Lue lisää Lasaretti-lehdestä 2/2015 - Varsinais
2 /j o u l u k u u 2 0 15 Synnytykset Salosta Turkuun joulukuussa s. 5 Pohjoismaiden ensimmäinen hiippaläpän erikoistoimenpide Tyksissä s. 8 Kundrådet skall se på vården ur patientens perspektiv s. 15 Lean-hanke kasvatti leikkausmääriä sadoilla vuodessa s. 27 Näkökulman vaihto Ä skeisen OECD:n raportin mukaan Suomen terveydenhuolto on sekä kohtuullisen edullista että vaikuttavaa. Syövän, sydänkohtauksen ja aivohalvauksen hoitotuloksemme olivat vertailun parhaimmistoa. Hoidon saatavuudessa on kuitenkin merkittävästi kehittämisen varaa, erityisesti perusterveydenhuollossa. Kärjistäen sanottuna meillä on hieno sairaalalaitos, johon emme saa ajoissa lähetetyksi kaikkia apua tarvitsevia. Saatavuusongelman alla on vielä merkittävämpi ristiriita, joka pahenee nyt kaikkialla Euroopassa. Odotettavissa oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen kaltaista palvelujärjestelmää. Suomessa tilanne on nyt erityisen huono. Järjestelmä on ajateltava uusiksi. Uudistusta ei voi tehdä vain liittämällä olemassa olevia toimijoita toisiinsa. Oleellista on katsoa asia palvelun tarvitsijan eikä palvelun tuottajan näkökulmasta. Meillä sairaaloissa riittää kyllä potilaita, mutta missä ovat loput? Olisivatko ne »loput potilaat» tärkeämpiä hoidettavia, kuin juuri nyt meillä olevat? O-P Lehtonen Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet Perspektivbyte E 2 Suomessa on alueita, joissa järjestelmä on todella ajateltu uusiksi. Äskettäin PohjoisKarjalan kunnat ja Heinävesi päättivät »Siun sote»-kuntayhtymän perustamisesta. Siellä suunnittelu on lähtenyt kansalaisen näkökulmasta, jopa kansalaisten kanssa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymässä (EKSOTE) organisaation yksikköjakokin kertoo uudelleen ajattelusta. Jako on: perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys ja vanhusten palvelut, kuntoutus. Kuulumme maan niihin alueisiin, joissa näkökulman vaihto ei ole kokonaisuutena vielä päässyt vauhtiin. Toki muodostimme psykiatrian tulosalueen. Teimme Tyksin organisaatiouudistuksen ja laajensimme sen »yksi sairaalaan». Valmistelutyö on käynnissä Turun psykiatriassa ja muissa erikoisaloissa. Tämä on kuitenkin pääosin vasta sitä, minkä tavoittelemiseksi erikoissairaanhoitolaki säädettiin neljännesvuosisata sitten. Uudessa strategialuonnoksessamme on kohta: »Sairaanhoitopiiri mukana yhteisessä alueellisessa SOTE-valmistelussa». Olemme nligt en färsk OECD-rapport är hälsovården i Finland både hyfsat förmånlig och effektiv. Våra resultat för vården av cancer, hjärtinfarkt och slaganfall hörde till jämförelsens bästa. Då det gäller tillgången till vård finns det ändå mycket att förbättra, speciellt inom primärhälsovården. För att spetsa till det - vi har ett fint sjukhusväsende men lyckas inte skicka dit alla hjälpbehövande i tid. Tillgänglighetsproblemet bottnar i en ännu större konflikt som håller på att förvärras överallt i Europa. Den förväntade ekonomiska tillväxten kommer inte att räcka till för att finansiera ett servicesystem motsvarande det vi har i dag. I Finland är läget speciellt dåligt. Systemet måste omprövas. Reformen kan inte göras enbart genom att slå samman de aktörer som finns. Det väsentliga skulle vara att titta på saken ur den servicebehövandes och inte den serviceproducerandes synvinkel. På våra sjukhus finns nog tillräckligt med patienter, men var är resten? Kan det hända att de »resterande patienterna» skulle vara viktigare att vårda än de som finns hos oss just nu? I Finland finns områden där man verkligen sett över systemet. Nyligen beslöt kommunerna i Norra Karelen samt Heinävesi grunda samkommunen »Siun sote». Där har planeringen utgått från medborgarnas synvinkel, till och med i samarbete med medborgarna. Även enhetsindelningen för Södra Karelens social- och vårdsamarbete (Eksote) berättar om ett nytt sätt att tänka. Indelningen är: familje- och socialtjänster, hälsa och de äldres tjänster, rehabilitering. Vi hör till de områden i landet där perspektivbytet som helhet ännu inte fått upp farten. Visserligen bildade vi ett resultatområde för psykiatrin. Vi utförde en organisationsreform av Åucs och utvidgade till ”ett sjukhus”-modellen. Förberedande arbete pågår inom psykiatrin i Åbo och de andra specialområdena. Det här handlar i huvudsak ändå enbart om sådant för vars uppnående man för ett kvartsekel sedan stiftade lagen om specialiserad sjukvård. I vårt nya strategiutkast finns en punkt som heter »Sjukvårdsdistriktet deltar i det gemensamma regionala förberedandet av social- och hälsovårdsreformen». Vi har S I S Ä L LY S L U E T T E L O Näkökulman vaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Perspektivbyte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Aivovaltimotukoksen suonensisäinen hoito yleistyy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 tehneet vaadittavat erikoissairaanhoidon muutokset, nyt on laajemman näkökulman aika. Turun yliopiston rehtori on perustanut monitieteisen sosiaali- ja terveystutkimuksen työryhmän. Se on tärkeä perustyö, jotta uudet työntekijämme voidaan kouluttaa uuteen järjestelmään. »Siun soten» ja »Eksoten» lisäksi on muitakin alueita, jossa järjestelmää on ajateltu ja toteutettu uudella tavalla: Kainuu, Päijät-Häme, Forssa ja Ahvenanmaa. Vaihdan omaa näkökulmaani siirtyessäni keväällä Ahvenanmaan maakuntahallituksen palvelukseen. Suuri maakunta vaihtuu hyvin pieneen, sairaanhoitopiiri vaihtuu terveydenhuolto-organisaatioon, sairaalan potilaat väestöön ja johtaminen lainsäädäntötyöhön. Vaikken osaa suositella kenellekään yhtä jyrkkää näkökulman vaihtoa, joku uuden ajattelun tapa meidän kunkin on työssämme löydettävä kansalaisen palveluiden parantamiseksi. Synnytykset Salon seudulta Tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Salon kardiologian poliklinikka – hyvä esimerkki toimivasta lähisairaalapalvelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Salon sairaalassa paljon muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Sydämen hiippaläpän korjaus uusin menetelmin ensimmäisenä Pohjoismaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Mielenterveystalosta luotettavaa apua jo ensilinjan murheisiin . . . . . . . . . . . 10 Yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikkö – apua akuutteihin elämänkriiseihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Liedon Sarastus – mielenterveyspalvelut saman katon alla . . . . . . . . . . . . . . 13 Asiakasraati kertoo miten sairaalassa eksytään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 De vill höra vården tala kundens språk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Onnistunut sydänleikkaus pelasti – ryhmäohjaus auttoi kuntoutumaan . . . . 16 Luottamus, toivo ja empatia kantavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Tilanteen tasalla tilannekeskuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Potilaat hyötyvät vuodeosastojen yhdistämisistä Loimaalla ja Uudessakaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Painehaavojen ehkäisystä miljoonasäästöt Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Neurokirurginen leikkausprosessi hioutuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kliinisen tutkimuksen taloudelliset näkymät huolestuttavat . . . . . . . . . . . . . 22 Seija Grenmanista FIGOn varapresidentti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Tutkimusilmapiirikysely nosti esiin tärkeitä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Merkittävä apuraha Laura Airakselle Tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Harvinaisten sairauksien hoitoja kehitetään Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 »Miten on aiemmin tultu toimeen ilman Ajopolia?» . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Traumapotilaan leikkausprosessia sujuvoitettiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Säästöjä turhat röntgenkuvaukset karsimalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Tyksin T-sairaalan kolmas vaihe valmiiksi vuonna 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 gjort de krävda förändringarna inom den specialiserade sjukvården, nu är det dags för det bredare perspektivet. Rektorn för Åbo universitet har grundat en tvärvetenskaplig arbetsgrupp för social- och hälsoforskning. Det handlar om ett viktigt grundarbete, för att våra nya arbetstagare ska kunna utbildas till det nya systemet. Förutom »Siun sote» och »Eksote» finns det också andra områden där man omprövat och förverkligat systemet på ett nytt sätt: Kajanaland, Päijänne-Tavastland, Forssa och Åland. Själv byter jag perspektiv i vår då jag övergår till den åländska landskapsregeringens tjänst. Ett stort landskap byts ut mot ett mycket litet, sjukvårdsdistriktet byts ut mot en hälso- och sjukvårdorganisation, sjukhusets patienter mot en befolkning och ledarskap mot lagstiftningsarbete. Även om jag inte kan rekommendera ett lika tvärt perspektivbyte åt någon annan, måste vi alla hitta nya tankesätt i vårt arbete för att kunna förbättra medborgarens tjänster. Medisiina D:n rakentaminen on käynnistynyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Tyks tutkii ja hoitaa - yleisöluennot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 15. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna 2015. JULKAISIJA : Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku. Puh. 02 313 0000. Sähköposti: tiedotus@tyks.fi. Päätoimittaja : Olli-Pekka Lehtonen. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Esa Halsinaho. Toimituskunta : Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren ja Samuli Saarni. Toimittajat: Kristiina Andreasson, Mathias Luther (Inter Folia Press), Marjo Peltoniemi ja Tuula Vainikainen. Taitto: Letterhead Painopaikka : Painotalo Painola, Kaarina, 2015. Osoitelähteet: Varsinais-Suomen, Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Terveystoimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh. 02 313 1103, sähköposti tiedotus@tyks.fi. ISSN 1457-9057. Kansi: Tyksiin tulee n. 650 synnytystä vuodessa lisää, kun Tyks Salon sairaalan synnytykset keskitetään Kantasairaalaan. Kuvassa Tyksin palveluihin tyytyväinen ensisynnyttäjä Elina Wiik miehensä Janin ja vastasyntyneen vauvansa kanssa. Ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo, että synnyttäjien määrän nousuun on varauduttu huolellisesti. Lue lisää sivulta 5. Kuva: Marjo Peltoniemi 3 Trombektomia käytössä Tyksissä Aivovaltimotukoksen suonensisäinen hoito yleistyy Teksti: T uula Vainikainen , kuva: Ma rjo P eltoniemi Laskimonsisäinen liuotushoito on aivovaltimotukoksen käypää hoitoa. Silläkään ei kuitenkaan ole voitu auttaa kaikkia tukoksen saaneita. Aivovaltimon tyvialueen tukos on opittu avaamaan myös mekaanisella trombektomialla, jossa tukos poistetaan viemällä poisvedettävä stentti reisivaltimosta aortan kautta tukkeutuneeseen aivovaltimoon. L askimonsisäinen liuotushoito on tehokasta, mutta se ei sovi kaikille eikä auta läheskään kaikkia. Onkin tiedetty, että suuren aivovaltimon tukos voidaan avata valtimonsisäisesti tehokkaammin kuin perinteisellä laskimoteitse annettavalla liuotushoidolla. On tärkeää tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyisivät valtimonsisäisestä tukoksen poistosta, heitä saattaa olla jopa 20 prosenttia kaikista aivoinfarktipotilaista – Näyttö akuutin aivovaltimotukoksen valtimonsisäisen hoidon suurista hyödyistä on varmistunut. Vuoden kuluessa on julkaistu viisi kansainvälistä, satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta, joiden mukaan aivovaltimon tyvitukoksen avaaminen mekaanisesti trombektomialla parantaa merkittävästi potilaan ennustetta, kun laskimonsisäinen liuotushoito ei riitä tai se ei muuten sovellu hoidoksi. 4 – Verrattuna liuotushoitoon, 3–7 potilasta tulee hoitaa trombektomialla, jotta yksi potilas enemmän pelastuu tämän hoidon ansiosta, ja hoidetuista jopa 70 prosenttia toipuu hyvin, kertoo ylilääkäri, professori ja toimialuejohtaja Risto O. Roine Tyksin Neurotoimialueelta. Aivoinfarktin hoitovalikoima laajenee Aivovaltimotukoksen valtimonsisäisestä hoidosta on näin ollen annettu korkeimman tason näytönasteeseen perustuva vahvin, niin sanottu IA-luokan hoitosuositus amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa hoitosuosituksissa. Kotimaisen Käypä hoito -suosituksen päivitys valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Suomen yliopistosairaaloissa tehdään tällä hetkellä noin 250 trombektomiaa vuodessa. Tarve olisi vähintään kaksinkertainen. Tyksissä trombektomioiden teko aloitettiin vajaat 10 vuotta sitten ja se rajoitettiin alkuun yksittäistapauksiin. Uuden tutkimusnäytön myötä menetelmän käyttö on lisääntynyt, ja trombektomioita tehdään Tyksissä kuluvana vuonna noin 40 potilaalle. Varhainen tunnistus tärkeää Akuuttihoitoketjun on toimittava nopeasti ja saumattomasti ensihoidosta alkaen oikeaan hoitopaikkaan. Jokainen minuutti tuhoaa aivosoluja ja huonontaa ennustetta. Toimenpiteen suorittaminen edellyttää, että siihen soveltuvat potilaat tunnistetaan varhain ja että valtimotukos voidaan osoittaa luotettavasti ja sulkea pois laaja peruuttamaton aivokudostuho. Tähän käytetään pään tietokonetomografiaa ja TT-angiografiaa, tarvittaessa perfuusio-TT:tä. Tiimiin kuuluvat päivystävä neurologi, neuroradiologi tai radiologi, toimenpideradiologi, neuroanestesiologi sekä hoitohenkilökuntaa päivystyksessä, röntgenissä ja angiologian osastolla. Trombektomiassa toimenpideradiologi poistaa tukoksen viemällä poisvedettävän stentin reisivaltimosta aortan kautta tukkeutuneeseen aivovaltimoon. Hoidon aikaikkuna on kuusi tuntia oireiden alusta. Sitä ennen potilas on yleensä saanut liuotushoidon, joka tulee tehdä viimeistään 4,5 tunnissa oireiden alusta. Jotta aivovaltimotukospotilaiden hoito voitaisiin turvata, tulisi trombektomian olla jatkuvasti saatavilla potilaan asuinpaikasta riippumatta. Tämä edellyttää muutoksia hoitoketjuihin ja lisää toimenpideradiologeja yliopistosairaaloihin. Kallista mutta kannattavaa – Trombektomia on todella suuri mullistus aivoinfarktin akuuttihoidossa ja verrattavissa laskimonsisäisen liuotushoidon käyttöönottoon noin 15 vuotta sitten. Trombektomian kustannukset ovat liuotushoitoa korkeammat, joten sen kohdentaminen oikeille potilaille tulee varmistaa. Suomen Neurologinen yhdistys ja Suomen Radiologiyhdistys pitivät syyskuussa konsensuskokouksen trombektomian käytöstä aivoinfarktin akuuttihoidossa. Konsensuslausuma valmistuu vielä tämän vuoden puolella, kokouksen puheenjohtaja Risto Roine toteaa. Trombektomia on kallista, mutta aivovaltimotukoksen avaamatta jättäminen on vielä paljon kalliimpaa ja tragedia potilaalle ja hänen läheisilleen. Siksi tehokkaampi ja kalliimpi hoito alkuvaiheessa voi säästää kärsimystä ja kuluja jopa vuosikymmenien ajan. Yhdestä onnistuneesta trombektomiasta saatavilla säästöillä voidaan rahoittaa jopa koko vuoden kaikkien potilaiden trombektomiakustannukset. Trombektomia eli aivovaltimotukoksen avaaminen valtimonsisäisesti on erikoisalojen välistä yhteistyötä. Takarivissä vasemmalta neurologi Pauli Ylikotila, radiologi Jaakko Heikkinen, neuroanestesiologi Ari Katila. Keskellä neurologian apulaisylilääkäri Susanna Roine ja radiologi Mikko Nyman. Edessä röntgenhoitajat Johanna Kakko, Anette Paakkinen, Katariina Leino ja Heli Aalto-Hannula sekä toimenpideradiologi Riitta Rautio. Röntgenhoitaja Katariina Leino 2. ja 3. rivin välimaastossa. Ensisynnyttäjä Elina Wiik on miehensä Janin kanssa tyytyväinen Tyksin palveluihin ja on sitä mieltä, että Salon seudulta tulevat synnyttäjät pääsevät hyviin käsiin. Synnytyksessä oli hieman dramatiikkaa, sillä synnytys ei käynnistynyt