1. No category

ALANSA YKKÖNEN
7 /2011
Lontoon Newham
syntyy uudelleen
olympialaisiin,
Jean Jeffrey
iloitsee. sivu 20sivulla 36
3D-tekniikka auttaa
Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6
Mikkelin keskusta
uudistui ilman
valituksia sivu 26
Kuntaliitos on väylä
ammattimaiseen
vesihuoltoon sivu 46
Crusellin silta infrarakentamisen pilottina
PYLONIA
MYÖTEN
MALLINNETTU
sivu 10
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
a
pa :n
p
n
a m
om a pu ltra V
t
t
j
n! skomateen kelit. U
e
e
ksolle. Ukorkeupartikommin
u
pae tas osto aine help
p
umudell trin n kiintoppua .
p
a in u 0 me mm um asti
u
k
ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark
p
uo ump tyy jopsaan vasti nukse
t
ppevät p pys simis matta ustan
u
-R eim ltra V mak huo yttök
n
a its n U kä vat kä
m
o e
e u n
r
Gora V tuykyin teen sapahtumpu
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 7 / 2011 t 1. marraskuuta
20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystä koordinoivat julkiset yritykset. Swindonissa asialla on kaupungin
omistama Forward Swindon.
13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologiset
26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erin-
40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingis-
kaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissa käytettiin laserkeilausta.
omainen kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen
kumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo.
sä oli yli sata kellaritilojen tulvapumppausta
kaupunkia 22.8. koetelleen sateen jäljiltä.
ICT
Mikkelin torille rakennettiin
maanalainen jätejärjestelmä
28
Verkoston kunnossapidossa
ulkoistamisen riskit hallintaan
Mikkeli käyttää kotimaista
graniittia torilla ja kävelykadulla
29
PALSTAT / KOLUMNIT
Turun Seudun Vesi hyödyntää
3D-tekniikkaa vedentuotannossa
Tietomallit tulevat suomalaiseen
infrarakentamiseen
Laserkeilaus nopeuttaa
kaivausten dokumentointia
Länsimetroa luodaan
viisiulotteisesti
Vesihuollon liittymätiedot
kunnissa täsmentyvät
6
10
13
14
17
Kuopion keskustauudistus
valmis kesällä 2013
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
Kuntien Putkimestarit
UKTY
5
Pääkirjoitus
30
31
38
39
Rytilät/Pekka Rytilä:
Laubengang
KEHTO-foorumi: Haasteista
innovatiivisiin mahdollisuuksiin
Uutisia
Kirjallisuutta
Tuoteuutisia
YHDYSKUNTA
VESIHUOLTO
Säästöpaineet leimaavat brittikuntien yhdyskuntakehitystä
20
Rankkasateet yleistyvät, samoin
kiinteistövahingot
40
Maailman korkein puukerrostalo
Lontoossa
25
Verkostojen saneeraukseen
etsitään uusia toimintamalleja
43
Mikkelin keskusta uudistui
valituksitta
26
Kuntaliitos on mahdollisuus
ammattimaiseen vesihuoltoon
46
49
Henkilöuutisia
Palveluja
19
51
54
55
56
57
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 7/2011
3
LFENö
Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun
Valmistettu Suomessa
‹ laadukkaista raaka-aineista
‹ standardien mukaisesti
‹ työntekijöitä kunnioittaen
/JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB
5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö
QtXXXMJOJOHö
QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
p
ALANSA YKKÖNEN
Lontoon Newham
syntyy uudelleen
olympialaisiin,
Jean Jeffrey
iloitsee. sivu 20sivulla 36
Mallikasta kuntatekniikkaa
”
käläinen kuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen ver-
Kuntaliitos on väylä
ammattimaiseen
vesihuoltoon sivu 46
Crusellin silta infrarakentamisen pilottina
PYLONIA
MYÖTEN
MALLINNETTU
sivu 10
tailun. Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelka
Kannen kuvat: WSP Finland Oy
Mikkelin keskusta
uudistui ilman
valituksia sivu 26
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että tä-
7 /2011
3D-tekniikka auttaa
Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6
PÄÄKIRJOITUS
TTOIMITUS
OIMI
OI
MITU
TUSS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €
Irtonumero 10 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
niin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä.
Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja ra-
kentamisen kehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeiden ohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsingin kaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksista ja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäin
päästiin.
Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkään ole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleen vain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästä
kunnasta puhutaan.
Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpommin saavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisesta informaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelle on mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia.
Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkoja aloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiin
hankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannukset tullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritään hankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiin
samalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekin aiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet.
”Virman Rahoilla (VR)”
Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmän uudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saa-
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
minen mistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestel-
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
hinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut.
PAINOPAIKKA
Forssa Print
ta oli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahan
ISSN 1238-125X
66. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
kyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä.
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
mä tukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivat
Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös juniskanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomia
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
8/2011
16.11.
13.12.
Energia ■ Valaistus
Isossa 3D-kuvassa on esitetty tekopohjaveden virtausreitit Virttaankankaan imeytysaltaista (valkoiset laatat) tuotantokaivoille (sinivalkoiset tolpat,
valkoiset osat kaivojen siivilöitä) 26. viikon aikana.
Virtausreitin värin muutos kuvaa tekopohjaveden viipymän
kestoa. Kuvassa on tekopohjavesilaitoksen itäosa, jossa sijaitsee 4 imeytysaluetta (12 allasta)
ja 4 tuotantokaivoa. Simulaatio on tehty kuvaamaan syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011
kestänyttä koetoimintavaihetta, jolloin imeytetyn ja pumpatun veden määrät olivat 20 000
m3/d.
Pienissä 3D-kuvissa on esitetty
tekopohjaveden viipymän kesto
5., 10. 15. ja 20. viikon aikana.
3D-kuvat/Turun Seudun Vesi Oy
Turun seudun vedenotto Virttaankank
3D-tekniikka auttaa
Turun seudun tekopohjavesihankkeen ansiosta veden liikkeitä maaperässä voidaan kuvata
entistä tarkemmin. Turun Seudun Vesi on kehittänyt hankkeen aikana huippuunsa vietyä
tekniikkaa. Apuna vedentuotannossa on 3Dmallinnus ja pohjaveden virtausmallinnus.
6
Kuntatekniikka 7/2011
TEKSTI Virpi Adamsson
NNTurun Seudun Veden tutki-
muspäällikkö Aki Artimo on tyytyväinen mies. Kymmenvuotinen
hanke tekopohjaveden tekemiseksi Kokemäenjoen raakavedestä on
vihdoin toteutumassa. Yhtiö voi
aloittaa tekopohjavedentuotannon
Turun seudun 300 000 asukkaalle.
ICT
aalta alkamassa
vedentuotannossa
Vesihankkeen aikana luotiin
kolmiulotteinen rakennemalli Virttaankankaan harjumuodostelmasta. Tähän perustuen rakennettiin 60-kerroksinen
pohjaveden virtausmalli. Niiden
avulla päätetään, miten tuotanto
toteutetaan.
– Pystymme kuvaamaan, mi-
tä tapahtuu kun otetaan ja imeytetään vettä.
Takana on ympäristöluvan
vaatimusten mukainen yhden
vuoden koekäyttöjakso. Sen aikana seurattiin tarkoin jokivedestä imeytetyn tekopohjaveden
käyttäytymistä Virttaankankaan
harjussa.
– Malleihin ei saa koskaan
liikaa luottaa, mutta 3D-tekniikalla luodut etukäteiskuvaukset
pitivät paikkansa, Artimo myhäilee.
Ennen varsinaista koekäyttöä
pohjaveden joukkoon laitettiin
väriainetta, jotta pystyttiin todentamaan harjuun imeytetyn
veden liikkeitä. Näin saatiin selville, mitä reittejä imeytetty vesi kulkee ja millä nopeudella se
tulee kaivoille.
Kaikki kolmessa osassa tehdyt ison mittaluokan kokeet vastasivat etukäteen saatuja arvioita. Ympäristöluvan edellytyksenä oli ryhtyä toimenpiteisiin,
Kuntatekniikka 7/2011
7
ICT
Virttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella.
– Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo.
TEKOPOHJAVESIHANKE
■ Turun
seudun hanke käynnistyi 2001, kun Turku, Lieto,
Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina, Paimio ja Raisio allekirjoittivat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta 2001.
■ Turun
Seudun Vesi Oy aloittaa tekopohjaveden tuotannon
seudun 300 000 asukkaalle tänä syksynä.
■ Hankkeen
kustannukset ovat
noin 170 milj. euroa.
■ Virttaankankaalla
imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7.
Alueella on 12 pohjavesikaivoa. Yksi pohjavesikaivo maksaa 100 000 euroa.
■ Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettu keskimääräinen
kapasiteetti on 100 500 m3/d.
■ Vedensiirtolinjaa
on rakennettu noin 100 km. Se muodostuu 13 000 valurautaputkesta.
8
Kuntatekniikka 7/2011
mikäli koekäytön yhteydessä olisi havaittu sellaisia muutoksia,
joilla olisi ollut vaikutusta tuotannon toteuttamiseen.
Paljon sovellusmahdollisuuksia
Turun Seudun Vesi Oy lähti kehittämään tekopohjavesihankkeessa omaa 3D-tekniikkaa, koska se palveli suoraan hankkeen
toteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminen on vienyt paljon aikaa ja resursseja.
– Tämä on 170 miljoonan
euron vedenottohanke. 3D-sovelluksille määritetyt vaatimukset ovat suhteessa hankkeen kokoon, Artimo kuvailee.
Hän vakuuttaa, että vastaavaa tekniikkaa pystytään käyttämään myös pienemmän mittakaavan hankkeissa.
– Olemme luoneet perusteet tämäntyyppisille sovelluksille. Niitä voi soveltaa missä tahansa.
Vastaavia sovelluksia on muitakin, mutta tietoisuutta nykyisistä 3D-geologisen mallinnuk-
sen mahdollisuuksista on Artimon mukaan yllättävän vähän.
– Mallimme soveltuisi esimerkiksi Turun keskusta-alueen talojen painumisen kartoitukseen ja riskianalyysiin yhdistettynä pohjavesiolojen mallinnukseen.
millaan yli 10 000 kuutiometriä
vettä vuorokaudessa. Vastaava
määrä Virttaankankaalla muiden vedentuottajien kaivoissa on
Kallis tekniikka säästää
Artimo myöntää, että 3D-mallien soveltamista on vaikea saada lyötyä läpi. Syynä ovat kalliit
alkuinvestoinnit. Hän muistuttaa, että vaikka 3D-malliin joutuu laittamaan rahaa, se maksaa
itsensä takaisin.
– Sillä säästetään suuria summia. Mitä enemmän panostaa,
sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta. Ei voida ajatella, että ainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinen kartta.
Turun Seudun Vesi käytti hyväksi 3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessa kertynyttä tietoa
pohjavesilaitoksen tuotantokaivojen rakentamisessa. Kun kaivo
on täsmälleen oikeassa kohdassa, siitä saa pumpattua parhaim-
Tämä on yksi kahdestatoista
kaivosta, joista imeytetty vesi
pumpataan ylös.
noin 500–1 500 kuutiota.
– Tällä on iso merkitys. Nyt
meille riittää 12 kaivoa. Yksi
kaivo maksaa 100 000 euroa.
Säästö on siis mittava.
3D-malleja näkymättömistä
rakenteista ja muodoista
Virpi Adamsson
Turun Seudun Veden kehittämä 3D-mallinnus ei tarkoita
pelkästään kolmiulotteisia kuvia. Siinä luodaan kolmiulotteisia malleja sellaisista rakenteista ja muodoista, jotka eivät
ole suoraan näkyvissä.
Välillistä tietoa maaperän
rakenteista on saatu kairausten ja maatutkan avulla, mutta malleihin on sisällytetty
myös sellaiset alueet, joista ei
ole suoraa mittaushavaintoa.
Tämä tapahtuu muun muassa sedimentologisten kerrostumisympäristömallien avulla, jotka kuvaavat tai ennustavat rakenteiden jatkumista
myös havaintojen ulkopuolisilla alueilla.
Kaikki hankittu tieto syötetään tietokoneelle yhdeksi
isoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassa on geologiset mallit ja virtaus- sekä 3D-mallit.
Sitä täydennetään aina, kun
tulee uutta tietoa.
– Me pyöritämme mallia ja
annamme valvomoon tiedot
imeytys- ja pumppausmääristä. Pystymme ennakoidusti hallitsemaan ja käyttämään
pohjavesiesiintymää, Artimo
kertoo integroidusta mallinnuksen työvälineestä.
Vesi viipyy harjussa
2–3 kuukautta
Mallinnettavan rakenteen ja
materiaalin ominaisuuksilla on
suuri merkitys Turun Seudun
Veden luomissa 3D-malleissa.
On tärkeää tietää, miten maaperän ominaisuudet vaikuttavat veden liikkeisiin, joten kyseessä ei ole pelkän muodon ja
rakenteen kuvaus.
Tiedoilla on keskeinen asema tekopohjavesihankkeessa.
Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle, jossa se imeytetään
imeytysaltaista maan sisään.
Vesi viipyy harjussa kahdesta
kolmeen kuukautta.
– Näemme veden seuraavan kerran, kun pumppaamme sen kaivosta ylös. Tarkoitus on, että se mikä imeytetään, otetaan myös talteen,
Aki Artimo korostaa. N
Virpi Adamsson
Kaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla, ja veden tuotto on siksi jopa 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Yhden kaivon hinta on 100 000 euroa.
Kuntatekniikka 7/2011
9
3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko Hammar
Crusellin silta pilottikohteena
TIETOMALLIT
suomalaiseen infra
3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista.
Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen.
Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja.
Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksen kannalta optimaalisesti kannen välikaistoille.
Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osalta
teräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä.
Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytetty
HDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros.
Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävin
ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa
tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi
rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet ja määrät.
10
Kuntatekniikka 7/2011
ICT
TULEVAT
rakentamiseen
Crusellin silta on yksipyloninen,
kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka pyloni
on kallistettu taaksepäin. Yksi
sillan hienouksista on näyttävä
valaistus.
NN Crusellin silta on Helsingin
Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pituutta sillalla on 143 metriä ja
leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jos-
sa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen.
– Crusellin silta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa
jo pitkään, siltarakentamisessa se
on uutta, osastopäällikkö Osmo
Torvinen Helsingin kaupungin
rakennusvirastosta sanoo.
– Haluamme myötävaikuttaa
siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin
rakennushankkeisiin 2014 mennessä, Torvinen lupaa.
Sillalla on ajoradat ja kaistat
niin jalankulkijoille, pyöräilijöil-
le kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa 2012. Jätkäsaari
valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin 16 000
ihmiselle ja liiketilaa noin 6 000
työntekijälle.
Kuntatekniikka 7/2011
11
Tiia Ettala
CRUSELLIN SILTA
■ Saanut
nimensä säveltäjä
Bernhard Henrik Crusellin
mukaan.
■ Otettiin
käyttöön 14.6.2011.
■ Kokonaisurakan
hinta noin
17,7 milj. euroa.
Sillan korkeus on liki 50 m
merenpinnasta, pituus 143 m
leveys 25 m.
■
■ Kaksiaukkoinen,
epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja
hyötyleveys on 24,8 m.
■ Pääjänteeseen
sijoittuu 20 m
leveä pienveneväylä. Rannoilla
olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus
on 2,8 m.
■ Sillan
köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma.
Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta.
■ Siltakannella
on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat sekä keskellä
alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-,
sähkö- ja puhelinjohdoille.
■ Sillan
päällysrakenne on kahden pääpalkin, poikkipalkkien
ja kansilaatan muodostama arinarakenne, joka on kiinnitetty
monoliittisesti Saukonpaadenrannan puoleiselle maatuelle.
■ Pituussuuntaan
päällysrakenne on kahden pääpalkin ja kansilaatan muodostama teräsbetonikannattaja. Palkkien leveys
kasvaa tultaessa pylonin tornien kohdalle.
■ Sillan
poikkisuuntaan rakenne toimii liittorakenteena, jossa
poikkipalkit ovat terästä ja kansilaatta teräsbetonia.
■ Tilaaja
Helsingin kaupunki
■ Mallinnus
Tekla Oyj
■ Rakennesuunnittelu
WSP Finland Oy
■ Paalut
ja teräsrakenteet
Rautaruukki Oyj
12
Kuntatekniikka 7/2011
Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen.
Mallintaminen alkoi
tukirakenteista
WSP Finland Oy Crusellin sillan rakennesuunnittelijana päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM)
käyttöön sillan rakennussuunnittelussa 2008. Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä
mittauksissa. Urakoitsija käytti
sitä myös työnsuunnittelussa ja
aikataulutuksessa.
Suunnittelijan ehdotuksesta
Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa
kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset.
Urakkalaskennassa urakoitsijoilla oli käytettävissään suunnitelmapiirustusten lisäksi maatukien ja pylonin tarkat 3D-mallit.
Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli. Urakoitsijan asiantuntijoiden kanssa käytiin läpi rakentamistapaan ja rakenneratkaisuihin liittyviä asioita ja tarkennettiin työtapoja muun muassa teräsrakenteiden osalta.
Tämän jälkeen suunnittelija
mallinsi koko sillan. Suunnittelu eteni yhtä aikaa rakentamisen
kanssa siten, että malli oli valmis
noin kaksi kuukautta ennen ky-
seisten rakenneosien valmistusta
tai rakentamista.
Työn kuluessa suunnittelija
julkaisi sillan tietomalliin tehdyt lisäykset ja tarkennukset viikottain web-palvelimelleen, josta
hankkeen osapuolilla – urakoitsijalla aliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla – oli mahdollista hakea
muuttuva tieto omaan järjestelmäänsä.
Tietomalli havaittiin
hyväksi työmaalla
Työmaalla tietomalli havaittiin
erityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensa takia. Tietomallin
avulla tarkastettiin myös mahdollisia yhteensovittamisongelmia
törmäystarkastelujen avulla.
– Urakoitsija sai rakennusvaiheet ennakolta tietoonsa ja pystyi
hahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallit aivan eri tavalla kuin
tavallisesta tasopiirustuksesta.
Tietomallinnuksen myötä rakentaja voi tehdä materiaalihankintansa lyhyemmällä aikajänteellä,
kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeet pystytään katsomaan
suoraan tietomallista, WSP Finlandin Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo.
Karjalaisen mukaan tietomallinnuksen avulla rakennushankkeissa pystytään eliminoimaan
yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Myös muutoksen hallinta
helpottuu, kun muutokset pystytään simuloimaan suoraan tietomalliin. Tietomalli on hyödyksi
myös huolto- ja ylläpitotöissä.
Crusellin sillan tietomallinnukselle tunnustusta
Haastavinta mallinnuksessa oli
teräsbetonirakenteiden raudoitteiden mallintaminen ja raudoituspiirustusten laadinta. Crusellin
sillan tietomalli saikin ohjelmistotalo Teklan järjestämissä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä
tietomallikilpailussa erityismaininnan onnistuneesta ja tarkasta
erityisen haastavien teräsbetonirakenteiden mallinnuksesta.
Se on myös nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon
tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa.
Kirjan ovat toimittaneet Chuck
Eastman, Paul Teicholz, Rafael
Sacks ja Kathleen Liston.
Rakennustyössä tietomallia
käytettiin apuna muottisuunnittelussa, laserkeilauksia sisältävissä mittauksissa, työnaikaisten
rakenteiden mallinnuksessa, raudoitteiden hankinnassa, määrälaskennassa ja työmaan hankintojen suunnittelussa. Tiedonsiirrossa käytettiin tietomallista tuotettuja tiedostoja ASCII-, DWGja IFC- muodoissa. N
Lähteet: Helsingin kaupungin ja
WSP Finland Oy:n tiedotteet
ICT
Pistemäinen laserkeilauskuva on viime kesältä Vanhasta Raumasta,
jossa Kari Uotila valvoi
kaupungin putkitöitä.
Samalla kohteessa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Keilausaineistossa
on pistemäinen koordinaattitieto ja sen lisäksi valokuvamainen väri kaikille mitatuille pisteille.
Vanhan Rauman putkityöt vauhdittuvat
Laserkeilaus nopeuttaa
kaivausten dokumentointia
Vanhojen kaupunkikeskustojen kunnallistekniset työt vauhdittuvat laserkeilauksella. Erilaiset
kaivaukset saadaan nopeammin pois alta, kun
arkeologinen dokumentointi sujuu nopeasti.
TEKSTI Virpi Adamsson
NN Vanhan Rauman putkityö-
– Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa, arkeologi Kari Uotila sanoo.
kaivausten dokumentoinnissa käytettiin viime kesänä laserkeilausta. Tutkimuksia johtaneen arkeologi Kari Uotilan
mukaan ensimmäistä kertaa
kaupunkiarkeologinen dokumentointi hoidettiin osittain laserkeilaamalla.
– Työ etenee paikan päällä
nopeasti. Katu ei ole poikki yhtä kauan kuin ennen putkilinjoja
vedettäessä, Uotila sanoo.
Kustannuksia uuden menetelmän käyttö ei kuitenkaan laske. Laserkeilauksessa jälkityö
tietokoneella kestää vastaavasti
kauemmin.
Laserkeilauksen käyttö kaupunkikaivauksissa tulee laajenemaan. Muinaismuistolain mukaan keskiaikaisissa ja
1600–1700-lukujen kaupunkikeskustoissa kaivannot on pakko valvoa, jos paljastuu koskemattomia maakerroksia tai rakenteita.
Pistemäinen
koordinaattitieto
Laserkeilauskuvan pistepilvi kertoo sijainnista kolmiulotteisesti. Jokaisesta pisteestä tiedetään
sen etäisyys. Laserkeilaimessa
on myös kamera, joten kohteesta välittyy värikuva.
– Sillä saadaan tietoa ympäristöstä jopa muutaman millin
tarkkuudella. Arkeologi ei niin
tarkkaa tietoa tarvitse, mutta
maailmalla sitä käytetään esimerkiksi poliisitutkimuksissa,
Uotila kuvailee.
Menetelmällä selviää myös,
kuinka monta kuutiota maata
kaivauksissa liikutetaan. Tämä
voi olla oleellinen tieto esimerkiksi maansiirtourakoissa.
Loppukäsittelyssä kymmenen tai useampia keilausaineistoja laitetaan päällekkäin, jolloin
tutkitusta kohteesta saadaan kaikilta suunnilta kolmiulotteinen
malli.
Tavallinen työväline
Kari Uotila kuvailee laserkeilainta normaaliksi työvälineeksi kuten täkymetrikin. Putkityön valvonta ei arkeologin kannalta ole
erilainen. Tämä valvoo kaivinkoneen kaivamista ja seuraa, tuleeko esille kerrostumia.
– Samalla tavalla lapiolla putsataan kaivaus ja otetaan kuvat.
Raumalla katumaisemasta
otettu tieto kertoi myös, missä
kunnossa Vanhan Rauman rakennusten julkisivut ja kivijalat ovat. Tavalliseen valokuvaan
verrattuna laserkeilainkuva antaa tarkkaa tietoa myös vanhan
rakennuksen kallistumista.
– Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa. Euroopassa vastaavaa
keilainta käytetään esimerkiksi
metsien ja puustojen kartoittamiseen. N
Kuntatekniikka 7/2011
13
5D-mallin tiedot sähköisen
huoltokirjan perustaksi
Länsimetroa luodaan
viisiulotteisesti
Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on
löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri
ohjelmiin perustuvien
suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin.
Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto
ja pelastushenkilöstö.
● Ari Huhtaniska
projekti-insinööri, asemat
Länsimetro Oy
NNAiemmin rakennusten ja ra-
Kuvat Länsimetro Oy
kenteiden kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on
käsitteenä tuotemallia laajempi ja
voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen tai rakenteeseen liittyvistä tietolähteistä. Rakennusten
ja rakenteiden tietomallia laajempana kokonaisuutena voidaan
puhua virtuaalisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (VDC,
Länsimetro virtuaalisesti
14
Kuntatekniikka 7/2011
Virtual Design and Construction), joka kattaa myös infrastruktuurin suunnittelumallit.
Tietomalliteknologialla on
mahdollista korjata tai poistaa
perinteisen rakentamisprosessin
tiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia. Mallien käyttö tukee myös
alan yleisiä kehitystavoitteita, kuten elinkaarivastuullisen rakentamisen toteutumista. Mallinnusohjelmien projektinhallintaan
tarjoamat työkalut mahdollistavat mm. tietomallissa olevien rakennusosien jäsentämisen ja aikataulutuksen halutulla tavalla.
Mallinnettaessa tieto on yksittäisen suunnittelualan sisällä
kumuloituvaa, eikä suunnitelmia
tehdä uudelleen, kun hanke siirtyy vaiheesta toiseen. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta
toiselle, esimerkiksi käyttämällä
tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja.
Eri alojen tietomallit
sovitetaan yhteen
Länsimetron 5D-pilottihankkeen tavoitteena on luoda malli,
jonka avulla mm. suunnitelmien
yhteensovittamisesta tulisi Länsimetron kaltaisen monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa.
Länsimetrossa on monta
suunnittelu- ja toteutustoimialaa (arkkitehtuuri, kallio-, geo-,
rata-, rakenne- ja talotekniikka).
Tavoitteena onkin, että Länsimetromalli sovittaa yhteen nämä toimialojen tietomallit.
Länsimetron mallinnustyökalut ovat
NNovapoint (väylärakenteet),
NAutoCAD (tilat, kalusteet,
laitteet),
NRevit/IFC (talotekniikka)ja
NNovapoint Virtual Map.
Länsimetron 5D-pilottimalli
rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. Työn yhteydessä
pyritään selvittämään toimivia ja
joustavia menettelytapoja erityisesti 2D-suunnitelma-aineiston
mallintamiseksi. 5D-hankkeesta
toivotaan saatavan työkaluja siihen, miten useiden eri alojen eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämät
tiedot voidaan sovittaa yhteiseen
malliin.
Pilottihankkeen ensi vaiheen
malli on esittelymalli. Tavoitteena kuitenkin on, että se laajentuu koko linjaa koskevaksi. Tällöin tehtäisiin koko linjaston käsittävä tietomalli, johon täydennetään rakentamisen aikana mm.
urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto. Mallin käyttäjiä tulisivat
olemaan mm. metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö.
Suunnittelijoiden
määrä kasvussa
Länsimetron rakennushankkeessa toimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoa toimeksiantojensa mukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä
hankkeen suunnittelutehtävissä
työskentelee lähes 300 eri alojen
asiantuntijaa. Lähivuosina suun-
Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa.
LÄNSIMETROMALLI
Ensi sijassa toteutuksen
3d-dokumentaatio ja ylläpidon
5d-tietomalli.
■ 3D
= rakenteet ja laitteet
■ 4D
= aika
■ 5D
= määrätiedot, laatu, linkit
nittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä, kun suunnittelun pääpainopiste siirtyy louhintaurakoista
varsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihin sekä niiden järjestelmien urakoihin.
