Jäsentiedote 3/2015 - Suomen tietokirjailijat ry
Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE • • • • 3/2015 Kevään apurahat myönnettiin 134 hakijalle Parannuksia apurahansaajien eläkevakuuttamiseen Sastamala, Pori ja Kustavi – kesän tietokirjatapahtumat Tietokirjastipendit jaettiin jälleen kevätjuhlassa Toimittanut Ari Häkkinen • 9.6.2015 26.–27.8.2015 Tieteiden talo, Helsinki E lokuussa jo viidettä kertaa järjestettävä TIETOKIRJA.FI pureutuu tänä vuonna valtaan. Monipuoliseen ohjelmaan mahtuu keskusteluja niin Ukrainasta, Venäjästä, veroparatiiseista, sananvapaudesta, kerettiläisyydestä, kehitysavusta kuin virkkauksestakin. Unohtamatta vaikkapa jalkapalloilua, arkkitehtuuria tai oppimateriaaleja. Entä keitä päättäjät uskovat? Ja miksei tiedettä uskota? Kahden päivän aikana Tieteiden talolla nähdään yli sata esiintyjää, muun muassa Johannes Remy, Sinikukka Saari, Juhani Seppänen, Sirpa Pietikäinen, Esko Seppänen, Laura Kolbe, Anna Kontula, Mikael Fogelholm, Virpi Siira, Kirsi Harra-Vauhkonen, Matti Kääriäinen, Kai Ekholm, Antti Nylén, Atik Ismail ja Vilhelm Helander. Elämänsä tietokirjat esittelevät Matti Rönkä, Tuula Haavisto, Kari Mäkinen ja Heikki Talvitie. Sonja Lumme kertoo, miten hänestä tuli tietokirjailija. TIETOKIRJA.FI-etkot ja -jatkot Tietokirjaraadissa Kansallisteatterin Lavaklubilla 24.8. Tomi Astikainen, Reeta Paakkinen ja Rauli Virtanen yrittävät voittaa tuomarit Virpi Hämeen-Anttilan, Mia Kankimäen ja Kimmo Kiljusen puolelleen. Helsingin yliopiston Porthanian Tiedekulmassa 24.–25.8. pohditaan puolestaan kerettiläisyyttä, rikkautta ja valtaa sekä tutkijoiden sananvapautta. Tieteiden talon ohjelman päätyttyä 27.8. Marian Helmen jatkoilla on luvassa Pirjo Hiidenmaan tietokirjavisa ja Jaakko Heinimäen Petty Pilgrims -yhtyeen konsertti. TIETOKIRJA.FI-ohjelma ja -aikataulut: www.tietokirja.fi Arto Kivimäki palkittiin sivistyksen sanansaattajana PÄÄKIRJOITUS Vaikuttamistyö jatkuu P ia Viitasen lyhyellä kulttuuriministerikaudella saatiin aikaan monia hyviä asioita: Lainauskorvausmääräraha lähes kaksinkertaistui hiukan yli kahdeksaan miljoonaan euroon. Eduskuntapuolueet allekirjoittivat julkilausuman, jossa tavoitellaan määrärahan nostamista vuosina 2016–2018 kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Opetus- ja tutkimuskirjastot on tarkoitus ottaa lainauskorvauksen piiriin. Hyvitysmaksuissa tehtiin myös merkittävä päätös, kun se tuli budjettirahoitteiseksi. Tuleviin vuosiin liittyy kuitenkin paljon erilaisia uhkakuvia. Olemme 2010-luvun alkupuolella eläneet sellaisia lihavia vuosia, joita ei ole muutaman vuoden päästä enää tarjolla. Rahoitamme apurahamme, koulutustapahtumamme, tekijänoikeusja kustannussopimusneuvontamme ja monta muuta jäsenistöä hyödyttävää asiaa Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla. Uusimmat tutkimukset kertovat, että valokopiointi ja skannaus ovat vähentyneet merkittävästi ja ne tulevat jatkossakin vähentymään. Toisaalta digitaalisessa kopioinnissa tietokirjallisuus ei ole enää yhtä vahva aineistolaji, vaan digitaalisessa kopioinnissa kuva ja lehti ovat ne, joita kopioidaan enemmän. Kopioitavassa aineistossa on tapahtunut myös muita muutoksia, jotka tulevat vähentämään tietokirjallisuuden osuutta. Näistä asioista neuvotellaan hiukan jo tänä vuonna, mutta suurten neuvotteluiden aika on ensi vuonna. Kun kopiointikorvauksemme laskee, apurahojen kokonaissummaa ei pystytä pitämään samalla tasolla kuin tänä vuonna. Meillä on rahaa P.S. 2 sukanvarressa eli rahastoja purkamalla voimme pehmentää laskua, mutta sekin on väliaikaista. Tieto- ja oppikirjailijat tekevät suuria palveluksia suomalaiselle yhteiskunnalle antamalla teoksensa yhteiskunnan käyttöön kirjastoissa ja opetuksessa. Tekijänpalkkiot ovat pieniä. Siksi lainauskorvaus ja kopiointikorvaukset ovat tärkeitä. Meidän on myös avattava keskustelu siitä, millä muilla keinoilla voimme vahvistaa tietokirjallisuuden apurahajärjestelmiä ja yleistä kulttuuritukea. Suomen tietokirjailijat on vakiinnuttamassa paikkaansa asiantuntijana opetus- ja kulttuuriministeriön silmissä. Teokset Kirja muuttuvassa tietoympäristössä (2014) ja LAATUA! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä (2015) ovat saanet paljon myönteistä palautetta. Ne ovat vaikuttaneet niin ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin kuin kirja-alan omiin keskusteluihin ja itseymmärrykseen. Jatkamme hyvää yhteistyötä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Uuden ministerin Sanni Grahn-Laasosen kanssa on avattu keskusteluyhteys ja hänelle on lähetetty ensimmäinen toivomus esiintymisestä alamme tilaisuudessa. Odotamme mielenkiinnolla millaiseksi eduskunnan sivistysvaliokunnan kokoonpano lopulta muotoutuu. Juha Sipilän hallituksessa on kaksi yhdistyksemme jäsentä ja eduskunnassa on toistakymmentä tietokirjailijaa. Jatkamme vaikuttamista myönteisessä hengessä. Jukka-Pekka Pietiäinen toiminnanjohtaja Muistathan, että yhdistyksen lakimiehet palvelevat jäseniä muun muassa kustannussopimus- ja tekijänoikeuskysymyksissä. Jäsenistöä askarruttavia ilmiöitä käsitellään lisäksi Kova laki -palstalla. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 YHDISTYKSEN JÄSEN, kirjailija ja kääntäjä Arto Kivimäki on saanut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen osaston 10 000 euron palkinnon, joka myönnetään sivistyksen sanansaattajalle ja u uden kirjallisuuden ja ajattelun edistäjälle. Perusteluiden mukaan Kivimäki on kääntäjänä ja kirjailijana edistänyt nykyihmisen tietoutta antiikin kirjallisuudesta: ”Arto Kivimäki tuo tähän päivään sivistystä ja filosofiaa. Hän välittää tietoa ja viisautta. Hän ei myötäile liikaa mennyttä eikä käännä sille selkäänsä, vaan samalla edistää ajattelua ja luo uutta. Arto Kivimäki on sivistyksen sanansaattaja. Hänen työnsä on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää.” Kivimäki on kääntänyt antiikin ru noutta ja filosofiaa, popularisoinut kulttuurihistoriaa ja tuonut sitä yleiseen tietoisuuteen. Kivimäki on tunnettu myös Aku Ankan verbaalisesti kiitetyistä käännöksistä sekä lukuisista koulu- ja kirjastovierailuista ja keskustelutilaisuuksista, joissa hän on levittänyt tietoa antiikin myyteistä, kulttuurista ja historiasta. Arto Nyberg valitsee TietoFinlandia-voittajan VUODEN 2015 Tieto-Finlandia-palkinnon saajasta päättää toimittaja Arto Nyberg. Palkintoehdokkaat valitsevaan esiraatiin on nimitetty viestintäasiantuntija Heikki Hakala, päätoimittaja Leeni Peltonen ja toimittaja Maria Pettersson. Hakala toimii raadin puheenjohtajana. Suomen tietokirjailijat rahoittaa vuosittain jaettavaa 30 000 euron palkintoa. Ehdokaskirjat julkistetaan 2. marraskuuta 2015, ja voittaja 26. marras k uuta yhdessä muiden Finlandia-voittajien kanssa. Kesä- ja heinäkuun 2015 tietokirjatapahtumat Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät Perjantai 26.6.2015, Sylvään koulun juhlasali (Ojansuunkatu 8, Sastamala) Klo 10.30–11.30 Avajaiset & Warelius-palkinnon jako Palkinnon jakavat yhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja palkintolautakunnan jäsen Kirsti Mäkinen. Klo 12.15–13.15 Elämäni tietokirjat: Stan Saanila Sarjassa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Haastattelijana J ukka-Pekka Pietiäinen. Lauantai 27.6.2015, Sylvään koulun juhlasali Klo 14–15 Elämäni tietokirjat: Pekka Haavisto Haastattelijana Ari Häkkinen. Vapaa pääsy. Katso koko ohjelma: www.vanhankirjallisuudenpaivat.com Tietokirja haastaa keskusteluun SuomiAreenassa TIETOKIRJA.FI-päivä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla Keskiviikko 15.7.2015, SuomiAreenan Torilava (Porin tori) Klo 13.45–14.15 Suomi ja Viro ennen ja nyt Keskustelijoina Suomen Viron instituutin johtaja Anu Laitila ja ulkoasiainministeriön tutkija Jussi Pekkarinen, joka on julkaissut keväällä 2015 Suomen Tallinnan lähetystön historian Kohtu 4. Perjantai 17.7.2015, Tuulentupa (Tuulentuvantie 3, Kustavi) Klo 11 Marjut Hjelt: Satuaarteita viideltä vuosisadalta Millä tavalla sadut vastaavat oman aikansa kasvatusihanteita? Miten aateilmaston vapautuminen näkyy tutuissa satuklassikoissa? Torstai 16.7.2015, SuomiAreenan Torilava Klo 13.45–14.00 Eurooppa nyt Kansanedustaja Timo Harakka julkaisi vuonna 