PILKE 2015
2015 PILKE Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Pilke 2015 Pilke 2015 Puheenjohtajan palsta PILKE 2015 Sisällys: Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sosiaaliasiamiehen palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Talentian kannanotto sosiaalihuollon ammattihenkilölaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kunniamaininta Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Alueasiamiehen terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pilke-lehtitoimikunta: Alueyhdistyksen hallituksen tehtävänkuvat . . . . . . . . . . . . 10 Sanna Lastikka pj. Päivi Kaustinen Oili Hagström Henna Kivelä Katja Antinoja VIII Maakunnallinen sosiaalialan seminaari . . . . . . . . . . . 11 Jäsenistön virkistyspäivä Kalajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Voikukkia-vertaistukiryhmä vanhemmille . . . . . . . . . . . . . 13 Paino: Kirjapaino Välikangas Oy, 2015 TaSOkasta toimintaa TaSO ry:ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Jäähyltä pelinrakentamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa . . . . . . . . . . . . . . 15 Pasin palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Sosiaalityön jatko-opinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Opiskelijan kokemuksia sosiaalityön jatko-opiskeluista . . 19 Jag tror på dig . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Mikä tukihenkilö? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Puheenjohtajan terveiset M ennyt kesä oli aluksi sateinen ja viileä, mutta loppukesää kohden löytyi lämpimiäkin päiviä. Tuleva syksy ja talvi saattavat näyttää todella pitkältä kesän viileyden vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta syksyn ja talven aikana. On hyvä ottaa aikaa itselleen ja nauttia kynttilöistä, takkatulesta tai muusta itselleen mukavasta. Tulen loimu saa mielen rentoutumaan ja rauhoittumaan ja muistoissa voi palata mukaviin kesäpäiviin. Syksy tuo tullessaan ainakin osassa kunnissa muutoksia sosiaalialan palveluihin ja niiden järjestämiseen uuden sosiaalihuoltolain vuoksi. Muutokset vaativat työntekijöiltä rohkeutta ja motivaatiota lähteä uusille poluille kehittämään ja luomaan uutta. Myös tämä kuluttaa työntekijän voimia. Työpaikoilla on tärkeää pysähtyä hetkeen ja katsoa ympärillä olevaa touhua ja tohinaa uusin silmin. Olisiko Sinun työpaikallasi mitä kehitettävää? Olisiko sinulla mielessä jokin ehdotus Vuoden sosiaalialan teoksi Keski-Pohjanmaan alueella? Ole aktiivinen, keskustele asioista ja ehdota asioita eteenpäin! Jokaisen jäsenen on myös hyvä pysähtyä tarkistamaan ja päivittämään omat yhteystiedot Talentiaan. Näin toimien varmistat, että sekä Talentian että paikallisyhdistyksen posti tavoittaa Sinut. Haluan lisäksi toivottaa jokaisen myös erittäin lämpimästi mukaan yhdistyksen syyskokoukseen! Otetaan aikaa rentoutumiselle ja nauttimiselle, jotta jaksetaan pakertaa taas vuosi eteenpäin. Onneksi pian on tulossa jo joulu ja silloin saadaan nauttia sen valoista, herkuista, yhdessäolosta ja muista mukavuuksista. Syysterveisin Mervi Visti Hallitus, toimihenkilöt, toimikunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Syyskokouskutsu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 3 Pilke 2015 Pilke 2015 Sosiaaliasiamiehen palsta Maamme on saanut uuden hallituksen myötä hallitusohjelman Ratkaisujen Suomi, tulevaisuuden visiona Suomi 2025- yhdessä rakennettu. ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.” Hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia ja toimeenpanosuunnitelma tulee sisältämään esitykset rakenteellisiksi muutoksiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella pyritään luomaan edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit. Sosiaalibarometrin 2015 mukaan vastaajista 75 % oli sitä mieltä, että viime hallituskauden tavoitteessa vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta onnistuttiin huonosti tai melko huonosti. Suomessa oli 2013 pitkittyneesti pienituloisia (14260€ vuodessa) oli n. 465 800 henkilöä. Vuonna 2014 sosiaaliasiamiehelle tuli eniten yhteydenottoja vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon palveluista. Miten hallitusohjelmalla tullaan vaikuttamaan näiden ihmisryhmien hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden tukemiseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu hyvinvoinnin ja terveyden kymmenen vuoden tavoitteet. Sen mukaan suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Vahvistetaan kokemusasian- tuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta. Sosiaalihuollon käytännöissä kannattaa osallisuuden tukemisessa arvostaa myös erityisryhmiin kuuluvien sosiaalista ja inhimillistä pääomaa. Kokemusasiantuntijuuden vahvistamisella ja hyödyntämisellä olisi vaikutusta tasavertaisuuden ja tasa-arvoisuuden tavoitteisiin, jotka ovat olleet kirjattuna jo pitkään eri ohjelmissa ja strategioissa. Maailman suurin vähemmistöryhmä on vammaiset. Vammaisten osallisuus on vahvistumassa ajan myötä. Vammaisurheilijat ovat menestyneet maailmalla. Sisujengi menestyi Special Olympics- kisoissa. PKN nousi lavalle Wienissä Suomen Euroviisuedustajana. Menestyksen on mahdollistaneet yksilölliset vahvuudet ja perheiden ym. taustajoukkojen tuki. 2015 Sosiaaliasiamiespäivillä vtt.dos. Aino Kääriäisen puheenvuoro käsitteli asiakkaan ottamista mukaan dokumentointiin. Hallinnollisesti sektorirajat ylittävissä palveluprosesseissa on ensiarvoisen tärkeää oikean ja virheettömän tiedon välittäminen. Sosiaaliasiamiehelle tulee yhteydenottoja, joissa sosiaalihuollon asiakas haluaa oikaisua asiakasrekisterin kirjauksiin. Puheenvuorossaan Kääriäinen avasi uusia näkökulmia ja toi esille eri tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa dokumentointiin. Dokumentoinnissa on kyse puheen tulkinnoista, kirjoittajan valinnoista sen mukaan kenelle kirjoittaa ja lukijasta uudelleen tulkitsijana. Kääriäinen esittää asiakkaan mukaan ottamista dokumentointiin. Tuolloin tekstiin on kirjoitettu siitä mitä on puhuttu ja sovittu. Teksti on mahdollista olla selkeää ja ymmärrettävää ja sen voi näyttää asiakkaalle sekä käydä keskustelua asiakirjojen merkityksestä päätöksenteossa. Sosiaalibarometrissa 2015 on arvioitu myös julkisten palvelujen yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sen mukaan sosiaalihuollosta vastaavat johtajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön sosiaaliasiamiehen kanssa. Hallitusohjelman mukaan siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä. Asiakkailta saadun palautteen arvo ja merkitys on tunnustettu. On luotu erilaisia palautekäytäntöjä helpottamaan palautteen antamista, joka voidaan nähdä myös asiakkaan osallisuuden tukemisena. Kuten useassa voimaan tulleessa laissa, myös uudessa sosiaalihuoltolaissa, korostetaan asiakkaan asemaa ja oikeuksia hyvään palveluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on tavoitteina asiakaslähtöiset, tuloksekkaat ja joustavat palveluprosessit. Sosiaaliasiamiehen tehtävän mukaisesti tulen jatkamaan rakentavaa yhteistyötä lähtökohtina asiakkaan asema ja oikeudet. Yhteistyöterveisin Helinä Jokitalo Minulla oli kesäkuussa tilaisuus tutustua Shanghaissa Nanmatou Nursing home –hoitokotiin, jossa asukkailla oli monenlaisia mahdollisuuksia osallistua toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Näinhän meilläkin on suuntaus. Kuvassa päivittäinen voimistelutunti. 