ALANSA YKKÖNEN 5/2014 Antero Alenius uskoo kunnan elinkaarihankkeen laatuun. sivu 11 Pumppaamojen saneeraus parantaa energiatehokkuutta sivu 14 Ympäristönsuojelulaki uudistui – valvonta osin maksulliseksi sivu 38 Uusiomateriaalien käyttö vihertää maarakentamista sivu 41 Koulun katolle 400 neliötä aurinkopaneelia AURINKOVOIMA AVUKSI VUOREKSESSA sivu 6 Ulefos Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa SISÄLTÖ 5/ 2014 t 28. elokuuta 34–37 Moni kaupunki on huomioinut haukut laatimalla koirapalvelusuunnitelman. Koirapuistot ja -tapahtumat ovat tärkeitä kohtauspaikkoja myös ihmisille. Parkkialue näyttelykäytössä Helsingin Lauttasaaressa. 14 Pumppujen ja pumppaamon ajotavan 41 Uusiomateriaalien käytön kehittäminen 46 Elinvoimaa tukevat Vaskiluodon silta ja huolellinen valinta säästävät energiaa jätevesipumppaamoilla. maarakentamisessa muuttaa alaa luontoa ja ympäristöä säästävään suuntaan. Sininen tie Vaasassa palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksena. KIINTEISTÖT YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME TEKNISET PALVELUT Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinkovoimala 6 Hämeenkyrö tekee historiaa – suurinvestointi elinkaarihankkeena 11 Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 Kuntien putkimestarit 32 UKTY 33 Vaskiluodon silta vauhdittaa Vaasan vientiteollisuutta 46 Roskaaminen tulee kalliiksi kunnille 48 VESIHUOLTO YMPÄRISTÖ PALSTAT / KOLUMNIT Pumppaamosaneeraus parantaa energiatehokkuutta Pääkirjoitus 14 Kuntien koirapalvelut parantavat neli- ja kaksijalkaisten hyvinvointia 34 Langaton valvontatekniikka lisää vesihuollon kapasiteettia 18 Uusi ympäristönsuojelulaki tuo maksut lupavalvontaan 38 20 UUMA2-ohjelma tarjoaa suuria säästöjä infrarakentamiseen Vesihuoltolain uudistus toi hulevedet kunnan vastuulle Vesihuoltopalvelujen hintojen nousu jatkuu 22 41 lehti.kuntatekniikka.fi 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Katupuiden kuningatar 45 Kolumni/Päivi Ahlroos: Osaaminen kunniaan 51 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.ﬁ Kannen kuva: Merja Ojala KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Lakia pukkaa ” Viime kuukausina on tullut ja lähiaikoina tulee voimaan useita kuntatekniikan alaa koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Näitä ovat esimerkiksi vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, tilaajavastuulaki, eräät harmaan talouden torjuntaan liittyvät verolait sekä useita asetuksia, kuten paljon porua ennakkoon aiheuttanut pakkausjäteasetus. Osaa niistä on valmisteltu vuosikausia, osa on hieman lyhyemmän prosessin tulosta. Useimmista näistä on kerrottu tai kerrotaan lähiaikoina myös Kuntatekniikkalehdessä. Tässä numerossa esillä ovat vesihuoltolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vesihuoltolain tarkistaminen käynnistyi jo kuusi vuotta sitten, joten paljon on hulevettä ehtinyt valmistelun aikana virrata. Hulevesien hallinnan säätelyn muuttaminen on tarkistetun vesihuoltolain suurimpia periaatteellisia muutoksia, ja se oli myös keskeisin sysäys uudistustyön aloittamiselle. Hulevesien hallinta siirtyy nyt selvästi vesihuoltolaitokselta kunnan vastuulle, vaikka vesihuoltolaitos käytännössä jatkossakin hoitanee putkissa kulkevat hulevedet. Kunnat voivat periä kiinteistöiltä uuden tehtävän aiheuttamien kustannusten kattamiseksi julkisoikeudellista hulevesimaksua. Se onkin kuntatalous huomioon ottaen välttämätöntä. Uutta lainsäädäntöä saatetaan nyt voimaan sellaisella tahdilla, että kunnan viranhaltijoilla on haastetta pysyä kyydissä. Viime aikoina on myös yhä useammin näyttänyt siltä, että valmistelijoilla on ollut liian kiire. Jopa hallituksen esityksissä on ollut ikäviä kömmähdyksiä, joita on pitänyt pian ryhtyä paikkailemaan. Valitettavasti lähes tavaksi näyttää muodostuvan myös lausuntojen pyytäminen hallintoalamaisilta vain muodon vuoksi. Sellaistahan lausuntomenettely on, jos lausuntoaikaa on vain runsas viikko tai lausuntoja pyydetään suosittuun loma-aikaan. Vaalikauden lopun lakiruuhkan keskellä keskustellaan normien purkamisesta ja turhan säätelyn välttämisestä. Normeja, joiden purkaminen voitaisiin laajasti hyväksyä, näyttää olevan yhtä vaikea löytää kuin säästöjä kuntien tai valtion menoissa. Valtion budjetti ja väylärahoitus Näinä päivinä maamme kesällä uudistunut hallitus on kunnon maamiehen tapaan puintihommissa. Helteisen heinäkuun jälkeen puintikelit ovat olleet kovin epävakaiset. Epävakaa on myös maan talous, joka budjettiriihen tulosten tuella pitäisi saada kasvuun. Kasvun vauhdittamiseksi valtiovarainministeriö otti omaan ehdotukseensa pääkaupunkiseudun keskeisten suurten väylähankkeiden – Länsimetron jatkeen ja Pisara-radan – sekä Tampereen raitiotiehankkeen avustukset. Esitettyjen laskelmien mukaan tarpeellisia kaikki. Samalla jälleen kerran nykyisen liikenneverkon kunnossapitomenoista säästetään. Siinä hommassa pää tulee ennen pitkää vetävän käteen, kun ajonopeuksia ja akselipainoja joudutaan alentamaan. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/2014 10.9. 2.10. OJätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät OEnviroExpo 1.–3.10. 7/2014 15.10. 6.11. OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto 8/2014 19.11. 11.12. OEnergia OValaistus Vuoreksen koulun katolla toimii Tampereen suurin aurinko Ensi silmäyksellä rakennus näyttää vain uudelta koululta – toki hienolta sellaiselta. Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että talo kätkee sisäänsä lukuisia moderneja, energiaa säästäviä ratkaisuja ja katolla kiiltelee kaupungin suurin aurinkovoimala. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala OO Helteisenä elokuun päivänä kuin 0,3. Toisin sanoen auringon tuottamasta lämmöstä sisälle tulee enintään 30 prosenttia. Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Lakka kiipeää uudenkarhean Vuoreksen koulu- ja toimintakeskuksen katolle esittelemään kaupungin suurinta 45 kilowatin aurinkovoimalaa, jonka vuosituottoodotus on 37 000 kilowattituntia. Huopakatteen päällä lepää 160 nimellisteholtaan 250 watin paneelia, jotka peittävät 400 neliötä tuhannen neliömetrin kattoalueesta. Aurinkopaneelit eivät kuitenkaan ole se tärkein asia, joka tekee Vuores-talosta energiatehokkaan. Tärkeämpää on ollut rakennuksen suunnittelu kokonaisuuteena energiatehokkaaksi. – Energiatehokkaaksi suunniteltu kiinteistö tarvitsee noin kolmanneksen vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin vastaava rakennus, joka on toteutettu pelkästään vastaamaan voimassaolevien normien vaatimuksia, Lakka tiivistää. Matkalla katolle Lakka innostuu puhumaan ikkunoista, ilmanvaihdosta ja lattialämmityksestä. Hän näyttää, miten isojen ulkoikkunoiden kiinteät säleiköt ulottuvat ikkunan yläreunasta lähes puoleen väliin asti. – Ajatus on minimoida koneellisen jäähdytyksen tarve aurinkosuojauksella ja ilmanvaihdon tarve yöllisellä vapaatuuletuksella. Lisäksi ikkunalaseissa on aurinkosuojauskäsittely. Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo on pienempi Lattialämmitys on jo out? Antti Lakka vaihtaa puheenaihetta, ja alkaa selvittää lattialämmityksen ja matalaenergiarakentamisen yhdistämisen haasteita. Hän korostaa, että lämmönsäätö matalaenergiatalossa täytyy suunnitella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Nykyään haasteena on lämmitysjärjestelmän nopea reagoiminen ylilämpöön syksyllä ja keväällä. – Vielä 1990-luvulla kannettiin huolta lämmön riittävyydestä kovilla pakkasilla, mutta nykyisissä rakennuksissa riittävyys ei ole ongelma. Eristeet ovat kunnossa, eikä rakenteissa ole kylmäsiltoja. Suurimman osan vuodesta talot tulevat toimeen ilman lämmitystä, hän sanoo. Aikaisempien periaatteiden mukaisesti suunnitellut lämmitysjärjestelmät, kuten lattialämmitys, eivät pysty nopeasti reagoimaan lämpötilan muutoksiin. Lattialämmitys toimii kuin lämpöakku. – Kylmällä säällä kaikki on hyvin, mutta keväällä järjestelmältä ottaa vuorokausia reagoida lämmönnousun muutokseen. Lämmityspatterikaan ei oikein sovellu lämmön säätämiseen ylilämpötilanteessa, jos se on jo valmiiksi kylmä, Lakka toteaa. Kuntien rakennuttajat tuntevat ongelman. Kun palvelukodin 25 neliön huoneeseen tupsahtaa 6 Kuntatekniikka 5/2014 Kouluksi ja monitoimitaloksi rakennettu Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella toteutettu kohde Tampereella. Ikkunat päästävät sisälle auringon tuottamasta lämmöstä enintään 30 prosenttia. Oikealla näkyvä julkisivua koristava graaﬁsesta betonista valmistettu Olet tässä -taideteos on taiteilija Tomas Byströmin käsialaa. Katolle sijoitetut aurinkopaneelit eivät näy pihalle. sukulaisia kylään, niin lämpökuorma nousee heti sadalla watilla vierailijaa kohti. Ylimääräistä lämmitystehoa voi syntyä jopa kuusisataa wattia. Hiuskuivaajan teho lämmittäisi kuusi asuntoa Tampereen Koukkuniemessä eräässä vanhusten ryhmäkodissa tutkittiin, että talon keskellä olevissa 25 neliön asunnoissa lämmitystehon tarve on 300 wattia. Toisin sanoen tavallisen hiustenkuivaajan teho riittäisi pitämään lämpimänä kuusi asuntoa jopa talven huippupakkasilla. – Niinpä asuntojen patterilämmityksestä ja lattialämmityksestä luovuttiin ja ne korvat- KIINTEISTÖT voimala tiin kokonaan ilmanvaihtokanavassa olevalla kennolämmittimellä. Viileä tuloilma lämmitetään vasta asuntokohtaisesti tarpeen mukaan, mikä parantaa reagointinopeutta myös ylilämpötilanteessa. Patterit säilytettiin pelkästään yläkerran päätyasunnoissa, joissa lämmitystehon tarve on 560 wattia, Lakka kertoo. – Tältä pohjalta Vuores-talon lämmitysratkaisu on perinteinen kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertojärjestelmä. Lattialämmitys on mukana päiväkodissa, jossa se on järkevää ja jossa se suunnitteluohjeiden mukaan tuleekin olla. Lattia lämpiää myös musiikkiluokassa, koska se parantaa luokan akustiikkaa. Takaisinmaksuaika 10–15 vuotta Mutta nyt katolle. Matkalla on pakko poiketa tekniikkahuoneeseen tutkimaan mittareita. Järjestelmän 160 paneelia on kytketty sähköverkkoon kolmella 15 kilowatin invertteripiirillä, joten koko 45 kilowatin teoreettinen huipputeho voidaan hyödyntää. Mittarit kertovat, että tarkasteluhetkellä järjestelmä tuottaa sähköä 33,8 kilowatin teholla. Toinen lukema näyttää tuotetun sähkön määrän vuositasolla. Käyttöönoton jälkeen vajaassa kolmessa kuukaudessa saldoa on kertynyt 18 600 kilowattituntia, joten 37 000 kilowattitunnin vuosituotto-odotus näyttää reaKuntatekniikka 5/2014 7 KIINTEISTÖT Ikkunasäleikkö estää kesällä auringon lämmön pääsyn sisälle. Talvella, kun aurinko on matalalla, rakennus hyötyy sisään tulvivasta lämpöenergiasta. – Paneelipellon tuottama sähkö menee omaan tarpeeseen, ja 10–15 vuoden wattituntia, Antti Lakka sanoo. listiselta. Kolmas lukusarja näyttää tarkastelupäivän tilanteen: iltapäivällä kello neljä se on 192 tuotettua kilowattituntia. Aurinkosähköjärjestelmä on mitoitettu siten, että kaikki sähkö pystytään käyttämään itse. Kesällä, kun koulu on tyhjillään, energiaa kuluu keittiön kylmäkoneisiin sekä pienehköön ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Oma sähkö korvaa noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta maksavaa ostosähköä sekä sen siirtämisestä syntyvää siirtomaksua. Järjestelmän takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta, minkä jälkeen sähkö on ilmaista. – Tarjousvaiheessa huomattiin paneelien hinnoissa olevan suuria eroja. Yksi huolenaihe oli, miten rakennuksen huopakatto näyttää nyt siltä, että aurinkopaneelit päinvastoin suojaavat huopakattoa kuumenemiselta. Varsinaisten paneeleiden kestoikä on noin 40–50 vuotta, Lakka sanoo. 8 Kuntatekniikka 5/2014 kestää paneeleiden ja niiden kiinnikkeiden painon. Paneelit asentanut yritys antoi kuitenkin kymmenen vuoden takuun huopakaton kestävyydelle. Ensikokemus HANKKEEN OSAPUOLET Tilaaja OTampereen Tilakeskus Liikelaitos Suunnittelijat O arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy O rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto A-insinöörit Oy O LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy O sähkösuunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy O pohjasuunnittelu: Geopalvelu Oy O välituntipihan pohjasuunnittelu: Tampereen Infra, Suunnittelu- palvelut O keittiösuunnittelu: DesignLime Oy O akustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Urakoitsijat O pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy O ilmanvaihto: Kaihlaset Oy Oputkiurakoitsija: Lemminkäinen Talotekniikka Oy O sähköurakoitsija: Sähköpeko Oy O automaatiourakoitsija: Schneider Electric Buildings Finland Oy Aurinkovoimalan rakentaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Tilakeskuksen tehtävä koulumaailmassa on nimittäin tuottaa oppimisympäristöjä eikä sähköä. Mutta käyttäjä halusi kuitenkin energiatehokkaaseen ja luonnonmukaiseen elämäntapaan kasvattavan oppimisympäristön. – Tilakeskuksen väen teki myös varovaiseksi joissakin aiemmissa hankkeissa tehdyt kannattavuuslaskelmat, joiden mukaan aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla sata vuotta, mutta toiminta-aika vain 20 vuotta. Luonnonmukaista jätehuoltoakin Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulun opetuksessa. kuoletusajan jälkeen se on ilmaista. Odotettu vuosituotto on 37 000 kilo- Rakentamisen toisessa vaiheessa mukaan tulee tuulivoimalakin, mikäli sen toteuttaminen tontilla vain osoittautuu laskennallisesti järkeväksi. Aulaan asennetaan näyttötaulu havainnollistamaan rakennuksen sähkön, veden ja lämmön kulutusta sekä itse tuotetun energian määrän. Mahdollisesti asiaa havainnollistetaan grafiikalla, ja ehkä kulutustiedot laitetaan verkkoonkin kiinnostuneiden tutkittavaksi. Luonnonmukaiseen elämäntapaan kuuluu myös pääaulan yhteydessä vesiklosetin viereen sijoitettu kuivakäymälä, joka kuitenkin on toistaiseksi suljettu teknisistä syistä. Se on hajuton, sillä ilmanvaihtoputki vie hajut suoraan katolle. Kuivaklo- setti on ehkä tulevaisuutta, sillä ihmisten kiintojätteiden sisältämä fosfori loppuu maailmasta nopeammin kuin öljy. Kallisarvoista alkuainetta ei siis kannattaisi huuhtoa mereen. Vuores-talo on päivällä koulu ja illalla monitoimitalo. Näin on vältetty se, että olisi rakennettu erillinen koulu ja erillinen kansalaistalo. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että iltavuorossa ei tarvita enempää kuin yksi vahtimestari. Iltatoimintaa varten on oma sisäänkäynti ja aulassa kioski. Kahdessa vaiheessa Kahdessa vaiheessa toteutettavaan hankkeeseen on budjetoitu 45 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe otettiin opetuskäyttöön Kuntatekniikka 5/2014 9 Tekniikkahuoneessa Antti Lakka tutkii aurinkosähköjärjestelmän tuottolukuja: aurinkoisen kesäpäivän saldo kello neljään mennessä on 192 kilowattituntia. Kolmen kuukauden saldo on jo 18 600 kilowattituntia. jo vuosi sitten; alaluokkien oppilaita on noin kaksisataa. Toinen vaihe yläluokkalaisia varten toteutetaan myöhemmin. Sen valmistuttua koulu tulee olemaan Tampereen suurin 1 200 oppilaallaan. Ensimmäisen vaiheen osuus budjetista oli 27 miljoonaa. Rakennus on SEB Leasing Oy-nimisen rahoitusyhtiön omistuksessa, kaupunki on siinä vuokralla. Tilakeskus on kuitenkin vastannut kokonaisuuden suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä vastaa myös huollosta ja ylläpidosta. – Ensimmäinen sopimuskausi on 20 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa rakennuksen 40 prosentin jäännösarvosta. Sopimukseen voi saada myös kymmenen vuoden jatkoajan, jonka jälkeen rakennuksen lunastushinta on yksi euro, Lakka selvittää. Vuores-talo on toinen kiinteistöleasing-rahoituksella totutettu iso kohde Tampereella. Ensimmäinen oli noin vuosi sitten valmistunut Tipotien sosiaali- ja terveysasema. Ilman ulkopuolista rahoittajaa Vuoreksen koulukeskusta ei olisi voitu rakentaa nykyisessä laajuudessaan. 10 Kuntatekniikka 5/2014 Nykyaikainen joustava oppimisympäristö mukautuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Aurinkosähkö sopii myös maalämmön rinnalle Aurinkosähköjärjestelmän on asentanut Salosta käsin toimiva Areva Solar Oy. Sen toimitusjohtaja Esa Areva kertoo, että lukuisat päiväkodit ja koulut ovat asentaneet tai aikovat asentaa vastaavanlaisia järjestelmiä maalämpöjärjestelmän rinnalle. – Maalämpövoimala tarvitsee toimiakseen sähköä vuodes- sa esimerkiksi 10 000 kilowattituntia. Kun siihen liitetään kymmenen kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, niin lämmitysenergian suhteen ollaan lähellä nollaenergiatasoa, Areva sanoo. Areva pitää ongelmallisina kunnallisia tarjouskilpailuja. Ne eivät hänen mukaansa tue kestävää kehitystä, koska käytännössä halvin hinta voittaa. Tarjouspapereissa esitetty halvin hinta ei välttämättä ole halvin enää 30 vuoden päästä. – Kilpailussa hintaa voidaan painaa alaspäin monin keinoin. Esimerkiksi paneelit voidaan kiinnittää kattorakenteisiin kahdella eikä neljällä kiinnikkeellä, mistä seuraa, että järjestelmä ei välttämättä pysy paikoillaan ääritilanteissa, Areva pahoittelee. O KIINTEISTÖT Päänavaus Pirkanmaalla Hämeenkyröön nousee monitoimikeskus elinkaarihankkeena Runsaan 10 500 asukkaan Hämeenkyrön kunnan historian suurin investointi toteutetaan velkarahalla kunnan taseeseen, mutta rakentajalla on 13 vuoden elinkaarivastuu. Päättäjät vakuuttuivat kunnan saavan näin laadukkaampaa rakentamista. Merja Ojala Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius ja tekninen johtaja Satu Hyötylä olivat kunnan viranhaltijajohdon edustajina tiiviisti mukana monitoimikeskushankkeen valmistelussa. Uusi monitoimikeskus valmistuu oikealla näkyvän kirkonkylän koulun ja kirjaston viereen. Vanha rakennus puretaan. TEKSTI Paavo Taipale OO Hämeenkyrö on monen muun kunnan tavoin painiskellut toimitilojensa sisäilmaongelmien kanssa. Kunta on pitänyt kukkaronnyörejä tiukalla ja välttänyt velkaantumista. Mitalin toinen puoli on ollut kiinteistöjen korjausvelan jatkuva kasvu. Kunnan asukasluku on pikku hiljaa kasvanut ja siinä sivussa hiukan myös koulujen oppilasmäärä. – Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat kärjistyivät siinä määrin, että ratkaisuja oli tehtävä. Tullessani kunnanjohtajaksi kolmisen vuotta sitten täällä oli jo tehty palveluverkkosuunnitelma. Pian todettiin, että kaikkia nykyi- siä palveluyksiköitä ei voida ylläpitää ja päätettiin rakentaa kirkonkylän monitoimikeskus, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo hankkeen taustasta. Kunnassa pohdittiin erilaisia toteutustapoja. Pian selvisi, että edessä oli joka tapauksessa kunnan historian suurin investointi. Etsittiin toimintatapaa varmistaa hankkeen rakennustyön laatu, ja viranhaltijajohto ja rakennustoimikunta tutustuivat erilaisiin vaihtoehtoihin. Syksyllä 2013 valtuusto päätti toteuttaa hankkeen elinkaarimallilla. Kesäkuussa solmitun monitoimikeskuksen rakennusura- kan arvo on runsaat 17 miljoonaa euroa ja 13+5 vuoden palvelusopimuksen arvo kymmenisen miljoonaa. Palvelusopimukseen kuuluvat kaikki kiinteistönhoitoja siivouspalvelut. Ruokapalvelut kunta tuottaa itse. Kunnalla on 13 vuoden jälkeen optio jatkaa palvelusopimusta viidellä vuodella. Optiovuosien palvelumaksu oli mukana tarjoushinnoissa. Monitoimikeskus korvaa nykyisen kirkonkylän koulun ja kirjaston, kaksi muuta koulua sekä useita varhaiskasvatuksen tiloja. Keskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Asiantuntija-apua hankintamenettelyyn Antero Alenius sanoo alusta alkaen olleen selvää, että elinkaarihankkeen hankintaan tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua. Tarjouskilpailun jälkeen hankintaprosessin konsultiksi valittiin WSP Finland