1. No category

Suomen tietokirjailijat ry
Jäsentiedote
•
•
•
•
3/2011
Jäsenmäärä ylitti 2 700 rajan
Kevään apurahat 138 hankkeelle
Pirjo Hiidenmaa jatkaa EWC:n puheenjohtajana
Ilmoittaudu lainauskorvausjärjestelmään!
Kirjamarkkinoinnin uudet väylät
luovat aktiivista vuorovaikutusta
S
Toimittanut Katri Maasalo • 7.6.2011
uomen tietokirjailijat ry teki jäsenistölleen kyselyn kotisivujen, sähköpostin ja sosiaalisen median käytöstä kirjojen esittelyssä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä kiinnostuksesta näitä koskevaan
koulutukseen. Kysely lähetettiin 14. helmikuuta 2011
sähköpostitse 2 340 jäsenelle ja siihen vastasi 519 henkilöä (22 %).
Melkein puolet (49 %) kyselyyn vastanneista käyttää ainakin jotain mainituista viestintäkanavista kirjojensa esittelyssä, myynnissä ja markkinoinnissa. Vastanneista 26 % käyttää kahta tai useampaa kanavaa
(aktiivikäyttäjät), 24 % vähintään yhtä. 2 % ilmoitti,
ettei vielä käytä sosiaalista mediaa, mutta aikoo käyttää sitä tulevaisuudessa, esimerkiksi seuraavan kirjan
ilmestymisen aikaan. Reilu viidesosa (21 %) ei käytä
sosiaalista mediaa, mutta on kiinnostunut saamaan
koulutusta aiheesta. 27 % ei käytä sosiaalista mediaa
eikä ole kiinnostunut sitä koskevasta koulutuksesta.
Kotisivut ja sähköposti
ovat yleisimmät kanavat
Kotisivut ja sähköposti ovat yleisimmät viestintäkanavat, joita kirjojen esittelyssä, markkinoinnissa ja myynnissä käytetään. Osa kotisivuista on kirjoittajan, osa
taas kirjan tai aihealueen kotisivuja. Joissain tapauksissa kotisivut ovat selkeästi kauppapaikkoja, mutta
suurimmalla osalla kirjojen markkinointi tai myynti
ei ole pääasia. Varsinainen ostomahdollisuus on vain
harvoilla sivuilla, yleensä tilaukset hoituvat sähköpostilla tai kotisivuilta on linkkejä verkkokirjakauppoihin.
Kotisivut ovat melko staattisia viestintäkanavia, useat
päivittävät niitä vain harvakseltaan.
Sähköpostia käytetään markkinoinnissa ja tiedottamisessa melko paljon. Moni suhtautuu siihen kuitenkin
varauksellisesti pelätessään leimautumista roskapostin lähettäjäksi. Osa käyttää sähköpostia varsinaiseen
markkinointiin, osa pelkästään teosten ilmestymisestä
tai sisällöstä tiedottamiseen. Moni vastaajista kertoi
viestittävänsä vain hyvin rajatulle vastaanottajakunnalle, esimerkiksi ystävilleen ja tuttavilleen.
Kirjat ja kirjoittajat
näkyvät Facebookissa
Suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat Facebook ja Twitter. Facebookia käyttää noin 30 % kaikista
kyselyyn vastanneista ja puolet aktiivikäyttäjistä. Twitteriä käyttää 7 % kaikista vastanneista ja vajaat 13 %
aktiivikäyttäjistä. Hyvin pienellä osalla vastanneista
on blogi. Lisäksi mainittiin muun muassa LinkedIn,
Flickr, YouTube, Wikipedia, IRC-galleria sekä erilaiset
keskustelupalstat. Näiden käyttö teosten esittelyssä ja
markkinoinnissa on kuitenkin marginaalista.
Facebook-sivuja on sekä kirjoittajilla että kirjoilla.
Omissa profiileissaan useat kirjoittajat kertovat kirjoittamisprosessista ja kirjojen valmistumisesta sekä
jonkin verran myös markkinoivat teoksiaan. Facebookista saattaa myös olla linkkejä verkkokauppoihin.
Kirjojen Facebook-sivuilla on usein enemmän tietoa
kirjan sisällöstä ja aihealueesta yleisesti sekä ohjeistusta, mistä kirjoja saa tilattua. Kirjoittajat käyvät jonkin
verran keskustelua lukijoiden kanssa. Usealla Facebook
on kuitenkin melko passiivisessa käytössä, esimerkiksi
kirjalle luodaan oma profiili valmistumisen aikoihin,
mutta sitä ei päivitetä.
TIETOKIRJA.FI HELSINGISSÄ 25.–26.8.2011
Twitterissä kerrotaan kirjojen valmistumisesta sekä niiden julkistamistilaisuuksista. Jonkin verran kirjoittajat myös
markkinoivat sitä kautta. Twitter on kuitenkin edelleen käytössä vain pienellä
osalla kyselyyn vastanneista. Blogeissa
kirjoitetaan kirjoittamisprosesseista ja
kirjojen valmistumisesta, joillain on myös
linkkejä ostospaikkoihin. Blogit ovat dynaamisia viestintäkanavia, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen lukijoiden
kanssa. Kirjat ovat harvoin pääosassa,
niistä kirjoitetaan blogeissa muiden asioi
den ohessa.
”Kirjoitan mieluummin
kuin myyn”
Yleisin syy sille, ettei sosiaalista mediaa käytetä, on se, että markkinointi ja
myynti mielletään yksinomaan kustantajan tehtäväksi. ”Kirjoitan mieluummin
kuin myyn”, kiteytti eräs vastaajista. Moni
pitää omien kirjojensa markkinointia
kiusallisena, jopa vastenmielisenä. ”Kehukoon sinua vieras, mutta ei oma suu”,
eräs vastaajista totesi lainaten vanhaa
sananlaskua. Usein kustantajat käyttävät
sekä verkkosivuja, sähköpostia että sosiaalista mediaa teosten markkinoinnissa.
Joillekin kustantaja oli esittänyt toivomuksen liittyä sosiaaliseen mediaan tai
olla siellä aktiivisempi.
Sosiaalisen median käyttöön liittyy
runsaasti ennakkoluuloja, Facebook
tuntuu monelle vieraalta ympäristöltä
ja jotkut arastelevat henkilötietosuojaa
sosiaalisessa mediassa. Osalla käyttämättömyyden syynä on, ettei sosiaalista
mediaa osata käyttää tai siinä ei haluta
olla millään tavalla mukana esimerkiksi
tietosuojakysymysten johdosta. Jotkut
vastaajista puolestaan kokevat olevansa
liian vanhoja tällaisten medioiden käyttämiseen.
Toiset kertoivat markkinoivansa teoksiaan erilaisissa koulutustilaisuuksissa.
He pitivät tällaista kasvokkain tapahtuvaa markkinointia miellyttävämpänä ja
itselleen sopivampana kuin esimerkiksi
Facebookin kautta tapahtuvaa markkinointia.
Omien kirjojen kohderyhmä saattaa
olla hyvin kapea eikä sosiaalista mediaa
2
koeta oikeaksi kanavaksi tavoittaa potentiaalisia ostajia. Joidenkin vastaajien
kirjat ovat pääasiallisesti tilausteoksia,
joten niiden osalta ei ole tarvetta markkinoinnille. Osa vastaajista ei vain ollut
tullut ajatelleeksi, että sosiaalista mediaa voisi käyttää tähän tarkoitukseen.
Kysely herätteli joitain heistä miettimään
sosiaalisen median mahdollisuuksia aivan
uudella tavalla.
Koulutuksen avulla alkuun
Noin 60 % sosiaalisen median käyttäjistä ja yli puolet (52 %) kaikista kyselyyn
vastanneista oli kiinnostunut saamaan
yhdistyksen järjestämää koulutusta aiheesta. Moni toivoi konkreettista opetusta kotisivujen tekemisestä ja ylläpidosta
sekä helppoa peruskoulutusta Facebookin käytöstä.
Tämän lisäksi toivottiin markkinointija myyntiopastusta sekä opastusta siihen,
miten sosiaalisessa mediassa markkinointi
käännetään myyntituloksi. Kokemuksien
jakaminen sekä teorian ja käytännön yhdistäminen nostettiin koulutustoiveissa
esiin. Yksi vastaajista toivoi koulutusta
sosiaalisen median hyödyntämiseen kirjoittamisvaiheessa.
Perinteinen roolijako murtuu?
Ensimmäinen kysely antoi mielenkiintoisen yleiskuvan tietokirjojen markkinoinnin muutostrendeistä.
Tietokirjailijat pääsevät yhä harvemmin suurten kaupallisten kustantajien
listoille. Verkkosivut, sähköposti ja sosiaalinen media mahdollistavat edullisen
tavan lisätä tietoisuutta kirjoista sekä
luoda uudenlaisia kauppapaikkoja.
Erityisen aktiivisia itse esittelemään ja
markkinoimaan kirjojaan ovat omakustanteita tekevät tai rajallisilla markkinointiresursseilla varustetuille pienkustantamoille kirjoittavat tekijät. Toisaalta
myös osa suurten kustantamojen kirjailijoista käyttää sosiaalista mediaa kirjojensa markkinoinnissa, usein kustantajan
markkinointia täydentävästi.
Kyselyssä kerrotut koulutustoiveet on
välitetty koulutustyöryhmälle. Asiasta
kiinnostuneiden kannattaa myös tulla
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
elokuussa TIETOKIRJA.FI-tapahtumaan,
missä kustannusalan ammattilaiset kertovat näkemyksensä siitä, miten sosiaalinen media on muuttanut kirjabisnestä.
