liikuntapaikat - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN
1 /2012
Turku remontoi
uimahallista
liikuntapaikan, ei
kylpylää, Oskari
sivulla 36
Nummi sanoo.
sivu 14
Espoo muuttaa Turuntietä
kaduksi kymmenillä
miljoonilla sivu 22
Vuorekseen rakentuu
ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40
Kajaani uudistaa
keskustansa
2026 mennessä sivu 36
Rajapinnat auki ja
kunnan tuottama tieto
hyötykäyttöön sivu 44
Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä
HIILINEUTRAALIT
LASKULINJAT
sivu 6
DEPOLOX POOL
VARAA OLLA ILMAN?
Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettaetta-vuus antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalaval-vonnan ja matalammat käyttökustannukset.
Onko teillä varaa olla ilman?
ASIAK
ASTYYTY
VÄISY
TAKUU YS!
LUE L
ISÄÄ*
TÄMÄ ON DEPOLOX POOL:
r
r
r
r
r
r
r
Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan
ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen.
Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen
säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot.
Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen.
Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio.
Mittaa vapaata klooria, pH-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria.
Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste).
Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen.
Auktorisoitu virallinen partneri
*Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa
Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox
sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen.
Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa.
Soita ja tilaa jo tänään!
Puh. 015 - 321 620 tai lähetä sähköpostia: info@poolprocessing.com
www.poolprocessing.com
Puh. 015-321 620
SISÄLTÖ 1/ 2012 t 2. helmikuuta
36 Kajaani lisää vetovoimaansa
uusimalla keskustansa. 15 vuoden
urakka alkaa rantapuistosta ja
kävelykeskustasta.
18 Tropical Islands – ei tosin Karibianmerellä
22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilo-
44 – Kunnan tehtävänä on mahdollistaa
vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari muuttui paratiisikylpyläksi.
metriä Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle tulee useita kymmeniä miljoonia.
kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Matti Holopainen sanoo.
LIIKUNTAPAIKAT
Liikennetärinän mittaamiseen
langattomia menetelmiä
25
Ilmastotyö vaatii kunnilta
kokonaisuuden hallintaa
46
27
Lahdelle ilmastotyötä tukeva
yleiskaava
46
Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali
hiihtokeskus Pohjoismaissa
Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen päästöjä roimasti
6
8
Konseptiturnauksella ideoita
maankäyttöön ja liikenteeseen
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Pyhä houkuttaa hiihtäjiä
uudistuksilla
10
Pelkosenniemi on saatu nousuun
matkailuinvestoinneilla
12
Kuntien Putkimestarit
Turku peruskorjasi ja laajensi
uimahallin 23 miljoonalla
14
YHDYSKUNTA
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
Tropical Islands kylvettää entisessä
lentokonehallissa Berliinissä
18
LIIKENNE
29
33
35
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Lapin kultaa
43
Kehto-foorumi: Sweating
the assets – omaisuus hyödyksi
49
Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi 2026 mennessä
36
Vuorekseen rakennetaan
ainutlaatuista hulevesipuistoa
40
44
Palveluja
44
lehti.kuntatekniikka.fi
Espoo haluaa muuttaa osan
Turuntietä kaduksi
22
Kuntien rakennetun ympäristön
sähköiset palvelut laajenevat
Maantie muuttuu kaduksi
kadunpitopäätöksellä
24
Sähköiset palvelut ovat arkea
jo monessa kunnassa
Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten laskenta kehittyy
Uutisia
Henkilöuutisia
Kuntatekniikka 1/2012
50
52
56
58
3
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
ALANSA YKKÖNEN
1 /2012
Espoo muuttaa Turuntietä
kaduksi kymmenillä
miljoonilla sivu 22
Vuorekseen rakentuu
ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40
Kajaani uudistaa
keskustansa
2026 mennessä sivu 36
Rajapinnat auki ja
kunnan tuottama tieto
hyötykäyttöön sivu 44
Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä
HIILINEUTRAALIT
LASKULINJAT
sivu 6
Kannen kuva: Paavo Taipale
Turku remontoi
uimahallista
liikuntapaikan, ei
kylpylää, Oskari
sivulla 36
Nummi sanoo.
sivu 14
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
Kuntatekniikka 1/2008
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Liikuntapaikkoja joka makuun
”
Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia
houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan. Myös sen vedellä täyttyneet painanteet – meret ja järvet – sekä lumella tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle. Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie ja Dubain sisälaskettelurinne.
Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle. Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä. Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä.
Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja
lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja.
Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia. Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä.
Kunnan – ja varsinkin pienen kunnan – on menestyäkseen oltava kekseliäs.
Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta.
Arkeilta rullille
Kädessäsi on Kuntatekniikka-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla
painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien
käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä painoksilla.
Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä.
Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3.
Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden
sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime
keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata,
jos arpa lankeaa Sinulle.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
2/2012
21.2.
8.3.
TEEMAT
3/2012
3.4.
19.4.
Jätehuolto ja ympäristö QIlmasto QJäähallit
4/2012
15.5.
31.5.
Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu QIFME World Congress 4.–10.6.
5/2012
21.8.
6.9.
6/2012
18.9.
4.10.
Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10.
7/2012
16.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto
8/2012
27.11.
13.12.
Vesihuolto Q Kiinteistöt
Turvallisuus QVesihuolto QHankinnat QKuntamarkkinat 12.–13.9.
Energia QValaistus
Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena,
PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI
Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on
päästä fossiilisista polttoaineista
kokonaan eroon 2020 mennessä.
Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen ja ekosähköön sekä
luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen kompensoinnin avulla Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine
6
Kuntatekniikka 1/2012
NN Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi
kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa käytetään huomattavia määriä sähköä ja
moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy
matkailupalveluissa runsaasti.
– Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen
ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle, ja useimmat muutkin päästövähennystoimet ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista vastaavan Pyhätunturi Oy:n
ympäristövastaava Jusu Toivonen.
Hinku hiihtämään
Pyhän slogan ”passion for skiing” voitaneen vapaasti suomentaa ”hinku hiihtämään”. Muutamat eteläsuomalaiset kunnat
ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin
yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan
tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on
sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti
hiilineutraalia hiihtämistä.
Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi
viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän
vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä
perusteena oli suurten rinneinvestointien
onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys parani oleellisesti.
Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös
keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen
LIIKUNTAPAIKAT
ensimmäisenä Pohjoismaissa
HIIHTOKESKUS
työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella, jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma vuotta myöhemmin.
– Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi 2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat
kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian osalta tehtävä, Toivonen sanoo.
Vain ekosähkö kelpaa
Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu
vuodessa sähköä keskimäärin noin 2 000
MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen koko sähkönkulutuksesta.
Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku-
Juha Laine
Kuntatekniikka 1/2012
7
LIIKUNTAPAIKAT
luu lumetukseen. Lumetuksen
sähkönkulutus tosin vaihtelee
vuosittain huomattavasti säätilan
mukaan. Hissien ja valaistuksen
sähkönkulutus on vakaampaa,
vaikka riippuukin jonkin verran
asiakasmääristä.
Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien vain sertifioitua ekosähköä.
Tavanomainen vesivoima esimerkiksi läheisestä Kemijoesta
ei kelpaa.
– Ostamme sellaista vesisähköä, jossa myös vesistön muut
käyttömuodot ja luonto on otettu
huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla on toistaiseksi ollut vain
vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa kysymys on myös neuvottelutaidosta, Jusu Toivonen toteaa.
Kulutuksen seurannan ongelmana on se, että sähköistys rinteissä on perinteisesti rakennettu
niin, että yhden liittymän takana
on useita toimintoja. Esimerkiksi hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta ei voi mitata yksikkökohtaisesti. Rukalla on Motivan
ja ely-keskuksen tuella käynnistetty hanke, jossa rinnealueiden
sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella mittauksella.
– Hisseihin mittauslaiteasennukset on tehty ja lumetusjärjestelmän ja valaistuksen asennukset tehdään ensi kesänä. Ensi kau-
Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän
muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia
laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit.
Pelkosenniemen kunnan Pyhälle rakennuttaman Skiwayn silta
ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa laskijat Perherinteiden
suunnasta PyhäExpress-tuolihissin ala-asemalle.
Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti
QKemijärven Kaukolämpö Oy:n
hakelämpökeskuksen valmistuminen Pyhätunturille pari vuotta sitten vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä olennaisesti. Aiemmin lämmitykseen käytettiin öljyä
tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä loma-asunnoista on kuitenkin suorasähkölämmitystaloja, joissa lämmitysmuodon vaihtaminen
on kallista. Uusien loma-asuntojen
lämmitysmuotona kaukolämpö on
kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen.
Joulukuussa 2009 valmistuneen biolämpökeskusinvestoinnin
arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja
kaukolämpöverkostoa rakennettiin 700 000 eurolla. Näihin saatiin 25 prosentin työllisyysavustus
Lapin ely-keskukselta. Avustuksen
merkitys oli ratkaiseva.
8
Kuntatekniikka 1/2012
Hakekattilan teho on 1,5 MW,
ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila. Keskus polttaa tällä
hetkellä sahahaketta noin 3 000
irtokuutiometriä vuodessa. Sillä saadaan aikaan 2 300 MWh
lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet 2012–14 kattavalla sopimuksella Vapo Oy.
Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa ja yleensä myös
kuivempaa, eikä seassa ole risuja. Risut ja tikut aiheuttavat
enemmän häiriöitä polttoaineen
syötössä kattilaan. Pyhätunturin
lämpökeskus on miehittämätön
laitos, josta on etäyhteys Kemijärven voimalaitokselle ja päivystäjän kannettavaan tietokoneeseen. Laitospäivystäjä näkee tapahtumat reaaliajassa koko ajan.
Pyhän lämpökeskuksessa on
Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on
jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa on valmiina 3,5 kilometriä.
den jälkeen saamme siis Rukalla tarkat tiedot eri toimintojen
sähkönkulutuksesta. On oletettavissa, että kulutus laskee.
Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään mittaamaan, Toivonen
kertoo.
Vastaava laitekohtainen
mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin, kun Rukan kokemukset on saatu käyttöön.
Pyhän lumetusjärjestelmä
automatisoitiin tälle kaudelle. Uusi järjestelmä on keskimäärin viidenneksen aiempaa
energiatehokkaampi, kun tykit mittaavat jatkuvasti ilman
kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät suuttimia optimaalisesti.
Myös tykkeihin tulevan veden
pumppauksen ohjaus uusittiin.
Kiinteistöt
lämpiävät puulla
Kemijärven kaukolämpö Oy:n
biolämpökeskuksessa tuotettu
kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi Oy:n kiinteistöjä. Uuden lämpökeskuksen myötä
päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä päästiin eroon.
– Majoitustiloissa energiaa
kuluu kuitenkin matkailijoiden holtittomaan saunan lämmittämiseen ja huonelämpötilojen pitämiseen tarpeettoman
kokeiltu myös metsähakkeen
polttoa, mutta häiriöherkkyys
on sahahaketta suurempi.
Verkosto laajenee
Kaukolämpöverkostoa on rakennettu noin 3,5 kilometriä.
Ydinkeskustan alueella on jo
kattava verkosto, mutta lisää
liittyjiä kaivataan. Verkostoa
laajennetaan kysynnän mukaan lähinnä uudiskohteisiin.
Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja
niiden rakennustilavuus on yhteensä 40 000 m3. Lämpökeskuksen kapasiteetti on tähän
nähden kolminkertainen.
Pyhän alueella kaukolämmön verollinen hinta on nyt
65,19 €/MWh, kun se Rovaniemellä on 49,00 €/MWh,
Kemijärvellä 50,43 €/MWh ja
korkealla. Patteritermostaatit
käännetään täysille, ja kun tulee kuuma, avataan ikkuna.
Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa säätämään niin, että energiaa kuluisi vähemmän.
Toivonen selvitteli esimerkiksi
lämmitysaikarajoittimien asentamista sähkökiukaisiin jälkikäteen. Siinä ei onnistuttu.
– Kaikki jälkiasennukset
ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat on välttämätöntä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Säästötoimenpiteiden ansiosta
energiankulutus on kuitenkin
joissakin kiinteistöissä vähentynyt kymmeniä prosentteja,
Toivonen sanoo.
– Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. Se on kovemman
työn takana kuin pelkkä päästöjen vähentäminen. Tarvitaan henkilöstön motivointia
ja usein isojakin investointeja.
Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen muokkaaminen energiatehokkaammiksi vaatii väistämättä investointeja.
Moottoripolttoaineiden
päästöt kompensoidaan
Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla
Sodankylässä 56,46 €/MWh.
Koko maan erillistuotetun kaukolämmön keskihinta viime
heinäkuussa oli 63,20 €/MWh.
Kevyellä polttoöljyllä tuotetun
kaukolämmön vertailuhinta on
noin 120 €/MWh, kun kattilahyötysuhteeksi oletetaan 80
prosenttia.
Uusien mökkien rakentajat
kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä. Pyhän keskustan suuremmat kiinteistöt, kuten hotellit, kaupat, huoneistohotellit
ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön käyttäjiä.
Pyhätunturi Oy on kaukolämmön suurin asiakas ja käyttää hotellinsa sekä huoneistohotellinsa lämmittämiseen noin
kolmanneksen biolämpökeskuksen tuottamasta lämmöstä.
Kuntatekniikka 1/2012
9
“Kokonaisenergiankulutuksen
vähentäminen on
tärkein tavoite.”
on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä noin 50 000 litraa
vuodessa. Muu kalusto kuluttaa
bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi noin 10 000 litraa vuodessa.
Korvaavia polttoaineita, jotka olisivat kestävällä tavalla tuotettuja ja toimisivat luotettavasti kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi ole löydetty. Niin hiihtokeskusten polttomoottoreiden päästöt kuin myös Pyhätunturi Oy:n
henkilöstön lentomatkustuksen
päästöt joudutaan toistaiseksi
kompensoimaan, jotta hiilineutraalius saavutetaan.
– Kompensointi on välivaihe. Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Toivonen
huomauttaa.
Päästöjen kompensointi tapahtuu eri polttoaineille määriteltyjen ominaispäästöjen pohjalta. Kaupalliset palveluntarjoajat
myyvät päästökompensaatioita.
Pyhätunturi Oy:n kumppanina
päästöjen kompensoinnissa on
suomalainen Nordic Offset Oy,
joka puolestaan käyttää päästöjen laskennassa WWF:n suosittelemaa Gold Standard -kriteeristöä.
– Yhtiö laskee kompensoitavat
päästömme. Kompensointihinta
määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin mukaisesti.
Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa kehittyvissä maissa sellaisia
uusiutuvan energian hankkeita,
jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen maksumme kohdennettiin Mongoliaan rakennettavaan vesivoimalaan.
Kompensaatioiden myyjillä
on hankeportfolioita, joista asi– Tavoitteenamme on fossiilisisakkaat yleensä voivat valita kiinta polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Jusu Toivo- nostavan kohteen. Toivonen sanen sanoo.
noo, että heidän ensisijainen toi-
veensa olisi ollut rahoittaa jotakin
Lapin metsiin liittyvää hanketta,
mutta se ei ollut mahdollista.
– Tässä luodaan oikeasti uutta uusiutuvan energian tuotantoa maailmaan. Lisäksi hankkeilla on myönteinen sosiaalinen vaikutus. Kompensaation taloudellinen merkitys ei ole meille toistaiseksi kovin suuri.
Kuskeille bonusta
päästövähennyksistä
Pyhän rinnekoneisiin on asennettu Rukalla saatujen hyvien kokemusten myötä mittauslaitteet,
jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti polttoaineenkulutusta. Tavoitteena on vähentää päästöjä säästeliäämmän ajo-
Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa.
Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen
QMeneillään
olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen
säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on viime vuosina parannettu, ja keskus
avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä.
– Tällä kaudella kaikki keskukset ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan jäljessä, sanoo Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Seppo Saarinen.
Vuosi sitten valmistunut PyhäExpress-tuolihissi muutti laskettelun luonnetta Pyhällä olennaisesti
ja paransi kilpailukykyä.
– Aiemmin vei sekä aikaa että voimia, kun ankkurihissillä hinattiin puolitoista kilometriä ylös.
Tuotteemme muuttui kuomullisen
10
Kuntatekniikka 1/2012
Paikallisjohtaja Seppo Saarinen
näkee meneillään olevan kauden lupaavana.
tuolihissin myötä aivan erilaiseksi.
Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti venäläisasiakkaat tulivat joukolla tunturiin. Vuositasolla Pyhän asiakaskunnasta kuitenkin
toistaiseksi noin 80 prosenttia on
suomalaisia. Kevään varaustilanne näytti Saarisen mukaan tammikuun alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet näyttävät tosin lyhenevän.
Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi Oy on Rukakeskus Oy:n
tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat palvelujaan vahvasti yhdessä, mutta asiakasprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan.
– Yhteismarkkinointi toimii,
vaikka asiakaskunnat poikkeavat
toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret
massat. Pyhällä väkeä on vähemmän, mutta tosihiihtäjien osuus
vieraista on selvästi suurempi.
Investoinneissa
vedetään henkeä
Pyhällä on parin viime vuoden aikana investoitu yli kahdeksan miljoonaa euroa rinnepalvelujen parantamiseen. Uuden tuolihissin
rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa rakennettiin yhdessä
kunnan kanssa.
– Parissa vuodessa investoimme rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme enemmän. Nyt on merkkejä näkyvissä siitä, että investoinnit alkavat kantaa. Ne, jotka
LIIKUNTAPAIKAT
tavan kautta.
– Rukalla säästyi rinnekoneiden tyhjäkäyntiin kuluneesta polttoaineesta 30 prosenttia mittalaitteiden käyttöönoton
myötä. Kun jaoimme syntyneet
säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien kesken, saivat kuskit satojen eurojen bonuksen, Toivonen iloitsee.
– Asenteet uusien käytäntöjen
omaksumiseen vaihtelevat. Meillä
ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan
takana. Koulutamme heitä kuitenkin säännöllisesti vuosittain.
Biojätteen erilliskeräystä
kaivataan
Jusu Toivonen arvostelee Lapin
jätehuollon kuntayhtymää bio-
jätteen erilliskeräyksen puuttumisesta. Lapin pitkät etäisyydet
tekevät keräilystä kallista, mutta
matkailukeskusten imagolle tilanne on ikävä.
– Olemme erittäin pettyneitä nykytilaan. Olemme pitkään
puskeneet erilliskeräyksen aloittamista eteenpäin, mutta kunnat
ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita sitoutumaan siihen. Olemme myös selvittäneet mahdollisuuksia käsitellä itse biojätteemme. Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt järkevää tapaa, Toivonen
harmittelee.
Suurin osa asiakkaista tulee
Etelä-Suomesta, jossa he ovat
tottuneet lajitteluun. Tämän
mahdollisuuden puuttuminen
Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta kaudesta toiseen. Ravintoloiden jätteistä noin 30 prosenttia on biojätettä. Kahden
hengen yksityistaloudessaan
Jusu Toivonen pyrkii tekemään
niin kuin opettaa.
– Kotona on sisätiloissa minikompostori, joka täyttyy nopeasti. Vien sieltä biojätteet naapurin
isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn. Tämä on lappilainen biojätteen erilliskeräysjärjestelmä,
hän nauraa.
Vihreämpi hiihtokeskus
on huomattu
Pyhän hiilineutraalius on huomattu, ja varsinkin tiedotusvälineet ovat olleet aktiivisia. Myös
Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä.
asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius Pyhällä merkitsee ja
miten siihen päästään.
– Suurimmalla osalla asiakkaista laskettelukeskuksen valintaan vaikuttavat eniten kustannukset ja omat mieltymykset.
Mutta yhä enemmän on valveutuneita asiakkaita, jotka tekevät
kulutusvalintoja myös tällaisten
asioiden pohjalta.
– Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät haluavat aina tietää keskuksen toimista kestävän kehityksen saralla. Olimme juuri ainoana pohjoismaisena hiihtokeskuksena esillä erään ranskalaisen
matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista laatimassa yhteenvedossa.
Monitoimimies Toivonen palaa vielä toistaiseksi hyödyntämättömään ideaan, jolla lumetustarvetta Pyhälläkin voitaisiin
vähentää.
– Olemme miettineet perinteisten lumiaitojen päivitystä
2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa avotunturissa luonnonlumen hyödyntämiseksi. Taivaalta
tulee valtava määrä lunta, jonka
tuuli vie minne sattuu. Jos sen
saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja
löytyisi järkevä tekniikka kerätä se rinteisiin, niin lumetustarve ja energiankulutus vähenisivät huomattavasti, Jusu Toivonen
pohtii. N
tuolihissin – uudistukset houkuttavat hiihtäjiä
ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän
nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan. Jos Suomessa jossakin
haluaa lasketella, niin tämä on se
paikka, Saarinen vakuuttaa.
Häntä on helppo uskoa. Pyhältä löytyy suomalaisessa mittakaavassa kookas, kompakti tunturi,
jossa on nyt moderni hissi, tehokas lumetusjärjestelmä, luonnostaan pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia rinteessä. PyhäLuoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen vieressä. Puiston ulkopuolella on kuitenkin tilaa vielä
laajentua.
– Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin vaiheessa laajentaminen tulee ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin on jo olemassa. Aivan lä-
hivuosien asia se ei kuitenkaan
ole. Nyt vedämme muutaman
vuoden henkeä rinneinvestoinneissa ja parannamme vieraiden
viihtymistä.
Kunta ja yritykset
yksissä tuumin
Kausityöntekijöitä on toistaiseksi
saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi rinnetyöntekijät tulevat pääosin
lähialueelta. Teknologian kehitys
ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville työntekijöille kuitenkin
yhä uusia vaatimuksia.
– Enää ei riitä, että laitetaan
hissi pyörimään ja olla möllötetään kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä ja ”tykötekemistä”. Aina ei
miljoonainvestointi ole välttämä-
tön, Saarinen korostaa.
Hän toivottaa myös Pyhätunturin alueen uudet toimijat tervetulleiksi. Julkisuudessa on näkyvimmin ollut esillä Noitatunturi
Oy, joka emoyhtiönsä omistamien kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi yli 330 hehtaarin maa-alueita Kultakeron luoteispuolelta ja
suunnittelee alueelle suuren mittakaavan ympärivuotista matkailuliiketoimintaa.
Pelkosenniemen kunta hyväksyi viime kesänä periaatteet
maankäyttösopimusten laatimisesta Noitatunturin alueelle. Alue
on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria ja asemakaava tulee sisältämään lähes 700 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta.
Seppo Saarinen nostaa peukalon ylöspäin, kun tulee puhe kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyöstä.
– Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi toimii. Joillakin voisi olla
tästä opittavaa. Kunnalla on pieni organisaatio ja voimavarat ovat
rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet hyvin toisemme, ja harvoin
joudumme asioista pitkään vääntämään, Saarinen sanoo.
Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole
uudistunut, sillä viime kauden levännyt ja jo purku-uhan allakin
ollut vanha tuolihissi kansallispuiston rajalla otetaan taas käyttöön kevätsesongin ruuhkahuippuihin. Se on Euroopan toiseksi
vanhin ja otettiin käyttöön 1964.
Kuntatekniikka 1/2012
11
Pelkosenniemen
sijoitukset Pyhälle
kantavat hedelmää
Matkailuinvestoinneilla
kunta nousuun
Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää. Tuloverotustakin voitiin keventää, kun
loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat
kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
NN Pelkosenniemi oli eturivis-
sä Paras-puitelain 9 § mukaisten
erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien joukossa puoli vuosikymmentä sitten, kun Paras-hanke käynnistyi.
Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma, menot pidettiin kurissa ja verotus kiristettiin kansalliselle huipulle. Erilaisten alue- ja yritystukien avulla investoitiin samalla erityisesti matkailuelinkeinoon.
– Bruttoinvestointimme ovat
viimeisten neljän vuoden aikana
olleet enimmillään pari miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon, kun koko kunnan talousarvion loppusumma pyörii seitsemän ja kahdeksan miljoonan välissä, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo.
Nyt neljän vuoden trimmauksen jälkeen kunnan talous
näyttää hyvältä. 2010 tilinpäätöksessä taseessa oli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää. Tänä
vuonna tuloveroprosentti painui jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien investoinnit ovat työllistäneet, ja kuntaliitosspekulaatioiden hälvettyä ilmapiiri on
myönteinen. Iso haaste on edelleen asukasluvun lievä lasku.
2010 lopussa Pelkosenniemellä
oli 1 008 asukasta.
12
Kuntatekniikka 1/2012
Velkoja lyhennetty
Kunta on myös lyhentänyt velkojaan. Tuloja on saatu verojen ohella matkailuliiketoimintaa kehittävien maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista.
Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen Pelkosenniemikin oli
pari vuotta rakennemuutostuen
piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti elinkeinokehitykseen.
Pyhän alueen palvelut muodostavat suoraan tai välillisesti
70–80 prosenttia Pelkosenniemen työpaikoista. Alueelta kertyvien verotulojen merkitys kunnan peruspalvelujen järjestämisessä on olennainen.
Kunta panostanut
paljon Pyhälle
Pelkosenniemen kunta on vahvasti mukana Pyhän kehittämisessä. Suuret päätökset on viime
vuosina tehty kunnassa yksimielisesti yli puoluerajojen. Nykymuotoinen yhteistyö alkoi vuosituhannen alussa kanadalaisen
Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa Pyhän alueen Master Plania.
Kunnan merkittävimmät satsaukset Pyhälle ovat olleet uusi
hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu ja sen ylittävä hiihtoväylä ja ylikulkusilta, Skiway.
Näiden yhteenlasketut kustannukset olivat parisen miljoonaa.
FIS-rinteeseen 700 000 €
Myös viime kaudelle valmistunut 700 000 euroa maksanut
FIS-rinne on kunnan rakennuttama. 70 prosenttia rahoituksesta
tuli EU:lta ja kansallisina tukina
muun muassa opetusministeriöltä. Loppuosan rahoittivat kunta
ja Pyhätunturi Oy puoliksi.
– FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka. Omistamme maapohjan ja rakennutimme rinteen valaistuksineen. Rinteeseen rakennettiin kilpailutoimintaa varten myös uusi lähtökoppi. Pyhätunturi Oy vastaa rinteen käyttökustannuksista, Parkkinen kertoo.
Kunnan osallistumisen taustalla on se, että rakentamiseen saatiin
tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja
Ruka ovat Skisport Finland ry:n
kanssa tekemänsä kuusivuotisen
sopimuksen nojalla alppihiihdon
virallisia harjoituskeskuksia. Uusi FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille sopiva ja heidän käytössään aina tarvittaessa.
– Olen vakuuttunut, että siinä lasketaan maailmancup-kisoja, kunhan alueen muu palveluvarustus kehittyy riittävästi.
Kunnan kiinteistöt
energiatehokkaiksi
Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiate-
hokkuussopimuksen. Siihen liittyvän toimenpideohjelman avulla kunnassa edistetään energiansäästöä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sopimuksen
mukaisen kuntakatselmuksen
raportti valmistui viime kesänä.
– Kaikkiin keskeisiin kunnan
kiinteistöihin tehdään energiakatselmus ja haetaan parempia
toimintamalleja. Toinen keskeinen kohde on laajan latuverkoston valaistuksen uusiminen. Tavoitteena on siellä siirtyä energiatehokkaaseen valaistukseen
muutaman vuoden sisällä, Parkkinen sanoo.