Oy. Konsultti hoiti hankkeen kaikkien tarjousja sopimusasiakirjojen laatimisen urakka- ja palvelusopimusten allekirjoittamiseen saakka ja veti kilpailullista neuvottelumenettelyprosessia. Alenius sanoo Kuntatekniikka 5/2014 11 Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy saadun palvelun olleen runsaan 100 000 euron hintansa arvoista. – Heillä oli kokemusta elinkaarihankkeiden hankintamenettelyistä ja hyviä asiantuntijoita. Kilpailullinen neuvottelumenettely, jota hankinnassa käytettiin, oli meille uutta. Kaiken kaikkiaan prosessi vaati runsaasti työtä myös omalta henkilöstöltä. WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen sanoo kunnissa hankkeita koskevien lähtötietojen olevan usein kovin vaihtelevia. Se teettää hankinnan valmistelussa runsaasti töitä niin konsultilla kuin tilaajan väelläkin. – Yhteistyö Hämeenkyrön monitoimikeskuksen aktiivisen rakennustoimikunnan kanssa sujui hyvin, ja toimikuntaan kuului myös kiinteistöalan ammattilainen, Kaukonen kiittelee. Rakennustoimikunnassa oli kunnan puolelta yhteensä kahdeksan jäsentä ja konsultilta kaksi. Lisäksi konsultin edustaja vastasi toimikunnan sihteerityöstä, ja myös kunnan rakennuspäällikkö osallistui kokouksiin asiantuntijana. – Tällaisessa hankkeessa on varsin paljon sihteerityötä. Tarjouspyynnössäkin oli toistakymmentä liitettä. Lisäksi neuvottelut usean eri palveluntuottajan kanssa lisäävät työmäärää samassa suhteessa kuin neuvotteluun kutsuttavia palveluntuottajia on kilpailussa mukana. Menettely sopii elinkaarihankkeisiin Kilpailullinen neuvottelumenettely on Jari Kaukosen mielestä elinkaarihankkeissa ainoa järkevä 12 Kuntatekniikka 5/2014 Merja Ojala Hämeenkyrön monitoimikeskuksesta tulee uudenlainen avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja sisältävä kokonaisuus, jonka suunnittelussa on Satu Hyötylä osoittaa kirjastoa, joka saa uudet tilat monitoimikeskuksesta. hankintamenettely. Siinä voidaan neuvotella tarjoajien kanssa vaiheittain, kunhan muistetaan tasapuolisuus. Olennaista on varmistaa, että aito kilpailutilanne todella syntyy. – On tärkeää, ettei esillä olleista ratkaisuista huudella kylillä. Tämäkin toimi Hämeenkyrössä hyvin. Toimikunta kyllä ohjasi kokouksissa suunnittelua ja esitti hyviä kysymyksiä. Kaukonen sanoo, että heidän tavoitteenaan on konsultoidessaan samalla kouluttaa asiakkaitaan elinkaarihankkeiden valmistelussa, jotta seuraavassa hankkeessa tilaajan oman organisaation osaaminen olisi parempaa. Tästä Kaukosella ja konsultoinnissa keskeisesti avustaneella oikeustieteen tohtori Kai Kalimalla on vuosien kokemus. Hämeenkyrössä esiteltiin luottamushenkilöille ensi kertaa arkkitehtisuunnitelmia videolla, jossa suunnittelija selosti ratkaisujaan. Elinkaarihankkeen hankintakonsultoinnin tarjoaminen on myös haasteellista. Esimerkiksi konsultoitavan hankkeen tarjoajien määrä vaikuttaa konsultin työmäärään olennaisesti. – Hankintailmoituksen laadintaan saakka palvelu on helposti tarjottavissa kokonaishinnalla, mutta siitä eteenpäin olisi yksikköhintainen konsultointi parempi ratkaisu. Sillä vältettäisiin työmääräriskin hinnoittelu sisään kaikkiin tarjouksiin. Kunta hankkii rahoituksen Monia elinkaarihankkeita on toteutettu projektiyhtiöiden kautta, ja rahoitus on sisällytetty samaan sopimuspakettiin rakennusurakan ja käyttövaiheen palvelusopimuksen kanssa. Hämeenkyrön monitoimikeskus rakennetaan kunnan omistukseen kunnan hankkimalla rahoituksella. Tämä nähtiin edullisimmaksi tavaksi muun muassa siksi, että tiloissa tulee olemaan pääosin vain kunnan toimintaa. – Olemme pyrkineet olemaan velattomia, mutta nyt velkamäärämme asukasta kohti kieltämättä nousee jopa hieman maakunnan keskiarvon yläpuolelle, Antero Alenius myöntää. Jari Kaukonen pitää hankkeen lähes 30 miljoonan euron kokoa hyvinkin riittävänä elinkaaritoteutukseen. Pienempikin hanke riittää, jos rahoitus ei kuulu samaan pakettiin. Hän suhtautuu varauksellisesti elinkaarihankkeiden yhteydessä usein käytettyihin KIINTEISTÖT projektiyhtiöihin, jos kunta on itse niissä osakkaana. – Muun muassa varainsiirtovero on nykylainsäädännön mukaan ikävä ongelma lunastettaessa kohde kunnalle sopimuskauden päättyessä. Vain valtion hankkeet välttyvät tältä veroseuraamukselta. Antero Alenius painottaa elinkaarihankkeen etuna sitä, että saadaan selvästi erilaisia ratkaisuehdotuksia. – Jos ensin kilpailutetaan suunnitelmat ja sitten niillä pyydetään urakkatarjouksia, ei innovaatioille juuri ole tilaa. Elinkaarihankkeessa tarjoukset ovat aidosti erilaisia. Ote suunnitteluun ja materiaalivalintoihin on aivan erilainen, kun tiedossa on pitkä ylläpitovastuu. – Urakoitsijan on mietittävä materiaalivalinnoissaan kunnossapitoa. Palvelusopimuksen päättyessä kunta saa lunastaa lähes uudenveroisen toimitilan, vakuuttaa myös Jari Kaukonen. Kokonaistaloudellisesti edullisin oli myös halvin Monitoimikeskuksen toteuttaja valittiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Laadun painoarvo oli 40 prosenttia ja hinnan 60. Arvioinnissa oli mukana kymmenkunta eri laatutekijää eri painoarvoilla. Lopulta toteuttajaksi valittiin Lujatalo Oy, jonka tarjous oli myös hinnaltaan selvästi halvin. – Kaksi muuta tarjoajaa olivat ratkaisuissaan lähteneet hakemaan selvästi huippulaatua, mikä nosti hintaa, kun taas vali- Paavo Taipale hyödynnetty luovia tapoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Tarjousvaiheen havainnekuva julkisivusta kaakkoon. WSP Finlandin johtaja Jari Kaukonen uskoo elinkaarihankkeiden yleistyvän kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Hänen mielestään ne sopisivat hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen. HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS ORakennusurakka 17,2 miljoonaa euroa O18 vuoden palvelusopimus 10 miljoonaa euroa OLaajuus 9 500 brutto-m2 OVarhaiskasvatustilat 10 ryhmälle (150 kokopäiväistä hoitopaikkaa) OPerusopetuksen tilat 18 opetusryhmälle (noin 300 oppilasta) OKansalaisopisto, musiikkiopisto ja kirjasto OYhteiset liikunta- ja ruokailutilat ONykyiset kirkonkylän koulu ja kirjasto puretaan OMonitoimikeskus korvaa myös kaksi kyläkoulua ja useita omia ja vuokrattuja varhaiskasvatuksen tiloja OTyöt käynnistyivät elokuussa, koulunkäynti monitoimikeskuksessa alkaa elokuussa 2016 ja muut toiminnot vuoden 2016 lopulla. Pihatyöt valmistuvat kesällä 2017. OPääsuunnittelijana Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy OElinkaarihankkeen päätoteuttajana Lujatalo Oy tuksi tullut oli pitäytynyt esimerkiksi minimissä tilojen laajuuden osalta. Kaikille oli asetettu minimilaatukriteerit, jotka tuli täyttää, Kaukonen selostaa. – Poliittisten päättäjien keskuudessa kannettiin valmisteluvaiheessa huolta hinnasta, tarjoajien määrästä ja palvelusopimuksen kestosta, mutta jyrkkää vastustusta ei ollut, ja kaikki päätökset ovat olleet yksimielisiä, Alenius iloitsee. Hän kertoo, että vuosi sitten tehtiin markkinakysely, jossa kuusi yritystä ilmoitti kiinnostuksensa. Tarjouksia saatiin lopulta kolme. Jari Kaukonen arvioi elinkaarihankkeiden yleistyvän kaikenkokoisissa kunnissa vähitellen, kun kokemusta karttuu. Maailmalla on toteutettu elinkaarimallilla runsaasti myös infrahankkeita, mutta kuntien infrahankkeet ovat meillä usein arvoltaan liian pieniä. – Mielestäni elinkaarimalli sopisi hyvin esimerkiksi uusien kaava-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen, mutta toistaiseksi siitä ei ole juuri esimerkkejä. Vesihuoltoverkostojen aluesaneeraukseen ollaan mahdollisesti muutamassa kaupungissa lähiaikoina kokeilemassa vastaavanlaista toteutustapaa. – Osaaminen myös siirtyy henkilöiden mukana kunnasta toiseen. Esimerkiksi Tyrnävän uusi kunnanjohtaja toi Oulusta ja Haukiputaalta mukanaan elinkaariosaamista ja harkitsee elinkaarihanketta myös reilun 6 500 asukkaan Tyrnävälle, Kaukonen huomauttaa. O Kuntatekniikka 5/2014 13 Ajotapa ja pumput vaikuttavat kulutukseen Saneeraus parantaa jätevesipumppa Ovatko jätevesipumppaamot energiatehokkaita ja ajetaanko niitä optimaalisesti? Voisiko jotain tehdä toisin kuin aiemmin? Miten suuri merkitys näiden asioiden huomioonottamisella on, ja saavutetaanko toimilla taloudellista hyötyä? MAri Jousmäki Verkostopäällikkö Lahti Aqua-konserni / Aqua Palvelu Oy OOSelvitimme Lahti Aqua Oy:n suurimpien jätevesipumppaamoiden energiatehokkuutta. Valitsimme lähempää tarkastelua varten Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamot. Vesihuoltotoiminta on monopolitoimintaa, ja haltija vastaa toimialueellaan jätevesipumppaamoiden kunnosta. Koska kilpailua ei ole, on yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista, että liiketoiminta on hyvin säädeltyä ja sijoitetut pääomat ovat tehokkaassa käytössä. On myös oleellista, että jätevesipumppaamoihin ei investoida enempää kuin teknistaloudellisesti on välttämätöntä. Taloudellisen käytön kannalta on tärkeää, että laitteistoja kunnossapidetään riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tärkeää on sekin, että kun laitteiston elinkaari on päätepisteessään, laitteistoja ei käytetä pidempään kuin on tarkoituksenmukaista ja verkostossa suoritetaan oikeaan aikaan uusinvestoinnit. 14 Kuntatekniikka 5/2014 Saneerauksen jälkeen saadaan siisti ja toimiva jätevesipumppaamo, kuvassa yksi Myllypohjan pumppaamon pumpuista. Uusinvestointien ajoitus on perinteisesti perustunut joidenkin henkilöiden kokemukseen siitä, koska uusinvestointi on tarkoituksenmukaista. Toinen uusinvestoinnin ajoitukseen vaikuttava tekijä on ollut laitteiston vikaherkkyys ja vikataajuus. Nyt Lahdessa on myös pumppaamoiden investointeja mietitty useammaltakin eri kannalta. Yli 2 000 kilometriä kunnossapidettävää Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle. Tärkeimpänä työnä on huolehtia asiakkaiden vesihuollosta ja kertoa emoyhtiölle omaisuu- VESIHUOLTO amoiden energiatehokkuutta Oleellista on, että jätevedenpumppaamon oikea vesimäärä voidaan mitata luotettavasti. Sähköenergian säästö Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoilla Mukkulan jvp säästö % Lining Oy (arvio) 38,0 % Aqua Palvelu Oy 22,6 % säästö/a le, tavoitteena toiminnan kehittäminen. Jätevesiverkostossa korjataan havaittuja virheitä muun muassa poistamalla hulevesiliittymiä. Samoin jätevesipumppaamoiden kuntoa on tarkasteltava systemaattisesti ja esimerkiksi vir- säästö/a 33,0 % 1 732 € taamamittauksien parantaminen on välttämätöntä. Virtaaman pienentyminen näkyy suoraan pumppaamoiden energiankulutuksen vähentymisenä, joka tietysti kertautuu vuosien saatossa. den kunnosta ja investointitarpeista. Aqua Palvelu Oy:lla on kunnossapidettävää verkostoa yhteensä runsaat 2 000 kilometriä. Jätevesipumppaamot siirtyivät 1.4.2013 palvelutuotanto- ja verkostohuoltoyksikön vastuul- Myllypohjan jpv, säästö% Toimintavarmuus tärkeintä Vesihuoltolaitoksen kannalta toimintavarmuus on tärkein asia, toki taloudellisuutta unohtamatta. ”Tulipalojen sammuttaminen” on kallista ja vaikeuttaa töiden hyvää suunnittelua. Päätimme selvittää saneerauksen vaikutuksia energiankulutukseen. Kymmenen suurinta pumppaamoa vastaa noin 80 prosentista energiankulutuksesta. Jos voisi suunnitella koko pumppaamoketjun eikä vain yhtä pumppaamoa kerrallaan, tehtävä helpottuisi. Usein pumppaamoiden tuotot eivät ole ketjutet- 26,3 % 2 847 € tujen pumppaamoiden kannalta täysin ihanteellisia. Jos ja kun pumppaamoita saneerataan, olisi hyvä, jos koko ketjun kattava mitoitussuunnitelma eli pumppupaineputkiyhdistelmien kapasiteettien sovitus olisi myös tehty. Lähtökohtana voisi edelleenkin olla se, että pumppaamoketjun tuottojen tulisi kasvaa alavirtaan päin mennessä. Aina ei siihen eri syistä päästä, ja sitten varmistus täytyy hoitaa imuallastilavuuksilla tai ohjelmallisesti. Tällainen ongelma lienee yleisempikin. Pumppaamoja on siis sekä rakennettu että saneerattu ehkä liian tapauskohtaisesti ja koko ketjun hydrauliikkaa ja energiatehokkuutta tarpeeksi ajattelematta. Raporteista voidaan löytää tieto siitä, miten paljon kullakin pumppaamolla on pumpattu likavettä ja mikä on ollut energian kulutus. Näistä laskemalla Kuntatekniikka 5/2014 15 VESIHUOLTO saadaan todelliset energiakulutustiedot. Matalaenergiapumppaus pitkiin pumppausjaksoihin Tarkastelemissamme Mukkulan ja Myllypohjan jätevesipumppaamoissa on suoritettu saneeraukset, joissa on kiinnitetty huomiota pumppujen valintaan sekä optimaaliseen ajotapaan. Nykypäivän pitkiin ja vaativiin pumppausjaksoihin soveltuvaa matalaenergiapumppausta haettiin tällä kertaa Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä. Perinteisesti jätevettä on pumpattu jaksokäytöllä käynnistysrajalta pysäytysrajalle. Energiansäästö edellyttää kuitenkin taajuusmuuttajalla ajettuja pitkiä käyntijaksoja. Hidrostalin ruuvijuoksupyörällä on riittävä läpäisykyky isoille kiintoaineille. Lisäksi juoksupyörän siipi on geometrialtaan sellainen, että se kuljettaa pitkät kuidut ja rätit varmasti eteenpäin. Hydrauliikkaosia valmistetaan myös kulutusta kestävästä kromiraudasta sekä syövyttäviin kohteisiin tarvittavista erikoishaponkestävistä materiaaleista. Hidrostal valmistaa sekä uppo- että kuiva-asennuksiin sopivia pumppuja. Kuiva-asenteinen pumppu on mahdollista varustaa myös ilmajäähdytteisellä korkean hyötysuhteen moottorilla. Pumppujen mitoitukset tehtiin varsin perinteisesti pumppukäyrien mukaan, mutta pumppujen ajotapa otettiin huomioon. Myös erilaisia ajotapoja testattiin hiukan ennen kuin päädyttiin nykyisiin asetuksiin. Pumppauskustannukset laskivat noin neljänneksen Tarkastelluilla jätevedenpumppaamoilla edellä mainittuihin asioihin on kiinnitetty huomiota saneerauksen yhteydessä. Tutkimuksessa saavutettiin suuri prosentuaalinen energiansäästö. Yhteistyötahona hankkeessa ja saneerauksissa oli Lining Oy. Se arvioi ennen saneerausta teoreettisesti energiansäästön jonkin verran todellisia tuloksia suuremmaksi. Energiansäästö oli kuitenkin huima: Mukkulan pumppaa16 Kuntatekniikka 5/2014 Nykyaikainen ohjaus- ja valvontayksikkö on selkeä ja helppokäyttöinen. Sähkö- ja automaatiokeskukset saneerauksen jälkeen. Ohjauskeskuksella sekä taajuusmuuttajilla pumppaamoa ajetaan halutulla tavalla. molla 22,6 prosenttia ja Myllypohjassa 26,3 prosenttia. Mukkula on ollut käytössä saneerauksen jälkeen noin puolitoista vuotta ja Myllypohja vajaan vuoden. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen hyvin, ja energialaskut ovat pienentyneet. Ajotapa tai pumput eivät ole aiheuttaneet mitään toiminnallisia häiriöitä. Tämän selvityksen aikana on saatu hyvää tietoa jätevesipumppaamoiden energiankulutuksesta. Jatkossa tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa uusia saneerauksia jätevesipumppaamoille. Euromääräiset säästöt saattavat tuntua melko pieniltä, mutta kun kokonaisuus huomioidaan, päästään aivan eri mittasuhteisiin ja voidaan puhua kymmenistä tai jopa sadoista tuhansista euroista. Pumppujen ja ajotavan valintaan panostettava Johtopäätöksenä onkin, että jätevesipumppaamoiden saneerauksen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota oikeanlaisen pumpun valintaan sekä jätevesipumppaamon oikeanlaisen ajotavan suunnitteluun. Tässä pienessä otoksessa onnistuttiin sel- vittämään, kuinka näillä tekijöillä saavutetaan prosentuaalisesti suuria säästöjä energiankulutuksessa. Saneerauksen yhteydessä nämä tekijät kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon. Yksittäistä pumppua uuteen vaihdettaessa sen sijaan pitää selvittää tarkemmin, kuinka pitkä takaisinmaksuajasta muodostuu. Tulokset auttavat myös toimeksiantajaa uusien investointien suunnittelussa. Pumppaamot ovat toimineet saneerauksen jälkeen moitteettomasti, eikä ylimääräisiä huoltokäyntejä ole tarvittu. O ++ ,+ + ! &"$!##"" $" !%'"%!#" #(('')'0)00"#'0&00"#!" &"$""!## !!!$"!&# "$!! " %&*%( 0""*.'*&( !!$ &&!%%$%!#" "&!""% ""%&""##"#!"!"&$&"!##" '()-*''.!"" "##!"$&"##!" ""&#"""$ !&!&%&!#!& !"&## "" ( &--#&#''&' ''$/%("#&#!#!$%#!&&'! ! &"$!##""$" !%'"%!#" #! $"$!!!"!!%!"%$&"&%%%! "" "% #"!##!& $!"$"%%&"$&!""%!"! !##% #!!&'! !"## %!%!&&%%!"&"&&& Langaton valvontatekniikka antaa lisää kapasiteet Vesijohtoverkon vuodot esiin Pääkaupunkiseudulla investoidaan vesijohtoverkon ja puhdistuslaitosten valvontaan lisäämällä langattomia ratkaisuja. Vedenpuhdistuslaitoksille saadaan lisää kapasiteettia ja putkiston vuotojen paikallistaminen tehostuu. Saavutettuihin hyötyihin nähden kustannukset jäävät pieniksi. Tabletille avautuu suoraan valvomonäytöt sekä ilmaisohjelmiston kautta myös mittakaivojen tosiaikaiset tiedot. Käyttöhenkilöstö on siis samanaikaisesti kenttälaitteiden vieressä ja näkee tilanteen samanlaisena kuin valvomossa. Puheyhteyttä ei tarvita ja laitteiden kunnossapitohistoria vikatietoineen on selattavissa kaikkialla kaupungin alueella. TEKSTI JA KUVAT Lauri Lehtinen OO Helsingin seudun ympäris- töpalvelut HSY investoi sekä raakavedenpuhdistuslaitostensa että jakeluverkkonsa langattomaan valvontaan. Tarkoituksena on lähes kaksinkertaistaa kapasiteetti ja vähentää oleellisesti vuotovesien osuutta. Samaan aikaan henkilöstön työ tehostuu, kun tarpeetonta liikkumista voidaan karsia. 