Sosiaalisen median käyttö ravistelee
perinteisiä kirjoittajan ja kustantajan
roolimalleja. Vaikka kirjoittajan tärkein
tehtävä onkin tuottaa laadukasta sisältöä
teoksiinsa, kannattaa silti hetki miettiä
teoksen markkinointia ja omaa rooliaan
siinä.
Sosiaalisessa mediassa on mahdollista
tavoittaa uusia tietokirjoista kiinnostuneita ihmisiä ja lisätä tietokirjallisuuden
näkyvyyttä. Dynaaminen vuorovaikutus
lukijoiden kanssa poikkeaa hyvin paljon
perinteisestä markkinoinnista. Kirjailijan
oma aktiivisuus mahdollistaa henkilökohtaisemman yhteyden lukijoihin – ihmiset
teosten takana kiinnostavat.
Sosiaalisen median väylät tarjoavat
uudenlaisen tavan luoda yhteyksiä lukijoihin, osallistua ja osallistaa. Tämä voi
olla mahdollisuus uudistaa tietokirjallisuuden kasvoja ja kenties myös kasvattaa
tietokirjojen myyntiä.
Mari Koskinen
lakimies
Tieto-Finlandia
-palkinnon
päättää Alf Rehn
T
ieto-Finlandia-palkinnon saajasta
päättää tänä vuonna professori Alf
Rehn.
Enintään kuusi palkintoehdokasta
valitsevaan palkintolautakuntaan on
nimitetty puheenjohtajaksi Pekka Seppänen ja jäseniksi uutispäällikkö Riitta
Raatikainen ja Kanavan päätoimittaja
Ville Pernaa.
Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat julkistetaan 3. marraskuuta ja palkinto jaetaan 17. marraskuuta.
Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.
Se rahoitetaan Suomen tietokirjailijat
ry:n ja Suomen Kustannusyhdistyksen
Kirjasäätiölle lahjoittamin varoin.
Pääkirjoitus
uudet jäsenet
Valokopiot vähenevät, kuinka
korvataan digitaalinen kopiointi?
S
uomen tietokirjailijat ry jakoi viime
vuonna apurahoja kirjantekijöille
yli kaksi miljoonaa euroa. Rahat
ovat peräisin kopiointikorvauksista, jotka
tulevat yhdistykselle tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta.
Käytännössä Suomen tietokirjailijoiden apurahoina jakamat rahat ovat
peräisin valokopioista, ja ylivoimaisesti
merkittävin valokopiointikorvausten lähde on oppilaitokset. Niillä on valokopioista keskitetty sopimus, joten yksittäisten
koulujen ei tarvitse neuvotella tekijänoikeusjärjestön kanssa valokopioista maksettavista korvauksista.
Peruskouluissa ja lukioissa otetaan
valokopioita toistaiseksi entiseen tahtiin, mutta yliopistojen valokopiointi on
laskenut alle puoleen vuodesta 1999.
Elinkeinoelämässä valokopiointi on vähentynyt huomattavasti. Esimerkiksi
vakuutusyhtiöiden kohdalla korvauskertymä on laskenut alle puoleen vuodesta
2002, ja kunnallishallinnossakin se laskee
tasaisesti: vuodesta 2002 laskua on kymmenen prosenttia.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan analyytikko tajutakseen, että valokopiointi
on auringonlaskun ala ja huomatakseen,
että valokopioinnin vähenemisen syyt
ovat digitaalisia. Monisteet korvataan
skannatuilla dokumenteilla sekä jo valmiiksi digitaalisessa muodossa olevan
aineiston sähköisellä jakelulla.
Painetun materiaalin skannaamisesta
ja internet-sivujen aineiston jakamisesta
ei ole keskitettyä sopimusta. Se on luvatonta, ellei yksittäinen oppilaitos ole
hankkinut lisenssiä suoraan Kopiostosta.
Kopiosto on kyllä tehnyt opetus- ja
kulttuuriministeriölle esityksen teosten
digitaalista käyttöä koskevasta luvasta
ja siitä maksettavasta tekijänoikeuskor-
Jäsenmäärä ylitti
2 700 rajan
vauksesta, mutta se ei toistaiseksi ole
johtanut sopimukseen.
Yksittäisille ammatillisille oppilaitoksille ja ammattikorkeakouluille Kopiosto myi viime vuonna 58 skannauslupaa.
Peruskouluille ja lukioille lupia on juuri
alettu markkinoida.
Dokumenttikameroiden ja älytaulujen
yleistyminen herättää kysymyksiä siitä,
miten niissä saa eri sisältöjä käyttää.
Aika yleinen tekijänoikeuskysymys tämän
päivän oppilaitoksissa on myös se, saako
PowerPoint-esitykseen skannata kuvan
oppikirjasta tai saako siinä käyttää osaa
kustantajan nettisivun sisällöstä. Kopioston nyt kouluihin markkinoima lupa
mahdollistaa tällaiset käyttötavat.
Digiliupien myyminen on vasta alussa, eikä näillä nyt myydyillä muutamalla
kymmenellä luvalla ole Kopiostolle eikä
Suomen tietokirjailijoille suurtakaan
merkitystä. Mutta se merkitys kasvaa
kohisten. Digitaalinen kopiointi tulee
ohittamaan valokopiot pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin.
Myös järjestelmä, jolla tekijänoikeuskorvaus teosten digitaalisesta jakelusta
tilitetään oikeudenhaltijoille, on vasta
kehitteillä. Suomen tietokirjailijoilla on
vankka edustus tilitysjärjestelmää suunnittelevassa työryhmässä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskouluissa ja lukioissa skannataan vuosittain lähes miljoona sivua tekijänoikeuden
suojaamista teoksista. Siis ilman lupaa.
Jokainen skannattu sivu jaetaan keskimäärin 21 oppilaalle, joten skannauksen
kokonaisvolyymi nousee noin 18 miljoonaan sivuun vuodessa. Se ei ole enää
amatöörien puuhastelua se.
Jaakko Heinimäki
Suomen tietokirjailijat ry:n ja
Kopioston hallituksen jäsen
Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 31. toukokuuta yhdistyksen jäseniksi seuraavat 23 hakijaa.
Yhdistyksessä on nyt 2 704 jäsentä.
Merja Aho, kulttuurituottaja,
osastosihteeri (Helsinki)
Bengt Eriksson, ekonomi (Vantaa)
Matti Hakanen, DI, KTM (Hämeenlinna)
Pertti Hartikainen, VTT, KTT (Kouvola)
Minna Haveri, TaT, tutkija (Helsinki)
Anna-Kaisa Heikkinen,
ulkoasiansihteeri, diplomaatti (Helsinki)
Jyrki Karvinen, toimittaja (Helsinki)
Jukka Kilpi, PhD, dosentti (Espoo)
Päivi Kupias, KM, kouluttaja (Espoo)
Olli Kuusisto, FK, kirjastonhoitaja
(Kemiönsaari)
Outi Lahtinen, FL (Helsinki)
Jarmo Lehtinen, KT (Fuengirola)
Risto Lindstedt, toimittaja (Helsinki)
Anu Mannonen, FM, vapaa kirjoittaja
(Helsinki)
Arvo Myllymäki, professori emeritus
(Muonio)
Markku Mäkipirtti, teknikkokapteeni
(Tampere)
Eija Mäkirintala, FT, yrittäjä (Helsinki)
Petteri Paananen, kehityspäällikkö
(Helsinki)
Arja Paasio, VTM (Lohja)
Teemu Palosaari, VTT, tutkija (Pirkkala)
Milla Peltonen, FT, kirjallisuudentutkija
(Tampere)
Risto Pulkkinen, TT, dosentti (Helsinki)
Veikko Saksi, KTM, päätoimittaja
(Tallinna)
Tiesitkö, että yhdistyksen 2 704 jäsenestä naisia on 1 213 ja miehiä 1 491.
Seniorijäseniä on 148 ja kunniajäseniä 9. Yhdistyksen nuorin jäsen on
syntynyt vuonna 1985 ja vanhin
vuonna 1922.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
3
Kevään apurahat 138 hankkeelle
Kevään apurahat 2011 on jaettu 138 hankkeelle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 585 550 euroa. Hallitus teki päätöksen
saajista kokouksessaan 31. toukokuuta. Puolivuotisia apurahoja jaettiin 40 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai
apurahan 36 hakijaa, lasten- ja nuorten tietokirjojen kirjoittamiseen 20 ja tietokirjakritiikin kirjoittamiseen 42 hakijaa. Kaikkiaan
apurahoja haettiin 531 hakemuksella.
