Download Report

ALANSA YKKÖNEN
8/2012
Jukka Korkalaisen
johtama osuuskunta lämmittää
Rautavaaran kunsivulla 36
20
takeskusta. sivu
Ranskan metropolit
uudistuvat sivu 12
Pellettien pölypoltto
tuli Suomeen sivu 22
Led alkaa olla vahva
valaistusvaihtoehto sivu 36
Chicagon vesihuollossa
koolla on väliä sivu 42
Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen
KAUPUNGEISSA ON PIAN
SÄHKÖAUTOJEN AIKA
sivu 6
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
o
et jät mppujen t umppujen tkaisu vais
i
l
l
o
e
t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
uudel en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
ä
ute
tt
pop
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.ﬁ
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 8 / 2012 t 13. joulukuuta
32–41 Led-valaistuksen käyttö laajenee
kaupungeissa tuotteiden teknisen laadun
parantuessa. Kuvassa Jyväskylän led-valaistua kävelykeskustaa.
12 Nantesin kaupunki on muuttunut taantu-
22 Tampereen Sarankulmassa otetaan vuo-
42 Chicagon hulevesiä hallitaan laajan tun-
vasta telakka- ja satamakaupungista erääksi
Ranskan halutuimmista asuinpaikoista.
denvaihteessa käyttöön Suomen ensimmäinen
puupellettien pölypolttolämpövoimala.
neli- ja putkiverkoston sekä suurten pumppaamojen ja altaiden avulla.
YHDYSKUNTA
Pellettien pölypolttotekniikka
tuli Suomen lämmöntuotantoon
VESIHUOLTO
Sähköautot tarvitsevat uutta
yhdyskuntatekniikkaa
TEM tukee sähköautoilun
edistämistä
Ranskan metropolit uudistuvat
Ruotsalaiset tyytyväisimpiä
ilmastotyön etenemiseen
6
Suomen kuntatekniikan yhdistys
14
VALAISTUS
16
Avedøren jättivoimala syöksee
sähköä yli miljoonaan kotiin
18
Rautavaaralla osuuskunta
lämmittää kuntakeskusta
UKTY
Led on rantautunut
valon kaupunkiin
Tanska nojaa entistä enemmän
tuulivoimaan
Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa
kuntien ilmastohankkeita
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
11
12
ENERGIA
22
Lutakon Led-puistossa
voi vertailla ulkovalaisimia
27
30
32
Ledien toinen tuleminen
36
36
Helsinki pohtii
ulkovalaistuksen tulevaisuutta
40
19
Chicagon vesihuoltoa hoidetaan
suurissa yksiköissä
42
Kloorifenolit Mikkelin
pohjavesialueen uhkana
44
Suomalaisyrityksen haarapora
palkittiin Sao Paulossa
48
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Kenraali Sähkö
Uutisia
Kirjallisuutta
Henkilöuutisia
Tapahtumia
20
lehti.kuntatekniikka.fi
Palveluja
Kuntatekniikka 8/2012
25
52
55
56
57
58
3
lehti.kuntatekniikka.ﬁ
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
8/2012
Jukka Korkalaisen
johtama osuuskunta lämmittää
Rautavaaran kunsivulla 36
20
takeskusta. sivu
Ranskan metropolit
uudistuvat sivu 12
Led alkaa olla vahva
valaistusvaihtoehto sivu 36
Chicagon vesihuollossa
koolla on väliä sivu 42
Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen
KAUPUNGEISSA ON PIAN
SÄHKÖAUTOJEN AIKA
sivu 6
Kannen kuva: Sepoo Haavisto
Pellettien pölypoltto
tuli Suomeen sivu 22
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.ﬁ
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
Hinta 3,65 €/palstamm
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ
Energiaa etsimässä
”
Määräaikainen sähkösopimukseni päättyy juuri joulun alla. Ei syytä huoleen,
sillä sähköyhtiö kyllä jatkaa sähkön myymistä ”toistaiseksi” ilman uutta erillistä
sopimustakin. Hinta näyttää nousevan siitä riippumatta, pyydänkö tarjouksia
vai en, mutta korotuksen suuruus hiukan vaihtelee. Sähkön kysyntä kasvaa ainakin hetkeksi joulukuun pakkasissa, vaikka teollisuustuotanto takkuaakin.
Suomalainen keskustelu energiaratkaisuista on syksyn mittaan ollut ajoittain värikästä. Sysäyksenä puheille on ollut erityisesti saksalaisen E.ON:n ja
joidenkin kotimaisten osapuolten vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. On arvioitu, että lisäydinvoimaa ei ole enää mielekästä rakentaa
sen kalleuden vuoksi, mutta myös lisärakentamisen puolesta on puhuttu.
Kotimaista energiakeitosta hämmentää tänä talvena myös sateisesta vuodesta johtuva turvepula. Se on jo johtanut hiilen käytön lisäämiseen useiden
kuntatataustaistenkin energiayhtiöiden CHP-voimalaitoksissa. Vaikka turvetta
kotimaasta saataisiinkin, sen käyttöä on haluttu rajoittaa verotuksen keinoin.
Turpeen vaihtoehtona nykyisissä voimalaitoksissa on käytännössä ilmaston
näkökulmasta vähintään yhtä vahingollinen tuontihiili.
Oman mausteensa energiasoppaan tuo uusiutuva energia tuotantomuotoineen. Vaikka vettä on saatu taivaalta päättyvänä vuonna yllin kyllin, energiaa siitä ei voida ottaa talteen aiempaa enemmän. Keskustelua vesivoimarakentamisestakin on viritelty uudelleen. Paikallisen energiatuotannon, kuten tuuli- ja biovoiman säädös- ja tukiviidakko kaivannee sekin selkiyttämistä.
Erinomaisen energiavaihtoehdon etsintä siis jatkuu.
God hjul!
Joulu ja pyörillä kulkeva liikenne ovat toisilleen läheisiä. Muinaisen Baabelin
pakanauskontoon kuulunut auringonvaunujen pyörä symboloi aurinkoa ja
sitä kutsuttiin pohjoismaiden germaanisissa kielissä nykyiseen tapaan nimellä hjul. Tästä lienee tullut sana jul eli joulu. Voidaan siis ajatella, että viettäessämme joulua vuoden pyörä alkaa kääntyä uudelle kierrokselleen kevään valon vähitellen voittaessa.
Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan
j
jja menestystä
y tulevalle vuodelle.
rauhaisaa joulua
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
1/2013
16.1.
7.2.
2/2013
27.2.
21.3.
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
3/2013
12.4.
8.5.
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
4/2013
22.5.
13.6.
5/2013
14.8.
5.9.
6/2013
18.9.
10.10.
7/2013
16.10.
7.11.
8/2013
26.11.
19.12.
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
TEEMAT
Liikuntapaikat Q Viheralueet
Vesihuolto Q Kiinteistöt
Jätehuolto QLiikenne ja väylät QJäähallit QYhdyskuntatekniikka 2013 15.-16.5.
Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu
Kiinteistöt QVesihuolto QHankinnat QIlmasto QKuntamarkkinat 11.–12.9.
Jätehuolto QYmpäristö QLiikenne ja väylät
Turvallisuus QICT kuntatekniikassa QVesihuolto
Energia QValaistus
Latauspisteet hakevat paikkaansa
kaupunkiympäristössä
Sähköautot tarvitsevat
uutta yhdyskuntatekniikk
Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola lataa työnantajansa sähköautoa Runeberginkadun latauspisteessä. Hän uskoo pienten askelten politiikkaan sähköautoliikenteen edistämisessä. – Kuntien on lähdettävä pienin panoksin,
mutta ripeästi liikkeelle, jotta vuosikymmenen kuluttua uusista
autoista suuri osa voisi olla ladattavia sähkö- ja hybridiautoja..
6
Kuntatekniikka 8/2012
YHDYSKUNTA
aa
Sähköautojen laaja käyttöönotto
tarjoaa yhden tärkeän keinon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
ja kaupunkien ilman laadun parantamiseen.
Suomi on toistaiseksi sähköautoilun kehitysmaa, mutta käynnissä olevat sähköliikenteen
hankkeet kaupunkiseuduilla sekä valtakunnallisen sähköautojen latausoperaattorin perustaminen vauhdittavat alan kasvua.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Seppo Haavisto
Kuntatekniikka 8/2012
7
YHDYSKUNTA
QQ Sähköautojen historiasta monet muistavat kotimaisen
Elcat-sähköautohankkeen lähes
kolmen vuosikymmenen takaa.
Noista ajoista henkilöautoliikenteen toimintaympäristö ja kansalaisten autoilulle asettamat odotukset ovat monin tavoin muuttuneet. Nyt alan ylivoimaisesti
tärkein kannustin on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Pohjoismaisista naapureistamme Norja on johtava sähköautomaa lähes 9 000 sähköautollaan. Taustalla ovat ainakin osittain huomattavat veroedut. Siellä
sähköautoilijoilla on muun muassa auto- ja arvonlisäverovapaus, bussikaistojen käyttöoikeus
sekä maksuton pysäköinti. Tanskassa sähköautoja on yli 1 200 ja
tanskalainen sähköautoilija välttyy muun muassa rekisteröintimaksulta ja omistajaverolta.
Suomessa sähköautoliikenteen edistämishankkeita tukee
vahvasti muun muassa Tekes
vuoteen 2015 jatkuvan EVE-ohjelmansa kautta. Tavoitteena on,
että maamme väylillä liikkuu
vuosikymmenen kuluttua noin
100 000 sähköautoa. Merkittäviä alueellisia hankkeita on käynnissä muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sarjavalmisteisia sähköajoneuvoja on
Suomessa rekisteröitynä marraskuussa hieman yli 200 kappaletta,
ja määrä kasvaa jatkuvasti. Autojen latauspisteitä on perustettu lähinnä kaupunkikeskuksiin ja niitä on nyt noin 150.
Helsingissä laajapohjainen
valmisteluryhmä
Helsingissä on käynnissä vuoden 2013 loppuun kestävä sähköisen liikenteen hanke, jonka
aikana kaupungin eri organisaatioiden roolit ja toimintaperiaatteet sähköautoliikenteen mahdollistamiseksi määritellään ja
otetaan osaksi kaupungin tavanomaisia suunnittelukäytäntöjä.
Viime vuoden alussa käynnistetyn hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on apulaiskaupun-
Oman haasteensa latauspisteille tuo vielä toistaiseksi standardoimattomat ajoneuvojen latausliittimet.
8
Kuntatekniikka 8/2012
ginjohtaja Hannu Penttilä ja siinä on edustettuna yhteensä kymmenen eri kaupungin organisaatiota.
Ohjausryhmän sihteerinä toimii tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola Helsingin Energiasta. Hän näkee nyt olevan oikea
hetki seuraavien kehitysaskelien
ottamiseen.
– Suuret autovalmistajat valmistavat uskottavia sarjavalmisteisia tuotteita. Kaupunkien rooli on sähköauton käyttömahdollisuuksien edistäminen. Työryhmä
onkin laatinut yleissuunnitelman
Helsingin julkisesta sadan latauspisteen verkostosta. Pisteistä kolmisenkymmentä on tarkoitus
Sähköautojen lataustolppien tulee ulkoasultaan sopia kaupunkikuvaan. Helsingin rakennusvirastossa on tarkoituksena laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset.
avata jo ensi vuoden aikana.
Sähköautojen käyttöönotto ja
niiden lataaminen on suuri systeemimuutos ajoneuvoliikenteessä. Suurin osa latauksista tehdään
kotona, työpaikalla tai muiden
kiinteistöjen latauspisteissä kuten kauppakeskusten pysäköintihalleissa.
– Pikalatausverkosto huoltoasemilla tai kadunvarsilla täydentää kiinteistöjen tarjoamia latauspaikkoja. Pääosin nämä voivat syntyä kaupalliselta pohjalta.
ABC-ketju on jo aloittanut oman
verkostonsa rakentamisensa, Palola sanoo.
Helsingin kaupunginhallitus
päättää lähiaikoina, toteutetaanko kaupungin latauspisteverkosto
ryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Ratkaisematta on vielä myös se,
minkä organisaation varoista verkoston rakentaminen rahoitetaan. Niin ikään linjaus kaupungin omista sähköautohankinnoista ratkaistaan lähiaikoina.
– Keskusteltu on noin 30 sähköauton hankkimisesta kaupungin organisaatioiden käyttöön
ensi vuonna.
Myös Vantaalla on perustettu
vastaavanlainen sähköisen liikenteen poikkihallinnollinen ryhmä
ja laadittu latauspisteverkoston
yleissuunnitelma. Useita perusperiaatteita on kuitenkin tarpeen
ratkaista valtakunnallisesti.
– Esimerkiksi latauspisteiden
sijaintitietojen saatavuus, latauksen maksaminen, latauspisteiden
ulkoasu ja havaittavuus kaupunkiympäristössä sekä valtakunnallinen latausoperaattori ovat tällaisia asioita. Tavoitteena ovat asiakasystävälliset tekniset ratkaisut,
jotka toimivat kaikkialla maassa,
Palola selostaa.
Pitkäjänteinen
systeemimuutos
Helsingin toimenpiteet linkittyvät laajempaan pääkaupunkiseudun sähköisen liikenteen edistämistyöhön. Pääkaupunkiseudun Sähköinen liikenne –hankkeen koordinaattorina toimii Elias Pöyry johdon konsultointiyhtiö Eerasta. Hän näkee ilmapiirin sähköautojen yleistymiselle
myönteisenä.
– Sähköisen liikenteen edistämiseen pitkällä tähtäimellä on
poliittisella tasolla sitouKuntatekniikka 8/2012
9
vu joukkoliikenteen käytössä vähentäisi päästöjä 0,5 prosenttia,
kun taas vastaava sähköautojen
osuuden lisäys autokannassa vähentäisi niitä merkittävästi, Elias
Pöyry huomauttaa.
Kaaviokuva sähköisen liikenteen järjestelmästä ja sen toimijoista.
(Lähde: Tekes)
duttu yli puoluerajojen. Tärkeää
sähköautojen yleistymiselle on
suorat kuluttajatuet esimerkiksi
Norjan tapaan sekä riittävän latausinfrastruktuurin aikaansaaminen, Pöyry sanoo.
– Kaikki Etelä-Suomen suuret kaupungit on tarkoitus saada
sähköautojen latausverkon piiriin tällä vuosikymmenellä. Uskon, että esimerkiksi Helsingistä
Turkuun pääsee vaivatta sähköautolla jo ensi kesänä.
Siihen, että sähköauto soveltuu kaikille ihmisille jokseenkin kaikkeen käyttöön, menee
kuitenkin vielä pitkä aika. Kau-
Eera Oy
Pääkaupunkiseudun sähköinen
liikenne –hankkeen koordinaattori Elias Pöyry kannustaa kuntia lähtemään pienin askelin,
mutta ripeästi, mukaan sähköliikenteen edistämiseen.
punkien keskustojen logistiikka
voisi sen sijaan Pöyryn mielestä
muuttua sähköautoilla hoidettavaksi varsin pian, kun valmistajilta tulee nopeassa tahdissa uusia automalleja myyntiin.
– Realismia on myös se, että kehyskuntien asukasmäärä
kasvaa. Sähköauto tarjoaa siellä päästöttömän tavan liityntäliikenteelle, jonka järjestäminen
julkisena voi olla vaikeaa. Ainakin yksittäisiä latauspisteitä tarvitaan tämän vuoksi monissa kunnissa jo lähivuosina.
Pöyry ei usko päästöttömien sähköautojen lisäävän autojen kokonaismäärää Suomessa,
vaan ne nimenomaan korvaavat
polttomoottoriautoja. Näin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
– Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla 10 prosentin kas-
Kuntien askelmerkit
sähköautojen maailmaan
Kunnille Pöyry haluaa tarjota
neljän kehittämistoimenpiteen
listaa, jolla sähköautot saadaan
riittävän vahvaksi osaksi suomalaista autokantaa. Kuntien on tarpeen näyttää esimerkkiä hankkimalla jonkin verran sähköautoja
omaan käyttöön.
– Kun kunnilla on sähköautoja käytössä, viranhaltijat ymmärtävät, miten ne toimivat ja mitä
ne edellyttävät toimiakseen.
Toinen keskeinen rooli on julkisten latauspisteiden rakentaminen. Vaikka kiinteistöt tarjoavat
latausmahdollisuuksia, ne eivät
yksinään riitä.
– Pienillä kuntien omilla satsauksilla voidaan mahdollistaa
uuden teknologian yleistyminen.
Sähköautot eivät tule liikenteeseen sormia napsauttamalla. Jos
nyt aloitetaan pienillä toimenpiteillä, meillä on vuosikymmenen
kuluttua paljon sähköautoja.
Pienten askelten politiikkaa
kannattaa myös Jussi Palola.
– Muutama latauspiste ja jokunen sähköauto on jo hyvä alku.
Seuraamme sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden käyttöä
Helsingissä kuukausittain.
Sähköautoilijoille olennaista
on tietää, missä autoa voi ladata matkan varrella. Sähköautojen lataus poikkeaa tapahtumana melko paljon polttomoottoriauton tankkauksesta ja vie huo-
Sähköliikenteen valtakunnallisen latausoperaattorin valmiste
Suomeen perustettiin marraskuussa työryhmä sähköautojen
valtakunnallisen latausoperaattorin muodostamiseksi. Latausoperaattorin roolia voidaan verrata
lähinnä sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingridiin tai pankkialan
Otto-automaatteihin. Tehtävänä
on mahdollistaa latauspisteiden
Q
10
Kuntatekniikka 8/2012
yhteiskäyttö ja turvata investoinnit. Vastaavanlaista ratkaisua ei
toistaiseksi ole muualla maailmassa toiminnassa, mutta kehitteillä kylläkin (mm. www.hubject.com).
Esimerkiksi Virossa koko latausinfrastruktuuri on valtion hallussa. Suomessa on lähdetty ete-
nemään liiketoimintalähtöisemmin. Päätieverkon pikalatausasemat lienevät lyhyemmälläkin tähtäimellä kaupallista toimintaa.
Sen sijaan tiheämpää taajamien
latausverkkoa on vaikeampi saada nopeasti kaupalliseksi, koska
hyödyt hajautuvat monelle taholle, arvioi Pääkaupunkiseudun
sähköinen liikenne -hankkeen
koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta.
Valtakunnallisen latausoperaattorin valmistelussa on mukana yli
30 energiayhtiötä. Operaattorin
toiminta luo edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle Suomessa. Valmistelu-
YHDYSKUNTA
mattavasti enemmän aikaa. Niin
sanottu pikalatauskin kestää tyypillisesti parikymmentä minuuttia ja perinteinen lataus ”yön yli”.
– Olennaista on, että kunnat ilmoittaisivat toimivat latauspisteensä yhteispohjoismaiseen tietokantaan verkkosivun sahkoinenliikenne.fi kautta. Näin tieto on helposti
kaikkien sähköautoilijoiden saatavilla, Elias Pöyry korostaa.
Pitkän tähtäimen työssä tärkeää on hänen mielestään se, että
sähköliikenne otetaan osaksi kaupunkistrategiaa. Näin sen edistämisen edellytykset tulevat huomioon otetuksi kaupungin jokapäiväisessä kehittämis- ja suunnittelutyössä.
Latauspisteet eivät sovi
mihin tahansa
Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta huomauttaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen
on viraston tärkeimpiä tavoitteita. Hänkään ei usko sähköautojen yleistymisen lisäävän yksityisautojen kokonaismäärää kaupungissa, vaan sähköautot lähinnä
korvaavat polttomoottoriautoja.
Latauspisteverkostoa kehitetään,
mutta kadunvarsilatauspisteet eivät innosta.
– Julkisia latauspisteitä pitäisi
ensisijaisesti perustaa esimerkiksi liityntäpysäköintialueille ydinkeskustan ulkopuolelle. Keskustaan ei kadunvarsipaikkoja juuri
voida perustaa, mutta kiinteistöt
luonnollisesti voivat alueilleen latauspisteitä rakentaa.
Uusilla alueilla sähköautoilun
kasvuun on kuitenkin viisasta va-
rautua jo suunnitteluvaiheessa.
– Varaukset järeille sähkökaapeleille kannattaa tehdä muun
yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä. Silloin selvitään paljon halvemmalla, Lehtonen sanoo.
Pitemmällä tulevaisuudessa
kiinteistöt ja kaupalliset pikalatauspisteet muodostanevat latausinfrastruktuurin rungon.
– Rakennusvirasto kokeilee latauspisteitä joillakin kadunvarsien pysäköintialueilla. Ne kuitenkin aiheuttavat alueiden ylläpidossa haasteita ja latauskaapelit
voivat haitata liikkumista, sanoo
valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusvirastosta. Hän
on Lehtosen tavoin jäsenenä Helsingin sähköisen liikenteen kehittämishankkeen ohjausryhmässä.
Haasteena ovat myös latauspisteiden rakenneratkaisujen
standardoinnin puute sekä lähes
automerkeittäin vaihtelevat pistotulppatyypit.
– Latausliitinkin voi autossa olla lähes missä tahansa. Sen
vuoksi latauskaapelit ovat helposti jopa viisimetrisiä.
Lataustolpan ulkomuotoa
Helsingissä pohtii rakennusvirasto ja tarkoituksena on laatia
latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. Niissä esitettäisiin muun muassa kadunpinnan
päällysteen väri, merkitsemistapa, käytettävät liikennemerkit ja
lataustolpan koko.
– Tavoitteena on, että kaikki
tarvitsevat löytävät latauspisteen
eikä siihen pysäköidä vahingossa
virheellisesti polttomoottoriautoja. Rakenteiden on myös sovittava kaupunkikuvaan, Sandström
painottaa. Q
lu vauhtiin
työn tulosten on määrä olla valmiina puolen vuoden kuluttua.
Mikäli latausoperaattori perustetaan, niin palvelut voisivat toimia esimerkiksi vuodesta 2014
alkaen. Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkoksi kuluttajien käyttöön
ja mahdollistaa valtakunnallisen
sähköliikennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla.
Yhteiskäyttömallit ovat sähköliikenteen kuumin puheenaihe Euroopassa. Toimintamalli tullaan rakentamaan ainakin Euroopan tasolla yhteensopivaksi, ja se on jo herättänyt
kansainvälistä kiinnostusta.
HELSINGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN
OHJAUSRYHMÄN OSAPUOLET
Q Hankintakeskus
Q Rakennusvirasto
QHelsingin Energia
Q Rakennusvalvontavirasto
QHelen Sähköverkko Oy
Q HKL
Q Stara
QKaupunkisuunnitteluvirasto
Q Ympäristökeskus
Q Talous- ja suunnittelukeskus
QKiinteistövirasto
TEM tukee sähköautoilun
edistämistä
Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tukemaan 10 miljoonalla eurolla sähköautojen ja niiden edellyttämän latausinfrastruktuurin rakentamista. Tukea sähköajoneuvo- ja latauspisteinvestointeihin voi ajoneuvojen osalta saada enintään 30 prosenttia hyväksytyistä leasing-kustannuksista (kuitenkin enintään
500 €/kk) ja latauslaitteiden osalta enintään 35 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista.
– Tukipäätösten raami on olemassa, mutta tuen piiriin on vielä mahdollista päästä. Olisi tärkeää saada nyt nopeasti toimijoita
listalle. Tammi-helmikuun tienoilla ministeriössä arvioidaan hakemuksia ja haetun tuen määrää, koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta kertoo.
Hän kannustaa kuntia aktiivisuuteen. Useat suuret kaupungit
omistavat energiayhtiöitä, joten kunnilla on tässä asiassa mahdollisuus toimia myös omistajaohjauksen kautta. Ilman kuntien
aktiivisuutta sähköliikenne ei etene.
– Myös kunnat voivat hakea tukea omiin kalusto- ja infrainvestointeihinsa. Yrityksille myönnettävälle tuelle on asetettu tuen
hakijan taloudellista tilaa koskevia vaatimuksia, mutta kunnille
näitä ei ole, Pöyry huomauttaa.
Käyttöön otettavan sähköajoneuvon pitää kuulua työ- ja elinkeinoministeriön tuen piiriin hyväksymien sähköajoneuvojen
joukkoon. Ajoneuvo tulee hankkia vähintään 36 kuukautta kestävällä leasing-sopimuksella (rahoitus- tai huoltoleasing), eikä sitä tänä aikana voi siirtää toiseen omistukseen tai toiseen käyttötarkoitukseen.
Tuen piirissä olevia ajoneuvoja käytetään työ- tai työsuhdeautoina, henkilö- tai tavarankuljetuksessa tai ajoneuvo- ja sähköverkkoteknologiaan liittyvässä tutkimustyössä. Ajoneuvojen tulee
olla liikennekäyttöön rekisteröityjä.
