1. No category

VAPAAVAHTI
Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån ARANDA
•
FORMARE
•
FRIVAKT
2 2015
NOSTALGIA
•
GOLF
VAPAAVAHTI
6
FRIVAKT
SISÄLTÖ
INNEHÅLL
3Pääkirjoitus
3Ledare
4 ForMaren kevät sujui hyvin
5 Lyckad vår med ForMare
6 Aranda tutkii Itämerta
10 Aranda utforskar Östersjön
12Merenkulun päivä
Maarianhaminassa
14 Sjöfartens Dag
16Trafi – asiaa merenkulun
turvallisuudesta
21 Finntide; Jogie´s hobbies
20Finntide: Jogie´s hobbies
22Nielsen Nostalgia
24 Sylvänne pakina
26 Merieläkeläiset juhlivat
18 Trafi Sjöfart 2015
23 Nielsen Nostalgia
27 Sjöpensionärer firade
29Resultaten av projektet
Stay Onboard
28 Stay Onboard hanke
30Byggnadsarbeten på
Slottsgatan 3
30 MEPAn rakennusprojekti
31 Ylläs renovering
31 Ylläsmajoja remontoidaan
32 Ärtholmens servicepunkt
32 Hernesaaren palvelupiste
33Kryssningsturismens historia i
Finland
33 Forum Marinum näyttely
48
2∙2015
34 Uudistuva kirjastopalvelu
36Kirjakatsaus
42ENÅ:n joukkue merikoulujen
kisassa
46 MEPAn jääkiekkoturnaus
48 MEPA Golf
50 Vaparit Hirtshalsissa
52Ristikko
54Ajankohtaista
55 Jukka Lindell
60 MEPAn toimintakertomus
22
TOIMITUS
Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån
Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare:
Pekka Karppanen p./tel. 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi
Taitto/Layout: Kaisa Manner
Översättningar till svenska: av B2B Translations, Gerd Grabber
Kirjapaino/Tryckeri: MIKTOR
35SSB:s bibliotek läggs ut
på nätet
39SSB:s bibliotek
rekommenderar
44Åboborna segerrika i årets
Vinterspel
46 SSB:s ishockeyturnering
49 SSB Golf i Hyvinge
51 Vaparit på fotbollsresa
53Korsord
55Jukka Lindell
studiesekreterare på SSB
65 SSB:s verksamhetsberättelse
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Olympiaranta 1, 00140 Helsinki
09 668 9000
mepa@mepa.fi www.mepa.fi
facebook.com/
merimiespalvelutoimisto
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). M - Itella Oyj. Aikakauslehtien Liiton Jäsen
2
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Hyvät lukijat!
TÖRNI ON KULUNUT VAUHDIKKAASTI , lehden mennessä
painoon on minulla aika kirmata lomalaitumille. Kesällä on hyvä ladata akkuja, nautiskella lämmöstä, valosta ja hyvästä seurasta vaikkapa uuden harrastuksen parissa. Itse aloitin Golfin ja olen saanut todeta että kyseinen hieman aikaa vaativa harrastus sopii loistavasti meritöiden oheen. Golfin aloittaneille löytyy elokuulta uusi
alkeisjatkokurssi, lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät
Mepan kotisivuilta, lyhennetty osoite: http://urly.fi/s5e.
Heinäkuussa aloittaa Mepan uusi opintosihteeri Jukka
Lindell, joka onkin jo tuttu vapaavahdista ja Mepan valokuvakilpailuista. Opinto- ja kurssipuolta tullaan edelleen
kehittämään ja tähän työhön kaipaamme ajatuksianne.
Mielipiteensä saa kuuluviin täyttämällä MEPA-kyselyn
netissä. (lisää MEPA-kyselystä tässä lehdessä sekä
http://urly.fi/s4R)
Ylläsmajoja remontoidaan parhaillaan. Sauna-, pesu- ja
wc-tilat uusitaan kokonaan, tuvanpuolella pintoja ehostetaan. Ylläsmajojen kuulumisista enemmän tässä ja
seuraavassa lehdessä.
Katajanokalla Linnankatu 3:ssa on nyt syvä monttu.
Ensi vuoden loppupuoliskolla valmistuu uudisrakennus,
jonne Mepan perustoiminnot siirtyvät. Lisää Linnankadun projektista tässä lehdessä.
Asiamies Risto Nikula jää Kotkasta hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle lehden mennessä painoon. Kotka-Hamina
alueen merimiespalvelut organisoidaan uudelleen syksyn aikana.
Mepan kirjasto siirtyy parhaillaan tietokoneaikaan ja
niteitä on syötetty tietokantaan reilu 22000 kappaletta.
Aineistoa pääsee tutkimaan verkon kautta, lisätietoja ja
ohjeita löytyy tästä lehdestä.
Lukuiloa!
Bästa läsare!
ARBETSTÖRNEN HAR VARIT FARTFYLLD , då tidningen går i
tryck är det tid för mig att löpa ut på grönbete. På sommaren är det bra att ladda batterierna, njuta av värme,
ljus och trevligt sällskap, kanske med en ny hobby. Själv
började jag spela golf och jag har kunnat konstatera att
den något tidskrävande sysselsättningen passar utmärkt
vid sidan av arbetet till sjöss. För dem som börjat spela
golf ordnas en ny grundfortsättningskurs i augusti, mera
information och anmälningar på SSB:s hemsidor, förkortad adress: http://urly.fi/s5j
I juli börjar SSB:s nya studiesekreterare Jukka Lindell,
som ju redan är bekant från Frivakt och SSB:s fototävlingar. Vi kommer att fortsätta utveckla studie- och kursverksamheten och i det arbetet behöver vi era tankar.
Man har möjlighet att uttrycka sin åsikt genom att fylla i
SSB:s frågeformulär på nätet. (mera om SSB:s frågeformulär i denna tidning samt http://urly.fi/s5k
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Fritidslägenheterna i Ylläs renoveras som bäst. Bastu-,
tvätt- och wc-utrymmen förnyas helt, i stugan görs ytrenovering. Mera om Ylläslägenheterna i detta och följande nummer.
På Slottsgatan 3 på Skatudden finns nu en djup grop.
Under senare hälften av nästa år blir nybygget färdigt
och SSB:s grundfunktioner flyttas då dit. Mera om projektet på Slottsgatan i denna tidning.
Ombudet Risto Nikula går i välförtjänt pension då
detta nummer går i tryck. Sjömansservicen inom Kotka-Fredrikshamnregionen omorganiseras under hösten.
SSB:s bibliotek flyttar som bäst till dataåldern och
drygt 22000 volymer har inregistrerats i databasen. Man
kan utforska materialet på nätet, närmare information
och instruktioner hittas i detta nummer.
Läsglädje!
3
FORMARE KEVÄT SUJUI HYVIN
teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola
Kaikki mukana olleet
merenkulkijat pysyivät
mukana hankkeen loppuun
asti.
MEPAN JA MERIMIESELÄKEKASSAN työhy-
vinvointiprojektiin valittiin 96 merenkulkijaa Viking Linelta, Eckerö Linelta, Tallink Siljalta ja Godby Shippingilta.
Tammikuussa alkanutta projektia tehtiin neljällä paikkakunnalla: Helsingissä,
Turussa, Kotkassa ja Maarianhaminassa.
ForMare 2015 suunnittelussa käytettiin
pohjana edellisvuoden pilottiprojektia.
Hankevastaavana toimi Johan Treuthardt MEPAsta. Edellisvuonna hankkeessa opiskelijaohjaajana toiminut Kati Nyman pestattiin projektiassistentiksi. Hän
jatkaa MEPAssa heinäkuun loppuun asti.
Olen ollut mukana testi- ja infotilaisuuksissa sekä hoitanut yhteydenpitoa,
aikataulutuksia ja tilavarauksia ja kaikkia hankkeeseen liittyviä töitä, Kati Nyman kertoi.
Vapaavahdin painoon mennessä tehtiin viimeisiä testejä, joiden jälkeen hän
tekee tulosten analysointiin liittyviä
töitä.
Testejä ja tapaamisia
Merenkulkijoiden ohjauksesta vastasivat R5 -yrityksen työntekijät sekä 27 liikunnan alan opiskelijaa Arcada -ammattikorkeakoulusta. ForMaren projektipäällikkö Treuthardtilla sekä pääohjaajilla
Mari Lindströmillä ja Mikael Paajasella
oli kaikissa neljässä kaupungissa alku- ja
lopputestit, viisi infotilaisuutta sekä ohjattavia harjoituksia. Jokaisella oli kymmenen henkilökohtaista harjoitusta ohjaajansa kanssa. Suurin osa ohjattavista
käytti MEPAn minuuttikisajärjestelmää
harjoituspäiväkirjana.
Projektin aktiivinen jakso kesti toukokuun loppuun, mutta seurantajakson
myötä hankkeen pituus on yhteensä kolme vuotta, Mikael Paajanen R5 -yrityksestä tähdensi.
Hankkeeseen kuuluu säännöllinen yhteydenpito, jota ohjattava voi täyden-
tää erikseen sovittavalla treenipaketilla. ForMare (MEPA) osallistuu treenipakettien kustannuksiin. Ohjattavilla on
myös mahdollisuus tavata ravitsemusterapeuttia.
Merenkulkijan haasteellisten työjaksojen johdosta testikertoja on kertynyt huomattava määrä On tärkeää että
itse hanke ja työntekijät ymmärtävät
työn luonteen ja pystyvät reagoimaan
merenkulkijan tavoin äkillisiin muutoksiin, Johan Treuthardt sanoi.
Projektin päätöstilaisuus pidettiin toukokuussa Arcadan tiloissa Helsingissä.
Mukana olleiden merenkulkijoiden toiveiden perusteella järjestettiin neljä kehonhuoltotuntia, jotka toteutettiin ryhmätreeneinä isommalla porukalla.
Seuraavassa numerossa käydään läpi hankkeen tuloksia ja saadaan
ForMareen osallistuneiden merenkulkijoiden kommentteja.
LYCKAD VÅR MED FORMARE
text Pekka Karppanen bilder Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola
Alla deltagande sjöfarare fullföljde projektet.
TOTALT 96 SJÖFARARE från Viking Line,
Eckerö Line, Tallink Silja och Godby Shipping valdes ut till SSB:s och Sjömanspensionskassans projekt ForMare. I januari
drog projektet igång i Helsingfors, Åbo,
Kotka och Mariehamn. Vid planeringen
av ForMare 2015 användes fjolårets pilotprojekt som mall.
4
SSB:s Johan Treuthardt var projektansvarig och Kati Nyman, som var
instruktör i förra årets projekt, anställdes som projektassistent. Hon fortsätter
på SSB till slutet av juli.
Jag har deltagit vid tester och informationstillfällen, ansvarat för kommunikation, tidplaner och lokalbokningar och
skött andra uppgifter i samband med
projektet, berättade Kati Nyman.
De sista testerna görs innan Frivakt
går till tryck och därefter ska Kati analysera resultaten.
Tester och träffar
Sjöfararna instruerades av personal från
R5 och 27 idrottsstuderande från yrkeshögskolan Arcada. ForMares projektchef Treuthardt och huvudinstruktörerna Mari Lindström och Mikael Paajanen
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
ForMaren ohjaajat
lähdössä Tallink
Siljan tarjoamalle
päätösristeilylle Silja
Serenadella Tukholmaan
ForMares instruktörer
på väg till avslutningskryssningen
med Silja Serenade till
Stockholm, som
Tallink Silja bjöd på.
Kati Nyman (oik)
ja ohjaaja Caroline
Hietalahti hankkeen
päätöstilaisuudessa
Arcadassa.
Kati Nyman (t.h.) och
instruktören Caroline
Hietalahti vid projektavslutningen på
Arcada.
höll inledande tester och sluttester, fem
informationstillfällen och ledda träningar i alla fyra städer. Varje sjöfarare hade
tio personliga träningstillfällen med sin
instruktör. De flesta av deltagarna använde systemet för SSB:s minuttävling
som träningsdagbok.
Projektets aktiva period pågick fram
till slutet av maj, men med uppföljningsperioden sträcker sig projektet över tre
år, förklarade Mikael Paajanen från R5.
Regelbunden kontakt är en del av pro-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
jektet och deltagaren kan välja att komplettera den med ett träningspaket. ForMare (SSB) bidrar till kostnaderna för
träningspaketen. Deltagarna ges också
möjlighet att träffa en dietist.
På grund av sjöfararnas problematiska arbetsperioder har vi fått göra många
testrundor. Det är viktigt att de som ar-
betar med projektet förstår arbetets natur och liksom sjöfararna är beredda på
plötsliga förändringar, sade Johan Treuthardt.
Projektavslutningen hölls i maj i Arcadas lokaler i Helsingfors. På önskemål
från de deltagande sjöfararna anordnade
man fyra gruppträningspass. ò
I nästa nummer av Frivakt går vi igenom resultaten från
projektet och får kommentarer från deltagarna.
5
ARANDA
TUTKII ITÄMERTA
Suomen Ympäristökeskuksen omistama alus on tehnyt tutkimusmatkoja
myös suolaisimmille vesille.
teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen ja Sampsa Sihvola
A
randa on loistavassa kunnossa, laivaa huolletaan hyvin ja
laitteita sekä kalustoa päivitetään jatkuvasti. Hoitovarustamona toimii turkulainen VG-Shipping Oy, joka on osa Meriaura -konsernia.
Laiva oli aikaisemmin Merentutkimuslaitoksen omistuksessa ja Varustamoliikelaitoksen hoidossa.
Laiva tuli VG-Shippingin hoitoon
vuonna 2006 ja olen ollut täällä melkein
alusta lähtien, Jaakko Helanto kertoi.
Hän siirtyi päälliköksi, kun laiva kävi
kotisatamassaan Helsingissä kahden tutkimusmatkan välillä. Edellisellä matkalla
päällikkönä oli Satu af Ursin.
Laivan komentosilta on uusittu täysin seitsemän vuotta sitten, mutta tekniikan kehittyessä ja vaatimusten kasvaessa uudistuksia tehdään jatkuvasti. Juhannuksen jälkeen on vuorossa uuden
ECDIS -laitteiston asennus.
Näytteiden oton ja tutkimustyön kannalta on tärkeää, että laiva on oikeassa
paikassa. Elektronisen karttajärjestelmän ja dynaamisen paikannuslaitteis-
6
ton avulla otetaan haluttu sijainti, asetutaan keula tuulta vasten ja pysytään siinä, Helanto selvitti.
Kovan tuulen sattuessa alus voi keinua melkoisesti, mikä tuntuu erityisesti 6–6 vuoroa tekevien tutkijoiden työssä. Laboratorioista ei näe horisonttia, joten moni on turvautunut meritautilääkkeisiin.
Tutkimusmatkoja myös
ruotsalaisten kanssa
Suomen Ympäristökeskuksen SYKEn erikoissuunnittelija Panu Hänninen on ollut lukuisilla matkoilla mukana ja tottunut merenkäyntiin.
Laivaelämä ja meri sopivat minulle
hyvin. Vanhemmilla oli mökki saaristos-
Arandalla on käytännössä 190–200 meri­
päivää vuodessa
sa ja harrastan edelleen veneilyä, Hänninen kertoi.
Hän organisoi ja valmistelee tutkimusmatkat sekä ohjeistaa matkanjohtajia ja
muita tutkijoita. Ruotsalaisten kanssa
tehtiin pitkien neuvottelujen päätteeksi 3+1+1 vuoden sopimus. Ruotsin Meteorologinen ja Hydrologinen tutkimuslaitos SMHI käyttää Arandaa Itämeriseurantaansa yhteistyössä SYKEn merikeskuksen kanssa.
Ruotsalaisilla ei ole tällä hetkellä omaa
tutkimusalusta. Heidän Argos -laivansa
romutettiin pari vuotta sitten Tanskassa.
Vuonna 1974 rakennettua laivaa ei kannattanut enää kunnostaa suuren asbestimäärän vuoksi, Panu Hänninen kertoi.
Arandalla on käytännössä 190–200
meripäivää vuodessa, kun siirtymiset
lasketaan mukaan tutkimusmatkoihin.
Tutkijat ja merimiehet
yhteistyössä
Aluksella on 12–13 hengen miehitys riippuen tutkijoiden määrästä. Päällikkö
ajaa normaalisti aamun 4–8 vahdin,
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
ARANDA, RESEARCH VESSEL
Built: 1989 Helsinki Lenght: (LoA):
59,24 m
Breadth: 13,80 m
Draught: 5,0 m
Service speed: 14 kt
Gross tonnage: 1734
Engine: 4 x Wärtsilä-Vasa 8R22
+ W-V 12V22
Engine power: 3000 kW
Fuel: Marine diesel
Owner: Finnish Environment
Institute (SYKE)
Managing owner: VG-Shipping
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Aranda saapumassa kotikaupunkiinsa vaihtamaan
miehistöä ja täydentämään
varastoja tutkimusmatkojen
välillä.
7
Jaakko Helanto on työskennellyt
Arandalla jo pitkään.
Jaakko Helanto har redan länge
arbetat på Aranda.
muuten navigoinnista vastaavat yliperämies ja 1. perämies. Kansivahtia
ajavat pursimies, matruusi ja moottorimies, joilla kaikilla on YT-pätevyys.
Silloin tällöin on mukana myös harjoittelijoita.
Monet Arandan merenkulkijoista
ovat kiinnostuneet tutkimustyöstä ja
monet tutkijat pitävät merityöstä.
Alkuvuonna koimme Itämeren
suurimman suolapulssin 60 vuoteen.
Aranda muutti reittiään tutkiakseen
pulssin kulkua. Sen aiheuttama virtaus lisäsi laivan nopeutta jopa kolme solmua, Jaakko Helanto kertoi
Laivan kuntosali, sekä MEPAn kirjasto ja filmit ovat kaikkien käytössä.
Laivaan uusitaan satelliittitelevisiojärjestelmää, joka tuo uusia kanavia
näkyviin – myös ruotsalaistutkijoille.
Arandan kuntosali on monen henkireikä. Crosstrainer, soutulaite, puntit ja monitoimilaite ovat kovassa
Alus lämpenee
kotimaassa valmistetulla bioöljyllä.
8
käytössä. Laivalle on pian tulossa
uusi juoksumatto, jota Hänninen ja
Helanto odottavat tyytyväisinä.
VG-Shipping kehittää ympäristöystävällistä polttoainetta
Meriaura Group-konsernin omissa
laivoissa käytetään jo bio- ja kierrätysöljyistä valmistettua VG Marine
EcoFuel -polttoainetta. Arandan höyrykattilaan uusittiin taannoin poltin
ja nyt alus lämpenee jo VG-Shippingin Uudenkaupungin tuotantolaitoksella valmistetulla bioöljyllä.
Aluksen ympäristökuormaa on vähennetty myös tutkimusmatkojen
huolellisella suunnittelulla. Yliperämies, päällikkö ja matkanjohtaja tekevät reittisuunnitelmat siten, että
polttoainetta säästyy mahdollisimman paljon.
Aranda sai viime vuonna merkittävän määrärahan koko aluksen uudistamiseksi siten, että se täyttää sille
asetetut tehtävät elinkaarensa päähän 2030-luvulle. Vuosille 2015–2018
ajoittuvat uudistukset tekevät Arandasta kustannustehokkaan sekä ympäristö- ja ilmastoystävällisen tutkimusaluksen.
Markus Lammila valvoi kannella, kun
Arandan jätevesiä pumpattiin säiliöautoon. Hän on seilannut varustamossa
vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen hän
työskenteli muun muassa Nesteellä ja
Viking Linella.
Tulin päästämään sähkömiehen lomille. Vakioporukka tarvitsee tuuraajia,
Säkylässä asuva sähkömies Lammila
kertoi.
Raumalla merimiesammattikoulun
käynyt mies harrastaa moottoripyöräilyä. Laivalla vapaa-aika kuluu kirjojen
ja filmien kanssa sekä saunoen. Hän
on hyvin tyytyväinen tutkimusaluksen
työhön.
Täällä saa tehdä haasteellista työtä
esimerkiksi tutkijoiden välineistön ja
komentosillan DP -laitteistojen kanssa,
kehui Lammila.
Markus Lammila håller uppsikt på
däck medan Arandas avloppsvatten
pumpas till tankbilen. Han har seglat för
rederiet sedan 2012. Innan dess arbetade han bland annat på Neste och Viking
Line.
Jag kom för att släppa i väg elektrikern på semester. Nu har Aranda så
många körningar att den ordinarie besättningen behöver vikarier, säger Lammila, som bor i Säkylä.
Han har gått sjömansskolan i Raumo
och åker motorcykel på fritiden. Ledigheten på fartyget ägnas åt böcker, film
och bastubadande. Han trivs väldigt bra
med arbetet på forskningsfartyget.
Här får jag utföra utmanande arbetsuppgifter till exempel med forskarnas
instrument och kommandobryggans
DP-utrustning, säger Lammila stolt och
går förut för att hjälpa de stressade
maskinisterna.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Matruusina seilaava John Karlsson opiskelee Raumalla ja on seilannut pääosin VG -Shippingin aluksilla.
Hän aloitti opiskelut vuonna 2011 ja
aikoo valmistua jouluun mennessä.
Praktiikan kerääminen on sujunut
hyvin. Varsinaisesti olen ollut harjoittelijana vain M/S Mirvassa, sen
jälkeen olen aina saanut palkattua
työtä. Tosin M/S Allholmenissa olin
perämiesharjoittelijana, Karlsson
muisteli.
Hän kehui Rauman opiskelijaporukan henkeä ja koko oppilaitoksen toimintaa. Laivalla hän
katsoo jonkin verran filmejä ja käyttää ahkerasti kuntosalia.
Parina vuonna olen osallistunut myös Rauman ja Kotkan
merikoulujen urheilupäivään sähly- ja futsal -joukkueissa,
John kertoi.
Hän oli hyvin tyytyväinen seilauksiinsa VG -Shippingillä
mutta hieman huolissaan opiskelukavereiden työnsaannista –
jobitilanne on huono.
John Karlsson seglar som matros och studerar vid Satakunta yrkeshögskola i Raumo. Han har främst seglat med
VG-shippings fartyg. Han började studera 2011 och tänker bli
klar med sjökaptenlinjens examensarbete före jul.
Det har gått bra att samla ihop praktik. Jag har egentligen
bara varit praktikant på m/s Mirva, sedan har jag alltid fått
avlönat arbete. Fast på m/s Alholmen var jag förstås styrmanspraktikant, påminner sig Karlsson.
Han talar gott om stämningen bland de studerande i Raumo
och hela läroanstaltens verksamhet. På fartyget ser han en del
på film och använder gymmet flitigt.
Ett par år har jag spelat innebandy och futsal under Raumo
och Kotka sjöfartsskolors idrottsdag, berättar han.
Han är mycket nöjd med sina seglingar för VG-Shipping,
men bekymrar sig för studiekamraternas möjligheter att få
jobb – arbetssituationen är dålig.
Pirkko Maunu oli tullut vikaeeraamaan stuerttia kesken eläkepäiviensä. Hän on seilannut muun
muassa Nesteellä ja ollut nyt vuoden päivät eläkkeellä.
VG -Shippingilta on kokemusta
myös Airistosta, Joutsenossa asuva
Pirkko kertoi.
Hän viettää talvet Espanjassa,
Torreviejassa, jossa asuu 1300 suomalaista, talvella enemmänkin.
Joukossa on minun lisäkseni
muutama muukin eläkeläismerenkulkija, Pirkko sanoi ja lähti
valmistelemaan paikkoja provianttin tuloa sekä vakituisen
stuertin Silja Pulkkisen lomalta paluuta varten.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Kotkassa merikoulun käynyt
Sini Kuure työskentelee Arandalla
moottorimiehenä. Hän on juuri
muuttanut Rekijärvelle Salon seuduille ja muisteli merimiesuransa
aloitusta.
Minua alkoi kiinnostaa pursimies
ihan ammattinimikkeenä ja hakeuduin EKAMI:in Kotkaan. Siellä taas
innostuin koneista ja valmistuin
lopulta konekorjausmieheksi, Sini
selvitti.
Hän sai hyvin pian töitä, ensin
laivakoneiden korjausfirmalta Intermarinelta, sitten VG- Shippingilta. Bellandilla ja Nedlandilla alkaneet merityöt ovat jo
jatkuneet yli kolme vuotta.
Täällä Arandalla työ on erilaista kuin kauppalaivoilla – tämä
on oma maailmansa. YT -pätevyyden vuoksi työskentelen
myös kansipuolella, mutta koskaan ei ole esimerkiksi lastinkäsittely- tai ruumanpuhdistustöitä, Sini kertoi.
Sini Kuure som gått sjöfartsutbildningen i Kotka arbetar
som maskinman på Aranda. Hon har precis flyttat till Rekijärvi
i Saloregionen och kommer ihåg hur hennes sjömanskarriär
började.
Jag blev intresserad av yrkestiteln båtsman och sökte till
Södra Kymmenedalens yrkesinstitut i Kotka. Väl där växte
fascinationen för maskiner och jag utexaminerades slutligen
till maskinreparatör, förklarar Sini.
Mycket snart fick hon jobb, först på Intermarine som reparerar fartygsmaskiner och sedan på VG-shipping. Arbetet till
sjöss började på Belland och Nedland, och har hunnit pågå i
över tre år.
Här på Aranda är arbetet annorlunda än på handelsfartygen
– det är som en egen värld. På grund av min AT-behörighet arbetar jag även på däck, men det förekommer aldrig till exempel lasthantering eller rengöring av lastrummet, berättar Sini.
Pirkko Maunu är här och vikarierar för stewarden trots att
hon gått i pension. Hon har seglat med bland andra Neste och
har varit pensionär i ett år.
Hos VG-shipping har jag även erfarenhet från Airisto, berättar Pirkko som bor i Joutseno.
Hon tillbringar vintrarna i Torrevieja i Spanien där 1 300 finländare bor permanent. På vintern ökar antalet till uppemot
femtusen.
Däribland finns även några andra pensionerade sjöfarare,
säger Pirkko och går för att förbereda inför proviantleveransen
och ordinarie steward Silja Pulkkinens återkomst från ledigheten.
9
Aranda anlöpte hemhamnen
för att byta manskap och fylla
på lager
ARANDA
UTFORSKAR ÖSTERSJÖN
Finlands miljöcentrals fartyg har gjort expeditioner även på saltare vatten.
text Pekka Karppanen bilder Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola
A
randa är i utmärkt skick –
fartyget underhålls väl och
anordningar och utrustning
uppdateras
kontinuerligt.
Driftsrederiet är Åbobaserade VG-Shipping Oy, som ingår i Meriaura-koncernen. Tidigare ägdes fartyget av Havsforskningsinstitutet och Rederiverket
skötte driften.
