . . . . . . . . . 7 Museo Militarian kuulumisia, Jaakko Martikainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen. . . . .9 Tykistöprikaatissa ympäristöasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 Vapaaehtoiskoulutuksen kehittämistarpeita, Harri Kainulainen . . . .11 Ei uusia avauksia puolustusselonteossa, Jukka Sippola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12 Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni . . . . . . .14 Museoesineet kertovat osa 12, Samuel Fabrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19 In memoriam, Sotaveteraani Oiva Muttala, Ilmo Luhtinen . . 20 In memoriam, Mittamiesten Grand Old Man on poissa, Pentti Pohjola. . . 21 Jääkäritykistön kiltalaiset tutustuivat rotaatioon, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . .22 Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari . .23 Suomenlinnan tykit, Erkki Wuolijoki . . . . . .24 Merkkipäivät, Juhani Suni. . . . . . . . . . . . . .25 Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillalle oma lippu, Antti Laakkonen. . . . . . . . . . . . .26 Veteen piirretty viiva – The Thin Red Line, Lauri Haavisto . . . . . . . . . . . . . . .27 Vuosituhannenvaihteen tykistötrendit, Jaakko Bergqvist . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 Kirjallisuutta, Kranaatinheittimen tarina, Olavi Waljakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 Vuosi varusmiespalveluksessa, Akseli Jokinen ja Sirkka Ojala . . . . . . . . . . .32 Lakkautettu rannikkotykistö, Veli Kauranen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34 ILMESTYMISAIKATAULU Numero 2/2013 3/2013 4/2013 Aineisto- Ilmestyy päivä viikolla 21.5. 21.8. 5.11. viikko 25 viikko 38 viikko 50 Tulikomentoja 1/2013 K ädessäsi on vuoden ensimmäinen lehti vähän erinäköisenä, sillä lehden kansi on saanut yllättäen uuden ilmeen. Tämä johtuu siitä, että vanhan kansimallin vaatimia pystykuvia on nykyään hankala löytää edes puolustusvoimilta, mikä on aiheuttanut jo pitkään päänvaivaa. Niinpä taittajamme Maj-Lis Krouvi mietti kannen ulkoasua joulunpyhinä ja tulos on nyt nähtävissä. Odottelemme siis mielenkiinnolla kommentteja kannesta. Toki myös parannusehdotuksia voi esittää. Viime päivinä eduskunnassa on käyty vilkasta keskustelua joulukuun lopulla julkistetun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tiimoilta. Selonteko ei anna juuri vastausta siihen, miten puolustusvoimiemme rahoitus hoidetaan vuoden 2015 jälkeen. Puolustusmäärärahoja kaivataan lisää, jotta pystytään jatkossakin turvaamaan koko maan puolustaminen ja myös reservin ylläpito ja koulutus. Jukka Sippola on tutustunut tarkemmin selontekoon. Jukan laatiman artikkelin pääset lukemaan sivuilta 12-13. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan tammikuun lopulla kenraali Ari Puheloinen lupasi, että vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän. Erityisesti tämä tulee näkymään paikallisjoukkoja uudelleen organisoitaessa. Myös reserviläisten osaaminen kartoitetaan ja kohdennetaan aiempaa paremmin. Lisäksi omaehtoisen oppimisen mahdollisuudet paranevat nykyteknologiaa hyödyntämällä eli luomalla sähköisiä oppimisympäristöjä uuteen avoimeen verkko-oppimisympäristöön, PV-moodleen. Jotta reserviläisillä riittäisi intoa omaehtoiseen kouluttautumiseen, myös nykyistä kannustinjärjestelmää laajennetaan. Reservin fyysinen kunto kuitenkin huolestuttaa, sillä noin kolmasosa reserviläisistä jää vähimmäiskuntovaatimusten alapuolelle, kuten pääesikunnan liikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Santtila Ruotu-lehden haastattelussa toteaa. Huonokuntoisten prosenttiosuus ei saisi siis ylittää viittätoista prosenttia, jotta reservin kenttäkelpoisuus olisi riittävä. Reserviläisurheiluliitto onkin yhdessä puolustusvoimien kanssa kehittämässä tapaa, jolla voitaisiin mitata reserviläisten kenttäkelpoisuutta. Omaa kenttäkelpoisuutta ja fyysisen kunnon ylläpitämistä voi harjoittaa monella tavalla myös kertausharjoitusten laihoina aikoina. Osallistua voi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämille kursseille, reserviläisjärjestöjen jotoksille, ampumatapahtumiin sekä -kilpailuihin. Tärkeä osa on toki myös omaehtoisella säännöllisellä liikunnalla. Omia liikuntasuorituksiaan voi seurata vaikka käyttämällä Reserviläisurheiluliiton tarjoamaa sähköistä kuntokorttia. Korttiin pääsee kirjautumaan omalla kiltajäsennumerolla. Runsasluminen talvi on suonut mahdollisuuden talviurheilulajien harrastamiseen ja ehkä myös uusien lajien kokeilemiseen. Itse olen ajatellut osallistua Tampereen Reserviläisnaisten järjestämälle lumikenkäretkelle. Toiminnallista lopputalvea ja kevättä kaikille! Sirkka Ojala päätoimittaja 3 Suomen Tykistömuseon toiminta päätettiin arvokkaasti SIRKKA OJALA Suomen Tykistömuseon toiminnan päätösjuhlaa vietettiin talvi-illan pimetessä 4. joulukuuta 2012. Juhlapaikkana oli museon Tykkihalli, johon ovat sijoitettuina museon arvokkaimmat tykit. Juhlatila täyttyi lähes viimeistä tuolia myöten, kun paikalle saapui noin 150 kutsuvierasta ja museon ystävää. Paikalla olivat myös Tykistömuseon rakentamiseen Hämeenlinnassa aktiivisesti osallistuneet veteraanit Olli Jakonen, Antti Jakonen ja Eero Vaalgamaa. Museon arkistosta löytyy vieläkin lappunen, jolle kaikkien talkoolaisten työtunnit on tarkasti kirjattu. 4 Ennen päättäjäisjuhlan alkamista kunniavartiotehtävässä Tykkihallin edessä olivat Martti ja Jasu. Ratsailla Hämeen Ratsukillan kiltalaiset Arttu Niemelä ja Jukka Inkinen. Tykistön tarkastaja eversti Esko Hartikainen piti päättäjäistilaisuuden juhlapuheen. Juhlavieraiden matkaa juhlapaikalle valaisivat kipakassa pakkassäässä jätkänkynttilät, ja Tykkihallin edessä vieraita tervehtivät kunniavartiossa Hämeen Ratsukillan ratsastajat Arttu Niemelä ja Jukka Inkinen sekä ratsut Jasu ja Matti. Tykistön tarkastaja eversti Esko Hartikainen toi Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan mielenkiintoisen juhlapuheen muodossa. Puheessaan tarkastaja Hartikainen toi esiin tykistön kehityskaaren aina nykypäivään ja Maavoimien uudistettuun taistelutapaan asti. Hartikainen sanoi itsenäisen Tykistömuseon olleen aselajin identiteetille tärkeä. Tarkastajan mukaan museo on tehnyt osansa vahvan tykistöhistorian säilyttämisessä ja tietoisuuden jakamisessa eri sukupolville. Hartikainen kuitenkin uskoo, että uudes- Tulikomentoja 1/2013 sa museossa tykistö-, viesti- ja pioneeriaselajin voimavaroja yhdistelemällä voidaan saada lisäpontta muiden muassa tutkimus- ja julkaisutoimintaan. Hartikainen toivoo, että uudesta Museo Militariasta kehittyy vahva osa aselajien brändiä. Historiaa ja vilahdus tulevasta Tykistömuseon vuonna 2010 julkaistun 30-vuotishistoriikin kirjoittaja eversti Jouko Kivimäki kertoi omassa historiaosuudessaan, miten oman aselajimuseon aikaansaaminen oli ollut erityisesti veteraanisukupolven tykkimiesten pitkäaikainen haave. Museon kautta he saattoivat välittää kokemuksensa jälkipolville. Puheessaan Kivimäki käsitteli kolmea keskeistä Tykistömuseon toiminnan vaihetta: museon perustamista, toiminnan aloittamista Niinisalon koulukeskuksessa sekä uutta elämää Linnankasarmilla. Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen totesi juhlan päätössanoissaan Tykkimiehet ry:n toiminnan painottuneen vuosikymmenien ajan ensisijaisesti Suomen Tykistömuseon ylläpitoon ja kehittämiseen. Näin muu tykistöllinen toiminta sekä aselajin yhdyssiteenä toimiminen ovat jääneet taka-alalle resurssien vähäisyyden vuoksi. Kainulainen sanoi, että Tykistömuseon perustaminen ja ylläpito ovat vaatineet eri aikakausina Tykkimiehet ry:ltä ja yhteistyökumppaneilta valtavasti resursseja. Kun museon ylläpitäjiksi on nyt saatu pioneereista ja viestimiehistä kaksi vastuunkantajaa lisää, on Tykkimiehillä jatkossa mahdollisuus panostaa aikaisempaa enemmän tykistölliseen toimintaan, perinteisiin ja toimintaan aselajin yhdyssiteenä. Päätössanojensa lopuksi Kainulainen kiitti kaikkia Tykistömuseon eri vaiheissa niin Niinisalossa kuin Hämeenlinnassa suunnittelussa, rakentamisessa, hankinnoissa sekä ylläpidossa museon hyväksi toimineita henkilöitä, museon henkilökuntaa ja yhteisöjä merkittävästä panoksesta Tykistömuseon hyväksi. Juhlassa jaettiin myös arvokkaita huomionosoituksia niin museon rakentajille, työntekijöille kuin yhteistyökumppaneillekin. Ennen juhlan päättymistä ja arvokasta viimeistä Tykistömuseon lipunlaskua nähtiin myös vilahdus tulevasta Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry:n puheenjohtajan, eversti Esko Hasilan esitellessä heraldikko Juhani Heinemaan suunnitteleman Museo Militarian tunnuksen. 5 Täydellinen paikka Suomen Tykistömuseon päätösjuhlaan: Tykkihallin tunnelma oli juhlava ja arvokas. Paikalle saapui lähes 150 kutsuvierasta ja museon ystävää. Juhlassa esiintyi hämeenlinnalaisten oma juhlaorkesteri: Panssarisoittokunta. Soittokuntaa johti kapellimestari musmaj Pasi-Heikki Mikkola. Ilta jatkui Pyhän Barbaran juhlan merkeissä Sotilaskotikahvio Cafe Katrin tiloissa. Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen kertoi juhlan aluksi Barbaran tarinan. Tykistömuseon arvokkaimman huomionosoituksen, Kultakeskuksen valmistaman Tykistömuseon ristin museon hoitokunta myönsi n nsi 4.12.2012 Olli Jahkoselle, Antti Jakoselle, Juhani h hani bergille, ergille Jouko HuhtaHuhta Tenhuselle, Eero Vaalgamaalle, Teuvo Mahrbergille, lalle, Kari Haloselle, Jaakko Martikaiselle, Ilkka Vahtokarille ja Mikko Kerolle. Tykistömuseon standaarilla muistettiin Hämeenlinnan kaupunkia, PHRAKL Hämeenlinnan aluetoimistoa, eversti Matti Koskimaata, Rauno Saloa, Kaarlo Purhosta, Harri Kainulaista, kenrltn Ilkka Rantaa, kenrltn Ilkka Kylä-Harakkaa sekä eversti Jouko Kivimäkeä. Hyvä ruoka kuuluu tärkeänä osana Pyhän Barbaran juhlaan. Maittavan aterian oli loihtinut taas kerran hämeenlinnalainen Ravintola Seiska. Panssariprikaatin varusmiehet laskivat Tykistömuseon lipun juhlan päätteeksi trumpettifanfaarin kaikuessa pimentyneessä joulukuun illassa. 6 Jyri Paulaharju ja Teuvo Mahrberg lahjoittivat uudelle museolle laatikollisen uunituoreita Kranaatinheittimen tarina -kirjoja. Kirjan on kirjoittanut Jyri Paulaharju. Kirja esitellään sivulla 30. Tykistömuseon historiikin kirjoittaja eversti Jouko Kivimäki loi katsauksen museon historiaan. Reserviläisliitto on vahva järjestö 36 000 jäsenen ja koko maan kattavan paikallisyhdistysverkkonsa kautta. Olemme läsnä lähes jokaisella paikkakunnalla. Aktiivista toimintaakin löytyy vähintään kaikilta seutukunnilta. Reserviläisliitolla on vahvat perinteet. Reserviläisliitto perustettiin 17.4.1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi. Se toimi 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995 lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi, johon kaikilla maanpuolustushenkisillä miehillä ja naisilla on mahdollisuus tulla mukaan. Haasteita kuitenkin riittää. Aktiivitoimijoiden keski-ikä nousee ja uuden sukupolven toimijoiden kanssa kilpailevat sadat muut harrastukset ja yhteisöt. Keinoja kiinnostavuuden lisäämiseen ja vastuun siirtämiseen uusille toimijoille – naisille ja miehille – on löydettävä. Laajempi kirjo eri toimintoja ja vastaaminen uusiin trendeihin on oltava meidänkin tähtäimessämme. Toimintaamme mukaan tulo on voi- tava tapahtua matalalla kynnyksellä. Kaikkein tärkein työ tehdään ruohonjuuritasolla paikallisyhdistyksissä ja piirijärjestöissä. Mitä enemmän paikallistasolla on mukaansa tempaavaa toimintaa, sen houkuttelevampi järjestömme on. Liiton johdon tärkeä tehtävä onkin antaa tukea kentällä tapahtuvalle toiminnalle. Eduskunnassa päätetään tämän talven ja kevään aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Siinä linjataan Suomen puolustusvoimien asento ja maamme ulkopoliittinen asema. Vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle annetaan jo valtioneuvoston esityksessä tunnustus. Meitä tarvitaan paikkaamaan aukkoa, jonka puolustusmäärärahaleikkaukset ovat aiheuttaneet muun muassa kertausharjoitusten leikkaamisen suhteen. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tehtävänä on nyt asiantuntijakuulemisissa tuoda näkemykset esille siitä, mitä konkreettisesti ollaan valmiita tekemään tulevina vuosina. Asiantuntemusta ja taitoa jäsenistöstämme löytyy. Se on osattava nyt hyödyntää oikein. Kaiken kaikkiaan haluan, että Reserviläisliiton äänenpainoja saadaan mukaan niin selontekoon kuin ylipäätään valtakunnalliseen keskusteluun suomalaisesta maanpuolustuksesta. Maanpuolustusjärjestöjen keskinäiset keskustelut ovat hyvin tärkeitä. Osana koko suomalaista maanpuolustusta tiiviillä yhteistyöllä on mahdollisuuksia saada paljon aikaan. Erityisesti edunvalvontatehtävissä ja koulutusta suunniteltaessa yhteneväisillä näkemyksillä on suuremmat mahdollisuudet menestyä. Oma kalenterini onkin täyttynyt jo useista tapaamisista ja palavereista muiden järjestöjen ja eri maapuolustuskentän toimijoiden kanssa. Liiton sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä samoja päämääriä ajava tiiviimpi joukko on aina vahvempi. Uskon KUVA: RAIMO OJALA Reserviläisliitolla on toimintaa koko Suomessa meillä olevan paljon kehitettävää niin vapaaehtoisen maanpuolustuskentän kuin muiden puolustushallinnon alalla työskentelevien kesken. Suomen puolustaminen on niin arvokas asia, että sen eteen on tehtävä paras mahdollinen. Olemalla samalla puolella aitaa keskeisten sidosryhmien kanssa voimme saada kokonaisuutena paljon enemmän aikaan. Mikko Savola Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja mikko.savola@eduskunta.fi 040 5758498 uutisia Tykistöprikaati kouluttaa koirasta ympäristönsuojelijan Tykistöprikaati Kankaanpään Niinisalossa tekee uraauurtavaa työtä ympäristökoirien koulutuksessa. Pikikoira on opetettu löytämään maastoon valunutta polttoainetta. Tärkein asia on pohjavesien ja maaperän suojelu. Koiran tarkka hajuaisti on osoittautunut hyödylliseksi Tulikomentoja 1/2013 apuvälineeksi ympäristönsuojelussa. Kankaanpäässä, Niinisalossa Tykistöprikaati aloitti ensimmäisenä Suomessa ympäristökoiran koulutuksen vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt koulutuksessa on jo toinen koira ja sen käyttö on merkitty myös varuskunnan ympäristöohjelmaan. Koiran avulla pystytään todella kustannustehokkaasti ja nopeasti tekemään ympäristövalvontaa harjoitusalueilla. Piki on reilun vuoden ikäinen valkoinen paimenkoira. Sen koulutus on vielä kesken, mutta varsin hyvässä vauhdissa. Pikille on hajukuvaksi opetettu erilaiset polttoaineet. Kun se löytää harjoitusalueella kohdan, johon on mahdollisesti valahtanut polttoainet- ta, se lopettaa etsimisen ja käy makuulle sen merkiksi, että jotain löytyi. Koira auttaa paikallistamaan, mistä näytteet kannattaa ottaa. Tykistöprikaatissa on noudatettu ympäristösertifikaattia vuodesta 2009. Viime vuoden lopulla sertifioinnin myönsi myös puolustusvoimien ulkopuolinen taho, Det Norske Veritas. (Lisää aiheesta sivulla 10) 7 Materiaalisiirrot ja näyttelyiden rakentaminen jatkuvat Materiaalisiirrot Pioneerimuseosta Museo Militariaan pois luettuna ulkonäyttelyyn tulevat raskaat kalustot ja koneet saadaan toteutetuksi helmikuun kuluessa. Ne siirretään välivarastointikustannuksien välttämiseksi keväällä suoraan ulkonäyttelyalueelle. Viestimuseon materiaalisiirrot Museo Militariaan on toteutettu. Perusnäyttelyn rakentaminen jatkuu kiireisellä aikataululla. Näyttely kertoo rinta rinnan tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien vaiheista Ruotsin vallan ajasta nykypäivään. Ensimmäisessä kerroksessa käsitellään aselajeja Ruotsina vallan ajasta sisällissodan loppuun, toisessa 1920-luvulta jatkosodan loppuun ja kolmannessa sotien jälkeisestä ajasta nykypäivään. Näyttelyssä käsitellään myös suojeluskunta-, lotta- ja sotilaskotihistoriaa. Museon kuuden ydintoiminnon ja kuuden tukitoiminnon sisältöjä suunnitellaan, ohjeistetaan ja otetaan koko ajan käyttöön. Ydintoimintoja ovat asiakaspalvelu ja yleisötoiminta, tallennustoiminta, näyttelytoiminta, tutkimustoiminta, julkaisutoiminta sekä opetustoiminta. Tukitoimintoja ovat hallinto ja talous, henkilöstö, ICT-toiminta (tietoliikenne- ja esitysjärjestelmät), tilat, turvallisuus sekä markkinointi ja viestintä. Museo Militarian KEVÄÄN 2013 LUENTOJA To 21.2. klo 18, FM Samuel Fabrin: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen. To 7.3. klo 18, eversti Seppo Uro: "Jääkäriupseerit viestiaselajin kehittäjinä". To 4.4. klo 18, eversti Lauri Lehtonen: Talvisodan radiotiedustelu. Luennot järjestetään museon Pohjolasalissa ja niille on vapaa pääsy. Lounasravintola Militariassa voit nauttia kupposen kahvia ennen luentoja. TERVETULOA! 