Käyttöönotettavan latauspisteen tulee sopia sähköautojen lataamiseen sekä olla hankkeen koordinaattorin hyväksymä. Yrityksen tai yhteisön tulee ostaa latauspiste ja operoida sitä vähintään vuoden 2015 loppuun asti. Tänä aikana latauspistettä ei
saa myydä eikä sen käyttötarkoitusta saa muuttaa.
Kaikkia tuen piirissä olevia latauspisteitä käytetään sähköautojen ja ladattavien hybridisähköautojen lataukseen sekä Tekesin
EVE-ohjelmassa erikseen määritellyn mittaus- ja tutkimustiedon
keräämiseen. Latauspisteen hankkivan tulee sitoutua siihen, että latauslaitteistosta kerätään tietoa ja että tieto on vapaasti EVEohjelman hankkeiden käytössä sekä osallistua erilliseen käyttäjätutkimukseen.
Q
Lisätietoja: www.sahkoinenliikenne.ﬁ
Kuntatekniikka 8/2012
11
Ranskan metropolit
uudistuvat
Nantes Saint-Nazaire tietoisen
MUODONMUUTOKSEN TIELLÄ
Atlanttinen Nantes on sen asukkaiden mielestä tyystin eri asia kuin Välimeren Ranska, Pariisista puhumattakaan. Nantes ja sen kaksoiskaupunki Saint-Nazaire on Ranskan viidenneksi suurin metropolialue. Asukkaita on
noin 900 000 ja kasvu on maan toiseksi nopeinta. Muutos taantuvasta telakka- ja satamakaupungista Ranskan erääksi halutuimmista asuinpaikoista
on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.
OLauri Jääskeläinen
virastopäällikkö
Helsingin kaupungin
rakennusvalvontavirasto
QQ Keskiössä on kaupunkia halkovan Loire–joen suistoalue, Île
de Nantes, jolla on vähemmän
kunniakas menneisyys. Tältä 1 x
5 kilometrin suuruiselta alueelta
hoidettiin läntisen maailman orjakauppaa vuosikymmenten ajan.
Orjien ja heidän julmien kauppaisäntiensä jälkeen saaren valtasivat valtamerilaivojen telakat.
Kun laivanrakennus loppui 1980–
luvulla, oli kurssia muutettava nopeasti. Voi tuntua suorastaan kliseeltä, kun ratkaisua lähdettiin hakemaan luovista aloista, arkkitehtuurista, mutta myös ekologiasta
ja paremmasta asumisesta.
12
Kuntatekniikka 8/2012
Kehittämisoperaattorina toimii Samoa (Société d´ amenagement de la métropole ouest atlantique – West Atlantic Metropolitan Redevelopment Agency). Samoan johdossa on kaksi kaupunkidesignin asiantuntijaa, Marcel Smets ja Anne-Mie
Depuydt. Kehittämiskonsepti
on tuttu ja muuallakin käytetty:
parannetaan julkista liikennettä ja vähennetään yksityisautoilua, houkutellaan asukkaat takaisin keskustaan, tuodaan alueelle
julkisia palveluita sekä kunnioitetaan historiallista rakennettua
ympäristöä.
Île de Nantes on teollisuushistorian ulkoilmamuseo. Valtavat
hangaarit, joka puolelle ulottuva kiskotus ja jykevät betoni- ja
rautarakenteet antavat alueelle
karaktääriä. Nosturit ja jokunen
piippu nousevat muutoin tasaisesta silhuetista. Alue on maaperältään hiekkapohjaista suistoa,
jota on vuosisatojen saatossa keinotekoisesti laajennettu. Alueen
tuotannollista historiaa ei haluta
sterilisoida ja piilottaa, vaan tuoda esiin. Tämä ideologinen valinta näkyy myös uudisrakennuksissa, kuten uudessa Arkkitehtuurikoulun rakennuksessa.
Arkkitehtikoulun tilaratkaisut ovat selkeitä
Lähes tuhannelle opiskelijalle mitoitettu Arkkitehtuurikoulu valmistui vuonna 2009. Rakennuksessa on myös yleisölle tarkoitettuja näyttely-, kirjasto- ja muita
palvelutiloja. Suunnittelijapari
Anne Lacaton & Jean-Philippe
Vassal on tunnettu krouvista ja
konstailemattomasta tyylistä, jossa on muistumia arte povera- tai
arte minora -taidesuuntauksista.
Materiaalit ovat yksinkertaisia, tilaratkaisut selkeitä ja ote
kaikin puolin rento. Arkkitehtuurikoulussa suunnittelijakaksikon
mottona oli: laitetaan rahat mieluummin tilaan kuin materiaaleihin. Koulun opettaja, suuri Suomen ystävä, arkkitehti M. Michel
Velly, kiteyttää saman asian: tila
on luksusta.
Kymmenen vuotta sitten Loire -joen rantaan valmistunut valtava Oikeuspalatsi (Jean Nouvel)
saattaa tummanpuhuvalla massallaan antaa tylyhkön ensivaikutelman. Sisätiloiltansa rakennus
on kuitenkin tyylikäs. Melkomoinen vastakohta tummalle Oikeuspalatsille on sen taakse sijoittuva Manny, designin ja muotoilun
keskus. Kuutiomaista rakennusta
peittää erikoinen vaalea metallihäkkyrä, taideteos Air (Rolf Julius). Air demonstroi pehmeää linnunlaulun kaltaista musiikkia, jo-
Lauri Jääskeläinen
YHDYSKUNTA
Entiset hangaarit ovat jo löytäneet uusiokäyttöä.
ka tuo visuaaliseen kokemukseen
värähtelyyn perustuvan äänimaailman efektin.
Uusi keskussairaala poikii
alan tutkimusta ja bisnestä
Nantes´n kaksi suurta kysymystä liittyvät sairaalaan ja lentokent-
Nantes Metropole
Île de Nantes sijoittuu käytännössä keskelle kaupunkia.
tään. Vanhan, Le Corbusierin oppilaan suunnitteleman keskussairaalan korvaamisesta uudella Île de Nantes´n saarelle on jo
päätetty. Uusi yliopistollinen keskussairaala poikii alueelle alan tutkimusta ja bisnestä. Lentokentän
mahdollinen siirto on hankalam-
pi kysymys. Lentokentän tämänhetkinen läheinen sijainti tuo
kaupungille logistisen kilpailuedun. Matalalla rakennusten kattoja viistävät lentokoneet aiheuttavat luonnollisesti meluongelman.
Jos Nantes´n kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, vaikuttaa uuden kentän
rakentaminen väistämättömältä.
Île de Nantesin alueelle on
määrä rakentaa lähivuosina
7 000 uutta asuntoa. Asuntokannasta neljännes varataan sosiaaliseen vuokra-asumiseen, saman
verran sekamuotoiseen ja puolet omistusasumiseen. Saaren nykyinen työpaikkamäärä, 16 000,
tuplaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun sairaala muuttaa sinne.
Lauri Jääskeläinen
Designin ja muotoilun keskus Manny jo leikittelee.
Asumisen viihtyisyys on ykköskysymys. Asuinkortteleiden keskelle toteutetaan 14 hehtaarin laajuinen urbaani puisto. Raitiotieliikennettä täydentää vuonna 2013
toimintansa aloittava uusi Chronobus –bussilinja. Autopaikkamitoitus on huomattavan alhainen,
vain yksi autopaikka viittä asuntoa
kohti. Näin vähäinen autopaikkojen määrä edellyttää paitsi hyvin
toimivaa joukkoliikennettä, myös
väljästi mitoitetun jalankulku- ja
pyöräilyreitistön.
Nantes on vuonna 2013 Euroopan Vihreä pääkaupunki.
Ekologiset arvot eivät Ranskassa
ole esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan verrattuna olleet toistaiseksi valtavirtaa. Vihreän pääkaupungin status kiirehtii entisestään pienentämään hiilijalanjälkeä Nantesissa. CO2-päästöt ovat
tilastojen mukaan vähentyneet jo
lähes 5 tonnia asukasta kohti. Aurinkovoiman leviämistä hidastaa
Ranskan hankala ja kuluttajalle
epäedullinen tariffipolitiikka.
Nantes on muuntunut nopeassa tahdissa aiemmin lähes
pelkästään raskaan teollisuuden ja sataman varaan perustuvasta kaupungista luovia aloja ja
koulutusta korostavaksi viihtyisäksi kasvukeskukseksi. Teollisuus ei ole suinkaan kaikonnut,
vaan Nantes on Toulousen ohella Ranskan lentokoneteollisuuden keskuksia. Bretagnen provinssin pääkaupunkina Nantes
on myös merkittävä hallinnollinen keskus. Q
Kuntatekniikka 8/2012
13
Pohjoismaisten kuntien saavutukset puntarissa
Ruotsalaiset tyytyväisimpiä
ilmastotyön etenemiseen
Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat huomattavasti aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostartegioita kuin suomalaiset ja islantilaiset. Pohjoismaiden ilmastotyön tilaa kartoittavan NordLead-hankkeen kyselyyn vastanneista kunnista Norjassa lähes kaikki ja Ruotsissa yli 80 prosenttia kunnista on laatinut ilmastostartegian. Suomessa osuus on 43 prosenttia ja Islannissa 11. Tiedot käyvät ilmi NordLead-hankkeen kyselystä.
Lotta Mattsson
asiantuntija
Suomen Kuntaliitto
O
QQ Pohjoismaiset kunnat ovat jo
melkein parin vuosikymmenen
ajan tehneet ilmastotyötä. Vertailevaa tietoa kuntien ilmastotyöstä ei kuitenkaan ole ollut saatavil-
la. Näin syntyi ajatus NordLeadhankkeesta. Siinä tehtiin kyselytutkimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin kunnille.
– Kyselyllä saimme selvitettyä,
mitä menestystekijöitä eri maiden paikallisessa ilmastotyössä on ja millaista tukea kunnat
tarvitsevat edistääkseen ilmastoasioita entistä paremmin, kertoo
hankkeen koordinaattori KirsiMarja Lonkila Itämeren kaupunkien liitosta.
Kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa kunnat tekevät aktiivista ilmastotyötä. Norjalaiset
ja ruotsalaiset kunnat ovat olleet selvästi aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostrategioita kuin suomalaiset ja islantilaiset kunnat. Norjassa lähes kaikki, Ruotsissa yli 80 prosenttia, Suomessa 43 prosenttia
ja Islannissa 11 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista on
laatinut ilmastostrategian. On
kuitenkin huomioitava, etteivät
kaikki kunnat ole vastanneet kyselyyn. Esimerkiksi Suomessa ilmastostrategian laatineiden kuntien osuus kaikista kunnista on
34 prosenttia.
Lonkila näkee erojen maiden
välillä johtuvan ennen kaikkea
'3
('3
)'3
*'3
+'3
*-$*3
**$,3
)/$.3
)/$,3
$
(+$03
(*$-3
(*$(3
()$/3
$#
14
Kuntatekniikka 8/2012
-'3
-/$/3
,'3
(($/3
($,3
+$/3
)$*3
.'3
YHDYSKUNTA
Kirsi-Marja Lonkilan mukaan kunnat tekevät kaikissa
NordLead-hankkeen kyselyyn
osallistuneissa maissa
aktiivista ilmastotyötä.
valtion aktiivisemmasta roolista
Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa
paikallinen ilmastotyö on usein
alhaalta ylöspäin lähtevää, kuntien omaehtoista toimintaa, kun
taas Norjassa kunnat velvoitetaan
lailla laatimaan ilmastostrategia.
Ruotsissa valtio taas on tarjonnut
tukea esimerkiksi paikallisiin investointeihin ja energianeuvojien
palkkaamiseen.
Samat menestyksen eväät
Kuntien menestyksen takaa löytyy kaikissa maissa samanlaisia
tekijöitä. Tärkeimmiksi nousseet seikat ovat ilmastotyön priorisointi päätöksenteossa sekä
innostuneet ja asialle omistautuneet luottamushenkilöt ja virkamiesjohto.
Sujuva poikkihallinnollinen
yhteistyö ja tieto tarvittavista ja
tehokkaista ilmastotoimista nousivat myös esiin listattaessa ilmastotyön menestystekijöitä.
Näiden seikkojen lisäksi ilmastotyöllä on oltava riittävät taloudelliset resurssit. Yhteys kunnan talousarvioon on tärkeä,
jotta ilmastoasiat nousevat esille
päätettäessä toimintamenoista ja
investoinneista.
Kun kunnilta kysyttiin millaista tukea he tarvitsisivat parantaakseen paikallista ilmastotyötä, valtion tason toimet nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi kaikissa tutkituissa maissa.
– Taloudellista tukea kaivataan niin ilmastotoimien toteuttamiseen kuin ilmastokoordinaattorin palkkaamiseenkin. Tämän lisäksi kunnat toivovat valtion energiapolitiikalta vahvempaa painotusta uusiutuvaan energiaan, Lonkila listaa esille nostettuja tukitarpeita.
Poliittinen sitoutuminen
auttaa onnistumaan
Kyselystä käy selvästi ilmi, että yksi suurimmista haasteista
kuntien ilmastotyölle on poliittisen sitoutumisen puute. Myös
henkilöstön ja taloudellisten resurssien vaje tuotiin useasti esille.
Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ilmastotyön vaatima poikkihallinnollinen yhteistyö ja ilmastotyön organisointi kunnan hallintokoneistossa
koetaan isona haasteena, ja tässä tehtävässä onnistuakseen kun-
nat tarvitsevat tukea. Ilmastotyö
vaatii kaikkien hallinnonalojen
sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin
ja toimenpiteiden toteutukseen.
Keskushallinnon rooli aiheuttaa Suomen ja Ruotsin välille
merkittävän eron: Ruotsissa kunnan keskushallinnon rooli ilmastotyön koordinoijana on todella
vahva, kun taas Suomessa keskushallinnon rooli on tutkituista
maista heikoin. Suomessa ilmastotyö jää usein ympäristötoimen
harteille, ja suomalaiset vastaajat
ovatkin tyytymättömimpiä hallinnonalojen välisen yhteistyön
sujuvuuteen ilmastoasioissa.
– Muiden pohjoismaiden esimerkin perusteella näyttääkin
siltä, että keskushallinto voisi olla parempi taho koordinoimaan
ilmastotyötä, Kirsi-Marja Lonkila ehdottaa.
Tuloksia Ruotsin mallilla?
Lonkilan mukaan tutkimuksen
tuloksista ei ollut löydettävissä
yhtä, kaikille maille sopivaa ratkaisua, koska kansalliset toimintatavat eroavat toisistaan liiaksi.
Näyttää kuitenkin siltä, että Ruot-
sin malli kuntien omaehtoisesta
ilmastotyöstä yhdistettynä valtion tarjoamaan rahalliseen ja
muuhun tukeen toimii parhaiten.
Ruotsalaiset ovat tyytyväisimpiä
poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja optimistisimpia sen suhteen, että ilmasto-ohjelman tavoitteet saavutetaan.
Toisaalta Suomessa kunnat
kokevat hallitsevansa ilmastotyötä paremmin kuin Norjassa, jossa
valtio vaatii kuntia laatimaan ilmastostrategian.
– Valtion taholta asetettu pakko on tehokas tapa saada paikallinen ilmastotyö käyntiin, mutta
ilman siihen suunnattuja taloudellisia resursseja ja neuvontaa
sillä ei saavuteta paljoa, Lonkila
summaa. Q
Hankkeessa toteutetun kyselyn pohjalta
on koottu julkaisu “Aspects of strategic
climate work in Nordic municipalities”.
Julkaisu löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston internet-sivuilta www.norden.org/ﬁ, kohdasta julkaisut.
Kuntatekniikka 8/2012
5/2012
15
Fossiilisista polttoaineista eroon vuoteen 2050 men
Tanska nojaa entistä
enemmän tuulivoimaan
Tanskan hallituksen ja opposition yhdessä laatimassa energiasopimuksessa on painopiste uusiutuvan energian kehittämisessä. Tuulivoimaan, biomassaan ja biokaasuun sekä aalto- ja aurinkoenergiaan pohjautuvan energiantuotannon tukien määrä lisääntyy. Vuoteen 2020 asti tähtäävä sopimus
edellyttää muun muassa, että puolet Tanskan energiankulutuksesta katettaisiin tuulivoimalla. Fossiilisista polttoaineista maa pyrkii kokonaan eroon
vuoteen 2050 mennessä.
16
Kuntatekniikka 8/2012
TEKSTI JA KUVAT Tuija Käyhkö
QQ Tanskan hallituksen ja opposition alkuvuodesta yhdessä
solmima energiasopimus linjaa
maan energiapolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Kansallisen
energiasopimuksen mukaan
tuulivoiman osuuden Tanskan energiakäytöstä tulisi olla
ENERGIA
Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto
on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa poltettavia olkipaaleja.
nessä
Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden energiahuollossa nykyisestä
vuoteen 2020 mennessä.
vuonna 2020 peräti 50 prosenttia, kun se on nyt 25 prosenttia.
Tavoitteen saavuttamiseksi on
hallituksen mukaan perustettava
kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan 1 000 megawatin off shore –
tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi on valittu Horns Rev
(400 MW)ja Kriegers Flak (600
MW). Uusia rannikkotuulimyl-
lyjä rakennetaan 500 megawatin
edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita 1800 megawatin edestä.
Tanskan energiapolitiikasta tulee sopimuksen myötä kertaheitolla maailman kunnianhimoisinta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Maan
hiilidioksidipäästöt vähenevät
sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden ansiosta energiankulutus vähenee 12
prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2020 35 prosenttia Tanskan energiantuotannosta perustuu uusiutuviin lähteisiin.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on
edelleen päästä täysin eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen
2050 mennessä.
Uusiutuvan energian lisäys
tuo uusia työpaikkoja
Sopimuksen myötä investoinnit
tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan tuotantoon sekä aurinkoja aaltovoimaan kasvavat merkittävästi, minkä myötä syntyy sekä
uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia.
Kokonaisuutena sopimuksen
arvioidaan luovan sekä uusia
vientimahdollisuuksia että työpaikkoja niin sanotuille vihreille
teknologioille. Erityisesti pitkään
jäissä olleiden biokaasulaitosten
rakentamisen uskotaan nyt lähtevän vauhtiin, kun sopimus nostaa biokaasun syöttötariffin 1,15
kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki alenee asteittain niin, että
vuonna 2020 se on 1,05 kruunua
kilowattitunnilta.
Sopimus edellyttää myös olemassa olevan rakennuskannan
energiaremontointia. Sitä varten
on korvamerkitty 30 miljoonaa
kruunua, ja saneerausstrategian
sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden 2013 aikana.
Energiasopimuksen kustannustaso on ollut yksi neuvottelujen keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu vuoteen 2020
mennessä yhteensä 3,5 miljardin
kruunun lisäkustannukset, jotka
lankeavat sekä yritysten että yksityisten kuluttajien maksettaviksi. Jokaiselle kotitaloudelle tämä
tietää 1 300 kruunun lisälaskua ja
yrityksille 200 kruunun lisälaskua
työntekijää kohden vuonna 2020.
Tanskassa ovat jo tällä hetkellä
EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat sähkömaksut; kotitalouksilla ne ovat 70 prosenttia Euroopan
unionin keskiarvoa korkeammat.
Oppositiopuolueista erityisesti vasemmistoon lukeutuva
Venstre on vastustanut tuulivoi-
matuotantokapasiteetin lisäämistä ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun merkittävämpää tukemista. Venstre hyväksyi sopimuksen,
kun off shore -tuulivoimapuistojen kapasiteettitavoitteesta tuli
hieman kaavailtua pienempi.
Hallitus korostaa sopimuksen
tuovan säästöjä, kun energiankulutus sekä riippuvuus hintaherkistä fossiilisista polttoaineista
vähenevät. Hallituksen arvion
mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon miljardin kruunun säästöt.
Laskelmat ovat saaneet runsaasti kritiikkiä osakseen, koska
öljyn ja maakaasun hintakehitystä on vaikea ennustaa, ja koska
energiatehokkuuden lisääminen
edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta uusia investointeja. Kritiikkiä on julkisuudessa kohdistunut myös sopimuksen tuomiin
ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän
Tanskan säästämät päästökiintiöt
EU:n päästökaupan johdosta vain
muualle hyödynnettäviksi.
Suurta kädenvääntöä aiheuttanut kysymys kotitalouksien
öljy- ja maakaasulämmityksen
alasajosta ratkesi lopulta niin, että nämä lämmitysmuodot kielletään uudisrakentamisessa vuodesta 2013 alkaen, eikä olemassa olevia öljylämmittimiä enää
vuodesta 2016 alkaen saa korvaKuntatekniikka 8/2012
17
ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla
kaukolämpöverkko tai maakaasu
ovat vaihtoehtoina käytettävissä.
Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin yhteensä 42 miljoonalla kruunulla.
Tuulivoimateollisuus
kiittelee sopimusta
Tanskan tuulivoimateollisuuden
mukaan uusi sopimus edistää
alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia.
Tuulivoiman suosiminen ei
miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan suurten yli
kahden megawatin tehoisten
tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä meluhaittaa ei ole
otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä tehtäessä. Siksi tuulivoimaloiden rakentamista merelle pidetään hyvänä ratkaisuna.
Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista huolimatta tuulivoima-ala on tiukilla. Turbiininvalmistajien välinen kilpailu on
kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia.
Wind Energy Council:in tuoreen tutkimuksen mukaan maailman tuulivoimamarkkinoiden
kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvu oli
ainoastaan 6 prosenttia, kun se
vuosina 2008 – 2009 oli 46 prosenttia.
OECD huomauttaa raportissaan, että tanskalaisten mittava
panostaminen tuulivoimatuotantoon tekee maan taloudesta
haavoittuvan. Raportin mukaan
ei ole niinkään varmaa, että juuri
tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti Tanskan odotusten mukaan.
Sen sijaan muut uusiutuvan
energian tuotantomuodot tarjoavat tuulivoimatuotannolle vah-
van vastuksen alenevien tuotantokustannusten ansiosta.
Tanskalaisen tuulivoimajätin
Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev
Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden olevan epävarmat
ja pitkälti poliittisista virtauksista riippuvat. Euroopassa julkisen
sektorin tuulivoimatukea on leikattu merkittävästi muun muassa Espanjassa ja Saksassa.
Yhdysvallat oli vuonna 2011
maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan mitattuna, ja noin 30 prosenttia Vestaksen
hankkeista tuleekin USA:sta. Q
Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin
QDong Energyn Avedøren voimalaitos
näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä avaruushärveliltä. Kööpenhaminan etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos
näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen
näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta.
Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään
korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla.
Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian maista ja olkea lähimaatiloilta.
Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa
18
Kuntatekniikka 8/2012
kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää 200 000 tuhanteen kööpenhaminalaiseen kotiin.
Tehokkain lajissaan
Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä
Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho on 825 megawattia ja lämpöteho 710 megawattia. Laitoksen omistava Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas)
kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi lajissaan.
Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1
käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä.
Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä monipolttoainekattila käyttää
polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä ja olkea.
Laitosten polttoaineista hiilen osuus on
40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun 18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti. Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus korvata yhä enemmän uusiutuvilla
polttoaineilla.
Voimalaitoksen savukaasun puhdistus
on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen
85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka menee sementin valmistukseen ja
rikkiyhdiste kipsituotteisiin.
Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys; valtion omistusosuus on 73 prosenttia.
ENERGIA
Tukea saa, kun osaa hakea
Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa
KUNTIEN ILMASTOHANKKEITA
Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteiden
saavuttaminen saattavat asettaa tiukan taloustilanteen keskellä painiville kunnille suuren haasteen. Mistä löytää rahoitusta hyville ideoille ja investoinneille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi,
kun kunnan oma budjetti ei kaikkeen riitä?
OEmilia Paavilainen
projektiasiantuntija
Suomen Kuntaliitto
QQOsana Kuntaliiton Ilmastokumppanuus-esiselvitystä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja kunnissa toteutettavien ilmastohankkeiden- ja investointien rahoitukseen ja kysyttiin muutamilta tukea saaneilta kunnilta heidän kokemuksistaan.
Vastaus on selkeä: ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut
merkittävien toimenpiteiden ja
päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia
positiivisia hyötyjä.
Kunnat voivat saada rahoitusta ilmastohankkeilleen monesta eri lähteestä. Esimerkiksi joukkoliikenteen valtionavus-
tuksia on haettavissa hyvin monipuolisesti erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin
ja maakunnan kehittämisrahaa
voi saada seudullisesti ja alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin jotka tukevat alueen maakuntastrategian tavoitteita.
