1. No category

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti
Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift
Henkilökuntaneuvoston
toiminta tutuksi
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»
4
30 vuotta
suu- ja leukasairauksia Tyksissä
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
» 10
Isoja uudistuksia lyhyessä
ajassa
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
» 12
2 2015
Karavaanareita
kolmessa
sukupolvessa
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»
24
2
Hospitaali 2 2015
KUUKAUDEN KIRJOITUS
SISÄLTÖ 15.6.2015
K U U K AU D E N K I R J O I T U S
I MÅNADENS SKRIVELSE
Lisäpanostusta turvallisuuteen . . . . . 2
MÅNADENS SKRIVELSE
Extra satsning på säkerheten . . . . . . . 2
Lomakkeet sähköistyvät . . . . . . . . . . . 3
Henrik Jalo
Tyksin toiminta Paimion ja
Raision sairaaloissa loppuu . . . . . . . . 3
Suojelupäällikkö
Säkerhetschef
Syyskuussa tutkitaan
työhyvinvointia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Tyksin keuhkosairauksilla
erikoisalansa ensimmäinen
auditointi Suomessa . . . . . . . . . . . . . . 3
S arvesta h ä rk ä ä
Ollaan ylpeitä työstämme? . . . . . . . . 4
Henkilökuntaneuvoston
toiminta tutuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Henkilö kuntaneuvosto
Tyks henkilökuntaneuvosto
jo vuodesta 1978 . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Pysäköinti muuttuu
Tyksin kantasairaalan alueella . . . . . . 6
Turun lääkärihelikopteri
uusiin tiloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Nu är det museet som vaktar
sjukhusets port . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
T YÖY H T E I S Ö T U T U K S I
Syntymäkellonaikatiedusteluja
ja tiedonhallintanäkökulmaa . . . . . . . 9
30 vuotta suu- ja leukasairauksia
Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Hoitotyön kirjaamisen
kehittämisprojekti TO3:lla . . . . . . . . . 11
T3-hankkeen suunnittelijat valittu . . 11
Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa . . . 12
Vuoden Menestyjät 2015
palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa . . . 14
Lisäpanostusta turvallisuuteen
S
airaanhoitopiiri panostaa lisää turvallisuuteen palkkaamalla erikseen sekä turvallisuuspäällikön että työsuojelupäällikön. Aikaisemmin suojelupäällikkö on hoitanut
kumpaakin tehtävää. Muutos on tarpeellinen, jotta turvallisuusasioita voidaan hoitaa riittävän hyvin. Turvallisuusasiat
koetaan niin työnantajan kuin henkilöstönkin näkökulmasta
tärkeiksi. Tämä on näkynyt mm. päivittäin saaminani kymmeninä yhteydenottoina ja kysymyksinä. Osa kysymyksen esittäneistä on saattanut kokea vastaamisen kestäneen liian pitkään.
Sisäilma-asiat kuuluvat työhygieniaan ja työsuojeluun.
Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämä 2025 -katsauksen
mukaan työhygienian osaamiseen on panostettava myös
tulevaisuudessa. Erityisesti ennakoivaa mittaamista sekä
pitoisuuksien ja altistusten etukäteisarviointia tulee vahvistaa.
Tulevaisuudessa riskit eivät ole enää toimialakohtaisia, vaan
ne hajautuvat tietyille ammattiryhmille, tehtäville tai lyhyille
ajanjaksoille. Näyttää myös siltä, että monialtistus lisääntyy.
Sähköyliherkkyyteen ja homeyliherkkyyteen altistuneiden
määrän arvioidaan lisääntyvän. Tämä tulee todennäköisesti
toteutumaan myös sairaalaympäristössä.
Turvallisuusasioiden hoitamista tulee vaikeuttamaan myös
se, että erilaisten virtuaalipalveluiden perustaminen yleistyy
ja niiden kautta voidaan tarjota omaa tai tietyn asiantuntijaryhmän osaamista. Osa työstä siirtyy pois työpaikalta ja työyhteisöstä. Työ tulee paikasta riippumattomaksi, jolloin työja vapaa-aika sekoittuvat. Virtuaalipalveluiden käyttäminen
voi olla taloudellisesti houkuttelevaa, mutta se voi johtaa
ennakoimattomiin riskeihin.
Turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluvat laitosturvallisuuteen, valmiussuunnitteluun sekä suuronnettomuusohjeistukseen liittyvät asiat. Palotarkastuspöytäkirjojen mukaan sairaaloiden paloturvallisuudessa on vielä kehitettävää
ja poistumisturvallisuusselvitysten laatiminen kolmen vuoden välein vaatii suurta työmäärää. Laitosturvallisuuden tehtäväkenttä on laaja. Siihen kuuluu paloturvallisuuden lisäksi
mm. kulunvalvontaan ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä
tehtäviä. Laitosturvallisuuteen kuuluu myös se, että sairaalan häiriötön toiminta on turvattu kaikissa tilanteissa (mm.
veden-, sähkön- ja lämmönsaatavuus). Laitosturvallisuudella on yhteisiä pintoja valmiussuunnittelun kanssa. Valmiussuunnitelma yhteen sovitetaan alueen kuntien ja valtion
viranomaisten kanssa.
Turun Lääketieteenkandidaattiseura
– Elämyksiä, edunvalvontaa ja
palveluita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
MET-palvelu: potilasturvallisuutta
varmistavaa asiakaskeskeistä
yhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Oikeaa työergonomiaa
harjoiteltava säännöllisesti . . . . . . . . 16
Tyksissä käyttöön uusi
simulaatiohuone . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Asiakasraatitoiminta alkoi
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä . . . . . . . . . . . . . . 17
LOVea oppilaitoksissa! . . . . . . . . . . . 18
Sähköistyneen työvuorosuunnittelun käyttökokemuksia . . . . 19
Etiikka on hoitotyön arjessa . . . . . . . 20
Kevään yleisöluennot
löysivät kuulijansa . . . . . . . . . . . . . . . 20
A M M AT T I N A
Laboratoriohoitaja
vai bioanalyytikko? . . . . . . . . . . . . . . . 21
Myssytys synnytysvuodeosastolla
äitienpäivänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Tyksin Kätilökuoron
äitienpäiväkonsertti . . . . . . . . . . . . . . 22
M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A
Extra satsning på säkerheten
S
jukvårdsdistriktet ökar satsningen på säkerheten genom att anställa en separat säkerhetschef och arbetarskyddschef. Tidigare har säkerhetschefen skött båda
uppgifterna.
Förändringen behövs för att säkerhetsfrågorna ska kunna
skötas tillräckligt bra. Både arbetsgivare och personal ser
säkerhetsfrågor som viktiga. Ett tecken på det är de tiotal
gånger jag dagligen blir kontaktad och ställd frågor.
En del av frågeställarna har kanske upplevt att det dröjt
för länge att få svar. Frågor som rör inomhusluft ingår i arbetshygienen och arbetarskyddet. Enligt Social- och hälsovårdsministeriets översikt Arbetsliv 2025 kommer kunskaper i arbetshygien att vara
viktiga även i framtiden. Speciellt de förebyggande mätningarna och förhandsbedömningarna av halter och exponeringar
bör utökas. I framtiden kommer riskerna inte längre att vara
branschspecifika utan fördela sig mellan vissa yrkesgrupper,
uppgifter eller korta tidsperioder.
Det verkar även som om exponeringsfaktorerna blivit fler.
Antalet el- och mögelallergiska förutspås öka. Det här kommer troligtvis att gälla även i sjukhusmiljö. Hanteringen av
säkerhetsfrågor kommer också att försvåras av olika virtuella tjänster genom vilka man erbjuder sitt eget eller någon
viss expertgrupps kunnande blir vanligare. En del av arbetet
flyttar bort från arbetsplatsen och arbetsgemenskapen. Arbetet blir platsoberoende, vilket betyder att arbetstid och fritid
blandas ihop. Användningen av virtuella tjänster kan vara
ekonomiskt lockande men också leda till oförutsedda risker.
Till säkerhetschefens uppgifter hör frågor som rör säkerheten vid sjukhusen, beredskapsplaneringen och anvisningarna för hanteringen av större olyckor.
Enligt protokollen från brandinspektionerna kan sjukhusens brandsäkerhet ännu utvecklas. Att utreda utrymningssäkerheten vart tredje år kräver en stor arbetsinsats. Uppgifterna som berör säkerheten vid sjukhusen är många. Dit hör
förutom brandsäkerheten bland annat uppgifter i anknytning
till passerkontrollen och den allmänna säkerheten.
Också sjukhusets driftsäkerhet bör kunna garanteras i alla
situationer (bland annat tillgången till vatten, el och värme).
Säkerheten vid sjukhusen har gemensamma kontaktytor
med beredskapsplaneringen. Beredskapsplanen samordnas
med områdets kommuner och statens myndigheter.
Vihreyden aika . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
HARRASTUKSENA
Karavaanareita kolmessa
sukupolvessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Kansi: Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin
VSSHP:n vuosijuhlassa. Kuva: Esa Halsinaho.
HOSPITAALI
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin
henkilöstölehti
− Personaltidskrift
för Egentliga Finlands
sjukvårdsdistrikt.
9. vuosikerta.
Julkaisija: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri.
Toimitus:
Päätoimittaja
Esa Halsinaho,
puh. 02 313 1083,
esa.halsinaho@tyks.fi.
Toimituspäällikkö
Kristiina Andreasson,
puh. 050 599 5620,
kristiina.andreasson@tyks.fi
Toimituskunta:
(suluissa varajäsenet)
Kristiina Andreasson,
Esa Halsinaho, Marjut
Kahilainen, Leena Kähäri
(Helena Haapalehto-Gaebler),
Anneli Lautaro (Johanna
Siiriäinen), Pirjo Marjamäki
(Eija Järvelä), Jussi Rantanen
(Sari Rannikko), Marja-Leena
Veijola (Päivi Huhtala).
Toimittajat:
Marjo Peltoniemi,
Tuula Vainikainen,
Mathias Luther
(Inter Folia Press)
Taitto: Letterhead
Paino: I-print Oy, Seinäjoki.
Painos noin 10 000 kpl.
Jakelu: Itella Oyj.
Osoitteet: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin
osoiterekisterit.
Osoitteenmuutokset:
VSSHP:n työntekijät
ilmoittavat esimiehelleen,
muut lehden saajat
osoitteeseen tiedotus@tyks.fi
tai puh. 02 313 1103.
Toimituksen osoite:
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri,
Viestintäyksikkö, PL 52,
20521 Turku.
Ilmestyminen:
5 kertaa vuonna 2015.
ISSN 1796-8062.
Seuraava lehti
ilmestyy 21.9.2015.
Aineistopäivä 31.8.2015
Mediatiedot: www.vsshp.fi
> Sairaanhoitopiiri
> Media, tiedotteet, viestintä
> Julkaisut > Hospitaali-lehdet
2 2015
Lomakkeet
sähköistyvät
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) käynnistyy henkilöstöhallinnollisten lomakkeiden sähköistäminen. Työkaluna tulee olemaan selainpohjainen
järjestelmä ”Sähköiset lomakkeet”, joka mahdollistaa
lomakkeen täytön, allekirjoituksen ja hyväksynnän
sähköisesti. Valmis lomake jää talteen itse järjestelmään ja siirtyy myös sähköiseen arkistoon. Lisäksi
erikseen määriteltävät tiedot (kuten virkavapausaika) siirtyvät automaattisesti Primaan.
Sähköiset lomakkeet nopeuttavat lomakkeiden
kiertoa ja vähentävät käsityön määrää. Saamme tarvittaessa paremmin seurattua, missä ko. lomake liikkuu ja kuka sen on jo käsitellyt. Korjaus- ja täydennystyön määrä vähenee, kun lomakkeelle voidaan merkitä kenttiä pakollisesti täytettäviksi.
Ennen vuodenvaihdetta meillä tulee olemaan käytössä sekä räätälöityjä että peruspakettiin kuuluvia
lomakkeita. Räätälöitynä toteutetaan koulutushakemus, omailmoitus sairauspoissaolosta sekä lupapyyntö toimia VSSHP:n tiloissa ilman palvelussuhdetta. Peruspakettiin kuuluvat mm. työsopimukset, työaikakorvaukset ja henkilötietojen muutoslomakkeet.
Tiedotamme tarkemmasta aikataulusta, tietoiskuista ja koulutuksista syksymmällä. Sähköistys jatkuu
varmasti myös vuoden 2016 puolella uusia lomakkeita räätälöiden ja peruspaketin lomakkeita hioen!
M a r j ut K ahilainen , projektipäällikkö
Tyksin toiminta
Paimion ja
Raision sairaaloissa loppuu
T eksti
» ESA HALSINAHO
Tämän Hospitaalin ilmestyessä VSSHP on lopettanut potilaiden hoidon Tyksin Paimion sairaalassa
kokonaan, sillä viimeisenä siellä toiminut Tyksin
kuntoutusosasto muutti 5.-8.6. Paimion sairaalan
5. ja 6. kerroksesta Turkuun.
Uusi katuosoite: Tyks Kuntoutusosasto,
Kaskenlinna D 3.krs, Vähäheikkiläntie 3,
20700 Turku.
Uusi postiosoite: Tyks Kuntoutusosasto,
Kaskenlinna D 3.krs, PL 52, 20251 Turku.
Toiminta uusissa tiloissa alkoi tiistaina 9. kesäkuuta. Osaston puhelinnumerot säilyvät entisellään.
Osaston puh. 02 313 4285. Tiedusteluihin vastaa
osastonhoitaja Arja Varjonen, puh. 02 313 4233.
Tykslabin mykobakteerilaboratorio lopettaa
myös toimintansa Paimion sairaalassa juhannukseen mennessä ja toimii jo nyt pääosin Tyksin
A-sairaalan vieressä sijaitsevassa Mikro-rakennuksessa.
Perinteikkääseen Alvar Aallon suunnittelemaan
Paimion parantolaan jää vielä Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön
toimintaa (www.lastenkuntoutus.net).
Tyksin Raision sairaalan käyttö erikoissairaanhoidossa loppuu, kun siellä vielä sijaitseva gastroenterologian poliklinikka siirtää toimintansa kesäkuun viimeisellä viikolla tilapäistiloihin T-sairaalaan. Uusissa tiloissa Tyksin A-sairaalassa toiminta
alkaa syyskuussa.
Tykslabin laboratorio-osasto 139 ja VarsinaisSuomen kuvantamiskeskuksen röntgenosasto 143
palvelevat kuitenkin asiakkaita Raision sairaalassa
edelleen.
Syyskuussa
tutkitaan työhyvinvointia!
Tähyillään jo alustavasti syksyyn, vaikka kesä on vasta
käsillä.
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus tehdään
jälleen syksyllä 2015. Kyseessä on Työterveyslaitoksen
kahden vuoden välein toteuttama kysely. Kysely lähetetään sähköisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
(VSSHP) henkilöstölle syyskuun alussa.
Tutkimustulokset saamme viimeistään joulukuussa.
Tarkempi aikataulu selviää kesälomien jälkeen. Yksikkötason tulosten käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin
edellisellä kierroksella.
Tavoitteenamme on mahdollisimman korkea vastausprosentti, jotta VSSHP:n käyttöön tulevat tutkimusyhteenvedot ovat luotettavia. Tavoittelemme myös erinomaista
vastausprosenttia sähköiseen kyselyyn, jotta Työterveyslaitoksen ei tarvitsisi muistutella meitä paperilomakkeilla.
M a r j ut K ahilainen , henkilöstöasiantuntija
Hospitaali
3
Haavanhoitajan
palveluita
lisätty Tyksissä
Tyksin kirurgian poliklinikan haavanhoitajatoiminta on laajentunut. Haavanhoitaja pystyy
nyt aiempaa paremmin vastaamaan sekä
Tyksin omilta osastoilta että perusterveydenhuollosta tuleviin haavan paikallishoitoa
koskeviin kysymyksiin.
Haavanhoitajan konsultaatiopuhelimeen voi soittaa
arkisin klo 8–15.
• sisäpuhelut dect-numeroon 37 352
• ulkopuhelut numeroon 050 409 7050
Lisäksi poliklinikalla on mahdollisuus
reaaliaikaiseen etäkonsultaatioon.
Tyksin keuhkosairauksilla
erikoisalansa ensimmäinen
auditointi Suomessa
T eksti J A K U VA
» ESA HALSINAHO
Tyksin keuhkosairauksien vastuualueella tehtiin toukokuun lopulla hengitysvajeen ja uniapnean diagnostiikkaa, hoitoa ja tutkimusta koskeva vertaisarviointi.
Toimintaa olivat arvioimassa professori Anita Simonds
Lontoosta (Royal Brompton and Harefield Trust) ja professori Olli Polo Tampereen yliopistosta.
Simonds kertoi, että vertaisarviointeja tehdään heillä paljon, ja että niistä on parhaimmillaan paljon hyötyä kohdeorganisaatiolle.
– On hyvin opettavaista avata oma toimintansa rakentavalle, kriittiselle tarkastelulle. Siinä pääsee vaihtamaan arvokkaita tietoja kollegiaalisesti muiden saman alan toimijoiden kanssa. Ulkopuolinen arvioija voi tuoda hyödyllisiä
tietoja kohdeorganisaatiolle ja tukea sitä kautta sen tiimien
työskentelyä, Simonds totesi päivän ohjelman välijalalla.
Olli Polo pitää tällaista vertaisarviointia organisaation yhtenä kehitysaskeleena, jonka avulla se voi tehostaa toimintaansa muiden toimijoiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä omaksumalla.
– Viime kädessä tästä hyötyy tietysti potilas parantuvien hoitokäytäntöjen myötä, Polo tiivisti.
Arvioijat kutsuivat Tyksiin keuhkosairauksien vastuualuejohtaja, professori Tarja Laitinen ja vs. professori Tarja Saaresranta. Saaresrannan mukaan arviointipäivä sujui
hyvin ja oli hyödyllinen.
– Näin pienessä maassa ei kannata sulkeutua, vaan olla avoin ulkopuolisille vaikutteille ja kokemukselle, Saaresranta totesi.
Professori Anita Simonds (vas.) ja professori Olli Polo kävivät
toukokuussa professori Tarja Saaresrannan (kesk.) kutsumana
vertaisarvioimassa Tyksin keuhkosairauksien toimintaa.
Hospitaali 2 2015
4
H annele H eine
» JUKO:n koordinoiva pääluottamusmies
Ollaan ylpeitä työstämme?
Viime aikoina ei ole aina tuntunut kovin kivalta olla töissä julkisella sektorilla, etenkään erikoissairaanhoidossa. Monasti aamiaisleivän kaveriksi on
saanut nauttia sanomalehdestä annoksen uutisia, joiden mukaan tuotamme
työllämme liikaa kustannuksia yhteiskunnalle ja korotamme suomalaisten
veroastetta. Yksityinen osaa tehdä tehokkaammin; julkinen sektori on ylipöhöttynyt yhteiskuntatuholainen. Erityisesti erikoissairaanhoito on kaiken
varannon syövä vitsaus, jota ei mikään
taho pysty rajoittamaan.
Median maalaamia erikoissairaanhoidon rajattoman kasvun visioita ei
täältä organisaation sisältä käsin pysty
todentamaan. Me koko henkilöstö tiedämme, miten monin tavoin sairaan-
hoitopiirissä on viime vuodet toimittu
toimintakulujen kasvun pysäyttämiseksi. Ajoittain säästäminen on tuntunut olevan päätoimintamme. Säästötoimista on
jäänyt muistijälkiä, ne ovat tulleet iholle. Osa toimista on ollut epäonnistuneita kuten parin vuoden takainen lomautus.
Pysyvään toimintamuutokseen johtaneet
teot, kuten Tyksin organisaatiouudistus,
ovat olleet onnistuneita kuluhallinnan
kannalta.
Muutosketju jatkuu: Yksi sairaala -hanketta seuraa Yksi psykiatria -projekti ja
seuraavalle jo keksitään nimeä. Sote-uudistus päälle päätteeksi kääntänee koko
kuvion uuteen asentoon. Muutoksessa
henkilöstö muuttuu helposti resurssiksi tai
numeroksi, jota leikataan tai siirretään. Ei
tunnu hyvältä, kun huomaa olevansa yli-
jäävä palikka. Palikkapeli on pelottavaa.
Työmotivaatio kärsii, tulokset heikkenevät. Tähän ansaan ei pidä ajautua.
