1. No category

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op)
1.9. – 15.10. 2015
Ti 14-16 ja to 14-16
P II
Uskontotieteen perusteet
 Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
 Tavattavissa
uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E,
huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15
 Sposti:
 P.
heikki.pesonen@helsinki.fi
0294124332
 Info:
weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa,
matskut.helsinki.fi
Kurssin suorittaminen
 Luennot ja kirjallisuus
 Fingerroos,
Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka.
Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin,
Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K.
Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen
ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede",
"Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää
jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta"
sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen:
Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108.
 Tentitään
keskiviikkona 21.10. klo. 9-12, P II
 Rästitentit:
tiedekuntatentti 19.2. tai ensimmäisessä
kesätentissä 21.6., ilmoittautuminen weboodissa
HOPS-kysymykset (teologit)
 Minkälainen käsitys sinulla on uskontotieteestä?
 Mitä toivot/odotat uskontotieteen peruskurssilta?
 Mikä uskontotieteessä kiinnostaa sinua erityisesti?
 Puolen sivun pohdinnat viimeistään 10.9. paperilla
luennolle
Mitä on uskontotiede?
 Pentikäisen määritelmä:
 Uskontotiede
on yleistä siinä mielessä, että se pyrkii
objektiiviseen tietoon kaikista uskonnoista asettamatta
niiden edustamia näkökulmia mihinkään arvojärjestykseen.
Uskontotiede on vertailevaa tutkimusta, koska se haluaa
osoittaa, mikä on uskonnoille ja uskonnollisille ilmiöille
yhteistä ja mikä ne erottaa toisistaan. Uskontotieteessä ei
lähdetä liikkeelle minkään tunnustuksellisen
viitekehyksen, esimerkiksi kristinuskon tai ateismin
pohjalta; sen sijaan ne molemmat saattavat kuulua
tutkimuskohteisiin. Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ja
ymmärtämään uskontoa ja uskonnollisuutta havainnoitavana
ilmiönä.
Mitä on uskontotiede?
 Pentikäisen määritelmä (jatkuu):
 Totuus-
ja arvokysymys on uskontotieteelle vieras.
[...] Uskontotiede pyrkii tarkastelemaan ilmiöitä
uskontojen omista näkökulmista lähtien. Tällöin
tutkimuksen empiirinen lähtökohta on uskonnollinen
ihminen tai uskonnollinen yhteisö. Uskontotiede ei
esimerkiksi tutki Jumalaa vaan sitä, kuinka yksilö tai
yhteisö käsittää tai kokee ja ottaa käyttäytymisessään
sekä asenteissaan huomioon tuntemansa
uskomusolennot. (Pentikäinen 1986)
KYSYMYS
 Voiko uskontoa tutkittaessa työntää syrjään
oman vakaumuksensa?
 Voiko uskontoa (tai ideologiaa) toisaalta tutkia,
jos ei ole siinä sisällä?
Uskontotieteen ja teologian suhde
 Perinteinen teologian määritelmä: teologia ”sen Jumalan
tarkastelua, jota kristityt palvovat ja palvelevat” (McGrath
1996: Kristillisen uskon perusteet)
 Uudempi määritelmä: ”kristillisen uskon perustavien
ajatusten systemaattista tutkimusta” (McGrath)
 Nykyisin ei välttämättä ristiriitaa uskontotieteellisen ja
teologisen tutkimuksen välillä
 Vrt.
uskontoteologia (Teologia uskontojen maailmassa 2003)
 Kuitenkin teologian historiallinen sidos kristinuskoon ja
uskontotieteen erityinen identiteetti
Uskontotieteen identiteetti
 Uskontoa tutkitaan yleisenä, maailmanlaajuisena ilmiönä
 Uskontotiede on lähtökohtaisesti vertailevaa tutkimusta
 Uskontotiede ei sitoudu mihinkään tunnustukselliseen
lähtökohtaan
 Uskontotiede ei ota kantaa uskonnon totuus- ja
arvokysymyksiin
 Uskontotieteessä ei tutkita jumalaa tai tuonpuoleisuutta
vaan näihin uskovia ihmisiä ja yhteisöjä
KYSYMYS: Miksi uskontotiede? (5 min porina)
Tenttikysymykset
 Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on uskontotieteellä ja
teologialla?
 Miten uskontotiedettä voidaan määritellä?
Kirjallisuutta
 Anttonen, Veikko 2010: Uskontotieteen maastot ja kartat
 Hiltunen, Pekka Y. (toim.) 2003: Teologia uskontojen maailmassa
 Ketola, Pesonen, Sakaranaho, Sjöblom 1999: Uskontojen tutkimus –
historiaa, kysymyksiä, lähestymistapoja. Teoksessa Hyry & Pentikäinen
(toim): Uskonnot maailmassa.