Energiatehokkuushankkeisiin on tukea tarjolla
TEM:n energiatuki ja ARA:n
myöntämät avustukset ja kehittämisrahoitus ovat tärkeitä rahoi-
tuslähteitä monissa kunnissa. Esimerkiksi kunnan energiakatselmuksen suorittamiseen voi Kuntien energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan osallistuva kunta saada TEM:ltä tukea jopa 50 prosenttia.
Hankerahoitusta myöntävät
myös Sitra ja Tekes. Sitran tukea on saanut esimerkiksi Tampereen kaupungin ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 -hanke ensimmäisinä toimintavuosinaan.
Eri rahoittajien yhteistyö mahdollisti myös esimerkiksi vuonna 2011 valmistuneen Suomen
ensimmäisen matalaenergiakerrostalon rakentamisen Kuopioon. Kuopion Opiskelija-asunnot
Oy:n hankkeessa olivat rahoittajina mukana ARA, Tekes ja Sitra.
Monet pankit sekä vakuutusja rahoituslaitokset kuten esimerkiksi Kuntarahoitus ja Pohjois-
Ulkopuolinen rahoitus on
mahdollistanut päästövähennysten
saavuttamisen ja tuonut mukanaan
monia hyötyjä.
maiden investointipankki myöntävät kunnille lainoja kilpailukykyisin ehdoin.
Yksi tärkeä rahoitusmuoto
erilaisille energiatehokkuusinvestoinneille on myös ESCO-palvelu, jonka ideana on, että palvelun kustannukset ja mahdolliset
investoinnit maksetaan palvelun
seurauksena syntyneillä kustannussäästöillä.
EU:n rahoitusvälineistä
vipuvoimaa ilmastotyöhön
Euroopan Unionilla on monia rahastoja, joista kunnat voivat hakea rahoitusta ilmasto- ja energiahankkeille. Tällä hetkellä tärkeimpinä rahoituskanavina voidaan pitää kestäviä energiaprojekteja rahoittavaa IEE-ohjelmaa
sekä energiaprojektien teknistä valmistelurahoitusta tarjoavia ELENA ja MLEI rahoitusvälineitä. Yhtä tärkeitä kanavia
ovat myös EU:n alueiden välistä
yhteistyötä, energiatehokkuutta ja innovaatioita tukevat Interreg-ohjelmat ja ympäristötietoisuuden levittämiseen suunnattu
LIFE+-rahoitus. Q
Lapua kehittää energiaomavaraisuutta
QLapuan
kaupunki osallistuu
EU:n 7. puiteohjelman Concerto-aloitteen kautta rahoitettuun
SOLUTION-hankkeeseen, jonka
tavoitteena on kehittää paikallista uusiutuvan energian tuotantoa sekä parantaa energiatehokkuutta ja näin tuottaa energiaomavaraisuuden mallikaupunkeja. Hankkeeseen osallistuu Lapuan kaupungin lisäksi Suomesta
Thermopolis, VTT sekä Schneider
Electric. SOLUTION on EU:n kansainvälinen hanke ja myös kunnat Sveitsistä, Itävallasta ja Kroatiasta kansallisine yhteistyötahtoineen toteuttavat hanketta tahoillaan.
Puolentoista vuoden valmistelu-, hakemus- ja sopimusneuvotteluvaihe ennen hankkeen aloittamista sekä sittemmin EU:lle
tuotettava hankeraportointi ovat
vaivan arvoisia.
– Käytössä oleva pääoma kasvaa saatavan tuen kautta, jolloin
voidaan toteuttaa suurempiakin hankkeita, toteaa hankkeessa mukana oleva Thermopoliksen projektiasiantuntija Lea Hämäläinen.
Viisivuotisen tukikauden aikana
Lapua saa EU-tukea hankkeelle n.
1,5 miljoonaa euroa kun hankkeen
kokonaiskustannukset Lapuan
kaupungissa ovat noin 4 miljoonaa
euroa. Hankkeen ansiosta Lapualla toteutetaan muun muassa tuulivoimapuisto, biokaasuvoimala sekä
rakennetaan aurinkokeräimillä varustettu uusi oppilaitos. Energiatehokkuutta lisätään esimerkiksi kunnan terveyskeskuksen ja kulttuurikeskuksen energian- ja vedenkulutuksen seurannalla.
Lisätietoja rahoitusvaihtoehdoista:
www.kunnat.net/ilmastokumppanuus
Kuntatekniikka 8/2012
19
Rautavaaralla osuuskunta
lämmittää kuntakeskusta
Rautavaaran kunta irrottautui maakunnallisesta lämpöyhtiöstä muutama vuosi sitten. Nyt taajaman kiinteistöt lämpiävät kunnan, yrittäjien ja
asukkaiden yhdessä omistaman lämpöosuuskunnan kautta.
TEKSTI Hanna Moilanen
QQ Rautavaaran biovoimalan
edessä seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Oman paikkakunnan
hakkeella lämpiävä voimalaitos tuo seudulle työtä ja lämmittää lähes kaikki maalaistaajaman
kiinteistöt.
Osuuskuntamalliin siirtyminen näkyy myös pohjoissavolaisen kunnan rahakirstussa. Lämmityskustannuksista syntyy säästöä vuositasolla yli 60 000 euroa
aiempaan verrattuna pelkästään
kunnan kiinteistöjen osalta.
– Kaukolämmön hinta on
noussut viime vuosina nopeasti suhteessa muuhun kustannustasoon. Kuntapuolella ei tunnu hyvältä leikata palveluista samalla kun lämmityskulut kasvavat, Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo pohtii.
Taustalla on tuttu tarina. Parintuhannen asukkaan Rautavaara myi 1990-luvulla oman kaukolämpöverkkonsa maakunnalliselle yhtiölle. Sen jälkeen toiminnan
kehittäminen ei enää ollutkaan
niin helppoa.
2000-luvulla kunnassa alettiin havitella luopumista raskaasta polttoöljystä ja siirtymistä ko-
timaisiin polttoaineisiin. Päätöksessä keskeisinä olivat kustannusja työllisyysvaikutukset.
Kunta ehdotti myös verkon
laajentamista. Suuressa osassa
taajaman yksityiskiinteistöistä
oli öljyyn perustuva keskuslämmitys, joka alkoi olla päivittämisen tarpeessa. Savon Voima kuitenkin torjui verkon laajentamisen kannattamattomana.
Paikalliset aktiivit eivät antaneet kritiikin lannistaa. Lämpöosuuskunta perustettiin vuonna 2009. Oma verkko rakennettiin ensin sille puolelle taajamaa, jossa kaukolämpöä ei
Hanna Moilanen
Rautavaaran kunnan talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo ja Rautavaaran lämpöosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Korkalainen ovat tyytyväisiä, kun kuntakeskuksen kiinteistöt lämpiävät edullisesti lähiseudun bioenergialla.
20
Kuntatekniikka 8/2012
ENERGIA
ennestään ollut tarjolla.
– Lähes 90 prosenttia toiminta-alueen kiinteistöistä päätti liittyä mukaan. Taajaman reunalla
jopa kerättiin adressi, jossa vaadittiin kaukolämmön tuomista
omalle kotikadulle, osuuskunnan puheenjohtaja Jukka Korkalainen kertoo.
Yksi selitys osuuskunnan suosiolle on sen luoma rahoitusmalli.
Liittymähinnat asetettiin tasolle,
johon pienituloisellakin on varaa.
Osuuskunnan ulkopuolelle jäivät
lähinnä ne omakoti- ja rivitalot,
joissa on suora sähkölämmitys.
Oman kaukolämmön piirissä on
nyt noin sata kiinteistöä.
RAUTAVAARAN
LÄMPÖOSUUSKUNTA
QPerustettu
2009
ja lämpölaitoksen investointikustannukset yhteensä noin
2,3 miljoonaa euroa. Tähän saatiin ulkopuolista avustusta ja kunta
takasi lainan.
Q2,5 MWh biopolttoainekattila, varalla lisäksi 2,5 MWh:n öljykattila
QLiittyneitä kiinteistöjä noin 100 kpl
QOsuuskunnan liikevaihto v. 2011 oli 502 000 euroa (alv 0)
QEnergiantuotanto v. 2011 oli noin 10 000 MWh
QHakkeen käyttö noin 14 000 m3 vuodessa
QLämmön myyntihinta 52 €/MWh (sis. alv)
QVerkon
Jukka Korkalainen
Päätösvalta säilyy
Rautavaaralla on oltu tyytyväisiä
valittuun malliin. Omaa verkkoa
on nyt yhteensä seitsemän kilo-
Jukka Korkalainen
Paikallinen hake
lämmittää
Uusi voimala on pyörinyt vuoden
2010 alusta eli lähes kaksi vuotta.
Paikallinen Metsänhoitoyhdistys
hankkii hakkeen, jota kuluu noin
14 000 kuutiota vuodessa. Vastuu
voimalan käytännön toiminnasta on ulkoistettu kolmelle yrittäjälle, jotka hoitavat voimalaitosta sivutoimisesti muiden töidensä ohessa.
– Voimalan täytyy toimia virheettömästi ympäri vuorokauden, joten päivystysringin täytyy olla riittävän laaja, Korkalainen sanoo.
Nyt osuuskunnan verkko kattaa käytännössä koko taajaman.
Savon Voima taipui myymään
oman verkkonsa sen jälkeen kun
Rautavaaran kunta siirtyi kilpailutuksen kautta ostamaan kaukolämmön paikalliselta toimijalta.
Yksi Savon Voiman entisistä
laitoksista on varavoimana kriittisten tilanteiden varalle. Siihen
ei kuitenkaan juuri ole tarvinnut
turvautua, vaikka pakkanen on
paukkunut parin viimeisen talven aikana.
– Tuotimme viime vuonna 99
prosenttia lämpöenergiasta hakkeella ja vain yhden prosentin
kevyellä polttoöljyllä kovimpien
pakkasten ja huoltokatkojen aikana, Korkalainen kehaisee.
Haketta palaa lämpölaitoksen
biokattilassa noin 14 000 kuutiota vuodessa. Vuonna 2011
hakkeella tuotettiin 99 prosenttia laitoksen tuottamasta
lämmöstä.
Lämpölaitoksen öljykattila on varavoimalähteenä ja huippukuormitustilanteita varten.
metriä, ja lähes kaikki kiinnostuneet kiinteistöt on saatu liitettyä siihen.
Osuuskunta asetti hintansa
toiminnan alkumetreillä suunnilleen silloisten markkinahintojen
tasolle. Arvonlisäverollinen hinta kuluttajalle on edelleen noin
52 euroa megawattitunnilta. Tämä on edullinen hinta verrattuna
Energiateollisuus ry:n keräämiin
kaukolämpötilastoihin. Hintatilastossa painotettu keskiarvo on
noin 75 euroa megawattitunnilta pientalojen kohdalla.
Rautavaaralla hintoja ei ole
tarvinnut korottaa, eikä näillä
näkymin korotetakaan vielä pariin vuoteen.
– Meillä on kevyt kulurakenne, ja matala korkotaso on vakauttanut taloutta. Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa omistajilleen lämpöenergiaa edullisesti. Tämä ei ole bisnestä, Korkalainen linjaa.
Tervo ja Korkalainen rohkaisevat kuntia pohtimaan kriittisesti omia lämmöntuotantotapojaan. Kaukolämmössä on huikeita hintaeroja eri paikkakuntien välillä. Kilpailun puuttuessa
monopolitoimijat voivat sanella
hinnat.
– Jos oman kaukolämpöverkon ja -laitoksen myyminen on
alkanut kaduttaa, osuuskuntamallia kannattaa kokeilla, Korkalainen kannustaa.
– Kun verkosta aikanaan luovuttiin, samalla menetettiin mahdollisuus päättää millä hinnalla
ja polttoaineella energiaa tuotetaan. Osuuskunta ei ole kunnilla ensimmäisenä kauppatavarana, koska kunta on vain yksi jäsen
muiden joukossa, Tervo lisää. Q
Kuntatekniikka 8/2012
21
Tampereen Sähkölaitos
Tampereen Energiantuotanto Oy:n Sarankulman
lämpövoimalaitos on Suomen ensimmäinen pölypolttotekniikkaa soveltava pellettivoimala.
Tampereen Energiatuotanto Oy edelläkävijänä:
Pellettien pölypolttotekniikka
tuli Suomen lämmöntuotantoon
Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön Suomen ensimmäinen puupellettien pölypolttoon perustuva 33 megawatin lämpövoimala. Tarvittaessa sitä voidaan käyttää myös
öljyllä, jolloin lämpöteho nousee jopa 47 megawattiin.
TEKSTI Matti Valli
QQ – Pellettipolttoaineen verovapaus ja valtion investointituki
mahdollistivat investoinnin uudenlaiseen pölypolttojärjestel22
Kuntatekniikka 8/2012
mään. Ratkaisu tuli juuri ja juuri
kannattavaksi suhteessa vastaavantehoiseen kaasu- ja öljyratkaisuun, sanoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö
Timo Heinonen.
Laitos täydentää ja tasaa nykyisten voima- ja lämpölaitosten huippukuorman ja varavoiman tarvetta. Investoinnin
suuruus on noin 8,4 miljoonaa euroa, josta laitos- ja laitteistotoimituksen osuus on yli
90 prosenttia.
Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power toimittaa
laitoksen kattilan sekä muut
koneet ja laitteistot kokonaistoimituksena. Aiemmin MW
Power on hyödyntänyt pöly-
polttotekniikkaa Ruotsissa, mutta vain tätä pienemmässä mittakaavassa. Vuodessa lämpölaitos
tuottaa lämpöä pitkän aikavälin
keskiarvona arvioituna noin 28
500 megawattitunnin verran.
– Käyttötunteja uudelle
laitokselle tulee vuodessa talven
kylmimpinä aikoina 1 000 – 1 500
tuntia, mutta joinakin vuosina
laitosta voidaan käyttää suuremmallakin kapasiteetilla. Hyötysuhde on sama kuin öljypoltolla,
jopa yli 90 prosenttia, Timo Heinonen sanoo.
ENERGIA
Hakevaihtoehto
hylättiin
deksan megawatin teholla, Timo
Heinonen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
tukee uuden tekniikan käyttöönottoa enimmillään 1,42 miljoonan euron investointituella. Uusiutuvana bioenergiana pellettipoltolla tuotettuun lämpöön
ei kohdistu päästömaksuja eikä
energiaveroa. Maakaasu- tai öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa
päästömaksujen suuruus tuotettua megawattituntia kohden on
euron luokkaa ja veroja kerätään
12 – 17 euroa.
Kolmas vaihtoehto oli hakelämpölaitos. Investointina se olisi ollut merkittävästi kalliimpi,
vaikka hake raaka-aineena onkin pellettejä halvempaa. Hakkeen käyttö on vakiintunutta
tekniikkaa eikä sen rakentamiselle myönnetä investointitukea.
– Hakelaitosta jouduttaisiin
myös käyttämään pitempiä aikoja, koska sen käynnistäminen ja
sammuttaminen on hitaampaa.
Pölypolttokattila käynnistyy ehkä jopa nopeammin kuin öljypoltin, ja laitoksen säädettävyys
on huomattavasti parempi kuin
hakelaitoksen. Sitä voidaan helposti käyttää minimissään kah-
Monimutkainen
prosessi
Pellettien käsittely ja niiden polttaminen on monimutkaisempaa
kuin kaasun ja öljyn polttaminen.
Pölypolttolaitoksen hintaa
suhteessa öljy- ja kaasulaitokseen
nostavat muun muassa vastaanotossa tarvittavat laitteet, siilot,
pellettejä pölyksi jauhavat myllyt,
pölyn siirtolaitteet, sammutusjärjestelmä ja savukaasun sähkösuodatin. Laitteiden sähköistyksestä
ja automatisoinnista syntyy omat
kustannuksensa.
Pölypoltossa ilma ja pellettipöly puhalletaan kattilaan ylhäältä käsin, ja palaminen tapahtuu
kattilan keskiosassa muutamassa
sekunnissa. Palamista ylläpitävää
ilmaa syötetään kattilaan myös sivuilta. Savukaasut poistuvat sähkösuodattimen kautta piipuun.
Poltettavien pellettien halkaisija
on jauhettuna 90-prosenttisesti
alle 0,5 millimetriä.
– Prosessissa on tärkeätä hallita pölyn ja ilman oikea suhde, eikä pölyä saa päästä prosessin ulkopuolelle. Pöly on nimittäin erittäin räjähdysherkkää, kun ilman
ja pölyn suhde on sopiva, Timo
Heinonen sanoo.
Painelaitteita koskeva lainsäädäntö vaatii, että käynnistettäessä
lämpökeskus kylmästä tilasta paikalla on asiaan perehdytetty laitosmies, joka tarkastaa järjestelmät ja turvalaitteet sekä etenkin
sen, ettei pölyä suihkua prosessin
ulkopuolelle.
Vaihtoehtoinen tekniikka olisi arinapoltto, jossa pelletit liikkuvat hitaasti alaspäin kaltevalla arinalla. Siinä liekki palaa alhaalla; palavien pellettien halkaisija on 6 – 8 milliä. Pölypoltossa polttoaine palaa hyvin nopeasti, arinapoltossa merkittävästi
hitaammin. Arinapolttolaitoksen
säädettävyys on huonompi, sitä
ei voi esimerkiksi ajaa yhtä pienellä teholla.
Pellettien saatavuus hyvä,
turpeesta pula
Pellettien saatavuus on hyvä,
suuri osa kotimaan tuotannosta viedään ulkomaille ja kysynnän vähäisyyden takia osa laitoksista seisoo tyhjillään. Niitä
valmistetaan myös muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Virossa
ja Latviassa. Kehitteillä on kuumakäsitelty eli torrefioitu pelletti,
jossa kosteus on yhden prosentin
luokkaa, kun se muuten on 5-10
prosenttia.
Pellettilaitos tulee hyvään tarpeeseen, sillä varaenergialle on
käyttöä. Kehityspäällikkö Timo
Heinosen yksi suurimmista murheista on nimittäin pula turpeesta
ja turpeen kosteudesta aiheutuva huono energiatehokkuus. Ongelma koskee sähköä ja lämpöä
tuottavaa Naistenlahden voimalaitosta, joka käyttää polttoaineenaan puuta ja turvetta.
– Uusiin rakennettaviin voimalaitoksiin rakennetaankin jo
hiilenpolttomahdollisuus, ja esimerkiksi Jyväskylän Keljonlahden turve- ja puuvoimalaa modifioidaan hiilenpoltolle sopivaksi. Uusia tuotantolupia turpeelle
ei ole myönnetty kunnolla useaan
vuoteen, ja ilman turvetta puutakaan ei kattilassa voi polttaa niin
paljon kuin olisi tarve, Heinonen
harmittelee.
Tuontipolttoaineen käyttö
nostaa energian hintaa, joka jossain määrin siirtyy kaukolämmön hintaan mutta ei sähkön
hintaan. Ydin- ja vesivoimalat
jauhavat sähköä halvemmalla eikä muilla keinoin tuotetulla energialla ole mahdollisuutta markki-
Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Powerin toimittamissa kattiloissa ilma ja pellettipöly puhalletaan kattilaan ylhäältä käsin, ja palaminen tapahtuu kattilan keskiosassa muutamassa sekunnissa. Palamista ylläpitävää ilmaa syötetään kattilaan myös sivuilta. Savukaasut poistuvat sähkösuodattimen kautta piippuun.
Kuntatekniikka 8/2012
23
naehtoiseen kilpailuun.
– Joinakin aikoina sähkön
tuotantokustannukset ylittävät
siitä saatavan hinnan, Heinonen
sanoo.
Tampereen Energiatuotanto
Oy on Tampereen Sähkölaitoskonsernin tytäryhtiö. Sen tuotantolaitoksia ovat Lielahden maakaasuvoimalaitos, Naistenlahden
kaksi voimalaitosta, joista toinen
polttaa maakaasua ja toinen puuta ja turvetta. Tammerkoskessa
on kaksi vesivoimalaitosta.
Lämmöntuotantoa täydentää
toistakymmentä eri puolilla kaupunkia sijaitsevaa öljy- ja kaasukäyttöistä lämpökeskusta sekä
nyt myös yksi pellettilaitos. Vanhastaan varavoimatehoa oli käytössä 618 megawattia, joten 13.
lämpökeskus nostaa tehot 665
megawattiin. Suurimmissa yksiköissä saattaa olla jopa kolme kattilaa. Vanhojen yksiköiden käyttöä on tarkoitus vähentää verotus-, hinta- ja ympäristösyistä. Q
Matti Valli
ENERGIA
– Pellettien käyttö polttoaineena on plussaa kaupungin energiataseelle, sillä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 6 700 tonnia vuodessa, Timo Heinonen sanoo.
2 012 Syyskampanja
Avant 528
Yksi kone, monta työtä
18.950 alv 0%
Avant Techno
1/2
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.593 € alv 0%.
Sisältää työtehopaketin:
Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,
ajonvapautusventtiili, työvalosarja
Kampanja-aika 11.10. - 31.12.2012
www.avanttecno.com
24
Kuntatekniikka 8/2012
Kenraali Sähkö
Edisonin perustama GE on maailman suurimpia yrityksiä, jonka
logo näkyy kaikkialla.
s
ähkön suuri kertomus jatkuu136.
vuottaan. Thomas Alva Edison
(1847–1931) keksi sähkölampun ja
sähkövoimalan sekä perusti General
Electricin 1876. Nyt pilvet sähkön taivaalla lisääntyvät.
General Electric
Suomessakin on merkittäviä sähköyhtiöitä, mutta GE eli Kenraali Sähkö on toinen kahdesta maailman arvokkaimmasta yrityksestä. Se toinen
on Exxon Mobil. Alun perin sähköyhtiöksi perustettu ﬁrma on nykyään
monialayritys, joka tunnetaan myös
muun muassa ydinreaktoreista, turbiineista, lääketieteen laitteista ja
suihkumoottoreista. GE:n liikevaihto
on 147 mrd $, yli puolet koko Suomen BKT:sta. Työväkeä on 300 000.
Maailman suurimmat työllistäjät ovat
Wal-Mart kauppaketju 2,2 miljoonaa
ja China Electricity 1,5 miljoonaa.
Sähkö on varausten ylijäämästä
(negatiivinen) tai alijäämästä (positiivinen) ja varattujen hiukkasten (elektronien) liikkeestä syntyvä luonnonilmiö. Monessa kielessä esiintyvä nimi elektrisiteetti tulee kreikan meripihkaa tarkoittavasta sanasta elektron. Suomen sanan sähkö keksi 1840-luvulla LKT Samuel Roos. Elias Lönnrot ehdotti sanaa lieke, joka
ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.
Verkot reistailevat
Mahtiaseman saavutettuaan sähköstä tuli ongelma. Ei tarvita välttämättä
sotaa, että sähköverkko käy mykäksi,
maanjäristys tai hirmumyrskykin riit-
tää. Verkot ovat mutkikkaita, ja
aina joskus johonkin tulee tulipalo tai muu häiriö. Ylikuormitusautomatiikka paiskoo päältä
pois laumoittain solmupisteitä ja
tuotantolaitoksia. Kestää kauan,
ennen kuin lamautunut systeemi saadaan uudelleen ajetuksi
ylös, kuten alan väki sanoo. Lue
tästä lisää Arthur Haileyn kirjasta Overload, suomeksi Sokkoleikki vuodelta 1979.
Tyypillinen oli myös Fukushiman tapaus. Vaurioituneet reaktorit olisivat tarvinneet runsaasti
sähkövirtaa pumppuihinsa, mutta dieselkäyttöiset varalaitokset
olivat alempana rannalla saman
hyökyaallon lamauttamina.
Oma ongelmansa syntyy avojohdoista, joilla on kapeat kadut
metsissä. Suomessa ollaan myrskyn jäljiltä pitkään ilman virtaskaa. Vastaiskuna ovat energialaitokset alkaneet aurata johtojaan maan sisään. Uusimpana ilmiönä on sähköyliherkkyys, josta Erja Tamminen osaa puhua
ja kirjoittaa (www.sahkoailmassa.ﬁ). Siitä kärsiville suositellaan
nykyisin asuinpaikaksi Grönlantia. Muualla on liikaa kenttiä,
joita tuottavat voimajohdot ja
telelinkit.
pyörittämä generaattori eli laturi tekee ”laupeuden”, koko rakkine on
tuota pikaa mykkä. Akuilla ei pitkälle pötkitä. Sata kilometriäkin tuottaa jo tuskaa. Jopa polttoainejakelu on sähkökäyttöistä, kuten opittiin New Yorkin alueen ongelmista
2012. Kaukana takana ovat ne ajat,
jolloin huoltoaseman myyjä pumppasi käsikäyttöisellä pelillä aina viiden litran annoksen kerrallaan yläilmoihin ja valutti sen tankkiin painovoimalla.