lapsiveden menon jälkeen normaalisti, joten päädyttiin leikkausvaihtoehtoon. Leikkauspäätöksen jälkeen kaikki sujui kuitenkin hyvin esivalmisteluista leikkaukseen sekä jälkihoitoon ja henkilökunta oli Elinan mukaan ystävällistä. Ylihoitaja Marjo Kauppila puolestaan kertoo, että synnyttäjien määrän nousuun on varauduttu huolellisesti. Synnytykset Salon seudulta Tyksiin TEKSTI Ja K uva: M a r jo P eltoniemi Tyksin Salon sairaalassa otetaan viimeinen synnyttäjä vastaan 20.12.2015 klo 15, minkä jälkeen ovet sulkeutuvat. Salossa synnyttäneet äidit hoidetaan siellä loppuun asti. Salon seudun synnytykset keskitetään Tyksiin, mikä tietää n. 650 synnytystä vuodessa lisää Kantasairaalaan. Tähän on varauduttu sekä lisätiloilla että siirtämällä henkilökuntaa Salon sairaalasta Kantasairaalaan. S uuri osa, eli 17 Salossa työskennelleistä kätilöistä/sairaanhoitajista siirtyy Tyksin Kantasairaalaan. – Poikkeuslupa synnytyksille Salossa saatiin vuoteen 2017, mutta on hyvä, että tämä tehdään nyt, kun tulevat synnyttäjät ja henkilökunta ovat olleet pitkään epävarmassa tilanteessa. Erityisesti haluan kiittää Salon osastonhoitajaa ja ylihoitajaa, sillä he ovat pitäneet henkilökunnan tosi hyvin ajan tasalla. Pääsimme rauhassa neuvottelemaan ilman vastakkainasettelua, Naistenklinikan ylihoitaja Marjo Kauppila sanoo. Päätös jo aiemmin suunnitteilla olleesta keskittämisestä tehtiin viime syyskuussa. Uusi päivystysasetus edellytti raskasta ja kallista päivystystä Saloon, minkä vuoksi siirtoa alettiin uudelleen säästösyistä suunnitella ja toteutus saatiin aikaan rivakasti aiemman pohjatyön ansiosta. Tammi-helmikuu pärjätään olemassa olevilla vuodeosastopaikoilla. Kahden hengen huoneissa voi olla ajoittain kolme äitiä ja vauvaa. U-sairaalan huoneet on suunniteltu alun perin kolmen hengen huoneiksi, mutta vierihoidon yleistyessä vauvoja on hoidettu äidin vieressä samassa huoneessa. Siksi ne ovat olleet kahden hengen huoneita jo pitkään. Niihin mahtuu kolme äitiä ja vauvaa, vaikka silloin onkin hieman ahdasta. – Kesäkuukaudet ovat vilkkaimpia synnytyskuukausia ja ruuhkahuipuissa on usein ollut kolme äitiä samassa huoneessa. Joulu-, tammi- ja helmikuu ovat normaalisti hiljaisimmat synnytyskuukaudet, joten näillä resursseilla pärjätään hyvin. Synnytysten määrä heinäkuussa vastaa suunnilleen samaa kuin mitä tulee olemaan nyt tulevina kuukausina, kun meille yhdistetään Salon synnytykset, Kauppila summaa. Uusia tiloja käyttöön Saloon jää runsaasti toimintaa U-sairaalan synnytysosastolle varustellaan joulu-tammikuussa kolme uutta synnytyshuonetta ja vastaanottotiloja lisätään. Vuodeosastopaikkoja saadaan lisää maaliskuussa. Saloon jää edelleen naistentautien poliklinikka, imetyspoliklinikka, äitiyspoliklinikkatoimintaa ja sitä tukevaa palvelua kuten kätilöpuhelinvastaanotto, sekä HAL-poliklinikkatoimintaa (huume-, alkoholi- ja lääkeriippuvaisten perheiden poliklinikka). Myös sikiöseulonnat tarjotaan lähipalveluna samoin kuin induktioharkinnat, kun harkitaan käynnistetäänkö synnytys. Lisäksi Salossa otetaan äitiyspoliklinikalle virka-aikaiset päivystyspotilaat, kuten äidit, joilla on voimakkaita supistuksia, epäily lapsiveden menosta tai sikiöliikehälytyksiä. Niiden takia ei siis tarvitse lähteä Turkuun. Salosta löytyy myös LYSY-poliklinikkatoimintaa, joka on suunnattu perheille, jotka kotiutuvat varhain sairaalasta. He pääsevät ennen neuvolakäyntiä tapaamaan lastenlääkäriä ja kätilöä. – Synnytyspelkopotilaiden osalta on sovittu, että he tulevat siihen sairaalaan, jossa he synnyttävät, jotta he näkevät myös sairaalan. Kantasairaalassa on tehty yhteistyötä Salon sairaalan kanssa jo pitkään, sillä riskisynnytykset ovat tulleet Salon alueelta meille jo aiemmin. Nyt on tärkeää informoida perusterveydenhuoltoa ja neuvolaverkostoa, että minkälaisia potilaita edelleen lähetetään Saloon, Kauppila toteaa. Synnytysten keskittäminen isompiin yksiköihin on kansallinen trendi. T3-sairaalan tilaratkaisujen suunnitelmissa on huomioitu synnytykset keskittäminen Tyksiin. Moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan tiloihin päästään U-sairaalasta vuoden 2020 lopulla. 5 Salon kardiologian poliklinikka –– hyvä esimerkki toimivasta lähisairaalapalvelusta Teksti JA K U VAT: E sa H alsinaho Tyksin Salon sairaalan kardiologian poliklinikka hoitaa ympäristönsä noin 80 000 asukkaan »yleiskardiologisia» ongelmia. Salossa kardiologian poliklinikalla tehdään sydämen ultraäänitutkimuksia, tahdistimien testauksia, polkupyörärasituskokeita, verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintejä ja sydämen rytminseurantatutkimuksia. 6 – Alueellamme on esimerkiksi lähes kolmesataa tahdistinpotilasta, jotka käyvät poliklinikallamme tahdistimen testauksessa, mutta tarvittaessa myös muiden sydänperäisten ongelmien takia. Apu on lähellä, ja meille pääsee melko nopeasti, eikä aina tarvitse lähteä Turkuun asti, ylilääkäri Marjatta Strandberg kertoo. – Toki sydänpotilas lähetetään Turkuun sydänkeskukseen, mikäli kyseessä on jokin kajoavaa toimenpidettä tai erityisosaamista vaativa ongelma, hän täsmentää. Jos potilas tulee sydänvaivojen takia Salon päivystykseen, tilanne arvioidaan Salossa ja tarvittaessa potilas siirretään T-sairaalassa sijaitsevaan Tyksin Sydänkeskukseen. Jatkohoitopaikka järjestyy yleensä joustavasti Salon sairaalan sisätautiosastolle tarpeen vaatiessa. Näin Kantasairaalan kuormitusta pystytään hieman helpottamaan. Kiertävästä erikoislääkäristä ylilääkäriksi Kardiologian erikoislääkäriksi Tyksistä valmistunut Strandberg aloitti sairaanhoitopiirimme ensimmäisenä kiertävänä »aluesairaalakardiologina» väitöskirjatyönsä ja erikoistumisensa jälkeen vuonna 2010. – Alkuun kävin kahtena päivänä viikossa Vakka-Suomen sairaalassa ja kahtena Salon sairaalassa. Sen jälkeen toimin jonkin aikaa kliinisenä opettajana Tyksissä ja hoidin kahtena päivänä viikossa kardiologisia potilaita Salossa. Se muutti aikaisempia käytäntöjä, kun tahdistimen saaneet potilaat pääsivät Turun sijasta kontrolliin Saloon. Potilaspalautteen mukaan tähän ollaan oltu erittäin tyytyväisiä, Strandberg kertoo. Syyskuusta alkaen Strandberg on toiminut Salon sairaalan sisätautien ylilääkärinä. Sisätautien aloista edustettuina Salossa ovat kardiologian lisäksi endokrinologia, reumatologia, hematologia, gastroenterologia, nefrologia ja yleissisätaudit. Mahdollista kiertävää infektiotautilääkäriä odotellaan innolla. Järkevää lähisairaalapalvelua – Palvelemme täällä potilaita paikallisesti. Tämä on järkevää lähisairaalapalvelua, Strandberg toteaa. – Sisätautien aloilta meillä työskentelee tällä hetkellä yhteensä 11 erikoislääkäriä ja kuudesta seitsemään erikoistuvaa lääkäriä. Seitsemällä erikoislääkärillä on vakanssi Salon sairaalassa ja neljä muuta käyvät täällä pitämässä vastaanottoa Turun Kantasairaalasta käsin. Tämä toimii hyvin, vaikka kaikki vakanssit eivät olekaan täysipäiväisiä. Esimerkiksi dialyysiosastolle on nefrologi saatavilla tarvittaessa joka päivä. Jo toistakymmentä vuotta sitten perustettu dialyysiyksikkö on lisännyt toimintaansa yksi sairaala -uudistuksen siivittämänä ja tarjoaa nyt paikan jopa kahdeksalletoista potilaalle. Ylilääkäri Marjatta Strandberg (oik.), sisätautien erikoislääkäri Anja Toljamo, sairaanhoitaja Anniina Wallin ja erikoistuva lääkäri Taneli Lehtilä tarkastavat potilaan tilannetta aamukierrolla Tyksin Salon sairaalan valvontaosastolla. Salon sairaalassa paljon muutoksia T eksti: E sa H alsinaho Somerniemeläiselle Aimo Mannerille oli marraskuussa tullut tykytystuntemusta ja tajunnan menetys, minkä takia hänet oli lähetetty ensin tutkimuksiin Tyksin Kantasairaalaan Turkuun. Jatkohoito on toteutumassa Saloon kardiologian poliklinikalla. Siellä sairaanhoitaja Eija Henttinen (oik.) asensi hänelle »EKG-Holterin», eli 24 tuntia pidettävän rytminseurantalaitteen. Tilanteessa mukana erikoistuva lääkäri Jouni Pykäri ja sairaanhoitaja Anniina Wallin. – Vaikka synnytysten siirtyminen Turkuun on varmaan näkyvin muutos Tyksin Salon sairaalan toiminnassa, niin muutakin tapahtuu, sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoo. Lähisairaaloiden toiminnan luonne tulevaisuudessa muuttuu, mikä on soteuudistuksen perusteluissakin useaan kertaan tuotu esiin. Paljon ja toistuvasti tarvittavia palveluita kannattaa tarjota lähellä potilasta, harvemmin tarvittavia ja suuria investointeja vaativia voidaan keskittää. Avohoito- ja kuntoutuspainotteisuus kasvaa, vuodeosastohoidon määrä vastaavasti vähenee. Virolaisen mukaan Salossa muutokset näkyvät siten, että synnytysten siirtymisen seurauksena myös lasten vuodeosastotoiminnan tarve oleellisesti vähenee. – Lastentautien vuodeosastotoiminta kannattaa koko piirin alueella keskittää Turkuun. Vastaavasti avohoitopalveluita parannetaan ja niitä tarjotaan Salon alueella lähipalveluina, moniammatillisena yhteistyönä. – Salossa laajennetaan monien erikoisalojen polikliinistä tarjontaa, mistä kardiologia on vain yksi esimerkki. Myös toistuvasti tarvittavia päiväsairaalatyyppisiä hoitoja, kuten syöpätautien sytostaattihoitoja on tarkoitus antaa Salossa huomattavasti nykyistä enemmän, Virolainen kertoo. – Sairaalasta vapautuvaa tilaa hyödynnetään laajenevien polikliinisten palvelujen tarpeisiin, mutta tilojen käytöstä neuvotellaan myös Salon kaupungin ja psykiatrisen hoidon järjestäjien kanssa. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin tilojen käyttöä suunnitellaan yhdessä parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Muutenkin yhteistyötä syvennetään entisestään. »Sairaalan mäellä» tämä näkyy mm. terveyskeskuksen ja sairaalan yöaikaisen päivystyksen yhdistymisenä. – Kaikki suunnitellut muutokset ovat julkisuuteen tulleiden sote-ratkaisujen hengen mukaisia. On hyvä olla suunnitelmissa eturintamassa, jolloin muutosten toteuttamiseen jää tarpeeksi aikaa. Näin toivottavasti pystymme välttämään virheitä ja minimoimaan negatiivisia henkilöstövaikutuksia, Virolainen toteaa. 7 Sydämen hiippaläpän korjaus uusin menetelmin ensimmäisenä Pohjoismaissa Tekstit: Tuula Vainikainen , k u vat: M a r jo Peltoniemi Tyksin Sydänkeskuksessa on kuluvan vuoden aikana tehty historiaa sydämen mini-invasiivisten eli vähän kajoavien hoitomenetelmien käytössä. Vaikeasta hiippaläpän vuodosta kärsiville potilaille kehitetty uusi toimenpide, hiippaläpän korjaaminen sydämen kärjen läpi, on otettu käyttöön. Uuden menetelmän avulla on apua saanut tähän mennessä neljä henkilöä. 8 – Kyseessä on uusi mini-invasiivinen leikkaustekniikka, jossa toimenpide tehdään pienestä viillosta sydämen käydessä. Tämä toimenpide on vaihtoehto perinteiselle avosydänleikkaukselle, jossa sydän joudutaan pysäyttämään ja potilaan verenkierto hoidetaan leikkauksen aikana sydän-keuhkokoneen avulla. Toipuminen transapikaalisesta toimenpiteestä sujuu luonnollisesti nopeammin, kertoo kardiologi Antti Saraste. Tyksissä on viime vuosien aikana otettu käyttöön mini-invasiivisia eli pienestä viillosta tehtäviä leikkaustekniikoita ja verisuonesta katetrilla tehtäviä läppätoimenpiteitä ylilääkäri Kari Kuttilan ja professori Juhani Airaksisen johdolla. Mitraaliläpän korjaus sydämen kärjen läpi on maailmallakin vielä hyvin uusi ja kehitteillä oleva hoitomuoto, jonka avulla voidaan auttaa monia sellaisia potilaita, joille normaali avosydänleikkaus ei sovellu. Kyseessä on siis hyvin valikoidulle potilasryhmälle tehtävä operaatio. Iso tiimi asialla Uusiin teknisesti vaativiin toimenpiteisiin niiden tekijät eivät valmistaudu vain kirjoja lukemalla. Toimenpiteen riskejä ja hyötyjä punnitaan luonnollisesti tarkasti mm. tieteellisiin tutkimuksiin perehtymällä, mutta tärkeintä on seurata asiaa osaavien ulkomaalaisten kollegoiden työtä. Tällä kertaa paikkoja, joista oppia on ollut saatavilla, ovat mm. Mayo-klinikka Rochesterissa Minnesotassa, Padovan yliopistosairaala Italiassa ja Leipzig Herzcentrum, joissa kirurgian erikoislääkäri Jukka Savola on käynyt tekniikkaan perehtymässä. Padovassa olivat myös kirurgi Markus Malmberg ja kardiologi Antti Saraste. Mayo-klinikka on jo pitkään ollut paikka, jossa uraauurtavaa sydänkirurgiaa maailmassa kehitetään. – Ulkomaisilta kollegoilta saatu apu on olennaisen tärkeää uuden tekniikan oppimisessa. Kyse on hyvin tarkasta toimenpiteestä, jonka oppimisessa tarvitaan apua sekä leikkausperiaatteiden että tekniikan hallinnassa. Yhdysvaltalainen kollega oli paikalla neuvomassa myös ensimmäisessä toimenpiteessämme. – Lisäksi tässäkin toimenpiteessä hyödyn takaa oikea potilasvalinta. Siinä prosessissa on mukana laitteistospesialistin keskus Pittsburghissa, missä perehdytään tarkasti potilaan tilanteeseen Suomesta lähetettyjen potilastietojen pohjalta, ennen kuin hänet hyväksytään mukaan, Savola kertoo. Kardiologi Antti Saraste (vasemmalla), sydänkirurgit Markus Malmberg (keskellä) ja Jukka Savola (oikealla) kuuluvat tiimiin, joka teki Pohjoismaiden ensimmäisen hiippaläpän korjauksen sydämen kärjen läpi. Uuteen vaativaan mini-invasiiviseen leikkaustekniikkaan he kävivät tutustumassa mm. Padovan yliopistosairaalassa Italiassa. Jukka Savolan kädessä Neochord-laite, jolla käänteentekevä toimenpide suoritettiin. Piikkiöstä kirurgian historiaan Piikkiöläisen Raimo Sauhulan ajokortin uusinnalla oli mielenkiintoisia jälkiseurauksia. Terveyskeskuslääkäri totesi lääkärintodistusta varten tekemässään huolellisessa tarkastuksessa miehen sydänläpän vuotavan ja passitti eteenpäin tutkimuksiin. Sauhula ei itse ollut vaivaa erityisesti noteerannut, vaikka esimerkiksi mäkeä noustessa pakkasikin hengästyttämään. Sydäntä ei tarvitse pysäyttää Toimenpiteen olennainen asia on se, että potilaan sydäntä ei pysäytetä eikä turvauduta keinoverenkiertoon kuten avosydänleikkauksissa. Toimenpiteen aikana korjattavaa läppää kuvataan jatkuvasti ruokatorven kautta ultraäänellä ja toimenpiteen vaikutus sydämen toimintaan voidaan todeta välittömästi. Hyvänä puolena on myös se, että transapikaalinen toimenpide ei sulje pois muita kardiologian tai kirurgian menetelmiä, jos niitä tarvitaan. Tarvittaessa voidaan siis jatkaa vaikka avosydänoperaatiolla. Ensimmäisen mitraalivuodon transapikaalisen korjauksen teki Tyksissä tiimi, johon kuuluivat anestesialääkäri Kari Leino, kirurgian erikoislääkärit Jukka Savola ja Markus Malmberg, kardiologian erikoislääkäri, apulaisprofessori Antti Saraste sekä leikkaussalihoitajat Tiina Hiltunen, Riikka Karineva ja anestesiahoitajana Tiina Honkasalo sekä lääkintävahtimestarina Harry Lindberg. Toistaiseksi vain Tyksissä Kuluneen vuoden aikana Tyksissä on tehty neljä vastaavaa toimenpidettä ja jonossa odottaa potilaita, joiden soveltuvuutta tähän korjaavaan toimenpiteeseen tutkitaan. Koska vastaavia toimenpiteitä ei toistaiseksi ole Suomessa tehty muualla, on lähetteitä tullut mm. Porista. Toimenpiteessä tarvittava laitteisto on vielä suhteellisen kallista, mutta toiminnan vakiintumisen jälkeen hinnat todennäköisesti laskevat ja kilpailevia laitevalmistajiakin ilmaantuu. Tekniikka kehittyy myös käyttäjäkokemuksen perusteella. – Kun saamme pitkäaikaiskokemusta menetelmän käytöstä, voimme pohtia, olisiko siitä laajemman potilasjoukon toimenpiteeksi. Tällä hetkellä sillä hoidetaan lähinnä monisairaita iäkkäämpiä potilaita hyvin tarkan valikointiprosessin jälkeen, Savola selvittää. K ardiologin tutkimuksissa selvisi, että sydämen vasen kammio oli suurentunut ja mitraali- eli hiippaläppä oli revennyt, eikä sulkeutunut normaalisti. Koska samoihin aikoihin myös seurannassa ollut eturauhassyöpä vaati pian järeämpää hoitoa, Sahula päätyi toimenpiteeseen, jolla hänet kirjattiin suomalaisen kirurgian historiaan. Sydämen hiippaläpän vuotoa korjattiin Tyksissä transapikaalisesti Neochord-laitteiston avulla sydämen kärjen läpi ja toimenpide oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Raimo Sauhula oli maailmassa 200. henkilö, jolle tämä toimenpide tehtiin, mutta Suomessa ja Pohjoismaissa hän oli numero yksi. Koekaniiniksi hän ei ole itseään kokenut, vaikka hänen tapauksensa onkin uuden toimenpiteen kohteena herättänyt paljon kiinnostusta asiantuntijapiireissä. Leikkaukseen osallistui Tyksin leikkaustiimin lisäksi myös yhdysvaltalaisia asiantuntijoita ja toimenpidettä seurasi myös joukko muita ulkomaisia kirurgeja ja kardiologeja. pienempi reikä. Tunsin, että kaikkia vaihtoehtoja oli pohdittu ja varauduttu myös siihen, että avosydänleikkaukseenkin voitaisiin joutua, jos kaikki ei menisi hyvin. Tätä varten mm. rintakarvat oli ajeltu. Kaikki meni hienosti ja toukokuussa olin sitten jo eturauhassyöpähoidoissa, kertoo Sauhula. Sauhula on käynyt jälkitarkastuksessa Sydänkeskuksessa. Silloin katsottiin kardiologi Antti Sarasteen kanssa sydämen ultraäänikuvaa, jossa näkyi neljä tikinnäköistä tekokordaa. Sauhulan vointia seurataan jatkossakin vähintään kerran vuodessa. Pitkäaikaisia tuloksia toimenpiteen hyödyistä hankitaan muutenkin maailmanlaajuisesti. Kaikkia vaihtoehtoja pohdittiin – Minulle selvitettiin hyvin huolellisesti etukäteen miksi tällainen toimenpide on kohdallani tarpeen ja mitä siinä tapahtuu. Maaliskuun 20. päivänä sain osastolla aamukuudelta kevyen aamupalan, seitsemältä annettiin lääkitys ja leikkaussalissa oltiin kahdeksalta. Toimenpiteestä heräsin kahdelta. – Kyljessä oli noin viiden sentin haava ja alempana Piikkiöläinen Raimo Sauhula on maailman 200. ja Pohjoismaiden ensimmäinen ihminen, jolle on tehty sydämen hiippaläpän korjaus sydämen kärjen läpi sydämen sykkiessä. 