Hankkeen aikataulu on kireä
niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta. Sen vuoksi suunnittelutoimeksiannoissa
hyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia, -tapoja ja -menetelmiä, jotka tuottavat parasta ja varminta tulosta kunkin
konsultin edustaman suunnitte-
ICT
lualan kannalta. Eri suunnittelualoilla on tällä hetkellä hyvin
erilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun, joten Länsimetro-hankkeessa ei sitä ole konsulteilta edellytetty. Tämä lisää haasteita ja työmäärää suunnitelmien
yhteensovittamisessa.
Tavoitteena
sähköinen huoltokirja
Tavoitteena on hyödyntää saatavaa kokemusta hankkeen rakentamisen ja käytön aikana sekä luoda malli, jonka avulla mm.
suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi monialahankkeen
kannalta helpompaa ja varmempaa. Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät
ja ohjelmat asettavat merkittäviä
rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta
odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin.
Sen sijaan tavoitteena on saada
siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana.
Tähänastisten kokemusten
perusteella malli on erittäin havainnollinen ja oiva työkalu esimerkiksi työmaavalvonnassa.
Mallin käyttö on helppoa, joskin
täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä mm. suunnittelussa.
Suurimmat odotukset painottuvat kuitenkin hyötyyn metron
tulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa.
Mallin kehitys jatkuu, ja sen
käyttö voidaan tarpeen vaatiessa
määritellä esimerkiksi Länsimetron jatkeen suunnittelutoimeksiantojen sisältöön. N
Suomen suurin infrahanke
■ Tuhansia
ihmisiä työllistävä
Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Valmistuttuaan
Länsimetro kuljettaa yli
100 000 matkustajaa päivässä.
Länsimetro tuo seitsemän
uutta asemaa. Asemat sijoittuvat Espoossa Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen, Keilaniemeen ja Helsingissä Koivusaareen ja Lauttasaareen. Espoon Niittykumpuun on suunniteltu asemavaraus, joka voidaan myöhemmin rakentaa valmiiksi.
Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä. Se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jotka kulkevat koko matkan maan alla. Asemien lisäksi
louhitaan 15 pystykuilua, jotka on suunniteltu hätäpoistu-
mista, paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Rakentamista ja huoltoa
varten on suunniteltu yhdeksän ajotunnelia.
Länsimetron tavoitteena on
luoda edustava, laadukas, nykyaikainen ja aikaa kestävä
metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean
joukkoliikennemuodon eduista turvallisesti ja sujuvasti. Länsimetron suunnittelun lähtökohtia ovat liikennöinnin automatisointi, uusimman teknologian käyttö sekä turvallisuutta
edistävät ratkaisut.
Syksyllä 2011 ajotunneleista on louhittu yli puolet ja ratatunneleista 15 prosenttia.
Tavoitteena on, että metro liikennöi vuoden 2015 lopussa.
Kuntatekniikka 7/2011
15
2 Talvitiepäivät
29.
29th Winter Road Congress in Finland
TAMPERE
14.-16.2.2012
ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT!
NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA!
ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: www.tieyhdistys.fi
VARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT 3.1.2012.
ICT
Ajantasainen tieto on hintansa väärti
VESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOT
kunnissa täsmentyvät
Tiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistä kiinteistöistä tarkentuvat,
kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitosten asiakasrekistereihin.
huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä.
Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtion
viranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen.
Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettu menettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta.
TEKSTI Paavo Taipale
NN Suomen ympäristökeskus
käynnisti viitisen vuotta sitten
hankkeen vesihuoltolaitosten
verkostoihin liittyneiden kiinteis-
töjen liittymätietojen ajantasaistamiseksi. Pilottivaihe toteutettiin Hämeenlinnan Seudun Vesi
Oy:n (nyk. HS-Vesi) alueella.
Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta-
Hämeen kuntien ohella ensimmäisten joukossa olleet viemässä läpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) ja vesihuoltolaitosten asiakasrekisterien vesi-
RHR-tiedot usein
rämettyneet
Mäntsälässä on rekisteritietojen
ajantasaistamiseksi tehty yhteistyötä ely-keskuksen kanssa. Suurin ongelma on ollut saada rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot
vastaamaan nykytilannetta.
– Merkittävämmät hyödyt
maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta on, että saimme
ikään kuin sivutuotteena rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot kuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltä toivomme luotettavuutta, sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtaja Lauri Pouru.
– Olen kuullut viestejä, että
RHR-tietojärjestelmäpäivitysten
yhteydessä tietoja on kadonnut.
Tämä on käsittääkseni ollut suurin syy kuntien haluttomuuteen
omien RHR-tietojensa päivittämisessä, Pouru toteaa.
Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään
● Sanna Vienonen, tutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE,
vesivarayksikkö
NVesihuoltolaitoksen ja kunnan
rekistereissä rakennusten vesihuollon liittymätiedot poikkeavat
yleensä toisistaan. Liittymätiedot voidaan tarkastaa ja korjata
paikkatietojen avulla yhdistämällä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksen asiakas- ja toimintaaluetietoja.
Suomen ympäristökeskus SYKE on päivittämässä vesihuollon liittymätietojen tarkistus- ja
korjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Ohje on yksityiskohtainen, havainnollinen
ja ohjelmistoriippumaton, ja sitä
on testattu eräissä Etelä-Suomen
kunnissa viime vuosina.
Luotettavien vesihuollon liittymätietojen selvittäminen edistää
vesihuollon toimintavarmuutta,
palvelun laatua sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajauksen
tarkistamisessa, liittämättömien kiinteistöjen paikantamisessa,
alueellisen vesihuollon suunnittelussa, vedenkäyttöön liittyvissä
tutkimuksissa sekä vuotovesi- ja
saneeraustarvetutkimuksissa.
Veden laadun ja jakelun turvaamiseksi etenkin erityistilan-
teissa on oleellista, että rekisterit
ovat ajantasaiset kattaen kaikki
verkoston piiriin kuuluvat rakennukset.
Rekistereiden ajantasaisuus joka kunnassa on tärkeää myös
siksi, että lainsäädäntöön valmistellaan vaatimusta laatia suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi (Water Safety Plans).
Rekistereitä voidaan hyödyntää myös haja-asutuksen vesihuollon tilan selvittämisessä sekä hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon ja valtakunnallisen
vesienhoidon toteutusohjelman
seurannassa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän peri-
aateratkaisun tallentamismahdollisuus rakennus- ja huoneistorekisteriin.
Oleellisinta vesihuollon liittymätietojen luotettavuuden kannalta on sopia yhtenäisistä toimintatavoista tietojen kirjaamiseksi. Haasteensa tuovat kuntaliitokset ja pienet vesihuoltolaitokset. Pienten laitosten kirjaamistavat vaihtelevat ja voivat olla puutteelliset esimerkiksi liitettyjen kiinteistöjen osoitteiden ja
kiinteistötunnusten osalta.
Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessa SYKEn sivulla
www.ymparisto.fi/vesihuolto >
Vesihuollon paikkatiedot.
Kuntatekniikka 7/2011
17
Pirjo Valtakari
– Kiinteistöverohyöty riippuu
siitä, miten huolella tiedot on aikoinaan rekisteriin kunnassa syötetty. Jos siinä on lipsuttu, voi joku työntekijä hyvinkin tienata
osan palkastaan kunnalle uusina
kiinteistöveroina.
Tolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiin
tonttihaaran liittymiä syksyllä 2007. Punainen putki on jätevedelle
ja sininen juomavedelle.
Jatkossa riittävät tiedot pitää
saada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa, jolloin lisäresursointia rekisterien perkaamiseen
ei tarvita. Rekisterilomakkeessakin on edelleen kehittämistarvetta. Ajantasaiset tiedot ovat hyö-
dyksi myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä.
Lauri Pouru pitää tehtyä tietojen tarkistamista hyödyllisenä.
Myös kiinteistöverotuksen kannalta RHR-tietojen tarkistuksesta voi olla hyötyä.
Supa Maxi™ vetoakestävä toleranssiliitin
Pitää kovimmissakin olosuhteissa!
Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi
Patented
AVK FINLAND
AVK Finland
Pyhäranta 7 D
33230 Tampere
Puh. 03 389 1822
toimisto@avk.dk
www.avkvalves.fi
18
Kuntatekniikka 7/2011
Vesihuoltolaitos saattaa
saada uusia asiakkaita
– Tietojen tarkistaminen on ollut
tarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojen yhdistäminen toiminta-alueen RHR-tietoihin on vielä kesken. Oletan, että sen myötä meillekin tulee jokunen uusi asiakas, sanoo vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Mäntsälän
Vedestä.
Työ on vesihuoltolaitoksen
osalta tehty omin voimin. Ongelma on nimenomaan vanhoissa tiedoissa. Uusien rakennusten
osalta tiedot ovat paremmassa
kunnossa.
– Kaiken kaikkiaan työ on ollut tarpeellinen, mutta kokonaisuutena on otettava huomioon
vanhojen tietojen tarkistamiseen
tarvittava työvoima maankäytön
ja rakennusvalvonnan puolella.
Homma ei hoidu sivutoimisesti,
Rajajärvi painottaa.
Mäntsälän alueella toimii
kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kymmenkunta vesiosuuskuntaa. Niiltä ei toistaiseksi ole
saatu kaikkia pyydettyjä tietoja.
Kunnassa tarkistustyön lopullinen saanto ei vielä ole selvillä,
koska hankkeen vastuuhenkilö
on siirtynyt pois kunnan palveluksesta eikä hänen seuraajansa ole vielä lokakuussa aloittanut
tehtävissään.
Päijät-Hämeen kunnat
laajasti mukana
Lahden kaupunki on yhteistyössä Lahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanut rekisteritietoja Lahdessa ja Hollolassa. Haaste on otettu
myönteisesti vastaan muuallakin
Päijät-Hämeessä.
– Hanke koettiin maakunnassa tärkeäksi, koska yhtä lukuun
ottamatta kaikki kunnat osallistuivat siihen. Ne kunnat, jotka eivät ole mukana Lahden seudun
ympäristöpalveluissa, ostivat palvelun meiltä, kertoo vesiensuo-
jelusuunnittelija Mira Kuparinen Lahden seudun ympäristöpalveluista.
Tietojen tarkistamisen ohjeistusta paranneltiin Lahden tarkistustyön kuluessa ja se saatiin pienillä muutoksilla taipumaan vuoropuheluun useampien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Yhteistyö vesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluiden kesken sujui
hyvin, mutta kehittämisen varaa
on edelleen.
– Toimintatapa tulisi olla sellainen, että kaikki osapuolet olisivat alusta alkaen samassa järjestelmässä. Se helpottaisi tietojen ajan tasalla pysymistä. Nyt
tietojen yhdistelyssä on virheitä
tuottanut esimerkiksi osoitetietojen toisistaan poikkeava kirjoitustapa, sanoo Lahti Aqua Oy:n
asiakaspalvelupäällikkö Soile
Toivonen.
Sekä Lahdessa että Hollolassa
on liittymätietojen tarkistuksen
pohjalta lähetetty runsaalle sadalle laitoksen toiminta-alueella
olevalle kiinteistölle kehotuskirjeet vesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi. Lahdessa on liittymisvelvollisuudesta hakenut vapautusta tähän mennessä noin puolet kirjeen saaneista. Hakemusten
käsittely on vielä kesken.
– Laitoksen toiminta-alueella
liittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Rekisteritietojen
tarkistamisesta on tässä mielessä ollut selvää hyötyä.
Esimerkiksi Hollolassa kaikkia toiminta-alueen kiinteistöjä,
jotka eivät vielä ole verkostoon
liittyneet, ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kirjeitse lähestytty. Kaikkialla laajalla toimintaalueella ei vielä ole rakennettua
runkojohtoa, joten yli 200 metrin päässä nykyisestä verkostosta
olevia ei toistaiseksi ole katsottu
olevan perusteltua kehottaa liittymään.
– Nyt syntynyt rekisteri saattaisi olla käyttökelpoinen myös
lämpökaivotietojen tallentamiseen. Maalämpökaivojen tultua
toimenpidelupavelvollisuuden
piiriin, saadaan niistäkin parempi käsitys, Toivonen pohtii. N
Laubengang
L
aubengang tarkoittaa oikeastaan ”kulkuväylää lehväholvin alla”. Bernissä tämännimiset
kaarikäytävät rakennetaan kuitenkin kivestä ajorataan kiinni.
Sveitsin pääkaupungissa niitä on
6 kilometriä, Bolognassa peräti
36. Maistuisi varmaan meillekin
talvipuolen räntäsateissa.
M Pekka Rytilä on
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Liikenneguru Hermann
Knoflacher todistaa kirjassaan
Kaupungin ja liikenteen harmonia (s. 79), että viehättävässä ympäristössä hyväksytään jopa 70
prosenttia pitempi kävelymatka
kuin ikävässä. Yli puolet hyväksyy jopa 430 metriä pidemmän
kävelymatkan, kun normaalisti
”pankkiuskollisuuden yläraja” on
noin 250 metriä. Sitä pitemmälle matkalle käynnistetään tonni terästä.
Katetun käytävän alkumuoto on kaupunkipuiden katve. Kolumnisti kertoo tekstissään Unter den Linden (Tekniikka ja Kunta 1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissa on kysymys, kun
Malmin uimahallin lehmukset
kukkivat ja antoivat alleen ihmeellisen tuoksun. Tuoksuistaan
kuuluja ovat myös unkarinsyreeni ja jasmiini.
Kun sataa pitempään, niin lehtikatto alkaa vuotaa. Sen huomaa saksalaisen ravintolan sisäpihan Biergartenissa ensimmäisen
sadetunnin jälkeen, vaikka lehväkatto vaikuttaa hyvinkin tiiviiltä.
Joudutaan siis laittamaan pitävämpi kate päälle.
Lisärakennusoikeus
ajorataan asti
Helpoin tapa saada aikaan katettu jalkakäytävä on sellainen, että
taloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeutta kadun ajorataan
saakka. Harva kiinteistönomistaja
kykenee vastustamaan kiusausta
Bern Tourismus
Kiva kävellä katteen alla
Berniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistona
alkuperäisestä lehväkäytävän ideasta.
vaan rakentaa kuten pitääkin.
Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti. Usein käytetään yli kuusimetrisiä, joihin saa kulkuväylän lisäksi jo
pikku myymälöitä ja kahviloitakin.
Suomessa suositaan
katettuja kortteleita
Katettu jalkakäytävä on koti-Suomessa melko harvinainen, koska sellaisen aikaansaaminen vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä kuin mitä
nuoressa kaupunkikulttuurissamme
yleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosista löytyy oikein mukaviakin palasia, mutta systeemeiksi yltävät yleensä vain kokonaiset korttelit
katon alla. Edelläkävijöitä ovat olleet
Turun Hansakortteli ja Tampereen
Koskikeskus.
Pääkaupungilla on ankara pyrky maan alle. Rautatieaseman kulmat alkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja.
Oikaisu
NKuntatekniikassa 6/2011 julkaistun Pisara-kolumnin eräitä kohtia on tarpeen korjata. Pisara-radan
idean esitti Helsingin joukkoliikenteen ideakilpailussa 1988 kolmannen palkinnon saanut Timo Kallaluoto. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Helsingin joukkoliikenelautakunnan silloinen puheenjohtaja Auri Häkkinen.
Kilpailuun saapui 17 ehdotusta.
Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunut ehdotus Linjanvetoja oli
Pisaran alkumuoto. Hänen innovaationsa arvo on kovasti noussut 23 vuodessa vuoden 1988
HKL-ideakilpailun jälkeen.
Kuntatekniikka 7/2011
19
Vaihto
SÄÄSTÖLEI
Monin paikoin ankean Swindonin keskustan piristävä poikkeus
on liikekeskustan kävelykatu, joka on toteutettu yhteistyössä
kiinteistönomistajien
kanssa.
20
Kuntatekniikka 7/2011
YHDYSKUNTA
ehtoiset rahoitus- ja toimintatavat saavat jalansijaa
KKURI ISKI BRITTIKUNTIIN
Britannian konservatiivihallituksen reippaat leikkaukset valtion menoihin ja sen
myötä kuntien rahoitukseen luovat paineita löytää uusia tapoja edistää kaupunkien kehitystä. Olympiakisojen siivellä syntyy kuitenkin uutta liiketoimintaa
ja kaupunkirakennetta Lontooseen.
Swindonissa on kauppojen ostoskassiveron tuotolla rahoitettu kukkaistutuksia koristamaan jalankulkualueita.
Liikekeskustan kävelykadun ilmettä Swindonissa piristää kookas viherseinä.
Swindonin keskustaa hallitsevat rujonnäköiset pysäköintitalot menneiltä vuosikymmeniltä. Niistä pyritään
eroon julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeilla.
TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale
NN Britanniassa julkisen sekto-
rin menoista on tarkoitus leikata noin neljännes vuoteen 2014
mennessä. Se ei voi olla vaikuttamatta palvelujen määrään ja laatuun, sillä vastaavaa tuottavuuden paranemista ei näin lyhyellä
aikavälillä voi tapahtua. Britannian paikallishallinto luovii säästöpaineissa ja yrittää löytää pienimmän haitan tien menoleikkausten
toteuttamisessa.
Tämänhetkisten arvioiden
mukaan julkiselta sektorilta vähenee säästöjen seurauksena lähivuosina puolisen miljoonaa työpaikkaa. Kunnilla säästökohteiden valinta on vielä kesken, mutta toimintatapoja kehitetään, palveluja ulkoistetaan sekä tukipalveluja ja hankintoja keskitetään.
Myös kaupunkiympäristön ja
infrastruktuurin rahoittamiseen
haetaan vimmalla uusia tapoja.
Swindon nousee konepajateollisuuden raunioista
Lontoosta runsaat sata kilometriä
länteen sijaitseva Swindon oli rautatieliikenteen kulta-ajan kalustotuotannon mahtikaupunki. Maailman suurimmalla vaunutehtaalla
työskenteli 100 vuotta sitten parhaimmillaan 50 000 ihmistä. Kaupunki taantui pahasti 1970-luvulta lähtien, mutta on nyt löytänyt
uutta tuulta purjeisiinsa.
Swindonin asukasluku on
noin 180 000, ja se kasvaa 2–3
prosenttia vuodessa. Työttömyysaste on maan alhaisimpia.
Muun muassa Honda ja BMW
ovat avanneet tuotantolaitokset
kaupungissa. Kaupungin elinkeinoelämän ja keskusta-alueen
kehitystä koordinoi kaupungin
omistama osakeyhtiö Forward
Swindon. Keskustan yleiskaavan
on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
– Täällä kaikki haluavat tul-
Kaupungin omistaman Forward
Swindon -yhtiön kehitysjohtaja
Chris Hitchings pitää yhtiömallia toimivana työkaluna kaupungin kehittämisessä.
la keskustaan omilla autoillaan,
eikä julkisesta liikenteestä välitetä. Siksi keskusta on täynnä vanhoja pysäköintitaloja, Forward
Swindonin kehitysjohtaja Chris
Hitchings kertoo.
Suuri pysäköintitalo ja sen
varjossa lymyävä linja-autoasema saavat tosin pian väistyä
uuden liike- ja asuinrakennuskompleksin tieltä, mikäli yhtiön
yhteistyökumppaneiden suunnitelmat keskustan kehittämisestä
toteutuvat. Pysäköintitaloista pyritään tekemään arkkitehtonisesti laadukkaampia, mutta kaupunki joutuu toiminnan harjoittajaksi, sillä yksityisiä se ei kiinnosta.
Maanalainen pysäköinti ei näytä
olevan vakava vaihtoehto.
Asukkailta kiitosta on saanut
puolestaan uusi pääkirjasto, jossa
uudisrakennus on yhdistetty lähes 200 vuotta vanhaan entiseen
kaupungintaloon.
– Tilat toimivat todella hyvin,
ja kävijämäärät ovat kasvaneet
selvästi, Hitchings kehuu.
Kaupunkikehitystä
yhtiömuodossa
Forward Swindon perustettiin
puolisentoista vuotta sitten aiKuntatekniikka 7/2011
21
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
emmin keskustan kehittämisestä vastanneen yhtiön toiminnan
alasajon jälkeen. Aiemman yhtiön roolista poiketen Forward
Swindon huolehtii keskustan kehittämisen ohella elinkeinoelämän ja kulttuurin edistämisestä
sekä yhdyskuntakehityksestä koko kaupungin alueella.
Omaa henkilöstöä on viitisentoista. Swindonin kaupungin Chief Executive toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Hallituksen enemmistö on yksityisen sektorin edustajia, mutta jäseninä on myös kaupungin
luottamushenkilöitä.
– Vastaavat yhtiöt ovat yleistyneet viime aikoina, vaikka jotkut poliitikot eivät niistä pidä.
Me pystymme tekemään vaikeita päätöksiä, joita kireässä taloudellisessa tilanteessa on poliittisissa elimissä hankala saada aikaan. Näemme, että ne ovat kuitenkin asukkaiden kannalta oikeita päätöksiä, Chris Hitchings
sanoo.
Ajoittain kehityshankkeiden
toteutusta hankaloittavat eräät
täysin yksityistetyt tekniset peruspalvelut, kuten energia- ja
vesihuolto. Hitchingsin mukaan
sen enempää kaupungilla kuin
kehitysyhtiölläkään ei ole niissä
mitään sananvaltaa.
– Yhtiöt päättävät, milloin
verkostoja tai vedenottamoja rakennetaan. Alueella alkaa
olla pulaa vedestä. Tarvittai-
siin uusi varastoallas, jota onkin suunniteltu Swindonin ja
Oxfordin välille. Voimme vain
anoa: ”Herra vesiyhtiö, tarvitsemme lisää vettä”. Mutta yhtiö
päättää itsenäisesti aikatauluista, ja osakkaiden sana painaa,
Hitchings tuskailee.
Kaasutoimitukset uusille alueille ovat toimineet hyvin. Sähköyhtiö sen sijaan vaati huomattavan ennakkomaksun uuden alueen tarvitseman sähköaseman
rakentamiseen.
– Ennakkomaksut on maksettava, jos aikoo saada hankkeita eteenpäin, Chris Hitchings
toteaa.
– On johdettava määrätietoisesti, mutta kuuro ei saa olla, linjaa Swindonin valtuuston konservatiiviryhmän johtaja Garry
Perkins.
Swindonin uuden pääkirjaston
uudisrakennus on yhdistetty lähes 200 vuotta vanhaan entiseen kaupungintaloon.
Rahoitusta hankekumppanuuksien kautta
Parin korttelin päässä kiitetystä
kirjastosta odottaa purkua entinen viisikerroksinen koulurakennus. Yksityinen kiinteistökehittäjä on rakennuttamassa paikalle ostoskeskusta, johon kauppojen ohella sijoittuvat elokuvateatteri ja kymmenkunta ravintolaa. Hankkeen tuotoilla on tarkoitus rahoittaa korttelin kuntatekniikka ja ympäristörakentaminen. Kauppakeskuksen uskotaan myös piristävän nyt kovin
hiljaista keskustan iltaelämää.
Britanniassa kuntien verotusoikeus on varsin rajallinen. Swindonissa on kuitenkin oltu innovatiivisia, ja kaupan muovisia ostospusseja verotetaan ympäris-
Sähköistä asiakaspalvelusi
internetiin
Tekla ePalvelut
Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset viranomaisille internetpohjaisen
asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille
ja eri sidosryhmille
< Käytettävissä 24/7
< Vähemmän asiakaspalvelutyötä
< Nopeampi prosessien läpimeno
< www.tekla.com/epalvelut
22
Kuntatekniikka 7/2011
YHDYSKUNTA
Lontoon olympiakisojen kisajoukkueet majoittuvat 11 kerrostalon muodostamaan Olympiakylään. Kisojen jälkeen taloissa tulee olemaan
yhteensä 2 800 asuntoa. Puoleen näistä valitaan asukkaat sosiaalisin perustein.
tösyistä. Verotuotoilla on rakennettu Swindonin rujoa keskustaa
koristamaan muun muassa kompakti mutta näyttävä kukkaistutus. Liikekeskustan kävelykadun
ylikulkusilta puolestaan on kiinteistönomistajien toimesta verhoiltu kookkaalla viherseinällä.
Päättäjät ja
kaupunkilaiset kohtaavat
Kuntalaisten osallistumista pyritään edistämään yhteisillä tapaamisilla päättäjien kanssa. Asialista on avoin, eikä osallistumista
ole rajoitettu.
– Järjestämme kerran kuukaudessa avoimia asukastilaisuuksia
eri puolilla kaupunkia. Näin pyrimme kokoamaan asukkaiden
näkemyksiä palveluista ja kehittämiskohteista. Parhaimmillaan
paikalla on parisataa asukasta.
Kuuntelemme ihmisiä, jotka ovat
valinneet meidät päättämään,
Swindonin valtuuston konservatiiviryhmän johtaja Garry Perkins kertoo.
Tapaamisten eräs tarkoitus
on sitouttaa asukkaita tarpeellisiin uudistuksiin. Kun verotusta ei haluta kiristää, kaupunki ei
enää voi tarjota kaikkia nykyisiä
palveluja ja kolmannen sektorin
rooli korostuu.
– Yksi nykyisen vaikean ta-
loustilanteen hyviä puolia on se,
että se auttaa asukkaita ymmärtämään, että kaikki julkiset palvelut
eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne
saattavat vaatia omaa panostusta
tavalla tai toisella.
ta. Vihdoinkin kärsivällisyyteni
palkitaan, Newhamin markkinointipäällikkö Jean Jeffrey riemuitsee.
Olympiahanke on merkinnyt
Newhamille laajoja purku- ja rakennushankkeita, työtä, toimeentuloa ja kaupunkikuvan olennaista muuttumista. Todelliset haasteet odottavat kuitenkin kisojen
jälkeen siinä, miten alue taipuu
arjen tarpeisiin.
Newham syntyy uudelleen
olympialaisiin
Lontoon köyhimpiin kaupunginosiin kuuluva itälontoolainen Newham Borough pesee kasvonsa perusteellisesti ensi kesän
olympialaisiin. Massiiviset rakennushankkeet ovat leimanneet horisonttia viime vuodet ja seutu alkaa pian olla kisakunnossa.
– Olen asunut täällä 47 vuot-
Euroopan suurin
kauppakeskus
Newhamin sydän tulee kisojen
jälkeen olemaan Stratfordin uusi
rautatieasema ja sen kyljessä syys-
Dave Tully
Viisikerroksinen entinen koulurakennus odottaa purkua
Swindonissa. Yksityinen kiinteistökehittäjä on rakennuttamassa paikalle ostoskeskusta, johon kauppojen ohella sijoittuvat elokuvateatteri ja kymmenkunta ravintolaa.