Sekä kuntakeskuksessa että Pyhällä on hakelämpölaitokset ja kunnan keskeiset kiinteistöt on liitetty niihin. Öljystä on
näin päästy pitkälti eroon. Kunta
kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Pyhä kolminaisuus
tuo tuloksia
Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii, ja luottamus eri toimijoiden välillä on
hyvin vahvaa.
– Ympäristörakentamisessa
yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat ulkoilureitit on tehty yhteistyössä, ja valtion ympäristötyöt ovat olleet tärkeitä työllistä-
LIIKUNTAPAIKAT
Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja. Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen
liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa.
viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus
on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen kehuu.
– Valtion avustukset kunnan
investonteihin ovat synnyttäneet
Pyhälle merkittävää liiketoimintaa ja pysyviä työpaikkoja. Näiden väitetään usein olevan vanhaa ojankaivurahaa, josta pitäisi
päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena vielä säilynyt.
Metsähallitus rakennuttaa
uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskusta Pyhän liikekeskuksen viereen. Rakennus valmistuu näinä
päivinä, ja keskus näyttelyineen
avataan alkukesästä.
Näyttelytilat laajenevat huomattavasti nykyisestä. Keskukseen sijoittuu myös Pelkosenniemen ja Kemijärven matkailuneuvonta, matkailukoulutustoimintaa sekä Pyhä-Luosto Vesi
Oy:n toimisto.
Kuntarakenneuudistus
arveluttaa
Hallitus on valmistelemassa uutta
kuntarakennetta. Parkkinen pitää
selvänä, että jo Paras-hankkeessa
todettu pitkien etäisyyksien kuntien erityisasema säilyy.
– Muutoin ne, jotka olisivat
palvelujen tarpeessa – eli lapset,
vanhukset, sairaat ja vähäosaiset
– joutuisivat hakemaan palvelunsa kauempaa. Tällöin kustannukset maksaa yleensä Kela eli valtio.
Käytännön tasolla ratkaisu näyttää hankalalta.
Erkki Parkkisen mielestä
myös kuntaidentiteetti on ihmisille tärkeä. Pelkosenniemellä on
tästä kokemusta, kun takavuosina liitos Kemijärven kaupungin
kanssa oli esillä.
– Kuntaliitosselvityksen aikaan
tuli paljon kommentteja, joissa todettiin, että ”jos liitos tulee, voin aivan hyvin muuttaa täältä pois”. N
UUSI SAL UVLAITE
Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen
SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu
uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin.
Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään
tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä
suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen.
Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa.
Puh. 020 720 9292
www.suomenallaslaite.fi
Kuntatekniikka 1/2012
13
Turku maksoi
uimahallin
remontista
23 miljoonaa
IMPIVAARA
ON SUOMEN
SUURIN JA
ESTEETTÖMIN
Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli on myös yksi Suomen esteettömimmistä halleista. Mittava peruskorjaus ja
laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen vuoksi.
TEKSTI Sari Järvinen
KUVAT Robert Seger
NN Valmistuessaan 1975
Pohjoismaiden suurimman uimahallin ikkunakarmit räiskyivät punertavina. Sisäkatto oli tummaa
puuta, kuten 1970-luvulla
kuuluikin olla. Sisään astuessa erotti altaiden yllä
Olavi Lanun monimetrisen taideteoksen, jossa uimarit polskivat ylös ja alas.
Sen vierestä hyppääjät taittoivat voltteja veteen.
Impivaaran uimahalli on ollut suljettuna noin
kaksi ja puoli vuotta. Kuntatekniikka-lehti pääsi halliin viikkoa ennen kuin
pääurakoitsija Skanska
Talonrakennus Oy luovutti työmaansa Turun kaupungille tammikuussa.
Lanun teos tervehtii
yhä tulijaa samalla seinällä kuin ennen. Mutta paljon sen ympärillä on muuttunut. Valoa, altaita, kuntosaleja ja pukuhuoneita
Altaalta pääsee suoraan invawc:hen, jota voivat käyttää liikuntaesteisten lisäksi muutkin.
14
Kuntatekniikka 1/2012
Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi
iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet paranivat remontin myötä.
LIIKUNTAPAIKAT
Kuntatekniikka 1/2012
15
Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet.
Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat hallin saneerausta alusta loppuun.
Höyrysaunan katto on höyrytiivistä lasikuitua.
on tullut lisää. Sisäkatto on kuin
noussut tästä kaikesta korkeammalle. Todellisuudessa se johtuu
väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia ja harmaata. Jossakin pilkahtaa turkoosi tehostevärinä.
– Emme halunneet tehdä retroa, vaikka se onkin muodissa. Halusimme uimahallin, joka miellyttää silmää vielä 40–50
vuoden päästä ja jossa on kuitenkin jäljellä vanhaakin henkeä,
Turun kaupungin uimalaitosten
johtaja Oskari Nummi sanoo.
enemmän kuin Porissa rakennetun uuden, seitsemän altaan
hallin kustannukset.
– Ei meitä pyydetty edes laskemaan uuden hallin kustannuksia. Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus tai peruskorjaus laajennuksineen. Periaatteessa tässä
säästyi uuteen verrattuna vanha
betonirunko, päärakenteiden valu ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen rakenuttajainsinööri
Esko Eisanen arvioi.
Puolen miljoonan
kävijätavoite
Tarve hallin uusimiseen oli selvä.
Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä Himanit-putkisto suoritti
16
Kuntatekniikka 1/2012
viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa
betonielementeistä oli huonossa kunnossa ja hallin takaosasta karkaili höyrypatsaita pakkaseen. Kuntosali ja kolme allasta
koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä vuonna 2008 Impivaarassa
oli 270 000. Tavoitteeksi asetettiin saada liikkeelle puoli miljoonaa ihmistä.
– Uskon, että se on mahdollista. Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi ennen kun oli kilpailu, muita uimareita ei voitu päästää sisään. Nyt voimme pitää muita allastiloja auki, Nummi sanoo.
Impivaaran kahdeksan altaan
peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on yhteensä noin 23,2
miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa
Kunnallinen terapia-allas
Impivaaran uimahallista haluttiin Suomen esteettömin. Siinä
onnistumista kumpikaan Eisanen eikä Nummi uskalla arvi-
oida, mutta joka tapauksessa esteettömyys otettiin monipuolisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Siitä piti huolen
muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto ja vammaisneuvosto.
Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oma pukuhuone ja sauna
liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin,
jos avustettava ja hänen saattajansa olivat eri sukupuolta, oli valittava mennäkö naisten vai miesten puolelle.
– Kun heittää vettä saunassa,
lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla voi tulla suoraan saunaan ja
saada hyvät löylyt, Nummi kertoo.
Toinen harvinaisuus on terapia-allas, joka soveltuu myös fysioterapeuttien ja vammaisryhmien käyttöön.
Ei kokeilulle ja kylpylälle
Impivaaran peruskorjatusta hallista on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä tekniikkaa tai
rohkeita innovaatioita. Tekijät
halusivat hallin, joka toimii.
– Uimahallissa oli avohiekkaaltaat, mutta ne eivät enää täytä
tämän päivän suojelumääräyksiä.
Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella. Kalvosuodatuksesta ei ole pitkäaikaisia referenssejä, Eisanen kertoo.
Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu.
– Tutkimme asiaa ja totesim-
LIIKUNTAPAIKAT
me, etteivät ne kannata. Ne voi
kyllä asentaa jälkikäteen. Halli
lämpiää kaukolämmöllä, jonka
toimittaa Turku Energia. Se on
kaupungin omistama. Lämmitys on kuin laittaisi rahaa omasta
taskusta toiseen, Eisanen pohtii.
Energiaa säästetään poistoilman lämpöpumpuilla ja ottamalla pesuvesistä lämpöä talteen.
Vaikka Impivaarasta löytyy
höyrysauna, kylmäallas ja lapsille liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa.
– Emme halunneet kylpylää
vaan liikuntapaikan. Poreallas vie
tilaa, jonka käytämme mieluummin liikuntaan, Nummi toteaa.
Lisätyötä laastista
Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa normaaliin tapaan alistettuine sivu-urakoineen. Se toimi Eisasen mukaan kohtuullisen hyvin. Vain allasosaston laatat kaupunki hankki itse.
– Halusimme valvoa laatua.
Liukuesteluokan tuli olla hyvä.
Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö ei ole nyt niin liukas, Ei-
Vain allashallit 1 ja 2
jäivät paikoilleen vanhasta hallista, joka
laajeni oikealle.
sanen kertoo.
Uima-altaiden laattojen saumaus aiheutti kuitenkin odottamatonta viivytystä. Tarkastaja huomasi uv-valolla, että laattojen pinnoille oli jäänyt laastia,
joka sisälsi epoksia.
– Meidän huolemme oli, että
lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan edustaja puhdistaa laatat lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä oli aliurakoitsijana virolainen
yritys. He tekivät Suomessa ollessaan pitempää päivää, jolloin valvojamme ei välttämättä aina ollut
paikalla, Eisanen pohtii.
Kahden miljoonan
piirustusvirhe
Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa katsoo lähes valmista uimahallia väsynyt mies.
Hän on vastaava työnjohtaja Vesa Sarin, eikä häntä enää helposti houkutella korjaamaan toista
uimahallia.
– Haastavaa tämä on ollut kaikin puolin. Sellaisen vinkin voisin antaa korjausta suunnitteleville, että jos ei ole saatavilla luo-
ALLASHALLI 2
tettavia vanhoja suunnitelmia,
vanhat rakenteet kannattaa tutkia etukäteen, Sarin toteaa.
Tällä hän viittaa Impivaaran
vanhan uimahallin käsin piirrettyihin pohjapiirustuksiin. Niissä
näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun
lattiaa purettiin, vain neljä pilaria oli siellä missä piti.
– Seitsemän oli jossain muualla. Hälytimme rakennesuunnittelijan Helsingistä ihmettelemään
asiaa, Eisanen kertoo.
Suunnittelijaa tarvittiin myös,
kun ison pukuhuoneen kantavaa
lattialaattaa piikattiin auki. Se
osoittautui kaikkea muuta kuin
kantavaksi.
– Se oli maavarainen laatta.
Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan kaikki huonot kohdat ja tekemään korjausselostuksen. Urakoitsijalta tilattiin lisätyö. Homma maksoi yhteensä
noin kaksi miljoonaa enemmän
kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen toteaa.
Lisätöiden vuoksi uimahallin
avaaminen viivästyi reilulla puolella vuodella. N
IMPIVAARAN
UIMAHALLI
QKerrosala
5 912 m2
QLaajennus
2 366 m2
QVesipinta-ala
2 250 m2 + portaat
QUudet
altaat: monitoimi (terapia-allas), 25 m, perhe, lasten- ja
kahluuallas, kylmäallas
QKunnostetut
altaat: 50 m ja
hyppyallas
QKolme
kuntosalia, seuroille ja
liikuntatoimelle toimistotiloja
QVuokrasauna
30 €/h + sisään-
pääsymaksu
QUrakat
yhteensä 19 963 000 €:
pääurakka 15 815 000 €, sähkö
1 228 000 €, putki 1 014 000 €,
vedenkäsittely 820 500 €, ilmanvaihto 667 000 €, prosessiautomaatio 259 846 €, taloautomaatio 39 800 €, allaslaattatoimitus
(laatat hankki tilaaja) 118 869 €
QHankkeen
kokonaiskustannusarvio 23 160 000 €
QPää-
ja arkkitehtisuunnittelu
Siren Arkkitehdit Oy
ALLASHALLI 3
ALLASHALLI 4
ALLASHALLI 1
ALLASHALLI 5
SIREN ARKKITEHDIT OY
Kuntatekniikka 1/2012
17
Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään.
Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin 50 000 kasvia ja
600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat riikinkukot, fasaanit ja gekot.
18
Kuntatekniikka 1/2012
Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella telttailualueella teltoissa, joissa
patjat ja liinavaatteet ovat valmiina.
LIIKUNTAPAIKAT
Muodonmuutos lentokonehangaarista virkistyskeitaaksi
Tropical Islands
kylvettää katon alla
Berliinissä
Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden
elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä,
jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma
karkottavat päivittäin jopa 8 000 kylpylävieraan mielestä arjen harmauden.
Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri
oikeat trooppiseen lomailuun.
OMartti Matsinen
toimitusjohtaja, PiiMat Oy
NN Tropical Islands -kylpylä si-
jaitsee noin 80 km päässä Berliinin Tegelin lentokentältä Dresdenin suuntaan. Tropical Islands on
maailman suurin vapaasti seisova
halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea.
Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi Vapaudenpatsas tai koko
Helsingin olympiastadion torneineen. Koosta antaa hyvän kuvan
myös se, että hallin sisään mahtuisi Berliinin Potsdamer Platz
kaikkine toimistotaloineen.
Alue perustettiin Luftwaffen
lentokentäksi ennen toista maailmansotaa, ja sodan jälkeen siitä tuli DDR:n sotilaslentokenttä.
Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin, ja siitä oli tarkoitus tulla
kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit, kuumailmapallot) lentokenttä. Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi vuonna 2000,
mutta omistajavaihdoksen myötä
suunnitelmat muuttuivat, ja hallista kehitettiin Euroopan suurin
viihdekeskus, Tropical Islands.
Ostosbulevardilta
sademetsään
Tropical Islands -hallista löytyy
jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin
ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan ostosbulevardille, jonka putiikeista voi ostaa kaikkea rantatai kylpylälomalla tarvittavaa.
Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa tulee vastaan ravintoloita sekä lasten oma maailma, yli
4 000 neliötä hauskaa. Matkalla
yllättyy nähdessään kuumailmapallon lentelevän hallin sisällä.
Jollei halua lasten alueelle, voi
aulasta kävellä suoraan vaikkapa
maailman suurimman sisätiloissa
olevan sademetsän läpi uimarannalle. Lähes kilometrin mittainen
kiertelevä polku kulkee sademetsässä, jossa on noin 50 000 kasvia
ja 600 eri kasvilajia.
Sademetsässä on luonnollinen
biotooppi, jota myös ylläpidetään
luonnollisesti ilman kemikaaleja.
Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset, jotka eivät ole vaarallisia ihmisille eivätkä esiinny muualla hallissa. Kuoriaisten määrää
taas kontrolloivat muun muassa
riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita pyörii sademetsäalueella.
Trooppinen meri ja
saunamaailma
Sademetsästä laskeudutaan polkua ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle. Hiekkarannan taustaksi on tehty taivasmaisema, jo-
ka antaa rannalle trooppisen vaikutelman. Kyseessä on todellinen
hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja tai ottaa aurinkoa.
Hallin kattorakenne päästää
auringonvalon sisään. Hallin sisällä voi ruskettua lähes ympäri
vuoden. Rantaleikkien jälkeen
on mukava pulahtaa ”trooppiseen mereen”. Uintialue on maksimissaan 135 cm syvä ja vesi on
28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä.
Koska Saksassa ollaan, on alueella luonnollisesti myös saunamaailma. Tropical Islandsin saunamaailmassa on kuusi eri aluetta, jotka ovat saaneet inspiraationsa eri puolilta maailmaa. Alueelta löytyy mm. intialaistyyppinen Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista Waiotapu-aluetta
kuvaava sauna. Saunamaailman
hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä hieronnoista, ja saunamaailman vierestä löytyy myös
monipuolinen kuntosali.
Majoitus samassa hallissa
Usein kylpylöihin on yhdistetty
majoitustiloja, jotka ovat samassa rakennuksessa tai jollain tavalla kiinteässä yhteydessä kylpylään. Tropical Islands on tässäkin suhteessa erikoinen kohde,
Kuntatekniikka 1/2012
19
LIIKUNTAPAIKAT
Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on
28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä.
Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin
huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia.
sillä myös majoitustilat ovat kylpylän sisällä.
Majoitukseen on useita eri
mahdollisuuksia. Hallin sisällä
on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan. Lisäksi hallin sisällä
on parikymmentä erityyppistä
huoneistoa, jotka sijaitsevat eri
puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla on oma tarinansa kuten Ceylonin teehuoneisto
tai Surinamin banaanihuoneisto. Alueella on myös kaksi hiek-
myös mielipiteitä, että tämä on
kohde, jossa tulee kerran käydä
mutta toista kertaa ei tarvitse tulla. Onko se oikea trooppinen loma, jos koko ajan ollaan samassa hallissa, vaikka rakenteiden ja
tekniikan avulla onkin saatu aikaan oma trooppinen maailma?
Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut yhtään sellaista kommenttia, etteikö Tropical Islandsissa kannattaisi käydä kerran elämässä. N
kapohjaista telttailualuetta. Siellä
voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja
liinavaatteet ovat valmiina.
Tropical Islands on auki joka päivä kellon ympäri. Ainoastaan saunamaailma ja jotkut kaupat ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan. Näiltäkin osin Tropical Islands siis toimii kuten mikä tahansa lomakeskus – mutta yhden
katon alla.
Kävijöiden yleinen vaikutelma kohteesta oli ”elämys”. Oli
www.tropical-islands.de
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa Saksaan. Matkalle osallistui
yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat
laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja. Tropical Islands -kylpylän lisäksi
vierailukohteina olivat Kurhessen Therme Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut Kölnissä.
Lentokonehalli uusiokäytössä
QRakennus,
jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, valmistettiin CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi vuosituhannen
vaihteessa. Raskaan kuljetuksen
lentokoneet vaativat paljon tilaa
joka suuntaan, ja sitä myös löytyy. 70 000 neliömetrin kattorakenteen tulee kestää valtavat
sade- ja lumikuormat. Katto on
rakennettu teräskaarista, joiden
päälle on asennettu PVC-pinnoite. Eteläpuolella pinnoitteena on
erikoiskalvo, joka päästää auringon UV-säteilyä lävitseen, jolloin auringonotto sisätiloissa on
mahdollista.
Jotta lentokoneet saadaan sisään, on rakennuksessa kaksi
600 tonnia painavaa ovea, joiden avaaminen ja sulkeminen
kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät
enää ole käytössä hallin muututtua kylpyläksi.
Taloteknisesti vaativa kohde
Tekniikaltaan kohde on erittäin
20
Kuntatekniikka 1/2012
putkistoja.
Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä myös hallin kasvillisuuden
kannalta. Erityisesti trooppisen
sademetsän kasvit ovat vaativia.
Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella on yhteensä 7 000
kuutiometriä lämmintä vettä, jota suodatetaan, desinfioidaan ja
neutraloidaan jatkuvasti, jotta
hygieniataso säilyy korkeana.
Kemikaaleja vältetään
Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman
suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja
107 metriä korkea.
vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa (+25 °C) ja kosteudessa (RH 40–60), jotta kävijöille tulisi
aito trooppisen loman tunnelma.
Tämä asettaa kovat vaatimukset
tekniikalle.
Kun vielä huomioidaan, että
päivittäinen kävijämäärä voi olla
jopa 8 000 henkeä ja hallissa on
useita eri alueita, jotka vaativat
erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä
suunnittelu että tekniikan ylläpito
olleet haastavia tehtäviä.
Hallissa on noin 33 kilometriä
lattialämmitysputkia, 5 000 neliömetriä ilmastointikanavia sekä
yli 30 kilometriä erilaisia huolto-
Kuten sademetsässä myös allasvesien käsittelyssä pyritään välttämään kemikaaleja. Otsoni valmistetaan ilmasta sähkövirralla ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja valmistetaan sitä mukaa
kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät ovat pieniä.
Myös suodattimien huuhteluvedet kierrätetään suodatuksen
kautta takaisin altaaseen. Trooppisen meren allasmateriaaliksi
valittiin hygieniasyistä teräs.
Kuntatekniikan maailmankongressi
TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT
Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012
Ainutlaatuinen tilaisuus oppia
parhaita käytäntöjä niin Suomesta
kuin muistakin maista ja
tavata ulkomaisia kollegoitasi!
Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan
ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin!
Tapahtuma on samalla
Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari.
www.ifme2012.com
2.com
a esille !
d
o
u
t
us
sta
Ti l a i s u i s t a o s a a m i
la
suoma
Platinum Sponsor
ORGANIZERS:
FAME
TURUNTIE TULEVAISUUDESSA
QValtaosin
2+2-kaistainen.
QOsa
nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä
korvataan kiertoliittymillä.
QKoko
matkalle rakennetaan molemminpuolinen
yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.
QTuruntien
poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin.
Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja,
Maantien muuttaminen kaduksi ma
Espoo haluaa muuttaa
noin 10 kilometriä alueellaan kulkevasta Turuntiestä kaduksi. Syynä on kaupunkirakenteen tiivistyminen ja
kasvanut liikenne. Muutoksen hintalappu on
kymmeniä miljoonia.
22
Kuntatekniikka 1/2012
OPetri
Vainio, investointipäällikkö
Hänninen, katuinsinööri
Tekninen keskus, Espoon kaupunki
OSalla
NN Espoota halkoo viisi suurta
maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin johtava Länsiväylä etelärannikkoa myötäillen, Turusta Helsinkiin johtava Turunväylä sekä kolme
kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä II on keskeneräinen kattaen vain
Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi suurinta väylää ovat Espoon alueella pääosin moottoriliikenne- tai
moottoriteitä.
Espoon alueella kulkee myös
muita maanteitä, joista merkittävimmät ovat
LTuruntie, joka on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie,
L Kauklahdenväylä, joka on
Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva yhdystie sekä
L Vihdintie, joka on vanha
Helsingistä Vihdin ja Karkkilan
kautta Poriin johtava maantie.
Espoon alueella on katuja noin
1 500 km ja maanteitä noin 300
km. Lisäksi valtio omistaa maan-
teiden varrella kulkevia kevyen liikenteen väyliä noin 80 km.
Maanteiden välityskykyä
kasvatettu useasti
Espoo on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien, ja samalla Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen pendelöinti ympäryskunnista on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on edellyttänyt
maanteiden välityskyvyn kasvattamista useaan otteeseen.
Osa välityskykyä parantavis-
LIIKENNE
Petri Vainio
Kuva on otettu tässä.
Opaskarttaotteessa näkyy noin 10 kilometrin osuus kaduksi muuttuvaa Turuntietä (keltainen itä-länsisuuntainen väylä).
kiertoliittymiä, kevyen liikenteen väyliä ja siltoja
ksaa Espoolle kymmeniä miljoonia
ta hankkeista on ollut kaupungin
ja valtion yhteishankkeita. Tällainen on myös hankkeista uusin,
Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa. Se toteutettiin kustannusjakosopimuksella ja aikaistamislainalla siten, että Espoo
on maksanut 2008 alkaneen rakentamisen kokonaan ja valtio maksaa sovitun 61 prosentin
osuutensa takaisin 2012 ja 2013.
Leppävaaran kustannusjakosopimuksen komponenttina oli myös
maankäytön lisääntyminen tun-
nelin katolle ja vanhalle tiealueelle saatu lisärakentamisoikeus.
Liikenneväylien välityskykyä
parantavat toimenpiteet ovat tyypillisesti olleet lisäkaistojen rakentamista sekä risteyksien ja liikennevalojen korvaamista eritasoliittymillä. Maankäytön ja normien
kehittyessä myös meluntorjuntaa
joudutaan usein parantamaan.
Pääsääntöisesti parantamistoimenpiteiden kustannusjakoperiaatteet on neuvoteltu tapauskohtaisesti. Kustannusvastuuta
on kohdennettu osapuolille sen
mukaan kuin parantamispaineet
johtuvat liikenneväylän normaalista käytöstä ja liikenteen yleisestä kasvusta tai kunnan maankäytön kehittämisestä.
Kustannukset puoliksi
valtion ja kunnan kesken
Liikennevirasto ja Kuntaliitto
ovat yhdessä päivittäneet syksyllä 2010 suositukset maanteiden
tienpidon kustannusjaosta kuntien ja valtion kesken. Suosituksen
mukaan hallinnollista luokitusta
muutettaessa oleelliset, yhteisesti todettavat nykytilan puutteiden
parantamisen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kunnan
kesken, ellei erityisestä syystä toisin sovita.
Käytäntö on osoittanut, että
lähes kaikista parantamishankkeista joudutaan kuitenkin neuvottelemaan tapauskohtaisesti ja
usein kunta joutuu kantamaan
suosituksia suuremman osuuden
rahoitusvastuusta. Varsinkin pääKuntatekniikka 1/2012
23
LIIKENNE
Katuna Turuntielle tavoitellaan kaupunkimaisempaa ilmettä erityisesti Leppävaarassa. Oikealla Turuntie alittaa Kehä I:n.
kaupunkiseudulla valtion osallistuminen tärkeiden, pitkään odotettujen hankkeiden kustannuksiin näyttää tulevina vuosina olevan nihkeää.
Turuntien riesana
ruuhkaiset liittymät
Turuntie (mt110) on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie, joka on maankäytön tiivistymisen ja Turunväylän rakentamisen seurauksena muuttunut toiminnalliseksi osaksi Espoon katuverkkoa. Turuntie kulkee lisäksi noin puolen kilometrin matkalla Espoon naapurikaupungin, Kauniaisten halki. Turuntie
on länsipäässä osa historiallista
Kuninkaantietä välillä EspoontieKuninkaantie. Turuntien varrella on myös lähes koko Espoossa
kulkevan osuuden matkalta kevyen liikenteen väylä.
Turuntien nykyisiä ongelmia
ovat muun muassa useat ruuhkaiset liittymät, joukkoliikenteen
heikko sujuvuus ruuhka-aikoina,
puutteellinen meluntorjunta, turvattomat kevyen liikenteen tasoylitykset sekä muutamat liikenneturvallisuutta heikentävät tonttiliittymät. Turuntielle tarvittavista kehittämistoimenpiteistä on
laadittu viimeksi 10 vuotta sitten
silloisen Tiehallinnon johdolla kehittämisselvitys, mutta laajempia parantamistoimenpiteitä
ei ole toteutettu kustannussyistä.
Ely-keskus esitti Turuntien
muuttamista kaduksi
Turuntien muuttamisessa kaduksi on tienpitäjä, Uudenmaan elykeskus ollut aloitteellinen ja esittänyt Espoon kaupungille Turuntien muuttamista kaduksi noin
10 kilometrin matkalta. Tästä reilut seitsemän kilometriä on asemakaavoitettua ja noin 3,5 kilometriä asemakaavoittamatonta.
Kaduksi muuttaminen edellyttää asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimista. Kaavojen vahvistuttua ja kadunpitopäätöksen jälkeen parantamis-
toimenpiteet voidaan hyväksyä
katusuunnitelmilla.
Turuntien nykyinen tasaus on
paikoin hyvin korkealla jyrkkine
luiskineen. Tien rajaus on laajoilta alueiltaan epämääräinen ja
maaseutumainen. Valtakunnallisesti arvokas Espoonjokilaakso,
Lippajärvi ja Kauniaisten vanhat
huvilat pihapiireineen, Leppävaaran keskustan korttelit sekä Nokian korttelit ja paikoitustalo ovat
kaupunkikuvallisesti omaleimaisimpia osuuksia.