9 Mielenterveystalosta luotettavaa apua jo ensilinjan murheisiin Tu ula Vainikainen Mielenterveystalo.fi -nettipalvelusta voi koko Suomessa hakea tietoa ja apua mielenterveyden ongelmiin sekä yleisesti että alueellisesti. Oirenavigaattori ohjaa oikeille hoitopoluille, erilaiset oppaat ja videot tarjoavat tietoa ja saatavilla on myös nettiterapiaa. I nternet ja sähköiset tietoverkot avaavat terveyden- ja sairaanhoidolle uusia ovia. Myös mielenterveyspalveluissa voidaan luotettavalla tiedolla estää monien vaivojen kehittyminen vakavammiksi. Paino on nimenomaan luotettavassa, helposti avautuvassa ja asiantuntevassa palvelussa, jonne hakeutumiselle on matala kynnys. Erityisen helppoa näiden nettipalvelujen käyttö on nuorille, mutta kokemukset ovat osoittaneet, että kaikenikäiset voivat hyötyä Mielenterveystalo.fi -palvelusta. Pyörää ei kannata keksiä eri puolilla uudelleen 10 Mielenterveystalo.fi on valtakunnallinen yhteishanke, joka on saanut rahoitusta valtionvarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen -ohjelmalta (SADe). Mukana ovat kaikki Suomen 16 sairaanhoitopiiriä eli saman palvelun alta löytyvät koko Suomen mielenterveys- ja päihdetyön palvelut. Varsinais-Suomi tuli mukaan tänä vuonna. Palvelun kokonaisvastuu on HUSilla ja tiedontuottajina on myös valtakunnallisia järjestöjä. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on 1-2 aluekoordinaattoria. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori on TtT Olli Oranta, jolla on pitkä työkokemus erilaisista mielenterveystyön tehtävistä sekä Tyksissä että Halikon sairaalassa. Hän on aiemmin tehnyt myös selvityksen kaikista alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista. – Ajatus tällaisesta palvelukonseptista tuntui alun perin järkeenkäyvältä. Mitä kauemmin olen tätä aluekoordinaattorin tehtävää hoitanut, sitä paremmin näen toiminnasta saatavat hyödyt. Tämä ensilinjan palvelu voi ehkäistä vaivojen kehittymisen vaikeammin hoidettaviksi ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa keskittyä vaikeampiin tapauksiin. Netti ei korvaa ihmistä hoitotyössä, mutta ohjaa apua tarvitsevan nopeammin oikeaan osoitteeseen, tiivistää Oranta. Mielenterveystalolla on monenlaisia asiakkaita. Tietoa ja tukea voivat hakea nuoret ja aikuiset, jotka kokevat tarvitsevansa apua mielenterveysasioissaan. Palvelusta hyötyvät myös ammattilaiset, jotka voivat käyttää Mielenterveystaloa hakiessaan tietoa ja työskennellessään asiakkaidensa kanssa. Erilaisten palvelujen tarjoajien määrä ja palvelujen runsaus ei aina tule automaattisesti mieleen. Siksi tällaisesta koostetusta toiminnasta on hyötyä. Tiedonhaku nimettömänä Mielenterveystalo.fi-nettipalvelun tiedonhakupalveluihin (Mielenterveystalon aikuisten ja nuorten osiot) ei tarvitse kirjautua, vaan tietoa voi hakea täysin nimettömänä. Ammattilaiset kirjautuvat omaan osioonsa aluekoordinaattorin jakamilla tunnuksilla. Nettipalvelun toivotaan auttavan vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Ennaltaehkäisyn tueksi palvelusta löytyy muun muassa itsehoito-oppaita ja -ohjelmia, kuten esimerkiksi Juomisen hallinnan opas, Irti ahminnasta tai Masennuksen omahoito-ohjelma. Uutta aineistoa tuotetaan koko ajan. Vuoden loppuun mennessä palvelussa tulevat aukenemaan esimerkiksi Unettomuuden omahoito -ohjelma, tietoisuustaitojen opas sekä Parisuh- teen omahoito-ohjelma ja Eron omahoitoohjelma. Näkökulmat lähtevät siis ihmisen arjesta, ei diagnooseista. Saman osoitteen kautta voi kirjautua myös nettiterapiaohjelmiin, joihin tarvitaan asianmukainen lähete lääkäriltä. Oirenavigaattori opastaa Sekä aikuisten että nuorten sivustoissa keskeisin on ns. oirenavigaatioon perustuva tiedon ja palvelupaikkojen haku. Oirenavigaattori on suunnattu ensisijaisesti niille, jotka eivät ole vielä hoidon piirissä. Ohjelma opastaa käyttäjää, antaa tietoa arvion pohjaksi ja ohjaa lopuksi sopivan tiedon tai mahdollisten palveluiden äärelle. Myös hoitosuhteessa oleville, ammattihenkilöille sekä muille mielenterveysasioista kiinnostuneille kuten omaisille, löytyy palvelusta tärkeää tietoa. Sivuilla liikkumalla saa helpolla ja asiakasystävällisellä tavalla uutta näkökulmaa ja tietoa mielenterveysasioista. Palvelun sisällöissä on tuotu esille myös voimavaralähtöisyyttä. Sisältöjen esitystapaan on kiinnitetty huomiota mm. tuomalla mukaan havainnollisia videoita. Mielenterveystalo.fi on täydentyvä ja kehittyvä palvelu, johon mm. kunnat, seurakunnat ja yhdistykset voivat ilmoittaa omia mielenterveyspalvelujaan. – Varsinais-Suomesta löytyi yhteensä kuutisensataa nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelua, mikä on muihin jo projektissa mukana oleviin sairaanhoitopiireihin verrattuna melko paljon. Monipuoliseen palvelutarjontaan on nyt helppo tutustua vaikka kuntakohtaisesti. Tietoja ja palvelupaikkoja lisätään, päivitetään ja täydennetään koko ajan, toteaa Varsinais-Suomen palvelutiedot kerännyt Oranta. Aktiivinen asiantuntijaryhmä tukena Varsinais-Suomen Mielenterveystalon osuuden rakentamiseen osallistui aktiivinen projektiryhmä, jossa oli edustajia alueen eri toimijoista sekä julkiselta puolelta että järjestöistä. Varsinainen projektivaihe päättyi huhtikuussa, mutta osa ryhmäläisistä on osallistunut todella innolla myös projektin tunnetuksi tekemiseen jakamalla tietoa siellä missä ihmisiä liikkuu, esimerkiksi kauppakeskuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. – Raisiossa johtava psykologi Seija Heikkonen kokosi joukkonsa esittelemään palvelua Raision kirjastoon viikon ajaksi. Mielenterveyden keskusliiton Propelli-hankkeen kuntoutusohjaaja Pirjo Metsäranta on tehnyt toimintaa tutuksi jakamalla esitteitä lukuisissa tapahtumissa, kertoo Oranta, joka on esitellyt Mielenterveystaloa myös omalla kotiseudullaan Salossa. Salossa eletään Nokian laajojen irtisanomisten jälkeen aikaa, jolloin tukeville mielenterveys- ja päihdepalveluille on erityistä tarvetta. Oranta on käyttänyt Mielenterveystaloa myös opettaessaan psykiatriaa lähihoitajaopiskelijoille ja opiskelijat ovat toimineet palvelun testijoukkona. He osallistuivat myös palvelun tunnetuksi tekemiseen Maailman mielenterveyspäivänä 10.10., jolloin he kertoivat palveluista neljässä kauppakeskuksessa Salossa, Halikossa ja Paimiossa. Palvelua, josta ei tiedetä, on vaikeaa käyttää. »Suoramarkkinointi-vaiheessa» Oranta postitti monia satoja esitteitä mukana olevien toimijoiden lisäksi yläasteille ja lukioihin, nuorisotaloihin, seurakuntiin ja mitä moninaisimpiin paikkoihin, joissa nuoria ja aikuisia käy, ja joissa he voivat tutustua palveluun joko omin päin tai alan ammattilaisten tukemana. Mielenterveystalo tarjoaa mahdollisuuden tehdä mielenterveystyötä uudella ja luovalla tavalla. Turun alueen psykiatrian toimintojen suunnitellussa fuusiossa yhteistyön lisääminen ja potilaiden itsehoidon tukeminen ovat myös tärkeitä tavoitteita. Mielenterveystalon käyttöä seurataan. Tiedetään, että käyttäjiä löytyy kaikkialta Varsinais-Suomesta. Yhteensä palvelua on käyttänyt 38 000 henkilöä, pääasiassa istunnot ovat olleet vielä melko lyhyitä, mutta käyttäjien määrä on edelleen kasvussa. Kiinnostus ei siis ole laantumassa, vaan palvelusta aletaan toivon mukaan saada irti entistä enemmän hyötyä. – Olemme kuitenkin vasta uuden tärkeän palvelun alkutaipaleella. Kehittämisehdotuksia ja käyttökokemuksia otetaan edelleen vastaan. Uskon, että saamme tästä todella käyttökelpoisen uuden ajan palvelun, joka helpottaa merkittävästi mielenterveys- ja päihdeasioissa tukea tarvitsevien varsinaissuomalaisten arkea, tiivistää Olli Oranta. Mielenterveystalon kynnys on matala, sinne on helppo astua! Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut löytyvät suomeksi ja ruotsiksi osoitteista www.mielenterveystalo.fi ja www.psykporten.fi. Usein kysyttyä palvelusta: Oirenavigaation läpikäyminen tuntuu vievän arvokasta aikaani, miksi käyttäisin aikaani siihen? Oirenavigaation avulla et pelkästään löydä todennäköisesti sinulle sopivaa tietoa ja palvelua, vaan se auttaa sinua myös hahmottamaan ongelmaasi, ja saamaan siitä nykyaikaiseen parhaaseen tietoon perustuva näkemys. Tärkeää ei ole vain hakutulos vaan myös matka sinne! 11 Yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikkö –– apua akuutteihin elämänkriiseihin TEK S T I Ja K uva: M a r jo Peltoniemi Turun yhteispäivystyksen yhteyteen perustettu Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on toiminut helmikuusta 2015 lähtien. Yksikössä työskentelevät erikoislääkäri Silja Runsten ja apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka kertovat tähänastisiin kokemuksiin pohjautuen muun muassa mitä hyötyä erikoistuneesta yksiköstä on potilaalle ja millaisiin lukemiin päivittäiset kävijämäärät ovat asettuneet. T riagehoitaja haastattelee päivystykseen tulevat potilaat normaaliin tapaan ja jos potilaalla on mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvä kriisi, potilas ohjataan Mielenterveys- ja päihdeyksikköön. – Me ryhdymme ottamaan selvää selviäisikö potilas sairaanhoitajan antamalla avulla tai yleislääkärin vastaanotolla vai onko kysymys haastavammista asioista, jolloin tarvitaan psykiatrian erikoislääkäriä, erikoislääkäri Silja Runsten sanoo. Mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee 10 sairaanhoitajaa kolmessa vuorossa. Vuorossa on yleensä kaksi hoitajaa. Tämän lisäksi yksikössä on apulaisosastonhoitaja sekä virka-aikaan psykiatrian erikoislääkäri ja virka-ajan ulkopuolella psykiatrian päivystävä lääkäri. Asiantuntemusta ja kuulemista 12 Yhteistyö somaattisen puolen kanssa on lähtenyt Runstenin mukaan toimimaan hyvin. Eri erikoisalojen kanssa tehdään yhteistyötä puolin ja toisin. Esimerkiksi, jos potilaalla on jotain kohtausoireita, voidaan yhdessä neurologien kanssa pohtia mistä ne voivat johtua ja mitä pitäisi tutkia ja millaisia asioita ottaa huomioon. – Perustamisvaiheessa potilaita ajatellen oli esillä, että yleispäivystyksessä ei tarpeeksi huomioida näitä asioita ja on kiire. Potilaat tarvitsevat asiantuntevampaa otetta. Kokemukset ovat palautteen perusteella olleet sen suuntaisia, että potilaat kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän asiansa otetaan vakavasti. Psykiatrinen etupäivystys Iso osa potilaista kärsii erilaisista ahdistuneisuusoireista osin elämäntilanteisiin liittyen. Suurin osa potilaista on muita kuin psykoosipotilaita, mutta koska yksikkö tarjoaa myös psykiatrian etupäivystyksen, tulee näistä vakavistakin oireista kärsiviä säännöllisesti. Psykiatrinen etupäivystys tarkoittaa, että jos potilaalla on psykiatrisen sairaalahoidon tarve, hän pääsee Mielenterveys- ja päihdeyksiköstä eteenpäin. Päivystävä lääkäri voi sisäänkirjoittaa hä- Apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokan (edessä) ja erikoislääkäri Silja Runstenin mukaan etuna yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on muun muassa saumaton yhteistyö somaattisen puolen kanssa. net johonkin psykiatrisen sairaalan osastolle. Tämä koskee sairaanhoitopiirin sairaaloiden lisäksi Turun kaupungin psykiatrista sairaalaa. Potilasta on mahdollista seurata yksikössä yön yli ja joskus monimutkaisissa erotusdiagnostisissa kysymyksissä potilas on ollut parikin yötä seurannassa. Yksiköstä löytyy muutama tähän varattu seuranta- ja valvontapaikka. Potilaan tilannetta kartoitellaan ja hänelle järjestetään jatkohoitoa. Nopea hoito tärkeää ja kustannustehokasta Potilasmäärän keskiarvo näyttää asettuneen tähänastisen toiminnan perusteella vähän alle yhdeksään potilaaseen päivässä. Käytännössä määrä vaihtelee neljästä kahteenkymmeneen painottuen iltaan ja etenkin viikonloppuun, Runsten kertoo. Ruuhkatilanteessa odotusaika erikoislääkärille voi olla pidempi. Hoitajan tapaa yleensä kuitenkin nopeasti ja hoito saadaan alkuun. Lähtökohta on, että kaikkia paikan päälle tulevia autetaan. Omaiset toivotetaan tervetulleeksi saattamaan potilasta ja joskus heitä jopa kutsutaan erikseen paikalle. – Seurannan tekeminen ja tilastotiedon kerääminen on oleellista, jotta päätöksiä voidaan tehdä tietoon pohjautuen samoin kuin laadun varmistusta ja prosessien kehittämistä. On ratkaisevan tärkeää kuinka nopeasti ensi kertaa sairastuneita potilaita pystytään auttamaan. Pitkällä tähtäimellä säästetään myös kustannuksia, jos hoito alkaa nopeasti ja hyvässä yhteistyössä, apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka toteaa. Psykiatrinen hoito uudistumassa – Psykiatrinen hoito on kaiken kaikkiaan uudistumassa. Turun seudulla on suunnitteilla, että kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatria yhdistyisivät tulevaisuudessa ja samassa yhteydessä muutenkin tarkastellaan minkälaista hoitoa ihmisille on järkevää tarjota, Runsten kertoo. Hoidon keskittämisen yhteen paikkaan nykyisten viiden sijasta uskotaan parantavan hoidon laatua. Tällä hetkellä hoitoa tarjotaan VSSHP:ssä Turun psykiatrialla, Halikossa, Uudessakaupungissa, Turunmaan sairaalassa Paraisilla ja Tyksissa. Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman linjauksen mukaan mielenterveys- ja päihdehäiriöt tulee hoitaa samassa paikassa. Päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen ja yhdessä esiintyessään hankaloittavat toisiaan. Haasteena on kehittää monimuotoisempaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa avohoitoa. Erillisen Mielenterveys- ja päihdeyksikön perustaminen yhteispäivystyksen yhteyteen on askel päivystysasetuksen edellyttämään sekä sote-ratkaisun viitoittamaan suuntaan. Tyksissä ollaan edelläkävijöiden joukossa. HUSissa aloitettiin samanlainen toiminta suunnilleen samaan aikaan kuin Tyksissä. Liedon Sarastus -- mielenterveyspalvelut saman katon alla T EK S T I Ja K u va: M arjo Peltoniemi Liedon kunnan järjestämät psykososiaaliset palvelut ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat muuttivat lokakuun alussa 2015 yhteisiin tiloihin Liedon keskustaan terveyskeskuksen ja vanhusten palvelukeskuksen läheisyyteen. Uudisrakennus on nimeltään Sarastus. T ällainen läheinen yhteistyö kunnan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kesken on uutta mielenterveyspalveluissa. Sarastus on sairaanhoitopiirissä psykiatrian tulosalueella ensimmäinen paikka, jossa on päästy tällaiseen järjestelyyn. Yhteisistä tiloista seuraa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä, kun esimerkiksi turvallisuussuunnitelmat ja siivouspalvelut ovat yhteisiä ja joitakin tiloja voidaan käyttää yhteisesti. Potilaan kannalta ratkaisulla haetaan parempaa saavutettavuutta. Hoitopolku on potilaalle työntekijöiden mukaan selkeämpi ja tasapuolisempi. Uudistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa määrittävien lakien mukaan erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille on koottava verkosto palveluista, joita he tarvitsevat. – Tilat eivät tietenkään vielä tee yhteistyötä. Muuttokiireissä meni aikansa ja olemme vaiheessa, jossa pitää ruveta miettimään on- ko jotain toiminnallista uutta, mitä voimme saada yhteistyöllä aikaan. Työntekijät hahmottavat, että tämä on kokonaisuus, mikä on hyvän yhteistyön alku kahden kulttuurin yhteen hiomiseen. Pystymme itse vaikuttamaan miten lähdemme kehittämään yhteistyömalleja. Konsultointi helpottuu ja mahdollisesti syntyy uusia ideoita, Johanna Aaltonen sairaanhoitopiiristä sanoo. Noin 1200-neliöisen rakennuksen alakerrassa on kunnan matalan kynnyksen toiminta: mielenterveys- ja päihdeyksikkö (perustettiin Lietoon 2013) sekä perheneuvola ja lastenvalvoja. Kunnan palveluihin hakeudutaan yleensä terveyskeskuksen tai sosiaalitoimen ohjaamana sekä omatoimisesti, lähetteitä ei tarvita. Alakerrassa sijaitsevat myös yhteiset tilat kuten taukotilat ja ryhmähuoneet. Yläkerrassa ovat sairaanhoitopiirin lähetepoliklinikat. Rakennuksessa työskentelee 30 ammattilaista, joista Liedon kunnan palveluksessa on noin kolmannes. – Tulemme näkyväksi toisillemme, kun työntekijät ovat lähellä toisiaan, sanovat hallinnollinen osastonhoitaja Johanna Aaltonen sairaanhoitopiiristä ja Liedon psykososiaalisen yksikön esimies Mari Männikkö. 13 Asiakasraati kertoo, miten sairaalassa eksytään Asiakasraadin puheenjohtaja Markku Nurminen harrastaa hoitokriteerien käsitteellistämisen lisäksi himmeleiden rakentamista – sote-alueella varsin hyödyllinen taito. Fasilitaattorit. Suunnittelijat Mari Viljanen-Peuraniemi ja Minna Pohjola (oik) sanovat asiakasraatilaisten energian tarttuneen myös heihin. Aktiivinen joukko Teksti ja k uvat: M athias L u the r Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on otettu uusi askel avoimuuden suuntaan, kun syksyllä aloitti toimintansa asiakasraati. Raadin toiminta on päässyt vauhtiin ilman tyhjäkäyntiä. 14 – Raatilaiset ovat oma-aloitteisia, aikaansaavia ja heillä on niin paljon ideoita, että siinä onkin perässä pysyminen, sanoo suunnittelija Mari Viljanen-Peuraniemi. Hän oli suunnittelemassa ja käynnistämässä raadin toimintaa keväällä ja kesällä, nyt asiakasraadin varsinaiseksi yhteyshenkilöksi on tullut suunnittelija Minna Pohjola, mutta käytännössä molemmat jakavat työt. Asiakasraati ei ole lakisääteinen elin. Turkuun sellainen muodostettiin, jotta potilaat saadaan aktiivisemmin mukaan sairaanhoitopalvelujen kehittämiseen. Ajatuksena on myös huomioida, että potilaista on tulossa entistä itsenäisempi ryhmä – asiakkaita. Sairaanhoitopiireissä asiakasraateja ei vielä montaa ole. Turkulaiset saivat inspiraatiota ja mallia Vaasasta, jossa raati on ollut toiminnassa kolmisen vuotta. – Jonakin päivänä Turun ja Vaasan raadeilla voi olla hyötyä toisistaan ja jotakin yhteistä toimintaa, Minna Pohjola toteaa. Kuuluvathan nämä piirit ainakin toistaiseksi samaan erityisvastuualueeseen. Asiakasraadin jäsenet valittiin kesän ja alkusyksyn aikana yli kuudenkymmenenviiden hakijan joukosta. Pyrittiin saamaan raatiin maakunnan eri kolkat edustetuiksi, sekä hyvä hajonta iän, sukupuolen, koulutuksen ja kielen suhteen. Raatiin valittiin varsinaisia jäseniä kymmenen ja jokaiselle yksi varajäsen. Yksi on joutunut eroamaan joten jäljellä on 19 henkeä. Varajäsenet voivat tulla kaikkiin kokouksiin. – Se voi olla aika iso joukko. Kun kaikki haluavat sanoa jotakin, niin tekemistä on enemmän kuin aikoinaan tiedekunnan kokouksissa, kun yrität pitää langat käsissäsi, nauraa raadin puheenjohtaja, tietojärjestelmien emeritusprofessori Markku Nurminen, 72. Hänet on jo todettu tarmokkaaksi ja aktiiviseksi puheenjohtajaksi. Onko olemassa vaara, että raatilaiset kokevat oman reviirinsä kaikkein tärkeimmäksi, kun heidät on valittu tavallaan alueen tai asian edustajaksi? – En ole sellaista siltarumpupolitiikkaa vielä havainnut, Nurminen sanoo. Mutta hän tiedostaa, että sellainen pyrkimys voi jollakin olla, esimerkiksi niillä, jotka myös ovat jonkin potilasjärjestön aktiivisia edustajia. – Olen itse Aivoliiton jäsen, mutta minulla on sellainen kunnianhimo, että olen yrittänyt tässä luottamustehtävässä toimiessani pukea henkilökohtaiset kokemukseni yleisempään muotoon, hän sanoo. Ei valituskanava Mikä on sitten asiakasraadin tehtävä? – Se ei ainakaan ole luukku, johon tullaan valittamaan, että leikkauksen jälkeen annettiin liian vähän konjakkia, Nurminen letkauttaa. Eli itse hoidon lääketieteellisiin kysymyksiin raati ei ota kantaa, eikä se tutustu suoraan siihen palautteeseen, mitä potilaat hoidosta antavat. Valitukset menevät ensiksi hoitavalle yksikölle. Mutta raati katsoo, miten sairaala toimii potilaan ympäristönä ja hoitajana. Miten toimivia ovat opasteet, miten hyvin hoitoreitit on ajateltu ja kerrottu potilaalle? Kokeeko potilas, että häntä kohdellaan hyvin? Miten hoito sovitetaan potilaan elämäntilanteeseen? Syyskuussa raati (kaikki 19) teki opintokäynnin T-sairaalan päivystykseen eli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen EPLL:ään. Tuloksena oli parin liuskan mittainen luettelo asioista, joita voisi harkita parannettavan. Siinä oli kaikkea tuolien kääntämisestä toisin päin potilaiden kiireellisyysjärjestyksen muuttamiseen. Näitä exkursioita eri puolille VSSHP:n toiminta-aluetta tullaan jatkamaan ja palautetta tulee perästä. Mutta sairaanhoitopiirin johto toivoo, että raati osallistuisi myös suunnitteluun. Loppusyksystä raati sai purtavakseen sairaanhoitopiirin ehdo- De vill höra vården tala kundens språk tuksen uudeksi strategiaksi vuosille 2016– 2017. Raati tulee kokoontumaan noin kerran kuussa. Joka toinen kerta on »tavallinen» kokous, joka toiseen liittyy vierailu jossakin yksikössä, jonka asioita sitten puidaan erityisesti. Lisäksi raatilaiset työskentelevät työryhmissä joita muodostetaan tarpeen mukaan. Toistaiseksi niitä on muodostettu kaksi. Sairaanhoitopiirin verkko-oppimisympäristöön Moodleen on myös avattu raadille osio, josta löytyvät oheismateriaalit ja pöytäkirjat. Siinä on myös mahdollisuus sisäiseen keskusteluun, mutta se saattaa korvautua esimerkiksi Facebook-ryhmällä. det sättet kom det fram flera åsikter och förbättringsförslag som också överräcktes till ledningen, säger Leif Westerén. Renate Hakkarainen påpekar att det är bra att det finns flera kanaler att verka igenom. – Somliga är bra på att uttrycka sig muntligt, andra skriftligt. Då man inte heller behöver komma med allt just vid mötet utan har ett lite längre intervall så hinner saker mogna också. Kundrådet skall se på vården ur kundens, patientens perspektiv, men det är inte en allmän klagomur. – Vårdfel och klagomål på vården skall skötas via patientombudsmannen, påpekar Renate Hakkarainen. Men kundrådet kan förstås se på hur den respons som man samlar in via responslådorna och Haiproanmälningarna behandlas och vad den leder till för åtgärder. Vårdens språk T ext och b ild: M athias L uthe r Kundens språkrör. Renate Hakkarainen och Leif Westerén ser att de har ett speciellt ansvar för att framhålla behovet av sjukvård på svenska, men de följer nog aktivt med allt som kundrådet företar sig. – Vi har nog synpunkter på hela verksamheten. Men alldeles speciellt tycker jag att vi har ett ansvar för att se till den svenska servicen, säger pensionerade specialistläkaren Leif Westerén som tillsammans med sin suppleant Renate Hakkarainen utgör kundrådets svenska inslag. Westerén och Hakkarainen valdes faktiskt in i rådet i en separat ansökningsomgång i somras sedan man märkt att det inte kommit några svenskspråkiga ansökningar. En orsak till det var att man inte hade annonserat efter hugade kundrådsmedlemmar på svenska. När det rättades till med en an- nons i Åbo Underrättelser kunde luckan så småningom fyllas. Westerén har före pensioneringen jobbat på Åbolands sjukhus, Renate Hakkarainen är IT-systemspecialist som jobbar på Åbo universitet. De har båda deltagit i de möten de kunnat hittills. Fram till mitten av november var det två möten, ett s a s vanligt möte och ett bekantningsbesök på T-sjukhusets akutmottagning. Flera kanaler De berättar att rådet har gripit sig verket an med energi. Vid ett av de första mötena bildades arbetsgrupper kring några centrala områden som de kommer att följa med och kontinuerligt rapportera till resten av rådet. Rådet har fått en sektion inom sjukvårdsdistriktets Moodle-portal till sitt förfogande. Där sparas föreläsningsmaterial och protokoll och där kan man diskutera aktuella gemensamma angelägenheter. – Då vi besökte akuten så kunde vi efteråt komplettera våra synpunkter via Moodle. På Den svenska servicen är aktuell för Westeren och Hakkarainen på två sätt. Den ena aspekten är att de vill slå vakt om det som finns och fungerar bra nämligen Åbolands sjukhus, den andra att de vill förbättra förhållandena där klagomålen varit vanligast, på Åucs och dess jour. Under senhösten var det främst framtiden för Åbolands sjukhus som bekymrade sedan sjukvårdsdistriktet bildat en arbetsgrupp som i snabb takt skall bedöma om sjukhuset borde bli kvar eller fusioneras med Åucs. – Jag hoppas kundrådet skall kunna påverka också framtiden för Åbolands sjukhus, säger Renate Hakkarainen. – Att uttrycka sig på finska är en helt annan sak då man är sjuk. Det var en otrolig befrielse att kunna tala svenska hela tiden, säger Hakkarainen som var intagen på sjukhuset i maj. Och enligt responsen så finns det ju inget annat sjukhus i distriktet som patienterna år efter år är lika nöjda med, säger Leif Westerén. Det är något att ta fasta på. 15 Onnistunut sydänleikkaus pelasti –– ryhmäohjaus auttoi kuntoutumaan TEK S T I Ja K uva: M a r jo Peltoniemi Martti Linjamäki, 77, sairastui yllättäen sydänleikkausta vaativaan sepelvaltimotautiin. Onnistuneen leikkauksen myötä hän pystyy taas osallistumaan lempiharrastukseensa metsästykseen ja hoitamaan omakotitalon ylläpitoaskareita kotonaan Mynämäellä. Merkittävänä tukena kuntoutumisessa on ollut Tyksin tarjoama sydänleikkauspotilaiden ryhmäohjaus, johon Martti osallistui yhdessä omaistensa kanssa. M 16 artti oli aiemminkin huomannut pientä väsymystä arkiaskareissa. Eräänä aamuna viime keväänä hän lähti normaalisti hakemaan postia ja päätti matkalla harjata lumet autotallista. – Yhtäkkiä kaikki voimat menivät ja tuli kauhea hengästyminen ja hiki pintaan. Työnteko loppui siihen, nojailin harjanvarteen ja jatkoin rauhalliseen tahtiin matkaa postilaatikolle, jonne on 40 metriä, ja siinäkin matkalla täytyi huilata. Posti tuli haettua, mutta ei luettua. Tuli vahvasti ajatus, etteivät asiat ole ihan kunnossa. Vävymies oli tulossa käymään ja päätimme lähteä päivystykseen. Päivystyksessä otettiin verikokeet ja sydänfilmit, mutta ei havaittu mitään niin huolestuttavaa, että olisi otettu sisälle sairaalaan. Rintakipuja Martilla oli hieman lähinnä hengästymisen yhteydessä. Martilla ei ollut mitään säännöllisiä lääkityksiä ja hän oli ollut perusterve. Ainoastaan molemmat lonkat oli leikattu. Hän sai terveyskeskukseen soittoajan kuukauden päähän, jolloin lääkäri kirjoitti muun muassa verenpainelääkkeitä. – Ne sekoittivat elämän kokonaan ja pyörryin, kun menin linnuille ruokaa viemään. Toisen kerran soittaessa sain lähetteen sairaalaan rasituskokeeseen. Siinä huomattiin heti, että jotain vikaa on ja arvioitiin sen olevan sydänperäistä. Ensin oletettiin, että selvitään pallolaajennuksella. Varjoainekuvauksessa todettiin kuitenkin useamman lääkärin voimin, että tukkeuma on sellaisessa paikassa, ettei pallolaajennusta voi tehdä. Samalla makuulla ilmoitettiinkin sitten leikkauspäivä sydänleikkaukseen. Ryhmäohjaus poisti leikkausjännitystä Leikkaukseen Martti pääsi parin viikon päästä ja sitä ennen hän kävi huhtikuussa 2015 Tyksin Sydänkeskuksen ryhmäohjauksen omaistensa kanssa. Ryhmässä hän tapasi 16 muuta samassa tilanteessa olevaa sydänleikkausta odottavaa potilasta omai- sineen. Lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti pitivät puheenvuoron ja tilaisuudessa käytiin läpi leikkauksen kulku sekä kuntoutumis- ja kotihoito-ohjeet. Teoriaosuuden jälkeen fysioterapeutti neuvoi hengitysharjoituksia ja liikkumisharjoituksia. Ohjauksen jälkeen kierrettiin myös katsomassa sydänvuodeosastot sekä teho-osasto ja sydänvalvontaosasto, joissa potilaat leikkauksen jälkeen ovat. Martti koki mieltä rauhoittavana, että asiantuntevaa ohjausta sai jo etukäteen ja omainen sai olla mukana. – En tuntenut mitään jännitystä tai stressiä ennen leikkausta ja sanoisinkin, että kenenkään ei pidä jännittää, sillä täällä on ammatti-ihmisiä. Tulin sairaalaan leikkausta edeltävänä iltapäivänä, kun suunnitteilla oli aamuleikkaus. Esivalmisteluiden ja rauhoittavan esilääkityksen jälkeen minut vietiin leikkaussaliin. Väkeä oli paljon ympärillä ja kaikille oli selvää mitä tekevät ja kaikki tekivät oman työnsä. Leikkauksen jälkeisestä tehohoitoajasta ei ole mitään muistikuvaa, mutta sen jälkeen pääsin sydänvalvontaosastolle. Siellä minulle osui levoton vieruskaveri, mutta kaikki sujui muuten hyvin ja joutuisasti ja pääsin vuodeosastolta nopeasti kotiin. Martti kertoo, että vointi koheni nopeasti leikkauksesta toipumisen jälkeen. Hän joutui tulemaan vielä takaisin sydänosastolle, kun sydänpussiin tuli nestettä, mutta siitä Potilailta ja omaisilta kerätään palautetta, jonka perusteella potilasohjauksen sisältöä ja toteutusta kehitetään. Kuvassa vasemmalta: sairaanhoitaja Jenny Paananen, osastonhoitaja Jaana Kurki, lääkäri Anne Lahti, Anu Luolila ja fysioterapeutti Susanna Hietanen sekä Martti Linjamäki. Luottamus, toivo ja empatia kantavat T eksti : Tu u la Vainikainen , ku va: M arjo Peltoniemi Lääkkeiden kemiallisen vaikutuksen rinnalla ihmisen paranemisessa hoidetuksi selvittiin lääkehoidolla. Hän kertoo olevansa tyytyväinen sekä hoitoon että toimintasysteemiin. Askareissa hengästyttää vielä vähän, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin ennen leikkausta. Hän on kiitollinen henkilökunnalle sekä tyttärelle, jolla oli mahdollisuus järjestää poissaolot töistä ryhmäohjausta varten ja joka on toiminut yhteyshenkilönä sairaalaan päin. – Tuli myös omaisena olo, että voi mennä kysymään mitä vain ja myös omainen kohdattiin sairaalassa arvostavasti. Hyvä asenne sekä osaaminen ja välittäminen välittyivät kohtaamisissa henkilökunnan kanssa. Oli hyvä, että ohjauksessa saatiin myös taustamateriaalina ollut Power Point -esitys, sillä kaikkea ei ehtinyt kerralla sisäistää, Martin tytär Anu Luolila sanoo. Potilasohjaus Tyks Sydänkeskuksessa Potilasmäärien kasvettua ja kotiutumisten nopeuduttua tarvitaan tehokkaita ohjausmenetelmiä. Ryhmäohjaus on keino jakaa informaatiota useammille samaan aikaan. Läheisten tuki turvaa potilaan omahoitoa kotona, joten heidät on tärkeää ottaa mukaan ryhmäohjaukseen aina kun mahdollista. Ryhmässä potilaat saavat myös vertaistukea ja tärkeitä ohjeita sekä käytännön harjoituksia kuntoutumiseen. Tyksin Sydänkeskuksessa on panostettu ryhmäohjaukseen, koska potilasmäärä ja tiedontarve potilailla ja läheisillä on suuri. Tällä hetkellä Tyksin Sydänkeskuksessa järjestetään muun muassa sepelvaltimotaudin ensitietopäiviä, leikkaus- ja tahdistinpotilaiden ryhmäohjausta sekä Sydänpiirin järjestämää ryhmäohjausta. Potilasohjausta mukana suunnittelemassa olevien lääkärin, sairaanhoitajien, osastonhoitajan ja fysioterapeutin mukaan ohjauksesta on hyötyä kaikille osapuolille: potilaalle, omaisille ja henkilökunnallekin, kun esimerkiksi tyypillinen potilaan levottomuus leikkauksen jälkeen vähenee hyvien ennakkotietojen ansiosta. tulemisen kokemus eli hoiva- tai hoitovaikutus on vahvistumassa tärkeäksi. Tutkimukset vahvistavat hoitovaikutuksen näkyvän aivoissakin. H yvä hoitosuhde ylläpitää potilaan positiivisia odotuksia ja toivoa sairautensa kanssa selviämisestä. Tämä aktivoi potilasta edesauttamaan hoitoaan, parantaa mielialaa ja toiveikkuutta sekä auttaa kontrollin tunteen saavuttamisessa. Hyvä hoitosuhde on potilaalle parhaimmillaan tärkeä voimavara. Varsinkin pitkä ja hyvä hoitosuhde kannattelee ja tekee sairauden kanssa selviämisen helpommaksi. Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus on professori Hasse Karlssonin mukaan nykyisin todennettavissa myös aivokuvantamisen keinoin. – Uusi aivokuvantaminen osoittaa, että asioilla, joita ei aiemmin ole pystytty mittaamaan, voi olla suurikin merkitys potilaan paranemiselle ja selviytymiselle sairautensa kanssa. Kun hoitovaikutuksesta tulee mitattavissa olevaa biologiaa, sen merkitys voi nousta arvoon arvaamattomaan, pohtii integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori ja ylilääkäri Hasse Karlsson Tyksistä. Potilaan odotukset, koko hoitotilanne ja häntä hoitavien ammattilaisten kyky rakentaa luottamusta ja toivoa hoitosuhteessa ovat tärkeitä. Empatian osuudesta myös tutkimustuloksia Hoivavaikutusta on tutkittu eniten depressiopotilailla, psykoterapiaa saaneilla ja Parkinson-potilailla. Lumelääke on aktivoinut ainakin aivojen opioidi-, kannabinoidi- ja dopamiinijärjestelmiä ja serotoniinireseptorien määrän on voitu todeta kasvaneen. Ei-kemiallinen hoito voi siis saada aikaan muutoksia reseptoreissa. Kipu- ja Parkinson-potilailla on voitu osoittaa dopamiinin tuotannon lisääntymistä, vaikka niin ei olisi pitänyt tapahtua. Vielä ei tosin tiedetä kuinka pitkäaikaisia nämä hoivavaikutuksen lisääntymiset ovat. Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa on todistettu, että kun kipulääkettä annosteli robotti tai saman lääkkeen antoi elävä ihminen, kipu lievittyi paremmin ihmiskontaktissa. Ja vastaavasti lääkärin hoidosta saatu hyöty kivun vähenemisessä voitiin poistaa antamalla potilaille naloksonia, selvittää Karlsson. Tämä näyttää tarkoittavan, että ainakin hoitovaikutuks en välittämä kivun lievittyminen tapahtuu endogeenisten opioidien erityksen lisääntymisen kautta. Empatialla on merkitystä, mikä on todistettu mm. Italiassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa selvitettiin diabetesta hoitavien lääkärien empatiakyvyn vaikutuksia. Samaa lääkitystä käyttävät lääkärit potilaineen jaettiin kolmeen ryhmään empatiakyvyn mukaan. Empaattisimmiksi koettujen lääkärien potilailla oli puolet vähemmän sairauden aiheuttamia hoitokomplikaatioita kuin vähiten empaattisten lääkäreiden potilailla. Lääketieteessä on totuttu pitämään muuta kuin kemiallista vaikutusta eli plasebotai lumevaikutusta jotenkin epämääräisenä asiana, jolla ei potilaiden hoidossa ole merkitystä. Niiden sijasta tulisikin puhua hoitovaikutuksesta, professori Hasse Karlsson sanoo. 17 Kenttäjohtaja Markus Siljanto seuraa ensihoitajatyöparinsa kanssa kentän tilannetta. Kenttäjohtajien autoissa on samanlainen karttaohjelma kuin toimistossa. Kuvassa kenttäjohtaja Teijo Ristimäki. Tilanteen tasalla tilannekeskuksessa TE K S T I Ja K uvat: M a r jo Peltoniemi T-sairaalan tilannekeskuksessa tilaa hallitsee iso näyttö. Kartalta näkyy, missä omat ja lähellä sijaitsevien ensihoitoalueiden ensihoitoyksiköt liikkuvat sekä niiden matkan kohde ja varausaste. Ensihoidon tilannekeskuksessa seurataan jatkuvasti maakunnan tilannetta ja kenttäjohtajalla on oikeus siirtää ambulansseja dynaamisesti sinne, missä niitä tarvitaan. Kenttäjohtajat osallistuvat myös ensihoitotehtäviin ja johtavat ensihoidon toimintaa muun muassa monipotilas- ja suuronnettomuustilanteissa. T 18 -sairaalassa sijaitsee ympäri vuorokauden toimiva ensihoidon tilannekeskus, josta käsin johdetaan ensihoitopalvelujen operatiivista toimintaa. Ensihoidon tilannekeskus perustettiin Tyksiin 2013, kun ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmä oli keskeinen osa uudistusta. Jokaisella ensihoitoalueella on ympärivuorokautisesti kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja oikeutettu ohjaamaan alueensa ensihoitopalvelua eli kaikkia ambulansseja palveluntuottajasta riippumatta. – Kenttäjohtajilla on apunaan toimistossa tietojärjestelmä, josta näkyy kaikki alueen ambulanssiyksiköt sekä hätäkeskuksen tehtävät osoitteineen. Sama tietojärjestelmä toimii myös kenttäjohtajien autoissa. Työparinaan ensihoitotoiminnassa sekä sen johtamisessa ja valvonnassa kenttäjohtajilla on hoitotason ensihoitaja. T-sairaalan tilannekeskuksessa työskentelee 7 kenttäjohtajaa ja 5 ensihoitajaa, jotka vuorottelevat, kenttäjohtajien operatiivinen esimies ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen kertoo. Hätäkeskuksen työntekijät hälyttävät järjestelmänsä avulla kiireellisiin tehtäviin lähimmän yksikön, mutta kenttäjohtaja näkee tilannekeskuksessa kartalla kaikki ensihoitotehtävät ja ambulanssit, ja voi katsoa, minkä yksikön on tarkoituksenmukaista hoitaa mikäkin tehtävä. Hän antaa yksiköille käskyjä sen mukaan. Resurssien liikutteleminen on joka vuorokautista. Mahdollinen tyhjiö jollakin alueella paikataan siirtämällä yksiköitä sinne muualta tarpeen mukaan. Resurssit ovat tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä, kun ambulanssit eivät enää aja tyhjänä takaisin siirtokuljetuksista, vaan ovat jo matkalla käytettävissä hälytystehtävään. – Kenttäjohtaja vastaa koko sairaanhoitopiirin kenttäjohtamisesta yhteistyössä alueellisten kenttäjohtajien kuten Salon, Uudenkaupungin ja Loimaan kenttäjohtajien kanssa ja koordinoi kiireellisten ensihoitotehtävien ja kiireettömien sairaskuljetusten resursseja yhdessä ajojärjestelijöiden kanssa. Ohjaamme resurssit oikeaan paikkaan ja katsomme miten ambulanssit saadaan parhaiten riittämään. Ongelmatilanteissa mietimme ratkaisun. Yhteistyötä tehdään myös viranomaisten kanssa, kenttäjohtaja Markus Siljanto sanoo. Keikoille lähdetään erillisen hälytysohjeen mukaan sekä A- että B-tason hälytystehtäviin eli kaikkein kiireisimpiin. Kenttäjohtajilla on käytössään auto, jossa ei ole potilaan kuljetusmahdollisuutta. T-sairaalantilannekeskuksessa keikoille lähtee mukaan usein akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri, sillä he suorittavat kolmen kuukauden harjoittelujaksonsa kenttäjohtajien mukana ensihoidossa. Yksikkö toimii avustavana yksikkönä ja sen lisäksi paikalle tarvitaan aina yksikkö, jossa on potilaan kuljetusmahdollisuus. Kenttäjohtajan päivä Maanantaina 9.11.2015 vuorossa on kenttäjohtajana Teijo Ristimäki mukanaan ensihoitajana Petri Sillanpää sekä akuuttilääketieteen erikoistumista suorittava Jouni Hirvioja 7.00 Vuoro alkaa. Jokaisella kenttäjohtajalla on omat vastuualueet. Ristimäen vastuualueena ovat yksikön lääkkeet ja yksikön sisäinen koulutus ja koko Varsinais-Suomen alueella ensihoitajille annettavat yleiset koulutukset. – Järjestelin niitä aamupäivän. Autosta ja lääkehuoneesta tarkistettiin myös lääkkeet, Ristimäki kertoo. 10.17-10.51 Kenttäjohtoyksikkö lähtee A-tehtävään, jossa on esitietojen mukaan on kyseessä vanhuksella äkisti alkanut peruselintoiminnanhäiriö hoivakodissa Turussa. – Kyseessä oli tajunnan menetys. Hoitajat olivat laittaneet hänet sänkyyn ja tajunta oli palannut. Potilaalla oli sydämentahdistin ja todettu, että ylösnoustessa verenpaineet voivat romahtaa, joten kyseessä ei ollut ihan uusi oire. Yksikkö tutki potilaan hyvin, mutta ei löytynyt mitään poikkeavaa. Lääkäri jäi kohteeseen vielä varmistelemaan vointia ja mittausarvoja. 11.07-11.50 Yksikkö lähtee A-tehtävään. Kaksi henkilöautoa on ajanut nokkakolarin Vakka-Suomentiellä Turussa 50 kilometrin tuntivauhdissa. Kummassakin autossa oli yksi potilas. Toinen oli esitietojen perusteella ulkona autosta eikä valita kipuja ja toinen sisällä autossa valittaa rintakehää. – Kyseessä oli monipotilastilanne, koska potilaita oli kaksi. Virve-puhelimissamme käytetään silloin monipotilaspuheryhmää, jolla sillä tehtävällä olevat yksiköt pystyvät kommunikoimaan ilman häiriöitä. Kenttäjohtaja ottaa monipotilastilanteissa ensihoidon johtovastuun. 11.50 -12.35 Hälytys tulee A-tehtävään Paraisille, jossa kyseessä peruselintoiminnanhäiriö. Paikalla on jo kaksi muuta yksikköä. Potilaalta otetaan paikan päällä muun muassa sydänfilmi ja verensokerit sekä muita tarvittavia arvoja. – Erikoistuva lääkärimme otti johdon käsiinsä. Potilaalla todettiin voimakas verensokerin lasku ja hänet kuljetettiin läheiseen terveyskeskukseen, kun verensokeri oli ensin korjattu kohteessa. 12.35-16.56 Kenttäjohtaja tekee lähdön esityksen muuttamisia ja valmiussiirtoja eli järjestelee ambulanssiresursseja alueella sekä tekee toimistotöitä. Muiden alueiden kenttäjohtajia avustetaan tarvittaessa ja päivään kuuluu myös Loimaan alueen valvominen, kun sieltä on kenttäjohtaja poissa. Keikoista tehdään myös tilastoja, että nähdään miten toimenpiteet on toteutettu. – Tilanteita käydään läpi jälkikäteen, esimerkiksi kävimme läpi kolaritilannetta päivystyksessä mukana olleiden kanssa. 16.56-17.39 Yksikkö lähtee A-tehtävään, jossa on kyseessä potilaan kouristelu. – Ensimmäinen paikalla ollut yksikkö oli jo lääkinnyt potilasta, mutta kouristelu ei ollut lakannut. Annoimme lisää lääkettä suonensisäisesti. Toinen yksikkö kuljetti potilaan hoitoon, kun kouristelu oli saatu lääkkeillä lakkaamaan. 17.39-19.00 Kenttäjohtaja hoitaa kentän seuraamisen ohella toimistotehtäviä ja kirjoittaa lopuksi raportin päivän kulusta. Uusi toimitusjohtaja: EPLL:ssä pyritään satsaamaan laatuun S irpa Rantanen aloitti syyskuussa 2015 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajana toimittuaan sitä ennen EPLL:n ylilääkärinä loppuvuodesta 2014 alkaen. Rantanen on yleislääketieteen erikoislääkäri ja suorittanut Executive Master Programme in Social and Health Management -tutkinnon vuonna 2008. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt perusterveydenhuollon parissa, sillä hän oli Härkätien kuntayhtymässä töissä kaikkiaan 26 vuotta edeten terveyskeskuslääkäristä kuntayhtymän johtajaksi ja johtavaksi ylilääkäriksi. Rantanen on perehtynyt erityisesti laadunhallintatyöhön. Erilaisista lähtökohdista tuleva ihminen on Rantasen mukaan otettu hyvin vastaan sairaanhoitopiiriin ja kehitystyö on täydessä vauhdissa. – EPLL:n keskeisin tulevaisuuden tavoite on palveluiden laadun parantaminen, mikä näkyy sujuvampina prosesseina, parempana hoitona ja parempana palveluasenteena. Akutologia on uusi lääketieteen ala mikä on rantautumassa koko terveydenhuoltojärjestelmäämme tuoden haastetta ja mahdollisuuksia. Isona yksittäisenä asiana meillä on nyt on menossa esimerkiksi Tyks Loimaan sairaalan ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan lääkärityön kilpailutus. Ajatus on, että päivystys järjestettäisiin pääsääntöisesti ostopalveluna ja pikku hiljaa otettaisiin sitä palasina omaksi toiminnaksi, Rantanen luettelee ajankohtaisia asioita. Terveyskeskukset ovat luopuneet päivystystyöstä monella tapaa. Yhteispäivystyksessä pyritään yhdistämään laaja-alaisesti terveydenhuollon päivystystä ja tarvitaan paljon korkeatasoista suppeaa sekä laajaa osaamista. Toteutukset tulee Rantasen mukaan hoitaa niin, että kaikki kumppanuudet voittavat ja suurin voittaja on potilas. EPLL:ssä riittää myös vielä perusrakentamistyötä, joka on alun melskeessä jäänyt taka-alalle. Lisäksi haasteena on Suomessa ainutlaatuisen ensihoidon ja päivystyksen sairauskertomusjärjestelmän kehittäminen. – Digataalisia palveluita tullaan myös kehittämään samoin kuin asiakaspalvelua ja asiakaskokemusta. Siteeraan Olli-Pekka Lehtosta, joka on sanonut, että EPLL on mini-sote. Meiltä puuttuu enää sosiaalipuolen päivystys. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan purkamista kohti mennään yhä enemmän ja potilaat luokitellaan oireiden mukaan. Ensihoidossa on tärkeää pysyä palvelutasopäätöksessä ja katsoa, että kustannukset eivät karkaa käsistä, Sirpa Rantanen sanoo. 19 Potilaat hyötyvät vuodeosastojen yhdistämisistä Loimaalla ja Uudessakaupungissa Teksti: E sa Halsinaho, k u vat: V S S H P/ S u omen I lmak u va Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sai- Tyks Loimaan sairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala raaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastot yhdistetään. Potilaiden kannalta sairaalassaoloaika muuttuu helpommaksi, kun hoitovastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee muuttaa sairaalasänkyä. K äytännössä uudistus toteutetaan siten, että sairaaloiden sisätauti- ja kirurgiapainotteisten vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyy kaupunkien perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tulee yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita. Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi osaltaan järjestelyyn tarvittavat liikkeenluovutus- ja vuokrasopi- mukset sekä yhteistyö- ja palvelusopimuksen 3.11.2015. Uudenkaupungin kaupunginhallitus hyväksyi sopimukset seuraavalla viikolla ja Loimaan kaupunginhallitus marraskuun viimeisellä viikolla. Hyödyttää koko potilaan hoitoketjua Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan uusi yhteistyö tuo hyötyjä koko potilaan hoitoketjuun osastohoidon alusta asti. – Jatkossa potilaan sairauden tila ratkaisee hänen hoidostaan vastaavan tahon, ei rakennus. Potilas voi siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaihtamatta paikkaa. Turhat odottelut ja siirtelyt vähenevät merkittävästi. Painehaavojen ehkäisystä miljoonasäästöt Tyksissä Tehohoitopotilailla on erittäin suuri riski saada painehaava. Suurin osa painehaavoista pystytään kuitenkin ehkäisemään. V 20 uonna 2009 Tyksin aikuisten tehoosastolla alettiin kiinnittää erityistä huomiota painehaavojen ehkäisyyn. Käyttöön otettiin tehopotilaille tarkoitettu painehaavariskin arviointimittari, joka liitettiin tietojärjestelmään osaksi päivittäistä rutiinia. Henkilökuntaa koulutettiin riskinarviointiin, painehaavojen ehkäisyyn, tunnistamiseen sekä kirjaamista kehitettiin. Materiaalit, kuten patjojen ja asentohoitotyynyjen kunto ja määrä kartoitettiin. Uusia patjoja ja asentohoitotyynyjä hankittiin potilaiden painehaavariskin mukaisesti. Modernien erittäin korkean riskin makuualustojen (käyttöikä vähintään 8 vuotta) hankintaan investointiin kolmena vuonna yhteensä noin 80 000 euroa ja niiden käyttö opetettiin henkilökunnalle. Vuonna 2010 teho-osastolla syntyi painehaavoja 181 potilaalle (ilmaantuvuus 11,1%). Seuraavina kahtena vuotena painehaavoja kehittyi 105 potilaalle ja vuonna 2013 enää 74 potilaalle (ilmaantuvuus 4,4%). Vältettiin satojen painehaavojen synty Suunnitelmallisilla toimenpiteillä on estetty neljänä vuonna vähintään 300 potilaalle painehaavan synty. Kun yhden painehaavapotilaan aiheuttamat lisäkustannukset arvioidaan olevan vähintään 5 000 euroa, voidaan laskea, että muutamassa vuodessa on säästetty yli miljoona euroa. Säästö on moninkertainen – Menettelyn toivotaan parantavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä. Kun potilaita hoidetaan yhdessä samalla osastolla, on keskusteluyhteys välitön. Osaamista ja tietoa siirtyy puolin ja toisin. Myös