Apurahat puolivuotiseen
luovaan kirjalliseen
työskentelyyn (euroa)
Benmergui Raquel All Stars 6 (10 000)
Davis Kaarina Elämää Alhonlahdessa
(10 000)
Dunderfelt Tony Ihmisyys –
kokonaisvaltainen ihmiskäsitys
maailmankuvan perustana (9 000)
Erola Lasse Tapio Rautavaaran
elämäkerta (10 000)
Grönstrand Heidi Näkökulmia
suomalaisen kirjallisuuden
monikielisyyteen (10 000)
Henriksson Laura Markku Johanssonin
musiikillinen elämäkerta (9 000)
Hentilä Marjaliisa Työelämän hyväksi –
Matti Paasivuori 1866–1937 (10 000)
Hirvikallio Seija Hämeenpuisto –
Tampereen esplanadi (10 000)
Huhta Marjatta Ammattikielen ja
-viestinnän opetuksen käsikirja (10 000)
Hämäläinen-Ceccarelli Aira Suomiitalia-suomi-suursanakirja (10 000)
Jaakola Ilkka Elämyksiä Pohjolasta
(10 000)
Jokinen Heikki Eponyymisanakirja ja
Sarjakuvan tietokirja (10 000)
Jussila Tapani Japani Fukushiman
jälkeen (10 000)
Kalha Harri Ihme ja kumma –
surrealismia ja silmänlumetta 1900luvun alun postikorttitaiteessa (9 000)
Lahtinen Aino-Maija Romaani katsoo
mieleen (9 000)
Leppänen Kalevi Lapinhullut ja Lapin
hullut (10 000)
Lyytimäki Jari Huumori
ympäristönsuojelussa (10 000)
Malmi Timo Kuoleman kangas
- tietokirja Kalevankankaan
hautausmaasta (10 000)
Mejias-Ojajärvi Iliana Pysähtynyt aika
– viha ja myötätunto.
Ulkomaalaisia taiteilijoita Suomessa
(10 000)
Nenonen Markku Tietoyhteiskunnan
synty Suomessa (10 000)
4
Nikkanen Hanna Vallankumous
tapahtuu verkossa (10 000)
Paavilainen Marko Punaisten veriteot
Vihdissä 1.2.1918 (10 000)
Pesonen Heikki Ympäristökysymys ja
maailman uskonnot (10 000)
Poijula Soili Traumapsykologia (9 000)
Puoskari Pentti 60-luvun
rakennemuutos ja hallituspolitiikka
(9 000)
Rehn Merja Yritä perässä – nainen
miljoonayrityksen omistajana (10 000)
Rekola Katri Kahvia ja kakkua –
eurooppalaista kahvilakulttuuria (10 000)
Rintala Teemu Suomen verkkosiipiset
-määritysopas (10 000)
Ruotsala Antti Keskiajan maailma –
Eurooppa, Mongolia, Kiina ja Intia (9 000)
Ruotsi Suvi Muotoiluklassikkomme
(10 000)
Saarnia Pirjo Terveyttä edistävää
pikaruokaa – vartissa (10 000)
Salin Sari Suomalaiset veijariromaanit
(9 000)
Saure Heikki Kieli solmussa (10 000)
Savikko Sari Vanhat kasvitaulut ja
niiden tekijät (10 000)
Sirkkiä-Jarva Sari Urheiluruutu 50
vuotta (10 000)
Uschanov Tommi Miksi Suomi on Suomi
(9 000)
Vettenniemi Erkki Juha Miedon
merkitys – sukset, sadasosat, sankaruus
(10 000)
Vihmanen Liisa Viides asento –
tietokirja klassisen baletin opiskelusta ja
koulutuksesta (9 000)
Vihola Teppo Suomalaisia
Pariisissa Albert Edefeltistä Satu
Waltariin – kulttuurimatkailijan ja
kulttuuriharrastajan opas (10 000)
Ylönen Matti Konsulttidemokratia
(10 000)
Apurahat esikoistietokirjan
kirjoittamiseen
Eeva Sara Kielikirja – lukion äidinkielen
ja kirjallisuuden oppikirja (2 000)
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
Hakkarainen Mika "Ihmiskunnan
satama" Venetsia –1300 vuotta
historiaa (3 500)
Hedström Klaus Tarinoita Suomen
elokuva-alalta (2 000)
Hintsanen Jari Taekwondo – jalan ja
käden tie (3 500)
Honkonen Juha Journalismin
huonontumisen lyhyt historia (2 000)
Hurme Vuokko Tehdään taidetta – 100
vinkkiä lapsiperheen luoviin hetkiin (3 000)
Häsä Jokke Algebran kurssikirja (2 000)
Jallinoja Niina Oppikirja yrityksen ja
muun organisaation vastuullisesta
toiminnasta (2 000)
Junttila Janne Dokumenttiteatterin uusi
aalto (3 500)
Kaartinen Essi Naisia ja apinoita kuinka feminismi ja evoluutiobiologia
kohtaavat (3 500)
Kettunen Erkka Pikkukipparin kirja
(2 500)
Kilpeläinen Tapani Itsemurhan filosofia
(3 500)
Koivuniemi Merja Hyvä paha väsymys
(2 500)
Kuusela Sari Valta, vuorovaikutus ja
johtaminen (2 500)
Laine Silja Hoteli Tornista KeskiPasilaan – korkeiden rakennusten
historiaa Suomessa (3 500)
Lankinen Jussi Journalismin
huonontumisen lyhyt historia (2 000)
Ojaniemi Katja Professori Olavi
Hurmerinnan elämäkerta (2 500)
Oravisjärvi Jani Antiikin rahat –
länsimaisen rahatalouden synty (2 500)
Palotie Laura Leena Palotien elämäkerta
(3 500)
Partanen Anu Minun Amerikkani – neljä
vuotta Yhdysvalloissa (3 500)
Piispa Lauri Venäläisen elokuvan
historia (3 500)
Pulkkinen Jonna Jaloviinan historia
(3 000)
Rosenius Anne Viipurin hopeasepät
keskiajalta 1800-luvulle (3 500)
Rämö Johanna Algebran kurssikirja
(2000)
Sillanpää Sami Kiinalainen kapina
(3 500)
Solankallio Tytti Talousraportointi ja
-viestintä (2 000)
Sudensalmi Sari Elämää Saimaan
alueen höyrylaivoilla (2 500)
Svärd Erica Talousraportointi ja
-viestintä (2 000)
Svärd Saana Kaksoisvirtainmaa (3 500)
Torvalds Sofia Misslyckad? – en bok om
ätstörningar (3 500)
Uro Jarkko Lisääntymisen iloinen
historia (2 000)
Uusikylä Marjo Arvopohjaista
nautiskelua – Slow Food -liike maailmalla
ja meillä (2 000)
Vanninen Larissa "Hullun tiedemiehen
laboratorio" – nukkekotiaiheinen
käytännön opaskirja (2 500)
Virkki Tatu Korvaushoidon käsikirja –
opas huumekuntoutujalle (2 500)
Väisänen Seppo Isänmaalliset virret,
niiden tausta ja kehittyminen (2 500)
Väänänen Panu Lisääntymisen iloinen
historia (2 000)
Apurahat lasten ja nuorten
tietokirjan kirjoittamiseen
Aho Merja Viron matkaopas lapsille
(3 000)
Cacciatore Raisa Ystävyys on ykkönen
(3 500)
Ellonen Marcus Englannin
kuvasanakirja (2 000)
Ferchichi Helena Matka värien
salaisuuksiin (2 000)
Heikkinen Vesa Jebaa vai epää? Reilun
kielipelin säännöt (3 500)
Hietikko-Hautala Tiina Jättiläisen
jalanjälki (2 000)
Häkkinen Helena Ystävyys on ykkönen
(3 500)
Juurikainen Outi Iinan ja Nikolain
kirkkovuosi (2 500)
Kiiskilä Jani Näkin kengissä – Viaporin
vesissä (2 500)
Korolainen Tuula Hyvää uutta vuotta!
Monikulttuurinen lastenkirja vuodenajoista ja vuoden juhlista (3 500)
Parkkinen Seppo Pihatarinoita (3500)
Pulli Elina Treeni-kirja sporttilajien
harrastajille (3 500)
Päiviö Hannele Löytö – kirja rippikoulun
jälkeen (3 500)
Raitio Raine Multaa renkaissa (3 500)
Ryhänen Eeva-Liisa Me selkärankaiset,
osat 2 ja 3 (3 500)
Simola Marja Miten joutsen sai mustat
jalat (selkosatuja) (3 500)
Soisalo Soili Hyvän ravitsemuksen opas
nuorelle (3 500)
Surakka Piia Kulissit kumoon – nuoren
esiintyjän käsikirja (2 000)
Vaijärvi Kari Tapani Löfving – sankari
vai petturi (3 500)
Vehmanen Suvi Pupun talvikirja –
lastenkirja Suomen talvisesta luonnosta
(2 000)
Apurahat tietokirjakritiikin
kirjoittamiseen
Alanen Virpi (750)
Bengtsson Niklas (1000)
Berndtson Taru (750)
Heikkilä-Halttunen Päivi (1000)
Houni Pia (1000)
Huhta Veli-Matti (750)
Huhtanen Jouni (750)
Järvelä Juha (750)
Järvinen Seppo (1000)
Kahla Elina (1000)
Karlin Antti (1000)
Karonen Petri (1000)
Kaskinen Jussi (750)
Koskimies Pertti (1000)
Krohn Elias (750)
Kulmala Teppo (1000)
Kurki Janne (750)
Kuusela Hanna (750)
Laalo Klaus (1000)
Leinonen Matti (1000)
Leitzinger Antero (1000)
Leppälahti Merja (1000)
Liski Päivi (750)
Louhiala Pekka (1000)
Mikkonen Tuija (750)
Myrsky Matti (800)
Mäki-Kulmala Airi (750)
Niiranen Seppo (750)
Pekonen Osmo (1000)
Pihlajamäki Heikki (1000)
Päivänen Juhani (1000)
Rytkölä Heikki (1000)
Saressalo Lassi (1000)
Siikamäki Pirkko (750)
Slotte Ulf-Erik (750)
Sundström Leif (1000)
Syväoja Hannu (1000)
Tahvanainen Kari (1000)
Tast Teemu (750)
Uusitalo Eira (750)
Vilpa Erkki (1000)
Voutilainen Päivi (1000)
APURAHAT
Syksyn apurahat
haettavissa
syyskuussa
S
yksyn apurahat luovaan kirjalliseen
työskentelyyn tulevat haettaviksi
syyskuussa.
