Download Report

ALANSA YKKÖNEN
3/2014
Hinku-verkosto tuo
tulosta ja houkuttaa
uusia kuntia sivu 16
Säästöt vaativat
tilakeskusta
priorisoimaan,
Virpi Ekholm
sanoo. sivu 40
Tietomallit auttavat
kuntia ylläpitotiedon
hallinnassa sivu 44
Asfalttikartellijuttu
siirtyy hovioikeuden
ratkaistavaksi sivu 48
Sekajätteestä energiaa Vantaalla
PÄÄKAUPUNKISEUDUN
JÄTE PALAA VIHDOIN
sivu 6
Ulefos Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
SISÄLTÖ 3/ 2014 t 30. huhtikuuta
32–37 Kaliforniassa light rail -verkosto
on kehittynyt 20 vuodessa huimasti. Los
Angelesissa verkosto on kolminkertaistunut
ja matkustajamäärä kuusinkertaistunut.
Kuvassa San Diegon uusinta vaunukalustoa.
14 Jätelain uudistuksen myötä ja alan
16 Jyri Seppälä ja Atso Vainio haluavat
44 Tietomallinnus tekee tuloaan kuntien
toimintaympäristön muuttuessa on tarpeen
päivittää kuntien jätehuoltomääräykset.
tehdä Suomesta ilmastomyönteisen
teknologian näyteikkunan maailmalla.
infrahankkeisiin. Se tuo hyötyjä myös
rakenteiden ylläpitotietojen hallinnassa.
JÄTEHUOLTO
LIIKENNE JA VÄYLÄT
PALSTAT / KOLUMNIT
Pääkaupunkiseudun sekajätteestä
energia talteen Vantaalla
Jätteen energiahyödyntäminen
kasvussa
Uusi opas jätehuoltomääräysten
laatimiseen
6
12
14
ILMASTO
Hinku halutaan
kansainväliseksi brändiksi
Padasjoki sai Hinkusta puhtia
ilmastotyöhön
Pikaraitiotien menestystarina
jatkuu Kaliforniassa
32
Turun liikenne
sujuvammaksi yhteistyöllä
38
TEKNISET PALVELUT
Säästöt vaativat Tampereen
tilakeskusta priorisoimaan
16
20
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
23
UKTY
28
Kuntien putkimestarit
30
Tietomallipohjainen suunnittelu
auttaa vähentämään hukkatyötä
Asfalttikartellista
jättijuttu hoviin
Infrarakentaminen muutoksessa
– katse tulevaisuuteen
40
44
48
Pääkirjoitus
5
Rytilät/Pekka Rytilä:
Uusi jääkausi?
21
Pakina/Eero Hiltunen:
Parempi ennen
31
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Konsultti palveluksessasi
47
Uutisia
52
Kirjallisuutta
56
Henkilöuutisia
57
Tapahtumia
57
Palveluja
58
50
lehti.kuntatekniikka.fi
lehti.kuntatekniikka.ﬁ
Kannen kuva: Seppo Haavisto
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.ﬁ
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
69. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ
Energiakevät
”
Energiatehokkuus tunkee terminä läpi joka tuutista, vaikka sen merkitys ei ole kaikille
selvä. Puhutaan myös energiaviisaudesta, jopa resurssiviisaudesta. Energia-asiat ovat
tärkeitä, ja niistä pitää puhua selkokielellä.
Monissa kunnissa on viime vuosina onnistuttu eri tavoin vähentämään energiankulutusta. Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä on uusittu, joukkoliikenteen kalustovaatimuksia
tiukennettu ja valaistusta niin sisätiloissa kuin ulkonakin uusittu. Jokseenkin kaikilla suuremmilla kaupungeilla on jo vuosia ollut omat energia- ja ilmasto-ohjelmansa, joiden avulla sekä energiankulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään.
Pienempien kuntien ilmastotyöhön on oivan tuen tarjonnut Hiilineutraalit kunnat
-hanke Hinku. Hinku-kuntien onnistumiset ovat kannustaneet uusia kuntia mukaan.
Esimerkiksi kevyen polttoöljyn käyttö on Hinku-kunnissa vähentynyt selvästi muita kuntia enemmän.
Myös energiantuotannon puolella tapahtuu paljon. Olkiluoto 3:n työmaa muistuttaa
yhä enemmän kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Paitsi että kirjavaa työntekijäjoukkoa on runsaasti ja reaktorirakennuksen kupoli kohoaa kirkon tapaan korkealle, hanke alkaa myös
kestoltaan olla iäisyysasia. Myös Fennovoiman Hanhikivi-hanke etenee horjahdellen, ja
keskusteluun on noussut jopa ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja.
Huoltovarmuuskeskus puolestaan vaati äskettäin varautumista rakentamaan 1 500
megawatin verran vesivoimaa korvaamaan muun muassa hiilivoimaloista poistuvaa säätövoimakapasiteettia. Uusiutuvana säätövoimana vesivoima onkin hyvä pitää mielessä
varsinkin, kun kotimainen turve on verotettu kelvottomaksi, vaikka se voisi monilla
alueilla olla tuontihiilen vaihtoehto.
Jätteen energiahyötykäyttö sentään etenee reippain askelin. Pääkaupunkiseudunkin
moderni jätteenpolttolaitos on jo koekäytössä. Se lopettaa sekajätteen kuljetuksen Ämmässuolle ja vähentää samalla pääkaupunkiseudun jätekuljetusten tonnikilometrit – ja
näin myös jätekuljetusten päästöt – lähes puoleen.
Merkilliset ministerit – toinen tuotantokausi
Kasvot maan hallituksessa vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Alkuperäisestä Kataisen kaartista lienee kesällä jäljellä vain rippeet. Enintään rippeet on toteutumassa myös mahtiuudistuksia täynnä olleesta hallitusohjelmasta.
Paljon on puhuttu ja työllistetty valmistelijoita eri tahoilla, mutta ratkaisuja on tehty
vähän. Merkittävin aikaansaannos toistaiseksi lienee yhteisöveron reipas alentaminen.
Senkin vaikutukset ovat niin sanotusti ”korkeammas käres”.
Jossakin hallitus on toki onnistunut. Se on keksinyt mitä kummallisimpia salkkusisältöjä ministerien vaihtuessa. Tämänhetkistä salkkujen huippumuotoilua edustavat opetus- ja viestintäministeri, kulttuuri- ja asuntoministeri sekä liikenne- ja kuntaministeri.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
4/2014
12.5.
5.6.
TEEMAT
5/2014
6.8.
28.8.
OKiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OKuntamarkkinat 10.–11.9.
6/2014
10.9.
2.10.
OJätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät OEnviroExpo 1.–3.10.
7/2014
15.10.
6.11.
OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
8/2014
19.11.
11.12.
ORakentaminen OMaankäytön suunnittelu
OEnergia OValaistus
Suomen suurin jätevoimala tuotantokäyttöön syysk
Pääkaupunkiseudun sekajätteestä
Pääkaupunkiseudun
jätehuollossa koitti
uusi aika, kun
Suomen suurimman
jätevoimalan koekäyttö
alkoi maaliskuussa
Vantaalla.
Tuotantokäyttöön
voimala otetaan
syyskuussa.
Kattiloissa palaa HSY:n
pääkaupunkiseudulta
ja Rosk’n Roll Oy:n
Uudeltamaalta
keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä
enimmillään 320 000
tonnia vuodessa.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Seppo Haavisto
OOEnsimmäisen kerran pääkau-
punkiseudulle puuhattiin polttolaitosta kolme vuosikymmentä
sitten, pian surullisenkuuluisan
Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen
sulkemisen jälkeen. Jätteenpoltto ei kuitenkaan saanut pitkään
aikaan riittävää poliittista tukea.
– Jo samana vuonna 1983
käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli rakentaa jätevoimala Vantaan Långmossebergeniin. 1990 oltiin hyvin lähellä
päästä asiassa eteenpäin. Silloisen YTV:n tekninen lautakunta
kuitenkin päätti olla käynnistämättä hanketta. 30 vuotta on siis
kulunut valmisteluun, HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri
Kouvo kertaa historiaa.
30 vuoden tauko jätteenpoltossa on johtanut muun muassa Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan syntymiseen Ämmässuolle
Espoon ja Kirkkonummen rajalle.
6
Kuntatekniikka 3/2014
HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on
tyytyväinen, kun lähes kaikki
HSY-alueen kuntien vastuulla
oleva sekajäte on voitu
kuljettaa jätevoimalaan
jo huhtikuun lopulta lähtien.
Suomen ensimmäinen nykyaikainen jätevoimala valmistui
Riihimäelle vuonna 2007.
Vantaan Energian 300
miljoonan euron investointi
Vantaan Energia Oy voitti loppuvuodesta 2008 silloisen YTV:n ja
JÄTEHUOLTO
uussa
energia talteen Vantaalla
Vantaan Energia Oy:n
Långmossebergenin
jätevoimala sijaitsee
liikenteellisesti hyvällä
paikalla Kehä III:n ja
Porvoonväylän liittymän
tuntumassa.
Rosk´n Roll Oy:n järjestämän tarjouskilpailun jätteen energiahyötykäyttöpalvelun järjestämisestä.
Yhtiö oli jo jonkin aikaa harkinnut yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista omistamalleen
Långmossebergenin tontille.
Polttoainevalintaa pohdit-
taessa avautui tarjouskilpailu jätevoimalasta, ja samoihin aikoihin julkistettiin EU:n 20–20–20
-ilmastotavoitteet. Jätevoimala
näytti olevan yhtiölle erinomainen tilaisuus vähentää päästöjä.
Vantaan Energian 300 miljoonan euron jätevoimalainvestoin-
ti on aikataulussa ja budjetissa.
Kahden polttolinjan arinakattilalaitos on mitoitettu polttamaan
320 000 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, ja laitos otetaan
virallisesti tuotantokäyttöön al-
kusyksystä 2014.
Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 GWh kaukolämpöä Vantaalle ja 600 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Tuotettu määrä vastaa noin 100 000 vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää
lämpöä ja 200 000 kaksion käyttämää sähköä vuodessa.
Laitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin muutamia
kilometrejä 700 mm kaukolämpölinjaa Maarinkunnaalle saakka. Linjan rakentaminen maksoi
noin 10 miljoonaa.
– Uuden voimalaitoksen käyttöönotto helpottaa Vantaan kaukolämpöverkon hallintaa. Martinlaakson voimalaitoksen tehoa voidaan alentaa kolmannes.
Lämmön syöttö kahdesta pisteestä lisää toimitusvarmuutta, sanoo
jätevoimalan projektinjohtaja ja
Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri.
Tähän saakka 90 prosenttia
Vantaan kaukolämmöstä on tullut Martinlaakson voimalaitokselta, jossa käytetään kivihiiltä ja
maakaasua. Jätevoimala tuottaa
vastaisuudessa puolet Vantaalla
tarvittavasta kaukolämmöstä.
Luotettavaa
arinapolttotekniikkaa
Arinapolttotekniikka on sekajätteen poltossa ylivoimaisesti käytetyin menetelmä maailmassa.
– Sekajätteen polttaminen leijupetikattilassa vaatii perusteellisen esikäsittelyn, ja siitä huolimatta hukkaa syntyy enemmän.
Olen nähnyt ruotsalaisia leijupetilaitoksia, joissa esikäsittelylaitos
on voimalaitosta suurempi, Kalle
Patomeri sanoo.
Jätevoimalan koko oli tekniikan ja talouden näkökulmasta
sopiva kahdelle polttolinjalle. Se
parantaa myös toimintavarmuutta. Patomeren mukaan polttolinjojen huoltoseisokkeja on jo nyt
suunniteltu niin, että jätebunkkeri ajetaan tyhjäksi ja laitetaan
toinen polttolinja kahden viiKuntatekniikka 3/2014
7
JÄTEHUOLTO
Långmossebergenin jätevoimalan valvomoon saadaan tarkat tiedot polttoprosessin eri vaiheista sekä Vantaan kaukolämpöverkon tilasta.
Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää.
kon huoltoon. Tänä aikana poltetaan vain yhdellä kattilalla, jolloin bunkkeri täyttyy kahdessa
viikossa. Näin jätteen tuontia ei
tarvitsisi rajoittaa lainkaan.
Kattiloissa voidaan polttaa
myös biopolttoainetta, lähinnä
puuta. Sen sijaan pölyävän turpeen polttaminen ei onnistu. Jätevoimala yhdessä kaasuturbiinin kanssa korvaa Martinlaakson voimalaitoksen 200 MW:n
yksikön. Jätevoimalasta saadaan
120 MW, ja loput tehdään tarvittaessa kaasuturbiinilla.
– Jätekattiloiden höyryä tulistetaan kaasuturbiinin tuottamalla lämmöllä. Näin saadaan runsas viidennes enemmän sähköä
ikään kuin erillisillä jäte- ja kaasuvoimaloilla.
Polttolämpötila on 1 100° C.
Savukaasuista otetaan lämpö talteen lämmittämällä vettä kaukolämpöverkkoon ja valmistamalla
höyrystä höyryturbiinilla sähköä.
Savukaasut puhdistetaan kolmivaiheisesti: hiukkaset sähkösuodattimella, rikkidioksidi ja muut
happamat yhdisteet pussisuodat8
Kuntatekniikka 3/2014
Operaattori Mika Kähkönen siirtää
valvomosta käsin kahmarilla
sekajätettä jätebunkkerista
kattiloiden syöttösiiloihin.
Yhdellä kauhaisulla siirtyy viitisen
tonnia poltettavaa. Jätebunkkeriin
voidaan varastoida viikon käyttöä
vastaava jätemäärä.
Jätevoimalahankkeen projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri vakuuttaa, että savukaasujen puhdistukseen on panostettu ja päästörajat alitetaan kaikissa olosuhteissa.
timella sekä raskasmetallit aktiivihiilellä. Lopuksi käytetään vielä
savukaasupesuria, jolla saadaan
talteen myös energiaa. Piipun
päästä tulevan kaasun lämpötila on noin 45 astetta.
Lämpöä voidaan myydä Vantaan ohella myös Helsinkiin ja
Keravalle. Jos sähkön markkinahinta on matala, kaasuturbiinia
ei käytetä ja jätevoimala tuottaa
80 prosenttia lämpöä ja 20 prosenttia sähköä.
Päästöt
vähenevät
Jätevoimalalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Sen myötä Vantaan Energian
fossiilisten polttoaineiden (kivihiili ja maakaasu) käyttö energiantuotannossa vähenee noin
30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät
noin viidenneksen. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä,
kun jätteet eivät enää päädy kaatopaikoille.
Tähänastisessa koekäytössä
jätevoimalan päästöt ovat jää-
neet huomattavasti lupaehdoissa sallittuja pienemmiksi. Typen
oksidien pitoisuudet ovat enimmillään olleet noin puolet sallitusta ja muut lupaehdoissa rajatut
päästöt noin 10 prosenttia, hiukkaspäästöt ainoastaan pari prosenttia sallitusta.
– Tulokset ovat odotettuja, sillä olemme panostaneet vahvasti
savukaasujen puhdistustekniikkaan. Teemme asiat nyt niin hyvin, että aina kaikissa olosuhteissa alitamme päästörajat. Toisaalta päästörajat tuppaavat kiristymään. Selviämme ratkaisuillamme pitkälle tulevaisuuteen, Kalle
Patomeri vakuuttaa.
Päästöistä raportoidaan viranomaisille kuukausittain, ja ensimmäisen vuoden aikana tehdään myös neljä tarkastusta laitoksella.
Jätehuolto-organisaatiot
vastaavat polttoaineesta
Vantaan Energian, HSY:n ja
Rosk´n Rollin keskinäisen palvelusopimuksen mukaan jätehuolto-organisaatiot vastaavat
Kuntatekniikka 3/2014
9
Vantaan Energia Oy:n tuotantopäällikkö Marko Ahl jätetulilla. Jätevoimalan kahdessa kattilassa palaa enimmillään 320 000 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien sekajätettä vuodessa.
siitä, että sopivaa poltettavaa riittää. 20-vuotisen sopimuksen mukaan Rosk´n Roll Oy toimittaa
Vantaalle vuodessa 60 000 tonnia poltettavaa ja lopusta huolehtii HSY.
– Lähes kaikki HSY-alueen sekajäte on kuljetettu voimalaitokseen huhtikuun lopulta lähtien.
Toimintahäiriöiden sattuessa sekajätettä voidaan paalata varastoon Ämmässuolla, Petri Kouvo sanoo.
Myös esimerkiksi Nurmijärven sekä muutaman muun uusmaalaisen HSY:n ulkopuolisen
kunnan sekajätteet tulevat nykyään Vantaalle poltettavaksi. Pieniä eriä tulee väliaikaisesti myös
Länsi-Suomen kunnista. Alkuvaiheessa voidaan tarpeen mu10
Kuntatekniikka 3/2014
kaan hankkia jonkin verran poltettavaksi myös sellaista yksityissektorin jätettä, joka ei kuulu kunnan jätehuoltovastuun piiriin.
– Tarjoamme parin kolmen
vuoden sopimuksilla palvelua
myös yksityissektorille. Huolehdimme kuitenkin ensisijaises-
VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALA
OMaarakennus,
Kesälahden Maansiirto Oy
ja bunkkeri, Skanska Infra Oy
OBetonielementit, Betonimestarit Oy
OTeräsrakenteet, Normek Oy
OKuoret ja katot, Rovakate Oy
OKattilat, Hitachi Zosen Innova AG
OSavukaasupuhdistus, LAB SA
OTurbiinit ja automaatiojärjestelmät, Siemens Oy
OTalotekniikka, Are Oy
OKaasuturbiinin lämmön talteenotto, MW Power Oy
OKokonaissuunnittelu ja työmaavalvonta, Pöyry Oyj
ORakennustekniset työt noin 80 M€
OPäälaitteet 120 M€
OSähköt, automaatio, apulaitteet ja muut varusteet noin 100 M€
OPerustukset
ti kunnan vastuulle kuuluvista
yhdyskuntajätteistä, Kouvo huomauttaa.
HSY jatkaa biojätteen
erilliskeräystä
Pääkaupunkiseudulla jo vuonna 1993 aloitettu biojätteen erilliskeräys jatkuu ennallaan yli 10
asunnon kiinteistöillä. Pienkiinteistöille suositellaan biojätteen
kompostointia.
Ämmässuolle rakennettiin
ensimmäinen biojätteen kompostointilaitos 1998 ja toinen vuonna 2006.
– Nyt biojätteen käsittelyä tehostetaan kesällä 2015 valmistuvan mädätyslaitoksen myötä. Sitä
ei siis polteta, Petri Kouvo sanoo.
HSY antoi vuoden alussa uu-
JÄTEHUOLTO
det jätehuoltomääräykset, joissa
edellytetään lasin ja metallin erilliskeräystä kaikilta kiinteistöiltä,
joissa on vähintään 20 asuntoa.
Lisäksi kartongin erilliskeräysvelvoitetta on kiristetty koskemaan
kaikkia yli 10 asunnon kiinteistöjä.
Pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt noin
45 prosenttia, ja tavoitteena on
Valtakunnallisen jätesuunnitelman asettama 50 prosentin taso.
HSY:n pienkiinteistöjen sekajätemaksut nousivat vuoden alussa nelisen prosenttia. Petri Kouvo ei näe polttolaitosratkaisun aiheuttavan painetta jätemaksujen
korotuksiin.
– Mahdolliset korotuspaineet
syntyvät muista syistä, esimerkiksi kuljetuksen osalta liikennepolttoaineiden kallistumisesta
ja HSY:n omista investoinneista,
kuten esimerkiksi Ruskeasannan
Sortti-asemasta.
Arinakattiloissa polttolämpötila on 1 100° C. Savupiipusta
ulos tulevan kaasun lämpötila
on noin 45° C.
Ämmässuosta
ekoteollisuuspuisto
Kun jätevoimala on otettu tuotantokäyttöön syyskuussa, päättyy HSY-alueen asukkaiden sekajätteiden kuljettaminen Ämmässuon kaatopaikalle. Käytännössä
kaikki sekajäte lukuun ottamatta
Sortti-asemilla kerättävää sekajätettä on tuotu voimalaitokselle jo
huhtikuun lopulta lähtien.
HSY selvittää parhaillaan
mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta
edistävä ekoteollisuuspuisto. Siellä HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään
synnyttämään kumppanuuksiin
ja yritysyhteistyöhön nojaavaa
uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta.
– Hanketta on valmisteltu
yritystyöpajoina. Tarkoituksena
on hyödyntää Ämmässuon infrastruktuuria, ja kiinnostuneita
yrityksiä on ollut useita kymmeniä, Petri Kouvo sanoo.
Hän uskoo, että hankkeet alkavat toteutua konkreettisesti vuosina 2016–2018 ja pilottihankkeet viimeistään vuonna
2016. O
Kalle Patomeri sanoo, että voimalaitoshankkeen ajoittuminen
taantumaan helpotti kustannusten hallintaa.
Suhdannehyötyä
rakennuttamisessa
OKalle
Patomeri sanoo, että
rakentamisen suhdanteet olivat suotuisat Vantaan Energian hankkeelle, ja se auttoi pysymään kustannusarviossa. Hänellä on kokemusta myös Kotkan jätevoimalan rakennuttamisesta vuoden 2007 korkeasuhdanteessa.
– Vantaan Energia on isompi
organisaatio, ja se on osaltaan
helpottanut työkuormaa. Tekniikka on myös kehittynyt viime
vuosina. Isompi laitoskoko on lisäksi antanut paremmat mahdollisuudet uuden tekniikan
hyödyntämiseen.
Rakennuttajaorganisaatioon
on Vantaalla kuulunut kymmenkunta henkilöä. Vastaava
mestari ja rakennustöiden valvonta on hankittu Pöyry Oyj:ltä.
– Tilaajan työmäärä ei paljoa
muutu, vaikka laitoskoko kasvaisikin. Samat vaiheet ovat joka hankkeessa. Toki oma kokemus Kotkan hankkeesta auttoi, ja tiimissä oli mukana myös
kokemusta Ekokemin jätevoimalasta.
Rakennusurakoitsijoiden
kanssa on sujunut hyvin, vaikka
aina pientä vääntöä onkin. Yksi aliurakoitsija meni hankkeen
aikana konkurssiin. Patomeri
sanoo yllättyneensä hankkeen
julkisuudesta, sillä Kotkassa sai
työskennellä rauhassa.
– Olemme täällä enemmän
huomion keskipisteenä. Hanke
näkyy ja kuuluu.
Jätevoimalan käyttötehtäviin
on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää, ja osaavaa
henkilöstöä on saatu hyvin.
Kuntatekniikka 3/2014
11
Modernien jätteenpolttolaitosten verkosto syntyi
Jätteen energiahyödyntäminen
Yhdyskuntajätteen
poltto lisääntyy
Suomessa vauhdilla.
Modernia jätteenpolttokapasiteettia on
rakennettu viime
vuosikymmenen
puolivälistä lähtien.
Kaatopaikkasijoituksesta eroon
pääsemiseksi
tarvittava polttokapasiteetti on enää
paria kolmea voimalaa
vailla. Niistäkin yksi on
jo rakenteilla.
TEKSTI Paavo Taipale
ton mukaan polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi vuonna 2012 kolmannekseen,
lähelle Euroopan läntisten maiden keskiarvoa. Yhdyskuntien sekajätettä poltettiin toissa vuonna
520 000 tonnia. Kaatopaikoille sijoitettiin vuonna 2012 yhdyskuntajätettä 901 000 tonnia, vähemmän kuin kymmeniin vuosiin. 97
prosenttia tästä oli yhdyskuntien
sekajätettä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä
vuodessa.
Kaikkiaan vuonna 2012 yhdyskuntajätemäärä kasvoi 2,74
miljoonaan tonniin. Siitä erilliskerättiin eli lajiteltiin syntypaikoilla hieman alle puolet joko kierrätystä tai polttoa varten.
Yhdyskuntajätteitä kierrätettiin
eli hyödynnettiin materiaalina
edellisvuosien tapaan, noin kolmannes jätemäärästä. Yhdyskuntajätteiden polton kasvu ei siis ole
12
Kuntatekniikka 3/2014
KVA Arkkitehdit Oy
OO Tilastokeskuksen jätetilas-
Tammervoima Oy:n jätevoimala valmistuu Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen naapuriin vuoden
laskenut kierrätyksen osuutta jätteenkäsittelyssä.
Pirkanmaan sekajätteet
energiaksi 2016
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja
Tampereen Energiantuotanto
Oy:n omistaman Tammervoima
Oy:n jätteenpolttolaitos rakentuu
hyvää vauhtia Tampereen Tarastenjärvellä. 9 000 kuution jätebunkkerin valutyöt valmistuivat maaliskuussa, ja kesäkuussa aloitetaan kattila- ja laiteasennukset. Hankkeen kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa.
Voimalaitoksen arinatekniik-
Yhdyskuntajätteen
sijoittaminen kaatopaikoille
on vähentynyt
kolmanneksen
viidessä vuodessa.
kaa täydennetään uusilla innovatiivisilla tekniikoilla. Ensimmäisenä Suomessa kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätevoimalan
prosessissa. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmön talteenottolaitteisto, ja myös terveydenhuollon erityisjätteiden
turvallinen käsittely ja energiana
hyödyntäminen onnistuu. Laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan täydentämällä pohjatuhkan käsittelyä metallien talteenottolaitteistolla.
Lajittelu korostuu entisestään.
Vaaralliset jätteet toimitetaan tur-
JÄTEHUOLTO
vuosikymmenessä
2016 tammikuuhun mennessä.
valliseen käsittelyyn ja erilliskerätyt jätelajit ohjataan teollisuuden
raaka-aineeksi. Biojäte käsitellään
omassa laitoksessaan. Energiantuotantoon käytetään vain materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet.
Tammervoiman jätevoimalassa tullaan käsittelemään vuosittain noin 150 000 tonnia sekajätettä. Tällä on tarkoitus tuottaa tammikuusta 2016 lähtien 310 GWh
kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä.
Itä-Suomen jätevoimalasta
uusi tarjouskilpailu
Leppävirran Riikinnevalle puo-
lestaan valmistellaan rakennettavaksi Riikinvoima Oy:n jätevoimalaa, jonka omistaisivat yhdessä seitsemän kuntaomisteista jäteyhtiötä ja Varkauden Aluelämpö Oy. Jätevoimalan polttokapasiteetti olisi noin 145 000 tonnia
vuodessa. Lämpöä tuotettaisiin
180 GWh ja sähköä 80 GWh vuodessa. Investoinnin arvo on noin
120 miljoonaa euroa.
– Hankkeemme poikkeaa
muista suomalaisista siinä, että
hankimme laitoksen kokonaistoimituksena avaimet käteen. Lisäksi käytämme leijupetikattilaa,
kertoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen.
Hän myöntää, että leijupetitekniikka edellyttää poltettavan jätteen tehokasta esikäsittelyä, mutta sanoo yhtiön varautuneen siihen ja tavoittelevan näin korkeaa
sähköntuotannon osuutta.
Laitetoimittajilta pyydettiin
tarjoukset vuosi sitten keväällä,
mutta vuoden 2013 lopulla tehdystä hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Arvioituaan hankinnassa tapahtuneen virheen yhtiö päätti keskeyttää hankinnan, ja uudet tarjouspyynnöt kokonaislaitostoimitukseen valituille toimittajille lähetettiin huhtikuun alussa. Hankintapäätös päästäneen tekemään vuoden lopulla.
– Valitus seurauksineen viivästyttää rakennustöiden aloittamista vähintään puoli vuotta,
mutta uskon, että laitos käynnistyy vuonna 2016, Räsänen sanoo.
Lounais-Suomeen kolmen
vuoden väliaikaisratkaisu
Lounaissuomalaisten kuntien
omistamien kuuden jätelaitoksen
muodostama hankintarengas järjesti loppuvuodesta 2013 alueensa
yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tarjouskilpailun. Sen pohjalta päädyttiin kuljettamaan jätettä
neljään polttolaitokseen vuosina
2015–2017.
Ekokem Oy / Matti Viljanen
kasvussa
Ekokem Oy Ab:n Riihimäen ykkösvoimala käynnistyi 2007 ja on
Suomen ensimmäinen moderni jätevoimala.
Lounaissuomalaista jätettä palaa jatkossa Mustasaaressa,
Riihimäellä ja Vantaalla. Lisäksi noin neljännes alueen yhdyskuntajätteestä on tarkoitus viedä
Ruotsiin poltettavaksi AB Fortum Värmen omistamassa Tuhkolman jätevoimalassa. Vientilupaa haetaan yhteensä noin
86 000 tonnille sekalaista yhdyskuntajätettä.
Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen pitkän aikavälin käsittelyratkaisusta vuodesta 2018
eteenpäin on äskettäin käynnistetty tarjouskilpailu, ja hankintapäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden lopulla. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen
että energiahyötykäyttöön perustuvia laitosratkaisuja. O
SUOMEN KÄYTÖSSÄ, RAKENTEILLA JA
SUUNNITTEILLA OLEVAT JÄTEVOIMALAT
OTurku
(1975), 50 000 tn/v, 100
GWh lämpöä, ympäristölupa voimassa vuoden 2014 loppuun
ORiihimäki 1 (2007), 150 000
tn/v, polttoaineteho 55 MW,
polttaa myös teollisuuden ja
kaupan jätteitä
ORiihimäki 2 (2012), 160 000
tn/v, polttoaineteho 35 MW,
polttaa myös teollisuuden ja
kaupan jätteitä
OKotka (2008), 85 000 tn/v,
polttoaineteho 34 MW, lämpöä
ja sähköä yhteensä 260 GWh
OOulu (2012), 120 000 tn/v,
polttoaineteho 48 MW,
O Lahti (2012), 250 000 tn/v,
polttoaineteho 160 MW, polttaa vain erilliskerätystä energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta
OMustasaari
(2012), 150 000
tn/v, polttoaineteho 61 MW
OVantaa (2014), 320 000 tn/v,
polttoaineteho 120 MW (+ 80
MW kaasuturbiinilla), 920 GWh
lämpöä ja 600 GWh sähköä
OTampere, rakenteilla,
150 000 tn/v, 310 GWh lämpöä
ja 90 GWh sähköä
OLeppävirta, tarjouskilpailussa,
145 000 tn/v, 180 GWh lämpöä
ja 80 GWh sähköä
OLisäksi on käynnissä LounaisSuomen jätelaitosten (yhteensä 125 000–145 000 tn/v) tarjouskilpailu jätehuoltoratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin. Se
mahdollistaa myös jätevoimalan
rakentamisen.
Kuntatekniikka 3/2014
13
Muutoksia jätelaissa ja toimintaympäristössä
Uusi opas jätehuoltomääräysten
Suomen Kuntaliitto
julkaisi oppaan
jätehuoltomääräysten
laatimiseksi
helmikuussa 2014.
Uusi opas on tarpeen
merkittävästi
muuttuneen jätelain,
jätehuollon muuttuneen
toimintaympäristön ja
kehittyneiden
käsittelytekniikoiden
vuoksi.
OOMuuttuneet jätelaki sekä toi-
mintaympäristö edellyttävät kunnan jätehuoltomääräysten päivittämistä. Vuonna 2012 voimaan
tulleen jätelain muutokset aiempaan nähden ovat niin merkittäviä, että kuntien yleiset jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain
vaatimuksia.
Päivitystyön helpottamiseksi ja edistämiseksi Kuntaliitossa
päivitettiin jätehuoltomääräysten malli. Jätehuoltoviranomaiset ympäri Suomen ovat toivoneet uutta ohjeistusta jätehuoltomääräystyön tueksi.
Myös jätteiden energiahyödyntämisen lisääntyminen esimerkiksi orgaanisten aineiden
kaatopaikkakiellon vuoksi sekä
uudet tekniset ratkaisut, kuten
putkikeräysjärjestelmät, edellyttävät usein muutoksia jätehuoltomääräysten sisältöön.
Uusi malli on tarpeen myös
siksi, että kunnallisten jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen
14
Kuntatekniikka 3/2014
Sirpa Kulonen
MHenna Luukkonen
projekti-insinööri
Suomen Kuntaliitto
Kunnat joutuvat päivittämään jätehuoltomääräyksiään. Kuvassa jätteiden lajittelupiste Porvoon Peippolassa.
rakenteen ja niihin sisällytettävien asioiden osalta on todettu tarpeelliseksi.
Jätehuoltomääräysten mallin
päivityshanketta rahoittivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä Kymen jätelautakunta. Ohjausryhmä koostui rahoittajien,
Jätelaitosyhdistyksen ja HSY jätehuollon edustajista. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräystyö oli uuden mallin pilotointikohteena koko hankkeen ajan,
mistä oli merkittävää hyötyä arvioitaessa uuden mallin vaikutuksia jätehuollon käytännön toteuttamiseen.
Jätehuoltokenttä sai vaikuttaa oppaan sisältöön työpajassa sekä kommentointikierroksella. Kommentteja antoivat esimerkiksi jätehuoltoviranomaiset,
kunnalliset jätelaitokset, ministeriöt, muut viranomaistahot, tuottajayhteisöt, jätealan yritykset sekä etujärjestöt.
Jätehuoltomääräykset lain
toimeenpanon välineenä
Jätehuoltomääräysten antaminen
perustuu jätelain (646/2011) 91
§:ään. Sen mukaan ”kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen
osaa koskevia yleisiä määräyksiä”.
Jätehuoltomääräykset ovat lisäksi tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Jätehuoltomääräykset eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai kunnan
muiden määräysten kanssa.
Määräysten tavoitteena on vä-
hentää syntyvän jätteen määrää
ja haitallisuutta sekä estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai
ympäristölle. Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteiden lajittelua sekä jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä.
Mikä aiheutti
päivitystarpeen?
Määräyksiä voidaan antaa kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden, kuten asumisessa
ja koulutustoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollosta sekä
roskaantumisen ehkäisemisestä.
Kunnan määräysvallan rajoittu-
JÄTEHUOLTO
laatimiseen
si tuottajien jätehuoltoon. Määräysten laatimistyön aikana on
siten ehdottoman tärkeää kuulla tuottajia.
Muutoksia tehtiin lisäksi termistöön, esimerkiksi jätteiden
käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Termistön muutokset
on tärkeää ottaa huomioon myös
jätehuoltomääräyksissä.
Malli on
kaksiosainen
Kuntaliiton oppaan sisältämä jätehuoltomääräysten malli koostuu kahdesta osata: yleisestä osasta sekä varsinaisista jätehuoltomääräyksistä. Kahteen osaan on
päädytty, sillä varsinaisiin määräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää jo lainsäädännössä olevia määräyksiä. Niiden
kertominen lukijalle koettiin kuitenkin tärkeäksi. Varsinaiset jätehuoltomääräykset ovat siten
lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä.
Malliin on luotu jätehuoltomääräysten esimerkkisisältöjä sekä annettu niille perusteita. Jätehuoltoviranomaisen on tarkoitus
muokata esimerkkisisältöjä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Kuntaliiton mallissa varsinaiset jätehuoltomääräykset on rakennettu jätehuoltoketjun etenemisen mukaisesti. Määräyksissä
on haluttu korostaa kiinteistöjen
liittymisvelvollisuutta kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon, joten sitä ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistä koskevat pykälät on nostettu mallin
ensimmäisiksi pykäliksi.
Seuraavana ovat jätteiden keräämiseen liittyvät, keräysvälineitä koskevat sekä jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Aihepiirit, jotka koskevat vain osaa
kunnan toimijoista tai asukkaista,
kuten asumisessa syntyviin lietteisiin liittyvät asiat, on sijoitettu
määräysten loppuosaan omiin lukuihinsa. O
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN MALLI
minen kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin oli yksi merkittävimmistä muutoksista, joita uusi
jätelaki toi tullessaan.
Aiemmin määräyksiä sai
antaa myös elinkeinotoiminnan tuottaman jätteen osalta.
Nyt kunnan määräysvalta ulottuu elinkeinotoiminnan jätteiden osalta ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta
koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa
kaikille toimijoille terveyden- ja
ympäristönsuojelullisten seikkojen perusteella.
Jätehuoltomääräysten laatimiseen vaikuttaa merkittävästi pakkausjätteiden siirtyminen täyden
tuottajavastuun alaisuuteen vai-
heittain 1.5.2015 ja 1.1.2016. Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja
erilliskerättävästä jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Jatkossa pakkausjätteet toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon.
Tuottajilla on velvollisuus järjestää alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle, ja tuottajilla on oikeus järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kunta puolestaan
voi järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden
alueellista keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta.
Jätehuoltomääräyksissä voidaan jatkossakin antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita koskien myös pakkausjätteitä, mutta kyseiset jätteet
tulee velvoittaa toimitettavak-
Jätehuoltomääräysten mallin sisällysluettelo ja aihepiirien
jakautuminen lukuihin:
Yleinen osa
OMitä
jätehuoltomääräykset ovat
ja miksi niitä annetaan?
OEtusijajärjestys
OKunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto
OJätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen
OJätteiden keräys
OJätteiden kuljetus
OAsumisessa syntyvät ja muut
kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
OElinkeinotoiminnan jätehuolto
OTuottajavastuu
OVaaralliset jätteet
ORakennus- ja purkujäte
ORoskaantumisen ehkäisy
OMerkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset
OLisätietoa
Kunnan
jätehuoltomääräykset
O1
Luku Soveltamisala ja yleiset
velvoitteet
O2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen
O3 Luku Jätteiden kerääminen
kiinteistöllä
O4 Luku Omatoiminen käsittely
ja hyödyntäminen
O5 Luku Jäteastiat
O6 Luku Jätteen keräyspaikat
O7 Luku Jätteenkuljetus
O8 Luku Asumisessa syntyvät
lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
O9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen
O10 Luku Vaaralliset jätteet ja
erityisjätteet
O11 Luku Muut määräykset
Kuntatekniikka 3/2014
15
Monen alasampumasta hankkeesta löytyy imua
Hinku kansainväliseksi brä
Hinku-kunnat ovat onnistuneet hurjissa
välitavoitteissaan, ja mukaan on tullut lisää kuntia.
Mutta siinä ei ole kaikki. Professori Jyri Seppälä
haluaa tehdä Hinkusta kansainvälisen brändin,
johon kuuluu joka viides suomalainen kunta.
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen
Kannustavampaa
tilastointia
OOOsa piti tavoitetta hulluutena.
Hinku-kuntien kirittäjä ja eräänlainen tilastotuomari löytyy Suomen ympäristökeskuksesta.
Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio on tutkinut Syken Kuntaliitolle kehittämän KASVENERmallin lukuja, joilla arvioidaan
kasvihuonepäästöjä.
– Välitavoitteet päästöjen suhteen kunnat saavuttivat jo marraskuussa 2013. Tosin Uudenkaupungin tilastoissa näkyy
poikkeama, kun autotehdas siirtyi kaupungin kaukolämpöön,
Tainio sanoo.
Autotehdas kuului päästökaupan piiriin, jossa haitallisia
päästöjä tuottavat laitokset ovat
velvollisia omistamaan kutakin
tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Näitä laitokset voivat
ostaa ja myydä keskenään.
– Päästökauppa pitäisi siivota pois laskuista. Tilastoja pitäisi
kehittää kannustavampaan suuntaan, Tainio pohtii.
Kovana sitä piti jopa yksi alkuperäisten Hinku-kuntien isistä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja
Atso Vainio.
– Joidenkin mielestä viiden
Hinku-kunnan tavoite oli hurskastelua. Tarkoitus oli sitouttaa
kunta-asukkaat ja elinkeinoelämä vähentämään kasvihuonepäästöjä EU:n päästötavoitteita
kireämmin ja vieläpä etuajassa,
Vainio sanoo.
Vuonna 2008 Kuhmoinen,
Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki sitoutuivat tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
– Kun aloitimme, hirveän moni ampui ajatuksen alas. Mutta nyt hankkeesta löytyy imua,
Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä sanoo.
Jäsenkuntien määrä on kasvanut 16:een. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Lappeenranta maaliskuun lopulla 2014.
Professori Seppälä vihjaa, että
pari muutakin isompaa kaupunkia on ehkä tulossa mukaan. Hänestä se kasvattaisi Hinkun poliittista painoarvoa.
Seppälän haaveet eivät pääty siihen. Hänestä joka viides
suomalainen kunta voisi kuulua
Hinkuun vuoden, parin päästä.
Mutta mikä Hinkussa vetää puoleensa ja mitä on saatu aikaan? Kävimme ottamassa
asiasta selvää.
16
Kuntatekniikka 3/2014
Elinvoimaa
tavoitteista
Silti luvut ovat rohkaisevia: Hinku-kunnat esimerkiksi vähensivät reippaasti enemmän kevytpolttoöljyn kulutusta kuin kunnat Suomessa keskimäärin.
Tainio haluaisi laajentaa tilastoinnin talouden suuntaan, sillä
hän teki mielenkiintoisen havainnon.
– Joku sanoi, että talouden
alamäki tuottaa vähennystä pääs-
Jyri Seppälä (vas.) ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen
töihin. Mutta näyttää siltä, että
Suomessa on työttömyys hieman
suurempaa kuin Hinku-kunnissa
keskimäärin.
Uudenkaupungin Vainio
nyökkää. Hän on huomannut ympäristöystävällisen ajattelutavan
korreloivan kuntien elinvoimaisuuden kanssa – siis positiivisesti.
– Kannattaa olla edelläkävijä
eikä tehdä asioita vasta, kun on
pakko. Ilman Hinkuakin asioita
tapahtuu, mutta uskon, että proaktiivisuus auttaa, Vainio sanoo.
Vaikka hyviä tuloksia on saavutettu, tehtävää on yhä. Ruotsi
ja Tanska ovat brändänneet ympäristömeriittinsä, mutta Seppälän mielestä Suomessa ei ole vielä
tarpeeksi näytettävää maailmalle.
– Kunpa kunnat oivaltaisivat, kuinka paljon voivat vaikut-
ILMASTO
ndiksi
HINKU-KUNNAT
OAsikkala
OHanko
OIi
OKuhmoinen
OLaitila
OLappeenranta
OLohja
OMasku
OMynämäki
OPadasjoki
OParikkala
ORaasepori
ORauma
ORautjärvi
OSiuntio
OUusikaupunki
www.hinku-foorumi.ﬁ
dentaminen on vaikeaa: paljonko energiaa todella säästyy, Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Timo
Määttä pohtii.
Myös yritysten materiaalikatselmuksiin saa työ- ja elinkeinoministeriöltä 40 prosenttia tukea.
Niiden avulla yrityksistä on löydetty säästöjä 0,3–1 miljoonaa
euroa. Määttä toivoo tämän kannustavan jatkossakin.
– Katuvalaistuksen ympäristöystävällisyyden osalta kunnissa
on paljon tehtävää ympäri Suomea. Samoin viisaassa liikkumisessa. Arkiliikunnan edistämiseen voi hakea rahoitusta. Liian
vähäisestä liikunnasta on 300–
400 miljoonan euron kustannukset, Määttä vinkkaa.
teknologian näyteikkunan maailmalle.
taa yritysten toimintaedellytyksiin. Suurin haaste on saada koko
Suomi ymmärtämään ilmastonmuutos mahdollisuutena. Ilmastomyönteinen osaaminen tuo
kansainvälisiä mahdollisuuksia,
professori toteaa.
Seppälä lyö pöytään lisää panoksia. Hän haluaa tehdä Hinkukunnista kansainvälisen brändin.
– Cleantech on lähellä jopa
ministerien sydämiä. Jos mukana
olisi isompi joukko kuntia, tavoite olisi helpompi saavuttaa, professori arvioi.
Katuvalaistuksessa
työsarkaa
Nykyinen huono taloustilanne estää kuntia tekemästä isoja investointeja. Valtio on yrittänyt tukea hankintoja esimerkik-
si Motivan ESCO-palvelun energiakatselmusjärjestelmän kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö
maksaa 40–50 prosenttia Motivan kouluttamien katselmoijien
energiakatselmusten teon kuluista teollisuusyrityksille, julkiselle
ja yksityiselle palvelusektorille.
– ESCO ei ole niin yleistä käytännön tasolla kuin voisi toivoa.
Isoja sopimuksia ei juuri ole. To-
”Turha eritellä
cleantech-yrityksiä”
Kasvihuone on vielä maaliskuun
lopulla runkovaiheessa, mutta sen alla ja takana kalanviljely
pulppuaa jo vauhdilla. Uusikaupunkilainen Sybimar Oy on erikoistunut vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja sivujakeiden hyödyntämiseen ja rakentaa muun
muassa suljetun kierron konsepKuntatekniikka 3/2014
17
Rakennuttajainsinööri Rami
Arolan mielestä oleellista
energiansäästössä on
seurantatietojen läpikäynti
ja vertailutasot, jotka
motivoivat yrityksiä ja
työntekijöitä säästämään.
Pasi Tainio on pohtinut,
miten tilastoista saisi
kannustavammat.
tia. Oma biokaasulaitos tuottaa
maanparannusainetta ja biokaasua, jolla saadaan lämpöä ja energiaa kalan- ja kasvien viljelyyn.
Sybimariin on käyty tutustumassa ulkomaita myöden. Uusikaupunkilaiset esittelevätkin mielellään vihreää helmeään yleisölle.
– Hinkusta on ollut hyötyä siinä, että se on tuonut meille näkyvyyttä. Uusikaupunki suhtautuu hyvin yrittäjiin, Sybimarin
toimitusjohtaja Rami Salminen
kertoo.
Ukipolis Oy:n eli Uudenkaupungin seudun kehittämisorganisaation va. kehitysjohtaja Raimo Rantanen muistuttaa, että
yrityksiä kiinnostaa resurssitehokkuus.
18
Kuntatekniikka 3/2014
Sybimarissa aiotaan käyttää jopa kalojen hengityksestä vapautuva hiilidioksidi hyödyksi kasvien kasvatuksessa.
Maskun insinööri kilpailutti kuntalaisille paneelit
OViimeiset
tilaisuuteen tulleet
kuikuilevat aulassa, sillä Mynämäen auditorio on täynnä.
Omakotiasujille suunnattu aurinkosähkötilaisuus veti saliin
150 ihmistä. Heistä 20 innostui
ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit yhdessä.
Pasi Tainio ja Maskun rakennusinsinööri Tapio Lindén kilpailuttivat järjestelmät. Tarjouksia pyydettiin 12 toimijalta. Vastaukset saatiin kahdeksalta.
– Yksittäin järjestelmät olisivat
olleet kalliimmat. Jokainen tilaaja teki erikseen Green Energy
Finland Oy:n kanssa sopimuksen, jotta hankintarajat eivät
ylittyneet, Lindén sanoo.
Hankkeesta tiedotettiin Hinku-kunnissa, ja lopulta tilaajia
tuli 31. Media uutisoi hankkeesta positiivisesti.
– Aurinkopaneeleita ei kannata maksaa lainalla, mutta ne
ovat hyvä sijoitus nyt, kun korot
ovat alhaalla, Lindén arvioi.
Aurinkopaneelit ovat esimerkki yhteishankinnasta, joka on
vuoden 2014 teemana Hinkussa. Tavoitteena on kierrättää hyviä käytäntöjä muihin kuntiin.
Tapio Lindén kilpailutti omakotiasujien puolesta aurinkopaneelien yhteishankinnan.
ILMASTO
Kalanjalostuslaitoksen viereen ja osittain yläpuolelle rakennetaan
kasvihuone.
– Ympäristöystävällisyydestä on oltava kaupallista hyötyä,
vaikka imagovaikutusta ei voi
unohtaa, Rantanen sanoo.
Hänestä on turhaa ajanhukkaa eritellä cleantech-yrityksiä,
joita kaikki haluavat nykyään olla.
– Cleantech on olemassa ole-
vien työpaikkojen uudelleen
suuntaamista. Myös uudet asiat
perustuvat olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen. Esimerkiksi
UPM tekee nyt isoja investointeja. Koko metsäteollisuuden voisi
nimetä cleantechiksi, Rantanen
toteaa. O
Mitä Hinku voi tarjota kaupungille?
OHinku-kunnat
ovat olleet pääasiassa maaseutukuntia, joiden
ilmastoteot ovat liittyneet biomassan käytön lisäämiseen. Mukaan on kuitenkin viime aikoina
tullut isompiakin kuntia, kuten
Rauma.
– Suurin syy Hinkuun liittymiselle oli, että Uudenkaupungin
entinen kaupunginjohtaja Kari
Koski tuli Rauman kaupunginjohtajaksi. Koski oli aktiivinen asian puolesta, Rauman elinkeinoja suunnittelupalveluiden kehittämispäällikkö Ritva-Liisa Korpela kertoo.
Raumalla energiatehokkuussopimus oli hyväksytty jo vuonna
2008, mikä on yksi Hinku-kriteereistä. Korpela toteaa Rauman
olleen pitkällä ympäristöasioissa
jo ennen Hinkua.
– Olemme olleet niin vähän aikaan mukana Hinkussa, etten
vielä osaa sanoa onko siitä meille hyötyä. Viestintä pitäisi saada
ajan tasalle, se on ehkä nyt suurin hyöty. Pyrimme kehittämään
muun muassa uusia cleantech-liikeideoita, Korpela toteaa.
Hinku-foorumi tietoa ammensivat kalanjalostamolla Iilaakson
energiainsinööri Jukka Härklin (vas.) ja Ukipoliksen Raimo
Rantanen.
Kuntatekniikka 3/2014
19
ILMASTO
Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa yhteensä 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Vaikka niiden 5 kilowatin teho
ei terveyskeskuksen sähkölaskuun juuri vaikuta, niin näkyvällä paikalla ne muistuttavat ohikulkijoita aurinkoenergian mahdollisuuksista.
Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön
3000 asukkaan Padasjoki Päijänteen länsirannalla on ollut mukana Hinku-hankkeessa alusta saakka.
Myös kunnan tuhansista kesäasukkaista löytyi hankkeen alkuvaiheessa aktiivisia toimijoita ilmastotyöhön ja Mökkiläisen ilmasto-opas valmistui 2010.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
OO Padasjoen kunnan kasvi-
huonekaasupäästöt ovat Hinku-hankkeen viiden ensimmäisen vuoden aikana (2007–2012)
vähentyneet 22 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kulutus on tänä aikana vähentynyt alle puoleen. Hakevoimala myös parantaa paikallistaloutta, kun aiemmin tuontiöljyyn käytetyt varat
ohjautuvat paikallisille polttoaineen tuottajille.
– En usko, että näin pieni kunta olisi lähtenyt näin vahvasti ilmastotalkoisiin mukaan ilman
Hinkua. Monet toimenpiteet olisivat kuluneen kuuden vuoden
aikana jääneet tekemättä, arvioi
Padasjoen ympäristösihteeri Maria Virtanen.
Padasjoen ilmastotoimen20
Kuntatekniikka 3/2014
piteitä Hinku-vuosien varrella
ovat olleet muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja
seuranta, energian ja veden kulutuksen vähentämistoimenpiteet,
lämmöntuotannon polttoainevalinnat, katuvalaistuksen uudistaminen ja liikkumiskampanja.
Kunta tarjoaa myös kaikille
uusille asukkailleen kuukauden
seutulipun, jotta nämä innostuisivat tutustumaan joukkoliikennetarjontaan.
Yhteinen tekeminen
kannustaa
– Pienessä kunnassa ilmastoasiat tahtovat ohjautua ympäristösihteerille. Toki asioita edistetään hyvässä yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden kanssa. Syken suunnitteluinsinööriltä on
saatu paljon tarpeellista tukea.
Virtanen toivoo vielä enemmän hankekuntien keskinäistä kannustusta. Viimetalvisessa
aurinkopaneelien yhteishankinnassa tämä tuli hyvin esille. Myös
viime syksynä Padasjoelle pariksi
kuukaudeksi hankerahoituksella
kunnan käyttöön liisattu sähköauto on sen jälkeen saanut kyytiä muissa Hinku-kunnissa, kun
ne ovat myös vuokranneet auton ikään kuin esittelykäyttöön