toisen työn ymmärrys ja arvostus varmasti paranee. Tämä kaikki hyödyttää potilaita, Virolainen toteaa. Pääosa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastojen nykyisestä hoitohenkilöstöstä siirtyy kaupunkien palvelukseen osapuolten välillä tehtävillä liikkeenluovutussopimuksilla. Järjestelyiden seurauksena sairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenevät 91 paikasta 34 paikkaan. Vuodeosastotilat siirtyvät vuokrasopimuksilla kyseisten kaupunkien hallintaan. verrattuna makuualustoihin ja koulutukseen tehtyihin investointeihin nähden. Säästöjen saaminen jatkossakin edellyttää henkilökunnan intensiivistä koulutusta ja hoitotarvikkeiden oikeaa valintaa ja niiden kunnossapitämistä. Yhteistyö tehon haavatyöryhmän, kuntoutusryhmän ja koko henkilökunnan kanssa on tuonut merkittäviä säästöjä. Sadat potilaat ovat päässeet hoitoketjussa seuraavan vaiheeseen ilman painehaavoja, mikä parantaa myös heidän elämänlaatuaan. Suuri kiitos kuuluu ammattitaitoiselle teho-osaston henkilökunnalle, joka on tehnyt erittäin hyvää työtä. Maarit Ahtiala sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja Tyks, Teho-osasto Teho-osasto kuuluu Tyksin Totek-toimialueeseen (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 19.11.2015 vietettiin maailmanlaajuista STOP Painehaavoille –päivää. Lisää aiheesta: Suomen Haavanhoitoyhdistys, www.shhy.fi Neurokirurginen leikkausprosessi hioutuu Teksti: Tu ula Vainikainen, k u va: M a r jo Peltoniemi Neurokirurgian vuodeosastolla on aloitettu preoperatiiviset eli leikkaukseen valmistavat käynnit tukirangan leikkaukseen tulijoille. Vuoden alusta myös aivokasvainpotilaat käyvät »preppipoliklinikalla» saamassa leikkaukseen valmistavaa tietoa. Sovittuun leikkaukseen he tulevat aikanaan suoraan kotoaan. P ari viikkoa ennen isoa leikkaustoimenpidettä potilas käy sairaalassa saamassa tärkeän ennakkoinformaation. Hän tapaa hoidon suunnittelua koordinoivan hoitajan, leikkaavan lääkärin, anestesialääkärin ja fysioterapeutin. Käytettävissä ovat myös verinäytteiden vastaukset. Tapaamisessa käydään läpi leikkausprosessi ja potilaan henkilökohtaiset tiedontarpeet. Samalla voidaan katse suunnata myös leikkauksen jälkeiseen aikaan, joka tulee nykyisin eteen entistä varhemmin. Potilas kuntoutuu takaisin omaan elämäänsä, ei makaamaan sairaalavuoteessa. Tukirankaleikatut kotiutuvat toimenpiteestä riippuen 1–4 vuorokaudessa, aivokasvainpotilaat 4–5 vuorokaudessa joko suoraan kotiin tai jatkohoitopaikkaan. – Preppipoliklinikan avaaminen on osa neurokirurgisen leikkaustoiminnan laajempaa kehittämisprojektia. Haluamme tehdä entistä laadukkaampaa työtä ja hoitaa potilaat ennakoivasti ja tehokkaasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Potilas tulee valmistavan käynnin jälkeen sairaalaan leikkauspäivän aamuna, ei enää edellisenä päi- Neurokirurgisten potilaiden valmistavilla käynneillä halutaan taata potilaan mahdollisimman hyvä tiedonsaanti ennen isoa toimenpidettä. Uuden toimintatavan hiominen on tiimityötä. Potilas Leila Lindellin (kuvassa 3. vasemmalta) kanssa asioita selvittelevät (vasemmalta) sairaanhoitajat Jesse Peso ja Maria Mäkelä, hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä, apulaisylilääkäri Melissa Rahi, perushoitaja Päivi Ståhlström, hoidonsuunnittelija Nina Kari ja osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki. vänä, kuten aiemmin. Potilas valmistautuu tämän toiminnan avulla paremmin vastamaan omasta hoidostaan myös leikkauksen jälkeen, tiivistää osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki. Päivä vähemmän sairaalassa Leikkaukseen valmistavat käynnit ovat tuttua toimintaa mm. tekonivelpotilaille. Neurokirurgialla toimintaa on tähän saakka treenattu kahtena päivänä viikossa ja todistettu, että myös raskas neurokirurgia taipuu samaan toimintamalliin. Potilaan sairaalassaoloaika lyhenee päivällä, kun ennakkovalmistautuminen hoidetaan tehokkaasti. Prosessi lyhenee tulevaisuudessa myös leikkaustekniikkaa ja sisäisiä toimintatapoja tarkastelemalla. Suurin osa potilaista kokee, että leikkausta edeltävä yö on mukavampi nukkua omassa sängyssään. Tähän mennessä jo 35–40 prosenttia potilaista tulee leikkaukseen samana aamuna kotoaan ns. LEIKO-potilaana. Potilas voi sairaalassakin liikuskella osastolla vapaasti ennen leikkausta ja oman vuoteen hän saa vasta leikkausosastolta palatessaan. Valmistavia käyntejä koordinoivat käytännössä hoidon suunnittelusta vastaavat sairaanhoitajat Nina Kari ja Johanna Hyyppä. Valmistelutyössä ja toiminnan mahdollistajina ovat olleet mukana ylilääkäri Jaakko Rinne, apulaisylilääkäri Melissa Rahi ja osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki. Samalla kartalla on luonnollisesti koko osaston hoitotiimi. 21 Kliinisen tutkimuksen taloudelliset näkymät huolestuttavat Teksti: T uula Vainikainen , k u va : M a r jo Peltoniemi Horisontissa 2020 -tiedestrategiapäivässä etsittiin eväitä Tyks-ervan kehittämiseen. Huoli kliinisen tutkimuksen tiukkenevasta taloudellisesta tilasta oli suuri. – Jos haluamme pysyä yliopistosairaalana, pitää kiinni osaajistamme ja saada heitä lisää, sekä hoitaa potilaamme ajanmukaisin ja kustannustehokkain menetelmin, ei riitä, että »vain hoidamme potilaita». Tutkimukseen eli näyttöön perustuva hoito on nykyaikana välttämättömyys. Sitä ovat myös toimintamme läpinäkyvyys ja väestön informointi siitä, miten hoidamme, mitkä ovat tuloksemme, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja mihin tutkimuksiin voi osallistua. – Tämä kaikki vaatii paitsi asennetta, myös resursseja, niin inhimillistä kuin taloudellistakin panosta, mutta se tuottaa tulosta, jos niin haluamme, kannusti tutkimusylilääkäri Päivi Rautava. Valtion osoittama taloudellinen tuki (entinen EVO-rahoitus) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tieteelliseen tutkimukseen tuntuu sulavan kuin voi auringonpaisteessa. Vuonna 2006 saatiin rahoitusta 6,4 miljoonaa euroa, vuodelle 2015 tuli 3,9 miljoonaa ja vuodelle 2016 tiedossa on enää 2,6 miljoonaa euroa. Mira Huhtala istumassa. Seisomassa Pipari-ryhmässä väitöstyötään tekevä psykologi Anna Nyman ja biostatistikko Jaakko Matomäki. 22 Helsingin seudulla ja Pirkanmaalla kunnat ovat jo muutaman vuoden ajan tasapainottaneet tätä valtion niukkenevaa rahoitusta. Varsinais-Suomessa panostus on ollut vähäisempää. – On tärkeää, että erityisvastuualueemme kunnat kokevat kliinisen tutkimuksen puolesta käytävän taistelun yhteiseksi asiaksi ja haluavat, että kuntalaisille annetaan laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa. Alueellamme on yliopisto-sairaala ja yliopisto-sairaala ja keskussairaalat ovat bioalan innovaatiotoiminnan jos ei vetureita niin ainakin ekstraluokan vaunuja, Rautava tiivisti. Husin vasta eläköitynyt tutkimusjohtaja Lasse Viinikka kokosi selkeästi kliinisen tutkimuksen hyödyt sairaanhoidolle: – Kyse on leimallisesti ydintoiminnan tuotekehityksestä, joka auttaa pysymään lääketieteen kehityksen mukana. Uudet lääkkeet saadaan käyttöön jopa vuosia aikaisemmin. Tutkimustyö parantaa henkilöstön ammattitaitoa ja se on rekrytointihoukutin eräille henkilöstöryhmille. – Vaikka tutkimus aiheuttaa välittömästi kuluja enemmän kuin tuloja ja ekonometrisesti lasketut epäsuorat kustannukset ovat suuremmat kuin suorat kustannukset, tutkimustoiminta tuottaa pitkällä tähtäyksellä myös merkittävää taloudellista hyötyä ja luo sairaalalle positiivista julkisuuskuvaa, Viinikka totesi. LL Mira Huhtala puolusti väitöskirjaansa 13.11. Turun yliopistossa Väitöstutkimus käsitteli vanhempien psyykkistä hyvinvointia ja keskoslasten kehitystä, käyttäytymistä ja elämänlaatua. Tutkimus on osa pienipainoisina syntyneiden keskoslasten PIPARI-tutkimusta. Huhtala on ollut mukana aiheen parissa jo perusopintojen tutkijalinjan opiskelijana vuodesta 2001, jolloin dosentit Liisa Lehtonen, Leena Haataja ja Helena Lapinleimu vasta suunnittelivat hanketta. Projektin väitöskirjatutkija hänestä tuli vuonna 2008. – Aikaisemmin pidin yhtenä vaihtoehtona sitä, että minusta voisi joskus tulla lastenlääkäri, mutta kasvava kiinnostus syöpätaudeista ja nimenomaan palliatiivisesta ja saattohoidosta käänsivät kelkkaa toisaalle. Väitöskirja-aiheeni muovautui ohjaajani Päivi Rautavan kanssa sen pohjalta, että teemat psyykkisestä hyvinvoinnista, masennuksesta, stressistä ja elämänhallinnan tunteesta sekä elämänlaatuasioista ovat keskeisiä myös syöpäpotilailla. – Tyksin syöpäklinikassa olen toiminut erikoistuvana lääkärinä loppuvuodesta 2011 lähtien, kliinistä työtä ja tutkimustyötä vuorotellen. Tutkimustyön ja kliinisen työn vuorottelu on onnistunut, siitä on kiittäminen professori Heikki Minniä. Tarkoitukseni on valmistua syöpätautien erikoislääkäriksi vuoden 2017 aikana. – Erityiskiinnostusalueeni on palliatiivinen hoito ja saattohoito, jossa on mahdollista hyödyntää myös tutkimustyössäni oppimia asioita. – Väitöstyöni päätulos on se, että keskoslasten vanhempien, sekä isien että äitien, jaksamista on syytä herkällä korvalla kuulostella vielä vuosia vauvan keskolahoidon jälkeen, esimerkiksi neuvolassa, sillä varhaiset vaikeat kokemukset voivat muovata vanhempien mielialaa vielä vuosiksi eteenpäin. Vanhempien masennusoireet ja vanhemmuuden stressi voivat olla riskejä keskosen ikätasoiselle kehitykselle, mutta vahva elämänhallinnan tunne voi puolestaan olla kehitystä suojaava tekijä. – Lisäksi keskosten kehityksen ja käyttäytymisen ongelmat voivat vaikuttaa vanhempien psyykkistä hyvinvointia huonontavasti. Seija Grenmanista FIGOn varapresidentti Teksti: Er ja Hyytiä inen , k u va : Riitta Ulé n Professori Seija Grenman on valittu kansainvälisen gynekologian ja obstetriikan järjestön FIGOn varapresidentiksi Vancouverissa pidetyssä maailmankokouksessa. Presidentiksi valittiin intialainen Chittarajan Narahari. T urun yliopiston professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan ylilääkärinä toimivan Grenmanin valintaa varapresidentiksi esittivät yhdessä sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden gynekologiyhdistykset. Grenman on jo aiemmin toiminut FIGOn hallituksen jäsenenä. – Valinta FIGOn varapresidentiksi antaa mahdollisuuden saada entistä paremmin suomalaisia ja Pohjoismaisia kollegoja ja tietotaitoa FIGOn komiteoiden ja projektien käyttöön. Lisäksi se on globaali näköalapaikka perheiden ja erityisesti naisten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, Grenman sanoo. FIGO:ssa on jäseninä 130 maan gynekologiyhdistykset ja hallituksessa edustus 24 maasta. Kolmen vuoden välein järjestettävään maailmankokoukseen osallistui 8 000 ammattilaista eri puolilta maailmaa. – Suomesta kokoukseen osallistui lähes 30 kollegaa ja Suomi oli esillä monella eri tavalla. Hormonikierukka Mirenan kehittäjänä tunnettu professori Tapani Luukkainen sai kuudesta jaetusta elämäntyöpalkinnosta yhden, ja yksi viidestä plenary-luennosta oli nimetty professori Markku Seppälän mukaan. www.figo.org – Ensimmäinen minulle FIGOn varapresidenttinä annettu tehtävä oli osallistua marraskuun puolivälissä Genevessä WHO:n järjestämään kokoukseen. Siellä käytiin läpi eri maissa naisten ja lasten asemassa saavutettuja parannuksia ja niihin 2010–2015 tehtyjä satsauksia. Lisäksi pohdittiin asiantuntijapaneelin arvion perusteella, mihin tulisi keskittyä tulevina vuosina, Seija Grenman kertoo. Tutkimusilmapiirikysely nosti esiin tärkeitä asioita Teksti: Tu ula Vainikainen Tyks-erva-alueella toteutettiin toista kertaa tutkimusilmapiirikysely henkilökunnan keskuudessa. Kyselyllä halutaan selvittää henkilöstön kokemusta yhteisön tutkimusmyönteisyydestä, tutkimusuran houkuttelevuudesta ja toimintaympäristön tuesta. Tutkimukseen vastasi 2664 henkilöä. Vastausaktiviteetti laski edellisvuodesta, mutta vastauksien perusteella ilmapiirissä oli havaittavissa hienoista paranemista, vaikka taloudellisia resursseja kaivattiinkin lisää. Näiden asioiden merkitystä korostettiin: Resurssien lisääminen, aika ja raha —tutkimustyö osaksi toimenkuvaa, työvuorolistaan — tutkimuksen liittäminen suunnitellusti osaksi uusien hoitoprosessien ja käytäntöjen kehittämistä —sijaisten hankkiminen tai väljä resursointi —tutkimushoitajan palkkaaminen Tutkimustyön arvostaminen —esimiehen ja johdon tuki —etuja tutkimustyön tekemisestä/palkan lisääminen/bonus Ymmärrettävä tieto tutkimustyöstä ja sen merkityksestä henkilökunnan keskuudessa tukee tutkimusmyönteisyyttä. On tärkeää —esitellä tutkimushankkeita ja niiden tuloksia —kertoa tutkimuksen tuloksista myös tutkimukseen osallistuneille palveluyksiköille Enemmän koulutusta tutkimustyön tekemiseen —tutkitun tiedon löytäminen ja hyödyntäminen —tutkimustyön hyvä ohjaus Osallistaminen: otetaan enemmän ihmisiä mukaan tutkimustyöhön Pitäisi esittää tutkimustyölle tarve tai aihe, halukkuutta tutkimuksen tekemiseen kyllä on Monitieteellisten/moniammatillisten hankkeiden rakentaminen Tutkimusvapaat liian lyhyitä, jolloin osa ajasta menee orientoitumiseen Lisää lyhyitä tutkimusvapaita, jotta pääsee suunnittelemaan tutkimusta Tutkimuksesta saatuja hyötyjä kyselyyn vastanneet nimesivät helposti: • Uniapnean hoitoprosessia on kehitetty tutkimustulosten perusteella. • Diagnostisia testejä ja tutkimuskyselylomakkeita on otettu arkiseen käyttöön. • Infektiotautidiagnostiikassa on hyödynnetty maanlaajuisesti aiemman väitöskirjaprojektin tuloksia. • Tekonivelkirurgiassa on vähennetty iäkkäimmillä potilailla sementittömien lonkkaimplanttien käyttöä murtumariskin vuoksi. • Lämmityspeitto on otettu käyttöön ennen elektiivistä leikkausta. • Hengitystukiyksikön hengitysvajepotilaiden mittauksia on otettu työkaluksi päivittäiseen työhön. • Verensokerimittareita ja hoitotapoja on tutkimusnäytön perusteella vaihdettu. • Muutoksia on tehty tehopotilaan sepsiksen arvioinnissa ja kroonisen clostridiumin hoidossa ulosteensiirrolla. • Tietokonetomografian sädeannoksia on säädetty tehtyjen mittausten mukaan. • Keskoslasten hoidossa on hyödynnetty projektin tuloksia. • Olenko päivystyspotilas? -projekti oli pohjana alueellisen sairaanhoidollisten päivystyssivujen luomisessa. • Fabryn taudin osaamiskeskusta on kehitetty tutkimustyön pohjalta. 23 Merkittävä apuraha Laura Airakselle Tyksiin Lääkeyritys Merck Seronon myöntämä GMSI-apuraha (Grant for Multiple Sclerosis Innovation) luovutettiin Laura Airakselle ECTRIMS-kongressin yhteydessä. – MS-tautiin liittyvien tulehduspesäkkeiden ulkopuolella aivokudoksessa nähdään mikroglia-solujen aktivaatiota, ja mikroglia-solukon aktiivisuusaste korreloi taudin vaikeusasteeseen. Mikroglia-aktiivisuus saattaakin suoraan vaikuttaa hermosolurappeutumisen kehittymiseen. Tutkimusryhmäni tarkoitus on vaikuttaa suoraan mikrogliasoluihin ja sitä kautta taudin etenemiseen, tiivistää Laura Airas. Apuraha paikkaa valtion tutkimustukia Teksti: T uula Vainikainen Tyksissä neurologian erikoislääkärinä työskentelevä dosentti Laura Airas sai lokakuun alussa 200 000 euron suuruisen GMSI-tutkimusapurahan etenevän MS-taudin tutkimukseen. Hän vastaanotti apurahan Barcelonassa, MS-taudin tutkimusta ja hoitoa käsittelevässä vuotuisessa eurooppalaisten MS-tutkijoiden ECTRIMS-kongressissa. A purahaa haki maailmanlaajuisesti 145 tutkijaa ja tutkimusryhmää 25 eri maasta. Muut apurahan saajat olivat Hollannista, Italiasta ja Englannista. Airaksen tutkimussuunnitelmaa Role of microglia in the pathogenesis of progressive multiple sclerosis (Mikroglia-solujen merkitys etenevän MS-taudin kehittymisessä) pidettiin lupaavana. Keskimäärin 15 vuoden kestoisen aaltomaisen tautijakson jälkeen MS-tauti useimmiten siirtyy toissijaisesti etenevään vaiheeseen, jossa neurologisia oireita kertyy tasaisesti ja kävelykyky heikkenee. Edenneeseen MS-tautiin ei vielä lääkehoitoa Airaksen tutkimus kohdistuu nimenomaan edenneeseen MS-tautiin. Koska pitkälle edenneen taudin mekanismit tunnetaan huonosti, lääkehoitoa ei ole toistaiseksi pystytty kehittämään. Airaksen tavoitteena on selvittää taudin mekanismeja ja kehittää tähän tautivaiheeseen tehoavaa lääkitystä. Turussa käytettävissä olevan PET-kuvauksen avulla tutkimusryhmä pystyy tutkimaan tautiin liittyviä patofysiologisia mekanismeja MS-taudin kuvantamisessa yleisesti käytössä olevaa magneettikuvausta tarkemmin. 