4 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 5 Pilke 2015 Pilke 2015 TALENTIAN KANNANOTTO SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖLAISTA Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry tiedustelee, miltä osin hallituksella on tarvetta arvioida uudelleen laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (laki hyväksytty, mutta allekirjoittamatta). Hallituksen on ohjelmansa mukaan aikomus valmistella kuntien tuottavuutta lisäävät säädösmuutokset yhteistyössä kuntien kanssa. Uudistusten onnistumiseksi ja toimeenpanon varmistamiseksi Talentia haluaa sosiaalialan ammattihenkilöitä edustavana asiantuntijatahona tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa vuoden 2015 budjettiriiheen liittyvässä valmistelussa koskien sosiaalihuollon ammattihenkilölakia. Tähän muistioon olemme keränneet lain perusteluita. Joistain yksityiskohdista/pykälistä olemme valmiit keskustelemaan. Haluamme myös huomauttaa, että näiden kohtien avaaminen voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa koko lain tavoitteet ja tarkoituksen. Tästä syystä pidämme yhteistyötä erityisen tärkeänä. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 1) Kuntien tehtävät ja velvoitteet ja julkisen talouden menot: Laki ei sisällä kunnille uusia velvoitteita. Lain perusteluiden mukaan se mahdollistaa nykyistä tehokkaammin tehtäväjaon uudistamisen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Menosäästöksi on arvioitu 14 miljoonaa euroa. Lisäksi lakiesitykseen sisältyy rekisteröitymismaksutuloja 1,4 miljoonaa euroa. Ammattihenkilölaki kattaa sosiaalihuollossa julkista valtaa käyttävät sosiaalihuollon ammattihenkilöt; sosiaalityöntekijät ja sosionomit. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaan palvelujen saaminen perustuu sosiaalihuollossa aina päätökseen, mikä katsotaan julkisen vallan käytöksi. Lisäksi sosiaalihuollon erityislaeissa, kuten 6 esimerkiksi lastensuojelulaissa on säädetty merkittävästä julkista valtaa sisältävistä päätöksistä. Ammattihenkilölain jatkovalmistelussa on tarkoitus kumota nykyinen, tehtävänimikkeisiin sidottu kelpoisuuslaki. Osasta yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista on siis tarkoitus luopua ammattihenkilölain myötä. Laki helpottaa ja yksinkertaistaa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvontaan ja vähentää kuntien byrokratiaa (ammatissa toimimisen edellytys selviää Valviran rekisteristä, ilman että kunnan pitää sitä selvittää). 2) Sote-uudistus ja ammattihenkilölaki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on tarkoitus toteuttaa palveluiden täydellisellä integraatiolla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Integraation onnistuminen edellyttää kuitenkin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua ja kaikkien ammattitaidon arvostusta. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki saattaa sosiaalihuollon henkilöstön samalle viivalle terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja turvaa osaltaan soteintegraation toteutumisen. Sote-uudistuksessa tavoitteena olevat valinnanvapauden lisääminen ja tuotannonmonipuolistuminen mahdollistuu sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä. Ammattihenkilölaki luo edellytyksiä sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien toimimiselle ammatinharjoittajina vastaavasti kuin mm. lääkärit, psykologit, puheterapeutit ja fysioterapeutit. Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat olleet laillistettuja yli 20 vuotta potilasturvallisuus-, osaaminen- ja laatuargumenteilla. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakia tarvitaan turvaamaan sosiaalihuollon asiakasturvallisuus, asiakkaiden oikeusturva, henkilöstön osaaminen, ja palvelun laatu tasapainoisesti terveydenhuollon kanssa. Integ- Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. roitua tietojärjestelmää käyttävät terveydenhuollon puolella laillistetut lääkärit ja sairaanhoitajat. Tavoitteena on, että jatkossa niitä käyttävät sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöt. Tietosuojakysymykset ja asiakassuhteiden luottamuksellisuus edellyttävät, että myös sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat laillistettuja ammattihenkilöitä terveydenhuollon ammattihenkilöiden rinnalla. Molempia ammattihenkilöitä valvoo Valvira. 3) Valtion valvontaprosessit: Terveydenhuollon ammattihenkilöt rekisteröi ja heitä valvoo Valvira. Yhdistyvässä sote-ympäristössä tulee sekä sosiaali-että terveydenhuollon ammattihenkilöitä valvoa samoin perustein ja saman viranomaisen toimesta. Erityisen tärkeää on turvata asiakkaiden oikeusturva niissä tilanteissa, joissa joudutaan puuttumaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen ja tekemään tahdon vastaisia toimia. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki mahdollistaa tehokkaan valvonnan. Valviran valvontaprosesseja voidaan jatkossa tehostaa yhdistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölait sekä rekisterit. 