2012 3 Itä-Suomen ylioppilaslehti Runouden talous Yt-neuvotteluistä jäi paha mieli kaikille » 4-5 Ratkaiseeko fundamentalismi ongelmamme?. » 1 6- 17 Kevät Sisällys | Fysiikkaa Kuopio Ke 21.3. Pyörivät Pallukat by Kinra Pe 22.3. PerjantaiTUPLA. Kaupungin puhutuin perjantai! Ti 27.3. NE Opiskelijabileet! To 5.4. Scandinavian HUNKS! Liput 6€/8€ Pe 6.4. THE MASHUP - PääsiäisSpecial. Liput 5€ Su 8.4. Pääsiäisen munahautajaiset! Pe 13.4. PerjantaiTUPLA. Perjantai kolmastoista SPECIAL La 14.4. DJ SASH!(ger). Liput 6€/8€ PRISMA KUOPIO Ykkösrasti ”Siksihän antenneja käytetään! Valinna vapaus Opiskelija-alennus ruokalistaruoista -10% Voimassa su-to 1.9.2011 - 31.5.2012 8-9 10-11 10-11 Henkilöstö ei katso hyvällä yliopiston hallituksen ratkaisua jatkaa kahden rehtorin mallilla. Pääluottamusmies Antero Puhakan mukaan Kalervo Väänäsen lähtö on oire yliopiston kyvyttömyydestä sitouttaa työntekijöitä. Lääkisläisten mielestä lääkärikoulutuk- sen lisäys vaarantaa potilasterveyden. Ministeriö toivoo lisäkoulutuksesta pelastusta syrjäseutujen lääkäripulaan, mutta ei ole avannut laskelmiaan johon Huomatttavaksi paisuneen kriitikkojou- kon mukaan ACTA-sopimus muuttaisi ison osan netin käyttäjistä rikollisiksi, jotka olisivat syyllisiä kunnes toisin kykenisivät todistamaan. Jo allekirjoitetun sopimuksen ratifiontityötä päätettiin lykätä. 12-13 14-15 26-27 Kerromme kaksi näkökulmaa siihen, Puikkarin tiistai on kaupungin opiskelijaystävällisin! Tule ja tarkista mistä on kyse. peeassaravintolat.fi KUOPIO In good company Kuopio kuinka voit syödä itsesi opintomenestyksen aallonharjalle. Ravintolisät eivät kuulu näkökulmista kumpaankaan. MIT:n tutkijat selvittivät, että foliohattu ei Tieto tuotetaan yhdessä, mutta jotta sillä voi tehdä rahaa, on siitä tehtävä yksityistä. Talousjärjestelmä perustuu siihen yhä enemmän, mutta dosentti Teppo Eskelisen mukaan hyvinvointi ei välttämättä lisäänny. suojaakaan CIA:n ajatusvakoilulta, vaan saattaa itse asiassa vahvistaa signaalia ja helpottaa isoveljen työtä. On siis palattava sorvin ääreen. Faradayn häkki Humoro nigra | Uljas löysi suosikkinsa uudeksi akateemiseksi rehtoriksi, joka puhuu toimituksen kanssa yhteistä kieltä. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto Pekka Rautiainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Jarkko Kumpulainen 2 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Pääkirjoitus | Uljas linja Todellinen kevät Joensuussa helmikuussa järjestetyssä Jumala-seminaarissa pohdittiin fundamentalismia. Toimittajamme paikalla ajautui seminaarina kautta kertailemaan moderneja klassikoita. Kirjassaan Identiteetti Stuart Hall kuvailee valinnanvapauden aiheuttavan ahdistusta. Globalisaation tarjoamat myriadit mahdollisuudet saattavat ahdistaa, ja voi olla huojentavaa nojautua traditioon ja samaistua alkuperäiseen kulttuurin. Onko Hallin muotoilema pirstaleinen identiteetti kuitenkin väistämätöntä ja ainoa vastalääke sille fundamentalismi? Ei varmaankaan. Hallin mukaan täysin yhtenäinen, loppuunsaatettu, varma ja johdonmukainen identiteetti onkin fantasiaa. Siitäkin huolimatta jollakin tasolla skeemamme, itsetutkiskelumme ja -ruoskintamme jäsentyvät kuin se olisi täyttä totta. Tässä lehdessä löytyy myös sattumanvarainen linkki aiheeseen toisaalta. Haastattelussa runoilija Olli-Pekka Tennilä pohtii toisinajattelemisen viheliäistä vaikeutta. Toisinajatteleminen on Tennilälle logiikoiden kirjolle antautumista, ja kulttuurimme peruslogiikoiden tiedostavaa ja jatkuvaa testausta. Tennilä pinnistää ajattelemaan kaksimielisesti. Esimerkin hän kaivaa fysiikasta ja valon kaksoisluonteesta, jossa joudutaan myöntämään yhtä aikaa että valo ei ole yksiselitteisesti aaltoliikettä eikä hiukkasia, vaan se on käsityskykyä natisuttavasti yhtä aikaa molempia. Kyllä, ristiriidattomuus ja oman sekä maailman monimuotoisuuden kokemus saati jäsentely on viheliäisen hankalaa. Ja eikö se ole melkein koomista, että varmaan jokainen meistä tiedostaa asioiden moniulotteisen ja multitotuudellisen luonteen, ja sen että asiat ja ”totuus” ovat poikkeuksetta kaksinapaista, tai kymmennapaista, tai navattomia, mutta kieli itsessään jäsentää asiat yksiselitteisiksi. Jokainen valittu sana sulkee pois kaikki muut sanat, jokainen muotoiltu lause jähmettää tarkoittamaasi todellisuutta, taltan lyönti kiveen, ja lopulta vuosien saatossa kuva alkaa muotoutua, maailmankuva, ihmiskuva, omakuva. Onko kielellä siis fundamentalistin luonne? Vai ananaksen? Pois bunkkereista, kevät tulee! Jarkko Kumpulainen ”Onko kielellä siis fundamentalistin luonne? Uljas 3 | 16. 3. 2012 3 Gallup Levoton kevät? Iskeekö keväthuuma? ” AKT:n hallitus ei välttämättä osannut ennakoida seurauksia erottaessaan Hilkka Ahteen. UEFin tilanne näyttää nyt vähän samanlaiselta. ”Tuleva kevät on monellakin tapaa melko ratkaiseva liikuntatuutoroinnin kannalta UEF:n urut | Scifiä, liikuntatuutoreita ja Snellun uudempi tuoksu - Maiju Pohjolainen, Raisa Savolainen ja Joona Sipi, teksti & kuvat Helka Lundell Kasvatustiede, 1vsk ”Kyllä pikkuhiljaa, kun aurinko paistaa ja valo lisääntyy. Aamulla rakkauden tunne täytti sydämeni eikä se voi johtua mistään muusta kuin keväästä. Kevät on uuden alkua, toivoa ja vapautta pimeän ja ankean ajan jälkeen.” Timo Keski-Orvola eläkeläinen ”Kyllä, kyllä. Valo ja vuodenaikojen vaihtelu ovat hienoja asioita. Auringossa on mukavampi kuivatella kuin kovassa pakkasessa [avannossa pulahtamisen jälkeen]. Sunnuntaina norppakin otti aurinkoa tuossa saaren edessä.” Kuopio Essi Keränen Biotieteet, 3. vsk Ei ainakaan vielä. Aurinko piristää, mutta koulussa pitää vielä kiirettä. SciFest-ilmoittautumisessa ennätystahti SciFestin pajapaikat ryöstettiin käsistä. Ensimmäiset 1000 pajapaikkaa varattiin noin kolme minuuttia ilmoittautumisajan alkamisesta. Aiempina vuosina vastaavaan on kulunut noin vartti. Ensimmäisten ilmoittautumistuntien aikana varattiin noin 1500 paikkaa, eli kaksi kolmasosaa tarjolla olevista. SciFest 2012 tarkastelee energiantuotantoa ja -kulutusta monesta eri näkökulmasta UNESCO:n teemavuoden hengessä. ”Tavoitteenamme on ollut laajentaa SciFestin ohjelmaa ja toteutustapoja entisestään hyväksi havaittujen työpajojen lisäksi. Lisäksi haluamme tuoda festivaalin myös Joensuu Areenan ulkopuolelle”, Joensuun Tiedeseura ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Jormanainen kertoo. SciFest 2012 - Haasteena energia järjestetään 18.-21.4. Pasi Huttunen Jatko-opintoihin ilman yo-tutkintoa Turun hallinto-oikeus päätyi koulutuspoliittisesti kiinnostavaan ratkaisuun 20. helmikuuta antamassaan päätöksessä. Hallinto-oikeuden mukaan yliopisto ei voi hylätä hakemusta jatko-opintoihin sillä perusteella, että hakija ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa ulkomaista tutkintoa. Vanhassa yliopistolaissa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ei rinnastettu yhtä selvästi ylempiin korkeakoulututkintoihin, mutta uusi laki hämärtää vanhaa hierarkiaa. Päätös pakottaa ajattelemaan uudestaan sen polun, joka jatkoopiskelijaksi päästäkseen on kuljettava. Tapauksessa yliopiston tiedekuntana toimivaan kauppakorkeakouluun jatko-opintoihin hakenut henkilö on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. ”Koska yliopistolain 37. pykälä rinnastaa ylemmän korkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ei yliopisto voi enää tuosta vain päättää, että ylempi amk-tutkinto ei kelpaa. Sen sijaan harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti riippuen hakijan tutkinnosta”, toteaa helsinkiläinen oikeustieteen opiskelija Visa Kurki, joka nosti asian keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Selkeästä ennakkotapauksesta ei voida puhua, koska ratkaisua ei tehnyt korkein hallintooikeus, mutta yliopistot joutuvat huomioimaan ratkaisun päätöksenteossaan. Pasi Huttunen Maarit Peura Biotieteet, 3. vsk Jaa-a, ei ehkä. Kevätväsymys iskee ennemminkin. Joensuu Anna-Emilia Mustonen Psykologia, 3. vsk. - Kyllä, erilaisina päähänpistoina. Tuli raahattua poikaystävä ulos katsomaan revontulia joita ei sitten näkyny. Alisa Kyypelto Englanti, 1. vsk. - Ei, koska mä oon allerginen keväälle. Siitepöly haittaa, mutta ainakin on vähän lämpimämpää. 4 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Liikuntatuutorit kampuksille ensi syksynä Liikuntatuutorien rekrytoiminen on jo käynnissä Joensuun kampuksella ja Kuopiossakin se on suunnitelmissa kevään aikana. Jos tarvittavat resurssit ja rahoitus järjestyvät, liikuntatuutoritoiminta alkaa kampuksilla ensi syksynä kun uudet opiskelijat saapuvat. Kuopiossa toiminta alkoi viime syksynä ja nyt se tuodaan myös Joensuuhun. Tuutorit kouluttaa tuutoroinnin kehitysryhmä. Liikuntatuutorointi ei suoraan liity varsinaiseen uusien opiskelijoiden tuutorointiin vaan toimii sen sivussa ja ohella. ”Tuleva kevät on monellakin tapaa melko ratkaiseva liikuntatuutoroinnin kannalta”, toteaa liikuntatuutori Simo Parkkinen Kuopion kampukselta. Toiminnan tarkoituksena on aktivoida opiskelijoita liikkumaan yhdessä. ISYY rekrytoi tuutorit pilottihankkeeseen, joka toimii osana YTHS:n liiku ja lepää -hanketta. Esimerkiksi Oulussa liikuntatuutorointi on ollut käytössä jo muutaman vuoden ajan. Joensuussa liikuntatuutorien haku jatkuu 22. maaliskuuta saakka. Pasi Huttunen Snellmania saattaa pian haista Snellmanian vesikaton remontti Kuopion kampuksella maalis-toukokuussa voi kampusmanageri Esko Ollikaisen mukaan aiheuttaa jonkin verran häiriötä. ”Korjaustöistä voi aiheutua hetkellistä hajuhaittaa bitumikatteen asennuksen aikana. Lisäksi katolle rakennettava sääsuoja rajoittaa näkyvyyttä sisäpihalle”, hän pahoittelee. Korjaustyöt kohdentuvat 3. kerroksen sisäpihan vesikatolle (porrasvälit C-D, D-E ja E- F). Pasi Huttunen UEF näyttää tärvelleen maineensa jo taaperoiän kynnyksellä. Pääluottamusmies on huolissaan huonon maineen vaikutuksesta hakijämääriin. Hallintojohtaja pitää puhetta maineen menetyksestä ylidramatisointina. Riepponen: Irtisanotut veivät yliopiston maineen mennessään Yliopiston yt-neuvotteluissa tyrkittiin väkeä eläkkeelle oudoin keinoin ja toisten ilmoituksiin eläköitymishalukkuudesta vastattiin irtisanomisilmoituksella. Pääluottamusmiehen mukaan yliopiston maine työnantajana on romahtanut. –Pasi Huttunen, teksti & kuva Itä-Suomen yliopiston maine työnantajana on kärsinyt kovan kolauksen kahden yt-kierroksen aikana. Pääluottamusmies Juha Riepponen vertaa yliopiston johdon toimintaa AKT:n hallituksen toimintaan. ”AKT:n hallitus ei välttämättä osannut ennakoida seurauksia erottaessaan Hilkka Ahteen. UEFin tilanne näyttää nyt vähän samanlaiselta. Kuopioon siirtyvän Fimean avoimiin taloushallinnon vakansseihin tiedän tulleen kymmeniä hakemuksia, myös yliopistossa työskenteleviltä. Yliopiston näyttää olevan paljon vaikeampi täyttää auki olevia vakanssejaan esimerkiksi taloushallinnossa ja hammaslääketieteen yksikössä”, Riepponen toteaa. Hän painottaa, että yliopiston johdon on nyt hankittava takaisin menetetty luottamus, mutta lisää, että helppoa se ei ole. ”Toivottavasti tämä maineen huonontuminen ei näy hakijatilastoissa. Opiskelijatkin seuraavat aikaansa ja jos on varaa valita, niin UEF saattaa nyt olla heikoilla.” Yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen arvelee, että on vielä liian aikaista arvioida yliopiston mahdollista maineen menetystä. Hänen mukaansa asiasta voidaan sanoa jotain aikaisintaan vuoden päästä. ”Minun mielestäni hakijoita avoimiin vakansseihin on ollut entiseen tahtiin. Henkilöstön luottamuspula johtoon korjataan teoilla, jos se on teoilla menetettykin. Perustehtäväämme toteuttamalla saamme yliopiston nousukiitoon. Tilannetta ei pitäisi ylidramatisoida”, Meriläinen sanoo. ”Tämä on ollut kova paikka kaikille, myös johdolle”, hän lisää. Luottamuspulaan henkilöstön ja johdon välillä ovat vaikuttaneet yt-neuvottelut, joiden tuoksinassa ihmisiä irtisanottiin ja sysittiin eläkkeelle kyseenalaisilta vaikuttavin keinoin. ”Meille selvisi, että oli tehty sopimuksia eläkkeelle jäämisestä irtisanoutumisen vaihtoehtona. Osalle tämä sopi hyvin, mutta nopealla aikataululla läpi pusketut sopimukset eivät jättäneet aikaa selvittää sopimuksen vaikutuksia eläkkeen karttumiseen. Ainakin yhden sopimuksen saimme neuvoteltua uudestaan sellaiseksi, että se sopii kaikille osapuolille”, Riepponen kuvailee. ”On myös käynyt ilmi, että osa irtisanomisuhan alla olleista on puolestaan ilmoittanut halukkuudestaan jäädä eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle, mutta tähän ei johdon puolelta ole reagoitu. On vain tullut ilmoitus irtisanomisesta”, hän jatkaa. Selvityksiä irtisanomisprosessien lainmukaisuudesta on Riepposen mukaan käynnissä. 1 Uutinen # Savonlinna Uljas 3 | 16. 3. 2012 5 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Etsin ”Satunnaisesti pystytään järjestämään kiireisiäkin aikoja Eero Vartiainen Itä-Suomen yliopiston opiskelija pääsee purkamaan huoliaan ammattiauttajalle, mikäli jaksaa ensin odotella vuoroaan kahdesta kolmeen kuukautta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:llä jonot mielenterveyspalveluihin voivat olla jopa parikin kuukautta pidemmät kuin kampuskaupunkien muussa julkisessa terveydenhuollossa. . –Heidi Laine , teksti & Pasi Huttunen, kuva veysjonot masentavilta. 6 Uljas 3 | 16. 3. 