Teemme arvokasta työtä, jolla on merkitys. Jokainen parantumistapahtuma on
mittaamattoman arvokas tervehtyneelle
ihmiselle. Syntynyt vauva on usein elämän huippukohta. Kuoleman kohtaamisessa voimme vähentää tuskaa ja keventää
omaisten taakkaa. Tässä kaikessa ja paljossa muussa olemme mukana työmme
kautta. Jatkuvan muutoksen paineessa on
hyvä muistaa, että perustyömme erikoissairaanhoidossa pysyy samana eikä ole katoamassa. Tavat ja prosessit voivat muuttua, samoin tekopaikat ja määrät. Työn
merkityksellisyys ja arvo potilaille säilyvät. Tämän kirkastaminen saattaa auttaa
jaksamaan.
Meillä sairaanhoitopiirissä on sisäisenä vahvuutena hyvä yhteistoiminnan ilmapiiri. Sitä kannattaa vaalia ja
vahvistaa muutoksessa. Henkilöstön
ja johdon yhteistyöllä pystymme rakentamaan keskinäistä luottamusta ja
arvostusta. Minun työni valmistumiseen tarvitaan sinun työtäsi. On yhteinen työmme, joka tuottaa lisää terveyttä ja hyvinvointia väestölle. Jos sinun
työsi muuttuu, minun on hyvä tietää
siitä, koska silloin myös minun työni
muuttuu. Saattaapa olla, että minulla
olisi jokin kehitysidea, jolla voisimme
muuttaa yhteistä työtämme vielä sujuvammaksi kuin olet yksin osannut ajatellakaan. Voisinko auttaa sinua ylittämään itsesi?
Ollaan yhdessä ylpeitä työstämme!
Tyksin henkilökuntaneuvosto.
Kuva: Kristiina Andreasson
työnantajan kanssa, sanoo henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Lennu Yläneva.
HKN on ottanut esimerkiksi kantaa suojavaatteisiin, pysäköintiin, pyöräilyyn ja ympäristöohjelmaan. Kannanotot ovat tuottaneet tulosta: henkilökunnalla on mm.
ollut mahdollisuus säästyä kesän pysäköintimaksuilta vaihtamalla auto polkupyörään.
Henkilökuntaneuvoston
toiminta tutuksi
T eksti
» KRISTIINA ANDREASSON
Tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) on
henkilökunnan yhteistoimintaelin, joka
järjestää tapahtumia, kuntoilua ja virkistystä. Iso työyhteisö asettaa omat vaatimuksensa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumiselle myös työhyvinvointiin liittyvissä
tapahtumissa.
H
KN:ssa on 21 henkilöstöjärjestöjen
nimeämää jäsentä.
– Työnantaja on antanut mahdollisuuden käyttää työaikaa tähän, mutta
palkkiota ei jäsenille makseta, sanoo Jussi
Rantanen.
– Tämä on talkootyötä, vahvistaa henkilökuntaneuvoston sihteeri Pirjo Penger.
Keskeisiä näkökulmia HKN:n järjestämässä toiminnassa ovat yhteisöllisyyden
ja kaikkia työntekijöitä koskevan tasapuolisen osallistumismahdollisuuden tukeminen. HKN:n ansiosta henkilökunnalla on
mahdollisuus hankkia alennettuun hintaan vaikkapa elokuva-, uimahalli- ja tapahtumalippuja.
– Henkilökuntaneuvoston toimintaedellytys on työnantajalta vakanssipohjaisesti saatava rahoitus. Työnantaja on ”ulkoistanut” työhyvinvointipalveluja henkilökuntaneuvostolle, Jussi Rantanen sanoo.
– Henkilökuntaneuvoston ei ole tarkoitus profiloitua vain jumppajärjestäjänä. Henkilökuntaneuvosto edustaa työntekijöitä työnantajan suuntaan yhteisissä
asioissa ja käy tarvittaessa keskusteluja
Uusi kuntosali iso satsaus
HKN:n kautta pääsee monia lajeja harrastamaan ilmaiseksi, esimerkkeinä vaikkapa
lihaskuntojumppa ja sähly. Myös pesäpalloräpylöitä löytyy muutama lainattavaksi.
HKN on lisäksi neuvotellut henkilökuntaalennuksia liikuntakeskuksiin.
T-sairaalaan avattu kuntosali on isoin
panostus liikuntamahdollisuuksiin pitkään aikaan. Uuden kuntosalin saaminen
oli pitkäaikainen haave, johon satsattiin
myös taloudellisesti:
– Työhyvinvoinnin rahoja käytettiin yli
50 000 euroa laitteisiin, sanoo Jussi Rantanen.
Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ja tukemiseen eivät sovi malliksi esimerkiksi
liikuntasetelit, sen sijaan HKN tukee liikuntaa tarjoamalla harrastukselle puitteet kuntojaostojen kautta. Kuntojaostojen ja yhteisten tapahtumien kannalla oli
myös enemmistö viimesyksyiseen kyselyyn vastanneista. Kuntojaostoja on toistakymmentä, lajeja löytyy joogasta koripalloon. Kuntojaoston aloittamisessa aloite on usein tullut aktiiviselta työntekijältä,
joka on selvittänyt, löytyykö muitakin samasta lajista kiinnostuneita.
HKN myös sponsoroi vuosittain henkilöstön osallistumista ulkopuolisten järjestäjien liikuntatapahtumiin. Lennu Ylänevan mukaan tällaiset kohteet mietitään
erikseen. Tuettujen tapahtumien vaihtelulla pyritään turvaamaan tasapuolisuus.
Palautetta toivotaan
Sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä yli
7 000, Tyksissä 4000-5000. Iso koko vaikuttaa myös HKN:n tapahtumasuunnitteluun.
2 2015
Henkilökuntaneuvoston tapahtumakuvat
ylhäältä: Naisten kuntovitonen, Samppalinnan
kesäteatteri ”BLONDI-musikaali”, PikNik
risteily ”Tammiristely” Alvar-kööri esiintyy
Tutustumiskohteena Villa Mairea Noormarkussa. Heijastimien jakoa
– Massatapahtumat ovat tärkeimpiä
yhteisöllisyyttä ajatellen: Satoja osanottajia, ihmisiä laidasta laitaan, sanoo
Jussi Rantanen.
Vaikka tapahtumiin osallistumisessa onkin aina omavastuuosuus,
ison osallistujamäärän avulla lippuhintoja saadaan alemmaksi. Esimerkkejä vuosittaisista massatapahtumista ovat piknik-risteily ja kesäteatteri. HKN:n mahdollisuudet
lipunmyynnin järjestämiseksi ovat
rajalliset. Siitä ei ole isojen lippufirmojen kilpailijaksi lippujen ostoon
ja myyntiin liittyvissä peruutus- tai
muutostilanteissa.
– Tässä on aina riskinottoa: joskus jää osa lipuista myymättä, joskus kaikki liput menevät saman tien
kuin kuumille kiville, Lennu Yläneva miettii.
– Tuntosarvet eivät aina ihan toimi, sanoo Pirjo Penger.
Päivi Huhtala tiivistää hyvin massatapahtumien valikoinnin haastavuuden:
– Mikä kiinnostaa minua, ei välttämättä kiinnosta muita - ja päinvastoin.
Jussi Rantasen mukaan HKN:n
jäsenet saavat usein palautetta, kun
massatapahtuman järjestämisessä on
tavalla tai toisella epäonnistuttu.
HKN:n työjaosto pohtii ja kehittää uusia toiminnan muotoja. Nykyisin ideoita saadaan esimerkiksi
henkilökohtaisissa tapaamisissa ja
HKN:n jäsenten kautta. Henkilöstöltä toivotaan ehdotuksia tapahtumien tai liikuntalajien suhteen ja muutenkin palautetta HKN:n toiminnasta. Kaikkia toiveita ei varmasti pystytä toteuttamaan, mutta aloitteet
ovat tärkeitä kehittämisessä. Lennu
Yläneva ja Pirjo Penger jäävätkin
hetkeksi pohtimaan, pitäisikö ottaa
käyttöön henkilökuntaneuvoston
aloitelaatikko.
VSSHP:n alueelliset henkilökuntayhdistykset, -neuvostot ja tyhyryhmät järjestävät kuntoilu- ja virkistystoimintaa paikallisesti. Työhyvinvointiin käytettävät määrärahat
on jaettu yhdistyksille eri paikkakunnilla työskentelevien vakanssien
määrän mukaan. Aluetoiminta on
paikallisesti edelleen tärkeää, mutta
yhteistyötä on tarkoitus myös lisätä.
– Vuosittain voisi olla yksi iso, koko VSSHP:n henkilöstölle suunnattu yhteinen tapahtuma, pohtii Lennu
Yläneva. – Jos vaan löydämme riittävän suuret puitteet.
Tyksin henkilökuntaneuvoston
jäsenten kuvat löytyvät Santrasta
> Oma profiili
Tapahtumista ja neuvotelluista
alennuksista ilmoitetaan Santrassa.
Hospitaalissa henkilökuntaneuvoston
oma palsta numerosta 2/2015 alkaen.
Hospitaali
5
HenkilökuntaneuvoSTO
Tyks
henkilökuntaneuvosto
jo vuodesta
1978
Tyks henkilökuntaneuvosto (HKN) on toiminut henkilöstön edustajana ja puolestapuhujana sekä yhdistänyt eri ammattiryhmät
yhteisen pöydän ääreen. HKN:n kokoonpano on sovittu järjestöjen keskinäisellä
sopimuksella. Tärkeintä on henkilöstön
monipuolinen edustus. Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteistoimintasopimuksen mukaan henkilökuntaneuvostolla on oma toimintaohjeensa ja se päättää omasta kokous käytännöstään.
Ensimmäisen kerran HKN:lla oli vuonna
1992 käyttövaroja harrastus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen ja tukemiseen.
Alkuun toimi myös erillinen kuntotyöryhmä, joka vuoden 2000 lopussa muutti toimintaansa siten, että kuntojaostot toimivat
entiseen tapaan, mutta rahoituksen osalta
ne ovat HKN:n ohjauksessa. Aikaisemmin
myös työyksiköt hakivat HKN:n kautta tyhytoiminnan rahaa. Nykyisin tyhy-rahaa jaetaan yksiköille suoraan sekä alueelliseen
toimintaan.
Tyksin henkilökuntaneuvoston perusperiaatteena on järjestää yhteisöllisiä tapahtumia. Perinteeksi on muodostunut
tammikuun yhteinen piknik-risteily ja kesällä kesäteatteri. Näiden massatapahtumien tarkoituksena on ollut kerätä tyksiläiset
yhteen. HKN huolehtii elokuva- ja teatterilippujen sekä uimalippujen hankinnasta,
joita yksittäinen tyksiläinen voi ostaa alennettuun hintaan. Erilaisia kuntojaostoja
on toista kymmentä ja niiden toiminta on
monipuolista. HKN on ollut osaltaan myös
vaikuttamassa siihen, että Tyksiin on saatu
uusi kuntosali ajanmukaisineen laitteineen.
HKN pyrkii vaikuttamaan henkilöstön
työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ottamalla kantaa eri asioihin. Kestoaiheita ovat
olleet mm; pysäköinti, pukukaapit, suojavaatteet ja pyöräily. Vuosien kuluessa on
otettu kantaa pyynnöstä ja pyytämättäkin.
Tyks henkilökuntaneuvosto on osoittanut toiminnallaan että avoin ja hyvä kanssakäyminen on kaikille osapuolille eduksi.
Toivomme että toiminta jatkuu monipuolisena ja virkeänä aktiivisten toimijoiden
voimin ja että HKN viihdyttää, virkistää ja
liikuttaa kaikkia tyksiläisiä jatkossakin.
Tyks henkilökuntaneuvoston entiset puheenjohtajat
Jaana D al é n ja Jussi Rantanen
6
Hospitaali 2 2015
Pysäköinti muuttuu
Tyksin kantasairaalan alueella
T eksti
» KRISTIINA ANDREASSON
Tyks ja Q-Park Finland Oy ovat solmineet Tyksin Kantasairaalan alueen pysäköinnistä 10 vuoden mittaisen sopimuksen. Sopimus tuo muutoksia henkilöstön ja asiakkaiden pysäköintiin. Muutostyöt Tyksin Kantasairaalan alueella tehdään vaiheittain.
T
yksin henkilökunnan pysäköintialueiksi lisätään vähemmällä käytöllä olevat vieraspysäköintialueet,
U-sairaalan takana oleva ulkoalue, Tykistökadun ja Savitehtaankadun risteyksessä oleva P-alue sekä 1-talon kulman alueen vieraspaikat. Muutostöiden valmistuttua henkilökunnan pysäköintikapasiteetti kasvaa Kantasairaalan alueella. Näiden paikkojen lisäksi henkilökunnalla on
mahdollisuus pysäköidä Teknologiakiinteistöjen ulkoalueella alennetulla päivähinnalla (3,50 €). Nykyisen henkilökunnan pysäköintilaitoksen P1-kerroksesta
otetaan asiakaspysäköintikäyttöön 65 ruutua. Alueelta on jatkossa käytäväyhteys Tja U-sairaalaan.
Pysäköinnin opastuksen ja hinnoittelun
selkeyttämiseksi Kantasairaalan alueen
opastukset uudistetaan ja pysäköintialueiden tilatiedot ilmoitetaan jatkossa reaaliajassa muuttuvin kyltein ja mobiiliaplikaation avulla. Nykyisen henkilökunnan
pysäköintilaitoksen P1-kerrokseen valmistuu syksyllä 2015 myös Q-Parkin asiakaspalvelupiste, josta saa opastusta pysäköintiasioissa.
Ensimmäiset näkyvät pysäköintiin liittyvät muutokset ovat jo tapahtuneet: pysäköintilaitteiden uudistamisen myötä tuli mahdolliseksi pysäköinnin maksamisen
sirukorteilla ja Easyparkin mobiilisovelluksella. Toukokuun alussa, samaan aikaan pysäköintilaitteiden uudistamisen
kanssa, otettiin käyttöön uusi asiakaspysäköintipaikkojen luokittelu A- ja B-hintakategoriaan. A-pysäköintitariffialueita on
kaksi: T-sairaalan vieressä sekä U-sairaalan edessä olevat pysäköintiruudut. B-alueeseen kuuluvat muut lyhytaikaiset pysäköintialueet sekä lisäksi P1-kerroksen tulevat 65 ruutua.
Toimiva pysäköinti tärkeää
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
(VSSHP) kiinteistöpäällikön Timo Seppälän mukaan Tyksin alueella on jo pitkään
ollut ongelmia henkilökunnan ja asiakkaiden pysäköinnissä.
– Pysäköinnin hoitamiseen ei ole ollut
riittävää henkilöresurssia, pysäköinnin
puomi- ja maksujärjestelmät ovat olleet
vanhanaikaiset ja opastaminen puutteellista, sanoo Seppälä.
Suurimpana ongelmana on Seppälän
mukaan ollut pysäköintipaikkojen vähäinen määrä.
– Asian ratkaiseminen olisi vaatinut henkilöresurssia ja investoimista nykyaikaiseen pysäköintitekniikkaan ja opasteisiin.
Toimiva pysäköinti on sairaalan kannalta tärkeää, mutta se ei kuitenkaan ole sairaalan primääritoimintaa. Tästä johtuen
lähdettiin julkisella neuvottelumenettelyllä hakemaan yhteistyökumppania, joka ottaisi pysäköinnin käytännön järjestelyt hoidettavakseen. Operaattorin valinta perustui pisteytykseen, jossa pääpaino
pisteillä oli laadullisilla kriteereillä. Parhaiten pisteytyksessä menestyi Q-Park
Finland Oy, jonka kiinteistöjaosto valitsi helmikuussa yhteistyökumppanikseen,
kertoo Timo Seppälä.
Laaditussa sopimuksessa osapuolet ovat
myös sitoutuneet yhteisyössä hakemaan
rahoitusratkaisua, jolla uuden pysäköintirakennuksen rakentaminen saataisiin
varmistettua.
Tyksin Kantasairaalan pysäköintialuejako muutostöiden valmistuttua.
Pysäköinnin hinnoittelu:
Henkilökunnan kausikortti
• Hallipysäköinti: 15 €/kuukausi tai 1,50
€/vuorokausi (24 h)
• Ulkoaluepysäköinti: 10 €/kuukausi tai 1
€/ vuorokausi (24 h)
• Maksimipysäköintiaika on 48 h/kerta.
Siirtymäaikana (elokuun loppuun asti)
yöllä työskentelevä henkilökunta voi
pysäköidä ilmaiseksi kaikkina päivinä klo
19.00–07.00:
• A-sairaalan ja U-sairaalan välissä olevassa vanhassa pysäköintirakennuksessa
(tähänastisilla maksullisilla paikoilla)
• Savitehtaankadun ja Tykistökadun
sillan kulmauksessa olevalla T-sairaalan
pysäköintipaikalla
Erillistä lupalappua ei tähän pysäköintiin
tarvita.
Keskeiset muutokset
asiakaspysäköinnissä
1.5.2015 alkaen
Kertapysäköintiä eli lyhytaikaista vierailija- ja asiakaspysäköintiä varten on A- ja
B-hintakategoria A-pysäköintitariffialueita on kaksi: T-sairaalan vieressä sekä
U-sairaalan edessä olevat pysäköintiruudut. B-alueeseen kuuluvat muut lyhytaikaiset pysäköintialueet.
Asiakaspysäköinnin hinnoittelu:
• A-alue: 2 €/h
• B-alue: 1 €/h
• Päiväpysäköinti: 6 €/12 h
• Päivä-, ilta- ja yöpysäköinti: 8 €/vuorokausi
2 2015
– Q-Park Finland Oy on tyytyväinen
saadessaan aloittaa pysäköinninoperoinnin Tyks:ssä, toteaa toimitusjohtaja Juha Sirelius. – Haluamme parantaa
sairaalassa käyvien potilaiden ja heidän läheisten pysäköintikokemuksia
sekä huomioida henkilökunnan pysäköintitarpeet paremmin. Konsernillamme on paljon kokemusta sairaalapysäköinnistä Euroopasta, joista tuomme oppia Turkuun. Aiomme
myös tuoda henkilökuntaa paikalle
ohjaamaan ja auttamaan asiakkaita.
Tavoitteenamme on selkeyttää pysäköintiä kaikille sairaalan käyttäjille.
Henkilökunnan sopimuspysäköinnissä
otetaan käyttöön sähköinen lupahallinta. Henkilökuntapysäköinti luokitellaan ulko- ja sisäpysäköintikategoriaan.
Asiakaspalvelupisteen
valmistuttua
(arviolta 1.9.2015)
alennuksia pysäköintiin
Pitkäkestoisissa tutkimuksissa ja hoidoissa olevilla potilailla on oikeus
hakea palveluntuottajan 50 % alennus
pysäköinnistä. Ns. sarjahoidoissa käyvillä potilailla on oikeus hakea tarvitsemalleen ajalle 50 % alennus pysäköintiin. Omaisilla, jotka vierailevat esimerkiksi lapsipotilaan luona päivittäin, on
oikeus hakea myös em. alennus. (Alennuksen saajien kriteerit määrittelee
palveluntuottajalle Tyks). Alennuksen
saamiseksi tulee rekisteröityä Q-Parkin
verkkosivujen kautta tai vaihtoehtoisesti asiakaspalvelupisteessä.
Pysäköinnin valvonnasta Tyksin
Kantasairaalan alueella vastaa Turun
kaupunki.
Lisätietoja
Santra > Tukipalvelut > Pysäköinti
Sairaanhoitopiirin internetsivusto:
vsshp.fi
Hospitaali
Q-Park: http://www.q-park.fi/
7
Turun lääkärihelikopteri
uusiin tiloihin
Turun lääkärihelikopteritukikohta muuttaa kesäkuussa uusiin tiloihin. Uusi tukikohta on suunniteltu täysin ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeisiin.
Avajaisia vietettiin seminaaritunnelmissa ja päivystys siirtyy uuteen tukikohtaan16.6.2015
Muutokset henkilökunnan
pysäköinnissä 1.9.2015
Hospitaali
T
urun lääkärihelikopteritoiminta
pääsee vihdoin ajanmukaisiin tiloihin, kun uusi FinnHEMSin suunnittelema ja rakennuttama tukikohta otetaan
käyttöön. Turun tukikohta on valtakunnallisesti yksi kuudesta FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdasta. Tukikohdassa päivystää ympärivuorokautisesti kolmihenkinen miehistö: ensihoitolääkäri, lentäjä ja HEMS-avustaja, jotka tuovat tehohoitotasoisen ensihoidon nopeasti tapahtumapaikalle.
