ALANSA YKKÖNEN 6/2013 Tuija Klaus xxxxxxxxxxxxxx on tyytyväinen xxxxxxxxxxxxxx kotitalousjätteen xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx monilokeroxxxxxxx. sivu 38 keräykseen. Tampereelle Rantaväylän tunneli allianssimallilla sivu 14 Pakkausjätteen tuottajavastuun toteutus takkuaa sivu 44 Puutarhanäyttelyt piristävät Saksan kaupunkeja sivu 46 Ympäristömeludirektiivi ryhdisti suuria kaupunkeja MELUHAITAT KURIIN SUUNNITELMALLISESTI sivu 6 s rto Tee oikea kiintei a t t e . ks oikkeu ä haastetta p t ä v tä lsä t sisäl imintaan li johtava va e d e v e o et jät mppujen t umppujen tkaisu vais i l l o e t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra e s i l l a Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu suooman a t t a m Gorma maailmas n. jop sko a i olle. U läpi kulkee ls a t mistaj kin kohteisi e l uudel en ja sen umppua he n i s y keisiin ä ute tt pop e u pump n nostokork uolto on up t ä v e etri ja h seim ssa. rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi i i s o t e li llis pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j u p si halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com SISÄLTÖ 6/ 2013 t 10. lokakuuta 26–29 Hevonen on yhä tutumpi näky kaupunkien liepeillä, jopa tiivistyvän asutuksen keskellä. Hevostalouden sovittaminen muuhun maankäyttöön tuo uusia haasteita kaavoitukselle. 18 Tampereen Pispalanharjun alittava vanha uittotunneli avattiin kesällä kevyen liikenteen ja venekuljetusten käyttöön. 22 Toimiva infra on kuntien tärkeä elinvoima- LIIKENNE JA VÄYLÄT YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Ympäristömeludirektiivi tuotti Suomen laajimman meluselvityksen 6 Pyöräillen elävään, ruuhkattomaan kaupunkiin 10 Tampereen rantaväylän tunneli toteutetaan allianssimallilla 14 Pispalan uittotunneli käyttöön 45-vuotiaana 18 YHDYSKUNTA Infra on yhteiskunnan perusta ja elinvoimatekijä 22 Hevoset tulivat taajamiin, kaavoitukselle uusia haasteita 26 tekijä. Kotkan palkitut puistot ovat sekä matkailukohteita että kotkalaisten olohuoneita. Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Kuntien putkimestarit 42 Yhdyskuntajätteen putkikeräysjärjestelmät yleistyvät, kun Espoon Suurpelto ja Tampereen Vuores toimivat pioneereina. YMPÄRISTÖ 31 36 37 Kansainvälinen puutarhanäyttely keskellä Hampuria PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus JÄTEHUOLTO 46 5 Jätteen lajittelu tapahtuu yhden kannen alla 38 Rytilät/Pekka Rytilä: Auto 21 Monilokeropakkarit tehdään Pohjanmaalla 40 Kolumni/Päivi Ahlroos: Apukoulun priimus? 51 Jätteiden putkikeräysjärjestelmät yleistyvät uusilla asuinalueilla Uutisia 42 52 Kirjallisuutta 55 Pakkausjätesäätelyn valmistelu tuskaista 44 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi lehti.kuntatekniikka.ﬁ Kannen kuva: Paavo Taipale KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Tiehöylästä juustohöylään ” Tiehöylät ovat kunnissa yhä harvinaisempia työkoneita. Yksityisillä urakoitsijoillakin varsinaisia tiehöyliä on vähän. Kysyntää niille kyllä olisi, kausiluonteisesti paljonkin. Kunnan omien kadunrakennustyömaiden ja väyläverkoston kunnossapitotöiden lisäksi höyläystä ostavat useimmat yksityisteiden tiekunnat. Nyt onkin syyshöyläysten aika. Tiehöylien ohella – tai jopa niiden sijasta – kunnissa ovat esillä juustohöylät, kun kuntatalouden tila kaikessa karuudessaan on äkisti paljastunut monelle kuntapäättäjälle. Muutamien kaupunkien äskettäiset ilmoitukset satojen henkilötyövuosien vähennystavoitteista säväyttivät. Tällaista ei suomalaisissa kunnissa ole laajassa mitassa ennen nähty. Kun toimenpiteet sattuivat kaupunkeihin, joissa henkilöstöllä on juuri päättymässä kuntaliitosten kylkiäisenä saatu viiden vuoden irtisanomissuoja, ovat nopeimmat jo ennättäneet leimata kuntaliitokset heikon talouden taustaksi. Pääsyy juustohöyläykseen on kuitenkin vaikea yleinen taloustilanne ja kuntien tehtäviin nähden kestämätön rahoituspohja. Julkisen sektorin haasteena henkilöstön vähentämisessä on ennallaan pysyvä palvelukysyntä. Yksityissektorilla tilanne on paljon selkeämpi: jos tuotteita tai palveluja ei osteta, ei niitä voida varastoonkaan tuottaa, joten väkeä on vähennettävä. Suomessa kuntien palvelujen kysyntää on tuettu vahvasti luomalla lainsäädännöllä kansalaisille yhä uusia oikeuksia. Nyt lienee aika tasapuolisuuden nimissä tarkastella myös velvollisuuksia. Tasapuolisuutta on syytä toivoa myös kuntaorganisaatioiden sisällä, kun tarkoitus on tehdä vähemmällä enemmän. Yhtään turhia uusia seiniä tai kivettyjä polun reunoja ei tarvita. On kuitenkin muistettava, että toimiva kuntatekniikka on kaiken muun kunnallisen palvelutuotannon perusta ja menestyvän elinkeinoelämän edellytys kaikissa kunnissa. Ihan pelkällä pyhällä hengellä sekään ei pyöri. “Tämä tuote on 130-prosenttisesti kierrätetty” Ihmettelin nuorempana, miksi meetvurstipakkauksen tuoteselosteessa mainittiin jotenkin tähän tapaan: 100 grammaan meetvurstia on käytetty 130 grammaa lihaa. Yksinkertaisena ihmisenä minulla kesti kotvan ennen kuin ymmärsin, että tuotteessa on vähemmän vettä kuin tuoreessa lihassa. Pakkausjätteiden tuottajavastuukeskustelussa yksi erimielisyyden aihe on toteutunut ja tulevaisuudessa tavoiteltava hyötyjätteiden kierrätysosuus. Tuottajayhteisöt ilmoittavat erittäin korkeita toteutuneita hyödyntämisprosentteja samaan aikaan, kun näitä jätejakeita edelleen ajautuu merkittävästi myös sekajätteeseen. Tätä menoa kierrätysaste ylittää pian sadan prosentin rajan. Luonto kiittää, kun neitseellistä raaka-ainetta syntyy lisää itsestään. PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 7/2013 16.10. 7.11. 8/2013 26.11. 19.12. TEEMAT Turvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto Energia OValaistus Selvitystarvetta myös alle 100 000 asukkaan kaupu Ympäristömeludirektiivi tuotti Suo Suurten suomalaiskaupunkien asukkaista 30–50 prosenttia altistuu yli 55 desibelin melulle. Uusille meluntorjuntatoimenpiteille on tarvetta. TEKSTI Riitta Malve 6 Kuntatekniikka 6/2013 Liikennevirasto korjasi äskettäin Länsiväylää Espoossa ja rakensi samalla tarpeellisia meluesteitä Espoonlahden ko sitellyt kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman. – Tahti on ollut ehkä liian nopea. Viisi vuotta on lyhyt aika toteuttaa toimenpiteitä, kun jo täytyy alkaa miettiä toimintasuunnitelmien uudistamista. Seitsemän vuoden kierto saattaisi olla parempi, arvioi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Anu Haahla, joka on osallistunut toimintasuunnitelman tekemiseen virkatyönä. Toimintasuunnitelmien päivittäminen on kuitenkin tarpeellista jatkossakin, koska nykyisil- Riitta Malve turvaamaan omakotitalon pihan käyttöarvoa vai kerrostalon ympäristöä, jossa liikkuu enemmän ihmisiä, kysyy liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Turun kaupungin ympäristötoimialalta. Mäkinen kaipaa arvokeskustelua meluntorjunnasta kaupungin hiljattain valmistuneen, EU:n ympäristömeludirektiiviin edellyttämän meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman pohjalta. – Suojattavien kohteiden valintaperusteet ja tasapuolinen meluntorjunta ovat vaikeita aihepiirejä, Mäkinen toteaa. Direktiivi, joka tuli voimaan vuonna 2002, velvoittaa jäsenmaita keräämään, vertaamaan ja välittämään ympäristömelua koskevaa tietoa viiden vuoden välein. Prosessin ensimmäiselle kierrokselle osallistuivat Suomesta Helsinki, Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Finavia. Toisessa vaiheessa se laajeni koskemaan myös yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, joita ovat Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Samalla Liikenneviraston hallinnoimien teiden ja rautateiden määrä lisääntyi. Tuloksena on laajin ja tarkin Suomessa tehty meluselvitys. Koko EU-meluprosessi on valmis syksyllä, kun Helsingin kaupunginhallitus on viimeisenä kä- Liikennevirasto OO Rakennetaanko melueste Uuden meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaan Länsi-Herttoniemi Itäväylän varrella on yksi kiireellisimmin meluntorjunnan toimenpiteitä kaipaavia kohteita Helsingissä. LIIKENNE JA VÄYLÄT ngeissa Riitta Malve men laajimman meluselvityksen Riitta Malve Ympäristötarkastaja Anu Haahla Helsingin ympäristökeskuksesta toivottaa nopeusrajoitusten laskemisen tervetulleeksi, koska se paitsi vähentää edullisesti liikenteen melua ja päästöjä myös parantaa liikenneturvallisuutta. Vallilan ala-asteen pihalle tulvii liikennemelua esteettä Hämeentieltä. Piha on yksi herkistä alueista, jotka ovat mukana Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. Herkillä alueilla tarkoitetaan päiväkoteja, leikkipuistoja, kouluja, vanhainkoteja ja sairaaloita. ohdalla. lä meluntorjunnan keinoilla altistujia tulee lisää, kun kaupungit ja asukasmäärät kasvavat. Tänään noin kolmannes tai puolet kaupunkien asukkaista altistuu tieliikenteen yli 55 dB:n melulle. Uusia meluselvityksiä ei voi kuitenkaan verrata suoraan vanhoihin. Direktiivi ottaa käyttöön uudet melun tunnusluvut Lden, joka tarkoittaa vuorokauden keskimääräistä meluarvoa ja yön vastaava arvon Lyö. Ne ovat noin kolme desibeliä matalampia kuin Suomessa käytetyt tunnusluvut (LAeq päivä tai yö) ja tuovat sen takia melualtistuksen piiriin enemmän ihmisiä. Melukartta opastaa herkkäunista Selvityksiä ja toimintasuunnitelmia ei tehty vain EU:ta varten. – Ei mene montaa päivää, etten käyttäisi edellistä meluselvitystä suunnittelussa ja vastatessani kaupunkilaisten huomautuksiin melusta, Haahla kertoo. – Joskus melu tulee yllätyksenä asukkaalle, joka on muuttanut vilkkaan kadun varrelle. Neuvomme oman asunnon me- luntorjunnassa, mutta usein tulee mieleen, että kaupungin melukartan avulla olisi voitu mahdollisuuksien mukaan valita hiljaisempi asuinpaikka. Melukartat tehdään tietokoneohjelmalla, joka huomioi melulähteeseen liittyen muun muassa liikennemäärät, maastonmuodot ja sääolot. Laskentatavassa on kuitenkin vielä joitain puutteita. Ohjelma esimerkiksi kartoittaa vilkkailla kaduilla enemmän voimakkaalle melulle altistuvia asukkaita kuin heitä on todellisuudessa, koska se ei huomi- oi hiljaisia sisäpihoja. Pääkaupunkiseudun meluselvitys tehtiin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten sekä Liikenneviraston yhteistyönä, jolloin melukartasta saatiin yhtenäinen ilman eri tekijöistä johtuvia poikkeamia kaupunkien rajoilla. Toimintasuunnitelmia ideoitiin myös yhdessä, mutta ne laadittiin itsenäisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jo hyödyntänyt Helsingin meluselvitystä etsiessään yömelulle altistuvia kaupunkilaisia unitutkimukseen. Se vahKuntatekniikka 6/2013 7 Riitta Malve LIIKENNE JA VÄYLÄT Viikin ranta-alueilla, pelloilla ja metsissä on eräs Helsingin suojeltavista hiljaisista alueista, jossa luonnon äänet voittavat kaupungin hälyn. Vuorovaikutus jäi vähäiseksi Turussa hämmästyttiin, miten vaikeaa on valita meluntorjunnan kohteita. – Monissa priorisoiduissa kohteissa on odotettavissa liikenteen muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan meluun. Sellainen on muun muassa kadun poikkileikkaus mahdollisen rautatielinjan takia. Siksi jäämme odottamaan ennen kuin meluntorjuntaa suunnitellaan näihin kohteisiin, Mäkinen kertoo. Turussa ensimmäinen meluprosessi koetaan harjoitteluksi, josta keskustellaan ja otetaan oppia seuraavalle kerralle. Selvitys ja toimintasuunnitelma teetettiin konsultilla monen muun kaupungin tavoin. Mäkisen mukaan niiden hinta oli vielä kohtuullinen, koska tarjoajia kiinnosti osallistua merkittävään ja säännöllisesti toistuvaan tehtävään. 8 Kuntatekniikka 6/2013 Paavo Taipale visti käsityksen, että yöllinen liikennemelu häiritsee unta ja heikentää siten terveyttä. Vantaan Kivistöön rakentuvaa uutta asuinaluetta suojataan valtatie 3:n melulta äskettäin valmistuneella useiden metrien korkuisella meluaidalla moottoritien ja ns. vanhan kolmostien välissä. Vantaalla suurimmat meluhäiriöt osuvat Liikenneviraston teille ja Finavian Helsinki-Vantaan lentokentälle. – Vantaalla valitetaan eniten lentomelusta, vaikka tieliikenteen melulle altistuu kymmenkertainen määrä asukkaita, ympäristökeskuksen ympäristöinsinööri Krister Höglund ihmettelee. Tänä vuonna THL on esittänyt lentomelun terveysvaikutusten tutkimista lentokentän vaikutuspiirissä nykyisten taustatietojen ja rekistereiden avulla. – Lentomelu on Vantaalla iso asia. Kaupunki on kuitenkin kymmenien vuosien ajan huomioinut kaavoituksessa lentomelua hyvässä yhteistyössä Finavian kanssa. Altistujia on vähennetty merkittävästi, kun lentoliikenne on keskitetty tiettyihin ilmansuuntiin ja lentomelualueelle on rakennettu toimitiloja ja logistiikkakeskuksia. Liikenneviraston meluselvitys täsmensi maanteiden meluntorjunnasta vastaavan Anders Janssonin mukaan tietoa teiden ja ra- tojen melusta. – Yksi asia oli kuitenkin yllätys: miten hyvin vanhat, jossain määrin hihasta vedetyt arviomme melun määrästä osuvat yksiin selvityksen kanssa. Niitä voi verrata, kunhan huomioi uudet tunnusluvut, Jansson kertoo. Direktiivin ulkopuolelle jää nyt useita pienempiä kaupunkeja, joissa on voimakasta liikennemelua. Liikenneviraston näkökulmasta niidenkin meluselvitykset olisivat tarpeellisia, jotta meluntorjunnan tarve ymmärretään kokonaisuudessaan. Meluntorjunnan vuorovaikutusprosesseissa saatiin vähän palautetta. Ainakin Helsingissä, Turussa ja Vantaalla pyritään seuraavalla kerralla aktiivisemmin selvittämään melulle altistuvien asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä. vaan niitä rakennetaan vanhoilla teollisuus- ja omakotitaloalueilla kulkeville pääteille. – Koska meluaitojen rakentaminen on kallista, Turussa tullaan tutkimaan samalla uusien tonttien kaavoittamista suojattaville alueille, Mäkinen kertoo. Helsingissä priorisoitiin viisi asuin- ja virkistysalueiden melunsuojauskohdetta, joiden kustannukset ovat yhteensä 10,6 miljoonaa euroa. Siitä hyötyy 2 000–5 000 asukasta laskentavasta riippuen. Kiireisimmin melusuojausta kaipaavia herkkiä kohteita listattiin viisitoista. Kaikki ovat kouluja tai leikkipuistoja, joissa lapset ulkoilevat monin paikoin yli 65 dB:n liikennemelussa. – Toivotan ilomielin tervetulleeksi nopeuden laskemisen, koska sillä vaikutetaan meluun nopeasti ja edullisesti. Mutta sen toteutumiseen tarvitaan myös poliittista tahtoa, Haahla sanoo. Jatkuvia meluntorjuntaa tukevia toimenpiteitä ovat joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja hiljaisten alueiden huomioon ottaminen kaavoituksessa. – Viimeksi meluesteistä ja hiljaisista päällysteistä toteutettiin loppujen lopuksi vain pieni osa varojen puutteen vuoksi. Tällä kerralla Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelma on realistisempi, Haahla arvioi. Liikennevirasto ehdottaa kansallisen meluntutkimuksen kokoamista. Helsingin meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma löytyvät jo helposti ja selkeästi esitettyinä omilla teemasivuillaan internetissä. Siitä on hyvä jatkaa melua käsittelevän tiedon muokkaamista niin, että myös tavalliset asukkaat voivat käyttää aineistoa hyödyksi. O Tärkeintä on, ettei melu ulotu sinne, missä ihmiset viettävät aikaansa. Helsingin toinen suunnitelma on realistisempi – Tämän prosessin jälkeen olemme vakuuttuneita, ettei yksin meluesteitä rakentamalla pystytä ratkaisemaan meluongelmia, vaikka rahoitusta olisikin, Jansson sanoo. Liikenneviraston keinoja ovat myös hiljaiset päällysteet, nopeuden alentaminen ja raidekiskojen hionta. Jos kaikki valitut kohteet toteutetaan, yli 55 dB:n päivämelulle ja yömelulle altistujien määrä vähenee noin 20 000 asukkaalla. Kustannusarvio tälle on 154 miljoonaa euroa. – Tärkein tapa välttää melun haittoja on järjestää asuminen ja liikenne niin, ettei melu ulotu sinne, missä ihmiset viettävät aikaansa. Mutta silloin pitää myös varmistaa, ettei liikenteen kasvu taas levitä ongelmia, Jansson huomauttaa. Meluvallit ja meluaidat eivät sovi kaikkiin ympäristöihin. Turussa on linjattu, että meluaitoja ei tuoda ruutukaavan alueelle, Kuntatekniikka 6/2013 9 Autojen pysäköintipaikat ohjaavat yhä suunnittelua Pyöräillen elävään, ruuhkat Pyöräilyn ja jalankulun rohkaiseminen elävöittää keskustaa ja puhdistaa ilmaa. Autot puolestaan tuovat asiakkaita kauempaakin ja heitä tarvitaan pitämään kaupat elossa. Elävään kaupunkiin tarvitaan kaikkia. TEKSTI Dakota Lavento OO Helppo ja ilmeinen ratkaisu liikenteellisiin pulmiin voi johtaa uusien ongelmien syntymiseen tai olla ristiriidassa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Erinomainen esimerkki Helsingissä on arvioiden mukaan 160 miljoonaa maksava Sörnäisten autotunneli, jonka pitäisi helpottaa Kalasataman valmistumisen aiheuttamia ruuhkia matkalla keskustaan. Uudet kaupunginosat aivan kantakaupungin kupeessa tuovat kaivattuja asuntoja helsinkiläisille ja eheyttävät kaupunkikuvaa. Samalla syntyy myös työpaikkoja. Kaikki se puolestaan kasvattaa liikennettä. Osa siitä voidaan kattaa ekologisesti joukkoliikenteellä sekä pyöräilyä ja jalankulkua lisäämällä. Mutta yksityisautoilukin lisääntyy vääjäämättä. Pitäisikö sitä siis helpottaa rakentamalla kallis tunneli? Toisaalta ja toisaalta -keskustelut ovat tuttuja kaupungeissa, joissa ns. toriparkki on rakennettu tai sellaisen rakentaminen on tapetilla. Elämää keskustaan Kehityksen suunnan kääntämiseen etsitään keinoja monissa kaupungeissa, joita uhkaa keskustakuolema. Yhtä patenttiratkaisua ei kuitenkaan ole löydettävissä. Keinoja on monenlaisia, mikä paljastuu tarkastelemalla Elävä Kaupunkikeskusta ry:n viime vuosina palkitsemia kaupunkeja. Vuonna 2011 palkitun Kokkolan vetovoimana on sen kupeessa elävänä pidetty kaunis puukaupunki. Marketitkin löytyvät 10 Kuntatekniikka 6/2013 Äijälänrannassa vuonna 2014 järjestettävät asuntomessut käynnistävät uuden, tuhannen asukkaan pientaloalueen rakentumisen Jyväskylässä. keskustasta. Vuonna 2012 palkitun Kotkan keskustaan suuria marketteja ei puolestaan mahdu millään. Kauppatorin alle toteutettu asiakaspysäköintilaitos piristi kuitenkin merkittävästi Kotkansaaren kaupallista keskustaa. Jyväskylä kuuluu talouden haasteista huolimatta suomalaisessa kuntakartassa selviin menestyjiin. Ilmeisesti kaupunkisuunnittelussa on osattu tehdä jo pitempään oikeansuuntaisia ratkaisuja. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan todistukseksi kaupungin elinvoimasta käyvät väestönkasvu muuttoliikkeen ansiosta ja työpaikkojen lisääntyminen. Kummassakin Jyväskylä on ollut 2000-luvulla kärkipään kaupunkeja. Jyväskylää on rakennettu pitkäjänteisesti eri puolilla kaupun- kia kaupunkirakennetta tiivistäen. Kaupungin aikanaan sekavana pidetty ja sen läpi kulkevien vilkkaiden väylien halkoma keskusta on elvytetty kaupunkilaisten olohuoneeksi. – Autottomuuteen ei päästä, mutta mahdollisimman vähän autoliikennettä on hyvä tavoite keskustalle, Andersson sanoo. Jyväskylän kaupunginjohtajan Markku Anderssonin mukaan kevyen liikenteen edistäminen on helppoa kaupungissa, jossa kaunis luonto on hyvien pyöräilyreittien varrella ja kaikenikäiset pyöräilevät mielellään. Autoriippuvuudesta eroon Siton kaupunkisuunnittelun asiantuntijat selvittivät toukokuussa Kuntatekniikan päivillä kuvakorttien ja käsitekartan avulla kuntatekniikan ammattilaisilta, mitä asioita nämä työssään pitivät erityisen tärkeinä, mihin ongelmiin pitäisi paneutua ja kokivatko he voivansa jokapäiväisessä työssään vaikuttaa elävän kau- LIIKENNE JA VÄYLÄT Eeva-Liisa Vuoriainen. tomaan kaupunkiin Jyväskylässä on panostettu esimerkillsesti kevyen liikenteen väylien kehittämiseen. Varsinkin nuoret kaupunkilaiset ja opiskelijat ovat innokkaita pyöräilijöitä. Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen (pikkukuvassa) pyöräilee työmatkansa kesäkaudella. Kuva: Joona Nuutinen Kuntatekniikka 6/2013 11 Tiivistä kaupunkirakennetta Jyväskylän keskustan rakenne on tiivis ja etäisyydet lyhyet, mikä rohkaisee kevyeen liikenteen käyttöön. – Maankäytön suunnittelun tarkoituksena on tiivistää kaupunkirakennetta. Emme rakenna satelliitteja. Koska uudetkin asuinalueet ovat suhteellisen lähellä keskustaa, se rohkaisee kevyen liikenteen käyttämiseen, huomauttaa Jyväskylän kaupungin maankäytön strategisessa suunnittelussa työskentelevä liikenneinsinööri Timo Vuoriainen. Niin loppurakennusvaiheessa 12 Kuntatekniikka 6/2013 Dakota Lavento pungin syntymiseen. Kyselyssä nostettiin esille kevyen liikenteen esteet ja pysäköintiongelmat. Se ei tullut yllätyksenä. – Pysäköinnin järjestäminen ohjaa harmillisen paljon suunnittelua. Autoriippuvuudesta pitäisi voida päästä eroon. Teknologia tulee tarjoamaan ratkaisun päästöongelmaan, mutta ei vielä välttämättä ratkaise ruuhkia ja pysäköintipaikkojen tarvetta, huomauttaa Siton kaupunkisuunnitteluosaston osastopäällikkö, arkkitehti Jenni Lautso. Jyväskylässä on tultu aivan samaan käsitykseen. Tarkoituksena on pitää keskusta viihtyisänä paikkana asioida ja oleskella. Pyöräilyä ja jalankulkua on edistetty kaupungissa jo pitkään järjestelmällisesti. Pyöräilyn rohkaiseminen löytyy Jyväskylän kaupunkistrategiasta ja ilmasto-ohjelmasta. Ensimmäinen pyörätieverkkosuunnitelma tehtiin kaupungissa jo 1970-luvulla, ja verkostoa on jatkuvasti kehitetty. Tavoitteena on ollut kehittää mahdollisimman yhtenäisiä, jatkuvia pyöräreittejä, seitsemän pyöräilyn laatukäytävää keskustasta aluekeskuksiin. Keväällä 2013 valmistui keskustan liikennesuunnitelma, jossa pyritään keskustan rauhoittamiseen moottoriliikenteeltä. Pyöräilijät uskaltavat rahallisilla kaduilla ajaa ajoradalla ja jalkakäytävät jäävät enemmänkin kävelijöiden käyttöön. Siton kaupunkisuunnitteluosaston osastopäällikkö, arkkitehti Jenni Lautso (oik.) ja maisema-arkkitehti Marika Bremer kehittävät työkseen elävää kaupunkia oleva Lutakko, kuin kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuusalue Kangaskin sijaitsevat aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa. Kankaan alueesta on tarkoitus kehittää elävä, kestävän kehityksen mukaisten arvojen sekä kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toimiva kaupunginosa. Viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Äijälänranta puolestaan on ensi vuoden asuntomessujen pitopaikka. Asukkaita kaupunginosaan tulee tuhatkunta. Yliopistokaupunki Jyväskylässä on paljon nuoria, joille pyöräily on luonteva liikkumismuoto. Kaupunginjohtaja Markku Andersson painottaa kuitenkin, että Jyväskylässä pyöräilevät kaikenikäiset ihmiset pikkulapsista vaareihin. – Kevyen liikenteen suunnittelussa tärkeää on käyttäjälähtöisyys, ottaa käyttäjät mukaan suunnitteluun. LIIKENNE JA VÄYLÄT man vuoden voinut tilata kännykkäänsä. Vastaavasta palvelusta hyötyisivät toki myös pyöräilijät, Vuoriainen huomauttaa. Fiksua liikennettä Kankaan alueesta on tarkoitus kehittää elävä, kestävän kehityksen mukaisten arvojen sekä kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toimiva kaupunginosa. Dakota Lavento Hyvät ideat otetaan surutta käyttöön. Jyväskylä saa omat baanansa, sillä väylien rakentamisessa käytetään hyväksi vanhoja rata- ja tiepohjia. Olosuhteiden pitää olla kunnossa kaikin tavoin. Vuoriainen kertoo, että keskustassa on jo 1 800 pyörätelinettä. Yksi mahdollisuus elävän kaupunkikeskustan kehittämiseen on luoda yhteisiä alueita, joille mahtuvat niin jalankulkijat, pyöräilijät kuin autotkin. – Yhteinen alue, shared space, on turvallisesti kaikkien käytössä, Jenni Lautso selventää. Jyväskylässä Asemakadun yläosa on tällaista yhteistä tilaa, joka on oman liikennemerkin puutteessa kyltitetty pihakaduksi. Myös Väinönkadun yläosaan kehitetään samanlaista konseptia. – Kadun laadukas ilme jo kertoo autoilijoille, että kysymyksessä ei ole tavallinen katu, Vuoriainen kertoo. Älykäs liikenne tuo pian aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisten liikkumisen helpottamiseen, oli käytössä sitten moottoroidut tai lihasvoimalla käyvät pyörät. Tekesin tänä vuonna käynnistynyt Fiksu kaupunki -hanke tähtää fyysisten ja virtuaalisten jokapäiväistä elämää helpottavien palveluiden kehittämiseen. Tarkoituksena on löytää helppokäyttöisiä ICT-pohjaisia palveluja arkipäivän tilanteisiin, esimerkiksi liikkumiseen tai energiankäyttöön aidoissa ympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. – Monenlaisia tietotekniikan mahdollistamia työkaluja on jo olemassa, mutta niitä ei vielä välttämättä osata riittävästi hyödyntää, Lautso sanoo. Työmatkapyöräilijät hyötyisivät palvelusta, joka välittäisi tiedon väylän talvikunnossapidon tilasta jo työmatkaan valmistauduttaessa. Mobiililaitteeseen saatavat reaaliaikaiset tiedot ongelmista ja vaihtoehtoisista reiteistä sujuvoittaisivat työmatkaa ympäri vuoden. – Välineet palvelun toteutta- Sujuva liikenne ja luontoyhteys ovat kaikille tärkeitä, selvisi SITOn Kuntatekniikan päivillä tekemästä pienimuotoisesta selvityksestä. miseen ovat jo käytössä: liikenteen mallinnus, karttapalvelut, ylläpidon mobiilisovellukset ja palautepalvelut, Lautso luettelee. Jyväskylässä pyöräilijät voivat suunnitella reittinsä kätevästi kaupungin verkkosivuilla ole- vassa sähköisessä reittioppaassa. Siitä on kuitenkin vielä matkaa todella toimivaan pyöräilijöille ja jalankulkijoille suunnattuun liikenteen palvelujärjestelmään. – Tosin kelin liukkaudesta varoittavan tiedon on jo useam- Luonto mukaan Kevyen liikenteen rohkaiseminen on toki vain yksi varteenotettavista seikoista, kun kuntapäättäjät ympäri Suomen pohtivat keinoja pitää oma kunta elinvoimaisena ja houkuttelevana. Samaa miettivät tahollaan kaavoittajat, suunnittelijat ja konsultit. – Olosuhteet muuttuvat joka tapauksessa. Siihen on varauduttava varmistamalla edellytykset kaupunkien, keskustojen ja kylien elinvoimaisuudelle jatkossakin, Lautso painottaa. Hänen mukaansa moderni kaupunki on maailman monimutkaisin organismi. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen yhteensovittamiseen tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa. – Onkin aika päästä yhden asian selvityksistä kokonaisvaltaiseen ajatteluun, Jenni Lautso toivoo. Muutos on käynnissä. Nyt suunnittelu on parhaimmillaan maisema-arkkitehtien, arkkitehtien, ekonomien, biologien, maantieteilijöiden, sosiologien, diplomi-insinöörien, geologien, visualisoijien ja muotoilijoiden yhteistyötä. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista seikoista on hyvinvoivan ympäristön takaaminen, luonnon merkitys rakennetun ympäristön parina. Ne nousivat esiin myös Siton selvityksessä. – Ihmisen ja luonnon onnistunut vuorovaikutus toimii, kun luonnolle jätetään kaupunkirakenteessa oma tilansa. Luonnosta on ihmiselle niin iloa kuin hyötyäkin, mutta sillä on myös oma arvonsa. Ekosysteemipalveluita mietitäänkin jo seutusuunnittelutasolla, kertoo maisema-arkkitehti Marika Bremer Sitosta. – Jyväskylässä luonto on aina lähellä ja sen ansiosta pyöräilyreiteistä on voitu saada myös esteettisesti houkuttelevia, Timo Vuorianen sanoo tyytyväisenä. O Kuntatekniikka 6/2013 13 Näsijärven rantaan rakennetaan reippaasti Tampereen rantaväylän tunne Tampereen kaupungin alle louhittava 2,3 kilometrin pituinen maantietunneli toteutetaan Suomessa harvinaisella allianssimallilla. Konsortion muodostaneet toteuttaja- ja tilaajatahot ovat sitoutuneet yhteisen päämäärän toteuttamiseen 180 miljoonaan euron kustannuskaton rajoissa. TEKSTI Matti Valli OO Tunneliin ohjataan Näsijär- ven rantamaisemissa kulkevan Paasikiven-Kekkosentien autoliikenne Naistenlahden ja Santalahden väliseltä osuudelta. Louhintatyöt alkavat vuodenvaihteen jälkeen kolmesta kohtaa. Toteutusaika on noin neljä vuotta. Tunneliallianssin tärkeimmät toimijat ovat Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto tilaajina sekä maanalaisista louhintatöistä vastaava Lemminkäinen Infra Oy. Mukana ovat myös suunnittelusta vastaavat Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Allianssin periaatteiden mukaan kaikissa linjanvedoissa ja päätöksissä edellytetään yksimielisyyttä. – Malli pakottaa etsimään yhteistä ratkaisua, eikä ongelmatilanteessa aleta etsiä syyllisiä. Hankkeessa teknisen henkilökunnan aikaa ei kulu sopimus- papereiden lukemiseen vastuunkantajan löytämiseksi, sanoo tunneliallianssin johtoryhmän puheenjohtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta. Mallia käytetään myös Tampere-Porin radalla Lielahti-Kokemäki rataosuuden perusparannusurakassa. Yhteisestä potista Valtio on sitoutunut maksamaan tunnelikustannuksista 33 prosenttia eli noin 60 miljoonaa euroa. Tunnelihankkeen kaikki kustannukset maksetaan hyväksymiskierroksen jälkeen yhteisestä potista. Käytännössä Tampereen kaupunki maksaa hankkeeseen kohdistuvat laskut Liikennevirastossa suoritetun tarkastuskierroksen jälkeen. Liikennevirasto maksaa oman osuutensa kertyneistä kuluista vuosina 2015–2016 eli hankkeen puolivälissä. Alun perin aja- RANTATIEN TUNNELIPÄÄTÖKSEN SYNTYHISTORIA O1990 Paasikiventien yleissuunnitelmassa esitetään ratkaisuna Onkiniemen tunnelia. O1991 Pitkän tunnelin idea esitetään ensi kertaa Tampellan alueen kutsukilpailussa. O1992 Pitkän tunnelin mahdollisuus esille vaihtoehtona Tampellan osayleiskaavaluonnoksessa. 14 Kuntatekniikka 6/2013 O1994 Vt 12 parantamisen yleissuunnitelmassa tarkasteltu tunnelia Santalahden ja Mustanlahden välille. O1995 Rantaväylän levennys esille vaihtoehtona. Myös kahden lyhyemmän tunnelin vaihtoehto nousee esille. Tie nousi maanpinnalle niiden välillä. O1997 Nelikaistaiseksi levennetty Rantaväylä valmistuu Mustanlahden ja Naistenlahden välille O1999 Rantaväylän vaihtoehdot kiteytettiin neljään. Ne olivat nolla-, pinta-, kansi- ja tunnelivaihtoehto. O2000 Ranta-Tampellan kaavoitustyöryhmä totesi tunnelin par- haimmaksi vaihtoehdoksi. Keskustelu tunnelin maksamisesta alkaa. O2001 Pitkän tunnelin ideaan liittyi ajatus maanalaisesta ajoyhteydestä keskustaan. O2004 Tunnelin esisuunnitelma. Valtiolta saatu alustava lupaus osallistumisesta. Esille ajatus, että LIIKENNE JA VÄYLÄT li toteutetaan allianssimallilla TUNNELI NUMEROINA kokonaispituus 2 327 metriä. Vapaa korkeus tunnelissa 5 metriä. Kaksi ajosuuntaa, joilla erilliset tunnelit O tunneleissa kaksi 3,5 metrin ajokaistaa ja 3,25 metrin levyinen ulkopiennar (turvakaista) O tunneleiden etäisyys 11–12 metriä O tunneleiden välissä palo- ja savuosastoidut yhdyskäytävät 150 metrin välein O nopeusrajoitus 60 km/h O kiveä louhitaan noin 650 000 kiintokuutiometriä O tavoitekustannus ilman arvonlisäveroa 180,3 miljoonaa euroa. O valtio on maksaa tunnelikustannuksista 33 prosenttia eli noin 60 miljoonaa euroa O tunnelin ja siihen liittyvän asuntorakentamisen työllistävä vaikutus noin 11 000 henkilötyövuotta O projektin kesto noin 4 vuotta O tus oli, että valtio kuittaisi oman osuutensa kaupungille vasta hankkeen vastaanottamisen jälkeen neljän vuoden kuluttua. Tampereen kaupungin edustajina johtoryhmässä ovat tilaajapäällikkö Risto Laaksonen ja rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. Tunnelihanke sitoo kaupungilta enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti noin kymmenen henkilöä. – Tavoittelemme yhteistä lop- putulosta ja optimaalista ratkaisua. Päätökset on tehtävä sopien. Käräjille ei voi mennä, vahvistaa Laaksonen mallin toimintaperiaatteet. tunneli voitaisiin rahoittaa osittain Ranta-Tampellan rakennusoikeuksilla. Tunnelin suunnittelu alkaa. O2005 Tunnelin rahoitus- ja kustannustarkastelut. O2006 Valtuusto hyväksyy keskustan liikenneosayleiskaavan, jossa tunneli oli mukana. O2007 Liikenne- ja viestintäpo- liittinen ministerivaliokunta linjaa tunnelin vaalikaudella 2007–2011 alkaviin hankkeisiin. O2008 Valtuusto hyväksyy valtion kanssa tehdyn sopimuksen tunnelista. Valtio lupautuu maksamaan kolmasosan. Kustannusarvio 140 miljoonaa euroa. O2009–2010 Tunnelin ympäristö- Suuriin hankkeisiin Liikenneviraston Pekka Petäjäniemen mukaan allianssimalli sopii suuriin, monimutkaisiin ja vähintään kymmenen miljoonan euron hankkeisiin. Oleel- lista on, että hankkeen riskit ja epävarmuustekijät ovat tavallista suurempia ja että työhön sisältyy mahdollisuus uusien innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseen. Hankintaprosessi on kuitenkin pitkä ja raskas, koska kaikki on suunniteltava mahdollisimman pitkälle etukäteen. Näin siksi, että osapuolet tietävät mihin ovat sitoutumassa. – Tunnelisuunnitelmat ovat lähes valmiina ja porauskalusto vaikutusten arviointi. O2011 Valtuusto hyväksyi tunnelin maanalaisen asemakaavan. Eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2012 budjetin, jossa tunneli mukana. Kustannusarvio 185 miljoonaa euroa, josta valtio maksaa kolmasosan. O14.5.2012 Valtuusto täsmensi on varattu. Louheen kuljetuksen teetämme alihankintana kuljetusliikkeillä. Alihankintana tehdään myös kirvesmies- ja siltarakennustöitä. Pääurakoitsija Lemminkäinen tekee paljon itse, mutta jokaisen urakan kohdalla katsomme, onko Lemminkäisen hinta kilpailukykyinen muun markkinoilla olevan tarjonnan kanssa, Petäjäniemi kertoo. Samoin konsortio päättää, tekeekö Lemminkäinen jonkin tunnelisopimusta: toteutus allianssilla, kustannuskatto 185 miljoonaa euroa. Allianssisopimus allekirjoitettiin. O18.2.2013 Valtuustoaloite tunnelista irtaantumiseksi jätettiin. O16.9.2013 Valtuusto päätti tunnelin rakentamisesta. Kuntatekniikka 6/2013 15 Merja Ojala Rantaväylän tunnelin hankeryhmä pääsi tositoimiin valtuuston tekemän rakentamispäätöksen jälkeen. Kuvassa tarjousvertailua tekemässä projektipäällikkö Esko Mulari, siltojen aluevastaava Jari Humalajoki, apulaisprojektipäällikkö Mauri Mäkiaho, projekti-insinööri Ari Lyytikäinen ja väylien aluevastaava Petri Lyly. urakan itse, vai vastaako se ehkä pelkästään työnjohdosta tai työn valvonnasta. – Suunnittelutyötä tarvitaan vielä eniten teknisten järjestelmien kuten kulunvalvonnan, kameroiden sekä hälytys- ja sammutuslaitteiden osalta. Järjestelmien testaukseen tarvittava aika on laskettu mukaan arvioitaessa tunnelin valmistumisaikataulua. Jotta viivästyksiä ei syntyisi, tunneliin hankitaan käytössä koeteltua tekniikkaa, Pekka Petäjäniemi kuvaa. Myös perinteiset tierakenteet sekä taitorakenteet kuten sillat ja liittymiin tulevat meluesteet vaativat vielä suunnittelutyötä. Johtoryhmän puheenjohtajuus vie Petäjäniemeltä 1–2 työpäivää kuukaudessa; peukalon alla on 25 muutakin työkohdetta. Vaihtoehtona jaettu urakka Petäjäniemen mukaan tunneliurakka aiottiin alun perin toteuttaa perinteisenä jaettuna urakka16 Kuntatekniikka 6/2013 na. Malli olisi tullut allianssia kalliimmaksi, koska urakoitsijat olisivat joutuneet hinnoittelemaan tarjouksiinsa erilaisia riskejä. Allianssimalli mahdollistaa hankkeen toteuttamisen yhtenä urakkana. Petäjäniemi pohtii, että allianssimallia kannattaisi harkita esimerkiksi Espoon Keilanimessä, jonne kaupunki kaavailee suuria rakennushankkeita. Tampereen kaupunginvaltuusto teki lopullisen tunnelirakentamista koskevan päätöksen 16. syyskuuta äänin 36–31. Tunnelihankkeen valmistelevat työt, kuten johdinlaitteiden ja työmaakoppien siirrot lähelle louhintakohteita, alkoivat pian rakentamispäätöksen jälkeen. Hankkeen suunnittelu-, valmistelu-. päätöksenteko ja valitusprosessi kestivät lähemmäs parikymmentä vuotta. Tunnelihankkeen toteutuminen oli pitkään epävarmaa, vaikka siitä oli valtuustossa tehty poliittinen päätös. Osa päätöksentekijöis- tä halusi nimittäin kunnallisvaalien jälkeen irtaantua hankkeesta ja etsiä muita vaihtoehtoja. Ranta-Tampellaa täytetään Näsijärveen Tunneliprojekti sysää liikkeelle myös kantakaupungin jatkeeksi toteutettavan Ranta-Tampellan asuntoalueen rakentamisen. 18. syyskuuta KHO julkisti päätöksen, jonka mukaan kaikki alueen asemakaavaa ja yleissuunnitelmaa koskevat valitukset on hylätty. Työt alueella alkavat heti lokakuussa teollisuusvarastojen purkutöillä. Tunneli ja Ranta-Tampella ovat omia hankkeitaan, mutta elävät tiiviisti yhdessä. Noin puolet Ranta-Tampellan 2 600 asunnosta rakennetaan maantiekäytöstä vapautuvalle tonttimaalle. Suuri osa tunnelitöistä syntyvästä louheesta kuljetetaan alueen täyttömaaksi. – Ensimmäiset asukkaatkin voivat muuttaa koteihinsa vasta, kun rantaväylän liikenne on ohjattu uuteen tunneliin, kertoo Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen. YIT omistaa Ranta-Tampellan alueesta noin puolet. Toinen puoli maasta on kaupungin omistuksessa ja nykyisen tien alla. Tunnelin valmistuttua maa-alue vapautuu asemakaavan muutoksen mukaisesti pääosin asuinkäyttöön. Kaupungille on luvassa tontinmyyntituloja. Oman tonttimaansa kaupunki myy todennäköisesti muille rakennusliikkeille kuin YIT:lle. Alueelle on tulossa myös sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa. Tuloja kaupungille noin 77 miljoonaa YIT:n omistamien alueiden osalta kaupunki saa maankäyttösopimuskorvausta yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseen. Maankäyttösopimuskorvauksen ja tontinmyyntitulojen arvioitu kokonaissumma on noin 77 miljoonaa euroa. Ranta-Tampellan aluetta ura- Merja Ojala LIIKENNE JA VÄYLÄT Tulevan tunnelin toinen suuaukko Onkiniemessä avautuu Haarlan entisen tehtaan edustalle. koivan YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Ilkka Kääriäinen vahvistaa, että näillä näkymin varsinainen rakentaminen alkaisi syksyllä 2015 rannan täytön ja pilaantuneen maan poiston jälkeen. Ensimmäiset talot valmistunevat tunnelin käyttöönoton jälkeen. – Maa-alue siirtyi YIT:lle 1990-luvun lopussa monialayhtiö Tampellan jäämistöstä. Kaava mahdollistaa asuntorakentamista 146 000 kerrosneliömetriä sekä liike- ja palvelutilaa noin 3 500 kerrosneliömetriä, Kääriäinen sanoo. O Dramaattiset päätöshetket OTampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.9. 2013 pidetyssä kokouksessa pääosin kokoomuksen ja vihreiden äänin 36– 31 Näsijärven rantaan tulevan 2,3 kilometriä pitkän tunnelin rakentamisesta. Päätöksestä ei puuttunut dramatiikkaa. Demariryhmä oli päätynyt vastustamaan tunnelia. Neljä ryhmään kuuluvaa valtuutettua kuitenkin erkani ryhmäpäätöksestä ja äänesti tunnelin puolesta. He perustelivat kantaansa tunnelityömaan aloituksen nopeilla työllisyysvaikutuksilla. Neljän vuoden aikana työtä tarvitaan noin 11 000 miestyövuotta. Tunnelille tehtiin varaus kaavaan jo vuonna 1995, minkä jälkeen valmisteluja on viety koko ajan eteenpäin. Tampereen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyivät elokuussa 2007 selvällä äänienemmistöllä ehdotuksen tunnelin rakenta- misesta. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa poliittiset voimasuhteet muuttuivat. Perussuomalaiset vahvistivat asemaansa ja demarit kääntyivät kannattajista vastustajiksi. Valtuustoaloite tunnelista irtaantumiseksi jätettiin 18.2.2013. Yksi peruste oli raha ja sen puute. Toinen oli se, ettei tulevaisuuden liikenneratkaisuja pitäisi rakentaa yksityisautoilun suosimisen varaan. Rantaväylän tunneli Tampereella alittaa Tammerkosken ja ulottuu lännessä Santalahteen ja idässä Naistenlahteen. Kuntatekniikka 6/2013 17 LIIKENNE JA VÄYLÄT Tampereella tunnelissa liikkuvat myös veneet Pispalan uittotunneli käyttöön Tarja Nikupaavo-Oksanen, Tampereen kaupunki Pyhäjärven ja Näsijärven välissä sijaitsevan Pispalan harjun alitse on avattu kaksi vesistöä yhdistävä maanalainen tunneli. Vuonna 1968 tukinuittoa varten louhittua betonipäällysteistä tunnelia ei koskaan otettu uittokäyttöön. Nyt se on kunnostettu veneilijöiden ja matkailijoiden iloksi. 290 metriä pitkä tunneli Pispalanharjun ali otettiin venekuljetusten ja kevyen liikenteen käyttöön kesällä – 45 vuotta uittotunneliksi valmistumisensa TEKSTI Matti Valli OO Sorapohjaista tunnelia pit- kin voi sekä kuljettaa veneitä että kävellä. Maanalainen reitti onkin viileä vaihtoehto hikiselle kipuamiselle korkean harjun yli. Pimeys ei haittaa, sillä kattoon on asennettu 70 loistelamppua. 290 metriä pitkää ja 5,5 metriä leveää käytävää kulkevat jopa isommat veneet kuin katuja pitkin. 