1. No category

ALANSA YKKÖNEN
6 /2011
Martha Schwartz:
Puisto on
graalin malja
kaupungille.
sivu 42
sivulla 36
Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö
New Orleansin
kevyen liikenteen
muuttuu kaupunkilaisten
olohuoneeksi sivu 36
tuhoja sivu 12
väylää talkoilla sivu 24
Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa
MYRSKYN JÄLKEEN
sivu 6
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
a
pa :n
p
n
a m
om a pu ltra V
t
t
j
n! skomateen kelit. U
e
e
ksolle. Ukorkeupartikommin
u
pae tas osto aine help
p
umudell trin n kiintoppua .
p
a in u 0 me mm um asti
u
k
ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark
p
uo ump tyy jopsaan vasti nukse
t
ppevät p pys simis matta ustan
u
-R eim ltra V mak huo yttök
n
a its n U kä vat kä
m
o e
e u n
r
Gora V tuykyin teen sapahtumpu
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 6 / 2011 t 4. lokakuuta
36 Töölönlahden tilapäinen puisto val-
mistui Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla. Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ihailee
puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia.
16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen ar-
24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Kar-
46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesi-
TURVALLISUUS
LIIKENNE
VESIHUOLTO
vostaa Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja
sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria.
Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu
sai vauhtia myrskystä ja lumesta
6
Etelä-Savo panostaa valmius- ja
turvallisuussuunnitelmiin
10
New Orleansin hirmumyrsky
paljasti hallinnon haurauden
12
Hyvä skeittialue on haasteellinen
ja turvallinen
16
Uusi laki parantaa myös
skeittialueiden turvallisuutta
Pelastustoimen kustannukset
ovat kehittyneet maltillisesti
18
21
vian Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla
syntyvä kevyen liikenteen väylä.
tulvia Keskuspuistoon asennetun maanalaisen viivytysrakenteen avulla.
Karvian Kantin kylällä tehdään
kevyen liikenteen väylä talkoilla
24
Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia ja tukee bisnestä
46
Uudella menetelmällä työmaiden
haitat hallintaan
29
Kouvolaan maanalainen
hulevesien viivytysrakenne
47
Sammutusvesisuunnitelmista
tuli lakisääteisiä
49
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
31
35
Martha Schwartz: Puisto versoo
menestystä kaupungille
5
Pääkirjoitus
VIHERALUEET
Musiikkitalo sai kylkeensä
tilapäisen puiston
PALSTAT / KOLUMNIT
36
42
Rytilät/Pekka Rytilä:
Pisara
Pakina/Eero Hiltunen:
Viimeinen dinosaurus
Uutisia
Tuoteuutisia
lehti.kuntatekniikka.fi
Henkilöuutisia
Palveluja
Kuntatekniikka 6/2011
23
41
51
55
56
58
3
lehti.kuntatekniikka.fi
6 /2011
Martha Schwartz:
Puisto on
graalin malja
kaupungille.
sivu 42
sivulla 36
Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö
New Orleansin
kevyen liikenteen
muuttuu kaupunkilaisten
olohuoneeksi sivu 36
tuhoja sivu 12
väylää talkoilla sivu 24
Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa
MYRSKYN JÄLKEEN
sivu 6
Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
TOIMITUS
TOI
OIMI
MITU
TUSS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen
Puh. 09 771 2319, 040 502 6389
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €
Irtonumero 10 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssa Print
ISSN 1238-125X
66. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka turvaa arkea
”
Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta – sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. Kuntatekniikka on monella tapaa mukana turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu.
Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti. Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten varautumista.
Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun
muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden
hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt
vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu eli unohtaa sujuvasti.
Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös
kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa.
Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä.
Tukipalvelut tökkivät
Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen
kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon
ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy
osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa.
Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä
tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin.
90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan
säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä. Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
7/2011
7.10.
1.11.
8/2011
16.11.
13.12.
TEEMAT
ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto
Energia ■ Valaistus
Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan
Etelä-Savo varautuu nyt
Asta-myrsky riepotteli pahiten
Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä maastossa korjasi Suur-Savon
Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä metsureita, 20 kaivinkonetta ja 10 metsäkonetta.
6
Kuntatekniikka 6/2011
TURVALLISUUS
turvallisuussuunnittelua
ASTA MYRSKY 30.7.2010
Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä
rintama Etelä-Savosta oli ohi.
■ Tämän jälkeen tilanne oli stabiili.
■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000
asiakasta oli ilman sähköä.
■ Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin
30 000 ja runsaasti kesäasukkaita.
■ Valoisaa ja lämmintä.
■ Kaatuneet puut haittasivat liikkumista.
■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.
■
TYKKYLUMI 25.1.2011
■ Tilanne
laajeni noin 12 h.
■ Häiriöalue oli epästabiili.
■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000
asiakasta oli ilman sähköä.
■ Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden
lämpötilaennuste oli –25 °C.
■ Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että
sähkölinjoilla.
■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.
Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy
paremmin
Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista saadut kokemukset ovat hioneet
Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia.
Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten kesken ja tavallisille kansalaisille.
● Seppo Lokka, pelastusjohtaja
Etelä-Savon pelastuslaitos
NN Kesällä 2010 Suomeen iski
useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa pahiten koetteli Astamyrsky heinä-elokuun vaihteessa. Myrskyn jälkeen tarkastelimme kriittisesti omaa toimintaamme ja havaitsimme, että kuntien
tilannekuvan muodostamisessa
oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien hälyttämiseen oli myös paneuduttava aikaisempaa huolellisemmin. Asta-myrskyn jälkeen
pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin varautuminen jätetty
liian vähälle huomiolle.
Kuntien kanssa oli tehty paljon työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien hyväksi. Liioitellen voisi todeta, että suunnitelmat olivat hyviä. Niissä oli
vain yksi vika: ne eivät toimineet
käytännössä. Etelä-Savossa syntyi voimakas tarve konkretisoida
suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä toimivia asiakirjoja.
Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden kunnanjohtajille yhdessä puolustusvoimien ja Etelä-Savon poliisilaitoksen kanssa.
Kävimme läpi valmiussuunnitteluun ja turvallisuussuunnitteluun
liittyviä kysymyksiä ja sovimme
Kuntatekniikka 6/2011
7
TURVALLISUUS
Järvi-Suomen Energia Oy
Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa.
Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla.
OPERAATIO TYKKYLUMI
Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä tykkylumen aiheuttaman laajan sähkönjakeluhäiriön
aikana tammikuun lopulla 2011:
medialle tiedotuspuhelin.
■ Koottiin
tilannekuvaa maakun-
tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön kanssa.
■ Aktivoitiin
häiriöalueen kuntien
johtoryhmät hätäkeskuksen kautta ryhmätekstiviesteillä.
■ Lähetettiin
■ Aktivoitiin
ja komennettiin ”yhteysupseerit” kuntien johtoryhmien tueksi.
■ Lähetettiin
■”Yhteysupseeri” sähkölaitoksen
käyttökeskukseen/valvomoon.
■ Järjestettiin
■ Evakuoitiin
■ Koordinoitiin
ja johtokeskus oli miehitettynä 25.1.2011 klo 12 –
29.1.2011 klo 15.
■ Tehtiin
yhteensä noin 100
erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä yhdessä kuntien viranomaisten kanssa.
■ Välitettiin
tilanneraportit edellä mainituille tahoille kerran vuorokaudessa.
mediatiedotteita
Suomen medialle vähintään kaksi
kertaa vuorokaudessa.
kaksi tiedotustilai-
suutta.
omien ja eräiden
muiden tahojen varavoimakapasiteettia.
asuntoja.
omaa kuljetuskapasiteettia, muuta kalustoa ja henkilökuntaa häiriöalueille.
■ Tarkastettiin
■ Pyydettiin
■ Lämmitettiin
erityisryhmien
yhdessä kuntien viranomaisten kanssa haja-asutusalueen erityisryhmien turvallisuus
ja hyvinvointi.
■ Lähetettiin
viranomaistiedotteita.
Kuntatekniikka 6/2011
■ Siirrettiin
virka-apua puolustusvoimilta (10 maastoajoneuvoa,
1 aggeregaatti).
■ Sovittiin
■ Jaettiin
pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä maatiloille.
■ Huolehdittiin
nasta.
tilannekuvaa maakunnasta kaikille Etelä-Savon kunnille,
Itä-Suomen aluehallintovirastolle,
naapuripelastusalueille, muille viranomaisille sekä sisäministeriön
pelastusosaston päivystäjälle.
■ Viesti-
8
■ Avattiin
evakuointeihin liittyvästä virka-avusta poliisin kanssa.
hälytyksien perillemenosta VIRVE-häiriöalueille.
■ Kartoitettiin
naapuripelastusalueilta saatava varavoimakapasiteetti.
■ Tilattiin
ilmatieteenlaitokselta tarkemmat maakunnan sääennusteet, jotka välitettiin tietoa tarvitseville.
■ Tilattiin
maistraatista koko maakunnan alueelta yli 70-vuotiaiden
asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin tilanteen pahenemiseen.
■ Tiedotettiin
ja aktivoitiin
VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne pahenisi.
■ Tehtiin
alustava tiedustelu maakuntajoukkojen käytettävyydestä,
mikäli tilanne pahenisi.
■ Tilanteen
katsottiin olevan ohi
2.2.2011 klo 13.30.
■ Pelastuslaitoksen
tilannepäiväkirjaan tehtiin 261 merkintää.
käytännössä muutamista keskeisistä toimintaperiaatteista.
Maakunnan valmiussuunnitelma työn alle
Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon ryhdyttiin tekemään maakunnan valmiussuunnitelmaa.
Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa eri viranomaisten eikä kuntien omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia. Tavoitteena oli ja
on edelleen käydä läpi eri viranomaisten voimavarat ja tehtävät
ja välttää voimavarojen päällekkäistä kehittämistä.
Myrskyn jälkeen selvisi, että
kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien rinnalle on tehtävä laajempi suunnitelma. Kuntakohtaisen suunnitelman avulla suunnitellaan ja mietitään yksityiskohdat ja varautuminen eri tilanteisiin eri kunnissa. Lisäksi alueella
laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden toiminnat yhteensovittava valmiussuunnitelma.
Kun asiaa pohdittiin pidemmälle, niin maakunnan valmiussuunnitelma alkoi hahmottua tietynlaisen valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten toimintakorttien muotoon. Suunnittelutyö jalostui turvallisuussuunnitelmaksi
ja valmiussuunnitelmaksi.
Turvallisuussuunnitelman
pääpaino on onnettomuuksien,
rikollisuuden ja syrjäytymisen
estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun avulla pidetään huoli sitä, että turvallisuus
otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toiminnoissa eri tasoilla organisaatioissa ja yhteisöissä.
Valmiussuunnitelma on kunta- tai toimialakohtainen suunnitelma (organisaation tasolla) siitä,
miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteessa tai
poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun avulla varmistetaan organisaatioiden toiminta eri tilanteissa eri turvallisuustasoilla.
Tykkylumi katkoi sähköjä
Tammi-helmikuun vaihteessa
Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen laaja sähköhäiriötilanne, kun puihin kerääntynyt raskas tykkylumi painoi puita säh-
TURVALLISUUS
kölinjoille. Linjojen korjaustöitä vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros. Valmius kohdata haasteet oli kuitenkin selvästi
edelliskesää parempi.
Kun tilanteen vakavuus selvisi, ryhdyimme toimimaan juuri siten, kuin olimme edellisenä
syksynä kuntien kanssa sopineet
(ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön aikana pelastuslaitoksen
rooli muodostui laaja-alaiseksi.
Tykkylumitilanteen jälkeen
arvioimme jälleen toimintaamme. Keskeinen havainto oli se, että kunnat ja muut viranomaiset
osaavat kyllä toimia, kun jossain
päin ”lamppu syttyy” ja kaikille
osallisille saadaan kerrottua, mikä on tilanne.
Kuntien viranomaisten ja johdon hälyttäminen ja sen varmistaminen korostuu häiriötilanteissa. Suomeen on luotu valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä,
jonka kautta on voitava hälyttää
myös kuntien viranomaiset ja
kunnan johto tarpeen vaatiessa.
Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan johtoryhmä voidaan hälyttää
pelastusviranomaisen pyynnöstä
hätäkeskuksen kautta.
Valtakunnallinen
kriisiportaali tarpeen
Tilannekuvan välittäminen viranomaisten kesken ja tavallisille ihmisille on edelleen vaikeaa.
Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä huomattiin, että puhelinverkot kaatuvat varsin nopeasti.
Niiden toiminta-aika häiriötilan-
teessa olisi saatava pidemmäksi.
Esille nousi myös tarve kehittää
valtakunnallinen tai alueellinen
kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille tietoa häiriötilanteesta.
Yleisradiolla on julkisen palvelun rooli. Meidän häiriötilanteissamme maakuntaradio ja valtakunnallinen radio sekä televisio
auttoivat tiedon levittämisessä.
Voisiko eri viranomaisille rakentaa yhteisen, tiedotusta tukevan
yksikön? Keskitetysti toimivan
tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa esimerkiksi viittomakielen
ja muiden kielien tulkkipalvelut
nopeasti tiedotusvastuussa olevan
viranomaisen tueksi.
Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla on kovat paineet hoitaa
ihmisiä entistä pidempään kotona. Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa olevien henkilöiden
turvallisuuden varmistaminen
on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen arvioi hoidontarvetta, niin jatkossa on arvioitava myös henkilön kotona selviytyminen häiriötilanteissa.
Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä on toimintakykyä jäljellä,
he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa. Vanhemmilla ihmisillä on
kokemusta vaikeista olosuhteista. Heillä ei mene heti sormi suuhun, jos vettä tai sähköä ei tule.
Sama riskinarvio
kaikilla tasoilla
Valmiussuunnitelmat on laadittava jatkossa ensisijaisesti normaaliajan häiriötilanteisiin. Pohjana
ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA
Asukkaat
KUNTA
Poliisi +
muut toimijat
Yhteinen
tilannekuva
Pelastuslaitos
Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa
kriisijohtamisessa:
■ pitää yllä turvallisuustilannekuvaa
■ hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön
■ pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus
avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa
■ antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita
■ perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun
■ antaa tarvittaessa hätätiedotteita
■ käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän
■ ym.
Kuntatekniikka 6/2011
9
Kuntien kanssa oli
tehty paljon työtä
valmius- ja turvallisuussuunnitelmien
hyväksi. Suunnitelmat olivat hyviä.
Niissä oli vain yksi
vika: ne eivät toimineet käytännössä.
voidaan käyttää yhteiskunnan
turvallisuusstrategian mukaisia
uhkamalleja. Häiriötilanteisiin
varautumisen lisäksi on huolehdittava poikkeusolojen vaatimista erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista.
Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita ja niitä voi esiintyä
tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat resurssit voivat olla pienemmät. Poikkeusoloissa kuitenkin palvelutasoa yleensä lasketaan yhteiskunnan päätöksillä.
Siten häiriötilanteiden hoitaminen on samanlaista normaaliaikana kuin se olisi poikkeusoloissa. Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin.
Perusidea on se, että jokainen
osaa ja huolehtii omista tehtävistään normaalitilanteessa. Lisäksi
jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita oman toiminnan turvaamiseksi tarvitaan esimerkiksi sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma ei ole oppikirja
vaan toimintaa ohjaava asiakir-
ja. Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma muodostuu yhteistoiminnan kuvauksesta.
Etelä-Savossa on huomattu
matriisimallin toimivan hyvin eri
viranomaisten ja muiden toimijoiden työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa. Tärkeää on se, että
kaikilla tasoilla on samat uhat eli
sama riskinarvio. Jokaisen on sitten itse arvioitava uhkien vaikutukset omaan toimintaan. Tämän
jälkeen alueella voidaan muodostaa yhteinen näkemys asioiden
● Seppo Lokka, pelastusjohtaja
Etelä-Savon pelastuslaitos
■ Etelä-Savossa
on panostettu
viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien tekemiseen.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen
perustamisesta lähtien kuntien
valmiussuunnittelun ohjaus ja
kuntien avustaminen suunnitelmien tekemisessä on ollut yksi pelastuslaitoksen keskeisistä
tehtävistä.
Talvella 2010 aloitettiin kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Päivittäminen tehtiin seutukunnittain siten, että
kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain edustajat yhteiseen
kokoukseen. Toimialakohtaiset
suunnitelmat kuhunkin kuntaan
laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja parantaa suunnitelmia.
Turvallisuuteen liittyviä
suunnitelmia ja
suunnitelmien
laatimisvelvolliset:
Valtio/kunta/
seutukunta
10
Kuntatekniikka 6/2011
Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/1991 § 40)
Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten
palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
NORMAALIOLOT – NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE – POIKKEUSOLOT
Kiinteistö/virasto/
laitos/yleisötilaisuuden järjestäjä
Työnantaja
PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/2011 § 15)
Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä,
miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset
onnettomuustilanteet.
TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki
738/2002 § 10)
Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja
riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi.
Hoitolaitokset/
palvelu- ja tukiasumisyksiköt
POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011)
Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.
VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)
Naapuriapu toimii hyvin
Tässä työssä onnistuttiin hyvin, ja kuntien toimialat löysivät
työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Huomasimme, että kunnat ovat toisilleen
parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi vesilaitoksella on ongelmia,
niin todennäköisesti naapurikunnan vesilaitoksen päivystäjältä saa parhaiten apua.
Toimintaympäristöt ovat periaatteessa samanlaisia kaikissa
kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä on heti ”kartalla” ongelmatilanteessa. Lisäksi uuden yhteistyömallin avulla saimme paremmin tietoon kunnissa olevan
toimintakyvyn ja resurssit.
TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma,
valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008)
Pelastuslaitos
Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut
pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet.
ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN
PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)
Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä
evakuoinnin suunnitelma.
Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita.
Maakuntakin sai
turvallisuussuunnitelman
Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia sisäisen
turvallisuuden ohjelman mukaisia
turvallisuussuunnitelmia. Niissä
pääpaino on onnettomuuksien,
rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Vuoden 2010 aikana EteläSavoon tehtiin myös maakunnan turvallisuussuunnitelma, jossa keskityttiin maakunnalliseen
näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan aikaansaamiseen.
Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, mitä onnettomuuksia on sattunut ja
mitä on tehty asioiden paranta-
miseksi maakunnan tasolla.
Maakunnan turvallisuussuunnitelman tekemiseen valjastettiin Etelä-Savon valmiustyöryhmä, jossa on edustettuna kaikki
keskeiset toimijat maakunnasta.
Käytännönläheisesti ajattelimme
yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun. Mukaan tuli
myös Etelä-Savon maakuntaliitto.
Järvi-Suomen Energia Oy
Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin
TURVALLISUUS
Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava – Halttula – Rantasalmi.
Laaja turvallisuuskäsitys
varautumisen perustaksi
Yhteiskunnan varautuminen eri
tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten, että Suomeen muodostettaisiin laajan turvallisuuskäsityksen
mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät eri tasoille. Valtakunnan
tasolla laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toiminta voisi olla
osa valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaa. Aluetasolla voitaisiin mennä suoraan maakuntapohjaisiin työryhmiin.
Operatiivisen tason toiminnassa sekä poliisin että pelastuslaitoksen osalta on jo nyt siirrytty kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa luodaan parhaillaan
alueellista ensihoitojärjestelmää.
Niin sanottu kovan ytimen muodostava sisäisen turvallisuuden
toiminta on keskitetty tai se on
keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi. Tämän ytimen ym-
pärille voitaisiin rakentaa laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys sisältää sekä turvallisuussuunnittelun että valmiussuunnittelun tarpeet.
On myös pohdittava, olisiko
käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti organisoiduilla alueellisilla työryhmillä ja valtion tasolla toimivalla työryhmällä voisi olla erikseen säädetyt tehtävät
toiminnan yhteensovittamisessa ja tilanteiden aikaisen koor-
dinaation yms. asioiden hoitamisessa.
Järvi-Suomen Energia Oy
hoidosta eri tilanteissa.
Tällä hetkellä pelastuslaitokset
ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen organisaatiot.
Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin, lohkoihin ja yksiköihin. Näitä organisaatioita voitaisiin hyödyntää myös häiriötilanteessa, samoin paikallisten järjestöjen resursseja.
Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos pyysi puolustusvoimilta
virka-apua. Virka-avun pyytämisessä noudatettiin ennalta sovittua protokollaa, joka toimi hyvin.
Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin sitä, voisiko osan puolustuskyvyn turvaamiseen hankittavasta materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten käyttöön. Voisiko
meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin valmistautuminen ja
siinä tarvittava suorituskyky?
Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden
miljoonan euron kustannukset.
Kuntien suunnitelmat
edelleen tarpeen
Viranomaisten toimivaltuudet
ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät, mutta laajoissa ja vakavissa
häiriötilanteissa keskinäinen informaatio, tilanteiden hoitaminen ja tilannekuvan muodostuminen vaativat hyvää yhteistoimintaa. Toiminnan rationalisoimiseksi samalla kokoonpanolla
voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun tarpeet ja niiden
koordinointi aluetasolla. Aluetason suunnitelmat eivät poista tarvetta tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia suunnitelmia.
Kuntakohtaisissa suunnitelmissa perustan muodostavat toimialojen yksityiskohtaiset suunnitelmat.
Kunnassa pitää huolehtia siitä, että
kaikissa päätöksissä otetaan huomioon laajan turvallisuuskäsityksen mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien suunnittelu-, tuotannonohjaus- ja raportointijärjestelmiin on
saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi, ja tarvittaessa toimintaa
on ohjattava oikeaan suuntaan. N
Kuntatekniikka 6/2011
11
Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen
Tulvasuojelu osasyy New
Kuusi vuotta sitten elokuussa New Orleansin suurelta osin
tuhonnut hirmumyrsky Katrina
paljasti hallinnon haurauden eri
tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja aiheutti osaltaan ennenkokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa.
TEKSTI Hannu Taavitsainen
NNRanskalaisten 1718 Mississippi-joen suis-
toon perustama New Orleans on kokenut lukuisia tulvia kohta 300-vuotisen historiansa
aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle olisi turvallista perustaa kaupunki.
Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella, suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden myrskyiltä ja järvien suojaavan joen tulvilta.
Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin.
New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja
myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä. Tulvia on opittu hillitsemään, mutta hurrikaanit ovat paheneva uhka.
Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä
Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta
suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että
Gulf of Mexico
12
Kuntatekniikka 6/2011
The National Atlas of the United States of America
Mississippi River
USA:n laivaston helikopterista 31.8.2005 otetussa kuvassa näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on
tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome, urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet kaupunkilaiset etsivät suojaa.
TURVALLISUUS
Orleansin tuhoon
U.S. Navy/Jeremy L. Grisham
Kuntatekniikka 6/2011
13
Lillie Long/FEMA
Jocelyn Augustino/FEMA 30.8.2005
New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi
veden alle.
joki ei enää kuljeta maa-ainesta
jokisuistoon, joka supistuu eikä
enää entiseen tapaan pysty sitomaan myrskyn nostattamia merivesiä.
Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja oli ilmeinen
osatekijä siinä, että elokuun lopulla 2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky Katrina aiheutti ennen kokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa.
Hauras ja hidas hallinto oli
syyllistynyt myös moniin muihin laiminlyönteihin. Hurrikaani Betsyn (1965) aiheutettua 58
kuolonuhria ja miljardin dollarin vahingot New Orleansissa,
Yhdysvaltain kongressi valtuutti vahvistamaan kaupungin tulvavalleja. Kuitenkin neljä vuosi-
kymmentä kongressin päätöksen
jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä
puutteellista.