2014 teoksen Suuri kiristys – Tie ulos eurokriisistä. Mitä on tapahtunut sen jälkeen? Klo 11.45 Elina Lappalainen: Nakki lautasella – Mistä ruoka tulee? Miten lapsille voi kertoa modernien suomalaistilojen eläintuotannosta? Klo 13 Elina Hiltunen: Tarinasta taidoksi Onko ohjelmointi tulevaisuuden kansalaistaito? Miten tarina opettaa lapsille ohjelmointiajattelua? Perjantai 17.7.2015, SuomiAreenan Torilava Klo 13.45–14.15 Suomi ja Eurooppa Elinkeinoministeri Olli Rehn julkaisi vuonna 2012 kirjan Myrskyn silmässä – Eurokriisistä eteenpäin. Tässä keskustelussa hän antaa muun muassa vinkkejä lukemisenarvoisista Eurooppa-kirjoista. Klo 13.45 Markus Hotakainen: Koko kosmos kansiin Miten tieteestä voi kirjoittaa yleistajuista? Kuinka laitetaan maailmankaikkeus yksiin kansiin? Haastattelijana Jukka-Pekka Pietiäinen. Vapaa pääsy. Katso koko ohjelma: www.suomiareena.fi Päivän juontaa Linda Lappalainen. Vapaa pääsy. Katso koko ohjelma: www.vkkustavissa.fi Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 3 Tietokirjastipendit jaettiin jälleen sadalle S uomen tietokirjailijoiden ja Lauri Jäntin säätiön myöntämät tietokirjastipendit jaettiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna jälleen sadalle peruskoulun päättöluokan oppilaalle ja toisen asteen opiskelijalle. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Viidettä kertaa jaettuja tietokirjastipendejä haettiin tänäkin vuonna runsaasti. Yläasteiden, lukioi den ja ammattikoulujen opettajia pyydettiin hakemuksessa perustelemaan valintansa ja mainitsemaan esimerkkejä oppilaan lukemista tietokirjoista. Valinnat stipendien saajista teki Suomen tietokirjailijoiden ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati. Tietokirjoista haetaan syvempää ymmärrystä ja uusia taitoja Nuoria tietokirjojen suurkuluttajia on paljon. Raati kiinnitti hakemuksia lukiessaan huomiota myös siihen, että näiden nuorten joukossa oli aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka lukevat tietokirjallisuutta sujuvasti monella kielellä. Hakemusten perusteella nuoret hakevat tietokirjoista syvempää ymmärrystä itseään kiinnostavista aihealueista. Erityisesti biologiaa, filosofiaa, sotahistoriaa ja elokuvien historiaa käsittelevät kirjat sekä uusia taitoja syventävät harrastekirjat kiinnostavat nuoria. Tämän vuoden hakemuksista kuulsi läpi myös kuluneen vuoden tapahtumat aina Ukrainan kriisistä Isiksen toimintaan: luettujen kirjojen listalta erottuivat muun muassa uskontoja, etenkin islamia käsittelevät teokset, ja Masha Gessenin Kasvoton mies – Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi (suomentaja Matti Kinnunen). Sukupuolesta riippumatta suomalaisnuorten hittikirjana jatkoi Esko Valtaojan Kaiken käsikirja, joka mainittiin useassa hakemuksessa. Stipendiraati oli erityisen ilahtunut siitä, että tietokirjastipendejä eivät hakeneet vain äidinkielen opettajat, vaan laajasti eri aineiden opettajat. ”On hienoa, että monipuolinen lukutaito on koko koulun asia ja että kaikki opettajat tukevat lukuintoa”, raati toteaa. Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Lista kouluista, joissa stipendin saaneet opiskelivat, löytyy Suomen tietokirjailijoiden verkkosivuilta. Stipendit ovat haettavissa seuraava kerran maaliskuussa 2016. Parannuksia apurahansaajien eläkevakuuttamiseen K esäkuun alussa voimaan tullut lainmuutos parantaa taiteen ja tieteen apurahansaajien ansiosidonnaisen eläke- ja työtapaturmaturvan kattavuutta. Apurahojen yhdistämismahdollisuuden myötä myös lyhyet ja euromääräisesti pienet apurahat kartuttavat jatkossa apurahansaajan eläketurvaa. Apurahatyön keskeyttämisen hyväksyminen muun ansiotyön vastaanottamisen perusteella edistää apurahansaajien työmahdollisuuksia ja lisää käytännön joustoa. ”Muutokset vievät sosiaaliturvaa hieman parempaan suuntaan, mutta uudella lailla on yhdistyksen myöntämien apurahojen kannalta vaikutusta vain rajatuissa tapauksissa”, kommentoi yhdistyksen lakimies Anna Kallio. Apurahatyön keskeyttäminen ja lyhyiden apurahojen yhdistäminen mahdolliseksi Lainmuutoksen myötä apurahansaaja voi keskeyttää apurahatyötä koskevan eläkevakuutuksensa toisen ansiotyön vuoksi kesken apurahakauden. Vakuutus voidaan keskeyttää, kun sen alkamisesta on kulunut neljä kuukautta. Lisäksi työskentelyn pitää keskeytyä vähintään neljäksi kuukaudeksi ja apurahatyötä on oltava myös keskeytyksen jälkeen jäljellä neljä kuukautta. Edellytyksenä on, että apurahan myöntäjä on kirjallisesti hyväksynyt apurahatyön keskeyttämisen. 