Kun pahin tapahtuu – asiaa perhesurmista 12–26
Kun pahin tapahtuu – asiaa perhesurmista 12–26 Talentia 8.2012 Aika hakea järjestelyeriä 27 Lomautus – tietopaketti varmuuden vuoksi 28 Jäsenkampanjan arvonnassa Rooman matka 35 Henkilökuvassa: sosiaalityöntekijä ja runoilija Riitta Pakarinen 38 Talentia Päätoimittajalta Lapset tarvitsevat suojelua Jyrki Komulainen K eskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä. Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut – kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan ongelmat ja omat korjausehdotuksensa. Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akate mialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus. Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto. Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä, toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien lasten elämä ei ole turvattu. Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa. Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta, perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle aineksia. Kristiina Koskiluoma Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf • Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma, puh. 09 3158 6010 • Toimittaja Helena Jaakkola, puh. 040 592 2519 • Toimituksen sähköposti toimitus@talentia.fi • Verkkosivut www.talentia-lehti.fi • Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila • Toimitusneuvosto pj. Petra Salovaara, Pirjo Havukainen, Saara Jäämies, Minna Kaija-Kortelainen, Touko Niinimäki, Tanja Lund-Tiainen, Ann-Mari Palén, Kaisi Peltoniemi, Riikka Piironen, Seija Stocklin • Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, puh. 09 3158 6000, faksi 09 3158 6049 • Juttuideat ja uutisvinkit toimitus@talentia.fi • Tilaushinta 55 e / vuosikerta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, puh. 09 3158 6005, mia.penttinen@talentia.fi • Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, 040 546 2162, pauli.keinanen@pake.inet.fi • Painopaikka Oy Scanweb Ab • Painos 23 800 8.2012 ISSN 1458-7459 39. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen 12 16 20 23 25 27 29 Lastensuojelun raskas vastuu Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan On vain uhreja Tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi on tutkinut lapsensa tappaneita vanhempia. Miten kuunnella lapsen hätää? Riskianalyysiä Perhesurmaselvityksestä tuli esille, ettei väkivallan uusiutumisen riskiä kunnolla arvioida. Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään Lomautus uhkaa Mitä lomautuksessa tapahtuu ja mitä työntekijän pitää tietää tai tehdä? 38 Heinävetinen sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen purkaa kuormaansa kirjoittamiseen. 16 38 46 4 5 7 11 33 48 51 – Kun lapsiasiakas kuolee väkivaltaisesti, tarvitsevat työntekijät aikaa ja tilaa surulle, sanoo Soili Poijula. Sosiaalityön taakka runoksi Krisarbete kräver mod och snabba beslut Palstat Puheenjohtajalta Profiili Geronomi (AMK) Anitta Ollikainen ja ajatukset muuttava koulutus. Nyt Marraskuun ajankohtaiset. Tänään töissä Meeri Kuikka koordinoi ihmiset vapaaehtoistoimintaan. Jäsenille Tieto & taito Satu-Marianne Piispan hetken idea poiki lohtunukke-kampanjan. Kolumnistina Susanna Yliluoma Talk show ennen teloitusta Kannen kuva: M. Docher / plainpicture / Fennopress Johanna Kokkola a Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti Juttuideat ja uutisvinkit toimitus@talentia.fi www.talentia-lehti.fi Talentia 8.2012 3 Talentia Puheenjohtajalta Lue puheenjohtajan blogi www.talentia.fi Sosionomien (AMK) osaaminen käyttöön L astensuojelukeskustelun rinnalla on kirjoitettu sosiaalityöntekijäpulasta. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosionomit (AMK) ja heidän osaamisensa käyttöönotto. Heillä on osaamista tunnistaa asiakkaiden elämäntilanteita, voimavaroja ja toimintakyvyn eri osa-alueita. Lisäksi heillä on sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta. Tältä osaamispohjalta sosionomit (AMK) toimivat laajalla tehtäväkentällä monipuolisissa sosiaaliohjauksen tehtävissä. Keskeistä sosiaaliohjauksessa on asiakkaan motivointi, joka tukee suunnitelmallista asiakasprosessia. Sosiaaliohjaus on arkilähtöistä ja vuorovaikutuksellista työtä yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Työssään sosionomit (AMK) tukevat asiakkaiden elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. S osionomien (AMK) osaaminen pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön kunnissa ja yksityisissä sosiaalipalveluissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa ja yhteistyötä pitää kehittää niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössäkin. Ihan oma lukunsa on sosionomien (AMK) ja geronomien (AMK) osaamisen hyödyntäminen vanhustenpalveluissa. Varhaiskasvatuksessa sosionomien (AMK) asema ja merkitys ansaitsevat erityishuomion. THL:n mukaan 28 prosenttia lastentarhanopettajista on sosionomi (AMK) -tutkinnon tai sosiaalikasvattajatutkinnon suorittaneita. Sosionomien (AMK) suhteellinen osuus on kasvussa, kasvatustieteen kandidaattien osuus puolestaan laskussa. Nykyisistä lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista sosionomi (AMK) oli vuonna 2011 jo yleisempi kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tämän luvun takaa löytyy kuitenkin iso mutta. Lastentarhanopettajina toimivista sosionomeista (AMK) liki kolmannes on määräaikaisia. Syynä tähän on osin työnantajien arvostuskysymykset näiden kahden tutkinnon välillä. Suurin ongelma piilee kuitenkin esiopetuksen kelpoisuudessa. Opetusalan kelpoisuussäädökset sulkevat sosionomeilta (AMK) tien saada esiopetuksen kelpoisuus lisäkoulutuksella. Tähän Talentia vaatii muutosta. K Jyrki Komulainen otimainen lastensuojelukeskustelu jatkuu vilkkaana. Myös naapurimme Venäjä on osallistunut keskusteluun aina ulkoministeriä myöten. Valtiovallan ja Suomen ulkopoliittisen johdon tulee tässä keskustelussa pitää kiinni suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja olla suomaisten viranomaisten tukena. 4 Tero Ristimäki Talentia 8.2012 a Profiili Anitta Ollikainen valmistui hiljan geronomiksi (AMK). Pitkään hoitotyötä tehneelle sosiaalialaan ja ikääntymiseen keskittyvä opiskelu oli mullistava. Näkökulma vanhuuteen muuttui täysin. Geronomiksi (AMK) -opiskelu muutti minua ja ajatteluani vanhuudesta, ikääntyvät pitäisi nähdä aktiivisina kansalaisia, voimavarana eikä vain taloudellisena taakkana sairauksineen. Näkökulmani muuttumisesta kertoo vaikkapa tämä: ennen katsoin vanhusta rollaattorin kanssa ja mietin, miten sairas hän on, kun joutuu käyttämään apuvälinettä. Nyt katselen häntä ihmisenä, joka apuvälineensä kanssa selviää, asuu kotona ja on matkalla kampaajalle. Ajattelun muutos ei ole ollut helppoa ja minun on ollut vaikea luopua hoitajan roolista. Siksi olenkin tehnyt vapaaehtoistyötä vanhus asioiden hyvinvointivastaavana paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä. Leipätyötäni teen tällä hetkellä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa geropsykiatrisella osastolla. Tulevaisuus on avoin. Minua kiinnostaisi vanhuskentän kehittämistyö projekteissa tai järjestöissä. Haluan tulevaisuudessa työskennellä geronomin ammattinimekkeellä. Opiskelin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Vuosikurssini muut opiskelijat opiskelevat vielä, mutta itse urakoin opinnot kasaan pikavauhdilla. Meillä on ollut valtavan aktiivinen vuosikurssi ja kannustavat opettajat. Viimeisin voimannäyte oli lokakuinen kaupunkitapahtuma Senioreiden suhinat Kouvolan ydinkeskustassa. Ajatus vanhemman väen yleisötapahtuman järjestämisestä lähti opiskeluihin liittyvästä tehtävästä, missä kaupunkia piti katsella ikääntyvien silmin. Joku sitten heitti ilmaan idean Mummojen yöstä – tapahtumasta, missä kaupungin ikääntyvät olisivat pääroolissa. Ajatuksemme kanssa lähestyimme Kouvolan ydinkeskusta ry:tä sekä muutamia muita järjestöjä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Vuoden mittaisen suunnittelun jälkeen syntyi tapahtuma, joka keräsi lähes 500 osanottajaa, suuren joukon järjestöjä, paikallisia yrityksiä ja muita tahoja yhteen. Tunnelma oli mahtava ja tapahtumalle on luvattu jo jatkoa. Vaikka ikääntyviä pitää ajatella ak- tiivisina kansalaisina ja oman elämänsä herroina, on myös muistettava ne ikääntyvät, jotka tarvitsevat apua: syrjäytymisvaarassa olevat vanhukset, joilla ei ole voimia ja liikkuvat huonosti, ovat arkoja tai voivat psyykkisesti huonosti. Usein nämä ihmiset sinnittelevät yksin tai omaisen hoidossa viikosta toiseen, kunnes tilanne on niin huono, että tarvitaan jykeviä toimia asioiden korjaamiseksi. Myös palvelujärjestelmämme voi syrjäyttää ikääntyviä. Ikääntyvän tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan taloudelliset tuet haetaan kaikki eri luukuista. Palveluiden pirstaleisuus ja monimutkaisuus sekä jatkuva muutos palvelurakenteissa ovat ikääntyvälle vaikea hallita. Kolmas näkökulma syrjäytymiseen on ikääntyvän syrjäytyminen tiedosta, kun entistä enemmän on siirrytty sähköisiin palveluihin ja esimerkiksi erilaiset oppaat on vain netissä luettavina. Internet ei kuitenkaan ole kaikkien ikääntyvien ulottuvilla ja esimerkiksi muistisairauksien vuoksi kyky käyttää tietokoneita ja nettiä heikkenevät. Kaikkialla pohditaan nyt, miten hoidamme vanhuksemme tulevaisuudessa. Ajattelen, että ammattilaisten tai vapaaehtoistyön voimin emme siitä selviä. Meillä pitäisi nostaa kansalaisvelvollisuudeksi huolehtia lähimmäisistämme. Itselläni ei ole vanhempia eikä isovanhempia, mutta minulla on 82-vuotias Vieno. Ystävä, joka on osa perhettämme. Hän on ollut ilona lapsillemme ja nyt saan Vienolta kokemuksellista tietoa ikääntymisestä, jota tarvitsen työssäni. Helena Jaakkola JAni Sourander Talentia 8.2012 5 Ajan kuva Kuvaliiteri / Reijo Juurinen Kerää voimia kaamokseen – suppilovahveroita voi poimia lumeen tuloon asti. Nyt Toimitus: Helena Jaakkola – Meillä on vapaus puhua kipeistäkin kysymyksistä, kun ei enää tarvitse pelätä työn tai arvostuksen menetyksen puolesta, sanovat seniorikansalaiset Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Kristiina Koskiluoma Improbatur ikälaki-keskustelulle Sosiaalitoimittajat ry:n järjestämässä tentissä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja arkkiatri Risto Pelkonen ruotivat ikälain lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä yhteistyötä. I kälakikeskustelun fokus hukkui heti alussa ja keskusteltiin detaljeista, kun olisi pitänyt puhua miljoonan ihmisen elämänlaadun parantamisesta, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Huutia Pelkoselta saivat myös niin kinastelevat ministerit kuin mutkia liikaa oikovat toimittajat. Mutta millaisia lakeja sitten tähän maahan tarvittaisiin? – Ei ainakaan käyttöohjeita ja temppukokoelmia. Lakeihin tulisi kirjata suuret periaatteet ja päälohkot. Laki on poliittisen tahdon ilmaus. Lisäksi tarvitaan ohjausvälineet ja kunnollinen valvonta, linjaavat Aulikki Kananoja ja Risto Pelkonen. Ulospääsy pattitilanteesta Poliittiset sitoumukset vaalien alla hankaloittavat kuntaratkaisun löytämistä. Pakkoa ei haluta käyttää, vaikka kuntauudistus ei tunnu syntyvän ilman sitä. Soppaa sakeuttaa se, että terveys- ja sosiaalipalveluita rahoittavat useat tahot. Sote-uudistusta valmistelevan toimikunnan sisällä on liikaa ristiriitoja, ja nyt kaivataan ulkopuolelta tulevaa ratkaisijaa. – Selvitysmies ei ole hyvä vaihtoehto, sillä selvitysmies tuottaa ratkaisun, joka häneltä on tilattu, uskoo Pelkonen. Molemmat arvojohtajat haluaisivat asettaa ihmisen kaiken uudistamisen keskelle: miten potilas saa parhaan hoidon ja asiakas parhaan palvelun. Nyt keskustellaan vain rakenteista. – Sanon näin silläkin uhalla, että syytetään kentänlaidan filosofiksi, heittää Pelkonen. Sote-uudistuksessa haetaan kaksiportaista mallia, jossa peruspalvelut saadaan kunnasta ja erikoispalvelut tuotetaan erityisvastuualueilla. Käytännössä tämä vaatii kahdensuuntaista muutosta: perusterveydenhuoltoon tarvitaan vahvistusta erityissairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoon on luotava vaativimmille ja harvinaisimmille palveluille uusi erityistaso. Yhteinen tulevaisuus Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää tunnistaa se, mihin omat taidot eivät riitä. – Siitä alkaa todellinen yhteistyö ilman reviirien puolustamista ja oman osaamisen korostamista, sanoo Kananoja. – Sosiaali- ja terveyssektoreiden kulttuurien ja kielen erilaisuus ei ole este, vaan lähtökohta, toteaa Kananoja. Keskustelussa tuli vahvasti esiin lääketieteen näyttöön perustuvat ja yhdessä arvioidut menetelmät, joita sosiaalitieteissä vasta tavoitellaan. Sosiaalityöntekijöiden maisterikoulutus on nuorta ja tutkimus on vielä juurtumassa, lääketieteessä historia on pitkä. Kristiina Koskiluoma Talentia 8.2012 7 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Helsingin lastensuojelu kurjistuu H elsingin Lännen lastensuojelun työntekijöitä ahdistaa suunnitelma, jonka mukaan ns. suunnitelmallisesta sosiaalityöstä siirretään kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää muualle. Jäljelle jäljelle jäisi enää kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Tieto siirrosta tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä. He pitävät sitä kohtuuttomana, etenkin viimeaikaisen lastensuojelua koskevan keskustelun ja tapahtumien valossa. Johtava sosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana asiakastyössä sosiaalityöntekijöiden työmäärien ja asiakastyön vaativuuden vuoksi. Lännen alueen vastaanottotiimiä vahvistettiin äskettäin kolmella ns. resurssisosiaalityöntekijällä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on niin suuri, ettei lain määrittämissä määräajoissa pysytty. Samalla suunnitelmallisten tiimien asiakasmäärät ovat nousseet ja jatkavat nousuaan. Suunnitelmallisten tiimien sosiaalityöntekijät joutuvat rajaamaan asiakasmääriään päättämällä asiakkuuksia, jotka todellisuudessa hyötyisivät lastensuojelun tuesta, voidakseen tehdä laadukasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä edes akuutisti sosiaalityötä tarvitsevien kanssa. Asiakasmäärien kasvu antaisi viitteitä ennemminkin siitä, että työntekijöiden määrää tulisi lisätä. Eeva Mehto / Kuvaliiteri Myös aluehallintovirasto (avi) ja viimeisimpänä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ovat puuttuneet lastensuojelun tilaan Helsingissä. Puumalaisen mukaan puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vaarantuvat vakavasti. Varhaiskasvatuksen Kasvu ilmestyi taas. Haluatko lehden itsellesi tai työpaikallesi, tilaa maksutta: toimitus@talentia.fi. Apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdy toimenpiteisiin, koska aluehallintovirasto odottaa 15.marraskuuta asti, että Helsinki pääsee lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä määräaikoihin. Jos määräaikoja ei noudateta, ottaa avi käyttöön uhkasakkomenettelyn. Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 73 % tiukentaisi alkoholin myyntiä päihtyneille ravintoloissa ja kaupoissa 67 % laskisi rattijuopumuksen promillerajan 0,2 promilleen 53 % kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan 52 % poistaisi alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumista 44 % laittaisi aamuneljään auki olevat ravintolat aiemmin kiinni 38 % nostaisi alkoholiveroa 17 % laimentaisi keskioluen 15 % veisi keskioluen takaisin Alkoon. 8 Talentia 8.2012 Lähde: Soste ry Dokumentti Pertti Kurikan nimipäivistä palkittiin V altion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottajalle Sami Jahnukaiselle, elokuvaohjaajille Jukka Kärkkäiselle ja J-P Passille sekä elokuvaleikkaajalle Riitta Poikselälle. Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä. Dokumentti näyttää bändin muusikoiden asenteen musiikkia ja maailmaa kohtaan, Se on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä, toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä. Mestariteokseksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde kehitysvammaisiin kuvattaviin. Lapsen oikeuksien päivä Y K:n lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen marraskuun 20. päivä. Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (20.11.1989) hyväksymisen kunniaksi. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lapsia koskeva ihmis oikeussopimus, joka luettelee lapsille kuuluvat oikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Oikeudet kuuluvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa. Sopimuksessa mukana olevat maat sitoutuvat muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat: syrjimättömyys, lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Isoveli valvoo K ela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt tehty noin 165 000 korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2011–2012. Heistä 19 000 saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Opintojen edistymisen seurantaan on tullut useita muutoksia. Vähimmäissuoritusvaatimus nousi 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Samalla täsmennettiin sääntöjä siitä, milloin opintotuki lakkautetaan, kuinka opiskelija pääsee uudelleen tuen piiriin ja missä tilanteessa opintotuki voidaan periä opiskelijalta takaisin. Tarkoituksena on, että korkeakouluopinnot suoritettaisiin nopeammin ja että opintotukea käytettäisiin suunnitelmallisemmin. Opiskelijan pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä liian vähäisille opintosuorituksille ei hyväksytä, opiskelijan opintotuki lakkautetaan 1.1.2013 alkaen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes 14 000 osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta www.espoonrekry.fi. Espoossa työskentelystä on etua! Apuaasunnonhankintaan Tukeamyösomallaajallatapahtuvaankoulutukseen Laadukastatäydennyskoulutusta Työsuhdematkalippujoukkoliikenteeseen Liikunta-jakulttuurietu,maksuttomatuimahallikäynnit jaharrastusryhmät Työterveyspalvelutjaliikuntaryhmät Kunnallisenalanpitkätvuosilomat Yksilöllisiätyöaikajärjestelyjä Espoossavoittyöskennelläaikuis-,lastensuojelu-tai vammaissosiaalityössä,vanhustenpalveluissa taipäihde-jamielenterveystyössä Espoonkaupunkionsavutontyöpaikka. Talentia 8.2012 9 Nyt Toimitus: Helena Jaakkola Klikkaa puheenvuoroihin Työtä kellon ympäri Laajemmin voit lukea tutkijoiden ajatuksia ja tutkimustuloksia lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa Talentia-lehden verkkosivuilta, talentia-lehti.fi > Puheenvuorot. M oni sosiaalialan ammattilainen työskentelee ei-perinteisinä työaikoina. Työtä tehdään yhtälailla arkena ja pyhänä, iltaisin ja öisin. Perhe joutuu usein mukautumaan työn vaatimuksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa Perheet 24/7 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomesta sekä Iso-Britanniasta Manchesterin yliopisto ja Alankomaista Utrechtin yliopisto. Tutkimuksessa tietoa lasten hyvinvoinnista ja perheiden arjesta 24/7-yhteiskunnassa kerätään monin eri tavoin. Lapset, vanhemmat ja päivähoidon ammattilaiset kertovat kokemuksensa esimerkiksi lasten vuorohoidosta ja ei-perinteiseen aikaan sijoittuvasta työstä. Ei-päivätyö, viikonloppu- tai vuorotyö on usein hankalaa lapsiperheelle. Tutkimushankkeeseen liittyen keväällä kysyttiin kokemuksia työstä ja perheestä. – Haastateltavat toivat esille, että vanhemmat pyrkivät ketjuttamaan työaikoja. Näin päivähoitoikäiset lapset voivat olla enemmän aikaa kotona. Toisaalta perheen yhteinen aika, samoin kuin parisuhdeaika, jää vähäiseksi, kertoo tutkija Mia Tammelin. Vuoropäivähoidon tarve on lisääntynyt. Silti myös Suomessa lastenhoidon ja työaikojen yhdistäminen on usein mahdollista vain sukulaisten, tuttavien ja ystävien verkoston tuella. – Koululaisten ilta- ja viikonloppu- ja yöhoito on meillä lähes täysin tuttavien ja sukulaisten varassa. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua, erityisesti pienten koululaisten kohdalla. Kun toisilla on käytettävissään laaja sukulaisja tuttavaverkosto, toiset joutuvat pärjäämään omin voimin, toteaa tutkimuskonsortiumin johtaja, yliopettaja Anna Rönkä JAMK:ista. Hanke kerää marraskuussa laajan kyselyaineiston lapsiperheiden vanhemmilta. Kyselyssä selvitetään, miten vanhemmat Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa järjestävät lastenhoidon ja arjen. lastensuojelu.info tarjoaa tietoa suomalaisesta lastensuojelusta venäjäksi. Talentia-lehti 7/2012 keskittyi kehitysvammaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin lastensuojeluun ja kuntavaaleihin sekä aikuissosiaalityön kehittämiseen. Lukijat antoivat palautetta lehden sisällöstä ja hyviä vinkkejä uusiksi aiheiksi sekä kertoivat ajatuksiaan, joita heräsi lehden lukemisen jälkeen. ” Lastensuojelussa eletään mielenkiintoisia aikoja, muuttuuko jotain vihdoinkin vai meneekö vain hullummaksi.” Mietityttää nämä lomautusasiat ja kunnallisen puolen paine lomauttaa työntekijöitään.” ” ” ” Mirja Satkan juttu jäi mieleeni, koska hän oli tuttu ja aktiivinen opettaja jo minun opiskeluaikana.” ” Aino Armeniaan -juttu oli pirteä.” 10 Talentia 8.2012 2 7.201 ” ” Pertti Kurikan nimipäivät -juttu sykähdytti ja innosti. Ihan mahtavaa, että kirjoititte tästä bändistä. Laulujen sanat koskettivat. Kiitos tästä jutusta!” a i t n e Tal a 12 apin in k unk t ja p äivä ip n Nim rika i Ku Pertt Palautetta lukijoilta kautu lom 30 lla ojelun tkiensu Vantaa tötu sen i last ytän yliopi va peru ttämin ön kä gin Salo kehi jaka –22 aality . Helsin yön nsa eet 12 siaalit sosi st pi essa okse so nen iä. kipu kuis rjänen 34 mäi öpan Suom elm m ty alan t 24 Ai ri et Sy si aen en en esso amm liteesi evä Aino kesk a on sia m aa prof tysv n ht av tk hi ti uu lä en nt Ke an ja Sa nain ana: stituu lityöhön ian ku enia Mir vaki Teem Talent a: Arm is -in siaa sen ss i War ä so set 23 lökuva usmuk tkim ki tötu Heikk a kehittä dun Hen käytän ä gra n ja a i t n Tale Vanhemmuus ja murrosikä -teema olisi hyvä tulevissa lehdissä. Tämä on sellainen elämänvaihe perheissä, missä vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja kyvyttömyyttä.” Toivoisin lehteen juttua perheneuvolan työntekijöistä, jotka kertoisivat työstään, mitä haasteita ja onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia heillä olisi tarjolla.” Profi ili to alua ija h tutk ttaa viel huoäkin lija saa nsä täm ylee opiske iaalista, että skelija Moni a sos huokai sä opi s ava eessa nkiimu edetes vaih upu . tötutk Työn ahkesuurka opetuskäytän ella tavalla kortti, lisäksi. tata ja miten n ajo uud auttaa ksen maa, on kui iseen, ilta olemu ajam opetus muuks työn nön luvan etto onn Käytän antaa ään tkim tien telu us tehdä -tu sosiaa tym ä joit ja n kun joh sek tutkim udu ra har ään ja vält uksen anoja työstä vokise us- ja in töopet pun i Kan töopet voivat neu selviäm in. ustetti käytän i Aulikk tän pääkau val Per mm en he a. käy nyt kun ssa ole tAloitte myöhe elle tek litoint koille täyttä ä lisän, käy vaihee ittämis gin sosiaa joka on Työpai kset ön, sill hyvän imuksen ti, tulo sen keh Helsin istö jota uut da pär ssa an stit voi tar täntötutk ja saa n ym hoitae taessa Waris -in , käy ässä tuttuu aiheen profes tella kasvaa lijalle li Heikki Palaan johtoryhm lityön ske roo tta. n önle opi ksen sosiaa 10 vuo instituuti . iaality imu ton en in töönsä täntötutk s vaatii sos ä, mit yliopis oa ja toim siit tiet gin sa yt Käy lsin t edi muuto tuotta äkseen yllättyn s ova ni He , jatkuva miutta virkaa. eisesti s ja -opetu kehittä aikana kun sorin ltä val ustietoa myönt imu vuoden lityön Olen tekijöi tötutk puolen sa sosiaa tutkim käytän man en ja tos hakea paljon ön ase eteissä en viid n yliopis ana. n. lity niid iaa ylä liti tkij työtää tyneet iatu Jyväsk en sos sa. Sosiaa ty käytem olin na rat iloin pistos on siirryt uojotka a ja aka orin käy unee Olenumisesta ylionne, jossa en tiedont ssa profess nist lijalla on ma e on ön opiske lukuvuodesta parant ahtunut kääaan uudenlaise ön ase gin lity mm iaality e Helsin tap ja tuyy sos Pidä, jossa sosiaa immäisestälomittuvat ske- on töä painottav ssa. oppiain ä näk opi tän ekunna yöta ens Täm teoria situin kaisua nna tied n. elsuo sä opetus täntö ja vuo tod ses yhteist tantoo toiseksi äisenä tännön en. Käy liseen eteelli nostus ynyt. Esi on imm sosiaa eise kiin – se tapalve valtioti n. Ens viim iden ton lisäänt haluavat sisällä neuvon sessa toisiaa t asiakka t yliopis pistojen ssa on . Toi kevat nyksen uva a tutkija n hedelYlio vning) ön kan , joss n kyn tutust -Rådgi lijat iaality yliopiston e. Näe eaineiopetus matala an nta sos en mm nön tokka taid hön ssa (Neuvo lisuute käytän a ja asia ksia pohksi Aal yötä kan Rå:ssa e ohjattu ollisuu ssa, kun merki staitoj en lu Neyhteist yömahd tule aikutu iville ian kan eustieteid eessa eist tehdä vaih vuorov teolog oik ia. na toim luiä yht aan kou mällis erkiksi utta, tai usoikeuks an, ohjaaji opetell estää isu per aaja esim ttelua. opetuksen to järj suunta an den n ohj rituaal vaikka haasta nön neet yliopis vita iin. skelija an spi täessä ovat vie Käytän ekijöille dita sta tar än opi kysymyks käsitel kka ntemu lityönt ta? ehdytä ksen jännes kanssa ja politii imu sosiaa jossa per . Nel asiantu a, eikö tot kiluoma Aika , tötutk ava lityön taitoja identitee a Kos tuksen ja käytän sosiaa ttientää Innost Kristiin tuu sä a. ma syv pen oill mis am he miseen a tah s vai utaan opetus hui sovelKolma paneud monill lija nön opiske heessa iin. Käytän lähesjossa sä vai itä ja in ymyks kseen, käsitte jossak imu tin kys ksen tötutk essaan raportti, utkimu hankke n käytän ös täntöt tehdää on my assa taa käy paa om eesta ja joh ista Hankk arissa, tym ssä. ina eisö sem . työyht itellään llistua osa käs vat joka kat voi työpai vas ä i on , kehittämis yhteistyöt ää usävän Tehtlityön tutkimsiihen liittyvkanssa. uk- JyRkI kom uLAIN eN 012 tia 7.2 Talen 5 Tänään töissä Vapaaehtoistyön koordinaattorina Teksti: Helena Jaakkola Kuva: Jyrki Komulainen H elsingin sosiaalivirastossa on vapaaehtoisia, joista osa on ollut mukana jo yli 30 vuotta. Toimintaa on koordinoitukin jo vuosia. Nyt palkkalistoilla on viisi vapaaehtoistyön koordinaattoria. Yksi heistä on Meeri Kuikka. Meerin työ on liikkuvaa ja välillä hän itsekin hämmästyy työpäivien vaihtelevista sisällöistä. Yhtenä hetkenä hän keskustelee intensiivisesti tulevan vapaaehtoisen kanssa ja haastattelussa pohditaan, missä vapaaehtoinen voisi toimia. Toisella kertaa hän kouluttaa, tukee tai järjestää virkistystilaisuuksia toiminnassa mukana oleville tai puhuu suurelle ammattilaisten joukolle vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista. Jatkuvasti koordinaattorit myös kehittävät uusia vapaaehtoistoiminnan malleja osaksi julkisia palveluita. O li ehkä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ansiota, että vapaaehtoisuus tuli näkyväksi ja se on tunnustettu paremmin kuin ennen. Yhä harvemmin Meeri Kuikka törmää asenteellisuuteen, että ”vain-varakkaiden-ja-joutilaiden-etuoikeus” tai pelkoihin, että ”vapaaehtoisilla-korvataanammattilaiset”. Vapaaehtoistoiminnan avulla sosiaalipalveluihin tuodaan jotain lisää, kun esimerkiksi vanhusten palvelutaloon saadaan vapaaehtoinen tuolijumpan vetäjä tai päihdekuntoutu jien vertaisryhmä saa vetäjän. Yhtä olennaista on huomata vapaaehtoisuuden merkitys tekijöille itselleen. Meeri Kuikka sanoo, että mukaan motivoi ennen kaikkea halu auttaa ja olla hyödyllinen itselle mielekkäällä tavalla. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus pitävät sisällään vahvan ennaltaehkäisevän näkökulman ja estää syrjään jäämistä. S osiaalivirastossa toimii noin 1 000 vapaaehtoista. Virasto ei halua kilpailla järjestöjen kanssa vapaaehtoisista ja yhteistyötä tehdään paljon. Vapaaehtoisia haetaan koko ajan lisää. Parhaiten rekrytointi sujuu puskatiedotuksen avulla. Tutkimuksillakin todistettu, että mieluiten ihminen lähtee mukaan toimintaan, kun joku pyytää henkilökohtaisesti. Vuoden loppuun asti virasto hakee uusia vapaaehtoisia Kysy kaveria -kampanjalla. – Sosiaalivirasto on yhtenä järjestäjänä Menumessuilla 20.11., missä eri tahot esittelevät vapaaehtoistoimintaansa. Lisää tietoja löytyy osoitteesta kansalaisareena.fi, kertoo Meeri Kuikka. Talentia 8.2012 11 Perhesurmat Teksti: Iita Kettunen Onimage / plainpicture / Fennopress Lastensuojelun raskas vastuu 12 Talentia 8.2012 Lastensuojelussa tehdään päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vuosien päähän. Kun pahin tapahtuu, vastuunkantajaa haetaan yksittäisestä sosiaalityöntekijästä. V iime toukokuussa pikkutytön kuolemaan johtaneiden tapahtumien osasyyllisiksi osoitettiin julkisuudessa lastensuojeluviranomaiset, joiden toiminnasta aloitettiin uutisten mukaan mahdollisen virkarikoksen esitutkinta. Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme koskaan saa tietää tapahtuneen yksityiskohtia. Tarina jää vajaaksi, koska siitä jää puolet kertomatta. Se puoli, jonka kertoisi lastensuojeluviranomainen, voisi olla hyvinkin erilainen. Tätä mieltä ovat Tampereen eteläisen lapsiperheiden sosiaaliasemalla työskentelevät sosiaalityöntekijät Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa. − Tuon tytön elämässä oli mukana monia muitakin viranomaisia ja myös yksityishenkilöitä. Kaikkien on tärkeä miettiä tällaisessa tilanteessa omaa toimintaansa, mitä voisi jatkossa tehdä toisin, pohtii Tiina Pihlajamäki − Sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole käytössään tietoa lapsen jokapäiväisestä elämästä, joten me joudumme luottamaan niihin, jotka pitävät huolta lapsen arjesta. Emme liioin tiedä tässä tapauksessa, kuinka paljon sosiaalityöntekijä on ollut oikeasti tekemisissä lapsen kanssa, lisää Tarja Pihlajamaa. Tämä on totta – tieto ei kulje Tapauksen jälkeen Tiina Pihlajamäki kertoo pohtineensa viranomaisyhteistyön toimivuutta. Hän on huomannut omissa asiakastilanteissaan, että se ei aina suju toivotulla tavalla. Joiltakin viranomaisilta tietoja on vaikea saada, vaikka niitä tarvittaisiin lastensuojeluasian selvittämiseen. Jotkut viranomaiset eivät taas välitä tietojaan olettaen, että kaikki asianosaiset ovat jo kuitenkin selvillä niistä. − Ei tulla edes ajatelleeksi sitä, että toiselle viranomaiselle jokin asia on itsestään selvänä tiedossa, mutta toiselle se ei välttämättä missään vaiheessa tule esiin, Tarja Pihlajamaa lisää. Pihlajamaa arvelee suurimman syyn tiedon panttaamiseen olevan pelko itselle koituvista seurauksista, jos luovuttaa tietojaan lastensuojelun käyttöön. Hänen mukaansa monet tahot eivät koe lastensuojeluilmoitusten tekoa itselleen kuuluvaksi tehtäväksi. ▻ Talentia 8.2012 13 Perhesurmat ” Jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko on, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila katastrofaalista. − Lastensuojelun pitäisi olla kaikkien oikeus. Meidän työmme herättää kuitenkin paljon kielteisiä mielikuvia, vaikka suurin osa työstämme on kaikkea muuta kuin kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Näkyviin tulevat vain ikävät tapaukset, mutta missä näkyvät ne kaikki muut lapset, joille on käynyt hyvin? Pihlajamaa kysyy. Asioiden hoitamista hidastaa Pihlajamaan mukaan usein ajan puute. Sosiaalityöntekijöiden työtilanteet ovat niin kiireisiä, että ei ole aikaa hoitaa jotain asiaa siinä hetkessä eteenpäin. − Joskus taas saattaa jokin asia jäädä tärkeysjärjestyksessä loppupäähän, ja jää sik- 14 Talentia 8.2012 si juuri sillä hetkellä hoitamatta, täsmentää Tarja Pihlajamaa. Asioiden priorisointia Pihlajamäki ja Pihlajamaa sanovat pohtivansa oman työparinsa kanssa, mutta joskus pohdintakin saattaa siirtyä tuonnemmaksi kiireen vuoksi. Alkuarvioinnit asioiden kiireellisyydestä hoidetaan. Ostopalveluita lisätään, mutta ei rahaa Työtä tehdään Tampereen eteläisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla Hervannassa Tarja Pihlajamaan ja Tiina Pihlajamäen mukaan välillä kuin liukuhihnalla: täällä otetaan vastaan ilmoitukset, selvitetään uusilta asiakasperheil- tä lastensuojelutarve, hoidetaan jo asiakkaina olevien lasten koko avohuollon tukitoimien kenttä, tehdään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja ja jonkin verran myös sijaishuoltoa. Lisäksi on asiakasperheiden aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja päihdehuolto, ja tietenkin hoidetaan myös kiireelliset kriisitapaukset. Kiireisimpinä päivinä on viisi neuvottelua, joissa istutaan viidestä seitsemään tuntiin pöydän ääressä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokaisessa neuvottelussa kirjataan ylös hoidettavat yhteydenotot ja tehtävät, jotka sosiaalityöntekijä hoitaa neuvottelujen jälkeen. − Viimeisen kahden viikon aikana olen monena päivänä ehtinyt juuri ja juuri pitää puolen – Tampereella on ollut vaikeuksia saada lastensuojelun vakansseja täyteen, vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön, sanovat Tarja Pihlajamaa ja Tiina Pihlajamäki. tunnin lounastauon päivässä. Joskus on kyllä pakko käydä vessassa ja juoda vesilasillinen, Tiina Pihlajamäki sanoo. − Tarvitsisimme tänne ehdottomasti lisää työntekijöitä. Mehän jarrutamme asioiden eteenpäin viemistä ja palveluiden saamista, koska emme ehdi niitä hoitaa ajallaan, Tarja Pihlajamaa sanoo. Tampereella on kunnallisia palveluita vähennetty rankasti, ja niiden sijaan ostetaan yhä enemmän yksityisiä palveluita. Tämä tarkoittaa lisämenoja, mutta palveluihin osoitettu summa on kuitenkin pysynyt samana. Eteläisen alueen lastensuojelun ostopalveluihin on Pihlajamaan mukaan osoitettu vuo- dessa noin 80 000 euroa. Kun 16 työntekijällä on kullakin noin 50 asiakkuutta, jää yhden lapsen ostopalveluihin käytettäväksi vuodessa noin sata euroa. − Perhekuntoutusta ei ole kaupungin puolesta lainkaan, vaan se täytyy hankkia ostopalveluna, ja tukiperheitä joutuu odottamaan vuoden