2012 2 Maiju Pohjolainen, teksti& kuva JOENSUU Itä-Suomen yliopiston liikuntailtapäivänä opetus vaihtui puolen päivän aikaan yhdessä liikkumiseksi. Joensuun kampuksella pelattiin esimerkiksi tossupalloa kolmella kentällä lumisateisessa Ilosaaressa. Legio voitti jonkun pelin jotakin toista joukkuetta vastaan. Kuka voitti koko turnauksen? Ihan sama. Hauskaa näytti pelaajilla ja katsojilla olevan. Saaressa järjestettiin myös ampumahiihdoksi kutsuttua hulvattoman näköistä minisuksilla tunarointia ja pallojen heittelyä. Liikuntailtapäivän bileet järjestettiin tänä vuonna Kerubissa. Millä mielellä? - Mieli = puhallettu, koska gynekologian kurssit. Millainen olet? - Psykoottinen lapsi, näkemys pyydetty kanssaruokailijoilta. Savonlinnassa pelataan Mikä sytyttää elämässä? - Ne harvat hetket, kun tajuaa jotain, tai uskomaton shakkisommitelma. Haave? - Valmistuminen ja matka PohjoisKoreaan Mitä seuraavaksi? - Menen Huoneelle pelaamaan shakkia, jos joku tulee mukaan. Onko olemassa ilmaista lounasta? Ei. Savonlinnan kampus ministeriön käsissä Yliopiston hallitus vierittää vastuun Savonlinnan kampuksen kohtalosta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hallituksen viesti on, että jos ministeriö pitää lupauksensa, kampus säilyy. Pienimmän kampuksen kohtalosta kysyi UEF:n hallituksen puheenjohtajan kyselytunnilla ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka. Romauttakaa päästöt ”Hallitus lähtee kevään tulosneuvotteluissa siitä, että opettajankoulutusta jatketaan kahdella kampuksella. Ministeriö näyttäisi vastaavan huutoon, joten Savonlinnan kampuksen tilanne vaikuttaa lupaavalta”, toteaa yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas. Psdi Huttunen Johtamiseen kiinnitettävä huomiota Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas totesi yliopistolaisille järjestetyllä kyselytunnilla, että johtamiseen on yliopistossa selvästi kiinnitettävä huomiota. ”Viestintä on ollut selkeä pullonkaula yliopistossa. Yliopiston strategian jalkauttaminen käytännöiksi on haasteellista ja se vie aikaa.” Yliopistolla tehdyssä työhyvinvointikyselyssä henkilökunta koki Marketta Rantaman SAVONLINNA Savonlinnaan on perustettu uusi pelikerho Savonlinnan pelinappula. Pelaamaan kokoonnutaan kotiin tai kerhohuoneelle: paikka ja aika sovitaan Facebookissa. Lauantaina 3. maaliskuuta kokoonnuttiin Talvisalon opiskelija-asuntojen kerhohuoneelle. ”Rento meininki ja huipputyypit takaavat sen, että hyvin on homma lähtenyt pyörimään”, iloitsee puheenjohtaja, pelien konkari Aapo Alitupa. ”Pelaamme erilaisia pelejä ihmisten taitotasojen mukaan, jotta kaikki voisivat liittyä ja viihtyä. Mukaan kannattaa tulla, vaikkei aikaisempaa kokemusta olisi. Tärkeintä ei ole voitto, vaan vastustajan totaalinen nöyryytys”. Pasi Huttunen, teksti & kuva Verrattuna muihin julkisen sektorin palveluntarjoajiin, näyttävät YTHS:n mielenter- asiassa yleisterveyden sektorilla, josta on helppo konsultoida mielenterveyspuolta”, sanoo Joensuu-Savonlinna Terveyspalveluyksikön johtaja, vastaava lääkäri Eija Vänskä. Koska YTHS on yksityinen palvelutuottaja, jonka toiminta on pääosin julkisrahoitteista, se noudattaa julkisen puolen hoitotakuulainsäädäntöä ja sen mukaisia hoitoon pääsyn määräaikoja. Lainsäädännön mukaan mielenterveyspuolen hoidon tarpeen arviointi on tehtävä kolmen päivän kuluessa potilaan yhteydenotosta. Varsinaisen hoitoon pääsyn on toteuduttava kolmen kuukauden kuluessa. ”Hoitotakuu YTHS:llä toteutuu, jonotusaika neuvontapsykologille on meillä ollut kaksi - kolme kuukautta. Satunnaisesti pystytään järjestämään kiireisiäkin aikoja”, Vänskä selvittää. Myös Kuopion YTHS:llä ollaan samoilla linjoilla. ”Psykologin hoidon tarpeen arviointiaikoja puhelimitse on useita viikossa. Kiireellisempää apua tarvitsevat ohjataan psykiatrille, yleispuolelle, päivystykseen tai Uutinen # ” Psykologijonoon ohjataan suurin osa. Kyse on kiireettömän hoidon piirissä olevista opiskelijoista, jolloin jonotusaika on kahdesta kolmeen kuukautta. Kriisikeskukseen, jossa hoito voidaan aloittaa heti. Psykologijonoon ohjataan suurin osa. Kyse on kiireettömän hoidon piirissä olevista opiskelijoista, jolloin jonotusaika on kahdesta kolmeen kuukautta”, selvittävät neuvontapsykologi Marja Määttä ja palvelusihteeri Auli Venola. YTHS ei pärjää vertailussa kampuskaupunkien muihin julkisen sektorin mielenterveyspalveluihin. Niin sanottu kiireetön hoito, jonka alaisuuteen suurin osa potilaista kuuluu, alkoi kaikissa toimipisteissä hieman YTHS:n vastaavia nopeammin. Esimerkiksi Kuopion 20-64 -vuotiaille suunnatussa Psykiatrian keskuksessa odotusaika hoitoon oli tammi-helmikuussa keskimäärin 26,5 vuorokautta. Joensuun kaupungin yli 17-vuotiaille asiakkaille suunnatussa mielenterveyskeskuksessa hoito alkaa yleensä kolmen - neljän viikon kuluessa. Savonlinnan yli 20-vuotiaille tarkoitetulla Nuoriso- ja aikuispsykiatrian poliklinikalla hoito voi alkaa jo kahdessa tai kolmessa viikossa. Neljännesvuoden odotus keskusteluapuun tuntuu melko pitkältä ajalta. ”Toimintaympäristöt ja yhteistyökumppanit eri asemilla ovat erilaiset, joten asemat eivät ole vertailukelpoisia keskenään”, toteavat Määttä ja Venola pohdittaessa syitä YTHS:n ja muiden toimipisteiden odotusaikojen eroihin. Vaikka opiskelijat odottavat ammattiapua keskimäärin kauemmin kuin muut mielenterveyspuolen asiakkaat, jonotuksen tuskaan on sentään tarjolla helpotusta. Ennen varsinaiseen hoitoon pääsyä ns. kiireetönkin potilas voi saada ensiapua tilanteeseensa, pitämällä juttutuokion terveydenhoitajan kanssa. U ljas sai houkuteltua Eeron lounasseurakseen Kuopion kampuksen Ravintola Snellmaniaan. Seuraamme liittyi myös kourallinen hänen kavereitaan, jotka auttoivat Eeroa vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Raisa Savolainen, teksti & kuva Psykologian ammattilaisen hoivaan pääsyn odotus voi olla opiskelijalle pitkä, kahdesta kolmeen kuukautta. Mielenterveysasioissa opiskelijan ensisijainen avunhakukohde on sama kuin muissakin opiskelijan terveyteen liittyvissä huolissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Ajanvaraus YTHS:n mielenterveyspalveluihin tapahtuu hoidon tarpeen arvioinnin kautta. Tämä tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviota potilaan hoitoon pääsystä. Potilaat jaotellaan kiireellisiin eli akuutteihin ja kiireettömiin tapauksiin. ”Hoidon tarpeen arvion alle 23-vuotiaille tekee psykologi puhelimitse, ja yli 23-vuotiaille terveydenhoitaja. Akuutit mielenterveystilanteet hoidetaan pää- Pelin hurmoksessa Pasi Huttunen, teksti & kuva Apu odotuttaa opiskelijaa Tiedekunta: Terveystieteiden tiedekunta - Lääketieteen koulutusohjelma, Kuopio Vuosikurssi: 4 vsk. Syntymäpaikka: Mikkeli Motto: 42. Harrastukset: Akateeminen hillailu, lueskelu, kickboxing, shakki Ruoka: Katkarapuseiti ja perunasose Paikka: Amica Snellmania Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään mukaan päätöksenteon avoimuuden ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet heikoiksi. Taalas myös vahvisti hallintojohtaja Tuomo Meriläisen lausunnon, että fuusioon liittyvät yt-neuvottelut on nyt käyty. ”Valon määrä lisääntyy, fysiikkaa jonkin verran opiskelleena voin sen taata”, Taalas lupaa. Pasi Huttunen JOENSUU Jo perinteinen lumiukkotempaus järjestettiin Joensuun keskustassa 21. helmikuuta. Tavoitteena on saada Suomeen ilmastolaki, joka velvoittaisi hallituksen vähentämään päästöjä vuosittain laadittavan hiilibudjetin mukaisesti. Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 40 prosentin ja vuoteen 2050 mennessä 95 prosentin kotimaiset päästövähennykset. Luonto-Liiton hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lindholmin rakentama lumiukko kehottaa Eurooppaa toimimaan edelläkävijänä. Lindholm polkaisi käyntiin myös hiljattain avatun Joensuun Ympäristöfoorumi –blogin ja sähköisen kalenterin, joka kokoaa paikalliset ympäristötoimijat saman virtuaalisen katon alle: http://ymparistofoorumi.wordpress.com/ Uljas 3 | 16. 3. 2012 7 Kampus ”Yliopistomme ei näytä onnistumaan sitouttamaan henkilöstöään Itä-Suomen yliopiston rakentamiseen. Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Kirjaston kolmekymmentä kuuminta UEF jatkaa kahden rehtorin mallilla Yliopiston hallitus päätti laittaa akateemisen rehtorin paikan hakuun. Pääluottamusmiehet Antero Puhakka ja Juha Riepponen kritisoivat päätöstä, kun samaan aikaan irtisanotaan henkilöstöä. –Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Ex-tuutorit takaisin hommiin ISYY hakee tuutoroinnin kehittämiseen käytännön kokemusta alumnituutoriryhmien perustamisella. Ryhmät on tarkoitettu Itä-Suomen yliopistossa tuutoreina toimineille opiskelijoille, jotka haluavat olla edelleen mukana tuutoroinnin kehittämisessä ja järjestämisessä. ”Alumnituutoriryhmässä toimiminen käytännössä on sitä, että pääsee suunnittelemaan tuutorikoulutusten 8 Uljas 3 | 16. 3. 2012 sisältöjä kampuskohtaisiin työryhmiin yhdessä ISYY:n, UEF:n, YTHS:n ja seurakuntien edustajien kanssa. Lisäksi ryhmä auttaa koulutusten ja esim. Kaupunkisuunnistusten organisoinnissa ja ensi vuonna uusien tuutorien rekrytoinnissa”, ylioppilaskunnasta kerrotaan. Tavoitteena on, että jokaisesta tiedekunnasta löytyisi yksi alumni. 3 Apurahoja eläinystävällisille tutkimuksille Eläinkokeet nousevat keskusteluun kerta toisensa jälkeen ja asiasta on tapeltu myös Uljaan sivuilla. Esimerkiksi Juliana von Wendtin säätiö on ottanut asiaan käytännönläheisen lähestymistavan ja myöntää apurahoja tutkimukselle, jonka ”tarkoituksena on eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittäminen tai jonka avulla vähennetään eläinkokeiden käyttöä testauk- sessa tai opetuksessa tai vähennetään koe-eläinten kärsimystä.” Maa- ja metsätalousministeriö myöntää tänä vuonna myös apurahoja eläinkokeita muilla menetelmillä korvaavalle tutkimukselle. Hakulomakkeet ja ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.jws.org ja http://www.mmm.fi/tutkimus. Hakuajat jatkuvat huhtikuun alkupuolelle. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, johon kuuluvat Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuskirjastot sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto. Kirjastossa kootaan monenlaisia tilastoja sekä sen omaan käyttööön että Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan (KITT). Esittelemme nyt kolmekymmentä lainatuinta opusta tammikuulta 2011 maaliskuulle 2012 asti. - Maiju Pohjolainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Kolmestakymmenestä lainatuimmasta kirjasta suurin osa käsittelee tieteellisen tutkimuksen tekoa. Eniten lainaajia kiinnostaa laadullisen tutkimuksen oppaat, kuten Jari Eskolan ja Juha Suorannan Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Vastapaino, 2008), jota lainattiin neljäntoista kuukauden aikana lähes 2000 kertaa. Suosion selittänee julkaisun suosittelu oppimateriaaliksi useammalla kurssilla. Tutkittavan ilmiön kokonaisvaltaiseen ja syvään ymmärtämiseen opastaa listalla myös viisi muuta kirjaa, kuten lähes 1500 lainauksella toiseksi sijoittuva Jouni Tuomin ja Anneli Sarajärven Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tammi, 2011). Ihmistieteilijät lienevät ahkerimpia kirjaston asiakkaita, sillä kolmekymmenen halutuimman joukko koostuu pääosin käyttäytymistieteitä, psykologiaa, oppimista ja pedagogiikkaa käsittelevistä opuksista. Kolmanneksi lainatuimmaksi ylsi tällä kertaa Lauri Nummenmaan Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (Sanoma Pro, 2010) reilulla tuhannella lainauksella jättäen taakseen Nurmen et al. teoksen Ihmisen psykologinen kehitys (Sanoma Pro, 2010), jota lainattiin 885 kertaa. Viidenneksi kiri Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran Tutki ja kirjoita (Tammi, 2009) 840 lainauksella. Listalle mahtuu lisäksi tieteellistä tutkimusta yleisellä tasolla käsitteleviä ja tutkielmien kirjoittamiseen valmentavia teoksia. Myös apua haastattelujen analysointiin on haettu kirjastosta usein. Luettelo täydentyy kauppatieteiden, markkinoinnin ja oikeustieteiden opuksilla, mutta hieman yllättäen luonnontieteiden nidoksilla on listalla pieni edustus ainoastaan kahdella ihmisen fysiologian oppikirjalla. Kampuskirjastojen kokoelmat muodostuvat kunkin kampuksen opetuksen ja tutkimuksen tarpeista käsin. Kirjaston kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä ja painettua aineistoa lähetetään pyynnöstä kampukselta toiselle ja kaukolainoina muihin kirjastoihin. 4 Uutinen # lytunnilla, että rehtori Kalervo Väänäsen avoimeksi jäävä pesti aiotaan täyttää. musmies Antero Puhakan mukaan yliopiston johtotehtävissä työskentelevät ovat huolestuttavassa määrin hakeutuneet muualle. Väänäsen lähtö ei siis ollut tätä taustaa vasten yllättävä, vaikka tapaus sinänsä on Puhakan mielestä valitettava. ”Yliopistomme ei näytä onnistumaan sitouttamaan henkilöstöään Itä-Suomen yliopiston rakentamiseen. Ei edes niitä, jotka ovat puhuneet sitoutumisen tärkeydestä ja tunnistaneet henkilöstön pysyvyyden yhdeksi yliopiston menestymisen kriittiseksi tekijäksi”, Puhakka lataa. Hän on pitänyt kahden rehtorin mallia väliaikaisratkaisuna. Parempi malli hänen mielestään olisi ollut sellainen, jossa rehtori vuorottelisi kampusten välillä. ”Nyt tulisi siirtyä yhden rehtorin malliin siten, että hallintojohtosäännössä määritellään rehtorin 5-vuotisen toimikauden sijaitsevan vuorotellen kummallakin pääkampuksella.” Myös toinen pääluottamusmies Juha Riepponen kyseenalaisti tuoreeltaan kahden rehtorin mallilla jatkamisen. Uutinen # Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas ilmoitti puheenjohtajan kyse- Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kalervo Väänänen siirtyy elokuun alussa Turun yliopiston rehtoriksi viiden vuoden kaudeksi. Hänen paikkansa täällä jää auki ja täydellistä yksimielisyyttä ei ole syntynyt siitä, tarvitaanko yliopiston ylimmälle johdolle edustus molemmille pääkampuksille. Yliopiston hallitus päätti silti maaliskuun kokouksessaan, että Väänäselle haetaan seuraaja. Hakuaika tehtävään kestää 5. huhtikuuta saakka. Uuden akateemisen rehtorin rekrytointiin saakka hänen tehtävänsä jaetaan lähinnä dekaanien kesken. Rehtori Perttu Vartiainen ymmärtää lähtevää Väänästä ja toteaa, että akateemisen rehtorin toimenkuva ei ole helposti muutettavissa. ”Mielellään olisin Kalervon kanssa töitä jatkanut, mutta ymmärrän hänen valintansa. Se on normaalia urakiertoa ja vielä hänen oman kotikaupunkinsa yliopistoon, jossa hänellä yhä on myös professuuri.” ”Mielestäni on itsestään selvää, että yliopiston ylimmän johdon tulee olla edustettuna yliopiston molemmilla pääkampuksilla. Jos akateemisen rehtorin nimikettä tai tehtävänkuvaa muutettaisiin, vaatisi se hallintojohtosäännön muutoksen”, Vartiainen sanoo. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas, pitää Väänäsen panosta merkittävänä yliopiston tuloksellisuuden parantamisessa ja rakenteiden uudistamisessa. Tällä on pyritty nostamaan opetuksen ja tutkimuksen tasoa. ”Väänäsen kyvyt tunnetaan myös ItäSuomen yliopiston ulkopuolella ja siksi ei ollut täysin yllättävää, että hänet valittiin pitkäaikaisen kotiyliopistonsa johtoon”, Taalas arvioi. Yhteiskuntatieteiden lehtori ja pääluotta- Lainatuimmat I Top 30 Kirjat Lainausmäärät • Johdatus laadulliseen tutkimukseen / Jari Eskola, Juha Suoranta. 1996 • Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi / Jouni Tuomi, Anneli Sarajärvi 1488 [kuviot: Katariina Tirkkonen-Wane]. • Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät /Lauri Nummenmaa. 1042 • Ihmisen psykologinen kehitys / Jari-Erik Nurmi ... [et al.] ; [kuvitus: Eila Sinivuori]. 885 • Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara. 840 • Laadullinen tutkimus / Pertti Alasuutari. 769 • Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara 699 [piirrokset: Eila Sinivuori]. • Laadullinen tutkimus / Pertti Alasuutari. 649 • Tiede, tutkimus ja tutkielma : johdatus tutkielman maailmaan / Hannu Uusitalo. 582 • Laadullisen tutkimuksen työtapoja / Leena Syrjälä ... [et al.]. 580 • Didaktiikan perusteet / Kari Uusikylä, Päivi Atjonen. 579 • Managing and organizations : an introduction to theory and practice / 573 Stewart Clegg, Martin Kornberger and Tyrone Pitsis. • Ihmistieteet ja filosofia / Panu Raatikainen. 567 • Ihmisen fysiologia / Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad ; 559 kuvittaja: Kari C. Toverud ; [suomennos: Kirsti Sillman]. • Oppiminen ja koulutus / Maijaliisa Rauste-von Wright, Johan von Wright, Tiina Soini. 557 • Yritysrahoitus / Jyrki Niskanen, Mervi Niskanen. 535 • Yleishallinto-oikeus / Seppo Laakso, Outi Suviranta, Veijo Tarukannel. 522 • Näkökulmia kehityspsykologiaan : kehitys kontekstissaan / Paula Lyytinen, 522 Mikko Korkiakangas, Heikki Lyytinen (toim.). • Oppimisvaikeudet : neuropsykologinen näkökulma / 514 toimituskunta: Heikki Lyytinen ... [et al.]. • Kasvatuspsykologia / Erno Lehtinen, Jorma Kuusinen. 513 • Luonnontiedettä luokanopettajille : kemiaa, fysiikkaa ja tähtitiedettä / 512 Marjatta Virrankoski, Kari Hänninen, Tapio Markkanen. • Ympäristöoikeuden pääpiirteet. / Ari Ekroos... [et al.]. 504 • Essentials of marketing / Frances Brassington, Stephen Pettitt. 495 • Haastattelun analyysi / Johanna Ruusuvuori & Pirjo Nikander & 470 Matti Hyvärinen (toim.). • Kasvatussosiologia / Ari Antikainen, Risto Rinne, Leena Koski. 469 • Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit / toim. Arto Jauhiainen, 468 Risto Rinne, Juhani Tähtinen ; [kirjoittajat: Sirkka Ahonen ... et al.]. • Diskurssianalyysi liikkeessä / Arja Jokinen & Kirsi Juhila & Eero Suoninen. 461 • Laadullisen tutkimuksen perusteet / Jari Metsämuuronen. 456 • Pedagoginen rakkaus : kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen 453 äärellä / Simo Skinnari. Uljas 3 | 16. 3. 2012 9 Ajassa ” ACTA muuttaisi tämän käytännön ihan normaaliksi kansainväliseksi menettelytavaksi - syyllinen, kunnes toisin pystyt todistamaan ”Ainoa mahdollinen keino lisätä koulutuspaikkoja, on perustaa uusi lääketieteellinen tiedekunta. – Suomen Medisiinariliitto Lääkis: määrä murskaisi laadun 10 Uljas 3 | 16. 3. 2012 150 175 200 225 250 275 300 325 350 375 400 425 450 475 500 Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala edellytys aloituspaikkojen lisäämiselle. Hän kuitenkin muistuttaa, että aloituspaikkojen lisäyksen määrä on vielä auki, joten myös lisäresurssien määrä on auki. Medisiinarit toteavat lausunnossaan, että valtakunnallisesti opetushenkilöstö teki vuonna 1990 800 henkilövuotta, mutta vuoteen 2010 mennessä henkilövuodet ovat vähentyneet 680 henkilövuoteen. Samaan aikaan opiskelijoiden koulutuspaikat ovat nousseet 520 paikasta 602 paikkaan. ”Aloituspaikkojen lisääminen ei saa tapahtua opetuksen laadun kustannuksella. Paikkojen lisäämisessä on otettava huomioon opetuksen sisällölliset tarpeet”, toteaa ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka ylioppilaskunnan kannanotossa. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääkäreiden ja opiskelijoiden yliopiston hallitukselle suuntaaman avoimen kirjeen mukaan Puhakan maalailema uhkakuva on siellä toteutunut. ”Samalla kun opiskelijamäärä on lähes kaksinkertaistunut, on monella, erityisesti kliinisellä opetusalalla opettajien määrä puolittunut. […] Jo nyt perusopetus on kriittisesti aliresursoitua.” Medisiinarien mielestä ainoa mahdollinen keino lisätä koulutuspaikkoja, on perustaa uusi lääketieteellinen tiedekunta. KYS:n erityisvastuualueella oleville kunnille opiskelupaikkojen lisääminen olisi mieluisa ratkaisu, sillä Lääkäriliiton tilastojen mukaan Kuopiosta 90- ja 2000-luvuilla valmistuneista 52,8 prosenttia oli sijoittunut alueelle vuonna 2011. Vertailtaessa vuosia 2000 ja 2011 on asukkaiden määrä yhtä lääkäriä kohti pienentynyt Itä-Savoa lukuun ottamatta kaikissa sairaanhoitopiireissä. Yhteensä sairaanhoitopiirejä on Suomessa 21. Koko maassa oli 323 asukasta yhtä lääkäriä kohti vuonna 2000 ja 278 vuonna 2011. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä tieto Asukkaita yhtä lääkäriä kohti vuonna 2011 Asukkaita yhtä lääkäriä kohti vuonna 2000 Älä tule, paha ACTA... Kiistellyn ACTA-sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa tekijänoikeuksia globaalilla tasolla. Sopimus koetaan kuitenkin epäselväksi ja sen aavistellaan jättävän liikaa tulkinnanvaraa. Suomi oli jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen, mutta 9. maaliskuuta pitämässään kokouksessa EU-ministerivaliokunta päätti lykätä kansallisen ratifiointityön aloittamista odotellakseen Euroopan parlamentin kantaa ACTA:an, joka saadaan aikaisintaan vuonna 2013. -Maiju Pohjolainen, teksti M Lähde: Lääkäriliiton vuositilasto 2011 Opetusministeriön lääke julkisen sektorin lääkäripulaan on koulutuksen lisääminen ja UEF on ilmoittanut valmiudestaan lisätä aloituspaikkoja. Lääketieteellisen koulutuksen lisäämistarpeesta ei tosin tunnu vallitsevan yksimielisyyttä edes ministeriöiden välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö lisäisi paikkoja nykyisestä noin 600:sta runsaasti, Suomen Medisiinariliiton tulkinnan mukaan jopa yli 800:n. mutta sosiaali- ja terveysministeriössä lisäämiseen ei ilmeisesti nähdä tarvetta. UEF on valmis lisäämään lääketieteen aloituspaikkoja 30:llä, mutta terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Mönkkönen on ehtinyt painottamaan, että opetusresursseja on silloin lisättävä vastaavassa suhteessa. UEF:n lääketieteen laitoksen johtaja Jukka Pelkonen korostaa, että julkisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteet olisi hyvä tarkastella perusteellisesti ennen kuin lääketieteen koulutusmääristä tehdään lopullinen päätös. ”Kysymyksessä lääkärikoulutuksen lisäämisestä on monille myös ideologinen komponentti. Lääkäriliiton laskelmien mukaan maltillinen koulutuksen lisäys riittää turvaamaan lääkäritarpeen tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei puolestaan ole pyynnöistä huolimatta avannut omia laskelmiaan”, hän kritisoi. OKM:n mukaan lääkärivaje syvenee 2020-luvulla. 30 lääketieteen aloituspaikan lisäys UEF:ssa tarkoittaisi Pelkosen mukaan noin 22 henkilötyövuoden tarvetta koulutuksen koko keston aikana. Koulutuksen hajauttamisesta keskussairaaloihin neuvotellaan tasapuolisesti alueen sairaanhoitopiirien kanssa yhtenä vaihtoehtona koulutuksen toteutuksessa. UEF:n hallintojohtaja Tuomo Meriläinen toteaa, että lisäresurssointi on Lääkärien määrän kehitys suhteessa asukasmäärään KYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä ja koko maassa Koko Suomi Lääketieteellisissä tiedekunnissa huudetaan tuhoa ja kuolemaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitettyä lääketieteen sisäänottomäärien lisäämistä. UEF:n hallitus on valmis lisäykseen. Lääkiksen johtaja toteaa, että 30 lisäopiskelijan kouluttaminen lääkäriksi edellyttää 22 henkilötyövuoden lisäystä.. - Pasi Huttunen, teksti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana lääkäritilanne parani lähes koko maassa. Ainoastaan Itä-Savossa tilanne heikkeni. Valtakunnallisen tilanteeseen verrattuna KYS:n erityisvastuualueella menee kuitenkin huonommin. Poikkeuksen muodostaa PohjoisSavo, jossa lääkäritilanne on valtakunnallista parempi. valtakunnallisesti parantuneesta tilanteesta tuskin lohduttaa, mutta lääkärikoulutuksen lisääminen ei välttämättä pelasta sitäkään pulasta. Esimerkiksi Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli on arvioinut, että syrjäseutujen lääkäripulaa ei ratkaista lääkärikoulutuksen lisäämisellä, koska valmiita lääkäreitä tulisi vasta 6-7 vuoden kuluttua. Tampereella ei lääkispaikkoja olla lisäämässä. Viive ei välttämättä kaada kaunista ajatusta julkisen sektorin pelastamisesta, mutta toinen ongelma on yksityisen sektorin julkista parempi houkuttelevuus työnantajana niin palkan kuin työolojen suhteen. aailman suurimmat kauppamaat ovat pitkään olleet huolissaan väärentämisen ja piratismin leikkaamista lovista talouksiinsa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2005 piraattituotteiden kansainvälisen kaupan suuruudeksi jopa 200 miljardia dollaria ilman digitaalisten tuotteiden arvoa. Immateriaalioikeuksien vahvistamiseksi alettiinkin laatia kansainvälistä sopimusta vuonna 2008. Ensimmäisenä Väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) allekirjoittivat Yhdysvallat, Japani, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Singapore, Marokko ja Meksiko lokakuussa 2011. Tammikuussa 2012 sopimuksen allekirjoitti lisäksi 22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. ” Sopimuksen uskotaan heikentävän myös ihmisoikeuksissa taattua oikeutta reiluun oikeudenkäyntiin. akkaidensa toiminnasta verkossa ja näin ollen niiden olisi ryhdyttävä seulomaan ja sensuroimaan kaikkea käyttäjiensä liikennettä. Rahat valvontaan ja sensuurikoneiston rakentamiseen tulisivat tietysti suoraan asiakkailta", Pekka Mustonen Piraattipuolueesta kertoo. "ACTA estäisi myös edullisempien rinnakkaislääkkeiden kehittämisen ja markkinoinnin. Suomessa tämä ei käytännössä juurikaan näkyisi, mutta tilanne on toinen kehitysmaissa, joissa ihmisiä kuolee miljoonittain vuodessa vain siksi, ettei heillä ole rahaa lääkkeisiin." Sopimuksella pyritään luomaan kansain- väliset standardit tuoteväärennösten levityksen kuriin saamiseksi sekä tekijänoikeusloukkauksien hillitsemiseksi. Sopimusluonnosten vuotamisen jälkeen monet järjestöt ja puolueet ovat kuitenkin huolestuneet sopimuksen soveltamisen vaikutuksista, kuten Internetin mahdollisesta sensuurista ja yksityisyydensuojan menettämisestä. Mitättömien tekijänoikeusrikkomusten pelätään muuttuvan kriminalisoitaviksi teoiksi ja Wikipedian sekä Wikileaksin kaltaisten vapaan tiedonvälityksen sivustojen pimenevän lopullisesti. Mattimeikäläistenkin uskotaan tuntevan vaikutukset nahoissaan. "ACTA toisi Internet-palveluntarjoajille, esimerkiksi Soneralle, vastuuta asi- Euroopan parlamentti vastaanotti vastikään kansalaisjärjestö Avaaz.orgin organisoiman, lähes 2,5 miljoonan ihmisen allekirjoittaman kirjelmän, jossa vaaditaan pysäyttämään ACTA-sopimuksen eteneminen Internetin pelastamiseksi. Parlamentti onkin pyytänyt Euroopan tuomioistuinta arvioimaan uudelleen, onko sopimus ristiriidassa EU:n hyväksymien ihmisoikeussopimusten kanssa. Ihmisoikeussopimuksissa turvataan kansalaisille muun muassa ilmaisunvapaus, yksityisyydensuoja ja omistusoikeus. Ilmaisunvapauteen kuuluu kiinteänä osana oikeus etsiä ja saada tietoa, ja tämän vapauden uskotaan vaarantuvan, jos tärkeiden tiedostojen ja dokumenttien jakaminen ja levitys kriminalisoidaan. Sopimuksen soveltamisen aiheuttaman verkon valvonnan arvellaan loukkaavan yksityisyydensuojaa ja immateriaalioikeuksien haltijan edun pelätään nousevan kuluttajien omistussuojaa suuremmaksi. Sopimuksen uskotaan heikentävän myös Mustonen arvelee. "Jos sopimuksen valmistelu olisi ollut julkista, niin eihän se koskaan mihinkään olisi edennyt. Ilman Internetin mahdollistamaa kohtuullisen vapaata tiedonvälitystä ja kansalaisaktivismia tämäkin sopimus olisi tullut voimaan jo ensi kesänä." ihmisoikeuksissa taattua oikeutta reiluun oikeudenkäyntiin. "Suomessa on jo nyt yksi maailman tiukimmista tekijänoikeuslaeista, joka antaa tietyissä tilanteissa tekijänoikeusjärjestöille jopa poliisia suuremmat valtuudet. Chisun levyä verkossa jakaneille on esimerkiksi lähetetty kotiin kirjeitä, joissa pyydetään tiettyä korvaussummaa, jotta juttua ei viedä oikeuteen. ACTA muuttaisi tämän käytännön ihan normaaliksi kansainväliseksi menettelytavaksi - syyllinen, kunnes toisin pystyt todistamaan", Mustonen selventää. Viralliset tahot kuitenkin kiistävät kriitikoiden maalailemat uhkakuvat. ACTA:a on kritisoitu laajalti lisäksi suljettujen ovien takana pidetyistä ja epädemokraattisista neuvotteluista. Siinä missä EU:n parlamentaarikot ja valtioiden hallituspuolueetkin ovat jääneet lähes täydelliseen pimentoon sopimuksen tarkoista sisällöistä, useat monikansalliset suuryritykset, kuten Google, eBay ja Time Warner ovat saaneet tutustua sopimusluonnoksiin jo vuosia sitten. Myös niin sanotut BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) suurimpina väärennösten tuottajia ja sekä kehitysmaat on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. "Tarkoitus on saada mahdollisimman vähin äänin aikaan sopimus, joka suojaisi mahdollisimman hyvin ison rahan etuja", ACTA:n tuomien etujenkin uskotaan olevan todellisuudessa pieniä ja hyödyttävän lähinnä kehittyneitä maita. Jos Euroopan parlamentti tuomioistuimen arvion saatuaan päätyy hyväksymään sopimuksen, Saksan, Alankomaiden, Slovakian, Viron ja Kyproksen täytyy vielä allekirjoittaa se ja kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden edelleen ratifioida sopimus ennen Väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen voimaantuloa. Muussa tapauksessa ACTA voi astua voimaan ainoastaan EU:n ulkopuolisissa maissa, sillä Lissabonin sopimuksen myötä parlamentilla on veto-oikeus suurimpaan osaan kansainvälisistä sitoumuksista. Mustosen mielestä maailmassa ei tarvita ACTA:n kaltaisia sopimuksia. "Mikään ei kuitenkaan estä jatkuvasti yrittämästä niiden läpirunnomista. Eräskin EU:n parlamentin jäsen on kertonut, ettei ole koskaan urallaan törmännyt niin laajamittaiseen lobbaukseen ja painostukseen kuin ACTA:n tapauksessa." Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunta ja tasavallan presidentti ovat hyväksyneet sopimuksen. Eduskunnan hyväksyttäväksi sopimus saatetaan hallituksen esityksellä, jonka valmistelua ei ole vielä aloitettu. Uljas 3 | 16. 3. 2012 11 FAKTA: • • • • • • • Teppo Eskelinen syntynyt Joensuussa 1977 Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti (yhteiskuntapolitiikka, poliittinen taloustiede) Bruun, O., Eskelinen, T., Kauppinen, I., Kuusela, H.: Immateriaalitalous – kapitalismin uusin muoto. Gaudeamus, 2009. 239 s. Muita teoksia mm. Kehityksen loppu. Into kustannus, 2011. Eskelinen, T., Ylönen, M.: Tulosvaroitus. Into kustannus, 2011. Yhteistä tietoa aitaamassa Kaikkialta pursuavassa innovaatio- ja immateriaalitalouspuheessa viitataan aineettomaan talouteen jonkinlaisena Suomen kansantalouden pelastajana. Innovaatiot tuottavat voittoa, mutta tuottavatko ne hyvinvointia? Tutkija, dosentti Teppo Eskelisen mukaan immateriaalitalous perustuu siihen, että yhteisesti tuotettua tietoa valjastetaan yksityisiksi voitoiksi. - Tähti Oksanen, teksti & Joona Sipi, Kuva I mmateriaalitalous on Suomessa kovassa nosteessa. Innovaatiohehkutuksella ja patentti- ja tekijänoikeuslakeja ajamalla pyritään rajaamaan talouden piiriin yhä enemmän aineettomia asioita. Immateriaalipuheessa perustellaan tällaista markkinoiden laajentamista sillä, että se parantaa kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, suorina seurauksinaan bruttokansantuotteen kasvu ja hyvinvoinnin lisääminen. Aaltoyliopiston tutkija ja Itä-Suomen yliopiston poliittisen taloustieteen dosentti Teppo Eskelisen mielestä olennaista on kysyä, lisääkö immateriaalitalous todella hyvinvointia. Talous perustuu omistukseen ja omaisuus edellyttää jonkinlaista tavaramuotoa. Tästä näkökulmasta katsoen immateriaalitalouden logiikka on absurdia, sanoo Eskelinen. ”Koko modernin historian ajan omistusoikeutta on laajennettu. Immateriaalitaloudessa määritellään tavaroiksi asioita, jotka eivät arjen käsityksen mukaan niitä ole. Voidaan esimerkiksi patentoida idea jonkin kasvin käyttötarkoituksesta tai vaikkapa geneettinen muutos. Näillä ei ole mitään tekemistä tavaran kanssa. Ne ovat ihmiskunnan kasautunutta tietoa ja perinnettä, jota ei syntyisi ilman yhteistyötä. Miksi pidetään oikeutettuna sitä, että joku sanoo omistavansa osan yhteisestä tiedosta?” Patentteja on ollut käytössä jo pari sataa vuotta. Eskelinen kertoo, että immateriaalitalouden kansainvälistä laajentamista alettiin ajaa 80-luvulla, kun Yhdysvalloissa oli huomattu, että maan kansainvälinen kilpailukyky perustuisi tulevaisuudessa lähinnä immateriaalisiin aloihin kuten it- ja kulttuuriteollisuuteen sekä lääketeollisuuden patentteihin. Huomioiden perusteella Yhdysvaltain patenttijärjestelmää alettiin kansainvälistää. Järjestelmän globalisoimisen kanavana olivat WTO:n edeltäjän GATT:n jäsenmaiden väliset kansainväliset sopimukset. Suomessa immateriaalitalouden nousu alkoi pian sen jälkeen. ”Kansainvälisten patenttisopimus- 12 Uljas 3 | 16. 3. 2012 ten avulla alkoi muodostua suhteellisen verkostoitunut ja valtioista riippumaton kansainvälinen kapitalistiluokka. Valtiot ovat sille hyödyn välineitä, sillä tietyn lainsäädännön läpiajaminen johtaa suoraan taloudelliseen hyötyyn.” Voitontavoittelun keinot ovat talouden laajentamisen satoja vuosia kestäneessä prosessissa muuttuneet. pasiteettia. ”Jos lakia ei noudateta, se lakkaa olemasta. On syytä pohtia, miksi ihmiset ottavat tai eivät ota tarjottua lainsäädäntöä vakavasti. Suomesta voidaan ottaa esimerkiksi nettilataaminen. Se on suomalaisten nuorten yleisin rikos, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa lataajista ei pidä sitä rikoksena. Koska kaikkia lakia rikkovia ei ole resursseja haastaa oikeuteen, on otetTalouskasvuun liittyy paljon tu käyttöön terrorismin stressitekijöitä, jotka johtavat logiikka, jossa lainrikkojien otetaan esimerkki pikemminkin hyvinvoinnin vähene- joukosta ja pyritään saamaan hänelmiseen kuin sen lisääntymiseen.” le kohtuuttoman suuret sanktiot. Sitten toivotaan, ”Kolonialismin aikaan omistuksen että muut pelästyvät.” piiriin haalittiin maata. Teollistumisessa voitontavoittelu noudatti teollisuuskaEskelinen uskoo, että lähivuosina nähpitalismin ideaa. Immateriaalitaloudessa dään, miten ihmiset eri puolilla maailmaa tuottoisaa on saada luotua itselleen juridi- reagoivat tekijänoikeus- ja patenttilainnen omistusoikeus sellaiseen asiaan, josta säädäntöön. ei ole lainkaan selvää, miksi sen pitäisi olla ”Nykyiseen tilanteeseen sisältyy aitoa omistettavissa. Tavaramuotoistetun, aipoliittista kamppailua siitä, toteutuuko neettoman tuotteen myyminen ei poista patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännön tuotetta myyjältä itseltään. Tällaisessa läpi ajaminen globaalisti. Arjen käytäntilanteessa sopivaan juridiseen asemaan nöissä neuvotellaan koko ajan lakien päässyt saa jostain omistamiseksi määritosiasiallisesta olemassaolosta. Jatkavattellystä jatkuvaa tuloa.” ko ihmiset elämäänsä kuten ennen, laeista välittämättä?” Talousjärjestelmän juridisoiminen johtaa Suomessa immateriaalitaloudesta Eskelisen mukaan siihen, että voitonkuulee puhuttavan lähes yksinomaan tavoittelijat eivät todellisesti muuta tai positiiviseen sävyyn. tuota mitään. Ainoa muutos tapahtuu ”Jos täällä sanotaan, että joku toiminta siinä, miten rahavirtoja ohjataan. on tuottavaa, niin kyllä sitä lähdetään ”Syntyy yhteiskunta, jossa yhä useamajamaan.” pi saa tulonsa ikäänkuin vuokraisännän statuksella.” Talouden piiriä halutaan laajentaa, koska Eskelinen huomauttaa, että kaikki se kasvattaa bruttokansantuotetta. rikkaat maat ovat rikastuneet teollistuTalouskasvun ajatellaan olevan jonkinlaimisensa aikana piittaamatta tuolloin jo nen välttämättömyys talousjärjestelmän olemassa olleista patenttisäädöksistä. ylläpitämiseksi. Nyt samat maat vaativat kehitysmaita ”Teollistumisen myötä havaittiin, noudattamaan patenttisopimuksia. että noin kolmen prosentin vuosittainen Kehitysmaiden tulisi viedä patentti- ja bruttokansantuotteen kasvu johtaa työllitekijänoikeuslainsäädäntö läpi tietäen, syyden ylläpitoon. Pienempi kasvu ei riitä että esimerkiksi geneeristen lääkkeiden muun muassa siksi, että automatisaatio käyttö pelastaa valtavasti ihmishenkiä. vähentää työvoiman tarvetta. Jos työvoiJoitakin myönnytyksiä on annettu, maa halutaan ylläpitää, tulee tuotannon kuten geneeristen lääkkeiden tuotannon kasvaa. Havainnon johdosta on totuttu salliminen siirtymäajaksi, mutta se ei auta ajattelemaan, että vakaa työllisyys vaatii maita, joilla ei ole omaa lääketuotantokatalouskasvua.” ” Talouskasvun ja työllisyyden yhteys ei kuitenkaan ole lainalaisuus. ”Immateriaalitalous ei kasvata bruttokansantuotetta tuotannon, vaan rahavirtojen lisäämisen kautta. Rahavirtojen kasvu ei välttämättä työllistä ihmisiä. Viime aikoina Euroopassa onkin havaittu talouskasvua ilman vaikutuksia työllisyyteen. Talouskasvun hyvinvointitavoitteessa on myös jätetty huomiotta se, että hyvinvointi voidaan määritellä myös muilla kuin talouden keinoin. Talouskasvuun liittyy paljon stressitekijöitä, jotka johtavat pikemminkin hyvinvoinnin vähenemiseen kuin sen lisääntymiseen.” Osaltaan halukkuus laajentaa immate- riaalitaloutta liittyy Eskelisen mukaan ekologiseen huoleen. ”Jos kasvua halutaan joka tapauksessa ja ymmärretään, että se on mahdotonta teollisen prosessin kautta, niin johtopäätös on panostaa immateriaaliseen kasvuun. Mielestäni immateriaalisen kasvun toivottavuuden kriteeriksi ei kuitenkaan pitäisi riittää ympäristön puhtaus, jos kasvua edistävän prosessin lopputulokset ovat kulttuurisesti epätoivottavia.” On lisäksi kysyttävä, voidaanko talouden painopistettä muuttamalla todellisesti vähentää materiaalisia päästöjä. ”Monella aineettoman tuotannon alueella, etenkin tietoteknologian puolella, on vahva materiaalinen perusta. Minusta on epätodennäköistä, että immateriaalitalouden laajentamisella saataisiin aikaan globaalia irtikytkentää talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välille.” Jos immateriaalisen talouden avulla haluttaisiin vallitsevan kasvun tason säilyttäen todella ylläpitää luonnon resurssien uudistumista, luonnon suojelemisesta puhumattakaan, pitäisi talouden levittäytymisen olla todella aggressiivista. ”Kaikki ihmisten välinen toiminta voidaan rahallistaa, jos siihen halutaan mennä. Mutta sitä mukaa kun talous laajenee, lisääntyvät rahalliset suhteet. Jossain vaiheessa kenelle tahansa tulee raja vastaan. Tärkeää on mielestäni se, mitkä ovat kasvuajattelun todelliset globaalit vaikutukset ihmisille. Ja ne ovat selvästi haitalliset.” Uljas 3 | 16. 3. 2012 13 ” Rahan saaminen gradua varten liittyy siihen, missä suhteessa oma oppiaine on elinkeinoelämään. Töistä rahoitus graduun Safkalla skarpimmaksi Yleisin tapa saada rahaa lopputyötään varten on tehdä se toimeksiantona yritykselle tai olla mukana laitoksen projektissa, sillä säätiöt ja rahastot myöntävät niukasti avustusta gradutason tutkimukseen. Humanististen alojen gradun tekoon on yleisesti hankalampaa saada rahoitusta kuin luonnontieteiden tai kaupallisten alojen. -Jussi Turunen, teksti & Pekka Rautiainen, kuvitus G radun tekoa varten on mahdollista saada myös muuta rahoitusta kuin Kelan myöntämää opintotukea. Helppoa se ei silti ole, sillä gradu on periaatteessa jokaisen yliopistossa opiskelevan pakollinen loppuhuipennus tiellä maisteriksi, josta kuuluisi selvitä ilman ylimääräisiä kannustimia. Rahan saaminen gradua varten liittyy siihen, missä suhteessa oma oppiaine on elinkeinoelämään. Kasvatustieteissä ei rehtori Perttu Vartiaisen mukaan juuri saada rahaa opintotuen lisäksi. Joillakin aloilla, kuten kemiassa ja terveystieteissä, graduja tehdään tutkimushankkeiden yhteydessä. Joskus lopputyön ohjaaja tarjoaa työtä. Kaikista tavallisin vaihtoehto rahoitusta tarvitsevalle on tehdä niin sanottu ostogradu työnantajalle. Lopputyötään pakertava saa näiden vaihtoehtojen lisäksi etsiä apurahaansa tarkasti. Esimerkiksi Joensuun yliopiston tukisäätiö ei Vartiaisen mukaan tue graduja lainkaan. 14 Uljas 3 | 16. 3. 2012 ”Myöskään Kulttuurirahasto ei ole tainnut myöntää apurahoja graduun sitten 90-luvun”, Vartiainen toteaa. Mahdollisuuksia silti on, kuten pienet rahastot ja säätiöt. Vartiaisen käsitys on, että ainoat realistiset vaihtoehdot rahoitusta ajatellen ovat joko ostogradun tekeminen tai projektissa toimiminen. Yleisesti ottaen lopputyön tekijän on selvittävä opintotuella tai mahdollisesti käytävä töissä. ”Isot rahoittajat eivät juuri tue graduja”, Vartiainen sanoo. Suunnittelija Outi Suorsa, Itä-Suomen yliopiston urapalveluista, neuvoo katsomaan yliopiston sivuilla olevaa apurahalistaa. Sinne tulevat ulkopuolisten ilmoitukset apurahoista. ”Yliopiston sisällä apurahoja kannattaa kysellä omasta tiedekunnasta ja laitokselta sekä osastolta. Tosin veikkaan että niitä ei hirveän runsaasti ole tarjolla, mutta ainahan sitä saa kysyä”, Suorsa vinkkaa. Kainalo | Järjestötoiminnasta apurahojen hakemiseen Filosofian maisteri Olli Kaarakka sai aikoinaan graduunsa rahallista tukea eri rahastoista. Kaarakka kokee järjestöpiireissä pyörimisen edesauttaneen rahoituksen saamista. Mistä sait apurahaa ja kuinka paljon? ”Hain apurahoja vuosina 2009 ja 2010 pro gradu -työn tekemiseen. Ensimmäisen apurahan sain Työväen opintorahastosta ja se taisi olla 900 euroa. Toisen sain Kansan Sivistysrahaston Antti Jussi Kososen rahastosta 500 euroa.” Mitä painotit hakemusta tehdessäsi? ”Taisin painottaa hetkellistä puoluepoliittista aktivoitumistani ja pro gradu -työni yhteiskunnallista merkitystä.” Mitä teit oikein saadaksesi apurahaa? ”Luulen, että järjestötoiminnassa pyörivillä opiskelijoilla on sekä paremmat mahdollisuudet saada informaatiota haettavista apurahoista että paremmat mahdollisuudet saada apurahaa. Varsinkin silloin, jos kyse on poliittisesti sitoutuneista rahastoista. Satuin tuohon aikaan pyörimään näissä epäilyttävissä piireissä. Tietenkin tein myös hakemukset huolellisesti ja uskoin vakaasti niihin asioihin, joita hakemuksessa esitin.” Apurahoja ja vinkkejä: www.uef.fi/uef/apurahat1 www.syl.fi/opiskelijalle/apurahat-ja- stipendit/ www.saatiopalvelu.fi/fi www.gradutakuu.fi www.nyyti.fi/tietoa/gradu Opiskelija voi syödä itselleen parempia arvosanoja, mutta kuinka tehdä se oikein? Ravitsemustutkija ja superfoodisti kertovat kantansa. - Maria Routakorpi, teksti & Pekka Rautiainen, kuvitus Kun keskittymiskyky luennolla on Nalle Puhin ystävän Tikrun tasolla, ja tentissä muistaa asiat yhtä hyvin kuin dementoitunut isoäiti, alkaa väkisin pohtia, kuinka saisi itsestään hiukan skarpimman. Monet aloittavat kahvin juonnin yliopistossa mahdollistaakseen läpi yön kestävät lukusessiot, mutta mitä muuta kurkustaan voisi kaataa alas saadakseen parempia tuloksia? ”Aivojen tärkein