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 Jatkossa apurahansaaja voi myös yhdistää voimassaolevaan apurahavakuutukseensa yhden tai useamman, alle neljän kuukauden mittaisen uuden apurahan, joka on myönnetty samaan käyttötarkoitukseen. Edellytyksenä on, että työskentely jatkuu keskeytyksettä ja yhdistettävä apuraha on saatu samalta myöntäjältä kuin jo vakuutettu apuraha. ”Melan kannalta on riittävää, että apuraha on myönnetty luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn. Yhdistettävien apurahojen ei siis tarvitse olla yhteen ja samaan hankkeeseen myönnettyjä”, tarkentaa Kallio. Muutos koskee näin ollen joissain tapauksissa myös Suomen tietokirjailijoiden myöntämillä apurahoilla työskenteleviä. ”Apurahansaaja ilmoittaa aina itse Melaan apurahakauden alkamisesta ja päättymisestä. Pidempikestoinen apurahakausi voi muodostua esimerkiksi siten, että apurahansaaja selvittää yhdistykselle edellisen apurahan ennen vakuutuskauden päättymistä ja saa sen jälkeen yhdistykseltä uuden apurahan”, Kallio kertoo. Lisätietoja apurahojen vakuutuksesta ja lyhyiden apurahojen yhdistämisestä samaan vakuutukseen löytyy Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan verkkosivuilta. www.mela.fi/apurahat UUDET JÄSENET ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA Osmo Pekonen Osmo Pekosen albumi Keski-Suomen aluevastaava 2003–2015 osmo.pekonen@jyu.fi Jäsenhakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 3. syyskuuta. Kuka? Mies, jolla on monta hattua, kaksi tohtorinhattuakin. Alun perin matemaatikko, mutta myös tietokirjailija, historioitsija, esseisti, kääntäjä ja vähäsen runoilijakin. Mikä? Juuret Savossa, latva Pariisissa. Ranskassa vietetyillä nuoruusvuosilla suuri merkitys: katselee maailmaa myös hiukan ranskalaisin silmin. Jäsen: Vuodesta 1994. Toimit Keski-Suomen aluevastaavana 12 vuotta, miltä tietokirjallisuuden kenttä maakunnassa näyttää? Jyväskylä on perinteinen kirjakaupunki. Täällä toimivat Atena, Docendo ja PS-kustannus ovat laadukkaita tietokirjataloja. Jyväskylän Lyseon, seminaarin ja yliopiston vaikutuksesta ”Suomen Ateenassa” myös puhutaan varsin kaunista ja huoliteltua suomea. Kerro järjestämästäsi aluetoiminnasta. Järjestämissäni tilaisuuksissa on usein ollut mukana jokin ulkopuolinen sponsori. Heidän avullaan on voitu järjestää toisinaan hyvinkin näyttäviä aluetilaisuuksia, kuten konsertteja, illallisia ja retkeilyjä. Silloin on osallistujiakin ollut paljon. Viime aikojen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi yhteisöjen avokätinen sponsorointi on kuitenkin vähentynyt. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Olen huolissani siitä, että vaativista aiheista kirjoitetuille tieto- ja tiedekirjoille on yhä vaikeampi löytää kustantajaa. Monet perinteisetkin tietokirjatalot ovat menossa populismin ja ”kissakirjojen” suuntaan. Entä yliopiston tulevaisuuden? Yliopistoissa ei ikävä kyllä pidetä tietokirjaa juuri minkäänlaisessa arvossa, niistä Hallitus hyväksyi 21 uutta jäsentä kokouksessaan 3. kesäkuuta. ei saa meriittiä. Mutta ehkä Pirjo Hiidenmaan tulo tietokirjallisuuden professo riksi voi muuttaa suhtautumista? Olet kirjoittanut monipuolisesti muun muassa matematiikasta ja kulttuurihistoriasta. Mikä eri aihepiireistä on sinulle läheisin? Matematiikka on ajattelua laajentava ja selkeyttävä universaali tiede. Se antaa yleisiä intellektuellisia valmiuksia tarttua monenlaisiin aiheisiin. Kirjojasi on muokattu myös elokuviksi, mistä niissä on ollut kyse? Uusin tietokirjani Maupertuis en Laponie ilmestyi ranskaksi Pariisissa. Se kertoo Lapissa 1736 käyneestä ranskalaisesta seikkailijasta ja tiedemiehestä. Kirjan pohjalta tehtiin myös elokuva, jossa esitän