8 KUVAT: SIRKKA OJALA Museo Militaria aloitti toimintansa 1.1.2013 Hämeenlinnassa. Se jatkaa viime vuoden lopussa lakkautettujen Suomen Tykistömuseon Hämeenlinnasta, Pioneerimuseon Miehikkälästä ja Viestimuseon Riihimäeltä toimintaa ja perinteitä. Museon tunnus, logo ja lippu ovat valmistuneet. Internet-sivuja työstetään. Asiakaspalvelu-, museomyymälä- ja ravintolatilat on uusittu. Museomyymälän tuotevalikoimaa on laajennettu merkittävästi ja sitä kehitetään asiakkaiden mielenkiintoa herättäväksi. Ravintola nimi on Lounasravintola Militaria. Merkittävä hämeenlinnalainen ravintolayrittäjä Resta Invest Oy vastaa ravintolapalvelujen tuottamisesta. Asiakkaat ovat ottaneet ravintolan omakseen. Museo Militaria jakoi ensimmäisen palkitsemisensa kotiuttamistilaisuudessa Panssariprikaatissa 3.1. Museonjohtaja Jaakko Martikainen luovutti DVD-elokuvapaketin korpr Mika Oksaselle, joka palveli Jääkäritykistörykmentin riveissä. Taustalla Jääkäritykistörykmentin komentaja evl Mika Holma. Linnan niemi -hanke Museo Militaria osallistuu aktiivisesti Linnan niemi -hankkeeseen, jonka osatoimijoina ovat Hämeenlinnan kaupunki ja kulttuurihistoriallisella alueella, Linnan niemellä, sijaitsevat Museoviraston omistama Hämeen linna, Hämeenlinnan kaupungin omistamat historiallinen museo, Vankilamuseo, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin talo ja Säästöpankkimuseo sekä Museo Militaria. Hankkeen päämääränä on tehdä Linnan niemestä suurta yleisöä kiinnostava ja tehokkaasti palveleva kohde historiallisen päivän viettämiseksi. Käytännön toimenpiteet on käynnistetty. Museon avajaiset ovat 17.– 18.5.2013. Ensimmäisenä päivänä on kutsuvierastilaisuus. Toinen päivä on omistettu yleisölle. Jaakko Martikainen Museonjohtaja Linnanniemen museoiden edustajat ja työntekijät kokoontuivat Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen Linnanniemen pilotin info- ja keskustelutilaisuuteen 15.1. museon Tykkihalliin. Kaikenlaisia asioita Tässä palstakirjoituksessa käsitellään asioita liki laidasta laitaan. On juhla-asiaa, hallintoasiaa, Museo Militarian asiaa ja palkitsemisasiaa. Näistä asioista haluan kuitenkin jäsenistölle ja lukijakunnalle tiedottaa, joten olkaapa hyvä ja nauttikaa menusta – pääruokana on kalaseljankaa ja jälkiruokana sekametelisoppaa. Juhla-asiat Suomen Tykistön Päivää vietetään jälleen perinteiseen tapaan tykistökenraali Vilho Petter Nenosen syntymäpäivänä 6.3.2013. Helsingissä juhlapäivänä järjestettävistä tapahtumista on ilmoitus tässä lehdessä. Päivän juhlallisuudet alkavat seppeleenlaskulla V.P. Nenosen haudalle Hietaniemessä klo 12.00. Suomen Kenttätykistön Säätiön ja Tykkimiehet ry:n hallintoelimien kokoukset järjestetään iltapäivällä ja illalla on Ravintola Tekniskan saleissa, Eerikinkatu 2:ssa, perinteinen tykkimiesilta tervetulomaljoineen, juhlaesitelmineen, palkitsemisineen ja juhlaillallisineen. Huomautan, että ilmoittautuminen tykkimiesiltaan tapahtuu maksamalla osallistumismaksu 27.2.2013 mennessä. Koska ilmoittautumisaikaa on lehden kolahdettua postiluukusta jäsenistölle sangen vähän, kehotan kaikkia katsomaan ensimmäiseksi juhlatilaisuuden ohjelman ja niitä, jotka suunnittelevat osallistuvansa juhlapäivän iltatilaisuuteen, yksintein ilmoittautumaan ja maksamaan osallistumisensa. Hallintoa, organisaatioita ja muita muutoksia Yhdistyksen organisaatiossa tapahtui vuoden vaihteessa muutoksia. Suomen Tykistömuseo lopetti toimintansa 31.12.2012 ja samalla museo poistui Tykkimiehet ry:n organisaatiosta. Tämä käsissäsi oleva Tulikomentoja-lehti toimi aina vuoden 2012 lop- Tulikomentoja 1/2013 puun saakka Suomen Tykistömuseon alaisena. Nyt lehti on suoraan yhdistyksen alainen. Lehden päätoimittajana jatkaa Sirkka Ojala ja ilmoitushankkijana Etelä-Suomen Lehtipalvelut ky Olavi Waljakan johdolla. Lehden kiltasivuja ja kiltalaskutusta hoitaa Juhani Suni ja lehden postitusrekisterin hoito on Hannu Vettenrannan vastuulla. Lukijalle lehden aseman muutos hallinnossa ei näy mitenkään. Museo Militaria aloitti toimintansa 1.1.2013. Olen ennättänyt käydä museolla tammikuun aikana muutaman kerran. Näyttelyrakentaminen jatkuu museon sisätiloissa, parhaillaan työstetään kolmannen kerroksen näyttelyitä, ensimmäisen ja toisen kerroksen näyttelyiden ollessa jo pääosin valmiita. Museon asiakaspalvelupiste sekä lipunmyynti ja museokauppa on järjestetty uudelleen. Vuodenvaihteessa myös museon yhteydessä olevan kahvila-ravintolan toiminnasta vastaava taho vaihtui. Lounaskahvila Militarian toiminnasta vastaa hämeenlinnalainen Resta Invest Oy. Suomen Tykistö-, Pioneeri ja Viestimuseoyhdistys ry Yhdistyksen hallituksen kokoonpanoon kuuluu vuonna 2013 puheenjohtaja ja kuusi jäsentä henkilökohtaisine varamiehineen. Tykkimiehet ry:n edustajina vuonna 2013 Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry:n hallituksessa ovat yhdistyksen puheenjohtaja Harri Kainulainen (henkilökohtaisena vara- jäsenenään Raimo Koskela) ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Vilamo (henkilökohtaisena varajäsenenään Lars Collin). Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuoden 2013 loppuun saakka eversti evp Esko Hasila. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajuus on kiertävä, puheenjohtaja vaihtuu kahden vuoden välein, joten vuodesta 2014 alkaen puheenjohtajuusvuorossa on joko pioneeri- tai viestimiestaustainen henkilö. Allekirjoittanut toimii Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksessä sihteerinä. Tykkimiesmitalit Lopuksi muutama sana tykkimiesmitaliesityksistä. Kokoilin kiltojen esitykset yhteen ja tein seuraavat havainnot. Mitalien esittämisestä on olemassa ohjeet ja valmiit kaavakkeet. Näitä ohjeita, kaavakkeita ja muita määräyksiä on esityksiä tehtäessä syytä noudattaa. Mitalin luovutuskirjaan tulee mitalin saajan kutsumanimi ja ammatti tai arvo. Jos näitä tietoja ei anomusta tehtäessä ilmoiteta, ne joudutaan kysymään erikseen. Sotilasarvojen osalta on syytä ilmoittaa, onko kyseessä puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö, evp-henkilö vai reserviläinen. Kiltojen on syytä laittaa esityksensä puoltojärjestykseen. Tykkimiesmitalitoimikunnan on hankala tätä puoltojärjestystä tehdä tilanteessa, jossa päätetään, että tämän killan tai paikallisosaston kohdalla palkittavien määrän raja tänä vuonna kulkee tässä. Esityksen perusteluihin tulee kirjata sellaisia konkreettisia asioita, jotka osoittavat esitettävän ansiot. Aktiivinen osallistuminen killan tapahtumiin tai pitkäaikainen killan jäsenyys eivät välttämättä ole kovin tanakoita perusteita harkittaessa mitalin myöntämistä. Lisäksi palkitsemisen tulisi tapahtua ajallaan. Joka vuosi tulee muutamia esityksiä, joissa palkitseminen tykkimiesmitalilla olisi voinut tapahtua jo vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Toisaalta sanotaanhan sitä: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.” Kari Halonen Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja KEVÄTKOKOUS Tykkimiehet ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 6.3.2013 ravintola Tekniskassa osoitteessa Eerikinkatu 2, 00010 HELSINKI klo 17.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat. 9 Sertifikaatti luovutettiin prikaatin perinnehuoneessa, jossa myös prikaatin entiset komentajat olivat läsnä muotokuviensa kautta. Hymy oli herkässä niin komentaja eversti Pertti Lahtisella kuin ympäristösihteeri Terhi Helkalallakin, kun sertifikaattia esiteltiin paikalla olleelle henkilöstölle. Sertifikaatin luovutti DNV:n edustaja Jorma Kamppari. Tykistöprikaatissa ympäristöasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla SIRKKA OJALA Tykistöprikaatissa koettiin 29. tammikuuta taas ikimuistoinen hetki, kun DNV (Det Norske Veritas) luovutti Tykistöprikaatille ISO 14001 -ympäristösertifikaattinsa. Tykistöprikaatin sertifioitu ympäristöjärjestelmä takaa sen, että joukot voivat jatkossakin harjoitella Hämeen- ja Pohjakankaan maastossa. Prikaatin komentaja, eversti Pertti Lahtisen mukaan Tykistöprikaati tunnettiin jo 1990-luvulla varsin ympäristömyönteisenä. Vuonna 2006 Pääesikunta otti yhteyttä Niinisaloon ja tiedusteli, onko Tykistöprikaatissa halukkuutta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Niinisaloon saataisiin ympäristösertifikaatti. Halua ja tahtoa löytyi ja asetettuun tavoitteeseen päästiin vuonna 2009, kun prikaatilla oli valmis ympäristöjärjestelmä, joka voitiin auditoida. Näin prikaati sai vastaanottaa ensimmäisenä ja tällä hetkellä ainoana varusmiehiä kouluttavana joukko-osastona ympäristösertifikaatin puolustusvoimilta 18.9.2009. Eversti Lahtinen totesi, että tavoitteeseen on päästy, koska asioiden eteen on tehty lujasti töitä. Ympäristöryhmässä ovat työskennelleet prikaatin laatupäällikkö Jarmo Kangas, huoltopäällikkö Juha Majala, eläinlääkäri Hanna Ten- 10 hu sekä Puolustusvoimien rakennuslaitos, metsähallitus, korjaamo ja muut yhteistyökumppanit. Vuonna 2010 ympäristösihteeri Terhi Helkala liittyi mukaan avainjoukkoon ja vie nyt asioita eteenpäin niin Tykistöprikaatissa kun laajemmaltikin puolustusvoimissa. Erityistä kiinnostusta on herättänyt Hanna Tenhun ja Terhi Helkalan yhteisprojekti ympäristövahingon ilmaisevasta koirasta. Nyt koulutuksessa on jo toinen koira ja hankkeelle saatiin myös jatkoa myönnetyn stipendin turvin. Ympäristötietoisuus varusmiesten mukana siviilielämään 15 000 hehtaarin laajuiset harjoitus- ja ampuma-alueet sijaitsevat koko maakunnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueelta otetaan käyttövedet viiteen lähikuntaan. Pohjavesistä huolehtiminen on siis Tykistöprikaatin ympäristöjärjestelmän tärkein asia. Li- säksi alueilla on myös joitakin uhanalaisia eliölajeja. Harjoitusalueilla on tarkka ohjeistus polttoaineen käsittelystä, tykkien huollosta, jätehuollosta, ongelmajätehuollosta, vedenkulutuksesta, autojen tyhjäkäynnistä sekä toiminnasta onnettomuus- ja hätätilanteissa. Lisäksi luontoon kohdistuvaa rasitusta on vähennetty käyttämällä ennalta sovittuja siirtymäreittejä kaluston siirroissa. Ympäristöteot on laajennettu myös kasarmeille, joissa varusmiehet oppivat kierrättämään sekä käyttämään vettä, sähköä ja polttoainetta säästeliäästi. Opitut ympäristöasiat kulkevat varusmiesten mukana myös siviilielämään, ja näin seuraavan saapumiserän opastaminen on jatkossa aina vähän helpompaa. Det Norske Veritaksen ja prikaatin yhteistyö alkoi syksyllä 2012. Prikaatissa kiertäessään DNV:n edustaja Jorma Kamppari tuli siihen päätel- mään, että tietoisuus ympäristöasioista varuskunnassa on todella hyvällä tasolla. Myös sitoutuminen asiaan on kunnossa, sillä toiminnalle on varattu resurssit ja asia koetaan tärkeäksi. Ympäristöasioiden eteen on tehty paljon työtä ja myös varusmiehet on saatu näkemään, että kyse ei ole pelkästään viherpiiperryksestä vaan tärkeistä asioista. Ympäristöasioista täytyy myös jatkuvasti keskustella sekä tiedottaa sidosryhmille. Suurin haaste Kampparin mukaan on saada myös muut Pohjankankaalla vierailevat joukkoyksiköt sisäistämään ympäristöasioiden tärkeys ja toimimaan oikealla tavalla. Eversti Lahtisen mukaan vuoden 2013 tärkeimpänä tavoitteena onkin huolehtia siitä, että asenne on kunnossa myös niillä muiden joukkoyksiköiden varusmiehillä, jotka tulevat harjoittelemaan Niinisaloon. Sertifikaatin luovutustilaisuudessa läsnä ollut Porin Prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen sanoi tiedostavansa avoimesti tarpeen panostaa ympäristöasioihin myös omassa joukkoyksikössään. Tykistöprikaatin erinomaista esimerkkiä tullaankin seuraamaan uudessa Porin Prikaatissa. Pyykönen totesikin, että puolet hommasta on jo hoidettu, kun ympäristöasiat ovat Tykistöprikaatissa hyvässä kunnossa. Vapaaehtoiskoulutuksen kehittämistarpeita Tykkimiesseminaari 2013 järjestettiin Museo Militariassa Hämeenlinnassa runsas viikko ennen tämän lehden ilmestymistä. Tykkimiehet ry:n järjestämään tilaisuuteen oli kutsuttu omia jäseniä, osanottajia jäsenkilloista, alaosastoista sekä yhteistyökumppaneista kuulemaan ja keskustelemaan meitä tykkimiehiä lähellä olevista ajankohtaisista asioista, muun muassa tykkimiesyhteisön toimijoista, vapaaehtoisesta aselajikoulu- tuksesta, Tulikomentoja-lehdestä sekä Museo Militariasta. Seminaarin järjestäminen osui mielestäni oikeaan aikaan – onhan puolustusvoimissa menossa oma murrosvaiheensa, jonka yhteydessä varmasti pohditaan vapaaehtoiskoulutuksen lisäämistä. Puolustusvoimamuutokset heijastuvat aikanaan myös vapaaehtoistoimintaan. Seminaarista saamme kattavan yhteenvedon seuraavassa numerossa ja materiaalia löytyy myös nettisivuiltamme. Minua lähellä on kaikenlaisen vapaaehtoisen aselajikoulutuksen kehittäminen – olinhan kuusi vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajana läheisesti tekemisissä koulutuksen kanssa. Nyt puolestaan Tykkimiehet ry:n puheenjohtajan näkökulmasta näen epäsuorantulen vapaaehtoiskoulutukselle olevan selvää tarvetta. Puolustusvoimien omien kertausharjoitusten määrät ovat vähentyneet huolestuttavan paljon eikä epäsuorantulen vapaaehtoiskoulutus ole ehtinyt vielä kehittyä laadultaan ja määrältään riittävälle tasolle. Tosin MPK:ssa on jo aloitettu aselajikoulutus ja heidän koulutustarjonnassaan on epäsuorantulen tyyppikurssi, Tykistön taidot 1. Se ei kuitenkaan ole vielä ollut kovinkaan suosittu. Toivottavasti puolustusvoimat kehittää tykistöjoukkojen koulutukseen VEH-elementin, jota MPK toteuttaa jatkossa. Tässä ja muussakin MPK:n koulutuksessa kiltalaisilla voi olla keskeinen rooli niin kouluttajina kuin koulutettavina. Puolustusvoimilla on luonnollisesti keskeinen rooli määritellä oma koulutustarpeensa. Koulutustarvetta varmasti on, sillä muun muassa tulevissa maakuntapataljoonissa tarvitaan epäsuorantulen osaajia niin epäsuorantu- len yksiköissä kuin tulenjohdon osalta laajemminkin jalkaväessä. Vapaaehtoiskoulutuksen perustana on paras ratkaisu käydä ensin yleisen tason epäsuorantulen peruskurssi, jota täydennetään ylemmän tason kursseilla. Näin luodaan reserviläisille nouseva urakehitysmahdollisuus, jossa kehitetään reserviläisen pätevyyttä vaativampiin tehtäviin. Tämän koulutuksen pystyy MPK erinomaisesti tuottamaan pätevien vapaaehtoiskouluttajiensa toimesta. Epäsuorantulen koulutuksen varsinainen huipentuma on mahdollisuuksien mukaan järjestetyt kovapanosammunnat, jotka varmasti ovat tehokas tapa saada osaavia ja oikealla tavalla kiinnostuneita reserviläisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan ja ylläpitämään opittua SA-osaamistaan. Hyvät tykkimiehet, toivon teidän olevan aktiivisia kehittämään itseänne ja kenttäkelpoisuuttanne. Parhaiten tämä tapahtuu omaehtoisella, aktiivisella asenteella hakeutua MPK:n sekä reserviläistoimijoiden koulutukseen ja toimintaan joko koulutettavana tai kouluttajana. Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja uutisia DNV (Det Norske Veritas) DNV (Det Norske Veritas) on säätiötyyppinen organisaatio, joka on perustettu vuonna 1864. Organisaati- Tulikomentoja 1/2013 olla ei ole omistavaa tahoa, jolla olisi taloudellista intressiä. Organisaatio rahoittaa itse oman toimintansa ja on näin luotettu ja riippumaton kolmas osapuoli. DNV:llä on johtokunta, johon kuuluu yliopiston edustajia ympäri maailmaa sekä erilaisia organisaatioita. DNV:llä on toimintaa 100 maassa ja työntekijöitä on laskutavasta riippuen 7000–17000. DNV on erikoistunut muun muassa laivaluokituksiin ja sertifiointeihin. Kyberturvallisuusstrategia valmistui Valtioneuvosto antoi 24.1.2013 periaatepäätöksen Suomen kyberturvalli- suusstrategiasta. Kyberturvallisuusstrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. Kyberturvallisuusstrategia on luettavissa verkossa osoitteessa: www.yhteiskunnan turvallisuus.fi. 11 Ei uusia avauksia puolustusselonteossa JUKKA SIPPOLA Valtioneuvosto julkisti 20. joulukuuta uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Kyseessä on jo kuudes puolustusselonteko, mutta tällä kertaa odotukset ja mielenkiinto selontekoa kohtaan ovat olleet aiempia vähäisemmät jo vuosi sitten julkistetun puolustusvoimauudistuksen takia. Selonteko jättää vuoden 2015 jälkeisen maanpuolustusrahoituksen tason täysin auki. Yleensä turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta on haettu hallituksen linjauksia esimerkiksi tulevista puolustusmäärärahoista sekä varuskuntien ja sodan ajan joukkojen tulevaisuudesta. Joku on ehkä myös turhaan tavannut selontekoja kuvitellen löytävänsä niistä uusia kantoja sotilaalliseen liittoutumiseen. Vuosi sitten 8.2.2012 julkistettu puolustusvoimauudistus sitoi kuitenkin etukäteen käsiä puolustusselonteolta paaluttamalla Puolustusvoimien vuoden 2015 jälkeisen rakenteen. Marssijärjestys oli tietenkin väärä, kun armeija teki itseään koskevia päätöksiä ennen valtioneuvoston linjauksia, mutta se oli välttämätöntä muiden poliittisten päätösten kuin budjettileikkausten viipyessä. Leikkausten kohdentaminen on aina ollut vastenmielistä poliitikoille. Tätä kirjoitettaessa ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012” -selonte- on käsittely ei ole vielä alkanut eduskunnassa. Myös media on käsitellyt uutta selontekoa huomattavasti vähemmän kuin aikoinaan aiempia. Enemmän turvallisuus- kuin puolustuspolitiikkaa Uusi selonteko on enemmän turvallisuus- kuin puolustuspoliittinen selonteko aiemmin julkistettujen puolustusvoimauudistuksen päätösten takia. Selonteko alkaa lukijan kannalta hieman yksitoikkoisella kaikkien mahdollisten turvallisuusuhkien luettelulla. Mukana ovat niin kyberuhat, järjestäytynyt rikollisuus kuin ilmastonmuutoskin. Kyse on nimenomaan pitkälti luetteloinnista, syvälliseen analyysiin ei mennä. Selonteko linjaa Suomen nykyisen puolustusratkaisun jatkuvan, mikä tarkoittaa koko maan puolustamista, alueellista puolustusjärjestelmää ja yleistä asevelvollisuutta. Osinhan tämä on pelkkää teoriaa: joukkojen määrän pienentymisen takia puolustuksessamme keskitytään vain tärkeiden kohteiden ja reittien puolustamiseen, joka hehtaarin puolustaminen on utopiaa. Ja supistuvista miesikäluokista koulutetaan jatkuvasti yhä pienempi osuus eri syistä tapahtuvien vapautusten määrän kasvaessa. Ei liene kenellekään yllätys, että selonteossa todetaan Suomen turvallisuusympäristön olevan vakaa. Aina on kuulunut sanoa, ettei maallamme ole vihollisia. Maanpuolustuksen supistamiseen tai laiminlyömiseen argumentti ei kuitenkaan oikeuta, sillä tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, ei tiedetty 1930-luvullakaan. Selonteossakin todetaan, että vaikka laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhka on nyt pieni, sitä ei voi sulkea pois. Riittävin resurssein varustettu Suomen maanpuolustus edesauttaa turvallisuusym- päristömme pysymistä edelleenkin vakaana. Selonteko muistuttaa, että Suomen kriittisistä voimavaroista ja toiminnoista yhä suurempi osa on yksityisen sektorin omistuksessa ja vastuulla. Tuohon voisi vielä lisätä, että kasvava osa tuosta omistuksesta on nykyisin ulkomaalaista. Olisin myös kaivannut selonteosta selkeää kannanottoa väestönsuojajärjestelmän tulevaisuudesta ja väestönsuojelun strategian tarpeesta, mutta niitä ei selonteosta löydy. Maailmanpolitiikka ja Suomi Kiina nähdään ylivoimaisena menestyjänä etenkin taloudellisesti, minkä myötä myös sen poliittinen vaikutusvalta kasvaa koko ajan. Silti Yhdysvallat on selonteon mukaan edelleen maailman vaikutusvaltaisin maa. USA:n kansainvälisen politiikan painopiste on kuitenkin Aasiassa, ja Eurooppa uhkaa jäädä sivuraiteelle. Putinin Venäjä haluaa tulla tunnustetuksi maailmanpolitiikan keskeisenä toimijana, ja Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikka lähtee siitä, että Yhdysvallat ja Nato uhkaavat sen sotilaallista suurvaltaasemaa. Venäjän merkittävimmät turvallisuushaasteet ovat kuitenkin sen eteläisillä rajoilla, kuten Pohjois-Kaukasiassa. YK:n turvallisuusneuvostossa Puolustusselonteossa todetaan, että maavoimiemme vaikuttamiskyvyn keskeisen osan muodostavat raskas raketinheittimistö ja tykistö sekä suluttaminen. Suomi on liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, mutta ei muun muassa tykistön käyttämien rypäleaseiden kieltoa koskevaan Oslon sopimukseen, vaikka sanookin tukevansa sopimuksen tavoitteita. Kuva: Jukka Sippola. 12 Venäjän ja Kiinan näkemykset ovat keskenään usein yhteneväiset – kumpikaan ei halua ulkopuolisten puuttuvan maiden ”sisäisiin” asioihin, kuten demokratiavajeeseen. Kuitenkin maiden välillä on myös kilpailuasetelma, etenkin Kaukoidässä. Vallan itselleen keskittäneen presidentti Putinin suuri visio on EU:n mallin mukaisesti syvempään integraatioon perustuva Euraasian unioni, jossa jäsenmailla olisi yhtenäinen raha- ja valuuttapolitiikka sekä talouspolitiikka. Eräissä venäläisten kaavailuissa myös Suomi nähdään mielellään osana Euraasian unionia, mutta tätä selonteko ei mainitse. Suomen etujen mukaista on edistää EU:n kansainvälisen toimintakyvyn ja aseman vahvistamista sekä unionin sisäistä yhtenäisyyttä. Suomen näkökulmasta yhtenäinen toiminta on erityisen tärkeää EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa. Suomi supistaa puolustusbudjettiaan, mutta kaikilla maamme naapurivaltioilla, Ruotsilla, Norjalla, Virolla ja etenkin Venäjällä, puolustusbudjetit ovat kasvussa. Venäjällä puolustusbudjetti kasvaa selvästi kansantalouden kasvua nopeammin, ja puolustukseen on tarkoitus ohjata lähivuosina kolmannes valtion menoista. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (NordicDefenceCooperation, Nordefco) nousee tässä selonteossa aikaisempaa selvemmin esille, kuten viime aikojen julkisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelustakin voi päätellä. Islannin ilmavalvonta, joka uusien tietojen mukaan on kutistunut vain kalliiksi aseettomaksi ulkomaanharjoitteluksi, nähdään selonteossa konkreettisena mahdollisuutena tiivistää pohjoismaista kanssakäymistä. Natosta todetaan, että sillä on turvallisuutta ja vakautta edistävä vaikutus Euroopassa ja että Suomelle kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on tärkeää. Hallitusohjelmassahan Tulikomentoja 1/2013 on todettu, ettei Suomi harkitse sotilaallista liittoutumista tällä hallituskaudella. Selonteko toteaa, että sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita. Entä vapaaehtoinen maanpuolustus? Kuten vuosi sitten julkistetussa puolustusvoimauudistuksessa määritettiin, sodan ajan joukkojen määrä on vuonna 2015 noin 230 000 sotilasta. Joukkojen määrän vähenemistä 120 000 sotilaalla pyritään kompensoimaan entistä suorituskykyisimmillä joukoilla ja asejärjestelmillä. Operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle luodaan uudeksi joukkotyypiksi paikallisjoukot, joilla vahvennetaan paikallispuolustusta. Paikallisjoukot koostuvat muun muassa maakunta- ja sotilaspoliisikomppanioista, taistelukoulutusyksiköistä ja perustamiskeskuksista, jotka kootaan yhtenäiseen johtoon paikallispataljooniksi. Vapaaehtoinen maanpuolustus saa selonteossa vain marginaalisen huomion. Niinhän se muutenkin on mennyt viime aikoina, maanpuolustustahto ja reservin ammattitaidon ylläpitäminen muistetaan vain juhlapuheissa. Toisaalta selonteko kyllä väittää, että reservin ammattitaidon merkitys kasvaa sodan ajan joukkojen pienentyessä. Selonteon mukaan maanpuolustustahto turvataan muun muassa laadukkaalla varusmies- ja reservin koulutuksella sekä kehittämällä asevelvollisuuden toimintaedellytyksiä, luomalla paikallisjoukot ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään palvelemaan nykyistä paremmin puolustusvoimien tarpeita, mutta tarkemmin sitä ei avata. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen otti asian esille valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 21. tammikuuta: ”Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa se aiempaa paremmin, parantaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään.” Vapaaehtoinen maanpuolustus on selonteossa esillä lähinnä uusien paikallisjoukkojen suunnittelussa ja kouluttamisessa. Myös kenraali Puheloinen vahvisti asian 21.1.: ”Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä. Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjestöt on jo kutsuttu mukaan tähän kehitystyöhön.” Romahtaako puolustuskykymme? Selonteossa todetaan, että osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan (YK, EU, Nato, Etyj) on keskeinen osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tästä poliitikkojen lempilapsesta todetaan ilman sen syvällisempiä perusteluja: ”Kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö ja osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistavat Suomen puolustuskykyä.” Näin varmasti olisikin, jos myös kotimaan harjoitustoimintaan olisi riittävästi määrärahoja. Mutta budjettileikkausten takia supistetun kertausharjoitustoiminnan takia väitteen voi kyseenalaistaa. Samalla rahalla, jolla saadaan pieni joukko osallistumaan kansainväliseen toimintaan, voitaisiin kertauttaa huomattavan suuri reserviläisjoukko kotimaan puolustuksessa, joka kuitenkin on Puolustusvoimien päätehtävä. Uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon suurin puute onkin se, että nykyisen eduskuntakauden jälkeinen rahoitustaso on täysin auki. Kenraali Puheloisen sanoin: ”Vuodelle 2015 määritetty puolustusbudjetti ei pidemmällä aikavälillä riitä puolustusmateriaalitarpeista huolehtimiseen edes tyydyttävällä tasolla. Merkittävimmät puutteet ovat johtamisjärjestelmissä, maavoimien ilmatorjunnassa ja panssarintorjunnassa, merivoimien alusten uusinnassa 2020-luvun alussa ja ilmavoimien F18-torjuntahävittäjien elinkaaren turvaamisessa.” Puolustusministeri Carl Haglund kertoi julkistamisen yhteydessä, että puolustushallinto arvioi lisärahoitustarpeen olevan vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa vuodessa – indeksikorotusten lisäksi. ”Yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisestä ja epävarmuudesta johtuen tulevien menokehysten muuttaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, vaan seuraava hallitus joutuu osaltaan arvioimaan tilanteen”, Haglund jatkoi. Vaikka aiempienkaan puolustusselontekojen – myös edellisen, vuoden 2009 selonteon – linjaukset eivät ole toteutuneet suunnitelluissa aikatauluissa ja tasoissa, on surullista, että Kataisen sateenkaarihallituksella ei ole uskallusta yrittää sitouttaa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeistä puolustusmenojen tasoa riittäväksi – edes moraalisesti. ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012” -selonteko löytyy pdf-muodossa puolustusministeriön verkkosivulta osoitteesta: www.defmin.fi/julkaisut_ja_ asiakirjat/suomen_turvallisuus-_ ja_puolustuspoliittiset_selonteot/ 13 KILTA- JA KOKOUSSIVUT Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös loppuvuoden 2013 merkkipäivien mahdolliset muutokset pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) 638 0138, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229 Numeron 2/2013 aineistopäivä on 21.5.2013 ja ilmestymisviikko 25 Tykkimiehet ry Tulevia tapahtumia: TYKKIMIEHET RY:N KEVÄTKOKOUS Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään 6.3.2013 ravintola Tekniskassa osoitteessa Eerikinkatu 2, 00010 HELSINKI klo 17.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Katso myös erillinen ilmoitus lehden sivulla 2, jossa informaatiota Suomen Tykistön Päivän 6.3.2013 Helsingissä järjestettävistä tilaisuuksista. HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA Hallituksen kokous 2/2013 pidetään 13.2.2013 klo 13.00 - 16.00 osoitteessa Döbelninkatu 2, Helsinki Hallituksen kokous 3/2012 pidetään 6.3.2013 klo 16.00 - 17.00 Ravintola Tekniskan salit, Eerikinkatu 2, 00010 Helsinki Hallituksen kokous 4/2013 pidetään 4.4.2013 klo 13.00 - 16.00 osoitteessa Döbelninkatu 2, Helsinki Hallituksen kokous 5/2013 pidetään 8.5.2013 klo 13.00 - 16.00 Museo Militariassa, Linnan kasarmit, Hämeenlinna Hallituksen kokous 6/2013 pidetään 11.6.2013 klo 13.00 - 16.00 Museo Militariassa, Linnan kasarmit, Hämeenlinna SUOMEN TYKISTÖN PÄIVÄN TILAISUUDET HELSINGISSÄ 6.3.2013 Seppeleenlasku Klo 12.00 Seppeleenlasku tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle. Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo 11.50 Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2, klo 15.30 Suomen Kenttätykistön Säätiönvaltuuskunnan kokous, klo 16.00 Tykkimiehet ry:n hallituksen kokous, klo 16.15 Suomen Kenttätykis- 14 tön Säätiön hallituksen kokous, klo 17.30 Tykkimiehet ry:n kevätkokous klo 19.00 Tykkimiesilta, johon kaikki tykkimiehet ja tykistön ystävät ovat tervetulleita. Alkumalja, juhlaesitelmä, palkitsemiset ja buffetruokailu. Ilmoittautuminen tykkimiesiltaan, keskiviikkoon 27.2. mennessä maksamalla illalliskortin hinta 42 € KT-Kerhon tilille Nordea 127130-83323. Viestikenttään maininta:6.3. Nenonen. Tiedustelut: Janne Hänninen, hanninen. janne@gmail.com, 050-312 0934, Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi, 040-575 9966. Päivän tilaisuuksissa on asuna paraatipuku tai tumma puku ja kunniamerkit. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuukiventie 3 G, 00840 HELSINKI, mp 050 62411, harri.kainulainen(at)kartanogolf.fi Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, 02700 KAUNIAINEN, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053 Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan tykistökilta ry Tykkimiehen toimintapäivä – lähde mukaan! Aika: la 23.2.2013, paikka: Santahamina Haluaisitko sinä ylläpitää tykkimiestaitosi ajanmukaisena? Puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia pidetään yhä harvemmille. Tiesitkö, että MPK:n kursseilla ja vapaaehtoisissa harjoituksissa mukana olemalla saat tarvittavia harjoituspäiviä, joita edellytetään sotilasarvossa ylentämiseen. Koulutuksen lisäksi järjestämme myös kilpailu-, kansainvälistä ja perinnetoimintaa reserviläisille. Kutsumme sinut – erityisesti noin 20–40-vuotiaan tykkimiehen – lauantaina 23.2.2013 Santahaminassa järjestettävälle MPK:n kurssille, jonka Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan Tykistökilta ry yhdessä järjestävät. Ohjelmassa ei ole pitkiä esitelmiä vaan toimintaa. Järjestämme tykkimieshenkisen tapahtuman, jonka jälkeen tiedät, missä kunnossa tykkimiestaitosi ovat ammuntaa unohtamatta. Tapahtuma on hyvä tilaisuus kutsua mukaan vaikka armeija- aikaiset kaverisi. Varustukseksi sinulle riittävät säänmukainen ulkoiluasu ja jalkineet sekä saunakamppeet. Tapahtuma alkaa lauantaina 23.2. noin klo 10.00 (kokoontuminen Santahaminan portin vieressä olevalle parkkipaikalle) ja kestää n. kello 17 saakka. Ilmoittautuminen ja lisätiedot tapahtumasta: hanninen. janne(at)gmail.com. Tykistönpäivä 6.3.2013 Aika 6.3.2013 Paikka: Helsinki, ravintola Tekniska. Suomen tykistönpäivää juhlitaan jälleen perinteisesti Ravintola Tekniskassa Helsingissä. Tarkemmat lisätiedot tämän lehden sivulla 2 olevasta ilmoituksesta. Perussuunta 2013, aika: 22.–24.3.2013, paikka: Tapa, Viro Epäsuorantulen vierailumatka Tapan varuskuntaan. Perussuunta 2013 -tapahtuma järjestetään Tapassa yhdeksättä kertaa. Ohjelma pääpiirteissään: Pe klo.17.30 lautalla siirtyminen Viroon. Lauantaina epäsuorantulen tehtävien harjoittelua NATO-menetelmin. Sunnuntaina itse herrasmieskilpailu (suunnistusta, ammuntaa ja epäsuorantulen tehtäviä) ja kotiin paluu illalla (klo.23.00). Aiempien vuosien matkakertomuksia luettavissa kerhon kotisivuilta. Matka toteutetaan omakustannusperiaatteella (laiva) ja kimppakyydein autoilla. Matkan hinta on n. 95 euroa/hlö. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla matka 4.3.2013 mennessä KT-kerhon tilille Nordea 127130- 83323. Lisätiedot: Jyri Vilamo, puh 040-1468 424 jyrppy(at)hotmail.com Hedberg 2013, aika: 3.-5.5.2013, Paikka: Niinisalo Lähde mukaan päivittämään tykistöllinen osaamisesi Niinisalossa järjestettävään koulutustapahtumaan. Hedbergtapahtuma on Tykistökoulun järjestämä koulutustapahtuma epäsuorantulen reserviläisille. Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrät laskevat entisestään lähivuosina. Hedberg-viikonloppu Niinisalossa on hyvä tilaisuus pitää omat aselajitaidot kunnossa. Kadettikurssin kenttätykistölinjan kadetit kouluttavat lauantaina rastikoulutuksena tehtävät, joista sunnuntaina on pienimuotoinen kilpailu. Maastoon reitin varrelle on sijoitettu edellisenä päivinä opituista aiheista rastitehtäviä. Kuljettu matka on perinteisesti ollut noin 5-8 km luokkaa. Tapahtuma järjestetään viikonloppuna 3.-5. toukokuuta Niinisalossa. Matkaan lähdetään jo perjantai-iltapäivällä kimppakyydein, joiden kustannukset jaetaan autokunnittain. Lauantaina ohjelmassa on rastikoulutus sekä illanvietto varuskuntakerholla kadettien kanssa. Perinteisesti jonkinlainen iskuryhmä on lähtenyt hakemaan kisasuoritukseen viimeistä terää Kankaanpään yöstäkin. Kerää mukaan esimerkiksi varusmiesaikainen kaveriporukka ja lähde muistelemaan menneitä ja oppimaan uutta. HUOM! Ilmoittautumiset 12.4. mennessä: Riina Markkula, riina. markkula(at)gmail.com Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopeatie 20 B 43, 00440 Helsinki, mp 050 312 0934, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi. Varapuheenjohtaja Oskari Matilainen, Sihteeri Patrick Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa, mp 0500 841 585 tero.merjomaa(at) nordea.com. Killan verkkosivut: www-tykistokilta.net. KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi Jääkäritykistön Kilta ry KOKOUSKUTSU Jääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Panssariprikaatissa, Panssariprikaatin Upseerikerholla 15.3.2013 klo 9.00. Kokouksessa käsitellään killan sääntöjen 8§:n määräämät asiat. Tervetuloa! Ennakkoilmoittautuminen kokoukseen ti 12.3. mennessä pj Antero Rätölle: anra(at)armas. fi tai puh. 040 5021 929. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040 5021 929, anra(at)armas.fi. Tiedotussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33500 Tampere, mp 0503688460 sirkka.ojala(at)gmail.com, jäsensihteeri Juhani Suni Käpypolku 1 D11 13500 Hämeenlinna, mp 0440 478 602, posti(at) jaakaritykistonkilta.fi.Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400 480 729. Killan kotisivut osoitteessa: www.jaakaritykistonkilta.fi, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta Menneen kauden kohokohtia: - Yhteistyö- ja perinnejoukkojen muistomerkin paljastus Heinuvaarassa - Killan oman lipun naulaus - KrhK/JR 31:n sotatien perinnetaulun paljastus - Perinnetykin hankinta - Jatkuva varusmiesten palkitseminen - Virkistysmatkatoiminta Tulevia tapahtumia: Koko vuosi: Nonstop ampumakilpailu ja kuntopiirit Heikinhallilla. Jäsenhankintakampanja. Parhaat palkitaan! Alkuvuoden tapahtumia: Maaliskuu, la 2.3. Fannin päivä Jyrkänkoskella. Killan perinnetykin ristiminen “Fanni-Kristiinaksi”, la 23.3. klo 17 Vuosikokous, kiltailta. Varuskuntakerho Huhtikuu, su 7.4. klo 13 Virkistysmatka Iisalmen teatteriin. Päätalon Vikke Nilon tarina. Kiltaesitelmä, kansanedustaja Raimo Piirainen. Kiltailta. Varuskuntakerho Toukokuu, ke 8.-10.5. Tykkihuoltokurssi, la 4.5. Vierailu KAITR-leirille Rovajärjelle, Muistohetki muistokivellä, la 25.05. Raatteenmarssiin osallistuminen Loppuvuoden tapahtumista lisää seuraavissa Tulikomentoja-lehdissä. Jos haluat lisätietoja killan tulevasta tai menneestä toiminnasta, ota yhteyttä kiltaan! Jäsenten osoitteiden ja yhteystietojen muutokset pyydämme ilmoittamaan mahdollisimman pian killalle Yhteystiedot: KAINUUN TYKISTÖ- JA HEITTI- Panssariprikaatissa järjestetyssä kotiuttamisjuhlassa 3.1. Jääkäritykistön Kilta luovutti pronssisen ansiolevykkeensä varusmiespalveluksen kiitettävästä suorittamisesta. Sen sai jääkäritykistörykmentin panssarihaupitsipatterista alikersantti Ilari Valtteri Savolainen. Levykkeen ja kunniakirjan luovutti killan puheenjohtaja Antero Rättö. Tulikomentoja 1/2013 MISTÖKILTA RY Viertokatu 19 A, 87150 KAJAANI kaithkilta(at)gmail.com http://www.kaithkilta.vuodatus.net Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Rytty, mp 0445646667. jrytty(at)gmail.com, sihteeri Antti Laakkonen, mp 0452097505, antti.laakkonen(at)gmail.com, jäsensihteeri Ville Tuovinen, mp 050 511 9414, vtuovi(at)gmail.com. Karjalan Tykistökilta ry Tapahtunutta: Syyskokous ja Karjalan tykistörykmentin perinnepäivä 2.11. Syyskokous pidettiin perinteiseen tapaan Vekaranjärvellä rykmentin perinnepäivänä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouksen jälkeen kiltalaiset osallistuivat KARTR:n perinnepäivän juhlallisuuksiin. Perinnepäivän päiväjuhlan päätteeksi kuultiin Savon sotilassoittokunnan esittämänä Karjalan tykistökillan Kiltamarssi. Sen on säveltänyt rykmentissä aikanaan palvellut, nyt jo edesmennyt everstiluutnantti Alf Konno. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Tiihonen ja sihteeriksi killan sihteeri Sini Timonen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat, muun muassa vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenmaksuksi vahvistettiin edelleen 23 euroa. Killan hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaakko Janhunen. Hallituksen erovuoroiset jäsenistä Erkki Rika valittiin edelleen hallitukseen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tuomas Kola, Olli Pasila, Timo Rintanen ja Sini Timonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Maija Leskinen, Hilla Loisa, Sara Viiru. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Keijo Kaihoniemi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Karjalan tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Pasi Pasivirta. Valtuuskunnassa on 14 jäsentä. Vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseen 7.11. Lähes 50 henkilön joukko kiltalaisia ja muita kenttätykistön ystäviä tutustui raketinheittimien ammuntaan ampuma- ja tulenkäyttöharjoituksessa Pahkajärvellä. Tulenjohtopaikalla seurattiin 122H63kaluston ammuntoja. Vierailuohjelmaan kuului myös lounas Pahkajärvellä. Lämmin kiitos kaikkien vierailijoiden puolesta rykmentin komentaja everstiluutnantti Pasi Pasivirralle, rykmentin henkilökunnalle ja varusmiehille. Raketinheitin 122 RAKH 89 m 1-kalus- 15 16 to on hankittu 1990-luvulla. Raketinheittimen alustana on tsekkiläisvalmisteinen neliakselinen Tatra. Sen kaikki kahdeksan pyörää ovat vetäviä. Moottori on ilmajäähdytteinen muhkeaääninen V12-diesel, jonka tilavuus on 19 litraa ja teho 238 kW (320 hv). Se on varustettu kahdella turboahtimella. Ajoneuvon kokonaispituus on noin yhdeksän metriä ja leveys noin 2,6 metriä. Maastossa liikkuvuus on hyvä, tosin polttoaineen kulutus maastossa noin litra/kilometri. Paino ilman aseistusta on noin 18 500 kiloa. Heitin on modernisoitu Suomessa. Aseosa on alun perin neuvostoliittolainen 122 mm raketinheitin. Siinä on neljäkymmentä 122 millistä putkea sekä kuljetustelineessä paikat neljällekymmenelle raketille. Valmiiksi esisirpaloitu raketti painaa lähes 70 kiloa. Raketti laukaistaan sähköisesti ajoneuvon hytistä. 20 kilon putkiruuti lähettää raketin liikkeelle noin 700 m/s nopeudella. Raketit lähtevät putkista noin puolen sekunnin välein eli kaikki 40 rakettia 20 sekunnissa. Maksimi kantama on noin 20 kilometriä. Tulevia tapahtumia: Kiltailta Utissa 6.3. Tutustumme Utin helikopteritoiminnan historiaan Helikopterikillan perinnetiloissa Suomen Tykistönpäivänä 6.3. klo 18.00. Historian ja toiminnan esittelijänä toimii Kari Kinnunen Helikopterikillasta. Ilmoittautumiset 1.3.2013 mennessä sihteerille puh. 040 755 0575 tai puheenjohtajalle pj(at) karjalantykistokilta.fi Kevätkokous Lappeenrannassa 17.4. Kevätkokous pidetään Lappeenrannassa 17.4. klo 18.00 Maasotakoulun tiloissa, tarkempi osoite ja kokousesitelmän aihe ilmoitetaan jäsenkirjeen mukana tulevassa kokouskutsussa. Ammuntojen seuraaminen 1.5. Vapunpäivänä 1.5. kokoonnutaan Karjalan prikaatin sotilaskodin pysäköintipaikalle klo 9.00. Josta siirrytään bussikuljetuksella seuraamaan AMOS-ammuntoja Pahkajärvelle. Karjalan tykistörykmentti aloittaa uuden AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän joukkotuotannon vuoden 2013 alussa. Järjestelmä on suomalainen, erittäin tulivoimainen asejärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu Patrian AMV-360 alustalle ja ruotsalaisen Hägglundsin valmistamassa asetornissa on kaksi 120 mm:n kranaatinheitintä. Ilmoittautumiset 22.4.2013 mennessä sihteerille puh. 040 755 0575 tai puheenjohtajalle pj(at)karjalantykistokilta.fi Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Facebookista. Käy katsomassa ja tyk- käämässä http://www.facebook.com/ KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts Lisää tulevista tapahtumista Tulevista tapahtumista lisää tietoa myös Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja –lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi Kilta tuotteiden myynti Kiltatuotteiden myynti Lappeenrannassa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445, pj(at)karjalantykistokilta.fi. Yleissihteeri Sini Timonen, Valimontie 21-23 D 43, 45100 Kouvola, mp 040 755 0575, sinitalvikki(at)gmail.com, Jäsensihteeri Maija Leskinen, Naavatie 9 G, 45100 Kouvola, maija.leskinen(at)jyu.fi. Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen. Lahden seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Jouko Mattila, Pihlajatie 6, 15240 Lahti, mp 045 78407299, jimatti(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi. Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola,mp 0400 494572, olli.eerola(at) meubeltra.fi. Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750772, pentti.korpimies(at)phnet.fi. Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Ari Sausta Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Mankalintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177 617, r.pontinen(at)surffi.fi. Varapuheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 5195, alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444 131, seppo.pirinen(at)surffi.fi. Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie 109, 50100 Mikkeli, mp 0400 291 342, haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoitteessa www.mikkelinty kistokilta.fi Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, 80160 Joensuu, mp. 050 5615 681, pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi, pekka.hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes.ryymin(at)luukku.com. Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net Riihimäen seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail. com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp (019) 734 117, mp 0505246316, lasse. gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille Funktionärer: Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, 01610 Vanda, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322 Besök våra hemsidor: www.gillesartilleris terna.com och www.mulliradio.net Tykistöprikaatin Kilta ry KOKOUSKUTSU Tykistöprikaatin kilta ry:n kevätkokous pidetään Porissa la 6.4.2013 klo 13.00 Porin raatihuoneella Hallituskadulla. Kokouksessa käsitellään vuoden 2012 tilinpäätös ja muut sääntömääräiset asiat. Tarkempi ohjelma tulee myöhemmin www.tykistoprikaatinkilta.fi verkkosivustolle. Tervetuloa! Pääkillan toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu 10 as. 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi. Varapuheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at) suomi24,fi. Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.fi. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at) dnainternet.net Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tykistoprikaatinkilta.fi Löydät Tykistöprikaatin Killan myös Facebookista, käy katosmassa ja tykkäämässä. Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot: Porin Seudun Tykistökilta KOKOUSKUTSU Porin Seudun Tykistökillan kevätkokous pidetään tiistaina 26.3. klo 17.30 ravintola Liisanpuiston seminaaritilassa. Kokouksessa käsitellään normaalit kevätkokousasiat, kuten mm. toimintakertomus, tilit ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Lisäksi tarjolla on tietoa Museo Militarian (entinen Suomen Tykistömuseo) laajentuneista kokoelmista ja uudistetusta näyttelystä. Killan kevätretki on suunnitteilla (toukokuun loppupuolella) uuteen museoon. Tervetuloa kokoukseen! Hallitus Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pertti.onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa. niemenmaa(at)fudoshin.fi. Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatin kilta.fi /pori.htm. Rauman Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 040078 0696, heikki.nurmi(at)rauma.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestve- Tulikomentoja 1/2013 dinkatu 7 D, 26100 Rauma, mp 040 7048 230, reino.heininen (at)gmail.com. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerintie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733, markku.koskimaki(at)dnainternet.net. Turun Seudun Tykistökilta Tulevia tapahtumia: Killan matka Vienan Karjalaan 22.26.5.2013: Turku-Aunus-Vienan Kemi, josta käynti Solovtskin luostarisaarella-Kalevala (entinen Uhtua)-Kostamus-Turku; matkalla sotahistoriallisia kohteita. Huomaa, että passin tulee olla voimassa vähintään 6 kk matkan päättymisen jälkeen; kopio passin koko kuva-aukeamasta tarvitaan jo ryhmäviisumin hankintavaiheessa. Matkasta kiinnostuneet kiltamme ja muidenkin kiltojen jäsenet ja ystävät ilmoittautukoot viimeistään 3.3. Orvo Haavistolle, yhteystiedot toimihenkilöt osiossa. Häneltä myös lisätietoja. Ilmoittautuneille toimitetaan yksityiskohtainen matkakirje. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24. fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi. pansio(at)suomi24.fi. Jäsenkirjuri Rauno Salo, Koukkukankareentie 44 as 1, 20320 Turku, mp 040 540 2710, rauno.salo. ra(at)gmail.com Killan verkkosivut: www.turunseuduntykistokilta.com Vammalan Seudun Tykistökilta KEVÄTKOKOUS Vammalan Seudun Tykistökillan sääntömääräinen kevätkokous pidetään 12.4.2013 puheenjohtaja Matti Niemellä Rautajoentie 65:ssä klo 19.00, 38210 SASTAMALA Hallituksen kokous alkaa klo 18.30 samassa paikassa. Tervetuloa! Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, matti.niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202 Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset: Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry KOKOUSKUTSU Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.3.2013 klo 14.00 Seinäjoella ravintola Marttilan tallissa, Puskantie 38. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja julkistetaan Vuoden Kiltaveli. Tervetuloa kaikki kiltaveljet sekä myös muut tykistöllisestä elämänfilosofiasta kiinnostuneet ja oikeanlaatuisella tykkimieshengellä varustetut. Kokousesitelmän pitää Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen. Kahvia ja pullaa. Tervetuloa! Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at) gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa ,Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at) marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)netikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainternet. net/safar/epkilta.htm Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry KOKOUSKUTSU Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry KEVÄTKOKOUS pidetään tiis- taina, maaliskuun 12. pnä 2013 klo 18.00 Niinisalon varuskuntakerholla, Kotikaari 17. Niinisalo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksen aluksi kuullaan Tykistöprikaatin komentajan katsaus puolustusvoimien ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu, Tervetuloa! Hallitus 17 Toimihenkilöt: Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at) dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vihteljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi, Sihteeri Esko Isohannu, Ratakiskonkatu 29 A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kankaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at) gmail.com Mittamies- ja Topografikilta ry Mittamies- ja Topografikillan alaosastot: Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, 00950 Helsinki, mp 040 7558554, pekkaolavi.majuri(at)kolumbus.fi Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.com Pori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija(at)satakuulo.fi Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammonkatu18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie 16, 24800 Halikko, mp 040 528 6364, peltomak(at)netti.fi Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan. fi Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kiertokatu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi. Sihteeri Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com, Rahastonhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, Jääkäritykistön Killan ikuisesti kiertävä kranaattimalja siirtyi taas vuodeksi uudelle omistajalle, kun Suomen Tykistömuseolla 12. marraskuuta järjestetyssä killan syyskokouksessa Humppilasta palannut malja luovutettiin vuoden 2012 kiltalaiselle. Ensimmäisen kerran killan historiassa vuoden kiltalaisen arvonimen sai nainen. Vuoden kiltalaiseksi valittiin kiltasisar Pirjo Koskela, joka on toiminut killan tilintarkastajana yli kymmenen vuotta. ............................................................................... Nimi ................................................ Syntymäaika Arvo tai ammatti ............................................................................................................................................ Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa ……………………………..................................... Katuosoite ……………………………… Postitoimipaikka ……………………………………………......................…. ....................................................................... Allekirjoitus 18 Killan puheenjohtaja Antero Rättö luovutti huomioimisen ja maljan vastaanottaja oli iloisesti yllättynyt. Aviomies Raimo Koskela lupasi kotona lyödä naulan kunniakirjataululle Pirjon osoittamaan kohtaan. Arvoisa lukija! ............................................................................... Maa (jos on jokin muu kuin Suomi) Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakonmäenkatu 14, 33560 Tampere, mp 050 3009 731, jouni.vuorio(at)elisanet.fi. Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at) horkko.fi. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi Kranaattimalja jatkoi ikuista kiertoaan Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan) Postinumero Tampereen Seudun Tykistökilta ry uutisia Jäseneksi ilmoittautuminen ………………… Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL5, 38841 Niinisalo, p. 0299 800 (vaihde) Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: http://www.tykistoprikaatinkilta.fi/mittamies_ja_topografikilta.html KUVA: SIRKKA OJALA VUOSIKOKOUS Mittamies- ja Topografikilta ry:n vuosikokous A.Ahlströmin tiloissa Noormarkussa lauantaina 16.3.2013. Kokouskutsu lähetetään jäsenille. Merkitkäähän almanakkoihinne! Hallitus 21100 Naantali, mp 040 5108499, mika. aarnio(at)utu.fi Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake. Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista. Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen. Museoesineet kertovat, osa 12 114 H 18 – kenttätykistä rynnäkkötykiksi SAMUEL FABRIN Ensimmäisen maailmansodan tykki Ennen ensimmäistä maailmansotaa Englannissa kehitettiin 114 mm haupitsi, joka sai nimen ”Q.F. 4.5 inch. Howitzer Mark I”. Sodan alkuvaiheessa tykkiä vielä kehiteltiin, ja syntyi paranneltu malli, ”Mk 2”, jota Suomeenkin aikanaan tuodut haupitsit edustivat. Tuliasemapainoltaan 1370 kilogramman haupitsista tuli keskeinen Englannin tykistön ase. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se oli tarkoitus korvata uudella mallilla, mutta viivästysten vuoksi tämä 4,5 tuuman haupitsi oli Englannissakin käytössä vuoteen 1943 asti. Sitä käytettiin myös venäläisten ratsuväkiarmeijakuntien tykistössä sekä ainakin Espanjan, Puolan ja Baltian maiden tykistöissä. Talvisodan tykkihankintoja Suomeen 114 mm haupitseja hankittiin talvisodan aikana helpottamaan huutavaa tykkipulaa. Englannista saatiin tammikuussa 1940 lahjoituksena 24 haupitsia. Ennen käyttöön ottoa suurinta osaa tykeistä oli korjailtava, mutta ne ehtivät silti mukaan LänsiKannaksen ja Viipurinlahden taisteluihin KTR 23:n kahden patteriston aseina. Talvisodassa 114 H 18 -haupitsilla ammuttiin 13 903 laukausta. Samaa haupitsimallia hankittiin myös ostamalla Espanjasta. Ne olivat ensimmäisen maailmansodan aikana Afrikassa toimineiden englantilaisten joukkojen tykkejä, jotka päätyivät lopulta Espanjaan kenraali Francon joukkojen mukana. Talvisotaan Espan- Tulikomentoja 1/2013 KUVA: SIRKKA OJALA Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajin yhdistäneen Museo Militarian tykkikanta säilyy edelleen vahvana. Vaikka venäläiset tykkimallit ovat vahvimmin edustettuina, mukana on tietenkin myös läntistä tykkimallistoa. Yksi läntisen tykistön edustajista on englantilainen 114 mm haupitsi vuodelta 1918 eli 114 H 18. jasta tuodut tykit eivät päätyneet, sillä ne saatiin Suomeen vasta kesällä 1940. Syksyllä 1940 Suomen tykistön 114 H 18 -vahvuus oli 53 tykkiä. Tykkeihin asennettiin Suomessa suuhidastimet. Panosta suurentamalla kantamaa kasvatettiin parilla kilometrillä 7,5 kilometriin. Jatkosodassa kenttätykkinä… Jatkosodan aikana 114 H 18 -tykkejä oli KTR 2:n, KTR 4:n, KTR 15:n ja KTR 19:n käytössä. Sodan aikana tykkimallin käyttö kuitenkin väheni tasaisesti ja tykkejä vaihdettiin toisiin malleihin. Päämajan tykistöosaston sodan loppupuolella teettämän kyselyn mukaan rintamamiehet tuomitsivatkin 114 H 18 -haupitsit huonoiksi tykeiksi. Kalustovaihdoksille lienee ollut siis perustellut syynsä. Kaikesta huolimatta tulitoiminta tykkimallilla oli varsin vilkasta, sillä jatkosodan aikana sillä ammuttiin 122 136 laukausta. Kevyistä haupitsimalleista vain 122 mm kalustolla ammuttiin enemmän, jos lukuja ei suhteuteta tykkien määrään. …ja rynnäkkötykkinä Osa 114 mm haupitseista siirtyi jatkosodan aikana kenttätykistöstä panssarivoimien käyttöön, kun sodan aikana aloitettiin suomalaisen rynnäkkötykin suunnittelutyö. Talvisodassa ja jatkosodan hyökkäysvaiheessa sotasaaliiksi saatujen neuvostoliittolaisten BT-7-vaunujen alustoille rakennettiin uudet tykkitornit, joihin tykeiksi asennettiin 114 H 18 -haupitsin putket. Valtion Tykkitehtaalla valmistettiin näin 18 rynnäkkötykkiä, jotka saivat mallinimen BT42. Alkuvuodesta 1943 perustettu Rynnäkkötykkipataljoonahan sai vaunujensa tykkien lisäksi etenkin alkuvaiheessaan myös suuren osan miehistään – niin johtajista kuin miehistöstäkin – kenttätykistön joukko-osastoista. BT-42-rynnäkkötykki oli vaikuttavan kokoinen, hyvin nopea ja elävää suojaamatonta voimaa vastaan sirpalekranaatein toimiessaan tehokaskin, mutta todettiin pian muuten epäonnistuneeksi. Se ei soveltunut panssarintorjuntaan eikä taisteluun panssarivaunuja vastaan. Ontelokranaatin läpäisykyky ei ollut riittävä, ja kartussilaukausta käyttävä tykki sopi muutenkin vaunukäyttöön huonosti. Korkea, pystyseinäinen torni ei kestänyt uusien venäläisvaunujen ammuksia. Vajavaisuuksistaan huolimatta BT-42:illa osallistuttiin vielä kesän 1944 taisteluihin Viipurissa. Heinäkuussa 1944 ne kuitenkin poistettiin tehottomina Panssaridivisioonan organisaatiosta. Viimeiset laukaukset Vaikka 114 H 18 ei ehkä ollut Suomen kenttätykistön onnistuneimpia hankintoja, talvisodan aikana tykkejä oli otettava sieltä, missä niitä oli tarjolla. Vaikka tykkimalli ei ollut tykkimiesten suosiossa, laukausmäärät nousivat sotien aikana korkeiksi. Resursseiltaan pienen armeijan täytyi toimia kalustolla, jota oli saatavilla. Viimeiset laukaukset 114 H 18 -haupitsilla ammuttiin Rovajärven tykistöleirillä vuonna 1963. Luetteloista ne oli poistettu vuoteen 1966 mennessä. Lähteitä: Käkelä, Erkki: Laguksen rynnäkkötykit. Rynnäkkötykkipataljoona 1943–1944. WSOY 1996. Partanen, Unto: Tykistömuseon 78 tykkiä. Tykkimiehet ry 1988. Paulaharju, Jyri: Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918–1995. Sotamuseo 1996. 19 in memoriam Sotaveteraani Oiva Muttala K Kuva: Sami Saarinen iltamme jäsen, työnjohtaja yliluutnantti Oiva Valdemar Muttala kuoli 23.12.2012 Riihimäellä 90-vuotiaana. Varusmiespalveluksensa Muttala suoritti Tykistökoulutuskeskus 3:ssa vuonna 1941 ja upseerikurssin vuonna 1944. Hän toimi tulenjohtoupseerina KTR 8:ssa osallistuen muun muassa Syvärin ja Viipurin puolustustaisteluihin sekä Juustilan ja Lavolan taisteluihin. Muttala oli Riihimäen seudun Tykistökillan jäsen vuodesta 1965 alkaen. Muttalalle oli myönnetty useita kunnia- ja ansiomerkkejä sekä toiminnasta sota-aikana että aktiivisesta ja menestyksekkäästä toiminnasta rauhanaikana erikoisesti urheilun parissa. Merkkien joukossa on muiden muassa vuonna 1994 myönnetty Tykkimiesmitali soljen kera. Muttala osallistui ahkerasti paikallisen sotaveteraaniyhdistyksen, reserviupseeriyhdistyksen ja tykistökillan toimintaan. Hän oli Riihimäen Sotaveteraaniyhdistyksen hal- lituksen jäsen, Riihimäen Reserviupseerien kunniajäsen ja Riihimäen seudun Tykistökillan kunniajäsen. Elämänasenteeltaan positiivisena Oiva Muttala oli vielä viime vuosina – kävelykeppiinsä turvautuen – nuoremmille loistavana esimerkkinä sitoutumisesta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Oiva Muttala siunattiin haudan lepoon Riihimäellä 26.1.2013. Ilmo Luhtinen Riihimäen Seudun Tykistökilta ry uutisia Turvallisuuskomitean toiminta käynnistyy Asetus Turvallisuuskomiteasta tuli voimaan 1.2.2013. Turvallisuuskomitea on kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen pysyvä ja laajapohjainen yhteistoimintaelin. Turvallisuuskomitea jatkaa Turvallisuus- ja puolus- tusasiain komitean työtä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta vastaavana tahona. Strategia yhteen sovittaa valtion, kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän varautumista. Komitealla oli merkittävä rooli juuri valmistuneen Suomen kyberturvallisuusstrate- gian toimeenpanossa ja se toimii puolustusministeriön yhteydessä tehtävänään avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä ja toimia tarvittaessa yhteiskunnan eri häiriötilanteissa asiantuntijaelimenä. Valtioneuvosto asetti 31.1.2013 Turvallisuuskomitean puheenjohtajaksi puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rädyn 31.12.2015 saakka. Korotus veteraanilisään Veteraanilisään tehtiin 50 euron tasokorotus, jolloin se on tämän vuoden alusta 104,42 euroa/kk. Korotuksella parannetaan rintamaveteraanien mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään. uutisia Puheloinen: Huomio reservin vapaaehtoiseen koulutukseen Kuva: Sirkka Ojala Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Puheloinen puhui 204. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 21. tammikuuta 2013. Kenraali Puheloinen Sodan ajan joukkoja uudistettaessa osa nykyisistä alueellisista joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi. Niitä ovat muiden muassa maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset, jotka kootaan yhtenäiseen johtoon paikallispataljooniksi. Nämä yksiköt kuuluvat nykyisinkin sodan ajan joukkoihin. 20 Uudistuksessa niiden johtosuhteita järjestetään uudelleen ja tehtäviä tarkennetaan. Niille kohdennetaan alueellisilta ja operatiivisilta joukoilta vapautuvaa materiaalia. Reserviläisille kannustejärjestelmä Paikallisjoukkojen tehtäviä poikkeusoloissa voivat olla kohteiden ja henkilöiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi ja joukkojen perustaminen ja täydennyskoulutus sekä virka-apu muille viranomaisille. - Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä, Puheloinen sanoi. - Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjestöt on jo kutsuttu mukaan tähän kehitystyöhön. Reservin käyttöä ollaan kehittämässä laajemminkin kuin vain paikallisjoukkojen osalta. Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa se aiempaa paremmin, parantaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään. in memoriam Mittamies- ja Topografikillan kunniajäsen, mittamiesten Grand Old Man on poissa T ekniikan tohtori (h.c) Seppo Härmälä kuoli Helsingissä kaatumisen aiheuttaman murtuman jälkikomplikaatioihin 3. tammikuuta 2013. Hän oli syntynyt Nousiaisissa 11. helmikuuta 1918. Seppo Härmälä tuli ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1936. Hän valmistui jatkosodan aikana saamallaan opintolomalla vuonna 1943 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta, merkinnällä oivallisesti . Tekniikan lisensiaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1955. Lisäksi hän opiskeli filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa. Sodan jälkeen hän toimi käytännöllisen geodesian apulaisprofessorina. Sittemmin hän siirtyi Maanmittaushallituksen geodeettisen toimiston yli-insinööriksi ja keskusviraston ylijohtajaksi. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1985. Maanpuolustustyö Maanpuolustyö oli Seppo Härmälän sydäntä lähellä jo poikavuosista lähtien. Lukiolaisena hän pääsi Turun Suojeluskunnan Tykkipatteriin, jossa tiukkojen harjoitusten ja tutkintojen jälkeen hänet nimitettiin Aluokan tykkimieheksi. Asevelvollisuutensa Seppo suoritti Mittauspatteristossa ja itse asiassa sai sieltä innostuksen alan tehtäviin. RUK:n kurssi 35:n kenttätykistölinjan suorittanut vänrikki Härmälä ja hänen ikäluokkansa mittauspatteristossa palvelleet sijoitettiin syksyn 1939 ylimääräisissä harjoituksissa sota-ajan mittauspattereihin. Kalustoa kuitenkin riitti silloin vain kahden patterin tarpeisiin. Jatkosodassa Turun patteriston (I/KTR 5) mittausup- Tulikomentoja 1/2013 seerina Sepon sotatie johti Laatokan pohjoispuolelta alkaneessa hyökkäyksessä viiden kuukauden aikana läpi ItäKarjalan korpien Petroskoihin, Kontupohjaan ja Karhumäkeen. Vakava sairaus keskeytti Seppo Härmälän rintamapalveluksen, ja toivuttuaan hän sai määräyksen Viipuriin kutsuntapiirin esikuntaan oikeusupseeriksi ja sittemmin Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan evakuointiasiainupseeriksi. Hänen erittäin salaisena tehtävänään oli laatia Vuoksen ja Suomenlahden välillä sijaitsevien pitäjien evakuointisuunnitelmat ja mahdollisessa evakuoinnissa johtaa osaltaan toimintaa. Vihollisen suurhyökkäys Kannaksella vuonna 1944 eteni niin nopeasti, että valmiita suunnitelmia pystyttiin toteuttamaan vain osaksi ja evakuointi oli muutettava ohjatuksi paoksi. Kun evakuointi oli suoritettu, hakeutui Seppo jälleen alkuperäiseen aselajiinsa tykistöön ja toimi Ihantalan rintamalla Kev. Psto 24:ssä ensin tulenjohtajana ja sitten mittausupseerina aselepoon asti. Rauhan aikana virka Maanmittaushallituksessa johti läheiseen yhteistyöhön Topografikunnan kanssa. Seppo Härmälä osallistui valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille ja oli vielä 1970-luvulla kahdesti kertausharjoituksissa. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1976. Teknillisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet kutsuttiin vuonna 1981. Seppo on palkittu useilla arvokkailla kunniamerkeillä. Niiden joukossa on myös harvinainen hengenpelastusmitali. Sen hän sai pelastettuaan ve- teraaniystävänsä kanssa kevätjäihin uponneen nelihenkisen perheen. Siviiliura Härmälä oli visionääri, edelläkävijä ja kehittäjä. Opintomatkallaan Kanadaan 1950-luvun lopulla hän ymmärsi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet maanmittausalalla. Maanmittaushallituksen ensimmäinen tietokone hankittiin jo 1960-luvun puolivälissä. Pian koko keskusviraston tietotekninen kehittäminen sijoitettiin Härmälän toimistoon. Yhteiskunnallisesti ehkä merkittävin osa Härmälän työtä oli hänen panoksensa kiinteistörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän perustamisessa. Maarekisteri muodostui kymmenistä paksuista käsinkirjoitetuista kirjoista, joista otteita annettiin niin ikään käsin kirjoittaen. Tavoitteena oli yhtenäinen valtakunnallinen kiinteistörekisteri- ja kiinteistötietojärjestelmä, josta saisi reaaliajassa tiedot niin kiinteistöistä, niiden omistajista kuin panttioikeuksistakin. Tämä työ kesti kymmeniä vuosia. Härmälän avaaman kehityspolun seurauksena Maanmittauslaitos on tietoteknisesti edistyksellisimpiä virastoja. Härmälä oli Suomen edustaja kymmenissa kansainvälisissä tapaamisissa. Hän toimi Euroopan kokeellisen fotogrammetrian järjestön OEEPE:n johtokunnan puheenjohtajana ja Kansainvälisen maanmittarijärjestön FIG:n varapresidenttinä. Härmälän taustatyö oli merkittävä niin sanotun Struven ketjun saamiseksi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Pentti Pohjola Mittamies- ja Topografikillan puheenjohtaja Edellä esitetyt tiedot on koottu Maanmittauslaitoksen emeritus pääjohtajan Jarmo Ratian ja Seppo Härmälän pojan, paperiteollisuusjohtaja Jukka Härmälän tekemästä, Helsingin Sanomissa julkaistusta nekrologista sekä Sepon hyvän kurssitoverin Osmo Ahokkaan kirjoittamasta ”Monena mies maailmalla – Seppo Härmälä 90 vuotta” artikkelista. 21 Valmistautumista mellakkaan. Jääkäritykistön kiltalaiset tutustuivat rotaatioon SIRKKA OJALA 12. marraskuuta 2012 Jääkäritykistön Kilta sai mielenkiintoisen vierailukutsun Porin Prikaatiin. Kutsujana oli killan entinen varapuheenjohtaja, Porin Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt. Vierailun aikana kiltalaiset saivat varsin kattavan kuvan Porin Prikaatin toiminnasta sekä tietoa tulevaisuuden visioista. Lopuksi päästiin maastoon tutustumaan rotaation tositoimiin eli sovelletun harjoituksen loppuvaiheeseen. Vierailu päättyi maittavaan lounaaseen Vuonna 2015 Maavoimien suurin joukko-osasto on Säkylässä Esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt kertoi, että puolustusvoimauudistuksen myötä vuonna 2015 Porin Prikaatista tulee maavoimien suurin joukko-osasto, jolla on hyvät toimintaedellytykset, koska mukana ovat kaikki aselajit. Vuonna 2015 Porin Prikaatiin liitetään Tykistöprikaati sekä suojelukomppania Pioneerirykmentistä. Säkylään tulevat uuden Porin Prikaatin esikunta sekä jalkaväen, pioneerien, viestin sekä kriisinhallinnan koulutus. Tykistöprikaatissa annetaan jatkossakin edelleen tykistön sekä jalkaväen ja erityisosaamisen koulutusta. 22 Rotaatiokoulutuksessa opiskellaan kohdemaassa tarvittavia taitoja Kriisinhallintakeskuksen johtaja everstiluutnantti Tero Minkkinen kertoi rotaatiokoulutuksesta ja sen sisällöstä. Useimpien rotaatiokoulutus kestää noin viisi viikkoa, johon kuuluvat kahden viikon yhteinen kaikille pakollinen koulutus, viikon mittainen eriytyvä koulutus sekä lisäksi vielä so- vellettu harjoitus, jossa rotaatioon osallistuvat harjoittelevat mahdollisimman samanlaisia tilanteita kuin toimialueella. Koulutuksessa keskitytään nimenomaan toimialueella tarvittaviin taitoihin. Osalle annetaan myös kuljettajakoulutus, jonka pituus on yhdestä kolmeen viikkoon. Yhteinen kaikille pakollinen koulutusosuus sisältää muun muassa fyysisiä testejä, aseenkäsittelyä, viestikoulutusta, miina- ja rä- jähdetietoisuutta, lääkintää, kulttuuri- ja tapaamiskoulutusta sekä huollon- ja hallinnon oppitunteja. Tämän rotaation koulutettavien keski-ikä oli 26 vuotta. Nuorin koulutukseen osallistuja oli 19-vuotias ja vanhin 56-vuotias. 