Tienvarren kaupunkirakennetta tiivistetään
Katuna Turuntietä on tarkoitus
kehittää nykyisestä hyvin maantiemäisestä väylästä vaihtelevaksi liikenneympäristöksi. Tavoitteena on tiivistää Turuntien varren kaupunkirakennetta kaupunkimaisiksi asuin-, työpaikka- ja
virkistysalueiden jaksoiksi. Kaupunkimaisempaa ilmettä tavoitellaan erityisesti Leppävaaran
alueella, jolloin avautuu myös
mahdollisuuksia maankäytön
kehittämiselle.
Täysin toisenlaista ympäristöä tulee olemaan Espoonjokilaakson alueella, jossa Turuntie
tullaan sopeuttamaan arvokkaaseen maisema-alueeseen ja kulttuuriympäristöön.
Muutos maksaa useita
kymmeniä miljoonia
Väylän muuttaminen Espoon
standardien mukaiseksi kaduksi
tulee maksamaan useita kymme-
niä miljoonia euroja. Katuna Turuntietä ja sen ympäristön maankäyttöä on kuitenkin helpompaa
ja joustavampaa suunnitella kaupungin tarpeisiin kuin väylän ollessa maantie.
Suurimmat haasteet ovat parantamistoimenpiteiden rahoitus
ja osin ristiriitaisten tavoitteiden
yhteensovittaminen (maankäytön tiivistäminen katumaiseksi muuttuvan väylän varrella vs.
kasvavan liikenteen sujuvuuden
turvaaminen liikenteellisesti tärkeällä väylällä). Valtavien kustannusten vuoksi parantaminen tullaan tekemään vaiheittain, joten
haasteena on myös järkevän ja
toimivan kehittämispolun luominen.
Uusia ratkaisuja
liikenteen ongelmiin
Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin näiden yhdyskuntarakenteen tiivistyminen pakottaa
etsimään uusia ratkaisuja liikenteen ongelmiin.
Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi maanteiden ja pääkatujen
tunnelointi ja vapautuvan maankäyttöpotentiaalin hyödyntäminen, julkisen liikenteen ja tehokkaan liityntäpysäköinnin kehittäminen pendelöivien työmatkalaisten tarpeisiin ennemmin kuin
sisääntuloväylien kaistamäärän
kasvattamisen sekä kunnan sisäisen maankäytön tehostaminen muuttamalla joitakin vanhoja maanteitä kaduiksi. N
Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä
OUlla Hurmeranta, lakimies
Suomen Kuntaliitto
QKatualue
osoitetaan asemakaavassa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä kunta määrittelee maanteiden osalta, missä
määrin kyse on vain paikallista
liikennettä palvelevasta liikenneväylästä, joka tulee osoittaa asemakaavassa katualueeksi.
Katu rakennetaan MRL
(maankäyttö- ja rakennuslain)
85 §:n mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaan. Kun
maantie muutetaan kaduksi,
24
Kuntatekniikka 1/2012
voidaan tilanteesta riippuen joutua laatimaan myös katusuunnitelmat.
MRL 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve
sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia
kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kun kadunpitovelvollisuus on alkanut, tulee
kunnan tehdä kadunpitopäätös
kohtuullisessa ajassa.
MRL 86a §:n 1 momentin
mukaan maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä
kadunpitopäätöksellä kaduksi.
Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon
kunnossapidon vaatimukset ja
maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Saman pykälän 2 momentin mukaan maantie lakkaa kadunpitopäätöksen
tultua voimaan ja maantien tiealue siirtyy samalla kunnan omistukseen.
Kadunpitopäätös tulee voimaan, kun kadunpitopäätöksestä ja siihen perustuvasta kunnossapitovelvollisuuden alkamisesta
on MRL 87 §:n mukaisesti ilmoitettu kadun tai sen osan varrella
sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille siten kuin kuntalain 95 §:ssä säädetään. Kuntalain 95 §:n mukaan kiinteistönomistajille tulee lähettää päätöstä koskeva pöytäkirjan ote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosituksineen tiedoksi kirjeellä.
LIIKENNE
VTT:n kehittämä prototyyppi tehostaa arviointia
Liikennetärinän mittaamiseen
langattomia menetelmiä
Liikennetärinä on noussut tärkeäksi tekijäksi
maankäytön suunnittelussa. Tärinäselvityksen
tekemistä pidetään kuitenkin usein hankalana
ja kalliina. Siksi VTT:llä
on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntäviä
keinoja liikennetärinän
arviointia, mittaamista
ja tulosten avulla tehtävää päätöksentekoa
varten.
FAsko Talja
VTT – Materiaalit ja rakennettu
ympäristö
OJukka Koskinen
VTT – Verkottuneet järjestelmät
NN Liikennetärinän mittaami-
seen on kehitetty prototyyppi
mittalaitteesta, joka perustuu
langattomien sensoriverkkojen
hyödyntämiseen. Uuden teknologian ansiosta mittauslaitteiden asennus on helpompaa ja
nopeampaa ja mittaukset voidaan tehdä samalla kertaa entistä laajemmalta alueelta. Mittaustulosten käsittelyyn kehitetyt
menetelmät mahdollistavat tulosten automaattisen käsittelyn ja visualisoinnin paikkatietoympäristöä hyödyntäen. Uusista keinoista
voivat hyötyä sekä mittausten tilaajat että arvioinnin tekijät.
Liikennetärinämittausten
helppo tilaaminen ja suorittaminen edellyttävät selkeitä käytäntöjä. VTT on julkaissut ohjeistuksen, johon voidaan tärinäselvitysten tilaamisessa ja tekemisessä viitata. Tärinämittauksista saatavan tiedon nopea
Mittaustulosten tarkastelu näyttöruudulta
Mittauslaitteisto tuottaa ja tallentaa mittaustapahtumasta ajanhetken, mitatun värähtelyn suuruuden, värähtelyspektrin, näytteen mitatusta signaalista sekä kuva-aineistoa tapahtumasta. Mittaustulosten oikeellisuuden tarkistus tehdään tarkastelua varten laaditulla interaktiivisella Windows-ohjelmalla. Ohjelma tallentaa tiedot valituista tapahtumista ja laskee niistä tärinän arvioinnissa tarvittavat tulokset.
Tärinäselvityksen tarpeen arviointi
Maalaji
väylän alla
Pehmeä maa
Liikennetyyppi yöaikaan
Tavarajunaliikenne (3 500 tn, 90 km/h)
500 m
Pikajunaliikenne (140 km/h)
200 m
Metro- ja sähkömoottorijunat (80 km/h)
100 m
Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä)
100 m
Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h)
100 m
Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä)
Kova maa
Etäisyys
väylästä
Tavara- ja pikajunat (yleensä)
Raskas maantie- ja katuliikenne (ml. töyssyt)
50 m
100 m
15 m
Tärinäselvityksen tarpeen arviointi tulisi tehdä jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. Liikennetärinä voi haitata asumista, mikäli rakennuksen etäisyys
väylästä on taulukossa esitettyä arvoa pienempi.
hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää lisäksi yksikäsitteistä tulosten esitystapaa,
joka myös sisältyy ohjeistuksen.
Mittaukset tärinän
arvioinnin tukena
Liikennetärinän leviäminen on
vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän haitallisuus riippuu monista epävarmuustekijöistä. Siksi arvioinnin perusteena käytetään yhä useammin maasta mitattua todellista värähtelyä. Pääsääntöisesti värähtely mitataan
rakennuspaikalta väylää lähinnä
olevan julkisivun kohdalta.
Laajemman rakennusalueen
suunnittelussa mittauspisteiden
välimatkaan vaikuttaa rakennusten sijainnin lisäksi maaperän laatu ja liikennetyyppi. Näennäisesti pienetkin erot maaperässä ja väylän rakenteessa vaikuttavat värähtelyn suuruuteen.
Asuintilojen värähtelyn arvioinnissa tarvitaan värähtely kolmessa pääsuunnassa: yksi pystysuunta ja kaksi vaakasuuntaa.
Liikennetärinää eniten
pehmeillä savimailla
Liikennetärinä voi ilmetä lattian
pystyvärähtelynä tai rungon vaakavärähtelynä. Värähtely voi tuntua kehossa tai se aistitaan esineiden helinänä tai heilumisena. Tärinä saattaa aiheuttaa pelkoa rakenteiden vaurioitumisesta tai
kiinteistön arvon alenemisena.
Kuntatekniikka 1/2012
25
Haitta on yleisin pehmeillä savimaa-alueilla. Erityisesti haittaa
aiheuttavat raskas tavarajunaliikenne ja hidastetöyssyt.
Asuintiloissa asukkaan kokemaa värähtelyä arvioidaan lattian pystyvärähtelyn ja rakennuksen rungon vaakavärähtelyn perusteella. Arviointi käsittää kaksi ehtoa, joista toinen perustuu
värähtelyn tasaiseen voimistumiseen ja toinen värähtelyspektrin tietyn taajuusalueen voimistumiseen resonanssissa. Molempien ehtojen on toteuduttava.
Resonanssin vaikutukseen
voidaan vaikuttaa esimerkiksi
muuttamalla rakennuksen korkeutta tai lattioiden jänneväliä. Tasaiseen voimistumiseen on vaikeampi vaikuttaa. Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua muuttamaan rakennuksen käyttötarkoitusta, rajoittamaan liikennettä
tai rakentamaan värähtelyä vaimentavia tärinäesteitä.
Paikkatietoympäristön
käyttö hyvä vaihtoehto
Nopeasti kehittyvän paikkatietoympäristön (GIS) käyttö tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon
erityyppisten aineistojen – ku-
ten tiestö, rakennukset, maaperätieto tai satelliittikuva – yhdistämiseen ja visuaaliseen tulosten
esittämiseen. Yksinkertaisimmillaan paikkatietoympäristöä voidaan käyttää raporttien tallentamiseen, mutta standardimuodossa esitettyjen tulosten käyttö
mahdollistaa myös kehittyneiden päätöksentekosovellusten
tekemisen.
Karttanäytöltä voidaan esimerkiksi suoraan lukea arvio sisätilojen värähtelystä tasaiseen
voimistumiseen tai resonanssiin
perustuvassa tarkastelussa. Lisäksi pisteeseen liitetystä värähtelyspektristä voidaan suoraan
arvioida, mitä taajuusaluetta lattian ja rungon värähtelysuunnittelussa tulee rakennesuunnittelijan välttää.
O Verkkovirtaa ei tarvita – ei
sähköpisteongelmaa.
O Suuri toiminta-alue – ei johdotuksista aiheutuvia etäisyysrajoituksia, suuri alue voidaan mitata helposti paloina.
O Pieni energiankulutus – viikon mittausaika, lisäakuilla jopa
kaksi viikkoa.
O Etähallinta – ei ongelmaa
häiriöön keskeytyvistä mittauksista, ei muistin täyttymistä.
O Lopulliset tulokset mittalaitteesta – ei mittaussignaalien jatkoanalysointitarvetta.
O Ohjelma mittalaitteen tulosten arviointiin valmiina – häiriötulokset voidaan poistaa helposti.
O Ohjeet tärinäselvityksen teettämistä, tekemistä ja raportointia
varten helpottavat sekä työn tilaajaa että selvityksen tekijää.
Langaton mittauslaitteisto tuo säästöjä
Langattomalla mittauslaitteistolla saavutettavat merkittävimmät
säästöt aiheutuvat seuraavista tekijöistä:
O Helppo ja tarkoituksenmukainen asennus – ei teiden alituksia, ei rakennusten kiertämistä, ei
katkeilevia johtoja.
Jatkokehitystyöhön
etsitään yritystä
Kehitetty mittalaite on prototyyppi, eikä se siten ole sellaisenaan vielä valmis liikennetärinän
arviointiin. Lähivuosina vastaavaa tuotetta on todennäköisesti
saatavissa kaupallisesti. VTT:n
prototyyppilaitteiston jatkokehitystyöhön ja laitteiston kaupallis-
tamiseen kaivataan yritystä, joka on erikoistunut mittalaitteessa käytetyn teknologian hyödyntämiseen.
Paikkatietoympäristön hyödyntäminen edellyttää, että tärinämittauksia tarvitsevilla ja suorittavilla tahoilla on riittävä tahto liikennetärinärekisterin (LTR)
perustamiseen ja sen käyttöönottoon. Rekisterin käyttöliittymä tarjoaisi mahdollisuuden
tarkastella tuloksia yhdessä muiden karttatasojen kanssa. Järjestelmään vietäisiin sekä uudet että vanhat selvitykset, jotka voivat
koskea myös rakennuksesta tehtyjä tärinäselvityksiä.
Tutkimuksen ovat rahoittaneet Tekes, Liikennevirasto, Vibsolas Oy, Promethor Oy, Sito Oy
ja VTT sekä Helsingin, Vantaan,
Tampereen, Keravan ja Järvenpään kaupungit. N
Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT
Tiedotteita 2569. www.vtt.fi/inf/pdf/
tiedotteet/2011/T2569.pdf
Liikennetärinän monitorointi- ja analysointiympäristö. VTT Tiedotteita 2607
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2012/
T2607.pdf
Langattomuus helpottaa tärinän mittaamista
QVTT:n
kehittämä mittauslaitteen prototyyppi käsittää 10
sensorisolmua, kamerasolmun
ja keskusyksikön. Sensorisolmu
on pienikokoinen akuilla varustettu yksikkö, joka mittaa sijoituspisteensä erisuuntaiset värähtelyt ja kamerasolmu ottaa
kuvan mittaustapahtumasta.
Erillinen keskusyksikkö, joka vastaa kooltaan ja ulkonäöltään sensorisolmua, hallinnoi verkon toimintaa. Mittausverkossa yksi tai useampi verkon sensorisolmuista voi toimia
mittauksen käynnistäjänä. Värähtelyn ylittäessä kynnysarvon
solmu lähettää viestin keskusyksikölle ja tämä edelleen heräteviestin kaikille sensorisolmuille, jolloin mittaus käynnistyy määrätyksi ajaksi kaikissa
mittaussolmuissa.
Puhelinyhteydellä keskusyk-
26
Kuntatekniikka 1/2012
VTT:n
langattoman
sensoriverkon
toiminta
SENSORISOLMUT, 10 KPL
t.JUUBBWÊSÊIUFMZOSBEJPZIUFZTLFTLVT
ZLTJLLÚÚO
t4PMNVTJTÊMUÊÊNJUUBVTBOUVSJULQM
NJUUBVTLPSUJOQSPTFTTPSJLPSUJOSBEJPQJJSJ
LPSUJOKBBLVO
t.JUUBBWÊSÊIUFMZOKBNÊÊSJUUÊÊWÊSÊIUFMZ
QBSBNFUSJUTVPSJUUBBTJHOBBMJFOTVPEBUVLTFO
KBNVVOUBBTJHOBBMJOEJHJUBBMJTFLTJ
KESKUSYKSIKKÖ
t)BMMJOOPJKBPIKBBWFSLPOUPJNJOUBB
JOUFSOFUZIUFZT
t4JTÊMUÊÊ(QSTNPEFFNJO
KAMERASOLMU
t0UUBBLVWBOZNQÊSJTUÚTUÊTJMMÊIFULFMMÊ
LVOLFTLVTZLTJLLÚLÊZOOJTUÊÊNJUUBVLTFO
sikköön voidaan etävalvoa mittauksen etenemistä, välittää
mittaustietoa ja muuttaa mittauksen käynnistymiseen liittyviä tietoja.
Langattomalta mittausverkolta toivotaan seuraavia ominaisuuksia:
OVärähtelyn kolmikomponenttinen mittaus voi tapahtua samanaikaisesti 10–15 pisteestä.
OMittaus on automaattinen,
mutta etävalvottu.
OLangattoman tiedonsiirron
kantama keskusyksikköön pitää olla 200–300 metriä.
OVerkon toiminta-aika on
vähintään yksi viikko.
OKamera kuvaa mittaustapahtuman aiheuttajan.
OSensoriverkon valvonta ja
hallinta tapahtuu etäyhteydellä
modeemin kautta.
LIIKENNE
Kilpailijat kehittivät tulevaisuuden palveluja
Konseptiturnauksella uusia ideoita
maankäyttöön ja liikenteeseen
Viime syksynä Ramboll
kutsui korkeakouluopiskelijoita konseptiturnajaisiin. Kaksipäiväisten
turnajaisten tarkoituksena oli ideoida ja kehittää tulevaisuuden
maankäyttöä ja liikenneturvallisuutta erilaisista lähestymiskulmista.
OLaura Normio
viestintäsuunnittelija
Ramboll Finland Oy
NNTurnajaisissa käytettiin Inno-
Coop-metodia, joka hyödyntää
kilpailua haastavan monimuotoisen ongelman ratkaisemiseen. InnoCoop 2.0 -tutkimushanke olikin tiiviisti mukana tapahtuman
järjestämisessä yhdessä suunnittelu- ja konsultontipalvelupalveluja tarjoavan Rambollin kanssa.
– Kilpailusta tulee sopiva jännite, joka saa eri puolilta tulleet ihmiset hitsautumaan yhteen. Kilpailullisella elementillä
on myös vireystasoa kutkutteleva vaikutus, hankkeen projektipäällikkö Petri Morko selvittää.
Luovaa suunnittelua
kilpailun kautta
InnoCoop-malli on strategiseen
johtamiseen kehitetty uusi teoreettinen ja metodologinen kehikko. Menetelmää voi kuvata
osallistavaksi haasteiden ratkaisumenetelmäksi, jossa keskeistä on hyvähenkinen kilvoittelu.
Mallissa yhdistetään käyttäjälähtöinen yhteissuunnittelu ja innovaatiokilpailu, jolloin voidaan
hauskalla ja tehokkaalla tavalla kehittää strategisia ratkaisuja
esimerkiksi yrityksen tarpeisiin.
Kilpailijat pääsivät turnajais-
Turnajaisten voittajajoukkueeseen kuuluneet Viktor Norrman (vas.), Ville Turunen, Lauri Valtonen ja
Timo Hänninen saivat palkinnoksi stipendit, kypärät ja kravatit asiakaskäynneille.
– Suunnittelu toteutuu monialaisessa tiimissä. Ensimmäistä kertaa minulla oli mahdollisuus olla sellaisessa osallisena, Ville Turunen kiittelee.
ten aikana luomaan tulevaisuuden asiantuntijapalveluita etsimällä erilaisten tehtävien avulla
ratkaisuja maankäyttöön ja liikenneturvallisuuteen. Rambollin asiantuntijat tarjosivat ohjauksen lisäksi tietoa alan haasteista ja konsultin työstä mahdollisille tulevaisuuden työntekijöille.
– Turnaus tarjoaa Rambollille uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia sekä mahdollisuuden verkostoitua, Rambollin t&k-koordinaattori Vesa Laine kiittelee.
Uudenlaisia työkaluja
johtamiseen
Konseptiturnajaisten vetäjinä toimivat menetelmää parhaillaan
UC Berkeleyssä Kaliforniassa tutkivat Petri Morko ja Mikko Järvilehto, jotka toimivat InnoCoop
-tutkimushankkeen projektipäälliköinä. Morko ja Järvilehto ovat
tutkineet metodia vuodesta 2006
ja työstävät aiheesta väitöskirjaa
Oulun yliopistoon.
– InnoCoop tulee sanoista
”innovation” ja ”coopetition”. Sa-
nat viittaavat uuden luomiseen,
kilpailuun ja yhteistyöhön. Piilaaksosta saamme uusia ideoita
ja malleja tutkimukseen, Morko
selvittää.
InnoCoopin tutkimuksellinen
lähestymiskulma on osallistuva
toiminnallinen tapaustutkimus,
jonka avulla jalostetaan teoreettista kehikkoa. Konseptin perusta on vuorovaikutteisuudessa
ja pelillisyyden sekä kilvoittelun
oikeanlaisessa ymmärtämisessä.
– Ihmiset ilmaisevat itseään
eri tavoin, joten monimuotoiset
ilmaisumenetelmät – peli, leikki,
draama, askartelu ja puhe – tuovat
asioihin uusia kulmia. Turnajaisissa jokainen joukkue esitti pienimuotoisen näytelmän, jossa he
elivät oman tuotoksensa. Powerpointit otettiin esille vasta, kun
ryhmät alkoivat esitellä tuotoksiaan tuomaristolle, Morko kertoo.
Omaperäinen ajattelu
kunniaan
Morkon johdatti tutkimuksen
pariin oma yrittäjätausta, joka
herätti hänet etsimään mahdollisuuksia parempaan työelämään
ja johtamiseen. Mikko Järvilehdolla on myös taustaa innovaatiotoiminnassa.
– Tämäkin turnaus todisti, että ihmiset ovat hyvin ratkaisukeskeisiä ajattelijoita. Länsimaalaiset ovat tulosorientoituneita, ja
usein innovaattorit ovat konvergoivia, ratkaisukeskeisiä ajattelijoita. Kun tehtäväksi annetaan
globaalin maailman ja tarpeiden
pohtiminen, nähdään se, mikä
on välittömästi nähtävissä. Me
haluamme tuoda esiin uudenlaista ajattelua ja asiakasempatiaa.
Järvilehto kannustaa ihmisiä
omaperäisempään ja tavanomaisesta poikkeavaan ajattelutapaan.
– Liiketoimintaorganisaatioiden pitää olla tehokkaita, mutta haasteiden ja ongelmien löytämiseen pitäisi olla enemmän
aikaa. Tavoitteenamme on saada avoimen ideoinnin pohjalta
oikeat raaka-aineet innovaatioiden synnyttämiseksi, Järvilehto
summaa. N
Kuntatekniikka 1/2012
27
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
s
uk
ta.
poikke ää haastet t
ä
v
ä
lt
lis
al
et sisä oimintaan n johtava v d
e
v
e
t
t
i
liset jä umppujen sipumppuje ratkaisu va
l
o
e
t
a
p
jäteve
löytyy
lliset j
uovat
Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
an suo
m
a
s
o
a
t
m
t
r
ilm
Go
oma
pa
a maa hteisiin.
j
e. Usk i kulkee jo
l
l
a
t
o
s
s
i
a
t
m
läp
helelle
kin ko
n uud teen ja sen opumppua
i
s
y
keisiin
ä
t
ut
keu
pp
p
u
or
ät pum trin nostok huolto on a.
v
e
m
i
e
a
e
j
s
ss
t
i
m
i
s
100 t. Asennu ennakoitav
iirtää
s
a
p
o
o
t
j
i
s
l
i
ll
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
i
p
s
halkai . Myös pum
aa
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
28Puh. Kuntatekniikka
030 650 50 1/2012
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Jyrki Vättö
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Talvista tiemaisemaa Rautalammilta, syvältä Savosta.
Ruotsi paras neljän maan kunnossapitovertailussa
Pohjoisen tieverkostot arvioitavina
N Kulkiessani marras-joulukuun
vaihteessa autolla halki Suomen
Helsingistä Leville katselin tuulilasin läpi etupäässä lumetonta luontoa. Ilma ja maisemat olivat tasaisen harmaat Rovaniemelle saakka.
Sieltä alkoi valkea vyöhyke, jonka
lumipeite paksuuntui vain hiukan
pohjoiseen päin mentäessä. Takaisinpäin tullessa tilanne olikin sitten
täysin toinen, kun lunta tuiskusi koko matkan aina Salpausselälle asti.
Väsynein silmin huokailin itsekseni,
että onneksi Suomen tiet ovat vaikeissakin olosuhteissa hyviä ajaa.
Lumen auraus tärkeintä
Liikennevirasto tutkii vuosittain tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kyselyllä.
Viime talvi oli vastausten perusteella tienpidon suhteen helppo ainakin
Lapissa. Tutkimuksen mukaan siellä
oltiin kuitenkin kokonaisuudessaan
muuta maata tyytymättömämpiä
teiden kunnossapitoon.
Kunnossapitovaatimukset ovat
pienien liikennemäärien takia vähäisempiä. Tämä näkyy siinä, että huonojen kelien aikana joudutaan odottamaan kauemmin hoitotoimenpiteitä. Tienkäyttäjät pitivät
tärkeimpänä juuri lumen aurausta.
Huonoimmat arvosanat annettiin
kyselyssä liikennemerkkien puhdistamisesta lumesta sekä alemman
tieverkon tienpinnan tasaisuudesta.
Pohjoisen tiestöistä
käyttäjätutkimus
Talvikunnossapidon taso
heikentynyt Suomessa
Lapin ely-keskus on tehnyt
2000-luvulla noin viiden vuoden
välein käyttäjätutkimusta PohjoisNorjan, Pohjois-Suomen, PohjoisRuotsin ja Luoteis-Venäjän teiden
kunnossapidon laadusta haastattelemalla tienkäyttäjiä raja-asemilla. Suomen osalta asiakastyytyväisyys oli uusimmassa kyselyssä hienoisessa laskussa. Ensimmäistä
kertaa kymmeneen vuoteen Suomi
jäi keskiarvolla mitattuna hieman
Ruotsia heikommaksi.
Kriittisimpiä tienkäyttäjiä olivat
suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka
arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapitoa arvosanalla 3,0 (asteikolla 1–5). Positiivisimmin kesäkunnossapitoa arvioivat
venäläiset, jotka antoivat sille arvosanan 4,6. Norjalaiset puolestaan
arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon hyvälle tasolle (3,3).
Suomen hienoisen laskun vastapainoksi Ruotsin pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa koskevat arviot ovat jatkaneet positiivista kehitystä. Ruotsin kunnossapitoa pidetään kohtalaisen hyvänä ja
Norjan pohjoisen tieverkoston kesäkunnossapitoa kohtalaisena. Venäjän pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito arvioitiin huonohkoksi.
Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonaisarvosana on pudonnut hieman
vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten ovat pudonneet ruotsalaisten ja
norjalaisten antamat arviot, mutta
talvikunnossapitoa pidetään edelleen hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset
pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa aikaisempien tutkimusvuosien tapaan erittäin hyvin hoidettuna
(4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat suomalaiset itse (2,9).
Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon talvikunnossapidon tasosta on
parantunut selvästi edellisistä tutkimuksista. Norjan heikoimpina talvihoidon osa-alueina pidetään edelleen liukkaudentorjuntaa ja polanteiden höyläämistä. Näissä Norja
saa selvästi huonommat arvosanat
kuin Suomi ja Ruotsi.
Venäjän talvihoidon taso on
edelleen kohdemaiden huonoin,
mutta pääteiden osalta ero on selvästi jo kaventunut. Venäjällä päätieverkon talvikunnossapito arvioitiin aikaisempia vuosia paremmin
hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman parempana kuin Norjassa.
OJyrki
Vättö
Kuntatekniikka 1/2012
29
VUODEN
KUNTATEKNIIKAN
SAAVUTUS 2012
Milko Tietäväinen:
SKTY:n hallitustehtävä
urani kohokohtia
NVuoden kuntatekniikan
saavutus julkistetaan Helsingissä
4.6.2012 IFME2012 Kuntatekniikan
maailmankongressin yhteydessä.
OSALLISTU KILPAILUUN
JA TEE OMA EHDOTUS
HALLITUKSELLE!
Onko sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia vuoden kuntatekniikan
saavutukseksi? Minkä insinööri- ja/
tai arkkitehtikunnan hengenluoman
ja/tai rakennusponnistuksen tulisi saada valtakunnallista mainetta ja
kunniaa?
Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä se toiminnanjohtajalle (danhenrik.langstrom@kuntatekniikka.
fi) torstaihin 19.4.2012 mennessä.
Saavutuksen valitsee lehdistöraati.
ODanne Långström
SKTY:n toiminnanjohtaja/sihteeri
050 4327300 tai 040 1251570
dan-henrik.langstrom@
kuntatekniikka.fi
SKTY ry, PL 51, 00131 HELSINKI
N Hallituskauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä päättyi, ja
uudet jäsenet tulevat erovuorossa olevien tilalle. Hallitustehtävä oli
ammattiurani yksi ehdoton kohokohta. Olen arvostanut suuresti yhdistyksen toiminnan tuloksia kuntatekniikan pitkäjänteisenä kehittäjänä.
Oma ura kuntatekniikan parissa alkoi koulupoikana maarakennusliikkeessä kesätöiden parissa aikana, jolloin Suomen yleisurheilu ja
miesten pitkän matkan juoksu olivat vahvoilla maailman areenoilla.
Tuolloin työt käsittivät katuluiskien
viimeistelyä rautaharavalla ja lapiohommaa viemäriputkien asennuksessa. Aiheet ovat tänä päivänäkin
tuttuja, mutta työkalut ovat osaltani muuttuneet.
Julkaisutoiminta ja Kuntatekniikan päivät tärkeitä
Ensimmäinen kontaktini kuntatekniikan yhdistyksen tuotoksiin
oli Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa ollut KATU 90
-julkaisu, jota pidin oivana käsikirjana alan teorian saloihin. Kuntatekniikan asiantuntijoiden julkaisutoimintaa olen sen jälkeen pitänyt
suuressa arvossa. Julkaisuilla tietämystä voidaan levittää, jolloin kaikkien ei tarvitse opiskella joka asiaa
kantapään kautta.
Ammattijulkaisujen lisäksi yhdistyksen tärkeää toimintaa on vuosittaisten Kuntatekniikan päivien järjestäminen. Päivillä on oivallinen
mahdollisuus päivittää tekniikan
kuulumisia ja suuntaviivoja sekä jakaa tietämystä alan ammattilaisten
kanssa.
Ensi kesän kongressi herättänyt mielenkiintoa ympäri maailmaa
Ilmoittautuminen IFME2012:en alkanut
NSKTY järjestää kesäkuussa IFME:n
kansainvälisen infra-alan kongressin Helsingissä. Luentoaiheet on valittu ja esitelmäluonnoksia odotetaan saapuviksi. Ilmoittautuminen
päiville on alkanut, joten kehotamme niin jäsenistöämme kuin muitakin tämän lehden lukijoita käymään
kongressin virallisilla sivuilla www.
ifme2012.com ilmoittautumassa sekä huolehtimaan mahdollisista majoituksista ajoissa. Mielenkiintoa tapahtumaa kohtaan tuntuu olevan
ympäri maailmaa. Vaikka Helsingistä löytyy melko laajasti majoituskapasiteettia, niin aina kannattaa kuitenkin olla ajoissa liikkeellä.
Tänä vuonnahan ei erillisiä Kuntatekniikan päiviä pidetä, vaan ne
on sijoitettu IFME-kongressin yhteyteen. Seminaariohjelmasta tulee
mielenkiintoinen. Kiinnostavuutta lisäävät tutustumismatkat Tallinnaan
ja Tukholmaan. Jo pelkkä ruokailu
Tukholman kunnianarvoisimmassa
ravintolassa lienee monelle ainutlaatuinen kokemus.
Tallinnan ekskursio kuuluu semi-
30
Kuntatekniikka 1/2012
naarihintaan, Tukholman vierailu toteutuu lisähinnalla. Molemmat matkat tehdään Kuntatekniikan päivien
tapaan laivalla.
Opintomatkoja Norjaan,
Englantiin ja Yhdysvaltoihin
Kansainvälistä keskustelua on käyty
myös tämän vuoden opintomatkoista. Näillä näkymin tulemme toteuttamaan opintomatkat ainakin Norjaan, Englantiin ja Yhdysvaltoihin.
Norjan-matka suuntautuu 8.–9.3.
Osloon, missä tutustutaan norjalaisten talvikunnossapitoon. Oslon erikoisuutena on mm. ainutlaatuinen
lumensulatuslautta.
Lontoo on vuorossa 18.–22.4.
Siellä tutustutaan suuriin infrahankkeisiin sekä infraomaisuuden tiedonhallintaan.
Amerikan matkan pääkohteena
on Amerikan ja Kanadan yhdistysten yhteiskokous Anaheimissa. Tämän matkan yhteyteen pyritään järjestämään vierailut myös Chicagoon
ja San Franciscoon. Matka-ajankohta on elo-syyskuun vaihteessa.
Hallitukseen uusia jäseniä
Talven ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin Helsingissä helmikuun
alussa. Hallitukseen uusina jäseninä
vuodenvaihteessa tulivat Oulun Jere Klami ja Sito Finland Oy:n Päivi Ahlroos. Kaikkien hallitusjäsenten päivitetyt yhteystiedot ovat sivulla 32.
Kokouksessa käsiteltiin tulevaa
IFME-seminaaria, edellisen vuoden
toimintaa, Kuntatekniikka-lehden toimittamista sekä yhdistyksen talousasioita. Talousasiat tulevat painokkaammin esille hallituksen seuraavassa kokouksessa maaliskuun lopulla.
Yhdistykseen hyväksyttiin jälleen muutama uusi jäsen. Henkilöjäseneksi hyväksyttiin Pauliina
Kuronen Espoosta ja yhteisöjäseneksi Tilakonsultit TM2 Oy. Jäsenmäärämme on vielä alle tavoitteellisen yhdeksänsadan (860 henkilöjäsentä ja 19 yhteisöjäsentä).
Kevättä odotellen,
OJyrki Vättö
kokousmestari
Mieluisaa yhteistyötä
Yhdistyksen toiminta kehittyy. Vaikka hallituksella ja yhdistyksen toimihenkilöillä onkin suuri rooli toiminnan suunnittelussa, myös me jäsenet voimme olla aktiivisia. Voimme esittää ajatuksia siitä, mihin
suuntaan yhdistystä pitäisi kehittää ja minkälaisia asioita pitäisi ottaa tarkempaan käsittelyyn.
Hallituskauteen liittyi paljon kokouksia ja toiminnan suunnittelua. Erityisesti mieleeni tulee jäämään tutustuminen hallituskollegoihin ja toimihenkilöihin, joiden
kanssa työskentely on ollut erittäin
mieluisaa. On ollut ilo toimia teidän
kaikkien kanssa yhdistyksen ja alan
eteenpäinviemiseksi.
OMilko Tietäväinen
Tampere
Käyttäjämäärän lisääminen
kuntatekniikka.fi
N Kuntatekniikan foorumin verkkopalvelu www.kuntatekniikka.fi
on ollut toiminnassa reilut puoli vuotta. Kehitystyö jatkuu, ja siihen tarvitsemme kaikkien tukea.
Olennaista on, että palvelun kehittämistä tukeneet Kehto-konsortioon kuuluvat kaupungit itse
hyödyntävät verkkopalvelua ja tukevat sisällöntuotannossa. Palvelun käyttäjämäärän lisääminen on
erittäin haasteellista, elleivät hankekaupunkien kuntatekniikan tekijät hyödynnä sitä arjessaan.
Puheenvuoro-palsta
Foorumin verkkosivujen interaktiivisuutta pyritään lisäämään Puheenvuoro-palstalla. Kuntatekniikan foorumin Puheenvuoro on
1 500–2 500 merkin pituinen kantaa ottava kirjoitus ajankohtaisesta
kuntatekniikan aiheesta tai aiheen
vierestä. Kyse ei ole viimeisen päälle punnitusta tieteellisestä analyysistä vaan keskustelun avauksesta
tai kommentista julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin.
OPINTOMATKA
Kaliforniaan ja
Chicagoon
Leila Strömberg:
Yhdistyksenä olemme
kansainvälistä huippua
N Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti olivat juuri yhdistyneet
uudeksi kunnaksi 2009 alussa, kun
aloitin kolmivuotisen kauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa. Matka Jyväskylästä Helsinkiin ensimmäiseen kokoukseen tammikuussa 2009 oli odotuksia ja uteliaisuutta täynnä. Mitä seuraavat kolme vuotta tuovat tullessaan?
Kymmenien kokouksien, matkojen ja linjaseminaarien jälkeen asia
on selkiytynyt. Työntäyteisten kokouksien ohessa on ollut tutustumista
organisaatioihin, työtapoihin, meneillään oleviin hankkeisiin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Olemme tänä
aikana tutustuneet toisiimme ja verkostoituneet keskenämme. Olemme ideoineet, suunnitelleet ja ottaneet kantaa ajankohtaisiin asioihin.
Olemme vaalineet perinteitä mutta
myös uudistuneet.
Tämän kolmen vuoden aikana
olemme käynnistäneet kuntatekniikan yhdistyksen strategian uudistamisen. Olen huomannut, että yhdistyksenä olemme kansainvälistä huippua. Sen kruunaa ensi
kesäkuussa Suomessa järjestettävä
kuntatekniikan maailmankongressi
IFME2012.
Edellä luetellut asiat tuskin ovat
henkilökohtaista ansioitani, mutta
olen niistä iloinen. Olen saanut seurata aitiopaikalla hallitusjäsenten,
toimihenkilöiden ja jäsenistön määrätietoista työskentelyä ja osallistua
siihen. Se on tehnyt minuun suuren
vaikutuksen.
Kaikki kolme vuottani hallituksessa olivat erilaisia. Yhteinen tekijä
näillä vuosilla on ollut puheenjohtaja. Koko tuon ajan hallitusta on johtanut osaavasti, varmasti ja lämpimästi Jorma Vaskelainen. Eli mi-
nun kokemukseni on, että yhdistyksen ainoa ja oikea puheenjohtaja on
Jorma!
Muutoksia tulossa
Nyt kun kauteni hallituksessa on
päättynyt, odottelemme jälleen
muutoksia kuntakenttään. Helmikuun alkupuolella hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen esitellee uuden kartan kuntajaoksi. Muutokset kuntasektorilla varmasti jatkuvat, ja ne vaikuttavat voimakkaasti myös kuntatekniikkaan. Toivon, että SKTY on tulevaisuudessakin strategian ja suunnan näyttäjä sekä metropolialueella että muualla Suomessa ja
myös maailmanlaajuisesti. Kiitos kuluneista vuosista!
OLeila Strömberg
asemakaava-arkkitehti
Jyväskylän kaupunki
haasteena
-palvelun sisältö syntyy yhteistyöllä
Kirjoittajat esiintyvät verkkosivulla omalla nimellään ja kuvallaan. Valokuva, mieluiten syvättynä tai vaalealla taustalla, koko 105x105 px,
lähetetään tekstin mukana toimitukseen. Verkkopalvelussa julkaistuista puheenvuoroista ei makseta
kirjoituspalkkioita.
makalenterissa on tietoa täydennyskoulutuskursseista, seminaareista ja
messuista – ja paljon muuta. Sinne voi vapaasti syöttää perustiedot
avoimesta (maksullisesta tai maksuttomasta) kuntatekniikan tapahtumasta verkkolomakkeella, joka
löytyy ”Tapahtumat” -sivun vasemmassa reunassa olevasta linkistä.
Avoimet työpaikat
Kuntatekniikan foorumi on erinomainen kanava ilmoittaa alan avoimista työpaikoista – erityisesti toimihenkilötyöpaikoista. Kuntatekniikan
foorumin verkkosivujen kautta tavoitatte parhaat kuntatekniikan tekijät.
Kehto-konsortioon kuuluvien kaupunkien omat työpaikkailmoitukset
ovat toistaiseksi maksuttomia.
Työpaikkailmoitukset foorumin
sivuille lähetetään verkkolomakkeella, joka löytyy ”Työpaikat” -sivun vasemmasta reunasta. ”Tehtävän kuvaus” -kenttään voi syöttää
kaikki tarpeelliset lisätiedot.
Tapahtumakalenteri
Kuntatekniikan foorumin tapahtu-
Ekstranet
Kuntatekniikan foorumin ekstranet tarjoaa kaikille rekisteröityneille
käyttäjille kuntatekniikan julkaisuja kuvapankin vapaaseen käyttöön.
Toivon, että huomioitte foorumin
julkaisupankin oman organisaationne julkaisutuotannon levittämisessä laajempaan hyötykäyttöön. Julkaisupankki on tarkoitettu maksuttomien julkaisujen levityskanavaksi.
Lähettäkää toimitukseen linkkitiedot julkaisuista, jotka toivotte liitettäviksi foorumin julkaisupankkiin. Tuoreiden julkaisujen saaminen
pankkiin on palvelun kiinnostavuuden kannalta olennaista. Ekstranetiin voi rekisteröityä sen etusivulta.
N SKTY järjestää elo-syyskuussa opintomatkan Kalifornian
Anaheimiin. Los Angelesin kyljessä sijaitsevassa Anaheimissa pidetään Amerikan ja Kanadan kuntatekniikan yhdistysten
vuosikongressi. Kyseinen kongressi on matkan pääkohde.
Koska mennään näin pitkälle, niin ajatuksena olisi, että samalla matkalla käymme tutustumassa myös puukerrostalorakentamiseen San Franciscon
alueella sekä Chicagon kuntatekniseen sektoriin.
Anaheimin kongressi on
26.–29.8. Edellä mainittu muu
ohjelma järjestetään tämän
pohjalta joko ennen kongressia
tai sen jälkeen.
Tarkempaa tietoa ohjelmasta, hinnasta ja aikatauluista julkaistaan seuraavassa Kuntatekniikka-lehdessä, joka ilmestyy 8.3. Silloin avataan myös ilmoittautumissivut verkossa.
NYT kannattaa kuitenkin jo
varata aikaa kalenterista elosyyskuun vaihteen tienoilta.
ODanne
Långström
Verkkotyötilat
Ekstranetin verkkotyötilat soveltuvat muun muassa hankekehitykseen. Verkkotyötilojen käyttäjähallinta on kunkin hankkeen vastuuhenkilöllä, ja ne edellyttävät käyttäjärekisteröintiä. Verkkotyötilat mahdollistavat myös luottamuksellisen
mielipiteiden vaihdon ja asiakirjojen
valmistelun. Verkkotyötilojen käyttäjähallintaa on loppusyksyn aikana
parannettu olennaisesti, kun tunnusten ja salasanojen myöntäminen
on automatisoitu. Nyt kunkin työtilan omistaja voi helposti itse kutsua
uusia jäseniä työtilaan. Oma verkkotyötila järjestyy ottamalla yhteys toimitukseen.
Kuntatekniikan foorumista tulee elävä ja kiinnostava vain meidän
kaikkien alan toimijoiden yhteisellä
panoksella – otetaan se aktiivikäyttöön!
OPaavo Taipale
Kuntatekniikan foorumin toimitus:
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
puh. 050 3808368
Yksi Anaheimin nähtävyyksistä on Disneyland.
Chicagossa tutustumme
kaupungin kuntatekniseen
sektoriin.
Kuntatekniikka 1/2012
31
Kuvat Jyrki Vättö
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Lontoon-matkalla huhtikuussa on luvassa paljon mielenkiintoista niin rakentamisrintamalla kuin kulttuurinkin saralla.
London Calling!
Ilmoittaudu
ekskursiolle
LONTOOSEEN!
N Kuntatekniikan foorumi
järjestää ekskursion keväiseen Lontooseen 18.–22.4.
eli keskiviikosta sunnuntaihin. Opintomatkan teemana on vaativien infrahankkeiden ja infraomaisuuden
tiedonhallinta.
Case-kohteina
tutustumme mm. mittaviin raideliikennehankkeisiin ja olympiakisojen palvelujen hallintajärjestelmiin. Tutustumiskohteina mm. Transport
for London (Roads Division) ja Crossrail Limited (UK
Rail Company). Paikallisena konsulttina ja asiantun-
NNär tidnigen kommer ut, så
har undertecknad redan varit på
semester i en månad – och fortsätter ännu i ca två veckor. Nu
när jag skriver det här, så har
julen just varit, och nyår är på
kommande. Grått och eländigt
har det ju varit hela den så kallade vintern hittills här i Helsingfors. Lyckligtvis har all nederbörd
kommit som vatten, för OM det
skulle ha varit snö, så skulle vår
kära huvudstad varit begraven i
snö – i även högre drivor än rekord året innan.
Det kommande året är ju
stort för oss inom FKTF, med
IFME-kongressen på kommande. Än så länge går allt väl, och
damerna på RIL gör livet lätt för
32
Kuntatekniikka 1/2012
tijana Lontoossa toimii Veronique Landew Bentley
Systemsiltä. Matka tullaan
järjestämään, jos ilmoittautuneita on vähintään kymmenen.
Lisätietoja Lontoon matkasta antaa Sito Oy:n Kimmo Anttalainen (kimmo.
anttalainen@sito.fi tai 020
7476000).
Sitovat ilmoittautumiset
tulee tehdä 9.2. mennessä
Sito Oy:n Marita Laatikaiselle (marita.laatikainen@
sito.fi tai 020 7476009).
Merkatkaa
päivämäärä almanakkaanne ja lähtekää joukolla matkalle. Lontoossa tapahtuu koko ajan
paljon mielenkiintoista niin
rakentamisrintamalla kuin
kulttuurinkin saralla. Keväinen Lontoo ei jätä ketään
kylmäksi.
Lennot British Airwaysilla BA 795 ke 18APR HELLHR klo 0750 0900 Helsinki-Lontoo, BA 798 su
22APR LHR-HEL klo 1840
2335 Lontoo-Helsinki
Hotelli: Radisson Edwardian Vanderbilt Hotel
4****, 68–86 Cromwell
Road, London SW7, South
Kensington, www.radissonedwardian.com/londonhotel-gb-sw7-5bt/gbvander
Hinta: 1 150 `/hlö/kahden hengen huone,1 650 €/
hlö/yhden hengen huone.
Hintaan sisältyy lennot turistiluokassa, lentokenttäverot
ja muut viranomaismaksut,
kuljetukset tutustumiskohteisiin, neljän yön majoitus, hotelliaamiaiset ja matkan marginaalivero.
oss andra. Alla gånger man börjar fundera på evenemanget, så
får man ju en liten klump i magen – men när allt kommer till
kritan, så kommer det nog att
bli en fin fest i helhet.
Intresset från världen har varit stort, och nu får man bara
hoppas, att det ekonomiska läget i världen inte sätter stopp för
delegaterna att komma hit – likaså hoppas jag att alla våra annars så trogna finländska vänner
också kommer att komma på
kongressen.
Som jag har sagt tidigare,
så kommer programmet att vara fint. Föreläsningarna kommer
att vara intressanta och högklassiga, och det samma kan man
säga om det andra programmet – både här i Helsingfors på
kvällarna som besöken till Tallinn
och Stockholm.
Programmen i både Tallinn
och Stockholm är definitivt värda att vara med om – jag lovar!
Studieresa
FKTF kommer att ordna en studieresa till Amerikanska föreningens årskongress i Anaheim
i Kalifornien i månadsskiftet augusti–september. Årskongressen kommer at ta plats 26–28.8,
men förutom den, så kommer vi
att ta oss avstickare till San Francisco och Chicago för att bekanta oss med intressanta kommuntekniska lösningar och arbeten.
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Sito Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.fi
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
I nästa nummer, som utkommer i början av mars, så kommer jag ut med ett mer detaljerat program, med priser och
tidtabeller.
FKTF planerar också att göra
en studieresa till London, och en
till Oslo – men de har jag i detta
nu, tyvärr, inte något mer att berätta om... ännu.
Nu börjar det bli dags, att
åka hem och packa reseväskan –
och sen bege sej till Florida. Under tiden får jag önska er alla ett
Super Gott år 2012.
ODanne Långström
verksamhetsledare
www.ukty.fi
Lasittamattomien laattojen
saumaus on täyttä hepreaa
työn toteuttajille
NTaas olemme uuden vuoden alussa, ja elämä
on uusia tavoitteita ja lupauksia täynnä. Rakentaminen jatkuu vuosienkin vaihtuessa. Toivotaan, että jokainen rakentaja ja rakennuttaja ryhdistäytyy
ja päättää parantaa tuloksentekoa laadun muodossa.
Eräs viime aikoina pinnalle nousseita asioita on
ollut laatoitustyö. Sanotaan, että kyllä laatoittajat
osaavat tehtävänsä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Etenkin lasittamattomien laattojen saumaustyö näyttää olevan täyttä hepreaa työn toteuttajille. Tässä syyttävä sormeni osoittaa myös rakennusliikkeiden työmaan vastuuhenkilöitä. Tällä alueella tapahtuu niin alkeellisia virheitä työn toteutuksessa, ettei tiedä itkisikö vai nauraisi.
Osaamattomuus näkyy epoksilla
saumattaessa
Pahimmin osaamattomuus näkyy epoksilla saumattaessa. Ei osata pestä työn jälkeä oikein, ja silloin tulos on luokaton. Pesuhan pitää suorittaa
puhtaalla vedellä pienillä alueilla saumauksen jälkeen. Pesty lattia tulee levyttää heti ainakin niistä
kohdin, missä joudutaan kävelemään.
Eräälläkin isolla hallityömaalla länsirannikolla
pesu tehtiin likaisella vedellä. Lisäksi käveltiin likaisilla kengillä surutta laatoitetulla pinnalla. On aina muistettava, että lasittamaton laatta ei ole normaalisti puhdistettavissa samalla tavalla kuin lasitettu laatta. Jos vielä lattiaa koetetaan puhdistaa
voimakkailla puhdistusaineilla, viimeistään silloin
saumat vaurioituvat ja lopputulos on fiasko.
Tuntuu ihmeelliseltä, että näitä virheitä on tehty ja tehdään aina vain uudelleen. Vaikka niistä on
puhuttu paljon, viesti ei näytä menevän perille. Sitten ihmetellään rakentamisen huonoa laatua.
Edellä on vain yksi esimerkki siitä erikoisosaamisesta, mitä uimahallit ja kylpylät vaativat. Mitä
pitäisi tehdä? Olisi syytä saada neuvoja ja ohjeita
esimerkiksi suoraan rakentajilta, miten asiat korjaantuisivat. Laatoitukseen liittyy paljon muitakin
yksityiskohtia, joihin palataan myöhemmin. Tietoa
maassamme on kyllä saatavissa, kun vain osataan
ja halutaan sitä käyttää.
tus- ja kulttuuriministeriölle tekemämme uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinnin. Tällä hetkellä VTT
työskentelee aineiston kimpussa. VTT:n portaali on
ministeriön rahoittama tutkimus, johon toivotaan
kaikkien uimahallien ja kylpylöiden osallistuvan.
Tällä hetkellä halleja ja kylpylöitä on mukana
vähän yli sata. Kaikkiaan halleja ja kylpylöitä on
noin 250. Keräsimme rekisterin halleista, joiden altaiden pituus on yli 25 metriä, ja suurimmista kylpylöistä. Tavoitteena on, että hallit voisivat itse
seurata esimerkiksi energiakulutustaan ja näin kehittää omaa halliaan energiaystävällisemmäksi. Samalla saisivat käyttökustannuksia pienemmiksi.
Tunnetusti uimahallit ja kylpylät ovat erittäin
paljon energiaa kuluttavia laitoksia. On jokaisen
etu, että hallien käyttökustannukset saadaan oikealle tasolle. Tämän vuoksi toivoisi, että kaikki kylpylät ja hallit olisivat portaalissa innokkaasti mukana.
Kerätyistä tiedoista on hyötyä myös viranomaisille, tutkijoille, rakennuttajille ja suunnittelijoille.
Uimahalli- ja kylpyläpäivät vetävät väkeä
Yhdistyksemme jäsenmäärä oli vuoden lopulla
130, joten lisäystä oli yli 10 prosenttia.
Pian tämän lehden ilmestyttyä kokoonnumme uimahallien ja kylpylöiden vuoden päätapahtumaan eli uimahalli- ja kylpyläpäiville m/s Mariellalla. Se on tapahtuma, jossa alan ihmiset tapaavat
toisiaan. Tänäkin vuonna väkeä tulee runsaasti eri
puolilta Suomea. Ilmoittautuneita on melkein 200.
Ohjelma on erittäin monipuolinen.
Tämän lehden sivuilla 18–20 on kirjoitus mielenkiintoisesta opinto- ja koulutusmatkasta, joka
tehtiin lokakuussa Berliiniin, Kasseliin ja Kölniin. Se
kannattaa lukea.
Näin se tämäkin vuosi on alkanut. Toivottavasti pystymme jatkossakin antamaan halleille tietoa,
josta on hyötyä toiminnan kehittämisessä.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä 130.
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella
perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
Talviterveisin,
Uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinti
pääosin valmis
Yhdistyksemme viime vuosi oli monella tavalla
mielenkiintoinen. Saimme pääosin valmiiksi ope-
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 1/2012
33
201
2
Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.
Aineistopäivä on 10.8.2012.
Nettioppaan suosio jatkuu.
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.
vers
io le
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT
alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä
kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä
tarjoavat yritykset yhteystietoineen
hti.
kun
tate
knii
kka
.fi
OTA YHTEYTTÄ:
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI
linkki yrityksen kotisivuille
tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille
Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa
syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja
Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.
Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden
tärkeä työkalu.
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella!
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Kevään koulutusristeily
lähestyy – Pietari kutsuu taas
NTalvi on alallamme totutusti kiireistä aikaa, mutta
kaiken kiireen keskellä on hyvä myös suunnitella kevättä. Vuosi sitten oli tarkoituksenamme vierailla Pietarissa ja Vodokanalin vesilaitoksella, mutta kova talvi
peruutti matkamme aivan viime hetkillä. Matkaideaa
ei kuitenkaan haudattu, vaan päätimme yrittää myöhemmin uudestaan.
Nyt tämä uusi aika on löytynyt. Alustavasti olemme
suunnitelleet lähtevämme matkaan torstaina 19.4. ja palaavamme lauantaina 21.4. Varatkaa jo nyt tuo aika kalentereistanne! Pyrimme vahvistamaan ajat mahdollisimman pian ja ilmoitamme niistä ja ohjelmasta nettisivuillamme www.kuntienputkimestarit.fi. Seuratkaa sivujamme aktiivisesti, sillä vuosi sitten peruuntuneen matkan
rajatut hyttipaikat varattiin nopeasti loppuun.
Tutustuminen Vodokanaliin on matkamme tärkein
aihe, mutta – kuten Jyväskylässä sovimme – jatkamme
myös kevätristeilyllä auki jääneiden asioiden puintia. Yksi
näistä on varallaolo ja sen järjestelyt Suomessa. Talvella varallaolo on kriittisen tärkeää, mutta vedenjakelun poikkeustilanteisiin on laitoksilla oltava valmius vuoden ympäri.
Kaivantoturvallisuutta tulemme myös käymään läpi.
Saimme muistutuksen asian tärkeydestä tammikuussa,
kun eräässä alamme lehdessä oli ikävä uutinen kaivantoturmasta ja sen jälkipyykkinä tulleesta tuomiosta vastaavalle mestarille työturvallisuuden laiminlyönnistä.
