1. No category

ALANSA YKKÖNEN
4 /2010
Lennart Erfors on
seurannut
Kristianstadin tietä
hiilineutraaliksi jo
36
38
20 vuotta. sivusivulla
Teknisen toimen
Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai
yhteinen yleisympäristö- vuotovedet tuottavuus
kaava sivu 24
lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu 54
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän
ASUMISEN IHMEMAA
Asuntomessusivut 6–23
## !
!
" #' &$
&
&
%" &! &
""$'#$&" !
&% "%&" ! #
' &$!!!&"##'
!' ' %&
#
%
*
$
"
#'&& "# !,%&'##%&&
&#'#*%&** %%&&(%&!!'
(&$ %'" *&&'
%
&
&'"&!!!%&'( '!
$ ** & # ' #
& $&'% & "&"& !#
!
%'" ( ' " & !!'% !!
% *%&*&
#
Maahantuoja:
!!*
&!
''$"'
!&
'
)))%! !!+
SISÄLTÖ 4 / 2010 t 1. kesäkuuta
18 Kuopion Lehtoniemen Helmen
asuntomessualueella hulevedet matkaavat
kosteikkopuiston kautta Kallaveteen.
42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja
48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaato-
50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hal-
KUOPION ASUNTOMESSUT
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
TEKNISET PALVELUT
Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä.
Unelmia Kallaveden rannalla
Kaavoituksen haasteina
järvimaisema ja liito-oravat
Viheralueet monimuotoisen
luonnon helmi
6
10
paikkoja kuormittamasta esimerkiksi teiden ja
parkkipaikkojen rakennusaineeksi.
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
Kuntien Putkimestarit
27
31
32
ENERGIA
Kuopiosta Leikin pääkaupunki
14
16
Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla ja sadepuutarhoilla
Kristianstad satsaa uusiutuvaan,
päästöt vähentyneet jo 20 %
38
18
Ruotsissa puu palaa suurissakin
voimaloissa
41
21
Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä lämmitysratkaisua
42
22
YMPÄRISTÖ
Pilottitaloissa tutkitaan asumisen
terveyttä ja turvallisuutta
Asuntomessuilla turvavarusteltu
mallitalo
YHDYSKUNTA
Joensuun seudulle yhteinen
yleiskaava
24
Penttilänrantaan suunnitteilla
kevyen liikenteen silta
26
lintaan. Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti painui alle kolmenkymmenen.
Joensuussa tuottavuutta it:llä
ja ideoilla
Toimintajärjestelmä toi tehoa
Oulun teknisen keskuksen työhön
Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä
5
Rytilät/Pekka Rytilä:
Oma koti vesimaisemassa
23
Kolumni/Mette Granberg:
Onnen pyörä
37
49
Ympäristölupamenettely kevenee
46
Pakina/Eero Hiltunen:
Pienten puolesta
Tuhkat halutaan hyötykäyttöön
Pohjanmaalla
48
Lukijoilta/Jaakko Suomela:
Termit selviksi
Lahti sai vuotovedet kuriin
Uutisia
50
lehti.kuntatekniikka.fi
57
58
PALSTAT / KOLUMNIT
Pääkirjoitus
VESIHUOLTO
54
Palveluja
Kuntatekniikka 4/2010
53
59
66
3
paras!
Valmistettu Suomessa
laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti.
Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta
Puh. 029 006 160 www.lining.fi
Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi
kedm.fi
Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi
lehti.kuntatekniikka.fi
4 /2010
Lennart Erfors on
seurannut
Kristianstadin tietä
hiilineutraaliksi jo
36
38
20 vuotta. sivusivulla
Teknisen toimen
Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai
yhteinen yleisympäristö- vuotovedet tuottavuus
kaava sivu 24
lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu 54
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän
ASUMISEN IHMEMAA
Asuntomessusivut 6–23
Kannen kuva: Antero Tenhunen
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
KL-Kustannus Oy
Puh. (09) 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 70 €
Vuosikerta 79 €
Irtonumero 8,50 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssan Kirjapaino Oy
ISSN 1238-125X
65. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Iloinen Itä-Suomi isosti esillä
”
Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri
(nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi
kotoaan ”evääksi” Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna.
Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä.
Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi.
Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa. Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja
syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista, mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla.
Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen
osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan.
Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen
saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä.
Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan
kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan.
Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön.
Kuntatekniikkaa Karjalan kunnailla
Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun
alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa. Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä.
Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille!
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
5/2010
6.8.
31.8.
Ilmastonmuutos ■ Hankinnat
6/2010
3.9.
28.9.
Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät
7/2010
8.10.
2.11.
Infra-IT ■ Vesihuolto
8/2010
12.11.
9.12.
Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus
Kuopion asuntomessualue
Antero Tenhunen
UNELMIA
6
Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT
on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista
KALLAVEDEN RANNALLA
Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta.
Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa
Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina 14 000 kuopiolaisen koti.
● Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Kuopion kaupunki
Saaristokaupungin projektipäällikkö
NNLokakuussa 2008 käyttöön ote-
tun Saaristokadun avulla Kuopio
ja Saaristokaupunki kasvavat kohti kaupungin keskustaa. Messualue
on osa tätä normaalia järjestystä.
Saaristokaupunkia on suunniteltu ja rakennettu projektityönä.
Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä on pitkä perinne.
Neulamäen kaupunginosaa sekä
Petosen aluetta vietiin eteenpäin
projektina.
Saaristokaupunki on valtaisa
hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä
laskelmassa koko Saaristokaupungin alueen rakentamiskustannuksiksi 1 400 miljoonaa euroa, josta
asuntojen osuus on 90 prosenttia.
Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt
noin 1 500 ja asukkaita 5 300. Valmistuttuaan kokonaan Saaristokaupungissa on 6 000 kotia, joissa
asuu 14 000 kuopiolaista.
Harkiten suunnitellut
asuntomessut
Saaristokaupunki-projekti aloitti
2003. Tuolloisen projektisuunnitelman mukaan läpitunkevia teemoja
Kuntatekniikka 4/2010
7
Antero Tenhunen
Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen.
lyihin. Edellisten messukaupunkien kokemuksia kannattaa aina
hyödyntää.
Antero Tenhunen
koko Saaristokaupungin suunnittelun ja rakentamisen ajan olivat
● ympäristö,
● vuorovaikutus ja
osallisuus sekä
● tulevaisuuden asuinalueen
kehittäminen.
Teemat näkyivät eri osaprojekteissa, joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö oli tuolloin
yksi osaprojekteista. Päätavoitteena oli asuntomessujen järjestäminen Saaristokaupungissa vuonna 20xx. Selvitystyössä kuvattiin
mm. kaupungin kustannukset ja
tulot sekä mahdollisen messualueen sijainti. Parhaaksi messujen
pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti Lehtoniemen Helmi.
Jo vuonna 2002 oli visio, että jossakin Saaristokaupungin
rakentamisvaiheessa haluamme
Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta on lähimmillään vain kolme metriä.
olla taas asuntomessukaupunki.
Sitä olimme jo vuonna 1980. Keväällä 2006 varmistui Saaristokadun rakentaminen. Välittömästi
saatoimme messuhakemuksen –
nyt uuden aiempaa täsmällisemmän selvityksen kera – luottamuselinten päätettäväksi.
Kaupunginvaltuustomme haki messuja elokuussa, ja joulukuussa 2006 Kuopiolle myönnettiin järjestettäväksi vuoden 2010
asuntomessut.
Kävimme tutustumassa Heinolan, Espoon ja Hämeenlinnan messualueisiin ja -järjeste-
Ihmeellinen
perusoivalluksemme?
Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan asukkaita varten. Siksi on tärkeää, että asukkaat ovat
vahvasti mukana. Hyvin monet
kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät tuntuvat olevan tämän oivalluksen kannalla. Vaikeus onkin siinä, miten se käytännössä toteutetaan.
Saaristokaupungissa perustimme asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteiselimen,
aluetiimin ideoimaan toimintoja
jo 2002. Nostimme asukasaktiivisuuden Saaristokaupunki-projektissa vahvasti esille. Eräs osa-
Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla
■ Useat
ison Saaristokaupunki-projektin osaprojektit ovat hyvin esillä tai heijasteina asuntomessuilla. Saaristokaupungin molempien
projektikausien (2003–07,
2008–12) teemoja on nähtävillä messuilla tai lähialueella.
Näitä ovat mm. SaaristoGallerian taideteokset, jossa taide yhdistyy kunnallistekniikan rakentamiseen.
Kauden 2003–07 Hyvän
asumisen kulttuuriympäris-
8
Kuntatekniikka 4/2010
tö jalostui ensin Taiteen
Kaavaksi ja siitä edelleen
SaaristoGalleriaksi. Sen
taidehankkeita on esillä Saaristokadun kiertoliittymissä, S-Market
Keilankannan torilla seKaivannonlahden kiertoliittymää elävöittää
viime kesänä SaaristoGalleria-ympäristötaidekilpailun voittaneiden Ari Tiilikaisen ja
Iiro Murajan teos
”Rantakala”.
kä Keilankanavan tukimuurissa.
Kulttuuri ja taide ovat
saaneet oman teemaviikon messuille. Taide näkyy ja tuntuu monimuotoisesti koko messualueella mm. Sarka-hankkeen ja pohjoissavolaisten taiteilijoiden tuottamana.
Lasten ja nuorten
osallisuus- sekä Lasten ja Nuorten Saaristo -osaprojektien kanssa
samaa henkeä edustaa
messujen 1. teemaviikko. Lähiliikunta Tutuksi -hankkeen sukulainen
on messualueen lähiliikuntapuisto.
Kosteikkopuistot-osaprojekti näyttäytyy kaikille messukävijöille jalostettuna perhepuistona. Terve Kuopio -ohjelman ideat ovat esillä monessa messukohteessa.
Jätä
ja hanki järkevästi
(ALPAKOMPONENTITSËËSTËVËTPUTKIURAKASSA
MUUTAMIASATASIAJAAIHEUTTAVATKYMMENIEN
TUHANSIENLISËKUSTANNUKSET
projektimme oli ja on edelleen
Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme on tehokas kahdensuuntainen vuorovaikutus ja
asukkaiden aito osallisuus. Haluamme, että asukkaat ovat subjekteja, aktiivisia toimijoita alueensa, Saaristokaupungin kehittämistyössä.
Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten tiivis vuorovaikutus on tuottanut molemmille hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan
asuinympäristöönsä. Kaupunki on puolestaan voinut todeta Saaristokaupunki-hankkeen
etenevän juohevasti, lähes ilman
valituksia.
Tutkittua viihtymistä
Asukkaat ovat tutkitusti (sosi-
aalipolitiikan pro gradututkielma 2008) tyytyväisiä asumiseensa Saaristokaupungissa ja
viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin tai melko hyvin viihtyviä oli
96 prosenttia vastaajista. Asukkaat kokevat Saaristokaupungin
asuinalueeksi, joka sopii heidän
elämäntapaansa ja jossa arki sujuu hyvin.
Pienoinen yllätys oli, että useat olisivat vastauksissaan
halunneet osallistua vieläkin
enemmän asuinalueensa suunnitteluun. Tämän asiantilan kohentaminen on kauden 2008–12
projektisuunnitelmassa kirjattu
yhteisen tekemisen alueeksi sekä Saaristokaupunki-projektille
että asukasyhdistykselle.
Asuntomessualueen ja Lehtoniemen keskustan, Keilankan-
Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa
Kuopion torille vain kuusi kilometriä.
(YÚDYNNËERITYISALOJENHANKINTALAINMAHDOLLI
SUUDET6ENTTIILITJALIITTIMETOVATENINTËËN
VERKOSTORAKENTAMISENKOKONAISKUSTANNUKSISTA
6ALITSE(AWLENLAATUTUOTTEETJAVARMISTAT
KESTËVËNKEHITYKSEN
/Y,INING!Bs0ETIKONTIE6ANTAAs6AIHDEsWWWLININGl
Kuntatekniikka 4/2010
9
Antero Tenhunen
Antero Tenhunen
Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa
Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka.
nan kaavatöitä teimme korostetun vuorovaikutteisesti. Mielsimme molemmat alueet äärettömän
tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle. Lisäksi kireät messuaikataulut asettivat kovia vaatimuksia teknisen viraston organisaatiolle.
Asukkaiden ohella otimme
myös rakennusliikkeet osallisiksi. Yhtiöt kommentoivat tehtyjä
kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä onnistua laadukkaan asuinympäristön aikaansaamisessa.
Saaristokaupungin keskusta
korkeine siltavahtitaloineen ja
palveluineen ovat messuvieraidenkin silmäiltävissä. Kaupan ja
päiväkodin ohella messualueen
kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren koulukin otetaan käyttöön jo elokuussa 2011.
Toteutuvatko tavoitteet?
Uuden asuinalueen aikaansaaminen on Suomessa mielletty leimallisesti olevan suunnittelua,
rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa tuota kolmikuvioista ”leimakirvestä” on pyritty
välttämään. Projektiin on vahvasti leivottu sisään pehmeitä asioita, ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta.
Ihmisellä pitää olla unelmia,
olen kuullut monen sanovan.
Haaveilu kun ei maksa mitään.
Me teknisessä virastossa olemme myös konkretian kannalla,
pitää olla tavoitteita.
Saaristokaupungin 2008–12
projektisuunnitelman mukaan
Saaristokaupungista tulee hyvin
tunnettu uusi asuinalue koko
10
Kuntatekniikka 4/2010
maassa, Kuopio-kuva vahvistuu
ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä ja haluttuna asuinkaupunkina kasvaa.
Samaisessa suunnitelmassa
asuntomessujen 2010 tavoitteena on saada aikaan mieleen jäävä messualue ja -tapahtuma sekä
nostaa Kuopion imagoa haluttuna asuinkaupunkina. N
LEHTONIEMEN
HELMI
41. asuntomessut järjestetään Kuopion Saaristokaupungissa, Lehtoniemen Helmen
alueella16.7.–15.8.2010.
■
Noin 18 hehtaarin messualueella on yhteensä 34 omakotitaloa, yksi paritalo, kaksi rivitaloa ja viisi rantasaunaa,
joista yksi esitellään. Messukohteita on yhteensä 39.
■
■ Omakotitonttien
keskikoko
on noin 1 070 m2, hinnat 40–
100 euroa/m2.
■ Messualueelle
on rakennettu
vain omistusasuntoja. Rakentajista yli puolet on yksityisiä,
loput talotehtaita, rakennusliikkeitä tai muita.
■ Alueella
on uimapaikka,
luonnontilainen Velhometsä,
lasten leikkipuisto ja Painija
Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen.
■ Messujen
oheiskohde on
Kuopion Opiskelija-asunnot
Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo.
■ www.asuntomessut.fi/
kuopio
Asuntomessualue edustaa
HAASTEINA
Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa edustaa kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut
ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri. Talouden taantuma puolestaan vähensi
tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen
rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden
toteutumisen messujen jälkeen.
● Leo Kosonen
kaavoituspäällikkö
Kuopion kaupunki
NNKuopion messualueella ka-
dut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemastoon
ja luonnonympäristöön. Erityisenä haasteena on ollut hienon
järvimaiseman ottaminen huomioon siten, että rakentaminen sopeutuu maisemaan mutta tarjoaa samalla asunnoista
ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä. Tätä on harjoiteltu jo
useiden vuosien ajan, sillä suurin osa Saaristokaupungin pientaloalueista on kaavoitettu vastaaville rinteille rannan läheisyyteen.
Asuntomessualue edustaa
siis kuopiolaista pientaloalueen
kaavoitusta parhaimmillaan.
Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu mitään erityistä esteettistä
muotoa. On luotettu siihen, että
hyvä estetiikka syntyy luonnon
ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna ja yhteen sovittautumisena. Tietenkin myös messualueen toiminnot ja mitoitus
ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun.
Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen liittynyt suunnittelu on
tehty kaupungin omana työnä. Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu, puistojen suunnittelu sekä alueen kokonaisoh-
KUOPION ASUNTOMESSUT
Erityisenä haasteena on ollut hienon
järvimaiseman ottaminen huomioon.
kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan
järvimaisema ja liito-oravat
jelmointi ja luonnonsuojelu ovat
lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet lopputulokseen. Tässäkin on
kyse käytännöstä, jota Kuopiossa
on noudatettu jo vuosikymmenien ajan.
Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi
Messualueen sijainti
erinomainen
Alueen sijainti on erinomainen.
Alue on kauniissa maisemassa,
sinne on hyvät liikenneyhteydet
ja se liittyy saumattomasti viereen
nouseviin kaupunginosiin. Myös
tältä osin asuntomessualue viestii Saaristokaupungin kaavoituksen yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa omakotialueet liittyvät kerrostalokaupunginosiin
ja rivitaloasutukseen.
Näin Saaristokaupungista tulee monipuolinen, ja palveluiden
lisäksi myös hyvä joukkoliikenne
voidaan järjestää kaikille alueille.
Saaristokaupunki on yhdistelmä
joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia. Kuopion yleiskaavan sormimallin mukaisesti ne
liittyvät toisiinsa.
Asuntomessualueella nämä
periaatteet toteutuvat parhaalla
mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien palvelut ja joukkoliikenne ovat aivan vieressä ja
hyvin saavutettavissa. Asunto-
messualue puolestaan monipuolistaa kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta ja nostaa koko Lehtoniemen arvostusta.
Saaristokadun ansiosta asuntomessualue on keskustaan nähden pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla on käytettävissään viihtyisä pyöräilyreitti keskustan suuntaan.
Liito-oravat asettivat
haasteita suunnittelulle
Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri, joka havaittiin vasta siinä vaiheessa, kun messualueen sijainnista
oli jo päätetty ja asemakaavoitus
käynnistetty. Messualueen paikkaa ei kuitenkaan haluttu vaihtaa, eikä se ollut tarpeellistakaan.
Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden ansiosta elinpiirin rajat saatiin nopeasti määritettyä, ja korttelit sekä muut toiminnot ryhmitettiin uuteen järjestykseen liito-oravametsikön
ympärille.
Messualueeksi tarkoitettu
kortteliryhmä jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Tämä tietenkin osaltaan hajotti messualuetta sekä asetti uusia haasteita
suunnittelulle.
Pysyvän kaupunkirakenteen
Kuntatekniikka 4/2010
11
Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista. Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa.
Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni
pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu.
kannalta liito-oravametsikkö ei ole ongelmallinen, sillä se on alueen
kaunein metsikkö ja säilyy nyt kaikkia asukkaita
palvelevana virkistysalueena. Liito-oravien muut
elinmahdollisuudet, kuten kulkureitit ja ruokailualueet, on turvattu erityisillä asemakaavamääräyksillä.
Lehtoniemeen rakennetaan ”helminauha”, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen tulee 6 000 asukasta.
12
Kuntatekniikka 4/2010
Muita erityismääräyksiä vähän
Muita erityismääräyksiä asemakaavassa on vähän. Kapeimmilla rantatonteilla on määrätty harjan suunta ja kuopiolaisen rännikadun mitoitusta noudattavan Lainekujan tonteilla on edellytetty, että rakennukset sijoittuvat katualueen rajalle.
Muilta osin rakentamisen suunnittelua on ohjattu rakennustapaohjeella,
joka tehtiin kaavan yhteydessä. Ohjeella on varmistettu talojen sijoittuminen tonteille siten, että hyvien pihojen ja tonttiliittymien toteuttaminen on ollut mahdollista.
Ohjeita on annettu myös
tonttien terassoinnista ja
aitaamisesta sekä rakennusten suuntautumisesta,
värityksestä ja kattomuodoista. Ohjeet ovat antaneet lähtökohdat rakennusten suunnittelulle sekä
kehikon, jonka puitteissa
rakennusvalvonta on ohjannut rakennusten suunnittelua ja kortteleiden kokonaisilmettä.
Taantuma vaimensi
tonttikysynnän
Talouden taantumasta
johtuen tonttikysyntä vaimeni ja uusien rakennushankkeiden käynnistyminen hidastui juuri hetkellä, jolloin tontit kuulutettiin haettaviksi ja asuntomessualueen kerrostalojen rakentamisen käynnistymisestä olisi pitänyt
tehdä päätöksiä.
Niinpä asuntomessualueen viereen nousevan
pääalueen, Helmi-kaupunginosan ensimmäiset
rivi- ja kerrostalokorttelit
toteutuvat vasta messujen
jälkeen. ”Paniikkijarrutus” vaikutti myös oma-
KUOPION ASUNTOMESSUT
Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa.
kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen mahdollisuuksia.
Kansainvälistä ideointia
Messujen ohessa kannattaa kuitenkin
tutustua myös Keilankantaan – johon
rakennetaan Saaristokaupungin keskusta – sekä messualueen viereen rakennettavan Helmi-kaupunginosan
suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoi-
hin on koottu kokemuksia
ja hyviä käytäntöjä, joita
lähiöiden suunnittelusta ja
lähiöuudistuksesta on vuosien mittaan kertynyt.
Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena oli EUROPAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi järjestetty monikansallinen työpaja. Niistä alueen suunnitteluun saatiin
sekä rakenteellista runkoa
että yksityiskohtaista ideointia ja vaikutteita.
Uuden kaupunginosan
ytimenä tulee olemaan pieni kävelykaupunkimainen
pysäkkiaukio, jolta johtaa
”Urban Street”, kerrostalojen reunustama kävelykuja rantakerrostaloille sekä edelleen rantapuistoon
ja pieneen venesatamaan.
Rantakerrostalot ja niiden
venesatama suunniteltiin
rinnan messualueen ase-
makaavan kanssa ja niiden oli tarkoitus olla osa
messualuetta, mutta – kuten edellä on todettu – suhdannetilanne siirsi niiden
toteutumista.
Saaristokadun ansiosta
Saaristokaupunki on muuttunut kaukaisesta reunaalueesta suurimittaiseksi täydennysrakennusalueeksi, ja Lehtoniemi tulee
useiden vuosien ajan olemaan asuntorakentamisen pääalue. Lehtoniemen
Helminauha ja siihen liittyvät pientaloalueet tulevat olemaan monipuolista ja viihtyisää asuinympäristöä, joka osaltaan vastaa
kestävän kehityksen, terveen kaupungin ja ilmastonmuutoksen torjunnan
haasteisiin. N
Kuntatekniikka 4/2010
13
Asuntomessualueen viheralueet
MONIMUOTOISE
Antero Tenhunen
Lehtoniemen Helmen viher- ja
virkistysalueet tarjoavat elämyksiä niin sielulle kuin ruumiillekin.
Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö tuovat kasveja ja siivekkäitä tutuiksi, ja Helmipuiston
kallioilta avautuvat komeat Kallaveden maisemat. Painija Eino
Leinon puisto puolestaan
tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet myös liikuntaan.
Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin.
Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten.
14
Kuntatekniikka 4/2010
● Eila Pulkkinen
ympäristönsuojelusuunnittelija
Kuopion kaupunki
Ympäristökeskus
NNAsuntomessualueen luonnon
monimuotoisuus perustuu suureksi osaksi maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin. Alueen luonto inventoitiin ensimmäisen kerran Lehtoniemen osayleiskaavaa laadittaessa, jolloin sieltä ei löydetty erityisen arvokkaita luontokohteita.
Luontoselvityksiä tarkennettiin asemakaavatyön yhteydessä. Luontoselvityksissä löytyi-
KUOPION ASUNTOMESSUT
ja puistot ovat
N LUONNON HELMI
Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa 2009...
Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet
kin alueen kaiketi uhanalaisin
asukas, liito-orava, joka muutti
maankäyttösuunnitelmia olennaisesti. Asemakaavatyön rinnalla selviteltiin hulevesien hallintaa erillisessä EU-rahoitteisessa hankkeessa.
... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta.
Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia.
Liito-oravalle varattu
oma kotimetsä
Alueen luonto on asemakaavassa pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Liitooravan elinympäristö on turvattu varaamalla sille kotimetsä Velhometsän puistoon. Alueella on
säilytettävä liito-oravan pesäpuut,
niitä suojaavat puut sekä oravan
ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto. Liiturin ruokailua varten säilytetään
Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena ja sen kulkureitit turvataan puistovyöhykkeillä.
Hakolahden länsiranta kosteine rantaluhtineen säilytetään
muutoinkin mahdollisimman
luonnonmukaisena. Maisemallisesti arvokkaat lahden etelärannan komeat kalliomänniköt
on asemakaavassa säilytetty rajaamalla ne rakennusalueen ulkopuolelle.
Luonnon monimuotoisuuden
säilyttäminen ja kehittäminen on
myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden tavoitteista.
Luonnon monimuotoisuus
viheraluesuunnittelussa
Luonnon monimuotoisuus on ollut keskeinen tavoite myös puistoalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa. Alueen kuivatus- ja
sadevedet kootaan Painija Eino
Leinon puiston kosteikkoon, joka
istutuksineen on myös monipuolinen lähiluonnon keidas.
Kasvilajivalikoimissa on otettu huomioon erityisesti perhoset, jotka lisäävät omalta osaltaan puiston monimuotoisuutta.
Kuntatekniikka 4/2010
15
Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli
3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin
viime syksynä.
Muutoinkin istutuksissa on suosittu perinnekasveja ja korvattu
leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla niityillä.
Lehtoniemen Helmen monipuolinen luonto halutaan tehdä
tutuksi sekä messuvieraille että
alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä
luontopolku.
Kosteikosta, perhospuutarhasta ja jaloista lehtipuista kerrotaan opastetauluissa. Luontopolku ja opastetaulut jäävät alueelle pysyvästi asukkaiden, koulujen ja päiväkotien käytettäviksi
asuntomessujen jälkeenkin.
Puistot rakennettu
helppohoitoisiksi
Alueen puistojen suunnittelun
lähtökohtana ovat olleet alueen
asemakaava sekä Saaristokaupungin yleisten alueiden tavoitesuunnitelma. Tulevaa kunnossapitoa ajateltiin jo suunnittelun
alkuvaiheessa. Puistorakentamisen tavoitteena on ollut helppohoitoisuus ja monimuotoisuus
sekä alueiden muotoutuvuus ajan
ja olosuhteiden mukaan.
Puistojen rakentaminen aloitettiin pohja- ja täyttötöillä 2008
alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden louhostäytöt.
Kosteikkoalue muotoiltiin samassa yhteydessä. Suurin osa puisto-
Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi
safegrass-levy.
rakentamisesta tehtiin 2009 aikana, mutta viimeistelyä jatketaan
vielä alkukesällä 2010.
Erityyppiset puistot
ovat alueen rikkaus
Asuntomessualueella on kolme
erityyppistä puistoa. Suurin on
Painija Eino Leinon puisto, jolla on pinta-alaa reilut kolme ja
puoli hehtaaria. Se on rakennettu suurimmaksi osaksi vanhalle
peltoalueelle, jonka kautta kulkee
vanha Lehtoniementie. Jatkossa
vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä, ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä jää historiaan.
Eino Leinon puistoon sijoittuvat kosteikon ja säilytettävän
liito-oravan ruokailumetsän lisäksi myös rakennettu leikki- ja
lähiliikunta-alue sekä Hakolahden ranta rakennettuine uimapaikkoineen.
Velhometsä on rauhallinen
metsäsaareke Painija Eino Leinon puiston kupeessa. Velhometsä on varattu liito-oravan
kotimetsäksi. Reilun hehtaarin
suuruisen Velhometsän kautta
kulkee vanha metsätie, joka johtaa Hakolahden rannalla olevalle
pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita
esittelevä noin puolen kilometrin mittainen luontopolku kiertää Velhometsän kautta.
Alueen koillisosan kalliomän-
Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 – kiitosta innovatiivisesta
■ Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa Leikin pääkaupungiksi
2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien yhdistyksen FEPI:n
järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena oli löytää kaikenikäisille soveltuvia innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia. Suomessa
ensimmäistä kertaa järjestetyllä
kilpailulla haluttiin korostaa leikin ja liikunnan merkitystä osana
kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua.
Kilpailuehdotuksia arvioineen
16
Kuntatekniikka 4/2010
tuomariston mielestä Kuopion
kaupungin ehdotus ”Leikkiä kaiken ikää Kuopiossa” edustaa innovatiivista lähestymistapaa, jossa yhdistetään leikkiä, liikuntaa
ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Leikkija lähiliikunta-alueiden suunnittelussa on huomioitu saavutettavuus ja esteettömyys.
den leikkiteko 2009 -tunnustus.
Posion kunnan kilpailuehdotus
vastasi tuomariston näkemyksen
mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen ja huomioi kyläkulttuurin leikin ja liikunnan edistäjänä.
Sarjojen voittajat saivat tunnustusten lisäksi 15 000 euron
arvoisen Lappset Group Oy:n
leikkipaikkavälineen.
Posiolle tunnustusta
Esimerkillistä yhteistyötä
Kuopiossa
Samassa kilpailussa alle 50 000
asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle Posiolle myönnettiin Vuo-
Kaupungin laajentuminen on
huomioitu taitavasti ja sen yhtey-
dessä on otettu huomioon kaikki ikäluokat kattava moniammatillisesti ja moniulotteisesti tehtävä yhteistyö. Kilpailun tuomariston mielestä tiiviiseen yhteistyöhön perustuva eri hallintokuntien rajat ylittävä toimintatapa, johon kytketään kolmannen sektorin toimijat, edustaa uudenlaista
ajattelua. Kuopion innovatiivinen
toimintamalli kannustaa muitakin kaupunkeja ja kuntia kehittämään uusia yhteistyömuotoja leikin ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa.
KUOPION ASUNTOMESSUT
KUOPION
LEIKKIPAIKAT
■ Kuopiossa on 0–15-vuotiaita lapsia runsaat 15 000.
■ Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen investoinnit
2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa euroa.
Antero Tenhunen
■ Vuosittain leikkipaikkoja
kunnostetaan 1–4 kpl, lähiliikuntapaikkoja rakennetaan
1–2 kpl. Koulujen ja päiväkotien pihoja kunnostetaan vuosittain investointiraamin puitteissa.
■ Lähiliikunta 2006–12 -ohjelmalla kehitetään erityisesti
lasten ja nuorten liikkumisympäristöä.
Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä
alueelta oma virtahepokin.
nikköön sijoittuvasta pienestä
Helmipuistosta avautuvat upeat
maisemat Kallavedelle. Puistosta näkyy muun muassa Hietasalo kaupungin komeimpine hiekkarantoineen. Helmipuiston kohdalle on suunniteltu aallonmurtajaa ja venelaitureita, joita ei vielä ole rakennettu.
Kentästö- ja kuntoilualue
valmis messujen jälkeen
Painija Eino Leinon puistossa voi
harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa. Puiston lähiliikunta-alue
muodostuu asuntomessuille valmistuvasta leikkialueesta ja messujen jälkeen toteutettavasta kentästö- ja kuntoilualueesta. Puiston
keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella on omat osansa niin pienille lapsille kuin vähän varttuneemmallekin nuorisolle.