– Olemme todella tyytyväisiä uusiin
tiloihin. Rakennus on erittäin hyvin äänieristetty, mikä takaa meille rauhalliset
olot päivystystyöhön, vaikka sijainti on
lentokentän välittömässä läheisyydessä. Yksikön lääkäreiden tehtävä on myös
koordinoida ja kehittää alueen ensihoitoa,
ja tähänkin uudet tilat soveltuvat paremmin, sanoo tukikohdan vastaava lääkäri ja
anestesiologian erikoislääkäri Petri Aaltonen tyytyväisenä.
Tukikohtarakennuksessa on miehistötilat, toimisto- ja varastotiloja sekä halli helikopterille ja maayksikölle. Turun tukikohta
on ensimmäinen, joka on juuri ympärivuorokautiseen päivystämiseen suunniteltu.
Tilojen suunnittelu on tehty täysin lääkärihelikopteritoiminnan ehdoilla ja eri toiminnoille sopivat tilat on mietitty tarkkaan.
Lääkärihelikopteritoiminta
keskeinen osa ensihoitoa
FinnHEMS tuottaa valtakunnallisesti
lääkärihelikopteripalvelun yhdessä yli-
opistollisten sairaanhoitopiirien kanssa.
Turussa lääkärihelikopteritoiminnassa
työskentelevät lääkärit ovat TYKSin ensihoitoon ja anestesiologiaan erikoistuneita
lääkäreitä. FinnHEMS vastaa tukikohdista
ja toiminnan hallinnoinnista.
Vastoin yleistä käsitystä helikopteri harvoin kuljettaa potilaita. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri
ja tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Helikopterin lentoaika kohteeseen kestää
yleensä 10-30 minuuttia ja keskimäärin
apu on paikalla 15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Turun tukikohdan lääkärihelikopteri palvelee koko Varsinais-Suomen
aluetta. Lääkärihelikopteri tavoittaa 30
minuutin sisällä hälytyksestä myös joitakin Satakunnan ja Uudenmaan alueita.
Hälytyksiä tulee keskimäärin 6-7 vuorokaudessa. Vuonna 2014 hälytyksiä tuli yhteensä noin 2260. Useimmiten kyseessä on
peruselintoiminnon häiriö kuten tajuttomuus, elottomuus tai hengitysvaikeus tai
onnettomuus. Lääkärihelikopterin hälyttää paikalle hätäkeskus.
Avajaiset
seminaaritunnelmissa
Turun uuden tukikohdan avajaisia vietettiin 8.6.2015. Kutsuvieraat pääsivät tutustumaan tukikohdan tiloihin ja lääkärihelikopteritoimintaan. Avajaisseminaarissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
johtaja Olli-Pekka Lehtonen loi katsauksen alueen ensihoidon kokonaisuuteen ja
sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluiden johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki puhui ensihoidon tulevaisuudesta osana
terveydenhoitoa. FinnHEMSin uuden tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön johtaja, akuuttilääketieteen professori Hans
Morten Lossius pureutui lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuteen ja seminaarin päätössanat lausui kansanedustaja
Ilkka Kanerva.
Päivystys uuteen tukikohtaan siirtyy 16.6.
Muutto suunnitellaan tarkasti ja toteutetaan vaiheittain, jotta päivystystoimintaan
ei tule katkosta.
– On mukava, että pääsemme uusiin,
toimiviin tiloihin, sillä kesä on perinteisesti kiireistä aikaa lääkärihelikopteritoiminnassa. Kesällä ihmiset liikkuvat enemmän, jolloin sattuukin enemmän. Meillä
myös saaristoon suuntautuvat tehtävät
moninkertaistuvat. Emme silti synkistele, valoisassa kesäyössä lennettäessä on
varsinkin onnistuneelta tehtävältä mukava palata. Työetuna upeat maisemat, Aaltonen kertoo.
FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteripalveluiden hallinnointiyksikkö. Yhtiön omistavat yhtä suurin osuuksin yliopistolliset sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
FinnHEMS on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka on perustettu vuonna 2010.
FinnHEMSillä on kuusi tukikohtaa: Vantaa,
Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.
Päivi E kdahl , Ground Communications
8
Hospitaali 2 2015
Nu är det
museet som
vaktar sjukhusets port
TEKST oCH BILD
» M aT H I A S L U T H E R
Statens välfärd är min välfärd, var den svenska kungen Adolf Fredriks
valspråk. Och han lade faktiskt en hörnsten för välfärdsstaten då han
1752 under sitt andra regentår beslöt att grunda ett sjukhus i Stockholm. Fyra år senare beslöt han grunda rikets andra lasarett – i Åbo.
Strålande. ”Ergänzungs-Höhensonne” gav solbränna och D-vitamin åt
vinterbleka nordbor. Museets föreståndare Satu Rantala förevisar den
glänsande pjäsen i ett av Lasarettsmuseets välfyllda rum.
en kuvös, en av landets första, donerad av Unicef. Då fick
Finland utvecklingshjälp.
Lasarettsmuseet har reguljär öppethållningstid bara två
timmar i månaden, men i gengäld är det inte svårt för
grupper att boka tid. Då kommer museets föreståndare,
forskaren Satu Rantala över från grannhuset, tänder lamporna och visar runt.
Det är långt ifrån hennes enda jobb.
– Det finns så mycket föremål som ingen har antecknat
något om att det skulle ta några år bara att dokumentera
allt, säger hon.
Fotografier skall digitaliseras, kataloger fyllas och dessutom skall museiföreståndaren se till utställningsvitriner som finns i Pemar, Loimaa och på T-sjukhuset i Åbo.
Också museets tekniska nivå är fortfarande anspråkslös och bland annat de svenska texterna lyser med sin
frånvaro.
Satu Rantala har inte svårt att hitta sysselsättning för
hela sin halva föreståndartjänst. Och tidens patina är oförfalskad.
Här bodde en gång sjukhusets portvakt och drängar. Nu är det ett
museum om det svenska rikets nästäldsta lasarett.
D
et tog kungen tre år att förverkliga denna första
”sotereform” i Finland och lasarettet i Åbo kunde
ta emot sina första patienter år 1759. Huset låg på
Aura ås västra strand ungefär där hotellet Marina Palace ligger nu.
Det finns inga bilder bevarade av det sjukhuset men däremot nog av det nästa som byggdes tjugofem år senare
några kvarter nedströms, i hörnet av Slottsgatan och Lasarettsgatan, som senare fick namn efter lasarettet.
Staten satsade försiktigt – det här andra sjukhuset öppnades med 16 bäddplatser, upp från 10 som man fått klara
sig med i det första.
Ännu några årtionden senare flyttade lasarettet till ett
stenhus som fortfarande finns kvar vid åstranden, och på
1880-talet till den friska och hälsosamma luften på Kinakvarnsbacken.
Drängarnas rum
Bilderna på de tidiga lasaretten vid åstranden och vad
som följde sedan finns nu på Lasarettsmuseet. Med tanke på motivets och historiens vikt är det ett av Åbos anspråkslösaste museer där det klämts in i tre rum och kök
i byggnad nummer 13 på Åucs backe.
Det är ett litet trähus vid Kinakvarnsgatan nedanför Asjukhuset som för hundra år sedan inhyste portvakten och
hans familj i två rum, och sjukhusets drängar i de två övriga.
I ett av drängarnas rum hänger nu porträtt av Lennart
Stråhle och Harry Elving på väggen, de två överläkare
som lotsade det dåvarande länssjukhuset från 1800-talet
till efterkrigstiden. Där hänger också en bild på det team
som 1960 gjorde den första öppna hjärtoperationen. Då
den finska kirurgins historia skrevs så tänkte man inte på
saken – bilden togs 23 år senare.
Då liksom nu var man mera intresserad av att sköta
patienterna än av att materialet säkras för historieskrivningen.
Kuvös av Unicef
I de andra rummen kan man bland annat se hur akuten
på A-sjukhuset såg ut ännu före kriget: Ett stort skrivbord
med en kirurg på ena sidan och en internist på andra sidan – tillsammans beslöt de om patienten skulle läggas
in eller inte.
Internisten har bredvid sin skrivmaskin och sin telefon
också en skivspelare – nej, det är en diktafon. Den tog upp
diktamen på en lackskiva stor som en LP.
Landets levnadsstandard under våra föräldrars och faroch morföräldrars tid ser vi i patientrummet. I hörnet står
Bäddplats – vuodepaikka, Diktafon
– sanelukone, Diktamen – sanelu, Donera – lahjoittaa,
Internist – sisätautilääkäri, Kuvös – keskoskaappi,
Levnadsstandard – elintaso, Museiföreståndare –
museonhoitaja, Nedströms – alavirtaan päin, Välfärd –
hyvinvointi, Öppen hjärtoperation – avosydänleikkaus
Sanastoa
Huvudsaker. Nedan en skalle som använts i medicinundervisningen,
på övre hyllan verktyg som användes för att borra hål i skallar.
Kurkistus museon kokoelmiin
Kuulotorvi
Ensimmäinen kuulon apuväline on todennäköisesti
ollut korvan taakse kuppimaisesti laitettu käsi. Ensimmäisiä kuulokojeita olivat korvalle asetettavat
kuulotorvet, jotka johtavat ja vahvistivat ääntä.
Torvessa syntyvät resonanssit kuitenkin vääristävät alkuperäistä ääntä.
Kuulotorvi tunnettiin Mesopotamiassa jo noin 900
eKr. Aleksanteri Suuri (356–323 eKr.) käytti oinaan sarvea kuulon vahvistamiseen. 200-luvulla eKr. simpukankuoret olivat suosittuja kuulotorvia.
1600-luvulla kuulotorvia valmistettiin esimerkiksi hopeasta, puusta tai eläinten sarvista. Kuulotorvia oli useita eri malleja: suoria, kaarevia, aaltoilevia ja kierteisiä torvia sekä erimuotoisia lieriöitä. Vähitellen kehiteltiin myös korvan taakse
kiinnitettäviä tai partaan, hiuskoristeeseen tai kävelykeppiin
piilotettavia torvia.
1800-luvun alkupuolella kuulotorvia paranneltiin edelleen
teknisesti. Eräs malli oli vanhoja torvia lyhyempi ja muistutti
maljamaista astiaa, jonka pohjasta lähti korvakäytävän suulle
sopiva putki. 1800-luvun loppupuolella käytettiin edelleen
mekaanisia kuulotorvia, joita kehitettiin pienemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi.
Ensimmäiset sähköisesti toimivat kuulolaitteet valmistettiin 1870 Bellin puhelimen pohjalta. Laitteiden kookkaat pa-
ristot kestivät vain päivän. Ensimmäiset taskukokoiset laitteet esiteltiin 1940-luvulla, ja 1960-luvun alussa markkinoille
tuli malli, joka on edelleen saatavilla – korvan taakse kiinnitettävä laite (BTE). Sen jälkeen kuulokojeteknologia on kehittynyt nopeasti mikroelektroniikan edistyksen ansiosta. Nyt
pyrkimyksenä on kokonaan implantoitava kuulolaite.
Kuulotorvi on esillä Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä.
K uukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa.
Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo14−18
sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut:
museonhoitaja Satu Rantala, satu.rantala@tyks.fi, p. 050 5714 030
2 2015
Hospitaali
9
Syntymäkellonaikatiedusteluja ja tiedonhallintanäkökulmaa
T eksti J A K U VAT
» KRISTIINA ANDREASSON
Asiakirjahallinnon yksikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) vastaa mm. tiettyjen asiakirjojen
säilyttämisestä ja auttaa yksiköitä asiakirjojen säilytykseen tai hävittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
A
siakirjahallinnon yksikköön kuuluvat VSSHP:n
ja Tyksin kirjaamo, Tyks potilaskertomuskeskus,
VSSHP keskusarkisto sekä Lasarettimuseo. (Lasarettimuseon esittely sivulla 8) Yksikössä työskentelee
yhteensä 20 henkilöä. Yksikön esimies, arkistopäällikkö Kristiina Hovi, on myös VSSHP:n tietosuojavastaava.
Potilaskertomuskeskus
Tyks potilaskertomuskeskus huolehtii potilaskertomusten ylläpidosta ja arkistoinnista sekä toimittaa potilasasiakirjakopioita eri asiakasryhmien pyynnöistä. Työ on
tarkkaa ja vaatii erikoisosaamista.
– Kyse on omasta erikoisalasta: työntekijät ovat tiedonhallinnan ammattilaisia, sanoo Kristiina Hovi.
Sähköisestä arkistoinnista on tullut merkittävä osa potilaskertomuskeskuksen työtä. Arkistointi muuttui sähköiseksi, kun sähköisestä potilaskertomuksesta tuli virallinen potilaskertomus syksyllä 2011. Kaikkia potilasasiakirjoja ei kuitenkaan vielä tuoteta sähköisinä ja toisaalta
yksiköt tarvitsevat edelleen paperikertomuksia. Potilaskertomuskeskuksessa skannataan aineistoja osaksi sähköistä potilaskertomusta. Työntekoa skannausvaiheessa
nopeuttaisi potilaskertomuskeskuksen työntekijöiden
mukaan se, että yksiköiden lomakkeisiin merkittäisiin
täydellinen henkilötunnus.
Päivittäin tulee keskimäärin 100 kappaletta tietopyyntöjä. Niitä lähettävät sisäisten asiakkaiden lisäksi yksityis-
henkilöt, viranomaiset, terveydenhuollon toimintayksiköt, edunvalvojat sekä syventäviä opintoja tekevät kandit ja tutkijat.
– Isoja asiakkaita ovat vakuutusyhtiöt ja potilasvakuutuskeskus, sanoo toimistosihteeri Marja Luhtala.
Syyt tietopyyntöihin vaihtelevat: kyse voi olla potilaan
hoidon toteuttamisesta muualla, tieteellisestä tutkimuksesta, testamentin pätevyyden todistamisesta tai hoitovirhe-epäilystä. Ehkä hieman yllättäen syntymäkellonaikaa
kysytään paljon.
Tietopyyntö on tehtävä aina kirjallisesti. Omia potilastietoja koskeva pyynnön voi tehdä vapaamuotoisena
tai käyttää internetsivustolla olevaa lomaketta; kuolleita
omaisia koskevalle pyynnölle on oma lomake. Tietojen
luovutuksesta päättää pääsääntöisesti ylilääkäri tai hänen määräämänsä henkilö. Toimitusaika riippuu pyynnön luonteesta; omia tietojaan pyytävälle on annettava
vastaus kuukauden kuluessa. Yleinen harhaluulo on, että
arkistossa voi käydä nopeasti hakemassa omat paperinsa
esimerkiksi yksityislääkärillä annettavaa hoitoa varten.
– Tietosuojan ja työturvallisuuden takia arkistossa ei
ole asiakaspalvelupistettä, sanoo Kristiina Hovi.
Hallintovirkailija Heli Salmisen mukaan kirjalliset tietopyynnöt nopeuttavat käsittelyä. Jos osastolla tai yksikössä on epätietoisuutta potilastietopyyntöihin liittyen,
aina voi soittaa ja kysyä neuvoa.
Kirjaamo
– Kirjaamossa kirjataan, tiivistää toimistosihteeri Erja
Keskimäki. – Kaikki hallinnolliset asiat on kirjattava.
Kirjaamossa avataan ja kirjataan diaariin hallinnollinen posti. Hallinnollista postia ovat mm. työhakemukset, potilasreklamaatiot, lausunto- ja vastauspyynnöt ja
– Kirjaamossa kirjataan, tiivistää Erja Keskimäki.
TYÖYHTEISÖ TUTUKSI
viranomaisyhteistyöhön liittyvä kirjeenvaihto. Diaariin
merkitään saapumisaika, lähteminen eteenpäin sekä saadut vastaukset. Saapumisaika on erityisen tärkeä esimerkiksi hankintakilpailutuksissa, työhakemuksissa tai oikaisuvaatimuksissa.
– Diaaria seuraamalla näkee, missä asiakirja on, sanoo
Erja Keskimäki.
Vuodesta 2008 alkaen on ollut käytössä sähköinen kirjaaminen.
Asiakirjahallinto ja
arkistointi lakisääteisiä
Arkistopäällikkö Kristiina Hovi koordinoi kaikkea asiakirjahallintoa koko sairaanhoitopiirissä. Hän ohjeistaa ja
neuvoo aineistojen säilytyksessä. Sairaanhoitopiirin tiedonhallintasuunnitelma yhdessä lainsäädännön kanssa
määrittää, miten pitkään aineistoja säilytetään ja mitkä
aineistot voi hävittää. Asiakirjan tuottanut yksikkö huolehtii itse aineistoista, joiden säilytysaika on kaksitoista
vuotta tai vähemmän. Keskusarkisto huolehtii pitkäaikaisesti tai pysyvästi säilytettävästä aineistosta.
– Aineistoille pitäisi jo niiden syntyessä olla suunniteltuna myös säilytys, sanoo Kristiina Hovi.
Tiedonhallintanäkökulma liittyykin sairaanhoitopiirissä moneen asiaan, esimerkkeinä sähköinen asiointi, sopimushallintajärjestelmä ja lomakesuunnittelu. Sähköinen tiedonhallinta on puolestaan kattokäsite, kokonaisuus, jonka alla ovat lukuisat käytössä olevat järjestelmät.
Myös järjestelmissä syntyvän tiedon osalta on suunniteltava käytettävyys, säilyttäminen ja hävittäminen kuten
paperiasiakirjojenkin kohdalla.
– Sähköistä arkistointia ja tiedonhallintaa pitää viedä
eteenpäin. Asioiden pitäisi jatkossa mennä talon sisällä
sähköisesti käsittelyyn, sanoo tiedonhallintasuunnittelija Karoliina Räty.
Tavallisin (mieli)kuva arkistosta on metreittäin
ja kilometreittäin hyllyjä. Potilaskertomusarkistossa
kuvattuina Marja Luhtala (edessä), Heli Salminen,
Kristiina Hovi ja Karoliina Räty.
10
Hospitaali 2 2015
Hammas-, suu- ja leukasairauksia on vuodesta
1985 tutkittu ja hoidettu Tyksin toimintana.
Kuvat: Suu- ja leukasairauksien klinikka
30 vuotta suu- ja leukasairauksia Tyksissä
T eksti
» T U U L A VA I N I K A I N E N
Hammas-, suu- ja leukasairauksia on Turussa tutkittu ja hoidettu toki paljon pidempään, mutta vuodesta 1985 sitä on tehty Tyksin toimintana. Toukokuussa klinikan
väki yhteistyökumppaneineen kokoontui seminaariin juhlistamaan työtään ja muistelemaan kuluneita vuosia. Hoitojen kehittämistyötä on tehty potilaiden parhaaksi.
T
ilaisuuden avasi klinikan oma jousikvartetti, sillä musisointi on aina
ollut yksi hampaan osaavien ihmisten vahvuuksista. Astor Piazzollan Oblivion soi kauniisti erikoistuvien Uliana Niskasen, Kristiina Kopiston ja Aaro Turusen
sekä erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaaren
soittimin.
Tiedekunnan tervehdyksen tilaisuuteen
tuonut dekaani Pentti Huovinen muistutti
kuulijakuntaa lempiaiheestaan antibioottiresistenssistä. Pahin uhkakuva on se, että
antibioottiresistenssiin menehtyneet ylittävät vuonna 2050 lähes kahdella miljoonalla syöpätauteihin kuolleet. ”Save lives –
clean your hands” sopii siis hyvin ohjeeksi
juhlivalle klinikallekin.
Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialuejohtaja Jukka Sipilä loi katsauksen suu- ja leukasairauksiin toimialueensa osana. Laajaa yhteistyötä tehdään
mm. hoidon suunnittelussa ja leikkaustoiminnassa korvaklinikan kanssa. Lasten ja muiden erityisryhmien hammashoito yleisanestesiassa ja erityisesti syöpälasten vaativa hammashoito ovat vahvistumassa erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaaren johdolla. Kipupotilaiden hoitoa on
dosentti Heli Forssellin vetämänä edistetty
vahvasti näyttöön perustuvan lääketieteen
pohjalta jo pitkään. Suun terveydenhuollon päivystystä on ylilääkäri Risto-Pekka
Happosen johdolla kehitetty valtakunnallisesti eturintamassa. Vuoden 2015 alusta päivystyspalveluja on saatavilla ympäri
vuorokauden.
– Suu- ja leukasairauksien hoidolla on
Tyksissä vahva tieteellinen pohja. Vuonna 2014 klinikan osuus toimialueemme
julkaistuista tutkimuksista oli neljännes,
se on todella kunnioitettava luku, tiivisti
Jukka Sipilä.
Syöpälapset
erityisryhmänä
Lasten syöpien parantuneen ennusteen
vuoksi syöpälasten määrä on kasvanut ja
hoitojen pitkäaikaisvaikutukset tulevat
työllistämään klinikkaa aiempaa enemmän. Yksikköön onkin saatu uusi hammaslääkäri, jotta urakasta selvitään.