Työmaavierailuja suunnitteilla
Yhdistyksen hallituksessa olemme keskustelleet työmaavierailujen järjestämisestä mielenkiintoisten projektien
yhteydessä. Vierailuilla tutustuisimme lyhyesti itse työmaahan mutta paneutuisimme tarkemmin urakka-asiakirjoihin ja perusteisiin: miksi kyseinen urakkamuoto on
valittu, miten toteutuksen mahdolliset vastuujaot on hoidettu, mitkä ovat vastaanottomallit ja miten tilaaja katsoo työn kokonaisuudessaan valmiiksi. Tutustuisimme
siis mielenkiintoisen työmaan koko elinkaareen. Kevätristeilyllä voisimme avata asiaa tilaajan edustajan caseesityksellä.
Seuratkaa siis aktiivisesti nettisivujamme. Kun sinne ilmestyy kevätristeilyn ilmoittautumislinkki, niin kiireellä ilmoittautumaan! Paikkoja on rajallisesti.
Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi
OSami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä
on 69. Kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä on 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
&)#$'
""((!'#*!#(
,,
&)#$'#)($"($("
&($$"!!!--#"(#
%#(--%)"%%"$'
-+((. --)
!!#"- !-
)$*##
Kuntatekniikka 1/2012
35
Kajaanin kaupunki
Edellisen keskustan kehittämishankkeen tuloksena Raatihuoneentori kunnostettiin nykyiseen asuunsa ja osa sille johtavista kadunosista
muutettiin kävelykaduiksi. Kuvassa Kauppakadun kävelykatujakso, talviaikaan yleensä lumipeitteisenä.
15 vuoden kehittämisohjelma alkaa rantapuistosta
Kajaanin keskustasta vetovo
Kajaani on Kainuun maakuntakeskus. Sen vetovoimasta riippuu, saako palvelun Kainuusta vai onko sitä haettava muualta. Kaupunki käynnisti keväällä
2010 hankkeen keskustan kehittämiseksi yhdessä Kainuun maakuntayhtymän ja alueen yritysten kanssa. Valtuusto hyväksyi
viime joulukuussa 15-vuotisen
kaupunkikeskustan kehittämisohjelman käynnistämisen.
36
Kuntatekniikka 1/2012
OTerhi Tikkanen-Lindström, arkkitehti,
projektinjohto, WSP
OOlli Haveri, DI, liikennesuunnittelu, WSP
OJari Kauppinen, suunnittelupäällikkö,
työn teettäjän yhdyshenkilö, Kajaanin kaupunki
NNPinta-alaltaan laajan Kajaanin asutus on
keskittynyt keskustaajamaan ja sen läheisyyteen, missä asuu lähes 90 prosenttia noin
38 250 asukkaan väestöstä. Ydinkeskustassa
asui 2009 noin 4 500 henkilöä. Keskustan alueelle on sen jälkeen valmistunut useita asuinrakennuksia maanalaisine pysäköintilaitoksineen. Rakennushankkeita on myös vireillä.
Kajaanin edellinen laaja kehittämistyö vietiin läpi 1990–2000-lukujen vaihteessa. Sen
tuloksena toteutettiin muun muassa nykyinen kävelyalue Raatihuoneentorin ympäristöön. Tämän ansiosta keskustan kaupallinen
kilpailukyky parantui ja ostamista ohjautui
alueen liikkeisiin.
Kaupunki asetti tälläkin kertaa hankkeelle tavoitteeksi kaupungin ja keskustan yritysten yhteistyön. Yksityisten yritysten ja kiinteistönomistajien kehittämisinvestointien valmistelua ja käynnistämistä tavoitellaan toteutettavaksi samanaikaisesti kaupungin kunnallisteknisen rakentamisen kanssa.
Tarjouskilpailu kokonaispalvelusta
Keskustasuunnittelu päätettiin toteuttaa teettämällä monialasuunnittelua vaativa hanke
yhdellä yrityksellä kokonaispalveluna. Kattohinnaksi asetettiin 150 000 euroa. Tarjouskilpailun tuloksena konsultiksi valikoitui laatutekijöiden perusteella WSP Finland, jonka
työryhmässä oli asiantuntijoita Helsingin ja
YHDYSKUNTA
Suunnittelukuva WSP
Suunnitelman mukainen Kauppakatu kävelypainotteisena katuna, jossa eri liikkumismuodot jakavat tilan ympärivuotista elävyyttä
luoden. Tapahtumien ajaksi katu on mahdollista rauhoittaa kokonaan kevyelle liikenteelle.
ja kävelykeskustasta
imaisempi 2026 mennessä
Oulun toimistoista.
Työ kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana
Kajaanin kaupunki sai käyttöönsä konsultin
asiantuntijat arkkitehti-, liikenne-, silta- ja
maisemasuunnittelun aloilta ja lisäksi laitospysäköinnin, ulkovalaistuksen suunnittelun,
kalustemuotoilun, kustannuslaskennan ja
vuorovaikutuksen asiantuntemuksen.
Työn ohjausryhmään osallistuivat Kajaanin kaupungin, päätöksentekijöiden, Kainuun maakuntayhtymän ja keskusta-alueen
yritysten edustajia. Käytännön työtä ohjasi
suppeampi asiantuntijatyöryhmä. Suunnitteluhankkeen aikana järjestettiin laajasti sidosryhmiä tavoittaneet työpajat tavoitteiden
tarkentamista ja suunnitelmaluonnoksen arviointia varten. Lisäksi pidettiin esittelytilaisuuksia keskustan yrityksille ja kolme kaikil-
le avointa tilaisuutta.
Hankkeen aikana tehtiin keskustan kiinteistönomistajille ja isännöitsijöille kaksi kyselyä, joilla kartoitettiin lähivuosien kunnostusaikeita ja pysäköintilaitosten toteutusedellytyksiä. Tärkeimmät kiinteistönomistajat
haastateltiin erikseen. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville toukokuussa 2011, ja
siitä pyydettiin lausunnot pariltakymmeneltä
viranomais- ja sidosryhmätaholta.
Suunnittelun painotukset
Suunnittelun tavoitteena on ollut tuottaa
yleissuunnitelma kaupunkikeskustan pitkäjänteisen kehittämisen sekä käynnistyvän
osayleiskaavatyön pohjaksi. Työssä ovat painottuneet seuraavat osa-alueet:
L Keskustan katualueiden ja kevyen lii-
kenteen raittien suunnittelu kevyen liikenteen
olosuhteita ja katumiljöötä parantaen.
LKeskustan pysäköintiselvityksen ja suunnitelman laadinta siten, että tarjontaa on riittävästi ja se on taloudellisesti toteutettavissa.
L Alustava yleissuunnittelu Kruununpuodimäen sillalle siten, että sillan kaupunkikuvallisia vaikutuksia ja kustannuksia voidaan arvioida ja tavoitteet jatkosuunnttelulle asettaa.
Kajaanin kaupunki asetti lähtötilanteessa
suunnittelun tavoitteiksi lisäksi kävelykeskustan laajentamisen, keskustan liikenneratkaisun ja ulkovalaistuksen kokonaistarkastelun
ja keskustan jokirantojen kulttuuriympäristön kunnostamisen.
Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muiKuntatekniikka 1/2012
37
Suunnittelukuva WSP
Kavennettu ja kevyen liikenteen sillaksi muutettu Linnasilta ja keskustan puoleinen nurmipintainen rinne muodostavat houkuttelevan
alueen oleskelulle ja tapahtumille
naisjännöstä: linnoitus ja Kajaanin vanha asemakaava-alue. Alueella on myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä: Kajaaninjoen
kulttuurimaisema tervakanavineen ja toimivine voimalaitoksineen, Karolineburgin kartano,
Kauppakadun ja Raatihuoneentorin varren yhtenäinen funkisrakennusten muodostama kokonaisuus sekä vanha Raatihuone
rakennuksena.
Ydinkeskustaan lisää
kävelykatuja
Ydinkeskustan saavutettavuus
maksimoidaan. Ajoneuvoliikenteen reittejä muutetaan siten, että kehäkadut syöttävät tasaisesti
liikennettä ydinkeskustaan. Sen
sisällä läpiajoliikenne minimoidaan. Ydinkeskustan kehäkaduilla ajonopeutta hillitään ja kevyen liikenteen ylityskohdat muutetaan turvallisiksi.
Ydinkeskustan alueella Kauppakadun itä- ja länsipäät muutetaan kävelypainotteisiksi ja Linnankatu muutetaan kävelykaduksi jokirannan suuntaan. Sen
jatkeena nykyinen linnanraunion
yli johtava katu muutetaan kevyen liikenteen raitiksi. Kruunun-
puodinmäen sillalle vievä katu
toteutetaan puistokatuna ja linjataan mahdollisimman lähellä
nykyistä maanpintaa kirjaston
vierestä.
Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan koko katuverkolla mm. ajoneuvoliikenteen hidasteiden ja pyöräkaistojen avulla. Uusi joen ylittävä Kruunupuodinmäen siltayhteys rauhoittaa
nykyisen Linnasillan jalankulun
ja pyöräilyn ympäristöksi sekä
eheyttää koko rantapuiston ulkoilu- ja virkistysreittejä yhdessä
Kyynäspäänniemen uuden sillan
kanssa. Pyöräpysäköintiä kehite-
tään vahvasti koko ydinkeskustan
ja rantapuiston alueella. Joukkoliikenteen nykyiset toimintaedellytykset keskustassa turvataan,
ja Sissikadulle sijoitetaan uudet
ydinkeskustan länsiosaa palvelevat linja-autopysäkit.
Pysäköinti laitoksiin
Pysäköintiä keskitetään laitoksiin keskeisesti sijaitseville suurimman kysynnän alueille. Yleissuunnitelmassa esitetään alustavat suunnitelmat laitoksista Raatihuoneentorin ja kauppatorin
ympäristöihin hankkeiden muodostamista varten.
Tavoitteita tarkennettiin selvityksillä ja työpajoissa
QSuunnittelutyön
pohjaksi laadittiin perusteellinen lähtötilanneselvitys, jonka avulla pyrittiin
saamaan luotettava kokonaiskäsitys tehtäväalueen suunnittelutarpeista ja potentiaaleista. Tavoitteita tarkennettiin myös elokuussa 2010 järjestetyssä työpajassa, johon osallistui muun muassa keskustan yritysten, matkailun, kulttuurielämän ja nuorten
edustajia. Työpajassa hahmoteltiin mielikuvamenetelmän ja roolityöskentelyn avulla keskustan
tavoitetilaa 2025–30.
Kaupunkirakenne
ja toiminnot
Korttelirakenteen ja katuverkon selkeys on suunnittelualueen
kaupunkirakenteellinen vahvuus.
Vahvuus on myös ydinkeskustan
sijainti jokilaakson äärellä sekä
funktionalismin kaudelle ajoittu-
38
Kuntatekniikka 1/2012
neen voimakkaan rakentamisen
volyymin tuottama verrattain yhtenäinen kaupunkikuva. Ruutukaavakeskustan kaupunkikuvallinen ilme ja toiminnallisuus kehäkaduille päin kaipaavat kuitenkin erityisesti maantasokerrosten
osalta kohentamista keskustan
vetovoiman lisäämiseksi.
1870-luvun asemakaavan ja
valtatieliikenteen vuoksi nykyistä ruutukaavakeskustaa erottavat muusta kaupunkirakenteesta
ylileveät katutilat, joiden liikenneturvallisuudessa on puutteita.
Pohjoisessa keskustan lähestymiselle estevaikutusta muodostaa Kajaaninjoki. Katujen ja joen
estevaikutusta on lievennettävä
kaikin keinoin.
Suunnittelualue jakaantuu toiminnallisesti selkeästi liikekortteleihin, asuinkortteleihin ja joki-
rantojen virkistyskäytön vyöhykkeeseen. Suunnitelmassa tulee
tavoitella näiden vyöhykkeiden
voimakkaampaa sekoittumista
ja integraatiota mm. liikkumisen
verkoston avulla.
Kauppatori ja jokirannat
Nykyinen kauppatori sijaitsee
ranta-alueella hienolla paikalla,
mutta toistaiseksi toiminnallisesti ydinkeskustan reuna-alueella
vailla rajausta ja rakennusten toiminnallista tukea.
Jokirantojen maisemakokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta toiminnallisesti heikosti yhtenäiseksi hahmottuva.
Alue muodostaa merkittävän potentiaalin keskustan kannalta.
Liikenne ja kadut
Keskustaan syöttävä liikenneverkko on toispuoleinen ja poh-
joisen suunta tuottaa keskustaan
häiritsevää läpiajoa. Katutilat
ovat pääosin ajoneuvoliikenteen
ehdoilla jäsennettyjä. Pysäköinti vie tilaa katualueilla ja kevyen
liikenteen yhteydet ovat puutteellisia.
Maanalaiset laitokset ovat
osin laadultaan heikkoja, pieniä
ja osin vähällä käytöllä. Suunnittelun aikana tehdyn selvityksen mukaan pysäköinnin kysyntä
ja tarjonta eivät kohtaa parhaalla tavalla.
Kruununpuodinmäen sillalle
vievän uuden kadun linjaus, siltakannen korkeusasema ja tukien
sijainti sekä muotoilu on suunniteltava paikoilleen toiminnalliset
ja teknistaloudelliset vaatimukset
sekä kulttuurihistorialliset arvot
yhteen sovittaen.
YHDYSKUNTA
on osoitettu ratkaisut pohjoisrannalla sekä Välikadulla. Alueen markkinointia ja opastusta
lisätään.
Ydinkeskustan asukkaita palveleva leikkialue siirretään edullisemmalle paikalle hieman sitä laajentaen. Penkkejä lisätään
avautuvalta ilmansuunnaltaan
edullisen pohjoisen rantareitin
varteen.
WSP
Kruununpuodinmäen sijainniltaan vaativa siltapaikka sijoittuu padon ja voimalaitoksen taakse ja
siltakannen korkeus voimalarakennuksen räystäslinjan yläpuolelle.
Laitosten sijoittaminen keskustan toimintojen sijainnin ja
keskustan tasapainoisen kehittymisen kannalta edullisiin paikkoihin lisää niiden vetovoimaa.
Asiointipysäköintiä säilytetään
myös maan pinnalla ja laitospysäköinnin markkinointia ja
opastusta parannetaan tuntuvasti.
Kajaaninjoen yli
rakennetaan uusi silta
Kruununpuodinmäen sillalle
voidaan linjaus-, tasaus- ja siltatyyppien vaihtoehtotutkielmien
perusteella tehdä varaus yleis- ja
Jokivarteen kulttuuripuistokokonaisuus
Jokivarren puistorannat kaavoitetaan ja nimetään yhdeksi puistoalueeksi. Aluetta kehitetään ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettuna
keskustan kulttuuripuistokokonaisuutena jokirantoja kiertävine reitteineen. Nykyinen rauniolinnan ylittävä silta kavennetaan
ja muutetaan kevyen liikenteen
sillaksi.
Puistoalueelle on mahdollista toteuttaa kalakannan elpymistä palvelevat kalaportaat. Rantapuiston matkailun ja tapahtumatuotannon saattoliikenteelle
Uusi silta
Kaaviokuva WSP
Uusi silta
asemakaavoihin. Paikalle näyttäisi soveltuvan silta, joka on omaleimainen muttei maisemassa
hallitseva.
Sillan pituus on noin 180 metriä. Siltakannen korkeusasemaksi suositetaan eteläreunalle noin
+144,2 metriä ja siltakannen kaltevuudeksi 1–2 prosenttia, jolloin
kadun pohjoispään pituuskaltevuus säilyy kohtuullisena (6,5 %).
Sillan jatkosuunnittelussa voidaan tietyin reunaehdoin edetä joko suunnittelukilpailun tai
normaalin hankintamenettelyn
kautta.
Ydinkeskustan suunniteltu liikennejärjestelmä ja parannetut kevyen liikenteen järjestelyt.
Kehäkaduilla liikennemäärät tulevat olemaan arviolta 10 000–20 000 ajoneuvoa/vrk.
Tori- ja satama-alue
vetovoimaiseksi
Kauppatoria, viereistä tonttia ja
rantapuistoa kehitetään kaavoituksen keinoin keskustan vetovoimaiseksi tori- ja satamaranta-alueeksi. Nykyinen tori muutetaan satamalaituriin asti ulottuvaksi kaksoisaukioksi, ja torin
sekä viereisen tontin alle toteutetaan tontin hankkeen yhteydessä
pysäköintilaitos. Torialueelle sijoitetaan ympärivuotisesti toimiva kahvilapaviljonki, josta on näköalat vesistölle.
Keskustan ulkovalaistuksen
konseptissa ehdotetaan keskustan vetovoimaa lisäävää valaistuksen kokonaisratkaisua, joka sisältää muun muassa katujen tyyppivalaisimet, idean Kajaaninjoen ylittävistä valaistuista
silloista ja tavoitteet julkisivuvalaistukselle.
Rakennuskustannukset
noin 14 miljoonaa euroa
Yleissuunnitelman hankkeet
ohjelmoitiin toteutettaviksi kolmessa vaiheessa viidentoista
vuoden aikana. Alustavat yleisten alueiden rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 14
miljoonaa euroa.
Yleissuunnitelma ja toteutusohjelma ovat saavuttaneet laajan
asukkaiden ja päätöksentekijöiden hyväksynnän. Joulukuussa
2011 Kaupunkikeskustan kehittämisohjelman 2012–26 käynnistäminen hyväksyttiin Kajaanin kaupungin talousarvioon.
Samalla varattiin tarvittavat
investointivarat vuodelle 2012 ja
tehtiin esitykset investoinneista
taloussuunnitelmaan 2013–14.
Ensijaksolla painottuvat rantapuiston ja kävelykeskustan kehittämistoimenpiteet. N
Kuntatekniikka 1/2012
39
Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle, jonka avoin maisema ja metsäsaarekkeet ovat suunnittelun lähtökohtia. Puiston keskuksena on iso vesiallas, jonka istuskeluportaat houkuttelevat oleskeluun. Altaan muotokieli ilmentää kaupungin ja luonnon
kohtaamista (kuva yllä).
Näkymä suuren vesialtaan työmaalta marraskuussa 2011 (kuva oik.), samasta kohtaa kuin
yllä oleva suunnittelukuva. Oikealla näkyy kaupunkiin rajautuva rakennettu reuna, johon
rakennetaan istuskeluportaat. Vasemmalla hahmottuu luontoon rajautuva vapaamuotoinen ranta ja kalliokumpare.
Lentokuva Vallas Oy
Keskuspuiston hulevesijärjestelmä (kuva alla) perustuu puiston keskeiseen vesiuomaan ja
altaaseen, patorakenteisiin ja tulvaniittyihin. Korttelialueilla hulevedet hoidetaan maanalaisilla viivytysjärjestelmillä. Kortteleiden ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, jonka kautta kiinteistöjen hulevedet johdetaan puistoon.
Petri Rantanen
Ilmakuva (oik. alla) Vuoreskeskuksen työmaalta syksyllä 2011. Yläreunassa on asuntomessualue ja keskellä keskuspuiston työmaa, jossa meneillään keskusaltaan rakentaminen.
Atelier Dreiseitl
40
Kuntatekniikka 1/2012
YHDYSKUNTA
Ympäristötaidetta, altaita, luonnonmukaisia vesiuomia ja tulvaniittyjä
VUORES SAA
AINUTLAATUISEN
HULEVESIPUISTON
Atelier Dreiseitl
Tampereen ja Lempäälän alueille 2020 mennessä nousevaan Vuoreksen kaupunginosaan
rakennetaan ainutlaatuista hulevesipuistoa.
Sen erityispiireitä ovat
ekologinen hulevesien käsittely ja ympäristötaide. Keskuspuiston
vesialtaaseen, hulevesiuomaan ja patoihin
voi tutustua jo ensi kesän asuntomessuilla.
ORanja Hautamäki
maisema-arkkitehti MARK
johtava erikoissuunnittelija
Tampereen kaupunki
Suunnittelupalvelut
NN Tampereen tulevaan eteläi-
seen kaupunginosaan Vuorekseen on rakenteilla hulevesien
käsittelyä ja ympäristötaidetta
yhdistävä kahdeksan hehtaarin
keskuspuisto. Hanke on laajuudessaan Suomen merkittävimpiä hulevesipuistoja tällä hetkellä. Hulevesien hallinta on ollut
keskeisessä asemassa Vuoreksen
kaupunginosan suunnittelussa ja
toteutuksessa alusta asti.
Alue on pääasiassa rakentamatonta metsämaata, jossa sijaitsee useita pieniä ja veden laadultaan hyviä järviä. Vesistöjen
on pelätty kärsivän rakentamisen
myötä lisääntyvän hulevesikuormituksen aiheuttamista haitallisista vaikutuksista. Vaikutukset
kohdistuvat erityisesti Lempäälän Koipijärveen, jonka kautta
kulkee suurin osa vesistä ja jonka lähivaluma-alueella rakentuu
kaupunginosan keskusta, Vuoreskeskus. Keskuspuistolla onkin keskeinen asema juuri Vuoreskeskuksen hulevesien puhdistamisessa ja tulvien ehkäisyssä.
Asuntomessualuetta
rakennetaan vauhdilla
Vuoreksen asuinalue on rakentumassa Hervannan länsipuolelle Tampereen kaupungin ja
Lempäälän kunnan yhteistyönä. Vuonna 2005 vahvistetun
osayleiskaava-alueen pinta-ala on
noin 1 260 ha, josta rakennettua
aluetta on yli 400 ha. Kaupunginosaan rakennetaan asunnot
yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat
3 000–5 000 työpaikalle.
Asuntorakentaminen alkoi
Mäyränmäestä kesällä 2009, ja
ensimmäiset asukkaat muuttivat
alueelle seuraavana talvena. Vuoreskeskuksen ensimmäinen kerrostalo valmistui syksyllä 2011.
Vuoden 2012 asuntomessualueen Virolaisen rakentaminen alkoi 2009, ja työmaa on parhaillaan täydessä vauhdissa. Keskuspuiston hulevesirakenteiden toteuttaminen käynnistettiin samoihin aikoihin, sillä lähellä sijaitseva keskuspuisto palvelee
asuntomessualueen hulevesien
käsittelyä.
Vuoreksen tärkein
viheralue
Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein viheralue, josta pyritään luomaan kaupunginosansa ainutlaatuinen nähtävyys. Alueen erityispiirteinä ovat ekologinen hulevesien käsittely ja ympäristötaide.
Puisto yhdistää rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnon ja
luo uudenlaista, urbaania kaupunkiluontoa Vuoreskeskukseen.
Puistosuunnitelman on laatinut
kansainvälisesti tunnettu saksalainen konsulttitoimisto Atelier
Dreiseitl, joka on erikoistunut
hulevesien hallintaan ympäristötaiteen keinoin.
Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle,
jonka avoin maisema metsäsaarekkeineen ja ojineen on suunnitelman lähtökohtana. Nykyiset metsäsaarekkeet ja kalliokumpareet säilytetään osana uutta viheraluetta. Keskuspuiston suunnitelman keskeisenä piirteenä on
ympäristötaiteen keinoin toteutettu maaston muotoilu ja veden
vaihteleva käsittely allasrakenteilla, luonnonmukaisilla vesiuomilla ja tulvaniityillä.
Veistoksellisesti muotoiltua
maisemaniittyä korostavat solmukohtina erilaiset toimintapisteet ja taideaiheet. Puiston vetovoimaisena kiinnekohtana on iso
vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan ympärilleen. Kävelyreittien varrelle luodut taideaukiot
tuovat vaihtelua kävelyyn. Sadepuutarhaksi nimetyllä aukiolla
on istutuksia ja vesialtaita, joissa
Kuntatekniikka 1/2012
41
sillä havainnoilla. Lisäksi alueella vesistöseurantaa tekevät viranomaistahot.
Atelier Dreiseitl
Sadepuutarhaksi nimetty aukio liittää rakennetut korttelit puistoon. Aukiolla on istutuksia ja hulevesiä
hyödyntäviä vesiaiheita.
hyödynnetään hulevesiä.
Keskuspuisto on Vuoreskeskuksen asukkaiden olohuone,
johon rajautuu asutusta, koulu ja
päiväkoti. Puistoon rakennetaan
lapsille ja nuorille leikkipaikka ja
pelikenttä. Puisto on osa laajempaa Vuoreksen läpi kulkevaa vihervyöhykettä, ja sieltä on sujuvat
yhteydet pohjoispuolella sijaitsevaan urheilupuistoon ja etelässä
Lempäälään.
42
Kuntatekniikka 1/2012
Hulevedet hallinnassa
rakentamisenkin aikana
Tampereen Infra toteuttaa keskuspuiston ensimmäisen vaiheen ST-hankkeena konsultti-
toimisto Atelier Dreiseitlin laatimien suunnitelmien pohjalta.
Vaativan maaperän ja vesiolosuhteiden vuoksi Infra on laatinut alueelle pohjarakennussuunnitelman ja rakentamisen aikaisen hulevesien hallintasuunnitelman, joka on vaikuttanut merkittävästi myös rakennustöiden vaiheistukseen.
Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan pääperiaatteena
on eristää puistotyömaalla syntyvät hulevedet pääuomasta ja johtaa ne käsiteltäviksi. Työmaan valumavesien eristäminen on edellyttänyt pääuoman osittaista siirtämistä sekä väliaikaisia ojitusjärjestelyjä. Ojitusjärjestelyillä työmaa-alueen hulevedet kerätään
väliaikaiseen laskeutusaltaaseen
ja sen jälkeen väliaikaiseen hiekkasuodatuskenttään. Suodatuksen jälkeen vedet johdetaan nykyiseen uomaan ja edelleen Koipijärveen.
Tampereen Infra seuraa hulevesijärjestelmien toimivuutta
vesianalyyseilla sekä päivittäi-
Artikkeli pohjautuu kirjoittajan sekä
Vuoreksen hulevesiasiantuntijoiden
Mikko Kajanuksen ja Perttu Hyödyn
teksteihin.
Keskuspuiston projektiryhmä
t3BLFOOVUUBNJOFO5BNQFSFFO
kaupunki, Vuores-projekti
t:MFJTKBQVJTUPTVVOOJUFMNB
Atelier Dreiseitl
t45IBOLFWBJIFFOSBLFOOVT
TVVOOJUFMNBKBUPUFVUVT5BNQFSFFO
LBVQVOLJ5BNQFSFFO*OGSB
Atelier Dreiseitl
Hulevesirakenteet ovat
osa puistosommitelmaa
Vuoreskeskuksen hulevedet on
tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla käsittelymenetelmillä ja johtaa ne puiston keskeiseen vesiuomaan, jonka kautta alueen järvet
laskevat eteläiseen Koipijärveen.
Vesiuoma toimii lisäksi yläpuolisten valuma-alueiden purkureittinä. Tärkeänä tavoitteena on
turvata hyvä veden laatu hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla. Kauniisti maastoon muotoiltu
uoma, allas ja patorakenteet ovat
puiston kohokohtia ja maisemallisesti mielenkiintoisia myös kuivana kautena.
Vesiuoman suunnittelun lähtökohtia on, että valuma-alueen
vesistöjen vesitase ei muutu eikä
vesiuoma aiheuta hallitsemattomia tulvia. Järjestelmä rakennetaan siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta tuleva ns. perusvirtaama kulkee altaan ja uoman läpi nostamatta vesipintaa, mutta
hallintaa edellyttäviä hulevesivirtaamia viivytetään altaassa sekä
puroa reunustavilla tulvaniityillä.