Pallopelejä varten on rakennettu hiekkatekonurmipintainen
monitoimiareena. Myös pienten
lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan päällystetty hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla
putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy.
Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa
erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueel-
ta oma virtahepokin.
Nuorisoalueella on keinuja,
linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja tasapainovälineitä. Vanhemmat voivat istahtaa leikkialueen
penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa voi hakea leikkialueen huvimajasta.
Hakolahden rannan uimapaikka avataan asuntomessujen
jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä kesäisiä pallopelejä
varten. Uimapaikan penkeille voi
istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan rannalta avautuvia kauniita
Kallaveden maisemia. N
Leikillä ja liikunnalla
laaja-alainen merkitys
Kilpailutöitä arvioineen tuomariston mielestä leikin ja liikunnan
merkitystä ei vielä ole ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä
vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden kehittämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Rakennettu ympäristö tukee lähiliikuntaa.
Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle pitkällä viiveellä, minkä
vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella on selkeä yhteiskun-
■ 2009 leikkipuistoja oli
78 kpl.
■ 2009 lähiliikuntapaikkoja
oli 8 kpl.
■ Leikkipaikkoja ovat myös
koulujen (33 peruskoulua) ja
päiväkotien (38 kpl) pihat.
■ Palvelutalojen pihoille, mm.
Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon on sijoitettu senioreille liikuntavälineitä.
■ Savilahden skeittipuisto on
toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle tulee myös
skeittialue.
■ Puistometsät toimivat ”Leikkimetsinä”.
toimintamallista
Kaupungin tavoitteena on eri
ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin muun muassa huomioimalla kalusteiden ja varusteiden
saavutettavuus sekä käyttämällä
synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja. Isommissa hankkeissa kuullaan vammais- ja vanhusneuvostoa, joissa on myös kaupungin
edustajat.
■ Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisia
leikkiin ja liikuntaan suunnattuja ympäristöjä ja mahdollisuuksia.
nallinen näkökulma. Palkinto on
hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan eteen tehdyn työn arvostusta.
Euroopan leikkivälinevalmistajien yhdistys FEPI (Federation of
European Play Industry) järjesti Vuoden leikkiteko 2009 -kilpailun samaan aikaan Suomessa
ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu on aikaisemmin järjestetty
Ranskassa nimellä Prix de la Ville Ludique.
■ Leikkipaikkojen saneerausten yhteydessä on kiinnitetty
huomiota ympäröivien metsien raivauksiin ja harvennuksiin
turvallisuusnäkökulmat huomioiden.
■ Savutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota – mm.
valaistu reitti puistoon sekä
talvikunnossapito sekä hyvät
yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon.
■ Muita kohteita ovat muun
muassa Valkeisenpuiston kupeessa sijaitseva Liikennepuisto ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta lähtevä
18-korinen Frisbeegolf-rata.
Kuntatekniikka 4/2010
17
Kosteikkopuiston viivytysallas.
Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu
HULEVEDET HALLINTAAN kos
Kuopiossa hulevesien hallinnan
lähtökohtana on ollut vesiensuojelu,
koska vesistöt ovat tärkeä osa
kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on
perinteisesti johdettu käsittelemättöminä ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin lahtiin. Saaristokaupungissa
on hulevesikuormituksen pienentämiseksi rakennettu jo kymmenen
kosteikkoa.
18
Kuntatekniikka 4/2010
● Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri
Kuopion kaupungin tekninen virasto
NN Kuopiossa rakennetuilta alueita tu-
leva hulevesikuormitus on otettu huomioon hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa.
Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä
vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu vesihuollon aluevaraukset. Tällöin
hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa pystytty kaavoittamaan viheralueeksi.
Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut pohjautuvat 2007 Keilankannan asemakaavan yhteydessä laadittuun Keilankannan keskuksen huleve-
sien hallintasuunnitelmaan (ylin kartta s. 19), joka oli osa ”Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa”
-nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa
hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi
kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon
liittyviä tavoitteita.
Lähtökohtina olivat muodostuvien
hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä siten, etteivät ne veisi tilaa
vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien synnyn ehkäiseminen ja alueelta
purkautuvien hulevesien hidastaminen.
Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien viivyttäminen.
Suunnittelukeskus 2007
KUOPION ASUNTOMESSUT
Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki
maisemoituna.
Erityyppisten hulevesien
hallintatoimien
alueet Keilankannan
keskuksessa.
Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla).
Yleiskuva asuntomessualueen hulevesien
hallinnasta.
osaksi kaupunkiympäristöä
teikoilla ja sadepuutarhoilla
Alueen topografian ja
geologian haasteet
Alueen topografiaa luonnehtii
jääkauden luode-kaakkosuuntainen kalliomuodostuma, jossa
kosteikkopuiston painanne jää
kahden harjanteen väliin. Niittylahden laskuojan alue on alavaa ja painanteen loppuosa lähes
Kallaveden pinnan tasossa.
Asuntomessualueella on melko jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä kallioisen maaperän kanssa lisää pintavaluntaa ja hankaloittaa
mahdollisia hulevesien hallintatoimia. Matkusniemen suunnassa korkeuserot ovat vähäisempiä,
mutta vettä heikosti läpäisevä
moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa
hulevesien imeyttämistä.
Muun muassa edellä mainituilla perusteilla laadittua Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaa ei kaikilta osin pystytä toteuttamaan.
Hulevedet johdetaan
kosteikkopuiston kautta
Asuntomessualueen hulevesien
hallintatoimenpiteiden tavoitteena on yläpuolisilta alueilta purkautuvien hulevesien viivyttäminen ja puhdistaminen ennen niiden purkamista Kallaveden Niittylahteen. Niittylahti on matala
lahti, jonka veden vaihtuvuus on
varsin heikko. Lahden veden laatua ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta tulevat valumavedet.
Valuma-alueen pintavalunnan
määrän on arvioitu rakentamisen
jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi, mistä johtuen hetkelliset
kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykyään. Tämä voi aiheuttaa pitkällä
aikavälillä veden laadun heikkenemistä ja altistaa sen nuhraantumiselle. Tällä perusteella Niittylahden osalta katsottiin olevan
tarvetta hulevesien laadullisiin
hallintatoimenpiteisiin.
Asuntomessualueelta (12 ha:n
valuma-alue) ja Keilankannan
keskuksesta (24 ha:n valumaalue) tulevat hulevedet on johdettu hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä Painija Eino
Leinon kosteikkopuiston kautta alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin
pintavalunnan purkureitti. Näin
mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen hallintamenetelmien,
kuten alueellisten lammikoiden
tai kosteikkojen toteuttamiseen
olivat hyvät.
Tavoitteisiin pääsemiseksi Painija Eino Leinon puistoon
sijoittuvat viivytysalueet toteuKuntatekniikka 4/2010
19
¥ ¥ ¥ ¥ tettiin kosteikkona, joka muodostuu kahdesta tulo-ojastosta
ja niiden jälkeisistä allasjaksoista (kuvat s. 19).
Altaita on neljä, vesisyvyys
vaihtelee 50–80 cm:iin ja altaiden pinta-ala on 0,6 prosenttia
valuma-alueen koosta. Altaiden
jälkeen hulevedet kulkevat vielä
Leinonkadun jälkeisen louhospenkan läpi ennen Kallaveteen
purkautumista. Noin neljän
hehtaarin kokoiselle puistoalueelle sijoittuu leikki-, oleskeluja puistoalueita sekä pelikenttiä,
joten alueen maankäyttö ei itsessään olisi edellyttänyt hulevesien hallintatoimia.
Sadepuutarhat
tonttivesien hallintaan
Painikujan ja Matkusniemenkadun varressa sijaitsevien tonttien hulevedet kerätään läpäisemättömiltä pinnoilta imeyttämällä ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan sadepuutarhan kautta
Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon ja sieltä edelleen Niittylahteen (kaavamerkintä sp).
Sadepuutarha on nimensä
mukaisesti puutarhan ja pihan
osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun yhteydessä kullekin tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan istutettavat kasvit ovat
kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia.
Sadepuutarha on Suomessa
uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä ympäristöystävällisesti. Sadepuutarhojen toteuttamisesta on tehty rakentajille
ohje. Asemakaavamääräyksistä
huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite jää kiinteistön
omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen harkintaan.
Kumppanuutta
kustannustenjaossa
Kustannusjaon periaatteena on
ollut, että maatöiden osalta kustannukset jaetaan puoliksi teknisen viraston katurakentamisen ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa. Viimeistely- ja
vihertöiden osalta kustannuksista vastaa teknisen viraston
puistotoimisto. Kustannusten-
Tervetuloa
Vesihuolto 2010
-pŠiville 2.-3.6. Vaasaan
Kosteikkopuiston painanne ja
siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan
purkureitti.
jaosta on käyty keskusteluja, ja
näiltä osin mahdolliset lakimuutokset tulevat muuttamaan kustannustenjakoa.
Keskitetty hulevesien käsittely
edellyttää usein pitkien putkilinjojen rakentamista, jolloin rankkasateiden aiheuttamat tulvariskit lisääntyvät putkistossa. Myös
huleveden määrän hallinnalla on
todettu olevan merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun. Tämän
vuoksi hulevesien hallintaa onkin
syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena syntypaikalta purkupaikkaan paikalliskäsittelyn näkökulmasta. N
Lähteet: Suunnittelukeskus 2007.
Keilankannan keskuksen hulevesien
hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa www.kuopio.fi/attachments.nsf/
Files/100907143609110/$File/keilankannan_hallilntasuunn.f?OpenElement
KÄSITTEITÄ
■ Hulevedellä
tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä.
■ Hulevesien
hallinnalla tarkoitetaan hulevesien kertymiseen
vaikuttavia ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.
KUOPION ASUNTOMESSUT
Pilottitutkimustalon paljastaa
vain katolla oleva sääasema.
KUVAT Ulla Vuori
Talon sisäilman laadusta tulee
jatkuvaa mittaustietoa antureiden ja erityisen taloon rakennetun mittausputkiston
kautta.
Anturit mittaavat homeet, bakteerit, radonin...
ASUMISEN TERVEYS JA TURVALLISUUS
tutkittavina messujen pilottitalossa
Asumisen terveellisyys
ja turvallisuus -kehittämishanke (TERTU) kerää pilottitutkimuskohteina toimivista pientaloista tutkimusaineistoa
tavoitteena terveellisempi, kustannustehokkaampi ja hallitumpi rakentaminen ja asuminen. Pilottitalot sijaitsevat Saaristokaupungissa asuntomessualueen
naapurissa.
● Teija
Meklin, projektipäällikkö
Kuopio Innovation Oy
NN Rakentamisen ratkaisujen,
materiaalien ja toimintatapojenkin muuttuessa myös alan tutkimus saa uusia haasteita. Esimerkiksi mahdollisten sisäympäristöissä vallitsevien, haitallisten
olosuhteiden ja epäpuhtaustekijöiden ehkäiseminen ja eliminointi edellyttää myös lähteiden
tunnistamista. Haitallisten olosuhteiden erottamiseksi myös ta-
vanomaiset, normaalit olosuhteet
on tunnettava.
Tätä ”tunnistustyötä” toteutetaan moniulotteisesti kuopiolaisessa kehittämishankkeessa, jossa mukana on tutkimusryhmiä
Itä-Suomen yliopiston Kuopion
kampukselta: Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö, Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos, Savoniaammattikorkeakoulu sekä Savon
ammatti- ja aikuisopisto.
Anturit tarkkailemassa
rakenteita ja sisäilmaa
Hankeyhteistyössä on suunniteltu ja toteutettu kahteen pientaloon tutkimus- ja kehittämistyön pilottiympäristö. Talot on
rakennettu Savon ammatti- ja
aikuisopiston oppilastyönä. Taloissa on esimerkiksi lattia- ja ulkoseinärakenteissa eri kerroksissa
noin 30 anturia mittaamassa rakenteiden kosteutta ja lämpötilaa
jatkuvatoimisesti.
Kun anturit välittävät tietoa talon sisäilman ja rakenteiden olosuhteista ja samalla katolla oleva sääasema välittää reaaliaikaisen tiedon ulkoilman olosuhteista, voidaan mittaustiedon avulla
selvittää rakenteiden kosteusfysikaalista käyttäytymistä vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisen mie-
PILOTTITALOJEN
MITTAUKSET
Rakenteet
■ Seinä-
ja lattiarakenteiden
lämpötila ja suhteellinen kosteus
■ Rakennusmateriaalien sieniitiö- ja bakteeripitoisuus
Sisäilma
■ Lämpötila
ja suhteellinen
kosteus
■ Ilmanpaine ja paine-ero sisäja ulkoilman välillä
■ Hiilidioksidipitoisuus
■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus
■ Hiukkasten lukumääräkokojakauma sekä toksikologiset,
kemialliset ja mikrobiologiset
ominaisuudet
■ Radon
Ulkoilma
■ Lämpötila,
kosteus, ilmanpaine, tuulen nopeus ja suunta,
sademäärää
■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus
Kiinteistö
sähkön ja lämmitysenergian kokonaiskulutus
■ Sähkölaitteiden on/off -tilatieto (kiuas, liesituuletin, keskuspölynimuri)
■ Takan pellin ja tuuletusikkunoiden auki/kiinni -tilatieto
■ Veden,
lenkiintoinen seurattava on alapohjan maanvarainen ontelolaattarakenne. Asennettu radontuuletusputkisto toiminee myös aktiivisesti rakenteiden kuivuuden
ylläpitäjänä.
Pilottitaloissa voidaan hyvin kattavasti selvittää tavallisen rakentamisen ja tavanomaisen asumisen vaikutusta rakennuksen mikrobiologiseen tilaan,
mikä tuo tarvittavaa lisätietoja
poikkeuksellisten olosuhteiden
havaitsemiseen.
Talojen rakentamiseen käytettyjen materiaalien home- ja bakteeripitoisuudet on analysoitu rakentamisvaiheessa. Sen seurauksena rakentajataho on jo lähtenyt
soveltamaan omaa laatujärjestelmäänsä rakentamisenaikaiseen
materiaalien varastointiin.
Monitorointijärjestelmä
esillä messuilla
Pienhiukkasiin liittyvää tutkimusta on tehty melko vähän sisätiloissa, joissa kuitenkin vietämme noin 90 prosenttia kokonaisajastamme. Pilottitutkimuskohteissa toteutuu uudenlainen
mahdollisuus pienhiukkastutkimukselle. Näytemassaa saadaan
ensimmäistä kerran niin paljon,
että samoista näytteistä voidaan
Kuntatekniikka 4/2010
21
KUOPION ASUNTOMESSUT
tehdä sekä hiukkasten kemiallisia, mikrobiologisia että toksikologisia analyysejä.
Veden, sähkön ja kokonaisenergian kulutusta seurataan koko ajan. Mittauksilla voidaan esimerkiksi selvittää ilmanvaihdon
tehokkuuden merkitystä sisäilman laatuun eri tilanteissa ja arvioida, voidaanko tehokkuutta ja
energiankulutusta jopa vähentää
ilmanlaadun siitä kärsimättä.
Työ on mm. luonut pohjaa
Kuopion asuntomessuilla esiteltävälle asumisterveyden ja energiatehokkuuden monitorointijärjestelmälle, joka tuottaa palau-
teinformaatiota myös asukkaille
käyttökelpoisessa muodossa. Kehitystyön takana on Itä-Suomen
yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmä.
Mallia myös suurempien
kiinteistöjen seurantaan
Pilottitalojen asukkaat ovat kiinnostuneita tiedosta, jota tutkimus
tuottaa, ja tuloksia pyritään purkamaan yhteistyössä nopeasti.
Asukkaat myös osallistuvat tiedon tuottamiseen pitämällä sähköistä päiväkirjaa asumisen toimista. Kiinnostavia tuloksia voi
tulla omien toimien, vaikkapa ta-
kassa puiden polttamisen vaikutuksesta sisäilmaan.
Pilottitalojen mittaustiedon
pohjalta voidaan todennäköisesti arvioida sitä, millaisen tiedon seuraamisesta tulisi tehdä
”joka kodin” toimintatapa ja voidaanko esimerkiksi ulko-olosuhteiden muuttumisesta ennakoida olosuhteiden heikkenemistä
sisätiloissa ja rakentaa tästä talotekniikkaan liitettäviä, ennakoivia säätö- ja hälytysjärjestelmiä. Keskeisiltä osin seurantaa
ja mittausmallia kannattaa yleistää ja laajentaa myös suurempien
kiinteistöjen seurantaan.
Ajankohtaisia ovat erilaiset
korjaustoimenpiteet, joilla myös
kiinteistöjen energiatehokkuutta pyritään parantamaan. Mikä onkaan näiden toimenpiteiden vaikutus sisäilman laatuun
ja olosuhteisiin? Näissä merkeissä Kuopion tutkijatahot ovat yhteistyöstä hyvinkin kiinnostuneita myös kuntien ja viranomaistahojen kanssa. N
TERTU-hanketta koordinoi Kuopio
Innovation Oy. Rahoittajina ovat Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja
yrityskumppanit.
www.kuopioinnovation.fi
Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo
Turvallisen rakentamisen ja
asumisen kokonaismallia
ei vielä ole, vaikka sellaista
selvästi tarvitaan. Asumisturvallisuuteen liittyvien tekijöiden tulisi olla nykyistä paremmin rakentajien ja
suunnittelijoiden tiedossa
jo rakennushankkeen käynnistämisvaiheessa.
■ Pelastusopiston
koordinoimassa
Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen TUAS-hankkeessa on tavoitteena kehittää
kokonaisvaltainen asumiseen liittyvä turvallisuusmalli, jolla tuodaan tietoa asumiseen liittyvistä
turvaratkaisuista, onnettomuuksien ehkäisystä sekä oikeista toimintatavoista onnettomuuksien
tapahtuessa.
TUAS-hankkeen toiminnot liittyvät kiinteästi Kuopion asuntomessujen pääteemoihin, jotka ovat ”hyvinvointi ja elämänlaatu”. Asuntomessualueella on
esitteillä turvavarusteltu mallitalo,
joka esittelee alan asiantuntijoille ja messuvieraille asumisturvallisuutta parantavia ratkaisuja.
Runsaasti turvallisuutta
parantavaa tekniikkaa
Mallitalona toimii Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijatyönä rakentama Sami-talo. Mallita-
22
Kuntatekniikka 4/2010
TUAS-hankkeen mallitalo on messualueen kohde 18 osoitteessa
Simpukankatu 3.
lon turvavarusteluun kuuluu automaattinen sammutuslaitteisto
eli ns. sprinklerijärjestelmä, joka
asennetaan talon kaikkiin huoneisiin. Uponor-sammutusjärjestelmä liitetään osaksi talon käyttövesijärjestelmää.
Kiertävä vesi estää epäpuhtauksien kertymisen putkiin eikä
järjestelmä vaadi huoltoa, koska vesikalusteiden kautta kiertävä vesi testaa järjestelmän monta
kertaa päivässä. Automaattinen
sammutus käynnistyy palotilanteessa ilman lämpötilan ylittäessä
normaalilämpöisessä huoneessa
68 astetta, jolloin sulkuventtiilinä
toimiva nestetäytteinen lasikapseli rikkoutuu.
Sprinklerijärjestelmän lisäksi
mallitalon keittiöön asennetaan
turvatekniikalla varustettu liesituuletin, jonka sammutinyksikkö
sammuttaa mahdollisen liedellä syttyvän rasvapalon tai kiinteiden aineiden palon. Taloon asen-
netaan koko rakennuksen kattava hälytysjärjestelmä sisältäen
palo- ja murtohälytyksen. Talon
ilmanvaihtoa sekä sisä- ja ulkovalaistusta ohjataan kiinteistöön
asennettavalla ohjausjärjestelmällä. Taloon asennetaan lisäksi Kuopion yliopiston ympäristötieteen
laitoksen toimittama sääasema.
Turvallisuuskoulutus
painopisteenä
Asuntomessuilla esiintymisen lisäksi yhtenä TUAS-hankkeen
keskeisenä tehtävänä on turvallisen asumisen teemaan liittyvä
koulutus. Hankkeessa on järjestetty koulutustilaisuuksia Kuopion asuntomessualueen pientalojen suunnittelijoille, rakentajille, tuleville asukkaille sekä rakennus- ja talotekniikan opettajille.
Heille on annettu perustietoa alkusammutuksesta, hätäensiavusta ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta.
Myös Savon ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikan kolmannen vuosikurssin
opiskelijoita on koulutettu, jotta
nämä työuransa aloittavat rakennusalan toimijat soveltaisivat paremmin turvallisen asumisen tekniikoita tulevaisuuden rakennusprojekteissa.
Turvallisen asumisen koulutusta tullaan järjestämään Kuopion
asuntomessualueelle muuttaville
asukkaille TUAS-hankkeen päättymisen jälkeen. Näin huolehditaan siitä, että asukkaat tiedostavat turvavarustelun merkityksen kotona tapahtuvien onnettomuustilanteiden vähentämisessä ja heillä on perustaidot kodin
onnettomuustilanteissa toimimiseksi.
Koulutuksen lisäksi TUAShankkeessa tuotetaan turvalliseen asumiseen liittyvää valistusmateriaalia, mm. erilaisia kodin
onnettomuustilanteita käsittelevä
dvd, joka on valmistuttuaan vapaasti käytettävissä turvallisuusja pelastusalan koulutus- ja valistustilaisuuksissa. Tarpeen mukaan
tehdään myös päivitettyä esitemateriaalia kodin onnettomuusja vaaratilanteista.
Lokakuussa päättyvän, pääosin Euroopan sosiaalirahaston
(ESR) rahoittaman hankkeen osatoteuttajina ovat Pohjois-Savon
Pelastusalan Liitto, Pohjois-Savon
pelastuslaitos ja Savon ammattija aikuisopisto.
Oma koti vesimaisemassa
K
uopion Asuntomessut kesällä
2010 aloittavat viidennen vuosikymmenen Suomen Asuntomessujen historiassa. Toiminnasta on
kehittynyt vuodesta toiseen elinvoimaisena jatkuva ulkoruokintakauden päätapahtuma.
Kansallinen projekti
Kilpailutetaan kuin
Olympiakisat
Yksi Asuntomessujen menestysideoita on ollut, että messupaikat
päätetään jo vuosia ennen. Nytkin
tiedetään jo, että seuraavat pidetään 2011 Kokkolassa, 2012 Tampereella ja 2013 Hyvinkäällä. 2014
on tätä kirjoitettaessa vielä auki,
mutta ainakin Jyväskylä ja Pori virittelevät kuvioitaan.
Asuntomessuista kiinnostuneita
kuntia tuntuu riittävän. Messuista
kilpaillaan kuin olympiakisoista, eikä usein luonnista ensi kerralla. Esimerkiksi Heinola veti ensin vesiperän, mutta sai sitten toisella yrittämällä 2004 erinomaiset messut, joihin Esko Kahri loi järveen viettäviä
kotikatuja. Yleensäkin messut ovat
innovatiivisia ja saavat jatkuvasti
paljon huomiota. Usein löytyy sopiva julkisuuden henkilö veturiksi.
Asuntomessuvieras tulee parin sadan kilometrin säteeltä, joten
eniten kävijöitä kertyy kesän messukuukauden aikana maan eteläosiin. Tähänastisia mitalipaikkoja
pitävät hallussaan
● 271 000 Tuusula (2000)
● 262 000 Ylöjärvi (1996)
● 228 000 Lappeenranta (1999).
Tyypillisesti asuntomessuilla vierailee nykyisin väkeä 150–200 000
eli päivää kohti 5 000 henkeä. Se
on paljon ja vaatii isot P-alueet,
koska useimmat tulevat autoillaan.
Kaksi kirjaa
Merkkipaaluillaan Asuntomessut
tapaa julkaista kirjoja. Ensimmäinen tehtiin 1992, kun organisaatio oli täyttänyt 25. Siinä on ensin
Irmeli Wahlgrenin tutkimus Kestävä kehityksen asuntoalueesta ja
sitten oppineiden keskustelu Hotelli Tornissa. Sen nimeksi ei kuitenkaan tullut Pidot Tornissa vaan Pidot lauhdutustornissa, jonka keksi
loistava professorimme Raimo Salokangas.
Seuraavassa häneltä pieni lainaus sivulla 56: ”1972 tehtiin rakennusten lämpötaloustutkimusta. Jäi
kaivamaan valvovan toimikunnan
puheenjohtaja Lasse Nevanlinnan
lause: Kaukolämmössä olevat kerrostalothan ovat sähkötuotantolaitoksen lauhdutustorneja.”
Toinen kirja syntyi 35 vuoden
kunniaksi 2001, ja sen tekivät
Asuntomessujen pitkäaikainen johtaja Erkki Kuoppamäki ja Juha
Salmi. Se on eloisa kuvakavalkadi
alkuvuosikymmenistä 1970–2000,
aivan kuvaamansa toiminnan näköinen.
M Pekka Rytilä on
71-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n
erityisasiantuntijana.
Kirjasta Asuntomessut 1970–2000. Ajankuvia ja suuntalinjoja.
Messuidean epäillään olevan Kalevi Sassin keksimä. Vahvat voimat
saatiin heti mukaan, kuten ennen
vanhaan Asuntosäätiön perustamiseen. Kolmas sektori hoitaa tunnetusti puoli Suomea.
Avaus tapahtui vakuuttavasti 1970 Tuusulan Lahelassa. Tuusula on pitänyt myös toiset messut
2000, jolloin saavutettiin tähänastinen all time high -yleisö, yli neljännesmiljoona, vaikka messut pidettiin entisessä sorakuopassa ilman
vesimaisemaa.
Muutama muukin paikkakunta
on messunnut kahdesti: Hämeenlinna, Vaasa, Oulu, Lahti, Kuopio.
Kuntatekniikan kolumneissa Asuntomessut olivat edellisen kerran
esillä numerossa 7/2003.
Merkittävää vientitavaraa messukonseptista ei ole vielä tullut, mitä
nyt vähän Pohjois-Eurooppaan, Venäjälle ja Viroon. Asuntomessut ovat
järjestävälle kunnalle kova ponnistus,
johon kaikkialla ei pystytä. Toteutusaikaa on vain jokunen vuosi. Siinä
ajassa pitää tehdä kaavat ja kuntatekniikka, hakea rakentajat ja kehittää kokonainen pikkukaupunki.
Tänään näin. Kuopion asuntomessujen 2010
Perusunelma arkkitehti Jukka Sirénin piirroksena
Varkauden asuntomessujen 1991 hartiapankkitalosta. LämpöHelmi on uuden ajan matalaenergiatalo.
Kuntatekniikka 4/2010
23
Viiden kunnan yhteistoiminta
tiiviimmäksi 2020 mennessä
JOENSUUN
SEUDULLE
yhteinen yleiskaava
● Juha-Pekka Vartiainen
kaavoituspäällikkö, Joensuu
NNJoensuun seudun kunnat
ovat laatineet yhdessä maankäyttö- ja rakennuslain 46
§:n mukaisen yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi kaavan
2.12.2008, ja ympäristöministeriö vahvisti sen pääosiltaan 29.12.2009.
Kaava on nyt ollut vahvistetuilta osiltaan voimassa
14.1.2010 alkaen. Yleiskaava
on toinen laatuaan Suomessa
– aiemmin vastaava kaupunkiseudun yhteinen yleiskaava
on laadittu Oulun seudulle.
Viisi kuntaa,
110 000 asukasta
Yleiskaava kattaa nykyisten
Joensuun ja Outokummun
kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin
6 350 km2, ja alueella on tällä
hetkellä noin 110 000 asukasta. Kaavan laatiminen käynnistettiin keväällä 2004, jol24
Kuntatekniikka 4/2010
loin suunnittelualueella oli
yhdeksän kuntaa.
Vuosina 2005 ja 2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä kuntien määrä on
vähentynyt viiteen. Enon,
Kiihtelysvaaran, Pyhäselän
ja Tuupovaaran kunnat ovat
liittyneet Joensuuhun.
Kaavan laatimisen kustannukset olivat kaikkine selvityksineen yhteensä noin 1,3
milj. euroa.
Penttilänranta mittavin
rakentamiskohde
Yleiskaavan päätarkoitus on
ohjata sitä, kuinka kunnat
suunnitelmallisesti kehittävät
kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta Joensuun seudun
ydinalueella 2020 saakka,
osin myös tämän jälkeen.
Kaavassa esitetään kaupunkirakenteen nauhamainen kasvu Lehmon, Reijolan
ja Ylämyllyn suuntiin (ns.
Kolmilehti). Nämä taajamat
ovat muodostuneet 1970-luvulta alkaen lähelle Joensuun
rajaa Kontiolahden, Pyhäselän ja Liperin kuntien alu-
eelle. Taajamat ovat kuitenkin käytännössä kiinteä osa
kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta.
Nauhamaisella, olemassa
olevan kaupunkirakenteen
pohjalle muodostuvalla rakenteella tavoitellaan jo toteutetun infrastruktuurin ja
palveluiden parempaa hyödyntämistä ja luodaan potentiaalia joukkoliikenteen ja
kevyen liikenteen runkoreitistön käytölle. Yleiskaavassa
on esitetty myös tärkeimmät
täydennysrakentamisen alueet, jotka sijoittuvat olemassa
oleviin taajamiin ja Joensuun
kaupungin alakeskuksiin.
Mittavin täydennysrakentamiskohde on Joensuun Penttilänranta, joka kokonaan toteuduttuaan
tulee olemaan noin 3 000–
4 000 asukkaan kaupunkimainen yhteisö.
Lisää kaavoitettuja
pientalotontteja
Vuonna 2005 asetettiin yleiskaavan mitoitustavoitteeksi 115 000 asukkaan määrä
Suomen Ilmakuva Oy
Joensuun seudulla tuli tammikuussa voimaan kaupunkiseutua koskeva yhteinen yleiskaava. Yleiskaavan laatimisella pyritään kytkemään seudun kuntien maankäyttö yhdeksi kokonaisuudeksi ja vahvistamaan yhteistoimintaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.
Penttilänrannan alue Joensuun ydinkeskustassa on seudun tärkein täydennysrakentamiskohde. Rakentaminen alkaa 2012. Kuva
Aittarannan alueelta, josta Penttilänrannan
keskustamaisen alueen rakentaminen on jo
käynnistynyt.
Yleiskaavan laatimisen aikana neljä kuntaa
liittyi kahdessa vaiheessa Joensuuhun. Kuvassa yleiskaava-alue on osoitettu keltaisella pohjavärillä ja Joensuun kaupungin nykyinen alue tummemmalla rajaviivalla.
YHDYSKUNTA
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
seudulla vuonna 2020. Toteutunut väestönkehitys 2005–10 on
vastannut tavoiteltua. Tavoitteen
saavuttaminen edellyttää noin
550–700 uuden asunnon toteuttamista vuosittain seudun ydinalueella.
