1. No category

ALANSA YKKÖNEN
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
a
pa :n
p
n
a m
om a pu ltra V
t
t
j
n! skomateen kelit. U
e
e
ksolle. Ukorkeupartikommin
u
pae tas osto aine help
p
umudell trin n kiintoppua .
p
a in u 0 me mm um asti
u
k
ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark
p
uo ump tyy jopsaan vasti nukse
t
ppevät p pys simis matta ustan
u
-R eim ltra V mak huo yttök
n
a its n U kä vat kä
m
o e
e u n
r
Gora V tuykyin teen sapahtumpu
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 4 / 2011 t 14. kesäkuuta
34 Helsinki kannustaa täydennysrakentamiseen vanhoissa lähiöissä. Laajasalossa
1970-luvun vuokratalo kasvoi näyttävällä
lisäkerroksella.
17 Tero Luokkala ja Mikko Hyyppä iloitsevat
20 3D-mallinnus näyttää Helsingin tunnelit,
48 Raumalle valmistui maaliskuussa täyden
unelman täyttymyksestä: Kokkolan asuntomessualue kiinnitti kaupungin jälleen mereen.
kuilut ja kääntöpaikat. Maanalainen yleiskaava on vuoden kuntatekniikan saavutus.
mittakaavan veden tutkimusverkosto, jossa
on mm. 27 hanaa näytteidenottoa varten.
YHDYSKUNTA
RAKENTAMINEN
PALSTAT / KOLUMNIT
Kirkkonummi rakentaa uutta
keskustaa kiihtyvään tahtiin
Keva rakennuttaa Kirkkonummen
kunnantalon 21 miljoonalla
Shared space on enemmän
kuin kävelykatu
Kokkolan asuntomessualue nousi
mereltä vallatulle joutomaalle
Helsinki ohjaa yleiskaavalla
maanalaista rakentamista
Helsinki täydentää lähiöitä
pistetaloilla ja lisäkerroksilla
34
10
Oulu ja Tampere tiivistävät
keskustojaan
36
14
Ylijäämämaiden hyötykäyttö
alkaa kaavoituksesta
38
17
Kuopio tehostaa ylijäämämaidensa hyötykäyttöä
40
20
Uusi pelastuslaki tarkentaa
väestönsuojasäännöksiä
41
Liikuntapaikkojen korjausvelka
kasvaa Helsingissä
42
6
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
Kuntien putkimestarit
23
27
28
lehti.kuntatekniikka.fi
Rytilät/Pekka Rytilä:
Kuulumisia Keski-Euroopasta
KEHTO-foorumi: Innovaatiot
tuovat resursseja kuntainfraan
Uutisia
Tuoteuutisia
Henkilöuutisia
VESIHUOLTO
Kouvolan biokaasulaitos
muuttaa lietteen energiaksi
5
Pääkirjoitus
44
Palveluja
13
50
52
55
56
58
KUNTAMARKKINAT
14.–15.9. – ohjelma
keskiaukeamalla
Raumalle valmistui ainutlaatuinen
veden tutkimusverkosto
48
Kuntatekniikka 4/2011
3
LFENö
Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun
Valmistettu Suomessa
‹ laadukkaista raaka-aineista
‹ standardien mukaisesti
‹ työntekijöitä kunnioittaen
/JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB
5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö
QtXXXMJOJOHö
QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö
lehti.kuntatekniikka.fi
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
p
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Kannen kuva: Seppo Haavisto
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
TTOIMITUS
OIMI
OI
MITU
TUSS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Media-assistentti Sirpa Lokkinen
Puh. 09 771 2319, 050 312 0204
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €
Irtonumero 10 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssa Print
ISSN 1238-125X
66. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Tiiviisti päästöistä
”
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskeisenä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinona on viime vuodet hallinnut suvereenisti maankäyttöön liittyvää valtakunnallista keskustelua. Pientä säröä tähän yritti iskeä Helsingin Sanomien toukokuussa referoima Aalto-yliopiston tutkimus, jossa asukasta kohti lasketut hiilidioksidipäästöt kaupunkiyhdyskunnissa osoittautuivat maaseutuasukkaan päästöjä
suuremmiksi. Tutkimus leimattiin internetin uutiskeskusteluissa nopeasti tarkoitushakuiseksi nollatutkimukseksi.
Nollatutkimus tai ei, se toi esille tärkeän näkökohdan, joka tiivistämishuumassa on jäänyt sivuosaan: ihmisten elintavat ja kulutustottumukset yleisesti. Elintason nousun myötä urbaaniin elämään monesti liittyvä kaikki-mulle-nyt-heti -asenne on omiaan lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka yhdyskuntarakenne
olisi miten tiivis tahansa. Hiukan rennompi ote elämään ja kohtuullisuus joka suhteessa voisi johtaa kaikille tasapainoisempaan tulevaisuuteen.
Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen on toki varaa ja tarvetta. Tässä lehdessä
kerromme, mitkä ovat Helsingin, Oulun ja Tampereen täydennysrakentamisen reseptit. Tonttien jakamisen ja uudisrakennusten lisäksi voidaan vanhoihin taloihin
rakentaa lisäkerroksia ja ottaa ullakko- tai kellaritiloja asuinkäyttöön.
Kansijuttumme puolestaan pureutuu Kirkkonummen keskustauudistukseen.
Ainakin pääkaupunkiseudulla kehyskuntien keskustat ovat monin paikoin jääneet
jotenkin epämääräiseen tilaan vuosikausiksi osin sen vuoksi, että kiivas kasvu on
pakottanut keskittymään asuinalueiden ja niiden lähipalveluiden kehittämiseen.
Pienemmänkin kunnan keskusta ansaitsee asiallisen ja samalla houkuttelevan ilmeen, jolla toivottaa tulijan tervetulleeksi.
Keikkuen kesään
Kunnon pakkastalven jälkeen teillä ja radoilla liikkuessa saattoi konkreettisesti todeta, miten ”kevät keikkuen tulevi”. Vanha kansa ei tällä sanonnalla tosin tarkoittanut pomppuista matkantekoa routavaurioisilla kulkuväylillä, vaan keväisen sään
usein nopeaa vaihtelua. Routavauriot muistuttavat meitä siitä, missä maailmankolkassa elämme ja mitä erityishaasteita liikenneväylien rakentamisessa ja ylläpidossa täällä on otettava huomioon eteläisempiin maihin verrattuna.
Kun kesä on jo vakaasti ottanut meidät syleilyynsä, kannattaa rentoutua, jotta
syksyn koittaessa on taas voimia tehdä hyvää kuntatekniikkaa. Romaanisankarin
sanoin: asialliset asiat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Kuntatekniikka toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen virkistävää kesää!
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
5/2011
5.8.
30.8.
Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.
6/2011
9.9.
4.10.
Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät
7/2011
7.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto
8/2011
16.11.
13.12.
Energia ■ Valaistus
Pari vuotta sitten
Kirkkonu
KUNTA
6
Kuntatekniikka 4/2011
YHDYSKUNTA
alkaneelle keskustarakentamiselle ei näy loppua
mmi tahtoo houkuttavan
KESKUKSEN
Kirkkonummen keskusta on
parin viime vuoden ajan ollut yhtä rakennustyömaata,
ja tahti vain kiihtyy. Muuttuvaan maisemaan on ilmestynyt matkakeskus, pysäköintitalo, uusia teitä, asuintaloja,
liikekeskus ja kiertoliittymiä.
Kunnantalo valmistuu loppuvuodesta, asuin- ja liikekortteleita pysäköintitaloineen
on käynnistymässä. Hintaa
keskustauudistukselle tulee
15–20 miljoonaa euroa.
TEKSTIT Merja Kihl ja Ari Mononen
NNKirkkonummen kunnanjohtaja Tar-
mo Aarnio kertoo, että valtuustossa on
haluttu kohentaa kuntakeskuksen yleisilmettä jo parinkymmenen vuoden ajan.
Rakennustöiden aloittamiselle oli kuitenkin käytännöllisempiä syitä.
Väestö Kirkkonummella on kasvanut noin kaksi prosenttia vuodessa koko 2000-luvun ajan. Maaliskuussa meni
37 000 asukkaan raja rikki.
– Kasvuennusteiden mukaan kunnassa on vuosien 2025–30 vaiheilla jo 48 000
Ari Mononen
Seppo Haavisto
Kirkkonummen keskusta muuttaa muotoaan jatkuvasti.
Kunnantalo (vas.) on valmis marraskuussa, sitä vastapäätä
nousee asuintalokortteli pysäköintilaitoksineen, välissä kulkee uusi Ervastintie kiertoliittymineen ja vanha linja-autoasema muuttuu Ervastinpuistikoksi. Mäen päällä on perinteinen Kirkkotori, josta kaavaillaan kulttuurikeskittymää.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mukaan
Kirkkonummen keskustan alueelle halutaan lisää asukkaita.
Kuntatekniikka 4/2011
7
YHDYSKUNTA
Asemanseudun maisemat muuttuivat alkuvuodesta, jolloin asemarakennuksen viereinen bussiterminaali eli matkakeskus sekä pysäköintilaitos otettiin käyttöön. Pysäköintalon (oik.) vieressä on 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen terveyskeskus, jonka taakse ruvetaan
rakentamaan uutta sairaalaa 2013–16. Junaradan eteläpuolelle (vas.) on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa.
asukasta. Tämänkin takia kuntakeskus on Kirkkonummelle tärkeä. Sinne on saatava riittävät
hallinnolliset ja kaupalliset palvelut, Aarnio korostaa.
Keskustaan saatava
lisää asukkaita
Uusien kauppaliikkeiden houkuttelemiseksi juuri Kirkkonummen
keskustaan halutaan lisää asukkaita. 13 000 asukkaan kuntakes-
kus ei ole ollut nopeimmin kasvavaa aluetta. Masalaan ja itäiselle Kirkkonummelle on muuttanut väkeä ripeämpään tahtiin.
– Jotta taajama saisi uusia kaupallisia palveluja, lähipalvelujen käyttäjiksi tarvitaan 15 000–
20 000 asukasta, Aarnio toteaa.
Syksyllä 2013 valmistuva
moottoritie Kivenlahdesta Kirkkonummelle tuo lisää veronmaksajia kuntaan. Myös junalla
ja bussilla pääsee Helsinkiin melko nopeasti.
– Lähivuosina kunnan joukkoliikenteen suunnittelu siirtyy
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, jonka jäsen Kirkkonummi on. Myös maankäytön
suunnitteluhankkeissa pohditaan
aiempaa syvällisemmin asukkaiden joukkoliikennetarpeita.
– Jos kaupunkirataa saadaan
jatkettua Leppävaarasta Espoon
keskukseen, raiteille mahtuisi lisää junia. Se mahdollistaisi paremmat liikenneyhteydet myös
Kirkkonummelta Helsingin ja Espoon suuntaan, Aarnio pohtii.
Kiertoliittymiä ja
taiteellinen matkakeskus
Liikenneväyliä on parannettu
merkittävästi myös kuntakeskuksen alueella. Keskustan läpi
kulkevalle Kirkkonummentiel-
Keva rakennuttaa 21 miljoonan kunnantalon – työntekijät
Seppo Haavisto
Kirkkonummen uusi
kunnantalo valmistuu
marraskuussa. Taloon
muuttaa vuodenvaihteessa noin 200 työntekijää 12 toimipisteestä
eri puolilta kuntaa.
21 miljoonaa euroa
maksavan talon rakennuttaa Keva, joka vuokraa sen kunnalle.
■ Tällä
Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa
Forstén vastaa kunnan edustajana kunnantaloprojektista. Ensimmäisen kerroksen isojen ikkunoiden takana on tuleva
valtuustosali.
8
Kuntatekniikka 4/2011
hetkellä Kirkkonummella ei ole varsinaista kunnantaloa. Konsernihallinto on
sijoitettu entiseen sairaalaan,
tekninen toimi osin kuntakeskukseen, osin Jorvakseen.
Kunnantalo on Kirkkonummen kunnan ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus)
yhteishanke. Sitä varten on
perustettu kiinteistöosakeyhtiö. Kirkkonummella on vuokrasopimus 25 vuodeksi. 15
vuoden jälkeen kunta voi lunastaa kiinteistön itselleen.
– Kyseessä on eräänlainen
elinkaarimalli. Se kuitenkin
poikkeaa perinteisestä elinkaarimallisopimuksesta, jossa
on mukana rakennuksen ylläpito. Me maksamme vuokraa
vain tilasta ja vastaamme itse
lämmitys- ja muista kustannuksista, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio selittää.
– Omistamme itse asiassa
osan kiinteistöstä, koska luovutimme tontin kiinteistöosakeyhtiölle. Pääosin olemme
silti Kevan vuokralaisia.
– Kevalle kunnantalo on sijoitus. Se pitää kuntaa hyvänä ja varmana vuokralaisena
ja haluaa sijoitetulle pääomalle tuoton.
Maaperää puhdistettiin
– Kunnantalon rakentamispäätös oli valtuustossa 2008.
Rakennustyöt alkoivat touko-
kesäkuussa 2010, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja
Ewa Forstén toteaa.
Työmaa on hieman myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta rakennuspaikan maaperäongelmien takia.
– Maaperässä oli öljyä.
Tontti koostuu kahdesta vanhasta tontista, joista toisella
oli ollut huoltoasema.
Kun entisen huoltoasematontin maaperä oli puhdistettu, myös viereiseltä tontilta
löytyi öljyn pilaamaa maata.
– Tontti puhdistettiin kesällä 2010. Ympäristökeskus teki asiassa päätöksiä ripeästi,
mutta hanke viivästyi silti noin
kuukauden alkuperäisestä aikataulusta, Forstén kertoo.
Kunnantalossa on kerrosalaa noin 7 700 neliötä. Rakennustilavuus on 44 268
kuutiota.
– Taloon tulee kunnan palvelupiste ja tietenkin paljon
Pirjo Valtakari
Kevan ja kunnan yhteishankkeena valmistuneessa pysäköintitalossa on paikat 450 autolle. Talon julkisivussa pitäisi näkyä merimaisema, mutta sen hahmottaminen vaatii hyvää mielikuvitusta.
le on rakennettu lisäkaistat ja iso
kiertoliittymä. Sen itä- ja länsipuolelle on sijoitettu pienemmät
kiertoliittymät. Uuden Ervastintien varrelle rakennetaan uutta
kunnantaloa. Ervastintie johtaa
kunnan perinteiseen keskustaan,
Kirkkotorille, jota niin ikään aiotaan kehittää lähivuosina.
Aseman tuntumaan on rakennettu kunnan ja Kevan yhteishankkeena 5,2 miljoonaa eu-
roa maksanut pysäköintitalo. Alkuvuodesta valmistuneen talon
julkisivutaide jakaa kuntalaisten
mielipiteitä.
Vuoden alussa rautatieaseman
vieressä aloitti toimintansa myös
uusi matkakeskus.
Keskustan hinnaksi
15–20 miljoonaa euroa?
Aarnion mukaan on vaikeaa arvioida tarkasti, kuinka paljon Kirk-
vihdoin saman katon alle
Sigge Oy
Uuden kunnantalon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja
lasia. Läpinäkyvä käytävä yhdistää uuden talon ja viereisen Aseman Ostarin kiinteistön, johon sijoittuu koko tekninen toimi.
kokoustiloja. Niistä onkin ollut
pulaa, Forstén sanoo.
Kunnanhallituksen kokoushuone, kunnanvaltuuston auditoriotila sekä ryhmähuoneet, ravintola ja kunnan palvelupiste sijaitsevat sisääntulokerroksessa.
Toiseen kerrokseen sijoitetaan
perusturvan tiloja sekä yhteyskäytävä viereiseen Aseman Ostarin kiinteistöön, johon yhdyskuntatekniikan toimiala sijoittuu.
Talon kolmanteen kerrokseen
tulee sivistystoimen tiloja, neljänteen konsernihallinto sekä kattokerrokseen muun muassa sauna- ja kokoustiloja. Kellaritilassa
on 70 autopaikkaa.
Uuden kunnantalon energiatehokkuusluokka on B. Talon
julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto
Sigge Oy.
Kuntatekniikka 4/2011
9
Seppo Haavisto
Pirjo Valtakari
– Keskustan rakentamiskustannuksista säästettiin yli
10 prosenttia, kun osa urakoista ajoittui taantumaan,
kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainen kertoo.
Kirkkolaaksoon nousee kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta.
Ensimmäinen talo valmistuu kesällä. Kauppakeskus Kirsikan edessä on Limnellinaukio katoksineen, sen laidalla gourmetravintola.
Seppo Haavisto
Seppo Haavisto
Galleriakäytävä yhdistää asemanseudun ja kauppakeskus Kirsikan.
Yllä kulkeva Kirkkonummentien silta joudutaan jossain vaiheessa
korvaamaan nelikaistaisella sillalla, joka maksaa 7 milj. euroa.
Kirkkolaakson Limnellin puistikossa virtaavan Jolkbynjoen uomaa
jouduttiin siirtämään paikoin 50 metriä, jotta kerrostalot saatiin sopimaan. Joen ylittää neljä siltaa, joista yksi on katettu.
konummen keskusta-alueen uudistaminen kaikkiaan maksaa.
– Kuntakeskus koostuu muutamasta erillisestä asemakaavasta. Toisaalta investoinnit – kuten Kirkkonummentien leventäminen, kiertoliittymät ja matka-
mentien rautatiesilta korvataan
uudella nelikaistaisella sillalla. Pelkästään se maksaa Aarnion mukaan seitsemän miljoonaa euroa.
– Myös perinteisen liikealueen ja rautatien eteläpuoleisen
keskus – eivät palvele vain tiettyä
asuinaluetta, vaan koko Kirkkonummea.
Tähän mennessä tehtyjen ja
aloitettujen investointien arvo
on noin 15–20 miljoonaa euroa.
Jossain vaiheessa Kirkkonum-
Munkinmäen yhteyksiä parannetaan rautatien alittavalla uudella kadulla, jonka kautta järjestetään yhteydet myös junalaitureille. Hankkeet parantavat liikenneturvallisuutta, Aarnio korostaa.
Radan ja moottoritien tuntumaan uusi Tolsan asuinalue – rake
rakennetaan
kiivaasti muuallakin kuin keskustassa. Uusia asuinalueita on tulossa useita. Espoon rajalla Sarvvikissa infrastruktuuria rakennetaan parhaillaan. Rakennusprojektia on jouduttu siirtämään alkuperäisestä aikataulusta, koska
alueella on käynnissä myös kantatie 51:n moottoritiehanke.
Luoman ja Masalan alueilla
käynnistyy lähivuosina osayleiskaavoitus.
– Luoma tulee jatkossakin säilymään kylämäisenä alueena.
Kuntakeskuksen uudistamisen
jälkeen meillä on tarkoitus siirtää voimavaroja Masalan seudun
10
Kuntatekniikka 4/2011
kehittämiseen ja parantamiseen,
kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo.
Parhaillaan on alkamassa myös
Sepänkankaan kolmoshanke.
Upinniementien varrelle rakennetaan uusi asuinalue noin 6–7 kilometriä kuntakeskuksesta.
Seppo Haavisto
■ Kirkkonummella
Radan viereen uusi asuinalue
Sen sijaan Tolsan rautatieaseman
välittömään läheisyyteen suunniteltava uusi asuinalue tulee vain
pari kilometriä kuntakeskuksesta
Helsinkiin päin.
– Asemanseudun kaavoitus
on jo verraten pitkällä. Mahdollisesti pieniä tarkennuksia on vie-
Tolsan kohdalla pari kilometriä Kirkkonummen keskustasta Helsinkiin päin tuleva moottoritie ei noudata kantatie 51:n (vas.) linjausta, joka on liian mutkainen.
Seppo Haavisto
Seppo Haavisto
YHDYSKUNTA
Keskustan isoimman kiertoliittymän alittaa kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Ervastintien ja Kirkkolaakson. Ympyrään on rakennettu perusta maamerkille, josta ei vielä ole päätöksiä. Takana näkyy
Limnellin puistikon kaksi kaarisiltaa.
Limnellin puistikossa on kaksi
lasten leikkipaikkaa, joista toinen on aidattu.
Kunnantalo Kevan piikkiin,
taantumasta säästöjä
Marraskuussa keskustaan valmistuu uusi kunnantalo, jonka
rakentamiskustannukset – noin
21 miljoonaa euroa – menevät
Kevan piikkiin. Talo toteutetaan
elinkaarimallin tapaisella järjestelyllä.
– Vaikka näin paljon uutta on
rakennettu, kunta ei ole tämän
takia joutunut talousvaikeuksiin.
Toisaalta kunnallistekniikkaan ja
asumiseen liittyvät investoinnit
houkuttavat kuntaan uusia veronmaksajia, Aarnio pohtii.
Hän vakuuttaa, ettei kuntakeskuksen uudistamisen taustalla
ole kuntaliitoshankkeita.
– Vuosi sitten teimme esiselvitystä Kirkkonummen, Siuntion ja
Inkoon mahdollisesta yhdistämisestä. Kunnanvaltuusto kuitenkin
mistui aikataulussa, vaikka tienpohjaa oli vahvistettava ja joitakin suunnitelmia muutettava.
Vesihuoltolinjojen alle jouduttiin rakentamaan paalulaattaa.
Ervastintietä pitkin kulkee myös
yksi kunnan merkittävimpiä viemärilinjoja.
päätti jättää asian sikseen. Olemme valinneet itsenäisen mutta yhteistyöhaluisen kuntapolitiikan,
Tarmo Aarnio vakuuttaa.
Kunnallistekniikkapäällikkö
Eero Vartiaisen mukaan keskusta-alueen rakennustyöt alkoivat
pääosin taantuman alkuaikoina,
noin kaksi vuotta sitten.
– Kilpailutimme ensimmäiset
urakat jo ennen laskusuhdannetta.
Suurin osa urakoista ajoittui kuitenkin taantumaan, jolloin rakentamiskustannukset olivat pudonneet. Kunnalle tuli säästöä kokonaiskustannuksista noin kymmenen prosenttia, ehkä hiukan enemmänkin, Vartiainen laskee.
koko kuntakeskus oli pitkään yhtä rakennustyömaata.
– Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko rakennamme erissä viisi vuotta tai pidämme keskustan
työmaana kaksi vuotta ja saamme aikaan jotain valmista. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka osoittautuikin onnistuneeksi ratkaisuksi.
– Aluksi rakennettiin koko
Ervastintie, minkä jälkeen Kirkkonummentien risteysaluetta
avattiin. Heti sen jälkeen uusittiin koko Kirkkonummentie. Samalla rakennettiin Ervastintien
jatkeeksi Asemankaari ja vielä
Asemankulma. Myös kauppa- ja
liikekeskuksen, pysäköintitalon
sekä kunnantalon työmaat olivat
käynnissä, Vartiainen selostaa rakennusvaiheita.
– Ervastintien ykkösvaihe val-
Kuntakeskus yhtä
rakennustyömaata
Koska suuri osa rakennustöistä
aloitettiin samaan aikaan, lähes
Joenuoma siirtyi
asuntojen tieltä
Kirkkonummentien itäpuolelle Kirkkolaaksoon on kaavoitettu uusia asuntoja, muun muassa
kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta. Kaksi ensimmäistä taloa on jo rakenteilla. Alueella jouduttiin siirtämään Jolkbynjoen uomaa paikoin yli 50 metriä itäänpäin.
– Uomaa oli siirrettävä, jotta
suunnitellut kerrostalot saatiin
sopimaan alueelle. Sinne raken-
ntaminen alkanee ensi vuonna
Kirkkonummen kunta
Rantaradan varteen suunnitellaan uutta Tolsan asuinaluetta.
Kerrostalorivistön takana kulkee junarata ja sen takana syksyllä
2013 valmistuva moottoritie.
lä tulossa kaavaan. Maankäyttösopimuksia tehdään parhaillaan,
Luomajärvi sanoo.
– Radan viereen tulee kerrostaloalue sekä pienkerrostaloja tai
rivitalo. Alue täydentää Laajakallion pientalopainotteista asuntoaluetta. Jatkossa kaavoitetaan
myös aseman lähialueet, kuten
Tolsanmäki ja Tolsanjärvi. Nämä asemakaavahankkeet alkavat lähivuosina, Tero Luomajärvi kertoo.
Toimialajohtaja Ewa Forstén
täsmentää, että Laajakallion alueella on jo koulu ja päiväkoti.
– Meillä on valmiudet rakentaa sinne vielä toinen päiväkoti.
Lähipalvelut saadaan kyllä Tolsan
alueelta, mutta yläkoulu on Kirkkonummen keskustassa.
– Nyt hyödynnetään jo olevaa
infrastruktuuria, jota täydennetään tarvittaessa, Ewa Forstén
toteaa.
Kaikkiaan Tolsan uudelle alueelle tulee koteja yli 600 asukkaalle. Sinne on tulossa myös
pieni torialue, jonka yhteyteen
rakennetaan pieni lähikauppa ja
muutakin liiketilaa.
Tolsan uuden aseman rakentaminen alkanee 2012. Sen jälkeen uudistetaan myös Jorvaksen asema. Suunnittelutyö on jo
käynnissä.
Kuntatekniikka 4/2011
11
YHDYSKUNTA
Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Pirjo Valtakari
Kirkkonummen 1980-luvulla rakennettu kirjasto, keskiaikainen
kivikirkko ja tori edustavat perinteistä kuntakeskusta.
Vastapäätä uutta kunnantaloa tulee 300 asukkaan kerrostalokortteli
pysäköintitaloineen (edessä). Korttelia ympäröi punatiilinen aita.
Seppo Haavisto
Pirjo Valtakari
Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina. Sen ympäristöä
aletaan kohentaa loppuvuodesta. Torin äärelle on tulossa asuinrakentamista ja kirjaston viereen kulttuuritalo.
– Keskustaan on haluttu asuntoja, jolloin sinne saadaan toimintaa
ja sosiaalista kontrollia. Paikka halutaan pitää koko ajan elävänä,
kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi korostaa.
nettiin myös neljä kevyen liikenteen siltaa, Vartiainen sanoo.
– Haasteellisinta kuntakeskuksen rakennushankkeissa oli
se, että yhtä aikaa oli töissä paljon urakoitsijoita – parhaimmillaan toistakymmentä urakoitsijaa
– ja kaikkien työt piti saada sovitettua yhteen. Mutta kyllä se hyvin sujui, kun järjestimme säännöllisesti yhteiskokouksia ja sovimme asioista.
– Keskitimme voimavaramme
siihen, että kilpailutimme kaikki urakat omana työnä, valvoimme suunnittelutyötä ja pidimme
projektit näpeissämme. Meillä on
pieni organisaatio. Enimmilläänkin meiltä oli kaksi henkilöä päätoimisesti mukana tässä projektissa, Eero Vartiainen kertoo.
kentaminen käynnistyy kesällä.
– Uuden kunnantalon viereen
on tulossa myös Villa Hagan tori.
Näillä uudistuksilla saadaan aikaan kaupunkikuvallisesti miellyttäviä paikkoja, Tero Luomajärvi vakuuttaa.
KIRKKONUMMI
Uusi sairaala aikaisintaan
parin vuoden päästä
Keskustauudistukseen liittyy
myös uusi sairaala 1979 rakennetun terveyskeskuksen viereen.
Nyt päivitetään vanhoja projektisuunnitelmia. Lisää rahaa suunnittelubudjettiin saadaan ehkä jo
vuodeksi 2012.
Näillä näkymin uusi sairaala
toteutetaan 2013–16. Hankkeen
kustannukset voivat nousta yli 15
miljoonaan euroon.
Asemanseudulle radan eteläpuolelle on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa matkakeskuksen maamerkiksi. Matkakeskuspalvelut on tarkoitus
keskittää vanhaan asemarakennukseen.
Kartanonmäelle on puolestaan harkittu liike- ja toimistorakentamista tai hotellia. N
Keskustauudistus
Kirjasto laajenee,
viereen kulttuuritalo
Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo kuntakeskuksen
suunnittelun perustuneen koko
ajan siihen ajatukseen, että Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan
ykköstorina ja sen ympäristöä
parannetaan.
– Siellä on kirkko ja kirjasto,
12
Kuntatekniikka 4/2011
jonka laajentaminen käynnistynee lähivuosina. Uusi kaava mahdollistaa myös kulttuuritalon rakentamisen kirjaston viereen,
Luomajärvi kertoo.
Torin eteläpuolen kiinteistönomistajat ovat tehneet kaavoitusaloitteen, jonka mukaan alueelle
voitaisiin rakentaa pieni kauppakeskus. Torin äärelle tullee myös
asuinrakentamista.
Tavoitteena pikkukaupunkimainen katukuva
Rakenteilla olevan kunnantalon
edessä olevalle tyhjälle alueelle
rakennetaan noin 300 asukkaan
kerrostalokortteli. Kortteliin tulee myös 5 000 neliön pysäköintilaitos, jossa on tilaa 220 autolle kolmessa kerroksessa. Talojen
kivijalkaan Ervastintien puolelle
tulee uusia liikehuoneistoja.
–Tällä tavoin pyritään saamaan katukuvaa pikkukaupunkimaisemmaksi. Korttelista tulee
kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tärkeä pari Kirkkolaakson kerrostaloille.