verran, Pihlajamaa listaa. Iso vastuu, pieni palkka Tampereen kaupungin sisäiset ohjeistukset ovat Tiina Pihlajamäen mielestä hyvät ja ne päivitetään säännöllisesti. Useimmiten kuitenkin kunkin asiakkaan tilanne joudutaan arvioimaan erikseen, joten ohjeistus ei ole suoraan sovellettavissa. Arviointiin tarvitaan vankkaa ammattitaitoa, aikaa ja muiden ammattilaisten tukea. − Tämän työn stressaavimpia puolia on varmaankin juuri se, että vaikka meillä on ohjeet, emme useinkaan voi edetä niiden mukaan, vaan täytyy itse arvioida tehtäväjärjestys. On varmaan jokaisen sosiaalityöntekijän pahin pelko, että epäonnistuu arvioinnissa ja sitten tapahtuu jotain katastrofaalista, Pihlajamaa lisää. Tiina Pihlajamäen mielestä perheille tarvitaan kotiin enemmän konkreettista apua ja tukitoimia. Myös sosiaalityöntekijöitä pitäisi olla paljon enemmän, jotta he pystyisivät rauhassa arvioimaan oikeasti perheen tilanteen. Rahapulan lisäksi Tampereella ei saada riittävästi päteviä hakijoita lastensuojelun vakansseihin. Vastavalmistuneetkaan eivät halua tähän työhön. Tarja Pihlajamaan mielestä sosiaalityön houkuttelevuutta pitäisikin parantaa muun muassa paremmalla palkalla, kohtuullisella työmäärällä ja asiallisilla työtiloilla. − Me olemme kaikki akateemisesti koulutettuja ja henkilökohtaisesti virkavastuussa kaikista päätöksistä, joita teemme. Vastuumme on suuri, mutta näkyykö se palkassa? Tuossa keväisessäkin tapauksessa vastuuseen vedettiin tiettävästi sosiaalityöntekijä, ei hänen esimiestään tai muita viranomaisia, Pihlajamaa sanoo. Kaikesta huolimatta Tiina Pihlajamäki ja Tarja Pihlajamaa ovat ylpeitä ammatistaan ja kokevat tekevänsä arvokasta työtä, kun pystyvät viemään monen lapsen ja perheen asioita elämässä eteenpäin. − On tärkeää, että itse jaksaa arvostaa omaa työtään. Tässä työssä ovat hyvät työkaverit kaikki kaikessa. He auttavat jaksamaan, sanoo Tarja Pihlajamaa. Talentia 8.2012 15 Perhesurmat Teksti: Riitta Ahonen M. Docher / plainpicture / Fennopress Tukea ja tietoa syyllistämisen sijaan 16 Talentia 8.2012 Lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on traumaattinen tilanne lastensuojelun työntekijöille. He tarvitsevat aikaa ja tilaa surulle sekä yksilöllistä traumapsykologista tukea. E erika-tytön väkivaltainen kuolema muistuttaa tuskallisella tavalla siitä, että todellista pahuutta on olemassa. On tapahtunut käsittämättömän julma teko, jota terve, suhteellisen normaalin kokemusmaailman omaava ihminen ei voi kuvitella tapahtuvaksi. Siksi pahuuden kohtaamista on harjoiteltava, avattava silmänsä asioille, joiden olemassaoloa ei haluaisi uskoa. – Siitäkin huolimatta lapsiasiakkaan väkivaltainen kuolema on aina odottamaton tapahtuma, joka on traumaattinen tilanne lastensuojelussa työskenteleville. He tarvitsevat ensisijaisesti organisaation eli esimiehen, työparin ja tiimin tukea, sanoo kriisi- ja traumapsykologiaan erikoistunut psykologi Soili Poijula. – Sen lisäksi tarvitaan työntekijöille yksilöllinen ja ryhmämuotoinen traumapsykologinen tuki. Yksi jälkipuintikeskustelu ei todellakaan riitä. Aika moni reagoi mustavalkoisesti uutiseen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kuolemasta. Median avulla haetaan syyllisiä, vaikka työntekijät olisivat toimineet parhaan kykynsä mukaan. – Uusi trauma syntyy siitä, kun lastensuojelussa työskentelevät joutuvat kielteisen mediahuomion kohteeksi ja syyllistetyksi. Se vaikeuttaa selviytymistä, sillä syyllistettynä olevalla ei jää aikaa eikä tilaa suremiselle. Selviytymistä auttaa mahdollisuus tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai lei- mautumista ammatillisesti epäpäteväksi. Ketään ei saa jättää yksin eikä kenenkään pidä jäädä sairauslomalle saamatta kriisipsykoterapeuttista apua. Organisaation vastuulla on tarjota apua työntekijöilleen ja työntekijän vastuulla ottaa apu vastaan, käsitellä asiaa ja hakea apua, jos sitä ei muuten hänelle tarjota. Rentoutusharjoitus vähentää ylivireystilaa Surun itsehoitoon ja suruun liittyviin syyllisyydentunteisiin on käytettävissä monia harjoituksia, joilla voi käsitellä tapahtunutta. Kokemusta voi purkaa mielestään esimerkiksi toipumista edistävällä kirjoittamisella. Päivittäin kirjoitetaan kaksi kertaa 15 minuutin ajan siitä, miten menetys on vaikuttanut omaan elämään. Harjoituksia toistetaan kolmena peräkkäisenä päivänä. – Voit kirjoittaa kaikesta, minkä muistat tapahtuneesta ja tapahtumaa koskevista syvimmistä tunteistasi ja ajatuksistasi, ja millaista on ollut jälkeenpäin. Toisessa tehtävässä on sama aihe, mutta siinä pyritään vapauttamaan itsensä kirjoittamaan edellistä tehtävää vielä syvemmällä olevista tunteista, neuvoo Poijula. – Sitten kirjoitetaan kokemuksesta kertomus, jossa on rakenne. Viimeisenä kirjoitustehtävänä on neuvoa toista henkilöä, joka on kokenut vastaavanlaisen tapahtuman tai menetyksen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa ajatuskokeena katsomalla taaksepäin 10 vuoden kuluttua. Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee paitsi aikaa ajatella, myös toisten tukea ja fyysistä hellyyttä, hierontaa, rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. Päivittäiset rentouttamisharjoitukset vähentävät kehon ylivireystilaa. Pelkkä palleahengitys rauhoittaa tehokkaasti sydämen sykettä ja vähentää ylivireisyyttä. – Laita kätesi vatsallesi. Kun hengität sisään, tunnet liikkeen vatsassasi, et rintakehälläsi. Hengitä sisään laskien kymmeneen, sitten hengität ulos laskien kymmeneen. Toista tämä 10–15 kertaa syventääksesi rentoutumista, neuvoo Poijula. Tärkeät kommunikaatiotaidot Lasten väkivaltaisten kuolemien ehkäisemiseksi on kansallisesti ja paikallisesti parannettava kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, mutta myös eri organisaatioiden välillä. Suositeltavaa on kommunikaatiokoulutus, mutta myös se, että organisaatiot antavat työntekijöille aikaa kommunikoida hyvin. Jo vuosia sitten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on sattunut Eerikan kuoleman kaltaiset tapaukset, joissa lapset kuolivat lähisukulaisensa pahoinpitelemänä. Kuolemaa edelsi lapsen raaka ja pitkäaikainen kaltoin kohtelu. Englannissa tapahtuma sai aikaan sen, että luotiin toimintamalli viranomaisten toiminnan selvittämiseen, jotta virheistä voitaisiin oppia ja jatkossa välttää niitä. ▻ Talentia 8.2012 17 Perhesurmat ” Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen tarvitsee aikaa ajatella, toisten tukea, halauksia ja hierontaa sekä rentouttavaa liikuntaa, säännöllistä ruokailua ja lepoa. 18 Talentia 8.2012 – Mallissa ei etsitä syyllistä, vaan tehdään aito, asiantunteva arviointi, jotta toimenpiteitä voitaisiin kehittää aidosti eteenpäin. Englannin mallista on julkaistu tietoa muun muassa 2009 ilmestyneessä sosiaalialan asiantuntijoiden Liz Hughein ja Hilary Owenin kirjassa Good Practices in Safeguarding Children. Traumapsykologian yrityksessään työskentelevä Poijula hankki kirjan itselleen heti sen ilmestyttyä ja on kertonut tästä mallista viime vuosina kouluttaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Julkista tietä kirja ei ole vielä tullut Suomeen. Lapsiasiavaltuutettu nosti kirjan esiin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen. – Englannissa lastensuojelun sosiaalityön todettiin vaativan muun muassa erinomaisia että aidosti kehitytään eteenpäin. Yksittäiset, käytännön asiakastyöhön yhteyden säilyttäneet asiantuntijat näyttävät olevan eniten ajan hermolla, ja heidän osaamisensa kannattaisi käyttää hyödyksi, sanoo Poijula. – Lapsiasiakkaan väkivaltaisesta kuolemasta selviytymistä auttaa, kun saa tuoda turvallisesti esille omat tunteet ja ajatukset pelkäämättä joutumista väheksytyksi tai leimautumista ammatillisesti epäpäteväksi, sanoo Soili Poijula. Vesa Ranta / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Traumatietoisuus auttaa työssä kommunikaatiotaitoja, koska työssä kohdataan asiakkaita heissä voimakkaita kielteisiä tunteita herättävissä tilanteissa. Todellisuudessa kommunikaatiotaidot eivät olleet hyvät. Vuorovaikutustaitojen opettamisen pitäisikin sisältyä sosiaalityön koulutukseen, sanoo Poijula. Poijulaa turhauttaa se, että vaikka valtio rahoittaa esimerkiksi THL:n ja yliopistojen tutkimustoimintaa ja emeritusasiantuntijoiden työryhmiä perustetaan toistuvasti, sieltä ei tule kentälle uusinta innovatiivista tietoa lapsen asemaa parantavista työskentelymalleista. – Yhteiskunnallinen todellisuus muuttuu koko ajan ja se edellyttää käytännön työn tuntemusta ja seuraamista, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu. Toiminnan tulee olla sellaista, Asiakasmäärä ei saa olla liian suuri. On oltava aikaa kerätä taustatiedot, jotta toteutuu oikeus saada kaikilta viranomaisilta tietoa lapsesta. Poijula on omassa työssään ohjannut asiakkaitaan turhaan saamaan apua mielenterveyspalveluista. – Perheneuvolat ovat niin kuormittuneita, että voivat kerran tavata tukea kaipaavan ja asia jätetään siihen. Olen turhautunut siihen, että meillä on näennäiset palvelut, jotka eivät toimi. Ongelmat sivuutetaan silloin, kun ne eivät ole vielä vakavia, vaikka juuri ennaltaehkäisy on tärkeintä. Monet lastensuojelujärjestelmän piirissä olevat lapset ovat kokeneet traumoja. Sama tilanne on usein heidän vanhemmillaan. Hoitamattomilla traumoilla voi olla vakavia seurauksia aikuisen kykyyn säädellä tunteitaan, ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja olla riittävän hyviä vanhempia. – The National Child Traumatic Stress Network (www.nctsn.org) on Yhdysvalloissa kehittänyt lastensuojeluun avuksi traumainformoidut organisaatiot -lähestymistavan. Siinä kaikilla lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevillä poliiseista psykiatreihin ja lastensuojeluun on peruskoulutus traumatisoituneen lapsen ja vanhemman tunnistamisesta. – Traumatietoisuus parantaa lastensuojelutyön laatua. Viranomais- ja auttamisorganisaatioiden tulee kouluttaa henkilökuntansa lapsuuden traumaattisten tapahtumien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten tuntemiseen. Jopa työntekijän toiminta voi laukaista alkuperäisen trauman muistoja ja traumatisoida uudelleen, sanoo Poijula. Tyypillisesti traumatisoituneet vanhemmat välttelevät traumamuistuttajia, mikä tekee heistä etäisiä tai turtuneita vuorovaikutuksessa lapseen. – Se tekee sosiaalityöntekijöille vaikeaksi saada vanhempiin yhteyttä ja saada esille perheen pinnan alla olevia ongelmia. Traumatietoisuuden integroiminen osaksi työotetta parantaa työskentelyä vaikeiden perheiden kanssa, kertoo Poijula. Huolenkantajille tukea O rganisaation tulee kohdella työntekijöitään inhimillisesti ja hyvin. Jos työntekijä kuormittuu liikaa työssään työn määrän ja laadun vuoksi, on esimiehen jo työturvallisuuslainkin mukaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi. – Tässä kohdassa on pakko sanoa, että jos meillä teollisuudessa työlainsäädäntö suojelee työntekijöitä niin, että heillä on lakisääteiset lepotauot lähes tunnin välein, samaa tarvetta ei ole ymmärretty äärimmäisen kuormittavan lastensuojelun sosiaalityön saralla, Soili Poijula huomauttaa. – Yhteiskunnan taholta kuvastaa kaltoin kohtelevaa suhtautumista se, että väkivallan uhan alaisina työtä tekevät ihmiset joutuvat tekemään raskasta työtään pienellä palkalla liian suuren työtaakan alla ja jatkuvan ulkopuolelta tulevan kritiikin kohteena. Jos organisaatio kohtelee kylmästi työntekijöitään odottaen heiltä vain suoritteita, he kadottavat sensitiivisyyttään asiakkaiden tarpeita kohtaan. Emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Työntekijän haasteeksi kaatuvat usein myös johtamisen ongelmat, jolloin työntekijä jää vaille esimiesten ja johdon asianmukaista tukea vaativassa työssään. – Loppuun ajettu lastensuojelun työntekijä ei ole syyllinen asiakkaana olevan lapsen kuolemaan. Syyllisiä ovat ne ihmiset, jotka tappoivat lapsen. – Lastensuojeluun tarvittaisiin tueksi lastenpsykologeja arvioimaan lasten mielenterveyttä ja psyykkistä kehitystä. Sosiaalityöntekijöillä ei liioin ole koulutuksellista pätevyyttä arvioida esimerkiksi sitä, onko lapsen isä tai äiti psykoottinen tai vakavasti persoonallisuushäiriöinen. Talentia 8.2012 19 Perhesurmat Teksti: Vesa Keinonen On vain uhreja 20 Talentia 8.2012 Miten joku voi tappaa oman lapsensa? Asiasta väitellyt tutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi tietää syitä eikä halua syyllistää ketään. A nne Kauppi on tehnyt 24 vuotta lastenpsykiatrin työtä ja pitkään myös aiheeseen liittyvää tutkimusta. Hänen mukaansa oman lapsensa surmaaminen on harvinainen ja vaikeasti tutkittava ilmiö. – Se on alidiagnosoitua ja tapausten tutkimuskäytännöt vaihtelevat myös maittain. Kaupin tutkimusryhmä keräsi aineistoa vuosilta 1970–1994. Tuona aikana Suomessa kuoli noin 200 lasta perheen sisäisen väkivallan vuoksi. Lapsensurmien taustalta löytyy usein varsinainen ongelmavyyhti. – Ne voivat olla yhteiskunnallisia tai perheen riskitekijöihin liittyviä. Myös toisen tai molempien vanhempien psyykkiset ongelmat ja traumatisoituminen vaikuttavat asiaan. Äidin psyykkiset ongelmat Lapsensa tappavien äitien taustalla havaittiin olevan paljon masennusta ja mielenterveysongelmia. – Koko aineistossa oli monenlaisia äitejä, lapsiaan pahoinpitelevät olivat osa niistä. Voi karkeasti sanoa, että suurimmalla osalla äideistä oli mielenterveysongelmia. Ne ovat joko masennuksen pohjalta syntyneitä tai psykoositiloja. Osalla oli taas persoonallisuushäiriö, ja nämä äidit surmasivat lapsensa yleensä pahoinpitelyn seurauksena. Tuomioistuimissa lapsensa tappaneet äidit voivat saada ymmärrystä. – Usein tekijät todettiin oikeudessa syyntakeettomiksi ja heidät jätettiin rankaisematta, Kauppi kertoo. Epäonnistuneiden lastensurmien yrittäjistä useimmat olivat äitejä. – Äideillä ei ole samalla tavalla aseita kuin miehillä, ja he joutuivat yrittämään surmaa jotenkin heikoimmilla keinoilla. Ensisijainen motiivi näillä naisilla oli itsemurha, mutta sitten he päättivät että lapsi on jotenkin liian heikko. Myös hänet tuli tappaa. Isät sen sijaan käyttivät usein aseita ja onnistuivat teossa. Isän ahdinko tuo tuhoa Lapsensa surmanneet isät taas olivat enimmäkseen persoonallisuushäiriöisiä ja mustasukkaisia. – He olivat riippuvaisia ja impulsiivisia sekä halusivat ensi sijassa vahingoittaa vaimoaan. Koston välineenä lasta ei juurikaan käytetty, tilanteita ei ollut suunniteltu etukäteen. Lopullisesti provosoiva tekijä oli usein erouhka. – Epävakaat henkilöt ovat erityisen herkkiä hylkäämiskokemukselle. Varsinainen väkivaltateko saattoi tapahtua äkillisenä purskahduksena. – Ahdistuneelle miehelle tuli pakonomainen ajatus: siellä kotona on toinen mies! Ensin hän yritti tappaa entisen vaimonsa ja hänen miesystävänsä. Kun tämä ei onnistunut, niin lapsi osui vahingossa tielle kohtalokkain seurauksin. Näiden miesten taustalla oli usein myös pitkäaikaista päihteiden käyttöä. – Tekohetkellä ei kuitenkaan välttämättä oltu päihteiden alaisena, Kauppi huomauttaa. Satunnaisia kuolemantuottamuksia Kaupin tutkimuksessa erottui omanlaisensa ryhmä, jossa satunnainen pahoinpitely johti lapsen kuolemaan. Tarkoituksena ei ollut tappaa. – Esimerkkitilanteessa isäpuoli oli jäänyt äidin poissa ollessa kotiin katsomaan telkka- rista jääkiekkoa. Mies juo hieman olutta, eikä kykene hillitsemään itkevää lasta. Lopulta hän suuttuu ja heittää lapsen voimalla vaunuihin, ne kaatuvat ja lapsi menehtyy. Osa vanhemmista taas pahoinpiteli lastaan toistuvasti. Näiden tekojen suorittajilla oli usein kovin vähän voimavaroja kohdata kriisejä. – Kun on itse kohdannut väkivaltaa ja kaltoin kohtelua, niin stressaantuu tavanomaista herkemmin. Lapsen alkaessa itkeä näille vanhemmille tulee olo uhattuna olemisesta ja epäonnistumisesta. Vanhempi voi tulkita lapsen aikeet väärin, ja kokea ne vanhempaa tuomitsevina. Vanhempi kokee lapsen tasavertaisena ja hyökkää väkivallan keinoin, Kauppi kuvailee. Vanhempi ei osaa ajatella lapsen mieltä erillisenä ja tulkitsee lapsen tunteet samansuuntaisena kuin omansa, jatkaa Kauppi. – Pahoinpitelijät tulkitsivat, että lapsi tuntee samalla tavalla kuin hän itse tuntee, eikä ymmärrä, että lapsi tekee asioita aivan omista syistään. Vanhempi voi myös ylitulkita tilanteet liian herkästi itseään uhkaaviksi. Lapsi halutaan ”pelastaa” pahalta maailmalta Eräillä lapsensa surmanneilla oli altruistisia motiiveja; jälkeläinen haluttiin pelastaa pahalta maailmalta. – Tähän ryhmään kuului lähinnä masentuneita äitejä. He kokivat olevansa niin huonoja vanhempia, että olivat pilanneet lapsensa. Kun heidän masennuksena syveni, niin he alkoivat nähdä tilanteen vääristyneesti. Lapsenkin silmissä nähtiin jo olevan sairauden merkkejä. Realiteetti heikkeni ja äidin sairaus saattoi edetä psykoosin asteelle. ▻ Talentia 8.2012 21 Perhesurmat – Aluksi aineiston läpikäyminen oli järkyttävää ja otti todella koville. Kun tapauksia luki lisää, oli selvää että myös tekijät olivat itse uhreja, Anne Kauppi sanoo. Anne Kauppi puhuu väkivallan ylisukupolvisuudesta. – Osa niistä, jotka ovat lapsena kokeneet perheväkivaltaa, voivat vuorostaan jatkaa sitä. Noin yksi kolmasosa näyttäisi toistavan opittua toimintamallia. Enemmistö onneksi löytää muita tapoja ratkaista vaikeitakin asioita. – Mitä enemmän pystyy käsittelemään kokemuksiaan, luomaan tukevia ihmissuhteita ja tukeutumaan toisiin vaikeissa tilanteissa, todennäköisesti sitä vähemmän joutuu kriisitilanteisiin, missä joutuu turvautumaan väkivaltaan. – Jos on riittävästi rauhaa, turvaa ja hyvinvointia niin voi ehtiä punnita tilannetta. Ja pystyy löytämään ratkaisuja tunnepohjaisten, kenties tuhoavien mallien tilalle, Kauppi sanoo. Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Viranomaisten ja läheisten apu tärkeää – Siinä ollaan jo erittäin vakavassa tilassa, ja apua tarvitaan pikaisesti, ja sen tulisi olla konkreettista, kotiin saatavaa apua, Kauppi painottaa. Voipuneen äidin viestit pitää ottaa aina todesta. – Monet masentuneet äidit olivat selvästi ilmaisseet, että eivät halua jäädä kahden vauvan kanssa. Silti heidät jätettiin, Kauppi ihmettelee. 22 Talentia 8.2012 Taustalla pahoja traumoja Monet Kaupin tutkimusaineiston vanhemmat ovat olleet lapsuudessaan hyvin traumatisoituneita. He ovat saattaneet kokea sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa ja myös menetyksiä. – Erityisesti perheväkivaltaiset miehet olivat lapsena altistuneet todella vaikeille kokemuksille ja heidän psyykeensä oli hyvin repaleinen. He eivät liioin olleet sosiaalisia eivätkä pidettyjä. Anne Kauppi valittelee sitä, että uhkaavissa tilanteissa ei läheskään aina ole saatavissa apua. Pelkkä keskusteluapu ei hänen mukaansa riitä. – Jos masentunut ihminen voimaantuu keskustelun avulla, niin hän voi saada voimia juuri sen verran että pystyy tekemään kohtalokkaan teon. Viranomaisketju ei Kaupin mielestä toimi saumattomasti. – Koneisto voi toimia hitaasti, ja siihen voi tulla katkoksia. Lastensuojelu ja psykiatrinen työ on todella kuormitettua, ja myös meille perheneuvolaan on todella pitkät jonot. Läheisverkostoillakin voi olla merkittävää ennaltaehkäisevää vaikutusta. Aina niitä ei kuitenkaan ole. – Riskiperheet olivat hyvin eristäytyneitä. He kieltäytyivät myös viranomaisyhteistyöstä. Pahoinpitelytapauksissa asiaa pyrittiin viimeiseen asti salaamaan, lasta ei esimerkiksi viety päivähoitoon. Teksti: Riitta Ahonen Miten kuunnella lapsen hätää? Traumaattinen kokemus ei aina tule lapsen tietoisen muistin piiriin. Silloin lapsi ei muista, vaikka haluaisi muistaa. T raumatietoisuus auttaa tunnistamaan lapsen psyykkisen trauman ja sen vaikutukset lapsen käyttäytymiseen. Traumatisoitunut lapsi ei ehkä halua puhua kokemastaan väkivallasta tai hänellä ei ole muistikuvaa tai sanoja sen ilmaisemiseen. Syyllisyydentunteet, hämmentyneisyys tai pelko siitä, että ei tule kuulluksi voivat olla esteenä lapsen puhumiselle häntä auttamaan pyrkiville lastensuojelun työntekijöille. – Traumaattinen tapahtuma sisältää oman tai toisen vakavan loukkaantumisen, kuoleman tai kuoleman vakavan uhan kokemisen tai henkilökohtaisen fyysisen vahingoittamisen kokemisen, sanoo kriisi- ja traumapsykologiaan erikoistunut psykologi Soili Poijula. Onimage / plainpicture / Fennopress – Traumaattinen stressi syntyy, jos lapset ja nuoret altistuvat traumaattisille tapahtumille ja tilanteille, ja altistuminen ylittää heidän kykynsä selviytyä kokemastaan. Iästä riip puen lapset reagoivat traumaattiseen stressiin eri tavalla. Lasten voimakkaan traumaattisen stressin merkkejä ovat muun muassa unihäiriöt, huomion kiinnittämis- ja keskittymisvaikeudet, viha ja ärtyisyys, toistuvat ja tunkeutuvat ajatukset. Joillekin lapsille kehittyy psykiatrisia häiriöitä kuten PTSD, depressio, ahdistuneisuus ja käyttäytymishäiriöitä, Pikkulapsille on äärimmäisen vaikeaa kokea aikuisten suojelun epäonnistuminen traumaattisessa tapahtumassa. Pikkulapsi voi tulla hiljaiseksi, helposti valpastuvaksi ja vähemmän luottavaiseksi turvan saamisesta. Hän voi tulla yleisesti pelokkaaksi erojen ja uusien tilanteiden suhteen. – Kun vanhempi tai huoltaja on hyväksikäyttäjä ja väkivaltainen, pikkulapsi käyttäytyy hämmentyneesti. Hän ei tiedä, mistä löytää suojelua ja missä on uhkaa. Kastelu voi alkaa uudestaan. Vauvapuheen palaaminen on merkki traumaattisesta stressistä niin pikkulapsella kuin alakouluikäiselläkin. Lapsen aivot eivät kykene pelon vaimentamiseen: esikouluikäisillä on voimakkaita säpsähdysreaktioita, yöllisiä kauhuja ja aggression purkauksia. Kouluikäisillä on enemmän kuin millään muulla ikäryhmällä edestakaista vaihtelua ujon ja vetäytyvän käyttäytymisen ja epätavallisen aggressiivisen käyttäytymisen välillä. Kouluikäinen reagoi traumamuistuttajiin, kuten esimerkiksi henkilöön, jolla on samanlainen hiustyyli, kuin trauman aiheuttaneella henkilöllä. Talentia 8.2012 ▻ 23 Perhesurmat Taitoa kuunnella lasta Tarvitaan Lastenasiaintaloja P erheväkivallan runsaudesta joh tuen Soili Poijulasta on merkillistä, että Suomessa perheväkivallan uhrien auttaminen ja tuki on annettu järjestön vastuulle. Ne tekevät valtion vastuulle kuuluvaa työtä. – Lasten oikeusturvaa parantavia Lastenasiaintaloja ei ole vielä saatu Suomeen, vaikka muissa Pohjoismaissa niitä toimii jo kymmeniä. Lastenasiantalon pilottihanke on kuitenkin alkamassa vuoden 2014 alusta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö myöntävät rahoituksen. – Jos lapsi on joutunut väkivallan kohteeksi, johon on voinut liittyä hengenvaaran kokemus, kokemus ei välttämättä ole tullut edes lapsen tietoisen muistin piiriin. Lapsi ei muista, vaikka haluaisi muistaa. Silloin asia ei voi tulla keskusteluissa esille, sanoo Poijula. Perustietämys traumojen vaikutuksesta lasten käyttäytymiseen liittyy siihen, miten tulee keskustella lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kanssa. Tehtävä on haastava kokeneille tutkijoillekin. – Poliisi pyytää virka-apua HUS:n lastenpsykiatrian oikeuspsykiatrian osaamiskeskukselta epäiltäessä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Tutkimukset tehdään moni ammatillisena tiimityönä. Lapset ovat keskimäärin 7-vuotiaita ja epäilty tekijä on useissa tapauksissa perheen isä. Vain noin viidesosassa tapauksista voidaan lapsia haastattelemalla selvittää, onko hyväksikäyttöä tapahtunut vai ei. Sama vaikeus liittyy yleensä myös perheväkivallan tunnistamiseen. Poliisiammattikorkeakoulussa Noora Ellonen ym. tekemä Lapsi rikosuhrina –tutkimus kertoo perheväkivallan yleisyydestä Suomessa. Lastensuojelulain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tehtävä rikosilmoitus, jos on syytä epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. – Lääkärin epäillessä lapseen kohdistunutta fyysistä väkivaltaa, ilmoitusvelvollisuus on poliisin sijasta lastensuojelulle. Suomessa ei ole yhtään tahoa, joka auttaisi lasta saamaan oikeutta, kun järjestelmä pettää. Esimerkiksi Lastensuojeluliitot hoitavat asioita vain yleisellä tasolla. Lapsen pelko on moninkertainen Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden taito kuunnella lasta on äärimmäisen tärkeä. Mitä pahempi tilanne lapsella on, sitä tärkeämpää on puhuminen. Jos lapsi ei halua puhua, hän ei luota riittävästi aikuiseen ja silloin ”ovi jätetään auki”. 24 Talentia 8.2012 – Kun aloitat keskustelun lapsen kanssa pelottavasta aiheesta, on hyvä aloittaa hitaasti, valmistellen ja rauhoittaen. Lapsilla on suuri tarve löytää sanoja ja saada ilmaista kauheita muistoja. Kun lapsi haluaa puhua, sanat löytyvät. Asioiden läpikäyminen puhumalla rauhoittaa lasta. Tavoitteena on sanojen löytymisen lisäksi keskustelun aloittaminen, jatkaminen ja lopettaminen. Aikuisen tehtävä on kysyä kysymyksiä, jotka vievät keskustelua eteenpäin ja helpottaa kertomista tukea antavilla kommenteilla. ”Nyt tiedän, että aiot puhua hyvin surullisista asioista. Voitko kertoa enemmän siitä, mitä tapahtui, kun…?» Puheenvuoro on enimmäkseen lapsella. Aikuinen vastaa lapsen suoriin kysymyksiin, on tukena vierellä ja auttaa lasta jatkamaan. Lasten pelko on moninkertainen aikuisen pelkoon verrattuna. Lapset pelkäävät lähestyä suurta ja pelottavaa aihetta ilman aikuisten tukea. Lapset pelkäävät ahdistusta eivätkä voi tietää, kuinka isoksi se voi kasvaa. Siksi lapset voivat sanoa, että eivät ajattele asiaa. Aikuinen seuraa, mitä lapsi sanoo ja normalisoi lapsen reaktioita keskustelun aikana ja sen lopussa ja neuvoo, mitä tehdä, että lapsen olo paranee. Aikuinen osoittaa empatiaa lapselle, mutta ei näytä tunteitaan liian voimakkaasti. – Hän kuuntelee lasta ja ottaa vastaan ja vahvistaa sen, mitä lapsi sanoo toteamalla esimerkiksi, ”että kuulin, mitä sanoit ja tiedän, että olet nyt surullinen. Tiedän, millaista on olla surullinen.” Aikuisella on vastuu kontaktin ja kommunikaation laadusta. Aidon kontaktin saaminen lapseen edellyttää, että ei ole kiire seuraavan asiakkaan tapaamiseen. – Lapsen kuuntelemiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin aikuisen kuuntelemiseen. Sensitiivisyys lapsen tilannetta kohtaan vaatii myös hyvinvoivan ja hyvin kohdellun sosiaalialan työntekijän, sanoo Poijula. Teksti: Vesa Keinonen Riskianalyysiä Lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi esiintyä kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Se on useimmiten toistuvaa, raaistuu jatkuessaan, eikä lopu itsestään. T ehokkaalla, moniammatillisella puuttumisella väkivallan seurauksia saadaan merkittävästi vähennettyä, sanoo aihetta tutkinut kehittämispäällikkö, VTT Minna Piispa Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta. Hän haluaa nostaa keskiöön itse väkivallan, sen syyt ja seuraukset. Ja erityisesti sen, miten uhrille, tekijälle ja monelle muullekin tuhoisaa asiaa saataisiin tehokkaasti vähennettyä. – Suomessa käytävässä keskustelussa väkivalta voidaan sivuuttaa. Sille etsitään syitä esimerkiksi alkoholista ja mielenterveysongelmista. Itse väkivallasta puhuminen tavallaan kielletään. Perhesurmaselvityksestä ja muistakin yh- Scheller / plainpicture / Fennopress teyksistä on tullut esiin, että väkivallan uusiutumisen riskiä ei kunnolla arvioida. Hyviä riskiarvioinnin malleja on kuitenkin kehitetty. – Sellainen on muun muassa uhrin auttamiseksi luotu MARAK eli moniammatillinen riskiarvioinnin kokous -menetelmä. Siinä eri toimijat on koottu moniammatilliseksi työryhmäksi, joka pystyy tehokkaammin jakamaan tietoa keskenään uhrin tilanteen helpottamiseksi, kertoo kehittämispäällikkö, VTT Minna Piispa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. – MARAKia pilotoitiin ensin vuoden ajan, ja nyt systemaattisempi testaaminen jatkuu kaksivuotisella hankkeella, Piispa sanoo. Projektissa on mukana kahdeksan työryhmää eri puolelta Suomea. – Esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen ryhmässä ovat mukana muun muassa poliisi, päihdepalveluita, sosiaalipäivystys, turvakoti, perheneuvola ja eri järjestöjen asiantuntijoita. Kysely tuo väkivaltariskit näkyviksi – Riskiarviointi auttaa uhria näkemään oman tilanteensa ja tuo vaaran konkreettisemmaksi. Uhrin silmät saattavat avautua ja hänen motivaationsa vastaanottaa apua voi lisääntyä, Piispa sanoo. Monet työntekijät ovat kokeneet MARAK:in moniammatillisen työskentelyn hyväksi toimintamalliksi. – Auttamiskeinoja on nyt enemmän. Työntekijät voivat uhrin luvalla keskustella toisten työntekijöiden kanssa Talentia 8.2012 ▻ 25 Perhesurmat tilanteesta ja saadaan näin parempi tilannekuva. Esimerkiksi poliisi on aikaisemmin tiennyt vain pienen osan asiakkaan tilanteesta. Väkivaltaa on saatu vähenemään Riskien kartoittamisella ja eri viranomaisten tehokkaalla yhteistyöllä on saatu aikaan, että lähisuhde- ja perheväkivallan uusiutuminen on vähentynyt. – Olemme pystyneet seuraamaan uhrien kokemuksia: onko tullut lisää perheväkivaltailmoituksia poliisille. Väkivallan peittely on myös vähentynyt. – Kun siitä kysytään rutiininomaisesti lomakkeella, asia tulee esiin helpommin julki. Monet asiakkaat sanovat, että kukaan ei ole aikaisemmin puuttunut asiaan, ja siitä ei ole edes kunnolla kysytty. Nyt väkivalta hahmottuu kunnolla kaikille osapuolille, ja se otetaan vakavasti. Uhri saa myös tarvitsemaansa apua. – Hän voi päästä pois esimerkiksi väkivaltaisesta suhteesta, ilman että taloudelliset kysymykset tai uusi asunto olisivat muuton esteenä. MARAK-työskentelyssä lähestymiskieltoja on käytetty yhtenä toimenpiteenä. – Lähestymiskiellon rikkomisia seurantaaikana ei ollut kovinkaan montaa ja se näyttäisi toimivan. Tärkeä syy on siinä, että lähestymiskielto on yhdistetty muuhun työskentelyyn. Väkivallan tekijälle välittyi tieto, että asiaan on puututtu voimakkaasti ja monen viranomaisen toimin. Piispan näkemyksen mukaan pelkkä lähestymiskielto ei aina auta. – Meillähän on joitakin esimerkkejä kiellon pettämisestä, esimerkiksi Kauppakeskus Sellon ampumistapauksessa. On liikaa uhrin vastuulla, että hän ilmoittaa lähestymiskiellon rikkomisista. – Ilman minkäänlaista tukea se voi osoittautua vaikeaksi. Jos väkivallan tekijä vakuuttelee uskottavasti, että ”en tee sinulle mitään”, saattaa uhri suostua tapaamiseen. Se voi taas olla riski, Piispa pohtii. Tukihenkilöillä merkittävä rooli Viranomaisten lisäksi MARAK-järjestelmään on kytketty mukaan järjestötoimijoita muun muassa väkivallan uhrin tukihenkilöiksi. 26 Talentia 8.2012 Laura Vesa / Kuvankäsittely: Veikko Anttila Pelkkä lähestymiskielto ei aina auta – MARAK on alun perin kehitetty Britanniassa, missä väkivaltatyöhön koulutettujen tukihenkilöiden rooli on hyvin keskeinen. Väkivallan uhriahan ei voi auttaa vain virkaaikaan, vaan avun pitäisi olla joustavampaa. Kolmannen sektorin toimijat ovat tässä hyviä kumppaneita viranomaiselle. Suomessa päteviä tukihenkilöitä on saatu uhrien avuksi muun muassa Rikosuhripäivystyksestä. – Tukihenkilö voi toimia uhrin apuna viranomaisten suuntaan. Hän valvoo, että uhri saa kaiken mahdollisen saatavilla olevan avun. Piispa sanoo. ■ – Läheisväkivallasta vaietaan, koska tekijää halutaan suojella. Toisaalta ei uskota, että poliisi voi tehdä mitään. Usein uhri ei liioin tunnista tilannetta, eikä osaa vaatia apua, sanoo Minna Piispa. Järjestelyerien tasajako ei korjaa mitään Seuraavat paikalliset järjestelyerät ovat maksussa vuoden 2013 alussa. Ne tulisi kohdentaa palkkausepäkohtiin, työn tuloksellisuutta edistäviin toimintoihin ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Tuo esiin palkkauksesi epäkohdat Jos työtehtäväsi on pikkuhiljaa muuttunut vaativammaksi, laajentunut tai siihen on tullut lisätehtäviä tai -vastuita, myös palkkaa tulee tarkastaa. Jos muutokset ovat tapahtuneet perustyötehtävässä, nimenomaan tehtäväkohtaista palkkaa tulisi tarkastaa. Tehtäväkohtaista palkkaa tarkastetaan työn vaativuuden arvioinnin (TVA) kautta, jossa työtä arvioidaan yhteisesti sovituilla kriteereillä. Jos arvioinnissa on todettu epäkohtia, järjestelyerillä on mahdollista korjata palkkaa. Paine palkan korjaamiseen voi tulla myös siitä, jos samasta työstä maksetaan erilaisia palkko- ja. Tilanne voi johtua organisaatiomuutoksista tai siitä, että uudelle työntekijälle on hyväksytty korkeampi palkkatoive. Palkkausepäkohdat perusteluineen tulee antaa luottamusmiehelle tiedoksi. Jos yksityissektorin pienillä työpaikoilla ei ole luottamusmiestä, palkkauksen epäkohdista kerrotaan työnantajalle. Marek Kosmal / Photos.com P aikallista järjestelyerää voidaan käyttää sekä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin että henkilökohtaisiin lisiin. Myös esimiesten ja alaisten palkan tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Summan jakamisesta neuvotellaan työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken vuoden vaihteessa. Etukäteen olisi hyvä päättää, että pieninkin korotussumma on ”tuntuva”; mieluummin vähintään 20 euroa kuin muutama euro. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus. Vain jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja saa päättää erän käytöstä. Erän maksaminen ei liioin ole vapaaehtoinen, koska asiasta on sovittu työehtosopimuksissa. Erä on jaettava. Lisäkoulutus, erityistaidot ja tuloksellinen työ Jos olet hankkinut lisäkoulutusta, tehnyt erityisen tuloksekasta työtä, olet moniosaaja tai sinulla on erityistaitoja, joita kaikilla ei ole, voisi osaamisesi olla peruste henkilökohtaisen lisän maksamiseen. Henkilökohtaisen osaamisen ja hyvän ammatinhallinnan perusteella työntekijä voi itse tehdä palkantarkastusesityksen. Esityksessä perustellaan työstä lähtevillä syillä, miksi juuri sinulle kannattaisi maksaa henkilökohtaista lisää. Älä ole vaatimaton. Perusteluihin voi lisätä faktatietoa, esimerkiksi tilastoja ja saatua hyvää asiakaspalautetta. Kun lähetät esityksesi luottamusmiehelle, lähetä se lisäksi esimiehelle ja tiedoksi henkilöstöpäällikölle, joka osallistuu neuvotteluun järjestelyerien jakamisesta. Esitykseen voi laittaa myös toivomansa summan, minkä mielestään olisi ansainnut. ■ Tiia Oksanen alueasiamies Tulevat järjestelyerät • Kvtes 1.2.2013 0,6 prosenttia. • Yksityisen sosiaalipalvelualan tes 1.3.2013 0,6 prosenttia. • Sosiaalialan järjestöjen tes 1.3.2013 0,7 prosenttia I pkl ja 1 prosenttia II pkl (paikkakuntakalleusluokka). • PTYtes 1.3.2013 0,5 prosenttia. • Valtion ves 1.4.2013 virastoerä 0,5 prosenttia. • Yksityisen terveyspalvelualan tes 1.2.2013 0,7 prosenttia. • Yksityisen opetusalan tes 1.4.2013 0,7 prosenttia. Talentia 8.2012 27 Lomautus uhkaa On hyvä tietää, mitä lomautuksessa tapahtuu ja miten sinun työntekijänä tulee toimia. Tärkeää on myös pitää Talentia ajan tasalla työpaikkojen lomautuskaavailuista. Ilmoita niistä heti ammattijärjestösi työsuhdeneuvontaan. 