18 Kuntatekniikka 5/2014 – Päämääränämme on, että voimme karsia vuotovesien määrän asteittain nykyisestä, lähes kahdenkymmenen prosentin tasosta, alle kymmeneen prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Keinona on mitata verkkoa reaaliaikaisesti kaupunginosittain. Päivä- ja yökulutushistoriaa keräämällä ja sitä vertaamalla voidaan havaita vuoto nopeasti ja se voidaan myös paikallistaa paremmin. Tietojen perusteella arvioidaan ongelman kiireellisyys ja voidaan ryhtyä korjaustoimiin, kertoo valvomoinsinööri Antti Järvinen HSY:ltä. Kulutusta seurataan virtausja painemittarein mittakaivojen avulla. Tiedot välitetään pääasiassa gprs-matkapuhelinverkon kautta, jolloin toteuttamisen ja tiedonsiirron kustannukset ovat erittäin edullisia. Tietoliikenne ei tarvitse kaapelointia. Tosin ongelmana on joissakin tapauksissa laitteiston sähkönsyöttö, vaikka kulutus sinänsä on minimaalista. Energiaa alkoholista Yleensä verkkovirta saadaan jostakin lähistöltä, mutta toisinaan mittapiste sijaitsee kaukana sähköverkosta. Silloin turvaudutaan aurinko- ja polttokennoratkaisui- VESIHUOLTO tia edullisesti hin, jotka varustetaan varakäyntiakustolla. Polttokenno antaa noin 30 litran metanolisäiliöllä osapuilleen 11 kuukauden katkottoman toiminta-ajan, ja laite hälyttää itse lähestyvästä tankkaustarpeesta tai akkujännitteen alenemisesta. Kytkentäkaappiin on helppoa lisätä muitakin hälytyksiä esimerkiksi laiterikkojen tai ilkivallan varalta; yksinkertainen mikrokytkin hälyttää vaikkapa silloin, kun maastossa olevan kaapin ovi on auki. Jos sähkönsyöttö järjestyy helposti, yhden mittakaivon kytkeminen langattomasti reaaliaikaiseksi maksaa noin tuhat euroa. Polttokenno ja akuston tarve nostaa hinnan kuuden tuhannen euron seutuville. Tämä kustannus on kuitenkin vain murto-osa sähköliittymän rakennus- ja kytkentäkustannuksista. Seuraavien viiden vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yli 300 langatonta, tosiaikaista mittapistettä. Se tarkoittaa noin yhden yksikön valmistumista viikoittain. Järjestelmä hälyttää heti myös äkillisistä, nopeista paineenlaskuista, jotka merkitsevät yleensä jonkinlaista repeämää putkistossa. – Mittakaivojen tiedonsiirto on toteutettu Moxan tekniikalla, ja valmistajalla on ilmainen OPC-serveri, joka kokoaa mittatiedon. Valvomo-ohjelmisto lukee sitten datan tältä rajapinnalta. Näin asiakas säästää huomattavasti investointikuluissa, kun hankitaan pelkkiä laitteita, ei ylimääräisiä ohjelmistoja ja lisenssejä, kertoo teollisuus-it:n asiantuntija Jukka Karjalainen laitteet toimittaneelta Metric Industrial Oy:ltä. Karjalainen kertoo, että langaton putkiverkon valvonta voidaan toteuttaa helposti, ja se sopii pienille ja suurille putkistoille. Menetelmää voidaan käyttää myös jätevesi- ja kaukolämpö- vianetsintä nopeutuu, kun se voidaan tehdä vanhojen korjausraporttien pohjalta. Samalla tehdyt kunnossapitotoimet kirjautuvat heti järjestelmään eivätkä unohdu matkalla takaisin valvomoon. – Laitteille tehtävät huoltoja korjaustoimet tallentuvat automaattisesti, näin säästyy aikaa ja syötetyn tiedon laatu paranee. Samalla tietopankki ja laitehistoriat kehittyvät laadullisesti, ja niistä on mahdollista saada tukea ennakoivalle kunnossapidolle. Järjestelmä liittyy myös kunnossapidon ohjausohjelmistoon, joten henkilöstön tehtävälistakin näkyy samassa yhteydessä, Järvinen sanoo. Kuvassa ei ole metrilakun ylijäämävarasto vaan ethernet- ja wlanverkkojen kytkentäkaappi. Valmiskaapelit liittimineen merkitsevät, että kytkentäkokonaisuus on selkeä, vaikka johtoja on paljon. Kaapelikokonaisuutta ihailevat Jukka Karjalainen (edessä) ja Antti Järvinen. verkkojen hallintaan, ja siihen voidaan liittää myös vesitornien tapaisia yksiköitä. Puhdistuslaitoksen käyttöliittymänä tabletti Henkilöstö näkee vedenpuhdistuslaitoksen eri osat valvomosta tai liikkeellä ollessaan kannettavalta tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta. Järjestely vähentää monella tavalla liikkumisen tarvetta sekä puheyhteyksien ottamista. Esimerkiksi toimilaitteen asennon voi tarkistaa paikan päällä ja samaan aikaan katsoa, vastaako se valvomon näyttämää tietoa. Jotta laitoksissakin saatai- siin täysi hyöty tablettien käytöstä, Vanhankaupungin laitokseen rakennettiin täysin kattava wlan-verkko, johon kuuluu 38 tukiasemaa. Siihen tarvittiin kuuluvuusmittaus, jonka pohjalta selvitettiin tukiasemien tarve ja optimaaliset paikat. Nyt, kun järjestelmä on saatu toimimaan, se kopioidaan myös Pitkäkosken puhdistuslaitokseen. Langattomuudella on monia etuja, esimerkiksi puheyhteyttä valvomoon ei tarvita, joten yksi mies suoriutuu töistä, joissa aikaisemmin tarvittiin työpari. Myös kunnossapito hyötyy, kun laitehistoria ja manuaalit ovat luettavissa suoraan kentällä. Näin Lisää kapasiteettia Vanhakaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on noin 5 000 kuutiometriä tunnissa, ja Pitkäkosken noin 7 000 m3/h. Tarkoitus on nostaa molempien laitosten kapasiteetti nykyisillä altailla ja henkilöstöllä 9 000 m3/h tasolle. Myöskään uusia valvomoita ei tarvitse rakentaa. Wlan-verkon rakentamista, täydentämistä ja ylläpitoa helpottaa automaattinen konfigurointi. Siinä MX VIEW -verkonhallintaohjelmisto etsii verkkoon liitetyt laitteet ja antaa niille itse omat ip-osoitteet. Osoitteiden määrittelemiseksi ei siis tarvitse kulkea laitteiden luo, joten työ nopeutuu ja selkeytyy oleellisesti. Saman ohjelmiston avulla verkon ylläpito helpottuu, sillä häiriötilanteessa näkyy heti, onko vika kaapeliyhteydessä, sähkönsyötössä tai muissa vastaavissa teknisissä yksityiskohdissa. Järvinen kertoo, että HSY:n väki on ottanut langattomat työvälineet hyvin vastaan. Tabletilla työskentely säästää turhia askeleita ja nostaa tuottavuutta, ja tällaisia työkaluja halutaan lisää. O Kuntatekniikka 5/2014 19 Hulevesien hallinnan säätely siirtyi maankäyttö- ja Uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tulevat voimaan 1.9.2014. Pitkään valmisteltu vesihuoltolain tarkistus parantaa vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä ja vesihuollon häiriötilanteisiin varautumista. MKirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto OO Vesihuoltolakia sovelle- taan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Vesihuoltolakia sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden eli hulevesien sekä perustusten kuivatusvesien viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty hulevesiä koskevat erityiset säännökset. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely eivät sisälly enää jatkossa vesihuollon käsitteeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää sitä, millainen laitos luokitellaan vesihuoltolaitokseksi. Vesihuoltolain vesihuoltolaitoksia koskevat säädökset koskevat ainoastaan niitä toimijoita, joille on hyväksytty toiminta-alue. Kehittämisvelvollisuus säilyy kunnalla Vesihuoltolain muutoksen myötä kunnalta poistuu velvollisuus laatia alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunnan tulee kuitenkin edelleen kehittää alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa. Kehittämisvelvoitteen vuoksi kehittämissuunnittelu on edelleen tarpeen. 20 Kuntatekniikka 5/2014 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ennakoivan määrittelyn edistäminen on yksi vesihuoltolain muutoksen tavoitteista. Vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee uuden vesihuoltolain mukaan kattaa alueet, joilla kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueiden ennakoiva määrittely edistää maankäytön ja sen tarpeiden huomioon ottamista vesihuollossa, sillä maankäytön tulee olla lähtökohtana toimintaalueita laajennettaessa. Toimintaaluelaajennusten tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jossa arvioidaan tulevaisuuden tarpeita vesihuollolle. Liittämisvelvollisuus lievenee taajamien ulkopuoella Perusvaatimuksena on edelleen, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin. Vesihuoltolakiin tehdyt muutokset lieventävät liittämisvelvollisuutta taajamien ulkopuolisilla alueilla. Lähtökohtana on, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston tulee olla rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja että laitteisto täyttää lainsäädännön vaatimukset. Säätelyn tavoitteena on estää tilanteet, joissa juuri asianmukaisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin investoineet kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöt, joiden vesihuoltolaitteisto on rakennettu toiminta-aluepäätöksen tekemisen jälkeen, kuuluvat liittämisvelvollisuuden piiriin kuten ennenkin. Häiriötilanteisiin varautumista tehostetaan Huleveden viemäröintiin omat säädökset Vesihuoltolaitoksen tarkkailuja selvilläolovelvollisuutta tarkennetaan ja laajennetaan. Vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tarkkailuvelvoitetta siis laajennetaan raakaveden laadusta ja määrästä myös laitteiston kuntoon sekä vuotovesiin vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Muutosten tavoitteena on edistää varautumista häiriötilanteisiin ja vaarojen huomioon ottamista laitoksen toiminnassa sekä vesihuoltolaitoksen laitteiston pitämistä asianmukaisessa kunnossa. Pykälässä esitetyt vaatimukset koskevat koko vesihuoltoketjua, mukaan lukien vesihuoltolaitoksille vettä toimittavat laitokset sekä niiden jätevesiä käsittelevät laitokset. Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevesien muusta hallinnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Kunta voi kuitenkin vesihuoltolain mukaan päättää, että vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella. Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin kielletään laissa. Tässä pykälässä jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä jäteveden johtamiseen tarkoitettua erillisviemäriä että sekaviemäriä (viemäri, joka on mitoitettu sekä jätevesille että hulevesille). Kielto perustuu siihen, että hulevesien johtaminen jäteveden erillisviemäriin ja sekaviemäriin aiheuttavat ylivuotoja, ohijuoksutuksia sekä ongelmia jätevedenpuhdistamoilla. Seurauksena voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Laitosten talouden läpinäkyvyys paranee Vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa uus- ja korjausinvestoinnit sekä käyttökustannukset. Tällä lain muutoksella pyritään edistämään huomion kiinnittämistä erityisesti tuleviin korjauskustannuksiin vesihuollon maksuja määriteltäessä. Peruskorjausinvestointien tarve on merkittävä, ja se on otettava huomioon vesihuollon maksuissa. Jatkossa vesihuoltolaitoksen tulee periä liittymis-, perus- ja muita maksuja erisuuruisina eri alueilla, mikäli tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen tai muun vastaavan syyn takia. MRL:ään tavoitteet hulevesien hallinnalle Hulevesiä koskeva säätely siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tarkoituksena on, että kiinteistöt ensisijaisesti hoitavat hulevetensä VESIHUOLTO rakennuslakiin ScanStock Photo täyskatteisiin maksuihin omalla kiinteistöllä. Merkittävä tavoite on myös saada hulevedet pois jätevesiviemäristä. On tärkeää huomata, että kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä ainoastaan asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa, niin halutessaan, vastatakseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Hulevesisäädösten lähtökohtana on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Toissijaisena ratkaisuna kiinteistön hulevedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi hoitaa kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. Jos hulevesiä ei voi hoitaa kiinteistöllä, kiinteistön on pakko liittyä kunnan hulevesijärjes- telmään tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Kunnalle mahdollisuus antaa hulevesimääräykset Hulevesien hallintaa valvoo kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Laissa ei määritellä tarkemmin, mikä toimielin se on, vaan kunta voi itse määritellä sen omalle organisaatiolleen parhaiten sopivaksi. Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevat hulevesimääräykset. Määräykset voivat koskea esimerkiksi hulevesien määrää, laatua, maahan imeyttämistä, viivyttämistä ja tarkkailua sekä hulevesien käsittelyä kiinteistöllä ja kiinteistön hulevesijärjestelmän liittämistä kunnan hulevesijärjestelmään. Toisen kiinteistöltä valuvat hulevedet aiheuttavat usein riitaa. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain pykälän nojalla kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi. Hulevesisuunnitelma ja -maksu mahdolliseksi Hulevesisuunnitelma ei ole pakollinen, mutta kunta voi hyväksyä sen tarvittaessa. Hulevesisuunnitelma on katusuunnitelmaan verrattava detaljisuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään kunnan hulevesijärjestelmän ratkaisut ja rakenteet. Usein kunnan katusuunnitelmassa on jo esitetty hulevesijärjestelmän rakenteet, ja tällöin hulevesisuunnitelmaa ei tarvita. Kunta voi periä julkisoikeudellista hulevesimaksua, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä kunnalle aiheutuneet kustannukset. Vuosittaista julkisoikeudellista hulevesimaksua voi periä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. Hulevesimaksun perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja järjestelmän suunnittelukustannukset sekä kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan hulevesimaksun voi nimetä myös esimerkiksi kuivatusmaksuksi. O Kuntatekniikka 5/2014 21 VESIHUOLTO Vesilaitosyhdistyksen kysely: Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksilleen tekemän kyselyn mukaan vesihuoltomaksut ovat nousseet viime vuodesta keskimäärin vajaat kuusi prosenttia. Omakotitalossa vesihuoltopalvelun ns. vertailuhinnan mediaani oli kuluvan vuoden helmikuussa 5,34 euroa kuutiometriltä. TEKSTI Paavo Taipale OOVesilaitosyhdistys julkaisee jä- senlaitostensa vesihuoltomaksuista kyselyyn perustuvan raportin vuosittain. Vertailuhinnassa on otettu huomioon käyttömaksun ohella perusmaksun ja mittari- ScanStock Photo Vesihuoltopalvelujen hintojen nousu Suomen vesilaitosten myymä laadukas talousvesi on hinnannoususta huolimatta edelleen edullista. vuokran sekä liittymismaksun vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan. Vertailuhinta antaa käyttömaksuun verrattuna paremman kuvan asiakkaan maksamista maksuista käytettyä vesikuutio- metriä kohden. Kyselyssä on mukana myös hulevedestä perittävät maksut. Hulevesimaksujen maksuperusteet ovat eri laitoksilla hyvin erilaisia. Hulevedestä voidaan periä liittymismaksua tai vuosittais- ta perusmaksua. Vertailuhintoja on laskettu omakotitalolle (kerrosala 150 m2, 3 asukasta, veden kulutus 180 m3/v) ja kerrostalolle (30 asuntoa, kerrosala 2 500 m2, 75 asukasta, veden kulutus 5 000 m3/v). Kyse- RAKENNEKUSTANNUSINDEKSILLÄ (2000=100) VUODEN 2014 HELMIKUUN HINTATASOON KORJATUT MAKSUT VUOSINA 1982–2014 Vertailuhinta, viemärilaitos (omakotitalo) Käyttömaksu, viemärilaitos Vertailuhinta, vesilaitos (omakotitalo) €/kuutiometri Käyttömaksu, vesilaitos Vesihuoltomaksut ovat nousseet koko 2000-luvun etenkin jäteveden käsittelyvaatimusten kiristymisen vuoksi. (Lähde: VVY, Vesihuoltomaksut 2014) 22 Kuntatekniikka 5/2014 jatkuu lyn hinnat on pyydetty esimerkkikiinteistöiltä perittävien maksujen mukaisina mahdollisine arvonlisäveroineen. Osassa laitoksia liittymismaksuihin sisältyy perittävä arvonlisävero ja osassa laitoksia ei peritä lainkaan arvonlisäveroa. Muihin maksuihin sisältyy arvonlisävero. Korkeimmat omakotitalojen liittymismaksut 15 000 € Omakotitalojen liittymismaksut eri laitosten toiminta-alueilla vaihtelivat vuonna 2014 välillä 0–15 000 euroa. Omakotitalojen liittymismaksujen mediaaniarvo niiden laitosten osalta, joilla liittymismaksua peritään, oli 3 484 euroa, kun liityttiin sekä vesijohtoon että viemäriin. Useilla laitoksilla peritään erillistä vesimittarimaksua tai kiinteää perusmaksua. Omakotitalojen kiinteät vuotuiset maksut vaihtelevat välillä 0–484 euroa. Mediaaniarvo oli 76 euroa, jossa on nousua edellisvuodesta 2,7 prosenttia. Maksujen vaihteluväli oli kasvanut edellisvuodesta selvästi. Hintojen noususuuntaus jatkuu edelleen VVY:n kyselyn mukaan vesihuoltopalvelun mediaanihinta omakotitalossa on 5,34 euroa käytettyä vesikuutiometriä kohti, kun se vuotta aiemmin oli 5,01 euroa. Kerrostalossa vastaava hinta oli 4,34 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4,13 euroa. Talousveden osuus summasta on keskimäärin noin 40 prosenttia, ja loput on jäteveteen liittyviä maksuja, joihin sisältyy mahdollinen hulevesimaksu. Vesihuoltopalveluiden hinta on noussut jo useamman vuoden ajan. Helmikuun 2014 maksutietojen mukaan keskimääräinen hinta omakotitalossa on 5,38 euroa käytettyä vesikuutiometriä kohden ja kerrostalossa vas- taavasti 4,48 €/m3. Keskimääräinen hinta on jonkin verran mediaanihintaa korkeampi muutamien yksittäisten poikkeuksellisen korkeita hintoja (korkeiden tuotantokustannusten vuoksi) perivien laitosten ansiosta. Omakotitalojen vertailuhinnan mukaan kalleimmat kunnallisen laitoksen vesihuoltopalvelut olivat Kemiönsaaressa (9,74 €/ m3) ja Raisiossa (9,69 €/m3). Halvimmat vertailuhinnat olivat Perhon kunnan vesi- ja viemärilaitoksella (2,31 €/m3) ja Kempeleen Vesihuolto Oy:llä (3,39 €/m3). Suuremmista kaupungeista kalleimpia vesihuoltopalveluja omakotitaloasukkaalle tarjosivat Jyväskylän Energia Oy (7,99 €/m3) ja rovaniemeläinen Napapiirin Vesi liikelaitos (6,48 €/m3). Edullisimmin vesihuoltopalvelut sai suurista kaupungeista Liikelaitos Kouvolan Vedeltä (4,25 €/ m3) ja pääkaupunkiseudun HSY Vesihuollolta (4,39 €/m3). Verkostojen korjausvelka edellyttää hinnankorotuksia Vesihuoltomaksujen perusteella ei juuri voi päätellä, miten tehokkaasti tai taloudellisesti vesihuoltolaitos toimii, sillä maksujen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten kunnan taksapolitiikka ja vesilaitokselle asetetut tuottotavoitteet, valtion avustusten määrä, vedenhankintamahdollisuudet ja jätevedenkäsittelyvaatimukset sekä yhdyskuntarakenne. Useimmissa vesihuoltolaitoksissa verkoston korjausvelka on merkittävä haaste taloudelle. Sen vuoksi vesihuoltomaksujen voi odottaa nousevan tulevaisuudessakin. Syyskuussa voimaan tuleva uusi vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksia olemaan selvillä verkostojensa kunnosta ja huolehtimaan entistä paremmin siitä, että maksutuloilla voidaan kattaa uusinvestoinnit ja saneeraukset pitkällä aikavälillä. O Huominen rakennetaan yhdessä Saint-Gobain PAMin vuosikymmenten kokemus vesihuollon tuotteiden valmistuksesta ja jatkuvasta materiaalien ja pinnoitteiden kehitystyöstä takaa laadukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman vesihuollon moninaisiin tarpeisiin. Laaja asiantuntemus suomalaisesta infrarakentamisesta sekä kansainväliset yhteydet ovat avain luotettavaan kumppanuuteen. Saint-Gobain Pipe Systems Oy 1XLMDPLHVWHQWLH$+(/6,1.,Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA 3XKID[E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com www.sgps.fi Kuntatekniikka 5/2014 23 Kuntatekniikan päivillä Oulussa palkittiin SKTY:n ansiomerkillä kaksi kuntatekniikan pitkäaikaista toimijaa. 14 0 2 U OUL Mikko Leppänen: Suomen kuntatekniikan yhdistys VAIN TAIVAS ON KEHITTÄMISEN RAJANA Kettutie 2 00800 Helsinki www.kuntatekniikka.ﬁ Finlands kommuntekniska förening Rävvägen 2 00800 Helsingfors www.kuntatekniikka.ﬁ TOIMIHENKILÖT Pääsihteeri/ Generalsekreterare Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI Stara, kaupunkitekniikan ylläpito PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 39943, 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.ﬁ, www.hel.ﬁ/stara Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Petri Koivula Toiminnanjohtaja, DI Kettutie 2, 00800 Helsinki puh. 040 125 1570, 040 838 8018 petri.koivula@kuntatekniikka.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.ﬁ, jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen Petri Koivula Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.