Hospitaali-2015-5 - Varsinais
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Uusi viestintästrategia LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »Tietoturva on jokaisen asia» » 4 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »6 Koukussa keilailuun LU E L I S Ä Ä S I V U LTA 5 2015 Tyksilän uudesta päiväkodista voi jo hakea hoitopaikkaa »9 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 13 2 Hospitaali 5 2015 KUUKAUDEN KIRJOITUS SISÄLTÖ 21.12.2015 K U U K AU D E N K I R J O I T U S I MÅNADENS SKRIVELSE Selitinkö asiani ymmärrettävästi? . . . 2 MÅNADENS SKRIVELSE Kunde jag förklara förståeligt? . . . . . 2 Palkitut aloitteet vuonna 2015 . . . . . . 3 Esa Halsinaho Katja Kaartinen viestinnän suunnittelijaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 viestintäpäällikkö informationschef Simpukan helmi Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle . . . . . . 3 Paperinen omailmoitus ja koulutushakemus historiaan . . . . . . . 3 Kliininen silmä -palkinto Päivi Pololle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Viestintään enemmän huomiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Koulutuksella lisää osaamista viestintäänkin . . . . . . . . . . 4 Lisää yhteisöllisyyttä profiilikuvilla . . 5 Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö . . 5 »Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa» . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 »Tietoturva on jokaisen asia» . . . . . . . 6 Sairaanhoitopiirin monenlaiset lyhenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Åbolands sjukhus blev pionjär på Facebook . . . . . . . . . . . . . . 7 Santran uudistusprojekti käynnistynyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 S arvesta h ä rk ä ä Luottamus on kantava voimamme? H E N K I LÖ K U N TA N E U V O S TO Nouse ylös + LIIKU = elät pidempään 8 Henkilöstön hyvinvointitutkimus 2015 – yhteenveto trendeistä . . . . . . . 8 Selitinkö asiani ymmärrettävästi? S airaanhoitopiirille on valmistunut uusi viestintästrategia. Se on tarkoitettu meille kaikille ohjeeksi, miten meidän pitäisi viestiä työssämme, että asiat sujuisivat ja meistä ajateltaisiin hyvää. Sillä mehän viestimme kaikki, se ei ole mikään esimiesten tai ylimmän johdon oikeus tai velvollisuus. Hallituksemme hyväksymään, ja paljolti valmistelemaankin, viestintästrategiaan on kirjattu paljon hyviä asioita. Se ei ole kuvaus viestintämme nykytilasta, vaan visio tavoitetilasta, jollaiseksi viestintämme toivotaan kehittyvän. Vaikka organisaatiot käyttävätkin viralliseen viestintäänsä usein tiedotusammattilaisia, voi »ruohonjuuritasolla» viestiä hyvin myös ilman siihen tarkoitettua koulutusta. Se onnistuu niin maalais- kuin kaupunkilaisjärjellä. Se, mitä me sanomme, on tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on, miten me sen sanomme. Tai kirjoitamme. Erityisen huomion ansaitsevat tietysti potilaat ja heidän läheisensä. Potilaamme ovat sairautensa, vammansa tai ikänsä takia usein jo valmiiksi altavastaajan asemassa. Viestin vastaanotto ja ymmärtäminen on syöpäpotilaalle tai muistisairaalle luonnollisesti hankalampaa kuin terveelle ihmiselle. Terveysviestinnästä on juuri tuotettu tuoretta tutkimustietoa EU:n rahoittamassa IROHLA-hankkeessa. Siinä tutkittiin vanhemman väestönosan – ikäihmisten – terveyden lukutaitoa kahdeksassa EU-maassa. Saatiin muun muassa selville, että 12 prosentilla kohdeväestöstä oli puutteellinen ja 35 prosentilla ongelmallinen terveyden lukutaito. Puutteellinen terveyden lukutaito ennustaa jopa korkeampaa kokonaiskuolleisuutta. Hyvä terveyden lukutaito puolestaan auttaa huolehtimaan itsestään paremmin, mikä vähentää terveydenhuollon kustannuksia, tutkimuksesta muun muassa selviää. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja hyödyntää omaa terveyttään koskevaa informaatiota. Viestintä on vain osa terveyden lukutaitoa, mutta varmasti tärkeä. Viestintä on myös kiinteä osa asiakaspalvelua ja määrittää usein painotetusti asiakkaan palvelukokemusta. Huippuhyvästäkin hoidostamme voi jäädä huono muisto, jos epäonnistumme viestinnässä. Viestinnän onnistuminen riippuu ennen kaikkea viestijästä. Asenne on tärkeä. Meidän ei pidä kysyä »ymmärsitkö, mitä sanoin?», vaan »osasinko selittää asiani ymmärrettävästi?». HARRASTUKSENA Koukussa keilailuun . . . . . . . . . . . . . . 9 M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A Hulinaa huisketta, vilinää vilskettä . . 9 Horisontissa haasteita tutkimusrintamalla . . . . . . . . . . . . . . 10 EndoNet työkaluksi parempaan tekonivelkirurgiaan . . . . 11 A M M AT T I N A Metallimiehillä monipuolinen ja itsenäinen työ . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Ajatuksia joulutähden valossa . . . . . 12 T YÖY H T E I S Ö T U T U K S I »Toivomme kierrätystä» . . . . . . . . . . 13 Tyksilän uudessa päiväkodissa enemmän hoitopaikkoja . . . . . . . . . . 13 T3-hankkeen rakennustyöt käynnistyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 »Opimme toinen toisiltamme» . . . . . 15 Marja Huuskonen Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle . . . . . . . . . . . 15 U-sairaalan synnytysosaston remontti valmistunu . . . . . . . . . . . . . 15 K urkistus museon kokoelmiin Kaarimalja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Sarastuksen avoimet ovet 27.11.2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Tyks tutkii ja hoitaa –yleisöluennot . . 16 Kansi: Tyksin T-sairaalan päivystysleikkausosastolla koristeltiin kuusi hyvissä ajoin ennen joulua. Koristelijoina osastonhoitaja Marjaana Kettu (edessä) ja sairaanhoitaja Leila Nieminen. (Kuva: Esa Halsinaho) HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 9. vuosikerta. Julkaisija: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri. Kunde jag förklara förståeligt? S tagit fram färsk forskningsdata om hälsokommunikation. jukvårdsdistriktet har fått en ny informations- och I projektet tittade man på den äldre befolkningens - seniorernas kommunikationsstrategi. Den ska ge vägledning åt oss alla i hur vi informerar och kommunicerar i vårt arbete, - hälsolitteracitet i åtta EU-länder. Bland annat framgick det så att allting fungerar och vi gör ett gott intryck. För alla av att 12 procent av målbefolkningen hade en bristfällig och oss kommunicerar - det är inte fråga om chefernas eller den 35 procent en problematisk hälsolitteracitet. En bristfällig hälsolitteracitet kan till och med förebåda en högsta ledningens rättighet eller skyldighet. I strategin som godkänts och i stor utsträckning också utar- högre totalmortalitet. God hälsolitteracitet däremot hjälper att bättre ta hand om sig själv, vilket sänker sjukvårdskostnabetats av vår styrelse ingår många bra saker. Den är inte en beskrivning av vår informations- och kommunikationsverk- derna. Bland annat det här framkommer ur undersökningen. Med hälsolitteracitet avses förmågan att förstå och kunna samhets nuläge, utan av målbilden, dit vi önskar att utveckdra nytta av information som gäller den egna hälsan. Komlingen ska föra oss. Även om organisationer ofta använder sig av yrkesfolk för munikation och information är bara en del av hälsolitteracisin officiella informations- och kommunikationsverksamhet teten men säkert en viktig sådan. Kommunikations- och informationsverksamheten är går det också bra att kommunicera på gräsrotsnivå, utan ha också en integrerad del av kundservicen och har en stor andel utbildning i branschen. Det lyckas med både sunt bond- och i hur kunderna upplever servicen. stadsförnuft. Även minnesbilden av vår toppenvård kan bli dålig om vi Det vi säger är viktigt. Men ännu viktigare är hur vi säger det. Eller skriver det. Speciell uppmärksamhet förtjänar givet- misslyckas i vår information och kommunikation. Hur väl informations- och kommunikationsverksamheten vis patienterna och deras anhöriga. Våra patienter är genom sin sjukdom, skada eller ålder ofta redan i ett underläge. Att lyckas beror fram för allt på den som informerar och kommunicerar. Attityden är viktig. Vi ska inte fråga »förstod du ta emot och förstå ett budskap är av naturliga skäl svårare för en cancerpatient eller minnessjuk än för en frisk person. vad jag sa?» utan »kunde jag förklara min sak på ett förståDet av EU finansierade IROHLA-projektet har nyligen eligt sätt?» Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson, puh. 050 599 5620, kristiina.andreasson@tyks.fi Toimituskunta: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson, Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku. Ilmestyminen: 5 kertaa vuonna 2015. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 29.2.2016. Aineistopäivä 5.2.2016 Mediatiedot: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet 5 2015 Palkitut aloitteet vuonna 2015 Aloiteryhmä kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Ryhmässä on käsitelty yhteensä 34 aloitetta, joista viisi on palkittu. Palkitut aloitteet ja palkkiosummat: • Käyttämättömät kuulokojeet, Maija Prami, 400 euroa • Ajanvarauksen ilmoittaminen, Sinikka Sarakari, 150 euroa • Toimiva yksikköluettelo, Sonja Varakas, 100 euroa. • Opasteet ulkona, Terttu Keskinen, 100 euroa • Laboratorion kutsuminen päivystykseen, Tiina Heinilä, 100 euroa. Onnea palkituille! Tarkemmat kuvaukset aloitteista sekä niistä annetut lausunnot ovat luettavissa aloitejärjestelmästä. Palkitut aloitteet siirtyvät vastuuyksiköille toteutettavaksi. Toteuttamistilannetta voi seurata aloitejärjestelmässä. Linkin aloitejärjestelmään löydät Santrasta. Aloitetyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa. Jos sinulla on idea, parannusehdotus, kehittämisehdotus tai tiedät, mitä kannattaisi tehdä toisin, tee aloite ja tule palkituksi! Lisätietoja aloitejärjestelmästä on Hospitaalissa 4/2015 sekä Santrassa. Katja Kaartinen viestinnän suunnittelijaksi Viestintäyksikössä on 14.12.2015 aloittanut määräaikainen viestinnän suunnittelija Katja Kaartinen. Kaartinen on koulutukseltaan medianomi (amk). Hänellä on toimittajan ja tiedottajan työkokemusta vuodesta 2007 alkaen. Toimittajana Kaartinen on työskennellyt Uudenkaupungin Sanomissa, Ylen Turun radiossa ja viimeksi Turun Sanomissa. Tiedotustehtäviä hän on hoitanut Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa sekä Turun ja Kaarinan ev.lut. seurakuntayhtymässä, josta hän siirtyi tänne suunnittelijaksi. Katja Kaartisen suunnittelutehtävät painottuvat sosiaalisen median laajempaan käyttöönottoon sairaanhoitopiirin yksiköissä. Hän myös kartoittaa tulos- ja toimialueidemme viestintätarpeita ja kouluttaa henkilöstöämme etenkin some-viestinnässä. Hospitaali 3 Simpukan helmi Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle T eksti J A K U VA » KRISTIINA ANDREASSON Tahattomasti lapsettomien Simpukka -yhdistys on myöntänyt Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle Simpukan helmi -tunnustuksen. T unnustuksen perusteluissa kerrotaan, että Tyksin hedelmöityshoitojen yksikössä psyykkisen tuen tarjoaminen on tärkeä osa hoitojen kokonaisuutta ja potilaiden hyvinvoinnin tukeminen kuuluu henkilöstön perustyöhön. Klinikalta ohjataan tarvittaessa yleissairaalapsykiatrian puolelle, jossa keskusteluapua tarjoaa lapsettomuuteen perehtynyt psykologi. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työskentelevän psykologi Aija Hautaviidan mukaan hoito on mahdollisimman potilaslähtöistä. Hautaviidan näkemystä tukevat Simpukan helmi -tunnustuksen perustelut: Keskustelukäyntejä järjestetään joustavalla aikataululla, potilaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. – Meille tulee noin 60 lähetettä vuosittain lapsettomuusryhmästä. Täällä tavataan sekä potilasta että puolisoa, sanoo Aija Hautaviita. – Tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille, jos tulee selkeästi tarve sairauslomalle tai masennuslääkitykselle, vaikka ei-lääkkeellistä hoitoa painotetaan. Simpukka-yhdistyksen mukaan useimmat Tyksin hedelmöityshoitojen yksikön potilaat kertovat, että heidän tuen tarpeeseensa on vastattu. – Paras palaute tulee potilailta, sanoo Aija Hautaviita. Simpukan helmi myönnetään neljä kertaa vuodessa henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme. Simpukka-yhdistyksen tavoitteena on lisätä tahattomasti lapsettomien hyvinvointia. Tärkein toimintamuoto on vertaistuki, jota tarjotaan tapaamisissa, verkossa ja somessa. Lisätietoa Simpukasta: simpukka.info ja facebook.com/simpukka.info – Tunnustuksen saaminen tuntui hienolta, sanoo Aija Hautaviita. Paperinen omailmoitus ja koulutushakemus historiaan Viimeistään 1.1.2016 me kaikki VSSHP-läiset siirrymme käyttämään sähköisiä lomakkeita webTallennusohjelmassa. Lomakkeita on kaksi: omailmoitus sairauspoissaolosta ja hakemus ulkopuolisiin koulutuksiin. Lisäksi lupapyyntö toimia VSSHP:n tiloissa ilman palvelussuhdetta sähköistyy samalla aikataululla. Lisätietoja saat Santrasta tai vaikkapa kollegaltasi. Toivottavasti viidakkorumpu toimii! katselemaan ja ottamaan raportteja aiempien vuosien koulutustapahtumista, mutta sinne ei voi enää lisätä uusia tapahtumia. Jos olet jo tehnyt Tk-ohjelmaan koulutushakemuksen vuodelle 2016, hakemusta ei tarvitse tehdä uudelleen, mutta lisääthän koulutuksen tiedot Sympaan. Vuodesta 2016 alkaen täydennyskoulutukset tallennetaan Sympaan. Omat täydennyskoulutukset ja koulutustehtävät -lomakkeelle kertyy koulutusten tietoja Lisätietoa omien koulutusten seurannasta Täydennyskoulutuksen seurantaohjelma jää pois käytöstä vuoden 2016 alusta. Ohjelmasta pystyy jatkossa 1. työntekijän itse tallentamana 2. automaattisiirrolla sähköiseltä koulutushakemukselta ja 3. VSSHP:n koulutuskalenterin ilmoittautumisen kautta. Moodlessa suoritetut verkkokurssit siirtyvät myös Sympaan automaattisesti, kun kurssin tentti on suoritettu hyväksytysti. VSSHP:n koulutuskalenteri ja koulutuksiin ilmoittautuminen ovat jo Sympassa. Koulutuskalenteri löytyy Sympan etusivulta ja koulutuksiin ilmoittaudutaan ohjelmatiedoissa olevasta linkistä. Ilmoittautumisen yhteydessä on tärkeää antaa oma @tyks.fi -sähköpostiosoite, sillä sen perusteella koulutus tallentuu myös Omat täydennyskoulutukset -lomakkeelle. M arjut K a h ilainen ja S irpa S aarni , Henkilöstöpalvelut Kliininen silmä -palkinto Päivi Pololle Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on palkinnut Tyksin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Päivi Polon Vuoden kliininen silmä -palkinnolla ja Tyksin naistenklinikalla työskentelevän erikoislääkäri Pia Suvitien Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tunnustuksella. V uodesta 1997 lähtien jaettu Vuoden kliininen silmä -palkinto myönnetään tunnustuksena erityisen onnistuneesta diagnostisesta, hoidollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta tai nokkelasta keksinnöstä. Päivi Polo palkittiin oivalluksestaan hyödyntää draamallisuutta potilaan kohtaamisen opetuksessa. Synnytys- ja naistentautiopin kliinisenä opettajana Polo on vetänyt jo useamman vuoden pienryhmäopetusta, joka mahdollistaa opiskelijoiden harjoitella potilaan kohtaamista draamallisesti. Potilaan kohtaaminen on olennainen osa lääkärin työtä, ja onnistunut lääkäri-potilassuhde on tärkeä koko hoitoprosessin onnistumiselle. Potilaan kohtaamista harjoiteltaessa draama eli näytelty tilanne simuloi potilaan ja lääkärin käyttäytymistä ja tuntemuksia. Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tunnustuksella palkittu Pia Suvitie on gynekologisen kirurgian erikoisosaaja, jonka vastuualueena on endometrioosipotilaiden hoito. Suvitietä kiitettiin erityisesti hänen empaattisuudestaan potilaita kohtaan. Suvitien opetusta luonnehdittiin ystävälliseksi, humoristiseksi ja kärsivälliseksi ohjeistamiseksi kohti oikeaa tekniikkaa. Lisäksi hänen vahvuudekseen mainittiin erikoistuvien lääkärien perheen ja työn yhteensovittamispaineiden ymmärrys. Hospitaali 5 2015 4 Uusi strategia avuksi Viestintään enemmän huomiota TAVOITEMIELIKUVAMME T eksti » ESA HALSINAHO Meille on valmistunut viestintästrategia, jolla viestintäämme pyritään kehittämään ja yhtenäistämään. V iestintästrategian tärkeä ja keskeinen sanoma on, että me kaikki viestimme koko ajan, ja sillä on merkitystä, miten me viestimme. Toimimme palveluammateissa, ja kohtaamme päivittäin potilaita ja muita asiakkaita. Jokaisesta kohtaamisesta jää asiakkaalle mielikuva. Se ei välttämättä rajaudu vain kyseiseen kohtaamiseen, vaan voi määrittää laajemminkin mielikuvaa sairaalasta tai jopa koko sairaanhoitopiiristä. Viestinnälläkin on tavoitteita Viestintästrategian valmistelu aloitettiin touko-kesäkuussa ja kesälomatauon jälkeen jatkettiin elokuusta lokakuuhun. Kuntayhtymämme hallitus hyväksyi viestintästrategian 3.11.2015. Työn tuloksena meillä on nyt sairaanhoitopiirin tasoinen näkemys siitä, mitä tavoittelemme viestinnällämme. Tavoitemielikuvamme linjaa, mitä haluamme muiden meistä ajattelevan. Käytimme aika paljon aikaa tavoitemielikuvaamme sopivan perusviestin miettimiseen. Testasimme sitä myös henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä. Perusviestiksi kiteytyi »Vaalimme elämäsi tärkeintä»(»Vi värnar om det viktigaste i ditt liv»). Perusviesti on tarkoituksellisesti moniulotteinen. Vastaanottaja voi löytää siitä erilaisia näkökulmia oman tilanteensa mukaan. Perusviesti puhuttelee sekä potilasta että potilaan läheisiä. Siinä on mukana henkilökunnan lupaus potilaille, ja myös johdon lupaus vaalia ammattimaista tekemistä. Tukipalvelumme ja tieteellinen tutkimuksemmekin ovat perusviestin takana. Siinä on yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Perusviestin tueksi viestintästrategia erittelee tärkeimpien kohderyhmiemme ydinviestit. Viestinnän periaatteet auttavat meitä viestimään yhtenäisesti ja johdonmukaisesti eri tilanteissa. Some haltuun Viestintästrategiaan on kirjattu parisenkymmentä viestinnän kehittämisen painopistettä. Yksi tärkeimmistä on lisätä sosiaalisen median käyttöä omassa työviestinnässämme. Toinen tärkeä tavoite on kartoittaa tulos- ja toimialueidemme viestinnällisiä tarpeita sekä luoda niihin osaavien oto-viestijöiden verkosto. Siinä on apuna viestinnän koulutus, jota tarjotaan ensi vuonna aiempaa enemmän. Viestintästrategia Mielikuvat, jotka toivomme välittävämme sidosryhmillemme. • olemme ammattitaitoisia, luotettavia ja tehokkaita • olemme huippuyksikkö, joka toimii kaikessa potilaslähtöisesti • hyödynnämme toiminnassamme vankkaa osaamista ja kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa. www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Viestintästrategia VAALIMME ELÄMÄSI TÄRKEINTÄ OSAAMISEMME Tekijät, jotka erottavat meidät muista toimijoista. • huippuluokan yliopistosairaala • monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut • vaikuttavat hoitomenetelmät • erikoisosaamista, joka houkuttelee potilaita myös toiminta-alueen ulkopuolelta • kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja opetusympäristö VAHVUUTEMME Vahvuustekijämme asiakkaille ja sidosryhmille. • vankka ammattitaito • potilaslähtöisyys • luotettavuus • tuottavuus, tehokkuus, toiminnallisuus • taloudellinen vakaus • nopeus silloin, kun hätä on suurin • tieteellinen tutkimus ja kansainvälinen osaaminen Koulutuksella lisää osaamista viestintäänkin Alueellisessa koulutusohjelmassa on vuonna 2016 tarjolla aiempaa enemmän viestintäaiheista koulutusta. Koko henkilökunnalle suunnatut koulutukset Näitä järjestetään saman sisältöisinä neljä kertaa sekä kevätkaudella että syyskaudella. Sosiaalinen media VSSHP:ssä • mitä some on? • lait ja säännöt somen käytössä • VSSHP:n some-säännöt ja -ohjeet • somen kytkeytyminen VSSHP:n viestintään • somen hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja maineenhallinnassa. Viestintä osana asiakaspalvelua • viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, kutsukirjeet ja hoito-ohjeet • henkilökohtaisen viestinnän vaikutus maineeseemme ja maineen merkitys • asiakkaan odotukset, miten asiakaspalautetta kerätään ja mitä palautteet kertovat • viestinnän ymmärrettävyys ja selkeäkielisyys. Esimiehille suunnatut koulutukset Näitä järjestetään saman sisältöisinä kaksi kertaa sekä kevätkaudella että syyskaudella. Työyhteisöviestintä I • viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, tärkeimmät juridiset näkökohdat • viestinnän ymmärrettävyys ja selkeys • valmistautuminen muutoksiin ja poikkeustilanteisiin • esimiehen viestintävelvollisuudet, viestinnällä vaikuttaminen. Työyhteisöviestintä II • viestintä osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa • viestinnän suunnittelu ja kehittäminen työyhteisön hyväksi • somen käyttö VSSHP:ssä • perustiedot median toiminnasta. Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut > Viestintästrategia Viestintämme ydin Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin alueellisessa koulutuskalenterissa. 5 2015 Hospitaali 5 Lisää yhteisöllisyyttä profiilikuvilla Miten voin tukea omalta osaltani työyhteisöviestintää? Helposti, lisäämällä oman kuvasi Santrassa omaan profiiliisi. Miksi? Oma kuva profiilissa tukee työyh- TAPAMME TOIMIA Kuvaa meille ominaisia piirteitä, mielikuvaa, asennetta, käyttäytymistämme. teisöviestintää, helpottaa työyhteisössä toisten tunnistamista, auttaa uusia työntekijöitä oppimaan helpommin työkaverien nimet ja ylipäätään lisää yhteisöllisyyttä. Millainen kuva? Kasvokuva sinusta. Kuvan koko: 150 pikseliä (leveys) ja 200 pikseliä (korkeus). Kuvan voi mainiosti ottaa kännykällä, se voi olla myös selfie! Yksikkö voi täydentää kerralla puuttuvat profiilikuvat vaikka osana kahvitaukoa. Tapamme toimia on • luotettava • ihmisläheinen • ammattitaitoinen • ystävällinen • tehokas • avoin Miten kuva lisätään? PERIAATTEEMME Näitä periaatteita noudattamalla vahvistamme mainettamme luotettavana toimijana. Viestintämme on • avointa • luotettavaa • oikea-aikaista • palvelevaa • uudistuvaa • vaikuttavaa • ymmärrettävaa YDINVIESTIMME Viestimme olennaiset sisällöt sidosryhmillemme. • ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta • oikeudenmukainen, luotettava ja vastuullinen työnantaja • osaava ja tehokas palveluiden tuottaja • huippuluokan tutkimusosaaja • hyvä yhteistyökumppani • ammattimainen viestijä Kuvan lisääminen profiiliin on yksinkertaista. Santra > oikea yläkulma > klikkaa nimeäsi > oma profiili > muokkaa omaa profiilia > valitse kuva. Valitse selaa > etsi koneeltasi oikea kuvatiedosto > avaa > OK > tallenna ja sulje. »Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa» Tarkat ohjeet kuvan lisäämiseksi Santrassa > Ohjeet > Santran käyttöohjeet T eksti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) rekrytointi on ollut Facebookissa joulukuusta 2011 alkaen. Päivityksistä ja ylläpidosta huolehtii oman työnsä ohessa kolme rekryn työntekijää. I vastaa keskeisten painettujen ja sähköisten viestintäkanavien koordinaatiosta ja sisällöntuotannosta (esimerkiksi vsshp.fi, Santra, Hospitaali, Lasaretti) dea sosiaalisen median (some) käyttöönotosta rekrytoinnin tueksi tuli rekrytointisuunnittelija Sanna-Mari Heinoselta. – Alussa ei ollut sovittuna, mitä päivitetään ja milloin päivitetään tai kuka päivittää, kertoo Sanna-Mari Heinonen. – Ajateltiin vain, että mennään someen. Liikkeellelähtö ilman sisältösuunnitelmaa näkyi mm. päivitysten epäsäännöllisyytenä ja vaikeutena oman työn ohessa keksiä aiheita päivityksiin edes viikottain. Facebook-sivun sulkeminen ei käynyt mielessä, mutta ylläpito ja kehittäminen otettiin rekryn kehittämispäivänä pohdintaan. Keskeinen kysymys oli kohderyhmä: kuka tykkää rekryn Facebooksivusta? Ideoinnin pohjalta kohderyhmää laajennettiin työnhakijoiden lisäksi VSSHP:n nykyisiin työntekijöihin. Ylläpidon tueksi laadittiin päivityskalenteri ja sovittiin päivitysvuorot. Päivityskalenterissa näkyvät esimerkiksi juhlapyhät, teemapäivät ja Hospitaalin ilmestymisajankohdat. Päivitysvuorossa oleva seuraa VSSHP:n ajankohtaisia asioita some-kanavan kohderyhmien näkökulmasta. – Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa. Kanavasta tulisi helposti passiivinen, sanoo Sanna-Mari Heinonen. – Sivua on päivitettävä säännöllisesti. Rekryn kokemusten pohjalta Sanna-Mari Heinonen suosittaa sisältösuunnittelua ennen some-kanavan käyttöönottoa. Suunnittelussa pitää miettiä kanavan profiili ja sisältö, kohderyhmät sekä päivitysresurssit ja -tiheys. Organisaation some-kanavan ylläpito ja kehittäminen vaatii Sanna-Mari Heinosen mielestä jatkuvaa sisäistä keskustelua. – Mietimme koko ajan, mitä ja miten voisi parantaa, sanoo SannaMari Heinonen. Rekryn viikkopalavereissa pohditaan säännöllisesti mm. päivitysten tyyliä sananmuotoja myöten ja reagoimista kommentteihin. Tosin nimenomaan keskustelun vähäisyys rekryn Facebook-sivulla on ollut suuri yllätys! Rekryn some-näkyvyys laajeni joulukuun alussa LinkedIn-ryhmällä. Seuraava mahdollinen uusi kanava voisi olla Instagram. vastaa mediayhteistyöstä ja seurannasta VSSHP sosiaalisessa mediassa (viralliset sivut) Esimerkki hyvin hoidetusta yksikön yhteisöllisyydestä. (Kuvassa ennakoidaan jo Santran mobiilikäyttöä.) Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö Voit ottaa meihin yhteyttä kaikissa viestintään liittyvissä kysymyksissä! Viestintäyksikön työntekijät ja keskeiset tehtäväalueet Esa Halsinaho viestintäpäällikkö puh. 02 31 31083 • internetsivusto (vsshp.fi) • Lasaretti-lehti, muut painotuotteet • päivittäisviestintä, mediasuhteet • viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja ohjeet Kristiina Andreasson tiedotustoimittaja puh. 02 31 33119 • Hospitaali • päivittäisviestintä • viestintäkoulutus Miika Jääskeläinen verkkotoimittaja puh. 02 31 30531 • verkkoviestintä: Santra, internetsivusto (vsshp.fi) • verkkosivujen sisällöntuottajien koulutus ja tuki • keskittyy Santran kehittämiseen 30.4.2016 saakka Suvi Lähteenmäki ma. suunnittelija (osa-aikainen) 30.4.2016 saakka puh. 02 31 31456 • verkkotoimittajan tehtävät: Santra, internetsivusto (vsshp.fi) Katja Kaartinen ma. viestinnän suunnittelija 31.12.2016 saakka puh. ks. Santra • sosiaalisen median strategia, uusien kanavien käyttöönotto ja henkilöstön koulutukset • tulos- ja toimialueiden viestintätarpeiden kartoitus • viestinnän suunnittelu ja kehittäminen Viestintästrategian mukaan viestintäyksikkö vastaa päivittäisestä ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä (esimerkiksi kokous- ja mediatiedotteet, tapahtumat) kehittää viestintää ja laatii viestintäohjeita koordinoi ja avustaa eri tulosyksiköiden ja toimialueiden viestintää Tyks Kantasairaala, Hallintokeskus (rakennus 11 A, 2. krs., huone A224) sähk ö posti : tiedotus@tyks.fi L isätietoja : Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut. T oimisto : » KRISTIINA ANDREASSON Facebook Twitter YouTube Nami-tutkimusryhmä Turunmaan sairaala Tyks Tules-toimialue Tyks Vakka-Suomen sairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi Tyks Lasten ja nuorten klinikka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi 6 EPLLTotek Hospitaali 5 2015 VSKK Sairaan»Tietoturva on jokaisen asia» T eksti J A K U VA hoitopiirin monenlaiset lyhenteet T eksti : E sa Halsina h o Jokin aika sitten eräs Hospitaalin eläkeläislukija harmitteli meilissään, ettei ymmärrä meidän lyhenteitämme, vaikka on tehnyt pitkän työuran palveluksessamme. T Tietoturva koskee hyvin monenlaisia asioita: fyysisestä turvallisuudesta (esimerkiksi ovien lukitseminen) asiakirjojen oikeaan käsittelyyn. » KRISTIINA ANDREASSON Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstön tietoturvaopas löytyy Santrasta ja sisältää arkityöhön liittyviä ohjeita. Uudistettu opas tullaan antamaan uusille työntekijöille osana perehdytystä. T ermejä tietoturva ja tietosuoja käytetään arkikielessä usein toistensa synonyymeinä. VSSHP:n tietoturvasuunnitelmassa käsitteet on määritelty näin: Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien ja palveluiden asianmukaista suojaamista sekä normaaliettä poikkeusoloissa. Tietoturvallisuutta koskevan lainsäädännön lähtökohta on yksityisyyden suoja. Tärkeä osa tietoturvaa on tietosuoja, jolla tarkoitetaan eri henkilörekistereissä olevien tietojen asianmukaista keräämistä, käsittelyä ja hävittämistä henkilötietolain vaatimusten mukaisesti. – Jokaisen työntekijä on huolehdittava omassa työssään tietoturvasta. Tietoturva on jokaisen asia. Esimies huolehtii ja on vastuussa koko yksikön osalta, sanoo VSSHP:n tietosuojavastaava Kristiina Hovi. Sairaanhoitopiirissä työskentelevien on oltava erityisen huolellisia tietoturva-asioissa. VSSHP:n tietoturvaoppaassa ohjeistetaan, miten toimia tietoturvallisesti, ja miten voi estää tietoturvan vaarantumisen. Tietoturvaan liittyvissä pulmatilanteissa yksiköt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaava Kristiina Hoviin tai tietoturvavastaava Yrjö Koivusaloon. – Tärkeintä, että asiat on etukäteen suunniteltu, eikä jouduta jälkikäteen sammuttamaan tulipaloja. Moni tietoturvaongelma ja tietosuojaongelma torjutaan ihan yksinkertaisesti huolellisuudella ja ohjeiden noudattamisella. Uudistetussa tietoturvaoppaassa on mukana myös sosiaalisen median osio. – Arkistokaapin tuhoutuminen ja somessa julkaistu asia voivat tuntua olevan eri kategoriaa, mutta molemmissa on kuitenkin kyse tietoturvasta. Tietoturvapoikkeamista ilmoitus VSSHP:ssä Medbit huolehtii tekniikasta tietoturvan käytännön toteuttamisessa. Tietoturvapoikkeamasta voi tehdä ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta Santrassa. – Akuutit tilanteet hoitaa Medbit. HaiPro-ilmoitus tehdään jälkikäteen, jos tietoturva on vaarantunut tai on sattunut läheltä piti -tilanne. Tietoturvaongelmat saattavat olla yksikössä tiedossa, mutta niistä ei ole raportoitu eteenpäin. Tietoturvapoikkeamien raportointi keskitetysti yhden kanavan kautta auttaa huomaamaan toistuvat ongelmat ja muodostamaan kokonaiskuvan. – Jos esimerkiksi potilastietojärjestelmä kaatuu koko ajan, se vaarantaa eheyden ja tietoturvallisuuden. Katkokset ovat tietoturvaongelma, mainitsee Kristiina Hovi esimerkkinä HaiPron kautta ilmoitettavaksi sopivasta ongelmasta. Toinen esimerkki on tulostus: Väärään printteriin tulostaminen voi johtua käyttäjän valinnasta, mutta voi olla myös käyttäjästä riippumaton ongelma. Jälkimmäisessä tapauksessa tilanteesta on ilmoitettava HaiPron kautta. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä asioista ja koulutuksista löytyy tietoa Santrasta: > Turvallisuus > Tietoturva ja tietosuoja. Sivuilta tulevat löytymään myös aiheeseen liittyvät useimmin kysytyt kysymykset. Iskikö virus? Surffaan internetissä ja yhtäkkiä epäilen että työasemaani on iskenyt virus – mitä teen? Älä hätiköi. Älä sulje päätelaitetta, mutta irrota lähiverkkokaapeli tai katkaise langaton yhteys työasemastasi. Kirjoita ylös, mitä mahdollisessa ilmoituksessa tai varoituksessa luki tai ota siitä kuva kännykälläsi. Ota yhteyttä Medbitin palvelupisteeseen. Auta tutkinnassa. Kerro mitä olit tekemässä, kun kone alkoi toimia odottamattomasti. Toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti. Tee jälkikäteen tietoturvailmoitus HaiPron tietoturvailmoituksen kautta. oden totta, vaikea on ilman selitystä tietää, mitä otsikossa mainitut lyhenteet tarkoittavat. Tai vaikkapa TMS, Tules, AVH, Saske, Sapa, LOVe ja MET. On selvää, että lyhenteitä tarvitaan. Kielitoimisto linjaa, että »lyhennettä voi käyttää, kun se todella lyhentää sanaa tai kun lyhentäminen on tilan säästämisen vuoksi perusteltua. Jos käytetään muita kuin yleisesti tunnettuja lyhenteitä, on ne selitettävä ensimmäisen esiintymän yhteydessä.» Sairaanhoitopirin organisaatioon tai omaan toimintaan liittyvät lyhenteet eivät ole yleisesti tunnettuja ja siksi ne pitää selittää tekstissä. Niiden kirjoitustavassakin näkee vaihtelua. Esimerkiksi Tyksin lyhennettä kirjoitetaan edelleen vanhaan malliin isoilla kirjaimilla TYKS:lle tai TYKSille, vaikka olemme ohjeistaneet käyttämään sitä erisnimen tapaan; puhutaan Tyksistä. Taysilla on nimilyhenteestään sama käytäntö. Kieliopillisesti isotkin kirjaimet ovat toki oikein. Ymmärrettävää viestintää Ymmärrettävyys on yksi uuden viestintästrategiamme seitsemästä periaatteesta. »Ymmärrettävyys tarkoittaa, että ilmaisemme asiamme mahdollisimman selkeästi, käytämme viestinnässä kulloisenkin kohderyhmän ymmärtämää kieltä ja terminologiaa sekä vältämme viestin vastaanottajille vieraita ilmaisuja. Tarvittaessa tuemme tekstiä havainnollistavalla kuvituksella.» Ilmaisemamme periaatteen mukaisesti meidän pitää käyttää lyhenteitä harkitusti. On varmistettava, että lukija tai kuulija tietää, mitä lyhenteet tarkoittavat silloin, kun niitä käytämme. Viestintästrategiamme kehittämisen painopisteisiin on kirjattu, että »tarkistamme ja selkeytämme viestinnän pelisääntöjämme ja ohjeitamme». Tämä koskee myös kirjoitusohjeita, joita laadimme lisää henkilökuntamme työn helpottamiseksi ja paremman kielenkäytön vaalimiseksi. Yleisten lyhenteiden käyttöön liittyviä ohjeita saa mm. Kielitoimistosta: kielitoimistonohjepankki.fi AVH EPLL erva LOVe MET aivo- ja verenkiertohäiriöt Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos erityisvastuualue lääkehoidon osaaminen verkossa Medical Emergency Team oikeammin Tyks-Sapa-liikelaitos Sapa (Sapa = sairaanhoidolliset palvelut) Synnynnäisten aineenvaihduntaSaske sairauksien seulontakeskus TMS Turunmaan sairaala tehohoito Totek-toimialue toimenpidepalvelut, ja kivunhoito Tules-toimialue tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tyks Turun yliopistollinen keskussairaala VSKK Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Åucs Åbo universitetscentralsjukhus 5 2015 Hospitaali 7 Åbolands sjukhus blev pionjär på Facebook T e x t o c h b ilder » M AT H I A S L U T H E R Susanna Friman talar på Facebook i Åbolands sjukhus namn, på sjukhusets sida. Facebook har varit en del av finländarnas vardag i ungefär tio år. Det är hög tid att sjukvården följer efter, tycker specialplanerare Susanna Friman på Åbolands sjukhus. – Någon har formulerat det ganska bra: gå med i de sociala medierna – alla andra är där redan, och det är där de diskuterar. Susanna Friman är medlem i sjukvårdsdistriktets arbetsgrupp för sociala medier som skall utarbeta råd och riktlinjer för enheter som vill synas på till exempel Facebook eller i Twitter. Men hon föregår också med gott exempel: i somras öppnade hon Åbolands sjukhus egna Facebooksida. Åbolands sjukhus har en sida vilket är ett mera informationsinriktat alternativ på Facebook – en grupp hade varit mera inriktad på diskussion mellan medlemmarna. Visserligen kan medlemmarna skriva inlägg också på en sida men de dyker upp mera undanskymt i en sidospalt. Draghjälp Men också en sida ger en bra uppfattning om hur många som finner verksamheten intressant. I slutet av oktober närmade sig antalet FB-användare som gillat sidan 500. Men mycket flera kan ha läst informationen – enligt Friman kollade till exempel 5800 människor in en uppdatering nyligen om hur sjukhuset tillsammans med studerande från YH Novia utvecklat handledningen av dagkirurgiska barnpatienter. Projektets idé är att man med kallelsebrevet till ett ingrepp inte bara skriver till föräldrarna utan också skickar material