pääosaa peruukki päässä ja ranskaa puhuen. Elokuva on suuresti auttanut kirjani markkinointia eri maissa. Sekä kirja että elokuva ovat esillä Turun kirjamessuilla, missä Lappi on teemana. Mikä on seuraava kirjaprojektisi? Olen myös tieteenhistorian dosentti, vieläpä Suomen ainoa juuri sillä nimikkeellä. Minulla on vireillä useita 1700-lukuun ja valistukseen liittyviä hankkeita sekä suomeksi että ranskaksi. Pasi Heikura, freelancetoimittaja (Tampere) Niko Huttunen, dosentti (Espoo) Pekka Hyttinen, HM, arvonlisäveroasiantuntija (Helsinki) Tuula-Hannele Ikonen, YTT, THT, tutkija (Leppävirta) Pertti Julkunen, YTT (Tampere) Markku Kailaheimo, maalari (Kontiolahti) Keijo Kaivanto, opetusneuvos, vara tuomari, Senior Legal Advisor ( Helsinki) Anne Kalliomäki, FM, tarinallistaja (Tampere) Tapio Kangasniemi, YTM, sosiaali psykologi (Pirkkala) Katri Karvonen, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (Helsinki) Atte Korte, HTL, lehtori (Joensuu) Martti Linna, kirjailija, freelance toimittaja (Husula) Kati Lintonen, FT, toimittaja, tutkija (Kirkkonummi) Antti Makkonen, OTL, LL.M, lakimies (Helsinki) Yrjö Palosuo, YTT (Kuopio) Anne Rahikka, tutkimuspäällikkö (Nurmijärvi) Tuomas Rimpiläinen, VTM, rikos- ja oikeustoimittaja (Tampere) Mia Rönkä, tutkija, tiedetoimittaja (Naantali) Raimo Salo, KT, koordinaattori (Oulu) Raul Soisalo, KM, opo, kouluttaja psykoterapeutti VET (Joensuu) Maija Töyry, dosentti (Espoo) P.S. Uusille jäsenille vinkkinä: yhdistyksen Lapin residenssissä on syksyllä vielä kaksi vapaata viikkoa. Suomen tietokirjailijat vuokraa AlfredKordelinin säätiöltä lapinmaja Tuumantupaa vuoden loppuun saakka. Lue lisää: www.suomentietokirjailijat.fi/ jasenyys/lapinmaja-ja-residenssit. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 5 Kevään apurahoina jaettiin yli puoli miljoonaa euroa S uomen tietokirjailijat jakoi keväällä 2015 apurahoja yhteensä 640 000 euroa 134 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa. Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 38 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 54 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 12 ja tietokirjakritiikkiin 30 hakijaa. Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 560. Puolivuotista apurahaa haettiin 272 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 206 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 29 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 53 hakemuksella. Apurahat puolivuotiseen kirjalliseen työskentelyyn (euroa) Daffue-Karstén Louisa Lukion englanninkielen kirjasarja (13 000) Eskelinen Teppo Demokratian idea ja tulevaisuus (13 000) Garam Sami Eväät retkelle (13 000) Haapkylä Jessica Koralliriutat ja ilmaston muutos (13 000) Hallenberg Helena Kirja parantumisesta ja sen esteistä (13 000) Hannula Mika Nykytaiteen kuratoinnin haasteet ja lähihistoria (12 000) Holmberg Jan Mielenterveys- ja päihdehoitotyön oppikirja (13 000) Honka-Hallila Helena Raumanpitsien aatelia: Pitsejä Grönholmin kokoelmasta (13 000) Huhtamäki Mikael Live In Finland II (13 000) Huotari Juhani Legendaarinen Tokaj: Viinin viljely, valmistus, kauppa ja kulttuuri (13 000) Ismail Atik Pelikenttien ”mamut” 1978– 2014 (13 000) Juntunen Juho Pitkä ja outo matka: Populaari kulttuuri Suomessa (12 000) Jämsä Johanna Lukion uskonnon ja psykologian oppimateriaalit (13 000) Järvinen Pasi Muovituotteet ja kierrätys (13 000) Kauranen Kari Fysioterapeutin käsikirja (12 000) Koivisto Jukka Murroksen vuodet: Vaalikausi 1991–1995 Suomen politiikassa (13 000) Kolamo Sami Mediaurheilu (12 000) Lehikoinen Heikki Suomalainen Piru (13 000) Leppänen Helena Kruukmaakarit ja saven valamisen taito (13 000) Luoto Miika Taide ajattelun haastena (12 000) Maijala Minna Kultakauden maanalainen vastarinta: Sortoajan kirjailijat ja toimittajat sananvapauden puolesta (13 000) 6 Apurahapäätökset valmisteli yhdistyksen apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Tapio Katko, Päivi Kosonen, Terhi Pietiläinen ja Heleena Puolitaival sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Hallitus teki kokouksessaan 3. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti. Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Kopiosto kerää korvaukset teosten kopioinnista ja tilittää ne jäsenjärjestöilleen muun muassa apurahoina edelleen jaettaviksi. Mattsson Anne Tellervo Koiviston elämäkerta (13 000) Määttä Paula Kohti uutta maailmanjärjestystä (13 000) Möller-Sibelius Anna Dikt och ideologi i Claes Anderssons, Gösta Ågrens och Lars Huldéns 1970–1960-talspoesi (12 000) Nurmi Mikko Muusikon taidot: Musiikillisten taitojen kehittyminen (12 000) Nyyssönen Heino Unkarin nykypolitiikka (13 000) Olin Karl-Gustav Gränskriget (13 000) Paavilainen Ulla-Maija Naisen paikka urheilun valtakunnassa (13 000) Pajuniemi Matti Progressiivinen rock Suomessa (12 000) Piippo Sinikka Puut ja terveys (13 000) Poutanen Markku Satelliittipaikanmäärityksen oppikirja (13 000) Putkisto Marja Liikkeen teoria: Kehonhallinnan viisi taitotasoa (12 000) Ranta Pertti Vieraat ja tulokkaat Suomen luonnossa (13 000) Ståhlberg Sabira Finländska spår i Rumänien och Bulgarien (12 000) Taatila Mikko YUP:n historia (13 000) Talvitie Eveliina Miten minusta tuli feministi (13 000) Tedre Matti Tietojenkäsittelytieteen suuret innovaatiot (13 000) Vatanen Sanna Bää! Neulo. Virkkaa. Kirjo. Suomenlampaan villasta (13 000) Apurahat esikoistietokirjan kirjoittamiseen (euroa) Alhojärvi Lauri Lähidemokratia (2 000) Ali-Sisto Tiina Omaelämäkertaopas (1 000) Apajalahti Hanna Kulttuurimatkaajan Lappi (2 000) Arkko Meri-Tuulia Lukion filosofia (1 000) Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 Gustafsson Mikko Keputabu (1 000) Haapala Laura Prekarisaatio 2000-luvun Suomessa (2 000) Heikkilä Sanna Suomalainen lapsi 1900-luvun perhelehdistössä (2 000) Helenius Mirva Kaalivala: Postmoderni pakanuus ja muut uskonnot Suomessa (2 000) Hirvonen Hanna Hunajalabyrintti: Väärennöksiä jäljittämässä (2 000) Kattainen Anna Oppimateriaali 15-kieliselle kanteleelle (2 000) Kervinen Mikko Saksan kielen oppimateriaali peruskouluun ja lukioon (1 000) Kivi Jaana EU-lobbaus ja vapaakauppa (2 000) Koponen Ari Isien usko: Johdatus ortodoksiseen ajatteluun (2 000) Laaksonen Raija Hengityskirja (1 500) Lauhio Eveliina Minä uskon (2 000) Leppänen Marko Opas terveysmetsän tunnistamiseen ja kokemiseen (1 000) Lindfors Stina Suomalaisen kansanuskon sanakirja (1 000) Luoto Aki Rockmuusikot Kekkoslovakian jälkeistä Suomea muovaamassa (2 000) Malaty Nefertiti Kuvakirja vapaaehtoisesti lapsettomista naisista (1 500) Markkanen Sari Tipsun temppukirja: Mindfulness kasvatustyössä (2 000) Matsunaga Maaria Matkaopas Ranskan Bretagnesta (1 500) Mutanen Tuovi Perennoiden kauneus (1 000) Mäki-Neste Mervi Etelä-Pohjanmaan lasten keittokirja (1 500) Nazarenko Salla Tietokirja tyttöjen ympärileikkauksesta (1 000) Niskanen Eija Studio Ghibli: 30 vuotta Japanin lippulaivastudiona (2 000) Närhi Mika Uusi navigoinnin oppikirja (2 000) Ojala Saila Yläkoulun englannin uusi oppimateriaali (1 000) Olsson Claes Luurankojen makaaberi tanssi (2 000) Pajunen Adela Opas terveysmetsän tunnistamiseen ja kokemiseen (1 000) Pajunen Katriina Elokuvien virtuaalinen lavastaminen (2 000) Pakarinen Kukka Nanoteknologian perusteiden opettaminen (2 000) Parhi Katariina Psykiatri Konrad von Baghin elämäkerta (1 500) Parviainen Erja Tekstiilimateriaalit (1 000) Patokallio Mikko Johdanto Hizbollahin historiaan (1 500) Petäjäaho Marjo Yläkoulun biologian selkokielinen erityisopetusmateriaali (1 000) Pirttimäki Mikko Filosofian käsikirja urhei luvalmentajille (2 000) Repo Risto Itsenäisyyden ilmansuunnat: Heikki Talvitien elämäkerta (2 000) Rikala Jenni Mobiiliteknologian hyödyntäminen opetuksessa (2 000) Rönnholm Antton Hyvä paha lobbaus: Opas vaikuttajaviestijälle (2 000) Salminen Tapio Tutkimuksia Ajasta (2 000) Sirén Kimmo Talonpoikaispurjehduksen juhlaa: Scylla 50 vuotta (2 000) Siren Rea-Maria Yläkoulun biologian selkokielinen erityisopetusmateriaali (1 000) Sirkkala Antti Sota ja järjestäytynyt väkivalta kylmän sodan jälkeen (1 500) Sola Hanna Tietokirja ostoriippuvuudesta eli himoshoppailusta (2 000) Sundstedt Glenn