4) Sosiaalialan tehtävät edellyttävät sekä maisteritason että ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista Sosiaalihuollon ammattihenkilölain perustelujen mukaan kuntien sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa työskenteli vuonna 2013 noin 4 300 sosiaalityöntekijää, sosionomeja ja geronomeja oli yhteensä n.10 000. Voidaan siis sanoa, että sosiaalihuollon korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivista jo nykyisin suurimmalla osalla on alempi korkeakoulututkinto. Sosiaalihuollossa on ainoastaan yksi yliopistollinen maisteritutkinto, sosiaalityöntekijä. Uuden sosiaalihuoltolain ja mm. lastensuojelulain ja eräiden muiden erityislakien mukaan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen määrittelee sosiaalityöntekijä. Lisäksi sosiaalityöntekijät vastaavat vaativissa asiantuntijatehtävissä palveluiden antamisesta. Sosiaalityöntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa, joutuvat työssään puuttumaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen ja tekemään tahdon vastaisia toimia. Sosiaalihuollossa on tehtäviä, joissa on asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityöntekijöiden osaamisen ja palvelujen laadun turvaamiseksi perusteltua edellyttää sosiaalityöntekijän kelpoisuutta (maisteritutkintoa). Tämä on todettu myös ammattihenkilölain perusteluissa. Sosiaalihuollossa voidaan uuden sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöälain mahdollistamana siirtää tehtäviä nykyistä laajemmin sosiaalityöntekijöiltä sosionomeille. Näin toimien sosiaalihuollon korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä voidaan lisätä ammattikorkeakoulutettujen sosionomien osuutta. 5) Sosiaalialan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyys Sosionomi- ja geronomitutkinnot ovat erittäin työelämälähtöisiä. Myös sosiaalityön maisteritutkintoon sisältyy huomattava määrä käytännön opetusta. Sosiaalialan korkeakoulutuksessa tulee kehittää aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä siten, että sosionomitutkinnolla voidaan nykyistä joustavammin siirtyä sosiaalityön maisteriopintoihin yliopistoon. Kuvassa kahden alueyhdistyksen puheenjohtajat yhteisestä tilaisuudessa keskustelemassa ajankohtaisista aiheista Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 7 Pilke 2015 Pilke 2015 KUNNIAMAININNAT PORVOOLLE, KALAJOELLE JA KAARINALLE Lastensuojelupalkinnon saajan valinnut raati myönsi tänä vuonna myös kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnat saivat Porvoon pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen lastensuojelun kehittämistyö, Kalajoen lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen sekä Kaarinan Olkkaritoiminta. Porvoo on lisännyt lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä ja tarjonnut lapsille ja perheille tukea arjen ympäristöihin. Vanhemmuuden vahvistaminen ja asiakkaiden entistä vahvempi osallisuus omien palveluidensa suunnittelussa ovat olleet työn keskiössä. Porvoo on lisännyt lastensuojelun avopalveluita ja ehkäisevää lastensuojelutyötä sekä kehittänyt niihin uusia työmuotoja. Se on kiinnittänyt huomiota etenkin palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Kalajoki on uudistanut erityisesti päivähoitoa ja perhetyötä, minkä ansiosta sijoitettuja lapsia on pystytty kotiuttamaan takaisin heidän omiin ydinperheisiinsä. Laitoshoidon osuus lastensuojelussa on vähentynyt merkittävästi. Palkintoraati kiitti Kalajokea huostaanoton tai sijoituksen päättymisvaiheeseen kiinnitetystä erityisestä huomiosta. Kaarinan Olkkaritoiminta on puolestaan kehittänyt uudenlaisia, matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille. Toiminnan periaate on, että kun kuntalainen ottaa yhteyttä Olkkariin, hän on aina yhteydessä oikeaan paikkaan. Olkkari-perhekeskuksessa voi esimerkiksi tavata lasten ja perheiden parissa työskentelevän ammattilaisen ilman ajanvarausta. Tarkoitus on tarjota ennaltaehkäisevää palvelua sekä nopeaa apua. Talentia Keski-Pohjanmaa ry onnittelee! sa kiistan Seinäjoen lomautuksista. Hallinto-oikeus katsoi, että oli laitonta lomauttaa aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työntekijät tilanteessa, jossa sosiaalitakuun säädökset eivät täyttyneet. Alkuvuonna keitimme ahkerasti sote-soppaa. Ahkeroimme talentialaisten edunvalvonnan varmistamiseksi tulevaisuudessa häämöttävissä sote-kuvioissa ja muun muassa kartoitimme kentältä henkilöstön edustajat jokaisen (mahdollisen) tulevan sote-tuotantokuntayhtymän alueelle. Soten osalta on nyt meneillään rauhallinen vaihe, kun kuumin kujanjuoksu päättyi siihen, että sote-lain valmistelu pysähtyi keväällä 2015. Usko on edelleen kuitenkin se, että uuden eduskunnan aikana valmistelu jatkuu, eikä tekemämme valmistelutyö mennyt hukkaan. Keitos siis pysyy tulilla ja porisee siinä hiljalleen. Tätä kirjoitettaessa uuden hallituksen asian valmistelu on vielä vaiheessa, eikä siitä tiedossa ole hallitusohjelmaa syvempää tietoa. Yksittäisiä jäsenten edunvalvonta-asioita tippuu tasaisesti hoidettavaksi. Toisissa on kyse pienistä asioista, mutta isoimmillaan jäsenen perusteettomasta irtisanomisesta ja työpaikan menettämisestä tai esimerkiksi suurista palkkasaatavista. Kokonaan oma lukunsa ovat työhyvinvointiasiat, kuten kiusaamiskysymykset tai sisäilmaongelmat, joita kuitenkin suurimmalta osalta selvitellään Talentian ammattiasioiden yksikössä. Edunvalvontakysymyksissä edetään sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Aina ensin pyritään ohjaamaan paikallistasolle neuvottelemaan ja vasta jos neuvottelut eivät sitä kautta onnistu, aletaan juttua hoitaa liiton toimesta tai avustuksella. Pyrimme aina sopimusteitse löytämään ratkaisun jäsenen asiaan, mutta aina tämä ei ole mahdollista ja näissä tapauksissa tuomioistuin lopulta ratkaisee asian. Mahdolliset neuvottelut sopimuksista ovat kimurantteja ja kestävät usein viikkoja, tai jopa kuukausia. Sopimusneuvotteluasioissa joutuukin usein konsultoimaan liiton juristeja, joiden ohjeilla ja neuvoilla me alueasiamiehet sitten juttuja viemme eteenpäin. Kevään 2015 aikana kunnissa käytiin luottamusmiesvaaleja. Ilahduttavaa oli, että saimme monta uutta ehdokasta vaaleihin ja sitä kautta monta uutta talentialaista luottamusmiestä kuntiin. Meillä on edelleen luja usko siihen, että talentialainen luottamusmies on paras sosiaalialalla työskentelevien edunvalvoja myös paikallistasolla. Jos omasta kunnasta tai kaupungista ei kuitenkaan talentialaista luottamusmiestä vaalienkaan jälkeen löydy, muistakaa, että voitte kääntyä asioissanne Jukolaisen pääluottamusmiehen puoleen. Kevät ennen kesälomaa kului pääosin edunvalvonnan parissa töitä tehden, minkä lisäksi kalenterissa oli Tampereella työmarkkinaseminaari. Alueyhdistysten kanssa toteutimme erilaisia tapaamisia ja tapahtumia, joihin on aina mukava lähteä mukaan ja tavata teitä jäseniä. Olkaahan yhteyksissä ja vetäkää hihasta! Susanna Alueasiamies, Talentia HEI JA HYVÄÄ SYKSYÄ! Tässä hieman kuulumisia kuluneelta vuodelta. Kulunut aika on ollut työntäyteistä, kuten tietenkin kuuluukin olla. Viime vuonna työllistäneet kuntien