Virtaamaa säädellään patorakenteilla, jotka jakavat järjestel-
män useaan osaan. Uoman, altaiden ja tulvaniittyjen mitoitus
perustuu tarkkoihin laskelmiin
rankkasateista ja valumavesien
määrästä. Tulvaniityt on mitoitettu enimmillään sateille, joiden
on arvioitu toistuvan noin viiden
vuoden välein.
Myös noin 10 vuoden välein
toistuviin sateisiin on varauduttu
suunnitelmassa. Tulvahuippuina
niityt täyttyvät hetkellisesti sadevesistä, mutta kuivina aikoina
alueet ovat maisemaniittyä. Tulva-alueiden laajuus ja veden syvyys riippuvat sateen rankkuudesta ja kestosta. Vedenkorkeuden vaihtelut ovat suurimmillaan
20–30 cm. Tulva-alueet tyhjenevät enintään vuorokauden kuluessa sateen jälkeen, joten vesi ei
jää seisomaan lammikkoon tai
niityille.
Keskuspuisto on usean
vuoden projekti
Keskuspuiston rakentaminen on
usean vuoden projekti, jonka aikataulu riippuu viereisten asuinkortteleiden toteutuksesta. Työmaan ensimmäisessä vaiheessa
on tärkeintä saada valmiiksi hulevesijärjestelmä, joka palvelee yläpuolisella valuma-alueella tapahtuvaa rakentamista. Keskuspuiston pintarakenteet ja viimeistelytyöt tehdään vasta myöhemmässä
vaiheessa. Virolaisen asuntomessuilla voi käydä tutustumassa keskuspuiston vesialtaaseen, hulevesiuomaan ja patoihin.
Toivomme, että Vuoreksen
keskuspuisto edistää omalta osaltaan ajattelua, että hulevesirakenteet voivat olla ovat paitsi teknisesti toimivia, myös esteettisiä
ja elämyksellisiä. Korkeatasoisten hulevesipuistojen suunnittelu vaatiikin eri asiantuntijoiden
mukanaoloa ja erityisesti hulevesi- ja pohjarakenteiden asiantuntijoiden sekä maisemasuunnittelijoiden tiivistä yhteistyötä. N
Korttelien ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, johon johdetaan kiinteistöjen hulevedet.
Hulevesi kerääntyy painanteeseen hetkellisesti lammikoksi ja suotautuu sitten puhdistavien maakerrosten läpi puiston vesiaiheisiin.
Lapin kultaa
”L
apin kultaa… sitähän on
mulla niin kuin etelässä
multaa”, runoili aikoinaan 1951
Reino Helismaa. Taisi Repe vähän liioitella. Kittilän kultakaivos
saa vaikeilla menetelmillä kuten
jauhimilla, jättimäisillä autoklaaveilla ja syanidilla kivestä irti kultaa vuodessa 5 000 kiloa, eikä
viiden tonnin multakuorma kovin
kummoinen ole. Kullan kilohinta
on noin 40 000 euroa, joten viisituhatta kiloa saa aikaan liikevaihtoa noin 200 miljoonaa.
Varsinainen kultamuna onkin
kansainvälinen turismi. Sekä Kittilän Levi että Kolarin Ylläs raportoivat uusista suurista suunnitelmista.
Levi laajentaa Koutalaella
Leville tulee Koutalaelle Hotel Panoraman ja Summit-kongressikeskuksen ynnä muiden kumppaniksi uusi Ski Village, jonka katolta pääsee ramppia pitkin suoraan
mäkeen. Levin Sanomien päätoimittaja Veikko Erkkilä luonnehtii suunnitelmaa yksinkertaisella
määritelmällä ”käsittämätön” ja
jatkaa, että on niitä muitakin.
Arkkitehtuurikilpailun voittajafirman Bjarke Ingels kuvailee:
”Koutalaki Ski Village luo uudenlaisen hybridin, jossa yhdistyvät selvät yksilölliset identiteetit,
kuten kylä ja vapaa-ajan keskus,
suoja ja avoimuus, kodikkuus ja
luonnon majesteettisuus, ainutlaatuinen luonne ja huoliteltu
jatkuvuus – tai yksinkertaisesti –
arkkitehtuuri ja maisema.”
Projektin johtaja Hanna Johansson jatkaa: ”Haluamme
luoda kylän, joka hyödyntää lumen kaikki mahdollisuudet. Lumen tarttuessa julkisivuun muodostuu se eläväksi osaksi maisemaa sopeutuen sään muutoksiin.
Julkisivun vaalea graniitti parantaa rakennuksen ja luonnon intiimiä suhdetta.”
Levi tähtää maailmanluokkaan
tavoitteenaan 35 000 yöpuuta,
mistä puuttuu nyt 10 000.
Ylläs tuplaa kapasiteettinsa
Ylläksellä julkistettiin Master Plan,
kehitelmä Äkäslompolon puolen
uuden matkailukylän arkkitehtikilpailusta, jonka voitti Eriksson Arkkitehdit. Kuuran nimellä kulkevaan
yksikköön on tulossa 13 000 uutta vuodepaikkaa. Lapland Hotelsin
konsernijohtaja Pertti Yliniemi painottaa, että majoituksen kasvua pitää ohjata vetovoimaltaan parhaille
paikoille monipuolisiin palvelukeskittymiin, joissa luontomaisema on
otettu tasapainoisesti huomioon.
– Poronsarvet ovat katusuunnittelun esikuvana. Haarautuva,
vino muotokieli tekee rakennusmassoista pienimittakaavaisempia lisäten kylämäisyyttä. Hiutalehotellin kattoa pitkin pääsee suoraan rinteiltä kyläkeskukseen, kertoo maanomistaja Metsähallituksen Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen.
– Master Plan pohjautuu Ylläksen yleiskaavaan ja saa jatkokseen
1. vaiheen asemakaavan, vahvistaa Kolarin kunnanjohtaja Heikki
Havanka.
Pitkäjänteinen kokonaisuus toteutuu vaiheittain useiden vuosikymmenien aikana. Turhan autoilun eliminoimiseksi kyläyksiköistä
tulee rinteille kaksi siirtohissiä.
Iso-Ylläksen puolen Sport Resorts kertoo laajentavansa yhteensä 8 000 vuodepaikalla. Kaikkiaan
Ylläs pysyy Tunturi-Lapin ykkösenä yli 40 000:lla vuodepaikallaan.
Kyläkoosteista tulee siis keskikokoisen yhdyskunnan suuruisia. Yhdyskuntatekniikka on jo ennestään
tip-top tasolla. Laatumaan valmis
tonttivaranto hämmästyttää laajuudellaan.
Sesonkien määrää ollaan kasvattamassa neljästä kahdeksaan. Olisivatkohan ne vaikka:
1. Sydäntalven sininen hämärä
2. Kevättalven huikaiseva hanki
3. Toukokuun voimaannuttava
kultainen aurinko
4. Kesäyön unelma
5. Loppukesän hillat
6. Syksyn ruska puissa ja maassa
7. Lumen tulo noin 6.10.
8. Joulun ihmemaa
M Pekka Rytilä on
Kaivoksia avautuu
Kaivoksien avautumisjärjestys näyttää 2012 suunnilleen seuraavalta:
Kittilän kultakaivos toimii jo. Seuraavaksi aukeaa Sodankylän Kevitsa. Sitten tulee Kolarin Hannukainen 2014 tai 2015. Saman yhtymän Pajalassa tuotanto alkaa jo
tuota pikaa.
Rikasteiden kuljetuksista on menossa selvityksiä, joissa yleensä
Narvik skabaa Suomen satamien
kanssa. Maakuljetukset pyritään
saamaan radoille, joita ei ole paitsi Kolariin. Ruotsille on ehdoteltu
australialaismallisia tiejunia, joissa
kuorma-auton perässä on jopa viisi traileria, mutta heidän puolelta
on ajatus torjuttu, koska ne eivät
mahdu kiertämään Vittangin keskustan koulukiinteistöä.
Entä miten sujuu synergia kaivosten ja matkailun välillä? Vallan mainiosti. Pariskunnat löytävät työtä molemmille. Hiihtohissin operaattori voi siirtyä kaivosprosessin puikkoihin. Kaivosradat
siirtyvät aikanaan turisteille, kuten
Kolarissa on käynyt. Paikkakunnat saavat kaivoksien ansiosta uusia teitä, katuvaloja ja muuta mukavaa.
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Eriksson Arkkitehdit Oy
Lapin uudet projektit edustavat
hi-techiä luonnonmyötäisesti.
Kuvassa Ylläksen Äkäslompolon
puolen keskirinteen Kuura
Maisematien ympärillä.
Kuntatekniikka 1/2012
43
Tietopalvelurajapintojen avaaminen tärkeää sekä
Kuntien rakennetun ympäristön
TEKSTI Paavo Taipale
NN Kunnat ovat pääosin valtio-
varainministeriön KuntaIT-yksikön (nyttemmin Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminto, JulkICT) kautta
rahoitetussa Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) -hankkeessa kehittäneet tietopalvelurajapintoja yhteistyössä keskeisten järjestelmätoimittajien kanssa. Tämä
on turvannut sen, että maamme
kuntiin paikkatietopohjaisia tie-
Pirjo Tuusa
Rakennettua ympäristöä koskevien paikkatietopohjaisten aineistojen saatavuus paranee
merkittävästi sähköisten
tietopalvelurajapintojen käyttöönoton myötä. Kun kunnat tarjoavat
tiedot rajapinnassa, vähenee eri viranomaisten
päällekkäinen tiedonkeruu ja kunnan oma työ
tehostuu. Samalla avautuu mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiseen.
– Kunnan tehtävänä on avata rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri ja KRYSP-hankkeen vetäjä Matti Holopainen sanoo.
tojärjestelmiä tarjoavat yritykset
ovat laajasti sitoutuneet omien
järjestelmiensä yhteentoimivuuteen rajapinnoissa.
– Tilaajien vaatimukset edellyttävät mukanaoloa kehitystyössä. Kehityksen suuntautuminen
nykyaikaisiin ja tulevaisuuden
tekniikoihin houkuttavat myös,
sanoo sovelluspäällikkö Jukka
Vänttinen Tekla Oyj:stä.
Kunnat hyötyvät
rajapintojen käytöstä
Hankkeessa toteutetuista tietopalvelurajapinnoista voidaan
noutaa kunnan ajantasaisia tietoja kuten kantakartta, asemakaa-
va, opaskartta, osoitteet, valmiiden rakennusten tiedot, rakennuslupatiedot sekä ympäristölupatiedot. Nämä rajapinnat ovat
olleet käyttöönotettavissa kuluvan vuoden alusta, mutta yhteistyölle järjestelmätoimittajien
kanssa on tarvetta myös jatkossa.
– Kuntien omiin järjestelmiin on tehtävä asetukset ja vastaavuustaulukot siitä, miten kunnan järjestelmän käsitteet vastaavat yhteisiä KRYSP:n mukaisia
käsitteitä. Tässä tarvitaan myös
järjestelmätoimittaja mukaan rajapinnan avaamiseen kunnassa,
sanoo Kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopainen. Hän
on johtanut Kuntaliiton koordinoimaa KRYSP-hanketta.
Valmistelutyöhön tarvitaan
työpanos, joka vaihtelee kunnittain riippuen järjestelmän rakenteesta ja iästä sekä kunnan menettelytavoista paikkatietoaineistojen keruussa ja tallennuksessa.
Parhaimmillaan työhön kuluu
kunnassa vain muutama päivä.
Isot kaupungit, joilla on laajat
aineistot ja pitkä historia paikkatietojärjestelmissä, tarvitsevat
useiden kuukausien käyttöönottoprojekteja. Rajapinnat on otettavissa ripeästi käyttöön, kunhan
toimeen tartutaan.
– Käyttöönotosta on kunnil-
Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa
QEnsimmäiset
sähköiset lupapalvelut otettiin käyttöön kunnissa
2008. Rakennuslupaa voi nyt hakea kunnan sähköisestä asiointipalvelusta Espoossa, Jyväskylässä,
Lahdessa, Turussa ja Rovaniemellä. Sähköinen rakennuslupa on
käyttöönottovaiheessa Heinolassa, Lappeenrannassa, Loviisassa, Porissa ja Raumalla. Sen käyttöönottoa osana seudullista kuntayhteistyötä valmistellaan puolestaan yhteistyössä Lahden kau-
44
Kuntatekniikka 1/2012
pungin kanssa Asikkalassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa ja
Orimattilassa. Sähköistä rakennuslupapalvelua on toistaiseksi
toimittanut ainoastaan Tekla Oyj.
Sähköisiä palautepalveluja on
ollut käytössä erikokoisissa kunnissa jo useita vuosia. Tekla Oyj:n
toimittamia kaikkien kunnan toimintasektorien yhteisiä paikkatietopohjaisia palautepalveluja on
käytössä muun muassa Espoossa, Lappeenrannassa, Kouvolassa
ja Kajaanissa. JPP-Soft Oy:n toimittama palautepalvelu on käyttöönottovaiheessa Sipoossa.
KRYSP-hankkeessa toteutettuihin rajapintoihin jo nyt tukeutuvia palveluja on jo otettu käyttöön kunnissa. Tällaisia ovat mm.
Sito Tietotekniikka Oy:n toimittama rakennuspiirustusten kauppapaikka (eCity) Espoossa ja Tekla Oyj:n toimittama käyttöönottovaiheessa oleva ympäristölupapalvelu Jyväskylässä. Lisäksi Lo-
gica Suomi Oy:n toimittama kevyen liikenteen reittiopas on käytössä ainakin Jyväskylässä.
Rajapintapohjaiset sähköiset
asiointipalvelut eivät ole sidottuja kunnan käyttämään operatiiviseen järjestelmään, mikä lisää
kilpailua palvelutarjonnassa. Sähköiset asiointipalvelut tehostavat
kuntien asiakaspalvelu- ja viranomaisprosessia sekä parantavat
asiakkaan saaman palvelun saatavuutta ja muuta laatua.
YHDYSKUNTA
yrityksille että julkishallinnolle
sähköiset palvelut laajenevat
le selvää hyötyä. Eri toimittajien sähköiset palvelut kykenevät
käyttämään järjestelmien aineistoja ristiin. Ei tarvitse toimittaa
aineistoja erikseen, vaan tieto on
rajapinnassa kaikkien saatavilla jatkojalostusta varten, Vänttinen sanoo.
– Kunnan tehtävänä on avata
rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Holopainen
vahvistaa.
Hänen mukaansa näin mahdollistetaan kilpailu ja avoimet
markkinat myös sähköisiin asiointipalveluihin.
Valtion tietojärjestelmät
mukaan
Valtionhallinnon organisaatioissa on toteutettava tietojärjestelmiin toiminnallisuudet jolla haetaan tietoja kuntien rajapinnoista. Järjestelmien muokkaus valtion organisaatioissa on alkuvaiheessa. Tietojen tarjonnan kunnista odotetaan laajenevan ennen
kuin uudelle tielle halutaan lähteä. Sillä välin päällekkäiseen tiedonkeruuseen käytetään paljon
voimavaroja.
– Väestörekisterikeskuksen
kanssa on hyvässä yhteistyössä
käynnistynyt valmistelu rakennusvalvonnan tietojen välittämisestä kuntien kokoavan tietopalvelun avulla, Holopainen toteaa.
Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä rakennuksille pitäisi
olla saatavissa pysyvä rakennustunnus maaliskuussa 2014. Tällöin rakennustietojen ajan tasalla
pitäminen helpottuu olennaisesti.
Jyväskylässä testattu
useita rajapintoja
Jyväskylässä tietopalvelurajapintoja on avattu vähitellen, ja sähköisistä palveluistakin alkaa olla kokemuksia. Rasteripohjaista,
WMS-palvelusta saatavaa tietoa
käyttäviä palveluja, kuten kevyen liikenteen reittiopas, on ollut
jo jonkin aikaa käytössä ja ajantasaisten tietojen haku rajapinnasta
toimii hyvin.
– Viime aikoina on testattu eri
yhteyksissä myös WFS-palvelusta saatavan vektorimuotoisen tiedon hakua rajapinnasta. Se näyttäisi toimivan hyvin meidän käyttämissämme maastomittausjärjestelmissä ja otetaan lähiaikoina
tuotantokäyttöön, sanoo Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartman.
Jyväskylässä on myös testattu KRYSP-hankkeessa kehitettyä
asemakaavatietojen tilastolomaketta, jolla tietoja toimitetaan
Suomen ympäristökeskuksen
käyttöön. Palvelu toimii, mutta
käytännön hyöty ei toistaiseksi
ole ollut kovin suuri.
– Järjestelmässä on vielä pieniä prosessiongelmia. Vain valmiit kaavat kannattaa viedä rajapintaan, sillä järjestelmä ei hyväksy tietojen täydentämistä. Ollaan jo lähellä hyvin toimivaa ratkaisua, mutta pientä viilausta tarvitaan vielä sekä kaupungin järjestelmissä että vastaanottopäässä, Hartman toteaa.
Hän sanoo odottavansa valtakunnallisesti kattavaa ratkaisumallia kuntien kokoavasta tietopalvelusta, jolloin hyötyjä syntyy enemmän.
– Kehitimme ympäristönsuojelusektorille rajapintoja hyödyntävän ratkaisun yhdessä järjestelmätoimittajamme kanssa ja se oli
varsin edullinen.
loksista samoilla ehdoilla kuin jo
mukana olevat kunnat.
– Kustannukset jaettiin alun
perin asukaslukupohjalta. Jo alkuvaiheessa päätettiin, että mukaan tuloksia hyödyntämään
pääsee myöhemmin samalla
maksulla, 10,5 senttiä asukasta
kohti. Jokin aika sitten eräs kunnanjohtaja otti yhteyttä ja kysyi, miten pääsisi mukaan, kun
asukkaita on 1 500. Kerroin, että 150 euroa pitäisi maksaa, Holopainen kuvailee kuntien kiinnostusta.
Kuntarakenneuudistus muuttaa tätäkin pelikenttää edelleen.
Voi olla, että jo nyt mukana olevien noin 200 kunnan ulkopuolelle ei jää juurikaan kuntia, joiden
tarvitsee erikseen hankkia oikeus
rajapintatoteutusten käyttöön.
Yhden luukun
tietopalvelu
KRYSP-hankkeessa on lisäksi toteutettu kunnassa tuotettuja tietoja kunnan tietopalvelurajapinnasta asiakkaan tietojärjestelmän
käyttöön yhdeltä luukulta tarjoava palvelu (kuntien kokoava tietopalvelu). Sen toiminta ja kansallisten hyötyjen syntyminen
edellyttävät rajapintojen käyttöönottoa kunnissa.
Palvelu on tarkoitettu yritysten ja julkisten organisaatioiden
tietojärjestelmille. Palvelun käyttöoikeudet hankitaan sähköisestä kauppapaikasta, jossa tunnistaudutaan verottajan Katso-tunnistuspalvelua käyttäen. Palvelusta voidaan noutaa siinä mukana
olevien kuntien ajantasaisia tietoja suoraan asiakkaan tietojärjes-
Mukaan pääsee
vanhoilla ehdoilla
KRYSP-hanketta edelsi ns. KuntaGML-hanke, johon osallistuneiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 4,4 miljoonaa.
Näiden kuntien ei enää tarvitse erikseen maksaa rajapintatoiminnallisuuden käyttöoikeudesta. Ulkopuolelle jäi lähinnä pieniä
kuntia, mutta niidenkin on mahdollisuus päästä hyötymään tuKuntatekniikka 1/2012
45
Oppaasta työkaluja ilmastotavoitteiden
Kokonaisuuden hallinta on onn
telmän käyttöön. Laajoja tietoaineistoja voidaan ladata tiedostoina. Lisäksi palvelu tarjoaa kunnan aineistoista Inspire-direktiivin edellyttämät tietopalvelut.
Rahoitus ja organisointimalli hakusessa
Palvelun tekninen toteutus valmistui 2011 lopussa. Parhaillaan
etsitään rahoitusta ja organisointimallia toiminnan järjestämiseksi, jotta palvelun käyttöönotto ei
viivästyisi. Käyttöönottovaiheeseen arvioidaan tarvittavan parin vuoden ajaksi noin 500 000
euron vuotuinen erillisrahoitus.
Tänä aikana saavutetaan kriittinen käyttäjämassa, jonka jälkeen
maksurahoitteinen toiminta olisi
mahdollista käynnistää.
– Kuntaliitto katsoo, että mikäli kansallinen tietopolitiikka ei
mahdollista maksurahoitteista
palvelua, sen toiminnan ja jatkokehittämisen vastuu kuuluu ensisijaisesti valtiovarainministeriölle, koska keskeiset hyödynsaajat
ovat valtionhallinnossa ja yrityksissä, Matti Holopainen sanoo.
Tavoitteena on, että rakennuslupatiedot kunnista Väestörekisterikeskukseen ja kiinteistöverotuksessa tarvittavat rakennustiedot kunnista verottajalle voitaisiin välittää kuntien kokoavan
tietopalvelun kautta. Myös EU:n
Inspire-direktiivin tietopalveluvelvoitteet voidaan täyttää sen
avulla direktiivin täytäntöönpanon aikataulun mukaan 2017
mennessä, jos rahoitus saadaan
ratkaistua viiveittä. N
Kunnan teknisen toimen sähköisen asioinnin palveluja, erilaisia lupia ja hakemuksia koskevat määrittelyt on julkaistu Kuntaliiton suosituksena verkossa.
Suositus sekä tietopalvelurajapintojen
käyttöönoton suunnittelua ja käyttöönottoa kunnassa tukeva Kuntaliiton opas
ovat ladattavissa hankesivuilta
www.paikkatietopalvelu.fi.
46
Kuntatekniikka 1/2012
Ilmastotyö edellyttää
kunnilta tavoitteenasettelua ja pitkäjänteistä
sitoutumista. Kokonaisuuden hallintaa ja ilmastonmuutosta kunnan päätöksenteossa kehittänyt hanke on
päättynyt. Tuloksena
valmistui opas, joka ilmestyy helmikuussa.
OAnu Kerkkänen,
projektipäällikkö
Suomen Kuntaliitto
NNKuntaliitossa käynnistyi 2010
alussa kaksivuotinen kehittämishanke ”Kokonaisuuden hallinta
ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa”. Yhdessä 34 kunnan kanssa hankkeessa pohdittiin, miten ilmastonmuutos tulisi ottaa huomioon kuntien päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, millaisia työkaluja kunnat tarvitsevat ilmastotavoitteiden toteutuksen tueksi.
Hankkeen tuloksena valmistui
opas ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille”, joka ilmestyy helmikuussa.
Kunnallisessa päätöksente-
ossa kokonaisuuden hallinta on
tärkeää. Kunnissa tulisikin tunnistaa, mitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kunnassa tehtävillä päätöksillä on niin ilmastonmuutoksen, kunnan talouden kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin kannalta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä korostaa se, että päätösten lopulliset vaikutukset syntyvät useimmiten monien päätösten yhteisvaikutuksena. Päätökset, joiden kokonaisvaikutuksia
ei ole selvitetty, voivatkin pahimmillaan ohjata kunnan kehitystä
kielteiseen suuntaan.
Kunnan kokonaisuuden huomioiva päätöksenteko edellyttää
hyvää tietoa kunnan nykytilanteesta ja realistisia arvioita kunnan tulevasta kehityksestä. Onnistuneen päätöksenteon edellytys on myös merkittävimpien vaikutusten ja vaikutusketjujen tunnistaminen. Usein yksityiskohtia
on niin paljon, ettei niitä kaikkia
ole järkevää ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin. Päätöksentekotilanteetkin ovat erilaisia ja edellyttävät erilaajuisia tarkasteluja.
Käytännön tilanteet
pääosassa
Oppaassa ilmastokysymystä käsitellään osana kuntien päätök-
sentekoa kuuden eri teeman
kautta: maankäyttö, liikenne ja
palvelut, elinkeinopolitiikka,
energiansäästö, energiantuotanto, hankinnat sekä ilmastonmuutokseen varautuminen.
Jokaisesta teemasta nostetaan
esille muutamia ilmastonäkökulmasta olennaisia päätöksentekotilanteita ja kuvataan, millaisten
seikkojen huomioiminen on
kussakin päätöksentekotilanteessa tärkeää. Jokaisen päätöksentekotilanteen yhteyteen on
myös koottu tietoa päätöksen
vaikutuksista ilmastonmuutokseen, kuntatalouteen ja kunnan
muuhun kehitykseen. Oppaassa on myös runsaasti käytännön
esimerkkejä suomalaisista kunnista.
Koska lähes kaikki kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen, opas käsittelee vain
osaa tilanteista, joissa ilmastonmuutosnäkökulma on kunnissa
tarpeen ottaa huomioon. Näiden päätöksentekotilanteiden
on tarkoitus toimia esimerkkeinä, jotka auttavat kuntien päättäjiä ja valmistelijoita ymmärtämään myös yleisemmin, minkätyyppisiin asioihin heidän tulee
päätöksiä tehdessään kiinnittää
huomiota.
Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava
QLahti
on saamassa koko kaupungin kattavan yleiskaavan
2025, joka tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kaavan
laatiminen aloitettiin 2009, ja
se on tarkoitus hyväksyä 2012.
Tavanomaista nopeampaan kaavan laadintaan on pyritty työtapoja kehittämällä, olennaisiin
kysymyksiin keskittymällä sekä
selvityksiä hyödyntämällä.
Tavoitteena on, että jatkossa
jokainen uusi valtuusto aloittaessaan strategiatyön arvioi myös
yleiskaavan tarkistamistarpeen.
Tiheällä tarkistamisrytmillä pyritään saamaan yleiskaavasta strategisen suunnittelun väline ja
helpottamaan vaikeista asioista
päättämistä.
Lahden yleiskaavatyöhön kuuluu myös poliitikkojen sitouttaminen. Sitä on pyritty edesauttamaan purkamalla yleiskaava ymmärrettäviksi kysymyksiksi, kuviksi ja kertomuksiksi perinteisen
karttaesityksen ohella. Yleiskaavan nopea käsittelyrytmi mah-
dollistetaan ylläpitämällä sähköisiä tietoaineistoja ja hyödyntämällä paikkatietoaineistoja.
Päätöksentekijöiden sitoutuminen yleiskaavaan tekee siitä
poliittista tahtoa välittävän työvälineen kaupungin kehittämiseen. Ajantasainen ja helposti päivitettävä yleiskaava auttaa
kuntaa pitkän aikavälin suunnittelussa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin liittyvässä keskustelussa ja siten myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
YHDYSKUNTA
toteuttamiseksi
istuneen ilmastotyön edellytys
Kunnan ilmastotyön
askelmerkit
Konkreettisiin päätöksentekotilanteisiin liittyvien neuvojen
ohella opas sisältää yleisiä vinkkejä ilmastotyön eteenpäin viemiseen kunnissa. Oppaassa painotetaan, että ilmastotyö on tärkeä perustaa kunnan omiin ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin.
Tällöin voidaan parhaiten hyödyntää ilmastotyön luomat taloudelliset mahdollisuudet.