Dourodalen (1 500) Suokko Aki Energian aika (1 500) Suonsilta Helena Tekstiilimateriaalit (1 000) Tikkanen Heli Osa-aikatyö (1 500) Torninoja-Latola Jaana Elvi Sinervo: A ikansa ja aatteensa laulaja (2 000) Tuominen Anu Lastentietokirja kalenteri vuoden tapahtumista (1 000) Turpeinen Päivi Terapiasuhteessa olemisen taito (1 000) Valkendorff Tiina Terveellinen syöminen elämäntapana ja ongelmana (2 000) Widjeskog Susanna Taiteilijaelämäkerta (2 000) Ylitalo Silja Nykynukketeatteri Suomessa (2 000) Isotalo Kaisa Tarinoita Ruokaprovinssista (2 000) Lehti Timo Yksi päivä, yksi yö: Pohjois- ja etelänavan huikeat tarinat (2 000) Mikkonen Virpi Erolapsen selviytymisopas (2 000) Niemelä Reetta Lasten mehiläisaiheinen tietokirja (3 500) Ovaskainen Viljami Lasten luontokirja (2 500) Suikkari Raimo Suomalaisia eläimiä: Lasten eläinkuvatietokirja (2 000) Virtanen Leena Lasten kuvakirja kielten maailmasta (2 000) Österman Jarmo Koirakirja 2.0 (2 500) Apurahat tietokirjakritiikin kirjoittamiseen (euroa) Ahtola Aleksi (1 000) Alanen Virpi (1 500) Harni Esko (1 000) Huhta Veli-Matti (1 000) Huhtanen Jouni (1 000) Jelkänen Maija (1 000) Junkkaala Timo (1 500) Jussila Raimo (1 500) Karlin Antti (1 500) Kleemola Olli (1 500) Koskimies Pertti (1 500) Kotilainen Sofia (1 500) Leppälahti Merja (1 500) Liski Päivi (1 000) Nikkilä Päivi (1 000) Nikula Karoliina (1 000) Pellinen Jukka (1 500) Pietiläinen Petri (1 500) Pilke Helena (1 500) Pyykkönen Teijo (1 500) Päivänen Juhani (1 500) Saressalo Lassi (1 500) Soukola Timo (1 500) Suoranta Anu (1 500) Takala Tuomo (1 000) Toijonen Siskotuulikki (1 000) Tuunainen Pasi (1 500) Vilpa Erkki (1 500) Virolainen Harri (1 500) Virolainen Ilkka (1 500) APURAHAT Syksyn apurahat ja jäsenten jatkuvahakuiset apurahat SUOMEN TIETOKIRJAILIJOIDEN syksyn apurahat luovaan kirjalliseen työskentelyyn ovat haettavissa 1.–30.9.2015. Yhdistykseltä saatu edellinen apuraha tulee olla selvitettynä ennen kuin seuraava apuraha voidaan myöntää. Syksyn hausta tiedotetaan tarkemmin elokuussa. Yhdistyksen jäsenet voivat hakea kohdeapurahoja laitehankintaan, matkaan, koulutukseen tai työtilaan ympäri vuoden. Seuraavan kerran hakemuksia käsitellään hallituksen kokouksessa 3. syyskuuta. Hakemusten tulee olla perillä kolme viikkoa ennen kokousta. Kirjastoapurahoja 68 tietokirjailijalle ja kääntäjälle Apurahat lasten- ja nuortentietokirjan kirjoittamiseen (euroa) Tiedustelut apurahapäätöksistä Erkinharju Minna Lasten tunnetaito-opas: Terapeuttinen näkökulma (2 000) Ertimo Laura Yö (3 500) Hiekkalinna Tero Tutkimusmatka avaruuteen (2 500) Hietikko-Hautala Tiina Leikkisä luuranko (2 500) Lisätietoja päätöksistä antaa apuraha toimikunnan sihteerinä toimiva yhdistyksen toiminnanjohtaja: Jukka-Pekka Pietiäinen | jukka-pekka. pietiainen@suomentietokirjailijat.fi 09 4542 2511 | 050 543 9891 KIRJAILIJOIDEN ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakoi toukokuussa apurahoina yhteensä 2 598 600 euroa, josta tietokirjallisuuden osuus oli 262 600 euroa. Apurahoilla tuetaan kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyä. Kirjastoapurahoja jaettiin tänä vuonna selvästi edellisvuotta vähemmän, sillä jakosumma oli lähes 100 000 euroa pienempi. Apurahan sai 426 kirjailijaa tai kääntäjää, kun viime vuonna saajia oli noin 800. Apurahat olivat kuitenkin keskimäärin suurempia kuin ennen. Apurahaa haki 1 165 kirjailijaa tai kääntäjää. Hakijoista kolme neljästä oli kaunokirjailijoita ja joka neljäs tietokirjailija. Kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuteen ja kymmenen prosenttia tietokirjallisuuteen. Kirjastoapurahoina jaetaan vuosittain kymmenen prosenttia kirjastojen edellisen vuoden kirjahankintasummasta. Lainausluvut eivät vaikuta apurahan saamiseen. Tänä vuonna hakemuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota työsuunnitelmaan, aikaisempaan tuotantoon ja ammatillisuuteen. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2015 7 ILMOITUSASIAT KOVA LAKI Tietojen julkistamisen ja yksityiselämän suojan suhteesta S uomen perustuslain 10 §:ssä säädetään yksityiselämän suojasta, mikä pitää sisällään käsitteellisesti yksityisyyden, kunnian, kotirauhan ja luottamuksellisen viestin suojat. Varsinkin yksityisyyden ja kunnian suoja ja lain nojalla sallitun julkistamisen rajat herättävät usein kysymyksiä kirjoitta jien keskuudessa. Pohjimmiltaan kyse on yksityiselämän suojan ja perustuslain 12 §:ssä suojatun sananvapauden yhteensovittamisesta yksittäistapauksessa. Lain nojalla sananvapauden toteutumista ei tule estää ennakolta – ennakkosensuurin kieltohan on keskeinen oikeusvaltion elementti. Niinpä lähtökohta tiedon julkistamisessa on, että mahdollinen yksityiselämän suojan loukkaus on arvioitava vasta jälkikäteen, viime kädessä tuomioistuimessa. Sen paremmin yksityiselämän kuin sananvapaudenkaan suojaa ei ole määritelty seikkaperäisesti perustuslaissa. Joitakin tarkempia säännöksiä muun muassa kunniaa ja yksityisyyden suojaa loukkaavien tahallisten tekojen varalle on kuitenkin annettu muualla laissa. Rikoslain 24 luvussa on esimerkiksi säädetty rangaistavaksi kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Kunnianloukkauksena voi tulla kysee seen valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen toisesta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Myös muu halventaminen, kuten todenperäisen tiedon esittäminen loukkaamistarkoituksessa, voi merkitä kunnianloukkausta. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on puolestaan rangaistavaa, kun henkilö tahallisesti tulee Suomen tietokirjailijat ry toimittaneeksi toisen yksityiselämää koskevan tiedon tai vihjauksen muiden saataville siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Rikosvastuun ohella – tai sen sijaan – voi muiden saataville toimitetun viestin sisällöstä aiheutua myös vahingonkorvausvastuu sananvapauslain 14 §:n nojalla. Kunnianloukkauksen ulkopuolelle jää todenperäisten tietojen julkaiseminen, jos kyse ei ole halventamistarkoituksesta. Myös politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa tehtävässä tai muuten julkisuudessa toimivan henkilön menettelyn kriittinenkin arvostelu jää kunnianloukkauksen ulkopuolelle, jos arvostelu ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Vastaavasti yksityiselämää loukkaamatta voi julkaista julkisessa tehtävässä toimivasta henkilöstä tiedon, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin, jos tiedon esittäminen on tarpeen yhteis kunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. On huomattava, että rikossäännöksiinkin sisältyy tulkinnanvaraisia elementtejä, kuten yksityiselämän piiriin kuuluvien asioiden rajat ja tiedon tai vihjauksen halventavuus. Koska lain säännöksillä ei voida täydellisesti määrittää sallitun ja kielletyn julkistamisen rajoja, nousevat esimerkiksi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut ja erilaiset oikeudellisesti sitomattomat normistot, kuten tietokirjailijoiden tai journalistien eettiset ohjeet, tärkeään rooliin. Jussi Ilvonen yhdistyksen lakimies Toimiston aukiolo kesälomakaudella YHDISTYKSEN TOIMISTO on suljettu kesälomakaudella keskiviikosta 1.7. sunnuntaihin 2.8.2015. Ennen lomakautta toimisto on suljettuna myös juhannusaattona. Mukavaa kesää, tietokirjailijat! YHDISTYKSEN TOIMISTON väki ja hallitus toivottavat Suomen tietokirjailijoille mitä mukavinta kesää! Mietitkö, mitä lukisit kesällä? Seuraa lukemissuosituksia Twitterissä tunnisteilla #101kirjaa ja #kirjat. Jaa myös omat suosituksesi samoilla tunnisteilla muille lukunälkäisille. PÄIVÄMÄÄRÄMUISTIO Hallituksen kokoukset 2015 3.9., 8.10. ja 2.12. Warelius-palkinnon jako & TIETOKIRJA.FI-ohjelma Sastamalan vanhan kirjallisuuden päivillä 26.–27.6. Tietokirja haastaa keskusteluun TIETOKIRJA.FI-ohjelma Porin SuomiAreenassa 15.–17.7. TIETOKIRJA.FI-päivä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla 17.7. Tietokirjaviikko 24.–30.8. TIETOKIRJA.FI Helsingissä 26.–27.8. Syksyn apurahojen hakuaika 1.–30.9. Syyskokous Helsingissä 20.–21.11. Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 toimisto@suomentietokirjailijat.fi | www.suomentietokirjailijat.fi Seuraava jäsentiedote 4/2015 ilmestyy syyskuun puolivälissä.
© Copyright 2024