– Alkuvaiheessa hoitojen vaatimat tarkastukset tehdään osastolla, jotta lapsia rasitettaisiin mahdollisimman vähän.
Yksilöllisen hoitosuunnitelman lisäksi
vanhempia ja lasta informoidaan pitkän
tähtäimen hoidon kulusta, kertoi erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaari.
Ennen syöpähoitojen aloittamista voidaan joutua tekemään suun terveyttä ylläpitäviä hoitoja ja yleensä oikomislaitteet
poistetaan.
Hygieniavaatimukset ovat korkeat ja
voimakkailla hoidoilla on valitettavan paljon vaikutuksia myös suun alueella. Kivut,
anemia, pahoinvointi, limakalvojen tulehdukset, verenvuodot ja makuaistin muutokset ovat hankalia vaivoja, joita pyritään
lievittämään kaikin mahdollisin keinoin.
Solunsalpaajat ja pään alueelle kohdistunut sädehoito voivat vaikuttaa myös
hampaiston ja leukojen kehitykseen.
Yhteistyö sädehoitoklinikan fyysikoiden
kanssa on usein tarpeen käytettyjen sädeannosten selvittämiseksi ennen hammashoitojen aloittamista.
Hermovaurioita voi syntyä leukojen leikkausten yhteydessä. HLT Tuija Teerijoki
-Oksa kertoi hermovaurioiden riskin minimoimiseen tähtäävästä tutkimuksesta.
Diagnostiikassa käytettävät kvantitatiiviset tuntotestit ja kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmät auttavat vaurion
vaikeusasteen paranemisen ennusteen arvioinnissa. Noin viidelle prosentille hermovauriopotilaista tulee hermovauriokipua, jota hoidetaan neuropaattisen kivun
lääkkein. Leikkauksen jälkeen yli kuukauden kestänyt kipu heikentää hoidon ennustetta.
Käsitys kivuista
on syventynyt
Dosentti Heli Forssell on tutkinut puremalihasten ja leukanivelten kiputiloja, joita
kutsutaan purentaelimistön toimintahäiriöiksi (TMD). Oireita ovat kipu, niveläänet, naksuminen tai rahina, leukojen
väsyminen tai jäykkyys ja leuan liikerajoitukset. Kipu on luonteeltaan jomottavaa ja
tylppää. Viisivuotistutkimuksessa todettiin,
että oireet voivat olla jatkuvia, ohimeneviä
tai vaihtelevia. Jopa neljännes TMD-kivusta kärsivistä kokee merkittävää haittaa.
TMD:n oireita on perinteisesti hoidettu mekaanisiin kuormitustekijöihin, kuten purentaan ja purentasuhteisiin liittyvänä ongelmana. Kehittyneen kipututkimuksen seurauksena vaivoja tarkastellaan
nykyään biopsykososiaalisessa viitekehyksessä, jolloin sekä fysiologiset, psyykkiset
että käyttäytymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat oireiden syntyyn ja ennusteeseen.
Psykososiaaliset tekijät ovat myös kivun
pitkittymisen riskitekijöitä, ellei niitä havaita. Huomion kiinnittäminen potilaan
kivunhallintakeinoihin on tärkeää. Myös
perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä.
Hoito-otteen tulee olla kuntouttava ja
moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa. Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla hoitotiimiin kuuluu hammaslääkärien lisäksi kipupsykologi, suuhygienisti ja
fysioterapeutti.
Tyksin hoitomallissa TMD-potilaiden
laaja-alainen diagnostiikka ja yksilöllinen hoito lähtevät potilaiden täyttämän
kipukyselylomakkeen tiedoista, kliinisestä
2 2015
tutkimuksesta ja sen yhteydessä tehdystä
haastattelusta. TMD-oireilun oheisongelmat kuten psyykkinen kuormittuneisuus,
unihäiriöt ja mahdolliset muut kipuongelmat otetaan myös huomioon. Hoidoista
vastaa suunnittelusta alkaen moniammatillinen TMD-tiimi, jonka säännölliset tapaamiset ovat lisänneet yhteistä ymmärrystä hoitojen tavoitteista ja keinoista ja
luoneet hyvän pohjan yhteistyölle.
Hoidot räätälöidään potilaiden tunteman kivun voimakkuuden ja haitan perusteella. Osa selviytyy hoitajan antamien
kotihoito-ohjeiden kanssa. Lievää haittaa
kokevat saavat ohjeistuksen lisäksi kliinistä hoitoa, johon yleensä kuuluu purentakiskon valmistus. Vaikeimmin kipuileville
potilaille tarjotaan em. lisäksi mahdollisuus kipupsykologin konsultaatioon. Räätälöidyn hoitomallin tuottamien tulosten
seuranta jatkuu.
Tekniikan kehitys
kirurgian ja implantologian
tukena
Osastonylilääkäri, dosentti Tero Soukka
valotti 3D-suunnittelua suu- ja leukakirurgiassa. Sitä tarvitaan purentavirheiden
korjausleikkausten ja vaativien rekonstruktiohoitojen yhteydessä. Kuvantamisja materiaalitekninen kehitys on siirtänyt
suunnittelutyötä leikkaussalista toimistopöydän ja tietokoneen ääreen. Siksi esim.
vaativiin kasvojen alueen rekonstruktioleikkauksiin kuluu nykyisin aiempaa vähemmän aikaa ja potilasinformaatio on
konkreettisempaa kolmiulotteisen tietokonekuvan äärellä. Komplikaatioriskit
pienenevät ja kudosten käsittelyyn on toimenpiteessä vähemmän tarvetta. Turussa
otetun 3-ulotteisen TT-kuvan perusteella Belgiassa valmistetaan implantti korvaamaan potilaan leukaluusta poistettua
aluetta tai tukemaan puutoksen korvaamisessa käytettävää luusiirrettä. Lopputuloksena ovat tarkemmin istuvat implantit
ja paremmat hoitotulokset.
Apulaisylihammaslääkäri Juhani Laine kertoi suusyöpäpotilaan purennan
kuntoutuksesta ja elämänlaadusta huolehtimisesta. Suomessa todetaan vuosittain noin 270 suuontelon syöpää, näistä
40-50 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Näiden syöpien esiintyminen
on noussut hiljalleen, ennuste ei ole juuri parantunut. Viiden vuoden päästä taudin toteamisesta elossa on 60 prosenttia
sairastuneista. Suusyöpä vaikuttaa varsinkin leikkaushoitojen jälkeen sairastuneen
arkipäivään monin tavoin. Muun muassa
puheen tuottaminen, sosiaalinen elämä ja
ruokailu hankaloituvat.
Purennan kuntoutuksessa käytetään
yleensä hammasimplantteja. Kaikki suusyöpäpotilaat eivät kuitenkaan halua purennan kuntoutusta, vaan ovat valmiita
tulemaan toimeen vajaalla hampaistolla,
irtoproteeseilla tai ilman hampaita. Kaikilla on kuitenkin oikeus saada kuntoutusta.
Sädehoito määrää marssijärjestyksen suun
kuntoutuksessa. Implanttihoidon aika on
noin vuoden kuluttua sädehoitojaksosta.
Tilaisuuden päätteeksi vastuualuejohtaja Risto-Pekka Happonen esitteli monitieteistä tutkimusta, jota tehdään mm. yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa
äänen matemaattiseksi mallintamiseksi.
Tutkimuksen päämääränä on luoda menetelmä, jolla voidaan ennakoida ääntöväylän anatomiaa muuttavien hoitojen
vaikutusta puheeseen ja selvittää erilaisten puhehäiriöiden syitä. Tutkimuksella
tuotetaan myös tietoa fonetiikan ilmiöistä ja puheen tuottamisesta.
Hospitaali 11
Hoitotyön kirjaamisen
kehittämisprojekti TO3:lla
Hoitotyön kirjaaminen vei aikaisemmin paljon aikaa. Se oli sekavaa, eikä
yhteisiä käytäntöjä ollut. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla perustettiin lokakuussa 2013 kirjaamisen
kehittämisprojekti, jossa tarkoituksena mm. oli kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen, yksinkertaistaminen
ja yhteisistä otsikoista sopiminen ja
samalla niiden vähentäminen.
Arvioi asioiden toteutumista sen hetkisessä kirjaamisessa
Asteikko 1=ei koskaan – 6=aina
Ka 2014
Ka 2013
Teen työvuoron päätteeksi hoidon a arvioinnin
Arvioinnin kirjaaminen on hyödyllista
Toimintojen kirjaaminen on hyödyllista
Tavoitteen kirjaaminen on hyödyllista
Tarpeen kirjaaminen on hyödyllista
Otsikoiden valinta on helppoa
Se helpottaa potilaan tietojen raportointia
Muodostan nopeasti kokonaiskäsityksen potilaasta
T
arkoituksena oli myös vähentää
tuplakirjaamista ja lisätä arvioivaa kirjaamista, jolloin esimerkiksi lääkäri tai seuraavaan työvuoroon
tuleva pystyy nopeasti näkemään miten potilas sillä hetkellä voi. Aikaisemmin kirjaamismerkintöjä ja otsikoita oli runsaasti ja useassa eri paikassa,
jolloin kokonaiskuvan hahmottuminen
oli hankalaa.
Kehittämisprojektin alussa loka-marraskuussa 2013 tehtiin koko hoitohenkilökuntaa koskeva alkukartoituskysely,
jonka kautta jokainen sai olla mukana
kehittämisessä ja päästiin selville hoitohenkilökunnan kokemasta nykytilanteesta kirjaamisessa. Kysely sisälsi strukturoituja väittämiä (24 kpl) asteikolla 1=ei koskaan – 6=aina ja avoimia kysymyksiä (4
kpl). Kerran kuukaudessa kehittämisprojektissa oli kokoontumisia, joissa oli aina
paikalla toimialueen edustaja jokaisesta
yksiköstä sekä muita yhteistyötahoja kuten Turun yliopiston hoitotieteen laitos,
Se palvelee perustehtävääni (potilaan hoitamista)
Se helpottaa työni tekemistä
Se selkeyttää kirjaamista
0
Kehittämispalvelut-yksikkö ja MedBit. Kehittämistyötä ja muutoksia tehtiin mm. luomalla yksi yhteinen hoitotaulukko koko toimialueelle. Hoitopäivään kirjaamisesta luotiin
potilasryhmittäin kirjaamisen minimikriteerit. Niiden avulla päästiin sopimaan yhteisistä otsikoista, joita kirjaamisessa tulisi käyttää.
Vuoden kehittämistyön jälkeen alkukartoituskysely uusittiin marras-joulukuussa 2014,
jolloin hoitohenkilökunta arvioi taas sen hetkistä kirjaamista.
Tulosten mukaan kehittämistyön myötä
kirjaamiseen kuluu hoitohenkilökunnalla
45 minuuttia vähemmän aikaa kuin aikaisemmin, kirjaamisesta on tullut yksinkertaisempaa ja saman asian kirjaaminen moneen
paikkaan on vähentynyt. Arvioivan kirjaamisen merkitys on korostunut ja potilaan voin-
1
2
3
4
5
nista on helpompi saada nopea kokonaiskuva. Yhteisesti sovituista otsikoista (8 kpl) on
tehty valmis lista, jolloin otsikoiden valitseminen on nopeampaa ja valmis lista ohjaa
käyttämään ko. otsikoita. Hoitajat kokevat,
että kirjaamisen kehittäminen helpottaa
työn tekemistä ja aikaa jää enemmän varsinaiseen perustehtävään eli potilashoitoon.
Työryhmän lisäksi koko hoitohenkilökunta
on ollut mukana kehittämishankkeessa tuomalla esille kehitettäviä asioita ja arvioimalla
kehittämishankkeen aikana tulleita uudistuksia. Vastaanotto uudistukselle on ollut poikkeuksellisen myönteinen. Kysely on saatavilla
myös muiden toimialueiden käyttöön.
T eksti : W eronica G r ö nda h l
TtM, hoitotyön asiantuntija, TO3
T3-hankkeen suunnittelijat valittu
T eksti
» ESA HALSINAHO
Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto
valitsi 13. toukokuuta T3-sairaalahankeen arkkitehtipääsuunnittelijaksi
työyhteenliittymän Arkkitehtiryhmä
Reino Koivula Oy / Schauman arkkitehdit Oy. Samassa kokouksessa valittiin myös muita suunnittelijoita. Kilpailutukseen osallistui kolme suunnittelijaryhmää.
– Suunnittelijoiden kanssa allekirjoitetaan sopimukset kesäkuussa, minkä jälkeen rakennuksen käytännön suunnittelu pääsee toden teolla vauhtiin. Toiminnallinen suunnitelma on päivitetty kevään aikana, kertoo hankejohtaja
Raija Asola, joka vastaa hankkeen toiminnallisesta suunnittelusta.
Rakennuksen tulevien käyttäjien ja
suunnittelijoiden yhteistyö käynnistyy
todenteolla lomien jälkeen elokuusta alkaen. Myös rakennuksen tulevat
käyttäjät pääsevät osallistumaan suunnitteluun. Jatkosuunnittelua varten perustetaan useita asiantuntijatyöryhmiä.
Logistiikkasuunnittelu kilpailutetaan vielä erikseen, tarjousten jättöaika päättyi toukokuun lopulla. Logistiikka käsittää, tekstiilien, lääkkeiden,
hoitovälineiden ja - tarvikkeiden, tutkimusnäytteiden, ruoan, jätteiden, perin-
teisen postin ja putkipostin, potilaiden ja
tavaroidenkuljetusten sekä henkilöliikenteen suunnittelun.
– Konkreettinen rakentaminen alkaa
2016 keväällä T3:n perustaksi tulevan betonikannen valamisella, rakentamisesta
vastaava kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä.
Uusi sairaala nousee 9 000 neliömetrin
laajuiselle betonikannelle, joka rakennetaan rautatien ja Helsingintien päälle. T3:n
bruttopinta-ala on 54 000 neliömetriä. Usairaalan bruttoala on noin 47 000 neliömetriä.
T3:n arvioidaan valmistuvan vuonna 2019, jonka jälkeen U-sairaalan käyttö loppuu toimintojen siirtyessä sieltä
T3:een.
T3-hanke verkossa:
www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/t3
Leikkauskuva näyttää T3-rakennuksen etelästä,
Kupittaan aseman suunnasta katsottuna.
Kuva: arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy
Tyksin T3-sairaalahankkeen suunnittelijat:
Arkkitehti/pääsuunnittelija: TYL Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy/Schauman arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto
Matti Leppä Oy
Geotekninen suunnittelu: Rambol Finland
Oy
Rata- ja tiealueen suunnittelu: Rambol Finland Oy/ProxionOy/YSP Oy
Palotekninen suunnittelu: L2 Paloturvallisuus Oy
Automaattisen sammutusjärjestelmän
suunnittelu: Heikki Lehmusvirta Oy
Kiinteät sairaalalaitteet: Granlund Oy
6
Kuvat: Marjo Peltoniemi
12
Hospitaali 2 2015
Kuva: Kristiina Andreasson
Isoja uudistuksia
lyhyessä ajassa
T eksti
Sairaanhoidon opiskelija Laura Arvola ohjeistaa potilasta
päiväkirurgisessa yksikössä.
Tyks Loimaan sairaalan valvomo.
» KRISTIINA ANDREASSON
Yksi sairaala -uudistuksessa vuoden 2015 alussa Salon,
Loimaan ja Vakka-Suomen aluesairaaloista tuli lähisairaaloita. Tyksissä käytössä oleva hoitolinjaorganisaatio
ulottuu uudistuksen jälkeen nyt myös aiempiin aluesairaaloihin.
S
alon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalat tarjoavat jatkossa yhä enemmän usein tarvittavia tutkimuksia, hoitopalveluita ja toimenpiteitä. Loimaan
ja Vakka-Suomen sairaaloissa kirurgista takapäivystystä
vaativia leikkauksia ei enää tehdä, mutta päiväkirurgiset
toimenpiteet saattavat lisääntyä. Harvemmin tarvittavat
ja vaativimmat hoidot keskitetään Tyksin Kantasairaalaan
ja Kirurgiseen sairaalaan.
Eräs Yksi sairaala -hankkeen tavoitteista on hoitoon
pääsyn nopeutuminen ja tasa-arvoistuminen: potilas
voidaan lähettää sairaalaan, josta vapaa hoitoaika löytyy
ensimmäisenä. Palautetta on saatu sekä Loimaalla että
Vakka-Suomen sairaalassa esimerkiksi turkulaisilta potilailta, jotka ovat hämmästyneitä jouduttuaan mielestään
pitkän matkan päähän sairaalaan. Toisaalta hoitokäynnin
jälkeinen palaute on ollut positiivista ja lähisairaaloiden
palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Negatiiviset kommentit
yleensä liittyvät odotusaikoihin.
Päivystysasetuksesta muutoksia
vuodeosastoille
Yksi sairaala -projektin lisäksi sairaaloissa annettaviin
hoitoihin vaikuttaa myös vuoden 2015 alussa voimaan
astunut päivystysasetus. Uudistuksia katselee monessa
eri roolissa Janne Sjölund, joka on sairaanhoitaja, JHL:n
pääluottamusmies ja Uudenkaupungin kaupunginvaltuutettu.
– Asioita on yritetty varmasti valmistella hyvin ja suhteellisen avoimesti, mutta henkilöstön edustajana ollut
vaikea seurata, missä mennään. Yksi sairaala -hanketta
ja uuden päivystysasetukseen liittyviä muutoksia on viety
eteenpäin erillisinä hankkeina, vaikka ne ovat menneet
ristiin, Sjölund pohtii.
Janne Sjölundin mukaan isojen uudistusten yhtäaikaisuuden vuoksi on joissain tapauksissa vaikea erottaa niiden
vaikutuksia toisistaan. Kaiken kaikkiaan Sjölund pitää
kuitenkin henkilöstön ja yhteistyötoimikunnan tiedonsaantia uudistuksista hyvänä. Henkilöstön edustajia on
myös ollut mukana valmistelutyöryhmissä Loimaalla ja
Uudessakaupungissa.
Päivystysasetukseen liittyen vuodeosastojen toimintaa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa organisoidaan uudella tavalla.
– Vuodeosastotoiminnan kehittämisen tavoitteena on
yhtenäinen osasto, jossa on perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, konservatiiviset ja operatiiviset potilaat.
Jos potilas vaihtuu erikoissairaanhoidon potilaasta perusterveydenhuollon potilaaksi, sänky säilyy samana. Vain
lääkäri vaihtuu, sanoo Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo.
– Vuodeosastohankkeessa on helppoa olla yhtä mieltä
tavoitteesta. Tavoitteena on saada potilaan hoitoketjusta mahdollisimman virtaviivainen, sanoo Janne Sjölund.
Loimaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa yleistunnelma muutosten osalta oli vielä jutuntekoaikaan toukokuun alussa odottava. Vuodeosastojen henkilöstöä
koskevista muutoksista tiedetään tarkemmin kesäkuussa Loimaan ja Uudenkaupungin valtuustojen päätösten
jälkeen. Sjölundin mielestä aikataulu on liian kiireinen,
jos tavoitteena on lokakuun alku. Hän itse pitää vuodenvaihdetta loogisempana ajankohtana:
– Jos odotetaan kesäkuun puoliväliin valtuustojen päätöksiä, kesälomakausi tuo haasteita henkilöstösuunnitelmasta keskustelemiseen. Hyväkin hanke saadaan pilattua, jos henkilöstö lukee muutoksista lehdestä, Sjölund
sanoo. – Kuulemisvaiheessa on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan omaan työpisteeseensä, mikä on erittäin tärkeää jatkositouttamisen kannalta. Kuulemisvaihe menee
käytännössä loppukesälle, mutta sitä voidaan valmistella jo nyt.
Muutosten nopeaa tahtia henkilöstön näkökulmasta
miettivät myös Vakka-Suomen sairaalan vs. johtava ylihoitaja Liisa Vikström ja ajanvarauspoliklinikoiden osastonhoitaja Outi Kylä-Kaila.
– Muutos aluesairaaloille on ollut suuri. Lopullisia päätöksiä odotellessa on epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuuden suhteen, sanoo Liisa Vikström. – Vuodeosastot ovat suurimmassa myllerryksessä.
Yksi sairaala -hanke
käytännön työssä
– Yksi sairaala -hanke on selkeä muutos hallinnollisesti, mutta toiminnan malli muotoutuu vielä vuoden 2015
loppuun asti, sanoo Michal Sopyllo. – Auki olevia kysymyksiä on paljon.