Oman kunnan tilanteen ja
vahvuuksien tunnistamisessa voi
lähteä liikkeelle etsimällä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä on kunnan asema ja rooli seudulla? Mikä on
kunnan väestön ja työpaikkojen
nykytila ja kehitysnäkymät? Mitä yrityksiä kunnassa tai seudul-
la on? Ilmastotyön kannalta on
myös olennaista selvittää, mistä ilmastonmuutosta aiheuttavat
kasvihuonekaasupäästöt kunnassa syntyvät ja mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuten tulville ja myrskyille riskialttiita kohteita kunnassa.
Ilmastotyö edellyttää kunnilta
myös tavoitteiden asettamista ja
pitkäjänteistä sitoutumista niiden
toteuttamiseen. Erityisen tärkeää
on, että kunnan johto sitoutuu tavoitteiden toteutukseen. Kunnan
kannattaa laatia ilmastostrategia
yksin tai yhdessä muiden seudun
kuntien kanssa. Ilmastotavoitteet
voidaan tuoda mukaan myös kuntastrategiaan. Ilmastotyön onnistuminen edellyttää yhteistyötä niin
kunnan sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Päätösten avoin ja
vuorovaikutteinen valmistelu
lu
edesauttaa eri osapuolien sitouutumista niihin ja tekee ilmasto-asiasta koko kunnan yhteisen.
Kuntaliiton
ilmastotyö jatkuu
Oppaan tuottanut ”Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan
päätöksenteossa” -hanke
päättyi 2011 lopussa. Kuntaliitto kuitenkin jatkaa työskenentelyä ilmastokysymysten parissa.
Vuodesta 1997 käynnissä ollut
kuntien ilmastokampanja viettää
tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan ja järjestää toukokuussa perinteisen kuntien ilmastokonferenssin Tampereella.
Vuoden alussa Kuntaliitossa käynnistyi myös uusi kehit-
Yksi kone, monta työtä
tämishanke, jonka tavoitteena
on kuntien ja valtion välisen
kumppanuuden kehittäminen
käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa. N
Opas on helmikuussa maksutta
ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta http://shop.kunnat.net.
Made in Finland
Avant 600-sarja
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.
Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.
600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
20
YEARS
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.137 € alv 0%.
www.avanttecno.com
Kuntatekniikka 1/2012
47
Innovatiivinen omistajuustrategia tekniselle sektorille
SWEATING THE ASSETS
– OMAISUUS HYÖDYKSI
O
Julkisella sektorilla omistajuuden tarkastelussa on keskitytty perinteisesti fyysiseen omaisuuteen. Fyysinen infrastruktuuri on nähty rahoituskohteena, ylläpitokuluina ja poistoina. Luovuus ja innovatiivisuus tuo
tähän uusia ulottuvuuksia, joista yksi tärkeimpiä on omaisuuserien
monipuolisen hyödyntämisen – sweating the assets – näkökulma.
OStephen J. Bailey, professori,
Glasgow Caledonian University
OAri-Veikko Anttiroiko,
dosentti, Tampereen yliopisto,
Johtamiskorkeakoulu
QSweating
the assets -lähestymistavan tausta on yksityissektorilla, jossa liiketoiminnan
ydinkysymyksiin kuuluu yrityksen erilaisten omaisuuserien täysimääräinen hyödyntäminen lisäämällä tulorahoitusta ja
omaisuuden arvoa.
Yrityselämässä tätä strategista omistajuusnäkökulmaa voidaan havainnollistaa (a) käytön tehostamisella ja (b) tulojen
maksimoinnilla. Nämä ilmentävät samalla kahta hyvin erilaista lähestymistapaa tähän ky-
symykseen. Yritys, joka ottaa
käyttöön kaksi- tai kolmivuorotyön, hyödyntää tehdasta tehokkaammin ja voi näin välttyä
esimerkiksi tehtaan laajentamiselta tai uuden tehtaan perustamiselta.
Toisenlaisessa lähestymistavassa huomio kiinnitetään tulojen maksimointiin. Tästä hyvä esimerkki on aggressiivinen
pääomasijoitusyhtiö. Tehottomasti toimivan yhtiön ostanut
pääomasijoittaja vaihtaa yrityksen johdon, myy tarpeettomat
tai heikosti hyödynnetyt omaisuuserät ja kohentaa yritystä
myydäkseen sen sitten hyvään
hintaan sijoittajille.
Perusviesti on, että suuntaa-
malla resursseja kulloinkin tuottavimpiin kohteisiin talouselämässä kyetään lisäämään tehokkuutta ja samalla edistämään talouskasvua. Vaikka
omaisuuserien hyödyntämisen
näkökulma on julkisella sektorilla toisenlainen, resurssien
kohdentamisen tehokkuudella on merkitystä yhtenä julkisen
omistajapolitiikan lähtökohtaoletuksena.
QKuntainfran kehittämisen foo-
Julkisen sektorin
erityispiirteet
2009. Hankkeen tutkimusosuu-
Omaisuuserien hyödyntämisellä
on omat ehtonsa julkisella sektorilla. Suuri periaatteellinen kysymys on, johtaako yksityistäminen ja markkinaehtoistumi-
rumi Kehto on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen
sektorin vastuuviranhaltijoiden 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö. Foorumin ensimmäinen hanke on 18
kaupungin ja Tekesin rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva
Kupera, joka käynnistyi syksyllä
den toteuttavat yhteistyössä
Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskus ja
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.
SKOTLANNIN VESI TEKEE BISNESTÄ
QSkotlannin Vesi (Scottish Water, www.scottishwater.co.uk)
on julkisomisteinen palveluntuottaja. Se on alansa neljänneksi suurin Britanniassa, palvelee noin viittä miljoonaa käyttäjää, jakaa 1,3 miljoonaa kuutiota vettä päivittäin ja sen liikevaihto pyörii miljardin punnan
tuntumassa. Sillä on 280 vedenkäsittelylaitosta, yli 1 800 jäteveden käsittelylaitosta ja lähes
100 000 km vesi- ja viemärijohtoja. Se on suuruusluokaltaan
karkeasti yhtä suuri kuin Suomen vesilaitokset yhteensä.
Skotlannin Veden tehtävänä
on juomaveden valmistus ja jakelu sekä viemäröinti ja jäteveden käsittely. Se on kuitenkin
laajentanut toimintaansa kyetäkseen hyödyntämään valuma-
alueiden ja laitosten yhteydessä omistamaansa maata. Sitä on
hyödynnetty mm. tuottamalla
uusiutuvaa energiaa – tuulienergiaa ja pienimuotoisesti myös
vesienergiaa. Näin vesilaitos on
pienentänyt omaa energialaskuaan ja tarjonnut sähköä myös
valtakunnanverkkoon. Lisäksi se
on perustanut mädätyslaitoksen, joka tuottaa energiaa orgaanisesta jätteestä.
Skotlannin Vesi hyödyntää
omistamiaan maa-alueita myös
jätteiden käsittelyssä. Käytöstä
poistettua jätevesilaitosta käytetään kaupallisena kompostointiyksikkönä, jossa käsitellään
noin 10 prosenttia Skotlannin
biojätteestä. Se auttaa kuntia
vähentämään kaatopaikkakustannuksia ja saavuttamaan kier-
rätystavoitteensa.
Maa-alueita on käytetty myös
radiomastojen sijoittamispaikkoina, joista saadaan vuokratuloja. Lisäksi maankäyttöoikeuksia on myyty filmiteollisuudelle.
Uutena mahdollisuutena on esitetty kaapeli-tv-yhtiöiden kaapelien vetämistä kiinteistöihin viemäriverkostojen kautta.
Skotlannin Vesi on alkanut
tuotteistaa myös osaamistaan
eli myydä mm. kehittämis-, projektinhallinta- ja kiinteistöpalveluja kiinteistöalan toimijoille. Se
muun muassa myy tietoja kattavasta asiakastietokannastaan
yrityksille markkinointitarkoituksiin. Tällöin yksittäisten asiakkaiden tunnistetiedot poistetaan
yritysasiakkaalle toimitettavista
tiedoista. Lisäksi se hyödyntää
henkilöstövoimavarojaan tarjoamalla kansainvälisiä konsultointipalveluja sekä kehittyneille että kehittyville maille liittyen
mm. henkilöstökoulutukseen,
sääntelyyn, organisointiratkaisuihin ja omaisuudenhallintaan.
Omaisuuden hyödyntäminen
on organisoitu Horizon-tytäryhtiön kautta, joka toimii emoyhtiön omaisuuserien hyödyntämisen ideahautomona ja innovatiivisena kaupallistajana. Kaupallinen tytäryhtiö kykenee hyödyntämään emoyhteisön omaisuutta samalla, kun yksityissektorin
toimijat kattavat monien hankkeiden käynnistys- ja ylläpitokustannuksia. Liiketoiminta ja
vastuut ovat tytäryhtiön käsissä,
mikä auttaa emoyhtiötä keskittymään ydintehtäväänsä.
Kuntatekniikka 1/2012
49
Laskentaohje ja -pohja ladattavissa osoitteesta www.kuntatekniikka.fi
ELINKAARIKUSTANNUSTEN LASKENTAA
KEHITETTIIN KAUPUNKIEN YHTEISHANKKEELLA
OTarmo Savolainen
Rapal Oy, 050 463 5742
tarmo.savolainen@rapal.fi
OLauri Laukkanen
FCG Finnish Consulting Group Oy
044 298 2159
lauri.laukkanen@fcg.fi
QMitä yhteistä on elinkaarikustannuslaskennalla ja seutuyhteistyöllä? Paljon on puhetta seminaareissa, mutta käytännössä mitään ei tapahdu. Näin luonnehdittiin elinkaarikustannuslaskennan
nykytilaa suomalaisella infrasektorilla viime keväänä kaupunkien teknisen sektorin Kehto-foorumissa Vaasassa. Käynnistynyt keskustelu sysäsi liikkeelle elinkaarikustannuslaskennan kehityshankkeen, jonka tulokset ovat nyt käytettävissä.
Hankkeen taustana olivat tunnustetut tosiasiat. Elinkaarilasken-
ELINKAARIKUSTANNUSLASKENTAHANKKEEN
OSAPUOLET
Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa, Suomen Kuntaliitto, FCG Finnish
Consulting Group Oy ja
Rapal Oy.
nen ”voittojen yksityistämiseen ja
tappioiden kollektivisointiin”.
Omaisuuseristä luopuminen voi
heikentää julkisyhteisöjen palvelukykyä ja vaikuttaa haitallisesti erityisesti heikossa asemassa oleviin
palvelujen käyttäjiin. Tästä syystä julkisella sektorilla omaisuuserien hyödyntämisessä on luontevinta painottaa omaisuuden käytön tehostamista ja tähdätä tulonmuodostuksen lisäämiseen lähinnä vain yhtiöitetyn toiminnan
puitteissa.
Vaikka sweating the assets
-ajattelu ei edellytä omaisuuden
myyntiä, julkisyhteisöjen tulisi
pohtia vaihtoehtoja heikosti hyö-
50
Kuntatekniikka 1/2012
Hankkeen päätösseminaarin osallistujat kuuntelemassa Länsimetrotyömaan tilannekatsausta.
nalle ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa mallia Suomen kaupunki- ja infrasektorilla, ja elinkaarinäkökulma yleistyy päätöksenteossa. Elinkaarikustannusten
huomioiminen jo suunnitteluratkaisujen valinnassa alentaa kokonaiskustannuksia infran osalta.
Mikäli infraomaisuutta ei hoideta riittävästi sen elinkaaren aikana, heikentyy omaisuuden arvo ja
käyttö vaarantuu. Kehto- ja Kupe-
ra-hankkeiden tavoitteena on yhtenäistää kaupunki- ja kuntasektorin toimintatapoja.
Kehto-konsortio valitsi heti
alussa EKKH 2011-hankkeelle ohjausryhmän, joka kokoontui kuusi
kertaa hankkeen aikana. Kokouksissa keskusteltiin paljon elinkaaren aikaisten kustannusten vaikutuksesta muun muassa päätöksentekoon, suunnitelmaratkaisuihin ja eri suunnitteluvaiheisiin.
Ohjeistusta elinkaarikustannusten laskentaan
dynnettyjen omaisuuserien kustannuksille jo senkin vuoksi, että
paremmalla kohdentamisella voidaan saada aikaan parempia palveluja ja yhteiskuntapoliittisia tuloksia.
Vielä tärkeämpää on nähdä
tässä asettelussa piilevä luovuutta ja innovatiivisuutta korostava puoli. Julkisia omaisuuseriä
hyödyntämällä voidaan parhaassa tapauksessa lisätä säännöllistä tulonmuodostusta, jolla voidaan parantaa palvelua tai alentaa tuotantokustannuksia. Myös
omaisuuden arvon kasvattaminen
kuuluu tähän kokonaisuuteen. Se
tuo kunnalle tuloa myyntitilan-
teessa tai parantaa mahdollisuuksia käyttää omaisuutta lainan vakuutena.
osalta voidaan hyödyntää erikoistumista, työjärjestelyjä ja työnjakoa, sekä
Otietojärjestelmät ja tietovarannot, joita voidaan hyödyntää tehostamalla tietoprosesseja, integroimalla järjestelmiä ja myymällä yhdisteltyjä tietoja asiakaskunnalle (maanomistus-, kiinteistötiedot jne.).
Omaisuuserien täysimääräinen
hyödyntäminen edellyttää luovaa
ajattelua. Hyötyjä saadaan erityisesti silloin, kun omaisuuden käyttöä tarkastellaan perinteisen käytön ja ydintehtävien ulkopuolella.
Jätettä voidaan tarkastella ongelman tai kustannuksen sijaan re-
Luovuutta omaisuuserien
hyödyntämiseen
Kunnan tekninen sektori voi hyödyntää omistuksiaan monipuolisesti pyrkiessään suurempaan arvojen lisäykseen ja tulonmuodostukseen. Tällaista pääomaa ovat
muun muassa
Omaa ja rakennukset, joita hyödynnetään perinteisen käytön
ohella tai niiden sijasta tuotannollisesti tai vuokratulojen saamiseksi,
Oinhimilliset voimavarat, joiden
Tavoitteena hankkeessa oli luoda
kunta-alalle yhtenäinen tapa laskea kustannuksia elinkaaren aikana ja siinä onnistuttiin. Lopputuloksena julkaistiin elinkaarikustannuslaskentaohje ja -pohja.
Ohjeessa tarkastellaan elinkaarikustannuslaskennan periaatteita, hyödyntämistapoja ja haasteita päätöksenteossa. Laskentapoh-
Toimiihan sairaalasi
sähköistys myös
poikkeustilanteessa?
Varmasti.
Meillä on pitkä ja laaja-alainen kokemus vaativien kohteiden käytettävyyden varmistamisesta ja riskienhallinnasta sekä luotettavat ja alan ehdotonta huippua olevat tuotteet ja
palvelut. Tekijöinä energiatehokkuuden, käyttövarmuuden ja kiinteistöautomaation
asiantuntijoita, joille alan paras teknologinen osaaminen on kunnia-asia.
Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Sairaalatekniikan päiville. Kerromme, kuinka
varmistamme sairaalasi sähköjärjestelmistä riippuvaisten toimintojen häiriöttömän
toiminnan myös poikkeustilanteissa. www.abb.fi/service
ABB Oy
Asiakaspalvelukeskus
Puhelin: 010 22 21999
Sähköposti: palvelukeskus@fi.abb.com
ja (excel) luotiin työvälineeksi laskennan toteuttamista varten kuntaorganisaatioissa. Sekä laskentaohje että -pohja julkaistiin ennen
joulua Kuntatekniikan foorumin
Extranetissä. Nyt on siis hyvä syy
rekisteröityä palveluun. Verkkotyötilan tunnuksia voi pyytää sähköpostitse kirjoittajilta.
Halukkaat voivat ladata Ekstranetistä ohjeen ja laskentapohjan
ja käyttää niitä omissa hankkeis-
saan. Laskentapohjaa pilotoitiin
syksyn aikana muutamissa projekteissa onnistuneesti. Tavoitteena on, että kevään 2012 aikana
mahdollisimman monet organisaatiot käyttäisivät menetelmää
omissa hankkeissaan.
Projekti päättyi 13.12.2011 Tapiolan WG-talossa pidettyyn seminaariin, jossa lopputulokset julkistettiin. Tiiviin asiaosuuden jälkeen osallistujat vierailivat Län-
simetron toimistolla projekti-insinööri Tero Palmun johdolla. Palmu kertoi hankkeesta ensin toimistolla, ja sitten vierailtiin Tapiolan ajotunnelin syövereissä.
Päätösseminaarissa konsulttien
edustajat lupasivat laskenta-apua
kunnille. Nyt kun kaikkien saatavilla on yhteinen laskentapohja,
tulisi sitä myös käyttää yhtenäisellä tavalla. Näin toimien varmistetaan vertailukelpoisuus kunnan
omien vaihtoehtoisten toteutustapojen välillä sekä myös muiden
kuntien hankkeisiin. Yhtenäisten
ja samoilla perusteilla laskettujen vertailutietojen saaminen on
useasti todettu ongelmakohdaksi tehtäessä benchmarkingia kuntasektorin eri organisaatioiden
kesken.
surssina (esim. energiantuotanto),
päiväkotien tai koulujen tiloja voidaan käyttää iltaisin muihin tarkoituksiin tai kunnat voivat tarjota
keskitetysti atk-tukea ja kehittää
siitä uutta palveluliiketoimintaa.
Tärkeää on ottaa huomioon hankinta- ja kilpailulainsäädäntö, joka
yhdessä julkisia palveluja koskevien yleisten vaatimusten kanssa
asettaa rajoituksia julkisyhteisöjen
omaisuuserien hyödyntämiselle.
Omaisuuserien käytön tehostamista voidaan edesauttaa pitämällä omaisuusrekisteriä ja hyödyntämällä pääomalaskennan
menetelmiä. Organisaation tulisi
tietää riittävällä tarkkuudella mi-
tä omaisuuseriä se omistaa (erityisesti liikkuvat laitteistot) ja mitkä
ovat niiden arvot ja uudet käyttömahdollisuudet. Yksi ratkaisu on
ns. kokonaisvaltainen omaisuudenhallintajärjestelmä (Comprehensive Asset Management System), jonka avulla voidaan tukea
kunnan pyrkimystä mukauttaa
omaisuuden hallinta ja hyödyntäminen muuttuviin palvelutarpeisiin ja olosuhteisiin.
voa. Tämän strategian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kokemusta ja tosiasialliseen menestykseen pohjautuvaa laajentamisstrategiaa. Erityisesti omaisuudenhallinnassa, verkostosuhteiden hoitamisessa ja riskienhallinnassa kunnilla on kosolti haasteita. Myös
hankinta- ja kilpailulainsäädäntö
on otettava huomioon innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotossa.
Tulonmuodostuksesta ei saa
tulla kysymystä, joka menee perustehtävän hoitamisen edelle. Tästä syystä sweating the assets -ajattelun toteutuksessa saattaa olla tarkoituksenmukaista nojautua kaupalliseen tytäryhtiöön,
jonka tehtävänä on hankkia tuloja tekniselle sektorille ja sitä kautta vahvistaa infrastruktuuri-investointien rahoituspohjaa.
Omaisuuserien hallintapyrkimykset heijastavat julkiselle sektorille
levinnyttä uutta ajattelua. Kyseessä
on johtamisinnovaatio, joka antaa
eväitä teknisen sektorin sisäisen
dynaamisuuden, sidosryhmäsuhteiden ja kaupallistamispotentiaalin hyödyntämiseen. Perimmäisenä
tarkoituksena on vahvistaa kuntien kykyä tuottaa omaisuudellaan
julkista arvoa tavalla, jossa korostuu yhteiskunnallisen muutoksen
myötä avautuvien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Kohti uutta
omistajuusstrategiaa
Omaisuuserien hyödyntäminen
tarjoaa kuntien tekniselle sektorille keinon lisätä omaisuuden ar-
www.kuntatekniikka.fi/ekstranet/
Sivut/default.aspx
Arkkitehtitoimisto JKMM Oy
Äijälänrannan pohjoisosaan, Jyväsjärven rannalle sijoittuva tornitaloryhmä muodostaa näkyvän maamerkin.
Jyväskylän asuntomessualueelle
nousee tornitaloja
OJyväskylän kaupunki ja YIT Rakennus Oy ovat järjestäneet arkkitehtuurikilpailun, jonka tavoitteena oli löytää Jyväskylän Äijälänrannan kolmen 12-kerroksisen tornitalon suunnitelma. Äi-
OPorin 6. kaupunginosan suojeluun tähtäävä asemakaava on
hyväksytty. Puutaloalue on ainutlaatuinen koko maassa. Valtuusto päätti kaupunginosan
suojelusta viime heinäkuussa,
minkä jälkeen päätöksestä tehtiin kaksi valitusta hallinto-oikeuteen.
Valitukset kuitenkin hylättiin,
eikä asia ole edennyt korkeim-
paan hallinto-oikeuteen.
Omaleimaisen Porin 6. kaupunginosan eli Kuukkarin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1864. Suomessa on vain
vähän yhtä laajoja 1800-luvulla
syntyneitä puukaupunkialueita.
Uudella asemakaavalla suojellaan noin 400 rakennusta,
joista asuintaloja on 245 ja talousrakennuksia 160. Niiden korjaus- ja muutostöiden pitää sopia rakennusten kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin.
Kuukkarissa on arvokkaaksi
sivulinjojen sisään. Järvelle aukeavan pääjulkisivun muodostaa parvekkeiden lasikaiteiden
kanssa vuorotteleva, kaiteisiin
integroitu kiinteä sekä liikuteltava puusäle-elementti, julkisivun
mittainen liikkuva palapeli.
Palkintolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson pi-
tää asuntomessuja hyvin tärkeänä Jyväskylälle.
– Jyväskylä haluaa profiloitua korkealaatuisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Siksi suunnitelmaa asuntomessuilla esiteltävälle tornitaloalueelle haettiin arkkitehtuurikilpailulla, Andersson kertoo.
arvioitu nimenomaan kokonaisuus. Kaupunginosan talot ovat
enimmäkseen vaatimattomia ja
monia muutosvaiheita kokeneita. Merkitystä on kuitenkin rakennusten pitkällä historialla ja
sen näkymisellä rakennuksissa.
Uusi asemakaava vahvistaa
Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelinin mukaan koko alueen myönteistä
kehitystä.
– Alueen arvostus nousee,
joten Kuukkarin tulevaisuus on
turvattu, Nummelin uskoo.
Suomen Ilmakuva Oy / Porin kaupunkisuunnittelu
Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy/H:gin kaupunkisuunnitteluvirasto
Pori suojelee
Kuukkarin
kaavalla
jälänrannassa järjestetään vuoden 2014 asuntomessut, ja yhden tornitaloista on tarkoitus valmistua messuille.
Kilpailun voitti ehdotus
”Moai”, jonka on tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n työryhmä. Ehdotuksessa rationaalinen rakennusrunko kätkeytyy
veistoksellisten taitteisten julki-
Havainnekuva Jätkäsaareen
suunnitellusta 33-kerroksisesta
kongressihotellista.
Jätkäsaareen 33kerroksinen hotelli?
Porin 6. kaupunginosa eli Kuukkari on Suomen suurimpia yhtenäisiä puutaloalueita.
52
Kuntatekniikka 1/2012
O Helsingin Jätkäsaareen valmistellaan asemakaavan muutosta,
joka mahdollistaisi 33-kerroksisen
hotellin rakentamisen. Hotelliin on
suunniteltu 380 majoitushuonetta, kongressikeskus, kuntokeskus
sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin huipulla oleva näköalatasanne
sijaitsisi 110 metrin korkeudessa.
Kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta. Lautakunta hyväksyi joulukuussa Helsingin korkean rakentamisen periaatteet. Jätkäsaari kuuluu vyöhykkeeseen, jossa korkea rakentaminen on mahdollista, mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit.
Norjalainen teatterija konserttitalo on
vuoden teräsrakenne
Iwan Baan
ONorjan Kristiansandiin viime vuoden lopulla valmistunut teatteri- ja
konserttitalo Kilden avattiin 6.1.
Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman 170 miljoonaa euroa maksaneen rakennuksen neljä salia tarjoavat istumapaikat 2 300 hengelle.
Veistoksellisen ja dramaattisen
arkkitehtuurinsa ansiosta Kildenistä on tullut paikkakuntansa symboli ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Kilden on Norjan merkittä-
Kilden sijaitsee vanhalla satamalaiturilla Kristiansandin keskustan läheisyydessä. Mustat taitteiset seinät ovat harjattua ja eloksoitua alumiinia. Niiden vastaparina on pehmeästi aaltoileva tammiseinä.
vin kulttuurirakennushanke Oslon
kansallisoopperan jälkeen.
Kilden voitti vuoden teräsrakenne
-palkinnon viime marraskuussa.
Meren äärelle nousseen rakennuksen tunnusmerkki on valtava alapinnaltaan aaltoileva ulokemainen
rakennusvolyymi, jonka alle sijoit-
Joensuu sai
rakennustietopalkinnon
O Penttilänranta toi vuoden 2011
rakennustietopalkinnon Joensuulle.
Perusteluina olivat mallikelpoisesti hoidettu teollisuusalueen maanhankinta, kaavoitus arkkitehtikilpailuineen sekä mittava maaperän
puhdistusoperaatio.
Kuopion Rakennustiedon palkintolautakunta myönsi palkinnon Joensuun kaupungin tekniselle virastolle, tekninen johtaja Anu
Joensuun kaupungin teknisen viraston edustajat ottivat rakennustietopalkinnon vastaan 12.1.
tuvat rakennuksen aula- ja lämpiötilat. Vino ja aaltoileva seinä on rakennuksen arkkitehtoninen kohokohta, todettiin palkintoperusteissa.
Näätäselle, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiaiselle, toimistorakennusmestari Hannu Tarssaselle,
projektipäällikkö Tero Toivaselle
ja kaavoituspäällikkö Touko Linjamalle tunnustuksena Penttilän uuden asuntoalueen suurprojektista.
Penttilänranta on lähivuosien
mittavin rakennushanke Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa. Pielisjoen suulle rakentuu 20–30 vuoden kuluessa noin 3 000 asukkaan
tiivis ja kaupunkimainen asuin- ja
työpaikka-alue.
PUHDISTAMOJA KANNUSTETAAN TEHOSTAMAAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ
O Vesihuoltolaitoksia kannustetaan parantamaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta vapaaehtoisesti. Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat allekirjoittaneet suositussopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Kyseessä on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla.
Puhdistamoihin tulevan ravinnekuormituksen on ennustettu lisääntyvän 10 prosenttia
nykyisestä 2015 mennessä. Tästä huolimatta suositussopimuksen keinoin pyritään vähentämään puhdistamoilta vesistöihin
päätyvää kuormitusta.
Tavoitteena on vähentää
yhdyskuntien jätevesien vuosittaista fosforikuormitusta vuoden 2010 170 tonnista alle 150
tonniin vuoteen 2015 mennessä.
Typpikuormitusta on tavoitteena
vähentää vastaavasti 10 800 tonnista alle 9 400 tonniin.