Evakuointi vauraille,
köyhimmät jäivät
Kun 23.8.2005 Bahaman vesillä syntynyt matalapaine lähestyi
USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta ei vielä osattu pelätä. Floridassa maihin iskenyt trooppinen myrsky voimistui Meksikon
lahdella ja työntyi Louisianaan 3.
kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat alkoivat toteutua pelättyä
paljon vakavimpina.
Kun uhkaan herättiin, pormestari Ray Ragin antoi vasta
sunnuntaiaamuna 28.8. käskyn
evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan kaupunki. Vauras väestö
Manuel Broussard/FEMA
New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management
Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla.
14
Kuntatekniikka 6/2011
lähti pakoon omilla autoillaan,
mutta autottomille ei ollut riittävästi busseja. Köyhimmät eivät voineet, ymmärtäneet tai halunneet lähteä. Katrinan iskiessä maanantaiaamuna 29.8. New
Orleansiin, kymmenet tuhannet
olivat jääneet.
Tässäkään vaiheessa ei osattu ennakoida pahinta: puutteelliset tulvavallit murtuivat kahdesta kohtaa kaupunkia jakavien kanavien kohdalta, kun myrskykeskus oli jo ohittamassa kaupungin.
Valtavalla voimalla vyöryvä vesi
peitti 80 prosenttia kaupungista,
ja noin 1 200 ihmistä hukkui.
Käytännöllisesti katsoen kaikki asunnot tuhoutuivat täysin tai
osittain, tulvalta pelastui vain
liikekeskusta. Tutkija ja kan-
salaisaktiivi James Perry kertoo, että hirmumyrskyn jäljiltä
350 000 asuntoa on täytynyt korjata tai rakentaa täysin uudelleen.
Jälleenrakennus on yhä kesken
monilla keskustan ulkopuolisilla alueilla.
Tulvan jälkeen
hallinto halvaantui
Politiikan tutkija Cynthia Horan
Yalen yliopistosta sanoo Katrinan
paljastaneen hallinnon epäonnistumiset kaikilta tasoilta. USA:n
liittovaltio, Louisianan osavaltio
ja New Orleansin kaupunki olivat kaikki kyvyttömiä varautumaan katastrofiin ja toimimaan
sen tapahduttua.
Varautumista laiminlyötiin,
vaikka kaikki tiesivät joka sykTim Burkitt/FEMA
Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen sillan tilalle.
TURVALLISUUS
KATRINA
■ New
Orleansiin elokuussa 2005 iskenyt Katrina oli kallein ja eniten ihmisuhreja vaatinut hurrikaani Yhdysvaltain historiassa.
■ Virallinen
uhriluku (7.10.2005)
on 1 242 kuollutta.
■ Katrina
oli mitatuista hurrikaaneista kaikkien aikojen kuudenneksi voimakkain. Kovimmillaan
tuulen voimakkuus oli 78 m/s.
■ Lähes
80 prosenttia kaupungista jäi veden alle.
■ Aineellisten
vahinkojen arvioidaan nousseen jopa yli 200 miljardin dollarin suuruisiksi.
Lähde Wikipedia
Seth Knudsen
Seth Knudsen
Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla.
Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta.
sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin haavoittuvuuden. Lähes
puolet New Orleansista on meren
pinnan alapuolella. Edellisen kerran hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia 1992.
Valmiusongelmat paljastuivat evakuointivaiheessa ja kärjistyivät veden noustessa. Kanavat eivät enää vieneet vettä pois
kaupungista vaan toivat tulvavettä sisään. Sitten lähes sata vuotta vanhat kanavaseinämät eivät
enää kestäneet vaan murtuivat
äkillisesti.
Tulvan vyöryttyä kaduille
kaikki viestintäyhteydet katkesivat. Avun tarvitsijat eivät enää
saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista loppui sähkö, kun generaattorit jäivät tulvan alle.
Koko hallinto halvaantui. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea
presidentti Georg W. Bushiin,
joka viivytteli kansalliseen katastrofiin vastaamisessa.
Kaavoitusta tyyliin
”kapitalismi päättää”
Historiantutkija Graig E. Colten Louisianan valtionyliopistosta muistuttaa myös kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun virheistä. Katrinan vahingot
olivat aiempia tulvia laajemmat,
koska varautuva suunnittelu on
unohdettu.
Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri suosi 1700-luvulta alkaen suojattuja taloja. Ne perustettiin paaluille, alakerta jätettiin
varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin ylemmäs, jolloin niihin pääsi suojaan toistuvilta tulvilta.
Suojataloperinne kuitenkin
syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville maille kaavoitettiin köyhille
yksikerroksisia halpataloja. Kat-
New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa
alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa.
rina-tuhojen jälkeen suojatalojen
ideaa on koetettu elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. James Perry kertoo, että ”kapitalismi päättää” -perinne toteutuu
taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa. New Orleans asuttaa yhä
köyhiä riskialueille.
Sääntelemätön markkinatalous ja onnettomuusriskien torjunta sopivat tutkijoiden mielestä
huonosti yhteen. Jotta kaupunki
kykenisi varautumaan katastrofeihin ja toipumaan niistä, sen tulisi kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät ja toimijat sekä sääntelemään alueensa kehittymistä.
Kaupungeista sitkeitä ja
vastustuskykyisiä
Tutkijat toivovat taajamakehityksen suuntaamista kohti vastustuskykyisiä ja sitkeitä yhteisöjä (resilient communities). Sitkeä yhtei-
sö kykenee kokoamaan toimijat
ja voimavarat yhteen sekä pääsemään yli shokkitilanteista, joiden
riski kasvaa.
New Orleans oli yhteisönä
vielä 1960-luvulla vahva. Kun
hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle, asukkaat auttoivat toisiaan
ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi naapuriavun toimiessa,
mutta 2006 rikkaat pakenivat ja
jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat eivät löytäisi niitä.
Yksi pelastusviranomaisten
piilosta löytämistä veneistä on
esillä kaupunginmuseon edessä.
Sillä pelastettiin satoja ihmisiä,
jotka onnistuivat pakenemaan
äkillistä tulvaa katoille. N
Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa pidettyyn kaupunkitutkijoiden
konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky Katrinan tuhoista toipumista.
Kuntatekniikka 6/2011
15
16
Kuntatekniikka 6/2011
TURVALLISUUS
Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon
HYVÄ SKEITTIALUE
on haasteellinen ja turvallinen
Pienet kolhut ja ruhjeet
kuuluvat rullalautailuun, mutta eivät repsottavat vaneripinnat
ja koholla olevat ruuvit. Espoossa kaivataan
koordinointia skeittialueiden suunnitteluun ja
ylläpitoon.
TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve
NN – Hyvä rullalautailualue on
riittävän monipuolinen, haasteellinen ja turvallinen, kertoo
Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja ja rullalautailun
harrastaja Jan Roberts.
Yhdistys kunnostaa Tapiolassa sijaitsevan skeittihallin rakenteita, ennen kuin tuhannet harrastajat kolistelevat sisään kesälaitumilta. Kuluneet vaneripin-
Jotkut pitävät kestomuovilla
pinnoitettua vaneria liian liukkaana, mutta skeittausta harrastavasta koululaisesta Pyry Tammisesta se toimii hyvin.
nat vaihdetaan uusiin, tukirakenteet tarkistetaan ja parannellaan muutenkin härveleitä. Se on
varapuheenjohtajan yleisnimitys
rakenteille, joiden esikuvat ovat
kaupunkiympäristössä.
– Kohollaan olevat ruuvit ja
repsottavat tai suorastaan reikäiset vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden tavallisimpia ongelmia, jotka lisäävät kaatumisia.
Totta kai hyvillä härveleillä on
myös hauskempaa rullalautailla,
Roberts toteaa.
Tuulimäen hallissa on tähän
asti vältytty suuremmilta tapaturmilta. Varapuheenjohtaja uskoo
sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta ja rakenteiden kunnon
tarkkailusta.
– Tärkeimpiä turvallisuuden
kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen rakentaminen niin, etteivät skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti liikkuvat voidaan erottaa
hitaista, ja vauhtia säädellään
myös rakennelmien korkeuksilla. Pinnassa on olennaista sileys,
kovuus, tukevuus ja oikea luisto.
Täällä on myös hyvä vuorovaikutus, joten kuulemme nopeasti vioista ja parannusehdotuksista.
Yhdistyksellä on myös omia
niksejä, joiden toimivuudesta Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi uuden vesivanerin liukkautta vähennetään kumoamalla
kaksi litraa cola-juomaa pinnalle
muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen se hiotaan kevyesti.
Kuhmut ja naarmut
kuuluvat lajin luonteeseen
Kuhmut, naarmut ja venähdykset kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen. Tavallisimmin vahinkoja sattuu nuoremmille, joiden tasapaino ja harkinta eivät ole vielä
kehittyneet.
Espoon rullalautailijoiden yhdistys suosittelee suojainten käyttöä, mutta ne eivät ole pakollisia.
Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä.
Kuntatekniikka 6/2011
17
Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat
harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia synny rosojen takia.
Poikkeus on Robertsin mukaan
kolme metriä korkea vertti, jossa
kannattaa käyttää kaikkia suojia.
– Jokainen uusi temppu, jonka
skeittaaja oppii, tarkoittaa myös
uuden kaatumistavan opettelua,
Jan Roberts korostaa.
Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi, kun monet yli 35-vuotiaat skeittarit rullalautailevat nyt
lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat, he osaavat
kiinnittää huomiota skeittipaikan
yksityiskohtiin lasten kannalta.
Espoon skeittipuistojen
kunto kohtuullinen
Espoolaiset rullalautailijat taistelivat kaupungin ensimmäisen
skeittihallin puolesta viisitoista
– Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa
niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa.
vuotta, kunnes kaupunki antoi
tuhannen neliön tilan Tuulimäen väestösuojasta 2004.
Espoon rullalautailijat ry pyrkii kehittämään kaupungin skeittipaikkoja, rakentamaan niille
uusia laitteita ja pitämään alueita
kunnossa. Rakennusmateriaalit
se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi Espoon nuorisopalveluiden
nuoriso-ohjaajana työskentelevä
Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen kunnostustarpeita ja
uudistusehdotusia.
– Järjestely on skeittaajien
kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien asiantuntemusta tarvitaan
joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu huonokuntoisen rakenteen
aiheuttamasta tapaturmasta on
tietenkin kaupungilla.
Roberts pitää Espoon ulkona
sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa kohtuullisena. Muutamilla
alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet kaipaavat kuitenkin kipeästi korjausta ja uusimista, mutta kaupungilla ei ole ollut siihen
määrärahoja. Skeittaajien mielestä olisi kannattavampaa rakentaa
betonista, joka on kustannustehokkaampaa ja palvelee rullalautailua paremmin.
Koordinaatiota skeittialueiden ylläpitoon
Espoon apulaisliikuntajohtaja
Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita uusista rullalautailualueista.
Nuorimmat haluavat skeittipaikan kodin lähistölle, minkä Ikä-
Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden
■ Kun
rullalautailualueella tapahtuu onnettomuus, vastuukysymykset eivät ole yksiselitteisiä,
selvittää rullalautailun asiantuntija ja harrastaja Tero Malinen, joka on kirjoittanut Rullalautailualueiden suunnittelu ja turvallisuus -teoksen.
Liikuntapaikkojen turvallisuuteen liittyy joukko lakeja ja standardeja, joista tärkeimmät ovat
tuotevastuulaki ja rullalautailualueita koskeva standardi SFS-EN
14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden suunnittelua ja
rakentamista vuodesta 2007.
– Standardit ovat vain suosituk-
18
Kuntatekniikka 6/2011
sia, mutta vastuukysymyksissä niihin kiinnitetään huomiota. Siksi
kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita, jotka on rakennettu
standardin mukaan. Tämän seurauksena skeittipuistot ovat vaarassa muistuttaa toisiaan, mikä ei
palvele lajia, Malinen kertoo.
Hän pitää standardeja käyttökelpoisina, koska ne ovat väljiä.
Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta hankala, koska sen
luonteeseen kuuluu jatkuva uusien muotojen ja skeittaustapojen
etsiminen.
Etelä-Suomen kaupungit ja
kunnat ovat selvittämässä rulla-
lautailualueidensa kuntoa ja ylläpidon periaatteita aluehallintoviraston ja Tukesin projektissa, jonka tulokset saadaan vuoden lopussa. Malisella on kuitenkin epäily, miten lajia tuntematon terveystarkastaja havaitsee
puutteet.
Uusi laki parantaa
turvallisuutta
Ensi vuonna voimaan tuleva uusi
kuluttajaturvallisuuslaki parantaa
muun muassa rullalautailualueiden turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta tulee ilmoittaa kunnan
kuluttajaturvallisuusviranomaisel-
le ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja.
Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla tapahtuneista tapaturmista, koska niistä ei ole tilastotietoa. Turvallisuuden seuraaminen kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja
yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien tapaturminen tapahtumapaikka ja liikuntalaji aletaan merkitä sähköiseen potilastietojärjestelmään.
Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään eri urheilulajeihin liittyvää tapaturmatietoa
valko ymmärtää hyvin.
– Espoosta puuttuu kokonaan skeittialueita koskeva pitkän tähtäimen suunnittelu ja
koordinointi, mutta sitä yritetään ponkaista nyt liikkeelle. Kun kaupungin eri virastot saadaan yhteisen näkemyksen taakse lautailijoiden kanssa,
myös uusia skeittialueita on helpompaa suunnitella ja huolehtia
niistä, Ikävalko toteaa
Hän pitää hyvänä Helsingissä
toimivaa skeittityöryhmää, jossa
ovat mukana kaikki lajin harrastamisen kanssa toimivat virastot
ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma antaa suuntaviivat kaupungin skeittipaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Betonilla rullaa
tasaisemmin
Myös Suomen Rullalautailuliitto haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita, koska ne tarjoavat paremmat harrastusmahdollisuudet. Ongelmana on kuitenkin betonin korkeat kustannukset ja rakennustaidon puuttuminen. Ensimmäisissä betonisissa
skeittipuistoissa on jouduttu
korjaamaan muun muassa epätasaista pintaa ja esiin tullutta
betoniraudoitusta.
Rullalautailijat odottavatkin
nyt kuumeisesti pilottihanketta, jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin liittyvä käsityötaito
kuten betonipinnan hiertäminen
sileäksi tuotaisiin Suomeen
– Jos johonkin projektiin saataisiin mukaan skeittipuistoihin
erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja, suomalaisilla urakoitsijoilla olisi mahdollisuus
oppia. Näin on toimittu Ruotsissa, muun muassa Malmön
maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa, Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen selvittää.
Skeittialueet moderneja
kaupunkipuistoja
Suomalainen suunnittelu kuitenkin kiinnostaa ulkomailla. Janne Saario, joka on ammattilaistason rullalautailija ja viittä vaille valmis maisema-arkkitehti, on
suunnitellut rullalautailualueen
Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa on myös Eläintarhan
Mikropolis-skeittipuisto.
– Betonista saa hyvännäköisiä skeittialueita, jotka ovat samalla moderneja kaupunkipuistoja. Muutkin kaupunkilaiset viihtyvät niiden läheisyydessä, Saario kertoo.
Hän haluaisi tutustua monen
skeittaajan ylistämään Landhauspalziin Innsbruckin keskustassa. Se on vanha aukio, joka uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi. Valtavassa projektissa on jo huomattu skeittaajien läsnäolon vähentävän aukion turvattomuutta, joka houkuttelee muitakin ottamaan paikka
omakseen. N
turvallisuutta
jo ensi vuoden alussa.
Skeittipuistot ovat kuitenkin
vain yksi rullalautailijoiden areenoista. Yhtä paljon ellei enemmänkin lautaillaan muissa julkisissa tiloissa eli spoteissa. Janne
Saarion suosikkeja Helsingissä
ovat keskustan asfaltoidut kadut
ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty kaupunkiympäristö.
– Jos rullalautailijoita todella halutaan elävöittämään kaupunkia, tulisi se huomioida myös
kaupunkirakenteiden kestävissä
materiaaleissa, Anssi Paukkunen ehdottaa.
Kadulla skeittaaja rinnastetaan
jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa, että skeittauksen alkeet
olisi hyvä osata oman ja muiden
turvallisuuden takia ennen kuin
lähtee rullalautailemaan. Luonnon spoteilla, kuten skeittaajat
kutsuvat hyviä kaupunkikohteita, hauskuus ja turvallisuus riippuvat urbaaneista erätaidoista ja
kyvystä käyttää kaupunkia luovasti. Siinä standardit eivät auta.
Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto ry: Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto 2008
Sade- ja hulevedet
hallintaan AQUATOP-kansistoilla
AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen
tarkastus- ja sadevesikaivoon.
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi
ohjautuu ritiläkannen nieluihin.
Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä.
Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä
on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
1'(*'#/0#+0'#6Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
1&
6$3
6*ail: sgps.finland@saint-gobain.com
www.sgps.fi
Kuntatekniikka 6/2011
19
TURVALLISUUS
Aluepelastuslaitokset parantaneet palvelua
Pelastustoimen kustannukset
kehittyneet maltillisesti
NN Pelastustoimesta kunnille aiheutuneet nettomenot olivat 2009 keskimäärin 70 euroa
asukasta kohti eli vajaat 1,5 prosenttia kaikista nettokustannuksista. Osuus on ollut 2000-luvun
aikana lievästi laskeva. Pelastustoimen menokehitys on siis seurannut kohtalaisen tarkasti yleistä kuntatalouden kustannuskehitystä.
Alueiden erityispiirteet
vaikuttavat maksutasoon
Pelastustoimen menokehitystä
on mahdollista tarkastella Pronto-tietokannassa olevien kuntien maksuosuuksien (€/asukas)
perusteella. Pelastustoimen alueiden välisessä kuntien keskimääräisten maksuosuuksien
tarkastelussa on käytetty Pronton 2006–10 tietoja vuoden 2010
rahanarvossa.
Kustannustasossa on alueelli-
Hanko Karkkila
Raasepori
Inkoo
Karjalohja
Lohja Yhteensä Kirkko- Nummi- Siuntio
nummi Pusula
Espoo
Kauniai- Vihti
nen
PÄIJÄT-HÄMEEN ALUE
Muutos, E/asukas
● Olavi Kallio, yliopistotutkija
Tampereen yliopisto
LÄNSI-UUDENMAAN ALUE
Muutos, E/asukas
Kunnille kuuluneet pelastustoimen tehtävät
siirtyivät 2004 alueellisille pelastuslaitoksille. Muutoksen jälkeen
eräiden kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet, toisten kasvaneet.
Palvelutaso on parantunut kaikissa kunnissa. Uusien paloasemien sijoittuminen on nyt
selvästi tehokkaampaa,
koska kuntarajojen vaikutus sijaintipäätöksiin
on vähentynyt.
Orimat- Padasjoki Hämeen- Nastola Heinola Yhteensä Lahti
tila
koski
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Hollola
2010
Kärkölä Hartola Asikkala Sysmä
◆
Muutos 2004–10
Kuntien maksuosuudet ja niiden muutos 2004–10, €/asukas 2010 rahanarvon mukaan Länsi-Uudenmaan alueella (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) ja Päijät-Hämeen alueella (Päijät-Hämeen liitto).
KUSTANNUSTEKIJÄT
Maksuosuuksia ja niiden muutoksia tarkasteltaessa on huomioitava seuraavat euroa/asukas -lukuihin
vaikuttavat tekijät:
■ Aluepelastuksen kulut ja tuotot
sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno, joka peritään sopijakunnilta (ml. palautukset ja lisäkannot).
■ Sopimuksessa määritellyt perusteet, joiden mukaan kunnilta perittävä osuus jaetaan kuntakohtaisiksi maksuosuuksiksi. Jakoperusteissa on aluekohtaisia eroja.
■ Ennen vuotta 2004 syntyneet
kuntien palo- ja pelastustoimen
menot (1999–2003) olivat jakoperusteena aluepelastuksen ensimmäisinä vuosina. Menoissa ja erityisesti niiden kirjaamisperusteissa
oli suuria eroja.
■ Siirtymäkauden pituus ja erilaiset tavat, joilla kunnilta perittävä
osuus asteittain siirtyi sopimusten
mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi maksuiksi.
sia eroja: kuntien maksuosuudet
ovat keskimääräistä korkeampia
Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan sekä Jokilaaksojen pelastustoimen alueilla ja vastaavasti
keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen,
Keski-Suomen, Pirkanmaan ja
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueilla.
Pelastustoimen alueet ovat erilaisia muun muassa väestön, asutusrakenteen ja taloudellisen toiminnan suhteen. Nämä vaikuttavat onnettomuusriskeihin varautumiseen ja edelleen pelastustoimen menoihin. Tästä syystä alueiden välinen suora kustannusvertailu ei ole mielekästä.
Maksuosuuksien nousu on ollut suhteellisen maltillista, keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Eräillä alueilla kuten Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla maksuosuuksien nousu on ollut huo-
mattavasti suurempaa. Sen sijaan
Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla maksuosuudet ovat pienentyneet.
Kahden pelastusalueen
tarkastelua
Kuntien näkökulmasta kiinnostavaa on myös se, miten oman kunnan maksuosuudet ovat muuttuneet alueellisen pelastustoimen
kaudella. Tähän voidaan vastata
tarkastelemalla pelastustoimen
ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien maksuosuuksia 2004–
10. Tiedot maksuosuuksista perustuvat ylläpitäjien ilmoituksiin
ja tilinpäätöksiin.
Seuraavassa tarkastellaan kahden erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisten maksuosuuksien
kehitystä. Esimerkkialueet ovat
Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme.
Kummankin alueen tarkastelussa
tuodaan esille sovellettavat erilaiKuntatekniikka 6/2011
21
TURVALLISUUS
Paavo Taipale
Pirkanmaalla kuntien maksuosuudet pelastustoimen kustannuksista ovat pienentyneet.
set maksuosuuksien jakoperusteet ja myös niin kutsutut siirtymäkauden perusteet.
Länsi-Uudellamaalla
hidasta kasvua
Maksuosuuksien perusteiden
muutos näkyy sivun 21 kuviossa erittäin selvästi. 2004–05 maksut jakautuivat kuntien palo- ja
pelastustoimen menojen 1999–
2001 mukaisessa suhteessa (kuntien tilinpäätösten mukainen jakoperuste). Tästä on asteittain
siirrytty 2006–09 aikana kohti
asukasluvun mukaista jakoperustetta. Hangon, Karkkilan ja Raaseporin maksuosuudet ovat pienentyneet. Vastaavasti Espoon,
Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet ovat kasvaneet 10–20
eurolla asukasta kohti.
Länsi-Uudenmaan alueella
maksuosuuksien muutos on ollut hitaasti kasvava (lisäystä vajaat neljä euroa asukasta kohti, vuosikeskiarvon muutos 0,58
euroa). Maksuosuuksien palautuksista ja lomapalkkojen kirjauskäytännön muutoksesta johtuen eri vuosien maksuosuudet eivät ole täysin vertailukelpoisia.
määrän ja rakennusten kerrosalamäärän muutosten suhteessa.
Kustannusjaon perusteet uudistettiin 2006 alussa.
Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan ”sopijakunnat jakavat kustannukset palvelutasoon perustuvan kuntajaon mukaisesti”. Palvelutason mukaan ensimmäiseen
kuntaryhmään kuuluvat 2011
kuntajaon mukaan Asikkala,
Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä,
Padasjoki ja Sysmä. Toisen kuntaryhmän muodostavat Heinola,
Hollola, Orimattila ja Nastola ja
kolmannen ryhmän Lahti.
Päijät-Hämeessä kuntien
maksuosuudet ovat nousseet
2004–10 aikana asukasta kohti
15,50 euroa. Alkuvuosien 2004–
05 maksuosuudet poikkeavat
voimakkaasti uuden sopimuksen mukaisista osuuksista useiden kuntien kohdalla. Tästä syystä maksuosuuksien kasvu ei jakaudu kuntien kesken tasaisesti.
Orimattilan ja Padasjoen kohdalla kasvu on jäänyt pieneksi (alle
2 €/asukas). Sen sijaan Asikkalan, Hartolan, Kärkölän ja Sysmän maksuosuudet ovat nousseet yli 20 euroa/asukas.
Päijät-Hämeessä kasvu
epätasaista
Päijät-Hämeen pelastuslaitos on
liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa. 2004–
05 kunnat jakoivat kustannukset
1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden kustannusten ja kunnissa vuosittain tapahtuvien asukas-
Yhdyskuntarakenne
selittää kustannuseroja
Tilastoihin liittyvänä ongelmana on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätöstiedot, aluepelastuksen tilinpäätökset, Pronto-tietokanta) eivät anna yhtenevää tietoa
pelastustoimen kustannuksista.
22
Kuntatekniikka 6/2011
Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin isoja. Alueellistamisen jälkeen pelastustoimen kustannustaso on seurannut kuntien yleistä kustannustasoa. Muutokset ovat olleet pieniä.
Kun tarkastellaan kustannuksia pelastustoimen alueittain, syntyy jo merkittäviä eroja. Kustannuseroja selittävät mm. seuraavat tekijät:
● Pieni koko asukasluvulla mitattuna, johon usein vielä yhdistyy asukasluvun pienentyminen.
Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja nettomenoja. Alenevaan
väestökehitykseen sopeutuminen
on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti vähentää samassa tahdissa kuin
asukkaat vähenevät. Saattaa olla
jopa niin, etteivät onnettomuusriskit vähene, vaikka alueen asukasmäärä pienenee.
● Pitkät etäisyydet, hajanainen
yhdyskuntarakenne ja alhainen
väestötiheys voivat joillain alueilla nostaa kustannustasoa.
● Alueilla on erilainen yhdyskunta- ja asutusrakenne. Erityisesti 1. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen nostavat kustannuksia. Merkittävä osa menoista syntyy onnettomuuksiin varautumisesta, joka edellyttää korkeimman
riskiluokan alueilla ympärivuorokautista varallaoloa.
Asukaslukupohjainen
kustannusjako vakiintunut
Kuntien maksuosuuksien jaossa
on asteittain, eripituisten muutoskausien jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen jakoon. Pelastustoimen nettokustannukset jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi asukaslukujen suhteessa. Muutos näkyy erittäin selvästi kuntakohtaisessa tarkastelussa, jossa kuntien väliset maksuosuuksien erot asukaslukuihin
suhteutettuina ovat pienentyneet
voimakkaasti – osin jopa hävinneet kokonaan.
Vuoden 2004 jälkeen eräiden
kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet ja toisten kasvaneet.
Oleellista on se, miten palvelutason muutos on seurannut kustannusten muutoksia. Pelastustoimen ylläpitäjien mukaan palvelutaso on yleisesti parantunut
kunnallisen palo- ja pelastustoimen ajoista kaikissa kunnissa.
Alueellinen onnettomuusriskien
kartoitus on yhtenäistänyt kuntien riskialuejakoa. Uusien paloasemien sijoittuminen on nyt selvästi tehokkaampaa, koska kuntarajojen häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin on oleellisesti
vähentynyt.
Nykyisen kustannusjaon
hyvät ja huonot puolet
Asukaslukuun perustuvaa maksuosuusjakoa puoltavat yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Se myös
noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta. Mitä enemmän
asukkaita kunnassa on, sitä suurempi on erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys. Tulevina vuosina mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset ja keskimääräisen kuntakoon kasvu lisäävät entisestään
asukaslukupohjaisen kustannusjaon tarkoituksenmukaisuutta.
Eräissä tapauksissa asukasluku voi poiketa onnettomuuksien todennäköisyydestä, jolloin
riskit ja riskialueet eivät jakaudu
tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun. Poikkeamia
voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset taajamien ulkopuolella
(tehdasalueet), pääliikenneväylät, lomakeskukset ja vapaa-ajan
vietto vakinaisen asuinkunnan
ulkopuolella. Tällaisille tehdasja vapaa-ajanviettopaikkakunnille puhtaasti asukaslukuun perustuva maksuosuuksien jako on
edullinen ja muille pelastusalueen kunnille epäedullinen.
Näissäkin tapauksissa on vaikea löytää maksuosuuksien jakoperustetta, joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta paremmin kuin
asukaslukupohjainen jako. Tällainen tarkentava kustannusjako
ei voi olla universaali, pikemminkin se on aluekohtainen ja vain
joitain alueen kuntia koskeva. N
Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta pelastustoimen alueellistamisen vaikutuksista asukkaiden ja kuntien näkökulmasta vuodesta 2003. Uusin tutkimusraportti, jossa tarkastellaan
alueellistamisen vaikutuksia 2008–10,
valmistuu keväällä 2012.
Pisara
P
isara on Helsingin keskustaan
suunniteltu maan alla kulkeva paikallisliikenteen rataosuus,
jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa. Hanke on saanut
nimensä radan muodosta. Reitti kulkisi Pasilasta Hakaniemen,
keskustan ja Töölön kautta takaisin Pasilaan muodostaen 7,5 kilometrin mittaisen lenkin.
Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon
ja Vantaankosken sekä Keravan
suunnan radat. Radan rakentaminen voisi tapahtua vuoden
2030 jälkeen, mutta on myös
kaavailtu, että voitaisiin aloittaa jo aikaisemmin. Hakaniemen
rautatieasema tulisi metroaseman yhteyteen. Keskustan asema tulisi kauppakeskus Forumin
kulmille ja Oopperan eli Töölön
asema Kansallisoopperan alapuolelle.
Parikymppinen idea
Pisaran idealla on ikää jo kunnioitettavat 23 vuotta. Se pulpahti
esiin HKL:n 100-vuotisideakilpailussa 1988. Voittanut nimimerkki Andante – tekijöinään Marja
Rosenberg, Björn Silfverberg
ja Mirja Valtonen – esitti sen selvimmin, mutta teema oli esillä muissakin kärkipään töissä. Mainittakoon
että kolumnistin tiimi Pekka Rytilä,
Teuvo Juntunen ja Markus Lankinen sai lunastuksen ideallaan Stadikka, joka oli rengas-pikaratikka.
Andante säväytti palkintolautakuntaa, johon kuuluivat muun muassa Pentti Murole (pj) ja Heikki Salmivaara. Heikki sanoo vieläkin asiasta kuultuna, että hanke on
oikein hyvä. Monet muut ovat eri
mieltä.
Kovaa kritiikkiä
Kesällä 2011 Helsingin Sanomissa
käytiin keskustelua hankkeen arveluttavista puolista. Wille Mikkola
(20.7.) ehdotti viiden raiteen levitystä nykyiseen ratapihaan ja kaupunkisuunnitteluviraston siirtoa Oulunkylän tasalle, jotta sen väki havaitsisi
kaupungin toimintojen muuton keskustasta väljempiin maisemiin.
Samuli Korkeaharju (20.7.) oli
huolissaan tunneli-Pisaran toiminnasta ja kysyi, ovatko kaikki neljä lähiliikennesuuntaa päivittäin sekaisin.
Onko järkeä pudottaa junat ja ihmiset 40 metrin syvyyteen ja nostaa
sähkömoottoreilla ylös?
Monet muutkin ovat olleet toimintavarmuudesta huolissaan.
Lauri Oinonen (26.7.) vertaili Pisaran miljardihintaa pääradan
Seinäjoen ja Oulun välisen osuuden peruskunnostukseen ja peräsi Helsingin lähiliikenteeseen halvempia ratkaisuja.
M Pekka Rytilä on
72-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Heiluttaa hallituksia
Tunneliratojen vastustusta on virinnyt myös muissa suurkaupungeissa. Mainittakoon erityisesti
Stuttgart, jossa Helsinkiä vastaavan pääteaseman muuttaminen
maan alle ja läpiajettavaksi sai aikaan niin suuren kansanliikkeen,
että koko Baden-Württenbergin
hallitus vaihtui vaaleissa.
Suomen nykyisen hallituksen ohjelman taustapapereissa ja
HLJ:ssä Pisara on mukana vakavasti selvitettävänä hankkeena.
Siinäpä on liikenneministeri Merja Kyllöselle pähkinää kaikkien
muiden ongelmien lisäksi. Rahan
puute voi ratkaista asian itsestään, koska kaupunkiradoille ei
löydy maksajia markkinavoimista.
Havainnekuva/www.liikennevirasto.fi/pisara
Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuistossa etelän suuntaan.
Pisaran hinnaksi arvioidaan vajaa miljardi. Radalle tulee kolme uutta maanalaista superasemaa, varmaan liikkuvilla jalkakäytävillä ja tehokkailla koneportailla varustettuina. Alppila on vielä esillä neljäntenä vaihtoehtona.
Kuntatekniikka 6/2011
23
Kyläläiset kyllästyivät odottamaan valtion rahaa
Karviassa kevyen liikenteen
Karvian Kantin kylään ulottuvan kevyen
liikenteen väylän maansiirto- ja pohjatyöt
tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana.
Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.
24
Kuntatekniikka 6/2011
LIIKENNE
väylä syntyy talkoilla
Karviassa pyöräillään ja
lenkkeillään pian turvallisesti kuntalaisten
rakentamaa kevyen liikenteen väylää pitkin.
Onko asukkaiden talkootyö tulevaisuudessa
pikkukuntien arkea?
TEKSTI Aune Waronen
NN Pohjoissatakuntalaisessa
Karvian kunnassa ehdittiin puhua kevyen liikenteen väylän
tarpeellisuudesta parikymmentä vuotta. Rakentaminen kaatui
kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin.
Valtion tiemäärärahojen jaossa hanke sivuutettiin, sillä selvitysten mukaan pyöräilijöitä ja kävelijöitä oli tienpätkällä liian vähän.
Lopulta kunnan keskustan
eteläpuolella sijaitsevan Kantin
kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä. Nyt 5,3 kilometrin pituinen pyörätie syntyy talkootyönä
kunnan ja ely-keskuksen tuella.
– Teimme vuosi sitten valtuustolle aloitteen, että kylään pääsi-
si kevyen liikenteen väylää pitkin
ja sitouduimme työhön. Siitä asia
lähti etenemään, kertoo kyläläinen Esa Yliluoma.
Kun tiehankkeelle haettiin
valtion rahoitusta, puhe oli kolmen kilometrin pätkästä. Se olisi loppunut reilut kaksi kilometriä ennen Kanttia.
– Valtiolta rahaa ei ollut luvassa edes tulevaisuudessa. Kantin kyläläisiin nousi taisteluhenki: kun tehdään väylä, tehdään se
saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi kuin suunniteltiin, kylään
asti, kertoo kunnan rakennusmestari Jaakko Kallioniemi.
Maarakennus talkoilla
Tämän vuoden aikana maansiirto- ja pohjatyöt tehdään valmiiksi. Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen. Kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin
ja liikennemerkit sekä kaivureiden ja muiden koneiden polttoaineet.
Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä, joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti.
Budjetissa hankkeelle on varattu 400 000 euroa. Saman verran lasketaan talkootyön osuudeksi.
Aune Waronen
Harri Kontiainen
Esa Yliluoma (vas.) on yksi kyläläisistä, jotka ovat mukana talkootyössä.
Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi valvoo kunnan puolesta kevyen liikenteen väylän rakentamista.
Kuntatekniikka 6/2011
25
Syksyllä mukana työssä oli
myös Jalasjärven ammatillinen
kurssikeskus, jonka aikuiskoulutuksen maansiirtokurssin oppilaat tekivät pätkän tietä harjoittelutyönään.
Juridisesti väylän rakennuttaja on kunta, ja Kallioniemi valvoo työtä kunnan puolesta. Myös
väylää 50 000 euron avustuksella
tukevalla ely-keskuksella on valvontavastuu. Työn jäljen on kelvattava myös tieinsinööreille.
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma toivoo tasapuolisuutta tiemäärärahojen jaossa.
Jaakko Kallioniemi pitää talkoohankkeen hyvänä puolena sitä, että me-henki kylässä vahvistuu.
– Kun tie on valmis, se luovutetaan valtiolle. Ely-keskus huolehtii jatkossa tien kunnossapidosta, Kallioniemi kertoo.
Huoli turvallisuudesta
Ennen valtuuston käsittelyä tien
varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta varmistettiin, että he
luovuttavat tarkoitukseen pyörätien alle jäävät maat. Suostumukset olivat edellytyksenä hankkeen
hyväksymiselle.
– Kun asia saatiin vireille, ei
mennyt monta päivää ja nimet oli
kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma muistaa.
Alkuosa maantiestä, jonka
vierellä kevyen liikenteen väylä kulkee, on kuntakeskuksen
kaava-alueella. Nopeusrajoitus
lähellä keskustaa on 60, loppuosalla tienpätkästä 80 kilometriä tunnissa.
Kantin kylässä, jossa on noin
150 taloutta, on paljon lapsiperHarri Kontiainen
Karvian kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden
ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä,
joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti.
26
Kuntatekniikka 6/2011
Aune Waronen
Aune Waronen
Aune Waronen
Kantin kylässä asuva Esa Yliluoma on tehnyt töitä koko ikänsä kaivureiden ja koneiden kanssa.
heitä. Reitti kylästä kunnan keskustaan muuttuu merkittävästi
turvallisemmaksi.
– Talkootyö on valtava uhraus päivätyöltä ja perheeltä. Olen
todella tyytyväinen, että tällaisia
kuntalaisia löytyy vielä, Tarja Hosiasluoma kiittää.
Tosiasia oli, ettei rahoitusta
saatu muualta. Silti alueellinen
tasa-arvo pitäisi turvata kaikille
suomalaisille.
– Tiemäärärahoja saisi suunnata myös pieniin kuntiin, Hosiasluoma toivoo.
Ely-keskus mukana
Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen
ely-keskuksen tieinsinööri Pauli
Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa näin laajaa hanketta äärimmäisen harvinaisena.
Tosin vastaavia, mutta huomattavasti lyhyempiä pätkiä
pyörätietä on viime vuosien aikana tehty samalla periaatteella
Kankaanpään Vihteljärvellä ja
Huittisissa.
– Karvian hanke taitaa olla Suomen ennätys. Monet tiepiirit eivät ole välttämättä lähteneet tällaisiin mukaan ollenkaan, Laivo sanoo.
Ilman talkootyötä väylän tekeminen ei olisi onnistunut, mutta kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti, ely-keskus on tukenut
karvialaisia suunnittelussa. Kunta on vakuuttanut kaikki talkoolaiset sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla.
Pauli Laivo näkee toimintatavassa sekä hyvää että huonoa.
– Ei ole tarkoitus, että kunta
LIIKENNE
“Ei ole tarkoitus, että
kunta tekee valtiolle
kuuluvia hankkeita
ja että asukkaat
hoitavat ne vielä
talkoilla.”
Alueet otettiin haltuun elykeskuksen hakemalla maantietoimituksella. Hankkeen valmistuttua ely-keskus maksaa korvaukset lunastetuista maa-alueista
maanomistajille.
Korvaukset ovat tasolla, joka
kunnassa maksetaan vastaavasta maa-alueesta. Ne määriteltiin
normaalin maanmittaustoimituksen avulla.
tekee valtiolle kuuluvia hankkeita
ja että asukkaat hoitavat ne vielä
talkoilla.Toisaalta vaihtoehto voi
olla, että hanke jää kokonaan tekemättä.
Olennaista Karviassa on ollut
kuntalaisten yksituumaisuus.
– On todella ihmeellistä, että tänä päivänä löytyy vielä tällaista yhteishenkeä. Tärkeää oli
myös, että väylän varrella sattui
asumaan sellaisia urakoitsijoita
ja maanviljelijöitä, joilla oli sopivia koneita ja osaamista, Laivo
sanoo.
Pyöräilijöiden kunta
Karvia on innokkaiden pyöräilijöiden kunta. Haastepyöräily saa
pienen kunnan väen polkemaan
kymmeniä tuhansia kilometrejä
vuodessa.
– Varsinkin pyöräilijöille väylä on tarpeellinen. Navigaattorit
ovat lisänneet kunnan läpi kulkevaa raskasta liikennettä huomattavasti. Nykyisin moni rekka
ajaa Karvian kautta Porin seudulta Pohjanmaalle, Tarja Hosiasluoma kertoo.
Kunnassa tehdään samaan ai-
kaan pohjoisen suuntaan kevyen
liikenteen väylää, jonka pituus
on kolmisen kilometriä. Urakkana tehtävän työn kustannusarvio on 0,5 miljoonaa euroa, josta kunta maksaa 64 ja valtio 36
prosenttia.
– Tästäkin on puhuttu ainakin 20 vuotta, ja nyt koettiin että se on pakko tehdä, kun rahaa
on vielä mahdollisuus saada edes
tämän verran, Jaakko Kallioniemi sanoo.
Kantin kylässä tienteko on
saanut vain uutta virtaa yhteishenkeen. Vireillä on vajaan kilometrin pituinen jatko nyt talkootyönä tehtävälle väylälle. Siihen
tarvittaisiin joen ylittävä silta.
– On ajateltu kevytrakenteista
pioneerisiltaa, joita on Liikenneviraston varastoissa poikkeustilanteita varten, Kallioniemi kaavailee.
Kunnassa on meneillään yli
miljoonan euron talkoohankkeet. Myös harrastekeskus ja
KANTIN KYLÄN
HANKE
■ Kevyen
liikenteen väylä, pituus
5,3 kilometriä.
■ Rakennuttaja
Karvian kunta.
■ Tien
omistus ja kunnossapitovastuu siirtyvät valmistumisen
jälkeen valtiolle.
■ Kustannusarvio
materiaalien
ja suunnittelun sekä asfaltointityön osalta 400 000 €, joka on
kunnan ja ely-keskuksen rahoittamaa.
■ Arvio
talkootyön osuudesta
400 000 €.
■ Karviassa
on asukkaita 2 700.
■ Kunnan
kokonaispinta-ala on
519,80 m².
metsästysseuran maja nousevat
talkoilla.
– Valitettavasti käytäntö voi
yleistyä, kun katsoo millaisia leikkauksia kuntatalouteen on tulossa, Kallioniemi sanoo. N
12.–14.10.2011
Helsingin Messukeskus
FINNSEC ANTAA KOKONAISKUVAN TURVALLISUUSJA SUOJELUALAN KEHITYKSESTÄ
Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon
internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla
myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual.
www.finnsec.fi
Mediayhteistyössä:
Turvallisuus &
Riskienhallinta -lehti
Kuntatekniikka 6/2011
27
LIIKENNE
Uusi menetelmä koekäytössä Helsingissä
TYÖMAIDEN HAITAT HALLINTAAN
Pauliina Kuronen
Työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää koekäytetään Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa syksyn aikana.
Työmaiden aiheuttamia haittoja kolmansille osapuolille ei ennakoida riittävän laajasti ja tarkasti. Haasteena on tunnistaa tahot,
joille koituu työmaasta
eniten haittoja. Työmaiden haittojen hallintamenetelmän avulla voidaan paremmin ottaa
huomioon haitat ja eri
tahojen vaatimukset jo
suunnitteluvaiheessa.
● Olli Haveri, DI, projektipäällikkö
WSP Finland Oy
Liikennesuunnitteluyksikkö
NN Moni kokee katujen muut-
tuvan kesäaikaan yhdeksi suureksi rakennustyömaaksi. Erityisesti pääväylien ja keskusta-alueiden katutyömaat otetaan vastaan vuosi toisensa jälkeen yhtä
suurella epäluulolla. Kaivannot
tiessä, muuttuneet liikennejärjestelyt ja kovaääniset työkoneet eivät välttämättä saa ihmisiä ajattelemaan ensimmäiseksi, että työmaat ovat kiinteä osa jatkuvasti
kehittyvää kaupunkia.
Vaikka rakennustöiden lopputulosta arvostetaankin, ulkopuoliset kokevat työmaat suurimmaksi osaksi haitaksi. Työmaista koituvia haittoja pyritään yleisimmin minimoimaan saamalla
projekti mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Nykykäytännössä
haittoja ei kuitenkaan osata ennakoida riittävällä laajuudella ja
tarkkuudella.
Kolmansien osapuolten
kärsimys
Työmaista aiheutuvista haitoista
kärsivät yleensä eniten ns. kolmannet osapuolet eli ne, jotka eivät ole työmaan kanssa tekemisissä muuten kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Kolmansia osapuolia ovat mm. autoilijat, joukkoliikenteen käyttäjät, jalankulkijat (erityisryhminä lapset, vanhukset, liikuntaesteiset), lähialueiden asukkaat sekä yrittäjät.
Viranomais- ja tilaajaorganisaatioiden sekä kolmansien osapuolien haastatteluissa on noussut esiin myös muita ongelmallisia aihealueita edellä mainittujen
lisäksi. Merkittävimpiä kehityskohteita koettiin olevan mm. juuri haittojen ennakoivassa arvioinnissa ja hallinnassa eri osapuolten kannalta, työmaiden aikataulutuksessa sekä tiedonkulussa ja
HAITTOJA
Tyypillisimpiä kolmansille osapuolille kohdistuvia työmaiden
aiheuttamia haittoja ovat:
■ Haitat liikenteelle (ruuhkat, hidastuminen, järjestelyjen muuttuminen, yhteydet kiinteistöihin, esteettömyys, pysäköinti jne.)
■ Melu,
pöly ja tärinä
■ Erilaiset
turvallisuusongelmat
■ Sosiaaliset
vaikutukset
■ Esteettinen
haitta
■ Ympäristövauriot
■ Haitat
liiketoiminnalle
tiedotuksessa työmaan vaikutuspiirissä oleville eri osapuolille.
Hallinta alkaa
suunnitteluvaiheessa
Eri toiminnot ja osapuolet kokevat työmaiden aiheuttamat haitat
Kuntatekniikka 6/2011
29
LIIKENNE
“Haasteena on tunnistaa tahot, joille
koituu työmaasta
eniten haittoja.”
eri tavoin. Myös kohteiden häiriöherkkyys johtuu monesta tekijästä. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen
jo työmaajärjestelyjen suunnittelussa edesauttaa hyvään ja kolmansia osapuolia mahdollisimman vähän häiritsevään lopputulokseen pääsemistä. Haasteena on tunnistaa tahot, joille koituu työmaasta eniten haittoja.
WSP Finland on kehittänyt
Helsingin kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää 2010–11 aikana. Tarkoituksena on auttaa lupaviranomaisia ja työn tilaajia ottamaan nykyistä paremmin huomioon kolmansiin osapuoliin kohdistuvat haitat ja eri tahojen vaa-
timukset jo työmaan suunnitteluvaiheessa.