Ervastintien varrelle, vanhan
bussiaseman paikalle on suunniteltu Ervastinpuistikko. Sen ra-
■ Asukkaita
37 091 (30.4.),
kasvuennuste 2025–30:
48 000 asukasta
■ Keskustassa
asukkaita 13 000,
tavoite 20 000
■ Tuloveroprosentti
■ Alkoi
19
2009
■ Kustannukset
kunnalle
15–20 milj. euroa
■ Valmiina
mm. kauppakeskus
Kirsikka, matkakeskus, pysäköintitalo, 3 kiertoliittymää, Ervastintie, Limnellin aukio ja puistikko (Jolkbynjoen uoma, 2 leikkipaikkaa, 4 siltaa)
■ Valmistumassa
mm. kunnantalo ja Aseman Ostarin peruskorjaus sekä Kirkkolaakson ensimmäiset asuintalot
■ Suunnitteilla
mm. terveyskeskussairaala, Villa Hagan tori, Ervastinkortteli ja -puistikko,
Kirkkotorin ympäristön parannus, kirjaston laajennus ja kulttuuritalo, aseman eteläpuolelle
6-kerroksinen asuin- ja liiketalo,
Kartanonmäelle liike- ja toimistorakentamista tai hotelli, ison
kiertoliittymän taideteos
Kuulumisia Keski-Euroopasta
K
untatekniikkamme juuret ovat
syvällä Keski-Euroopan satumaissa. Tässä kerrotaan muutamia
terveisiä toukokuun alun kongressimatkalta Salzburgiin. Välikohteita
ovat Rostock ja Bad Füssing, joka
toimi yöpuupaikkana.
Rostock
Suomesta liikennöi Rostockiin
kaksikin linjaa, Finnlines ja Tallink. Matka vie runsaan vuorokauden. Finnjetin yltiöpäinen yritys
22:n tunnin sivusta vuodelta 1977
on kuollut ja itse laivakin kuopattu. Itämerellä on vilkas merenkulku, konttilaivat useimmin nähtyjä. Ruoka laivassa on hyvää, ja sitä
on riittävästi. Matkustajina on venäläisiä turisteja ja Afrikkaan matkaavia Suomessa loppuunajettuja Toyota pakettiautoja, virolaisissa rekoissa.
Rostockin tuhatvuotinen hansakaupunki on 65 vuodessa jo vähän
elpynyt 2. maailmansodan pommituksista, jotka johtuivat kaiketi satamista ja Heinkelin lentokonetehtaista. DDR:n aikana Rostock
oli koko maan pääsatama, nyt yksi monista. Asukkaita löytyy Warnow-joen molemmilta puolilta
noin 200 000, ja kaupungissa on
ratikka ja kaupunkijuna. Rostock
on Suomesta katsoen hyvä portti
Saksan kuuluisaan moottoritieverkkoon, joka päsähtää suoraan satamaan ohi keskustan.
Matkallaan etelään suomalainen poikkeaa tietenkin Lutherstadt
Wittenbergissä ja lounastaa uudessa Autohofissa. Niissä on hyvät
ateriat, koska pääasiakaskunta on
rekkakuskeja. Rekoissa on nopeudenrajoittimet ja heikko tehopainosuhde, joten keskinäinen ohittaminen on hidasta ja kestää kilometrikaupalla. Rekkaralli sotkee
pahasti henkilöautojen menoa.
800 km:n matka Rostockista
Bad Füssingiin sujuu koko matkan
moottoriteitä, joilla on edelleen vapaan nopeuden osuuksiakin. Ne il-
maistaan merkillä 130 km/h päättyy.
Sachsen-Anhaltin ja Thüringenin uudet moottoritiet ovat erikoisen hienoja kumpuilevissa maisemissaan.
Bad Füssing
Passaun lähellä sijaitseva Bad Füssing on uusi kylpyläkaupunki, jonka
lähteet löytyivät vasta 1938. Nyt siellä on kolme huippuhienoa kylpylää
ja paratiisimaiset tunnelmat varsinkin
toukokuussa, jota paikalliset kunnioittavat sanonnalla der wunderschöne Monat Mai.
Kukkaloisto häikäisee. Kylpyläatmosfääri on parhaimmillaan. Asiaan
kuuluvat lehtipuut, kohtuullisen kokoiset rakennukset, vapaa kävely ja
pyöräily (kynnyksettömyys) ja autot
piilossa pihoilla ja maan alla.
Kylpyläelämässä päivä rakentuu kylpy- ja hoitorupeamista, runsaista aterioista, pitkistä puistokävelyistä ja pyöräretkistä lähiympäristöön, keveistä
konserteista, kirkkojen tilaisuuksista ja
toisten kylpylävieraiden tarkkailusta.
Saksassa kylpypaikkakunta on Kurort
tai etuliitteellä Bad varustettu paikannimi. Englanniksi asia ilmaistaan sanalla Spa, joka on alun perin Belgian
kuninkaallinen kylpyläkaupunki
Taustatekijöiksi Rick mainitsi, että
heillä on tasamaa, hyvin säilytetty
pre-car -keskusta, tiukka P-politiikka ja hinnoittelu 5 euroa tunnilta
(Helsingin keskustassa 2).
Tulevista liikennemuodoista Rick
osasi sanoa vain sen, ettei niille rakenneta uutta infraa. Ratkaisevaa
on kaupungin tahtotila säilyttää
kulttuuriperintö ja rikkoa liikenteen kasvumalli. Kuulostaa jotenkin Suomen Liikennerevoluutiolta.
● Pekka Rytilä on
72-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Rostockin komeaa keskustaa hallitsevat iso evankelinen kirkko ja pienemmät kaupunkitalot (town houses).
Salzburg
Salzburgin keskustassa on mieletön
autoruuhka, ja ensimmäinen yritys
päästä Schloss Leopoldskroniin kilpistyy suistumiseksi takaisin tulosuuntaan. Toinen onnistuu ajamalla ensin bussikaistaa ja sitten vastavirtaan
yksisuuntaisen kadun jalkakäytävää.
Kongressin järjestäjä SCUPAD perustettiin 1965, jolloin kirjoittajallakin oli
mahdollisuus osallistua pitempään
seminaariin. Vuosikongressi 2011 käsitteli ajankohtaisia liikenneteemoja.
Tällä kerralla olivat esillä Amsterdam,
Stuttgart ja Zürich.
Amsterdamin infra- ja liikenneosaston erityisasiantuntija Rick Betelaan
piti kongressin avajaisesitelmän kotikaupunkinsa liikenteen kehityksestä.
Pyöräily parantaa jatkuvasti markkinaosuuttaan, joka on jo 55 prosenttia.
Bad Füssingiin tullaan asianmukaisesti ison kiertoliittymän kautta. Siihen jätetään turha kiire.
Barokkilinna Schloss Leopoldskron majoittaa
Salzburgin huippuseminaaria ja sen siivellä pidettäviä
kongresseja.
Kuntatekniikka 4/2011
13
Julkinen tila on sallittu kaikille liikennemuodoille –
Shared space on enemmän
Lappeenrannan kävelypainotteinen Valtakatu ostoskatuna.
Shared space on vyörynyt Euroopasta suomalaiseenkin kaupunki- ja
liikennesuunnitteluun.
Meillä termillä viitataan
usein sekä kävelypainotteisiin katuihin että kaikenlaiseen liikenteen rauhoittamiseen.
Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Raumallakin
ollaan lähempänä totuutta.
● Mikko Heikkilä,
arkkitehti, Sito Oy
● Lotta Junnilainen,
sosiologi, Sito Oy
14
Kuntatekniikka 4/2011
NNTermiä ”shared space” on vai-
kea suomentaa. “Jaettu tila” ei terminä toimi, koska Suomessa sanalla jakaa on kaksi vastakkaista
merkitystä: jakaa jotain omastaan
sekä jakaa jotain osiin. Usein käytetty ilmaus ”yhteinen tila” antaa
asialle oikeansuuntaisen sisällön,
mutta kuvaa enemmän fyysistä
tilaa kuin siinä käyttäytymistä.
Shared space on iskevä ja laajalle levinnyt termi, vaikkakin
englanninkielinen. Käytetään
siis sitä, kunnes joku keksii paremman. Termin sisältö tarvinnee kuitenkin täsmentämistä.
Suojeleeko suojatie?
Shared space tarkoittaa julkista
tilaa, jossa kaikki liikennemuodot ovat sallittuja, myös yksityisautoilu. Shared space ei siis tarkoita kävelykatua. Se tarkoittaa
tilaa, jossa kaikenlaisen liikenteen annetaan sekoittua ilman
eri liikennemuotojen fyysistä tai
visuaalista ohjausta omille alueilleen. Kuulostaa turvattomalta, mutta niin sen kuuluukin.
Kun liikkujat tiedostavat onnettomuuden riskin, he hidastavat vauhtia, kiinnittävät huomionsa muuhun liikenteeseen
ja käyttäytyvät varovaisemmin.
Jos tila on liian tarkkaan määritelty, se synnyttää vain illuusion
turvallisuudesta ja saa liikkujan
käyttäytymään varomattomasti.
Terminä suojatie on paljastava,
koska se kertoo, että vain suojatiellä jalankulkijan on tarkoitus
tuntea olevansa turvassa.
Ympäristö, joka tuntuu hieman turvattomalta, on tosiasiassa turvallisempi kuin ympäristö,
joka on täytetty liikennemerkeil-
lä ja -säännöillä. Kuulostaa utopistiselta, jopa naiivilta, mutta
lukemattomat esimerkit todistavat, että se toimii. Toteutetuissa
shared space -kohteissa onnettomuudet eivät ole lisääntyneet
vaan vähentyneet. Miten tämä
on mahdollista?
Helsingin Aleksanterinkadun
eroteltu liikenne.
YHDYSKUNTA
– liikkujat ottavat vastuun itsestään ja muista
kuin kävelykatu
Ympäristö pakottaa
kommunikointiin
Liikenneonnettomuuksien ja
konfliktien syynä on tavallisesti kommunikoinnin puute.
Liikenteen ehdoilla suunnitellussa tilassa meistä tulee autoilija, pyöräilijä tai jalankulkija,
jonka oikeudet ja velvollisuudet ympäristö on määritellyt
valmiiksi.
Tunnemme yhteenkuuluvuutta samalla tavalla liikkuvien kanssa ja pidämme kiinni ryhmämme oikeuksista.
Muut liikennemuodot tuntuvat olevan vain tiellä ja häiritsevän etenemistä.
Liikkuessamme luotamme
liikennemerkkeihin ja -sääntöihin sen sijaan, että kommunikoisimme muiden liikkujien
kanssa. Konflikteja ja vaaratilanteita syntyy heti, jos joku ei
noudata liikennemerkkeihin
liittyviä sääntöjä.
Shared space -tilassa ympäristöstä on poistettu elementit, jotka erottelevat liik-
kujaryhmät ja sääntelevät liikennettä. Liikkujat eivät enää
voi luottaa liikennesääntöihin,
vaan heidän on luotettava toisiinsa.
Vastuu liikkumisesta siirtyy liikennesäännöiltä ihmisille, jolloin yksilö ymmärtää
vastuunsa ja oppii kunnioittamaan muita. Silloin liikkujat muuttuvat liikennesääntöjen noudattajista sosiaalisiksi
toimijoiksi. Ympäristö pakottaa sosiaalisuuteen, koska liikenteen sujumiseksi liikkujilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kommunikoida keskenään.
Katsekontaktia
tarvitaan
Kommunikoinnissa tärkeintä
on katsekontakti, mikä merkitsee ihmisten mahdollisuutta seurata toisiaan ja reagoida
muuttuviin tilanteisiin. Katsekontakti on mahdollinen kuitenkin vain ihmisen nopeudella. Liikenteen tulee kulkea
enintään 30 km/h. Suuremmissa nopeuksissa auto koetaan uhkaavana, ympäristöstään irrallaan liikkuvana peltikoppina. Kun autoilija hidastaa vauhtiaan, hän tuntee olevansa osa sosiaalista ympäristöä ja käyttäytyy sen mukaisesti.
Leikkivät lapset ja kadulle levittäytyvä elämä vaikuttavat käyttäytymiseen enemmän kuin merkit ja säännöt.
Alhaisemmissa nopeuksissa
muu ympäristö ei joudu liikkumaan autojen ehdoilla, jolloin pyöräilijöille ja jalankulkijoille jää enemmän tilaa.
Autoilijaa ei kuitenkaan
väheksytä tai ajeta ahtaalle.
Sosiaalisen kanssakäymisen
edellytys on, että kaikki liikkujat – autoilijat mukaan lukien – ovat tasa-arvoisia keskenään.
Shared space
-sovelluksia Suomessa
Shared space -periaatetta ei
vielä ole tietoisesti sovellettu
Suomessa, vaikka sentyyppisiä sovelluksia on olemassa.
Niin kutsuttuja kävelypainotteisia katuja on toteutettu liikenteen sekoittumisen periaatteella, jos katutilaa on ollut
liian vähän eikä autoilua ole
haluttu kokonaan kieltää.
Tämä toteutetaan niin, että ajorata nostetaan jalkakäytävien tasoon, jolloin jalankulkijan reviiri laajenee ja autoilijan riski törmätä jalankulkijaan tulee näkyväksi. Tämä
lisää oikeaa ajotapaa väistämättä.
Rauman vanhassa kaupungissa Kuninkaankatu ja
Kauppakatu toimivat näin.
Lappeenrannan Valtakatu on
tästä myös hyvä esimerkki ja
Kuopion rännikatuverkostoa
on ratkaistu samalla tavalla.
Mikkelin Maaherrankadunkin ratkaisumallina tämä on
yksi vaihtoehto.
Olisipa Helsingin Aleksanterinkatukin aikanaan ko-
Kuopion rännikadut ovat shared space -sovellus
Shared space on terminä outo, mutta sentyyppinen ajattelu on ollut monin
tavoin mukana Kuopion suunnittelussa.
Hyvä esimerkki ajatustapojen ja asennoitumisen muuttumisesta on Kuopion rännikatujen kehityskaari.
1700-luvulta periytyvät rännikadut
Yhteistä tilaa Kuopion rännikadulla.
ovat perinteisesti olleet sekoittuvan liikenteen aluetta. Henkilöautojen pysäköinti alkoi kuitenkin hallita kapeaa katutilaa. Pysäköintiä ja läpiajoliikennettä alettiin poistaa 1980-luvulla, jolloin tilanne oli
jo sietämätön. Liikennemerkeistä ei ollut
kuitenkaan apua, sillä pihoihin ajo oli sallittua ja katutilat olivat epämääräisiä asfalttikenttiä.
1990-luvun alussa tilannetta ryhdyttiin määrätietoisesti muuttamaan samalla, kun katujen alla olevaa
kunnallistekniikkaa ja kadun pintarakenteita uudistettiin. Pintamateriaaleilla,
istutuksilla ja aidoilla katutilat kavennettiin takaisin jalankulkijan mittakaavaan.
Lisäksi käytettiin graniittitolppia, joilla viestittiin katutilan muutoksista.
Uudistusten myötä rännikadut ovat
muuttuneet 10 kilometriä pitkäksi kävelykujien verkostoksi. Osa kujista on pelkästään kävelijöille ja pyöräilijöille, osa on
pysyvästi shared space -tyyppistä yhteistä
tilaa. Shared space -ajattelua on toteutettu myös Saaristokadulla, joka on niin pienimuotoista tilaa, että ajoneuvoliikenteen
nopeus sopeutuu kävelyn, pyöräilyn ja ulkoiluliikkumisen mittasuhteisiin.
Astetta pidemmälle shared space -ratkaisuissa on menty Särkilahden uudessa
kaupunginosassa, jossa kävelijät, pyöräilijät ja bussiliikenne käyttävät samaa katutilaa ja yhteisiä kaistoja toisilleen tietä
antaen. Katutilan muutoksista viestitään
porteilla, jotka on muodostettu rakennusten sijoituksilla, pylväillä ja tolpilla.
● Leo Kosonen
hankepäällikkö
Kuopion kaupunki
Kuntatekniikka 4/2011
15
Hyvä esimerkki Raumalta
■ Ympäristö-
ja kaupunkitilasuunnittelijan kannalta suunnittelu vapautuu paljonkin, kun liikennettä ohjaavaa rekvisiittaa voidaan jättää pois.
Hyvä esimerkki on alkuvaiheessa
oleva Rauman Kalatorin suunnittelu. Vapaampi tilan käsittely on tehnyt mahdolliseksi luonnostella torin
Rauman kalatorin suunnitelman havainnekuva.
“Toteutuneissa
shared space
-kohteissa onnettomuudet eivät ole
lisääntyneet
vaan vähentyneet.”
rotettu jalkakäytävien tasoon. On
murheellista katsoa raitiovaunujen ja taksien matelevan omilla kaistoillaan keskellä katua jalankulkijoiden pakkautuessa kapeille jalkakäytäville kukin omalle kadunpuoliskolleen. Tila on
jäsennelty eri liikennemuotojen
ehdoilla, mikä on estänyt pääkaupungin tärkeimmän kauppakadun muuttumisen yhtenäiseksi ja
miellyttäväksi ihmisten tilaksi.
Julkinen tila on ikkuna
yhteiskuntaan
Julkinen tila kertoo, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, ketä arvostetaan ja miten ihmisten
halutaan käyttävän yhteistä tilaa.
Normaalissa, liikenteen ehdoilla
suunnitelussa katutilassa ihmisten on tarkoitus edetä loogisesti
ja ripeästi paikasta toiseen. Sosiaalista kanssakäymistä ei tarvita,
sillä ihmisten ei ole tarkoitus seurata toisiaan vaan liikennemerkkejä. Sen sijaan, että ympäristö
houkuttelisi ihmisiä yhteisölliseen kaupunkielämään, se vaatii
lakia noudattavaa liikennekäyttäytymistä.
Shared space näkee julkisen
tilan toisin. Liikenne tulee tasa-arvoiseksi muun toiminnan
kanssa, eikä liikkuminen ole enää
vain paikasta toiseen siirtymistä
vaan sosiaalista toimintaa ja arvo
itsessään. Siihen sekoittuu muiden tilan käyttäjien kanssa oleskelua, tilassa viipymistä ja yhdessä viihtymistä. Esimerkiksi Hollannissa kulttuuriaukioilla voi
vaikka huuhtoa auton alustan
ajamalla suihkulähteen ylitse samalla, kun vieressä lapset hyppivät ruutua ja rouvat hörppivät aamukahviaan.
Mitä enemmän julkisessa ti-
pintaan näkyviin esimerkiksi muinaista rantaviivaa ja vanhojen varastoaittojen paikkoja historiallisten dokumenttien perusteella.
Näiden esittäminen eri pintamateriaaleilla tuo esiin paikan historiallisia
kerrostumia ja toisaalta ohjaa huomaamatta kävelijöitä toria ympäröivien palvelujen ääreen. Tila alkaa toimia omilla eikä liikenteen ehdoilla.
Haasteita ei tarvitse
pelätä
lassa tapahtuu erilaisia asioita, sitä enemmän erilaiset ihmiset käyttävät sitä. Tilasta voi tulla elävä vain silloin, kun se kuuluu kaikille.
Turvattomuuden tunteen ja
eriarvoisuuden lisääntyessä on
suhtauduttava vakavasti julkisen
tilan mahdollisuuksiin synnyttää yhteisöllisyyttä. Shared space -ajatusta ei pidä nähdä pelkkänä suunnittelumetodina vaan
uutena lähtökohtana ja mahdollisuutena ajatella julkinen tila uudestaan.
Autoilua ei kuitenkaan tarvitse kieltää, jotta tilat voisivat olla kaikille käyttäjille miellyttäviä.
Julkisen tilan kehittäminen vaatii vain, että hyväksymme riskit
välttämättömänä osana ihmisten
välistä kanssakäymistä.
Siirtämällä painoarvoa turvattomuuden hallinnasta tilojen sosiaalisille merkityksille, käyttäytyminen muuttuu toisia huomioivaksi ilman kontrollin lisäämistä. Pohjimmiltaan kysymys on
poliittisesta päätöksestä: ketä tai
mitä varten katu on olemassa.
Shared space ei ole ongelmaton.
Liikuntaesteisten ja erityisesti näkövammaisten on pystyttävä liikkumaan yhteisessä tilassa sujuvasti. Kokemusten perusteella shared
space ei kuitenkaan ole lähtökohta, joka kannattaa hylätä haasteiden takia. Tärkeintä on, että suunnittelijat, asiantuntijat ja kaikki
käyttäjäryhmät otetaan mukaan
yhteisen tilan suunnitteluun ja että tilan toimivuutta seurataan sen
toteuttamisen jälkeen.
Talviolosuhteissa shared space
on tietysti ajateltava uudestaan.
Todennäköisesti lumiset talvet
eivät ainakaan estä shared space
-periaatteen soveltamista Suomessa. Viime talvena, kun lumi peitti katupintojen näkyvän
liikenteen ohjauksen ja teki onnettomuuden riskin näkyväksi,
kaikki alensivat nopeuksia. Liikenteessä käyttäydyttiin tavallista
kohteliaammin muut huomioon
ottaen. Syntyi siis automaattisesti shared space -tyyppistä liikennekäyttäytymistä. N
Mikkelin ytimeen tullee shared space -katu
■ Mikkelin
keskustauudistusta
on rakennettu kolmisen vuotta.
Seuraavaksi suunnitellaan torin
laidan Maaherrankadun uusi liikenteellinen tehtävä ja miljöö
kahden korttelin matkalla. Maaherrankatu on keskustan perinteinen pääkatu. 1980-luvun
vaihteeseen saakka valtatie 5
kulki siitä Lahdesta Kuopioon.
16
Kuntatekniikka 4/2011
Mikkelin kaupunkikeskustan
kehittämisyhdistys Mikke ry:n
edustajat tutustuivat shared
space -ajatteluun viime vuonna
EKK:n Rauman-konferenssissa.
Se tuntuu tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta. Vaikka shared
space on alun perin radikaali idea, Mikkelissä se voi toimia
kompromissina nykytilanteen ja
kävelykadun kesken.
Mikkeliin toteutettiin 2009–
2011 yksi kävelykatu. Korkeatasoisesti rakennetusta Hallituskadusta on tullut erittäin suosittu kohtaus- ja kulkupaikka.
Silti liikenteelliset muutokset
tuntuvat ydinkeskustassa vaikeilta.
Autoliikenteen sujuvuus pri-
orisoidaan yleensä itsestäänselvästi ykköstavoitteeksi, vaikka
se ei olisi enää kaupallisesti, liikenteellisesti eikä sosiaalisesti tärkeää.
● Janne Viitamies
FM, toiminnanjohtaja
Mikkelin kaupunkikeskustan
kehittämisyhdistys Mikke ry
YHDYSKUNTA
Joutomaasta kaupungin unelmien täyttymys
Kokkolan asuntomessualue
NOUSI MERESTÄ
Tämän vuoden asuntomessut Vanhansatamanlahdella toteuttaa Kokkolan pitkäaikaisen unelman saada kaupunki jälleen
kiinni mereen.
● Johanna Rantanen
tiedottaja, Kokkolan kaupunki
NN Vanhansatamanlahden
Asuntomessualue huhtikuussa 2011/Aki Paavola
perukan tie toisarvoisesta lumenkaatopaikasta upeaksi
asuntomessualueeksi on ollut pitkä. Alueen hyödyntämistä on mietitty yli 40 vuotta. Ensimmäinen laaja suunnitelma valmistui jo 1982.
Suunnitelma jäi kuitenkin
pöytälaatikkoon sen vaatimien suurten investointien
vuoksi. Ajatus sai uutta tuulta alleen 2000-luvun alussa,
kun suunnitteluun ja toteutukseen saatiin EU-rahaa.
Joulukuussa 2000 Vanhansatamanlahdelle valmistui yleiskaava. Siihen kirjattiin merkintä, että asumiseen
varatulle alueelle täytyy laatia tarkka kaava. Asemakaa-
van vahvistaminen jäi hautumaan useammaksi vuodesi, kun ensin kunnostettiin asuntomessualueen viereinen Kansanpuisto.
Kaupunki merelle
Tietoisesti väljäksi jätetty asemakaava vahvistettiin
elokuussa 2008. Asemakaavaan sisältyi määräys rakentamista ohjaavan korttelisuunnitelman ja rakentamismääräysten laatimisesta.
Suunnitelman laatijaksi
pyydettiin tunnettu helsinkiläinen korttelisuunnitteluvelho Jukka Turtiainen,
joka oli mielissään päästessään jatkamaan Kokkolan
kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivun johdolla syntynyttä asemakaa-
Asuntomessualue sijaitsee Vanhansatamanlahden perukassa, joka on entinen lumenkaatopaikka. Se on täyttömaalla muokattu pyöreäksi ja syvätiivistetty kolmeen
kertaan 10 tonnin juntalla.
Kuntatekniikka 4/2011
17
Syvätiivistystä ja
paalutusta
Vanhansatamanlahden pohjukassa sijaitseva asuntomessualue
oli vielä muutamia vuosia sitten
toisarvoisessa käytössä epämääräisenä rantapusikkona. Kun tavoite saada Kokkolan keskusta mereen kiinni konkretisoitui
asuntomessualueeksi Vanhansatamanlahdella, ryhdyttiin aluetta
muokkaamaan pyöreäksi täytemaalla. Kaupunki teki jo varhaisessa vaiheessa periaatepäätöksen
siitä, että jokainen alueelle rakennettava talo on paalutettava. Varoittavat esimerkit osoittivat, ettei
turhia riskejä kannata ottaa.
– Ensin toteutettiin maan syvätiivistys. Kesällä 2009 alue juntattiin kolmeen kertaan kymmenen tonnin painoisella juntalla. Syvätiivistyksellä pääsimme
maan tiheydessä samaan, mitä
normaali maaperä on luonnostaan. Ilman syvätiivistystä olisivat todennäköisesti jo ensimmäisen talven jälkeen tiet, istutukset
ja kivetykset eläneet. Pitemmällä aikajänteellä painumat olisivat
voineet vaikuttaa esimerkiksi viemäreiden kallistumiin.
Suurin osa taloista
betonipaalutettu
– Oli perusteltua olettaa, että täyttömaan joukossa on todennäköisesti paljon kiviä ja betonipaalu
kestää kiviä teräspaalua paremmin. Paalutus alkoi toukokuussa 2010 jatkuen juhannukseen
Arto Wiikari
vaa. Kaava haki selvästi peruseurooppalaista, kaupunkimaista korttelisuunnitelmaa – toisin kuin Suomessa kaupungeissa yleensä.
– Fiilasimme vielä itse Turtiaisen suunnitelmaa sen jälkeen,
kun tonttien ensimmäisen hakukierroksen jälkeen näimme, mitä tulevilla rakentajilla oli mielessään. Mahdollisuus antaa tarkemmat määräykset korttelisuunnitelman kautta teki toiminnasta
nopeaa. Jos tarkennukset olisi
pitänyt tehdä asemakaavamuutosten kautta, prosessi olisi vienyt
vähintään puoli vuotta, aluevalvoja Mikko Hyyppä taustoittaa.
Hyyppä kertoo, että Vanhansatamanlahden rakentuminen
upeaksi asuntoalueeksi toteuttaa lopultakin Kokkolassa pitkään työn alla olleen ”kaupunki
merelle ” -johtoajatuksen. Ennen
kaupungin keskustassa lainehtinut Pohjanlahti on vuosisatojen
saatossa karannut kauas. Kokkolassa on tehty sitkeästi töitä sen
eteen, että kaupunki saadaan jälleen aidosti kiinni mereen.
saakka. Noin 80 prosenttia
taloista on betonipaalutettu.
Loput paalutettiin myöhemmin teräspaaluilla viimeisten paalutussuunnitelmien
valmistuttua. Teräspaalutus
aiheuttaa vähemmän tärinää kuin betonipaalutus, ja
oli siksi parempi vaihtoehto
siinä vaiheessa, kun lähiympäristössä olivat jo työmaat
käynnissä.
– Viimeinen paalutus tehtiin helmikuussa. Paalutussyvyydet vaihtelivat 8–17 metrin välillä. Paaluja on 20–25 taloa kohti,
enimmillään erikoisissa rantakohteissa jopa 60, Hyyppä kertoo.
Kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Tero Luokkala (vas.) ja
aluevalvoja Mikko Hyyppä iloitsevat Kokkolan asuntomessualueen ainutlaatuisuudesta.
Asuntomessualue sijaitsee
Pohjanlahden rannalla, kaksi ki-
Mäntyharjun loma-asuntomessuilla teemana ekotehokkuus
■ Noin 6 500 asukkaan Mäntyharjun kunnassa on lähes 5 000 loma-asuntoa. Kesäisin kunnan väkiluku liki kolminkertaistuu. Mökkikuntaimago vahvistuu entisestään kesän loma-asuntomessujen
ansiosta. Kyseessä on suurin tapahtuma kunnan historiassa.
Kymmeniä tuhansia kävijöitä
keräävät loma-asuntomessut on
kunnan näkökulmasta iso projekti, jota on valmisteltu usean vuoden ajan. Käytännön toteutus alkoi 2008, kun kunta osti noin 25
hehtaarin maa-alueen parin kilometrin päästä Viitostiestä. Ranta-asemakaavatyö käynnistyi, ja
alustava luonnos oli valmis 2008
lopulla. Samoihin aikoihin lopullinen sopimus messujen järjestä-
18
Kuntatekniikka 4/2011
misestä yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa lyötiin lukkoon.