Apurahan hakijalla täytyy olla edellisen apurahan jälkeen julkaistua uutta
tuotantoa. Jos hakija on aiemmin saanut yhdistykseltä apurahan, edellytetään,
että hän on tehnyt sen käytöstä hyväksytyn selvityksen määräaikaan mennessä.
Edellinen apuraha pitää olla siis selvitetty ennen kuin seuraava apuraha
voidaan myöntää. Selvityslomakkeen voi
tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta.
Syksyn apurahojen hakemuslomake on
tulostettavissa yhdistyksen verkkosivuilta
syyskuussa hakuajan alettua.
Villa Lanteen haku
30.9. mennessä
S
uomen tietokirjailijat ry julistaa
jäsentensä haettavaksi kaksi kuukauden mittaista kirjailijakotipaikkaa Suomen Rooman-instituutista Villa
Lantesta (www.irfrome.org). Majoitus on
maksuton. Lisäksi valitut saavat yhdistykseltä 1 500 euron apurahan matkakustannuksiin ja elämiseen. Residenssiaika
on käytettävä vuoden 2012 aikana. Ajankohta sovitaan instituutin kanssa.
Vapaamuotoien hakemuksen tulee
olla perillä Suomen tietokirjailijat ry:n
toimistossa perjantaihin 30. syyskuuta mennessä. Hakemuksesta on käytävä
ilmi hanke, jota hakija aikoo tehdä oleskelunsa aikana. Hakemuksia arvioitaessa
suositaan tietoteoshankkeita, joilla on
kytkentä Välimeren alueeseen, kieliin,
kulttuuriin, historiaan tai nykypäivään.
Instituutti avustaa tietokirjailijaa yhteyksien saamisessa paikalliseen tiede- ja
kulttuurielämään.
Lisätietoja Jukka-Pekka Pietiäinen, puh.
09 4542 2511, 050 543 9891, jukka-pekka.
pietiainen@suomentietokirjailijat.fi.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
5
Kirjastoapurahoja tietokirjallisuudelle alle 300 000 euroa
Tietokirjallisuuden osuus summasta vain 10 prosenttia
K
irjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt
lähes 2,9 miljoonaa euroa kirjastoapurahoina ja -avustuksina 908 kirjailijalle ja kääntäjälle. Apurahat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan
työskentelyyn. Avustukset myönnetään
taloudellisin tai sosiaalisin perustein.
Yksittäisten apurahojen suuruus vaihtelee 500 eurosta 14 500 euroon. Hakemuksia tuli lautakunnalle tänä vuonna
1 418, joista kaunokirjallisuuden alaan
kuuluvia oli 1 072 ja tietokirjallisuuden
alaan kuuluvia 346.
Kaunokirjallisuuden osuus oli yli 2,5
miljoonaa euroa, tietokirjallisuuden alle
300 000 euroa.
Apurahoihin ja avustuksiin varatusta
määrärahasta 90 prosenttia myönnetään kaunokirjallisuudelle ja 10 prosenttia tietokirjallisuudelle. Kääntäjille
on varattu kummassakin ryhmässä 16
prosentin kiintiö. Apurahaa ei myönnetä
tieteellisten tutkimusten tai oppikirjojen
tekijöille.
Kirjastoapurahajärjestelmä luotiin
1960-luvun alussa. Sen nojalla kirjailijoille ja kääntäjille jaetaan apurahoja,
koska heidän teoksiaan on maksutta lainattavissa ja luettavissa yleisissä kirjastoissa. Kirjastoapurahojen ja -avustusten
määräraha on sidottu yleisten kirjastojen
edellisen vuoden kirjahankintoihin ja se
on suuruudeltaan 10 prosenttia kokonaissummasta. Apurahat ja avustukset
myönnetään hakemuksesta ja ne ovat
harkinnanvaraisia eivätkä perustu esim.
lainausmääriin. Apurahoista päätettäessä huomioidaan sekä kirjailijan aiempi
tuotanto että nykyinen luova työvaihe.
Vähintään neljän kuukauden työskentelyyn myönnettyihin apurahoihin sisältyy
sosiaaliturvaosuus eläke- ja tapaturmavakuutuksen ottamiseksi.
Vuoden 2011 apurahat ja avustukset
jakautuivat seuraavasti:
Apurahoina luovaa kirjallista työtä
Suomen tietokirjailijat ry
suorittaville kirjailijoille 208 2000 euroa (kaunokirjallisuus) ja 205 800 euroa
(tietokirjallisuus), apurahoina kääntäjille 443 000 euroa (kaunokirjallisuus) ja
82 925 euroa (tietokirjallisuus), avustuksina ahtaissa taloudellisissa oloissa eläville
iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille 52 700
euroa (kaunokirjallisuus) ja 0 euroa (tietokirjallisuus), avustuksina sairauden tai
työkyvyttömyyden perusteella 22 200
euroa (kaunokirjallisuus) ja 700 euroa
(tietokirjallisuus).
Yhteensä summat olivat 2 599 900 euroa (kaunokirjallisuus) ja 289 425 euroa
(tietokirjallisuus).
www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Pirjo Hiidenmaa
jatkaa EWC:n
puheenjohtajana
S
uomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa on valittu
toiseksi kaksivuotiskaudeksi European Writers' Councilin (EWC) puheenjohtajaksi. Euroopan kirjailijajärjestöjen
liiton kokous pidettiin Turussa 27. toukokuuta. Hiidenmaan valinta oli yksimielinen. Suomesta valittiin EWC:n hallitukseen myös kirjailija Hannu Niklander.
Vuosikokousta edeltävänä päivänä Turussa järjestettiin kuudes Mare Nostrum
-seminaari, jonka otsikko oli Literacy and
the Culture of Reading (Lukutaito ja lukemisen kulttuuri).
EWC:n jäsenenä on 60 kirjailijajärjestöä 34 maasta. Jäsenjärjestöt edustavat
120 000 kirjailijaa ja kääntäjää.
www.europeanwriters.eu
Muista hakea!
Kirjastoapurahoista tietokirjallisuus saa vain 10 prosenttia, vaikka
tietokirjallisuuden hankinta yleisiin kirjastoihin on moninkertaista
(40–50 prosenttia). On tärkeää, että
mahdollisimman moni tietokirjailija
hakee kirjastoapurahaa. Myös tällä
tavoin voimme osoittaa valtiovallalle, että tietokirjallisuus tarvitsee
tasavertaisen kohtelun kirjastoapurahajärjestelmässä.
Haku Villa Karoon
päättyy 1.9.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat hakea työskentelystipendiä Villa Karosta Beninistä. Kevätkauden stipendien
hakuaika päättyy 1. syyskuuta.
Stipendia haetaan suoraan Villa Karon
ystävät ry:n kautta. Hakulomakkeen voi
lähettää suoraan Villa Karon verkkosivujen kautta.
www.villa-karo.org
Nordiska författar- och
översättarrådet (NFÖR)
kokoontui Turussa
V
ajaa viisikymmentä edustajaa
pohjoismaisista kirjailija- ja kääntäjäjärjestöistä kokoontui Turussa
24.–25. toukokuuta.
Kokouksessa kuultiin esitykset muun
muassa Ruotsin oppikirjailijajärjestön
(SLFF) solmimista uudenlaisista sähkökirjasopimuksista sekä Ruotsin tekijänoikeuslain uudistuksesta ja tekijänoikeusasioiden kehityksestä EU:ssa. Lisäksi
käsiteltiin Biskops-Arnön esikoiskirjailijaseminaarin rahoitusvaikeuksia sekä
NFÖR:n uusia verkkosivuja ja sääntöuudistusta.
Lisäksi kaunokirjailijallisuuden, lasten
ja nuorten kirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja kääntäjien edustajat sekä eri
järjestöjen juristit keskustelivat pienryhmissä tärkeistä ajankohtaisista asioista.
Seuraava NFÖR:n kokous järjestetään
vuonna 2013 Tanskassa.
Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 | faksi 09 4542 2551
toimisto@suomentietokirjailijat.fi | www.suomentietokirjailijat.fi
Sanasto tilitti lainauskorvauksia
yli miljoona euroa
POSTIA JÄSENILTÄ
Tietokirjallisuuden
markkinoinnista
Korvauksia sai lähes 2000 kirjailijaa, kääntäjää ja toimittajaa
K
irjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto on tilittänyt lainauskorvauksia 1,25 miljoonaa euroa
lähes 2 000 tekijälle.
Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on
oikeus saada korvausta teosten lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Kirjailijan lisäksi
lainauskorvausta maksetaan kääntäjälle,
joka jakaa korvauksen teoksen alkuperäisen tekijän kanssa. Tekijäkohtainen korvaus perustuu teosten lainamäärään.
Valtion budjetissa lainauskorvauksiin
varattu määräraha on viime vuosina ollut
kolme miljoonaa euroa.
”Pohjoismaisessa vertailussa Suomen
korvaustaso on todella alhainen”, toteaa
Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. ”Lainakohtainen korvaus on vain
muutamia senttejä.”
Määrärahan alhaisen tason vuoksi
opetus- ja tutkimuskirjastot jäivät lakia
säädettäessä korvauksen ulkopuolelle.
Jo lainmuutoksesta säädettäessä
eduskunnan sivistysvaliokunta totesi,
että tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot on syytä ottaa korvausoikeuden piiriin kun lainauskorvauksesta
on saatu kokemuksia. Näin ei kuitenkaan
ole tehty.