VG-Shipping tog över driften av fartyget 2006 och jag har varit med nästan
från början, berättar Jaakko Helanto.
Han tog över befälet när fartyget besökte sin hemmahamn i Helsingfors mellan två expeditioner. På den föregående
resan var Satu af Ursin befälhavare.
10
Helanto är före detta tävlingslöpare i 800 meter och springer fortfarande
85 kilometer i veckan.
Förra året kom jag på tionde plats i SSB:s minuttävling. Jag motionerar två timmar varje dag och i Helsingfors springer jag en runda genom Munksnäs, Otnäs och Drumsö till Västra hamnen, säger Helanto.
Helanto är andra generationens sjöfarare. Hans far seglade som befälhavare för Nielsen, där även Helanto arbetade i början av sin karriär. Han gick sjömansskolan i Kotka 1985 och senare gick
han styrmansklasserna i Åbo. Ett tag arbetade Helanto i hamnen, men när bar-
nen vuxit upp gav han sig åter till sjöss
och i vuxen ålder avlade han en sjökaptensexamen i Raumo.
Nu seglar även min son med VG-Shipping. Han är matros på Polaris VG.
Fartygets kommandobrygga totalrenoverades för sju år sedan, men i takt med
Med hjälp av ett elektroniskt kartsystem och
en dynamisk navigator
intar vi önskad position
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Pirkko, Stina ja Laura tulivat
messiin pitämään kahvitaukoa
Pirkko, Stina och Laura kom
till mässen för att hålla kaffepaus
teknikutvecklingen och de allt högre kraven gör man ständigt förnyelser. Efter
midsommar ska ny ECDIS-utrustning installeras.
Det är viktigt att fartyget befinner
sig på rätt position för provtagning och
forskningsarbete. Med hjälp av ett elektroniskt kartsystem och en dynamisk
navigator intar vi önskad position, ställer oss med fören mot vinden och håller
oss där, förklarar Helanto.
Vid hård vind kan fartyget gunga rejält, vilket påverkar särskilt forskarna
som arbetar 6–6-skift. Man ser inte horisonten från laboratorierna, så många
medicinerar mot sjösjuka.
Forskningsresor även med
svenskar
Finlands miljöcentrals specialplanerare
Panu Hänninen har varit med på många
resor och vant sig vid sjögången.
Livet ombord och havet passar mig
bra. Redan som ung seglade jag i skärgården vid mina föräldrars stuga och numera är jag ute mycket på havet genom
mitt fritidsintresse, berättar Hänninen.
Han organiserar och förbereder forskningsresorna samt instruerar reseledarna och de övriga forskarna. Efter långa
förhandlingar ingick man ett avtal på 3 +
1 + 1 år med Sverige. SMHI, Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut,
använder Aranda för sina observationer
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Arandas ångpanna
fick en ny brännare och
nu värms fartyget med
bioolja från VG-Shippings produktionsanläggning
av Östersjön i samarbete med Finlands
miljöcentrals havscenter.
Sverige har inget eget forskningsfartyg för tillfället. Deras fartyg Argos skrotades för ett par år sedan i Danmark. Fartyget som byggdes 1974 var inte längre
lönt att renovera på grund av den stora
mängden asbest, säger Panu Hänninen.
Aranda har 190–200 sjödagar per år
när förflyttningarna inkluderas i expeditionerna.
Forskare och sjömän samarbetar
Fartyget har en besättning på 12–13 man
beroende på antalet forskare. Befälhavaren kör normalt 4–8-vakten på morgonen, övrig tid sköts navigeringen av
överstyrman och en styrman. Däcksvakten sköts av båtsman, matros och maskinman, som alla har AT-behörighet. Då
och då finns även praktikanter ombord.
Många av Arandas sjöfarare är intresserade av forskning och många av forskarna gillar arbetet till sjöss.
I början av året upplevde vi den största saltpulsen i Östersjön på 60 år. Aranda
ändrade sin rutt för att undersöka pulsen. Flödet som pulsen gav upphov till
ökade fartygets hastighet med hela tre
knop, berättar Jaakko Helanto.
Fartygsgymmet samt SSB:s bibliotek
och filmer är tillgängliga för alla. När satellit-tv-systemet uppdateras blir nya kanaler synliga – även för de svenska forskarna.
Arandas gym är ett andningshål för
många av sjöfararna. Crosstrainern,
roddmaskinen, de fria vikterna och multigymmet används flitigt. Snart får man
ett nytt löpband, som åtminstone Panu
Hänninen och Jaakko Helanto förnöjt
väntar på.
VG-Shipping utvecklar
miljövänligt bränsle
På de egna fartygen använder Meriaura
Group redan bränslet VG Marine EcoFuel som är framställt av bioolja och återvunnen olja. Arandas ångpanna fick nyligen en ny brännare och nu värms fartyget med bioolja från VG-Shippings produktionsanläggning i Nystad.
Fartygets miljöbelastning har också
minskats genom noggrant planerade expeditioner. Överstyrmannen, befälhavaren och reseledaren planerar resan så att
den blir så bränslesnål som möjligt.
Förra året fick Aranda ett betydande
anslag för förnyelse av fartyget så att
hon kan genomföra sina uppgifter fram
till slutet av sin livscykel på 2030-talet.
Efter förnyelserna åren 2015–2018 ska
Aranda vara ett kostnadseffektivt samt
miljö- och klimatvänligt forsknings­
fartyg. ò
11
Milla Soininen Alandia
Marinelta luovutti Årets
tryggaste arbetsplats -palkinnon Godby Shippingin
varatoimitusjohtaja Eva
Mikkola-Karlströmille
Milla Soininen från Alandia
Marine överräckte priset
”Årets tryggaste arbetsplats” till Godby Shippings
vice verkställande direktör
Eva Mikkola-Karlström
SJÖFARTENS DAG 2015
teksti Pekka Karppanen
Merenkulun vaikuttajat Maarianhaminassa. Hieno tapahtuma huipentui Merimuseon iltatilaisuuteen.
V
uodesta 2001 järjestetty Sjöfartens
dag, Aaland Maritime Day on noussut valtakunnan tärkeimmäksi merenkulkutapahtumaksi. Alun perin
lähinnä rekrytointimessuina toiminut päivä on
houkutellut vuosi vuodelta lisää väkeä mantereelta ja naapurimaista. Myös MEPA on ollut mukana omalla näyttelyosastolla jo useana
vuonna.
Torstaina, toukokuun 21 päivänä, kulttuuri- ja kongressitalo Alandicassa vieraili yli 1000
merenkulusta kiinnostunutta ja alalla työskentelevää henkilöä. Näytteilleasettajia oli kuutisenkymmentä. Joukossa oli varustamoiden, oppilaitosten, luokituslaitosten ja muiden toimijoiden messuosastoja. Lähes kaikki mahdolliset
tilat oli ”miehitetty”.
12
Monipuolinen ohjelma
Tapahtuman organisoinnista vastaa Ålands Sjöfart yhteistyössä vakuutusyhtiö Alandia Marinen, luokituslaitos DNV GL:n ja Ahvenanmaan
maakuntahallituksen kanssa. Suuren
roolin ja vastuun järjestelyistä kantaa Godby Shipping.
Tapahtuman parasta antia on se,
että merenkulkualan ihmiset kokoontuvat yhteen. Samalla elinkeinoa pystytään nostamaan esille ja antamaan
siitä positiivinen kuva, Godby Shippingin varatoimitusjohtaja Eva Mik-
kola-Karlström totesi Sjöfartstidningen -lehdelle
Päivän aikana paikalla vieraili
opiskelijaryhmiä Ahvenanmaan kouluista. Heille ja muille kiinnostuneille esiteltiin merenkulkua ammattina.
Varsinaisia seminaariaiheita perinteisten vakuutus-, turvallisuus- ja
luokitusasioiden ohella olivat merenkulku investointikohteena, alan energia- ja ympäristökysymykset sekä
kappaletavara- ja roro/ropax -liikenteen näkymät. Merenkulkuaiheita käsiteltiin parhaimmillaan kolmessa eri
Lisääntyvä talvimerenkulku, tulipalot
autokansilla sekä alusten koon kasvu
tuovat haasteita merivakuuttajille.
Jan Limnell
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Tapani Salmenhaaralla ja
Lars-Erik Eriksonilla on
yhteisiä tuttuja. Miehet
tapasivat Klubb Maritimin
osastolla.
Tapani Salmenhaara och
Lars-Erik Erikson hade
gemensamma bekanta, de
träffades på Klubb Maritims avdelning
tilassa, joissa kussakin paneuduttiin
hieman eri asioihin.
Työpaikan turvallisuus
palkitaan
Perinteen mukaan vakuutusyhtiö
Alandia Marine julkaisee Årets tryggaste arbetsplats Vuoden Turvallisin
Työpaikka -palkinnon saajan merenkulun päivän yhteydessä. Yhtiö on
vuodesta 2006 lähtien valinnut palkinnonsaajan vakuutusasiakkaidensa joukosta. Tarkoitus on rohkaista
varustamoita turvallisuuslähtöiseen
ajatteluun ja minimoida työpaikan
onnettomuusriskit.
Vuoden 2015 palkinto myönnettiin
Godby Shippingille.
Godby Shipping on panostanut erityisesti työympäristön ja olosuhteiden fyysiseen ja psykososiaaliseen
kehittämiseen. Huomioitavaa on
myös varustamossa sattuneiden vahinkojen alhainen määrä, kehui palkinnon luovuttanut Milla Soininen
Alandia Marinelta.
Eva Mikkola-Karlström kiitti puheessaan sekä laivojen että konttorin
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
henkilökuntaa, jotka ovat myötävaikuttaneet positiiviseen kehitykseen.
Palkintorahat hän lupasi MEPAn minuuttikisan palkinnoiksi. Godby Shippingin m/s Miranda voitti edellisvuoden minuuttikisan ja varustamon
merenkulkijoita on mukana myös
ForMare -työhyvinvointihankkeessa.
Merenkulkua tarvitaan –
riskejä vältetään
Päivän ilmapiiri oli hyvin positiivinen. Monet uskoivat merenkulun hiljalleen nousevan, varsinkin, kun suomalaisvarustamot pitävät itsensä
markkinatilanteen tasalla. Alandia
Marinen vakuutusseminaarissa pohdittiin tulevaisuuden turvallisuusriskejä.
Lisääntyvä talvimerenkulku, tulipalot autokansilla sekö alusten koon
jatkuva kasvu tuovat haasteita merivakuuttajille, johtaja Jan Limnell
Alandia Marinelta summasi.
Hän on huolissaan sopivan ja riittävän kyvykkään pelastuskaluston
saatavuudesta, jos joku suuri konttialus tai risteilijä joutuu onnettomuu-
teen. Myös miehistöjen koulutusta ja
harjoittelua on koko ajan kehitettävä
ja päivitettävä. Lisääntyvä teknologia
ja kyberturvallisuus on myös miellettävä mahdollisiksi riskeiksi.
Yksi tapahtuman tärkeimmistä anneista, verkostoituminen, alkoi jo iltapäivän päätteeksi seminaarien loputtua Alandican alakerrassa järjestetyn cocktail -tilaisuuden muodossa. Näytteilleasettajat, kutsuvieraat
ja muut merenkulkualan ihmiset tapasivat vielä Ahvenanmaan Merimuseon iltatilaisuudessa. Yleisö sai
vapaasti tutustua museon laajoihin näyttelyihin ja kokoelmiin, sekä
nautti hyvästä illallisesta merellisessä seurassa ja miljöössä. ò
13
SJÖFARTENS DAG 2015
text Pekka Karppanen
Sjöfartens inflytelserika på plats
i Mariehamn.
S
jöfartens dag, Aaland Maritime Day,
som anordnats sedan 2001 har blivit
Finlands viktigaste sjöfartsevenemang.
Dagen som från början närmast fungerade som en rekryteringsmässa har år efter
år lockat allt fler besökare från fastlandet och
grannländerna. SSB har också deltagit med en
egen monter i flera år.
Torsdagen den 21 maj besöktes Alandica Kultur och Kongress av mer än 1 000 sjöfartsintresserade och yrkesverksamma inom branschen.
Ett sextiotal utställare fanns på plats, däribland
rederier, läroanstalter, klassningssällskap och
andra aktörer. Nästan alla utrymmen var bemannade.
Ett mångsidigt program
Evenemanget organiseras av Ålands Sjöfart i
samarbete med försäkringsbolaget Alandia Marine, klassningssällskapet DNV GL och Ålands
landskapsregering. Godby Shipping bär ett stort
ansvar för själva arrangemanget.
Det bästa med evenemanget är att sjöfartsfolket samlas. Samtidigt får vi tillfälle att lyfta
fram branschen och förmedla en positiv bild av
den, sade Godby Shippings vice vd Eva Mikkola-Karlström till Sjöfartstidningen.
Under dagen fanns besökande studentgrupper från åländska skolor på plats. De och andra
intresserade fick en presentation av yrkeslivet
inom sjöfarten.
Förutom de traditionella försäkrings-, säkerhets- och klassificeringsfrågorna hölls det seminarier om
sjöfarten som investeringsobjekt,
branschrelaterade energi- och miljöfrågor samt bulk- och roro/ropax-trafiken. Som bäst pågick tre sjöfartsrelaterade diskussioner parallellt, alla
med olika fokus.
Säkerhet på arbetsplatsen
belönas
Som traditionen lyder avslöjar försäkringsbolaget Alandia Marine vinnaren av Årets tryggaste arbetsplats
under Sjöfartens dag. Sedan 2006
har bolaget utsett en prismottagare bland sina försäkringskunder. Syftet är att uppmuntra rederierna att
bli mer säkerhetsorienterade och att
minimera riskerna för arbetsplats‑
olyckor.
I år gick priset till Godby Shipping.
Godby Shipping har satsat på att
förbättra arbetsmiljön samt de fysiska och psykosociala förhållandena. Dessutom har det skett anmärkningsvärt få olyckor på rederiet, berömde prisutdelaren Milla Soininen
från Alandia Marine.
Eva Mikkola-Karlström tackade i
sitt tal personalen på fartygen och
kontoret för att ha bidragit till den
positiva utvecklingen. Prispengarna
lovade hon skulle delas ut som be-
Den ökade vintersjöfarten, bränder på bildäck
och det faktum att fartygen blir allt större är
utmanande för sjöförsäkringsbolagen
Jan Limnell
14
löning i SSB:s minuttävling. Godby
Shippings m/s Miranda vann minuttävlingen i fjol och rederiets sjöfarare deltar även i arbetshälsoprojektet
ForMare.
Sjöfarten behövs – riskerna
måste minimeras
Stämningen under dagen var mycket
positiv. Många trodde att vi så sakteliga får se en uppgång inom sjöfarten,
framför allt om de finländska rederierna håller sig ajour med marknadsläget. På Alandia Marines försäkringsseminarium diskuterades framtidens säkerhetsrisker.
Den ökade vintersjöfarten, bränder
på bildäck och det faktum att fartygen blir allt större är utmanande för
sjöförsäkringsbolagen, summerade
Jan Limnell, chef på Alandia Marine.
Han oroar sig för tillgängligheten
till lämplig räddningsutrustning om
ett stort container- eller kryssningsfartyg råkar ut för ett haveri. Dessutom måste besättningarna ständigt
fortbildas och deras övningar måste
utvecklas. Vi bör också tänka på den
ökade mängden teknologi och på cybersäkerheten som möjliga risker.
En av de största behållningarna med evenemanget, nätverkandet,
började redan på eftermiddagen efter
seminarierna i form av en cocktailbjudning hos Alandica. Utställarna,
inbjudna gäster och annat sjöfartsfolk träffades dessutom vid kvällsevenemanget på Ålands sjöfartsmuseum. Det var fritt fram för besökarna att bekanta sig med museets omfattande utställningar och samlingar.
Därtill fick de avnjuta en god middag
i maritimt sällskap och en havsnära
miljö. ò
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Mirja-Soronen-Ojanen Alandia Marinelta kävi jututtamassa Malin Bergströmiä Boren osastolla
Mirja Soronen-Ojanen från Alandia
Marine i samspråk med Malin Bergström på Bores avdelning
Merenkulkualan konkarit Johnny
Husell ja Dan Mikkola vaihtoivat kuulumisia
Johnny Husell och Dan Mikkola, båda
veteraner inom sjöfarten, utbytte
senaste nytt
Sami Uolamo, Alexandra Lindahl,
Laura Raikunen ja Jaana Rannikko
keskustelivat merenkulkijoiden koulutuksesta
Sami Uolamo, Alexandra Lindahl,
Laura Raikunen och Jaana Rannikko
diskuterade sjöfartsutbildningen
Eva Westerbacka palveli asiakkaita
Merimieseläkekassan osastolla
Eva Westerbacka betjänade kunder på
Sjömanspensionskassans avdelning
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
15
TRAFI MERI 2015
teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen ja Sampsa Sihvola
ja ship
Asiaa merenkulun turvallisuudesta. Pakokaasupesureita
to ship -bunkraus
Seminaari kiinnosti alan ammatti- Työpajapäivänä käytiin läpi myös
laisia.
käyttökokemuksia
vähärikkiseen
E
dellisvuoden hyvien kokemuksien jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafi järjesti toukokuun alussa seminaarin, jonka aiheina olivat mm. merionnettomuudet ja merivakuuttaminen sekä
merenkulkualan yhteistyö. Paikalla oli noin 140
merenkulun ammattilaista. Seminaaria edelsi
työpajapäivä, jossa käsiteltiin eri aiheita ryhmissä viidenkymmenen osallistujan voimin.
Työpajojen tiivistelmät käytiin läpi seminaaripäivänä.
Merenkulkujohtaja Tuomas Roudan mukaan
alan kannalta on tärkeää ennakoitavuus ja se,
että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
kyetään tekemään realistiset linjaukset. Painolastisopimuksen voimaantuloa Suomi ei ole
kiirehtinyt, vaan pyrkinyt ottamaan huomioon
myös varustamoiden näkökulmat ja tekniset
haasteet. Hän oli myös tyytyväinen Suomen
pysyvään edustukseen IMO:ssa.
Trafin eritysasiantuntija Esa Pasanen työryhmineen oli suunnitellut työpajojen ja seminaaripäivän sisällöt. Työpajoilla käsiteltiin Trafin
vetäjien johdolla merenkulkijoiden työkuntoisuutta, turvallisuuskoulutusta ja -uhkia, sekä
sataman turvatoimien kehittämistä.
Fyysinen kunto ja toimintakyky poikkeustilanteissa
ovat keskeisiä meriturvallisuustekijöitä.
Markku Vanhanen
16
polttoaineeseen siirtymisestä. Seminaariin osallistuneen M/S Silja Serenaden päällikön Antti Rossin mukaan
kaikki on mennyt hyvin.
Uusi polttoaine tulee meille Helsingissä bunkkerilaivasta, joka kiinnittyy ulkosivulle. Jäät eivät ainakaan
menneenä talvena haitanneet bunkrausta, Rossi totesi.
Haasteitakin on ollut. Ylitarkastaja Ville-Veikko Intovuori esitteli työpajan antia.
Merenkulkijoiden työkuorma on
jonkin verran lisääntynyt, samoin
osaamistarve. Myös joitakin teknisiä
ongelmia on ollut sekä rikkipesurien
että vähärikkisten polttoaineiden
kanssa, Intovuori tiivisti.
Hän kertoi lisäksi, että merenkulun
piirissä energiatehokkuusajattelu on
tehostunut. Pääkoneiden huoltotarve saattaa myös pienentyä kun käytetään laadukkaampia polttoaineita.
Merenkulkijoiden työkunto ja
turvallisuuskoulutus
Trafin liikennelääketieteen erityisasiantuntija Markku Vanhanen analysoi laivaväen työkuntoisuutta ja
-kykyä arvoineen työpajan tuloksia. Työyhteisön sisäinen ryhmäytyminen laivalla on vähentynyt, mihin miehistömäärän väheneminen ja
kansainvälistyminen lienee vaikuttanut. Väsymys ja hektiset, usein
yllättävät työtehtävät asettavat myös
vaatimuksia merenkulkijan sietokyvylle.
Vanhanen käsitteli edellisvuoden
tapaan myös merimieslääkärijärjes-
Inhimillinen tekijä on mukana useissavaara- ja onnettomuustilanteissa.
Den mänskliga faktorn är inblandad i
nästan alla tillbud och olyckor.
telmää ja kiinnitti huomiota sen epätasalaatuisuuteen. Fyysinen kunto
ja toimintakyky poikkeustilanteissa
ovat keskeisiä meriturvallisuustekijöitä, ja vajavaisuudet niissä pitää havaita.
Turvallisuuskoulutuksen tilannetta Suomessa pidettiin yleisesti hyvänä, mutta harjoituksia laivalla ja
maissa pitää vielä kehittää. Ylitarkastaja Thomas Lundströmin mukaan
varustamoita ja merenkulkijoita pitää tukea laadukkaampien harjoitusten saavuttamiseksi. Myös eri tahojen yhteistyötä on lisättävä.
Viruksia ja muita tulevaisuuden
uhkia
Erilaiset tartuntataudit ovat kautta aikojen hankaloittaneet merenkul-
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Rikkidirektiivi tuli voimaan
vuodenvaihteessa, jolloin
muun muassa TallinkSilja alkoi käyttää Nesteen
jalostamaa vähärikkistä
polttoainetta. Helsingissä
bunkraus tapahtuu laivasta
laivaan.
Svaveldirektivet trädde
i kraft vid årsskiftet, då
bland andra TallinkSilja tog
i bruk Nestes bränsle med
låg svavelhalt. Bunkringen
i Helsingfors sker från fartyg till fartyg.
kijoiden elämää, mutta teknologian
ja automaation lisääntyminen tuovat
mukanaan uusia uhkia. Tietokonevirukset, haittaohjelmat tai jopa järjestelmien kaappaaminen pitää huomioida ja varautua back up -järjestelmillä.
Terrorismi, ilmaston ja jääolosuhteiden muutokset, luonnonmullistukset sekä talouselämän häiriöt koettiin myös uhkakuviksi. Turvallisuuskulttuuria ja - ajattelua haluttiin
kehittää sekä varustamoissa että laivoilla. Satamien osalta katsottiin turvallisuuden lisääntyneen ISPS -lainsäädännön myötä.
Seminaarissa esiteltiin myös merionnettomuuden tutkinnan tapahtumakulkua, lainsäädäntöä ja analysointia. Inhimillinen tekijä on edelleen mukana lähes kaikissa vaara- ja
onnettomuustilanteissa. Merivakuu-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Liikenteen turvallisuusviraston merenkulkujohtaja ja viestintäjohtaja
Tuomas Routa, Anna
Jokela.
Trafiksäkerhetsverkets
sjöfartsdirektör
och kommunikationsdirektör.
tusyhtiön edustaja varoitti varustamoita säästämästä liikaa turvallisuusasioista huonon taloustilanteen
aikana. Onnettomuudesta aiheutuvat
kustannukset ovat nousseet lamasta
huolimatta. Suurina kysymysmerkkeinä merivakuuttamisen kannalta nähtiin
myös kiristyneisiin säädöksiin sopeutuminen, lisääntynyt arktinen
toiminta sekä edelleen kasvava laivojen koko.
17
TRAFI SJÖFART 2015
text Pekka Karppanen bilder Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola
Seminariet om sjöfartens säkerhet
intresserade branschens yrkesfolk.
E
fter de goda erfarenheterna från i fjol
arrangerade Trafiksäkerhetsverket ett
seminarium i början av maj om bland
annat sjöolyckor och sjöförsäkringar
samt om samarbetet inom sjöfartsbranschen.
På plats fanns ca 140 yrkesverksamma inom
sjöfarten. Seminariet föregicks av en workshopdag med femtio deltagare som delades in i
grupper för att diskutera olika ämnen. På seminariedagen gick man igenom sammanfattningar från workshoparna.
Enligt sjöfartsdirektör Tuomas Routa är det
viktigt för branschen att vara föregripande och
att dra realistiska riktlinjer så tidigt som möjligt. Finland har inte påskyndat barlastkonven-
18
tionens ikraftträdande, utan försökt
ta hänsyn till rederiernas synpunkter
och tekniska utmaningar. Routa var
också nöjd med Finlands ständiga representation i IMO.
Trafis specialsakkunnige Esa Pasanen med arbetsgrupper hade planerat workshoparnas och seminariedagens innehåll. Under ledning av
Trafi behandlade workshopdeltagarna sjöfararnas arbetsförmåga, säkerhetsutbildning och säkerhetsrisker
samt hur hamnsäkerheten kan förbättras.
Avgasrenare och ship to
ship-bunkring
På workshopdagen gick man också
igenom erfarenheter från övergången
till lågsvavligt bränsle. Enligt m/s Sil-
ja Serenades befälhavare Antti Rossi
har allt gått smidigt.
I Helsingfors tankas det nya bränslet från ett bunkerfartyg som förtöjer
vid sidan av oss. Isarna försvårade i
alla fall inte bunkringen under vintern som gick, konstaterade Rossi.
Allt har dock inte varit helt problemfritt. Överinspektör Ville-Veikko Intovuori presenterade ett givande ämne under workshopen.
Sjöfararnas arbetsbörda har ökat
något liksom kompetensbehovet. Det
har också förekommit vissa tekniska
problem med både svavelrenaren och
de lågsvavliga bränslena, sammanfattade Intovuori.
Han berättade vidare att energieffektivitetstänkandet inom sjöfarten
har ökat. En positiv bieffekt när man
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Säännölliset ja asianmukaiset
harjoitukset poikkeustilanteita varten lisäävät meriturvallisuutta.
Regelbundna och ändamålsenliga övningar för exceptionella
situationer ökar sjösäkerheten.
använder bränsle av högre kvalitet är
att huvudmaskinernas servicebehov
kan minska.
för att få till stånd bättre övningar.
Dessutom måste samarbetet mellan
olika parter utökas.
Sjöfararnas arbetsförmåga
och säkerhetsutbildning
Virus och andra framtida hot
Trafis specialsakkunnige på trafikmedicin, Markku Vanhanen, analyserade
resultaten från workshopen där man
bedömde fartygsfolkets arbetsförmåga. Sammanhållningen i arbetsgemenskapen på fartyget har minskat,
kanske på grund av neddragningar i
personalstyrkorna och internationalisering. Trötthet och temporära, ofta
oväntade arbetsuppgifter ställer också krav på sjöfararnas tolerans.
Precis som förra året tog Vanhanen
upp sjömansläkarsystemet och upp-
Sjöfararnas arbetsbörda har ökat
något liksom
kompetensbehovet.
Ville-Veikko Intovuori
märksammade dess ojämna kvalitet.
Fysisk kondition och handlingsförmåga i nödsituationer är viktiga sjösäkerhetsfaktorer och brister i dessa
måste upptäckas.