Pyhäveden rannalla olevalle alueelle kaavoitettiin 25 lomaasuntotonttia ja viisi omakotitalotonttia. Kaavatyöhön ja alueen
suunnitteluun panostettiin alusta alkaen. Tonttien sijoittelulla ja
riittävällä koolla haluttiin nostaa
esiin alueen maisema-arvoja.
Kaavoitus onnistui, sillä kaavasta ei tehty yhtään valitusta
tai huomautusta. Kunnanjohtaja
Jussi Teittinen näkee kaavoituksen sujuvaan etenemiseen yhden
selkeän syyn: avoimuus.
– Alusta lähtien kaikkia osapuolia tiedotettiin suunnitelmista
huolellisesti. Kaikki tiesivät, mitä
alueelle on tulossa. Kysymyksiin
vastattiin ja suunnitelmat mitoitettiin heti alusta järkevästi.
Hannu Vallas/Ilmakuva Vallas
● Kristiina Makkonen
markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Mäntyharjun kunta
Loma-asuntomessualue Pyhäkosken Pähkinälehto sijaitsee
Pyhäveden rannalla 10 kilometriä Mäntyharjun keskustasta
länteen.
Alueen valinnassa painoivat
mökkeilylle sopivien maisemien
lisäksi ennen muuta alueen sijainti lähellä Viitostietä ja kuntakeskusta. Kunnallistekniikan rakentamista helpotti se, että runkovesilinja kulki messualueen pohjois-
puolen läpi.
Alueella on asemakaava, joten
tonttien kylkiäisenä tuli kunnallistekniikan lisäksi kunnan ympärivuotisesti ylläpitämät tiet. Lisäksi
alueelle asennettiin kuitukaapeli
nopeita nettiyhteyksiä varten.
YHDYSKUNTA
sa yhdistyvät monet lämmitysmuodot. Alue on energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa, sillä kahta lukuun ottamatta kaikki rakennukset kuuluvat energialuokkaan A.
Aluevalvoja Mikko Hyyppä
on ollut mukana alueen kehittämisessä alkuvaiheista alkaen. Äänessä on selvää ylpeyttä hänen todetessa, että toista samanmoista
aluetta ei Suomesta löydy. Alueen pyöreä muoto ja mielenkiintoinen asemakaava ovat herättäneet kansainvälistäkin kiinnostusta. USA:sta saatiin terveisiä, että pyöreä merenranta-alue muistuttaa NASA:n laukaisualustaa.
Noin 80 prosenttia asuntomessualueen taloista on betonipaalutettu, loput teräspaalutettu.
lometriä kaupungin ydinkeskustasta. Kevyenliikenteenväylä keskustasta Vanhansatamanlahdelle
on idyllinen. Kahdelle lähimmälle alakoululle on matkaa alle kilometri, bussireitti kulkee jatkossa
alueen laidalta ja suunnitteilla on
myös pieni lähikauppa alueelle.
Hulevedet kivipuron
kautta mereen
Kaupungin kunnallistekniikan
suunnitteluinsinööri Tero Luokkala kertoo, että alueen hulevesiratkaisut ovat enimmäkseen perinteisiä. Valtaosasta aluetta hulevesi kerätään kaduilta sadevesiverkostoon, rantatonteilta vedet
valuvat suoraan mereen ja alueen
oikeassa reunassa hulevedet ohjataan merta kohti maisemoidun
kivipuron kautta.
Asuntomessualuetta rakennettaessa on kunnostettu myös
alueen vasemmalta puolelta mereen laskeva Tullioja, joka kerää
Energiatehokkuus
huippuluokkaa
Alueen vallitseva lämmitysmuoto
on kaukolämpö, mutta suositus ei
ole rakentajia sitova. Taloista 25
on kaukolämmössä (myös alueen kolme kerrostaloa), viidessä on kalliolämpö, neljä on passiivitaloja ja yksi on hybridi, jos-
Mäntyharjun kunta
Kunnanjohtaja Jussi Teittinen on
hyvillään Mäntyharjun mökkikuntaimagon vahvistumisesta.
– Ne olivat hyviä myyntivaltteja. Nykyisin yhä useampi haluaa
helppoa lomailua ja lähes täydellisen kakkoskodin. Myös ympäristön kannalta keskitetty vesihuolto
ja loma-asuminen ovat hyviä, Teittinen sanoo.
Ekotehokkuus on tätä päivää
Mäntyharjun mökkikuntaimagoa
vahvistaa ennen muuta ympäristöseikkojen huomioiminen.
– Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys loma-asumisessa ovat
vielä vähän uutta, mutta vahvasti nousussa. Siksi loma-asuntomessujenkin pääteemaksi valittiin
ekotehokkuus, Teittinen kertoo.
Hän uskoo, että jatkossa ekotehokkuus ei näy vain rakennuksissa vaan myös kaavoituksessa.
Messuhankkeen rinnalla on
kulkenut Tekes-rahoitteinen EkoLatu-hanke, jonka sisällä on luotu
uusi arviointikriteeristö loma-asumisen ekotehokkuudelle. Ekopassi-arviointimenetelmä on ensimmäistä kertaa käytössä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla.
Teittinen uskoo, että ekopas-
Kokkolan keskustan hulevedet.
Tulliojaan on rakennettu viivytysaltaita ja istutettu puhdistavaa kasvillisuutta.
– Katualueen reunoille istutetuille puille on laitettu kantava kasvualusta. Puita ei istuteta
juurten kasvua rajoittaviin laatikoihin, vaan ne saavat levittää
juurensa laajemmalle. Näin puut
kasvavat vahvemmiksi ja vankemmiksi eivätkä kellahda vinoon kovin helposti. Kasvualusta on peitetty nurmikivellä, joka
päästää veden läpi juuriin saakka,
Luokkala selvittää.
Kukkaloistoa ja perhosia
Suunnitteluhortonomi Jouko
Härkönen kertoo, että viheralueiden perussuunnittelusta vastasi FCG Oy. Suunnitelma koostuu
seitsemästä erillisestä osa-alueesta, jotka muodostavat monipuolisen puistorakenteen erilaisten
alueteemojen ja rikkaan kasvivalikoiman ansiosta.
Alueen keskellä oleva aukio on
asukkaiden yhtenäinen oleskelualue monipuolisine kuntoilulaitteineen. Keskusaukiolta johtaa käytäviä puistoihin, mm. Meripuistoon,
Laivapuistoon, Aurinkopuistoon
ja Meriharakanpuistoon.
– Monien suunnitelmien toteutuminen vaatii aikansa. Esi-
sin kaltaiset konkreettiset esitykset
auttavat myös tavallista rakentajaa
ymmärtämään paremmin lomaasumisen ympäristövaikutukset.
merkiksi Tulliojan reunamille
on kylvetty niittykukkaseosta,
mutta se alkaa kukkia vasta toisena vuonna, samoin perhosia
houkuttelevat lajikkeet. Niinpä
asuntomessukesän kukkaloisto
on taattu kylvämällä myös mm.
unikkoa, joka kukkii jo ensimmäisenä kesänä, Jouko Härkönen kertoo. N
ASUNTOMESSUT
■ Kokkolassa
Vanhansatamanlahden alueella 15.7.–14.8.
■ Pääteemana
on ”kaikenkokoisia koteja – kaikenikäisille”.
9 hehtaarin alueelle tulee 131
asuntoa, joista näyttelykohteita
40. Omakotitaloja on 30, kerrostaloasuntoja 7, rivitalohuoneistoja 2 ja 1 paritalo. Asuntojen
koot 34 neliön yksiöistä yli 300
neliön omakotitaloihin.
■
■ Omarantaisia
tontteja on kahdeksan, kahdella on laiturioikeus ja muilla alueen asukkailla mahdollisuus venepaikkaan
omassa pienvenesatamassa.
■ Oheiskohde
vanhakaupunki Neristanissa, Isokatu 36:ssa
vuonna 1818 rakennettu lääkäri, runoilija Ernst V. Knapen kotitalo.
■ www.asuntomessut.fi/kokkola
LOMA-ASUNTOMESSUT
■ Mäntyharjussa
Pyhäkosken
Pähkinälehdossa 27.6.–10.7.
■ Järjestäjinä
Messut vauhdittaneet
kaupan investointeja
Messut eivät tarjoa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja kunnalle,
vaan hyödyt tulevat pääosin kiertoteitse ja pitkänkin ajan kuluttua.
– Tapahtuma näkyy paikallisten
yritysten tilauskirjoissa ja kauppojen kassajonoissa. Vähintään yhtä
tärkeä on se henkinen hyvä, jota
näin iso ja myönteinen tapahtuma tuottaa, Jussi Teittinen arvioi.
Loma-asuntomessut ovat vauhdittaneet kunnassa erityisesti kaupan alan investointeja. Uusia marketneliöitä on rakennettu parin
vuoden aikana keskustaan useita
tuhansia.
kunta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut.
■ Esittelykohteita
on 22 ja 11
erillistä saunaa. Yksi omakotitalo, loma-asunto ja rantasauna
ovat esillä peruskorjauskohteina.
■ Oheiskohde
on vanhassa kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan
museoalue.
■ Tonttikoko on noin 2 800 m2,
huoneistoalat 42–150,5 m2.
■ Tonttihinnat
10–48 E/m2 sisältävät kunnallistekniikan liittymismaksun.
■ Rantakohteita
on 13, 10:llä on
erillinen rantasauna 11–30 m2.
■ www.loma-asuntomessut.fi
Kuntatekniikka 4/2011
19
Helsi
MAANA
Helsinkiin on valmistunut ensimmäinen maanalainen
yleiskaava. Vastaavaa maanalaista rakentamista säätelevää kaavaa ei ole löytynyt muualta maailmasta.
Maanalaisella yleiskaavalla ohjataan uusien suurten ja
merkittävien kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista
ja tilavarauksia keskenään.
● Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunki
Peik Salonen
NN Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY palkitsi kaavan vuoden kuntatekniikan saavutuksena Turussa toukokuussa. Kaava on
suunniteltu kolmiulotteiseen maanalaiseen maailmaan. Tilat ja kallion
turvavyöhykkeet on otettava huomioon suunnitelmia laadittaessa.
Kaava on kuitenkin jouduttu esittämään kaksiulotteisilla kartoilla.
Tämä on johtanut kerroksellisten, toiminnoittain luokiteltujen teemakarttojen käyttöön. Teemakartoilta käyvät ilmi erikseen kaikki
Helsingin 400 jo rakennettua ja noin
20
Kuntatekniikka 4/2011
100 uutta suunniteltua kalliohanketta nimettyinä ja numeroituina.
Kerroksellisuus ja tilojen päällekkäisyys on johtanut kaavan uusien varausten jaottelua vain kahteen
käyttöluokkaan. Samoin olemassa
olevat tilat on luokiteltu, tosin eri
värein. Kaavakartan tiloja sijaitsee
monessa kerroksessa päällekkäin,
syvimmät 80 metriä merenpinnan
alapuolella. Kolmas käyttöluokka
ovat uudet kallioresurssit. Osoittamalla kallioresursseja kantakaupungin ulkopuolelle pyritään purkamaan keskusta-alueen suurta kysyntää. Tilojen käyttötarkoitusta ei
osoiteta kaavakartalla vaan selostuksesta löytyvillä teemakartoilla.
Kaava poikkeaa näin täysin
maanpäällisistä kaavoista. Mitään
ohjeita merkinnöille ei ole ollut saatavana, vaan ne on kehitetty työtä
tehtäessä. Normaalisti maan päällä
voidaan soveltaa ympäristöministeriön ohjeita.
Pitkäjänteisen työn tulos
Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa nähtiin tämän vuosituhannen alussa
tarve laatia maanalainen yleiskaava.
Tilavarauksista oli pidetty aiemmin
tilavarauskarttaa ja luetteloa, joilla
ohjattiin suunnittelua jo 1970-luvulta alkaen. Kalliorakentamisen kasvu
on tuonut varsinkin ydinkeskustan
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
Palkittu kaava on ainutlaatuinen maailmassa
nki ohjaa yleiskaavalla
LAISTA RAKENTAMISTA
Keskustan maanalaisista tiloista on tehty 3D-mallinnusta, jossa näkyvät
kalliotilat, tunnelit, pysty- ja vinokuilut, kääntöpaikat ja muut osat.
alueille suurta kysyntäpainetta. Perinteisten teknisen huollon ja liikennehankkeiden lisäksi alkoivat yksityiset tahot kiinnostua laajentamaan
tilojaan maan alle.
Suunnitteluperiaatteet maanalaisen yleiskaavan laatimiselle valmistuivat 2005. Kaavan luonnos valmistui 2007. Ehdotus hyväksyttiin
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2008 ja täydennettynä uudelleen
2009. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lopullisesti kaavan 2010
joulukuussa.
Koko laadinnan aikana käytiin
laajaa vuorovaikutusta ja lausuntoprosessia asianosaisten kanssa. Yhteistyö teknisten hallintokuntien –
Helsingin Energian, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, pelastuslaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston – kanssa on ollut jatkuvaa.
Kaava ei kata kaikkea
rakentamista
Maanalainen kaava on oikeusvaikutteinen eli maanomistajia ja vi-
ranomaisia sitova suunnitelma.
Kaava on ohjeena laadittaessa asemakaavoja. Usein on kysytty, mitä kaikkea rakentamista yleiskaava
ohjaa. Yleiskaavakartassa esitettyjen
tilavarausten lisäksi sallitaan muu
maanalainen rakentaminen, mikäli se ei ole ristiriidassa yleiskaavassa
esitetyn toiminnon kanssa. Myöskään julkiset tilat eivät kuulu tämän
yleiskaavan tilavarauksiin.
Maanpäällisellä asemakaavalla
säädellään rakennuksia yleensä toiseen tai kolmanteen kellarikerrokseen asti, mutta tämän alle menevässä maanalaista rakentamista ohjataan yleiskaavalla ja tarkempiasteisella maanalaisella asemakaavalla.
Turvallisuus tärkeää
maan alla
Maanalaisia tiloja suunniteltaessa
kiinnitetään erittäin suurta huomiota turvallisuuteen. Palo- ja pelastusturvallisuuden takaavat järjestelmät
ovat kalliorakennustekniikan ja taloteknisten järjestelmien lisäksi tärkeimpiä turvallisuuteen vaikuttavia
YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit
ja niihin liittyvät tilat
Suunnitellut liikennetunnelit ja tilat
Nykyiset rakennetut maanalaiset tilat
Suunnitellut maanalaiset tilat
Kallioresurssi, joka soveltuu maanalaisten tilojen
rakentamiseen
Kuva Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta, kartta 2,
joka tarkentaa kaavakarttaa nro 1 . Kartta 2 on mittakaavaltaan 1:10 000 ja ote kaavakartasta nro 1 keskustan osalta.
Kuntatekniikka 4/2011
21
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
Yhteiskäyttötunneli, johon voidaan sijoittaa kaukolämpö- ja jäähdytysjohtojen lisäksi vesijohtoja sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.
tekijöitä maanalaisissa tiloissa.
Automaattiset valvonta-, hälytysja sammutusjärjestelmät tukevat
hyvin suunniteltuja ja toteutettuja
tiloja. Palotilanteessa on tärkeää,
että tiloihin on toteutettu toimiva
savu- ja palo-osastointi.
Kaupungin toimintakykyä
turvaavan yhdyskuntateknisen
huollon toiminnot ovat suojassa kalliotiloissa kaupungin alla.
Huolto tapahtuu häiritsemättä
maanpäällisiä toimintoja. Kauko-
lämpö- ja jäähdytysputkien sekä
sähkö- ja telekaapeleiden suuret
siirtolinjat kulkevat yhteiskäyttötunneleissa. Linjoja on Helsingin
alueella kaikkiaan 300 kilometriä.
Maan alla on myös vesihuollon
laitoksia, lämpökeskuksia, sähköasemia, tukikohtia, varikkoja sekä hiili- ja öljyvarastoja.
Maanalaisen yleiskaavan tulkinta maalämpökaivojen rakentamiseen on selkeä. Maalämpökaivoja ei sallita rakennettaviksi
Helsingin Energia
“Maanalaisen
yleiskaavan tulkinta
maalämpökaivojen
rakentamiseen on
selkeä. Maalämpökaivoja ei sallita
rakennettaviksi
kaavakartan jo
varatuille alueille.”
kaavakartan jo varatuille alueille. Asia mainitaan kaavan liitemateriaalissa. Yleiskaava on ollut
pohjana laadittaessa lakimuutosta lämpökaivojen luvanvaraisuuteen, joka astui voimaan 1.5.2011.
Lupa maalämpökaivojen rakentamiselle sallitaan, mikäli yleiskaava ei osoita tilavarauksia haetulle alueelle.
Yleiskaavan jälkeen laaditaan
uusille hankkeille maanalaiset
asemakaavat ja hankkeen kallio-,
rakenne-, liikenne-, LVI- ja palosekä pelastustekniset yleissuunnitelmat konsulttivoimin.
Kaava turvaa kalliotiloja
tulevaisuuteenkin
Maanalaisen yleiskaavan ajantasaisuutta seurataan kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa. Uusimistarve tulee ajan myötä eteen, ja
kaavaa tarkistetaan tarpeen mukaan. Myös alueellisesti rajattujen maanalaisten osayleiskaavojen laadinta on mahdollista.
Hyvän maanalaisen suunnittelun tehtävänä on taata, että
kalliotilaa on saatavana keskustan alla tulevaisuudessakin sinne kuuluville tärkeille hankkeille. Tänä päivänä ei välttämättä ole
vielä tiedossa, mitkä tulevaisuuden tilavaraukset ovat. N
Maanalaista yleiskaavaa ovat olleet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa kirjoittajan lisäksi laatimassa Seija Narvi, Matti Neuvonen ja Sirpa Kolu.
CRAMON
!!"!!""
Jarmo Vasankari puh. 050 330 1600 Cramo Production Oy " 22
Kuntatekniikka 4/2011
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 09 3103 8556, 045 3536534
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3102 5957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 8631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Turun päivien osanottajat
perinteisessä ryhmäkuvassa.
Uusi ennätys syntyi – osanottajia 331!
Kuntatekniikan päivät jymymenestys
NSuomen Turussa pidettiin 18.–
20.5. valtakunnallinen yhdyskuntatekniikan näyttely YT11. Nyt jo
15. kertaa järjestetyssä näyttelyssä
oli tänä vuonna mukana 200 näytteilleasettajaa ja messupäivien aikana kävijöitä oli järjestäjien arvion
mukaan noin 5 000.
Suureen kävijämäärään ylsi
myös näyttelyn yhteydessä pidetyt
Kuntatekniikan päivät, sillä ilmoittautumismäärä ylitti tänä vuonna
maagisen 300 osallistujan rajan.
Jälki-ilmoittautuneiden noteeraamisen jälkeen lopullinen tulos oli
331. Toissavuotinen, Tampereel-
la syntynyt ennätys meni rikki, ja
osanottajamäärässä päästiin aivan
uudelle sataluvulle. Tämä on myös
haaste ensi vuonna Helsingissä pidettäville päiville.
Loistavat järjestelyt
Turussa perjantain juhlaillallisella
yli 200 henkilöä koki hyvän ruoan
ja seuran ohessa mm. Veli Rauhalan ja turkulaisen Förin Äijän
(Markku Heikkilä) esityksiä. Viimeisenä ohjelmanumerona Turun Jouko Turto luovutti isäntäkaupungin kapulan Helsingin Raimo K. Saariselle. Tämän jälkeen
juhlakansa tanssi Timo Rautalan Atlas-yhtyeen kanssa pitkälle
lauantain puolelle, minkä jälkeen
osa hakeutui vielä keskustan jatkopaikkoihin. Lauantaiaamupäivällä,
kauniissa säässä pidetty risteily Turun edustalla oli tietysti vielä piste
i:n päällä.
Kiitoksia jaettiin jo seminaarin
juhlaillallisen loppupuolella, mutta kokousmestarin ominaisuudessa haluan vielä yhdistyksen puolesta kerran kiittää Turun kaupunkia,
yhdistyksemme jäsenistöä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvähenkisistä seminaaripäivistä sekä
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Eija Kivilaakso (vas.) ja Seija Narvi ottivat vastaan noppakiven Jorma Vaskelaiselta
merkiksi kuntatekniikan
saavutuksesta.
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 9943, 040 334 5430
ville.alatyppo@hel.f
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,
rakentamispalvelu STARA
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 39630, 050 3801022
kari.haapaniemi@hel.fi
Kuntatekniikan päivät järjestetään ensi vuonna Helsingissä.
Turun Jouko Turto (vas.) luovutti isäntäkaupungin kapulan Helsingin Raimo K. Saariselle. Keskellä SKTY:n Danne Långström.
Kai Söderlund ja Anna Gudrun
Gylfadottir juhlaillallisella yli
200 muun osallistujan kera.
Kuntatekniikka 4/2011
23
runsaasta osallistumisesta. Yhdessä pystyimme jälleen kerran rakentamaan mielenkiintoisia tilaisuuksia
keskustella ja kuunnella – niin työasioista kuin niiden vierestäkin. On
hienoa huomata, kuinka isäntäkaupungit ottavat vuosittain päiviemme
järjestelyt vakavissaan ja yhteistyökumppanit ovat innokkaasti mukana talkoissa. Myös jäsenistön halu
osallistua tilaisuuteen suurella sydämellä ja innolla tekee tapahtumasta
ikimuistoisen. Vilpittömät kiitokset
teille kaikille.
Kuntatekniikan saavutus
Helsingille
Tämänvuotinen Kuntatekniikan
saavutus myönnettiin kilpailuehdotukselle ”Helsingin maanalainen yleiskaava”. SKTY:n edustajalla vahvistettu lehdistöraati (Rakennuslehti, Helsingin Sanomat,
Tekniikka&Talous sekä Kuntatekniikka-lehti) valitsivat yksimielisesti kohteen yhdeksän ansiokkaan ehdotuksen joukosta. Perusteluina valinnalle olivat mm. hankkeen ainutlaatuisuus, tarpeellisuus ja soveltuvuus
muihinkin kaupunkeihin. Helsingin
maanalaisesta yleiskaavasta on artikkeli tämän lehden sivuilla 20–22.
Kunniamaininnalla huomioitu
ehdotus Turun kulttuurikerrokset
infran rakenteena kuvasi tapaa, jolla Turussa on otettu hienosti huomioon vanha kulttuuri ja rakenteet sekä nykyiset rakentamistarpeet sekä
kaupungin historiallisuus. Yhteistyö
eri toimijoiden välillä on onnistunut,
ja toimenpiteet istuvat hyvin kulttuuripääkaupungin imagoon.
Kunniamaininnan niin ikään
saanut Vantaan Valkoisenlähteentien rakentaminen ottaa oivallisesti
huomioon asukkaiden elinympäristön parantamisen ja väylän merkityksen asukkaiden elinympäristössä.
Sujuva toteutus vaikeissa olosuhteissa on johtanut toimivaan arjen
ratkaisuun.
Kunniamerkkejä ja
uusi golfmestari
Muina huomionosoituksina päivien aikana myönnettiin SKTY:n kunniamerkit yhdistyksen toiminnan
eteen tehdystä työstä Joensuun
Anu Näätäselle ja Järvenpään
Jyrki Meroselle. Molempien an-
siot SKTY:n ja kuntatekniikan saralta ovat kiistämättömät.
Seminaaripäiviä edeltäneessä
golfturnauksen tasoituslyöntikilpailussa voittajaksi suoriutui Nefco Oy:n
Kari Homanen. Vähiten lyöntejä 18 reiän radalla löi Maarianhaminan Kai Söderlund (tulos 85). Pisimmän driven löi Kaitos Oy:n Jari
Lahtinen ja lähimmäksi lippua löi
Helsingin Sataman Hannu Kärki.
Golfkilpailuun osallistui tänä vuonna
ennätykselliset 36 kilpailijaa.
Hallituksen kokous
Suomen Joutsenella
Yhdistyksen hallitus piti kokouksensa seminaaria edeltäneenä iltana
Suomen Joutsenella. Kapteenin salongissa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Turun päivien ohjelmaa
ja jäsenhakemuksia. Yhdistyksen
uusiksi henkilöjäseniksi haki seitsemän henkilöä ja yhteisöjäseniksi yksi yritys.
Henkilöjäseniksi hyväksyttiin ins.
Vesa Raimesalo Espoosta, tekn.
Tapio Lindström Tampereelta, DI
Marko Sjölund Vahanen Environment Oy:stä, tekn. Jarmo Silven-
noinen FCG:sta, DI Jouko Turto Turusta, FM Jorma Paananen
Destiasta ja arkkitehti Tero Vanhanen Neapo Oy:stä. Yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Buildercom Oy. Yhdistyksessämme on tällä hetkellä
aika tarkalleen 850 henkilöjäsentä.
Hallituksen uudeksi jäseneksi helmikuussa yllättäen menehtyneen Kimmo Laulan tilalle valittiin kaupungininsinööri Antti Korte Raisiosta.
Kuntatekniikan päivät osoittivat
jälleen kerran ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden ja verkostoitumisen tärkeyden. Nyt olisikin taas hyvä syy ja tilaisuus aktivoitua ja liittyä
– tai pyytää työkaveria liittymään –
yhdistyksemme jäseneksi. Kun seminaariosallistumisessa onnistuttiin
pääsemään tänä vuonna aivan uudelle sataluvulle, niin asetetaan tämän vuoden toiseksi tavoitteeksi
päästä myös jäsenmäärässä uudelle
sataluvulle.
Turun hauskoista hetkistä kiittäen
ja kepeää kesää toivottaen,
● Jyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikan päivien julkilausuma:
Kuntatekniikka ilmaston ja kestävän talouden palveluksessa
NKuntatekniikalla on maailman
kolkasta riippuen jopa tuhansien
vuosien historia. Se on mahdollistanut ihmisten ja tavaroiden liikkumista sekä mielen virkistystä. Kuntatekniikka on siirtänyt juomavettä
ja vienyt jätteet pois. Kuntatekniikka on luonut perustan peruspalveluille ja hyvinvoinnille. Kuntatekniikan palvelut koskettavat kaikkia
tuloista tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Jos elämäntapamme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä halutaan pienentää ja ilmastonmuutosta torjua, ei kuntatekniikan tarjoamia mahdollisuuksia voida ohittaa.
Kuinka hyvin kuntatekniikan
merkitys näkyy päätöksenteossa?
Peruspalveluista puhuttaessa esillä
ovat hyvinvointiyhteiskunnan muut
palvelut. Kuntatekniikan ammattilaisten mielestä sillä ei ole merkityksensä mukaista asemaa keskustelussa yhteiskunnan resurssien jakamisesta. Pitkävaikutteiset investoinnit ja vuosittaiset menot ase-
24
Kuntatekniikka 4/2011
tetaan vastakkain, ja tämä johtaa
usein investointien leikkaamiseen
laadun ja elinkaaren aikana saatavien hyötyjen kustannuksella.
Uhkana verkostojen
laadun heikkeneminen
Verkostojen laajentuessa investointien seurauksena myös tarve ylläpitomenoille kasvaa. Ylläpitomenot
kuitenkin usein unohdetaan budjeteista. Seurauksena on verkostojen laadun heikentyminen kun tarpeellisia korjaus- ja ylläpitorahoja ei
ole. Ihmisten eriarvoisuus lisääntyy,
kun esimerkiksi ikääntyvä väestö ja
ja liikuntaesteiset eivät pysty käyttämään palveluja. Hiilijalanjälki kasvaa, kun elinkaaren aikaiset vaikutukset unohdetaan investointivaiheessa. Vähemmän päästöjä tuottavat ratkaisut ovat miltei aina kalliimpia kuin perinteiset ratkaisut.
Yhteiskuntiemme tarvitsema alue laajenee koko ajan, vaikka asukkaiden määrä ei kasvakaan
samassa suhteessa. Verkoston pituutta kohden on koko ajan vä-
hemmän maksavia asiakkaita. Ilmiön vaikutukset sekä palvelujen
laadulle että ilmastolle ovat erittäin
haitalliset. Olemme luomassa hyvin
tehotonta yhteiskuntaa.
Mitä näille vahingollisille ilmiöille voidaan tehdä? Ikääntymisen
seurauksena kansantalouden rahoitusvaje kasvaa, eikä rahoitusta voida siksi kasvattaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tehokkaampi
olemassa olevien resurssien käyttö.
Tässä kuntatekniikan ammattilaiset
tarjoavat asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön.
Investointien ilmasto- ja
elinkaarivaikutukset esiin
Kuntatekniikan ammattilaiset esittävät, että jokaisen investoinnin
yhteydessä vaadittaisiin laskelmat
vaikutuksista ilmastolle ja elinkaarikustannuksille. Elinkaaren alibudjetointia ei tulisi sallia. Samanlainen
tarkastelu olisi tehtävä myös alueita kaavoitettaessa. Kunnan asukasta kohden lasketun hiilijalanjäljen
tulisi jokaisen toimenpiteen seu-
rauksena pienentyä eikä kasvaa.