72 % koulutettavista oli lähdössä rauhanturvaamistehtäviin. Rauhanturvaajiksi valittujen palvelussuhde kestää tavallisimmin kuudesta kahteentoista kuukautta kerrallaan. YLHÄÄLLÄ OIKEALLA: Ennen kotimatkaa nautittiin maittava lounas Varuskuntaravintola Rumpalipojassa. ja kilta luovutti kiitoksena vierailusta eversti Feldtille uunituoreen kirjan Kranaatinheittimen tarina. Esittely lahjakirjasta löytyy tämän lehden sivulta 30. ALLA: Palautteenanto tehtävän jälkeen. uutisia Päivärahat nousivat helmikuun alussa Evl Tero Minkkinen toimi oppaana harjoitusalueella. Paluu leiriin Camp Maurin tukikohtaan. Varusmiesten päivärahoja korotettiin helmikuun alussa. Asetus päivärahojen korottamisesta vastaa Risto Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän suositusta. Korotuksen myötä päiväraha on 5 euroa (nykyisin 4,70), 165 päivää ylittävältä ajalta 8,35 euroa (8,00) sekä 255 päivää ylittävältä ajalta 11,70 euroa (11,20). Lisäksi asetusmuutoksessa huomi- oidaan varusmiespalveluksen keston lyhentyminen 15 vuorokaudella. Päivärahojen korottaminen aiheuttaa arviolta kahden miljoonan euron kustannusvaikutukset vuositasolla. Myös TEM:n maksamat siviilipalvelusvelvollisten päivärahat nousivat vastaavasti 1.2.2013 alkaen. Korotus johtui puolustusministeriön päätöksestä korottaa varusmiesten päivärahoja. MUSEOMESTARIN KYMPPI Kysymykset on laatinut Ilkka Vahtokari, joka toimii museomestarina Museo Militariassa. ? 1. Millä vuosisadalla ensimmäiset tykit tulivat Suomeen? a) 1400-luvulla b) 1500-luvulla c) 1600-luvulla 2. Oliko Suomen sodassa vuosina 1808–1809 käytetty Helvigin tykki a) 3- b) 6- c) 12-naulainen kanuuna? 3. Kuka toimi Tykistökoulun johtajana Pietarsaaressa kansalaissodan aikana? a) majuri Hamilton b) kapteeni Enhörning c) eversti Kivekäs 4. Minkä ikäinen viimeinen elossa ollut jääkäri Väinö Valve oli kuollessaan? a) 79-vuotias b) 89-vuotias c) 99-vuotias 5. Kuka oli KTR 1:n ensimmäinen komentaja vuosina 1918–1921? a) kenrltn Lauri Malmberg b) ev Erik Melin c) maj Sievert 6. Mikä seuraavista paikkakunnista ei ole ollut Tykistökoulun sijoituspaikkakuntana? a) Vaasa b) Turku c) Tampere 7. Kuinka kauan tykistönkenraali V.P. Nenonen palveli yhteensä Venäjän ja Suomen armeijoissa? a) n. 30 vuotta b) n. 35 vuotta c) n. 44 vuotta 8. Mikä kenttätykistön joukkoyksikkö/-osasto vaalii Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perinteitä? a) Kainuun Tykistörykmentti b) Tykistöprikaati c) Karjalan Tykistörykmentti 9. Kuka seuraavista ei ole toiminut uransa aikana tykistön tarkastajana? a) ev Matti Koskimaa b) ev Allan Aarnio c) ev Pertti Jaakkola 10. Milloin Museo Militaria juhlii avajaisiaan? a) maaliskuussa 2013 b) huhtikuussa 2013 c) toukokuussa 2013 Vastaukset: 1a, 2b, 3a, 4c, 5a, 6b, 7c, 8b, 9a, 10c Tulikomentoja 1/2013 23 Suomenlinnan tykit TEKSTI: ERKKI WUOLIJOKI, KUVAT: RAIMO OJALA Suomenlinna on Suomen linnakkeiden aatelia. Vaikka se ei iältään ylläkään lähelle keskiaikaisia linnoituksiamme, on se arkkitehtuuriltaan, maisema-arvoiltaan ja kulttuuriarvoiltaan yksi skandinaavisista merkkilinnoituksista. Hattujen sodasta kimmoke Hattujen sodassa heikosti varustautuneet ruotsalaiset joukot olivat kärsineet tappion venäläisille Lappeenrannassa 24.8.1741. Ylipäällikkö Lewenhaupt oli suostunut välirauhaan ja joutunut erotetuksi. Pian tämän jälkeen koko Suomi miehitettiin. Alkoi pikkuvihan aika, joka päättyi Turun rauhaan vuonna 1743. Kymijoen itäpuoliset alueet mukanaan Hamina, Savonlinna ja Lappeenranta menetettiin Venäjälle. Uuden rajanmuodostuksen jälkeen oli tarve varustaa Suomen itäistä puolustuslinjaa uudelleen. Helsingin edustan saaret alkoivat nostaa linnoitusmuurejaan. Suurella materiaalimäärällä, lukuisilla työmiehillä ja upealla suunnittelulla mitattuna varattiin Suomenlinnan rakentamiseen paljon kapasiteettia – parasta mitä Ruotsi kykeni tarjoamaan. Jos jostakin näistä elementeistä olisi tingitty, olisi suuri kokonaisuus saattanut kärsiä toiminnallisista heikkouksista. 24 Pohjolan Gibraltar 1700-luvun aikalaiset saattoivat suurella tyytyväisyydellä kustavilaisessa hengessä tarkastella syntynyttä linnoitusta: Sveaborg nousi merestä uljaana puolustamaan Ruotsin ulointa kärkeä itään. Oli syntynyt Pohjolan Gibraltar. Koko varuskunta kykeni majoittamaan jopa 12 000 miestä, vaikka miehitys olikin ”vain” 7000 sotilasta. Pomminkestäviä majoitustiloja oli noin 2500 miehelle. Upseereita oli kaikkiaan 190 ja taistelusotilaita noin 6560. Lisäksi linnoituksessa oli monien perheitä sekä käsityöläisiä ja virkamiehiä. Sveaborg oli siis varsinainen omaleimainen pieni varuskuntakaupunki. Nolon sodan nolo juttu Suomen sodan syttyessä 1808 oli varuskunnan komendanttina amiraali Carl Olof Cronstedt. Kun Cronstedt oli saanut kuulla venäläisten tunkeutumisen Suomeen olevan odotettavissa, alkoi hän varustaa Suomenlinnaa taisteluvalmiuteen. Lavetteja asetettiin pai- koilleen, hirsitaloja purettiin, palkkipetejä korjattiin, palotoimi järjestettiin ja elintarvikkeita varastoitiin sotaoppien mukaisesti. Pian seisoi 734 kanuunaa valleilla. Ruutia oli varattuna 103 420 kiloa. Lisäksi oli 7934 valmista ammusta, siis noin 10 laukausta joka tykille. Annoksia voitiin suhteellisen nopeasti lisätä jopa neljäänkymmeneen jokaista tykkiä kohden. Aikalaisten käsityksen mukaan linnoitus oli ointaglig , valloittamaton. Venäläisten saapuessa oli kenraali Kaminskylla täysi syy varautua kunnon löylytykseen Suomenlinnan suunnalta. Kaminsky oli jo ennalta antanut ohjeet peräytyä, mikäli Suomenlinnasta hyökättäisiin, sillä hänellä oli käytössään vain noin 2000 miestä ja suhteellisen vähän ampumatarvikkeita. Yllättäen Cronstedt ei yrittänytkään häätää vihollista tulen ja raudan voimalla. Venä- läiset saivat kaikessa rauhassa linnoittaa asemansa Helsingissä. Pian venäläisten joukkojen määrä lisääntyi 6500 mieheen ja 59 kanuunaan, joista osa oli otettu Mustasaaresta. Näin nousivat tykistöpatterit Helsinkiin. Tarkoituksena oli ampua palopommeja Suomenlinnan ja sen laivoihin. Venäläiset saivat ampumakuntoon 46 kenttäkanuunaa ja 16 mörssäriä Kaivopuiston rantakallioille ja Katajanokalle. Osa tykistöstä pidettiin liikuteltavana, joten Suomenlinnaa voitiin tulittaa useasta suunnasta. Noin viikon ajan, öin ja päivin, ammuttiin yhteensä 1535 laukausta, joihin Suomenlinna vastasi 2477 laukauksella. Venäläistykistön suuntaamisesta huolehtivat ilmeisesti kasakat, joten suurta toiminnallista vahinkoa ei ammunnasta aiheutunut – paljon sekaannusta ja tuhoakin kyllä. Muutamat syttyneet tulipalot sai varuskunta nopeasti sammutetuiksi. Suomalaiset olivat käyttäneet vasta 3–4 laukausta tykkiä kohden. Moninkertainen ammusmäärä oli jäljellä. Jonkin ajan kuluttua venäläisten ruuti loppui, mutta niin loppui Cronstedtin taistelutahtokin. Linnoitus luovutettiin kaikkine varustuksineen ja tykkeineen venäläisille. Saaristolaivastokin jätettiin polttamatta nimenomaisesta määräyksestä huolimatta. Ruotsalaiset upseerit Lewenhaupt ja Cronstedt eivät ansainneet sulkia hattuihinsa. Myöhemmin Cronstedt sai Venäjältä eläkkeen. Merkkipäiviä Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään huhti-kesäkuussa 2013. Ruotsissa hänet tuomittiin kuolemaan sekä menettämään aatelisarvonsa ja sotilasarvonsa. Cronstedt vietti elämänsä viimeiset vuodet Helsingissä Herttoniemen kartanossa eristyneenä ja halveksittuna. Suomenlinnan tykit tänään Vielä tänäkin päivänä voi Suomenlinnassa ihailla tykkejä, jotka ovat nähneet paljon. Linnoituksessa käytettiin suustaladattavia mustaruutitykkejä vuoteen 1855 saakka. Näiden 6-, 12- tai 24-naulaisten kanuunoiden kantama ylsi parhaimmillaankin vain noin yhteen kilometriin, eikä osumatarkkuudesta laivankaan kokoisiin maaleihin voinut olla varmuutta johtuen muun muassa ruudin epätasalaatuisuudesta. Toiset latingit olivat paremmin palavia kuin toiset – näin kuulat lensivät erilaisille etäisyyksille samasta ruutimäärästä huolimatta. Kaikkiaan Suomenlinnassa on nähtävillä yli sata tykkiä. Kirkon aidassa on jäljellä 30 ruotsalaista 12-naulaista ja 15 venäläistä 24-naulaista suusta ladattavaa tykkiä. Takaa ladattavia tykkejä vuosilta 1867 ja 1877 on alkuperäisillä paikoillaan valleilla. Ruotsalaiskaudelta tykkejä on runsaat 60, nestorina pronssikanuuna 1500-luvun puolivälistä. Venäjän ajan tykkejä on saman verran, vanhimpana eräs 1700-luvun merikanuuna. Nähtävillä on myös saksalainen rannikkokanuuna vuodelta 1877, japanilainen merikanuuna vuodelta 1898 sekä muutamia ranskalaisia piirityskanuunoita pollareina laiturilla. Tulikomentoja 1/2013 Uudempi kalusto on osallistunut pääkaupungin puolustamiseen meidän aikakaudellamme. Boforsin ruotsalainen ilmatorjuntakanuuna vuodelta 1928 ja kotimainen kaksoisilmatorjuntakanuuna olivat käytössä viime sodissamme. Muutamia panssaritorjuntakanuunoja lienee käytetty rannikkopuolustuksessa. Vaikka tykeillä on jo ikää, seisovat ne edelleen ylväinä valleilla puolustamassa symbolisesti rantakallioitamme. Upea kokonaisuus Suomenlinna osana kansallista identiteettiämme muodostaa loistavan matkailu- ja kulttuurikohteen muillekin kuin sotahistorioitsijoille. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on ottanut Suomenlinnan maailmanperintölistalle. Saariryhmän maisema-, rakennus ja kulttuuriarkkitehtuuri edustavat omintakeista suomalaista elämänmuotoa, johon maanpuolustus kuuluu yhtenä oleellisena osana. Suomenlinnassa kannattaa käydä myös perheen kanssa. Lapsille voi näyttää kuninkaanportin kivitaulun sanat: ”Jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjalla äläkä luota vieraan apuun.” Tausta-aineisto: Björlin , G. Finska kriget. P.A. Nordstedt. Tukholma 1883. Danielson, J.R. Suomen sota ja Suomen sotilaat. Weilin & Göös Helsinki 1896. Paulaharju, J. ym. Suomenlinnan tykit. Suomenlinnan hoitokunta. Käsiesite 2012. Schulman, H. Striden om Finland. WSOY Porvoo 1909 Sveriges Historia osat V ja VII. Hjalmar Linnströms. Tukholma 1881 13.1. 4.2. 14.2. 3.3. 7.3. 9.3. 3.4. 4.4. 4.4. 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 9.4. 11.4. 11.4. 13.4. 13.4. 14.4. 16.4. 16.4. 17.4. 17.4. 17.4. 20.4. 20.4. 23.4. 26.4. 1.5. 2.5. 3.5. 6.5. 11.5. 15.5. 15.5. 19.5. 21.5. 21.5. 22.5. 25.5. 26.5. 3.6. 4.6. 6.6. 9.6. 9.6. 9.6. 10.6. 11.6. 12.6. 15.6. 15.6. 17.6. 17.6. 17.6. 22.6. 23.6. 23.6. 24.6. 24.6. 26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 30.6. Rajaniemi Sakari Karjalainen Veli Koivupuro Eino Leikas Pentti Nyholm Ilpo Turunen Tarmo Laine Jaakko Honko Erkki Nurmi Antti Turunen Pertti Seppä Pentti Kuusisto Markus Holmberg Björn Neuvonen Jouni Latva-Hoppala Juho Toivanen Aappo Sirén Martti Takala Aimo Kaipainen Viljo Auraneva Ismo Leppänen Matti Kuva Markku Myöhänen Jukka Veikko Paavola Iikka Haverinen Antti Rahkonen Esa Hurskainen Tapio Santti Heikki Peltonen Kai Toivanen Matti Lehtipuu Tauno Kakriainen Urpo Miller Harry Hietala Matti Virtanen Sauli Aaro Koskimaa Pentti Laihanen Aaro Samuli Parkkinen Seppo Riutta Arvo Hautaoja Olavi Ilaskivi Raimo Heino Rauno Hilmola Aulis Hevonoja Esko Alatalo Jarmo Lakanen Keijo Järvi Pekka Leppänen Heimo Vahvaselkä Jussi Perälä Vilho Härmälä Leo Yli-Ilkka Pentti Nenonen Benno Savolainen Esko Silén Åke Karisto Heikki Aaltonen Tauno Salo Leo Kallio Matti Suni Juhani Mällinen Jorma Salminen Petri Hölttä Pentti Pietiläinen Jukka Rämä Erkki Oulu Oulu Oulu Oulu Raisio Kempele Säkylä Honkajoki Valkeakoski Mikkeli Lavia Seinäjoki Helsinki Heituinlahti Ilmajoki Turku Lempäälä Tornio Mikkeli Iltasmäki Hämeenlinna Mikkeli Levänen Valkeala Mikkeli Helsinki Mikkeli Espoo Helsinki Kuopio Helsinki Vanhamäki Mikkeli Rimmilä Uusikylä Somero Lappeenranta Mikkeli Vammala Kankaanpää Helsinki Vammala Oulu Kuopio Vaala Reisjärvi Hämeenlinna Espoo Savonlinna Parkano Niinisalo Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Tuulos Hämeenlinna Pori Numminen Hämeenlinna Lappeenranta Kauttua Mikkeli Koria Tuohikotti 70 v 70 v 90 v 70 v 60 v ei vast.ottoa 50 v 75 v 93 v 80 v 70 v 75 v 60 v 70 v 50 v 70 v 90 v 80 v 60 v 90 v 50 v 60 v 60 v 60 v 50 v 50 v 50 v 70 v 60 v 90 v 80 v 85 v 90 v 95 v 70 v 70 v 70 v 80 v 75 v 75 v 60 v 85 v 70 v 75 v 85 v 60 v 60 v 50 v 60 v 70 v 80 v 75 v 95 v 90 v 70 v 85 v 70 v 70 v 75 v 70 v 60 v 60 v 50 v 90 v 60 v 70 v Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäneitä ja viettäviä. Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 21.5.2013 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä. Jo vietetyt merkkipäivät, jotka jäivät pois edellisestä lehdestä, on julkaistu 25 kiltojen toiveesta näin jälkikäteen. Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillalle oma lippu ANTTI LAAKKONEN Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lipunnaulaustilaisuus järjestettiin Kajaanissa 16.11.2012. Naulaustilaisuuteen oli saapunut noin kuusikymmentä henkilöä, jotka edustivat niin kiltalaisia kuin kutsuvieraitakin. Tilaisuutta juhlisti Kainuun sotilassoittokunta Ari Tammisen johdolla. Lipun naulaajiksi oli kutsuttu muun muassa veteraanisukupolvea edustanut Aune Huotari, Kainuun tykistörykmentin entisiä komentajia ja yhteistyökumppaneita sekä Kainuun prikaatista että siviilimaailmasta. Lipun siunasivat käyttöön kenttärovasti Jouni Parviainen ja arkkimandriitta Andreas Larikka. Lipun on suunnitellut killan perustajajäsen Kari Sutinen ja lipun val- misti Helsingin Lipputehdas Oy. Suurimmat kiitokset kaikille lipunnaulaukseen ja sen järjestelyihin osallistuneille sekä Teille, jotka olette mahdollistaneet lippumme hankinnan. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan erittäin juhlava ja tunteita herättävä. Tästä eteenpäin tulemme näkemään Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lipun useissa eri tapahtumissa. Arto Okkonen luovutti lipun killan puheenjohtajalle, Jaakko Rytylle. Kainuun tykistörykmentin naulaa lyömäs- Lottaveteraani Aune Huotari sä everstiluutnantti Markku Puustinen. edusti veteraanisukupolvea. Lipunnaulaukseen osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. Lipun siunasivat käyttöön kenttärovasti Jouni Parviainen ja arkkimandriitta Andreas Larikka. Lipun kuvaus Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lippu 26 Lipun väreistä punainen kuvaa tykistöä ja vihreä on jalkaväen väri kuvaten kranaatinheittimistöä. Lipussa on tykin ja kranaatinheittimen kranaatit ristikkäin, mikä kuvaa epäsuorantulen joukkojen kiinteää yhteistyötä. Lipun tangonpuoleisessa yläkulmassa on keltainen 14. divisioonan rintamatunnus. Keskellä olevat keltaiset kotkansiivet ovat peräisin Kajaanin vapaaherrakunnan vaakunasta. Lipputangon kärkenä on tulta syöksevä pallokranaatti keihäänkärjen muotoisessa kehyksessä. Veteen piirretty viiva – The Thin Red Line TEKSTI: LAURI HAAVISTO KUVA: WIKIPEDIA Harva sotaelokuva nousee sodan teeman yläpuolelle, mutta vuonna 1998 Veteen piirretty viiva yllätti elokuvissa kävijät näkemyksellään. Kun kysytään 1990-luvun suurinta sotaelokuvaa, tulee vastaukseksi usein Pelastakaa sotamies Ryan, joka on kieltämättä ansiokas elokuva. Erityisesti sen alun maihinnousujakso on vaikuttava kokemus. Hyvistä puolistaan huolimatta on kyseinen elokuva kuitenkin monilta osiltaan lähellä Korkeajännityksen tyylistä ”hyvät amerikkalaiset vastaan pahat saksalaiset” -asetelmaa, joka valitettavan paljon syö elokuvan kiinnostavuutta. Vuonna 1998 ilmestyi yhtä aikaa Sotamies Ryanin kanssa kuitenkin toinen sotaelokuva, joka todennäköisesti tulee paremmin kestämään aikaa. Kyseessä on tietenkin Terrence Malickin mestariteos Thin Red Line – Veteen piirretty viiva. Elokuva kertoo toisen maailmansodan taistelusta pienellä Tyynen valtameren saarella, jonne amerikkalaiset sotilaat nousevat maihin. Vastassa ovat asemiinsa kaivautuneet japanilaiset sotilaat, mutta elokuvan painopisteen ei voi sanoa olevan taisteluiden kuvaamisessa, ei ainakaan perinteisellä tavalla. Tähtikaarti Elokuvan ohjaaja Terrence Malick ohjasi ensimmäisen elokuvansa 20 vuoteen ja onnistui keräämään mukaan todellisen tähtikaartin näyttelijöitä: Sean Penn, Adrien Brody, Jim Caviezel, Nick Nolte, John Travolta ja monia muita Hollywoodin parhaimmistoon kuuluvia. Malickin maine oli sellainen, että kukaan näyttelijä ei miettinyt kahta kertaa kuultuaan hänen tekevän uutta elokuvaa. Ma- Tulikomentoja 1/2013 lick oli noussut kuuluisuuteen 1970-luvulla Julma maa (Badlands) -elokuvallaan, joka tuli Suomenkin televisiosta alkuvuodesta. Hänen ohjaustyylinsä eroaa monista muista siinä, että elokuva seuraa lukuisia yksilöitä ja luonto ja ihmisen suhde siihen ovat elokuvan teemasta huolimatta usein suuressa roolissa. Miksi sodimme? Veteen piirretyn viivan taistelevat amerikkalaiset ovat kaikkea muuta kuin karskeja sankareita. Tiedustelijoiden ilmeet heidän saatuaan käskyn edetä varmaan kuolemaan on vaikuttava kokemus. Amerikkalaiset sotilaat eivät ole Full Metal Jacketin murrettuja yksilöitä sodassa tai Sotamies Ryanin karskeja sankareita oikealla asialla, vaan pelokkaita miehiä, jotka tietävät, että monet heistä kuolevat tai haavoittuvat näissä taisteluissa. Taistelut esitetään elokuvan alussa lyhyinä ja väkivaltaisina pätkinä, joissa japanilaiset tuskin edes vilahtavat muuten kuin ollessaan poteroissaan ja kaukana horisontissa liikkuessaan. Elokuvan ansiot eivät olekaan taistelukuvauksissa vaan niiden välissä olevissa hetkissä, jolloin sotilaat liikkuvat itselleen täysin oudossa viidakkoympäristössä odottaen pelolla seuraavaa kohtaamista vihollisen kanssa. Sotilaiden päällimmäisenä ajatuksena ei ole sankaruus tai isänmaan puolesta taisteleminen vaan enemmänkin hämmennys: miten ja miksi he ovat tässä tilanteessa, tappamassa muita ihmisiä tuhansien kilometrien päässä kotoaan? Jokainen elokuva on myös aikansa lapsi ja varmasti myös 1990-luvun teemat ovat läpäisseet elokuvan. Sen voi siis nähdä heijastelevan myös amerikkalaisten tuntoja heidän osallistumisestaan lukuisiin kotirintamalla vähemmän suosittuihin sotiin, vaikka toisesta maailmansodasta puhutaankin usein viimeisenä ”oikeana” sotana – ”hyvät amerikkalaiset vastaan pahat fasistit”. Luonto ja sota Elokuvan vaikuttavin kohtaus sodan järjettömyydestä löytyy kohtauksesta, jossa amerikkalaiset sotilaat vaeltavat viidakossa ja heitä vastaan kävelee saaren paikallinen asukas, joka täysin heistä piittaamatta jatkaa matkaansa sotilaiden ohitse. Saarelaista ei voisi vähempää kiinnostaa amerikkalaissotilaiden läsnäolo tai käynnissä olevat taistelut. Kohtaamisen voi nähdä myös allegoriana ihmisen ja luonnon suhteesta: siinä missä länsimaalainen ihminen suorastaan pelkää luontoa, on saarelainen osa sitä eikä sen ulkopuolinen tekijä. Vihollisen inhimillinen puoli Osapuolten kohtaaminen lähietäisyydeltä näytettynä on lopulta äärimmäisen hämmentävää. Aikaisemmin etäältä kuvatut japanilaiset ovat lähietäisyydeltä samanlaisia kuin kaikki muutkin sotilaat. Osa jatkaa taistelua osan antautuessa, he itkevät kuolleitten tovereittensa puolesta, osa vain seisoo lamaantuneena paikoillaan. Eräs sotilas istuu kaiken keskellä meditoiden ja sulkien itsensä sodan ulkopuolelle. Myyttinen kuvaus viimeiseen asti taistelevista japanilaisista ja kaikkensa keisarin eteen antavista sotilaista puretaan ja heidän inhimillinen selviytymistä haluava ja kuolemaa pelkäävä puolensa tuodaan esiin. Veteen piirretty viiva pitää nähdä kokonaisuutena ja muunakin kuin sotaelokuvana. Se on myös näkemys ihmisen toiminnasta ääriolosuhteissa ja luonnon kiertokulussa. Nationalistisen uhoamisen purkaminen pois elokuvasta ja Malickin tinkimätön näkemys pitävät sen todennäköisesti pitkään parhaiden sotaelokuvien joukossa. 