28 Talentia 8.2012 Lomautus – On työnantajan yksipuolinen säästötoimenpide, jossa palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi. – Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos siihen on taloudellinen ja tuotannollinen peruste tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet. – Taloudellinen peruste tarkoittaa, että rahat ovat loppuneet ja tuotannollinen sitä, että työtä ei ole tarjota. Y leensä ennen lomautuksiin ryhtymistä yritetään etsiä muita säästökeinoja. Työnantaja saattaa ehdottaa lomarahojen vaihtamista vapaaksi, vapaaehtoisen palkattoman vapaan ”talkoovapaan” ottamista tai rahan lainaamista työnantajalle siten, että esimerkiksi lomarahat maksettaisiin vasta seuraavana vuonna. – Villein ehdotus on ollut, että työntekijät työskentelisivät talkoilla yhden viikon palkatta työnantajalle. Kun tiedetään sosiaalialan pienet palkat, ei osastakaan palkkaa (lomarahoista) tule luopua vapaaehtoisesti. Jos arvostaa vapaata enemmän kuin rahaa, oikea tapa toimia on ottaa lomarahat vastaan ja hakea palkatonta vapaata ja käyttää lomarahat palkattomalla jaksolla elämiseen, kertoo alueasiamies Tiia Oksanen. – Lomautukset ovat myös työnantajalle hankala päätös, joka saattaa vahingoittaa sen palvelu- ja työnantajaimagoa. Jos työntekijä vapaaehtoisesti suostuu vaihtamaan lomarahat vapaaksi tai ottaa talkoovapaata, työntekijä mielletään helposti ”osasyylliseksi”. Tämän jälkeen on vaikea mennä valittamaan ruuhkautuneesta työtilanteesta tai vaatimaan työhön lisäresursseja, koska työntekijällä on ”varaa pitää vapaita”. Oksasen mukaan näyttää myös siltä, että jos kertaluonteisesti suostutaan jonkinlaiseen vastaantuloon, työnantaja odottaa joustoja jatkossakin. Yksi kerta ei riitä. Työntekijä voi talkoovapaata ottamalla menettää työttömyysturvaansa. Jos lomautusaika on kolme viikkoa, työttömyysturvaa saa mahdollisen omavastuuajan jälkeen vähintään kahdeksalta arkipäivältä. Jos ottaa talkoovapaata viikon ja lomautus kestää sen lisäksi kaksi viikkoa, työttömyysturvaa saa vähintään kolmelta arkipäivältä. Jos työntekijä on ollut lähiaikoina työttömänä ja pitänyt jo seitsemän arkipäivän omavastuuajan, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan koko lomautusajalta. Yhteistoimintaneuvottelut ensin Kun lomautuksen tarve tulee työnantajan tietoon, tulee sen yhteistoimintalain hengessä selvittää tilanne, perusteet ja vaihtoehdot myös työntekijöille ja kuulla heitä. Yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä kaikkien työntekijöiden kanssa tai työntekijöiden edustajien, luottamusmiesten kanssa. Kunta-alalla työnantaja antaa lomautusilmoituksen kuukautta ennen lomautusjakson aloittamista ja muilla työnantajilla 14 päivää ennen. Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lisäksi työntekijä tarvitsee työttömyysturvan hakemista varten palkkatodistuksen. Työnantaja on velvollinen antamaan todistuksen lomautuksesta myös muuhun tarkoitukseen esimerkiksi pankkilainan maksujärjestelyjä varten. – Työnantaja päättää ketkä lomautetaan ja milloin. Työntekijän ei tule ”sopia” mitään lomauttamisesta, vaikka suullisesti esimerkiksi lomautusajankohdasta voi keskustella. Kuntatyönantajilla lomautus ei voi alkaa tai päättyä työntekijän vapaapäivänä, muistuttaa Tiia Oksanen. Talentia 8.2012 ▻ 29 Määräaikaiset ja luottamusmiehet Työntekijöistä erityisessä asemassa ovat määräaikaiset, luottamusmiehenä toimivat sekä työstä poissa olevat tai osa-aikatyötä tekevät. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisen työntekijän vain, jos tämä toimii vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantaja saisi lomauttaa vakituisen työntekijän, jos tämä olisi työssä. Määräaikainen viranhaltija saadaan lomauttaa vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta. – Luottamusmiestä ei saa lomauttaa niin kauan kuin yksikin hänen edustettavistaan on työssä, muistuttaa Oksanen. Jos työntekijä on osan vuotta poissa töistä esimerkiksi perhevapaalla tai hän tekee osaaikatyötä, hänen lomautusaikansa tulee olla tasapuolisessa suhteessa työssäoloaikaan. – Esimerkiksi, jos lomautusaika kaksi viikkoa ja työntekijä on lomautusvuonna töissä vain puoli vuotta, hänen lomautusaikansa olisi viikko. Lomausuhka ja työtarjoukset Jos työnantajalla on tai hänelle lomautusten aikana ilmaantuu uutta työtä, tulee työtä ensisijaisesti tarjota lomautusuhassa oleville. Lomautusperustetta ei ole silloin, kun työntekijä voidaan sijoittaa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden muihin työnantajan kokoaikaisiin tai osa-aikaisiin tehtäviin. – Ensisijaisesti tulee tarjota samanlaista työtä kuin mitä työntekijä on tehnyt, mutta jollei sellaista ole, myös muuta työtä. Tästä työstä maksetaan työn mukainen palkka. – On hyvä myös muistaa, että työntekijän tulee vastaanottaa työnantajan tarjoamaa työtä tai hän voi menettää oikeutensa työttömyysturvaan. Työnantajalle tulee ilmoittaa aina, että on valmis vastaanottamaan töitä lomautuksen ehkäisemiseksi ja lomautusaikana. Monella työntekijällä on useampi ammattitutkinto, joista työnantajaa kannattaa informoida. Kun lomautus alkaa Jos lomautettavia työntekijöitä on alle kymmenen, työntekijän tulee ilmoittautua itse TEkeskuksen työvoimapalveluihin työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautettavia on yli 10, työnantaja tekee työvoimapalveluihin niin sanotun ryhmäilmoituksen, jolloin henkilökohtaista käyntiä ei tarvita, ellei työntekijä halua muutoin keskustella työn hakemisesta. – Työttömyyskorvausta työntekijä hakee itse. Jos työssäoloehto on täynnä, työttömyys- 30 Talentia 8.2012 korvausta haetaan Talentian työttömyyskassa Erkosta, ja muutoin Kelalta, opastaa Tiia Oksanen. Jos työnantajalle ilmaantuu uutta työtä, voi se peruuttaa, siirtää tai keskeyttää lomautuksen. Jos lomautus perutaan, mahdolliseen uuteen jaksoon tarvitaan uusi lomautusilmoitus ilmoitusmääräaikoineen. Jos uutta tilapäistä työtä ilmaantuu lomautusilmoitusaikana, työnantaja saa siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa kerran ilmoitettua myöhemmäksi ja enintään sen verran kuin ilmaantunut työ kestää. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää tilapäisesti kesken lomautuksen töihin niin, että lomautus jatkuisi tilapäisen työn päättymisen jälkeen. Tällaista voi ehdottaa, mutta työhön palaamiseen kesken lomautuksen lähtökohtaisesti tarvitaan työntekijän suostumus. Töihin toiselle työnantajalle Lomautusaikana saa tehdä töitä toisille työnantajille. Lomautusaikana, lomautuksen viimeistä viikkoa lukuun ottamatta, työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomauttaneeseen työnantajaan ilman irtosanomisaikaa ja jäädä vaikka uuteen työpaikkaansa töihin. Jos lomautusilmoitusaikana esimerkiksi sairastuu, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensin. – Jos lomautusilmoitus on esimerkiksi annettu 1.11. ja lomautusaika on 15.–21.11. ja työntekijä on sairauslomalla 5.–25.11, sairasajan palkanmaksu keskeytyy lomautusajaksi, koska ensimmäisenä oli tiedossa lomautusaika, kertoo Oksanen. ■ Lomautusilmoitukset: tyosuhdeneuvonta@talentia.fi. Lisätietoja verkosta: www.erko.fi ja www.mol.fi > Lomautus Laki ja sopimustekstit: Työsopimuslaki 5.luku ja KVTES luku VIII 1§ ja 2§ Ilmoita Talentiaan lomautuksista T alentia seuraa aktiivisesti jäsentensä lomautuksia ja niiden toteuttamista. Jos lomautusuhkaa on ilmassa, ilmoita siitä tyosuhdeneuvonta@talentia.fi. Laita viestiin • mikä työnantaja on lomauttamassa • missä kunnassa • miten pitkäksi aikaa • montaako työntekijää lomautus koskee • kuinka moni työntekijöistä on talentialainen. Seuraa lomautusten aikana, tarjotaanko uutta työtä lomautetuille. Jos työnantaja palkkaa ulkopuolista työvoimaa työhön, joita lomautettu olisi voinut tehdä, lomautusperustetta ei ole. Lomauttaminen ei oikeuta kuntaa rikkomaan lakia. Ilmoita, jos kunnassa ei pystytä antamaan lakisääteisiä palveluita, käsittelymääräajoissa ei pysytä, palvelusuunnitelmat eivät pysy ajantasaisina tai päivähoidon ryhmäkoot ylittyvät lomautusten takia. • Jos lomautusperusteita tai -käytäntöjä rikotaan, voi työntekijä tehdä oikaisuvaatimuksen lomautuspäätöksestä. • Jos lomautusperustetta ei ole ollut, työntekijälle kuuluu maksaa normaali palkka. • Jos lakia rikotaan, voi kuntalainen tehdä kunnallisvalituksen. Ole työntekijänä solidaarinen kollegojasi kohtaan. Tee oma työsi ja työnantajan osoittama työ, mutta älä urakoi tai tee ylitöitä. Yksi työntekijä ei kykene tekemään kahden töitä. Lomautus on työnantajan valinta ja sen vaikutusten tuleekin näkyä. Jäsenille Markku Piipponen/ kuvaliiteri Toimitus: Helena Jaakkola L omat järjestää Hyvinvointilomat ry. Niille haetaan lomakkeella, jonka voi tilata p. 010 830 3400. Lomat on Ray-lomatuettuja, ja tuki myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuonna 2011 tai sen jälkeen. Kaikilla lomilla hintaan sisältyy majoitus, täysihoito ja monipuolinen lomaohjelma. Lähtijät maksavat itse matkakulut. Plussaa elämään – työttömien lomaviikot Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 11.–16.2.2013 24.–29.6.2013 Palauta lomake 30.12.2012 mennessä. Talentia maksaa lomalta työttömän jäsenensä omavastuuosuuden. Työttömien viikoilla mukaan tulevan puolison tai yli 16-vuotiaan lapsen omavastuuosuus on 62,50 euroa / lomajakso. Alle 16-vuotiaat lapset lomailevat maksutta. Talentia on lisäksi varannut Hyvinvointilomat ry:ltä eläkeläisjäsenille ja lapsiperheille edullisia teemalomia. Eläkeläisten ja vanhempien omavastuuosuus on 110 euroa / lomajakso. Alle 16-vuotiaat lapset lomailevat maksutta. Tuetut lomat talentialaisille Eläkeläisille: Liikkuen vedestä iloa Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 12.–17.8.2013 Palauta lomake 13.2.2013 mennessä. Lapsiperheiden loma Urheiluopisto Kisakeskus, Fiskars 8.–13.7.2013 Palauta lomake 13.2.2013 mennessä. Lapsiperheille: Vekaraviikot Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi 10.–15.6.2013 Palauta lomake 13.2.2013 mennessä. Helppo perhejoulu ja uusivuosi N yt on aika suunnitella perheen joululoman tai uudenvuoden ohjelma. Helposti ja edullisesti vapaat sujuvat, kun hyödynnät PHT:n 1.askel perheille -tarjontaa. Palkansaajan hyvinvointi ja terveys -järjestön perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot ovat koko perheen yhteistä, aktiivista vapaa-aikaa, jolloin vanhemmat ja lapset viettävät aikaa yhdessä liikkuen ja touhuten. Kotiin viemisinä saa mukavia muistoja ja yhdessä koettuja elämyksiä. 32 Talentia 8.2012 Nyt on haettavina joulun ja vuodenvaihteen jaksot. Viiden vuorokauden perhejoulun tai uuden vuoden omavastuuosuus on aikuisilta vain 125 euroa ja 6–16-vuotiailta lapsilta 75 euroa. Alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat aikuisten seurassa maksutta. Hinta sisältää majoituksen, ohjelman ja täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen). Toimi pian ja hae kätevästi verkossa: www.pht.fi. Toimiva hallitustyöskentely -koulutus 2.3.–20.4.2013 Oulu 23.3.–20.4.2013 Helsinki 14.9.–12.10.2013 Jyväskylä 19.10.–30.11.2013 Helsinki K oulutus on tarkoitettu yhdistyksen puheenjohtajille, sihteereille, hallituksen tai johtokunnan jäsenille sekä toimikunnan tai työryhmän vetäjille. Koulutukseen kannattaa lähteä useamman ihmisen voimin mukaan. Koulutuksen myötä opitaan suunnittelemaan ja kehittämään yhdistyksen toimintaa hallituksen yhteistyönä ja vahvistamaan näin ammattijärjestöjen paikallista edunvalvontatyötä. Koulutus antaa vinkit, miten yhdistyksesi voi tukea jäseniä työelämän muutosten pyörteissä, miten hallitus vahvistaa jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja houkuttelee uusia jäseniä mukaan. Koulutuksessa opit uusia työmuotoja ja suunnittelun välineita, joilla saat hallituksen työskentelyn soljumaan sutjakasti. Lisäksi opit kehittämään hallituksen toimintaa ja luomaan hallitukseesi toimivan työnjaon siten, että jokainen hallituksen jäsen saa itselleen sopivan määrän kiinnostavia, tärkeitä ja yhteistä päämäärää edistäviä tehtäviä. Ilmoittautuminen ja koulutuksen hinnat löytyvät TJS:n sivuilta www.tjs.fi. Ilmoitathan jäsentietosi muutoksesta E lämäntilanteen tai työpaikan muutoksista, kotiosoitteen, puhelinnumeroiden vaihtumisesta tai opintojen päättymisestä pitäisi laittaa tieto Talentiaan. Kun yhteystietosi ovat jäsenrekisterissä oikeat, saat Talentiasta tulevan postin kotiisi tai sähköpostiisi. On myös paljon rahanarvoisia syitä pitää jäsentiedot ajan tasalla. Oletko jäämässä äitiyslomalle tai vanhempain vapaalla tai oletko jostain muusta syystä poissa työelämästä. Ilmoita siitä Talentiaan, sillä työstä poissa olevan jäsenmaksu on vain 6 euroa kuukaudessa. Päättyivätkö opinnot? Ilmoita opintojesi päättymisestä Talentiaan, ja jäsenyytesi ja jäsenetusi jatkuvat katkeamattomasti. Työssä ollessasi voit liittyä työttömyyskassaan. Tai oletko jäämässä eläkkeelle. Ilmoita Talentiaan, milloin jäät eläkkeelle ja ilmoita samalla, että eroat työttömyyskassasta. Kun olet ilmoittanut jääväsi pysyvästi eläkkeelle, sinulle lähetetään eläkeläisen jäsenkortti. Tarkistukset ja korjaukset teet helpoiten Talentian eAsioinnissa osoitteessa www.talentia.fi. Palvelu toimii omilla pankkitunnuksillasi. Tai ilmoita muutoksista jäsensihteereille, jasensihteerit@talentia.fi. Kuntapuolen palkkatutkimus alkoi O sa Talentian jäsenistä saa marraskuun alussa kotiinsa kyselyn, jolla selvitetään kunta-alalla työskentelevien jäsenten palkkoja. Vastaajat on poimittu satunnaisotoksella liiton jäsenrekisteristä. Kysely koskee lokakuun 2012 tilannetta ja palkkatietoja. Toivomme, että mahdollisimman moni kyselyn saanut palauttaa täytetyn lomakkeen. Jokainen poisjäänti heikentää tulosten luotettavuutta. Kaikki tieto käsitellään ehdottoman luottamuksellisena, eikä sitä käytetä muuhun kuin tilastollisten yhteenvetojen tekemiseen. – Toivomme palkkatutkimukseen todella runsasta osanottoa, sillä jäsenten antamat tiedot ovat korvaamaton apu Talentian palkkaedunvalvonnassa, sanoo järjestöpäällikkö Janne Seppälä. Talentia 8.2012 33 Jäsenille Toimitus: Helena Jaakkola Talentia Kanta-Häme Syyskokous Talentia Kanta-Häme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Riihimäellä hotelli Scandicissa perjantaina 16.11.2012 kello 17.30–18.30. Kokouksen asialista on luettavissa sähköisestä jäsenkirjeestä, joka on lähetetty jäsenille ja yhdistyksen internetsivuilta. Syyskokouksessa arvotaan jäsenien hyvinvointia tukevia lahjakortteja. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen. Hallitus Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat Sosiaalipedagogit Talentia ry:n Syyskokouskutsu Syyskokous pidetään lauantaina 17.11.2012 kello 15.00 alkaen Talentian toimistolla, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen Anita Peltoselle puh. 040 5408 399 tai anita.peltonen@sosiaalipedagogit.fi. Ruokailujärjestelyjen vuoksi 13.11.2012 mennessä. Yhdistyksen hallitus kokoontuu samassa paikassa kello 10.00 alkaen. Tervetuloa Sosiaalipedagogit Talentia ry hallitus Vuoden 2013 CIF/ CIPUSA kansainväliset vaihdot haettavina www.ciffinland.fi Syyskokous Sola Ry:n syyskokous pidetään Jyväskylässä 17.11.2012, kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa, Laajavuorentie 30. Ohjelma: 11–12Lounas 12–13.30 Erityisasiantuntija Marjo Varsa: ajankohtaista sosiaaliohjauksesta ja ammattijärjestötoiminnasta 13.30–14 Kahvi 14–15 Tuija Piepponen:”Elekieli tukena vai tukkona vuorovaikutustilanteissa “ 15–16 Sola Ry:n syyskokous 16–17 Kylpemis- tai keilailumahdollisuus Ilmoittautumiset 4.11.2012 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@sola.inet.fi. Mukaan mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aineallergiat ja haluatko osallistua keilaukseen vai nauttia kylpyläpalveluista (oma pyyhe matkaan). Opiskelijoita Sola tukee matkakuluissa, josta annetaan tarkemmat ohjeet koulutuspäivän alussa. Talentia Päijät-Häme ry:n Syyskokous Talentia Länsi-Uusimaa Syyskokous ja joulujuhla Tervetuloa Talentia Länsi-Uudenmaan syyskokoukseen Karjalohjan Päiväkumpuun 30.11.2012. kello 17.00. Kokouksen asialista lähetetään jäsenille postitse ja on myös yhdistyksen internetsivulla. Syyskokouksen jälkeen alkaen kello 19.00 jouluruokailu Vanhassa emännässä. Ilmoittautumiset mervi.hermunen@lohja.fi. Hallitus Aika: tiistaina 20.11.2012 kello 18.00. Paikka: yhdistyksen toimitila MESO, Rauhankatu 2, 2krs, Lahti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Keskustelussa kelpoisuudet ja alueen ammatilliset kysymykset. Syyskokousvierailijana on erityisasiantuntija Marjo Varsa Talentiasta. Tarjolla hyvää iltapalaa ja seuraa. Ilmoittautumiset tarjoilujen vuoksi 12.11.2012 mennessä talentia.paijathame@gmail.com. Tervetuloa Hallitus Talentia-lehteä ja sen erikoisnumeroita voit lukea iPadilla www.talentia-lehti.fi. 34 Talentia 8.2012 Talentian Sosiaalialan Opiskelijat Syyskokous Tervetuloa Talentian Sosiaalialan Opiskelijat ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen. Kokous pidetään TaSO-päivien yhteydessä 17.11.2012 Turun Taideakatemian Köysiteatterissa osoitteessa Linnankatu 56, Turku. Kokous alkaa kello 17.45. Kokouksessa päätetään sääntömääräisistä asioista. Sinun ei tarvitse olla ilmoittautunut TaSO-päiville osallistuaksesi syyskokoukseen. TaSO ry:n hallitus Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Syyskokous Yhdistyksen syyskokous pidetään 23.11.2012 kello 19.00. Paikkana on Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan koulun sosiaalityön ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! Hallitus Kutsu työkaveri Talentian jäseneksi. Nyt kannattaa ottaa jäsenhankintakampanjassa loppukiri, sillä kaikkien jäsenhankkijoiden kesken arvotaan kahden hengen Rooman matka. Kampanja jatkuu vuoden loppuun asti. Liittyminen käy verkossa tai soita kampanjalomakkeet p. 09 3158 6005 www.talentia.fi/tolkkuatyohon Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki vaihde 09 3158 6000 fax 09 3158 6049 e-mail etunimi.sukunimi@talentia.fi toimisto@talentia.fi www.talentia.fi Järjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki 09 3158 6001 Talouspäällikkö Hannu Sjöblom 09 3158 6002 Tolkkua työhön Palveluyksikkö Toimistovastaava Anu Hämäläinen 09 3158 6003 Työelämäyksikkö Kehittämispäällikkö Mervi Tolonen 09 3158 6020 Järjestöassistentti Mia Penttinen 09 3158 6005 Erityisasiantuntija Päivi Mäkinen 09 3158 6021 Järjestöyksikkö Järjestöpäällikkö Janne Seppälä 09 3158 6030 Järjestöassistentti Brita Romppainen 09 3158 6006 Erityisasiantuntija Marjo Varsa 09 3158 6022 Järjestöasiantuntija Leena Kemppainen 09 3158 6031 Johdon assistentti Tuula Kylli-Virtanen 09 3158 6004 Erityisasiantuntija Laura Lindeberg 09 3158 6023 Viestintä Viestintäpäällikkö Kristiina Koskiluoma 09 3158 6010 Neuvotteluyksikkö Neuvottelujohtaja Paula Tuomola 09 3158 6040 Asiamiehet, opiskelija- ja järjestötoiminta Kirsi Nurme 09 3158 6032 Enni Räisänen 09 3158 6033 Suvi Linnanvirta 044 366 4184 Viestinnän suunnittelija Heidi Schrooten 09 3158 6011 (äitiysvapaalla 2012) Työmarkkinalakimies Tuomas Hyytinen 09 3158 6041 Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija Johanna Merilä 09 3158 6013 Alueasiamies Eeva-Liisa Lindholm 09 3158 6042 Alueasiamies Tiia Oksanen 09 3158 6044 Alueasiamies Hannele Sirrola 09 3158 6043 Jäsensihteerit Nina Karppinen Heidi Makkonen Anina Partanen Katja Roselius Jäsenpalveluneuvonta ma–to klo 9–15 09 3158 5530 jasensihteerit@talentia.fi Sähköinen asiointipalvelu www.talentia.fi > eAsiointi Työsuhdeneuvonta ma–pe klo 9–15 09 3158 5540 tyosuhdeneuvonta@talentia.fi Työelämän neuvontapalvelu ammattiasiat@talentia.fi Oulun seudun, Kainuun ja Lapin työsuhdeneuvonta www.sosiaalikollega.fi/ verkkokonsultaatio/etalentia Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Kellosilta 5 B, 6.krs 00520 HELSINKI erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi Palvelunumero 09 7206 4343 ma–to klo 12–15 www.akava.fi www.juko.fi Talentia 8.2012 35 Mielipide Sosiaalityön työvoimapula ei ole kenenkään etu O saavaa työvoimaa kaivataan kipeästi sosiaalityöhön ja lastensuojeluun, jossa ei ole riittävästi kelpoisuuslain mukaisia päteviä työntekijöitä. Henkilöstö myös vaihtuu tiuhaan, mikä ei edistä työn vaikuttavuutta. Yliopistoista ei valmistu riittävästi sosiaalityöntekijöitä, ja osa valmistuvistakin sijoittuu muihin töihin kuin sosiaalityöhön. Talentia on ollut vaatimassa lisää yliopiston sosiaalityön aloituspaikkoja, joita ehdottomasti tarvitaan lisää. Tämä lisäksi sosiaalityöhön tarvitaan myös ammattikorkeakoulujen ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden työpanos. Vuodesta 2002 lähtien on Suomessa voinut suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tiedekorkeakoulun ohella myös ammattikorkeakoulussa. Molemmat ovat niin sanottua virkakelpoisia ylempiä master 7.tason korkeakoulututkintoja (L 351/2005, 18§). Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuuslaki ei kuitenkaan määrittele sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pätevyyttä. Näin tutkintoa ei ole sosiaalialan ammattien joukossa lainkaan. Mikäli sosiaalihuollon ammatinharjoittamislakia aiotaan nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaan ryhtyä valmistelemaan, edellyttää se kaikkien olemassa olevien sosiaalialan tutkintojen osaamisen ja kelpoisuuden määrittelyä. 36 Talentia 8.2012 S osiaalialan YAMK-tutkinnosta valmistuvilla on suoritettuna sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto sekä sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteensä 300 op ja viisi–kuusi vuotta sosiaalialan ja -työn teoriaa ja työelämälähtöistä oppimista. Heillä tulee olla AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen kertynyttä sosiaalialan työkokemusta vähintään kolme vuotta, voidakseen edes hakea opiskelemaan YAMK-tutkintoa. Useimmilla erilaista asiakastyökokemusta on tätä enemmän. Työnantajat ovatkin YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisen noteeranneet ja rekrytoivat heitä ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin. Myös kuntien henkilöstön tehtävärakenteiden kehittämisessä otetaan huomioon sosionomin (YAMK) -tutkinnon tuottama osaaminen. Tätä kaupunkien sosiaalialan tehtävärakenteiden kehittämistä kuvasi muun muassa Vantaan sosiaalityön esimies Teija Hakulinen Talentia-lehdessä 7/2012, sekä Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen puhuessaan maaliskuussa 2012 sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston valtakunnallisilla päivillä Helsingissä. Jos sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittanut haluaa toimia kelpoisuuslain mukaan pätevänä sosiaalityöntekijänä, tulee hänen vielä kerran hakeutua koulunpenkille suorittamaan sosiaalityön maisteriopintoja. Tämä on sekä opiskelijan että veronmaksajien resurssien haaskaamista eikä vastaa työelämässä oleviin asiakastarpeisiin. Vuosittain valmistuu noin 120–140 opiskelijaa sosiaalialan YAMK-koulutusohjelmasta. Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneet sijoittuvat erittäin hyvin alalle. Osa heistä työskentelee epäpätevänä määräaikaisena sosiaalityöntekijänä, jolloin virkasuhde ja myös asiakkuudet ovat koko ajan katkolla. Osaavan työvoiman saatavuus sosiaalityöhön helpottuisi, kun heidän pätevyytensä tunnustettaisiin myös kelpoisuuslaissa. Tämä olisi myös sosiaalialan asiakkaiden etu. O n ilahduttavaa, että Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki otti esille (Talentia 7/2012) tarpeen kehittää mahdollisuuksia jatkaa sosiaalityön maisteriopintoihin myös sosiaalialan AMK-perustutkinnosta. Nykyisin käytännöt eri yliopistoissa ovat kirjavia, miten opiskelijalla jo olemassa oleva tietoperusta ja osaaminen tunnustetaan. Ristimäki sivuuttaa kuitenkin tosiasian, että sosiaalialan ylemmän tutkinnon suorittaneilla on jo suoritettuna laissa määritelty maisteritason mukainen ylempi korkeakoulututkinto ja erittäin hyvä sosiaalialan työelämäkokemus sekä asiakastyön laaja-alainen osaaminen. Heitä ei pidä panna opiskelemaan enää uudelleen samantasoista maisteritutkintoa kuin heillä jo on. Sirkka Rousu sosiaalityöntekijä, hallintotieteiden tohtori Sosiaalialan valtakunnallisen verkoston ylemmän amktutkinnon työryhmä Sosiaalityöntekijäpulan ratkaisu ei löydy kelpoisuuksista S irkka Rousun ehdotus antaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille oikeus työskennellä sosiaalityöntekijän tehtävissä, ei tuo kestävää ratkaisua sosiaalityöntekijäpulaan. Samaa ratkaisua on viime aikoina tarjonnut myös Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Y dinkysymys koskee sosiaalityön osaamista, jota sosionomi (AMK) -tutkinto sen enempää kuin sosionomi (YAMK) -tutkinto ei tuota siinä laajuudessa kuin sosiaalityöntekijältä vuonna 2005 voimaan tulleessa kelpoisuuslaissa edellytetään. Kelpoisuuslain muotoilu ei ollut hetken mielijohteesta tehty, vaan tarkkaan pohdittu. Kelpoisuuslaki kävi läpi yli kymmenen vuoden valmistelun eri työryhmissä, joissa jatkuvasti hiersi kysymys sosiaalityöntekijän pätevyydestä. Tiukkaa säädöstä vastustivat kilpailevat ammattijärjestöt ja kuntatyönantaja. Lopulta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi tahtonaan, että sosiaalityöntekijällä pitää olla yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto, jossa on sosiaalityö pääaineena tai muuten suoritetut sosiaalityön pääaineopinnot. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan tahdon mukaisena, koska sosiaalityöntekijän tehtävät ovat niin vaativia ja valta ihmisten asiois sa on niin suuri, ettei mikään vähempi riitä. Tässä suhteessa viimeiset seitsemän vuotta eivät ole tuoneet sellaisia muutoksia, jotka vaatisivat kelpoisuusehtojen muuttamista. Kelpoisuuslaki ajaa yli yleisen ammattipätevyyssäädöksen, johon Sirkka Rousu kirjoituksessaan viittaa. Yleisessä koulutustasovertailussa ylempi AMK -tutkinto rinnastetaan maisterin tutkintoon, mutta kelpoisuuslaki säätää sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta yksi tyiskohtaisemmin. T yövoimapula ja työntekijöiden jatkuvat vaihtuvuus ovat vakavia ongelmia. THL:n mukaan liki kolmasosa sosiaalityöntekijän tehtävistä (1 170) on määräaikaisten työntekijöiden käsissä. Heistä 460 on suorittanut sosionomi (AMK) -tutkinnon ja 26 sosionomi (YAMK) -tutkinnon, jonka pohjana oli sosionomin ammattikorkeakoulututkinto. Määräaikaisia he ovat siis siksi, että kelpoisuuslaki antaa mahdollisuuden kelpoisten hakijoiden puuttuessa palkata vuodeksi kerrallaan epäpätevän työntekijän. Lukujen suuruusluokka osoittaa jo sen, ettei Rousun ja Pihlajamäen ehdotuksesta ole todellista apua sosiaalityöntekijäpulaan. Epäselvyydet sen sijaan saattaisivat lisääntyä, sillä sosionomi (YAMK) -tutkintonimikkeen voi saada myös esimerkiksi terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. S uomalainen korkeakoulutus on rakennettu duaalimallille, jossa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista saadaan erilaista osaamista erilaisiin tehtäviin. Vuosittain sosiaalityön opinnot aloittaa noin 350 opiskelijaa kuudessa yliopistossa (maisteriopinnot, erillishaut ja aloituspaikat yhteenlaskettuna) ja sosionomi-, geronomi- ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinnon opin- not aloittaa noin 1 900 opiskelijaa 22 ammattikorkeakoulussa. Sosiaaliala tarvitsee korkeasti koulutetut ammattilaisensa: sosiaaliohjauksen ja sosiaalikasvatuksen osaajat ja sosiaalityöntekijät. Alalla tarvitaan paljon myös kehittämistyötä. Sosiaalityön kehittämistehtäviin saa vahvaa osaamista ammatillisesta lisensiaattikoulutuksesta ja sosiaaliohjauksen kehittämiseen ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. On tärkeätä säilyttää myös jatkossa molemmat vahvat korkeakoulutettujen ammattiosaamiset sosiaalialalla. T yövoiman saatavuusongelmiin Talentialla on kestävämmät lääkkeet. Ensinnäkin pitää korjata sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyys. Nyt tehtävien vastuullisuus ja palk kaus eivät kohtaa. Toiseksi on lisättävä sosiaalityöntekijäkoulutuksen aloituspaikkoja, jotta työntekijäpula ei syvene eläköitymisen alkaes sa todenteolla lähimmän 10 vuoden aikana. Kolmanneksi on kehitettävä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa ja palkattava lisää sosionomeja (AMK) niin lastensuojeluun kuin aikuissosiaalityöhönkin. Osa sosiaalityöntekijän tehtävistä sopii erinomaisesti sosiaaliohjaajan osaamisprofiiliin. Sosiaalityöntekijä–sosiaaliohjaaja-työpari on varsinainen tehotiimi muutostyössä! Myös ylemmän AMKtutkinnon suorittaneille sosionomeille on paikka sosiaalihuollon palveluiden kehittämisessä, tutkimisessa ja johtamisessa. Tero Ristimäki puheenjohtaja, Talentia ry Mielipide-sivu on avoin kaikille Talentia-lehden lukijoille. Kerro kuulumisia, anna palautetta, vinkkaa hyvästä työstä, pura höyryjä. Lähetä kirjoituksesi: toimitus@talentia.fi. Talentia 8.2012 37 Henkilö Teksti: Iita Kettunen Kuvat: Johanna Kokkola Sosiaalityön taakka runoksi Heinäveden kunnan sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen on pitkän linjan puurtaja, joka purkaa kuormaansa kirjoit tamiseen. K eltaisen rintamamiestalon tupa on kodikas ja pullantuoksuinen. Keskellä isoa tupaa on leivinuuni. Pirtin pöydällä on lämpimiä leivonnaisia. Talossa asuu Heinäveden kunnan sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen miehensä kanssa. Perheen aikuiset pojat ovat jo lähteneet maailmalle. − Olemme asuneet tässä talossa lähes 30 vuotta. Olemme itse remontoineet sitä pikku hiljaa meille sopivaksi. Alun perin juankoskelainen Riitta Pakarinen tapasi Heinävedeltä kotoisin olevan miehensä jo lukioaikana. Sitten Riitta lähti opiskelemaan Jyväskylään erityispedagogiikkaa ja yhteiskuntapolitiikkaa, ja mies lähti metsätalousteknikoksi Siilinjärvelle. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1981, ja kun mies sai töitä kotikunnastaan, he päättivät muuttaa Heinävedelle. 38 Talentia 8.2012 Riitta oli tehnyt gradunsa erityispedagogiikasta, mutta kun nuori pari aloitti yhteiselämänsä, hän kävi sosiaalityöntekijän pätevöitymiskoulutuksen. − Ajattelin, että sen avulla löydän maaseudulla oikeasti työmahdollisuuksia. Sitten Heinävedelle avautui virka ja sain sen. Tarkoitukseni oli olla siinä, kunnes löydän jotain ”haastavampaa ja arvostetumpaa” työtä. Olen hoitanut nyt tätä virkaa toistaiseksi 27 vuotta, Riitta Pakarinen nauraa. Tuskatyöläisen varaventtiilit Heinävesi on tyypillinen itä-suomalainen, alle 4 000 asukkaan vanhusvoittoinen kunta Etelä-Savossa aivan Pohjois-Karjalan rajalla. Sosiaalityöntekijöitä on kaksi, ja heidän esimiehensä on kunnan perusturvajohtaja. Joensuusta ostetaan muun muassa sosiaalipäivystyspalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut. Aikaisemmin kunnan alue oli jaettu puoliksi, ja sosiaalityöntekijät hoitivat kumpikin oman alueensa kaikki sosiaalityön tehtävät. Nykyisin Pakarisen kollega hoitaa muun muassa aikuissosiaalityön ja Pakarinen vastaa lastenvalvojan tehtävistä, lastensuojeluasioista sekä lapsiperheiden toimeentulotukiasioista. − Nyt taas mietimme, onko tämäkään jako hyvä. Jos näin pienessä kunnassa työt eriytyvät hyvin paljon ja jos toinen joutuu vaikka sairauslomalle, ei toinen pysty hoitamaan hänen tehtäviään. Erityisesti lastensuojeluasiat ovat hankalia, kun lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Heinävesi on laaja alue. Päästäkseen asiakaskäynnille on joskus kierrettävä koko Kermanjärvi, jolloin matkaa tulee yhteen suuntaan lähes 50 kilometriä. Konsultointitarpeeseensa Pakarinen kertoo käyttävänsä paljon Sosiaaliportin palveluja. Lisäksi hänellä on oma verkosto ▻ Marraskuussa ilmestyy Riitta Pakarisen runokirja Arvokas arki, joka on tehty yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Runoteokseen kuvituksen teki Sirpa Blom osaamiskeskuksesta. Talentia 8.2012 39 Henkilö – Sosiaalityössä joutuu entistä useammin muistuttamaan siitä, keitä varten olemme ammattikuntana olemassa, sanoo Riitta Pakarinen. Riitta Pakarinen minua aloittamaan kirjoittamisen uudelleen, mutta ennen kaikkea se, että oli pakko saada itsestä ulos ne asiat, Pakarinen pohtii. Koulutus: kasvatustieteiden maisteri, sosiaalityöntekijän Vaiteliaat puurtajat pätevöitymiskoulutus. Työskentelee: Heinäveden sosiaalitoimistossa Etelä-Savossa. Asuu: Heinävedellä keltaisessa rintamamiestalossa. Perhe: aviomies ja kaksi aikuista poikaa. Harrastukset: kirjoittaminen, lukeminen ja käsityöt. Motto: Älä lyö päätäsi seinään, etsi ovi. muiden kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa, joihin voi olla tarvittaessa yhteydessä. Esimies suhtautuu kannustavasti myös työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen, jotka auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä ja jaksamisessa. Pienellä paikkakunnalla on joskus vaikea päästä eroon sosiaalityöntekijän roolista. Erityisesti lastensuojelussa on hoidettava asioita, joissa tunnekuormitus on suuri. On kohtuutonta, jos erittäin vastuulliset ja vaikeat päätökset