Olympiapuiston maamerkiksi on rakenteilla 114,5 metriä
korkea The ArcelorMittal Orbit,
jonka ovat suunnitelleet Anish
Kapoor ja Cecil Balmond.
Newhamin markkinointipäällikkö Jean Jeffrey on ylpeä köyhien kotikulmiensa kauan odotetusta täydellisestä muodonmuutoksesta.
Kuntatekniikka 7/2011
23
!! " !
##" ! ! ! „
##
!!! „!!"####%"#
„ #"#!# ! ""
„
Ympäristö kiittää
pilaantuneen maan
puhdistuksesta
Otamme vastaan lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet
maa-ainekset sekä tapauskohtaisesti myös vaaralliseksi
jätteeksi luokiteltavat ainekset. Valitsemme kunnostusmenetelmän tarpeittesi mukaan – voimme puhdistaa
pilaantuneen maa-aineksen myös paikan päällä. Lisäksi
valtakunnallinen vastaanottoverkostomme lyhentää
kuljetusmatkoja ja pienentää kustannuksia
ja ympäristövaikutuksia.
Lue lisää www.lassila-tikanoja.fi/pilaantuneetmaat
tai soita 010 636 141.
JÄTEHUOLTO / KIERRÄTYS / VIEMÄRIHUOLTO / SIIVOUS /
KIINTEISTÖNHOITO / KIINTEISTÖTEKNIIKKA / YMPÄRISTÖTUOTTEET
24
Kuntatekniikka 7/2011
Stratfordin uuden rautatieaseman ja Olympiapuiston kupeeseen
avattiin syyskuussa Euroopan suurin ostoskeskus.
kuussa avattu Euroopan suurin
Westfield-kauppakeskus. Kauppakeskuksessa on muun muassa 300 liikettä, Britannian suurin
elokuvateatteri, 14-ratainen keilahalli, kasino ja kolme hotellia.
Vaikka kanaalin ali kulkeva Eurostar-juna viuhahtaa pysähtymättä Stratfordin ohi, uusi asema parantaa saavutettavuutta ja
palveluja merkittävästi.
Alueen maaperä oli monin
paikoin pilaantunut. Valtaosa pilaantuneista maista puhdistettiin
ja käytettiin uudelleen hankealueella. Muutoinkin kisahankkeessa on pyritty ekologisesti kestäviin ratkaisuihin.
Kisapaikat muuntuvat
olympialaisten jälkeen
Osa olympialaisten suorituspaikoista on väliaikaisia ja muun
muassa olympiastadionin katsomokapasiteetti on alun perin
ollut tarkoitus vähentää kisojen
aikaisesta 80 000:sta 25 000 katsomopaikkaan.
– Oma jalkapalloseuramme
West Ham United on kuitenkin
jättänyt yhdessä Newham Councilin kanssa tarjouksen stadionin
muuttamisesta monitoimiareenaksi niin, että katsomopaikkoja olisi noin 60 000. Seuran tavoitteena on pelata uudella stadionilla valioliigaa syksystä 2014
alkaen, Jeffrey kertoo.
Olympialaisten uintikeskus,
arkkitehtonisesti näyttävä Aquatic Centre on varustettu kisoja
varten 15 000 katsojaa vetävillä
tilapäisillä lisäkatsomoilla. Koripalloareena on kokonaisuudessaan tilapäinen rakennus, kuten
maahockeystadionkin. Koripalloareenaa on jo suunniteltu käytettävän 2014 brittiläisen kansanyhteisön kisoissa Glasgowssa.
Olympiajoukkueiden 17 000
jäsenen majoitusta varten rakennettavaan olympiakylään on kohonnut 11 kerrostaloa. Tilojen
optimoinnin vuoksi huoneistoihin ei rakennettu keittiöitä lainkaan. Kylässä joukkueiden palvelu kuitenkin pelaa.
– Talojen katutasossa on
kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Kisojen jälkeen talot tulevat tavanomaiseen asuinkäyttöön
leikkipihoineen ja lähiviheralueineen. Tällöin huoneistoihin rakennetaan myös keittiöt, Jean
Jeffrey selostaa.
Muutostöiden jälkeen kisakylässä tulee olemaan 2 800 asuntoa. Puolet asukkaista valitaan
sosiaalisin perustein.
Britannian korkein veistos
Olympiapuiston maamerkiksi
kohoaa Britannian korkein veistos, 114,5 metriä korkea teräsristikkorunkoinen The ArcelorMittal Orbit. Yläosaan rakennetaan
näköalatasanne ja ravintola sekä tilat pienimuotoisia kokoontumisia varten. Ylös pääsee joko
kävellen spiraalinmuotoista luiskaa tai – hissillä.
– Se on hiukan kuin Eiffel-
Maailman korkein
puukerrostalo
Puurakentaminen on
rantautumassa Keski-Euroopasta myös Britanniaan, jossa talot on periteisesti rakennettu tiilestä,
kivestä tai betonista. Saksalaistausta näkyy myös
2009 valmistuneen kohteen nimessä. Stadthaus seisoo vandaaleja
uhmaten pahamaineisessa Hackneyssä osoitteessa
24 Murray Grove. Talossa
on 29 asuntoa, sekä yksityisomisteisia että tuettuja
vuokra-asuntoja.
Rakennuksen katutason kerroksen kantavat rakenteet ja julkisivut ovat
betonia, mutta sen päällä on kahdeksan kerrosta puurunkoa. Myös hissikuilut ovat puurakentei-
■
torni aikoinaan, jonka juuri kukaan ei uskonut säilyvän maailmannäyttelyn jälkeen, mutta joka
nykyään on erittäin suosittu nähtävyys, Jean Jeffrey sanoo. N
Lontoon olympiapuiston rakennushanketta on selostettu laajemmin
Kuntatekniikassa 1/2011 s. 6–11.
set. Kantavat rakenteet on
ristiinlaminoidusta massiivipuusta valmistettuja elementtejä. Kohteessa käytetty puulaji on kuusi ja laminoinnissa käytetty paine
60 tn/m2.
Puurunko nopeutti hankkeen valmistumista 16 viikolla verrattuna
vastaavaan betonirakenteiseen taloon. Stadthaus
valmistui 49 viikossa. Kohteen rakennesuunnittelusta vastanneen suunnittelutoimisto Technikerin johtaja Matthew Wells sanoo,
että ristiinlaminoiduilla
massiivipuurunkorakenteilla voitaisiin teknisesti
toteuttaa jopa 15-kerroksisia puutaloja.
Maailman korkein puurakenteinen asuinkerrostalo löytyy Lontoosta. Stadthausnimisen 2009 valmistuneen rakennuksen katutasokerros on betonirakenteinen. Sen yläpuolisten kahdeksan kerroksen kantavina runkorakenteina on ristiinlaminoidusta massiivipuusta valmistetut
elementit.
Kuntatekniikka 7/2011
25
Kommunikoiva suunnittelu säästi aikaa ja rahaa
Mikkelin keskusta uudistui
Viittä vaille valmis Mikkelin keskustauudistus on edennyt sopuisasti. Aamukahvien hinnalla on
vältetty hankkeita viivästyttävät
valitukset. Kaupunkilaiset, yritykset ja virkamiehet ovat yhteisissä tilaisuuksissa viilanneet yksityiskohtia arkkitehtuurista liikennejärjestelyihin.
TEKSTIT Kari Kauppinen
NN Mikkelin ydinkeskustan lähes täydelli-
“Tärkein tunnuslukumme on nolla”
Keskustauudistuksen onnistumisessa merkittävä rooli on Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:llä, joka on yhteistyöelin Mikkelin kaupungin virkamiesten sekä
keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen välillä.
– Tärkein tunnuslukumme on nolla. Nolla
Kari Kauppinen
nen peruskorjaus on ollut menestys. Kaikki
osapuolet ovat tyytyväisiä pian valmistuvaan
remonttiin. Reilussa kahdessa vuodessa torin alle on rakennettu pysäköintilaitos, torille uudisrakennus ja toriin kiinteästi liittyvä
kävelykatu saatettu moderniin kuntoon. Kävelykadun varrelle on noussut kaksi kauppakeskusta, ja kävelykadun muita kiinteistöjä
on kunnostettu.
Kaupunki tavoitteleekin parhaan kaupunkikeskustan titteliä ensi vuonna.
Kari Kauppinen
Mikke ry:n toiminnanjohtaja
Janne Viitamies paljastaa keinon, jolla Mikkelin keskustauudistus on edennyt sopuisasti.
– Aikaa kannattaa käyttää asioiden esittelyyn ja perusteluihin. Kannattaa keskustella kaupunkilaisten kanssa.
26
Kuntatekniikka 7/2011
YHDYSKUNTA
valituksitta
Teknisen toimen johtaja
Jorma Holopainen sanoo,
että keskustauudistus on
osoittautunut erinomaiseksi kumppanuushankkeeksi
kaupungin, yrittäjien ja
kiinteistöjen välillä.
Kuntatekniikka 7/2011
27
Mikkelissä käytettiin torilla ja kävelykadulla täysin kotimaista punaista ja harmaata graniittikiveä.
on toriparkkiin, kävelykatuun ja
kauppakeskuksiin kohdistuneiden hallinnollisten oikeusjuttujen määrä. Mikke ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies sanoo.
Mikkelin kaupungin teknisen toimen johtaja Jorma Holopainen korostaa, että keskustauudistus on osoittautunut erinomaiseksi kumppanuushankkeeksi kaupungin, yrittäjien ja
kiinteistöjen välillä.
– On nähty se hyöty, joka tässä tulee kokonaisuutena kaupungille. Suuri ansio on juuri Mikke
ry:llä. Se on ollut hyvin aktiivinen järjestämään erilaisia kansalaiskeskusteluja ja kuulemistilaisuuksia, Holopainen toteaa.
Mikken järjestämissä vapaa-
ehtoisissa palavereissa kaikkien
osapuolten edustajat ovat olleet
aktiivisesti läsnä 2–3 vuoden rakennusvaiheen ajan. Sitoutuminen on onnistunut.
– Liikenteen tilapäisjärjestelyt
ja sitä kautta asiakkaiden pääsy
liikkeisiin ovat olleet yrittäjille
hankalat. Heillä on kuitenkin ollut se asenne, että hanke päättyessään muuttaa koko keskustan
liiketoiminnallisen merkityksen,
Viitamies sanoo.
Valitukset vältettiin
aamukahvien hinnalla
Yksi merkittävistä palaverikäytännöistä Mikkelissä oli viikoittaiset aamukahvit kaupungin virkamiesten, rakennusurakoitsijoiden ja yrittäjien välillä.
– Tapaamiset ovat antaneet
osapuolille kasvot. Niiden jälkeen
on ollut matala kynnys ottaa yhteyttä etukäteen, jos on jokin ongelma eikä vasta sitten, kun ongelma paisuu ja muuttuu kiukuksi, Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini
Väisänen sanoo.
– Tällaiset tapaamiset ovat
ihan erilainen tapa asioida kuin
sähköpostilla. Jos ei heti ole pystytty jotakin asiaa tekemään tai
korjaamaan, niin toinen osapuoli
on ainakin ymmärtänyt, miksei,
Väisänen toteaa.
Virkamiehet ja asukkaat
yhteisissä työpajoissa
Janne Viitamies paljastaa keinon,
jolla sopu on saatu säilymään
50 000 asukkaan kaupungissa.
– Aikaa kannattaa käyttää asioiden esittelyyn ja perusteluihin.
Kannattaa keskustella kaupunkilaisten kanssa.
Käytännössä keskustelu oli
viikoittaisten aamukahvitilaisuuksien lisäksi vuosien ajan sarja erilaisia tilaisuuksia erilaisille
kohderyhmille sekä kansalaisten
ja kaupungin virkamiesten yhteisiä työpajoja, joissa hiottiin yksityiskohtia.
– Työpajoissa oli muutama
kaupungin virkamies (muun
muassa arkkitehti ja liikennesuunnittelija) ja 5–10 kaupunkilaista. Tällä tavalla saadaan selville, millaisia vastustavia ja kannattavia argumentteja ko. hanketta kohtaan on, ja voidaan säätää
Torille rakennettiin hajuton ja näkymätön maanalainen jäte
■ Mikkelin
keskustassa päästiin kerralla eroon varsinkin
kesähelteillä syntyneistä hajuhaitoista, kun torille rakennettiin vanhojen maanpäällisten
jäteastioiden sijaan maanalainen jätepiste.
Kaupunki järjesti suunnittelu-rakennuskilpailun jätepisteestä. Sen voitti Lassila & Tikanoja.
– Tavoitteemme oli saada maanalainen, näkymätön,
arkkitehtuurisesti sopiva, hajuton ja Suomen oloissa toimiva järjestelmä, sanoo Mik-
28
Kuntatekniikka 7/2011
kelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen.
Jätepiste on torin laidalla
autojen sisäänajoväylän varressa. Siitä kertovat viisi isoa
tavallisen roskakorin näköistä
astiaa yhdyskunta- ja biojätteelle sekä pahville, metallille ja lasille.
Säiliöissä on sähkölukot ja
ne aukeavat numerokoodilla. Mikkelissä pääkäyttäjä on
torikaupanvalvoja, joka antaa
harkintansa mukaan käyttöoikeuksia. Niitä saavat torikaup-
piaat, toripaviljonkirakennuksen yrittäjät sekä huoltohenkilöstö.
Maan alla yhdyskuntajäte puristetaan kymmenkuutioiseen säiliöön. Puristusmäntä on nostettu pohjalta ja tehty kapeammaksi, jotta mäntäkammion pohjalle mahtuu
biojätteelle oma säiliö. Näin
se saadaan samaan kuljetukseen. Säiliön tyhjennys tapahtuu vaihtolavalla siten, että
hissi nostaa puristimen ylös.
Jätteet jäävät maanpäälliseen
osaan, kunnes vaihtolava tuo-
Jätepisteessä on astiat yhdyskunta- ja
biojätteelle sekä pahville, lasille ja metallille.
YHDYSKUNTA
Aalto Oy
Kotimainen kiveys voitti kilpailun
■ Mikkelissä
käytetään torilla ja
kävelykadulla täysin kotimaista punaista ja harmaata graniittikiveä.
– Kotimainen kivi säilyy parhaiten, sanoo Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen.
Kiinalainen kivi on halvinta, ja
sitä on käytetty monessa paikassa. Se on kuitenkin huokoisempaa eikä yksinkertaisesti kestä
Suomen oloja.
– Se on huonommin pakkasta kestävää. Ja tässä kivi joutuu
vielä kovalle rasitukselle talvella,
kun kävelykatu on lämmitetty.
Kaupunki kilpailutti ensin kivenhankinnan torin ja kävelykadun osalta kummaltakin erikseen, sitten asennustyön.
Torilla käytettiin vanhat kivet
hyväksi. Torilla ei ole enää pysäköintialuetta ja kivettyä aluetta
tuli noin puolet lisää. Uudet kivet osoittavat kulkuväylät ja vanhat kivet ovat kauppa-alueella.
Kivien väliin ei tullut pölisevää
hiekkaa vaan betonivalu. Kivien
päälle jäänyt betoni hiekkapuhallettiin pois.
Hiekka oli hankala, koska
puhdistuskoneet imivät hiekan,
ja myös terveystarkastaja puuttui
pölyyn, joka tarttui torin tuoretuotteisiin.
Ainoat ulkomaalaiset kivet,
joita on käytetty, ovat kadut ylittävien suojateiden valkoiset osat,
sillä suojatien osoittama alue on
rakennettu kivistä. Tätä valkoista
kiveä ei Suomesta saanut.
Kävelykadun keskellä on myös
kivipaasi, jossa osin virtaa vesi.
Kävelykadun kiveyksen rakentaminen oli yritysten vastuulla
oman tontin kohdalta, ja lämmityskulut ne maksavat kaksi met-
riä tontin rajasta. Kävelykadun
kokonaiskustannukset kolmen
korttelin alalta ovat noin 3,4 miljoonaa euroa.
Kävelykatu pestään kerran viikossa. Osin kiinteistöt pesevät sitä itse useammin. Kadun ongelmana ovat purukumit, joita ei
tahdo saada kadusta irti.
Kävelykadun istutukset ovat
ruukuissa lämmityksen takia. Kesällä kadulla oli ruukkukukkia ja
parimetrisiä palmuja, syksyllä kanervia, talveksi ruukkuihin laitetaan pieniä kuusia.
Aalto Oy
Toripaviljonki Muikussa on torikaupanvalvojan tilat, torikauppiaiden sosiaalitilat, asiakas-wc, taksiasema, kioski, grilli-ravintola sekä käynti toriparkkiin.
suunnitelmia, jotta pahimmat karikot vältetään.
Vaikka tällainen ns. kommunikatiivinen suunnittelu on saanut myös kritiikkiä siitä, että siinä on näennäiset vaikutusmahdollisuudet, Mikkelissä ideat kä-
siteltiin asiallisesti ilman automaattista tyrmäystä.
– Ongelmahan on yleensä se,
että suunnitelmat esitellään niin
myöhäisessä vaiheessa, että niiden vähäinenkin muuttaminen
on hankalaa, eli kansalaispalau-
tetta ei voi huomioida.
Myös keskustan arkkitehtuuria ja liikennejärjestelyjä suunnitelleet ovat Viitamiehen mukaan
olleet tyytyväisiä, että he ovat jo
varhaisessa vaiheessa päässeet
kuulemaan kaupunkilaisia.
järjestelmä
Kuvat Matti Pajunen/Lassila & Tikanoja
Maan alla yhdyskuntajäte puristetaan
säiliöön, joka nostetaan tyhjennystä varten hissillä ylös.
daan tyhjennyksen jälkeen
takaisin.
Pahvi menee omaan säiliöönsä vastaavalla tekniikalla.
Nostosiltojen päällä on
normaali torikiveys. Metalli
ja lasi kerätään omaan säiliöönsä yksipistenostolla.
– Jätepisteestä on räätälöityä osuutta 90 prosenttia, jotta saimme tämän
mahtumaan annettuun tilaan ja jotta kaikki haluttu saadaan kerättyä, sanoo
Lassila & Tikanojan asiakasvastaava ja Mikkelin torin jätepistetyömaan projektipäällikkö Mika Höök.
Suomessa on joitakin
maanalaisia jätepisteitä
vastaavassa käytössä. Mikkelissä on ollut pieniä teknisiä ongelmia. Jätepiste
otettiin käyttöön heinäkuun puolivälissä.
Jätepisteen rakennuskustannukset olivat
280 000 euroa.
Esimerkiksi hän nostaa pysäköintilaitoksen, jossa oli useita
ramppivaihtoehtoja.
– Yksi ramppi putosi, kun ei
haluttu uhrata osaa kävelykadusta sille, toinen koska se olisi häirinnyt kaupunkikuvallisesti historiallista lääninhallituksen rakennusta. Nykyinen paikka jäi
jäljelle. Se aiheutti vähiten ristiriitoja.
Nykyinen ajoramppi onkin
kaupunkikuvallisesti onnistunut;
se ei näy juuri mihinkään.
Poliittinen päätös puuttui,
tahtoa oli
Janne Viitamies sanoo, että Mikkelissä onnistuttiin juuri yhteisöllisessä valmistelussa.
– Tietenkin keskustauudistus
aiheutti myös ristiriitoja, mutta
pyhät sodat vältettiin. Näin ollen
hidas ja perusteellinen kommunikoiva suunnittelu säästi aikaa
ja rahaa.
Viitamiehen mukaan keskustauudistuksen iso kysymys on,
pitäisikö tällaisesta hankkeesta
saada poliittinen päätös kokonaisuutena heti alussa. Mikkelissä oli yleissuunnitelma, mutta siitä ei tehty sitovaa päätöstä.
– Nyt uudistusprosessia tehtiin pätkissä. Toisaalta voi olla
niin, ettei koko hanke olisi tällaisena käynnistynyt, jos kerralla olisi pitänyt pystyä tekemään
päätös.
Joka tapauksessa keskustan
Kuntatekniikka 7/2011
29
YHDYSKUNTA
Aalto Oy
KESKUSTAUUDISTUKSEN
HINTA
■ Kokonaiskustannus
arviolta
19 milj. euroa, kaupungin osuus
noin 6,6 miljoonaa.
620-paikkainen
pysäköintilaitos (osakeyhtiö,
kaupungin osuus 16,4 %) 12,5
miljoonaa torin ennallistamistöineen. Toriparkkien maanalaiset
käytävät kauppakeskuksiin ovat
yksityisrahoitteisia.
Torin alaisen pysäköintilaitoksen parkkiruudun leveys on 280 senttiä. Ulos ajaessa ei pysäköintilipuketta tarvitse syöttää puomilla, sillä se aukeaa rekisteritietojen perusteella automaattisesti, kun kamera tunnistaa ulos ajavan auton.
■ Torinalainen
maksanut torin ennallistamisen jälkeiset parannustyöt jätepisteineen (1 miljoona).
kokonaissuunnitelmaa on käytetty periaatteellisena ohjeena
töiden edetessä.
– Lähinnä kävelykatuja ei haluttu heti lyödä lukkoon, sanoo
Maini Väisänen.
■ Kaupunki
■ Toripaviljonki
(osakeyhtiö, kaupungin osuus 44,3 %) maksoi
1,07 milj. euroa.
Käytännön töiden
valvontaan oma henkilö
Mikkelin keskustauudistuksen suunnittelu alkoi kahdeksan vuotta sitten. Kehittäminen
jatkuu vuoteen 2020 tähtäävällä
suunnitelmalla.
Kokonaisuuden hallintaa varten kaupunki palkkasi projektipäällikön rakennustöiden ajaksi. Hänen tehtävänään oli pitää
yhteyttä muun muassa toriparkkiyhtiöön, kauppakeskuksiin,
kauppahalliin, torikauppiaisiin.
– Tämä on ollut työläs, vaativa ja hankala hanke myös hallinnossa. Osa työt aloittaneista on
eläköitynyt, ja uudet ihmiset ovat
saattaneet suunnitelmat loppuun,
Jorma Holopainen kertoo.
Maini Väisäsellä on vinkki
seuraaviin isoihin projekteihin:
tarvitaan kunnallisteknisten töiden valvontaan vielä oma täysipäiväinen työntekijä projektin
ajaksi.
– Nyt ei aika aina riittänyt
kaikkeen, ja aina ehti joku putki
mennä piiloon. N
Leo Kosonen 23.2.2011
Kuopion torin alla olevaa pysäköintilaitosta laajennetaan. Uusi kauppakäytävä yhdistäisi toria ympäröivät kauppakorttelit ja toriparkin
kaupalliseksi kokonaisuudeksi, jolloin katettua tilaa olisi yhteensä 70 000 neliömetriä.
Kuopion keskustauudistus valmis kesällä 2013
Kuopion keskustauudistus valmistunee valitusprosessista huolimatta kesäksi 2013. Kuopion
torilla olevan kauppahallin laajennussiipi, jossa toimii kalahalli, haluttaisiin purkaa, mutta tästä on valitettu. Mikäli korkein
hallinto-oikeus katsoo, että kalahalli pitää säilyttää, jää sen tilalle suunniteltu lasitettu kahviorakennus toteutumatta sellaisenaan.
Torin alla olevaa pysäköintilai-
■
30
Kuntatekniikka 7/2011
tosta laajennetaan. Sinne mahtuu jatkossa lähes 1 400 autoa.
Paikoitustilaa on lisäksi pysäköintitaloissa ja keskustan koko kaava-alueella lähes 3 000 paikkaa.
– Keskustat voivat olla elinvoimaisia, kun niihin pääsee helposti autolla ja siellä on helppo
liikkua jalan, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys
ry:n toiminnanjohtaja Ari Pääkkö sanoo.
Lisäksi torin ympärille ja kes-
kustaan rakennetaan kävelykatuja ja uudistetaan valaistusta.
Kuopion keskustan kulkuyhteyksiä ja viihtyisyyttä parannetaan
samalla, kun Ikea rakentaa keskustan ulkopuolelle omaa tavarataloaan.
– He ovat arvioineet, että kuukausittain heillä käy kymmeniätuhansia seudun ulkopuolisia asiakkaita. Nämä asiakkaat pitää
saada ymmärtämään, että myös
Kuopion keskustassa kannattaa
piipahtaa, Pääkkö sanoo.
Kuopion laajennettuun pysäköintihalliin pitäisi päästä ajamaan maaliskuussa 2013, ja torin kansi pitäisi olla kunnossa
syksyllä 2012. Kesällä 2013 tehdään viimeistelytyöt. Alkuperäisen suunnitelman mukaan keskustaremontin piti valmistua
2012 loppuun mennessä.
Kuopio tavoittelee parhaan
kaupunkikeskustan titteliä 2013.
Yhdistyksen tulevat linjaukset hallituksen pohdittavina
SKTY päivittää ja selkeyttää strategiaansa
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3102 5957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 8631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
N Strategiasuunnittelu näytteli
pääosaa SKTY:n hallituksen vuotuisessa linjaseminaarissa, joka pidettiin syys-lokakuun vaihteessa. Seminaarissa käsiteltiin yhdistyksen keskeisiä asioita, kuten Kuntatekniikan
foorumia, Kuntatekniikka-lehteä,
julkaisutoimintaa, tulevia Kuntatekniikan päiviä (2012 ja 2013) sekä
kansainvälisiä asioita.
Suurin työrupeama tehtiin kuitenkin yhdistyksen strategian parissa. Ryhmätöitä tehtiin tarmokkaasti Alatypön Villen alustamana ja
Heikki Longan johtamana parin
päivän aikana tavoitteena yhdistyksen tulevat strategiset linjaukset.
Päällimmäisenä tarkoituksena
on päivittää, selkeyttää ja täydentää yhdistyksen periaatteita sekä
toimintatapaa kuvaamaan paremmin tämän päivän toimintaa ja tulevaisuuden visioita. Kirjallinen lopputulos saadaan luonnosvaiheeseen vielä tämän vuoden puolella.
Vilkas kansainvälinen syksy
Kansainvälistä toimintaa on edistetty hallituksen ja toimihenkilöiden
toimesta alkusyksyn aikana Tanskassa, Virossa ja Amerikassa. Tanskan yhdistyksen vuosikokous pidettiin syyskuun lopulla Holstebrossa.
Siihen osallistui hallituksen jäsen
Leila Strömberg, jonka kertomus
päivien tapahtumista on luettavissa
lehtemme seuraavassa numerossa.
Samoihin aikoihin pidettiin
myös Tallinnassa Viron yhdistyksen
(EKÜ) kokous, johon osallistui Ville
Alatyppö.
Denverissä pidettiin syyskuussa
”Amerikan SKTY:n” eli APWA:n vuosikokous, johon osallistui toiminnanjohtajamme Dan Långström. Ensi
vuonna APWA kokoontuu elokuun
lopulla Anaheimiin, minne SKTY harkitsee opintomatkan järjestämistä.