ﬁ O Kuntatekniikan päivillä Oulussa SKTY:n ansiomerkillä palkittu Mikko Leppänen totesi tuoreeltaan haastattelussa: ”Kalvosinnappeja en omistanut, joten ne tulivat tarpeeseen ja ovat olleet jo käytössäkin”. Alun perin helsinkiläispoikaa on aina kiinnostanut kuntatekniikka. Mikon isä oli lähes koko työuransa kaupungilla töissä, ja niinpä Mikko pääsi jo pikkupoikana käymään satamarakennustyömailla. Saattaa kuntatekniikka ja infra-ala olla tullut mieheen jo äidinmaidossa. Ensimmäinen varsinainen ammatillinen harjoittelupaikka löytyi Helsingin kaupungin geoteknisellä osastolla. SKTY:n toimintaan Mikko tuli Kuntatekniikka 5/2014 25 Monissa kunnissa menty alle kipurajojen Kuntatekniikan toimijoiden ja yritysten yhteistyö on tiivistynyt, ja kunnat ovat merkittävässä roolissa isoina tilaajina. Siksi onkin tärkeää, että hankintamalleja ja kumppanuuksia kehitetään. Vuoropuhelua pitää edelleen kehittää ja myös kansalaisia ottaa mukaan prosesseihin. – Kuntatekniikka tarjoaa erittäin laajan toimintakentän ja on palveluntuottajille elintärkeässä roolissa, pohtii Mikko. Etenkin nyt, kun valtion taloustilanne on tiukoilla, kunnat vastaavat jopa perinteisesti valtiolle kuuluvien väylähankkeiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Mikko pitää huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa kuntien teknisellä puolella tehtävät lisääntyvät ja sa- 26 Kuntatekniikka 5/2014 malla väkeä vähennetään. – Monissa kunnissa on menty jo kipurajoille ja sen allekin. Päättäjien pitäisi tiedostaa, että myös omaa osaamista tarvitaan asioiden hoitamiseksi. Alaa pitää edelleen kehittää, mikä tuo kaivattuja kustannussäästöjä. Kimmo Anttalainen toivoo KUNTATEKNIIKKAAN Edelläkävijyyttä tulee vaalia Kuntatekniikan yhdistyksen yhdeksi perustoiminnaksi Mikko mieltää Suomen edelläkävijyyden vaalimisen kuntatekniikan osaajana. – Edelläkävijyys tulee esiin kansainvälisillä foorumeilla, ja siitä pitää huolehtia yhdessä. Suomi on niin pieni maa, että täällä asioita kannattaa tehdä yhdessä, jotta pystymme kehittämään uutta ja pärjäämään kiristyneessä kilpailussa ja myös kansainvälisesti. SKTY:n toimintaan pitäisi saada enemmän kiinteistöpuolen väkeä. Kuntatekniikka on todella laaja toimialue, ja väkeä kyllä riittäisi suurempaankin toimintaan yhdistystasolla. Syksyn ajan Mikko keskittyy viemään viestiä kunnille niiden tärkeästä roolista infrainvestoinneissa; vuodesta 2015 kun on tulossa haasteellinen niin suunnittelun kuin rakentamisenkin kannalta. Tavoitteena on myös kannustaa uuden tekniikan ja teknologian käyttöönottoon, mikä osaltaan vaikuttaa tehokkuuteen: vähemmällä täytyy saada enemmän. Yksi suuri panostuskohde ovat infran kehityshankkeet, joita on useita liittyen muun muassa hankintoihin sekä ympäristö- ja elinkaariasioihin ja joissa kunnilla on keskeinen rooli. Kuntatekniikan päiville Turussa Mikko aikoo osallistua. Hän on ollut mukana joka vuosi paitsi kerran, kun esikoisen syntymä osui samalle päivälle. Turussa hän haluaa tavata mahdollisimman monta tuttua. MPetri Koivula MIKKO LEPPÄNEN ODiplomi-insinööri rakennusosasto Otaniemi, 1989 ORamboll Oy tekninen johtaja OKotoisin Helsingistä ja asuu Espoossa OVaimo ja kaksi lasta OHarrastuksena kaupungit ja matkailu Petri Koivula mukaan 90-luvun alussa jo SKTY:ssä toimineiden kaverien aktiivisella myötävaikutuksella ja toiminnan ytimeen 2000-luvulla, kun hänet valittiin aikanaan SKTY:n hallitukseen ensimmäisenä yksityisen tahon edustajana. Mikkoa on kaupunkien historia sekä kehittäminen kiinnostanut aina. – Näin pääsee näkemään työnsä tuloksia ja sitä, kuinka oma tekeminen on osa isompaa kokonaisuutta, mikä voi tapahtua hyvinkin pitkäjänteisesti. Esimerkiksi Mikko heittää oman diplomityönsä, jonka hän teki aikanaan Arabianrannan georakenteista, ja nyt, vasta 30 vuoden jälkeen, alue alkaa olla kokonaan valmis. – SKTY:n toiminnassa parasta on toimiva ja toisiaan auttava yhteisö, jonka verkosto todella välittää jäsenistään, toteaa Mikko. Mikon mielestä yleisesti ei nähdä, kuinka paljon kuntapuolella on kehityshalukkuutta. Kaupungit ja kunnat ovat aktiivisesti mukana alan ja osaamisen kehittämisessä. Erityisen suuri merkitys kunnilla on tänä päivänä, kun esimerkiksi opinnäytetöihin on vaikeaa löytää aiheita ja rahoitusta. Esimerkkinä kehittämisestä Mikko heittää kuntatekniikan ja kansalaisten vuorovaikutuksen, muun muassa uuden teknologian mahdollisuudet sekä muut älykkäät ratkaisut liikenteeseen, jätehuoltoon ja informaatiopalveluun. Tällä hetkellä on tapahtumassa paljon, ja tulevaisuudessa vain taivas on rajana. 14 0 2 U OUL KIRJAVAMPAA EDUSTUSTA O Kimmo Anttalainen on ollut mukana SKTY:n toiminnassa 1990-luvun alusta saakka. Espoossa syntynyt ja Vantaalla nuoruutensa asunut, Otaniemestä ja kauppakorkeakoulusta (MBA) valmistunut Siton varatoimitusjohtaja pitää SKTY:n toimintaa merkittävänä Suomen kuntatekniikan kentässä. Sitossa Kimmo sparraa neljää toimialajohtajaa, ja lisäksi osa ﬁrman hallinnollista tukitoiminnoista kuuluu Kimmolle. – Meillä Sitossa on perinteisesti jaettu toimitusjohtajuus. Tällä hetkellä työntekijöitä on kaikkiaan viisisataa, eli Puurusen Tapion kanssa meille kahdellekin miehelle riittää johtamista, Kimmo toteaa. Parikymmentä vuotta sitten SKTY:n toiminnassa ei ollut kuntien ulkopuolisia henkilöitä ja Kimmo oli ensimmäisten konsulttien joukossa, jotka jäseniksi hyväksyttiin. – Nuorena miehenä näin liiketoimintamahdollisuuksia kuntatekniikan puolella myös kunnissa valtion lisäksi. Tuohon aikaan kunnissa kaikki suunnittelutehtävät tehtiin inhouse ja avautuminen oli vasta tapahtumassa. Teemoitetuilla tapahtumilla tilausta SKTY:n toimintaan Kimmo haluaisi ympärivuotista toimintaa aiemman yhden tapahtuman lisäksi. Nyt järjestettävät Syyspäivät on erinomainen lisä, ja jäsenistölle tulisikin tarjota ympäri vuoden aktiviteettejä. – Teemoitetuilla tapahtumilla on tilausta jäsenkentässä. Kaiken tekemisen keskittymisen kasvukeskuksiin Kimmo näkee haasteena. Hankkeet suurenevat, ja ne ovat haastavampia. Tietomallinnuksen ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksia hän pitää tulevaisuuden toimintamallina – Hankkeissa ja prosesseissa pitää kaikkien hyötyä uusista työkaluista, jotta ne otetaan käyttöön. Kilpailu resursseista on kovaa Kuntatekniikan näkyvyys Suomessa on Kimmon mielestä tuonut hyviä henkilöitä alalle, vaikka kilpailu resursseista on kovaa pienen kansan keskuudessa. Tulevaisuuden suurimmaksi myllerryksen aalloksi Kimmo ennustaa kaavoitusta ja maankäyttöä. Hän veikkaa niiden hoitamisen suurissa kaupungeissa siirtyvän osittain palvelun tuottajille. Pienempien kasvukeskusten ja kuntien osalta voisi myös miettiä yhteisten resurssien ja palveluiden käyttöä. Syksyn kalenteri Kimmolla tulee täyttymään hankkeiden kokoonjuoksemisesta yhdessä tiimien kanssa. Osan aikaa vie avainhenkilöiden rekrytointi ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Hyvä ateria vaatii monia mausteita Turun 2015 Kuntatekniikan päiville Kimmo aikoo osallistua ja toivoo näkevänsä mahdollisimman monta tuttua myös mukana päivillä. Kuntatekniikkaan Kimmo toivottaa mukaan entistä ”kirjavampaa” edustusta. Insinööri-arkkitehti ja kuntatyöntekijä-infrakonsultti ydinjoukon rinnalle meidän tulisi houkutella entistä vahvemmin juristi-ekonomi-koodari -väkeä samoin kuin kiinteistökehittäjiä ja -investoreita, pelintekijöitä, innovatiivisia pk-yrittäjiä ja start-up ﬁrmojen väkeä. Hyvä ”kuntatekniikka-ateria” vaatii montaa maustetta sekä laadukkaita ja monipuolisia raaka-aineita. MPetri Koivula KIMMO ANTTALAINEN ODiplomi-insinööri, rakennusosasto, Otaniemi 1991 Helsingin kauppakorkeakoulu 2002 OSito Oy varatoimitusjohtaja OVaimo ja uusioperheessä neljä lasta OHarrastaa aina kun ehtii sulkapalloa, veneilyä ja purjehdusta, golﬁa, lentämistä OMBA, Kuntatekniikan päivistä hyvä palaute OKuntatekniikan päivät saivat erinomaiset arvosanat jäsenkyselyssämme. Turun ensi kevään päiville ilmoittautui osa jo tässä vaiheessa mukaan. Edellisessä sähköisessä jäsenkirjeessä olleen kyselyn sai kaikkiaan 256 henkilöä ja sen avasi 118 vastaanottajaa. Mobiililaitteilla jäsenkirje avattiin 36 osoitteessa. Yhteensä 118 avaajasta piti 63 Kuntatekniikan päiviä hyvinä, 4 kohtalaisina ja yksi huonoina. 42 piti päivien ohjelman kattavuutta hyvänä, 13 kohtalaisina ja yksi heikkona. 42 piti päivien iltaohjelma hyvänä, 10:lle menetteli ja yhdelle ei toiminut. 46 ilmoitti tulevansa ensi keväänä Turkuun ja seitsemää henkilöä pitää houkutella keväällä toisissaan. SKTY:n golf-kisan satoa O Yhdistyksen perinteinen golfkisa pelattiin keskiviikkona 4.6. Virpiniemen merenrantakentällä Oulun pohjoispuolella. Pitkä matka karsi osanottoa, mutta 13 golfaajaa vietti nautittavan pelipäivän aurinkoisessa kesäsäässä. Tulostaso oli hyvä ja kaikki pelaajat olivat päivään tyytyväisiä. Pistebogey-kisan viisi parata olivat: Maija Krankka, Helsinki,47, Jouni Hilden, Turku, 43, Jenni Karjalainen, Helsinki, 40, Hannu Virtasalo, Helsinki, 38 ja Kai Söderlund, Maarianhamina, 34. Scratch-kisan viisi parasta olivat: Jouni Hilden, Turku, 80, Kai Söderlund, Maarianhamina, 83, Jari Lahtinen, Helsinki, 85, Hannu Virtasalo, Helsinki, 89 ja Pekka Kupias, Lappeenranta 91. Pisimmän draivin löi Jouni Hilden ja lähimmäksi lippua -kisan voitti Jan Söderlund. SKTY kiittää kisoja tukeneita FCGtä, Rudusta ja Rambollia. Ensi vuoden kisa pidetään Turussa SKTY:n päivien aikana. Kuntatekniikka 5/2014 27 20 U L OU Popcornin tuoksusta ja paineista huolimatta O SKTY:n hallitus ja toimihenkilöt kiittävät oululaisia ja yhteistyökumppaneitaan sekä kaikkia muita Kuntatekniikan päiville osallistuneita aktiivisuudesta ja iloisesta asenteesta Oulun Kuntatekniikan päivillä. Päiville osallistui kaikkiaan 263 henkilöä ja Hailuodon lauantairetkellekin vielä 31. Säät suosivat tapahtumia, ja seminaariväki tuntui viihtyvän niin luennoilla kuin oheistapahtumissakin. Päivät pidettiin ensimmäistä kertaa elokuvateatterissa, joka osoittautui popcornin tuoksuisesta aulastaan huolimatta oivaksi seminaaripaikaksi. Ykkössalin isolla valkokankaalla (147 m2) tekstit ja kuvat näkyivät selvästi takariville asti. Järjestäjille paikka tuotti tosin hiukan paineita, kun elokuvanäytännöt alkoivat puollisen tuntia viimeisten luentojen jälkeen, mutta siitäkin selvittiin. Suuria viime hetken yllätyksiä ei syntynyt, ja saadut palautteet pyri- Jyrki Vättö OULUSSA ONNISTUTTIIN Oulussa Kuntatekniikan päivien osallistujat viettivät Maikkulan kartanossa hauskan illan ammattilaisten seurassa ja nauttivat isäntien tarjoilusta. tään ottamaan huomioon seuraavia päiviä rakenneltaessa. Oulun seminaari ylitti uutiskynnyksenkin perjantaisessa Kalevassa, jossa otsikoitiin ”Kunnat säästävät itselleen velkaa”. Artikkeliin oli haastateltu Jorma Vaskelaista ja Ville Alatyp- pöä, jotka korjausvelkapainotteisesti olivat huolissaan infran peruskorjauksiin kohdistuvista säästöistä. Kuntauudistus 35 vuotta myöhässä Keynote-puhujana esiintynyt enti- nen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas pääsikin sitten esittämään seminaariväelle madonlukuja perjantai-iltapäivän ratoksi. Suuria toiveita ei talouden kehityksen kannalta ole hänen mukaansa odotettavissa. Valtio ja kunnat velkaantuvat, väestö eläköityy ja työttömyys kasvaa. Työn tuottavuuden kehitys on edistynyt lähivuosien aikana historiallisen huonosti. Vienti on laskenut neljänneksen lähimmän seitsemän vuoden aikana, ja Suomesta on tullut bulkkitavaraa vievä maa. Erikoisosaaminen ja sen vientituotteet ovat kadonneet. Valtion velanmaksukyky on vuoden 2009 jälkeen muuttunut hyvästä nihkeäksi. Kuntauudistus aloitettiin Sailaksen mukaan aikoinaan 25 vuotta liian myöhään, eli on nyt jo 35 vuotta myöhässä. Sote-uudistustakaan ei saada todennäköisesti tällä hallituskaudella hallintaan. Kestävyysva- ENSI KESÄNÄ UUTEEN-SEELANTIIN 2015 IFME World Congress on Municipal Engineering ”Sustainable Communities – Sharing Knowledge” Rotorua, New Zealand, June 7-11, 2015 www.ifme2015.com Esitelmäehdotuksia IFME:n maailmankonferenssiin Uuteen-Seelantiin Maailman kuntatekniikan liitto (IFME) järjestää maailmankonferenssin Rotorualla Uudessa-Seelannissa 7.–11.6.2015. Nyt konferenssin Call for Papers on käynnistynyt. Viimeinen jättöpäivä on 24.10.2014! Konferenssiin odotetaan noin 800 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellinen maailmankonferenssi järjestettiin 2012 Helsingissä, mistä saimme erinomaista palautetta. Odotettavissa on, että kiwit yrittävät laittaa paremmaksi. SKTY:n Danne on järjestämässä myös yhteistä opintomatkaa, jossa käydään matkan varrella myös muissa maissa, kuten Australiassa. Matka on tarkoitus tehdä 3.–14.6.2015. Alustavaan matka-aikatauluun voit tutustua jo nyt verkossa www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty/opintomatkat. Lisätietoa konferenssista ja ohjeet esitelmäehdotusten jättämiseen löydät verkosta www.ipwea.org/nz2015. 28 Kuntatekniikka 5/2014 jekeskustelukin on vain ”savolainen projekti aloittamista vaille”. Kuntien kohtaloksi tulee maksaa muutaman miljardin euron lasku, kun valtion pussissa ei ole mitään, mitä ottaa. Näistä argumenteista pitäisi kuitenkin taas nousta ja selviytyä. Varsinaista ratkaisuahan ei nykytilanteeseen mitenkään esitetty, mutta miettimisen aiheita puheessa todella riitti. Yhteenvetona näihin kaikkiin todettiin, että työt tulisi vaan yksinkertaisesti tehdä entistä tuottavammin ja tehokkaammin. Piste. Jyrki Vättö 014 Vaasan voittoisa Vaskiluodon silta Oulun yksi elinvoimaa tuova luonnonvara on vesi, jota riittää niin meressä kuin Oulujoessakin. Tämän vuoden Kuntatekniikan saavutukseksi julistettiin päivien aikana Vaasan hanke ”Vaskiluodon silta ja Sininen tie”. Lehdistöraati arvioi hankkeen voitokkaiksi kriteereiksi tulevaisuuden tarpeiden huomioimisen, kansainvälisen yhteistoiminnan sekä elinkeinoelämän turvaami- sen eteen tehdyn yhteistyön. SKTY:n noppakiveä sekä kunniakirjaa olivat Oulussa paikan päällä vastaanottamassa Vaasan kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen ja kaupungininsinööri Timo Martonen. SYKSYINEN HOLLANTI KUTSUU IFME International Congress 2014 24 – 27 September, Etten-Leur, the Netherlands CONGRESS PARTICIPANTS AND PARTNERS: O25th September: Stadswerk-IFME congress with Partner programme f.i. the goat cheese factory Bettinehoeve, asparagus nursery and wine house Santspuy, pumping plant Flygt, insulation manufacturer, printing museum and more. (Congress lunch and dinner included for congress participants and partners). O 26th September: Stadswerk-IFME congress with afternoon Technical tours to Rotterdam, Etten-Leur, Tilburg and Breda; Partner programme in the morning to shopping centre and Vincent van Gogh centre. (Congress lunch included for congress participants and partners). O 27th September: Sightseeing tour to Antwerp and perhaps also to Brussels, Belgium (lunch included). Farewell IFME-dinner. O 28th September: On this Sunday there is an annual fair just in front of and near the hotel. The visit to the fair is optional. The total cost to participate in the whole Congress programme amounts to 125 € per person and 75 € per partner. Total 200 € per couple (including 4 lunches, 4 dinners and a lot of sightseeing and technical tours)! There is a form on the website that you can ﬁll at your own choice: www.stadswerk.nl/IFME2014 SKTY on nyt myös Facebookissa Yhdistyksen hallitus kokoontui Kuntatekniikan päivien aattona Oulussa. Kokouksessa puitiin normaalit yhdistysasiat, käytiin läpi Oulun päivien ohjelma, tarkastettiin talouslukuja ja hyväksyttiin kolme uutta jäsentä. Uudet jäsenet ovat Tuomas Hirvonen Helsingistä sekä Terttu Kurttila ja Ulla Loukkaanhuhta Ramboll Finland Oy:stä. Kokouksessa alustettiin myös Lahdessa pidettäviä Syyspäiviä (20.– 21.10.2014), joiden teemana on kriisinhallinta. Vuoden 2015 Kuntatekniikan päivät pidetään puolestaan Turussa 21.–23.5.2015. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa Helsingissä. Ja ettei unohtuisi, niin SKTY on nyt myös Facebookissa. Tulkaa kavereiksi, tai käykää ainakin katsomassa kuvia Oulun päiviltä. Loppukesäisin terveisin Vättö kokousmestari MJyrki Kesän aikana on LADATTU AKUT TÄYTEEN O Suomen kesästä on tänä vuonna voinut nauttia kuten etelän lomakohteissa. Tosin kesäkuu muistutti lähinnä napajäätikön reunalla istumista. Olemme saaneet Suomeen uuden hallituksen tai ainakin pääministerin, jonka työn jäljen pitäisi näkyä hyvin pian, ettei pätkäpääministeriys jää todella pätkäksi. SKTY:n jäsenistöä kiinnostavaa on varmasti, miten valtiovallan taholta pyritään leikkaamaan kuntien menoja ja varsinkin kunnille jaettavia avustuksia. Lähteekö valtion Remontti Oy liikkeelle ja missä sijaitsevat avustuksen saavat homekoulut. SKTY:n jäsenten onkin hyvä perehtyä saneerausten yhteydessä saatavien käyttömenojen vähentämiseen esimerkiksi energia-, vesi- ja jätevesiratkaisujen avulla. Energiakustannusten pienentäminen on- nistuu helpoimmin kilpailuttamalla energiatoimitukset, mutta myös investoinneilla on kannattavaa laskea kustannuksia. Rakenteiden uusiminen on pitkällä aikavälillä kannattavaa, ja suuremman hyödyn saa ottamalla käyttöön energian talteenoton yhdessä uusiutuvan energian kanssa. Vesimittarien käyttöönotto laskee kulutusta useita kymmeniä prosentteja. Kuntien käyttömenojen hillitsemisessä SKTY:n jäsenkunnalla on mahdollisuus näyttää osaamisensa. Syksyn aikana SKTY järjestää lokakuussa Lahdessa riskienhallinnan seminaarin, jonne ehdottomasti kannattaa osallistua. Näemme siis Lahdessa. Mukavia rapujuhlia toivottaen, Koivula toiminnanjohtaja MPetri Kuntatekniikka 5/2014 29 &')#--.-.'#( (&%" ( .+".)( && ).(," ( .+".)( #&#,.. (/., -%./.. (/+'#,-'#( (.#$0+3&2.)&-)/+'..,% ,%., &/#$(/+.-.'#( ( &,#(%#(-(& (-), '&&(#&,'#(/# .%) &/ (/+.-.'#,,..((#- &'(( ,%#( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-) #,%# ("&&#(- /(-( (')&& +##,#/# ,-#(-2 .%) 03+ 2(*302(% ,%.,- &.- 2#/2(*22-3, ..(/.)+).4 -$#&&(/# --) .+".)( && 2#/2(/., #" +, %-)+#(/+.-.'#( (.%%#,#) &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)'## ' &,#(!#(%.*.(!#(/&'#.,,..((#- &'#')0-%3( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-) .%) *.,0&&0,#&-).%).+-).+.(%.*.(!#(%##(- #,-3&##% &#-), 03+ 2(*302(% ,%.,- &.- #&#,.. (*22-3, ).(, (( ,%#( (*." anna.keskinen@hel.ﬁ &')#--.-.'#,&#(%%#)(-.&),,1,#/.,-)&& Ilmoittaudu Syyspäiville verkossa www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty/Syyspaivat 30 Kuntatekniikka 5/2014 Yhteistyötä Pohjolassa Norden (och litet Amerika) Nordisk kommunteknisk sammarbetskommittee – NKS – hade sitt första möte för året i Bergen, Norge i början av juni. Finland, och alltså FKTF, är ordförandenation 2014 –2015. Vår egna ordförare Jorma Vaskelainen var på plats och ledde mötet. NKS-mötet var i samband med den norska föreningens (NKF) årsmöte, och bara dagarna före vårt eget årsmöte i Uleåborg. P.g.a. detta så hade ingen annan av oss möjlighet att delta, och därför valde mötet Torbjörn Vinje till sekreterare för mötet ifråga. Jorma hade heller inte tid att ta del i de Norska dagarna, utan hamnade åka till Uleåborg genast efter mötet – och därför var det inte heller någon från Norge på FKTS:s årsdagar i Uleåborg. På NKS-mötet gick man, förutom rutinen, igenom bl.a. det Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Timo Paavilainen YIT Rakennus Oy Infrapalvelut PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki puh. 0400 569 106 timo.paavilainen@yit.ﬁ ScanStock Photo O Suomen yhdistys toimii pohjoismaisen yhteistyöjärjestön NKS:n puheenjohtajamaana vuodet 2014– 2015. Vuoden ensimmäinen kokous osui Norjan yhdistyksen vuosikonferenssiin (3.-4.6.2014) Bergeniin kesäkuun alkuun, ja olin siellä kokouksen puheenjohtajana. Kokous pidettiin ennen konferenssia 2.6. Konferenssin ohjelmassa oli paljon samoja teemoja kuin meilläkin. Ohjelma oli varsin laaja, ja teemaistuntoja oli omaisuuden hallinnasta, kaavoitus- ja ympäristöasioista, katu- ja hulevesiteemoista ym. Meillekin tuttuna teemana oli aloituspuheenvuorona tulevan kuntarakenteen pohdiskelua. Kuntauudistus on valmistelussa Norjassakin, ja hallituksen toive on suuremman kuntakoon suuntaan, mutta kokemukset Tanskasta ja Suomesta eivät heidän mielestään puolla ainakaan pakkoliitoksia. Esitykset löytyvät Norjan yhdistyksen sivuilta (www. kommunalteknikk.no). Pohjoismaisessa kokouksessa kävimme läpi yhteisesti sovittua teemaa ”talvihoidon parhaiden käytäntöjen” kirjaamisesta kaikista jäsenmaista (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro). Alatypön SKTY:N HALLITUS Muut jäsenet Ville on luvannut koostaa aineiston ja sovimme, että kaikki toimittavat aineiston Villelle ennen seuraavaa kokousta. Keskustelimme yhteistyösopimuksesta Pohjois-Amerikan yhdistyksen APWA:n kanssa ja pohjoismaisten jäsenyhdistysten yhteisprojektista pienten kuntien kaavoituskäytännöissä. Esille tuli myös kaikkien maiden taholta vahvana huolena nuorien saaminen kunta-alalle, ja sovimme tätä pidettävän teemana mukana seuraavissakin kokouksissa. Kukin raportoi toimenpiteistä ja kehityshankkeista, joita kussakin maas- möjliga NKS – Nordamerika sammarbetsavtalet, Best Practises inom vinterunderhållet, mindre kommuners stadsplanerings projektet, vad man gör för att rekrytera unga proffs mm. Följande möte går av stapeln i Holsterbro, Danmark den 2.10.2014 Årsdagarna i Uleåborg Dagarna i Uleåborg bjöd på allt som vi lovat... Bra väder, trevliga kolleger, gott program samt intressanta föreläsningar – i den ordningen man vill ha det. Deltagarantalet steg till närmare 300, vilket (igen) var ett riktigt gott resultat. I enkäten som lades ut efter dagarna så var det bara en av svararna som tyckte att ALLT var ”ruttet”, medan 75 % sade att de deﬁnitivt kommer till årsdagarna i Åbo nästa år. Mycket positiv feedback alltså. sa on saatu tällä teemalla käyntiin. Kokous oli hyvähenkinen, sihteerinä toimi norjalainen kollega, kun olin yksin matkassa Suomesta. Tapasin taas nuo mukavat ihmiset kaikista Pohjoismaista ja Virosta. Varsinaiseen Norjan yhdistyksen vuosikonferenssiin en ehtinyt osallistua, kun kohtuullisen haasteellisista matkustusaikatauluista johtuen jouduin lähtemään Bergenistä kohti omia Oulun kuntatekniikan päiviä jo tiistaina. Ja meillähän oli hyvät päivät Oulussa! MJorma Vaskelainen Vasa kommun vann Årets kommuntekniska prestation priset. Det handlade om Vasklot bron samt Blå vägen, och kommuntekniska direktören Markku Liimatainen samt stadsingenjör Timo Martonen var från Vasa för att ta emot utnämningen. Timo höll dessutom ett tacktal på svenska – UPPSKATTAS! Årsdagarna ﬁck gott om publicitet, när Kaleva (hela norra Finlands tidning) skrev om det och YLE (Rundradion) rapporterade om priset Vasa vann. Höstdagarna i Lahtis Kom ihåg Höstdagarna. De hålls i Lahtis 20.