kuntaan.
– Kylmillä keleillä ei tosin uskallettu lähteä kovin kauas. Viikonloppuisin se oli kotisairaanhoidon käytössä ja täytti tehtävänsä, Virtanen kertoo.
Padasjoen terveyskeskuksen
katolle asennettiin helmikuussa
33 neliömetriä aurinkopaneelei-
ta. Kustannukset asennustöineen
olivat runsaat 8 000 euroa. Terveysaseman sähkönkulutuksesta aurinkopaneelit pystyvät tosin kattamaan hyvin pienen osan,
mutta näkyvällä paikalla ne herättävät yleistä kiinnostusta.
Hinku-kuntien aurinkopaneeleiden yhteishankintaan osallistui Padasjoelta kunnan lisäksi vain yksi asukas, mutta myöhemmin kevään aikana on kyselyjä tullut lisää.
Jatkossa Maria Virtanen toivoo yhteistyön Syken kanssa jatkuvan hyvänä. Hinkuun niin
ikään osallistuvien naapurikuntien kanssa on vireillä hankerahoituksen haku henkilövoimavarojen vahvistamiseksi alueen
kuntien ilmastotyössä. O
Uusi jääkausi?
P
rofessori Martti Tiuri esitelmöi 29.12.2013 DIAS-killan kokouksessa ilmastonmuutoksesta auringonpilkkujen valossa. Martti-herra päätyi tulokseen,
että viljan varmuusvarastot ovat
Suomessa liian pienet ottaen huomioon odotettavissa olevan ilmaston kylmenemisen.
Lapin puiden tarina
Martti Tiurin kertomana
Puiden vuosirenkaat ovat arkisto
ilmaston menneisyydestä. Vuosirenkaista eli lustoista selviää luston kasvuvuosi. Luston radiohiilen
määrä antaa tiedon auringon aktiivisuudesta kasvuvuonna. (Lue lisää
METLAN työraportista 210 Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät 2012.) Voimakas aurinkotuuli eli hiukkasvirtaus auringosta avaruuteen vähentää maapallolle osuvaa linnunradan kosmista säteilyä. Kun aurinko on rauhallinen, kosminen säteily maapallolle on voimakkaampaa. Pilvisyys
lisääntyy ja ilmasto viilenee.
Lustomittaukset osoittavat, että
1000-luvun alussa ilmasto oli parisataa vuotta lämmin ja aurinko
aktiivinen. 1600-luvulla aurinko
oli rauhallinen, auringonpilkkuja ei juuri ollut ja ilmasto oli viileä.
Thames-joki jäätyi talvisin.
Puustotutkimukset ja auringon
aktiivisuuden mittaukset viittaavat
siihen, että auringon aktiivisuuden vaihtelu on pääsyy ilmastonmuutokseen. Sekä puun kasvun
syklisyyden että auringon aktiivisuuden mukaan on odotettavissa
keskilämpötilan alenemista.
Tutkimuksissa on tärkeä osuus
suomalaisilla metsäntutkijoilla, joiden tuottama uusi tieto menee
hitaasti perille. Ilmastotieteilijät eivät yleensä tunne metsäntutkijoiden menetelmiä ja tuloksia.
Virallinen totuus
ilmastonmuutoksesta
”Tiurin käsitys on tutkimusten
enemmistön mukaan yhtä virheellinen kuin se, että tupakalla
ei olisi terveysvaikutuksia”, arkkitehti Anssi Savisalo kommentoi.
”Yli 12 000 arvioidusta artikkelista 97 % vahvistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä ja sen tuoma ilmaston
epästabiilius todettiin yksinkertaisena tosiasiana jo 1960-luvulla.
Viisikymmentä vuotta ei ole riittänyt vakuuttamaan pientä mutta äänekästä joukkoa, jota kutsutaan ilmastohaukoiksi tai ilmastoskeptikoiksi”.
150:n viime vuoden aikana havaittua ilmaston lämpenemistä
0,7 asteella ei voida selittää luonnon tekijöillä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut kolman-
Pohjois-Suomen kesä–elokuun keskilämpötila Lapin metsänrajamännyn lustojen perusteella. 1600-luvulla aurinko oli rauhallinen
ja ilmasto viileä. 1935 tienoilla aurinko oli aktiivinen ja ilmasto keskimääräistä lämpimämpi. Nyt mennään kylmempään päin (METLA 2012).
neksen, metaanipitoisuus 150 prosenttia ja ilokaasupitoisuus vajaat 20
prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi päätettiin Rion kokouksessa 1992 ryhtyä päästöjen vähentämiseen, koska muutoksen seurauksia
pidettiin vaarallisina.
M Pekka Rytilä on
75-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Myrskyisiä muutoksia
luvassa Suomeen
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli
IPCC julkisti maaliskuun 2014 lopussa uuden raporttinsa muutoksista ja
niiden vaikutuksista. Suomeen on luvassa tällä vuosisadalla muun muassa
3,7 asteen lämpötilan nousu, myrskyjä, veden nousua kaupunkikaduille ja
viinirypäleiden viljelyä.
Ehkä tähän loppuun sopii ote kaikkien skenaristien tunnuslaulusta Que
sera, joka on vuodelta 1956 Alfred
Hitchcockin elokuvasta Mies joka
tiesi liikaa.
”Kenpä tietäis sen,
ken arvaisi huomisen,
ei selville saada voi.
Kas sen aika vaan
näyttää tullessaan”.
PS. Reino Joukamo (s. 1923) sai
28.3.2014 SAFAn Otto-Iivari Meurman -palkinnon ansioistaan Vanhan
Rauman suojelemisessa ja kirjaamisessa UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Lue lisää: KT 2009:5
Raum o ain Raum.
Sisällä Rauman vanhassa kaupungissa
Kuntatekniikka 3/2014
21
-
'') ' )'!'# "%.&'(/( # #
"'') $ $#'))'$##,(
#*&$+%$
)'()#)((%()" $ $#'))''((!
,"%.&'(/*'.(,,' )#(!$#(.&
"".(()$(((%!*!)(
!"&&'")%#*$#""&&,%&'',,"
!+-&!!!&((%!!'%"'!&"' #
'" "##)!!&&(''"&""%
&'%('((%"'$'(!#&+%$ ("'$
%"'!&"&#!&&('##"&(("
',+"',,+!$,%&'-&((""'' ("%"'!&"
##"& !!'''$'(!
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
.,((!!'(( '"'')!!$"#$%'(
%! $&)!&',,"
&'
"#$")%"'(" ""(&"$"
)(#%&'
(,(,((.""!'!!&"( $%"#& &'(!&)'##"
++"'$,, -%$#' #
$(
)%$#' #!&&(&(&#!
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Kettutie 2
00800 Helsinki
www.kuntatekniikka.ﬁ
Rävvägen 2
00800 Helsingfors
www.kuntatekniikka.ﬁ
TOIMIHENKILÖT
Pääsihteeri/
Generalsekreterare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.ﬁ, www.hel.ﬁ/stara
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri Koivula
SKTY ry,
Kettutie 2, 00800 Helsinki
puh. 040 125 1570, 040 838 8018
petri.koivula@kuntatekniikka.ﬁ
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.ﬁ, jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.ﬁ
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Tapio Svahn / Oulun kaupunki
Finlands kommuntekniska
förening
Uudistunut Rotuaari on yksi monista Oulun viimeaikaisista kuntatekniikan hankkeista, joihin on mahdollisuus tutustua Kuntatekniikan päivien aikana.
Katseet kohti Oulua ja Kuntatekniikan päiviä
O SKTY:n jäsenkirje putosi maaliskuun lopulla postilaatikoihin. Sisältönä oli ensitietoa kesäkuun alun
Kuntatekniikan päivistä, mutta myös
vähintään yhtä tärkeä jäsenmaksulomake.
Jäsenmaksumme on tältä vuodelta 30 euroa (eläkeläiset ja opiskelijat 15 euroa). Yhteisö- ja yritysjäsenille on kaksi eritasoista jäsenpakettia: Perus (410 euroa) ja Premium
(940 euroa). Pakettien etusisältö
vaihtelee hintaluokkien mukaan.
Jäsenkirjeet postitettiin viime
vuoden lopun jäsentiedoilla. Jos et
jostain syystä ole saanut jäsenpostia tai luulet, että posti on kulkeutunut väärään osoitteeseen, niin ota
yhteyttä allekirjoittaneeseen tai toiminnanjohtajaamme Petri Koivulaan, niin järjestämme asian kuntoon. Muistathan maksaa jäsenmaksusi, sillä muun muassa tämä Kuntatekniikka-lehti tulee vain jäsenmaksun suorittaneille. Lisäksi jäsenmaksun suorittanut saa hintaedun osallistuessaan Kuntatekniikan päiville.
Jäsenistö kiiruhtanut
ilmoittautumaan päiville
Kuntatekniikan päivien ilmoittautuminen avautui maaliskuun viimeise-
nä viikonloppuna. Jäsenistö oli valppaana, sillä ensimmäisten päivien
jälkeen oli jo nelisenkymmentä ilmoittautunutta. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla ilmoittautuneita olikin jo lähes sata. Tätä vauhtia teemme jälleen kävijämäärässä seminaariennätyksen.
Alustavasti seminaariin odotetaan noin kolmeasataa osanottajaa, joka on lähivuosina ollut normaalimäärä. Uskoisin, että Ouluun
saapuu taas suuri määrä kuntateknikoita – tai ainakin kannattaisi tulla – sillä järjestelyt ovat edenneet hyvin ja päivien ohjelma on taattua SKTY-laatua.
Perjantaiseksi Keynote-puhujaksi on lupautunut Raimo Sailas. On
syytä olettaa, että seminaariin osallistujien kansan- ja kuntatalouden
ymmärrys tulee laajenemaan oleellisesti. Eli seminaarissa kannattaa todellakin olla loppuun asti.
Ilmoittautumiset seminaariin sekä päivien oheistapahtumiin tapahtuvat netin kautta osoitteessa www.
kuntatekniikka.ﬁ. Ilmoittautuminen
kestää toukokuun 18. päivään. Hotellikiintiöt vapautuvat yleiseen käyttöön viimeistään 21.5.2014. Yleistietoa kaikista seminaaritapahtumis-
ta löytyy edellä mainituilta SKTY:n
nettisivuilta.
Tämänkertainen golfkilpailu pidetään Virpiniemen kentällä keskiviikkona 4.6.2014. Ilmoittautumiset
kilpailuun voi tehdä netin kautta samalla, kun ilmoittautuu päiville, tai
ottamalla yhteyttä Hannu Virtasaloon (hannu.virtasalo@icloud.com).
Lauantainen ”laivaretki” poikkeaa tänä vuonna hiukan totutusta,
sillä vesillä ei juuri ehditä olla, kun
määränpäänä on Hailuoto. Matka taittuu linja-autolla, mutta vesistöä toki ylitetään myös lautalla. Reissuun tulee mukaan oululaisia Hailuoto-oppaita, joiden avustuksella
tutustutaan saareen ja sen historiaan. Saaressa nautitaan myös rapsakka lounas.
Oulua odotellessa
MJyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikka 3/2014
23
O IFME:n Maailmankongressi pidetään vuoden
2015 kesäkuun alussa Rotoruassa, Uudessa-Seelannissa. SKTY:n jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua tuohon tilaisuuteen suunnitteilla olevalla
opinto- ja kongressimatkalla.
Kun SKTY otti vuoden 2012 IFME Maailmankongressin järjestämisvastuun, niin samalla se tarkoitti sitä, että yhdistyksemme ”joutui” puheenjohtajakierteeseen.
Aluksi yhdistyksemme silloinen pj. Matti-Pekka Rasilainen toimi IFME:n varapuheenjohtajana,
ja kun normaalin aikataulumme mukaisesti oma
puheenjohtajamme vaihtui, niin Jorma Vaskelainen otti vastaan tehtävän.
Vuonna 2009 Melbournessa Jormasta sitten
leivottiin koko IFME:n puheenjohtaja, ja tätä tehtävää hän hoiti mallikkaasti aina omaan vuoden
2012 Helsingin kongressiimme asti. Oman kongressimme jälkeen hän on sittemmin vielä ollut
IFME:ssä ”Past President”, eli käytännössä toiminut liittoutuman 2. varapuheenjohtajana.
Vuonna 2015 Rotoruassa SKTY:n IFME-puheenjohtaja-aika loppuu, ja tätä olemme menossa juhlistamaan. Yhdeksän vuotta kuntatekniikan
arvostetun maailmanjärjestön puheenjohtajatehtävissä ja huipulla ei ole ainakaan häpeäksi pienen
Suomen kuntatekniikanyhdistykselle!
Olen ollut yhteydessä matkatoimistoon, ja he
Kommuntekniska dagarna i Uleåborg
2015 IFME World Congress
on Municipal Engineering
”Sustainable Communities –
Sharing Knowledge”
Rotorua, New Zealand,
June 7-11, 2015
www.ifme2015.com
24
Kuntatekniikka 3/2014
Föreningens medlemsbrev kom hem i slutet av
mars, och i kuvertet fanns förutom information
om de Kommuntekniska dagarna också medlemsavgiftsblanketten.
Medlemsavgiften för i år är (endast) 30 euro, och genom att betala den, så är du då fortfarande med i föreningen, får denna tidning,
rabatt på både Kommuntekniska dagarna och
Höstdagarna mm.
Medlemsbrevet sändes ut med de uppgifter som fanns i medlemsregistret, så om du inte har fått brevet, så kan det bero på att adressuppgifterna är felaktiga – i så fall kan du kontakta vår nya verksamhetsledare Petri Koivula
för att korrigera dem.
Det är sedan slutet av mars möjligt att registrera sig till Dagarna, och intresset verkar vara stort, även i år, för efter bara några dagar så
hade redan över fyrtio personer gjort så.
Med denna takt kommer vi igen upp i samma mängd delegater som tidigare år – d.v.s. cirka 300 personer. Det, i och för sig, är inget under – dagarna ÄR högklassiga med bra presen-
Jyrki Vättö
SUUNNITTEILLA OPINTO- JA KON
tationer av experterna inom vår kommunteknik.
Fredagens Keynote är värd att nämnas;
Statssekreterare Raimo Sailas. Sailas presentation kommer säkert också att vara intressant,
men som sagt, det är de andra presentationerna också – jag lovar.
Anmäl dig till
Uleåborg dagarna
Du kan anmäla dej till de Kommuntekniska dagarna via nätet och adressen www.kuntatekniikka.ﬁ. Anmälningar tas emot tills 18 maj och
hotell kvoterna är öppna tills 21.5 – så det gäller att vara snabb, då får man också den inkvartering man själv önskar, och det är ju inte ens
fråga om det lönar sig att delta på Dagarna –
det är ju självklart att det gör det!
Den traditionella golftävlingen hålls onsdagen 4.6 i Virpiniemi. Anmälningar till den kan
göras via nätet, eller direkt till Hannu ”Hintu”
Virtasalo (hannu.virtasalo@icloud.com).
Lördagsutfärden i år är till Karlö. Så mycket
båtutﬂykt är det inte, men en bit med bussen
i en färja i alla fall. Angående utﬂykten, så ber
GRESSIMATKA IFME:N MAAILMANKONGRESSIIN
ovat nyt suunnittelemassa matkaa ehdotusteni pohjalta. Matkatoimisto on myös luvannut, että karkeita hintaja aikataulutietoa olisi
saatavilla Oulun päiviin
mennessä.
Käytännössä – koska kauas on todella pitkä matka, ja paljon
kauemmas kuin Rotorua alkaa Suomesta olla jo
vaikea mennä – matka etenisi muutamalla välipysähdyksellä.
Tämän takia suunnittelin, että ensimmäinen
pysähdys olisi Miamissa. USA:n yhdistykseen on
hyvät suhteet, joten siellä saadaan varmasti todella hyvä kuntatekninen ohjelma ja kaupunkiesittely aikaiseksi.
Seuraava stoppi olisi Santiagossa, missä ohjelmassa olisi kuntatekninen kiertoajelu. Tämän
Aucklandin satama-aluetta eteläisen
pallonpuoliskon korkeimman rakennuksen Sky Towerin sisäpuolelta kuvattuna.
Tornin näköalaikkunoiden ulkopuolella
(192 m) voi niin halutessaan joko kävellä
tornin ympäri (Sky Walk) tai jopa hypätä
alas (Sky Jump).
jag så mycket om ursäkt för min
dåliga allmänbildning.
Det är så, att jag hjälpte till med
det svenska i programbladet, och
då viste jag inte att Hailuoto hade
ett svenskt namn – och dessutom
skrev jag Hailuoto med ett J. Sen å
andra sidan så fanns där ett annat
skrivfel också, så... Hur som helst,
så antar och hoppas jag att det inte
ﬁnns väldigt många hajar i Bottenviken. Sorry Folks!
Ut och resa... Rotorua i
juni 2015?
Föreningen planerar att göra en
studieresa till IFME Världskongressen 2015 i Nya Zeeland. FKTF tog
ju emot ansvaret för att hålla 2012
Världskongressen i Helsingfors genom att träda in som viceordförande i IFME.
Matti-Pekka Rasilainen började som viceordförande och gen-
om att vi i FKTF böt ordförande från
början av 2009, så tog Jorma Vaskelainen över ansvaret och samma år i Melbourne, efter Världskongressen där, utnämndes han till
IFME:s ordförande. Jorma var ordförande ända till slutet av kongressen i Helsingfors, och efter det har
han fungerat som ”Past President”,
d.v.s. 2. viceordförande.
2015 tar vår ordförandesejour
slut i och med kongressen i Rotorua
– och dit tänkte vi åka. Vi planerar
som sagt att göra en resa dit, och
tills Årsdagarna i Uleåborg, så borde resebyrån jag har anlitat, komma fram med ett förslag – men i
princip skulle det gå till som så att...
Det är lång väg till andra sidan
av Jorden, och mycket längre från
Finland kan man inte komma, än
till Nya Zeeland och Rotorua. På
grund av detta så har jag preliminärt funderat ut färden som så, att
jälkeen matkustaisimme
Aucklandin kautta Rotoruaan.
Kongressin
jälkeen
matkustettaisiin
Hong
Kongin kautta Etelä-Koreaan. Soulista löytyy
myös sen verran paljon
tuttuja, että saisimme todennäköisesti aikaiseksi mielenkiintoisen kuntateknisen esittelyn. Matkan päätteeksi palaisimme Soulista sinivalkoisin siivin (Finnairilla) takaisin Helsinkiin.
Finnairin allianssin (One Worldin) kautta saisimme suhteellisen edulliset ja todella kätevät
yhteydet, ja nopeasti tarkastettuna pelkkä edestakainen matka Rotoruaan ei ole yhtään sen halvempi kuin suunnitelmissa oleva maapallonkierto. Ja onhan ohjelma näin tehden myös paljon
antoisampi ja mielenkiintoisempi.
Oulussa jaetaan tästäkin asiasta enemmän
tietoa, mutta henkisesti jäsenistö voisi jo varata kalentereistaan aikaa kesäkuun alkupuolelle
2015 – ja siirtää tämän henkisen ajattelun käytännöksi sitten ensi vuoden kesällä.
Palataan asiaan
MD-H. Långström
vi skulle ha ett första stopp i Miami, där vi skulle ha ett tekniskt program.
Undertecknad har goda förbindelser med den Amerikanska föreningen, så det torde inte vara något större problem med det. Efter
det skulle nästa stop vara i Santiago där vi skulle ha en guidad kommunteknisk utfärd.
Från Chile skulle vi åka vidare
via Auckland till Rotorua var kongressen äger rum. Efter kongressen
skulle vi då ta oss via Hong Kong
till Soul.
I Korea torde jag också ha kontakter, som kunde ordna med ett
intressant kommuntekniskt program där, och efter det ”med blåvita vingar” (Finnair) hem igen.
Som sagt, så är det här på planeringsnivå än så länge och om det
blir av, så kommer jag ut med detaljerat program, tidtabell och pri-
ser senare i år.
Om (när?) vi ordnar resan, så
blir det lika dyrt att ﬂyga fram och
tillbaka som att göra det Jorden
runt, och med Finnairs alliansbolag
One World, så skulle det bli både
förmånligt och praktiskt – så det är
det vi siktar in oss på. Resan skulle
räcka inalles i en och en halv vecka.
Någonting att fundera på?
När vi gjorde resan till Australien
2009, så var det möjlig för våra kolleger från resten av Norden att ta
del också, och en grupp från både
Sverige och Norge hakade på – och
samma gäller med den här resan;
folk från Danmark, Estland, Island,
Norge och Sverige (i alfabetisk order) är välkomna att ta del i resan,
om de så vill.
MDan-H.
Långström
”utrikesministern”
förening
Kuntatekniikka 3/2014
25
Kuntatekniikan päivillä kuulet uusimmat kuntatalouden mahdollisuudet
ja madonluvut itsensä Raimo Sailaksen kertomana!
KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2014
Oulussa 5.–7.6.
Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät
OHJELMA
Torstai 5.6.2014 Finnkino Plaza, Torikatu 32
8:30
Ilmoittautuminen, Finnkino Plaza, Sali 1
11:45
Vuoden Kuntatekniikan Saavutus -palkinnon jako
10:00
Juhlapäivien avaus, SKTY:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen
12:10
SKTY:n vuosikokous ja julkilausuma
10:10
Oulun kaupungin tervehdys, yhdyskuntajohtaja Pekka Vuononvirta
12:50
Ryhmäkuva
10:30
Oulun ajankohtaiset hankkeet ja Hiukkavaara,
asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen, kaavoitusarkkitehti
Leena Kallioniemi, projektipäällikkö Ari Saine
13:00
Lounas, hotelli-ravintola Lasaretti, Kasarmintie 13
14:30–
16:00
Oulun kuntatekniikan kiertoajelut
(lähtö Lasaretin edestä, kiertoajelut päättyvät Finnkino Plazaan)
11:30
Tauko ja tutustuminen mininäyttelyyn
Perjantai 6.6.2014 Finnkino Plaza, Torikatu 32
Sali 1 – Elinympäristön tekijät
Sali 2 – Laatu ja tehokkuus
9:00
9:00
Taide osana Vantaan julkisten ulkotilojen suunnitteluprosessia,
Hanna Keskinen, Vantaa
Viides vallankumous liikenteessä – uusi tiekartta liikennesuunnitteluun,
Jussi Sauna-aho, Vemosim Oy
9:30
Sillat kaupunkikuvan rakentajina, Antti Karjalainen, WSP Finland Oy
9:30
LED-mainostaulujen uusi lupaohje, Jani Karjalainen, Sito Oy
10:00
Espoon palkittu puistojen ja katuympäristön laatutaso – suunnittelun
periaatteet ja ohjeet, Pirjo Siren, Espoo
10:00
Infraomaisuuden toiminnallisuus katuympäristön kuljetustarpeissa,
Kaisu Laitinen, Ramboll Finland Oy
10:30
TAUKO
10:45
Tampereen keskustan katutilaohje – kohti kävelykaupunkia,
Arto Kaituri, WSP Finland Oy
10:45
Espoon liikenneturvallisuus erittäin korkealla tasolla Suomessa,
miksi ja miten toimintaa on kehitetty toimintamallina ja hankkeina?
Tuomo Saarinen, Espoo
11:15
Oulun Kivisydän -hanke,
Jukka Isoherranen, Oulu
11:15
Elinkaarilaskennasta omaisuuden hallintaan,
Jyrki Paavilainen, Ramboll Finland Oy
11:45
LOUNAS
12:45
Design manual,
Pia Salmi, WSP Finland Oy
12:45
Korjausvelan laskentahanke osa II ja ylläpidon kustannusvertailut,
Janne Rantanen, Rapal Oy
13:10
Aluerakentamisen riskienhallinta,
Loviisa Norokorpi, Ramboll Finland Oy
13:10
Opus – Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi,
Teemu Surakka, Aalto-yliopisto
Opus-pilotti: Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen tuotteistus.
Mari Helin, Turku
13:35
Valaistus laadukkaan elinympäristön tekijänä,
Leena Kaanaa, Sito Oy
13:35
Opus-pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus,
Markku Mäkitalo, Pori
Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannus-vertailujärjestelmä,
Ville Niukko, Kuntamaisema Oy
14:00
KAHVITAUKO
14:15
KEYNOTE-PUHEENVUORO Raimo Sailas
15:00
Pyöräilyä halutaan edistää – miten tehdä se tehokkaammin?,
Minna Raatikka, WSP Finland Oy
15:00
Rakennusurakan kilpailuttaminen muulla kuin hinnalla – tilaajan
kokemuksia, Sami Hietakangas, Oulu
15:20
Hiilinielut ja maankäyttömuutosten kasvihuonekaasupäästöt,
Riina Känkänen, Ramboll Finland Oy
15:20
Ylläpidon laadunhallinnan uusi aika,
Pekka Isoniemi, Helsinki
15:40
Taiteen prosenttiperiaate ja taide rakennushankkeessa,
Ulla-Kirsti Junttila, Sito Oy
15:40
Energiatehokas katuvalaistus,
Jari Säkkinen, Oulun Energia
16:00
Suunnittelijan käyttökokemuksia eurooppalaisten asemaympäristöjen
esteettömyydestä, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy
16:00
Kuntatekniikan uudistettavista toteutusmalleista,
Jari Kaukonen, WSP Finland Oy
Ilmoittaudu verkossa www.kuntatekniikka.ﬁ ja maksa osallistumismaksusi
19.5.2014 mennessä yhdistyksen tilille FI11 8000 1800 0952 35.
Muista myös varata tarvitsemasi majoitus ajoissa, sillä SKTY:n majoituskiintiöt hotelleista hupenevat nopeasti.
26
Kuntatekniikka 3/2014
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.ﬁ
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Timo Paavilainen
YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki
puh. 0400 569 106
timo.paavilainen@yit.ﬁ
Muut jäsenet
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.ﬁ
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.ﬁ
Kevään jäljiltä mökin piha piti haravoida lehdistä. Tekniikan mies kävi kaupassa ja teki sen apulaitteilla.
Kevään korvilla tarkalla korvalla
O Kevät on tänä vuonna aikaisemmassa kuin vuosiin. Ensimmäiset joutsenet ja kurjet ovat liihotelleet Suomeen ja etsivät vimmatusti
paikkaa, jossa kasvattaa tämän kesän poikueet.
Kesämökkikausikin on sitten
avattu. Naapuri avasi omansa jo helmikuun alussa, syyksi kertoi: ”kun ei
talvea ollutkaan”. Perjantai-illan ajo
Helsingistä Kärkisiin on koettelemus
aina Heinolaan saakka, jonossa kun
pitää löytää oma paikkansa.
Mökkisaunan lämmetessä kuun-
telin laiturilla keväisen jään sinfoniaa, joka muistuttaa valaiden ääntelyä ja murtuvan levyn kirkunaa. Hämärtyvässä illassa järveltä kuuluvaan
matalaan, bassomaiseen ääneen liittyy mystiikkaa, joka herättää vaistot
pintaan. Pelottavaa jopa. Ei ihme,