Maa- ja ilmalämmitys vaativat myös sähköä kompressoriin ja
pumppuihin. Onpa kuultu tapauksista, että maalämpölaitteisto kuluttaa sähköä enemmän kuin suora sähkölämmitys. Hormi ja kiviuuni ovat parempia. Siellä tulee joulukinkkukin paremman makuiseksi
kuin ”mutsi duunissa, sika sähköuunissa” -periaatteella.
M Pekka Rytilä on
74-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Mikä neuvoksi?
Sopiiko sähköä käyttää, vai pitäisikö
verkkovirrasta kokonaan luopua kuten Amishit, jotka pyörittävät pesukoneitakin aggregaateilla? Mitä hullua. Edisonhan oli nero ja ihmiskunnan hyväntekijä. Avuttomuutta on
kahta lajia, todellista ja sitten sellaista, että niin tahtoessaan osaa operoida. Riittää kun ohjelmoi elämänsä myös ilman sähköä toimivaksi.
Paikallissähkö?
Kun on keinoja varalla, niin voi käytYksi megatrendi on tuottaa säh- tää verkkovirtaa aivan huoletta.
Pekka Rytilä
köä paikallisesti. Teknologioita
on monta: tuulimylly, aurinkopaneelit, purovesivoimala, dieselaggregaatti. Etenkin Saksa on
satsannut kovasti sekä tuuleen
että aurinkopaneeleihin. Sähköä
voi tuottaa myös lihasvoimalla,
esimerkkeinä pyörän dynamo ja
veivitaskulamppu.
Autot ja muut työkoneet ovat
merkittävimpiä paikallissähkön
tuottajia, koska niissä on paljon
sähkömoottoreita, yksistään autojen ovissa kymmenittäin. Hy- Yksi sähkön edeltäjä ja seuraaja on lämpöä varaava uubridissä tuotetaan jopa vetoni, joka vetää savukaasut luonnonmukaisesti pois korvoima sähköllä. Kun moottorin kealla piipulla. Valoakin syntyy.
Kuntatekniikka 8/2012
25
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Hallitus kokoontuu
rakentavassa Raisiossa
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.ﬁ
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.ﬁ
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.ﬁ
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.ﬁ
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.ﬁ
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Ville Alatyppö
Raision keskustan osayleiskaavan valmistelu tähtää
siihen, että Vt8:n ja E18:n nykyinen eritasoliittymä
voidaan toteuttaa kolmikerrosratkaisuna.
QSyksyn ja samalla koko vuoden
viimeinen hallituksen kokous pidetään joulukuussa Raisiossa. Kokousasioiden ohessa hallitus tutustuu myös Raision ajankohtaisiin infrakohteisiin, joita noin
25 000 asukkaan ”Helpon arjen
kotikaupungissa” tehdään yllättävän paljon. Laajimpina hankkeina mainittakoon muun muassa
Raisio-tunnelin muuttaminen kallioleikkaukseksi sekä Raision keskustan osayleiskaavan valmistelu, jossa mm. Vt8:n ja E18:n nykyinen eritasoliittymä voidaan toteuttaa kolmikerrosratkaisuna.
”Suomen hienoin risteys,
jolla on kaupunkioikeudet”
Ongelmalliseksi todetun nykyratkaisun uudistaminen lisäisi yleistä
liikenneturvallisuutta sekä parantaisi Naantalin ja Turun satamaliikenteiden sujuvuutta. Liikenteellisesti Raisiosta on kuultu sanottavan, että se on Suomen ainut risteys, jolla on kaupunkioikeudet.
Näiden suunnitelmien toteutuessa lausahdus tulee muuttaa muotoon ”Suomen hienoin risteys, jolla on kaupunkioikeudet”.
Vuoden viimeisessä hallituksen
kokouksessa hyväksytään uudek-
si jäseneksi Petri Ojala Helsingistä. Jäsenmäärältämme emme siis
aivan yhdeksäänsataan tämän vuoden aikana päässeet, mutta asetetaan sama tavoite sitten myös tulevalle vuodelle. Jos jäsenmaksujen
puutteista tai muista syistä yhdistyksestä eroavia ei loppuvuodesta
ilmaannu, niin olemme tavoitteesta parinkymmenen henkilön päässä. Seuraavat hallituksen kokoukset pidetään helmi- ja maaliskuussa
Helsingissä. Niihin toivomme saavamme ison määrän uusia jäsenhakemuksia. Samalla yritämme saada
mahdollisimman paljon niin uusia
kuin vanhojakin jäseniä houkuteltua toukokuussa Jyväskylään Kuntatekniikan Päiville ja Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyyn. Näihin
lobbaustalkoisiin voivat kaikki jäsenet ottaa huoletta osaa.
Vuoden vaihtuessa uuteen
muuttuu myös hallituksen kokoonpano hiukan. Erovuoroisena puheenjohtajiston jäsenenä hallituspaikan jättää Hannu Virtasalo
ja hänen paikkansa lunastaa puoli kautta hallituksessa vaikuttanut
Antti Korte, joka olisi muuten ollut erovuoroinen. Uusina jäseninä
hallitukseen tulee naisenergiaa Tu-
run ja Tampereen suunnalta, kun
Eila Kesti ja Eija Muttonen-Mattila tulevat Tuula Smolanderin ja
puheenjohtajistopaikan saaneen
Antin tilalle. Vuodenvaihteessa
myös Dan Långström päättää ansiokkaan uransa yhdistyksen toimihenkilönä ja toiminnanjohtajana.
Uutena toiminnanjohtajana aloittaa jo pari vuotta yleistoimihenkilönä työskennellyt Ville Alatyppö.
Toiminnanjohtajan vaihtuminen ei
ainakaan heti muuta muun toimihenkilökaartin tehtäviä.
Yhdistys käy uuteen vuoteen
tarmokkain ja toiveikkain askelin.
Jäsenistö, talous ja toiminta ovat
tukevalla pohjalla, mutta toisaalta
ne ovat samalla helposti haavoittuvaisia, jos vanhoille rakenteille yllättäen sattuu jotain odottamatonta. Uusia tuulia ja kehitysmahdollisuuksia on siis tutkittava, jotta yhdistys toimisi entistä tehokkaammin tulevaisuudessa. Tähän strategiaan on myös hallitus toimihenkilöineen sitoutunut.
Kaikkea hyvää vanhalle ja uudelle
vuodelle, toivottaa
OJyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikka 8/2012
27
Vilinää vilskettä, helinää helskettä…
QTalvi saapui ”yllättäen” EteläSuomeenkin. Itselläni ei ole ongelmia talvirenkaiden kanssa, kun
kuljen työmatkat bussilla, mutta
talvirenkaista puheen ollen…
Olen vaihtamassa autoa. Uusi
tulee Münchenistä joskus tammihelmikuussa, ja tähän (takavetoiseen) autoon valitsin nastattomat
talvirenkaat. Ainahan pitää ajaa
sään ja tilanteen mukaan, ja kun
Kovasen taksiliikekin täällä Helsingissä käyttää nastattomia talvirenkaita (kaikissa muissa autoissa
paitsi Mersuissa – tarkoittaen siis
Audeissaan ja Bemareissaan), niin
ajattelin, että minäkin voisin. Tällä tavalla voin siis omalta osaltani auttaa siinä, että asfalttia kuluisi
vähemmän ja että keväisin olisi vä-
hemmän pölyä ilmassa. Itse asiassa
kehottaisin teitä kaikkia vakavasti
harkitsemaan tällaista vaihtoehtoa
ja samalla säästää kuntien päällystyskuluja sekä kanssaihmisten hengitysteitä ja keuhkoja.
Lisää liikenteellisyyttä
kaupunkipyöräilyyn!
Aluksi täytyy kertoa, että olen satasella pyöräilyn kannalla. Se on
erittäin hyvä tapa liikkua niin työmatkat kuin vapaa-aikanakin.
Kaupunki kohentaa koko ajan
pyöräilymahdollisuuksia ja pyöräilyturvallisuutta, ja se on todella
hyvä asia se! Samaan hengenvetoon tahtoisin kuitenkin peräänkuuluttaa pyöräilijöiltä enemmän
varovaisuutta, harkintaa ja eten-
kin ”liikenteellisyyttä”.
Helsingissä ei ole sallittua ajaa
pyörällä jalkakäytävillä (paitsi
pienten lasten), mutta tämä ei näy
haittaavaan eräitä ”ﬁllaristeja”.
Eräänä aamuna kun tulin töihin, niin Kasarmikadun mäessä tuli
nuorehko nainen pyörällä vastaan
– kovalla vauhdilla. En tiennyt mihin suuntaan olisin väistänyt, joten siinä mentiin hetken kummatkin laidasta laitaan, jonka jälkeen
nainen ampaisi pyörällään ajotien
puolelle ja alkoi ripittää minua – ja
aikalailla ”miehekkäästi”. Hmm,
jotenkin tuli mieleeni, ettei tämä
nyt ihan oikein mennyt.
Saman kadun Eteläesplanadin päässä oli muutama vuosi sit-
Pirjo Valtakari
NASTATONTA TALVEEN –
MIETTIMISEN ARVOINEN JUTTU?
Pärjäisiköhän talvella
nastattomilla renkailla...
Teemana Tulevaisuuden tekijät
Kuntatekniikan päivät 2013
Jyväskylä 16.–18.5.2013
Call for Papers
Kuntatekniikan päivät pidetään
16.–18.5.2013 Jyväskylässä
15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä.
Päivien teemana on Tulevaisuuden
tekijät.
Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina
voivat olla muun muassa
Oinfraomaisuuden hallintaan liittyvät
ratkaisut,
Oyleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,
Orakentaminen,
28
Kuntatekniikka 8/2012
Oylläpito,
Oelinkaariarvioinnit,
Okehitys-
ja toteutushankkeet sekä
muu ajankohtainen kuntatekniikkaan liittyvä innovaatio, haaste tai ongelmanratkaisu.
Myös ulkomaan opit ja havainnot
ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.
Okaikki
Esitelmäehdotuksia voi lähettää
4.1.2013 mennessä osoitteeseen
ville.alatyppo@hel.ﬁ otsikolla
”SKTY2013 esitelmäehdotus” .
Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe-
rusteluteksti (enintään 400 sanaa),
esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta
asiallinen suullinen esiintyminen
aiheesta Kuntatekniikan päivillä.
Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä
seinään saman asian takia?
Tule ja kerro – kollegasi haluavat
kuulla ja keskustella ajankohtaisista
aiheista Kuntatekniikan päivillä!
ten toinen vastaavanlainen tilanne. Olin autolla liikennevaloissa,
ja minulle vaihtui vihreä (niin kuin
myös jalankulkijoille). Ei ollut jalankulkijoita liikkeellä, joten lähdin
ajamaan. Samaa mäkeä tuli silloin
nuori mieshenkilö kovaa vauhtia
(ns. pimeästä kulmasta) Kasarmikadun mäkeä alas, ja ylitti suojatiellä pyöräillen ”Eteläespan”. Pelästyin, jarrutin ja painoin vaistomaisesti samalla torvea. Tästä taas
pelästyi pyöräilijä joka jarrutti ja
kaatui – ja tämän jälkeen autoni
ympärillä oli noin 15 ihmistä ker-
tomassa, vähemmän ystävälliseen
sävyyn, minulle kuinka huono ihminen MINÄ olin. Taas kerran taisi
suuri onni mennä väärin päin.
No, näitä juttuja voisi jatkaa loputtomiin. Näitä pyöräilijöitä tulee
vastaan liikennettä yksisuuntaisilla
kaduilla, pyöräilevät todella suurella nopeudella puistokäytävillä, tulevat kulman takaa käytävällä tankin lailla eteen jne. Jollakin
tavalla pitäisi ohjastaa ja opettaa
näitä liikennesäännöistä piittaamattomia pyöräilijöitä kunnioittamaan muita liikenteessä olevia –
olivat he sitten jalankulkijoita tai
autoilijoita tai mitä muita tahansa.
Lopuksi täytyy vielä todeta, että
aikomus olisi ensi kesänäkin taas
aloittaa työmatkapyöräily.
ODan-H. Långström
toiminnanjohtaja
P. S. Villelle ”Hillitöntä Tsemppistä” tuleville vuosille – toiminnanjohtajana. Sinulle jää hieno yhdistys johdettavaksi.
QKun Kuntatekniikka- lehti
taas ilmestyy 13.12, eli Lucian
päivänä, ja kun ”kasinumeron”
yhtenä teemana on valaistus,
niin mikä siihen (ainakin näin
rantaruotsalaisen silmillä katsottuna) voisi sopia paremmin
kuin Lucia-neito, joka tuo valoa
pimeyteen.
Viime vuonna Luciana oli
tamperelainen Daniela Silvennoinen, ja tänä vuonna valitsin
”SKTY:n viralliseksi Lucia- neidoksi” Kiia ”Smolanderin Tuulantytär” Paanasen. Neitokaisen koko nimi on Kiia Linda
Katariina Paananen.
Kiia on syntynyt 22.5.2003,
ja on siis tällä hetkellä yhdeksänvuotias musiikkiluokkalai-
Tuula Smolander
SKTY:n
vuoden
2012 Lucianeito
nen, joka asuu Jyväskylän Vesangassa. Kiia
harrastaa musiikin lisäksi voimistelua ja
käy partiossa. Kotona Kiialla on kolme vilistävää Westie-koiraa.
Dubbfritt –
nåt att fundera på?
QDet är december, och det betyder att alla skall ha vinterdäck
i bilen. Själv brukar jag åka från
och till jobbet så här under vintermånaderna med buss, men
visst blir det en hel del kört ändå även på vintern.
Beställde ny bil, och kommer
att få den någon gång under
vintern, och den nya bilen kommer att vara utrustad med friktionsdäck och alltså utan dub-
bar. Dubbarna sliter på beläggningen, och det är dyrt att lägga ny asfalt, och dessutom så
förorsakar de en hel massa ﬁnt
damm till våren – och någon
forskare har ju kommit fram
med att (vår)dammet dödar ﬂer
människor än halka. Gatorna i
städerna och alla stora landsvägar är dessutom såpass väl skötta under vintern, att man faktiskt inte överlag ens behöver ha
dubbdäck.
Jag hoppas, att även du över-
Luciafröken
2012
QPrecis som i fjol, så utkommer årets sista Kuntatekniikka-tidning på Luciadagen 13.12. Temat för nr.
8 är dessutom energi och
belysning, så vad kunde
passa bättre in, än att vi
har en egen liten Luciafröken, att hämta in litet ljus
i decembermörkret. Årets
FKTF-Lucia, är Kiia Linda Katariina Paananen.
Hon kommer från Jyväskylä och är 9 år gammal.
Kiia är dotter till föreningens styrelsemedlem Tuula Smolander, som också har tagit fotografen på
damen.
väger, att nästa gång du byter
däck, att de kunde vara dubbfria. Värt att fundera på.
Cyklar och cykeltraﬁk
Jag är alldeles 100 för att man
skall främja cykeltraﬁk, men det
oroar mej att det ibland verkar
som om en del cyklister har tappat allt sitt vett... cyklar med
hög fart på trottoarer, även om
de enligt traﬁklagen borde hålla
sej till cykelvägar eller korvägar,
kör emot traﬁken på enkelrikta-
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.ﬁ
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.ﬁ
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.ﬁ
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.ﬁ
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.ﬁ
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.ﬁ
de gator mm.
Cykelvägar och ﬁlerna måste
vara logiska och förståeliga att
använda, och man måste börja undervisa cyklisterna till att de
skall följa samma regler som både fotgångare och bilister. Cyklister bör komma ihåg, att det
inte tjänar till mycket att ha rätt,
om man ”tar en match” med
en bil. Förnuftet med i traﬁken,
för alla parter, efterlyses alltså.
ODanne Långström
verksamhetsledare
Kuntatekniikka 8/2012
29
www.ukty.fi
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
Uimahallien ja kylpylöiden
käyttäjien tarpeet ovat
suunnittelussa avainasemassa
QYhdistyksemme kahdeskymmenes toimintavuosi on
lähenemässä loppuaan. Varsinainen 20-vuotispäivä on
17.6.2013. Tarkoituksenamme on juhlistaa kuluvaa toimintavuotta erilaisin tapahtumin. Ensimmäinen isompi
tapahtuma tulee olemaan Valtakunnallisilla Uimahalli-kylpyläpäivillä 5.–7.2.2013 M/S Mariellalla juhlaseminaarin muodossa. Ilmoittautuminen päiville on alkanut
ja näyttää siltä, että aikaisempien vuosien osanottajaennätykset rikkoutuvat. Tätä kirjoitettaessa paikkoja
on vielä jäljellä, mutta jos aikoo ilmoittautua, niin kannattaa tehdä se mahdollisimman pian. Myös näyttelypaikat ovat tehneet hyvin kauppansa, sillä jäljellä ei ole
kuin muutama.
den korjaaminen ole muusta kuin halusta kiinni. Hallikokonaisuuksista löytyy paljon muutakin parannettavaa etenkin talotekniikan alueelta. Niihin palataan joskus myöhemmin.
Meillä on uimahallien ja kylpylöiden suunnittelun ja
rakentamisen ohjeiston taso erittäin hyvällä mallilla. Kun
hankkeissa mukana olevat tutustuisivat niihin ja luottaisivat ohjeisiin, niin hyvää tulisi. Yksi asia pitäisi kaikkien
hankkeisiin ryhtyvien muistaa: kenelle me halleja rakennamme. Ei päättäjille, ei arkkitehdeille, ei hoitajille vaan
vain ja ainoastaan käyttäjille. Tämän kun muistamme,
niin vältymme monilta virheiltä ja voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen.
jäsenistölle tarkoitetut kes-
Laadun parantamiseen on panostettu
Tulevaisuuden kehityssuuntia pohditaan
kustelu- ja koulutustilaisuu-
Kulunut vuosi on ollut taas erittäin myönteinen ja vilkas, mitä tulee uimahallien ja kylpylöiden teknillisen
rintaman tapahtumiin. Olemme panostaneet yhdistyksessämme voimakkaasti laadun parantamiseen. Etenkin rakennuttaja- ja suunnittelupuolen erikoisosaamisesta olemme erittäin huolestuneita. Tähän erikoisosaamista vaativaan rakentamiseen ei panosteta riittävästi. Liian usein kuulee sanottavan, että ”kyllä minä nyt osaisin tehdä seuraavan huomattavasti paremmin”. Kovin harvoin sitä toista hallia tulee, vaan nämä ovat rakennuttajillekin niin sanottua kertarakentamista.
Tämänkin vuoden aikana on yhdistyksemme panostanut koulutukseen, tutkimukseen ja ohjaukseen rajallisten resurssiemme puitteissa. Koulutus on pääasiassa
koostunut vuosittaisista uimahalli- kylpyläpäivistä sekä
opintomatkasta Saksan uimahalleihin, kylpylöihin ja InterBad -tapahtumaan. Opintomatka oli kaikkien osanottajien mielestä erittäin antoisa ja sieltä sai hyviä vinkkejä jokainen omalta osa-alueeltaan.
Tutkimus- ja kehitystyössä olemme olleet mukana
Aalto-yliopiston Lenko-tutkimuksessa sekä märkätilojen
laatoitusoppaan laatimisessa, jota tehdään Vahanen-yhtiöiden vetämänä. Lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston liukkausmittausselvityksessä annamme oman panoksemme. Edellä mainituista tutkimuksista ja selvityksistä pitäisi tulla tietoa vuoden 2013 aikana. Se samalla
osaltaan juhlistaisi UKTY:n 20-vuotisjuhlavuotta. Yhdistyksemme tärkeimpinä tehtävinähän on olla keskustelufoorumina ja jakaa hankittua erikoistietoa sitä tarvitseville.
On ollut ilo seurata aktiivisuutta jäsenistön ja yhteistyötahojen parissa. Kaikki ovat olleet hyvin aktiivisia
kehittämään ja antamaan vinkkejä yhdistyksen toiminnalle. Tämän vuoden puolella yhdistyksemme hallitus
pohtii vielä tulevaisuuden kehityssuuntia, miten nykyisillä resursseilla mentäisiin kohti tulevia aikoja. Jäsenmäärän kehitys on ollut hyvin vakaata.
Haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa niitä jäseniä, jotka syystä tai toisesta eivät ole maksaneet yhdistyksemme pientä velvoitetta jäsenmaksun muodossa, tekemään sen heti, sillä yhdistyksen hallitus poistaa
maksamattomat jäsenet ”muonavahvuudesta”. Ethän
halua kuulua heidän joukkoonsa!
Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia
jäseniä, kannatusjäseniä ja kaikkia yhteistyökumppaneita vuodesta 2012. Lämmin kiitos etenkin tämän jäsenlehtemme toimitukselle hyvästä yhteistyöstä. Toivotan
kaikille oikein rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2013. Menkäämme innolla uuteen vuoteen ja uusiin haasteisiin.
Hallien talotekniikassa on parannettavaa
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
det sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.ﬁ
s-posti: ukty@ukty.ﬁ
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
pertti.karpanen@ukty.ﬁ
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@lohja.ﬁ
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ
puh. 040 829 0068
Syksyn aikana lähetimme valtakuntaan jakeluna avoimen kirjeen, jossa kerrottiin tämän hetken pahimmista
epäonnistumisista uimahallien rakentamisessa. Avoimessa kirjeessä oli vain kolme tärkeää asiaa, eikä nii-
30
Kuntatekniikka 8/2012
Joulua odotellessa,
Tampereen Messut
1/1
Led on rantautunut
VALON KAUPUNKIIN
Jyväskylän kävelykadun valopylväiden
sähkötekniikka saneerattiin viime
kesänä, samalla pylväiden kylkiin
uusittiin valoviivat ledillä. Pylväsvalaisinten
sähkönkulutus pieneni puoleen.
32
Kuntatekniikka 8/2012
Led-tekniikan käyttöönotto katuvalaistuksessa
ei ollut Jyväskylässä itsestäänselvyys. Valon kaupungissa oltiin pitkään sitä mieltä, että led-lamput häikäisevät, eivätkä siten sovellu keskustan
valaisemiseen. Asenne muuttui, kun italialainen
iGuzzini toi markkinoille häikäisemättömän ledvalaisimen, Wow’n. Ensimmäiset Wow-valaisimet
asennettiin viime kesänä kolmelle kadulle Jyväskylän ydinkeskustaan.
VALAISTUS
TEKSTI Saila Aarnio
<hsd:ƵŚĂŶĂ<ŽŶƫŶĞŶ
QQ – Olemme tosi tyytyväisiä
lopputulokseen ja syntyneisiin
energiansäästöihin, kertoo Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Annukka Larsen.Valais-
tuksen ohjaamista testataan C2
SmartLightin kanssa. Testikorttelissa on seitsemän led-valaisinta,
joista suojateiden kohdalla olevat
valaisimet ovat käytössä 70-prosenttisesti ja niiden välissä olevat
valaisimet noin puolella teholla.
– Kun aiemmin tällä osuudella
oli seitsemän tavallista 150-wattista lamppua ja nyt himmennettäviä 100-wattisia led-valaisimia,
energiankulutus on pudonnut tosi paljon. Aluekohtainen ohjelmoitavuus on ledin ehdottomia
hyötypuolia, Larsen toteaa.
Kaikkiaan ydinkeskustassa
uusitaan lähivuosina noin sata
valaisinta. Kokonaisuudessaan
noin 150 000 euroa maksava
ruutukaavakeskustan saneeraustyö on osa Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hanketta, johon kaupunki saa ely-keskukselta
25 prosentin energiatuen.
Kuntatekniikka 8/2012
33
Sopivasti valoa veneilijöille ja lepakoille
Jyväsjärven rannassa sijaitseva
1900-luvun alussa rakennettu Satamapaviljonki sai tänä syksynä
uuden ledillä toteutetun julkisivuvalaistuksen. Pienikokoisen rakennuksen valaistus toteutettiin
räystään alle sijoitetuilla siroilla
valaisimilla.
– Led-valon optiikka soveltuu
leveiden pintojen valaisemiseen,
ja asennus kävi kätevästi ilman
paksuja kaapeleita.
Yliopistokampuksen kupeessa olevan Moirislammen puiston
valaistuksessa tuli ottaa huomioon alueella viihtyvät lepakot ja
liito-oravat, joiden vuoksi valon
määrä piti minimoida.