Koska Joensuun seudulla
pientalorakentaminen muodostaa merkittävän osan asuntojen
uudistuotannosta, kaavan toteuttamiseksi tarvittavan raakamaan
vuotuinen määrä on varsin suuri,
noin 100 ha/vuosi seudun ydinalueella. Yleiskaava antaa selvän
suunnan kuntien maanhankinnalle sisältäen kuitenkin myös
liikkumavaraa reservialueiden
muodossa.
Kaavoitetun pientalotonttitarjonnan lisääminen on nähty tär-
keäksi keinoksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen hillitsemiseksi seudulla. Pientalotonttien
tarjonnan niukkuus keskeisillä
alueilla on saattanut lisätä hajarakentamisen määrää taajamien
liepeillä. Yleiskaavoituksen näkökulman muuttaminen kuntakeskeisestä seudulliseksi on avannut
tässä suhteessa monien silmiä.
Vaikka yhtiömuotoinen asuntorakentaminen on jatkossakin
tärkeä osa asuntotuotantoa erityisesti kaupungin alueella, sen
osuutta ei ole syytä ylikorostaa.
Tällöin saatetaan tehdä tiivistämisen nimissä karhunpalvelus
koko seudun yhdyskuntarakenteen eheydelle. Kysyntä on otettava vakavasti huomioon kokonaisvaltaisessa maankäytön
suunnittelussa.
Tärkein kysyntä suuntautuu
toisaalta pientalorakentamiseen
tiiviillä taajama-alueilla ja toisaalta yhtiömuotoiseen asumiseen parhaiden palveluiden äärellä. Hakeutuminen asumaan
varsinaiselle maaseudulle kauas
palveluista ei ole kysyntää tarkasteltaessa merkittävä ilmiö.
Kaupan suuryksiköistä
ei kiivasta kilpailua
Kaupan suuryksiköiden osalta
seutu on voinut kehittyä ilman
kiivasta kuntien välistä kilpailua. Jo 2001 kuntien yhteistyönä
laadittu kauppapaikkaselvitys on
antanut perustan sekä maakuntakaavan että seudun yleiskaavan ratkaisuille keskustatoimin-
tojen alueista ja kaupan suuryksiköistä.
Keskustatoimintojen alueilla, myös alakeskusten ja taajamakeskusten alueilla, yleiskaava
sallii kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Tämä vastaa todellista tarvetta lähellä sijaitseville
kaupunginosapalveluille ja korjaa maakuntakaavan tältä osin
puolivillaisen ratkaisun.
Kevyt ja joukkoliikenne
saavat laatukäytäviä
Osana yleiskaavan laatimista on
tehty suunnitelma Joensuun seudun liikennejärjestelmästä. Keskeisimmät liikenteen haasteet
ovat henkilöautoriippuvuuden
vähentäminen ja joukko- ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien
Kuntatekniikka 4/2010
25
YHDYSKUNTA
parantaminen. Yleiskaavan mukainen maankäyttö yhdessä suunniteltujen kevyen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamisen
kanssa luo hyvät mahdollisuudet
tavoitteen saavuttamiseen.
Suuria haasteita tuottaa jatkossa tarve parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa valtion rahoitustason vähetessä. Mahdollisuuksia nähdään avoimen joukkoliikenteen ja kuntien järjestämien kuljetusten yhteissuunnittelussa ja kuntayhteistyössä.
Lupapolitiikkaa
yhdennetään
Yleiskaava sisältää myös kaksi
tärkeää seudun lupapolitiikkaa
yhdentävää elementtiä, jollaisia
on aiemmin totuttu näkemään
lähinnä kuntien rakennusjärjestyksissä. Yleiskaavassa on osoitettu yhtenäisin perustein suunnittelutarvealueet 10 vuoden ajaksi
koko viiden kunnan alueella. Tämä kaavan määräys ohjaa kuntien toimintaa yli rakennusjärjestysten. Samoin yleiskaavassa on
määrätty rantarakentamisen pelisäännöistä kaavoittamattomilla
ranta-alueilla ohi kuntien rakennusjärjestysten.
Näiden päätösten tekeminen
rakennusjärjestyksiä muuttamalla olisi edellyttänyt kaikkien kuntien erillistä valmistelua ja yhden-
mukaisia, erillisiä päätöksiä. Nyt
yhtenäistäminen voitiin tehdä kivuttomasti pienenä osana laajempaa suunnitteluprosessia.
Yleiskaavasta pieniä osia
vahvistamatta
Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta pieniä osia yleiskaavasta: kolme pientaloaluevarausta
ja yhden teollisuusalueen laajennusosan Liperin Ylämyllyllä. YM
perusteli vahvistamatta jättämistä maakuntakaavan vastaisuudella. Ratkaisu on kuitenkin ollut tietoinen ja harkittu ja on Joensuun seudun näkemyksen mukaan myös laillinen, sillä MRL 48
§ antaa mahdollisuuden perustelluista syistä laatia kuntien yhteisen yleiskaavan sisällöltään maakuntakaavasta poikkeavaksi.
Joensuun seutu on valittanut YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja hakee kyseiseen lainkohtaan pitävän tulkinnan. KHO:n ratkaisulla tulee todennäköisesti olemaan
myös ennakkoratkaisun merkitys
maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan keskinäisestä
asemasta.
tuksen omana työnä. Vastuullinen kaavan laatija oli yleiskaavaarkkitehti Mika Ahonen. Ulkopuolisilla asiantuntijoilla teetettiin kaavaan liittyvät selvitykset ja
erillissuunnitelmat. Seudun kunnat luovuttivat seutusopimuksella päätösvallan kaavan hyväksymisen osalta Joensuun seudun
seutuvaltuustolle. Työn ohjausryhmänä toimi seutuhallitus.
Pahimmat ristiriitojen karikot vältettiin pitämällä päättävät
luottamuselimet ja kuntien valmistelua valvomaan nimeämät
omat toimielimet jatkuvasti ajan
tasalla kaavan laatimisen vaiheesta ja sisällöstä. Tällainen työ voi
rakentua vain kuntien keskinäisen luottamuksen perustalle, mikä edellytti avointa valmistelua ja
aktiivista tiedon jakamista.
Merkittävä osansa luottamuksen rakentamisessa oli jo aiemmin yhdessä valmistellulla Joensuun, Kontiolahden ja Liperin
osa-alueita koskevalla Marjala-Onttola-Puntarikoski-Pilkko
-osayleiskaavalla (2004). Vastaavaa avoimen tiedonvaihdon periaatetta noudatettiin myös suhteessa muihin viranomaisiin.
Avoin tiedonvaihto
rakensi luottamusta
Kaava laadittiin Joensuun kaupungin teknisen viraston kaavoi-
Aluevarauksista nousi
esiin kiperiä kysymyksiä
Hankalimmat kysymykset kaavan sisällössä liittyivät yleiskaa-
van tarkkuustasoon ja suunnittelualueen heterogeenisuuteen.
Kaava pyrittiin laatimaan siten,
että se sisältää perinteisen aluevarausyleiskaavan ja strategisen
yleiskaavan piirteitä. Aluevarauksia haluttiin kaavassa osoittaa siksi, että se soveltuisi myös suoraan
asemakaavoituksen perustaksi,
ilman tarkentavaa suunnittelua
esimerkiksi osayleiskaavalla.
Aluevarausten käyttämisen
myötä nousi esiin hankalasti ratkaistavia kysymyksiä esimerkiksi
taajama-alueiden ulkopuolisten
ranta-alueiden suunnittelun osalta. Samoin aluevarausten käyttäminen johti eräiden osa-alueiden
liian tarkkaan suunnitteluun, mikä nosti esille ristiriitoja, jotka
olisivat varsinaisesti kuuluneet
tarkemmalle suunnittelutasolle.
Käyttämällä väljempiä, strategisia merkintätapoja nämä ongelmat olisivat olleet vältettävissä,
mutta samalla olisi todennäköisesti lisätty työmäärää tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Jälkeenpäin tarkasteltuna
tarkkuustason valinta vaikuttaa
edelleen tarkoituksenmukaiselta
– yhteinen yleiskaava muodostaa
riittävän välittävän linkin strategisen maakuntakaavan ja kunnan
asemakaavoituksen välille. N
www.joensuunseutu.fi
Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta
❋ Tero
Toivanen
projektipäällikkö, Joensuu
■ Penttilänrannan
uudessa kaupunginosassa panostetaan erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja laadukkaaseen
toteuttamiseen. Näin vähennetään liikenteen energiankäyttöä
ja luodaan lisäarvoa myös viereisen ruutukaava-alueen asukkaille. Pielisjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan sekä siihen liittyvän rantaraitin toteuttaminen
ovat olennainen osa alueen liikenneratkaisua.
Silta ja rantaraitti tarjoavat suoran kulkuyhteyden Penttilänrannasta keskustaan, ja Pielisjoen
virkistysreitit ja Kukkosensaaren
luontoalue tulevat nykyistä useamman kaupunkilaisen lähettyville. Sillan toteuttaminen muodos-
26
Kuntatekniikka 4/2010
Suunniteltu sillan sijainti (© Blom, 2008)
taa kaupunkikuvallisesti näkyvän
elementin ja mahdollistaa jokimaiseman tehokkaan hyödyntämisen.
Silta suunnitellaan esteettömäksi. Niinivaaran ja Hukanhaudan laajenevien kaupunginosien
asukkaille se tarjoaa suoremman
ja tasaisemman kulkuyhteyden
keskustaan kuin nykyinen reitti
korkean Niinivaaran mäen yli.
Vilkas vene- ja uittoliikenne Pielisjoella asettavat sillalle omat vaatimuksensa. Sillan esisuunnittelun
yhteydessä määriteltiinkin joitakin
reunaehtoja tulevaa insinööritaitokilpailua varten. Alikulkukorkeuden tulee olla 3,9 metriä (HW) ja
siltapilarien väli laivaväylän koh-
dalla vähintään 20 metriä. Silta on noin 130 metriä pitkä ja
hyötyleveys 5 metriä. Vaikka silta suunnitellaan kevyen liikenteen käyttöön, se tulee mitoittaa
kunnossapitokaluston kuormille.
Haasteellisuutta sillan suunnitteluun tuo vaatimus sillan avattavuudesta sekä toivomus puun
käytöstä siltarakenteissa.
Sillan suunnittelusta järjestetään insinööritaitokilpailu yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) kanssa 2010
lopulla. Kilpailun ratkettua haetaan vesilain mukainen lupa sillan rakentamiselle, jonka jälkeen
varsinainen rakentaminen ajoittuu vuosille 2012–14.
■ Lisää Penttilänrannasta
sivuilla 42–44
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Jyrki Meronen
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi
PL 41, 04401 Järvenpää
puh. 050 550 2146
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 050 376 7414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef
Dan-Henrik ”Danne” Långström
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 050 462 7300
dan-henrik.langstrom@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 050 559 1435
jyrki.vatto@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan
Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi
puh. 050 380 1022
kari.haapaniemi@hel.fi
Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista
kesäisistä jokimaisemista.
Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6. luvassa asiaohjelmaa,
mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa
SUUNTA KOHTI JOENSUUTA
NTänä keväänä monet matkasuunnitelmat ovat muuttuneet. Islannista levinnyt tuhka
on rajoittanut lentoliikennettä, ja kuluneena talvena liikennöinti on ollut välillä vaikeaa
myös muista syistä. Työasioita ja yhteyksiä onkin opittu
hoitamaan entistä useammin
etäyhteyksien avulla.
Hyvä vuorovaikutus edellyttää kuitenkin myös henkilökohtaisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia spontaaniin ajatusten vaihtoon. Tähän tarjoutuu kuntatekniikan ammattilaisilla erinomainen tilaisuus
Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6.
Joensuussa
Teemana “Kuntatekniikka
riskiaallokossa”
Päivien teema ideoitiin jälleen
kerran syksyn linjaseminaarissa ja teemana on tällä kertaa
’Kuntatekniikka riskiaallokossa’. SKTY:n hallitus on yhdes-
sä toimihenkilöiden kanssa hionut teeman konkreettiseksi
ohjelmaksi, ja luvassa on hyviä
asiantuntijaluentoja.
Käytännön järjestelyjä Joensuun päässä on mietitty ja
hoidettu kevään aikana Jyrki Vätön kanssa hyvässä yhteistyössä. Joensuu on valmis
toivottamaan kollegat tervetulleiksi.
Mukavaa yhdessäoloa ja
juhlatunnelmaa
Asiapitoisen ohjelman lisäksi
luvassa on myös mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa.
Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista kesäisistä jokimaisemista. Toivottavasti riskit saadaan päivien aikana hallintaan ja aallokko on
lauantaina mahdollisimman
vähäistä.
Joensuuhun on mahdollista saapua ilmateitse, kiskoja
pitkin tai maanteitse – pääseepä tänne vesiteitsekin. Päiville osallistumisen ei siis pitäisi
jäädä kiinni yllättävistä sääolosuhteista. Toimiva vaihtoehto löytyy kyllä. Olethan sinäkin
tulossa tapaamaan kollegoita
Joensuuhun!
Tiesithän muuten, että parhaat karjalanpiirakat syödään
Joensuun torilla Marttojen piirakkakojulla. Niitäkään ei voi
maistella virtuaalisesti.
Monta hyvää syytä tavata
Joensuussa!
● Anu
Näätänen
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Kuntatekniikka 4/2010
27
Asialistalla sääntöuudistus, vaihtooppilaskokeilu ja tulivuorenpurkaus,
joka sai insinöörinkin tuntemaan
itsensä pieneksi
Jorma Vaskelainen ja Pietarin kansainvälisen toimiston johtaja
Vladimir Sidelnikov.
Yhteistyö Pietarin
kanssa viritteillä
N Kansainvälisyys on ollut yksi Vaskelaisen Jorman IFME:n puheenjohtajakauden asioista, joita koetetaan viedä eteenpäin = saada enemmän maita mukaan toimintaan. Tästä syystä kävimme Pietarissakin solmimassa tuttavuuksia paikalliseen
tiekomiteaan.
IFME:ssä ollaan kovasti kiinnostuneita Venäjä-yhteyksistä, ja tämä vierailu oli alkusoittoa niille. Viimeisen parin vuoden aikana (jolloin
SKTY:llä on ollut edustus puheen-
johtajistossa) olemme jo saaneet
mukaan Viron, Tanskan ja USA:n. Ja
nyt katsellaan tosiaan Venäjän suuntaan (Pietarin lisäksi myös mm. Samaraan) ja Tšekkeihin, Slovakiaan,
Meksikoon jne.
Pietarin-vierailun tuloksena pyydettiin tiekomitean johtajaa osallistumaan päivillemme Joensuuhun.
Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, tuleeko sieltä delegaatio vai ei, mutta
ainakin pää sinne on saatu auki.
● Danne Långström
yhteyspäällikkö
Viimeinen mahdollisuus
ilmoittautua Bostonin-matkalle
NTämä on muistutus elokuisesta Bostonin-matkasta, jonka SKTY
järjestää. Matkalla meillä on tarkoitus olla vuorokausi Satujen saarella = Islannissa. Just sieltä palanneena voin vakuuttaa, että matka on EHDOTTOMASTI kokemisen
arvoinen.
Matkaohjelmaan kuuluu lisäksi viikko Bostonissa, jossa tutustutaan huippumielenkiintoisiin kohteisiin ja osallistutaan Amerikan
kuntatekniikan yhdistyksen vuo-
Näillä mennään. Icelandairin
757 islantilaisessa maisemassa.
28
Kuntatekniikka 4/2010
NKS pohti Islannissa
yhteistyökomitean
tulevaisuuta
Vuoden ensimmäinen
NKS:n (pohjoismainen
kuntatekninen yhteistyökomitea) kokous pidettiin toukokuun alkupuolella eksoottisessa paikassa eli Hvollsvollurissa, näköetäisyydellä purkautuvasta ja maailmalle tuhkaa työntäneestä tulivuoresta.
N Mietimme pitkään, pääseekö sinne ja uskaltaako sinne edes
mennä. Paikalliset, jotka ovat tuollaiseen tottuneet, vakuuttivat että
sikokoukseen ja nähdään samalla iso kuntatekninen näyttely. Jätehuollosta kiinnostuneet voivat
osallistua samaan aikaan ja hintaan kansallisen yhdistyksen järjestämään konferenssiin ja näyttelyyn!
Paikkoja on vain muutama jäljellä, joten nyt kannattaa olla nopea, jos meinaa ehtiä ja päästä
mukaan. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.kuntatekniikka.fi. Samoilta KunFon sivuilta löydät koko muunkin mielenkiintoisen ohjelman.
Ja vaikka itse matkan järjestelijänä sanonkin, niin matka ei ole
hinnalla pilattu. Samalla rahalla
tuskin pääset edes kolmen vuorokauden Keski-Euroopan matkalle, ja nyt puhutaan 1,5 viikon matkasta Reykjavikiin ja Bostoniin. Mitä oikeastaan odottelet, mukaan
vain!
● Danne
Långström
yhteyspäällikkö
kyllä sinne voi mennä – ja niin
siis mentiin.
Tulivuori kiitteli meitä alkamalla puskea taas enemmän
tuhkaa ja muuta tavaraa ilmaan.
NKS:n sääntöjä uusitaan
Islannin kokouksessa puhuttiin
paljon koko NKS:n tulevaisuudesta. Tanskalaiset olivat puheenjohtajajärjestönä laatineet
yhdistykselle uudet sääntöehdotukset, ja niistä seurasi paljonkin puhetta. Sääntöjä ollaan siis uusimassa, koska aikaisemmin mukana olivat vain
Pohjoismaat, mutta myöhemmin Viro on tullut mukaan ja
jatkossa ehkä myös muut Baltian maat.
Tämän takia nimestä lähtien pitää muuttaa kaikki –
myös kieli (skandinaviskasta
englantiin). Eräiden (lue Ruotsi
ja Norja) maiden toimiin ei oltu täysin tyytyväisiä ja tästäkin
keskusteltiin. Menemättä yksityiskohtiin todettiin, että ”jos
on mukana, niin sääntöjämme
pitää noudattaa”.
Suomalainen ”koekaniini”
hakusessa
Jorma Vaskelainen piti islantilaisille isännillemme kiitospuheen.
Edellisessä NKS:n kokouksessa päätettiin, että Tanska ja
Ruotsi kokeilevat jo aikaisemmin sovittua henkilövaihtoa –
eräänlaista vaihto-oppilasjärjestelmää (olen kertonut tästä
jo aikaisemmin näillä SKTY-sivuilla).
Kokeilusta ei tullut mitään,
koska Ruotsista ei puoleen
vuoteen saatu nimettyä tällaista henkilöä. Sen takia mietittiin tanskalaisten kanssa, että
najökullin jäätiköllä jäätä on useita
kymmeniä kertoja enemmän. Jäät
aiheuttavat vain tulvia (joiden takia
tosin kolmannes Islannista voi joutua veden valtaan), sen lisäksi tuhka peittää kaiken alleen ja lisäksi
ovat maanjäristykset…
Kaikki tuo on tuttua, mutta
miten ”Kevinin” purkaus vaikutti
meidän kotimatkaamme? Eyjafjallajökullin tulivuorella oli niin hankala nimi, että yksi tutkija risti sen
Keviniksi.
Kotia kohti 38 tuntia
Islannin eteläosassa sijaitseva Eyjafjallajökullin jäätikkö kuuluu Islannin korkeimpiin, sen korkein huippu kohoaa 1 666 metriin. Jäätikön alla oleva tulivuori ”Kevin” kuvattuna jonkin matkan päästä.
mitäpä jos Suomi ja SKTY yhdessä
tanskalaisten kanssa ottaisivat harteilleen tämän kokeilun. Ja siinä sitä nyt mennään = pitää löytää sopiva ”koekaniini” täältä meiltä, ja
sitten vain homma käyntiin.
Kokouksessa käsiteltiin tietenkin myös muita asioita, mutta koska palasimme Islannista vasta (nyt)
8 tuntia sitten, käytössäni ei tietenkään ole vielä muistiota. Seuraavaan kokoukseen (lokakuussa Tallinnassa) mennessä koetetaan kuitenkin saada säännöt ja ”vaihtooppilaskokeilu” reilaan, jotta voisimme hyväksyä ne ja alkaa keskittyä muihin(kin) asioihin.
Kevin huolestutti
islantilaisisäntiämmekin
Tulivuori riemastui, kun sai meidät
paikan päälle katselemaan ja kokoontumaan. Niinpä se alkoi jyristä yhä kiivaammin. Isännät veivät meidät 4–5 kilometrin päähän vuoresta katsomaan purkausta. Kuten Jorma Vaskelainen totesi: ”Siinä tuntee insinööri itsensä
pieneksi.”
Kraatteri on Helsinki-Vantaan
lentoaseman kokoinen, jyrinä on
jatkuvaa ja pahaenteistä sekä kovaäänistä, tuhkaa tulee mahtavalla
voimalla, sieltä valuu laavaa ja välillä se sylkee pikkuauton kokoisia ki-
viä ilmaan… aivan älyttömän mahtava kokemuksena siis.
Islantilaiset olivat jo pikkuisen
huolestuneen näköisiä ja kertoivat, että viimeaikaiset (useampana vuonna ) purkaukset ovat olleet
”turistipurkauksia”, joista ei ollut mitään haittaa. Ne ovat vain lisänneet turismia, kun ihmiset ovat
menneet niitä katselemaan.
Tämä purkaus on jo huolestuttava. Vielä pahempaa olisi, jos viereinen Ketla purkaantuisi, saati sitten jos Vattnajökullin alla oleva tulivuori heräisi henkiin. Ketlan päällä on ainakin viisinkertainen määrä jäätä nykyiseen verrattuna. Vatt-
Kierreltiin isäntien opastuksella
”puoli Islantia” koko päivän, ja iltapäivällä hotellilla kerrottiin, että
Reykjavikin kansainvälinen kenttä
tulisi olemaan seuraavana päivänä
suljettuna. Tästä syystä piti pakata
tavarat ja kello 21:n aikoihin suunnata kohti bussiasemaa, mistä klo
23 lähti bussi kohti varakenttää –
bussimatka vaivaiset 5+ tuntia. Paikalla olimme siis 04:n aikoihin aamuyöstä.
Tämän jälkeen tuli tieto, että
varakentällä Glasgowissa oli niin
paljon liikennettä, että kaikki lennot myöhästyvät 3–4 tuntia. Akureyrin kentän terminaalirakennukseen mahtuu noin 100 ihmistä kerralla, ja menijöitä oli yli 800 = jonkinmoinen hässäkkä siis.
Lopulta päästiin lentämään
Glasgowiin ja sieltä piti olla jatkoyhteys Osloon, mutta kone oli
myöhässä ja lähti lopulta vasta
kahdeksan tunnin päästä. Se taas
tarkoitti sitä, että viimeinen Finnairin lento Helsinkiin oli jo mennyt.
Kun päästiin Osloon, meille ehdotettiin lentoa Helsinkiin Kööpenhaminan kautta, mutta onneksi pikkuisen myöhäisemmällä lennolla pääsimme Tukholmaan. Siellä
vaihdettiin taas konetta ja päästiin
kotiin – ainoastaan 38 tunnin kuluttua siitä, kun viimeksi herättiin
hotellistamme.
Moneen otteeseen meinasi jo
usko mennä. Mietittiinkin missä
yövyttäisiin, kun aikataulut menivät uusiksi tunnin välein – ja aina
huonompaan suuntaan. No onneksi päästiin kotiin, ja nyt tuo onkin vain yksi muisto ja kokemus lisää…
● Danne Långström
yhteyspäällikkö
Kuntatekniikka 4/2010
29
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Vulkanutbrott och
annat liknande
NKS hade årets första möte,
på Island i början av maj, och
mycket nära vulkanen. Vi funderade länge på, att kommer
man dit o vågar man åka dit,
men islänningarna försäkrade
oss om, att det är helt OK, så
vi åkte – och vulkanen tackade oss, med att spruta ut mera aska.
På NKS-mötet pratade vi om
de nya reglerna. Nu när Estland har kommit med, så tyckte vi att det skulle vara skäl, att
ändra reglerna börjande med
namnet och att vi i fortsättningen också använder engelska
som mötesspråk mm.
Danmark som sitter som ordförande/sekreterare i år och i
nästa år, hade lagt upp ett förslag som vi diskuterade. Inom en
snar framtid kommer de (KTC)
ut med det förnyade förslaget,
som då är meningen att man
skall godkänna på nästa möte,
på hösten i Tallinn.
Sverige och Danmark skulle
starta ett utbytesprogram, som
inte hade fått vind under vingarna, och nu på mötet beslöt vi, att vi kan försöka med
det samma på axeln Danmark–
Finland. Personligen hoppas
jag verkligen på att det skulle lyckas, och om (när) det gör
det, så kommer jag ut med
mera fakta.
Vulkanen och hemresan
Vulkanen tycks ha blivit jätte
Geysir
glad, för att vi var där, för under
tiden vi var där, så började han
brumma mer, stöta upp mer aska... jätteglad alltså.
Gästerna förde oss för att se
på vulkanen, på ett 4–5 kilometers avstånd, och visst, det var
minst sagt imponerande. Kratern
är lika stor som ett internationellt
flygfält och kraften den sprutade ut, aska, lava och stenar stora
som en liten Toyota – helt obeskrivligt!
Isländarna själva till och med
var redan smått rädda, de sade att de tidigare utbrotten de
minns, har varit ”turist utbrott”,
men det här är på riktigt – och
värre kan det bli om Ketla, eller
vulkanen under Vattnajökull blir
aktiva.
Hur ”Kevin” inverkade på vår
hemresa? Jo, efter att det isländska mötet var över, så tog
värdarna oss ut på en sightseeing, för att se på bland annat
Geysir mm, så vi åkte omkring
mest hela dagen. När vi kom
till Reykjavik, så fick vi veta, att
Keflavik var stängt, och att vi
skulle åka över 400 km buss
till resrev fältet. Bussen gick
klockan 22, och följande morgon efter 04:00 var vi framme
till vårt första mål i Akureyri.
Framme var det något av ett
kaos, för flygterminalen rymde ca.100 personer, och där
ute i kölden var vi ca. 800 st.
Meningen var att forsla oss
till Glasgow och därifrån vidare. Glasgow hade så mycket
då, att inget flyg kom iväg på
många timmar, men sen litet i
gången gjorde man ju det.
I Glasgow var det inte
mycket bättre, och med allt
strul och förseningar, så kom
vi vidare till Oslo, om cirka 8h.
Förseningarna betydde det,
att det sista Finnair flyget från
Oslo hade redan gott, men
om en tid fick vi oss ombokade till SAS, så att vi först flög
till Stockholm, bytte sen plan
igen, och kom hem ungefär
klockan 2 på natten – 38 timmar sen vi senast vaknade på
hotellet på Island.
Nåväl, vi kom ju hem och
fick uppleva mycket (inklusive
flygresan), så nu kan man lägga in det i ett fack om upplevelser och minnen.
● Danne Långström
kommunikationschef
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. (03) 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Jouko Vehkakoski
Espoon kaupungin tekninen keskus
PL 41, 02070 Espoo
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030
jouko.vehkakoski@espoo.fi
Muut jäsenet
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,
Insinöörirakentaminen
PL 114, 00101 Helsinki
puh. 020 719 2898, 040 8424804
tero.pyssysalo@skanska.fi
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,
tekninen toimiala
PL 38, 53100 Lappeenranta
puh. (05) 616 2433, 040 5215503
jussi.salo@lappeenranta.fi
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaupunkisuunnitteluosasto
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 625 089, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. (03) 5656 6250, 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos
PL 335, 20101 Turku
puh. (02) 262 4610, 0500 789301
kimmo.laula@turku.fi
Mikä on Suomen kuntatekniikan yhdistys?
NSuomen kuntatekniikan yhdistys (SKTY) on insinöörien,
arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside
ja tiedonvaihtofoorumi. Jäsenistöömme kuuluu yli 800 kuntatekniikan ammattilaista sekä
kymmenkunta yhteisöjäsentä.
Jäsenistön tehtävien moninaisuutta kuvaa yhdistyksen tunnus, jonka voi yhtä hyvin nähdä
katukivinä tai asemakaavana.
Yhdistyksen näkyvimmät
30
Kuntatekniikka 4/2010
toimintamuodot ovat jokavuotiset Kuntatekniikan päivät, Kuntatekniikan Foorumi
(www.kuntatekniikka.fi), Kuntatekniikka-lehti sekä julkaisutoiminta.
Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä järjestetään alan suurin messutapahtuma – Yhdyskuntatekniikan näyttely – joka kokoaa
ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä ja tapahtumia koko
viikoksi.
SKTY perustettiin vuonna
1926, ja yhdistyksen nimeksi
annettiin Suomen Kunnallisteknillinen yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka. 1990-luvun puolivälissä yhdistyksen sekä lehden nimet muutettiin nykyisiin
muotoihinsa.
sa tai teknisessä opistossa tutkinnon suorittanut henkilö, joka toimii kuntatekniikan alalla sekä b) henkilö, joka toimii
kunnan tai kuntayhtymän teknisessä hallinnossa merkittävissä johtotehtävissä tai joka opetus- tai muussa toiminnassa on
erityisesti edistänyt yhdistyksen
tarkoitusperiä.
Näin haet jäseneksi
SKTY:n kotisivuilta
www.kuntatekniikka.fi
voit lähettää yhdistyksen
jäsenhakemuksen.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä
a) korkeakoulussa, yliopistos-
www.ukty.fi
VALTIOLTA HIENO TUKI
hallien rakentamiseen ja
peruskorjauksiin
NKovan talven jälkeen on kevään lämpö antanut
odottaa itseään. Kuitenkin kesä on vääjäämättä
tulossa ja sen mukana kaikki kesän nautinnot, joista uiminen ei ole vähäisin.
Uinnin olosuhteiden kehittäminen ja laadukas
ylläpito on erittäin tärkeä tehtävä vaaliessamme
olosuhteiden toimivuutta. Opetusministeriö, joka
vastaa maassamme yhteiskunnan rahoituksesta eli
veikkausvoittovaroista, on tehnyt tämän vuoden
hakemuksista päätöksen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on päätöksenteon yhteydessä antanut tiedotteen, jossa perustelee päätöksiä
mm. uimahallien osalta seuraavasti:
”Tänäkin vuonna painopisteenä avustuksia
jaettaessa on ollut uimahallien rakentaminen ja
peruskorjaukset. Uimahallit palvelevat kaikkien
ikäryhmien liikkumista. Tämä on todella tärkeää
kansanterveyttä ajatellen.
Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi
oli mielestäni tarpeen korottaa avustussummia. Uimahallien kohdalla allastilojen rakentamisen monipuolisuudesta riippuen avustussumma on enintään 900 000 euroa. Viime vuosina se on ollut
750 000 euroa. Näillä elvyttävillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan hankkeiden käynnistyminen
avustusvuonna.”