ravintoaine on rasva”, toteaa FT, tutkijatohtori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Tiina Lappalainen. ”Jos haluaa syödä aivojensa parhaaksi, niin kannattaa suosia pehmeitä rasvanlähteitä, kuten kasviöljyjä, juoksevia margariineja, kasviöljypohjaisia rasiamargariineja, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä.” Rasvan tärkeyden myöntää myös superfoodisti Olli Posti, mutta on eri mieltä siitä, millainen rasva olisi ihmiselle terveellisintä. ”Pari juttua, jotka jokainen voi tehdä, on vaihtaa halpismargariini aitoon voihin ja suola parempaan, raffinoimattomaan merisuolaan”, Posti ehdottaa. Olli Posti kiinnittää huomionsa myös siihen, kuinka ruokaa laitetaan. ”Bakteerikammoisten länsimaalaisten käsittelyssä esimerkiksi kalasta katoavat monet tärkeät hivenaineet, kuten aivojenkin herkkua olevat karnosiini ja omega-3:t.” Postin mielestä ruoan on oltava elossa. ”Mitä kypsemmäksi ruoka valmistetaan, sen väsyttävämpää siitä tulee. Opiskelijakin voi helposti vähentää ruoan raiskaamista kuumentamalla. Eikä maksa mitään.” Tiina Lappalaisen mielestä ruoan liiallinen kypsentäminen ei ole ensisijaisia huolenaiheitamme. ”On erityisesti näyttöä siitä, että kypsentäminen vähentää C-vitamiinin ja folaattien määrää ruoassa. Mutta en näkisi tätä ongelmana, suurempi ongelma on se, että suomalaiset söisivät riittävästi ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, sekä tuoreina että kypsennettyinä”, Lappalainen toteaa. Tiina Lappalaisen ja Olli Postin aivoateriat Lappalainen: Kalakeittoa, ruisleipää kasviöljypohjaisella margariinilla, rasvatonta piimää ja iso lautasellinen porkkanaraastetta, parsakaalia ja paprikaa. Posti: 1 luomubanaani, 1 rkl kotimaista hunajaa, ½ ruukku persiljaa, ½ pussia pakastemustikoita ja 1 ½ dl vettä. Blendataan ja nautitaan. Hänen mukaansa suomalaisilla on tällä hetkellä puute erityisesti d-vitamiinista ja sen saantiin ruoanvalmistuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Luontaistuotekauppojen hyllyiltä löytyviin ravintolisiin sekä Lappalainen että Posti suhtautuvat kielteisesti. ”Näetkö, kun savu nousee jo korvista pelkästä asian mainitsemisesta”, Lappalainen tuhahtaa. ”Millähän sitä saisi ihmisten päähän taottua sen, että syömällä tarpeeksi monipuolisesti ilman kymmeniä eri purkeista otettavia lisäravinteitakin voi elää tarpeeksi terveellistä elämää.” Posti kannustaa panostamaan syömisessä laadukkaisiin ravintoaineisiin. ”Ei tarvitse mennä luontaistuotekauppaan ja ostaa kolmella sadalla pillereitä. Riittää, kun hommaat aitoja ruoka-aineita, etkä kuumenna niitä liikaa.” Opiskelijoiden suosikkipiristeeseen kahviin ravintoasiantuntijat suhtautuvat eri tavoin. ”Kahvin käyttö on mielestäni ok, jos se on suodatinkahvia ja käyttömäärä kohtuullista. Sopivan käyttömäärän ja ajoituksen osaa jokainen itse parhaiten arvioida toivottujen vaikutusten, toisaalta mahdollisten haitallisten oireiden perusteella”, Tiina Lappalainen toteaa. Olli Posti puolestaan tyrmää kofeiinin ryystämisen täysin, ja pitää sitä osana epäterveellistä ruokavaliota. ”Keinostimulantit eivät tue terveyttä, vaan ylläpitävät sitä paskaa. Stimuloivia aineita ei tarvitse, kun syö sitä, mitä elimistö tarvitsee.” Oikotietä onneen ei siis ole, ja siitä pidemmästäkin reitistä on eriäviä näkemyksiä. Olennaista olisikin kuunnella omaa kehoaan ja toimia sen toiveiden mukaisesti. Elämänlaadun ja terveyden parantuessa myös aivojen suorituskyvystä voi saada täyden hyödyn irti. Uljas 3 | 16. 3. 2012 15 Painokone kellarissa Runouden taloutta etsimässä Runoilija Olli-Pekka Tennilä etsii runouden ominta taloutta. Teoria on kesken ja kokeellinen, mutta tällä hetkellä siihen liittyy oleellisesti Kuopion Rypysuolla kellarissa jyskyttävä vanha Heidelberg-tiikelipainokone. Kirjoittamisen vastapainona Tennilää kiinnostaa ajatus grafiikan ja kirjallisuuden yhdistämisestä. -Jarkko Kumpulainen, teksti & kuvat R ypysuolaisessa kellarissa jauhaa suuri mekaaninen kone. Tekeillä on runoilija Olli-Pekka Tennilän odotetun teoksen, järjestyksessään toisen, kannet. Tämä kone todellakin painaa, se ei printtaa. Lopputuloksena on jotakin konkreettista ja aistillista. ”Painotavan kauneus jotenkin liittyy siihen materiaalisuuteen, tai sanotaanko haptisuuteen, semmoiseen tuntumaan, kosketeltavuuteen, ja tavallaan siihen että aina se painojälki on jossain määrin kolmiulotteinen, eli valo käyttäytyy siinä ihan eri tavalla. Jäljeltään se muistuttaa lähinnä erilaisia grafiikan muotoja”, Tennilä pohtii. Tennilää kiehtoo myös mekaanisen koneen logiikka. ”Siinä on painavia metallisia osia, jotka voi käsittää ja ymmärtää mitä ne tekevät. Tuo on todellakin vanhassa mielessä vielä painokone eli jälki mikä sitä tulee, painuu paperiin ja on fyysisesti ymmärrettävissä, toisin kuin nykyajan digipaino-, offset- ja muut koneet, joista on vaikeampi ymmärtää mitä niissä tapahtuu. Ne ovat tavallaan sitten lähempänä magiaa”, Tennilä naurahtaa. 1963 valmistettu saksalaisen insinööritaidonnäyte saapui nykyisin Jyväskylässä asuvan Tennilän lapsuudenkodin kellariin viitisen vuotta sitten. Kone löytyi läheltä, Minna Canthin kadulla sijaitsevasta Kuopion lomakepainosta. Hintaa koneella oli suunnilleen vanhanpuoleisen käytetyn henkilöauton verran, 2500 euroa. ”Minulla oli ollut idea tuommoisesta koneesta jo jonkin aikaa, ja sain sitten tosiaan muutamia kavereita innostumaan siitä. Sitten ostettiin kimpassa tuo.” Kirjoihin syntyy kohopainotekniikalla käsityön tuntu. ”Kaikkiin prosessin kohtiin voi puuttua ja painopinnan valmistaminen on aina oma juttunsa. Nuo koneet ovat kaikki aika omia persooniaan, eli pitää oppia tuntemaan sitä konetta”, Tennilä kertoo. Uuden, helpomman ja nopeamman tekniikan kehittymisen myötä arvostus kohopainokoneisiin on luonnollisesti laantunut, ainakin hetkeksi. ”Jossain vaiheessa noita romutettiin ihan säälittä romurautana, mutta nyt alkavat taas olla hyväkuntoiset kysyttyjä. Esimerkiksi Jenkeissä kohopainoa harrastetaan nykyään aika paljon ja varmaan enenevässä määrin myös Euroopassa.” 16 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Uljas 3 | 16. 3. 2012 17 Tennilä kokee, että painotekniikoiden tehostumisen myötä kirjat ovat menettäneet osan ulottuvuuttaan. ”Kirjallisuus on, siunauksellista kyllä, aika demokraattinen taidemuoto, eli kirjapainotekniikan kehittymisen myötä teokset ovat olleet kaikkien saatavilla. Kuvataide on puolestaan ollut hyvin artefakteihin keskittynyttä. Oma ajatus asettuu jollakin tavoin siihen välimaastoon, eli ajatus grafiikan ja kirjallisuuden yhdistämisestä. Taiteilijakirjathan sitten ovat aivan uniikkeja teoksia, mikä tässä ei ole olenkaan tarkoituksena, mutta muuten ehkä tavallaan vähän siihen samaan suuntaan.” Kasvuun tähtäävät yritykset löylytettäväksi Vuonna 1963 Länsi-Saksassa valmistettu painokone tuli Helsingin kautta Kuopioon ja Rypysuolle vuonna 2008. Olli-Pekka Tennilä säätää painolevyä kohdalleen. Painoväri levitetään vasemman käden yläpuolella olevaan metalliseen telaan. Tennilää kiinnostavat ristiriidat. Vahvan sellaisen hän näkee kirjallisuuden tehotuotannon ja sisällön suhteessa. Hänen mukaansa painoalan yrityksien kilpailussa alaa on käynyt määrittämään se, että painolinjat ovat mainosteollisuuden tarpeisiin rakennettu. ”Kirjapainokoneiden sylkyvauhti on jotakin viittätoistatuhatta painoarkkia tunnissa. Eli kirjoista on tullut keskimäärin semmoisia nidottuja lärpäkkeitä, jotka ovat toki halpoja tuottaa, mutta jos ajattelee siltä kannalta, että sen kirjan ulkoinen olemus tai luonne olisivat jotenkin suhteessa sen kanssa mitä se teos muuten on, niin siinä on minun mielestä joku semmoinen hirvittävä ristiriita. Tavallaan olen jotenkin pyrkinyt toteuttamaan sitä mahdollisuutta, että kirjat olisivat jollakin tavoin kokonaisuuksia, että ne eivät sitten olisi mainosteollisuuden ylijäämätuotteita. Sitähän ne nyt ovat.” Tennilä on keskeinen toimija Poesiassa, joka on nykyrunoutta kustantava yhteisöllinen työosuuskunta. Poesian kirjat ja tekijät ovat saaneet viime vuosina suhteellisen hyvin näkyvyyttä. Teoksia julkaistaan tällä hetkellä kymmenkunta vuodessa. Tennilä kaivaa toiminnasta myös horisontaalin talouden ihanteita. Haussa on runouden omin talous. ”Minua kiinnostaa, juuri Poesian toimijana, marginaalisen kirjallisuuden omimmat talousjärjestelmät, tai se, että onko semmoisia mahdollista kehittää. Siitäkin huolimatta, että se tuntuisi kovin mitättömältä ryytimaalta semmoinen.” Tennilä löytää toiminnassa oleellisuudet vertaistalouksien, commonsien ja muiden horisontaalien talouksien systeemeistä. ”Tietysti runous on taidemuotona semmoinen, joka isoissa kustantamoissa olleessaan on aina tavallaan taas jonkinlaisella ylijäämällä tehty. Eli runous on siinä talousjärjestelmässä joka siellä vallitsee, tavallaan hyväntahtoisuuden, tai jonkinlaisen suuremman perspektiivin osoittamaa välttämättömyyttä, mutta se ei voi kuitenkaan koskaan olla ikään kuin se runouden omin talouden muoto.” Tennilä suhtautuu kriittisesti kirjallisuutta julkaiseviin mediakonserneihin. ”Jos miettii näitä isompia kustantamoja, joissa myydään sitä muutamaa Finlandia-ehdokasta, ja siinä on samassa rykelmässä kustannustalot, sanomalehdet ja kirjakaupat, jotka ovat, jos nyt ei kartelleja, niin aika lähellä sellaista systeemiä. Se on markkinatalouden jär- 18 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Startup Sauna • Metalliset kirjaimet ladotaan yksi kerrallaan. Pienimpien fonttikokojen asettelu vaatii sorminäppäryyttä. jestelmä, jossa kaikkein paras tuotto saadaan sillä, että myydään mahdollisimman vähiä kirjoja mahdollisimman paljon.” Tennilän mielestä vaakalaudalla on monimuotoisuuden kirjo. ”Jos katsoo vähänkään laajemmasta perspektiivistä, niin minä en usko, että se kirjamessuproosa ja muu jota nykyään tehdään, tuotetaan ja palkitaan, on kirjallisuudelle hyväksi.” on hirvittävän haastavaa ja siitä nimenomaan minun mielestä kirjallisuuden monimuotoisuudessa on kysymys, eli sen vastapainona, että matkitaan jo televisioviihdettä kirjoissa ja kirjojen dynamiikassa, jotta ihmiset osaisivat niitä jo valmiiksi lukea.” Mutta miksi sitten toisinajatteleminen on ensinkään tärkeää? ”No se on siksi tärkeää, kun me tiede- Tennilä poimii esimerkin fysiikasta. ”Ajatellaan nyt vaikka valon kaksoisluonnetta. Siinä joudutaan yhtä aikaa myöntämään, että valo ei ole yksikäsitteisesti aaltoliikettä, eikä se ole yksikäsitteisesti hiukkasia, vaan se on jossakin mielessä molempia, ja sitä on mahdoton hahmottaa samaan aikaan. Mutta juuri se, että tiede joutuu oman kehityksensä nimissä tämmöisiä myöntymyksiä tekemään, myöntämään että yksikäsitteisyys ei ole mahdollista, niin sehän siirtää tiedon ja totuuden luonnetta aivan olennaisesti, ja ne, ovat hirveän tärkeitä hetkiä. Ja mitä kieleen tulee, niin sehän kantaa hirvittävän pitkälti kaikkia ontologisia ja metafyysisiä oletuksia todellisuudesta”, Tennilä innostuu, pysähtyy, ja jatkaa mustan värin levittämistä painokoneen telalle. Minä puolestani sammutan nauhurin, ja Ennen sarjatuotantoa muun muassa painolevyn kohdistaminen ja sävyjen säätö vie aikansa. ”On hirvittävän haastavaa ajatella toisin. Kirjallisuuden keskiössä on aina kyse lukemisesta silloinkin kun se lukeminen on kirjoittamista. Ikään kuin se, että lukeminen on kaiken keskiössä eikä suinkaan kirjoittaminen. Se, että voisi ajatella perustavasti toisella tavalla, tään niin pirun vähän mistään mitään. Tavallaan se, että meidän logiikka ei ole ainoa logiikka mikä on mahdollinen. On hyvin perustavalla tavalla toisenlaisia mahdollisuuksia ajatella, ja tieteessäkin tulisi olla tästä kysymys, ja onkin parhaimmillaan.” alan kaivelemaan laatikoita, joista löytyy tarkasti lajiteltuna eri fonttikokoa olevia metallisia kirjakkeita, toinen toistaan kauniimpia ja toinen toistaan hienompaa kaiverrettua viivaa ja rastereita sisältäviä vanhoja päärynäpuulevyjä, joita on joskus käytetty painokoneen 50-vuotisessa historiassa jossain jonkin kirjan tai lärpäkkeen sivun painolevynä. Samalla yritän mielessäni kutistaa Tennilän sanomisia näkökulmaan, pitää kasassa, teroittaa jutulle kärkeä. Totean mielessäni, että hänhän puhuu filosofiansa mukaan… kaksimielisesti, yksiulotteisuutta kartellen. Siitäkin huolimatta tämä on vain tarina kohopainokoneesta. • • • • • Startup-yritysten kehittämisohjelma, joka kerää alueen lupaavimmat tiimit kuuden viikon ajaksi yritysväen ja sijoittajien valmennettavaksi. Tiimejä Pohjois-Euroopasta, Baltiasta, Venäjältä ja Kiinasta Järjestetty vuodesta 2010 Järjestetään 2 kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä Valmennukseen selvinneet yritykset ovat nostaneet yhteensä yli 9,4 miljoonan euron arvosta pääomasijoituksia. Lisätietoa: startupsauna.com Haaveena Piilaakso. Kuopio Enterpreneur Societyn puhenejohtaja Erkka Hänninen (oik.) ja Jonne Kankkunen ovat lähtövalmiina maaliskuun lopussa Kuopioon tulevan Startup Saunan esikarsintaan. Startup Saunan esikarsinnoissa on Kuopiossa myös erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneelle yleisölle nähtävää, kun startup yrittäjät esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Aalto-yliopiston yrittäjäyhteisön kasvuhalukkaille yrityksille järjestämä Startup Sauna warmup saapuu Kuopioon. Tapahtuma seuloo yritykset jatkosparraukseen yliopiston yrityshautomoon Helsinkiin ja sieltä edelleen Piilaaksoon. - Jarkko Kumpulaine, teksti & kuva. K uopiossa kauppatieteitä opiskelevalla Erkka Hänninen on pian näytönpaikka. Hänninen on yhdessä yrityskumppaninsa Jonne Kankkusen kanssa osallistumassa löylytettäväksi maaliskuun viimeisenä päivänä Kuopiossa pidettävään Startup Saunan esikarsintaan. Kyseessä on Aalto-yliopiston Enterpreneur Societyn järjestämä aloittelevien ja kasvua tavoittelevien yritysten kilpailu. Hännisen ja Kankkusen aie on osallistua kilpailuun rekrytointia tehostavalla