27 Vedettävät tykit Intian Puolustusministeriö on 5. marraskuuta lähettänyt hankintapyynnön Yhdysvaltain hallitukselle 145 M777-haupitsin myymiseksi Intialle. Kaupan hinta on 647 MUSD. Varsinainen kauppasopimus on tarkoitus allekirjoittaa maaliskuussa 2013 ja toimitukset alkaisivat vuoden 2014 aikana. Aseilla on tarkoitus varustaa kaksi vuoristodivisioonaa. (Jane´s Defence Weekly, 14 November 2012) Ajoneuvotykit Venäjällä kehitetään kolmea uutta panssaroitua ajoneuvoalustaa: Armata-taistelupanssarivaunualustaa, Kurganets-rynnäkkövaunualustaa ja Boomerang-panssariajoneuvoalustaa. Näistä ainakin kahta jälkimmäistä on tarkoitus käyttää myös tykistöratkaisuissa. Kurganetsalustalle suunnitellaan 120 mm kranaatinheitinpanssarivaunua ja Boomerang-alustalle120 mm kranaatinheitinpanssariajoneuvoa sekä mahdollisesti myös 152 mm ajoneuvohaupitsia. (International Defence Review, November 2012) Intialainen Tata on pyytänyt Intian Armeijaa testaamaan 155 mm 52 kaliiperista kuorma-autoalustalle asennettua tykkiä, jota se on kehittänyt 5 vuotta. Aseen prototyyppi esiteltiin 3. joulukuuta 2012. Tata-yhtiö uskoo tykin täyttävän vaatimukset, jotka on asetettu 814 ajoneuvotykin kokonaishankinnalle. (Jane´s Defence Weekly, 19 December 2012) Ohjukset Syyrian armeija on käyttänyt Scudohjuksia taistelussa kapinallisia vastaan joulukuun alusta alkaen. 20.12.2012 ohjus osui Maran läheisyyteen, noin 20 km etäisyydelle Turkin rajasta. (Jane´s Defence Weekly, 19 December 2012, 2 January 2013) Intialaisella AGNI II -ohjuksella tehtiin elokuussa 2012 menestyksellinen lentotesti. Ohjuksen kantama on 2000 km. (Military Technology, 10/2012) uutisia Uusiin tehtäviin Everstiluutnantti Pekka Purtonen Maavoimien esikunnasta Kanta-Hämeen aluetoimiston päälliköksi 1.1.2013. Majuri Petri Lehtisalo Maavoimien esikunnasta Pääesikuntaan 1.1.2013. 28 Vuosituhannenvaihteen tykistötrendit TEKSTI: JAAKKO BERGQVIST, KUVA: VILLE VETTENRANTA Vanhastaan on totuttu ajattelemaan, että tuliasemapuolella tykistö on kanuunoita ja haupitseja. Tulenjohtajatkin on luettu kokonaisuuteen, mutta kaikki muu onkin ollut vain tykistötoiminnan apupuuhastelua. Viimeksi kuluneina kahtenakymmenenä vuonna on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia. Tykkien liikkuvuutta ja ammunnan nopeutta on lisätty, tykkejä on varustettu latausautomaatein, tutkat ovat tulleet laajasti käyttöön eri tehtävissä, tulenjohtoa ilmasta käsin on kehitetty muun muassa ottamalla käyttöön UAV-koneita, on kehitetty täsmäammuksia ja ammusten kantomatkoja on lisätty perävirtaus- ja rakettiavusteilla. Laserohjatut täsmäammukset, kuten Copperhead, Excalibur ja Krasnopol, ovat lisänneet osumatarkkuutta. On suunniteltu myös erilaisia kuorma-ammuksia, mutta rypälekranaatit ovat nyt kiellettyjä Ottawan sopimuksen mukaisesti. Tykistönkuvaan ovat tulleet myös raketit ja ohjukset. Niinpä esimerkiksi Kiinassa ohjusjoukkoja kutsutaan maan toiseksi tykistövoimaksi. On syntynyt aivan uusia kokonaisuuksia, kun tykkipattereita, -patteristoja ja -rykmenttejä on täydennetty erikoisajoneuvoin. Johto-, viestintä- ja sääasemat ovat omissa ajoneuvoissaan tai helposti liikutettavissa konteissa. Itse tykit ja ammusvaunut siirtyvät paikasta toiseen huomattavalla maantienopeudella ja tykit saadaan ajosta ampumavalmiuteen parissa minuutissa. Eriasteinen tykkien panssarointi tarjoaa miehistölle tehokasta suojaa. Myös poistuminen ampumapaikalta tapahtuu nopeasti. Tuliasema siirtyy ennen kuin viimeiset laukaukset ovat maalissa, sillä vastapuolen tutkat paljastavat ampumapaikan muutamissa sekunneissa. Kehittyneen elektroniikan myötä nykyisin myös yksittäiset tykit pystyvät toimimaan itsenäisinä tuliyksikköinä. Tykistö käsitteenä on niin ikään laajentunut. Vanhojen putkien lisäksi siihen kuuluvat nykyisin myös raskaat kranaatinheittimet ja raketit/ ohjukset. Vanhaan hyvään aikaan kranaatinheittimet olivat ”rännipattereita”. Nyt eletään uutta aikaa. Yleisesti näyttää, että raskaat 120 mm heittimet on siirretty tykistöön, kun taas kevyet heittimet, 81 mm ja 60 mm, ovat jääneet jalkaväen käyttöön komppanioitten tulitueksi. Raskaat kranaatinheittimet ovat myös lähestyneet tykkejä. Ne ovat rihlattuja, takaaladattavia ja niillä voidaan ampua myös suorasuuntauksella. Raketit ja ohjukset, joita voidaan ampua samalta lavetilta, ovat puolestaan moninkertaistaneet tykistötulen ulottuvuuden vanhaan tykkikalustoon verrattuna. Kaluston kehittämistä ohjailee hinta Tykistöjärjestelmien uusiminen ja täysin uusien tykkien tulo markkinoille on varsin hidasta, sillä kaluston kehittämistyö on pitkäaikainen hanke ja näinä niukkojen budjettien aikoina kehitysmäärä-rahojen niukkuus on johtanut erilaisiin uusvanhoihin ratkaisuihin. Kun ratkaisevaa on lopputuotteen hinta, on innovatiivisessa tuotekehittelyssä usein hyödynnetty vanhoja komponentteja yhdistelemällä niitä uudella tavalla. Niinpä aiemmin käytössä hyväksi havaittu tykkiosa on istutettu ylijäämäpanssarin runkoon, jol- loin on syntynyt uusi telatykki tai tykki on asennettu raskaan maasto-kuorma-auton rungolle, jolloin on saatu aikaan nopeasti liikkuva pyörävetoinen SP-tykki. Valtaosa maailmalla käytössä olevista 105–155 mm tykeistä on edelleenkin toisen maailmasodan perua. Nyt näyttää siltä, että pääosa kalustosta tulee olemaan 155-millisiä. Tykkien tehoa on koko ajan kasvatettu lisäämällä putken pituutta, ja yhä yleisemmin pyritään 155mm/52 cal -tykkeihin. Suuntausta tukevat NATOn yhtenäiset A-tarvikenormit. Hyvä esimerkki siirtymisestä 155 mm kaliiberiin on esimerkiksi Intiassa venäläisen 130 mm tykin muuttaminen 155-milliseksi. Intialaiset sovittelevat myös neuvostoaikaista 130 mm M46 -tykkiä taistelupanssari Arjunin telarungolle Catapult Mk I -telatykiksi. M-46-tykkejä hankittiin vuoden 1960 jälkeen noin 800 kappaletta. Uutta 155 mm/52 cal -tykkiä edustaa Tatan maastokuormaautoon asennettu ase. Sillä Tata aikoo osallistua Intian tykistön hankintakilpailuun, joka erilaisten skandaalien takia on kestänyt yli 20 vuotta. Tykistön hankintatarve on nyt noin 820 tykkiä. Laajempaan käyttöön sen ottivat USA:n tykistö ja merijalkaväki. Tykin suosio on koko ajan kasvanut. Vuoden 2012 lopulla tilauksessa oli 1 071 tykkiä. Nyt sitä valmistetaan Yhdysvalloissa, mutta jatkuvasti tiettyjä erikoisosia tehdään Englannissa. Muun muassa Intia haluaisi paikata suurta tykkitarvettaan ja ostaa 145 M777 -tykkiä. Tulivoimaa tarvitaan myös muualla, kuten viidakossa, missä kuljetusolosuhteet ovat vuoristoakin hankalammat. Italialaiset ovat tuoneet markkinoille 105-millisen haupitsin, Model 56 Pack Howitzerin, jota on myyty yli 25 maahan. Se voidaan nopeasti purkaa 11 helposti kuljetettavaan osaan ja purkamiseen kuluu vain kolmisen minuuttia. Ase ei kuitenkaan ole kovin tehokas, sillä sen pisin kantomatka on vain 11 kilometriä. Neuvostoliitossa ja Venäjällä tykkien perinteiset kaliiberit ovat olleet 122 mm, 130 mm ja 152 mm. Kun kiinalaiset (NORINCO) alkoivat kopioida neuvostoaseita, kaliiberit olivat samat kuin alkuperämaassa. Molemmat maat ovat kuitenkin aseviennissään siirtyneet kansainväliseen vakiokaliiberiin eli 155 milliin, jolloin aseet pystyvät käyttämään NATO:n luokit- telemia ammustarvikkeita. NORINCO on myös kehittänyt neljä tonnia painavan AH4 155 mm/39 cal -tykin kilpailemaan BAE Systemsin M777-tykin kanssa kansainvälisillä markkinoilla. Eri mailla on myös mielenkiintoa tykkien jatkuvaan kehittämiseen. Hyvä esimerkki on Japani, jonka aseistautumista rauhanperustuslaki on tiukasti ohjannut. Nyt suunta on muuttunut alueen uhkakuvien täsmennyttyä. Niinpä Japani on kiinnostunut yhdessä Englannin kanssa 155-millisen itseliikkuvan, automaattilatauksella varustetun tykin kehittämisestä. Kevyt 155mm/39 cal -haupitsi myyntimenestys Vedettävät tykit varustetaan yhä useammin myös apumoottorein, jotta ne pystyvät taistelutilanteessa siirtymään lyhyitä matkoja omin voimin. Mutta on runsaasti paikkoja, joihin eivät itseliikkuvat tykit pääse. Niihin ei usein ole mahdollista viedä vedettäviäkään tykkejä perinteisesti hinattuina. Suosittu kuljetusmuoto esimerkiksi Afganistanin vuoristossa on ollut kuljetus helikopterin ulkoisena lastina. Useat 155-milliset ovat kuitenkin liian raskaita tällaiseen kuljetukseen. Siksi englantilaisen BAE Systemsin valmistama M777 155 mm/39 cal -haupitsi, joka painaa vain 4 200 kg, on uusi suosikki. Tulikomentoja 1/2013 Paikallisesti palvelee: Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna 29 KIRJALLISUUTTA Kranaatinheittimen tarina Eversti Jyri Paulaharjun ja sotakamreeri Teuvo Mahrbergin yhteistyönä toimitettu Kranaatinheittimen tarina – katapultista AMOKseen on mielenkiintoinen kirja ja alansa harvinaisuuksia. Näin laajaa ja kattavaa teosta tästä aiheesta ei ole tietääkseni Suomessa aikaisemmin julkaistu. Mainittakoon, että teos ei kerro vain suomalaisen kranaatinheittimen tarinaa, vaan kirjan sivuille on koottu tämän aseen maailmanlaajuinen historia. Kirja on 230-sivuinen ja runsaasti kuvitettu. Sisällön kokoaminen on varmasti vaatinut suurta aiheeseen paneutumista ja paljon tutkimustyötä. Jyri Paulaharju toteaakin, että kranaatinheittimen tarina perustuu lukuisiin eri lähteisiin ja historiallisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa. Teos antaa selkeän kuvan kranaatinheittimen kehityksestä kautta historian. Kaarituliaseiden, kuten tykistön ja kranaatinheittimien historia lasketaan alkavan jo vuonna 400 eKr., kun kreikkalaisten ja karthagolaisten kamppailussa Sisiliassa ammuttiin kivenlohkareita heittokoneilla eli katapulteilla. Lukijan kannalta katsoen varmasti mielenkiintoisimpia uutisia Niinisalossa jälleen kansainvälisiä koulutettavia Maavoimat antoi jo perinteeksi muodostunutta tykistön erikoiskoulutusta 28 ulkomaalaiselle sotilaalle Tykistöprikaatissa 13.–19.1.2013. Koulutukseen osallistui Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sotilaita, jotka koulutuksensa jälkeen lähtevät tukemaan Afganistanissa tapahtuvaa Afganistanin kansallisarmeijan (ANA) koulutusta. Koulutus perustuu suomalaisten erityisosaamiseen neuvostovalmisteisen 122 H63 -tykistökaluston käsittelyssä ja ammunnassa. Sotilaiden kouluttaminen on osa kriisinhallintaoperaatio ISAF:n MAT-ohjelmaa (Military Advisor Training, entinen OMLT), jonka tavoitteena on Afganistanin turvallisuusrakenteiden pysyvä kehittyminen maan vakauden parantamiseksi. Afganistanin oman armeijan koulutuksella pyritään yhtenäistämään ANA:n 30 toimintatapoja vastaamaan ISAF-operaatioon osallistuvien maiden joukkojen ja sotilaiden toimintatapoja. Koulutustapahtumat vahvistavat osallistuvien maiden välistä yhteistoimintaa erityisesti kriisinhallinnan alalla. Koulutus aloitettiin Suomessa elokuussa 2008 ja toteutettiin nyt kymmenettä kertaa. Tähän mennessä Suomi on kouluttanut Tykistöprikaatissa ulkomaalaisia tykistökouluttajia Afganistaniin yhteensä 207 sotilasta yhdeksästä eri maasta. ovat ne sivut, joissa kerrotaan suomalainen kranaatinheittimen ”tarina” – niin rauhan kuin sodan aikana. Sitä lukiessa tulikin mieleen kysymys: kuinka moni entinen ja nykyinen krh-mies tuntee suomalaisen kranaatinheittimen historiaa? Kirjassa selvitetään myös suomalaisen AMOS-asejärjestelmän suunnittelu- ja valmistusvaiheita. Kirjasta on myös kattava kirjoitus Tampellan ja Soltam-yhtiön yhteistyöstä ja sen tuloksista. Sotien jälkeen Suomen Puolustusvoimat eivät tunnetuista syistä tehneet uusia asetilauksia. Tämän takia esimerkiksi Tampellan Aseosasto ajettiin alas. Tietoa ja osaamista kyllä oli, piti vain löytää uusi kumppani ja uudet markkinat. Kaivattu kumppani löytyi Israelista 1950-luvun alussa. Alkavaa yhteistyötä varten perustettiin yhtiö nimeltä Soltam Ltd. Yhtiön toiminta oli kovin salaperäistä, Soltamista ei paljon julkisuudessa hiiskuttu, ei ainakaan ensimmäisinä vuosina. Kuten kirjassakin mainitaan, yhteistyö Israelin – Soltamin – kanssa päättyi virallisesti 15.8.1974. Vai päättyikö? Joka tapauksessa yhteistyö antoi paljon uusia ideoita ja arvokasta kokemusta esimerkiksi uusien heitinmallien ja ampumatarvikkeiden kehittämistä varten – sekä suomalaisille että israelilaisille. Teoksen tekijät ovat monille tuttuja henkilöitä ja kirjoittajia. Yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju on koulutukseltaan kenttätykistöupseeri ja sotahistorioitsija. Hän oli Suomen Tykistömuseon tutkimusjohtajana vuosina 2003–2008. Sotakamreeri Teuvo Mahrbergillä on vankka kokemus museoalalta. Hän on toiminut muun muassa Suomen Tykistömuseon johtajana vuosina 2003–2008. Kirjan on painanut Kariston Kirjapaino Oy ja se on myynnissä muun muassa Museo Militarian myymälässä. Olavi Waljakka Eikö kertausharjoituskäskyä kuulunut? MPK Satakunta järjestää tulenjohtokoulutusta Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) Satakunnan koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU) järjestää Tykistöprikaatiin tukeutuen Tulenjohto- ja viestikurssin 16.3.2013– 17.3.2013 Niinisalossa. Kurssin kohderyhmänä ovat tulenjohto tai viestikoulutuksen saaneet sekä muut asiasta kiinnostuneet reserviläiset. Tavoitteena on, että kurssin suorittaneet hallitsevat kenttätykistön sekä kranaatinheittimistön epäsuoran tulen johtamisen. Kaksipäiväisen koulutuksen toinen päivä on kalusto- ja teoriakoulutusta sisältäen mahdollisesti myös simulaattoriosuuden. Toinen päivä on käytännön harjoittelua maastossa. Yöpyminen tapahtuu kasarmimajoituksessa ja ruokailut varuskunnan muonituskeskuksessa. Ilmoittautuminen: www.mpk.fi 24.2.2013 mennessä. Lokakuussa 2013 järjestetään kurssi Kiväärijoukkueen sekä tulenjohtoryhmän taistelu. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu jalkaväki- tai tulenjohtokoulutuksen saaneille ja toteutetaan maastoharjoituksena Hämeenkankaan maastossa. Tavoitteena on harjoitella kiväärijoukkueen ja tulenjohtoryhmän taistelua raskaan tulen tukemana eri taistelutilanteissa. Ilmoittautuminen www.mpk.fi -sivujen kautta. Kurssit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kerrata ja päivittää tietoja ja osaamista näinä aikoina, jolloin kertausharjoituksia ei juuri ole. Lisätietoja antaa kurssinjohtaja Ari Knuutila, 0400 233 430, ari. knuutila@ariwood.fi sekä viestiosuuksien osalta Raimo Ojala, 050 5685 360, raimo.ojala@gmail.com. Tervetuloa! 