Näin ministeriö on perustellut uimahallien merkittävyyttä kansanterveyttä ja kansantaloutta ajatellen. Neljä uimahallia on tänä vuonna saanut
tuon kyseisen summan perusparannukseen tai uuden rakentamiseen. On rohkaisevaa, että valtiovaltakin näin hienosti on perustellut rahanjakoaan.
Tämä tuo toivottavasti uskoa uimahallien ja kylpylähankkeiden ylläpitäjille.
Rakentamisopas ilmestymässä,
rekisteritietojen kerääminen alkamassa
Em. perustelut aiheuttavat myös haasteita niin rakennuttajille, suunnittelijoille kuin toteuttajillekin
laadukkaan, toimivan ja energiatehokkaan laitoksen
aikaansaamiseksi. Työ vaatii kaikilta erikoisammattitaitoa. Tätä ammattitaitoa parantamaan on näinä
päivinä ilmestyvä ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen” -opas tehty (OPM:n liikuntarakentamisen julkaisusarja, nro 97). Opas on pääasiassa yhdistyksemme uimahallien ja kylpylöiden erikoisammattitaidon omaavien henkilöiden yhteisponnistus.
Haluan lausua kaikille työhön osallistuneille
parhaat kiitokset, sillä työ on on tehty talkoovoimin. Yhdistyksemme toimintahan perustuu kaikilta osilta talkootyöhön, mikä on vierasta nykypäivän maailmassa mutta tuntuu toimivan yhdistyksessämme erinomaisesti. Siitä haluankin lausua
kaikille jäsenillemme parhaat kiitokset.
Yhdistyksemme käynnistää parhaillaan uimahallien ja kylpylöiden rekisteritietojen keräämisen.
Tämä tulee olemaan yhdistykseltämme erittäin
suuri voimainponnistus. Pidämme tietojen keräämistä tärkeänä, jotta tiedämme missä valtakunnan tasolla mennään. Myös perusparannussuunnittelussa tiedoista on hyötyä. Tähän kun lisätään
VTT:n portaalin tiedot hallien energiankulutuksesta, meillä on paketti, jolla voidaan edesauttaa laadukkaiden ratkaisujen syntymistä.
Tässä tuleekin haaste uimahallien ja kylpylöiden omistajille, että he liittyisivät portaaliin. Portaalihan palvelee suurelta osalta heitä itseään, jotta he tietävät, miten heidän laitoksensa kuluttaa
energiaa, ja pystyvät seuraamaan, mitä vastaavissa
laitoksissa muualla tapahtuu.
Laitosten kokonaisvaltaisessa vastuuseurannassa on mielestäni ongelma. Kun liikuntatoimi hoitaa hallien toimintaa ja tilapalvelut tekniikkaa, niin
näiden kahden eri toimijan keskinäinen yhteistyö
ei toimi kunnolla. Tähän tulisi hallinnossa kiinnittää huomiota eikä toimia kuten eräässä hallissa,
jossa asiaa selviteltäessä todettiin, että kuluttavathan ne koulutkin, ei täällä mitään erikoista tarkastelua tarvita. Toivottavasti näin ei ole muualla.
Itävallan opintomatkasta kotisivuillamme
Yhdistyksen sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin talvella Hyvinkään uimalassa, jossa valittiin
vuoden 2009 hallitus jatkamaan tänäkin vuonna.
Yhdistyksemme järjesti opintomatkan jäsenilleen 5.–8.5. Matka suuntautui Itävallan uimahalleihin ja kylpylöihin. Paluumatkalla tutustuttiin vielä Euroopan suurimpaan Erlingin kylpylään Münchenin lähellä. Matka onnistui erittäin hyvin, ja sille osallistui 25 jäsentämme. Matkasta tarkemmin
kotisivuillamme www.ukty.fi.
Yhdistyksemme jäsenet, jotka eivät vielä ole
ehtineet maksaa jäsenmaksuaan, hoitavat toivottavasti asian kuntoon mahdollisimman pian, jotta
voivat nauttia yhdistyksemme palveluista mahdollisimman tehokkaasti.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Kalle Kallio
s-posti: kalle.kallio@ukty.fi
puh. 0400 577 569
Toivotan kaikille työntäyteistä ja kaunista alkukesää!
Tervehtien,
Kärpänen
puheenjohtaja
● Pertti
Kuntatekniikka 4/2010
31
LUENTOAIHEITA kaivataan
koulutuspäivillemme
Kuntien Putkimestarit
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä
on noin 300. Kannattajajäsenistö
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80.
Jäsenmaksu on 30 euroa.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
NJälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa koittavat jälleen Putkimestaripäivät!
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan arjen työelämää.
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitos-
ten tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta – Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä. Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien
luonnista ja suorittamisesta.
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä?
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille (puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
rekry
löytää pätevät tekijät
/YRXMIRNSLHSRNEEWMERXYRXMNSMHIR
EZSMQIXX]}TEMOEX
TEPZIPY/YRXEPILHIWWm
NEZIVOSWWE
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi
Puhelinnumero on (09) 771 2442
32
Kuntatekniikka 4/2010
+UNTAMARKKINAT
+OMMUNMARKNADEN
$*,
&&%*!'%*
"22$)**%$
22
$
*
,
$'! ) -/+2+.,-,) !)2+,,)3)-1+,,
%!#$% )
-0+2+.,-,) !)2+,,)3)-0+,,
& %%!*)6( %!$!%)%"%& ) )""%&)-*)$ 4
4
4))
)
# %! )%4 4)'&!
&&$)& %)/-.0)))
('4%)4(%4 6%))
& $$
&
)%!&$)
2)(% )'$%&&
&
#'%&!*
$ ! +
$444 6 ))
!%$"%%
$
)) !'%+
!%)"&('( )%))
2)! !)%&4#$%4))
)%$)% )))
%#" )&
& %# %
I<;7A986?2;5.996;;<;?AA>@.=.5@A:.
I82?8A?@29A@@..@22:<6?@.**(*$)7.-+J)J-)J$$K)*$$((
I@.>7<..8A9@@AA>6..?6.@621<;9<:.??.
I=6@LL?6?L99LL;A;@.966@<;7.;LE@@26992.?2@@.762;7L>72?@L:6L9A8A6?6.?2:6;..>27.
7.@62@<6?8A7.=L6BL;=<9@@.B6?@..6526?@.
I<;7A986?2;5.996;;<;.::.@@69.6?@2;7.=LL@@L762;8<5@..:6?3<<>A:6
I@A<=.68.992:..;=.>5..@9A2;;<6@?67.@7..?6.;@A;@67.@
I=A<9A2612;=A522;7<5@.7.@:A8.;.?E8?E;@22:<6??.7.
B..96=A52612;8LE;;6?@L:6?2??L
& %*"'' *)#%)$% *"#%*%&!%%%*$2**"'&%*!'%*''$%*
*
($()$441)
:.>886;<6;@6=LL99688O
:.>6.;;2?6;88<;2;#8A;@.966@@<F
))"') &))
& %# !)
A;@.:.>886;<699.8.5B69.7.>.B6;@<9.=.9B29A6?@.B.?@..
&.9:6.'.B6;@<9.@@.>7<.B.@9<A;.?@.?.9..@@27.?A<9.6?
@.7.:.82...5B69<6??.7.>.B6;@<9<6??.B<6@:.8?..
:EO?2@A8L@22;B.>.@A699.:.8?A96=A699.
>.B6;@<9.8A;@.@.9<#=.9:6.F=A5296; *
*
7.;8<5@.6?@.E:=L>6?@O;?A<729A?@.
H@<6:6.9.8<5@.6?2@B..@6:A8?2@7. ?L58O6;2;>286?@2>O6;@6
A;;.;>.82;;2@A;E:=L>6?@O;?L58O6?2@
=.9B29A@'-(&5.;82 L@29.8621A?8A;;.??.";@L.?2@A8?2@"
)A92B.6?AA12;82?@LBL8A;@.
H6;;<B..@6<869=.69A;@A9<?@2;
7A986?@.:6;2; A;@.7.AA?6A@AB.2;2>46.
HAA?6A@AB.;2;2>46.;8A;@.869=.69A;
@A9<?@2;7A986?@.:6;2;
%$!*$22*0**(((.&
?A:6;2;8A;;.@7.2;2>46.@25<88AA?
-5@26?@EO8A:==.;6;.'
)AA96B<6:.>.82;@.:6;2;H:68L8..B."
68L9A=."
A<;;<;:<;6:A<@<6?AA?BA<?6
7.8A;;.@
-5@26?@<6:6;@.:.996866;@26?@O7.
@A>B.@28;6688.5A<99<??. ((&.9B29A612;E5@26?E>6@E?:.996
866;@26?@O72;@A86=.9B29A612;@A<@@.:6?22;
'269A.&.9B29A. %# %./*0*'22
.A=A;8682?8A?@<72;B2@<B<6:.6?AA12;
8256@@L:6;2;
.;86;@.9.6;?LL1L;;O;.7.;8<5@.6?
=.82@@6HAA?6;@.AA@@. ).9<A12;@.?.=.6;<@@.:6;2;7.
=.9B29AB2>88<72;AA16?@.:6;2;
A986;2;@.9<A?@62;5..>.??.
H8A;@.@.9<A12;82?@LBEE?B.722;5.996;@.
A;@.966@<;5.996@A8?2??.:A8.;.<92B62;
=A<9A2612;=A522;7<5@.762;
=.;229682?8A?@29A
* *!*$2+*
!& # ! $)
%!#$)
-/+2+.,-,)
-0+2+.,-,)
+)2+,,)3)-1+,,
+)2+,,)3)-0+,,
!& # $)&$*)$7$#$$)& #)# )"% )-*)$ !#$
5)))5
,* %#2%*!**' *2#*#%$*,
$2*& %%!$$*0*%&-*%&%&$%&***!$+*
)$%5#)%)%4 $%))
& #)!& # &.9:6..;?B.>.>3O>0.3N<05
>2?@.A>.;4?2>B602;=M
<::A;:.>8;.12;'2?@.A>.;4
2>;./7A12>=M9A;05?.99.12>
?.9@<05?O@@A8.;/2@.9.
<08?M:218A=<;42>?<:
>2?2>B2>.@?=M3O>5.;1
>.B6;@<9.8A;@.@.9<#=.9:6.F
@3; 4##)&""($ #
<::A;:.>8;.12;L>6;9.;1?2;1.?@<>2B2;2:.;46;<:12;<P2;@964.
3O>B.9@;6;42;<::A;3O>/A;12@<05A@?@L99.>;..>>.;42>.>2@@G2>@.9
?2:6;.>62><056;3<>:.@6<;?6;?9.4<:1.4?.8@A299.3>M4<>
@3; )2:.;6M>L>$E8<::A;<054<1=>.D6?68<::A;2>;.A8.;@.129.B
4<1.2>3.>2;52@2>3>M;.;1>.8<::A;2>64<1=>.D6??2:6;.>62>;.
M992@@O4.=M=><4>.::2@=M
BM>.C2//?61<>=M.1>2??2;
CCC8A;@.:.>886;.@F
!=M?B2;?8.
&M=9.@?F;;?<08?M:M;4.3O>2@.4?<:@6995.;1.5M992>?2>B6023O>
8<::A;2>;.2?@L992>A@?6;./L?@.=><1A8@2>=M<::A;2>;.?5A?
H8<:<05BL9712:?<:6;@>2??2>.>7A?@164
:.>6.;;2?6;88<;2;#8A;@.966@@<F
**
*1*
12@F;?8?=>M864.=><4>.::2@A@4O>?
5ABA1?2:6;.>62@.B2;=.;2912/.@@1L>
=.>@6921.>;.3>M;.99.12=.>@62>?<:?6@@2>6
<::A;3O>/A;12@??@E>29?2:21B2>8.>
(2:6;.>62@L42>>A: 89H
&M<::A;:.>8;.12;<>1;.?=><4>.:
<08?M=M?B2;?8.2?B2;?8?=>M864.
?2:6;.>62>;.5M99?6>A:
#* !*0**(((.&
2@5L;12><05?82>H5L;42>B6:21"
;OB2>?68@.B/691;6;4??28@<>;
>O1<0506>8A?8<;?@2>H=2>?<;.9=<96@682;
62@@;O@?8.9
A>6168896;68H.8@A299@<:3O>B.9@;6;4?7A>6168
2@?B2;?8.66;9.;1
'.8@=M(.8H8<::A;?=>M8689.>@2D@
%# %./*0*"#!#%*"&#$*&
#*'3# +*
)),)
3,),),)
)!!%)%%4)& %# !,
6(%%$%%%*)!%)!'%)-,+/+.,-,)
$$6)''$% %)& !! $)& %# !)
)))3,),),),)
)'4 %#)#)%)!& # ,
%$%6#)$!)#6%%)$%%)% )7#)-,+/+.,-,+
.>;<;&AA%E
/9<E%E
?A:6?2;>.5<6@A?7.8256@@L:6?82?8A?
'
?A:6?=.9B29A?LL@6O(&
?=61.%E7.)69..7.B.?@AAF
A16.@<>%E
2?@,2?@2>;&>2:62><@29.@.7.;<88.
)
6;9.;1%E
A6912>0<:%E
<:=A@2>&><4>.:*;6@&*%E
>.:<6;9.;1%E
646A:%E
<0A:2;@.%E
)$2@C<>8?%E
?=2>6.>2%E
@29L.>7.9.;?<?6..967.@2>B2E?=66>6
8?<@2
A><<=.;=.>9.:2;@@6(A<:2;
@621<@A?@<6:6?@<
6;;6?5<;?A9@6;4><A=
92D6:(20A>6@E%E
..4.&2>5<
%E212;4>2;(20A>6@E/
29?6;46;6.8<;6??.9.6@<?
29?6;46;?2A1A;.?6<6:6?@A988682?8A?
(
;3<2;@2>6;9.;1%E
;?=20@.(2>@6F<6;@6%E
;@>A:
A?@6@6.%E
((&.9B29A@%E
@L:2>2;8.A=A;862;966@@<
A986?@2;7.5EB6;B<6;@6.9<72;966@@<
A986?7.E8?6@E6?.9<72;@<6:652;869O966@@<
E@E
.;?.6;BL96?2;96688ABAA12;7.
E5@26?@EO;82?8A?%
256@E?E5@26?@EO;=.9B29A82?8A?2=.>E
66;@26?@O.9.;<A9A@A?82?8A?%E
6;;.>=?%E
6>7.?@<@F
&
A986?5.996;;<;&.9B29A@%E
A;@.966@@<
A;@.>28>EF
A;@.8.:.>6;8<A9A@A?
A;@62;29L82B.8AA@A?
.=6;7L>B2;8<A9A@A?82?8A?
(6B6696=.9B29A82?8A?
2.3(A<:6%E
6682;;27.B62?@6;@L:6;6?@2>6OJ9E96682;;2
6;1<>P%E
<460.
<46A:%E
A:64><A=%E
A<@@<8A;@.
%E.@8.5A<9@</
2>68>.@<?9.?@2;?A<729A%E
60><@62@<(A<:6%E
682B.%E
<@6B.%E
<D6<%E<05(64;C2//
$2A88.>6%E
$6?0.E.5%E
$<>12.&.;886(A<:6%E7
$<>160.;,.;<::A;60.@6<;%E
$A<>@2;-?@LBL@>E
%=2@A?.9.;::.@@67L>72?@O%
>E
&.=2>6;82>LE?%E
&290<6;9.;1%E
&5696=?%E/
&659.7.96;;.%E
&)(2>B602?%E
'.5..A@<:..@@6E516?@E?
'.82;;A?@<6:6?@<&<57<9.%E
'2:<@2;.9E?6?%E
'6;;28<@6(LL@6O
(2A1A996?2@8256@@L:6?E5@26?O@((>E
(6?L.?6.6;:6;6?@2>6O:..5.;:AA@@<<?.?@<
(<12D<%E
(((.& %# %./
(%&.9B29A@%E
(A<:2;>6996?B2>8<@
(A<:2;6@?2;L6?EE12;7A59.>.5.?@<(6@>.
(A<:2;2;;29966@@<6;?8.2;;2989A//2;>E
(A<:2;86>7.?@<?2A>.
(A<:2;668A;@.7.*>5269A>E
(A<:2;?.6>..;5<6@.7.966@@<>E
(A<:2;).8?6966@@<>E
(A<:2;).9<82?8A?%E
(A<:2;)2>B2E?@.9<%E
(A<:2;*A?E>6@E?82?8A8?2@>E
(A<:6F+.9@6<;)=.9B29A82?8A?
+.9@6<8<;@@<>6
(A&2>>E
)25E>E
)267<).9<@%E
)282?
)289.%E7
)2>B2E12;216?@L:6?2;82?8A?
)2>B2E12;7.5EB6;B<6;;6;9.6@<?)
)>E
)62@<
)69.8<;?A9@6@)%E
)>6=9.;%E
)A>8A?LL@6O
)EO@2>B2E?9.6@<?
)EO@A>B.996?AA?82?8A?
+.9@6<8<;@@<>6
+.9@6<B.>.6;:6;6?@2>6O
+.;5A?7.9L56::L6?=.9B29A;966@@<>E
+.;5A?@EO;82?8A?966@@<2;@>.93O>/A;12@
3O>124.:9.?BL9>E
+.=<%E
+612>.%E
+6?:.(<3@.C.>2%E7
+&><A=
+L2?@O>286?@2>682?8A?
-5@26?=.9B29A;8256@@L:6?=><728@6()
-)'.82;;A?%E
%$!*$22*0**
*0*'22 * *!*$2+*
#* !*0***************************************************************************************************************************** 0*"#!#%*"&#$*& #*'3# +*
Onnen pyörä
J
oinakin päivinä tuntuu tapahtuvan ihmeellisiä asioita, jolloin
päivää tai viikkoa leimaa yksi ainoa
keskustelun aihe. Yhtenä päivänä
islantilainen tulivuori on vaikuttanut koko Euroopan lentoliikenteeseen ja sitä huomaa, kuinka paljon,
pitkälle ja usein nykyään liikutaan,
kun joka toisen tutun läheinen on
jumissa ympäri maailmaa. Toisena
päivänä lööpit valtaa valuuttakriisi.
Ja sitten on niitä päiviä, kun oma
pieni elämänpiiri tuntuu toistavan
jotain teemaa, joka näkyy ja tuntuu
eri puolilla ympäröivässä yhteiskunnassa. Minulle jälkimmäisen kaltainen päivä oli eräs toukokuinen perjantai, jolloin niinkin ihana ja arkinen asia kuin pyöräily – siis loistava
ja nopea kulkumuoto sekä hyötyliikunnan mahdollistaja – hyppäsi silmilleni kaikkialla.
NNN
Aamuni alkoi lukemalla päivän
lehdestä, kuinka poliisin polkupyöräpartio oli jakanut huomautuksia
pyöräilijöille Helsingin keskustassa.
Kiinnostavaa, ajattelin, poliisilla on
siis resursseja valvoa pyöräilijöiden
käyttäytymistä. Jutussa hauskaa oli,
että haastattelussa oli nimenomaan
fillaripoliisi, joka myös kehui pyörää
oivaksi menopeliksi. Pyörästä kerrottiin olevan erityishyötyä poliisille, sillä ympäristön havainnointi on
pyörän selästä helpompaa kuin autosta ja ruuhka-aikaan tapahtumapaikoille pääsee nopeimmin pyörällä.
Satuin kuitenkin ilmeisesti nousemaan sellaisella (polku)jalalla, että
kiinnitin huomiota artikkelissa oleviin pyöräilyyn liittyviin epäkohtiin.
Senpä vuoksi silmääni töksähti jo
otsikko ”Pyöräilijä, muista liikennesäännöt!”. Haastatellun poliisin antamissa vinkeissä pyöräilijää kehotettiin muun muassa sopeuttamaan
ajonopeutensa tilanteeseen sekä
olemaan luottamatta muihin liikkujiin ja ottamatta etuajo-oikeutta itsestäänselvyytenä.
NNN
Aamutoimieni lomassa mietin,
miksi poliisi kehottaa juuri pyöräilijöitä muistamaan liikennesäännöt.
Eikö kaikkien tulisi muistaa liikennesäännöt, erityisesti autoilijoiden,
joiden kulkuväline on osapuolena
70 prosentissa kaikista pyöräilijöiden kuolemantapauksista ja tappaa
vuosittain noin 20 pyöräilijää?
Entä sitten ajonopeuden sopeuttaminen, ei kai sekään kuulu
vain pyöräilijöille? Miksei autoilijoita
kehoteta ajamaan varovasti, vaikka olisivatkin etuajo-oikeutettuja?
Ja miksi poliisin resurssit eivät riitä
jakamaan sakkoja niille autoilijoille,
jotka polkevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden oikeuksia?
Poliisin tavoite on toki hyvä: suojaamattomampana osapuolena
pyöräilijän tulee huomioida nämä
asiat oman turvallisuutensa vuoksi.
Ja epäilemättä löytyy pyöräilijöitä,
jotka voisivat noudattaa liikennesääntöjä nykyistä paremmin. Toisin
kuin jutusta olisi voinut ymmärtää,
pyöräily ei kuitenkaan varsinaisesti ole vaarallista. Autoilu sen sijaan
on, erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
NNN
Matkalla töihin näin pyörätielle pysäköidyn auton. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta, parin kilometrin työmatkallani pyörätielle pysäköityjä autoja esiintyy päivittäin keskimäärin 2–4. Tilanteessa
huomioni kiinnittivät auton ulkopuolella patsastelevat kolme poliisia, jotka jututtivat tupakalla olevaa
mieshenkilöä, ilmeisesti auton kul-
jettajaa. Kukaan heistä ei näyttänyt välittävän siitä, että auto tukki
pyörätien ja osan jalkakäytävääkin
eikä tehnyt elettäkään asian korjaamiseksi.
Töissä sain sähköpostitiedotteen
liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Liikenneministeri oli palkinnut ihmisiä moottoriliikenteen edistämisestä. Moottoriliikenteen ansiomitalin sai kahdeksan tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistänyttä henkilöä.
Hämmennyin. Miksi moottoriliikenteen edistäjiä palkitaan? Olivatko kyseiset ihmiset ehkä vaikuttaneet liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen tai päästöjen vähenemiseen? Uutinen ei kertonut sitä,
mutta epäilemättä palkitut olivat
mitalinsa ansainneet. Silti tuntui,
että jokin ei asenneilmapiirissä ollut
ihan kohdallaan. Oliko onnenpyöräperjantaini sittenkin vain yhtä rosvosektoria?
M Mette Granberg
on 33-vuotias liikennetekniikan DI, joka
työskentelee liikennesuunnittelijana HSL
Helsingin seudun
liikenteessä.
.
NNN
Kotimatkani osoitti toisin. Näin
kolme pyöräilijää, joista kukaan ei
ollut pukeutunut trikoisiin. Yksi oli
hevaripoika, joka polki jopollaan
letti hulmuten. Toinen oli nainen,
joka pyöräili hameessa ja puhui samalla puhelimeen. Kolmas oli nelikymppinen rokkikukko, joka poltti satulan selässä tupakkaa. Vaikka
kaksi jälkimmäistä pyöräilijää epäilemättä aiheuttivat itselleen vaaraa,
tuli silti mieleen, että huoleni ilmapiiristä saattoi olla turha.
Virkavalta ja valtio voivat vaikuttaa pyöräilylle myönteisen asenneilmapiirin syntyyn, mutta ihmiset
muodostavat sen. Jos hevari, rokkari ja pitkään hameeseen pukeutunut mahtuvat henkisesti pyörän
selkään, ihan kaikki pyöräilyn asenneilmapiirissä ei voi olla hullusti.
Kuntatekniikka 4/2010
37
Kaupungin hiilidioksidipäästöt
KRISTIANSTAD
Allöverketin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos Kristianstadissa polttaa pääosin haketta. Biopolttoaineen käyttö on vähentänyt vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yli 100 000 tonnia.
38
Kuntatekniikka 4/2010
ENERGIA
ovat vähentyneet jo viidenneksen
satsaa uusiutuvaan
Koillis-Skoonessa sijaitseva 80 000 asukkaan Kristianstad on Ruotsin johtavia
kaupunkeja ilmastotyön saralla. Jo vuonna 1999 otettiin tavoitteeksi hiilineutraali kaupunki. Kaupungin oma energiayhtiö
on ottanut monipuolisesti käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella pyritään päästöjen vähentämiseen.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Kristianstadin
kaupunki ja
Paavo Taipale
NN Kristianstadin
ilmastostrategiajohtaja Lennart Erfors
on viranhaltijana
seurannut kaupungin tietä hiilineutraaliksi jo parikymmentä vuotta. Alkuvuosina hän toimi
jätehuollon parissa
mutta on vuodesta 1997 lähtien ollut
– Yksi ylimmän tason poliittisispäätoiminen ilmasta tavoitteista kaupungissa on
tomies.
hiilidioksidipäästöjen vähentä– Kaikki alkoi oiminen, ilmastostrategiajohtaja
Lennart Erfors sanoo.
keastaan jätehuollon
haasteista. 1980-luvun lopulla piti tehdä valintoja tulevaisuuden teknologioiden suhteen. Kaupunki päätti rakentaa yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa. Kiisteltiin sekajätteen poltosta,
jota vastustettiin laajasti. Tuolloin 80-luvun lopulla päädyttiin biokaasulaitoksen rakentamiseen, Erfors kuvaa ilmastotyön alkuvaiheita.
– Jo aiemmat öljykriisit ajoivat meitä vähentämään
öljyriippuvuutta ja siirtymään kierrätyspolttoaineeseen
ja bioenergiaan. Sittemmin poliittinen tuki vahvistui, ja
nyt yksi ylimmän tason poliittisista tavoitteista kaupungissa on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Vuoteen
1990 verrattuna kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat tähän mennessä vähentyneet jo 20 prosenttia.
Erforsin mielestä asiasta innostuneet muutamat viranhaltijat eri toimialoilla ja yhtiöissä ovat olleet avainaseKuntatekniikka 4/2010
39
”Vuoteen 1990 verrattuna kaupungin
hiilidioksidipäästöt
ovat tähän mennessä
vähentyneet jo 20
prosenttia.”
massa. Kaupunki omistaa sekä
energiatuotantoa että jakeluverkon. Lämpöä myydään vain kaupungin alueelle, mutta sähkö on
luonnollisesti markkinatavaraa.
Haketta, pellettiä ja
biokaasua
Yhdistetty lämmön ja sähkön
tuotantolaitos Allöverket valmistui 1994. Sen pääpolttoaineena on
hake. Myös pellettiä ja biokaasua
käytetään jonkin verran.
Laitoksen lämpöteho on 60
MW ja sähköteho 15 MW. Polttoainevalintojen ansiosta vuotuiset
KRISTIANSTADIN
TAVOITTEET
■ Kaikkien
kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 40 %:a
vuoteen 2020 mennessä vuoden
1990 tasosta.
■ Asukasta
kohden laskettuna
15 %:n vähennys energiankulutuksessa vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2008 verrattuna.
■ Liikennebiokaasun
tuotannon
kolminkertaistaminen vuoteen
2020 mennessä, jolloin tuotanto
vastaisi 200 GWh vuodessa.
■ Vuotuinen
tuulivoimatuotanto 500 GWh maalla ja 500 GWh
offshore-puistoissa.
■ Seudullinen
joukkoliikenne
ei käytä fossiilisia polttoaineita
vuoden 2018 jälkeen.
■ 40
%:n lisäys julkisen liikenteen käytössä vuodesta 2005
vuoteen 2020.
■ Lisää
maatalouden lantaa mädätykseen.
40
Kuntatekniikka 4/2010
Kristianstadin kaupungin yhtiöllä on kolme biokaasulaitosta, joista
suurimman teho on 40 MW. Useat kaupungin omistamat autot ja
kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot.
hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet yli 100 000 tonnia.
Kaupungin kaatopaikka suljettiin vuonna 2001. Silloin aloitti toimintansa Snårarpin kierrätyskeskus. Lajittelun jälkeen hyötykäyttöön saadaan huomattava
osa jätteestä.
Kaupunki omistaa biokaasuyhtiön, jolla on kolme laitosta.
Yksi hyödyntää suljetun kaatopaikan kaasua, toinen kotitalouksien ja teollisuuden biojätteitä ja kolmas jätevedenpuhdistamon lietteitä. Yhteensä laitokset
tuottavat energiaa 63 GWh. Lisäksi teollisuuden suunnitelmissa on 120 GWh:n verran biokaasutuotantoa.
Kaupungin autot käyvät
biokaasulla
Nykyinen Karpalundin mädättämö käyttää lajiteltua kotitalousjätettä ja elintarviketeollisuuden
orgaanista jätettä sekä lantaa.
Lopputuotteena on biokaasu, jota
käytetään lämmitykseen ja liikennepolttoaineena. Ennen liikennekäyttöä biokaasua vielä jatkojalostetaan niin, että metaanipitoisuus nousee 97 prosenttiin.
Useat kaupungin omistamat
autot ja kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot. Kaupungissa on useita biokaasun tankkauspisteitä. Tavoitteena on saada myös alueellinen liikenneoperaattori Skånetrafiken 2018 mennessä käyttämään ainoastaan sel-
laista kalustoa, joka ei käytä fossiilisia polttoaineita.
Tuulivoimaa ei unohdeta
Kaupunki ei itse rakenna tuulivoimaa, mutta sillä on oma roolinsa kaupungin ilmastostrategiassa. Uutta teknologiaa uskotaan
saatavan pian käyttöön.
– Tuulivoimaa kehitetään
myös, mutta se on yksityisten toimijoiden varassa. Olemme laatineet tuulivoimasuunnitelman ja
siitä keskustellaan parhaillaan
vilkkaasti, koska siinä avataan
mahdollisuudet rakentaa suuri määrä tuulivoimaloita, Erfors
paljastaa.
Myös offshore-teknologiaa ollaan ottamassa käyttöön.
Kaupunki käsittelee parhaillaan
offshore-tuulipuiston lupahakemusta, joten kovin kaukana tämänkään teknologian käyttöönotosta ei olla.
Energiaremontit
päästövähennyskeinona
Kaupunki tarjoaa energianeuvontapalveluja ja kanavoi valtion tukea korjausrakentamiseen.
Myös passiivitalojen rakentamiseen kannustetaan.
– Valtio on tukenut kotitalouksia lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi. Kaupunki
toimii tukirahoituksen välittäjänä hankkeisiin ryhtyvien lupahakemusten käsittelyn yhteydessä,
Erfors kertoo.
Kaupungin omia kiinteistöjä
on liitetty yhä enemmän kaukolämmön piiriin, ja useissa kiinteistökohtaisissa lämpökeskuksissa on siirrytty biopolttoaineisiin. Näihin investointeihin on
saatu 25 prosenttia valtion tukea.