Suunnitteluvaiheen haittojen arviointimenetelmän avulla
on tarkoitus sovittaa työmaa kivuttomammin alueen muuhun
toimintaan sekä varmistaa sujuvat ja turvalliset olosuhteet sekä
työmaalla että sen ympäristössä.
Samalla rakennuttajat saavat selkeämmän kokonaiskäsityksen
hankkeen kustannuksista määrittelemällä ennakkoon suunnitellut tilapäisjärjestelyt jo urakkaasiakirjoissa.
Määräyksiä ei noudateta,
lupia jopa puuttuu
Työmaiden suunnitteluun on lukuisia viranomaisten laatimia ohjeita. Selkeät tilaajan ja lupaviranomaisen antamat ohjeet suunnitteluvaiheessa ovat tärkeä osa sujuvaa työmaaprosessia, jotta vältytään tulkintaongelmilta toteuttamisvaiheessa. Ohjeiden noudattamista käynnissä olevalla
työmaalla on myös seurattava ja
valvottava tarkasti. Ongelmaksi
on koettu se, että määräyksiä ja
lupaehtoja jätetään noudattamatta tai lupia voi jopa puuttua.
Esimerkiksi työmaa-alueiden
aitauksen puutteet aiheuttavat
turvallisuusriskejä erityisesti kolmansille osapuolille. Myös työnaikaiset liikenne- ja työmaajärjestelyt tulee ottaa entistä paremmin huomioon jo suunnittelussa.
Näin parannetaan toimintojen ja
liikenteen sujuvuutta sekä vähennetään niin kolmansiin osapuoliin kuin työmaan työntekijöihinkin kohdistuvia turvallisuusriskejä. Myös järjestelyiden aktiivisen
päivittämisen työmaan muuttuessa ja työpäivän päätyttyä tulee olla
olennainen osa jo suunnitteluvaiheessa tehtävää ennakointia.
Haittojen tilalle hyödyt
Työmaiden erityisjärjestelyiden
määrittäminen etukäteen auttaa tilaajaorganisaatioita, koska
vaatimukset voidaan kirjata jo
tarjouspyyntöasiakirjoihin. Sitä
kautta ne ovat mukana työn resursoinnissa. Tarjousten muut-
Yksi kone, monta työtä
tuessa yhteneväisemmiksi voidaan samalla vaikuttaa työn laatuun valitsemalla halvimman tarjouksen sijaan kokonaistaloudellisesti laadukkain tarjoaja.
Työmaan haasteiden tunnistaminen helpottaa myös aikataulujen ja tiedottamisen tarkempaa suunnittelua. Tiedottamisen
hyödyt korostuvat mm. asukkaiden, koulujen, toimistojen ja
liikkeiden ajan tasalla pitämisessä, joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen suunnittelussa ja töiden
yhteensovittamisessa.
Projektin alussa muodostui yhdessä tilaajan kanssa tehdyn ideoinnin perusteella mielikuva, jonka mukaan työmaat kiinnostavat
kansalaisia ja niistä ollaan ylpeitä. Haittojen sijaan puhutaan työmaiden hyödyistä. WSP:n menetelmää koekäytetään syksyn aikana Helsingin työmaahankkeiden
suunnittelussa, minkä jälkeen se
otetaan aktiivikäyttöön. Jatkokehityksen kohteena on paikkatietojen kattava hyödyntäminen arviointia tehtäessä. N
Made in Finland
Avant 600-sarja
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.
Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.
600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
20
YEARS
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.137 € alv 0%.
www.avanttecno.com
30
Kuntatekniikka 6/2011
Danne Långström
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3102 5957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 8631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 9943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,
rakentamispalvelu STARA
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 39630, 050 3801022
kari.haapaniemi@hel.fi
Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommittén hallituksen kokous pidettiin 8.9. Linköpingissä.
Kokouksen osanottajia vas. Ane-Marie Tanskasta, Henrik Ruotsista, Torbjörn Norjasta, Inger Ruotsista, Agnar vaimoineen Islannista ja Åke Ruotsista.
NKS kokoontui Linköpingissä syyskuussa
Vauhtia pohjoismaisiin yhteistyöprojekteihin
NRuotsin yhdistyksen vuosipäivät
pidettiin 7.–8.9. Ruotsin viidenneksi isoimmassa kaupungissa, Linköpingissä. Isompia kaupunkeja siellä
ovat Tukholma, Göteborg, Malmö
ja Uppsala.
”Samhällsbyggnad i världsklass” (maailmanluokan yhteiskuntarakentaminen) oli päivien vaatimaton teema, ja sitä ruodittiin
luonnollisesti monelta eri kantilta. Linköpingissä pidettiin samalla
NKS:n (Nordisk Kommunalteknisk
Samarbetskommitté) kokous, johon osallistui väkeä Islannista, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Viron yhdistyksestä ei tällä
kertaa ollut osallistujaa mukana.
Ilmastonmuutos NKS:n
yhteistyöprojekteja...
NKS-kokouksessa juteltiin yhteistyöprojekteista, muun muassa ilmastonmuutoksesta. Pohdittiin,
miten asiaa tulisi käsitellään eri
Pohjoismaissa ja mitä voimme oppia toisiltamme.
Paikalla oli asiantuntijana Maria Mikkelsen. Hän kertoi, mitä
tähän asti on Pohjoismaissa tehty
ja mihin lähivuosina pyritään. Aihetta koskeva raportti julkaistaan
Kuntatekniikka-lehdessä lähitulevaisuudessa. Suomesta mukana
ovat mm. Syke ja nyt myös SKTY.
Pohjoismaiden ministerineuvostokin on ollut mukana. Mikkelsen
esitteli neuvoston edellisessä kokouksessa samaa raporttia kuin nyt
NKS:lle.
... samoin arktiset alueet
ja IFME2012
Arktisten alueiden alue- ja yhdyskuntasuunnittelu oli myös esillä.
Norjan yhdistys haluaisi tulla luennoimaan aiheesta ensi kesäkuussa
Helsingissä järjestettävään
IFME2012-kongressiin. Tässäkin
tarkoituksena olisi yhdistää pohjoismaiset voimat ja tietotaito, ettei kaikkien tarvitsisi erikseen keksiä pyörää uudestaan. Norjan yhdistys tulee jatkossa pitämään ohjakset käsissään, jotta yhteishanke edistyy.
IFME2012 on tietenkin Suomen
ja SKTY:n vetämä yhteishanke, jos-
sa mukana ovat SK-TF Ruotsista ja
EKÜ Virosta. Norjasta, Tanskasta ja
Islannista on tulossa delegaatioita.
Kokouksessa allekirjoittanut kertoi
muille, missä mennään ja mitä (hyvää) on odotettavissa.
Vastuu NKS:sta Norjalle
Kokouksen päätteeksi Tanskan
yhdistys (KTC), joka on toiminut
NKS:n puheenjohtaja- ja sihteeriyhdistyksenä 2010-2011, luovutti vastuun Norjan NKF:lle vuosiksi
2012–13. Norjan jälkeen vuorossa
on Viron EKÜ 2014–15, tämän jälkeen seuraavat kaksi vuotta SKTY.
Suomen ja SKTY:n piti alun
perin toimia puheenjohtajana jo
Tanskan jälkeen, mutta koska meillä on tällä hetkellä IFME-puheenjohtajuus, niin vaihdoimme Norjan
kanssa paikkaa. Virokin liittyi mukaan yhteistyöhön. Tämän takia
heille annettiin puheenjohtajuus
ennen kuin SKTY taas ottaa nuijanvarresta kiinni.
● Danne Långström
toiminnanjohtaja
Kuntatekniikka 6/2011
31
Haamurajaan on noin 50 henkilön vaje
Tavoitteena yli 900 jäsentä
YT13-väki tutustumassa Jyväskylän messukeskuksen tiloihin.
Meiltä ja maailmalta
Pohjoismaiset katupäällikköpäivät Helsingissä
Pohjoismaiset katupäällikköpäivät
pidettiin tänä vuonna Helsingissä.
Perinteinen tapahtuma järjestetään
vuosittain elo-syyskuun vaihteessa joko Kööpenhaminassa, Göteborgissa, Tukholmassa, Oslossa tai
Helsingissä. Silloin vaihdetaan mielipiteitä, kerrotaan uusista innovaatioista ja menetelmistä.
Katupäällikköpäivät pidettiin
Scandic Hotel Simonkentässä. Lisäksi kierreltiin bussilla katselemassa Helsingin kuntateknisiä nähtävyyksiä: Crusellin siltaa, Länsilinkkiä, Jätkäsaarta, Arabianrantaa,
keskustan huoltotunnelia sekä Staran Kampin tukikohtaa.
Kokous oli kaikin puolin onnistunut. Ensi vuonna jatketaan perinnettä kokoontumalla Kööpenhaminassa. Helsingistä mukana
olivat Raimo K. Saarinen, Osmo
Torvinen, Olli-Pekka Poutanen, Ville Alatyppö sekä DanHenrik Långström.
YT13 Jyväskylässä
tai Lahdessa?
32
Kuntatekniikka 6/2011
Vieraita Tanskan
Frederikshavnista
Tanskan yhdistyksen KTC:n entinen puheenjohtaja Mikael Jentz
kävi joukkoineen SKTY:n ja Helsingin kaupungin vieraina. Ryhmään
kuului Frederikshavnin politiikkoja
ja teknisiä johtohenkilöitä (Mikael
on kaupungin tekninen johtaja).
Ryhmä oli Helsingissä kaksi päivää. Sinä aikana heille esiteltiin mm. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johdolla Helsingin rantarakentamista. Vieraita kiinnosti myös kaupungintalon
arkkitehtuuri. Yhteistyö toimii siis
SKTY:n kautta varsin hyvin
IFME2012:een tulossa
isoja delegaatioita
Uudesta-Seelannista on näillä näkymin tulossa 10–20 hengen ryhmä
konferenssiin jo edellisenä tiistaina. Olemme yhteistyössä Helsingin,
Espoon ja Vantaan kanssa kehittämässä heille ammatillista ohjelmaa
keskiviikoksi (Vantaa), torstaiksi (Espoo) ja perjantaiksi (Helsinki). Kiitokset jo etukäteen Vehkakosken
Joukolle, Westlinin Henrylle ja
Saarisen Raimolle, jotka heti olivat juonessa mukana niin, että tämä oli helposti toteutettavissa.
Hollannista on näillä näkymin
myös tulossa iso delegaatio. Hekin
ovat suunnittelemassa kongressin
lisäksi muutakin ammatillista ohjelmaa. Myös Yhdysvalloissa kiinnostus on ollut suurta.
● Danne Långström
toiminnanjohtaja
IFME2012:n
valmistelut etenevät
Kansainvälistä
IFME2012-konferenssia kokoonnuttiin suunnittelemaan taas syyskuun alussa RIL:n
tiloihin. Valmistelut ovat menneet
taas askeleen eteenpäin, ja Call
for Papers -vastaanottoaikataululle päätettiin antaa hiukan jatkoa.
Tapahtuman valmisteluaikataulua
voi käydä katsomassa osoitteessa
www.ifme2012.com.
Muuten kansainvälistä toimintaa on ylläpidetty mm. Linköpingissä järjestetyillä Ruotsin yhdistyksen
vuosipäivillä sekä Helsingissä järjestetyillä pohjoismaisilla katupäällikköpäivillä.
kaan on usein paljon muitakin tapahtumia, ja mm. kaupunkien hotellikapasiteetit ovat olleet välillä
kortilla.
Tämän vuoden Turun päivilläkin
osa joutui majoittumaan Raisioon ja
jopa Saloon asti. Turku oli tosin tänä vuonna kulttuuripääkaupungin
roolissa muutenkin täyteen buukattu. Touko-kesäkuun vaihdetta saattaa rasittaa myös koulujen päättäjäiset, jotka ovat aiheuttaneet monille esteitä osallistua yhdistyksen
päiville.
Jos Kuntatekniikan päiviä saataisiin aikaistettua muutamilla viikoilla,
niin paikalle olisi mahdollista saada
paremmin myös tekniikan parissa
opiskelevia nuoria. Heitä voisi samalla houkutella kuntatekniikan sekä yhdistyksemme pariin.
Tavoitteena yli 900 jäsentä
Yhdistykselle on tullut kevään ja kesän aikana kymmenkunta uutta jäsenhakemusta. Hakemukset käsitellään aina hallituksen kokouksissa,
joten jos haluaa vielä tämän vuoden aikana liittyä yhdistykseemme,
niin jäsenhakemus kannattaa käydä
täyttämässä yhdistyksen nettisivuilla www.kuntatekniikka.fi tai ottaa
yhteyttä esimerkiksi allekirjoittaneeseen. Hallitusjäsenten ja toimihenkilöiden yhteystiedot löytyvät lehtemme sivuilta.
Yhdistyksen hallituksen kirjoittamaton tavoite on saada jäsenmäärä
nousemaan lähiaikoina yli 900. Tähän haamurajaan on vielä noin 50
henkilön vaje.
Syksyä odotellen,
● Jyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikan
päiviä
aikaistettaneen
Tulevien
Kuntatekniikan päivien
ajankohtaa saatetaan hieman aikaistaa. Touko-kesäkuun vaihde on
monelta osin vuosien aikana osoittautunut haasteelliseksi. Tuohon ai- Syksy tekee tuloaan myös Levin Kätkätunturilla.
Jyrki Vättö
YT-näyttelytoimikunta kävi kokouksensa yhteydessä katsomassa tiloja,
joissa voisimme järjestää seuraavan
YT-näyttelyn eli YT13:n. Kävimme
tutustumassa Jyväskylän ja Lahden
messukeskuksiin, jotka esittelivät
tilojaan ja osaamistaan.
Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty. Sen sijaan päätettiin, että aikaistetaan ajankohtaa siten, että se olisi toukokuun alkupuolella
mieluummin kuin touko-kesäkuun
vaihteessa. Lisäksi päätettiin, että
näyttely olisi kaksipäiväinen eli perjantaina ei siis enää olisi näyttelyä.
Lisätietoa tulee heti, kun paikkakunta on valittu – ja tietenkin
myös päivämäärät.
Kokouksen yhteydessä oli myös
perinteinen vuosittainen kilpailu
järjestävien yhdistysten kesken. Sa-
toi kaatamalla, minkä takia kaavailtu ”oikea kilpailu” siirrettiin sisätiloihin. Tilalle valittiin taitoa vaativa ”laji” eli Kimble. Kun kyseessä oli näinkin vaativa peli, niin mestariksi saatiin leivottua joku muu
kuin SKTY – eli VVY. SKTY onnittelee voittajia!
N Syksy tekee tuloaan ja yhdistyselämäkin taas vilkastuu. Hallituskin
kokoontuu toimihenkilöiden kanssa syys-lokakuun vaihteessa linjaseminaariin, jossa päätetään vuoden
2012 tapahtumista, yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja strategiasta
sekä pohjustetaan vuosien 2012 ja
2013 Kuntatekniikan päivien teemoja ja ohjelmistoa. Marraskuussa hallitus pitää Jyväskylässä vielä yhden, tämän vuoden viimeisen kokouksensa.
Vuoden vaihtuessa hallituskokoonpano hiukan muuttuu, kun
kaksi toimiajaltaan vanhinta hallituksen jäsentä (Leila Strömberg,
Jyväskylä ja Milko Tietäväinen,
Tampere) joutuvat luovuttamaan
paikkansa uusille jäsenille (Jere
Klami, Oulu ja Päivi Ahlroos, Sito
Oy). Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen valittiin kevään vuosikokouksessa jatkamaan toiselle kaudelleen. Täten ensi vuodeksi vaihtuu
vain kaksi hallitusjäsentä. Normaalisti hallitusjäsenten toimintakausi
on kolmevuotinen.
Helsingin Maununnevan ikuinen jäätikkö ihmettelyn aiheena
Talvihoito kiinnosti kansainvälistä lehdistöä
Grogilasi-ilmiötä isossa mittakaavassa.
Anna Batasheva (vas.) ihmettelee allekirjoittaneelle, miten lumi ehtii sulaa ennen uutta lunta.
Tätä itsekin ihmettelin. Ulkoministeriön kuvaaja
(oik.) teki koostetta päivän aiheista.
N Kun kutsu kansainväliseen näkyvyyteen tulee, niin se pitää käyttää
hyödyksi. Niin nytkin, kun helteisenä päivänä 9.8.2011 kaksi toimittajaa kävi Helsingin kaupungin ja
SKTY:n vieraina tutustumassa kuntatekniikan toimivuuteen. Sain tällöin tilaisuuden näyttää venäläiselle Anna Batashevalle ja amerikkalaiselle Robert Downsille Maununnevan ikuista jäätikköä. Kylmän
sodan päättyminen näkyi heillä yh-
täläisenä innostuksena kesäistä lunta kohtaan.
Itse asiassa kyseiset toimittajat
viettivät Suomessa ulkoministeriön
vieraina kokonaisen kuukauden,
jonka aikana heille esiteltiin Helsingin lisäksi mm. Turkua, Naantalia, pohjoismaista yhteistyötä, ruokaa, koulutusjärjestelmiä jne. Tämän lisäksi he saivat tutustua Lapin taikaan. Tosin tuona ajankohtana oli enää hyvin vähän sääskiä,
ruska vasta tuloillaan ja porot kesävaatteissaan.
Lumitietoudelle on kysyntää
Vierailijat haastattelivat kuntien liikenteen toimivuudesta talvella ja
kerroin heille, että lumi on meillä kohtalaisen tuttua ja sen kanssa
on totuttu elämään – vaikkakin joskus itsestä talven aikana tuntui, ettei näin ollutkaan.
Nuorten toimittajien kokemuk-
set talvihoidosta olivat kovin erilaisia. Itärajan takana oli totuttu tarpomaan paksussa lumipatjassa. Rapakon takana taas käytetään suolaa niin paljon, että se tuntuu hengityksessä asti. Toivottavasti vierailijat vievät tietoa meidän ympäristöä vähemmän vahingoittavasta
metodiikasta mukanaan myös kotimaihinsa.
● Ville
Alatyppö
IFME2012 on tilaisuus esitellä kuntatekniikan osaamistamme
NSuomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:llä on ilo isännöidä IFME
World Congress 2012 Helsingissä 4.–10.6.2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on mukana järjestämässä kongressia. Lisäksi kumppaneina ovat SKTY:n Ruotsin ja Viron sisarjärjestöt. Ruotsalaiset järjestävät vuosikokouksensa
Helsingissä kongressin aikana sekä
isännöivät teknistä ekskursiota Tukholmassa 9.6.2012.
Kongressin pääteemana on
kestävät yhteisöt, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito paremman
tulevaisuuden puolesta. Teemoina
ovat mm. seuraavat aihepiirit:
t Kaupunkisuunnittelu
t Liikenneratkaisust
t Energiaratkaisut
tKunnallinen suunnittelu ja
rakentaminen
t Rakentaminen ja kunnossapito
Nyt on aika lähettää esitelmäehdotuksia (abstrakteja) järjestäjille edellä mainistuista teemoista.
Aikaa on 31.10. saakka. Kirjoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.
ifme2012.com. Esitelmäehdotukseksi sopii hyvin erilaiset case-esimerkit.
Suomalaisille
ainutkertainen tilaisuus
Kongressin järjestelyt ovat hyvässä
vauhdissa – onhan järjestelyt aloitettu jo keväällä 2010. Tiedossa on
laajan esitelmätarjonnan lisäksi ekskursioita niin Helsingissä kuin Tallinnassa sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa. Osallistujilla on mahdollisuus myös lähteä kongressin päätteeksi ekskursiolle Tukholmaan.
Finlandia-talo tarjoaa laadukkaat
puitteet kansainväliselle verkottumiselle. Suomalaisille tämä on ainutkertainen tilaisuus näyttää kuntatek-
niikan osaamistaan niin näyttelyssä
kuin esitelmätarjonnassa.
Nyt on aika varata
näyttelypaikka
IFMEn maailmankongressi pidetään joka kolmas vuosi. Edellinen
kongressi oli syyskuussa 2009 Melbournessa Australiassa.
IFME-kongressi korvaa Kuntatekniikan päivät 2012. Kongressin
ohjelmarakenne sisältää perinteisiä
elementtejä Kuntatekniikan päiviltä, mutta myös suuren kansainvälisen kongressin mahdollisuuksia.
Tapahtuman yhteydessä on
kaupallinen näyttely, joka on avoinna kongressin aikana 5.–6.6.2012.
Parhaat näyttelypaikat varataan
ensin, joten nyt on aika tehdä varaus. Näyttelyvaraukset: kaisa.
venalainen@ril.fi
IFME World Congress 2012
NJärjestäjät:
SKTY, International
Federation of Municipal Engineering IFME, RIL, Estonian Association of Municipal Engineering
EAME ja Svenska KommunalTekniska Föreningen KT
NLisätietoja
www.ifme2012.com
ja IFME World Congress 2012
sihteeristö:
Jyrki Vättö, Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY, jyrki.vatto@hel.
fi, +358 50 559 1435
Ville Raasakka, Suomen
Rakennusinsinöörien Liitto RIL,
ville.raasakka@ril.fi,
+358 50 366 8687
Lämpimästi tervetuloa!
Kuntatekniikka 6/2011
33
Hej på er alla!
NEftersom jag i tidningens förra nummer skrev om Tomas
Ledin och hans låt, så kan jag
väl fortsätta med en 100 % finlands-svensk låt, vars ord är av
den ”riktiga” Mumin Mamman, Tove Jansson – nämligen ”Höstvisan”:
...dagarna mörknar minut
för minut,
tänd våra ljus, det är nära
till natten,
snart är den blommande
sommarn slut.
Så är det, men i alla fall så
är det trevligt med årstider.
September och hösten har alltså kommit (och när tidningen
kommer ut, så är det redan oktober), och föreningsverksamheten aktiveras igen.
IFME2012-konferensen
närmar sej med stormsteg,
och dagarna fylls allt mer och
mer med detta.
Allt är i alla fall på god väg.
Call for Papers proceduren har
förlängts med en månad, och
deadlinen för denna står vid
slutet av oktober. Efter att vi
har fått in alla abstrakten, så
blir det dags att välja ut de allra intressantaste, och att lägga ihop det slutliga programmet. För tillfället har vi gått ut
med att marknadsföra utställningen, och håller på att skaffa sponsorer till evenemanget. Om allt detta kan du hitta mer information på www.ifme2012.com.
Intresset för kongressen har
varit väldigt stort, och man kan
ju bara hoppas, att det räcker
hela vägen ut. Själv är jag ju jäv
att säga någonting, men även
jag tror att det skall bli (mycket)
lyckat. Vi gör ju hela tiden samarbete med Sverige och SKTF, Estland och EKÜ, IFPRA
(park och grönområden), ITACUS (underjordiska), NKS och
naturligtvis resten av IFME. En
delegation från Nya Zealand på
10–20 personer är att väntas
(NZL tar ju över ordförandeskapet efter FKTF). Kiwi-befolkningen kommer till Helsingfors
redan tisdagen innan konferensen, och kommer att stifta
bekantskap med den tekniska
sektorn i såväl Esbo, Helsing-
34
Kuntatekniikka 6/2011
fors som Vanda.
Från Nederländerna kommer också att komma en större
delegation, likaså så har intresset vari stort i Nordamerika och
naturligtvis i de andra Nordiska länderna, och egentligen
”runt om”.