lomautukset eivät enää ole yhtälailla esillä, mitä ne vielä viime vuonna olivat. Monissa kunnissa lomautukset ajoittuivat vuodelle 2014, eikä niitä enää kuluvalle vuodelle ole suunniteltu samoissa määrin mitä aiemmin. Toki kunnissa edelleen tarjotaan vapaaehtoisia vapaita, joihin järjestönä suhtaudumme kieltei- 8 sesti lukuun ottamatta sitä tilannetta, että jäsen itse palkatonta vapaata syystä tai toisesta tarvitsee. Vaikka kuntapuolella tilanne on rauhoittunut, se ei sitä valitettavasti ole yksityissektorin puolella, missä olemassa oleva taloustilanne sen sijaan näkyy pitkinäkin lomautuksina ja valitettavasti jopa talentialaiseen jäsenistöön kohdentuvina irtisanomisina. Saimme järjestönä ison voiton suhteessa kuntien lomautuksiin kesäkuussa, kun voitimme Vaasan hallinto-oikeudes- Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 9 Pilke 2015 Pilke 2015 TALENTIA KESKI-POHJANMAA RY HALLITUKSEN TEHTÄVÄNKUVAT Useasti kysytään, mitä alueyhdistyksessä tapahtuu ja mitä tehtäviä hallituksen jäsenillä on. Hallituksen tehtävänkuvat on päivitetty viime vuonna ja tähän on koottuna niistä tärkeimmät. Puheenjohtaja Jäsensihteeri Puheenjohtajalla on virallisesti kolme tehtävää: kutsua hallitus koolle, johtaa puhetta hallituksen kokouksissa ja allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjat. Puheenjohtaja on yhdistyksen tärkein henkilö; hänen pitää olla tietoinen kokonaisuudesta ja hän on yhdistyksen promoottori ja luo aktiivista ja kannustavaa ilmapiiriä. Jäsensihteerin tehtävänä on seurata yhdistyksen jäsenrekisteriä netissä. Hän myös lähettää uusille jäsenille yhdistyksen tervetulopaketin, jota juuri ollaan päivittämässä. Jäsensihteeri laittaa myös tarvittaessa jäsenkirjeitä jäsenistölle. Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt. Tänä vuonna yhdistyksen varapuheenjohtaja hoitaa myös sihteerin tehtävää. Taloudenhoitaja Taloudenhoitaja hoitaa yhdistyksen raha-asioita ja vastaa siitä, että kaikki rahaliikenne voidaan todentaa kuittien ja selvityksien avulla. Hän pitää huolen siitä, että kaikki menot perustuvat yhdistyksen hallituksen tai kokouksien päätöksiin. Hänen tehtävänään on tiedottaa hallitusta myös siitä, missä taloudessa mennään. Tiedotusvastaava Tiedotusvastaava hoitaa tiedottamisen ja on vastuussa vuosittaisesta PILKE-lehdestä yhdessä muun tiedotustiimin kanssa. Opiskelijavastaava Opiskelijavastaavan tehtävänä on olla linkkinä yhdistyksen ja opiskelijoiden välillä. Hän tiedottaa toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista opiskelijoille ja on tarvittaessa mukana organisoimassa yhdessä TaSO ry:n kanssa yhteistä toimintaa. Työtaistelupäällikkö Työtaistelupäällikön tärkeimpänä tehtävänä on olla tietoinen alueensa työpoliittisista tapahtumista ja pitää tiiviisti yhteyttä alueen luottamusmiesten kanssa. Katja Antinoja VIII MAAKUNNALLINEN SOSIAALIALAN SEMINAARI Seminaari järjestettiin kansainvälisenä sosiaalityön päivänä 17.3.2015 Yliopistokeskus Chydeniuksessa Kokkolassa. Seminaarin järjestäjinä toimivat yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu ja SONetBotnia. Talentia Keski-Pohjanmaa ry tarjosi tapahtumaan osallistuneille kahvit omenapiirakan ja vaniljakastikkeen kera sekä oli paikalla esittelemässä Talentia ry:tä asiasta kiinnostuneille. Maakunnallisen sosiaalialan seminaarin teemana oli tänä vuonna Sosiaalityö nyt ja tulevaisuudessa. Seminaariin osallistui sosiaalialan työntekijöitä ja opiskelijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Iltapäivän avasivat SONetBotnian kehittämissuunnittelija Iiris Jurvansuu, Centria ammattikorkeakoulun yliopettaja Pirjo Forss-Pennanen ja Talentia Keski-Pohjanmaa ry:n puheenjohtaja Mervi Visti. Ensimmäinen luennoitsija oli saapunut seminaariin Sloveniasta. Professori Vesna Leskosekin luennon aiheena oli ”Poverty and gender in European perspective”. Leskosek esitteli kuulijoilleen useita erilaisia taulukoita, joihin oli koottuna muun muassa tietoa eurooppalaisten naisten ja miesten tuloista. Hän kertoi mielenkiintoisella ja mukaansa tempaavalla tyylillään syistä tulotasojen eroihin ja niiden vaikutuksista muun muassa eläkkeisiin. Seuraavaksi puheenvuoron sai SOnetBOTNIAN kehittämissuunnittelija Marjo Hannu-Jama. Hän kertoi kokemuksia sosiaalialan kehittämisestä Ruotsissa. Oli mielenkiintoista kuulla, mihin suuntaan sosiaalialaa on kehitetty naapurimaassa. Toisten kokeiluista on hyvä ottaa oppia ja vinkkejä omaan toimintaan. Kuitenkin kannattaa muistaa, ettei Ruotsissa toimivat jutut välttämättä toimi sellaisenaan Suomessa. Toimiviksi koettuihin ratkaisuihin kannattaa tutustua ja niistä ottaa ideoita oman työn kehittämiseen. Kahvitauon jälkeen kuultiin mielenkiintoisista Centria ammattikorkeakoulussa valmistuneista opinnäytetöistä ja Yliopistokeskus Chydeniuksessa valmistuneista Pro Gradu -tutkielmista. Riikka Simpanen esitteli yhdessä Tapio Anttiroikon kanssa tekemänsä opinnäytetyön kuntoutujien kokemuksista kuntouttavasta työtoiminnasta. Anttiroikon ja Simpasen tutkimuksen mukaan kuntoutujat olivat hyötyneet työtoiminnasta. Heidi Jansson esitteli työnsä otsikolla Förlorad värdighet – En studie av mödrars upplevelser av barnets omhändertagande. Ääneen pääsivät myös Kiia Finne ja Satu Mäki-Foss. Finnen tutkimuksen aiheena oli vanhusasiakkaiden kokemukset kotihoidon työntekijöiden asemasta sosiaalisen toimintakyvyn vahvistajina. Mäki-Foss oli puolestaan tutkinut sosiaalityöntekijöiden työssä viihtymistä valokuvien avulla. Päivän teemoja yhteenveti SOnetBOTNIAn kehitysjohtaja Arto Rautajoki. Seminaarissa mukana Katja Antinoja KIINNOSTA AKO SINUA AL UEYHDISTYKSEN TOIMINTA? J Tule mukaan hallituksee n lisätietoja talentia.k-p@ kp net.com 10 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 11 Pilke 2015 Pilke 2015 Teksti: Mervi Visti | Kuvat: Sanna Lastikka Teksti: Ulla Huhtala ja Lea Wentin, ryhmän vetäjät JÄSENISTÖN VIRKISTYSPÄIVÄ KALAJOELLA VOIKUKKIA – VERTAISTUKI RYHMÄT VANHEMMILLE Yhdistys järjesti jäsenilleen ja heidän perheilleen virkistyspäivän Kalajoella sunnuntaina 26.4.2015. Päivään osallistui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Päivä alkoi reippaalla lenkkeilyllä Lokkilinnalta lankkupolkua pitkin Vihaslahden poukamaan. Vihaslahti kuuluu Vihaslahden-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen. Vihaslahden poukamasta löytyy kota, lintutorni, tulentekopaikka, wc ja opastuskatos. Poukamassa paistoimme makkaraa sekä nautimme kauniista säästä. Sää suosikin meitä mainiosti, sillä koko ulkoilun ajan aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Tunnelma makkaranpaistossa oli hyvä ja juttua riitti. Oli mukava huomata miten hienosti osallistujamme huolehtivat myös muista retkeilijöistä. Evästauon jälkeen jokainen siirtyi omaan tahtiin leikkimään sisäleikkipuistoon tai sitten nauttimaan SaniFanin kylpylän aalloista. Osa osallistujista jaksoi nauttia sekä sisäleikkipaikan riemuista että kylpylän aalloista! Sisätiloihin siirtymisen jälkeen ilmakin hieman huononi ja taivaalta tippui muutama vesipisara, mutta se ei meitä enää haitannut. Veden virratessa ympärillä ja saunan löylyissä oli vielä mukava jutella mukavia sekä uusien että vanhojen tuttavien kanssa. Virkistyspäivä oli onnistunut ja osallistujat antoivat hyvää palautetta koko perheelle järjestetystä tapahtumasta. vaksi virOlisiko Sinulla ideaa seuraa hteeksi? kistyspäivän teemaksi tai ko Kerro vinkkisi osoitteeseen talentia.k-p@kpnet.com Mikä voikukkia? Voikukkia vertaistukiryhmä on tarkoitettu huostaan otettujen lasten biologisille vanhemmille. Voikukkia - vertaistukiryhmät ovat aloittaneet toiminnan Keski-Pohjanmaan alueella. Kaksi koulutettua ohjaajaa Lea Wentin ja Ulla Huhtala ovat vetäneet ensimmäisen ryhmän. Ensimmäisestä ryhmästä vetäjillä on ollut hyviä kokemuksia. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa uudessa ja viihtyisässä Villan perhekeskuksessa. Ryhmään osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita käymään ryhmässä ja palaute jota vetäjät saivat, oli hyvää. ”Juuri tällaista olen odottanut.”. ”En olekaan ainoa ja niin huono vanhempi”. Osallistujat kertoivat saaneensa myös uutta tietoa ja näkökulmaa tilanteeseensa. Vertaisen löytäminen ja asian jakaminen samassa tilanteessa olevien kanssa on ollut ensiarvoisen tärkeää. Ryhmän toimintaan osallistuminen vaatii rohkeutta, mutta myös palkitsee. Ryhmät ovat suljettuja ryhmiä eli osallistujat ovat samat läpi ryhmän. Säännöllisillä tapaamiskerroilla käsitellään eri teemoja mutta tilaa on myös ryhmäläisten omille toiveille. Lisätietoa: www.voikukkia.fi VOIMAA vertaistuesta – VOIKUKKIA – vertaistukiryhmistä Vertaisryhmän voima on siinä, että huostaanotosta ja omasta tilanteesta saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Toisten kokemuksista oppii ja muita kuuntelemalla ja tukemalla löytää myös itse uusia voimia. Iloista yhdessä oloa ja makkaranpaistoa 12 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 13 Pilke 2015 Pilke 2015 Teksti: Jussi Salminen TASOKASTA TOIMINTAA TASO RY:SSÄ! JÄÄHYLTÄ PELINRAKENTAMISEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNEUUDISTUKSESSA Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry on sosiaalialan opiskelijoiden oma valtakunnallinen yhdistys, joka vahvistaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sosiaalialaa opiskelevien verkostoitumista ja yhteistä vaikuttamistyötä. TaSO ry työskentelee sosiaalialan laadukkaan koulutuksen takaamiseksi sekä alan arvostuksen kohottamiseksi. TaSO ry:ssä seurataan tiiviisti opiskelijanäkökulmasta alalla tapahtuvia muutoksia sekä otetaan kantaa alan ajankohtaisiin asioihin. TaSO ry:n tämän vuoden teema on “Arvokas sosiaaliala”, joka näkyy etenkin vuoden päätapahtuman TaSOpäivien sisällössä sekä muussa toiminnassa, kuten kannanotoissa. Hallitusohjelman linjaukset TaSO-päiville 14.−15.11.2015! Edunvalvontatyön lisäksi TaSO ry järjestää tapahtumia jäsenilleen. TaSO ry:n vuosittainen päätapahtuma on TaSO-päivät, jossa sosiaalialan korkeakouluopiskelijat kohtaavat koulutuspäivän ja perinteikkään risteilyn merkeissä. Tänä vuonna TaSOpäivät virkistävät mieltä syksyn kaamoksen keskellä 14.−15.11.2015 Turun konservatoriolla teemalla “Arvokas sosiaaliala”. Lauantain koulutuspäivänä luvassa on puheiden ohella Laura Tiitisen ja Marjo Varsan yhteistyöpaja otsikolla “Vahva ammattilainen vaikuttaa!” sekä Sirkku Ruudun työhyvinvointiin pureutuva työpaja. TaSO-päivillä pidetään myös TaSO ry:n syyskokous, jossa valitaan yhdistyksen hallitus ensi vuodelle. Tarkkailethan sähköpostiasi, sillä tarkempaa tietoa TaSO-päivien ohjelmasta on luvassa syyskuusta lähtien. Facebookista löydät tapahtuman nimellä TaSO-päivät 2015. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa tasopv@gmail.com 14.9.−14.10.2015 välisenä aikana. Talentian opiskelijajäsenille TaSO-päivien koko ohjelman hinta on 30€ ja muille 50€. Hinta sisältää lauantain koulutuspäivän ruokailuineen sekä yhden 14 yön yli risteilyn hytteineen ja buffet-illallisineen. Ohjeet maksamisesta ja muista tarkemmista ohjeista lähetetään sähköpostitse vahvistuksena ilmoittautumiseesi. TaSO ry etsii myös tietoa hyvistä sosiaalialan harjoittelupaikoista ja kutsuu kaikki opiskelijat jakamaan kokemuksia onnistuneista harjoitteluista osoitteeseen paras.harkkapaikka@gmail.com. TaSO-päivillä arvotaan kampanjaan osallistuvien kesken Noste-lehden vuosikerta. Lisätietoa kampanjaan osallistumisesta löydät nettisivuiltamme. Talentian opiskelijajäsenenä on automaattisesti myös TaSO ry:n jäsen. Jos toimintamme on vielä tuntematonta, käy tutustumassa netissä osoitteessa talentia.fi/taso tai Facebook-sivullamme. Lämpimästi tervetuloa toimintaamme sekä TaSO-päiville marraskuussa! #arvokassosiaaliala Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Hallituskaudella odotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parantavan peruspalveluja ja tietojärjestelmiä, eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilastaan sekä elämäntavoistaan. Keskeisellä sijalla on kansanterveyden edistäminen; liikunta, terveelliset elämäntavat ja ravintotottumukset sekä vastuunotto omasta elämästä. Ohjelmassa todetaan, että julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Myös hankintalakia ollaan uudistamassa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi. Hallituskaudella myös toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma sekä kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Lastensuojelun uudistamisessa pääpaino on asiakkaiden tarpeiden huomioimisessa ja niihin keskittymisessä – ja byrokratian vähentämisessä. Uusi sosiaalihuoltolaki Uutta sosiaalihuoltolakia ollaan ajamassa käytännön prosesseihin parhaillaan. Laissa on useita tulkinnanvaraisia kohtia, jotka vielä kaipaavat lisäohjeistusta. Esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ja monialaisen yhteistyön käytäntöjä pitää selkiyttää. Asiakastietojärjestelmiin tarvitaan päivityksiä vastaamaan lakimuutoksia. Asiassa edetään ns. pienin askelein ja huomioiden uuden sosiaalihuoltolain hengen ja