Säkerhetsutbildningen i Finland
ansågs vara i allmänhet god, men övningarna ombord och i land måste
utvecklas ytterligare. Överinspektör
Thomas Lundström menade att rederierna och sjöfararna måste få stöd
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Smittsamma sjukdomar har försvårat
sjöfararnas liv i alla tider, men den
ökade graden av teknologi och automatiseringar för med sig nya hot. Vi
måste vara uppmärksamma på datavirus, skadliga program och systemkapningar och garantera beredskap
med back up-system.
Andra potentiella hotbilder är terrorism, förändringar i klimatet och isförhållandena, naturkatastrofer och
ekonomiska kriser. Det framfördes
önskemål om bättre säkerhetskultur
och säkerhetstänkande på både rederierna och fartygen. I fråga om hamnarna ansågs säkerheten ha ökat i
och med ISPS-regelverket.
På seminariet informerade man
också om hur sjöolyckor utreds och
analyseras samt presenterade lagstiftningen om säkerhetsutredningar. Den mänskliga faktorn är inblandad i nästan alla tillbud och olyckor.
Sjöförsäkringsbolagets representant
varnade rederierna för att göra alltför stora besparingar på säkerheten
under det pressade ekonomiska läget.
Kostnaderna till följd av olyckor har
stigit trots lågkonjunkturen.
Andra stora frågetecken beträffande sjöförsäkringar var anpassningen till de åtstramade bestämmelserna, den ökade arktiska verksamheten
och de allt större fartygen. ò
Tero Haapalinna Borelta kertoi, miten
meriturvallisuus lisääntyy laivahenkilökunnan ja varustamon hyvän vuorovaikutuksen ansiosta
Tero Haapalinna från Bore berättade om
hur sjösäkerheten förbättras tack vare
god växelverkan mellan sjöpersonalen
och rederiet.
19
Konevoimaa
HÖYRYLLÄ, ILMANPAINEELLA JA SÄHKÖLLÄ
teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Mika Käri, Jogie Gomez
M/S Finntiden verstaalla syntyy harrastetöitä
kierrätysmateriaalista.
F
ilippiinien eteläisistä osista kotoisin oleva Jogie Gomez seilaa Finnlinesin aluksella konemiehenä. Yleensä hän pitää vapaa-aikoinaan yhteyttä vaimoonsa ja
pieneen tyttäreensä, mutta keväällä
syntyi omassa päässä idea rakentaa pieni moottori.
Konehuoneen töissä syntyy erilaista
jätettä metallista, laskuidusta ym. materiaalista, joka muuten menee roskiin.
Suunnittelin projektia aikani ja ryhdyin
toimeen, Jogie kertoi.
Hän on opiskellut merenkulkuoppilaitoksessa Filippiineillä ja seilannut konemiehenä Ruotsin, Gibraltarin ja Suomen
Katso video
moottorista MEPAn
nettisivuilta:
http://tiedostot.mepa.fi/
pienoiskone.wmv
20
lipun alla purjehtineilla roro -aluksilla lähinnä Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Työkokemusta on jo lähes viiden vuoden ajalta.
Pienoismoottori päätyi lahjaksi
Jogie sai moottorin käyntikuntoon parin
illan aikana. Kolmisylinterinen kone pyörittää kampiakselia, jolla voimaa voisi
välittää vaikka pienoisveneen potkurille.
Hän on modifioinut moottoria ensimmäisen käynnistyksen jälkeen.
Moottorin yhteydessä on pieni höyrykattila, jonka teho ei aivan riitä pyörittämään sitä. Puolentoista voltin paristolla käy kone jo hyvin, paineilmasta puhumattakaan, Jogie kehui.
Laivalla työkaverit ihastelivat Jogie
Gomezin aikaansaannosta ja ottivat siitä kuviakin. Tieto kantautui myös sisaraluksen m/s Finnwaven päällikön, Mika
Kärin korviin. Mika tunsi Jogien entuudestaan, koska olivat seilanneet yhdessä aikaisemmin. Mika Käri alkoi hieroa
kauppaa hienosta moottorista.
Hän tarjosi siitä maksua, mutta halusin antaa sen ilmaiseksi. Hänen 50 -vuotissyntymäpäivänsä lähestyi ja halusin
näin muistaa arvostamaani päällikköä ja
seilauskaveria, Jogie tuumasi.
Käsistään kätevä konemies ei aio jättää moottorien rakentelua tähän. Seuraavaksi on suunnitelmissa isompi laite.
Siinä saattaa olla jopa 8 sylinteriä.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Jogie Gomez and the main
engine of M/S Finntide
Jogie´s special hobbies
text Pekka Karppanen photos Pekka Karppanen, Mika Käri, Jogie Gomez
In M/S Finntiden’s workshop
recycled materials are used to
make handiworks.
J
ogie Gomez, who is originally
from the southern parts of the
Philippines, sails as a fitter on a
Finnlines’ ship. He usually uses
his time off to keep contact with his
wife and little daughter, but during the
spring he came up with the idea to build
a small engine.
Various engine room tasks leave different kinds of refuse of metal, glass fibre
and other materials. This refuse is usually thrown into rubbish. I planned the
project for some time and started working on it, Jogie told.
Jogie has studied at a Maritime School
in the Philippines and sailed as a fitter
on ro-ro vessels under the flags of Sweden, Gibraltar and Finland mainly in Eu-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
rope and in North and South America.
He has almost five years of work experience.
Engine power from using steam,
air pressure and electricity
It took Jogie a couple of evenings to get
the engine to work. The three-cylinder
engine rotates a crankshaft, which could
transmit power e.g. to the propeller of a
miniature boat. Jogie has modified the
engine after the first start.
There is a small steam boiler connected to the engine, but its power is not quite adequate to make the engine rotate.
Video on the engine on
the Finnish Seamen’s
Service website:
The engine runs quite well on a 1.5 V battery, not to mention compressed air, Jogie boasted.
On the vessel Jogie Gomez’s workmates admired his handiwork and even
took photos of it. Rumours about the engine were also heard by Mika Käri, who
is master on the m/s Finnwave’s sistership. Mika knew Jogie from before, as
they used to sail together, and he started
to bargain over the fine engine.
He offered to pay for it, but I wanted
it give to him for free. Mika’s 50th birthday was drawing closer and I wanted
to congratulate the master and sail mate
whom I think highly of, Jogie told.
This handy fitter has all intention to
continue building engines. He next plans
to build a larger one. It may even have 8
cylinders. ò
http://tiedostot.mepa.fi/
pienoiskone.wmv
21
Nielsen
nostalgia V
Risteilyllä palattiin 70 -luvun kultaisiin vuosiin ja muisteltiin legendaarisen varustamon hyvää yhteishenkeä
H
enry Nielsen Nostalgia 5 -risteily
keräsi yli 170 reipasta vanhojen
seilauskavereiden tapaajaa, kuten kaikilla aikaisemmillakin matkoilla.
Viidelle reissulle on siis lunastettu lippu
liki 900 kertaa.
Tunnelma matkalaisten keskuudessa
vaikutti jälleen hienolta. Varustamossa
oli aikoinaan erittäin hyvä henkilöstöpolitiikka. Meitä merimiehiä ymmärrettiin
ylintä johtoa myöten. Varustamon konttorissa oli myös runsaasti entisiä seiloreita. Ehkä tästä johtuen me entiset Nielseniläiset tunnemme yhteenkuuluvuutta ja osaamme nauttia toisistamme tapaamisten yhteydessä.
Ainakin melkein” miljoona” kertaa kyseltiin, koska tulemme seuraavan kerran.
Ehkä joskus?
Moni ei jaksa lähteä kovin usein hauskallekaan matkalle. Toisaalta ikärakenteemme on sellainen, että liian pitkän
tauon jälkeen ei ole olemassa lähtijöitä.
Nytkin viime vuosina taivaallisiin varustamoihin menneitä lukuisia kavereitamme muisteltiin useaan kertaan.
Yksi matkan kohokohta oli, kun saimme luovuttaa kaksi Timo Sylvänteen tekemää merikirjaa pitkäaikaiselle, erittäin
pidetylle henkilöstöpäälliköllemme Pentti Ojamiehelle. Miehelle, joka oli ehdottomasti ammattiryhmänsä huippuja omalla järkähtämättömällä toimintatavallaan.
Minulle muodostui aikanaan kuva siitä, kun kaikkia toiveitamme esimerkiksi vaihtoaikojen suhteen ei heti voitu
toteuttaa, että jokainen noitui: Saaplarin Pentti taas…. Mutta silti jokainen
piti häntä loistavana ihmisenä paikal-
22
Henkilöstöpäällikkö
Pentti Ojamiehelle annettiin lahjaksi kaksi Nielsen
-aiheista kirjaa. Luovuttajina kirjojen julkaisija
Timo Sylvänne ja matkanjohtaja ”Convoker Wintiö”.
Personalchef Pentti
Ojamies fick som gåva
en bok med Nielsen som
tema. Den överräcktes
av bokutgivaren Timo
Sylvänne och reseledaren
”Convoker Wintiö”.
laan. Hänestä ja hänen työskentelystään
pidettiin aivan varmasti ja hänellä oli
myös suuri osa hyvän yhtiöhengen luojana.
Matkan nestori oli jälleen Nielsenin
johtajiin kuulunut Olavi Louna, itsekin merimiestaustainen henkilö. Hän on
syntynyt jo kaksikymmentäluvulla. Silti
Olavi on yhtä pirteä kuin vuosikymmeniä sitten. Kolmekymmentälukulaisia oli
ainakin kahdeksan, neljäkymmenluvun
ihmisiä ehkä suurin osa. Isoon joukkoon
mahtui myös useita hiukan nuorempia,
jotka olivat vasta meriuransa alkutaipaleella varustamon alkaessa vähentää laivastoaan. Kuitenkin olimme kaikki porukkaa, joka pystyi olemaan laivalla pitkiä törnejä, kuukausia ja jopa vuosia ilman lomaa. Ehkä nämä pitkät seilaukset
myös kasvattivat hengen, mikä näkyy
nytkin näillä nostalgiamatkoilla.
Mukana oli jokaisella matkalla olleita
ja sellaisia, jotka ovat olleet osalla ristei-
lyistä. Tällä kerralla oli myös iso joukko
ensikertalaisia, mikä mielestäni oli erittäin hienoa. Tietenkin toivon, että mahdollisella seuraavalla kerralla olisivat
kaikki aikaisemmin osallistuneet ja taas
uusia osallistujia. Jo nyt kannattaisi olla
yhteydessä tuntemiinsa Nielseniläisiin,
että tieto varmasti saavuttaisi, kun uutta tapaamista valmistellaan.
Suuren kiitoksen ansaitsevat kaikki,
jotka ovat tiedottaneet edellisistä tapahtumista tuntemilleen ihmisille. Puskaradio on toiminut hienosti. Kiitos myös eri
lehdille saamastamme ilmoitustilasta ja
tietenkin MEPAn Pekka Karppaselle.
Jäämme katselemaan Äänimeren
(www.aanimeri.fi) sivuston valokuvasatoa Nostalgiastamme.
Terveisin Wintiö Convoker
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Tunnelma oli koko matkan ajan korkealla. Tuttuja tavattiin ja kuulumisia
vaihdettiin Kari Aalto,
Kaija Thesleff.
Stämningen var hög under hela resan. Man träffade gamla bekanta och
utbytte senaste nytt.
Muistoissa seilattiin tankkereilla ja bulkkereilla
Aaro Kamotskin, Matti
Nevalainen, Erik Aitasalo.
Man mindes seglatser på
tank- och bulkfartyg.
På minnenas hav
Under nostalgikryssningen återvände
man till 70-talets gyllene år och mindes den goda sammanhållningen på
rederiet.
Ö
ver 170 före detta seglingskamrater vid god vigör träffades som
vanligt på kryssningen Henry
Nielsen Nostalgia V. Efter den femte resan har närmare 900 biljetter lösts in till
denna återkommande kryssning.
Stämningen resenärerna emellan
tycktes fortfarande vara god. Rederiet hade nämligen en mycket bra personalpolitik då det begav sig. Man förstod
oss sjömän ända upp i högsta ledningen. På rederiets kontor fanns det dessutom många före detta sjömän. Det är kanske därför vi som tidigare jobbat på Nielsen känner samhörighet och trivs i varandras sällskap på träffarna.
Frågan om när vi ses nästa gång måste ha ställts nästan en miljon gånger. Någon gång framöver får vi hoppas? Många
av oss orkar inte åka ens på en rolig resa
särskilt ofta. Å andra sidan bidrar vår åldersstruktur till att det kanske inte finns
några deltagare om det går för lång tid
mellan resorna. Även nu mindes vi åtskilliga gånger de många kamrater som
gått vidare till himmelska rederier de senaste åren.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
En av resans höjdpunkter var när vi
fick överlämna två av Timo Sylvännes
sjöfartsböcker till vår långvarige, mycket
omtyckte personalchef Pentti Ojamies.
Mannen som utan tvekan tillhörde de
bästa i sin yrkesgrupp med sitt obevekliga handlingssätt.
När alla våra önskemål om till exempel bytestider inte kunde infrias på en
gång minns jag att många svor: Det är
den där jädra Pentti igen... Trots det tyckte alla att han skötte sitt arbete strålande. Man gillade absolut Pentti och hans
arbete och han bidrog dessutom mycket
till den goda stämningen på bolaget.
Resans nestor var än en gång den tidigare chefen Olavi Louna, också han med
sjömansbakgrund. Han är född redan på
tjugotalet. Trots det är Olavi lika pigg
som decennier tillbaka. Bland de övriga
deltagarna fanns åtminstone åtta trettiotalister, men kanske flest fyrtiotalister.
Den stora gruppen rymde också flera något yngre personer, som precis hade påbörjat sin sjömanskarriär när rederiet
började minska sin flotta. Vi hade dock
alla varit till sjöss långa törnar, i måna-
der och rentav år utan semester. Kanske
var det dessa långa seglingar som skapade den goda stämningen som lever än
idag på dessa nostalgiresor.
Vissa av resenärerna hade varit med
på alla resor, medan andra hade deltagit i en del av kryssningarna. Den här
gången deltog också ett gäng nykomlingar, vilket jag själv tycker är väldigt roligt.
Jag hoppas givetvis att alla tidigare resenärer och ytterligare nya deltagare kommer på nästa eventuella resa. Det är en
god idé att redan nu ta kontakt med dem
som man känner från Nielsen så att informationen når fram när vi planerar en
ny träff.
Alla som har informerat om tidigare
evenemang för folk de känner ska ha ett
stort tack. Djungeltelegrafen har fungerat väl. Tack också till de olika tidningarna för vårt annonsutrymme och självklart till SSB:s Pekka Karppanen.
I väntan på nästa träff får vi titta på
Äänimeris (www.aanimeri.fi) fotografier
från årets nostalgikryssning. ò
Hälsningar Wintiö Convoker
23
Vapaavahdin pakinoitsija
Timo Sylvänne on seilannut
radiosähköttäjänä 1970- ja 80
-luvuilla ja tehnyt aktiivista
yhteistyötä MEPAn kanssa aina
merimiesslangisanojen keräilystä lähtien.
Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen
www.aanimeri.fi -sivustolle.
Timo Sylvänne on myös julkaissut kaksi merenkulkuaiheista
kirjaa, Ääniä mereltä, ja Allright
-taas mennään.
”Kipinän hommissakin tuli
välillä verestettyä junkkina
opittuja styyraustaitoja.”
Sukeltelua
TANKKILAIVAN OMISTAJALLE vuosi 1973 oli hyvää ai-
kaa. Ainakin jos laiva ajeli USA:n itäkustilla, kuten
mekin. Päällikkömme vaihtui kesäkuussa ja uuden
kipparin mukana tuli konttorista tieto, että seuraava lasti tienaa redarille laivan hinnan. Eikä siinä sitten mennyt kahta viikkoakaan, kun oli kuljetettu
Grand Bahaman Freeportista öljykuorma Portlandiin, Bostonin yläpuolelle.
Kun oli tienattu laivallinen rahaa omistajalle, tulikin siitä kiitoksena konttorista orderisähke tiukkaan säästäväisyyteen ja kulujen karsintaan. Redarin rahojen pitäisi riittää uusien laivatilausten maksuun. Mitkä uudet laivat oikeasti maksoi suomalainen veronmaksaja.
Kanadaan tai USA:n iistkustille lastattiin öljyä
Venezuelan Maracaibo-lahdella, Curacao-saarella
tai St. Croixissa, mikä on yksi USA:n Neitsytsaarista. USA osti saaret noin sata vuotta sitten Tanskalta, joka oli isännöinyt siirtomaitaan lähes kaksi ja
puolisataa vuotta. Orjuuden loppuminen ja sokerin
hinnan romahdus antoivat tanskalaisille myynti-intoa. St. Croixilla entisistä herroista muistuttaa vaikkapa kaupungit Christiansted ja Frederiksted.
St. Croixilla toimi silloin eräs maailman suurimmista öljynjalostamoista Hess Oilin huomassa.
Enimmäkseen Venezuelan raakaöljyä siellä muokattiin. Jokunen vuosi sitten jalostus on loppunut ja
laitos toimii nykyisin öljyvarastona.
Saari oli jo tuohon aikaan vilkas turistikohde hienoine matkailuhotelleineen. Laivamme konemestarilla oli räpylät ja snorkkeli ja kävimme viettämässä
vapaapäivää jonkin hotellin hiekkarannalla. Vesi oli
lämmintä ja kirkasta ja näkymät upeat. Snorklates-
24
sa tuli välillä tunne, että joku tuijottaa. Olan yli vilkaistessa näkyi selän taakse kokoontuneen läpinäkymätön kalaparvi. Miljoonat pikkukalat kimaltelivat kaikissa väreissä.
Meren pohjaa ihastellessani hoksasin naisten uima-asun yläosan ja vähän matkaa polskuteltuani
istuinosan. Ajattelin viedä uimarantatuliaisia laivan
pyssäporukalle ja sukeltaa pohjaan. Vaikka kuinka
sitkeästi räpylöitä läiskyttelin, ei pohja tuntunut
lainkaan lähentyvän. Lopulta kipu korvissa käänsi
”Snorklatessa tuli
välillä tunne, että
joku tuijottaa.”
suunnan takaisin pintaan. Ties kuinka arvokkaat
jetsetin muotiasusteet piti jättää merenpohjaan.
Sukeltamisen tavoitteena voi olla muutakin kuin
kalojen ihailu ja naisten uimapuvun saalistus. Lattakian sataman laiturissa aikanaan ihmettelimme,
kun päivittäin laiva tärähteli ja kuopi naruissaan
kuin villihevonen. Syyrialaiset pelkäsivät israelilaisten sukeltajien olevan satamassa miinoituspuuhissa ja syytivät vesiin syvyyspommejaan.
JO ENSIMMÄISEN LAIVAJOBINI alussa olin toden-
nut, että merellä pinnan alapuolellakin on kulkijoita. Laivapojan vapaavahdissa istuskelin ahteritäkillä ja hämmästelin, kuinka Pohjanlahdella on reimari keskellä avomerta. Eipähän se sitten väylämerkki voinut mitenkään olla, kun kulki rinnallamme 12
solmua vajaan sadan metrin päässä paapuurin puolella. Melkein tyynessä vedessä kävi tolpan juurella melkoinen kuohu ja kuplinta kuin kuohuviinissä.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
kuva Heikki Välisalmi
Silmäilin ympärilleni, näkyisikö muualla periskooppeja ja silloin tämä ainoakin oli kadonnut.
Yhtä helpolla ei päässyt venäläisten omistama
suomalainen tankkilaiva Gotlannin vesillä. Sähkömies muistelee, että tuntui kuin olisi tyynessä vedessä ajettu muutamaan isompaan aaltoon. Laiva
pysäytettiin ja kohtapa katoavasta vanavedestä alkoi nousta sukellusveneen torni. Ruotsalaiseksi sitä
arveltiin, kun ei lähtenyt pakoon törmäilyjään. Kolme kruunua näkyikin kolhiintuneen tornin kyljessä.
Vetenalainen vehje pysähtyi reilusti selvittämään
haveria. Pian laivalle tulikin oorderi ajaa Tukholmaan telakalle, missä pohjaan tulleet reiät ja painumat pikaisesti paikattiin.
Aina ei sukellusveneellä ole onnea onnettomuuden jälkeen päästä kotisatamaan takaisin. Neuvostoliittolainen ydinaseita kuljettanut K-129 katosi
Tyynellämerellä maaliskuussa 1968. Mittavista itänaapurin laivaston etsinnöistä huolimatta alus 98
hengen miehistöinen pysyi kadoksissa.
Neuvostoliiton sotavoimien lopetettua tuloksettomat etsinnät aloittivat amerikkalaiset omansa. Valvontalaitteiden arkistoista löytyi sopiva rä-
”Uponnut sukellus­
vene oli lähes viiden
kilometrin syvyydessä.”
jähdysääni, jonka paikka pystyttyiin suuntimaan.
Aluelle lähetetty sukellusvene aikansa etsittyään
löysi hylyn ja teki ahkerasti kuvauksia. Uponnut sukellusvene oli lähes viiden kilometrin syvyydessä,
Hawaijilta noin 3000 kilometriä luoteeseen.
Sittenpä hylyn tulevaisuus siirrettiin pitkin virkatietä korkeampiin käsiin. Amerikkalainen rahasäiliömiljardööri Howard Hughes suostui esiliinak-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
si CIA:n ehdotukseen rakentaa neuvostosukellusveneen nostoalus. Hanke naamioitiin siten, että
rakennettavalla laivalla ruopataan malmia merenpohjasta. Presidentti Richard Nixon hyväksy salaisimmista salaisimman ”Project Azorian” ja telakalla
Philadelphiassa alkoi laivanrakennus. Heinäkuussa
1974 GLOMAR EXPLORER pääsi aloittamaan sukellusvenehylyn nostoa. Yli kuukausi siinä aikaa vierähti.
Aluksi onni suosi amerikkalaisten ahkerointia.
Viiden kilometrin syvyydestä saatiin toistakymmentä metriä sukellusveneen keulaa matkalle kohti GLOMAR EXPLORERin sisuksia. Nostolaitteen mekaanisesta viasta johtuen sukellusveneen pätkä
katkesi matkalla ja vain jokunen metri hylyn keulaa
saatiin perille. Ydinaseita kuului löytyneen. Löytyi
myös kuolleita sukellusvenemiehiä, jotka haudattiin takaisin mereen perinteitä kunnioittaen. Lähes
neljä miljardia dollaria tämän päivä rahassa tästä
kaikesta arvellaan kustannuksia kertyneen
Näin K-129 tarinaa kerrotaan Internetin länsimaisissa lähteissä. Venäläisten tarina tiukasti väittää, että heidän sukellusveneensä upottaja oli amerikkalaisten vedenalainen. Eikä K-129 olisi ainoa
upotettu. Savolaisilla on tähänkin viisas sananlasku:”suattaapa olla nuin vuan suattaapi olla olemattaki”.
JOS ON SOTAVÄEN vedenalaiset puuhat vaaraksi ih-
mishengelle, on myös vaaransa sukellella hotellin
uimarannalla naisten asusteita pohjasta. St. Croixin biitsillä teimme konemestarin kanssa lähtöä
laivalle ja keräiltiin räpylöitä ja snorkkelia – toki
mestari jo oli saanut laivalla lempinimen snorkkeli
– kun paikallinen musta mies mies lähestyi huolestuneena kuin pankinjohtaja velallista:
”HeyMään, it ain’t no good swimmin’ ’ere.” Muutama viikko sitten amerikkalainen oli tuolla uimassa
ja miehestä puolet haukkasi hai! ò
25
HELSINGIN SEUDUN
MERIELÄKELÄISET JUHLIVAT
Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat pidettiin huhtikuussa Hotelli Haagassa.
teksti Pekka Karppanen kuvat Hannu Hulkkonen
YHDISTYKSEN TOIMINTA on ollut aktiivista monenlaisine retkineen ja tapahtumineen. Juhlapäivältä oli siten lupa
odottaa reipasta ja hauskaa yhdessäoloa, mikä myös toteutui.
Juhlatilaan alkoi hyvissä ajoin saapua yhdistyksen jäseniä,
yhteistyökumppaneita sekä vieraita muista merieläkeläisyhdistyksistä.
Juhlaväkeä olivat vastassa puheenjohtaja Tapio Nurminen,
varapuheenjohtaja Pentti Ojanen ja sihteeri Robert Herdin.
Pöydät täyttyivät nopeasti ja melkoinen puheensorina alkoi,
kun monikymmenpäinen vierasjoukko saatiin istumaan. Monet
osallistuvat säännöllisesti yhdistyksen tiistaitapaamisiin, mutta kohtasivat muutamia uusiakin kasvoja.
Illan juonsi vihtiläinen luomuviljelijä ja viihteen sarallakin
työskennellyt Erkki Hakkarainen, jota Nurmisen Tapsa tämän
tästä leikkimieleisesti hoputti puhumaan enemmän palkkion-
sa eteen. Tervehdyspuheiden jälkeen Hakkarainen kannusti
yleisöä kertomaan omia merimiesjuttujaan, joista Ojasen Australian seikkailut olivat eksoottisimpia.
Maittavan illallisen, kahvin ja konjakin jälkeen yhdistys muisti muutamia ansioituneita jäseniään. Unto Toivanen nimettiin kunniajäseneksi, ja yhdistyksen viirit luovutettiin Helena
Laineelle, Eeva ja Veikko Härmälle, Anja Jaloselle ja Pentti
Ojaselle.
Virallisen ohjelman jälkeen oli aika vaihtaa viihteelle. Orkesteri valmistautui ja Merimies-Unionin entinen puheenjohtaja ja
laivamuusikko Per-Erik Nelin viritteli bassokitaraansa. Musiikki alkoi soida, ja tanssilava täyttyi hetkessä – pöytiin jääneet
alkoivat muistella merielämää ja seilauskavereitaan.
MEPA onnittelee 40 vuotta täyttänyttä Helsingin Seudun
Merieläkeläiset ry:tä ja jatkaa hyvää yhteistyötä.
HELSINGFORSNEJDENS
SJÖPENSIONÄRER FIRADE
Föreningens 40-årsjubileum hölls i april på Hotell Haaga.
text Pekka Karppanen bilder Hannu Hulkkonen
HELSINGFORSNEJDENS SJÖPENSIONÄRER har varit
aktiva med många utflykter och evenemang. Det fanns alltså
all anledning att förvänta sig en livad och munter samvaro på
jubileumsdagen, och förväntningarna infriades. Föreningsmedlemmar, samarbetspartners och gäster från andra sjöpensionärsföreningar började droppa in i festlokalen i god tid.