Svenska årsdagarna
och NKS
De svenska årsdagarna hölls
i Linköping 7–8.9. Linköping
ligger 200+ km sydväst om
Stockholm, och är med sina
knappa 150 000 invånare Sveriges femte största stad. SK-TF
och ”Nummer 5” tog väl vara
om oss gäster under årskongressen, vars tema var: ”Samhällsbyggnad i världsklass” och
det här tacklades då ur olika
synvinklar, med föreläsare från
bl.a. Berlin och Lyon.
Efter årskongressen, på fredag, hölls också ett NKS-möte. Danmark och KTC agerade som sista gång som ordförande. Efter mötet överlät
Ane-Marie klubban åt NKF,
Norge och Torbjörn för åren
2012–13.
På NKS-mötet diskuterades
klimatförändringar, och Maria Mikkelsen höll en presentation om detta – samma
som hon tidigare hade visat för
det Nordiska Ministerrådet. Vi
kommer att få en artikel om
allt detta, av Maria, i nåt av tidningens nästa nummer.
Norge framförde på förra mötet i Tromsö, att vi skulle ha ett samarbete angående
”Nordic Cooperation between
the Nordic Countries within
the Arctic area on Arctic- and
Community-planning”. Norge
och NKF håller i styret för detta projekt, och NKF ville också ha ett föredrag om detta på
IFME2012-kongressen i Helsingfors.
Dessutom diskuterades också IFME2012-kongressen, och
undertecknad berättade om
vilka förberedelser har gjorts.
Finländska årsdagarna
2013 samt annat internationellt samarbete
2013 är det igen dags för att
ha en kommunteknisk utställ-
ning i samband med årsdagarna. Gruppen som bestämmer
om var och när (i utställningsväg) var på besök i Jyväskylä och Lahtis för att se oss omkring, på vad städerna ifråga hade att bjuda på. Inget
är ännu bestämt, men dessa
två ligger väl bäst till för tillfället. Det som däremot beslöts
var, att årsdagarna och mässan kommer att hållas i början
av maj istället för månadsskiftet maj–juni, och att utställningen kommer att inskränkas till
att vara 2 dagar lång (on–to) istället för att den skulle fortsätta in på fredagen, såsom det tidigare har varit.
Nordiskt Gatuchefsmöte
hölls i år i Helsingfors. På dessa, årligen i augusti–september skiftet hållna möten, träffas
ledarna från det kommuntekniska i Köpenhamn, Göteborg,
Oslo, Stockholm och Helsingfors. Från Helsingfors deltog i
år Raimo K. Saarinen, Osmo
Torvinen, Olli-Pekka Poutanen, Ville Alatyppö samt
Dan-Henrik Långström.
På mötet berättar delegationerna om vad som är nytt
i diverse städer; nya metoder,
nya byggen etc. Olli-Pekka
Poutanen berättade on Helsingfors nya underjordiska generalplan, de nya investeringarna inom kollektivtrafiken mm.
Dessutom gjordes en kommunteknisk utflykt, där vi visade bl.a. de nya bostadsområdena längs med strandremsan,
servicetunneln i Centrum, Staras depå i Kampen mm.
Besök från Frederikshavn
hade vi i mitten av augusti, då
den danska föreningens (KTC)
f.d. ordförande Mikael Jentz
(teknisk direktör i Frederikshavn) tillsammans med politiker samt tekniska experter var
på studiebesök i Helsingfors.
Biträdande stadsdirektör Pekka Sauri och undertecknad
berättade om utbyggandet
av strandremsan i Helsingfors
mm. Samarbetet inom Norden
fungerar alltså bra!
● Danne Långström
verksamhetsledare
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 625 5055, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 434 3409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 4438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 459 4601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
www.ukty.fi
Kunnallisissa halleissa
on Nokia-katastrofin
ainekset
NSyksyn lehdet ovat putoilemassa puista ja ihmiset
palaamassa sisäuinnin pariin uimahalleihin ja kylpylöihin. Monissa halleissa, etenkin kylpylöissä olisi toivottu hieman kylmempiä ilmoja, että väki olisi löytänyt sisätiloihin. Oli kuitenkin hienoa nauttia hyvistä
ilmoista koko kesän. Nyt kuitenkin ollaan saavuttamassa normaalit käyttötasot, ja vesiliikunnalla parannetaan omalta osaltaan kansamme nykykuntoa.
Uimahalliemme ja kylpylöidemme tekniikat ovat
toimineet vuosien varrella kohtuullisen hyvin. Etenkin vedenpuhdistuksessa on erittäin vaativaa tekniikkaa, jossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Uimavedelle on asetettu tiukat laatuvaatimukset, joilla varmistetaan turvallinen ja terveydelle vaaraton
uiminen halleissa ja kylpylöissä. Laatuvaatimusten
noudattamista valvovat paikalliset terveystarkastajat
sosiaali- ja terveysministeriön määräysten pohjalta.
Pahimmat puutteet tekniikan hoidossa
Halleilta saamieni kommenttien perusteella voin todeta, että valtakunnassa tikittää tällä hetkellä aikapommi, jonka ei toivoisi koskaan laukeavan. Pahimmat puutteet löytyvät tekniikan hoidosta lähinnä
kunnallisissa laitoksissa. Kuntien hallinnon järjestelyissä uimahallien tekniikan hoidosta on vähennetty resursseja merkittävästi. Osaavaa henkilökuntaa
on vaihdettu täysin osaamattomiin työntekijöihin tai
hoito on organisoitu siten, että ongelman ilmettyä ei
osaavaa henkilökuntaa ole nopeasti saatavissa. Monissa paikoissa on havaittavissa, että tilapalvelujen
vastaavat henkilöt eivät tunnu tiedostavan, miten
vaikean laitoksen hoidosta on kysymys. Ja näin käyttäjän turvallisuus vaarantuu.
Täytyykö uimahalleissa tapahtua sama vahinko
kuin Nokialla aikoinaan, että asiaan saataisiin jotain
ryhtiä? Toivottavasti näin ei tule käymään, vaikka
kaikki katastrofin ainekset ovat tällä hetkellä olemassa. Kuntahallinnon teknisessä johdossa ei ehkä ymmärretä tai haluta ymmärtää, miten vaativia laitoksia
uimahalli ja kylpylä teknisessä mielessä ovat. Jotenkin tulisi saada koulutusta tekniselle johdolle. Löytyisikö Kuntaliitosta apua asian korjaamiseen?
Ukty on omalta osaltaan pyrkinyt kouluttamaan
ihmisiä järjestämällä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä, joissa ohjelman pääpaino on uimahalleihin ja kylpylöihin liittyvien asioiden parantamisessa.
Näin tapahtuu myös seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä jotka ovat m/s Mariellalla
Tukholman risteilyn muodossa 7.–9.2.2011. Laitathan päivämäärät kalenteriisi, laivalla tavataan.
Hygieniatason ylläpitämisessä haastetta
Meillä ei oikein ymmärretä, miten vaativia erikoislaitoksia uimahallit- ja kylpylät samoin kuin jäähallit
ovat. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta oikealla
hoidolla saadaan energiatasettakin parannettua.
Myöskään hygienian hyvän tason ylläpitäminen
ei ole helppoa. Esimerkiksi siivoustyön menetelmillä ja käytettävillä aineilla on ratkaiseva merkitys hoitotason laatuun. Minulle on usein sanottu, että uimahallin lattialaatat pitää vaihtaa, kun siivous ei saa
lattioita puhtaiksi. Yleensä silloin pitäisi katsoa peiliin, miten työ on tehty. Oikein hoidettuna pinttymiä
ei pääse syntymään. Se vaatii erikoisammattitaitoa,
jota ei aina löydy, kun työt on ulkoistettu ja töiden
määrä on mitoitettu täysin alakanttiin. Silloin ei ole
odotettavissa kuin suuria ja turhia kustannuksia.
Toiminta, joka perustuu oikeaan tekniikan hoitoon ja laadukkaaseen siivoukseen, takaa käyttäjille
terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Mehän hoidamme uimahalleja ja kylpylöitä vain käyttäjiä varten.
Golf-mestaruus meni Lohjalle
UKTY:n golf-mestaruuskilpailut pidettiin Lohjalla elokuun viimeisenä päivänä. Sää oli erittäin suosiollinen. Osanottajia oli kymmenen. Lohjalaiset järjestäjät olivat tylyjä isäntiä, sillä tasoituksellisen lyöntipeli mestaruuden vei Markku Saarinen Lohjalta. Onnittelut voittajalle sekä muillekin kiitokset osallistumiseksi. Kisan hyvästä onnistumisesta haluan kiittää
yhteistyökumppaneita, jotka olivat auttamassa kisan
onnellista läpivientiä lahjoitusten muodossa. Putkiurakointi Simpanen Oy:lle, Pusatek Oy:lle, Ardex
Oy:lle ja Suomen Allaslaite Oy:lle lämpimät kiitokset.
Tulevien valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien 2012 ohjelma on viimeistelyvaiheessa. Ohjelma tulee olemaan monipuolinen ja mielenkiintoinen.
Päivien kutsut postitetaan lokakuun puolivälin jälkeen, joten olkaa valppaina, että pääsette matkaan
kuulemaan mielenkiintoisia esitelmiä, tapaamaan
kollegoita ja tutustumaan tuotteisiin näyttelyssä.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
Antoisaa ja työntäyteistä syksyä kaikille!
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 6/2011
35
Töölönlahden alue muuttuu Helsingin takapihasta
Musiikkitalo sai kylkeensä
Elokuun lopussa käyttöön otettu Musiikkitalo
katsoo Helsingin ratapihalle tilapäisen puiston
ylitse. Kansalaistori ja vanhan makasiinin raunio
ovat osa uutta kaupunkilaisten olohuonetta. Töölönlahden puistojen ja katujen suunnittelu sekä
niiden rakentaminen etenevät vaiheittain, osin väliaikaisratkaisujen varassa.
36
Kuntatekniikka 6/2011
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
NNTöölönlahden eteläosan ase-
makaavamuutostyö on käynnissä. Eteläosasta on laadittu rakennussuunnitelma, jonka toteutus
on viivästynyt kaavamuutostyön
vuoksi. Vain Musiikkitalon eteläpuolella oleva Kiasmanpuisto on
toteutettu kutakuinkin alueen alkuperäisen rakennussuunnitelman mukaisesti.
Vuoden 2010 alussa kaupunginjohtaja kehotti rakennusvirastoa toteuttamaan alueelle tilapäisen puiston. Valmista piti tulla ja tuli Musiikkitalon avajaisiin
VIHERALUEET
etupihaksi vähitellen
tilapäisen puiston
Musiikkitalon tontin pihaalueella on käytetty paljon
luonnonkiveä.
mennessä. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, miten pitkään tilapäinen
puisto alueella tulee olemaan.
– Kaupunkilaisten olohuoneajatus on ollut mukana koko ajan.
Keskeisellä paikalla rakentamisen
on oltava korkeatasoista ja liitty-
minen ympäristöön saumatonta, kertoo projektinjohtaja Kaija Laine.
Laine vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirastossa Töölönlahden alueen puistojen ja katujen suunnitteluttamisesta.
Tiukka aikataulu
Tilapäisen puiston suunnitteluja toteutusprosessi oli vauhdikas.
Aikataulu oli suurin haaste, eikä
Musiikkitalon avajaisten vuoksi
valmistumisajankohdassa ollut
joustonvaraa. Siirtonurmi oli ai-
noa vaihtoehto saada puisto aiotulla aikataululla vihreänä käyttöön. Puiston kasvillisuus mietittiin tarkkaan.
– Puut istutettiin isokokoisina. Monelle ohikulkijalle voi syntyä tunne, että nämähän ovat olKuntatekniikka 6/2011
37
Musiikkitalon viereen istutettiin heinäkuun lopulla näyttävä kesäkukkameri. Kesäkukkaistutukset ovat tilapäisessa puistossa
kutakuinkin alkuperäissuunnitelman vesiaiheen paikalla.
TÖÖLÖNLAHDEN
TILAPÄINEN
PUISTO
■ Siirtonurmikkoa
■ Asfalttipintaa
■ Reunakiveä
10 000 m2
13 000 m2
2 km
■ Luonnonkivilaattaa
■ Noppakiveä
■ Puita
1 400 m2
750 m2
72 kpl
■ Perennat
ja pensaat 2 000 kpl
(osa näistä mattoa)
■ Kesäkukkia
noin 30 lajia tai
lajiketta yhteensä runsaat
3 700 kpl
■ Lisäksi
tavanomaiset puistokalusteet ja varusteet (penkit,
roska-astiat, ym.)
Lisätietoa Töölönlahden
ympäristörakentamiskohteista:
www.finlandiapuisto.fi
38
Kuntatekniikka 6/2011
leet tässä aina, Laine sanoo.
Pensaita on alueella vain vähän ja yleisilme on haluttu pitää
avoimena. Ensimmäisissä kommenteissaan ihmiset ovat olleet
myönteisesti yllättyneitä.
– Siisti yleisilme ja hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Nyt
alue on toimiva ja puistomainen, kun se aiemmin oli hiukan
kuin takapihaa.
– Rakennuttajan näkökulmasta hanke oli onnistunut. Ehkä kymmenen prosenttia rakennuttamistani kohteista sujuu yhtä juohevasti kuin tämä. Urakka on ollut haastava, mutta se on
mennyt lävitse ilman suurempia ongelmia, toteaa puiston rakennuttamisesta vastannut projektinjohtaja Juhani Mäkinen
HKR-Rakennuttajasta.
Saastuneita maita jouduttiin
alueelta poistamaan hieman
suunniteltua enemmän, mutta suuria kustannusvaikutuksia
tällä ei ollut. Kaiken kaikkiaan
hanke pysyi hyvin kustannusarviossaan, joka oli vajaat kaksi
miljoonaa euroa. Lisätyöt nostivat loppusummaa hiukan.
– Urakoitsijan tavarantoimittaja ei saanut kaikkia kivituotteita sovitussa ajassa. Tämä aiheutti
pientä viivästymistä ja joiltakin
osin jouduttiin tilapäisesti käyttämään korvaavia materiaaleja,
Mäkinen sanoo.
Musiikkitalon ja Kiasman
väliin rakennettiin paalulaattaa
runsaat 300 neliömetriä. Kun
alueella jouduttiin työskentelemään pohjavedenpinnan alapuolella, niin ponttiseinät olivat
paalulaatan rakentamisessa käytössä. Työnaikaiset liikennejärjestelyt vaativat huomiota, mutta
muutoin rakentamisessa ei ollut
erityisiä teknisiä haasteita.
Kevyet pohjarakenteet ja
kestävät materaalit
Noin kahden hehtaarin tilapäinen puisto on rakennettu selvästi kevyemmillä pohjarakenteilla kuin pysyvät puistot. Kun
tilapäisyyden kestosta ei ole tietoa, on kuitenkin käytetty hyviä
ja ennen kaikkea kestäviä materiaaleja.
Luonnonkivipintoja ei tilapäiseen puistoon paljon tehty,
vaan kovana pintana käytettiin
asfalttia. Reunakiveykset, istutukset, kalusteet, varusteet ja valaistus on kuitenkin suunniteltu
ja toteutettu laadukkaasti. Luonnonkiveä on puolestaan käytetty
runsaasti Musiikkitalon tontin
ulkoalueiden päällysrakenteena.
Se luo kiinteistölle laadukkaan ja
kestävän ilmeen.
– Luonnonkiveä on käytetty
yleisillä alueillakin Musiikkitalon ja puiston rajan tukimuurissa, Ala-Mannerheimintien kevyen liikenteen väylällä sekä Töölönlahdenkadun jalkakäytävällä
ja Kiasmanpuiston alueella, Laine huomauttaa.
Myös Makasiiniraunion reunalle sijoittuva terassirakenne ja
Kansalaistorin esiintymislavan
reunarakenne on tehty luonnonkivestä.
VIHERALUEET
Havainnekuva/Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy
Alkuperäisen Makasiinipuiston rakennussuunnitelmassa Musiikkitalon vieressä on vesiaihe. Tilapäisessa puistossa samalle alueelle
istutettiin näyttävä kesäkukkameri.
Pysäköijät valtasivat
Kansalaistorin
Sanomatalon edustalla on Kansalaistoriksi nimetty alue, joka on
varattu kaupunkilaisille erilaisten
tapahtumien pitopaikaksi. Se on
väliaikaisratkaisuna päällystetty
asfaltilla.
Kansalaistorin vieressä on
myös pieni hiekkatekonurmikenttä (22 m x 37 m) esimerkiksi katukoripallon, sählyn tai jalkapallon pienpelien pelaamista varten. Alue on kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä.
– Yhteistyö Musiikkitalon
suunnittelijoiden kanssa on ollut
tiivistä muun muassa suunnitelmien rajapintojen yhteensovittamisessa. Alueella pyrittiin minimoimaan kaikki raskas maarakentaminen kuitenkin niin, että
huoltoliikenteen ja ylläpidon tarProjektinjohtaja Kaija Laine
Helsingin kaupungin rakennusvirastosta on tyytyväinen, kun
kaupungin keskustan takapihasta saatiin kaupunkilaisille
uusi olohuone.
peet on otettu huomioon, Kaija
Laine kertoo.
Heti alueen valmistumisen
jälkeen yksityisautoilijat löysivät
nokkelasti Kansalaistorilta pysäköintitilaa. Alue ei ole kuitenkaan
pysäköintiin tarkoitettu, ja rakennusvirastossa ryhdyttiinkin miettimään toimenpiteitä autoliikenteen rajoittamiseksi.
Uusi olohuone saanut
hyvän vastaanoton
Puiston rakennustöistä vastasi
tarjouskilpailun jälkeen VRJ Etelä-Suomi Oy. Kaija Laineen ja Juhani Mäkisen mukaan yhteistyö
urakoitsijan kanssa sujui hyvin.
Materiaalitoimituksissa tosin oli
ajoittain vaikeuksia.
Alueen kunnallisteknisestä
suunnittelusta vastasi SITO Oy,
puistosuunnittelusta Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy ja
valaistussuunnittelusta Cadvance. Kaupunkikuvallisesta puolesta vastasi Arkkitehtityöhuone
Artto Palo Rossi Tikka Oy.
Ihmiset ovat ottaneet uuden
Kuntatekniikka 6/2011
39
VIHERALUEET
prosessissa. Käänteitä ja yllätyksiä riittää.
Baanaksi ristitty, entisen satamaradan paikalle rakennettava kevytliikenneväylä tuo tulevaisuudessa
pyöräilijät ja jalankulkijat Ruoholahdesta Mannerheimintien alitse Kiasmanpuistoon.
olohuoneensa hyvin vastaan.
Roskaaminen tuntuu kuitenkin
olevan ongelma täälläkin.
Musiikkitalon avajaisia ja kulunutta kesää varten puistoon
rakennettiin kymmeniä metrejä pitkä kesäkukkaistutus, jossa hehkuvat kaikki sateenkaa-
ren värit.
– Kukat päästiin istuttamaan
vasta heinäkuun loppupuolella,
mutta silti avajaisten aikaan värikäs kukkaloisto oli parhaimmillaan. Ensi kesänä kesäkukat koristavat puistoa toivottavasti jo
alkukesästä lähtien. Alkuperäi-
sen pysyvän puiston suunnitelmien mukaan kutakuinkin samalla paikalla olisi vesiaihe, Kaija Laine kertoo.
– On ollut äärimmäisen mielenkiintoista olla mukana tässä
hankkeessa, kuten koko Töölönlahden alueen suunnittelu-
Ratakuilusta rakennetaan
kevyen liikenteen Baana
Työ jatkuu Töölönlahden pohjoisosan suunnittelun parissa.
Suunnittelualuetta on kaikkiaan
noin 11 hehtaaria, sisältäen puistoa, katuja ja vesialuetta.
Puistosuunnittelun lähtökohtana on ollut muun muassa eriluonteisten teemapuistojen sarja. Etelästä pohjoiseen siirryttäessä teemapuistot muuttavat ilmettään rakennetusta ympäristöstä kohti luonnonmukaista ympäristöä.
Töölönlahden aluetta ja Ruoholahtea yhdistävään entiseen
ratakuiluun on puolestaan rakenteilla kevyen liikenteen väylä, ”Baana”. Valmistuttuaan Baana muodostaa toiminnallisen ja
virkistyksellisen kevyen liikenteen reitin, jossa on turvallista
liikkua ja josta on toimivat yhteydet ympäröivään katuverkkoon. N
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla
www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
www.kuntatekniikka.fi
40
Kuntatekniikka 6/2011
pakina
Viimeinen dinosaurus
D
igitaalitekniikka ja sitä hyödyntävät laitteet kehittyvät
sellaista vauhtia, että tällaista vanhan kansan miestä hirvittää. Tiedän, että kuulun näiden
laitteiden väistyvään käyttäjäsegmenttiin, mutta saanen silti sananvapauden nimissä esittää muutaman kommentin.
Yleinen piirre näille laitteille on,
että niissä on aina vaan suurempi määrä erilaisia toimintoja. Arvioni on, että suuri osa käyttäjistä
tarvitsee vain pientä osaa laitteen
tarjoamista käyttötavoista. Kaikki
mikä on mahdollista ei ole välttämättä tarpeellista. Käyttäjän kannalta tärkeämpää olisi laitteen käytettävyys ja kestävyys. Näissä ominaisuuksissa on otettu jopa takapakkia.
LLL
Kännyköiden valmistajat ovat
ryhtyneet kilpailemaan laitteen pienuudella. Pienestä koosta on tullut itsetarkoitus. Minä ainakaan en
voi hankkia tällaista uutta kännykkää, koska pelkään saavani syytteen teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla. Uusissa kännyköissä nimittäin näppäimet ovat niin
pieniä ja kiinni toisissaan, että laitteen käyttämiseen tarvitaan sukkapuikko tai jokin muu teräväkärkinen esine. Jos yrittää käyttää laitetta paljain käsin, niin helposti jää
neljä näppäintä aikamiehen sormenpään alle.
LLL
Autossani on uusi hieno radio,
en vaan osaa oikein käyttää sitä.
Siinä on paljon erilaisia pieniä nappuloita, en tiedä mitä ne tarkoittavat, koska auton mukana ei tullut radion ohjekirjaa. Yhtä nappulaa painettaessa näytössä rupeavat
numerot juoksemaan. Ne ovat kai
asemia tai niiden aallonpituuksia
tai niin kuin nykyään sanotaan taajuuksia. Taajaan ne juoksevatkin,
joskus onnistun pysäyttämään ne
haluamani aseman kohdalle.
Muistelen haikeana vanhan ajan
radioita, joiden suuressa näyttöruudussa luki asemien nimet: Lahti, Motala, Luxemburg, Oslo, Pariisi ja Hilversum. Ruudussa näkyivät
myös kunkin aseman aallonpituus,
anteeksi taajuus. Ruudun oikealla puolella oli suuri nappula, jota
pyörittämällä osoitin liikkui näytöllä ja oli helppo löytää oikea asema.
Näytön alla olivat norsunluun väriset painonapit, joista valittiin pitkät, keskipitkät, lyhyet tai ula-aaltoalueet. Vasemmalla puolella oli
pyöreä nappula, josta säädettiin
äänenvoimakkuus. Ainoa asia, joka tässä hienossa aparaatissa jäi
vaivaamaan, oli se, etten koskaan
tullut tietämään, missä päin maailmaa se Hilversum sijaitsee.
LLL
Hankin kotiin ilmalämpöpumpun. Hieno laite, lämmittää ja tarvittaessa viilentää huoneilman.