18 Kuntatekniikka 6/2013 Pituutta venelastilla voi olla yksitoista metriä ja painoa kahdeksan tonnia. Tunnelireitti onkin kaupungin uusi matkailunähtävyys. Parhaimmillaan siihen on päivittäin tutustunut lähes tuhat ihmistä. Paikallinen laivayhtiö on tarjonnut opastettuja tunnelikävelyitä. – Kesällä 2013 veneitä järvestä toiseen kulki noin 70 kappa- letta. Toki odotimme, että vesistöstä toiseen kuljetettavien veneiden määrä olisi ollut suurempi, jopa 200 kappaletta. Esteeksi näyttää muodostuneen kuljetuksen sadan euron hinta ja se, että palvelua tarjottiin vain arkipäivisin etukäteisvarauksella. Vilkkaimpina viikonloppuina erilaisten tapahtumien aikaan tarvetta olisi ollut jopa 10–15 kuljetuksel- le, toteaa kaupungin satamamestari Matti Joki. Palvelu paranee ensi kesäksi Kuljetuksista on vastannut kaksi yksityistä traileriyrittäjää, joilla on työhön tarvittava kuljetuskalusto. Ensi vuonna työ aiotaan kilpailuttaa niin, että kuljetuspalvelua saa myös viikonloppuisin ja 45-vuotiaana Varmista että sinun dot kuntasi tie ovat ! ajantasalla ne lähtee liikkeelle, niin punainen valo sulkee toisen pään portin. Tunneli avattiin 4. kesäkuuta ja suljetaan, kun tunnelin porttien päivittäisestä avaamisesta ja sulkemisesta huolehtivan kioskiyrittäjän myyntikausi päättyy. Näsijärven puolella työskentelevän kahvilanpitäjän kioski on ollut hyvin suosittu, ja siellä paistetut lätyt ovat tehneet hyvin kauppansa. Tunneli on patoturvallisuuslain alainen, joten ilman valvontaa sitä ei saa pitää yleisölle avoinna. Patorakenteet estävät veden virtaamisen 18 metriä korkeammalla sijaitsevasta Näsijärvestä alapuoliseen Pyhäjärveen. Talvella reitti pidetäänkin suljettuna. jälkeen. varmasti tiettyinä kellonaikoina. – Ensi kesäksi pienveneitä ja kanootteja varten aiotaan järjestää käsipelillä työnnettävä traileri. Pyhäjärven puolelle aiotaan rakentaa uusia laituripaikkoja. Myös alueen siisteyttä ja wc-palveluita parannetaan, Matti Joki pohtii. Ensi kesäksi tunneliin saadaan myös liikennevalot. Kun ve- Grafﬁtit paikoillaan Matti Joki on tyytyväinen, sillä tunnelia vastustaneet lähiseudun asukkaatkin ovat nyttemmin hyväksyneet ratkaisun. – Ei siitä mitään häiriötä ole ollut. Tunnelissa olleet graffitit jätettiin museoviranomaisten kehotuksesta paikoilleen. Niiden katsottiin edustavan yhtä historiallista kerrostumaa. Tunnelin pohjalla on sepeliä, joten sitä pystyy ajamaan polkupyörällä tai ainakin taluttamaan pyörää. Reittiä ei ole tarkoitus asfaltoida, vaikka niin on ehdotettukin. Ensimmäinen uittotunneli Pispalanharjulle valmistui 1930. Tukinuitto vanhassa tunnelissa jatkui 1960-luvulle saakka, ja se oli tarkoitus korvata uudella 1968 valmistuneella tunnelilla. Autokuljetusten kehittyminen teki uiton kuitenkin tarpeettomiksi. Valmiin tunnelin kunnostaminen hiekoituksineen ja valaisinasennuksineen maksoi 48 000 euroa. Kaupungin tavoitteena on sekä veneilyharrastuksen että matkailupalveluiden kehittäminen tunnelin avulla. O www.digiroad.fi Joka kolmas kunta on aktiivinen Digiroad-ylläpitäjä. Onko SINUN kuntasi mukana? Jo 105 kunnalta ylläpitotietoa heinä-elokuussa 2013! Päivityksiä odotetaan erityisesti seuraavista tiedoista: Väylätyyppi Toiminnallinen luokka Nopeusrajoitus Kääntymismääräys (myös suljetut/ avattavat yhteydet) Siltatieto ja painorajoitukset yms. Alikulut, tunnelit ja näiden alituskorkeudet Joukkoliikenteen pysäkkitieto Kuntatekniikka 6/2013 19 KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Nyt jo 10. kertaa järjestettävä kansainvälinen turvallisuusalan päätapahtuma FinnSec tarjoaa alan ammattilaisille taas laajan katsauksen maksutonta koulutusta ja mielenkiintoista kuultavaa. Kansainvälisen turvallisuuden lisäksi FinnSecin seminaarit käsittelevät riskienhallintaa, tietoturvaa, työhyvinvointia ja yritysten turvallisuusriskejä. Seminaarien lisäksi FinnSec tarjoaa kattavan valikoiman alan yrityksiä, joiden osastoilla voi tutustua alan uutuuksiin. Mukana on monia uusia yrityksiä, jotka esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. 13.–15.11.2013 Viherkatot käsittelyssä ViherTek-messuilla PYSY AJAN TASALLA, TERVETULOA! Kiinteistö-messuilta eväitä energiaremonttiin ja isännöintisopimuksiin Kiinteistö 2013, Suomen merkittävin kiinteistöalan messutapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.2013. Kiinteistö 2013 esittelee ammattilaisille monipuolisesti kiinteistöalan tuotteet, palvelut ja ratkaisut. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestetään myös kahdeksan muuta kiinteistöalan tapahtumaa. Kokonaisuuteen osallistuu noin Messuilla näet uusimmat ratkaisut Väri ja Pinta -messuilla pureudutaan harmaan talouden torjuntaan Väri ja Pinta 2013, maalauksen, pintakäsittelyn, korroosioneston ja julkisivujen ammattitapahtuma, järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.2013. Väri ja Pinta -messut on osa suurta kiinteistöalan tapahtumakokonaisuut- ta, joka esittelee noin 500 näytteilleasettajaa. Tapahtumakokonaisuus esittelee kattavasti koko kiinteistöalan: maalauksen ja pintakäsittelyn, kiinteistöjen korjausrakentamisen ja ylläpidon, julkisivurakentamisen, viheraluerakentamisen, turvallisuuden sekä siivouspalvelujen ostamisen tuotteet, palvelut ja ratkaisut. Kiinteistöalan suurtapahtuma marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa Kolmipäiväinen ammattilaistapahtuma kokoaa kiinteistöalan vaikuttajat saman katon alle 13.- Kolmipäiväinen, kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä Helsingin Messukeskuksen ViherTek-messut tuo maailmalla suosiota nostaneet viherkatot esille alan ammattilaisille. Messuilla asiantuntijat kertovat, miten viherkattojen avulla voi kustannustehokkaasti hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten lämpösaarekeilmiötä, ilman ja vesien saastumista, tulvavesipulsseja, helleaaltoja ja meluisuutta. ViherTek 2013 -messut on vuoden tärkein viheralan ammattilaisten tapahtuma ja järjestään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11. Tapahtumien asiasisällön toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisten järjestöjen, liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumakokonaisuudessa järjestetään KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA! Seitsemän ammattitapahtumaa yhdellä kertaa. Tervetuloa päivittämään ammattitaitosi! Kansainväliset turvallisuusalan messut Tapahtuma julkisivurakentamisen ammattilaisille Kiinteistö- ja isännöintialan kohtauspaikka Kaikki ympäristösuunnittelusta ja viherrakentamisesta Maalaus, pintakäsittely, korroosionesto ja julkisivut Suomen suurin sähköasennuksen tapahtuma ammattilaisille! Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.kiinteistoplusturvallisuus.ﬁ. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: " $% $ OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Kaikki kuvaan, ääneen ja valoon liittyvä Auto ”O nko auto pysyvä ilmiö”, kysyy Marshall McLuhan ja vastaa itse ”Ei tietenkään”. Mutta ”Suomen kaltaisessa maassa autoa tarvitaan päivänselvästi monin paikoin myös tulevaisuudessa”, kirjoittaa Oras Tynkkynen Tie ja Liikenne -lehdessä 5/2013. Ottaen huomioon, kuka kirjoittaa, niin auton tulevaisuudesta voidaan olla vakuuttuneita. Auto pyörii ja pyörittää maailmaa Auton ylivoimainen etu on, että sitä voi ajaa itse, kuten nimikin sanoo (vrt. autonomia = itsenäisyys). Ihme kyllä, liikennesäännöt ja ajotaidon oppii niin halutessaan lähes jokainen. Kolumnistikin sai äskettäin läpi laajennetun 75-lääkärintarkastuksen, vaikka siinä kysyttiin jopa taitoa laskea sadasta alaspäin seitsemän välein ja tarkistettiin ääreisnäkö. Auto syntyi halusta päästä itse katsomaan paikkoja, joita Baedekerin matkaopas esitteli 1800-luvun loppupuolella. Auto syntyi Keski-Euroopassa, muuttui massahyödykkeeksi Yhdysvalloissa ja viimeistelee elinkaartaan Kiinassa. Vieläkin maailmassa on kaksi miljardia ihmistä, jotka ottaisivat heti auton käyttöönsä, jos saisivat, kertoo Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna. Autokanta on vasta 700 miljoonaa eli yksi kymmentä kohti. Halpaa huipputekniikkaa Auto on käsittämättömän halpa tuote. Renault perusti jokunen vuosi sitten uuden Dacia-tehtaan Romaniaan ja alkoi tehdä yksinkertaista perusautoa, jonka hinnaksi tuli 6 000 euroa. Ensimmäisen vuoden tuotanto meni kokonaan Ranskaan. Näyttää edelleen pätevän se Henry Fordin periaate, että autotehtaan työläisen tulee voida ostaa tuotteensa neljän kuukauden ansioilla. Autoissa oli aluksi yleensä takaveto. Moottori oli edessä ja matkustamo sen takana. Kardaaniakseli toimi sisäänrakennettuna hevosrattaiden aisana. Kun Andre Citroën keksi panna vetopyörät eteen 1935, niin malli yleistyi nopeasti. Kunnia kuuluu myös Saksan etuvetoisten tekijöille, jotka yhdistyivät Audiksi. Nimi on latinaa, merkitsee ”kuuntele” ja tuli yhdestä kantamerkistä Horch. Autoissa on yleensä polttomoottori, vaikka sähköautoista paljon puhutaankin. Varma ratkaisu näyttää olevan hybridi, jolloin poltto voidaan katkaista liikuttaessa herkemmässä ympäristössä. Luonto näyttää edelleen olevan niin tyly, että akku painaa paljon. Itse asiassa auto käy jo sähköllä, jota polttomoottori tuottaa. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia moottorin sijoittelussa vaikka katolle. Auto kulkee ilmarenkailla ”Henkesi on neljän kämmenenkokoisen kosketuspinnan varassa”, tähdentää alan guru Antti Saarialho. Olemme menestyneet alalla Nokian Renkaiden ansiosta. 88 prosentissa talvirenkaista on nastat, kertoo tuore NASTA-tutkimusohjelman 2011–2013 loppuraportti. Kitkarenkaiden osuus on sentään kasvanut kahdessa vuosi- kymmenessä 5:stä 12:een. M Pekka Rytilä on Kritiikki ja kulminaatio Ensimmäiset automainokset väittivät ajopelin olevan turvallinen, mutta kohta alkoi kuulua, että tieliikenne tappoi ja vammautti ihmisiä. Ajonopeudet olivat aluksi vapaat ja autojen passiivinen turvallisuus vaatimatonta. Ala teki Ukäännöksen. Suomessakin vuotuiset kuolemantapaukset leikattiin 1970-luvun maksimeista toiselta tuhannelta nykyiseen pariin sataan. Polttomoottorien päästö- ja meluhaitat nostivat myös paljon vastarintaa, mutta väylät opittiin koteloimaan ja päästöt nipistettiin murto-osaan. Autosta tuli lähes salonkikelpoinen. Yhteisöllisyyden kannalta auto on myös saanut runsaasti kritiikkiä. Se edistää perhekeskeistä elämää, mutta autoilijat jäävät toisilleen vieraiksi, minkä huomaa huoltoaseman tunnelmasta. Edelläkävijämaa USA on alkanut ensimmäisenä luopuakin autonratista. Vain runsaat puolet nuorista suorittaa enää ajokortin. Auton seuraajia ovat ajantasainen langaton viestintä ja hieman yllättäen myös polkupyöräily, jonka suosio on tasaisessa kasvussa. Autosta luopuminen tapahtuu homeopaattisesti, ensin autoton päivä, sitten viikko, kuukausi ja vuosi. Rahaa säästyy 800 euroa/kk. 74-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Selälleen joutuneena auto on avuton, todistaa uutiskuva Kiinasta keväältä 2013 rekan ilotulitelastin räjähdettyä moottoritiesillalla. Uusi tukevampi silta on jo tekeillä vieressä. Kuntatekniikka 6/2013 21 Onnistuneet paikalliset ratkaisut esimerkkeinä Infra on yhteiskunnan peru Infrastruktuuri on viime aikoina ollut homekoulujen ja korjausvelan myötä esillä lähinnä negatiivisessa valossa. Infra voi kuitenkin olla kunnalle myös positiivinen tekijä, elinvoiman tuottaja ja kilpailuvaltti. OOToimiva yhdyskuntatekniikka on kilpailuvaltti kotimaassa ja kansainvälisesti. Elinvoimainen kunta pystyy huolehtimaan asukkaista ja palveluista nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kunnan infran huolellista suunnittelua ja ylläpitoa. Kilpailussa yrityksistä ja työntekijöistä kuntien viihtyisyys, elämänlaatu ja vetovoima ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä. Hyvä ja varmasti toimiva yhdyskuntarakenne voidaan toteuttaa kunnassa jo suunnittelusta alkavalla yhteistyöllä. Samalla voidaan vaikuttaa toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin sekä palveluiden saatavuuteen. Infra toimii elinvoiman edistäjänä tuottamalla muille kunnan toiminnoille tukipalveluja, edistämällä asukkaiden hyvinvointia ja tuomalla tätä kautta kunnalle säästöjä. Se voi tuottaa kunnalle kilpailuetua myös elinkeinopolitiikan saralla, jos jo yhdyskuntarakenteen suunnittelusta lähtien otetaan huomioon yritysten tarpeet. Hyväkuntoinen ja toimiva infra voi olla myös vetonaula itsessään. 22 Kuntatekniikka 6/2013 Jani Laukkanen MHanna Menna tutkija, Suomen Kuntaliitto Helsingin Pikku Huopalahden kaupunginosassa on yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiön ja kaupungin kanssa tote ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja edistämään fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Kuntainfra luo sijoittumisetuja Kunnat kilpailevat yrityksistä toistensa kanssa hyvällä sijainnilla, toimivalla ja turvallisella infralla, osaavalla työvoimalla ja hyvillä liikenneyhteyksillä. Kunnan imago on omalta osaltaan tärkeä, yritykset sijoittuvat helpommin kuntiin, jotka mielletään kasvaviksi ja menestyviksi. Esimerkiksi Sinebrychoffin sijoittumispäätökseen Keraval- le vaikuttivat hyvä tontti, kasvumahdollisuudet sekä hyvät liikenneyhteydet. Veden toimitusvarmuus ja laatu ovat tärkeitä yhtiölle. Päijännetunnelista Tuusulan seudun vesilaitoksen kautta tuleva vesi täyttää kaikki laatukriteerit, ja toimitusvarmuudesta on huolehdittu. Sinebrychoffin panimolla työskentelee hiukan yli 700 ammattilaista, joista Keravalla asuu jo noin neljännes ja Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia. Vuosittain Sinebrychoff työllistää lähes 200 sesonkityöntekijää. Keravan kaupungin näkökulmasta Sinebrychoff onkin erittäin tärkeä sekä veronmaksajana että paikallisena toimijana. Yritys on mukana myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä omalla panoksellaan tukemalla yli sataa keravalaista nuorta harrastusstipendein. YHDYSKUNTA Kotkan kaupunki sta ja elinvoimatekijä Kotkan puistot ovat sekä palkittuja kansainvälisiä matkailukohteita että kotkalaisten vapaa-ajanviettopaikkoja. Kuvassa Sapokan putous. osaksi hidastaneet alueen kehitystä matkan varrella. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, ja Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus on kasvanut noin 70 prosenttia. Työpaikat ovat 1990-luvulta kolminkertaistuneet. Uusia työpaikkoja syntyy vuosittain noin 180. Maanhankinnan ja kaavoituksen pitkäjänteinen suunnitelmallisuus on tuonut sekä uskottavuutta yritysten silmissä että mahdollisuuksia investoida oikeaan aikaan. utettu Taavetinpuisto ja Ikiliikkujanreitti. Puisto on suunniteltu tukemaan Maankäytön visiot luomassa yritysaluetta Pirkkalan kunta on pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla alkanut kehittää yritysalueitaan parikymmentä vuotta sitten. Lähtökohtina ovat olleet näkemys tulevaisuudesta ja oman kunnan vahvuudet. Tuloksena on Pirkkala CLX-yritysalue. Pirkkala CLX on rakentunut Tampereen kehätien varteen ja lentoasemantien risteykseen. Kunnan luottamushenkilöt ovat tukeneet kehitystyötä ja pysyneet visioiden takana, jolloin pitkäjänteinen kehittäminen on ollut mahdollista. Kunnassa on jo maanhankinnan aloituksesta lähtien tiedetty, mihin tarkoitukseen maata ostetaan ja miten alueita kehitetään ja kaavoitetaan. Pitkä aikajänne on ollut tarpeen, sillä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat Rakennettu ympäristö on myös lähiliikuntapaikka Monet ihmiset liikkuvat päivittäin kuntien omistamilla ja huoltamilla alueilla. Puistoissa ja kaduilla ihmiset kävelevät, pyöräilevät ja ulkoilevat. Liikunta on tehokkain ehkäisevä tekijä monenlaisiin sairauksiin ja heikentyneeseen yleiskuntoon, joiden kustannukset näkyvät sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suuntaa antavien laskelmien mukaan pyöräily tuottaa nykyisilläkin pyöräilymäärillä säästöjä suomalaiselle yhteiskunnalle noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi laskelman pyöräilyn hyötyjen ja kustannusten vertailemiseksi. Laskelman mukaan lisäsatsaukset Helsingin pyöräteihin voisivat tuoda vuosittain miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Lisähyödyt syntyisivät ennen kaikkea terveysvaikutuksista ja aikasäästöistä. Pyöräilyn lisääntyminen vähentäisi ilmansaasteita, melua ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä ruuhkia ja sitä kautta lisäisi asukkaiden viihtyvyyttä. Hyöty-kustannussuhteeksi laskelmassa on saatu noin 8, eli yhdellä sijoitetulla eurolla on mahdollista saada noin 8 euroa takaisin epäsuorina säästöinä. Puisto itsenäisen asumisen tukena ja matkailukohteena Helsingissä Pikku Huopalahden kaupunginosassa on yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiön ja Helsingin kaupungin kanssa toteutettu Taavetinpuisto ja Ikiliikkujanreitti. Puisto on Helsingin kaupungin puisto-osaston ylläpitämä kaupungin yleinen puisto, joka on suunniteltu tukemaan ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja edistämään fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Liikuntaleikkipuiston suunnittelussa ja laitteiden valinnasKuntatekniikka 6/2013 23 YHDYSKUNTA Kotka tunnetaan puistoistaan maailmallakin Kotka tunnetaan sekä Suomessa että maailmalla kauniista puistoistaan. Ne ovat saaneet palkintoja sekä kotimaisissa että kansainvälisissä alan kilpailuissa. Kotkalaiset puistot toimivatkin sekä matkailukohteina että kaupunkilaisten olohuoneina. Kotkassa puistojen ylläpidon kustannuksia mietitään jo suunnitteluvaiheessa. Aiheet ja rakenteet valitaan siten, että ne ovat helppohoitoisia ja kestäviä. Siten ylläpitokulut ovat pienemmät. Puistot mahdollistavat helpon liikkumisen ja ulkoilun kodin lähellä. Puistoista löytyy sekä piknikpöytiä että skeittialueita, meditaatioympyrä ja esteettömäksi rakennettuja reittejä. Näitä hyödyntävät sekä kaupungin päiväkodit että vanhuspalvelut, liikuntaryhmät ja yksittäiset ihmiset. Talkoilla infraa ja yhteisöllisyyttä Savitaipaleen kunnassa EteläKarjalassa on nuorten talkoovoimin rakentama Backyard Park, new school -laskettelijoiden harrastuspaikka. Kunta on tukenut rakentamista sekä materiaalein että kaivinkonetyöllä, hank24 Kuntatekniikka 6/2013 Henri Huhtamäki sa on otettu huomioon alusta asti ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Laitteet ja rakenteet sekä istutukset auttavat harjoittamaan esimerkiksi puristusvoimaa ja tasapainoa sekä muistia. Puistoa käytetään myös esimerkiksi parkouriin, alueen asukasjuhliin sekä citysuunnistamiseen. Se on avoin kaikille ikäryhmille ja käyttäjille. Kunnan puistot ovat oleskelun, liikkumisen ja leikin lisäksi myös matkailukohteita. Ne ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa, tuovat turvallisuudentunnetta ja rauhoittavat mieltä. Ne toimivat rakennetun ympäristön keuhkoina ja parantavat ilmanlaatua. Puistot kohottavat kunnan imagoa ja lisäävät vetovoimaisuutta. New School -harrastaja Backyard Park Jam -laskutapahtumassa Savitaipaleella helmikuussa 2013. kimalla tarpeelliset luvat ja teettämällä turvallisuustarkastuksen. Kustannukset Savitaipaleen kunnalle ovat olleet laskupaikan ja skeittipaikan osalta yhteensä noin 15 000 euroa. Pienellä kunnalla talkootyö on mahdollisuus saada jotain pysyvämpää ja pidempikestoista aikaiseksi. Pienellä rahalla kun- taan on saatu elinvoimaa ja tekemisen meininkiä, nuoret mukaan toimintaan, harrastuspaikkoja ja vieläpä kansainvälistä näkyvyyttä. Hyvin toimiva infra on arjen sujuvuuden perusta. Infra toimii monessa mukana, ja siksi on tärkeää, että sen ylläpitoon varataan riittävästi määrärahoja. Toimiva ja hyvin hoidettu kuntainfra on edellytys monen muun palvelun toimimiselle. Yhteisen hyvinvoinnin kannalta sitä tulisikin tarkastella laajemmin kuin suorien hyötyjen näkökulmasta. Myös välillisesti saatavat, vaikkakin vaikeasti laskettavissa olevat hyödyt olisi pyrittävä huomioimaan arvioitaessa kuntien infran merkitystä. O YHDYSKUNTA LISÄTIETOA KUNTALIITON ESITTEISTÄ OKuntaliiton Infraa kannattaa hoitaa hyvin -esite on saatavissa verkkojulkaisuna ja maksullisena painettuna esitteenä. OKuntaliiton Infrasta elinvoimaa -esite on saatavissa verkkojulkaisuna. Molemmat esitteet löytyvät Kuntaliiton Kirjakaupasta: http://shop.kunnat.net OLisätietoa hankkeesta löydät hankkeen sivustolta www.kunnat.net/infrahanke Kuva: alikulku Linnanmaalla Oulussa Kestävät, energiatehokkaat led-valaisimet mm. alikulkuihin! www.valopaa.com Infra elinv sta oim aa MAnu Kerkkänen projektipäällikkö, Kuntaliitto Toimiva kuntainfra – kadut, viheralueet, muut yleiset alueet, vesihuoltoverkostot, jätehuollon rakenteet, kunnan toimitilat – luo edellytykset kunnan kaikille palveluille ja kuntalaisten arjen sujuvuudelle. Hyvin toimiva kuntatekniikka ja viihtyisä ympäristö tukevat kuntalaisten hyvinvointia ja houkuttelevat kuntaan asukkaita ja yrityksiä. Kuntatekniikan toimivuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää jatkuvaa huolehtimista kuntatekniikan kunnosta. On tärkeää, että ylläpidon vaatimukset ja kustannukset otetaan huomioon jo rakentamista suunniteltaessa. Pelkästään investointikustannusten perusteella tehdyt ratkaisut tulevat kunnalle pitkällä aikavälillä kalliiksi. Kun kunnassa suunnitellaan uutta investointia, on muistettava, että sen valmistuttua kunnan on huolehdittava sekä uuden että jo olemassa olevan infran ylläpidosta. Mikäli ylläpitomäärärahat eivät lisäänny, ylläpidon tasoa täytyy laskea koko kunnassa. Aina ennen uutta investointia kannattaakin pohtia, ollaanko etenemässä viisaasti, vai voisiko jokin muu ratkaisu olla kestävämpi. Kuntatekniikan kustannusten kannalta merkittävimmät päätökset tehdään päätettäessä maankäytöstä. Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa tarvittavan infran määrään ja sen ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaaminen on edellytys sille, että kunta selviytyy rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. K E Y PRO – AVA IN V ERK KOT IE TO O N Infraa kannattaa hoitaa hyvin puh. 010 470 8890 KeyLight Katuvaloverkon tiedot ajan tasalle KeyLight on ammattilaisten verkkotietoratkaisu katuvaloverkkojen hallintaan. Karttapohjaisella työkalulla suunnittelet ja dokumentoit verkon, hallitset viat sekä järjestät kunnossapidon. Horsmakuja 8 A 3, FI-01300 Vantaa Tel +358 9 836 2310 Fax +358 9 836 23158 http://www.keypro.ﬁ Kuntatekniikka 6/2013 25 Kaavoitukselle uusia haasteita Seppo Haavisto Hevoset tulivat taajamiin Kymmeniä tuhansia hevosia yritetään sijoittaa lähelle taajamia ja osa niiden sisällekin. Kunnilla on kova tehtävä sovittaa suuret eläimet ja asukkaat yhteiseloon. 26 Kuntatekniikka 6/2013 YHDYSKUNTA TEKSTI Paavo Rantalainen hevosiin. Kirjo on suuri, mutta yhä enemmän on kuntia, joissa hevosasioita hoidetaan erittäin hyvin, projektipäällikkö Heini Iinatti Oulun ProAgriasta sanoo. Iinatti vetää Pohjois-Pohjanmaalla hevostalousprojektia muun muassa kuntien kanssa. Hevonen tarvitsee tilaa Hevosen on päästävä liikkumaan maastossa. Hevosten liikkuminen varsinkin taajamissa tuo helposti ristiriitoja. Tuntemattomia riidat eivät ole myöskään kauempana kaupungeista, esimerkiksi yksityisteillä. Sinänsä hevosella saa ratsastaa siellä missä kävelläkin, ratsastaminen on perustuslain mukaan jokamiehen oikeus. Mäkisen mielestä hevonen voi olla liikenteessä hirveämpi kuin Kari Långsjö Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen (myös vasemman sivun kuvassa Homeros-hevosensa kanssa) kehuu kotikuntansa hevosmyönteisyyttä. Hevostaloutta ja siihen liittyvää rakentamista ei säädellä laissa kovinkaan tarkasti, joten kunnille jää paljon harkintavaltaa. Kari Långsjö toria avautuu hyvin Espoossa Kehä III:n varrella. Vuosikymmeniä sitten maaseudulle Espoonkartanon maille perustettiin ratsastustalli. Siitä on kasvanut neljänkymmenen hevosen ratsastuskeskus. Vieressä pauhaa liikenne, ja asutus on levittäytynyt koko ajan lähemmäksi. Ratsastusyrittäjä Marjukka Mäkinen on pitänyt kartanon mailla ratsastustallia 1980-luvulta lähtien. Vaikka Espoo kasvaa kohisten ympärillä, tallilla ovat asiat hyvin. Maata on viisitoista hehtaaria, ja hevosilla on suuret aitaukset. Ratsastusreittejä on lähellä, ja naapureiden kanssa sopu on säilynyt, eli yhteentörmäyksiltä on pääsääntöisesti vältytty. Tilanne ei ole kaikkialla sama. Pitkän linjan talliyrittäjänä Mäkinen näkee hevostalouden nousussa myös ei-toivottuja piirteitä. Mäkisen mielestä usein unohtuu itse eläin, eli ei ymmärretä millainen eläin hevonen on. – Hevonen tarvitsee tilaa ja liikuntaa. Se on laumaeläin, se tarvitsee toisten hevosten seuraa. Hevosen paras ystävä ei ole ihminen, vaan se on toinen hevonen. Aikojen saatossa hevonen ei ole muuttunut mihinkään, Mäkinen selittää. Kun hevosen olemusta ja käyttäytymistä ei ymmärretä, se johtaa Mäkisen mielestä outoihin ratkaisuihin muun muassa tallien rakentamisessa. – Hevostalleja ei pitäisi rakentaa ahtaasti asutuksen keskelle. Hevoset eivät voi siellä hyvin. Seppo Haavisto OO Nykyajan hevostalouden his- Hevosharrastus yksityisteillä aiheuttaa osapuolten yhdessä laatimasta ohjeistuksesta huolimatta toistuvasti kiistoja. hirvi. Hevonen on 600–800 kiloa painava eläin, joka potkaisee kovaa. Turvallisuutta ei kannatta hevosten kanssa väheksyä. Ratsastamisesta pitäisi päästä naapuruston kanssa sopuun ja asioista keskustella jo hyvissä ajoin ennen kuin ongelmia syn- tyy, Mäkinen opastaa. Yhä kasvavaan hevosmäärään ja sen aiheuttamiin ristiriitoihin on herätty kunnissa ja valtiohallinnossa. – Kuntien välillä on suuria eroja siinä, miten ne hyödyntävät hevostaloutta ja suhtautuvat Hevonenkin tarvitsee kaavan Ristiriidat korostuvat Iinatin mukaan selvästi taajamien lähellä. Maaseudulla on vielä ikiaikaista perinnettä, jolloin hevosiin osataan suhtautua luonnollisesti. – Viesti kunnille ja hevosihmisille on koko ajan, että vain yhteistyöllä haittoja voidaan minimoida. Hyviä esimerkkejä on siitä, että asiat saadaan sopimaan yhteen, Iinatti korostaa. Hevostalous voidaan ottaa hyvin huomioon jo kaavoituksessa. Kunnista löytyy Iinatin mukaan hyviä hevoskaavoja, joissa on otettu monet asiat huomioon. Yhtenä hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Haukiputaan, jossa on tehty isolle alueelle eläinurheilukaava tallitontteineen ja ratsastusreitteineen. Erityisiä hevoskyliä on suunnitelmissa useitakin ympäri maata. Hevostaloutta ja siihen liittyvää rakentamista ei säädellä laissa kovinkaan tarkasti, joten kunnille jää paljon harkintavaltaa. Lähtökohtana toki on, että pienellekin kotitallille tarvitaan aina rakennuslupa. Lisäksi eläinsuojelulaki sääntelee hevosen hyvinvointia. Pidemmälle viety ympäristölupa vaaditaan vasta yli 60 hevosen yksiköille. Laki määrää vain karsinan koon Tallien rakentamista määriteltiin uudelleen useita vuosia sitten. Tällöin määrättiin karsinan minimikoko ja tallin sisäkorkeus – ei muuta. Kyseinen laki koskee vanhoja talleja ensi vuoden alusta lähtien. Lain vaikutuksesta ei ole tarkkoja tietoja, mutta ilmeisesti joitakin vanhoja talleja joudutaan lopettamaan. Tallien ulkoalueiden koosta ei ole valtakunnallisia määräyksiä, muuten kuin mitä eläinKuntatekniikka 6/2013 27 Kari Långsjö Ruotsi tässäkin Suomea edellä Kampanjan projektipäällikkö Anne Laitinen kertoo, että Ruotsista on haettavissa paljon oppia. – Ruotsissa on paljon kuntia, jotka aktiivisesti edistävät hevostaloutta. Voi sanoa, että toiminta on jopa kuntavetoista. Laitinen korostaa hevosten hyötyjä kunnalle. Erityisesti se on elinkeino, joka tuo työtä. Se on myös vetovoima, joka houkuttelee uusia asukkaita. Laitinen pitää valitettavana sitä, asutuksesta, mutta toisaalta harrastajat – pääsääntöisesti lapset ja nuoret – tulevat taajamista ja kaupungeista, eivätkä harrastusmatkat saisi olla kohtuuttoman pitkiä, Laitinen sanoo. Kari Långsjö suojelulaista voi tulkita. Kunnissa yleensä määritellään, kuinka monta hevosta minkäkin kokoiselle tontille voi sijoittaa. Ruotsissa on määritelty tarkemmin myös tallien ulkoalueita eli määrätään, että hevosen pitää päästä päivittäin tarhassa kunnolla liikkumaan muiden hevosten kanssa. Tällöin tarhojen on oltava varsin suuria. – Suomessakin eläinsuojelulaista voi ainakin rivien välistä lukea, että hevosten on päästävä liikkumaan päivittäin. Suomessa on tämän vuoden loppuun saakka meneillään kampanja ”Hevonen ja Yhteiskunta”, jonka yhtenä tuloksena julkaistaan ensi talvena muun muassa kunnille suunnattu kirja. Siihen on kerätty hyviä kuntakäytäntöjä eri puolilta Suomea. Helsingin Tuomarinkylässä samoja teitä käyttävät sekä hevoset, autot että pyöräilijät. että joissakin kunnissa on lähdetty aika voimakkaasti rajoittamaan hevostaloutta rakennusmääräyksin. Hänen mielestään tallit ja niiden sijainnit ovat hyvin yksilöllisiä Hevonen tarvitsee tilaa ja liikuntaa. 28 Kuntatekniikka 6/2013 tapauksia, joten kovin tarkat yleiset määräykset sopivat joskus huonosti paikallisiin oloihin. – Tässä on sovittamista. Toisaalta talleja haluttaisiin kauaksi Nurmijärvellä tiukat rajat Hevostalouteen liittyvää rakentamista säädellään eri tavoin kunnasta riippuen. Metropolialueella sijaitsevalla Nurmijärvellä uusi rakennusjärjestys tuli voimaan kesällä. Siinä hevosrakentamisen ohjeita tiukennettiin. Hevosihmiset eivät ole katsoneet hyvällä Nurmijärven linjaa. Nurmijärvi määrää, että elinkeinon harjoittamiseen käytettävän tallin rakentamiseen on oltava vähintään viiden hehtaarin tila. Lisäksi hevosille on oltava riittävät ulkotarha- ja laidunalueet. Suojaetäisyys naapuritaloihin on määritelty vähintään 250 metriksi. Muun muassa pysäköintialue ei saa olla tätä lähempänä. Muuhun kuin elinkeinonharjoittamiseen tarkoitetun tallin rakentamiseen vaaditaan vähintään kahden hehtaarin tontti. Naapurin taloihin ja pihoihin on oltava vähintään 150 metrin suojaetäisyys. Myös tarha-alueiden on oltava riittävät. Lisäksi suositellaan, että alle viiden hehtaarin tontilla ei pidettäisi kuin enintään viittä hevosta. Kari Långsjö YHDYSKUNTA Tallien ulkoalueiden koosta ei ole valtakunnallisia määräyksiä. Hevospitäjä kutsuu yhteistyöhön Suomen kunnista hevosmaisin on eittämättä Ypäjä. Hevospitäjän titteli lankeaa kunnalle varmasti ilman soraääniä. Mikään kunta Suomessa ei elä niin suuresti hevostaloudesta kuin runsaan 2 500 asukkaan Ypäjä. Ypäjän kunnanjohtaja Vesa Ketola on sitä mieltä, että koko kun- nassa ei olisi mitään järkeä, jos ei olisi hevosia. Arviolta tuhat hevosta kunnassa takaa, että kaikki Ypäjällä kaavoituksesta lähtien pyörii hevosten ympärillä. Ketolan mukaan hevostalouden kehittämisessä on kaiken lähtökohtana maankäytön suunnittelu. Ypäjällä tämä pyritään ottamaan aina huomioon. Lukuisat hevosvaltaiset kun- nat toteuttavat hevosasioita omilla tavoillaan. Siksi Ketola kaipaisi lisää verkostoitumista. – Kaikkien omat ideat pitäisi kerätä yhteen ja ottaa opiksi. Ketola kokoaisi kunnista jonkinlaisen hevosparlamentin, joka käsittelisi säännöllisesti hevostalouteen liittyviä yhteiskunnallisia ja kunnallisia asioita. Ypäjän kunta etsii yhteistyö- kuvioita hevosasioissa yhdessä Hippolis ry:n kanssa. Ypäjästä on muodostunut Suomen hevospitäjä pikku hiljaa jo 1930-luvulta lähtien. Silloin perustettiin puolustuslaitoksen hevosvarikko Ypäjälle ja vähän myöhemmin Valtion hevossiittola. Nykyisin Ypäjä on Suomen hevostutkimuksen ja -koulutuksen keskus. O Hevosala työllistää OHevosala on kasvanut elinkeino- na varsin suureksi. Alan lasketaan työllistävän noin 15 000 ihmistä. Hevosia on Suomessa 75 000. Hevosia on koko maassa, mutta ala on keskittynyt yhä enemmän suurten kaupunkiseutujen lähelle. Erityisen paljon talleja on Helsingin seudulla. Kuvaavaa on, että Oulun alueella on noin tuhat hevosta. Saman verran, tai ehkä vähän enemmänkin, hevosia on jo yksistään Espoon kupeessa sijaitsevalla Kirkkonummella. Hevosala laskee, että 8–10 hevosta luo yhden työpaikan. Koko Suomen hevosalan työpai- kat vastaavat puolta koko KeskiPohjanmaan työpaikkojen määrästä. Hevoset tuovat leipää myös maanviljelykseen. Suomen hevoset tarvitsevat rehuntuotantoon noin 125 000 hehtaaria peltoa. Se vastaa lähes koko Satakunnan peltoalaa. Ratsastuksen harrastajia on yli 160 000. Raviurheilua harrastaa tai seuraa yli 200 000 ihmistä. Nämä yhteensä vastaavat jääkiekon tai tanssin harrastajamääriä. Hevosalan kehittämiseksi toimii Hippolis ry, valtakunnallinen hevosalan osaamiskeskus. Se on perustettu Ypäjällä 2007. Kuntatekniikka 6/2013 29 ++ ,+ + ()"! !! " !! $ ))' !!!!!! !! %!-%-'* * * !! !!!! '# &('))'"! !!!!!"!! !! ! !!! () "! ! ! !! !!"!!! !! ! !"!!! )!'--$'$(('( ((%.&)#$'$" $"%&$"''("! Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Chicagossa oli ratkaistu talviaikaiset pysäköinnit näin. Lisäksi kaupunki oli täynnä pysäköintitaloja, joten kaduilla ei varsinaisesti ollut lainkaan paikoitusta. Yksi saamani selitys oli, että kadunvarsipaikan hinta yhteiskunnalle on huomattavan suuri verrattuna pysäköintilaitokseen. TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI Stara, kaupunkitekniikan ylläpito PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 1251570, (09) 310 39943, 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.ﬁ, www.hel.ﬁ/stara Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.ﬁ Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen Amerikan kuntatekniikan päivät Chicagossa O Pohjois-Amerikan kuntatekniikan päivät järjestettiin tällä kertaa Chicagossa 24.–28.8. Päiville osallistui noin 2 500 jäsentä. Järjestäjänä oli Yhdysvaltojen ja Kanadan kuntatekniikan yhdistys, johon kuuluu yhteensä noin 30 000 jäsentä sekä yli tuhatpäinen joukko yhteisöjäseniä. Näyttelyssä oli esillä noin 300 eri yritystä tai yhteisöä. Silmiinpistävää näyttelyssä oli, että alan koko kirjo oli edustettuna konevalmistajasta ohjelmisto- ja palveluntarjoajiin. Erityisesti esille tulivat erilaiset sovelluskehittäjät, jotka olivat rakentaneet palveluita muun muassa konekannan kustannustehokkaaseen seurantaan ja kuntotutkimuksiin. Tabletti-muotoiset palvelut olivat viimeistä huutoa, ja näyttelyssä esitettiinkin noin 40 erilaista tablettiin soveltuvaa palvelua. Näyttelyn ohella päivillä järjestettiin erittäin laaja seminaari, jossa oli yli 150 esitelmää ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja mukana oli joitakin ulkomaisia esitelmiä. Myös monissa esitelmissä tuotiin esille tabletteihin nojaavia erilaisiin tuotantoprosesseihin liittyvä ratkaisuja. Täytyy myöntää, että tabletit ovat yksi alan tuottavuuden parantamiseen liittyviä työkaluja ja että Pohjois-Amerikka on niiden hyödyntämisessä selvästi Suomea edellä. Toinen silmiin pistävä asia oli omaisuuden hallintaan liittyvät ratkaisut. Amerikassakin on jo voimalla herätty rahan rajalliseen määrään ja rappeutuviin rakenteisiin. Tästä syystä kuntotutkimukset ja tilastolliset analyysit olivat selvästi esillä sekä näyttelyssä että seminaarin aiheissa. Seminaarin ohella kansainväliseen kuntatekniikan yhdistyksen (IFME) jäsenmaat pitivät työpajan, jossa käsiteltiin muun muassa mahdollisuuksia kansainväliseen tehtäväkiertoon sekä alakomiteoiden muo- Siisteyden unohtavia koiranomistajia kohdellaan kyltin mukaan Chicagossa huomattavasti ankarammin kuin Suomessa. dostamista IFME:n sateenvarjon alle. Komiteaehdotuksia olivat esimerkiksi omaisuudenhallinta, koulutus, kestävä kehitys sekä kriisinhallinta. Suomen kuntatekniikan ammattilaisilla on varmasti kaikkiin näihin annettavaa. Esimerkiksi kriisinhallinta ja riskien tunnistaminen on Amerikassa jo arkipäivää, ja meillä on osaamista muun muassa kunnossapidon suhteen. Allekirjoittanut piti tilaisuudessa talvihoitoon ja kestävään kehitykseen liittyneen esitelmän, joka sai hienon vastaanoton. Kestävä kehitys kaikkine muotoineen on tällä hetkellä kova sana rapakon takana, ja siihen liittyvää osaamista meidän pitäisi jatkossakin viedä maailmalle. Muut Pohjoismaat eivät olleet lainkaan esillä, joten kenties kestävän kehityksen käytännön sovelluksista tulisi meille yksi vientiartikkeli tälle alalle. Rohkaisenkin kaikkia lähettämään kestävään kehitykseen liittyviä artikkeleita seuraaville APWA:n päiville, jotka pidetään Torontossa 17.–20.8.2014. SKTY:n suunnitelmissa on järjestää päiviin liittyvä opintomatka. Amerikan kuntatekniikan päivät ovat hyvä tilaisuus päivittää omaa osaamistaan ja myös nähdä, mihin sikäläisessä kuntatekniikassa keskitytään. MVille Alatyppö Kuntatekniikka 6/2013 31 INFRAHUOMIOITA LÄHELTÄ JA KAUKAA OOlen ollut jo pitkään ruuhkamaksujen ja tietullien kannattaja. Kannatan ajatusta ainakin siinä tapauksessa, että maksuista saatavat tulot kohdistettaisiin lyhentämättöminä, vain ja ainoastaan, kyseisten teiden tai lähialueen liikenneolojen parantamiseen. Ja maksut eivät tietenkään saisi vähentää valtion tai kuntien osuutta muun liikenneinfran ylläpidossa. Jos tietulleista kerätyt rahat siirretään johonkin muuhun tarkoitukseen, niin siinä tapauksessa maksut eivät saa minulta minkäänlaista kannatusta. Lomailin syyskuun alussa Balkanilla. Allani oli Unkarista vuokrattu saksalaiskilvissä ollut ranskalaisauto. Vuokra-auton tuulilasissa oli tarra, joka kertoi, että sen auton kohdalla oli kaikki moottoritiemaksut Unkarin maaperällä jo maksettu. Myöhemmin otin selvää, että vuosimaksu oli 42 980 Unkarin forinttia, eli noin 150 euroa. Tämä tekee reilun kympin kuukautta kohti euroissa. Tarjolla olisi ollut myös kymmenen vuorokauden sekä yhden kuukauden vignettejä. Kymmenen päivän ajolupa 32 olisi maksanut noin kymmenen euroa, kuukauden tuplasti enemmän. Vignetteistä saatavien tulojen kohdistusta en tiedä. Jos moottoriteillä olisi jäänyt kiinni siitä, että tuulilasissa ei ole kyseistä tarraa, niin tiedossa olisi ollut 140 euron sakot. Näitä sakkorahoja ei todennäköisesti ainakaan olisi kohdistettu suoraan teiden tai joukkoliikenteen ylläpitoon. Serbian tiet loistokunnossa Siirryin Unkarista Serbian puolelle. Heti rajan ylitettyä joutui ajamaan lippuautomaatin kautta. Subotican ja Belgradin välinen osuus (noin 185 km) maksoi noin 5,50 euroa. Seuraava, noin 240 kilometrin osuus Belgradista Nišiin maksoi noin 6,50 euroa. Serbiassa olisi ollut vielä kaksi muutakin maksullista moottoritieosuutta, mutta ne onnistuin sentään välttämään. Serbiassa tuli mieleen, että jos noita tieosuuksia joutuisi ajamaan päivittäin, niin saattaisi oma ajatuskanta maksujen suhteen hiukan muuttua, mutta toisaalta on myös huomioitava, että tiet olivat aivan erinomaisessa kunnossa. Valmis maksamaan maisemista Serbiasta matka jatkui Bosnia-Herzegovinan puolelle. Täällä olisin ollut valmis maksamaan tietulleja jo pelkkien maisemien takia. Maisemaveroa tai tietulleja ei kuitenkaan tarvinnut maksaa, vaikka maantie Mokra Gorasta (SER) Sarajevoon (BIH) kulki noin viidenkymmenen tunnelin kautta läpi jylhien vuoristo- ja vuonomaisemien. Bosnia-Herzegovinan puolella maksuja kyllä joillain tieosuuksilla kerättiin, mutta ne eivät kohdalleni osuneet. Tietojeni mukaan maksut ovat kuitenkin maltillisia. Kroatian puolella tullimaksut olivat varmaan kovimmillaan, mutta ohjastin autoani muutenkin mieluummin pienemmillä rantateillä kuin (maksullisilla) moottoriteillä. Mutta Zagrebia ohittaessani kieltämättä hiukan säpsähdin, kun moottoritietullissa edellä olevan romanialaisauton kohdalla tullimaksun näyttötaulu osoitti yli 180 Kroatian kunaa, eli noin 25 euroa. Itse selvisin kuitenkin vajaalla seitsemällä eurolla. Tullimaksuja sykähdyttävämpi hetki oli kuitenkin heti matkan en- simmäisenä päivänä Etelä-Unkarissa, jossa lämpötila oli varmaan jo pitkään ollut kolmenkymmenen asteen paikkeilla. Siellä täällä kohosi pelloilta ja metsistä savupatsaita, kun isommat sekä pienemmät maastopalot kytivät tai roihusivat, ja mikä ihmetyttävintä, kukaan ei ollut niitä sammuttamassa. Palojen kai tiedetään, tai ainakin toivotaan, sammuvan aikanaan itsekseen. Tai sitten niitä on yksinkertaisesti niin paljon, että sammutustöihin ei kapasiteetti joka paikkaan riitä. Niinpä mekin ohitimme yhden maastopalon moottoritiellä siten, että liikenne kulki ”normaalisti” yli sataa kilometriä tunnissa moottoritien vasenta kaistaa, ja samaan aikaan liekit löivät tien penkassa niin, että loimut tulivat oikean puoleiselle ajokaistalle. Tilanne olisi ollut lehtikuvan arvoinen, mutta ymmärrettävistä syistä kameran kaivaminen ovikotelosta ja valokuvan ottaminen jäi siinä tilanteessa hiukan toisarvoiseksi. MJyrki Vättö Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SYYSPÄIVÄT 4.-5.11.2013 SOKOSHOTEL LAHDEN SEURAHUONE Kuntatekniikan yhdistyksen historian ensimmäiset syyspäivät pidetään Lahdessa 4.-5.11.2013. Syyspäivien aiheina ovat kuntatekniikan omaisuuden hallinta sekä tilapäiset liikennejärjestelyt. Syyspäivät ovat ensi askel yhdistyksen jäsenilleen tarjoamille palveluille ja verkostoitumiselle. Toivomme runsasta ja aktiivista osanottoa. Tule vaikuttamaan kuntainfran omaisuuden hallinnan menettelyihin ja tutustumaan uusimpiin käytänteisiin liikennejärjestelyissä. ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU Syyspäiville ilmoittautuminen tapahtuu vain internetissä: www.kuntatekniikka.