Se on Erforsin mielestä nopeuttanut investointien toteutusta. Tukiohjelma ei kuitenkaan ole enää
käytössä lukuun ottamatta pientalojen liittämistä kaukolämpöverkkoon. Sitä vastoin suomalaisen kotitalousvähennyksen tapainen veroetuus on edelleen hyödynnettävissä.
– Nyt näyttää siltä, että pellettilämmitys ei enää lisäänny entiseen tahtiin. Lämpöpumppuja rakennetaan enemmän, ja pelletin
hinta on noussut selvästi. Jotkut
pitävät pellettilämmitystä myös
työläänä, Erfors arvioi pientalojen lämmitysratkaisujen tulevaisuutta.
Seurantaa ja
sopeutumistakin tarvitaan
Valtion ympäristöhallinto seuraa
yleisellä tasolla päästöjen kehitystä ja raportoi siitä EU:lle. Kristianstad seuraa omia päästöjään
toimialoittain. Pääpaino on liikenteen päästöissä.
– Kuntien keskinäinen vertailu olisi kiinnostavaa, mutta
sen luotettavuus on kyseenalainen, sillä teollisuuslaitosten ja läpikulkuliikenteen päästöt aiheuttavat virhelähteitä, Lennart Erfors
toteaa.
Määrätietoisista päästöjen
vähennystoimenpiteistä huolimatta myös ilmastonmuutoksen
vaikutuksiin sopeutumista tarvitaan. Kristianstadissa on Ruotsin
rakennettujen alueiden alavimmat kohdat, joista osa sijaitsee 2,4
metriä merenpinnan alapuolella. Kaupungilla onkin vireillä 20
miljoonan euron hankkeet tulvapenkereiden rakentamiseksi näille alueille. N
Kristianstadin kaupungin ilmastostrategiajohtaja Lennart Erfors esitteli
Kristianstadin saavutuksia uusiutuvan
energian käytössä Kuntien ilmastokonferenssissa Tampereella toukokuussa.
ENERGIA
Fotomontaasi/Scheiwiller Svensson Arkitektkontor AB
Söderenergin puuta ja kierrätysmateriaaleja käyttävä
Igelstan biovoimala Södertäljessä on Ruotsin suurin.
Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa
VEROETU vauhditti pelletinpolttoa
Ruotsi on puupelletin
polton suurvalta. Keskeisenä taustatekijänä
biopolttoaineiden esiinmarssille on maassa jo
pitkään käytössä ollut
hiilidioksidivero, joka on
olennaisesti parantanut
biopolttoaineiden hintakilpailukykyä. Kevyen
polttoöljyn verotus on
Suomen tasoon nähden
yli nelinkertainen.
Tanska ja Italia noin miljoonan
tonnin käyttäjinä. Yli puolet Suomessa valmistetuista pelleteistä
viedään Ruotsiin.
Pelletin tuottajat arvioivat
läntisen Euroopan pelletin käytön jopa kymmenkertaistuvan
nykyisestä noin 6,5 miljoonasta tonnista alkaneen vuosikymmenen aikana. Bioenergia on tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Vuoteen 2020 mennessä EU:n
tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja tuottaa 20
prosenttia energiastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Kesäkuussa jäsenvaltioiden on määrä julkistaa omat suunnitelmansa siitä,
miten tähän ns. 202020 -tavoitteeseen päästään.
Ruotsin suurin biovoimala
Tukholman seudulla
Pientalojen lisäksi ruotsalaiskuntien lämpölaitokset ovat ottaneet
biopolttoaineet laajasti käyttöön.
Södertäljen, Botkyrkan ja Huddingen kuntien omistaman Söderenergin uusin ja suurin puuta ja kierrätysmateriaaleja polttava Igelstan CHP-laitos käynnistyi
joulukuussa 2009 Södertäljessä.
Igelstan biovoimala tuottaa
enimmillään 200 MW lämpöä ja
85 MW sähköä. Osakaskuntien
lisäksi lämpöä myydään ajoittain
Tukholmaan saakka.
Paavo Taipale
TEKSTI Paavo Taipale
NNPellettiä käytetään erityisesti
pientalojen lämmitykseen, mutta
Ruotsissa myös monet suuremmat kuntien lämpölaitokset käyttävät polttoaineena joko haketta
tai pellettiä. Pelletillä lämpiää yli
150 000 ruotsalaista pientaloa,
mikä on yli kuusikertaisesti Suomeen verrattuna.
Ruotsi on maailman suurin
pelletin polttaja. Maassa käytetään pellettiä lähes kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Perässä seuraavat Yhdysvallat runsaalla 1,6
miljoonalla tonnilla sekä Saksa,
Operaattori Marko Ikäheimo (vas.) ja työnjohtaja Johan Persson pitävät Fittjan lämpövoimalan siirtymistä pellettiin onnistuneena.
Voimala kuluttaa täydellä teholla noin 17 000 tonnia polttoainetta viikossa.Yhtiön polttoaineen varastotilan tarve on kymmenessä vuodessa kuusinkertaistunut, kun hiilestä on siirrytty puuhun. Samalla energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat
pienentyneet 80 prosenttia.
Fittjassa siirryttiin
pellettiin 2006
Söderenergillä on yhteensä kolme
tavanomaisessa tuotantokäytössä olevaa laitosta ja kaksi varavoimalaa. Botkyrkan kunnassa sijaitseva Fittjan lämpölaitos siirtyi
käyttämään pellettiä 2006. Alun
perin laitos käytti polttoöljyä ja
vuodesta 1995 lähtien mäntyöljyä. Vuonna 2006 polttoaineesta
noin kolmasosa oli kierrätyspolttoainetta.
Nykyisessä kattilassa voi käyttää eri polttoaineita. Yhtiö pitää
monipolttoainekattilaa välttämättömänä polttoaineiden arvaamattoman hintakehityksen vuoksi.
Pellettiin siirtymisen jälkeen
Fittjan lämmöntuotantokapasiteetti on 130 MW. Pelletit jauhetaan ennen syöttöä kattilaan. Täydellä teholla ajettaessa laitoksessa
palaa 30 tonnia pellettiä tunnissa,
mikä vastaa pariakymmentä rekkakuormaa vuorokaudessa. N
Kuntatekniikka 4/2010
41
Uudelle asuinalueelle etsitään vähäpäästöistä ja
JOENSUUN PENTTILÄNRAN
Joensuun keskustaan
nousevasta Penttilänrannan asuinlueesta
suunnitellaan mahdollisimman vähäpäästöistä. Vaikka alueen rakentaminen kestää 20–
30 vuotta, jo nyt sinne
etsitään mahdollisimman ilmastoystävällistä
ja kustannustehokasta lämmitysratkaisua.
Selvitettävänä on viisi
vaihtoehtoa.
NN Rakennusten energiatehok-
kuusvaatimuksia kiristettiin vuoden alusta, ja ne kiristyvät entisestään 2012, ennen kuin Penttilänrannan alueen rakentaminen
pääsee vauhtiin. Uudet määräykset varmistavat, että Penttilänrantaan rakennettavat talot ovat
energiatehokkaita.
Lämmitysratkaisujen arvioinnissa on tärkeää selvittää koko
niiden elinkaaren aikaiset päästöt ja kustannukset. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
kehitettiin tietokonemalli, jolla
arvioitiin hiilijalanjäljet viidelle
vaihtoehtoiselle lämmitysratkaisulle. Arviointi toteutettiin GaBi
4.3 -elinkaarimallinnusohjelmistoa käyttäen. Viidestä vaihtoehdosta neljä perustui kaukolämmitysratkaisuihin ja yksi rakennuskohtaisiin, matalalämpöistä
verkostoa hyödyntäviin lämpöpumppuihin.
kuuden parantuminen, teknologian nopea kehittyminen, polttoaineiden hintakehitys sekä tiukentuvat päästönormit asettavat
haasteita uuden Penttilänrannan asuinalueen lämmitysjärjestelmän valinnalle. Oman mausteensa tähän tuo alueen rakentamisen ajoittuminen pitkälle 20–
30 vuoden aikajänteelle.
Rakennusten energiatehok-
Biomassa- ja CHP-laitos
vähäpäästöisimpiä
Biomassaa käyttävä lämpölaitos
ja pieni sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos (CHP-laitos) ovat
hiilidioksidipäästöjen kannalta
parhaat vaihtoehdot. Molempien ratkaisujen osalta alueen rakentamisen pitkä aikajänne ja sitä kautta melko hitaasti kasvava
TEKSTI Kirsti Kärkkäinen
Penttilänranta-hankkeen projektipäällikkö Tero Toivanen (oik.),
Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen ja tekniikan ylioppilas Markus Hirvonen selvittävät jätevedestä talteenotettavan
lämmön hyödyntämistä Penttilänrannan lämmitykseen.
lämpökuorma vaikuttavat merkittävästi laitoksen taloudellisuuteen, investoinnin optimaaliseen
ajankohtaan ja mitoitukseen.
CHP-laitoksen investointikustannukset ovat suhteellisen suuret lämpökeskukseen verrattuna.
Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi tuotetusta sähköstä saatava hinta ja uusiutuvien energialähteiden käytölle myönnettävät
investointi- tai tariffituet, joita
parhaillaan käsitellään eduskun-
nassa. CHP-laitoksessa haasteena
on myös riittävän lämmityskuorman löytyminen kesäaikaan.
– Pienen CHP-laitoksen teknologia on Penttilänrannan vaatimassa, noin 2 MW:n lämpötehon luokassa vielä kehitys- ja
kaupallistumisvaiheessa. Selvittämme myös vaihtoehtoa tuottaa
lämpöä ensi vaiheessa siirrettävällä lämpökontilla. Varsinainen
lämpökeskus tai pieni CHP-laitos
rakennettaisiin myöhemmin, kun
Penttilänrannan kaavoitus käynnissä – alueen toteuttaminen
Tiivis yhdyskuntarakenne ja kevyttä liikennettä suosivat liikkumisratkaisut antavat hyvän lähtökohdan Penttilänrantaan rakennettavan uuden asuntoalueen
päästöjen pienentämiselle.
Penttilänrannan rakentaminen
on 20–30 vuoden hanke. Alueelle rakennetaan 970 asuntoa ja
siellä tulee olemaan lähes 2 000
asukasta.
Alue kaavoitetaan vaiheittain.
Penttilänrannan 1. osan asemakaavoitus on meneillään, ja kaavan uskotaan valmistuvan 2011
■
42
Kuntatekniikka 4/2010
alkuun mennessä. Ensimmäinen
kaava-alue sisältää noin puolet
alueelle suunnitellusta kokonaisrakennusoikeudesta.
Rakennusoikeutta on noin
94 700 kerrosneliömetriä (k-m²),
josta asumiseen on osoitettu
noin 72 400 k-m². Rakennukset ovat valtaosin 4–6-kerroksisia
kerrostaloja, kaikkiaan niitä on
50–60 kpl. Rivitalojen rakentaminen on mahdollista yhdessä korttelissa Pajamäen rinnealueella.
Puurakentaminen on mahdollista ainakin venesataman taakse
ENERGIA
kustannustehokasta lämmitysratkaisua
NASSA hiilipäästöt kuriin
Jätevedenpuhdistamon
hukkalämpö talteen
– Penttilänrannan lähellä sijaitseva Kuhasalon jätevedenpuhdistamo herätti kiinnostuksen jäteveden hukkalämpöjen hyödyntämiseen lämpöpumppuja hyväksikäyttäen, Toivanen kertoo.
Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat
hänen mukaansa joko keskitetty tai hajautettu lämpöpumppuratkaisu. Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle sijoitettavalla neljän, jopa viiden megawatin lämpöpumpulla, jolla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi
johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia kaukolämpöverkkoa pitkin.
– Lämpöä tulee reilusti enemmän kuin mitä alueen lämmittä-
vie 20–30 vuotta
sijoittuvassa korttelissa 96, jossa on rakennusoikeutta 24 900
k-m2 (noin 20 kerrostaloa).
Tontinluovutuskilpailu käynnistyi keväällä, ja alueelle tulevat rakennusliikkeet osallistuvat
kaavan viimeistelyyn. Tätä ns.
kumppanuuskaavoitusmenettelyä sovelletaan Joensuussa nyt
ensimmäistä kertaa.
■ Lue myös Penttilänrannan entisen
sahan maiden puhdistuksesta, Kuntatekniikassa 5/2009, s. 44. Pdf löytyy os. http://lehti.kuntatekniikka.fi>
Lehtiarkisto
200
kgCO2eq/MWh
alueen rakentaminen on edennyt,
lämpökuorma kasvanut ja teknologia tullut markkinoille, kertoo
Penttilänrannan projektipäällikkö Tero Toivanen Joensuun kaupungin teknisestä virastosta.
Kaukolämpöverkkoa suunnitellaan koko alueelle ja rakennetaan alusta asti huomioiden rakentamisen eteneminen ja kasvavat tarpeet.
Lämmitysvaihtoehtojen ominaispäästöt
150
Pumppausenergia
100
Lämmöntuotanto
50
0
Polttoainehuolto
Fortum
Lämpölaitos
PienCHP
Keskitetty Hajautejv-lämpö- tut lämpöpumppu pumput
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Sähkön päästökertoimena on käytetty keskimääräistä Suomessa tuotetun sähkön päästökerrointa
(200 kgCO2eq/MWh).
Järjestelmien omakustannehinnat, `/MWh
Lämpöteho jätevedestä 2,7 MW
Fortum
210 kg/s 10 oC
7 oC
Puhdistettu jätevesi
Sähköteho
LÄMPÖPUMPPU
1,1 MW
COP 3,5
70 oC
Kaukolämpövesi
40 oC
Lämpöteho 3,8 MW
Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle sijoitettavalla lämpöpumpulla.
Lämpöpumpulla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia kaukolämpöverkkoa pitkin.
minen vaatii. Ylijäämälämpö voitaisiin hyödyntää myös Penttilänrannan ulkopuolella yhdistämällä verkosto kaupungin nykyiseen
kaukolämpöverkkoon, Toivanen
kaavailee.
Jätevedenpuhdistamossa syntyvä biokaasu hyödynnetään jo
puhdistamolla sekä sähkönä että
lämpönä. Biokaasulla tuotetaan
noin neljännes jätevesilaitoksen
energiatarpeesta.
– Lämpöpumppuvaihtoehdon yhteydessä selvitämme myös
mahdollisuutta korvata ainakin
osa kevyellä polttoöljyllä tuotetusta prosessilämmöstä lämpöpumpulla, Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen sanoo.
76 E
Lämpölaitos
60 E
Pien-CHP
79 E
Keskitetty jätevesilämpöpumppu
59 E
Hajautetut lämpöpumput
61 E
Lopullisessa Penttilänrannalle lasketussa kulutusrakenteessa vaihtoehtoisille järjestelmille saatiin taulukossa esitetyt elinkaaren aikaiset omakustannehinnat (alv
0 %) tiloihin toimitettua lämpöenergiayksikköä (MWh)
kohden. Energiantuotannon hinnat on laskettu annuiteetteina tekniselle pitoajalle 5 %:n reaalikorolla ja tämänhetkisillä energianhinnoilla alv 0 %: sähkö 82 €/
MWh, hake 20 €/MWh, POR 40 €/MWh ja CHP-sähkön
myynti 50€/MWh. Fortumin lämmön hinta perustuu tämänhetkisiin listahintoihin.
Matalalämpöistä vettä
kohdealueelle
Hajautetussa lämpöpumppuratkaisussa jäteveden lämpöenergia otetaan talteen jätevedenpuhdistamolla lämmönsiirtimellä ja johdetaan lämpöverkkoa pitkin matalalämpöisenä
vetenä kohdealueelle. Kiinteistöjen lämmitys- ja käyttöveden
lämpötila nostetaan kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla tarvittavaan lämpötilaan.
Matalaenergiaverkon lämpötilataso on alimmillaan noin 5 astetta riippuen jäteveden puhdistamon ulosvirtaavan jäteveden
lämpötilatasosta.
– Lämpötila on alimmillaankin riittävä kiinteistökohtaisten
lämpöpumppujen lämmönlähteeksi, tosin vettä tarvitaan paljon. Tässä ratkaisussa lisäkustannuksia ja -päästöjä aiheuttavat suuret vesivirtaamat ja niiden pumppauskustannukset, toteaa tekniikan ylioppilas Markus
Hirvonen, jonka juuri valmistuneeseen diplomityöhön tulokset
perustuvat.
Hiilivapaata sähköä
tarvitaan
Lämpöpumpputeknologiaan
pohjautuvien lämmitysvaihtoehtojen hiilijalanjälki riippuu
käytettävän sähkön päästökertoimesta ja lämpöpumppujen
COP-kertoimesta. COP-kerroin
ilmaisee, kuinka paljon lämpöä
Kuntatekniikka 4/2010
43
ENERGIA
PÄÄSTÖT
PUNTARISSA
■ Lappeenrannan
teknillisen yliopiston selvitys on laadittu Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa -projektissa, joka on osa Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaa.
■ Tulokset
on julkaistu Markus
Hirvosen tuoreessa diplomityössä ”Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen valinta – tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen”.
■ Lähilämpöverkot
matalaenergiarakentamisessa -projektia koordinoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Tutkimukseen osallistuvat myös Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Hankkeessa ovat mukana Joensuun ja Kontiolahden kunnat sekä
useita pohjoiskarjalaisia yrityksiä.
■ Penttilänranta-hankkeesta
lisätietoa projektipäällikkö Tero Toivaselta, tero.toivanen@jns.fi ja
os. www.jns.fi/penttilanranta
tuotetaan käytettyä sähköyksikköä kohti. COP-kertoimen vaihteluväli on 2,7–3,5.
Kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla voidaan päästä keskitettyä lämpöpumppua parempiin
COP-kertoimiin, kun lämmitysveden lämpötilaa ei missään vaiheessa tarvitse nostaa kovin korkeaksi. Rakennusten lämmönjakojärjestelmät toteutetaan matalissa lämpötiloissa lattialämmityksenä. Matalat lämpötilatasot
sopivat matala- ja passiivienergiarakennusten lämmönjakoon.
Ratkaisevaa hiilidioksidipäästöjen kannalta on, millä lämpöpumppujen käyttämä sähkö tuotetaan. Jos lämpöpumppu käyttää uusiutuvilla tuotettua sähköä,
Penttilänranta on lähes hiilivapaa
alue. Sähköntuotantomahdollisuuksia biokaasulla ja jopa tuulivoimalla vielä selvitetään.
Kaukolämpöverkon
päästöt liian suuret
Fortumin kaukolämpöverkko tu-
lee aivan Penttilänrannan alueen
viereen. Perinteinen vaihtoehto olisikin liittää alue nykyiseen
kaukolämpöverkkoon. Joensuun
keskusta-alueen lämpö tuotetaan
Fortumin turvetta ja puuta käyttävässä CHP-laitoksessa ja juuri valmistuneessa puupolttoaineita käyttävässä lämpökattilassa. CHP-laitoksessa polttoaineena käytetään myös pieniä määriä
voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevan kaatopaikan kaatopaikkakaasuja. Huippu- ja varavoima
tuotetaan raskaalla polttoöljyllä.
Tuotannon hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat eniten turpeen
ja puupolttoaineiden osuudet.
Puupolttoaineiden osuuden on
arvioitu kasvavan noin 60 prosenttiin kaikista käytetyistä polttoaineista. Ratkaisujen johdosta Joensuussa myytävän kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat
hiukan yli 150 kiloa tuotettua
megawattituntia kohden. Muihin selvitettyihin vaihtoehtoihin
verrattuna päästöt ovat yli kak-
• Auraus
• Hiekoitus
• Harjaus
• Kadunpesu
• Ruohonleikkaus
• Massojen siirto ja tasaus
• Lehtien keräys
• Jyrsintä
• Kaivaminen
Yksi kone, monta työtä
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti
perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta
huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan
koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa
töitä ympärivuoden.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Hinnat alkaen 11.700 € sis. alv
www.avanttecno.com
44
Kuntatekniikka 4/2010
sinkertaiset, mikä selittyy pääasiallisesti turpeen käytöllä.
Lämpölaitos- ja pien-CHPvaihtoehtojen alhaiset päästöt
saadaan aikaan suurella puun
osuudella. Kahdessa lämpöpumppuvaihtoehdossa päästöjä alentaa puhdistetun jäteveden
hukkalämmön suuri osuus lämmöntuotannosta.
Vaihtoehdot osoittautuivat
pääosin sekä kustannusten että
hiilidioksidipäästöjen osalta toteuttamiskelpoisiksi. Nykyisillä
energiahinnoilla ja investointikustannuksilla lämpöpumppuvaihtoehdot osoittautuivat lähes
samansuuruisiksi lämpölaitosvaihtoehdon kanssa.
– Fortumin kaukolämpöverkon päästöt ovat liian suuria Penttilänrannan tavoitteisiin
nähden. Tarvitaan uusia vähäpäästöisiä tuotantovaihtoehtoja.
Päätöksiä alueen lämmitysvaihtoehdoista ja yhteistyökumppaneista tehdään alkusyksyllä, Tero Toivanen toteaa. N
Made in Finland
”Tämä lehti
on luettava”
Kehittämispäällikkö Elina Pekkarinen
Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela
Karkkilan kaupunki
K
untatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee
Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija
on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.
ALANSA YKKÖNEN
Tapio Jokela
hakee Kuntatekniikkalehdestä muun muassa tietoa
yrityksistä ja niiden palveluista.
Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa
pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.
4 /2010
Lennart Erfors on
seurannut
Kristianstadin tietä
hiilineutraaliksi jo
36
38
20 vuotta. sivusivulla
Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai
yhteinen yleisympäristö- vuotovedet
kaava sivu 24
lupiin sivu 46 kuriin sivu 50
Teknisen toimen
tuottavuus
parani it:llä sivu 54
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko
hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.
Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta
on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.
Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy
Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto
http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän
ASUMISEN IHMEMAA
Asuntomessusivut 6–23
Pirjo Valtakari
Rekisteröinti ja toimialakohtaiset asetukset avuksi
Ympäristölupamenettely kevenee
Ympäristölupamenettelyä on kevennetty ympäristönsuojeluasetuksen muutoksilla. Eräitä
toimintoja poistettiin lupamenettelystä, joillekin
asetettiin uusia luvanvaraisuuskynnyksiä ja
joidenkin kynnystä nostettiin. Samalla muutettiin kuntien ja valtion
työnjakoa ympäristölupien käsittelyssä sekä
tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen
liittyvät muutokset.
● Leena
Eränkö, ympäristölakimies
Valpasvuo, ympäristöasiantuntija
Suomen Kuntaliitto
● Vesa
NNKokonaan ympäristölupame-
nettelystä poistettiin ilmakaasutehdas, pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos, voiteluöljytehdas ja kuitusementtilevytehdas. Joitakin toimintoja poistettiin tietyin ehdoin kuten suljetun
46
Kuntatekniikka 4/2010
vesienkäsittelyjärjestelmän käytön perusteella. Eräille toiminnoille tuli uusi lupakynnys. Lupamenettelystä poistuvat pienet
ympäristövaikutuksiltaan haitattomat toiminnot.
Lupakynnyksen nostaminen
oli pääasiallisin ympäristölupamenettelyn keventämiskeino, ja
kohdistui ympäristönsuojeluasetuksen laitosluettelon toimintoihin. Luvantarve muilla perusteilla säilyy ennallaan.
Luvanvaraisuuden tulkintaa
on täsmennetty tarkistamalla
prosessikuvauksia. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta luvanvaraisten toimintojen
kokonaismäärään.
Myös valtion ja kunnan lupaviranomaisten välistä toimivaltajakoa selkeytettiin. Valtiolta siirrettiin kuntiin joitakin pieniä ja
vähän haittaa aiheuttavia toimintoja. Nämä toiminnot ovat prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin
kunnassa ennenkin käsitellyt
asiat. Kunnalta siirrettiin valtiolle kaikki IPPC-direktiivin mukaiset laitokset.
Toimialoille ympäristönsuojeluvaatimusasetuksia
Ympäristönsuojeluvaatimusase-
tukset koskevat
Lasfalttiasemia,
Lnestemäisten polttoaineiden
jakeluasemia,
Lpolttoaineteholtaan alle 50
megawatin energiantuotantoyksiköitä sekä
Lkivenlouhimoita, kivenlouhintaa ja kivenmurskaamoja.
Asfalttiasemat, jakeluasemat
ja energiantuotantolaitokset siirtyvät jatkossa pois lupamenettelystä jälkivalvontaan. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä näistä toiminnoista ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
rekisteröimistä varten.
Kivenlouhimot, kivenlouhinta ja kivenmurskaamot eivät jää
pois ympäristölupamenettelystä.
Asetuksella tullaan antamaan toimialan ympäristönsuojelulle vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset koskevat sekä alle 50 päivän
toimintaa että ympäristöluvanvaraista toimintaa.
Ympäristöministeriön mukaan 1.1.2010 jälkeen toiminnanharjoittaja on voinut toimia
yhdellä toimipaikalla kertaalleen
yhteensä 50 päivää ilman ympäristölupaa. Jos toimintaa on tarpeen harjoittaa samalla paikalla yli 50 päivää, tulee toiminnalle hakea ympäristölupa. Tämä
50-päivän säännön täsmennys
on tällä hetkellä ainoa kiviainestuotantoa koskeva muutos.
Rekisteröintimenettely
jälkivalvonnan työkaluksi
Ympäristölupaa ei jatkossa tarvita tiettyihin toimintoihin, joiden
ympäristönsuojeluvaatimuksista
on säädetty asetuksella. Näiden
osalta siirrytään jälkivalvontaan.
Siirtyminen jälkivalvontaan ei
kuitenkaan merkitse toiminnan
ympäristönsuojeluvaatimusten
lieventämistä.
Toiminnanharjoittajan on tehtävä toiminnasta ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
merkitsemistä varten. Ilmoitus
tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90
päivää ennen toiminnan aloittamista. Toimialakohtaisissa asetuksissa on säädetty ilmoituksen
sisällöstä. Ympäristöministeriössä on laadittu ilmoituslomakkeet
täyttöohjeineen.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on rekisteröidä ilmoitettu toiminta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Ilmoituksen saavuttua katsotaan,
onko ilmoitus täytetty oikein ja
sen tiedot riittäviä. Selvitetään,
onko kyse toiminnasta, joka ei
YMPÄRISTÖ
Kivenlouhinta ei jää pois
ympäristölupamenettelystä.
Kallio saa väistyä yritysalue
West 51:n tieltä Kirkkonummen
Jorvaksessa.
ole millään muulla perusteella
luvanvarainen.
Lisäksi selvitetään, onko toiminta kaavan mukaista. Ympäristönsuojelulain muutetun 30 §:n
mukaan rekisteröintimenettelyssä olevaa toimintaa ei saa sijoittaa
asemakaavan vastaisesti. Säännös
vastaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä. Kaavanvastaiselle toiminnalle ei voida myöntää
ympäristölupaa eikä sitä voi merkitä rekisteriin.
Jos ilmoitus on täytetty oikein, toiminta ei ole kaavan vastaista eikä ole kyse luvanvaraisesta toiminnasta, toiminta rekisteröidään. Rekisteröinnissä ei
tehdä ilmoituksen johdosta hallinnollista päätöstä eikä käsittelyssä ole mahdollista antaa määräyksiä. Toiminnanharjoittajalle lähetetään tieto rekisteröinnistä. Rekisteri-ilmoituksen käsittelystä voidaan periä kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisen
käsittelytaksan mukainen maksu. Käsittelylasku voidaan lähettää samalla kuin ilmoitus rekisteröinnistä.
Rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tulisi
suorittaa ns. Kunta-Vahti -palvelussa. Käytännössä palvelu on
kuntien kannalta hankala. Jos rekisteröinti ei onnistu, kunnan on
syytä neuvotella ELY-keskuksen
kanssa siitä, mitä tietoja (esim.
toimiala, toiminnanharjoittajan
tiedot, toimintapaikka, koordinaatit) lähetetään ELY-keskukselle rekisteröintiä varten kunnes
järjestelmä toimii kunnissa.
Tarkoituksena on jatkossa
helpottaa Kunta-Vahti -palvelun
käyttämistä. Toisessa vaiheessa
tarkoitus on muodostaa rajapintayhteys kunnan ja valtion sähköisten järjestelmien, kuten ympäristönsuojelun tietojärjestelmän
välille. Tulevaisuudessa rekisteröinti-ilmoitusten tekeminen ja
käsittely siirretään sähköiseksi.
Luvanvaraisuuden
kriteerit täsmentyivät
Ympäristölupa vaaditaan edelleen sellaiseen toimintaan, joka
on luvanvaraista muun säännöksen kuin ympäristönsuojelulain
28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n luettelon perusteella. Siten luvanvaraista on edelleenkin
L toiminta, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain 1:19:ssä tarkoitetusta toiminnasta,
L jätevesien johtaminen, josta saattaa aiheutua vesilain 1:2:ssä
tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista,
L toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17
§:n 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta ja
L tiettyjä haitallisia aineita vesiin päästävät toiminnot, joiden luvanvaraisuudesta on erikseen säädetty valtioneuvoston asetuksella.
Lisäksi ympäristölupa vaaditaan aina toimintaan, joka
L sijaitsee tärkeällä tai muulla
vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella,
L todennäköisesti aiheuttaa
luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja seurauksia tai
L on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa.
Taksat ja suojelumääräykset ajan tasalle
Kunnissa on syytä tarkistaa, onko
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa ilman muutoksia perusteet periä ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaisesta
tehtävästä maksua. Tähän ei tarvita nimenomaista mainintaa, jos
taksassa on ”kaatokohta” esim.
tuntiperusteisesti laskutettavista
muista asian käsittelyistä.
Toiminnan tulee noudattaa
toimialakohtaisessa ympäristönsuojeluvaatimusasetuksessa säädettyjä velvoitteita, mitä kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen
valvoo ns. jälkivalvontana. Valvonnassa on mahdollisuus puuttua asetuksen vastaisiin tilanteisiin mm. ympäristönsuojelulain
nojalla annettavilla määräyksillä.
Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ei saa ympäristönsuojelulain muutoksen jälkeen
olla sellaisia määräyksiä, jotka
koskevat rekisteröitäviä toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toiminnan sijoituspaikkaa
koskevat määräykset. Mikäli tällaisia määräyksissä on, ei niitä sovelleta 1.6.2010 jälkeen. N
SÄÄDÖSMUUTOKSET
■ Ympäristönsuojeluasetuksen
muutoksella (1792/2009) kevennettiin ympäristölupamenettelyä
poistamalla eräitä toimintoja lupamenettelystä, asettamalla uusia luvanvaraisuuskynnyksiä ja nostamalla joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnystä. Samalla muutettiin kuntien ja valtion työnjakoa
ympäristölupien käsittelyssä sekä
tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvät muutokset. Asetusmuutos tuli voimaan 1.1.2010.