Samoilla linjoilla on Loimaan sairaalan koordinoiva
ylilääkäri Armi Vuori. Hänen mielestään Yksi sairaala
-uudistuksen tuomat muutokset eivät ole vielä vakiintuneet. Loimaan sairaalassa uudistus on näkynyt alkuvaiheessa lähinnä liikkuvien lääkärien isompana määränä. Yksi sairaala -uudistukseen ei Armi Vuoren mielestä
ainakaan tässä vaiheessa liity suuria uhkakuvia, hän on
enemmän huolissaan uuden päivystysasetuksen vaikutuksista.
– On hyvä, että toimintoja järkeistetään, sanoo Outi
Kylä-Kaila. – Yksi sairaala -hanke antaa paljon mahdollisuuksia, kun keskeneräiset asiat saadaan järjestykseen.
Outi Kylä-Kailan mukaan Yksi sairaala -uudistuksessa tulleet muutokset on Vakka-Suomen sairaalassa otettu pääosin hyvin vastaan. Toimialueiden ja lähisairaaloiden oppivat tuntemaan toistensa toimintaa henkilökunnan yhteisissä koulutuksissa ja tapaamisissa, joissa myös
hiotaan käytäntöjä. Outi Kylä-Kailan mukaan hankkeen positiivisia puolia ovatkin mm. koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen ja entistä parempi tiedonkulku.
Myös Janne Sjölund näkee Yksi sairaala - ja vuodeosastouudistuksissa hyvää: Uudistusten konkreettisia tavoitteita ovat kustannusten hallinta ja palveluiden turvaaminen. Sjölund toivoo, että jatkossa voidaan pystyä joustavasti käyttämään voimavaroja perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon osalta ja saada uusia resursseja avohoidon kehittämiseen. Sjölund mainitsee neuvotteluissa esillä olleen kotisairaalatoiminnan alueen asukkaiden
palveluja parantavana esimerkkinä.
– Hoito on tuotu lähelle potilasta. Tämä malli
on samaan aikaan kuntien kustannuksia säästävä, hyvin toimiva lähipalvelu ja selkeästi erikoissairaanhoitoa, Outi Kylä-Kaila sanoo.
– Potilaan voimavarat eivät mene matkaan.
Lääkärikäynnin lisäksi potilas saa hoidot lähisairaalassa, sanoo Tommi Salmi.
Tommi Salmi on ollut alusta asti kehittämässä poliklinikan toimintaa. Toiminta on nyt vakiintunut ja prosesseja sujuvoittavia työtapoja
saatu käyttöön. Salmi pääsee nykyään esimerkiksi yhdellä kirjautumisella näkemään kaikkien toimipaikkojensa ajanvaraukset. Kaikkien neljän toimipaikan työntekijöille kerran
vuodessa järjestettävä yhteinen koulutuspäivä
tukee mm. työtapojen samanlaisuutta toimipaikasta riippumatta. Prosessien sujuvuus on
erittäin tärkeää: yhden työpäivän aikana Salmen vastaanotolla on keskimäärin kymmenen
potilaskäyntiä ja suurin piirtein saman verran
puheluja potilaiden kanssa.
Erikoislääkäri
Tommi Salmi
Kuva: Kristiina Andreasson
Loimaan sairaalan päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitaja Jaana Hyytiäinen
Kuva: Esa Halsinaho
Motivoitunut henkilökunta
Pienen työyhteisön etuina Loimaalla nousivat esiin kaikkien ammattiryhmien tasavertaisuus sekä työyhteisön
keskustelevuus ja avoimuus ajatusten ja ideoiden suhteen.
Motivaation ylläpito isossa organisaatiossa ja päätökset
henkilökunnan asemasta ovat haasteellisia kysymyksiä.
– Kaiken avain on sitoutunut henkilökunta ja hyvä henki, ei tästä muuten tulisi mitään, tiivistää Armi Vuori.
– Pienen sairaalan rikkaus ja vaatimus on se, että potilaita on monenlaisia. Isoissa yksiköissä voi keskittyä,
sanoo fysioterapeutti Virpi Järvinen Loimaan sairaalasta.
– Työntekijät pitävät hyvänä, että oppivat uutta, sanoo
osastonhoitaja Jaana Kantee Loimaan sairaalasta.
– Henkilökunnalle on kertynyt laaja-alaista osaamista.
Sairaanhoitajat hallitsevat 3-5 aluetta. Isossa yksikössä yli
rajojen toiminta on vaikeaa, mutta pienessä yksikössä se
on edellytys! Kukaan ei pysty ennakoimaan, miten osaaminen viedään jatkossa eteenpäin, Outi Kylä-Kaila sanoo.
Laaja-alainen osaaminen mahdollistaa mm. ennakoitujen poissaolojen paikkaamisen. Ennakoimattomien
poissaolojen tai pidempien lomien osalta hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyt eivät ole muuttunut Yksi sairaala
-hankkeessa helpommiksi. Resursseja ei ole vaikkapa sairaanhoitajan äkilliseen, lyhytkestoiseen sijaisuuteen, eikä
lääkäreillä ole varahenkilöresursseja.
Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa haastatteluissa toistuu henkilökunnan motivaatio, joka näkyy intona
prosessien kehittämisessä ja työpaikkaan sitoutumisessa.
Hyvä esimerkki tästä on Loimaan sairaalan päiväkirurginen yksikkö. Päivittäin yksikössä hoidetaan 10-20 toimenpidettä; laaja kirjo kirurgian eri aloja. Jaana Kanteen,
Armi Vuoren ja sairaanhoitaja Jaana Hyytiäisen puhe toiminnan sujuvuudesta on vakuuttavaa. Prosessit elävät koko ajan ja niiden hiomisessa henkilökunnan mielipide ja
potilaspalaute on tärkeää.
Toinen tapausesimerkki prosessien hiomisesta on lokakuusta 2012 alkaen toiminut Vakka-Suomen sairaalan
hematologian poliklinikka. Erikoislääkäri Tommi Salmi
kiertää Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen sairaaloissa sekä Tyksin Kantasairaalassa. Kolmen viikon jaksoissa vastaanottokertojen määrä toimipaikkaa kohden on suhteutettu väestöpohjaan.
Hospitaali 13
Kuva: Kristiina Andreasson
2 2015
Vakka-Suomen sairaalan
ylihoitaja Liisa Vikström ja
ajanvarauspoliklinikoiden
osastonhoitaja Outi
Kylä-Kaila.
Fysioterapeutti Virpi Järvinen työskentelee Loimaan sairaalassa.
Kuva: Kristiina Andreasson
Janne Sjölund
katselee muutoksia monessa
eri roolissa.
Kuva: Kristiina Andreasson
Kuva: Kristiina Andreasson
Kuva: Esa Halsinaho
Loimaan sairaalan
koordinoiva ylilääkäri
Armi Vuori.
Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo
14
Hospitaali 2 2015
Kuva: Esa Halsinaho
Vuoden Menestyjät 2015
palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa
T eksti
» M a r j o P eltoniemi
Vuoden Menestyjä -palkinnon hakukriteereiksi määriteltiin tällä kertaa sairaanhoitopiirin arvoista demokratia, tehokkuus ja potilaslähtöisyys. Valinnoista
vastannut Vuoden Menestyjä -työryhmä
valitsi saapuneista 59 hakemuksesta
palkittavaksi 20 eri työryhmää tai yksittäistä henkilöä, jotka palkittiin VSSHP:n
vuosijuhlassa 1.4.2015.
E
simerkkejä potilaslähtöisestä toiminnasta ovat potilaan voimavarojen ja vaikutusmahdollisuuksien
vahvistaminen tarjoamalla potilaalle riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla terveydentilaa ja hoitoa koskevaa tietoa tai esimerkiksi, että yksikön toiminta suunnitellaan siten, että henkilöstöllä on edellytykset varmistaa potilaalle korkealaatuinen ja
turvallinen hoito oikeaan aikaan.
Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi työyksikössä annetun hoidon, hoitoprosessin sujuvuuden
ja oman työprosessin jatkuvaan arviointiin perustuvaa toimintaa tai esimerkiksi LEAN -ajattelun mukaista toimintaa.
Työyhteisön toiminta perustuu yhteistoimintaan ja demokratia-kriteerillä kartoitettiinkin esimerkiksi hyviä yhteistoiminnan tuloksia.
Palkitut ja perustelut ovat:
Tules toimialueelta:
Apulaisosastonhoitaja Sari Liianmaa ja
osastonhoitaja Pia Sykkö
• Tules toimialueen lähetteiden käsittely on
hiottu Lean-toimintamallin mukaisesti entistä tehokkaammaksi.
Käsikirurgit, jonohoitaja ja Pkl hoitaja
• Käsikirurgian potilaiden hoidon saatavuutta on parannettu ja hoitoa kehitetty entistä
potilaslähtöisemmäksi sekä tehokkaammaksi.
Vatsaelinkirurgian ja
urologian klinikalta:
Kirjaamisen vastaavat ja yhteistyötahot
• Potilashoidon kirjaamista on kehitetty
nopeammaksi, selkeämmäksi ja tasalaatuisemmaksi. TO3:n kirjaamisen kehittäminen
on suoraan hyödynnettävissä muilla toimialueilla.
Perushoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen
• Marja-Liisa Mulo-Rantanen on ollut aktiivisesti kehittämässä TYKS:n proktologisten
(paksusuolen, peräsuolen ja peräaukon alueen sairauksien) sairauksien tutkimusta ja
hoitoa yhdessä hoidosta vastaavien kirurgien kanssa.
Neurotoimialueelta:
Duodopa-hoitoprosessin suunnittelu
- Kahden eri työyksikön (neurologian pkl
ja neurologian vuodeosasto) työtapoja- ja
työnjakoa yhdistelemällä ja muuttamalla,
suunniteltiin duodopa-potilaan hoitopro-
sessi potilaan osalta selkeäksi ja sujuvaksi
kokonaisuudeksi. (Duodopa kuuluu Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin.)
Medisiiniseltä toimialueelta:
Ihopoliklinikan allergiayksikkö; allergiatestaus ja vastaanotot
• Ihopoliklinikan allergiayksikössä on tehty
potilaslähtöisesti ja entistä tehokkaammin
työtä, jotta on selvitty lisääntyvästä potilasmäärästä.
Laboratoriohoitaja Eija Salo
• PET-keskuksessa alkoi uuden galliummerkkiaineen tuotanto, mikä vaati täysin
uuden työtehtävän opettelemista. Vastuuhoitajana toimiva Eija Salo on perehtynyt
itsenäisesti työhön ja luonut täysin uudenlaisia toimintamalleja.
Lasten ja nuorten klinikalta:
Lasten ja nuorten osasto UB5 ja kipukuntoutus työryhmä
• Moniammatillinen työryhmä suunnitteli kroonisesti kipuileville lapsille ja nuorille
”kipukuntoutus”-osastohoitojakson, jossa
etsitään yhdessä potilaan ja perheen kanssa voimavaroja selviytyä arjesta.
TO8A:n päiväsairaalan reumaprosessin henkilökunta
• Lasten ja nuorten päiväsairaalan reumaprosessia on sujuvoitettu ja selkeytetty
olemassa olevilla resursseilla ja niiden tehokkaalla käytöllä sekä käyttöönottamalla
uusia hoitokäytänteitä kuten ilokaasusedaatio.
TOTEK -palvelualueelta:
Turva-kierros työryhmä
• Teho-osaston hoitajat ideoivat koko palvelualueella käyttöönotetun talossa tehtävän
turvallisuuskierroksen, jolla jokaisen tulee
kerran vuodessa käydä.
Auktorisoitu haavahoitaja Maarit Ahtiala
• Ahtiala on aktiivisella panoksellaan ja tutkimustyöllään sekä kouluttautumisellaan
saanut vähennettyä aikuisten teho-osastolla merkittävästi potilaille kehittyvien painehaavojen määrää sekä kehittänyt koulutusta ja verkostoitumista.
Asiantuntijapalveluista:
Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutusten
kehittäminen
• Työryhmä suunnitteli Fysioterapian ja
Keuhkoklinikan keuhkoahtaumapotilaille
liikunnalliset kuntoutusryhmät potilaiden
itsehoidon kannustamiseksi.
Tekniikasta ja huollosta:
Puistotiimi, Logistiikkakeskus
• Puistotiimin olemassa olevalla henkilömäärällä (5) on saatu merkittävä tehostaminen piirin ulkotöiden hoitamiseen ja
Halikon sairaalan ulkotöiden hoito on saatu
kotiutettua ostopalveluista omaksi toiminnaksi (kustannussäästö).
Laitoshuoltajat Satu Laukkanen ja Kirsi
Jussila
• T-röntgenin ja keuhkopoliklinikan perus-, väli- ja eristyssiivouksesta vastaavat
laitoshuoltajat ajoittain erittäinkin kireäs-
2 2015
Turun Lääketieteenkandidaattiseura
tä työtahdista huolimatta tulevat
kesken perussiivouksen tekemään
eristyssiivousta röntgenosastolle.
Viestintä sujuu hyvin ja lisäresursseja järjestyy tarvittaessa nopeasti.
Henkilöstöpalveluista:
Henkilöstösihteeri Pirjo Hänninen
• Pirjo veti koko hoitohenkilöstöön
vaikuttavan Titania-projektin (Titanian sähköisen asioinnin käyttöönotto, ergonomia ja autonomia) määrätietoisesti ja sinnikkäästi.
Ensihoidon ja päivystyksen
liikelaitokselta:
Akuuttihoidon hoitajat, päivystyslaboratorion päivystävät hoitajat ja
kuvantamisen päivystävät hoitajat
• Aivoverenkiertopotilaan liuotushoito on ensihoidon ja päivystyksen
alueella huippuunsa hiottu Leanajatteluun perustuva tehokas hoitoketju hoitoprotokollineen ja tulokset
huippuluokkaa.
Psykiatrian tulosalueelta:
Psykiatrian tulosalueen koulutustyöryhmä
• Henkilökunnan koulutukset suunniteltiin uudelleen siten, että niillä
pystytään nyt paremmin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin sekä
organisaation vision ja strategisten
valintojen toteutumiseen.
Tyks Sapasta:
Lasten anestesia –MRI-työryhmä
• Erityisesti anestesiaa vaativa lasten
MRI-kuvantamispalvelu oli ruuhkautunut. Roberto Blanco-Sequeiros
(SAPA) ja Tuula Manner (Totek) kehittivät yhteistyössä henkilökunnan
kanssa mallin, jossa samanaikaisesti voidaan järjestää kahden lapsen
anestesia-MRI vierekkäisillä MRI-laitteilla ja jonot saatiin purettua.
Erikoislääkäri Leena Puksa
• Leena Puksa on saanut paljon positiivista palautetta potilaan hyvästä
kohtaamisesta ja myös kouluttanut
yksikön lääkäreitä potilaan onnistuneessa kohtaamisessa. Potilaiden
kunnioittava ja ystävällinen kohtelu
tulee aina muistaa palvelujen sisällön kehittämisen ja tulostavoitteiden rinnalla.
Salon aluesairaalasta:
Polven ja lonkan tekonivelprosessissa mukana oleva henkilökunta
• Salon aluesairaalan tekonivelpotilaan hoitoprosessia on kehitetty onnistuneesti entistäkin tehokkaammaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Mm.
sairaalassaoloaika on lyhentynyt.
Vuoden Menestyjä
työryhmä:
Katariina Similä, Henkilöstöpalvelut; Anne Hedman, EPLL; Tuija Lehti,
Tyks; Petri Virolainen, TYKS; Kari Kandelberg, Huoltopalvelut; Marjo Saarenmaa, Psykiatrian tulosalue; Lauri
Tanner, Hallintopalvelut; Hannele
Heine, JUKO; Jaana Dalén, Super;
Jussi Rantanen, TEHY; Pirjo Penger,
JYTY; Johanna Siiriäinen, KTN; Tarja
Mäkinen, Henkilöstöpalvelut
Hospitaali 15
– Elämyksiä, edunvalvontaa ja palveluita
T eksti ja kuva
» M a r j o P eltoniemi
Turun Lääketieteenkandidaattiseura (TLKS) ry on Turun yliopiston lääketieteen
opiskelijoiden ainejärjestö, jossa on jäseniä tällä hetkellä yli 900. Käytännössä kaikki
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijat liittyvät jäseniksi
ja valmistuneet säilyvät alumnijäseninä. Seura tarjoaa sekä viihdettä että asiaa kuten
edunvalvontaa, kontakteja ja vaikutusmahdollisuuksia. Hallituksen puheenjohtaja
Tatu Kantonen kertoo toiminnan pääpointeista.
T
atu Kantonen on toiminut Turun
Lääketieteenkandidaattiseuran puheenjohtajana vuoden alusta lähtien. Seuran luottamustehtäväpestit kestävät
yleensä vuoden kerrallaan. Tatulle puheenjohtajuus oli luonnollinen jatkumo, sillä
hän on neljännen vuosikurssin opiskelija
ja ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa alusta saakka muun muassa seuran
oman lehden päätoimittajana, Speksi-teatteriryhmässä ja muussa toiminnassa.
– Tämä on paras näköalapaikka vaikuttaa siihen mitä kandiseurassa tapahtuu.
Yhteen lääketieteen opiskelijoiden vuosikurssiin kuuluu Turussa noin 150 opiskelijaa, jotka valitsevat itselleen kurssi-isännän ja hän hakee kurssilaisilleen seuran
jäsenyyden. Varsinaiseksi kandiseuran jäseneksi kutsutaan vain lääketieteen opiskelijoita, mutta hammaslääketieteen opiskelijat ja osa biolääketieteen opiskelijoista
kuuluu ns. Tivoliklubiin, mikä oikeuttaa
käyttämään jäsenpalveluitamme ja toimintaamme. Merkittävän osan toiminnasta muodostavat jäsenpalvelut ja erilaisten
tapahtumien järjestäminen. Toiminnasta
ja jäsenpalveluista vastaavat eri toimikunnat ja harrastekerhot seuran sisällä, joihin
kuuluvat esimerkiksi talous-, liikunta- ja
kulttuuritoimikunta sekä ulkoasiaintoimikunta, Tatu Kantonen kiteyttää.
Asiapuolelta Kantonen nostaa esiin
edunvalvonta- ja opintotoimikunnan, joka pitää yhteyttä opetushenkilökuntaan
ja on mukana kehittämässä opintoja. Parhaillaan toimikuntaa työllistää Turun lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjel-
man curriculum-uudistus, jossa päivitetään koulutuksen sisältöä, jotta koulutuksessa opetettaisiin oikeita asioita. Opiskelijat pystyvät toimikunnan kautta vaikuttamaan opetussisältöihin. Uudistusta koordinoi lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö.
Opinto- ja edunvalvontatoimikunta valitsee myös vuoden luennoitsijan opettajakunnasta joka vuosi.
– Pidämme muiden lääketieteellisten
tiedekuntien kandiseurojen puheenjohtajien kanssa yhteyttä. Seura tekee myös
aktiivisesti yhteistyötä kaikki lääketieteenopiskelijat yhteen kokoavan Suomen medisiinariliiton kanssa, jonka jäsen se on.
TLKS on myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenjärjestö.
Kuinka kaikki
sai alkunsa?
Helsingissä oli lääketieteellinen tiedekunta pitkään ennen Turkua. Alussa kun
Turun tiedekunta perustettiin, lääkärit
suorittivat alkuopintonsa Helsingissä. Turussa lääketiedettä opiskelevat olivat aluksi Helsingin kandiseuran jäseniä, mutta jo
vuonna 1946 perustettiin Turkuun alajaosto, jonka pohjalta Turun oman kandiseuran toiminta lähti kehittymään. Ensimmäinen oma kahvila syntyi Kantosen
mukaan 50-60-lukujen vaihteessa ja ensimmäinen Tivoli-kerhohuoneisto saatiin
vuonna -61. Oma lounas-kahvila Candio
on edelleen keskeistä toimintaa ja sen toiminta on laajentunut vuosien mittaan. Tänä päivänä Candiossa työskentelee seitse-
män palkattua työntekijää. Niiden lisäksi seuralla on palkattu toimistonhoitaja.
Tivoli-kerhohuone on vaihtanut monta
kertaa paikkaansa, mutta nimi on säilynyt.
70-vuotisjuhlat
tulossa
– Bileet ja juhlat ovat erottamaton osa seuran kevyempää tarjontaa. Järjestämme esimerkiksi erilaisia yhteisjuhlia muiden ainejärjestöjen kanssa. Tärkeimmät seuran
organisoimat juhlat ovat seuran vuosijuhlat kerran vuodessa keväisin. Juhlat järjestetään muuten VPK-talolla, mutta kerran
viidessä vuodessa pidetään hieman isommat bileet Turun linnassa. Ensi syksystä
alkaen vietetään kandiseuran 70-vuotisjuhlavuotta. Juhlinnan lisäksi on tarkoitus toteuttaa Parempi mieli -hyväntekeväisyyskampanja yhteistyössä Tyks-säätiön
kanssa arvokkaan tutkimustyön hyväksi.