”Rajaus on ongelmallinen ja asettaa
kirjailijat keskenään eriarvoiseen asemaan”, Salomaa sanoo. ”Määrärahaa on
ehdottomasti korotettava ja lakia muutettava siten, että korvausta kertyy myös
opetus- ja tutkimuskirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta.”
Lainauskorvauksia tilitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Korvausta
maksaa opetus- ja kulttuuriministeriö,
ja sitä hallinnoi Suomessa kolme tekijänoikeusjärjestöä: kirjallisuuden osalta
korvaukset jakaa Sanasto, kuvataiteen
osalta Kopiosto ja musiikin osalta Teosto.
Korvaukset perustuvat edeltävän vuoden
lainaustilastoihin.
Seuraavan kerran Sanasto tilittää lainauskorvauksia syksyllä 2011.
www.sanasto.fi
Ilmoittaudu lainauskorvausjärjestelmään!
S
anasto on aloittanut aktiivisen työn, jotta opetus- ja tutkimuskirjastot saadaan lainauskorvauksen piiriin ja lainauskorvausmäärärahaa korotetaan.
Tähän tavoitteeseen pyritään yhteistyössä Sanaston jäsenjärjestöjen kanssa,
joista yksi on Suomen tietokirjailijat ry.
Toivottavaa on, että jokainen yhdistyksen jäsen rekisteröityy Sanaston hallinnoimaan lainauskorvausjärjestelmään – vaikka omien teosten lainausmäärät
olisivatkin pieniä. Kun tieto- ja oppikirjailijat ovat mukana järjestelmässä, Sanasto
pystyy osoittamaan, ettei lainauskorvausjärjestelmä ole oikeudenmukainen nykymuodossaan: nyt lainauskorvausta kertyy tekijälle ainoastaan yleisistä kirjastoista
mutta ei opetus- ja tutkimuskirjastoista tehdyistä lainoista.
Ilmoittautumalla lainauskorvausjärjestelmään tuet Sanaston tavoitteita lainauskorvausjärjestelmän kehittämiseksi.
Tutustu myös Sanasto-sopimukseen!
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/
Osmo Pekonen on varmasti oikeassa,
kun hän viime jäsentiedotteessa (2/2011)
moitti suomalaisen tietokirjallisuuden
heikkoa kansanvälistä markkinointia.
Osmo perusti näkemyksensä kokemukseensa Pariisin kirjamessuilta.
Olen useammankin kerran ihmetellyt
suurten kustantamojemme flegmaattisuutta Frankfurtin kirjamessuilla. Nautitaan Sudentassua mukavasti omassa
porukassa. Jos paikalle ilmaantuu ulkomainen vieras, hän on todennäköisesti
eksyksissä ja hänet ohjataan pois...
Siksi on kohdallaan jo nyt painottaa
sitä, että vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessut on syytä ottaa vakavasti.
Näin tekevät ainakin Suomen Pienkustantajat, jotka jo nyt ovat panneet
työryhmän pystyyn suunnittelemaan
osallistumista ja sen rahoitusta. Toivottavasi myös valtiovalta kantaa oman vastuunsa. Kansainvälisillä messuilla läsnäolo on vain jäävuoren huippu. Suurin työ
tehdään messujen edellä (potentiaalisten
asiakkaiden kutsuminen esittelyihimme)
ja niiden jälkeen (tulosten perääminen).
Tosiasia, joka sai minut tarttumaan
kynään tällä kertaa, on tämä: suurtenkaan kirjamessujen merkitystä ei kannata
yliarvioida. Todellista kauppaa tehdään –
tai ainakin yritetään – kahdenkeskisessä
yhteydenpidossa kustantajain kesken. Se
on hidasta ja vaivalloista vääntöä eikä
siinä paljon auta sekään, että on itse
ostanut oikeuksia toiselta osapuolelta.
Myynti on myyntiä.
Lopuksi pieni kevennys Ranskan markkinoilta. Yritimme kovasti tarjota teostamme Suomen sota 1808–09, joka on
ilmestynyt myös ruotsiksi ja venäjäksi,
ranskalaisille tietokirjakustantajille. Ei
reaktiota. Sitten keksin tarjota opusta
nimellä Napoleonin pohjoinen rintama
1808–12. Johan tärppäsi. Tuli kolme yhteydenottoa, ja nyt sitten katsotaan, mihin ne johtavat – josko mihinkään. Näkymätöntä työtä kyllä tehdään.
Reima T. A. Luoto
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
7
TIETOKIRJA.FI
Warelius- ja Tietopöllö-palkinto
jaetaan Vanhan kirjallisuuden päivillä
S
uomen tietokirjailijat ry:n kahdesta Warelius-palkinnoista toinen
jaetaan yhdessä Tietopöllö-palkinnon kanssa Vanhan kirjallisuuden
päivien avajaisissa Sastamalassa perjantaina 1. heinäkuuta. Tilaisuus alkaa klo 10.30 Sylvään koululla (Ojansuunkatu 8).
Toinen Warelius-palkinnoista siirtyy jaettavaksi TIETOKIRJA.FI-tapahtuman avajaisissa Helsingissä 25. elokuuta.
Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin palkinto. Se myönnetään tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto
tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.
Palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.
Viime vuonna palkinnon saivat professori Antti Eskola ja maakuntajohtaja KM Pertti Rajala. Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen.
Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka
on julkaissut pitkään ja ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja
tietoteoksia. Palkinnon suuruus on 8 000 euroa.
Viime vuonna Tietopöllö-palkinnon saivat kirjailija ja kuvittaja -pari
Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Tietopöllöpalkintoa on jaettu vuodesta 1999.
Tietokirjastipendi
sadalle koululaiselle
L
auri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakoivat tänä keväänä
sadalle koululaiselle stipendin tunnustukseksi siitä, että nämä ovat lukeneet aktiivisesti tietokirjallisuutta.
Stipendien suuruus oli sata euroa ja
ne jaettiin koulujen kevätjuhlassa opettajien tekemien esitysten perusteella.
Saajina olivat lukiolaiset ja peruskoulun
9.-luokkalaiset.
Palkittavien koulut olivat eri puolilla
Suomea, pohjoisimpana Utsjokisuun koulu. Mukana oli myös yksi erityiskoulu. Stipendinsaajista valtaosa oli poikia.
Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry kannustavat stipendillä koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta kouluille tarjottiin kevään aikana
mahdollisuutta kutsua tietokirjailijoita
kouluun kertomaan omista tiedonaloistaan.
8
Hankkeen taustalla on Lauri Jäntin
säätiön ja Suomen tietokirjailijoiden
huoli tiedonhankinnan pirstaloitumisesta ja lukuharrastuksen vähenemisestä.
Oppilaat käyttävät yleensä varsin hyvin
internetiä tiedonhankintaan, mutta sen
rinnalle tarvitaan tietokirjoja syventämään tietoa. Kirja auttaa oppilasta
muodostamaan asiasta kokonaiskuvan ja
rohkaisee samalla omaan ajatteluun. Tietokirjoja lukevat oppilaat ovat vahvoilla,
kun mitataan oppimistuloksia.
Lauri Jäntin säätiö tukee suomenkielistä tietokirjallisuutta jakamalla vuosittain
palkintoja ja apurahoja. Vuodesta 1985
lähtien Lauri Jäntin palkinto on vuosittain jaettu edellisvuonna ilmestyneestä
suomenkielisestä tietokirjasta. Vuonna
2009 perustettu Tieto-Lauri-palkinto
jaetaan joka kolmas vuosi ansiokkaalle
lasten tai nuorten tietokirjalle.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
Kun Suomi ja
Neuvostoliitto
kamppailivat
Parhaat sotaa ja sotaaikaa kuvaavat tietokirjat
Vanhan kirjallisuuden päivillä
Sastamalassa pe 1.7. klo 12–13
Sylvään koulun auditorio
(Ojansuunkatu 8)
Heikki Haapavaara, Olli Kivinen
ja Lasse Lehtinen keskustelevat
Suomen ja Neuvostoliiton sotaa
ja sota-aikaa kuvaavista tietokirjoista. Keskustelijat ovat valinneet
kolme omasta mielestään erityisen
hyvää tietokirjaa ja kertovat miksi
ne ovat hyviä. Puheenjohtajana
Jukka-Pekka Pietiäinen.
www.vanhankirjallisuudenpaivat.com
Presidenttielämäkerrat
Ståhlbergista
Haloseen
Millaisia on julkaistu,
millaisia tarvitaan?
SuomiAreenalla Porissa
pe 15.7.klo 14.00-15.15
Porin kirjasto
(Gallen-Kallelankatu 12)
Keskustelijoina Kari Selén ja
Hannu Soikkanen. Puheenjohtajana Jukka-Pekka Pietiäinen
www.suomiareena.fi
www.tietokirja.fi
TIETOKIRJA.FI Helsinki 25.–26.8.
torstaina 25.8. klo 15–20 ja perjantaina 26.8. klo 10–15
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Kruununhaka)
Kolmatta kertaa järjestettävässä tietokirjallisuuden ajankohtaistapahtumassa esiintyy yli 70 tietokirjailijaa ja
tietokirjallisuuden ystävää ja lukijaa. Vapaa pääsy. HUOM. Tapahtumaan osallistuvien Suomen tietokirjailijat
ry:n jäsenten matkakuluja korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan (Matkahuollon taulukko) 15
euron omavastuun ylittävältä osalta.