Lokakuun lopulla kansainvälistä toimintaa jatkettiin Etelä-Afrikan Johannesburgissa pidetyillä IMESA:n vuosipäivillä. Matkalle
osallistui Suomesta kahdeksan hengen delegaatio, jonka kokemuksista kerrotaan lehtemme seuraavissa
numeroissa. Johannesburgissa pidettiin myös vuoden 2011 toinen
IFME:n hallituksen kokous.
IFME2012-seminaarin
yhteyteen näyttely
Ilmoittautuminen Helsingissä pidettävään IFME2012-seminaariin
alkaa marraskuussa. Tapahtuman
esitelmäehdotusten (abstraktien)
lähettämisaikataulua pidennettiin
lokakuun loppuun asti. Tällä haluttiin varmistaa laadukkaiden ja mielenkiintoisten esitelmien tarjonta.
Aikataulun muutoksella saatiinkin
lisää ehdotuksia järjestelytoimikunnan ruodittaviksi.
Kesäkuisen seminaarin yhteyteen pyritään rakentamaan myös
pieni näyttelyosasto, jolla firmat
voivat esitellä yritystään tai tuotteitaan. Järjestelytoimikunnat (ohjaus
ja ohjelma) kokoontuvat seuraavan
kerran marraskuun lopulla. Tilannetta ja ilmoittautumiskaavakkeiden tuloa kannattaa seurata osoitteessa www.ifme2012.com.
Vauhtia jäsenhankintaan
Hallituksen kokouksessa käsiteltiin
myös jäsenhakemuksia, joita oli kesän aikana tullut kymmenen. Henkilöjäseniksi hyväksyttiin arkkitehti Johanna Backas, hortonomit
Petri Arponen ja Virpi Vertainen sekä projektinjohtaja Jaana
Suominen Helsingistä. Jäseniksi
hyväksyttiin myös arkkitehdit Iivo
Vänskä Siilinjärveltä, Timo Rysä
Tampereelta ja Eini Vasu Oulusta
sekä diplomi-insinöörit Tero Anttila WSP Finland Oy:stä ja Ilkka Kärki Finnmap Infra Oy:stä. Yhteisöjäseneksi hyväksyttiin väylänhoitoa
harjoittava Meritaito Oy.
SKTY:llä on nyt 853 henkilö- ja
17 yhteisöjäsentä. Jäsenlukua voidaan vielä tämän vuoden puolella
kasvattaa, sillä hallitus pitää marraskuun puolivälissä Jyväskylässä yhden kokouksen. Hallitus päätti tarkastella vielä loppuvuodesta myös
jäsenmaksutilannetta sekä etsiä uusia potentiaalisia jäseniä lähi- ja työpiireistään. Samaa aktivointia toivotaan myös jäseniltä työpaikoillaan
ja verkostointitapaamisissaan.
Lunta odotellen,
● Jyrki Vättö
kokousmestari
Jyrki Vättö
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 9943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,
rakentamispalvelu STARA
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 39630, 050 3801022
kari.haapaniemi@hel.fi
SKTY:n hallituksen linjaseminaari pidettiin syys-lokakuun vaihteessa. Edessä oik. Pekka Virkamäki, Antti Korte, Tuula Smolander, Hannu Virtasalo, Ville Alatyppö, Leila Strömberg, Jyrki Mattila ja
Heikki Lonka.
Kuntatekniikka 7/2011
31
Denverin vuosikongressi oli loistava paikka esitellä Suomea ja IFME2012:a
APWA tähtää kansainvälistymiseen
CIA:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Michael Heyden puhui muun
muassa johtamisesta.
Kenraalin mukaan kuntatekniikan ammattilaisilla ja CIA:lla on yhteistä mm. se, että kun kaikki menee
hyvin, kukaan ei huomaa heitä. Mutta jos jokin menee vikaan, niin silloin
kaikki ovat vaatimassa, että tilanne
on hoidettava kuntoon ja heti.
Kenraali puhui myös johtamisesta yleisesti ja kertoi, ettei ole lukenut
yhtään kirjaa johtamisesta loppuun
– parhaimmillaan hän oli päässyt
puoleen väliin, mutta monta kertaa
Danne Långström
N Kongressia edeltävänä päivänä
Chicagon aluejaos piti oman jaosillallisen, johon osallistuin. Heti kättelyssä pääsi taas paikalliseen kieleen
kiinni, kun kylmiltään pyydettiin pitämään puhe. Kyllähän amerikanenglanti aina jotenkin sujuu, mutta
kun edellisenä iltana oli saapunut ja
ollut matkalla noin 20h ja kun ottaa
huomioon, että puhetta pitäessäni
kello oli Suomessa 5 aamuyöllä.
Chicagolaisiin kannatti tutustua,
sillä paikalla oli potentiaalisia Helsinkiin (IFME2012) tulijoita. Paikallinen
yleisten töiden johtaja Vydas Juskelis on, samoin kuin Rima-vaimonsa, juuriltaan liettualainen. Jos ja kun
he tulevat Suomeen, niin he voivat
jatkaa Liettuaan tapaamaan sukulaisiaan ja ystäviään. Vydaksen tapainen henkilö on lisäksi korvaamaton tuttavuus, kun taas suunnittelen
opintomatkoja Jenkkeihin.
Danne Långström
Amerikan ja Kanadan yhdistysten vuosikongressi pidettiin Denverissä, Coloradossa syyskuun puolivälissä. Sielläpäin maailmaa
kaikki on suurta, niin myös
tämä kongressi: tuhansia
osallistujia ja iso kuntatekniikan näyttely.
Kongressi kiinnosti CIA:takin
Myös kongressin avajaiset olivat jokseenkin mahtavat, joskaan eivät
niin mahtipontiset kuin viime vuonna Bostonissa. Eroava presidentti
George Crombie puhui ensin, ja
uusi presidentti Diane Lindeman
jatkoi. Oli hauskaa nähdä, kuinka
erilaisia presidentit ovat: George on
varautunut ja esiintyy arvovaltaisesti, kun taas Diane on kuin naapurin
räväkkä poikamainen tyttö. Ihmekös
tuo, naapurihan hän onkin, kun suku on Tanskasta.
Keynote speakerina oli CIA:n
eläkkeellä oleva toimitusjohtaja
Michael Heyden. Kyseinen herra on myös entinen ilmavoimien
kenraali ja NSA:n (National Security
Agency) johtaja. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän oli muun muassa
9/11-iskun aikana.
32
Kuntatekniikka 7/2011
Amerikassa on kaikki hyvin ja elämä on kuin tanssia vaan ainakin
trikkikuvan perusteella.
hän oli toki aloittanut tällaisia kirjoja.
Lisäksi hän sanoi, että nuorena ammattilaisena pitää tehdä asiat oikein,
niin että etenee urallaan. Sitten kun
on saavuttanut määrätyn tason, niin
pitää alkaa tehdä oikeita asioita.
Ja vielä hänen johtamista koskeneesta puheestaan tämä jäi mieleen: ”Anna hyvien ihmisten tehdä
hyviä päätöksiä ja suojele heitä sen
jälkeen”. Koko puhe on videoituna osoitteessa http://sites.apwa.net/
congress/2011/home.aspx. Kannattaa käydä kuuntelemassa.
Avajaisten jälkeen vuorossa oli luentoja, luentoja ja luentoja. Valinnanvaraa riitti, kun ympäri kongressikeskusta kymmenessä eri huoneessa oli
samaan aikaan alkavia luentoja. Entisenä kunnossapitotyöntekijänä minua
kiinnostivat etenkin tämän aihepiirin luennot, mutta mielenkiintoisia aiheita oli muitakin, eikä oikein tiennyt,
minne olisi askeleensa suunnannut.
Kansainvälisyys ykkösenä
myös APWA:ssa
Minut oli kutsuttu myös CPWA:n
round table -kokoukseen, APWA:n
kansainvälisen jaoksen kokoukseen,
tulevaisuusjaoksen kokoukseen ym.
Kokouksiin osallistui isäntien (USA ja
Kanada) lisäksi tilaisuudesta riippuen
väkeä myös Australiasta, UudestaSeelannista, Etelä-Afrikasta ja Meksikosta. Kyllä Suomea ja SKTY:ä arvostetaan maailmalla!
Kansainvälisen jaoksen kokouksessa päättivät – kuultuaan esityksen Suomesta ja IFME2012:sta –
avata stipendirahaston, jotta ainakin viisi nuorta ammattilaista pääsisivät matkustamaan Suomeen ja ensi vuoden kongressiimme. Kansainvälisyys on muutenkin yksi APWA:n
priorisoimista asioista tulevaisuudessa. IFME:n kannalta tähän ei voi olla
muuta kuin tyytyväinen. Uusia jäseniä metsästettäessä USA:n ja miksei
Kanadankin mukanaolo on äärimmäisen tärkeää.
Denverissä käytiin myös keskusteluja Tsekin ja Slovakian edustajien kanssa heidän mahdollisesta mukaantulostaan, kontakteistani Venäjälle ja heidän Venäjän kiinnostuksestaan SKTY:n suuntaan, Liettuasta
(edellä mainittu Vydas) ja Meksikosta. Meksikon mukaantulo voisi edesauttaa kontaktien solmimista Etelä-
Danne Långström
Kalliovuorilla oli mahtava ruska syyskuun puolivälissä.
Doug Drever
dessa jenkeillä on rahaa paikata asfalttia, peruskorjata siltojaan yms.
Tulevaisuus (ainakin trikkikuvan perusteella) näyttäisi kuitenkin siltä, että Amerikassa on kaikki hyvin ja elämä on kuin tanssia vaan.
Ensi vuonna Anaheimiin
APWA:n entinen presidentti
Noel Thompson (vas.), nykyinen
presidentti Elisabeth Thredway
ja Danne.
Amerikan suuntaan. Työtä tehdään
siis kovasti sen eteen, että saisimme
IFME-maailmaa laajennettua.
Amerikassa kaikki hyvin?
Amerikassa on paljon hyvää, mutta määrätyissä asioissa he ovat meistä jäljessä. Barack Obama piti juuri ennen kongessia puheen, jossa
kertoi yrittävänsä muuttaa verotusta niin, että miljoonatuloja ansaitsevat maksaisivat saman veroprosentin mukaan kuin keskiluokka. Näistä lisätuloista suunnattaisiin suuri osa
myös infran ylläpitoon ja kuntien teknisen sektorin rahoittamiseen. Amerikassa kun ollaan, eihän se niin helppoa ole. Noin puolet kansasta äänestää edustajia, jotka ovat edelleen sitä
mieltä, että miljonäärien veroprosentin pitää olla pienempi kuin tavallisten sukankuluttajien.
No, ainakin joku on nyt reagoinut asiaan. Ehkä joskus tulevaisuu-
Denverissä pidettiin siis Suomi-pojasta hyvää huolta.Tuntui todella siltä, että kaikki ovet olivat auki. Tilannetta ei ainakaan huonontanut se, että tunsin entuudestaan
joukon APWA:n hallituksen edustajia ja entisiä presidenttejä, kuten
Noel Thompsonin, Larry Knoblen ja Robert Albeen. Nämä herrat veivät minut tilaisuuksiin, minne ei muuten kelpuutettu kuin entiset ja nykyiset presidentit. Lisäksi he
kutsuivat mukaansa katsomaan College Football ja Major League Baseball -otteluita. Ei huonoa!
Seuraava APWA:n kokous pidetään 26.–29.8.2012 Anaheimissa
Kaliforniassa, ja sinne on tarkoitus
tehdä opintomatka. Viimeistään ensi vuoden alkupuolella kerron enemmän tästä suunnitelmasta. Mielestäni se on harkitsemisen arvoinen
matkakohde. Olen varma, että viime
vuonna Bostonin-matkaan osallistuneet allekirjoittavat mietteeni.
APWA:lle vetovastuu
IFME2018-kongressista?
APWA hakee vuoden 2018 IFME
kongressin pito-oikeutta/vastuuta.
Pyyntö esitetään IFME-hallituksen
seuraavassa kokouksessa. Se tarkoit-
taa sitä, että APWA:lle tulisi Helsinki-kongressin jälkeen varapuheenjohtajuudet ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi. Uuden-Seelannin kongressin jälkeen 2015 puheenjohtajuus siirtyisi APWA:lle kolmeksi seuraavaksi vuodeksi ja päättyisi sitten
IFME2018-kongressiin.
Tämän jälkeen on vielä kolmen
vuoden rupeama toisena varapuheenjohtajana (Past President), joten APWA olisi sitoutumassa IFME:n
toimintaan seuraaviksi 10 vuodeksi. Näin kerrottuna se tuntuu todella
pitkältä ajanjaksolta, mutta aika kuluu nopeasti. Eihän siitä ole kovinkaan kauan, kun itse otin tällaisen
vastuun Suomelle ja SKTY:lle.
Kongressin jälkeen pidin loppuviikon lomaa, vuokrasin Mustangin
ja ajoin Kalliovuorille. Siellä olivat olleet ensimmäiset pakkaset, ja ruska
oli mahtava. Vanhana laskettelijana
kävin tietenkin myös katsastamassa sellaiset paikat kuin Breckenridge,
Snowmass, Vail ja Aspen. Lauantaina
oli sitten herätys klo 03:00, ja siitä alkoi se matkan kiva osuus… tankkaa
auto, palauta auto, bussilla lentokentälle, lento 06:30 Chicagoon, Chicagossa 5,5h, 9,5 tunnin lento Helsinkiin – ja maanantaina töihin.
● Danne Långström
reissumies ja maailmanmatkaaja
APWA:n sivuilta http://sites.apwa.net/
congress/2011/home.aspx löytyvät mm.
videot kongressin Keynote speakereiden
puheista.
Kuntatekniikan
päivät ja YT13
Jyväskylässä 2013
NKuntatekniikan päivät 2013 ja
YT13 näyttely järjestetään Jyväskylässä. Viiden yhdistyksen äänestyksessä Jyväskylä voitti äänin 5 – 0. Jyväskylässä osui tällä
kertaa kaikki kohdalleen: edullisin kokonaishinta, huippusijainti, uusi hotelli valmistumassa ja
maantieteellisesti hyvässä kohtaa Suomenmaata.
Jyväskylän päivät ovat SKTY:n
perinteen mukaan kaksipäiväiset
eli torstai ja perjantai. Ajankohtaa siirrettiin toukokuun puoliväliin (16.–17.5.2013) mm. siksi, ettei se mene koulujen päättäjäisten ja lomien kanssa päällekkäin, koulut ovat vielä auki ja
voimme saada ammattioppilaitoksista opiskelijoita mukaan.
YT13-näyttelyyn tulee sellainen muutos, että näyttely on
vain kaksipäiväinen eli keskiviikko ja torstai. Tällä tavalla näytteilleasettajat pääsevät purkamaan näyttelyä jo torstaina ja
ehtivät hekin kotiin viikonlopuksi. Perjantai on perinteisesti näyttelypuolella ollut hiljainen,
kun jäljellä on vain SKTY:n väki,
joka tunnollisesti istuu kuuntelemassa luentoja. Tästä syystä tämä idea alun perin tulikin näytteilleasettajien taholta.
SKTY:n vuosipäivien osalta
olemme tulevan (ja silloin jo virassa olevan) toiminnanjohtajan
Ville Alatypön kanssa miettineet mahdollisuutta, että perjantaina meillä olisi kaksi eri
”striimiä”. Jyväskylä antaa tähän
mahtavan mahdollisuuden, koska auditoriosta saadaan helposti erotettua kaksi pienempää auditoriota.
Tämä siis vuonna 2013, mutta ennen sitä muistakaa merkata kalentereihinne ensi vuoden
vuosikokouksen aika ja paikka.
Tapaamme siis IFME2012:n yhteydessä Helsingissä Finlandiatalolla 4.–10.6.2012.
● Danne Långström
toiminnanjohtaja
Kuntatekniikka 7/2011
33
Viron kuntatekniikan yhteistyö kukoistaa
”WORK DONE WITH HEART”
Ville Alatyppö
Ain Valdmann jakamassa vuoden kuntatekniikkapalkintoa.
Pärnun Vallikäärin vapaa-ajan alue on Viron tämän vuoden paras kuntatekniikan kohde.
Virossa kuntatekniikan kehitystyö liittyy enemmänkin arjen ongelmien ratkaisemiseen kustannustehokkaasti kuin teoreettisiin tarkasteluihin. Tämä korostui
Viron kuntatekniikan päivillä syyskuussa.
N Olin syyskuussa edustamassa
SKTY:tä Viron kuntatekniikan päivillä. Ensimmäisen päivän iltana oli
Tallinnan kaupungin järjestämä,
kaikille avoin Valofestivaali Kadriorgin puistossa. Erilaiset tapahtumat keräsivät illan aikana puistoon
kymmeniätuhansia ihmisiä.
Kadriorgin puiston ”henki ja
elämä” Ain Järve oli taas kerran
järjestänyt Valofestivaaleihin jotakin yllätyksellistä. Tällä kertaa uusi
erityinen elämys koettiin, kun ilotulitteet ammuttiin Joutsenlammesta
yhdessä tulenkieputuksen kanssa.
Ulkotulin valaistuilla puistokäytävillä kaikki sujui rauhallisesti – kansanjuhlassa ei örvelletty tai käyttäydytty brutaalisti. Vieraana en itsekään kehdannut esittää suomalaista mallia. Oli silmiinpistävää, ettei
puisto roskaantunut ja ulkotuletkin
saivat olla rauhassa.
Vapunpäivä Kaivopuistossa on
Valofestivaalin täysi vastakohta –
tämä vain vahvisti tunnetilaani siitä,
että Suomenlahden toisella puolella
Ville Alatyppö
Ain Järve (vas.) käänsi sujuvasti Pentti Peurasuon esitelmän Viikin
hulevesistä.
34
Kuntatekniikka 7/2011
onkin hyvin sivistynyt yhteiskunta,
jossa asuu meitä fiksumpaa, muut
huomioonottavampaa väkeä ja joka ymmärtää, että verorahat kannattaa käyttää muuhun kuin siivoamiseen. Kunnioitukseni Viron kansaa kohtaan kasvoi tälläkin kertaa.
Käytännön kehityshakkeita
Itse seminaarissa oli tämän hetken
polttavia aiheita – päällimmäisinä
käytännön kestävyys ja kustannustehokkuus. Ain Valdmannin oikeat kädet, Reio Vesiallik ja Tarmo
Sulg puhuivat katuvalaistuksen ja
energiansäästön kehityshankkeista. Hienoa oli kuulla, miten LUCIvalaistusjärjestön asiantuntijat olivat havainneet Tallinnan käyttöönottaman suojateiden tehostevalaistuksen erityisen toimivaksi. Asiantuntijat aikoivat viedä ideaa kotikaupunkeihinsa.
Ilmar Link puhui Tallinnan ajankohtaisista liikennehankesuunnitelmista. Merkittävää oli se, että rakennushankkeiden kohdalla tehdään vaihtoehtotarkasteluja ylläpidettävyys silmällä pitäen. Taas kerran Tallinna oli Suomea edellä, sillä
he olivat havainneet, että ylläpitosuunnitelmien tekeminen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa säästää
käytön aikana monelta harmilta ja
Tarmo Sulg (vas.) ja Reio Vesiallik toimivat seminaarin moderaattoreina.
alentaa käyttöikäkustannuksia.
– Ei kannata rakentaa sellaista,
mitä ei ole varaa pitää yllä, totesi Ilmar Link. Esimerkkeinä oli lumenkäsittelyn huomioiminen ja yksityiskohtien karsiminen, mm. asfaltin
käyttäminen keskialueella kenttäkiveyksen sijaan.
Hulevedet puhuttivat
Toinen asiakokonaisuus liittyi hulevesien hallintaan. Pentti Peurasuo
(Helsinki) ja Matti Ventola (Pöyry
Environment Oy) esittelivät Viikin
ja Kuninkaantammen hulevesimenettelyjä. Yleisön joukosta kirposi
muutamia kysymyksiä.
Ain Valdmann kysyi, miksi suunnitellaan hyvin yksityiskohtaisesti hulevesien hallintaa kesäkelin aikaan, mutta alueiden lumilogistiikka ja sulamisvesien hallinta kesken
talven on unohdettu tyystin. Asia
on kokonaisuuden toimivuuden
kannalta tärkeä. Veronmaksajien
kannalta vilpittömästi toivon, että myös meillä käsitellään tätä teemaa entistä tarmokkaammin.
Pärnun Vallikäär paras
Ohjelmaan kuului myös paras kuntatekniikan kohde 2011. Voittajaksi kahdeksan ehdokkaan joukosta valittiin Pärnun Vallikäär, joka
Jyrki Vättö
Ville Alatyppö
Ville Alatyppö
Auton navigaattori kertoo,
kun peltipoliisi, huoltoasema tai majapaikka lähestyy.
oli peruskorjattu viihtyisäksi vapaaajanviettoalueeksi. Vuoden kuntatekniikan tunnustuksen saivat Tarton Küünikatu ja Kohtla-Järven
puistomainen keskuskatu.
IFME2012 näkyvästi esillä
Näkyvästi oli myös esillä ensi kesänä
Helsingissä järjestettävä IFME2012kongressi. Tallinnaanhan järjestetään tuolloin yhtenä osana monipäiväistä seminaaria mielenkiintoinen ekskursio. Teknisten kiertoajelujen sekä muiden kaupunkiesittelyjen ja tapahtumien valmistelut
ovat jo käynnissä.
Monet maailman konferenssit
kolunneena pystyin hyvillä mielin
toteamaan, että Virossa tehtävä kehitystyö ja siitä kuntatekniikan päivillä pidetyt esitelmät eivät yhtään
häpeä sisältönsä puolesta suurten
maiden kehitystyölle. Virossa nähdään luonnollisena, että kuntatekniikan kehitystyö liittyy enemmänkin arjen ongelmien ratkaisemiseen
kustannustehokkaasti kuin teoreettisiin tarkasteluihin. Toivon Viron
kuntatekniikan yhdistykselle jatkossakin yhtä hyvää virettä kohti tulevaisuuden menestystä.
● Ville
Alatyppö
Autolla ajamisesta on tullut tekniikkalaji
Tekniikan määrä ajoneuvoissa lisääntyy kaiken aikaa. Nyt sitä asennetaan
myös maanteille.
N Moottoritiellä Helsingistä pohjoiseen auton cd-soittimesta tullut
suomipoppi keskeytyi ja radiosta
kuulutettiin automaattisesti liikennetiedote lähistöllä tapahtuneesta
raskaan ajoneuvon ulosajosta, joka
hidasti sivutiellä liikennettä. Liikennettä kehotettiin siirtymään rinnakkaiselle valtatielle.
Keski-Suomeen ehdittyäni valtatien laidassa oli suuri näyttö, jossa mainittiin ulkoilman ja tienpinnan lämpötilat. Tien varrella oli
myös nopeusrajoitusmerkkejä, jotka voivat vaihtaa rajoituksia sääolosuhteiden mukaan. Tankkaustauon aikana pystyi huoltoasemalla
olleesta palvelupisteestä tarkastamaan käynnissä olevat tietyöt sekä
ruuhkautuneet tieosuudet. Lisäksi
auton oma navigaattori antoi matkan varrella merkkiääniä aina, kun
peltipoliisi, huoltoasema tai majapaikka lähestyi.
Illalla hotellihuoneessa lepäillessäni televisiosta tuli mainoksia, joissa autot pysäköivät itse itsensä autojen väliin. Aamiaispöydässä luin
lehdestä automainoksia, joiden
mukaan autot tunnistavat liikennemerkkejä tai pysähtyvät itsestään,
jos edessä on jokin kiinteä kohde.
Autolla ajamisesta on tullut selvästikin tekniikkalaji.
Älykkäät liikennejärjestelmät
Älykkäiden
liikennejärjestelmien
(ITS – Intelligent Transport Systems
and Services) tarkoituksena on lisätä liikenteen turvallisuutta, parantaa sen tehokkuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta sekä tarjota ratkaisuja liikkumisen helpottamiseksi, enemmän ennakoivampaan liikkumiseen. Suomeen Älykkään liikenteen verkosto, ITS Finland ry,
perustettiin asiantuntijoiden yhteis-
työfoorumiksi jo 2004.
Joidenkin laskelmien mukaan
nykyisten liikennemäärien arvioidaan kasvavan 35 prosenttia 2030
mennessä. Samaan aikaan tietotekniikka kehittyy koko ajan valtavin harppauksin. Ajoneuvojen perustoiminnat on keksitty aikoja sitten, mutta mukavuutta ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia lisätään niihin jatkuvasti.
Tekniikkaa asennetaan kulkupelien lisäksi myös maanteille. Ajoneuvot yritetäänkin saada tulevaisuudessa viestimään toistensa,
mutta myös tienpinnan sekä muiden infolähteiden kanssa. Kun autot keräävät ja lähettävät tietoja,
niin kaikki saavat reaaliaikaista tie-
Jyrki Vättö
Ilmar Link kertoi Tallinnan
suurimman infrahankkeen ylläpitosuunnitelmista.
Käynnissä olevat tietyöt ja ruuhkautuneet tieosuudet saa selville
huoltoaseman palvelupisteestä.
Kuntatekniikka 7/2011
35
toa siitä, mitä tiellä tapahtuu.
Reaaliaikaisuutta tavoitellaan
myös VTT:n kehittämässä Vediamonipalvelukonseptissa, jossa
mahdollistetaan useiden paikkasidonnaisten ja vuorovaikutteisten palvelujen käyttö samasta
päätelaitteesta (esim. älypuhelin,
tabletti tai muu mobiililaite). Monipalvelun idea on tuoda eri toimijoiden tarjoamat palvelut yhteen paikkaan, josta käyttäjä saa
ne oman päätelaitteensa kautta.
Palvelu tavoittaa helposti niin jalankulkijan, pyöräilijän, joukkoliikennettä käyttävän kuin omalla
autolla kulkevan.
Kööpenhaminassa
älykkäitä pyöräteitä
Kööpenhaminassa älykkyyttä on
lisätty mm. pyöräteiden varsille.
Siellä vihreistä, tien pintaan upotetuista led-valaisimista pystyy
toteamaan, että liikkuu sujuvasti
oikealla nopeudella liikennevalojen ”vihreässä aallossa”.
Maailmalla on monenlaisia tiemaksujärjestelmiä, joista viimeisimmät perustuvat satelliittiseurantajärjestelmiin. Saksassa kuorma-autot ja rekat joutuvat maksamaan kilometrimaksua moottoriteillä ajetuista kilometreistä. Ajoneuvot on varustettu sensoreilla, joista viranomaiset saavat tiedon moottoritielle tulosta ja sieltä
poistumisesta. Lasku ajetuista autobahn-kilometreistä lähetetään
suoraan liikennöitsijälle.