Syksystä alkaen juhlavuosi näkyy erilaisina tapahtumana ja huipentuu keväällä
vuosijuhlaan.
Seura tarjoaa mahdollisuuden tavata
opiskelijakollegoita rennommissa merkeissä ja verkostoitua. Uusille opiskelijoille
järjestetään paljon tutustumistapahtumia.
Kantonen on itse viihtynyt hyvin teatteri Speksin parissa, koska se tarjoaa luovaa
vastapainoa opiskelulle. Mukana on Kantosen arvion mukaan noin sata opiskelijaa vuodessa. Tänä vuonna esiinnyttiin
esimerkiksi Turussa Sigyn-salissa ja kaupunkikiertueella Helsingissä, Tampereella
ja Kuopiossa.
– Vakavampikin toiminta vetää porukkaa, sillä taannoin muun muassa kansainvälisistä asioista, seksuaaliterveydestä ja
hyvinvoinnista vastaava Ulkoasiaintoimikunta järjesti itsemurha-teemaisen keskusteluillan ja luentosali oli tupaten täynnä, Kantonen kertoo laajasta toiminnasta.
Tatu Kantonen on löytänyt luovaa vastapainoa lääketieteelle seuran lehtihommista ja teatterista.
16
Hospitaali 2 2015
MET-palvelu: potilasturvallisuutta
varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä
Hätätilaan joutuvien potilaiden tunnistamiseen tarkoitettujen sairaalan sisäisten hoitoryhmien MET-toiminta (Medical Emergency Team) on viime vuosina
yleistynyt Suomessa. Yleistymistä on
jouduttanut elvytyksen Käypä hoito -suositus, jonka mukaan sairaaloissa tulee
olla selkeästi määritelty vaste teho- ja
valvontaosastojen ulkopuolella ilmeneviin peruselintoimintojen häiriöihin.
V
arsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) käynnistyi MET-palvelu aluksi kokeilujaksona Tyksin
A-sairaalassa vuonna 2012 ja siirtyi vuoden 2013 organisaatiouudistuksen myötä
T-sairaalaan.
MET on potilasturvallisuutta varmistavaa ja asiakaskeskeistä yhteistyötä eri toimi- ja erikoisalueiden kanssa. Yli yksikkörajojen tapahtuva tietojen ja taitojen leviäminen sekä potilaan tilanteen yhdessä
arvioiminen edistävät kommunikaatiota
Vuoden 2014 RAFAELA™
hoitoisuushenkilö:
sairaanhoitaja
Sirkku Elina
Virtanen
ja hoidon laatua sairaalassa. Teho-osastolla elvytys- ja MET-ryhmien resursointi erillisiksi palveluiksi mahdollistaa koulutuksen kohdentamisen ja erikoisosaamisen ylläpitämisen. Palautteen keräämisellä
tuetaan palvelutoiminnan jatkuvaa kehittämistä.
VSSHP:ssa maksullista MET-palvelua
on saatavilla päivittäin klo 10–20. METyhteistyön aloittamisesta sovitaan osaston
johdon kanssa. MET-toimintaan liittyvät
periaatteet, vastuukysymykset, toimintavaltuudet sekä MET-kriteerien käyttäminen käydään läpi koulutuksessa.
Tutkimusten mukaan valtaosalla sairaalapotilaista on ollut mitattavissa olevia peruselintoimintojen häiriöitä useita tunteja
ennen sydänpysähdystä. Potilaiden peruselintoimintojen häiriöistä jopa puolet voi
jäädä hoitajilta vuodeosastoilla huomioimatta. MET-kriteerit kertovat peruselintoimintojen häiriötilasta ja ohjaavat vuodeosaston henkilökunnan tarvittaessa hälyttämään ennakoivasti MET-hoitajan paikalle. Kun jokin MET-kriteereistä täyttyy,
T eksti J A K U VAT
» KRISTIINA ANDREASSON
P
erushoitaja Päivi Ståhlström on neurokirurgisen
vuodeosaston työergonomiavastaava. Ergonomiakorttikoulutuksen lisäksi hän on pätevöitynyt kouluttajaksi sekä käynyt kinestetiikan peruskurssin. Jo ennen
koulutuksiin osallistumista Päivi Ståhlströmillä oli omakohtainen kiinnostus työergonomiaan. Hän myös kehuu
esimiestään, joka on ollut tukena ja kannustajana ergonomia-asioiden hoitamisessa ja edistämisessä osastolla.
Ergonomiavastaavana Päivi Ståhlström huolehtii osaston uusien työntekijöiden kouluttamisesta. Pidempään
osastolla työskennelleiden kanssa hän käy säännöllisesti
Vuoden 2014 RAFAELA -hoitoisuushenkilön kriteerit:
• työskentelee esimerkillisesti
RAFAELA™ -järjestelmän parissa
• on hoitotyön ammattilainen (ei esimiesasemassa)
• työskentelee aina hoitotyön lähtökohdista käsin
ja potilaan parhaaksi, myös moniammatillisen
työryhmän jäsenenä
• kykenee tarkastelemaan hoitotyötä
kokonaisvaltaisesti kaikessa toiminnassaan:
Valtakunnalliseksi RAFAELA-hoitoisuushenkilöksi
organisaatioiden edustajista vuonna 2014 valittiin
Eija Hokajärvi Tampereelta.
T eksti J A K U VA : M inna E r vast,
kliinisen hoitotyön asiantuntija,
Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualue
Oikeaa työergonomiaa
harjoiteltava säännöllise
Oikean työergonomian oppiminen ja siihen panostaminen on tärkeää kaikille, työtehtävästä riippumatta.
Jokaisella osastolla pitäisikin olla ergonomiakorttikoulutuksen käynyt työergonomiavastaava.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jaettiin nyt
ensimmäistä kertaa RAFAELA-hoitoisuushenkilökunniakirja, ja sen sai sisätautiosastolla 3 työskentelevä
Sirkku Elina Virtanen.
Kunniakirjan saajan pitää täyttää FCG:n kriteerit
vuoden valtakunnalliseksi RAFAELA-henkilöksi.
potilaan häiriötilan hoito tapahtuu hoitohenkilökunnan sekä MET-hoitajan yhteistyönä. Teho-osaston sairaanhoitajista
koottu MET–ryhmä tarjoaa kriittisesti sairaan potilaan hoito-osaamista teho-osaston seinien ulkopuolella, hoitovastuun pysyessä toimialueiden yksiköissä. MET-hoitajat toimivat myös ns. konsultaatiohoitajina. T-sairaalassa MET-ryhmän toiminta
on ollut erityisen aktiivista trauma- ja vatsakirurgisia potilaita hoitavissa yksiköissä.
Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualueen (TOTEK) teho-osasto esitteli
MET-toimintaansa 20.4.2015 Saviruukun
aulassa. MET-Baarissa tehohoitajat jakoivat karamelleja ja tuoreinta tietoa palvelusta. Kohtaamisissa ja keskusteluissa saatiin vahvistusta sille, että huoli potilaista
on yhteinen.
läpi työergonomiaan liittyviä asioita. Hän myös huolehtii
siitä, että osastolla apuvälineet ovat kunnossa ja tallessa.
Päivi Ståhlströmin rooli ergonomiavastaavana ei rajoitu
koulutukseen: hän voi paikalla ollessaan tarvittaessa auttaa osastolla vaikeissa siirtotehtävissä.
Voima lähtee reisistä
Keppiä ja porkkanaa Päivi Ståhlström ei myönnä käyttävänsä harjoitteluun kannustamiseksi. Hän kuitenkin
myöntää pitävänsä listaa osallistuneista ja hätistävänsä
osallistumattomia.
– Tavoite on, että työntekijät käyvät kerran vuodessa
harjoittelemassa, Päivi Ståhlström sanoo.
Harjoituksissa keskitytään oikeaan työasentoon ja uusiin ergonomiaoppeihin. Noin puolitoista tuntia kerrallaan kestävät harjoitukset järjestetään T-sairaalan siirtokoulutuskeskuksessa. Oikean työergonomian oppiminen
ja harjoitteleminen on erityisen tärkeää fyysisessä työssä,
2 2015
Hospitaali 17
MET-kriteerit
Hengitys
Hengitystiheys alle 6 tai yli 30
Happisaturaatio toistetusti alle 90 %
lisähapesta huolimatta
Verenkierto
Syketaajuus alle 40/min.
tai yli 140/min.
Systolinen verenpaine toistetusti
alle 90 mmHg
Tajunta
Tajunnan selkeä huononeminen
Tavanomaiselle hoidolle reagoimaton
kouristelu
Muu syy
Ei lainkaan diureesia/8 h
Huoli potilaasta:
Mittaa silti hengitystaajuus, happisaturaatio, syketaajuus ja verenpaine
Arvioi potilaan tajunnantaso
Glasgow Coma Scalea apuna käyttäen
Ilmoita osaston vastuulääkärille
potilaan voinnin huononemisesta
ja soita MET-ryhmälle!
Kun yksikin kriteeri täyttyy,
ilmoita osastosi vastuulääkärille
ja soita MET-ryhmä!
MET-ryhmä, p. 35999
sesti
jossa toistuvat tietyt, samat liikkeet monta
kertaa päivittäin.
– Jokaisen pitäisi muistaa oikeat asennot:
voima lähtee reisistä. Vanhoista, vääristä
asennoista on vaikea päästä eroon, Päivi
Ståhlström sanoo.
Nykykäytännön mukaan pääasiallinen
työskentelyasento on käyntiasento. Siinä on helppo siirtyä eteen ja taaksepäin
ja samalla säilyttää oma tasapaino. Oikeat työasennot on tärkeä muistaa myös
työajan ulkopuolella, arjen askareissa.
Kroppansa kuormitusta työssä voi vähentää huolehtimalla omasta yleiskunnosta, lihaskunnosta sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kunnosta vinkkaa
Päivi Ståhlstöm.
Tyksissä käyttöön
uusi simulaatiohuone
T eksti
» KRISTIINA ANDREASSON
Tyksissä on otettu käyttöön uusi
simulaatiohuone. Uudessa huoneessa harjoittelu voidaan räätälöidä
sopivaksi erikokoisille ryhmille,
eivätkä harjoitukset häiritse osastojen toimintaa.
H
uone myös mahdollistaa klinikkojen välisen yhteistyön tilankäytössä ja simulaatioharjoituksissa. Uudessa simulaatiohuoneessa harjoituksiin osallistuvat sekä opiskelijat että Tyksin henkilökunta.
Simulaatiohuoneessa on käytössä
kaksi erilaista simulaationukkea: syn-
nyttävä nainen (Elsa) ja noin viisivuotias
lapsi (Elvis). Suurehkot nuket sijoitetaan
huoneeseen pysyvästi ja niiden ympärille luodaan todentuntuinen sairaalaympäristö. Simulaatio-opetuksessa nukkea voidaan hoitaa toistuvasti, hänelle voidaan
tehdä toimenpiteitä ja hänen kanssaan on
lupa tehdä virheitä.
– Lääketieteen kandidaattien opetus on
synnyttävän äitinuken avulla sujunut hienosti uudessa simulaatiohuoneessa. Ryhmäkokojen kasvaessa simulaatiot täydentävät oivallisesti synnytyssaliopetusta,
sanoo opetushoitaja, kätilö Sanna-Mari
Manninen.
Tyksin synnytysosastolla on pidetty säännöllisiä simulaatioharjoituksia
Simulaatiohuoneessa harjoittelu
voidaan räätälöidä sopivaksi
erikokoisille ryhmille.
Kuvat: Janne Kataja
jo kymmenen vuoden ajan, keskolassa,
(isojen) lasten teho-osastolla neljä vuotta
ja lasten poliklinikalla pari vuotta. Lasten
teho-osaston simulaatiot toteutettiin aiemmin osastolla, mikä oli potilastilanteen
vuoksi ajoittain hyvinkin haasteellista.
– Nyt simulaatiot onnistuvat paremmin
ja osallistuminen on sujuvampaa rauhallisessa tilassa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Janne Kataja.
Vastasyntyneiden simulaatiot jatkuvat edelleen synnytyssalissa ja keskolassa
normaalikäytössä olevilla potilaspaikoilla.
– Tällöin saadaan harjoitteluun vieläkin
enemmän todentuntuisuutta ja testattua
oikeita hoitovälineitä, kertoo neonatologi
Hanna Soukka.
Asiakasraatitoiminta
alkoi Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä
T eksti
» KRISTIINA ANDREASSON
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) on käynnistynyt asiakasraatitoiminta. Tavoitteena on saada
palvelun käyttäjät mukaan toiminnan
kehittämiseen asiakaslähtöiseksi.
Asiakasraadilta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää johdon ja toimintayksiköiden päätöksenteon tukena.
A
siakasraateja on aiemmin hyödynnetty enemmän yksityissektorilla,
mm. kaupan alalla. Viimeisen kahden vuoden aikana on esimerkiksi Vaasan
sairaalanhoitopiirissä käynnistetty terveydenhuollon asiakasraatitoiminta.
– Asiakasraati voi ottaa kantaa konkreettisiin, käytännön arkisiin asioihin kuten esimerkiksi sairaalan opastuksiin, ohjeisiin ja tilakysymyksiin, sanoo VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kehittämispalveluissa työskentelevä Mari Viljanen-Peuraniemi.
Raatilaisiksi haki 53 innostunutta. raatiin valittiin kaksivuotiselle kaudelle 10
varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet.
Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ensimmäisessä kokouksessaan
(16.6.2015) raati valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan ja sihteerin.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
strategian 2014–2016 ”Terveempänä kotiin” mukaan toiminnan tarkoituksena on
lisätä väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Toiminnan tulos tulee näkyä
potilaille selkeänä ja osallistuvana palveluna sekä erinomaisena palvelukokemuksena. Yksi sitovista strategisista tavoitteista
on potilasraatien organisointi toukokuuhun 2015 mennessä.
18
Hospitaali 2 2015
Tervetuloa
näyttötutkinnon
maailmaan!
N
Ensimmäiset LOVe-kurssin Turun ammatti-instituutissa aloittaneet opiskelijat opettajanaan Kirsi Kauliomäki (takana).
Kuva: Tuula Toivonen/ Turun ammatti-instituutti
Ajankohtaista LOVesta:
LOVea oppilaitoksissa!
Lääkeosaaminen verkossa -verkkokurssin (LOVe) voi suorittaa jatkossa myös oppilaitoksessa.
V
arsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on tehnyt kevään 2015 aikana LOVe-sopimuksen Turun
ammatti-instituutin sekä Yrkeshögskolan Novian
kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijalla voi
olla valmistuttuaan LOVe-teoriaosioita suoritettuna. Oppilaitos käyttää VSSHP:n LOVe-lokikirjaa suoritusten todentamiseksi vastuuopettajan allekirjoituksella vahvistettuna. Lisäksi suoritukset merkitään oppilaitoksen opintorekisteriin. Lääkehoidon lupaan liittyvät kliiniset näytöt
voi antaa vasta valmistuttuaan ja työsuhteen solmittuaan.
Vähintään 140 opintopistettä suorittanut, laillistettuun
terveydenhuollon ammattiin opiskeleva opiskelija voi suorittaa vapaaehtoisina opintoina sairaanhoitopiirin lääkelupakäytäntöön liittyviä verkko-opintoja (LOP, IV, KIPU
ja ABO-osiot), mikäli hän on suorittanut kaikki perusopintoihinsa kuuluvat lääkehoidon opinnot hyväksytysti.
Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammattiin opiskelevan tulee vastaavasti olla suorittanut hyväksytysti kaikki
perusopintoihin kuuluvat lääkehoidon opinnot ja pakolliset yhteiset ammatilliset tutkinnon osat. Lisäksi hänen
tulee olla osaamisalavaiheessa (ensihoito, lasten ja nuorten
hoito & kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vanhustyö sekä kuntoutus tai suun terveydenhoito). Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammattiin opiskelevat opiskelijat suorittavat LOP-osion.
VSSHP:n lääkehoitoluvat
tallennetaan Sympaan
Työntekijä tallentaa itse lääkehoitoluvan Sympaan, josta
se lähtee esimiehelle hyväksyttäväksi. Sympaan tallennetaan valmis lupa ja voimassaoloaika, ei osasuorituksia.
Ohje luvan tallentamiseen on Santrassa: Henkilöstöasiat
> Koulutus ja osaaminen.
Potilashoitoa toteuttava hoitohenkilöstö suorittaa luvan viiden vuoden välein. Esimies seuraa Sympan avulla
lupien voimassaoloa ja saa hälytykset vanhenevista luvista. Tällä hetkellä 2/3 hoitohenkilöstöstä on tallettanut
luvan Sympaan. Kaikki vaaditut luvat tulee suorittaa ja
tallentaa Sympaan mahdollisimman pian.
M e r j a N ummelin ,
S i r pa S aa r ni
VSSHPn Sympaan tallennetut lääkehoiton luvat 15.5.2015
5000
HOITOH ENKI LÖ S TÖN M ÄÄRÄ (s h & l h) 4 590 hen k.
4500
4000
3500
3018
3000
2611
2378
2500
2000
1359
1500
1000
706
500
278
12
LOP
ROKOTUSLUPA
IV
KIPU
ABO
PSYK
LAS
0
äyttötutkintojärjestelmä tarjoaa joustavan
tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai pätevöityä uuteen
ammattiin työtehtävien vaihtuessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) voi näyttötutkintona suorittaa mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) sekä kipsausalan, sihteerin, välinehuoltajan ja laitoshuoltajan ammattitutkinnon.
Näyttötutkinnot toteutetaan tutkinnon järjestäjän (oppilaitos) tutkintotoimikunnalle tekemän
ja toimikunnan hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkinnot suoritetaan
tutkinnonosittain osoittamalla tutkintotilaisuudessa tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito työelämässä.
Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan osaamisen
tasoa. Tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan (itsearviointi). Ammattitaitoa arvioivat
työnantajan, työntekijän sekä opetusalan edustajat
(kolmikanta). Työntekijäarvioijan tulee olla käynyt arvioijakoulutus. Lisätietoa arvioijakoulutuksista: www.laakeri.fi tai tiina.tarr@tyks.fi
VSSHPn Moodle-oppimisalustalle on laadittu
verkkomateriaali tukemaan ja lisäämään hoitohenkilöstön näyttötutkinto-osaamista keskeisistä
näyttötutkinnon rakenteista ja periaatteista. Verkkomateriaali löytyy hakusanalla ”näyttö”. Materiaaliin tutustumisen jälkeen voit myös testata osaamisesi näyttötutkinnoista.
T iina Ta r r
VSSHP:n uudet näyttötutkintomestarit
Merja Nummelin ja Tiina Tarr
2 2015
Sähköistyneen
työvuorosuunnittelun
käyttökokemuksia
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) pilotoi syksyllä 2014 selaimella käytettävää Titanian Sähköisen
asioinnin sovellusta. Sen avulla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua omaan työvuorosuunnitteluunsa
joko esittämällä työvuorotoiveita tai tekemällä suunnitelmaehdotuksen huomioiden toiminnan tarpeet ja
yksikön pelisäännöt.
O
nnistuneen pilotoinnin jälkeen käyttö laajeni alkuvuonna nopeasti koko sairaanhoitopiirin tasolle.
Tällä hetkellä toiveiden esittäminen tai autonominen työvuorosuunnittelu on käytössä yli puolessa jaksotyöaikaa noudattavista yksiköistä.
Teimme huhti-toukokuussa kyselyn, jossa tiedusteltiin
ohjelman käyttökokemuksia. Saimme vastauksia liki 400
käyttäjältä, joista listasuunnittelijoita oli 17 % ja työntekijöitä 83 %. Vastanneista 57 % käyttää Toiveet-osiota ja
43 % autonomista työvuorosuunnittelua. Aktiivisimmin
vastanneet toimialueet olivat Medisiininen, Naiset ja Lapset ja Nuoret.
Taulukossa näkyvät esitetyt väittämät. Ohjelman toimintaan oltiin keskimäärin tyytyväisiä (helppokäyttöisyys, käytön oppimisen nopeus, toimivuus ja suunnitteluun kuluva vähäinen aika). Sähköisen työvuorosuunnittelun vaikutukseen yhteisöllisyyteen, työn kuormittavuuteen, työvuorojen tasapuolisuuteen tai työhyvinvointiin
suhtauduttiin jonkin verran kriittisemmin.