ﬁ. Osallistumismaksu on jäsenille 250 euroa ja ei-jäsenille 310 euroa (sis. arkkitehtiklubin ekskursion). Ei-jäsenien maksu sisältää yhdistyksen jäsenmaksun vuodelle 2014. Osallistujat saavat myös oppaan Tilapäiset liikennejärjestelyt yleisillä alueilla. Majoituskustannukset eivät sisälly osallistumismaksuun. Maanantain koko päivän maksu 170 euroa (sis. ekskursion). www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat Ilmoittautuminen viimeistään 15.10.2013. verkossa Ilmoittautumissivu on jo avattu. Olemme varanneet huoneita rajallisin kiintiöin uudistetussa Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone. Majoituksen suhteen kannattaa olla aina aktiivinen, varauksia ei voi tehdä internetin kautta! Majoituksen kiintiötunnus on SKTY1926. OHJELMA Tiistai 5.11. Maanantai 4.11. 9:00 Ilmoittautuminen alkaa Lahden Seurahuoneella 8:45 9:30 SKTY:n arkkitehtiklubin erillinen ekskursio; kaavoituksen ja Lahdessa. rakennusvalvonnan toimintatavat toimintatavat Lahdessa. Päivän avaus yksikön johtaja Timo Paavilainen, YIT 9:00 $" 11:45 Tilaisuuden avaus kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki Omaisuuden hallinnan järjestäminen - tapaus Joensuu kaupungininsinööri Ari Varonen, Joensuun kaupunki 12:00 The 3 Pillars of Sustainable Infrastructure Management: Stewardship, Asset Management & Financial Planning CEO Chris Champion, Institute of Public Works Engineering Australia 9:30 Työnaikaiset liikennejärjestelyt - hyvät käytännöt Helsingissä alueiden valvontapäällikkö Petri Ojala, Helsingin kaupunki 13:00 Rakennettu ympäristö ja sen tila, tavoitteet ja korjausvelka nyt ja tulevaisuudessa johtava konsultti Juha Äijö, Ramboll Finland Oy $ 14:00 Työnaikaiset liikennejärjestelyt -opas yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi, Kuntaliitto 14:30 Työmaista aiheutuvien haittojen minimointi projektinjohtaja Eva-Liisa Karlsson, Helsingin kaupunki 15:00 Taitorakenteiden omaisuuden hallinta projektinjohtaja Timo Rytkönen, Helsingin kaupunki $ 15:45 Paneelikeskustelu omaisuuden hallinnan nykytilasta ja kehittämisestä: yksikön johtaja Ville Alatyppö, STARA projektinjohtaja Timo Rytkönen, Helsingin kaupungin rakennusvirasto kaupungininsinööri Ari Varonen, Joensuun kaupunki yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki ylijohtaja Raimo Tapio, Liikennevirasto, Väylänpito-toimiala % #" $$%$!$#$!$ 10:00 Tauko 10:15 Omaisuuden hallinnan tulevaisuuden suuntalinjat - mitä työkaluja tarvitaan toimijoiden käyttöön? Työpaja 12:00 Tilaisuuden päätös 12:15 Lounas Lisätietoja antaa yhdistyksen toimihenkilö Anna Keskinen puh. 040 751 9943, anna.keskinen@hel.ﬁ TAVATAAN SYYSPÄIVILLÄ ! Kuntatekniikka 6/2013 33 Kanadan kuntatekniikan yhdistys järjesti Amerikan kuntatekniikan päivien yhteydessä Chicagossa International Infrastructure Roundtabletilaisuuden. Kuvassa ylhäällä vasemmalta Doug Drever (CAN), Ross Vincent (NZ), Danne Långström (FIN), Ville Alatyppö (FIN), Braden Austin (NZ) ja alhaalla vasemmalta Ted Rhinehart (USA), Chris Champion (AUS), Darwin Durnie (CAN) ja Paul Di Iulio (AUS). Kansainvälinen yhteistyö laajenee O Amerikan yhdistyksen vuosipäivien yhteydessä käytiin myös tulevaisuuskeskusteluja, ja niihin liittyen puhuttiin mahdollisesta yhteistyösopimuksesta heidän yhdistyksensä (APWA, johon kuuluu myös Kanadan CPWA-yhdistys) ja NKS:n (Pohjoismaiden kuntatekninen yhteistyökomitea) välillä. Tämä asia tullaan ottamaan esille seuraavassa NKS-kokouksessa. Tuon kokouksen jälkeen yhteistyökomitean puheenjohtajuus ja sihteeritoiminnot siirtyvät Norjan jälkeen vuosiksi 2014 ja 2015 taas Suomelle ja SKTY:lle. Edellä mainittuun liittyen sekä Amerikassa puhutun perusteella on tarkoitus, että SKTY ja NKS pyrkivät saamaan aikaiseksi ”Talvihoidon parhaat käytännöt” -oppaan. Pohjoismaiden osaaminen on tässä(kin) asiassa todella hyvällä mallilla. Sen lisäksi, että voimme oppia toisiltamme, niin voimme opettaa muutakin ”talvimaailmaa” (USA, Kanada, Uusi-Seelanti, Japani, Korea, Keski-Eurooppa ym.) talvihoidon hyviin käytäntöihin. Tarkoituksena on, että SKTY ottaa ns. ajurin paikan tässä, niin kuin APWA-yhteistyönkin suhteen, ja tuleva NKS-puheenjohtajuus antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Kaiken kaikkiaan on tarkoitus saada enemmän lihaa luitten ympä- APWA i Chicago och IFME samt NKS Den Amerikanska föreningen hade sin årskongress i Chicago i augusti. Under kongressen hade vår verksamhetsledare Ville Alatyppö och jag ﬂera möten med både amerikanerna och de IFME-medlemmarna som var närvarande, dvs. ordförande Ross Vincent, från Nya Zealand, vise ordförande Doug Drever, från Kanada, f.d. ordförande Chris 34 Kuntatekniikka 6/2013 rille niin NKS:ssä kuin IFME:ssäkin. Puhetta oli, että Kanada alkaisi tehdä tulvavesien ”Best Practises” -opasta, Australia opasta omaisuuden hallinnasta, Suomi siis talvitöistä ja niin edelleen. Listaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa tulevaisuudessa. NKS:ssä on myös aloitettu kehitystyö, ja olemme jo perustaneet muun muassa ”Pohjoismaiden suunnittelukomitean”, jonka tarkoitus olisi pienten kaupunkien kaupunkisuunnitteluyhteistyö, jottei kaikkien tarvitsisi aina, pienine resursseineen, alkaa kaikkea alusta ja omin päin. Suomen ja SKTY:n edustajana komiteassa on Kajaanin Champion, från Australien. På mötena pratade vi om ett möjligt samarbetsavtal mellan APWA (dit också kanadensiska CPWA hör) och NKS – som alltså är ”Nordisk Kommunteknisk Samarbetskommitté” och till vilken hör förutom FKTF och Finland, också Danmark, Estland, Island, Norge och Sverige genom sina egna kommuntekniska föreningar. Ärendet om detta möjliga sa- kaupungin kaupunginarkkitehti ja SKTY:n hallituksen entinen jäsen Irmeli Hanka. IFME:n puheenjohtaja Ross Vincent on ollut todella aktiivinen, ja käynyt esittelemässä yhteisöä Kiinassa, Singaporessa, Malesiassa ja viimeksi Irlannissa, Espanjassa sekä Belgiassa. Itse olen kovasti yrittänyt saada yhteyttä Saksaan ja Koreaan. Toivottavasti yhteydenotot tuottavat hedelmää ja saamme uusia jäsenmaita mukaan IFME:een. MDan-H. Långström Yhdistyksen pyykkäri (ja kansainvälisten asioiden hoitaja) marbetsavtal tas upp på nästa NKS möte. I Chicago pratade vi också om hur vi kan få mera ”kött runt bena” inom IFME, och på nästa styrelsemöte kommer vi att besluta om allt detta. Vi har redan börjat smått, med de tre tidigare nämnda, så att Australien tar i tu med Asset Management, Kanada med stormvatten och Finland med vinterunderhållet, och meningen är att fortsätta utvid- ga det hela. FKTF håller bl.a. redan på att grunda en grupp ifrån Norden (NKS), där vi kan gå igenom bästa praxis inom snöröjning och vinterunderhåll, för att få ihop en handbok om hur vi går tillväga i Norden. Meningen med det hela är ju, att vi kan lära oss av varandra, och samtidigt också berätta om våra (goda) metoder för resten av ”vintervärlden” – typ; USA, Kanada, Nya Zealand, Korea, Ja- SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.ﬁ Muut jäsenet Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ YHDISTYKSELLÄ VILKAS SYYSKAUSI Säiden ja kalenterin puolesta kesä on kääntynyt syksyyn. Etelän ruska koettaa vielä värjätä luontoa, mutta pohjoisessa aletaan jo odotella lumen tuloa. Ei ole enää kuin reilu kuukausi, niin Levin rinteillä pitäisi jo lasketella Maailman Cupin pujottelukisoja. Etelän lumilla, ainakaan näin omien päivätöiden kannalta, ei lumen tulolla ole sinänsä vielä mitään kiirettä. Syksyn myötä vilkastuvat niin työelämä kuin yhdistyksen hallituksen ja toimihenkilöiden työrupeamatkin. Edessä ovat muun muassa toiminnanjohtajahaun tarkastelu sekä vuotuinen linjaseminaari. Kokousmestari lupaa ryhdistäy- pan, Mellaneuropa mm. NKS har sitt nästa möte i Island i början av november, och där skall vi diskutera och komma överens om bl.a. ovan nämnda saker. Efter mötet kommer nuvarande ordförande nationen Norge att överlåta ordförande uppgifterna samt sekretariatet till FKTF och Finland, för de kommande två åren. Inom NKS så har vi ju redan på gång ett annat projekt, som Norge startade under sin ordföran- tyä myös ensi kevään Oulun Kuntatekniikan päivien valmisteluissa. Mainittakoon myös, että vuoden 2015 Kuntatekniikan päivien sekä YT15-näyttelyn isäntäkaupunki valittiin syyskuun alussa. Pidetään lukijoita kuitenkin vielä vähän aikaa jännityksessä paikkakunnan suhteen. Keväisten Kuntatekniikan päivien lisäksi SKTY tarjoaa tänä vuonna ensi kertaa myös Syyspäivät. Päivien isäntäkaupunkina on Lahti ja ajankohta on 4.–5.11.2013. Syyspäiville ilmoittautuminen tapahtuu SKTY:n sivujen kautta, aivan kuten Kuntatekniikan päivillekin, nettiosoitteessa www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty/Syyspai- deperiod, och det är en kommitté som kallar sig Nordisk Planerings Kommitté. Kommittén behandlar stadsplanering inom mindre kommuner, så att de, med sina små resurser, inte behöver börja från noll, och ensamma alla gånger. FKTF:s representant i kommittén är Kajana stads stadsarkitekt Irmeli Hanka. Kommittén samträder också i Island – likaså har IFME sitt andra och sista styrelsemöte på samma ort samma vecka. Den Isländska Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ vat. Ilmoittautumisaikaa on lokakuun 15. päivään asti. Tervetuloa mukaan! Tämän vuoden keväällä julkaistiin uusi, päivitetty painos SKTY:n oppaasta ”Tilapäiset liikennejärjestelyt”. Painosta on vielä jäljellä, ja sitä voi tilata Anna Keskiseltä (anna.keskinen@hel.ﬁ). Oppaan saa myös osallistumalla Lahden Syyspäiville. Annalta voi myös tiedustella tarkempia tietoja oppaasta sekä Lahden Syyspäivistä. Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 (Kirkkojärventie 6 B) 02070 Espoon kaupunki paivi.ahlroos@espoo.ﬁ p. 040 482 4962 Lahdessa tavataan Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere, puh. 040-800 4063 eija.muttonen-mattila@tampere.ﬁ MJyrki Vättö kokousmestari föreningen SATS har också sitt årliga höstmöte i Reykjavik samtidigt – effektiv tidsplanering alltså, med massor av möten på samma ort och ställe. Till slut kan nämnas, att IFMEordföranden Ross Vincent har varit ﬂitig. Ross har varit och presenterat organisationen i Kina, Singapore, Malaysia, och åkte efter APWAmötet ännu till Irland, Spanien och Belgien för att prata med dem. Undertecknad själv har febrilt försökt Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.ﬁ Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 eila.kesti@turku.ﬁ få ofﬁciella kontakter via sina egna sådana till bl.a. Tyskland och Korea – så hoppas att bådas ansträngningar kommer att bära frukt i fortsättningen. MDan-H. Långström Bykgumma samt internationell kontaktsperson inom FKTF Kuntatekniikka 6/2013 35 Pääsuunnittelijan rooli hallihankkeissa ymmärrettävä paremmin Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry PL 250 00101 HELSINKI Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja jukka.maja@ukty.ﬁ puh. 041 515 2478 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@ukty.ﬁ puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari tapio.ala-peijari@ukty.ﬁ O Viime aikoina on törmännyt usein tapauksiin, joissa uimahallisaneerauksen pääsuunnittelija on vain nimellinen. Useimmiten pääsuunnittelijaksi on nimetty kohteen arkkitehti. Tarjouspyynnöissä on usein pieni maininta, että arkkitehti toimii myös pääsuunnittelijana, tai arkkitehtisuunnittelusopimusta tehdessä vain todetaan, että ”arkkitehtihän toimii myös pääsuunnittelijana”. Yleensä tuosta pääsuunnittelusta ei makseta mitään ja se vain ”kuuluu” arkkitehtisuunnittelun hintaan. Ongelma on todella suuri, koska pääsuunnittelijan tehtävät ovat erittäin tärkeät ja niitä on suuri määrä. Näihin tehtäviin kuuluu muun muassa suunnitelmien yhteen sovittaminen. Työmäärä on niin suuri, että kohteen pääarkkitehdillä ei ole siihen aikaa, koska arkkitehtisuunnittelussa kuluu kaikki suunnitteluaika. Pääsuunnittelijan tehtävät voidaan sisällyttää arkkitehdin suunnittelun toimeksiantoon, mutta siihen tulee nimetä erikseen oma henkilö tuota tehtävää hoitamaan, ja siitä tulee myös maksaa. Pääsuunnittelijan tehtävä on vaativa, ja työtä on suunnitteluvaiheessa paljon. Esimerkiksi kaiken talotekniikan mahtuminen toistensa, pilarien ja palkkien yms. sekaan ja niiden tarkastaminen on todella suuri työ. Eräs apu tähän olisi mallintaminen, mutta varsinkin vanhan rakennuksen mallintaminen on isotöinen. Useimmiten vain arkkitehdiltä on pyydetty suunnitelmiensa mallintamista, vaikka jokaisen suunnittelijan tulisi tehdä suunnitelmansa samaan malliin. Näin voidaan täysin hyödyntää siitä saatavat edut. Lisäksi hyvin tehdyistä malleista saadaan vaikka urakoitsijoille tai määrälaskijoille kaikki massat. Kaikki tämä maksaa, mutta tilaajat ovat enenevässä määrin ottamassa aina halvimman tarjouksen, ja halutaan ikään kuin samaan hintaan aina vaan enemmän ja vähemmällä rahalla. Ongelma on myös, että vaikka uimahallin peruskorjaus ja laajennus on monelle rakennuttajalle ensimmäinen ja myös ainoa kerta tämänkaltaisen vaativan, erikoisosaamista ja -kokemusta edellyttävän kohteen kanssa, ei apua haeta ammattilaisilta tai kirjoista ja oppaista, joita on jo paljonkin saatavana. Yhdistyksemme auttaa ja neuvoo näissä asioissa mielellään. Uudet meiliosoitteet hallituksen jäsenille Kaikille hallituksen jäsenille on otettu käyttöön uudet sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ukty.ﬁ. Tiedot löytyvät myös yhdistyksen kotisivuilta. Kotisivuilta löytyvät muutkin tiedot ja tiedotteet muun muassa seuraavista Valtakunnallisista Uimahalli– kylpyläpäivistä, jotka ovat 4.–6.2.2014. Päiville on taas luvassa mielenkiintoisia luentoja. Yhdistyksemme jäsenmaksu on edelleen 35 €/vuosi, ja pyydämmekin niitä, jotka ovat unohtaneet maksaa jäsenmaksunsa, hoitamaan asian kuntoon. Poistamme jäsenrekisteristeristä jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet. Golfmestaruus ratkottiin Lohjalla Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen golfmestaruuskilpailut pidettiin 10.9. vaihtelevassa säässä Lohjalla St. Laurence Golﬁssa. UKTY:n golfmestariksi 2013 pelasi Martti Matsinen. Ilmat viilenevät ja kolea syksy koittaa, joten uimahallien ja kylpylöiden lämpimät vedet ja saunat tuntuvat erikoisen hyviltä. Toivottavasti yhä useampi löytää tiensä uimaan ja saunomaan johonkin uimahalleistamme tai kylpylöistämme. Hyvää syksyä MJukka Maja puheenjohtaja puh. 040 829 0068 Yhdistyksen uusi postiosoite ja hallituksen sähköpostiosoitteet Yhdistyksemme on ottanut käyttöön uuden osoitteen postiliikenteen selventämiseksi. Avasimme postilokero-osoitteen, ja yhdistyksen postit pyydetään lähettämään jatkossa osoitteeseen: Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry PL 250 00101 Helsinki Kaikille hallituksen jäsenille on otettu käyttöön uudet sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ukty.ﬁ 36 Kuntatekniikka 6/2013 Kuntien Putkimestarit QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Pikkukuvassa vesijohtoon on päässyt maa-aineksia. Miten voidaan varmistua, ettei vesijohtoon päätynyt maa-aines ole poikkeuksellisen saastunut esimerkiksi vuotaneen viemärin takia? Isossa kuvassa tilanne otetaan haltuun aivan oikeilla toimenpiteillä. Tässä tapauksessa vuotokohtaan asennetaan paloposti ja sulut molemmin puolin. Palopostin kautta saadaan molemmat suunnat täysin puhdistushuuhdeltua, kloorattua, taas huuhdeltua ja näytteet otettua molemmista suunnista. Eli, mennäänkö yli sieltä missä aita on matalin vai tehdäänkö asiat oikein? Tässä tapauksessa siis toimittiin oikein. Jäsenmaksuissa epäselvyyksiä OYhdistyksen jäsenmaksulaskut lähtivät jäsenistölle heinäkuussa. Ensimmäistä kertaa laskutus tapahtui laskutusyrityksen kautta. Olimme muun muassa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa käyneet läpi yhdistyksen sihteerin kohtuuttoman raskasta taakkaa käsinlaskutuksessa ja sitä, miten olimme päättäneet käyttää tulevaisuudessa yritystä, joka hoitaisi laskutuksen puolestamme. Hallitus oli tietoinen, että jäsenrekisterissämme on puutteita, mutta emme mitenkään aavistaneet, kuinka pahoja! Jäsenrekisterimme pohjalta tapahtunut laskutus aiheutti täten uskomatonta sekaannusta. Viime viikkoina sihteerimme on saanut vastata useisiin jäsenten soittoihin ja sähköposteihin. Kritiikki on ollut sekä aiheellista että aiheetonta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jäsenistöä on kuitenkin suhteellisen paljon. Laskutuksen ajoitus oli väärä, liian moni lasku makasi heinäkuun lomien ajan työpaikkojen postilaatikoissa, osalla kun yhteystiedoissa ei ole kotiosoitetta. Kaikkia eläkkeelle siirtyneitä jäseniä ei aiempina vuosina ollut viety tietona jäsenrekisteriin, kuten ei myöskään kaikkia eronneita, alaa vaihtaneita jne. Tästä ei voi tukistaa pelkästään yhdistystä, koska monet jäsenet ovat jättäneet ilmoittamatta muuttuneen tilanteensa. Lukuisista pyynnöistämme huolimatta ei muuttuneita osoitetietoja ollut tuotu tietoomme. Kuulemma elä- Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.ﬁ puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: markku.ala-kihnia@hsy.ﬁ www.kuntienputkimestarit.ﬁ keläisjäsenille on joskus sanottu että ”jos saatte jäsenmaksun, heittäkää se roskiin”. Nyt moni eläkeläinen sai laskun, heitti sen roskiin, sai maksumuistutuksen ja heitti senkin roskiin. Sitten tulikin postissa perintäkirje. Emme kuitenkaan olleet sopineet laskutusyrityksen kanssa mistään perintätoimista, ja nyt selvitämme, miten se on ollut mahdollista tietämättämme. Toistaiseksi kaikki perintätoimenpiteet on keskeytetty. Omia hankaluuksia ovat tuottaneet ne jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun yhdistyksen vanhalle tilille, eivätkä sille uudelle, mistä laskussa selkeästi mainittiin! Panostamme nyt voimakkaasti saadaksemme jäsenrekisterimme kuntoon. Tämä liittyy myös siihen, miten kädessäsi nyt oleva lehti löytää perille oikeille henkilöille. Käykää vahvistamassa omat tietonne nettisivuillamme! Tämä lehti ilmestyy syksyn Koulutus- ja neuvottelupäiviemme aikaan. Päivien aihe on äärettömän tärkeä: verkostotöiden hygienia. Ei se, miten valvomme että työt tehdään hygieenisesti, vaan miten toiminnastamme tulee hygieenistä. Me alamme kasvattaa hygieniaa takaisin selkärankoihimme, ja yhdessä löydämme siihen keinot! Olemme olemassa vain, jotta asiakkaamme saisivat vain taatusti laadukasta vettä. Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja MSami Kuntatekniikka 6/2013 37 Riitta Malve 38 – 370 litran keräysastia riittää yleensä 4–5 hengen perheelle, jos lokeroiden koot on oikein mitoitettu eri jakeille, kertoo Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n palvelupäällikkö Tuija Klaus. Hän uskoo biojätteenkin lokerokeräyksen onnistuvan, kuten Ahvenanmaalla ja Ruotsissa jo tapahtuu. Kuntatekniikka 6/2013 JÄTEHUOLTO Nyt haetaan tulevaisuuden kierrätysmuotoa Lajittelu tapahtuu yhden kannen alla Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy tarjoaa omakotitalojen asukkaille ympäristöystävällisempää ja helpompaa jätteidenkierrätystä. TEKSTI Riitta Malve man paljon palautetta, joka voi koskea esimerkiksi lokeroiden kokoa ja jätelajeja. Monilokeroinen jätekeräys on erityisen suosittua Ruotsissa, jossa toimii markkinoita hallitsevan erikoisjäteastian, Quattro Selectin valmistaja PWS. Siihen sopivaa pakkaavaa jäteautoa valmistaa ainoastaan närpiöläinen Närpes Trä och Metall, NTM. Suomessa monilokerokeräys on ollut käytössä jo jonkin aikaa Ahvenanmaalla ja muutamissa kunnissa, jotka ovat ulkoistaneet jätehuoltonsa. ta kuului epätavallista kilinää ja kolinaa, joka kutsui porvoolaisen Taru Lindholmin katsomaan, mitä tapahtui. – Satuin olemaan ensimmäisen kerran kotona, kun jäteauto tuli tyhjentämään monilokerojäteastian. Sinne menivät iloisesti kolisten lasit ja metallipurkit. Kiinnitin uuteen ääneen sillä kertaa huomiota, myöhemmin se ei ole häirinnyt, Lindholm kertoo. Monilokeroinen jäteastia on helpottanut Lindholmin mukaan perheen arkea, koska paperia, kartonkia, lasia ja metallia ei enää tarvitse viedä ekopisteen säiliöihin. Sen hintaa, joka on kaksinkertainen verrattuna tavalliseen jätemaksuun, hän pitää kohtuullisena. Sitä paitsi ympäristötietoinen perhe lajittelee ja kierrättää jätteet joka tapauksessa. Biojäte kuitenkin kuuluu edelleen sekajätteeseen, joka käytetään energiantuotantoon. – Tyhjennys on sujunut hyvin näiden puolentoista vuoden aikana, jotka olemme olleet mukana monilokerokeräyksessä, ensin kokeilussa ja sen jälkeen normaalissa palvelussa. Ainoastaan sekajätelokeron tilavuus voisi olla hivenen suurempi meidän perheen kohdalla. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, IUJ vastaa ensimmäisestä kunnallisesti järjestetystä monilokeroisesta jätekeräyksestä Suomessa. Astioiden tyhjennys ja jätekuljetus on ulkoistettu kilpailutuksen kautta HFT Network Oy:lle, joka kiertelee erikoisvalmisteisella keräysautolla IUJ:n omistajien, Askolan, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy OO Eräänä iltapäivänä pihal- NTM Quatro-pakkaaja on teknisesti monimutkainen, mutta helppo käyttää, kerrotaan HFT Network Oy:stä, joka hoitaa IUJ:n alueella monilokeroastioiden tyhjennyksen. omakotitaloalueilla. Erikoiskeräyksen piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 950 taloutta. Tavoitteena tulevaisuuden kierrätysmuoto – Kun ideamme monilokerokeräyksestä voitti Tekesin ja Kuntaliiton innovaatiopalkinnon vuonna 2010, päätimme kokeilla sitä myös käytännössä, kertoo palvelupäällikkö Tuija Klaus IUJ:stä. Ensin monilokerokeräystä testattiin pientaloalueella Sipoossa vuoden ajan. Aalto-yliopiston tutkimus, joka oli osa kehityshanketta, osoitti lajittelun lisäänty- neen testissä. Samalla suurin osa asiakkaista kertoi olevansa hyvin tyytyväisiä monilokerokeräykseen. Se osoittautui myös ekopisteiden käyttöä ympäristöystävällisemmäksi. Tulosten perusteella IUJ päätti käynnistää keräyksen normaalina palvelutoimintana alueellaan. – Lähdimme hakemaan tulevaisuuden kierrätysmuotoa. Haluamme nähdä, saammeko kierrätyksen lisääntymään ja millaisia ympäristövaikutuksia tällä menetelmällä on koko alueella. Ensimmäisen toimintavuoden aikana keräämme mahdollisim- Punnitseminen vähentäisi jätettä IUJ on lähtenyt neljästä kerättävästä jakeesta, joita ovat sekajätteen lisäksi paperi, kartonki sekä samaan lokeroon laitettavat lasi ja metalli, jotka on helppo erotella myöhemmin toisistaan. Astioiden tyhjennys tapahtuu kahden viikon välein. Ruotsissa ja Ahvenanmaalla kerättäviä jätejakeita on kahdeksan. Ne lajitellaan kahteen neljän lokeron astiaan, jotka on varattu tilaajan mukaan muun muassa poltettavalle ja kompostoitavalle biojätteelle erikseen. Yleensä toinen astia tyhjennetään joka toinen viikko ja toinen kerran neljässä viikossa. – Miten montaa jätetyyppiä kannattaa lajitella ja kerätä, riippuu jatkokäsittelystä. Nyt IUJ:n keräämä sekajäte menee energiahyötykäyttöön, paperi, kartonki, lasi ja metalli teollisuudelle uudeksi raaka-aineeksi. Myös muutama pieni rivitaloyhtiö on halunnut mukaan monilokerokeräykseen. Edellytyksenä onnistumiselle on kaikkien talouksien sitoutuminen lajitKuntatekniikka 6/2013 39 Närpes Trä & Metall Ab Monilokerokeräysastioiden tyhjentämiseen soveltuvaa kuljetuskalustoa valmistaa Suomessa vain yksi yritys. Monilokeropakkarit tehdään Pohjanmaalla monilokeroiseen jätekeräykseen tuli alun perin ruotsalaiselta jäteyrittäjältä, joka tilasi suomalaiselta Närpes Trä och Metall, NTM -yritykseltä pohjalle rakennetun pakkaavan jäteauton suunnittelun ja valmistuksen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana NTM on tehnyt ainoana valmistajana noin sata monilokerotekniikkaan perustuvaa pakkaria eli pakkaavaa jäteautoa eri automerkkien alustoille. Suurin osa on myyty Ruotsiin, mutta kymmeniä myös Tanskaan, Norjaan ja Suomeen. – Nelilokeropakkaaja NTM Quatro on kehitetty PWS:n monilokeroastiaa Quattro Selectiä silmällä pitäen. Kehitystyötä tehdään PWS:n ja asiakkaiden tarpeiden mukaan jatkuvasti, kertoo monilokeropakkarin suunnitte- PWS Nordic Ab OIdea Monilokeroiset keräysastiat ovat ainakin toistaiseksi ruotsalaista tuontitavaraa. 40 Kuntatekniikka 6/2013 lusta NTM:llä vastaava suunnitteluinsinööri Miika Lärka. Jäteastian tilan jakaminen erilaisten jakeiden kesken taloudellisesti on haastavaa, koska erilaisten jakeiden määrät vaihtelevat talouksittain, mutta yhden keräysauton alueella kaikilla on oltava samanlainen lokerojako. – Lajittelussa on myös huomioitava, että erilaiset jätteet toimivat lokeroiden tyhjennyksessä eri tavoin. Siksi paperia on hankala tyhjentää pakkarin ylälokeroihin. Monilokeropakkaajien kysyntä on lisääntynyt etenkin Ruotsissa, mutta NTM:lle ei ole haastajaa pakkarimarkkinoilla. Lärkan mukaan monilokeropakkaajan tekniikka on melko vaikea. Niille löytyy kuitenkin Suomessa kaksikymmentä huoltopistettä. JÄTEHUOLTO teluun. Usean talouden kiinteistölle isot jaekohtaiset keräysastiat ovat kuitenkin kustannustehokkaampia. Alun perin IUJ pyrki saamaan jätteiden punnituksen keräysautoon. Se olisi mahdollistanut jätteiden painon mukaisen laskutuksen, joka kannustaisi kotitalouksia vähentämään jätteiden syntyä. – Punnitukseen liittyvä tekniikka osoittautui toistaiseksi liian haasteelliseksi. Siksi jätemaksu on astiakohtainen. Aalto-yliopiston tutkimus kiinnitti huomiota raskaiden autojen matalan pohjan soveltuvuuteen Itä-Uudenmaan pienille teille. Keräysurakoitsijana toimivalla HFT Network Oy:llä ei ole kuitenkaan ollut erityisiä vaikeuksia selvitä reitistä. – Joitain teknisiä asioita on jo paranneltu matkan varrella. Parhaillaan etsitään ratkaisua paperilokeron toimivuuteen, kertoo HFT:n liiketoimintajohtaja Kalle Hakala. Urakkaraja oli vähintään 800 taloutta. Nyt uusia asiakkaita otetaan mukaan, mikäli he ovat ajoreittien varrella. Keräysauto ajaa kolmena päivänä viikossa, mutta mahdollisuus on viiteen ajopäivään ja 1 200 asiakkaaseen. IUJ:ssa uskotaan tuhannen asiakkaan rajan menevän rikki ensi vuonna. sekajätteen keräykseen nähden noin kaksinkertaiset. Esimerkiksi 370 litran perusastian tyhjennyskerta maksaa 13,94 euroa, joka sisältää myös astian vuokran. – Materiaalien hyötykäytön lisääntyminen on EU:n ja myös valtakunnallinen tavoite. Jätekuljetusten vähenemisestä on etua kunnille, ja samalla ympäristötietoisten asukkaiden lajittelu ja jätteidenkuljetus helpottuvat. Yritys on luvannut monilokerokeräyksen asiakkailleen sillä ehdolla, että vähintään kymmenen palvelua käyttävää taloutta sijaitsee lähekkäin tai että matka pääreitiltä jäteastialle on enintään kolme kilometriä. – Jos kokemukset ovat hyviä, seuraava askeleemme on laajen- Muutamat koulut ja päiväkodit ovat jo kysyneet monilokeroastiaa pedagogiseen käyttöön. Kustannusten kaksinkertaistuminen ei pelota – IUJ:n iso asiakasmäärä kunnallisena toimijana on etu, kun uutta keräystapaa tarjotaan. Taloudet voivat kuitenkin valita vapaasti tavallisen ja monilokerokeräyksen välillä, Klaus sanoo. Keräyskaluston ja tyhjennyksen kustannukset ovat tavalliseen taa toimintaa ja houkutella lisää asiakkaita hintapolitiikalla. Syyskuussa Klaus osallistui ensimmäisen kerran monilokeroisen jäteastian ruotsalaisen valmistajan PWS Nordic AB:n järjestämään konferenssiin Ruotsissa. – Kokemus avasi silmiäni: miten tyytyväisiä keräykseen ollaan muissa maissa. Siellä mietittiin myös astian kehittämistä ja kuljettajan työn ergonomiaa tyhjentämisen yhteydessä. IUJ:n uuteen keräystapaan on käyty tutustumassa useista kunnista. Klaus ennustaa, että kymmenessä vuodessa monilokerokeräyksestä tulee laajaa palvelua. Muutamat koulut ja päiväkodit ovat jo kysyneet monilokeroastiaa pedagogiseen käyttöön. Lokerot houkuttelevat tulevia kierrättäjiä jännittävään jätepeliin, jossa oikein lajitelleet palkitaan. O Kuntatekniikka 6/2013 41 Toimintavarmuus hyvä, käyttökustannukset kilpailukyk Jätteiden putkikeräysjärjestelmät yleis Maamme ensimmäinen nykyaikainen kotitalousjätteiden putkikeräysjärjestelmä otettiin käyttöön Espoon Suurpellossa syksyllä 2010. Tampereen Vuoreksessa järjestelmä on nyt ollut käytössä runsaan vuoden. Tekniikassa on pieniä eroja, mutta käyttökokemukset ovat pääosin hyviä TEKSTI Paavo Taipale keräysjärjestelmiä on tulossa Helsingin Jätkäsaareen ja Kalasatamaan, joihin molempiin on jo perustettu omat yhtiöt tehtävän hoitamiseksi, rakennustyöt ovat käynnissä ja järjestelmät otetaan käyttöön tulevana talvena. Myös Kruunuvuorenrannan osalta on tehty periaatepäätös putkikeräyksestä. Vantaalla puolestaan vuoden 2015 asuntomessualueella Kivistössä jätteet tulevat kulkemaan putkissa. Putkikeräyksen markkinoilla on Suomessa toistaiseksi kaksi tekniikkavaihtoehtoa. Suurpellon, Jätkäsaaren ja Kalasataman järjestelmissä kuljetettavaksi jätettyjä jätepusseja ja muuta materiaalia ei esikäsitellä. Vuoreksen järjestelmässä jätepussit puristetaan tiiviiksi ”kapseleiksi” ennen putkikuljetusta. Kivistön alueen tekninen ratkaisu selviää tarjouskilpailussa kuluvan syksyn aikana. 42 Kuntatekniikka 6/2013 Paavo Taipale OO Pääkaupunkiseudulla putki- Putkiston kautta kerätään Vuoreksessa neljää jätejaetta. Suurpellossa kolmen vuoden kokemukset Espoon Suurpellossa putkikeräyksen piirissä on nyt runsaat 2 000 asukasta. Alueen rakentuminen on hiukan hidastunut alun perin suunnitellusta, mutta uusia asuntoja valmistuu jatkuvasti. – Rakentumassa olevalla alueella on putkisto valmiina, joten valmistuvat talot voidaan heti liittää järjestelmään, Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula Espoon kaupungilta kertoo. Keräysyhtiössä perustajaosakkaina ovat alueen maanomistajat, joista kaupunki yhtenä. Uudet kiinteistöyhtiöt liittyvät osakkaiksi rakennushankkeidensa alkaessa. Pitkällä aikajänteellä kaupunki voi jopa luopua yhtiön omistuksesta. Vikkulan mielestä Suurpellon järjestelmä on toiminut teknises- ti hyvin, kun ensimmäisen talven alkuhankaluuksista selvittiin. Nekin liittyivät lähinnä uuden teknisen järjestelmän säätöjen optimointiin. Viimekesäinen päivälehdissä palstatilaa saanut rottien aiheuttama sähkökaapelien vaurioituminen oli lopulta vähäinen häiriö, ja vastaavanlaisen tilanteen syntyminen on nyt estetty. – Sanoisinpa melkein, että uusilla alueilla, joilla imuputket voidaan asentaa alueen rakentamisen yhteydessä, tämä menetelmä voisi olla ensisijainen. Toki asukasmäärän pitää olla riittävä. Vajaan kahden kilometrin säteellä terminaalista pitää olla vähintään puolisen miljoonaa kerrosneliömetriä rakennettua pinta-alaa, jotta kustannukset pysyvät järkevällä tasolla. Espoossa se on keskusteluissa mukana esimerkiksi Finnoon alueen suunnittelussa. Suurpellossa keräyskustannukset laskutetaan toistaiseksi kyiset kerrosneliömetrien mukaan. Kun asukkaita on enemmän, tarkoitus on siirtyä käytön mukaiseen laskutukseen. Tähän päästäneen muutaman vuoden kuluessa. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kierrätyksen ja jätehuollon kehittämiseen. Joukossa on toki aina laiskempiakin lajittelijoita, viestit eivät mene perille ja suurikokoiset jätteet aiheuttavat haasteita. – Kun olemme asukasilloissa kysyneet, haluaisivatko asukkaat palata entiseen keräysjärjestelmään, vastaajat ovat olleet vahvasti imujätejärjestelmän kannalla. He kokevat, että järjestelmä kannustaa heitä oikeaan suuntaan. Vuoreksessa ensimmäinen vuosi sujui hyvin – Vuoreksessa jätteiden putkikeräys aloitettiin asuntomessuilla viime vuoden heinäkuussa, ja tämän vuoden lopulla palvelemme lähes tuhatta asukasta, kertoo Vuoreksessa operoivan Pirkan Putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Simo Isoaho. Pirkan Putkikeräys Oy on Paavo Taipale tyvät uusilla asuinalueilla Putkijätejärjestelmän jätepisteen ohjauspaneeli. kuntien omistaman Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö. Omistajina ovat myös alueen yhtiö- ja säätiömuotoiset asuinja liikekiinteistöt sekä kaupungin kiinteistöt. – Ensimmäisen vuoden kokemuksemme ovat hyviä. Järjestelmän kautta on nyt kerätty lähes 100 tonnia jätteitä. Sekajätettä on kerätty yli 50 tonnia sekä lisäksi biojätettä, paperia ja kartonkia kutakin kymmenisen tonnia. Tammikuussa tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos oli hyvä ja samaa tasoa kuin perinteisen keräysjärjestelmän alueilla. Isoaho on teknisen toimivuuden ohella tyytyväinen myös järjestelmän hajuttomuuteen: yhtään hajuvalitusta ei ole tullut. – Uskon, että palvelun piirissä on vuoden kuluttua parisen tuhatta asukasta ja vuodesta 2015 lähtien liittyjämäärän vuotuinen kasvutavoite on 1 000–1 500 asukasta. Kaikki luonnollisesti riippuu alueen rakentumisesta, Isoaho sanoo. Väärän jätteen aiheuttamia toimintahäiriöitä on kuluvana vuonna ollut 27, mutta asiakkaat ovat voineet käyttää järjestelmää kaikkina päivinä. Väärän jätteen aiheuttamat häiriöt liittyvät useimmiten kiinteistöihin, joissa asukkaat vaihtuvat usein, ja ohjeita ei sen vuoksi ole aina huomioitu. Alueella on ekopisteet (iso kartonki, lasi, pienmetalli) ja kuukausittainen isojen jäte-esineiden noutokeräys. Vuoreksessa jätemaksu pientalossa on 171 €/v lisättynä ar- Tampereen Vuoreksen jätteiden putkikuljetusjärjestelmän koonta-asema. Runsaan vuoden aikana sen kautta on kulkenut lähes 100 tonnia jätteitä. vonlisäverolla, joka käytännössä vastaa perinteisen keräyksen 240 litran kiinteistökohtaista sekajäteastiaa kahdesti kuukaudessa tyhjennettynä ja biojätekeräyksellä lisättynä. Suurkiinteistöjen maksut määräytyvät rakennusoikeuden perusteella. Tampereella putkijätejärjestelmä on vahvana vaihtoehtona harkittavana myös meneillään olevien Ranta-Tampellan, NurmiSorilan ja Ojala-Lamminrahkan alueiden suunnittelussa. Vantaan Kivistön jätteet myös putkeen Projektinjohtaja Reijo Sandberg Vantaan kaupungilta kertoo, että Kivistön asemanseudulle on suunniteltu varsin tiivistä asuntorakentamista, jonka laajuus on noin 630 000 kerrosneliömetriä. Asukkaita alueelle tulisi 12 000– 13 000. Sellaiseen ympäristöön putkikeräys sopii. Alue rakentuu vaiheittain parinkymmenen vuoden kuluessa. – Myös poliitikot innostuivat asiasta. Kun Helsingissä ja Espoossa on vastaavia järjestelmiä, niin Vantaallekin haluttiin nykyKuntatekniikka 6/2013 43 Janne Viinanen JÄTEHUOLTO aikaista tekniikkaa. Näin saadaan jäteautoliikenne pois tiiviistä keskustasta ja ympäristökin siistimmäksi. Järjestelmän teknisen ratkaisun osalta tarjouskilpailu on jo järjestetty, mutta toimittajaa ei ole vielä valittu. Näinä päivinä kaupunginhallituksen on määrä hyväksyä putkikeräysyhtiön perustaminen. Yhtiö tekee järjestelmän hankintapäätöksen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna, ja ensimmäisen osuuden pitäisi olla toiminnassa asuntomessuilla heinäkuussa 2015. Hankintaan sisältyvät myös järjestelmän ylläpito ja huoltopalvelut. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20–25 miljoonaa euroa, joka jakautuu koko rakentamisajalle. – Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä oli mukana kaksi tarjoajaa. Äskettäin otti yhteyttä myös kolmas toimittaja, joka pyrkii Suomen markkinoille. Tähän hankintaan se ei kuitenkaan ehtinyt mukaan, Sandberg kertoo. Järjestelmä rakennetaan neljälle jätejakeelle: sekajäte, biojäte, paperi ja pienoiskartonki. Kookkaita jätteitä varten alueelle tulee lisäksi perinteisiä jäteastioita. Käyttökustannukset asukkaalle ovat jonkin verran perinteistä astiakeräystä korkeammat. Sandberg sanoo keräyksen lisäkustannusten esimerkiksi kaksion osalta olevan vuodessa alle sata euroa. Vantaan kaupunki takaa yhtiön lainoja, ja alueen kiinteistöt liittyvät yhtiön osakkaiksi. Kaupungilla säilyy kuitenkin äänivalta. Jokseenkin vastaava malli on käytössä muissakin suomalaisissa putkikeräysjärjestelmissä. – Kaupunki on hankkeessa käynnistäjänä, mutta pitemmällä aikavälillä on mahdollista, että esimerkiksi HSY tulee mukaan yhtiön toimintaan. Tässä vaiheessa sillä ei ollut kiinnostusta olla mukana. Sandberg pitää pitemmällä tähtäimellä järkevänä, että nyt pääkaupunkiseudulla toimivat monet putkikeräysyhtiöt olisivat tavalla tai toisella saman toimijan alla. O 44 Kuntatekniikka 6/2013 Tuottajavastuun tulkinta hakusessa Pakkausjätesäätelyn valmis Pakkausalan tuottajayhteisöt ovat valmistelussa olevan pakkausjätteitä koskevan säädöspaketin sisällöstä kovin eri linjoilla kuin Jätelaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Suurimmat näkemyserot liittyvät pakkausjätteiden vastaanottopisteiden määrään ja kuntien jätelaitosten toiminnassa olevien keräyspisteiden kustannusten kattamiseen. Kunnilla voi Blaubergin mielestä olla esimerkiksi elinkeinopoliittisia intressejä järjestää keräystä vaikkapa matkailukeskuksissa. – Jätelain muutos on tarkoitus saada eduskuntaan vielä kuluvalla syysistuntokaudella, mutta asetusten voimaantulo jää ensi vuoden puolelle, Tarja-Riitta Blauberg arvioi. TEKSTI Paavo Taipale OO Luonnokset hallituksen esi- tyksiksi jätelain muuttamiseksi annettavaksi laiksi sekä valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä olivat lausuntokierroksella alkusyksystä. Jätelaitosyhdistys ja Kuntaliitto näkevät, että tuottajavastuu ei toteudu ehdotetuilla velvoitteilla. Myös toimeenpanolle ehdotettu lisäaika vuoden 2016 alkuun sai kuntapuolelta viileän vastaanoton. Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä kertoo, että osapuolten näkemysero on tehnyt valmistelusta haasteellisen ja säädösten antaminen on viivästynyt. Syksyn lausuntokierroksen yhteenvetoa laaditaan parhaillaan, ja se julkaistaneen internetissä lähiviikkoina. – Meidän näkemyksemme keräyspisteverkostosta on se, että kaikilla pakkausmateriaaleilla pitää olla yhdenmukainen keräyspisteverkosto. Muovin osalta lähdetään alkuvaiheessa liikkeelle suppeammalla verkostolla. Olennaista on kuluttajien kohtuullinen etäisyys keräyspisteisiin. Kauppakeskittymät on nähty hyviksi keräyspisteiden sijoituspaikoiksi. Kuntien jätelaitoksethan keräävät nyt lasia ja metallia laajemmalla verkostolla ja myös haja-asutusalueilla. Blauberg huomauttaa, että pakkausjätteen keräyksen kustannukset on tähänkin asti katettu kuluttajilta perityillä maksuilla. Nyt vain jätemaksun sijasta kustannus tulee suoraan tuotteiden hintoihin. Hän ei pidä mahdollisena, että asetuksella velvoitettaisiin tuottajat lunastamaan nykyinen kuntien verkosto sellaisenaan. – Jätelain valmistelussa haluttiin nimenomaan antaa kuntatoimijoille mahdollisuus halutessaan täydentää tuottajien palveluja. Kyllä minimiverkostoa useampien pisteiden kustannusten kattaminen jää osapuolten sopimisen varaan. Kuntaliitto huolissaan kierrätystavoitteista Kuntaliiton mielestä säädösluonnosten mukainen toiminta johtaisi nykyisen, toimivan ja kattavan keräysjärjestelmän romahtamiseen ja kuntalaisten eriarvoisuuteen, jos kuntien jätelaitosten ylläpitämä yli 4 000 lasi-, metalli-, paperi- ja kartonkijätteen keräyspisteen verkko supistuu alle puoleen. Muovijätteelle asetusluonnoksessa ehdotetaan 500 keräyspisteen verkostoa. Liitto arvioi myös, että jätelaissa asetettua yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2016 mennessä ei saavuteta. Myös aikataulussa on turhaa väljyyttä. – Pakkausjätteen tuottajavastuun myöhentäminen alkamaan vasta vuoden 2016 alusta on tarpeeton, kun tuottajien velvollisuudet voidaan täyttää aiemmin päätetyn mukaisesti ensi toukokuun alusta käyttämällä toiminnassa olevaa, pääosin kuntien perustamaa keräysjärjestelmää, muistuttaa Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu. Hänen mielestään ehdotus jättää pakkausjätehuollon kustannuksia merkittävästi kuntien har- JÄTEHUOLTO telu tuskaista teille. Ehdotuksen mukaan pakkausjätteen vastaanottopaikkoja tulee olla vähintään yksi jokaisessa 500 asukkaan taajamassa, joita on 484. Loput noin 1 500 vastaanottopaikkaa tuottajat saisivat sijoittaa haluamallaan tavalla. – Ilman tarkempia rajauksia linjaus johtaisi kansalaisten kannalta täysin eriarvoiseen ja hyvin vaihtelevaan tilanteeseen, Rontu sanoo. Ehdotus perustuukin oletukseen, että kunnat täydentävät kustannuksellaan tuottajien keräysjärjestelmää jätelain edellyttämän palvelutason saavuttamiseksi. Kuntia ei olla tähän velvoittamassa, mutta liitto ja Jätelaitosyhdistys ovat vakuuttuneita kovasta paikallisesta poliittisesta paineesta pitää yllä nykyistä verkostoa. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys esittävätkin nykyisen keräyspisteverkoston hyödyntämistä ja tuottajien velvoittamista toimimaan heidän kanssaan asiassa yhteistyössä. – Tuottajien tulisi maksaa korvausta kunnan järjestämästä keräyksestä massaperusteisesti. Korvauksen tasosta voisi päättää puolueeton taho, mutta sen tulisi vastata kohtuullisiksi arvioituja aluekeräyksen kustannuksia, Kirsi Rontu esittää. Pakkausala ei suostu kuntien verkoston maksajaksi Pakkausalan tuottajayhteisöjä edustavan Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen tyrmää massaperusteisen korvauksen maksamisen suoralta kädeltä. – Malli ei ole mieleinen, kun olet vastuussa jätteistä, mutta et pysty vaikuttamaan siihen, miten jätteet kerätään ja mitä se maksaa. Meille jäisi vain maksajan rooli. Kun on vastuu, niin pitää päästä myös päättämään toimintamalleista. Tanskanen pitää ministeriön luonnoksia muuten hyvinä, mutta keräyspisteiden määräksi riittäisi hänen mukaansa tuhat pistettä ja muovijätteelle 300. Hän luottaa vahvasti ihmisten liikkumisreiteille keskitetyn keräyksen onnistumiseen. Myös yhteistyöhön jätelaitosten kanssa riittää uskoa. – Kuntien jätelaitokset ovat yksityisten toimijoiden ohella tuottajien keskeisiä kumppaneita. Tässä on kysymyksessä iso valtakunnallinen ponnistus, johon tarvitaan kaikkia mukaan. Hänen mielestään siirtymäaika on välttämätön, koska valtakunnallista verkkoa ei rakenneta hetkessä. Kuntien keräyspisteverkko sellaisenaan ei kelpaa. – Lajittelu ei voi olla kansalaisten subjektiivinen oikeus, vaan se pitää tehdä niin, että syntyy ympäristöhyötyjä. Muovipakkausalan tuottajayhteisön Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä sanoo yhtiön olleen mukana erityisesti elinkeinoelämän muovituotteiden kierrätyksessä jo 20 vuotta. Nyt kuluttajien oikeudet korostuvat, kun aiemmin muovipakkauksia on kierrätetty vain pullopanttijärjestelmän kautta. – Asetusluonnoksen 500 muovijätteen keräyspistettä ei mielestämme tuo merkittävää lisäarvoa ehdottamaamme 300 pisteeseen, jotka pystyisimme järkevästi perustamaan. Muovilla on myös energiahyötykäyttöä, sillä jo rakennettu polttokapasiteetti riittäisi koko Suomen muovipakkauksille. Kärhän mielestä kerättävän muovin laatua olisi myös tarpeen rajata. Kuopiossa käynnissä olevassa keräyskokeilussa kerätään vain jäykkiä muovipakkauksia, ja se on Kärhän mukaan toiminut hyvin. – Kalvomuovi ja rakennustyömailta tuleva polystyreeni on parempi hyödyntää muulla tavoin. JLY pitää ministeriön toimia ristiriitaisina Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo pitää kummallisena tilannetta, jossa jätelain pakkausjätteen keräykseen toimittamisen ”vaivattomuuden edellytys” romutetaan asetuksella. – Sähkö- ja elektroniikkaromun kohdalla nähtiin vastaava tilanne joitakin vuosia sitten, kun asetuksessa puhuttiin valtakunnan kattavasta verkostosta ja tuottajayhteisöt totesivat 20 vastaanottopisteen verkoston riittävän. Kunnilla oli Salon mukaan tuolloin 300 pistettä käytössä ja tuottajayhteisö ilmoitti, että kunnat voivat hoitaa loput omalla kustannuksellaan. Vasta pitkän ajan kuluttua, oikeusistuimien kautta, viranomainen sai asian kuntoon ja tuottajat korvaamaan keräyksen kustannuksia. – Emme me pysty sulkemaan noin vain nykyisiä pakkausten aluekeräyspisteitä. Lasinkeräysiglujenkin poistamisesta on syntynyt paikoin suuri poru. Salon mielestä kaupan rooli on nyt korostunut verkoston määrittelyssä liikaa. Esitetyssä pakkausasetuksen muodossa ympäristöministeriö antaisi selvän viiteen ”ylimääräisten” keräyspisteiden sulkemiseen. – Kaupassa ajatellaan, että keräyspiste kaupan tontilla on vetovoimatekijä. Pelkästään kaupan pisteisiin ei keräys voi rajoittua. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan käy automarketeissa. Eikä sinne lähdetä kierrättämisen vuoksi. Kansalaiset huomaavat pian, ettei kierrätystä pidetäkään kovin tärkeänä. Salo sanoo, että keräyspisteiden ylläpitokustannuksista ei ole päästy edes keskustelemaan. Kaikki nollasta poikkeavat hinnat näyttävät tässä tilanteessa olevan liian korkeita tuottajille. Pisteiden ylläpito vaatii joka tapauksessa resursseja, ja myös tiedotukseen on panostettava. – Tuottajayhteisö ei pysty hoitamaan pisteitään ilman kustannuksia. Lain velvoite on kuitenkin selkeä. Esillä ollut ympäristöministeriön ehdotus on voimassa olevan jätelain valossa kestämätön. Ruotsissa on Salon mukaan myös selvitetty pakkausjätteiden keräyksen organisointia. Selvityksen pohjalta on ehdotettu kuntien operatiivista vastuuta keräysjärjestelmästä, jonka tuottajayhteisöt rahoittaisivat. Lopulliset päätökset ovat Ruotsissakin vielä tekemättä. O Kuntatekniikka 6/2013 45 Suomellakin olisi opittavaa Kansainvälinen puutarhanäyttely Sodanjälkeisen Saksan jälleenrakentamisessa puutarhanäyttelyillä on ollut iso rooli viihtyisämmän asuinympäristön luomisessa. OO Saksa on vuosikymmenet toteuttanut eri kaupungeissaan upeita puutarhanäyttelykokonaisuuksia, joiden avulla on kehitetty uusia vihreitä asuinalueita tai kunnostettu vanhaa ympäristöä ja kaupungin infraa aivan uuteen kukoistukseen. Näyttelyt kestävät useita kuukausia, ja näyttelyvieraita on sadoistatuhansista aina miljooniin saakka. Pahoin sodassa pommitetun maan uudelleenrakentamisessa näillä näyttelyillä on ollut iso rooli viihtyisämmän asuinympäristön aikaansaajana. Hampurissa on totuttu isoihin näyttäviin puutarhatapahtumiin. Vuonna 1869 toteutettiin taimisto- ja kasviharrastajille suunnattu kansainvälinen näyttely, joka kesti kymmenen päivää. Näyttelyitä järjestettiin eri teemoilla myös vuosina 1897, 1914 ja 1935. Ensimmäinen sodanjälkeisessä Saksassa pidetty kansainvälinen puutarhanäyttely (IGA) oli vuonna 1953, jolloin aivan keskustassa oleva Aussenalsterjärvikin ympäristöineen oli valjastettu näyttelyyn. Todellinen voimainkoitos on ollut vuoden 1963 Planten und Blumen -näyttely, jonka jäljiltä on edelleen olemassa uskomattoman kaunis ja laaja keskuspuisto vesilähteineen, tunneleineen, siltoineen, laajoine auringonottonurmikoineen ja aina kukkivine kasveineen. 46 Kuntatekniikka 6/2013 Kuvat: Pekka Leskinen MPekka Leskinen puutarhaneuvos www.pekkaleskinen.ﬁ Planten und Blumen -puisto, Hampuri. IGS 2013 Hampurissa Tämän vuoden hulppea puistonäyttely Saksassa on IGS (International Garden Show) Hampuri. Vuonna 2003 vastaavanlainen suurnäyttely oli itäisen Sak- san Rostockissa, jossa ”joutomaata” kunnostettiin upeaksi viheralueeksi kaupungin keskustan tuntumaan. Hampurin näyttelyalue on kokonaisuudessaan yli sata hehtaaria. Portit tapahtumaan ovat ol- leet auki 26.4.–13.10.2013, yhteensä 171 päivää. Näiden päivien aikana yleisölle on tarjottu yli 5 000 erilaista tapahtumaa taiteesta urheiluun ja puutarhatiedosta leikkiin, uskontoon, ympäristösuojeluun ja terveyteen. YMPÄRISTÖ keskellä Hampuria Hampurin sisähallin yltäkylläisyyttä. Kasvien monipuolista kirjoa ja viihtyisyyttä. Näyttelyauetta kiertää 3,4 kilometrin pituinen monorail. Näyttelyalue käsittää huolellisesti suunniteltua ja toteutettua viheraluetta, kanavia, leikkialueita sekä lukuisia uusia ja kunnostettuja rakennuksia. Kohde sijaitsee Wilhelmsburgin kaupunginosassa Elbejo- en saarella kahdeksan minuutin junamatkan päässä (S-bahnilla) Hampurin keskustasta. Kävijätavoite näyttelyyn on ollut 2,5 miljoonaa, mutta tästä tavoitteesta on jouduttu kuitenkin jonkin verran tinkimään. Alueen rakentamiskustannukset ovat olleet 70 miljoonaa euroa, ja lisäksi eri rakennuksiin on sijoitettu 50 miljoonaa euroa. Kaksi kolmannesta kustannuksista on kerätty IGS-osakkuusyrityksiltä ja Hampurin kau- pungilta, loput saadaan liittotasavallan varoista. Kustannuksiin on tietysti vielä otettava mukaan näyttelyaikainen henkilökunta ylläpitohenkilöstöineen. Tulojen osalta pääsylipputulot ovat erittäin keskeisesKuntatekniikka 6/2013 47 sä roolissa, ja siksi kävijätavoitteiden täyttyminen olisi erittäin tärkeää. Peruspääsylipun hinta on 21 euroa. Ympäristön asialla, kehittämisen moottorina Näyttelyssä on useita teemoja, mutta yksi keskeinen teema on ympäristön ja ilmaston suojelu, jonka osalle alueelta löytyy tietoa eri näyttelyhalleissa ja ulkonäyttelytiloissa sekä tietysti lukuisissa erilaisissa tapahtumissa. Alueen rakentaminen liittyy Hampurin kaupungin kehittämisohjelmaan, jossa Wilhelmsburgin kaupunginosasta luodaan viehättävä asuinalue ja ”vesikaupunki”. Alueen palveluihin kuuluvat muun muassa hotelli, uimahalli, urheilu- ja vapaa-ajankeskus, uusi iso ravintola rantaan ulottuvine terassiportaineen, leikkikenttiä ja siirtolapuutarha-alue. Ravintola on tehty vanhaan vesilaitokseen. Kaupunginosasta kehittyy Euroopan suurin asuttu ”jokisaari”, jossa luonto ja ihmisten turvallinen monipuolinen liikkuminen on tärkeällä sijalla kaikessa suunnittelussa. Myös esteettömyys on ollut kaikkialla keskeisesti huomioituna. Messualue helposti haltuun ilmasta käsin Kuten usein isoissa näyttelytapahtumissa, täälläkin on ollut mahdollista tutustua koko näyttelyalueeseen monorailista, joka kiertää puiden latvojen tasalla peräti 3,4 kilometrin matkan. Tuolta lintuperspektiivistä saa kokonaisuudesta oivan käsityksen. Täydessä sopusoinnussa näyttelyn kanssa elää omaa elämäänsä kokonaan näyttelyalueen sisällä sijaitseva siirtolapuutarha-alue, jonka mökeissä kesäasukkaat tekevät päivittäisiä askareitaan junamatkustajien katseiden häiritsemättä. Näin mittavassa näyttelyssä yksi päivä ei riitä koko alueen tarjonnan löytämiseen ja läpikäymiseen. Ulkotilojen lisäksi alueen näyttelyhallissa on voimia säästämättä rakennettu vesiaiheita ja upeita kasvillisuuskoko48 Kuntatekniikka 6/2013 naisuuksia mitä eksoottisimmilla ratkaisuilla. Sadat näytteilleasettajat esittelevät tuotteitaan, ja kävijät voivat messukäyntinsä yhteydessä syventyä vaikkapa kamarimusiikkikuoron tai monikymmenpäisen orkesterin esityksiin. Näyttelyalueen halkaisee moottoritie, jonka ”naamiointi” on hoidettu onnistuneesti. Väylän ylitse pääsee kivuttomasti vaikka pyörätuolilla siltoja pitkin tutustumaan näyttelyn toiseen lohkoon. Tulevaisuudessa moottoritien linjaus muutetaan ja alue saadaan virkistyskäytöllisesti entistä paremmaksi. Uskontokunnat huomioituina Uskonto on yksi näyttelyn teemoista. Esille pääsevät niin muslimit, juutalaiset, kristityt kuin hindut ja buddhalaisetkin. Näyttelyssä on mukana mittava peräti 120 mallihaudan näyttelyalue. Tällä alueella voi nähdä erittäin pienipiirteistä ja viimeisteltyä kasvien, värien ja eri sommittelujen kirjoa. Rakennusmessut naapurissa Välittömästi puutarhanäyttelyn yhteydessä on IBA-näyttely (Internationale Bauausstellung). IBA Hamburg käsittää yli 60 hanket- Vain kanootti puuttuu... Hampurin teemapuistot tarjoavat monenlaisia elämyksiä. YMPÄRISTÖ ta: sosiaalisia ja kulttuurisia sekä suoraan rakentamiseen ja rakennuksiin liittyviä. Koko IBA-hankkeen laajuus on 35 km2, alueella asuu 55 000 asukasta ja yli sata kansallisuutta. IBA-näyttelyitä on järjestetty Saksassa vuodesta 1901 lähtien (Mathildenhöhe ensimmäisenä). IBA on aina ollut laajaa aluetta kosketteleva kehitys- ja ideointikokonaisuus, jolla on haettu selkeitä uusia ulottuvuuksia ja ratkaisuja. IBA pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Hampurissa. Tällaisesta isojen asioiden haltuunotosta näyttelyiden kautta olisi opittavaa Suomessakin. Ehkä perinteinen suomalainen asuntomessuformaatti on tullut tiensä päähän, tai ainakin sitä olisi syytä vakavasti pohdiskella uusille urille. Mitä IGS-näyttelyn jälkeen? Näyttelyn lehdistö- ja suhdetoimintapäällikkö Kerstin Feddersen kertoi, että alueen korkeatasoisesta viherrakentamisesta on tavoitteena saada pidetyksi huippukunnossa noin neljännes. Loppuosalle tehdään laatutasoon muutoksia, ja jonkin verran alueiden käyttöön tulee myös tarkistuksia. Alueen kanavat ja vaikuttavat rantarakenteet, leikkialueet ja keskuspuistomaisuus tulevat joka tapauksessa palvelemaan jatkossakin kaikkia alueen asukkaita ja vierailijoita. Tämän IGS-näyttelyn suunnittelu aloitettiin vuonna 2007, ja kaikki rakentamistyöt saatettiin valmiiksi hyvissä ajoin ennen näyttelyn avautumista. Pitkäkestoisen ja aluetta valtavasti muokanneen hankkeen toivotaan jättävän jälkeensä aivan uutta ja viihtyisää kaupunkirakentamista, joka näkyy alueen arvostuksen nousuna ja erityisesti asukkaiden viihtyisyyden lisääntymisenä. O Lisätietoa: www.iga-park-rostock.de www.igs-hamburg.de www.iba-hamburg.de Miljoonakaupungin paratiisia. Kuntatekniikka 6/2013 49 Apukoulun priimus? H elsingin Sanomissa oli muutama vuosi sitten Esko Nurmen kirjoitus ”Isännöitsijälle ei riitä, että on apukoulun priimus”. Artikkelissa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila kommentoi rakennus- ja kiinteistöalan huonointa perinnettä sanoen: ”Ei ole koskaan aikaa tehdä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä uudestaan”. Priimasuorituksen määrittää sen suhde tavoitteeseen. Haaste muodostuu siitä, mikä mielletään hyväksi suoritukseksi, mitä tasoa tavoitellaan – jos hyvä riittää, päästään tuskin enää erinomaisiin suorituksiin. Oma lukunsa syntyy epärealistisista odotuksista, omien kykyjen yliarvioinnista ja muiden tason aliarvioinnista. van lapsen hatarien ensiaskeleiden ihastelu kuuluu asiaan, ja vaikka lapsi matkalla kaatuukin, kannustavan puheen on tarkoitus rohkaista eteenpäin. Vahvan itseluottamuksen (vai itsepetoksen?) huippu on mielestäni kansainvälisen jääkiekkoliiton japanilaisen varapuheenjohtajan Shoichi Tomitan vuonna 2005 lausuma toteamus toiminnastaan maalivahtina vuoden 1960 olympialaisissa. Kahdessa ottelussa hänen vartioimaansa maaliin tehtiin 37 häkkiä ja Shoichi totesi: ”En silti ollut maalissa mikään seula”. ”En ollut mikään seula” Urheiluselostajat ovat erityisen taitavia löytämään suorituksista hyvää ja potentiaalia, vaikka näytöt kertoisivat toista. Esimerkkinä vaikkapa kesän naisten EM-jalkapalloturnaus, jossa Suomen joukkue asettui pelaamaan turnaussuosikki Ruotsia vastaan. Ennakolta hehkutettiin Suomen joukkueen puolustuskykyä ja taktista osaamista ja kotijoukkue Ruotsin riskiä kaatua voittopaineisiin. Pataan tuli silti 5–0, ja tasoero otteissa oli selkeä. Ei voinut kuin hämmästellä selostajan tapaa nähdä Suomen pelissä vielä loppuvaiheissa tasapelin tai jopa voiton mahdollisuutta. Toisaalta kukapa haluaisi kuunnella selostusta, jossa pelaajia moititaan ja todetaan, ettei tästä taida taaskaan tulla yhtään mitään. Mikä on oikea tapa? Onko positiivisuus ja kaikissa asioissa hyvän ja mahdollisuuksien näkeminen avain parempiin suorituksiin, vai avaako se vain väylän virheelliselle itsetyytyväisyydelle ja itsepetokselle? Kävelemään opettele- Lasi voi olla myös puolillaan Aika usein tilannearvio koetaan pelkästään moitteena. Tällöin jäädään kiistelemään siitä, onko syytä olla liian kriittinen vai yltiöoptimisti, ja unohdetaan realismi eli itse asia. Lasi voi olla puoliksi tyhjä tai puoliksi täysi, mutta eikö voisi myös todeta, että lasi on puo- lillaan? Pitäisikö jossain vaiheessa yrittää rehellisesti arvioida, missä mennään, tunnistaa puutteet ja niiden avulla etsiä parempaa tapaa suoriutua? Oman tason rehellinen tunnustaminen on osa tavoitteen määrittelyä. Jos halutaan pärjätä piirikunnallisissa kinkereissä, tulee vähintään tietää, mikä siihen riittää. Vaikka Tomita olikin seula olympiatasolla, saattoi hän olla ihan kelvollinen veskari Japanin liigassa – olympiakisojen jälkeen hän sen toivottavasti oivalsi. MPäivi Ahlroos on 47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä. Prosessissa jokainen yksityiskohta on tärkeä Organisaatioissa tehtävät rakentuvat pienistä osista ja usean ihmisen työpanoksesta, jolloin kokonaisuuden toimivuuteen on merkitystä sillä, miten onnistutaan yhteistyössä ja pienissä, mitättömiltä tuntuvissa yksityiskohdissa. Hiotussa prosessikokonaisuudessa jokainen yksityiskohta on tärkeä, ja ammattikunnasta riippumatta kaikkien tehtävät ovat merkityksellisiä: oikean sisällön ohella dokumenttien on oltava sovitulla tavalla nimettyjä ja arkistoituja, jakelulistat sovitun mukaisia, tiedotteiden sisältö ja lähettäminen oikein ja aikataulussa, ja niin edelleen. Jos prosessissa on tehty virhe, se pitäisi pystyä tunnistamaan, tunnustamaan ja korjaamaan seuraavalla kerralla. Valitettavan usein korjaavaan kritiikkiin vastataan yleensä etsimällä perusteita, selityksiä tai syitä muista sen sijaan, että uskaltauduttaisiin arvioimaan omaan toimintaa ja tunnustamaan siinä olevia parantamiskohteita – saati sitten ottamaan opiksi. Se, miten suhtaudumme yksityiskohtiin ja ymmärrämme prosessikokonaisuutta ja sen sujuvuutta, määrittää, jäämmekö apukoulun priimuksiksi vai yllämmekö enempään. Kuntatekniikka 6/2013 51 Verstas Arkkitehdit Oy:n toteuttaman Väre-ehdotuksen suunnittelivat Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Kuvassa saapumisnäkymä lännestä. Väre voitti Aalto-yliopiston Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun M Aalto-yliopistokiinteistöjen järjestämän avoimen, kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun Campus 2015 voitti ehdotus nimimerkillä Väre. Kilpailun palkintolautakunta totesi Väre-ehdotuksen onnistuneen parhaiten kilpailutehtävän haasteellisissa ja osin ristiriitaisissakin vaatimuksissa. Avoimen kaksivaiheisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena oli suunnitella Aal- to-yliopiston uusi ydinkampus Espoon Otaniemeen. Ensimmäiseen vaiheeseen saatiin 189 kilpailuehdotusta, joiden joukosta kuusi valittiin jatkoon. Toisessa vaiheessa tavoitteena oli suunnitella uudisrakennukselle ja sen lähiympäristölle ainutlaatuinen ratkaisu ja toimiva oppimisympäristö. Tärkeinä arvostelukriteereinä kilpailussa olivat korkealaatuinen arkkitehtuuri, kustan- nustehokkuus ja ekologinen kestävyys. Palkintolautakunnan mukaan voittaja Väre on vahva ja vakuuttava ehdotus, joka kilpailun kuluessa kehittyi positiivisesti. Väreen toiminnallinen perusratkaisu tarjoaa omanlaisensa rakenteellisen DNA-matriisin, joka osin noudattaa Alvar Aallon suunnitteleman entisen TKK:n päärakennuksen ja osin pääkirjaston koordinaatistoja. Palkintolautakunta totesi voittajatyön olevan raikas: yksinkertainen perusmoduuli on selkeä ja erottuva arkkitehtoninen kokonaisuus. Se tuottaa vakuuttavalla tavalla vaihtelevia tiloja, jotka pystyvät sopeutumaan ja joustamaan tarpeiden ja tilaratkaisujen muuttuessa. Väre kuului myös energiatehokkuudeltaan ja kustannuksiltaan toisen vaiheen lupaavimpiin ehdotuksiin. Kuntien ympäristöystävällisyys tuo tulosta M Suomessa hiilineutraaliuteen pyrkivien HINKU-kuntien 14 kunnanjohtajaa korostavat, että kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä kunnissa on mahdollista jouduttaa. Samalla voidaan luoda taloudellista kasvupohjaa Suomen tulevaisuuden kehitykselle. Yksi HINKU-kunnista on Parikkala, jonka keskeisin mielenkiinnon kohde on biotalous. Parikkalalla on käynnissä biotaloushanke, jonka osat ovat biokaasuvoiman korvaaminen kaukolämmöllä, biohiilen hyödyntämiseen liittyvä liiketoiminta ja energiapuun hyväksikäytön kehittäminen. 52 Kuntatekniikka 6/2013 – Tämä kaikki on oikeastaan lähtenyt HINKU-hankkeesta liikkeelle. Se on poikinut meillä ison kehittämishankkeen, jonka toivoimme tuovan kuntaan vuosien mittaan taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja, kertoo kunnanjohtaja Hans Olander. Parikkalaan on myös suunnitteilla Suomen ensimmäinen membraanisuodatustekniikalla toimiva jätevedenpuhdistuslaitos. Uusikaupunki puolestaan tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoden 2007 tasosta 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. – Olemme aika hyvin aikataulussa ja ylikin. Ympäristövaikutusten lisäksi työhön motivoi vaikutukset elinkeinoelämään. Yrityksille tehdyistä energiatehokkuuslaskelmista kumpuavat analyysit johtavat toimenpiteisiin, jotka näkyvät yrityksen myyntituloksessa viimeisen viivan alla, kertoo Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio. Uusikaupunki toteuttaa HINKUa viiden segmentin kautta: kaupungin omien toimintojen, yritysten, kaupunkilaisten, kesämökkiläisten ja maatilojen. Tampere käynnisti vuonna 2010 hankkeen nimeltä ECO2 – ekotehokas Tampere 2020. Jo kolmessa vuodessa on saatu tulosta aikaan: kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet 18 prosenttia, Tampereen Sähkölaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenivät 23 prosenttia ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyi 18 prosenttia. ECO2-ohjelman johtajan Pauli Välimäen mukaan päästöjen vähentämiseen on päästy lisäämällä uusiutuvien polttoaineiden osuutta, vähentämällä maakaasun käyttöä ja tehostamalla oman vesivoiman käyttöä. www.hinku-foorumi.