24 – Tämä tutkimusapuraha on erityisen tärkeä nyt, kun valtion tieteelliseen tutkimukseen osoittamat määrärahat ovat supistuneet voimakkaasti. Kliinisen tutkijan mahdollisuus paneutua tutkimustyöhön on ilman tämän tyyppisiä ulkopuolisia rahoituksia käymässä käytännössä mahdottomaksi, toteaa Airas. MS-taudin mekanismeista ovat luonnollisesti kiinnostuneet myös lääkeyritykset, jotka yrittävät kehittää lääkkeitä tautiin. Yhteistyö eri yritysten kanssa kuuluukin kliinisen tutkijan työhön. Tutkimusta tehdään, jotta entistä useampia potilaita pystyttäisiin auttamaan taudin eri vaiheissa. Syys-lokakuu oli muutenkin erityisen vilkas Laura Airakselle. Syyskuun loppupuolella hän kävi Yalen yliopistossa New Havenissa luennoimassa mikroglia-solujen merkityksestä edenneen MS-taudin hoidossa. Turussa sijaitsevan PET-laitteiston avulla hän on voinut avata MS-tautitutkimukseen uusia näkökulmia, joita Yalessa haluttiin kuulla. – Yalen yliopiston jatkokoulutusyksikössä luennoiminen ei ole aivan tavallinen toimeksianto suomalaiselle tutkijalle. Oli upea kokemus päästä keskustelemaan maailmanluokan huippututkijoiden kanssa sekä PET-kuvantamisesta että immunologiasta, ja huomata, miten turkulaisillakin voi olla tieteellisesti annettavaa Yalen kaltaisen huippuyliopiston tutkijoille, kertoo Airas. Neurotoimialueella kiireinen tutkimusja koulutussyksy Teksti : T uula Vainikainen Tyksin neurologit ovat tehneet potilastyön ohella töitä tutkimusja koulutusrintamalla kotimaassa ja ulkomailla. Erikoislääkärinä työskentelevän dosentti Laura Airaksen saama merkittävä 200 000 euron tutkimusapuraha oli Neuro-toimialueelle iloinen asia. Yliopistosairaalan lääkärien työhön kuuluu myös tieteellinen tutkimus ja koulutus. Lääketieteen kandidaateille annettavan perusopetuksen lisäksi koulutetaan erikoistuvia lääkäreitä. Lokakuun lopulla järjestetyt valtakunnalliset Neurologipäivät ovat Suomen Neurologisen yhdistyksen vuotuinen jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma, josta päävastuun vuosina 2015–2016 kantavat yhdistyksen puheenjohtaja, ylilääkäri ja professori Risto O. Roine ja sihteeri, dosentti Merja Soilu-Hänninen Tyksistä. Päivät järjestettiin nyt nykymuodossaan viidettä kertaa Helsingissä. Ylilääkäri Seppo Soinila oli suunnittelemassa päivien ohjelmakokonaisuutta, dosentti Valtteri Kaasinen alusti päivillä Parkinsonin taudin uusista hoidoista, professori Olli Tenovuo oli puheenjohtajana neurologisen potilaan toimintakyvyn arviointia koskevassa sessiossa ja dosentti Laura Airas toimi puheenjohtajana keskiviikko-illan satelliittisymposiumissa, joka käsitteli hänen tutkimusaluettaan MS-tautia. Lasten kaularangan instabiliteetti yksi esimerkki Harvinaisten sairauksien hoitoja kehitetään Tyksissä T eksti : S u vi L ä hteenm ä ki Tyksin Johan Haartman –salissa pidetyssä Harvinaiset Haasteet III –seminaarissa lokakuun alussa kuultiin esityksiä harvinaisista sairauksista. Seminaari järjestettiin jo kolmatta kertaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun terveysalan ja Invalidiliiton yhteistyönä. Seminaari oli suunnattu erityisesti VSSHP:n alueella työskenteleville terveys-, kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään harvinaista sairautta sairastavia henkilöitä ja heidän perheitään. Röntgenkuvasarja luuston kehityshäiriötä sairastavan lapsen kaularangasta, jonka instabiliteettia on hoidettu kirurgisesti kaularangan pedikkeliruuvitekniikalla. S eminaarissa luennoi myös lastenortopedi Ilkka Helenius, aiheenaan lasten kaularangan instabiliteetit. – Kaularangan instabiliteetilla tarkoitetaan epänormaalia kaularangan nikamien asentoa, joista C1/C2, eli ensimmäisen ja toisen nikaman välinen instabiliteetti on tavallisin leikkaushoitoa vaativa lasten kaularangan sairaus, kertoo Helenius. – Usein tällainen tila liittyy Downin oireyhtymään, luuston kehityshäiriöön tai vaikeaan lasten reumaan, mutta myös tapaturmista aiheutuneet murtumat ja niiden jälkitilat voivat vaatia kaularangan instabiliteetin leikkaushoitoa. – Vaikka usein C1/C2 -instabiliteetti on oireeton, siihen voi pahimmillaan liittyä merkittävä korkean selkäydinvaurion tai äkkikuoleman riski, minkä vuoksi todettu merkittävä kaularangan instabiliteetti vaatii aina leikkaushoitoa. Juuri oireettomuuden vuoksi erityisesti riskiryhmiltä on tärkeää tutkia instabiliteetin mahdollisuus taivutuskuvin ennen yleisanestesiaa, eli nukutusta edellyttäviä toimenpiteitä, jotka ovat erityinen riskitilanne juuri riskiryhmissä – Erityisosaamista tarvitaan sekä leikkaushoidossa että sairauksien tunnistamisessa. Kaikki kaularangan instabiliteettitapaukset eivät nimittäin tarvitse leikkaushoitoa, vaan instabiliteetti saattaa korjaantua kasvun myötä varhain aloitetulla kaulurihoidolla, Helenius toteaa. Lasten kaularangan instabiliteetti on yksi esimerkki yli 6 000 harvinaissairaudesta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella harvinaisiin sairauksiin saa hoitoa jopa 25 000–30 000 potilasta. Tyksissä tänä vuonna aloittanut erillinen harvinaissairauksien yksikkö kehittää ja koordinoi harvinaisten sairauksien hoitoa alueellamme yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden ja potilasjärjestöjen kanssa. 25 Tällä hetkellä Ajopolin rahoitus päätetään vuodeksi kerrallaan. Kuvassa liikennelääketieteen vastuuhoitaja Marja Sauvonsaari (vas.) ja Ajopolin hankejohtaja Marja Huuskonen. Lisätietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sivuilta: Toimipaikat > Turun yliopistollinen keskussairaala > Osastot ja poliklinikat > Ajopoli »Miten on aiemmin tultu toimeen ilman Ajopolia?» Teksti ja k uva: K r istiina A nd r easson Liikennelääketieteen osaamiskeskus Ajopoli aloitti toimintansa Tyksissä tammikuussa. Ajopolissa käsitellään ajolupa-asioita moniammatillisesti. Ajopoli tarjoaa myös liikennelääketieteen paperikonsultaatiopalveluita alueen terveydenhuollon ammattilaisille. A 26 jopolin keskeisin potilasryhmä ovat maantieliikenteen ammattikuljettajat. Toinen tärkeä ryhmä ovat ajokortti-ikään tulevat nuoret, joilla on jokin krooninen sairaus. Teoriassa Ajopolin kohderyhmäpotilaita löytyy mopoautoilijoista ammattiautoilijoiden kautta ikääntyneisiin kuljettajiin. – Ajopoli on lähetepoliklinikka, jonne tullaan erikoissairaanhoidon lähetteellä, kertoo liikennelääketieteen vastuuhoitaja Marja Sauvonsaari. Lähetteen voi saada esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, mutta lähettäjä voi olla myös työnantaja tai vakuutusyhtiö. Joskus ulkopuolinen mielipide ajokyvystä on tarpeellinen potilas-lääkärisuhteen turvaamiseksi. Yksityinen ammatinharjoittaja voi olla yhteydessä suoraan Ajopoliin, mieluiten oman hoitavan lääkärin lähetteellä. Itse maksavia asiakkaita Ajopoli ei tutki. Lokakuun loppuun mennessä on tullut jo lähes 60 lähetettä. – Määrä on yllättänyt ennakkotietojen perusteella, sanoo Ajopolin hankejohtaja, apulaisylilääkäri Marja Huuskonen. Hän kiittelee lääkärikollegoja siitä, että Ajopolin rooli on ymmärretty: Jos tutkittavalla on vain yksi ajokykyyn vaikuttava sairaus, hänet ohjataan suoraan oikealle erikoisalalle. Moniammatillinen asiantuntijaraati Ajopolilla tapaukset käsittelee raati, jossa on edustettuna keskeisimmät erikoisalat. Yksittäisen tapauksen käsittelyssä on mukana aina liikennelääkäri ja monialaisesti sekä tapauskohtaisesti tarvittavat erikoisalat, yhteensä 6-8 asiantuntijaa. Jokaiseen käsiteltävään tapaukseen liittyen tehdään Ajopolilla ennen raadin käsittelyä haastattelu. – Raatilaiset ovat sitoutuneita ja löytäneet tapansa työskennellä. Perustehtävä on selkeä, kehuu Huuskonen. Kymmenen ensimmäisen toimintakuukauden aikana raati on käsitellyt jo 32 tapausta. Jokaisesta tapauksesta laaditaan Ajopolilla lausunto, jonka liikennelääkäri tarkistaa. Lausunto voi olla myönteinen tai kielteinen. Joskus pyydetään jatkotutkimuksia, esimerkiksi terveysperusteiseen ajokyvyn arviointiin. Jatkotutkimusten tekemisen jälkeen tapaus otetaan uuteen käsittelyyn. – Ajolupia on palautettu melko paljon. Ajoluvan perumisen syynä on voinut olla sairaus, josta kuljettaja on toipunut kokonaan, sanoo Huuskonen. Raadin käsittelemistä tapauksista enemmistö on koskenut työikäisiä ammattikuljettajia. Koulutusta ja kehittämisideoita Ensi vuoden rahoitus kehittämishanketuella on jo olemassa. – Alusta asti tavoitteena on ollut pysyvän toiminnan tuottaminen. Ensimmäisen vuoden tarkoitus oli osoittaa, että tässä on jotain järkeä. Lähdimme nollasta, nyt prosessi on kunnossa, kertoo Marja Huuskonen. – Jos Ajopolin toiminta lopetetaan, pitäisi löytyä todella hyvät perustelut. Ihmetyttää, miten aiemmin on tultu toimeen ilman Ajopolia! Ajopolin toiminnan käynnistymisestä Marja Huuskonen kiittää Medisiinisen toimialueen toimialuejohtaja Ilkka Kantolaa, erityisasiantuntija Mikael Ojalaa sekä Tyksin Neurotoimialuetta. Ajopolin tunnettuus on kasvanut esimerkiksi ammattilehdissä julkaistujen artikkeleiden ja eri toimijoille järjestettyjen tutustumiskäyntien kautta. Palveluja on myös tarjottu aktiivisesti kunnille (mm. Pori, Tampere) ja työterveyshuolloille. Alueellisesti ja valtakunnallisesti tehdään yhteistyötä mm. Turun yliopiston ja Trafin kanssa. 23.3.2016 Ajopoli järjestää Turussa alueellisen koulutuspäivän otsikolla Mieli, päihteet ja ajokyky. Marja Huuskosella on toiminnan kehittämiseen liittyvä toive: – Sairaalalääkäreille voitaisiin antaa mahdollisuus suorittaa liikennelääketieteen erityispätevyys toimimalla Ajopolin raadissa. Tyks saisi omia liikennelääkäreitä näin eri toimialueille. Traumapotilaan leikkausprosessia sujuvoitettiin Teksti ja K uva: M a r jo P eltoniemi Lean-ajattelu eli suomeksi sujuvoittaminen on rantautunut vahvasti terveysalalle. Sairaanhoitopiirissäkin on toteutettu monia lean-hankkeita, joiden tavoitteena on ollut prosessin sujuvuuden ja tehokkuuden lisääminen laadusta tinkimättä sekä hukka-ajan minimoiminen. Yksi tällainen hanke toteutettiin juuri VSSHP:ssä traumapotilaan leikkausprosessissa. Mukana olleet kertovat tuoreet tulokset miten sujuvoittaminen lisäsi leikkausmääriä ja salien käyttöaikaa. – Ideana on, että toiminta tulee kuvatuksi eli kaikki mitä tehdään tai jää tekemättä ja sitä kautta tunnistetaan hukka ja pullonkaulat. Syyllisiä ei etsitä, vaan mietitään yhdessä miten ongelmakohdat ratkaistaan ja toimintamallia muutetaan. Tiimi sitoutuu yhdessä mietittyyn uuteen toimintamalliin. Näin voidaan hyödyntää niukkuuden näkökulmasta yhteisiä verovarojamme mahdollisimman fiksusti, traumatologi Kari Isotalo sanoo. Traumapotilaan leikkausprosessin tarkastelussa edettiin tämän kaavan mukaan. Puolen vuoden projekti aloitettiin vuoden 2014 lokakuussa. Leikkausosaston traumatiimin henkilökunta kutsuttiin koolle. Sittemmin todettiin, että prosessi ulottuu leikkaussalin ulkopuolelle ja mukaan kutsuttiin myös vuodeosaston edustaja sekä joihinkin työkokouksiin EPLL:n ja laitos- ja välinehuollon henkilökuntaa. Aluksi käytiin läpi mitä kukakin tekee, jotta kaikki saivat tietää mitä toiset tekevät ja kuka on vastuussa mistäkin. Sen pohjalta tehtiin prosessin kuvaus. Apuna käytettiin myös videointia eli yksi työpäivä videoitiin ja analysoitiin. – Ensin se tuntui ajan hukalta, mutta kun pääsi sisään juttuun, huomasinkin miten järkevää tämä on, kun kaikki hahmottavat kokonaisuuden, oman roolinsa tiimissä ja ottavat vastuuta prosessin sujumisesta, instrumenttihoitaja Tuulikki Pussinen toteaa. Koko henkilökunta mukana – Vastaavaa kehittämistyötä on tehty aina, mutta tämä oli iso harppaus eteenpäin, kun prosessi käytiin läpi systemaattisesti ja koko tiimin voimin sen sijaan, että vain jonkun ammattiryhmän töitä optimoitaisiin ja muut unohdettaisiin. Kaikki ammattiryhmät ovat täällä täyttääkseen asiakkaan tarpeita. Tässä katsottiin kokonaisuutta juuri asiakkaiden kannalta, siten että hoitavan henkilökunnan kontaktiaika heidän kanssaan sujuu parhaalla mahdollisella tavalla, kehittämisprojektia koordinoinut kehittämispäällikkö Satu Suhonen sanoo. Mukana olivat traumatologit, instrumenttihoitajat, anestesiahoitajat, anestesiologit, konfiguroija, lääkintävahtimestarit, osastonhoitajat sekä Totekin johto ja hallintokeskuksen kehittämishenkilöitä. Aikuisten teho-osastolla työskentelevä TtM Satu Koskinen teki Turun yliopiston kauppakorkeakoululle gradun traumapotilaan leikkausprosessin sujuvoittamisprosessista. Ennakointia tehostettiin Hoidettavat traumapotilaat ovat lähinnä luunmurtumapotilaita, infektiopotilaita ja luukasvaimista kärsiviä potilaita. 90 % leikkauksista on päivystyksellisiä ja tilanne leikkausjärjestyksineen pitää katsoa joka aamu. Prosessia tutkiessa huomattiin, että päivän kulkuun vaikuttaa paljon, että päivän ensimmäinen leikkaus on sujuva ja päivä saadaan ajoissa käyntiin. Tämä huomioitiin toiminnassa. Ennakointia on tehostettu ja potilaan tuloa aletaan valmistella jo 15 minuuttia ennen hänen leikkaukseen ja vuodeosastolle saapumistaan. – Toimintoja tehdään osittain limittäin. Kun leikataan ensimmäistä potilasta, niin sillä aikaa toista jo puudutetaan. Laitoshuoltajille ilmoitetaan ajoissa milloin sali tyhjenee ja he saavat tulla siivoamaan. T-sairaalan leikkaussalissa valmistaudutaan lonkkamurtumapotilaan siirtoon leikkauspöydälle. Välineiden käytössä huomioidaan, miten minimoidaan turhat kokoamiset ja pois laittamiset. Yhteistyö päivystyksen kanssa on tärkeää, joten heidän kanssaan on myös ollut tapaamisia. Jos potilas tulee päivystyksen kautta, niin työtämme helpottaa, että ilmoitus potilaasta on tehty mahdollisimman hyvin ja leikkauskelpoisuus tarkistettu. Tulokset huikeita Runsaassa puolessa vuodessa saatiin aikaan tulos, että päivässä leikataan 1-2 potilasta enemmän, mikä tekee 25-33 prosenttia enemmän. Kantasairaalassa, johon leikkaukset on nyt keskitetty aluesairaaloista, pystytään siten leikkaamaan 400600 traumapotilasta enemmän vuodessa samoilla resursseilla kuin ennen. Se on lähes sama määrä, mitä aluesairaaloissa on leikattu aiemmin. Aamun aloitukset ovat nopeutuneet. Leikkaussalien vaihtoaika on myös lyhentynyt merkittävästi: esimerkiksi toisessa salissa aika nopeutui potilaan lähdöstä seuraavan potilaan saapumiseen 52 minuutista 36 minuuttiin. Salien käyttöaste on puolestaan noussut tavoitteiden mukaan. Luvut ovat nyt hyvin vertailukelpoisia muiden sairaaloiden kanssa. Jatkossa samantyyppinen lean-hanke hoitoprosessin tarkasteluineen on tarkoitus ulottaa vuodeosastolle ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle EPLL:lle. 27 Säästöjä turhat röntgenkuvaukset karsimalla TEK S T I JA K U VA : Ma r jo Peltoniemi Tutkimuksissa on todettu, että merkittävä osa kalliista ja säteilylle altistavista selkärangan röntgentutkimuksista on tarpeettomia. Sairaanhoitopiirissä kuvantamispalveluista vastaavassa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK), on otettu käyttöön uudet ohjeet lähettäville lääkäreille selkärangan natiivikuvauksiin turhien kuvausten karsimiseksi. VSKK:n johtaja Roberto Blanco kertoo, että tarpeettomien natiivikuvausten vähentäminen tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. V SKK on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista. Kuvantamiskeskus tuottaa radiologian toimialaan kuuluvat palvelut sairaanhoitopiirin toimintayksiköille ja niille terveyskeskuksille ja muille