för barnet, anpassat efter ålder. Den glada grodan Kaskis som finns i det materialet återkommer också på sjukhusets väggar ända in i operationssalen, till barnets förtjusning. – Visst förstår man är orolig om man är tre år, väntar på något som kanske kommer att ta lite ont och man sedan dessutom skiljs från mamma. Men det här har fungerat fint, gråten slutar med en gång, säger Friman. Andra saker som sjukhuset informerat om via Facebook är till exempel vaccinationerna (en länk till Institutet för hälsa och välfärd), kvalitetsarbetet vid sjukhuset (kvalitetssystemet SHQS hör till Susanna Frimans huvuduppgifter) och sommarstängningen. Mera historia Den aktuella diskussionen i media om den svenska servicen i distriktet och Åbolands sjukhus framtid har man inte tagit fram. – Vi har tyckt att det än så länge handlar mera om åsikter och diskussioner. Någon lagstiftning om social- och hälsovårdsreformen finns inte heller ännu. – Vi får se om någon av sidans besökare tar upp saken, men ännu har det inte hänt. Andra saker som faller lite utanför sidans fokus är patientresponsen på vården. Sådan finns det en speciell responssida för och Susanna Friman länkar då till den. Framöver kommer sidan att presentera avdelningarna och utvecklingsarbetet utförligare. Tänkbart är också att man lägger ut lite mera historiska bilder och annat material om sjukhuset. Åbolands sjukhus behöver tills vidare inte andra sociala medier än Facebook. Till exempel Twitter finns det inte behov för då verksamheten är planerad och inte har karaktär av jour eller första respons. För personalen är det frivilligt att ställa upp med ansikte och namn på sidan. Än så länge har de flesta tyckt att det inte är något problem med att synas på sociala medier, säger Friman. För där är ju redan alla. Sanasto Föregå med gott exempel – näyttää hyvää esimerkkiä Informera – tiedottaa Kallelsebrev – kutsukirja Responssida – palautesivu Social- och hälsovårdsreformen – sote-uudistus. Sociala medier – sosiaalinen media (ruotsiksi ei käytetä some-lyhennelmää) Vaccination – rokotus Santran uudistusprojekti käynnistynyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) intran, tuttavallisesti Santran, uudistusprojekti käynnistyi loppusyksystä. saada ne vastaamaan aiempaa paremmin henkilökunnan tarpeita. Kehitämme lisäksi sivuston hakua, korjaamme pahimpia käytettävyysongelmia sekä taivuttelemme sivupohjat toimimaan mahdollisimman hyvin erikokoisilla näytöillä. Projektissa tullaan toukokuun alkuun mennessä uudistamaan Santran etusivu sekä siirtämään intra Sharepoint 2013 -alustalle. Teknisen uudistuksen jälkeen Santraa voi käyttää ulkoverkosta ja lisäksi mm. mobiililaitteilla. – Luomme projektin puitteissa käytännössä vasta edellytykset Santran varsinaiselle uudistamiselle ja uusien työkalujen ja työtapojen hyödyntämiselle, sanoo projektia vetävä verkkotoimittaja Miika Jääskeläinen. Vaikka projekti on luonteeltaan melko tekninen, uudistuksen tavoitteet ovat käyttäjälähtöisiä. – Näkyvimmät muutokset kohdistuvat sivuston visuaaliseen ilmeeseen ja etusivun ns. nostopalstoihin. Yritämme Santran käyttäjät pidetään projektin aikana aktiivisesti mukana suunnittelu- ja kehitystyössä. – Teimme henkilöstölle loppukeväästä Santran kehitystarpeista kyselyn, johon saimme ilahduttavan hyvin vastauksia. Tuloksia on hyödynnetty suunnittelutyön pohjana. Parhaillaan ovat käynnissä käyttäjähaastattelut, joiden avulla suunnittelua ohjataan oikeaan suuntaan. Lisäksi Santran kävijätilastoja syynätään tarkkaan, koska ne Tavoitteet tiivistettynä: Uusi Santra 1. helpottaa työpäivääsi 2. pitää sinut aiempaa paremmin ajan tasalla talon tapahtumista 3. kohentaa sairaanhoitopiirin yhteisöllisyyttä. valottavat puolueettomasti sivuston käytetyintä ja haetuinta sisältöä. Projektin suunnitteluvaihe kestää jouluun asti. Uusien sivupohjien ja toiminnallisuuksien toteutus ajoittuu alkuvuoteen. Huhtikuussa olisi tarkoitus testata sivuston toimivuutta ja siirtää Santran sisältö uudelle alustalle. Medbit Oy tekee Sharepoint-alustan teknistä kehitystyötä koko projektin ajan. Miika Jääskeläinen muistuttaa, ettei koko Santraa myllätä toukokuun alkuun mennessä. – Sisältö ja sivuston rakenne pysyvät toistaiseksi ennallaan. Niitä alamme perata, kun käyttöönotto on saatu kunnialla maaliin. Projektiryhmään kuuluvat Miika Jääskeläinen, Esa Halsinaho, Kristiina Andreasson, Sanna-Mari Heinonen, Minna Pohjola sekä Medbitin edustajina Riku Viitanen ja Tuomo Jääskeläinen. Projektin etenemistä voi seurata Santrassa julkaistavassa Santran etusivu uusiksi -blogissa. 8 Hospitaali 5 2015 J ussi R antanen » Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Luottamus on kantava voimamme? Olemme levottoman ja epävarman syksyn lopulla – kohta vuoden viime metreillä. Suomella ei mene hyvin, mutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä menee hiukan paremmin. Me olemme onnistuneet hidastamaan kustannusten kasvua vaikka potilaita hoidettiin enemmän. Olemme pärjänneet tekemällä työmme fiksummin, paremmin ja tuottavammin. Osaava ja motivoinut porukkamme on onnistunut loistavasti. Mielestäni luottamus saa työmme sujumaan. Luottamuksella on suuri merkitys työyhteisöjemme toiminnassa. Luottamusta rakennamme pitkäjänteisesti, se ei synny hetkessä ja se saa myös välillä kolhuja. Luottamus mahdollistaa toimintamme pyörimisen ilman jatkuvaa valvontaa. Kaikkea ei määritellä laeissa ja työehtosopimuksissa, on myös uskallettava jakaa vastuuta. Henkilöstö tuntee olonsa turvalliseksi työyhteisössä, jossa on luottamusta ja se myös vähentää valvonnasta johtuvia kustannuksia. Luottamus on sisällöltään laaja ja moniulotteinen. Sillä tarkoitetaan kokemuksellista tunnetilaa, joka syntyy tiedon, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tuloksena ja on myös edellytys yhteistyölle. Yleisesti työelämässä oleva luottamuspääoma on vähentynyt, sillä se vaatii jatkuvaa työtä sekä ponnistelua. Uskon, että työyhteisöissämme, joissa työntekijät pystyvät luottamaan esimiehiinsä, johtajiinsa sekä toisiinsa vapautuu parempaan käyttöön paljon sellaisia ajatuksia ja Tsemppihenkeä keilailujaoston vakiovuorolla Kupittaan keilahallilla. Kuvat Marjo Peltoniemi Kuntojaostoissa on tarjolla laaja lajivalikoima. Nouse ylös + LIIKU = elät pidempään Miten toimit jos polkupyörällä ajaessasi tiellesi on särkynyt pullo ja lasisirut ovat vallanneet alueen? Keskeytät ajamisen, kierrät lasinsirut ja jatkat matkaa? Vai ajatko lasinsirujen yli ja toivot, etteivät pyöränrenkaat vaurioidu? Samanlainen tilanne saattaa syntyä liikunnallisen rajoitteen takia: Hyvin alkanut harrastus voi loppua alkuinnostuksen jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi joutua keskeyttämään hetkeksi ja jatkaa, kun on toipunut tilanteesta. Rohkeammat ja liikunnallisemmat ehkä jopa tehostavat liikkumista ja toivovat vamman parantumista. Yleensä jokainen miettii henkilökohtaisesti miten toimia. Huonoin ratkaisu olisi kuitenkin lopettaa liikunta. Menneinä vuosina liikkuminen oli voimakkaasti urheilupainotteista toimintaa. Jos päätyi aloittamaan liikunnan harrastamisen tuli panostaa toimintaan ja avata rahapussinnyörit urheiluvälinekauppiaille. Onneksi liikkumisesta on nyttemmin tullut vaihtoehtoisempaa ja yksilöllisempää. Liikunnan runsaudensarvesta meille tarjoillaan mielihyvää tuottavaa toimintaa, uusia yksilö- ja ryhmäliikuntamuotoja syntyy ja kehittyy. Suomeen tulee tuulahduksia eksoottisista ja erikoisista liikunta- ja ajattelutavoista, joista monet rakentavat elämäntavan ja itsestään hyvinvoinnin temppelin. Liikunnan määrä arkielämässä on yhtä tärkeä monelle kuin ruoka-aineympyrän ja lautasmallin seuraaminen aterialla. Suomalaiset ruoka-ainesuositukset päivitettiin 2014. Suosituksia ammatikseen tai yksityisesti noudattavat tuntevat varmasti uudet suositukset. Tulisiko myös valtakunnalliset liikunnan tukemisen suositukset muuttaa? Henkilökuntaneuvosto (HKN) on ainakin tarttunut härkää sarvista ja tehostanut kuntojaostojen ohjeistusta ja sääntöjä. HenkilökuntaneuvoSTO Edeltäneissä lehdissä on käsitelty HKN:n kuluneiden vuosien toimintaa, puheenjohtajat ja muut talkootyöhön osallistuneet ovat valottaneet historiaa. On ollut ilo lukea juttuja ja todeta, kuinka aktiivista toimintaa henkilökunnalla on ollut. Edelleenkin HKN tekee arvokasta työtä henkilökunnan liikunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin hyväksi. HKN on kokenut viime vuoden aikana pieniä, mutta ratkaisevia muutoksia, kun pitkäaikainen puheenjohtaja ja kuntojaostojen edustaja luopuivat tehtävistään. Vaihdoksissa vanhat kokemukset ja historia sekä uudet näkemykset ovat päässeet rakentavasti rönsyilemään keskusteluissa. Uutena kuntojaostojen edustajana olen huomannut, että toiminnassa on paljon hyvää ja arvokasta säilytettävää, mutta hyväänkin soppaan voi heittää yrttejä pyöristämään ja mehevöittämään makua. Kuntojaoston edustajat ovat työstäneet kuntojaostojen sääntöjä ja päivittäneet HNK:n suostumuksella lomakkeet (kuntojaoston perustaminen, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus) yhdenmukaisiksi. Aiemmin kukin edustaja kirjasi vapaasti tietoa toiminnasta HKN:lle. Nyt olemme laittaneet tarvittavat tiedot selkeämpään muotoon ja jatkossa kuntojaostojen asiat löytyvät HKN:n sivujen kautta intrasta. Mitä hyötyä tästä on? Uuden kuntojaoston perustaminen on helpompaa, kynnys hauskan liikuntaryhmän perustamiselle on matalampi kuin aiemmin. Harrastuksesta raportointi ja varojen anominen siihen on mutkattomampaa. Mihin liikuntavaroja käytetään tällä hetkellä? HKN:lla on nyt 12 kuntojaostoa; aktiviteettia on toiminnallisemmista lajeista (jääkiekko, sähly, koripallo) rauhalliseen ja meditoivaan joogaan asti. Monesti parhaimman ja sopivimman lajin valinta on vain itsestä kiinni! Myönteinen ajattelu omasta elämästä muuttaa elämääsi vääjäämättä laadukkaammaksi ja myönteisemmäksi. Liikunnan aloittaminen ja toiminnallisuuden lisääminen ovat yksi askel tähän suuntaan. Hyvää liikunnallista loppusyksyä ja alkutalvea A nne Huovinen , Kuntojaostojen pääedustaja Henkilökuntaneuvosto vaikuttaa – liikuttaa – virkistää tekoja, jotka muuten menisivät toisten kyttäämiseen. Pitää olla tilaa kehitellä hullujakin ideoita – innovaatioiden esiasteita. Luottamus kasvaa jokapäiväisen arkisen yhdessä tekemisen ja onnistumisten kautta. Oikeudenmukaisuus, lupausten pitäminen, reilut pelisäännöt, sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, avoimuus, ihmisten osaamisen kehittäminen ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet ovat avaimia luottamuspääomaamme lisäämiseen. Lisäksi nyt luottamuksen merkitys korostuu erityisesti muutoksissa, joihin sisältyy epävarmuutta tulevaisuudesta. Luottamus on kovan työn tulosta. Luottavaista loppuvuotta! Henkilöstön hyvinvointitutkimus 2015 - yhteenveto trendeistä Työterveyslaitos tutki VSSHP:n henkilöstön työhyvinvointia syys-lokakuussa. Tulokset julkistettiin 4.12. Vastausprosenttimme oli 68, mikä on hyvä saavutus! Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset • 78% suosittelisi VSSHP:tä työnantajana ystävälleen • Työyhteisötaidot ja yhteisöllisyys ovat selvästi vahvuutemme • Työn kuormittavuus (mm. kokemus liian suuresta työmäärästä) on vähentynyt • Kokemus työn epävarmuudesta on vähentynyt kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta lisääntynyt kuitenkin neljän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna • Työnhallinta on parantunut ja koetut työpaineet vähentyneet • Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on parantunut • Tyytyväisyys esimieheltä saatuun tukeen on edelleen korkealla tasolla • Muutoksiin vaikuttamismahdollisuuksien koetaan huonontuneen • Halu jäädä eläkkeelle on lisääntynyt 10 vuoden yleistrendit • Työn kuormittavuus ja muut työn sisältöön vaikuttavat asiat ovat parantuneet 10 vuodessa • Työyhteisöjen toimivuus on parantunut eniten (mm. keskinäinen auttaminen, ideointi, kehittäminen) • Kokemus johtamisesta on samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten • Esimiestyö on koettu yhtä hyvänä koko tutkimuksen ajan Tulokset ja ohjeet niiden käsittelyyn löytyvät Santrasta > Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi > Hyvinvointitutkimus. M arjut K a h ilainen ja S anna - M ari Heinonen Henkilöstöpalvelut 5 2015 Hospitaali 9 harrastukseNA Koukussa keilailuun T eksti ja kuva » M arjo P eltoniemi Pieni mutta innokas joukko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) keilaajia kokoontuu viikottain harrastuksen pariin ja toivottaa tervetulleeksi mukaan uudet pelaajat yli osastorajojen. K eilailujaostoa vuodesta 2006 alkaen vetänyt Jari Iivonen keksii monta syytä, miksi keilailua kannattaa lähteä kokeilemaan. Yhdessä pelaaminen tuo positiivista yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuden kokea jännittäviä kilpailutapahtumia. Kuntokin voi kasvaa vähän sivussa. Useimmille lienee pelin idea tuttu: 10 keilaa koetetaan kaataa painavalla pallolla (max. 7,2 kg). Tekniikka vaatii hieman opettelua ja harjaantumista, mutta keilaajien mukaan harjoitus tekee mestarin. Monelle harrastuksesta tulee kerran kokeilun jälkeen elinikäinen. VSSHP:llä on vakiovuoro keskiviikkoisin klo 15-16 Kupittaan keilahallissa. – Varattuna on yleensä kaksi rataa. Tällä hetkellä kävijöitä on ollut vuoroilla 6-10. Sairaanhoitopiiri sponsoroi ratamaksut, joten maksettavaksi osallistujille jää vain kenkävuokra 1,50 euroa, Jari Iivonen kertoo. Medbitissä työskentelevän ja aktiivisesti muutakin liikuntaa harrastavan Iivosen ensikosketus keilaukseen tuli, kun hänen ystävänsä ja työkaverinsa innosti hänet mukaan firmakeilailuun VSSHP:n joukkueeseen. – Tämä on sellaista pientä hauskaa, ei liian vakavaa puuhaa, josta on helppo innostua. Mitään omia varusteita ei tarvitse välttämättä hankkia, sillä keilahallista saa vuokrattua kaiken tarvittavan. Jari Iivonen kertoo, että mukana on kaikenikäisiä miehiä ja naisia eri osastoilta. Yhteenkuuluvuutta yli osastorajojen Joka syksy VSSHP:n keilaajille on ollut tarjolla työnantajan maksamaa opastettua keilausta, kun keilahallin järjestämä opas on kiertänyt neuvomassa ja antamassa vinkkejä keilaajille. Hohtokeilauksia porukalla on ollut kerran-pari vuodessa Kupittaan tai Aninkaisten keilahallissa. – Sairaanhoitopiirin joukkue on osallistunut firmakeilailun SM-kisoihin ja sairaanhoitopiirien SM-kisoihin, jollaiset on luvassa jälleen ensi keväänä. Pari vuotta sitten firmakeilailussa saatiin tsempparipalkinto, joka oli mukava huomionosoitus hyvästä hengestä. Lisäksi kisailemme leikkimielisesti keskenään ja vuosia mukana ollut Hannu Soon valmistaa itse palkinnon, joka luovutetaan pistevoittajalle, Jari Iivonen sanoo. Puutöitä VSSHP:n kiinteistöjen kunnossapitopalveluissa virka-ajallaan tekevä Hannu Soon kertoo kuulleensa keilausporukasta alun perin henkilökuntaneuvoston risteilyllä. Hannu Soonin mukaan keilaus on rento sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata eri yksiköiden porukkaa ja tuntea yhteenkuuluvuutta yli osastorajojen. – Keskinäinen tsemppihenki toimii ja vähän läppääkin heitetään. Ulla Vanhatalo laitoshuollosta on porukan konkareita, sillä hän on käynyt tyksiläisten kanssa keilaamassa jo kymmenen vuotta kollegan houkuteltua hänet mukaan. Sittemmin Ullan tytär Heidi, joka työskentelee VSSHP:lla osastonsihteerin sijaisena, on myös liittynyt joukkoon. – Työkaveri joutui jäämään pois selkävaivojen takia, mutta itse en luopuisi enää mistään hinnasta tästä harrastuksesta. Tämä on kivaa ja helppoa aloittaa. Lähdin vain kokeilemaan heittoja ja tuli siinä pari keilakurssiakin käytyä täällä hallissa. Täytyy olla todella hyvä syy, että olisin pois. Kyllä tässä pieni hikikin tulee pintaan ja tukijalka sekä käsi ovat välillä kovilla, Ulla Vanhatalo toteaa. Vuodesta 2008 saakka VSSHP:ssä työskennellyt AnnaMaija Tiilikainen taloushallinnosta oli mukana edellisessä työpaikassaan keilaporukassa ja ilahtui löydettyään myös täältä harrastajaporukan. Keilahalli sijaitsee vieläpä kätevästi aivan työpaikan lähellä. olivat metsurit jo paikalla. Melkoinen lehtikasahan sieltä paljastui, kun puusto oli poistettu. Pari pakolaista tuli nyt sitten sairaalanmäellekin. Tuuheaturkkinen oravamme katsoi parhaaksi muuttaa pois jo ensimmäisen puun kaatuessa. Sen turkista voisi päätellä, että saamme kunnon talven. Tulppaaneista pitävä cityrusakkomme sinnitteli pidempään, mutta puitten kaatuessa ympäriltä poistui täysin paniikissa etsimään uutta kotia. Nyt pari viikkoa myöhemmin on paikalla iso monttu, ja uudenvuoden paukuttelu taitaa alkaa etuajassa. Jos oikein ymmärsin, vaatii jatkotyö 600 räjäytystä. Mäellä pystyy nyt aitiopaikalta seuraamaan, miten tehokasta nykyrakentaminen on. Kahden vuoden päästähän metsikön tilalle on tullut 8-kerroksinen Medisiina. Tuon parin viikon aikana olemme asentaneet auramerkit ja saattaneet kalustomme talvivalmiuteen. Tietenkin kuusien lamputkin on jo sytytetty. Toivottavasti saadaan valkea joulu. MULTASORMELLA ON ASIAA Hulinaa huisketta, vilinää vilskettä Sitähän Tyksissä aina riittää, varsinkin myöhäissyksyllä, jolloin olemme koko kalustolla pudonneita lehtiä siivoamassa. Nyt on kyllä vähän isommistakin asioista kyse. M edisiinan ja uuden sairaalarakennuksen esivalmistelut ovat olleet käynnissä kesästä lähtien. Kaivinkoneita on häärinyt sekä mäellä että uudella puolella. Uuden kylmäputken kaivutyö hankaloitti sairaalanmäelle ajamista kuukausia. T-sairaalan puolella taas kaivetaan uutta sähkökaapelia. Yhteiskunnan rattaita sanotaan hitaiksi. Onneksi nytkin varsinainen Medisiinan montun kaivaminen alkoi pari viikkoa myöhässä. Vuodesta 2004 asti kaikki kerätyt lehdet on ajettu pikkumetsikköön. Kun viimeistä kuormaa tyhjensimme, T eksti ja kuva : Hannu Vä in ä l ä 10 Hospitaali 5 2015 Horisontissa haasteita tutkimusrintamalla T eksti » T U U L A VA I N I K A I N E N • k u vaT » M arjo P eltoniemi Tutkimuksesta etsitään voimaa Tyksin erityisvastuualueen kehittämiseen. Asiaa avattiin syksyllä muun muassa Horisontissa 2020 -tiedestrategiapäivässä. Tilaisuuteen osallistui sairaanhoitopiirien hallituksen jäseniä, johtavia virkamiehiä, toimialueiden johtajia ja tutkimusryhmien vetäjiä. Kansainvälisissä vertailuissa valtiot, joissa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on laajaa ja laadukasta, pärjäävät hyvin myös terveydenhuoltojärjestelmän vertailuissa. Hyötyvaikutus välittyy kahta reittiä: syntyy uusia tutkimusinnovaatioita ja toisaalta tutkimustyö synnyttää asiantuntemusta, joka auttaa hoitamaan paremmin. – Jos haluamme pysyä yliopistosairaalana, pitää kiinni osaajistamme ja saada heitä lisää, sekä hoitaa potilaamme ajanmukaisin ja kustannustehokkain menetelmin, ei riitä, että »vain hoidamme potilaita». Tutkimukseen eli näyttöön perustuva hoito on nykyaikana välttämättömyys. Sitä ovat myös toimintamme läpinäkyvyys ja väestön informointi siitä, miten hoidamme, mitkä ovat tuloksemme, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja mihin tutkimuksiin voi osallistua, totesi Rautava. – Jotta tulevaisuudessa voitaisiin tarjota väestölle ja potilaille korkeatasoista terveydenhuoltoa, on osattava tehdä yhteistyötä ja vahvistettava strategista synergiaa. Tämä edellyttää lisääntynyttä ymmärrystä toisten osapuolten tarpeista ja mahdollisuuksista sekä yhteiskäyttöisistä resursseista. Byrokratiaakin on vähennettävä ja päällekkäisyyksiä karsittava, listasi tutkimusylilääkäri Päivi Rautava. Turun seudulla on University Health Centerin eli Akateemisen terveyskeskuksen suunnittelutalkoisiin kerätty Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Åbo Akademi, Novia- ja Turun ammattikorkeakoulut ja Turun kaupunki. Tutkimustietoa halutaan siirtää laboratoriosta potilasvuoteen vierelle entistä ripeämmin. – Erityisiä haasteita on juuri nyt, kun taloustilanne on epävarma ja tutkimuksen rahoituspohja on muserrettu. Kuntarahalla on lähdetty kompensoimaan valtion niukentunutta osuutta. HUSissa näin on menetelty jo viisi vuotta, Tampereella »epäsuorasti» muutamia vuosia, meillä varovaisesti kaksi vuotta. HUSissa on ensi vuodelle luvassa ainakin 8 miljoonaa, Tampereella 2 ja meillä 1.5 miljoonaa euroa. Jatkossa omistajakunniltamme tarvitaan vankkaa näkemystä siitä, että taistelu tutkimuksen ja koulutuksen puolesta on yhteinen asia. Vain niin kuntalaisille taataan laadukas ja kustannustehokas hoito, Rautava selvitti. Samaan aikaan taloudellisen kuristumisen kanssa vaaditaan bioalan tehostamista ja edistämistä. Turun seudulle tämä sopii, koska jo nyt erityisesti lääkekehityksen ja pienien diagnostiikkayritysten voimakkain Vastuualuejohtaja, professori Heikki Minn sai tutkimusryhmälleen Syöpäsäätiöltä 30 000 euron apurahan suolistosyövän hoitotulosten selvittämiseen Auria Biopankin aineistossa 2003-2012. keskittymä on täällä. Myös merkittävät kansalliset strategiat (esim. genomistrategia, bioalan kasvu- ja innovaatiostrategia ja SoTe-tieto hyötykäyttöön -strategia), vaativat toimenpiteitä. – Turun seudulla on monia hyviä pelimerkkejä. Olemme Suomen eniten lääkäreitä kouluttava tiedekunta ja yliopistosairaala. Olemme NordForskin raportoinnin mukaan kolmannella sijalla kliinisen tutkimuksen tason vertailussa. Koulutuksemme on laadukasta, edullista ja haluttua, eli hakijoita on paljon. Koulutusta on hajautettu Tyksistä erva-alueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Asemamme koulutusyksikkönä voi kuitenkin olla uhattuna, sillä STM on linjannut, että lääkärikoulutusta jatketaan »enintään viidessä yksikössä». Järkiperusteilla ei välttämättä kuitenkaan ole vaikutusta, jos aluepolitiikka ratkaisee. Yliopistosairaalalla on monia etuja tutkimusympäristönä, kuten juridinen status, yliopiston osallistuminen sairaalan hallintoon ja viralliset ja monipuoliset sidokset sairaalan ja yliopiston välillä. Erikoisaloilla on runsaasti yhteisiä virkoja, laajaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja yhteisiä opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuriyksiköitä, yhteisiä strategioita, toimintapolitiikoita, -suunnitelmia ja -ohjelmia. Tyks ja keskussairaalat ovat joko bioalan innovaatiotoiminnan vetureita tai ainakin ekstraluokan vaunuja. Kliinisen syöpätutkimuksen hyödyt – Syövän ilmaantuvuus nousee ja syöpäpotilaita elää keskuudessamme aiempaa runsaammin. Hoitomahdollisuudet kehittyvät koko ajan, siksi uusien hoitojen vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi on tärkeää. Elämänlaatuun ja hoitojen sivuvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota ja kehittynyttä teknologiaa on hyödynnettävä potilaan voinnin ja oireiden seurannassa, ylilääkäri, professori Heikki Minn pohti kliinistä tutkimusta omalla vastuualueellaan. Osa potilaista kuolee edelleen syöpään, mutta hoitojen ansiosta taudin eteneminen voi hidastua. On syntynyt syöpäkroonikkojen ryhmä. Sote-uudistus, tiivistyvä yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, hoitoketjujen viilaaminen ja saattohoidon joustava organisointi vaikuttavat myös syöpäpotilaiden asemaan. Vaikka valtion suora tutkimusrahoitus sairaaloille vähenee koko ajan, informaation tarve ja tietoisuus hoidoista ja tutkimuksesta kuitenkin lisääntyy. Syöpäjärjestöt, tutkimussäätiöt, potilasyhdistykset ja media hakevat tietoa. – Syöpälääkkeiden osuus kliinisessä tutkimuksessa olevista valmisteista on noin neljäsosa. Syöpälääkkeet ovat kalliita. Esimerkiksi etäpesäkkeisessä melanoomassa kahdeksan kuukauden hoito nivolumabia 80-kiloiselle potilaalle maksaa 63 500 euroa, ja samanmittainen hoito ipilimumabia 87 200 euroa. Ilman kliinisiä lääketutkimuksia ei ole mahdollista saada kokemuksia uusista lupaavista syöpälääkkeistä. Tutkimuksen kautta niitä saadaan syöpäpotilaiden käyttöön varhemmin. – Uusia syöpälääkkeitä on kehitteillä valtava määrä ja ilman prospektiivista arviointia niiden käyttö johtaisi hallitsemattomaan kaaokseen. Geenitason tieto vaikutuskohteesta tai -mekanismista on usein välttämätön sopivan lääkkeen valitsemiseksi. Kokeellisessa tutkimuksessa saatu lupaava tulos ei välttämättä kuitenkaan muunnu kliiniseksi hyödyksi – jyrsijöiden ja ihmisen aineenvaihdunnassa on eroja, jotka vaikuttavat lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen. Potilasryhmät voivat lääketutkimuksissa olla hyvinkin valikoituneita eivätkä tulokset ole aina yhdistettävissä yksikön normipotilaisiin. 