2013 – UUTUUSMATKOJA JA MUITA SUOSITTUJA KOHTEITA RAVINTOLA SEISKA Avoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30 Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: - useita kokouskabinetteja - peruskokoustekniikka - tilava saunaosasto ja ruokailutila soveltuu myös kokouskäyttöön Perhejuhlat helposti, kysy tarjous. Teemme yhteistyötä Suomen Tykistömuseon kanssa ja tarjoamme kaikille aselajikilloille mahdollisuuden retkiensä yhteydessä edulliseen ruokailuun. A-oikeudet. Ota yhteyttä. RAVINTOLA SEISKA Suomen kasarmi rak 7 13130 Hämeenlinna Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229 www.kerhoravintolaseiska.fi S-posti: ravintola@kerhoravintolaseiska.fi Tulikomentoja 1/2013 Matka Armeniaan 15.–22.4. Jouni Lehtimäki 1 350 € Berliinin matka 2.–5.5. Asko Kilpinen 835 € Sotahistoriallinen matka Viipuriin 4.–5.5. Eeva Tammi 269 € Matka Dubliniin UUTUUS 14.-18.5. Vuokko Sivuranta 815 € Suomalaiset Leningradin porteilla 1941–44 15.–17.6. Göran Lindgren 413 € Arkangeli UUTUUS 24.–29.6. Pentti Lehtimäki ja Eino Siuriainen 1 093 € Krakova-historiaa Euroopan sydämessä 16.–19.7. Pentti Lehtimäki 735 € Karjalan Kannas-Konevitsan luostari 28.–30.6. Juhani Vakkuri 434 € Äänislinna-Syväri-Kizhi 6.–10.7. Eeva Tammi 685 € Saarenmaan Oopperapäivät 22.–28.7. useita aika- ja hintavaihtoehtoja Kesäinen kaupunkiloma Vilnassa 20.–25.8. 399 € Volgan risteily, luxus-hytit 19.–29.9. Seppo Kanerva ja Pentti Lehtimäki alk. 1 980 € Majoitus 2hh, puolihoito, sisältää viisumin. KYSY MYÖS TARJOUSTA HALUAMAASI FORMULAKISAAN! Välitämme myös pelkkiä kisalippuja. Ota yhteyttä 09-444774 tai vihdin.liikenne@clarinet.fi Tutustu myös muuhun tarjontaamme nettisivuillamme www.vihdinliikenne.fi tai pyydä esite. 31 Vuosi varusmiespalveluksessa AKSELI JOKINEN JA SIRKKA OJALA Tamperelainen 20-vuotias vänrikki Akseli Jokinen kotiutui Tykistöprikaatista 4. tammikuuta. Tykistöprikaatin Kilta muisti Akselia hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta killan stipendillä ja kunniakirjalla. Akseli Jokinen aloitti varusmiespalveluksensa Tykistöprikaatissa tammikuussa 2012. Akseli kertoi pohtineensa ennen kutsuntoja pitkään, minkä joukko-osaston valitsisi palveluspaikakseen. Vaihtoehtoisia joukko-osastoja oli tuolloin kolme: Satakunnan Lennosto Pirkkalassa, Panssariprikaa- ti Parolassa ja Tykistöprikaati Niinisalossa. Pohdinnan jälkeen Tykistöprikaati vei kuitenkin voiton, koska tykistö kiinnosti eniten ja Akseli halusi päästä omin silmin näkemään, miltä tykistötuli näyttää. Myöhemmin selvisi, että eniten tykistötulta näkee tulenjohdossa, joten näin koulu- tushaarakin oli helppo valita. Myös tulenjohtokoulutuksen fyysisyys houkutteli. Akseli oli päättänyt jo ennen palvelukseen astumista ottaa kaiken irti varusmiespalveluksesta eli palvella vuoden ajan. Hän uskoo, että saatu johtajakoulutus on tulevaisuudessa hyödyllinen. Akseli onkin siis tyytyväinen, että valitsi vuoden palveluksen. Palvelusaikanaan hän ehti saada paljon uusia kavereita, joihin ei muuten puolessa vuodessa olisi ehkä ehtinyt tutustua. Kirkkojärven marssi jäi pysyvästi mieleen Tykistöprikaatin Kilta luovutti stipendinsä vänrikki Akseli Jokiselle Tykistöprikaatin kotiuttamistilaisuudessa Niinisalossa 3. tammikuuta. Stipendin luovutti killan puheenjohtaja Kalervo Salonen. Kuva: Hannu Vettenranta. Akseli toteaa, että RUK:uun pääseminen oli todella hieno asia. Siellä ollessaan hän pääsi tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin eri puolelta Suomea ja sai matkaevääksi useita hienoja kokemuksia, joista yksi mieleenpainuvimmista oli Kirkkojärven marssi. uutisia Sotilasläänin komentajan vierailu Riihimäen Seudun Tykistökilta sai vieraakseen viime vuoden marraskuun 22. päivä tuoreen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan. Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti vieraili killan järjestämässä tilaisuudessa ja kertoi kiltalaisille Puolustusvoimauudistuksesta ja maavoimien uudistetusta taistelutavasta. Esitelmä oli varsin kattava ja oli omiaan rauhoittamaan julkisuudessakin 32 esiintyneitä puheita Puolustusvoimien toimintakyvyn alasajosta. Päällimmäisenä illasta jäi mieleen se, että supistukset ovat hyvin harkittuja ja perusteltuja eikä uudistus tule vaikuttamaan koulutettavien varusmiesten määriin. Killan puheenjohtaja Juha Vatsia luovuttaa Parkatille kranaattimaljan. Kuva: Sami Saarinen. Akseli kertoi että RUK:in omaisten vierailupäivänä sattui myös mieleenpainuva tapaus, kun hänen isänsä, äitinsä, sisarensa ja serkkunsa tulivat käymään Haminassa. Isä oli huomannut, että hänen RUK:n aikainen tupansa oli ollut lähes Akselin tuvan vieressä. Isän ollessa RUK:ssa 1980-luvun alussa tiloissa oli ollut kurssin 164 Kranaatinheitinkomppania. Positiiviseksi asiaksi Akseli kokee sen, että palvelusaikana esiintymiskynnys suuren joukon edessä on huomattavasti madaltunut. Ennen hän saattoi jännittää hieman esimerkiksi pitäessään koulussa esitelmiä. Myös kartanlukutaito kehittyi, ja nykyään kartan lukeminen onkin helppoa entiseen verrattuna. Akseli toteaa, että on hyvin tärkeää hallita tuo yleissivistykseen kuuluva taito. Johtamiseen hän sai mielestään myös hyvät valmiudet. Palveluksen lopussa saatu Tykistöprikaatin killan stipendi oli Akselille mieluisa yllätys ja rohkaisee hyviin suorituksiin myös siviilielämässä. Heti armeijan jälkeen Akseli pääsi mukaan työelämään, kun hän aloitti työn McDonald’silla. Jatkosuunnitelmissa on pyrkiä kevään 2013 hauissa opiskelemaan markkinointia Tampereen yliopistoon. uutisia Maanpuolustuskorkeakoulu täytti 20 vuotta Maanpuolustuskorkeakoulussa juhlittiin 11.–12. tammikuuta sotatieteellisen yliopiston kahden vuosikymmenen mittaista taivalta. Maanpuolustuskorkeakoulu aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Virallisesti korkeakoulun vuosipäivä on 14. tammikuuta. Vuosipäivän myötä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina vuosina 2009–13 toiminut kenraalimajuri, FT Vesa Tynkkynen siirtyi toisiin tehtäviin. Uutena rehtorina aloitti lippueamiraali Veijo Taipalus, joka siirtyi korkeakoulun johtoon Merivoimien esikuntapäällikön tehtävästä. Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy Puhelin 03 626 220 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi Tulikomentoja 1/2013 33 Lakkautettu rannikkotykistö VELI KAURANEN Vapaussodan jälkeen jäi Suomenlahden pohjoisrannalla ollut vahva venäläinen rannikkotykistö Suomen haltuun. Suomi ryhtyi vähitellen kehittämään edelleen Suomenlahden linnoittamista. Vuonna 1921 tehdyn Geneven sopimuksen mukaan Suomi sitoutui pitämään Ahvenanmaan linnoittamattomana. Sen sijaan itäisin linnoitus, vahva Inon linnake itäisellä Suomenlahdella oli lähellä Venäjän rajaa ja Pietaria. Laatokkka oli ollut Venäjän sisäjärvi ja siksi linnoitta- matta. Nyt se oli maiden rajalla ja Suomi alkoi vähitellen linnoittaa sen pohjois- ja länsirantaa sekä saaristoa. Pattereita Laatokalle rakennettiin 1920-luvulla yhteensä 16. Ennen talvisotaa valmistui vielä Kaarnajoen patteri jonkin matkaa rannikolta sisämaahan siten, että se saattoi tukea tulellaan myös maarintaman taisteluita. Rannikkotykistö on osa rannikkopuolustusta, johon osallistuvat merivoimat ja liikkuvat rannikkojoukot, muun muassa rannikkojääkärit ilmavoimien tukemina. Rannikkotykistön rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset tykit, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyy monimutkainen järjestelmä liikkuvien maalien ampumiseksi. Helsingin edustalla Kuivasaaren linnakkeella sekä Örössä on 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki. Suomen rannikkotykistö kuuluu nykyään merivoimien alaisuuteen. Se huolehtii yh- dessä merivartioston kanssa jatkuvasta tutka-, tähystys- ja vesikuunteluvalvonnasta. Rannikkolinnakkeet on varustettu 130 mm:n ja 100 mm:n tornikanuunoilla, joiden kantama on nykyisillä ammuksilla ja kranaateilla parhaimmillaan noin 30 km sekä tulevilla ammuksilla jopa 40 km. Suomen rannikkotykistöjoukko-osastot on lakkautettu. Jopa Rannikkotykistökoulukin lakkautettiin. Ne on korvattu muutamilla rannikko-ohjuspattereilla. Kotkan Rannikkopatteristo (KotRPsto) Turun Rannikkotykistörykmentti (TurRtR) Patteristo sijaitsi Suomenlahden itäisimmässä saaristossa itärajalta aina Loviisan edustalle. Patterit sijaitsivat Kirkonmaan ja Rankin saaressa. Vanhankylänmaassa oli vartiolinnake. Loviisan edustalla oleva Orrengrundi kuului orgaanisesti Suomenlinnan Rannikkotykistörykmenttiin mutta oli huollollisesti alistettu Kotkan Rannikkopatteristolle. Haapasaaressa on vielä merivalvontatutka. Esikunta ja Esikuntapatteri oli sijoitettu Kyminlinnaan. Sotilassatama oli Kuusisen saaressa. Turun Rannikkotykistörykmentti vastasi Saaristomeren alueen koskemattomuuden valvonnasta ja turvallisuudesta Hangosta Raumalle asti. Vastuualue pieneni, kun muodostettiin Hangon Rannikkopatteristo ja Moottoroitu Rannikkotykistöpatteristo Rauman Kuuskajaskarista liitettiin Vaasan Rannikkopatteristoon. Rykmentin elämään tuli vaihtelua, kun huonokuntoisia linnakkeita poistettiin käytöstä, peruskorjattiin tai rakennettiin uutta. Rykmentillä oli käytössä seuraavia linnakkeita: Russarö, Sommarö, Utö, Örö, Janhua, Katanpää, Rihtniemi, Kuuskajaskari, ja Gyltö. Esikunta sijoitettiin ensin parakkikylään, sitten Linnankatu 61:een ja lopulta Heikkilän kasarmille. KotRPsto:n lippu Joukko-osastotunnus KotRPsto:n risti Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti (SlRtR) Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen Uudenmaan ja ennen kaikkea pääkaupunkiseudun rannikolla. Sen tehtävänä on myös tukea muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti on meripuolustuksen tulenkäytön osaaja. Sen perustana on hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilökunta, joka kouluttaa osaavia rannikkojoukkoja pääkaupungin läheisyydessä. Ajoneuvoihin sijoitetut liikkuvat meritorjuntaohjusyksiköt ja kiinteät pääosin 130 millimetrin tornikanuunoilla varustetut patterit muodostavat tärkeän osan rykmentin iskuvoimasta. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. SlRtR:n lippu Joukko-osastotunnus TurRtR:n lippu Joukko-osastotunnus TurRtR:n risti Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) Suomenlinnaan perustettiin 1.12.1952 erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Vuoden 1957 alussa nimi muutettiin muotoon Vaasan Rannikkopatteristo. Patteristolle etsittiin uutta sijoituspaikkaa. Nimestä huolimatta Vaasa ei ollut sijoitusvaihtoehto, koska siellä toimi vielä Jääkäripataljoona 1. Sijoituspaikoiksi suunniteltiin Hankoa, Porkkalaa ja Rauman lähellä oleva Rihtniemeä. Vuoden 1964 alussa määrättiin Jääkäripataljoona siirtymään Sodankylään. Ensimmäinen etukomennuskunta Patteristosta saapui Vaasaan 1.8.1964. Viimeisenä saapuivat raskaat tykit 27.8.1964. Patteristo oli moottoroitu rannikkopatteristo. Se osallistui kenttätykistön mukana Rovajärven ampumaleireille. Vaasan Rannikkopatteristo lakkautettiin 31.12.1998. Patteristo ehti kouluttaa toimintansa aikana noin 20 800 varusmiestä. SlRtR:n risti Hangon Rannikkopattesisto (HanRPsto) Hangon Rannikkopatteriston tehtävänä oli valvoa Hangon seudun aluetta ja torjua sen alueloukkaukset. Hangon seutu oli talvisodan jälkeen tehdyn rauhansopimuksen johdosta vuokrattu Neuvostoliitolle. Myös alueen rannikkolinnakkeet olivat Neuvostoliiton hallinnassa. Jatkosodan alkuvaiheessa Neuvostoliitto Irtautui Hangosta ja alue palasi jälleen suomalaisten käyttöön. Myös Hangon seudun linnakkeet ovat olleet sen jälkeen rannikkotykistön käytössä aselajin lakkautukseen saakka. HanRPsto:n lippu 34 Joukko-osastotunnus Hankoniemen risti VaaRPsto:n lippu Joukko-osastotunnus Vaasan Rannikkoristi Rannikkotykistökoulu (RtK) Rannikkotykistökoulu oli toiminnassa 1920-luvulla rannikkotykistön päällystö- ja alipäällystökoulutuksen muotoutumiskautena, 1930–1963 MeriSK:n yhteyteen keskitetyn rannikkotykistön upseeri-, kadetti-, aliupseeri- ja reserviupseerikoulutuksen merivoimakautena, 1963–1969 kokeilukokoonpanoisena yleistykistövaiheena sekä1.9.1969 lähtien itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoskautena. Vuonna 1998 se liitettiin Merisotakouluun ja lakkautettiin itsenäisenä sotakouluna. Sen sijoituspaikaksi tuli Suomenlinna mukaan luettuna Santahaminan tilat, joissa Rannikkotykistökoulu oli toiminut. TULIKOMENTOJEN LUKIJAMATKA 30.7.–3.8.2013 ÄÄNISEN JA LAATOKAN YMPÄRI Äänisen takana on harva käynyt, mitä nyt suomalaiset kaukopartiot tekivät alueelle retkiä jatkosodan aikana. Alue on aitoa Venäjän Karjalaa, jota turismi ei ole pilannut. Ensi kesänä on ainutlaatuinen mahdollisuus kiertää sotahistoriallisella matkalla sekä Ääninen että Laatokka. Tulikomentojen sotahistoriallisen lukijamatkan oppaana toimii jälleen sotahistorioitsija Juhani Vakkuri. Vastuullisena järjestäjänä on VL-Matkat. Matka toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan reservipiirien Oltermanni-lehden kanssa, ja paikkoja on rajallisesti jäljellä. Ohjelma on seuraava: TIISTAI 30.7.2013 Lähtö Helsingistä bussilla ja rajan ylitys Vaalimaalla. Ajetaan Muolaan ja Kiviniemen kautta Käkisalmeen. Täältä jatketaan Laatokan rantaa myötäillen Sortavalaan. Tutustuminen kaupunkiin ja sota-ajan tapahtumiin siellä. Majoittuminen ja illallinen hotelli Sortavalassa. KESKIVIIKKO 31.7.2013 Ajo Kirjavalahden ja Läskelän kautta Lemettiin, jossa tutustutaan talvisodan taistelupaikkoihin. Lemetistä jatkamme Prääsään. Sieltä Petroskoihin (Äänislinna), missä tutustumme nähtävyyksiin. Sen jälkeen Kontupohjan kautta Karhumäkeen, joka oli jatkosodassa tärkeä suomalaistukikohta. Majoittuminen ja illallinen hotelli Onezhskajassa. TORSTAI 1.8.2013 Matka jatkuu kohti Poventsaa. Poikkeamme Sandarmohin teloituspaikalla, Marskinniemessä ja Stalinin kanavalla. Sandarmohiin on haudattu yli 9500 Stalinin vainojen uhria, mm. satoja suomalaisia. Jatkamme Äänisen itäpuolelle. Ohitamme Haapaselän kylän, jossa asti suomalaiset joukot kävivät. Äänisen rannalla käymme suurehkossa Tsolmuisen kylässä, josta löytyy upeita karjalaistaloja. Jatkamme Pälmän, Pudosgorskiin, Rimskojen ja Pestsanojen kylät ohittaen laajan Kupetskoje-järven rannalla sijaitsevaan Avdeevon kylään. Täältä edelleen mielenkiintoiseen Puutoisten kaupunkiin. Kauniin Vodlajoen rannalla sijaitsevassa kaupungissa riittää nähtävää. Jatkamme etelään. Nikisman ja Gakusgan kylien jälkeen saavumme Vologdan oblastin alueelle. Käymme kauniissa jokilaaksossa sijaitsevassa maalauksellisessa Saminon kylässä. Täältä jatkamme Vytegran kaupunkiin, maisema muuttuu avoimeksi ja kumpuilevaksi. Tutustumme Vytegran nähtävyyksiin, kuten ortodoksiseen Ylösnousemuksen kirkkoon ja sitä ympäröiviin 1700–1800-lukujen vaihteen kauppiastaloihin. Majoittuminen ja illallinen hotelli Vytegrassa. PERJANTAI 2.8.2013 Aamulla tutustuminen B-440 -sukellusveneeseen. Vytegrasta lähdettäessä ylitämme 1810 avatun Marian kanavan, joka oli sotaaikana suomalaisten kaukopartioiden mielenkiinnon kohde. Ohitamme Megran ja Kendran kylät. Maisemat Ääniselle ovat hienot. Saavumme Oshtaan, jonka länsilaidalla sijaitsivat suomalaisten asemat sodan aikana. Täältä jatkamme Syvärin rintamaa seuraten Lotinapeltoon ja edelleen Laatokan rantaa seuraten Olhavanjoelle. Tutustumme viikinkien perustaman Venäjän vanhimman pääkaupungin Staraja Ladogan (Vanha Laatokankaupunki) linnaan. Ylitämme Nevan ja Pietari ohittaen saavumme Siestarjoelle. Majoitumme Kuokkalassa Repinskajaan. LAUANTAI 3.8.2013 Ajo Suomenlahden rantaa seuraten Terijoelle ja edelleen Vammelsuuhun ja Raivolaan. Täältä Kuuterselän kautta Viipuriin, jossa tutustumme kiertoajelulla kaupunkiin. Ostosmahdollisuus. Viipurista ajamme Vaalimaalle. Helsinkiin saavumme myöhään illalla. Ajan salliessa tutustumme myös muihin kuin ohjelmassa mainittuihin kohteisiin. Puolihoidon sisältävän matkan arviohinta on 604 €/hlö 2-hengen huoneessa. 1-hengen huoneen lisämaksu on 90 €. Mikäli Venäjän hinnastoissa tai valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia, matkatoimisto pidättää oikeuden vastaaviin muutoksiin. Hintaan sisältyy Venäjän viisumin hankinta, mutta ei henkilökohtaista matkavakuutusta. Laskutuslisä 5 €/lasku. ILMOITTAUTUMINEN OSOITTEELLA: Vihdin Liikenne Oy, Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Helsinki, puh. (09) 444 774 tai sähköpostilla: krista.pihlaja@vihdinliikenne.fi. Älä mieti pitkään, sillä matka on täyttymässä nopeasti! Lukijamatkan aikana näemme paitsi taistelupaikkoja myös useita vanhoja karjalaiskyliä. OIKEALLA: Äänisen etelärannalla sijaitsevan Vytegran kaupungin ortodoksinen Ylösnousemuksen kirkko. Tulikomentoja 1/2013 35 t a l h u j e Pe r h co s - ja u t u l u o k , t e s k u o il la n v ie t o t , k o k t la h ju s y it r y , t a a , loun t e d u u is a il t l i a t k c Puskantie 38, Seinäjoki, puh. (06) 420 4816 www.marttilankortteeri.fi/talli
© Copyright 2024