ﬁ Vuoden valaistuskohde 2013 -palkinnot jaettu M Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailun voittajat julkistettiin ja palkittiin Helsingin Messukeskuksessa Habitare-messujen yhteydessä järjestetyssä ValoLight-tapahtumassa syyskuussa. Kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei P-Hämppi Tampereelta, ja ulkovalaistussarjan voitti Stockmannin Helsingin tavaratalon julkisivuvalaistus. Tampereella sijaitseva kalliopysäköintiluola P-Hämppi poikkeaa valitsijoiden mielestä lennokkaalla valaistuksellaan oleellisesti yleensä niin ankeista pysäköintihalleista. Hämpissä valaistus on toteutettu innovatiivisesti, ja lopputulokseksi on saatu näyttävä, turvallisen tuntuinen, näkömukavuudeltaan erinomainen ja siten helposti hahmotettava tila. Stockmannin valaistuksen suunnittelussa kaupunkikuvalliset ja kaupalliset vaatimukset on sovitettu hyvin yhteen, vaikka asemakaavalla suojellun ja kaupungin keskustassa sijaitsevan rakennuksen valaistuksen suunnittelumahdollisuudet ovat olleet rajoitetut. Valaistusta on uusittu pitkäjänteisesti osin uudistamalla perinteisiä valaistusaiheita nykyaikaisiksi ja energia- Tampereella sijaitseva kalliopysäköintiluola P-Hämppi poikkeaa valaistuksellaan yleensä kovin ankeista pysäköintihalleista. tehokkaiksi sekä osin toteuttamalla kokonaan uusia ratkaisuja. Palkinnon myöntäjien mielestä lopputuloksesta näkee, että valaistus on toteutettu taitavasti perinteitä kunnioittaen ilman kaupallisuuden kilpavarustelua. Kunniamaininnalla palkittiin Helsingin Kruunuvuorenrantaan HSY yhtenäistää ja keskittää vedenjakelun ohjausjärjestelmän M Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhtenäistää ja keskittää vedenjakelun ohjausjärjestelmän. Uuden yhtenäisen ohjausjärjestelmän avulla varmistetaan mahdollisimman tehokas ja turvallinen vedenjakelun hallinta Suomen laajimmassa vedenjakeluverkostossa. Ohjausjärjestelmän myötä koko HSY:n toimintaalueen vedenjakelua ohjataan yhden järjestelmän kautta nykyisen kolmen sijaan. Hanke toteutetaan niin, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön Helsingin ja Vantaan painepiirien osalta vuoden 2014 lopussa ja Espoon ja Kauniaisten painepiirien osalta vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen HSY:ssä on käytössä yhtenäinen ja keskitetty vedenjakelun ohjausjärjestelmä. Hankkeen kustannusarvio on 2,36 miljoonaa euroa, ja sen seurauksena arvioidaan saatavan suoria kustannussäästöjä noin 250 000–300 000 euroa vuodessa. Ne syntyvät energiansäästöstä, henkilöstöresurssien tehokkaammasta käytöstä sekä vuotovesimäärän vähenemisestä. Vuosittaisten säästöjen perusteella hankkeen takaisinmaksuaika on noin 8–9 vuotta. Vedenjakelun ohjausjärjestelmään liitetään lähivuosina rakentuva vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmä. Se mahdollistaa putkirikkojen nopeamman havainnoinnin ja parantaa vesijohtoverkoston kunnossapidon ja saneerauksen tarpeiden tunnistamista. vanhasta öljysäiliöstä toteutettu Säiliö 468. Öljysäiliöstä on saatu aikaan näyttävä ja ympäristön kanssa hyvin sopusoinnussa oleva valotaideteos. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkea- tasoisille valaistusratkaisuille. Sen järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Jätehuoltomääräysten malli kommenteilla M Kuntaliitto on lähettänyt luonnoksen jätehuoltomääräysten mallista kommenttikierrokselle. Mallin ovat työstäneet yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ympäristöministeriö, Kymen jätelautakunta, Jätelaitosyhdistys ja HSY jätehuolto. Kommentteja pyydetään lokakuun puoliväliin mennessä. Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646/2011) 91 §:ään. Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi jätehuoltomääräykset ovat tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Jätehuoltomääräysten mallin ajanmukaistaminen -projektin tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli jätehuoltomääräyksille ja niiden rakenteelle sekä jätehuoltomääräys- ten laatimisprosessille. Tavoitteena oli malli, joka palvelee kuntien jätehuoltoviranomaisia siten, että määräykset kohtelevat eri osapuolia tasapuolisesti, kuitenkin paikalliset ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Tarve jätehuoltomääräysten ja samalla jätehuoltomääräysten mallin päivittämiselle perustuu uuden jätelain muuttuneisiin vaatimuksiin. Näiden mallimääräysten kautta edistetään jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista eli jätteen synnyn ehkäisyä ja toissijaisesti jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä kierrättämistä. Mallimääräyksissä otetaan huomioon myös jätehuollon yleiset ympäristö- ja kustannusvaikutukset sekä ennakoidaan valmisteilla olevan pakkausjäteasetuksen vaikutuksia kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon. Kuntatekniikka 6/2013 53 Jyväskylän kaupunki / Jiri Halttunen Valon kaupunki 2013 -tapahtumassa elämyksiä ja energiatehokkuutta Tourujokilaaksossa esitetty Joen varjot -valoteos sai monet kävijät palaamaan paikalle useana iltana. Yleisömäärälaskennan perusteella teoksen näki arviolta peräti 17 000 kävijää. M Jyväskylässä syyskuun lopulla järjestetty Valon kaupunki -tapahtuma tarjosi kaupunkilaisille jokasyksyiseen tapaan unohtumattomia valoelämyksiä. Tapahtuma oli tänä vuonna aiempaa lyhyempi, mutta siitä huolimatta kävijöitä oli runsaasti. Erityisesti kiinnostus Tourujokilaaksossa esitettyä Joen varjot -valoteosta kohtaan yllätti järjestäjät. Tapahtuman kävijähaastatte- lujen kautta välittynyt palaute ja ihmisten kokemukset Valon kaupunki -tapahtumasta olivat poikkeuksetta positiivisia. Tapahtuman valoteosten koettiin myös vaikuttavan myönteisesti ihmisten mielikuviin Jyväskylästä. – Useat kertoivat käyneensä ihailemassa Joen varjot -valoteosta jokaisena tapahtumailtana. Se, jos mikä kertoo, että teos oli onnistunut ja mieleenpainuva, sa- noo tapahtumajärjestelyjä johtanut Valon kaupunki -koordinaattori Jani Ruotsalainen. – Suuren suosion saavuttivat myös tapahtuman osallistavat ohjelmanumerot. Kuvataiteilija Hannu Aaltosen Faces-teoksen kasvokammiossa kuvattiin ihmisiä jatkuvasti kymmenen henkilön tuntivauhdilla. Tapahtumassa otetut kuvat nähdään osana Aaltosen vuoden kuluttua julkaista- vaa mediateosta. Myös valomaalaukseen osallistuminen ja maalausprosessin seuraaminen Valtiontalon parkkipaikalla ArtLeak-taiteilijaryhmän vetämänä innosti väkeä paikalle sankoin joukoin, Ruotsalainen kertoo. Suuri osa Valon kaupungin uusista valaistuskohteista liittyi tänä vuonna Jyväskylän kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden energiatehokkuushankkeisiin. Niistä näkyvimpänä Kuokkalan silta sai uudet valaisimet juuri ennen Valon kaupunki -tapahtumaa. Sillan 50 valaisinpylvääseen vaihdettiin yhteensä 200 uutta pallovalaisinta, joissa valonlähteenä on valkoinen, lämminsävyinen ja laadukas led-valo. Valtio maksaa 25 prosenttia valaisinvaihtojen kustannuksista, joten Jyväskylän rahoitusosuudeksi jäi Kuokkalan siltavalaistuksesta 97 500 euroa. Uusien valaisinten avulla kohteen energiankulutus pieneni merkittävästi. Vanhan siltavalaistuksen kokonaisteho oli 23 400 wattia, kun se uudessa on 6 000 wattia. Sähköä säästyy vuosittain 62 640 kilowattituntia, joka vastaa kolmen sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Ämmässuolle kaavaillaan ekoteollisuuspuistoa MHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittää mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Visiona on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyy Vantaan Energian jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016. HSY:n vision mukaan alueelle voisi syntyä yritysten välisiin symbiooseihin perustuvaa innovatiivista ja resurssitehokasta yritystoimintaa. Jätteiden hyötykäyttöön ja materiaalitehokkuuden optimointiin pohjautuvien ratkaisujen kautta Ämmässuon-Kulmakorven alueesta on mahdollista muodostaa merkittävä alusta suomalaiselle teollisuudelle muun muassa puhtaan teknologian alalla. HSY on lisäämässä alueen jo entisestään laajaa uusiutuvan energian tuotantoa, mikä mahdollistaa alueellisen energiaoma- varaisuuden pitkälle tulevaisuuteen. HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sortti-asema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. Rakenteilla on lisäksi biojätteellä toimiva mädätyslaitos, joka valmistuu vuoden 2014 lopussa. YIT suunnittelee laajaa tuulivoimapuistoa Lestijärvelle MYIT on ostanut Lestijärven Tuulivoima Oy:ltä oikeudet tuulipuistohankkeeseen, jossa tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Lestijärvelle, Keski-Pohjanmaalle rakennetaan 87 suuruusluokaltaan 3 MW:n tuulivoimalaa. Rakentaminen on määrä aloittaa 54 Kuntatekniikka 6/2013 vuoden 2015 aikana kaavoitusja lupaprosessien valmistuttua. Hankkeen käynnistämiseen vaikuttavat lupien lisäksi rakennusaikaisen rahoituksen sekä loppusijoittajien varmistuminen. Aikataulun toteutuessa ensimmäiset voimalat otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2016–2017. Valmistuttuaan 87 tuulivoimalaa tuottaisivat noin 770 GWh sähköä vuodessa, mikä vastaa Hämeenlinnan kokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta. Tuulivoimaloiden tarkka lukumäärä määritellään hankkeen ympäris- tövaikutusten arvioinnin sekä kaavoitus- ja lupaprosessien aikana. Toteutuessaan täysimittaisena hanke on yksi Suomen suurimmista sisämaahan toteutetuista tuulivoimapuistoista. Hankealueen pinta-ala on noin 8 000 hehtaaria. M Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla Helsingissä vieraili 11.–12. syyskuuta hieman yli 7 000 henkilöä. 20 vuotta täyttäneessä tapahtumassa oli 193 näytteilleasettajaa. Seminaareja ja tietoiskuja järjestettiin 245. Kuntamarkkinoiden kutsuvierastilaisuus oli Kuntaliiton, Kuntamarkkinoiden ja Kuntalehden 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavanomaista suurempi. Vieraita oli keskiviikkoiltana noin tuhat. Loppuunmyyty näyttelyalue levittäytyi entiseen tapaan niin Kuntatalon aula- ja ravintolatiloihin kuin autotalliinkin. Kuntatalon pihalle oli pystytetty Kuntalehden juhlavuoden merkeissä Lehtiteltta, jossa tehtiin tapahtuman aikana videohaastatteluja. Teltassa esiintyi myös satakuntalaisten kuntien kunnanjohtajista koostuva Kuntarakenneuudistus-yhtye. YM PÄ R Kuntamarkkinat kokosi kuntien päättäjät ja palvelutuottajat Kuntatalolle. Ilmapiiri oli iloinen ja rento. Ensi vuonna Kuntamarkkinat järjestetään 10.–11.9. IS T A ÖH L L IN NO H N O A JE IT 20 13 3 | ETTU NN Ö RAKE RIST YMPÄ s oitu pan kau en kaav ittäis Väh yksiköid r u u s VÄ H IT TÄ IS Vähittäiskaupan suuryksiköiden en kaavoitus Heli Sorjonen 20-VUOTIAS KUNTAMARKKINAT-TAPAHTUMA VETI VÄKEÄ KA U PA N SU U RY KS IK Ö ID EN KA AV O IT U S YM PÄ RI ST Ö HA LL IN NO H N O A JE IT 20 13 3 | MYmpäristöministeriö on n julkaissut uuden oppaan vähittäiskauttäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksen oituksen enäistää tueksi. Tavoitteena on yhtenäistää lainsäädännön soveltamista sta kaavoituksessa ja lupakäytännöissä sekä edistää kaupan toimijoiden yhdenmukaista kohtelua. Samalla opas kannustaa vähittäiskaupan toimijoiden ja viranomaisten väliseen vuoropuheluun. Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on edistää kaupan palveluiden sijoittumista keskustaalueille sekä turvata eri kulkumuodoin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan palveluverkon säilymisen ja kehittymisen edellytykset. Säännösten soveltamisessa on kuitenkin aina otettava huomioon tapauskohtaiset erityispiirteet. Oppaan on laatinut työryh- YM PÄ R ÖM IS T N IS IN TER IÖ mä, jonka työn tukena on ollut muun muassa kaupan alan toimijoista, kilpailu- ja kuluttaja-asioiden viranomaisista, tutkijoista sekä kuntien ja maakuntien liittojen edustajista koostuva asiantuntijapaneeli. Opas on saatavana toistaiseksi vain sähköisenä. Sitä täydentää kaupan selvityksissä, suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tarvittavia lähtötietoja ja esimerkkejä sisältävä verkkosivusto. Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013. ISBN 978-952-114209-3. Lisätietoja: www.ymparisto.ﬁ/ kaupantietopankki Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat MKuntaliitto on yhteistyössä maaja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Pirkanmaan elystyksen, keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Pellervo-seuran ja Suomen n vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa laatinut suosituksia ja toimintamalleja sisältävän opsipaan vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämi-seksi. Kaikille vesihuoltoalan toimijoille, kuten Ves i ves osuusk i kunnille, kuntien vesikun huoltol unnat, nat aito k kse untien huoltolaitoksille, vet ja siosuuskunnille, viranomaisille, konsulteille ja yrittäjille suunnattu opas Vesiosuusskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset olaitokset ja kunnat julkaistaan maksuttomana e-kirjana. Oppaan avulla halutaan edis- kin osa on laadittu siten, että sitä tää laadukkaita toimintamalleja ve- voidaan käyttää itsenäisesti. Hen na Lu ukk one n sihuoltoon liittyvissä toiminnoissa ja siten varmistaa vesihuollon taloudellisuus sekä turvallisuus. Opas koostuu kymmenestä osasta, joilla on jokaisella oma aihepiirinsä. Ku- Suomen Kuntaliitto, 2013. ISBN 978952-293-093-4. Lisätietoja: http:// shop.kunnat.net/product_details. php?p=2905 Kuntatekniikka 6/2013 55 Sisäministeriö MPelastusylijohtajan virkaan on nimitetty oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Esko Koskinen ajaksi 1.10.2013– 31.12.2018. Hallitusneuvos Esko Koskinen siirtyy virkaan sisäministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. Koskinen on toiminut ministeriössä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1974 lukien. Pirkanmaan ely-keskus MDI Olli Madekivi on nimitetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan virkaan 1.11.2013 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hän on työskennellyt Varsinais-Suomen ely-keskuksen yksikön päällikön tehtävässä vuodesta 2010. Helsingin kaupunki MHelsingin kaupungin rakentamispalvelu STARAn Kaupunkitekniikan ylläpitoyksikön johtajaksi on nimitetty DI Ville Alatyppö. Hän siirtyy tehtävään Helsingin kaupungin rakennusviraston palveluksesta. WSP Finland Oy MDI Kari-Matti Malmivaara on nimitetty asiakkuusjohtajaksi, vastuualueenaan rakennesuunnittelun palvelut. Hän on aiemmin toiminut WSP:ssä Pohjarakennusyksikön päällikkönä. MDI Veli-Matti Uotinen on nimitetty yksikönpäälliköksi Pohjarakennusyksikköön Helsinkiin. MDI Tomi Lyly on nimitetty projektipäälliköksi Tie ja rata -yksikköön Jyväskylään alkaen. Biström on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu -yksikköön Helsinkiin. MDI Petteri Nieminen on nimitetty rakennuttamispäälliköksi Katu ja alue -yksikköön Helsingin ja Turun toimipisteisiin. MIns. (AMK) Joel Gustafsson on nimitetty projekti-insinööriksi Katu ja alue -yksikköön Turkuun. MTkL Kia Aksela on nimitetty yksikönpäälliköksi Vesihuoltoyksikköön Helsinkiin. Hän on toiminut WSP:ssä aiemmin vesihuollon asiantuntijana. MIns.(AMK) Jukka Hartikainen on nimitetty projekti-insinööriksi Talonrakennusyksikköön Jyväskylään. MArkkitehti yo Klara Avaa www.kuntatekniikka.ﬁ ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.ﬁ/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442. 56 Kuntatekniikka 6/2013 Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2013 ja 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Homeongelmat historiaan, talot kuntoon Jätelautakuntien neuvottelupäivät 14.10.2013 Kouvola 15.10.2013 Lappeenranta 16.10.2013 Mikkeli 17.10.2013 Jyväskylä www.fcg.ﬁ 12.–13.11.2013 Lahti www.fcg.ﬁ FinnSec ja ViherTek 2013 13.–15.11.2013 Helsinki www.messukeskus.com Henna Luukkonen, SVOSK ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen sekä varapuheenjohtaja Pertti Halsola. Teknisten lautakuntien koulutuspäivät Teknisen hallinnon päivät SVOSK ry palkitsi Henna Luukkosen 15.–16.10.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ 14.–15.11.2013 Hämeenlinna www.fcg.ﬁ Maanmittausinsinöörien ja -teknikoiden koulutuspäivät 18. valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 17.–18.10.2013 Jyväskylä www.fcg.ﬁ 19.–20.11.2013 Lappeenranta www.fcg.ﬁ Vesiosuuskunnat ja kunta Kuntamarkkinoiden Talviseminaari MSuomen vesihuoltoosuuskunnat SVOSK ry:n vuosittain myönnettävän Vuoden Vesihuoltoteko 2013 -kunniapalkinnon on saanut Suomen Kuntaliiton projekti-insinööri Henna Luukkonen. Hän on vastannut syyskuussa julkaistun Kunnat, vesiosuuskunnat ja kuntien vesilaitokset -oppaan kirjoitustyöstä. Työ on vaatinut laajaa tutkimusta vesiosuuskuntien nykytilasta. Oppaaseen on kerätty eri alojen asian- tuntijoiden näkemyksiä ja osaamista, jotta siitä tulisi kattava ja eri osapuolia palveleva työkalu yhteistyön kehittämiseen. Luukkosella on ollut keskeinen rooli oppaan syntymisessä, ja hän onnistui hyvin löytämään eri osapuolien hyväksymät sanamuodot. SVOSK ry uskoo tietämyksen vesiosuuskunnista kasvaneen ja yhteistyön eri vesihuollon toimijoiden kesken lisääntyvän oppaan avulla. 22.10.2013 Jyväskylä www.fcg.ﬁ Freiraum, Sport, Bäder – FSB 22.–25.10.2013 Köln www.fsb.cologne.de Kiinteistökehittämisen ja korjausrakennuttamisen johtaminen (KOR-RAPS 7) 24.10.2013–29.8.2014, 7 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.ﬁ Ympäristönsuojeluviranomaisten valvontapäivä 29.10.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Verkostojen rakentaminen ja saneeraus MANK ry:n Tömppä luovutettiin Rudus Oy:lle. Kuvassa vasemmalta neuvottelukunnan puheenjohtaja Raimo K. Saarinen, MANKin hallituksen puheenjohtaja Harri Yli-Villamo sekä Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs. MANKin Tömppä Rudukselle MMaarakennusalan Neuvottelukunta MANK ry on päättänyt myöntää alan arvostetuimman tunnustuksen – Tömpän – vuonna 2013 Rudus Oy:lle ansiokkaasta toiminnasta rakennusalan työturvallisuuden edistämisessä. Rudus Oy on tehnyt määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä tapaturmien vähentämiseksi. Tömpän vastaan- ottivat syksyn Maarakennuspäivillä Rudus Oy:stä toimitusjohtaja Lauri Kivekäs ja turvallisuuspäällikkö Kari Lohva sekä toimitusjohtaja Reijo Savolainen Rudus Murskaus Oy:stä. Henkilökohtaisista ansioista infra-alan hyväksi tehdystä työstä jaettiin Pikkutömpät Kari Happoselle, Tapani Karoselle ja Pekka Vaaralle. 29.–30.10.2013 Helsinki www.vvy.ﬁ SKTY:n Syyspäivät 4.–5.11.2013 Lahti www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty Vesitornien ja -säiliöiden saneeraus 5.11.2013 Helsinki www.vvy.ﬁ Paikkatietomarkkinat 5.–6.11.2013 Helsinki www.paikkatietomarkkinat.ﬁ Rakennusvalvontapäivät 6.–8.11.2013 Tampere www.fcg.ﬁ 20.11.2013 Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ/talviseminaari FiSTT vuosikonferenssi 2013 21.–22.11.2013 Lahti www.ﬁstt.net Strateginen alue- ja yhdyskuntasuunnittelu 9.–12.12.2013 Espoo www.aaltopro.ﬁ Ympäristölupapäivät tapahtumakalenteri 2013 10.–11.12.2013 Tampere www.fcg.ﬁ Jätehuollon perusteet 12.12.2013 Jyväskylä www.fcg.ﬁ Yhdyskuntajohtaja (YHJ) rakennetun ympäristön tekijä 17.12.2013–6.11.2014, 1 pv + 7 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.ﬁ 2014 Talvitiepäivät 21.–22.1.2014 Jyväskylä www.talvitiepaivat.ﬁ Rakennuttajapäivät 23.–24.1.2014 Hämeenlinna www.kiinko.ﬁ Kuntatekniikka 6/2013 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ www.wspgroup.ﬁ Avaa www.kuntatekniikka.ﬁ ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.ﬁ/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442. Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2013 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2013 5/2013 ALANSA YKKÖNEN Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 FCG – Hyvän elämän tekijät ~ ~ ~ ~ Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka www.fcg.ﬁ GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: lannenalitus@lannenalitus.com Sertifioitu urakoitsija on varma valinta! Huomioi hankinnassa – teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys – turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti – tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti – rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys Lisätietoja: www.seti.fi Kuntatekniikka 6/2013 59