Festfolket välkomnades av ordförande Tapio Nurminen,
vice ordförande Pentti Ojanen och sekreterare Robert Herdin. Borden fylldes snabbt och sorlet steg i lokalen när det
stora sällskapet satte sig till bords. Många av medlemmarna
går regelbundet på föreningens tisdagsträffar, men nu syntes
även några nya ansikten.
Vihtisbon Erkki Hakkarainen var kvällens värd. Han är numera ekoodlare men har dessutom arbetat inom underhållningsbranschen. Tapsa Nurminen uppmanade skämtsamt Hakkarainen att prata mera för sitt arvode. Efter välkomsttalet var
26
det publikens tur att dela med sig av sina sjömansberättelser,
varav Ojanens äventyr i Australien hörde till de mest exotiska.
Efter en god middag med kaffe och konjak uppmärksammade föreningen några av sina medlemmar. Unto Toivanen
utnämndes till hedersmedlem och föreningsvimpeln delades
ut till Helena Laine, Eeva och Veikko Härmä, Anja Jalonen
och Pentti Ojanen.
Efter det officiella programmet var det dags för underhållning. Orkestern gjorde sig redo och Sjömans-Unionens tidigare
ordförande, fartygsmusikern Per-Erik Nelin, stämde sin basgitarr. Musiken började spela och dansgolvet fylldes direkt – de
som blivit kvar vid borden började prata gamla minnen om
livet till sjöss och sina seglingskamrater.
SSB gratulerar 40-årsjubilaren Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry och hoppas på ett fortsatt gott samarbete. ò
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Juhlaväkeä olivat vastassa
puheenjohtaja Tapio Nurminen, varapuheenjohtaja Pentti
Ojanen ja sihteeri Robert
Herdin.
Festfolket välkomnades av
ordförande Tapio Nurminen,
vice ordförande Pentti Ojanen
och sekreterare Robert
Herdin.
Illallisen, kahvin ja konjakin
jälkeen yhdistys muisti ansioituneita jäseniään.
Efter en god middag med kaffe
och konjak uppmärksammade
föreningen sina medlemmar.
Unto Toivanen nimettiin kunniajäseneksi, ja viirit luovutettiin Helena Laineelle, Eeva
ja Veikko Härmälle, Anja Jaloselle ja Pentti Ojaselle.
Unto Toivanen utnämndes till
hedersmedlem och föreningsvimpeln delades ut till Helena
Laine, Eeva och Veikko Härmä, Anja Jalonen och Pentti
Ojanen.
STAY ONBOARD
Suomalaisten merimiesten pysyminen ja
lähteminen merityössä
Merityössä pitää hyvä henkilöstöpolitiikka.
M
erenkulun eläkejärjestelmää muutettaessa ja eläkeikiä korotettaessa haasteeksi muodostuu laaja työolosuhteiden ja työelämän laadun parantamien siten,
että myös toteutuva eläkeikä voisi edelleen lähestyä säädettyä vanhuuseläkeikää. Tällöin ratkaisevia ovat henkilöstöön kohdistuvat yhteistoiminnalliset kehittämistoimet ja muu työn
laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen parantamiseen perustuva henkilöstöpolitiikka.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkijat suosittelevat eläkereformin tukemista työn
28
kehittämispolitiikalla ja yhteistoiminnan laajentamisella. Työn ja perheen parempaan yhteensovittamiseen sekä urakehityksen tukemiseen
on mahdollisuuksia. Johtamisen kehittämiseen on sosiaalinen tilaus, jo-
Työtovereiden
keskinäiset suhteet
voivat sekä tukea
että haitata työssä
viihtymistä.
hon voidaan vastata niin varustamoissa kuin merenkulun koulutuksessa.
Merityössä viihtymiseen vaikuttaa
usea asia, joka voi sekä pitää työntekijää laivalla tai työntää häntä maatyöhön. Johtamisen kulttuuri ja työnjaon toimivuus liittyvät työn mielekkyyteen. Työtovereiden keskinäiset
suhteet voivat sekä tukea että haitata työssä viihtymistä. Vapaavahtien
aikana laivalla ja vapaa-aikana maissa työntekijän on kyettävä palautumaan työn rasituksista. Työssä ja
vapaa-aikana on merenkulkijan hoidettava suhteensa perheeseen. Pe-
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Tiina Kirvesniemi KYAMK:sta ja Petri
Merta Mertavisionista haastattelivat
M/S Ailan päällikköä Jani Korpelaista
työhyvinvointiin liittyvään videoon,
joka perustuu Stay Onboard -hankkeen tuloksiin.
Tiina Kirvesniemi från KYAMK och
Petri Merta från Mertavision intervjuade M/S Ailas befälhavare Jani
Korpelainen för en video film om arbetshälsa. Den baserar sig på resultat
från projektet Stay Onboard.
STAY ONBOARD
Att stanna kvar eller att lämna sjöarbetet
Det är bra personalpolitik
som får finländska sjömannen att stanna kvar på
sjöarbetet.
riodityö on merkittävä vetotekijä merityössä, mutta jos työaikajärjestelyt
uuvuttavat, on laivan jättäminen todennäköistä.
Pitkän työuran edellytyksiä merellä ovat työnantajan suotuisa taloudellinen tila, kuuluminen päällystöön, hyvä työkyky, palautuminen ja
henkilöstön kehittämistoimet. Perheja lähisuhteiden jääminen maihin,
vuorotyö, eläketurva ja työn mielekkyys, johtamiskulttuurin ohella, ovat
tekijöitä, jotka voimakkaimmin erottelevat työssä pysyvien ja siitä lähtevien joukkoja. Perhe- ja lähisuhteiden
haaste on koskettaa useimmin nuoria
ja varhaisessa keski-iässä olevia merenkulkijoita.
Merityössä on keskeistä niin merenkulkijan kuin hänen ympäristönsä
sopeutuminen keskinäisiin tarpeisiin.
Perheen tulee sopeutua merityöhön.
Työnantajan on huolehdittava hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja työn
mielekkyydestä. Merenkulkijaa sitouttaa henkilökohtainen tavoite työssä ja positiivinen asenne. Merenkulkua tukevilla järjestöillä on keinonsa
merenkulkijan terveyden ylläpitoon
ja hyvinvoinnin parantamiseen. Kyse
on yhteisestä tehtävästä.
Stay On Board: Suomalaisten merenkulkijoiden pysyminen ja lähteminen merityössä
Haavisto, Sanna; Kallunki, Valdemar; Kirvesniemi, Tiina; Korpivaara, Liisa; Lehtonen, Olli;
Oravasaari, Tomi; Pekkola, Juhani
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2014
https://publications.theseus.fi/handle/10024/85101
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
S
jöfartens pensionssystem håller
på att förnyas, vilket betyder att
pensionsåldern höjs. En viktig fråga
lyder, hur branschen i framtiden kan
svara till så att de anställda orkar på
jobbet och stannar kvar och hur man
behåller branschen lockande. Enligt
resultaten i Stay onboard-projektet
vid Kymmenedalens yrkeshögskola
utmanas det att förbättra arbetsförhållandena och livskvaliteten så att
den verkliga pensionsåldern kunde
närma sig den blivande ålderspensionsåldern.
Utredarna rekommenderar att
stöda pensionsreformen med hjälp
av arbetsutvecklingspolitik och
samarbetsutvidgning. Det finns möjligheter att bättre samordna arbete
och familj samt att stöda karriärutvecklingen. Det finns social efterfrågan
på att utveckla ledarskapet. Både
rederierna och sjöfartsutbildningen
kan svara därpå.
I projektet har man förverkligat
en undersökning där det genom en
förfrågan fanns ca 2000 deltagare
och 60 på en intervju. Enligt resultaten finns det flera orsaker till att
trivas på sjöarbete vilka kan antingen
I sjöarbetet är det
viktigt för både sjömannen och hans
omgivning att anpassa sig till ömsesidiga
behov.
hålla den anställda på jobbet ombord eller stöta honom till ett jobb i
land. Ledarskapskultur och fungerande arbetsfördelning har den centrala
platsen i meningsfullt arbete. Medarbetarnas relationer med varandra
kan både stöda och skada arbetstrivseln. Under frivakt ombord och på
fritiden i land måste den anställda
kunna återhämta sig från arbetet. På
jobbet och på fritiden ska sjömannen
ta hand om sina familjerelationer.
Periodarbete är en lockande faktor
i sjöarbetet men om sjömannen blir
trött på arbetstidsarrangemangen är
det sannolikt att han lämnar fartyget.
Förutsättningar för en lång karriär
till sjöss är arbetsgivarens gynnsamma ekonomiska läge, att man hör
till befälet, bra arbetsförmåga, återhämtning på jobbet och personalens
aktiva utvecklingsåtgärder. Att familje- och nära relationerna stannar i
land, skiftarbete, pensionsskydd och
meningsfullt arbete är vid sidan av
ledarskapskultur grunder vilka starkast skiljer de massor som stannar
kvar på arbetet från de som lämnar
sin anställning. Utmaning för familje- och nära relationerna är att oftast
beröra sjöanställda som är unga och i
tidig medelålder.
I sjöarbetet är det viktigt för både
sjömannen och hans omgivning att
anpassa sig till ömsesidiga behov.
Familjen ska anpassa sig till sjöarbetet. Arbetsgivaren ska ta hand om de
anställdas välbefinnande och säkerhet samt att jobbet är meningsfullt.
Anpassningsförmåga borde vara en
faktor såväl i valet till sjöfartsutbildningen så som i sjöarbetsrekryteringen. Det som förbinder sjömannen är
personligt mål på arbetet och positiv
attityd. Organisationer som stöder
sjöfarten har sina medel att upprätthålla de sjöanställdas hälsa och att
förbättra deras välbefinnande. Det är
fråga om en gemensam uppgift. ò
29
1904
LINNANKATU 3:n
RAKENTAMINEN ALKAA
Tontin louhintatyöt alkavat olla valmiina.
1960
MEPAn omistamalle tontille nousee uusi rakennus, jonka arvellaan
valmistuvat loppusyksyllä 2016. Nyt on tehty pitkään louhintatyötä,
koska rakennukseen tulee kaksi kellarikerrosta. Niihin sijoitetaan
varastotilaa, auto- ja polkupyöräpaikkoja sekä MEPAn kuntosali ja
kirjasto.
MEPAn varsinainen toimisto tulee katutasoon ja on kooltaan 169
neliömetriä. Rakennukseen tulee kaikkiaan 38 asuntoa, joista pääosa vuokrataan. Asuntojen koot vaihtelevat 32:sta 109:än neliömetriin. Yksi asunnoista on sisäpihalla oleva kaksikerroksinen erillistalo.
Ylimpään kerrokseen tulee saunaosasto terasseineen. Tontille tuleva rakennus on myös sijoitus. Vuokratuloilla voidaan tulevaisuudessa rahoittaa MEPAn toimintaa, kun lainapääoma pienenee.
Nyt valmistuva rakennus on järjestyksessään kolmas tällä tontilla. Ensimmäinen, vuonna 1907 valmistunut komea jugendrakennus
tuhoutui pommituksessa 1944. Vuonna 1959 rakennetun toimistoja asuntolakiinteistön korjausvelka oli kasvanut suureksi ja vuokratulot olivat hiipuneet. Merimiespalvelutoimiston hallitus päätti
purkaa kiinteistön ja rakentaa tontille uuden asuinrakennuksen.
BYGGNADSARBETET PÅ
SLOTTSGATAN 3 INLEDS
Schaktningsarbetena på tomten
snart slutförda.
2016
30
På tomten som ägs av SSB reser sig en nybyggnad, som väntas stå
färdig under slutet av hösten 2016. Nu har man under en längre tid
utfört sprängnings- och schaktningsarbeten – i byggnaden planeras
två källarvåningar. I dem inryms lagerutrymmen, bil- och cykelplatser samt SSB:s gym och bibliotek.
SSB:s egentliga byrå på 169 kvadratmeter kommer att ligga i
gatuplanet. I byggnaden planeras sammanlagt 38 bostäder, av
vilka största delen blir hyresbostäder. Bostädernas storlek varierar
mellan 32 och 109 kvadratmeter. En av bostäderna är en separat
byggnad i två våningar på innergården. I den översta våningen byggs en bastuavdelning med terrass. Byggnaden på tomten är också
en investering. Med hyresintäkterna kan man i framtiden finansiera
SSB:s verksamhet då lånekapitalet minskar.
Den byggnad som nu uppförs är den tredje i ordningen på den
här tomten. Den första, ett ståtligt jugendhus som uppförts år 1907,
förstördes i bombningen år 1944. För den kontors- och internatfastighet som byggts år 1959 hade reparationsskulden vuxit sig stor
samtidigt som hyresintäkterna minskat. Sjömansservicebyråns
styrelse beslöt riva huset och bygga ett nytt bostadshus på
tomten. ò
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
E-talossa oli juhannuksen alla
laatoitustyöt kesken.
Urakoitsija Veli-Matti Leskinen tutkailee tulisijan kuntoa
I E-huset var kakelläggningen
under arbete före midsommaren.
Entreprenören Veli-Matti
Leskinen undersöker i vilket
skick eldstaden är
Ylläsmajoja uudistetaan
MEPAn Ylläsjärvellä olevien
vapaa-ajan huoneistojen
kunnostus on alkanut
Renovering pågår
i Ylläslägenheterna
Renoveringen av SSB:s fritidslägenheter vid Ylläsjärvi har inletts.
Kesäkuun puolivälissä remontti oli jo hyvässä
vauhdissa. E -talossa oli käynnissä laatoitus, C- talossa puolestaan paneloitiin saunojen seiniä. Samalla uusitaan käyttövesiputket ja lattialämmitys. Yhdestätoista majasta seitsemän kunnostetaan
tänä vuonna, loput neljä jäävät ensi vuodelle.
Kunnostustöiden vuoksi kesäaikaan on vuokrakäytössä vain kolme yksiötä. Remontit valmistuvat
kesän lopulla, jonka jälkeen myös kunnostetut huoneistot ovat käytössä. Seuraavalle sesonkikaudelle
joudutaan hintoja hieman tarkistamaan ylöspäin.
MEPA aikoo myydä 1-2 majaa ja tarjoaa niitä ensisijaisesti merenkulkijoiden ostettavaksi. Kyseessä
ovat 40 neliön yksiöt, joissa on 15 neliömetrin parvi.
Nämä kuuluvat ensi vuonna kunnostettavien majojen joukkoon, joten ostajalla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi materiaaleihin.
Yhteydet: toimitusjohtaja@mepa.fi Sampsa Sihvola,
puh 040 168 4155
I mitten av juni var renoveringsarbetena redan i
full gång. I E-huset höll man på med kakelarbeten,
i C-huset lade man panel på bastuväggarna. Samtidigt förnyar man rören för bruksvatten och golvvärme. Av de elva lägenheterna reparerar man i år sju,
de fyra resterande repareras nästa år.
På grund av renoveringsarbetena hyrs bara tre
ettor ut under sommaren. Arbetena är gjorda i slutet av sommaren, varefter också de renoverade lägenheterna står till förfogande. Inför nästa skidsäsong blir vi tvungna att höja hyran litet.
SSB planerar att sälja 1-2 lägenheter och erbjuder dem i första hand åt sjöfarare. Det gäller enrummare på 40 kvadratmeter med sovloft om 15 kvadratmeter. De här är sådana som renoveras nästa år,
och köparen har möjlighet att påverka till exempel
valet av material.
Kontaktperson: toimitusjohtaja@mepa.fi
Sampsa Sihvola, tel. 040 168 4155
MEPA kiittää Ylläsmajojen mielipidekyselyyn
osallistuneita merenkulkijoita!
SSB tackar de sjöfarare som svarat på enkäten
gällande fritidslägenheterna i Ylläs!
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
31
Cruise crew lounge
ANCHOR
Ärtholmens servicepunkt betjänar
kryssningsfartygens manskap.
Hernesaaren toimipiste palvelee
risteilyalusten miehistöjä.
MEPAn ja Merimieskirkon yhteisestä palvelupisteestä
saatiin edelliskesältä paljon hyviä kokemuksia. Tänä
vuonna toiminta saatiin käyntiin jo vappuna, kun Costa
Pacifica viipyi Hernesaaressa seitsemän tuntia. Täksi
kaudeksi paviljongin yhteyteen hankittiin vuokrakontti.
Paviljongin sisälle saatiin enemmän istumapaikkoja,
mikä on ollut hyvä viileän alkukesän vuoksi.
Palvelupiste sijaitsee laivojen läheisyydessä, joten
miehistö pystyy tauoillaan helposti vierailemaan siellä.
Helsinkiin odotetaan yli 250 risteilyalusta, joista noin
120 suuntaa kulkunsa Hernesaaren kahdelle laiturille.
ANCHOR tarjoaa merimiehille nettikahvilan, pienen
myymälän, kuljetus-, opastus- ja urheilupalveluita sekä
tarvittaessa keskustelu- ja sielunhoitoapua.
Hernesaaren toimipiste on avoinna toukokuusta
syyskuuhun aina silloin, kun laiturissa on risteilyalus.
ANCHOR -palvelupisteen toimintaa voi seurata Facebookissa: https://www.facebook.com/anchorlounge
32
Senaste sommar fick vi goda erfarenheter vid SSB:s
och Sjömanskyrkans gemensamma servicepunkt. I år
kunde vi börja verksamheten redan vid första maj då
Costa Pacifica låg vid Ärtholmens kaj i sju timmar. För
den här säsongen skaffades en hyrd container till paviljongen. I paviljongen fick vi flera sittplatser, det var bra
med tanke på den svala början av sommaren.
Servicepunkten ligger intill fartygen, så manskapet
kan lätt besöka den under sina pauser. Mer än 250
kryssningsfartyg väntas till Helsingfors, av dem väntas
ca 120 lägga till vid någon av de två kajerna vid Ärtholmen. ANCHOR erbjuder sjöfararna internetcafé,
en liten butik, transport-, guidnings- och idrottstjänster
och vid behov sällskap att diskutera med och själavård.
Servicepunkten på Ärtholmen är öppen från maj
till september, alltid då ett kryssningsfartyg ligger
i hamn. ò
Man kan följa med verksamheten vid ANCHOR
i Facebook: https://www.facebook.com/anchorlounge
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
RISTEILYTURISMIN HISTORIAA
Turun Aurajoen rannassa lepää museoitu Bore -alus, joka muistetaan hyvin Kristina Regina -nimellä tekemistään
matkoista. Etelän maihin tehtiin risteilyitä jo paljon aikaisemminkin, mistä Forum Marinumin meneillään oleva näyttely antaa kattavan kuvan.
”Suomi liikkeelle 1945–1975 Risteilymatkustuksen historiaa” -näyttely esittelee suomalaisen risteilymatkustuksen historiaa merellä. Suomesta alettiin
1920-luvulta lähtien järjestää seuramatkoja Pohjois-Itämeren alueen kohteisiin.
1960-luvulla Finnlines ja Silja-varustamot järjestivät Välimerellä risteilyjä, joille lennettiin Suomesta. Myös Ruotsiin
alettiin markkinoida edullisia lyhytristeilyjä ja laivoilla tarjotut palvelut laajenivat.
Näyttelyssä on esillä risteilyalusten
pienoismalleja, kuvia aluksista ja matkoilta, laivojen ja risteilyiden esitteitä
sekä pienesineitä laivoilta ja matkamuistoja. Lukuisilta infotauluilta voi myös lukea risteilymatkustuksen hienoa historiaa.
Näyttely on osa Trafiikki-museoiden
yhteistä Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen verkostonäyttelyhanketta ja se on
esillä Forum Marinumissa 10.1.2016 asti.
KRYSSNINGSTURISMENS HISTORIA I FINLAND
På Forum Marinum i Åbo pågår en utställning som kallas ”Finland i rörelse
1945–1975. Kryssningsturismens historia”. Utställningen visar bland annat hur
passagerartrafikens karaktär har förändrats under decenniernas gång.
Kryssningsturismen som företeelse
blev vanlig och fick sin form under de-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
cennierna efter andra världskriget. Det
nya var att själva resmålet inte nödvändigtvis var det som lockade mest, utan
det handlade snarare om att trivas ombord på fartyget.
Utställningen ingår i Trafiikki-museernas gemensamma utställningsprojekt
”I rörelse! – Finland efter kriget”. Tid-
punkten för dessa utställningar har att
göra med att det i år har gått 70 år sedan
Lapplandskriget tog slut och det blev
fred i Finland.
Utställningen på Forum Marinum pågår ända till den 10 januari 2016. ò
33
MEPAN KIRJASTO
VERKKOON
Palvelu on koekäytössä ja laajenee.
S
yksyllä alkanut kirjastokannan luettelointi on hyvällä mallilla, vaikka talvella sattunut vesivahinko tuhosikin
melkoisen kasan kirjoja tehden niiden
koodaustyön turhaksi. Kesäkuun puolivälissä
järjestelmään on jo viety reilusti yli 20.000 nidettä. Luku suurenee sitä mukaa, kun kirjoja
palautuu laivoilta ja niitä hankitaan lisää. Toki
MEPAn kirjavarastossa on vielä monta hyllymetriä luetteloimatta. Työtä tehdään Helsingin
ja Turun toimistojen kirjastoissa.
Kirjaston tietokanta on päivittynyt normaalin kirjastopalvelun ohella. Toimistolla vierailleet lainaajat ovat jo huomanneet uudistuksen.
Laivakirjastojen vaihdon yhteydessä aluksille
tuodut kirjat on varustettu ylimääräisellä tarralla ja viivakoodilla, mistä tietää niiden olevan
jo luetteloituja. Toimitusten mukana on lähetelista laivalle tulevista kirjoista sekä laivalla olevista erääntyvistä kirjoista.
Verkkokirjasto on nyt koekäytössä ja sitä voi
testata osoitteessa: https://mepa.verkkokirjasto.
fi. Linkki on myös MEPAn www.mepa.fi kirjastosivulla. Järjestelmä toimii suomeksi, ruotsiksi
ja englanniksi. Siinä voi tehdä hakuja ja selata,
mitä kirjoja kullakin hetkellä on saatavilla. Mikäli haettu kirja on lainassa jollain laivalla, näkyy teksti ”ei saatavilla”. Pitää muistaa, että läheskään kaikkia kirjoja ei vielä ole luetteloitu
järjestelmään, vaan valikoima täydentyy koko
ajan.
Kirjastokortti ja laivan
nimissä kirjautuminen
jälkeen voi tehdä varauksia ja noutaa ne itse MEPAn toimistolta kuten useimmissa kaupunkikirjastoissa
tehdään. Järjestelmä on kaikilta osiltaan valmis Vapaavahdin seuraavan
numeron ilmestymiseen mennessä,
jolloin julkaistaan ohjeet laivakohtaisten tunnusten tekemisessä. Laivatunnuksilla voi sen jälkeen tehdä
varauksia.
Palveluntarjoaja on Axiell Aurora
eli sama, kuin Ruotsin Merimiespalvelulla. Sieltä voi myös hakea kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kirjojen kieli pitää kuitenkin tarkistaa hakutuloksista samoin, kun MEPAn palvelussa.
Kun projektin ensimmäinen vaihe on valmistunut ja saatu hieman käyttökokemuksia, on
tarkoitus laajentaa palvelua. Ääni- ja e-kirjat, filmipalvelu, sekä jotkut erikoislehdet ja mahdollisesti pelit on
myös tarkoitus saada merenkulkijoiden selattaviksi ja varattaviksi.
Uudistuksella pyritään parantamaan ja monipuolistamaan MEPAn perinteistä palvelua. Toimistol-
la on aina tiedossa, missä päin lainattu materiaali liikkuu ja koska sen voi
hakea seuraavalle laivalle toimitettavaksi. Kirjojen edestakainen kuljetus
vähenee, mikä tuo säästöjä pitkällä
aikavälillä. Toki jonkinlainen peruskirjasto lienee syytä säilyttää kunkin
aluksen miehistömäärän ja lukutottumusten mukaan.
Palautetta odotellessa
MEPA kirjastotiimi
Testaa kirjastoa netissä:
https://mepa.verkkokirjasto.fi
Helsingin toimistolta on jo nyt mahdollisuus
noutaa henkilökohtainen kirjastokortti. Sen
34
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
SSB:S BIBLIOTEK LÄGGS UT PÅ NÄTET
Servicen prövas redan och utvidgas
D
en katalogisering som påbörjades under hösten framskrider väl, trots att
en vattenskada under vintern förstörde en stor mängd böcker vars katalogisering gick till spillo. I mitten av juni har redan över 20 000 volymer förts in i registret.
Mängden ökar vartefter böcker kommer i retur
från fartygen och nya böcker anskaffas. I SSB:s
boklager finns nog ännu många hyllmeter som
ännu inte katalogiserats. Katalogiseringen sker
på byråerna i Helsingfors och Åbo.
Bibliotekets databas har uppdaterats vid sidan av den normala bibliotekstjänsten. Låntagare som besökt byrån har redan kunnat märka reformen. I samband med biblioteksbyten
har böckerna som förts ut till fartygen varit
försedda med en extra dekal och en streckkod,
som ett tecken på att de förts in i biblioteksprogrammet. Med leveranserna till fartygen går
också listor över böcker och för vilka böcker lånetiden går ut.
Nätbibliotekets funktion provas nu och
man kan testa det på adressen: https://mepa.
verkkokirjasto.fi. Länken finns också på SSB:s
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
www.mepa.fi på bibliotekssidan. Systemet fungerar på finska, svenska
och engelska. Man kan göra sökningar och se vilka böcker som finns tillgängliga just nu. Om den bok man söker är utlånad visas texten ”utlånad”.
Man bör komma ihåg att alla böcker
inte på långt när har katalogiserats
och att utbudet kompletteras hela tiden.
Bibliotekskort och inloggning
med fartygets namn
På byrån i Helsingfors kan man redan avhämta ett personligt bibliotekskort. Därefter kan man göra reserveringar och själv avhämta böcker på
SSB:s byrå på samma sätt som på de
flesta stadsbibliotek. Systemet är färdigt till alla delar före nästa nummer
av Frivakt utkommer, då publicerar vi
instruktioner för att skapa lösenord
fartygsvis. Därefter kan man göra reserveringar med fartygets lösenord.
Serviceleverantören är Axiell Aurora, det vill säga samma som hos Sve-
riges Sjömansservice. Där kan man
också söka böcker på finska, svenska och engelska. Böckernas språk bör
ändå kontrolleras på samma sätt som
i SSB:s service.
Då projektets första skede är färdigt och man fått litet erfarenhet av
användningen, avser man utvidga
servicen. Avsikten är att sjöfararna
skall kunna söka och reservera ljudoch e-böcker, filmer, en del specialtidskrifter och möjligen spel.