Kaikki tämä on mahdollista ja
vain poliittisten päättäjien tahdosta kiinni. Me kuntatekniikan ammattilaiset olemme valmiita toimittamaan kaiken tarvittavan tiedon
ja kehittämään ratkaisut tavoitteen
saavuttamiseksi.
Kuntatekniikka ei ole itseään
varten. Se palvelee ihmisen ja ympäristön tarpeita. Tarpeet ja arvot
muuttuvat. Sen vuoksi teknisten
järjestelmien ja rakennetun ympäristön on hallitusti sopeuduttava
muutokseen. Perustehtävien lisäksi niiden on tyydytettävä myös elämyksellisiä tarpeita.
Toimivan kuntatekniikan toteuttamiselle ja ylläpidolle on annettava riittävät henkiset ja taloudelliset edellytykset. Sillä tavalla
voidaan osaltaan varmistaa kestävää hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.
Kuntatekniikka ei ole ohimenevä muoti-ilmiö. Sitä tarvitaan
aina.
SKTY:n IFMEprojektille
WDC-status
www.wdc2012helsinki.fi
IFME
2012
Helsin
JUNE ki, Finla
4–10 nd
Islannin yhdistyksen päivät pidettiin Dalvikissa.
SKTY maailmalla
Berliinissä ehdittiin Trabi-safarillekin.
panimon. Islannissa sovittiin myös
alustavasti, että toinen IFME:n 2013
hallituksen kokouksista tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä pitämään Islannissa. Tulivuorikaan
ei purkautunut tällä kertaa… vasta
pari viikkoa kokouksen jälkeen.
YT-neuvottelukunta kävi Berliinissä tutkailemassa, miten saksalaisella täsmällisyydellä järjestetään
näyttelyitä. Wasser Berlin -näyttelys-
NTuula Smolander oli Islannin yhdistyksen kutsumana heidän
vuosipäivillä. Päivät olivat Dalvikissa Akureyrin pohjoispuolella vuonon rannalla. Islantilaiset isännät
pitivät hyvää huolta vieraistaan ja
esittelivät mm. uusia tunnelihankkeita ja muita hankkeita sekä myös
mm. kalanjalostustehtaan ja olut-
sä tutustuttiin mm. sisäänkirjoittautumiseen sekä siihen, miten sen saa
nopeammaksi, vaivattomammaksi
ja niin, ettei tuhottomia jonoja syntyisi. Tällaisesta saatiin oppia, niin
kuin messujärjestelyistä yleensäkin… mutta kerettiin me YHDELLE
oluellekin ja jopa Trabi-safarille.
● Danne Långström
toiminnanjohtaja
Mittavia joukkoliikennehankkeita pääkaupunkiseudulla
N Kulkiessani Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristössä ihailemassa lähestyviä lentokoneita katseeni
kiinnittyi ensin kentän eteläpäädyssä olevaan työmaahan, sitten hiukan etäämmällä olleeseen Kehäradan työmaatauluun. Muistin, että
myös Länsimetro on tekeillä ja Pisararata suunnitteilla. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan siis todella
mittavia, joukkoliikennettä palvelevia infrahankkeita.
Kehärata vie lentoasemalle
Maailman suurkaupungeissa metrolla tai muulla julkisella joukkoliikennevälineellä pääsee usein keskustasta suoraan lentokentälle tai laivasatamaan. Kohta tämä on mahdollista
pääkaupunkiseudullakin, kun 18 kilometrin Kehärata muodostaa yhteyden lentoaseman kautta pääradan
ja Vantaankosken radan välille.
Hankkeen kustannukset ovat
noin 605 miljoonaa euroa. Ne jakautuvat valtion (n. 69 %) ja Vantaan
kaupungin (n. 31 %) kesken. Radan
pitäisi olla valmis kesällä 2014. Matkaa pystytään taittamaan tuolloin
paikoitellen jopa 120 km/h vauhdilla ja lentoasema saavutetaan Helsingistä puolessa tunnissa ja Tikkurilasta 8 minuutissa. Liikenne kulkee osin
maan päällä, osin tunnelissa.
Länsimetro Suomen suurin
Länsimetro valmistunee 2016. Tuolloin Ruoholahden nykyiseltä pääteasemalta pääsee 16 minuutissa Es-
Jyrki Vättö
NTeollisen muotoilun kansainvälinen järjestö International
Council of Societies of Industrial Design (Icsid) valitsi marraskuussa 2009 Helsingin – 46 hakijakaupungin joukosta – vuoden 2012 World Design Capitaliksi eli maailman muotoilupääkaupungiksi. Asema myönnetään joka toinen vuosi vain
yhdelle kaupungille maailmassa. Statukseen myönnettävältä
kaupungilta edellytetään muotoilun alalla osoitettua mainetta, johtajuutta ja toimintaa. Kyseisen vuoden aikana kaupungin tulee myös tarjota kansainvälisesti kiinnostavaa ohjelmaa.
Helsingin hakemus oli yhteishanke Vantaan, Espoon,
Kauniaisen ja Lahden kanssa.
Hakemuksen mukaan Helsinki suuntautuu muotoilupääkaupunkina tulevaisuuteen ja pyrkii liittämään muotoilun tiiviisti osaksi kansalaisten elinolojen
kehittämistä. Vuoden teemaksi
on valittu ”Open Helsinki –
Embedding Design in Life”.
Keväällä 2011 SKTY:n kunnianhimoinen IFME 2012 -seminaariprojekti sai Kansainväliseltä designsäätiöltä WDC-statuksen. Tämä oikeuttaa mm.
käyttämään tilaisuuden yhteydessä WDC-tunnusta. Seminaarin teemana on ”Plan, design,
construct and maintain… for
a better future”.
Ensimmäinen designpääkaupunki oli Italian Torino
2008. Samaista kunniaa sai
2010 toteuttaa Etelä-Korean
Soul, ja ensi vuonna status kuuluu siis Helsingille.
Kehärataa pitkin pääsee kohta Helsinki-Vantaalle.
poon Matinkylään vajaan 14 kilometrin pituista metrolinjaa pitkin.
Metron on laskettu kuljettavan tällä osuudella yli 100 000 matkustajaa
vuorokaudessa. Koko metrolinjan
Helsingin Vuosaaresta Espoon Matinkylään tulisi kulkea tuolloin automatisoidusti, ilman kuljettajaa.
Länsimetro on tällä hetkellä Suomen suurin infrahanke, jonka myötä syntyy mm. noin 3 miljoonaa kuutiota kalliomursketta. Hankkeen kokonaishinnaksi on arvioitu noin 714
miljoonaa euroa. Rakentamista voi
seurata os. www.lansimetro.fi.
Pisara sujuvoittaa Helsingissä
Joukkoliikennettä pyritään Helsingissä parantamaan myös Pisara-radalla, joka kulkisi joskus 2019 maan
alla Pasilasta Töölön kautta keskustaan ja sieltä Hakaniemen kautta
takaisin Pasilaan (ja tietenkin myös
toisin päin). Hankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi on jo valmistunut. Sitä vastoin
päätöstä arviolta 740–1 040 miljoonan euron hankkeen toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Kaupunkiradan
tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn, kapasiteetin ja toimintavarmuuden lisääminen.
Köysiradalla Hakaniemeen
Kun Laajasalon öljysataman paikalle rakennettava, noin 10 000 asukkaan Kruunuvuorenranta valmistuu
joskus 2020-luvun puolivälissä, niin
sieltä saattaa päästä köysiradalla Hakaniemeen, josta pääsee kätevästi
Pisaralla Pasilaan. Pasilasta voi matkustaa lähijunalla vaikka Tikkurilaan,
josta pääsee Kehärataa pitkin lentoasemalle. Sieltähän pääsee vaikka
maailman ääriin tai ainakin Pariisiin.
Pariisissa voi jo nyt matkustaa 6 miljoonan kanssamatkustajan kanssa
jopa viidessä kerroksessa kulkevassa
metroverkostossa, jossa on yhteensä
368 asemaa.
● Jyrki
Vättö
Kuntatekniikka 4/2011
25
Livet efter årsdagarna
NÅrsdagarna i Åbo kom och
gick. Outi Kapanen och Eila
Kesti från Åbo såg till att allt
gick som smort, och föreningens konferensmästare skötte
om resten. Samtidigt som vår
85 år unga förening hade sina
årsdagar, så ordnade det också en kommunteknisk utställning YT11. Utställningen var
den 15 i raden, och eftersom
den ordnas vartannat år, så är
den också in i sitt trettionde
år. Utställningen drog cirka
5 000 människor på plats,
och våra egna årsdagar 331
personer – som är det klart
bästa resultatet någonsin –
med en cirka 10 % ökning till
det tidigare rekordet.
Årets kommuntekniska
prestation gick till Helsingfors underjordiska generalplan. Priset väljs varje år av ett
grupp av representanter från
olika tekniska tidskrifter samt
Helsingin Sanomat, och även
om vi fick in en hel del goda
förslag till årets prestation, så
var rådet/juryn helt överens
om, att generalplanen var
den absolut bästa. Hedersomnämnanden gick dessutom
till Vanda stad för byggandet
av Vitbäcksvägen i Dickursby
samt till Åbo stad för ett samarbete mellan stadens tekniska sektor och museiverket,
om hur man tar i beaktande
kulturskikten när man bygger
ut infrastrukturen.
Antti Korte in i styrelsen
Som bekant så sitter styrelse
medlemmarna i tre år åt taget, och varje år byts 3 ut mot
nya. På grund av den tragiska
bortgången av vår vän Kimmo Laula, så valdes Raisios
stadsingenjör Antti Korte in
för resten av Kimmos tid i styrelsen, alltså för 1,5 år och
denna specialåtgärd godkändes av årsmötet. Som andra
specialitet föreslog valnämnden och verksamhetsledaren
(alltså jag), att vår ordförande
Jorma Vaskelainen skulle
fortsätta med en annan treårs
period – mest p.g.a. Finland
och FKTF ännu är djupt med i
IFME, med vår kommande
IFME2012-kongress. Dessutom fortsätter ordföranden
i IFME i tre år till som ”President Past”, och vi såg ingen
anledning att byta ut Jorma
mot någon annan.
Två från styrelsen utgår i
alla fall fr.o.m. 1.1.12, och det
är då fråga om Leila Strömberg från Jyväskylä och Milko Tietäväinen från Tammerfors. In istället för dessa
två kommer Päivi Ahlroos
från SITO samt Jere Klami
från Uleåborg. Valnämnden
fick också två nya ombord, då
Jan Olin samt Tom Granström hade meddelat, att de
inte vill fortsätta. Istället för
dessa två valdes in Terhi Tikkanen-Lindström från WSP
samt Kai Söderlund från
Mariehamn. Man kan bara
önska alla nya välkomna, och
hoppas, att ni ställer upp med
samma iver och dedikation
som de tidigare hade.
Internationella gäster
Traditionellt bjuder vi in representanter från Norden till vå-
26
Kuntatekniikka 4/2011
Puheenjohtaja/Ordförande
ra årsdagar (och vi blir i vår tur
inbjudna till de andras årsdagar), och i år var Inger Sundström från Sverige, Anders
Thanning från Danmark
samt Anna Gudrun Gylfadottir från Island på platts.
Norrmännen lyste med sin
frånvaro även i år. Från Estland kom både ordförande
Ain Valdman och vice ordförande Ilmar Link. dessutom
hade vi för första gången representanter från Ryssland och
närmare bestämt Sankt Petersburg med, dvs. Maksim
Likhogrud samt Vladimir
Sidelnikov.
Nästä år blir det
Helsingfors
Nästa år blir det då Helsingfors, i samband med
IFME2012-kongressen. Årsmötet kommer då att äga
rum 4.6, tidigt på måndag
morgonen – före det andra
programmet börjar. Jag hoppa att ni då alla kommer till
kongressen, och att vi slår rekordet av finländare från Åbo
– och igen med +10%. Intresset för våra dagar i nästa år
har varit stort, och som en liten detalj kan jag berätta, att
den svenska föreningen SK-TF
kommer också att ha sitt årsmöte i Helsingfors under konferensen. Skriv alltså upp i kalendern ”IFME2012 / Helsingfors (+ Tallinn och Stockholm)
/ 4–10.6.2012!
● Danne Långström
verksamhetsledare
FKTF ute på vift
Isländska ordföraren Erlandur
”Elli” Hjalmarsson
SKTY:N HALLITUS
NTuula Smolander och underskriven var på de isländska
årsdagarna i Dalvik, norr om
Akureyri. I år var där inga vulkanutbrott – det kom först 2
veckor senare. Islänningarna
tog väl hand om oss – som
vanligt, och vistelsen där var
påde angenäm och givande.
I diskussioner med den isländska ordföraren Erlandur
”Elli” Hjalmarsson kom vi
preliminärt överens om, att
IFME-styrelsen kommer att ha
ett av sina två möten 2013 på
Island – vare sej det blir på våren eller hösten besluter vi om
i nästa IFME-möte i Johannesburg i november. Trävligt i alla fall, att också Island vill vara
med inom IFME.
Utställningsgruppen YT
i Berlin
Utställningsgruppen YT var
och tog exempel i Berlin, på
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 625 5055, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 434 3409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 4438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 459 4601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
hur man ordnar mässor –
med tysk precision, hur man
använder teknik för att köerna vid ingångarna skall minska osv. I Åbo prövade vi oss
av ett nytt system redan, men
där finns det ännu mycket att
lära... och mycket nytt lärde vi
oss. Mellan raderna så hann
vi in på EN öl, och också ut på
en Trabiant- safari.
●Danne
Långström
verksamhetsledare
www.ukty.fi
VALTION PUUTUTTAVA
UIMAHALLIEN
ENERGIANKULUTUKSEEN
NUimahallien rakentaminen ja saneeraus on
Monella laitoksella olisi tässä paljon teke-
kuumimmillaan näin kesän alussa. Ensi syksynä
mistä. Jos tuntuu, etteivät omat eväät riitä, oli-
valmistuu muun muassa Porin uusi uimahalli.
si haettava apua asiantuntijoilta. Väitänkin, et-
Siihen kohdistuu paljon odotuksia, onhan siellä
tä tuhlaamme laitoksissamme erittäin paljon
mukana kosolti uutta tekniikkaa, muun muassa
energiaa ja meillä menee euroja taivaan tuuliin.
aurinkoenergian hyväksikäyttöä. Myös monia
Näinhän ei saisi olla. Valtion taholta olisi kiirees-
työmaita on käynnistymässä.
ti puututtava uimahallien energiankulutukseen,
Tästä päästäänkin taas meille kaikille tärke-
jotta päästäisiin asioissa mallikkaasti eteenpäin.
ään aiheeseen: miten käytetään rahat kustan-
Koska valtio jakaa rahaa, niin sen tulisi myös
nus- ja laatutehokkaasti oikein. Siinä on teknii-
vaatia, että rahat käytetään kustannustehok-
kan ihmisillä miettimistä. Laatu puhuttaa tänä
kaasti.
päivänä eniten. Jos haluamme laadun paranevan, meidän on muutettava ajattelutapaamme.
Niin kauan kuin päättäjillä ja rakennuttajilla on
erilaiset käsitykset siitä, miten hyvään laatuun
päästään, toivoa paremmasta ei juuri ole. Heidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen saavuttaakseen yhteisen tavoitteen eli hyvän ja laadukkaan lopputuloksen.
Ensi vuoden uimahalli- ja
kylpyläpäivät 7.–9.2.2012
Yhdistyksessämme on päätetty, että ensi vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät
ovat 7.–9.2.2012. Päivät järjestetään tuttuun
tapaan laivaristeilynä. Laitathan ajan kalenteriisi,
jotta pääset kuulemaan viimeisintä tietoa uimahalli- ja kylpyläasioista. Tavataan laivalla.
Haluan tässä muistuttaa niitä jäseniä, jot-
Uimahallit eivät vieläkään tiedä
energiankulutuksestaan
ka syystä tai toisesta eivät ole vielä muistaneet
Edessä olevat haasteet tulevat olemaan vaati-
maksaa jäsenmaksuaan, hoitamaan maksunsa
via. Kaikki merkit viittaavat siihen, että esimer-
välittömästi, jotta saamme pidettyä yhdistyksen
kiksi energiakustannukset nousevat huomat-
pyörät pyörimässä. Teemmehän näin!
tavasti. Niiden kurissapitämiseen pitää panostaa, jos halutaan rahojen riittävän yhteiskunnan
pyörien pyörittämiseen. Jotta uimahalli toimisi
hyvin, se kuluttaa erittäin paljon energiaa. Tällä
hetkellä vain harva uimahalli on perillä energiakulutuksensa rakenteesta.
Olemme kuluneen vuoden aikana keskustelleet melkein kaikkien uimahallien ja kylpylöiden edustajien kanssa tehdessämme uimahalli-
Terveisin,
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
ja kylpylärekisteriä opetusministeriölle, eikä hyvältä näytä. Laitoksista vastaavien henkilöiden
tulisi nyt katsoa peiliin ja miettiä, mikä on heidän laitoksensa laatutaso ja onko sen toiminta
kustannustehokasta. Näyttää todella siltä, että
kunnissa tapahtunut hallinnon hajauttaminen
johtaa meidät ojasta allikkoon, koska kukaan ei
tunnu vastaavan mistään.
Kuntatekniikka 4/2011
27
Pietarin-risteily siirtyy,
Jyväskylä kutsuu lokakuussa
Kuntien Putkimestarit
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä
on noin 300. Kannattajajäsenistö
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
NMaaliskuun koulutusristeily peruuntui suureksi pettymykseksemme. Ohjelma oli pitkään
valmisteltu ja saatu hyvä sisältö rakennettua. Tutustumiskäyntiäkin oli pitkään pohjustettu, ja
isännät olivat valmiit vastaanottamaan meidät. Sitten talvi teki tepposensa. Pitkään pelätty ja
seurattu jäätilanne vain paheni
ja paheni, kunnes lounaasta puhaltavat tuulet lopulta pakkasivat
jäät niin, että vain muutama päivä ennen lähtöä koko matka jouduttiin perumaan.
Tästä kaikesta kuitenkin
opimme sen, että perinteisen
koulutusristeilyn ajankohtaa täytyy miettiä tarkemmin. Koulu-
Antti-matonpesualtaat
ja -mattomankelit
Puhdasta mukavuutta
matonpesuun.
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
tusristeilymme perinteeksi tuntuu
tulleen jäiden ryskyminen keulassa niin, että luennoitsijoiden äänenkäyttö on kovilla.
Yhdistyksen hallitus piti huhtikuussa kahden täyden päivän
suunnittelukokouksen, jossa pohdittiin mm. peruuntunutta risteilyä. Päätettiin, ettei tutustumiskäyntiä Pietarin vesilaitokseen
Vodokanaliin peruta. Ajankohta
suunnitellaan uusiksi, mutta tutustumiskäynti tullaan siis vielä
järjestämään.
Syksyn koulutuspäivät
Jyväskylässä
Hallituksen suunnittelukokouksen
varsinainen työ oli syksyn koulutuspäivien ohjelman valmistelu. Tässä myös onnistuttiin, ja ohjelma julkistetaan lähitulevaisuudessa.
Putkimestariyhdistyksen koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä 12.–14.10.2011. Päivien
ehkä mielenkiintoisimpia aiheita
on ”Päivystysjärjestelyt Suomessa”. Yhdistys käynnistää selvityksen siitä, miten varallaolojärjestelyt on toteutettu eri laitoksissa.
Ennakkotietojen perusteella voi
sanoa, että käytännöt ovat uskomattoman kirjavia, vaikka toimintamme perusteita määrittelee
mm. laki.
Mikä on nykypäivän esimies?
Kys y lis ät iet oja
ja pyydä t arjous !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
project@antti-teollisuus.fi
www.antti-teollisuus.fi
28
Kuntatekniikka 4/2011
Päivien aikana haluamme myös
kartoittaa keskustelujen kautta
jäsenistömme näkemyksiä muun
muassa esimiehen asemasta ja
tehtävistä – eli mikä on nykypäivän esimies? Myös oma alamme
on jakautumassa erikoisosaajiin,
kuten tuntuu muillakin toimialoilla tapahtuvan.
Mutta mitä riskejä tämä saattaa aiheuttaa esimerkiksi varallaoloon eli siihen lakisääteiseen
velvoitteeseen, että olemme vas-
tuussa vesihuollosta toimialueillamme 24/7? Pystymmekö reagoimaan poikkeavana työaikana kaikkiin mahdollisiin häiriötilanteisiin?
Laitosten saneeraustoiminta
laahaa perässä
Laitosten saneeraustoiminta laahaa pahasti saneerausvelan perässä. Vain muutamilla laitoksilla asia tuntuu olevan hallussa,
kuten esimerkiksi viime vuonna
saimme Vaasassa kuulla.
Lokakuun päivillä kuulemme muutamien laitosten toimintamalleista ja -tavoista verkostosaneerauksissa etenkin, kun
työtä tehdään yhdessä muun
infran saneerauksen tai rakentamisen yhteydessä. Yhteisillä toimintamalleilla voidaan saavuttaa
huomattavaa kustannustehokkuutta sekä helpotusta saneerausten lisääntyessä, mutta laitosten henkilöstön vähentyessä.
Syksyllä on siis luvassa mielenkiintoisia aiheita, joten tervetuloa
kaikki Jyväskylään!
Yhteisellä asialla
vesihuollon puolesta,
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
!1++)./),,!/.14.2!!23)9 *!
+UNTAMARKKINAT
% $$!
(& $!#!$$"$%
""$%
# +OMMUNMARKNADEN
+%2+)5))++/.! +,/<8<
3/123!).!
+,/<8<
K(
)*K
%K+%***&
+%**
'MM@3;7<//?7</=<B<A/:77A=<
6/::7AB9@3@@/;B9/</=:3C73<
>B=:B3723<>B=:B38=6A/873<
>/<33:793 9:=TJT
=A@79=::/
''''
ěB<</<;=<79/</C/7<3<
/@7/9/@>/:C3:B
ě8/<9=6A/7@A/A73A=F6A37@9B<</@A/
ě*!<AFP;/?997</@3;7<//?7
ě*/:=B@9?77@7<6=7A=A=7;3A
+!@@/9B<A73<<M9P9B:;/@A/
ěB97=9=B:BAB9@3</8/<9=6A/7@
9/A@/B@
ě&;7@A/8/=68/B@/;;/A7::7@3@@/
9=B:BAB9@3@@/
ě*/723:/7A=@A3<BB@7AB:3;7<3<
ě=<79B:AABB?7<3<97?8/@A=
ě)=@7//:7<3<;327/8/
=@/::7@AB;7<3<
ěB<A/23;=6/<93
ěB<A73<8/C/:A7=<AFP<8/9=
C/:A7=<:7793<<36/<9937@@/
)7<7<3<97?8/8/?/2/A
ěB<</<A39<7@3<8/F;>M?7@AP
A=7;3<@M69P7@3A/@7=7<A7>/:C3:BA
ě@B;7@3<@A?/A357/A8/9B<</A
ě+B@7>3:/@AB@:/97
ě//>=:7A7799/8/A/:=B@9B<<7@@/
8/@3B2B7::/
ě:;/@A=/::7/<@@79B<A73<
7:;/@A=AFP<AB93</
ě+B@7BABC/3<3?57/8/3:7<937<=A
ě8/<9=6A/7@A/F;>M?7@AP<
@B=83:B@A/
B<A/;/?997<=7::/9/6C7:/8/?/C7<A=:/
>/:C3:B7@A/C/@A//'/:;7/(/C7<A=:=7@@/
A/?8=::/:=B</@A/@/://AA38/@39M>73<AM
@B=:/7@A/8/;/93//@FPAMCMM/6C7:=7@@/
8/?/C7<A=:=7@@/C=7A;/9@//;FP@3AB
9MA33<C/?/AB7::/;/9@B:7>B7::/
!$"##$"#$#
?/C7<A=:/9B<A/A/:=$>/:;7/H
>B63:7< T
! )3;7</?73?J7<4=?;/A7=<@7<@:/5JBA@AM::/?3
$!
Inträdet och alla evenemang är gratis.
'
ěũAM>/:C3:B:://@7/<AB<A78/>/:C3:BA
F6A37@>/:C3:BB<
ěũ.6A37@>/:C3:B>7@A38=9/7@33<9B<A//<
ěũB@A/<<B@A36=99BBAA/://2B99//::/
:32C/:/7@AB@A39<779/::/
ěũ'/:C3:B@3A3:7
ěũ*3?C3F@A/:A7=
ěũ*B:=9@3::7@BB@@B=@7AB@9MFAM<APP<
8=6A/;7@=AA33::/
ěũB<A73<8=6A/;7<3<?3;=<AA77<
>?=@3@@73</CB::/
ěũ=B:B9B:83AB@=>/@BB27@ABB
J/8/<9=6A/7@A//:9=:B9=@A/8/
:7793<<3AB?C/::7@BB23@A/
ěũ=<@3?<78=62=<C/@ABBAB:=9@3::7@3@A/
8=6A/;7@3@A/8/?7@973<6/::7<</@A/
ěũ*/?9/@AB@:/BA/9B<</<AFP<9367AAM;7<3<
ěũB<A73<BB27@ABC/A?/93<A33A
J6/::7AB@=683:;/8/AB:3C/7@BB23<
@BB<A/
ěũ*/@/>/7<=AA/;7@3<6/<9/:BB@
J9B7<9/6/::7AB@=683:;/C/79BAA//
9B<A73<A/:=B23<A/@/>/7<=AB9@33<
=;;B<3?</@6B@
03@P9@/2?3@@
B<23?;/?9</23<
:>5/A/<
3:@7<54=?@
' ##!
&<@2/5 9: J
*=?@2/5 9: J
!!*!!
=;;B<4P?0B<23A=16B<A/:36A7
$!(!7<:/<2@3<2/@A=?3C3<3;/<57<=;
23<=S3<A:75/4P?C/:A<7<53<=;;B<4P?0B<23A=16BA@AM::/?</
/??/<53?/?3AAI3?A/:@3;7</?73?=167<4=?;/A7=<@7<@:/5=;
2/5@/9AB3::/4?N5=?
'N>:/A@H<<@23@@BA=;;N<5/4P?3A/5@=;A7::6/<2/6N::3?@3?C713
4P?9=;;B<3?</3@AM::3?BA@7</0M@A/>?=2B9A3?>N=;;B<3?
</@6B@J9=;=16CM:823;@=;7<A?3@@3?/?8B@A275
23AH<@9@>?N975/6BCB2@3;7</?73A@27@9B@@7=<@4=?B;;32C3?
9/?>/?A7:32/?</4?N</::/23>/?A73?@=;@7AA3?7=;;B<4P?0B<23A@
@AF?3:@3)3;7</?73AM53??B; 9:TJT
$! !!# )"%"
ě<<=C/A7C//?03A@A723?L:/,/@/@8B9CN?2@27@A?79A
ěũ?N</<<=<@A7::/<@AM::<7<5J?39?FA3?7<573AA<PA@9/:
ěũ)>?7193?)C3<@9H<:/<27@P;;/?</3:
ěũ/<;/<7<A35?3?/>N@C3<@9/#
ěũ)A/A@;/9A3<=169=;;B<3?</
ěũB?>/?3?/;3273@A=?;3<
ěũ:/?@>?N9
ěũ,/263A3?23A727<9=;;B<#::A4?N<9=;;B<</;<A7::CM5</;<
ěũB?9:/?/@=17/:=166M:@=CN?23<>N@C3<@9/#
ěũ?/;A723<@@9=:/=16*>NA/:3A
"#)!##("#$!$!
!1++)./).3)0::,,)++;
!1)!..%).++/.%.
4(%,).
-!1)!..%2).++/.%.
+4.3!,))33/7
'/:;7/@AN?4P?1/4O=16?3@A/B?/<5@3?C713<>N=;;B<
;/
;/?9</23<?3@A/B?/<53?</08B2@:B<16@/::/23?@/:A
=16@PAAB9/<03A/:/7?3@A/B?/<53?</=161/4O3?</
=
=
=19@N;329B>=<53?@=;?3@3?C3?/A@>N4P?6/<2
"!%#!*!!)!
??/C7<A=:/$>/:;7/HA4< R
##!#
/?7/<<3)7<99=<3<A4<! RR
3>=@A!;/?7/<<3@7<99=<3<$9B<A/:77AA=H
)##* ) !!# )%)!&"!