Valon värilämpötilaksi valittiin 5 000 Kelvin-astetta, erittäin kylmä valkoinen. Puistossa
on led-valopylväitä ja muutama
erikoisvalonheitin, joilla tehdään
lammen rantaan valokuvioita.
Ledin avulla puiston valaistus on saatu mitoitettua oikein:
valoa on riittävän vähän, mutta
Äijälänsalmen sillan valaistuksessa käytettiin vain valkoisen eri vivahteita. Väliseinärakenteet valaistiin kylmällä ja holvikaaret lämpimällä valolla.
Led elävöittää
kävelykatua ja tunnelia
Kesällä saneerattiin myös kävelykadun valaistus. Vuodesta 1995
kävelykatua valaisseiden valopylväiden sähkötekniikka uusittiin
ja pylväiden kylkiin kiinnitettiin
led-valoviivat. Pylväsvalaisinten
sähkönkulutus pieneni puoleen.
Samalla niiden sähköturvallisuus
34
Kuntatekniikka 8/2012
parani ja päivittyi vastaamaan nykystandardeja. Ledin ansiosta valoviivoissa käytettäviä värejä voidaan ohjelmoida.
– Nyt meillä on jokaiselle kansalliselle juhlapäivälle oma valoohjelma, mikä ei ollut aiemmin
mahdollista, Larsen iloitsee.
Led-tekniikalla elävöitettiin niin
ikään Satamakadun uutta tunne-
lia, jonka seinissä oleviin kouruihin
asennettiin led-valolistat.
– Loisteputkilla ei olisi saatu
tällaista lopputulosta, sillä putkien välillä olisivat näkyneet mustat
aukot, arvioi Larsen. Ledin heikkoutena hän pitää sitä, että jos
laitteisiin tulee joku vika ja välistä alkaa puuttua valoja, se näkyy
kokonaisuudessa heti.
VALAISTUS
Moirislammen puistossa valon määrä on minimoitu lepakoiden
ja liito-oravien vuoksi. Erikoisvalonheittimellä lammen rantaan
syntyvät valokuviot luovat puistoon tarunhohtoisen tunnelman.
se jakautuu hyvin.
– Perinteisten lamppujen tehoissa hyppäykset ovat aika isot,
esimerkiksi 35-wattinen olisi voinut olla liian himmeä ja 70-wattinen taas liian kirkas, Larsen pohtii.
Satamapaviljongin julkisivut valaistiin räystään alle sijoitetuilla listamaisilla
led-valaisimilla. Niiden optiikka soveltuu leveiden pintojen valaisemiseen.
Moirislampi oli Jyväskylän
ensimmäinen puisto, joka sai
pysyvän led-valaistuksen. Ledvalaistukseen saatetaan päätyä
myöhemmin korttelipuistoissakin, mutta led-valaisimet ovat
investointikustannuksiltaan vielä aika kalliita verrattuna perinteisiin valaisimiin.
Led mullisti
valaistussuunnittelua
Äijälänsalmen vuonna 1932 rakennettu silta on yksi Suomen
vanhimmista paikallaan valetuista teräsbetonisilloista. Se sai
tänä syksynä valaistussuunnittelija Ari Tiilikaisen käsissä uuden
pimeän ajan ilmeen. Sillan valaistaviksi pinnoiksi Tiilikainen valitsi holvikaaret ja väliseinärakenteet, jotka hän halusi valaista
niin, että niiden kolmiulotteisuus
ja rytmi tulevat esille. Valojen väreinä hän käytti vain valkoisen eri
vivahteita.
Valaistus toteutettiin led-valaisimilla. Led-tekniikka on Tiilikaisen mukaan mullistanut valaistussuunnittelua merkittävästi.
– Kun led-valaisinta ei välttämättä tarvitse valonlähteen vaihdon takia huoltaa, suunnittelussa
tulee ottaa huomioon entistä tarkemmin kaikki valaisimen elin-
iän aikana mahdollisesti muuttuvat ominaisuudet, kuten valovirran alenema tai väriominaisuuksien muutokset sekä likaantumisalttius.
Samanlaista siltavalaistusta ei
olisi voitu Valon kaupunki -hankkeen koordinaattorin Annukka
Larsenin mukaan saada aikaan
muilla ratkaisuilla
– Vanhoilla tekniikoilla tehtynä valaistus olisi kuluttanut energiaa moninkertaisesti, ja valaisimet olisivat olleet isompia, jolloin
niitä olisi ollut hankala integroida
rakenteisiin.
Sillan valaistuksen kustannukset olivat 60 000 euroa. Silta
otettiin valaistuskohteeksi Äijälänrannassa vuonna 2014 pidettäviä asuntomessuja ajatellen.
Äijälänrannasta tulee Jyväskylän ensimmäinen asuinalue, jossa katuvalaistus toteutetaan ledillä. Alueelle on valittu samainen
iGuzzinin Wow-valaisin, joka
on jo käytössä kolmella keskustan kadulla.
Asuntomessualueen katuvaloja ohjataan C2 SmartLightin älykkäällä ohjausratkaisulla asukkaiden liikkumisen mukaan: ruuhkaisina aikoina valot
palavat täysillä, hiljaisina tunteina niitä himmennetään. Q
Kuntatekniikka 8/2012
35
Lutakon Led-puistossa voi
vertailla ulkovalaisimia
Lutakko soveltuu hyvin ulkovalaisinten testaamiseen, koska
siellä kuljetaan paljon pihojen ja parkkialueiden läpi.
QJyväskylän
toteutetun valaistuksen. Näin
jokainen voi havaita erot valon
määrässä omin silmin.
Pihavalaisimissa ulkonäöllä
on merkitystä sopivaa valaisinmallia valitessa, mutta parkkihalleissa erityistä huomiota tulisi Larsenin mukaan kiinnittää
valaisinten tekniseen toimivuuteen.
– Valo ei saa häikäistä ja sen
tulee levitä tasaisesti, valon väri ei saa myöskään muuttua
vuosien myötä. Parkkihallien
valaisimet kannattaisi vaihtaa
lediin niin pian kuin mahdollista, koska silloin niitä voi ohjata liiketunnistimella. Investointi maksaa itsensä pian takaisin,
hän suosittelee.
Lutakko soveltuu hyvin ulkovalaisinten testaamiseen,
koska siellä kuljetaan paljon
pihojen ja parkkialueiden läpi. Testijakso alkoi syyskuussa 2012 ja kestää kaksi vuotta.
Led-puisto on Jyväskylän kaupungin käynnistämä ja koordinoima yhteishanke asunto-osakeyhtiöiden, isännöitsijöiden ja valaisintoimittajien
kanssa. Hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
LED-PUISTON VALAISINVALMISTAJAT
JA MAAHANTUOJAT
QAlppilux
Oy
QElektroskandia
Oy
Oy
QLumilab
QGreenlux
Oy
QPhilips
Oy
Kuntatekniikka 8/2012
Finland & Baltic Oy
QInnolumis
QFagerhult
QHedtec
36
QiGuzzini
Juhana Konttinen
Lutakon asuinalueelle on toteutettu Led-puisto,
jossa voi vertailla eri ulkovalaisinmalleja aidossa ympäristössä. Puistossa on esillä sekä pihavalaisimia että parkkialueiden valaisimia. Testiympäristössä valaistussuunnittelijat,
asukkaat ja isännöitsijät voivat
nähdä paikan päällä, miltä valaisimet näyttävät ja minkälaista valoa ne tuottavat. Havaintojen pohjalta taloyhtiöön on
helpompi valita sopivat valaisimet markkinoilta 2015 poistuvien elohopeahöyrylamppujen tilalle.
– Jos valaisimen valitsee
suoraan katalogista, valaisin
voikin osoittautua käytössä liian himmeäksi tai häikäistä, sanoo Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori ja valaistussuunnittelija Annukka Larsen.
Lutakon testiympäristössä
voi tarkastella samassa tilassa
sekä perinteisillä että led-valaisimilla tehtyjä toteutuksia. Toisessa taloyhtiössä näkee esimerkiksi 125-wattisella elohopeahöyrylampulla ja toisessa
24-wattisella led-valaisimella
LEDIEN toin
Ledit ovat kehittyneet alkuvaikeuksien jälkeen
varmemmaksi vaihtoehdoksi. Taloudellisesti ne
houkuttavat yhä enemmän, sillä ledvalaisimien
tehoa voi säätää ja valotehokkuus kasvaa. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen: miten häikäisyongelma häivytetään ja pitäisikö jalankulkureittien pientareetkin valaista?
ltd.
Oy
Valaistus Oy
TEKSTI Sari Järvinen
QQValkea valokaistale leikkaa
pimeyden kuin giljotiini. Mus-
tan marraskuun syvyyksiin jäävät jalankulkureitin pientareella ojentuvat paljaat oksat, aidat –
mutta ääni kuuluu. Ehkä rasah-
VALAISTUS
en tuleminen
dus oli peräisin tuulen riepottamista puista eikä pensaassa kyyröttävästä hiippailijasta.
Kevyen liikenteen väylän kulkijoita jyrkkä raja valon ja pimeyden välillä häiritsee. Perinteinen
katuvalo hajottaa valon pientareelle. Samalla se hukkaa energiaa, on epätaloudellista, mutta ihmiset kokevat sen turvalliseksi.
Asia kävi ilmi Tekesin rahoittamassa Aalto-yliopiston ja VTT:n
AthLEDics – projektissa (Advanced technologies for energy efficient LED lighting).
– Kun ledit lähtivät eteen-
päin, lähdettiin selkeästi elektroniikan ehdoilla ja energiansäästöllä. Unohdettiin ottaa käyttäjät
huomioon, Helsingin rakennusviraston valaistuspäällikkö ja projektin johtoryhmän Juhani Sandström sanoo.
Yhä häikäisee
AthLEDicsin ensimmäinen ulkovalaistusta koskeva kyselytulos
on valmistunut. Kartanonkaaren,
Kehä I läheisyydessä sijaitsevan
kevyen liikenteen väylän kulkijat
puhuivat, tai heistä ne 46, jotka
vastasivat kyselyyn.
Ledien kehittyessä niiden valotehokkuus on
parantunut purkauslamppuihin verrattuna.
Tulevaisuudessa ledien älykkäiden säätömahdollisuuksien arvellaan lisääntyvän.
Tulosten analysointi on vielä
hieman kesken, mutta joka tapauksessa enemmistö on sitä mieltä, että ledeissä riittää valoa. Sen
sijaan joidenkin mielestä ne häikäisevät.
– Kartanonkaarelle asennettiin kolme eri led-valaisinta, monimetallivalaisin ja suurpainenatriumvalaisin. Kahdessa led-valaisimessa oli sama valojako eli valo jakautui avaruudellisesti samoin. Toisen valovirta oli suurempi ja valon väri valkoisempi eli värilämpötila oli korkeampi. Tämä valaisin
koettiin häikäisevämmäksi, Aalto-yliopistolta projektia vetävä
erikoistutkija Eino Tetri kertoo.
Kokeessa käytettiin viisimetrisiä pylväitä, jotka oli sijoitettu 30
metrin päähän toisistaan.
– Pylväsväli saisi ehkä olla lyhyempi, jolloin häikäisyä olisi vähemmän ja valoa tasaisemmin.
Sijoittelussa tulee ottaa huomioon myös maaston muodot, Tetri sanoo.
Lämmin valkoinen paras
Perinteinen suurpainenatriumvalaisin tuottaa keltaista valoa, jonKuntatekniikka 8/2012
37
Katuvalaisinten huollon odotetaan vähentyvän ledien myötä.
ka värin lämpötila on noin 2 100
Kelvin-astetta. Ledien sävyttämä
lumi sen sijaan on keltaisen sijaan valkoista. Kylmä valkoinen
on arvoltaan 5 000 – 6 000 kelviniä, lämmin valkoinen noin 4 000
kelviniä.
– Noin 3 000 – 4 000 kelviniä
koettiin miellyttävimmäksi. Tosin nämä tulokset ovat vielä raportoimattomia, Sandström kertoo.
VTT ja Aalto-yliopisto ottavat AthLEDics-projektin kyselytulokset huomioon kehittäessään uutta valaisinta. VTT:n Oulun yksikkö valmistaa taivutetun
U-putken muotoisen katuvalon.
– Ledejä ei ole päässä, vaan
varsissa. Valonjako on suunniteltu niin, että sen valossa näkee
myös tienvarren pensaat, Tetri
sanoo.
Myös osalla markkinoilla olevilla valaisimilla valon määrää
pystyy säätämään, mutta monissa edullisimmissa malleissa mahdollisuus puuttuu tai se on hyvin
rajallinen.
Luotettavasti testattu
Valoteho on sitä parempi, mitä
enemmän samalla tehomäärällä
(watti) valaisin tuottaa valoa (lumen – valovirran yksikkö). Ledit
ovat tehokkaampia kuin perinteiset ulkovalaisimet.
– Asia ei ole välttämättä näin
yksiselitteinen. Valmistajat ilmoittavat ledien tehon, joka on
mitattu laboratoriossa ilman
standardoituja mittausmenetelmiä. Laboratoriossa mitattu teho
on hetkellinen luku. Asennettuna valaisimeen tulee ottaa huo-
Kunnossapidosta odotetaan säästöä
ylioppilaskylän edustalla kaartavan Kuraattorinpolun
varrelle syttyy 17 Sitecon valkeaa valoa antavaa ledvalaisinta. Ne ovat 51-wattisia, suurin piirtein saman tehoisia kuin
edeltäjänsäkin, suurpainenatriumvalaisimet.
– Tehon säästö ei tässä ledkokeilussa ollut peruste. Odotamme, ovatko kunnossapitokustannukset pienemmät,
Turku Energian ulkovalaistussuunnittelija Markku Toivonen sanoo.
Ensimmäiset kaksi vuotta
ovat menneet hyvin. Toivonen
on tyytyväinen valotehoon, ledejä ei ole mennyt rikki, eikä
palautetta kaupunkilaisilta ole
tullut.
– Se yleensä tarkoittaa, että
38
Kuntatekniikka 8/2012
Sari Järvinen
QTurun
Markku Toivosen mielestä led-valaisimien varaosien saanti pitää turvata moniksikin vuosiksi eteenpäin.
asiat ovat hyvin.
Turun monista kokeiluista kaikki eivät ole sujuneet yhtä valoisasti.
Eräiden valmistajien laitteissa oli liitäntälaitevikoja. Osa korjattiin takuuna, mutta osassa viat ilmenivät vasta, kun takuuaika umpeutui.
Kupittaan puiston kolme valaisinta kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.
Vuonna 2007 asennetuista yksi toimii, toinen
on pimeä ja kolmas vilkkuu häiritsevästi.
– Valmistajalla ei ole
antaa suoraa korvaavaa
tilalle. On tutkittava miten tilanne korjataan ja
siihen menee työaikaa ei-
kä valoja ole saatu korjattua.
Ledikokeilujen ongelmana onkin ollut kehityksen nopeus. Kun tuloksia jostain tietystä
mallista alkaa olla, sen
valmistus on jo loppunut. Hyvä on korvattu uudemmalla tekniikalla, huonon valmistaja on saattanut vetäytyä
markkinoilta.
– Enemmän saisi olla puolueetonta tietoa.
Lisäksi varaosien saanti pitää turvata moniksikin vuosiksi eteenpäin.
Perinteiset valaisinvalmistajat tekevät myös
ledvalaisimia, Toivonen
vinkkaa.
VALAISTUS
Easyled Oy
mioon muun muassa laitehäviö,
Sandström sanoo.
Helsingin Energian ja Aaltoyliopiston käytännön mittauksissa huomattiin, ettei hyvälaa-
tuisen suurpainenatriumvalaisimen ja led-valaisimen valotehossa ole Sandströmin mukaan
suurta eroa.
Easyled Oy:n ulko- ja tievalaistuksen asiantuntija ei vakuutu tuloksista.
– Sadan watin suurpainenatriumvalaisin tuottaa 75 lumenia/
watti, meidän sadan watin ledimme 116 lumenia/watti. Kyllä häviöt on mitattu virallisissa mittauksissa. Ainakin kunnollinen laboratorio ottaa ne huomioon. Tuotteemme on testattu SGS Fimkolla
ja Aalto-yliopistolla. Tietysti, jos
toimija on epäluotettava, tulokset saattavat olla suuntaa antavia,
Antti Rantakallio toteaa.
EasyLedin diplomi-insinööri
myöntää, että yksittäisissä ledeissä on marginaalisia eroja. Se johtuu valmistuksesta, joka on kemiallis-orgaaninen prosessi. Salolaisen EasyLedin ledit valmistetaan Osramin tehtailla.
Ryhtiliikettä kaivataan
Valmistajat lupaavat ledien iäksi
50 000 – 100 000 tuntia. Se vastaa keskimääräisellä käyttöajalla
12,5 – 25 vuotta.
– Luku on huomattavan korkea. Sitä ei ole vielä voitu todentaa. On voitu tehdä elinikäteste-
Oulusta kajastaa
uutta valoa
QOululaisen
Ainolan puiston
hämäryyden keskeltä nousee
pehmeä valojuova. Se etenee
verkkaisesti alueen poikki kunnes himmenee puiston toisessa päässä.
Taianomainen valo syttyy
puistossa kulkijoiden mukaan.
Kaksisuuntaisella langattomalla radioyhteydellä ja liiketunnistimella varustetut led-pollarivalaisimet palavat, kun väkeä on,
ja sammuvat, kun kukaan ei liiku. Ne ovat osa Oulun kaupungin ja Oulun Energia Urakointi
Oy:n hanketta, joka tähtää katujen ja puistojen valaistuksen
energiatehokkuuden parantamiseen. Pollarivalokokeilu pyritään saamaan toimintaan tänä talvena.
– Oulussa on käynnissä monia led-hankkeita. Valopää
Oy:n kanssa olemme kehittäneet matalan led-pollarivalaisimen, joka ei häikäise. Se suuntaa valoa alaspäin käytävälle
ja halutessa se valaisee myös
ylöspäin esimerkiksi puun tai
julkisivun. Tällaista ei ole ollut
vielä markkinoilla, Arkkitehdit
m3 Oy:n valaistussuunnittelija
Henrika Pihlajaniemi kertoo.
Pihlajaniemi on myös yliopistotutkijan roolissa mukana Mukautuva kaupunkivalaistus –
projektissa. Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto, Oulun kaupunki ja Oulun Energia Urakointi antoivat kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä omia
tarinoita valolla talvella 2012.
Show’n pystyi suunnittelemaan
internetissä ja lähettämään esitettäväksi Pakkahuoneenkadulle. Siellä katuvalaisimet tekivät
työn ja pyörittivät esityksen värejä toistavien RGB-led-nauhojen avulla. Sivusto avataan uudelleen joulunajaksi 2012.
– Seuraava demo tulee Otto Karhin puistoon. Puistovalaistus tuottaa interaktiivisuutta
valon ja ihmisten välille ja myös
viestii. En voi vielä kertoa siitä
enempää, sillä avajaisia vietetään tammikuussa 2013, Pihlajaniemi vinkkaa.
www.valotarinat.ﬁ
Valopää Oy
Aalto-yliopiston ja
VTT:n kehittämään
led-katuvalaisimeen
tulee automaattista
säätöä.
Valopää ja Arkkitehdit m3
ovat kehittäneet prototyypin
matalasta, mahdollisimman
vähän häikäisevästä led-pollarivalaisimesta, joka suuntaa
valoa alaspäin käytävälle ja
halutessa myös ylös.
Kuntatekniikka 8/2012
39
jä ja käyttää matemaattisia malleja, Aalto-yliopiston erikoistutkija Marjukka Puolakka kertoo.
Sandströmiä harmittaa, ettei missään ole määritelty kuinka monta
lediä saa olla rikki, jotta elinikäennuste olisi pätevä. Mittausmenetelmä on sopimatta.
– Kaipaan alalta ryhtiliikettä. Pitäisi määritellä, kuinka paljon valovirta saa olla alentunut, valaistuspäällikkö vaatii.
Ledien kehittyessä osa valmistajista on alkanut kehittää myös ledien huoltoa helpommaksi. Pahimmillaan valaisimen osan mennessä rikki joutuu vaihtamaan osan
sijaan koko kalliin valaisimen.
Säätömahdollisuus
lisää hyötyä
– Ledit ovat kehittyneet vuositasolla valtavasti. Valotehokkuus on parempi kuin purkaus-
lampuissa. Tulevaisuudessa ledien älykkäät säätömahdollisuudet lisääntyvät, Puolakka sanoo.
Valoja voidaan himmentää, kun
autoja on vähemmän. Myös sää
voidaan huomioida. Liiketunnistimien avulla valoja lisätään, kun
jalankulkija lähestyy valaisimia.
– Ledien hinnat ovat vielä korkealla ja perinteisiin valonlähteisiin verrattuna investointikustannukset ovat korkeammat. Niiden
odotetaan laskevan. Kyllä silti uskaltaa jo kokeilla, sillä led tulee
aikaa myöden taloudellisemmaksi, Puolakka sanoo.
Samoilla linjoilla on Sandström. – Kokeilimme ledejä ensin
pienimuotoisesti kadulle, jossa ei
ole paljon liikennettä. Silloin riski
ei ole niin suuri. Seuraavaksi menemme isommille kaduille: Helsingin kaupunginteatterin Eläintarhantielle, Sandström kertoo. Q
Henrika Pihlajaniemi
Kaupunkikuva ja valaistust
Helsinki pohtii
ulkovalaistuks
Helsingissä Kallion virastotalon piha- ja pysäköintialue on saanut vanhojen elo
taan led-tekniikkaa katuvalaistuksessa.
Helsingin kaupunki on ryhtynyt rakennusviraston johdolla pohtimaan millainen olisi tulevaisuuden ulkovalaistus julkisilla alueilla, kaduilla, puistoissa sekä virkistysalueilla. Tarkastelun kohteiksi otetaan myös rakennusten julkisivuvalaistus ja
erityiskohteiden, kuten muistomerkkien, siltojen
ja ranta-alueiden valaistuksen periaatteet tulevaisuudessa.
TEKSTI Paavo Taipale
Internetin kautta osoitteessa www.valotarinat.ﬁ voi kuka tahansa ohjelmoida oululaisen Pakkahuoneenkadun katuvaloille
värishow’n
40
Kuntatekniikka 8/2012
QQ Käynnistetyn tarveselvityksen tarkoituksena on luoda periaatteet sille miten kaupunkivalaistusta jatkossa kehitetään,
miten eri alueiden valaistuksista
saataisiin toimivia kokonaisuuksia sekä missä kohteissa tulee va-
laistus suunnitella yksilöllisemmin ja alueen erityispiirteet huomioiden.
– Vastaavaa hanketta ei tässä
laajuudessa ole Helsingissä aiemmin tehty, sanoo valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusvirastosta.
Työ tulee toimimaan pohjana
VALAISTUS
valon ominaisuuksia tai voimakkuutta missäkin tarvittaisiin. Työ
suunnattiin silloin toisella tavalla,
Sandström sanoo.
Hinnan ja laadun
tasapainoa haetaan
Aiempaa selvitystä on käytetty
ohjenuorana muun muassa valaistustyyppiä valittaessa sekä pimeinä säilytettäviä alueita määriteltäessä. Takavuosina keskeinen
kysymys oli myös valon värisävy
ja sen suhde valaisimen hintaan.
Nyt tekniikka on kehittynyt
noista vuosista paljon ja esimerkiksi säädettävyys on parantunut. Hinta ja laatu ovat keskustelun avainkysymyksiä edelleen.
Kaupunkikuvasta vastaavat haluaisivat panostaa laatuun, mutta kustannusvastuuta kantavat tahot usein tyytyisivät vaatimattomampiinkin ratkaisuihin.
ekniset ratkaisut puntarissa
ohopeavalaisimien tilalle led-valaisimet. Pian virastotalon ja kaupunginteatterin viereisellä Eläintarhantiellä testa-
ulkovalaistuksen suunnittelulle
seuraavan 20 vuoden ajan. Jatkossa on paljon helpompi työstää yksittäisiä valaistushankkeita kun on yhtenäiset periaatteet
sovittuna. Myös päätöksenteon
ja energian käytön suunnittelun
odotetaan sujuvoituvan.
Ihmisten liikkumisen
turvallisuus etusijalla
Ulkovalaistuksen selvittelyssä
kulmakiviä ovat ihmisten liikkuminen pimeällä, paikkojen hahmottuminen ja helppo löytäminen, kaupungin yleisilme ja vetovoimaisuuden parantaminen.