tahoille, jotka ovat tehneet sopimuksen tutkimusten ostamisesta. Kuvaukset toteutetaan nykyään lähes kokonaan erikoissairaanhoidon yksiköissä. Selkäpotilaat yksi usein turhaan kuvattu ryhmä 28 Kaikille VSKK:n kuvantamisyksiköille sekä tilaajille annetut uudet ohjeet natiiviröntgenkuvauksista pohjautuvat Säteilyturvakeskuksen eli STUKin ohjeisiin ja Käypä hoito -suosituksiin. Uusia ohjeita sovelletaan VSSHP:n lisäksi jo Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireissä. Natiivikuvaus tarkoittaa ilman varjoainetta tehtyä perusröntgentutkimusta. – Merkittävä osuus meidän natiivikuvistamme on rankakuvia, noin 5–20 prosenttia. Lähetteen kirjoittaminen rankakuvauksiin on yleisempää perusterveydenhuollon puolella kuin erikoissairaanhoidon puolella. Uudet suositukset määrittelevät selkärangan kuvausten käytön pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Pyrimme tunnistamaan potilaat, jotka eivät välttämättä tarvitse kuvausta hoidon yhteydessä, Roberto Blanco sanoo. Selkäpotilaat ovat yksi tällainen ryhmä. Hoitopolkuja pyritäänkin muokkaamaan heidän osaltaan siten, että se voisi vaikuttaa kustannuksiin ja säästää arvokkaita verorahoja. Osa rankakuvista on tietysti ihan aiheellisia, mutta esimerkiksi nuorilla, alle 35-vuotiailla potilailla ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan kuvata rankaa röntgenkuvausmenetelmällä. Kyseeseen tulevat muut menetelmät tai kuvausta ei tarvita ollenkaan. Jopa kolmasosa kuvauksista kyseenalaisia Perusperiaatteena STUKin ohjeissa ja Käypä hoito -suosituksissa on, että radiologisten tutkimusten käytön tulee perustua näyttöön. STUK määrittelee kuvausindikaatioon kaksi kulmakiveä: oikeutusperiaatteen ja optimoinnin. Oikeutusperiaate tarkoittaa, että säteilylle altistavasta tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty on oltava suurempi kuin säteilyaltistukseen liittyvä haitta. Optimointi tarkoittaa, että tutkimuksella pyritään saamaan riittävä hyöty mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Joidenkin tutkimusten mukaan kolmasosassa röntgentutkimuksista oikeutus tai optimointi ei kaikilta osin toteudu. Kuvauksiin on myös kansainvälisiä suosituksia. Parhaillaan on tekeillä eurooppalaiset lähettämissuositukset, jotka valmistuttuaan tultaneen ottamaan käyttöön soveltuvin osin Suomessakin. VSSHP:n jakamissa uusissa ohjeissa on määritelty kaularangan, rintarangan ja lannerangan sekä häntäluun osalta, millaisissa tilanteissa kuvaus on aiheellinen ja milloin indikaatio ei täyty. Esimerkiksi akuutti selkäkipu johtuu yleensä tiloista, joita ei voida diagnosoida natiivikuvasta. Kroonisessa selkäkivussa ilman viitteitä infektiosta tai kasvaimesta ei myöskään ole hyötyä kuvauksesta. Sen sijaan spesifin tai vakavan sairauden epäilyssä kuvaukseen on aihetta. Säästöt indikaation tarkennuksilla mittavia Syöpäkuoleman riskiä eri kuvausten kohdalla voidaan kuvata sanallisesti lähes olemattomaksi, minimaaliseksi, hyvin matalaksi tai matalaksi. Tutkimuksesta riippuen ihminen saa saman annoksen kaikista säteilyn lähteistä alle kahdesta päivästä kuuteen vuoteen. Säteilylle altistavia tutkimuksia ei kuitenkaan kannata tehdä turhaan, mikä on toinen näkökulma säästöjen lisäksi. – Resurssit, jotka turhilta kuvausmääriltä säästyvät, voidaan käyttää johonkin muuhun, potilaan hoidon kannalta järkevämpään. Jos saadaan aikaan vuodessa viiden prosentin vähennys röntgenkuvissa, se tarkoittaa 10 000 tutkimusta. Euroissa se on noin 350 000 euroa, joka säästyy kunnilta kuluina. VSKK puolestaan voi suunnata hoitaja- ja lääkäriresursseja muihin kohteisiin ja tutkimuksiin, joissa on resurssipulaa kuten magneettikuvauksiin, Blanco toteaa. Hallinnollinen osastonhoitaja Virva Seiko-Vänttinen päivystysröntgenistä ja VSKK:n johtaja Roberto Blanco kertovat, että VSKK:ssa uudistuivat sekä natiivikuvausten lähettämissuositukset että toimipisteiden aukioloajat ja nimet. Kuvantamispalveluiden aukioloaikoja yhtenäistettiin Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen osastojen virka-aikaiset aukioloajat on yhtenäistetty osastoryhmittäin pääosin samanlaisiksi. Tyksin mäellä (Kantasairaala) sijaitsevien osastojen nimet on myös muutettu sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaisiksi (nimi kertoo sijainnin). V SKK:n johtoryhmä päätti yhtenäistämisestä muun muassa palautteen perusteella. Muutoksen tavoitteena on parempi potilas-, asiakas- ja työtyytyväisyys. Osoitteiden ja aukioloaikojen yhtenäistämisen odotetaan helpottavan osas- tojen löytymistä sekä potilaiden ja asiakkaiden asiointia osastoilla. Pääperiaatteena on, että samantapaisia toimintoja tekevillä pienimmillä osastoilla, aluesairaaloissa ja Kantasairaalassa on ryhmittäin samanlaiset aukioloajat virka-aikana lukuun ottamatta päivystystä ja toimenpideradiologiaa. Päivystysaikaiseen aukioloon ei tässä vaiheessa tule muutoksia. Uudet aukioloajat Tyks Kantasairaala, Turku: AD2-röntgen, TE4-röntgen, UB2-röntgen, TC2-röntgen ma-to klo 8–16, pe klo 8–15.30 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------TE4-toimenpideradiologia ma-pe klo 7.30–15.30 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------TG2-päivystysröntgen joka päivä ympäri vuorokauden ---------------------------------------------------------------------------------------------------------TKS-röntgen (Tyks Kirurginen sairaala, Turku) ma-pe klo 7.30–16.30 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------Raision röntgen, Turunmaa röntgen, Paraisten röntgen, Dentalia-hammasröntgen ma-to klo 8–15.30, pe klo 8–15 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------UKI-röntgen, Salon röntgen, Loimaan röntgen ma-pe klo 8–16 29 Tyksin T-sairaalan kolmas vaihe valmiiksi vuonna 2020 Teksti : E sa Halsinaho Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen eli T3-hankkeen valmistumisajankohdaksi on täsmentynyt vuoden 2020 syksy. Aikataulu vahvistettiin sairaanhoitopiirin kiinteistöjaostossa 26. lokakuuta. Uusi aikataulu tarkoittaa myös, että sairaanhoitopiiri luopuu Tyksin U-sairaalan käytöstä vuonna 2020, eikä 2018, kuten vuonna 2010 arvioitiin ja päätettiin. R 30 akennuttamisesta vastaavan projektijohtaja Timo Seppälän mukaan rakentaminen alkaa näkyä konkreettisesti ensi huhtikuussa, kun sairaalan pohjakannen perustamistyöt aloitetaan katu- ja rata-alueella. – Kyseessä on vaativa työmaa, joka sijoittuu junaradan ja vilkkaan Helsingin valtatiestä kaduksi muuttuneen ajoväylän yläpuolelle, aivan Kupittaan aseman tuntumaan. – Betonikannen rakentaminen aiheuttaa muutoksia sen alla kulkevaan liikenteeseen noin puolentoista vuoden ajan. Työmaalla noudatetaan tiukkoja turvallisuusohjeita, eikä mitään töitä tehdä ajavan liikenteen päällä, Seppälä kertoo. Toteuttamisesta on laadittu tarvittavat riskinarvioinnit ja vaararekisterilomake, joita seurataan ja päivitetään rakentamisen aikana. Työmaajärjestelyjen takia osa Helsingintien ajoradoista on työmaa-alueena ja katuliikenne kulkee rakentamisen vaiheiden mukaan väliaikaisia katulinjauksia pitkin. Suunnitelman mukaan kansi valmistuu syksyllä 2017. Itse sairaalaa, jonka pintaalaksi tulee 53 000 bruttoneliötä, aletaan rakentaa jo keväällä 2017, kun kannen rakenteet ovat riittävän valmiita. Hankkeen koosta johtuen rakentamiseen varataan kolme vuotta, jotta voidaan varmistua hyvästä lopputuloksesta. Uusiin tiloihin voidaan muuttaa vuoden 2020 lopussa. Leikkaussaleista tehokas kokonaisuus Toiminnallisesta suunnittelusta vastaava hankejohtaja Raija Asola kertoo, että kuluneen syksyn aikana on suunniteltu logistiikkaa ja tilojen sijoittelua sekä tarkennettu toimintamalleja. – Nyt hajallaan sijaitsevien leikkaussalien toiminnan yhteensovittamista suunnitellaan yhteisen leikkausosaston toiminnan simulaation avulla. – Käyttäjät ovat kuvanneet leikkaussalien nykyiset toimintaprosessit. Arvioimme tulevaisuuden toimenpiteiden määrää ja laatua ja mallinnamme, miten toiminta toteutuu suunnitellulla toimintamallilla. Arkkitehtisuunnittelijan näkemys tulevasta T-sairaalan kolmannen julkisivusta katsottuna etelästä, Kupittaan aseman suunnasta. (Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy, Schauman Arkkitehdit Oy). Tulevan toiminnan simulaatio voidaan toteuttaa erilaisilla oletuksilla. Näin yritämme jo etukäteen tunnistaa ja poistaa toimintaa haittaavat pullonkaulat, sekä taata toiminnalle riittävät tilat, Asola kertoo. T3-sairaalaan tulee näillä näkymin 16 leikkaussalia, joista kolme sijaitsee synnytysosaston yhteydessä kolmannessa kerroksessa ja loput 13 neljännessä kerroksessa. Neljäs kerros yhdistetään katetulla sillalla nykyisen Tsairaalan samassa tasossa olevaan leikkaussalikerrokseen, jolloin muodostuu 27 leikkaussalia käsittävä kokonaisuus. – Ratkaisu antaa mahdollisuuden parantaa ja joustavoittaa leikkaussalien käyttöastetta sekä mahdollistaa tulevaisuuden muutoksiin vastaamisen. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää »hukkaa», Asola uskoo. T3-uudisrakennukseen sijoittuvat • lasten ja nuorten sairauksien hoito • synnytykset ja naistentautien hoito • korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito • sairaanhoidollisia tukipalveluja: kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio näytteenotto ja lähivälinehuolto. Medisiina D:n rakentaminen on käynnistynyt Teksti: H anna P etä j ä S uomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa uudet opetus-, tutkimusja diagnostiikkatilat Tyksin Kantasairaalan alueelle osoitteeseen Kiinamyllynkatu 10. Medisiina D rakennetaan VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin (51 %), Turun yliopiston (31 %), Turun ammattikorkeakoulun (11 %) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (7 %) yhteiskäyttöön (suluissa tilojen jakautuminen toimijoiden kesken). Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen pinta-alaksi tulee noin 26 000 brm2. Synergiatalo Medisiina D Medisiina D sekä VSSHP:n uusi T3-sairaala asettuvat T- ja A-sairaaloiden väliin muodostaen Tyksin Kantasairaalan alueelle tiiviin toimivan kampuksen. Tämä mahdollistaa myös yhteistyön kehittämisen muiden organisaatioiden kanssa. Paikka on erittäin keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin toimintojen keskittymä. Medisiina D -rakennus vastaa hyvin synergian ja innovoinnin tavoitteisiin kootessaan eri toimijoita saman katon alle. Eri toimijoiden väliset yhteistyömahdollisuudet paranevat, kun tutkijat ja tuotekehittäjät muuttavat synergiataloon. Lisäksi yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopistosairaalan yhteinen oppimiskeskus laboratorio-, ryhmäopetus- ja simulaatiotiloineen luo uudenlaisia toimivia oppimisympäristöjä sekä tukee moniammatillista oppimista. Medisiina D:ssä toimii päivittäin 1 400 opiskelijaa ja 600 työntekijää. Prosessien kehittäminen uusien tilojen myötä Sairaanhoitopiiristä Medisiina D:ssä ovat mukana Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista Tykslab, Patologia, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, Varsinais-Suomen välinehuoltokeskus sekä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus. Liikelaitos keskittää Medisiina D:hen nykyisin hajallaan sijaitsevia laboratoriotoimintojaan. Rakennukseen on suunniteltu eri organisaatioiden yhteistoimintoja, kuten Auria Biopankki ja Tyks erva Syöpäkeskuksen tutkimuslaboratorio ja liikuntalaboratorio. Arkkitehdin luonnos Medisiina D:n aulanäkymästä. (Kuva: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Schauman Arkkitehdit) Medisiina D:n toiminnallisessa suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota yhteisten toimintojen synergiaan sekä laboratorioprosessien sujuvuuteen. Sairaanhoidollisten palveluiden toiminnan sujuvoittamisella on laajoja vaikutuksia koko sairaalan toimintaan. Laboratoriotoimintojen keskittäminen Kantasairaalan ytimeen mahdollistaa prosessien edelleen sujuvoittamisen ja paremman logistiikan. Kun toiminnot saadaan yhteen moderneihin tiloihin, tehostuu työvoiman sekä laitteiden käyttö, millä on vaikutusta vastausaikoihin. Näytteiden vastausaikojen lyheneminen vaikuttaa koko sairaalan toimintaan ja potilaiden hoitoon. Schauman Arkkitehdit Oy. Rakennustyöt ovat alkaneet 2015 loppuvuodesta. Kesään 2016 mennessä Medisiina D:n työmaalla tehdään maanrakennustöitä, paalutetaan sekä aloitetaan betonirungon nostaminen. Käyttäjien muutto rakennukseen on suunniteltu kesälle 2018. Medisiina D rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tilaratkaisuissa pyritään tilojen monikäyttöisyyteen ja joustavuuteen. Ratkaisut tukevat yhteistä toimintaa, mahdollistavat yhteisten palvelujen järjestämisen sekä varmistavat tilojen korkean käyttöasteen. Näin varmistetaan myös käyttökustannusten kannalta edulliset ratkaisut. Muutto vuonna 2018 Medisiina D:n rakennuttaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Kohteen urakkamuotona on projektinjohtourakka. Urakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa 31 Tyks tutkii ja hoitaa YLEISÖLUENNOT KEVÄÄLLÄ Kuukauden toinen torstai klo 18–20 T-sairaalan Johan Haartmanja Risto Lahesmaa -salit, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa. Tammikuu: 14.1.2016 klo 18 –20 Verenpaineella on väliä Kivun monet kasvot Puheenjohtajana yleislääketieteen professori, ylilääkäri, Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korhonen Puheenjohtajana kliinisen neurolofysiologian ylilääkäri, dosentti Satu Jääskeläinen, Tyks-Sapa 18.00 – 18.20 18.20 – 18.40 18.40 - 19.00 19.00 – 19.20 Onko painetta liikaa? Professori Päivi Korhonen Miksi verenpainetta pitää hoitaa ja mitä sillä on saavutettu? Lääkkeettömät hoidot. Dosentti, ylilääkäri Ilkka Kantola, Medisiininen toimialue Verenpaine ja aivot Professori, ylilääkäri Risto O. Roine, Tyks, Neurotoimialue Verenpainetta laskevat ja nostavat lääkkeet Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori Risto Huupponen 18.00 - 18.10 18.10-18.35 18.35-19.00 19.00-19.25 19.25-19.45 Avaus Professori Satu Jääskeläinen Krooninen kipu - itsenäinen sairaus? Dosentti Nora Hagelberg, TOTEK Hampaita särkee ja suuta polttaa. Miten kipu näkyy hammaslääkärin vastaanotolla HLT Tuija Teerijoki-Oksa, Suusairauksien klinikka Kipupotilaiden tavallisimmat psykiatriset häiriöt Dosentti Tero Taiminen, Psykiatrian toimialue Kivun uudet lääkkeettömät aivostimulaatiohoidot Professori Satu Jääskeläinen, Kliinisen neurofysiologian palvelualue Keskustelua ja kysymyksiä Keskustelua ja kysymyksiä Helmikuu: 11.2.2016 klo 18 –20 Lonkkakipu – miten liikuntakyky ylläpidetään? Puheenjohtajana sairaalanjohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen 32 Maaliskuu: 10.3.2016 klo 18 –20 18.00 - 18.10 18.10 - 18.40 18.40 - 19.10 19.10 - 19.40 Avaus Ortopedi Petri Virolainen Nivuksissa kirvelee - välyksissä vikaa? Ortopedi Matti Seppänen Fysioterapian merkitys lonkkakivun hoidossa Fysioterapeutti Pia Kalpamaa Koska tekonivelleikkaukseen Ortopedi Keijo Mäkelä Keskustelua ja kysymyksiä Huhtikuu: 14.4.2016 klo 18 –20 Puukko, pilleri vai jumppa? Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt Puheenjohtajana sairaalanjohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen 18.00 - 18.10 18.10 - 18.30 18.30 - 18.50 18.50 - 19.10 19.10 - 19.30 Avaus: Tutkimustieto muuttaa hoitokäytäntöjä Sairaalanjohtaja, ortopedi Petri Virolainen Milloin puukkoa polvelle? Ortopedi Jani Knifsund Mitä hoitoa olkapään ongelmiin? Ortopedi, LT Juha Kukkonen, Satakunnan keskussairaala Umpilisäkkeen tulehdus - puukko vai pilleri? Dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri Paulina Salminen Haavan ennakointi ehkäisee amputoinnin Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Keskustelua ja kysymyksiä Järjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.
© Copyright 2024