DDD9B<A/;/?997</AH">N@C3<@9/
/0%!6(3%6261)36+2)).!1*/42066..;32)33%%3 (3%6$%./3/3
.!""+/.3!+3-%$&;1%3!'."4$1/2#(61%1/.3!+3%1
3=2=A/;;3A37AMB<A/;/?997<=7::/
%MFAA37::3/@3AA/8/A8=A9/=C/A;3<<3@@MC/6C7@A/<33A;B9/</=:=<@/B<A/;/?997<=7::/
,7CM<A/?3?A7::=;;B<;/?9</23<
+A@AM::/?3@=;039?M4A/A@7<<M?C/?=A=;
/@A?/7<:/<2&F
7<=1A7C3&F
:7<799/@MMA7P
</:F@A71/&F
>A3399/?7:77AA=
?=<3A@7AF@F6A7P&F
@7/</8=A=7;7@A=QAG=D&F
)''/:C3:BA&F
@B;7@3<?/6=7AB@9367AAM;7@93@9B@(
@B;7@>/:C3:B@MMA7P)'
AA3<2=32&<3&F
B27/A=?F6A7PA
BA=93@9B@&F
3@A-3@A3?<=A3://5/
3@A-3@A3?<'?3;73?=A3:/A/8/<=99/
B7:23?1=;&F
B@7<3@@4=?B;&F
/@/A7<=&F
3?7=<)=:BA7=<@&F
?/;=7<:/<2&F
/;71=&F
757?=/2
757A/:;7993:7
=1A/5=<&F
27A/'?7;/&F
27A/'B0:7@67<5&F
*%3AD=?9@&F
:M;M&<'/?/@A/BB;3AA/?F
;>=D3?&F
<23?=&F
<4=&F8
@>3?7/?3&F
A3:M/?8/:/<@=@7//:78/A3?C3F@>77?7
9@=A3
C3<A7G3?&F
/17:7A3&F
7<<7@6=<@B:A7<5?=B>
:3E7;)31B?7AF&F
/<;/9&F
,'B0:71'/?A<3?&F
'
FC7<C=7<A7/:779933::M=683:;/
M;33</A9/7:B&F
4,/67<9=C/9BBAB@F6A7P&F
<4=3<A3?7<:/<2&F
<4=?&F
<<=4/1A=?&F8
%%&.K
<<=A77;7&F
<A?B;
B@A7A7/&F
))'/:C3:BA&F
E=<=@&F8
.
MA3:/7A=@F627@AF@
'')=4A&F
B:97@8/F9@7AF7@/:=83<
A=7;763<97:P:77AA=
FAF
B:97@A3<8/6FC7<C=7<A7/:=83<:77AA=
/<@/7<CM:7@3<:7799BCBB23<8/
F6A37@AFP<93@9B@&
/<@/:/7@=>7@A=83<:77AA==
/?AA/93@9B@&F
/B>>/:36A7&F
367AF@C/;;/7@A3<'/:C3:B@MMA7P
3@97<M7<3<,/9BBAB@F6A7P*/>7=:/
3C/
7<</?>@&F
B<A/?39?F&F
'
B<</<*/7A=/&F
B<A/9/;/?7<=B:BAB@
B<A/:77A=<>=68=7@3<8/3A3:M<9B<A73<
F6A37@AFP=683:;/
B<A/:77AA=
B<A/?/6=7AB@&F8
B<A73<*73?/&F
,')*B93</&F
//@A/?7M679:7<799/
/>@7/@7/C/:ABBA3AAB
/>*7=7C/A7:/A
/B@A33<>3?639B<A=BAB@93@9B@
3/@3':/<7<:/<2&F
39=:/?'?7<A3:
7<2=?S&F
7<5@=4A&F
=571/
=57B;&F
B;7?=B>&F
//<;7AA/B@:/7A=@
//@3BAB>=:7A779/<F6A37@AFP?F6;M.*(
//@3BABC3?9=@A=8///@3BAB>=:7A779/<
F6A37@AFP?F6;M
/?7=S=?>=?/A7=<&F
/?997</;327/
327C3?99=&F
367:M7<3<B<A/>/:C3:BA
3>1=&F
3?79?/A=@:/@A3<@B=83:B&F
3A?=>=:7?33</
3A?=>=:7/0&F
71?=A73A=)B=;7&F
793C/&F
=A7C/=F
3A=?39&F
%7@1/F/6&F
%=?23/'/<997)B=;7&F8
%=?271%-%=;;B<71/A7=<&F
%=CB;&F
%B=?7)B=;7?F
%B=?A3<.@AMCMA
79=A73H@B<<=A
&>3AB@/:/<;;/AA78M?83@AP&
?F
&''=68=:/
&FB@A/C'/B:750
&F323<5?3<)31B?7AF0
&F/A9/6B=:A=0
&F%F:B<2?=B>0
/1@/A/&F
'/>3?7<93?MF@&F
'3:1=7<:/<2&F
'6/?;/)3?C713&F
'*)3?C713@&F
/27@@=<:B=A3:@(3@=?A@
(/93<<B@:36A7
(/93<<B@A=7;7@A='=68=:/&F
(/<A/@7>7
(7<<39=A7)MMA7P
/<=H/C3<A7@&F
)3;/<A7E7<5B/%=?271/&F
)77C=B@,=7AA=&F
)+/:B33A
);/?AB;&F
)<==07&F
)=9=@=A3:@
)&'/:C3:BA&F
)>=?AA7'/@@7
)A/S>=7<A&F
)B113@@'=7<A&F
)B=;3<?7::7@C3?9=A
)B=;3<7A@3<M7@FF23<8B6:/?/6/@A=)7A?/
)B=;3<3<<3::77AA=7<@9/3<<3:9:B003<?F
)B=;3<B<A=:779B<A/:77AA=
)B=;3</@A3<'/?:/;3<AA7
)B=;3<779B<A/8/+?637:B)+?F
)B=;3<@/7?//<6=7A/8/:77AA=
)B=;3<*/9@7:77AA=?F
)B=;3<*7://8/C/@ABB&F
)B=;3<*B?C/9/;3?/&F
)B=;3<+B@F?7AF@93@9B9@3A?F
)B=;3<,3@7:/7A=@F627@AF@,,.
)B=;7H,/:A7=9=<AA=?7
)B'3??F
)F4=&F
/7A=>?=H7:7A&F
*36F?F
*378=(3<A&F
*39:/&F8
*3?C3F23<8/6FC7<C=7<<7<:/7A=@*
*3?C3F@A/:=
*7:/9=<@B:A7A*&F
*7:/@A=93@9B@
*7;;7)=4AD/?3&F
*=9;/<<7&F
*=F=A/BA=7<:/<2&F
*?/HE&F
*?7>:/<&F
*FPA3?C3F@:/7A=@
&;/7@BB23<6=7A=&F
/:=>//&F
,/:A7=9=<AA=?7
,/:A7=C/?/7<;7<7@A3?7P
,/<6B@8/:M67;;M7@>/:C3:B<:77AA=?F
,/<6B@AFP<93@9B@:77AA=3<A?/:4P?0B<23A
4P?235/;:/@CM:?F
,/>=
,*)@MMA7P
,797<57<3&F0
,7@;/)=4AD/?3&F
79A7=&F
-)&.>?=&F
*
.?7AF@@B=;7H
Kuka määrää tahdin ja miten
kuntien omistamissa osakeyhtiöissä?
OMISTA OIKEIN, JOHDA OIKEIN!
Kuntien yhtiöiden määrä on lisääntynyt ja niiden
en
merkitys on jatkuvasti kasvanut. Kehitys
askarruttaa kuntien johtoa ja poliittisia päättäjiä.
jiä.
Suositusta Kuntayhtiöt-kirjasta on otettu kolmas
as
ja täydennetty painos. Kirja on oiva työväline
kuntajohdolle ja luottamushenkilöille
sekä kuntien osakeyhtiöiden
johdolle ja hallitusten jäsenille.
● Millainen strategia valitaan omistamiseen?
● Mitkä ovat vallan ja vastuun rajat yhtiöissä?
● Kuka lopulta johtaa: toimitusjohtaja, hallitus
vai kenties kunnanhallitus tai kunnanjohtaja?
● Miten yhtiötä valvotaan?
● Millaisilla pelisäännöillä hallitus toimii?
● Tilintarkastuksen rooli?
KIPERIIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSET
ANTAA NELJÄN ASIANTUNTIJAN
LAATIMA HELPPOLUKUINEN PERUSTEOS KUNTAPÄÄTTÄJILLE!
Kirjoittajat:
Pentti Hakulinen
kokenut kuntajohtaja ja
Audiatorin entinen toimitusjohtaja
Heikki Niskakangas
Aalto-yliopiston Helsingin
kauppakorkeakoulun professori
Pasi Pönkä
yhtiöoikeuden tuntija,
lakimies Kuntaliitto
Ville Pönkä
tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
as
m
l
o
K nos
pai
HEI
KK
I N
ISK
PEN
TTI
AK
HA
KU
AN
LIN
GA
EN
S
VIL
PA S
LE
PÖN
I P
ÖN
KÄ
Ku
nta
yht
iöt
Om
ist
sakKunn
aja os
a
e
n j
a p yhti n om
is
ö
ää
ttä n ha tama
llin
jän
n
to
kä
sik
irj
a
KL
-KU
STA
NN
US
OY
Ko
lm
as
y
tä
de
nn
e
tty
pa
ino
s
Kustantaja:
KL-Kustannus Oy
112 sivua
Hinta: 42 euroa (sis. alv.)
Ryhmätilaushinta: Yli 5 kpl -10 %.
Myynti ja tilaukset:
Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti
julkaisumyynti@kuntaliitto.fi
puh. 09 771 2199
ONKO OMAN KUNTASI YHTIÖIDEN OHJAUS KUNNOSSA?
KÄ
Helsinki täydentää vanhoja lähiöitä
pistetaloilla ja lisäkerroksilla
KAUPUNKIEN
TIIVISTÄMINEN
on edessä
koko maassa
Helsinki haluaa lisää
asuntoja täydennysrakentamisella. Vaihtoehtoja ovat mm. lisäkerrokset ja vanhojen talojen väliin rakennetut
uudet pistetalot. Kaupunkien tiivistäminen
on edessä muuallakin.
Oulussa ja Tampereella
kaupunkien keskustoista haetaan paikkaa lisärakentamiselle.
TEKSTI ja KUVAT Riitta Malve
NNHelsingissä täydennysraken-
tamisen vauhdittamiseksi perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä, joka sai työnsä päätökseen 2010 lopussa. Toiminta jatkuu projektiluontoisesti.
– Nyt on tärkeää saada liikkeelle ensimmäisiä täydennysrakentamiskohteita talo- ja kiinteistöyhtiöissä, koska hyvät esimerkit innostavat toisia, sanoo
projektinjohtaja Mari Siivola
Helsingin kaupungilta.
Lisärakentaminen keskittyy pääasiassa olemassa olevi34
Kuntatekniikka 4/2011
en palvelujen ja infrarakenteiden äärelle, mikä vähentää rakennuskustannuksia, energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Laadukkaalla rakentamisella kohennetaan myös asuinalueen vetovoimaa, joka on erityisen tärkeää taantuville alueille.
Lisäksi tonttimaasta on pulaa,
koska kaupungin rajat ovat tulossa vastaan.
– Uutta tonttimaata ei haluta
nakertaa viheralueista, vaan uusien asuinrakennusten toivotaan
löytävän sijansa esimerkiksi nykyisiltä tonteilta, Siivola toteaa.
Lisärakentamisen
porkkanat hakusessa
Helsingin omien kiinteistöjen lisärakentamismahdollisuudet kartoitettiin pari vuotta sitten. Kaupungin kiinteistöyhtiöillä on vain
kaksi prosenttia asuintonttimaasta, siksi myös muiden tontinhaltijoiden panosta tarvitaan.
– Lisärakentamisesta ja rakennusoikeuden myymisestä voidaan saada houkutteleva
vaihtoehto talo- ja kiinteistöyhtiöille suurten remonttien rahoittamiseen. Nyt haetaan rajaa porkkanoille, joilla hankkeiden toivotaan lähtevän liikkeelle ensimmäisillä alueilla, Siivola kertoo.
Vuokratonteilla on käytössä
täydennysrakentamiskorvaus,
joka on kolmasosa kaavamuutoksen tontille tuomasta nettoarvonnoususta. Korvaus voi olla kaksi kolmasosaa, jos rakentamisesta aiheutuu merkittäviä
kustannuksia. Omistustonttien
maakäyttökorvauksen alaraja
on nostettu yhteen miljoonaan
euroon. Myös pysäköintivelvoitteeseen kuuluvien autopaikkojen vähentäminen vaikuttaisi rakennuskustannuksiin.
Kiinteistöviraston toimistopäällikkö Esko Patrikainen korostaa kaupungin vuokratonttien ja yksityisten omistustonttien yhdenvertaista kohtelua samalla alueella.
– Kaupungin investoinnit ja
kannustimet eivät saisi nousta niin suuriksi, ettei hanke ole
kaupungille taloudellisesti kannattava. Toisaalta täydennysrakentaminen on kaupungille
kannattavaa, vaikka koko lisärakennusoikeuden arvo ylitettäisiin, Patrikainen sanoo. Hän
myös neuvoo täydennysrakentamisesta kiinnostuneita.
Elinkaariasumista
kotialueella
Kaupunki kehittää uusia suunnittelukäytäntöjä asukasyhteis-
RAKENTAMINEN
Laajasalon Kiinteistöt Oy:n väljästi rakennetulle tontille
on saatu mahtumaan kaksi pistetaloa puustoa
säästäen (kuva yllä).
Aravakruunu Oy:n 1970-luvulla rakennetut vuokratalot
(vas.) kasvavat näyttävillä lisäkerroksilla Laajasalossa.
HYVÄ ESIMERKKI LAAJASALOSTA
■ Hyvä
esimerkki lisärakentamisesta on Laajasalon Kiinteistöt
Oy:n hanke, jossa 1970-luvun rakennuskantaa täydennettiin
pistetaloilla ja lisäkerroksilla.
■ Samassa
yhteydessä vanhoihin taloihin lisättiin lämpöeristystä, hissit ja lasitetut parvekkeet.
■ Saadut
täydennysrakentamis-, energia- ja hissikorvaukset
kattoivat korjauskulut suurelta osin.
■ Kokemukset
olivat niin hyviä, että samalla alueella toimiva
yksityinen kiinteistöyhtiö rakentaa parhaillaan lisäkerroksia.
”Tiivistettäessä voidaan
tehdä myös jotain hienoa,
jolla tuetaan alueen kehitystä
ja vetovoimaisuutta. ”
Kuntatekniikka 4/2011
35
Oulu tukee taloyhtiöitä,
Tampere etsii
rakennuspaikkoja
Oulu kehittää keskustaansa,
johon liittyy ensi vaiheessa kuuden ydinkorttelin mittava lisärakentaminen ja kävelykatuverkoston luominen. Viime marraskuussa tehty päätös korttelien alle rakennettavasta Kallioparkista käynnisti uuden sopimuskierroksen tontinomistajien
kanssa. Nyt maanalaisen pysäköintitilan rakennuttaa kaupungin omistama pysäköintiyhtiö,
joka myös tulevaisuudessa operoi laitosta. Valtaosa korttelien velvoitepaikoista kohdentuu
kalliotilaan.
– Oulu tarjoaa veturikortteleille muihin verrattuna jonkin
verran edullisempaa sopimusta keskeisissä sopimustekijöissä, autopaikan hinnassa ja kunnallistekniikan korvauksessa.
Tontinomistajiin kuuluu sijoittajayhtiöitä, suuria toimijayrityksiä ja pienosakasyhtiöitä, Oulun
asuntotoimen päällikkö Jukka
Kokkinen kertoo.
– On perustellusti erilaisia sopimusehtoja, koska tapaukset
ovat erilaisia. Sopimusten julkisuus takaa tasapuolisuuden. Ne
ovat kaikkien nähtävissä päätösten yhteydessä kaupungin
verkkosivuilla.
■
Taloyhtiöitä tuetaan
päätöksenteossa
– Opastammekin etsimään yhteisen asiantuntijan, joka auttaa arvioimaan kyseisen korttelin lisärakentamisen kannattavuutta, auttaa sopimisessa,
luomaan toteutusmallin ja etsimään toteuttajaa. Näissä pienosakasyhtiöissä tulojen saamisen määrän ja ajankohdan tulee olla joko ehdottoman varmoja tai tulot on saatava menojen kanssa yhtä aikaa.
– Korttelien rakentamisen
toivotaan käynnistyvän Kallioparkin rakentamisen tahdissa.
Korttelit tekevät omat päätöksensä, joiden mukaan rakentaminen etenee ja kaupunki
päättää kortteleita kuultuaan itsenäisesti kalliotilojen aikatau-
36
Kuntatekniikka 4/2011
lusta ja suunnitelmista.
Täydennysrakentaminen tulee olemaan tärkeää myös uuden Oulun yleiskaavassa viiden
kunnan yhdistyessä. Kokkinen
kehuu Oulun maankäyttöpolitiikan pitkäjänteisyyttä.
– Raakamaata hankitaan koko ajan, ja vuokraamalla tontit turvataan jatkuva kassavirta.
Iso osa tulevasta täydennysrakentamisesta voidaan toteuttaa
kaupungin maalle. Näin Oulussa on onnistuttu pitämään
asuntojen tuotantomäärät korkeina, asumiskustannukset
kohtuullisina ja samalla turvaamaan kaupungin edut maanomistajana.
Tampere kartoitti
keskustan rakennuspaikat
Tampereella valmistui äskettäin luonnos Ehyt-selvityksestä, jossa tutkittiin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia
nykyisessä korttelirakenteessa
keskustassa ja koko kantakaupungin alueella. Sen taustaksi
tehtiin muun muassa rakennetun ympäristön arvokartoituksia keskustan ulkopuolella olevilla kerrostalovaltaisilla asuinalueilla.
– Selvityksessä toteutettiin
täysimittainen rakennuspaikkojen etsintä. Nyt ne ovat kartalla,
jota kiinteistö- ja taloyhtiöt voivat käyttää hyväkseen kaupungin ohella, kertoo selvitystä tehnyt arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys.
– Ajatuksena on, että arvoalueet säilytetään ja täydennysrakentaminen suunnataan
kohentamista kaipaaviin paikkoihin. Palveluverkon tukeminen on myös keskeinen tavoite,
Laakkonen-Pöntys sanoo.
Kaupunki toivoo tonttien tiivistämistä peruskorjausten yhteydessä. Kerrostaloalueiden
vuokratonteilla kannustimena
on mahdollisuus määräaikaiseen tontinvuokran alennukseen.
Myllypuron vanhan ostoskeskuksen ja pysäköintialueiden tilalle
nousee uusimuotoinen palvelukeskus, jossa on tilaa myös liikkeille
ja asunnoille. Valmistuttuaan palvelukeskus monipuolistaa alueen
asuntokantaa.
työssä. Pisimmällä ollaan Kontulassa ja Mellunmäessä, missä
kiinnostuneet yhtiöt saavat kaupungilta suunnitteluapua. Maunulassa tehtiin ensimmäiseksi
asukaskysely, johon vastanneista koottiin sparrausklubi työstämään ideoita eteenpäin.
Kyselyt ovat jo selvittäneet,
että perheet arvostavat eniten
asuinalueen lähikoulua ja päivähoitoa. Mutta palveluverkon
säilyttämiseen alueella saatetaan
kaivata laajamittaisempaa täydennysrakentamista.
Tieto siitä, että uutta naapuritaloa voidaan suunnitella yhdessä
kaavoittajan kanssa, on rohkaissut taloyhtiöitä. Näin on mahdollista saada lähelle alueelta puuttuvia asumismuotoja, jotka mahdollistavat elinkaariasumisen tutussa ympäristössä.
– Tiivistettäessä voidaan tehdä myös jotain hienoa, jolla tuetaan alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa
on lisärakentamisen yhteydessä
parannettu alueen julkisia tiloja.
Näin nykyisetkin asukkaat saavat
LISÄRAKENTAMISEN VAIHTOEHTOJA
UUSI RAKENNUS
LISÄKERROS
■ Helsinki
on avannut
ensimmäisen yleisen
täydennysrakentamissivuston www.taydennysrakentaminen.hel.fi.
■ Sinne
on koottu Kiinteistöliiton kanssa tietoa
taloyhtiön päätöksistä
ja koko prosessista.
■ Sivuille
KELLARIKERROS
ASUMISEEN
RAKENNUKSEN
JATKAMINEN
ULLAKKORAKENTAMINEN
on tulossa tietoa hyvistä esimerkeistä ja laskuri, jolla voi arvioida lisärakentamisen
hyötyä.
■ Piirrokset
lisärakentamisen vaihtoehdoista
ovat esitteestä, joka on
ladattavissa sivuilta.
RAKENTAMINEN
Vuosaaren täydennysrakentaminen on käynnistynyt. Vanha, matala myymälärakennus korvattiin
kerrostalolla, johon kuuluu kaksikerroksinen siipirakennus ja yhteiseen pihapiiriin myös rivitalo.
Talo, jossa heijastuu naapuritalojen 1960-luvun arkkitehtuuri, parantaa ympäristöä Vuotien ja
Kallvikin tien risteyksessä.
lisärakentamisesta hyötyjä, Siivola visioi.
Raha ei korvaa suuria
pihoja ja maisemaa
Kontulan aluearkkitehti Kaisa
Karilas on auttanut pariakymmentä talo- ja kiinteistöyhtiötä, jotka ilmoittautuivat täydennysrakentamisprojektiin. Kevään
kuluessa taloyhtiöissä käsitellään
viitesuunnitelmia – joista selviää
uusien rakennusten sijainnit – ja
päätetään jatkosta.
– Tietenkin hyvät kannustimet kaupungin taholta ja luotettavan rakentamiskonsultin löytäminen helpottaisivat ratkaisuja,
Karilas kertoo.
Toimitusjohtaja Juha Karjula Kontulan Huolto Oy:stä kertoo, että taloyhtiöt pitävät lisära-
kentamisesta kertyviä korvauksia varsin pieninä eivätkä projektin alussa syntyneet odotukset ole
vastanneet todellisuutta. Yritys
isännöi lähes kaikkia projektiin
osallistuvia taloyhtiöitä.
– Vaakakupeissa ovat saatava
korvaus ja menetetty piha-alue
tai maisema. 1960-luvun alussa
rakennetulla alueella kaavoitus
on varsin väljää, mikä on koet-
tu alueen vahvuudeksi. Suuret
hoidetut pihat ovat luoneet hienon sosiaalisen tapaamispaikan,
jossa yhdessä tekemisen mielekkyys on selkeästi näkyvillä. Tämän menettämisen tai radikaalin muutoksen rinnalla korvaukset tuntuvat varsin pieniltä, Karjula selvittää.
Asukkaita kiinnostaa Karjulan mukaan eniten se, mitä naapuriin tulisi, ja uuden asuntokannan omistusmuoto. Myös autopaikkavelvoitteen pienentäminen
lähes puoleen nykyisestä on herättänyt keskustelua.
– Vuokratonttien osalta on tiedusteltu, tuleeko kaupunki käyttämään pakkolunastusta, ellei
hanketta lähdetä viemään eteenpäin. Tietojeni mukaan näin ei
ole, mutta vuokrasopimusten
päätyttyä 2020 tietämillä tilanne
tietysti tarkistetaan uudelleen.
Muutamat taloyhtiöt ovat esittäneet, että voitaisiin keskustella
nykyisen vuokrasopimuksen tulevaisuudesta ja tontin lunastamisesta omaksi. N
Made in Finland
Yksi kone, monta työtä
Avant 700-sarja
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1400 kg.
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 3010 mm.
Avantilla ehtii - ajonopeus max 25 km/h.
700-sarja alkaen 28.120 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti
perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta
huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan
koneet ovat oivia talonmiehen apulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa
töitä ympärivuoden.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima alkaen: 9.890 € alv 0%.
www.avanttecno.com
Kuntatekniikka 4/2011
37
Paula Leppänen
Maa-aineskasoja Helsingin Sompasaaressa
Massojen sijoittamissuunnitelmat avuksi, materiaa
YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖTYKÄYT
Ylijäämämaiden sijoittamisessa ja hyötykäytössä on ongelmia
etenkin kasvukeskuksissa, joissa rakentaminen on kiivasta ja läjittämiselle on yhä vaikeampaa löytää tilaa. Yksi
ratkaisu massatalouden
tehostamiseen on sijoittamissuunnittelu.
● Paula Leppänen
FM, projektipäällikkö
WSP Finland Oy, Liikennetoimiala
38
Kuntatekniikka 4/2011
NN Helsingillä on ongelmia yli-
jäämämaiden sijoittamisessa
(Helsingin Sanomat 24.1.2011),
kun kaupungilla ei ole Vuosaaren
täyttömäen sulkemisen jälkeen
yhtään maanläjitykseen tarkoitettua vastaanottoaluetta.
Tilanne kuvastaa hyvin ylijäämämaiden sijoittamiseen etenkin
kasvukeskuksissa yleisesti liittyviä ongelmia. Rakentaminen on
kiivasta, ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vuoksi ylijäämämaiden läjittämiselle on yhä vaikeampi löytää tilaa. Kuljetusmatkat pitenevät, ja raskaan liikenteen tuottamat ympäristöhäiriöt
leviävät yhä laajemmalle.
Useammat käsittelykerrat ja
kuljetukset näkyvät myös rakentamisen kustannuksissa: nykyi-
sin puolet kiviaineksen hinnasta
muodostuu kuljetuskustannuksista (Pokki ym. 2009). Samaan
aikaan hyvälaatuisia aineksia on
vaikea saada etenkin kasvukeskuksissa. Ympäristön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön
liittyvät tavoitteet rajoittavat uusiutumattomien maa-ainesten ottoa luonnosta.
Kysyntä ja tarjonta
eivät kohtaa
Suomessa ylijäämämaiden jalostaminen ja hyötykäyttö on vielä
varsin tehotonta. Geologian tutkimuslaitoksen (Pokki, ym. 2009)
julkaisemassa kyselytutkimuksessa ylijäämämaiden kiviainesten
käsittelystä oli mukana 24 kuntaa. Niissä maaperän ylijäämäki-
viaineksista kierrätykseen päätyi
keskimäärin 25 prosenttia. Vain
yhdessä kunnassa hyödynnettiin
kaikki massat. Kallioperän kiviainesten osalta hyödyntämisaste oli
korkeampi, 65 prosenttia, ja kyselyyn vastanneissa yrityksissä peräti 90 prosenttia.
Hyötykäytön esteinä nähtiin
juuri jatkojalostus- ja välivarastointipaikkojen puute, toiminnan
heikko kannattavuus, ylijäämäkiviainesten saatavuus sekä lainsäädäntö. Myös asenteet ja markkinoinnin sekä alan toimijoiden
välisen yhteistyön puute jarruttavat ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä. Kysyntää ja tarjontaa ei ole saatu kohtaamaan, kun
toimijat eivät saa riittävästi tietoa
eri alueilla syntyvistä ja tarvitta-
RAKENTAMINEN
lipankit helpottavat kierrättämistä
TÖ ALKAA KAAVOITUKSESTA
vista massoista. GTK:n tutkimus
kuntien, yritysten ja viranomaisten toiminnasta kuvannee yleistä
tilannetta maassamme.
On selvää, että ylijäämämaiden käsittelyyn tarvitaan lisää
suunnitelmallisuutta, ja toimijoiden on haettava keinoja maaainesten hyödyntämisen edistämiseksi. Yhä uusille läjitysalueille on vaikea löytää tilaa riittävän
läheltä rakennettavia alueita. Toisaalta on kestämätöntä, että uusiutumattomia aineksia otetaan
luonnosta samaan aikaan kun
käyttökelpoista materiaalia läjitetään maankaatopaikoille.
Sijoittamissuunnittelu
tehostaa massataloutta
Yksi työkalu ylijäämämaiden
hyötykäytön tehostamisessa
ovat massojen sijoittamissuunnitelmat, joita voidaan laatia eri
aluetasoille. Ylijäämämaat tulisi
sijoittaa aina mahdollisimman lähelle syntypaikkaansa. Puhtaille
ylijäämämaille on useita käyttökohteita sekä kuntien että yksityisten rakennushankkeissa. Eri
kohteisiin sijoittamisen ratkaisee
maa-aineksen laatu. Periaatteena
tulisi olla se, että maa-aines käytetään aina vaativimpaan mahdolliseen kohteeseen.
Parhaiten ylijäämämaiden
hyötykäyttö onnistuu, kun sopivat kohteet ovat hyvissä ajoin
tiedossa. Sijoittamista tuleekin
suunnitella jo kaavoitusvaiheessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan eri alueilla syntyvien
ja tarvittavien massojen määrää
sekä tehdään aluevarauksia jalostus- ja välivarastointipaikoille. Etukäteissuunnittelu mahdollistaa tarvittavien selvitys- ja lupaprosessien hoitamisen hyvissä
ajoin, jolloin alueet saadaan joustavammin käyttöön ja myös haittojen ehkäisyyn voidaan varautua
tehokkaammin.
Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa on tehtävä tarkka arvio ylijäämämaiden laadusta ja määrästä. Rakentajilta voitaisiin jo tarjouksissa edellyttää
suunnitelmaa kohteen ylijäämämaiden käsittelystä. Hankkeita
tulisi pyrkiä aikatauluttamaan
siten, että yhden työmaan massoja voitaisiin hyödyntää toisessa kohteessa.
Keskittämisestä ja
seutuyhteistyöstä etua
Alueellisten toimijoiden tulisi
kartoittaa yhteistyömahdollisuudet käsittelyalueiden hallinnan ja
massoja koskevien tietojen vaihdon kehittämisessä. Seudulliset
ratkaisut eivät pitkien välimatkojen vuoksi sovellu kaikkialle Suomeen, mutta ainakin suuremmilla kaupunkiseuduilla keskittämisestä on etua (Pokki 2009).
Myös pienemmät kuntanaapurukset voivat perustaa yhteisiä
käsittely- ja välivarastointialueita. Ylijäämämaiden sijoittamisesta on tehty seututason selvityksiä myös alan yritysten toimesta.