asiakkaiden palveluiden saannin. Kuntalaiset ovat huomioineet lain voimaantulon hyvin, muun muassa kyselyjä lapsiperheiden kotipalveluista ja perhetyöstä tulee huomattavasti entistä enemmän. Onneksi Kokkolassa on pystytty vastaamaan kohtuullisesti tähän uuteen haasteeseen. Lakimuutos onkin lisännyt neuvonnan tarvetta lain reunaehdoista, milloin yleensä palvelua voidaan saada. Osa vanhemmista on voinut käsittää lain vää- rinkin, niin kuin sen tuottamat palvelut, esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, kuuluisi jokaiselle, jolla on lapsi. Kokkolassa ollaan perustamassa sosiaali- ja vammaispalveluosaston olemassa olevista resursseista ryhmä, joka vastaanottaa ja prosessoi SHL:n mukaisia palvelutarveilmoituksia ja hakemuksia. Tämä työ on alkuvaiheessa. Lain voimaantulo vaatii lisäresursointia. Keski-Pohjanmaalla pelisilmää Kokkolan kaupungin johdolla on yhdessä muiden keskipohjalaiskuntien kanssa tehty jo vuosia yhteistyötä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Alueelliset turvallisuus-, päihde- ja mielenterveys-, sekä työllisyysstrategiat ovat luoneet hyvää pohjaa alueelliselle yhteistyölle. Parhaillaan alueelle ollaan kokoamassa lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jossa monitoimijainen verkostotyö toteuttaa hyvin olemassa olevaa lainsäädäntöä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Palveluja kehitettäessä Päihdekeskus Portti terveyskeskuksen ja keskussairaalan yhteyteen rakennettuna on madaltanut palvelujen saatavuutta ja koonnut sirpaleista palvelujärjestelmää päihde- ja mielenterveystyössä yhteen. Suunnitteilla oleva hyvinvointikeskus ja uusi terveyskeskussairaala tulevat toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta todella hienolla tavalla. Tavoitteena onkin, ei enempää eikä vähempää kuin, päivystävän sairaalan ja oman tuotantoalueen turvaaminen täydellisellä sosiaali- ja terveystoimen integraatiolla. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. Yhdessä eteenpäin! Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja Kokkolan kaupunki 15 Pilke 2015 Pilke 2015 Teksti: Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pasin palsta SOSIAALITYÖN JATKO-OPINNOT KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUKSESSA Käytännön työssä toimivat sosiaalityöntekijät kyselevät silloin tällöin mahdollisuuksista jatkaa opintoja sosiaalityössä, mikä on aina ilahduttavaa kuulla. Sosiaalityön tohtoriopinnot ovat tärkeä mahdollisuus kehittää tieteenalaa ja syventää myös käytännön tutkimuksellista perustaa. ”Chydiksellä” ei ole varsinaista omaa sisäänottoa tohtoriopintoihin, vaan sosiaalityön tai muun lähioppiaineen maisterintutkinnon suorittaneet voivat halutessaan hakea Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulun opiskelijoiksi (ks. https://www.jyu.fi/ ytk/jatko-opiskelu.). Jos väitöskirjan pääohjaaja on Kokkolan yliopistokeskuksen professori (ja jatkossa myös lehtori), väitöskirjaa voidaan ohjata Kokkolasta käsin. Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari on Kokkolan yliopistokeskuksen jatko-opiskelijoille yhteinen pääkampuksen kanssa, ja siihen voi osallistua halutessaan myös verkon välityksellä. Tohtoriopintoihin liittyviä muita opintoja on mahdollista suorittaa osin Kokkolassa monitieteisillä jatko-opintojen 16 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. kursseilla. Tohtoriopiskelijoiden on tärkeä osallistua myös erilaisiin kansainvälisiin kesäkouluihin ja verkostoihin. Tiedekunta on linjannut, että väitöskirjojen tulisi yhä selkeämmin suuntautua kunkin yksikön tutkimuksellisiin painopisteisiin. Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön opetus ja tutkimus profiloituvat sisällöllisesti ekososiaalisen lähestymistapaan eli ihmisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Lisäksi tutkimuksen painopisteinä on kriittinen osallisuustutkimus ja hyvinvointipalvelut. Tähän mennessä sosiaalityöstä on valmistunut Kokkolassa yksi tohtori ja 8 väitöskirjaa on tekeillä. Jatko-opinnoista haaveilevan on syytä pitää mielessä, että työn ohella väitöskirjan tekeminen on varsin pitkäjänteistä puuhaa, kun tiiviinä kokopäiväisenä työnäkin jatko-opintoihin kuluu vähintään 4 vuotta (240 op). Opinnoista suurin osa muodostuu väitöskirjatutkimuksesta, ja muiden opintojen osuus on vain 40 op. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyn on mahdollista hakea erilaisia apurahoja, jos on valmis siirtymään pienemmälle tulotasolle kuin esimerkiksi sosiaalityöntekijän palkka. Jos väitöskirjaa tehdään osana jotakin hanketta, palkkaus on silloin toki apurahaa parempi. Tohtoriopintoja suunnittelevan kannattaa perehtyä tiedekunnan sivulta löytyvään jatko-opintojen oppaaseen ja olla ajoissa yhteydes- Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 17 Pilke 2015 Pilke 2015 Puhelimisessa Maija-Liisa Pulkkinen, haastattelijana Päivi Kaustinen sä toivomaansa ohjaajaan (professori tai dosentti). Hakemukseen tulee liittää alustava tutkimussuunnitelma, jonka työstämiseen työn ohessa kannattaa varata vähintään puoli vuotta aikaa ja hakea jo siihen professorin ohjausta. Aikaisemmin jatko-opintoja on voinut aloittaa myös lisensiaatin opintoina sosiaalityön valtakunnallisen yliopistoverkosto SosNetin järjestämässä, lisensiaatin tutkintoon sisältyvässä erikoistumiskoulutuksessa. Tämä tie on nyt jatkossa poistumassa käytöstä akateemisena tutkintona ja tilalle hahmotellaan ammatillista sosiaalityön erikoistumiskoulusta ilman lisensiaatin tutkintoa. Sosiaalityön valtakunnallinen yliopistoverkosto SosNet on saanut tähän OKM:n hankerahoituksen. (http://www.sosnet.fi/ Suomeksi/hankkeet/erko). Sosiaalityön jatko-opintojenkin kannalta on kiinnostavaa, millaisia alueellisia kehittämisrakenteita luoda sote- uudistuksessa sikäli mikäli uudistus jossakin 18 vaiheessa etenee toteutukseen. Keski-Pohjanmaalla toivomme joka tapauksessa, että voisimme luoda yliopiston ja kentän kiinteällä yhteistyöllä sellaisia kehittämisrakenteita, joissa myös tutkimuksen ja väitöskirjojen tekeminen olisi mahdollista. Silloin jatko-opinnot voisivat vielä paremmin nivoutua alueen sosiaalisten elinolojen ja palvelujen kehittämiseen sosiaalityön syvenevällä asiantuntijuudella. Tohtoritutkinnon suorittaneet työllistyvät yleensä opettajiksi, tutkijoiksi tai kehittäjiksi vai vastuullisiin johtamistehtäviin. Aila-Leena Matthies Sosiaalityön professori Kokkolan yliopistokeskus Chydenia Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. OPISKELIJAN KOKEMUKSIA SOSIAALITYÖN