1. No category

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op)
1.9. – 15.10. 2015
Ti 14-16 ja to 14-16
P II
Uskontotieteen perusteet
 Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
 Tavattavissa
uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E,
huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15
 Sposti:
 P.
heikki.pesonen@helsinki.fi
0294124332
 Info:
weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa,
matskut.helsinki.fi
Kurssin suorittaminen
 Luennot ja kirjallisuus
 Fingerroos,
Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka.
Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin,
Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K.
Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen
ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede",
"Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää
jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta"
sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen:
Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108.
 Tentitään
keskiviikkona 21.10. klo. 9-12, P II
 Rästitentit:
tiedekuntatentti 19.2. tai ensimmäisessä
kesätentissä 21.6., ilmoittautuminen weboodissa
Vielä voi ilmoittautua tenttiin!
Aikaa 11.10 saakka
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
 Selvittää 1) uskonnon riippuvuutta siitä
ekologisesta ympäristöstä, jossa uskontoa
harjoitetaan sekä 2) sitä, miten uskonnollisilla
rituaaleilla ja myyteillä ylläpidetään ja
kontrolloidaan ekologista tasapainoa.
 Roy Rappaport (1968):
Pigs for the Ancestors
 Marvin Harris (1978): Cows,
Pigs, Wars & Witches.
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
 Tsembaga-heimon sikarituaali ja pohjoisten
kansojen karhurituaali
 Alkuperäiskansojen
keskuudessa toiminta suhteessa
luonnonympäristöön usein ritualisoitua
 Suhde
luontoon koettiin usein myös vastavuoroiseksi
 Ihminen
tiivis osa luonnon kokonaisuutta, jolloin uskonnon
avulla pyrittiin ylläpitämään lajin jatkuvuutta
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
 1960-1970-luvun uskontoekologia
 Kiinnostus
varhaiskantaisten yhteisöjen uskonnon ja
luonnonympäristön välisessä vuorovaikutuksessa
 Lähtökohtana tarkastella yhteisöjä, joiden säilyminen
välittömästi riippuvaista ympäröivistä
luonnonolosuhteista
 Ei kiinnostusta tai halua tarkastella esimerkiksi
länsimaisen uskonnollisuuden tai suurten
maailmanuskontojen luontosuhdetta
Uskontotieteen suuntaukset: Uskontoekologia
 Mutta myöhemmin:
 Uskontoekologisia tulkintoja kristinuskosta (Benavides
2005):
 Katolisen
kirkon ehkäisykielto ihmispopulaation kannalta
järkevää vai ei?
 Sääolosuhteiden
muutos
noitavainojen syynä?
Uskontotieteen suuntaukset: Uskontoekologia
ja uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Lähtökohtia nykykeskustelulle
Whiten (1967) artikkeli ”The Historical
Roots of Our Ecologic Crisis” (1967)
 Lynn
 http://www.uvm.edu/~gflomenh/ENV-NGO-
PA395/articles/Lynn-White.pdf; myös White 1997:
Ekologisen kriisin historialliset juuret. Teoksessa
”Ympäristöfilosofia”.