Myös valaistuksen myötävaikutuksella saavutettavaan turvallisuuteen ja viihtyvyyteen sekä
energiansäästöön pannaan paljon
painoa, Sandström huomauttaa.
Työn pohjana on Kaupungin
valot – Helsingin valaistuksen
kaupunkikuvalliset periaatteet –
raportti vuodelta 2003. Myös nyt
käynnistyneessä työssä tullaan
ottamaan huomioon Helsingin
kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja historialliset tai muut arvoympäristöt.
– Pääpaino on nyt teknisissä
tarkasteluissa, jotka käytännössä
puuttuivat yhdeksän vuoden takaisesta raportista. Siinä ei oteta
kantaa millaisia valaistusluokkia,
HELSINGIN VALAISTUKSEN TARVESELVITYS
Q liikenneväylät ja ajoneuvoliikenteen solmukohdat
Q palvelukeskittymät
Q
julkisivuvalaistus
Qjuhlavalaistus
Qviher-
ja virkistysalueet
Q
aluekokonaisuudet
maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet
Q
vesireitit ja piensatamat
Q
turvallisuus ja esteettömyys
Q
pimeäksi jätettävät alueet
Q
erityisvalaistavat maamerkit ja
alueet sekä muut yksittäiset kohteet
Q
Valopää Oy
en tulevaisuutta
Led-tekniikka kehittynyttä
katuvalaistukseen
Nyt myös led-tekniikka alkaa olla riittävän kehittynyttä katuvalaistukseen. Helsingissä on toistaiseksi toteutettu koeasennuksia pienemmillä kaduilla. Lähiaikoina on tarkoitus asentaa ledvalaistus hiukan suuremmalle
kadulle, kun kaupunginteatterin
viereinen Eläintarhantie valaistaan ledeillä.
Ulkovalaistuksen tarveselvitys käynnistyy kick-off työpajalla
joulukuussa. Siihen osallistuu asiantuntijoita eri yksiköistä kuten
liikuntavirastosta, kiinteistövirastosta ja satamasta.
Tarkoitus on käydä keskustelua myös liikenneviraston kanssa, sillä valaistus ei pysy väylänpidon vastuualueiden sisällä, Juhani Sandström sanoo.
Tarveselvitys laaditaan rakennusviraston johdolla yhteistyössä kaupungin eri virastojen
kanssa niin, että valaistusta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti
hallinnollisista rajoista huolimatta. Työn tekemisessä avustaa Sito Oy ja se valmistuu joulukuussa 2013. Q
Kuntatekniikka 8/2012
41
Perusteellisesti uudistettava Wacker Drive sijaitsee aivan Chicagon ydinkeskustassa.
Suurpuhdistamoja ja
miljoonien kuutioiden ylivuotoaltaita
Chicagon vesihuoltoa hoidetaan
suurissa yksiköissä
Sanotaan, että Amerikassa kaikki on suurta. Ainakin Chicagon vesihuoltolaitos puhdistaa vedet
suurissa yksiköissä ja hulevesille rakennetaan jättimäisiä varastoaltaita. Suomalaisryhmä tutustui
kaupungin kuntatekniikan kärkikohteisiin loppukesän opintomatkallaan.
OJyrki Paavilainen
Yksikön päällikkö, Infra Sisä-Suomi,
Ramboll Finland Oy
QQAmerican Public Works Association (APWA) järjestää vuosittain suuren asiantuntijakongressin, joka tänä vuonna oli Anaheimissa Kaliforniassa. Matkallaan kongressiin suomalaisryh42
Kuntatekniikka 8/2012
mä vieraili Chicagossa ja tutustui
alan hankkeisiin. Kohteina olivat
Chicagon metropolialueen jäte-
Chicagon TARP-järjestelmän
pääpumppaamo on yli sadan
metrin syvyydessä maan alla.
VESIHUOLTO
vedenpuhdistamon syvätunnelijärjestelmä, Wacker Drive – katurakennustyömaa sekä Chicagon
puhdasvesilaitos. Varsinkin viimeisen kohteen osalta turvajärjestelyt ovat tiukat – passin kopio
ja erillinen lupalomake oli pitänyt
toimittaa isännille hyvissä ajoin
ennen matkaa. Kamerat, kännykät ja muut tallentimet ovat kiellettyjä.
Hulevesille
syvätunnelijärjestelmä
Ensimmäinen kohteista on tunnettu myös nimellä TARP (tunnel and reservoir project). Järjestelmä pitää sisällään 175 kilometriä tunneleita ja putkilinjaa, halkaisijaltaan jopa 10 metriä ja se
on suunniteltu vähentämään hule- ja jätevesien ylivuotoa Michigan-järveen, joka on alueen merkittävin puhtaan veden lähde.
Chicago-joen virtaussuunnan muutoksesta ja maailman
suurimman jäteveden käsittelylaitoksen toteuttamisesta huolimatta saasteiden määrä jatkoi
kasvuaan alueen joissa, kanaaleissa ja erityisesti Michigan-järvessä.
Syynä tähän oli erityisesti
päällystetyn alueen kasvu ja siten hulevesien määrän huomattava lisääntyminen alueen sekaviemäreissä. Tästä syystä viemärin ylivuotoa tapahtui yli 100 päivänä vuodessa. Erityisen suurten
sateiden sattuessa jokien luonnollinen virtaussuunta muuttui laskien jäteveden suoraan Michigan-järveen. Lisäksi jätevettä
vuoti usein kiinteistöjen kellareihin.
Ylivuotoaltaat auttavat
varautumisessa
TARP-suunnitelma valmistui vuonna 1972 ja siihen kuului 375 neliömailia aluetta Chicagon kaupungissa ja sen 51 lähikunnassa. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1975 ja rakenteet
otettiin käyttöön 1985, tosin
ensimmäinen vaihe oli kokonaan valmis vasta 2006. Järjestelmä vetää tarvittaessa yhdeksän miljoonaa kuutiota jätevettä, joka aiemmin purkautui ve-
Rakenteilla oleva McCook ylivuotoallas, jonka on määrä valmistua 2017. Tilavuutta on 40 miljoonaa
kuutiometriä.
sistöön sadoissa vuotopaikoissa.
Järjestelmä pitää sisällään kolme ylivuotoallasta (The Gloria
Alitto Majewski, McCook, and
Thornton Reservoirs). Kaikkien
kolmen valmistuttua TARP-järjestelmän varastointivolyymi on
66 miljoonaa kuutiota. 1,3 miljoonan kuutiometrin ja rakennuskustannuksiltaan 45 miljoonan dollarin Majewski-allas valmistui 1998 kolmen kunnan tarpeisiin. Altaan tuomat laskennalliset säästöt vähentyneinä tulvavahinkoina ovat olleet vuosina
1998 – 2012 yli 250 miljoonaa
dollaria.
McCook-allas on parhaillaan
rakenteilla ja ensimmäisen vaiheen tulisi olla valmiina 2017.
Valmistuttuaan allas vetää lähes
40 miljoonaa kuutiota ja palvelee yli kolmea miljoonaa asukasta
37 kunnan alueella. Tulvasäästöjen arvioidaan olevan 90 miljoonaa dollaria vuodessa. Kahdessa
vaiheessa rakentuva Thorntonallas valmistuu suunnitelmien
mukaan 2015 ja tuo mukanaan
vuositasolla 40 miljoonan dollarin säästöt.
TARP-järjestelmä on parantanut dramaattisesti veden laatua Chicago- ja Calumet–joissa
sekä muissa alueen vesistöissä.
Urheilukalastus on palautunut ja
satamat, jokivarren palvelut, virkistyskäyttö sekä turismi kukoistavat. Ranta-alueiden kiinteistöjen arvo on noussut pilviin, kun
vesistöjä pidetään nyt alueen yhtenä tärkeimpänä omaisuutena.
Jättimäinen
vedenpuhdistuslaitos
The Jardine Filtration Plant on
kapasiteetiltaan maailman suurin talousveden käsittelylaitos.
Se tuottaa päivässä Chicagon
alueen kahdeksalle miljoonalle
asukkaalle lähes neljä miljoonaa
kuutiometriä puhdasta vettä.
1964 valmistunut laitos sijaitsee aivan kaupungin vesirajassa
ottaen raakaveden Michigan-järvellä sijaitsevista ottamoista noin
kolmen kilometrin päässä rannasta. Valitettavasti turvatoimet
eivät sallineet suullista esitystä
tarkemman tiedon tallentamista
laitoksen toiminnasta ja passikin
piti luovuttaa sisäänajoportilla.
Ydinkeskustan pääkatu
uudistetaan
Myös Wacker Drive –katurakennustyömaa oli näkemisen arvoinen kohde. Kadun liikennemäärä on keskimäärin 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja linjaus
on yli 80 vuoden takainen, myötäillen Chicago-jokea. Erityisen
mielenkiintoiseksi työmaan tekee sen sijainti aivan Chicagon
ydinkeskustassa maamerkkipilvenpiirtäjien vieressä. Olemassa
olevan kadun parantaminen nykyisellä paikalla, kahdessa tasossa ja liikenteen seassa on tuonut
merkittäviä haasteita tähän usean toimijan projektiin. Hankkeen imagoon ja markkinointiin
onkin panostettu huomattavasti paikallista normaalikäytäntöä
enemmän. Q
Suomen Kuntatekniikan yhdistys järjesti matkan APWAn (American Public
Works Association)-kongressiin Anaheimiin 22.8.–2.9.2012. Matkalla tutustuttiin myös Chicagon kuntatekniikkaan.
Lähteet ja kuvat osittain:
Vydas Juskelis, Director Public Works,
Village of Villa Park
Kuntatekniikka 8/2012
43
Entisen saha-alueen perintö rasittaa
KLOORIFENOLIT Mikkelin
pohjavesialueen uhkana
Mikkelin kaupunki
Ilmakuva nykypäivän maankäytöstä Pursialan pohjavesialueen liepeillä. Kuvassa ei näy saha-alue, mutta vesilaitos on kuvassa takana oikealla. Etualalla Mölnlycke
Health Care Oy:n tuotantolaitos.
Pursialan pohjavesialue on Mikkelin tärkein raakavesilähde, joka kattaa
noin kaksi kolmasosaa Mikkelin vedentarpeesta. Alueen pohjavesi muodostuu sadannan, rantaimeytymisen ja tekopohjaveden muodostamisen kautta.
Nyt aluetta uhkaavat läheiseltä entiseltä saha-alueelta pohjaveteen päässeet kloorifenolit.
44
Kuntatekniikka 8/2012
OJuha Rautio, DI
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
QQ Pursialan pohjavesialuetta korvaavaa raakavesilähdettä
ei ole löydettävissä Mikkelin lähistöltä, joten alueen pohjave-
VESIHUOLTO
Kärkölä vs. Pursiala
Pursialan vedenottamo suljetaan, jos ilmenee,
että kloorifenolia voi päästä talousveden mukana
kuluttajille.
den suojeleminen on välttämätöntä. Alueella on sijainnut paljon teollisuutta, minkä johdosta siellä on ollut myös useita eri
maaperän ja pohjaveden pilaantumistapauksia.
Tällä hetkellä suurimman
riskin pohjavedelle muodostaa
VAPO Oy:n entisen sahan aiheuttama kloorifenolipilaantuma.
Kloorifenoleita sisältävää KY5-sinistymisenestoainetta käytettiin VAPOn sahalla vuosina
1954–1986. KY-5:ttä pääsi maaperään KY-5-altaan ylivalumisen, KY-5-altaan tyhjennyksen
sekä KY-5:llä käsitllystä puutavarasta valumisen seurauksena.
Lisäksi ainetta on saattanut joutua maaperään allassakkojen ja
KY-5-säkkien ja tynnyrien hautaamisesta maahan.
Maaperään joutuneen KY5:n sisältämät kloorifenolit ovat
aikojen saatossa kulkeutuneet syvemmälle maaperään ja pilanneet
pohjamaan ja pohjaveden. Tällä
hetkellä kloorifenolit ovat pääasiallisesti pohjaveteen liuenneena.
Kloorifenolit esiintyvät pohjavedessä lähes täysin kloorifenolaatteina eli neutraalia kloorifenolimolekyyliä liukoisemmassa
muodossa. Kloorifenolit ovat levinneet noin 600 metrin päässä
sijaitsevalle Pursialan vedenottamolle pohjaveden mukana sahalta vedenottamolle kulkevaa kalliopainannetta pitkin. Tämän artikkelin pohjana olevassa diplomityössä tehdyn arvion mukaan
pohjavesi virtaa nopeimmillaan
noin vuodessa sahalta vedenottamolle.
Kloorifenolit poistetaan
vedenkäsittelyprosessissa
Suurin saha-alueella havaittu kloorifenolipitoisuus on noin
106 000 μg/l, suurin saha-alueen
ja vedenottamon puolivälissä tavattu pitoisuus on noin 15 000 μg/l
ja suurin vedenottamon kaivoissa mitattu pitoisuus on noin 150
μg/l. Talousvesiasetuksen rajaarvo kloorifenoleille on 10 μg/l.
Osa vedenottamon kaivoalueen
kaivoista on puhtaita ja osassa on
havaittu kloorifenoleita.
Kaivoista pumpattu raakavesi kootaan jakotukille, missä vesi
sekoittuu ja pitoisuudet laimenevat ennen veden etenemistä vedenkäsittelyprosessiin. Jakotukilta raakavedestä otetuissa näytteissä tai kuluttajille lähtevässä talousvedessä ei ole havaittu talousvesiasetuksen ylittäviä pitoisuuksia kloorifenoleita. Vedenkäsittelyprosessiin kuuluvien hiekkasuodattimien mikrobikanta poistaa sekoittumisen jälkeen jääneet
kloorifenolipitoisuudet.
Kloorifenolituloksissa on havaittavissa pulssimaista vaihtelua.
Tämä johtuu todennäköisesti Saimaan pinnan vaihtelun seurauksena muuttuvasta rantaimeytyneen veden määrästä.
Saimaan pinnan nousu näyttäisi tuloksien perusteella nostavan CP-pitoisuuksia saha-alueella
ja laskevan lähellä vedenottamoa.
Kloorifenoli sijaitsee saha-alueella pääosin lähellä kallionpintaa ja
sekoittuu koko pohjavesipatjaan
mentäessä kohti vedenottamoa.
Diplomityössä arvioitiin KY5-liuoksen vuosittaiseksi käyttömääräksi noin 648–970 m3.
Kloorifenoleita arvioitiin päätyneen pohjaveteen koko toiminnan aikana noin 3 000–4 000 kg.
Allassakkaa arvioitiin vastaavasti
syntyneen noin 10–31 m3. Kloorifenolien hajoaminen ja muuntuminen pohjavedessä on hidasta niukan happitilanteen ja ravin-
teiden sekä mikrobien vähäisyyden johdosta.
Kloorifenolien aiheuttamat
riskit pyrittiin tunnistamaan,
määrittelemään ja luonnehtimaan käsitteellisen mallin avulla. Mallin mukaan suurin riski aiheutuu kloorifenolien mahdollisuudesta pilata Pursialan vedenottamon talousvesi.
Osan kloorifenoleista tiedetään kulkeutuneen jo vedenottamolle, joten riski on todellinen.
Pursialan vedenottamo suljetaan,
jos ilmenee, että kloorifenolia voi
päästä talousveden mukana kuluttajille.
Pursialan pilaantumalla on yhtäläisyyksiä Kärkölän kloorifenolipilaantumiseen (katso seuraavalla sivulla oleva taukukko).
1970-luvulla perustettu Kärkölän Kukonmäen vedenottamo
jouduttiin sulkemaan kloorifenolipilaantumisen vuoksi vuonna 1987. Pilaantumisen oli aiheuttanut noin 800 metrin päässä
vedenottamolta sijainnut Koskisen Oy:n saha, joka käytti sinistymisenestoon KY5:ttä vuosina
1930–1984.
Koskisen Oy:n sahalla KY5
on ollut käytössä kauemmin ennen vedenottamon rakentamista
ja aineen käyttömäärät ovat olleet
suurempia. Lisäksi saha on palanut kerran, eli maaperään on joutunut todennäköisesti enemmän
KY-5:ttä kuin VAPO Oy:n toiminnasta Mikkelissä. Tästä huolimatta suurimmat pitoisuudet
ovat molemmissa tapauksissa olleet suuruusluokkaa 100 000 μg/l.
Myös etäisyydet ja korkeus-
Näistä syistä kuntien kannattaa edistää
tuulivoiman rakentamista
Tuulivoiman kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet ja kannusteet ovat saaneet
tuulivoimakehittäjät kiinnostumaan tuulivoimahankkeiden toteuttamisesta
Suomessa. Kuntien kannattaakin edistää tuulivoiman rakentamista alla
mainituista syistä. Monet kunnat ovat jo edistäneet tuulivoimahankkeita.
Työllisyys
Verotulot
Vihreä imago
Toteutamme tuulisuuden arviointia kuntien alueilla murtoosalla mittauskampanjoiden kustannuksista.
tKohdealueiden tuulivoimapotentiaalin kartoitus laskennallisen teknologian
avulla nopeasti, tarkasti ja kustannustehokkaasti
tTuuliolosuhteet, rakentamiseen vaikuttavat ympäristö- ja infrastruktuuritekijät,
teknistaloudellset analyysit
Keskeiset tuulivoimatoimijat Suomessa luottavat palveluihimme. Käyttämämme
tuulisuuden analysointimenetelmä on lukuisissa tutkimuksissa todettu
luotettavimmaksi lähestymistavaksi Suomen sisämaaolosuhteita vastaavissa
kohteissa.
Ota yhteyttä ja
kysy lisää!
Antti Niemistö
+358 405 528 118
antti.niemisto@numerola.fi
www.numerola.fi
Kuntatekniikka 8/2012
45
VESIHUOLTO
KÄRKÖLÄN JA PURSIALAN KLOORIFENOLIPILAANTUMIEN
YHTÄLÄISYYDET JA EROAVUUDET
erot ovat samaa suuruusluokkaa. Vedenottomäärät ovat Pursialassa paljon Kärkölää suuremmat, mutta toisaalta Pursialassa
on kyse sivuvirtauksesta ja Kärkölässä päävirtauksesta. Vertailun perusteella on hyvin mahdollista, että tilanne Pursialassa voi
kehittyä samansuuntaisesti kuin
Kärkölässä.
Kunnostuspumppaukset ja
aktiivihiili avuksi
Pursialan vedenottamolle aiheutuvaa riskiä hallitaan tarkkailemalla kloorifenolien leviämisen etenemistä, koeluontoisella kloorifenolipitoisen pohjaveden pumppauksella sahan ja
vedenottamon puolivälissä sekä
varautumalla vesilaitoksella aktiivihiilen syöttöön talousvesiprosessiin. Manuaalisesti käynnistettävä aktiivihiilen syöttöprosessi kykenee poistamaan 100 μg/l
kloorifenoleita aina 500 m3/h vesimäärään saakka. Koeluontoisella pumppauksella on 16.8.2012
mennessä saatu laskennallisesti
ylös 102 kg kloorifenoleita. Tämän hetkiset riskinhallintatoimet eivät poista riskiä.
Suositeltavimmat pohjaveden
KÄRKÖLÄ
PURSIALA
KY-5:n käyttöaika 32 v
54 vuotta
32 vuotta
KY-5:n käyttömäärät
7–10 t/a
0,5–1,5 t/a
Päästöt
Käsittelyyn liittyvät sekä
maaperään laskeminen ja
sahan palo
Käsittelyyn liittyvät sekä
maaperään laskeminen
Maksimi CP-pitoisuudet pilaantuma-alueella
Noin 100 000 μg/l
Noin 100 000 μg/l
Kloorifenolien olomuoto
Kloorifenolaatteina
Kloorifenolaatteina
Etäisyys sahalta vedenottamolle
Noin 800 m
Noin 600 m
Kallionpintojen korkeusero
sahalta vedenottamolle
Noin 27 m
Noin 20 m
Kallioperä pilaantumankohdalla
Kalliopainanne, saha toisessa ja vedenottamo toisessa päässä
Kalliopainanne, saha toisessa ja vedenottamo toisessa päässä
Maaperä
Johtavien kerrosten määrä
kasvaa vedenottamolle päin
Johtavien kerrosten määrä
kasvaa vedenottamolle päin
Pohjaveden paineellisuus
Osittain paineellinen
Vapaapintainen
Pohjaveden virtaustyyppi
Päävirtaus
Sivuvirtaus
Vedenottomäärät
484–1 005 m3/d
6 871 m3/d
Vedenottamoiden ja sahojen
samanaikainen toiminta
14 vuotta
28 vuotta
QMikkelin
Vesilaitos on varautunut suureneviin kloorifenolipitoisuuksiin Pursialan
vedenottamon raakavedessä
asentamalla vedenottamolle aktiivihiilijauheen valmistus- ja annostelulaitteet vuoden 2008 joulukuussa. Aktiivihiili kykenee adsorboimaan
eli sitomaan itseensä kloorifenoleita. Aktiivihiilen annostelun tarkoituksena on tehostaa kloorifenolien poistoa
raakavedestä biologisen prosessin häiriötilanteiden aika-
46
Kuntatekniikka 8/2012
na tai kloorifenolipitoisuuksien kasvaessa niin suuriksi, että hiekkasuodattimet eivät sitä enää kykene hajottamaan.
Annosteluprosessi alkaa
aktiivihiilen imemisellä tyhjiökuljettimella jauhevarastosta
siiloon. Siilon alaosasta aktiivihiili syötetään vakionopeudella edelleen vesiejektorin
suppiloon. Vesiejektoriin syötetään aktiivihiilen lisäksi talousvettä. Haluttu aktiivihiilivesiseoksen pitoisuus valitaan
ohjauskeskuksen käyttöpa-
neelista. Maksimissaan se voi
olla kaksi prosenttia.
Tämän jälkeen veden ja aktiivihiilen seos nousee ylös sekoitussäiliöön ejektorin tuottaman paineen avulla. Sekoitussäiliön jälkeen sekoittunut
hiili-vesisuspensio pumpataan epäkeskoruuvipumpuilla
uuden ja vanhan osan ilmastuksen jälkeiseen pikasekoitukseen.
Lähteet: FCG Planeko Oy, 2008 ja
T&A Mämmelä Oy, 2009.
Mikkelin Vesi
Aktiivihiilellä kloorifenolin kimppuun
Kloorifenolien poistamiseen
vedestä on Mikkelin vesilaitoksella varauduttu aktiivihiilen syöttölaitteistolla. Kuvassa
jauhemaisen aktiivihiilen siilo,
jonka alaosasta sitä syötetään
vesiejektoriin.
laadun hallintatoimet ovat kunnostuspumppaus sahalla, sahan
ja vedenottamon väliin sijoittuva
suojapumppaus- ja vesiverhoyhdistelmä sekä sahan rannan kautta tapahtuvan rantaimeytymisen
estäminen.
Sahan alueella tapahtuvalla
kunnostuspumppauksella voidaan poistaa kloorifenolia pohjavedestä. Suojapumppauksella puolestaan varmistetaan, että
kunnostuspumppauksesta mahdollisesti liikkeelle lähtevät kloorifenolit eivät pääse etenemään
vedenottamolle sekä saadaan
osa jo matkalla olevista kloorifenoleista pois vedenottamolle kulkeutumasta.
Suojapumppauksen ja vedenottamon välille luodaan keinotekoinen vedenjakaja eli vesiverho, joka estää suojapumppauksen läpi pääsevän kloorifenolipitoisen pohjaveden sekä jo matkalla olevan vesiverhon ja pilaantuman välisen kloorifenolipitoisen pohjaveden pääsyn vedenottamolle. Keinotekoinen vedenjakaja eli vesiverho katkaisee pohjaveden virtauksen kokonaan sahalta vedenottamolle. Vesiverho
on kokemusten mukaan erittäin
taloudellinen ja toimiva ratkaisu
haitta-aineiden kulun estämiseen
halutusta suunnasta.
Rantaimeytymisen estäminen
esimerkiksi savella estää mahdollisten vesipulssien kloorifenoleita sahan-alueelta vedenottamolle päin työntävän vaikutuksen.
Lisäksi kloorifenolien hajoamista ja ennen kaikkea kloorifenolien muuntumisen mahdollisuutta Pursialan vedenottamon hiekkasuodattimissa on syytä tutkia.
Tutkimusten avulla voitaisiin varmistaa, etteivät talousveden käyttäjät altistu kloorifenolien muuntumistuotteille. Muuntumistuotteet voivat olla ihmiselle vaarallisempia kuin alkuperäiset kloorifenoliyhdisteet.