että esi-isämme kunnioittivat luontoa aivan eri tavoin kuin nykyaikana teemme. Muotoaan muuttava
jää antaa todellisen konsertin, jonka kuuntelu keskellä hiljaisuutta palauttaa mieliin pienuutemme ympäristöön verrattuna.
Kaiken kauniin ja pelottavan lisäksi mieleen hiipi ajatuksia, kuinka
paljon voisimmekaan saada energiaa käyttöön, kun pystyisimme hyödyntämään olomuodon muutoksissa vapautuvan energian. Miten
paljon voisimme säästää, kun osaisimme luonnonmukaisesti rakentaa
tiestön ja kiinteistömme.
Näitä miettiessä voi valmistautua
kesään.
MPete
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.ﬁ
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.ﬁ
Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki,
Maankäyttö,
PL 233, 40101 Jyväskylä,
puh. 050 583 2538
juha.kantanen@jkl.ﬁ
Henry Westlin, Vantaan kaupunki,
Kuntatekniikan keskus,
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 2427
henry.westlin@vantaa.ﬁ
Toimiston kertomaa
OMaaliskuu meni, ja samalla lähes
yhdeksänsataa jäsenmaksua lähti
ympäri Suomen. Osa on palautunut takaisin tuntemattomien osoitteiden takia. Muista siis lähettää
myös SKTY:lle osoitteenmuutos,
kun sellainen on ajankohtainen.
Moni on lähestynyt myös sähköpostilla ja puhelimitse jäsenmaksun takia. Löysimme nimittäin jäseniä, jotka ovat eronneet jo vuosia sitten, eivätkä ole maksaneet jäsenmaksuakaan. Lehti on kyllä tul-
lut, mikä on ollut ihmetyksen aihe.
Muistakaa ilmoittaa myös siirtymisestä eläkkeelle, sillä muuten
lähetämme normaalin laskun, kuten jotkut ovat huomanneet. Jäsenmaksun maksuaika on nyt huhtikuussa, joten muista maksaa se.
Uusi kirjanpito-ohjelmamme lähettää karhukirjeen lähes automaattisesti.
Huhtikuu tulee olemaan työntäyteinen Oulun Kuntatekniikan
päivien valmistelujen kanssa. Olet-
han muistanut ilmoittautua ja maksanut maksut? Hotellipaikat riittävät nopeimmille, ja kesäkuussa
myydään sitten jo ”ei ole” -huoneversioita. Meillä on seminaarissa erinomainen ohjelma, ja iltaohjelma on jo perinteisestikin laadukkaaksi todettu.
Näytteilleasettajille on varattu tilat ja pöydät torstaille ja perjantaille. Nyt on hyvä mahdollisuus saada alan suoria kontakteja palveluille
ja tuotteille, sillä paikalla tulee ole-
maan noin 300 tekniikan ostajaa.
Paikkojen markkinointi on jo käynnistynyt ja kiihtyy koko kevään.
Elämä ei ole pelkkää työtä, ja pitää muistaa levätä ja viettää aikaa
rakkaimpien kanssa. Itse suuntaan
useasti tulevana kesänä Päijänteen
rantaan saunomaan ja Muurameen
golﬁa pelaamaan. Pistä sähköpostia, niin pelataan kierros ja rupatellaan kuntatekniikasta.
MPete
Kuntatekniikka 3/2014
27
Uimahallirakentamisessa
kasvavaa kiinnostusta laatuun
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Uimahalli- ja kylpylätekninen
yhdistys ry
PL 250
00101 HELSINKI
Internet: www.ukty.ﬁ
s-posti: ukty@ukty.ﬁ
Yhdistyksen puheenjohtaja
O Kuluneen talven ja alkukevään
aikana on yhdistykseemme tullut
muutamilta uimahallihanketta aloittelevilta kyselyjä oikean tiedon saamiseksi uimahallin
laadukkaan peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisessa. On ilahduttavaa havaita,
että kiinnostus laadukkaaseen rakentamiseen on kasvamassa, viimeinkin.
Kaikkien uima- Jukka Maja luovutti Pertti Kärpäselle kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinhalli- ja kylpylära- mäen myöntämän Liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin yhdistyksen
vuosikokouksessa Turussa.
kentamiseen ryhtyvien kannattaa
Vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohmuistaa, että yhdistyksemme auttaa mielellään jo heti al- tajaksi Jukka Maja. Hallitukseen valittiin Jukka Vienokuvaiheessa, ja meillä onkin uimahallirakentamisen usei- nen, Tapani Lahti, Paula Liinamaa, Heikki Immonen
den eri osa-alueiden ammattilaisia käytettävissä.
ja Timo Erkkilä. Varajäseniksi valittiin Martti Matsinen
Myös rakennusurakoitsijat ja suunnittelijat, jotka ja Veikko Kuurne. Toiminnantarkastajaksi valittiin Keiovat mukana uimahallirakentamisessa, ovat ottaneet jo Alastalo ja hänen varamiehekseen Jaakko Haapayhteyttä ja ilmaisseet tarpeensa ja kiinnostuksensa lisä- la. Vuosikokous päätti myöntää ainaisjäsenyyden Pertti
tiedon hankkimiseksi. Kaikki edellä mainitun kaltaiset Kärpäselle ja Mikko O. Aaltoselle.
viestit ovat merkki oikeansuuntaisesta kehityksestä, joka
otetaan ilolla vastaan.
Tapio Ala-Peijari on poissa
Jukka Maja
Uimahalli- ja kylpyläalan kehittäminen
jukka.maja@ukty.ﬁ
Yhdistyksemme pyrkimys on tukea koko uimahalli- ja
kylpyläalan kehittämistä ja laadun parantamista. Varsinkin rakentamisen ja materiaalien laatu, energian ja kustannusten säästö sekä yleinen siisteys ovat alueita, joilla
voidaan saada paljonkin hyvää aikaan.
Pyydämmekin kaikkia osallistumaan talkoisiin, laittamaan ennakkoluulottomasti viestiä ja kertomaan mahdollisia kehitysehdotuksia tai mitä ehkä tulisi korjata tai
muuttaa. Otamme asioita esille ja viemme niitä mahdollisuuksien mukaan eteenpäin.
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@ukty.ﬁ
puh. 044 502 0120
Yhdistyksemme sihteerinä ja hallituksen jäsenenä 20
vuotta toiminut Tapio Ala-Peijari menehtyi 15.3.2014.
Jäämme kaipaamaan Tapiota, ei vain yhdistyksen sihteerinä vaan myös hyvänä ystävänämme joka oli aina valmis
auttamaan ja neuvomaan.
Uimahalli-kylpyläpäivät
Seuraavien Valtakunnallisten Uimahalli-kylpyläpäivien
2015 valmistelut ovat käynnistymässä. Päivät ovat 3.–
5.2.2015. Kannattaa nyt jo merkitä aika kalenteriin.
Kannattaa myös seurata yhdistyksemme kotisivuille tulevia ilmoituksia tapahtumista.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Turussa
Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin tänä vuonna Turussa Impivaaran uimahallissa 28. Maaliskuuta. Osanottajia oli 16. Ennen vuosikokouksen alkua Oskari Nummi esitteli Impivaaran uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanketta yhdistyksen hallitukselle.
Vuosikokouksen aluksi puheenjohtaja Jukka Maja
luovutti kunniapuheenjohtaja Pertti Kärpäselle kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen 26.2.2014
myöntämän Liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin. Koko yhdistys onnittelee Perttiä tästä huomionosoituksesta.
28
Kuntatekniikka 3/2014
Toivotan hyvää kevättä kaikille.
MJukka
Maja
puheenjohtaja
O Tapio Ala-Peijari menehtyi 65-vuotiaana nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana 15.3.2014 Espoon
Puolarmetsän sairaalassa. Tapion nopea lähtö tuli suurena järkytyksenä ennen kaikkea hänen perheelleen, mutta myös hänen laajalle ystäväpiirilleen, työtovereilleen ja
vesilaitosalan toimijoille.
Tapio oli laajalti alalla arvostettu Vesimies. Hän valmistui Helsingin teknisen korkeakoulun kemian osastolta diplomi-insinööriksi vuonna 1973 ja aloitti työuransa
nuorempana assistenttina yliopiston kemian laitoksella.
Jo vuonna 1974 hän siirtyi yksityiselle sektorille tehden
pitkän uran Vesihydro Oy:n (sittemmin Ramboll Finland
Oy) palveluksessa. Viimeiset 8,5 vuotta hän toimi Pöyry
Finland Oy:ssä.
Tapio ehti toimia vesilaitosten ja uimahallien vedenkäsittelyn suunnittelu- ja projektinjohtotehtävissä liki 40
vuoden ajan. Hän kehitti ja sovelsi erityisesti Suomen
olosuhteisiin sopivia vedenkäsittelyn tehostettuja menetelmiä, ja häntä pidettiin eräänä alansa ehdottomana
johtavana asiantuntijana. Ansioistaan hänelle myönnettiin vuonna 2009 Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kultainen ansiomerkki nro 98. Perusteluissa mainitaan muun
muassa hänen ansionsa otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen ja UV-desinﬁoinnin kehittämisessä sekä alan oppaiden laatimisessa.
Tapion työelämän ansiot ja saavutukset olivat mittavat. Mutta pelkästään niiden luetteleminen ei toisi esiin
hänestä kaikkea merkittävää. Työelämässä häntä luonnehti ammattitaidon ja kokemuksen tuoman vankan
osaamisen ohella myös hänen avuliaisuutensa, rauhalli-
suutensa, huumorintajunsa, kyky kuunnella ja jakaa tietoa. Näitä kultaisia ominaisuuksia voi kokea enää harvoin nykyisessä kiireen leimaamassa työelämässä.
Tapio oli erityisen mukava ja helposti lähestyttävä työtoveri, jolla riitti aina aikaa opastaa ja neuvoa meitä kokemattomampia ja nuorempia suunnittelijoita. Siksi hän
oli myös suosittu luennoitsija vesihuolto- ja uimalaitosalalla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vesihuoltoala jää kaipaamaan hänen osaamistaan ja valtavaa kokemustaan.
Työn ohessa ja sen ulkopuolella Tapiolla riitti aikaa aktiiviseen yhdistystoimintaan. Tapio toimi 20 vuotta Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen (UKTY) sihteerinä ja
hallituksen jäsenenä. Hän koki UKTY:n työn omakseen ja
oli innolla kehittämässä sen toimintaa.
Espoo oli pitkään Tapion kotikaupunki. Kotipaikkansa hyväksi hän toimi Jupperin Omakotiyhdistyksen jäsenenä ja johtokunnassa sekä Pro Espoonjoki ry:n jäsenenä sen perustamisesta saakka ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001–2006. Yhdistyksissä häntä arvostetaan edelleen siitä merkittävästä panostuksesta, jonka
hän omalla asiantuntemuksellaan toi toimintaan. Mielenkiinnon aiheet liittyivät ympäristöön – erityisesti vesistöjen suojeluun, maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen.
Ei suotu Tapiolle aikaa viettää vaimonsa kanssa hyvin ansaittuja eläkepäiviä Jämijärvelle vastavalmistuneella kesäasunnolla. Suuri Vesimies on poissa.
MJukka
In Memoriam
ScanStock Photo
Tapio Ala-Peijari 1948–2014
Ikäheimo ja Tapion muut työtoverit
Kuntatekniikka 3/2014
29
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.ﬁ
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
markku.ala-kihnia@hsy.ﬁ
www.kuntienputkimestarit.ﬁ
30
Kuntatekniikka 3/2014
Hallitus suunnnittelemassa Oulun koulutuspäiviä.
Vesihuollon kehittämispäivät
ettemme ole tietoisia toistemme kehiO Maaliskuun koulutusristeily tehtiin
tystöistä.
Tukholmaan. Maihin emme tänäkään
Perinteisten syksyn koulutus- ja neuvuonna menneet, vaan keskityimme itvottelupäivien konsepti muuttuu hiese asiaan. Luentosali oli koko matkan
man. Varaamme keskiviikkoaamupäiajan täynnä aktiivisesti keskustellutta jävän Ouluun saapumisille, mutta jo iltasenistöä.
päivällä alkaa virallinen ohjelma. VesiEnsimmäistä kertaa jouduin puheenhuollon ammattinäyttely alkaa samaan
johtajana oikeasti johtamaan puhetta –
aikaan, ja iltapäivällä on viralliset näytteja siis hyvässä mielessä. Keskusteluita oli
lyn avajaiset. Näyttelyyn kutsutaan alan
pakko keskeyttää ajankäytöllisistä syistä.
suunnittelijoita, urakoitsijoita sekä tilaaVieraamme olivat yllättyneitä koulutus- Budapestissa kaivon kansijien edustajia Oulun alueelta.
päivien luonteesta – ne eivät ole luento- kin voi olla kaunis.
Torstai on täyttä asiaa sekä luentosaja vaan aitoja alustettuja keskusteluita.
Monet osallistujat kiittivät keskusteluita ja niiden ko- lissa että näyttelytilassa. Maaliskuun päivillä testasimme
kemuspohjaista opastavaa tyyliä. Olemme mielestäni jäl- ammattiluentoja ja totesimme ne toimiviksi. Konseptia
leen löytäneet yhdistyksen alkuperäisen ideologian ja jatketaan Oulussa, ja yhdistyksen hallitus lähettää näinä
päivinä yhdistyksen yhteistyökumppaneille esitelmäaihehengen.
Keskusteluiden huono puoli on siinä, ettei niistä hel- pyyntöjä Oulun päiville. Hallitus valitsee tarjotuista esiposti saa luontevaa yhteenvetoa. Keskustelut antavat telmistä parhaat kolme Oulussa esitettäviksi. Perjantaina
paljon läsnäolijoille, poissaolijoille niistä ei perinteistä on työmaakäynti Oulun Kallioparkkiin.
Oulun koulutuspäivien ilmoittautuminen pyritään
koostetta saa.
Yritämme saada niistä aikaan sellaisen yhteenvedon, käynnistämään jo toukokuussa. Seuratkaa siis tarkkaan
että se toimii muistin virkistäjänä läsnä olleille, muil- yhdistyksen nettisivuja! Yhdistys on varannut muutamia
le houkuttimina tuleviin tilaisuuksiimme. Pyrimme saa- edullisia lentolippuja Helsinki–Oulu-välille. Liput menevät nopeimmille ilmoittautujille, olkaa siis tarkkoina!
maan yhteenvedot nettisivuillemme pikimmiten.
Syksyn koulutus- ja neuvottelupäivät Oulussa
Harmaa talous rakennustyömailla
Hallitus piti 9.–13.4. perinteisen retriittinsä, jossa jälleen
suunniteltiin syksyn koulutus- ja neuvottelupäivien ohjelmaa. Ohjelma saatiin viimeistelyä vaille valmiiksi, kustannusarvio laadittua ja yksityiskohdista sovittua.
Syksyn päivillä 24.–26.9. on kolme painopistettä. Viranomaiskatsaus valottaa muun muassa Kiinteistö–WSPtilannetta sekä vesihuollon erityistilanteita. Paneelikeskustelutilaisuudessa pureudumme tarkemmin kuulijoita
askarruttaviin ongelmiin ja annamme panelisteille arvokasta kokemustietoa. Paneeliin keräämme pätevöityneitä alan asiantuntijoita sekä vaikuttajia.
Kuulemme myös vesilaitoskäyttäjien esittelyitä heillä
käytössä olevista vesihuollon tietojärjestelmistä – järjestelmistä, joiden on tarkoitus helpottaa työtämme. Useat
vesilaitokset ovat viime vuosina kehittäneet erilaisia toimintajärjestelmiä ja -ohjelmia, mutta keskinäistä kehitystyötä ei juuri ole ollut. Tämä on pitkälti johtunut siitä,
Hallituksen retriitissä keskusteltiin pitkään huolestuttavista tiedoista, joita on kuulunut useilta työmailta. Veronumeron pakollisuudella saatiin minimipalkkaongelma korjattua, mutta viestien mukaan harmaan talouden
pyörittäjät ovat löytäneet uuden keinon.
Etenkin naapurimaiden työntekijät saavat lain vaatiman minimipalkan. Palkanmaksupäivänä he joutuvat
kuitenkin nostamaan suurimman osan palkastaan ja palauttamaan sen työmaan harmaan talouden työnjohdolle. Mikäli et palauta rahoja, työsi päättyy. Toivomme, että viranomaiset tarkastavat, pitävätkö nämä huolestuttavat tiedot paikkansa.
Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi,
MSami Sillstén
Kuntien Putkimestarit ry, puheenjohtaja
pakina
Parempi ennen
N
sia. Ihme, etteivät oikeusviranomaiset ole puuttuneet tähän,
kun tuntuu, että ottavat kantaa kummallisempiinkin asioihin.
Totta kai uudistuksia tarvitaan,
muutenhan ihmiset eläisivät
edelleen keräilytaloudessa Afrikan savannilla. Toisaalta maapallon kannalta olisi ehkä parempikin, jos ihmiset olisivat jääneet
tuolle kehitysasteelle.
Menneiden muistaminen antaa perspektiiviä, on hyvä tietää, mistä on tultu, kun suunnitellaan, minne ollaan menossa. Kokemuksen avulla voidaan
myös välttää tekemästä samoja virheitä uudelleen. Kriittinen
suhtautuminen uudistuksiin ei
ole samaa kuin niiden vastustaminen.
Paljon tehdään turhia uudistuksia. Nyky-yhteiskunnassa moni hakee olemassaolonsa oikeutusta keksimällä itsetarkoituksellisia uudistuksia. Myös markkinatalous teettää joskus hoopoja
asioita muka kehityksen nimissä.
uoremmat arvostelevat
naureskellen meitä vanhempia, kun aina muistelemme
menneitä. Ei pitäisi irvailla, arvostelijoiden oma logiikka ontuu, eihän ihminen voi muistella
kuin menneitä. Tulevia asioita ei
voi muistella, tulevaisuutta ennustetaan.
Tosin ennustaminen on vaikeata, erityisesti juuri tulevaisuuden ennustaminen, totesi jo
Suomen entinen ulkoministeri.
Myös muisteleminen voi olla vaikeata, monasti väitetään, että
väärin muisteltu. Asiaa on syytä
tarkastella lähemmin.
Me vanhat kävyt muistamme
usein, että ennen asiat olivat paremmin. Kesät olivat kauniimpia, uimavedet lämpimämpiä,
mansikat makeampia, omanikäiset naiset nuorempia, limupullot
lasia eikä lötköä muovia, eivätkä housutkaan kiristäneet vyötäröltä. Toisin kuin nyt autot olivat
persoonallisen näköisiä. Nythän
omaa kulkupeliä ei löydä kauppakeskuksen parkkihallista, jos
sattumalta on unohtanut auton
rekisterinumeron.
Moneen perheeseen hankittiin ensimmäinen auto 1950-luvulla. Autoilu antoi upean vapauden tunteen, kun ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä liikenteen
ympäristöhaitoista, koska niitä
ei silloin tiedostettu. Avotulen
loimotusta oli mukava katsella
kaunis tyttö kainalossa. Takkaan
ja kiukaaseen saattoi hyvällä
omatunnolla laittaa tulen alhaalta sytyttämällä, koska savun mukana ilmaan pääsevien pienhiukkasten vaaroista ei tiedetty.
Ihmiset etsivät
yhtä totuutta
Palataan aiheeseen muistojen
paikkansapitävyys. Tutkijat ja erikoistutkijat yrittävät kylmien tosiseikkojen ja numeroiden avulla osoittaa, että vanhoja aikoja
kaiholla kaipaavat ovat väärässä. Kummat sitten ovat oikeassa, kun muistelijoiden mielikuvat ovat niin vahvoja? Avainsana
on mielikuva. Muistot ovat
useimmiten mielikuvia
tai mielipiteitä, jotka kummatkin
perustuvat tunteeseen.
Ihmisen tunteet ovat hyvin
henkilökohtainen asia. Jos joku
väittää tuntevansa jollain tavoin,
niin paha sitä on toisen sanoa, että et sinä niin tunne. Jos jollakin
on mielipide jostain asiasta, niin
se on hänen mielipiteenään oikea. Tässä kinastelussa pitää ymmärtää, että väitetty entisaikojen
paremmuus on suhteellista. Muistikuvissa asiat olivat sen hetkisen
tietämyksen valossa paremmin.
Ehkä hieman yllättäen oikeassa olemisen ristiriitaan voidaan
hakea analogista ratkaisua fysiikan ja tähtitieteen alalta. Aikanaan oltiin sitä mieltä, että
meitä ympäröivä todellisuus on
kolmiulotteinen. Sitten keksittiin, että aika on neljäs ulottuvuus. Nyt fyysikot ja tähtitieteilijät sanovat, että maailmankaikkeudessa voi olla vielä enemmän
ulottuvuuksia, niitä voi olla jopa
yksitoista.
Me ihmiset olemme aika rajoittuneita. Etsimme asioihin aina yhtä totuutta. Mitä jos voisimme todeta, että ulottuvuuksien tapaan, tässä menneisyyden
muistamisessakin on useampia
tasavertaisia totuuksia?
Usean hyväksytyn totuuden
periaatetta pitäisi soveltaa myös
muihin ristiriitoihin. Sen käyttöä
voitaisiin laajentaa yksilötasolta
poliittisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Näin ehkä vältyttäisiin nykyisiltä brutaaleilta tavoilta ratkaista erimielisyyksiä.
M Eero Hiltunen
Kirjoittaja on
eläkkeellä ja siirtää
vastuun lukijalle.
k Ph
ot
Scan
Stoc
Välillä tuntuu, että meihin haikailijoihin kohdistuu henkistä väkivaltaa tai vähintään kiusaamista, kun väitetään, että olemme
muistoinemme uudistusvastai-
o
Muistaminen antaa
perspektiiviä
Kuntatekniikka 3/2014
31
Saasteeton, kohtuuhintainen ja tehokas
Raitiovaunun menestystarina
Kalifornian kaupunkien pikaraitioteiden kehitys osoittaa, että Suomessakin olisi kannattanut satsata
pääkaupunkiseudun kevyeen raideliikenteeseen jo 20 vuotta sitten. Vieläkään ei ole liian myöhäistä.
Davy Beilinson
Suunnittelupäällikkö
Espoon kaupunki
M
OORaideliikenteemme kehityk-
Metro todettiin
epätaloudelliseksi
Monessa USA:n kaupungissa
oli mittavat raitiovaunuverkos32
Kuntatekniikka 3/2014
Davy Beilinson
selle on ollut haitallista, että pääkaupunkiseudun merkittävimmät joukkoliikenteen mielipidevaikuttajat ja päättäjät eivät ole
arvostaneet raitiovaunua – saasteetonta, kohtuuhintaista, mutta
tehokasta joukkoliikennemuotoa.
Jos pääkaupunkiseudulla olisi
1990-luvun alussa tehty toisenlaisia päätöksiä raideliikenteen kehittämisen päälinjoista, käytössä olisi varmaankin noin 50–80
kilometrin verkosto nykyaikaista pikaraitiotietä. Tämä tarkoittaa suunnilleen kahta tai kolmea
Raide-Jokeria.
Tällainen kehitys on tapahtunut niissä USA:n ja Euroopan
kaupungeissa, jotka aikanaan valitsivat light railin raideliikennemuodokseen. Light rail sopi erinomaisen hyvin pääkaupunkiseudun maankäyttöön ja asukastiheyteen sekä käytettävissä oleviin joukkoliikenteen investointimäärärahoihin 1990-luvun alussa, jolloin tutustuin ensimmäistä
kertaa eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin light rail -järjestelmiin
– ja sopii edelleen.
Vuonna 1991 Liikennesuunnittelun seura järjesti opintomatkan USA:n länsirannikon light
rail -kaupunkeihin. Olin itse matkanjohtajana tuolla matkalla, ja
myöhemmin 1990-luvulla seurasin light railin kehitystä USA:ssa
enemmänkin. Keväällä 2014 kävin uudelleen tutustumassa kehitykseen Kaliforniassa.
San Diegon keskustassa light rail kulkee useammankin talon läpi.
LIIKENNE JA VÄYLÄT
Ensimmäiset linjat
vaativat kädenvääntöä
Usein ensimmäinen light rail
-linja saatiin työn alle isomman
tai pienemmän poliittisen kädenväännön jälkeen. Mutta kun ensimmäinen linja oli saatu käyttöön ja sen kokemukset ihmisten tietoon, asukkaat vaativat
lisälinjoja ja linjan jatkeita nopeaan tahtiin.
Ja näitä myös on rakennettu.
Linjat ja laajennukset on USA:ssa
usein rahoitettu kansanäänestysten perusteella joko 0,5 prosentin
liikevaihtoveron tai polttoaineveron korotuksella, joka on korvamerkitty light railin käyttöön.
Kaikki Kalifornian light rail
-kaupungit, joihin 1990-luvun
alussa tutustuin, ovat laajentaneet
verkostojaan ja saaneet huomattavasti lisää matkustajia. Vuodesta
1994 verkostojen kokonaispituus
on kasvanut yli kaksinkertaiseksi
ja matkustajien määrä yli kolminkertaiseksi. Valittuun ratkaisuun
ollaan ymmärrettävästi tyytyväisiä.
San Diegon uusinta kalustoa asemalla.
Davy Beilinson
tot vielä toisen maailmansodan
jälkeen. Ne kuitenkin poistettiin
käytöstä pääosin henkilöautoistumisen myötä.
Myöhemmin, mittavien ruuhkien takia, joukkoliikennettä
alettiin taas kehittää, mutta tällöin usein kalliilla metroratkaisuilla. Pian kuitenkin todettiin,
että metron avulla ei voida taloudellisesti rakentaa laajaa raideliikenneverkostoa.
Niinpä 1970- ja 1980-luvuilla alettiin uudestaan suunnitella
raitiovaunuverkostoja. Liikennevaloteknologian kehittyessä kyettiin nykyaikaisella raitiovaunulla, light raililla, liikkumaan maan
pinnalla siten, että pysähdytään
vain pysäkeillä metron tapaan.
USA:n länsirannikolle rakennettiin 1980-luvulla nykyaikaiset
light rail -linjat Portlandiin, Sacramentoon, Santa Claraan, San
Diegoon ja Los Angelesiin.
Davy Beilinson
jatkuu Kaliforniassa
San Diegon light rail -verkostossa on mäkisen maaston vuoksi yksi maanalainen asema.
San Diegon asemat
pääosin maan tasossa
Tyynen valtameren rannalla,
Meksikon rajan läheisyydessä
sijaitsevan San Diegon alueella
asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä
ja Suur-San Diegon alueella noin
kolme miljoonaa ihmistä.
San Diegon ensimmäinen linja, keskustasta Meksikon rajalle
San Ysidroon, avattiin vuonna
1981. Tämän jälkeen on uusia
linjoja ja jatkeita rakennettu ko-
ko ajan. Tällä hetkellä San Diegon
86,1 kilometrin light rail -verkosto koostuu kolmesta linjasta, jotka palvelevat 53:a asemaa.
Vuonna 2013 San Diegon
light rail kuljetti keskimäärin
Kuntatekniikka 3/2014
33
Davy Beilinson
Siemensin uusi P2000 -vaunu Los Angelesin Expo Linella.
P
lla