Vahvuudet
Useissa vapaamuotoisissa kommenteissa ohjelma koettiin yksinkertaiseksi, vaivattomaksi ja nopeaksi käyttää, helposti muokattavaksi sekä ulkoasultaan kivaksi ja
selkeäksi. Tosin oli myös muutama vastakkainen kommentti – meitä ohjelmien käyttäjiä kun on kovin erilaisia. Ohjelman toimivuus sai pääsääntöisesti positiivista
palautetta, vaikkakin teknisiä ongelmia on ajoittain ollut ja ne ovat vieneet turhaan kallista työaikaa. Ehdottomasti hyvä asia on se, että yksiköissä on voitu luopua
toivevihkoista tai lappusista: virheet poistuvat ja työntekijöiden esittämien toiveiden tai suunnitelmaehdotusten
siirtyminen sähköisesti suoraan sovellukseen helpottaa
ja nopeuttaa työvuorolistojen laatimista.
Monissa vastauksissa ilmeni tyytyväisyys siihen, että
työntekijä pystyy nyt vaikuttamaan entistä paremmin
omiin työvuoroihinsa ja vapaa-ajan suunnittelu on helpottunut. Myös sosiaalisen vastuun kantaminen työkavereiden kesken on lisääntynyt. Varsinkin autonomian
ollessa käytössä työvuoroergonomiaan on ollut mahdollisuus kiinnittää paremmin huomiota.
Jotkut ovat kokeneet yksikön pelisäännöt liian tiukoiksi, jolloin ne haittaavat suunnittelua. Selkeät pelisäännöt
ovat välttämättömiä, mutta jos ne koetaan huonoiksi, tulee niistä keskustella työyhteisössä ja tarvittaessa hioa niitä. Pääsääntöisesti ohjelman käyttö työvuorosuunnittelussa todettiin hyväksi, ja se on edistänyt yhteisöllisyyttä,
tasapuolisuutta ja parempaa ergonomian huomioimista.
Joskin tässäkin kohtaa on ollut aistittavissa, että yhteisöllisessä neuvottelussa olisi vielä siellä täällä parantamisen varaan.
Kehitysideat
Joistakin kommenteista kävi ilmi, ettei ohjelmaa osata
kaikilta osin vielä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä me pääkäyttäjät otamme opiksi, ohjeistamme
ja koulutamme yksiköitä paremmin ohjelman käyttöönoton yhteydessä. Toukokuussa tulleen versiopäivityksen
myötä on tullut muutamia parannuksia, joita vastauksissakin kaivattiin. Toisaalta toivomusta yötyöhyvityksen
Hospitaali 19
Ohjelma toimii hyvin
Ohjelmaa on helppo käyttää
Ohjelman käytön oppii nopeasti
Ohjelmaan liittyvät ohjeet ovat hyviä
Ohjelman käyttöönottoon liittyvät koulutukset/perehdykset ovat onnistuneita
Ohjelman käyttö ei vie liikaa aikaa
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on lisääntynyt tai parantunut sen jälkeen, kun ohjelma on otettu käyttöön
Ohjelman käyttöönotto on vähentänyt työn kuormittavuutta
Työvuorojen ja vapaiden jakautuminen ja sijoittuminen on oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa nykyään
Sovitut pelisäännöt ja aikataulut ovat hyvät
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on parantanut työssäjaksamistani ja työtyytyväisyyttäni, koska minulla
on ollut mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin
Koko yksikön työhyvinvointi on lisääntynyt yhteisöllisen työvuorosuunnittelun ansiosta
Saan tarvittaessa apua työkaveriltani tai pääkäyttäjältä, jos minulla on kysyttävää ohjelmasta
VAIN listansuunnittelijoille: onko SA:n käyttöönotto helpottanut ja nopeuttanut työtäsi
näkymisestä autonomisessa työvuorosuunnittelussa on
mahdotonta toteuttaa, sillä suunnitteluvaiheessa ei ole
vielä edellisen listan toteumaa tehty, eivätkä yötyöhyvitykset ole siinä vaiheessa tiedossa.
Saimme paljon sellaisia kehitysehdotuksia, jotka viemme eteenpäin ohjelmantoimittajalle. Näitä juuri tarvitaan,
että voimme kehittää ohjelmaa jatkossa paremmin käyttäjiä palvelevaksi. Lähetämme tarkemman koosteen kaikista vapaamuotoisista palautteista sähköpostilla osastonhoitajille ja Titania-käyttäjille tutustuttavaksi.
Vastauksista käy ilmi myös se tosiasia, että mitä isompi ja monialaisempi yksikkö on, sitä haasteellisempaa
työvuorosuunnittelu on, samoin esitettyjen toiveiden tai
suunnitelmaehdotuksen toteutuminen. Uusien ohjelmien ja toimintatapojen omaksuminen on kaiken muun kiireen keskellä toisille helpompaa ja toisille vaikeampaa.
Kaikesta huolimatta voimme vilpittömästi suositella
ohjelman (toiveiden tai autonomian) käyttöönottoa.
Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin, mitä
Titanian Sähköinen asiointi on ja mitä mahdollisuuksia
se luo yksikölle ja yksittäiselle työntekijälle.
P i r j o H änninen , M a r g it L ehtinen
ja H elena M äkitalo , sovelluksen pääkäyttäjät
Täysin samaa mieltä
Jossain määrin samaa mieltä
En osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä
Täysin eri mieltä
20
Hospitaali 2 2015
Ylihoitaja Marjo Kauppila ja projektisuunnittelija Irmeli Arsalo
Etiikka on hoitotyön arjessa
I
T eksti J A K U VA
» KRISTIINA ANDREASSON
Tyksin naistenklinikka on mukana EU-rahoitteisessa
monikansallisessa INEC-hankkeessa. Kolmivuotisen
hankkeen tavoitteena on eettisen osaamisen kehittäminen ja tukeminen kätilötyössä, opiskelijaohjauksessa ja
kätilökoulutuksessa.
NEC-hankkeessa (INEC – Increasing Ethical Competence in Midwifery) on mukana oppilaitoksia Suomesta, Virosta ja Sveitsistä sekä naistenklinikat Tallinnasta
ja Turusta. Vuonna 2013 käynnistynyttä hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa on nyt meneillään pilotointivaihe, jossa on
sekä opiskelijoille että kätilöille erikseen ja yhteisesti suunnattuja osia. Toukokuun alussa järjestetty Naistenklinikan
etiikkailtapäivä on eräs esimerkki hankkeeseen liittyvistä
henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnatusta koulutuksesta.
Eettisiä ongelmia ei aina
tunnisteta
Eettiset lähtökohdat hoitotyössä ovat universaaleja. Vaikka INEC-hanke keskittyy kätilötyöhön, eettiset kysymykset koskettavat kaikkia hoitotyössä toimivia.
– Työntekijät kohtaavat usein hoitotyössä arvoristiriitoja, ja niitä pyritään ratkaisemaan lähimmän, kokeneemman kollegan kanssa, sanoo ylihoitaja Marjo Kauppila.
Eettiset ongelmat ovat arkipäivää, mutta niitä ei aina
välttämättä tunnisteta. Marjo Kauppilan ja projektisuunnittelija Irmeli Arsalon mukaan eettisen osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen kätilötyössä ja -koulutuksessa on
ollut tilausta:
– Kätilöopiskelijat kokevat, ettei etiikkaa käsitellä tarpeeksi, sanoo Irmeli Arsalo.
– INEC-hanke on mahdollistanut uusien menetelmien
käytön henkilökunnan eettisen osaamisen tukemisessa,
sanoo Marjo Kauppila.
Marjo Kauppila ja Irmeli Arsalo miettivät yhteiskunnan muuttuneen arvomaailman heijastumista nykypäivän kätilötyöhön ja arvokeskustelun ylläpitämisen tärkeyttä.
Kätilötyön eettiset periaatteet määrittävät käytännön
toimintaa. INEC-hankkeen aikana on pohdittu etiikkaa
kliinisessä työssä kätilötyön eettisten periaatteiden kautta. Parhaiten tunnistetaan raskauden ehkäisyyn, raskauden keskeytykseen ja keinoalkuiseen hedelmöitykseen
liittyvät arvoristiriidat. Arkisia esimerkkejä eettisestä ongelmasta ovat potilaan yksityisyyden turvaaminen silloin,
kun hänen asioistaan joudutaan keskustelemaan sairaalahuoneessa muiden potilaiden läsnä ollessa tai potilaan
oikeus päättää synnytystavastaan.
Vastaanotto INEC-hankkeessa kehitellyille toimintatavoille on ollut myönteistä. Viimeistään hankkeen päättyessä 2016 nähdään, mitä ja millaisia konkreettisia oppeja
ja toimintatapoja hankkeesta jää käytännön työhön ja kätilökoulutukseen. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää
myös tulevan T3-sairaalan suunnittelussa.
Kevään yleisöluennot löysivät kuulijansa
T eksti
» T U U L A VA I N I K A I N E N
Kevään yleisöluennot kasvattivat suosiotaan koko ajan.
Huhtikuussa vatsan ongelmien kuulijat täyttivät T-sairaalassa sekä Risto Lahesmaa - että Johan Haartman -salit.
Huhtikuussa selvitettiin vatsavaivoja ja alustajina
olivat vasemmalta erikoislääkäri Jukka Koffert,
ylilääkäri Markku Voutilainen, erikoislääkäri
Teppo Stenvall ja erikoislääkäri Heikki
Nuutinen. Kuva: Esa Halsinaho
Närästystä esiintyy tyypillisesti
aterioiden jälkeen tai makuulla.
– Runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä.
Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat vaivaa.
Rintalastan takainen polttava tuntemus on refluksitaudin
tärkein oire. Närästystä on 75 prosentilla refluksipotilaista,
kertoi ylilääkäri Markku Voutilainen.
Refluksitaudissa mahalaukusta nouseva sisältö aiheuttaa
oireita ja joskus myös ruokatorvivaurion. Ruokatorven tähystystutkimuksessa kahdella kolmesta tutkitusta ei löydy
elimellistä vikaa. Tupakointi huonontaa syljen eritystä ja
altistaa näin refluksitaudille. Altistavia tekijöitä ovat myös
raskaus, skleroderma eli ihonkovettumatauti, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeettinen gastropareesi, jossa mahalaukku
tyhjenee poikkeuksellisen hitaasti. Miehillä refluksia esiintyy naisia useammin.
Refluksitaudin toinen pääoire on käänteisvirtaus, jossa
mahan sisältöä virtaa takaisin suuhun ilman ponnistelua.
Siihen ei liity pahoinvointia eikä oksentamista. Muita oireita ovat palan tunne, nielemiskipu ja ajoittainen runsas
syljeneritys.
Refluksitauti on tärkein ei-sydänperäisen rintakivun syy.
Ruokatorvivaivojen lisäksi voi esiintyä laryngiittia ja äänen
käheyttä, astmaa, keuhkokuumetta, idiopaattista keuhkofibroosia, kroonista yskää, poskiontelotulehduksia tai hampaiden kiillevaurioita. Tautia voi esiintyä myös yhdessä toiminnallisten vatsavaivojen kanssa.
Hälyttäviä oireita, jotka vaativat tutkimuksia ovat verioksennukset, anemia, nielemisvaikeudet ja poikkeuksellinen laihtuminen. Joskus uusi lääkehoitokin voi aiheuttaa
refluksivaivoja.
Alustuksissa avattiin myös maksasairauksia, IBD-tauteja
eli haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia sekä
ärtyneen suolen oireyhtymää.
Yleisöluennot jatkuvat
syys-joulukuussa kuukauden ensimmäisenä torstaina
klo 18-20. T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa
-saleissa, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella
etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa.
3.9. Biteillä parempaa hoitoa?
Informaatioteknologia hoitotyön tukena. Ketä ja mitä
hoitotiede tutkii Tyksissä ja Turun yliopistossa. Pelaamista
terveydellä vai terveemmäksi pelaamalla? Tekstiviesteillä
tukea mielenterveyspotilaalle. Älyä johtamiseen! Hoitaja
puhuu, teksti tallentuu – puheentunnistuksen mahdollisuudet hoitotyössä
1.10. Asiaa aivoista (Uusinta keväältä)
Aivoterveyden kasvava merkitys. Aivoliiton ja Aivosäätiön
esittely. Hanki itsellesi käytetyt aivot! Muistin lajit. Kuluvatko aivot käytössä? Voiko muistisairauden ehkäistä? Voiko
aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Aivot ja sydän. Näihin
riskitekijöihin voit itse vaikuttaa. Aivojen kuntoutus. Suojaa aivosi! Mitä aivot kestävät? Aivot ja alkoholi. Nauttivat
aivot. Hyvä ja paha stressi. Aivojen palkitsemisjärjestelmä.
Aivot ja musiikki
5.11. Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta
Kuulon tutkiminen ja kuulovammat. Vika välikorvassa voiko kuulovian korjata leikkaamalla? Sähköä sisäkorvaan
– sisäkorvaistute. Korvaperäinen huimaus,
3.12. Painavasti lihavuuden hoidosta
Milloin lihavuus on hoidettava sairaus? Ruokavaliot vertailussa. Liiku lisää! Lihavuusleikkaukset – kenelle, milloin ja
millä menetelmällä? Lihavuuden korjaantuminen näkyy
aivoista alkaen. Mitä PET-tutkimuksilla tiedetään asiasta?
Järjestäjä Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden
ja TYKS-säätiön kanssa.
2 2015
Hospitaali 21
Pipsa Allén uudella koneella, jonka avulla näytekortista
saadaan näyte analyyseja varten.
Laboratoriohoitaja
vai bioanalyytikko?
T eksti ja kuva
» M a r j o P eltoniemi
Laboratoriohoitaja ja nyttemmin osastonhoitajana,
laboratoriohoitajien esimiehenä, toimiva Pipsa Allén
kertoo, että laboratoriotyössä pitää olla tarkka, jotta
korkea laatu säilyy koko laboratoriotyöprosessin läpi.
Tärkeää on myös oikeanlainen asenne työhön, joka on
useimmille ammattilaisille sisäänrakennettu koulutuksen myötä. Eduksi ovat palvelualttius, hyvät vuorovaikutustaidot ja organisointikyky sekä kyky pitää monia
lankoja yhtä aikaa käsissä. Työllisyysnäkymät laboratoriohoitajilla eli nykyisin bioanalyytikon tutkintonimikkeellä amk:sta valmistuville ovat hyvät ja sijoittumismahdollisuuksia on Tyksissäkin lukuisia. Allén toimii
nykyisin Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien
seulontakeskus Saskessa, joka edustaa uutta toimintaa
Tykslabissa.
L
aboratoriohoitajien tutkintonimike vaihtui bioanalyytikoksi ammattikorkeakoulutuksen myötä.
Laboratoriohoitajan tehtävänimike on kuitenkin
säilynyt ja Tyksissäkin vakanssit ovat laboratoriohoitajan toimia. Nimikettä ei toistaiseksi olla Allénin tietojen
mukaan muuttamassa.
– Valvira laillistaa meidät edelleen laboratoriohoitajina,
vaikka tutkintonimike on bioanalyytikko. Laillistetuissa
ammattinimikkeissä ei voi toimia muita kuin sen koulutuksen omaavia, mikä on meillä Suomessa koettu hyväksi käytännöksi ja se on lisännyt potilasturvallisuutta.
Pipsa Allén on pitkän linjan tyksiläisiä, sillä hän on
työskennellyt talossa valmistumisestaan saakka vuodesta -82 lähtien. Maksimissaan hän kertoo kuitenkin olleensa ”vain” 10 vuotta samassa pestissä. Hän on työskennellyt vuosien aikana esimerkiksi päivystyslaboratoriossa,
erikoiskemian laboratoriossa erilaisissa tehtävissä sekä
kehittämässä solu- ja molekyyligenetiikan laboratoriotoimintaa. Viime syksystä lähtien hän on toiminut Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus
Sasken osastonhoitajana.
Saske – uutta toimintaa Tyksissä
Tyksiin perustettiin synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saske kesällä 2014. Keskus on
tällä hetkellä ainoa laboratorio Suomessa, jossa seulotaan
kaikki sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiset sairaudet. Tietyt synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet voivat aiheuttaa vastasyntyneille elinikäisiä vakavia
vaurioita jo oireettomassa vaiheessa. Tutkimalla kaikki
vastasyntyneet löydetään varmuudella ne lapset, joille sairauden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat välttämättömiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut viiden
synnynnäisen aineenvaihduntasairauden seulonnan tarjoamista kaikille Suomessa syntyneille vauvoille vuodesta
2015 alkaen. Tätä ennen Suomessa on tehty vastasyntyneille vain kilpirauhasen vajaatoiminnan seulontoja, jotka jatkuvat entisellään.
– Kyseessä on erikoisanalytiikka, sillä seulontoja tehdään tällä hetkellä Tykslabissa ainoana Suomessa. HUSista lähetetään näytteet Tyksiin analysoitavaksi ja neuvotteluja yhteistyöstä muidenkin sairaanhoitopiirien kanssa
käydään. Aineenvaihduntasairaudet voivat aiheuttaa pahimmillaan kuoleman tai kehitysvammaisuuden. Näytteet otetaan 2-5 vuorokauden ikäisenä ja jos sairaus ha-
AMMATTINA
vaitaan siinä vaiheessa, se pystytään jopa ruokavaliolla
hoitamaan.
Seulontakeskuksessa työskentelee viisi laboratoriohoitajaa. Näytemateriaali on kortille otettu veritäplä ja kortit
esimerkiksi HUSilta tulevat postitse. Laboratoriohoitajien tehtäviin kuuluu muun muassa näytetietojen syöttämistä tietojärjestelmään ja näytteen käsittelyä sekä analysointia erilaisilla immunokemian ja massaspektrometrian laitteilla.
Tutkimusta ja ihmisten palvelemista
Pipsa Allén kertoo, että tutkimus ja ihmisten palveleminen on kiinnostanut häntä aina. Alan valintaansa hän ei
ole katunut, sillä kyseessä on koko ajan kehittyvä ja eteenpäin menevä ala, mikä pitää mielenkiinnon yllä. Osastonhoitajan tehtävä on 50-prosenttinen ja Allén toimii
50-prosenttisesti samalla opetushoitajana Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa laboratoriolääketieteen oppiaineessa. Koulutus on osa Allénin työtä myös
Tykslabin Saskessa. Työntekijät saavat koulutusta myös
muun muassa laitetoimittajilta.
Allén toimii myös Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n
puheenjohtajana sekä sen alueyhdistyksen eli VarsinaisSuomen bioanalyytikoiden puheenjohtajana. Keväällä vietettiin vuosittaista Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää. Teema, jota kautta ammattia tuotiin tällä kertaa
esille, oli potilasturvallisuus ja alueyhdistykset järjestivät omat tapahtumansa teeman ympärille. VarsinaisSuomessa bioanalytiikan ammattikorkeakouluopiskelijat
esittelivät postereita aiheesta T-sairaalassa.
– Laboratoriotutkimusten antamaa informaatiota hyödynnetään jo noin 70 prosentissa kriittisistä sairaustapauksista. Potilasturvallisuutta on meidän ammatissamme
kaikki lähtien potilaan valmistelusta näytteenottoon aina
näytteen analysointiprosessin loppuun saakka. Koko prosessin tunteminen takaa, että potilaat tutkitaan oikein ja
että vastaus välittyy hoitavalle lääkärille oikein.
Allén muistuttaa, että laboratoriohoitajan työ ei ole ainoastaan verinäytteiden ottoa, vaan siihen sisältyy myös
eri muodossa olevien näytteiden käsittelyä ja analysointia. Erilaisia työympäristöjä löytyy Tyksistä lukuisia, sillä
laboratoriohoitajia työskentelee kemian ja hematologian
laboratorion lisäksi muun muassa mikrobiologialla, patologialla, neurofysiologialla ja fysiologialla. Hän suositteleekin alaa lämpimästi kaikille kiinnostuneille.
22
Hospitaali 2 2015
Moision koulun myssylähetit Pinja, Siiri, Kiia ja Veera (vas.) yhdessä
myssynkäyttäjän kanssa. Kuva: Sanna Yli-Viikari
Myssytys synnytysvuodeosastolla
äitienpäivänä
Tyksin synnytysvuodeosastolla jaettiin äitienpäivänä syntyneille vauvoille Moision koulun viidesluokkalaisten kutomia myssyjä.
Luokan tyttöjä innosti kutomiseen lähipiiriin syntynyt
vauva ja opettaja Sanna Yli-Viikari tuki intoa hankkimalla
lankoja. Osa oppilaista kutoi yhden myssyn, joku innostui
kutomaan useita. Jokainen myssy on yksilöllinen taidonnäyte, jonka mukana on saatekortti tekijältä.