Suomessa mitataan ajoneuvojen korkeuksia
36
Kuntatekniikka 7/2011
Ditt o datt
NDet händer och sker så
här på hösten. Jag har varit
på den amerikanska föreningen APWA:s årskongress, styrelsen har haft sitt fjärde årliga möte utav 5, styrelsen har
också haft det årliga linjeseminariet och man har beslutat
om året 2013 mötes- och utställningsplats och datum. Estlands förening har också haft
sitt årsmöte, vi har träffats
med RIL om IFME2012 kongressen osv. Man pratar ju om
en rullande sten och mossa...
och rulla på, med hård fart
har jag och vi definitivt gjort.
Tampere testaa älyliikennettä ensi vuonna
Tampereella tullaan ensi vuonna
testaamaan älyliikennettä sijoittamalla normaalin liikenteen sekaan noin kahdeksan kilometrin
pituinen testialue Hervannan ja
keskustan välille. Tavoitteena on
selvittää, mitä palveluja suomalaiset kuljettajat haluavat ja mikä
on niiden vaikutus liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristöön.
Testeissä tullaan käyttämään
nykyistä liikenteenohjausjärjestelmää siten, että opasnäyttöjen
tms. sijaan tiedot tulevat suoraan
autoihin. Liikennettä on mahdollista tehostaa myös ohjaamalla liikennettä oikeille väylille ja rajoittamalla nopeuksia joustavasti keliolosuhteiden ja liikennemäärien
mukaisesti. Kokeilu on osa Euroopassa tehtävää Drive C2X -hanketta, jota Suomessa johtaa VTT.
Kesäkuussa 2014 pidetään
Helsingin messukeskuksessa ITS
Europe -kongressi. Tällöin tuhatpäinen älyliikenteen asiantuntijajoukko kokoontuu pohtimaan
teknologian uusimpia innovaatioita liikenteessä. Tänä vuonna kongressi pidettiin kesäkuussa Lyonissa, ensi vuonna se pidetään Wienissä ja 2013 Dublinissa.
● Jyrki
Föreningens nya strategi
under arbete
Vättö
Jyrki Vättö
Suomessa on kokeiltu ajoneuvon korkeuksia mittaavia laitteita
ennen tiettyjen siltojen alituksia.
Tienvarsilla tai pilastereissa on erilaisia tiedotustauluja, joiden avulla tielle saadaan tieto mm. ruuhkista tai muista häiriöistä.
Kaupunkiliikenteessä käytetään erilaisia tietojärjestelmiä,
joilla säädellään liikennevaloja tai
seurataan julkisen liikenteen sujuvuutta sekä niiden saapumista pysäkeille. Liikennevalot tunnistavat joukkoliikennevälineet ja
vaihtavat valojen väriä niille suotuisaksi. Lisäksi joissain kaupungeissa voi maksaa parkkimaksut
tai ostaa julkisen liikenteen matkalippuja puhelimitse.
Mobiililaitteiden paikannuspalvelut lisääntyvät koko ajan ja
luovat hyvää pohjaa myös liikenneälylle.
Tiedotustaulu ohjaa korkeita
ajoneuvoja.
Styrelsen höll alltså sitt fjärde möte för året, och genast
efter, det årliga linjeseminariet. Största delen av de normala mötessakerna flyttades
över till linjeseminariet, och
där gick man igenom dem –
bakgrund, nuläget och framtidsvisionerna – på en och
samma gång.
Utan att gå igenom allt i
detalj, så kan jag berätta, att
den största och viktigaste saken var att förnya föreningens över tio år gamla, och
föråldrade strategi. För ett år
sedan, då jag tog över posten som verksamhetsledare,
så gick vi igenom den gamla
strategin, och vi hittade på en
massa saker som borde ändras på. Då jag började fundera på att rätta till sakerna på
den gamla basen, så kom jag
fort underfund med, att det
lönar sej göra om den från
grunderna.
Jag kontaktade Päivi Ahlroos från SITO (som tillträder styrelsen fr.o.m. årsskiftet
2012) och bad henne komma med ett förslag om hur
man kunde göra det. Efter
det sammanförde jag Ville
Alatyppö (som kommer att
börja som verksamhetsledare
fr.o.m. början av 2013), och
där startade det.
På linjeseminariet presenterade Ville sin idé om hur
den borde se ut – inte innehållet, men på vilken grund
vi skulle kunna bygga upp
den. Heikki Lonka (2. viceordförande) gavs ordet åt
till näst, och Heikki slog ihop
ett gruppjobb för alla inblandade, och det resulterade till
att Ville fick tillräckigt med
uppgifter för att få ihop en
slutlig ny strategi. Ville kommer att presentera sin vision
om hur den skulle se ut i styrelsen nästa möte i november, och efter att styrelsen har
godkänt den, så går vi ut med
förslaget till er – d.v.s. medlemskåren.
Andra saker som togs upp
var t.ex. att föreningens prioriteter (även) i fortsättningen
kommer att vara: Kuntatekniikan Foorumi (kommuntekniska forumet), Kuntatekniikka-tidningen, publikationsverksamheten, de kommande
årsdagarna samt naturligtvis
IFME2012-kongressen i Helsingfors samt det internationella samarbetet i största allmänhet.
Internationellt samarbete
Sedan den föregående tidningen kom ut så har Leila
Strömberg varit i Holsterbo
i Danmark, Ville Alatyppö i
Tallinn i Estland och underskriven på APWA kongressen i USA, men redan före
det, har FKTF tagit del i alla de andra nordiska ländernas årsmöten, och det enda som finns kvar för i år är
årets andra styrelse mötet i
IFME, som kommer att äga
rum i Johannesburg, Sydafrika, och dit har vi ju ordnat
en studieresa.
På studieresan kommer
att vara med inalles 8 personer från Finland, och samtidigt som styrelse mötet hålls
har också Södra Afrikas förening IMESA sin årskongress. Till föreningen hör 4
Danne Långström
Efter Denver kongressen hyrde jag en bil och åkte up i Klippiga
bergen för att ta en titt på ruskan (lövbranden).
länders kommuntekniska föreningar d.v.s. Sydafrika, Namibia, Botswana och Zimbabwe.
APWA:s årskongress
i Denver
I Amerika är alltig stort. APWA
tillsammans med CPWA hade alltså sin årskongress i Denver, och på den deltog tusentals
människor, föreläsningar pågick
10 samtidigt och de hade en
stor utställning i samband med
kongressen. Keynote föredragen mm. kan ni gå och se på
adressen http://sites.apwa.net/
congress/2011/home.aspx.
Själv satt jag under kongressen på diverse möten, så
som till exempel CPWA:s internationella round table -mötet, där det var med deltagare också från Australien, Nya
Zealand, Sydafrika och Mexico. Dessutom var jag inbjuden
till APWA:s internationella avdelnings möte, framtidsutskottet mm.
De mest intressanta sakerna
från FKTF:s synpunkt sett var,
att den internationella avdelningen beslöt, att 5 unga professionella kommer att få söka om
stipendier för att kunna delta i
IFME2012 i Helsingfors och det,
att det internationella överlag
kommer att höra till topp prioriteterna för APWA (och CPWA) i
fortsättningen. APWA:s styrelse
beslöt också i sitt möte, att de
kommer att söka om rättigheten, att få arrangera IFME2018-
kongressen.
Att arrangera IFME2018 innebär alltså, att de skulle tillträda som viceordförande i Helsingfors för en tre års period –
ända till IFME2015 i Nya Zealand, varefter de skulle agera som ordförande de tre nästa ända fram till sin egna IFME2018.
Efter den kongressen skulle
de ännu fortsätta i tre år som II
viceordförande (President Past),
så det är alltså ett tio år långt
projekt de skulle ge sej in i.
10 år verkar ju som en jätte
lång tid, men t.ex. nu när jag se
tillbaks och minns då jag själv
tog emot ansvaret för ordnandet av IFME2012, så verkar det
ju som om det vore igår – visserligen har vi ännu kvar ½ år
som ordförande, och sen ännu
3 år till, men ändå.
Amerikanerna kommer att
föra fram sitt förslag till IFME
styrelsen i Johannesburg, men
personligen ser jag ingen orsak
till att de inte skulle få sitt föreslag godkänt.
Kommuntekniska
dagarna 2013
Det har beslutits, att de Kommuntekniska dagarna och YT13utställningen kommer att hållas
16–17.5.2013. Av de 5 föreningarna som är med om att besluta om utställningen (och då också allas årsdagar) så var alla 5 bakom Jyväskyläs förslag.
Allt talade i år för Jyväsky-
lä (har inget svenskt namn, men
kallas skämtsamt för Grynby).
Jyväskyläs anbud för utställningen var den förmånligaste,
utställningsområdet och mötesplatserna ligger mycket centralt till, ett nytt hotell blir färdigt
tills dess, geografiskt är läget ypperligt – och 2013 blir det redan
10 år sedan vi var där sist.
Det var alltså om 2013, men
före det har vi ju IFME2012 tillsammans med RIL, Svenska K-T
samt Estniska EKÜ, så nu gäller det alltså att spika fast 4 –
10.6.2011 i kalendern, det är
något som ingen vill missa.
Deadlinen för abstrakterna till
föreläsningarna har precis gått
ut, när den här tidningen kommer ut, men redan nu, en månad tidigare, så har vi fått in en
massa intressanta föreslag från
runtom i världen, så i november blir det en trevlig men utmanande uppgift att sålla ut de allra bästa.
Möjliga studieresor 2012
Det har varit tal om möjliga studieresor 2012 till bl.a. London,
där man kunde bekanta sej med
”Cross Rail” som inkluderar bl.a.
10 nya stationer mm. Resan
skulle fokusera sej på projekt behärskning/kunnande samt förmedlande av information samt
informationsförsörjning.
En annan möjlig resa kunde
handla om dagvatten/stormvatten, och den kunde gå till Nord
Tyskland (Bremen, Hannover). En
resa kommer jag personligen att
ordna, och den kommer att sgå
till APWA:s nästa årskongress i
augusti till Anaheim i Kalifornien... då kan man göra som jag i
år – ta ett par extra dagar ledigt
och åk på en liten sightseeing.
Själv hyrde jag en bil efter
Denver kongressen och åkte up i
Klippiga bergen för att ta en titt
på ruskan (lövbranden).
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 625 5055, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 434 3409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 4438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 459 4601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Ha en god, lång och varm höst!
● Danne Långström
verksamhetsledare
Kuntatekniikka 7/2011
37
Putkimestaripäivät:
Vesihuollon esimiestyölle
on löydettävä aikaa
Kuntien Putkimestarit
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä
on 69. Kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä on 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
NJärjestyksessä 35. Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin 12.–14.10.Jyväskylän Hotelli Laajavuoressa. Paikalla oli erinomainen
edustus yhdistyksen jäseniä, yli 170 osallistujaa. Voimme siis tyytyväisinä todeta, että koulutus- ja neuvottelupäivien osallistujamäärät ovat tasaisessa kasvussa.
Ohjelma oli erityisesti suunnattu tukemaan ja kehittämään jäsenistön toimintaa arkisessa työelämässä. Päivien aikana etsittiin myös esimiesten työelämän
kipukohtia ja ratkaisuja niihin. Koulutuspäivien perinteinen tutustumiskäynti tehtiin Janakan vesilaitoksen
saneeraustyömaalle.
Jyväskylän Energia Oy:n vesijohtaja Markku
Hantunen esitteli uutta energia- ja vesilaitoksen yhdistymisen organisaatiota. Jyväskylän poikkeuksellinen organisaatioiden yhdistyminen herätti keskustelua. Suomessa on viime vuosina tapahtunut myös
muita vesihuoltoa koskevia yhdistymisiä, joissa on
luotu hyvin erilaisia organisaatiorakenteita. Muutokset ovat vaikuttaneet etenkin esimiesten työhön ja
tehtäväkenttään.
Päivystysjärjestelyn vertailu 12 tietonsa luovuttaneen vesihuolto-organisaation osalta herätti mielenkiintoa, ehkä lähinnä ihmetystä. Alaamme määrittelevät mm. vesihuoltolaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki, mutta päivystysjärjestelyt ovat käsittämättömän erilaisia. Toisilla laitoksilla ei ole esimiespäivystystä, toisilla päivystysvuorot ovat huolestuttavan tiheästi, mutta myös päivystyskorvauksissa on suuria eroja.
Sovimme, että päivystysjärjestelyjen vertailua jatketaan kehittämällä vertailutaulukkoa ja keräämällä tietoja mahdollisimman monelta laitokselta.
Saneerausvelka on valtava
Sami Sillstén
Tero Kilpeläisen esitys Oulun Veden tilanteesta kertoi korutonta viestiä verkostosaneerausten tilasta. Saneerausvelka kasvaa koko ajan, eivätkä tämän hetken saneeraustoimet ole riittäviä. Tilanteen haltuun-
Putkimestarit tutustumassa Janakan vesilaitokseen.
38
Kuntatekniikka 7/2011
otto edellyttää verkoston kuntotilan selvitystä, saneerausprosessin kehittämistä ja pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelman laadinnan vuosibudjettiarvioineen. Sen jälkeen
tarvitaan vain tahtotila ja rahoituksen järjestäminen. Saneerausvelka on Suomessa jo niin valtava, ettei siitä selvitä kuin
kaivamattomien menetelmien voimallisella kehittämisellä.
Saneerausvelka romahtaa käsiin, jos siitä kuvitellaan selvittävän katujen perusparannusten yhteydessä tai yhteisprojekteilla.
Jyväskylän Palokan mangaaniongelman haltuunotto ja
hoito toimi erinomaisena esimerkkinä tehokkaissta saneeraus- ja korjaustoimenpiteistä. Mangaaniongelma päätettiin laittaa kuntoon, rahoitus järjestettiin, työ suunniteltiin
kokonaisvaltaisena ja toteutettiin riittävin resurssein. Kolmen vuoden intensiivisen työn jälkeen saavat palokkalaiset
nauttia erinomaisesta vedestä.
Kaivutöiden turvallisuus on kaikkien yhteinen huolenaihe. Vertailimme eri työturvallisuustoimenpiteitä ja keskustelimme tilaajien työturvallisuusvelvollisuuksista sekä niiden
täydentämisestä mahdollisilla asiakasohjeilla. Asian käsittelyä ja kaivutöiden työturvallisuuden kehittämistä jatketaan.
Tuloksia ja kokemuksia vertaillaan kevään koulutusristeilyllä.
Yhteistyökumppanimme – 30 eri yritystä – esittelivät palvelujaan sekä tuoteuutuuksiaan pienoisnäyttelyssä. KPM:n
tarkoitus on toimia yhdyssiteenä kuntien vesihuollon ammattilaisten ja alan yritysten välillä. Päätimme aloittaa palvelupankin rakentamisen yhdistyksen nettisivuille jäsenistön
käyttöön. Palvelupankista löytyisi erilaisia palveluja, mutta
myös urakka- ja tarjouspyyntöasiakirjoja, työturvallisuusohjeita sekä foorumi, jossa voi kysyä neuvoja ja saada apua.
Esimiestyön tila huolestuttaa
Eri keskusteluissa pohdimme huolestuneina nykypäivän
esimiestyötä. Työnkuva ja -tehtävät sekä vaatimukset ovat
muuttuneet vuosien aikana ympäristön ja organisaatioiden
muuttuessa. Esimiesten työ on nykyään raportointia, töiden
valmistelua, asiakaspalvelua, sähköposteja, hankinta-aloitteita ja -esityksiä, talouden pyöritystä. Moni meistä kokee
uupuvansa työtaakan alla, eikä aika riitä toimimiseen
omien työntekijöidensä esimiehenä.
Päivien punainen lanka löytyi perjantaiaamun ”julkkis”puheenvuorossa. Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen
kertoi, miten menestystä saavutetaan, tehokkaita tiimejä rakennetaan ja tuottavuutta parannetaan – esimiestyöllä! Jos alansa huipputiimien rakentaja sanoo kaiken takana
olevan esimiestyön eli olemalla läsnä työntekijöidensä työssä, niin uskottavahan se on!
Päätimme koulutuspäivät yhteiseen näkemykseen: esimiestyölle on löydettävä tulevaisuudessa aikaa. Kuntien
Putkimestarit ry tulee keskittymään vesihuollon esimiesten
työn tukemiseen kaikkialla Suomessa. Teemme selvityksiä,
raportoimme ja tuomme epäkohdat esiin ja ratkaistaviksi.
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
www.ukty.fi
Miksi valvojat eivät puutu
virheelliseen työhön
hallirakentamisessa?
NSyksy on uimahallien ja kylpylöiden rakentamisessa vilkasta aikaa. Käynnissä on parhaillaan 5–6
työmaata. Viimeiseksi valmistui Poriin uusi uimahalli 50 metrin altaineen. Hallissa uutta tekniikkaa
edustaa lähinnä aurinkoenergia. Kuntatekniikassa
5/2011 oli kyseisestä hallista erinomainen artikkeli,
joka kannattaa lukea.
Syyskuun lopulla yhdistyksemme järjesti opintomatkan Porin uuteen halliin. Jäseniämme oli matkalla mukana yli 20. Halli oli juuri koekäyttövaiheessa. Esimerkiksi aurinkoenergiassa oli aloitettu
koekäyttö vasta kolme päivää aikaisemmin, joten
tuloksia ei ymmärrettävästi ollut vielä saatavilla.
Porin liikuntaviraston johtaja Kimmo Rinne toivotti meidät tervetulleiksi tutustumaan uuteen halliin, joka vihittiin käyttöön saman viikon lauantaina
ja avattiin sen jälkeen myös kansalaisten käyttöön.
Asiantuntevana oppaanamme toimi insinööri Jouni Lehtinen, jolle haluan lausua tässä yhteydessä
parhaat kiitokset.
Mielenkiintoisia yksityiskohtia,
mutta yksi perusvirhe
Porin uusi uimahalli on avara, ja siinä on paljon
mielenkiintoisia yksityiskohtia. Etenkin liikuntavammaisten erillistilat herättivät paljon mielenkiintoa, samoin puhtaanapidon vaatimien huoltotilojen määrä.
Turvallisuuskysymykset samoin kuin pesuhuoneiden lattiat ja saunan materiaalit herättivät vilkkaan keskustelun. Turvallisuushan on yleisten hallien tärkein suunnittelukriteeri, joka liian usein
unohdetaan.
Hallissa oli yksi perusvirhe: vesi seisoi ainakin yhdessä kohtaa lattialla, mikä on suuri hygieniariski.
Yleisesti ottaen halli on valoisa ja toimiva, joten kyllä siellä kannattaa uinnin harrastajien ja virkistäytyjien käydä. Kaupungin päättäjiä voi vain onnitella verorahojen oikeasta käytöstä – siitä, että tehtiin
uusi halli eikä lähdetty korjaamaan vanhaa.
menetelmiin tai työolosuhteisiin. Asioihin puuttuminenhan vaatii rautaista ammattitaitoa ja erikoisosaamista. Herää kysymys, mistä ko. työssä oikein
maksetaan.
Rakennuttamisen ja valvonnan vaatimuksiin on
syytä palata myöhemminkin. Siitä on hyvä saada
keskustelua aikaan, jotta rakentamisen laatua saadaan siltäkin osalta saadaan parannettua.
Ilmoittautuminen uimahalli- ja
kylpyläpäivien alkanut
Yhdistyksemme on omalta osaltaan nostanut asian
esille muun muassa vuotuisilla valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä, joilla uimahalli- ja kylpylärakentamisen ongelmiin paneudutaan. Valitettavasti rakennusalan ammattilaiset ovat hyvin onnistuneesti kiertäneet tällaisen koulutuksen.
Tätä luettaessa vuoden 2012 valtakunnallisten
uimahalli- ja kylpyläpäivien ilmoittautuminen on alkanut. Päiväthän ovat 7.–9.2.2012 Ruotsin risteilyn muodossa. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, sillä paikkoja on rajallinen määrä. Jos
ei ole kirjallista kutsua saanut, ohjelman voi käydä
katsomassa yhdistyksemme kotisivuilla www.ukty.
fi. Ohjelma on monipuolinen ja laadukas.
Suunnitteluohjemallit valmistunevat
ensi vuonna
Yhdistyksemme tulevana tavoitteena ovat uimahallien ja kylpylöiden suunnitteluohjemallit. Pyrimme siihen, että ensi vuoden aikana meillä olisi jotain valmista.
Myös uimahallien ja kylpylöiden rakennustyön
palauteseminaareja voitaisiin järjestää, jos joku hallien rakennuttaja niin toivoo. Ensi vuodeksi on tällä
hetkellä olemassa yksi halukas kohde, jossa tällainen tilaisuus pidettäisiin. Siitä ilmoitellaan tarkemmin, kun aikataulu on saatu valmiiksi.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
Näin mennään loppuvuotta kohti!
Syysterveisin,
Valvonnan heikkous on ongelma
Viime aikoina on paljon keskusteltu uimahallien ja
kylpylöiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Rakennuttajien välinpitämättömyydestä (tai tietämättömyydestä) ja valvonnan heikkoudesta kuulee mitä ihmeellisempiä tarinoita, jotka eivät ole kunniaksi ammattikunnalle.
Valvonnassa näyttää olevan ongelmana se,
etteivät valvojat puutu virheelliseen työhön, työ-
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 7/2011
39
Viemäritulvissa ratkaisevaa padotuskorkeus, pinta
Rankkasateet yleistyvät, sa
Rankkasateet ovat
yleistyneet, samoin niiden aiheuttamat vahingot kiinteistöille. Lähdettäessä ratkaisemaan ongelmaa on ensin määriteltävä, aiheutuiko vahinko viemärien tulvimisesta vai vesien valumisesta kiinteistöön pintoja pitkin.
● Sami Sillstén
Helsingin aluepäällikkö
HSY Vesi
40
Kuntatekniikka 7/2011
NNHelsingissä 22. elokuuta sat-
tunut sade oli poikkeuksellinen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan
vastaavan intensiteetin sateita
saadaan keskimäärin kerran 30
vuodessa. Viemäreiden mitoituksella ei rankkasateiden aiheuttamia ongelmia voida estää. Kyseinen sade aiheutti pelkästään Helsingin Pelastuslaitokselle yli sata
kellaritilojen tulvapumppausta.
Monelle vahinkoa kärsineelle kiinteistönomistajalle elokuinen vahinko oli jopa kolmas tämän vuoden aikana. Tämä vahvistaa meteorologien lausunnot
siitä, etteivät sademäärät ole kasvaneet, mutta yksittäiset kuurot
ovat merkittävästi voimistuneet.
Ongelmaan löytyy ratkaisuja,
joskin osa niistä on kalliita ja hitaita toteuttaa. Kiinteistöissä on
toteutettavissa ratkaisuja kohtuukustannuksin, mutta yleisen kunnallistekniikan puolella ratkaisujen kustannukset saattavat nousta
suhteettoman korkeiksi.
Viemäritulvissa
padotuskorkeus tärkeä
Viemäritulvien korvausvastuuta
selvitettäessä keskeinen merkitys
on kiinteistökohtaisesti määritellyllä padotuskorkeudella. Kiinteistön suunnitteluvaiheessa vesihuoltolaitos laatii liittyjälle liitoskohtalausunnon, jossa määritellään viemäreiden osalta padotuskorkeus. Sillä tarkoitetaan
korkeusasemaa, jolle viemärivesi saa verkostossa nousta. Tämän
korkeusaseman alapuolella olevat kiinteistön tilat on varustettava padotusjärjestelmillä.
Erillisviemäröidyillä alueilla,
joissa sadevedet ja jätevedet ovat
eri viemäreissä, on padotuskorkeus normaalisti liityttävän runkoviemärin putken laki + 100
cm. Vanhojen kaupunkien sekaviemärialueilla, missä sadevedet
ohjataan samaan viemäriin kuin
jätevedetkin, on padotuskorkeus normaalisti kadun pinta liitoskohdassa + 10 cm.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekaviemäröidyillä alueilla tulee viemäritulva ani harvoin
vesihuoltolaitoksen korvausvastuun piiriin. Erillisviemäröidyillä alueilla vahinkotapauksissa on
mittaryhmän mitattava tarkkaan,
mille korkeudelle vesi kiinteistössä
sekä viemärissä oli tulvatilanteessa
noussut, jotta korvausvastuuasiat
voidaan määrittää.
VESIHUOLTO
Tero Sivula
valuntatulviin helpotusta tulvareiteistä
moin kiinteistövahingot
Ongelmaiset
padotusventtiilit
Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa D1 oli aikaisemmin maininta padotusventtiilistä. Padotusventtiili edellytettiin
viemärilaitteisiin, joiden takana
olevan kiinteistön lattian korko
oli alle liitoskohtalausunnon padotuskorkeuden.
Uudessa rakennusmääräyskokoelmassa ei onneksi enää ole
mainintaa padotusventtiilistä. Padotusventtiilien ongelma oli niiden toiminnallisuudessa. Venttiilit ovat joko automaattisia tai mekaanisia eli käsin suljettavia. Automaattiventtiilien toiminta viemärilaitteistoissa on hyvin epäluotettavaa. Kiintoainetta sisältävä jätevesi edellyttää niiden säännöllistä huoltoa. Huolto ei silti ta-
kaa automaattiventtiilien toimintaa poikkeustilanteissa.
Mekaaniset venttiilit ovat hyvin toimintavarmoja. Kun ne käsin suljetaan, ne ovat kiinni. Kellaritilojen käytön muutokset ovat
muodostaneet ongelman mekaanisten venttiilien kanssa. Vanhojen omakotitalojen halkokellarit
on usein muutettu moderneiksi saunatiloiksi ja kerrostalojen
hiilikellarit tyylikkäiksi kerhotiloiksi. Kyseisiin tiloihin on tullut
kiinteitä vesipisteitä, joiden takia
käyttömukavuussyistä padotusventtiili on aina auki.
Valitettavan usein kiinteistöjen edustajat eivät ole ajan tasalla kiinteistön teknisistä laitteista
tai juridisista vastuista. Vahinkoilmoituksen saatuaan vesilaitoksen
henkilökunta esittää kohteessa
rutiinikysymyksen padotusventtiilin sijainnista. Liian usein on
vastaus: ”Mikä ihmeen padotusventtiili?” Kun venttiili löytyy ja
se todetaan avonaiseksi, ilmoittaa
vesilaitoksen edustaja: ”Vahinko
jää sitten teidän omalle korvausvastuulle.” Tähän saadaan usein
vastaus: ”Miten niin?”
Padotusongelmaan
monia ratkaisuja
Rakentamismääräyskokoelman
D1 muutos tarjoaa myös ratkaisun padotusongelmaan. Kiinteistön pienpumppaamolla voidaan
lähtevä jätevesi käyttää niin korkealla, ettei padotuskorkeusongelmaa ole, tai sekaviemäröintialueilla varustaa pumppaamon
lähtöputki takaiskuläpällä tai vastaavalla teknisellä laitteella. Tä-
mä estää jäteveden takaisinvirtauksen. Tulvatilanteessa pumpun paine voittaa kuitenkin tulvivan viemärin paineen, jolloin
kiinteistön vesiä voidaan edelleen
johtaa pois.