Jobium-yrityksellään. Ideaa on hiottu koko syksy ja tavoitteena on säväyttää tuomarit ja päästä jatkoon – ensiksi tehokoulutukseen Aalto-yliopiston yrityshautomoon Venture Carageen, josta edelleen viikon tutustumisreissulle Kalifornian Piilaaksoon. ”Olemme hinkanneet tätä jo pitkään, mutta nyt syksystä alkaen on tehty puolestaan selkeytetty sitä mitä meidän tuote ja palvelu on. Lisäksi on haettu perusteita, joilla vakuuttaa tuomaristo siitä että juuri meidän pitäisi päästä mukaan valmennukseen, ja Piilaaksoon saakka hakemaan rahoitusta yrityksellemme”, Hänninen kertoo. Jobiumissa haetaan uutta näkökul- maa yritysten tapaan hakea työntekijöitä ja päinvastoin. Palvelun ytimessä on Career Canvas, jolla työnhakija pystyy laittamaan cv:nsä nettiin, linkittämään sen työnantajalle ja seuraamaan kuka ja milloin ansioluetteloa on katsonut, ja jopa mihin ansioluettelon kohtaan on erityisesti kiinnitetty huomiota. ”Eye of the Tigerin kuuntelu ei ole vielä alkanut, mutta viimeistään viikkoa ennen karsintaa”, Hänninen naureskelee. Starup Sauna on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja sen valmennuksessa mukana olleet yritykset ovat nostaneet tähän mennessä varoja jo lähes kymmenen miljoonan euron verran. Viime vuonna henkilökohtaista johtajavalmennusta tarjosivat muun muassa Alexander Stubb ja Jari Sarasvuo. Kilpailuun ilmoittautuminen on jo käynnistynyt, mutta Kuopion Startup Saunan esikarsintaan eli warmup:iin voi ilmoittautua maaliskuun 23. päivään saakka. Hänninen on tavallaan saunotuksen suhteen kaksoisroolissa. Oman yrityksen osallistumisen lisäksi, hän toimii Kuopion Enterpreneur Societyn eli Kuopio ES:n puheenjohtajana ja vastaa siten tapahtuman järjestämisestä. Hänninen kannustaa ottamaan osaa. Peruslähtökohta on, että yrityksen pitäisi olla jo ideaa pidemmällä ja tuotteesta tai palvelusta olisi hyvä olla jo jonkinlainen prototyyppi. Hänninen ei käy kuitenkaan rajoittamaan vielä aluillaankaan olevia. ”Kuitenkin ehdottomasti, jos on rokkistara-asennetta ja pystyy esittelemään ajatuksensa uskottavasti ja vakuuttamaan tuomariston, niin ei kun mukaan vaan. Osallistuminen on ilmaista, joten eihän tässä ole kuin voitettavaa.” Hännisen mielestä kilpailu on kaiken kaikkiaan oiva tilaisuus aktivoida pohjois-savolaista startup-ilmapiiriä. Uljas 3 | 16. 3. 2012 19 Kulttuuri ”Se kertoo kaupungin ilmapiiristä jotakin, että tännehän mahtuu tuommoinenkin porukka.. Laulettu historia K alevalan mitalla -festivaali tuuppasi Pohjois-Karjalaan sylillisen kulttuurielämyksiä. Carelicumissa sijaitsevan Pohjois-Karjalan museon sokkeloiset näyttelytilat täyttyivät perinteiseen runomittaan lauletuista opastuksista, kun Anna Fält johdatti museovierailijoita läpi karjalalaisen kansan historian. Laulava Fält oli kuin pillipiipari, perässään turistihiirten lauma. Fältin äänen ohjaamana kierros kulki keskiajan kieppeiltä nykypäivään, sivuuttaen karhun kaatamista ja lukuisien sukupolvien arkea. Säkeistöt sotaa paenneiden karjalaisten kokemuksista pistivät kuulijat hiirenhiljaisiksi. Noin neljänkymmenen minuutin esityksen aikana Fält suolsi tekstiä varmasti täysimittaisen rap-albumin verran. Vaikka museokävijän päässä saattoikin surista informaatiotulvassa, oli salista toiseen vaeltaessa helppo vain antautua vangitsevalle yksinlaululle. Lumoavan laulun vaiettua oli museovierailla mahdollisuus tutustua näyttelyesineistöön tarkemmin omassa tahdissaan. Kyt kerää voimiaan Kuopion ylioppilasteatteri kertoo eläneensä taas yhden kauden, ja ilmassa kytee uusia alkuja. Tällä kertaa se alkaa omasta tilasta luopumalla. Ylioppilasteattereille kautta maan on luontaista erilaiset vaiheet, sillä harrastelijateatterissa toimivat ihmiset valmistuvat, muuttavat ja liikkuvat. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Kuopion ylioppilasteatteri irtisanoo vuokrasopimuksensa Työnkulmalta ja jää kodittomaksi maaliskuun lopusta alkaen. Syynä irtisanoutumiseen ei ole viime aikoina keskusteluttanut Työnkulman purku-uhka. ”Se meidän tila Työnkulmalla ei vain ole kovin hyvin teatteritilaksi soveltuva, ja meidän ihmisiä ovat vaivanneet siellä ollessa pahat allergiat”, KYT:n uusi puheenjohtaja Aapo Halme kertoo. Terveydelliset syyt ovat ajaneet ylioppilasteatterilaiset evakkoon jo ennen vuokrasuhteen loppua ja uusinta näytelmää harjoitellaan Savilahdella Studentian kappelissa. Uusi tila on ollut haussa jo useamman vuoden. ”Tilaa on haettu jo vuodesta 2006. Montakin tilaa on jo löytynyt, mutta ne ovat olleet liian kalliita”, hallituksen jäsen ja tuottaja Teija Tossavainen kertoo. KYT:laisten haavena olisi löytää samaan tilaan myös muita teatteriryhmiä, oman käytön kausiluontoisuuden vuoksi. Jo pelkästään kesäaikaan tila on käyttämättä viitisen kuukautta. Ennen uusien tilojen löytymistä tilat vuokrataan jatkossa produktiokohtaisesti. Esimerkiksi ensi syksyn Kuopion ylioppilasteatterin 35-vuotisjuhla näytelmää ja juhlallisuuksia varten on varattu Sotku. Suunnitelmissa on myös viedä esityksiä Suomen ylioppilasteatteriliiton jäsenteattereihin ympäri maata. Kodittomaksi jääminen aiheuttaa kuiteknin varastointi ongelman. ”Meillä on kauhia varasto tavaraa, jota pyritään realisoimaan. Huonekaluja on jonkin verran ja vaatevarasto on ihan hyvän kokoinen”, Halme kertoo. Ensi hätään KYT herättelee yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja kaupunkia auttamaan tilanteessa. Ylioppilasteattereille on ominaista erilaiset vaiheet, kun toimijat ovat usein opiskelijoita, ja valmistuminen vie monesti kaupungista pois. Hyvinvoivan ylioppilasteatterin voi kuitenkin nähdä tärkeänä osana elävää kaupunkia. Halme lainaa taannoista keskustelua kaupungin asiakaspäällikön Petri Kervolan kanssa. ”Petri antoi hyvin perspektiiviä KYT:n kaltaisen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa toimivan puljun merkityksestä kaupungille. Jos nuoret aikuiset sitoutuvat olemaan KYT:ssä, niin se painaa vaakakupissa, kun harkitaan Kuopioon jäämistä. Siihen jäädäkö kaupunkiin vai ei vaikuttaa vahvasti, että siellä on se tai Joona Sipi Pitkän linjan KYT:lainen Aapo Halme (oik.) luotsaa teatterin kadulle. Omista tiloista luopu- minen näyttäytyy haasteena. Rivissä mukana KYT:n hallituksen jäsenet Joni Kvick ja Teija Tossavainen. se kiva porukka”, Halme pohtii. Kaupungin kulttuuritoiminnan kirjolla on vaikutus myös mielikuviin. Tossavaisen mielestä kaupunki joka pitää sisällään myös KYT:n kaltaisen kokeellisen teatterin on viesti kaupunkia kodikseen suunnitteleville. ”Se kertoo kaupungin ilmapiiristä jotakin, että tännehän mahtuu tuommoinenkin porukka. Luulisi että ihmiset tulevat tuolta kasvukeskuksista paljon mieluummin semmoiseen paikkaan jossa on tämmöistä tilaa”, Tossavainen miettii. Nykytilanteen uusi puheenjohtaja ottaa lopulta haasteena. ”Elämme mielenkiintoisia aikoja. Me lähdemme nyt kodittomaksi suunnilleen samaan aikaan kuin kaupunginteatteri. Kaupunginteatterin kanssa on nyt muutenkin pohdittu erilaisia yhteistyönmuotoja, joita molempien kodittomuus mahdollistaa vielä enemmän”, Halme kertoo. Myös Kuopion ylioppilasteatterin rekrytoinnin kohdalla puhaltavat uudet tuulet. Ensi syksynä KYT aikoo luopua pääsykokeista ja siirtyä samaan mallin kuin Joensuun ylioppilasteatteri, eli järjestää pääsykokeen sijasta viikonloppukurssin, jonka aikana etsitään oikeasti toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Ihmispeliä lavalla Kuopion ylioppilasteatteri tuo yleisön nähtäville poikkeuslaatuisen teatterimuodon maaliskuun lopulla. Elämäsi valinta ihmislautapeli on teatterillinen peli, johon yleisö voi osallistua. -Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva ”Kyseessä on interaktiivinen esitys, jossa katsoja saa roolin. Rooli ei tarkoita esiintymistä, mutta yleisö saa tavallaan määritellä mitä näyttelijät lavalla tavoittelevat”, ohjaa Anni Marin kertoo. Näytelmä on toteutettu tutkiva devising -menetelmällä. Menetelmä on ryhmälähtöisen teatterin tekemisen tapa, jossa esitys muovataan yhdessä näytelmän työryhmän ja kohderyhmän kanssa. KYT löysi syksyllä yliopistolta yhteistyöhön pelikerho Kärmeksen ja Kuopion kampuksen ympäristöklubin. Kärmes laati peliin 20 Uljas 3 | 16. 3. 2012 strategian ja ympäristöklubi toi mukanaan tietoutta. Käytännössä yleisö osallistuu peliin valitsemalla tavan, jolla näyttelijä suhtautuu kohtaamiinsa tilanteisiin. Yleisölle jaetaan esitykseen tullessa rooli, jonka perusteella he edustavat tapaa jolla näyttelijä tekee valintoja. Yleisö äänestää ja ohjaa näytelmän kulkua. ”Tämä voi olla oikeasti jännittävää katsojalle. Siellä voi joutua edustamaan sellaista valinta tapaa, jota ei itse edustaisi elämässä”, Marin kertoo. Tarinan keskiössä on yksinhuoltaja Mari (Henna Eronen), joka siirtyy avioeron kautta kohti uutta elämää. Ympäristöklubin myötä mukana on vahvasti myös ympäristöön liittyvät valinnat. ”Ympäristöasiat ovat olleet lähtökohtana. Mukana on paljon faktoja siitä kuinka mikäkin valinta vaikuttaa ympärillämme. Käsikirjoitus on tehty lähinnä varsinaisen työryhmän parissa, mutta erityisesti ympäristöklubin Arsi Jannonen on ollut kävelevä tietopankki, joka on tuonut mukanaan ympäristötietoutta”, Marin kertoo. Rooleissa nähdään Henna Eronen, Lilli Määttä, Ville Nylén, Lenita Yli-Parkas, Tytti Penttinen ja Anne Salmi. Esitysajat ja lisätietoa osoitteesta: www.kuopionylioppilasteatteri.net/ Henna Eronen näyttelee KYT:n uusimmas- sa näytelmässä eronnutta yksinhuoltajaa. Hänen valintojaan uudessa elämäntilanteessaan ohjaa yleisö. Arvio | Joose Keskitalo & Kolmas maailmanpalo : Vyötä kupeesi ja tule Tarinoita hyvän ja pahan tuolta puolen Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo julkaisi uuden levyn helmikuussa. V yötä kupeesi ja tule! on tarinalevy, jonka vaatii pysähtymistä. On laitettava valot himmeämmälle, valittava hyvä asento ja avattava mieli. Parhaimmillaan levy vie mukanaan kummalliseen maailmaan, reilun puolentunnin matkalle, jonka päättymistä seuraa hiljainen hetki, kokemus on tuonut huoneeseen jotain uutta. Joose Keskitalon uusin ja järjestyksessään kuudes albumi muodostaa välisoittoineen eheän kokonaisuuden. Ohjakset käden ulottuvilla harhaileva Kolmas maailmanpalo -yhtye tietää kuinka Keskitalon rinnalla seistään. Tarinoille jätetään tilaa tukien ja vahvistaen Keskitalon unenomaisten näkyjen kerrontaa. Ensikuuntelujen jälkeen mieleen painuvimmiksi kappaleiksi nousevat viinassa ja virtsassa uitettu Kärpäset sekä tarina Aleksander Aavasta, runoilijasta, jonka sielu vaihtaa metsästysretkellä omistajaa. Lopulta suosikikseni nousee kuitenkin kaunis ja synkkämielinen Rakkaus tuo muukalainen, joka ei ole ehkä albumin nerokkain biisi, mutta tunnelmaltaan kolea ja vaikuttava. Vyötä kupeesi ja tule! on ehdottomasti täysosuma ja ehkäpä Keskitalon tuotannosta parhaiten aikaa kestävä julkaisu. Samalla se päättää arvoisellaan tavalla Keskitalon ja Kolmas maailmanpalo -bändin yhteistyön. Jaakko Ryynänen Louhimiehen uusimman kuvaukset alkavat Kuopiossa Tuotantoyhtiö Blind Spot Pictures aloittaa Elävien Kirjoihin -elokuvan kuvaukset 19. maaliskuuta Kuopiossa. Kuopiolaisen poliisin Marko Kilven kirjaan perustuvan elokuvan ohjaa Aku Louhimies. Viikon kestävät kuvaukset Kuopiossa näkyvät katukuvassa osittaisina katujenvaltauksina. Elävien Kirjoihin perustuu keväällä 2011 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Tarina kertoo nuoresta naisesta Pikestä, joka on ansainnut ennen vankilassa oloaan elantonsa kovalla huumebisneksellä. Vankilareissu ja vastasyntynyt lapsi muuttavat hänen elämänsä suunnan, mutta menneisyydellä on hintansa. Samalla poliisin taistelu kovenevaa huumekauppaa vastaan tuo haasteita sairaslomalta palaavalle poliisille Ollille ja hänen uudelle, erikoisia työmetodeja käyttävälle työparille, Eliakselle. Lisätietoja: www.markokilpi.com. Joensuu toisen silmin Joensuun Monikulttuurisen Valokuvakerhon ensimmäinen näyttely on meneillään Kauppakeskus Isossa Myyssä Joensuussa. ELÄMÄÄ JOENSUUSSA –näyttely pohtii, mitä Joensuu merkitsee niille, jotka asuvat täällä pidemmän tai lyhyemmän aikaa. Tututkin näkymät saavat uuden tulkinnan, kun niitä katsoo toisesta kulttuurista tulleen valokuvaajan silmin. Kuvat jakaantuvat kuuteen ryhmään: Ihmiset, Valot, Toiminta, Luonto, Tapahtumat ja Kaupunkielämää. Näyttelyn on koonnut Jarno Pääkkönen. Joensuun monikulttuurinen valokuvakerho on harrastajakuvaajien klubi ja osa JoMonin eli Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen toimintaa. Näyttely jatkuu 26. maaliskuuta saakka. Nightwish RockCockin pääesiintyjäksi Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Kuopion Väinölänniemellä järjestettävän Kuopio RockCockin artistikattaukseen on saatu päivitystä. Festivaalin päälavan valloittaa lauantai-iltana triplaplatinaa viimeisimmällä Imagenaerum-albumillaan myynyt Nightwish. Lauteille nousee myös Kuopion festivaalikävijöille aiemmilta vuosilta tutut Stam1na ja Klamydia sekä Apulanta, Eläkeläiset, Kotiteollisuus ja Viikate. Festivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Joensuun peliskene kuhisee Pelisuunnittelukilpailu Project Moreau on parhaillaan meneillään. Kilpailuaika jatkuu 4. huhtikuuta järjestettävään finaalitapahtumaan saakka. Kisan järjestää pelaamisen ympärille muodostunut ryhmittymä Joensuu Geek Meet. Parhaat palkitaan tutustumisreissulla Rovion pääkonttoriin Helsinkiin, eikä suunnittelemansa pelin oikeuksista tarvitse luopua. Lisäksi palkinnoksi luvataan ikuinen onni. ”Haluaisimme nähdä jotain, mitä emme ennen ole nähneet”, järjestäjät toteavat. Lisäksi Joensuussa on menossa meksikolaislähtöisen tutkija Carolina Islas Sedanon pelisuunnittelukurssi. Joensuun peliskeneen on pian lupa ladata suuria odotuksia. Project Moreau –finaali 4.4. alkaen kello 17 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoululla (Sirkkalantie 12 A) Kansanmusiikki kohtaa tanssin Tanssiteatteri Syrjän Halla saa ensi-iltansa 24. maaliskuuta kello 19. ”Kauniit ja kipeät muistot viiltävät nykyhetkeä, kun mies muistelee menetettyä rakastaan. Nykytanssi ja uudelleen tulkittu kansanmusiikki luovat lavalle herkän kokonaisuuden ja vuoropuhelun”, kertovat tekijät. Anna Venäläisen ja Niko Pentikäisen tanssi ja Salli Anttosen, Laura Kaljusen ja Roosa Tourusen musisointi kohtaavat teoksessa. Ensi-ilta on kulttuurikeskus Maritassa Outokummussa, joten sopii toivoa, että esitys saapuu myös lähemmäs kampuksia. Uljas 3 | 16. 