Myssyt luovutettiin Tyksin synnytysvuodeosastolle maaliskuun alussa ja päätettiin jakaa äitienpäivänä osastoilla
oleville perheille.
Tieto ja kuva myssyjen lahjoittajista on ollut esillä osastoilla.
Tyytyväinen myssypää. Kuva: Anne Murtojärvi
Tyksin
Kätilökuoron
äitienpäiväkonsertti
Äitienpäivän aattona naistenklinikan luentosali
täyttyi ääriään myöten, kun ohjelmassa oli Tyksin
Kätilökuoron jo perinteeksi muodostunut äitienpäiväkonsertti.
Y
leisössä oli vastasynnyttäneitä äitejä vauvoineen,
isiä, sisaruksia, isovanhempia sekä naistenklinikan potilaita ja henkilökuntaa. Esityksen aikana
yleisössä nähtiin useammankin silmäkulman kastuvan, kun Rakkaudella äidille -konsertin laulut soivat.
Musiikin jälkeen tarjoillut kakkukahvit tarjosi tänä
vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä
Naantalin Aurinkoinen.
Kuoronjohtaja Johanna Tiitta sekä äitienpäiväkonsertissa kitaraa
soittanut Akseli Tiitta (edessä kyykyssä). Oikealla eturivissä
konsertin säestäjä Anna-Mari Satomaa. Kuva: Lasse Bergman
Naistenklinikan kuoro on laulanut yhdessä viitisen
vuotta. Kuoroa johtaa kätilö, FM Johanna Tiitta. Kuoro
on esiintynyt mm. naistenklinikan useissa eri juhlissa,
järjestänyt joulukonsertteja sekä perinteisen äitienpäiväkonsertin sairaalassa. Viime joulun alla kuoro keräsi
joulukonsertillaan liki 1000 euroa Afrikkaan kätilöiden
koulutukseen.
Kätilökuorolaisilla ei ole erityistä musiikkitaustaa, he
ovat klinikan kätilöitä ja sairaanhoitajia. Viikoittaiset
harjoitukset ovat kuorolaisille tärkeää työhyvinvointia
edistävää toimintaa. Harjoituksissa on helppo pysähtyä
omien tunteiden äärelle ja palautua päivän työstä. Suurin osa tulee harjoituksiin suoraan aamuvuorosta, usein
kiireen keskeltä. Laulaessa ajatukset irtaantuvat työstä,
ja kotiin voi lähteä kevein mielin. Kuoron toiminnassa
korostuu yhdessä tekemisen meininki, mikä helpottaa
tiimityötä myös työelämässä. Kuoro on yhdistänyt ihmisiä yli osastorajojen.
Kuoro jatkaa harjoittelua jälleen syksyllä. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan!
Vihreyden aika
Luonto on alkukesästä hehkeimmillään. Haikein mielin
katselen Halikon sairaalan puiston heräämistä talvihorroksesta.
Toki moni kasvi kukkii parhaillaan, mutta eniten huomiota kiinnittää tuo vihreys. Miten montaa eri vihreän
sävyä onkaan olemassa. Puiden lehdet ovat vielä melko
vaaleanvihreitä, koska lehdet eivät vielä ole täysikokoisia. Monet muutkin ovat huomanneen tämän ympäristön kauneuden, näkyvät ottavan kulkiessaan kuvia eri
kasveista ja tästä puistosta.
Oma huomioni nurmikkoa leikatessa kiinnittyi naispotilaaseen, joka kamerakännykällä nappaili kuvia kukkivista tulppaaneista, istui pienen hetken solisevan suihkulähteen luona, ja jatkoi kierrostaan edelleen kuvia ottaen.
Mieleeni tuli väkisinkin ympäristön vaikutus hoitotapahtumaan. Myös potilaan yksityisyys tuli mieleen. Miten helppoa onkaan levottoman mielen kanssa käyskennellä 20 hehtaarin alueella täysin rauhassa. Lintujen laulun kuuntelemista
häiritsee ainoastaan puutarhurin melua pitävä leikkuri.
Kovin erilaista tulee mielenterveyspotilaiden elämästä
MULTASORMELLA ON ASIAA
Tyksin kupeessa. Taitaa hoitotapahtuma siirtyä täysin sisätiloihin. Isot päätökset Halikon kohdalla on tehty, mutta aikajänne on melko epämääräinen. Taitaa olla aika alkaa itsekin ottaa muutamia kuvia, ja varmuuden vuoksi
yrittää pitää puisto kunnossa. Onhan sote tulossa? Hyvinhän tämä ympäristö kävisi vanhusten hoitoonkin.
teksti ja kuva: Hannu Väinälä
2 2015
Hospitaali 23
TYKSIN SENIORIT
29. toukokuuta tarkastettiin FM Miikka Tarkian väitöskirja suomenkieliseltä
nimeltään Sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan
translationaaliset
mallit. Kehitys, validointi ja in vivo kuvantaminen positroniemissiotomografialla. Tarkia toimii parhaillaan tutkijana Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen
alaan.
22. toukokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL, neurologian erikoislääkäri
Eero Rissasen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Neuroinflammaation
kuvantaminen progessiivisessa MS-taudissa. Rissanen toimii
ylilääkärinä Tyks Vakka-Suomen sairaalan
neurologian poliklinikalla sekä neurologian
ma. kliinisenä opettajana Turun yliopistossa.
Väitös kuuluu neurologian alaan.
18. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Pia Heinosen väitöskirja
suomenkieliseltä nimeltään Naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden verkkoavusteiset leikkaukset ja muutokset sidekudoksessa. Heinonen
toimii Tyksin Naistenklinikan erikoislääkärinä. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan.
Sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin 19 hoitotyöntekijää kukitettiin kurssin päättymisen kunniaksi.
Opiskelijoiden lisäksi kuvassa mukana kurssin tuutorit ja hoitotieteen laitoksen edustus.
Taitavat potilasohjaajat valmistuivat
Joukko hoitotyöntekijöitä, jotka ovat työnsä ohella ahkeroineet viime syksystä asti voimavaraistumista tukevan potilasohjauskoulutuksen parissa, saivat ansaitusti
kevään päätteeksi todistuksensa. Jo toisen kerran koulutus toteutettiin sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan sairaanhoitopiireissä, perusterveydenhuolto mukaan
lukien videoyhteyksiä hyödyntäen. Seuraava koulutuskokonaisuus käynnistyy syksyllä 2015. T eksti J A K U VA : S ini E loranta
Hallintokeskus, Hallintopalvelut,
Asiakirjahallinto
Räty Karoliina, tiedonhallintasuunnittelija........ 16.3
Asiantuntijapalvelut
Havia Jaakko, sosiaalityöntekijä........................ 16.4
Medisiininen
Pulkkinen Viivi, sairaanhoitaja............................. 1.5
Neittamo Tuuli, sairaanhoitaja............................ 1.5
Kalske Kaisa, sairaanhoitaja............................... 1.5
Naisten klinikka
Granholm Mia, osastonsihteeri........................... 1.5
Kaunisto Johanna, kätilö...................................... 1.5
Mäki-Laurila Johanna, sairaanhoitaja................ 1.5
Mäkilä Nina, kätilö............................................... 1.5
Tertti Kristiina, erikoislääkäri.............................. 1.6
Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit
Ruusut,
risut ja
juttuvinkit:
tiedotus
@tyks.fi.
Hyvönen,Marko erikoislääkäri............................. 1.4
Rantanen-Palmeiro,Minna osastonsihteeri........ 1.6
Salminen Elina, optikko....................................... 1.6
Tapaninen Niina, sairaanhoitaja.......................... 1.4
Totek
Helenius Mikael, sairaanhoitaja.......................... 1.6
Kaasalainen Johanna, sairaanhoitaja................. 1.6
Kilpinen Noora, sairaanhoitaja............................ 1.6
Lemola Maarit, sairaanhoitaja............................. 1.6
Prees Evelin, sairaanhoitaja................................ 1.6
Toivonen Petri, lähihoitaja.................................... 1.6
Vuorinen Janina, sairaanhoitaja.......................... 1.5
TYKS-SAPA Liikelaitos
Kliinisen neurofysiologian palvelualue
Aura Santeri, erikoislääkäri................................. 1.4
Linnavuori Elina, laboratoriohoitaja.................. 21.4
Nieminen Hanna, sairaanhoitaja....................... 16.5
Tykslab
Holma Taru, laboratoriohoitaja............................ 1.5
Jalonen Henna, laboratoriohoitaja...................... 1.5
Linja Marjo, laboratoriohoitaja............................ 1.5
Reiman Marjut, laboratoriohoitaja...................... 1.5
Svartberg Lena, laboratoriohoitaja...................... 1.4
Tick Saila, laboratoriohoitaja............................... 1.5
Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus
Ajosenpää Jaakko, erikoistuva lääkäri................ 1.4
Alakurtti Kati, erikoistuva lääkäri........................ 1.4
Allonen Topias, erikoistuva lääkäri...................... 1.4
Borra Ronald, erikoistuva lääkäri........................ 1.4
Helin Heidi, erikoishammaslääkäri..................... 1.5
Huovinen Ville, erikoistuva lääkäri...................... 1.4
Jussila Ville, erikoistuva lääkäri.......................... 1.4
Komar Gaber, erikoistuva lääkäri....................... 1.4
Lagercrantz Sini, erikoistuva lääkäri................... 1.4
Paltta Juho, erikoistuva lääkäri........................... 1.4
Sinisalo Matias, erikoistuva lääkäri..................... 1.4
Varsinais-Suomen Lääkehuolto
Jansen Seidi, farmaseutti.................................... 7.4
Veijalainen Sanna, farmaseutti............................ 1.4
Psykiatrian tulosalue
Lastenpsykiatria
Isotalo Anna, sairaanhoitaja................................ 1.1
Kaijanen Päivi, psykologi...................................... 1.1
Mustonen Paula, erikoistuva lääkäri................... 1.4
Nuorisopsykiatria
Hollsten Rita, sosiaalityöntekijä.......................... 1.3
Westerholm Satu, sairaanhoitaja........................ 1.2
26.5.2015 eteenpäin uudet viran/toimenhaltijat
julkaistaan Hospitaalin sijaan Santrassa.
Ehdota nimeä Hospitaalin uudelle palstalle!
Tällä Hospitaalin uudella palstalla julkaistaan henkilökunnan kirjoittamia
runoja, aforismeja, mietelmiä ja lyhytproosaa. Voit tarjota tekstejäsi julkaistavaksi osoitteella tiedotus@tyks.fi
Uudelle palstalle etsitään napakkaa
ja iskevää nimeä kilpailussa. Ehdotettu
nimi ei saa rajata tekstityyppiä (ei siis
esimerkiksi Runopalsta).
Lähetä nimiehdotuksesi
osoitteella tiedotus@tyks.fi
viimeistään 14.8.2015.
Kilpailussa on mahdollisuus
voittaa kahden leffalipun paketti.
A n n e J e k k o n e n - R e p o • VSSHP/ Nuorisopsykiatria
Lapsena ennen nukkumaanmenoa
sänkyni alla vilisi käärmeitä.
Oikeasti!
Siellä oli pesä.
Ei sitä kukaan muu nähnyt,
ei olemassaoloa arvannut.
Sitten ne hävisivät. Möröt mitkä
lie olivat?
Ei lapsi mielikuvituksen puutteesta aikuistu.
Aikuistuminen alkaa silloin kun kaikki on vain totta.
Niin totta, ettei mörköjäkään ole enää olemassa.
Kesäkauden ja alkusyksyn
tapahtumia:
Kesäretki Uuteenkaupunkiin tehdään 15.6.
Utön saarelle matkaamme 30.6 -1.7.
Kysy Riitalta mahdollisia vapaita paikkoja
p. 040 515 9229. Koe upea merimatka ja
Utön karu luonto.
6.8. suuntaamme perinteiseen tapaan
Pyynikin kesäteatteriin katsomaan
”Avioliittosimulaattoria”. Ilmoittaudu
Leenalle 30.6 mennessä p. 0440 331 878.
10.9. on tarjolla piknik-risteily. Se sisältää
aamiaisbuffetin, monipuolisen ohjelman
ja paluumatkalla ruokailun. Ilmoittaudu
viimeistään 15.8 Mirjalle p. 050 559 0162.
21.9. kuulemme Seija Paateron kertovan
T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa kurssinsa 50-vuotisjuhlaa viettäneiden opiskelijoiden työurasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja elämästä. Ilmoittaudu sihteerille
14.9. mennessä p. 0440 331 464.
Mikäli haluat katsomaan Tamara-musikaalia 29.10. Logomossa, ilmoittaudu 21.9.
mennessä Leenalle p. 0440 331 878.
Katso tarkemmat ohjelma- ym. tiedot
yhdistyksen jäsenkirjeestä 3/2015.
Liity mukaan Tyksin seniorit ry:n aktiiviseen
joukkoon. Katso tietoa yhdistyksestä ja löydät myös liittymislomakkeen VSSHPn sivuilta kohdasta ammattilaisille ja sivupalkista
senioritoiminta.
T y ksin senio r it r y: n hallitus
Puh.joht. Leo Mikkola,
p. 044 383 8387, leomikkola@hotmail.com
Sihteeri Taru Luukkala-Viitanen,
p. 044 033 1464, taru.luukkala@kolumbus.fi
Kiitos
Malla kiittää kaikkia
muistamisesta sekä
kaikista pienistä yllätyksistä eläkkeelle
jäädessään. Hyvää Kesää!
Malla os. 993
Sydämelliset kiitokset kaikille
työtovereilleni menneistä työvuosista
sekä viimeisestä työpäivästäni 15.4.
Päivä oli unohtumaton; haikeutta, iloa ja
muistoja. Aurinkoista kesää teille kaikille
toivottaen Pirjo Heino
Kiitokseni kaikille työkavereille ja ystäville
ikimuistettavasta juhlasta siirtyessäni eläkkeelle sairaanhoitajan työstä teho-osastolta.
Tellervo Joutsalainen
Kevät.
Ensimmäinen päivä, jolloin aurinko lämmittää.
Tekee mieli riisuutua ulos vaatteista.
Heittää vapaalle.
Tehdä uusi pesä sydämeen.
Muutaman oksan vain päällekkäin kasaisin.
Sitten odottaisin.
Kärsivällisesti kuin luontoemo itse uutta ihmettä odottaen.
Viipyy.
Ja vain antaa odotuttaa.
Loppui odottajalta usko kesken!
Lensi pois risupesästä, jätti kesken.
Ei ymmärtänyt, ettei mikään tule kiirehtien.
On pysähdyttävä tähän hetkeen.
Uskallettava olla tässä ja nyt.
24
Hospitaali 2 2015
harrastukseNA
SF-Caravan yhdistys, johon Soili Syrjälän perhe
kuuluu, julkaisee joka vuosi päivitetyn leirintäoppaan, josta saa hyviä reittivinkkejä.
- Parasta on, että ei tarvitse etukäteen varata
mitään, vaan voi improvisoida ihan omanlaisen
reissun.
Karavaanareita
kolmessa
sukupolvessa
T eksti ja kuva
» M a r j o P eltoniemi
Tyksin yleissairaalapsykiatrian poliklinikan osastonsihteerin Soili Syrjälän ja
hänen perheensä mielestä asuntoautolla
reissaaminen on paras matkailumuoto.
On kätevää, kun asunto kulkee mukana
ja reitit saa suunnitella itse. Heidän lapsensa jatkavat harrastusta kolmannessa
sukupolvessa ja kyydissä matkaavista
lapsenlapsista kasvaa jo neljäs karavaanarisukupolvi, mikäli hekin innostuvat
suvun harrastusta jatkamaan.
– Olemme sellaisia matkailijoita, että reittiä ei suunnitella niin tarkasti, vaan käännymme ex tempore katsomaan uusia paikkoja kuten vaikkapa museota tai uimarantaa, mikä on aivan mahtavaa, Soili Syrjälä
sanoo.
Viime kesänä lomareissulle lähtiessä
säät suosivat ja Soili nauraa, että he pääsivät kolmessa tunnissa Liedosta Raisioon
pysähdysten takia. Itä-Suomessa matkaillessa takavuosina meininki oli sama: He
pysähtelivät pulahtamaan uimaan järviin
ja nauttimaan kahvit taivasalla tämän tästä.
Harrastus sai alkunsa perheessä 19801990 -lukujen vaihteessa, kun Soilin äiti ja
isä pohtivat mökin ostamista, mutta päätyivätkin sen sijaan asuntoautoon. Valintaa puolsi, että perhe oli aina ollut retkeilevää porukkaa ja mökillä sen sijaan oltaisiin aina oltu samassa paikassa, kun taas
asuntoauton saa ajettua uusiin hienoihin
maisemiin.
Asuntoautoa käytti sen jälkeen viisi perhettä, sillä Soililla on kaksi siskoa ja yksi veli. Autossa oli varausvihko, johon sai
merkitä kuka menee milloinkin mihinkin.
Ensimmäisen kesälomareissun omien lastensa ja miehensä kanssa vanhempiensa
asuntoautolla Soili teki 1992, jolloin nuorimmainen heidän kolmesta lapsestaan
oli 5-vuotias ja vanhin 10-vuotias. Mukana kulki myös perheen koira.
– Kymmenen kesää tuli kierrettyä Suomea ja lapset ovatkin uineet varmaan
VA N
lähes kaikissa erämaajärvissä. Hankimme
myöhemmin oman asuntoauton. Nykyisin lapset lainaavat meidän autoamme ja
kuljettavat esimerkiksi huvipuistoissa viittä lastenlastamme, jotka ovat iältään vauvasta 15-vuotiaaseen.
Nykyinen asuntoauto on Soilin perheellä jo viides. Autosta löytyy turvavöillä varustetut matkustajapaikat viidelle matkustajalle sekä kuskille ja makuupaikat viidelle. Asuntoautosta voidaan puhua silloin,
kun autossa on kiinteät sängyt sekä kylpyhuone ja nukkuminen autossa sallittua. Työnjakokin on aina ollut matkailuperheessä selvä.
– Isäntä vastaa auton teknisestä huollosta ja itse tykkään lukea karttaa ja samalla
havainnoida maisemia. Vaikka olisikin navigaattori, niin on kuitenkin eri juttu, kun
voi sanoa vaikka, että seuraavan joen jälkeen vasemmalle.
Mukavia muistoja
ja yhdessäoloa
Soili uskoo, että yksi syy, miksi lapset
ovat jatkaneet harrastuksen parissa voi
olla, että heillä hyviä muistoja siitä lapsuudesta. Muistoja mahtuukin koko perheellä plakkariin lukemattomia. Mieleen
muistuu äkkiseltään esimerkiksi eräs joulu Itä-Suomen Nivalassa, jolloin pakkanen
tuntui kuin 40 asteiselta ja autoa piti pitää
käynnissä vähän väliä. Perhe oli parkissa majatalon pihassa. Talossa järjestettiin
H AT
K uvat
: S oili
S yrj
älä
n arkisto
jouluruokailu ja lapset pääsivät hämmästelemään talon palkkaamaa tummaihoista
pukkia. Levillä puolestaan oli yhtenä vappuna niin paljon lunta, että parkkipaikalla auton vieressä oli autoa korkeampi lumihanki. Kesäisin on käyty muun muassa vesipuistoissa ja sama harrastus jatkuu
edelleen lastenlasten kanssa.
– Lappiakin on kierretty. Haluaisin nähdä vielä Kilpisjärven, sillä Luoteis-Lapissa
olemme reissanneet vain Ylläkselle asti.
Ulkomailla Soili ei ole reissannut matkailuautolla, mutta haaveita siitäkin on.
Perheellä on nyt lajissaan jo kolmas koira,
joka on nyt 13-vuotias.
– Kun siitä aika jättää, haaveilemme, että menemme Baltian maihin reissaamaan.
Soili ei tunne muita tyksiläisiä karavaanareita, mutta hän kertoo, että VSSHP:n
kesäviettopaikassa Metsä-Jukolassa näkee
asuntoautoja vakipaikoilla. Soilin mielestä
matkailuauto tai -vaunuharrastus sopii
sellaisille matkailijoille, jotka haluavat
itse päättää matkareitit ja seuraavan etapin
omalla aikataululla.
Hän on aina tykännyt sosiaalisesta ajanviettotavasta ja siitä, että perhe on ympärillä. Koirankin voi ottaa reissuun mukaan
ja kauempana asuvien ystävien luokse voi
mennä kyläilemään omalla majoituksella.
Keittiökin kulkee aina mukana ja ulkokeittiö onkin kesäkeleillä ihan paras.