Kunkin laitoksen puhdistusvaatimukset on määrätty ympäristölupaviranomaisen myöntämässä ympäristöluvassa. Lupaa tarkistetaan
määrävälein. Lupaehtojen tarkis-
tuksessa otetaan huomioon muuttuneet olosuhteet, kuten puhdistustekniikan kehittyminen.
Jos vesihuoltolaitos tehostaa jätevesien puhdistusta vapaaehtoisin
toimin, sopimus suosittaa, että toimet otetaan huomioon lupaehtoja
tarkistettaessa. Lupaehtojen kiristymisen sijaan parempi puhdistus-
Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo/Turun seudun puhdistamo Oy
Suomessa on yli 500 jätevedenpuhdistamoa, joiden merkitys vesiensuojelussa on suuri. Yli 80 prosenttia maamme asukkaista on
keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä.
tulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten omaehtoisilla tehostamistoimilla.
Suositussopimuksessa on
sovittu myös yhteisesti edistettävistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Tutkimus- ja kehittämistyöllä selvitetään muun muassa jätevedenpuhdistamoiden
paras käyttökelpoinen tekniikka, hyödynnetään entistä paremmin ympäristölupavalvonnan tietojärjestelmän jätevedenpuhdistamotietoa sekä
edistetään riskienhallintaa puhdistamotoiminnassa.
– Sopimus täydentää lupajärjestelmää, ja sen ansiosta on
mahdollista saada laitosten koko puhdistuskapasiteetti tehokkaaseen käyttöön, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Suomen ympäristökeskus
seuraa suositussopimuksen toteutumista vuosittain.
Kuntatekniikka 1/2012
53
Kaukolämpöala sai
puhtaat paperit
Suunnittelukuva Arkkitehtitoimisto Sigge Oy
Pyynikin sosiaali- ja terveysasema nousee Tipotielle Pirkankadun varteen. Rakennus saa
näyttävän kuparikaton. Siipiosien julkisivu on silkkipainettua lasia.
TAMPERE RAKENTAA TERVEYSASEMAN KAATOPAIKAN PÄÄLLE
O Tampereen kaupungin tilakeskus rakennuttaa Pyynikkiin energiatehokkaan sosiaali- ja terveysaseman. Hankkeen
rahoittaa Sampo Pankki, joka
vuokraa tilat kaupungille 20
vuodeksi.
Terveysasema rakennetaan
rinnettä myötäillen, kuten Pispalan muutkin talot. Rakennuksen
viidestä kerroksesta vain yksi on
Pirkankadun yläpuolella.
Energiatehokkuudeltaan uusi rakennus on A-luokkaa. Energiatehokkuus perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen tehokkaan lämmöneristyksen,
rakenteiden ilmanpitävyyden ja
ilmanvaihdon tehokkaan lämmön talteenoton avulla.
Tontin maa on jouduttu
puhdistamaan perusteellisesti,
koska rakennuspaikalla sijaitsi
1922–66 Pyynikin Tipotien kaatopaikka. Piha-alueen kohdalla
entinen kaatopaikka on koteloitu bentoniittimatolla. Keväällä aloitetussa puhdistusoperaatiossa edettiin jopa 10 metrin
syvyyteen puhtaaseen maaperään saakka.
Terveysasema valmistuu näillä näkymin kesäkuussa 2013.
O Kilpailuvirasto on lopettanut
2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa koskevat selvitykset. Mikään tutkituista maan kymmenestä suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä ei hinnoitellut 2004–08 kaukolämpöä tavalla, jota olisi voitu pitää nykyisen kilpailulain kieltämänä kohtuuttomana hinnoitteluna.
Energiateollisuus ry:n mielestä
selvitys osoittaa kilpailulakiin perustuvan viranomaisvalvonnan ja
eri lämmitysmuotojen välisen kilpailun pitävän hinnat kohtuutasolla. Kilpailuviraston mielestä tutkittujen kaukolämpöyhtiöiden hintataso
oli korkea, mutta kilpailusäännösten edellyttämä puuttumiskynnys ei
ylittynyt. Viraston mukaan sääntely
on silti mahdollista tulevaisuudessa.
KTK:n kysely: Kuntatekniikan ulkoistamista harkitaan lähinnä pienissä kunnissa
O KTK Tekniikan Asiantuntijat
ry:n kunnanjohtajille ja teknisille
johtajille suunnatut kyselyt osoittavat, että kunnilla on vähemmän kuntatekniikan yksityistämishaluja kuin yleensä on arvioitu. Ulkoistamispaineita tuntuu
olevan lähinnä pienissä kunnissa. Kyselyjen tulokset osoittavat,
että kuntatekniikan toimintojen
ulkoistamisten lisääntyessä säästöt jäävät kuitenkin vähäisiksi.
Kalliita investointeja vaativat
toimet kuten rakentaminen halutaan kuitenkin pääasiassa ulkoistaa. Erityisosaamista vaativissa kohteissa – esimerkiksi energia- ja ict-alalla sekä jätehuollossa – halu ulkoistaa toiminnot
on vähän suurempi kuin muissa.
Erikoisosaamisen ostaminen on
myös kallista. Kyselyjen mukaan
vaikuttaa siltä, että kunnat haluavat pitää selkeät ja helposti hallittavat kokonaisuudet itsellään.
Seudullinen toiminta saa
kannatusta. Esimerkiksi hankintojen seudullistamista kannattaa
suurin osa kyselyyn vastaajista.
Vastauksista jää vaikutelma, että
kunnat eivät kaipaa konsultteja
selvittelemään ulkoistamisen vaikutuksia vaan apua tehostaakseen ja kehittääkseen omia tai
kuntien yhteisiä toimintoja.
KTK:n kyselyjen perusteella
kuntien omien toimintojen tehostamiseen ei ole kiinnitetty
esimerkiksi valtion taholta riittä-
Kiinaan Wuxiin
suomalaisten
suunnittelema silta
180-metrinen jalankulkusilta Peking-Shanghai-luotijunaradan
varrella sijaitsevaan Wuxiin. Silta tulee yli seitsemän miljoonan
asukkaan kaupungin keskeiselle
puistoalueelle, lähelle uutta luotijuna-asemaa.
Sillan on määrä ylittää pieni
järvi ja tukeutua järven keskellä
olevaan saareen. Vinoköysisillan
kansirakenne on liittopalkki eli
siinä on runko teräspalkeista ja
betonikansi. Runko verhoillaan
ruostumattomalla teräksellä. Silta tekee loivan s-mutkan. Kiinalaisessa perinteessä se tarkoittaa,
että vaara ei uhkaa kulkijaa, vaan
paha eksyy mutkassa.
Sillan pitäisi valmistua vielä
tämän vuoden aikana.
OWSP Finland ja PES-Arkkitehdit on valittu suunnittelemaan
Peking-Shanghai-luotijunaradan varrella sijaitsevaan Wuxiin
rakennetaan suomalaisten suunnittelema jalankulkusilta.
54
Kuntatekniikka 1/2012
Maailman pisin
jätevesitunneli
Meksikoon
O Mexico Cityyn rakennetaan
västi huomiota, vaan kunnat on
jätetty yksin. Ne ovat joutuneet
säästöjen nimissä vähentämään
henkilöstöään. Tämä johtaa siihen, että on pakko ostaa palvelut ulkoa, vaikkei se olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa.
KTK:n kyselyihin vastasi 2011
lopulla yhteensä 24 kunnanjohtajaa (kuntien yhteinen asukasluku noin 300 000) ja 40 teknistä johtajaa (kuntien yhteinen
asukasluku runsas miljoona).
uutta viemärijärjestelmää ja osana sitä maailman pisintä jätevesitunnelia.
Valmistuttuaan 2014 lopulla
62 kilometriä pitkä Emisor Oriente -tunneli vähentää huomattavasti tulvimista kaupungissa ja
ympärysalueilla. Syvimmillään
tunneli kulkee 200 metriä maanpinnan alapuolella, ja se pystyy
kuljettamaan 150 kuutiometriä
vettä sekunnissa.
Pöyry Oyj on työskennellyt Emisor Oriente -hankkeessa
2010 toukokuusta lähtien. Nyt
yritys on saanut uuden, arvoltaan 8,5 miljoonaa euron toimeksiannon tekniikan, hallinnon ja rahoituksen konsultointipalveluista.
KUNTALIITTO HAASTAA KAIKKI KUNNAT ILMASTOTEKOJEN KARTALLE
OLotta Mattsson
asiantuntija, Suomen Kuntaliitto
O Kuntaliitto valmistautuu kevään ilmastokonferenssiin avaamalla Paikallisten ilmastotekojen Suomi -sivuston ja karttapohjan, johon jokaista Suomen kuntaa pyydetään esittämään ilmastotyönsä merkittävin teko viime
vuosilta.
Kuntien ilmastotekojen keräämisen tavoitteena on osoittaa,
että kunnat koosta riippumatta
ovat aktiivisia toimijoita ja voivat
hillitä ilmastonmuutosta hyvin erilaisin keinoin ja varautua myös
muuttuviin sääoloihin.
– Uskomme, että jokaisessa Suomen kunnassa on jo tehty
merkittäviä ilmastotekoja – pieniä
tai suuria. Nyt pyydämme kuntaa
valitsemaan merkittävimmän ilmastoteon, jonka kunta haluaa
nostaa ylitse muiden, Kuntaliiton
ympäristöpäällikkö Maija Hakanen sanoo.
Jokaisesta kunnasta
löytyy ilmastoteko
Ilmastoteko voi olla kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
alentava toimenpide, jonka toteutuksessa kunnalla on ollut merkittävä osuus. Sen vaikutukset voivat olla laskennallisia, jo todettu-
ja tai vasta pidemmällä aikavälillä
havaittavia.
Toimenpiteet voivat liittyä
uusiutuvan energian hyödyntämiseen rakennuksissa, lämpökeskuksissa tai voimalaitoksissa,
energiansäästönäkökohtien korostamiseen suunnittelussa ja toteutuksessa, valaistussaneeraukseen tai vihreään hankintaan. Se
voi olla myös energiatehokkuuden huomioon ottava kaava tai
vaikkapa kevyen liikenteen väylän rakentaminen.
Varautumisen puolelta esimerkiksi sopii tulvasuojelu tai hulevesien hallinta.
Tekniikkalaatassa
valmiina lvs
Warriorin kaapelipakkosujutuslaitteisto WR33 on
tehokas ja menee pieneen tilaan. Jopa kaivoissa
työskentely on mahdollista.
PAKKOSUJUTUS JA TYÖNTÖPORAUS SAMASSA LAITTEESSA
O Warrior-merkkiset
pakkosujutus- ja työntöporauslaitteet tulevat
Suomen, Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän
markkinoille. Laitteiden
käyttökohteita ovat viemäri-, sadevesi-, vesi- ja
kaasuputkien saneeraus
pakkosujuttamalla sekä
uudisasennus.
Lisäksi laitteilla voidaan asentaa kaapeliputkia ja vaihtaa esim.
lyijyvesijohdot (taloliitos)
uusiin muovisiin putkiin.
Kompaktit laitteet toi-
mivat sekä pakkosujutuslaitteina että työntöporauslaitteina uutta putkea asennettaessa. Osa
laitteista menee pieneen
tilaan, jolloin jopa kaivoissa työskentely on mahdollista.
Muita Warriorin etuja ovat helppo kuljetettavuus ja asennus, pienet
työskentelykaivannot,
vähäinen huoltotarve ja
edullinen hinta.
www.nrgint.fi
O Parman tekniikkalaatta uudistaa ontelolaattavälipohjan rakentamisen. Tekniikkalaatassa ovat valmiina lvstekniikka ja lattian kaadot, jolloin asunnon koko välipohja valmistuu
nopeasti ilman paikalla
tehtäviä isoja jälkivaluja.
Tekniikkalaattaan
valmiiksi asennettu lattialämmitys ja viemäröinti lattiakaivoineen
sekä täsmälliset lattian
kallistukset helpottavat
rakentamista. Märkätilan valmis laatta edistää
työturvallisuutta, koska
Hakanen kannustaa ilmoittamaan haasteeseen myös kokeiluluonteisia ja uusiin elinkeinoihin tai tuotteisiin liittyviä ilmastotekoja.
Ota haaste vastaan
Tavoitteena on, että kevään aikana kaikki kunnat ovat ilmoittaneet ilmastotekonsa. Aikaa
on 23.4. asti. Ilmastotekojen
parhaimmisto palkitaan Kuntien
6. ilmastokonferenssissa Tampereella 3.–4.5.
www.kunnat.net/ilmastonmuutos
> Paikallisten ilmastotekojen Suomi
laataston reikien määrä voidaan minimoida ja
kylpyhuonesyvennyksiä
ei enää tarvita. Koska ylimääräisiä aukkoja ja syvennyksiä ei ole, laatoilla
on myös vain pieniä taipumaeroja. Näin tarvitaan
vähemmän tasoitetta.
Aidon Oy
www.parma.fi
Etämittarista
apua sähkökatkoissa
OEtäluentamittari voi toimia tiedon välittäjänä ja
auttaa verkkoyhtiötä paikallistamaan linjan päälle kaatuneen puun. Sähköala löysi ratkaisun PiHa-yhteishankkeessa, jossa etsittiin tapaa havaita
Parman tekniikkalaatassa ovat lvs-tekniikka ja
kaadot valmiina.
Etäluentamittarit alkavat
tarkkailla sähkökatkoja
heti asennuksen jälkeen.
sähkökatkokset etäluettavien energiamittareiden avulla. Uusi ratkaisu on ollut käytössä Koillis-Satakunnan Sähkössä yli viisi vuotta.
– Kaatuneiden puiden aiheuttamat nollaviat PiHa havaitsee heti ja tekee hälytyksen päivystäjälle. Vuoden lopun myrskyjen aiheuttamat
viat korjattiin meillä muutamassa tunnissa, sillä saimme niistä tiedon välittömästi, kertoo Koillis-Satakunnan
Sähkö Oy:n ICT-päällikkö Jari Hakala.
www.aidon.fi
Kuntatekniikka 1/2012
55
FCG Finnish
Consulting
Group Oy
t%*Riitta Syvälä on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja
yleissuunnittelu -toimialalle Tampereelle.
t%*Lauri Harilainen
on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja
yleissuunnittelu -toimialalle Helsinkiin.
t*OTJOÚÚSJ".,Janne Märsylä on nimitetty projekti-insinööriksi
Energia ja ilmastopalvelut
-toimialalle Vaasaan.
nä on aloittanut insinööri
Tuomo Räisänen.
Are Oy
t*OTJOÚÚSJ".,Pasi
Tikkakoski on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpito
-toimialalle Ouluun.
t*OTJOÚÚSJ".,
Pasi
Aho on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Katu- ja
aluetekniikka -toimialalle
Tampereelle.
t'. Päivi Niemistö on
nimitetty suunnittelijaksi
Ympäristöselvitykset-toimialalle Turkuun.
t3BLFOOVTUFLOJLLPSimo Lamminaho on nimitetty rakennussuunnittelijaksi Laitos- ja
automaatiosuunnittelu
-toimialalle Seinäjoelle.
t%*Miika Forsberg on
nimitetty projektipäälliköksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle
Helsinkiin.
t4ÊILÚWPJNBUFLOJJLBO
insinööri Pepe Perkiö,
36, on nimitetty
Talotekniikkaurakoinnin
liiketoimintajohtajaksi
ja Aren johtoryhmän
jäseneksi.
Ramboll
Finland Oy
Oulun Energia
Erkkilä on toiminut useiden kunnan alueelle sijoittuneiden hankkeiden
rakennuttamis- ja valvontatehtävissä. Hän istuu myös lukuisissa ihmisiä palvelevien yhtiöiden hallituksissa. Työssään Erkkilä palvelee
kaikkia tasapuolisesti, on
sovitteleva ja on kaikkien helposti lähestyttävissä, todetaan palkinnon
arviointiperusteissa.
Kaksi muuta Arjen
turvaajaa ovat Naantalin henkilöstöpäällikkö
Tuula Lehtinen ja Lappeenrannan johtava tur-
t%*Kaisu Laitinen on
nimitetty projektipäälliköksi Liikenneväylät-yksikössä Tampereella.
t%*Juho Mansikkamäki on nimitetty projektiQÊÊMMJLÚLTJ*OGSB5BNQFSF
-yksikössä.
t5SBEFOPNJJuho Liuksila on nimitetty suunnittelijaksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle
Turkuun.
t*OT Jussi Halkola on
nimitetty projektipäälliLÚLTJ*OGSB5BNQFSFZLsikössä.
t*OT"., Tiina Niemi
on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneväylät-yksikössä Tampereella.
Arjen turvaajat valittu
presidentti Tarja Halonen jakoi
Kunnallisalan kehittämissäätiön tämän vuoden Arjen turvaaja -palkinnot kolmelle kunnan
tehtävissä ansioituneelle säätiön seminaarissa 24.1.
Yksi palkituista on
Kannuksen tekninen
johtaja Tapio Erkkilä. Hän on tehnyt yli
35-vuotisen uran Kannuksen kaupungin palveluksessa rakennusmestarina, työpäällikkönä ja vuodesta 2002 nykyisessä tehtävässään.
t*OT".,Janne Korhonen on nimitetty
suunnittelijaksi Sisä-SuoNFO*OGSBZLTJLLÚÚO
Kuopioon.
t%*Vesa Hakola on nimitetty Talo Tampere -yksikön päälliköksi.
t0VMVO&OFSHJBLPOTFSnin turvallisuuspäällikkö-
QTasavallan
tointi-yksikköön Ouluun.
vallisuuskouluttaja Ansa Komi, joka on aktiivisesti ollut muun muassa
kehittämässä Etelä-Karjalan turvallisuuskoulutusta.
Kunniamaininnan
sai työttömyyseläkkeellä oleva Martti Savolainen Kuopiosta esimerkillisestä vapaaehtoistyöstään muun muassa ympäristön vaalijana.
Savolainen on tehnyt viiden vuoden talkoon Leväsen lammen pohjoisosan siistimisessä.
t.BBONJUUBVTJOT".,
Kari Huusko on nimitetty suunnitteluinsinööriksi
*OGSB0VMVZLTJLLÚÚO,Bjaaniin.
t%*Kari Pudas on nimitetty yksikön päällikökTJ*OGSB*UÊUPJNJBMBMMF&Tpooseen.
t'.Tomi Jutila on nimitetty ympäristösuunnittelijaksi Ympäristökonsult'.Aino Rantanen on
56
Kuntatekniikka 1/2012
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
tanto -liikelaitoksen toimitusjohtajaksi.
Vantaan
Tilapalvelut Oy
2012
Kuntien
paikkatietoseminaari
7.–8.2.2012 Helsinki
www.fcg.fi
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
t*OT".,Antti Siikaaho on nimitetty projektipäälliköksi Rakennetekniikka-yksikössä
Helsingissä.
t-VPOOPOUJFULBOETarja Simonen on nimitetty
projektipäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikLÚÚO,VPQJPPO
Rejlers-konserni
7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.ukty.fi
t7BOUBBO5JMBQBMWFMVU
Oy:n toimitusjohtajaksi
on nimitetty MMM Liisa
Rantanen. Viimeksi Rantanen on toiminut Sodexo Oy:n toimitilapalveluiden kehityspäällikkönä.
Tilapalveluyhtiö syntyi, kun Vantaan kaupunki päätti yhtiöittää ateria-, siivous-, kiinteistö- ja
vahtimestaripalvelunsa.
Uusi yhtiö aloitti vuoden
alussa.
Wavin-Labko Oy
t,POTFSOJKPIUBKBLTJPO
nimitetty Eva Nygren.
Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Sweco Sverigen
toimitusjohtajan paikalta
toukokuussa 2012.
t4UBSBOJUÊJTFOLBVQVOkitekniikan yksikön johtajaksi on nimitety insinööri
".,
Pirjo-Riitta Kiiskinen,JJTLJOFOPOPMlut va. yksikön johtajana
29.8.2011 lähtien Anu
Hilpi-Niemen siirryttyä
Espoon katu- ja vihertuo-
8.–9.2.2012 Vantaa
www.fcg.fi
21th Century Strategies
for City Development
13.2.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät
Pysäköinninvalvontakoulutus
27.3.2012 Vantaa
www.fcg.fi
34. Rakennuttajakoulutus
(RAPS)
28.3.–21.11.2012, 6 x 2 pv, Espoo
www.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutus
Jätehuollon neuvottelupäivät
28.–29.3.2012 Lahti
www.fcg.fi
29.3.–23.11.2012, 5 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
14.–16.2.2012 Tampere
www.tieyhdistys.fi
Kuntien rakennuttamispäivät
Viherpäivät
18.–19.4.2012 Helsinki
www.fcg.fi
WSP Finland Oy
16.2.2012 Lappeenranta
www.fcg.fi
Hajajätevesiasetuksen
toimeenpano
16.2.2012 Tampere
www.fcg.fi
Uusi jätelaki
t)5.Markku Järvelä
(46) on nimitetty teknisen
toimen toimialajohtajaksi. Järvelä siirtyy uuteen
UFIUÊWÊÊOTÊ&UFMÊ1PIKBOmaan ely-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön
johtajan paikalta.
22.–23.3.2012 Vaasa
www.vaasa.fi/maanmittauspaivat
Talvitiepäivät
Rakenteellinen
paloturvallisuus
Vaasan kaupunki
Maanmittauspäivät 2012
Infran kunnossapidon
johtaminen (KUP)
tJuha Lohiluoma on
nimitetty kenttämyynnin
myyntipäälliköksi.
t841'JOMBOE0ZOUPJmitusjohtajaksi on nimitetty TkT Kirsi Hautala.
Hautala on toiminut viiNFLTJ841'JOMBOEJOWBratoimitusjohtajana sekä
841O4VPNFOKB4BLTBO
yhtiöiden hallituksissa.
20.3.2012 Vantaa
www.fcg.fi
14.–15.2.2012 Helsinki-Tallinna-Helsinki
www.fcg.fi
14.–15.2.2012 Tampere
www.vyl.fi
t%*JanneTähtikunnas
(34) on nimitetty Liikenneväylät-yksikön liiketoimintajohtajaksi.
Stara
Katujen kunnossapitolainsäädäntö
Hulevesipäivä
7.3.2012 Helsinki
www.fcg.fi
Projektinjohtototeutusmuodot ja riskienhallinta
12.3.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Rakennushankkeen
sopimusjuridiikkaa
14.3.2012 Lappeenranta
www.fcg.fi
tapahtumakalenteri
nimitetty projektipäälliköksi Maisema-yksikössä
Espoossa.
Kuntien 6.
ilmastokonferenssi
3.–4.5.2012 Tampere
www.fcg.fi
Cities for All Helsinki
24.5.2012 Helsinki
www.avaava.fi
IFME World Congress 2012
4.–10.6.2012 Helsinki
(Tallinna ja Tukholma)
www.ifme2012.com
Liikelaitos- ja
osakeyhtiökonferenssit
7.–9.6.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.fcg.fi
Loma-asuntomessut
25.6.–8.7.2012 Lappeenranta
www.asuntomessut.fi
Asuntomessut
13.7.–12.8. Tampere
www.asuntomessut.fi
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
Kuntamarkkinat
20.–22.3.2012 Vantaa
www.kiinko.fi
12.–13.9.2012 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Kuntatekniikka 1/2012
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Pohjoismaiden kattavin
yhdyskuntatekniikan ohjelmistoratkaisu
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
VIANOVA.FI
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖNE N
1 /2012
oi
Turku remont
uimahallista ei
liikuntapaikan,
ari
Osk
,
ylää
kylp
36
sivulla
sivu 14
Nummi sanoo.
Turuntietä
Espoo muuttaa
menillä
kaduksi kym 22
miljoonilla sivu
istaa
Kajaani uud
keskustansa sä sivu 36
2026 mennes
rakentuu
Vuorekseen en huleainutlaatuin 40
vesipuisto sivu
i ja
Rajapinnat auk a tieto
kunnan tuottam
ön sivu 44
hyötykäyttö
2012
TIL A A
Kuntatekniikka!
ällä
tavoitteena Pyh
Jusu Toivosen
TRAALIT
HIILINEUIN
L
LASKU JAT
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kuntatekniikka 1/2012
Kannesta ja
monitoimihallista
tulee Tampereen
symboli, Jyrki
36
sivu 30
Laiho sanoo.sivulla
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Kaupungin tilapalvelut
uudistuvat – Mika Savolaisen
urakka loppusuoralla
VANTAA
SAA UUDEN
YHTIÖN
8 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta
2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko
se 2/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
2/2011
Juhani Järvelä
iloitsee Oulun ja
Rovaniemen
yhteisestä bio36
voimalasta. sivulla
sivu 18
Kutistuvalla
Varkaudella on
vaihtoehtoja sivu 32
Puhdistamo hyötyy
sateen riskiennusteista sivu 42
Lahti rakennuttaa
Hollolalle palvelutalon sivu 36
Mikä on paras
organisaatiomuoto
vesilaitokselle? sivu 48
sivu 6
KUNTATEKNIIKKA
65 VUOTTA
– Valaistus on tyylikäs
tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo.
Hajajätevesiasetus meni
uusiksi sivu 18
Allasveden laatu
on monen tekijän
summa sivu 36
Kuntatekniikan
investoinneissa lievää
laskua sivu 40
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa
sivu 6
VALOLLA VETOVOIMAA
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: lannenalitus@lannenalitus.com
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
Ne AINO
OA
AT KE
ES
STÄVÄT
La
L
aiiitoss
a
ttos
ossä
äh
hk
kö
ök
ö
kiiuk
k
ka
aat
a
at
uim
ma
ah
ha
alli- ja kylp
lp
py
ylä
äk
kä
k
äy
ä
yttöön
ER
ERM
ER
RM
M-HP
M-H
MHP
PK
K
UUS
UUS
UU
USI
USI
SI OHJA
HJJA
HJ
AUSK
A
AUS
AU
USK
USK
US
SKES
S
SKE
KESK
ESK
ES
SKUS
KUS
KU
US KOS
KO
KO
OS
OSK
SK
SKE
SK
KE
ETTUS
ETU
ET
USNÄ
USN
US
SN
S
NÄYT
NÄY
NÄ
Y TÖ
YTÖ
TÖL
ÖLL
ÖLL
LLÄ
LÄ
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
zŬƐŝŶŵLJLJŶƟŽŝŬĞƵƐ
Saunapiste
Lautamiehenkatu 1
20780 Kaarina
puh. (02) 234 3030
ŝŶĨŽΛƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į
ǁǁǁ͘ƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
SUUNNITTELUPALVELUJA
MONIALAISESTI
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE
WSP Finland Oy
p. 0207 864 11
www.wspgroup.fi
<PSlULVW|WHNQLLNDQ
DVLDQWXQWLMDSDOYHOXW
SLODDQWXQHHQPDDSHUlQMDSRKMDYHGHQWXWNLPXNVHWNXQQRVWXVVXXQQLWWHOX
NXVWDQQXVDUYLRWNXQQRVWXNVHQYDOYRQWDMDVHXUDQWDPLWWDXNVHW
NXONHXWXPLVPDOOLQQXNVHWMDULVNLDUYLRLQQLWWXOYDSDOYHOXWVHGLPHQWWLWXWNLPXNVHW
SZZZJROGHUFRPZZZJROGHUIL
Kuntatekniikka 1/2012
59
© Copyright 2024