Kiinteistöjen pienpumppaamoiden hinnat ovat laskeneet
merkittävästi, ja niistä on tullut
hyvin huoltovapaita. Suurimmat
kustannukset kiinteistöille muodostuvat kuitenkin pumppaamon
rakentamisesta. Ongelmaa voi olla myös sopivan paikan löytymisessä pumppaamolle.
Pintavaluntatulvissa
useita vastuullisia
Pintavaluntatulvat ovat yleensä
hankalammin ratkaistavia, sillä
ongelman syyt voivat olla useamman vastuullisen alueella. KatuKuntatekniikka 7/2011
41
YŵĂdžŽŶƌĂƚŬĂŝƐƵŚƵůĞǀĞƐŝĞŶ ũŽŚƚĂŵŝƐĞĞŶ͘
DƵŶĂŶŵƵŽƚŽƚĞŚŽƐƚĂĂũŽŚĚĞƚƚĂǀŝĞŶǀĞƐŝĞŶ
ŬƵůũĞƚƚƵǀƵƵƚƚĂ͕ǀćŚĞŶƚććũćƌũĞƐƚĞůŵćŶ ŚƵŽůƚŽũĂũĂ
ƚƵŽƉƵƚŬĞůůĞůŝƐćůƵũƵƵƚƚĂ͘<ĂŚĚĞůůĂƉƵƚŬŝŬŽŽůůĂŚĂůůŝƚƐĞƚ
ƚƵƌǀĂůůŝƐĞƐƚŝŶŝŝŶƚĂǀĂŶŽŵĂŝƐĞƚƐĂƚĞĞƚŬƵŝŶŚĞƚŬŝƚƚćŝƐĞƚ
ƐĂĚĂŶƚĂŚƵŝƉƵƚŬŝŶ͘YŵĂdžŽŶƉĂƌĂƐƉƵƚŬŝŵLJƂƐ
ůĂĂũĞŶƚƵǀŝůůĞĂůƵĞŝůůĞ͘YŵĂdžƉŝƚććͲŵLJƂƐŵƵŽƚŽŶƐĂ͘
ǁǁǁ͘ƌƵĚƵƐ͘Ĩŝ
Tulvareiteistä helpotusta
pintavaluntatulvaan
Tulvareitit voisivat ratkaista tai
ainakin helpottaa useaa pintavaluntatulvaa. Korottamalla kanttikiviä ja ohjaamalla vedet suunniteltua katu-uomaa pitkin paikkaan, jossa tulvavedet ohjattaisiin
avo-ojiin, tulvaputkiin tai tunneleihin, voitaisiin oikein toteutettuna ohjata kiinteistöiltä pois
huomattaviakin vesimääriä.
Uudisrakennusalueilla voisi
tulvatilanteisiin varautua erilaisilla sadevesien imeytys- tai viivytysrakenteilla, ylimääräisillä viemäreiden tulvaputkilla tai erikoisputkilla kuten pisaraputkilla. Näiden ns. pisaraputkien muoto turvaa viemärin huuhtoutuvuuden
myös pienillä virtaamilla, mutta
mahdollistaa myös kohtuusuuret
viemäröintimäärät.
Alan ihmiset tietävät, ettei
tulvaongelmaa voi ratkaista vain
suurentamalla putkia, sillä pieni
virtaama suuressa putkessa aiheuttaa kiintoaineen kertymistä ja tukoksia. Tukokset taas ai42
Kuntatekniikka 7/2011
HSY Vesi
YŵĂdžͲŬĂƐǀĂǀŝĞŶŚƵůĞǀĞƐŝͲ
ŵććƌŝĞŶŚĂůůŝŶƚĂĂŶ
alueelta valuva vesi on kadun pitäjän vastuulla, mutta myös kiinteistön omissa pintaohjauksissa
voi olla vikaa. Jos vika on koko
kiinteistön liian alhaisessa korkeusasemassa, vian korjaaminen
voi olla hyvin kallista ja erilaiset
tulvavallit esteettisesti huonoja
ratkaisuja.
Katualueiden kuivatusjärjestelmien vastuujaot ovat hankalia, sillä eri vastuualuerajoja voi
olla yhtä monta kuin kaupunkija kuntaorganisaatioitakin. Toisaalla kuuluvat ritiläkaivot kadun
pitäjälle, toisaalla vesilaitokselle,
mutta myös runkojohtojen ylläpitovastuissa on eroja.
Se, johtuuko pintavaluntaongelma vääristä kadun kallistuksista, ritiläkansien sijainneista tai
määristä vai runkolinjan kapasiteetista, voi tehdä vaikeaksi sopia
siitä, kenelle ongelman ratkaiseminen kuuluu. Runkolinjan kapasiteettiongelma voi johtua vanhasta linjasta ja rankentuvista sateista tai sitten siitä, että kaupunkirakenne on tiivistynyt eikä viemäreiden kapasiteetti enää vastaa
alueen tarpeita.
Kiinteistöön kannattaa suunnitella pumppaamoa, jos alimmat
lattiakorot ovat lähellä padotuskorkeutta.
heuttavat viemärivesitulvia kiinteistöissä.
Vahinkoihin kannattaa
varautua ennakkoon
Tämän vuoden tulvat toivat usean vahinkoa kärsineen tietoon
ikävällä tavalla vuoden alusta
voimaan tulleet muutokset usean
vakuutusyhtiön korvausehdoissa.
Mahdolliset muutokset on syytä
tarkastaa omasta vakuutusyhtiöstä, ja aloittaa niiden perusteella
korjaustoimenpiteitä.
Viemärivahinkopotentiaali tulisi huomioida myös suunnittelussa. Kiinteistöön kannattaa suunnitella pumppaamoa, jos
alimmat lattiakorot ovat lähellä
padotuskorkeutta. Padotuskorkeuden ylittäviä vahinkoja tulee
toisinaan, mutta silloinkin kunnan ja vesihuoltolaitoksen vastuu
rajoittuu pääsääntöisesti välittömiin omaisuusvahinkoihin ja vahingoista aiheutunut vaiva ja harmi jäävät korvaamatta.
Kaupunkien ja vastuullisten
vesihuollon toimijoiden on syytä määritellä vahinkoprosessinsa
valmiiksi hyvissä ajoin. Rankkasateet voivat aiheuttaa niin suuren vahingonkorvausvyöryn, että
sen käsittely voi kestää vahinkoa
kärsineen mielestä kohtuuttoman
kauan. Ensiarvoisen tärkeää on
käynnistää korjaustoimenpiteet
sekä vahingonselvitystoimet välittömästi. N
VESIHUOLTO
Alueurakointi, elinkaari vai kevytallianssi?
Verkostojen saneeraukseen
etsitään uusia toimintamalleja
Jotta vesihuoltoverkostojen saneerausvelkaan
pystyttäisiin vastaamaan, vesilaitoksista
tulisi muodostaa liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Vaihtoehtoisia
toimintamalleja saneeraushankkeiden toteuttamisessa ovat alueurakointi, elinkaari ja
kevytallianssi.
● Jyrki
Laitinen, johtava konsultti
Maasilta, suunnittelija
FCG Finnish Consulting Group Oy
● Minna
NN Vesihuoltolaitosten infra-
struktuuri on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Infrastruktuurin ylläpitoon ja saneeraukseen ei ole investoitu tarpeeksi, minkä seurauksena on syntynyt korjausvelkaa ja järjestelmien
toimintavarmuus on heikentynyt.
Vuosittain korjaus- ja korvausinvestointeihin käytetään karkeasti arvioiden 0,5–1 prosenttia
verkostojen (ja laitosten) pääoma-arvosta. Saneerausvolyymi
on aivan liian pieni pääoma-arvon säilyttämiseksi ja toimintavarmuuden turvaamiseksi.
Suomen Vesilaitosyhdistyksen projektissa selvitettiin uusia
tapoja vastata vesihuoltoverkostojen saneerausvelan haasteisiin.
Hankkeeseen osallistui Vesilaitosyhdistyksen lisäksi 18 vesihuoltolaitosta, 6 urakoitsijaa ja konsulttina FCG, ja siinä pohdittiin syitä ja kehittämiskohteita tilanteen
parantamiseksi.
Otsikkotasolla kehittämiskoh-
VERKOSTOSANEERAUKSEN PULLONKAULAT
Keskeinen ongelma on rahoituksen riittämättömyys. Yli puolessa hankkeeseen osallistuvista
laitoksista nykyisen määrärahat eivät riitä pysäyttämään saneerausvelan kasvua. Rahoituksen muodosta
todettiin, että taksojen kautta tulorahoitus on ainoa kestävä tapa rahoittaa saneeraus.
■
Saneerauksen suunnittelussa ja saneerauksen toteutuksessa tarvitaan lisää osaamista. Ammattitaitoista väkeä vesihuoltolaitoksilla, kunnan muussa hallinnossa, suunnittelijoilla ja urakoitsijoillakin on
liian vähän.
■
Verkoston kunnosta tiedetään kaiken kaikkiaan liian vähän ehkä kunnollisten tutkimus- ja tiedonhallintamenetelmien puutteen vuoksi. Kuntotietojen puutteellisuus vaikeuttaa saneerausten järkevää
kohdentamista.
■
Yhteistyö kunnan katuyksikön kanssa tulisi toimia sujuvammin. Tällä hetkellä katusaneeraus määrää
liikaa verkostosaneerauksen toteutumista. Yhteiset aluesuunnitelmat kaikkien osapuolten kesken
voisivat parantaa suunnitelmallista saneeraustoimintaa.
■
Kokonaispalvelumalli, jossa luotettava kumppani ottaisi vastuun pitkän aikajakson saneeraussuunnitelman toteuttamisesta, olisi tarpeellinen.
■
Tiedotusta ja viestintää tulisi vielä lisätä tietoisuuden parantamiseksi taksojen tasosta ja saneerauksen
tarpeellisuudesta.
■
teet olivat rahoitus, uudet toimintamallit, yhteistyö, tiedonhallinta
sekä koulutus. Hanke toteutettiin
työpajasarjana (4) sekä kyselyillä
ja haastatteluilla.
Verkostosaneerauksen
nykyiset pullonkaulat
Verkostosaneerauksen toimintaprosessin ongelmia lähestyttiin
sekä vesihuoltolaitosten saneerauksesta ja ylläpidosta vastaavien että saneeraus- ja ylläpitopalveluita tarjoavien yritysten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää
nykytilanteen pullonkaulat, kun
saneerausvolyymi kaksin- tai kolminkertaistetaan nykyisestä.
Nykytilannekartoituksen toteutuksessa oli keskeisenä menetelmänä konsultin johdolla työpajoissa tehdyt ryhmätyöt nykytilanteen toimivuudesta ja tulevaisuuden kehittämiskohteista.
Työpajojen jälkeen haastateltiin joidenkin kuntien talousjohtoa sekä teknisten toimialojen
johtoa. Haastatteluja täydennettiin kattavammilla webropol-kyselyillä niin kotimaan kuin muun
Euroopan vesilaitostoiminnan
edustajilta.
Tilanne, ongelmat ja vahvuudet nähtiin paljolti samalla tavalla riippumatta vastaajien taustaorganisaatiosta. Kokonaisuutena ryhmätöiden ja keskustelujen perusteella näkemykset voitiin tiivistää ylläolevan taulukon
mukaisesti.
Kesän 2011 aikana lähetettiin noin sadalle kunnalle kysely verkostojen kunnosta ja hoi-
dosta. Vastauksista käy ilmi, että
kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat
hyvin tietoisia saneerausvelasta.
Suurimpina ongelmina saneerausinvestoinneissa pidettiin rahoituksen ja henkilöresurssien puutetta. Joillakin kunnilla olisi ollut
rahoitusta, muttei tekijöitä.
Ulkoistamiskohteet
vaihtelevat maittain
Keväällä 2011 tehdyssä kyselyssä selvitettiin eurooppalaisten lai-
Pohjoismaiden
kattavin
yhdyskuntatekniikan
ohjelmistoratkaisu
ZZZYLDQRYD¿
Kuntatekniikka 7/2011
43
!%!%$
%#$
$ #%%
&#% $ tilaaja
maksaa investoinnista ja palvelusta tasaisesti koko kauden ajan
maksut
tuottaja
sopimuskausi
vastaa palvelun tuotamisesta koko kauden ajan
Elinkaarimallissa tilaaja maksaa investoinnit ja käyttömaksut
tasaisesti koko sopimuskauden ajan.
Sopimushinta
Säästö
Kustannusylitys
Maksetaan
urakoitsijalle
sovittujen maksupostien mukaan
Säästö jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan
Ylitys jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan
Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat läheisessä yhteistyössä
ja jakavat lopulta säästöt tai mahdolliset kustannusylitykset
keskenään.
tosten saneerauskäytäntöjä. Suomessa urakoitsija hoitaa yleisimmin saneerausprosessista saneeraustarpeen tunnistamisen (tvkuvaus, vuotomäärien selvitys
tms.), saneeraustyön toteutuksen
ja työn tarkastamisen (painekoe,
tv-kuvaus tms.). Yksikään laitoksista ei vastannut, että saneeraustarpeesta päättäminen, työn valvonta tai saneeratun putkiosuuden ylläpito seuraavien vuosien
ajan olisi ulkoistettu.
Muualta Euroopasta löytyi laitoksia, jotka olivat nämäkin toimet
ulkoistaneet. Suomalaiset laitokset
ulkoistavat muuta Eurooppaa hanakammin työn tarkastamista.
$ ! $%$$%"##
# #$ "%#
#$% $$ $$ " $#$
('''' ' ' 44
Kuntatekniikka 7/2011
Vaihtoehtoisia
toimintamalleja arvioitiin
Työpajojen nykytilannetarkastelun tulosten perusteella peilattiin muissa rakennushankkeissa
ja muualla Euroopassa käytettyjä
toimintamalleja verkostosaneeraushankkeiden jatkokehittelyä
varten. Perusteina toimintamalleissa pidettiin, että mallia käytettäessä voidaan hallita suurempia kokonaisuuksia niin alueellisesti kuin ajallisestikin sekä saada joustavuutta teknisessä toteutuksessa ja rahoituksessa ja yhteistyömahdollisuuksia muun
infrarakentamisen kanssa.
Alueurakointimallia voisi soveltaa vesihuoltoverkostojen sa-
neerauksessa, mahdollisesti myös
yhdistettynä katujen kunnossapitoon. Alueurakoinnissa työt tuotteistetaan ja kilpailutetaan siten,
että urakoitsija ottaa pitkän aikavälin toteuttamisvastuun alueen
kunnossapidosta sovituin osin.
Alueurakoinnista on Kuntaliiton
toimesta tehty ohjeet kilpailuttamiselle, asiakirjamalleille sekä sopimusehdot AYSE 2003.
Elinkaarimallissa (BOT,
BOOT, DBOOT tai DBFO) tilaaja kilpailuttaa kokonaisuuden,
jossa tuottaja rahoittaa ja tuottaa
palvelun ja veloittaa niin investointi- kuin käyttömaksutkin sopimuskauden aikana kuukausimaksuissa. T-malleissa (transfer)
omistus siirtyy tilaajalle sopimuskauden päättyessä.
Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat samassa veneessä
ja jakavat hankkeen mahdolliset
voitot ja tappiot keskenään. Kirjanpito on sopimuskauden aikana avointa, ja toiminta perustuu
osapuolten väliseen luottamukseen. Allianssimallia on maailmalla käytetty suurissa infrahankkeissa. Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava
hanke on Lielahti–Kokemäki -rataosuuden perusparannus.
Hallinto ja rahoitus
kaipaavat kehittämistä
Vesihuoltolaitosorganisaatioista
VESIHUOLTO
Toimintamalli
Perustelu
Alueurakointi
Alueurakoinnista on kokemuksia katujen kunnossapidossa ja siihen on olemassa toimintaohjeet ja sopimusmallit, joista voidaan soveltaa verkostosaneeraukseen sopivat ohjeet. Hankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä kuntien katusaneerausyksikön
kanssa, jolloin yhteistyön toimivuudelle on hyvät mahdollisuudet.
Elinkaari
Elinkaarimalli soveltuu hyvin resursointia ohjaavana mallina suurehkoissa saneerausprojekteissa. Rahoitus tulee suunnitella tapauskohtaisesti erikseen, kunta voi useissa
tapauksissa hoitaa rahoituksen urakoitsijaa halvemmalla.
Sovellettu allianssi,
kevytallianssi
Australiassa suuriin rakentamishankkeisiin kehitetty allianssimalli todettiin raskaaksi
prosessiksi verkostosaneerauksiin. Mallissa oleva yhteisvastuu ja avoin kirjanpito todettiin kuitenkin hyväksi pohjaksi onnistuneelle yhteistyölle, joten tällä periaatteella
kehitellään sovellettua, ns. kevytallianssimallia.
Jatkokehittelyä varten valitut toimintamallit perusteluineen.
tulisi muodostaa liikelaitoksia tai
osakeyhtiöitä, mikäli niin ei vielä
ole tehty. Tällöin käyttö-, investointi- ja rahoituskustannusten
kattaminen toiminnasta saatavilla tuloilla on luonnollinen lähtökohta kyseiselle liiketoiminnalle. Pitkän aikavälin suunnittelu
on kunnan sisäinen työkalu infrahankkeiden – mm. katu- ja vesihuoltosaneerausten – aikataulujen koordinoimisessa.
Vesi- ja jätevesitaksat tulee
määrittää sille tasolle, että sa-
neerausvelkaa voidaan pienentää. Saneerausvolyymit päätettäisiin laitoskohtaisesti, mutta verkostosaneerauksiin velvoitettaisiin keräämään rahaa myös vesihuollon käyttö- ja liittymismaksuilla. Investointivarauksia tulisi hyödyntää nykyistä enemmän
myös tässä tarkoituksessa.
Monipuolisia ja toimivia rahoitusmalleja tulee kehittää.
Vaikka kunta saa yleisesti yksityistä toimijaa halvempaa lainaa, voisi käytössä olla muita-
kin rahoitusmuotoja kuin kunnan tai osakeyhtiön oma budjettirahoitus.
Tiedon laatua ja määrää
parannettava
Verkostojen tiedonhallintaa tulisi
parantaa. Etenkään pienissä kunnissa ei ole riittävän hyvää käsitystä verkostoista (sijainti, materiaali, koko, rakennusvuosi), niiden kunnosta eikä järjestelmiä
verkostotietojen käsittelyyn.
Ilman kattavaa verkostotietoa
saneerausten kohdentaminen ja
vaikuttavuuden arviointi ei ole
mahdollista. Osaavien resurssien puute verkostosaneerauksissa
lisääntyy lähivuosina eläkkeelle
siirtymisten myötä.
Saneeraustekniikoiden
standardointi tarpeen
Verkostosaneerauksen volyymin
merkittävä kasvattaminen edellyttää uusien toimintamallien
käyttöönottoa. Uusilla toimintamalleilla voidaan parantaa saneerausten suunnitelmallisuutta,
pienentää yksikkökustannusta ja
vähentää vesihuoltolaitosten resurssipulaa.
Yksityisten saneerauspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi ja
saneerausten yksikkökustannusten alentamiseksi keskimääräistä urakkakokoa tulisi kasvattaa.
Käytössä olevien saneeraustekniikoiden ja toimintamallien standardointia on tarpeen kehittää siten, että ne ovat valtakunnallisesti
vertailukelpoisia. N
Multi/Joint-liittimet pelastavat monen putkimestarin päivän
MULTI/JOINT ® 3000 PLUS
Entistä parempi vedonkestävyys
kaikissa kokoluokissa. Sama lukitus
kaikille putkimateriaaleille.
PLAST/JOINT ®
Vetoakestävä jatko- ja laippaliitin muoviputkille. Yksinkertainen
lukitusrengas helpottaa ja
nopeuttaa asennusta.
MULTI/JOINT ® XL
Uusi kokoluokka supistusyhteissä
DN 350x400 sekä DN 450x500.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com
www.sgps.fi
Kuntatekniikka 7/2011
45
Suurempi laitoskoko = parempi käyttövarmuus ja
Kuntaliitos on mahdollisuus
Kuntaliitos antaa mahdollisuuden tarkastella vesihuollon palvelutasoa, käyttövarmuutta,
kustannustehokkuutta, uuden IC-tekniikan
hyödyntämistapaa sekä
henkilöstön koulutustarpeita suurempien resurssien pohjalta. Kuntaliitostilanne pakottaa sovittamaan yhteen
joskus hyvinkin poikkeavia vesihuollon ylläpidon menettelytapoja.
TEKSTI JA KUVAT Jouko Vilmi
Ins.tsto Vilmi Oy
NNVesilaitoksen asiakkaan kan-
nalta kuntaliitoksessa myönteistä
on suurempien resurssien myötä tuleva vesihuollon käyttövarmuuden lisääntyminen. Ammattimaisesti hoidetussa vesilaitoksessa eliminoidaan vähäisetkin
veden laatuun liittyvät riskit. Tasokkaampien teknisten ratkaisujen myötä vuodot löydetään aiempaa nopeammin. Vesilaitok-
sen käyttövarmuus ja käyttöaste
paranevat. Ei tyydytä hälytysten
ja lämpöreleiden kuittaamiseen,
vaan selvitetään ja korjataan häiriöiden syytkin.
Kuntaliitos aiheuttaa myös
kielteisiä muutoksia vesilaitoksen asiakkaalle. Kiinteistöjen sisäpuoliset vesilaitoksen palvelut
loppuvat. On tyypillistä, että aivan pienissä vesilaitoksissa on
vuosikymmeniä palveltu asiakkaita myös virallisen vastuurajan
yli. Pienillä paikkakunnilla palvelu on perustunut ”kaikki tuntee kaikki” -tilanteeseen. Kun vedenkäyttäjät eivät henkilökohtaisesti tunne vesilaitoksen henkilökuntaa, informaatio vesihuollon
asioista ei välttämättä saavuta asiakkaita. Vedenkäyttäjien ongelmatkaan eivät välttämättä saavuta ison organisaation oikeaa vastuuhenkilöä.
Pienten vesilaitosten
ongelmia
Virheellisestä paikallisautomaation toteutustavasta johtuen erityisesti pienistä vesilaitoksista
on löytynyt merkittäviä ongelmia. Puutteellisista automaatiototeutuksista on seurannut erityisesti puhdasvesilaitosten ajotapavirheitä: raakaveden tuotannon
pätkäkäyttöjä, tuhottuja raakave-
Oulun Vesi testaa mekaanista vesimittaria
■ Mekaaninen
vesimittari voidaan liittää etäluentaan ilman
sähköliittymää ja ilman impulssiulostuloa. Mittarin lukeminen
46
Kuntatekniikka 7/2011
onnistuu pimeässä infrapunavalolla. Oulun Vedellä on tämän
syksyn ajan ollut testikäytössä
mekaanisen vesimittarin numeroiden optiseen lukemiseen perustuva tekniikka, tiedonsiirtona
on gsm/gprs/3G-yhteys. Käyttökokemukset ovat olleet lupaavia.
Jos optiset etälukijat saadaan
pidettyä tiedonsiirron osalta avoimina, tällä tekniikalla hoituu niin
kiinteistökohtaisen vesilaskutuksen seuranta, vesihuoltoviranomaisten haluama online-raporttien lukeminen kuin vesilaitosten
verkostonhallintakin.
Kokkolan Vesi hoitaa itse automaationsa
■ Kokkolan Veden 2011 lopulla
valmistuvan Hopeakivenlahden
jätevedenpuhdistamon maksimimitoitusvirtaama on yli
20 000 m³ vuorokaudessa. Parin vuoden kuluessa Kokkolassa lakkautetaan neljä pienempää
jätevedenpuhdistamoa. Suuren
investoinnin yhteydessä tehdyssä vesihuollon riskikartoituksessa
erääksi tavoitteeksi määritettiin
automaation ylläpito omatoimi-
sikaivoja, tarpeettomia paineiskuja. Vesilaitos itse aiheuttaa verkostovuotoja, säiliössä olevaa vettä ei vaihdeta riittävästi, eli myydään ”vanhaa” vettä.
Liiallinen riippuvuus tiedonsiirrosta on hyvin yleistä. Kyseessä on automaation toteutusvirhe.
Tiedonsiirtokatkon takia pumput saattavat jäädä pysähdyksiin
tai vaikka käymään täysillä.
Sähkökatkot aiheuttavat satoja
aiheettomia hälytyksiä. Sähköjen
palautumista ei välttämättä informoida tai tehdään taas satoja aiheettomia hälytyksiä. Ongelmana on se, että päivystäjä ei suu-
sesti. Vanhat suljetut, vain automaatiourakoitsijan ylläpitoon perustuvat järjestelmät poistettiin
käytöstä.
Uuteen avoimeen automaatiojärjestelmään liitetään monikuntaliitoksen myötä kasvaneen
(Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava) vesihuollon lisäksi Kokkolaan rakenteilla olevan biokaasulaitoksen prosessinohjaus ja valvonta.
resta turhasta informaatiotulvasta erota mahdollisia vakavia ongelmia.
Säätöperiaate pilaa vedenottamon. Vakava tapahtumaketju on
alkanut siitä, että vedenottamon
lähellä on tapahtunut putkirikko. Säätöperiaate pakottaa pumput toiminaan täysillä. Tilanne
huomataan vasta, kun vedenottamon lähimmät vedenkäyttäjät
saavat ”värillistä” vettä. Maaperästä on lähtenyt esim. rautaa ja/
tai mangaania liikkeelle. Mikäli
automaatiototeutuksesta puuttuu putkirikkorajoitus, tästä voi
pahimmillaan aiheutua koko ve-
VESIHUOLTO
käyttöaste, alhaisemmat automaatiokustannukset
ammattimaiseen vesihuoltoon
ISOJA RISKEJÄ
Tyypillisimpiä, silmämääräisesti havaittavissa olevia, vesihuollon sähkö- ja automaatiopuolen virheitä ja samalla merkittäviä riskejä ovat seuraavat:
■ Suojamaadoituspuutteet
■ Ylijännitesuojien
vähäinen
käyttö
■ Suurjännitelinjan
ja muunta-
jan läheisyys
■ Radiomodeemiverkon
toimintahäiriöt
■ Vanhat
purkamattomat, käytöstä poistetut puhelinkaapelit
denottamon pilaantuminen liiallisen pumppauksen takia.
