USKONTOTIETEEN PERUSTEET UST/USH 111 (4op) 1.9. – 15.10. 2015 Ti 14-16 ja to 14-16 P II Uskontotieteen perusteet Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: P. heikki.pesonen@helsinki.fi 0294124332 Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi Kurssin suorittaminen Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108. Tentitään keskiviikkona 21.10. klo. 9-12, P II Rästitentit: tiedekuntatentti 19.2. tai ensimmäisessä kesätentissä 21.6., ilmoittautuminen weboodissa HOPS-kysymykset (teologit) Minkälainen käsitys sinulla on uskontotieteestä? Mitä toivot/odotat uskontotieteen peruskurssilta? Mikä uskontotieteessä kiinnostaa sinua erityisesti? Puolen sivun pohdinnat viimeistään 10.9. paperilla luennolle Mitä on uskontotiede? Pentikäisen määritelmä: Uskontotiede on yleistä siinä mielessä, että se pyrkii objektiiviseen tietoon kaikista uskonnoista asettamatta niiden edustamia näkökulmia mihinkään arvojärjestykseen. Uskontotiede on vertailevaa tutkimusta, koska se haluaa osoittaa, mikä on uskonnoille ja uskonnollisille ilmiöille yhteistä ja mikä ne erottaa toisistaan. Uskontotieteessä ei lähdetä liikkeelle minkään tunnustuksellisen viitekehyksen, esimerkiksi kristinuskon tai ateismin pohjalta; sen sijaan ne molemmat saattavat kuulua tutkimuskohteisiin. Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ja ymmärtämään uskontoa ja uskonnollisuutta havainnoitavana ilmiönä. Mitä on uskontotiede? Pentikäisen määritelmä (jatkuu): Totuus- ja arvokysymys on uskontotieteelle vieras. [...] Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ilmiöitä uskontojen omista näkökulmista lähtien. Tällöin tutkimuksen empiirinen lähtökohta on uskonnollinen ihminen tai uskonnollinen yhteisö. Uskontotiede ei esimerkiksi tutki Jumalaa vaan sitä, kuinka yksilö tai yhteisö käsittää tai kokee ja ottaa käyttäytymisessään sekä asenteissaan huomioon tuntemansa uskomusolennot. (Pentikäinen 1986) KYSYMYS Voiko uskontoa tutkittaessa työntää syrjään oman vakaumuksensa? Voiko uskontoa (tai ideologiaa) toisaalta tutkia, jos ei ole siinä sisällä? Uskontotieteen ja teologian suhde Perinteinen teologian määritelmä: teologia ”sen Jumalan tarkastelua, jota kristityt palvovat ja palvelevat” (McGrath 1996: Kristillisen uskon perusteet) Uudempi määritelmä: ”kristillisen uskon perustavien ajatusten systemaattista tutkimusta” (McGrath) Nykyisin ei välttämättä ristiriitaa uskontotieteellisen ja teologisen tutkimuksen välillä Vrt. uskontoteologia (Teologia uskontojen maailmassa 2003) Kuitenkin teologian historiallinen sidos kristinuskoon ja uskontotieteen erityinen identiteetti Uskontotieteen identiteetti Uskontoa tutkitaan yleisenä, maailmanlaajuisena ilmiönä Uskontotiede on lähtökohtaisesti vertailevaa tutkimusta Uskontotiede ei sitoudu mihinkään tunnustukselliseen lähtökohtaan Uskontotiede ei ota kantaa uskonnon totuus- ja arvokysymyksiin Uskontotieteessä ei tutkita jumalaa tai tuonpuoleisuutta vaan näihin uskovia ihmisiä ja yhteisöjä KYSYMYS: Miksi uskontotiede? (5 min porina) Tenttikysymykset Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on uskontotieteellä ja teologialla? Miten uskontotiedettä voidaan määritellä? Kirjallisuutta Anttonen, Veikko 2010: Uskontotieteen maastot ja kartat Hiltunen, Pekka Y. (toim.) 2003: Teologia uskontojen maailmassa Ketola, Pesonen, Sakaranaho, Sjöblom 1999: Uskontojen tutkimus – historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja. Teoksessa Hyry & Pentikäinen (toim): Uskonnot maailmassa. McGrath, Alister 1996: Kristillisen uskon perusteet Laitila, Teuvo 