–21.10.2014, från lunch till lunch, såsom ifjol. Det handlar då om kriskontroll – ett enormt viktigt tema inom kommuntekniken, så det rekommenderas! MDan-H. Långström Bykgumman Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 (Kirkkojärventie 6 B) 02070 Espoon kaupunki paivi.ahlroos@espoo.ﬁ p. 040 482 4962 Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.ﬁ Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 eila.kesti@turku.ﬁ Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere, puh. 040-800 4063 eija.muttonen-mattila@tampere.ﬁ Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö, PL 233, 40101 Jyväskylä, puh. 050 583 2538 juha.kantanen@jkl.ﬁ Henry Westlin, Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 09 8392 2427 henry.westlin@vantaa.ﬁ Tiedottaminen kuntatekniikasta Suomessa O Kuntatekniikan yhdistyksen jäsenet voivat käyttää SKTY:n julkaisukanavia tiedottaessaan omasta toiminnastaan. Ilmoitusmarkkinoille emme kuitenkaan voi siirtyä, vaan ne toimivat entiseen tapaan. Lähetä toimistollemme materiaalia, jonka haluat jakaa muillekin jäsenille. SKTY on nyt myös Facebookissa ja Linkedinissä. Kuntatekniikka 5/2014 31 Uimarannoilla pitkä ja lämmin kesä Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut kesdet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Jukka Maja kustelu- ja koulutustilaisuu- Airisto välkehti virkistävänä kesäpäivän auringossa ja houkutteli vesillä liikkujia uimaan. Yhteystiedot Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry PL 250 00101 HELSINKI Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja jukka.maja@ukty.ﬁ puh. 041 515 2478 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@ukty.ﬁ puh. 044 502 0120 32 Kuntatekniikka 5/2014 O Kulunut kesä on ollut tähän mennessä poikkeuksellisen lämmin ja joidenkin mielestä jopa liian kuuma ja liian pitkään. Järvissä ja merissä on ollut todella mukava uida, kun vedet ovat olleet kerrankin erittäin lämpimiä. Avovesissä uintia ovat kuitenkin haitanneet sinileväkasvustot sekä joillakin rannoilla esiintyneet vatsatautitapaukset. Maauimaloissa on kylmän alkukesän jälkeen riittänyt uimareita. Vieraillessani joissakin halleissa kesällä selvisi, että niiden ylläpitäjillä on aikeita rakentaa kesää varten ulkoaltaita, joiden avulla leväongelma voitaisiin välttää. AINA edullisin ratkaisu. Jostain kumman syystä me emme vain tahdo oppia, sillä suomalaisilla ei muka ole varaa tehdä mitään kunnolla. Varaa on kyllä uuden rakennuksen korjaamiseen jo heti alle vuosi valmistumisen jälkeen. Ja tilaaja maksaa loppujen lopuksi koko lystin. Tulee myös muistaa, että esimerkiksi uimahallien laatoituksen hinnasta selkeästi suurin osa muodostuu työstä, ja materiaalin osuus on vain 25–35 prosenttia. Eli annetaan laatoittajalle riittävästi aikaa ja mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla. Lattiamateriaalit ja kustannussäästöt puheenaiheena Tulevia tapahtumia Olen saanut kuulla muutamista uimahallihankkeista, joissa kustannussäästösyistä haetaan mitä merkillisimpiä ratkaisuja lattioiden materiaaleiksi. Muistutukseksi jälleen kerran muutama tärkeä asia lattioista. Lattiamateriaalien (kuten muidenkin materiaalien) tulee kestää kaikki uimahalleissa vallitsevat erityisolosuhteet, kuten lämpö, uv-säteily, jatkuva vesiupotus, siivouksen mekaaninen kulutus, siivouskemikaalit, allaskemikaalit sekä kosteus- ja lämpöliikkeet. Lisäksi materiaaleilla tulee olla riittävän pitkä elinkaari. Lattia ei saa olla liukas, mutta sen tulee olla kohtuullisin menetelmin hyvin siivottava. Koska turvallisuus menee kaiken edelle, on siis tärkeintä, että lattia ei ole liukas. Jatkuvasti törmää siihen, että on valittu ja asennettu liukkaat laatat, ja sitten niitä korjaillaan eri menetelmin. Lattian suunnittelussa ja lattiamateriaalin valinnassa tulee vaatia parasta laatua ja hyviin kokemuksiin perustuvia ratkaisuja, joita on kyllä olemassa. Pitkän päälle käyttötarkoitukseen sopivista hyvistä materiaaleista hyvin ja huolellisesti tehty rakenne on Yhdistyksemme golfmestaruuskilpailut pidetään 3.9.2014 Laukaan Peurunkagolﬁssa, Valkolantie 68, 41350 Laukaa. Kilpailu pelataan pistebogeyna täysin tasoituksin. Ensimmäiset lähdöt kello 11. Ilmoittautumiset viimeistään 28.8.2014 mennessä osoitteeseen jukka. maja@ukty.ﬁ tai 041 515 24 78. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava seura ja tasoitus. Muistutan vielä, että kannattaa seurata yhdistyksemme kotisivuille tulevia ilmoituksia tapahtumista ja muusta toiminnasta. Hyvää alkavaa syksyä kaikille! MJukka Maja puheenjohtaja Koulutus- ja neuvottelupäivät Oulussa uudella konseptilla OKuntien Putkimestarit ry pitää perinteiset koulutus- ja neuvottelupäivänsä tänä vuonna Oulussa 24.–26.9. Radisson Blue -hotellissa. Luentojen yhteydessä on näyttely, jossa vesihuollon palveluntuottajat sekä materiaalitoimittajat esittelevät uutuuksiaan ja toimintaansa. Näyttelyssä on lähes 30 yritystä, jotka ovat pitkään toimineet alalla. KPM kutsuu Oulun alueen vesihuollon parissa työskenteleviä urakoitsijoita, suunnittelijoita, valvojia ja muita alan ammattilaisia tutustumaan vesihuoltonäyttelyyn. Näyttely on oiva tilaisuus solmia uusia kontakteja, oppia uutta tai jopa neuvotella palvelun tai materiaalin toimittamisesta. Näyttely on nyt ensimmäistä kertaa avoinna myös muille paikallisille alan toimijoille. Näyttelyssä esittäytyvät ainakin Sito Oy, NRG Suomi Oy, Ruskon Betoni Oy, Kaiko Oy, Heikki Laiho Oy, Saint-Gobain Pipe Systems Oy, Jalpa Oy, Uponor Infra Oy, Rudus Oy, AVK Finland Oy, Ulefos Oy, Renos Oy, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy, Pipelife Finland Oy, Onninen Oy, Oy Georg Fischer Ab, Tekla Oy, Eerola Yhtiöt Oy, Oy Grundfos Pumput Ab, Ahlsell Oy, Ja-Ko Betoni Oy sekä Lining Oy. Oulussa esittäytyvät palvelu- ja materiaalitoimittajat ovat Kuntien Putkimestarit ry:n jäseniä eli pitkään alalla toimineita ammattilaisia. KPM:n strategiana on kehittää vesihuoltoa Suomessa, ja tästä syystä avaamme näyttelyitämme myös tulevaisuudessa. Tarjoamme koulutuspaikkakuntamme vesihuoltoalan toimijoille ja yhteistyökumppaneille mahdollisuuden tulla tutustumaan alan ammattilaisiin sekä oppimaan uutta. Näyttelyn rinnalla on aina jäsenistön koulutusta, eli tapahtuman luennoilla ja näyttelytilassa voi tutustua myös suureen joukkoon vesihuoltolaitosten esimiehiä. KPM lähettää Oulun alueen vesihuoltoalan toimijoille kutsun tulla tutustumaan näyttelyymme, tarkkailkaa siis postianne. Oulussa nähdään! Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta Sillstén puheenjohtaja, Kuntien Putkimestarit ry MSami Kuntien Putkimestarit QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.ﬁ puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: markku.ala-kihnia@hsy.ﬁ www.kuntienputkimestarit.ﬁ ),&'*%'+&%&+'& #,*+&&,*+ '#*"#++-!&+)&+(' "! &&(,%((,"&"(,%((%'!& $$!& +"-$-'&++.1#$,+0 $$!&+-0 &+00 +)-++(!#&(00$$0+( +,-!!& ,'$+' #0.&+! !&"-!) !$%'!+,#*++,$-+()!$$ -)%*+!/!$%&-!!-!+0 ,*!'&-$%!!#*!#''++,!+ '&+)'$*"0)"*+$%0"'#'&*,,&&!+$+,)! +.!**+!*,'%$!*!!&#' +!*!!&!!&0'&%% -0)!&0.+1$$!&& ' ",*.#*!##1"'# % '$$!*+"'(#,,&(,%(,&' ",# *&*,)&&&"-$-'&&&*%&!#& & .1+."0'-+%% Υ $(('#0.++1"*,,)!-0)!&0.++1 Υ(,%((,"& .1+.*, +&'(+!%'!&+! Υ!&+)'!+,%'%! Υ)$!!#!&&*,)&+-)#'** .*.$!*00%..&&!*+0%%(, Kuntatekniikka 5/2014 33 Sirpa Kulomen Koirat ovat tärkeitä kaupungille Kuntien koirapalvelut parantavat lem TEKSTI Riitta Malve OO Kymmenisen iloista karva- turria telmii koirien uimarannalla hellepäivän päätteeksi. Välillä ne pulahtavat mereen viilentymään. Myös lemmikkien omistajat viihtyvät veden äärellä ja juttelevat koirien pyöriessä jaloissa. Herttoniemenrannassa Helsingissä sijaitseva koirien uimapaikka on osa kaupungin koirapalveluita. – Kaupungin koirapalveluissa koiran hyvinvointi ja sosiaalistuminen ovat pääasioita. Koirapuistoissa lemmikit voivat to34 Kuntatekniikka 5/2014 teuttaa lajityypillistä käyttäytymistään laumaeläiminä, kertoo Helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluasiantuntija Kaisu Ilonen Helsingin koirapalveluiden lähtökohdista. Koirapuistot ovat tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka myös ihmisille. Ilonen näkee niiden myös lisäävät lähialueen sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta. Kuntien järjestämillä koirapalveluilla tarkoitetaan yleensä koira-aitauksia, roska-astioita koirien jätöksille ja koirien uintipaikkaa. Koirapalvelusuunni- Riitta Malve Koirapuistoille on tarvetta, mutta kaupunkien säästötoimet iskevät myös niihin. Helsingissä koirapuistojen ja koulutuskenttien sijaintia tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämisen kannalta. Koirien uimarannalla vierailu töiden jälkeen on monelle päivän paras hetki. Riehuvien koirien ilo tarttuu emäntiin ja isäntiin. YMPÄRISTÖ Riitta Malve mikkien ja ihmisten hyvinvointia Penkit, siivousvälineet ja jäteastiat kuuluvat koirapuistojen vakiovarusteisiin. Helsingin koirapuistokyselyssä toivottiin niihin myös vesipistettä, sadekatosta ja koirakoulutuksia. telmia on tehty Helsingin lisäksi ainakin Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Monet kaupungit ovat myös julkaisseet opasvihkosen lemmikkien pidosta. Koirapalveluohjelmien keskeisin aihe on koira-aitausten määrä, laatu ja sijainti. Yhden koira-aitauksen kustannukset ovat noin 50 000 – 100 000 euroa, josta suurin osa kuluu aidan rakentamiseen. Helsingissä aitausten kustannukset ovat olleet kuitenkin korkeampia. Aitausten ylläpitokustannukset ovat sen sijaan vähäiset. Suomen Kennelliiton julkaisemaa Koira kuntalaisena-opasta sekä Helsingin teettämää selvitystä Koiria ja koiraihmisiä on käytetty apuna koirapalveluohjelmia laadittaessa. Kuntatekniikka 5/2014 35 Riitta Malve Koirapuistojen siisteys ja turvallisuus tärkeitä Rakennusviraston viime keväänä järjestämään yleisökyselyyn koirapalveluista tuli ennätysmäärä vastauksia. Se järjestettiin Helsingin koirapalveluiden linjauksen uusimisen pohjaksi. Linjauksen on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Kyselyyn oli mahdollista vastata internetissä tai paperilomakkeella. Puistokohtaisissa nettivastausten määrässä esiintyi suurta vaihtelua. – Vastauksissa tulee selvästi esiin, että enemmistö ei halua mitään ylellisyyttä koira-aitauksiin, vaan niiden turvallisuus ja siisteys ovat tärkeimmät asiat. Monet vastaajat ehdottavat puita ja pensaita luomaan varjoa ja vaihtelevia pohjamateriaaleja. Monen mielestä koira-aitauksia voidaan vähentää ja samalla parantaa jäljelle jäävien laatua. Ilosen mukaan kaupunki ei kuitenkaan ole poistamassa suurta määrää aitauksia, vaan joissain tapauksissa niille etsitään 36 Kuntatekniikka 5/2014 Riitta Malve Matala ranta, joka kuitenkin syvenee kohtuullisella matkalla, palvelee kaiken kokoisia koiria. Helsinki ei tutki koirien uimapaikkojen vedenlaatua, mutta sinilevistä tiedotetaan. Herttoniemenrannassa koirapuisto on jaettu pienille ja isoille koirille. Aitojen kunnostuksen yhteydessä myös puita on kaadettu puuston hoitotoimena. Osa koirista voi törmätä puihin juostessaan. Toisaalta koirapuistoihin kaivataan myös varjoa. korvaava paikka läheltä. Jokunen pieni aitaus saatetaan myös korvata koirakäymälällä, joka on helposti puhtaana pidettävä soraalue, merkkipaaluja, siivousvälineet ja jätesäiliö. – Vähän käytettyjen koirapuistojen ongelmia ovat yleensä huonokuntoinen aita, epäsiisteys ja maapohjan kosteus. Myös liikenteen melu ja valaistuksen puute haittaavat ulkoilutusta. Näitä seikkoja pyritään parantamaan. Uusi koirapalveluiden linjaus ottaa kantaa koira-aitausten sijaintiin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Nyt koirapuiston etäisyys asuintaloista on suositusten mukaan esikaupunkialueella vä- hintään 100 metriä, mutta kantakaupungin alueella tähän ei kaikkialla päästä. – Eräästä rakenteilla olevasta kaupunginosasta on tullut jo valituksia ainoasta, asemakaavaan merkitystä ja suunnitellusta koirapuistosta. Mutta mitä tapahtuu, jos asuinalueella ei ole yhtään koirapuistoa? Ainakin jätökset todennäköisesti lisääntyvät kaduilla. Koira-aitauksen toivotaan sijaitsevan kävelyetäisyydellä. Ilosen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että koiraa lähdetään ulkoiluttamaan autolla, jolloin tarvitaan parkkipaikkoja. Joidenkin vastaajien mielestä koirakuri paranisi, jos kaupunki järjestäisi ilmaisia koirien tottelevaisuuskursseja aitauksiin. Niille rakennusvirasto ei näytä vihreää valoa. Niin kuin ei vesijohtojen vetämiselle koirapuistoihin. Koiraharrastus tarvitsee tiloja ja kenttiä – Koiraharrastustilojen tilanne on surkea Helsingissä. Esimerkik- Sirpa Kulomen YMPÄRISTÖ si tärkeät Tuomarinkylän koiratoimintakeskus ja Sipoon koirametsä uhkaavat jäädä rakentamisen alle, kertoo Helsingin seudun kennelpiirin puheenjohtaja Tiina Flytström. Kennelpiiri on eräs asiantuntijatahoista, joita kuunnellaan koirapalvelujen linjauksen päivityksessä. Suosituimpia harrastuslajeja koirien kanssa ovat agility ja tottelevaisuuskoulutus. Edullisimmin lajeja pääsee harrastamaan koirayhdistysten kautta. Flytström kaipaa sisätiloiksi vanhoja teollisuushalleja, joista yhdistykset voivat vuokrata edullisesti käyttöaikaa. Ulkona koulutus onnistuu parkkipaikallakin, mutta nurmikettä on parempi. – Hyvä, jos koulutuskentän lähellä ei ole asuntoja koirien aiheuttaman häiriön takia. Mutta sitä ei kannata sijoittaa perimmäiseen nurkkaan, koska on tarkoitus kouluttaa koiria kaupunkiin. – Koirat ovat tärkeitä kaupungille ja kaupunkikuvalle. Lemmikkipalvelut lisääntyvät ja voivat tuoda eloa kivijalkakauppoihinkin. Koirat itsessään elävöittävät kaupunkia, huomauttaa puheenjohtaja. Uusia koirapuistoja saadaan odottaa Jyväskylä tarjoaa tällä hetkellä kaksi koirapuistoa, yhden koirien uimarannan ulkoilureitin varrella, koirille avoimia latuja ja koulutuskenttiä. Riitta Malve Helsinkiläinen Lauttasaaren koirakerho harjoittelee ja kisailee keskiviikkoiltaisin Pajalahden kentällä, joka on varattu pariksi tunniksi karvaisten kaupunkilaisten käyttöön. Kamut odottavat malttamattomina, että uusi tulija pääsee leikkimään koirapuistossa. Herttoniemenrannan koirapuiston aidat ja portit on juuri uusittu. Portti aukeaa tavallisella ovenpainikkeella. Koirapalveluohjelma kuuluu kaupungin uuteen viherpalveluohjelmaan 2013–2020. Siinä esitetään yhtä uutta koirapuistoa, mutta keskusteluja on käyty neljästä muusta. Kaupungin säästöpaineiden takia niihin ei ole kuitenkaan varaa. – Koirapuistoverkosto voisi olla kaupungin kattava, koska täällä on kuitenkin yli 10 000 koiraa. Koiranomistajilta tulee kyselyjä, miksi Jyväskylä ei pysty tar- joamaan koirapuistoja tasapuolisesti kaikille alueille, kertoo Jyväskylän kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Lehtisen mukaan koirayhdistykset ovat kuitenkin etsineet oma-aloitteisesti uusia koulutuskenttiä ja kaupunki on pystynyt tarjoamaan niitä esimerkiksi vanhoilta urheilukentiltä. Yhdistykset osallistuvat koulutuskenttien ylläpitoon. – Mutta taloudellisesti tiu- koista ajoista on koirille hyötyäkin. Ihmisillä näyttää silloin olevan enemmän aikaa huolehtia lemmikeistä, Lehtinen toteaa. Tampereen ensimmäiset koirapuistot rakennettiin 1990-luvulla. Vaikka puistojen määrä ei ole kasvanut suhteessa koiriin, kaupunki on edelläkävijä tarjoamalla trimmauspöydän ja ilmaisia jätöspusseja automaateissa. Tampereen koirapalveluohjelma vuosille 2011–20 hahmottelee 14:ää uutta koirapuistoa nykyisten 12:n lisäksi. Myös koirapuistojen ulkonäköä tullaan yhtenäistämään ja kaikkiin aitauksiin tulee syväsäiliöt. – Kaupungin investointirahoja on kuitenkin supistettu. Kun rinnakkain laitetaan lapset ja koirat, ei kauan mietitä, kumpaan varoja laitetaan, vaikka koiraohjelma on hyvä, pohtii Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Petri Kujala. Oulun koirapalvelukyselyssä todettiin koira-aitausten vaikuttavan myönteisesti asumisviihtyvyyteen. Uusien koira-aitausten lisäksi kaupunkilaiset toivovat koirille omaa uimarantaa ja ulkoilumetsää. Oulun koirapalveluohjelman kehityssuunnitelma vuosille 2014–39 on tällä hetkellä lausuntokierroksella. – Vaikka uudet hankkeet saattavat venyä, on nykyiset koirapuistot nyt inventoitu ja päätetty niiden korjausjärjestys, kertoo maisema-arkkitehti Mirjam Larinkari kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalveluista. O Kuntatekniikka 5/2014 37 Kuntien tehtävät pääosin ennallaan Uusi ympäristönsuojelulaki astuu Ympäristönsuojelun lupamenettelyn sekä valvonnan toivotaan lain myötä tehostuvan. Valvonnan etukäteissuunnittelu tulee pakolliseksi, ja kunnat voivat periä valvonnasta maksuja. Mikko Pitkänen / ScanStock Photo MMarko Nurmikolu Lakimies Suomen Kuntaliitto OO Uusi ympäristönsuojelula- ki (527/2014) ja siihen liittyvät lainmuutokset sekä ympäristönsuojeluasetus tulevat voimaan 1.9.2014. Ympäristönsuojelula38 Kuntatekniikka 5/2014 ki on ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva yleislaki. Sitä sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Uudistuksella on ajanmukaistettu ympäristönsuojelulaki vastaamaan Euroopan unio- nin uudistunutta lainsäädäntöä ja perustuslain säännösten kehittynyttä tulkintaa. Samalla on toteutettu joitain ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta parantavia uudistuksia. Ympäristönsuojelulain so- veltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät pääosin ennallaan. Sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten velvoitteista säädetään kuitenkin entistä täsmällisemmin. Myös lupamenettelyä koskevat säännökset säilyvät kun- YMPÄRISTÖ voimaan syyskuun alussa tien toimivaltaan kuuluvissa laitoksissa eräitä menettelyjä selventäviä säännöksiä lukuun ottamatta ennallaan. Luvanvaraisia toimintoja koskevat laitosluettelot ovat uudessa laissa lain liitteenä, jossa toiminnat ryhmitellään teollisuuden päästöistä annetun direktiivin (IED) mukaisiin laitoksiin ja muihin laitoksiin. Luvanvaraisuus sekä valtion ja kunnan lupaviranomaisten toimivallan- jako pysyvät pääosin ennallaan, tosin joitakin muutoksia tulee kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Muun muassa autopurkamot siirtyvät kuntien toimivaltaan. Samoin joitakin jätetoimintoja siirtyy kunnille. Vastaavasti sahat ovat siirtymässä valtiolle. Kunnille tulee lisäksi mahdollisuus saada hakemuksesta siirrettyä omaan toimivaltaansa osa valtion lupaviranomaisen toimi- valtaan kuuluvista luvanvaraisista laitoksista. Valvonta muuttuu osin maksulliseksi Ympäristönsuojelulain uudistuksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Lain suurimmat muutokset kuntien kannalta koskevat valvonnan järjestämistä. Valvonnan etukäteissuunnittelu tulee pakolliseksi ja valvonnasta saadaan ryhtyä perimään rajoitetusti maksuja. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille valvontasuunnitelman ja -ohjelman laatiminen on uusi velvoite, joka tulee toteuttaa viimeistään kolmen vuoden kuluessa. Valvontamaksua voi periä suunnitelmallisesta valvonnasta ja hallintopakon käyttöön liittyvästä valvonnasta. Maksujen tulee olla uuden lain mukaan al- Kuntatekniikka 5/2014 39 le 10 työntekijän yrityksille kohtuullisia. Valvontamaksun käyttöönotolla kunnissa voidaan parantaa ympäristönsuojelun valvonnan voimavaroja. Valvontaa tehostetaan lisäämällä sen suunnitelmallisuutta. Tavoitteena on nykyistä tasalaatuisempi ja yhdenmukaisempi valvonta. Valvontaa tulee suunnata erityisesti sinne, missä se ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi on perustelluinta. Valvonnan kohdistumisen tuleekin perustua toiminnoista aiheutuvaan riskiin. Valvontatoimia on täten mahdollista priorisoida sekä käyttää otantaa. Jos nykyiset laaditut valvontasuunnitelmat ja valvontaohjelmat täyttävät lain velvoitteet, voidaan niiden perusteella kerätä valvontamaksuja heti, kun kunnan taksapäätös sen mahdollistaa. Tietojärjestelmiin lisää velvoitteita Kunnan on kolmen vuoden siir40 Kuntatekniikka 5/2014 tymäajan jälkeen toimitettava entistä enemmän tietoja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Näitä tietoja ovat esimerkiksi lupa- ja valvontapäätökset, suunnitelmat ja tarkkailutiedot. Kuntaa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista koskevaa tietojen tallentamisvelvollisuutta sovelletaan viimeistään 31.8.2017, jos tallennusvelvollisuus on uusi verrattuna kumottavaan lakiin. Kuntien on myös mahdollisuuksien mukaan edistettävä sähköisten järjestelmin käyttöönottoa lupamenettelyssä. Kaavojen vaikutus kasvaa Luvanvaraisen tai rekisteröitävän toiminnan sijoittaminen asemakaavan vastaisesti ei ole mahdollista. Kaavan mukaisena pidetään myös hanketta, jolle on myönnetty poikkeaminen asemakaavasta. Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, et- tei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Tällöin on otettava huomioon maakunta- ja yleiskaavan esittämistavasta johtuva ohjausvaikutuksen yleispiirteisyys. Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus vaihtelee maankäyttömuodoittain. Esimerkiksi virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua koskeva käyttötarkoitus yleensä estää toiminnan sijoittamisen tällaiselle alueelle. Sen sijaan esimerkiksi maa- ja metsätalouteen osoitetulle alueelle aluevarauksen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen soveltuvan toiminnan sijoittaminen on mahdollista. Toiminnan sijoittamisen arviointi suhteessa kaavaan edellyttää tarvittaessa lausunnon hankkimista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, kaavoituksesta vastaavalta kunnan viranomaiselta ja maakuntakaavan osalta maakunnan liitolta. Turvetuotannolle uusia rajoituksia Tulevaisuudessa soiden luontoarvot otetaan huomioon lupaharkinnassa aiempaa paremmin. Ympäristönsuojelulakiin tulee merkittäviä turvetuotantoa koskevia muutoksia. Lähtökohtaisesti kaikki pilaantumista aiheuttava turvetuotanto tulee tuotantoalueen koosta riippumatta luvanvaraiseksi. Valtion lupaviranomainen on aina toimivaltainen lupaviranomainen. Laissa on myös turvetuotannon sijoittumista koskeva säännös, jonka mukaan toiminta on sijoitettava niin, että siitä ei aiheudu toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. O YMPÄRISTÖ Materiaalit tehokäyttöön UUMA2–ohjelmalla Uusiomaarakennustekniikka tarjoaa merkittäviä säästömahdollisuuksia UUMA2 eli uusiomaarakentamisen valtakunnallinen ohjelma on muuttamassa perinteistä infrarakentamisen toimintakulttuuria luonnonvaroja ja ympäristöä säästävään sekä alueelliset mahdollisuudet huomioonottavaan suuntaan. MMarjo Ronkainen Yksikön päällikkö Ramboll Finland Oy OO UUMA2-ohjelman keskei- nen tavoite on materiaalitehokkuus, jolloin huonolaatuiset maaja kiviainekset sekä teollisuuden sivutuotteet hyödynnetään ekotehokkaalla ja kustannuksia säästävällä tavalla maarakentamisen eri sovellutuksissa (kaavio). Tämä tarjoaa myös kunnille mahdollisuuden säästää maarakentamisen kustannuksissa niin uudisrakentamisessa kuin perusparantamisessakin. UUMA2-ohjelmaan on sitoutunut 20 keskeistä julkista ja yksityistä tahoa sekä ohjelmaan kuuluviin aluehankkeisiin paikallisia yrityksiä ja viranomaisia. UUMA2-ohjelmaan kuuluu myös tutkimus- ja kehityshankeosioita, jotka ovat välttämättömiä uusiomaarakentamisen edistämiseksi yleisempään ja laajempaan käyttöön. Kaikkien t&k-työryhmien (hankintamenettelyt, tekninen kelpoisuus, ympäristökelpoisuus ja elinkaari) työskentely on käynnistynyt. Uusiomateriaalit hyötykäyttöön Hankintamenettelyjen työryhmässä selvitetään, miten suunnittelu- ja hankintaprosesseihin voitaisiin sisällyttää uusiomateriaa- UUMA2-sisältö Lähtötilanne HUONOLAATUISET MAA-AINEKSET: Msavet Msiltit Mmoreenit LIEVÄSTI PILAANTUNEET MAA-AINEKSET: Mmaa-ainekset Msedimentit lien hyödyntäminen. Tavoitteena on, että uusiomateriaalivaihtoehdot tulisivat aina tarkasteltaviksi jo hankkeiden suunnittelun ja hankinnan alkuvaiheista lähtien. Suunnittelu- ja hankintamenettelyjä tarkastellaan sekä kuntien että Liikenneviraston prosessien näkökulmasta. Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuuden ja kansallisen lainsäädännön kehittäminen ovat tärkeässä roolissa ohjelman toteuttamisen kannalta. Lainsäädännön kehittämiseen liittyen ympäristöministeriö on selvittämässä ns. MARA-asetuksen uusimisen tarpeita, ja UUMA2hanke tukee tätä valmistelutyötä. TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET: Mtuhkat Mkuonat Mkuitusavi Mbetonimurske Mkipsit Mrikastushiekka Masfalttijäte Mlasi Kaatopaikka Hyötykäyttöön infrarakentamiseen UUMA2DEMOOHJELMA 2012–2017: Teknisen kelpoisuuden työryhmässä keskitytään materiaalien ja sovellutusten teknisiin ominaisuuksiin ja vaatimuksiin. UUMA2-ohjelman keskeinen tavoite on koota nykyisin hajallaan oleva ohjeistus UUMA-käsikirjastoon. Ohjelmalla on Motivan ylläpitämät nettisivut osoitteessa www.uusiomaarakentaminen.fi. Näille sivuille tuodaan kaikki ohjelmassa syntyvät uusiomaarakentamista koskevat julkaisut ja linkit sekä muuta uusiomaarakentamiseen liittyvää aineistoa hankkeen aikana, ja tavoitteena on, että käsikirjasto pidetään ajantasaisena hankkeen päättymisen jälkeenkin. Seuraukset Taloudelliset säästöt Luonnonvarojen säästöt CO2-päästöjen väheneminen Energiankulutuksen väheneminen SOVELLUTUKSET: Mtiet Mkadut Mradat Maluerakentaminen Mteollisuusalueet Mkaupan kohteet Mpuistot Murheilukohteet Mkaivokset Massojen kuljetusten väheneminen Uutta liiketoimintaa Vähemmän materiaalia kaatopaikalle UUMA2–ohjelma edistää maarakennusmateriaalien tehokasta käyttöä. Kuntatekniikka 5/2014 41 UUMA2-aluehankkeisiin etsitään osallistujia Teollisuudesta muodostuvat hyödynnettävät materiaalit ja niiden määrät vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös ylijäämä42 Kuntatekniikka 5/2014 Kukkia Circlet –hankkeen kevyen liikenteen väylä. Ramboll Finland Oy Liikuntapaikkarakentamisen hankkeissa kustannushyötyä Aikaisempien liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien tutkimushankkeiden yhteydessä on tehty kustannusvertailuja perinteisten ja uusiomateriaaliratkaisujen välillä. Esimerkiksi sopii urheilukenttä, jonka perusparantaminen on toteutettu kuitutuhkarakenteisena vuonna 2000 Luopioisten kirkonkylän kentälle. Hankkeessa saavutettiin noin 45 prosentin kustannussäästö verrattuna perinteiseen vertailurakenteeseen. Kustannushyöty muodostuu pääasiassa materiaalisäästönä, koska hyötykäytetyt materiaalit ovat teollisuuden sivutuotteita, kuitusavea ja lentotuhkaa. EU Life -ohjelmasta rahoitetussa Kukkia Circlet -hankkeessa toteutettiin kevyen liikenteen väylän rakentaminen hyödyntäen niin ikään kuitusaven ja lentotuhkan seosta sekä kalsiumkloridin valmistuksessa syntyvää suotokakkua. Kohteen toteutuneet kustannukset olivat noin 30 prosenttia pienemmät kuin perinteinen kiviaineksista toteutettu rakenne olisi ollut. Käyttäjille tehdystä kyselystä saadun palautteen perusteella käyttäjät olivat tyytyväisiä lujittuvaan pintakerrokseen, jos vaihtoehtona on routahalkeilun heikentämä päällystetty rakenne. Saavutettu kustannushyöty perustuu materiaalin säästymiseen erityisesti ohuempien rakenteiden vuoksi, eikä siihen vaikuta hankkeen saama EU-tuki. Ramboll Finland Oy Elinkaarilaskelmilla verrataan perinteisiä ja uusiomaarakennusvaihtoehtoja. Tavoitteena on laatia yhtenäinen ohjeistus, miten tämä toteutetaan ja mitä otetaan huomioon, jotta eri laskentatyökalujen kehittäjät voivat edetä samaan suuntaan uusiomateriaaleja koskevissa vertailuissa. Pilottihankkeen väylän pintarakenne, jossa on lujittuva pintakerros. YMPÄRISTÖ Ramboll Finland Oy rissa (Satakunta). Lisäksi valmistelussa ovat pääkaupunkiseudun, Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan aluehankkeet ja käynnistetään Etelä-Pohjanmaan, PäijätHämeen ja Lapin aluehankkeet. Erityisesti toivotaan, että kunnat ja ely-keskukset osallistuisivat aktiivisesti näihin aluehankkeisiin, koska alueellisella yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä kaikille. Alueellinen toimintatapa on myös ympäristötehokas, koska materiaalien kuljetustarpeet voidaan minimoida. Ramboll Finland Oy Perinteinen päällystettu murskerakenne, jota routahalkeilu on heikentänyt. Uusiomaarakentaminen sujuu pääsääntöisesti nykyisellä stabilointi- tai maarakennuskalustolla tai niitä edelleen kehittämällä. maat poikkeavat toisistaan merkittävästi eri puolilla maata. Sen vuoksi uusiomaarakentamisen yhteistyökokonaisuudet, sovellutukset ja toimintatavat on suunniteltava alueellisesti. Tätä tavoitellaan UUMA2-ohjelman aluehankkeilla. Aluehankkeiden käynnistämiseksi järjestetään 10–12 eri alueseminaaria kolmen–neljän vuoden aikana. Niihin kutsutaan edustajia muun muassa alueen kunnista, materiaalituottajilta, urakoitsijoilta, jäteyhtiöiltä, elykeskuksilta ja maakuntaliitoilta. Seminaarien tavoitteena on käynnistää aluehanke asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Aluehankkeessa toteutetaan konkreettisia käytännön hankkeita ja luodaan oma yhteistyö- ja toimintatapa. Aluehanke synnyttää uutta liiketoimintaa, luo uusia työpaikkoja ja edistää kestävää kehitystä alueella. Aluehankkeita on jo käynnistetty Savo-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Tänä vuonna pidetään aluehankkeiden aloitusseminaarit Turussa (Varsinais-Suomi), Jyväskylässä (Keski-Suomi) ja Po- UUMA2-demohankkeille rahoitusmahdollisuuksia UUMA2-demohankkeet ovat merkittävässä roolissa koko uusiomaarakentamisen prosessin kehittämisen ja testaamisen kannalta. Demohankkeissa osoitetaan uusiomateriaalien ja -rakenteiden sekä koko tuotantoprosessin tekninen ja ympäristöllinen laatu ja kustannustehokkuus laajan mittakaavan hankkeissa. Demohankkeet tarjoavat eri toimijoille mahdollisuuden kehittää logistista järjestelmää sekä tuotantoprosesseja. Demohankkeita on suunniteltu ja haettu erityisesti väylähankkeisiin, kuntien aluerakennushakkeisiin, satama- ja meriväylähankkeisiin, teollisuusaluehankkeisiin, kaivoshankkeisiin sekä liikuntapaikkahankkeisiin. Myös muihin demohankkeisiin on mahdollista hakea EU-rahoitusta vuosittain. UUMA2-ohjelma pyytää eri rakennuttajatahojen ehdotuksia mahdollisiksi demokohteiksi. Absoils-demohankkeissa, joka on käynnissä oleva EU-rahoitettu Life-hanke, on hyödynnetty ylijäämäsavia erilaisiin maarakennushankkeisiin pääkaupunkiseudulla, muun muassa Perkkaan koirapuistossa. Erilaista sekoituskalustoa on saatavilla hyvin tällaisiin tarkoituksiin, ja pääsääntöisesti uusiomaarakentaminen tapahtuukin nykyistä stabilointi- tai maarakennuskalustoa käyttäen tai niitä uusiin sovellutuksiin kehittäen. O Kuntatekniikka 5/2014 43 Lojuuko työpöydälläsi tällainen tontti? Hyvää rakennusmaata on vaikea löytää. Etenkin, jos tontin tulee olla kohtuuhintainen ja sen tulee täyttää tiukat vaatimukset tulevalle asuinympäristölle. Näiden kahden asian yhdistäminen on lähtökohtamme. Nyt etsimme kissojen ja koirien kanssa BoKlokille sopivia tontteja. Ehkä sinä tiedät, kenen kanssa voisimme jutella? Vai oletko itse kyseinen henkilö? Joka tapauksessa kannattaa tutusWXDERNORN¿PDDQRPLVWDMDMDOXNHDOLVll5DNHQQDPPH ¿NVXMD NRWHMD LKPLVLOOH MRWND KDluavat asua hyvin omassa kodissa niin, että rahaa jää vielä muuhunkin. Kerro vain, jos haluat olla mukana. Laitetaan pyörät pyörimään. Katupuiden kuningatar L M Pekka Rytilä on ehmukset ovat suuria puita, jotka kukkivat kesällä. Suomessa ainoa luontainen laji on metsälehmus (Tilia cordata). Puistopuiksi istutetaan varsinkin metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteytystä puistolehmusta (Tilia x vulgaris). Aukealla kasvupaikalla lehmus kasvattaa suuren latvuksen. Nopeimmillaan kasvu on 50-70 vuoden iässä. Lehmus on erittäin pitkäikäinen puu ja voi saavuttaa myös huomattavan koon. Fagervikin puistossa kasvaa kaksi metsälehmusta, joilla on korkeutta noin 32 metriä. 75-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Euroopan oma puu Metsälehmus on eurooppalainen puulaji, jota tavataan Etelä-Fennoskandiasta ja koko Keski-Euroopasta ulottuen etelässä Espanjan ja Italian keskiosiin. Idässä sen kasvualue rajoittuu Balkanin niemimaalta kapenevana vyöhykkeenä kohti Uralia ja Uralin takana kapeana kielekkeenä aina Krasnojarskiin asti. Tämän lisäksi on kaksi pientä kasvualuetta, joista toinen on Krimin niemimaalla ja toinen Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä alueella. Suomessa kasvualue noudattelee pohjoisessa linjaa Pietarsaari – Siilinjärvi – Joensuu – Uusi-Värtsilä. Metsälehmuksen nimiä ovat myös niinipuu, vennäpuu, lintti, liippo, rokoskapuu ja pärnäpuu. Niinipuu-nimi juontuu siitä, että lehmuksen kuoresta voi kiskoa hienoa suikaletta eli niintä. Lehmuksen mukaan nimensä saaneita paikkakuntia ovat Suomessa Perniö eli Bjärnå sekä Virossa Pärnu. Lappeenranta on Lehmusten Kaupunki, samoin Maarianhamina, jossa niitä on tuhatkunta. Berliinistä löytyy nelirivinen mahtikatu Unter den Linden eli Lehmusten alla. Lehmus on katupuiden kuningatar, ei vähiten kukkiensa tuoksun vuoksi. Kuvassa kukkiva lehmus Malmilla heinäkuussa 2014. Puolassa heinäkuu on lipa eli lehmus. Tuhoja vastaan lehmus on erittäin kestävä. Sitä eivät kiusaa jyrsijät eivätkä hirvieläimet, ja jäniskin jättää sen rauhaan. Syynä pidetään kuoressa olevaa niintä, jota on vaikea purra poikki. Kuori on pieninä paloinakin sitkeää. Lehmuksen lehdet ja nuoret versot maistuvat vuohelle ja lampaalle, ja myös lehmä syö niitä. Vaikka puuta olisi vioitettu, se ei yleensä aiheuta suurta haittaa. Lehmus on Suomen puulajeista uusiutumiskykyisin ja korjaa nopeasti vioittuneen kohdan uinuvista silmuista puhjenneilla versoilla. Hyötykäyttö Lehmuspuu on mikroskoopilla tarkastettuna hyvin hataran näköistä. Putkilot ovat isoja ja niitä on paljon. Puuaine on kevyttä, pehmeää, helposti vuoltavaa ja karkeasyistä, mutta yhtenäistä. Väriltään puuaine on valkoista, toisinaan lievästi punertavaan vivahtavaa. Lehmuspuun käsittely on helppoa, mutta sen kestävyys varsinkin kosteassa on huono. Myös suuri kutistuminen vaikeuttaa käyttöä. Lehmuksen kuoresta saatavan niinen otto on ollut tärkeä metsälehmuksen käyttömuoto. Ruotsi-Suomessa valtiokin keräsi Etelä-Suomesta niiniveroa. Niini on ollut raaka-aineena verkkoihin, köysiin, mattoihin ja säkkeihin. Metsälehmusta on myös käytetty huonekaluiksi, virsuiksi, aidaksiksi, aisapuiksi, viikatevarsiksi, suksisauvoiksi, suksipuiksi, vihdoiksi ja polttopuiksi. Lehmuksenkukkatee on suosittua Saksassa ja Ranskassa. Lehmusta käytetään lääkkeenä verenpaineeseen, unettomuuteen, pelkotiloihin, migreeniin ja vatsakipuihin. Lääkeaineita saadaan kukkien lisäksi kuoresta, lehdistä ja puuhiilestä. Lehmuksesta saadaan erinomaista hunajaa, jota se tuottaa runsaasti. Myöhäisen kukkimisajankohtansa vuoksi metsälehmus on mehiläisille tärkeä meden lähde. Kuntatekniikka 5/2014 45 Vaasa vauhdittaa vientiteollisuutta Vaskiluodon silta ja Sininen tie vahvistavat elinvoimaa Vuoden 2014 kuntatekniikan saavutus on Vaasaan rakennettu Vaskiluodon silta, joka toteutettiin alueen yrityselämän lähtökohdista ja tulevaisuuteen luottaen. 46 Kuntatekniikka 5/2014 TEKNISET PALVELUT MMarkku Litmanen Kuntatekniikan johtaja Vaasan kaupunki nittelu Oy ja osin myös Ramboll Finland sekä ympäristö- ja arkkitehtuurisuunnittelun osalta AKonsultit. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2011, ja hanke valmistui pääurakan osalta kesäkuussa 2013. Kaupungin tekemät ympäristö- ja viimeistelytyöt valmistuivat keväällä 2014. Jaakko Salo Sinisen tien penkereen ja siltojen sivuproﬁili pohjoisesta päin katsottuna. Jaakko Salo Ainut yhteys Vaasan satamaan Vaskiluodon silta, joka on ainut yhteys satamaan, on rakennettu 1960-luvun alussa. Sillan keskipilari oli kallistunut, maatukien alta potkurivirrat olivat vieneet maata jopa metrin matkalta, kevyenliikenteenväylät puuttuivat ja muutenkin rakenteellisia vaurioita oli eri puolilla siltaa. Näin ollen silta ei vastannut tulevan käytön vaatimuksia. Vaasan kaupungin kuntatekniikka aloitti sillan ja ympäristön yleissuunnittelun vuonna 2009 yhdessä Destian kanssa. Tavoitteeksi asetettiin sillan 600 tonnin kantavuus, liikenneturvallisuuden parantaminen (pyörätiet ja liikennevalot), kaupungin edustavimmalla paikalla olevan ympäristön huo- Työsilta etualalla ja oikealla osittain purettu vanha silta, jonka päällä Liikenneviraston varasilta. 3 300 tonnin erikoiskuljetusyhdistelmä ylittämässä siltaa. Jaakko Salo viennistä ja varsinkin energiateollisuuden tuottamasta viennistä. Vientiartikkelit ovat pääasiassa suuria ja painavia korkean teknologian tuotteita, kuten muuntajat ja erilaiset moottorit laivoihin ja voimalaitoksiin. Energiateollisuuden tuotannon arvo on noin 4,4 miljardia euroa. ja siitä 80 prosenttia menee vientiin. Vaasan kaupunki on omalta osaltaan tehnyt päätöksen panostaa vientiteollisuuden logististen kustannusten pienentämiseen. Alueelta on useiden vuosien ajan kuljetettu muuntajat ja moottorit Raumalle tai Poriin, missä ne on siirretty laivoihin ja sitä kautta viety eri puolille maapalloa. Kaupunki päätti muutama vuosi sitten yhteistyössä vientiyritysten kanssa, että Vaasan satamaa ja sinne johtavia väyliä parannetaan vastaamaan enemmän yritysten tarpeita. Näihin hankkeisiin kuuluivat erilaiset järjestelyt katuverkossa, Vaskiluodon satamaan liittyvät investoinnit sekä Vaskiluodon silta penkereineen. Nämä hankkeet liittyvät myös osana Eurooppatie E 12:n kehittämiseen välillä Helsinki – Mo i Rana. Jaakko Salo OO Vaasan kaupunkiseutu elää COR-TEN istutuslaatikoita ja LED-valaisinpylväitä. mioiminen sekä väylän liikennöitävyys jatkuvasti. Hankkeen suunnittelusta vastasivat kaupungin kuntatek- niikan oman henkilöstön ohella sillan yleis- ja rakennesuunnittelun osalta Destia Oy, geoteknisen suunnittelun osalta A-Suun- Ulkonäköön panostettiin Yleissuunnitteluvaiheessa päädyttiin lähes välittömästi siihen, että suunnitellaan kaksi erillistä siltaa. Tällöin vältyttiin siltä, että varatietä ei tarvinnut rakentaa mereen, vaan selvittiin puolustusvoimien pioneerisillalla. Hankkeen suurimmat haasteet olivat – kuten voi kuvitellakin – geotekniikkaan liittyviä. Vanhan penkereen alle oli jätetty savea ja liejua, ja tällöin suunnitelman mukainen massanvaihto ei ollut taloudellisesti kannattavaa eikä mahdollistakaan. Pohjanvahvistus toteutettiin porapaaluin, massanvaihdolla ja vaahtolasikevennyksellä. Siltojen ja penkereiden ulkonäköön panostettiin myös paljon: tukimuurit verhoiltiin graniitilla (Taivassalon punainen), kaiteet ovat terästä ja puuta, reunakivet ja muut kivirakenteet graniittia, laiturit lehtikuusta, istutuslaatikot COR-TEN terästä, valaistus koostui monista elementeistä jne. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Vaasan kaupungin kuntatekniikan rakentamisyksikkö, ja pääurakoitsijana toimi Andament Oy Kalajoelta. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 5,3 miljoonaa euroa. Elykeskus myönsi hankkeelle työllisyysperusteista investointitukea 250 000 euroa, ja tukea saatiin myös EU:lta. Hankkeelle myönnettiin Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen Vuoden 2014 kuntatekniikan saavutus -palkinto. Vaasan kaupunki on todella ylpeä tunnustuksesta ja varsinkin sen perusteluista, joissa todettiin muun muassa, että hanke on toteutettu alueen yrityselämän lähtökodista luottaen tulevaisuuteen. O Kuntatekniikka 5/2014 47 TEKNISET PALVELUT Siivouskulut maksetaan lopulta verovaroista Roskaaminen tulee kalliiksi Roskaaminen käy kalliiksi kunnille ja veronmaksajille. Roskien poistoon kaupunkien kaduilta, puistoista ja yleisten teiden varsilta käytetään vuosittain miljoonia euroja. Kunnat toivovat järjestyssääntöjen paluuta, jotta roskaaminen saataisiin kuriin. TEKSTI JA KUVAT Ismo Tuormaa OO Kaduilta, teiden varsilta ja vi- heralueilta löytyy koko elämän kirjo käytetyistä ja ulos ikkunoista viskatuista kertakäyttövaipoista ja kondomeista hampurilaispakkauksiin, kaljatölkkeihin tupakka-askeihin ja varastettuihin ja tyhjennettyihin lompakoihin. Yleisiä teitä on noin 80 000 kilometriä, ja niiden siivoamis48 Kuntatekniikka 5/2014 kulut tulevat suoraan valtiolle. Kulut maksetaan ely-keskusten kautta verovaroilla. Siivoamisen teiden varsilta hoitavat usein käytännössä erilaiset urheiluseurat ja muut vapaaehtoiset järjestöt erikseen sovittavaa palkkiota vastaan. Tienvarret siivotaan kerran vuodessa, yleensä maalis-huhtikuussa. Levähdysalueiden syväkeräys- säiliöiden hoito ja sieltä löytyvien roskien keruu kuuluu sen sijaan yleensä ammattimaisille urakoitsijoille. Työ tehdään yleensä viikoittain. Jätettä kertyy noin 5000 tonnia vuodessa Tietoja ely-keskusten maksamista kokonaispalkkioista roskien keruusta on vaikea saada keski- tetysti. Syynä on se, että tienhoidon alueurakat kilpailutetaan 5–7 vuoden välein. Roskat siivotaan niiden aliurakoina. Alueurakoiden hinnat ovat julkisia, mutta yksittäisten työlajien kuten roskien poiston eivät ole. Koko maassa yleisten teiden varsilta ja levähdysalueilta siivotaan vuosittain noin 5 000 tonnia jätteitä, jotka viedään joko kaato- KOULUTUSTA M U OV I A L A L L E TUTKINNOISTA UUTT TA A P O T K UA O S A A M I S E E N OPISKELE MUOVIALAA AEL:SSÄ − SAAT VARMUUTTA OSAAMISEESI AEL:ssä voit suorittaa kolme eritasoista muovialan tutkintoa. ' !" 432410/ ' !" 0.2410/ ' !"!" !!""!!"#! #"410/" ' !" 4-2410/ ' !"!" !!""!!"#! #"410/" "!!# !#""!" !)) 0(4#"!! !"")!) " ! )!%* ) !!%* kunnille paikoille tai yhä yleisemmin polttolaitoksiin. Suuri osa tienvarsijätteestä syntyy Uudenmaan ja Pirkanmaan ely-keskusten alueella eli siellä, missä on eniten ihmisiä ja liikennettä. Näiltä alueilta kootaan vuosittain neljännes koko maassa kerättävistä tienvarsijätteistä. – Roskien keräämisen kustannukset ovat suuret, Destian Länsi-Suomen tulosyksikön johtaja Marko Vasenius kertoo. Hän kuitenkin arvioi, että kokonaisuudessaan ns. törkeä ros- kaaminen eli muun muassa ongelmajätteiden, sohvien, autonrenkaiden, rakennusjätteiden, jääkaappien ja muun suuren roskan rahtaaminen tienvarsille ja luontoon on jopa vähentynyt viime vuosina. Sen sijaan harmillisesti näkyvä pienroskaaminen eli paperin, muovin ja muun pikkuroskan heittäminen ulos autojen ikkunoista on lisääntynyt. – Kierrätysyhteiskunta alkaa muun muassa tuottajavastuun myötä siis toimia. On aika vaikea silti ymmärtää, miksi ilmaiseksi kierrätykseen vietäviä jättei- Syksyllä tarjonnassa myös uusi kurssi: 0/(0,01410/ """!" !"! "&"1//,44/,+$$$&"# ;::;9: ":876:59$$$& Kuntatekniikka 5/2014 49 TEKNISET PALVELUT tä, kuten autonrenkaita tai ongelmajätteitä, silti yhä tuodaan teiden varsille. Astioihin kohdistuu myös ilkivaltaa Urakoitsija ja toimitusjohtaja Reino Mannertie Kuljetus Mannertiestä vahvistaa Vaseniuksen näkemykset roskaamisen laadun muutoksista. Suuri osa aiemmin teiden varsiin hylätyistä kodinkoneista menee nykyisin muualle. Myös tiet Venäjälle ovat siistiytyneet selvästi. – Siivosin joskus itärajalle menevien teiden varsia, ja näky siellä oli vielä 1990-luvulla karmea. Silloin venäläiset veivät Suomesta haalittuja vaatteita Venäjälle, ja jaottelu mukaan otettaviin ja hylättäviin vaatteisiin tehtiin rajan läheisillä levähdysalueilla. Varmaan 90 prosenttia vaatteista hylättiin teiden varsille ja levähdyspaikoille. Nyt tämä on loppunut, Mannertie kertoo. Roska-astioita on väärinkäytösten myötä samalla poistettu monien teiden varsilla. Tähän voi joskus johtaa myös järjestelmällinen astioihin kohdistuva ilkivalta. Molokeihin jopa käymäläjätteitä Mannertien mukaan suurin ongelma on kuitenkin Molok-syväkeräyssäiliöihin kuulumattoman jätteen työntäminen niihin. Vain autossa syntyville roskille tarkoitettuihin Molokeihin työnnetään liki kaikki mahdollinen jäte mökkijätteistä maaleihin ja rakennusjätteisiin ja jopa puutarhassa syntyviin roskiin asti. Niinpä astiat täyttyvät nopeasti, ja ne voivat myös rikkoontua. – Jos tienvarsien jäteastioihin pantaisiin oikeasti vain sinne kuuluvat jätteet, riittäisi, että kukin jäteastia tyhjennettäisiin kahdesti vuodessa. Nyt tyhjennän jokaisen astian kerran viikossa, nykyisin Lahden ja Järvenpään välistä tieosuutta siivoava Mannertie arvioi. – Ihmettelen, kun nykyisin kaikkien ihmisten pitäisi kuulua järjestetyn jätteidenkuljetuksen piiriin, ja silti käy näin. Pahimmillaan asuntovaunuilla liikkuvat 50 Kuntatekniikka 5/2014 Staran työntekijällä Krista Luodolla on varhain aamulla useamman säkin roskasaalis Helsingin Esplanadin puistosta. Hän käyttäisi työaikansa ja kaupungin rahat mieluummin puistojen ja istutusten hoitoon. ihmiset ovat tyhjentäneet Molokeihin jopa WC-jätteensä. Siinä ovat vitsit vähissä, kun haiseva astia ei edes nouse ylös. Miljoonakustannukset myös kaupungeille Jos kulkija eksyy esimerkiksi Helsingin keskustaan tai Vantaan menopaikkojen lähistölle varhain aamulla, näky voi suorastaan järkyttää. Helsinki voi kauniin kesäyön jälkeen näyttää monilta osin kaatopaikalta – muulloinkin kuin erikoistapahtumien jälkeen. Tavallinen turisti tai satunnainen kävijä ei tätä huomaa, sillä ainakin suurissa kaupungeissa siivousjoukot lähtevät töihin ennen kuin ihmiset saapuvat työpaikoilleen. Vantaan katuvalvontapäällikkö Jukka Anttila kertoo, että vastuu kaupungin puhtaudesta ja siivoamisesta jakaantuu monelle hallintokunnalle. Viheralueyksikkö hoitaa puistoalueet ja ”katuvihreät”, Tilakeskus julkisten rakennusten piha-alueet ja itse rakennukset ja Liikuntapalvelu ulkoilu- ja liikuntapaikat. Kuntatekniikan keskukselle jäävät varsinaiset katualueet. Jukka Anttilan mukaan roskaamisesta Vantaan katualueille vuosittain aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä noin 700 000 euroa. Roskaamista torjuu pelkästään Vantaan katu- alueilla liki parikymmentä henkilöä. Anttila arvioi roskaamisen olevan kasvussa. – Yhteisen omaisuuden kunnioitus on ikävä kyllä vähentynyt. Jos tilannetta vertaa esimerkiksi Japaniin, niin siellä ei kenenkään mieleen tule heittää roskia maahan, vaikka siellä on monin verroin enemmän ihmisiä kuin täällä. Lait eivät myöskään auta, jos niitä ei pystytä valvomaan. Kunnat toivovat järjestyssääntöjen paluuta Nykyisin sakot roskaamisesta voi kirjoittaa vain poliisi, jolla taas ei ole aikaa valvoa roskaamista. Monessa kunnassa haluttaisiinkin palauttaa takaisin vanhat, kuntien omat järjestyssäännöt ja samalla oikeus sakottaa itse suoraan roskaajia. Helsingin kaupunki on tehnyt valtiovallalle aloitteen kaupunkien omien järjestyssääntöjen palauttamisesta ja tätä kautta myös roskaamisen valvonnasta. Helsingin kaupungininsinööri, virastopäällikkö Raimo K. Saarisella on tähän toiveeseen perustelut. – Helsingissä puistojen puhtaanapito maksaa vuodessa vajaat kolme miljoonaa euroa ja katujen puhtaanapito vajaat 11 miljoonaa euroa. Tämä tekee yhdessä noin 13,5 miljoonaa euroa. Roskaamisessa ovat siis kyseessä isot summat. Kustannusten kohdentaminen eroaa Helsingin ja Vantaan välillä. Kalliisti hoidettavia edustus- ja tapahtumapuistoja on Helsingissä moninkertaisesti Vantaaseen verrattuna. – Varsinkin keskustan puistoihin satsataan Helsingissä, ja niitä käytetään paljon enemmän. Helsingissä myös pestään katuja ja katuaukioita paljon enemmän kuin Vantaalla. Meillä on myös paljon enemmän kaupungin omistuksessa ja hoidossa olevia katuja ja maata kuin Vantaalla, Saarinen sanoo. Kuten yleisten teiden siivoamisessa, myös kaupunkien omassa toiminnassa on usein melko hankala erotella ns. normaalin jätehuollon ja laittoman roskaamisen kustannuksia toisistaan. Kuntien omat järjestyssäännöt kumottiin vuonna 2002 uuden lainsäädännön myötä. Tämä ei ole Saarisen mukaan toiminut ainakaan roskaamisasioissa. – Omien järjestyssääntöjen aikana roskaamiseen pystyi puuttumaan. Nyt siihen ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia. Saarinen sanoo kaupungin lisäävän koko ajan roskakorien määrää, mutta sekään ei tunnu riittävän. – Osa porukasta kun ei niitä käytä. Lisäksi roskisten tyhjennys tulee sekin kaupungille kalliiksi. O Osaaminen kunniaan J Jäin koukkuun tv-sarjaan Australian Master Chef. Ohjelmaformaatissa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat maallikot saivat opastusta kokkaustaidoissa maan kuuluisimmilta keittiömestareilta ja kisasivat monipuolisissa ruuanlaittotehtävissä. Viikon päätteeksi porukasta putosi aina yksi pois. Osallistujat olivat innokkaita ruuanlaiton harrastajia, joilla ammatillinen tausta vaihteli opettajasta kampaajaan. Finaalin viime vaiheessa kisassa oli mukana sähköasentaja ja toimistosihteeri. Osallistujien ruuanlaittotaitojen kehittymistä, rohkeutta kokeilla erilaisia ruoka-aineita ja ruuanlaittomenetelmiä oli ilo seurata. Välillä joku kokeilu meni pahasti pieleen, kiire oli aina kriittinen tekijä, mutta juuri näiden haasteiden ylittäjistä syntyi voittajia ja tekemisen ilo. Osallistujien into heittäytyä tehtäviin, kyky soveltaa opittua ja keskittyminen kulloiseenkin haasteeseen oli kiinnostavaa: tuollaistako on, kun ihminen pääsee tekemään sitä, mitä aidosti haluaa? Kiinnostus näkyy työsuorituksesta En tiedä, miten vahvasti käsikirjoitettu tai ennalta suunniteltu Australian Master Chef -ohjelmaformaatti on, mutta osallistujien innostusta tuskin on voitu kirjoittamalla luoda Ihmisestä näkyy, jos hän on aidosti asiasta kiinnostunut. Se näkyy myös työsuorituksessa. Kun itse arvostaa ja on kiinnostunut omasta työstään, niin se heijastuu lopputulokseen. Voi kuvitella, että hyvä työ ja osaava tekeminen näkyvät myös motivaationa ja omassa olossa. Ammattilainen voi olla ylpeä työstään. Vastaavanlaisia tosi-tv-ohjelmaformaatteja on televisiossa nykyään paljon: sisustusta, leipomista, puutarhan suunnittelua, vaatesuunnittelua jne. Yhteistä näille on niiden painottuminen kädentaitojen esiin nostamiseen. Ohjelmat tekevät näkyväksi sen, miten ammattikunnan todelliset taitajat toimivat ja mitä he kykenevät paineesta, puutteellisista välineistä tai raaka-aineista huolimatta saamaan aikaan. Se on ammattitaitoa. Ohjelmat ovat myös nostaneet esiin kyvyn oppia uutta, mikäli asiaan vain on riittävä intohimo. nan tulos, ja kaikkia tarvitaan. Tarvitaan hyviä, asiantuntevia ja sitoutuneita suunnittelijoita. Tarvitaan ammattitaitoisia rakennuttajia ja tavoitteiden ohjaajia. Tarvitaan kykyä kytkeä yhteen erilaisia osaamisia ja ihmisiä. Ja lopulta tarvitaan kädentaitoja, ammatillista ja teknistä ymmärrystä ja osaamista, joka kykenee toteuttamaan asetetut hienot tavoitteet. Innostusta ja ammattitaitoa tulee olla koko prosessissa ja tekemisen ketjussa. “Ammattilainen voi olla ylpeä työstään.” Innostus kumpuaa omasta osaamisesta Moni on jo vuosia tehnyt ammatikseen jotain aivan muuta, mutta ollut innokas kotikokki, taitava viherpeukalo tai kokeileva ompelija. Kädentaitojen tosi-tv-ohjelmat ovat tarjonneet osallistujille mahdollisuuden testata kiinnostusta rakkaaseen harrastukseen ja muovata siitä elämä uusi, kiinnostava suunta. Ammattitaitoa tarvitaan koko tekemisen ketjussa Mielestäni on hienoa, että ohjelmat tekevät näkyväksi kädentaitajien ammattikunnan – sen, miten paljon innovaatiokykyä, rohkeutta, ammattitaitoa ja tekemisen kykyä vaatii olla ammatin taitaja. Kymmeniä vuosia on puhuttu koulutuksen merkityksestä yhteiskunnan rakentamisessa. Tuntuu, että liian usein koulutus ja ammattien arvostus on mielletty teoriaperusteiden ja perinteisten tutkintojen kautta. Samalla on unohdettu erilaisten taitajien ja taitojen arvostus. Hyvä lopputulos ja hyvin tehty työ on kuitenkin aina yhteistoimin- MPäivi Ahlroos on 47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä. Kuntatekniikka on ihmisen kokoinen – olemme arjessa lähellä ihmisiä ja heidän elinpiiriään. Meidän tehtävämme on tuottaa hyvää ja toimivaa elinympäristöä asukkaille. Kuntatekniikka on perinteisesti ollut ja on erityisesti kädentaitoja, teknistä osaamista ja ymmärrystä rakentamisesta. Kuntatekniikka on myös teoriaa, tietämystä ja tutkimusta, joita ilman emme pysty uudistumaan tai löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yhteistä näille on ammattitaito. Saadaksemme hyvän lopputuloksen prosessin tulee sisältää vahvaa ammatillista osaamista, sitoutumista tekemiseen ja innostusta ja intohimoa omaan työhön. Kokkiohjelmien suosion myötä on lisääntynyt myös kiinnostus alan koulutukseen. Keittiömestarien arvostus on huipussaan ja koko ravintola-ala on saanut tästä nostetta. En lähde tässä esittämään, että tehtäisiin tosi-tv:tä kuntatekniikasta, mutta meidän pitäisi paremmin pystyä esittäytymään hyvän ja toimivan elämän tekijöinä. Ennen kaikkea kaivataan arvostusta ja innostusta tekemiseen, ja se lähtee omasta osaamisesta ja ammattitaidosta. Tähän voimme vaikuttaa itse olemalla kiinnostuneita tekemisestämme ja olemalla valmiita kehittymään ajassa. Kuntatekniikka 5/2014 51 Ville Moilanen Ylisoutajan silta avattiin Joensuussa Teräksinen palkkisilta koostuu avattavasta siltaosuudesta ja kiinteistä tulojänteistä. Avattava siltaosuus on tyypiltään kääntösilta. M Joensuun ruutukaavakeskustan ja Penttilänrannan uuden asuinalueen välille Ylisoutajan silta avattiin kaupunkilaisten käyttöön kesäkuussa. Silta sijaitsee Pielisjoen suussa keskeisesti Joensuun kaupunkikuvassa. Uusi kevyen liikenteen silta on jatke useiden keskusta-alueen siltojen sarjassa ja muodostaa sisääntuloportin Pyhäselältä saavuttaessa. Sillan kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä sillan kiinni ollessa. Sillan kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä. Kannen päällysteenä käytetään vaalean asfaltin ja laastin muodostamaa yhdistelmäpäällystettä. Silta valaistaan arkkitehtonisena kokonaisuutena käyttäen led-valaisimia, jotka on sijoitettu sillan käsijohteeseen reunapalkkeihin. Silta toteutettiin Joensuun kaupungin ja RIL ry:n 2010–2011 järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneen WSP Finland Oy:n ehdotuksen ”SVINGI” pohjalta. Työryhmän pääsuunnittelijana toimi Sami Niemelä. Kaupunkilaisille avoimessa nimikilpailussa 2011 sillan nimeksi tuli Ylisoutajan silta. Nimen taustalla on Penttilän saha-alueen ja keskustan välillä toiminut ”ylisoutaja”, joka kuljetti Helsingin Keskuskadun saneeraus valmistui HKR MKeskuskatu välillä Aleksanterinkatu–Kaivokatu on nyt valmis. Lähes kaksi vuotta kestänyt remontti jätti jälkeensä upean kävelykadun, jonka vaihtelevan värisistä ja kokoisista graniittilaatoista muodostuva tähtimäinen Penrose-kuviointi ulottuu nyt Pohjoisesplanadilta Kaivokadulle asti. Kadun kunnallistekniikka ja rakennekerrokset uusittiin remontissa kokonaan. Kadulla on nyt koko pituudeltaan sulanapitojärjestelmä, joka helpottaa talvihoitoa ja parantaa jalankulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Se vähentää myös loskaisuutta ja liiketilojen siivoustarvetta. Myös katuvalaistus on uusittu. Jalankulkija on kunkku Keskuskadulla. Moottoroitua liikennettä hätistetään kadun päihin asennetuilla metallipollareilla, jotka avautuvat vain luvan saaneille. Kiinteistöjen huoltoliikenne hoidetaan pääasiassa keskustan huoltotunnelin kautta. 52 Kuntatekniikka 5/2014 työntekijöitä ja kaupunkilaisia Pielisjoen yli soutuveneellä. Sillan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012, ja työt valmistuvat kesäkuussa 2014. Pääurakoitsijana oli Kesälahden Maansiirto Oy. Sillan rakentamiskustannukset ovat olleet 6,2 miljoonaa euroa, johon on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustusta runsaat 1,3 miljoonaa euroa. Turku Energia avasi sähköautojen latausaseman M Turku Energian ensimmäinen sähköautojen latausasema on avattu Turun linja-autoaseman pysäköintipaikalla. Latausasemalla on sekä pikalatauspiste (latausaika noin 30 minuuttia) että hidaslatauspiste (latausaika noin 4–8 tuntia). Latauspisteet ovat yhteensopivia eri automerkkien latauspistokkeiden kanssa. Latausasemalla käytetty sähkö on tuotettu tuulivoimalla. Sähköä säästävä led valaisee koulutyötä Vantaalla M Led-valoputket ovat merkittävässä asemassa, kun energiansäästöllä rahoitetaan niitä aikaansaavia investointeja 14 vantaalaisessa julkisessa kiinteistössä, muun muassa kouluissa. Vantaan jo palkitussakin ESCO-hankkeessa säästetään energiaa kaikkiaan yli 200 000 euron arvosta vuodessa. Vantaan hanke alkoi vuonna 2012. Silloin led-valaistusta kohtaan löytyi vielä epäluulojakin, eivätkä kaikkien tiedot pysyneet ajan tasalla. – Vaikka ESCO-hankintaprosessi oli työläs, lopputulos on juuri sellainen kuin alun perin on haluttu, projektipäällikkö ja energiatehokkuusasiantuntija Marita Tamminen Vantaan kaupungilta kertoo. Tällä hetkellä 14:stä yhteensä 83 000 neliön ja 365 000 kuution kiinteistöstä on valaistuksen osalta valmiina kolme: Ilolan koulu, Tikkurilan lukio ja Varia ammattioppilaitos. Seuraavaksi led-valoihin siirrytään Tikkurilan kirjastossa. Tammisen mukaan hankkeeseen valittiin kiinteistöt keskiarvo-ominaiskulutuksen perusteella. – Ne ovat tyypillisiä kuntien kiinteistömassaan kuuluvia rakennuksia: kouluja, päiväkoteja, liikuntalaitoksia, kirjastoja ja monitoimitalo. ESCO-toteuttajaksi kilpailutuksessa selvisi Schneider Electric Buildings Finland Oy. Projektipäällikkö Petri Tuominen kertoo, että vanhaan ratkaisuun verrattuna Valtavalon G3 led-valoputkilla saavutettava energiansäästö valaistuksessa on 50–90 prosenttia riippuen verrokkivalonlähteen tyypistä ja iästä. Projektipäälliköt Marita Tamminen Vantaan kaupungilta ja Petri Tuominen Schneider Electric Buildings Finlandista ammattioppilaitos Varian led-valaistuksessa. – Tässäkin projektissa loisteputket korvattiin led-valoputkilla helposti ilman valaisinrunkojen uusimista. Lisäksi säästöä saadaan asennus- ja huoltokuluista, koska käyttöikä on tyypillisesti 3–5-kertainen loisteputkeen verrattuna. Led- valoputkien kierrätettävyysaste on myös tänä päivänä erittäin korkea – yli 95 prosenttia, Tuominen kertoo. Ledit ovat hänen mukaansa kokonaisinvestoinniltaan 1,5 miljoonan euron hankkeessa merkittävä osa. HSL-alueen joukkoliikenne kärjessä BEST-tutkimuksessa M Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän HSL-alue vei jälleen ykkössijan joukkoliikenteen tarjonnassa, luotettavuudessa, rahalle saadussa vastineessa ja joukkoliikenneuskollisuudessa kansainvälisessä BEST-kyselytutkimuksessa, jossa kartoitetaan asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Myös mukavuudessa ja joukkoliikenteen yhteiskunnallisessa merkityksessä HSL-alue jakaa parhaan kaupungin tittelin. Yksittäisistä tekijöistä HSLalue nousee selvästi muiden kaupunkien yläpuolelle istumapaikan saannissa, joukkoliikenteen toimivuudessa vapaa-ajan matkoilla ja kohtuullisissa lippujen hinnoissa. BEST-tutkimus tehdään yhteismitallisena kaikissa osallistujakaupungeissa, mikä antaa mahdollisuuden tulosten vertailuun eri osa-alueiden osalta. Vuoden 2013 BEST-tutkimukseen osallistuivat Geneve, Helsinki, Kööpen- hamina, Oslo, Tukholma ja Wien. Kokonaisarvosanalla mitattuna HSL-alue on ollut tutkimuksen paras metropolialue jo vuodesta 2010 lähtien ja on sitä edelleen. HSL-alueen asukkaista 78 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Pelkkiä ruusuja HSL-alue ei sentään saa. Kuljettajien neuvontakyky oli HSL-alueella vertailun huonoin, ja kuljettajien käytös alle keskiarvon. Työryhmä vahvistaa asuntotuotantoa Helsingin seudulla M Ympäristöministeriö on asettanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen neuvotteluryhmän valmistelemaan sopimusta suurten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi. Ryhmän tehtävänä on neuvotella valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmassa ehdotetun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan valtio tukee Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita, Pisara-rataa sekä Länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka, mikäli Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Tavoitteena on alueen asuntotuotannon merkittävä lisääminen, ja sillä vahvistetaan Helsingin seudun MAL-aiesopimuksessa jo aiemmin hyväksyttyjä tavoitteita. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä. Ryhmän toimikausi on 4.8.–30.9.2014. Viherrakentajien yhdistys nyt Viher- ja ympäristörakentajat ry M Viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama yhdistys muutti nimensä muotoon Viher- ja ympäristörakentajat ry. Yhdistys käyttää lyhennettä VYRA. Aiemmin yhdistys tunnettiin nimellä Viheraluerakentajat ry. Nimenmuutos kuvaa viherrakennusalan työnkuvan monipuolistumista. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenenä on yli 130 pääosin perheyritystä ympäri Suomea. Lisäksi yhdistykseen kuuluu lähes 60 yhteisöjäsentä. www.vyra.ﬁ Kuntatekniikka 5/2014 53 Helsingin Energia Paloharjoitukset kannattavat Aurinkovoimalaitos rakennetaan osoitteeseen Parrukatu 2. Helsingin Energia rakentaa aurinkovoimalaitoksen Suvilahteen M Helsingin Energia käynnistää aurinkoenergiaohjelman, jonka ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan aurinkovoimalaitos Helsingin Suvilahteen. Samalla markkinoille tuodaan uusi palvelu, jossa asiakas saa kuukausihinnalla oman henkilökohtaisen paneelinsa tuotannon itselleen. Palvelu tulee ennakkomyyntiin syksyllä, ja voimalaitos valmistuu keväällä 2015. Helsingin Energia sitoutuu rakentamaan kysynnän mukaan lisää aurinkoenergian tuotantoa. Avant 760i – Euroopan vähäpäästöisin kuormaaja M Avant Tecno tuo markkinoille uuden, maailman tiukimmat päästörajat alittavan monitoimikuormaajan. Kuormaaja täyttää Yhdysvalloissa käytössä olevat TIER 4 Final -ympäristövaatimukset. Samalla se alittaa myös Euroopan tiukimmat päästörajat. Uuden konemallin tärkein osa on moderni Kohler-moottori. Se on varustettu korkeapaineisella common rail -polttoaineen ruiskutuksella, turbolla ja välijäähdyttimellä, oksidointikatalysaattorilla ja pakokaasujen kierrätyksellä. Koneen käyttäjän kannalta merkittävää on, että kaikki tämä tapahtuu ilman lisäainei- 54 Kuntatekniikka 5/2014 Aurinkovoimalaitos rakennetaan Helen Sähköverkko Oy:n sähköaseman katolle. 1 200 aurinkopaneelista muodostuvan voimalan teho on 300 kW, ja sen vuotuinen tuotantomäärä tulee olemaan noin 260 MWh, eli noin 130 kerrostalokaksion vuosikulutuksen verran. Suomen tämänhetkinen verkkoon kytketty aurinkosähkön tuotantokapasiteetti on arviolta noin 3 000 kW, joten Helsingin Energian hanke kasvattaa koko Suomen aurinkosähkökapasiteettia noin 10 prosentilla. ta, mikä yksinkertaistaa koneen käyttöä melkoisesti. Perinteisellä tekniikalla varustettuun kuormaajaan verrattuna uuden mallin polttoainekulutus on 20 prosenttia pienempi, teho 20 ja vääntö 40 prosenttia suurempi. Melutaso on matala niin ohjaamossa kuin ympäristössäkin. www.avant.ﬁ Uusi työkalu kerrostalojen energiatehokkuuden seurantaan M Motiva Services Oy ja Inwido Finland Oy ovat kehittäneet laskentatyökalun kerrostalon energiatehokkuuden vertaamiseksi ennen ja jälkeen ikkunaremontin. Ikkunoiden vaihto uusiin tiivistää vanhan kerrostalon vaippaa ja vaikuttaa oleellisesti ilmanvaihdon ja lämmityksen tasapainoon. Koska ikkunat ja ilmanvaihto aiheuttavat yhdessä yli puolet kerrostalon lämmitys- M Palotilanteiden harjoittelu monipuolisesti ja kattavasti on erittäin tärkeää, oli yksi olennainen havainto, kun Onnettomuustutkintakeskus teki kyselyn osana Kouvolan helmikuisen koulupalon tutkintaa. Palaneessa koulussa Kouvolassa oli joka syksy järjestetty poistumisharjoituksia, joista oli hyötyä todellisessa tilanteessa. Luokissa oli turvaohjeet. Opettajien oli myös määrä hoitaa lukuisia tehtäviä, kuten sammuttaa sähkölaitteita. Tehtäviä koettiin olleen liikaa. Tulipaloissa asiat usein tapahtuvat toisin kuin harjoituksissa. OTKES muistuttaa, että harjoituksissa mukana oleva henkilöstö ei aina tosipaikassa ole läsnä, eivätkä kaikki paloon jou- tarpeesta, tarjoaa ilmanvaihdon huomioiva ikkunaremontti mahdollisuuden merkittävään energiansäästöön. Aineistona laskentatyökalun kehityksessä Motiva Services käytti 23:a kerrostaloa, jotka Inwido Finland on varustanut älykkäällä ilmanvaihdon ohjauksella ikkunaremontin yhteydessä. Kohteiden tyyppi vaihtelee, ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Vertailu osoitti, että keskimääräinen lämmitysenergian säästö oli 14,7 prosenttia tarkasteltaessa aikaa 12 kuukautta ennen ja 12 kuukautta jälkeen ikkunaremontin. Laskentatyökalu on sovellettavissa myös yleisesti, kun tarvitsee todentaa lämmitysenergian säästöjä ulkolämpötilan vaihtelut huomioiden. Itsesäätyvä Axxel -sulanapitokaapeli M Helppokäyttöinen itsesäätyvä Axxel-sulanapitokaapeli taistelee kalliita jäätymisvaurioita vastaan eri kohteissa. Esimerkiksi kaivot, tuvat toisaalta ole harjoitelleet poistumista esimerkiksi sen vuoksi, että tieto poistumisharjoituksesta jää kuulumatta kaikkiin luokkiin. Onnettomuustutkintakeskus osoitti kyselyn Kouvolan palaneen koulun oppilaille ja opettajille. Vastaajia kertyi yhteensä noin 180, mikä on yli kolmasosa koulussa olleista. rännit, vesiputket ja viemärit on helppo suojata ennakkoon jäätymiseltä. Energiatehokas ja edullinen sulanapitokaapeli on nyt kaikkien saatavilla. Kiinteistöjen jäätymisvauriot ovat usein vaikeita ja kalliita korjata. Esimerkiksi vesiputkistojen ja -mittareiden, sadevesikaivojen, räystäiden, rännien, syöksytorvien ja viemäreiden jäätyminen on jokatalvinen ongelma. Lämpötilan mukaan itse säätyvä kaapeli ei tarvitse termostaattia, vaan kuluttaa juuri sen verran sähköä kuin sulattamiseen tarvitaan. Tuote on myös turvallinen, sillä siinä ei ole ylikuumenemisvaaraa ja siinä on ulkokäyttöön tarkoitettu maadoitettu sähköpistoke. www.toolnet.ﬁ KAUNIAISTEN kaupunki hakee henkilökuntaa Haemme KUNTATEKNIIKKAPÄÄLLIKKÖÄ Hakuaika päättyy 8.9.2014. Tarkemmat tiedot osoitteessa ZZZNDXQLDLQHQ¿UHNU\ Lisätietoja antaa yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. 09-5056234, (PDULDQQDKDUMX#NDXQLDLQHQ¿). ZZZNDXQLDLQHQ¿ Paavo Taipale JYSE uudistui Jyväskylän asuntomessut huipentuivat Messujen Yöhön. Tapahtumassa nähtiin muun muassa 13-kerroksisen Maailmanpylvään julkisivulla esitetty valotaideteos. Asuntomessuilla 114 000 kävijää M Äijälänrannan asuntomessuilla Jyväskylässä vieraili alustavan laskennan mukaan 11.7.–10.8. välisenä aikana yhteensä runsaat 114 000 maksanutta kävijää. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen arvioi poikkeuksellisen kuuman heinäkuun verottaneen kävijöitä. – Lopullista kävijämäärää voidaan pitää tyydyttävänä. Myös yleisellä taloudellisella laskusuhdanteella sekä hidastuneilla asuntomarkkinoilla saattaa olla oma vaikutuksensa, Heiskanen pohtii. – Sisällössä oli paljon kokeilun arvoisia asioita, kuten esimerkiksi teemareitit, puutarhanäyttely, alueen taide- ja valoprojektit sekä viimeisen viikonlopun huipentumana historiallinen Messujen Yö. Perjantaina 8.8. alue avattiin iltayhdeksältä neljäksi tunniksi ensimmäistä kertaa järjestettyä Messujen Yö -tapahtumaa varten. Tuolloin saavutettiinkin messujen korkein päiväkohtainen kävijämäärä (8 187). Iltaohjelma keräsi runsaasti yleisöä, joka viihtyi hämärtyvässä elokuun illassa erilaisten ulkovalaistukseen ja valotaiteeseen liittyvien teemojen ja tapahtumien parissa. Messujen Yössä esiteltiin muun muassa Äijälänrannan säädettävää led-katuvalaistusta oikeassa katuympäristössä, tutustuttiin alue- ja pihavalaistusratkaisuihin, nähtiin messualueen 13-kerroksisen Maailmanpylvään julkisivulla esitetty valotaideteos Maailma elää sekä taidokas sirkushenkinen tulitaide-esitys. Samana päivänä Jyväskylässä oli järjestetty Ulkovalaistusseminaari, joka päätti Jyväskylän kaupungin koordinoiman Ulkovalaistuksen valistushankkeen neljässä kaupungissa järjestettyjen seminaarien sarjan. Tilaisuus kokosi runsaat sata ulkovalaistuksen ammattilaista keskustelemaan ulkovalaistuksen kehittämisestä. Seminaariesitykset ovat katsottavissa kunta.tv:n sivulta http://www.kunta.tv/ web/guest/ulkovalaistusseminaari-2014 M Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot on uudistettu. Keskeisiä päivityksiä on tehty muun muassa hinnanmuutoksia koskeviin ehtoihin. Aikaisemmissa yleisissä sopimusehdoissa hinta oli lähtökohtaisesti kiinteä, ja sen muuttaminen oli mahdollista vain silloin, kun sopijapuolet olivat erikseen sopineet hinnanmuutoksen mahdollisuudesta. Uusittujen ehtojen mukaan hinta on kiinteä ainoastaan ensimmäiset 12 kuukautta. Tämän jälkeen sopijapuolet voivat eh- dottaa tavaran yleistä kustannuskehitystä vastaavaa hinnanmuutosta. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärää on rajattu. Uusiin ehtoihin on myös sisällytetty määräyksiä kolmannelle osapuolelle sopimusrikkomuksen seurauksena aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Sopimusehtojen käsitteitä ja määritelmiä on myös tarkennettu esimerkiksi alihankkijan, tilaajan ja tavaran määritelmän osalta. Historiallinen Porin silta otetaan käyttöön M Destian peruskorjaama vanha vuonna 1926 rakennettu Kokemäenjoen ylittävä silta Porissa otetaan käyttöön kuukauden etuajassa syyskuun puolenvälin jälkeen. Urakka käynnistyi helmikuussa, ja silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä maaliskuussa. – Sillan vanhoista rakenteista ei löytynyt suurempia ongelmia, ja työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 1926 valettu betoni on osoittautunut hyvin ehjäksi ja lujaksi. Olemme myös reagoineet nopeasti vastaantulleisiin muutoksiin, ja ajatukset on siirretty eteenpäin käytäntöön, Destian työpääl- likkö Eetu Väisänen kertoo. Töitä edistivät myös kesän suotuisat säät sekä rauhalliset työolot sillan ollessa suljettuna ajoneuvoliikenteeltä. Urakassa on korjattu ja pintakäsitelty sillan teräsrakenteita ja uusittu betonirakenteita sekä koko sillan pintarakenteita. Lisäksi sillan kuivatusta on parannettu ja sillan kivirakenteisia välitukia korjattu. Sillan yhteispituus on noin 150 metriä. Silta kuuluu siltapaikkaluokitukseltaan erittäin vaativaan luokkaan ja on historiallisesti merkittävä. Urakan tilaaja on Porin kaupunki. Kuntatekniikka 5/2014 55 Espoon kaupunki MDI Esa Rauhala, 47,on valittu teknisen keskuksen katupäälliköksi 1.9. lukien. Rauhala on tullut Espoon kaupungin palvelukseen vuonna 1997, ja hän on työskennellyt kunnallistekniikan rakennuttamis- ja suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii Espoossa ylläpitopäällikkönä. Vuosina 2000–2005 Rauhala työskenteli Puolustushallinnon Rakennuslaitoksessa projektinjohtajana suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtävissä. Aalto-yliopisto MTkT Jaana Sorvari on nimitetty professoriksi (Associate Professor) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselle 1.8.2014–31.7.2019 väliseksi ajaksi. Professuurin ala on ympäristötekniikka. Sorvari on kansainvälisesti tunnettu ympäristötekniikan tutkija ja perehtynyt erityisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskinarviointiin ja riskinhallinnan ekotehokkuusarviointeihin sekä mineraalisten jätteiden ympäristökelpoisuusarviointeihin. nimitetty FCGsmart-järjestelmien tiimipäälliköksi Tampereelle. Rakli ry MRAKLIn toimitusjohtajana aloittaa 1.9. DI Jyrki Laurikainen, 49. Hän aloitti työuransa RAKLIssa projektipäällikkönä ja siirtyi sitten Helsingin kaupungille kehittämispäälliköksi. Reilut kymmenen vuotta Jyrki Laurikainen on työskennellyt kansainvälisissä suuryrityksissä Hewlett-Packardilla ja Wärtsilässä kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen parissa. MDI Tuomas Miettinen on nimitetty FCG:n Tampereen aluepäälliköksi. MDI Eeva-Riikka Bossmann on nimitetty verkosto- ja hulevesisuunnittelun projektipäälliköksi Tampereelle. MM.Sc. (Adv.) Karoliina Salonen on nimitetty hankekehityspäälliköksi Kiinteistöt ja talotekniikkaan Helsinkiin. MTekn.yo FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta MDI, MBA Jari Marttinen, 55, on nimitetty FCG:n Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmän vetäjäksi ja samalla FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi 1.8. alkaen. Marttinen on toiminut ÅFConsult Oy:ssä vuodesta 2008 alkaen johtotehtävissä, viimeksi Energiamarkkinat-liiketoimintayksikön johtajana. Hänellä on laaja kokemus myös kansainvälisistä johtotehtävistä energia-, paperi- ja konepajateollisuudessa. Isto Juntunen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluihin Helsinkiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta, Vesihuolto-tulosalue Kuntatekniikka 5/2014 MMika Rantala on nimitetty alue- ja geotekniikan suunnittelijaksi ympäristötekniikkaan Kuopioon. MMax Wikström on nimitetty projekti-insinööriksi vesilaitossuunnitteluun Vantaalle. Ramboll Lemminkäinen Oyj MDI Mirja Mutikainen on nimitetty Energialiiketoiminnan ja biotalouden liiketoimintapäälliköksi Espooseen. MFM, ins. (AMK) Jani Sillanpää on nimitetty vesihuolto-tulosalueen johtajaksi Tampereelle. MDI Jouni Hyypiä on nimitetty verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtajaksi Tampereelle. MDI 56 MDI Kalle Kiisto on nimitetty laitossuunnittelun toimialajohtajaksi Helsinkiin. Pöyry Markus Sunela on MLemminkäinen Oyj:n toimitusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty 1.8.2014 alkaen Lemminkäisen varatoimitusjohtaja, KTM ja MBA Casimir Lindholm. MOTK Sanna Suvanto on nimitetty Ympäristölakiyksikön päälliköksi Espooseen. Parmaco Oy MParmaco Oy:ssä Parmaco-tilojen myyntipäälliköksi on nimitetty Mikko Ruopio. MFM Eerik Järvinen on nimitetty Päästömittausryhmän päälliköksi Lahteen. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. MInsinööri Heikki Hoffren on nimitetty Energialiiketoiminnan Senior Adviseriksi Vantaalle. MArkkitehti Annu Tulonen on nimitetty Kaavoitus ja maankäyttö -yksikön päälliköksi Lahteen. Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Romuajoneuvopäivät – ajoneuvojen siirtopäivät 3.–5.9.2014 Levi www.vvy.ﬁ 2.–3.10.2014 Lahti www.fcg.ﬁ Kuntamarkkinat Infra-Rakennuttaja (INFRA-RAP 11) 10.–11.9.2014 Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ Infrahankkeiden projektipäällikkökoulutus MDI Matti Heikkinen on aloittanut suunnittelupäällikkönä Vesihuolto-yksikössä Espoossa. MRI, DI Pertti Palokangas on nimitetty Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan Oulun alueyksikön päälliköksi 10.9.–20.11.2014, 3 x 2 pv, Helsinki www.ril.ﬁ Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Uusi ympäristönsuojelulaki 7.10.2014 Helsinki www.fcg.ﬁ 16.9.2014 Tampere 25.9.2014 Oulu www.fcg.ﬁ Maarakennuspäivä Katupäivät 9.–10.10.2014 Helsinki www.infra.ﬁ Hannu Bask 25.–26.9.2014, Etten-Leur, Hollanti www.stadswerk.nl/IFME2014 MVesilaitosyhdistys palkitsi vesihuollon alalla ansioituneita Vesihuolto 2014 -tapahtumassa kesäkuun alussa Helsingissä. Vuoden 2014 Kemirapalkinto myönnettiin tekniikan tohtori Anna Mikolalle. Hänen vuonna 2013 hyväksytyn väitöskirjansa Virtaaman tasauksen ja esifermennoinnin vaikutus aktiivilieteprosessiin ja biologiseen ravinteiden poistoon havainnot ovat Suomessa laajasti käyttöönotettavissa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamiseksi. Vesilaitosyhdistyksen 50 -vuotisjuhlastipendi myönnettiin puolestaan tänä vuonna diplomi-insinööri Tuomas Jaloselle diplomityöstä Turun vesilaitoksen varaveden jakelusuunnitelma ja vesijohtoverkoston riskianalyysi. VVY myönsi erityisen ansioituneille vesihuoltoalan toimijoille myös kolme numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Huomionosoituksen saivat HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen, Kannuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Timo Järvelä sekä maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvos Jaakko Sierla. 8.–9.10.2014 Turku www.ril.ﬁ Louhinta- ja kalliotekniikan päivät International Stadswerk Congress and IFME Seminar on Asset Management VVY palkitsi ansioituneita Siltapäivät 18.9.2014 Helsinki www.mank.ﬁ 23.–24.9.2014 Turku www.fcg.ﬁ Vesilaitosyhdistys palkitsi Tuomas Jalosen ja Anna Mikolan. 2.10.2014–10.3.2015, 6 x 2 pv Helsinki www.kiinko.ﬁ Maanmittausinsinöörien ja -teknikoiden koulutuspäivät 15.–16.10.2014 Oulu www.fcg.ﬁ SKTY:n Syyspäivät 20.–21.10.2014 Lahti www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty Vesihuoltolaitosten viestintäpäivä Interbad 30.9.2014 Kuopio www.vvy.ﬁ 21.–24.10.2014 Stuttgart www.interbad.de Maapolitiikan ja maankäyttösopimusten ajankohtaispäivät Rakennuttamisen johtaminen (RAPS 14) tapahtumakalenteri 2014 1.–2.10.2014 Helsinki www.fcg.ﬁ 23.10.2014–19.5.2015, 6 x 2 pv Helsinki www.kiinko.ﬁ Vesilaitosten käyttöpäällikköpäivät Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS 12) 1.–2.10.2014 Tampere www.vvy.ﬁ 23.10.2014–19.5.2014, 6 x 2 pv Helsinki www.kiinko.ﬁ Kiinteistöpalvelujen vastuullinen hankinta Energia 2014 1.–2.10.2014 Helsinki www.kiinko.ﬁ 28.–30.10.2014 Tampere www.expomark.ﬁ EnviroExpo ja InfraExpo Infran kunnossapidon johtaminen (KUP 4) 1.–3.10.2014 Helsinki www.enviroexpo.ﬁ www.infraexpo.ﬁ 3.11.2014–17.4.2015, 5 x 2 pv Helsinki www.kiinko.ﬁ Kuntatekniikka 5/2014 57 HYVÄ KUNTATEKNIIKKALEHDEN LUKIJA! Jos sähköpostiisi ei vielä tule maksutonta Kuntatekniikan foorumin uutiskirjettä, niin tilaa se verkosta www.kuntatekniikka.ﬁ > Tilaa uutiskirje TEHOKASTA TÄSMÄNÄKYVYYTTÄ 2–3 kertaa kuukaudessa lähetettävä uutiskirje pitää sinut kuntatekniikan aallon harjalla. Ilmoita PALVELUJA-sivullamme. Marianne Lohilahti puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ "" $+ $+ , , , ' #$!% & %% ) Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 5/2014 5/2013 ALANSA YKKÖNEN Kuopio selvitti tarkasti katuverkkonsa korjausvelkaa, vai oliko se Joensuu… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2013 tai 5/2013. Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. FCG – Hyvän elämän tekijät Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka www.fcg.ﬁ Y MPÄ R I S TÖ ~T U RVA L L I S U U S ~E NER G IA Ympäristöriskit ja -vastuut ~ Vaikutusarvioinnit Jätealan palvelut ~Geoenergiaratkaisut ~Pilaantuneet maat Työ- ja kemikaaliturvallisuus puh. 09 5617210 ~www.golder.ﬁ 20 vuotta Suomessa vuonna 2014 Kuntatekniikka 5/2014 59