OHJELMA torstaina 25.8.
klo 15–15.30 sali 104
Avajaiset
Pirjo Hiidenmaa: Avajaissanat
Warelius-palkinnon jakaminen
Janne Virkkunen: Miksi tietokirjallisuus
on tärkeää?
klo 15.30–16.00 sali 104
Miten minusta tuli tietokirjailija
Jaakko Heinimäki
klo 16.00–17.00 sali 104
Elämäni tietokirjat
Jukka Ahtela
Matti Apunen
Anne Brunila
klo 16.00–17.00 sali 505
Suomi Frankfurtin kirjamessujen
teemamaana 2014
Markku Löytönen
Nina Paavolainen
Iida Simes
klo 17.00–18.00 sali 104
Tietokirjat Suomen historian
kipupisteiden kuvaajana
Markku Jokisipilä
Jenni Kirves
Matti Klinge
klo 17.00–18.00 sali 505
Diginatiivit ja oppikirjat
Heljä Misukka
Helena Ruuska
Teuvo Sankila
klo 18.00–19.00 sali 104
Miksi terveystiedosta on niin vaikeaa
olla samaa mieltä?
Paula Heinonen
Maarit Huovinen
Pertti Mustajoki
klo 18.00–19.00 sali 505
Saako taide- ja museokirjoista
selkoa?
Satu Itkonen
Jere Jäppinen
Anna Kortelainen
klo 19.00–20.00 sali 104
Tietokirjaraati
Heikki Haapavaara
Heidi Hautala
Holle Holopainen
Anna-Stina Nykänen
Minna Lindgren, puheenjohtaja
OHJELMA perjantaina 26.8.
klo 10.00–11.00 sali 104
Elämäni tietokirjat
Tuomas Kyrö
Sirpa Kähkönen
Leena Lehtolainen
klo 10.00–11.00 sali 505
Kehdosta hautaan: tietokirjat
ihmisten arjessa
Jaana Airaksinen
Kirsti Mäkinen
Ari Turunen
klo 11.00–12.00 sali 104
Miten minusta tuli tietokirjailija
Laura Kolbe
Juhani Lokki
Pekka Tarkka
klo 12.00–13.00 sali 104
Elämäni tietokirjat
Anne Moilanen
Seija Sartti
Risto Uimonen
klo 12.00–13.00 sali 505
Ruokakirjat – kokkausta ja kulttuuria
Helena Hallenberg
Anu Hopia
Tatu Lehtovaara
klo 13.00–14.00 sali 104
Miten sosiaalinen media muuttaa
kirjabisnestä?
Eevaliisa Anttila
Annamari Arrakoski-Enghart
Maija Kuusi
klo 13.00–14.00 sali 505
Rockia, klassista… millaisia
musiikkikirjoja meillä julkaistaan?
Juhani Koivisto
Jaakko Pietiläinen
Vesa Sirén
klo 14.00–15.00 sali 104
Elämäni tietokirjat
avoin
klo 14.00–15.00 sali 505
Mikä on suomen kielen kohtalo?
Vesa Heikkinen
Lea Laitinen
Olli Löytty
klo 15.00–16.00 sali 104
Tietokirja aikansa peilinä
Tapio Markkanen
Jukka Sarjala
Kaari Utrio
klo 15.00–16.00 sali 505
Kirjastot: löytyykö tietoa?
Mikko Lahtinen
Anna-Maria Soininvaara
Mattias Tolvanen
Muutokset mahdollisia. Päivitetyt
ohjelmatiedot osoitteessa
www.tietokirja.fi.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
9
TIETOKIRJA.FI 25.-26.8.
ESIINTYJÄT
Jukka Ahtela nimitettiin vuonna 2005 Elinkeinoelämän keskusliiton toimintaympäristösektorin ja vuonna 2008 lainsäädäntö- ja
kauppapolitiikka -sektorin johtajaksi. •Elämäni tietokirjat to 25.8. klo 16–17 sali 104
Jaana Airaksinen on Voima Kustannuksen
toimitusjohtaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut dekkareita sekä tietoteoksen Maailmankauppaa kaikille. •Kehdosta hautaan: tietokirjat ihmisten arjessa pe 26.8. klo 10–11 sali
505
Eevaliisa Anttila on julkaissut teokset Soveltuvan uimaopetuksen opas, Vesileikit –
luontouimarin käsikirja, Vesivoimistelu ja
Vesijuoksijan käsikirja. Hän käyttää sosiaalista mediaa kirjojensa markkinoinnissa. •Miten
sosiaalinen media muuttaa kirjabisnestä pe
26.8. klo 13–14 sali 104
Matti Apunen työskenteli pitkään Aamulehden kulttuuritoimittajana ja päätoimittajana.
Vuonna 2010 hän siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajaksi. •Elämäni tietokirjat to
25.8. klo 16–17 sali 104
Annamari Arrakoski-Engardt on ollut Akateemisen Kirjakaupan johtaja vuodesta 2010.
•Miten sosiaalinen media muuttaa kirjabisnestä pe 26.8. 13–14 sali 104
Anne Brunila on Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja. •Elämäni tietokirjat to 25.8. 16–17 sali 104
Heikki Haapavaara on Kauppalehden toimittaja. Hän on taitava laajojen henkilökuvien kirjoittaja, joka tuntee hyvin maamme
lähihistoriaa. Tietokirjoja hän on kirjoittanut
kaksi. •Tietokirjaraati to 25.8. klo 19–20 sali
104
Helena Hallenberg on kulttuurien ja uskontojen tutkija. Hän on julkaissut mm. yhdessä
Irmeli Perhon kanssa teoksen Ruokakulttuuri
islamin maissa, joka sai Vuoden tiedekirja
-palkinnon 2010. •Ruokakirjat – kokkausta
ja kulttuuria pe 26.8. klo 12–13 sali 505
Heidi Hautala on Vihreiden pitkäaikainen
kansanedustaja ja nykyään EU-parlamentin
jäsen. Hän on ollut tekijänä mm. teoksessa
Rehellistä ruokaa: Heidin kanssa keittiössä
sekä pamfletissa Venäjä-teesit: vakaus vai
vapaus? •Tietokirjaraati to 25.8. klo 19–20
sali 104
Vesa Heikkinen työskentelee erikoistutkijana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Hän on julkaissut mm. teokset Kielen voima ja
Hölynpölyimuri (Tuure Hurmeen kanssa) sekä
Kielemme kohtalo (Harri Mantilan kanssa).
•Mikä on suomen kielen kohtalo? pe 26.8.
klo 14–15 sali 505
10
Jaakko Heinimäki on pappi ja päätoiminen
tietokirjailija. Hänen teoksiaan ovat mm. TietoFinlandia-ehdokkaana ollut Seitsemän syntiä
sekä Suomen lasten Raamattu ja henkilökuva
Miina Äkkijyrkästä. Uusin teos Kafekismus on
kristinuskon lyhyt oppimäärä aloittelijoille.
•Miten minusta tuli tietokirjailija to 25.8. klo
15.30–16.00 sali 104
Paula Heinonen on tekniikan lisensiaatti, jonka pääaineita olivat soveltava mikrobiologia,
biotekniikka ja elintarviketeknologia. Hän on
julkaissut teokset Hiivaongelmat, Satumaista
voimaa arkeen (Satu Silvon kanssa) ja Vihdoinkin hyvä olo. •Miksi terveystiedosta on
niin vaikeaa olla samaa mieltä? to 25.8. klo
18–19 sali 104
Heimo "Holle” Holopainen on pitkäaikainen
Rockradion toimittaja, radiohahmo Leo Eläin
ja tv:stä tuttu Frank Pappa sekä useiden tvohjelmien käsikirjoittaja ja juontaja. Hän on
julkaissut muistelmateoksen Sähköbasso.
•Tietokirjaraati to 25.8. klo 19–20 sali 104
Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkijaprofessori. Hänen teoksensa Kemiaa keittiössä oli arvostelumenestys. Uusin teos on
Molekyyli sopassa (Tatu Lehtovaaran kanssa). •Ruokakirjat – kokkausta ja kulttuuria pe
26.8. klo 12–13 sali 505
Maarit Huovinen on julkaissut sairauksiin ja
lääketieteeseen liittyviä yleistajuisia kirjoja.
Yksi menestyneimmistä on Kun muisti pettää (Timo Erkinjuntin kanssa). Uutuuksia ovat
Unikoulu aikuisille (Markku Partisen kanssa)
ja Totuus kolesterolista (Petri Kovasen ja Timo
Strandbergin kanssa). •Miksi terveystiedosta
on niin vaikeaa olla samaa mieltä? to 25.8.
klo 18–19 sali 104
Satu Itkonen on julkaissut teoksia kuvataiteesta, mm. Enkelin kosketus: ikkuna suomalaiseen taiteeseen, Suudelma, suukko, pusu ja
Selkoa nykytaiteesta. Hänet on palkittu teoksesta Muuttuvat kuvat: polkuja suomalaiseen
taiteeseen. •Saako taide- ja museokirjoista
selkoa? to 25.8. klo 18–19 sali 505
Markku Jokisipilän väitöskirja Aseveljiä vai
liittolaisia? (2004) herätti vilkkaan keskustelun. Hän on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina sekä
radio- ja tv-kommentaattorina. •Tietokirjat
Suomen historian kipupisteiden kuvaajana to
25.8. klo 17–18 sali 104
Jere Jäppinen toimii Helsingin kaupunginmuseossa tutkijana. Hän on kirjoittanut mm.