kaatuvat yhden työntekijän niskaan. Lastensuojelussa seudulliset yksiköt voisivatkin olla Pakarisen mielestä hyvä ratkaisu. − Ja jos itse käyttää samoja palveluja kuin asiakkaat, voi tulla kiusallisia tilanteita puolin toisin. Näin oli erityisesti silloin, kun omat poikani olivat vielä koulussa ja päivähoidossa, ja minä saatoin joutua hyvinkin vaikeiden asioiden kanssa tekemisiin joidenkin vanhempien kanssa. Toisaalta asiakkaiden kanssa saattaa tulla hyvin läheinen suhde, koska joskus asiakassuhteet saattavat kestää vuosikausia. Pakarisen mukaan asiakkailla on Heinävedellä matala kynnys tulla sosiaalityöntekijän luokse ongelmineen, mutta samalla työntekijä joutuu olemaan tarkkana, että ammatillinen ote säilyy. − Joku kirjoitti osuvasti, että sosiaalityöntekijä on tuskatyöläinen, kun joutuu kuulemaan koskettavia kohtaloita ja murheita. Minäkin ahdistun ja väsyn, jos kuulen niitä liikaa. On- 40 Talentia 8.2012 neksi minulla on tuo kirjoittaminen, jolla puran sitä kuormaa. Kertomatta jäävät kohtalot turhauttavat Riitta Pakarinen kirjoittaa sosiaalityön arjesta nousevia runoja ja miniatyyrikertomuksia, jotka on kirjoitettu niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta. Hän osallistui vuonna 2010 Sosiaalitiedon kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli ”Köyhyys sosiaalialan ammattilaisen silmin”. Pakarinen sijoittui kilpailussa toiseksi, ja hänen runojaan esitettiin myös Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä. Kilpailun tuomari, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kannusti Riittaa julkaisemaan runojaan, ja kirjailija Toivo Laakso kehui niitä ”elävästi tosiksi”. − Yllätyksekseni tarinani koskettivat monia sosiaalityön ammattilaisia ja sain paljon yhteydenottoja ja palautetta. Pakarinen on kirjoittanut nuoresta lähtien. Kun perhettä alettiin perustaa, jäi kirjoittaminen taka-alalle, mutta viime vuosina Riitta on alkanut uudelleen purkaa omia tuntemuksiaan ja väsymystäänkin kirjoittamiseen. − Joskus harmittaa, kun kuulee työssään ihmisten koskettavia tarinoita ja kohtaloita, ja kukaan ei saa koskaan tietää, millaisissa tilanteissa ihmiset saattavat elää ja kuinka vaikeita asioita joutuvat kantamaan. Myös se motivoi Sosiaalityön tehtävänä ei saisi Riitan mielestä olla vain oireiden hoitaminen, vaan epäkohtiin olisi uskallettava puuttua ja tuoda esiin syyt, miksi järjestelmä tuottaa eriarvoisuutta. − Tämän päivän moniarvoisessa yhteiskunnassa sosiaalityöntekijä joutuu yhä ahtaammalle asiakkaiden tarpeiden ja säästöpaineiden puristuksessa. Yhä useammin on muistutettava itseään siitä, ketä varten tätä työtä tehdään. Pakarinen kertoo tuskailevansa erityisesti silloin, kun törmää asiakkaan asioita hoitaessaan järjestelmän aiheuttamiin epäkohtiin, ja asiakkaat joutuvat väliinputoajien kastiin. − Me sosiaalityöntekijät olemme suurimmaksi osaksi tunnollisia puurtajia ja teemme sydänverellä tätä työtä laskematta työtunteja. Järjestelmä vain pitää meitä niin tiukassa otteessaan, että on vaikea puhua epäkohtien todellisista syistä ja nostaa niitä esiin. Pakarinen kiittelee, että on löytänyt kirjoittamisen väylänä tuoda esiin ainakin omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan sosiaalityöntekijänä. – Sosiaalityöhön liittyvät asenteet ja ennakkoluulot murtuvat hitaasti. Edelleen on tiukassa sekin ajatus, että kaikki sosiaalityön asiakkaat ovat elämäntilanteeseensa itse syypäitä. Lastensuojelusta ajatellaan, että se on lähinnä lasten huostaanottoa. − Jopa yhteistyökumppaneilla asenteita, joiden mukaan lastensuojelussa on niin ”ilkeitä ja likaisia” asioita, ettei niihin mielellään käsiään liata. Kaikesta huolimatta Riitta Pakarinen kokee tekevänsä tärkeää ja vaativaa työtä, vaikka se tuntuukin aika ajoin hyvin raskaalta ja iän myötä psyykkinen joustavuuskin on heikentynyt. − Pyrin kaikin tavoin ylläpitämään ammattitaitoani ja tarjoamaan myös syrjäseudun asukkaille mahdollisimman hyvää palvelua. Yritän pitää mielessäni myös sen, millainen valta ja vastuu tähän työhön sisältyvät. ■ Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.–14.3.2013 Wanha Satama, Helsinki LIISA, palveluneuvoja Vuosi vuodelta voin yhä useammin pahoin tässä hyvinvoinnin järjestelmässä. Yhä enemmän löydän ihmisen muotoisia reikiä, salakavalia selkäänpuukottajia ja eteenvyörytettyjä esteitä. Roikkua hopealangoin vai pudota reilusti pohjalle? JOHANNA, sosiaaliohjaaja Urakoin hyvää, työpäivästä toiseen ja työpäivien välillä. Hihat käärittynä ja hikipisarat hiusrajassa. Eikä illalla suihkua, joka pesisi puhtaaksi. RIITTA, sosiaalityöntekijä Seminaarin power point kertoo tappioista: annettu liikaa rahaa köyhille. Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä päättyy sydämeeni. Haluan puhaltaa diat henkiin: menojen pylväs romahtaa ja köyhät paljastavat kasvonsa. Toimeentulotuen menot muuttuvat kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi, lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi. Sähköt kytketään uudelleen. Yksi häätö ja itsemurha estetty. Ratkaisuja työelämään Tule Sosiaalialan asiantuntijapäiville 13.–14.3.2013 Helsingin Wanhaan Satamaan! Saat koulutuksesta toimivia työelämän ratkaisuja, inspiraatiota ja eväitä työssä jaksamiseen. Pohdimme päivillä koulutuksessa laatua. Mitä se on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat sosiaalialalla? Voidaanko laatua mitata? Onko hyvään laatuun varaa? Ammatillinen ohjelma Koulutukseen kuuluu yhteisiä luentoja, kolme seminaaria, yksi vierailukäynti ja käytännönläheisiä työpajoja. Työpajat koostuvat sosiaalialan ammattilaisten kehittämistä hyvistä työkäytännöistä ja -menetelmistä, jotka ovat sovellettavissa omaan työhön. Hinnat ja ilmoittautuminen Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa. Tule yhdessä parin kollegasi kanssa – saatte 10 prosentin alennuksen osallistumismaksuista. Talentian jäsenet: kaksi päivää 230 euroa, yksi päivä 200 euroa. Muut osallistujat: kaksi päivää 270 euroa, yksi päivä 240 euroa. Opiskelijat: kaksi päivää 60 euroa, yksi päivä 40 euroa. Kirja nopeille ilmoittautujille Ilmoittaudu 31.1.2013 mennessä ja saat professori Kari Uusikylän uuden kirjan Luovuus kuuluu kaikille. www.asiantuntijapaivat.fi Talentia 8.2012 41 Ilmoitukset Ilmoitusmyynti Pauli Keinänen / Pake-Mark T:mi gsm 040 546 2162, pauli.keinanen@pake.inet.fi Ilmoitusvaraukset Talentia-lehtiin • 9/2012 varaus 6.11. mennessä. • 1/2013 varaus 28.12. mennessä. Turvallista arkea kellon ympäri! 42 Talentia 8.2012 Validia-palvelut on kotimainen asumispalvelujen edelläkävijä. Tarjoamme ympärivuorokautista tukea, esteettömät tilat sekä mahdollisuuden hoivan ja hyvinvoinnin lisäpalveluihin – kaikissa elämänvaiheissa. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki www.validia.fi Vaalijalan kuntayhtymä on Savon alueella kuntoutuspalveluja pääosin kehitysvammaisille henkilöille järjestävä organisaatio. Sen keskuspaikka Vaalijalan kuntoutuskeskus sijaitsee Pieksämäellä. Kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimii erityiskoulu. Kuntayhtymällä on lisäksi avohuollon toimipisteitä; palvelukoteja, päivätoimintakeskuksia, Savoset-työhönvalmennuskeskuksia sekä poliklinikoita. Avohuollon asiakkaita palvelevat poliklinikat sijaitsevat Kuopiossa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Vaalijalan henkilöstömäärä on noin 600. Vaalijalan Etelä-Savon poliklinikalla Mikkelissä on haettavana SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TYÖSOPIMUSSUHTEINEN TEHTÄVÄ Poliklinikalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka paneutuu asiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan ja antaa asiantuntija-apua mm. palvelukodeille. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat kuntien avohuollonohjaajat, koulut, päiväkodit, asumis- ja päivätoimintayksiköt ja kuntoutuskeskuksen erityistyöntekijät. Poliklinikan toiminta-alue käsittää Etelä-Savon alueen Pieksämäkeä lukuunottamatta. Kollegojen tukea, työnohjausta ja täydennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. PSYYKKINEN TRAUMATISOITUMINEN -luentosarja Kriisistä traumatisoitumiseen 5.10.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Peter Wallin, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Ilmoittautumiset 21.9.2012 mennessä Lasten yksittäiset traumatapahtumat 9.11.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Paula Pettersson, traumapsykoterapeutti, VET Ilmoittautumiset 26.10.2012 mennessä Vakava varhainen traumatisoituminen ja dissosiaatiohäiriöt 14.12.2012, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Anne Suokas-Cunliffe, traumapsykoterapeutti, VET Ilmoittautumiset 30.11.2012 mennessä Vakavasti traumatisoituneet lapset - tunnistamisen ja hoidon suuntaviivoja 18.1.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Paula Pettersson, traumapsykoterapeutti, VET Ilmoittautumiset 7.1.2013 mennessä Kehon huomioiminen trauman hoidossa 1.2.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Laila Piironen, psykoterapeutti Ilmoittautumiset 18.1.2013 mennessä Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Vakavasti traumatisoituneiden vakauttava hoito 1.3.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Petteri Mankila, psykoterapeutti Ilmoittautumiset 15.2.2013 mennessä Työsopimussuhteeseen sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Tehtävän palkkahinnoittelukohta on 04SOS04A. Säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa. Hakija voi esittää oman palkkatoivomuksen. Traumatisoituminen / ylisukupolvisuus / perheen kanssa työskentely 24.4.2013 (Huom! keskiviikko), MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttaja: Jarno Katajisto, traumapsykoterapeutti Ilmoittautumiset viimeistään 12.4.2013 Kirjalliset hakemukset perjantaihin 9.11.2012 kello 15.00 mennessä osoitteella Vaalijalan kuntayhtymä, Johtava lääkäri, Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto. Kuoreen merkintä ”Hakemus”. Ennen tehtävän vastaanottamista valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä voimassa oleva rikosrekisterilain 6 §:n 2 mom:n tarkoittama rikosrekisteriote. Koeaika on neljä kuukautta. Lisätietoja antavat sosiaalityöntekijä Anneli Nuorviita, puh. 050 3899 372 ja johtava lääkäri Juhani Keinonen, puh. 015 783 111. Pieksämäki 3.10.2012 Johtava lääkäri Trauman siirtyminen auttajaan - sijaistraumatisoituminen 24.5.2013, MJK-Koulutus Oy, Iso Roobertinkatu 20-22 A, 4. krs, Helsinki Kouluttajat: Peter Wallin, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja Laila Piironen, psykoterapeutti Ilmoittautumiset 10.5.2013 mennessä Luentopäivät alkavat ilmoittautumisella klo 8.30-9.00 ja päättyvät klo 16.00. Hinta: 150 € / luentopäivä tai 1000 € / koko luentopaketti Ilmoittautumiset ja tiedustelut: toimisto.helsinki@traumaterapiakeskus.com Suomenkielistä traumakirjallisuutta saatavana suoraan kotisivujemme kautta www.traumaterapiakeskus.com Talentia 8.2012 43 Kehitysvammaiset vanhempina - Näkökulmia ja hyviä käytäntöjä Aika: Paikka: 27. – 28.11.2012 Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Hinta: 50 €/päivä Järjestäjät: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Äiti ei pysy kärryillä -projekti ja Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Kehitysvammaiset vanhempina -seminaari on suunnattu ihmisille, jotka esimerkiksi työssään kohtaavat perheitä, joissa vanhemmalla on erityistä tuen tarvetta. Seminaarin ohjelmassa on sekä tutkimuksen että käytännön työn suuntauksia Ruotsista ja Suomesta, kun perheessä vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa. Seminaariin liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton projektipäällikkö Pia Mölsään, pia.molsa@kvtl.fi tai puhelin 020 7718 326. Ohjelma ja ilmoittautuminen 11.11.2012 mennessä löytyvät osoitteesta www.kvtl.fi (klikkaa seminaarin bannerista) Tarkista työeläkeotteesi Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen. Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin. Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi 44 Talentia 8.2012 KOULUTTAUDU PSYKOTERAPEUTIKSI Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian koulutukset järjestävät yhdessä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa psykoterapeuttikoulutusta. Koulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (VNA 1120/2010, § 2a) mukaista koulutusta, jonka suorittamisen jälkeen opiskelija saa Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolta Valviralta nimikesuojatun psykoterapeutin ammattinimikkeen. Syksyllä 2013 alkavat seitsemän koulutusohjelmaa: 1) Psykodynamisk psykoterapeututbildning med inriktning på vuxenpatienter 77 sp 2) Ryhmäterapia, analyyttinen viitekehys 76 op 3) Perheterapia, integratiivinen viitekehys fokusoiden pariterapiaan 65 op 4) Varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapian psykoterapeuttikoulutusohjelma 85 op Nuorten ja lasten yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma, pääasiassa pitkä psykoterapia: 5) Psykodynaaminen viitekehys (nuoret) 81 op 6) Kognitiivinen viitekehys 84 op VOIMAVARAKESKEINEN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS (60 OP) 2013-2015 Alkaen 15.4.2013, hinta 6.500 € ilm. 3.3.2013 mennessä 7) Psykoanalyyttinen viitekehys (lapset) 80 op Kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu 5 op laajuinen kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille yhteinen osuus. Hakuaika koulutusohjelmiin on helmikuussa 2013. Katso tarkemmat tiedot koulutusohjelmien sisällöistä, aikatauluista, kustannuksista ja hakuajoista osoitteesta: www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus/ Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Sanna Selinheimo Sp. psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi RATKAISUKESKEINEN NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA (20 OP) 11.4.-6.11.2013, hinta 1.700 € ilm. 18.3.2013 mennessä Snellman-kesäyliopisto, Kuopio p. 044 746 2840 asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi www.snellmankesayliopisto.fi Talentia 8.2012 45 På svenska Text och foto: Sunniva Ekbom Krisarbete kräver mod och snabba beslut Socialarbetare Sandra Öhman har alltid varit yngst bland kollegerna på Vanda social- och krisjour. Att hon gör konkret nytta ger henne arbetstillfredsställelse. Sandra Öhmans arbete vid social- och krisjouren i Vanda innebär riskfyllda klientkontakter och snabba utryckningar i sällskap med polis. Debriefingen behövs. T rots att social- och krisjouren i Vanda betyder att socialarbetare Sandra Öhman jobbar nattskift trivs hon bra, på sitt sjätte år. Enheten fungerar, kollegerna stöder varandra och byts sällan ut. Ett vanligt veckoslut för Öhman när hon jobbar brukar betyda några hembesök. Klienterna kan också komma till kontoret, vars ytterdörr alltid är låst för säkerhets skull, men väktare har ännu inte införts. – Förstås sker ett hembesök efter noggrant övervägande, det ska finnas vägande skäl till att vi kan hjälpa bäst genom att vara på plats och ingripa. Det kan betyda att vi för barnen eller någon av de vuxna i säkerhet mitt i natten, förklarar Sandra Öhman. Utryckningen beror inte alltid på äktenskapskris med våldsamma slagsmål, ofta under alkohol- eller drogpåverkan, utan kan också ske 46 Talentia 8.2012 till exempel i samband med bränder eller andra olyckor. Då behövs socialarbetaren för att ordna med tillfällig övernattning mitt i natten. Polisen följer nästan alltid med vid utryckningen som oftast brukar ske kvällstid. Ett nattskift är 11 timmar långt och avslutas med rapportering till dagjouren. – När jag går hem har jag gett över jobbet i andras händer och vet att vår arbetsgrupp tar hand om uppföljningen. Beredskap vid storolyckor I Vanda har man länge haft erfarenhet av utryckning vid olyckor, numera har Vanda stad utsetts till koordineringsansvarig vid storolyckor. Beredskapen kan innebära att socialoch krisjouren ställer upp med att hjälpa offer och anhöriga vid olycksplatser. Till exempel barnen far extra uppmärksamhet. – Jokela-olyckan år 2007 är ett exempel på en storolycka där vi ställde upp. Jag var med, vi samlades i kyrkan i Jokela och gav debriefing. Det var efter Jokela-olyckan som Vanda stad började fungera som ett nationellt beredskapsteam vid storolyckor. Vid behov ställer vi upp med ett evakueringsteam vari ingår social- och krisarbetare tillsammans med läkare som tar hand om myndighetsrollen, förklarar Sandra Öhman. Arbetet ger henne stoff för doktorsavhandlingen hon håller på att skriva om organiseringen av det för Finland nya psykosociala stödet och myndighetssamarbetet vid storolyckor. Forskningsmaterialet samlar hon in vid de årliga övningarna kring flygolyckor som Vanda stad arrangerar för att upprätthålla storolycksberedskapen. – Social- och krisarbetarna som ställde upp för att stöda tsunamins offer och anhöriga med mottagning på flygfältet, har jag