5 2015 Hospitaali 11 EndoNet työkaluksi parempaan tekonivelkirurgiaan T eksti » T U U L A VA I N I K A I N E N • k u vaT » M arjo P eltoniemi Oikea proteesi oikealle potilaalle. Vähemmän potilaalle pettymyksenä tulevia, sairaalalle harmillisia ja yhteiskunnalle kalliita uusintaleikkauksia. Implanttirekisterin uusi vuorovaikutteinen käyttöliittymä on kauan odotettu uudistus. Tutkimustoimisto on tutkijoiden kumppani. Ylilääkäri Päivi Rautavalla (oik) on avoterveydenhuollon professorin sivuvirka Turun yliopistossa. Tutkijoita auttavat työssään myös piirin laatuvastaava Susanna Tuomaala (vas.) ja vastikään tutkimuslakimiehenä aloittanut Katariina Sirén (keskellä). T Syöpäklinikalla erikoistuva Mira Huhtala väitteli marraskuussa tohtoriksi pikkukeskosia tutkivassa Pipari-ryhmässä. Tutkimustuloksiaan hän näkee mahdolliseksi hyödyntää myös syöpälääkärin työssään. Takana kuvassa TYKS-säätiön tutkimusyksikössä työskentelevä Lauri Ivaska. Minn on huolestunut kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen tulevaisuudesta: – Valtion vähentyvä kliinisen tutkimuksen rahoitus on uhkakuva. Kolmannen sektorin mahdollisuus rahoittaa täysimittaisesti lääketutkimusta on rajoitettu. STM tukee Kansallista syöpäkeskusta (Comprehensive Cancer Center Finland), mutta rahoitus ja käynnistyminen ovat viivästyneet huomattavasti sote-uudistuksen takia. Onneksi Tyks-erva-alueen syöpäkeskushanke on kuitenkin päässyt toimintaan. Syöpäklinikan kliiniset tutkijat ovat verkostoituneet hyvin kansallisesti ja kansainvälisesti. Osa heistä työskentelee puoliksi klinikassa ja puoliksi hankitun tutkimusrahoituksen turvin. Pullonkaulana on tutkijalääkäreiden puute – kliinisen lääketutkimuksen pyörittäminen on hankalaa, jos työpäivä kuluu käytännön potilastyössä. yksin tekonivelkirurgian vastuulääkäri Keijo Mäkelä on tyytyväinen mies. Pitkään toiveissa ja neljättä vuotta työn alla ollut implanttirekisterin parannus on välitavoitteessa: Uusi ENDOnet-verkkopalvelu tarjoaa erinomaisen työkalun polvien ja lonkkien tekonivelkirurgian kehittämiseen. Tietoa saadaan helppokäyttöisessä muodossa muun muassa hankalien uusintaleikkausten välttämiseen. Tietoa tekonivelleikkauksissa asennetuista proteeseista on kerätty Suomessa vuodesta 1980, tällä hetkellä rekisteriä ylläpitää THL. Vuosittain julkaistut raportit tai niiden pohjalta tehdyt tieteelliset julkaisut eivät ole tuoneet tietoa proteesia käytännön tilanteessa potilaalle valitsevalle ortopedille tai hankintojen tekijöille riittävän nopeasti. Esimerkiksi lonkkaproteesien vertailu ja niiden tieteellinen tutkimus on mahdotonta, jos malleja on samanaikaisesti käytössä 100-200. Vuonna 2012 Artroplastiayhdistys, tekoniveliä leikkaavien ortopedien yhdistys, teki aloitteen THL:lle rekisterin kehittämisestä ja asiantuntijaryhmä aloitti työnsä. – Haluaisimme varmasti kaikki, että kun potilas saa nivelongelmiinsa tekonivelen, hän selviäisi sen kanssa yhdellä leikkauksella onnellisena 20 vuotta. Näin ei valitettavasti aina käy. Joka leikkauksessa on omat haasteensa, jotka liittyvät potilaaseen, asennettavaan proteesiin, asentajan ammattitaitoon tai moniin muihin seikkoihin. Mitä enemmän tiedämme näistä yksittäisistä asioista, sen paremmin pystymme tekemään työmme ja ehkäisemään Ortopedi Keijo Mäkelä on vetänyt ENDOnetin kehittämistyötä pohjoismaisen tutkimusrahoituksen (NARA ja NordForsk) turvin. uusintaleikkausten tarvetta, tiivistää asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Keijo Mäkelä. Tietojen keruun helpottuminen ja teknologian kehittyminen ovat antaneet mahdollisuudet uuden ENDOnetin rakentamiseen. Tiedot leikatusta proteesista saadaan suoraan leikkaussalista rekisteriin lukemalla viivakoodi niin kuin kaupan kassalla. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea potilaat, joille rekisteri on myös avoinna. Sairaalakohtaiset tiedot leikkaustuloksista liitetään rekisteriin ensi vuoden alussa. ENDOnet: https://www.thl.fi/far 12 Hospitaali 5 2015 Ajatuksia joulutähden valossa Metallimiehillä monipuolinen ja itsenäinen työ T eksti ja kuvaT » M arjo P eltoniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) noin 7000-henkiseen työyhteisöön kuuluu lukuisia hieman tuntemattomampia ammattilaisia, joita ilman sairaalan arki ei pyörisi niin mutkattomasti kuin nyt. Eräs tällainen ammattiryhmä on metallimiehet. Yhteiskuvassa metallipajalla työnjohtaja Kari Mantela (toinen vas.) sekä ammattimiehet Mikko Paasikivi, Tatu Tawast, Juha Jokiniemi, Jani Kangasniemi ja Tomi Mäntynen. AMMATTINA M etallimiehet tulevat apuun monenlaisissa osastojen muutostöissä, kalusteiden korjauksissa ja uusien osien tai apuvälineiden valmistuksessa. He työskentelevät LVIA- ja sairaalakoneet -yksikössä putkimiesten kanssa. Kaikkien virallinen ammattinimike on ammattimies. Yksikön kokonaisvahvuus 16 + työnjohto. Tekniikan ja huollon tulosalueella tehtiin organisaatiouudistus elokuussa 2015. Uusi organisaatio muodostuu VSSHP:n laajuisesti toimivista tilahallinnan, kiinteistöjen kunnossapitopalveluiden, lääkintätekniikan, rakennuttamis- ja suunnittelupalveluiden sekä huollon yksiköistä. Metallimiesten yksikkö kuuluu kiinteistöjen kunnossapitopalveluihin. Metalliverstaalla työskentelee työnjohtaja Kari Mantelan lisäksi viisi kokoaikaista ja yksi puolikasta työaikaa tekevä työntekijä. Työntekijät ovat koulutukseltaan metallimiehiä ja putkimiehiä. – Sairaalan kannalta oma metallipaja on iso etu. Kaikkia osia ei saa kaupoista ja hintakin olisi ihan eri ostettuna. Kiitosta tulee myös siitä, että tilaukset saadaan niin nopeasti meiltä. Metallityöt eivät tule sairaalasta loppumaan, sanoo metallitöihin erikoistunut Tatu Tawast. Kari Mantelan mukaan putki- ja metallitöitä on tehty siitä lähtien, kun sairaalatekniikkakin perustettiin. Tatu Tawast (vas.) ja Jani Kangasniemi tekevät muutostyötä sairaalalaitepöytään. Monipuolinen metallipaja Metallipaja sijaitsee U-sairaalan läheisyydessä vanhassa punaisessa tiilirakennuksessa. Työskentelytiloissa on kaikki metallitöihin tarvittavat koneet. Samasta rakennuksesta löytyvät puutöiden, ilmastoinnin, automaatioja sairaalakoneiden, viestilaitehuollon, sähköhuollon ja lääkintälaitehuollon palvelut. Työtilaukset tulevat Solax-järjestelmän kautta, jota työntekijät katsovat monta kertaa päivässä. – Jonkin verran toimeksiantoja on tehty aluesairaaloihin, mutta pääasiassa niitä tehdään Kantasairaalaan. Tilausmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Remontit, muutot ja uudisrakentaminen pitävät osaltaan huolen siitä, Kari Mantela kertoo. Työt voi Tatu Tawastin mukaan jakaa hitsauksiin, ohutlevytöihin, koneistukseen ja kalusteisiin. Metallista tehdään paljon kaikenlaista - vain mielikuvitus on ammattimiesten mukaan rajana. – Työssä on parasta monipuolisuus ja itsenäisyys. Tässä saa itse pähkäillä ja käyttää vähän luovuuttakin, että miten mikäkin laite saadaan kuntoon tai rakennettua, Tatu Tawast toteaa. Juha Jokiniemi sorvaamassa metallityöhuoneella. Tänä vuonna joulu tulee kylmän kesän, lämpimän syksyn ja suurten, Suomeenkin ulottuneiden kansainvaellusten jälkeen. Väkeä on virrannut Suomeen niin kuin aikoinaan Betlehemiin. »Eikä heille ollut sijaa majatalossa», kertoo sekä jouluevankeliumi että Turun Sanomat. Kuluneena vuonna on taas puhuttu paljon. On käytetty kärkeviäkin puheenvuoroja yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Samoin kuin aina tulee uusia ratkaisuaan vaativia kysymyksiä, tulee myös joulu. Se ei jää tulematta eikä sen yli voi hypätä. – Jo senkään vuoksi, että jouluissahan me aikaamme mittaamme. Nyt on kynnyksellä 2015. joulu sitten Jeesuksen syntymän, – tai »ajanlaskun alkamisen jälkeen», kummin vaan. Joulu on elämän loputonta kiertoa, yksi elämäämme jäsentäviä tapahtumia. Jokainen elää joulunsa omalla tavallaan, mikään ei ole ainoa oikea eikä väärä. Joulu on kuin aurinko, joka antaa valonsa kaikille eikä vaadi mitään. Se paistaa sekä koristeita ja sosiaalisuutta rakastaville »jouluihmisille» että yksinkertaisuutta, yksityisyyttä ja hiljaisuutta etsiville. Tosin joskus se voi kärventää yksinäistä sielua kuin aavikon helle. Olkoon jouluyön hiljainen tähtitaivas silloin suojaava telttamaja ja virvoittava viileys. Tänä vuonna minua puhuttelee ajatus siitä, että aina syntyy lapsia, jotka näkevät joulutähden. Se pitää yllä toivoa maailmassa. Sukupolvet vaihtuvat ja ratkaistavat ongelmat muuttuvat, mutta joulu ja lapsi pysyvät. – Eikä se ole vain uskon asia. Evankeliumissa kerrotaan kolmesta itämaan tietäjästä, jotka toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Arvokkaita lahjoja, mutta ei vastasyntynyt tainnut niiden päälle ymmärtää. Sen sijaan Marian, Joosefin, tietäjien ja kaikkien paikalla olleiden rakkaus, hellyys ja hymyilevät kasvot loivat elämälle turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiirin. Se on arvokkain lahja, minkä voimme saada ja toisille antaa. Joulu joulun perään, uudelleen ja uudelleen, uusille lapsille ja kaikille paikalla oleville. Hyvää joulua toivottaen johtava sairaalapappi Hilkka K akko - Helle 5 2015 »Toivomme kierrätystä» T eksti ja kuva Hospitaali 13 » M arjo P eltoniemi Tyksissä on useita varahenkilöitä joka toimialalla. Varahenkilöt paikkaavat usein kaikissa toimialueen yksiköissä äkillisiä sairastumisia tai muita lyhytaikaisia poissaoloja. M onella varahenkilöllä vaihtui toimialamuutoksen myötä työskentely-ympäristö. Varahenkilöt sijoitettiin uusille toimialueille ja ns. laaja kiertäminen eri klinikoiden välillä lopetettiin. Esimerkiksi sairaanhoitaja Helena Kivistö siirtyi lopetetulta kirurgian klinikalta Sydänkeskukseen. Toiminta uudessa organisaatiomallissa on käynnistynyt hyvin. – Luultavasti kaikki muutkin ovat olleet sopeutuvaisia, olivathan sijoitetut varahenkilöitä ja tottuneet muutoksiin, Kivistö arvelee. Sydänkeskuksen varahenkilöihin kuuluu sairaanhoitajien lisäksi myös lyhyitä poissaoloja toimistoissa paikkaava sihteeri. Varahenkilöillä on kirjaamisyhdyshenkilö omasta takaa: Hanna Ilus kouluttaa tietoteknisiä asioita sekä varahenkilöille että osastojen väelle. Erikoisuutena toimialayhteistyö Sydäntoimialueella on kymmenkunta varahenkilöä, joista sairaanhoitaja Susanna Kastman työskentelee sekä Medisiinisellä toimialalla että Sydänkeskuksessa kiertävänä varahenkilönä. Helena Kivistön ja Susanna Kastmanin tietojen mukaan Tyksissä ei ole muualla vielä vastaavaa käytäntöä. – Teen 50 % työajastani Sydänkeskuksessa ja toiset 50 % medisiinisellä toimialueella, jossa kierrän kahdella sisätautiosastolla ja ihotaudeilla ja infektiotaudeilla eli en kuitenkaan ihan jokaisessa yksikössä. Hallittavaa on paljon enemmän, kun Sydänkeskuksessa keskitytään sydämiin, mutta esimerkiksi sisätaudit sisältävät valtavasti kaikkea, Susanna Kastman kertoo. – Olen viihtynyt hyvin tässä TYÖYHTEISÖ TUTUKSI Varahenkilöt tekevät vaativaa