JATKO-OPISKELUISTA Puhelinhaastattelussa YTM Maija-Liisa Pulkkinen Vetelistä kertoo tekevänsä sosiaalityön jatko-opintojensa lisensiaattityötä jo kolmatta vuotta. Nelisen vuotta aikaisemmin maisteriopintonsa, pedagogisilla opinnoilla höystettynä, valmiiksi saaneen uutteran aikuisopiskelijan halu paloi työstää tutkimusta. Pääsy lisensiaattijatko-opiskelijaksi Hyvinvointipalvelujen koulutusohjelmaan antoi tähän loistavan mahdollisuuden. Maija-Liisa kertoo aloittaneensa 24 muun opiskelijan kanssa opinnot, joiden tiimoilta tavataan lähipäivillä neljä kertaa vuoden aikana 2-3päivää kerrallaan. Kokoontumiset vuorottelevat eri yliopistopaikkakunnilla Jyväskylässä, Lapin yliopistolla Rovaniemellä, Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Jatkoopiskelijat ovat kyseisien yliopistojen opiskelijoina; neljä kustakin. Lähijaksojen välillä opiskelija työstään tutkimuksen syventämiseksi erilaisia tehtäviä, joiden laajuus on kaikkiaan 80 opintopistettä, kun itse lisensiaattityön laajuus on 40 opintopistettä. Maija-Liisa on mm. tehnyt posterin tutkimusaiheestaan, suorittanut muutosjohtamisen opinnot, tehnyt metodologisia opintoja, työstänyt tutkimuksen esitarkastuslausunnon. Lisensiaattiopiskelijan tulee myös kirjoittaa tutkimuksen aiheestaan artikkeli alan lehteen tai esittää omaa työtään sosiaalitutkimuksen valtakunnallisilla päivillä. Maija-Liisa on ahkeroinut jo nämä molemmat. Vaikka työ tutkimuksen parissa on haastateltavani mukaan mielenkiintoista, on se ollut myös haasteellista ja mutkikasta. Maija-Liisa kertoo aloittaneensa työnsä omaishoitajuudesta, jonka parissa hän on tehnyt jo pitkän työuran. Tutkimus läheltä omaa työtä oli houkuttelevaa, mutta jonkinasteinen kyllästyminen ohjasi aiheen enemmän geron- tologisen sosiaalityön puolelle uuden vanhuslain siivittäessä mielenkiintoa eteenpäin. Mutta tutkijan tie on kivisyydestään huolimatta uusia näkökulmia avartava ja niinpä aihe vaihtui vielä kerran: nyt tutkimus syventyy voimaannuttavaan valokuvaukseen, jota Maija-Liisa on opiskellut jo maisteriopintojensa yhteydessä ja käyttänyt menetelmää mm. omaishoitajien kanssa tehtävässä työssään. Tutkimuksessaan hän kerää omaishoitajien kokemuksia voimaannuttavan valokuvauksen työpajoihin osallistumisesta. Hän kokoaa osallistujien omia tarinoita ja työstää tutkimustaan aineistolähtöisesti säilyttäen kosketuspinnan osallistujien omiin kokemuksiin. Tällä hetkellä opinnoissa on meneillään aineiston litterointi ja edessä kova kirjoittamisurakka aihetta ja aineistoa työstäen. Jatkossa saanemme kuulla millaisia kokemuksia voimaannuttava valkokuvaus on omaishoitajissa herättänyt ja mitä Maija-Liisa on siitä tutkimuksessaan havainnut. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 19 Pilke 2015 Pilke 2015 Jessica Indola “JAG TROR PÅ DIG” HUNDAR SOM EN MÖJLIGHET I FOSTRAN OCH REHABILITERING Två runda svarta ögon som tittar på dig. Två öron som väldigt mycket vill förstå vad du pratar om och vad du tänker på. En mjuk och varm päls som tröstar. Människans bästa vän, brukar man säga. Hundar inom fostran och rehabilitering rf. är en förening som grundats i 2010. Intresser till hundassisterat arbete ökar i Finland hela tiden inom socialoch hälsovård och även utbildning. Hundassisterat arbete har använts i hela världen och föreningen gör samarbete med Vårdhundskolan i Sverige. Kennelklubbens kompishundar har använts redan tidigare i Finland och föreningen Hali-Bernit har använt berner sennenhundar som kompishundar. Dessutom använder man hundar i en väldigt stor skala som stöd för till exempel invalider. Hundar inom fostran och rehabilitering är grundat i första hand för personer inom social-, hälsovårds- och utbilsningsbranschen. Handledarna har alltid mål tillsammans med klienten och arbetssituationerna är planerade. För att jobba som ett hundekipage måste hunden först genomgå ett lämplighetsprov. Dessutom måste ägaren eller hundens handledare gå en skolning. Skolningar arrangeras vid Jyväskylä yrkeshögskola. Skolningen är menat för personer som jobbar eller studerar inom social-, hälsovårds- och utbildningsbranschen. Efter att man gått skolningen själv, har man möjlighet att träna tillsammans med hunden i sitt eget arbete. Senast två år efter lämplighetsprovet måste ekipaget genomgå ett arbetsprov. Efter detta är ekipaget färdig för arbetslivet. Minipeikon Dana ”Ana” är en 3-årig bichon bolognese tik som gått igenom lämplighetsprovet i Helsingfors 2014. Ana har ett intressant job; hon 20 är den yngsta anställda vid Karleby barnskydd. Tillsammans med socialhandledaren träffar hon barn och unga som en del av socialhandledning, ett av barnskyddets stödåtgärder i öppenvård. Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Hundassisterad socialhandledning kan innehålla olika uppgifter tillsammans med hunden och klienten. Ibland kan hunden bara sitta brevid klienten som en uppmuntrare eller som stöd till diskussionen. Uppgifterna är ofta sådana som hjälper till att bygga upp barnens och ungas självkänsla eller självförtroende. Tillsammans med hunden kan man spela spel, öva ögonkontakt, gå ut på promenad, leka eller lära att lugna ner sig. Enligt forskningar har man konstaterat, att hundarnas närvaro minskar stress och att hundens beröring påverkar människans välbefinnande på många sätt. För människor i olika ålder är det lättare att diskutera om svåra saker då hunden är närvarande. Då en hund kommer till arbetsplatsen måste man ta till hänsyn andra; hunden är i vissa rum eftersom det kan finnas allergiska personer vid arbetsplatsen. Förrän man tar hunden till arbetsplatsen, är det också bra att fråga, vad alla tycker om saken. Hunden måste även vara i bra skick; en sjuk hund ska ha rättighet till sjukledighet. Det är också bra att fundera hur mycket man använder hunden i sitt arbete, till exempel hur många timmar eller dagar det bli per vecka. Situationerna kan bli tunga även för en mycket social hund. Det finns nästan inga gränser till hur mycket stöd och glädje hunden kan ge i olika situationer. Därför tycker jag att hundar och även andra djur borde användas mer inom barnskydd. För mer information gå till: http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/ Jessica Indola socialhandledare Ägare till Ana Enligt forskningar har man konstaterat, att hundarnas närvaro minskar stress och att hundens beröring påverkar människans välbefinnande på många sätt. För människor i olika ålder är det lättare att diskutera om svåra saker då hunden är närvarande. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 21 Pilke 2015 Pilke 2015 Riikka Vääräniemi, Ehkäisevän työn koordinaattori, Pelastakaa Lapset ry. Hallitus 2015 Puheenjohtaja, Mervi Visti MIKÄ TUKIHENKILÖ? ”Ne puhuu rintakarvoista ja tyttöystävistä!” Hyvä esimerkki siitä, kuinka läheiseksi tukihenkilösuhde voi muodostua nuoren pojan ja miestukihenkilön välillä. Tuettavien perheiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat hyvin paljon, siksi on hyvä että myös tukihenkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia; eri-ikäisiä miehiä ja naisia omine vahvuuksineen ja kiinnostuksenkohteineen. Kun tukisuhde alkaa, ei vielä tiedetä millaiseksi suhde muodostuu, toiset haluaa pitää suhteen etäisempänä, kun toisista tukihenkilöistä tulee osa tuettavaa perhettä. Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen alueella toimii noin 100 vapaaehtoista tukihenkilöä. Tukihenkilötoimintaa on Oulussa, Raahen seudulla, Oulaisissa ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Tukihenkilöt käyvät perheissä yleensä muutaman tunnin joka toinen viikko. Tukihenkilötoiminta on ennaltaehkäisevää ja maksutonta toimintaa jota rahoittaa raha-automaattiyhdistys. Tukihenkilötoiminnalla pyritään siihen, että perheet saisivat apua oikea-aikaisesti ennen kuin seinät ovat kaatuneet päälle. Tukihenkilöitä ei kuitenkaan kasva joka oksalla, sen vuoksi olisi tärkeää että toiminta tulee enemmän ihmisten tietoisuuteen. Perheillä voi olla monenlaisia tuen tarpeita; tukiverkostot voivat olla kaukana, jaksamisen kanssa kamppaillaan, parisuhteissa ja kasvatuksessa sinnitellään tai lapsia ollaan kasvattamassa yksin. On tärkeää, että yksinhuoltajavanhempi saa jakaa kokemuksia, iloita esimerkiksi siitä kuinka oma lapsi oppi kakkaamaan pottaan tai miettiä huolenaiheita jonkun sellaisen aikuisen kanssa joka on säännöllisesti mukana lapsen elämässä. Parisuhteiden ilmapiiri on lasten kasvualusta, joten ei voi myöskään liikaa korostaa mikä vaikutus perheen tilanteeseen on, jos parisuhde alkaa voimaan paremmin. Monilla lapsilla voi olla kaverittomuutta, jolloin tukihenkilö voi toi- 22 mia harrastuskaverina. Varsinkin poikia, joiden isät eivät ole läsnä, on tänä päivänä paljon ja tukihenkilötoimintaan tarvittaisiinkin lisää erityisesti miehiä. Kun yksikin lapsi saa elämäänsä yhden tärkeän aikuisen lisää, saa lapsi enemmän hyväksytyksi tulemisen kokemuksia; ”tuolla aikuisella kiinnostaa oikeesti mun jutut”. Eihän tukihenkilön tarvitse tietää tai osata mitään erityistaitoja, riittää että vaan on lapsen kanssa. Tukihenkilötoiminta on ajan antamista sekä yhdessä olemista ja tekemistä. Kukaan ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta yhden perheen tilanne voi muuttua hyvinkin paljon tukihenkilön avulla. Vapaaehtoistyöstä ei palkkaa makseta, mutta miten rahassa mitattaisiin lapsen suusta kuultu: ”ikävää on kun tukihenkilö lähtee, kun ei millään jaksaisi odottaa, että hän tulee taas”. Tukihenkilöt saavat itse toivoa minkä ikäisen lapsen tukena he haluaisivat olla, samoin perheillä on omat toiveensa ja heistä pyritään löytämään pareja jotka oikeasti sopivat toisilleen. Kuka sitten voi lähteä mukaan tukihenkilötoimintaan? Kuka vaan täysi-ikäinen, jolla on elämä tasapainossa, aikaa muutama tunti joka toinen viikko ja halu auttaa. Toimintaan halutaan turvallisia aikuisia, jonka vuoksi kaikkien tukihenkilöiden taustat tarkistetaan. Pelastakaa Lapset ry järjestää valmennuksen, jossa tukihenkilöt saavat käytännönläheistä tietoa ennen toimintaan ryhtymistä. Tukihenkilöillä on koko ajan taustalla ammatillinen tuki, eikä heitä jätetä yksin. Tukihenkilöt antavat oman panoksensa oman alueen perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi, pienillä teoilla on suuri merkitys. Riikka Vääräniemi Ehkäisevän työn koordinaattori, Pelastakaa Lapset ry, Pohjois-Suomen aluetoimisto Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. Varapuheenjohtaja, Päivi Kaustinen Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Sanna Lastikka (2014–2015)Maria Hohenthal (2014–2015) Kirsi Vesasto (2014–2015) Satu Haikara (2014–2015) Elina Linna (2014–2015) Oili Hagström (2014–2015) Eija Berkovits (2015-2016) Henna Kivelä (2015-2016) Minna Mäkelä (2015-2016) Sari Kanula (2015-2016) Katja Antinoja (2015-2016) Sini Pietilä (2015-2016) Yhteystiedot: Talentia Keski-Pohjanmaa ry www.talentia.fi/keskipohjanmaa talentia.k-p@kpnet.com puh. 0400 906 101 Toimihenkilöt 2015 Toimikunnat 2015 Sihteeri Päivi Kaustinen Virkistystoimikunta: Mervi Visti (pj) Jäsensihteeri Minna Mäkelä Taloudenhoitaja Sanna Lastikka Opiskelijavastaava Katja Antinoja Tiedotusvastaava Sanna Lastikka TyötaistelipäällikköSanna Lastikka Tiedotustoimikunta: Sanna Lastikka (pj), Päivi Kaustinen, Henna Kivelä, Oili Hagström ja Katja Antinoja Liittovaltuustoedustaja: Kirsi Vesasto WANTED Innokkaita, aktiivisia jäseniä hallitustoimintaan kehittämään alueyhdistyksen toimintaa! Oletko se SINÄ? kysy lisää talentia.k-p@kpnet.com tai tule paikan päälle syyskokoukseen Muistathan päivittää jäsentietosi eAsioinnin kautta. Talentia Keski-Pohjanmaa käyttää jatkossa sähköpostia yhä enenevässä määrin jäsenasioista tiedottamiseen, joten ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tärkeitä. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. 23 SYYSKOKOUS Kutsumme Sinut Talentia Keski-Pohjanmaan SYYSKOKOUKSEEN perjantaina 30.10.2015, klo 19.00. Paikka on Ravintola Pihvitupa, os. Hilmantori 2, 85100 Kalajoki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistys tarjoaa kokouksen jälkeen osallistujille illallisen. Ilmoittautuminen syyskokoukseen viimeistään 15.10.2015 sähköpostitse talentia.k-p@kpnet.com Muistathan kertoa ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erityisruokavalio. Tervetuloa! Hallitus Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ryHögutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf ETSIMME KESKIPOHJALAISTA SOSIAALITEKOA Missä alueemme sosiaaliala on vuoden aikana tullut vahvasti esille? Kuka tai ketkä olivat sen takana? Mistä silloin oli kysymys? Tai näetkö vuoden sosiaaliteon jollakin muulla tavalla. Miten? Kerro siitä meille, ehkä se on juuri etsimämme vuoden 2015 keskipohjalainen sosiaaliteko. Ehdotukset palkinnon saajiksi voi lähettää yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen perusteluineen talentia.k-p@kpnet.com. Voit käydä vinkkaamassa asiasta myös yhdistyksen Facebook-sivuilla. Ehdotuksia otetaan vastaan tammikuun 2016 loppuun mennessä!
© Copyright 2024