Vi strävar till att med reformen förbättra och göra SSB:s traditionella
service mera mångsidig. På byrån vet
vi alltid var utlånar material rör sig
och när det kan levereras till följande
fartyg. Onödiga transporter av böcker
fram och tillbaks minskar, vilket på
längre sikt sparar tid och pengar. Visserligen kan det vara skäl att beroende på besättning och läsvanor hålla
ett basbibliotek ombord.
I väntan på respons
SSB:s biblioteksteam
35
Kirjat
Kevään kirjakekkerit
Karjaan Focuksessa ja kirjastossa oli suuri joukko kirjallisuudesta
kiinnostuneita ihmisiä.
teksti ja kuva Milja Nitovuori
Pakkotyölaitoksesta Petrogradiin
MEPA :n kirja sto
suosi ttelee
SIRPA KÄHKÖNEN tuli kertomaan
historiallisista Kuopio- sarjan romaaneista sekä viimeisimmästä kirjastaan
Graniittimies. Hän kertoi päähenkilöiden löyhästi liittyvän omaan isoisään
ja isoäitiin. Häpeällisistä ja tuskallisista
asioista ei haluta puhua ja hän haluaa
selvittää ja ymmärtää tätä vaiteliaisuutta ja ristiriitaisuutta. Hänen mielestään asioita on helpompi käsitellä
kirjoittamalla, kuin puhumalla. Raskaita asioita on rankkaa tutkia, mutta vapauttavaa kirjoittaa, hän
toteaa.
Dragsvikin pakkotyölaitoksesta vapautettu punavanki ja
hänen vaimonsa hiihtävät pohjoisen kautta Pietariin. Taakse
jäävät Suomi ja entiset nimet. He tavoittelevat vallankumouksen kaupungissa vapautta ja haluavat rakentaa tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Suomi ei tarjonnut heille enää mitään.
Kotimaasta mukaan sai vain käsityön tekemisen taidon. Ilja ja
Klara kokevat tilanteen erilailla. Naiset ovat usein tekijöitä ja
miehillä on asioihin teoreettinen malli.
Klara heikentyy tarinan alussa menetettyään odottamansa
lapsen juotuaan epäpuhdasta vettä. Pietari on täynnä kauneutta, mutta niin paljon myös kurjuutta. Eletään terrorismin
ja kritiikin aikaa. Klara ymmärtää, että olisi niin paljon tehtävää, mutta on pakko keskittyä johonkin asiaan kunnolla. Hän
alkaa auttaa katulapsia ja etsii heitä kellareista ja viemäreistä.
Tästä työstä tulee Klaran elämän tarkoitus.
Vaikuttava tarina, johon Kähkönen on tehnyt tarkkaa tutkimustyötä.
Viinaa, vapautta ja vastuutakin
OLLI JALOSEN kuudestoista kirja
Miehiä ja ihmisiä sijoittuu vuoteen
1972.
Jalonen oli silloin itse 18- vuotias
ja muistaa hyvin sen ajan. Hän asui
Hämeenlinnassa ja vuosi oli miehelle
mielenkiintoinen. Suomen historia
koki suuria uudistuksia, mitkä edelleenkin kantavat. Jalosta kiinnosti
kirjoittaminen ja hän ilmoittautui
kirjallisuuspiiriin, jota veti Vanajan
kirkon työntekijä.
Kurssi kuitenkin lopetettiin pian, kun osallistujia oli vai kolme. Kurssin vetäjä kuitenkin järjesti hänelle kesätyöpaikan
haudankaivajaksi. Lapiolla kaivettiin ja taukojen aikana juteltiin. Se oli avartavaa aikaa, totesi Jalonen.
36
Jalonen kertoi, ettei kirjoittamista aloittaessaan tiedä vielä
tarinan kulkua, vaan henkilöt alkavat elämään pikku hiljaa. Kirjoittaessa tarina voi muuttua ja on aloitettava jälleen alusta. Ei
kovin tehokasta tai järkevää, mutta näin vaan on, toteaa Jalonen. Kirjoittaminen on erakkotyötä, joskus ainoa jonka tapaan
on Siwan kassa, hän sanoi.
Kirjan nimi tuo mieleen Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä. Jalonen toteaakin, että ihailee Steinbeckiä ja hänen vanhahtavaa
tyyliään puhua ihmisten puolesta emotionaalisen voimakkaasti. Kirjan päähenkilö on päässyt kesätöihin putki- ja peltifirmaan. Muut työntekijät yrittävät opettaa pojalle ”totuuksia”
miten pitää elää. Touhu on välillä melko kaoottista.
Kesää leimaa epävarmuus tulevaisuudesta. Iltoihin kuuluu
viinan juontia, seksiä ja rakkauttakin. Vapauden sijasta päähenkilö kokee saavansa myös vastuuta. Jalonen on mielenliikkeiden kerronnan taituri.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Kirjastosaliin oli kokoontunut
runsas joukko kuuntelemaan
ja keskustelemaan historiasta. Sture Lindholm esitteli
tuoreinta, palkittua elämänkertaa, joka kertoo tenholalaisesta punakaartilaisesta,
kommunistista Ernst Wikstedista. Aapo Roselius on myös
historioitsija. Hän on tutkinut
sekä kirjoittanut Suomen sisällissodasta ja 1900- lukujen
kulttuurista.
Ajankuvausta 1920 -luvun
Helsingistä
Tulevaisuuden uhkakuvia uudessa
Soininvaaran trillerissä
VIRPI HÄMEEN -ANTTILA tuli kertomaan
työskentelystään kirjailijana sekä viime vuonna
ilmestyneestä kirjasta Yön
sydän on jäätä. Tästä kirjasta on ollut juttu viime
vuoden lopulla Vapaavahdissa, mutta kesän alussa
ilmestyy kirjaan jatkoa
nimellä Käärmeitten kesä.
Edellinen kirja loppui jännittäviin tapahtumiin ja
jatkoa oli pakko kirjoittaa, totesi Hämeen - Anttila.
Häntä viehättää 20- luku, josta haluaa kertoa tarinat fiktiivisesti, mutta sen ajan näköisesti. Kirjassa
on jännittäviä kontrasteja, kirjailija arvostaa upeita
kuvauksia ajan vaatetuksista, rakennustaiteesta,
sekä historiasta.
”Viime vuonna minulta ilmestyi kaksi kirjaa,
eikä lomalle ollut aikaa. Elämäni oli liiankin täyttä.
Sitten kotiin tuli remontti, eikä kirjoittaminen edistynyt. Muutama viikko yksin mökillä antoi aivoilleni
taas vapauden liikkua vapaasti ja tekstiä alkoi syntyä”, hän kertoi
VIIMEISENÄ ESIINTYI lakimiehestä
kirjailijaksi siirtynyt Taavi Soininvaara. Soininvaaran trillerit pureutuvat
kansainväliseen politiikkaan, talouden ja teknologian sekä rikollisuuden
ajankohtaisiin tapahtumiin.
”Liian usein dekkareiden päähenkilö
on keski-ikäinen juoppo, joten valitsin omiin kirjoihini koulutetun yksinhuoltajaisän”, hän kertoi.
Suojelupoliisin kenttäagentti Arto
Ratamo on seikkaillut kahdeksassa romaanissa ja uudessa
neliosaisessa sarjassa on pääosassa Leo Kara.
”Ensin keksin juonen ja sitten luon henkilöt. Teen myös
valtavasti taustatyötä ja seuraan mediaa löytääkseni kansainväliset uhat ja kriisipesäkkeet”, Soininvaara totesi.
Lukijat ovat huomanneet, että Soininvaaralla on ennustamisen kykyä, kun kirjojen ilmestymisen jälkeen on tapahtunut
samoja asioita, mistä kirjoissa on kerrottu.
”Mielestäni pahuus näyttää vaan lisääntyvän, eikä ihmisyyden mekanismi koskaan muutu. Kun seuraa maailmantilannetta, ei ole vaikea ennustaa tapahtuvaa”, hän sanoi.
Seuraava kirja on tulossa kesällä ja sen juoni pureutuu lähivuosien pahimpaan uhkaan kyberturvallisuuteen. Tärkeässä
osassa on ISIS ja Suomesta sotaan lähteneet nuoret.
”Kun tai jos nuoret palaavat Suomeen, mietin, tulevatko
he takaisin pahempina vai parempina ihmisinä. Ensimmäisen
kerran kirjailijan urallani minulla on pieni pelko kirjoittaa tästä
vaarallisesta aiheesta”, hän sanoi.
Vuoden 1918 tapahtumat
jättivät pitkät varjot kirjan
päähenkilön perheeseen
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
37
Kirjat
PAHAN PALKKA
Harri Winterin dekkari imaisee lukijan
heti mukaansa ja pitää otteessaan.
M
Monet merenkulkijat tuntevat Harri Winterin laivoilta, varustamojohdosta sekä
MEPAn purjehduskursseilta. Pahan palkka -kirja menikin varsin nopeasti kiertoon laivoille – osa haettiin toimistolta.
erenkulkualan konkari Harri Winterin ensimmäinen dekkari viihdytti
lukijoitaan varustamoalan ympärillä. Tutut henkilöt ja oikeutta jakava More Justice -järjestö ovat mukana myös uudessa
kirjassa, joka on jatkoa viime vuonna julkaistulle Hyvät pahat pojat -kirjalle.
Hyvin suunniteltu, toteutettu ja yleisen oikeustajun mukainen kosto on kiinnostanut kirjojen ystäviä jo Monte Criston kreivistä lähtien. More Justicen koston kokeneet hautovat nyt mielessään
omia revanssejaan miettien, kuka heidät
on ahdinkoon ajanut. Winter on suunnitellut juonirakenteet huolella ja paneutunut myös rikollisten maailmaan sekä
kirjan tapahtumapaikkoihin.
Liikkeelle lähdetään vuosituhannen
vaihteen tapahtumista Bangkokin ja Turun Kakolan vankiloista. Olot thaimaalaisessa naisvankilassa ovat juuri niin hyytävät, kuin vain voi kuvitella. Tapahtumia riittää moneen mailmankolkkaan –
myös Winterin purjehdusharrastuksensa
tiimoilta tuntemalle Karibialle.
Oman käden oikeutta jakava järjestö
aikoo toteuttaa suuren operaation kansainvälisessä huumebisneksessä. Mukaan astuvat itäisen naapurin huumekuninkaat. He eivät kuseta, mutta heitä
ei myöskään kuseteta. Ovatko More Justicen päähenkilöt Mikko ja Leo ottaneet
liian suuren haasteen?
Pahan palkka on viihdyttävää ja jännittävää luettavaa. Aikuisiällä kirjailijan
uran aloittanut Winter kirjoittaa raikkaasti ja usein hieman eri tavoin, kuin
mihin dekkarien lukijat ovat tottuneet.
Kahdelle kirjalle on tulossa jatkoa vuonna 2016. Monen kirja-arvostelijan mielestä trilogiassa on aineksia elokuvaan, mihin ajatukseen on todella helppo yhtyä.
Pekka Karppanen
Pahan palkka. Kustantaja: Myllylahti,
ISBN: 978-952-202-612-5, 287 sivua
kirjan voi tilata kustantajalta
( myllylahti@myllylahti.fi ) merimieshintaan
23 € tai molemmat kirjat pakettihintaan 29.90 €
E-kirjat voi tilata Elisalta.
Kirjan ja ruusun päivä Fiskarssissa
teksti ja kuva Milja Nitovuori
38
CAFE ANTIQUESTA tulvi upeat korvapuustin tuoksut ja paikka loi hienot puitteet Pertti Sundströmin Antiikki ja Taidekirjat -myynnille. Tänään jokainen kävijä sai valita lahjaksi jonkin
upeista kirjoista.
Yritys on erikoistunut palvelemaan antiikin-, taiteen-, sekä
keräilyalan harrastajia. Hieno valikoima löytyy myös merialan
kirjoja sekä aseisiin ja militariaan liittyviä teoksia. Myyntilistoilla on yli 1000 nimikettä.
Messuilla ja markkinoilla sekä erilaisissa myyntitapahtumissa ympäri Suomea voi myös tutustua valikoimiin. Kirjakauppojen uusien kirjojen myyntiaika on lyhyt, joten Pertti Sundström hankkii suomalaisilta kustantajilta kirjojen loppueriä.
Tämän vuoksi kirjat pystytään myymään näin edullisesti.
Myös Ruotsista ja Englannista hankitaan erikoiskirjallisuutta.
Antiikki- ja Taidekirjat toimii myös netissä osoitteessa
www.antiikkijataidekirjat.com Kannattaa tutustua tähän
hienoon valikoimaan.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Havaijilaisia herkkuja
kotikeittiöön
KOKKISTUERTTIHELENA LYLYHARJU ja miehensä
Kari Martiala toteuttivat Helenan lapsuuden haaveen
matkasta Havaijille. Helenan isä oli käynyt saarilla 60
-luvulla Wihurin laivalla. Tytär miehineen pääsi matkalle
viime vuonna tutustuen myös ruokakulttuuriin. Tuloksena
syntyi makuhermoja sytyttävä kirja.
Havaijilaisia alku- pää- ja jälkiruokia leimaa raikkaus
ja värikkyys, mikä tulee loistavasti esiin Karin hienoissa
kuvissa. Saarilla nautitaan paljon äyriäisiä ja kalaa sekä
monia suomalaisillekin tuttuja hedelmiä ja kasviksia. Reseptit on laadittu siten, että raaka-aineita löytyy normaalisti varustetuista ruokakaupoista. Havaijilla kun ollaan,
ei tietenkään unohdeta juomia. Ohjeita löytyy runsaasti
sekä terästyksellä että ilman.
Kirjan alussa on katsaus Havaijin historiaan. nykypäivään sekä monikulttuuriseen ruokatarjontaan. Pariskunta
vieraili paikallisilla maatiloilla sekä kansankuppiloissa ja
huippuravintoloissa. Kirjan sivuilla on annoskuvien lisäksi
myös kauniita näkymiä saarilta. Lisää kuvia, myös Helenan ja Karin aikaisempien ruokakirjojen tiimoilta, löytyy:
www.facebook.com/ruokamatka .
Kesäruokaa paratiisista. ISBN: 9789512359264, Karisto.
Kovakantinen, 124 sivua, hintaluokka 27–29 EUR
Hankkimalla kirjan ostaja
tukee Naisten Pankkia, joka
kouluttaa kehitysmaiden naisia
ammatteihin. Kirjan tekijät
lahjoittavat Naisten Pankille
puolet tekijänpalkkioistaan.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Suomalaista ruokaa laivoille
MAKARONILAATIKKOA, HERNEKEITTOA tai uunimakkaraa eli merimiehen chateubriandia? Monikulttuurisissa
laivoissa miehistön ruokailu- ja ruonlaittotottumukset
eivät aina kohtaa. Suomalaisissa rahtilaivoissa miehistö
on myös kansainvälistynyt ja tarjoilut sen
myötä.
Ruokailu on edelleen laivalla yksi tärkeimmistä viihtyvyystekijöistä. Monikulttuurista ruokavaliota on nyt
helppo laajentaa suomalaisilla ruuilla Helena Lylyharjun
ja Kari Martialan toimittaman englannin- ja suomenkielisen ruokakirjan avulla.
Kirjassa esitellään resepteineen ja kuvineen lähes 50
laivoille sopivaa suomalaisruokaa sekä jälkiruokia, leivonnaisia ja aamupalakattauksia. Ainesmäärät on ohjeistettu
10 hengelle, joten arviointi suurempaan tai pienempään
käy helposti.
Kirjassa on lisäksi neljän viikon valmis ruokalistaehdotus ja lukuisia vinkkejä keittiöhygieniasta sekä raaka-aineiden säilytyksestä, pakastamisesta ja sulatuksesta.
Erittäin hyödyllisiä ovat myös yrttiopas, lihan, maitotuotteiden sekä erikoisruokavalioiden ohjeistus ja painojen ja
mittojen muuntotaulukko.
Finnish Food For Vessels on monipuolinen tietopaketti, josta on taatusti hyötyä laivojen keittiöissä. Kirja on
painettu vahvalle kartongille, siinä on 75 sivua ja suojana
muovitetut kannet. Kirjan ovat kustantaneet ME Group ja
Merimiespalvelutoimisto.
Finnish Food For Vessels -kirjaa myydään MEPAssa
25 euron hinnalla
39
Kirjat
Olympiahopeaa voittanut Tuuli Petäjä-Siren, Eero Lehtinen ja
olympiakultaa voittanut Thomas Johansson kirjan julkistamistilaisuudessa.
SUOMALAISET SANKARIPURJEHTIJAT
Eero Lehtisen kirja tekee kunniaa purjehduksen harrastajille,
kilpailijoille ja ammattilaisille.
H
ienon kirjan on kustantanut John
Nurmisen säätiö, mikä on aina ollut
takuu laadukkaasta tuotteesta. Lukija ei
pety nytkään. Purjehduksen monitoimimies Lehtinen tietää, mistä kirjoittaa.
Monet muistavat vielä kasinotalouden
lopun, kun Suomesta osallistui peräti
kolme maksivenettä maailman kovimpaan Whitbread Round the World Race
-purjehduskilpailuun. Lehtinen muistutti
kirjan julkistamistilaisuudessa, että purjehtijoiden liitoissa on yli 60.000 jäsentä
– tavallisia ihmisiä.
Purjehduksen piiristä löytyy myös
Suomen vanhin urheiluseura. Poriin perustettiin vuonna 1856 Segelföreningen
i Björneborg -yhdistys. Venäläiset vallanpitäjät suhtautuivat tuolloin suomalaisten yhdistystoimintaan hyvin epäi-
40
levästi, mutta pikkuhiljaa toiminta pääsi
käyntiin. Seura toimii tänä päivänä hyvinkin aktiivisesti.
Kirjassa käydään läpi suomalaisten
venekuntien osallistumiset maailmanympäripurjehduskilpailuihin. Monet
muistavat vielä hyvin Ludde Ingvallin,
Markku Wiikerin ja Mikki Bernerin Hjallis Harkimosta puhumattakaan. Lukija
pääsee mukaan veneisiin ja miehistöjen
maailmaan hyvin dokumentoitujen matkojen ja kuvakerronnan avulla.
Kirjassa ei unohdeta myöskään purjealusten osuutta kauppamerenkulussa.
Ennen Whitbread ja Volvo Ocean Race
-kisoja kilpailivat suuret rahtipurjelaivat viljankuljetuksessa Australiasta Kap
Hornin kautta Englantiin. Gustaf Eriksonin laivat menestyivät hyvin. Rahtipurjelaivojen kilpailua seurattiin laajalti ja niiden ympärille syntyi
vedonlyöntiäkin.
Ensimmäinen suomalainen
Kap Hornin kiertäjä löytyy
niinkin kaukaa kuin vuodelta
1768. Lääketiedettä opiskellut
turkulainen Herman Spöring
päätyi eri vaiheiden jälkeen
kapteeni James Cookin en-
simmäiselle tutkimusmatkalle HMS Endeavour -laivalle. Spöring korjaili erilaisia laitteita ja dokumentoi piirroksillaan
matkan vaiheita. Spörin kuoli punatautiin ja hänet haudattiin Intian valtamereen vuonna 1771.
Suomalaisia purjehtijoita on osallistunut olympiakisoihin vuodesta 1912 lähtien. Menestystä on tullut 11 mitalin verran. Kun joukkueiden jäsenet lasketaan,
on mitalisteja kaikkiaan 33. Lontoon
vuoden 2012 olympialaisista Suomi sai
purjehduksessa hopeaa ja pronssia.
Teoksessa on runsaasti kuvitusta, jota
ei ole löydettävissä muualta. Kirjan on
kuvatoimittanut Hannu Bask, joka on
myös kuvannut monet teoksen valokuvista. Suomalaiset sankaripurjehtijat on
Eero Lehtisen toinen purjehdusaiheinen kirja. Lehtisen esikoisteos, omaelämäkerrallinen ”Pakko Purjehtia” ilmestyi
John Nurmisen Säätiön kustantamana
keväällä 2014. Lehtisen purjehdusaiheiset teokset ovat uusi aluevaltaus säätiön
merellisellä kustannuslinjalla.
Pekka Karppanen
Suomalaiset sankaripurjehtijat
ISBN 978-952-9745-44-9 Hinta: 44,90 €
Myynti: www.johnnurmisensaatio.fi
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
SSB:s biblio tek
rekom mend erar
Sjömän från Sibbo
Sjöfartens utveckling
SJÖKAPTEN LEIF WICKHOLM tittade in på Sjömansservicebyrån i våras för att utbyta nyheter över
en kopp kaffe. Wickholm, som seglat med bland andra
Gustaf Erikson, Engship och Bore, hade med sig en
intressant bok om sjömän från Sibbo. Männen som nu
gått i pension berättar om sina karriärer till sjöss från
små skonare till världens ände.
I boken figurerar förutom Leif också många andra
bekanta som SSB:s representanter har träffat under
sina fartygsbesök. Sibbo har en lång tradition av kustfart. De flesta sjömännen i boken tog sin första hyra på
mindre båtar som transporterade sand och virke.
I takt med utbildning och erfarenhet har vägen burit
till större handelsfartyg. Boken berättar också historien om många av de fartyg som seglat på världens hav.
Borgåbladets pensionerade redaktör Henrik Westermark har sammanställt sjöfararnas berättelser i bokform. Han har inte stiliserat berättelserna för mycket,
utan förklarat det mesta med sjömännens egna ord.
Den första upplagan är slutsåld, men Leif Wickholm
säger att en andra upplaga är på gång.
DENNA PRAKTFULLA bok är intressant läsning också öster om Bottenhavet. Sveriges och Finlands sjöfart
har haft mycket gemensamt även efter det att ländernas vägar skildes åt i början av 1800-talet. Boken
redogör för handelssjöfartens utveckling från mitten
av 1800-talet och framåt.Världskrigen och i synnerhet
tiden efter dem förändrade hela näringsgrenen. Fartygen blev större och det gjordes tekniska framsteg. Man
konstruerade fartyg för särskilda behov, till exempel
kyltransporter, pappersrullar och annat styckegods.
Nu fraktas last med container-, roro-, bulk- och tankfartyg. Boken beskriver ingående dessa utvecklingsfaser, förändringarna i sjömansyrket samt frågor om
säkerhet, utbildning och miljö.
I storm och stiltje är en reviderad version av den
första upplagan från 2010. Den 416-sidiga boken är rikt
illustrerad.
Pekka Karppanen
Från Hagnäskajen till Yokohama
Henrik Westermark:
Sibbosjömän berättar om sina liv till sjöss
ISBN 978-952-93-5000-1 Utgivare:
Sibbo hembygdsförening
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Svensk Sjöfartshistoria
Anders Lindström, Gert Malmberg:
I STORM OCH STILTJE (2015) Breakwater Publishing
ISBN: 978-91-86687-30-4, beställningar:
www.breakwater.se
41
Köydenveto on vanhimpia
Vinterspelen -lajeja.
Turkulaiset voitokkaina
Vinterspeleneissä
Dragkamp är en traditionell
gren under Vinterspelen
teksti Tuomas Laurila kuvat Eveliina Saari
Merikoulut kisailivat vanhojen perinteiden mukaan
M
aaliskuun viimeisenä viikonloppuna oli jälleen aika ottaa mittaa Suomen ja Ruotsin merikoulujen paremmuudesta. Kalmarin oppilaskunnalla oli tänä
vuonna kunnia toimia ”leikkimielisten” kisojen isäntinä. Turun 8 henkinen joukkue jätti pohjolan kylmyyden taakseen Gracen kyydissä ja jatkoi etelän lämpöön iloisissa tunnelmissa bussinkuljettajan hellässä huomassa kilpaa ahvenanmaalaisten kanssa. Kuljettaja ehkä
tosin olisi toivonut, että olisimme jatkaneet
matkaa Gracella, kuten lähellä oli joukkueen
johdon unohdettua herätyksen aluksen saapuessa Tukholmaan. Olivatkohan ahvenanmaalai-
42
set sabotoineet herätyksemme saadakseen etumatkaa kisoihin? Turkulaiset veivät kuitenkin ahvenanmaalaisia kuin pässiä narussa, ainakin
päätellen turkulaisten hytteihin jääneestä ahvenanmaalaisesta päähinekokoelmasta. Tällä kertaa kuitenkaan
vanha viisaus ”minkä nuorena varastaa sen vanhana omistaa” ei pitänyt
paikkaansa, vaan hatut löysivät takaisin omistajilleen, ainakin hetkeksi.
Tässä kylässä on vaan
yks sheriffi
Monien köping-päätteisten kaupunkien jälkeen (odotuksistamme huolimatta Ölköping niminen kaupunki
jäi näkemättä) bussin lopulta saavut-
tua sateiseen Kalmariin oli täydessä iskussa olleella joukkueellamme
ensimmäisenä tehtävänä suunnistus hotellin kautta kohti muonitusta. Tämä tehtävä suoritettiin sotilaallisella tehokkuudella, ajanpuutteessa viimeiset palaset nimittäin syötiin
matkalla. Kiireestä huolimatta hyvin tankannut joukkueemme saapui
ajallaan pelipaikoille Lindöön. Ensimmäisen päivän kilpailujen aiheina oli
joukkuehengen kohotus ja tasapainokyvyn testaaminen. Näiden lisäksi mukana oli luonnollisesti jo perinteeksi muodostunut köydenveto.
Köydenveto ei Turun huippu-urheilijoista koostuneen joukkueen osalta
mennyt täysin nappiin, sillä tässä la-
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Pesäpallon jälkeen alettiin
laskea joukkueiden pisteitä.
Efter bobollsmatchen började
man räkna lagens poäng
jissa massa on voimaa ja ylipaino ylivoimaa. Köydenvedossa menetettyjä pisteitä yritettiin vielä korjata ylimääräisellä kastautumisella läheisessä järvessä, kuitenkin saaden vain
huomattavan määrän miinuspisteitä. Onneksi näissä peleissä ei pisteiden etumerkillä kuitenkaan ole merkitystä. Päivä Lindössä päättyi iloiseen laulumarssiin kohti hotellia. Ilta
jatkui paikallisen oppilasyhdistyksen
tiloissa iloisen yhdessäolon merkeissä tutustuen muihin joukkueiden jäseniin. Samanaikaisesti tunnusteltiin
maaperää ja hiottiin taktiikkaa seuraavan päivän koitoksiin.
Poika on tullut kotiin
Aamun valjettua hyvin levännyt
joukkueemme aloitti päivän aamupalaverin merkeissä. Päivän ohjelmaa
ja grillausta varten siirryttiin kohti
Kalmarsundparkenia, jonne saavuttaessa Turku huomasi kadottaneensa
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
osan joukkueestaan. Onneksi kadonneet lampaat kuitenkin löysivät haulikkoineen perille juuri ennen varsinaisten kilpailujen alkua.