Laitetta ohjataan kaukosäätimellä. Osaan panna laitteen päälle ja
sammuttaa sen, jos joku on ohjelmoinut sen valmiiksi. Sitä varten
säätimessä on punainen painonappi. Kapulassa on kannen alla suuri
määrä muita nappuloita, joista voi
säätää ja ohjelmoida sen tuhannen
erilaista toimintoa. Asentaja yritti kertoa niistä, mutta opetus meni
minulta ohi, yli ja ympäri ymmärryksen.
Laitteen mukana tuli lähes puhelinluettelon paksuinen ohjekirja. Siinä on kerrottu ummet ja lammet. Olen selaillut sitä, mutta sieltä
on vaikea löytää umpien ja lampien seasta ohjetta juuri minun tarpeeseeni. Onneksi vaimolla on paremmat hermot.
Kaukosäätimessä on muun muassa sellainen mystinen nappula, jota aina uudelleen painamalla tapahtuu jotain uutta. Tällaisia nappuloita en ymmärrä. Oikea
nappula tai katkaisija on rakenteeltaan tukeva, siinä on selkeästi
on- ja off-asento ja sitä käännettäessä tai painettaessa kuuluu selvä
naks-ääni.
LLL
Tietokoneet ovat ihan oma lukunsa. Niistä vain sen verran, että
työpaikalla otettiin käyttöön uusi
ohjelma, systeemi tai mikä lie käyttöjärjestelmä. Minulle siitä ei ollut
mitään hyötyä, päinvastoin. Tarvitsen työssäni tekstinkäsittelyä, lähetän ja vastaanotan sähköpostia
ja kaivelen joskus tietoja lähinnä
googlesta. Työssäni painopiste on
muussa kuin tietokoneen käytön
hallinnassa.
Kun haluan tulostaa tekstiä tässä uudessa systeemissä, painan ensin tiedosto-ikkunaa, sen jälkeen
tulosta-ruutua sen jälkeen kone
usein vielä epäilee, että onkohan
tuo tosissaan ja kysyy, että haluanko varmaan tulostaa ja koneelle pitää vakuuttaa, että tulosta vaan.
Vanhassa systeemissä riitti, kuin
painoin kirjoituskonesymbolilla varustettua näppylää.
Koneessa on myös muita erilaisia automaattitoimintoja, jotka liittyvät automaattiseen päiväykseen
ja ranskalaisten viivojen käyttöön
ja numeroituun luetteloon. Riitelen
jatkuvasti koneen kanssa ranskalaisista viivoista, haluaisin tehdä ne
eri tavoin kuin kone, mutta kone
voittaa. Rengistä on tullut isäntä.
Ymmärrän, että uusi systeemi on hyvä tekstinkäsittelijöille ja
muille, jotka tarvitsevat työssään
tietokonetta enemmän, ja ymmärrän, että eri ihmisten koneiden pitää pystyä ”keskustelemaan” toistensa kanssa. Mutta miksi kaltaisteni mielipide aina sivuutetaan?
Varmaan tällainen monia toimintoja sisältävä kone on kalliskin, nyt
nämä hienoudet jäävät käyttämättä. Miksi ostaa Stradivarius kaikille
harrastajaviulisteille?
LLL
Jos näistä tilanteista hakemalla
hakee jotain myönteistä, niin ovathan ne avartaneet tajuntaani. Uskon ymmärtäväni, miltä viimeisestä dinosauruksesta on aikanaan
tuntunut.
M Eero Hiltunen
Kirjoittaja on piakkoin
eläkkeelle siirtyvä
erityisasiantuntija.
Kuntatekniikka 6/2011
41
Martha Schwartz korostaa maiseman taloudellista
Puisto versoo menestystä
Manchesterin Exchangen aukion eri tasot yhdistettiin rampeilla, joiden korotetut reunat ovat sekä
penkkejä että yhdyskäytäviä. Kivien alla välkkyvä vesi symbolisoi joen merkitystä kaupungille.
Onnistunut sijoitus puistoon tai aukioon versoo
taloudellista menestystä alueen yrittäjille. Niin uskoo ehkä maailman kuuluisin maisema-arkkitehti Martha Schwartz, jonka kallein puisto maksoi
220 miljoonaa euroa. Yksi edullisimmista sisältyi
pysäköintitalon budjettiin.
TEKSTI Sari Järvinen
KUVAT Robert Seger,
Martha Schwartz Partners
NNLauantaipäivänä kello 11.17
Manchesterin keskustassa räjäh42
Kuntatekniikka 6/2011
ti. Pommi repi rikki rakennusten lasit, mursi seiniä ja tuhosi
Exchangen aukion. IRA:n heinäkuussa 1996 laukaisema pommi
oli suurin Britannian rauhanajan
historiassa.
Niillä raunioilla tumma ja
pitkä Martha Schwartz seisoi
kuukausia myöhemmin. Hänen
toimistonsa otti osaa suunnittelukilpailuun, jonka piti nostaa
Manchesterin mustunut maine
tuhkasta.
Martha Schwartz Partners ehdotti portaiden poistamista. Eri
tasot yhdistettiin maiseman kokoisilla huonekaluilla; rampeilla,
joiden leveät korotetut reunat olivat paitsi penkkejä myös leveitä,
VIHERALUEET
vaikutusta
kaupungille
Martha Schwartz aikoo parantaa Barkerin puiston näkyvyyttä
avarin kulkureitein, jotta turkulaiset löytäisivät paikan.
esteettömiä yhdyskäytäviä. Niiltä saattoi katsella veden pinnan
yläpuolella olevia graafisen asetelman muodostavia kiviä, joiden
päällä lapset – ja joskus aikuisetkin – leikkivät ja hyppelivät.
Ideaan kuului, että ihmiset
saivat itse valita. Joku keksi ottaa
aurinkoa taideteoksen päällä.
– Ihmiset tulivat aukiolle ja
söivät eväitä lounastunnilla. Aukiosta tuli kokoontumispaikka.
Äkkiä kaupatkin halusivat tulla
sen läheisyyteen. Kaupunki oli
todistanut kykynsä muutokseen,
Schwartz kertoo.
Sulatusuuneja
Juuri puistojen ja maiseman
taloudellisesta vaikutuksesta
Schwartz haluaa puhua. Hänestä siihen kiinnitetään liian vähän
huomiota.
– Perinteinen maalaismaisema ei sisällä paljon teknologiaa,
mutta urbaanissa maailmassa se
on läsnä. Kaupunkimaisema on
pikemminkin sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen asia
kuin ympäristökysymys.
Parhaimmillaan puisto yhdistää ihmiset. Se viihdyttää. Se rentouttaa. Esillä oleva taide luo mielen terveyttä ja se on Schwartzista
tärkeää. Ihmiset ovat kaupungin
voimavara.
– Ihmiset ovat taloudellisen
kasvun graalin malja. Etenkin
Euroopassa taloudellinen kilpailu kaupunkien välillä on voimakasta. Juuri meidän on oltava viehättäviä!
Kadut ja puistot ovat maisema-arkkitehdille sulatusuunien
sulatusuuneja. Niiden tehtävä
on sitoa ihmiset yhteen tunteen,
toiminnan ja älyn tasolla. Katajien lisäksi ihmisten pitäisi juurtua: parhaimmillaan maisema on
osa identiteettiä, yksi syy rakastaa
kotikaupunkia.
– Puistoissa politiikka, sosiaalisuus ja kulttuuri yhdistyvät ympäristöön. Ne antavat maisemalle
tarkoituksen.
Kaikkien tila
Jos puistosta kaivetaan kaupungin taloudellisen kasvun lähdettä, mitä mieltä maisema-arkkitehti on penkkien luovista käyttäjistä: alkoholisteista ja narkomaaneista?
Se on ongelma, Schwartz
myöntää.
– Osa ihmisistä ei halua olla kenenkään kanssa tekemisissä. Turisteja kukaan paikallinen
ei halua nähdä, eikä köyhien toivota tulevan puistoon. Mutta heidät kaikki on tuotava yhteen!
Ratkaisuna ovat kulmat ja
huoneet. Ne tarkoittavat maisemasuunnittelijan kielellä esimerkiksi pensaiden, puiden tai pengerrysten rajaamia tiloja, jotka
Dublinin kaupunki panosti sataman alueeseen, joka menestyy yhä, vaikka kaupungin talous on muutoin vaikeuksissa.
Kuntatekniikka 6/2011
43
VIHERALUEET
”Olkaa rohkeita
edustaessanne
taidetta, sillä se
edistää ihmisten
elämänlaatua.”
Lontoon Southwarkissa sijaitsevan St. Maryn kirkon vanha hautausmaa muutettiin lasten leikkipaikaksi, jonka kumpareet muistuttavat entisistä hautakummuista.
muodostavat suojaisan alueen
yleisestä alueesta.
Tätä ajatusta Schwartzin toimisto sovelsi julkiseen uimarantaan. Rantaviiva jatkui esteettä
sivuille, mutta sen tuntumassa
pengerrys mutkitteli. Se muodosti kuin pieniä yksityisiä rantoja,
joilla kaikilla oli oma tarkoituksensa. Yksi sopi lapsille, yhdessä toimi sukellusyrittäjä, yhteen
oli koottu suihkut ja muut yleiset tilat.
– Beirutin puistoon suunnittelimme nuorille hengailu- ja
skeittailupaikan lähes näkymättömiin, rantapenkkaan sillan alle, Schwartz kertoo.
”Suomessa ei panosteta”
Schwartz vieraili toista kertaa
Suomessa syyskuussa 2011. Hän
saapui puhumaan Turun kesäyliopiston järjestämään Urban Nature -seminaariin, jossa Turun
yliopiston suurin auditorio täyttyi kuulijoista.
44
Kuntatekniikka 6/2011
– Suomessa on upeaa arkkitehtuuria ja hienosti muotoiltuja tuotteita, mutta maisemasuunnitteluun ei ole panostettu paljon.
Haasteena on saada päättäjät ymmärtämään miten tärkeitä puistot ovat.
Miljoonakaupunkeja kiertänyt Schwartz näkee suomalaisen
maiseman vehreänä ja luonnollisena.
– Miksi pitäisi suunnitella
arkkitehtuuria sinne? En koe, että Suomessa on kovin paljon painetta suunnitella mitään kulttuuripuistoja.
Kalastusmetodi
Turussa Martha Schwartz Partners on jättänyt suunnitelmat
Barkerin puistosta. Paikan päällä Schwartz kävi itse ensimmäistä
kertaa vasta Kuntatekniikka-lehden valokuvausta varten.
– En itse ehdi suunnitella
kaikkia kohteita, vaikka olenkin
niissä mukana. Suunnittelijani
tutustuvat niihin hyvin. He eivät
vain lue kirjoja vaan käyvät leikkimässä alueen päiväkodissa, istuvat kahvilassa ja käyvät aluetta
ympäröivissä rakennuksissa, arkkitehti toteaa.
Schwartzista julkiset hankkeet
ovat haastavia. Niissä pitää yhdistää monen eri tahon, usein vastakkainen, mielipide.
– Käytän kalastusta. Kun esitutkimukset on tehty, teemme
niiden pohjalta yksinkertaiset
suunnitteluvaihtoehdot. Näytämme ne asiakkaalle ja jatkamme työtä heidän esivalintansa
pohjalta.
Puuton puisto
Mikäli Schwartzin kallein puistosuunnitelma olisi toteutettu kokonaisuudessaan, se olisi maksanut
noin 300 miljoonaa dollaria (n.
220 miljoonaa euroa). Maisemaarkkitehti muistelee, että kohde toteutetaan osissa. Valmiina on puistoa 100 miljoonan dollarin (noin
73 miljoonan euron) edestä.
– Mutta emme hyljeksi pieniäkään kohteita. Erääseen kaupunkiin suunnittelimme puiston, jonne ei saanut istuttaa yhtään puuta. Tila oli maanalaisen
parkkihallin päällä, johon ei saanut tuoda juuri multaa.
Rahaakaan tilaajalla ei ollut.
Puiston kulut piti ottaa parkkitalon budjetista.
Suunnittelijat valitsivat halvimman maa-aineksen, mitä löytyi ja tekivät nurmikon peittämiä
pieniä kumpareita sinne tänne.
Niihin istutettiin puita. Ne tuskin kasvavat kahta metriä korkeammiksi, mutta näyttävät vaikuttavilta, kun kumpareiden välissä kävelee.
– Mahdotonta kohdetta ei
ole. Aina pitää yrittää, Martha
Schwartz toteaa. N
MARTHA
SCHWARTZ
■ Urbaaniin
maisemasuunnitteluun erikoistunut amerikkalainen maisema-arkkitehti ja taiteilija (synt. 1950).
■ Maisema-arkkitehtuurin
professori Harvardin yliopiston
muotoilun tutkijakoulussa.
■ Voittanut
lukuisia palkintoja
kuten Honorary Royal Designer
for Industry Award.
■ Johtaa
kahta toimistoaan, joissa on suunniteltu lukuisia puistoja ja kohteita ympäri maailmaa.
Stormwater-hankkeessa mukana Lahti, Kouvola ja
Hulevesiratkaisuista helpotusta
kunnille, bisnestä yrityksille
Tänä syksynä päättyvä valtakunnallinen
Stormwater-hanke on etsinyt uusia ratkaisuja
taajamien lisääntyviin hulevesiongelmiin.
Hulevesien hallinnan kunnalliset pilottikohteet
toteutettiin Lahdessa, Hollolassa ja Kouvolassa.
Lahden tiede- ja yrityspuisto on auttanut hankkeessa mukana olevia yrityksiä jalostamaan
hulevesien hallinnan tuotteita ja löytämään
niille markkinoita.
46
Kuntatekniikka 6/2011
● Sauli Zukale, viestintäpäällikkö
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
NNStormwater-hankkeessa kol-
me kuntaa toteuttivat hulevesien
hallinnan pilottikohteita rakennetuilla alueillaan: Kouvola Keskuspuistossa, Lahti Joutjärven
rantamilla ja Launeen marketalueella ja Hollola teollisuusalueella. Ideana on käsitellä hulevedet
niiden syntysijoilla luonnon kiertokulkua jäljitellen imeyttämällä
ja hidastamalla virtauksia. Tarvit-
tavat rakenteet on kätketty maan
alle tai suunniteltu luontevaksi
osaksi taajamamaisemaa.
– Uudet hulevesiratkaisut ovat
tulevaisuuden ympäristötekniikkaa, jolla pyritään hallitsemaan
ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää kaupunkitulvintaa ja vesistökuormitusta sekä suojelemaan
pohjavesiä, sanoo projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuistosta.
– Toivottavasti nämä asiat
VESIHUOLTO
Kouvolaan maanalainen viivytysrakenne
Kouvolan keskustassa oli aiemmin esiintynyt kesäisten rankkasateiden aiheuttamia hulevesitulvia. Keskustan alueelta valittiin
Stormwater-hankkeeseen kaksi kohdetta: Kauppalankadun ja
Salpausselänkadun risteys sekä
Koulukadun ja Oikokadun risteys. Korjauskohteista kertoi Kouvolan Veden projekti-insinööri
Jarno Hujanen Stormwater-seminaarissa 30.8.
■
Ratkaisuksi korotettu
suojatie
Kouvolan keskuspuistoon
asennettiin maanalaista
viivytysrakennetta maaliskuussa 2010.
Kauppalankadun ja Salpausselänkadun risteyksessä ongelmana
oli se, ettei hulevesiä voinut viivyttää tai ohjata virtausta muualle. Vilkkaasti liikennöity risteys rajoitti hallintavaihtoehtoja, ja hulevedet kerääntyivät nopeasti pienelle alueelle.
Ratkaisuksi tuli se, että hulevesien virtaaminen ongelma-alueelle estettiin rakentamalla korotettu suojatie, jonka yhteyteen
asennettiin hulevedet keräävä
kouru. Hulevesien poistumista
kadulta tehostettiin kitakaivoilla.
Lisäksi kävelykadun hulevesiverkostoon virtaavan veden määrää
vähennettiin hajauttamalla risteyksen alueella muodostuvia hulevesiä eri suuntiin virtaaviin verkostoihin.
Keskuspuiston viivytysrakenne toi säästöjä
Koulukadun ja Oikokadun risteyksessä alueen hulevesiverkoston
kapasiteetti oli ylittynyt rankkasateiden aikana. Hulevedet tulvivat
verkostosta takaisin kadulle.
Koko runkoverkon saneeraus kapasiteetiltaan suuremmaksi ei ollut taloudellisesti järkevää,
eikä hulevesiä voinut viivyttää tai
ohjata virtausta muualle katuja
käyttäen.Lisäksi risteys oli alueen
alin kohta, johon hulevedet kerääntyivät, ja ritiläkaivojen ja hulevesiverkoston (500/600 BET)
kapasiteetti oli rajallinen.
Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan Keskuspuistoon maan-
alainen 1 000 kuutiometrin viivytysrakenne, jonka valuma-alue
on noin 9 hehtaaria ja valumiskerroin 0,75-0,85. Hulevesiä tulee rakenteeseen ydinkeskustan
alueen kahdesta eri verkostosta. Ratkaisu viivyttää verkoston
yläpäästä tulevia hulevesiä ja vapauttaa kapasiteettia alemmille osille.
Ratkaisun ansiosta kokonaisen kaupunginosan hulevedet viivytetään paikallisesti ja viivytysrakenteen vaikutukset ulottuvat
koko verkoston alueelle. Ratkaisu
on myös taloudellisesti kannattava, sillä verkoston saneeraus on
kallista.
Viivytysrakenteisiin varastoitunutta hulevettä voidaan hyödyntää esimerkiksi kasteluvetenä
puistossa. Viivytysrakenne puhdistaa itsessään hulevettä laskeuttamalla kiintoainetta. Esikäsittely olisi lisännyt puhdistustehoa, mutta sitä ei rakennettu tässä vaiheessa.
Kuva Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi
Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi
Hollola
jatkossa hoidetaan jo taajamien
suunnittelun yhteydessä. Tällä
hetkellä kuitenkin uusia ratkaisuja tarvitaan jo rakennetuille
alueille, Laaksonen korostaa.
Hulevesien hallinta tarjoaa
kosolti liiketoimintamahdollisuuksia aina alueiden suunnittelusta putkisto- ja kaivoratkaisuihin, huoltopalveluihin, mittauslaitteisiin, analytiikkaan, riskikartoituksiin ja vakuutustuotteisiin saakka.
Lahdessa suurten korkeuserojen takia hulevedet virtasivat esteettä läheiseen Joutjärveen ja aiheuttivat turhaa ympäristökuormitusta. Tilanteen korjaamiseksi pieneen ja kapeaan tilaan rakennettiin viime talvena hulevesiratkaisu, jolla hallitaan ja viivytetään hulevesien virtausta ja niiden mukana tulevia kiintoaineita.
Kuntatekniikka 6/2011
47
Anniina Pouta
Viivytysallas Hollolan
teollisuusalueella.
Hollola päätyi biosuodatukseen
■ Hollolan
kohteessa tavoitteena
oli ympäristölupaehdot täyttävä
hulevesien käsittely teollisuusyrityksille, innovatiiviset menetelmät ja imeyttämisen suosiminen, kertoi Anniina Pouta Hollolan kunnasta Stormwater-seminaarissa 30.8.
Teollisuuskiinteistöiltä 2009
otetuissa maaperänäytteissä havaittiin, että raskasmetallien ja
raskaiden öljyhiilivetyjakeiden
pitoisuudet olivat kohonneet.
Biosuodatuskokeissa tutkittiin
Supa Maxi™ vetoakestävä toleranssiliitin
Pitää kovimmissakin olosuhteissa!
Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi
Patented
AVK FINLAND
AVK Finland
Pyhäranta 7 D
33230 Tampere
Puh. 03 389 1822
toimisto@avk.dk
www.avkvalves.fi
48
Kuntatekniikka 6/2011
– Stormwater-hankkeen
markkinaselvitys antoi tuotekehityksellemme hyödyllistä tietoa
siitä, millaisia vaatimuksia hulevesien käsittelylle on asetettu
Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, Tero Partanen
Uponorilta kertoo.
Valtakunnallisia
linjauksia tulossa
Valtio tai EU eivät toistaiseksi
määrää sitovasti hulevesien käsittelytapoja, mutta laki velvoittaa
kunnat kartoittamaan hulevesitulvariskit ja nimeämään riskialueet
tämän vuoden aikana sekä tekemään hulevesien hallintasuunnitelmat 2015 mennessä. Kuntaliitossa on valmistumassa loppuvuodesta suosituksia ja vaihtoehtoja esittelevä Hulevesiopas.
– Hulevesirintamalla Suomi on hiukan jäljessä muuta Eurooppaa ja esimerkiksi USA:ta
tai Australiaa. Täällä käytännöt
vaihtelevat alueittain. Valtakunnallisia linjauksia tarvitaan, Hanna Laaksonen sanoo.
Lahden tiede- ja yrityspuis-
pilottikohteiden maaperän kykyä pidättää sinkkiä ja bisfenoliA:ta. Aineiden todettiin pidättyvän tehokkaasti Hollolan kivennäismaahan.Tulosten perusteella biosuodatuksen todettiin olevan sopiva käsittelymenetelmä
pilottikohteisiin.
Hulevesijärjestelmä valmistui
kesäkuussa 2011. Sen rakentamiskustannukset olivat noin
220 000 euroa. Tähän mennessä järjestelmä toiminut niin kuin
pitääkin.
to edistää hulevesiliiketoimintaa myös jatkossa. Syksyn aikana
on tarkoitus selvittää kuntien nykyinen hulevesihallinnan tilanne
ja tulevaisuuden suunnitelmat.
Kohderyhmänä ovat ensi sijassa
kunnalliset vesilaitokset. N
STORMWATER
Hanke alkoi helmikuussa
2008 ja päättyy syksyllä 2011.
■
■ Lahden
tiede- ja yrityspuiston
lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu,
Kouvolan Vesi, Hollolan kunta ja
Lahti Aqua Oy.
■ Hankkeeseen
on saatu PäijätHämeen liiton kautta rahoitusta
Euroopan aluekehitysrahastolta.
■ Lahden
tiede- ja yrityspuiston
roolina on ollut mm. edistää hulevesiratkaisujen kaupallistamista. Tuotekehitys- ja markkinoiden kartoittamisapua ovat saaneet Uponor Suomi Oyj, WavinLabko Oy ja Oy KWH Pipe Ab.
■ www.lahtisbp.fi
VESIHUOLTO
Uusi opas tueksi suunnittelutyöhön
Sammutusvesisuunnitelmista
tuli lakisääteisiä
www.112.fi
Heinäkuussa voimaan
tullut pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitos laatii sammutusvesisuunnitelman yhdessä
pelastustoimen alueen
kuntien ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Sammutusveden toimittamisesta
ei ole säädetty voimassa olevassa vesihuoltolaissa.
Martti Honkala
operatiivinen päällikkö
Tampereen aluepelastuslaitos
Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta. Asiaan voidaan vaikuttaa muun
muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin.
NNUuden lakikirjauksen tarkoi-
sa sopia sellaisista järjestelyistä ja
toimenpiteistä, joilla sammutusveden hankinta ja toimittaminen
vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia.