Yhdeksän pientä kotia – arjen historiaa Työväenasuntomuseossa, joka valittiin vuoden
2010 museokirjaksi. •Saako taide- ja museokirjoista selkoa? to 25.8. klo 18–19 sali 505
Jenni Kirves on yksi Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen Ruma sota -teoksen tekijöistä.
Hän on ollut kirjoittajana myös suurteoshankkeessa Sodassa koettua. •Tietokirjat Suomen
historian kipupisteiden kuvaajana to 25.8. klo
17–18 sali 104
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
Matti Klinge on yksi tunnetuimpia ja tuotteliaimpia historiantutkijoitamme. Hän on autonomian ajan historian erikoistuntija, jonka
tulkinnat eivät ole jättäneet ketään kylmäksi.
•Tietokirjat Suomen historian kipupisteiden
kuvaajana to 25.8. klo 17–18 sali 104
Juhani Koivisto on työskentelee Suomen Kansallisoopperassa, jonka historiaa hän myös kirjoittaa. Hänen kirjoittamansa Tuijotin tulehen
kauan on elämäkerta säveltäjä Toivo Kuulasta
ja se oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. •Rockia,
klassista… millaisia musiikkikirjoja meillä julkaistaan pe 26.8. klo 13–14 sali 505
Laura Kolbe on tutkinut mm. ylioppilaiden
ja yliopistojen sodanjälkeistä historiaa sekä
kaupunkihistoriaa. Helsingin uuteen historiateossarjaan hän on kirjoittanut kunnallispolitiikkaa koskevan osuuden. •Miten minusta
tuli tietokirjailija pe 26.8. klo 11–12 sali 104
Anna Kortelainen on yksi luetuimpia ja palkituimpia tietokirjailijoitamme. Hänen teoksensa liikkuvat kuvataiteen ja kirjallisuuden
maailmassa. Keskeisinä henkilöinä ovat olleet
Albert Edelfelt ja L. Onerva. Uusimpia teoksia
ovat Hurmio – oireet, hoito, ennaltaehkäisy
ja Eri kivaa! Onerva: kaupungin naiset 1910.
•Saako taide- ja museokirjoista selkoa? to
25.8. klo 18–19 sali 505
Maija Kuusi on toiminut kustannusosakeyhtiö Otavan myynti- ja markkinointijohtajana
vuodesta 2010. •Miten sosiaalinen media
muuttaa kirjabisnestä pe 26.8. klo 13–14 sali
104
Tuomas Kyrö on kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
Hänen tunnetuin romaaninsa on Mielensäpahoittaja. Hän on julkaissut myös tietokirjan
Urheilukirja. •Elämäni tietokirjat pe 26.8. klo
10–11 sali 104
Sirpa Kähkönen palkittu kaunokirjailija, joka
on käyttänyt paljon tietokirjallisuutta teostensa tausta-aineistona. Hän on myös julkaissut tietokirjallisuutta: Vihan ja rakkauden
liekit: kohtalona 1930-luvun Suomi oli TietoFinlandia-ehdokkaana. •Elämäni tietokirjat
pe 26.8. klo 10.00–11.00 sali 104
Mikko Lahtinen toimi pitkään filosofisen niin
& näin -lehden päätoimittaja. Hän on toimittanut ja kirjoittanut useita filosofisia teoksia,
kuten Ihminen, poliittinen eläin ja Snellmanin
Suomi. Uusi Kirjastojen maa on ylistyslaulu
suomalaiselle kirjastolaitokselle. •Kirjastot:
löytyykö tietoa? pe 26.8. klo 15–16 sali 505
Lea Laitinen on Helsingin yliopiston suomen
kielen professori. Hän on yksi kielipoliittisen
toimintaohjelman Suomen kielen tulevaisuus
kirjoittajista. •Mikä on suomen kielen kohtalo? pe 26.8. klo 14–15 sali 505
Leena Lehtolainen on suosittujen Maria
Kallio -dekkareiden tekijä. Hänen teoksiaan
on käännetty ainakin 14 kielelle, ja erityisen
suosittu hän on Saksassa. •Elämäni tietokirjat
pe 26.8. klo 10.00–11.00 sali 104
Tatu Lehtovaara on Helsingin palvelualojen
oppilaitoksen opettaja. Hänen teoksensa Suomalaiset kalaherkut oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Uusin on Molekyyli sopassa (Anu
Hopian kanssa). •Ruokakirjat – kokkkausta ja
kulttuuria pe 26.8. klo 12–13 sali 505
painonhallinnasta. Hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjailijapalkinnon 2008
ja valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2010
Terveyskirjasto-verkkosivustosta. •Miksi terveystiedosta on niin vaikeaa olla samaa mieltä? to 25.8. klo 18–19 sali 104
Minna Lindgren on vapaa toimittaja. Hän
on julkaissut mm. teokset Musiikki on vakava asia ja Leif Segerstam NYT!. Uusin teos on
Sivistyksen turha painolasti. Vuonna 2009
hän sai Bonnierin suuren journalistipalkinnon jutustaan Isän kuolema. •Tietokirjaraati
to 25.8. klo 19–20 sali 104
Kirsti Mäkinen toimi pitkään äidinkielenopettajana. Hän on kirjoittanut lukion äidinkielen oppikirjoja ja toiminut journalistien
suomen kielen opettajana. Hänet tunnetaan
erityisesti Kalevalaa ja kansanperinnettä
koskevista teoksistaan. •Kehdosta hautaan:
tietokirjat ihmisten arjessa pe 26.8. klo 10–11
sali 505
Juhani Lokki on koulutukseltaan perinnöllisyystieteilijä ja luonnontutkija. Hän on
eläkkeellä Luonnontieteellisen keskusmuseon
johtajan virasta. Lokki on ollut monien luontoa ja eläimiä käsittelevien suurteossarjojen
päätoimittaja ja kirjoittaja. Hän toimii ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtajana.
•Miten minusta tuli tietokirjailija pe 26.8.
klo 11–12 sali 104
Olli Löytty on ollut toimittamassa kirjaa
Tieteellinen kirjoittaminen sekä kirjoittajana
teoksissa Kolonialismin jäljet, Maltillinen hutu
ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta sekä Tää on taas tätä – parisuhteen
sanakirja. Hän voitti Suomalainen essee 2010
-kilpailun kirjoituksellaan Historian pyöröovi.
•Mikä on suomen kielen kohtalo? pe 26.8. klo
14–15 sali 505
Markku Löytönen on Helsingin yliopiston
kulttuurimaantieteen professori. Hänen keskeisiä tutkimusaiheitaan ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Löytönen on saanut
useita palkintoja, mm. Lauri Jäntin säätiön
Tieto-Lauri-palkinnon 2009. •Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 to
25.8. klo 16–17 sali 505
Tapio Markkanen on kirjoittanut useita
teoksia tähtitieteen historiasta. Markkasen
uusimpia teoksia on Paratiisista katsoen:
tähtitaivaan karttojen historiaa, johon liittyvän näyttelyn hän myös toteutti. •Tietokirja
aikansa peilinä pe 26.8. klo 15–16 sali 104
Heljä Misukka työskentelee Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutuspäällikkönä.
Toimiessaan opetusministeriön valtiosihteerinä hän johti mm. työryhmää, joka julkaisi
vuonna 2010 mietinnön Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. •Diginatiivit
ja oppikirjat to 25.8. klo 17–18 sali 505
Anne Moilanen toimii vapaana toimittajana, teatterikriitikkona ja kolumnistina. Hän on
esiintynyt vakiovieraana keskusteluohjelmissa, kuten Jälkiviisaissa ja Pressiklubissa. Hänet valittiin Vuoden freelance-journalistiksi
2008. •Elämäni tietokirjat pe 26.8. klo 12–13
sali 104
Pertti Mustajoki on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja professori. Hän on julkaissut
kansantajuisia teoksia mm. lihavuudesta ja
Anna-Stina Nykänen on Helsingin Sanomien
toimittaja ja NYT-liitteen kolumnisti. Hänen
teoksensa Parhaat puoleni kertoo, kuinka
eri-ikäiset ja -kokoiset naiset kokevat oman
vartalonsa. •Tietokirjaraati to 25.8. klo 19–20
sali 104
Nina Paavolainen aloitti helmikuussa 2011
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksessa
FILI:ssä Frankfurt teemamaa 2014 -hankkeen
projektipäällikkönä. •Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 to 25.8. klo
16–17 sali 505
Jaakko Pietiläinen toimii kustannuspäällikkönä WSOY:n Johnny Kniga -yksikössä, joka
julkaisee paljon musiikkikirjoja, sekä kotimaisia että käännöksiä. •Rockia, klassista…
millaisia musiikkikirjoja meillä julkaistaan pe
26.8. klo 13–14 sali 505
Helena Ruuska työskentelee äidinkielen ja
kirjallisuuden opettajana Helsingin normaalilyseossa ja kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja
Helsingin Sanomiin. Hän on kirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja alakoulusta
lukioon. •Diginatiivit ja oppikirjat to 25.8. klo
17–18 sali 505
Teuvo Sankila aloitti helmikuussa 2011 Otavan oppimateriaalien kustannusjohtajana.