Toisen päivän lajeissa Turku näyttikin taas taitonsa, ja SM-tasoinen
pesäpallojoukkueemme puolusti asemaansa kaikin keinoin, välillä lyöden
palloa jopa väärän suuntaan ja vastapelureita aseellisesti uhaten. Pesäpallon jälkeen joukkueiden lopulliset
pisteet olivatkin selvillä, ja kaikkensa
antaneet kisailijat hajaantuivat kohti
hotellia ja varustehuoltoa ennen illan
gaalaillallista ja voitonjakoa.
Gaalaillallisessa joukkueellemme
valkeni ruotsalaisten laskutaidottomuus. Parhaasta yrityksestä ja miinuspisteistä huolimatta Turku julistettiin kisojen voittajaksi, varsinkin
turkulaisten suureksi hämmennykseksi. Hämmennys vaihtui kuitenkin nopeasti voitontanssiin ja palkintojen vastaanottoon. Huoli potkurin
kuljettamista Turkuun jäi vielä toistaiseksi taka-alalle. Railakkaitten voitonjuhlien jälkeinen aamu valkenikin sitten pienessä epätietoisuudessa
potkurin fyysisestä sijainnista. Mutta kuten navigaattorit sankassa sumussa, löysi myöskin potkuri lopulta
tiensä turkulaisten hellään huomaan.
Joukkueen oli aika hajaantua, valtaosan matkatessa potkuri mukanaan
kohti Turkua.
ENÅ ja joukkuelaiset haluavat
lämpimästi kiittää isäntiä ja varsinkin sponsoreitamme ikimuistoisesta viikonlopusta. Toivottavasti taas
ensi vuonna näemme samoissa merkeissä, kun Vinterspelenin voitosta kamppaillaan Göteborgin maaperällä. Vinterspelen 2015 kiittää ja kumartaa.
Pelin hengessä mukana: Port of Turku,
MEPA / Vapaavahti, Meriaura, VG-Shipping, Axxell, Novia, Aboamare
43
Hyvä alkulämmittely on tärkeä osa kokonaissuoritusta.
Åboborna segerrika i
årets Vinterspel
En bra uppvärmning är en
viktig del av helheten
text Tuomas Laurila bilder Eveliina Saari
Studerandenas traditionella evenemang arrangerades i år i Kalmar i
Sverige
S
ista veckoslutet i mars var det återigen
dags för sjöfartsskolorna i Finland och
Sverige att mäta sina krafter. I år hade
Kalmars elevkår äran att vara värd för de lekfulla tävlingarna. Vårt åttamannlag från Åbo
lämnade kylan i norr bakom sig ombord på Grace och fortsatte glada i hågen mot värmen i
söder medan bussföraren varligt körde i kapp
med åländarna. Bussföraren önskade kanske
att vi hade fortsatt vår resa med Grace eftersom det var nära att vi försov oss när båten anlände till Stockholm. Hade åländarna saboterat
vår väckning för att få försprång till tävlingarna? Hur som helst fick vi åländarna dit vi vil-
44
le, åtminstone att döma av den åländska hattsamlingen som blivit kvar i
Åbobornas hytter. Den här gången
stämde dock inte det gamla visdomsordet ”minkä nuorena varastaa sen
vanhana omistaa” (”det du stjäl som
ung äger du som gammal”), utan hattarna hittade tillbaka till sina ägare –
i alla fall tillfälligt.
I den här stan ryms bara
en sheriff
Efter många städer med slutleden
-köping (våra förhoppningar om en
stad med namnet Ölköping infriades
tyvärr inte), var bussen till sist framme i ett regnigt Kalmar. Med full styrka satte vi av mot det första uppdraget: via hotellet och vidare för pro-
viantering. Detta uppdrag genomfördes med militärisk effektivitet på
grund av tidsbrist och de sista tuggorna åt vi på vägen. Fyllda med
energi hann vi trots allt i tid till tävlingsplatsen på Lindö. Temat för den
första tävlingsdagen var att höja lagandan och testa balansen. Naturligtvis stod även den traditionsenliga
dragkampen på schemat.
Dragkampen blev inte en riktig
fullträff för våra toppidrottare, för i
denna gren är massa detsamma som
styrka och övervikt innebär överlägsenhet. Vi försökte hämta in de förlorade poängen i dragkampen genom ett extra dopp i den närliggande
sjön, men allt vi fick var en ansenlig
mängd minuspoäng. Som tur är har
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
ENÅ -joukkue rentoutui ja
tankkasi nestettä Kalmarin
linnan edustalla.
ENÅ:s lag kopplade av och tankade framför Kalmar slott
poängens förtecken ingen betydelse
i denna tävling. Dagen på Lindö avslutades med en munter sångmarsch
mot hotellet. Kvällen fortsatte i glad
samvaro i den lokala studentföreningens lokaler där vi lärde känna de
andra lagens medlemmar. Samtidigt
sonderade vi terrängen och lade upp
taktiken för nästa dags prövningar.
Pojken har kommit hem
Utvilade började vi dagen därpå med
ett morgonmöte. Dagens program
med tillhörande grillning skulle gå
av stapeln i Kalmarsundsparken. Väl
där upptäckte vi i team Åbo att en del
av laget saknades. De förlorade fåren
hittade dock fram utrustade med hagelbössor precis innan tävlingarna
skulle börja.
Under den andra dagens grenar visade vi återigen upp våra talanger
när vårt elitlag i boboll försvarade sin
position med alla medel, ibland genom att slå bollen åt fel håll och hota
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
motspelarna med vapen. Efter bobollen stod den slutgiltiga poängställningen klar och de tävlande, som gett
sitt yttersta, försvann mot hotellet
för att snygga till sig inför kvällens
galamiddag och prisutdelning.
Vid galamiddagen blev vi införstådda med svenskarnas oförmåga att räkna: till vår stora förvåning
utsågs Åbo till tävlingarnas segrare
Kasper
för tappra insatser och trots minuspoäng. Förvåningen utbyttes dock
snart mot en segerdans och prismottagning. Att prispropellern skulle transporteras till Åbo föll tillsvidare i glömska. Morgonen efter den
glada segerfesten svävade vi därför i
ovisshet om propellerns fysiska position. Men likt en navigatör i tät dimma hittade propellern slutligen hem
till vår försorg. Det var dags att bege
sig hemåt mot Åbo med en propeller
i bagaget.
Vi i ENÅ vill rikta ett varmt tack till
värdarna och i synnerhet våra sponsorer för ett oförglömligt veckoslut.
Förhoppningsvis ses vi nästa år igen
i samma goda anda när vi kämpar om
segern i Vinterspelen i Göteborg. Vinterspelen 2015 tackar och bockar. ò
Bidragare till spelandan: Port of Turku, SSB/Frivakt, Meriaura, VG-Shipping,
Axxell, Novia, Aboamare
45
”Champs” Team Silja Serenade/Baltic Princess
ENÅ-joukkueessa pelannut Niko Lusto
valittiin parhaaksi maalivahdiksi
Den bästa målvakten Niko Lusto spelade i ENÅ
Johan Treuthardt onnitteli Peter Lundia, jonka johtama Team Birka Stockholm valittiin turnauksen Fair Play
-joukkueeksi
Johan Treuthardt gratulerade Peter
Lund som ledde Team Birka Stockholm. Laget vann turneringens utmärkelse för Fair Play.
Silja Serenaden ja Baltic Princessin
yhteisjoukkueessa pelannut Toni Vainio sai ansaitusti parhaan pelaajan
palkinnon
Toni Vainio från Princess/Serenade
fick ta emot priset för bästa spelare.
Vaparit vs Amorella
46
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
KIEKKO LIIKKUI
teksti Pekka Karppanen kuvat Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen
MEPAN TURNAUKSESSA TURUN
KUPITTAALLA.
K
ahdeksan joukkueen jääkiekkoturnaus
järjestettiin jo kolmannen kerran Marli
Areenalla, jonka hyvät olosuhteet auttoivat tekemään hienon tapahtuman. Tänä vuonna kaikki osallistujat olivat liikkeellä suurilla
ryhmillä, joten viime hetken yksittäiset poisjäännit eivät estäneet muun joukkueen osallistumista.
Tallink Siljalta oli mukana kaksi yhdistelmäjoukkuetta, kun taas Viking Linea edustivat Amorella ja Viking Grace. Rauman ja Turun
(ENÅ) merikoulujen joukkueissa oli opettajia
sekä entisiä ja nykyisiä oppilaita. Birka Stockholm tuli omalla porukallaan ja Vaparit -joukkueessa oli väkeä eri varustamoista.
Jokaiselle joukkueelle tuli vähintään neljä ottelua. Mitalipeleihin yltäneet pääsivät kaukaloon kuudesti. Alkusarjassa vaisusti esiintynyt
ja hieman matkaväsymyksestä kärsinyt Birka
Stockholm käytti jääkiekkoleijona Juhani Tammisen lanseeraamaa ”win
the right games” -menetelmää ja eteni loppupeleihin.
Kaikki joukkueet jatkoivat kahdesta alkusarjasta neljännesvälieriin, jotka olivat hyvin tasaisia. Välieriin ylsivät Birka Stockholmin lisäksi ENÅ, Viking Grace ja Princess/
Serenade yhdistelmäjoukkue. Välierätkin ratkaistiin yhden maalin erolla, ja olisivat voineet kääntyä miten
päin vain.
Tasokkaita pelejä,
taitavia pelaajia
Pronssiottelussa Viking Grace onnistui Birka Stockholmia paremmin
maalinteossa ja hankki uudenkarhean laivan ensimmäiset merimiesurheilumitalit ja pokaalin. Tästä
joukkueen manageri Kimmo Wenho
oli silmin nähden tyytyväinen. Bir-
ka Stockholmin konkari Peter Lund ei
tappiota harmitellut, vaan oli tyytyväinen joukkueen päästyä mitalipeleihin.
Finaalissa Silja Serenaden ja Baltic Princessin yhteisjoukkue piti yllä
kovaa tempoa, mutta niin piti myös
vastustaja ENÅ. Taitavia pelaajia oli
kummallakin puolella – vähän oli jo
vaikeaa puhua harrasteturnauksesta.
Loppuottelu alkoi parin avausmaalin
jälkeen nopeasti kääntyä Princess/
Serenaden hyväksi, mutta ENÅ ei antanut periksi. Loppusummerin soidessa tulostaululle jäivät kuitenkin
5–0 lukemat osoittamaan valkopaitojen voittoa.
Turnauksen Fair Play -joukkueeksi valittiin Birka Stockholm. Parhaan
pelaajan palkinto annettiin Toni Vainiolle, joka pelasi Princess/Serenaden
joukkueessa. Paras maalivahti Niko
Lusto pelasi ENÅ:ssa.
PUCKEN VAR I RÖRELSE
text Pekka Karppanen bilder Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen
I SSB:S TURNERING I KUPPIS.
Å
tta lag spelade i ishockeyturneringen som
arrangerades för tredje gången i Marli
Arena, vars fina utrymmen bidrog till ett
lyckat evenemang. Årets lag var stora och inte
ens enstaka bortfall i sista minuten hindrade
lagen från att delta i matcherna.
Tallink Silja deltog med två kombinationslag
medan Viking Lines representanter var Amorella och Viking Grace. I sjöfartsskolornas lag
från Raumo och Åbo (ENÅ) spelade lärare samt
både nuvarande och före detta studerande. Birka Stockholm hade ett eget lag och Vaparit bestod av spelare från olika rederier.
Varje lag spelade minst fyra matcher och de
som lyckades ta sig till medaljmatcherna fick
stiga in i rinken sex gånger. I gruppspelen verkade Birka Stockholm lida lite av trötthet efter
en lång resa, men i de avgörande matcherna
använde laget hockeylegenden Juhani Tammi-
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
nens fras ”win the right games” och
tog sig ända fram till slutspelen.
Gruppspelen spelades i två grupper
och alla lag gick vidare till de mycket
jämna kvartsfinalerna. Till semifinalerna nådde förutom Birka Stockholm
även ENÅ, Viking Grace och kombinationslaget Princess/Serenade. Semifinalerna var också oerhört jämna och
avgjordes med ett måls skillnad.
Förträffliga matcher,
skickliga spelare
I bronsmatchen utnyttjade Viking
Grace sina målchanser bättre än Birka Stockholm, och det nya fartyget
lyckades vinna sina första medaljer och sin första pokal inom sjöfartsidrott. Lagets manager Kimmo Wenho tycktes nöjd med prestationen.
Den erfarne spelaren Peter Lund från
Birka Stockholm sörjde inte förlusten,
utan var glad över att laget tagit sig
till medaljstriden.
I finalen höll kombinationslaget
Princess/Serenade ett högt tempo,
men det gjorde också motståndarna
i ENÅ. Emellanåt var det till och med
svårt att prata om en hobbyturnering
med så skickliga spelare i båda lagen.
Efter ett par inledande mål höll finalen snabbt på att gå Princess/Serenades väg, men ENÅ gav inte upp. När
slutsignalen ljöd visade dock resultattavlan 5–0 för det vita laget.
Birka Stockholm utsågs till turneringens Fair Play-lag och Toni Vainio
från Princess/Serenade fick ta emot
priset för bästa spelare. Den bästa
målvakten Niko Lusto spelade i ENÅ.
Ett varmt tack till alla deltagare!ò
47
GOLFIA HYVINKÄÄLLÄ
Hyviä tuloksia reilussa
merimieshengessä.
Merenkulkijoiden golfkilpailut kier­
tävät vuosittain paikkakunnalta toiselle ja 18.5.2015 oli vuorossa Hyvigolf Hyvinkäällä. Kumpuileva ja
kaunis kenttä sijaitsee aivan laskettelurinteen juurella. MEPAn tarjoamille aamukahveille oli jo hyvissä
ajoin saapunut kilpailijoita, jotka katselivat sääennustuksia tarkasti.
Kevään kilpailussa pelimuotoina
olivat pistebogey ja scratch. Pelaajat
lähtivät kiertämään kenttää neljän
henkilön ryhmissä. Kilpailuun starttasi nelisenkymmentä merenkulkijaa.
Mielenkiintoisesta kentästä antoi esimakua väylä 1, jossa avauslyönti oli
mieluusti saatava laaksossa olevan
vesiesteen yli.
Sää oli hieman vaihtelevaa, mutta onneksi rankkasateilta vältyttiin.
48
Kenttä oli aikaiseen ajankohtaan
nähden kohtalaisessa kunnossa, tosin väylien reunoilla oli paikoittain
varsin märkää.
MEPA Golf sai pitkästä aikaa uuden
voittajan, kun Viking Gracella työskentelevä Niko Hakkarainen oli paras
sekä pistebogeyssa että scratchissa.
Hän käytti kentän kiertämiseen 78
lyöntiä. Pyry Pekkola oli scratch -tuloksissa toinen ja pistebogeyssa kolmas. Johanna Kajander oli pistebogeyn toinen. Gabriellan Max Holm
selvitti 18 reikää 88 lyönnillä. Mariellan Timo Nakari pelasi kotikentällään, mikä myös näkyi tuloksissa.
Pisin drive: Jussi Vakkuri, Lähim­
mäs lippua: Antti Lehtola,ME Group
Special prize: Jaana Järvelä
MEPA kiittää kaikkia mukana olleita!
TULOKSET RESULTAT
PISTE/POÄNGBOGEY:
Niko Hakkarainen 38
Johanna Kajander 38
Pyry Pekkola 33
Timo Nakari 33
Esa Tammi 30
Max Holm 29
Pekka Arasola 29
Nina Okko
29
Aapo Hytti
27
Svante Wickström 27
SCRATCH:
Niko Hakkarainen Pyry Pekkola Max Holm Esa Tammi Timo Nakari Pasi Siltala Aapo Hytti
Jari Mäkineste
Jussi Vakkuri
Pekka Arasola
78
82
88
88
89
89
90
90
90
94
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
GOLF
I HYVINGE
Goda resultat i schyst sjömansanda.
Sjöfararnas golftävlingar turnerar varje år från
ort till ort och den 18 maj 2015 stod Hyvigolf i
Hyvinge på tur. Den kuperade och vackra golfbanan ligger precis vid foten av en slalombacke. Flera av de tävlande var på plats i god tid och följde
väderprognosen noga medan de avnjöt kaffet som
SSB bjöd på denna morgon.
Under vårens tävlingar var spelsätten poängbogey och scratch. Spelarna tog sig runt banan i
grupper om fyra personer. I denna tävling startade ett fyrtiotal sjöfarare. Första hålet gav en försmak av den intressanta banan eftersom man med
öppningsslaget helst skulle ta sig över vattenhindret i dalen.
Vädret var växlande, men tack och lov utan
störtregn. Med tanke på att vi bara var inne i maj
var banan i hyfsat skick, om än ganska blöt på
sina ställen i utkanterna av fairway.
MEPA Golf fick en ny segrare då Niko Hakkarainen från Viking Grace var bäst i både poängbogey
och scratch. Han rundade banan på 78 slag. Pyry
Pekkola kom tvåa i scratch och trea i poängbogey.
Andraplatsen i poängbogey kammades hem av Johanna Kajander. Gabriellas Max Holm klarade de
18 hålen på 88 slag. Mariellas Timo Nakari spelade på sin hemmabana, vilket också syntes i resultaten.
Längsta drive: Jussi Vakkuri, Närmast flaggan: Antti Lehtola, ME Group Special prize: Jaana
Järvelä
SSB tackar alla deltagare!
M/S Viking Gracen Antti
Lehtola osui lähimmäksi
lippua ja sai palkinnon
Närmast flaggan kom Viking Graces Antti Lehtola
M/S Finneaglella seilaava
Jussi Vakkuri pokkasi palkinnon pisimmästä lyönnistä
Det långsta slaget tog Finneagles Jussi Vakkuri i sitt
namn.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
49
Vaparit reissussa
Vapaat merimiesurheilijat kävivät
pelaamassa Tanskan
Hirtshalsissa 7.5.2015.
T
alvella 2015 aloimme suunnitella Vapareiden (Vapaat merimiesurheilijat)
mahdollista ulkomaille suuntautuvaa
pelireissua. Olimme jo lähes päättäneet
mennä kolmannen kerran Göteborgiin 24-timmars turnaukseen, mutta sattumalta huomasimme ilmoituksenTanskan Hirtshalsissa järjestettävästä Nordsjøcupista. Se on Norjan merimiespalvelun järjestämä jalkapalloturnaus,
joka tällä kertaa potkittiin Tanskassa.
Saatiin kerättyä kasaan 11 lähtijää ja lentojakin löydettiin lopulta juuri sen verran, että saatiin koko joukkue perille Tanskaan. Ensiksi lentäen Helsingistä Kööpenhaminan kautta Aalborgiin, josta junalla turnauskaupunki Hirtshalsiin. Osa pelaajista tuli perille jo turnausta
edeltävänä päivänä ja loputkin ehtivät pelipaikalle sopivasti turnauspäivän aamuna.
Vaparit saivat ensimmäisenä vastaansa norjalaisen COSL:n, joka oli kai öljynporauslautoilla työskentelevistä kerätty joukkue. Peli oli erittäin tasainen ja kova, tuuli aiheutti yllättäviä tilanteita molemmille joukkueille. 1–1 lopputulos
olikin kenttätapahtumiin nähden oikea lopputulos. Seuraavaksi vastaan asettui norjalainen
DOF, jonka Vaparit voitti luvuin 3–0.
50
Pelin jälkeen Vaparit ohjattiin perinteiseen merimiesten 3-otteluun.
Eli kuulantyöntö, vauhditon pituushyppy sekä 60 metrin juoksu olivat
ohjelmassa. Kelpo tuloksia saimme
aikaiseksi, mutta emme ihan yltäneet
kärkisijoille. Ehkä juuri päättynyt peli
painoi jaloissa tai jotain.
Alkulohkon viimeinen vastustaja
oli Fjord1 (opiskelijoita?), jonka kanssa Vaparit taistelivat 0–0 loppulukemat. Vastustajalla oli runsaasti maalipaikkoja, mutta välillä tolpatkin pelastivat Vaparit takaiskuilta. Tämä
lopputulos ratkaisi Vapareiden pelien
jatkumisen ylemmässä jatkosarjassa. Lohkosijoituksemme jäi vielä riippumaan lohkon viimeisestä ottelusta. Lopulta selvisi että lohkon muut
joukkueet olivat pelanneet Vapareiden kannalta sopivasti ristiin, joten
Vaparit voittivat alkulohkonsa.
Neljännesvälierissä Vaparit sai
vastaansa Norleadin. Vaparit hallitsivat kenttätapahtumia lähes koko ottelun, mutta palloa ei vaan millään
saatu vastustajan verkkoon. Lisäajan
jälkeenkin, peli oli lukemissa 0–0, joten voittaja piti selvittää rankkareilla, kolmella laukojalla. Molempien
joukkueiden kaksi ensimmäistä laukojaa tekivät maalit, mutta Norlea-
din kolmas laukoja laukaisikin ylärimaan. Ja kun Vapareiden kolmas laukoja upotti pallon sisään, oli paikka
välieriin sillä selvä.
Välierässä vastaan asettui norjalainen Varg FC. Tällä kertaa vastustaja
oli liian kova pala purtavaksi ja lopputulokseksi tuli 5–1 tappio Vapareille. Ottelu oli kuitenkin paljon tasaisempi kuin mitä loppulukemat antavat ymmärtää.
Pronssiottelussa vastaan tuli alkusarjasta tuttu Fjord1, jonka kanssa
pelasimme tuolloin tasan 0–0. Pronssiottelu alkoikin Vapareiden kannalta
hyvin, sillä Vaparit siirtyikin nopeasti
1–0 johtoon. Vastustaja nousikin tappioasemastaan 1–2 johtoon, jonka jälkeen Vaparit ryhtyi pelaamaan hyökkäysvoittoisemmin, mutta tällä kertaa riskinotto kostautui ja lopputuloksena oli 1–4 tappio.
Joukkue oli sijoitukseensa erittäin
tyytyväinen ja Vaparit taitaa olla turnauksen historiassa parhaiten pärjännyt suomalainen joukkue. Tosin
muita suomalaisia merimiesjoukkueita ei tietääksemme ole aiemmin turnaukseen osallistunutkaan..
Päivä jatkui tästä päivällisellä ja
palkintojenjaolla. Siellä Vaparit saivat 4. sijan pokaalinsa ja Vapareiden
maalitykki Jude valittiin turnauksen
All Stars-joukkueeseen, mistä hänet
myös palkittiin.
Matkalla majapaikalle joku keksi, että tuossa on portti ja tyhjä niitty, jonka läpi pääsee oikaisemaan majapaikalle. Niitty ei ollutkaan aivan
niin tyhjä kuin aluksi näytti vaan näkökentässä alkoi siintää lauma hevosia juoksemassa kohti. Tuolloin osa
Vapareista otti sellaiset spurtit, joita olisi mielellään nähnyt jo aiemmin
päivällä pelikentillä. Kukaan ei loukkaantunut ja kaikki pääsivät ehjinä
majapaikalle ja seuraavana päivänä
takaisin Suomeen.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
Vaparit på
fotbollsresa
Nordsjöcup i Hirtshals i Danmark
I
vintras började vi planera en fotbollsresa utomlands med Vaparit (Fria sjömansidrottarna). Vi hade nästan redan bestämt oss för
att åka till 24-timmarsturneringen i Göteborg, när vi av en händelse såg en annons för
Nordsjøcup i Hirtshals i Danmark. Det är en fotbollsturnering som arrangeras av sjömansservicen i Norge och som denna gång spelades i
Danmark. Vi fick ihop elva spelare och lyckades
till slut hitta precis så många flygbiljetter att
hela laget kunde ta sig till Danmark.
Vaparits första motståndare var norska
COSL, ett hopplock av folk från oljeplattformar.
Matchen var oerhört jämn och tuff, och blåsten
orsakade överraskande situationer för båda lagen. Slutresultatet 1–1 var således rättvist sett
till det som hände ute på planen. Nästa lag på
tur var norska DOF, som Vaparit vann över med
3–0.
Efter matchen slussades Vaparit vidare till
sjömännens traditionella trekamp. På programmet stod alltså kulstötning, längdhopp utan ansats och 60 meter löpning. Vi fick till goda resultat, men nådde inte riktigt topplaceringarna.
Kanske var vi trötta efter den nyligen avslutade
fotbollsmatchen.
Det sista motståndarlaget i gruppspelet var
studenterna Fjord1. Kampen slutade 0–0. Övriga lag i gruppen hade lämpligt nog spelat oavgjort, vilket gjorde att Vaparit tog hem segern
i gruppspelet. I kvartsfinalen spelade Vaparit
mot Norlead. Matchen slutade oavgjort och vinnaren fick utses genom en straffomgång med
tre skott. Vaparits tredje straffskytt satte bollen i mål och därmed var platsen till semifinalen säkrad.
I semifinalen bestod motståndet av norska
Varg FC. Den här gången var motståndarna en
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
för hård nöt att knäcka och matchen
slutade med 5–1 i förlust till Vaparit.
I bronsmatchen mötte man Fjord1,
som var bekanta från gruppspelet.
När motståndarna tog ledningen började Vaparit lira anfallsfotboll, men
risktagandet kostade för mycket och
matchen slutade i förlust med 1–4.
Laget var mycket nöjda med sin
placering och Vaparit är nog det finländska lag som klarat sig bäst i turneringens historia. Å andra sidan
känner vi inte till några andra fin-
ländska sjömanslag som har deltagit i turneringen tidigare. Efter detta
fortsatte dagen med middag och prisutdelning. Där fick Vaparit en pokal
för sin fjärdeplats och Vaparits skyttekung Jude valdes in i turneringens
All Stars-team och prisbelönades.
I väntan på nästa turnering. ò
Team Vaparit
51
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors
Namn:
Adress:
Ajankohtaista
Laivamuonitusliikkeiden, meklareiden, MEPAn ja Merimieskirkon karting -kisa ajettiin Myllypurossa. Jälkipelit, sauna ja ruokailu järjestettiin
Vuosaaren merimieskeskuksessa. Kisan voitti Jörgen Qvarnström Inkoo
Shippingilta.
Risto Honkaharju toi pari hienoa taulua
Helsingin Kaapelitehtaalla avattuun näyttelyyn.
Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen järjestämän
näyttelyn nimi on ”Minun Helsinkini”.
Kotkan Merimieskeskuksen isäntä
Risto Nikula sai yllätysvieraita lounaalle Kymen Golfin klubille. Ryhmä mepalaisia Helsingin toimistosta sekä Jaana Rannikko Merimieskirkolta tulivat toivottamaan miehelle
mukavia eläkepäiviä golfin ja muiden
harrastusten merkeissä.
54
Haminan Tervasaaren Tullimakasiinissa pidettiin
vanhaa satamahinaajaa kunnostavan Merikarhun
Perinneyhdistyksen vuosikokous. Talkootöissä on
monia entisiä ja nykyisiä merenkulkijoita.