3. 2012 21 antaa pyhyyden kokemuksen, olemassaolon tarkoituksen ja rajatun maailmankuvan ”Fundamentalismi ja siksi sitä on vaikea murtaa. Valinnanvapaus ahdistaa, fundamentalismi pelastaa? Jumala-symposium pisti kulttuurintutkijan miettimään kansantautiamme eksistentiaalista ahdistusta. Jos Jumala on ristiriitainen, niin ovat meidän identiteettimmekin. Fundamentalismi tarjoaisi vastauksen molempiin ongelmiin. - Katja Hätinen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus ” Mikä fundamentalismissa on niin kiehtovaa”, kysyi symposiumissa fundamentalismista puhunut dosentti Risto Ahonen. Takapenkistä kuului kuiskaus: mustavalkoisuus. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella helmikuussa pidetyssä symposiumissa kehotettiin myös ”tuunaamaan” oma Jumala. Valinnanvapaus on meidän onnemme, mutta silti useat kääntyvät yhteen totuuteen uskovan fundamentalismin puoleen. Aiheuttaako valinnanvapaus siis ahdistusta? Arvostettu kulttuurintutkija Stuart Hall oli jo kirjassaan Identiteetti (suom. 1999) sitä mieltä, että aiheuttaa. Kun globalisaatio yhdentää kansallisia identiteettejä tuodessaan vaikutteita, ei voida määritellä selkeästi, mitä vaikkapa suomalaisuus on. Median ja kohtaamisten välityksellä myös itämaiset uskonnot tuovat uusia ajatuksia Jumalasta, jonka olemus ei ole enää selvä. Tähän muutokseen voi vastata Hallin mukaan kahdella tavalla: joko hyväksyä muutos yhdistelemällä uutta ja vanhaa, tai kiistää muutos kääntymällä tradition puoleen ja samaistumalla alkuperäiseen kulttuuriin. Globalisaatio aiheuttaa nykyajan ihmisten pirstaleisen identiteetin. Hallin mukaan ”kohtaamme mahdollisten identiteettien hämmentävän ja nopeasti vaihtuvan moneuden, jossa tunnemme voivamme ainakin tilapäisesti identifioitua mihin tahansa näistä identiteeteistä”. 22 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Vaikutteita tulvii arkeen mediasta ja ihmisten kohtaamisista. Näin ollen ”täysin yhtenäinen, loppuunsaatettu, varma ja johdonmukainen identiteetti on fantasiaa”, kirjoittaa Hall. Ja juuri tästä epävarmuudesta ja valinnanvapaudesta johtuu identiteettikriisi. Koko ajan pitää määritellä minuuttaan, joka ei kuitenkaan koskaan ole ehjä ja lisäksi voi vallita tunne kuulumattomuudesta minnekään. Yhteiskunta ei pidä fundamentalisteista Risto Ahosen mukaan fundamentalistiset liikkeet saavat usein joukkoihinsa korkeasti koulutettuja nuoria. Miksi nuoret innostuvat tällaisesta ehdottomuudesta, olemmeko väsyneet kyseenalaistamaan ja pohtimaan? ”Fundamentalismi on moniselitteinen reaktio yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, jossa pyritään säilyttämään oma identiteetti muutospaineiden keskellä. Fundamentalismiin kuuluu vahva ryhmäsidonnaisuus, mikä antaa jäsenille voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen”, kertoo evankelis-luterilaisen kirkon nettisanasto. Ahonen toteaa, että fundamentalismi antaa pyhyyden kokemuksen, olemassaolon tarkoituksen ja rajatun maailmankuvan ja siksi sitä on vaikea murtaa. Hän jatkaa että nuorille täytyisi sanoa ”seuraa minua” eikä noudattaa toisaalta-toisaalta – linjaa kuten kirkko tekee. Jos fundamentalismi todella antaa pysyvän identiteetin, mahdollisuuden vastarintaan ja vielä ryhmän tuen, eikö siihen kannattaisi tarttua? Yhteiskunta kieltäisi. Fundamentalismi on saanut negatiivisen leiman tiukkojen sääntöjen ja järjestelmää vastustavien radikaalien ihmisten ideologiana. Kuitenkaan fundamentalistin ei tarvitse olla hullu eikä fundamentalismia tule liittää pelkästään lahkoihin tai ääri-islamismiin. Se ei ole myöskään synonyymi konservatismille, vaikka molemmat aatteet kääntyvätkin tradition puoleen. Fundamentalistisilla liikkeillä on aina poliittinen pyrkimys. Yhteisön sopusointu olisi yhteiskunnan kannalta varmaan paras ratkaisu. Yksilön ja yhteiskunnan etu taas ei aina mene yksiin: pohjimmiltaan ihminen tavoittelee onnellisuutta, johon on useita teitä. Onko tässä fundamentalismin ongelmallisuuden ydin, ristiriita yhteiskunnan normien ja yksilön halujen välillä? Symposiumissa eräs yleisökysymys kuului onko fundamentalismi aina pahasta. Kysymykseen luvattiin palata myöhemmin mutta vastausta ei koskaan saatu. Fundamentalismi on yhteiskunnan kannalta pahasta, mutta entäs yksilön? Toki identiteettiään voi ehjäksi yrittää saada järkevimmillä keinoilla, mutta fundamentalismilla on suosiota. Jenkeissähän taannoin syntyi yrityksiä, jotka vanhempien pyynnöstä pakkovieroittivat nuoria pois lahkoista. Toiset nuoret olivat tyytyväisiä, toiset kokivat menettäneensä kaiken. Symposiumissa viitattiin myös ateistiseen fundamentalismiin. Voisiko siis kasvissyönti tai kehonrakennus olla fundamentalismia mennessään äärimmilleen? Fundamentalisti ei ole etäinen ja outo ihminen, kuten Ahonen korosti. En kannata fundamentalismia missään muodossa, mutta sitä en kiellä ettei joskus tekisi mieli kieltää ristiriidat ja ottaa vastaan yksinkertainen vastaus. Eikö sinunkin? Uljas 2 | 17. 2. 2012 23 Stam1nan tuorein täynnä pahennevaikutusta ja valerocktähteyttä Kauneuden ja sotilaiden ristiriita Kolumni| Pimeyden ydin Kusipäät rikastuvat Minkälainen on Tiibet, jonka vapauden puolesta tiibetiläiset munkit ja nunnat ovat valmiita sytyttämään itsensä tuleen? Vastauksen pilkahduksia löytyy Merja Hirvosen näyttelystä Matka kuvia Katmandusta ja Tiibetistä. Viimeisteleekö tämä porukka Suomen maabrändin? Hyyrynen poseeraa takarivissä ja Kangasmäki oikealla. Stam1nan tuoreella Nocebo-albumilla harrastetaan itseironiaa ja kuvataan lumeaikakauttamme lääkehöyryjen ja valerocktähteyden symbolien kautta. Edeltäjäänsä Viimeistä Atlantista suorasukaisempi albumi sai hyvän vastaanoton ja kartutti jälleen yhtyeen kultalevykokoelmaa. Alkaako Suomi käydä Stam1nalle jo liian pieneksi? - Maiju Pohjolainen, teksti & Teemu Leinonen, kuva Helmikuun alussa ilmestynyt Nocebo osui ja upposi kuuntelijoihin rikkoen kultalevyrajan heti julkaisupäivänään. Myös yhtye itse on uudistuneen soundiinsa varsin tyytyväinen. "Suurin ero Viimeisen Atlantiksen ja Nocebon välillä löytyy varmaan äänimaailmasta. Nocebo on tietyllä tapaa helpompi yhtälö ja vähemmän salaperäinen kokonaisuus", laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen pohtii. "Onnistuimme tietysti tekemään taas parempia sävellyksiä ja lopputuloksessa kuuluu myös kosketinsoittajamme Emil Lähteenmäen mukanaolo", lisää KaiPekka Kangasmäki, joka vastaa yhtyeen bassonsoitannasta. Albumin tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana hääräsi muun muassa Toolin 24 Uljas 3 | 16. 3. 2012 ja Apocalyptican kanssa työskennellyt yhdysvaltalaisnero Joe Barresi. Kangasmäen mukaan Barresi loi levylle paljon pieniä yksityiskohtia. "Niihin kannattaakin kiinnittää huomiota. Muun muassa biisien pohjia väritettiin efekteillä ja muulla kikkailulla." Levyn sanoituksista suurimmaksi osaksi runoillut Hyyrynen puolestaan kehoittaa huomioimaan levyllä harrastettavan itseironian. Pahennevaikutus (lat. nocebo, "minä vahingoitan") viittaa lumelääkkeen aiheuttamaan negatiiviseen vaikutukseen. Lyriikoissa rinnastetaan tällä kertaa keinotekoisuuteen pyrkivät rock- ja lääketeollisuus. Hyyrynen myöntää valelääkärijupakan sattuneen hyvään saumaan ja muistelee, että Viimeisen Atlantiksenkin julkaisun aikoihinkin uutisoitiin sopivasti tulivuorenpurkauksista ja tsunamista. "En osaa vastata kysymykseen, miten kirjoitan ja mistä kirjoitan. Tottakai kaikki tekstit syntyvät omista ajatuksia ja huomioista." Myös muut kansat saattaisivat olla kiinnostuneita Hyyrysen huomioista. Rykmentti toivookin tulevaisuudessa pääsevänsä esiintymään myös ulkomaille ja Nocebolla kuullaan myös englanninkielistä Stam1naa kappaleella Nomad. Pysyvistä kielenvaihdossuunnitelmista yhtye ei kerro tarkemmin. "Jos kielenvaihdokseen päädyttäisiin, sen täytyisi olla kannattavaa bändin tulevaisuuden kannalta. Tiettyjä sanavalintoja ja sanaleikkejä voisi olla vaikea saada toimimaan englanniksi ja minun täytyisi motivoitua tarpeeksi alkaakseni hommaan. Tietysti voitaisiin sitten vittuilla vaikka Englannin kuningattarelle. Voisi kirjoittaa että fuck you, Queen!" "Olisi kyllä kiva käydä näyttämässä muillakin kylillä, miten livehommat pitää hoitaa", Kangasmäki tunnustaa. Myyntilausetta Stam1nan viennin edistämiseksi on kuitenkin vaikea keksiä. "Meitä on ehkä vaikea kuvailla parilla sanalla, ei tuosta vitun sekaavasta hul- luudesta voi nostaa yksittäisiä asioita esiin. Jotain urheiluun liittyvää sen täytyisi olla, koska tämä on niin fyysistä ja rankkaa", Hyyrynen miettii. "Rankkaa tämä ainakin on. Kai tässä alkavat jotkut rajat paukkua kun ranteet ja selät on kaikilla rikki. Ei se vielä vanhuuttakaan voi olla, kun ei tässä itse ole edes kolmeakymmentä", Kangasmäki miettii. Hänellä on kuitenkin ehdotus sloganiksi, joka on yhtä yllätyksellinen kuin Stam1nan musiikki yksinkertaisimmillaan. "Miten olisi 'Stam1na - mielenkiintoisempaa kuin jääkiekko'?" Seuraavan levyn teemoista bändillä ei ole vielä tietoa. Hyyrynen ja Kangasmäki leikittelevät ajatuksella, ettei levyllä otettaisiinkaan kantaa mihinkään. "Miltä kuulostaisi sellainen, että tekisimmekin puhtaasti viihdelevyn ja runoutta? Sen näkee sitten kirjoitusprosessin alkaessa, mikä silloin kiinnostaa", Hyyrynen miettii. "Tai jos vaikka olisimmekin huolissamme itsestämme. Seuraavalle levylle tulisi biisit Kake, mene lääkäriin ja Emil, oletko kunnossa?" Tiibetin-matka oli pitkään ollut taiteilija Merja Hirvosen haave. Kokemuksen kuvailun hän kokee vaikeaksi. ”Se on ihan mielettömän erilainen maa, kuin toiselta planeetalta. En osaa sanoa muuta. Kokemuksen henkilökohtaisesta voimakkuudesta kertoo, että pystyin vasta nyt järjestämään näyttelyn näistä valokuvista. Matkan tein jo vuoden 2010 lokakuussa.” Kuvissa korostuvat vuoristonäkymät, paikalliset rakennukset, arjen ihmiset ja uskonto. Fokus on valokuvaajan tietoinen valinta. Kiinan sotilaallisen läsnäolon sijaan Hirvonen haluaa korostaa Tiibetin muita puolia. ”Miksi tuoda esiin aseita? Koen että se mitä näkyy kuvissa myös lisääntyy. Siksi en halunnut keskittyä surkeuteen. Silti ristiriita Himalajan käsittämättömän kauneuden ja sotilaiden läsnäolon välillä oli todella häiritsevä. Lhasan tiibettiläisalueella jokaisessa kadunkulmassa seisoskeli neljä sotilasta ja tarkka-ampujat olivat katoilla valmiudessa.” Ristiriitoja oli myös länsimaisen pyhiinvaellusryhmän ja kiinalaisten turistiryhmien välillä. ”Moneen kertaan mietin miten heille kerrotut tarinat eroavat meille kerrotuista. Miltä Tiibetin kulttuuri vaikuttaa Kiinan valtion propagandan läpi. Se on kamalaa miten tarinat eroavat, kaksi todellisuutta rinnakkain.” Kiinan invaasion myötä myös länsimainen kulutuskulttuuri on levinnyt Tiibetin. ”Tiibetin kulttuuri joutuu ahtaalle. Siihen nähden että kyseessä on syrjäseutu, on aivan hullua miten paljon rakennetaan. Joka puolelle nousee valtavia uusia autoliikkeitä. Maaseutu on tietysti vielä hyvin erilaista.” Ristiriidat näkyvät myös näyttelyn sisällössä. Kuvastossa ihmisen läsnäolo piirtyy himalajan maisemia vasten. Värikkäiden kankaisia rukouslippujen Uljas astui suuryhtiön varpaille Uljas sekaantui ruotsalaisen dokumentaristin taisteluun suuryhtiö Dolea vastaan. Uljaassa lokakuussa 2009 julkaistu Fredrik Gerttenin haastattelu on esillä miehen uudessa dokumenttielokuvassa Big Boys Gone Bananas!*. Dokumentti kertoo siitä, kuinka Dole yritti estää Gertteniä julkaisemasta aiempaa elokuvaansa Bananas!*, joka puolestaan kertoo nicaragualaisten banaanityöläisten taistelusta suuryhtiö Dolea vastaan. Uljaan juttu liittyi juuri Bananas!* -dokumenttiin ja sitä seuranneeseen kujanjuoksuun suuryhtiön puristuksessa. Veera Järvenpään tekemässä Haastattelussa Gertten toteaa, kuinka haasteen uhka roikkuu kaikkien yllä, jotka uskaltavat puhua tai kirjoittaa. ”Ihmiset pelkäävät kertoa minun versioni tarinasta. Journalisteja haastetaan oikeuteen, koska he siteeraavat minua.” Pasi Huttunen alta pilkottaa kaunis vuoristomaisema, hellyyttävä kaksivuotias pikkutyttö lopettaa hetkeksi alttarin lakaisemisen ja polttohautausta vasten piirtyvät väriä uhkuvat hindunaiset. Näyttely jakautuu kahteen huoneeseen, joista toiseen on koottu kuvia Tiibetistä ja toiseen Katmandusta. Kuvien taustaa värittävät otteet matkapäiväkirjasta, jotka luovat kontekstin matkakuville. Näyttely on Hirvosen ensimmäinen yksityisnäyttely ja osa hänen opintojaan Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulussa. Matka - kuvia Katmandusta ja Tiibetistä Galleria Harhassa 6.