or
e
P
lM
ar
P
M
em
or
La ial
Pa
ke
rk
P
Al
le
n
Si
er
ra
M
ad
re
Vi
llm
Fi
ly
P South Pasadena

Ho
l
PASADENA
PASA
Ho
l
Highland Park
Southwest Museum
Ct
r
P Heritage Sq

al
Vermont/Sunset
P
M
on
te
lS
ta
El
Ca
ic
r
a
nt
P
At
la
c
av
vi
ar
n
so
P
au
P
s
ce
Sl
en
er
To
w
at
ts
on
e
Fl
st
/W
re
Fi
St
P
h
oo
ac
br
ow
g
W
ill
n
Lo
Bl
P

d
oo
Be
Bl
P

k
P
ew
k
La
al
w
or
N
Ar
Co
te
m
lA
si
pt
m
on
w
o a P
P
P
NORWALK
Metro Rail lines and stations
Red Line
Purple Line
Blue Line
De
Green Line
Gold Line
Expo Line
Metro Liner lines and stations
dl
o
Orange Line
y
Silver Line
Street stop
Co
as
t
Hw
St
P
W
ar
ow
Transfers
St
W
ill
Regional Rail
ah
e
im
Pa
ci
fic
HARBOR
GATEWAY
k
rd
10
3
P
y
P
al
on
Av
P
ra
SOUTH BAY
Ro
s
ec
P Redo

edondo Beach
Tr Ha
an rb
si or
tC G
en at
te ew
r a
P y
P Douglas

glas
Ci
n
no
Ve
r
Riverside Line
or
P
es
ch
an
M
Fw
or
rb
Ha
ns

Ve
r
A mo
th nt
P en /
s
Ha
w
Le th
nn or
ox ne /
P
P

Mariposa
sa
P El Seg

Segundo
LA
st
Ea
n
Sa
W
as
hi
ng
to
n
/
St
US 37
C th
P
Sl
au
so
n
te
r
P
C
ill
a
an
di
M
In
So
to
P
an
Gr
s
ne
Li
PACIFIC OC
CEAN
aw
sh
n
re
te
C
US
C+
LA
EAST LOS ANGELES
91
/
n
P
tio
ia X
Av LA
LA
ed
M
P
at
io
n
n
io
Un
Pi
co
/A
M
lis
ar
o
ia
ch
iP
la
za
M
ac
d
St
P
Pico
Pe
dr
o
an
er
m
/V
re
hi
ils
W
hi
ils
W
Ar W
on
th es
t
ur tla
Pa ke
rk /
di
e
rn
te
es
m
or
/W
re
/N
re
hi
ils
W
Ci
a/
ty
Je
Ex ffer
so
po
n
/L
a
B
P
Fa rea
Ex
r
po md
al
/C
e
r
Ex ens
po
h
/W aw
e
Ex
po ster
/
n
Ex Ver
m
po
Pa ont
rk
/U
SC
er
lv
Cu
P
eg
en
Liitt
Little
tttle
ttl
le To
Toky
Tokyo
ok
o
kyo
kyo
yo/
Arts
A
Ar
rrts
t Di
ts
Dist
Dist
st
P
Pershing Sq
Je
efferson/
US
SC
LAX
San Bernardino Line
MONTE
EL MON
7th St/Metro Ctr
23rd S
St
La
Ci
St
wn
own
natow
natown
nat
hinat
China
C
Civic
Ci
Civ
ivicc C
Center
Cent
Ce
ente
er /
P
Gra
rand
nd Pa
Par
Park
rk
DOWNTOWN Grand
LA
Vermont/Beverly
KOREATOWN
CULVER CITY
ic
P Lincoln
ess
Cy re
Cypress
coln/Cypre
nco