Näistäkin toimista huolimatta kaiken pohjavedessä olevan
kloorifenolin pääsyä vedenottamolle ei voida estää. Osa kloorifenoleista (n. 10–30%) on jo niin
lähellä vedenottamoa, ettei niiden etenemiseen voida vaikuttaa. Hallintatoimien lisäksi kloo-
rifenolipitoisuuksien tarkkailua
olisikin syytä lisätä vedenottamolla. Tällöin mahdollisiin muutoksiin raakaveden kloorifenolipitoisuuksissa on enemmän aikaa
varautua.
Kunnostustoimiin on ryhdyttävä ripeästi
Pilaantuma-alueella on tehty kloorifenoliselvityksiä jo yli
kymmenen vuoden ajan. Jo monta vuotta sitten pilaajaksi on varmistunut VAPOn entisen sahan
toiminta. Tästä huolimatta pilaaja
ei ole ryhtynyt kunnostustoimiin
eikä tiedon välitys ole ollut avointa. Tuntuu kummalliselta, että
yhtiö, jonka suurin omistaja on
edelleen valtio, on yrittänyt vältellä kunnostusvastuutaan. Laki
edellyttää pilaantuman kunnostamista, joten se on tehtävä joka tapauksessa. Nyt se olisi vielä mielekästä tehdä kun on vielä jotain
mitä pelastaa.
VAPOn idea kunnostustoimenpiteistä vain entisen oman
tontin alueella on myös melko
omituista, koska pilaantuma on
jo levinnyt naapuritonteille. Kunnostus voi lisäksi epäonnistua pahemman kerran jos kunnostusta
ei ajatella kokonaisuutena, vaan
pilkotaan se yksittäisiin erillisiin
pieniin osiin.
Kunnostuksen lähtökohtana
pitäisi lisäksi olla paras mahdollinen tekniikka eikä kustannustaloudelliset funktiot. Pohjavesialueen arvoa on hankala määrittää.
Mahdollisesti hyviä ratkaisuita
ei tulisi hylätä vain sen takia, että nyt ne näyttävät pilaajan kannalta liian kalliilta. Tällä hetkellä VAPO Oy on valmistelemassa
kunnostussuunnitelmia entiselle
omalle tontilleen ja mahdollinen
kunnostus tältä osin aloitettaneen
lähitulevaisuudessa. Q
Artikkeli perustuu Juha Raution diplomityöhön Mikkelin Pursialan pohjavesialueen haitta-aineet.
Se on aiemmin julkaistu Ympäristö ja
Terveys-lehdessä n:o 8-9/2012.
A TRIMBLE COMPANY
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
Parempaa asiakaspalvelua verkossa
Huolettomat katuvalot
Tampereen kaupungin katuvaloja koskevat
palautteet ja niiden käsittely sekä katuvalojen
kunnossapidon työnohjaus hoidetaan Tekla
Palautteella.
Tampereella toteutetussa SaaS-palvelussa
Tekla Palautteen käyttäjä voi keskittyä tietojärjestelmän hyödyntämiseen. Palvelun tuottaja
vastaa järjestelmän omistamiseen liittyvistä
asioista kuten laitteista ja ylläpidosta.
< www.tekla.com/tampereen-valot
Kuntatekniikka 8/2012
47
FiSTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen, ISTT:n puheenjohtaja Sam Ariaratnam, Trelleborgin Riitta Virtanen, Picoten Katja Lindy-Wilkinson ja
ISTT:n executive director John Hemphill keskustelemassa ennen palkintojenjakotilaisuutta.
Kaivamattoman tekniikan maailmanjärjestö
kokoontui Sao Paulossa
Suomalaisyrityksen haarapora
palkittiin alan innovaationa
OJari Kaukonen
Johtaja, FCG Suunnittelu
ja Tekniikka Oy,
puheenjohtaja FiSTT ry
QQ ISTT toimii 28 kansallisen
järjestön kautta yli 40 maassa.
Sillä ei ole henkilöjäseniä, mutta kansallisten järjestöjen kautta
48
Kuntatekniikka 8/2012
ISTT:llä on yli 3 000 jäsentä maailman laajuisesti. FiSTT eli Finnish
Society for Trenchless Technology, suomeksi Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry on
Suomessa toimiva ISTT:n kansallinen järjestö, joka kuuluu yhtenä 28 jäsenestä ISTT:hen. Jäseniä FiSTT:llä on 48.
Jari Kaukonen
Kansainvälinen No-dig –tekniikan maailmankongressi järjestettiin marraskuussa Sao Paulossa Brasiliassa. Tapahtuman yhteydessä oli myös
monipuolinen alan kone- ja laitekantaa esittelevä
näyttely. Järjestön myöntämän tunnustuksen kaivamattoman tekniikan kehittämisestä sai nyt ensi
kertaa suomalainen yritys.
Näyttelyssä oli esillä useita erilaisia sukkasujutustuotteita sekä pakkosujutuslaitteita. Kuvassa valolla kovetettavan sukkasujutuksen valotuslaite, jolla päästään halkaisijaltaan jopa 1 500 mm putkiin.
VESIHUOLTO
Jari Kaukonen
Tapahtuman isäntäkaupunki
Sao Paulo on businesskaupunki ja liikenne on vilkasta. Viiden
kilometrin matka ruuhka-aikana saattaa kestää toista tuntia autolla.
Matkapuhelinten yleisyyttä ei
vielä voinut havaita, koska kaupungissa oli paljon julkisia puhelinkoppeja, joita oli upeasti
muotoiltu erilaisiksi. Selvästi oli
havaittavissa, että näiden teosten
annettiin olla rauhassa puhtaina,
kun taas peruspuhelinkopit oli
usein töhritty.
Risteävät kadut olivat kauempaakin hyvin havaittavissa liikennevaloristeyksissä, sillä pääkadun
risteysten pylväät oli korkeampia
ja niihin oli isoilla kirjaimilla kirjoitettu risteävän kadun nimi.
Näyttelyssä oli lukumääräisesti eniten esillä erilaiset suuntaporauslaitteet. Sen lisäksi oli useita
erilaisia sukkasujutustuotteita sekä pakkosujutuslaitteita. Näyttelyssä oli iso saksalaisten yritysten
yhteisosasto eli German Pavillon.
Näytteilleasettajia oli yhteensä
Sao Paulossa on paljon julkisia puhelinkoppeja, joiden muotoilussa
on käytetty luovuutta.
noin sata ja yrityksiä 79 kpl, mutta yhtään suomalaista yritystä ei
ollut mukana. Skandinavisia yrityksiä paikalla oli kaksi.
Seuraavat ISTT:n kokouspaikkakunnat on jo päätetty 2013
Australian Sydney, 2014 Espanjan Madrid ja 2015 Turkin Istanbul. Kokouksessa esittivät kiinnostuksensa seuraaviksi kokouspaikoiksi 2016 Kiinan Peking
ja 2017 sekä Kolumbian Medellin
että USA:n Washington. Kokous-
ta ei ole tähän mennessä koskaan
järjestetty Suomessa.
Picote Oy:n kansainvälistyminen sai yllätyspotkun
Vuosittaisia huomionosoituksia
merkittävästä teosta kaivamattoman tekniikan alalla on jaettu tilaisuuden yhteydessä vuodesta
1986 lähtien. Oli todella iloinen
hetki, kun tieto Brasiliassa odottavasta jymy-yllätyksestä saapui.
ISTT:n messutapahtuman yhte-
ydessä järjestetyssä kisassa palkituksi tulleet yritykset ja niiden innovaatiot ovat todella arvostettuja alallaan.
ISTT:n kansainväliseen verkostoon kuuluvat jäsenmaiden
edustajat, näytteilleasettajat ja
tapahtumakävijät vievät uudet
innovaatiot nopeasti omiin kotimaihinsa.
Picoten saama palaute ja kommentointi Sao Paulossa oli hyvin
positiivista. Picotelaiset uskovat
tuotemyynnin kehittyvän nyt
palkinnon ansiosta tehtyjä suunnitelmia nopeammin. Palkinto ja
sen tuoma huomio toimivat yllätyspotkun tavoin. Päämarkkinaalueeksi Picote oli alun perin valinnut Euroopan.
– Tapahtumassa solmimme
runsaasti uusia maakontakteja,
varsinkin sellaisia, jotka eivät olleet vielä meidän lähiajan kohdemainamme. Picote pystyi tarjoamaan innovaatiota, joka hyödyntää maailmanlaajuisesti urakoitsijoita sekä kuluttajia, kertovat
Picoten jälleenmyyjä, Trelleborg
Omat eläketietosi
aina ajan tasalla
Omat eläketietosi -palvelussa
tarkistat kätevästi omat eläkkeeseen vaikuttavat työsuhde- ja
ansiotietosi sekä tarvittaessa
täydennät tietoja helposti. Voit
myös katsoa arvion omasta eläkkeestäsi eri ikävaihtoehdoissa.
Kunta-alalla, valtiolla, kirkossa tai
Kelassa työskentelevä: Palvelu on
käytettävissäsi, kun olet saanut
Kevan lähettämän työeläkeotteen.
!$%--%&-(-&(%&'%$&%'&
.+&+(-&'*!'&&"%&-(&-%!&'!&
'%%&'&&"&$!(!%%&
!'#"&&&(%&(% %&%-
'$&!%'!%&-(%&-(% %&
Omat eläketietosi
aina ajan tasalla
www.keva.ﬁ/elaketietosi
"$(""#'
))) '*,
Kuntatekniikka 8/2012
5/2012
49
VESIHUOLTO
50
Kuntatekniikka 8/2012
Jari Kaukonen
Pipe Seals:n edustaja Riitta Virtanen sekä Picoten kansainvälistymisestä vastaava Katja LindyWilkinson.
Picote Solutions:n kehittämä
Smart Cutter™ mahdollistaa sukitettujen DN 30-150 haarojen avauksen helposti ja nopeasti. Tuoteinnovaatio parantaa pienten
viemäreiden sukitusprojektien
kustannustehokkuutta.
Menetelmä ei vaadi kalliiden
elektronisten laitteiden käyttöä
vaan tarjoaa edullisen, mekaanisesti yksinkertaisen ja kestävän ratkaisun. Yksinkertaisuuden ja helppokäyttöisyyden ansiosta myös käyttökoulutus on
nopeaa ja työnjälki erittäin tasaista.
Smart Cutter™ on saanut huomiota kansainvälisillä markkinoilla ainutlaatuisen konseptinsa ansiosta. Tuote kaupallistettiin
tämän vuoden puolella ja myynti alkoi keväällä. Smart Cutter™
järjestelmää on nyt myyty sekä
kotimaassa että kansainvälisillä
markkinoilla.
Sao Paulossa on julkista liikennettä varten osittain omat kaistat, ja
bussipysäkit ovat katettuja vilkkaimmissa kohdissa.
– Emme osanneet odottaa
tuotteelle tällaista arvonantoa,
onhan kyse kuitenkin maailmanlaajuisesta kilpailusta. Palkitseminen antaa voimaa ja uskoa kehittää tuoteinnovaatioita jatkossakin.
Tämä vahvistaa meidän olevan oikealla tiellä. Ala tarvitsee varmasti
jatkossakin uusia tuoteinnovaatioita, iloitsee Picote Oy:n toimitusjohtaja ja keksijä Mika Lokkinen.
Vahvaa tuotekehitystä
Porvoolaisen sukitusyrityksen
Picote Oy:n tuotekehitysyksikkö Picote Solutions on kehittänyt viemärisaneerauksiin tarkoitettuja työkaluja yli neljän vuoden ajan. Laitteille on haettu patentteja tai mallisuojia. Picote on
testannut ja kehittänyt laitteita
omassa työmaakäytössään koko
kehitystyön ajan.
Tuotekehitysyksikkö Picote Solutions kuuluu omana liiketoiminta-alueena Picote Oy
Ltd:hen. Picote Solutions tarjoaa putkistojen saneeraustoimijoille laajan valikoiman laadukkaita ja kustannustehokkaita laitteita ja työkaluja niin
Suomessa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Voimakas panostus tuotekehitykseen on tehnyt Picotesta keksijäyrityksen.
Keksinnöille on haettu patentteja tai mallisuojia. Yrityksen toimipisteet ovat Suomessa ja Englannissa.
Picote Oy Ltd:n toiminta aloitettiin vuonna 1993 Innotia Oy
-nimellä. Picote -nimellä on toimittu vuodesta 2008, jolloin toimintaa uudistettiin. Picote keskittyy kiinteistöjen erikoissaneerauksiin; sukitukseen sekä kunnostukseen ja huoltoon. Työntekijöitä yrityksessä on 40. Liikevaihto vuonna 2011 oli 4,0 milj.
euroa. Q
Liikennerahoituksessa
säilytettävä
selkeä työnjako
O Kuntaliitto varoittaa valtiota siirtämästä omien liikennehankkeidensa kustannuksia
kuntien rahoitettavaksi. Useissa kunnissa valtion tiehankkeet
viivästyvät tai estyvät, jos kunta
ei ota valtiolle kuuluvaa rahoitusta vastuulleen. Tämä hämärtää valtion ja kuntien säädösten mukaista työn- ja vastuunjakoa liikennehankkeista, todetaan vastajulkaistuissa Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen
linjauksissa.
– Jos valtion ja kuntien välistä työnjakoa on tarve muuttaa,
tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön, rahoitukseen ja liikenneverotuksen kohdentamiseen niin, että kunnat saavat verotuloista osansa. Jos kunnille
osoitetaan lisävastuita, tulee ne
korvata kunnille täysimääräisesti, Kuntaliiton liikenneinsinööri
Silja Siltala toteaa.
– Valtion liikennemäärärahat
ovat niin niukat, että uudistuksia
ei pystytä tekemään sillä tahdilla, mitä yhdyskuntien ja liikennepalvelujen kehittyminen edellyttäisi. Valtion rahoitusvastuita on
siirtynyt kunnille. Tämä on heikentänyt työnajon selkeyttä ja lisännyt tarvetta uusien rahoitusmallien kuten tiemaksujen selvittämiseen.
Osa kunnista joutuu valtion
Ekotehokkuudesta Tampereen
uusi tavaramerkki
O Ekotehokkuudesta on tullut yksi Tampereen tavaramerkki maailmalla, totesi pormestari
Timo P. Nieminen ECO2:n kolmivuotisen käynnistysvaiheen
tuloksia esitelleessä seminaarissa Tampereella marraskuun lopulla. ECO2-Ekotehokas Tampere -hanke on yhdistänyt kaupungin eri toimijat kehittämään vähähiilistä kaupunkia.
– ECO2-hankkeessa tehty yhteistyö on jo tuottanut tulosta,
joka on huomattu niin Suomessa
kuin kansainvälisesti. Kannattaa
pyrkiä edelläkävijäksi ilmastoasioissa, sillä se luo uutta osaamista ja yrittämistä, jolla on kysyntää maailmalla, sanoi pormestari Nieminen.
ECO2-hanketta tukeneen Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noposen mukaan ECO2 on
onnistunut jo ensimmäisten kolmen vuotensa aikana saavuttamaan ison muutoksen suuren
kaupungin toimintatavoissa.
Hanke on saanut eri toimialat
yhteistyöhön muuttamaan kaupunkia vähähiiliseksi. Nyt ilmasto- ja energia-asioilla on kaupungin toiminnassa paljon suurempi painoarvo. Sitran tavoitteiden
saavuttamiselle Tampere tarjosi
52
Kuntatekniikka 8/2012
maantiehankkeita vauhdittaakseen osallistumaan rahoitukseen joko lainaamalla valtiolle rahaa ilman korkoa (jälkirahoitushankkeet) tai maksamalla suoraan jonkin osan rahoituksesta.
– Valtion ensi vuoden liikennemäärärahoista noin 120 miljoonaa euroa on varattu kunnille maksettavaksi niistä tiehankkeista, jotka on tehty kuntien lainoittamana. Epäselvyyksistä huolimatta tälle takaisinmaksulle on löydyttävä rahoitus, Siltala muistuttaa.
Lakien mukaan valtio huolehtii maanteiden ja kunnat katujen rakentamisesta ja ylläpidosta. Valtio yhtiöineen vastaa
rautateiden, laivaväylien ja len-
päästöistä, Välimäki totesi.
ECO2-hanke jatkaa Tampereen kaupungin strategisena
projektina vuosina 2013 – 2015
keskittyen erityisesti ekotehokkaisiin ja energiatehokkaisiin
aluekehityshankkeisiin.
www.eco2.ﬁ
Täyttöasteen
pienentäminen
auttaa
riskivesitorneja
tarpeeksi suuren ja vipuvoimaisen toiminta-alustan, sanoi Noponen.
Ramboll Oy:n tekemän arvion
mukaan Tampereen kaupungin
eri yksiköiden energia- ja ilmastohankkeiden avulla saavutetaan yli 600 000 hiilidioksiditonnin vähennykset päästöihin vuoteen 2020 mennessä. Se on noin
22 prosentin vähennys vuoden
2005 tasoon verrattuna, kertoi
ECO2-hankkkeen johtaja Pauli
Välimäki.
– Valtaosa päästövähennyksistä, noin 500 000 tonnia, syntyy Tampereen Sähkölaitoksen
toimenpiteistä, eli uusiutuvan
energian osuuden lisäämisestä
lämmön ja sähkön tuotannossa.
Se on 16 prosenttia kokonais-
OJyväskylässä marraskuun alussa sortunutta Kangasvuoren vesitornia koossapitävä betonipalkki oli korroosion nakertama. Vastaavan vaurion selvittäminen ei
onnistu normaalilla kuntotutkimuksella. Onnettomuustutkintakeskus on antanut ympäristöministeriölle Turvallisuustutkintalain 525/2011 25§:n mukaisen ilmoituksen onnettomuusuhasta,
joka liittyy elementtirakenteisiin
vesitorneihin.
Ilmoituksen taustalla on Jyväskylässä sortuneen vesitornin onnettomuustutkinta, joka valmistui marraskuun lopulla. Onnettomuustutkintakeskus ehdottaa, että sortuneen tornin kaltaisien tornien, joissa on jännitettyjä rengasmaisia betonipalkkeja, kuormitusta rajattaisiin toistaiseksi pienentämällä vesitornien täyttöastetta.
tokenttien rahoituksesta. Kunnat osallistuvat niihin harkintansa mukaan vain tapauskohtaisesti tehtävän sopimuksen
mukaan. Maanteitä ja rautateitä koskevissa yksityiskohtaisissa
työnjakokysymyksissä sovelletaan Liikenneviraston ja Kuntaliiton sopimia työnjako-ohjeita.
Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen linjausten mukaan valtion ja kuntien työnjako tulee
säilyttää selkeänä jatkossakin,
eikä valtion vastuita saa vyöryttää vastoin lainsäädännön
tarkoitusta kuntien lainoitettavaksi tai maksettavaksi kokonaan esimerkiksi pyöräteiden
tai pienten liikenneturvallisuushankkeiden osalta.
Vesisäiliön lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut jännitetty rengasmainen betonipalkki sen sijaan oli katkennut.
Tämä puristusrengas muodostui lattiaelementtien ulkoreunoista ja niitä sitoneista jännitetyistä teräsnipuista. Katkennut rengaspalkki on tornin koossapysymisen kannalta
kriittinen rakenneosa.
Rengaspalkissa oli neljä jännitettyä teräsnippua, joista kukin koostui 44 kappaleesta teräksiä. Kukin nippu oli erillisessä suojaputkessa, joka oli täytetty jännittämisen jälkeen injektoimalla. Suojaputket olivat
palkissa tasaisin välein päällekkäin. Nipuista kaksi ylintä oli kärsinyt huomattavia korroosiovaurioita. Vauriot olivat merkittäviä
ja niiden syntyä sekä vaikutusta onnettomuuteen selvitetään.
Jatkoselvityksissä keskitytään siihen, onko rengaspalkin
rakenteen heikkeneminen yksin
aiheuttanut sortumisen. Kuormituksen ja käytön vaikutusta
vaurioiden syntyyn ja sortumaan
selvitetään. Samoin selvitettävänä ovat rakenteen terästen vaurioitumisen syyt. Onnettomuustutkintakeskus julkaisee tapahtuneesta kattavan raportin tutkimusten valmistuttua.
Arkkitehtiasema Oy
Möljänsilta oli tarkoitus rakentaa jo vuonna 2003 pidetyille asuntomessuille, mutta sen rakentaminen alkoi vasta vuonna 2011.
MÖLJÄNSILTA AVATTIIN OULUSSA
OToppilansalmen ylittävä Möljänsilta avattiin liikenteelle marraskuussa. Sillan suunnittelu aloitettiin suunnittelukilpailulla vuonna
2003 ennen Toppilansaaressa pidettyjä asuntomessuja. Tavoitteena oli, että silta olisi ollut käytössä
as
asuntomessujen
aikana. Useista eri
syistä johtuen rakentamaan kuitensy
kin päästiin vasta vuoden 2011 syksyllä ja silta saatiin liikenteelle marsy
raskuussa. Silta yhdistää liikenteelra
lisesti Hietasaaren rakenteilla olelis
vaan Toppilansalmen asemakaavava
alu
alueeseen.
Näin Toppilansaari ei ole
enää yhden siltayhteyden varassa.
en
Sillan suunnittelukilpailun voitti
aikanaan Viatek Oy, joka on nykyiai
sin osa Ramboll Finland Oy:tä. Möljänsillan ja siltapaikan kohdalla olejän
van laituriosuuden urakkakilpailun
va
v. 2011 voitti Graniittirakennus Kallio Oy. Sillan kokonaiskustannus on
noin 2,6 miljoonaa euroa. Siltapaino
kan viereisillä laituriosuuksilla työt
ka
jatkuvat edelleen.
jat
Inframodel 3 –tiedonsiirtoformaatti käyttöön
Arkkitehdit LSV Oy
O Infra-alalla otetaan määrätietoisia askeleita kohti tietomallintamisen tehokasta hyödyntämistä suunnittelussa, rakentamisessa
ja ylläpidossa. Sitä varten on kehitetty Inframodel 3 (IM3)-tiedonsiirtoformaatti, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alkuun
mennessä. Rinnan tämän kehitystyön kanssa infra-alan nimikkeistöä
laajennetaan tietomallinnusta tukevaksi sekä laaditaan mallinnusvaatimuksia ja –ohjeita.
Tietomallintamisen avulla infraala tähtää tuottavuuden ja laadun
merkittävään parantamiseen. Mallintamisen käyttöönottoa on pohjustettu useissa kehityshankkeissa
ja -ohjelmissa 2000-luvulla, esimerkiksi Rakennustietosäätiön koordinoimassa InfraTM-hankkeessa.
Kansainväliseen LandXML-standardiin perustuva Inframodel on avoin
menetelmä infratietojen siirtoon.
InfraFINBIM-hankkeessa valmistunut suunnitelma Inframodel 3 -formaatiksi perustuu lokakuussa 2012
julkaistuun LandXML1.2-versioon.
IM3-formaatti on tarkoitus ottaa
käyttöön 1.1.2014.
– Inframodel 3 -formaatin on
Lahden sairaalaparkki on tuore
esimerkki kohteesta, joka on
kokonaan tietomallinnettu.
tarkoitus toimia laajasti koko infraalalla – niin suunnitteluohjelmissa
kuin mittaus- ja koneohjaussovelluksissa. Käyttöönottohankkeen aikana formaatille luodaan yhtenäinen sisältö ja tehdään ohjeet suun-
nittelu- ja toteutusmallien tiedonsiirtoa varten. Jatkokehittämistä
varten huomioidaan infran ylläpidon ja omaisuudenhallinnan vaatimukset, kertoo Juha Liukas SITO Oy:stä.
Ajantasaista tietoa formaatin teknisestä sisällöstä löytyy www.inframodel.ﬁ
<http://www.inframodel.ﬁ> -sivustolta sekä käyttöönottoprosessin etenemisestä www.infrabim.ﬁ <http://www.
infrabim.ﬁ> -sivustolta.
Kuntatekniikka 8/2012
53
Auroransilta on yli 160 metriä
pitkä ja sen kulkuväylän leveys
on noin viisi metriä.
AURORANSILTA AVATTIIN LIIKENTEELLE HELSINGISSÄ
OKevyen liikenteen Auroransilta Helsingissä avattiin liikenteelle marraskuussa. Silta yhdistää
Eläintarhan alueen Keskuspuistoon ja parantaa merkittävästi
liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta erityisesti suurtapahtumien, kuten urheilukilpailujen ja
konserttien aikana. Kävelijät ja
pyöräilijät ylittävät Nordenskiöldinkadun ilman tasoliittymää auto- ja raitiotieliikenteen kanssa.