■ Ympäristönsuojeluasetuksen
4
b §:ää on muutettu (235/2010)
ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä johtuen. Samalla on tehty eräitä teknisiä täsmennyksiä. Asetusmuutos tuli voimaan 13.4.2010, ja
sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien.
■ Ympäristönsuojeluasetuk-
sen muuttamisesta annetun asetuksen (1792/2009) voimaantulosäännöstä on muutettu
(248/2010) lisäämällä uudet 5
ja 6 momentit. Niiden mukaan
1.1.2010 vireillä olleisiin ympäristölupa-asioihin sovellettaisiin lisätietoja pohjavesialueella koskevaa ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:ää sellaisena kuin se oli
31.12.2009. Asfalttiasemille palautettaisiin 2010 loppuun luvanvaraisuutta rajaava 50 päivän aikaraja. Asetusmuutos tuli voimaan 16.4.2010, ja sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien.
■ Toimialakohtaiset
ympäristönsuojeluvaatimukset mahdollistava ympäristönsuojelulain muutos
(253/2010) tuli voimaan 1.6.2010
samaan aikaan toimialakohtaisten
asetusten kanssa.
Kuntatekniikka 4/2010
47
YMPÄRISTÖ
Tulevaisuuden liiketoimintaa ja kestävää kehitystä
TUHKAT halutaan hyötykäyttöön Poh
Teollisessa toiminnassa
syntyvän tuhkan hyötykäyttö ja tämän liiketoiminnan tuotteistaminen ovat tavoitteina jäteyhtiö Lakeuden
Etappi Oy:n ja Vaskiluodon Voima Oy:n käynnistämässä hankkeessa, jolla pyritään edistämään tuhkan hyötykäyttöä Suomessa. Tarkoituksena on rakentaa
edullisia teitä ja parkkipaikkoja niin, että säästetään sekä vero- että
luonnonvaroja.
TEKSTI JA KUVAT
● Hannele Lyytikäinen-Käppi
tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy
NN Lakeuden Etapin ja Vaski-
luodon Voiman yhteishankkeessa
tutkitaan Seinäjoki-Vaasa -alueella syntyvien tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia. Asiantuntijatahona toimii Ramboll Finland ja
yhtenä rahoittajana Tekes. Lakeuden Etapin suurin intressi on
päästä palvelemaan omistaja-alueitaan ja niiden ongelmia tuhkien
kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alueella syntyvät tuhkat voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
– Etappi on Mustasaareen rakennettavan Westenergy Oy:n
jätevoimalan suurimpana omistajana kiinnostunut toiminnassa
syntyvän tuhkan hyötykäytöstä.
Etapin omistajakuntien alueella
on myös pieniä tuhkantuottajia
ja syntyy tuhkia, joiden hyötykäyttö pienissä erissä ei ole kannattavaa. Tässä pyritään saamaan
synergiaetua myös heille, kertoo
tuotantopäällikkö Pekka Kontio
Lakeuden Etapista.
Jätevoimalan on määrä valmistua Mustasaareen 2012.
Tuhkien hyötykäytön tuotteistus ja liiketoiminnan kehittämi-
Lakeuden Etappi suunnittelee omaa pienimuotoista tuhkan hyödyntämistä. Jätehuoltokeskuksessa tullaan käyttämään esimerkiksi
lämpölaitosten tuhkia loppusijoitusalueen rakenteissa. Kuvassa on
käynnissä tuhkan käsittelykokeita.
nen -projektin taustalla on tosiseikka, että Suomessa syntyy vuosittain yli miljoona tonnia tuhkaa, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Tuhkaa syntyy pääasiassa voima- ja kaukolämpölaitoksilla mm. kivihiilen, turpeen
ja puun tai jätteen poltosta.
Vaskiluodon Voiman tuhkia
on hyödynnetty Seinäjoen lentokentän alueella ja Vaasassa erilaisten parkki- ja paikoitusalueit-
ten pohjarakenteissa. Hankkeen
avulla on kuitenkin tarkoitus
tuotteistaa tuhkat, jotta jo suunnitteluvaiheessa tiedetään, millaisesta tuotteesta on kysymys.
Hyödyntämiskohteita
on vähän
– Tuhkan hyötykäyttö on loppunut laitoksissamme pitkän hyvän
hyödyntämisjakson jälkeen, ja
tarvitsemme uusia ideoita. Tuh-
Tuhka on haasteellinen hyödynnettävä
■ Tuhkia
on mahdollista hyödyntää maanparannuksessa, teollisuuden raaka-aineiden komponenttina ja maanrakennuksessa.
Etapin hankkeessa keskitytään
jälkimmäiseen eli maanrakennukseen. Esimerkiksi tierakenteet, paikoitusalueet ja muut teitten parannuskohteet ovat hank-
48
Kuntatekniikka 4/2010
keessa päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina.
Ongelman tuhkien hyödyntämiselle muodostaa tuhkan luokittelu jätteeksi, jolloin se tulee käsitellä jätteen lailla. Nykyisin suuri
osa tuhkasta päätyykin loppusijoitukseen kaatopaikalle.
Asiaa vaikeuttaa myös se, et-
tä eri laitoksilla syntyvä tuhka
on ominaisuuksiltaan erilaista ja
laatuvaihtelut ovat suuria. Niinpä tuhkan ominaisuudet on aina tutkittava tapauskohtaisesti.
Tuhka sisältää myös erilaisia haitta-aineita, mikä saattaa rajoittaa
hyötykäyttöä. Tuhkan on pääosin
täytettävä hyödynnettävälle jät-
teelle asetetut raja-arvot, jotta sitä saa käyttää maanrakennuksessa. Hyötykäytölle tarvitaan myös
ympäristölupa.
Hankaluutena on lisäksi se, että tuhkaa syntyy pääsääntöisesti talvella, mutta sille olisi tarvetta
kesällä. Tuhkalla on siksi välivarastointitarve.
pakina
Lämpölaitosten turvetuhka
on käsittelemättömänä kuivaa ja pölisevää. Ennen hyödyntämistä siihen pitää sekoittaa vettä, jotta se pystytään tiivistämään.
janmaalla
kan hyötykäyttökohteita ei ole
Seinäjoen seudulta löytynyt kesäkuun 2009 jälkeen, ja tuhka on
jouduttu sijoittamaan välivarastoon laitoksen biokentälle. Lentotuhkan hyötykäyttökohteita ei ole
Vaasan seudulta löytynyt maaliskuun 2009 jälkeen. Tuhkan hyötykäytön tekniikasta ja taloudellisista eduista ei myöskään tiedetä tarpeeksi laajalti, Matti Tiilikka Vaskiluodon Voima Oy:stä sanoo.
Tiilikka odottaa projektilta ennen kaikkea yhteistyön lisäämistä tuhkan tuottajien kesken, kiinnostuksen heräämistä tuhkan hyödyntäjien keskuudessa ja uusia ”reseptejä” eli käyttösovellutuksia.
– Lähivuosina rakentaminen
Seinäjoen ja Vaasan ympäristössä kiihtyy ja tuhkalle tulee taas
kysyntää. Erityisesti odotamme
Seinäjoen itäistä ja Vaasan Suvilahden ohitustietä ja niiden yhteyteen tulevia liike- ja teollisuuskeskuksia suurine parkkipaikkoineen, Tiilikka visioi.
Hankkeessa on yhtenä tavoitteena saada tuhkien hyötykäytön luvittaminen ja käsittelyketju nopeutumaan. Hankkeen aikana kehitetään logistinen järjestelmä tuhkan kuljettamiselle,
tuhkat tuotteistetaan, käytön esteet pyritään poistamaan ja toiminnalle laaditaan liiketoimintasuunnitelma.
– Hanke on siinä vaiheessa, että mukana olevien tuhkia
tutkitaan ja kerätään verkostoa
hankkeen ympärille, Pekka Kontio kertoo. N
Pienten puolesta
P
ienet asunnot ovat monitahoinen ongelma suomalaisessa asuntopolitiikassa. Ongelman tekee erikoiseksi se, että pieniä asuntoja on samaan aikaan liikaa ja liian vähän. Suomessa asutaan muita Euroopan maita ahtaammin. Kaupungeissa asutaan ahtaammin kuin maaseudulla. Kyseenalaista
kärkisijaa ahtaasti asumisessa pitää
Helsinki. Tässä suhteessa maamme
asuntokanta on liian pienasuntovaltaista. Joidenkin arvovaltaisten asuntopolitiikan asiantuntijoiden mukaan
Suomeen ei tästä syystä tarvita lisää
pienasuntoja.
LLL
Samanaikaisesti pienistä vuokra-asunnoista on pulaa. Lähes joka
kunnan vuokra-asuntojonossa suurin kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin. Jopa sellaisissa kunnissa, joissa suurempia asuntoja on tyhjillään,
jonotetaan pieniin vuokra-asuntoihin. Kaupungeissa tilanne on vielä huonompi. Esimerkiksi Helsingissä noin 80 prosenttia kaupungin
vuokra-asuntoa hakevista hakee nimenomaan pientä asuntoa. Pientä
vuokra-asuntoa jonottavan on vaikea ymmärtää, että pieniä asuntoja
olisi liikaa.
LLL
Pieni asunto on määrittelykysymys. Eri ihmiset ymmärtävät pienellä
asunnolla eri asioita ja tämä vaikuttaa suhtautumiseen. Valtio tuki aravalainoituksen lisäksi vuosina 1948–
1962 vuokra-asuntotuotantoa verohuojennuslaeilla. Järjestelmällä haluttiin lisätä yksityisiä vuokra-asuntosijoituksia. Tuotetut asunnot olivat
suurelta osin pieniä yksiöitä. Selvää
on, että tuolloin tuotetut 20 neliömetrin suuruiset tai jopa sitä pienemmät asunnot eivät täytä nykyaikana
asumiselle asetettavia vaatimuksia.
Moni mieltää pienen asunnon pelkästään näiksi koppiyksiöiksi.
LLL
Perhekoko pienenee ja yksin asuM Eero Hiltunen
minen yleistyy koko ajan. Helsingison 62-vuotias
sä noin puolet kotitalouksista on yh- erityisasiantuntija.
den hengen talouksia. Pieniä asuntoja tarvitaan ikähaitarin molemmissa päissä. Nuorilla itsenäistymisen esteenä on usein asunnonsaantivaikeudet. Yksin asuvat vanhukset haluaisivat usein siirtyä pienempään ja edullisempaan asuntoon.
LLL
Valtion rahoittamassa vuokraasuntokannassa käytetään vuokrien
jyvitystä. Se tarkoittaa, että pienemmän asunnon neliövuokra on kalliimpi kuin suuremman asunnon. Jyvitystä perustellaan sinänsä aiheellisesti
sillä, että pienen asunnon rakennuskustannukset neliötä kohden ovat
korkeammat kuin suuremman asunnon. Toinen peruste on haettu markkinoilta. Kun kerran pieniin asuntoihin kohdistuu suuri kysyntä, niiden
vuokria voidaan korottaa. Jälkimmäinen peruste ontuu, koska pieniin asuntoihin kohdistuva kysyntä ei
ole maksukykyistä kysyntää. Asumiskustannukset rassaavat yksinasujaa
enemmän, kun ei ole toista henkilöä
niitä jakamassa.
Pientä asuntoa haetaan yleensä taloudellisen pakon edessä, ei sen vuoksi, että se olisi muuten niin haluttu.
LLL
On rakennettava uusia pienasuntoja ja tehostettava kiertoa olemassa olevassa pienasuntokannassa esimerkiksi auttamalla yksinäisiä asumistuen avulla väljempään asuntoon.
Pienasunto voidaan suunnitella ja rakentaa niin, että se on helposti yhdistettävissä viereiseen asuntoon,
jos pienten asuntojen kysyntä hiipuu. Myös vanhassa asuntokannassa
asuntoja voidaan perusparannuksen
yhteydessä jakaa niin, että vähemmän haluttujen asuntotyyppien tilalle
muodostuu pienasuntoja. Jotain asialle on tehtävä, ei ihmisille voi jatkuvasti tarjota ”ei-oota”.
Kuntatekniikka 4/2010
49
Tehokkuus kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä
VESIJOHTOVERKOSTON VUOTO
Verkostoasentaja tutkimassa virtauksia nopeasti siirrettävällä mittauslaitteella.
Satavuotias Lahti Aqua Oy on saanut
vesijohtoverkostonsa vuotovedet kuriin. Hyvä tulos vaatii määrätietoista otetta kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä säännöllistä seurantaa. Nyt yhtiö on käynnistänyt jätevesiviemäriverkostonsa vuotovesihankkeen. Ensimmäiset tulokset näyttävät
lupaavilta. Viime vuonna viemärien
vuotovesiprosentti painui alle
kolmenkymmenen.
50
Kuntatekniikka 4/2010
● Ari Jousmäki, verkostopäällikkö
Lahti Aqua-konserni/Aqua Palvelu Oy
NN Lahti Aqua Oy:n vesijohtoverkos-
tossa vuotovesien osuus oli vuonna 2008
Suomen pienimpiä. Ainoastaan 5,7 prosenttia pumpatusta vedestä ei laskutettu. Tulosta voidaan pitää todella hyvänä, kun ottaa huomioon mittausvirheet
ja lukuun sisältyvät verkoston huuhteluvedet. Toiminta-alueella on vanhojakin putkia, koska laitos on juuri täyttänyt 100 vuotta.
Hyvä tulos perustuu jokapäiväiseen
verkoston hallintaan. Se vaatii hyvää
verkoston kuntoa, päivittäistä verkoston
seurantaa, verkoston tuntemusta ja oi-
Kiinteästi asennettu virtausmittauslaite kaivossa.
keisiin kohteisiin suunnattuja saneerauksia. Vastaava tavanomainen luku Suo-
VESIHUOLTO
säännöllinen seuranta tuottaneet tulosta
VEDET hallinnassa Lahdessa
Jätevesiviemärien
vuotovesiprojekti
Vuonna 2009 Aqua Palvelu Oy
esitti emoyhtiö Lahti Aqua Oy:lle,
että erääksi liiketoimintasuunnitelman painopisteeksi olisi valittava jätevesiverkoston vuotovesien vähentäminen. Tällä on merkitystä erityisesti jätevesipumppaamoiden ja -puhdistamoiden
toimintavarmuuteen ja energiatalouteen sekä kustannuksiin.
Projektiohjelma käsiteltiin
konsernin johtoryhmässä ja sen
vetäjäksi valittiin tämän artikkelin kirjoittaja. Projektin pituudeksi määriteltiin 4 vuotta eli vuodet
2009–12. Tavoitteeksi määriteltiin 25 prosentin tason saavuttaminen. Vuonna 2009 tavoite oli
37 prosenttia, joka alitettiin reippaasti vuotovesiprosentin ollessa 29,5 prosenttia. Toisaalta myös
sadanta oli pienempi edellisvuoteen verrattuna.
Jätevesiviemäreiden vuotovesimäärät ovat olleet kasvussa monissa laitoksissa. Vuonna
2007 vuotovesiä oli keskimäärin
43 prosenttia puhdistamoille tulevasta vesimäärästä (vaihteluväli 30–45 %). Viemäriverkostot sijaitsevat maassa poissa nähtäviltä.
Siksi niiden olemassaolo helposti unohdetaan, vaikka niissä on
suurin osa laitoksen omaisuudesta. Viemäriverkoston suuret vuotovesimäärät ovat merkki niiden
Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus
50
800
45
sadanta (mm)
1000
40
600
35
400
30
200
0
vuotovesi-%
messa on 10–20 prosenttia, paikoin huomattavasti ylikin riippuen mm. verkoston iästä.
Kohtuullisena voidaan pitää
alle 10 prosentin laskuttamattoman veden osuutta. Vuonna
2009 vastaava luku Lahdessa oli
8,2 prosenttia, jota myös voidaan
pitää loistavana. Hyvän tason säilyttämiseksi on kuitenkin tehtävä
töitä koko ajan.
25
2006
2007
2008
Sadanta
2009
2010
2011
2012
20
Vuotovesi-%
Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus Lahti Aquan jätevesiverkostossa. Vuotovesiprosentit vuosilta 2006–09 ovat toteutumia ja
vuosien 2010–12 osalta tavoitteita.
huonosta kunnosta varsinkin, jos
vuotovedet kasvavat vuosittain.
Tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös sadanta ja keväällä
lumien haihtuminen. Kuivina kesäkuukausina vuotovesiä ei juuri synny, ja keväällä sulamisvesien tai runsaiden sateiden aikaan
niitä voi syntyä moninkertaisia
määriä joillakin verkoston alueilla. Kustannuksia kertyy, kun sama vesi voidaan pumpata usean
pumppaamon kautta ennen kuin
se on puhdistamolla.
ole hulevesijärjestelmää, viemäreiden vuotovedet ovat ongelmallisia, koska ainakin osa kuivatusvesistä sekä sadevesistä kulkeutuu tai johdetaan jätevesiverkostoon. Näillä alueilla asia korjaantuu pääsääntöisesti myöhemmin
saneerausten yhteydessä, jolloin
alueelle yleensä rakennetaan hulevesiverkosto. Ehkä jotain korjaustoimia voidaan tehdä ja on
myös kannattavaa tehdä ennen
saneerausta, koska se voi olla
kymmenien vuosien päässä.
Yhteistyötä monella
taholla
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä koko konsernin sisällä. Niinpä asioita on käsitelty päivittäisessä työskentelyssä
sekä erikseen pidetyissä kokouksissa. Näissä on ollut edustettuina
asiakaspalveluyksikkö, suunnitteluyksikkö ja Aqua Palvelu Oy.
Nykyään uusilla asutusalueilla
rakennetaan poikkeuksetta erillisviemäröinti, ja liitokset otetaan
huomioon jo suunnitteluvaiheessa sekä rakennettaessa. Vanhoilla rakennetuilla alueilla, joissa ei
Hulevesijärjestelmään
liittymisestä kehotus
Saneerausten yhteydessä kiinteistöille tiedotetaan työstä ja kehotetaan tekemään sopimus ja liittymään hulevesijärjestelmään. Tällöin liittymisestä saa myös alennusta. Vuosien mittaan kaikki
eivät ole kuitenkaan liittyneet, ja
nyt on lähestytty uudelleen kiinteistöjen omistajia kirjeitse. Asiasta on tiedotettu myös yhtiön
nettisivuilla.
Asiakaspalvelu on postittanut asiakkaille kirjeitä, joissa on
kysytty hulevesien johtamises-
ta. Lahti Aqua Oy:n vesihuollon
yleisten toimitusehtojen mukaan
kiinteistön tulee liittyä hulevesiviemäriin, jos hulevesiviemäri
on alueelle rakennettu. Kirjeitä
on lähetetty niille asiakkaille, joiden tiedot ovat epäselvät tai puutteelliset. Tähän on annettu kohtuullinen vastausaika ja yleensä
3 vuoden rakentamisaika. Tällöin sopimus asiakkaan kanssa
tulee uusia.
Osa kiinteistöjen omistajista
ei tiedä itsekään, kuinka hulevedet on hoidettu. Mikäli hulevesiä johdetaan määräajan päättymisen jälkeen jätevesiviemäriin,
niin jäteveden poisjohtamisesta
peritään kiinteistöltä korotettu jätevesimaksu. Yleisissä toimitusehdoissa ja hinnastossa on mainittu, että laitos voi periä korotettua jätevesimaksua kiinteistöltä,
jos kiinteistön hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin ilman yhtiön lupaa.
Lahdessa on vielä jonkin verran poistettavia sekaviemäreitä ja
niiden osia. Näitä on käyty läpi ja
korjauksia tehdään jo tänä vuonna budjettiin varatuilla rahoilla.
Ydinkeskustassa on tarkoituksella sekaviemäri, jotta likaisimmat
hulevedet saadaan puhdistettua.
Myös tulevina vuosina näihin on
saatava rahaa, jotta pysytään tavoitteessa.
Kuntotutkimuksia
maastossa
Tutkimushavaintoja maastossa
on tehty runsaasti, ja tietoja on
raportoitu myöhempää käyttöä
varten. Osa tehdyistä löydöistä
on korjattu välittömästi. Osasta
on tehty esitys emoyhtiölle seuraavan vuoden investointikohteiksi.
Tutkimustulosten seurauksena on löytynyt mm. vuotavia kaiKuntatekniikka 4/2010
51
:LOR(PXSRUWSXPSSDDPR
UDWNDLVXOODMRSDHQHUJLDQ
VllVW|lSXPSSDXVNXVWDQQXNVLLQ
3XPSXWMDVHNRLWWLPHWNDLNNLLQ
NXQQDOOLVHQYHVLKXROORQWDUSHLVLLQ
:LOR)LQODQG2\
ZZZZLORIL
ZLOR#ZLORIL
S 52
Kuntatekniikka 4/2010
voja ja muita verkoston osia, jätevesiverkostoon liitettyjä hulevesiliitoksia sekä kadunkuivatuskaivoja, kaukolämmön kaivojen
kytkentöjä viemäriverkostoon
ja yksityisiä kiinteistöliitoskytkentöjä.
Pystymme verkkotietojärjestelmästä saamaan ennakkotiedon myytävästä vesimäärästä jollakin pumppaamoalueella. Sitä
voimme verrata pumpattuun jätevesimäärään ja saamme selville
vuotovesimäärän. Tämä edellyttää pumppaamojen mittausten
oikeellisuutta. Vanhoissa pumppaamoissa mittaustarkkuus ei ole
luotettava ja niitä pitää parantaa
uusilla mittalaitteilla.
Apuna virtausmittauslaitteet ja tv-kuvaus
Viime syksynä hankimme nopeasti siirrettävän virtausmittauslaitteen. Kun mitataan kohteesta virtaustieto ja vesipatsaan
korkeus sekä syötetään ne putkikoon tiedot mukaan lukien
taulukkoon, saadaan tieto virtaamasta kohteessa. Yhden pisteen (esim. kaivo) mittaamiseen
menee aikaa vain 5–15 minuuttia. Lisäksi mittaamme kohteista lämpötilat.
Käytössämme on myös kiinteitä virtausmittauslaitteita. Näin
voimme mitata pumppaamoalueen vuotovesimäärät melko tarkasti joltain alueelta. Tarvittaessa
voimme myös käyttää tv-kuvausta tai muita menetelmiä apuna. Lisäksi olemme ostaneet osan
tutkimustöistä ulkopuolisilta toimijoilta suurimpien vuotovesien aikaan. Vastaavasti taas jotain
olemme tutkineet kuivaan aikaan, jolloin saamme vertailuaineistoa.
Maaperä ja joskus myös pohjavesi vaikuttavat vuotovesiin.
Kesällä kuivaan aikaan muutaman päivän sade ei vaikuta tuloksiin, mutta maaperän ollessa
kyllästynyt jo yksikin rankkasade
voidaan havaita tuloksissa. Tutkimukset eri vuodenaikoina eivät olekaan vertailukelpoisia.
Tietojen dokumentointi on
tärkeää. Myös rakentamisen
laatuun ja valvontaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota, jotta
vuotovesien määrä pysyy hallinnassa myös tulevaisuudessa.
Virtaaman pienenemisestä
säästöä pumppaamoille
Jätevesiverkostossa havaittujen
virheiden korjaaminen – esimerkiksi hulevesiliitosten poistaminen – vaatii investointeja.
Samoin jätevesipumppaamoiden
virtaamamittauksien parantaminen on välttämätöntä vuotovesitutkimuksessa. Myös jätevesipumppaamoiden ylivuotorakenteiden valvonta- ja takaisinvirtauslaitteissa on puutteita.
Virtaaman pienentyminen
näkyy suoraan pumppaamoiden
energiakulutuksen vähentymisenä. Arvion mukaan 1 prosentti
vastaa vähintään 10 000 euron
vuosittaista säästöä, joka tietysti
kertautuu vuosien saatossa. Sitä
vastoin jätevesipuhdistusprosessin energiakulutukseen vesimäärän vähentyminen ei näytä vaikuttavan merkittävästi.
Tutkimustoimenpiteiden lisäksi tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa asiakkaisiin. On ollut
ilo nähdä, kuinka koko henkilöstö on perehtynyt asiaan ja ennakkoluulottomasti ratkonut niitä
satoja pikku kohteita, joista viemäriverkoston vuotovedet johtuvat. Projekti jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa asioihin pitää panostaa jatkuvasti ja ottaa saadut
kokemukset käyttöön jokapäiväisessä toiminnassa. N
LAHTI AQUA OY
■ Lahti
Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille.
■ Lahti
Aqua Oy:n tytäryhtiö
Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki
operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle.
■ Tärkeimpänä
tehtävänä on
huolehtia asiakkaiden vesihuollosta ja kertoa emoyhtiölle
omaisuuden kunnosta ja investointitarpeista.
Korjausmenetelmien terminologiassa on selventämisen varaa
SUJUTUSTEN RINNASTAMINEN
PINNOITUKSIIN ON VÄÄRIN
■ Kaivamattomien korjaustekniikoiden käyttö kunnallistekniikan
korjaamisessa on ollut itsestäänselvyys rakennetuilla alueilla. Nopea urakka-aika ja vähäiset häiriöt
alueen normaalille käytölle ovat
olleet selkeitä sujutusmenetelmien käyttöä tukevia valintaperusteita. Ensimmäiset kiinteistöjen
viemäreihin soveltuvat sujutusmenetelmät ovat täsmälleen samoja,
joita on aiemmin käytetty kunnallistekniikassa.
Kunnallistekniikassa käytettyjen
menetelmien soveltaminen kiinteistöihin on tehty vain putkien
halkaisijoita pienentämällä ja putkien asennustekniikkaa keventämällä. Perinteisiä sujutusmenetelmiä tekevät kiinteistöihin samat
urakoitsijat, jotka ovat toimineet
kunnallistekniikan korjausurakoissa vuosia.
Termit selviksi
Tänä päivänä pitäisi viemäreiden
sujuttamista pitää jo perinteisenä menetelmänä. Sujutusten rinnastaminen erilaisiin viemäreiden
pinnoituksiin on harhaanjohtavaa
ja antaa väärän kuvan sujutusmenetelmien alkuperäisestä tarkoituksesta. Vain pienellä osalla
putkiremonttien suunnittelijoista,
alan erilaisista asiantuntijoista ja
uusista menetelmistä lausuntoja
antavista henkilöistä on riittävästi tietoa erilaisista menetelmistä ja
tuotteista.
Tästä kertovat useissa työselityksissä esiintyvät maininnat;
”sujutetaan tai pinnoitetaan” tai
”sujutetaan/sukitetaan/pinnoitetaan”. Tällaiset määritelmät työselityksissä antavat urakoitsijalle
täysin vapaat kädet käyttää mitä
tahansa tekniikkaa näiden viemäriosuuksien kunnostamiseen eikä työn tilaajalla ole viime kädessä mitään tietoa, millä tekniikalla
putket lopulta kunnostettiin.
Alan terminologiassa olisikin
paljon parantamisen varaa. Mo-
net pinnoitusmenetelmiä markkinoivat yritykset ovat kehittäneet
omille menetelmilleen termejä ja
tuotenimiä, joiden ymmärtäminen
voi tuottaa vaikeuksia etenkin taloyhtiöiden päättäjille. Pinnoitusmenetelmän nimittäminen putkitukseksi tai lopputuotetta putkitteeksi kertoo hauskasti, että kyseessä on melkein kuin putki.
Käytännössä esimerkiksi viemäreiden putkistosaneerauksissa
käytettävät menetelmät jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään:
sujutukseen ja pinnoitukseen. Sujutusmenetelmien osalta käytössä
on kiinteistöissä edelleen kaksi tapaa, sukka- ja muotoputkisujutus.
Kiinteistössä on syytä ottaa
käyttöön samat jo vuosia No Dig
-alalla käytössä olleet termit. Sukkasujutus tarkoittaa paikoilleen
kovetettavaa putkea ja muotoputki tehdasvalmisteista paikoilleen asennettavaa putkea. Pinnoitteita ei ole alalla määritelty
uusiksi putkiksi, koska niiden katsotaan No Dig -maailmassa olevan lähinnä vanhan putken käyttöikää pidentäviä ratkaisuja, ei
uusia putkia.
halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Suomessa pitkään
toimineet sujuttajat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että käytetyt menetelmät
ovat vähintään uutta putkea
vastaavia, toimivat suomalaisissa olosuhteissa ja ovat liitettävissä meillä tavanomaisiin putkiosiin. Näillä periaatteilla viemäreitä on sujutettu ja sujutusmenetelmiä kehitetty Suomessa jo 1980-luvulta lähtien.
■ Kuntatekniikan toimitus
ottaa mielihyvin tälle
palstalle lukijoidensa
mielipiteitä, palautetta,
keskustelunherätyksiä tai
Jaakko Suomela
NRG Kiinteistöt Oy
Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2001 viemärisujutusten ja -huollon parissa.
pohdintoja ajankohtaisista
ja ajattomista aiheista.
toimitus@kuntatekniikka.fi
Etukäteissuunnittelu tärkeää
Toinen vastaava tilanne on, kun
taloyhtiö pyytää tarjousta viemäreiden korjaamisesta rakenteita rikkomatta olemassa olevien
pohjakuvien mukaisesti. Tarjousten antajat tarjoavat korjaustyöt
käyttämällään menetelmällä ja lisäävät tarjoukseen lisäehtoja, jos
todellinen tilanne poikkeaa alkuperäisistä kuvista. Taloyhtiö ei tarjouksia vertaillessaan voi ennen
töiden aloitusta tietää, mitä yllätyksiä putkistoista löytyy. Tällaisen
urakan todellista sisältöä ja kustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen.
Sujutusten käyttäminen edellyttää aina viemäreiden paikantamista, sujutuskelpoisuuden varmistamista ja suunnitelman tekemistä
Kuntatekniikka 4/2010
53
Seppo Eschnerin ajaman harja-auton
kulkureitti siirtyy automaattisesti kunnossapidon seurantajärjestelmään.
Eschner on ollut mukana käyttämässä ja
kehittämässä seurantajärjestelmää sen
alkuhetkistä saakka.
54
Kuntatekniikka 4/2010
TEKNISET PALVELUT
Joensuu säästää uusilla ideoilla ja tietotekniikalla
TUOTTAVUUS syntyy
pienistä paloista
Kunto-järjestelmän kautta voi myös tehdä työmääräyksiä
”lennosta”. Tämä kaappien kunnostusmääräys on tehty
kamerakännykällä paikan päältä.
Pienistä puroista kasvavat suuret virrat. Sama pätee myös teknisen toimen tuottavuuden parantamiseen.
Joensuussa tuottavuutta on tehostettu ennakkoluulottomalla ajattelulla ja tietotekniikalla.