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
JUKKA LINDELL
MEPAN
OPINTOSIHTEERIKSI
Merimiespalvelutoimisto on valinnut uudeksi
opintosihteeriksi Jukka Lindellin, 46. Hän toimi viimeksi m/s Ramonan päällikkönä ja aloitti MEPAssa
heinäkuun alussa.
Jukka on valmistunut merikapteeniksi vuonna 2010 (Sydväst Polytechnic, Åbo). Lisäksi hän on
opiskellut muun muassa kieliä, seikkailukoulutusta
ja graafista alaa.
Jukalla on monipuolinen työkokemus sekä maista että meriltä, myös kurssitoiminnasta. Hänelle
MEPA on tuttu yhteistyökumppani laivakäyntien
yhteydessä. Jukka on myös osallistunut useita kertoja MEPAn kursseille sekä Pohjoismaiseen valokuvakilpailuun ja kirjoittanut Vapaavahtiin ja muihin
lehtiin.
Urheilullinen mies kommunikoi sujuvasti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja espanjaksi sekä hallitsee ranskan perusteet. Jukan vahvuuksina voi
koulutuksen ja kokemuksen ohella pitää hyviä sosiaalisia taitoja ja etenkin kykyä tulla toimeen merenkulkijoiden kanssa.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja tytär, mutta aikaa
jää jonkin verran myös pyöräilylle, melonnalle, kiipeilylle, vaellukselle, kitaransoitolle sekä kirjoittamiselle ja valokuvaamiselle.
JUKKA LINDELL STUDIESEKRETERARE PÅ SSB
Sjömansservicebyrån har valt Jukka
Lindell, 46, till ny studiesekreterare. Han
verkade senast som befälhavare på m/s
Ramona och började på SSB i början av
juli.
Jukka utdimitterades som sjökapten
år 2010 (Sydväst Polytechnic, Åbo). Han
har också studerat bland annat språk,
äventyrsskolning och inom den grafiska
branschen.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Jukka har en mångsidig erfarenhet
både från land och till sjöss, också av
kursverksamhet. SSB är en bekant samarbetspartner från fartygsbesöken. Jukka har också ett flertal gånger deltagit i
SSB:s kurser och i den Nordiska fototävlingen, han har skrivit i Frivakt och i andra tidningar.
Den sportiga mannen kommunicerar
ledigt på finska, svenska, engelska och
spanska och behärskar grunderna i franska. Hans styrka, utöver utbildning och
erfarenhet, ligger i social kompetens och
speciellt förmågan att komma överens
med sjöfarare.
Till familjen hör hustru och dotter,
men en del tid blir ändå över för cykling, paddling, väggklättring, vandring,
gitarrspel och till att skriva och fotografera. ò
55
Ristikon ratkaisija: Christa Åkerman Tampereelta arvottiin kirjapalkinnon
voittajaksi edellisen ristikon (VV 1/2015) oikein ratkaisseiden joukosta.
MEPA GOLF 25.8.2015
Archipelagia Golf Parainen-Pargas
www.mepa.fi
Johan Treuthardt
urheilu@mepa.fi
0400 709491
56
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
10.
Aluksen laitteiden, välineiden ja järjestelmien
huolto sekä kunnossapito on tärkeä osa
kokonaisuutta.
Kyllä,
Kyllä, niin todellaKin.
onnettomuus voi lähteä liiKKeelle
mistä laivan osasta tahansa, vaiKKa huoltamattomasta palotorjuntajärjestelmästä...
olemme tietoisia siitä. meidän varustamossamme
on Kattava seKä ylläpidetty varusteiden seKä
laitteiden huolto- ja Kunnossapitojärjestelmä.
tarKistuKset
tehdään määritellyin
väliajoin ja raportoidaan
muKaisesti.
oho,
ism:n
pelastautumis-
puvun saappaat ovat murtuneet
puhKi.
toi
on varmaan ollu noin
jo aiKa Kauan..
hirveä
työ tehdä
raportti ja tilata uudet.
Kyllä
tällä vielä pärjää..?
NN is suuressa kylmä- ja
terapia-altaassa reNtoutumassa. märkää ja
kylmää oN, mutta mukava
lämmiN tuNNe valtaa koko
kehoN. se olis sitteN eNää
1 viikko törNiä jäljellä...
ei h......i,
tämä puKu
taitaa vuotaa.
onneKsi
puhelin ei Kastunut.
to
be
continued...
MEPA KYSELY
SSB
FRÅGEFORMULÄR
M
S
erimiespalvelutoimisto haluaa lisätä vuorovaikutusta merenkulkijoiden kanssa. MEPAn kotisivulla
on elokuun loppuun asti avoinna kyselylomake, jolla
voi antaa palautetta MEPAn palveluista ja toiminnasta.
Kyselyyn vastataan anonyymisti, mutta eri lomakkeella on mahdollista jättää yhteystiedot arvontaan, jossa
voi voittaa iPad Minin.
Linkki: http://www.mepa.fi/fin/alku/
article-49435-43800-kysely-mepan-toiminnasta
jömansservicebyrån önskar öka växelverkan
med sjöfararna. Din åsikt om SSB:s service och
verksamhet är viktig för oss och hjälper oss utveckla verksamheten. Du svarar anonymt på frågorna.
Då du skickat den ifyllda blanketten, kan du meddela dina kontaktuppgifter på en skild blankett för
ett lotteri där du kan vinna en iPad Mini.
Link: http://www.mepa.fi/sve/start/
article-49453-43799-ssb-frageformular-2015
MEPA FUTIS 13.9.
Sonera Stadium
Urheilukatu 5, 00250 Helsinki
www.mepa.fi
58
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
OHJELMAA
MERENKULKIJOILLE
KOTKAN MERIPÄIVILLÄ
Lauantaina 25.7. kannattaa
tulla Kantasatamaan.
LAUANTAINA 25.7. kokoonnutaan perinteiselle kympin kahville
Hyökylle, jonka jälkeen voi tutustua muihin aluksiin ja käväistä
katsomassa meripäivämeininkiä
Sapokan alueella. Takaisin kantasatamaan kannattaa tulla ennen klo
15:00, jolloin Merikeskus Vellamon
auditoriossa alkaa Carl-Gustav
Walldénin esitelmä Suomen merentakaiset linjat - viimeisen nousu ja
tuho.
Muu meripäiväohjelma löytyy:
http://www.meripaivat.com
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
MERIPÄIVÄTAPAHTUMA järjestetään tänä vuonna Sapokan alueella, mutta myös vanhoilla tutuilla Kantasataman laitureilla riittää nähtävää. Suomen Höyrypursiseuran Merialueen regatta tuo
paikalle kymmenkunta paattia mukaan lukien S/S
Turson. Haminasta saapuvat lisäksi museoalukset
Hyöky ja Merikarhu.
59
MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
V
uonna 2014 muisteltiin ensimmäisen maailmansodan alkamista 100 vuotta aikaisemmin Ukrainan
kriisin sekä Lähi-idän tilanteen varjostaessa näkymiä. Erityisesti öljyn hinnan lasku toisella vuosipuoliskolla sekä Venäjälle lännen asettamat talouspakotteet
olivat tiukentamassa Suomen taloushaasteita ja Suomen bkt:n kasvu jäi nollan tuntumaan euroalueen yleisestä noin 0,5
% kasvusta. Toisaalta alentunut energian hinta antoi hieman
vauhtia taloudelle. Teollisuustuotanto jatkoi vielä hieman supistumistaan, -2,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Tosin mm. kemianteollisuus ja kaivostoiminta näyttivät lähes 10 % kasvua.
Metalliteollisuus sai tilauskirjojaan täytettyä varsinkin syksyllä, lähes 15 % lisäystä edellisestä vuodesta, koko teollisuuden tilaukset päätyivät tässä imussa 7,7 % korkeammalle tasolle edellisvuoteen verrattuna.
Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu kokonaistonnimäärä pysyi liki samana (-0,3 %) verrattuna edelliseen vuoteen.
Vuonna 2014 meriliikenteessä kuljetettiin 96 097 404 tonnia,
josta suomalaisten alusten osuus oli tuonnin osalta 43,5 % ja
viennin osalta 22,5 %. Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta lisääntyi 6,2 % kokonaismäärään 8 012 579 tonnia.
Matkustajamäärät pysyivät suunnilleen samoissa lukemissa
(-0,2%) kuin vuonna 2013 ollen 18 181 844 matkustajaa.
Suomen lipulla oleva ulkomaanliikenteen tonnisto lisääntyi 6 272 brt edellisvuoteen verrattuna vaikka kokonaisalu-
TIEDOTUS
Vapaavahti
Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa
kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä
tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä
merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta.
Vuoden 2014 lehdissä kirjoitettiin MEPAn omasta toiminnasta, merimieskulttuurista sekä merenkulkijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä
tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden
omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti.
Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 312 (280) ja vaihteli 72:sta 84:ään.
Lehden kokonaispainosmäärää oli 2100,
josta noin 60 lähetettiin ulkomaille.
60
smäärältään jäätiin 8 alusta miinukselle, uusia aluksia Suomen lipulle tuli 3 ja poistui 11. Lisäys koostui bulk-, kuivalasti- ja matkustaja-aluksista, kun taas poistuneet olivat enimmäkseen pieniä kuivalastialuksia sekä yksi ro-ro- ja yksi
sementtialus.
Vuoden 2015 alussa voimaan astunut rikkidirektiivi siirsi suomalaisia aluksia hieman uusille liikennealueille sekä oli
osaltaan vaikuttamassa niin aluksista luopumisissa kuin hankinnoissakin.
Merimiespalvelutoimiston henkilöstössä tapahtui muutoksia vuoden 2014 aikana. Helmikuussa hyvin ansaitulle eläkkeelle siirtyi pitkäaikainen kirjastonhoitaja Milja Nitovuori. Heinäkuussa toimitusjohtaja Niklas Rönnberg siirtyi toisen
työnantajan palvelukseen ja toimitusjohtajaksi palasi Martti Karlsson.
Merimiespalvelutoimiston tulot toteutuivat aika lailla budjetin mukaisesti. Mepa -maksua saatiin hieman arvioitua
enemmän ja myös lästimaksuista saatiin vuonna 2014 lisäerä.
Merimiespalvelutoimiston palvelut hoidettiin samalla korkealla tasolla kuten aikaisemmin.
Linnankatu 3:n rakentamisprojekti käynnistettiin keväällä.
Merimiespalvelutoimiston toimisto muutti kesällä väistötiloihin Olympiaterminaaliin, jonne siirrettiin myös kirjasto sekä
kuntosali. Turun Ruissalon ”Mepala”-kiinteistö myytiin ja siitä
saaduilla tuloilla pääomitettiin uudisrakennusprojektia.
Muu tiedotus
Sähköinen uutiskirje toimitettiin viikoittain noin 130 laivalle. Sisältö koostui tärkeimmistä merenkulun, kotimaan, ulkomaiden ja urheilun uutisista sekä MEPAn omista tiedotteista.
Verkkoviestintää tehostettiin edelleen
kehittämällä kotisivuja sekä Facebook
-palvelua. Verkossa julkaistiin valokuvia
MEPAn urheilu- ja kulttuuritapahtumista sekä harrastetöistä. MEPAn toiminnasta tiedotettiin myös omien kurssien
ja tapahtumien yhteydessä, alan järjestöjen lehdissä sekä omalla messuosastolla Maarianhaminan Sjöfartens Dag -tapahtumassa..
Lehtipalvelu
MEPAlla oli vuoden 2014 lopussa 4 (4)
lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä
päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä
tilattiin merenkulkijoille Helsinkiin, Tur-
kuun, Kotkaan, Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja
Kemiin. Aluksille välitettiin lehtipakettia
postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta.
Suomen satamissa vieraileville ulkomaalaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja
Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaalaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.
Elokuvapalvelu
Huom: (suluissa v. 2013 luvut)
Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja
Blu-ray –tallenteina, sekä Playstation 3
-pelejä. Pyynnöstä toimitettiin myös erilaisia harrasteohjelmia.
Elokuvia vaihdettiin yhteensä 21 118
(22 
599) kpl. Vaihtokertoja oli 1 
133
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
(1 208), joista pääosa 687 (836) tapahtui
Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja
postin välityksellä.
Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 124 (136) laivaa.
Opintotoiminta
Mepa järjesti 55 (53) kurssia, joille osallistui 473 (509) merenkulkijaa. Suosituimpia olivat kädentaito-, golfkurssit sekä ruskaretki Ylläkselle. Ahvenanmaalla kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille
lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta
ja muuta itseopiskelumateriaalia.
Kirjastopalvelu
Kirjastopalvelua käytti kertomusvuoden
aikana 97 (136) laivaa ja kirjastoja vaihdettiin 210 (308) kertaa.
Mepa -sopimuksen piiriin kuuluvissa
laivoissa oli 35-350 kirjaa käsittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan.
Kirjastoon hankittiin kotimaisten kielten
lisäksi eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja.
Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja.
Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai laivaan
vietäviksi.
Vapaavahdissa julkaistiin kirja- ja kirjailijaesittelyjä.
Vuoden 2014 aikana ei E-kirjoja saatu
neuvoteltua kirjastoille, lukuun ottamatta tekijänoikeusvapaata aineistoa.
Loppuvuodesta kirjastossa aloitettiin
Axiell Aurora -kirjastojärjestelmän käyttöönotto.
Liikunta ja työhyvinvointi
Toimintavuonna jatkettiin matkustaja- ja rahtialuskäyntejä, joiden tarkoitus
oli tiedottaa MEPAn palveluista. Työhyvinvointiprojekti ForMaren pilottivuoden projekti toteutettiin yhdessä Merimieseläkekassan kanssa. M/s Silja Serenaden merenkulkijoista 20 henkilöä valittiin mukaan noin 100 hakijasta. Kaikki
pysyivät mukana koko projektijakson aikana. Elämäntapamuutoksia ja elämänlaadun kehitystä ajavan hankkeen tulokset ylittivät kaikki odotukset ja antaa
rohkaisua seuraavan vuoden hankkeelle
joka on suunniteltu tehdä moninkertaisella osallistujamäärällä. Tapahtumia ja
tapaamiskertoja ForMaressa oli yhteensä 232 kappaletta.
Kuntoliikuntakilpailu Minuuttikisa
osallistui 444 merenkulkijaa (458). Yksilökisan voitti Pekka Juntunen m/s Gabriellasta ja laivasarjan paras oli m/s Miranda.
Jääkiekossa oli mukana 8 joukkuetta
ja 140 pelaajaa (110), jalkapallossa 19 (15)
joukkuetta ja 230 (200) pelaajaa. Salibandyn Nordic Open -turnaukseen osallistui 14 joukkuetta ja 180 (140) pelaajaa.
Kesällä risteilijäpelejä järjestettiin 30
kappaletta, yhteensä 443 merenkulkijaa
osallistui niihin. Kahteen golfkilpailuun
osallistui yhteensä 82 (84)pelaajaa.
Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa kuntosalipalveluita käytettiin
6156 (7422) kertaa. Liikuntasaleilla oli 911
(1294) ja jäähalleilla 1545 (1150) kävijää.
MEPA järjesti 12 tilattua työhyvinvointitapahtumaa, joissa oli yhteensä 220
osallistujaa.
Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin
m/s Amorellalla tarjoilijana työskentelevä Minna Kesäläinen. Kekkosen Kannun
meni myös Viking Linen m/s Amorellalle.
Harrastus- ja virkistystoiminta
Kotkassa järjestettiin näyttely Kotkan
meripäivien yhteydessä 24.–29.7.2014.
Näyttely oli onnistunut ja siihen tutus-
KURSSIT
Vuosi
ATK-kurssit
Harrastekurssit
Kielikurssit
Liikunta ja
hyvinvointi
Kursseja yhteensä
2014 2013
41
2126
51
Osallistuneet
2014
2013
246
166245
439
2525
240249
Yhteensä
55
473
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
53
509
tui ilahduttavan monta kävijää. Näyttely koostui pienoismalleista, maalauksista, köysitöistä ja merimiesnukeista sekä
valokuvauskilpailun parhaista kuvista.
Vuosaaren Merimieskeskuksessa järjestettiin kolme merimiesiltaa yhteistyössä Merimieskirkon ja Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen kanssa. Merimiesiltojen aiheina olivat m/s Arielin
matkat, Gustaf Erikson -varustamon konekäyttöiset alukset sekä m/s Finnpolariksen vaiheet. Illoissa vieraili yhteensä
91 entistä ja nykyistä merenkulkijaa.
Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä
944 kpl (1030) valokuvaa. Kilpailun voitti ruotsalainen matruusi Elin Johansson.
Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja
tutustumisretkiä.
Kansainvälinen yhteystyö
Mepa osallistui Preparatory Tripartite
MLC, 2006, Committee -kokoukseen Genevessä 7.–10.4.
Yhteinen johtaja- ja urheilukokous pidettiin Pohjoismaisella tasolla Kööpenhaminassa 18.–19.11. Kokouksessa käsiteltiin Pohjoismaiden merimiespalvelun
kehitystä ja yhteistyötä.
Kotimainen yhteystyö
Mepa osallistui keväällä Sjöfartens dag
-tapahtumaan Maarianhaminassa ja oli
mukana Kymenlaakson ammattikorkeakoulun loppuvuodesta valmistuneen
Stay Onboard –hankkeen ohjausryhmässä.
Mepan toimintaa esiteltiin merenkulkualan järjestöjen rekrytointiseminaarissa, jossa alasta kerrottiin opinto-ohjaajille. Mepan työhyvinvointivastaava osallistui puhujana Merimieseläkekassan järjestämään seminaariin 23.10 Helsingissä
sekä Bra arbetsliv på sjön -tapahtumaan
Maarianhaminassa 25.03.
Suomen Merimieskirkon kanssa perustettiin Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnan palvelupiste Hernesaareen sekä jatkettiin Vuosaaren Merimieskeskuksen toiminnan kehittämistä.
Asiamies- ja klubitoiminta Helsinki
Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 1694 (1815) laivakäyntiä. Kirjastoja
61
vaihdettiin 106 (151) kertaa ja elokuvia
687(833) kertaa. Kuljetuspalvelua käytti
861(913) merenkulkijaa ja spottipaketteja toimitettiin 505 kpl.
Vuosaaren Merimieskeskuksessa on
ylläpidetty merimiesklubitoimintaa yhteistyössä Suomen Merimieskirkon
kanssa. Tiloissa pidettiin kolme merimiesiltaa, joihin osallistui 91 entistä ja
nykyistä merenkulkijaa. Stay onboard
-hankkeen väliseminaariin osallistui 27
henkilöä varustamoista ja laivoilta. Ääniä Mereltä -kirjan julkistamistilaisuudessa oli 40 vierasta merenkulun lähipiireistä.
Vuosaaren kuntosalille hankittiin kolme kulkuoikeutta, joita lainattiin merimiehille Merimieskeskuksesta. Kulkuoikeuksia käytti vuoden aikana 86 merenkulkijaa.
Hernesaareen avattiin yhdessä Merimieskirkon kanssa palvelupiste risteilyalusten merenkulkijoille. Anchor Cruise Crew Lounge – klubi sai avustusta ITF
Seafarer´s Trust -säätiöltä. Kesäkuusta
syyskuulle auki olleella klubilla vieraili
5525 merenkulkijaa. Urheilutapahtumiin
osallistui 379 ja kuljetuspalveluihin 312
merenkulkijaa.
teemana oli GE-varustamon 100-vuotishistoria dia-esityksenä, valokuvasuurennoksina sekä useina laivapienoismalleina. Näyttelyyn tutustui lähes kaksisataa vierasta.
Syksyn köysityö- ja korukursseille
osallistui 15 henkilöä. MEPAn tiloissa pidettiin myös perinteiset Kymenlaakson
merieläkeläisten joulumyyjäiset.
Kotka
Yhdyshenkilöt
Kotkan asiamies teki kertomusvuonna
toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1337
( 1481 ) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä
vaihdettiin 29 ( 32 ) kertaa. DVD -elokuvapaketteja vaihdettiin 149 ( 137 ) kertaa.
Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 24 ( 15 ) merenkulkijalle. MEPA-infotilaisuuksia pidettiin 1 ( 1 ) merenkulkualan opiskelijoille.
Meripäivien aikana järjestettiin harrastetyönäyttely, jossa oli esillä myös
Pohjoismaiden 2013 valokuvauskilpailun parhaat kuvat. Meripäivänäyttelyn
Yhdyshenkilöt tekivät 1632 (1619) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 19 (65) ja
elokuvia 66 (57) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 63(35) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 646 (507)
kertaa.
Turku
Turun toimialueella (Parainen-Turku-Naantali-Uusikaupunki-Rauma-Pori)
tehtiin 1053 (889) laivakäyntiä. DVD-elokuvia vaihdettiin 231 (178) kertaa. Kirjastoja vaihdettiin 56 (60) kertaa. Kuljetuspalvelua tarjottiin 260 (285) henkilölle.
Kursseja järjestettiin 13 joihin osallistui
106 merenkulkijaa. Lehtipalveluspotteja Suomessa ja ulkomaille rahdattuihin
suomalaisaluksiin lähetettiin 568 kertaa.
Laivajoukkueiden jääkiekkoturnaus
järjestettiin 8.4. Turun Kupittaan jäähallissa.
Merimiesten kesänviettopaikka Mepala Ruissalossa myytiin 24.4.
Kahden suomalaisen kuivatelakalla
vierailleen laivan miehistöä (23 henkeä)
saunotettiin Maskun Saunaparonissa.
Toimihenkilöt
Helsinki: Toimitusjohtaja Niklas Rönnberg (11.7 saakka), Martti Karlsson (alkaen 12.7.) AV-sihteeri Heli Myllykangas,
toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri
Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nito-
vuori (30.4 saakka), asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt.
Kotka: asiamies Risto Nikula Turku: asiamies Juha Toivanen
Yhdyshenkilöt
Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi:
Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sirpa Tolppanen, Oulu: Antti Härö,
Sanni Sirviö
Hallinto
Edustajisto: Merimiespalvelutoimiston
edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):
Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja
Puheenjohtaja: hallitusneuvos Tarja Kröger (ylitarkastaja Sari Alho)
Liikenne ja viestintäministeriön edustaja Varapuheenjohtaja: erityisasiantuntija Tero Jokilehto (hallitusneuvos Pekka
Kouhia)
Valtiovarainministeriön edustaja: neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori)
Laivanvarustajien edustajat: merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen)
merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling
(toimitusjohtaja Olof Widén)
merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders
(varatoimitusjohtaja Hans Ahlström)
henkilöstöjohtaja David Lindström (miehityspäällikkö Heikki Leikkonen)
Merenkulkijoiden edustajat
Miehistö: kokkistuertti Mikko Ervast
(keittiömestari Tarja Rännäli)
tarjoilija Arja Ahonen (kokki Mika Ojala)
Kansipäällystö: merikapteeni Dan
Stenbäck (merikapteeni Niclas Seligson)
PALVELUTILASTO
Laivakäynnit
Kirjastopalvelu
Elokuvapalvelu
Liikunta
Kuljetukset
Vuosi
2014
2014
2014 2013
2014
2014 2013
Helsinki
16941815
106151
687836
19341181
861913
Kotka
13371481
2932
149137
09
2436
Turku
1053889
5660
231178
24991526
260285
2013
2013
2013
Yhdyshenkilöt, muut
16321619
1965
6657
710847
6335
Yhteensä
5716
210
1133 1208
5143
1208 1269
62
5804
308
3563
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Konepäällystö:konepäällikkö Jari Simpura (asiamies Sami Uolamo)
Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 15.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan
edustajistolle kuuluvat asiat sekä vuoden 2014 tulo- ja menoarvioluonnos.
Hallitus
Merimiespalvelutoimiston hallitukseen
kuuluivat kertomusvuonna seuraavat
henkilöt (varajäsenet suluissa):
Työ- ja elinkenoministeriön edustaja:
valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Susanna Siitonen)
Laivanvarustajien edustajat: asiantuntija Kimo Kostiainen (nuorempi asiantuntija Christina Palmén)
asiantuntija Bernt Bergman (nuorempi
asiantuntija Laura Raikunen)
Merenkulkijoiden edustajat
Miehistön edustajat: liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni
(toimitsija Satu Silta)
Päällystön edustajat: merikapteeni Kai
Terimaa, Suomen Laivanpäällystöliitto
(merikapteeni Petri Suominen)
konemestari Harri Piispanen, Suomen
Konepäällystöliitto (järjestösihteeri Reima Angerman 9.3 saakka, asiamies
Joachim Alatalo alkaen 10.3)
Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja:pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Susanna Siitonen. Hallitus kokoontui yksitoista kertaa toimintavuoden aikana.
Merimiespalvelutoimiston nimen ovat
olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa
Lonka ja Niklas Rönnberg (11.7 saakka) ja
Martti Karlsson (alkaen 12.7) yhdessä tai
kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli
Myllykankaan kanssa.
Vuoden 2014 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä
päävastuullisena tilintarkastajana toimi
KHT Heidi Vierros.
Merimiespalvelutoimiston taloudellinen
asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta.
Merimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle
kokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014.
Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että
suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Merimiespalvelutoimistoa kohtaan, taikka rikkoneet lakia tai sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on Merimiespalvelutoimistossa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen
kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon Merimiespalvelutoimiston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen
kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 9. maaliskuuta 2015
KPMG OY AB, Heidi Vierros KHT
Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2015
Merimiespalvelutoimiston hallitus
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
63
TASE 31.12.2013
TULOSLASKELMA
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
VARSINAINEN TOIMINTA VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Tuotot 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013
Aineelliset hyödykkeet
Mepa-maksut/merenkulkijat ja
Maa-alueet
35 937,49
35 937,49
varustamot
575 506,11
606 567,83 Rakennukset ja rakennelmat
0
27 718,76
Mepa-maksut/valtion osuus
575 506,11
606 567,83 Koneet ja kalusto
65 892,59
69 342,88
Lästimaksut
585 000,00
583 000,00 Osakkeet ja osuudet
2 391 493,97
1 693 893,97
Tuotot klubitoiminnasta
527,20885,20 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 493 324,05
1 826 893,10
Satamakaupunkien avustukset
15 650,00
15 950,00
Tuotot yhteensä
1 752 189,42
1 812 970,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Tilisaamiset
45 220,63
52 901,11
Kulut
26 323,43
12 529,60
Klubit ja toimipaikat
-149 562,16
-76 746,69 Siirtosaamiset
71 544,06
65 430,71
Urheilutoiminta
-98738,34
-91 877,95 YHTEENSÄ
Elokuvapalvelu
-83 645,33
-95 666,79
Tiedotus- ja julk.toiminta
-169 211,40
-201 301,93 Rahoitusomaisuus
392 377,97
535 371,42
Ulkomaantoiminta
-25370,97
-23 792,44 Rahat ja pankkisaamiset
00
Harrastustoiminta
-13944,85
-19 224,27 Määrä-aikaistalletukset
392 377,97
535 371,42
Opintotoiminta
-79 500,22
-88 368,60 YHTEENSÄ
600 802,13
Kirjastopalvelu
-60 560,83
-38 239,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 463 922,03
2 957 246,08
2 427 695,23
Kansainvälinen yhteistyö
-8417,37
-14 413,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ
Kotimainen yhteistyö
-10 733,69
-14 825,22
Henkilöstökulut
-676 278,55
-743 119,45 VASTATTAVAA
Hallinnolliset kulut
-157 856,19
-129 671,62 Oma pääoma
Poistot
-47 699,61
-24 948,68 Muut rahastot
Vararahasto
0
252 665,78
KULUT YHTEENSÄ
-1 581 519,51
-1 562 197,05
Kiinteistökorjausrahasto
0
246 516,10
Varsinaisen toiminnan
Ed.
tilikausien
ylijäämä
2
256
449,95
1
557
200,64
tuotto/kulujäämä
170 669,91
250 773,81
Tilikauden yli/alijäämä
542 734,74
200 067,43
YHTEENSÄ
2 799 184,69
2 256 449,95
SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Ylläs vuokrat
32 700,00
30 710,00 Vieras pääoma
1 105,00
2 290,00
Linnank.3 vuokrat
40 240,00
88 744,71 Saadut ennakot
Korkotuotot
2925,00
3 183,49 Tilivelat
36 844,05
41 584,04
Muut tuotot
441 874,06
2 000,00 Siirtovelat
120
112,34
127
371,24
TUOTOT YHTEENSÄ
517 739,06
124 638,20
YHTEENSÄ
158 061,39
171 245,28
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 957 246,08
2 427 695,23
Kulut
Ylläs kulut
Linnank. 3 kulut
KULUT YHTEENSÄ
Sijoitus- ja rahoitustoim.
tuotto/kulujäämä
Ylijäämä ennen veroja
Linnankatu 3 ennakkoverot Veronpalautukset
Tilikauden yli-/alijäämä
64
-44 873,91
-99 459,04
-144 332,95
-38 791,01
-136 553,57
-175 344,58
373 406,11
-50 706,38
544 076,02
200 067,43
-1 341,280
00
542 734,74
200 067,43
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
SJÖMANSSERVICEBYRÅNS
VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2014
U
nder år 2014 mindes man det första världskrigets utbrott för 100 år sedan i skuggan av krisen i
Ukraina och situationen i Mellanöstern. Oljeprisets
sänkning under det senare halvåret och västländernas ekonomiska sanktioner mot Ryssland ökade särskilt
utmaningarna för den finska ekonomin. Tillväxten för Finlands BNP stannade nära nollstrecket medan euroområdets
tillväxt var ca 0,5 %. Det sänkta energipriset satte å andra sidan litet fart på ekonomin. Industriproduktionen minskade
ännu något, 2,6 % jämfört med år 2013. Visserligen visade bl.a.
den kemiska industrin och gruvverksamheten en tillväxt på
närmare 10 %. Metallindustrin fyllde sina orderböcker, särskilt
under hösten, och visade närmare 15 % ökning från föregående år medan hela industrin stannade på en 7,7 % högre nivå
jämfört med föregående år.
Utrikeshandelns sjötransporter stannade på så gott som
samma nivå (- 0,3 %) som föregående år. År 2014 transporterades sjöledes 96 097 404 ton, av vilka det finska tonnaget stod
för 43,5 % av importen och 22,5 % av exporten. Transitotrafiken via finska hamnar ökade med 6,2 % till 8 012 579 ton. Antalet passagerare stannade i ungefär samma storleksklass (0,2 %) som år 2013 med 18 181 844 passagerare.
Det finska tonnaget i utrikestrafik ökade med 6 272 brutto jämfört med året förut trots att totala antalet fartyg mins-
INFORMATIONSVERKSAMHET
Frivakt
Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på
två språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang
och kurser och om fritidsverksamhet för
sjöfolk.
Under år 2014 fokuserade man på SSB:s egen verksamhet, sjömanskultur och
på sjöfararnas hälsa och välbefinnande.
Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet.
Förutom till fartygen och sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till
medier som uppmärksammat sjöfarten
samt ett antal prenumeranter. Det totala
antalet sidor var 312 (280) och varierade
mellan 72 och 84 sidor per nummer. Upplagan omfattade 2100 exemplar, av vilka
ca 60 skickades utomlands.
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
kade med 8. Sammanlagt 3 fartyg flaggade in medan 11 fartyg
såldes eller flaggade ut. Ökningen utgjordes av bulk-, torrlastoch passagerarfartyg medan minskningen bestod av huvudsakligen små torrlastfartyg, ett ro-ro-fartyg och ett cementfartyg.
Svaveldirektivet som trädde i kraft från början av 2015 bidrog till att en del finska fartyg inledde trafik på nya rutter likaväl som till försäljning och fartygsköp.
Under år 2014 skedde personalförändringar på Sjömansservicebyrån. Den mångåriga bibliotekarien Milja Nitovuori gick i
välförtjänt pension i februari. I juli övergick verkställande direktören Niklas Rönnberg i annan arbetsgivares tjänst och
Martti Karlsson återvände som verkställande direktör.
Sjömansservicebyråns intäkter inflöt i stort sett som budgeterat. Sjömansserviceavgifter inbetalades något mera än väntat och av lästavgifterna fick man ett tilläggsanslag. Sjömansservicebyråns service sköttes på samma höga nivå som tidigare.
Under våren påbörjades byggnadsprojektet på Slottsgatan
3. Sjömansservicebyråns byrå flyttade under sommaren till de
tillfälliga lokaliteterna på Olympiaterminalen, dit också bibliotek och gym flyttades. Fastigheten ”Mepala” såldes och försäljningssumman investerades i nybyggnadsprojektet.
Övrig information
Det elektroniska nyhetsbrevet skickades varje vecka till ca etthundratrettio
fartyg. Nätverksinformationen effektiverades ytterligare då hemsidorna utvecklades och Facebook togs i bruk. Bilder från SSB:s idrotts- och kulturevenemang samt hobbyarbeten publicerades på nätet. Man informerade om SSB:s
verksamhet också vid egna kurser och
evenemang, i branschen organisationers
tidningar och på en egen mässavdelning
vid Sjöfartens Dag i Mariehamn.
Tidningstjänst
SSB hade vid utgången av år 2014 sammanlagt 4 (4) tidningsstationer i utländska hamnar, till vilka man prenumererade på finsk och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas bruk prenumererade SSB på tidningar och tidskrifter
till Helsingfors, Åbo, Kotka, Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleå-
borg och Kemi. Till fartygen förmedlades
tidningspaket per post, via mäklare och
servicepunkten på flygstationen.
För utländska sjöfarare som besökte
finska hamnar beställdes tidningar från
Tyskland, Sverige, Polen, England, Holland, Ryssland, Estland och Filippinerna.
Urvalet kompletterades med inköp av
lösnummer. I samarbete med andra sjömansserviceorganisationer distribuerades också nyheter per e-post till utländska sjöfarare.
Filmtjänst
Obs: (siffrorna för år 2013 inom parentes)
Till fartygen levererades filmer som
DVD- och Blu-ray-skivor samt Playstation 3-spel. Olika hobbyprogram levererades också enligt önskemål.
Sammalagt utbyttes 21 118 (22 599) filmer. Antalet utbyten var 1 133 (1 208), av
dem skedde de flesta 687 (836) från byrån i Helsingfors. Filmerna levererades
65
till fartygen av ombud, kontaktpersoner, utbytesmanskap, via sjömanskyrkor
eller per post.
Studieverksamhet
SSB ordnade 55 (53) kurser, i vilka sammanlagt 473 (509) sjöfarare deltog. Mest
populära var kurserna i hantverk, kurserna i golf och fotvandringskursen i
Ylläs. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i Mariehamn
(Medis). Sjöfararna kunde låna språkkurser, litteratur om datoranvändning och
annat material för självstudier.
Bibliotekstjänst
Under berättelseåret utnyttjade 97 (136)
fartyg bibliotekstjänsten 210 (308) biblioteksbyten skedde.
På fartyg med rätt till bibliotekstjänst
hade man bibliotek omfattande 35–350
böcker som byttes vid behov. Utöver
böcker på de inhemska språken anskaffades böcker på estniska, ryska och engelska.
Böcker cirkulerades på utländska
fartyg som besökte finska hamnar. På
skeppsbiblioteket i Helsingfors kunde
sjöfarare låna böcker för eget bruk eller
för fartygets besättning.
Böcker och författare presenterades i
Frivakt.
Under år 2014 lyckades man inte underhandla om e-böcker, endast material
som inte berörs av lagen om upphovsrätt
stod till förfogande.
Under slutet av året togs biblioteksprogrammet Axiell Aurora i bruk.
Motion och arbetshälsa
Under verksamhetsåret fortsatte besöken på passagerar- och lastfartyg för att
informera om SSB:s tjänster. Arbetshälsoprojektet ForMares pilotår genomfördes i samarbete med Sjömanspensionskassan. Av ca 100 sökande valdes 20 sjöfarare från M/s Silja Serenade ut. Alla
hölls med under hela den period projektet pågick. Resultaten gällande livstilsförändring och utvecklandet av livskvaliteten överträffade alla förväntningar och är hoppingivande inför nästa års
projekt som man planerar genomföra med ett mångfaldigt antal deltagare.
Sammanlagt 232 träffar och evenemang
ordnades inom ramen för ForMare.
66
I Minuttävlingen deltog 444 (458) sjöfarare. Individuell vinnare blev Pekka
Juntunen från m/s Gabriella och i fartygsserien segrade m/s Miranda.
I ishockeyturneringen deltog 8 lag
och 140 (110)spelare och i fotbollsturneringen 19 (15) lag och 230 (200) spelare. I
innebandytureringen Nordic Open deltog
14 lag och 190 (140) spelare. Under sommaren ordandes 30 matcher för kryssningsfartygsbesättningar och sammanlagt 443 sjöfarare deltog i dem. I två golftävlingar deltog sammanlagt 82 (84) spelare.
I Helsingfors, Åbo och Mariehamn utnyttjades konditionssalar 6156 (7422)
gånger. Motionssalar noterade 911 (1294)
besök och ishallar 1545 (1150) besök.
SSB arrangerade 12 arbetshälsoevenemang på beställning. I dem deltog sammanlagt 220 sjöfarare.
Minna Kesäläinen, servitris på m/s Amorella, valdes till Årets sjömansidrottare.
Till s/s Amorella gick också priset Kekkonens Kanna.
Hobby och rekreation
I Kotka arrangerades en utställning i
samband med Kotka Havsdagar 24–29
juli. Utställningen var lyckad och antalet besökare glädjande stort. Utställningen var sammanställd av fartygsmodeller,
målningar, reparbeten och sjömansdockor samt de bästa bilderna från fototävlingen.
I samarbete med Sjömanskyrkan och
Finlands sjöfartshistoriska förening
(SLY) arrangerades tre sjömanskvällar på
sjömanscentret i Nordsjö. Temat för de
tre kvällarna var m/s Ariels resor, Rederiet Gustaf Eriksons maskindrivna fartyg
och skeden ur m/s Finnpolaris historia.
Sammanlagt 91 aktiva eller tidigare sjöfarare besökte kvällarna.
Till sjöfararnas nordiska fototävling
skickades sammanlagt 944 (1030) foton.
Den svenska matrosen Elin Johansson
vann tävlingen. För personalen på fartyg
som besökte Helsingfors arrangerades
besök på utställningar och exkursioner.
Internationellt samarbete
SSB deltog i Preparatory Tripartite MLC,
2006, Committee-mötet i Genève den
7–10 april.
Ett nordiskt kombinerat chefs- och
idrottsmöte hölls i Köpenhamn den
18–19 november. På mötet behandlades
de nordiska sjömansserviceorganisationernas utveckling och samarbete.
Samarbete i hemlandet
SSB deltog under våren i evenemanget
Sjöfartens Dag i Mariehamn och deltog
i ledningsgruppen för projektet Stay Onboard som slutfördes vid Kymmenedalens yrkeshögskola under slutet av året.
SSB:s ansvarige för arbetshälsa och motion deltog som talare vid Sjömanspensionskassans seminarium den 23 oktober
i Helsingfors och i evenemanget Bra arbetsliv på sjön i Mariehamn den 25 mars.
I samarbete med Sjömanskyrkan grundades en servicepunkt för personal på
kryssningsfartyg som anlöper Helsingfors på Ärtholmen och man fortsatte att
utveckla verksamheten vid Sjömanscentret i Nordsjö.
Ombuds- och klubbverksamhet
Helsingfors
Ombuden i Helsingfors gjorde 1694 (1815)
fartygsbesök inom sitt serviceområde
från Borgå till Hangö. Bibliotek utbyttes 106 (151) gånger och filmer 687 (833)
gånger. Sammanlagt 861 (913) sjöfarare
utnyttjade transporttjänst och 505 tidningspaket levererades.
Nordsjö Sjömanscenter har upprätthållits i samarbete med Finlands Sjöman-
KURSER
År
ADB-kurser
Hobbykurser
Språkkurser
Kurser sammanlagt
Deltagare
2014 20132014
2013
4
1
24
6
2126
166245
5
1
43
9
Motion och hälsa 25
25
Sammanlagt
5553
240
249
473509
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
skyrka. I utrymmena arrangerades tre
sjömanskvällar som besöktes av 91 aktiva och tidigare sjöfarare. I ett seminarium inom ramen för projektet Stay Onboard deltog 27 personer från rederier och
fartyg. Då boken Ääniä Mereltä publicerades mötte 40 gäster med anknytning till
sjöfart upp.
Till gymmet i Nordsjö skaffades tre
passerkort, som från Sjömanscentret lånades ut till sjöfarare. Under året lånades passerkort av 86 sjöfarare.
En servicepunkt för personal på kryssningsfartyg öppnades i samarbete med
Sjömanskyrkan. Klubben Anchor Cruise
Crew Lounge fick ekonomiskt understöd
från stiftelsen ITF Seafarer´s Trust. Klubben som var öppen från juni till september besöktes av 5525 sjöfarare. I idrottsevenemang deltog 379 sjöfarare och 312
utnyttjade transporttjänst.
Kotka
Ombudet i Kotka gjorde under året 1337
(1481) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek
byttes 29 (32) gånger. DVD-filmpaket byttes 149 (137) gånger. Transport med SSB:s bil ordnades för 24 (15) sjöfarare. Ett
informationsmöte om SSB:s verksamhet
ordnades för sjöfartsstuderande.
Under Havsdagarna arrangerades en
utställning med hobbyarbeten och de
bästa bilderna från den nordiska fototävlingen 2013. Tema för Havsdagarnas
utställning var Rederiet Gustaf Eriksons
100-årshistorik i form av dia-bilder, förstoringar av fotografier och fartygsmodeller. Närmare tvåhundra gäster bekantade sig med utställningen.
I höstens kurser i reparbeten och prydnadsföremål deltog 15 personer. Kymmenedalens sjömanpensionärer höll sin
traditionella julbasar i SSB:s utrymmen.
Åbo
Inom Åbo verksamhetsområde (PargasÅbo- Nådendal-Nystad- Raumo- Björneborg) gjordes 1053 (889) fartygsbesök.
DVD-filmer utbyttes 231 (178) gånger.
Bibliotek byttes 56 (60) gånger. Sammanlagt 231 (178) personer erbjöds transporttjänst. I 13 kurser deltog sammanlagt 106
sjöfarare. Finländska fartyg i Finland och
i frakt utomlands fick 568 tidningspaket.
Ishockeyturneringen för fartygslag arrangerades i ishallen i Kuppis i Åbo den
8 april.
Sjömännens sommarvilla Mepala på
Runsala såldes den 24 april.
Bastubesök på Saunaparoni i Masku
ordnades för besättningen (23 personer)
på två fartyg som låg på torrdocka.
Kontaktpersoner
Kontaktpersonerna gjorde 1632 (1619)
fartygsbesök. Bibliotek byttes 19 (65) och
filmer 66 (57) gånger. Transporttjänst
ordnades för 63 (35) sjöfarare. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 646 (507)
gånger.
Funktionärer
Helsingfors: Verkställande direktör
Niklas Rönnberg (till den 11.7 ), Martti
Karlsson (från den 12.7.) AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori (till den 30.4),
ombud Jaakko Aarninsalo, ombud
Niklas Peltola, byråsekreterare Paula
Suhonen, arbetshälsoansvarig Johan
Treuthardt.
Kotka: ombud Risto Nikula. Åbo: ombud
Juha Toivanen
Kontaktpersoner
Hangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björk-
löf, Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Maariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sirpa Tolppanen, Uleåborg: Antti Härö, Sanni Sirviö
Förvaltningen
Representantskapet Sjömansservicebyråns representantskap hade under
verksamhetsåret följande sammansättning (suppleanterana inom parentes):
Arbets- och näringsministeriets representant: Ordförande regeringsråd Tarja
Kröger (överinspektör Sari Alho)
Kommunikationsministeriets representant Viceordförande enhetschef Tero
Jokilehto (regeringsråd Pekka Kouhia)
Finansministeriets representant Konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck
(konsultativa tjänstemannen Joanna Autiovuori)
Representanter för skeppsredarna
sjöpersonalchef Mikaela Björkholm
(sjöpersonalchef Ulla Häkkinen)
sjöpersonalchef Outi Byckling
(verkställande direktör Olof Widén)
sjöpersonalchef Hanne Hinders (vice
verkställande direktör Hans Ahlström)
personalchef David Lindström
(bemanningschef Heikki Leikkonen)
Representanter för sjöfararna
Manskapet: kockstuert Mikko Ervast
(köksmästare Tarja Rännäli)
servitris: Arja Ahonen (kock Mika Ojala)
Däcksbefälet: sjökapten Dan Stenbäck
(sjökapten Niclas Seligson)
Maskinbefälet: maskinchef Jari Simpura
(ombudsman Sami Uolamo)
Representantskapets ordinarie möte
hölls den 15 april. Vid sammanträdet behandlades de i Sjömansservicelagen
(447/2007) nämnda ärendena samt budgeten för år 2014.
SERVICESTATISTIK
Fartygsbesök
Filmtjänst
Motion
Transporttjänst
År
20142013
20142013
20142013
20142013
20142013
Helsingfors
16941815
106151
687836
19341181
861913
Kotka
13371481
2932
149137
09
2436
Åbo
1053889
5660
231178
24991526
260285
Kontaktpers. o. övr.
16321619
1965
6657
710847
6335
Summa
57165804
210308
11331208
51433563
12081269
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
Bibliotekstjänst
67
REVISIONSBERÄTTELSE
Styrelsen
Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes):
Arbets- och näringsministeriets representant: riksförlikningsman Esa Lonka
(regeringsråd Susanna Siitonen)
Representanter för skeppsredarna
ombudsman Kimo Kostiainen (juniorombudsman Christina Palmén)
ombudsman Bernt Bergman (juniorombudsman Laura Raikunen)
Representanter för sjöfararna
Manskapet: förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans (funktionär Satu Silta)
Befälet sjökapten Kai Terimaa, Finlands
Skeppsbefälsförbund (sjökapten Petri
Suominen)
maskinmästare Harri Piispanen, Finlands Maskinbefälsförbund (förbundssekreterare Reima Angerman till den 9.3,
ombudsman Joachim Alatalo från den
10.3)
Representant för Finlands Sjömanskyrka
generalsekreterare Sakari Lehmuskallio
Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa Lonka och
som viceordförande regeringsråd Susanna Siitonen. Under året sammanträdde
styrelsen 11 gånger.
Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Niklas Rönnberg (till den 11.7) och Martti Karlsson
(från den 12.7) eller någondera av dem
tillsammans med styrelsemedlemmen
Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas
eller byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas.
Revisor för år 2014 var CGR-samfundet
KPMG Oy Ab, som utnämnt CGR Heidi
Vierros som huvudansvarig revisor.
Sjömansservicebyråns ekonomiska
ställning framgår av närslutna balansoch resultaträkning.
Helsingfors den 4 mars 2015
Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte
Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2014.
Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.
Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar
Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande
upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till
att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen
ordnad på ett betryggande sätt.
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet
med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida
bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter
och om huruvida styrelsens medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar.
En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns
omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en
betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den
interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder,
men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av
ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av
rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Utlåtande
Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen,
i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och
tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet
och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och
bokslut är konfliktfria.
Helsingfors den 9 mars 2015
KPMG OY AB, Heidi Vierros CGR
68
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
RESULTATRÄKNING
BALANSRÄKNING
SJÖMANSSERVICEBYRÅN SJÖMANSSERVICEBYRÅN
ORDINARIE INTÄKTER BALANSRÄKNING
AKTIVA
31.12.2014
31.12.2013
Intäkter
1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 FASTA TILLGÅNGAR
SSB-avgifter sjöfarare/rederier
575 506,11
606 567,83 Materiella tillgångar
35 937,49
35 937,49
SSB-avgifter/statens andel
575 506,11
606 567,83 Tomter
0
27 718,76
Lästavgifter
585 000,00
583 000,00 Byggnader och konstruktioner
65 892,59
69 342,88
Intäkter från klubbverksamhet
527,20885,20 Maskiner och inventarier
2 391 493,97
1 693 893,97
Hamnstädernas bidrag
15 650,00
15 950,00 Aktier och andelar
Intäkter sammanlagt
1 752 189,42
1 812 970,86 FASTA TILLGÅNGAR
SAMMANLAGT
2 493 324,05
1 826 893,10
Kostnader
Klubbar o. verksamhetsställen -149 562,16
-76 746,69 RÖRLIGA TILLGÅNGAR
Fordringar
Idrott o. motion
-98738,34
-91 877,95
Kontofordringar
45 220,63
52 901,11
Filmtjänst
-83 645,33
-95 666,79
Resultatregleringar
26 323,43
12 529,60
Information o. publikationer
-169 211,40
-201 301,93
SAMMANLAGT
71 544,06
65 430,71
Utlandsverksamhet
-25370,97
-23 792,44
Hobbyverksamhet
-13944,85
-19 224,27
Finansieringstillgångar
Studieverksamhet
-79 500,22
-88 368,60
Kassa- o. banktillgodohavanden 392 377,97
535 371,42
Bibliotekstjänst
-60 560,83
-38 239,42
Depositioner
00
Internationellt samarbete
-8417,37
-14 413,99
SAMMANLAGT
392 377,97
535 371,42
Samarbete i hemlandet
-10 733,69
-14 825,22
RÖRLIGA TILLGÅNGAR
Personalkostnader
-676 278,55
-743 119,45 SAMMANLAGT
463 922,03
600 802,13
Administration
-157 856,19
-129 671,62 AKTIVA SAMMANLAGT
2 957 246,08
2 427 695,23
Avskrivningar
-47 699,61
-24 948,68 KOSTNADER SAMMANLAGT
-1 581 519,51
-1 562 197,05 PASSIVA
Eget kapital
Överskott av
ordinarie verksamhet
170 669,91
250 773,81 Övriga fonder
Reservfond
0
252 665,78
PLACERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET Fastighetsreparationsfond
0
246 516,10
Intäkter
Ylläs hyror
32 700,00
30 710,00 Överskott från tidigare år
2 256 449,95
1 557 200,64
Slottsgatan 3 hyror
40 240,00
88 744,71 Räkenskapsperiodens överskott 542 734,74
200 067,43
Ränteintäkter
2925,00
3 183,49 SAMMANLAGT
2 799 184,69
2 256 449,95
Övriga intäkter
441 874,06
2 000,00 Intäkter sammanlagt
517 739,06
124 638,20 Främmande kapital
Erhållna förskott
1 105,00
2 290,00
Kontoskulder
36
844,05
41
584,04
Kostnader
120 112,34
127 371,24
Ylläs kostnader
-44 873,91
-38 791,01 Resultatregleringar
158 061,39
171 245,28
Slottsg. 3 kostnader
-99 459,04
-136 553,57 SAMMANLAGT
2 957 246,08
2 427 695,23
Kostnader sammanlagt
-144 332,95
-175 344,58 PASSIVA SAMMANLAGT
Över-/undersk. av placer.- o.
finans,verks.
373 406,11
-50 706,38
Överskott före skatter
544 076,02
200 067,43
Slottsgatan 3 förskottsskatt
-1 341,280
Skatteåterbäring
00
Räkenskapsperiodens överskott5 42 734,74
200 067,43
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
69
NORDIC PHOTO CONTEST 2015
ALL NORDIC SEAFARERS and, regardless of nationality, all other crew members of Danish, Finnish, Icelandic,
Norwegian and Swedish flag vessels are welcome to
take part in the contest. The contestants must not be
professional photographers.
• no more than 10 entries per participant, minimum
size 1 Mb
• life at sea, work and leisure onboard.
• The photos must have been shot recently
• good prizes for 5 best shots; from EUR 300 to EUR 670
mepa.fi /nordic_photocompetition
70
The photos will also be counted in the Finnish competition, where the three best shots will be given prizes
Please e-mail your entries to vapaavahti@mepa.fi no
later than Jan 11, 2016
2 • 2015 VAPAAVAHTI FRIVAKT
TULEVIA KURSSEJA
ELOKUU
Golf alkeisjatkokurssi
Purjehduskurssi
17.–18.8. Turku
27.–28.8.Turku
SYYSKUU
Ratsastuskurssi
Ylläsvaellus
Ikebana
kukka-asetelma kurssi
Tutustu sieniin
Tutustu keilailuun
Italian alkeet
15.9.
Helsinki
24.9.
Espoo
25.9.
Turku
30.9.–2.10. Helsinki
LOKAKUU
Tutustu sieniin
Tutustu keilailuun
Liikuntakurssi
Tutustu Islannin hevosiin
Tutustu keilailuun
Köysityökurssi
Keramiikkakurssi
1.10.
Espoo
2.10
Turku
5.–7.10.Pajulahti
9.10.
Vantaa
13.10.
Helsinki
19.–21.10.Helsinki
28.–30.10.Vantaa
MARRASKUU
Puikot heilumaan
Huovutuskurssi
Italian jatko
Köysityökurssi
2.–4.11.
Helsinki
5.–6.11.Helsinki
11.–13.11. Helsinki
16.–18.11.Kotka
3.–5.9.Valkeakoski
10–17.9.Ylläs
Muistakaa Minuuttikisa!
Kom ihåg Minuttävlingen!
www.mepa.fi/minuuttikisa
VAPAAVAHTI FRIVAKT 2 • 2015
71
Nordic Photo
Contest 2014
Tomas Wikström