Vermont /Santa Monica
Ct
P
W
ar
HOLLYWOOD
De
P
y
Va
U
lly
St niv
ud er
w
oo
io sa
d
Ci l C
P
ty it
w
y

P
/
oo
d/
ly
Hi
w
Ho
oo
gh
lly
d/
la
w
Vi
nd
oo
ne
P
d/
P
W
es
te
rn
e
n
yo
an
lC
e
ur
La
No
rt
h
Co
lle
g
s
an
dm
oo
W
lle
Nu
y
ey
ed
lv
pu
Se
Va
n
W
oo
dl
P
Co
a
lle
Re
se
d
P

Ho
P
ge
an
P
S
W her
ay m

oa
lb
Ba
y&
Kuntatekniikka 3/2014
a
P
pa
m
Ta
t
un
Co
34
to
So
ne
rC
t
Ca r
no
ga
De
Pi
er
ce
Ro
sc
oe
N
SAN FERNANDO VALLEY
An
Metrolink & Amtrak
t P
LAX FlyAway
LAX Shuttle (free)
Free parking
Paid parking
Bike parking
LONG BEACH
Subject to Change
AUG 2013
Los Angelesissa on tällä hetkellä neljän light rail -linjan muodostama 113,3 kilometrin verkosto.
Kalifornian light rail 1994–2014 lukuina
Verkoston pituus (km)
Arkipäivän matkustajamäärä
1994
1994
2014
2014
San Diego
55
86,1
46 000
89 400
Sacramento
29,5
62,1
23 000
48 400
Santa Clara
34
67,9
18 000
33 600
Los Angeles
35
116,1
35 000
202 800
Yhteensä
153,5
332,2
122 000
374 200
14-0171 ©2013 LACMTA
Downtown
P Long Beach

5t
h
St
Airport Shuttle
1s
tS
P Pacific Av

Kaupunki
Los Angeles hyödynsi
vanhoja junaratoja
Suur-Los Angeles koostuu yli sadasta kaupungista, joista suurin
on Los Angeles. Alueella asuu
noin 18 miljoonaa ihmistä. Los
Antelope Valley Line
P
Ch
at
or
sw
dh
of orth
f
Ventura County Line
ge
an
Or
89 400 matkustajaa päivässä.
Vuonna 1993 järjestelmää käytti
arkisin keskimäärin 46 000 matkustajaa.
Alun perin San Diego valitsi
vaunuikseen Saksassa rakennetut Siemens-Duewag U2 -vaunut. Sittemmin on hankittu uudempia Siemensin vaunuja. Uusimmat ovat noin kolme metriä
lyhyempiä kuin aiemmat vaunut
ja mahdollistavat kolmen vaunun
junien liikennöinnin.
Tämä toki tarkoittaa myös
eräiden asemien uusimista. Koska kaikkia vanhoja vaunuja ei voida kunnostaa vastaamaan San
Diegon tarpeita, San Diego on
myynyt 11 vaunua Mendozaan
Argentiinaan. Ja myy mahdollisesti vielä lisää.
San Diegon light railin päätavoitteena on koko ajan ollut pitää
pääomakulut pieninä. Linjoja tulee voida jatkaa koko alueelle ja
kuljetuksen tulee olla nopeaa. Lisäksi toiminnalliset kulut on pidettävä alhaisina ja matkalipputulojen osuus korkeana.
San Diegon light railin asemat
ovat pääosin maan tasossa, kahdeksan asemaa on sillalla ja yksi
maan alla, näistä useimmat ovat
uusimmalla Green Linella. Perusteluina silloille ja maanalaiselle
asemalle ovat alueen mäkiset olosuhteet. Noin puolella asemista on
liityntäpysäköintimahdollisuus.
San Diegon light rail -järjestelmää parannetaan ”päivittäin”. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuodelle 2050 on suunnitelmat
laajentaa light rail -verkostoa nykyisestä 250 kilometrillä.
Itse ajoin matkallani uusimman Green Linen päästä päähän. Linja kulkee San Diegon
yliopiston kampuksen ja Qualcomm-stadionin kautta. Linja
päättyy Santeen kaupungin viihtyisään keskustaan. Matkalla liikutaan käytännössä koko ajan
omalla kulku-uralla, hyvin vähän kadulla.
Davy Beilinson
Jo 20 vuotta sitten pääkaupunkiseudulla vieraillut kalifornialainen raideasiantuntija Richard Stanger
pitää light railia erinomaisena joukkoliikennevälineenä. Taustalla Culver Cityn light rail -asema Los Angelesissa.
Uutta kaupunkia light railin varrella – Del Mar Gold Linen varrella Los Angelesissa.
Davy Beilinson
Angelesin ensimmäinen light rail
-linja, 35 kilometrin mittainen
Blue Line, yhdistää Long Beachin ja Los Angelesin Downtownin.
Pilvenpiirtäjien alueella keskustassa linja kulkee lyhyen matkaa tunnelissa. Matkalla Long
Beachiin käytetään muun muassa
vanhoja junaratoja, jotka kunnostettiin light railille. Long Beachissa kuljetaan katuverkolla muutaman korttelin verran. Linjaa ajetaan 54 vaunulla, joiden huippunopeus on noin 90 km/h.
Normaalisti ajetaan 15 minuutin välein, mutta ruuhka-aikaan 6–10 minuutin välein. Vaunuja saattaa olla kytkettyinä jopa
kolme peräkkäin.
Blue Line on ollut menestys
heti siitä lähtien kun se avattiin
1990. Vuonna 1994 linjaa käytti
keskimäärin 35 000 matkustajaa
päivittäin.
Blue Line on entisellään, mutta matkustajamäärät ovat kasvaneet rajusti – arkipäivän matkustajamäärä vuonna 2013 oli
88 100, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin oli ennustettu.
Los Angelesissa on tällä hetkellä neljän light rail -linjan muodostama 113,3 kilometrin verkosto. Nämä palvelevat 65:tä asemaa,
joiden kautta kulki vuonna 2013
arkipäivänä keskimäärin 202 500
matkustajaa.Vuonna 1995 otettiin käyttöön 37 kilometrin mittainen Green Line Los Angelesin
LAX:n lentokentältä itään. Pääosan matkaa tämä linja kulkee
I-105 moottoritien keskellä.
Green Line on erotettu kokonaan muusta liikenteestä. Keskimääräinen arkipäivän matkustajamäärä vuonna 2013 oli 43 200.
Pasadenaan kulkevan Gold Linen
ensimmäinen 22 kilometrin jakso otettiin käyttöön vuonna 2003.
Tällä hetkellä käytössä on 31,7 kilometrin linja, jolla on 30 asemaa.
Keskimääräinen arkipäivän
matkustajamäärä vuonna 2013
oli 43 900. 12,4 kilometrin mittainen Expo Line keskustasta Culver
Cityyn otettiin käyttöön vuonna
2012. Keskimääräinen arkipäivän matkustajamäärä oli 27 600
vuonna 2013.
Linjoja ollaan koko ajan ra-
Davy Beilinson
LIIKENNE JA VÄYLÄT
Bredan P2550 -vaunu Gold Linella Sierra Madre Villassa Los Angelesissa.
Kuntatekniikka 3/2014
35
Davy Beilinson
Kinky Sharionin uusi matalalattiavaunu Santa Clarassa.
kentamassa lisää autoliikenteen
muuten vahvasti tukehduttavaan
miljoonakaupunkiin. Esimerkiksi vuonna 2015 avautuu 13 kilometrin jatke Expo Linelle Culver
Citystä rannalle Santa Monicaan.
Tehokas ja tehoton
Expo Line
Expo Line kuljettaa matkustajia
Downtownin länsipuolelta keskustaan ja muille raidelinjoille.
Linja on samalla sekä tehokas että ”tehoton”.
Isolla rahalla radalle on rakennettu useita pitkiä siltoja ylittämään vilkasliikenteisiä autoliikenteen katuja. Sillat antavat
mahdollisuuden käyttää suurta
nopeutta, mutta tekevät linjasta
näiltä osin lähes yhtä kalliin kuin
perinteinen metro olisi.
Tehoton linja on sikäli, että
vieläkin eräissä jäljellä olevissa
liikennevaloissa vaunut pysähtyvät, jotta muutama henkilöauto päästetään ensin ajamaan risteyksen läpi.
Linja on tehokas ja asemilla on kaikki tarpeellinen, mutta
esimerkiksi ranskalaisiin järjestel36
Kuntatekniikka 3/2014
Santa Claran light rail -linjat kuljettavat matkustajia esikaupunkialueilta keskeisille työpaikka-alueille
keskustaan sekä Piilaakson hi-tech-alueille.
miin verrattuna varsin huomaamaton kaupunkirakenteessa.
Koska alunperinkin lähdettiin
korkealattiaiseen ratkaisuun, siinä ollaan pysytty, ja asemat ovatkin melko suuria rakenteita. Linjalla ajetaan sekä kahden että kolmen vaunun junilla suuren kysynnän vuoksi.
Gold Linella on käytössä oma
kalustonsa – harmaat Bredan
P2550-vaunut. Linjan eteläpäässä kuljetaan muutaman asemavälin verran maan alla.
Losangelesilaisen raideasiantuntijan Richard Stangerin mukaan näin on toimittu puoliksi
perustellusti mäkisen maaston
ja vilkkaan autoliikenteen vuoksi,
mutta puoliksi poliittisista syistä,
kun ei ole haluttu antaa joukkoliikenteelle maan pinnalla sellaisia
etuisuuksia kuin Euroopassa olisi
annettu. Niinpä linjan hintalappu
nousi melkoisesti, ja matkustajillekin tarjotaan näkymien sijaan
mustaa tunnelia katsottavaksi.
Pohjoiseen matkattaessa kuljetaan muutaman viihtyisän kaupungin halki. Del Marissa rata kulkee täysin omalla urallaan
talojen välissä, ja aseman ympärille on noussut aivan uutta viihtyisää kaupunkia. Linjat viimeiset neljä asemaa ovat moottoritien keskellä.
Asukkaat tukivat
Santa Claran light railiä
Santa Clara sijaitsee noin 70 kilometriä kaakkoon San Franciscosta. Santa Claran alueeseen
kuuluu muun muassa San Jose ja
Piilaaksona tunnettu alue. Santa
Clara siirtyi light rail -kaupungiksi vuonna 1987, kuten myös Sacramento.
Vuonna 1994 Santa Clarassa
oli 34 kilometrin mittainen light
rail -linja, jolla edetään moottoritien keskikaistalla rivakasti, pääkadun varrella autoliikenteen
vauhdilla ja kävelyalueella kävelijöiden tahdissa.
Santa Claran light rail sai
asukkailta 1990-luvun alussa
merkittävän tuen, jolla laajennuksia alettiin toteuttaa. Äänestäjät hyväksyivät 20 vuoden jatkoajan 0,5 prosentin myyntiveron korotukselle käytettäväksi
Davy Beilinson
LIIKENNE JA VÄYLÄT
Sacramenton light rail -vaunu vuonna 1994
joukkoliikenteen kehittämiseen.
Tämä vero hyväksyttiin ensimmäisen kerran 1984, ja sen avulla toteutettiin ensimmäinen linja.
2000-luvulla verkostoa on laajennettu asukasäänestyksellä saatujen varojen puitteissa. Ja järjestelmää laajennetaan jatkuvasti.
Tällä hetkellä käytössä on kolme linjaa ja 67,9 kilometrin verkosto, jolla on yhteensä 62 asemaa. Raideleveys on 1 435 mm.
Palvelusta vastaa 99 Kinky Sharionin light rail -vaunua. Vuonna 2013 Santa Claran light rail
-järjestelmä kuljetti arkisin keskimäärin 33 600 matkustajaa.
Light rail -linjat kuljettavat
matkustajia esikaupunkialueilta
keskeisille työpaikka-alueille keskustaan sekä Piilaakson hi-techalueille. Light raililla pääsee myös
San Josen kansainväliselle lentokentälle. Aikanaan myös tältä
asemalta tulee olemaan yhteys
San Franciscon metroon (BART).
Alkuun Santa Claran vaunut olivat korkealattiaisia, mutta vuonna 2003 asemia alettiin
muuttaa matalalattiaiselle kalustolle. Nyt kaikki vaunut ovat
matalalattiaisia. Santa Clara myi
korkealattiaiset vaununsa Utahiin ja Sacramentoon.
Sacramentossa valittiin
edullinen aloitusratkaisu
Sacramentossa asuu noin 500 000
ihmistä. Metropolialueella ihmi-
siä on yli kaksi miljoonaa. Vuonna 1987 avattiin ensimmäinen
29,5 kilometrin linja. Aloitusvaiheessa vain 40 prosenttia radasta oli kaksiraiteista, koska aloituslinja haluttiin saada käyttöön
mahdollisimman edullisin kustannuksin.
Avainasiat edullisen linjan toteuttamiseksi olivat käytettävissä olevien kulkuurien käyttö, minimikustannuksin ensivaiheen käyttöön
(”aloituslinja”-konsepti), hyviksi todettujen, saatavilla olevien
laitteiden ja ratkaisujen käyttö sekä systeemin suunnitteleminen
edullisesti operoitavaksi.
Nyt lähes koko verkosto on
kaksiraiteinen. Tällä hetkellä käytössä on kolme linjaa ja 62,1 kilometrin verkosto, jolla on yhteensä 48 asemaa. Toimintaa pyöritetään 76:lla Siemensin light rail
-vaunulla 1 435 mm kiskoilla.
Vuonna 2013 Sacramenton
light rail -järjestelmä kuljetti arkisin keskimäärin 48 400 matkustajaa. Vuonna 1991 light rail kuljetti päivittäin 23 000 matkustajaa.
Verkostoon kuuluu moottoritien varrella ja vanhalla junaratapohjalla kulkevaa nopeaa osuutta, jolla liikutaan noin 90 km/h,
kadulla kulkevaa osuutta ja keskustan kävely- ja joukkoliikennekaduilla kulkevaa osuutta samaan tapaan kuin Santa Clarassa.
Sacramenton light rail -ver-
kostosta löytää lähes kaikki kuviteltavissa olevat light railiin liittyvät ratkaisut. Koko linja suunniteltiin alun alkaen erittäin matalan budjetin varaan, jotta jotain
saatiin todella rakennetuksi.
Erityisesti kalliit ratkaisut, kuten sillat, tehtiin alkuun yksiraiteisina. Ratkaisusta johtuen vuoroväli jouduttiin alkuvuosina pitämään 15 minuutissa. Normaalisti ajettiin 1–2 vaunun junilla,
mutta ruuhka-aikaan myös viiden vaunun junilla.
Sacramenton järjestelmä
osoittaa light railin joustavuuden monella tavoin. Sacramentossa päädyttiin edulliseen aloitusvaiheen ratkaisuun, jota vaiheittain rakentamalla vuosittain
parannetaan.
Voidaan sanoa, että alkuvaiheen 15 minuutin vuoroväli oli
liian pitkä hyvälle joukkoliikennejärjestelmälle. Mutta jos vaihtoehtona olisi ollut radan jättäminen rakentamatta kokonaan,
ei sekään varmaan olisi ollut hyvä ratkaisu.
Vuosien mittaan Sacramenton järjestelmää on kehitetty ja
vuoroväliäkin tihennetty. Sacramentossa taidettiin sittenkin olla
oikeilla raiteilla. Tulevaisuudessa
Sacramenton light rail -järjestelmää laajennetaan muun muassa Sacramenton kansainväliselle
lentokentälle. O
Kuntatekniikka 3/2014
37
LIIKENNE JA VÄYLÄT
Kameroiden lisäksi Liikenteenhallintakeskuksen Karl-Johan Karlsson saa tietoa liikennettä haittaavista häiriöistä viranomaisten
ilmoitusten avulla.
Liikenne sujuvammaksi yhteistyöllä
Turku yhdisti satama-alueen ja keskustan katuverkon liikenteenvalvonnan ensimmäisenä Suomessa.
Viranomaisilla, tienkäyttäjillä ja liikennöitsijöillä on entistä parempi mahdollisuus ennakoida ruuhkat.
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen
OO Matkustajalaivan keulaport-
ti kolahtaa laituriin ja käynnistyvien autojen kumu ryöppyää ulos
ruumasta. Turun Sataman halki
kulkee päivittäin 2 000–3 000 autoa, jotka hidastavat muuta keskustaliikennettä.
Jos laiva on myöhässä, sumakin viivästyy. Aiemmin sitä ei
ole pystytty kaupungin liikennesuunnittelussa ennakoimaan.
– Uusi Liikenteenhallintakeskus tietää automaattisesti merellä
tai satamassa sattuneista onnettomuuksista, jotka vaikuttavat liikenteeseen, Turun Sataman satamamestari Antti Pekanheimo
kertoo.
Turku yhdisti kaupungin ja
Sataman liikenteenvalvonnan yhdeksi Liikenteenhallintakeskuk38
Kuntatekniikka 3/2014
seksi. Se toimii Turun Sataman,
Kiinteistölaitoksen ja Liikenneviraston yhteistyöllä. Lisäksi seinän
takana on Meriliikennekeskus.
Turku on esimerkki liikennesuunnittelun painopisteen muutoksesta, jota pohditaan muissakin kaupungeissa. Uusien teiden
ja kaistojen rakentamisen sijaan
haetaan säästöjä tehostamalla liikennevirtojen hallintaa.
Tiedotus
parani
Auransillan autojonon ylle tuprahtaa musta savupilvi. Se näkyy
Turun Liikenteenhallintakeskuksen monitorilla, ja se kiinnittää liikennekeskuspäivystäjä Karl-Johan Karlssonin huomion. Liikennekameran välityksellä hän näkee, kuinka auto ny-
kii. Se ajaa viimeisillä voimillaan
kadun viereen odottamaan hinausapua.
Jos auto olisi sammunut keskelle katua, tukkinut liikenteen ja
aiheuttanut ketjukolarin, Karlsson olisi kirjannut asian nopeasti ylös.
Liikenteenhallintakeskuksen
sähköpostilistalla on 165 osoitetta. Ne ovat median edustajia, liikennöitsijöitä ja viranomaisia poliisista palomiehiin.
– Uudet liikennetiedotteet
ovat menneet mediassa hyvin
läpi, Karlsson sanoo.
Kuljetusyrittäjien lisäksi myös
pelastustoimi on toivonut kaupungeilta parempaa tiedottamista, kun tie on poikki esimerkiksi
rakennustöiden tai onnettomuuden takia.
– On totta, että olemme itse
toisinaan häiriöiden aiheuttaja.
Nyt saamme omista työmaista
paremmin tietoa, jota voimme
välittää eteenpäin tienkäyttäjille, Kiinteistöliikelaitoksen infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto
toteaa.
Liikennevalojen ohjaus
päivystäjälle?
Satama-aluetta seuraa 32 kameraa, keskustan katuverkkoa 20.
– Lisää tulee koko ajan. Kääntyviä kameroita on 7–8. Saamme
käännettyä ja zoomattua ne täältä keskuksesta, Karlsson sanoo ja
painaa tietokoneen nappia.
Monitorin kuva syöksähtää
sillan alle. Melkein erottaa, minkä merkkistä jäätelöä jalankulkija syö.
ZZ
Z
NX
QW
DO
HK
WL
º
Ole
mukana
kunta-alan
uutisvirrassa
Karl-Johan Karlsson kertoo, että uudet liikennetiedotteet ovat
menneet mediassa hyvin läpi.
Silmukoiden sijaan gps
OSyksyllä
2014 Turun joukkoliikenteen busseihin asennetaan gps-järjestelmä, joka tunnistaa bussit. Nyt liikennevaloissa on pyritty antamaan
etua linja-autoille asfaltissa
olevien silmukoiden välittämän
tiedon perusteella.
Eilen liikennesuunnittelija haki keskuksesta tallennettuja tietoja autojen, etenkin raskaan kaluston, liikkeistä. Aiemmin ne ovat
olleet arvioita, nyt saadaan tarkkaa tietoa.
– Ratapihankatua pitkin kulkee päivittäin noin 1 600 perävaunullista ajoneuvoa. Se on aika iso
määrä. Kysymys on, miten saadaan liikennettä ohjattua suunnittelulla. Jos väylä on ruuhkainen,
sille voidaan esimerkiksi kieltää
kääntyminen liikennemerkillä.
i
ht
e
l
ta
n
Ku
at
in
k
rk
ma
a
nt
Ku
tv
ta.
kun
.
w
ww
niikka
Kuntatek
– Kun niiden yli ajaa riittävän matalalla lavetilla, silmukka on voinut tulkita ajoneuvon
bussiksi. Gps on tarkempi, sillä
bussit voidaan yksilöidä. Lisäksi
tieto tulee ennakoiden, liikennekeskuspäivystäjä Karl-Johan
Karlsson kertoo.
Oulussa, Tampereella ja Turussa on otettu käyttöön liikennevalojen ohjausjärjestelmä, jolla
voidaan muuttaa liikennevalojen
ajoitusta, kuten vihreitä aaltoja,
tilanteen mukaan. Tällöin ruuhka voidaan purkaa nopeammin.
– Liikennesuunnittelija haluaisi antaa liikennevalojen ohjauksen tänne päivystykseen. Sitä on hoidettu kuulemma hiukan
”vasemmalla kädellä”, vanhalla ohjelmalla, Karlsson toteaa. O
KUNTAMARKKINAT 10.-11.9.
KUNTATALOLLA
- verkostoidu ja tapaa kunta-alan toimijoita
maan suurimmassa kunta-alan tapahtumassa
Kuntatekniikka 3/2014
39
Tampereen tilakeskusksen johtaja Virpi Ekholm:
Säästöt vaativat priorisoimaan
Sekä uudisrakentaminen että peruskorjaus tarjoavat haasteita Tampereen tilakeskukselle. Myös
sisäilmaongelma painaa päälle. Muuttuva kenttä vaatii priorisoinnin lisäksi uudelleenorganisointia.
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Merja Ojala
OO Tampereen tilakeskuksen
toimitusjohtaja Virpi Ekholm
silmäilee kulmahuoneensa ikkunoista Tammerkosken vuolaita maisemia. Huone vapautui tämän vuoden helmikuussa pestiä
17 vuotta hoitaneen Ilkka Ojalan
siirryttyä eläkkeelle.
SRV:n Pirkanmaan aluejohtajana kannuksensa hankkinut diplomi-insinööri Ekholm määrittelee itsensä johtajaksi, joka ennen
päätöksentekoa pyrkii ottamaan
asioista selvää.
Ekholmin johtamalla 400
hengen organisaatiolla on vastuullaan noin 800 kiinteistöä ja
noin 165 miljoonan euron liikevaihto. Työn reunaehdot on kirjattu tilakeskuksen johtokunnan
hyväksymään taloussuunnitelmaan vuodelle 2014: ylijäämää
on kerryttävä 19 miljoonaa.
Käyttötaloudesta on tingittävä runsaan kahden miljoonan euron säästöt. Investointimäärärahojen supistamistarve on yli viisi
miljoonaa euroa. Tehtäviä ja toimintojakin on organisoitava uuteen muottiin.
– Haasteet liittyvät sekä uudisrakentamiseen että peruskorjaukseen. On priorisoitava. Joillakin alueilla uudisrakentamisen
tarve saattaa realisoitua nopeammin kuin se, että kiinteistöt tulevat käyttöikänsä päähän. Tämä
on muuttuva kenttä, Ekholm sanoo.
Tilojen käyttöaste on hyvä.
Käyttökunnossa olevat tilat ovat
lähes kaikki vuokrattuna, joten
tulovirtaa on. Suurin ongelma
liittyy ehkä päiväkotien perusparantamisessa tarvittaviin väistötiloihin, joita ei ole. Siirtokelpoiset tilat eivät ole kestävä ratkaisu.
– Toimintamenojen kannalta
40
Kuntatekniikka 3/2014
Joskus luovutaan
vanhoista arvorakennuksista,
joille ei löydy
järkevää
kaupallista
käyttöä.
järkevien toimitilojen tarve
kasvaa selvästi varhaiskasvatuksen puolella päivähoidossa, ja pian
se näkyy perusopetuksen
puolella. Kaupunkirakennetta halutaan
tiivistää. Tiivistettävillä alueilla
päiväkotipalveluita on tuotettava
aikaisempaa enemmän. On kuitenkin vaikea ennakoida, millä
alueilla lapsia alkaa syntyä muita
alueita enemmän, Ekholm pohtii.
Korjausvelka
hallintaan
Korjausvelan kiinni kurominen
on paitsi määrärahoihin myös
käyttötarkoituksen valintaan liittyvä kysymys. Korjausvajetta tarkastellaan tavallisesti tasearvojen
kautta. Virpi Ekholmin mielestä
tätä hedelmällisempää olisi arvioida, millä euromäärällä kiinteistöt saadaan pysymään siinä
kunnossa, että ne ovat käytettävissä tiettyyn tarkoitukseen.
– Päivitämme korjausvelan
määrän tänä tai ensi vuonna löytääksemme parhaat menettelytavat kiinteistöjen ylläpitoon. Edellisellä kerralla velka määriteltiin
tasearvoista
laskennallisilla
poistoilla. Teoreettinen malli antaa kuvan määrärahan tarpeesta,
mutta rakennusten käyttökunnosta mallit eivät anna
realistista kuvaa, Ekholm sanoo.
Sisäilmaongelmien hallinta painaa päälle. Elinkaaren eri
vaiheessa olevat kiinteistöt eivät
aina ole uutta vastaavassa kunnossa. Tätä varten tilakeskuksella on nopean toiminnan joukot.
Jos nopean toiminnan joukkojen
tekemän tarkastuksen perusteella ei löydy selkeää ja yksikertaista yksinomaan kiinteistöön liittyvää vikaa, kuten ilmanvaihdon
alipaineisuutta tai muuta nopeasti korjattavaa ongelmaa, perustetaan moniammatillinen kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä
asiaa ratkomaan.
– Koulukiinteistöjen ongelmia on selvitetty oppilaitosten
rehtoreille suunnatulla kyselyllä.
Tulosten mukaan koulut jaettiin
kolmeen ryhmään, ja saatoimme
kohdentaa täydentävät tutkimukset sekä korjausmäärärahat selviin ongelmakohteisiin.
TAMPEREEN TILAKESKUS
OSeitsemän
yksikköä: kiinteistökehitys, tilapalvelut, taloushallinto, tukipalvelut, kiinteistönpito, kiinteistötekninen tuotanto, siivoustuotanto.
OKiinteistönpito on ns. tilaajaorganisaatio ja kiinteistötekninen tuotanto ja siivoustuotanto ns. tuottajayksiköitä. Tilakeskus kokonaisuudessaan voidaan pääosin ymmärtää tuottajaorganisaationa, koska tiloja ja
niihin liittyviä palveluita tuotetaan kaupungin eri tilaajaorganisaatioiden käyttöön.
OHenkilöstö 400
OLiikevaihto 165 miljoonaa euroa
OKiinteistökanta noin 800 kpl
Kiinteistöleasing
uusi rahoitusmalli
Tilakeskus liikelaitoksena saa
määrärahansa joko kaupungin budjetista tai hankkii varat
muualta kaupungin rahoitusyksikön avustuksella. Uusi rahoitustapa on kiinteistöleasing eli kiinteistön rakentaminen rahoittajan taseeseen ja sen eräänlainen
vuokraaminen kaupungin käyttöön. Leasingilla on rahoitettu
niin Vuoreksen koulun kuin Tipotien sosiaali- ja terveysasemakin toteutus.
Välivuokrauksessa tilakeskus
vuokraa tilat ulkopuolelta kaupungin käyttöön ja edelleen sisäisesti tiloja tarvitsevan toimialan käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi Pappilanpuiston palvelukeskuksen tehostettuun palveluasumiseen tarvittavat tilat.
– Tilakeskus myös vuokraa
ulos kiinteistöjä, joille ei löydy
käyttöä kaupungin omissa toiminnoissa, mutta jotka tukevat
kaupungin elinkeinoelämää. Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuurija vapaa-ajan palveluita tukevat
tilat, Virpi Ekholm sanoo.
Joskus luovutaan vanhoista
arvorakennuksista, joille ei löydy järkevää kaupallista käyttöä.
Hiljattain päättyi Satamakadun
entistä sosiaali- ja terveysaseman
kiinteistöä koskeva kehittämis- ja
tarjouskilpailu.
Tilaat ja tuottajat
yhdessä yksikössä
Tilaaja–tuottaja-malli otettiin
Tampereella käyttöön vuonna
2007, eikä ratkaisua ole juurikaan
kyseenalaistettu. Tilakeskus liikelaitos on kiinteä yksikkö, jossa sekä tilaajaorganisaatio eli kiinteistönpito ja kiinteistönpidon palveluita tuottavat tahot toimivat samassa organisaatiossa.
TEKNISET PALVELUT
– Olemme löytäneet uusia
toimintamalleja
energiatehokkuuden
parantamiseksi niin uuteen
kuin vanhaankin rakennuskantaan,
Virpi Ekholm sanoo.
Kuntatekniikka 3/2014
41
Tampereen tilakeskus on sitoutunut vähentämään energiankäyttöä 16 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
– Kiinteistönpitoyksikölle kuuluu energiatehokkuuden
seuranta. Olemme sitoutuneet
vähentämään energiankäyttöä
16 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Tilakeskus on ohjelmoinut tarvittavat toimenpiteet, ja niiden tuottamaa energiankäytön tehostumista seurataan vuositasolla, Virpi
Ekholm sanoo.
Energiatehokkuushankkeista
suuri osa liittyy valaistukseen, automaatioon ja teknisten järjestel42
Kuntatekniikka 3/2014
mien uusimiseen energiatehokkaampaan suuntaan.
Kuvaavaa on, että huoltopäälliköksi palkattiin hiljattain vahva automaatio-osaaja. Valaisimien vaihto ledeihin on yksi lähivuosien projekti.
ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 – on Tampereen kaupungin oma energiahanke. Siinä Tilakeskukselle on kuulunut TAPRE-osio eli ”Tampereen
alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi”.
Toimialat
asiakkaina
Tilakeskuksen asiakkaita ovat eri
toimialat: varhaiskasvatus ja perusopetus, sosiaali- ja terveystoimi, lukiokoulutus, kulttuurija vapaa-aikapalvelut ja kaupungin konsernihallinto. Jokaisella
toimialalla toimii kiinteistönpitoa ja toimialan tarvitsemia pitkän aikavälin investointeja pohtiva seurantaryhmä.
– Toimiala tekee tarveselvityksen tarvitsemistaan tiloista,
ja me pyrimme ne järjestämään.
Tilakeskus priorisoi hankkeita, ja
lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto hyväksyessään
vuosittaisen taloussuunnitelman,
Ekholm selvittää.
Tulevaisuudessa tilankäyttöä
ja uusia investointeja on tarkoitus
ohjailla niin, etteivät toimialojen
tilakustannukset kasva tarpeettomasti. Investointien yhteydessä tulee siis tarkastella, mistä tiloista voidaan uuden investoinnin myötä luopua. O
Merja Ojala
Miikka Lundan
TEKNISET PALVELUT
Remontin ajaksi Näsilinna on verhottu sääsuojapeitteellä, joten julkisivu- ja vesikattotöitä voidaan tehdä säällä kuin säällä.
Historiallinen Näsilinna remontoidaan
OTampereen
keskustassa Näsinkalliolla sijaitseva uusbarokkinen
kolmikerroksinen Näsilinna remontoidaan museo- ja ravintolakäyttöön. Alkuvuodesta alkanut
korjaustyö saadaan päätökseen
vuonna 2015. Rakennus on toiminut aiemmin muun muassa
Hämeen museona.
– Kerrosalaltaan lähes 1 500
neliön rakennuksen remontin
hinnaksi arvioidaan vajaa 5,5,
miljoonaa euroa. Investoinnista miljoona euroa on hyväksytty historiallisen kulttuuriympäristön perusparannusinvestoinniksi,
jolle ei aseteta tuottovaatimusta. Investoinnista aiheutuvia kaupungin toimintamenojen kasvua
pienennetään vuokraamalla osa
tiloista ravintolakäyttöön, sanoo
Tampereen tilakeskuksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm.
Palatsi suojataan sääsuojapeit-
teellä rakennustyön ajaksi, joten
julkisivu- ja vesikattotöitä voidaan tehdä säästä ja vuodenajasta riippumatta. Korjauksessa
tavoitellaan alkuperäistä ulkonäköä, rakenteita ja rakennepaksuuksia. Ensimmäisen ravintolakäyttöön tulevan kerroksen ylellinen yleisilme säilytetään. Toinen
kerros varataan museonäyttelyille. Kolmanteen kerrokseen rakennetaan henkilökunnan so-
Yksi kone, monta työtä
siaali- ja toimistotilat, varasto sekä tutkijoiden työtiloja.
– Ravintolayrittäjän valinnan
arviointikriteereinä on tarjotun
vuokran lisäksi toimintaidea ja
sen kautta saatava synergiahyöty
rakennuksen muulle toiminnalle,
Ekholm pohtii.
Rakennus on arvokkaan näköinen, mutta se ei ole Museoviraston suojelukohde eikä kaavallisesti suojeltu rakennus.
640