 McGrath, Alister 1996: Kristillisen uskon perusteet
 Laitila, Teuvo 2006: Ihmisen jumalat. Johdatus uskontotieteeseen
 Näköaloja uskontoon (Kimmo Ketolan artikkeli: Mitä on uskontotiede?)
 Pentikäinen, Juha 1984: Mitä on uskontotiede. Teoksessa Johdatus
teologisiin oppiaineisiin.
 Pesonen, Heikki (toim.) 1998: Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä.
 Pyysiäinen, Ilkka 2001: Reduktio kielletty! Sortumisvaara!.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/015/pyysiainen.htm
Uskonto pakenee määritelmiä
 Tavoitteena on
 ymmärtää
uskonnon käsitteen monimerkityksellinen
luonne
 hahmottaa uskonnon määrittelemiseen liittyviä
haasteita
 oppia joitakin keskeisiä tapoja, joilla uskontoa on
teoreettisesti jäsennetty
KYSYMYS
 Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta
uskonto?
Uskonto arkikielen käsitteenä
Lukuisia tilannesidonnaisia merkityksiä
 Ei
yhtä kaikkien allekirjoittamaa sisältöä
 Vrt. yhteiskunta, kokemus, perinne, kulttuuri
 Arkikielessä usein erilaiset sisällöt verrattuna
tieteen määritelmiin
Uskonto yleiskäsitteenä
 ”Uskonto on tutkijan luomus” (Smith 1982)
 teoreettinen
työkalu, tutkimuksen apuväline,
näkökulma
 kattokäsite, jonka kautta tarkastellaan joukkoa
ihmisten tekemiä asioita, joiden ajatellaan kuuluvan
yhteen
 Paden (1992): vertaileva näkökulma liikkuu
edestakaisin yleisen ja erityisen välillä
Uskonto yleiskäsitteenä
Uskonto yleiskäsitteenä
Uskonto tutkimuksen apuvälineenä
 Tietosanat (data-sanat) ja teorialatautuneet käsitteet
 Tietosanat merkitykseltään varsin yksiselitteisiä
 kivi,
kirja, kännykkä, kaappi, kukka, kello
 Teorialatautuneet käsitteet kehitetty kuvaamaan esim.
ihmisyhteisön ilmiöitä
 Kulttuuri,
taide, uskonto, globalisaatio, postmoderni
- sisällöistä hedelmällinen erimielisyys
Uskonto-käsitteen historiaa
 Lähtökohta latinan religio-käsitteessä
 vielä
uskonpuhdistuksen aikana tarkoitti kristinuskon eri
muotoja
 Tutkimusmatkojen
ja siirtomaavalloitusten aiheuttama
muutos 1600-luvulla
- ”sen ja sen kulttuurin uskonto”
 Länsimainen ja kristilliseltä pohjalta nouseva käsite
 Ongelmallinen
 Määrittelyn
erityisesti tutkittaessa muita kulttuureja
merkitys
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Reaalimääritelmät ja leksikaalimääritelmät
 reaalimääritelmä:
mitä uskonto on
 leksikaalimääritelmä:
mitä uskonnolla tarkoitetaan tietyssä
(uskonnollisessa) yhteisössä tai käyttöyhteydessä
 ongelmat:
- reaalimääritelmä vaatisi valtavan aineiston, jonka
kerääminen edellyttää jo jonkinlaista määritelmää
- leksikaalimääritelmä sidoksissa vain tutkittavaan
yhteisöön
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Kolmijako (Ketola 2001; Comstock 1971)
 Yliluonnollisen
kautta määrittely
 Pyhä/profaani
-erottelun kautta määrittely
 Perimmäisen
huolenaiheen kautta määrittely
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Yliluonnollisen kautta määrittely
 ”Uskonto
on uskoa henkisiin olentoihin” (Tylor 1920)
 ”Uskonto
on yritys lepyttää ihmistä ylempiä voimia” (Frazer
1922)
 ”Uskonto
on joukko myytein rationalisoituja rituaaleja, joiden
avulla mobilisoidaan yliluonnollisia voimia saattamaan aikaan tai
ehkäisemään muutoksia ihmisten tai luonnon tilassa” (Wallace
1966)
 ”Uskontoihin
kuuluu jonkinlainen käsitys yliluonnollisesta
olennosta, -maailmasta tai -voimasta ja käsitys siitä, että tämä
yliluonnollinen on aktiivinen, että yliluonnollinen vaikuttaa
tapahtumiin ja olosuhteisiin täällä maan päällä.” (Stark &
Bainbridge 1985)
Uskonnon määrittelyn tapoja
(yliluonnollisen kautta)
 Lupaava määritelmä
 mukailee
arkiajattelua
 Ongelmat
 sulkee
ulkopuolelle ilmiöt, joissa voimia ei esiinny
 kaikkia
yliluonnollisia olentoja ei välttämättä pidetä
uskonnollisina olentoina
 jako
perustuu länsimaiseen ajattelumalliin