Auroransilta on yli 160 metriä
pitkä ja sen kulkuväylän leveys on
noin viisi metriä. Sillan ulkomuotoa hallitsevat Nordenskiöldinkadun ylittävät kaksi teräskaarta, jotka yhtyvät pyloniksi – sillan
pilariksi – kadun pohjoispuolella.
Teräskaaret ovat pituudeltaan yli
60-metrisiä ja ulottuvat 20 metrin
korkeuteen. Teräskaaret ja niihin
kiinnitetyt vetotangot kannattelevat sillan betonista kantta.
Silta rakennettiin liikenteellisesti vilkkaaseen risteykseen, ah-
Puuinfo
Vierumäen PuuEra on Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo.
Vierumäen puukerrostalo
sai vuoden 2012 Puupalkinnon
O Vuoden 2012 Puupalkinnon saa Vierumäen puukerrostalo, Asunto-osakeyhtiö
PuuEra. Puupalkinto julkistettiin valtakunnallisilla Puupäivillä 29.11.2012 Wanhassa Satamassa Helsingissä.
PuuEran on suunnitellut
Vuorelma Arkkitehdit Oy. Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo on monella tavalla uuden puurakentami-
54
Kuntatekniikka 8/2012
sen uranuurtaja. Kohde suunniteltiin edellisten palomääräysten aikana tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta hyödyntäen.
Hankkeen taustalla on rakennusliikevetoinen yritysryhmähanke, jossa puualan yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana. Heinolan kaupunki on yksi
rakennuttajista.
www.puuera.ﬁ
taaseen paikkaan. Autoliikenteelle tarkoitettujen neljän kaistan lisäksi Auroransilta ylittää raitiotielinjan. Lohkoista koottavan
teräskaaren asennus risteyksen
päälle oli haastava työvaihe, jonka aikana raitiotieliikenne sujui
normaalisti ja autoliikennettä rajoitettiin vain Nordenskiöldinkadun kahdelle sivukadulle.
Auroransilta voitti vuoden
2012 RIL-palkinnon. Rakennusinsinöörien liiton vuotuisessa
kilpailussa RIL-palkinto myönnetään rakennuskohteelle, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista. Helsingin
kaupunki järjesti vuonna 2009
siltasuunnittelukilpailun, jonka
voitti WSP Finland. Auroransillan
tilaajana oli Helsingin kaupungin
rakennusvirasto ja pääurakoitsijana Lemminkäinen Infra Oy.
Sillan teräsrakenteet valmistettiin Ruukin Ylivieskan tehtaalla.
Joensuun Penttilänrannan katuja
valaistuna käyttöön
OPenttilänrannan uudet kadut Penttilänkatu, Saharinne, Kimpikuja ja Kutterikuja
sekä kevyen liikenteen väylä
Kuhasaloon on otettu yleiseen käyttöön. Samalla uudet katuvalot näille osuuksille on sytytetty. Rakennettu
Suursahankatu jää edelleen
yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä suljetuksi ja se on tarkoitettu vain työmaaliikenteen
käyttöön. Katuvalaistuksessa
on käytetty kevyen liikenteen
osalla Suursahankadulta Kuhasalontielle energiaa säästävää led-tekniikkaa.
Penttilänrannan kunnallistekniikan ja katuverkon rakentaminen aloitettiin noin
vuosi sitten, kun mittava
maaperän puhdistamistyö
oli saatu jo viimeistelyvaiheeseen. Uusien katujen rakentamisen yhteydessä alue sai
myös uudet vesijohto-, vie-
märi-, kaukolämpö-, sähköja tietoliikenneverkostot. Jo
aikaisemmin tässä kuussa
valmistui Joensuun veden
suuri jätevesipumppaamo.
Tässä vaiheessa kaikki kadut
jäävät sorapintaisiksi ja niiden päällystys- ja viimeistelytöitä suoritetaan vaiheittain
alueen kerrostalorakentamisen edetessä.
Penttilänrannan rakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta kadunrakennustöiden valmistumisesta. Ylisoutajan sillan sekä rantaraitin
rakentaminen ovat alkaneet
marraskuun alussa ja jatkuvat läpi talven. Myös uuden
kevyen liikenteen yhteyden
rakentaminen Penttilänkadulta Honkapolulle on alkanut. Lisäksi tällä hetkellä
on rakenteilla kolme kerrostaloa, jotka valmistuvat ensi kesänä.
Vantaan Kivistöön jätteen
putkikeräysjärjestelmä
OVantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi marraskuussa jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakentamisen Kivistön keskustan jätehuoltoa varten. Jätteiden putkikeräystä varten on tarkoitus perustaa erillinen yhtiö, joka
toimii varsinaisena hankintayksikkönä ja tekee
hankintasopimuksen valittavan toimijan kanssa.
Hankintaan sovelletaan neuvottelumenettelyä.
Putkikeräyksen piiriin on suunniteltu kuuluvan kaikki uudet asuntokorttelit, jotka sijaitsevat Kivistön ja Kanniston pientaloalueiden eteläpuolella Riipiläntien, Tikkurilantien ja Vanhan
Hämeenlinnantien rajoittamalla alueella. Liiketilojen haltijoiden on erikseen sovittava liittymisestä järjestelmään. Putkikeräysjärjestelmä edellyttää erillistä sopimusta Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n kanssa jätteiden keräämisestä ja kuljettamisesta.
Viisautta investointeihin
OJulkisen sektorin investoinnit ovat yleensä taloudellisesti mittavia ja pitkäikäisiä projekteja,
joiden onnistunut läpivienti edellyttää hankintaprosessin osaamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Myös kansallisten ilmasto- ja
energiastrategioiden toteuttaminen vaatii ekologisen kestävyyden, energiankäytön ja niihin
liittyvien hankintojen uudenlaista kehittämistä julkisella sektorilla. Nämä tarpeet johtivat IJIhankkeen käynnistymiseen viime kevään aikana.
- Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin
(IJI) -hankkeessa tuetaan uusien, ekotehokkaiden innovaatioiden ja palvelumallien kehittymistä ja liittämistä julkisiin hankintaprosesseihin. Hankkeessa toimenpiteet tehdään maakunnallisten kehittämistarpeiden pohjalta määriteltyjen konkreettisten case-tarkastelujen kautta.
Investointikohteita on kaikkiaan 13 Etelä-Suomen alueella, kehittämispäällikkö Arto Haaka-
Hyvä kaupunkiympäristö
– parempi elämä
OMaamme suurimpien kaupunkisuunnittelutoimialan konsulttitoimistojen asiantuntijoiden kokoama Hyvä kaupunkiympäristö
– parempi elämä –kirja tarjoaa lukijalle hyvän läpileikkauksen suomalaisten kaupunkien viimeaikaisiin kehityshankkeisiin, joiden myötä asukkaille on voitu tarjota laadukkaampaa ja viihtyisämpää rakennettua
ympäristöä.
Kirjassa esitellään 20 kaupunkia ja 32
kohdetta, joissa kaikissa on parannettu
asukkaiden elämää kaupunkisuunnittelun
keinoin. Tekijöinä on katuinsinöörejä, muotoilijoita, sisustus- ja maisema-arkkitehteja,
arkkitehteja ja kuvataiteilijoita. Mitä tehtiin,
kuka suunnitteli ja mitä seurasi?
Kun hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä on
koottu erikokoisista kaupungeista maan eri
puolilta, teoksella on tarjottavaa laajalle lu-
kijakunnalle. Laadukas ja monipuolinen kuvitus sekä englanninkieliset tiivistelmätekstit
esimerkkikohteista tekevät kirjasta sopivan
myös ulkomaisille yhteistyökumppaneille.
Kaupungeista ja kunnista kirjassa ovat
mukana World Design Capital 2012 –kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen
ja Lahti sekä lisäksi Heinola, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Mikkeli, Oulu, Pietarsaari, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi ja Turku.
Kirja sopii kaikille, joita rakennettu ympäristö ja kunta-asiat kiinnostavat. Se sopii
myös lahjaksi vaikkapa uusille kunnan luottamushenkilöille.
160 s., isbn 978-952-269-069-2, kovakantinen,
35 € + alv.
Tilaukset: www.rakennusmedia.ﬁ, rakennusmedia@rakennusmedia.ﬁ, puh. 09 1299 276, 09
1299 251. Kirjaa saa myös kirjakaupoista.
Uudistettu RIL 1072012 ohjaa rakennusten
kosteusteknisen laadun
parantamiseen
O Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
ry:n julkaisu RIL 107 Rakennusten veden- ja
kosteudeneristysohjeet on uudistunut. Uudistustyön tavoitteena on ollut rakenteiden
kosteusteknisen toiminnan laatutason parantaminen. Vaipan sisäpinnan ilmatiiveyden tärkeys sekä vaipan ulkopinnan kuivumismahdollisuus on tuotu korostetusti esille. Myös ratkaisujen varmatoimisuus ja kos-
na Green Net Finland ry:stä toteaa.
Tavoitteena on luoda uutta tietoa, työkaluja,
sopimusmalleja sekä menetelmiä tukemaan ilmastoystävällisten investointien hankintaprosesseja julkisella sektorilla. Tärkeä päämäärä on ympäristöalan innovaatioiden kehittyminen ja kaupallistuminen, mitä tuetaan verkottamalla toimijoita ja aktivoimalla yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. Investointikohteissa pyritään soveltamaan
kansallista elinkaarimallia, mikä on julkiselle sektorille kustannus- ja ekotehokas hankintamalli.
Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin (IJI)
-hanke on Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n osittain rahoittama hanke
ja sen kokonaisbudjetti on noin 1,6 miljoonaa
euroa. Hankkeen hallinnoijana toimii Green Net
Finland ry. Hanke päättyy kesäkuussa 2014. Toteutettavien osahankkeiden lyhyet kuvaukset
ovat nähtävissä hankkeen nettisivuilla, www.
iji-hanke.ﬁ ja niiden tuloksista raportoidaan sivuilla koko hankkeen ajan.
teuden sietokyky ovat vahvasti annettujen
ohjeiden ja suositusten taustalla. Uusiin ohjeisiin ovat vaikuttaneet muun
muassa matalaenergiarakentamisen myötä
vaipparakenteissa tapahtuva kosteusteknisten olosuhteiden muutos, mahdollisen
ilmastomuutoksen myötä kasvava ympäristön kosteusrasitus, rakennus- ja kiinteistöalaa jatkuvasti vaivanneet home- ja kosteusongelmat sekä uusiutuva EN-standardointi ja tuotehyväksyntämenettely. Ohje antaa myös mahdollisuuksia uusien veden- ja kosteudeneristysratkaisujen kehittämiseen.
RIL 107-2012 painottuu veden- ja kosteudeneristyksen toiminnallisiin ja rakenteellisiin ohjeisiin sekä keskeisimpiin työhön liittyviin suosituksiin. Uudistamisessa on sovellettu käytännön rakentamisesta kertynyttä kokemusperäistä tietoa sekä
runsaasti eri tutkimuksista kuten ajankohtaisesta FRAME-hankkeesta saatua uutta
tietoa rakenteiden kosteusteknisestä käyttäytymisestä.
Ohje täydentää RILin uudistettua rakennusten kosteusteknistä toimintaa käsittelevää julkaisutarjontaa, johon kuuluvat myös
julkaisut RIL 250-2011 Rakennusten kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen, joka painottuu suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosessin hallintaan, RIL 1262009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus sekä valmisteilla oleva RIL 255 Rakennusfysiikan käsikirja.
www.ril.ﬁ
Kuntatekniikka 8/2012
55
Suomen
Kuntaliitto
QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-BIEFO
7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO
BMVFFMMF)ÊOPOUZÚT
LFOOFMMZUBJLBJTFNNJO
BMVFNZZKÊOÊ0JMPO)PNF
0ZTTÊ
Energiakolmio Oy
t'53*Esko KorhonenPOOJNJUFUUZUPJNJUJ
MBQBMWFMVKFOFSJUZJTBTJBO
UVOUJKBLTJ:IEZTLVOUB
UFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZL
TJLLÚÚO)ÊOFOQÊÊUFIUÊ
WJOÊÊOPWBUUJMBIBMMJOUPKB
TFOLFIJUUÊNJOFOWVPL
SBVTUPJNJOUBTJTÊJMNBT
UPPOHFMNBUTFLÊNN
LJJOUFJTUÚOIPJEPOKBTJJWP
VLTFOMBBEVMMJOFOLFIJU
UÊNJOFO,PSIPOFOTJJSUZJ
,VOUBMJJUPOQBMWFMVLTFFO
)ZWJOLÊÊOLBVQVOHJOUJ
MBQBMWFMVQÊÊMMJLÚOUFIUÊ
WÊTUÊ
t(FPUFLOJTFOPTBTUPO
UPJNJBMBQÊÊMMJLÚLTJPOOJ
NJUFUUZ%*Noora Hulkkonen
t.BJTFNBBSLLJUFIUJJohanna KarelahtiPOOJ
NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚL
TJ.BBOLÊZUUÚZLTJLLÚÚO
5BNQFSFFMMF
t5L5Sonja NauninPO
OJNJUFUUZSBLFOOVUUBKBJO
TJOÚÚSJLTJ3"1ZLTJLLÚÚO
&TQPPTFFO
t1PIKBUVULJNVTUFOKB
NJUUBVTUFOUPJNJBMBQÊÊMMJ
LÚLTJPOOJNJUFUUZ%*Mikael Schüller
t*OT".,Taija TurunenPOOJNJUFUUZBTJ
BOUVOUJKBLTJ3BLFOOF
TVVOOJUUFMVZLTJLLÚÚO
&TQPPTFFO
FINNMAP Infra Oy,
Helsinki
t1SPKFLUJOKPIUBKBLTJPO
OJNJUFUUZ%*Rauno MatilaLBUVKBWFTJIVPMMPO
TVVOOJUUFMV
t5JFPTBTUPOUPJNJBMB
QÊÊMMJLÚLTJPOOJNJUFUUZ
*OT".,
Teemu Tuhkanen
t&SJUZJTBTJBOUVOUJKBLTJKB
QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJPOOJ
NJUFUUZ%*Markku PienimäkiUJFSBLFOUFFU
t3BUBPTBTUPOUPJNJBMB
QÊÊMMJLÚLTJPOOJNJUFUUZ
*OT".,
Petri Niemi
t,BUVPTBTUPOUPJNJBMB
QÊÊMMJLÚLTJPOOJNJUFU
UZ*OT".,
Marko
Ranta
56
Kuntatekniikka 8/2012
t"SLLJUFIUJJouko Kunnas POOJNJUFUUZBSLLJ
UFIEJLTJ,BVQVOLJLFIJUZT
KBLBVQQBoZLTJLLÚÚO&T
QPPTFFO
t3*JOT".,Aki OrajärviPOOJNJUFUUZQSP
KFLUJQÊÊMMJLÚLTJ1PIKPJT
4VPNFOJOGSBZLTJLÚÚO
0VMVVO
t%*Martina KahilaPO
OJNJUFUUZWJFOUJQÊÊMMJLÚLTJ
3BNCPMM"OBMZUJDTJJO
t,5,Olli LainePOOJ
NJUFUUZTBMLVOIPJUBKBLTJ
"JFNNJOIÊOPOUZÚTLFO
OFMMZUNVVONVBTTBSB
IPJUVTOFVWPKBOB4BOUBO
EFS$POTVNFS'JOBODF
0ZMMÊø
%*Hannakaisu Turunen
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊM
MJLÚLTJ1PIKBONBBOJOGSB
oZLTJLLÚÚO7BBTBBO
Pöyry
tSatu MatikainenPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJ
LÚLTJLJJOUFJTUÚQSPKFLUJO
KPIUPPO7BOUBBMMF
tJarkko KarvonenPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJ
LÚLTJLJJOUFJTUÚQSPKFLUJO
KPIUPPO,VPQJP+PFOTVV
BMVFFMMF
tKatri SjöholmPOOJ
NJUFUUZSJTLJFOIBMMJOOBO
BTJBOUVOUJKBLTJKBHeidi
SaarenpääNBBOLÊZUÚO
BTJBOUVOUJKBLTJJOGSBQSP
KFLUJOKPIEPO5BNQFSFFO
UPJNJQJTUFFTFFO
tTiina KarjalainenPO
OJNJUFUUZUJFTVVOOJUUFMJ
KBLTJ7BOUBBMMF
Wavin-Labko Oy
Ramboll Finland
Oy
t...Anna Hakala
POOJNJUFUUZWFTJTUÚBTJBO
UVOUJKBLTJZNQÊSJTUÚLPO
TVMUPJOUJZLTJLLÚÚO-BI
UFFO
t.4D$JWJM&OHJOFF
SJOH
Ian SacsPOOJNJ
UFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
-JJLFOOFZLTJLLÚÚO&T
QPPTFFO
t%*Tuulimari Fareed
POOJNJUFUUZBTTJTUFOUJL
TJTBMLVOIBMMJOUBBO"J
FNNJOIÊOPOUZÚTLFO
OFMMZUNVVONVBTTB'$(
4VVOOJUUFMVKB5FLOJJLLB
0ZTTÊø
t*OTJani LaitinenPO
OJNJUFUUZUJJNJOWFUÊKÊL
TJFOFSHJBUFIPLLVVTQBM
WFMVJEFO.JUUBVTUJFEPO
IBMMJOUBUJJNJJO"JFNNJO
IÊOPOUZÚTLFOOFMMZUQSP
KFLUJJOTJOÚÚSJOÊTBNBTTB
UJJNJTTÊ
t*OTTimo PuhakkaPO
OJNJUFUUZLPSKBVTSBLFOUB
NJTFOBTJBOUVOUJKBLTJ0V
MVO5BMPZLTJLLÚÚO
t,POFJOTJOÚÚSJVesa
RahkonenPOOJNJUFUUZ
tJukka MatarainenPO
OJNJUFUUZBMVFNZZOUJQÊÊM
MJLÚLTJ*UÊ4VPNFOBMVFFM
MF)ÊOPOUZÚTLFOOFMMZU
BJLBJTFNNJONZZKÊOÊ0J
MPO)PNF0ZTTÊ
tErkki Hurmeranta
POOJNJUFUUZBMVFNZZOUJ
QÊÊMMJLÚLTJ-ÊOTJ4VPNFO
,5.JOT Juha PentikäinenPOOJNJUFUUZNZZO
UJQÊÊMMJLÚLTJ&OFS$POUSPM
MJJLFUPJNJOUBBO
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
AIR-IX Ympäristö
Oy
t*OTJani Pohjolainen
on nimitetty laatu- ja kehityspäälliköksi.
WSP Finland Oy
t%*Kari-Matti Malmivaara on nimitetty johtajaksi Pohjarakennus- ja
kalliosuunnitteluun Helsinkiin. Hän on aiemmin
toiminut WSP:ssä yksikön
päällikkönä.
t%*Kai Gulin on nimitetty tekniseksi johtajaksi
t%*Sampo Saarinen
on nimitetty projektipäälliköksi Tampereen vesihuoltoryhmään. Hän
vastaa vesihuollon yleissuunnittelusta ja verkosto- ja laitosmallinnuksista,
pohjavesiselvityksistä ja
lupaselvityksistä.
t%*Oona-Lina Alila on
nimitetty projektipäälliköksi Tampereen aluetekniikan ryhmään.
t*OTJOÚÚSJ".,Johanna Akkanen on aloittanut katusuunnittelijana
Turun aluetekniikan ryhmässä.
t.BBONJUUBVTJOTJOÚÚSJ".,Jori Alanko on
palkattu mittaus- ja linjasuunnittelutehtäviin Tampereen aluetekniikan ryhmään.
t"SLLJUFIUJSanukka
Lehtiö on aloittanut Turun maankäytön ryhmässä kaavoitusarkkitehdin
tehtävissä.
Auli Westerholm on Vuoden 2012
Ympäristöhenkilö
Vuoden 2012 Ympäristöhenkilö Auli Westerholm.
O Ympäristöyritysten Liitto (YYL) on valinnut Auli
Westerholmin Vuoden
2012 Ympäristöhenkilöksi. Palkinto jaettiin
8.11.2012 Vantaalla pidetyssä liittokokouksessa.
"VMJ8FTUFSIPMNUZÚTkentelee viestintä- ja
yhteiskuntasuhteiden
päällikkönä Ekokem Oy
"CTTB8FTUFSIPMNPO
tehnyt pitkän ja merkityksellisen uran jätehuollon parissa. Lisäksi hän
on jo useita vuosia toiminut jätehuoltoalan
ammatillisen yhteisön Jätehuoltoyhdistys ry:n puheenjohtajana.
Vuosittain jaettavalla
tunnustuksella liitto haluaa tuoda esiin ympäristöhuoltoalan monipuolisia työtehtäviä sekä antaa tunnustusta työtään
esimerkillisesti hoitaville
ja aktiivisesti kehittäville
henkilöille.
2013
Tulvariskien hallinta maankäytön suunnittelussa
15.1.2013 Helsinki
www.kunnat.net/tietopankit/tapahtumat
Kaavoitusprosessin peruskoulutus, 2. jakso
15.-16.1.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Kiinteistön kauppa
24.1.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Rakennuttajapäivät
24.-25.1.2013 Hämeenlinna
www.kiinko.ﬁ
Rakennusvalvonnan peruskurssi, 1. jakso
30.1.-1.2.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Alueelliset yksityistiepäivät
Useita tilaisuuksia eri puolilla maata
helmi-maaliskuussa 2013
www.tieyhdistys.ﬁ/tapahtumat
Hulevesien hallinta
5.2.2013 Vantaa
www.fcg.ﬁ
Viherpäivät
12.-13.2.2013 Tampere
www.vyl.ﬁ
Kaupunkikeskustojen kehittäminen
12.2.-29.8.2013, 5 x 2 pv + 3 pv
www. kiinko.ﬁ
Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät
14.-15.2.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Vesiosuuskunnat ja kunta
19.2.2013 Tampere
www.fcg.ﬁ
Vesihuoltolain uudistus
20.2.2013 Tampere
www.fcg.ﬁ
Hankintojen ajankohtaispäivä tekniselle toimialalle
7.-8.3.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Sportec/Greentec
14.-15.3.2013 Tampere
www.sportec.ﬁ
Maanmittauspäivät
Kuntien paikkatietoseminaari
,VPQJP
www.kuopio.ﬁ/maanmittauspaivat
5.-6.2.2013 Helsinki
www.kunnat.net/tietopankit/tapahtumat
Jäähallipäivät
Uimahalli-kylpyläpäivät
5.-7.2.2013 Hki-Sto-Hki
www.ukty.ﬁ
Ympäristöjohdon neuvottelupäivät
14.-16.5.2013 Hki-Sto-Hki
www.ﬁnhockey.ﬁ
Yhdyskuntatekniikka 2013
15.-16.5.2013 Jyväskylä
www.yhdyskuntatekniikka.ﬁ
Vesihuoltopäivät
7.-8.2.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
15.-16.5.2013 Jyväskylä
www.vvy.ﬁ
Korjaus- ja energia-avustuspäivä
Kuntatekniikan päivät
12.2.2013 Helsinki
www.fcg.ﬁ
tapahtumakalenteri
Pohjarakennus- ja kalliosuunnitteluun Helsinkiin.
Hän on aiemmin toiminut WSP:ssä toimialajohtajana.
16.-18.5.2013 Jyväskylä
www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty
Kuntatekniikka 8/2012
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
www.wspgroup.ﬁ
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖNE N
8/2012
aisen
Jukka Korkal
usjohtama osu tää
kunta lämmit kunan
aar
tav
Rau
sivulla 36
sivu 20
a.
ust
esk
tak
ropolit
Ranskan met 12
uudistuvat sivu
ypoltto
Pellettien pöln sivu 22
tuli Suomee
vahva
Led alkaa olla ehto sivu 36
ihto
sva
valaistu
ihuollossa
Chicagon ves ä sivu 42
koolla on väli
rgian
Helsingin Ene
soo
Jussi Palola kat
2012
SA ON PIAN
KAUPUNGEIS N AIKA
JE
SÄHKÖAUTO
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.ﬁ
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 8/2012
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
3/2012
ALANSA YKKÖNEN
5 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2012 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko
se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
n
tulevaisuutee
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
sivu 6
AURINGOSTA
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
Lännen Alituspalvelu Oy
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Hyvää Joulua!
www.fcg.ﬁ
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.ﬁ
~
~
~
~
Kuntatekniikka 8/2012
59
13
0
2
a
iikk
kn –16.5.2013 a
e
t
a
t
5.
um
kun
apaht
onki 1
s
ilj
lyt
YhdyJyväskylän Pianvaari- ja nänyitikteka.ﬁ
sem skuntatek
n
i
r
u
u
yhdy
Alan s
www.