 Pohjana
idea, että syyt ympäristöongelmiin löytyvät ihmisten
asenteista ja arvostuksista
 ”Jumala
sanoi: Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet
kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren
kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia
pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu”. (1 Moos. 1:26)
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
ja uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Whiten väitteet (teesi):
 Juutalais-kristillinen
traditio syyllinen ympäristökriisiin
 Luomiskertomus desakralisoi luonnon
 Ihmisen ja luonnon erottaminen nousee Raamatusta
 ”Emme voi ratkaista nykyistä ekologista kriisiämme
lisäämällä tiedettä ja teknologiaa ennen kuin
löydämme uuden uskonnon tai pohdimme vanhaa
uudelleen” (White 1997,31)
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
ja uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Reaktiot:
 Tilanhoitajaetiikka
- Ihmisen tulee viljellä ja varjella maata, koska se on
Jumalan luomus
- Tilanhoitajuus Jumalan käskynä, jota vastaan
ihminen on rikkonut
- Teosentrismi ja ekotraditionalismi
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
ja uskontotieteellinen ympäristötutkimus
 Ekospiritualismi
 Inspiraatiota
haetaan myös muualta kuin omasta
traditiosta
 Näkymä: ihminen on pieni osa evoluutiota ja
universaalia kokonaisuutta  ekosentrismi,
biosentrismi
 Syytökset pakanuudesta  kristinuskon rajojen
paikantaminen
 Genesisfarm.org
Uskontotieteen suuntaukset: uskontoekologia
ja uskontotieteellinen ympäristötutkimus
Uskontotieteellinen ympäristötutkimus
 Akateeminen
”uskontoekologia” ja normatiivinen
”uskontoekologia”
- Akateeminen: ulkoapäin tarkasteleva
- Normatiivinen: tutkija, maailmanparantaja ja
uskonnon harjoittaja samoissa saappaissa 
”taisteleva tutkimus”
- Jensen 2000: ”Uskontotieteen tehtävä on
saada uskonnot vihertymään”
- Kritiikki: uskontojen vihertymiseen tähtäävää
lähetystyötä
Uskontotieteen suuntaukset: Uskontoekologia
 Kristinuskoa ja ympäristökysymystä tutkittu enimmäkseen
teologisista näkökulmista
 Uskontotieteilijät harvinaisen vähän kiinnostuneita
 Ei kiinnostusta empiirisiin kysymyksiin:
kirjallisuusanalyysit kammioista
käsin helppoja ja huokeita
Esimerkkejä
 Sosiologinen (rakenteellinen) näkökulma:
ympäristötoiminta uskonnollisen instituution ja
yhteiskunnan suhteiden peilinä (Pesonen 2004)
 Selitysmalleja
- Ympäristötoiminta peilaa kirkon sisäistä sekularisaatiota
- Ympäristötoiminta kertoo uskonnollisten instituutioiden
deprivatisaatiosta
 Kvantitatiiviset asennemittaukset: kristillisen
vakaumuksen ja ympäristöasenteiden suhteet
 Lynn
Whiten teesin testausta
 Perushypoteesi:
Mitä kirjaimellisemmin uskoo raamatun
totuuteen sitä vähemmän on kiinnostunut
ympäristönsuojelusta
Esimerkkejä
 Testattuja alahypoteeseja:
 He, jotka uskovat Jumalaan ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka epäilevät Jumalan olemassaoloa
 Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevat ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin ei-kirjaimellisesti tulkitsevat
 Fundamentalistikristityt ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin liberaalimmat kristityt
 He, joilla on kuva vähemmän armollisesta/armahtavasta Jumalasta ovat
vähemmän kiinnostuneita ympäristönsuojelusta kuin he, joiden jumalakuva
on enemmän armahtava
 He, jotka käyvät kirkossa useammin ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka käyvät kirkossa harvemmin
 He, jotka rukoilevat useammin ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka rukoilevat harvemmin
Esimerkkejä
 Kvantitatiiviset tutkimukset tuottaneet ristiriitaisia
tuloksia
 Toisaalta
selkeä tai epämääräinen tuki Whiten teesille
 Toisaalta tulos, jonka mukaan kristinuskolla ja
ympäristöasenteilla ei kytköstä
Lukemistoa
 ”Encyclopedia of Religion and Nature” (2 osaa)
 “The Oxford Handbook of Religion and Ecology”
 “This Sacred Earth. Religion, Nature, Environmentalism”
 ”Attitudes to Nature”
 “Worldviews and Ecology. Religion, Philosophy and the
environment”
 “Uskonnon luonto”, jossa erityisesti artikkelit
kristinuskosta, islamista ja hindulaisuudesta
 ”Vihertyvä kirkko”