työtä, sillä he voivat työskennellä jopa 5-10 eri osastolla lyhyellä varoitusajalla. Kuvassa Sydänkeskuksen varahenkilöitä (vas.): Helena Kivistö, Sanna Kotilainen, Susanna Kastman, Jaana Tissari, Annukka Öhman ja Johanna Aro. työssä, joka on antoisaa, mutta rankkaa. Osastoillakin on oltu tyytyväisiä. Tämä on minulle luontaista, sillä viihdyn työssä, jossa koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Suurin tarve sijaisille on arkiaamuina ja iltoina. Päivän aikana usein selviää, jos joku tulee olemaan poissa yövuorosta ja yksiköiden oma väki pystyy silloin paikkaamaan. Tietoinen valinta Varahenkilöt ovat itse hakeutuneet muuntautumiskykyä vaativaan työhön. Moni myös pitää positiivisena kaksivuorotyötä kolmivuorotyön sijaan. Kivistön ja Kastmanin mukaan varahenkilöitä kohdellaan hyvin ja ymmärryksellä, mutta usein heiltä myös odotetaan aika paljon. Odotuksena saattaa olla, että he korvaavat puuttuvan hoitajan samalla ammattitaidolla. – Meillä on aika rautainen sakki siinä suhteessa, että pitää pystyä hyppäämään nopealla varoitusajalla kenen tahansa saappaisiin, kun ensin on käyty lyhyt perehdytys kussakin yksikössä. Toisia hoitajia ei voi häiritä koko ajan. Tässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekokykyä, suurta joustoa ja hyvää muistia. Joskus pitää uhrata myös vapaaaikaa asioiden opiskeluun. Kaikista ei ole tähän työhön eivätkä kaikki halua tehdä sen tyyppistä työtä. Kun olet edellisenä päivänä töiden jälkeen katsonut, että seuraavana päivänä menet tietylle osastolle, ilmoitetaankin, että menet toiseen paikkaan, Helena Kivistö sanoo. – Itse tein aiemmin urallani muun muassa ennalta-arvaamatonta ja hektistä ensihoitajan työtä, jota rakastin. Tämä hieman samanhenkinen työ on ollut hyvä kasvun paikka. – Ammattitaito pysyy parhaiten yllä, kun meitä kierrätetään koko ajan, joten toivomme kierrätystä, Kivistö toteaa. Sydänkeskuksen varahenkilöillä on kaksi kertaa kuukaudessa osastokokous, jossa he saavat tärkeää tietoa esimerkiksi muutoksista, koulutuksista ja mitä heiltä odotetaan. – Esimiehemme Piia Stenfors on tärkeä linkkimme muun muassa talon tapahtumiin ja määräyksiin. Jokaisella toimialueella on lähiesimies varahenkilöille, Helena Kivistö sanoo. Katso lisää VSSHP:n työyhteisöesittelyjä: facebook.com/vsshprekrytointi Päivähoitopaikkaa voi jo hakea Tyksilän uudessa päiväkodissa enemmän hoitopaikkoja T eksti J A K U VAT » KRISTIINA ANDREASSON Tyksilän päiväkodin toiminta siirtyy ensi elokuussa upouusiin tiloihin. Muuton myötä tilat ja päivähoitopaikkojen määrä kasvavat. Hoitopaikkaa voi hakea vaikka heti. – Hoitopaikkoja on nyt laskennallisesti 54 ja uusissa tiloissa 75, selvittää Tyksilän päiväkodinjohtaja Heli Pyy. – Toteutunut paikkamäärä riippuu hakijoiden iästä. Jos on paljon pieniä hakijoita, lapsimäärä jää pienemmäksi. Paikat täytetään hakupäivän mukaisessa järjestyksessä, mutta sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapset ovat etusijalla. Tälläkin hetkellä Tyksilän päiväkodissa valtaosa on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) työntekijöiden lapsia. Tyksilä toimii palvelusetelipäiväkotina. Päiväkotipaikkaa pitää hakea 31.3.2016 mennessä saadakseen Turun kaupungilta palvelusetelin 1.8.2016 alkavaan hoitoon. Tyksilässä on mahdollisuus osallistua myös esiopetukseen. Päiväkodin oma esiopetussuunnitelma pohjautuu sekä valtakunnalliseen että Turun kaupungin esiopetussuunnitelmaan. – Tilat on suunniteltu nimenomaan päiväkodiksi. Rakennus täyttää kaikki säädökset ja vaatimukset, mitä päiväkotitiloilta voi vaatia, sanoo päiväkodinjohtaja Heli Pyy. Tyksilän vahvuuksina Heli Pyy mainitsee henkilökunnan pysyvyyden sekä Tyksilän hyvän hengen, josta on tullut kiitosta. – Tyksilän henki muuttaa uusiinkin tiloihin. Vanha henkilökunta jatkaa, uusilla henkilöillä vahvistettuna. Rekrytoimme keväällä yhden lastenhoitajan ja kaksi lastentarhanopettajaa. Henkilökunta osallistunut tilojen suunnitteluun Tyksilän päiväkoti avasi ovensa pitkällisten vaiheiden jälkeen 14.3.1977, nykyisiin tiloihin siirryttiin 1.8.1999. Uuden toimitilan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi tilanahtauden, päättymässä olevan vuokrasopimuksen ja tiukentuneiden säädösten vuoksi. Sopiva tontti löytyi puolen kilometrin päässä nykyisestä päiväkodista ja maaliskuussa allekirjoitettiin vuokrasopimus uusista tiloista. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta. Tyksilän henkilökunta on ollut mukana tilojen suunnittelussa alusta asti ja ratkaisuja on mietitty yhdessä arkkitehtien kanssa. Uudet tilat antavat mm. mahdollisuuden jakaa lapset pienryhmiin. Ahdas tontti on kuitenkin tuonut omat rajoitteensa tiloihin ja tilasuunnitteluun. Päiväkotirakennus valmistuu juhannukseksi. Rakennuksen on piirtänyt turkulainen Arosuo Arkkitehdit Oy. Rakentaja on Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy. Uuden päiväkodin pihan toteuttaa Puuha Group Oy. Nykyiset pihakalusteet myydään edulliseen hintaan. Kiinnostuneet ostajat voivat kysellä lisätietoja Heli Pyyltä! 14 Hospitaali 5 2015 Arkkitehtisuunnittelijan näkemys tulevasta T3-sairaalan julkisivusta katsottuna Kupittaan vanhan aseman kulmalta. Taustalla on nykyinen T-sairaala. (Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy, Schauman Arkkitehdit Oy). Kiitos 1.12.2015 eläkkeelle siirtynyt fysioterapeutti Pirjo Nieminen kiittää: Kiitos työstä, kiitos työtoveruudesta kiitos arjesta, juhlasta! Aamukahvihetkessä 22.9. minulle lausuttiin runo, josta haluan teille, työssäni kanssakulkijoille, jakaa seuraavan säkeen ja samalla teille kaikille hyviä tulevia vuosia toivottaa: Olkoon olos onnellinen, ilon täysi iltapäiväs, huoleton sun huomenesi, ehtoosi erinomainen. (Eeva Jokipelto) T3-hankkeen rakennustyöt käynnistyneet T eksti » ESA HALSINAHO Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen rakentamiseen liittyvät työt ovat käynnistyneet ensimmäisten kuoppien kaivamisena lähikaduille. Projektijohtaja Timo Seppälän mukaan kyse on liikenteenhallintajärjestelmien eli muun muassa liikennevalojen tarvitsemien kaapeleiden asennusten valmistelusta. T3:n lähiympäristön maaperään asennetaan noin kahdeksan kilometriä kaapelia. Kuoppia on kaivettu marras-joulukuussa Savitehtaankadulla, Hämeentiellä, Kalevantiellä, Kalevanrampissa ja Helsingintiellä. T3:n valmistumisajankohdaksi on vahvistettu vuoden 2020 syksy, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri voi luopua U-sairaalan käytöstä. Rakentaminen alkaa näkyä konkreettisemmin ensi huhtikuussa, kun sairaalan pohjakannen perustamistyöt aloitetaan katu- ja rata-alueella. Toiminnallista suunnittelua tehdään kuitenkin kiivaasti koko ajan. Syksyn aikana on muun muassa suunniteltu logistiikkaa ja tilojen sijoittelua sekä tarkennettu toimintamalleja simulaation avulla. Hankejohtaja Raija Asola kertoo, että T3-sairaalaan on suunnitteilla 16 leikkaussalia, joista kolme tulee synnytysosaston lähelle kolmanteen kerrokseen ja 13 neljänteen kerrokseen, lähelle nykyisen T-sairaalan leikkaussaleja. Aiheesta enemmän Lasaretin numerossa 2/2015 sekä Santrassa: Santra > T3. Medisiina D Medisiina D:n työmaa on käynnistynyt täydellä vauhdilla Tyksin Kantasairaalan alueella. Työmaa-alueen kasvillisuus ja pintamaa on poistettu. Nykyisen Medisiinan takaosan auditorio ja vanha asuntosiipi puretaan. Työmaalla on aloitettu esiin kaivetun kallion poraus, panostus ja louhinta. Louhinnat ja louheen poistaminen alueelta kestävät neljä kuukautta. Medisiina D:n työmaahan yhdistyy myös uuden A-tunnelin työmaa. Lisätietoja Santrassa: Santra > Medisiina D T E K S T I : Hanna P etä j ä , K uva : T iina Haarala Lämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja hyvästä yhteistyöstä. Kiitos myös mukavasta eläkekahvitilaisuudesta sekä runsaista muistamisista, jotka olen saanut osakseni. En murehdi vuosia, jotka jääneet on taa. En mieti päivää tulevaa. Elän nauttien päivästä kerrallaan, on elämä silloin hauskempaa. Iloista joulun odotusta ja hyvää jatkoa teille kaikille toivoen Erja Lankinen, sovellusasiantuntija, Tykslab Stadin tytöstä Turun proffaksi Stadin tytöstä Turun proffaksi on mm. Turun yliopiston professorina ja Tyksin sädehoitoklinikan ylilääkärinä työskennelleen Eeva Nordmanin tuore muistelmateos. 40-vuotisen uransa aikana Eeva Nordman ehti nähdä syövänhoidon huiman kehityksen ja oli mukana rakentamassa tuota menestystarinaa. Eeva Nordman jäi eläkkeelle vuonna 1996, mutta syövän ehkäisemiseksi hän on toiminut aktiivisesti eläkepäivinäänkin debatoimalla tupakkaa ja nuuskaa vastaan. Tuoreessa kirjassa käydään läpi Eeva Nordmanin (s. 1931) mielenkiintoinen tie sota-ajan lapsuudesta lääketieteen maailmaan. Elämäntarinaan peilataan yhteiskunnassa, sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja lääketieteessä tapahtuneita muutoksia, unohtamatta tupakan vaaroista ja nikotiiniriippuvuudesta varoittamista. Eeva Nordman – Tuula Vainikainen: Stadin tytöstä Turun proffaksi (Mediapinta 2015) 11. joulukuuta tarkastettiin LL Manu Jokelan väitöskirja Late-onset spinal motor neuronopathy - a new neuromuscular disease. Jokela työskentelee erikoislääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu neurologian alaan. 28. marraskuuta tarkastettiin FM Riikka Österbackin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Ihmisten enterovirusten toteaminen, tunnistus ja molekylaarinen variaatio. Väitös kuuluu virusopin alaan. 13. marraskuuta tarkastettiin LL Mira Huhtalan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja hyvin pienipainoisena syntyneiden lasten kehitys, käyttäytyminen ja elämänlaatu. Huhtala työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin syöpäklinikassa. Väitös kuuluu kansanterveystieteen ja lastentautiopin alaan. 6. marraskuuta tarkastettiin LL Otto Ettalan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Erektiohäiriö valtimotautiriskiväestössä. Ettala työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu kirurgian alaan. 30. lokakuuta tarkastettiin filosofian maisteri Laura Vähätalon väitöskirja Natural Born Weight Gainers - The Mechanisms of Obesity in Transgenic Mice Overexpressing Neuropeptide Y. Vähätalo työskentelee Tykslabissa tutkijana. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan. 30. lokakuuta tarkastettiin LL Liisa Järvelän väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sydänterveys ja fyysinen suorituskyky lapsuusiän akuutin lymfoblastileukemian jälkeen. Järvelä työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin lasten ja nuorten klinikassa. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan. Ruusut, risut ja juttuvinkit: tiedotus @tyks.fi. »Opimme toinen toisiltamme» T eksti ja kuva » M arjo P eltoniemi Synnyttäjien vastaanotto Salon sairaalassa lopetettiin 20.12.2015. Salon seudun synnytysten keskittäminen Turkuun tietää vuodessa noin 650 synnytystä lisää Kantasairaalaan. Kantasairaalassa muutokseen on varauduttu lisätiloilla sekä siirtämällä henkilökuntaa Salon sairaalasta. – Henkilökuntaneuvottelut on käyty ja henkilökunta Salossa tietää, mikä heidän sijoittumisensa tulee olemaan, Naistenklinikan ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo. Jokainen työntekijä tavattiin henkilökohtaisesti. Mukana neuvotteluissa olivat Kauppilan lisäksi sairaalaylihoitaja Tuija Lehti, Tyks Salon sairaalan johtava ylihoitaja Soile Nenonen ja synnytyspuolen osastonhoitaja Eila Lahti. Henkilöstöneuvotteluissa pyrittiin hyvin pitkälle kuulemaan Salon henkilökunnan ensisijaisia toiveita sijoittumisestaan. Toiveet pystyttiin toteuttamaan hyvin, sillä ne menivät sopivasti yksiin henkilöstötarpeiden kanssa. – Poikkeuslupa synnytyksille Salossa saatiin vuoteen 2017 asti, mutta on hyvä, että tämä tehtiin nyt, kun tulevat synnyttäjät ja henkilökunta ovat olleet pitkään epävarmassa tilanteessa. Erityisesti haluan kiittää Salon osastonhoitajaa ja ylihoitajaa, sillä he ovat pitäneet henkilökunnan tosi hyvin ajan tasalla. Pääsimme rauhassa neuvottelemaan ilman vastakkainasettelua. Henkilöstön perehdytys alkoi jo hyvissä ajoin ja jatkuu edelleen. Kuvassa lähihoitajaopiskelija Pia Toivonen, kätilö Helena Rantala, kätilö Leena Kaunisto ja ylihoitaja Marjo Kauppila. Kahden toimintakulttuurin yhdistäminen – Salosta sijoittuu Tyksin Kantasairaalaan yhteensä 17 kätilöä ja sairaanhoitajaa eri osastoille eli synnytysosastolle, kahdelle synnytysvuodeosastolle ja prenataaliosastolle, sanoo Marjo Kauppila. – Meille tulee osaavaa henkilökuntaa. Tilat ovat heille uudet ja kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen on haaste, mutta meillä on se asenne, että opimme toinen toisiltamme, Kauppila kertoo. – Heti keskittämispäätöksen tultua järjestimme koko henkilökunnalle tapaamisen, jonka avulla pyrimme ennakoimaan muutoskarikoita. Keskustelu on ollut avointa ja tunnelmat positiiviset. Henkilökuntaa tuetaan monin eri tavoin. Meillä on puolipäiväisesti irrotettu yksi kätilö suunnittelemaan käytännön asioita, jotka liittyvät synnytysten siirtoon ja hän huolehtii myös perehdytyksen suunnittelusta. Joulukuussa Salon seudun terveydenhoitajat kävivät tutustumassa Tyksin synnytysosaston tiloihin ja saivat tietoa mitä palveluita Saloon jää. 5 2015 Hospitaali 15 Marja Huuskonen Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle Tyksin Ajopolin hankejohtaja Marja Huuskonen on noussut Mediuutisten Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle. Tunnustuksen perusteluissa mainitaan, että Marja Huuskonen on ollut Ajopolin kantava voima ja ajoterveyden sanansaattaja, hän on käsitellyt kaikki reilut 60 polille tullutta lähetettä ja houkutellut ajoraateihin vapaaehtoisia eri alojen erikoislääkäreitä edistämään ajoterveysasiaa. Vastaavaa julkisen puolen toimintaa ei ole missään muualla Suomessa, vaikka kysyntää olisi joka puolella. Ajopolin taustalla tärkeinä tekijöinä ovat olleet Huuskosen lisäksi Ilkka Kantola, Risto Roine, Ulla Anttalainen, Pekka Porela, Jaakko Hartiala ja erityisasiantuntija Mikael Ojala Trafista. Mediuutiset palkitsi terveysalan vaikuttajat jo 15. kerran 15.12.2015. U-sairaalan synnytysosaston remontti valmistunut T eksti » KRISTIINA ANDREASSON Salon synnytysten keskittäminen Turkuun on vaikuttanut myös U-sairaalan remonttiprojektien aikatauluihin. U -sairaalan sisäilmaremonteista vastaava projektipäällikkö Timo Miikkulainen mainitsee esimerkkinä Salon synnytysten siirtojen vaikutuksesta remonttiprojektien aikatauluihin äitiyspoliklinikan (UA1). Äitiyspoliklinikan tilat saadaan remontin jälkeen käyttöön 1.4.2016. Synnytysosaston remontti on sen sijaan valmis, myös loppuselvitykset on jo tehty. – Synnytysosastolla on tehty varahuoneita. Jos tulee ruuhkaa, on olemassa varapaikkoja. Muutama viikko sitten siellä olivat katot auki, kun tehtiin sähkötöitä. Nyt tilanne on jo rauhoittunut ja projekti on valmis, sanoo Miikkulainen. Naistentautien poliklinikan (UA3) remonttiin on tullut muutoksia, jotka siirtävät valmistumista maaliskuun alkuun 2016. Remontissa tullaan uusimaan kaikki ilmastoinnin tuloilmakanavat. Naistenklinikan hallintokerroksen (UA4) remonttisuunnittelu on käynnistetty. Remontin toteutuminen menee vuoden 2016 puolelle. Projekti tulee kestämään noin kaksi kuukautta. Osasto voi olla käytössä koko ajan, sillä remontti toteutetaan vaiheittain. U-sairaalan sisäilmaremonttiprojektien uutuutena Timo Miikkulainen mainitsee ilmastoinnin lisäsuodattimet huoneessa oleviin ilmastoinnin päätelaitteisiin. Niistä on jo saatu hyviä kokemuksia synnytysosaston heräämöstä. Lisäsuodattimet estävät mahdollisten ilmastoinnin epäpuhtauksien pääsyn huonetilaan. Perusongelmista ilmoitus Solaxin kautta Timo Miikkulainen muistuttaa, että perusongelmista kuten esimerkiksi kylmä, kuuma ja hajut, osastojen pitää ilmoittaa Solax-ohjelman kautta. – Tavoitteena on, että viikon kuluessa ilmoituksesta paikan päälle tullaan katsomaan, mistä on kysymys. Havainnoista ja tilanteesta ilmoitetaan osastonhoitajalle ja ilmoittajalle. Jos esimerkiksi tieto hajusta tulee sisäilmailmoituksena, käsittely voi mennä pahimmillaan monen viikon päähän. Jos Solaxin kautta ilmoitettu ongelma osoittautuu luultua isommaksi, se tullaan käsittelemään sisäilmaryhmässä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät myös Santrasta. Kurkistus museon kokoelmiin Kaarimalja Monikäyttöinen kaarimalja on säilynyt muodoltaan lähes samanlaisena. Munuaisen muotoinen malja on nähtävissä jo vanhoissa piirroksissa, joissa välskäri laskee suoneniskun yhteydessä potilaasta verta astiaan. Se on kuulunut leikkaussalin varusteisiin jo 1800-luvulla. Sekä kunnanlääkärin että kätilön laukusta löytyi kaarimalja, ja se kuuluu myös ambulanssin varustukseen. Varhaisimmat teollisesti valmistetut kaarimaljat ovat posliinisia, lasisia tai emaloituja. 1960-luvulla käytössä oli pääasiassa teräksisiä kaarimaljoja, ja 1980-luvulla käyttöön tulivat kertakäyttöiset maljat. Ensimmäisen kertakäyttöisen kaarimaljan muovasi amerikkalainen keksijä Bessie Blount Griffin 1950-luvulla sanomalehtipaperista, jauhoista ja vedestä. Kaarimalja soveltuu hyvin potilaan eritteiden, kuten oksennuksen tai liman, keräämiseen. Se voidaan asettaa puhdistettavan haavan alle puhdistuksen ajaksi tai siihen voidaan valuttaa poskionteloiden huuhtelussa käytetty neste. Maljaan voi laittaa leikkausjätettä tai operaatiossa poistetun kudoksen. Sitä voidaan käyttää myös nesteiden, esimerkiksi keittosuolan, säilytyksen leikkauksen aikana. Kaarimaljaa on käytetty usein myös säilytys- tai kantoastiana, sillä on helppo kuljettaa puhtaat sidetarvikkeet ja hoitovälineet potilaan luo ja samaan astiaan voi kerätä käytetyt puhdistusta tai hävitystä varten. Aiemmin neulat ja ruiskut liotettiin kaarimaljoissa ennen puhdistusta ja sterilointia. Maljat pestiin osastoilla, leikkaussalissa käytetyt maljat myös steriloitiin. Turun Lasarettimuseon kokoelmiin kuuluva kaarimalja on Arabian tuotantoa 1900luvun alusta. Malja on nykyisiin kertakäyttömaljoihin verrattuna kookas, sen pituus on noin 33 cm. Maljassa on kolme pientä tassumaista jalkaa. K uukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo14−18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Satu Rantala, satu.rantala@tyks.fi, p. 050 5714 030 16 Hospitaali 5 2015 Sarastuksen avoimet ovet 27.11.2015 T eksti ja kuvaT » M arjo P eltoniemi Liedon Sarastuksessa vietettiin avoimia ovia kahvin ja kakun kera. Vieraita kävi kaikkiaan päivän aikana noin 200 ja mukana oli niin kuntalaisia kuin yhteistyökumppaneita. Tyks tutkii ja hoitaa YLEISÖLUENNOT KEVÄÄLLÄ Kuukauden toinen torstai klo 18–20 T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa -salit, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa. R akennukseen ovat keskittyneet Liedon ja lähialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut eli Liedon kunnan palvelut ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) psykiatrian poliklinikat. Vastaava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskittäminen saman katon alle on uutta. Henkilökunnan mukaan hoitopolku halutaan tehdä aukottomaksi niin, ettei kukaan avun tarpeessa oleva jää ilman hoitoa. Tammikuu: 14.1.2016 klo 18 –20 Verenpaineella on väliä Apulaisosastonhoitaja Maarit Mäntylä psykiatrian toimialueelta oli ovella vastaanottamassa vieraita. Mäntylän mukaan sairaanhoitopiirin ja kunnan työntekijät ovat tutustuneet yhteisissä sosiaalitiloissa. Maarit Tuomanen ja Paula Sinkkonen Kaarinan aikuispsykiatrialta kertoivat odottavansa tuloksia mielenkiinnolla ja pitävänsä matalan kynnyksen paikkaa hienona asiana. < Vieraat saivat tutustua tiloihin henkilökunnan opastuksella. Kuvassa Liedon kunnan henkilökuntaa: (vas.) sairaanhoitaja Anneli Scharin-Kallio terveyskeskuksesta sekä Sarastuksesta päihdehoitaja Pinja Paijo, sosiaalityöntekijä Hannele Helenius, psykologi Hannele Luostarinen ja psykososiaalisen yksikön esimies Mari Männikkö. Puheenjohtajana yleislääketieteen professori, ylilääkäri, Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korhonen 18.00–18.20 Onko painetta liikaa? Professori Päivi Korhonen 18.20–18.40 Miksi verenpainetta pitää hoitaa ja mitä sillä on saavutettu? Lääkkeettömät hoidot. Dosentti, ylilääkäri Ilkka Kantola, Medisiininen toimialue 18.40–19.00 Verenpaine ja aivot Professori, ylilääkäri Risto O. Roine, Tyks, Neurotoimialue 19.00–19.20 Verenpainetta laskevat ja nostavat lääkkeet Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori Risto Huupponen Keskustelua ja kysymyksiä Helmikuu: 11.2.2016 Lonkkakipu – miten liikuntakyky ylläpidetään? Puheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen 18.00–18.10 Avaus, Ortopedi Petri Virolainen 18.10–18.40 Nivuksissa kirvelee - välyksissä vikaa? Ortopedi Matti Seppänen 18.40–19.10 Fysioterapian merkitys lonkkakivun hoidossa Fysioterapeutti Pia Kalpamaa 19.10–19.40 Koska tekonivelleikkaukseen Ortopedi Keijo Mäkelä Keskustelua ja kysymyksiä Maaliskuu: 10.3.2016 Liedon kunnalla työskentelevä psykososiaalisen yksikön sairaanhoitaja Aki Luhtanen (vas.) ja sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrisen poliklinikan sairaanhoitaja Teemu Leinonen eivät osanneet sanoa onko missään muualla Suomessa vastaavasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut samassa paikassa. VSSHP:n Psykiatrian toimialueella se on joka tapauksessa uutta. Paikkakuntalaisen Rantatuomen perheen vanhemmat Terhi ja Kari ovat tyytyväisiä, että Lietoon saatiin Sarastuksen kaltainen paikka, jossa toiminta on edistyksellistä. Kuvassa myös Sarastuksen henkilökuntaan kuuluva lähihoitaja Tarja Lundén (vas.) ja lähihoitajaopiskelija Lotta Helanto. klo 18 –20 Kivun monet kasvot Puheenjohtajana kliinisen neurolofysiologian ylilääkäri, dosentti Satu Jääskeläinen, Tyks-Sapa 18.00–18.10 Avaus, Professori Satu Jääskeläinen 18.10–18.35 Krooninen kipu - itsenäinen sairaus? Dosentti Nora Hagelberg, TOTEK 18.35–19.00 Hampaita särkee ja suuta polttaa. Miten kipu näkyy hammaslääkärin vastaanotolla HLT Tuija Teerijoki-Oksa, Suu- ja leukasairauksien klinikka 19.00–19.25 Kipupotilaiden tavallisimmat psykiatriset häiriöt Dosentti Tero Taiminen, Psykiatrian toimialue 19.25–19.45 Kivun uudet lääkkeettömät aivostimulaatiohoidot Professori Satu Jääskeläinen, Kliinisen neurofysiologian palvelualue Keskustelua ja kysymyksiä Huhtikuu: 14.4.2016 Yhteistyökumppaneille avoimet ovet olivat hyvä tilaisuus päästä tervehtimään Sarastuksen henkilökuntaa. Kuvassa kuulumisia vaihtamassa (vas.) koulupsykologi Marjaana Leino, terveydenhoitaja Mia Taalikka, psykososiaalisen yksikön sihteeri Tiina Ruokonen, perheneuvoja Susanna Ruokonen Perusturvakuntayhtymä Akselin Kasvatus- ja perheneuvonta Hermannista ja psykologi Kaarina Jorva samasta paikasta. klo 18 –20 klo 18 –20 Puukko, pilleri vai jumppa? Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt Puheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen 18.00 –18.10 Avaus: Tutkimustieto muuttaa hoitokäytäntöjä Sairaalajohtaja, ortopedi Petri Virolainen 18.10 –18.30 Milloin puukkoa polvelle? Ortopedi Jani Knifsund 18.30 –18.50 Mitä hoitoa olkapään ongelmiin? Ortopedi, LT Juha Kukkonen, Satakunnan keskussairaala 18.50 –19.10 Umpilisäkkeen tulehdus - puukko vai pilleri? Dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri Paulina Salminen 19.10 –19.30 Haavan ennakointi ehkäisee amputoinnin Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Keskustelua ja kysymyksiä J ärjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.
© Copyright 2024