intervjuat nu efteråt. Det är barnskyddsärendena som upptar det mesta av social- och krisjourens tid. Sandra Öhman fick även idén till sin pro gradu -avhandling som handlar om släktingarnas roll vid omhändertagandet av barn, från sina arbetserfarenheter inom barnskyddet. – Det har visat sig att ju mer stöd och hjälp man kan få av släktingar, desto bättre är det för alla parter. Släktens lojalitetsband kan dock ge upphov till att socialen inte har så bra insyn i hur det verkligen står till, familjemedlemmarna lierar sig med varandra. I de fall där klienterna har släkt som ställer upp för att ta hand om barnen brukar det lyckas bra när Sandra ringer upp dem i samband med ett hembesök och barnen behöver skyddas från föräldrarna. Anhörighjälpen minskar eller eliminerar dessutom stigmatiseringen som kan höra ihop med en barnhemsplacering. – Förvånansvärt många av våra klienter saknar anhöriga på nära håll som kan hjälpa. Eller så är de rädda för att hjälpa eftersom till exempel drogproblem finns med i bilden. Bland jourens klienter finns de som återkommer. Men alltid öppnas inte dörren till bostaden när Öhman ringer på. Efter övervägande kan hon kontakta gårdskarlen, servicefirman som har nyckel och kan öppna. Familjemorden runt om i Finland som finns i allas medvetande har höjt socialjourens press på att handla raskt. – Vi inser till fullo vårt ansvar att förhindra brott mot liv. Till vår hjälp, när anhöriga saknas, finns bland annat två barnhem i Vanda, ett för småbarn och ett annat för äldre barn. Från ordföranden Ta i bruk socionomernas (YH) kunnande V id sidan om barnskyddsdiskussionen har man skrivit om socialarbetarbristen. I offentligheten har socionomerna (YH) fått mindre uppmärksamhet, vilka har som bas för sin utbildning kunnande att identifiera klienternas levnadssituationer, kraftresurser och funktionsförmåga på olika delområden. Därtill har de kännedom om socialförsäkringen och socialservicesystemet. Socionomerna (YH) tar hand om mångsidiga socialhandledningsuppgifter. Centralt i socialhandledningen är att motivera klienten, vilket stöder målinriktat förverkligande av klientprocessen. Socialhandledningen utgår från vardagen och är interaktivt arbete. S Sandra Öhman som är intresserad av forskning med anknytning till praktiken, har utrett frågan hur man bemöter barnklienterna. – Jag som inte själv har barn ville sätta mig in i hur jag ska handskas med barnen, frågorna och gråten. Socialarbetaren får inte heller knyta för starka band till barnet, så att det inte blir svårt för barnet att skilja sig från socialarbetaren i och med att omhändertagandet är verkställt. – När barnet visar sig väldigt duktigt när vi ringer på för att ta det med oss, väcker det oro hos mig – barnet måste ha vant vid liknande ingripanden av främmande vuxna. Helt riskfritt är jobbet förstås inte. Hot förekommer och Öhman har valt att jobba i en annan kommun än hemkommunen. När det är grannar som ringer till jouren för att mobilisera hjälp för barn som far illa, är det vanligt att de vill vara anonyma av säkerhetsskäl. ■ Jyrki Komulainen Bemöta barn i kris ocionomernas (YH) kunnande bör till fullo tas i användning i kommunerna och inom den privata socialservicen. I fortsättningen behövs en arbetsfördelning mellan socialarbetarna och socialhandledarna och utvecklandet av samarbete såväl inom barnskyddet som det sociala arbetet med vuxna. Ett kapitel för sig är att ta till vara socionomernas (YH) och geronomernas (YH) kunnande i åldringsvården. I förskolefostran förtjänar socionomernas (YH) ställning och betydelse specialuppmärksamhet. Enligt Institutet för hälsa och välfärd har 28 procent av barnträdgårdslärarna socionomexamen (YH) eller socialpedagogexamen. Socionomexamens (YH) relativa andel är i växande i jämförelse med dem som avlagt ped.kand.examen. Det är problematiskt att socionomerna (YH) som fungerar som barnträdgårdslärare är närapå en tredjedel visstids anställda. Orsaken är delvis arbetsgivarnas värderingsfrågor. Det största problemet verkar ligga i behörigheten för förskoleundervisning vilken socionomer (YH) inte kan skaffa sig med hjälp av tilläggsutbildning. Det vill Talentia ändra på. D en inhemska diskussionen om barnskyddet fortsätter livligt. Även vår granne Ryssland har deltagit i diskussionen. Statsmakten och Finlands utrikespolitiska ledning kommer i denna diskussion hålla fast vid det finländska rättssystemet och utgöra stöd för de finländska myndigheterna. Tero Ristimäki Talentia 8.2012 47 Tieto & taito Toimitus: Johanna Merilä Terapianuket matkustavat Afrikkaan Yli sata käsintehtyä pehmonukkea matkaa sosiaalialan opiskelijan SatuMarianne Piispan mukana Ugandaan ensi helmikuussa. Perillä odottavat pääkaupunki Kampalan slummin lapset, mutta nuket ovat auttaneet myös kymmeniä tekijöitään eri puolilla Suomea. 48 Talentia 8.2012 S atu-Marianne Piispa sai idean Lohtunukke-projektiin hetken mielijohteesta viime talvena. Hän perusti Facebookiin projektille oman sivunsa, joka sai heti kymmeniä tykkääjiä. Nyt tykkääjiä on melkein kaksisataa. – Hetken mietin, mitä olenkaan mennyt tekemään. Joskus kuitenkin syntyy hyviä juttuja, kun ei liikaa suunnittele, Piispa pohtii. Hän on kerännyt projektin Facebook-sivuille ohjeita nukkien tekemiseen. Lohtunukkeja voi tehdä neuloen, virkaten ja ommellen. Nukke voi olla ihmis- tai eläinhahmo. Ugandan valitseminen nukkien määränpääksi ei ollut sattumaa, sillä Piispa menee tekemään maahan opintoihinsa kuuluvaa kasvatus- ja perhetyön harjoittelua. Piispa toivoo voivansa itse antaa nuket slummin lapsille. – Jokaisessa nukessa on mukana pieni viestilappu, johon nuken tekijä on kirjoittanut terveisensä lapselle. Viestit ovat todella koskettavia. Viesteissä nuket lupaavat muun muassa tuoda iloa lapsen elämään, lohduttaa ja olla hänen halittavanaan. – Tarkoitus on ottaa kuvia lapsista nukkeineen, jos se vain onnistuu. Näin nukkien tekijät saavat nähdä, keille nuket päätyivät, Piispa sanoo. Piispa haluaa antaa lapsille tunteen siitä, että heistä välitetään. Nukkien tekijät puolestaan saavat hyvän mielen siitä, että he voivat tuoda iloa muiden ihmisten elämään. Vertaistukea orpolapsille Tietoa Lohtunukesta on levitetty enimmäkseen sosiaalisessa mediassa, jonka lisäksi Piispa on puhunut projektista sosiaalialan toimijoille kotiseudullaan Mikkelissä. Toimintakeskus Mielenmajassa nukkien tekemisestä innostuttiin: mielenterveyskuntoutujat työstivät yhdessä melkein 50 nukkea. – Nukkeja lähtivät tekemään jopa sellaiset, jotka eivät aiemmin olleet tehneet paljon kä- sitöitä. Kuntoutujista tuntui hyvältä, että he voivat auttaa pieniä orpolapsia toisella puolen maapalloa, kertoo ohjaaja Marjo Pylkkänen Mielenmajasta. – Moni kuntoutuja tuntee toimivansa vertaistukena slummilapselle. He molemmat ovat kokeneet elämässään kovia. Ehkä juuri tästä syystä meillä innostuttiin tästä projektista, Pylkkänen pohtii. Osa Mielenmajan kuntoutujista aikoo jatkaa nukkien tekemistä omaksi ilokseen projektin päättymisen jälkeen. Mielenmaja osallistui Pylkkäsen mukaan ensimmäistä kertaa tämäntyyppiseen projektiin, ja halua olisi kokeilla vastaavaa myös uudestaan. Nollabudjetilla Lohtunukke-projekti päättyy loppuvuonna, jonka jälkeen nuket pakataan yhteen Ugandanmatkaa varten. Piispa saa apua nukkien kuljettamiseen ja toimituskustannuksiin Mikkelin Vapaaseurakunnalta. Nollabudjetin hankkeelle pienelläkin taloudellisella tuella on merkitystä. Kampalan slummissa Piispaa odottaa myös pulma, joka pitää ratkaista ennen matkaa. – Slummialue on todella iso ja lapsia paljon. Kaikille nuket eivät riitä. Minun täytyy vielä miettiä yhteyshenkilöideni kanssa, miten nuket jaetaan, Piispa sanoo. Hän katsoo jo projektin jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on saada sosiaalialan opinnot päätökseen ja palata sen jälkeen uudestaan Afrikkaan. Ura kehitysyhteistyötehtävissä kiinnostaa. Piispa suorittaa parhaillaan opiskelijavaihtoa Hollannissa, missä hän perehtyy siihen, miten luovuutta ja taidetta voi soveltaa työssä. Hän yrittää myös pohtia, miten voisi Ugandassa auttaa slummin lapsia taiteen keinoin. – Sosiaalialalla taidetta voisi käyttää tukena nykyistä paljon enemmän. Luova toiminta auttaa ihmisiä. Tämän tietää jokainen, joka on koskaan vaikkapa kirjoittanut runon tai piirtänyt, Piispa sanoo. Hän arvostaa Lohtunukke-projektista saamaansa kokemusta. Projektityöskentelyn salat ovat auenneet. Piispan on yllättänyt se, että monet ovat heltyneet tekemään nukkeja toisella puolella maailmaa asuville lapsille. – Lohtunukke-ideaa voi vapaasti levittää sosiaalialalla. Ja onhan muitakin vastaavia projekteja ollut kuten toimittaja Anu Harkin Apupupu-kampanja muutaman vuoden takaa, Piispa pohtii. Kustannusosakeyhtiö Otavan ja Suomen Punaisen Ristin kampanjassa suomalaiset tekivät 25 000 pehmopupua vaikeissa oloissa eläville lapsille. Katso lisää: www.facebook.com/lohtunukke Sosiaalialan konferenssi Istanbulissa 2013 Kerro työstäsi eurooppalaisille kollegoille E uroopan sosiaalialan ammattilaiset ja tutkijat kokoontuvat yhteiseen konferenssiin 17.–19.4.2013 Istanbulissa, Turkissa. Konferenssiin etsitään nyt sosiaalialan hyviä työkäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomalaista sosiaalialan osaamista arvostetaan, joten järjestäjät toivovat Suomesta tietoa alan hyvistä käytännöistä. Onko mielessäsi oiva työkäytäntö, josta haluaisit kertoa eurooppalaisille kollegoillesi? Lähetä esityksesi hyvästä käytännöstä 30.11.2012 mennessä konferenssin internet sivuilla www.ensactistanbul.org. Konferenssin järjestää European Network for Social Action (ENSACT), jossa on mukana sosiaalialan ammatti- ja muita järjestöjä sekä oppilaitoksia. Tieto & taito Toimitus: Johanna Merilä Missä polkupyörä keksittiin jo? S osiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään eri puolilla Suomea aktiivisesti. Onnistuneiden uudistusten käyttöönotto on kuitenkin usein jäänyt paikalliseksi eikä niistä tiedetä laajemmin. On tehty myös päällekkäistä kehittämistyötä. Muutosta tilanteeseen tuo Innokylä, joka tarjoaa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä tekeville sähköisen toimintaympäristön. Se on avoin ja maksuton sekä kaikkien käytettävissä osoitteessa innokyla.fi. Lukemista A siakastyö kohtaamisena on visuaalisesti kaunis, paljon ajatuksia herättävä pieni opas, joka tarkoitettu kaikille, jotka tekevät asiakastyötä, ovat asiakkaina, opiskelevat ja opettavat tai ovat muutoin kiinnostuneita asiakastyön vuorovaikutussuhteista. Opas on tarkoituksella pieni, jotta kiireestä tai työpaineesta ei tule estettä kohtaamisen teemaan perehtymisessä. Mukana saat lisäksi DVD-levyn, jolle on tallennettu neljä tarinaa kohtaamisen kokemuksista. Tilaus Unigrafian verkkokauppa. Jukka Keskinen, Aino Kääriäinen, Julius Oravisto, Rauli Pitkänen ja Anna-Kaisa Tukiala (toim.) Asiakastyö kohtaamisena – Reseptejä vastavuoroisuuteen. Socca 2012 50 Talentia 8.2012 Innokylä tarjoaa tietoa ja tukea kaikissa kehittämisen vaiheissa. Ideointivaiheessa voit hyödyntää Innokylään tallennettua tietoa siitä, mitä muualla Suomessa kehitetään ja kuka sitä kehittää. Kehittämisvaiheessa löydät Innokylästä kumppaneita innovointiin sekä työkaluja ja työtilan yhteiskehittämiseen. Arvioinnin vaiheessa Innokylä tarjoaa keskitetysti tietoa erilaisista arvioinnin keinoista. Levittämisen vaiheessa löydät Innokylästä kanavia tiedottamiseen lupaavista käytännöistä. Innokylän toiminta tukee terveys- ja sosiaalialan kestävää uudistumista. Tarkoituksena on, että Innokylässä tehtävän työn tuloksena toimivat uudet käytännöt ja toimintamallit välittyvät ja tulevat käyttöön entistä nopeammin ja kattavammin. M onet miettivät omaa ja muiden käyttäytymistä. Miksi reagoin näin? Miten on mahdollista, että tuo ihminen ajattelee tuolla tavoin? Miten saadaan aikaan hyvää yhteistyötä erilaisten persoonallisuuksien välillä? Psykologi Tony Dunderfelt on luonut psykologian tutkimuksiin perustuvan menetelmän, jonka avulla oivallat, miten ja miksi ihmiset toimivat. Dunderfelt esittelee temperamentit väreinä, joiden avulla voit tunnistaa erilaisten persoonallisuustyylien ominaispiirteet sekä opit toiminaan rakentavalla tavalla muiden kanssa. Tony Dunderfelt: Tunnista temperamentit. Apua itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin. PS-kustannus 2012. M T asa-arvo toisin nähtynä kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä suomalaisesta tasaarvosta ja tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja käsitellään moninaistuvan ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan näkökulmasta, ja esillä ovat niin sukupuolten kuin erilaisten vähemmistöjenkin kysymykset. Aiheina ovat muun muassa sukupuolten palkkauksen eriarvoisuus, paritus ja ihmiskauppa, raskaana olevien naisten syrjintä sekä perinteisestä poikkeavien perheiden oikeus nauttia perhe-elämän suojaa. Johanna Kantola, Kevät Nousiainen ja Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä. Gaudeamus 2012. itä merkitsee, kun lämmin suihku, ravinto, terveys ja oma koti puuttuvat? Katukuvakirja koostuu asunnottomien miesten ja naisten elämäntarinoista, valokuvista, asunnottomien elämästä kertovista tietopaketeista ja kirjoittaja Ulla Pyyvaaran kokemuksista työssään asunnottomien parissa. Kirjan valokuvista vastaa asunnottomien miesten ja naisten elämää kuvannut Arto Timonen. Hän ohjasi 2010 Kiasman valokuvanäyttelyn Hiljaisuus rikkoutuu, jossa asunnottomat itse kuvasivat omaa elämäänsä. Ulla Pyyvaara ja Arto Timonen: Katu. Kertomuksia asunnottomasta elämästä. Into Kustannus 2012. Kolumni Susanna Yliluoma Laura Vesa Susanna Yliluoma on saunahullu rikoskirjailija, jolla on matala verenpaine. Talk show ennen teloitusta ”J okaisen ihmisen pitäisi vihata sinua.” Näin lausui kiinalainen tv-toimittaja Ding Yu kuolemaantuomittua miestä haastatellessaan. Naistoimittaja vuoroin kyynelehti ja vuoroin sätti tuomittua talk show:nsa aikana. Liiallinen empatia ei näyttänyt vaivaavan toimittajaa silloinkaan, kun äitinsä murhasta tuomittu Bao Ronting oli määrä viedä teloitettavaksi. Rontingin omaisille oli järjestetty tilaisuus tulla lausumaan jäähyväiset, mutta kukaan heistä ei ilmaantunut paikalle. Ronting oli surmannut äitinsä, koska tämä ei hyväksynyt poikansa homoseksuaalisuutta. Omaistensa hylkäämä Ronting pyysi toimittajalta, että tämä tarttuisi häntä kädestä. Kiinassa on säädetty kuolemanrangaistus kaikkiaan 55 rikosnimikkeestä. Pitkään emmittyään toimittaja uskaltautui hipaisemaan miehen sormenpäitä. Tämäkin oli liikaa: Ding Yu oli aistivinaan, että hänen omat sormensa tuntuivat pitkään ”kummallisilta”. Toimittaja päätyi siihen lopputulokseen, ettei hänen olisi kannattanut ryhtyä moiseen laupeudentyöhön. Rontingin, kuten tuhansien muidenkin, viimeinen matka taittui kuorma-auton lavalla, rikoksesta julistava kyltti kaulassa killuen. E räs nainen taas oli surmannut miehensä, koska tämä oli pahoinpidellyt vaimoaan jo pitkään. Pariskunnalla oli yksi tytär, joka oli hyvin pieni, kun äiti pidätettiin. Nainen sai pitää henkensä, koska hänen omaisensa onnistuivat ostamaan ”anteeksiannon” miehen omaisilta. Nainen ei ollut saanut tavata tytärtään koko siihenastisen vankeutensa aikana. Tyttären tapaaminen järjestyi lopulta ties mistä syystä. Oli riipaisevaa katsoa itkevää äitiä ja hämmentynyttä, alakouluikäistä tyttöä. Kun eron aika tuli, hetki lie ollut äidille pahin rangaistus kaikista. Sillä hetkellä oletusarvo vaikutti olevan, että tyttö ehtisi varttua aikuiseksi, ennen kuin he tapaisivat seuraavan kerran. H aastateltujen rikoksissa tuskin on puolustelemista. Kuitenkin oli enemmän kuin vastenmielistä katsoa, miten näiltä kaikilta tuomitulta oli riistetty heidän ihmisarvonsa – ja monilta ennen pitkää henkiriepukin. Kiinalaisesta Haastatteluja ennen teloitusta -sarjasta minut teki täällä koti-Suomessa tietoiseksi Silminnäkijä-dokumentti. Samoin kuin siitä, että Kiinassa määrätään kuolemaan enemmän ihmisiä kuin muussa maailmassa yhteensä, vaikka virallisia lukuja ei anneta julki. Lisäksi Kiinassa on säädetty kuolemanrangaistus kaikkiaan 55 eri rikosnimikkeestä. On melko kuvaavaa, että Kiinan viranomaiset hermostuivat sen jälkeen, kun ohjelma teloitettavista esitettiin BBC:lla tämän vuoden maaliskuussa – näin siitä huolimatta, että kiinalaissarjalla piti olla ylevä, kasvatuksellinen tehtävä. Kuitenkin brittitiedotusvälineiden mukaan kiinalaisviranomaiset päättivät lopettaa ohjelman ”sen saaman kansainvälisen huo mion takia”. Ohjelmaa julkaissut tv-kanava kiisti asian, sillä sarja oli vain ”tauolla”. Ai niin, että mitäkö kuolemaantuomitut halusivat yleensä lausua viimeisiksi sanoikseen? No, pyytää anteeksi vanhemmiltaan ja uhriensa perheiltä. Talentia 8.2012 51
![Päätösjulkaisu [pdf] - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003403112_1-f53f3675051dee16b4d8c60502bd1786-250x500.png)
© Copyright 2024