Valitettavan usein pieniltä vesilaitoksilta puuttuu vesihuollon
ylläpidon kannalta keskeinen dokumentaatio: ainakin sähkö- ja
automaatiopiirustukset sekä automaatio-ohjelman varatallenteet
puuttuvat. Tällä tavalla ulkopuolinen sähkö- ja automaatio-osaaja on varmistanut oman roolinsa
myös jatkossa. Samasta syystä ylläpitokustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin ammattimaisesti hoidetuissa suuremmissa vesilaitoksissa. Sähköverkon ja ukkosen aiheuttamia vi-
koja on pienillä laitoksilla enemmän kuin suurilla johtuen puutteellisesta toteutuksesta.
Oma osaaminen vähentää
vesihuollon riskejä
Vesihuollon päättäjien tulisi tietää, että vesihuollon riskien minimoimisessa erityisesti vesilaitoksen oma osaaminen on ratkaisevaa. Eihän mitään vahinkoja tapahdu, jos homma osataan kunnolla. Näkemykseni mukaan ammattimaiseen vesihuoltoon sisältyy ainakin vesihuollon automaation ylläpito, mahdollisesti myös
automaation toteuttaminen.
Todennäköisimmät vesihuollon toimivuutta rajoittavat viat
ovat sähkö- ja automaatiolaitteiden tai -järjestelmien vikoja. Totta kai prosesseissa ja verkostoissa on esimerkiksi mekaanisia rikkoutumisia, mutta juuri näiden
vikojen nopeaa havaitsemista ja
paikallistamista varten onkin toteutettuna kaukovalvonta. Mikäli vesilaitos on varautunut (= varaosat, varatallenteet, dokumentointi ja osaaminen) automaatio- ja sähkövikojen varalle riittävän hyvin, jäävät käyttökatkokset erittäin vähäisiksi.
Vesihuollon käyttövarmuuden
Kuntatekniikka 7/2011
47
tiota, joka on aidosti dokumentoitu. Automaation kunnossapito on toisin sanoen hankittavissa keneltä tahansa automaatioalan osaajalta.
Ammattimaisesti hoidetussa
vesilaitoksessa on laitosten prosessien ja verkostojen dokumentointi kunnossa ja kaikkien käyttäjien saatavilla. Mikään vesihuollon käyttöön liittyvä asia (prosessiosaaminen, automaatio, ICT) ei
ole yhden yrityksen tai yhden ihmisen osaamisesta riippuvainen.
Kriittisimmät sähkö-, automaatio- ja ICT-varaosat sekä varatallenteet ovat käyttöhenkilökunnan
saatavilla.
Meri-Lapin Veden vedenottamot viikkovertailussa
■ Meri-Lapin
Vesi Oy:n (Kemin ja
Tornion kaupunkien omistama
tukkuvesiyhtiö) kymmenien vedenottamoiden hallinta perustuu
edellisen viikon vastaavan ajankohdan ja nykytilanteen vertaamiseen. Kuvitteellisia tulevaisuuden
ennustuksia tai verkoston teoreettista laskentaa ei tarvita, riittää että tiedetään poikkeamat vastaavaan ajankohtaan viikko sitten.
Käyttöhenkilökunnan valvomonäytöillä esitetään visuaalisessa muodossa laitosten hallintaan
hyvä taso on seurausta työnsä hyvin osaavan, sitoutuneen henkilökunnan toiminnasta. Tulevaisuudessa voi olla vaikeuksia saada vesihuollon kenttätehtäviin
yhtä sitoutuneita työntekijöitä.
Kenttähenkilökunnan työnkuva on niin vaativa ja monipuolinen, että lyhytaikaisissa työsuhteissa ei ehdi muodostua tarvittavaa osaamista
Erään vesihuollon automaatioselvityksen mukaan 70 prosenttia
vesihuollon kenttäkohteista voidaan toteuttaa prosessin, sähköistyksen ja automaation osalta vakioratkaisuilla. Pitäytymällä vakioratkaisussa on kustannussäästö valtava, onhan ”räätälöinnin”
(suunnittelu, ohjelmointi ja käyttöönotto) kustannukset yleensä
reilusti yli puolet automaation
hankintakustannuksista. Vakiototeutusten käyttö säästää vielä
enemmän ylläpitovaiheessa.
Vesihuollon automaatiojärjestelmien laajuuden kasvaessa
vesilaitoksen oman henkilöstön
osaamisen merkitys korostuu ja
kenttähenkilökunnan vastuu yksittäisten prosessien ja verkoston
toiminnasta lisääntyy. On toivottavaa, että oma automaatio-osaaminen lisääntyy ja harkitaan jopa automaation ottamista omaan
ylläpitoon.
Laitosten määrän kasvaessa
dokumentoinnin merkitys korostuu entisestään. Dokument-
Automaatio hyödyksi
yksikkökoon kasvaessa
Suuremmissa vesilaitoksissa
automaation yksikkökustannus
voi olla huomattavasti alhaisempi kuin pienissä laitoksissa. Kustannusetu voitaisiin käyttää laadun parantamiseen mm. toteuttamalla kaukovalvonta yksittäisten kenttäkohteiden hälytysseurannan sijasta koko verkoston
hallintajärjestelmänä.
Vesihuollon kenttäkohteet
(mm. jätevedenpumppaamot,
mittausasemat, paineenkorottamot) ovat toistensa kopioita.
48
Kuntatekniikka 7/2011
tarvittavat asiat (vedenottamon
vuorokautisen vesimäärän vertaaminen ottolupaan, pohjaveden
ja kaivon pintojen vertaaminen).
Käyttäjien kulloinkin tarvitsemat
raporttitiedot voidaan hakea järjestelmästä myös taannehtivasti.
tien suuren määrän hallitsemiseksi joudutaan hankkimaan
sähköinen dokumentointijärjestelmä. Riskien minimoimiseksi
on aloitettava systemaattinen ennakoiva sähkö-, instrumentointija automaatiohuolto.
Automaation avaimet
urakoitsijalla
Ammattimaisen vesihuollon
tunnistaa siitä, että vesilaitoksella on kaikki laitosten ja verkostojen kunnossapitoon tarvittava
osaaminen. Kunnossapito voidaan teettää ostopalveluna, mutta perusosaaminen on oltava laitoksella itsellään.
Vesihuollossa automaation ulkopuolisilla osaamisalueilla asia
onkin yleensä kunnossa, ainoastaan automaation osalta avaimet
ovat jääneet automaatiourakoitsijan taskuun. Vesihuollon automaatioalan yritysten monopoli purkautuu sillä hetkellä,
kun vesilaitokset suostuvat ostamaan vain sellaista automaa-
Uusia ICT-ominaisuuksia
tulossa
Vesihuollon automaatio- ja ICTratkaisut on yleensä ensin kehitetty esimerkiksi teollisuusprosessien hallintaa varten. Valvomoiden tietokoneet on alkujaan
suunniteltu toimistokäyttöön.
Vastaava muiden toimialojen kehitys tullee auttamaan vesihuoltoa jatkossakin.
Vesihuollon kenttähenkilökunnan osaaminen ja itsenäinen
työskentely lisääntyvät yhä suurempien vesilaitosten myötä. Ylläpitohenkilöstön työn tuottavuus lisääntyy, kun eri ICT-järjestelmien (johtokarttaohjelmat,
laskutusohjelmat, sähköinen dokumentointi, prosessiautomaatio,
tuotannonohjausjärjestelmä) sisältämien tietojen hyödyntäminen toimii siellä, missä tekijätkin
ovat eli kentällä.
Muutamien kuntaliitosten
myötä onkin em. erilliset tietotekniikkajärjestelmät päätetty
toteuttaa yhden mobiilin käyttöliittymän kautta. Ei edes yritetä sovittaa yhteen lukuisia erilaisia ohjelmistoja. Vain käyttöliittymä toteutetaan näihin lukuisiin
eri ICT-järjestelmiin.
Lähitulevaisuudessa vesilaitos
todennäköisesti saa yksittäisten
laitostensa sähkönkulutustiedot
sähkölaitosten etäluennan kautta. Emme tekniikan suhteen ole
kaukana tilanteesta, missä vesilaitosten asiakkaat saavat omat vedenkulutustietonsa vesilaitosten
etäluennan kautta. N
VESIHUOLTO
Vesihuoltoverkoston kunnossapitoon vauhtia
ULKOISTAMISEN RISKIT HALLINTAAN
Vesihuoltoverkoston
kunnossapito vaatii laitoksilta 200 miljoonan
euron investoinnit seuraavan 10 vuoden aikana. Kunnossapitopalveluiden ulkoistaminen
on yksi ratkaisu kasvavaan saneeraustarpeeseen. Ulkoistamisen riskit on kuitenkin hallittava. Siihen tarjoaa työkaluja SerVesi-hanke.
● Tiia Luomanen, HM, tutkija
Tampereen yliopisto
NN Vesihuollon ostopalveluista
tai ulkoistamisesta puhuttaessa
on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin riskeihin ja riskienhallintaan. Tähän haasteeseen on
tartuttu syksyllä 2010 käynnistyneessä SerVesi-hankkeessa,
jossa ovat mukana VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Hankkeen tavoitteena on kehittää riskienhallinnan toimintamallia ja työkaluja vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen ulkoistamiseen. Riskienhallintaan keskittymällä pyritään
madaltamaan kynnystä yksityisen ja julkisen sektorin tai kahden vesihuoltolaitoksen väliseen
yhteistyöhön kunnossapidossa
ja mahdollistetaan kunnossapitoliiketoiminnan aloittaminen
vesihuoltoalalla.
Tutkimuksessa esiin nousseet
tilaajan ja tuottajan riskit on jaoteltu vahinko- ja liikeriskeihin (ks.
taulukot alla). Riskien hallintakeinoja ovat kommunikointi, dokumentointi ja seuranta sekä hankkeen valmistelu ja suunnittelu.
Yhteydenpito ja kommunikointi pätevät kumppanuuden
kaikkiin vaiheisiin, ja ne on huomioitava myös osana kilpailuttamisprosessia. Kommunikoinnin,
dokumentoinnin ja seurannan
tulee sujua paitsi tilaaja- ja tuottajaorganisaation välillä myös
niiden sisällä. Tiedonkulussa on
huomioitava myös vesihuollon
asiakkaat.
Riskikartoitusta sovellettiin
käytäntöön yhteistyökumppanien case-tapausten muodossa.
Lähes kaikissa sopimuksissa ulkoistuksen kohteesta riippumatta
on käytössä samat sopimusriskien hallintakeinot. Näitä ovat viittaukset laatuasiakirjoihin ja yleisiin sopimusehtoihin, purkupykälät, vastuurajojen ja sanktioiden määritys, tarkka tehtäväkuvaus, vakuutukset ja vakuudet sekä henkilöstön seurantaan ja pätevyyteen liittyvät pykälät.
Vvuotojen etsinnässä ja
korjauksessa piilee riskejä
Yksi räätälöidyistä sopimuksista koskee vesihuoltoverkoston
seuranta-, hallinta- ja mittauspalvelua vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Sopimus sisältää
seurantapalvelun suorittamiseksi tarvittavan laitteiston asentamisen, seurannan sekä vuotojen
VAHINKORISKIT
LIIKERISKIT
HENKILÖRISKIT
■ henkilöstön motivaatioon liittyvät haasteet ulkoistettaessa
■ tuottajan työvoiman tunnistaminen vesihuollon parissa toimivaksi
■ siirtyneen henkilöstön vahingonteon mahdollisuus
AVAINHENKILÖRISKIT
■ tilaajan osaavan työvoiman katoaminen liikkeenluovutuksen seurauksena
■ verkostotieto ei ole sähköisessä tai muussa kaikille vesihuollon parissa
toimiville henkilöille avoinna olevassa muodossa
OMAISUUSRISKIT
■ kun tuottaja käyttää palvelua tuottaessaan tilaajan koneita ja laitteita
■ kun tuottaja toimii palvelua tuottaessaan tilaajan omistamissa tiloissa
TOIMINNAN RISKIT
veden laatuun ja muuhun palveluun liittyvä laaturiski
■ verkoston lähtökunnon määrittelyyn liittyvät haasteet -> toteutuneen
kunnossapitopalvelun arvioimisen haastavuus
■ ennaltaehkäisevän palvelun todentamisen vaikeus
■ epäselvyydet liittyen ulkoistettavan palvelun sisältöön
■ palvelun keskeytymiseen tai viivytykseen liittyvä riski tilaajan näkökulmasta
■ tuottajan ajautuminen konkurssiin
■ palvelutuotannon valvonnan haasteellisuus tilaajan näkökulmasta
■ hiljaisen tiedon katoaminen tilaajaorganisaatiossa
■ ehjien toimintaprosessien rikkoutuminen pienemmissä ulkoistuksissa
■ kulttuurierot yksityisen ja julkisen sektorin välillä
■ tilaajan sopimus-, hankinta- ja arviointiosaamisen puute
■ usean palvelutuottajan toimiminen samassa kohteessa
■
VASTUURISKIT
vastuisiin liittyvät epäselvyydet sopimuksessa
■ tilaajalla viimesijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä asiakkaille
■
TIETO- JA KOMMUNIKAATIORISKIT
salassa pidettävien tietojen kulkeutuminen ulkopuolisille
■ paikallisen verkosto- ja muun tiedon puuttuminen
■ tiedonkulun ongelmat tilaajan ja tuottajan sisällä ja välillä
■ IPR-oikeuksiin (intellectual property rights) liittyvät epäselvyydet
■
TALOUTEEN LIITTYVÄT ONGELMAT JA RISKIT
tilaajan epärealistiset odotukset kustannussäästöistä
■ sopimushinnan muodostumiseen liittyvät epävarmuudet, kun käytössä on
kiinteän hinnan lisäksi tunti- ja yksikköhinnat
■ tilaajan liiallinen hinnan korostaminen laadun kustannuksella
■ ulkoistamisesta aiheutuvien transaktiokustannusten aliarvioiminen
■ tuottajan investointien kannattamattomuus lyhyemmissä sopimuksissa
■
STRATEGIAAN JA TOIMINTAPOLITIIKKAAN LIITTYVÄT RISKIT
liian jäykästä sopimuksesta aiheutuva palvelutuotannon joustamattomuus
■ kunnan investoinneista kilpaileminen
■ kiireessä tai muutoin huonosti tehty valmistelu
■ prosessin hallinnan menettäminen tilaajan näkökulmasta esimerkiksi
puutteellisen raportoinnin seurauksena
■ jatkuvuuden vaarantuminen tuottajan vaihtuessa aikaisempaa useammin
■ tuottajan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sopimuskohteeseen,
kuten verkostoon kohdistuviin tilaajan investointeihin
■ tuottajan investointien kannattavuus lyhyissä sopimuksissa
■ tilaajalta tuottajalle siirtyneen henkilöstön liikuttamiseen (esim.
valtakunnallisella tasolla) liittyvät rajoitukset sopimuksessa
■
KILPAILUTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT RISKIT
kilpailukykyisten tarjousten puuttuminen laajoissa ulkoistamisissa
■ tilaajan riippuvuus yhdestä tuottajasta laajan ulkoistuksen jälkeen
■ kilpailun lisääntyminen tuottajan näkökulmasta -> odotukset liittyen
kustannusten laskemiseen ja tuotekehittelyyn
■
IMAGORISKI
ulkoistetussa palvelussa ilmenneet ongelmat henkilöidään tilaajaan
■
Kuntatekniikka 7/2011
49
VESIHUOLTO
vuoksi. Vuotojen luokitteleminen niiden koon perusteella on
vaikeaa ja ajoittain jopa epäreilua,
sillä tuottajalta vaadittava työpanos on usein sama vuodon koosta riippumatta.
Vuotojen määrän perusteella maksettava palkkio on kolmas
vaihtoehto. Selvät vuotokohdat
ovat usein helpommin havaittavissa kuin pienet. Näin riski, että
tuottaja panostaisi vain pienten ja
helposti paikannettavien vuotojen korjaamiseen, on pieni.
Tehokkaan vuotojen etsinnän
ja korjauksen taustalla on tilaajan
ja tuottajan välinen yhteistyö. Tilaajalla on usein parempi käsitys
siitä, missä päin verkostoa suurimmat ongelmat sijaitsevat, jolloin tuottaja välttyy turhalta työltä. Tällöin vuodot saadaan paikannettua ja korjattua mahdollisimman nopeasti.
Kokonaisvaltaisen
saneerauksen riskit
Toinen case-sopimus koskee kokonaisvaltaista vesi- ja viemäriver-
KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON
korjaukset.
Suurin riski palvelussa liittyy lisätöinä laskutettavaan puhdasvesiverkoston vuotojen etsintään ja korjaustyöhön. Vuotojen
korjauksessa käytettävät menetelmät sekä materiaalien ja työn
laatu voivat synnyttää riskejä. Tilaajan on huomioitava sopimuksessa korjaustyössä käytettävät
materiaalit sekä niiden laatu ja
osallistuttava tapauskohtaisesti vuotojen korjausmenetelmien
valintaan.
Kannustinjärjestelmällä voidaan lisätä palvelutuotannon
tehokkuutta. Kannustinjärjestelmän pohjautuminen vuotojen korjauksella säästetyn veden
määrään tai vuotojen kokoon voi
olla ratkaisu. Menetelmissä on
kuitenkin omat haasteensa, sillä
vuotavuuden kehittymiseen vaikuttavat tuottajan tekemän työn
ohella mm. sääolot. Vaikka tuottaja onnistuu paikantamaan ja
korjaamaan löydetyt vuodot, voi
vuotovesiprosentti pysyä muuttumattomana uusien vuotojen
KeyAqua
Vesi- ja viemäriverkon tiedot
hyötykäyttöön
Helppokäyttöinen tietojärjestelmä
verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon
100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna
Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään
vanhoista lähteistä
Kysy tarjous tai sovi
ilmainen esittely!
Puh. 09 836 2310
www.keypro.fi
50
Kuntatekniikka 7/2011
koston saneerausta, jossa tuottaja
vastaa saneerauksen kaikista vaiheista. Ideana on korostaa kilpailuttamisen sijaan kumppanuutta.
Sopimus on kolmivuotinen.
Kokonaisvaltaisen saneerauksen haasteena ovat ennakkotapausten puuttuminen sekä kustannusten ja aikataulun arvioiminen. Esimerkiksi tarjouspyynnön
valmisteleminen voi olla vaikeaa.
Yksi vaihtoehto on neuvottelumenettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö, jolloin
palvelun sisällöstä voidaan sopia
tarjoajien ja tilaajan kesken.
Koska verkostokartoitus tehdään ensimmäisen sopimusvuoden aikana, ei sopimuksen alkaessa tiedetä varmuudella, minkälaisia kustannuksia palvelusta syntyy. Kiinteän hinnan sijaan
käytettävät tunti- ja yksikköhinnat voivat vaikeuttaa tilaajan kustannusten suunnittelua ja budjetointia. Tuottajan näkökulmasta
niiden käyttö kuitenkin vähentää
riskiä, koska palvelu laskutetaan
tehdyn työn mukaan.
Pidemmissä saneeraussopimuksissa etuna on joustavuus ja
kokonaisvaltaisuus. Tuottaja tekee työn tarkasti harkittuina kokonaisuuksina ja voi siten saada merkittäviä mittakaavaetuja.
Joustavuus voi synnyttää myös
ongelmia. Mikäli saneeraustyötä
lykätään esimerkiksi viimeiseen
sopimusvuoteen, lisääntyvät putkirikot voivat aiheuttaa tilaajalle
ja veden käyttäjille ongelmia ensimmäisten vuosien aikana.
Palvelun suorittamiselle voidaan asettaa välitavoitteita, jotka tuottajan tulee saavuttaa ja
joiden saavuttamatta jättäminen
voi johtaa seuraamuskorvauksiin. Myös tuottajalle lankeava
vuotojen korjausvelvollisuus sopimusalueen verkostossa voi toimia sanktiona.
Tonttihaarat ongelma ja
mahdollisuus
Kokonaisvaltaisessa saneerausmallissa tonttijohdot ovat usein
urakoitsijan vastuulla. Tonttihaarojen saneerausaikataulun arvioiminen voi tilaajan näkökulmasta
olla vaikeaa. Tuottajan näkökulmasta riski liittyy laskutukseen,
sillä tonttihaarojen rakentamissopimukset tehdään suoraan yksityisen ja palvelutuottajan välillä. Tällöin on riski, ettei yksityinen maksa laskua. Riskin välttämiseksi sopimukseen voidaan
kirjata tilaajan velvollisuus maksaa yksityisten maksamatta jääneet laskut, jotka se myöhemmin
laskuttaa tonttihaaran omistajalta. Tonttihaarat voidaan toisaalta nähdä myös mahdollisuutena,
sillä niiden kautta tuottaja voi
luoda uusia asiakassuhteita.
Laitteiden ja koneiden vajaakäyttö voi olla tilaajalle riski. Koska koneiden ja laitteiden käyttöä
on vaikea arvioida etukäteen, on
tilaajan hankittava ne käyttöönsä kokopäiväisesti, vaikka todellisuudessa koneet ovat käytössä
vain osan ajasta. Kiinteän tuntimäärän mukaan laskutettaessa
tilaaja kuitenkin pystyy arvioimaan tulevat kustannukset. Lisäksi laskutettava tuntihinta on
todennäköisesti korkeampi, mikäli laskutus perustuu todelliseen
koneiden käyttöön.
Yhteistyö ja verkoston
kuntokartoitus keskeistä
Kokonaisvaltaisessa saneeraussopimuksessa riskienhallinnan näkökulmasta keskeistä on tilaajan
ja tuottajan välinen yhteistyö sekä
verkoston kuntokartoitus. Sopimuksen alussa tuottaja laatii alustavat suunnitelmat, joita päivitetään yhdessä tilaajan kanssa sopimuskauden aikana. Verkoston
kuntokartoituksen avulla osapuolet saavat käsityksen verkoston kunnosta, jolloin myös parhaiten soveltuvan saneerausmenetelmän valinta on helpompaa.
Pidempiaikaiset sopimukset
tuovat vesihuollon kunnossapitoon jatkuvuutta ja joustavuutta sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta. Samalla ne kuitenkin synnyttävät uudenlaisia riskejä. N
Tiia Luomanen: Transaktiokustannukset vesihuoltoverkoston kunnossapitopalveluiden ulkoistamisessa. Pro gradu
-tutkielma, Tampereen yliopisto, 2011.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/
gradu05058.pdf
SerVesi-hanke: www.tut.fi/servesi
KUPERA-kaupunkien teknisen sektorin johto kaipaa toimintakulttuuriin muutosta
HAASTEISTA INNOVATIIVISIIN
MAHDOLLISUUKSIIN
Kuntasektorin rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja heikentynyt
taloustilanne pakottavat kuntia uudistamaan rakenteitaan ja toimintamallejaan. Teknisen sektorin kehittämisessä innovatiiviset ratkaisut
ovat keskeisiä pyrittäessä toiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen.
Keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi pohdittiin KUPERA-tutkimushankkeen strategiatyöpajassa Hämeenlinnassa elokuussa.
● Ulriika Leponiemi
tutkimusassistentti
● Ossi Heino, tutkija
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto
■ Jotta
tekninen sektori pystyy
vastaamaan muutos- ja kehitystarpeisiinsa, sen on uudistettava toiminta- ja johtamiskulttuuriaan. Tiukasti säännelty toimintaympäristö sekä virheiden pelko jarruttavat kehitystä. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät
organisaatiot eivät ainoastaan
pysty elämään muutoksen keskellä vaan kykenevät myös itse
luomaan ja johtamaan sitä.
Innovatiivinen kaupunkikehittäminen vaatii nykyistä integroituneempaa teknisen sektorin, kaupungin hallinnon ja
sidosryhmien välistä yhteistoimintaa, mutta joustavalle yhteistyömallille ei näytä olevan
riittäviä resursseja. Innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää olisi juuri näiden rajapintojen välinen yhteistyö myös siksi, että
julkisen sektorin omat kannustinjärjestelmät eivät yleensä ole
riittäviä toiminnan kehittämiseen. Uusien palkitsemisjärjestelmien luominen nähdäänkin
yhtenä potentiaalisena kuntien innovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä.
Henkilöstön eläköityminen
vaikuttaa kuntien teknisen sektorin toimintaan voimakkaasti. Haaste on tunnistettu, mutta
onko siihen reagoitu riittävästi ja oikealla tavalla. Resurssipulasta kertovien signaalien jatkuva viestittäminen ei poista itse
ongelmaa, vaan siihen on tartuttava toiminnan innovatiivisen kehittämisen keinoin.
Huomiota tulisikin kiinnittää
enemmän nykyisten työntekijöiden tehtäviin. Henkilöstö tekee määrällisesti paljon töitä,
joista osa ei kuitenkaan palvele itse tarkoitusta. Strategiatyöpajassa todettiin lainsäädännön
asettavan tiukat rajoitteet työn
suorittamiselle ja aiheuttavan
siten transaktiokustannuksia.
Toimintatapoja tulisikin muuttaa vastaamaan paremmin resursseja ja kehitystarpeita.
Henkilöstöresursseihin liittyvän keskustelun toiseksi päähuomioksi nousi tarve laajaalaisemmalle osaamiselle. Henkilöstöpulaan voidaan vastata,
mikäli työntekijät ovat monitaitoisempia. Nykyinen korkeakoulututkinto koetaan kuitenkin liian kapea-alaiseksi osaamistarpeisiin nähden. Vaikka
substanssiosaaminen painottuu insinööritieteisiin, tarvitaan
kuntakentällä myös taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja poliittisten asioiden ymmärrystä. Suuri osa sektorin kehitystarpeista liittyykin teknisen
osaamisen rinnalla juuri edellä
mainittuihin alueisiin.
Käyttäjälähtöisyyttä
kaupunkikehittämiseen
Vaikka luova kaupunkikehittäminen helposti yhdistetään erityisesti uusien rakenteiden ja
ympäristöjen suunnitteluun, on
jo olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen kiinnitettävä tulevaisuudessa enemmän
huomiota. Rakennetun infra-
struktuurin ekologisuus, muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys
ovat siten kysymyksiä, jotka tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusille innovaatioille.
Yhtenä toiminnan kehittämisen välineenä voidaan pitää
prosessiajattelua. Prosessikuvausten avulla voidaan hahmottaa palvelukokonaisuuksia ja
toimijoiden vastuita sekä jäsennyksen kautta löytää tehostamistarpeita. Systemaattisia prosessikuvauksia tehdään muutamissa kaupungeissa jo nyt,
mutta usein asiakas – prosessin
oleellisin osa – on niissä unohdettu.
Tuotantolähtöisestä ajattelutavasta olisi painopiste siirrettävä asiakaslähtöisyyteen, jotta
todellisiin palvelutarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan. Asiakkaiden osallistaminen toimintaan
jo suunnitteluvaiheessa parantaa palvelukokemusta – tehdään asiakkaan näkökulmasta oikeita asioita. Asiakaslähtöisten ratkaisujen on monesti
huomattu olevan myös verrattain edullisia.