Made in Finland
Viiden tähden Avant
Avant keräävä harja on tarkoitettu ammattimaiseen kiinteistönhoitoon.
Avantin Optifloat- kellunnan ansiosta harja seuraa maata tarkasti omien
pyöriensä varassa. Pölyäminen vähenee, kun runkorakenne kätkee harjan
tiiviisti sisäänsä.
Optifloatin lisäksi harjassa on kelluva harja-akseli, jonka ansiosta
harja pysyy optimaalisessa maakosketuksessa, vaikka maan pinta olisi
epätasainen harjan pyörien välissä. Pölyn sidontaa tehostaa harjan oma
vesisäiliöllä ja vesisuihkulla toimiva kasteluyksikkö.
Nopea (25 km/h)

Voimakas (kaksi ajonopeusaluetta)

Ketterä monitoimikone

Täysi ohjaamovalikoima (ilmastointi optiona)

Sähköinen pysäköintijarru

Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
www.avant.fi
Kuntatekniikka 3/2014
43
Tietomallipohjainen suunnittelu auttaa vähentämä
Tuottavuushyppy kun
Helsingin ongelmana ovat
lukuisat irralliset sähköiset
järjestelmät, jotka eivät
kommunikoi keskenään,
projektijohtaja Ville Alajoki
sanoo.
44
Kuntatekniikka 3/2014
Talonrakentamisessa ja liikenneviraston
isoissa hankkeissa tietomallipohjainen
suunnittelu on arkipäivää. Kaupunkien
ja kuntien infrahankkeissa sitä vasta
pilotoidaan. Tietomallinnuksen hyödyt
tulevat kunnissa pikemminkin hajallaan
olevien ylläpitotietojen hallinnasta kuin
3D-visualisoinneista tai koneohjauksesta.
TEKNISET PALVELUT
än hukkatyötä
tainfraan?
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Seppo Haavisto
nusvirasto HKR on suunnitellut
ja mallintanut tähän mennessä
noin kymmenen siltaa ja muutakin infraa.
– Kokemusten perusteella on
tehty päätös mallintamisen käyttöönotosta siltojen ja taitorakenteiden suunnittelussa 1.8.2014
jälkeen käynnistyvissä hankkeissa. Katupuolella on selvitetty lähtötietojen käytettävyyttä, ja
esimerkiksi Jätkäsaaressa on tarkoitus tuoda mallintamista voimakkaammin käytäntöön, sanoo HKR:n projektinjohtaja Ville Alajoki.
Espoolla on toteutettuna tai
meneillään neljä tietomallipohjaista katuverkoston saneerauksen ja uudisrakentamisen pilottia sekä kaupungissa asutuksen
keskellä että neitseellisessä ympäristössä. Osa kohteista on kovalla ja osa savimaalla. Kaksi on
tehty, kolmas on työn alla ja neljäs suunnitteluvaiheessa.
– Kahdessa kohteessa urakoitsijalta edellytettiin tietomallin koneohjausjärjestelmällä varustettujen kaivinkoneiden käyttöä.
Kolmannessa urakoitsijalle luvattiin bonusta niiden käytöstä.
Kaikki tarjoajat kallistuivat koneohjausjärjestelmällä varustettujen koneiden käytön puolelle,
sanoo Espoon kaupungininsinööri Harri Tanska.
Koneohjausjärjestelmän hankkiminen vaatii urakoitsijalta
muutaman kymmenen tuhannen euron laiteinvestoinnit.
Mallipohjainen tarjouskysely
ja tietojärjestelmät testissä
Helsingissä yhtenä pilottikohteena oli Kalasatamasta Mustikkamaalle johtava Isoisänsilta, jossa
testataan mallipohjaista urakkatarjouskyselyä. Hankkeessa pyritään löytämään tehokkaita ta-
Insinööritoimisto Pontek Oy
OO Helsingin kaupungin raken-
Helsingissä Kalasatamasta Mustikkamaalle johtavaa kevyen liikenteen siltaa, Isoisänsiltaa, päästäneen rakentamaan loppuvuodesta,
ja silta valmistuu 2016.
poja tiedon siirtämisessä urakoitsijalle.
– Ruoholahden Crusellin siltakin suunniteltiin mallintamalla, mutta urakan hankinta perustui piirustuksiin. Malli oli vain lisäinformaationa hankkeen havainnollistajana. Urakoitsija kuitenkin pyrki hyödyntämään mallia työmaalla mahdollisuuksien
mukaan. Malli toimi toisaalta
suunnittelijan ja toisaalta urakoitsijan mutta ei koko hankkeen
työkaluna, Ville Alajoki sanoo.
Espoo pilotoi myös neljää
suunnittelutoimistoa ja niiden
käyttämiä ohjelmia. Pöyry käyttää Teklan ohjelmaa, Sitolla on
oma Citycad5-ohjelma, Rambollilla Vianova Systemsin Novapoint ja Finnmapilla Bentleyn
MicroStation Inroad.
– Järjestelmät eivät keskustele
aukottomasti keskenään. Yhteensopimattomuuden takia konsulttia tai järjestelmää ei voi vaihtaa
kesken projektin. Ilman hankkeita ohjelmat eivät kehity, ja ilman
ohjelmia hankkeiden toteuttaminen viivästyy, kaupungininsinööri Harri Tanska pohtii.
Espoossa kaikki suunnittelu-
aineisto on systemaattisesti skannattu digitaaliseen muotoon. Tiedot ovat yhdessä tietokannassa,
josta ne saadaan ulos.
– Helsingin ongelmana ovat
lukuisat irralliset sähköiset järjestelmät katurekisteristä alkaen. Järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Järjestelmän
hallintaan oikeutetun on kaivettava esiin kulloinkin tarvittava
tieto, projektijohtaja Ville Alajoki sanoo.
Kaivetaan
oikein
Lukuisat pienehköt katujen ja
tieverkostojen risteämät, maanalaiset vesijohdot ja viemärit sekä
uudet ja vanhat kaapelit ovat tyypillisiä kuntien infrahankkeille.
Tätä varten informaatio on saatettava työkoneiden ja muiden
järjestelmien ymmärtämään
muotoon.
– Espoon kokemukset osoittavat BIM:n sopivuuden hyvinkin pienimuotoisiin kunnallisiin
töihin. Kaivinkoneen kuljettaja
näkee olemassa olevien rakenteiden paikat ja osaa varoa. Teknisen prosessin laatukin paranee,
kun kaivetaan sitä, mitä pitääkin,
eikä ylimääräistä, kaupungininsinööri Harri Tanska pohtii.
Lopputuotteen laadun suhteen muutosta ei tapahdu, koska
työn on vastattava InfraRYL:n
laatuvaatimuksia. Tuottavuuteen ei kahden toteutetun pilotin
perusteella voi vielä ottaa kantaa, mutta sen uskotaan paranevan. Keppejä ja tienviittoja tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän.
Koneohjausjärjestelmät on
vain pieni osa mallintamista, mallipohjaisen tiedonsiirron
mahdollistama innovaatio. Helsingin kokemusten perustella täysin automaattinen koneohjaus ei
kantakaupungin alueella ole kovinkaan relevantti asia. Maan alla on liian paljon tavaraa. Koneohjausjärjestelmällä varustettuja
koneita testataankin neitseellisellä alueella kantakaupungin ulkopuolella.
– Alalla rinnastetaan koneohjaus mallintamiseen, vaikka se on
vain yksi innovaatio, jonka mallipohjainen toiminta mahdollistaa. Innovaatioita tulee lisää, kun
toimintatavat saadaan tukemaan
mallinnusta. Kehityksessä tulisi jo siirtää katseet eteenpäin ja
unohtaa puheet koneohjauksesta, Ville Alajoki muistuttaa.
Urakoitsijat
innoissaan
Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden joukossa tunnetaan suurta
kiinnostusta asiaa kohtaan. Kuljettajatkin ovat olleet innossaan
ja oppivat hommat nopeasti. Mittamiestä ei enää tarvitse odotella,
vaan työsuunnitelma näkyy ruudulla koko ajan.
– Tämä sopii pienille työmaille, joilla ei ole omaa mittamiestä.
Jotkut urakoitsijat ovat investoineet laitteisiin etupainotteisesti
ja laatineet itse pintamalleja koneohjausjärjestelmän käyttöön,
Tanska toteaa.
Kuntatekniikka 3/2014
45
Insinööritoimisto Pontek Oy
TEKNISET PALVELUT
Isoisänsillan toteutuksessa testataan tietomallipohjaista urakkakyselyä. Tavoitteena on mallin hyödyntäminen koko rakennushankkeen
aikana ja sen jälkeen ylläpidossa. Kuvassa sillan Kalasataman puoleisen pään ja katurakenteen rajapintaa.
– Pienelle urakoitsijalle oman
toiminnan miettiminen uudella tavalla työkiireiden keskellä
on haastavampaa kuin isommalle toimijalle. Pelisääntöjä – mitä
tehdään ja miten tehdään – tarvitaan niin suunnittelun tilaamisessa kuin urakoitsijoiden kilpailuttamisessakin. Olemme hakemassa yhteistä näkemystä ja toimintamallia, Alajoki pohtii.
Teollisuudessa tuottajat optimoivat tuotantoketjuja vuosikausia. Infrarakentamisessa jokainen
työmaa on erilainen, mutta Alajoen mukaan hukkatyötä on aina
mahdollista vähentää. Hankkeita
ja prosesseja voidaan ohjelmoida
paremmin. BIM ei anna hyötyä
työmaalle niinkään yksittäisen
reunakivien siirtämiseen, vaan
hyöty tulee prosesseista, esimerkiksi ottamalla huomioon kaikki
Nordenskiöldinkadun ylittävä kevyelle liikenteelle tarkoitettu Auroransilta on yksi Helsingin tietomallinnetuista silloista. Kohde sai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL–palkinnon 2012.
reunakivihankinnat, jotka vuoden aikana tehdään.
– Turha työ vähenee, mutta
yksittäisissä pienissä hankkeis-
sa hyöty ei ensi vaiheessa ole samalla lailla käsitettävissä. BIM:n
avulla on kuitenkin jo huomattavan paljon havainnollisempaa
ymmärtää, mistä on kysymys ja
mitä ollaan tekemässä. Tiedetään, mitä kaikkea kadun alle pitää mahtua, Alajoki sanoo. O
Hukkatyö pois Lean-ﬁlosoﬁalla
OJohtamisﬁlosoﬁana
Lean-ajattelu keskittyy pitkäjänteisesti vähentämään turhaa työtä ja muuta hukkaa. Teollisuudessa se tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä tuotantolinjalla. Pitkäjänteisyys ja jatkuvuus erottavat
sen monesta muusta toimintaﬁlosoﬁasta.
Kokonaisraamin alla Building
Information Model (BIM) – älykäs
tiedonhallinta – on yksi osa.
Lean-malli kääntää perinteisen
johtajavetoisen yrityskulttuurin
ylösalaisin: kaikki viisaus ei tule
46
Kuntatekniikka 3/2014
johdolta, vaan koko henkilöstö
pohtii säännöllisesti, mitä voi tehdä paremmin, olkoon asia kuinka
pieni tahansa.
– Pientenkin asioiden parantamisella on suuri merkitys, kun
asiat toistuvat monta kertaa. Tavoitteena on esimerkiksi raaka-aineiden menekin vähentäminen. Hukkaa on kaikki arvoa
tuottamaton tekeminen, sanoo
WSP Finland Oy:n toimitusjohtaja
Kirsi Hautala.
BIMin voi nähdä Leanin yhtenä työkaluna. Kun BIMin avulla
päästään hankkeen alkuvaiheessa simuloimaan ja kokeilemaan
virtuaalisesti, niin varsinaisessa toteutusvaiheessa säästetään
merkittävästi.
– Virtuaalisella tekemisellä varmistetaan, että lopputulos tuottaa arvoa ja vastaa tavoitteita ja
odotuksia. Kyse on paljolti tiedonkulusta ja siitä, että eri osapuolet – käyttäjät, omistajat,
asiantuntijat – otetaan mukaan
tuottavuuden parantamiseen,
Hautala sanoo.
Hautalan mukaan Lean ja BIM
muuttavat alan rakenteita, ja
muutos koskee myös juridiikkaa,
vastuukysymyksiä ja sopimusmalleja. Rakenteet alkavat hioutua sitä mukaa, kun käytännön
hankkeet, joissa uusia toimintamalleja sovelletaan, lisääntyvät.
– Tekijänoikeuskin muuttuu.
Kenellä oikeastaan on tekijänoikeus lopputulokseen prosessissa,
jossa tuotetaan ja tehdään yhdessä alusta loppuun siten, että
mukana on useita yrityksiä ja julkishallintoa, Hautala kysyy.
Konsultti palveluksessasi
H
elsingin Sanomat on kirjoituksissaan ottanut aika
ajoin kantaa kuntien
ostamiin konsulttipalveluihin, samoin YLE
on kertonut valtionhallinnon kohonneista konsulttikuluista.
Tarkkailun kohteena
ovat olleet sekä euromääräiset hankinnat
eri konsulttitoimistoilta että sektoroidut
palveluhankinnat. Tutkiva journalismi ja MOT-uutisointi on ollut sävyltään hämäräperäisyyttä korostavaa ”nyt on tunnistettu epäkohta” tai ”näin valtaa jälleen viedään päätöksentekijöiltä”.
Merkittävää konsulttitoimintaa
harjoitetaan eri toimialoilla erityisesti tietotekniikan ja -palveluiden puolella, koska järjestelmähankintoihin
on perinteisesti liittynyt erityisosaamista, jota ei kunnasta löydy. Lisäksi ainakin suurilla kaupunkiseuduilla
isoin osa kuntatekniikan suunnittelutoimeksiannoista (yleissuunnitelmat, rakennussuunnitelmat tai erilaiset selvitykset) teetetään konsulteilla. Mistäköhän syystä?
Apua työkuorman tasaamiseen
ja osaamisen päivittämiseen
Ostopalveluita käytetään työkuormien tasaamisessa. Tekemistä voi
ajoittain olla yli omien resurssien,
jolloin osaavien asiantuntijoiden
käyttö varmistaa sujuvan tuotannon. Toisaalta tietyt tehtävät vaativat erityistä osaamista, jonka ylläpito puolestaan edellyttää riittävää ja
tasaista työkuormaa.
Osaamisen perustaidot sekä näiden taitojen jatkuva ylläpitäminen,
päivittäminen tai ajantasaistaminen
takaavat toiminnan sujuvuuden.
Suunnitteluohjelmiston käyttäjän
tai rekisterijärjestelmän hyödyntäjän osalta tämä tarkoittaa, että järjestelmän käytön pitää olla
jatkuvaa, tehtäviä riittävästi ja monipuolisesti.
Moniin työvaiheisiin tai tehtäviin
liittyy taitovaatimusten lisäksi erityisiä tietojärjestelmiä tai työvälineitä, joiden hankinta organisaation
käyttöön ja jatkuva ylläpito vaativat sekä rahaa että aikaa. Tietojärjestelmät ja välineet tulee päivittää
tasaisin väliajoin, jotta niiden uudet
ominaisuudet saadaan hyötykäyttöön. Järjestelmäpäivitykset vaativat sekä raudan että softan ajantasaistamista – erityisasiantuntijan
osaamisen päivittämisen voi sovittaa kummalle puolelle tahansa.
Erityistä osaamista vaatii myös
johtamisen konsultointi: proses
sien kehittäminen, johtamisen tukeminen ja erilaiset organisaation toiminnan uudistamisprojektit.
Näissä konsultti toimii muutoksen
katalyyttina, innovoinnin tukena ja
parhaimmillaan toimintamuutoksen kannustajana.
Muuttuva maailma vaatii
uudelleenarviointeja
Perinteisten konsulttitoimistojen
ja niiden laajan palvelutarjooman
oheen ovat nousemassa erilaiset
henkilöstön vuokrauspalvelut. Näitä ovat kunnissa käyttäneet hoivatoiminnot, kuten päiväkodit ja terveyspalvelut, saadakseen sijaisia
käsipareiksi vakinaisten työntekijöiden poissaolon ajaksi. Nyt tarjonta
on laajentunut erityisosaajien pal-
veluihin.
Tekniikka ja Talous
-lehti kirjoitti huhtikuussa vuokrainsinöörien ilmestymisestä konttoreihin.
Uusilla sektoreilla –
kuten 3D-suunnittelussa tai määräaikaisten, omasta päätoimialasta poikkeavien
projektien (esimerkiksi energiasektori)
yhteydessä – saattaa
myös tulla esiin tarve
hankkia osaamista ostopalveluna.
Henkilöstövuokraus on nostettu esiin myös perinteisen konsulttitoiminnan uhkaajaksi. Henkilöstövuokrauksella tilaaja ostaa henkilön osaamista omaan käyttöönsä. Sen sijaan konsulttitoimistolta
ostetaan palvelukokonaisuuksia ja
kokonaisia palveluita.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Laiskuutta vai
kyvyttömyyttä?
Kertooko konsulttien käytön kasvu
enemmän laiskuudesta vai kyvyttömyydestä? Vai onko se merkki ammattitaitoisesta ja ennakkoluulottomasta osaamisen hankinnasta?
Elämmekö murrosvaiheessa, jossa
julkinen sektori ei ole tunnistanut
omaa rooliaan, vaan yrittää rimpuilla ja selviytyä jonkinlaisessa sosiaalisen työllistämisen ja asiantuntijaorganisaation rajapinnassa?
Joidenkin mielestä olisi varmaan
hienoa, jos kaikki asiat voisivat pysyä niin kuin ennenkin. Mutta ei.
Maailma ympärillämme muuttuu, ja muutoksessa tulee rohkeasti pystyä arvioimaan tekemisiä ja
osaamistarpeita ja -proﬁileja uusista lähtökohdista. Tarvitaan sekä
osaamisen laajuutta että syvyyttä –
eivätkä taitovaatimukset valitettavasti useinkaan kohtaa yhdessä ihmisessä. Ennen kaikkea tarvitaan
kykyä yhdistää osaamisia ja tehdä
asioita yhdessä – myös erilaisten
palveluntuottajien kanssa.
Kuntatekniikka 3/2014
47
TEKNISET PALVELUT
Valtaosa kunnista valittanee käräjäoikeuden tuomi
Asfalttikartellista jättijuttu hoviin
ScanStock Photo, kuvankäsittely Sirpa Kulonen
Toistakymmentä vuotta sitten Suomessa toimineen asfalttikartellin aiheuttamaa päällystystöiden
ylihinnoittelua selvitellään lähivuosina hovioikeudessa. Lähes puolet jutun asianosaisista oli valittanut
käräjäoikeuden päätöksistä huhtikuun puoliväliin mennessä, ja lisää valituksia on tulossa.
TEKSTI Paavo Taipale
OO Asfalttikartellikiistasta on
tulossa Helsingin hovioikeuden
historian laajin juttu. Hovioikeudesta arvioitiin huhtikuun
puolivälissä, että asiakirja-aineistoa voi kertyä jopa 100 000 sivua.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden marraskuun
lopulla kahdeksan asfalttiyritystä
maksamaan 39 kunnalle vahingonkorvauksia vuosien 1994–
1995 ja 1998–2002 aikana toteutetuista ylihintaisista päällystysurakoista yhteensä 37,4 miljoonaa euroa. Tuotto- ja viiväs48
Kuntatekniikka 3/2014
tyskorot nostavat huomattavasti tuomittujen korvausten määrää. Urakoista oli käräjäoikeuden
mukaan maksettu ylihintaa 15 tai
20 prosenttia.
Käräjäoikeuden vahingonkorvaustuomiot ovat poikineet runsaasti valituksia. Kaikki korvauksiin tuomitut yhtiöt ovat valittaneet tuomioistaan. Myös 12 kuntaa ja kokonaan vahingonkorvauksia vaille jäänyt valtio ovat
valittaneet tuomioistaan.
Valituksia tullee vielä runsaasti
lisää, sillä peräti 21 kuntaa on hakenut jatkoaikaa vastavalituksen
jättämiseen. Näiden joukossa on
viisi aiemmin jo oman valituksensa jättänyttä kuntaa. Uusi määräaika vastavalituksille on 14.5.
Vain Lappeenranta sai
vaatimansa korvaukset
Suuremmista kaupungeista käräjäoikeuden tuomioon tyytyvät
Oulu, Jyväskylä, Kouvola, Pori,
Lappeenranta ja Salo. Näistä ainoastaan Lappeenranta sai vaatimansa runsaan 400 000 euron
vahingonkorvaukset käräjäoikeuden päätöksellä, mutta myös
Pori ja Salo saivat varsin suuren
osan vaatimistaan korvauksista. Sen sijaan esimerkiksi Oululle oli tuomittu maksettavaksi
vain runsaat puolet sen vaatimista noin 3,3 miljoonan euron korvauksista.
Pienemmistä kaupungeista
käräjäoikeuden tuomioon tyytyvät Imatra, Naantali, Paimio
ja Äänekoski, joiden vaatimista
vahingonkorvauksista tuomittiin
maksettaviksi 50–75 prosenttia.
Myös Kemin kaupunki tyytyy
käräjäoikeuden tuomioon, vaikka sen kanne oli ainoana kuntien
kanteista hylätty.
oista
P u h da s t a mu ka v u u t t a
ma t on pe s u u n .
– Pidämme toki outona sitä, että käräjäoikeuden mielestä
näyttömme ei riittänyt. Katsoimme silti, että lisänäytön saaminen
on vaikeaa, joten emme valittaneet, kertoo Kemin kaupunginlakimies Matti Rask ja sanoo joka
tapauksessa odottavansa mielenkiinnolla hovioikeuden ratkaisua.
täisi vielä runsaasti lisääkin, mutta kun asiakirja-aineiston määrä
on jutussa jo muutenkin todella
suuri, niin ”yksi trukkilavallinen
riittää”. Hänen mukaansa myös
esimerkiksi Helsingin kaupungilla on hyvät laskelmat ylihinnasta näyttönä valituksensa perusteeksi.
Tampereella vahva näyttö
kartellin vaikutuksista
Tampereen kaupunki on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Käräjäoikeus määräsi maksettavaksi noin
kaksi kolmannesta vaadituista vahingonkorvauksista. Tampereen
kaupunginlakimies Jouko Aarnio
kertoo, että kaupunki pysyy alkuperäisessä noin 4,5 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksessaan lukuun ottamatta sittemmin myydylle omalle asfalttiliiketoiminnalle aiheutuneesta vahingosta vaadittuja korvauksia.
– Vaatimuksessamme vahingonkorvauksen perusteena ollut
kartellin ylihintaprosentti vaihtuu vuosittain ja nousee kartelliajan loppua kohti. Kartelli onnistui laskelmiemme mukaan kasvattamaan tuottoja vuotta 2002
lähestyttäessä, Aarnio sanoo.
Viimeisten vuosien ylihintaprosentti on korkeampi kuin
muilla kunnilla. Aarnion mukaan
Tampereella on vahva näyttö kartellista ja sen sopimista hinnoista,
sillä käytössä on nauhoite asfalttiyhtiöiden edustajien keskustelusta, jossa sovitaan vuoden 1998
hinnoista. Sen mukaan uusi hinta oli 44 prosenttia edellisvuoden
tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan hintaa korkeampi.
– Näillä perusteilla meidän
ylihintaprosenttimme oli enemmän kuin käräjäoikeuden päätöksessä käytetty 20. Myös turkulaiset ovat todenneet, että asfalttikartelli oli Tampereella tehokkain, ja jopa pienet pihatyötkin
olivat kartellin piirissä.
Aarnio sanoo, että näyttöä riit-
Kuopio eri mieltä hintasotavuosien vaikutuksesta
Kuopion kaupungille määrättiin käräjäoikeuden tuomiossa maksettavaksi vahingonkorvauksia vajaat 900 000 euroa, mikä on noin neljännes kaupungin
vaatimasta määrästä. Kuopio on
valittanut päätöksestä ja pitäytyy
alkuperäisessä vaatimuksessaan.
– Käräjäoikeus ei ole ratkaisussaan ottanut huomioon sitä,
että vuosina 1996–1997 asfalttimarkkinoilla vallinnut hintasota ei ulottunut Kuopion seudulle, sillä hintasodassa aktiivinen
yritys ei toiminut täällä, Kuopion kaupunginlakimies Vesa
Toivanen huomauttaa.
Toivanen sanoo, että kaupungilla on myös vahvaa näyttöä siitä, että ylihintaa maksettiin keskimäärin kolmisenkymmentä prosenttia, vaikka käräjäoikeus on
käyttänyt vahingonkorvauksen
perusteena 15 prosentin ylihintaa.
Kuopio varautuu myös tekemään vastavalituksen asfalttiyhtiöiden jättämän valituksen pohjalta, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Toivanen kertoo vastapuolen laatineen laajan valituskirjelmän, joten tiedossa on pitkä ja
työläs prosessi.
Monet kunnat hakivat jatkoaikaa vastavalitukselle
Huomattava määrä kuntia, joille
käräjäoikeudessa tuomittiin maksettavaksi vain pieni osa niiden
vaatimista vahingonkorvauksista,
eivät valittaneet itse, mutta harkitsevat parhaillaan vastavalituksen jättämistä asfalttiyhtiöiden tekemiin valituksiin. Näitä kuntia
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t a rj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
project@antti-teollisuus.fi
www.antti-teollisuus.ﬁ
3LQRWLH3XK
</g-b59,)D[
ZZZVDLOLRQSDDW\FRP
LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP
KÄRÄJÄOIKEUDEN ASFALTTIKARTELLITUOMIOSTA VALITTANEET KUNNAT
OEspoo
OKuopio
OForssa
ORaisio
OHelsinki
OSiilinjärvi
OHollola
OSuomussalmi
OIisalmi
OTampere
OKajaani
OTurku
OLisäksi
16 muuta kuntaa on hakenut ja saanut jatkoaikaa vastavalituksen tekemiseen 14.5.2014 saakka.
ovat muun muassa Rovaniemi,
jolle käräjäoikeudessa tuomittiin maksettavaksi vain neljännes vaaditusta 2,6 miljoonasta
eurosta, ja runsaat 40 prosenttia
vaatimastaan summasta saanut
Hyvinkää sekä Kaarina, joka sai
puolet vaatimastaan summasta.
– Valitusta valmistellaan. Pitäydymme alkuperäisessä vahingonkorvausvaatimuksessamme.
Meidän osaltamme käräjäoikeus sovelsi vahingonkorvauksen perusteena 15 prosentin ylihintaa, kun näkemyksemme mu-
kaan maksoimme ylihintaa keskimäärin 30 prosenttia, Rovaniemen kaupunginlakimies Pekka
Lemmetty sanoo.
Vastavalitusta harkitsevat
myös muun muassa Mikkeli ja
Tuusula, jotka molemmat saivat käräjäoikeudessa jokseenkin
puolet vaatimastaan noin 1,2
miljoonasta eurosta, Kerava, jolle tuomittiin maksettavaksi runsaat 200 000 euroa vaaditusta
900 000:sta sekä Nurmijärvi, joka
sai 100 000 euroa, kun vaatimus
oli yli 660 000. O
Kuntatekniikka 3/2014
49
Yhteistyö, uusi teknologia, parempi johtaminen ja
Infrarakentaminen muutoksessa
Osapuolten yhteistyö
on voimaa, uudet
teknologiat on otettava
rohkeasti käyttöön
ja osaamisen
jatkuvuudesta on
huolehdittava.
Huhtikuussa päättynyt
laajapohjainen
kolmivuotinen
tutkimushanke jäsensi
alan menestystekijöitä.
OO VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa koottiin eri
näkökulmista yhteensä viisi osaraporttia infra-alan tulevaisuuden hahmottamiseksi. Teesit alan
ryhtiliikkeen voimistamiseksi
oli tiivistetty muutamaan aihealueeseen. Olennaista on muun
muassa se, että yhteistyön tehostamiseen sidosryhmien kanssa
panostetaan aiempaa enemmän.
– Joissakin hankkeissa toimiva yhteistyöympäristö syntyy
helpommin, joissakin se vaatii enemmän työtä. Hankkeiden
jouhevan toteutuksen kannalta
se on tärkeä, huomautti TAMKin erikoistutkija Eero Nippala hankkeen päätösseminaarissa
huhtikuussa.
Hän viittasi yhteistyön tehostajina myös uusiin hankintamalleihin, kuten elinkaarimalliin ja
allianssiin. Varsinkin allianssimallissa osapuolet sitoutuvat yhdessä vahvasti tavoitteisiin.
– Ei kuitenkaan pidä unohtaa
vanhojen hyviksi koettujen käytäntöjenkään kehittämistä edelleen. Niistä saadaan varmasti
palikoita tulevaisuuden ratkaisuihinkin.
Vantaan kaupungininsinööri
50
Kuntatekniikka 3/2014
ScanStock Photo
TEKSTI Paavo Taipale
“Kyllä sen pikku-urakoitsijankin nyt viimein
on otettava sähköposti käyttöön.”
Henry Westlin nosti päätösseminaarissa esille yhteistyön valtion kanssa yhdyskuntarakenteen
tiivistämisen parissa. Hän totesi
potentiaalia olevan monin paikoin vielä runsaasti.
Tuottavuutta
teknologiaharppauksella
Eero Nippala toi jälleen kerran
esille Suomen ongelmat uusien
innovaatioiden levittämisessä ja
käyttöönotossa. Siinä on runsaasti tehtävää.
– Tärkeää on muistaa myös
huolehtia alan arvostuksesta yhteiskunnassa. Rahoituksen saaminenkin riippuu paljon siitä, miten hyvin ala tunnetaan ja
miten tärkeäksi se päättäjien keskuudessa koetaan, Nippala sanoi.
Uusien tekniikoiden hyödyntäminen edellyttää sähköisen
asioinnin selvää lisäämistä alan
toiminnoissa, kuten tarjousmenettelyssä ja rakennuslupaprosesseissa. Avoin data tarjoaa myös
runsaasti uusia mahdollisuuksia.
– Kyllä sen pikku-urakoitsijankin nyt viimein on otettava
sähköposti käyttöön.
Myös konekalusto kehittyy.
Koneautomaatioratkaisut lisäävät tuottavuutta, ja ahtaisiin kaupunkikeskustoihin kehitetyistä
pienistä työkoneista on saatu lupaavia kokemuksia.
Nippala vaati lupaprosessien
nykyistä selvästi parempaa synkronointia hankkeiden kanssa.
– Itse pidän lupamenettelyjä sinänsä kannatettavina, mutta
synkronointi on kerta kaikkiaan
saatava kuntoon.
Luvituksessa energiatehok-
TEKNISET PALVELUT
osaamisen turvaaminen avainasioita
-hanke tähysti tulevaisuuteen
kuusvaatimusten nopea kiristyminen lähelle nollaenergiatasoa
aiheuttaa haasteita. Tuulivoimarakentamisen lupaprosessit ovat
myös olleet monin paikoin kovin
mutkikkaita.
– Ylijäämämaiden läjitykseen
tai suoraan hyötykäyttöön on löydettävä alueita ja kohteita kohtuulliselta etäisyydeltä aktiivisen
uudisrakentamisen alueista, Eero
Nippala listasi hankkeen toimenpide-ehdotuksia.
Lisää osaavaa
väkeä alalle
Infra-alalle tarvitaan lisää osaajia. Potentiaaliset uudet opiskelijat on saatava kiinnostumaan
alasta, mutta lisää koulutusta
on tarpeen tarjota myös alalla jo
olevalle kouluttamattomalle työvoimalle. Tärkeää on myös suhtautua vakavasti työtapaturmien
nollatoleranssiin.
– Emme saa sietää yhtään vakavaa työtapaturmaa infratyömailla, Nippala painotti.
Olennaista alan tunnettuuden
ja kiinnostavuuden lisäämiseksi
on kesätyöpaikkojen tarjoaminen
alan opiskelijoille. Tavoitteena tulee olla, että yhtään alan opiskelijaa ei jää ilman kesätyöpaikkaa.
Työpaikkahäirintä, huono johtaminen ja harmaa talous puolestaan ovat asioita, joista on päästävä eroon.
– Hyvällä johtamisella alalle
tulevat osaajat myös pysyvät siellä, painotti Henry Westlin.
Rahasta on pulaa, joten priorisointia tarvitaan investointien ja
ylläpidettävien kohteiden valinnassa. On tärkeää myös ymmärtää yhdyskuntatekniikan rakentamisen ja ylläpidon hinnan vaihtelu eri alueilla.
– Kaikkialla ei ole mahdollista tulevaisuudessa tarjota parasta laatua. Tehokas säästökeino on
myös täydennysrakentaminen.
Olennaista on tarkastella infran
koko elinkaaren aikaisia kustannuksia, Eero Nippala muistutti.
Hän pohti myös, voisiko infraalalle olla löydettävissä energiatehokkuushankkeista tutun ESCO-mallin kaltaista järjestelyä,
jossa korjausinvestointi rahoitettaisiin sen tarjoamilla käyttömenojen säästöillä. Tämä soveltuu esimerkiksi katuvalaistuksen
uusimiseen.
Kuntien infrarakentaminen
erillistarkastelussa
Kuntien infrarakentamista tarkasteltiin hankkeen yhdessä osaraportissa erikseen. Aihetta lähestyttiin muun muassa ekotehokkuuden parantamisen näkökulmasta. Olisikin toivottavaa
INFRA-ALAN SUUNTAVIIVAT
I. Arvovalinnoilla säästöjä infranpitoon
II. Rakennettua ympäristöä tiivistettävä
III. Luvituksella tehokkuutta energia- ja maa-aineshuoltoon
IV. Säästöä 360 asteen yhteistyöllä
V. Mallintaminen alueiden elinkaareen
VI. Tuottavuutta uusilla teknologioilla
VII. Sähköinen asiointi laajasti käyttöön
VIII. Osaaminen ajan tasalle
IX. Lisää osaajia
X. Nollatoleranssilla hyvä työpaikka
INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA
-HANKKEEN RAPORTIT
Osa 1 Infrarakentamisen rakenne
Osa 2 Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi
Osa 3 Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus
Osa 4 Infrarakentamisen muutokset ja haasteet
Osa 5 Kuntien infrarakentaminen
http://www.vtt.ﬁ/sites/infra2030/
määritellä rakennetun ympäristön elinkaari huomattavasti nykyistä pidemmäksi, esimerkiksi
sadaksi vuodeksi.
Rakenteiden kestoiän pidentäminen vähentäisi rakennusmateriaalien kulutusta useissa tapauksissa jo rakentamisvaiheessa
ja varsinkin rakennusten käyttöja kunnossapitovaiheissa.
Kaavoitusta tehdään monin
paikoin liiaksi talonrakentamisen tarpeisiin, eikä infrarakenteita tai infrarakentamista – kuten
kevyttä liikennettä, massatasapainoa, teknisten järjestelmien yleissuunnittelua, maaperän laatua tai
luontoa – oteta riittävästi huomioon. Tyypillisesti suojelua vaativat eläimet, kasvit tai luontotyypit löytyvät vasta, kun kaava on
jo laadittu.
Tietomallintamisen saralla
Infra FINBIM -ohjelma on keskittynyt uudisrakentamiseen ja
tuottanut käyttökelpoisia työkaluja suunnitteluun. Myös linkki
rakentamiseen ja koneohjaukseen toimii ja on jo houkutin ha-
keutua alan ammattiopintoihin.
Työtä kuitenkin riittää tietomallien saamiseksi osaksi alan arkea,
koska linkki ylläpitoon puuttuu.