Suunnittelua tehdään myös maakunnan tasolla. Ympäristöministeriö on juuri vahvistanut KeskiKuntatekniikka 4/2011
39
“Hankkeita tulisi
pyrkiä aikatauluttamaan siten, että
yhden työmaan
massoja voitaisiin
hyödyntää toisessa
kohteessa.”
Suomen vaihemaakuntakaavan,
jolla pyritään mm. turvaamaan
kiviainesten kestävä käyttö maakunnassa.
Materiaalipankit
parantavat tiedonkulkua
Jatkossa on huomiota kiinnitettä-
vä entistä enemmän maa-ainesten laadun tutkimukseen ja massojen lajitteluun sekä myöhemmin sijoittamisen seurantaan.
Ylijäämämaiden tehokasta kierrättämistä vaikeuttaa erityisesti
tiedonkulun sekä maa-ainesten
laatua ja käytettävyyttä koskevien tietojen puute. Tiedonkeruuta
voitaisiin tehostaa mm. velvoittamalla ympäristö- ja rakennuslupien hakijat arvioimaan syntyvien ylijäämämaiden määrä ja sijoittaminen (Pokki, ym. 2009).
Tiedonkulun parantamiseksi
on kehitetty materiaalipankkeja,
joihin kootaan tietoja eri kohteissa syntyvistä ja tarvittavista maamassoista. Käytössä on sekä yleisiä, internetissä toimivia sovelluksia että kaupunkien ja suurempien rakennushankkeiden omia
hallintajärjestelmiä. GTK on vuo-
desta 2008 ylläpitänyt verkossa kiviainesten tilinpitopalvelua (KITTI), jossa on tietoja kiviainesvarannoista sekä ympäristöhallinnon luvista ja seurannasta. Materiaalipankkien käyttö ei ole kovin
laajaa. Niiden rahoitus ja ylläpito
kaipaavat tehostamista.
hankkeiden yhteydessä, ja suomalaisia toimijoita kiinnostaa tietojärjestelmien käyttö (mm. Pokki 2009).
Alan toimijoiden yhteistyötä tarvitaan, jotta tieto saatavilla olevista massoista saadaan niiden tarvitsijoille ajoissa eikä hyvälaatuisia aineksia jouduta läjittämään hukkaan. Myös alan
markkinoinnin ja myynnin työkalujen kehittäminen vaatii laajaa
yhteistyötä. N
Hyödyntämisen
käytäntöjä kehitteillä
Ympäristöministeriö on ollut aktiivisesti kehittämässä infrarakentamisen uutta materiaaliteknologiaa
(UUMA-ohjelma 2006–10), jossa
mm. ylijäämämaa- ja kiviaineksista luodaan uusia materiaaleja korvaamaan luonnosta otettavien kiviainesten käyttöä.
EU on asettanut kiviaineksille
tuotestandardeja. Materiaalipankeista on saatu kokemuksia mm.
suurten alueellisten rakentamis-
Lähde: Pokki, J., Rekola, M., Härnä, P.,
Kuula-Väisänen, P., Räisänen, M. &
Tiainen, M. 2009. Maarakentamisen ja
kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön
nykytila Suomessa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 117.
Espoo, 2009.
Kuopion ratkaisu: massainsinööri aloittaa syksyllä
kaupunki teetti 2009
WSP Finland Oy:llä selvityksen
ylijäämämaiden sijoittamisesta
ja hyötykäytöstä. Selvityksen tarkastelualueena oli Kuopion keskeinen kaupunkialue, jossa tuolloin oli meneillään ja pian käynnistymässä useampia laajoja rakennushankkeita.
Ongelmana kuljetusmatkat
Ylijäämämaiden hyödyntäminen
Kuopiossa oli ollut kohtalaisen
vähäistä. Suuri osa rakennustyömaiden ylijäämämaista päätyi läjitykseen maankaatopaikalle tai pienemmille läjitysalueille.
Kuopion kaupungissa on laajoja maaseutumaisia alueita, joten
läjityspaikoille oli periaatteessa
löydettävissä tilaa, mutta ongelmaksi muodostuivat pitkät kuljetusmatkat varsin tiiviisti rakennetulta kaupunkialueelta.
Tarve ylijäämämaiden hallinnan parantamiseksi ja pitkän aikavälin suunnitelman laatimiseksi olikin tunnistettu sekä kaupungin että rakennuttajien taholla. Kaupunki oli asettanut tavoitteeksi vähentää tarvetta ylijäämämaiden kuljetuksille ja läjitykselle edistämällä niiden hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa.
Selvitystyössä arvioitiin karke-
40
Kuntatekniikka 4/2011
Paula Leppänen
■ Kuopion
Rakennuspaikalta poistetut kannot voi hyödyntää vaikka katteena.
alla tasolla Kuopion rakennettavilla alueilla syntyvien ylijäämämaiden määriä ja laatua, hyötykäyttömahdollisuuksia sekä massatarpeita eri kohteissa. Sijoitussuunnitelmassa osoitettiin kaupungin
alueelta eri vaihtoehtoja vertaillen
uusia, logistisesti edullisia sijoituspaikkoja ylijäämämaiden läjitys-,
varastointi- ja jalostusalueille sekä
laadittiin niille alustavat ympäristövaikutusten tarkastelut. Jalostamisen ja eri alueille sijoittamisen
kuljetuskustannuksia ja päästövaikutuksia arvioitiin laskelmien avulla. Ylijäämämaiden lisäksi tarkasteltiin myös kantojen sijoittamista
ja hyötykäyttöä.
Selvityksen laajuuden vuoksi työryhmässä oli mukana sekä kaupungin että konsultin asiantuntijoita useilta aloilta, mm.
infra- ja geo- ja liikennetekniikka
sekä ympäristö- ja maisemasuunnittelu.
Tärkeänä tarkastelukohteena
oli ylijäämämaiden hallintaprosessin kehittäminen Kuopion alueella. Työssä laadittiin prosessikaavio ohjaamaan toimijoiden organisoitumista alueen massatalouden järjestämisessä. Yhteistyön
herättelemiseksi järjestettiin selvitystyön alkuvaiheessa työpajatilaisuus, jossa keskusteltiin yhteisesti ylijäämämaiden hallintaan
Kuopion alueella liittyvistä ongelmista, yhteistyömahdollisuuksista
ja kehittämisen tavoitteista. Kaupungin teknisestä suunnittelusta
vastaavien lisäksi tilaisuudessa oli
mukana edustajia alueella toimivista rakennus-, maansiirto- ja jätealan yrityksistä.
Hyötykäyttö
tehostuu syksyllä
Selvitystyön valmistumisen jälkeen
Kuopiossa on pidetty seurantakokouksia tavoitteiden toteutumi-
sesta. Kaupungininsinööri Ismo
Heikkisen mukaan ylijäämämaiden hallinta on Kuopiossa menossa hyvään suuntaan; suunnittelun ja rakentamisen parissa toimivien tietoisuus asiasta on selvästi lisääntynyt.
Kuopion keskustassa on käynnissä iso rakennushanke, jossa laajennetaan toriparkkia ja
tehdään muutoksia katuverkolla. Suuri osa rakennushankkeen
massoista hyödynnetään noin
8 kilometrin päässä sijaitsevan
Pienen Neulamäen työpaikkaalueen rakentamisessa. Siellä on
murskattu kiviaineksia ja näin
hyödynnetty aineksia paikallisesti.
Ylijäämämaiden hyötykäyttö
tehostuu edelleen ensi syksynä,
kun kaupungin palkkaama massainsinööri aloittaa työnsä. Hän
koordinoi ylijäämämaiden hallintaa ja edistää sijoittamisen suunnittelua arvioimalla ylijäämämaiden määriä eri kohteissa ja tekemällä yhteistyötä kaavoituksen
kanssa.
Tarkoituksena on tehdä kaava-aluevarauksia ylijäämämaiden
käsittelyä ja sijoittamista varten.
Kuopiossa valtaosa asemakaavoitetusta alueesta on kaupungin omistuksessa, joten kaupungilla on hyvät mahdollisuudet
ohjata ylijäämämaiden käsittelyä.
RAKENTAMINEN
Muutoksia väestönsuojiin, poistumisturvallisuuteen
UUSI PELASTUSLAKI
selkeyttää sääntelyä
Kirsi Rajaniemi
Uusi pelastuslaki tulee voimaan 1.7. Samaan aikaan
tulee voimaan myös viisi lain
nojalla annettua asetusta.
Laissa säädetään entiseen
tapaan paitsi pelastustoimen
organisaatiosta myös eri tahojen tehtävistä ja velvollisuuksista turvallisuusasioista huolehdittaessa. Asetuksissa säädetään tarkemmin muun
muassa pelastussuunnitelmien
laatimisesta ja väestönsuojien
rakentamisesta.
● Veli-Pekka
● Kirsi
Hautamäki, pelastusylitarkastaja
Rajaniemi, yli-insinööri
sisäasiainministeriö, pelastusosasto
NNUusi laki on monilta osin aiempaa sel-
keämpi, ja sen myötä päästään kehittämään
erityisesti ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Täysin uusia velvollisuuksia laissa
ei juuri ole, mutta useita rakennusten turvallisuuteen liittyviä säännöksiä on muutettu tarkoituksena korostaa palo- ja poistumisturvallisuudesta huolehtimisen merkitystä.
Rakennusten omistajia ja toiminnanharjoittajia koskevat varsinkin seuraavat
pelastuslain ja asetuksen muutokset:
● Pelastussuunnitelmat on laadittava
muun muassa asuinrakennuksiin, joissa
on vähintään kolme asuinhuoneistoa, sekä kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin.
● Palvelu- ja tukiasumisessa palovaroittimien hankinnasta vastaa asumispalvelut järjestävä kunta tai yhteisö eikä asukas itse.
● Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä paitsi kulkukelpoisina
ja esteettöminä myös muuten sellaisina, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti.
● Nuohous- ja piipputikkaat on pidettä-
Uusi pelastuslaki velvoittaa pitämään nuohoustikkaat kunnossa.
1.7.2011 VOIMAAN TULEVAT
PELASTUSALAN SÄÄDÖKSET
■ Pelastuslaki
379/2011
■ Valtioneuvoston
asetus pelastustoimesta
407/2011
■ Valtioneuvoston
asetus väestönsuojista
408/2011
■ Valtioneuvoston
asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011
■ Sisäasiainministeriön
asetus väestönsuojien
teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011
■ Sisäasiainministeriön
asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta 406/2011
vä sellaisessa kunnossa, että nuohous voidaan suorittaa turvallisesti.
Hoitolaitosten poistumisturvallisuutta painotetaan
Hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia on myös selvennetty nykyisestä. Turvallisuusselvityksen laatimisvelvoite on
siirretty asetuksesta lakitasolle. Samalla
on täsmennetty sekä selvityksen laatimisessa noudatettavaa menettelyä että selvityksen merkitystä poistumisturvallisuuden riittävyyden arvioimisessa.
Sprinklauspakkoa uusi laki ei tuo, vaan
lähtökohtana on edelleen, että toiminnanharjoittaja itse määrittää millä toimenpiteillä asukkaiden ja hoidettavien turvallinen poistuminen saadaan järjestettyä.
Sisäministeriön asettama työryhmä valmistelee poistumisturvallisuusselvityksestä tarkempaa asetusta, joka on tarkoitus
antaa loppuvuodesta 2011.
Palotarkastuksia tehdään
jatkossakin
Suurimmat muutokset uusi laki tuo pelastuslaitosten palotarkastustoimintaan. Palotarkastukset ovat jatkossakin pääasiallinen valvontakeino ja tarkastuksia tehdään
myös asuinrakennuksiin. Palotarkastuskohteiden ja määrävälien yksityiskohtaisesta sääntelystä kuitenkin luovutaan ja
tilalle tulee ympäristönterveydenhuollon
säädöksistä tuttu valvontasuunnitelma.
Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa valvonnan tarkoituksenmukaisempi
kohdentaminen paikallisten olosuhteiden
ja onnettomuusriskien perusteella ja siten
parantaa valvonnan vaikuttavuutta sekä
tehostaa toimintaa.
Uutta on, että valvontasuunnitelman
mukaisista palotarkastuksista voidaan periä maksu. Maksu voidaan jatkossa periä
myös automaattisen paloilmoitinlaitteiston toistuvista erheellisistä ilmoituksista. Vuonna 2010 hätäkeskukset vastaanottivat lähes 23 000 automaattisen paloilmoittimen ilmoitusta ja niistä 96 prosenttia kirjattiin erheellisiksi. Pelastuslaitosten
Kuntatekniikka 4/2011
41
“Uusi laki on
monilta osin
aiempaa selkeämpi, ja sen myötä
päästään kehittämään erityisesti
ennaltaehkäisevää
turvallisuustyötä.”
yhteistyönä on valmisteilla yhteiset linjaukset sekä valvontasuunnitelman sisällölle että palotarkastusmaksuille ja erheellisten ilmoitusten maksuille.
Väestönsuojien
rakentamiseen muutoksia
Uudessa pelastuslaissa keskeinen muutos on väestönsuojien
rakentamisvelvoitteiden lieven-
tyminen. Väestönsuoja on uudisrakentamisessa rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa
rakennusryhmää varten, jos sen
kerrosala on vähintään 1 200
neliömetriä ja siinä asutaan tai
työskennellään tai oleskellaan
muutoin pysyvästi. Aiemmin
rakentamisvelvoitteen laukaiseva raja oli 600 neliömetriä.
Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan
rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousee kuitenkin
1 500 neliömetriin. Aluehallintovirastolta voi hakea vapautusta kokonaan tai määräajaksi
laissa säädetystä väestönsuojan
rakentamisvelvollisuudesta kustannuksiin vedoten tai teknisin
perustein. Rakennuslupaviranomaiselta voi hakea poikkeusta
väestönsuojan teknisistä vaatimuksista ja koko- ja sijaintivaatimuksesta.
Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää tarvitse
rakentaa uutta väestönsuojaa.
Sen sijaan väestönsuoja tulee
kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä, jollei kunnostaminen aiheuta kohtuuttomia
kustannuksia tai ole teknisesti
poikkeuksellisen vaikea toteuttaa. Rakentamisvelvoite ei kuitenkaan koske rakennuksessa
tehtävää rakennuksen rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai
muutostyötä, joka samalla lisää
rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla.
Yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta on luovuttu. Lisäksi kunta voi hakea
sisäministeriöltä vapautusta
väestönsuojien rakentamisesta
tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu
muulla tavoin. N
Väestönsuojille tarkemmat säännökset
■ Pelastuslain
väestönsuojasäännöksiä on tarkennettu valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojista, valtioneuvoston
asetuksessa väestönsuojan laitteista ja varusteista ja sisäministeriön asetuksessa väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden
kunnossapidosta.
Väestönsuojista annetussa valtioneuvoston asetuksessa olevat muutokset aiempaan
sääntelyyn ovat seuraavat:
1) Väestönsuojaluokkien vähentäminen siten, että vastaisuudessa luokkia ovat S1- ja
S2-luokan teräsbetoniset väestönsuojat sekä kallioväestönsuojat (aiemmat luokat S1-,
S3-, ja S6-luokan kalliosuojat
sekä S1-, S3-, ja K-luokan teräsbetoniset väestönsuojat).
2) S1-luokan teräsbetonisen
väestönsuojan varsinaisen suojatilan enimmäiskoon nostaminen 135 neliömetriin (aiemmin 90 neliömetriä), S2-luokan
teräsbetonisen väestönsuojan
900 neliömetriin (aiemmin S3luokan 450 neliömetriä) ja kal-
42
Kuntatekniikka 4/2011
lioväestönsuojan 4500 neliömetriin (aiemmin 3600 neliömetriä).
3) Suojatilan vähimmäiskoon
nosto 12 neliömetristä 20 neliömetriin.
4) Nimenomaisten rakenteiden massaa koskevien säännösten poistuminen (liittyen
säännöksiin joissa määritetään
suojauksesta ulkoista säteilyä
vastaan).
5) Yhden prosentin väestönsuojavelvoitteen (väestönsuojan vähimmäiskoko kerrosalasta) ulottaminen myymälärakennuksiin (nykyinen vaatimus
kaksi prosenttia).
6) Saniteettitilojen lukeminen suojan varsinaiseen suojatilaan
7) väestönsuojan kuormituksenkestovaatimusten keventäminen.
Väestönsuojien laitteista ja
varusteista annettu asetus vastaa pitkälti aiempaa vastaavaa sisäministeriön asetusta
(660/2005). Väestönsuojien vara- ja hätävalaistusta koskevaa
sääntelyä on tarkennettu tekni-
siä ratkaisuja ja valotehoa koskevilla säännöksillä. Kaasunilmaisinlaitteen hälytysrajoja on
säädetty nykyistä useammalle aineelle.
Sisäministeriön asetuksessa
väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta muutosta aiempaan ovat suojatilan
korkeuden yhdenmukaistaminen, vaatimus yli 90 neliömetrin suuruisen S1-luokan väestönsuojan jakamisesta väliseinällä, poistumisreittejä koskevien säännösten täsmentäminen, painekuormitusvaatimusten keventäminen (ei S1-luokan suojissa), betoniraudoituksen kokonaistasavenymävaatimuksen lieventäminen, vedensaantia koskevien säännösten
uudistaminen ja viestilaitteita
koskevan säännöksen ajantasaistaminen.
Lisäksi uutena asiana ovat
väestönsuojan laitteiden kunnossapitoon velvoittavat säännökset, jotka merkitsevät myös
velvollisuutta tarkastuspöytäkirjan laatimiseen.
Hietarantaan
Helsingillä
Suurten kaupunkien liikuntapaikkojen korjausvelka kasvaa. Rahaa ei tahdo riittää tarpeellisiinkaan kunnostuksiin. Helsingin Hietsu saa sentään kauan
odotetun kahvilansa.
TEKSTI Dakota Lavento
NN Helsinkiläisillä ei ole liikun-
tapaikkojensa suhteen suuresti
valittamista. Käytössä on 70 liikuntahallia ja 350 urheilukenttää. Talvella hiihtäjille on n. 200
kilometriä hiihtolatuja. Ulkoiluteitä ja kuntoratoja pidetään kunnossa satoja kilometrejä. Liikuntaseuroja kaupungissa on kaikkiaan noin kahdeksansataa, ja lajien määrä nousee sataan.
Liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita pitää yllä Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Sen tehtäviin kuuluu myös ohjatun liikunnan kehittäminen ja liikuntapalvelujen markkinoiminen. Myös
venesatamat ja kalastus kuuluvat
liikuntaviraston toimialaan.
Helsingin liikuntavirasto on
merkittävä rakennuttaja, rakentaja ja peruskorjaaja. Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500
neliömetriä rakennuskiinteistöjä,
maa-alueita 4 800 hehtaaria ja vesialueita 3 900 hehtaaria Helsingissä ja lähikunnissa. Suurimmat
liikuntarakennukset ovat Töölön
kisahalli, Liikuntamylly Myllypurossa, Pirkkolan uima- ja palloiluhalli sekä jäähallit.
– Kiinteistöomaisuuden tekninen nykyarvo on noin 360 miljoonaa euroa ja uushankintahinta
noin 600 miljoonaa euroa, liikuntaviraston hankesuunnittelija, DI
Asko Rahikainen kertoo.
Kiinteistökanta on varsin eriikäistä. Vanhimpia on peruskorjattu jo useaan otteeseen. Viras-
RAKENTAMINEN
saatiin sentään kauan odotettu kahvila
liikuntapaikkarahat tiukoilla
Dakota Lavento
Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen kaareva muoto suojaa merituulilta. Rakennus valmistuu kesäkuun puolivälissä.
ton uudisrakennus- ja peruskorjausbudjetti on tänä vuonna noin
15 miljoonaa euroa.
– Budjetoimme alun perin 20
miljoonaa euroa, mutta viisi siitä
jouduttiin typistämään, Rahikainen pahoittelee.
Kenttiä korjataan ja
rakennetaan
Tänä vuonna on käynnissä erityisesti urheilukenttien rakentamisja perusparannushankkeita. Jako-
mäen liikuntapuiston jalkapallokenttä on muutettu kumirouhetekonurmeksi. Liikuntapuistosta löytyy nyt myös Parkour-alue.
Urheilukenttiä perusparannetaan myös Pitäjänmäellä ja Kontulassa. Kontulassa muun muassa päällystetään kivituhkapintainen kenttä kumirouhetekonurmella ja siihen asennetaan tekojään jäähdytysjärjestelmä kenttäputkistoineen. Hankkeen kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa,
ja se valmistuu kesäkuussa.
Laajasuon uusi liikuntapuisto
rakentuu Etelä- ja Pohjois-Haagan saumakohtaan. Kumirouheja tekonurmipintaista pelialaa rakennetaan noin 12 000 m2. Pääkentälle merkitään kaksi pienempää pelialuetta yhden suuren sijaan. Ne lisäävät juniori- ja harjoituskäytössä peliaikaa. Pelikenttien yhteyteen rakennetaan lähiliikuntapaikkoja monitoimiareenoineen ja erilaisine laitteineen.
Uusi liikuntapuisto valmistuu
2012, ja sen kustannusarvio on
noin 1,9 miljoonaa.
Liikuntaviraston
korjausvelka kasvaa
Helsingin liikuntavirastolla riittää niin paljon korjattavaa ja ylläpidettävää, että raha on vaikea
saada riittämään.
– Korjausvelkaa on nyt 75
prosentin tasoon 120 miljoonaa euroa ja sataan prosenttiin
240 miljoonaa euroa, Rahikainen kertoo.
Jo aiemmin korjatuista rakennuksista on tehty kuntotutkimukset. Näin tiedetään varsin
tarkkaan, mitä missäkin vaiheessa pitäisi korjata ja paljonko niihin tällä rakentamisen hintatasolla pitäisi varata rahaa.
– Töölön kisahallin julkisivut
alkavat rapautua. Niiden korjaaminen maksaa noin 6 miljoonaa
euroa. Uimastadion pitäisi peruskorjata lähitulevaisuudessa,
ja Ruskeasuon hallit ovat myös
aina pieni ongelma, Asko Rahikainen kertoo. N
Puulaivasta Hietsun maamerkki
■ Hietarannan
suositulla uimarannalla on kaivattu ravintola- ja
palvelutiloja pitkään. Liikuntavirasto järjesti vuonna 2000 yhdessä HKR-Rakennuttajan kanssa Hietarannan kahvila- ja pukuhuonetiloja koskevan suunnittelukilpailun. Arkkitehti Olli Pekka
Jokelan voittotyö tuo mieleen
hiekkarannalle rantautuneen
puulaivan. Kaareva muoto suojaa
merituulilta.
– Keskelle hiekkarantaa rakennettuna ravintolarakennus toimii
maisemassa kokoavana tekijänä,
Jokela kertoo.
Rakennuksen hyötyala on 460
m2. Kahvilaosa on 145 m2, ja siihen tulee 120 asiakaspaikkaa.
Pukuhuonetilat ovat 173 m2:n
suuruiset. Monenmoisten viivästysten jälkeen urakoitsijaksi valit-
Havainnekuva/arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela
”Katamaraanin” kaareva muoto suojaa merituulilta. Sen terassilta on avoin näkymä merelle.
tu ATL-Rakennushuolto Oy pääsi aloittamaan varsinaiset rakennustyöt elokuussa 2010.
– Tällaiset kohteet pyritään rakentamaan kesäaikaan, mutta Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennus haluttiin saada
valmiiksi seuraavaa uimakautta varten. Talvirakentaminen oli
otettava kohteessa huomioon,
Jokela kertoo.
Puurakenteet ovat arkoja kosteudelle, joten rakentaminen oli
varauduttukin tekemään sääsuojissa.
Uimakaudeksi valmiiksi
– Päädyimme valamaan anturat
valmismuotteihin. Se on tuotantotehokas vaihtoehto. Saamme
anturat valmiiksi nopeasti ja vältymme purettavalta jätteeltä, ATLRakennushuolto Oy:n toimitusjohtaja Ari Laamanen kertoo.
Tehtaalla mittojen mukaan esivalmistetut anturamuotit kasataan
työmaalla valuvalmiiksi yksiköiksi.
Tämä mahdollistaa myös suuremmat valukokonaisuudet.
Anturoiden lisäksi sokkelit ja
märkätilojen lattiarakenteet toteutettiin paikallavaluna. Lattiavalut
tehtiin liittolevyn päälle.
– Myös se nopeuttaa valutöitä huomattavasti. Liittolevy on samalla sekä paikalleen jäävä muotti
että osa betonilaatan raudoitusta,
Laamanen kuvaa.
Lumi hidasti työmaata noin
kuukaudella. Kahvila- ja pukuhuonerakennus luovutetaan tilaajalle
kesäkuun puolivälissä.
Kuntatekniikka 4/2011
43
Myös biojäte ja vihermassa kelpaavat biovoimalan
Kouvolassa lietekaasu muutt
Biovoimalan käynnistyminen ja
yhdyskuntalietteen käyttö polttoaineena eivät ole enää uutinen edes Suomessa. Mutta
se on, että prosessin tuottama
kaasu otetaan talteen ja laitetaan kiertoon Gasum Oy:n ylläpitämään maakaasuverkostoon.
Kouvolassa tämä toteutui, kun
Kymen Bioenergian biokaasulaitos käynnistyi toukokuussa.
Kymen Bioenergia Oy käyttää kaasuntuotannon raaka-aineena yhdyskuntalietettä, biojätettä ja vihermassaa. Kaasulaitos tuottaa
energiaa 14 000 MWh vuodessa eli tuhannen
omakotitalon lämmitystarpeen verran.
44
Kuntatekniikka 4/2011
TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula
NN– Kouvolassa ratkaisu on rationaalinen,
sillä Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamo
sijaitsee käytännössä Gasumin maakaasuputken päällä. Itse asiassa tästä on näköyhteys Gasumin Kouvolassa sijaitsevaan maakaasukeskukseen, Kymen Bioenergian toimitusjohtaja Markku Tommiska kiteyttää ja
viittaa kädellään Kiehuvan suuntaan.
– Meillä lietettä ei tarvitse kuljettaa mihinkään, kun voimala rakennettiin jätevedenpuhdistamon viereen ja se tuo kustannussäästöjä, Kouvolan Veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä lisää.
Kouvolaan rakennettu Kymen Bioenergian tuotantolaitos on maamme ensimmäinen
kaupallisen mittaluokan biokaasulaitos, joka toimittaa biokaasua maakaasuyhtiö Gasumin siirtoverkkoon.
Kouvolan biokaasulaitos käyttää kaasuntuotantoon yhdyskuntalietteen lisäksi biojätettä ja peltobiomassaa eli tuorerehua.
Poikkeuksellisen laaja taustajoukko
KSS Energia Oy omistaa biokaasulaitoksesta
60 prosenttia, ja yhtiön toiminnan motiivina
VESIHUOLTO
raaka-aineiksi
uu energiaksi
on bioenergian tuottaminen liiketoiminnallisesti kustannustehokkaasti.
Kouvolan kaupungin vesihuoltoliikelaitos Kouvolan Vesi on mukana 30 prosentilla. Sen tavoitteena on jäteveden puhdistusprosessissa syntyvän lietteen loppusijoittaminen ekologisesti kestävästi ja kustannustehokkaasti.
Kymenlaakson Jäte Oy puolestaan on mukana biojätteen loppusijoittajana 10 prosentin omistusosuudella.
Kymen Bioenergia Oy:n takana on poikkeuksellisen laaja ja vahva paikallinen toimijajoukko verkottuneena yhden hankkeen
kautta: KSS Energia Oy, Gasum Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Kouvolan Vesi, CTS Eng-
tec Oy, Hyötypaperi Oy ja Kouvolan seudun ammattiopisto.
Kouvolan biokaasulaitoksen
8 miljoonan euron
investointikustannuksista jatkojalostusyksikön
osuus oli 1,7 miljoonaa euroa.
Kymen Bioenergia Oy saa ympäristölupansa puitteissa vastaanottaa vuodessa
19 000 tonnia lietettä, biojätettä ja vihermassaa. Laitoksen vuotuiseksi energiasisällöksi
– On hienoa olla tekemässä alan historiaa Kouvolassa, vakuuttavat Kouvolan
Veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä
(vas.) ja Kymen Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Markku Tommiska.
Kuntatekniikka 4/2011
45
VESIHUOLTO
tuista kokonaisuuksista, joissa
yhdyskunnan jätevesiliete toimitetaan biolaitokselle jatkojalostettavaksi.
– Kouvolan Veden kannalta
on erinomaista, että biokaasulaitos on voitu sijoittaa puhdistamon välittömään läheisyyteen,
jolloin sakeutetun lietteen siirto
voidaan toteuttaa siirtopumppauksena ilman eri järjestelyitä.
– Ei tule lainkaan kuljetusja siirtokustannuksia, vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä kiittelee. N
Gasum Oy:n maakaasuputki menee aivan Kymen Bioenergia Oy:n tontin vierestä. Laitoksen tuottama
biokaasu ajetaan Gasumin verkkoon. Välivarastona toimii iso kaasukello.
on arvioitu 14 000 MWh eli noin
tuhannen omakotitalon vuotuinen lämmitystarve. Lingottua
mädätysjäännöstä laitos tuottaa
vuosittain 8 700 tonnia.