•Diginatiivit ja oppikirjat to 25.8. klo 17–18
sali 505
Jukka Sarjala on eläkkeellä opetushallituksen
pääjohtajan virasta. Hän oli Bibliofiilien seuran puheenjohtaja 1987–2009. Hän on yksi
keskeisistä Sastamalan Vanhan kirjallisuuden
päivien taustavoimista. Hänen teoksiaan ovat
mm. Äly ja tunne, Kirjojen kyydissä ja Järki
hyvä herätetty. •Tietokirja aikansa peilinä pe
26.8. klo 15–16 sali 104
Seija Sartti on Helsingin Sanomien toimittaja. Hän on julkaissut teoksen Herrakansa
sekä työnantajapalatsista kertovan teoksen
Eteläranta 10 (Anna-Maija Tantun ja Veijo
Åbergin kanssa). •Elämäni tietokirjat pe 26.8.
klo 12–13 sali 104
Iida Simes on kirjakauppa Rosebudin kirjakauppias ja tiedotuspäällikkö. •Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 to
25.8. klo 16–17 sali 505
Vesa Sirén työskentelee Helsingin Sanomien
kulttuuritoimittajana. Hän sai vuoden 2010
Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Suomalaiset kapellimestarit. Hän on julkaissut
myös teoksen Aina poltti sikaria – Jean Sibelius aikalaisten silmin. •Rockia, klassista…
millaisia musiikkikirjoja meillä julkaistaan pe
26.8. klo 13–14 sali 505
Anna-Maria Soininvaara on työskennellyt
Helsingin kirjastotoimen apulaisjohtajana
vuodesta 2004 •Kirjastot: löytyykö tietoa?
pe 26.8. klo 15–16 sali 505
Pekka Tarkka on yksi tunnetuimpia kulttuuritoimittajia ja kirjallisuuskriitikoita. Hän on
kirjoittanut kirjat mm. Joel Lehtosesta, Paavo
Rintalasta ja Hannu Salamasta. •Miten minusta tuli tietokirjailija pe 26.8. klo 11–12
sali 104
Mattias Tolvanen on filosofian maisteri,
biologi, tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänen
puutarha- ja kasvikirjojaan ovat mm. Villi
puutarha ja Aistien puutarha. Hän on yksi
Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen -teoksen
kirjoittajista. Kasvilääkintäoppaasta on otettu neljä ja teoksesta Mikä tästä meni? kuusi
painosta. •Kirjastot: löytyykö tietoa? pe 26.8.
klo 15–16 sali 505
Ari Turunen on kirjoittanut mm. valheen,
vääristelyn ja vilpin historiasta, taikauskoisista
tavoista, vastustamisen kulttuurihistoriasta ja
ylimielisyyden historiasta. Hän on kirjoittanut
Ulkokultaisen käytöksen kirjan (Markus Partasen kanssa). •Kehdosta hautaan: tietokirjat
ihmisten arjessa pe 26.8. klo 10–11 sali 505
Risto Uimonen on journalisti, joka työskenteli
pitkään Helsingin Sanomissa sekä Kalevan päätoimittajana. Hänen tietokirjojaan ovat mm.
Median mahti, Iiro Viinanen ja Pääministerin
puhuva pää, jossa hän kirjoittaa yhdeksän
pääministerin mediasuhteista. Hän on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.•Elämäni
tietokirjat pe 26.8. klo 12–13 sali 104
Kaari Utrio on taitava historian popularisoija,
jonka tietokirjallinen tuotanto on laaja. Eevan
tyttäret ja Bella Donna: Kaunis nainen kautta
aikojen ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota. Hän on kirjoittanut lisäksi kuusiosaisen
eurooppalaisen perheen historiaa valaisevan
teossarjan Familia. •Tietokirja aikansa peilinä
pe 26.8. klo 15–16 sali 104
Janne Virkkunen aloitti Helsingin Sanomien toimittajana vuonna 1972. Hän oli sitten lehden toimituspäällikkö, päätoimittaja
ja vastaava päätoimittaja. Hän on ollut kansainvälisen lehdistöinstituutin puheenjohtaja,
Helsingin Sanomain säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä vuodesta 2011 Historian Ystäväin liiton puheenjohtaja. •Avajaisesitelmä:
Miksi tietokirjallisuus on tärkeää? to 25.8. klo
15.00–15.30 sali 104
Muutokset mahdollisia. Päivitetyt
ohjelmatiedot osoitteessa
www.tietokirja.fi.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 3/2011
11
KOVA LAKI
TUUMANTUPA
Kampanja, kiertue vai katalogi?
Sekä kustantajan että tekijän intressissä on saada teosta myytyä mahdollisimman paljon.
Osapuolilla saattaa kuitenkin olla hyvin erilaiset näkemykset siitä, mitä markkinointi pitää
sisällään. Kustantajan kanssa kannattaa keskustella teoksen markkinoinnin tavoitteista,
siihen käytettävissä olevista resursseista ja keinoista sekä teoksen kohderyhmästä.
Laki ja sopimusehdot luovat väljät raamit
Tekijänoikeuslain 33 §:n mukaan kustantajan on tavanmukaisesti huolehdittava teoksen
levittämisestä sekä saatettava julkaiseminen loppuun menekin ja muiden asianhaarojen
edellyttämässä laajuudessa. Lain sanamuoto on hyvin väljä, joten siitä ei juuri ole apua
markkinoinnista sopimisessa tai mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa. Kustantajan velvollisuudet määräytyvät kussakin yksittäistapauksessa erikseen.
Kustannussopimuksiin kirjataan usein, että kustantaja päättää teoksen markkinoinnista, markkinointitavoista ja muista myynninedistämistoimenpiteistä sekä vastaa näistä
aiheutuvista kustannuksista. Markkinoinnin vaatimat resurssit ovat usein syynä sille,
miksi tekijät valitsevat kaupallisen kustantajan ja miksi kustantaja saa niin suuren osan
teoksen myyntituloista.
Markkinoinnin konkretiaa
Koska laki ja sopimusehdot luovat yleensä vain väljät raamit markkinoinnille, kustantajan kanssa on hyvä käydä läpi, minkälaisia markkinointitoimenpiteitä teokselle on
suunniteltu. Teosta saatetaan markkinoida yksittäin tai yhdessä muiden teosten kanssa,
osana suurempaa markkinointikampanjaa, sähköpostilla, markkinointikiertueella tai se
saatetaan vain mainita uutuuskirjaluettelossa. Kustantaja voi jakaa ilmais- ja arvostelukappaleita teoksen myynnin edistämiseksi. Ilmaiskappaleiden jakaminen ei ole sallittua
kustantajan muun liiketoiminnan edistämiseksi, ja tekijällä on oikeus saada tieto jaettujen ilmaiskappaleiden määrästä.
Tekijän kannattaa keskustella kustantajan kanssa myös siitä, minkälaisia odotuksia
kustantajalla on häntä kohtaan. Kustantaja saattaa esimerkiksi odottaa tekijän osallistuvan aktiivisesti kohderyhmien määrittelyyn ja markkinointitekstien laatimiseen. Mikäli
tekijän edellytetään antavan huomattava panos teoksen markkinointiin, esimerkiksi
osallistumalla markkinointikiertueelle, hänelle tulee suorittaa tästä erillinen korvaus.
Tästä on hyvä sopia kustannussopimuksessa.
Vaikka kaikki markkinointitoimenpiteet eivät olisi tiedossa sopimuksen solmimishetkellä, kustantaja voi kertoa normaalista markkinointikäytännöstään. Tärkeintä on, että
tekijälle muodostuu realistinen käsitys teoksensa markkinoinnista.
Tuumantuvan suosituimmat lomaviikot
syyskaudelle (1.8.–30.9) on loppuunvarattu. Vapaita viikkoja on lokakuusta
alkaen.
Mahdolliset peruutuspaikat ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla (Jäsenyys
> Lapinmaja ja residenssit > Varauskalenteri).
Tuumantuvan viikkovuokra on eisesonkiaikana 130 euroa. Mökkiä voivat
vuokrata vain yhdistyksen jäsenet omaan
henkilökohtaiseen käyttöön. Valitettavasti mökille ei saa viedä lemmikkieläimiä.
Varauksen voi tehdä verkkosivuilla tai
puhelimitse tai sähköpostitse (järjestösihteeri Eija Tiihonen, puh. 09 4542 250,
toimisto@suomentietokirjailijat.fi).
Vanhan kirjallisuuden päivät
Sastamala 1.–2.7.
TIETOKIRJA.FI
Sastamala 1.7.
Pori 15.7.
Helsinki 25.–26.8.
Hallituksen kokoukset
31.8., 12.10., 1.12.
Turun kirjamessut 30.9.–2.10.
Helsingin kirjamessut 27.–30.10.
Sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia
Sosiaalinen media mahdollistaa uudenlaisen tavan markkinoida kirjoja ja tavoittaa erilaisia lukijaryhmiä jopa ilmaiseksi. Kustantajat käyttävät sosiaalista mediaa markkinoinnissa
esimerkiksi luomalla kirjoille Facebook-sivustoja tai tiedottamalla kirjoista Twitterissä.
Myös kirjailijat voivat osallistua markkinointiin sosiaalisessa mediassa ja kohdata näin
lukijoitaan uudella tavalla. Tämä edistää teosten tunnettuutta ja voi tuoda kaivattua
lisämyyntiä. Lue lisää sosiaalisen median hyödyntämisestä kirjojen markkinoinnissa tiedotteen etusivulta.
Suomen tietokirjailijat ry
Lokakuun loitsuja
Tuumantuvalla?
Syyskokous Helsingissä 25.–26.11.
Toimisto on suljettu 27.6.–29.7.
Seuraava jäsentiedote 4/2010
ilmestyy elokuun lopulla.
Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki | puhelin 09 4542 250 | faksi 09 4542 2551
toimisto@suomentietokirjailijat.fi | www.suomentietokirjailijat.fi