Sammutusvesisuunnitelman
laatimisesta on valmisteltu opas
Kuntaliiton johdolla yhteistyössä Suomen Vesilaitosyhdistyksen, sisäasiainministeriön pelastusosaston, pelastuslaitosten,
maa- ja metsätalousministeriön
vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Lainsäädäntö korostaa osapuolten yhteistoimintaa. Oppaan tarkoituksena on jäsentää ja yhdenmukaistaa sammutusvesisuunnitelmia
sekä auttaa sammutusvesisuunnitelmien laadinnassa.
tuksena on varmistaa, että sammutusvesisuunnitelma tulee tehdyksi ja määritellä eri osapuolten
vastuut sammutusvesijärjestelyissä. Uutta nykyisessä pelastuslaissa (379/2011) on se, että siinä
on säädetty paitsi suunnitelmasta myös eri osapuolten velvollisuuksista.
Aiemmin sammutusveden
järjestäminen pelastustoimen
tarpeisiin oli määritelty pelkästään kunnan vastuulla olevaksi
tehtäväksi. Nykyisin yksittäinen
kunta ei enää ole kaikissa tapauksissa yksin vastuussa vesihuollosta omalla alueellaan, vaan vesihuollosta voivat vastata myös yksityisoikeudelliset yhtiöt tai vesiosuuskunnat. Siksi on katsottu
tarpeelliseksi säätää myös vesihuoltolaitosten sammutusveden
toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa.
Sammutusvesisuunnittelun
tavoitteena on yhteistoiminnassa
pelastuslaitoksen, sen alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kans-
Sammutusvesisuunnitelman rakenne
Oppaassa tarkastellaan sammutusvesisuunnitelman laadinnan
perusteita, ja se noudattaa pääosin samaa rakennetta kuin oppaan liitteessä esitetty malli sam-
mutusvesisuunnitelman rungoksi. Sammutusvesisuunnitelmassa tarkastellaan pelastustoimen,
kuntien ja vesihuoltolaitosten
toimintoja sammutusvesijärjestelyissä ja järjestelyjen nykytilaa.
Siinä kartoitetaan ja arvioidaan
riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun ja kuvataan
varautuminen häiriötilanteisiin.
Myös sammutusvesijärjestelyjen tavoitetila sekä osapuolten vastuut ja roolit määritellään
suunnitelmassa. Lisäksi sammutusvesisuunnitelmassa määritellään suunnitelman ylläpitojärjestelyt ja kuvataan suunnitelman
laadintaprosessi ja hyväksymismenettely.
Osapuolten
vastuut ja roolit
Pelastuslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä
tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon
vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen.
Kunnan tulee yhteistyössä
alueen vesihuoltolaitosten kanssa
laatia ja pitää ajan tasalla alueensa
kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat, jotka ovat luonteeltaan tavoitteellisia. Niissä on hyvä tuoda esille ne toimenpiteet,
mitä asianmukainen sammutusvesisuunnitelman toteuttaminen
osapuolilta edellyttää ja käsitellä
myös vesihuollon häiriötilanteita
ja niihin varautumista.
Kunta hyväksyy alueellaan
toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa sitä. Toiminta-alueen
tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan
olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.
Kunnalla on velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista luonnonveKuntatekniikka 6/2011
49
VESIHUOLTO
“Pelastuslain perustelujen mukaan
pidetään tarkoituksenmukaisena, että
sammutusvedestä ei
perittäisi maksuja.”
silähteisiin. Pelastustoimen alueeseen kuuluvat kunnat voivat
myös sopia siitä, että sammutusveden hankinnasta huolehtii alueen pelastustoimi.
Vesihuoltolaki määrittelee vesihuoltolaitoksen ja kunnan työnjaon. Kunnan tehtävänä on huolehtia vesihuollon kehittämisestä ja siitä, että kunnassa on tarvetta vastaava vesihuoltolaitos.
Vesihuoltolaitos huolehtii omalla toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta.
Pelastuslain 30 §:n 3 momentin mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen ja
tälle vettä toimittavan vesilaitoksen tulee toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu veden hankinta ja johtaminen vesihuoltolaitoksen verkostoon kuuluviin
paloposteihin ja sammutusvesiasemille. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu myös palopostien ja sammutusvesiasemien
kunnossapito ja huolto.
Sammutusvedestä
ei tulisi periä maksua
Sammutusveden toimittamisesta
aiheutuvien kustannusten jakamisen perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa kunnan tai alueen pelastustoimen ja
sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen kesken.
Pelastuslain perustelujen mukaan pidetään tarkoituksenmukaisena, että sammutusvedestä
ei perittäisi maksuja. Perustelujen mukaan vesihuoltolaitoksen
osallistuminen palopostien ja
sammutusvesiasemien kunnos50
Kuntatekniikka 6/2011
sapidosta ja huollosta aiheutuviin
kustannuksiin on perusteltua, sillä ko. laitteita käytetään myös vesijohtoverkon kunnossapidon ja
huollon tarpeisiin.
Sammutusveden toimittaminen kiinteistökohtaisiin sammutusjärjestelmiin ei ole suoraan lakisääteistä toimintaa. Kiinteistökohtaisten sammutusvesijärjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat
kiinteistön omistajille. Kiinteistön omistaja on velvollinen noudattamaan vesihuoltolaitoksen
ohjeita ja määräyksiä vesijohtoverkkoon kytkettyjen laitteiden
asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta.
Kapasiteetti mitoitettava
uhkien mukaan
Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena on, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen
vastaavat pelastuslain 29 §:ssä
tarkoitetussa pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia. Jos jollain
alueella sammutusveden toimittamisen kapasiteetti ei vastaa onnettomuusuhkia, on sammutusvesisuunnitelmassa mietittävä
keinoja tilanteen korjaamiseksi.
Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena on ensisijaisesti ohjata
etukäteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja toimenpiteitä niin, että
uhkiin pystytään vastaamaan.
Kunnan velvollisuutena on
huolehtia sammutusveden hankinnasta ja asiaan voidaan vaikuttaa muun muassa vesihuollon
kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin. Kaavoituksen keinoin asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi yleis- ja asemakaavassa sekä rakennusjärjestyksessä.
Automaattinen sammutinlaitteisto riskikohteeseen
Yksittäisten riskikohteiden osalta
alueen pelastusviranomainen voi
tietyin edellytyksin määrätä toiminnanharjoittajan esimerkiksi
asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston. Näissä tapauksissa suuret mitoitusvesimäärät
voidaan hoitaa esimerkiksi täyden tilavuuden sammutusvesisäiliöillä mikäli nykyisen verkoston
kapasiteetti ei ole riittävä ja asuntosprinklauksen osalta mitoitusvesimäärät mahtuvat normaalin
talousveden mitoitusmääriin.
Uudiskohteiden osalta tarvittavat sammutuslaitteistot määritellään rakennuslupakäsittelyn
yhteydessä.
Sprinklereiden vesimäärän
mitoituksesta on hyvä muistaa,
että tulipalotilanteessa palokunta käyttää samaa verkostoa kuin
kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä. Palokunnan verkostosta ottama vesimäärä on
kuitenkin moninkertainen sammutuslaitteistojen mitoitusvirtaamiin ja vaikutukset talousveteen
tulipalotilanteessa huomattavasti
suuremmat. Automaattiset sammutusjärjestelmät toimivat tehokkaasti erityisesti palon alkuvaiheessa, jolloin palo on mahdollista sammuttaa murto-osalla palokunnan käyttämään vesimäärään verrattuna.
Sammutusvesisuunnitelma
laaditaan yhteistyössä
Sammutusvesisuunnitelman laadinta edellyttää pelastuslaitosten,
kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä. Koska yhden pelastustoimen alueella on yleensä useita kuntia ja useita vesihuoltolaitoksia, on sammutusvesisuunnitelman laadintaprosessi mietittävä tarkkaan. Myös eri pelastustoimen alueet poikkeavat
kooltaan ja toimintaympäristöltään toisistaan, mikä edellyttää suunnittelun ja laadintajärjestelmän sovittamista
alueen ominaisuuksiin.
Vaikka pelastustoimen
alueelle laadittaisiinkin yksi yhtenäinen sammutusvesisuunnitelma, se voidaan tehdä monella tavalla. Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko alueelle niin, että pelastuslaitoksen lisäksi
mukana ovat edustajat kaikista
alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista. On mahdollista myös,
että työ tehdään seutukunnittain
tai kuntakohtaisesti.
Laadintatyön käynnistämisestä vastaa pelastuslaitos, joka kutsuu aloituskokoukseen edustajat
kunnista ja kaikista alueen vesihuoltolaitoksista. Aloituskokouksessa sovitaan siitä, miten suunnitelma laaditaan ja ketkä laadintatyöhön osallistuvat. Kokouksessa päätetään myös siitä, miten tiedot kerätään ja minkälaisella aikataululla edetään.
Ennen aloituskokousta pelastuslaitoksen on määriteltävä
sammutusveden tarve sekä sellaiset näköpiirissä olevat maankäytön kehittämissuunnitelmat, joilla on vaikutusta sammutusveden
tarpeeseen. Suositeltava suunnitelman rakenne on sellainen, että siinä on kaikille yhteinen yleinen osa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat karttaliitteineen tehdään
kuntakohtaisina liitteinä.
Pelastuslain mukaan alueen
pelastustoimi hyväksyy sammutusvesisuunnitelman. Koska
suunnitelma sisältää useita osapuolten kesken sovittavia asioita, on tarkoituksenmukaista, että
kaikki osapuolet allekirjoittavat
suunnitelman ennen sen viemistä
alueen pelastustoimen hyväksyttäväksi. Allekirjoitusten voidaan
katsoa vastaavan eri osapuolten sitoutumista noudattamaan
suunnitelmassa sovittua. N
Oppaan voi ladata maksutta Kuntaliiton
verkkokaupasta, os. http://shop.kunnat.
net/product_details.php?p=2556.
Turun uusi Myllysilta
avattiin liikenteelle
● Turun Aurajoen ylittävä uusi Myllysilta avattiin osittain liikenteelle
19.9. Aluksi käytössä on kaksi ajokaistaa ja kevyen liikenteen väylä.
Viimeistelytyöt jatkuvat marraskuun alkuun. Siltaan asennetaan
ruostumattomasta teräksestä valmistettu verhoilu ja rikkoutuneita
rantamuureja korjataan.
Siltaa ympäröivien alueiden viimeistelytyöt – esimerkiksi kummankin rannan kiviportaat ja pengerrysmuurit sekä pienimuotoiset vihertyöt – ajoittuvat ensi kesälle.
Turun vanha Myllysilta notkahti
puolitoista vuotta sitten. Uusi Myllysilta on teräsrunkoinen. Sillan urakkahinta on 5,4 miljoonaa euroa.
Risto Lahtinen, Turun kaupunki
Syyskuussa käyttöön otettu uusi Myllysilta on on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta. Sen jännevälit ovat 27+36+27 metriä. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy.
● Helsingin Energia, Metsä-Botnia
ja energiayhtiö Gasum tekevät yhdessä esiselvityksen biokaasua tuottavan jalostamon rakentamisesta
Lappeenrannan Joutsenoon. Laitos
valmistuisi 2016 mennessä.
Jalostamo tuottaisi puuraakaaineesta biokaasua, joka siirrettäisiin maakaasuverkoston kautta käyttökohteisiin, kuten Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitellun jalostamon vuosittain tuottama biokaa-
Lentokuva Vallas Oy
Joutsenoon
suunnitteilla suuri
biojalostamo
Joutsenon jalostamon biokaasua siirrettäisiin maakaasuverkkoa pitkin esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren
voimalaitokselle.
sumäärä riittäisi kattamaan yli
50 000 kotitalouden sähkön
ja lämmön kulutuksen. Jalos-
tamon tuotantoteho olisi jopa
200 MW.
Alustavan suunnitelman
mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon toiminnasta. Biokaasun
tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan
sivuvirroista syntyvää metsähaketta ja kuorta.
Jalostamolla hake kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään
95-prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote vastaisi siten koostumukseltaan maakaasua. Gasum vastaisi biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon ja jakelusta kaasunkäyttäjille.
Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia rajuilmoihin varautumisesta
● Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus 2010 heinäelokuun vaihteen neljän rajuilman tuhoista ja luonnonilmiöihin varautumisesta on valmistunut. Raportissa annetaan 14
suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin luonnononnettomuuksiin varautumisen kehittämiseksi.
Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden, teleyritysten ja
vesihuoltolaitosten varautumista,
sähköverkkojen käyttövarmuutta, VAARA-säätiedotteiden jakelua ja erottuvuutta, hätäkeskusten menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa, pelastustoimen toi-
mintavastuuta ja pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa, kuntien avainhenkilöiden hälyttämistä ja onnettomuusviestintää, sähkö- ja viestintäverkkojen sekä liikenneväylien raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan muodostamista ja jakelua mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän ja elinkeinoelämän
häiriötilannekuva sekä järjestöjen
hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa.
Vuoden 2010 heinä-elokuun
vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja vaurioitui yhteensä 35 000
kilometriä vaikeuttaen 480 000
asiakkaan elämää. Pisimmät yk-
sittäiset sähkökatkot olivat noin
kuuden viikon pituisia. Katkot
vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten viestintäverkkojen
toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen.
Rajuilmat aiheuttivat yhden
kuolemantapauksen ja useita kymmeniä loukkaantumisia.
Omaisuusvahingoista merkittävimmät olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos Metlan mukaan koko Suomessa puustoa
kaatui tai tuhoutui noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä.
Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa viranomaisten keski-
näinen tiedonkulku ja tilannekuvan ylläpitäminen vaikeutuivat. Koska vakavia tuhoja aiheuttavat sääilmiöt ovat olleet
Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamalleja vakaviin säävaroituksiin
reagoimiseksi, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vahinkojen
tapahduttua Asta-rajuilman aikana. Pelastustoimen toiminta
rajuilmojen aikana osoitti, että
käytännön johtamisvalmius yhtä pelastustoimen aluetta laajemmissa tilanteissa on puutteellinen.
Tutkintaselostus on osoitteessa
www.onnettomuustutkinta.fi.
Kuntatekniikka 6/2011
51
Kerrostalo seilasi Turun telakalta Hirvensaloon suurella ponttonialuksella, johon se siirrettiin
motorisoitujen lavettien avulla.
päälle hallinostureilla. Kennorunkorakenne kantaa sekä itsensä että koko rakennuksen, joten erillistä
runkorakennetta ei tarvittu.
Taloon tehtiin hallitiloissa valmiiksi myös LVIS-putkitukset, asennettiin valaisimet ja laatoitettiin
märkätilat. Runko verhoiltiin ja sisä- ja ulkopinnat viimeisteltiin. Tontilla talo laskettiin laveteilta hydraulisesti teräsbetonipaalujen päälle ja
kytkettiin kunnallistekniikkaan.
KERROSTALON NEITSYTMATKA MERELLÄ
● Kolmikerroksinen kerrostalo teki syyskuussa vajaan kolmen tunnin
merimatkan Turun vesillä, kun se siirrettiin yhtenä kokonaisuutena Turun
telakalta tontilleen Hirvensalon Lauttarantaan. Talo rakennettiin kevään
telakan hallitiloissa täysin muuttovalmiiksi.
Toimisto- ja huoltorakennuksen
pääurakoitsija Neapo Oy povaa teräskennorakenteiselle, maanjäristyksen kestävälle kerrostalolle markkinoita merikaupungeista ympäri maailmaa. Ponttonilla teräskennotalon
paino on vain viidesosa vastaavankokoisen betonikerrostalon painosta.
Kerrostalo on 33 metriä pitkä ja
12 metriä korkea ja painaa 220 tonnia. Näin suuren kokonaisuuden siirtäminen onnistuu rakennusten runkoaineena käytetyn Fixcel-teräskennon ansiosta: materiaali on äärimmäisen kestävä ja jäykkä, mutta samalla kevyt ja joustava.
Kokonaista kerrostaloa ei maailmalla ennen ole rakennettu sisätiloissa. Talo tehtiin yhtenä kokonaisuutena telakkahallissa.
Teräskennoelementtien kokoonpano aloitettiin joulukuussa 2010.
Ensimmäisessä koontivaiheessa tehtiin teräsperustus. Runko koottiin
kolmesta suuresta lohkosta. Runkolohkot asetettiin teräsperustuksen
Antti Pulkkinen
Ajoneuvojen
siirtoa esitetään
joustavammaksi
Yhä useampi hyppää bussiin
Helsingin seudulla. HSL arvioi
saavansa lipputuloja tänä vuonna 255 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen suosio lisääntyi
pääkaupunkiseudulla
● Helsingin seudun joukkoliikenteen
matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta 2,8 prosenttia. Tehtyjen matkojen määrän ennustetaan nousevan
tänä vuonna yli 336 miljoonaan.
Matkoja tehdään tänä vuonna
aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa paitsi ratikoissa, joissa
määrän arvioidaan laskevan hieman
muun muassa ankarien talvikelien
52
Kuntatekniikka 6/2011
Kolmikerroksinen toimisto- ja huoltorakennus rakennettiin telakalla, koska näin suuri kokonaisuus voidaan
kuljettaa tontilleen vain vesiteitse.
sekä kesän ratatöistä seuranneiden
poikkeusjärjestelyjen vuoksi.
Lipputuloja arvioidaan kertyvän
tänä vuonna yhteensä 255 miljoonaa
euroa. HSL:n toimintatuloista lipputulojen osuus on hieman alle puolet.
Toimintakustannukset koko vuonna
ovat ennusteen mukaan noin 410
miljoonaa euroa.
● Hallitus esittää ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain
muuttamista. Tienpitäjä voisi esimerkiksi runsaan lumisateen tai tulvan yhteydessä ryhtyä omalla kustannuksellaan ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta tiealueella tehtävästä työstä ennakkoon.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 2012 alusta. Lakimuutoksen taustalla on muun
muassa viime talvien runsaiden lumisateiden aiheuttamat liikenneongelmat erityisesti kaupunkialueilla.
Jätealan
yhteistyöryhmä
uudistettu
● Ympäristöministeriö on
asettanut uudelleen jätealan
yhteistyöryhmän toimikau-
deksi 1.9.2011–31.12.2013.
Työryhmän tehtävänä on
edistää jätelain toimeenpanoa ja jätealan asetusten valmistelua. Kuntaliittoa
työryhmässä edustaa jäsen
yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu ja varajäsen ympäristölakimies Leena Eränkö.
Kuopiossa iso
kirjastoremontti
● Kuopion kaupunginkirjastossa on meneillään iso ilmastointiremontti, joka valmistuu tammikuussa 2012.
Remontissa uusitaan ikääntyneet ilmanvaihtokoneet ja
alapohjan alapuolinen viemäröinti. Samalla rakennetaan energiaa säästävä lämmön talteenottojärjestelmä.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin miljoona euroa.
Katuympäristön
suunnitteluopas
● Rakennetun ympäristön,
julkisten katu-, tori- ja puistoalueiden sekä aukioiden laatu
on nähty yhtenä kaupunkien
keskeisimmistä viihtyisyys- ja
imagotekijöistä. Samalla julkisen katuympäristön ja sen ele-
Lietteestä
energiaa
● Jätevedenpuhdistamoilla
syntyvä liete vaatii käsittelyä,
joka maksaa lähes yhtä paljon
kuin itse jäteveden puhdistus.
Tehostettu lietteenkäsittely ja
lietteen hyötykäyttö energiantuotannossa tarjoavat merkittävän säästöpotentiaalin. Suo-
ment
menttien,
kalusteiden, päällysteiden, valaistuksen ja istulysteid
tusten suunnittelu on noussut
tuste
kasvavan huomion kohteekkasva
si. Ka
Katuympäristön suunnitteluoppaan tavoitteena on autluopp
taa kkaikkia ympäristösuunnittteluun
te
luu liittyvien alojen ammattilaisia työssään paremmat
man kaupunkiympäristön aikkaansaamiseksi.
ka
a
Ensimmäisen kerran
2
20
2002 ilmestyneen kirjan
ttavoitteena on tuoda esilta
le merkittävimpien ympäristösuunnittelun osatekijöiden,
k
kij
ki
ijö
jö
jöi
katupäällysteiden,
kadunkalusteiden ja katuistukadu
tusten suunnittelua ja rakentamista koskevaa taustatietoa
sekä käytännön materiaali-,
mitoitus- ja detaljitietoa. Teos
on tarkoitettu suunnittelijoille,
rakentajille ja ylläpitäjille sekä
ympäristösuunnitteluun liittyvien alojen opiskelijoille.
Suunnittelualue on kehittynyt viime vuosina voimakkaas-
ti mm. 2000 voimaan tulleen
maankäyttö- ja rakennuslain
(MRL 2000) mukaisten suunnittelukäytäntöjen vakiinnuttua. Nämä muutokset on otettu huomioon Katuympäristön
suunnitteluoppaan 2011 uudistetussa painoksessa.
Alkuperäisessä teoksessa
käsiteltyjen katuympäristön
peruselementtien, katupäällysteiden, kadunkalusteiden
ja katuistutusten suunnittelun
lisäksi uudistetussa painoksessa on uutena osiona ulkovalaistus. Opasta on myös täydennetty uusimmalla tiedolla
mm. esteettömyydestä ja hulevesien hyödyntämisestä.
Teoksessa käsitellään pääasiassa asemakaavoitetuilla alueilla olevia julkisia katualueita, joiden hallinta kuuluu
kaupungeille ja kunnille. Samoja suunnitteluperiaatteita
voidaan soveltaa myös yleisillä tiealueilla kaupungeissa ja
taajamissa, mutta vaadittavi-
m
messa
puhdistamolietteen vallitsevana käsittelymenetelmälit
nä on isoilla jätevedenpuhdisn
tamoilla mesofiilinen mädätys,
ta
mutta termofiilinen prosessi
m
on suuremman tehokkuuteno
sa ansiosta noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.
va
Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n selp
vvityksestä Energiatehokas lietteenkäsittely, jossa on tutkitte
t jätevesilietteen mesofiilisen
tu
mädätyksen muuttamista term
mofiiliseksi, prosessien eroja
sekä erilaisten lietteenkäsittese
ly
lyketjujen energia-, päästö- ja
kustannustaseita. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi jätevesilaitosten päätöksenteossa lietteenkäsittelyn
tehostamiseksi.
Tutkimuksessa saatiin kokeellista tietoa mesofiilisen ja
termofiilisen mädätysprosessien käynnistettävyydestä, kaasuntuotannosta, kuormitetta-
vuudesta ja stabiilisuudesta. Lisäksi syntyi arvio eri käsittelylyvaihtoehtojen energiatehokokkuudesta, ympäristövaikutukuksista ja taloudesta.
en asiakirjojen ja päätöksentekoprosessin osalta nämä alueet poikkeavat jossain määrin
kaupunkien ja kuntien suunnittelukäytännöstä.
Teoksella halutaan tuoda
esille perinteisesti kunnallistekniseen suunnitteluun liittyvän detaljisuunnittelun merkitys julkisen ympäristön laatutekijänä. Tuomalla esille detaljisuunnittelun periaatteita esteettiseltä ja kaupunkikuvalliselta kannalta halutaan auttaa suunnittelijoita ottamaan
huomioon nämä näkökohdat
työssään.
Kirja on tarkoitettu kuntatekniikan ja ympäristösuunnittelun parissa työskenteleville
sekä edistämään näiden alojen yhteistyötä.
● Ulla-Kirsti
Junttila
Suomen kuntatekniikan yhdistys.
Julkaisu 24. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto, 2011.
Julkaisu on saatavana
vain verkosta:
www.ymparisto.fi/default.
asp?contentid=388149&lan=fi
Pihojen kivityöt
● Kirja Pihojen kivityöt –
suunnittelu ja rakentaminen tutustuttaa kivitöissä
käytettävien materiaalien omiminaisuuksiin ja opastaa yksityisyis
pihojen kivitöiden tekemiseen.