Konsepti yleistyy
lietteen jatkokäsittelyssä
Kouvolan Veden vesihuoltojoh-
taja Timo Kyntäjä näkee kokeilussa kasvun mahdollisuudet jätevesialalla.
– Uskon, että käyttökokemusten perusteella konsepti tulee entisestään yleistymään ja kehittymään. Lietteen käsittelyn osalta
työmäärä ja työvaiheet vähenevät puhdistamon päässä, kun
Pidämme omistamme huolta
Toimimme valtakunnallisesti, vaikutamme paikallisesti.
Kohtelemme tasapuolisesti, palvelemme yksilöllisesti.
Tarkkailemme taukoamatta, reagoimme viivyttelemättä.
Toimitamme energiaa, ajattelemme elämää.
KSS Energia Oy - puh (05) 885 111 - www.kssenergia.fi
46
Kuntatekniikka 4/2011
Joka päivä kanssasi
sakeutetun lietteen kuivatuksen
jatkossa hoitaa sovitusti biokaasulaitos, hän perustelee.
Sakeuttamolietteen pumppujen käyttökustannuksista vastaa
Kouvolan Vesi, muista kustannuksista Kymen Bioenergia Oy.
Näin vastaanottaja voi käyttötarpeensa mukaan tuottaa prosessiinsa kulloinkin sopivan kuiva-ainespitoisuuden mukaista
lietettä. Vesilaitokselta jää pois
lietteen kuivaus, käsittely ja kuljetus kompostointiin.
– Ilman muuta ratkaisu on
puhdistamolle ekologinen ja tuo
myös kustannussäästöjä, Kyntäjä
laskeskelee.
Sopiva sijainti alentaa
käyttökustannuksia
Kouvolan Mäkikylän ja vielä
käytössä olevan Akanojan puhdistamon jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään Mäkikylässä, kun laajennettu puhdistamo
otetaan käyttöön. Tällöin kaikki
Kouvolan Veden jätevesilietteet
menevät biokaasulaitokselle. Yhteensä lietettä syntyy noin 9 000
tonnia vuodessa.
– Mäkikylän puhdistamon
laajennus ja saneeraus on noin
11 miljoonan euron investointi,
Timo Kyntäjä kertoo.
Hän arvioi, että käyttökustannuksissa alkaa näkyä heti säästöjä, kun biokaasulaitos saadaan
suunnitellusti toimintaan.
Suomessa on rakennettu ja
saatu kokemuksia useista vastaavalla periaatteella toteute-
KYMEN BIOENERGIAN BIOKAASULAITOS
■ Vihittiin
tuotantokäyttöön
26.5.2011.
■ Suomen
ensimmäinen kaupallisen mittakaavan biokaasulaitos, joka käsittelee termofiilisessa prosessissa, korkeassa sakeudessa yhteismädätyksenä
puhdistamolietettä, biojätettä
ja vihermassaa.
■ Biokaasulaitoksen
yhteyteen KSS Energian rakennuttama biokaasun jalostuslaitos
on Suomessa laatuaan ensimmäinen tässä mittakaavassa, ja
myös ensimmäistä kertaa Suomessa on sovittu biokaasun toimittamisesta Gasumin omistamaan maakaasun siirtoverkkoon.
■ Mädätysprosessista
jäljelle
jäävä ravinnepitoinen kiintoaine hyödynnetään lannoitteena alueen maataloudessa. Laitoksessa kiinnitetään erityistä
huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseen.
■ Pääsuunnittelijana
hankkeessa on toiminut CTS Engtec Oy
ja rakentajana Rakennustoimisto Rasto Oy.
■ Työ-
ja elinkeinoministeriö on
myöntänyt kahdeksan miljoonan euron hankkeille tukea
2,2 miljoonaa euroa.
■ Kymen
Bioenergian osakkaina ovat KSS Energia Oy, Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson Jäte Oy.
Riika Mäkinen
Sytyttimessä mahdollista: täysi mittakaava, todell
Raumalla on ainutlaatuinen veden
Raumalle maaliskuussa
valmistuneeseen 200
toimistotyöntekijän teknologiatalo Sytyttimeen
on rakennettu Living
Lab -teeman mukaisesti täyden mittakaavan
veden tutkimusverkosto sekä kylmälle talousvedelle että lämpimälle
käyttövedelle.
NNTutkimusvesiverkostona toi-
mivat normaalina osana LVI-tekniikkaa asennetut kiinteistön vesiverkostot. Tutkimusvesiverkosto koostuu rakennuksen eri osiin
asennetuista muovisista PEXputkista (Uponor Oy) ja metallisista kupariputkista (Cupori Oy).
Kellarikerroksessa on kylmän veden muovisen monikerros- eli
komposiittiputken (Uponor Oy)
tutkimuslinja. Kupariset ja PEXmuoviset lämpimän veden järjestelmät ovat erillisiä, ja niissä on
erilliset lämmönvaihtimet.
Järjestelmään on asennet48
Kuntatekniikka 4/2011
Pitkäaikaista tutkimusta
ja tuotekehitystä
Teknologiatalo Sytyttimen vesijärjestelmät ovat yhtenä pilot-
tikohteena Vesi-Instituutin Tekesin Vesi-ohjelman projektissa
”Kiinteistöjen vesijärjestelmien
kokonaisvaltainen riskien hallinta (KIITOS)” (5/2010-12/2012).
KIITOS-hanketta rahoittavat Tekesin lisäksi Vesihuoltolaitosten
kehittämisrahasto, Finanssialan
Keskusliitto, Cupori Oy, Uponor
Suomi Oy, Grundfos Pumput Oy,
Leakomatic Ab ja Bauer Watertechnology Oy.
Teknologiatalo Sytytin mahdollistaa veden ja materiaalien
välisen vuorovaikutuksen tutkimisen täydessä mittakaavassa
todellisissa olosuhteissa pitkällä
aikavälillä. Maailmalla aiemmin
tehtyjen laboratorio- ja pilottimittakaavan kokeiden haasteina
ovat olleet lyhyt kesto (usein vain
muutamia kuukausia) ja tulosten
vertailtavuus tosielämään.
Täyden mittakaavan tuloksia
voidaan tulevaisuudessa verrata
myös Vesi-Instituutin mahdollisiin laboratorio- ja pilottimittakaavan kokeisiin Sytyttimessä.
Veden tutkimusverkostosta otetaan vesi- ja materiaalinäytteitä ja
kerätään tietoa lisälaitteistoista.
Teknologiatalo mahdollistaa
Riika Mäkinen
● Minna Keinänen-Toivola, FT
tutkimuspäällikkö
Vesi-Instituutti WANDER,
Prizztech Oy
tu 27 hanaa vesinäytteiden ottamista varten ja 11 putkikeräinyksikköä materiaalinäytteille. Putkikeräimistä voidaan ottaa putkinäyte tutkimuksiin esimerkiksi
1/2, 1, 2, 5, 10 ja 30 vuoden kuluttua. Lisäksi on asennettu 15 etäluettavaa, veden vuorokausikulutuksen vaihtelua seuraavaa vesimittaria, Leakomatic AB:n vuotovahti ja Bauer Watertechnology Oy:n kemikaaliton vedenkäsittelylaite. Verkostoon ei lisätä
mitään, vaan siinä virtaa Rauman talousvesi.
Vastaavanlaisia tutkimusverkostoja ei ole edes maailmanlaajuisesti aiemmin ollut käytössä.
Järjestelmän suunnittelu, asentaminen ja käyttöönotto on dokumentoitu ja käyttö tullaan dokumentoimaan tarkasti.
Kiinteistö on rakennettu nykylainsäädännön ja -käytäntöjen
mukaisesti kaupallisten toimijoiden toimesta. Savonia-AMK teki
ohjeistuksen putkikeräinten osista
ja asentamisesta. Kaksi Satakunnan AMK:n LVI-tekniikan opiskelijaa on tehnyt insinööriopinnäytetyönsä suunnittelu-, asennus- ja käyttöönottovaiheista.
Tutkimusvesiverkostoon on asennettu 27 hanaa vesinäytteiden ottamista varten ja 11 putkikeräinyksikköä materiaalinäytteille. Verkostossa virtaa Rauman talousvesi.
VESIHUOLTO
Teknologiatalon eri osiin on
asennettu muovisia PEX-putkia
ja metallisia kupariputkia.
iset olosuhteet, pitkä aikaväli
tutkimusverkosto
myös käyttäjäkokemusten keräämisen kiinteistön toimijoilta ja kokemusten yhdistämisen
veden laatutietoihin. Vesi-Instituutti WANDERin laboratoriossa
ja laajan yhteistyöverkoston toimesta voidaan tutkia niin veden
kuin materiaalien pintojen fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia muuttujia.
Teknologiatalo Sytyttimessä yritykset voivat myös testata
ja kehittää todellisessa toimintaympäristössä tuotteitaan, kuten veden laadun jatkuvatoimisia mittareita. Sytyttimessä teh-
TEKNOLOGIATALO SYTYTIN
tävän työn tuloksena kiinteistöjen vesijärjestelmät ovat tulevaisuudessa nykyistä terveellisempiä, turvallisempia, kestävämpiä
ja energiatehokkaampia. Rakentamisen laatu paranee ja kansalaisten tietoisuus veden merkityksestä lisääntyy.
Tiivistä yhteistyötä
Raumalla
Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti WANDER teki aloitteen Rauman kaupungille teknologiatalo
Sytyttimen suunnitteluvaiheessa
täyden mittakaavan veden tutRiika Mäkinen
Maaliskuussa valmistuneen teknologiatalo Sytyttimen julkisivussa
on käytetty Rauman kaupungin imagoon sopivaa meriaihetta. Pinta-alaa rakennuksessa on vajaat 5 000 neliötä.
kimusverkoston rakentamisesta.
Rauman kaupunki vakuuttui asian kansainvälisestäkin merkityksestä. Kaupunki toimi kiinteistön
rakennuttajana ja on Hollmingkonsernin ohella toinen kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Rauman
Sinkokatu 11 omistaja. Kaupunki
myös tuki veden tutkimusverkoston rakentamista taloudellisesti.
Vesi-Instituutti WANDER toimi asiantuntijana ja ohjeistajana
verkoston teknisen rakenteen kokonaissuunnittelussa, toteuttamisessa ja käyttöönotossa. Vesi-Instituutti WANDER (www.vesi-instituutti.fi) on veden ja sen kanssa
kosketuksissa olevien materiaalien
vuorovaikutusten asiantuntija.
Vesi-Instituutti WANDER on
tehnyt Rauman Vedelle talousveden riskienhallintasuunnitelman,
nk. WSP:n (Water Safety Plan). Vesi-Instituutti WANDERin ja Rauman Veden yhteistyön tuloksena
kansalliset vesiriskit raakavedestä
kiinteistöihin saakka hallitaan tulevaisuudessa paremmin. Yhteistyötä Rauman ympäristölaboratorion kanssa on tehty näytteenotoissa ja veden laadun määrityksissä.
Teknologiatalo Sytytin on osoittanut, että kun on tahtoa ja oikeat
tekijät ja olosuhteet kohtaavat, voidaan kohtuukustannuksin saada
aikaan kansainvälisestikin ainutlaatuisia kokonaisuuksia. N
■ Vesi-Instituutti
WANDER:
alkuperäisidea, toteutuksen
asiantuntija ja ohjeistaja
■ Rauman
kaupunki: kiinteistön
rakennuttaja, rahoittaja
■ Kaupalliset
toimijat: tuotteet,
suunnittelu ja rakentaminen
■ Satakunnan
AMK: opinnäytetyöt suunnittelu-, asennus- ja
käyttöönottovaiheista
■ Savonia-AMK:
putkikeräinten
rakennuspiirustukset ja asennusohjeet
Tekninen rakenne
■ Toinen
puoli talon puhtaan
veden järjestelmistä (kylmä talousvesi ja lämmin käyttövesi)
on rakennettu kuparista ja toinen PEX:sta
■ Erilliset
lämmönvaihtimet lämpimän veden kupari- ja PEX-verkostoille
■ Kylmän
veden monikerrosputken (komposiitti-) tutkimuslinja
■ 11
putkikeräinyksikköä, joissa
kussakin viisi putkikeräintä
■ 27 näytteenottohanaa
suoraan putkilinjoissa
■ 15
etäluettavaa veden vuorokautisen kulutuksen vaihtelua
seuraavaa vesimittaria
■ Vuotovahti
■ Kemikaaliton
vedenkäsitte-
lylaite
■ www.prizz.fi/tutkimusver-
kosto
Kuntatekniikka 4/2011
49
Ilman radikaaleja avauksia perusrakenteiden ylläpito ja uudistaminen ovat vaarassa
KUNTAINFRAAN LISÄÄ RESURSSEJA
INNOVAATIOIDEN AVULLA
Kuntien teknisen sektorin on sopeutettava toimintaansa niukkenevaan talouteen tekemällä säästöjä, lisäämällä tehokkuutta, luomalla
kokonaan uusia toimintamalleja ja arvioimalla uudelleen palvelutuotannon sisältöjä. Rahoituksen ja resurssoinnin haasteita on tarpeen
tarkastella toimialanäkökulmasta, jossa otetaan huomioon teknisen
sektorin ja sen toimijakentän erityispiirteet.
● Ari-Veikko
Anttiroiko, dosentti
Leponiemi
HM, tutkimusassistentti
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
● Ulriika
■ Kunnilla on muutamia resurssointi- ja rahoituskeinoja, joita
ei välttämättä hyödynnetä riittävästi. Näistä hyviä esimerkkejä ovat toimintojen integrointi,
optimaalinen resurssointi ja investointien oikea ajoitus.
Integrointinäkökulma auttaa näkemään yksittäiset toimialat ja tehtävät osana laajempia
prosesseja ja arvoketjuja, jolloin
voidaan tunnistaa niiden positiivisia ja negatiivisia yhteisvaikutuksia. Varsinkin vuorovaikutteisissa palveluissa asiakaslähtöinen integrointi parantaa palvelun laatua ja auttaa tehostamaan tuottajien toimintaa osana palvelun arvoketjua.
Liitoskunnat hyötyvät
kiinteistönjalostuksesta
Optimaalinen resurssointi on
siinä mielessä rahoituskeino, että sillä voidaan joko pienentää
menoja tai lisätä tuloja. Esimerkiksi satsaamalla kiinteistönjalostukseen voidaan vaikuttaa
ratkaisevasti kiinteistöstä saatavaan myyntituloon, joka parhaimmillaan tuottaa merkittäviä nettotuloja kunnalle.
Kiinteistöjen myynti ja jalostus koskevat meillä Suomessa
erityisesti kuntaliitoksia tehneitä
kuntia, joissa toimintojen keskittyessä kiinteistöjä vapautuu
uuteen käyttöön tai myyntiin.
50
Kuntatekniikka 4/2011
Vastaavasti palveluseteleillä voidaan vähentää oman toiminnan valmiustaso- ja kapasiteettivaatimuksia tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuus hankkia
palvelut itse.
Investoinnit
ajoitettava oikein
Myös investointien edistäminen
ja oikea ajoitus sisältävät stra-
gin avaintahojen – kunnallistekniikka, rahoitustoimi, elinkeinotoimi, lakimies ja kaupunginjohtaja – omaisuuden parantamista edistävään ohjelmaan.
Ohjelmassa vahvistettiin yritysten tarjoushalukkuutta, nopeutettiin hankintaprosesseja
ja kyettiin samalla alentamaan
tarjousten hintatasoa. Sillä nopeutettiin noin 30 hankkeen
“Yhdysvalloissa on kokeiltu
vesihuollossa hinnoittelua,
jossa hinta nousee kulutustason
noustessa.”
tegisia rahoituksellisia ulottuvuuksia. Joissain kunnissa investointien rahoitustilanne on vielä kohtuullinen, mutta monissa
kunnissa investointeja on jouduttu siirtämään vuosilla heikon rahoitustilanteen vuoksi.
Investointien nykyiset ja tulevat
vaikutukset tulisi huomioida niitä suunniteltaessa, sillä joissain
tilanteissa investointien myöhentäminen voi nostaa välittömiä kustannuksia tai aiheuttaa
investointien lykkäämisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia
tai tulojen menetyksiä.
Sunnyvalen kaupunki Kaliforniassa käynnisti 2009 alussa
Sunnyvale Works! -investointiohjelman. Siinä mihin-on-varaamihin-ei -tyylinen investointien
tarkastelu vaihdettiin kaupun-
toteutusta. Niiden arvo oli lähes
100 miljoonaa dollaria, ja niillä
luotiin satoja työpaikkoja alan
yrityksiin.
Yksityisrahoitusta
tietyin varauksin
Kuntien ei kannata käyttää ns.
yksityisrahoitusmallia yksinomaisena rahoituskeinona, koska yksityisen yrityksen saama
rahoitus on pääsääntöisesti kalliimpaa kuin julkisen toimijan
saama lainarahoitus. Tämä pitää edelleen paikkansa, vaikka
esimerkiksi Kreikan rahoitusongelmat ovat hyvä osoitus siitä,
että huono julkisen talouden
hoito voi nostaa julkisyhteisöjen
lainarahan hintaa merkittävästi.
Normaalioloissa yksityisrahoituksen käytön perustelut tule-
vat joko erityisistä investointien
rahoitus- ja ajoitustarpeista tai
yksityisrahoitukseen kytkeytyvistä toiminnallisista eduista, joita
ovat ennen muuta yritysten erityisosaaminen ja projektinhallinta. Tällaisten innovaatiokokeilujen pioneereja ovat olleet mm.
Britannia, Pohjoismaat, Kanada
ja Australia.
Suomessa projektinhallintaa ja aikataulutusta on kyetty
parantamaan mm. TUKEFIN2tuottavuushankkeessa testatulla bonus/sanktio-järjestelmällä.
Vastaavasti amerikkalaiskeskustelussa yhtenä rahoitusmahdollisuutena on esitetty yksityisen
sektorin tai yhteisyritysten velkakirjalainojen verovapautta.
Kumppanuuteen perustuvat eivoittoa tavoittelevat yhtiöt ovat
voineet hankkia verovapaata
velkakirjalainarahoitusta, jota
on käytetty mm. tie- ja rakennushankkeissa. Järjestelmä tuskin soveltuu Suomeen, koska
julkisomisteinen yritys tai yhteisyritys ei saa vääristää kilpailua.
Kumppanuutta
Mikkelissä ja Espoossa
Rahoituksen sijaan pääpaino
kuntien yritysyhteistyössä on tavanomaisten hankintojen ja rakennusurakoiden ohella toiminnallisia hyötyjä tuottavissa
kumppanuusmalleissa. Yritykset ovat kiinnostuneita kumppanuudesta tietysti silloin, kun
katsovat hyötyvänsä siitä. Kunnan tehtäväksi jää arvioida, miten se voi parhaiten käyttää hyväkseen tätä halukkuutta.
Esimerkiksi Mikkelissä jouluvalot ja katulämmitys järjestettiin kävelykadulle yhteistyössä
kaupungin ja paikallisten yrittäjien kanssa. Vielä tunnetumpia
esimerkkejä ovat Espoon Kaivomestarin kiinteistö ja myöhemmin käynnistetyt koulujen peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeet.
“Teknisen sektorin palvelumaksut voisi
porrastaa kunnalle syntyneiden
kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten
vaikutusten mukaan.”
Sponsorointia USA:ssa
Sponsorointi ja lahjoitukset ovat
edelleenkin mahdollisia, vaikka
niiden rooli ei suomalaisessa yhteiskunnassa voine muodostua
erityisen merkittäväksi. Varsinkin Yhdysvalloissa rakennusten ja
kohteiden nimeämisoikeuksia on
alettu myydä myös julkisella sektorilla, mm. Chicagossa, New Yorkissa ja Philadelphiassa. Nimeämiskohteina ovat olleet rakennukset, kadut, metro- ja linja-autoasemat ja vastaavat.
New Yorkissa Atlantic AvenuePacific Street -metroasema Brooklynissa kantaa rahoitusyhtiö Barcleysin nimeä, ja Philadelphiassa Pattison Avenuen terminaalista
tuli viiden miljoonan dollarin korvausta vastaan Yhdysvaltojen suurimman teleoperaattorin nimeä
kantava AT&T Station.
Käyttäjät maksakoot
Infrastruktuurin rahoitusta koskevassa keskustelussa sekä yhtenäis- että erillisrahoitusperiaatteet
ovat edelleen läsnä. Yhtenäiskassaperiaatetta heijastaa keskustelu
siitä, olisiko kaupunkien mahdol-
lista ottaa käyttöön yleisluonteinen kunnallistekniikka- tai yhdyskuntamaksu, jolla voitaisiin kattaa yleiset yhdyskuntarakenteen
suunnittelusta, rakentamisesta
ja osin ylläpidostakin aiheutuvat
kustannukset. Tähän voisi liittyä
mahdollisuus myös yhdyskunnan
eheyttämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävään maksujen porrastukseen.
Toisaalta vielä vakavammin on
pohdittu käyttäjämaksujen suurempaa roolia investointien ja
käyttömenojen kattamisessa. Periaatteena on ajatus, että se joka
hyötyy palvelusta, myös maksaa
sen käytöstä.
Nykyisin on myös uusia maksujenperintäkeinoja, kuten sähköinen maksujenperintäteknologia (Electronic Toll Collection,
ETC), jonka soveltamisessa Norja
on edelläkävijöitä. Innovatiivisuutta ovat osoittaneet myös Portugali
ja monet Yhdysvaltojen osavaltiot.
Maksut voisi porrastaa
kustannusten mukaan
Teknisen sektorin palvelumaksut
voisi porrastaa kunnalle syntynei-
Maapolitiikka ja
alueparannushankkeet
TEKNISEN SEKTORIN TÄYDENTÄVIÄ
RESURSSOINTI- JA RAHOITUSMUOTOJA
Kuntaorganisaatio
Investointien
oikea ajoitus
Toimintojen
integrointi
Optimaalinen
resurssointi
Yksityiset yritykset
Yhdyskuntamaksu
Kumppanuus
(PPP)
Sponsorointi
Innovatiiviset
resurssointiratkaisut
Yhteishankkeet
ja -rahoitus
Yhteistuotanto
Porrastetut
käyttäjämaksut
Maan ansioton Alueparannusarvonnousu
hankkeet
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen
Kuntayhdyskunta
Kuntalaiset ja käyttäjät
Sisäiset vuokrat /
sisäinen laskutus
den kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten vaikutusten mukaan. Yhdyskuntatekniikan palvelumaksut voisivat olla korkeampia
haja-asutuksessa kuin taajamissa.
Tätä periaatetta voisi noudattaa myös vesihuollossa, jossa verkostokustannukset yhtä liittymää
kohti ovat harvaanasutuilla alueilla korkeammat kuin taajamissa. Samalla uutta asutusta voitaisiin paremmin ohjata keskuksiin ja
edistää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä.
Yhdysvalloissa on kokeiltu vesihuollossa hinnoittelua, jossa hinta nousee kulutustason noustessa.
Tämän on todettu vähentävän vedenkulutusta, millä on merkitystä
varsinkin vesihuollon kannalta ongelmallisilla alueilla.
Käyttäjät voivat olla resurssina
myös yhteistuotannossa, yhteisinnovoinnissa (esim. kuntien LivingLab-kokeilut) ja itsepalvelussa. Itsepalvelusta esimerkkinä on sähköinen asiointi. Tosin varsinaisiin
rationalisointihyötyihin päästään
vasta hallinnon yksinkertaistamisella ja palveluprosessien perusteellisella uudistamisella.
Maan ja kiinteistöjen arvonnousuun liittyvät kysymykset ovat pitkään askarruttaneet kaupunkikehittäjiä. Kasvavilla kaupunkiseuduilla maan arvonnousulla on suuri taloudellinen merkitys. Vaikka ns. ansiotonta arvonnousua ei täysimääräisesti pystytäkään tulouttamaan
”yhteiseen kassaan” tai ohjaamaan
alueparannushankkeisiin, siihen
tähtäävien kaavoitussopimusten ja
muiden innovatiivisten ratkaisujen
arviointi on edelleen ajankohtaista
varsinkin kasvukeskuksissa.
Britanniassa on aktiivisesti etsitty erilaisia malleja arvonnousun
saamiseen yhdyskuntien kehittämisen käyttöön. Myös Yhdysvalloissa on kokeiltu kasvusta aiheutuneiden lisäkustannusten siirtä-
■ Kuntainfran kehittämisen foo-
rumi KEHTO on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen
sektorin vastuuviranhaltijoiden
vuonna 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö.
Foorumin ensimmäinen hanke on 18 kaupungin ja Tekesin
rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva KUPERA, joka
käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun
BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos.
mistä uusien asuntojen hintoihin
tai niiden perimistä alueen rakentajien voittomarginaaleista.
1990-luvulle tultaessa vahvasti yleistynyt konsepti on BID (business improvement district), jossa yritykset maksavat lisäveron tai
maksun korvauksena alueen kehittämisestä. Ne hyötyvät puolestaan alueen maineen, ympäristön
ja toiminnallisuuden parantumisesta. Nykyisin tällaisia hankkeita
on jo satoja eri puolilla maailmaa.
Onnistuakseen ne edellyttävät
kuitenkin vireää yritystoimintaa,
kumppanuutta ja hanketta kannustavaa kunnallishallintoa.
Kuntien suurimpia haasteita
ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajanaisuus ja toisaalta kunnossapitoon tarvittavien
määrärahojen niukkuus. Kilpailu
resursseista kuntien muiden sektoreiden kanssa käy vuosi vuodelta tiukemmaksi, koska vuorovaikutteisten hyvinvointipalvelujen
tarpeet ja menot kasvavat vääjäämättä. ■
Kuntatekniikka 4/2011
51
Havainnekuva/arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy
Veturitallinrannan puukaupunkihanke on SAFA-raadin mukaan esimerkillinen iisalmelaishanke.
IISALMEN YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE SAFA-PALKINTO
● Iisalmen kaupunki on saanut
Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon pitkäjänteisestä yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuurin perinteestä ja kaupunkirakentamisen toimijoiden esimerkillisestä yhteistyöstä. Palkitsijoi-
den mielestä Iisalmeen on syntynyt valtakunnallisestikin merkittävää, kerroksellista rakennettua
ympäristöä.
Raadin mukaan esimerkillisiä hankkeita ovat muun muassa Kirkkopuiston ja Kirkkoaukion
Infrakuntoon.fi
avattu
riaalit sivuja varten on kerännyt
koulutuspäällikkö Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Kuopion torin alle
kauppakäytävä
● Kuopion torin ja kauppahallin
alle suunnitellaan monipuolista,
noin 1 700 neliön kauppakäytävää jossa on ravintola- ja kahvilapalveluita sekä erikoisliikkeitä.
Toteuduttuaan Alatori yhdistää
toria ympäröivät kauppakorttelit,
maanalaiset liiketilat ja pysäköintilaitokset toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kokonaisuudeksi.
Alatori-hankkeen sopimukset
on tarkoitus neuvotella ensi syksyn aikana siten, että kauppakäytävän rakennustyö käynnistyy
noin vuoden päästä ja valmistuu
2013 alussa.
www.kuopio.fi/web/alatori/alatori-hanke
52
Kuntatekniikka 4/2011
www.infrakuntoon.fi
Energiamääräykset
testissä Hyvinkään
asuntomessuilla
● Hyvinkään 2013 asuntomessuista tulee testialusta uusille
energiamääräyksille. Suomen
Asuntomessut, Kuntaliitto, VTT,
RATEKO, ympäristöministeriö,
RTT ry, Pientaloteollisuus ry sekä Hyvinkään kaupunki ovat
aloittaneet projektin, jolla autetaan kuntia yhtenäistämään
rakennusvalvontojensa käytänteitä muuttuvien energiatehokkuusasioiden huomioimisessa.
Tarkoituksena on kehittää
rakennushankkeiden prosessia
niin, että 2012 muuttuvat energiamääräykset tulisivat niin ra-
va kyläsuunnittelu, Veturitallinrannan puukaupunkihanke ja eri
aikakausien kouluarkkitehtuurin
peruskorjaukset. 22 000 asukkaan Iisalmen kaupunki juhlii tänä vuonna 120-vuotista historiaansa.
kennuttajien, kunnan rakennusvalvonnan, pientalotoimittajien
kuin suunnittelijoidenkin huomioon samalla tavalla.
– Projektin aikana syntyvien mallien pohjalta suositellaan
tiettyjen dokumenttien hyödyntämistä laajemminkin. Mallit kootaan lopuksi verkkoon,
Asuntomessut Hyvinkäällä -tapahtuman projektijohtaja Raija-Leena Ahtola-Marks kertoo.
Havainnekuva/Pöyry
● Oikea-aikainen kunnossapito pidentää infrarakenteen ikää
kustannustehokkaasti. Infrakuntoon.fi-nettisivusto kertoo kuvin ja sanoin, miten se onnistuu. Sivusto on toteutettu Kuntaliiton, RAKLI ry:n, Infra ry:n,
Suomen Tieyhdistyksen ja Vesija viemärilaitosyhdistyksen yhteistyöhankkeena. Taustamate-
valtakunnallisesti arvokkaaseen
ympäristöön sijoittuvat kaavat ja
rakennusten kunnostuskohteet,
keskustan kehittämiseen tähtäävät suunnittelutyöt, sataman uudistaminen, viheraluejärjestelmä,
kyläyhteisöjen tarpeet tunnista-
Alatorin sydämen tulee muodostamaan kauppakäytävälle avautuva ja osittain ylös kauppahallin paviljonkiin avoinna oleva ravintola ja food court -alue. Alatorille on tarkoitus luoda viihtyisä tunnelma tilojen raikkaalla värityksellä, materiaalivalinnoilla ja valaistusratkaisuilla.