Pati on ajomiehille tuttu kaveri,
jolle pirautetaan aina työvuoron alussa.
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
Kunto-järjestelmästä otettu kuvakaappaus näyttää, kuinka ruutukaavan
kadut oli aurattu ja hiekoitettu eräänä helmikuun päivänä.
TEKSTI JA KUVAT
Ville Moilanen, tiedotustoimittaja
Joensuun kaupunki
don seurantajärjestelmää, Kuntoa on kehitetty vuodesta 2005.
NN Joensuun kaupungin tekni-
Soitto Patille riittää
työvuoron alussa
Internetpohjainen Kunto-järjestelmä antaa reaaliaikaista tietoa kunnossapidon yksiköiden
sijainnista ja niiden tekemistä
töistä. Aikaisemmat käsin kirjoitetut konekohtaiset työilmoitukset ja toimenpidepäiväkirjat
ovat vaihtuneet koneen kopissa
olevaan, Patiksi kutsuttuun laitteeseen, joka hoitaa ”toimistotyöt” automaattisesti.
– Alussa Patillekin piti kuitata tehdyt työt. Nyt homma hoituu pelkällä yhdellä vuoron alussa tehdyllä puhelinsoitolla, järjestelmää alusta saakka käyttänyt kuljettaja Seppo Eschner
sanoo.
Kunto-järjestelmä antaa automatisoidun töiden kirjauksen lisäksi muitakin etuja. Kunnossapidon tekemät toimenpiteet ovat
nyt tarkkaan selvillä. Esimerkik-
sessä virastossa on mietitty ennakkoluulottomasti uusia ideoita, joilla pystyttäisiin tehostamaan toimintaa. Apuun ovat tulleet tietotekniikkaan perustuvat
järjestelmät, jotka ovat vapauttaneet työntekijät ”oikeisiin” töihin,
kun työnseuranta ja erilaisten ohjausjärjestelmien käyttäminen ei
vie enää niin paljon aikaa.
Joensuun kaupungininsinööri
Ari Varonen listaa helposti puolenkymmentä asiaa, joilla teknisen toimen tuottavuutta on parannettu viime vuosien aikana.
Listalla on muun muassa kunnossapidon seurantajärjestelmän
kehittämistä, katuvalojen ohjaustekniikan uusimista sekä lupien
ja sopimusten hallinnan ja tarjouspyyntöprosessien siirtämistä internetiin.
Työ on ollut myös pitkäjänteistä. Esimerkiksi kunnossapi-
si liukastumisonnettomuuksien osalta voidaan todentaa aukottomasti, oliko kyseinen katu
onnettomuushetkellä hiekoitettu. Myös toimenpiteiden kustannusten selvittäminen ja arvioiminen on entistä tarkempaa. Lisäksi järjestelmästä saadaan ulos
monenlaisia raportteja.
– Nyt pyrimme yhdistämään
järjestelmään henkilöiden työaikatiedot ja kaluston työtoteumat. Tavoitteena on saada nämäkin tiedot järjestelmästä ulos ilman käsin tehtäviä toimenpiteitä, Varonen kertoo.
Varosen mukaan järjestelmän on laskettu tuottavan jatkossa noin 70 000 euron vuotuiset säästöt.
Kunto-järjestelmä on kehitetty alun perin Joensuussa. Nykyisin se on käytössä Joensuun lisäksi muun muassa Kouvolassa,
Jyväskylässä ja Kuopiossa. Valtakunnan tasolla järjestelmää
käyttää YIT.
Kuntatekniikka 4/2010
55
LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN
AMMATTITUTKINTO, 40 ov
Tutkinto soveltuu sinulle, liikunta-alasta kiinnostunut
palveluhenkinen tiimipelaaja. Saat tiedolliset ja
taidolliset valmiudet liikuntapaikkojen itsenäiseen
hoitotyöhön. Koulutus toteutetaan monimuotoisena
aikuiskoulutuksena alkaen tammikuussa 2011 ja
päättyen toukokuussa 2012.
Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa
netistä www.vierumaki.fi opiskelu- ja koulutusosion
alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,
Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai
jaana.halla@vierumaki.fi.
HAKUAIKA PÄÄTTYY 29.10.2010.
www.vierum
aki.fi
Antti-matonpesualtaat
ja -mattomankelit
P uh dasta mukavuutta
m ato npesuun.
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ät iet oj a
ja pyydä t arjou s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
project@antti-teollisuus.fi
www.antti-teollisuus.fi
56
Kuntatekniikka 4/2010
Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen pystyy hoitamaan
entistä useampia tehtäviä tietokoneeltaan käsin.
Valot pois ja päälle
kännykällä
Säästöjä on haettu myös ulkovalaistuksesta. Elohopeahöyrylamppuja on korvattu energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla,
mutta suurempi yksittäinen toimenpide on katuvalojen ohjausjärjestelmän uusiminen.
Aikaisemmin valoja ohjattiin
sähköverkon omistajan kautta
verkkokäskyillä.
– Nyt pystymme ohjaamaan
jokaista yksittäistäkin keskusta itse joko internetselaimen tai
matkapuhelimen avulla, Varonen kertoo.
Rahallisia säästöjä järjestelmä tuo erityisesti huoltotöiden
yhteydessä, jolloin ei tarvitse
enää pitää päällä laajoja alueita.
Myös paloaikoja voidaan hallita
tarkemmin keskuskohtaisesti.
Uuden ohjausjärjestelmän
on laskettu tuovan energiakustannuksiin noin viiden ja huoltokustannuksiin noin kolmen
prosentin säästöt.
– Järjestelmä maksaa itsensä
takaisin viidessä vuodessa, Varonen ennakoi.
Joensuun lisäksi järjestelmä
on käytössä muun muassa Liikennevirastolla.
– Meillä on kuitenkin tällä hetkellä ainoana Suomessa
käytössä laajat raportointimahdollisuudet, joilla voidaan seurata ja säätää järjestelmää, Varonen sanoo.
Luvat nettiin
Joensuussa on lisäksi kehitteillä
lupien ja sopimusten hallinnan
siirtäminen internetiin. Mallia
on otettu toisilta kaupungeilta.
Ensimmäisinä verkkoon ovat
siirtymässä katualueiden käyttöön liittyvät luvat.
– Esimerkiksi johtoyhtiöt
laittavat hakemukset liitteineen
suoraan järjestelmään, ja koko
lupaprosessi etenee sähköisesti, Varonen kertoo.
Myös teknisen viraston kadunrakentamiseen liittyvä kilpailuttaminen on siirretty paperilta internetiin. Aikaisemmin
tarjouspyynnöt toimitettiin urakoitsijoille postitse. Yhtä kilpailutusta varten asiakirjoja saattoi olla kahden mapin verran,
ja mappeja lähettiin 15–17 urakoitsijalle. Näitä tarjouspyyntöjä lähtee vuosittain 50–60.
Säästöä ja avoimuutta
Nyt asiakirjat siirretään internetissä olevaan portaaliin, josta urakoitsijat käyvät niitä lukemassa ja tulostavat itselleen tarvittavat paperit.
Säästöjä uudistuksella on laskettu saavan pelkistä materiaali-, kopiointi- ja postituskuluista noin 15 000 euroa vuodessa.
Uudistus teki urakoiden kilpailuttamisesta myös entistä julkisempaa, kun kuka tahansa
voi käydä milloin tahansa katsomassa avoimet tarjouspyynnöt teknisen viraston internetsivuilta.
Sekä lupien että tarjouspyyntöjen siirtyminen verkkoon vähentää toimistotyötä ja helpottaa asiakirjojen käsittelyä. N
TEKNISET PALVELUT
Sertifiointiin valmistautuminen kesti yli vuoden
TOIMINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tehoa
Oulun teknisen keskuksen työhön
Oulun kaupungin teknisen keskuksen toimintajärjestelmä on sertifioitu. Sertifikaatit kattavat kaupungin maa- ja
asuntopolitiikan toteuttamisen, maanhankinnan ja maan omistamisen, asemakaavoituksen, liikenteen, katujen
ja ympäristön suunnittelun ja toteuttamisen.
Arvioinnin kohteina olivat sekä teknisen keskuksen ydin- että tukiprosessit.
myönnetty johtamisjärjestelmästandardien ISO 9001:2008 ja
ISO 14001:2004 mukaiset sertifikaatit. ISO 9001 -sertifikaatti todistaa, että laatujohtamisjärjestelmä on sertifioitu parhaiden käytäntöjen ja standardien mukaisesti ja että se täyttää kaikki standardin asettamat vaatimukset.
ISO 14001 -sertifikaatti todistaa, että ympäristöjohtamisjärjestelmää on verrattu parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin ja että
se täyttää kaikki standardin asettamat vaatimukset. Sertifikaatti kertoo asiakkaille, että organisaatio
minimoi aktiivisesti prosessien,
tuotteiden ja palvelujen ympäristölle aiheuttamaa rasitusta.
Pitkäjänteistä laatutyötä
Tarkkaa ajankohtaa laatutyön
aloittamiselle on vaikea määritellä. Tekninen keskus laati 1990-lu-
nen tarve koko teknisen keskuksen eri yksiköt ylittävien prosessien tunnistamiseen ja yhteisten
toimintatapojen kehittämiseen.
Tekniselle keskukselle määriteltiin vuonna 2008 laatupolku,
jonka tavoitteena on oppiva organisaatio. Toimintajärjestelmän
sertifiointi on yksi etappi laatupolulla. Tämän vuoden aikana
perehdytään EFQM:n käyttöön
itsearviointityökaluna, seuraavana vuonna tavoitteena on erinomainen sijoitus laatupalkintokilpailussa.
Kehittämistyön tavoitteet
ja toteuttaminen
Toimintajärjestelmän kehittämiselle määriteltiin tavoitteet joh-
Miksi sertifiointi?
Yhtä vastausta, miksi sertifiointiprosessi aloitettiin, ei ole. Vastaus löytyy useammasta asiako-
OMISTAMINEN
ASIAKKAIDEN
TARPEET
ASIAKASTARPEIDEN
TÄYTTYMINEN
KAUPUNKISUUNNITTELU
JOHTAMINEN JA OHJAUS HANKINTA
PROJEKTINHALLINTA
TIETOHALLINTA
Teknisen keskuksen prosessikartta
Sertifikaatin
hakeminen
Tekevän
kehittäminen
Laatupalkintokilpailuhakemus
Sisäinen
arviointi
EFQM
Ulkoinen
auditointi
● Päivi Saari, hallintopäällikkö
Oulun kaupungin tekninen keskus
NN Tekniselle keskukselle on
tamisen, toimintatapojen, tuotteiden ja toiminnan laadun sekä
osaamisen näkökulmista. Johtamisen tavoitteiksi asetettiin teknisen keskuksen strategisten tavoitteiden ja vision toteutumisen
varmistaminen, ohjaus- ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä arviointi- ja mittausmenetelmien kehittäminen. Tavoitteet on
saavutettu.
Toimintajärjestelmän rakentamisen myötä tunnistettiin teknisen keskuksen prosessit, kehitettiin ja dokumentoitiin yhteisiä menettelytapoja ja edistettiin
kustannustehokkuutta prosesseja
ja resurssien hallintaa kehittämällä. Toimintajärjestelmän rakentaminen projektoitiin, samoin sertifikaattien hakemiseen valmistautuminen. Projektointi antoi
ryhtiä kehittämistyölle.
Teknisen keskuksen toimintajärjestelmä sisältää sekä laatu-,
ympäristö- että turvallisuusjärjestelmät. Teknisen keskuksen
ydin- ja tukiprosessit ja toimintaohjeet on kuvattu Tekevään. Koko Oulu-konsernia koskevien toimintojen kuvaukset on linkitetty
Tekevästä Oulun kaupungin intrassa oleviin ohjeisiin. TTT-osiolle ei ole haettu sertifikaattia. Se
on tulevaisuuden asia.
Prosessikuvauksiin ja toimintaohjeiden laatimiseen ja kehittämiseen osallistui koko henkilöstö.
Henkilöstön näkökulmasta tärkein tavoite oli rakentaa yhteinen
näkemys teknisen keskuksen toiminnasta ja oman työn liittymisestä siihen. Tavoitteena oli myös
varmistaa henkilöstön osaamista
ja kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä.
PALVELUTUOTTEET
Oppiva
organisaatio
EFQM
Sertifiointi
Tekevän tarkistaminen/
standardit
Tekevän rakentaminen
Jatkuva parantaminen
2002–07
2008
2009
2010
2011
Teknisen keskuksen laatupolku
vun puolivälissä ensimmäiset laatukäsikirjat toimintayksiköilleen.
Toiminnan kehittäminen nousi
uudelleen esille 2000-luvun alussa. Tuolloin ei enää puhuttu laatujärjestelmästä vaan siirryttiin
toimintajärjestelmän kehittämiseen.
Tekninen keskus rakensi
2002–05 prosessipohjaisen toimintajärjestelmän Tekevän. Taustalta löytyvät teknisen keskuksen
organisaatiossa ja toimintatavassa 2002 alussa tapahtuneet muutokset: henkilöstömäärä pieneni
ja tilaajana toimiminen vahvistui. Yksikkökohtaiset laatujärjestelmät olivat vanhentuneita ja
rajapinnat muihin yksiköihin oli
kuvaamatta. Syntyi konkreetti-
Kuntatekniikka 4/2010
57
TEKNISET PALVELUT
konaisuudesta.
Motivaatio toimintajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen hiipuu, jos ei ole tahoa, joka asettaa vaatimuksia kehittämiselle. Toiminnan kehittämisen pitää olla systemaattista ja jatkuvaa.
Sertifikaatti velvoittaa organisaation jatkuvaan kehittämiseen ja
oman toiminnan arviointiin. Sisäiset auditoinnit toteutetaan
vuosisuunnitelman mukaisesti.
Johdon katselmuksissa seurataan kehittämistoimien etenemistä ja sovitaan seuraavat kehittämishankkeet. Niiden valinta pohjautuu sisäisissä auditoinneissa esille
nousseisiin kehittämistoimenpiteisiin, asiakaspalautteeseen, toimintaympäristön muutosten arviointiin ja mittarien tuloksiin.
Sertifikaatti edellyttää myös, että
järjestelmässä kuvatut asiat hoidetaan suunnitelmallisesti.
Teknisessä keskuksessa kehittämistyötä on tehty monta vuotta
omana työnä. Osaaminen ja ymmärrys toiminnan kehittämisestä
on syntynyt vähitellen. Pitkän kehittämistyön arviointi tuli ajankohtaiseksi. Halusimme altistaa
kehittämistoimemme ulkoiselle
arvioinnille.
Arviointiprosessi oli meille
oppimisen aikaa. Kävimme syvällisiä keskusteluja arvioijien
kanssa, ja ymmärryksemme jatkuvasta parantamisesta kasvoi ja
sitoutuminen siihen vahvistui.
Valmistautuminen kesti
yli vuoden
Sertifiointiin valmistautuminen
kesti yli vuoden, vaikka laatutyötä oli tehty jo useamman vuoden
ajan. Erityisen haastavaksi valmistautumisen teki ympäristösertifikaatin hakeminen. Myös
asiakasnäkökulma, asiakkuuksien hallinta ja korjaavat toimenpiteet olivat isoja haasteita ja vaativat vielä paljon työtä.
Teknisellä keskuksella on käytössä mittaristo, jolla arvioidaan
toiminnan tuloksia. Osa mittareista toimii myös tulospalkkion
Hallintopäällikkö Päivi Saari (vas.), hallintosihteeri Sirkka-Liisa Kangasharju ja rakennuttajavalvoja Sauli Heikinheimo kehittävät yhdessä teknisen keskuksen toimintajärjestelmää.
perusteina. Prosessimittareita on
myös otettu käyttöön. Mittariston
kehittämistyössä otetaan huomioon EFQM:n vaatimukset.
Sertifikaatin hakemisprosessi
on ollut pitkä ja haastava, mutta myös palkitseva. Tärkeintä eivät ole sertifikaatit vaan se, mitä
olemme tehneet ja oppineet. Ser-
tifikaatit osoittavat että toimintamme vastaa standardien vaatimuksia. Sertifioinnin aikana
määriteltiin toimintamme laatutaso, johon edistymistämme tulevaisuudessa verrataan. Olemme sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen ja jatkamme eteenpäin
laatupolullamme. N
Kuntarekry.fi – ykköskanava kuntatyöhön
■ Kunnat
saavat syksyllä uuden
työvälineen henkilöstöhankintansa ja työnantajamaineensa kehittämiseen, kun uusi Kuntarekry.fi
palvelu avataan. Kuntaliitossa on
reilun vuoden ajan kehitetty uutta rekrytointipalvelua, jonka avulla voidaan varmistaa ja helpottaa kunta-alan työvoiman saatavuutta.
Palvelun perustamisen rahoitus on tullut valtiovarainministeriöstä kuntien valtionosuuksista. Hanketta on viety eteenpäin Kuntaliiton sisällä yhdessä
kuntien rekrytointiasiantuntijoiden kanssa. Palvelun tuottajaksi perustetaan Kuntaliiton omistama osakeyhtiö. Palvelua tuottamaan tullee alkuvaiheessa 3–5
henkilöä.
Tehokkuutta rekrytointien
sähköisellä hallinnalla
Kunta-ala kohtaa merkittävän
työvoimapoistuman tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen lisää
palvelujen tarvetta, mutta samalla itse palvelujen tuottajiakin jää
eläkkeelle, jolloin haasteet henkilöstöhankinnassa lisääntyvät.
58
Kuntatekniikka 4/2010
Kuntarekry.fi antaa uusia
mahdollisuuksia työvoiman saamiseen kaikenkokoisille ja eri
toimialoilla toimiville kuntaorganisaatioille. Erityisen kiinnostuneita kunnat ja kuntayhtymät
ovat olleet lyhytaikaisten sijaisten hallinnointiin tulevista työvälineistä.
– Valtaosalla kuntatyönantajista ei tällä hetkellä ole omaa
rekrytointijärjestelmää. Kuitenkin nykyaikainen tapa rekrytoida verkossa edistää positiivista ja aktiivista työnantajakuvaa,
projektipäällikkö Tuula Nurminen sanoo.
Rekrytointien sähköinen hallinta vähentää huomattavasti
manuaalista työtä.
Käyttöönoton helppous
viehättää
Kunnat ovat palvelusta hyvin
kiinnostuneita. Erityisesti viehättää se, että rekrytointityön määrän jatkuvasti kasvaessa kunta saa uuden palvelun helposti
käyttöönsä.
– Kunnan kannalta kyseessä
on palvelun hankinta, ei tietojär-
jestelmäprojekti. Julkisen hankintalain mukainen kuntien yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut tietojärjestelmän, Tuula Nurminen
korostaa.
Uudenlaisia mobiilipalveluja tarjolla
Kuntarekry.fi toimii niin, että yksittäinen kunta tekee järjestelmässä työpaikkailmoituksensa ja
julkaisee sen haluamissaan verkkopalveluissa, kuten www.mol.
fi:ssä ja www.kuntarekry.fi:ssä.
Hakemukset otetaan vastaan ja
käsitellään sähköisesti, myös hakijayhteenveto saadaan järjestelmästä.
Koko rekrytointiprosessi hallinnoidaan järjestelmän avulla. Samalla kunta voi rakentaa
työnantajakuvaansa. Kunta, jolla
on jo oma rekrytointijärjestelmä,
voi myös ilmoittaa Kuntarekry.
fi:ssä avoimet työpaikkansa ja
hallinnoida ne omassa järjestelmässään.
Lyhytaikaisten sijaisuuksien
hallintaan on tarjolla uudenlaisia
tehokkaita mobiilipalveluja. Pal-
velu tarjoaa tukea myös organisaation sisäisen työvoimaliikkuvuuden edistämiseen.
Palvelu käynnistyy
ensi syksynä
Tavoitteena on, että palvelu on
käyttöönotettavissa tulevana
syksynä. Vielä tämän kevään aikana selviää palvelun hinnoittelu
kunnille, jolloin ne voivat aloittaa mahdollisen mukaantulon
valmistelun. Kuntarekry.fi -palvelun käyttöönotto ei edellytä
omia raskaita tietojärjestelmäinvestointeja, koska palvelun tuottaja on ne jo tehnyt. Palvelu on
käytettävissä normaaleilla verkkoselaimilla.
Liity ilmaiseksi seurantaryhmään, 150 henkilön ja 100 kuntaorganisaation verkostoon ja
pysyt ajan tasalla, miten Kuntarekry.fi palvelu kehittyy.
Lisätietoja saa Tuula Nurmiselta,
tuula.nurminen@kuntaliitto.fi,
www.kuntarekry.fi
POHJOISMAIDEN SUURIN kaatopaikkakaasua
hyödyntävä voimalaitos käynnistyi Espoossa
● Pohjoismaiden suurin ja Euroopan mittakaavassakin suurimpiin lukeutuva kaatopaikkakaasua hyödyntävä HSY Jätehuollon voimalaitos vihittiin käyttöön
21.5. Espoon Ämmässuolla. Laitoksen sähköteho on 15 megawattia ja sähköntuotannon hyötysuhde on yli 40 prosenttia. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin 120 gigawattituntia.
Kaasuvoimalan kokonaisinvestointikustannus on noin 15 miljoonaa euroa.
Biokaasua syntyy jätteen hajoamisprosessissa. Siitä jopa 70
prosenttia on metaania, joka on
voimakas kasvihuonekaasu. Kaasunkeräyksen ansiosta kaatopaikkakaasun haitat ilmakehälle saadaan poistettua lähes kokonaan.
Lisäksi hajuhaitat vähenevät.
Vihkimisen suorittaneen ministeri Mauri Pekkarisen mu-
Sarlin Oy Ab toimitti Ämmässuon kaasuvoimalaan neljä saksalaista MWM TCG2032 V16
-kaasumoottoria kaasunkäsittelylaitteineen.
Ne ovat suurimpia yksittäisiä biokaasua käyttäviä kaasumoottoreita maailmassa.
kaan Suomea on vietävä kohti
nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti.
– Ämmässuon kaasuvoimalaitos on monelta kannalta oiva
esimerkki yhteisen tavoitteemme
mukaisesta energian tuotantolai-
Kaasuvoimalan kokonaisinvestointi on noin
15 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea on 3,4 miljoonaa. Summaan sisältyy ensi vuonna valmistuva toisen vaiheen ORC-prosessi.
toksesta, Pekkarinen sanoi.
Kaatopaikkakaasun kerääminen aloitettiin Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa jo
1996. Vuodesta 2004 kaatopaikkakaasua on toimitettu Kivenlahden lämpökeskukseen käytettäväksi kaukolämmön tuotantoon
etupäässä talviaikaan.
Voimalan toinen vaihe eli
ORC (Organic Rankine Cycle)
-prosessi valmistuu 2011. ORCprosessin avulla voidaan tuottaa
lisäsähköä hyödyntämällä kaasumoottoreiden pakokaasuista
talteenotettavaa lämpöä.
SHOKIT KIINNOSTAVAT TEKNOLOGIAVÄKEÄ
– Rakennusala kykeni esittämään ohjelman, joka täytti vetämäni johtoryhmän kriteerit.
SHOKien tavoitteena on vain ja
ainoastaan maailman kärki. Niissä jaetaan tietoa eikä piilotella sitä. Tämä on suuri edistysaskel.
Yhtiöiden toimitusjohtajilta saamani alkuvaiheen viestit ovat hyvin positiivisia, Virtanen iloitsi.
Nokian markkinointijohtaja
Anssi Vanjoki visioi maailman
muuttumisen vaikutuksia kansalaisten käyttäytymiseen. Hän otti esimerkin kamerakännykästä,
jonka kehityksessä oli itse vahvasti mukana.
– Kukaan ei vielä
90-luvun lopullakaan
uskonut, että kameralla voisi olla mitään tekemistä kännykän kanssa
ja että joku sellaista tuotetta käyttäisi.
Vanjoen mielestä virtuaalimaailma ja sähköinen media muuttavat
Anssi Vanjoki visioi maailman muuttu- oleellisesti ihmisten toimintatapoja tulevan pamisen vaikutuksia.
● Strategisen huippuosaamisen
keskittymät SHOKit kiinnostavat
teknologiaväkeä. Huhtikuussa järjestetty ensimmäinen SHOK Summit veti satoja huippuosaamisesta kiinnostuneita asiantuntijoita,
tutkijoita ja liike-elämän edustajia
Helsingin Messukeskukseen.
Strategisen huippuosaamisen
keskittymiä on perustettu kuusi, joista rakennetun ympäristön
RYM Oy on yksi. RYM Oy:n perustaminen jaksoi edelleen ilahduttaa tilaisuudessa puhunutta
työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasta.
rin vuosikymmenen aikana.
– Digimaailmasta riippuva,
omia alueitaan aitaava (media)
teollisuus murskaantuu. Kun
nuorelle polvelle todellisuuden
virtuaalinen dimensio tulee yhtä
tärkeäksi kuin luonnollinen todellisuus, ollaan aivan uudessa tilanteessa, Vanjoki ennusti.
RYM Oy keskittyy tulevaisuudessakin fyysisen ympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on, että
Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristö, joka vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Tutkimusstrategian teema-alueita
ovat energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat.
RYM Oy:n toimitusjohtajana
on vuoden alusta työskennellyt
TkT Ari Ahonen. Yhtiön osakkaina on myös neljä kaupunkia: Espoo, Helsinki, Lahti ja Tampere.
● Paavo
Taipale
SKOL liittyy
Teknologiateollisuuteen
● Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen. SKOLin
vuosikokous 12.4. hyväksyi
liittymisen 2011 alusta.
Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan
Suomessa työllistämät noin
10 000 ylempää toimihenkilöä ja 4 000 toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden
piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset
edustavat noin 35 000 toimihenkilöä ja yli 60 000 ylempää toimihenkilöä.
SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät.
Teknologiateollisuus puolestaan vastaa työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä elinkeinopolitiikasta.
Kuntatekniikka 4/2010
59
ESPOON
valtuustotalo
kaupungintaloksi
Kaupunkipuistoon kuuluu Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen.
KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO PORVOOSEEN
● Porvooseen on perustettu kansallinen kaupunkipuisto. Sen perustaminen on yksi
YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden ja Euroopan
rakennusperintövuoden valtakunnallisista hankkeista. Puisto
on viides Suomessa.
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto on runsaat 2 000
hehtaaria. Puistoon kuuluu
muun muassa Linnamäen rautakautinen kalmisto ja keskiaikainen muinaislinna, Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen, kansainvälises-
Tampereen Kansi
ja Keskusareena
etenevät
● Tampereen keskustaan, ratapihan päälle on toteutumassa Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät yli 10 000 katsojan monitoimiareena, toimisto- ja liiketiloja, asuntoja ja hotelli.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa kaupunginhallituksen esityksen Tampereen
Kannen ja Keskusareenan rakentamisesta. Kaupunki vuok-
Kuntaliitto palkitsi
ilmastotyössä
ansioituneita
● Kuntaliitto palkitsi ilmastoasioissa ansioituneita toimijoita
Kuntien ilmastokonferenssissa
Tampereella 6.5. Kuntien ilmastokampanjaan liittyvät kunniamaininnat menivät ilmastostrategiassaan kunnostautuneelle Lahden kaupungille sekä alueensa
kuntien ilmastotyötä edistäneelle
Pohjois-Karjalan maakuntaliitol-
60
Kuntatekniikka 4/2010
tikin arvokas Ruskiksen luonnonsuojelualue, Stormossenin
keidassuo, Stensbölen kartanon
vanhat metsät sekä Haikon kartano puistoineen.
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan kaupunkipuisto on voimakkaasti kasvavalle
kaupungille vetovoimatekijä,
joka säilyttää Porvoolle ominaisen historiallisen ja luonnonläheisen joenvarsiympäristön keskustassa.
– Jokivartta myötäilevänä
puisto edistää osaltaan kestävää maankäyttöä ja auttaa va-
raa monitoimiareenan, harjoitushallin ja pysäköintilaitoksen
tontin 60 vuodeksi hallikiinteistöosakeyhtiölle.
Kaupunki osallistuu kokonaiskustannuksiltaan 400 miljoonan hankkeeseen enintään
18,7 miljoonalla eurolla edellyttäen, että asemakavassa oleva rasite raideliikenteelle voidaan toteuttaa.
Kaupunki avustaa 30 vuoden ajan kiinteistöyhtiötä tontinvuokran ja kiinteistöveron
verran. Lisäksi kaupunki ostaa
monitoimiareenasta palvelui-
rautumaan myös ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin
Vapaavuori sanoi puiston vihkimistilaisuudessa 18.5.
Kaupunginjohtaja JukkaPekka Ujula kertoi, että Porvoossa myös yksityiset maanomistajat ovat lähteneet innokkaasti mukaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen. Mukana on noin 150 kiinteistönomistajaa.
– Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa yksityisten panos ei ole näin merkittävä, Ujula sanoi.
ta 500 000 eurolla vuodessa
15 vuoden ajan.
Monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1.
poistetaan jäähallikäytöstä ja
muutetaan sisäurheilukeskukseksi.
Hankkeen puuhamiesten,
Rikard Bjurströmin ja Harry
Harkimon mukaan tavoitteena on areenan valmistuminen
kevään 2013 jääkiekon MMkisoihin.
www.tampereenkeskusareena.fi
le. Ilmastotyötä edistäneen henkilön kunniakirjan sai professori
Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Lahden kaupunki on ollut aktiivinen kampanjan kehittäjä sekä seudullisen yhteistyön ja monipuolisen kansainvälisen toiminnan rakentaja. Kaupunginvaltuusto asetti 2009 tavoitteen
puolittaa päästöt 2025 mennessä. Lahti on kytkenyt ilmastotyöhön mukaan kaupungin toimialat, liikelaitokset ja yhtiöt sekä
● Vuosia kestänyt odotus Espoon kaupungintalon kohtalosta ratkesi, kun kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa
purkaa Espoon keskuksessa sijaitsevan kaupungintalon. Sen
takana sijaitsevaa nykyistä valtuustotaloa laajennetaan rakentamalla muun muassa kaupunginhallitukselle kokoustilat
sekä työtilat kaupunginjohtajalle ja hänen esikunnalleen. Samalla valtuustotalon nimi muutetaan kaupungintaloksi.
Purettavan kaupungintalon
tilalle suunnitellaan kaupunkiaukio, jota reunustamaan kohoaa asuinrakennuksia ja niiden yhteyteen toteutettavia
pienliiketiloja. Kaupungintalotontin asuin- ja liikerakennusoikeudella voidaan kustantaa valtuustotalon muutostyöt.