Mukana on sekä betoni- että luonnonkivistä tehtyjen pihojen, muurien, portaiden ja
niihin liittyvien yksityiskohtien
suunnittelu- ja rakentamisohjeita.
Kuvasarjat kertovat työn
etenemisen yksityiskohtaisesti
alkaen pohjatöistä ja päättyen
valmiiseen kiveykseen. Kirjas-
sa on runsaasti esimerkkejä
hyvin toteutetuista pihoista.
Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti rakennusalan ammattilaisille, opiskelijoille, maanrakentajille ja viherrakentajille.
Pihojen kivityöt – suunnittelu ja
rakentaminen. Kari Heimonen,
Suvi Malmelin-Thiel. Kustantaja
Rakennustieto Oy, 2011. 99 s.,
46 euroa (sis. alv.).
www.rakennustieto.fi
Kuntatekniikka 6/2011
53
Heli Sorjonen
Väkeä riitti tungokseen asti Kuntatalolla 14.–15.9. järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.
KUNTAMARKKINAT RIKKOI ENNÄTYKSIÄ
● Syyskuun puolivälissä Kuntatalolla Helsingissä järjestetyt
18. Kuntamarkkinat vetivät paikalle kahtena päivänä yhteensä
7 100 kävijää. Näytteilleasettajia markkinoilla oli ennätykselliset 200.
Kuumaksi äitynyt kuntauudistusvalmistelu kirvoitti värikkäitä puheenvuoroja monis-
sa markkinoiden seminaareissa. Ensimmäisen markkinapäivän perinteinen puolueiden puheenjohtajien paneelikeskustelu käytiin varamiehisenä, koska
hallituksen budjettiriihi osui samalle päivälle.
Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen joutui messuvieraiden ympäröimäksi ja ky-
symystulvaan vieraillessaan valtiovarainministeriön osastolla
toisena markkinapäivänä.
Seuraavat Kuntamarkkinat
järjestetään Kuntatalolla 12.–
13.9.2012.
Kuntamarkkinoiden seminaarien ja
tietoiskujen esitelmiin voi tutustua
verkossa www.kuntamarkkinat.fi >
luentoaineistoja.
Tulvavahinkoja
korvataan vain
vakuutuksista
2014 alkaen
● Vesistötulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja
ei enää 1.1.2014 alkaen korvata valtion varoista. Tämän jälkeen korvaussuojan saa hankkimalla tulvavahingot kattavan
vahinkovakuutuksen.
Valtioneuvosto on hyväksynyt tulvakorvausjärjestelmän
uudistamiseen liittyvät lait.
Tulvariskit on arvioitu koko maassa, ja suurimmille riskeille alttiit alueet nimetään tämän vuoden aikana. Vuoden
2015 loppuun mennessä alueille tehdään myös tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi.
Kemijoki Oy
Rovaniemen Petäjäskosken voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä 155 000 kotitalouden tarpeisiin.
Mannerheimintien alle rakennetun pysäköintihallin pysäköintisektoreiden pituus on 164 metriä ja leveys 17 metriä.
Suomen tehokkain
vesivoimalaitos
Rovaniemellä
säköintiä edistävät käytännöt ja
kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen.
Lämmitetyt rampit ehkäisevät
jäänmuodostusta, valaistus toimii
liikkeentunnistuksella ja pinnat ovat
tulenkestäviä materiaaleja. Sisääntuloramppien sijoitusten ansiosta
keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla noin 350 000 henkilöautoa
ja 100 000 huoltoajoneuvoa.
Mannerheimintien alle rakennettu kolmikerroksinen,
600-paikkainen pysäköintihalli otettiin käyttöön 2009. Pysäköintihallin tieltä räjäytettiin yli
250 000 kuutiota kiviainesta.
● Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva Petäjäskoski on Suomen
tehokkain vesivoimalaitos. Kemijoki Oy on nostanut Petäjäskosken ensimmäisen koneen tehoa
jo toisen kerran. Tämän myötä
laitoksen kokonaisteho nousee
182 megawattiin.
Petäjäskosken keskimääräinen vuosituotanto on 687 gigawattituntia, joka vastaa noin
155 000 kotitalouden vuoden
kulutusta.
54
Kuntatekniikka 6/2011
Tehonlisäys saavutetaan juoksupyörän siipien muotoilulla, jolloin koneiston kautta voidaan
ajaa suurempi virtaama.
Pysäköintisuunnittelu toi
voiton WSP:lle
● WSP Finlandin yhteistyössä
Stockmannin, Helsingin kaupungin ja Q-Parkin kanssa suunnittelema Stockmann Q-Park on voittanut kansainvälisesti arvostetun
European Parking Award -palkinnon Torinossa syyskuun puolivälissä. Voiton perusteina olivat py-
VVY muutti nimeä
ja ilmettä
● Vesi- ja viemärilaitosyhdistys
on käyttänyt nimeä Vesilaitosyhdistys elokuusta lähtien. Virallinen nimi on yhdistyksen hallituksen keväisen päätöksen mukaisesti Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Lyhenne VVY säilyy käytössä toistaiseksi. Nimenmuutoksen yhteydessä myös yhdistyksen
graafinen ilme on uudistettu.
Tampereen kaupunki/Petri Kivinen
Toimikunta
uudisti Tampereen
rakennuskulttuuria
ohjelmaan.
Toimikunnan tehtävänä on antaa lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista ennen rakennuslupien käsittelyä, merkittävien tontinluovutuskilpailujen tarjouksista
sekä muista merkittävistä kaupunkikuvaan vaikuttavista julkisten tilojen hankkeista ja kaavoista.
● Tampereen kaupunkikuvatoimikunta on toiminut vuoden. Avointa
keskustelufoorumia kiitellään uusien tuulien tuomisesta Tampereen
rakennuskulttuuriin.
Kaupunginhallituksen asettama
toimikunta aloitti kesäkuussa 2010.
Sen perustaminen kuului olennaisena osana Tampereen arkkitehtuuri-
Satakunnan silta on osa
Tampereen perinteisintä
kaupunkikuvaa.
Luontokeskus
nousee CLTpuuelementtitekniikalla
Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun kerrostalo on rinnastettavissa uusiin passiivitaloihin: tilojen lämmitysenergiantarve on alle 25 kWh/m2a.
Esivalmis
puuelementti
kerrostalon
saneeraukseen
● Riihimäen Peltosaaressa saneerattavan 70-luvun
kerrostalon julkisivuelementit ovat 12 metriä korkeita kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä. Elementeissä on lämmöneristeet, ikkunat ja ilmanvaihtokanavat valmiina. Uusi menetelmä minimoi työmaalla tehtävän työn määrän ja häiriön asukkaille.
Betonisandwich-elementtitalon uloin kuori puretaan ja vanha eristekerros
poistetaan. Sisäkuoren pintaan asennetaan pehmeä
kivivillamatto, jolla tasataan vanhan betonirakenteen pinta. Uudessa julkisivuelementissä ovat valmiina
asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat, palamattomat
kivivillaeristeet ja ikkunat
sekä pinnassa pohjarappaus
lamellikivivillan päällä.
Uusi julkisivu koostuu
69 erilevyisestä elementistä.
Jokainen elementti on yksilö, jonka mitat on saatu laserkeilauksella ja 3D-mallinnuksella. Elementtivalmistuksen mittatoleranssi on 4
mm. Elementtien valmistaja on Teeri-Kolmio Oy.
– Julkisivuelementit kuljetetaan työmaalle ja nostetaan paikalleen nosturilla.
Siten rakennusta ei tarvitse
huputtaa, eikä sen ympärille tarvita telineitä, tuotekehityspäällikkö Jukka Sevón
Paroc Oy Ab:sta sanoo.
Riihimäen Peltosaaren
Innova-korjaushankkeeseen osallistuvat Sitra, ARA,
Tekes ja VTT sekä yrityksistä Paroc, Enervent, Ensto ja
Lammin Ikkuna.
www.paroc.fi
● Espoon Nuuksioon rakennettava uusi Suomen
luontokeskus Haltia on
ensimmäinen Stora Enso
Puutuotteiden CLT-elementtitekniikalla (cross
laminated timber) rakennettava julkinen rakennus
Suomessa.
Asennusvalmiiden ja
mittatarkkojen CLT-elementtien etuna on laadun ohella nopea ja kustannustehokas rakentaminen. Rakenteiden tiiveys takaa energiatehokkuuden ja sitä kautta entistä ekologisemman lopputuloksen.
Kaikkiaan 5 200 m²
suuruinen toimitus sisältää ulko- ja väliseinien
sekä välipohjien CLT-elementit, liimapuukannat-
Musiikkitalossa on Osmo Colorilla käsiteltyä puulattiaa runsaat 4 500 neliömetriä.
timet ja kattoelementit.
2013 alussa valmistuvan
luontokeskuksen pääurakoitsija on YIT.
www.storaenso.com
Musiikkitalon
puulattioissa
öljyvahaa
● Syyskuussa yleisölle avautuneen Helsingin
Musiikkitalon puupintojen
pintakäsittely toteutettiin
Osmo Colorin luonnonöljypohjaisella öljyvahalla.
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Malkamäki Oy
Suomen luontokeskus Haltian kantaviksi rakenteiksi määriteltiin suunnitteluvaiheessa ristiinlaminoidut CLT-levyt, sillä rakennuksesta halutaan
mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava.
Musiikkitalon lattiapintojen kova kulutus ja tilojen
sisäilmaa koskevat määräykset asettivat tuotteille
tiukat kriteerit. Tärkeää oli
laatu ja rakennusmateriaalien vähäpäästöisyys.
Värittömällä matta
öljyvahalla käsiteltiin Musiikkitalon pähkinäpuiset sisätilojen lattiat, joita on mm. suuressa
1 700-paikkaisessa konserttisalissa, urku- ja kamarimusiikkisalissa, pienemmissä harjoitussaleissa,
aulassa sekä kahvila- ja ravintolatiloissa. Yleisötilojen
lattiapinnoille öljyvahaan
lisättiin karhennusainetta,
joka estää liukkautta.
Esiintymislava ja näyttämörakenteet ovat suomalaista mäntyä, ja ne käsiteltiin Musiikkitaloa varten sekoitetulla valkoisella öljyvahalla. Öljyvahattu
pinta tukee puun akustisia
ominaisuuksia.
www.osmocolor.com
Kuntatekniikka 6/2011
55
Espoon kaupunki
Sito Oy
t,BVQVOHJOIBMMJUVTPO
WBMJOOVUUJMBLFTLVT
MJJLFMBJUPLTFOUPJNJUVTKPIUBKBLTJEJQMPNJJOTJOÚÚSJ
Carl Slätisin
t*OTJOÚÚSJ".,
5imo
KarjalainenPOOJNJUFUUZ
4JUPOBMVFKPIUBKBLTJ5BNQFSFFMMF,BSKBMBJOFOTJJSUZZ4JUPPO3VPWFEFOLVOOBOUFLOJTFOKPIUBKBO
UFIUÊWJTUÊ
t/ZLZJOFOBMVFKPIUBKB
Tenho Aarnikko LFTLJUUZZPNBTUBUPJWFFTUBBO
QSPKFLUJUPJNJOUBBOTFLÊ
MJJLFOOFKBWÊZMÊTVVOOJUUFMVOLFIJUUÊNJTFFO
FCG Finnish
Consulting
Group Oy
t*OTJOÚÚSJJani Heikura
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKBBMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF
t*OTJOÚÚSJ".,
Iiro
Miettinen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKB
BMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
)FMTJOLJJO
t.JMKÚÚTVVOOJUUFMJKB
".,
Kati TolvanenPO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKBBMVFUFLOJJLLB
UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
t5B.Mervi Alaluusua
POOJNJUFUUZTJTVTUVTTVVOOJUUFMVOTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ"SLLJUFIUVVSJKB
UBMPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
)FMTJOLJJO
Lappeenrannan
kaupunki
t)BMMJOUPUJFUFJEFONBJTUFSJ Kimmo Jarva POWBMJUUV-BQQFFOSBOOBOLBVQVOHJOKPIUBKBLTJ
+BSWBTJJSUZJVVUFFOUFIUÊWÊÊOTÊ7JIEJOLVOOBOKPIUBKBOQBJLBMUB
5VPUBOUPFTJNJFIJLTJPO
OJNJUFUUZ
tMarkku Matilainen,
tMarkku Nurmi KB
t0VMVTTBJukka Väisänen
tSanna KuusisaariPO
OJNJUFUUZNBUFSJBBMJQÊÊMMJLÚLTJ
ECOonline Oy
t&$0POMJOFPOOJNJUUÊOZU4VPNFOUPJNJOUPKFO
NBBKPIUBKBLTJKari Eilamon
t*OTJOÚÚSJ".,
Hannu
RantaPOOJNJUFUUZ5JF
KBMJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBOKPIUBKBLTJ
t*OTJOÚÚSJ".,
Tuomas AholainenPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ+ÊUFIVPMUPUPJNJBMBMMF
)FMTJOLJJO
Paperinkeräys Oy
t'.Kimmo Koski PO
OJNJUFUUZ"MVFKBFMJOLFJOPLFIJUZTUPJNJOOBOWU
UPJNJBMBKPIUBKBLTJ
5VPUBOUPQÊÊMMJLÚJLTJPO
OJNJUFUUZ
tAri Aalto
tVesa Mörsky,
t'.Mari MoilanenPO
OJNJUFUUZMJJLFOOFTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ5JFKB
MJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
t'5Marjo PihlajaPO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ
:NQÊSJTUÚTFMWJUZLTFUUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO
t*OTJOÚÚSJ".,
Piritta
KetoPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ5JFKBMJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
5VSLVVO
tHarri LehtonenPOOJNJUFUUZBTJBLLVVLTJFOLFIJUZTQÊÊMMJLÚLTJ
tKimmo Seppälä POOJNJUFUUZLJJOUFJTUÚKFOBTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ
tTero PeltomäkiKB
tPetteri PaananenPO
OJNJUFUUZUVPUUBKBZIUFJTÚKFOBTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ
t*OTJOÚÚSJ".,
Kyösti
KukkohoviPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ
"SLLJUFIUVVSJKBUBMPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
t'.Tiina MäkeläPO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ
:NQÊSJTUÚTFMWJUZLTFUUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
56
Kuntatekniikka 6/2011
t5FLOMJTMatti HakulinenPOOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ(FPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF
-BQQFFOSBOUBBO
t*OTJOÚÚSJ".,
Sari
BrusilaPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ1JMBBOUVOFFUBMVFFUUPJNJBMBMMF
t"SLLJUFIUJSampo
PerttulaPOOJNJUFUUZ
LBVQVOLJLFIJUZTQÊÊMMJLÚLTJ"MVFJEFOLÊZUÚOLPOTVMUPJOUJUPJNJBMBMMF
tJanne Saarinen
Ekokem Oy Ab
t.ZZOUJQÊÊMMJLÚJLTJPOOJNJUFUUZKirsi RantalaKB
Jukka Kortesniemi
t5VPUBOUPFTJNJFIFLTJ
5BNQFSFFMMFPOOJNJUFUUZ
Jarkko Sadinkangas
tSeppo Hovi POOJNJUFUUZFOFSHJBOUVPUUBKJFO
BTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
QÊÊLBVQVOLJTFVEVO-7*
palvelut -yksikön yhteyspäälliköksi.
2011
Hyötypaperi Oy
Mateko Oy
Maarakennuspäivä
6.10.2011 Helsinki
www.mank.fi
t5VPUBOUPQÊÊMMJLÚLTJ1Bperinkeräys Oy:n tytäryhtiössä, Hyötypaperi
Oy:ssä on nimitetty Jarkko Kiuru.
Valtakunnalliset
vesiosuuskuntapäivät
7.–8.10.2011 Kankaanpää
www.svosk.fi
WSP Finland Oy
t"VUPJOTJOÚÚSJJuha Riihiviita (48) on nimittty
huolto-, korjaamo- ja varaosatoiminnoista vastaavaksi jälkimarkkinointijohtajaksi.
t%*Maiju Lintusaari on nimitetty suunnittelijaksi liikennetoimialalle
Helsinkiin.
t%*Simon de Neumann on nimitetty projektipäälliköksi siltatoimialalle Helsinkiin.
Tekla Oyj
Building & Construction -liiketoiminta-alueella on nimitetty seuraavat
henkilöt:
Software Engineer
-tehtävään
tMatthew Grandy,
tGökhan Arikan,
tHannu Jokinen,
tArto Lappalainen ja
tKreeta Palo.
t4PGUXBSF"SDIJUFDUUFItävään Risto Lankinen.
t4PGUXBSF4QFDJBMJTUUFItävään Ersen Firat.
t$POTVMUBOUUFIUÊWÊÊO
David Lash.
Parma Oy
t%*Tom Hult on nimitetty projektipäälliköksi
rakennuttamisyksikköön
Helsinkiin.
t1BSNB0ZOUPJNJUVTjohtajaksi on nimitetty varatoimitusjohtaja Hannu
Tuukkala.
t1BSNBBWVPEFTUB
johtanut Jarmo Murtonen jää eläkkeelle
31.12.2011.
Kokkolan kaupunki
t%*Harri Sarkkinen on
nimitetty projektipäälliköksi talotoimialalle Ouluun.
Lassila & Tikanoja
Oyj
tPekka Saarimaa on
nimitetty vahinkosaneeraVLTFO1PSJOZLTJLÚOZIUFyspäälliköksi.
tOlli Niemi on nimitetty Kiinteistötekniikan
t)BOLJOUBQÊÊMMJLÚLTJPO
nimitetty TkT, OTM Antti
Tieva"JFNNJOPOIÊO
työskennellyt muun muassa Lahden kaupungilla
KB"BMUPZMJPQJTUPOUFLOJMMJsessä korkeakoulussa.
Muuramen kunta
t.VVSBNFOLVOOBO
suunnitteluinsinöörin virkaan on valittu insinööri
".,
Minna Länsisalmi FCG Finnish Consulting Group Oy:stä.
Liikenne ja maankäyttö
11.–12.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Varautuminen ja viestintä
vesihuollossa
12.10.2011 Tampere
www.vvy.fi
FinnSec 2011
12.–14.10.2011 Helsinki
www.finnsec.fi
ViherTek2011
12.–14.10.2011 Helsinki
www.vihertek.fi
Turvallisuus- ja erityistilannejohtaminen
18.10.2011 Helsinki
www.kauppakamarikauppa.fi
Julkisten hankintojen
peruskurssi
25.–26.10.2011 Mikkeli
www.ptcs.fi
Maanmittausinsinöörien ja
-teknikoiden koulutuspäivät
26.–27.10.2011 Lahti
www.fcg.fi
Vesihuollon suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen
26.–27.10.2011 Helsinki
www.vvy.fi
Paikkatietomarkkinat
1.–2.11.2011 Helsinki
www.paikkatietomarkkinat.fi
Yksityistiepäivät
1.–2.11.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Rakennusvalvontapäivät
9.–11.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
Pohjoismainen jätevesikonferenssi
14.–16.11.2011 Helsinki
www.vvy.fi/nwc2011
tapahtumakalenteri
tOlli Huikari on nimitetty palvelutuotannon
kehityspäälliköksi.
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
Teknisen hallinnon päivät
18.–20.10.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
17.–18.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
World Sustainable Building
Conference
2012
18.–21.10.2011 Helsinki
www.sb11.org
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
Vesilain uudistus
7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.ukty.fi
19.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Viherpäivät
UrbanTec
14.–15.2.2012 Tampere
www.vyl.fi
24.–27.10.2011 Köln
www.urbantec.de
Talvitiepäivät
Teknisen toimialan prosessit
ja palvelujen tuotteistaminen
15.–16.2.2012 Tampere
www.tieyhdistys.fi
25.10.2011 Vantaa
www.fcg.fi
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (RAPS)
25.10.2011–31.8.2012, 6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Kuntatekniikka 6/2011
57
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
Puhelin: 010 8369900
www.axflow.fi
LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HALLINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
I N S I NÖÖR I T O I M I S T O
LIIDEA
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne
Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
OY
www.liidea.fi
08-8810300
LAADUKASTA OSAAMISTA
YHTEISTYÖKYKYISESTI
ALA NSA YKK
ÖN EN
6 /2011
tz:
Martha Schwar
Puisto on
graalin malja
kaupungille.
sivulla 36
sivu 42
äristö
kitalon ymp
entaa Musiik u kaupunkilaisten
viassa kylä rak
muuttu
36
pahensi Kar yen liikenteen
huoneeksi sivu
olo
Tulvasuojelu in
kev
24
sivu
New Orleans
väylää talkoilla
tuhoja sivu 12
2011
TIL A A
Kuntatekniikka!
sa
ussuunnittelun
ivitti turvallisu
Etelä-Savo pä
LKEEN
MYRSKYN JÄ
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,
irtonumero 10 euroa.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kuntatekniikka 6/2011
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
3/2011
AS Tallinna Vesi
tehostaa jätevesien typenpoistoa
Ellen Mihkleppin
36
36
johdolla. sivu sivulla
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
1/2011
ALANSA YKKÖNEN
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia
euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko
se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
5 /2011
KUNTATEKNIIKKA
TURUSSA
18.–20.5.
Pyynikin uimahalli-hotellista
tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela
iloitsee. sivu 14sivulla 36
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala
Seinäjoki leikkaa
Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja
luokkaa sivu 25
prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47
Kuntien ilmastotyöhön on tullut
potkua sivu 13
Myllyn teräs
kohoaa Aurajoen
ylle sivu 16
Miten Helsinki
pärjäsi Lumisodassa? sivu 24
Jätteet imuun
Espoon
Suurpellossa sivu 44
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Kaupunginhallituksen pj.
Minna Arve vanhan
tammen syleilyssä
sivu 6
AURINGOSTA
Turku yhtiöittää
2012 teknisiä
palvelujaan sivu 55
TURKU ON EUROOPAN
PUUPÄÄKAUPUNKI
sivu 6
John Hopkins rakennuttaa
hylätystä teollisuusalueesta
jättimäistä olympiapuistoa
sivu 6
LONTOOSEEN 2012
Lännen Alituspalvelu Oy
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Ympäristötekniikan
asiantuntijapalvelut
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset
p. *(09) 5617210
www.golder.com
www.golder.fi
FCG – Hyvän elämän tekijät
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
www.fcg.fi
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
SUUNNITTELUPALVELUJA
MONIALAISESTI
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE
WSP Finland Oy
p. 0207 864 11
www.wspgroup.fi
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
Kuntatekniikka 6/2011
59
TULE JA PÄIVITÄ TIETOSI!
KYMMENIÄ
IA
MAKSUTTOM
JA JA
SEMINAARE
.
TIETOISKUJA
LÄHES 500
ENÄYTTEILL
!
ASETTAJAA
REKISTERÖIDY ENNAKKOON
NETISSÄ JA VOITA iPad 2
VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA
12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus
Kiinteistö – korjausrakentaminen ja isännöinti
FinnSec – turvallisuus- ja suojeluala
ViherTek – viherrakentaminen ja -suunnittelu
Väri ja Pinta – maalaus ja pintakäsittely
www.kiinteistoklusteri.fi
Julkisivu – julkisivurakentaminen
Puhtauspalvelu – kiinteistöjen puhtaanapidon ostaminen
Audiovisual – kuva, ääni, valo
SÄHKÖ – sähköalan ammattilaisille