Kumppanuuksista
innovaatiopotentiaalia
Ulkoistaminen sekä julkisen ja
yksityisen sektorin yhteistyö puhuttivat strategiatyöpajassa.
Yhtenä innovaatioesteenä nähtiin kilpailumentaliteetin korostuminen yhteistyötoiminnassa,
jolloin tilaajaosapuoli tavoittelee pitkän tähtäimen joustavien kumppanuuksien ja toiminnan kehittämisen sijaan mahdollisimman edullisia yksittäisiä
hankkeita. Korostunut alhaisen
■ Kuntainfran kehittämisen foo-
rumi KEHTO on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen
sektorin vastuuviranhaltijoiden
vuonna 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö.
Foorumin ensimmäinen hanke on 18 kaupungin ja Tekesin
rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva KUPERA, joka
käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun
BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.
hintatason tavoittelu heikentää aitojen kumppanuuksien muodostumista ja mahdollisuuksia pitkäjänteisiin kustannussäästöihin.
Kaupungeissa kokemukset
yhteistyöhankkeista ovat kirjavia. Yleensä hankkeiden suunnitteluvaiheen on koettu toimivan kumppanuuden pohjalta, kun
taas toteuttamisvaihe koetaan kilpailukeskeisemmäksi. Vaikka hintoihin perustuva kilpailu onkin läpinäkyvää ja yksiselitteistä, se ei
luo kannustavaa yhteistyön henkeä toiminnan pitkän tähtäimen
kehittämiselle ja innovaatiotoiminnalle.
Ulkoistaminen näyttäisi lisääntyvän ja tulevaisuudessa tavoitteena ovat pidempikestoiset sopimukset. Pidempikestoisten soKuntatekniikka 7/2011
51
pimusten katsotaan takaavan aidomman kumppanuuden ja siten
mahdollistavan innovatiivisia ratkaisuja työtapojen ja käytäntöjen
suhteen.
Teknisellä sektorilla on havaittu olevan selviä puutteita sekä innovaatioiden tunnistamisessa että niistä tiedottamisessa. Vaikka
kenttätyössä uusia, innovatiivisia
toimenpiteitä ja tekniikoita syntyisikin, niitä ei tarpeeksi usein
tunnisteta sellaisiksi, joista myös
muut kunnat saattaisivat olla kiinnostuneita. Myös tiedon jakamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.
Yhtenä käytäntönä nähdään korkeakoulujen hyödyntäminen tutkimusten ja selvitysten tekemisessä. Kehitystyön lisäksi tämän yhteistyön avulla mahdollistetaan
tiedon laaja leviäminen.
Omistajuudesta
strateginen kysymys
Tulevaisuudessa kuntien rooli
muuttuu yhä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi.
Omistamisen merkitys pienenee,
ja se nähdään pikemminkin stra-
tegisena kysymyksenä. Esimerkiksi kunnantalon omistus voi olla tunnetasolla merkittävää kuntalaisille, kun taas vuokratonttien
omistusta puoltaa tulonmuodostus. Tulevaisuudessa nähdään yhä
enemmän uudenlaisten omistajuusjärjestelyiden, kuten elinkaari-, leasing- ja kumppanuusmallien soveltamista. Yksityisomistusta
voidaan perustellusti suosia, mikäli markkinoiden tarjonta on kilpailukykyistä.
Kunnat omistavat hyvin erilaisia omaisuuseriä kuten maaomaisuutta, rakennuksia, verkostoja
ja muita rakenteita. Omistajuusanalyysit ovat kuitenkin useissa
kunnissa puutteellisia. Omaisuuden kartoittamiseen tarvittaisiinkin parempia järjestelmiä, joiden
avulla erilaisten omaisuuserien
ominaisuudet ja muutokset – esimerkiksi verkostojen kunto ja saneeraustarve – saataisiin paremmin esille.
Infrastruktuurin kuntoa osoittavia instrumentteja tarvitaan, jotta
kaupunkien ja yhdyskunnan kannalta onnistuneita ratkaisuja osat-
taisiin tehdä poliittisten päättäjien
vaihtelevasta substanssiosaamisesta huolimatta. Erityisesti maan
alla näkymättömissä olevien rakenteiden saaminen näkyviksi olisi tärkeää.
Teknisten palvelujen
merkitys näkyvämmäksi
Teknisen sektorin yhteiskunnallista merkittävyyttä ei riittävästi tiedosteta johtuen toimialan verrattain näkymättömästä luonteesta.
On kuitenkin selvää, että esimerkiksi toimintakykyiset katu- ja vesihuoltoverkostot ovat välttämättömiä nykyaikaisten yhdyskuntien
toiminnalle. Siten kunnossapidosta on huolehdittava, jotta perusrakenteet eivät pääse rapautumaan.
Kuitenkin muun muassa mediassa opetus-, sosiaali- ja terveystoimi mainitaan usein kuntien ydintehtävänä teknisen sektorin sijoittuessa kategoriaan ”muu
toiminta”. Yhteiskunnallisesta
vaikuttavuudesta viestittäminen
muodostaa selvän kehittämishaasteen. N
Yksi kone, monta työtä
Hollolan hulevesien
käsittelymenetelmää
koskeva tarkennos
■ Kuntatekniikassa
6/2011
sivulla 48 oli tietolaatikko
Hollolassa toteutetusta hulevesijärjestelmästä. Tietolaatikon otsikko virheellisesti antaa ymmärtää, että Hollolassa käytettäisiin biosuodatusta hulevesien käsittelymenetelmänä.
Biosuodatusta ei kuitenkaan käytetä Hollolan pilottikohteessa, vaikka se tutkimuksen perusteella olisi ollut varteenotettava vaihtoehto käsittelymenetelmäksi.
Ympäristölupaehdoissa vaaditaan hulevesien johtaminen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle,
minkä vuoksi Hollola päätyi
melko perinteiseen ratkaisuun eli hulevesiviemäriin ja
huleveden viivytysaltaaseen.
Made in Finland
Avant 600-sarja
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.
Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.
600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
20
YEARS
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.137 € alv 0%.
www.avanttecno.com
52
Kuntatekniikka 7/2011
Mika Huisman/Decopic
Huhtikuussa avattu lastentalo on Espoon Saunalahden uuden asuinalueen ensimmäinen julkinen rakennus. Arkkitehtitoimisto
JKMM Oy:n suunnittelemassa talossa toimivat päiväkoti ja neuvola.
SAUNALAHDEN LASTENTALO ON VUODEN VALAISTUSKOHDE
● Vuoden valaistuskohde 2011
-kilpailun ulkovalaistussarjan on
voittanut Espoon Saunalahden
lastentalo, jonka valaistussuunnittelusta vastasi Sara Leino
Rambollista. Tuomaristo kuvaili
Saunalahden lastentalon ulkovalaistusta persoonalliseksi ratkaisuksi, joka luo tilaan hyvin toimivan yleisvalaistuksen.
Tuomariston mukaan leikkisät
sienimäiset valaisimet sopivat hy-
Keimolan Ombra, havainnekuva/WSP
Keimolan torniin tulee 12 kaiutinta, jotka soittavat auton
ääntä eri sävelkorkeuksilla. Samalla tornin valaistus himmenee aktiivisen kaiuttimen kohdalta.
Keimolan tornista
kuuluu autojen
ääntä
● WSP Design Studion suunnittelija- ja taiteilijaryhmä on kuvanveistäjä Marjukka Korhosen
johdolla voittanut Vantaan kau-
pungin Keimolan tornin kutsukilpailun.
Keimolanmäen alueelle rakennetaan asuntoja noin 2 500
ihmiselle. Alueella toimi 1966–
78 Keimolan moottoristadion.
Kilpailun tavoitteena on luoda
moottoriradan valvontatornista
Eiranrannan Pyhiinvaeltajanpuistossa sijaitsee lähes
800 neliömetrin suuruinen luonnonkivireunainen vesiallas, joka liittää alueen rantavyöhykkeeseen.
54
Kuntatekniikka 7/2011
vin tilaan. Epäsuora valo ei häikäise ja antaa paljon valoa pystypinnoille, jolloin ihmiset ja pihan leikkivälineet tulevat helposti
havaittaviksi. Valo ei karkaa heijastuspinnoista eikä häiritse ym-
uuden Keimolanmäen asuntoalueen ja koko Marja-Vantaan -identiteettiä ja historiaa esiin tuova
taideteos osana rakennettavaa
Lincolninaukiota.
Voittaneessa ehdotuksessa
vanhan tornin betonirunko säilytetään. Tornin huipulle tulee kookas päivänvarjoa muistuttava lasinen katos, jonka rakenteet muistuttavat autonrenkaan vannetta.
Vuoden
Ympäristörakenne
2011 Helsingissä
● Helsingin Eiranrannan kolmen
puiston kokonaisuus on Vuoden
2011 Ympäristörakenne. Pyhiinvaeltajanpuisto, Pyhän Birgitan
puisto ja Rantakallionpuisto muodostavat luontevan ja korkeatasoisen jatkon Kaivopuiston ja Eiran rannan puistovyöhykkeelle.
päristön asuinrakennuksia. Ulkoovien edustan voimakkaampi valaistus ohjaa sisäänkäynneille.
Voittajatyöt jatkavat Suomen
ehdokkaina pohjoismaiseen Nordisk Lyspris -kilpailuun.
Entinen joutomaa on nyt tyylikäs
ja viihtyisä, kaupunkimainen merenrantamiljöö, joka houkuttelee
kävelyyn ja oleskeluun.
Voittajakohteen on rakennuttanut Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja suunnittellut Ramboll Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy.
Kunniamaininnan sai Vähätori Turussa. Vähätorin täydellinen kunnostus on tehty taitavasti paikan historiallista luonnetta ja jatkuvuutta kunnioittaen. Kohteen on rakennuttanut
Turun Kiinteistölaitos ja suunnittellut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto sekä taiteilija Saara
Ekström.
Rakennustuoteteollisuus
RTT:n ja Puutarhaliiton kilpailu
järjestettiin nyt 21. kerran.
Turun Vähätorin kunnostus on osa hanketta, jolla laajennetaan kävelyalueita Aurajoelle päin. Käytöstä poistettu suihkulähde patsaineen on kunnostettu, nupukiveys uusittu ja penkkejä, valaisimia ja istutuksia lisätty.
Uusiutuvan
liikenne-energian
tiekartta
li- ja aurinkovedyn energialähteille. Siinä välissä muistetaan, että liikennebiokaasun
käyttöönotosta Suomessa tuli tänä vuonna kuluneeksi 70
vuotta.
Suomen ensimmäinen liikennebiokaasujalostamo ja
tankkauspaikka käynnistyivät
Kyläsaaren jätevedenpuhdistamolla Helsingissä 1941.
Suomen toinen liikennebiokaasujalostamo ja tankkauspaikka käynnistyivät Rajasaaren jätevedenpuhdistamolla
Helsingissä 1943. Tuotanto oli
varattu kaupungin ja sen yhti-
● Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen projektipäällikön ja
Suomen Biokaasuyhdistyksen
puheenjohtajan Ari Lampisen kattava julkaisu Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys uusiutuvien
energiamuotojen käyttömahdollisuuksista liikenteessä.
Julkaisun 439 sivulla kuljetaan ihmiskunnan aamuhämäristä vuoden 2050 tuu-
Jätehuolto
toimii nopeasti
poikkeustilanteissa
● Jätealan huoltovarmuustoimikunnan valmiusharjoituksessa lokakuussa testattiin viranomaisten,
jätehuoltotoimijoiden ja sidosryhmien yhteistoimintaa häiriötilanteessa Lohjan seudulla.
Valmiusharjoitus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Harjoitukseen osallistuivat kunnallinen jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll Oy Ab, Pelastuslaitos, ympäristö- ja terveysviranomaisia ja muita sidosryhmiä.
Pääjärjestäjinä toimivat Huoltovarmuuskeskus, Jätelaitosyhdistys ja
Suomen ympäristökeskus.
Jätealan huoltovarmuustoimikunta kokoaa harjoituksesta aineiston, jota on tarkoitus hyödyntää
valmiusharjoitustoiminnan kehittämisessä ja suunniteltaessa harjoituksia muillekin jätehuoltoalueille.
Ilmastosivusto
on avattu
● Ilmasto-opas.fi -sivusto on avattu. Sivusto tarjoaa jäsenneltyä tietoa Suomen ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta myös alueellisella tasolla. Ilmasto-oppaasta löytyy noin
400 sivua helppotajuista ja luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta.
Tieteellisen taustatiedon lisäksi sivustolla tuodaan esille konkreettisia
hillintä- ja sopeutumiskeinoja.
Vähitellen täydentyvän ja kehittyvän Ilmasto-opas.fi:n sisällön ovat
tuottaneet Suomen johtavat ilmastoalan tutkijat ja asiantuntijat.
laan lasten ja nuorten keskuudessa
suosiotaan lisänneiden kolmen lajin – rullalautailun, BMX-pyöräilyn
ja parkourin – harrastamisen olosuhteita Oulussa.
Julkaisu on ladattavissa osoitteesta www.pkamk.fi/julkaisut/
sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf.
Toinen kunniamaininta myönnettiin hallintotieteen maisteri Markku Järvelälle tutkielmasta ”Maapolitiikan roolit Ylivieskan
kaupallisessa murroksessa”.
P u h da s t a mu ka vu u t t a
ma t on pe s u u n .
Vuoden kuntagradu kaupunkien
kutistumisesta
● Kuntaliitto on palkinnut vuoden
parhaana kunta-alaa käsittelevänä opinnäytetyönä arkkitehti Sofia de Vochtin tutkielman, jossa
perehdytään kaupunkien kutistumiseen suomalaisena ilmiönä. de
Vocht tarkastelee kutistumista toisaalta yleisenä ja globaalina ilmiönä, toisaalta paikkakunnan historian ja kaupungin kehityspiirteiden
analyysin avulla esimerkkikohteenaan Varkaus.
de Vochtin diplomityö ”Varkaus: Neljä tulevaisuutta kutistuvalle kaupungille” on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan arkkitehtuurin laitokselle.
Kuntaliitto on myöntänyt kunniamaininnan arkkitehti Sirpa Luomalle tutkielmasta ”Nosegrind presiin – nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa”. Siinä tarkastel-
öiden noin 150 autolle.
Tällä hetkellä Suomessa on
kaksi kaupallista biokaasujalostamoa: Kalmarin maatilalla Laukaassa ja kunnallinen jalostamo Kouvolan Mäkikylän
jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Lokakuussa liikennebiokaasu palasi Helsinkiin
ja pääkaupunkiseudulle, jossa Kouvolasta peräisin olevaa
kaasua voi tankata viideltä
Gasumin asemalta.
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t a rj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
project@antti-teollisuus.fi
www.antti-teollisuus.fi
3LQRWLH3XK
</g-b59,)D[
ZZZVDLOLRQSDDW\FRP
LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP
Kuntatekniikka 7/2011
55
Martti Tikka
dasojan kokoama Keski-Suomen vesiosuuskuntien laatukäsikirja. Kirjan voi ladata Syken sivuilta www.ymparisto.fi.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jatkanut käsikirjan kehittämistä valtakunnalliseksi
opasteokseksi, josta on tarkoitus saada ensimmäinen virallinen
painos ensi vuonna.
Vesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa (toinen vas.) ja Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen
Keski-Suomen ely-keskuksesta vastaanottivat Vesihuoltoteko
2011 -palkinnon SVOSK ry:n edustajilta.
Keski-Suomen ely-keskus sai
Vesihuoltoteko 2011 -palkinnon
● Suomen vesihuolto-osuuskunnat (SVOSK) ry on myöntänyt
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle Vesihuoltoteko 2011 -palkinnon.
Keski-Suomen ely-keskus on vesihuollon laatua ja osuuskuntien
yhteistyötä parantavilla toimillaan
merkittävästi edistänyt SVOSK:n
tärkeänä pitämiä arvoja.
Ansiokkaaseen toimintaan
kuuluvat muun muassa Juha
Vuorenmaan ja Kai Voutilaisen myötävaikutuksella rivakasti
edennyt vesiosuuskuntien laatujärjestelmähanke ja Niina Rau-
Turun Seudun
Kuntatekniikka Oy
aloittaa 2012
● Turun Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos on yhdistetty. Uusi
yhtiö, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy aloittaa 2012 alussa.
Yhtiölle kuuluvat maa- ja vesirakennustyöt, katutyöt, vihertyöt, metsänhoitotyöt, liikuntaja leikkipaikkojen rakennustyöt
sekä näihin liittyvät kuljetus-, rakennus- ja ylläpitotyöt.
Nämä kaupungin tilaamat
työt avataan markkinoille asteittain neljän vuoden kuluessa sitä
Viherkatto
parantaa
ilman laatua
Rumtecin hulevesijärjestelmään sisältyvät veden
varastoivien säiliöiden lisäksi kaivot ja yhteet.
● Viherkatot tekevät tuloaan myös Suomeen.
Novarbo Oy ja Konto
Oy ovat tuoneet markkinoille uudenlaisen Novarbo by Konto viherkattoratkaisun.
Novarbo toimittaa
esikäsitellyn turveseok-
mukaan, kun nykyiset palvelusopimukset päättyvät. Yhtiö tavoittelee myös Turun kaupunkikonsernin ulkopuolisia asiakkaita.
Tampereelle
suunnitteilla maan
suurin puutaloalue
● Tampereen Vuoreksen Isokuusen asuinalueelle suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä aluetta, jossa olisi puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja
pientaloja. Alueelle on tulossa
noin 1 650 asuntoa, joista 500–
700 puurakenteisiin taloihin. Toteutuessaan alue on suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Kaikkiaan Vuoreksen Isokuuseen on tulossa noin
3 300 asukasta.
Alueen eko- ja energiatehokkuuden toteutumisessa on
mukana Tampereen kaupungin
ECO2-hanke. Isokuusen ekotehokkaan puukaupungin kehitysprojekti saa rahoitusta Tekesiltä.
sen, josta Konto jatkojalostaa erivahvuisia huopia patentoidulla menetelmällä. Huovan sidekuituna käytetään polyesteriä, minkä ansiosta
tuotteelle saadaan kestävä ja helposti työstettävä mattomainen muoto. Tuote soveltuu niin
katoille kuin esimerkiksi seiniin.
Viherkaton kasvipei-
te parantaa ilman laatua, tasoittaa helleaaltojen ja rankkojen sadekausien vaikutuksia sekä meluhaittoja. Kattojen kasvipeite ei heikennä katon pintarakenteita. Niiden ikä päinvastoin pitenee, kun ultraviolettisäteily ei pääse
haurastuttamaan niitä.
www.novarbo.fi
www.konto.fi
Teräksenlujia hulevesirakenteita
● Rumtec Oy on aloittanut teräksisten hulevesirakenteiden valmistuksen Vimpelin tehtaalla.
Kierresaumatusta teräksestä valmistetuissa hulevesirakenteissa hyödynnetään teräksen hyvät
ominaisuudet. Rakenteiden käyttöikä on 50–100
vuotta. Rakenteensa ansiosta säiliö soveltuu myös
56
Kuntatekniikka 7/2011
pehmeiköille. Sadevesijärjestelmien materiaalina
käytetään polymeeripinnoitettua terästä tai paksusinkittyä G1000–1200
-terästä, joka lisäsuojataan epoksimaaleilla.
Hulevesisäiliöiden halkaisijat ovat 800–4 500
mm varastoitavan vesitarpeen mukaan.
www. rumtec.fi
Viherkatoilla voi kasvattaa monenlaisia kasveja. Huovan paksuus valitaan käyttökohteen ja kasvien mukaan.
Tapahtumakalenteriin on poimittu messuja,
seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja
2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
t"SLLJUFIUJ4"'"Kirsikka Siik on nimitetUZ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚO
päälliköksi Tampereelle.
t"VUPNBBUJPJOTTiina
Aliranta on nimitetty
suunnittelijaksi Teollisuus
ja energia -yksikköön Jyväskylään.
t%*Pekka Iivari on nimitetty projektipäälliköksi
Sisä-Suomen Infra -yksikLÚÚO,VPQJPPO
t%*Marlene Ilveskoski-Heinämaa on nimitetty suunnittelijaksi
Infran hallinta -yksikköön
Tampereelle.
t*OTRisto Joensuu on
nimitetty johtavaksi konTVMUJLTJ"MVFKBLVOOBMMJTtekniikka -yksikköön Espooseen.
t*OT".,Mikko Jääskeläinen on nimitetty
suunnittelijaksi Ramboll
Talotekniikan Sähkö-yk-
sikköön Tampereelle.
t%*Matti Kivelä on nimitetty projektipäälliköksi
Infra Oulu -yksikköön toimipaikkanaan Rovaniemi.
t5JFUPUFLOJOT".,
Jussi Kivipelto on nimitetty suunnittelijaksi Teollisuus ja energia -yksikköön Jyväskylään.
t3* Jussi Salmi on nimitetty projektipäälliköksi
Talo Tampere -yksikössä.
t*OT".,Simo Aittoniemi on nimitetty
suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikössä
Espoossa.
t...Jaana Huuhko
on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikössä Hollolassa.
t%*Petri Ihalainen on
nimitetty suunnittelijaksi
Geosuunnittelu-yksikössä
Espoossa.
t%*Juho Mansikkamäki on nimitetty projekti-
päälliköksi Infra Tampere
-yksikössä.
2011
Paikkatietomarkkinat
t*OT".,Tommi Marjamäki on nimitetty vesi- ja satamarakentamisen
toimialapäälliköksi Infra
Länsi -toimialayksikössä.
1.–2.11.2011 Helsinki
www.paikkatietomarkkinat.fi
Yksityistiepäivät
1.–2.11.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Rakennusvalvontapäivät
9.–11.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
t%*Jussi Pajula on nimitetty projektipäälliköksi Infra Pohjanmaa -yksikköön Seinäjoelle.
Oulun Energia
-konserni
t*OTJOÚÚSJPertti Vanhala on nimitetty Oulun
Energia -konsernin polttoaineista vastaavaksi johtajaksi Toppilan voimalaitosten toimipisteeseen.
Vanhala siirtyy konsernin
sisältä eläköityvän polttoainejohtaja Aulis Martinmäen paikalle.
Konekesko Oy
Lassila &
Tikanoja Oy
tJani Kemppainen on
OJNJUFUUZ+PFOTVVO,JJOteistönhoidon yhteyspäälliköksi.
tJuha-Pekka Hursti on
nimitetty tuotantopäälliLÚLTJ/BBOUBMJOQSPTFTTJpuhdistusyksikköön.
14.12.2011 Helsinki
www.fcg.fi
2012
Infran kunnossapidon johtaminen
(KUP 2)
12.1.–11.9.2012
5 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Pohjoismainen
jätevesikonferenssi
Autopaikat ja
pysäköinnin
järjestäminen
14.–16.11.2011 Helsinki
www.vvy.fi/nwc2011
17.1.2012 Helsinki
www.fcg.fi
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
Rakennuttajapäivät
15.–16.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
19.–20.1.2012
Hämeenlinna
www.kiinko.fi
16. Valtakunnalliset jätteen
hyötykäyttöpäivät
Uimahalli- ja
kylpyläpäivät
15.–16.11.2011
Lappeenranta
www.fcg.fi
7.–9.2.2012 HelsinkiTukholma-Helsinki
www.ukty.fi
Maaseudusta
kaupungiksi –
miten käy
viheralueiden?
Viherpäivät
16.11.2011 Helsinki
www.vyl.fi
Teknisen hallinnon
päivät
17.–18.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
t*OTJOÚÚSJPekka Vaisto
POOJNJUFUUZ,POFLFTLPO."/MJOKBOMJOKBjohtajaksi.
Hulevesipäivä
tapahtumakalenteri
Ramboll
Finland Oy
14.–15.2.2012 Tampere
www.vyl.fi
Talvitiepäivät
15.–16.2.2012 Tampere
www.tieyhdistys.fi
Maanmittauspäivät 2012
22.–23.3.2012 Vaasa
www.vaasa.fi
Infrarakentamisen
sopimustekniikka
ja -juridiikka
Kuntien 6.
ilmastokonferenssi
29.11.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
3.–4.5.2012 Tampere
www.fcg.fi
Jätelautakuntien
neuvottelupäivät
29.–30.11.2011 Tampere
www.fcg.fi
Urakointimenettely
ja hankinnat
13.12.2011 Helsinki
www.fcg.fi
Kuntatekniikka 5/2011
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan
osaajien edullista verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla
www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi.
www.kuntatekniikka.fi
ALA NSA YKK
ÖN EN
7 /2011
auttaa
3D-tekniikka pohjaTurun seudun nossa sivu 6
veden tuotan
ham
Lontoon New en
syntyy uudelle
olympialaisiin,
Jean Jeffrey sivulla 36
iloitsee. sivu 20
kusta
Mikkelin kes n
uudistui ilma 26
valituksia sivu
väylä
Kuntaliitos on en
ammattimaise
n sivu 46
vesihuoltoo
2011
TIL A A
Kuntatekniikka!
infraCrusellin silta pilottina
rakentamisen
PYLONIA
MYÖTEN TTU
MALLINNE
sivu 10
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,
irtonumero 10 euroa.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kuntatekniikka 7/2011
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
3/2011
AS Tallinna Vesi
tehostaa jätevesien typenpoistoa
Ellen Mihkleppin
36
36
johdolla. sivu sivulla
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
1/2011
ALANSA YKKÖNEN
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia
euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko
se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
5 /2011
KUNTATEKNIIKKA
TURUSSA
18.–20.5.
Pyynikin uimahalli-hotellista
tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela
iloitsee. sivu 14sivulla 36
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala
Seinäjoki leikkaa
Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja
luokkaa sivu 25
prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47
Kuntien ilmastotyöhön on tullut
potkua sivu 13
Myllyn teräs
kohoaa Aurajoen
ylle sivu 16
Miten Helsinki
pärjäsi Lumisodassa? sivu 24
Jätteet imuun
Espoon
Suurpellossa sivu 44
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Kaupunginhallituksen pj.
Minna Arve vanhan
tammen syleilyssä
sivu 6
AURINGOSTA
Turku yhtiöittää
2012 teknisiä
palvelujaan sivu 55
TURKU ON EUROOPAN
PUUPÄÄKAUPUNKI
sivu 6
John Hopkins rakennuttaa
hylätystä teollisuusalueesta
jättimäistä olympiapuistoa
sivu 6
LONTOOSEEN 2012
Lännen Alituspalvelu Oy
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Ympäristötekniikan
asiantuntijapalvelut
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset
p. *(09) 5617210
www.golder.com
www.golder.fi
FCG – Hyvän elämän tekijät
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
www.fcg.fi
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
SUUNNITTELUPALVELUJA
MONIALAISESTI
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE
WSP Finland Oy
p. 0207 864 11
www.wspgroup.fi
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
Kuntatekniikka 7/2011
59