2006: Ihmisen jumalat. Johdatus uskontotieteeseen Näköaloja uskontoon (Kimmo Ketolan artikkeli: Mitä on uskontotiede?) Pentikäinen, Juha 1984: Mitä on uskontotiede. Teoksessa Johdatus teologisiin oppiaineisiin. Pesonen, Heikki (toim.) 1998: Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä. Pyysiäinen, Ilkka 2001: Reduktio kielletty! Sortumisvaara!. http://www.tieteessatapahtuu.fi/015/pyysiainen.htm Uskonto pakenee määritelmiä Tavoitteena on ymmärtää uskonnon käsitteen monimerkityksellinen luonne hahmottaa uskonnon määrittelemiseen liittyviä haasteita oppia joitakin keskeisiä tapoja, joilla uskontoa on teoreettisesti jäsennetty KYSYMYS Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta uskonto? Uskonto arkikielen käsitteenä Lukuisia tilannesidonnaisia merkityksiä Ei yhtä kaikkien allekirjoittamaa sisältöä Vrt. yhteiskunta, kokemus, perinne, kulttuuri Arkikielessä usein erilaiset sisällöt verrattuna tieteen määritelmiin Uskonto yleiskäsitteenä ”Uskonto on tutkijan luomus” (Smith 1982) teoreettinen työkalu, tutkimuksen apuväline, näkökulma kattokäsite, jonka kautta tarkastellaan joukkoa ihmisten tekemiä asioita, joiden ajatellaan kuuluvan yhteen Paden (1992): vertaileva näkökulma liikkuu edestakaisin yleisen ja erityisen välillä Uskonto yleiskäsitteenä Uskonto yleiskäsitteenä Uskonto tutkimuksen apuvälineenä Tietosanat (data-sanat) ja teorialatautuneet käsitteet Tietosanat merkitykseltään varsin yksiselitteisiä kivi, kirja, kännykkä, kaappi, kukka, kello Teorialatautuneet käsitteet kehitetty kuvaamaan esim. ihmisyhteisön ilmiöitä Kulttuuri, taide, uskonto, globalisaatio, postmoderni - sisällöistä hedelmällinen erimielisyys Uskonto-käsitteen historiaa Lähtökohta latinan religio-käsitteessä vielä uskonpuhdistuksen aikana tarkoitti kristinuskon eri muotoja Tutkimusmatkojen ja siirtomaavalloitusten aiheuttama muutos 1600-luvulla - ”sen ja sen kulttuurin uskonto” Länsimainen ja kristilliseltä pohjalta nouseva käsite Ongelmallinen Määrittelyn erityisesti tutkittaessa muita kulttuureja merkitys Uskonnon määrittelyn tapoja Reaalimääritelmät ja leksikaalimääritelmät reaalimääritelmä: mitä uskonto on leksikaalimääritelmä: mitä uskonnolla tarkoitetaan tietyssä (uskonnollisessa) yhteisössä tai käyttöyhteydessä ongelmat: - reaalimääritelmä vaatisi valtavan aineiston, jonka kerääminen edellyttää jo jonkinlaista määritelmää - leksikaalimääritelmä sidoksissa vain tutkittavaan yhteisöön Uskonnon määrittelyn tapoja Kolmijako (Ketola 2001; Comstock 1971) Yliluonnollisen kautta määrittely Pyhä/profaani -erottelun kautta määrittely Perimmäisen huolenaiheen kautta määrittely Uskonnon määrittelyn tapoja Yliluonnollisen kautta määrittely ”Uskonto on uskoa henkisiin olentoihin” (Tylor 1920) ”Uskonto on yritys lepyttää ihmistä ylempiä voimia” (Frazer 1922) ”Uskonto on joukko myytein rationalisoituja rituaaleja, joiden avulla mobilisoidaan yliluonnollisia voimia saattamaan aikaan tai ehkäisemään muutoksia ihmisten tai luonnon tilassa” (Wallace 1966) ”Uskontoihin kuuluu jonkinlainen käsitys yliluonnollisesta olennosta, -maailmasta tai -voimasta ja käsitys siitä, että tämä yliluonnollinen on aktiivinen, että yliluonnollinen vaikuttaa tapahtumiin ja olosuhteisiin täällä maan päällä.” (Stark & Bainbridge 1985) Uskonnon määrittelyn tapoja (yliluonnollisen kautta) Lupaava määritelmä mukailee arkiajattelua Ongelmat sulkee ulkopuolelle ilmiöt, joissa voimia ei esiinny kaikkia yliluonnollisia olentoja ei välttämättä pidetä uskonnollisina olentoina jako perustuu länsimaiseen ajattelumalliin
© Copyright 2025