Tampereen Kansi ja Keskusareena muodostuvat monitoimihallista,
toimistoista, asuinrakennuksista ja
kaupunginosia yhdistävistä kevyenliikenteen alueista.
kiinnittänyt huomiota energiansäästöön ja energiatehokkuuden
parantamiseen.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tehnyt perusteellisen taustaselvityksen keväällä 2010 käynnistyneen maakunnan ilmastoja energiaohjelman 2020 tueksi. Ohjelman tavoitteena on, että 2020 maakunta mm. siirtyy
lämmityksessä ja sähkön tuotannossa fossiilisista polttoaineista
uusiutuvaan energiaan ja maakunnassa käytetyistä liikenne-
polttoaineista 20 prosenttia valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista.
Professori Jyri Seppälä on toiminut aloitteellisesti, ennakkoluulottomasti ja pitkäjänteisesti kuntien hyväksi hiilineutraalien kuntien HINKU-hankkeessa. Hankkeen vetäjänä hän on
ideoinut ja kannustanut viidestä kunnasta muodostettua kuntaryhmää ja kuntakohtaista toimintaa.
Oulun kaupunki
Ota vastaan
ILMASTOHAASTE
– osallistu kilpailuun
Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansainvälisessä
kilpailussa etsitään kunnille sekä muille paikallis- ja aluetason toimijoille uusia tai vielä vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillintään. Kilpailun voittajille on luvassa asiakaskontakteja, julkisuutta ja konkreettista asiantuntija-apua ratkaisujen markkinointiin.
Oulun rakennushistoriallisesti arvokas kaupungintalo sai remontin
yhteydessä huippuvarustellun valtuustosalin.
Oulun kaupungintalon remontti
valmistui
● Oulun kaupungintalon peruskorjaus on valmis. Tärkein remonttikohde oli taloteknisten järjestelmien uusiminen ja rakenteellisten
vaurioiden korjaaminen, jotta toiminta arvokkaassa rakennuksessa
voi jatkua.
Kaupungintalon kaikki lämpöön, veteen ja ilmastointiin liittyvät putket ja laitteet on uusittu, samoin kulunvalvonta ja talon informaatiotekniikka. Sähköverkko on
uusittu osittain. Ensimmäisen kerroksen kokous- ja esitystekniikka
on tehty kaikki kokoushuoneet kattavaksi. Kokoushuoneiden määrä
lisääntyi viidellä, ja niitä on nyt 11.
Oulun kaupungintalolla on todennäköisesti Suomen parhaat
työskentelytilat valtuustoryhmille.
Valtuustosalin uusi kokousjärjestelmä on täysin digitaalinen ja tietokoneohjattu. Kokouksen hallinta
tapahtuu kosketusnäyttöpohjaisilla laitteilla ja osallistujat tunnistetaan henkilökohtaisella älykortilla.
Suomessa kokousjärjestelmä on ainoa laatuaan.
Itämeren alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Useilla alueen kunnilla on ilmastostrategia, mutta heiltä saattaa puuttua toimenpiteitä
strategian jalkauttamiseksi. Eri yrityksiltä ja yhteisöiltä saattaa löytyä
käytännönläheisiä sekä toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta ne eivät ole välttämättä löytäneet niille käyttäjiä. Kilpailun tavoitteena on saattaa yhteen ratkaisujen tuottajat ja heidän uudet
asiakkaansa Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista.
Kilpailu on osa Turussa 31.1.–2.2.2011 pidettävää Itämeren alueen ja
Pohjoismaat kattavaa kestävän kehityksen konferenssia. Tässä Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa esitellään käytännön ratkaisuja ja
innostetaan osallistujia konkreettisiin toimiin. Konferenssi tuo yhteen
yli 600 eri toimijaa paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren alueelta. Tapahtuma ja kilpailu järjestetään laajana yhteistyönä,
jossa mukana on muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, kuntajärjestöjä, ministeriöitä ja rahoituslaitoksia Itämeren alueelta.
Kilpailussa etsitään hankkeita, jotka
t hillitsevät ilmastonmuutosta,
t tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,
t johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten
toimintatavoissa ja
t ovat toteutettavissa hyvänä käytäntönä laajasti.
LED-VALOPUTKET
VAARALLISIA
● Loisteputkia korvaavissa ledvaloputkissa on todettu vakava
puute, joka vaarantaa lampun
vaihtajan turvallisuuden. Led-valoputkea vaihdettaessa on mahdollista saada sähköisku putken
toisesta päästä toisen pään ollessa kiinni lampunpitimessä.
Kaikki Tukesin testauttamat
led-valoputket ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan
asentaa standardinmukaisesti mitoitettujen loisteputkien tilalle tavallisiin loistelamppuvalaisimiin.
Riskin aiheuttavia LED-valoputkia on Tukesin arvioiden mukaan käytössä Suomessa useita
tuhansia.
www.tukes.fi
Joukkoliikenteen
valtionapuperusteet
muuttuvat
● Joukkoliikenteen valtionavustusperusteita uusitaan 22.4. annetulla asetusmuutoksella. Matkalippujen hintavelvoitteen korvaamisessa siirrytään noudattamaan
EU:n palvelusopimusasetusta.
Näin varmistetaan, ettei avustusta saavalle liikenteenharjoittajalle
makseta liikaa korvauksia matkustajamäärän kasvaessa.
Joukkoliikennetukea voidaan
jatkossa myöntää joustavammin
kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudun liityntälippu on lisätty
matkalippujen hinnanalennusta
koskevan avustuksen piiriin. Matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskeva avustus
laajenee koskemaan myös vaihtopysäkkien parantamista.
OSALLISTU KILPAILUUN
Kilpailuun voivat osallistua yritykset, kunnat ja muut yhteisöt Itämeren alueella ja Pohjoismaissa. Kilpailuehdotukset voivat olla uusia tai
toistaiseksi vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja tai
toimintatapoja, jotka edesauttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Kilpailuehdotukset tulee jättää nettiosoitteesta www.ratkaisuja2011.fi/
contest löytyvällä kilpailulomakkeella 30.9.2010 mennessä suomeksi,
ruotsiksi tai englanniksi. Kansainvälinen tuomaristo valitsee ehdotuksista 3–5 parasta ratkaisua. Voittajat julistetaan virallisesti 1.2.2011
Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa.
Lisätietoa valintakriteereistä sekä kilpailusäännöistä löytyy kilpailun
verkkosivuilta www.ratkaisuja2011.fi/contest
Kuntatekniikka 4/2010
61
Porvoon
Taidetehtaan
rakentaminen
käynnistyy
● Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Taidetehtaan alueen rakennus- ja kunnostustyöt ovat
käynnistymässä. Alueen kaava
on vahvistettu, ja Porvoon kaupunki on allekirjoittanut rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa
alueen rakentamissopimukset.
Porvoon ydinkeskustaan nousee parin vuoden kuluttua uusi,
lähes viiden hehtaarin suuruinen
keskus taiteen, kulttuurin, matkailun ja kaupan palveluille.
Taidetehtaan alueelle rakennetaan tapahtumatiloja kulttuurille, kokouksille ja kongresseille, mediakeskus monikäyttöisine
elokuva- ja auditoriosaleineen,
taitelijoiden työtiloja, näyttelytiloja, kävelykatu erikoisliikkeineen ja viihde- ja ravintolapalveluineen, päivittäistavarakauppa, 160 huoneen hotelli, kongressi- ja matkailupalveluita sekä
asuntoja.
– Taidetehtaan alue on tarkoitus kehittää eläväksi kaupun-
Lappeenrannassa Kaukaan tehdasalueella sijaitseva biovoimala käynnistyi viime marraskuussa.
UUSI BIOVOIMALA
käyttää kiinteää
puupolttoainetta
● Pohjolan Voiman, Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteishankkeena rakennetun Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos vihittiin käyttöön 7.5. UPM:n
Kaukaan tehdasalueen yhteydes-
sä sijaitseva voimalaitos on ollut täydessä toiminnassa marraskuusta lähtien.
Lämpöteholtaan 385 MW:n
voimalaitos käyttää polttoaineenaan kuorta, oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta sekä turvetta. Voimalaitos on Suomen
suurin kiinteän puupolttoaineen
käyttäjä.
Taidetehtaan alueelle on tulossa noin 400–500 uutta asukasta,
kymmeniä uusia yrityksiä sekä noin 200–400 uutta työpaikkaa.
kitilaksi ja vetovoimaiseksi osaksi Porvoon keskustaa. Tämä on
lähtölaukaus koko Länsirannan
alueen suunnittelulle ja rakentamiselle, apulaiskaupunginjohtaja
Fredrick von Schoultz kertoo.
– Laitos korvaa tulevaisuudessa merkittävän osan UPM:n ja
Lappeenrannan Energian aiemmin maakaasulla tuotetusta energiasta, sanoo Kaukaan Voiman
toimitusjohtaja Jukka Kiuru.
Laitos käyttää vuodessa polttoaineita noin 2 000 GWh, mistä noin 80 prosenttia on biopolttoaineita. Niistä noin puolet
on Kaukaan sahan sekä sellu- ja
paperitehtaiden käyttämän puuraaka-aineen kuorta. Voimalaitos
kykenee tuottamaan sähköä 125
MW:n teholla.
– Laitos valmistui pari viikkoa
etuajassa ja alitti 244 miljoonan
euron budjettinsa, projektijohtaja Erkki Repo kertoo.
tavan direktiivin. Direktiivi tulee
voimaan alkukesästä, ja kansallisten säädösten tulee olla valmiina kesällä 2012.
Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella. Uusien rakennusten tulee olla lähes
nollaenergiarakennuksia 2020
loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo
2019 alusta. Suomi siirtyi matalaenergiarakentamisen suuntaan jo tämän vuoden alusta
30 prosenttia tiukentuneilla rakentamismääräyksillä. Määräyksiä kiristetään edelleen 20 prosentilla 2012.
Direktiivin myötä myös energiatodistusten painoarvo kasvaa.
Esimerkiksi tieto rakennuksen
energiatehokkuudesta on näyttävä jo myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Energiatodistukset vaaditaan myös isoissa julkisissa rakennuksissa.
Direktiivi parantaa
uusien talojen
energiatehokkuutta
● Euroopan parlamentti on hyväksynyt uudistetun rakennusten energiatehokkuutta paran-
HAITISSA rakennetaan raunioista uusia taloja
● Suomalaisella talonrakennusmenetelmällä aiotaan tehdä Haitissa uusia, kestäviä rakennuksia
hyödyntäen maanjäristyksen rakennusjätettä. Kirkon Ulkomaanapu valmistelee parhaillaan mallitalon rakentamista Haitiin.
Arkkitehti Matti Kuittisen
suunnittelemassa uudisrakennuksessa raunioituneiden rakennusten kiviaineksella täytetään
metallikoreja ja kehikoita, joita
käytetään kantavien seinien ja
62
Kuntatekniikka 4/2010
perustusten rakentamiseen.
Tammikuun maanjäristyksestä kärsineillä alueilla rauniot peittävät edelleen laajoja alueita. Rakennusjäte on merkittävä ympäristö- ja turvallisuusongelma. Kirkon Ulkomaanavun ja Kuittisen
ideoima rakennusmalli ratkaisee
myös tätä ongelmaa.
Kirkon Ulkomaanapu tulee
käyttämään menetelmää erityisesti Haitin koulujen uudisrakentamisessa. Samaa ideaa voidaan
soveltaa muuhunkin
jälleenrakennukseen.
Talomallin yksinkertaisen rakenteen vuoksi rakentamisessa voidaan käyttää paikallista kouluttamatonta
työvoimaa.
Koulujen rakentaminen on ensimmäisenä Haitin hallituksen rakennussuunnitelmissa.
Havainnekuva Matti Kuittinen/Kirkon Ulkomaanapu
Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee
130 pysyvän koulurakennuksen tekemistä Haitiin. Se tarkoittaisi lähes
80 000 lapsen pääsyä kouluun.
TIETOKONESALEISTA
LÄMPÖÄ
RAKENNUKSILLE
● Helsingin Energia on saanut ensimmäisen palkinnon (2010 Uptime
Institute Green Enterprise IT Award)
vuosittaisessa Uptime Institute Symposiumissa New Yorkissa. Palkinto myönnettiin Helsingin Energian
teknologialle, jossa uudella tavalla
hyödynnetään tietokoneiden tuottamaa lämpöä rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen.
Ensimmäinen konseptin mukainen ratkaisu toteutettiin yhteistyössä ICT-palveluja tarjoavan Academica Oy:n kanssa. Yrityksen tietokonesali sijaitsee Helsingissä luolatilassa Uspenskin kallion alla. Tietokoneiden tuottama lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä rakennuksia ja
käyttövettä. Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, joka tuo-
on konesaliteknologian laajentaminen. Nykykapasiteetilla Helsingin Energia voi suunnata 100 MW
kaukojäähdytystä konesaleille. Tämä määrä vastaa kaukolämpötehoa, jolla voisi lämmittää 30 000
asukkaan kaupungin.
Missä on Suomen
paras maisema?
Tietokoneiden tuottama lämpö
johdetaan kaukolämpöverkkoon
lämmittämään rakennuksia ja
käyttövettä.
tetaan lämpöpumppujen, kylmän
meriveden ja energiatuotannossa
muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla. Energiatehokkuudeltaan tietokonesali on maailman huippuluokkaa.
Helsingin Energian tähtäimessä
● Ympäristöministeriö etsii valtakunnallisella kilpailulla Suomen parasta maisemahanketta. Kilpailun
voittajasta tulee Suomen ehdokas
Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2009. Tuolloin Suomea kilpailussa edusti Hämeenkyrön kansallismaisema.
Maisemapalkinto on tunnustus
toimista, jotka tähtäävät oman alueen maisemien suojeluun, hoitoon
tai suunnitteluun, ja jotka voivat
toimia esimerkkinä koko Euroopan
SÄÄSTÖÄ
jätevesien
pumppauskuluihin
Leica Linot heijastavat linjoja tai pisteitä millimetrin tarkkuudella ja kompensoivat automaattisesti
± 4 astetta pienempiä virheitä itsetasauksella.
Uusia piste- ja linjalasereita
● Leica Geosystems on
tuonut kolme uutta Linoa Leica Lino L2 -ristiviivalaserin rinnalle. Yhteistä
kaikille ovat kirkkaat pisteet ja linjat tarjoava optiikka.
Leica Lino P3 tekee
suorat linjat helposti 3-pistelaserilla ylös ja alas. Tarvittavat pisteet ovat siirrettävissä nopeasti ja tarkasti. Ominaisuuksiin kuuluvat Power Range Technology™, monitoiminen
magneettijalusta ja itsetasaus.
Leica Lino P5 heijastaa viisi lasersädettä, jot-
ka ovat täsmälleen suorassa kulmassa toisiinsa
nähden. Luotisuora-säteiden lisäksi laite heijastaa kolme pistettä täsmälleen samalla korkeudella. Ikkunoiden, sisäseinäjakojen ja muiden rakennuselementtien asentaminen onnistuu tarkasti
ja nopeasti.
Leica Lino L2P5 tarjoaa saman erittäin kirkkaan ristiviivan kuin Lino
L2, mutta myös pistelasereiden luotisuorat säteet
ylös ja alas, 180°:n suoran
ja 90°:n kulman.
● Oy Grundfos Pumput
Ab:n patentoidun keksinnön avulla voi säästää jopa 40 prosenttia jätevesipumppaamoiden energiakustannuksista. Uudessa keksinnössä pumppaamon tuloputki on liitetty
suoraan pumpun imuaukkoon, jolloin tuloviemärin
lakikorkeuden korkeusero
pumppaamoon nähden
voidaan hyödyntää.
Korkeuserosta johtuva potentiaalienergia sekä jäteveden liike-energia
käytetään uudella pumppaamolla hyödyksi, jolloin pumppaus seuraavalle pumppaamolle tapahtuu huomattavasti pienemmällä energiamäärällä
kuin perinteisessä pumppaamossa.
Tekniikan testaamiseksi
Grundfosilla on koepump-
alueella. Kilpailuun voivat osallistua
kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai
alueelliset viranomaiset.
Kilpailuaika päättyy 30.8. Kansallisen kilpailun tulokset julkistetaan 12.10.
Entä vuoden
ympäristörakenne?
● Puutarhaliitto ja Rakennustuoteteollisuus RTT järjestävät Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun
20. kerran. Tunnustus annetaan
luontoa ja sen eri tekijöitä arvostavasta suunnittelusta ja rakentamisesta.
Kilpailukohde voi olla julkinen tai
yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus. Kilpailuehdotukset on jätettävä 23.6. mennessä Puutarhaliittoon.
Tulokset julkistetaan syksyllä.
www.puutarhaliitto.fi
www.betoni.com
paamo aidossa jätevesiympäristössä.
– Koepumppaamolla
saavutetut energiansäästöt ovat olleet jopa merkittävästi suuremmat kuin
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön liittyvät testiajot osoittivat, keksinnön
isä Jorma Räsänen Grundfosilta kertoo.
www.grundfos.com
MAANSUOJAA
viheralueille
● Landtek Oy:n Greendeck-maansuojamatot
toimivat ajolevyinä estäen
ajoneuvojen kiinnijuuttumisen ja alustan tärveltymisen huonoissakin maasto- ja sääolosuhteissa.
Maansuojamatot vähentävät turhia vahinkoja viheralueiden hoidossa.
Niiden avulla on helppo
järjestää tilapäinen tieyhteys niin koneille kuin jalankulkijoillekin. Ne suojaavat nurmikenttiä ja kasveja kovalta rasitukselta esimerkiksi puistoissa järjestettävissä massatapahtumissa.
http://greendeck.net
Maansuojalevyt ovat turkkilevykuvioitua kestävää ympäristöystävällistä HDPE-polyeteeniä.
Kuntatekniikka 4/2010
63
Pöyry Finland Oy
Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmän Kiinteistöprojektinjohdon
Suomen uudistettu organisaatio tuli voimaan 1.4.
tEtelä-Suomen aluejohtajaksi nimitettiin DI Petri Piirala. Etelä-Suomen
alueyksikköön kuuluvat
Pääkaupunkiseudun ja
Lappeenrannan toimistot sekä uutena aloittava
Lahden toimipiste.
tAluepäälliköiksi on nimitetty RI Pekka Kurki Lappeenrantaan ja RI
Harry Nordström Lahteen.
tKeski- ja Länsi-Suomen
aluejohtajaksi nimitettiin
RI Kari Jylhä. Alueyksikköön kuuluvat Jyväskylän,
Tampereen, Turun ja Vaasan toimistot.
tAluepäälliköiksi on nimitetty rkm Hannu Leskinen Jyväskylään, RI
Markku Karislahti Tampereelle, RI Markku
Könnö Turkuun ja RI Ilkka Yliaho Vaasaan.
Ramboll
Finland Oy
tItä- ja Pohjois-Suomen
aluejohtajaksi nimitettiin
RI Pertti Kalevo. Alueyksikköön kuuluvat Kuopion
toimisto Kalevon suorassa
alaisuudessa sekä Oulun
toimisto, jonka aluepäälliköksi on nimitetty DI Harri Karjula.
tHT Mia Toivanen on
nimitetty Senior Consultantiksi Ramboll Management Consultingiin Espoossa.
tDI Turo Auvinen on nimitetty suunnittelijaksi Espoon Geosuunnitteluyksikköön.
tSuomen Kiinteistöprojektinjohdon tutkimus- ja
kehitystoiminnasta vastaavaksi kehityspäälliköksi
nimitettiin DI, FM Marika
Latvala. Hän jatkaa myös
talonrakennushankkeiden
projektipäällikkönä pääkaupunkiseudulla.
Ekokem Oy Ab
on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Tampereen
Infrayksikköön.
tIns. AMK Tomi Väisänen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Oulun
Infrayksikköön.
tDI Risto Roivainen on
nimitetty projektipäälliköksi Ramboll RST:hen.
tDI Eeva Rantanen on
nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Infran hallinta
-yksikköön Tampereelle.
tArkkitehti Timo Metsälä on nimitetty yhdyskunta ja arkkitehtuuri -yksikköön Helsinkiin
tIns. Mikko Vellamo
tDI Jukka Repo on nimitetty projekti-insinöö-
Ekokem-Palvelu Oy
Jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta työstä
64
Hannele LyytikäinenKäppi
Petri Kouvo
t Jätelaitospäivillä toukokuussa jaettiin julkisen jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta
työstä. Vuoden vääntäjä -palkinnon sai toimialajohtaja Petri Kouvo HSY Jätehuollosta
Kuntatekniikka 4/2010
ja vastuullisen jätehuollon
veturi -kunniamaininnan Lakeuden Etappi Oy:n tiedottaja Hannele LyytikäinenKäppi.
Kouvo palkittiin erityisesti jätteen energiahyödyntämisen eteen tehdystä työstä.
Hän on ollut käynnistämässä
YTV:n jätevoimalahanketta,
joka aloittaa Vantaan Långmossebergenissä 2014. Kouvo on valmistellut myös YTV
Jätehuollon rakennuttamisyksikön kanssa kaasuvoima-
tHortonomi Maija Elo
on nimitetty projektipäälliköksi maisema ja ympäristö -yksikköön Helsinkiin.
tMaanmittausinsinööri Jukka Haikara on nimitetty asiantuntijaksi mittausyksikköön Jyväskylään.
tMaanmittausteknikko
Arto Hukka on nimitetty
asiantuntijaksi mittausyksikköön Ouluun.
WSP Finland Oy
tMyyntipäälliköksi on nimitetty Anders Lindbäck.
tMyyntipäälliköksi on nimitetty FM Raakel Jaloniemi.
riksi kalliosuunnitteluyksikköön Helsinkiin.
lahanketta Espoon Ämmässuolla.
Kunniamaininnan saanut
Hannele Lyytikäinen-Käppi
on kehittänyt aktiivisesti kunnallisen jäteyhtiön Lakeuden
Etapin viestintää ja on osallistunut valtakunnallisen jätehuoltoalan viestinnän suunnitteluun. Lyytikäinen-Käppi
tuottaa myös alueellista Jäteaviisi-lehteä ja viikoittain
Etappi Radio -ohjelmaa, joilla
jaetaan tietoa jätehuollosta
ja lajittelusta kuntalaisille.
tMittausyksikköön Järvenpäähän on nimitetty
mittauspäälliköksi maanmittausinsinööri Tuukka
Sanaksenaho sekä
asiantuntijoiksi DI Tommi Turkka, maanmittausteknikko Petri Huotari, maanmittausteknikko
Kjell Tuominen ja maanmittausteknikko Jarmo
Mikkola.
tDI Tom Schneider on
nimitetty valaistussuunnittelijaksi Design Studioon
Helsinkiin.
tRI Petri Petäjäjärvi on
nimitetty yksikönpäälliköksi tutkimuspalvelut-yksikköön Ouluun.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
tIns. (AMK) Aleksi Kuha on nimitetty projektiinsinööriksi tutkimustoimialalle Ouluun.
tVuoden Tieisännöitsijäksi on valittu Jari Kärkkäinen Siilinjärveltä.
Kärkkäinen avustaa pohjoissavolaisten tiekuntien
lisäksi projektiluonteisesti Huittisten ja Kokemäen
kuntia Satakunnassa.
Viherympäristöliitto
2010
Kuntatekniikan päivät
3.–5.6.2010 Joensuu
www.kuntatekniikka.fi
Rakennuttajan työturvallisuusseminaari
– infrarakennuttaminen
Maankäyttösopimukset
15.9.2010 Helsinki
www.kiinko.fi
7.6.2010 Helsinki
www.fcg.fi
Maapolitiikkaseminaari
8.6.2010 Helsinki
www.fcg.fi
tRI Janne Koskinen on
nimitetty Tampereen ja
Jyväskylän infrayksikön
päälliköksi.
tSuunnitteluhortonomi
(AMK) Eila Sihvola on
nimitetty suunnittelijaksi
maisema ja ympäristö -yksikköön Helsinkiin.
tYTM Suvi Järvinen on
nimitetty projektisuunnittelijaksi yhdyskunta ja arkkitehtuuri -yksikköön Helsinkiin.
tKTM Outi Nietola on
nimitetty logistiikan projektipäälliköksi liikenteen
konsultaatio -yksikköön.
tEuroparlamentaarikko
Sirpa Pietikäinen on valittu Viherympäristöliiton
puheenjohtajaksi. Pietikäinen oli ympäristöministerinä 1991–95. Lisäksi hän
on monipuolisesti mukana suomalaisissa ja kansainvälisissä ympäristöalan
järjestöissä.
Tekla Oyj
tInfra & Energy -liiketoiminta-alueella Software
Manager -tehtävään on
nimitetty Teemu Väre,
Software Engineer -tehtävään Tuukka Tuomisto,
Vellu Sorvari, Tuomas
Saarela ja Pauli Toivola.
tBuilding & Construction -liiketoiminta-alueella Business Analyst -tehtävään on nimitetty Daniel
Miles, CRM Developer
-tehtävään Aditaya Parkash.
Molok Oy
tHortonomi (AMK) Jari Usvajärvi on nimitetty
ympäristösuunnittelijaksi
maisema ja ympäristö -yksikköön Tampereelle.
tBetonityön johtajaksi
on nimitetty Mika Kiikkinen.
22.–24.9.2010 Espoo
www.sb10.fi
Asuntomessut
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
16.7.–15.8.2010 Kuopio
www.asuntomessut.fi
30.9.–1.10.2010 Tampere
www.fcg.fi
Vesiosaajat yhteen II
Kuntien toimitilapäivät
26.8.2010 Pori
www.prizz.fi/vesiosaajat
4.–6.10.2010 Hki-Tukholma-Hki
www.fcg.fi
Habitare-messut
Valo-tapahtuma
FinnBuild-messut
1.–5.9.2010 Helsinki
www.habitare.fi
FinnMETKO 2010
2.–4.9.2010 Jämsä
www.finnmetko.fi
6.–9.10.2010 Helsinki
www.finnbuild.fi
Ympäristö, Yhdyskunta,
Vesi & Viemäri,
Jäte & Kierrätys 2010
6.–9.10.2010 Helsinki
www.ymparistotekniikkamessut.fi
Teknisten palvelujen
tulevaisuus
Väylät ja liikenne
2.–4.9.2010 Helsinki-Pietari-Helsinki
www.fcg.fi
13.–14.10.2010 Jyväskylä
www.tieyhdistys.fi
Katupäivät
ENERGIAFORUM10
ENERGIA 10 -messut
6.–7.9.2010 Kuopio
www.fcg.fi
Rakennuttajan
työturvallisuusseminaari –
uudisrakennuttaminen
6.9.2010 Helsinki
www.kiinko.fi
25.–28.10.2010 Tampere
www.energiaforum.com
www.energiamessut.fi
Paikkatietomarkkinat
2.–3.11.2010 Helsinki
www.maanmittauslaitos.fi/
paikkatiedot
Turvallisuus-,
Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut
2011
8.–10.9.2010 Tampere
www.tampereenmessut.fi
Sportec 2011
Neuvottelumenettelyt
julkisissa hankinnoissa
tAsennuspäälliköksi on
nimitetty Kimmo Rasimus.
Sustainable Community
- buildingSMART
tapahtumakalenteri
Vuoden
Tieisännöitsijä
24.–25.3.2011 Tampere
www.sportec.fi
14.9.2010 Helsinki
www.ptcs.fi
Yhdyskuntatekniikka
YT11-näyttely
Kuntamarkkinat
18.–20.5.2011 Turku
anna-maija.hallikas@vvy.fi
15.–16.9.2010 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Stone+tec
22.–25.6.2011 Nürnberg
www.stone-tec.com
Kuntatekniikka 4/2010
65
Lännen Alituspalvelu Oy
Vihreällä teknologialla kohti
tuottoisampaa huomista
GTK:n
palveluja
kunnille
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
CAVIA – Kavitaatio yksikkö
ALITUSPORAUKSET
Lisää biokaasua!
r
r
r
r
Vähemmän jäännöslietettä!
Soveltuu sekä suunniteltaviin että
tGeologiset tietoaineistot
olemassa oleviin mädätysprosesseihin!
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
tMaa- ja kiviainekset
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
tPohjavesi
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
tYmpäristöselvitykset
tLuontomatkailu
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
DEWACO Oy
www.gtk.fi
www.poyry.fi
sales@dewaco.fi
www.dewaco.fi
KunFo tietää!
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
ALA NSA YKK
ÖN EN
4 /2010
dulle
Joensuun seusyhteinen ylei
kaava sivu 24
www. kuntatekniikka.fi
on yhteinen verkostomme,
josta löydät mm. tuoreimmat uutiset ja tapahtumat,
rekryfoorumin, matkapalveluja ja kuvapankin.
YHDYSKUNTATEKNIIKAN
ASIANTUNTIJA
Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI
Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850
Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,
faksi (019) 31274
www.finnmap-infra.fi
Tilaa Kuntatekniikka!
rs on
Lennart Erfo
seurannut
tietä
Kristianstadin
i jo
liks
hiilineutraa sivulla 36
38
20 vuotta. sivu
en
Teknisen toim
Lahti sai
uus
Kevennystä vuotovedet tuottavit:llä sivu 54
ympäristö- kuriin sivu 50 parani
lupiin sivu 46
KUNTATEKNIIKKA
JOENSUUSSA
3.–5.6.
2010
sän
i on tämän ke
oniemen Helm
Oppaan
Kuopion Leht
sähk
IHMEMAA
ASUMISEN
3
susivut 6–2
Asuntomes
öinen ve
rsio lehti.k
untateknii
kka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero
8,50 euroa.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.
http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.
66
Kuntatekniikka 4/2010
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Ympäristötekniikan
asiantuntijapalvelut
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset
p. *(09) 5617210
www.golder.com
www.golder.fi
/LLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLVHQNRQVXOWLW
7DUMRDPPHOLLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLVHHQNHVNLWW\Yll
UDNHQQQXWWDMDNRQVXOWWLMDYDOYRQWDSDOYHOXD
.DXWWDPPHVDDWWHKDQNHNDUWRLWXNVHWNXQWRDUYLRWMD
KDQNHVXXQQLWHOPDW$YXVWDPPHVXXQQLWWHOXQ
MlUMHVWlPLVHVVlMDVXXQQLWHOPLHQDUYRLPLVHVVD
9DOYRPPHYDDWLYDWXUDNNDVXRULWXNVHWMDWRLPLPPH
WDUYLWWDHVVDUDNHQQXWWDMDQWXUYDOOLVXXVNRRUGLQDDWWRULQD
3ZZZOLLNXQWDSDLNNDUDNHQWDPLQHQIL
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
Kuntatekniikka 4/2010
67
!$%&',+&("'&!%'%%'+&
#"+!$%&',++&("' "!!'''$'(!
###&'(("+'' +&' &'&!"%''#&(
# !&'
%)'( #!&&( $)''!"''#&'$!"
&!&
www.ymparistotekniikkamessut.fi
!$%&',"+)&$ "'#'')"
#'(&'!""&&
+!$%&'#$ "'#-""*$#-
!"&&'
)#"".$ #. #.
+'&'+,(!$$"