Panostusta tarvitaan rajapintoihin: miten tieto siirtyy rakennusprosessin vaiheelta seuraavalle ja
lopulta omaisuuden hallintaan.
Hankkeessa kartoitettiin Tampereen ammattikorkeakoulun
opinnäytetyönä myös suurempien kaupunkien infrarakentamisen organisaatioita ja urakkamuotoja vuonna 2013. Aineistoa saatiin 29 kaupungista, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä
on noin 2,5 miljoonaa.
Katu- ja vihertuotannossa kokonaisurakoina teetettiin noin
kaksi kolmannesta hankkeista ja omajohtoista työtä oli 20–
25 prosenttia. Liikuntapaikkojen rakentamisessa omajohtoista
työtä oli enemmän, noin 40 prosenttia. Vesihuollossa seudullisten toimijoiden rooli on merkittävä. Siellä omajohtoista työtä on
noin kolmannes, loput olivat kokonaisurakoita. O
Kuntatekniikka 3/2014
51
Vantaa ja HSL palkittiin
edistyksellisistä hankinnoista
MVantaan kaupunki ja Helsingin seudun liikenne (HSL) palkittiin huhtikuussa ympäristönäkökohtien
huomioinnista
hankinnoissaan Kestävä julkinen hankkija 2014 -kilpailussa.
Vantaan kaupunki kilpailutti vuonna 2012 useiden kiinteistöjen energiatehokkuuden
parantamiseen tähtäävän palvelun niin sanottuna ESCOhankintana.
Sopimusajan tavoitteena on
saavuttaa jopa 30 000 MWh:n
säästöt lämmön ja sähkön kulutuksessa. Tämä tarkoittaa yli
200 000 euron vuosittaisia
säästöjä Vantaan kaupungin
energiakustannuksissa. Kuluja 1,5 miljoonan euron investoinnista ei Vantaan kaupungille koidu, vaan ESCO-mallissa
kustannukset katetaan hankkeen tuottamilla säästöillä sovitussa ajassa.
Helsingin seudun liikenne
palkittiin puolestaan ympäristöasioiden suunnitelmallisesta huomioimisesta hankinnoissa. Joukkoliikennehankinnois-
sa on onnistuttu yhdistämään
innovatiivisuus ja ympäristöasiat ja tätä kautta saatu liikenteeseen vähäpäästöistä bussikalustoa.
Koska 60 prosenttia Suomen julkisesta liikenteestä ajetaan HSL:n alueella, liikennöitsijöiden tekemillä kalustovalinnoilla on merkittävä vaikutus
julkisen liikenteen aiheuttamiin
päästöihin Suomessa.
Julkishallinnon ja elinkeinoelämän edustajista koostuva palkintoraati myönsi lisäksi kunniamaininnat Ulkoasiainhallinnolle, Espoon ja Lahden
kaupungeille, Tampereen RATU-allianssille sekä Itä-Uudenmaan jätehuollolle niiden tekemistä kestävistä hankinnoista.
Katso palkinnon vastaanottaneiden Vantaan kaupungin edustajien haastattelu kunta.tv:n
linkistä http://kunta.tv/web/
guest?ﬁleId=162175 sekä HSL:n
osastonjohtaja Reijo Mäkisen haastattelu linkistä http://kunta.tv/web/
guest?ﬁleId=162167.
Työryhmä pohtii
rakennusvalvonnan organisointia
M Ympäristöministeriö asetti 18.
maaliskuuta valmistelu- ja yhteistyöryhmän rakennusvalvonnan uusimuotoisten toiminta- ja organisointivaihtoehtojen aikaansaamiseksi. Työryhmän tehtävänä on 31.8. mennessä valmistella esitys uusimuotoisen rakennusvalvonnan organisaatiovaihtoehdoista. Työryhmän toimikausi kestää 30.9.2015 saakka.
Työssä tarkastellaan ainakin
isäntäkuntamallia, kuntayhtymää
ja muuta yhteistoimintamallia sekä yksityistämismallia. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tuottaa selvityksiä muun muassa eri organisointitapojen vaikutuksista kuntien toimintoihin, kuten maankäy-
tön suunnitteluun sekä kiinteistöja mittaustoimeen, muuhun viranomaisyhteistyöhön, tarvittaviin resursseihin jne.
Kuntaliittoa työryhmässä edustaa johtava lakimies Ulla Hurmeranta. Varsinaista lainsäädäntötyötä varten tullaan asettamaan erillinen työryhmä syksyllä 2014.
Kuntaliitto on käynnistänyt
oman selvitystyön rakennusvalvonnan organisoinnin järjestämisvaihtoehdoista. Kuntaliitto haluaa selvittää suunnitteilla olevien suurempien, alueellisten yksiköiden vaikutuksia kunnan maankäyttöön ja
kunnan strategioiden toteuttamiseen.
VESIHUOLTO 2014 KOKOAA VESIVÄEN HELSINKIIN
M Vesilaitosyhdistys järjestää 3.–
4.6. Helsingin Finlandia-talolla
58:nnet Vesihuoltopäivät. Tällä kertaa tapahtumassa saa vesihuoltoon myös pohjoismaista
ulottuvuutta, sillä samanaikaisesti järjestetään 9. Pohjoismainen juomavesikonferenssi 2.–
4.6. Tapahtumilla on yhteisiä esityksiä, jotka simultaanitulkataan
suomeksi ja englanniksi.
Vesihuoltopäivillä pidetään yli
50 esitystä, ja esillä ovat muun muassa uudistuva vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain
muutokset, CE-merkintä vesihuoltotuotteissa ja vesihuollon aluesaneerausmalli. Vesihuoltopäivien
ekskursiot järjestetään yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa.
Länsi-Espoon runkovesijohdon
rakennusekskursiolla tutustutaan
runkovesijohtohankkeeseen, jolla varmistetaan Espoon vedenjakelua ja siirtokapasiteetin riittävyyttä.
Ekskursiokohteina ovat myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
9. biologinen käsittelylinja, joka on
käyttöönottovaiheessa, sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos.
Vesihuoltopäivät on järjestetty Helsingissä aiemmin vain yhden
kerran vuonna 1986. Vuoden merkittävimpään kotimaiseen vesihuoltoalan tapahtumaan odotetaan
700:aa osallistujaa. Vesihuoltoaiheiseen näyttelyyn Finlandia-talon
aulatiloissa on hutikuuhun mennessä ilmoittautunut yhteensä sata
näytteilleasettajaa.
Lisätietoja: www.vvy.ﬁ/vesihuolto_2014
Ramboll osti Pöyryn kiinteistöliiketoimintaa
M Ramboll kasvaa suurimmaksi
Suomessa toimivista konsulttitoimistoista ostamalla merkittävän
osan Pöyryn talotekniikka-, kiinteistökonsultointi-, projektinjoh-
52
Kuntatekniikka 3/2014
to- sekä kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminnoista.
Kauppa vahvistetaan kilpailuviranomaisen hyväksynnän jälkeen kesäkuussa. Osapuolet
ovat sopineet, ettei kaupan hintaa julkisteta.
Kaupan kohteena olevan liiketoiminnan kokonaisliikevaihto
vuonna 2013 oli noin 44 miljoo-
naa euroa ja kaupan myötä Pöyryltä siirtyy Rambolliin 435 asiantuntijaa. Yhdistymisen jälkeen
Rambollissa työskentelee Suomessa noin 1 900 työntekijää.
Ensimmäinen raitiovaunu nähtäneen Tampereen katukuvassa kuluvan vuosikymmenen lopulla.
Turun kaupunki
M Tampere ja Turku etenevät kevään aikana raitiotiehankkeissaan.
Tampereen kaupunginhallituksen
suunnittelukokouksessa käsiteltiin
huhtikuussa raitiotien yleissuunnitelma, kustannusarvio ja päätöksenteon aikataulu. Katuraitiotie
tulee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi kesäkuussa
2014. Lopullinen rakentamispäätös
tehdään vuonna 2016, kun kaikki
kustannukset, toteutusmalli ja valtion rahoitus ovat selvillä.
Tavoitteena on, että valtuuston
päätöksen jälkeen kaupunki valitsee kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toimittaja- ja rakentajatahot, joiden kanssa kaupunki tekee
raitiotien toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat. Tämän nk. kehitysvaiheen on arvioitu kestävän
vuoden 2016 lopulle. Rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuosina
2016–2017, jolloin ensimmäinen
vaunu voisi olla liikenteessä 2018–
2019. Raitiotieinvestoinnin alustava kokonaiskustannusarvio on noin
250 miljoonaa euroa.
Ensimmäisessä vaiheessa liikennöitäisiin kahta linjaa: Hervanta –
Sammonkatu – Itsenäisyydenkatu – Keskusta – Pyynikintori ja Lielahti – Pispalan valtatie – Hämeenkatu – Itsenäisyydenkatu – Teiskontie – TAYS. Kaupunkiraitiotien vuoroväli olisi ruuhka-aikana ja arkisin
päivällä 7,5 minuuttia, ja se sovitetaan yhteen tärkeimpien bussilinjojen kanssa.
Yleissuunnitelman rinnalla kaupunki on teettänyt selvityksen raitiotien toteutusmallista, kiinteistötaloudellisista vaikutuksista ja työllisyysvaikutuksista. Päätöksenteon
pohjaksi on valmisteltu myös vaihtoehtoisten joukkoliikennejärjestelmien vertailua.
Tampere ja Turku ovat valmistelleen raitiotiehankkeitaan osittain
yhteisesti. Tampereella laadittiin en-
Tampereen kaupunki
Tampereella ja Turussa ratikkaratkaisujen kevät
Turussa raitiotiehanketta on käsitelty kevään aikana perusteellisesti
luottamuselimissä.
sin alustava yleissuunnitelma, jonka pohjalta nyt on valmisteltu yleissuunnitelmaa. Turussa sen sijaan
päädyttiin laatimaan suoraan yleissuunnitelmaa, josta on kevään aikana käyty perusteellista keskustelua luottamuselimissä. Asia oli kaupunginhallituksessa maalis–huhtikuussa esillä neljästi. Turussa arvioidaan vajaan vuoden kuluttua
oltavan hankkeessa vastaavassa
vaiheessa kuin Tampereella nyt.
Turun raitiotien yleissuunnitelmaa varten on vertailtu reittivaihtoehtoja viidelle reittihaaralle Kauppatorilta. Kaupunginhallitus hyväksyi
huhtikuussa yleissuunnitelman laatimisen kolmelle potentiaalisimmalle
raitiotiehaaralle: Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle.
Runosmäen ja Skanssin linjoilta raitiotietä kyetään mahdollises-
sa hankkeen toisessa vaiheessa tarvittaessa jatkamaan Raision ja Kaarinan keskustoihin. Tämä auttaisi vahvistetussa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa esitettyä kaupunkikehittämisen kohdealueen toteutumista.
Raitiotien toteuttamispäätöksen pohjaksi vertaillaan neljää vaihtoehtoa: VE0+ nykyisen kaltainen
bussijärjestelmä, VE1A kolmihaarainen raitiotieverkko vähäisellä liityntäliikenteellä busseista, VE1B
kolmihaarainen raitiotieverkko runsaalla liityntäliikenteellä busseista
sekä VE2A kolmihaarainen superbussiverkko (BRT, bus rapid transit)
vähäisellä liityntäliikenteellä busseista. Superbussien liikennejärjestelyt kuvataan vertailussa samanlaisina kuin raitiotiellä. Valtaosa reitistä kulkisi omilla kaistoillaan voimakkailla joukkoliikenne-etuuksilla
keskelle katua sijoitettuna.
Raitiotien toteutusmalleja selvitettäessä vertailtavia vaihtoehtoja
ovat ”avaimet käteen” -malli, allianssimalli ja elinkaarimalli.
MPaavo
Taipale
Järvenpää saa lunastaa Ristinummen maa-alueita
MYmpäristöministeriö on myöntänyt Järvenpään kaupungille lunastusluvan 54,3 hehtaarin maaalueelle Ristinummella. Odotet-
tavissa olevat valitukset venyttänevät prosessia vuosilla.
Järvenpään eteläosassa sijaitsevan alueen omistaa tällä het-
kellä 12 yksityistä maanomistajaa. Heidän kanssaan on neuvoteltu vuodesta 2004 asti. Järvenpään valtuusto päätti lunastus-
luvan hakemisesta joulukuussa
2011. Järvenpää haluaa lunastaa alueen pääasiassa rakennuskäyttöön.
Kuntatekniikka 3/2014
53
Päästövähennystavoitteen nosto lisäisi kustannuksia
M VTT sekä Valtion taloudellinen
tutkimuskeskus VATT arvioivat, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostaminen 36
prosentista 40 prosenttiin vuonna 2030 lisäisi suoria kustannuksia vuositasolla jopa 100 miljoonaa euroa. Euroopan komissio ehdottaa energia- ja ilmastopaketissa kasvihuonekaasupäästöille 40
prosentin vähennystavoitetta vuodelle 2030.
Nyt tehdyn vaikutusarvion lähtökohtana on oletus, että Suomen ei-päästökauppasektorille aikanaan asetettava maakohtainen
vähentämistavoite kiristyisi nykyisestä, vuodelle 2020 asetetusta
16 prosentin tavoitteesta 36–40
prosenttiin vuonna 2030. Kyseessä on tässä vaiheessa pelkkä laskentaoletus.
Päästövähennystavoitteen jakamisesta jäsenmaiden välillä ei ole
tehty vielä mitään päätöksiä. Jos
ns. taakanjako jäsenmaiden välillä
perustuisi kustannustehokkuuteen,
Suomelle tuleva vähennysvelvoite voisi olla selvästi alhaisempi kuin
nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa.
VTT ja VATT ovat toimittaneet
työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle alustavia arvioita Euroopan komission tammikuussa julkaiseman EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin vaikutuksista Suomen energiajärjestelmään ja
kansantalouteen.
Arvion mukaan ei-päästökauppasektorilla (muun muassa liikenne, maatalous, rakentaminen ja
jätteet) päästövähennyksiä tarvittaisiin kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liikennesektorilla.
Finnoon energiasuunnitelma voitti Fiksu energia -kilpailun
M Tekesin järjestämään Fiksu
energia -kilpailuun tuli 51 ehdotusta. Voiton vei Espoon kaupungin ja Fortumin ehdotus Finnoon alueen energiajärjestelmästä. Ehdotus on haasteellinen, sillä 17 000 asukkaan alueen energiankulutus halutaan
puolittaa.
Finnooseen on suunnitteilla muun muassa matalalämpöinen lämmönjako ja kulutushuippujen leikkaaminen koko
alueen energian etäohjauksella. Lisäksi energiaa tullaan ostamaan ja myymään molempiin
suuntiin verkkojen kautta.
Energiaverkot ovat myös
avoimia uusille ratkaisuille. Ehdotuksen takana ovat Espoon kaupunki ja Fortum, mutta aluetta rakentamassa ja suunnittelemassa on useita muitakin yrityksiä. Muun muassa Espoon Asunnot tulee rakentamaan alueelle
vuokra-asuntoja.
Ensimmäisenä toteutetaan
energiakatu, eli tie perustetaan
maalämpöä keräävien energiapaalujen varaan. Alueesta tulee
merkittävä referenssi suomalaisyrityksille kuten Rautaruukki
ja Uponor, sillä energiakatujen
toimivuudesta on tällä hetkellä olemassa vain pienen mittakaavan kokeiluja Itävallassa. Fin-
noon tontinluovutus alkaa 2014,
ja alue valmistuu pääosin vuonna 2030.
Kunniamaininnan sai Energiavarastot osana Fiksun kaupungin energiajärjestelmää –
Case Kruunuvuori. Ehdotuksen tekivät Helsingin kaupunki,
Aalto-yliopisto ja Skanska. Kilpailuehdotuksessa integroidaan
suuret lämpövarastot (Kruunuvuoren luolastot) osaksi älykästä CHP-tuotantoon perustuvaa
energiajärjestelmää. Hajautettu
kaukolämpösovellus mahdollistaa kilpailun ja liiketoimintamallien kehittämisen myös kaukolämpöalalla.
Toisen kunniamaininnan sai
Aalto-yliopistokiinteistöt
Oy:n
ja Reaktorin Otaniemen alueen
energiadataan liittyvä ehdotus
The Open Energy Site ae5. Ehdotuksessa ideoitu ohjelmistotyökalu avaa energian käyttöön liittyvää dataa kuten kulutustietoa,
energiakatselmustietoa ja käyttöön liittyvää dataa Otaniemen
kampusalueen kiinteistöistä.
Kilpailun voittajat julkistettiin 28.4. Älykäs kaupunki -tilaisuudessa. Tuomaristoon kuului
edustajia EK:sta, Energiateollisuudesta, Kiinteistöliitosta, Kuntaliitosta, RAKLIsta, Tekesistä ja
TEM:stä.
Pilottiohjelma testaa kuntotarkastusten uuden työkalun
M Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n luonnostelemaa ohjetta olemassa olevien rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettelyä varten
aletaan testata konsulttivetoisella pilotointihankkeella. Samalla
ohjeluonnos annetaan vapaasti yleiseen käyttöön palautteen
hankkimista varten.
Uusi ohje tarjoaa systemaat-
54
Kuntatekniikka 3/2014
tisen työkalun rakenteiden toiminta- ja kuntotarkastuksia varten. Ohjeessa kuvatussa tarkastusmenettelyssä hyödynnetään
normaaleja kuntotarkastustoimenpiteitä, joiden avulla voidaan todeta, seurata ja varmistaa kantavien rakenteiden tekninen toiminta.
Pilotoinnissa ohjeen mukainen tarkastus tehdään kuudelle
rakennukselle, jotka ovat laajarunkoisia urheilu- tai virkistysrakennuksia, liikerakennuksia sekä maatalouden tuotantorakennuksia. Tarkastusten avulla pyritään ehkäisemään kantavien
rakenteiden sortumaonnettomuuksia ja vaaratilanteita. Ohjeen laadinnan taustalla onkin
Onnettomuustutkintakeskuksen
useissa viime vuosien tutkintara-
porteissaan suosittelema rakennusten katsastusmenettely.
Pilotoinnin ja palautteiden
perusteella RIL viimeistelee ohjeen siten, että se palvelee tehokkaasti vapaaehtoisia tarkastuksia. Sitä voidaan käyttää
myös mahdollisten tulevien uusien säädösten mukaisiin velvoitetarkastuksiin.
www.ril.ﬁ/tarkastusmenettely
Väylien suunnitelmatiedot tulossa Digiroadiin
M Liikennevirasto on syksystä 2013
lähtien selvittänyt SURAVAGE-projektissa mahdollisuutta lisätä teiden
ja katujen suunnitelmatietojen rakennusvaiheen geometria osaksi Digiroadia. SURAVAGE-projektissa on
kartoitettu loppukäyttäjien tarpeita
suunnitelmatietojen rakennusvaiheen
geometrialle sekä suunnitelmatiedon
eri tuottajatahojen tämänhetkisiä valmiuksia tuottaa Digiroadiin tarvittavaa keskilinja-aineistoa katu- ja rakennussuunnitelmista.
Suunnittelu sai lisäpontta loppuvuonna 2013 Maanmittauslaitoksen ilmaistessa kiinnostuksensa ottaa rakennusvaiheen suunnitelmatiedon lisääminen osaksi omaa prosessiaan. Liikenneviraston ja Maanmittauslaitoksen minityöryhmä on
talven aikana luonut prosessit suunnitelmatiedon toimittajien ja Maanmittauslaitoksen välillä sekä tunnistanut niiden haasteet.
Maanmittauslaitos tehnee lähiaikoina lopullisen päätöksen prosessin haltuunotosta. Mikäli päätös on myönteinen, prosessi otetaan käyttöön alkuvuonna 2015.
Päätöksen jälkeen SURAVAGEprojektissa laaditaan suunnitelma-
tiedon tuottajille – kunnille, elyille
ja Liikennevirastolle itselleen – erilliset toimintaohjeet suunnitelmatietojen tuottamisesta ja toimittamisesta Maanmittauslaitokselle.
Liikennevirastossa keskustellaan
parhaillaan vaatimuksesta lisätä tu-
M YIT on valittu toteuttamaan
vesitorniurakat Hyvinkäälle ja Jyväskylään. Hyvinkään vesitorniin
tehdään laaja peruskorjaus ja Jyväskylään rakennetaan uusi vesitorni.
Hyvinkään Puolimatkan vuonna 1968 rakennettu vesitorni peruskorjataan täydellisesti. Vesitorni on Lars Sonckin suunnittelema ja muodostunut maamerkiksi
Hyvinkäällä. Puolimatkan vesitornin peruskorjaus on vaativa kohde, sillä sen koko vastaa korkeudeltaan noin 12 kerroksista kerrostaloa ja ympäröivä alue on
luonnonsuojelualuetta. Vesitornin peruskorjaus on valmis kesällä 2015.
Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin rakentaminen on aloitettu huhtikuussa ja sen arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta
YIT
YIT:LLE VESITORNIURAKAT
HYVINKÄÄLLE JA JYVÄSKYLÄÄN
Puolimatkan vesitornl.
2014. Uudesta vesitornista tulee
noin 10 metriä aiempaa vesitornia matalampi, mutta vesisäiliön
tilavuus on kasvatettu 2000 kuutiosta 2500 kuutioon. Tällä varaudutaan asuinalueiden kasvuun.
levaisuudessa keskilinjageometrian
tuottaminen osaksi rakennussuunnitelmia. Keskilinjageometrian luomisessa tullaan käyttämään ohjeistuksena JHS-suosituksen Liitettä 1
Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpidosta. Keskilinja-ai-
neiston luomista pilotoidaan parhaillaan yhdessä SITO Oy:n kanssa Valtatie 7 -rakennusprojektin aineistolla.
Lisätietoja: maria.inkilainen@karttakeskus.ﬁ
Urakka- ja sopimusmalleja
kehitetään ryhmähankkeessa
M Ryhmä keskeisiä julkisia hankintayksiköitä on käynnistänyt
hankkeen vaativien kiinteistö- ja
rakennushankkeiden yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen tähtäävän urakka- ja sopimusmallin
kehittämiseksi. Malli on tarkoitus
kehittää ja testata vuoteen 2016
mennessä siten, että se täyttää
myös uuden hankintadirektiivin
vaatimukset.
– Konkreettisena tavoitteena
on kehittää ja testata yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen soveltuvat urakka- ja sopimusmallit sekä hankintamallit. Nämä on
tarkoitus hyväksyttää alan yhteiseen käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä, kertoo hankkeen ohjausryhmän muodostaneen RAKLI ry:n tekninen johtaja
Ilpo Peltonen.
Kehitettävät mallit on tarkoi-
tus testata käytännön hankkeissa. Ensimmäisessä vaiheessa uusia oppeja testataan Espoon Elä
ja asu -seniorikeskusten rakentamisessa, Helsingin yliopiston hallintorakennuksen kehittämisprojektissa, Kainuun keskussairaalan
peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa sekä valtatien 6 parantamisessa välillä Taavetti–Lappeenranta.
Ryhmähankkeen toteuttavat
ja rahoittavat Espoon Tilakeskus,
Finavia, Gasum, Helsingin Tilakeskus, Helsingin yliopisto, Kainuun
sote, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Hanketta ohjaa
RAKLI ry, ja sen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Vison Alliance
Partners Oy.
Kuntatekniikka 3/2014
55
M Lahden kaupunki, YIT ja Sito Oy solmivat huhtikuussa sopimuksen Lahden matkakeskus
-hankkeen kehitysvaiheesta. Kehitysvaiheessa tehdään hankkeen
suunnittelu, valmistelevia töitä sekä asetetaan hankkeen toteutukselle tavoitekustannus.
Matkakeskuksen laiturialue
toteutetaan Vesijärvenkadun yli
rakennettavan sillan kannen päälle. Laiturialue verhoillaan osittain
lasi- ja kuparilevyin ja lämmitetään estämään talviliukkautta.
Kaukoliikenne siirtyy kokonaisuudessaan matkakeskukseen kaukoliikenneterminaalin valmistuessa syksyllä 2015.
– Lahden kaupunki tavoittelee edelläkävijyyttä kestävässä kehityksessä. Haemme uusia
toimintamalleja niin hankkeiden
suunnitteluun kuin niiden toteutukseen ja ylläpitoonkin. Lahden
Matkakeskuksen allianssimalli on
hyvä esimerkki uudesta toiminta-
Uimahallien ja
kosteiden tilojen
hygieniaopas
M Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa
puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Nyt
julkaistu 2. uudistettu painos
on päivitetty ja laajennettu versio vuonna 2010 ilmestyneestä
Uimahallien ja kosteiden tilojen
hygieniaoppaasta.
Oppaan tavoite on toimia
uimahallien hygienian hallinnan, omavalvonnan ja siivous-
56
Kuntatekniikka 3/2014
YIT
Lahden matkakeskuksen rakentaminen käynnistyi
Matkakeskuksen laiturialue toteutetaan Vesijärvenkadun yli rakennettavan sillan kannen päälle.
Laiturialue verhoillaan osittain lasi- ja kuparilevyin.
tavasta, jossa tavoittelemme kaupunkikuvallisesti korkealaatuista
ja kestävää lopputulosta ”hankkeen parhaaksi” -ajattelun mu-
kaan, Lahden kaupungin kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen kertoo.
Allianssimallin mukaisesti han-
ty
työn suunnittelun apuna sekä
tarjota käytännön ohjeita kaikilta
le uimahallien ja muiden kosteid
den tilojen siivouksesta ja hygien
niasta vastaaville sekä valvoville
vviranomaisille.
Oppaan tiedot on sovellettav
vissa
myös kuntoutuslaitosten,
hotellien
h
ja laivojen allasosasto
tojen
ja oheistilojen sekä urheilu- ja jäähallien peseytymis- ja
pukeutumistilojen puhtaanapitoon sekä myös ohjeistukseksi
julkisissa rakennuksissa, taloyhtiöissä ja kotitalouksissa käytössä olevien edellä mainittujen tilojen puhtaanapitoon.
Jätehuoltomääräysten
laatiminen
taen. Tavoitteena oli aikaansaada malli, joka palvelee kuntien
jätehuoltoviranomaisia siten, että määräykset kohtelevat eri osapuolia eri puolilla Suomea tasapuolisesti, kuitenkin paikalliset ja
alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen.
Tarve jätehuoltomääräysten
ja samalla jätehuoltomääräysperusten mallin päivittämiselle
päivittämi
tuu uu
uuden jätelain
muuttuneim
ssiin
iin vaatimukssiin.
iin.
M Kuntaliitto on julkaissut oppaan kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelijoille ja
päättäjille. Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Lisäksi ne ovat tärkeä
työkalu ja ohjausväliusväline jätehuollon käytännön toteuttamimiseksi kunnissa.
arr
Oppaan
tarkoitus on tukea
a
kunnallisten jäJäteh
uolto
määrä
ysten
tehuoltomäälaatim
inen
räysten
valMaksuton verkkojulMaksut
mistelua
ja
kaisu,
kaisu ladattavissa
niistä
päätSuomen Kuntaliiton
Suome
tämistä uudistetun
tun jäverkkokirjakaupasta
verkko
telainsäädännön lähtökohdishttp://shop.kunnat.net
http://sho
ta sekä alueelliset ja paikalliISBN 978-952-293-191-7.
set erityispiirteet huomioon otSuomen Kuntaliitto, 2014.
Henn
a Luuk
kone
n, Tu
ulia Inn
ala, Ma
rko
Toimittaja Tapio Välikylä. Kirjoittajat
Jutta Kivikallio, Tuula Suontamo, Jari Keinänen, Kaarina Kärnä ja Päivi
Aalto. Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy.
Hinta 26,00 euroa (sis.alv. 10 %).
Tilaukset@ymparistojaterveys.ﬁ,
puh. 02 630 4900.
ke siirtyy kehitysvaiheen jälkeen
toteutusvaiheeseen, jonka aloittamisesta tehdään erillinen päätös
kesällä 2014.
Nurm
ikolu
Opas
valm kunnalliste
istelij
oille ja n jätehuol
tomää
päättä
räyste
jille
n
Espoon kaupunki
Lahden Seudun
Kuntatekniikka Oy
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
MArkkitehti Mika Rantala (41) on valittu Leppävaaran alueen projektinjohtajaksi. Hän aloittaa
uudessa tehtävässä 1.5.
Rantala toimii tällä hetkellä Espoon kaupungin
tilakeskuksessa hankepäällikkönä. Leppävaaran
projektinjohtajan tehtävä
on uusi.
MLahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu Tapani
Väisänen. Hän aloitti tehtävässään 1.4.2014. Väisänen (54) on aiemmin
toiminut myynnin, asiakaspalvelun ja palvelutuotannon johtotehtävissä muun
muassa Itella Oyj:ssä ja G4S
Security Services Oy:ssä.
Helsingin kaupunki
FISE Oy
MHelsingin
rakennusviraston ohjelmointitoimiston
toimistopäällikön virkaan
on 1.5.2014 alkaen nimitetty DI Timo Rytkönen
(50). Hän siirtyy uuteen
virkaansa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston projektinjohtajan tehtävästä.
MDI Marita Mäkinen (44)
on valittu rakennus-, LVIja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä hallinnoivan
FISE Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa varatoimitusjohtajana 18.8. ja siirtyy 1.10. toimitusjohtajaksi.
Klaus Söderlund jatkaa
1.10. asti toimitusjohtajana ja siirtyy sen jälkeen hallituksen erityistehtäviin ennen eläkkeelle siirtymistään.
Kuntatekniikan päivät
5.–9.5.2014 München
www.ifat.de
5.–7.6.2014 Oulu
www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty
Kuntien 7. ilmastokonferenssi
Asemakaavoituksen päivät
8.–9.5.2014 Tampere
www.fcg.ﬁ
käjänteinen työ rakentamisen laatuongelmien
ratkaisemiksi on tunnustettu valtakunnallisestikin.
Seppälän vastuulla ovat olleet useat Oulun rakennusvalvonnan laadun kehittämishankkeet. Työssään
hän on paneutunut erityisesti rakentamisen kosteudenhallintaan, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden
hyödyntämiseen.
Seppälän asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti
ministeriöiden työryhmissä rakentamisen ohjauksen ja säädösten kehittämistyössä.
10.–11.6.2014 Helsinki
www.fcg.ﬁ
KEHTO-foorumi
Ympäristönsuojelun
viranomaispäivät
8.–9.5.2014 Tampere
www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/kehto
10.–11.6.2014 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Jätelaitospäivät
Metsä- ja
viherpäivät 2014
14.–15.5.2014 Helsinki
www.jly.ﬁ
11.–12.6.2014 Kuopio
www.vyl.ﬁ/tapahtumat
Julkiset hankinnat
rakennuttamisessa
Loma-asuntomessut
20.5.2014 Helsinki
www.kiinko.ﬁ
23.6.–6.7.2014 Kalajoki
www.asuntomessut.ﬁ
Kunnan konserniohjeistus
Asuntomessut
21.5.2014 Helsinki
www.fcg.ﬁ
11.7.–10.8.2014 Jyväskylä
www.asuntomessut.ﬁ
Maaseutu ja kaavoitus 2014
39. Ilmansuojelupäivät
21.–22.5.2014 Vantaa
www.fcg.ﬁ
19.–20.8.2014 Lappeenranta
www.fcg.ﬁ
Tulevaisuuden kiinteistöja toimitilapalvelut
Väylät ja Liikenne
22.5.2014 Helsinki
www.kiinko.ﬁ
Pekka Seppälästä vuoden 2014
rakennusalan diplomi-insinööri
MSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on
valinnut tekniikan lisensiaatti Pekka Seppälän
vuoden 2014 rakennusalan diplomi-insinööriksi.
Seppälä on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien
laatupäällikkönä Oulun
kaupungin rakennusvalvonnassa, jonka pit-
IFAT
Korjausvelan laskenta
kuntainfrassa
22.5.2014 Helsinki
www.fcg.ﬁ
The 9th Nordic Drinking
Water Conference
2.–4.6.2014 Helsinki
www.vvy.ﬁ
Vesihuolto 2014
3.–4.6.2014 Helsinki
www.vvy.ﬁ
Liikuntapaikkarakentamisen päivät
3.–5.6.2014 Hki-Sto-Hki
www.fcg.ﬁ
Hyvä hallintotapa ja
sisäinen valvonta
kunnallisessa osakeyhtiössä
27.–28.8.2014 Tampere
www.tieyhdistys.ﬁ
tapahtumakalenteri
2014
FinnMETKO 2014
28.–30.8.2014 Jämsä
www.ﬁnnmetko.ﬁ
Kuntamarkkinat
10.–11.9.2014 Helsinki
www.kuntamarkkinat.ﬁ
Katupäivät
23.–24.9.2014 Turku
www.fcg.ﬁ
EnviroExpo
1.–3.10.2014 Helsinki
www.enviroexpo.ﬁ
Infra-Rakennuttaja
(INFRA-RAP 11)
2.10.2014–10.3.2015, 6 x 2 pv
Helsinki
www.kiinko.ﬁ
4.6.2014 Tampere
www.fcg.ﬁ
Kuntatekniikka 3/2014
57
HYVÄ KUNTATEKNIIKKALEHDEN LUKIJA!
Jos sähköpostiisi ei vielä tule maksutonta
Kuntatekniikan foorumin uutiskirjettä,
niin tilaa se verkosta
www.kuntatekniikka.ﬁ >
Tilaa uutiskirje
2–3 kertaa kuukaudessa lähetettävä
uutiskirje pitää sinut
kuntatekniikan aallon harjalla.
TEHOKASTA
TÄSMÄNÄKYVYYTTÄ
Ilmoita
PALVELUJA-sivullamme.
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.ﬁ
""
$+
$+
,
,
, '
#$!%
& %%
)
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuopio selvitti tarkasti katuverkkonsa korjausvelkaa,
vai oliko se Joensuu…
Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2013 tai 5/2013.
Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa.
Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Kuntatekniikka 3/2014
Y MPÄ R I S TÖ ~T U RVA L L I S U U S ~E NER G IA
Ympäristöriskit ja -vastuut ~ Vaikutusarvioinnit
Jätealan palvelut ~Geoenergiaratkaisut ~Pilaantuneet maat
Työ- ja kemikaaliturvallisuus
puh. 09 5617210 ~www.golder.ﬁ
20 vuotta Suomessa vuonna 2014
FCG – Hyvän elämän tekijät
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.ﬁ
ALANSA YKKÖNEN
5/2013
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös
tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
Kuntatekniikka 3/2014
59