Siikalatvan
kaukolämmön
tuotanto Vapolle
Turussa liikennöi
neljä hybridibussia
● Suomen ensimmäiset hybridibussit aloittivat liikennöinnin Turussa
toukokuun lopulla. Uudet hybridibussit kuluttavat 25 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin tavalliset dieselbussit. Samassa suhteessa
alenevat myös hiilidioksidipäästöt.
Turun joukkoliikennetoimisto
seuraa nyt linjaliikenteeseen tulevien ensimmäisten hybridibussien
toimivuutta, polttoaineen kulutusta ja korjauskuluja.
– Selvitämme myös asiakkaiden
tyytyväisyyttä. Hybridibussit ovat yksi
tapa lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte sanoo.
Siniset Volvo 7700 -hybridibussit liikennöivät Göteborgissa. Turun
vastaavat bussit ovat keltavalkoisia.
Helsingin seudun
joukkoliikenne
Euroopan kärkeä
● HSL-alue sijoittui jo toisen kerran kärkeen kansainvälisessä BESTtutkimuksessa, jossa selvitetään
asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Helsingin seudulla 78
prosenttia kyselyyn vastanneista on
tyytyväisiä alueen joukkoliikennepalveluihin.
Toiseksi sijoittui Geneve
(75 %) ja kolmanneksi Tukholma
(72 %). Tutkimukseen osallistuivat
tänä vuonna lisäksi Oslo ja Kööpenhamina.
● Siikalatvan kunta ja Vapo ovat
tehneet 15 vuoden tukkulämpösopimuksen lämpöenergian toimittamisesta Pulkkilan taajaman kaukolämpöverkkoon. Samalla Vapo ostaa Siikalatvan kunnan omistamat
lämpökeskukset. 1,4 MW:n KPAkattilalaitoksen yhteyteen rakennetaan 2,5 MW:n vara- ja huippukuormakattila raskaalle polttoöljylle. Tuotanto alkaa elo-syyskuussa.
Pulkkilan taajaman energian
käyttö on noin 7 GWh vuodessa.
Tästä pääosa tuotetaan palaturpeella.
Insinööritoimisto Pontekin suunnitelmaluonnos Tiikerihai
Tiikerihai yhdistää
Kalasataman ja
Mustikkamaan
● Helsingin Kalasataman siltakilpailun voittajaksi on selviytynyt in-
sinööritoimisto Pontekin suunnitelmaluonnos Tiikerihai.
Uusi kevyen liikenteen silta tulee ulottumaan Sörnäistenniemestä Mustikkamaalle ja Korkeasaareen johtavalle raitille.
Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston järjestämän siltakilpailun voittaneen
ehdotuksen kustannusarvio on
noin neljä miljoonaa euroa.
Raadin mukaan voittajaehdotus
Tiikerihai on kaupunkikuvallisesti
näyttävä ja dynaaminen silta, joka
haastavasta rakenteestaan huolimatta muodostaa komean maamerkin.
LIIKENNEREVOLUUTIO VIITOITTAA TIETÄ TULEVAISUUTEEN
● Uudenlainen liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä erilaiset liikkumispalvelut varmistavat
kansalaisille toimivat arjen matkat
ja yrityksille kilpailukykyä tukevan
toimintaympäristön. Näin hahmottelivat tulevaisuutta Liikennerevoluutio-kehitysohjelmaan
osallistuneet asiantuntijat.
– Uusi, eri toimijat yhdistävä
liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun malli sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen,
palvelurakenteen ja elinkeinojen toimintaedellytykset sekä etsii keinot, joilla annettu lupaus
lunastetaan, toteaa johtaja Juha
Kostiainen Sitran Julkishallinnon
johtamisohjelmasta.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Eeva Linkaman mukaan vaativat kotimaiset,
julkiset ja yksityiset asiakkaat sekä
pitkäkestoiset sopimukset kannustavat palveluntarjoajia innovaatioihin, palveluiden kehittämiseen ja
tuottavuuden kasvattamiseen.
– Näin syntyy uusia tapoja ratkaista liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä haasteita ketterästi
ja joustavasti, Linkama sanoo.
Ajatuskartasta tulossa
kokeiluhankkeita
Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa kehitetään ja kokeillaan
uuden sukupolven lähestymistapaa yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun. Ensi vaiheen tuloksena
on julkaistu ajatuskartta viitoittamaan tietä tulevaisuuteen.
Kehitysohjelmaa on toteutettu joulukuusta 2010 alkaen
yhteistyössä Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman, liikenneja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeri-
ön, Liikenneviraston, Trafin, RYM
Oy:n, Tivit Oy:n sekä alan toimijoiden kanssa.
Liikennevirasto koordinoi ajatuskarttaa konkretisoivia kokeiluhankkeita. Eri toimijat ovat lupautuneet viemään kehitysohjelmaa eteenpäin. Verkostoa johtaa
jatkossa liikenne- ja viestintäministeriö.
Katso Kunta.tv:n asiantuntijahaastattelut liikennerevoluution ajatuskartan julkistamistilaisuudesta verkkosivulta www.kunta.tv/web/guest/
home hakusanalla ”liikennerevoluutio”.
Kuntatekniikka 8/2010
53
Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC
Tapiolan keskus uudistetaan kokonaisuudessaan Merituulentien alueella, johon tulee metroasema ja liityntäbussiterminaali.
Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC
TAPIOLAN JA OTANIEMEN ALUEELLE
MILJARDIEN INVESTOINNIT
● Espoon kaupunki panostaa
voimakkaasti Tapiolan ja Otaniemen kehittämiseen maailmanluokan opiskelu-, tutkimus-, asumis- ja yritysympäristöksi. Länsimetron myötä Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen
T3-alueen julkiset ja yksityiset
investoinnit nousevat 4–5 miljardiin euroon jo lähivuosina.
Tapiola ja Otaniemi yhdistetään kaivamalla Kehä I alemmaksi ja kattamalla väylä noin
800 metrin matkalta puistokannella, jonka alle tulee py-
Helsingin Energian
kaukojäähdytys
palkittiin
säköintitiloja. Lisäksi Tapiolan
ja Otaniemen väliin tulee puistovyöhyke, joka yhdistää Silkkiniityn Otsolahdenrantaan.
Kehä I:ltä tulee rampit Tapiolantielle.
Puistokansiratkaisu tarjoaa
monipuolisia mahdollisuuksia
maankäytön kehittämiselle.
Alueelle saadaan merkittävä
määrä uusia asuntoja puistomaiseen ympäristöön Tapiolan
perinteiden mukaisesti.
Otaniemi ja Keilaniemi yhdistetään kehittämällä aluei-
Tapiolan liikekeskuksen ytimeen tulee uusi Stockmannin tavaratalo
ja muita liiketiloja sekä neljän asuintornin ryhmä.
den välinen Karhusaarentie kaupunkimaiseksi katuympäristöksi. Otaniemen puolelle Aalto-
an kaukojäähdytysjärjestelmä on
kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava Euroopassa. Se on
kaukojäähdytysjärjestelmistä in● Helsingin Energian kaukojääh- novatiivisin, monipuolisin ja ildytys on voittanut kansainväli- mastovaikutuksiltaan myönteisen ympäristöpalkinnon District sin. Kaukojäähdytyksellä saavuEnergy Climate Awardin omas- tetaan merkittävä energiansäässa sarjassaan. Palkintoa perus- tö. Samalla se on tehokkain tapa
teltiin sillä, että Helsingin Energi- vähentää CO -päästöjä Helsingin
2
keskusta-alueella.
Helsingin Energian kaukolämmitys sai
omassa sarjassaan erityismaininnan.
Kilpailussa oli mukana lähes 40 kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmää 27 kauHiilidioksidipäästöt kaukojäähdytystä
pungista eri puolilta
tai muuta jäähdytysratkaisua
maailmaa.
käyttämällä
54
Kuntatekniikka 4/2011
Suomen suurin
maalämpölaitos
Sipoossa
● S-ryhmän rakenteilla olevaa
käyttötavaran logistiikkakeskusta
palveleva energialaitos on otettu koekäyttöön. Fortumin suunnittelema ja rakentama geo- ja
bioenergiaa hyödyntävä hybridilaitos toimittaa kaiken keskuksen tarvitseman lämpö- ja kylmäenergian. Energialaitos toimii 95-prosenttisesti uusiutuvalla energialla ja tuottaa vain vähän hiilidioksidipäästöjä.
Geoenergian tuotantokentän
geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, mitoituksen ja mallinnuksen on tehnyt Geologian
tutkimuskeskus GTK.
kampusalueen portiksi sijoitetaan
toimitilakortteleita, joihin tulee
myös merenranta-asumista.
GeoBio-hybridilaitoksen
suunnittelun lähtökohtana oli
optimoida geoenergian hyödyntäminen sekä maksimoida hiilidioksidivapaan lämmön ja jäähdytyksen tuotanto. Tuloksena syntyi järjestelmä, jossa geoenergia
toimii logistiikkakeskuksen perusenergian tuottajana. Talviaikoina kasvava lämmitystarve katetaan puupelleteillä. Raskasta
polttoöljyä käytetään vain huippukuormitustilanteissa.
Laitos koostuu lämpöpumpuista, pellettikattiloista ja rakennukseen integroidusta aurinkokeräimestä sekä laitoksen alla
sijaitsevista 150 energiakaivosta,
jotka ulottuvat 300 metriin saakka. Lisäksi laitokseen on rakennettu varalle raskasöljykattilat.
Pornaisten
Laukkoskelle
siirrettävä koulu
● Pornaisten Laukkosken alakoululaiset pääsevät uusiin siirrettäviin
koulutiloihin elokuussa. Uusmaalainen Pornainen on kasvukunta.
Koulutiloista on puutetta, kun peruskorjaukset ja laajennushankkeet
eivät tahdo pysyä tilatarpeen kasvun tahdissa.
Tulevat ekaluokkalaiset kävivät
tutustumassa uusiin koulutiloihinsa Vantaalla. Siellä heille esiteltiin
Cramon kaksi uutta siirtokelpoista
tilaratkaisua, jotka on valmistettu
erityisesti päiväkoti- ja koulukäyttöä varten. Molemmat mallit täyttävät uudistuvat energiamääräykset. Luokka- ja ryhmätilojen väli-
Jari Nupponen
Lahti Green Office
-järjestelmään
Pornaisten Laukkosken tulevat ekaluokkalaiset pääsivät kesäkuun
ensimmäisen päivän luokkaretkensä alkajaisiksi tutustumaan uusiin koulutiloihin Cramo Finland Oy:n Vantaan pääkonttorilla.
seinät ovat siirrettäviä. Rakennusten pystyttäminen onnistuu muutamassa viikossa.
Operatiivinen johtaja Petri Mok-
vu mahdollistaa arkkitehtonisesti korkeatasoiset
ratkaisut. Ohutkalvoteknologiaan perustuvien PVmoduulien ulkonäkö sopii
hyvin julkisivuihin tasaisen
värityksen ansiosta.
www.ruukki.fi
Vantaalle
moduulikerrostaloja
Aurinkopaneelijulkisivu perustuu moduulimittaisiin
aurinkosähkö- eli PV-kasetteihin, jotka on valmistettu lasisista PV-moduleista ja
Ruukin teräksisestä kasettijärjestelmästä.
Integroitu
aurinkopaneeli
julkisivuun
● Ruukki on kehittänyt julkisivuun täysin integroitavan
aurinkosähköjärjestelmän, joka muuttaa auringon säteilyn
sähköksi. Aurinkopaneelijulkisivu ei ole riippuvainen auringon lämmöstä, vain sen säteilystä. Julkisivu tuottaa keskikokoisen toimiston julkisivussa Suomessa vuoden aikana
18 000 kWh sähköä.
Lähes musta täyslasijulkisi-
poisina. Näin tilaa on aina sopivasti,
vaikka henkilömäärä vaihtelisikin.
● Vantaan kaupunkikonserniin kuuluva VAV Asunnot Oy rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan
uudentyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka
on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehok-
sen Cramo Finland Oy:n Tilat-yksiköstä sanoo yhä useamman kunnan
ymmärtävän, että tiloista noin 6–10
prosenttia kannattaa pitää siirtokel-
kaampi ja ympäristöystävällisempi. Viertolaan valmistuu 2012 alussa kolme
moduulitekniikalla toteutettua taloa.
NEAPOn käyttämän
teräskennotekniikan on
tutkittu kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän
energiaa ja tuottavan yli
puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisen asuinkerrostalorakentamisen.
Muuttovalmiit asuntomoduulit rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja
kootaan yhteen rakennustyömaalla. Tekniikkaa on
aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta
teräskennotekniikan an-
● Lahden kaupunki on aloittanut
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönoton. Järjestelmässä
käydään läpi toimistojen energian- ja
paperinkulutus, hankinnat, jätehuolto sekä matkustaminen. Lahti on ensimmäisenä Suomen kaupungeista
sitoutunut laajentamaan Green Office -järjestelmän koko kaupungin
tasolle 2013 mennessä. Tänä vuonna Green Office -työhön osallistuu yli
1 500 Lahden kaupungin työntekijää. Virallinen Green Office -status
on tarkoitus saada keväällä 2012.
siosta myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella.
– Viertolan rakennusprojektissa moduulirakentaminen osoittautui
edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita
asuntoja, VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoo.
Leditievalaisimelle
muotoilupalkinto
● Arvostettu tuotesuunnittelupalkinto, the red
dot award, on myönnetty Philipsin SpeedStar leditievalaisimelle,
Vantaan Viertolaan valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi piharakennus Neapon moduuleista. Rakentaminen paikan päällä alkaa kesä-heinäkuussa.
Palkittu Philipsin
SpeedStar on maailman ensimmäinen
hiilidioksineutraali tievalaisin.
joka on maailman ensimmäinen hiilidioksidineutraali tievalaisin. Se
on energiatehokas ja
helppo huoltaa.
Maineikkaista palkinnoista kamppailu houkutteli kovaan kilpaan
yli 12 000 ehdokasta
kaikkiaan 60 maasta.
Voittajatuotteet asetetaan kansainvälisen yleisön nähtäville Saksassa
ja Singaporessa red dot
design -museoihin.
Kuntatekniikka 4/2011
55
Helsingin kaupunki
+VTTJ,PJWJTUP
"OOB%BNNFSU
t0JLFVTUJFUFFOLBOEJEBBUUJJaakko StaufferPOWBMJUUV)FMTJOHJO
LBVQVOHJOLJJOUFJTUÚWJSBTUPOWJSBTUPQÊÊMMJLÚLTJ4UBVGGFSTJJSUZZWJSLBBO
TZZTLVVOBMVTTBOZLZJTFO
WJSBTUPQÊÊMMJLÚOMikael Nordqvistin KÊÊEFTTÊ
FMÊLLFFMMF
4UBVGGFSPOUPJNJOVU
LJJOUFJTUÚWJSBTUPTTBUPOUUJPTBTUPOBQVMBJTPTBTUPQÊÊMMJLLÚOÊWVPEFTUB
t)FMTJOHJOLBVQVOHJO
SBLFOUBNJTQBMWFMVO4UBSBOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ
POWBMJUUVLBVQQBUJFUFJEFONBJTUFSJTimo Martiskainen.BSUJTLBJOFO
TJJSUZJ4UBSBOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ1BMNJBOTJJWPVTQBMWFMVJEFOZLTJLÚO
KPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊKPTTB
IÊOPOUPJNJOVUWVPEFTUB
FCG Finnish
Consulting
Group Oy
t*OTJOÚÚSJNiina Oksanen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ,BUVKB
BMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
5VSLVVO
t%*Verneri Vulkko PO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ
(FPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
,PULBBO
t*OTJOÚÚSJ".,
Heidi
PiepponenPOOJNJUFUUZ
QSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ7FSLPTUPKBZMFJTTVVOOJUUFMV
UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
Energiamarkkinavirasto
t7BMUJPOFVWPTUPPOOJNJUUÊOZUWBMUJPUJFUFFO
NBJTUFSJRiku Huttusen
&OFSHJBNBSLLJOBWJSBTUPO
ZMJKPIUBKBLTJo
)VUUVOFO
TFVSBBAsta SihvonenPunkkaaKPLBOJNJUFUUJJO
7JFTUJOUÊWJSBTUPOZMJKPIUBKBLTJLFWÊÊMMÊ
Ramboll
Finland Oy
t:NQJOT"., Osmo
JyrävänkoskiPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF
t*OT".,Olli KolarJ
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO,VP
QJPPO
t"SLLJURitva Lahtinen
POOJNJUFUUZBSLLJUFIEJLTJ5BMPZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF
t'.HFPMPHJ5eppo
MoisioPOOJNJUFUUZKPI-
5XRYHGHQNXQWDMXOLVWDDKDHWWDYDNVL
.811$15$.(11860(67$5,19,5$1
5829(6,
+DNHPXNVHWWRUVWDLKLQNORPHQQHVVlRVRLWWHHOOD
5XRYHGHQWLH5829(6,
56
Kuntatekniikka 4/2011
t.BBUBMPVTJOTJOÚÚSJTuomas Männistö PO
OJNJUFUUZNBBTUPOUVULJKBLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPUVULJNVTZLTJLLÚÚO)PMMPMBBO
t%*Susanna Ollila PO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ:NQÊSJTUÚHFPUFLOJJLBOULZLTJLÚTTÊ-VPQJPJTJTTB
AVOIMET TYÖPAIKAT
/LVlWLHWRMD
UBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ
:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO&TQPPTFFO
ZZZUXRYHVLIL
Tampereen
kaupunki
t"SLLJUFIUJTaru Hurme 3BNCPMM0ZTUÊPO
OJNJUFUUZ5BNQFSFFO
LBVQVOLJZNQÊSJTUÚOLFIJUUÊNJTFONBBOLÊZUÚOTVVOOJUUFMVZLTJLLÚÚO
TVVOOJUUFMVKPIUBKBLTJ
3BNCPMM0ZONBBOLÊZUUÚZLTJLÚOQÊÊMMJLLÚOUFIUÊWJTUÊ
)VSNFPOUZÚTLFOOFMMZUBJFNNJO5BNQFSFFO
LBVQVOHJOQBMWFMVLTFTTBQSPKFLUJQÊÊMMJLLÚOÊ
7VPSFTQSPKFLUJTTBZMFJTLBBWBQÊÊMMJLLÚOÊKBBMVFBSLLJUFIUJOÊTFLÊ7BMLFBLPTLFOLBVQVOHJO
LBBWPJUVTQÊÊMMJLLÚOÊ
tElina NurminenPOOJNJUFUUZQBMWFMVQÊÊMMJLÚLTJ
1PSJO4JJWPVTKBLÊZUUÊKÊQBMWFMVZLTJLLÚÚO
tJari HyötiläPOOJNJUFUUZ,JJOUFJTUÚOIPJEPO
UPJNJBMBMMFBTJBLLVVTKPIUBKBLTJWBTUVVBMVFFOBBO
WBIJOLPTBOFFSBVLTFOMJJLFUPJNJOOBOLVNQQBOVVTBTJBLLBJEFOKPIUBNJOFOTFLÊLFIJUUÊNJOFO
-JTÊLTJIÊOWBTUBB7BIJOLPUVSWBQBMWFMVLPOTFQUJO
KBULPLFIJUUÊNJTFTUÊTFLÊ
NZZOOJTUÊ
tTaru Pyykkö POOJNJUFUUZBTJBLBTWBTUBBWBLTJ
:NQÊSJTUÚUVPUUFJTJJO1JSLBONBBO4BUBLVOOBO
KB&UFMÊ1PIKBONBBOBMVFFMMB
tAtte Hellstén POOJNJUFUUZ:NQÊSJTUÚUVPUUFJEFO
WJFOUJKPIUBKBLTJ
tReea HellmanPOOJNJUFUUZIBMMJOOPMMJTFLTJUZÚOKPIUBKBLTJ&TQPPO,JJOUFJTUÚOIPJEPOZLTJLLÚÚO
tMika MarttilaPOOJNJUFUUZQÊÊLBVQVOLJTFVEVOQVULJBTFOOVTKB
QJFOLPSKBVTUPJNJOOBTUB
WBTUBBWBLTJQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
NCC Rakennus Oy
Infrarakentaminen
tAnne Lehtinen POOJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ
Lassila & Tikanoja
tMike TakkinenPOOJNJUFUUZQSPTFTTJQVIEJTUVTUFOKÊUFWFTJQBMWFMVJEFO
KBPOHFMNBKÊUFQBMWFMVJEFOZLTJLÚOQÊÊMMJLÚLTJ5VSVTTB
tEsa Kangasniemi PO
OJNJUFUUZUVPUBOUPQÊÊMMJLÚLTJ1PSJO:NQÊSJTUÚQBMWFMVJIJOWBTUVVBMVFFOBBO
KÊUFIVPMUPKBKÊUFWFTJQBMWFMVU
t7FTJIVPMMPOUZÚQÊÊMMJLÚLTJPOOJNJUFUUZMikko
Palander
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
tUZÚQÊÊMMJLÚLTJMatti
Rekilä.
Morenia Oy
tSakari Järvi on nimitetty myyntipäälliköksi,
vastuullaan valtakunnallinen jälleenmyynti,
tJari Niemelä on nimitetty tuotantopäälliköksi,
vastuullaan hankintojen
valtakunnallinen kehittäminen,
tJuha Ajanko on nimitetty tuotantopäälliköksi, vastuullaan tuotanOPOPIKBVT&UFMÊ4VPNFO
alueella.
t Juha Lackman on
aloittanut tuotantopäällikkönä vastuualueenaan
tuotannon ohjaus Itä4VPNFOBMVFFMMB
tMika Malinen on
aloittanut projektipäällikkönä vastuualueenaan
tuotantotehtävät Länsi4VPNFOBMVFFMMB
Morenia on Metsähallitus-konserniin kuuluva
infratoimialan, betoni- ja
muun teollisuuden maaainestoimittaja.
Tekla Oyj
#VJMEJOH$POTUSVDUJPO
-liiketoiminta-alueella on
nimitetty
t4BMFT"ENJOJTUSBtor -tehtävään Camilla
Brander,
t4PGUXBSF4QFDJBMJTU
-tehtävään Jyry Kuokkanen ja
tHeikki Pulkkinen,
t%FWFMPQNFOU4QFDJBMJTU
-tehtävään Linda Hellman,
Suomen
Talokeskus Oy
2011
Stone+tec
FinnSec 2011
22.–25.6.2011 Nürnberg
www.stone-tec.com
12.–14.10.2011 Helsinki
www.finnsec.fi
Loma-asuntomessut
ViherTek2011
27.6.–10.7.2011 Mäntyharju
www.asuntomessut.fi
12.–14.10.2011 Helsinki
www.vihertek.fi
Asuntomessut
Katujen
kunnossapitolainsäädäntö
15.7.–14.8.2011 Kokkola
www.asuntomessut.fi
Kaupunkikeskustojen
kehittäminen
24.8.2011–10.1.2012, 6 x 2 pv
www.kiinko.fi
Ilmastoinvestointien
rahoitus ja kuntatalous
30.8.2011 Espoo
www.kunnat.net/tapahtumat
Neuvottelumenettelyt
julkisissa hankinnoissa
6.9.2011 Helsinki
www.ptcs.fi
Katupäivät
tAki Saari on nimitetty Tampereen toimistoon
projektipäälliköksi tehtävänään palvelutoiminnan
kehittäminen ja asiakasprojektien toteuttaminen
Tampereen, Jyväskylän ja
Lahden alueilla.
8.–9.9.2011 Tampere
www.fcg.fi
Kuntamarkkinat
14.–15.9.2011 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Julkiset hankinnat
rakennuttamisessa
15.9.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
Turvallisuuskoordinaattorin
rooli ja vastuut
rakennuttamisessa
tVeli-Pekka Into on nimitetty Jyväskylän toimistoon projektipäälliköksi
rakennuttajan ja valvojan
UFIUÊWJJO,FTLJ4VPNFO
alueella.
Paroc Group Oy
t%*Kari Lehtinen, 44,
on nimitetty Paroc Groupin toimitusjohtajaksi 1.8.
alkaen. Hän siirtyy Parocin palvelukseen Rautaruukki Oyj:stä.
t7UUPJNJUVTKPIUBKBOB
31.7. asti toimii talousjohtaja Anders Dahlblom.
27.9.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
20.–21.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
World Sustainable
Building Conference
18.–21.10.2011 Helsinki
www.sb11.org
UrbanTec
24.–27.10.2011 Köln
www.urbantec.de
Maanmittausinsinöörien ja
-teknikoiden
koulutuspäivät
26.–27.10.2011 Lahti
www.fcg.fi
Yksityistiepäivät
1.–2.11.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Paikkatietomarkkinat
tapahtumakalenteri
t1ÊÊLBVQVOLJTFVEVO
aluepäälliköksi on nimitetty Jouni Leino ja
t4PGUXBSF&OHJOFFSUFItävään Roman Nikolaev.
Infra & Energy -liiketoiminta-alueella on nimitetty
t$POWFSTJPO4QFDJBMJTU
-tehtävään Ville Kauppi,
t4PGUXBSF4QFDJBMJTU
-tehtävään Kaisa Utriainen,
t4PGUXBSF.BOBHFSUFItävään Mikko Viitala,
t4BMFT&OHJOFFSUFIUÊvään Katariina Nyman
t#VTJOFTT%FWFMPQNFOU
yksikössä on nimitetty
%FWFMPQNFOU.BOBHFS
-tehtävään Ari Pajunen.
t*OGPSNBUJPO.BOBHFment yksikössä on nimiUFUUZ*54QFDJBMJTUUFIUÊvään Niko Ronkainen.
1.–2.11.2011 Helsinki
www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/
paikkatietomarkkinat
2012
IFME World Congress
of Municipal Engineering
4.–10.6. Helsinki
www.ifme2012.com
29.–30.9.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
Teknisten palvelujen
tulevaisuus
5.–8.10.2011 Lontoo
www.fcg.fi
Liikenne ja maankäyttö
IFME
2012
Helsin
JUNE ki, Finla
4–10 nd
11.–12.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Kuntatekniikka 4/2011
57
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HALLINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
I N S I NÖÖR I T O I M I S T O
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne
Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
LIIDEA
OY
www.liidea.fi
08-8810300
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
ALA NSA YKK
ÖN EN
4 /2011
www.poyry.fi
LAADUKASTA OSAAMISTA
YHTEISTYÖKYKYISESTI
Biokaasulaitosta,
on tulevaisuuten
Kouvolan Ved
Timo Kyntäjäsivulla 36
uskoo. sivu 44
lainen
singin maana
– valta Hel va on kuntatekniikan
Shared space ille
kaa
20
ja vastuu kaik
saavutus sivu
14
sivu
liikkujille
piossa massa
istyvät Kuonööri ohjaa ylijäämä40
Kaupungit tiiv
ja lisä- insiat hyötykäyttöön sivu
ma
pistetaloilla 34
kerroksilla sivu
2011
TIL A A
Kuntatekniikka!
a, katuja...kä
liikekortteleit
talo, asuin-rojaVartiaisen työlista on pit
Uusi kunnan
Ee
ja
n
rve
Tero Luomajä
men
Kirkkotanuuum
ik
s si
keskus
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,
irtonumero 10 euroa.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kuntatekniikka 4/2011
8 /2010
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan...
Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se
8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
2/2011
Kannesta ja
monitoimihallista
tulee Tampereen
symboli, Jyrki
36
sivu 30
Laiho sanoo.sivulla
Isoissa voimaloissa
eroon kivihiilestä
– TEM:n Petteri
Kuuva kertoo
36
vaihtoehdot. sivulla
sivu 36
Paikkatieto paljastaa,
mihin paloasema
rakennetaan sivu 13
Kaupungin tilapalvelut
uudistuvat – Mika Savolaisen
urakka loppusuoralla
Vaalivoittajan valaistus
pistettiin uusiksi
Joensuussa sivu 20
Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti
Unkarissa SKTY-sivu 28
VANTAA
SAA UUDEN
YHTIÖN
USA:n vesihuollossa
niukentuvien vesivarojen
hallinta on haaste sivu 44
sivu 6
KUNTATEKNIIKKA
65 VUOTTA
Hajajätevesiasetus meni
uusiksi sivu 18
Allasveden laatu
on monen tekijän
summa sivu 36
Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –
Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari
huolissaan palvelutason säilymisestä
Kuntatekniikan
investoinneissa lievää
laskua sivu 40
KUULEEKO 112?
sivu 6
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Ympäristötekniikan
asiantuntijapalvelut
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset
p. *(09) 5617210
www.golder.com
www.golder.fi
FCG – Hyvän elämän tekijät
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
www.fcg.fi
Puhelin: 010 8369900
www.axflow.fi
SUUNNITTELUPALVELUJA
MONIALAISESTI
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE
WSP Finland Oy
p. 0207 864 11
www.wspgroup.fi
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
Kuntatekniikka 4/2011
59