-31.3. Taiteilija on paikalla su 11.3. ja su 25.3. klo 11-15. Jussi Valonen Verkkomedia ja iltapäivälehdet saivat hiljattain kohunruokaa Kalifornian yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan ylempiä sosiaalisia luokkia edustavat ihmiset toimivat muita todennäköisemmin epäeettisesti. Uutisoinnissa asiaa lähestyttiin nopean verkkojournalismin tapaan poiminnoilla, ei pohdinnalla. Mutta vasta hiukan syvällisemmällä tutustumisella pääsee kaikenlaisia Occupy-liikkeitä, mielenosoituksia ja mellakoita nostattaneen pimeyden ytimeen. Esimerkiksi Huffington Postin uutisen kärjeksi nostettiin, että varakkaat eivät ole yhtä mukavia kuin me muut. Uutisointi julistaa, että rikkaat toimivat todennäköisemmin epäeettisesti, mutta kiinnostavampaa on kääntää ajatus toisinpäin. Nykyisessä talousjärjestelmässä epäeettisesti toimimalla rikastuu todennäköisemmin kuin eettisesti toimimalla. Ryöstökapitalismi tuo nopeasti paljon rahaa etenkin jos valtiokoneistoa pyörittävä virkamiehistö osaa tarpeeksi suurta maksua vastaan totella tai sulkea silmänsä. Rikastuakseen on oltava hyvin onnekas tai otettava riskejä. Eettisyys ja lainsäädäntö ovat riskin mittareita muiden muassa. ” Rikkaammat vievät myös lapselta enemmän karkkeja kuin köyhemmät Ylemmän sosiaalisen luokan ihmiset törttöilevät tutkimustulosten mukaan liikenteessä paljon alempia luokkia enemmän. He kiilailevat risteyksissä muiden autojen eteen enemmän ja väistelevät jalankulkijoita vähemmän. Rikkaammat vievät myös lapselta enemmän karkkeja kuin köyhemmät, ja huijaavat tai valehtelevat köyhiä enemmän. Tutkijat toteavat seitsemän kokeellisen, osittain laboratoriossa ja osittain kentällä tehdyn tutkimuksen perustella, että korkeammalla sosiaaliluokalla on kausaalinen suhde epäeettiseen päätöksentekoon ja käytökseen. He löytävät osaselitykseksi sen, että rikkaammat suhtautuvat myönteisemmin ahneuteen, ja ahneus auttaa sivuuttamaan eettisiä kysymyksiä taka-alalle. Köyhätkin alkoivat käyttäytyä epäeettisesti, kun heille painotettiin ahneuden etuja. Tutkimus on vakuuttavaa empiiristä todistusaineistoa sille, että yhteiskunnalliset rakenteet kehottavat olemaan ilkeä. Kyllähän sen jossain vaiheessa täytyy kantaa hedelmää, kun globaali projekti nostaa yksilöllistä ohi yhteisen ja kilpailemista ohi yhdessä tekemisen. Oikeisto puhuu siitä vastuun kantamisena, muut käyttävät esimerkiksi termiä uusliberalismi. Absurdi teoreettinen olento nimeltä Homo Economicus on nimenomaan ahne kusipää. Jotkut uskovat, että kun monta ihmistä ahneuksissaan maksimoi voittoaan, muuttuu se taloudellisen kasvun kautta yhteiseksi hyväksi. Kusipäisyyshän ei silti mihinkään katoa. Uljas 3 | 16. 3. 2012 25 ” Tutkijat kehottavat paranoidien yhteisöä kehittämään tehokkaamman suojan mahdollista ajatustenlukua vastaan Foliohattu ei toimi Takaisin piirustuspöydän ääreen Salaliittoteoreetikkojen suosiman foliohatun pitäisi suojata ajatustenluvulta. Paitsi että se näyttää nololta, ei se tutkimuksen mukaan edes suojaa ulkoa tulevilta signaaleilta. Fyysikon mielipide ajatustenluvusta on, että toisten ajatuksia ei saa selville ellei kuuntele mitä he sanovat tai sitten seuraa heidän nettikirjoitteluaan. -Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Yhdysvalloissa foliosta tehtyjä hattuja käytetään estämään tiedustelupalvelujen FBI:n ja CIA:n tekemä ajatusvakoilu. On asia erikseen, onko mitään ajatusvakoilua olemassa. Jos ei ole, sitä vastaan olisi turha suojautua. Tämä ei kuitenkaan liikuta salaliittoteoreetikkoja, joiden mielestä foliohatun pitäminen suojaa etämielenhallinnalta. Teknisen korkeakoulun Massachusetts Institute of Technologyn tutkijoiden mukaan salaliittoihmisten vaalima, pään ympärille vetäisty alumiinifoliokääryle ei suojaa ulkoisilta signaaleilta. Tutkijat vuorasivat kolmen mallinuken päät kaksinkertaisella foliolla ja tykittivät niitä erilaisilla radiotaajuuksilla. Joillakin taajuuksilla hatut vaiensivat signaaleja 20 desibeliä, mutta useimmilla taajuuksilla yllettiin vain 10 desibelin vaimennukseen. Mutta sitten: Yhdysvaltojen valtion 26 Uljas 3 | 16. 3. 2012 käyttämillä taajuuksilla foliohatut sen sijaan vahvistivat signaalia 20 desibeliä. Tutkijoiden mukaan tilastollinen näyttö kertoo, että foliohatun käyttö voi peräti vahvistaa hallituksen kykyä sukeltaa ihmisen pään sisään. He arvelevat, että hallitus on itse asiassa tästä syystä aloittanut koko foliohattuvillityksen. Tutkijat kehottavat paranoidien yhteisöä kehittämään tehokkaamman suojan mahdollista ajatustenlukua vastaan. Professori Reijo Lappalainen, soveltavan fysiikan laitokselta Kuopiosta, suostui kommentoimaan tätä polttavan kuumaa aihetta. Kuuma se myös on, sillä haasteltavan saaminen osoittautui vaivalloiseksi. Harvoin on pieni ihminen niin lujilla tiedonsaannin kanssa, kuin yrittäessään saada kokeneen tiedemiehen kommentoimaan foliohatun antamaa suojaa ajatustenlukua vastaan. ”Sinänsä on tunnettua ja uskottavaa, että tuollaiset johtavasta foliosta valmistetut hatut toimivat antenneina sähkömagneettisille aalloille. Siten ne voivat tietyssä alueessa heikentää tai vahvistaa eli fokusoida kenttää. Siksihän antenneja käytetään!” Lappalainen toteaa tutkimuksen luettuaan. Todella niin. Eivätkö salaliittointoilijat ole tulleet ajatelleeksi, että he ovat kuin käveleviä tv-vastaanottimia foliot otsassaan? ”Mittauksista kertovassa jutussa ei ole kerrottu riittävän yksityiskohtaisesti tärkeitä yksityiskohtia, jotta mittausten luotettavuudesta voisi sanoa juuri mitään. Se ei siis ole tieteellinen raportti, vaan lähinnä sensaatiohakuinen kirjoitus, jota pyritään perustelemaan joillakin mittauksilla.” Jos nyt otetaan vakavasti tutkijoiden kehotus miettiä parempi materiaali signaaleilta suojautumiseen, niin mikä se voisi olla? ”Al-folio on ainakin halpa materiaali myös moneen muuhun käyttöön. Faraday-häkki on hyvä suoja radioaaltoja vastaan, mutta sinne ei kenenkään pidä eristäytyä”, Lappalainen varoittaa. Faradayn häkiksi kutsutaan sähköä johtavasta aineesta tehtyä suljettua tilaa. Muun muassa auto suojaa tehokkaasti ukkoseniskulta, vaikka se ikkunoineen ei ole täydellinen Faradayn häkki. ”Esimerkiksi funktionaalisen MRIkuvauksen avulla, tyypillisesti sairaalassa, voidaan toki tutkia tieteellisestikin, mitkä aivojen osat kussakin testitilanteessa aktivoituvat ja kuinka laajasti. Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä salaliittoteorioiden kanssa.” Lappalainen suhtautuu epäillen ajatustenlukuun, sillä ainoastaan toista kuuntelemalla voi ajatuksista päästä perille. ”Tuollaiset salaliittoteoriat ovat turhaa ihmisten pelottelua. Toisten ajatusten juoksua ei saa selville, ellei sitten kuuntele mitä he ääneen puhuvat tai kirjoittelevat facebookiin tai blogeihin.” Lisätietoa: berkeley.intel-research.net/arahimi/helmet/ Uljas 3 | 16. 3. 2012 27 Kellarin kätköistä Uninvited – Mutanttimirrin ö-luokan kosto U HA ASTEENA ENERGIA - JOENSUU 18 .-21. 4 . 2012 www.scifest.fi/tule-mukaan ninvitedin alku paljastaa pieleen menneen laboratoriokokeen. Kokeen seurauksena valloilleen pääsee kissa, jonka sisällä elää kutsumaton vieras – epämuodostunut mutanttikissa, joka janoaa ihmisuhreja. Mutanttikissa ryömii esiin puolet pienemmän isäntäkehonsa suuvärkistä ja palaa yhtä sulavasti samaa reittiä takaisin. Kasarimeininki hivelee verkkokalvoja: kuvastoon kuuluu tietenkin tuuheita viiksiä, kikattelevien ja huvittavasti pukeutuneiden college-tyttöjen paljasta pintaa sekä mauttomia ”Viimeistään tämä on se teos, joka on kampauksia. Uninvitedin tarina pakottanut elokuvaa tähdittäneet uranon varmasti näyttänyt paperilla hyvältä. vaihdokseen. Toteutus on kuitenkin ontunut pahemman kerran. Se ansaitsee juonesonnistunut eepos, eikä se tarjoa tarpeeksi taan omaperäisyyspointsit, mutta mitään cheese factorya viihdyttäkseen. Viimeistään muuta se ei sitten ansaitsekaan. Halpisbudlopputekstien aikana katsoja puristelee itkun jetti näkyy ja kohtaukset ovat viimeistelemät- partaalla kättään nyrkkiin ja vannoo peritömiä ja järjettömän huonoja. Kököt efektit vänsä tekijöiltä takaisin elämästä hukkaan tarjoavat onneksi muutamat kipakat naurut. heitetyn puolitoistatuntisen hinnalla millä Myös näyttelijäsuoritukset antavat paljon hyvänsä. anteeksi. Viimeistään tämä on se teos, joka on Uninvitedissa omat hetkensä, mutta ne pakottanut elokuvaa tähdittäneet uranvaiheivät pelasta elokuvan varsin tylsän tavandokseen. omaista yleisilmettä. Jos etsii 80-luvun On olemassa hyviä huonoja elokuvia ja maittavia cheesy-leffoja, kannattaa pysytsitten niitä huonoja huonoja. Uninvited täytyä tästä erossa ja hankkia käsiin esimerkuuluu valitettavasti jälkimmäisen kategokiksi Troman laadukasta tuotantoa. Tätä voi rian lohduttomaan suohon. Surullista kyllä, varauksetta suositella vain kaikille kissamörsillä Uninvitedissa olisi ollut paukkuja paljon kökauhun ystäville. parempaankin. Se ei ole elokuvallisesti kovin Mikko Puhakka Tiedottaa: ISYY:n kaikki kampustoimistot (Jns,Kpio,Sln) ovat avoinna: Keskiviikkona 4.4. klo 10-15 ja kaikki kampustoimistot ovat suljettu: to 5.4. - ke 11.4.2012 Joensuu Maaliskuu: - 28.3. Optimin 10-vuotis sitsit. - 28.3. Pimpelfest pilkkitapahtuma. Järjestää Pohjatärppi & Hörppy Huhtikuu: - 14.4. Varnitsan järjestämät lavatanssit Teatteriravintolan lasiterassilla. - 17.4. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa Kuopio Maaliskuu: 16.3. ISYY:n hallituksen kokous 7/12 klo 9:00 17.3. ISYY:n 2-vuotisvuosipäivän juhla Lukemalla klo 18-> 19.3. ESN KISA:n yleiskokous Lukemalla klo 16-> 20.3. SOPO-jaosto 2/12 klo 15:00 22.3. Järjestökoulutus klo 14-> 22.- 23.3. Yösähly Studentialla 24.3. Edustajiston kokous Joensuussa 4/2012 28.3. Hallitussitsit Vitriinillä Huhtikuu: 4.4. Toimintajaosto 3/12 klo 11.00 Lukemalla 4.4. Pikku-Wappu bileet Onnelassa 5.-11.4. Pääsiäisloma 17.4. ESN KISA:n bileet Onnelassa Savonlinna 20.3. Risteily sitsit OKL:llä 27.3. Mauttomat bileet Happytimessä 3.4. Haalaribileet Happytimessä 24.4. Pedaryn kevättanssit ja Pre-Wappu bileet Anssi Ylirönni | Matias Joensuun Tiedeseura ry 28 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Uljas 3 | 16. 3. 2012 29 ” Muuttaessaan linnut seuraavat toisiaan ja ottavat suuntaa auringosta ja magneettikentästä. todistaa arjen ihmeeksi. Itäiset Turhan Tietäjät ry 1 Mikä puusta juontaa termi karaatti? Tieteellinen nimi on Ceratonia siliqua, jonka siemenen massaan yksikkö perustuu. Karaatti johdetaan italian kielen sanasta ”carato”, kreikaksi se on ”keration” ja arabiassa ”qirat”. Sanat tarkoittavat puun siemeniä, joita käytettiin vaakojen vastapainoina itämaisissa basaareissa. Kyseisen puun siemeniä on ennen käytetty painoina myös jalokiviä punnittaessa. live at henry´s showtime 22.00 1) Paavalinleipäpuu. X) Pietarinleipäpuu. 2) Johanneksenleipäpuu. Reittimuisti tuo linnun ruoan äärelle 2 Mikä suomalainen yritys aloitti 2007 gargantuamaisen projektin sijoittamalla miljardi dollaria Fray Bentosin kaupunkiin rakennettavaan tehtaaseen, joka sijaitsee Argentiinan rajan tuntumassa Uruguay-joen partaalla? Hanke oli Uruguayn historian suurin teollinen investointi ja toimi aluksi kuin Strömsö sunnuntaisin, mutta lopulta se kiristi suhteita naapurimaa Argentiinaan ympäristövaikutuksien vuoksi. Myös uruguaylaiset ympäristöjärjestöt nostivat asiasta kalabaliikin. Vuonna 2009 tämä tehdas myytiin toiselle suomalaiselle metsäalan yritykselle, joka jatkoi projektia. 1) Metsä-Botnia. X) Enso-Gutzeit. 2) Stora Enso. 3 Sequoian kansallispuistossa Kaliforniassa kasvaa maapallon suurimmaksi arvioitu puu – mammuttipetäjä, painoltaan 2000 tonnia ja pituudeltaan 83,8 metriä. Se on nimetty erään upseerin mukaan, joka tajusi, että sodan on oltava totaalista eli kaikki paskaksi ja palamaan, siviilit mukaan lukien. Hänet muistetaan erityisesti lauseesta ”Sota on helvettiä” ja helvetillistä taktiikkaa käytettiin rosvo-, raiskaus- ja tapporetkellä Etelävaltioissa USA:n sisällissodan aikana: hän miehineen poltti Atlantan ja Savannahin ja ratkaisi brutaalilla sodankäynnillä voiton Pohjoisvaltioille. Kuka? Pe 16.3. La 17.3. Ke 21.3. To 22.3. Pe 23.3. La 24.3. To 29.3. Pe 30.3. La 31.3. Su 1.4. Ti 3.4. Ke 4.4. To 5.4. Pe 6.4. La 7.4. Su 8.4. Pe 13.4. Black Magic Six - The Country Dark 5€ Impaled Nazarene - Bob Malmström 10€ Dead Cult Diaries - Note Stomper Posse Avaruuden Cowboyt plays Tehosekoitin 5€ Back to the Henkka ! ...remembering the good ol´ 90´s ! Verjnuarmu - Fear Of Domination - Project Silence 10€ Stringpureé Band Jess And The Ancient Ones MC Raaka Peen ysäridisko, livenä 2. Maanantai 5€ Jukka Poika & Sound Explosion Band 12€ Henry’s Open Stage Kotiteollisuus 15€ Rättö & Lehtisalo - Bingo Wings Apulanta 17€ Grönholm 5€ Francine 12€ Freeman 10€ hyvä ätmös everyday su-ma 23-04, ti-la 21-04 | su-to k18 | pe-la k20 keikat k18 | henryspub.net | ennakkoliput: Levykauppa Äx, Henkka, Lukema, CafeSavotta ja www.tiketti.fi Kerubin kevät tarjoaa: grafex LET’S BESSERWISSER! Pe 16.3. Kovasikajuttu-elokuvan ennakkoesitys • Räjäyttäjät • Pertti Kurikan Nimipäivät .................. 8 e Pe 16.3. Säröperjantai: Guns of Glory..................................... 4 e La 17.3. Lauantaidisco .............................................................. 4 e Ke 21.3. Rasismin vastainen päivä: Jodarok ......... vapaa pääsy Pe 23.3. Säröperjantai: Petäjäveräjät förskotti ...................... 4 e Pe 23.3. Stam1na ..................................................................... 15 e La 24.3. Stam1na (ikärajaton)................................................. 12 e La 24.3. Stam1na ..................................................................... 15 e La 24.3. Lauantaidisco .............................................................. 4 e To 29.3. Ylioppilasteatterin Kerubin Improklubi .................................... vapaa pääsy Pe 30.3. Redrama • Kuningasidea......................................... 10 e Pe 30.3. Säröperjantai: Black Sabbath -tribuutti ................... 4 e Ke 4.4. Hyvä Jätkät!: Dayfall • Profiligate • Horizon (ikärajaton) .............. vapaa pääsy To 5.4. Joose Keskitalo & Kolmas Maailmapalo .................. 4 e Pe 6.4. Pariisin Kevät............................................................ 14 e Pe 6.4. Säröperjantai: Dian • Danny's Lips.......................... 4 e La 7.4. Kulttuuritavaroiden vaihtotori ................. vapaa pääsy La 7.4. Sara............................................................................. 12 e Su 8.4. Stella........................................................................... 12 e Ke 11.4. Jazzkerho-76: Das Kapital ....................................... 15 e Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot Kerubi avoinna: ma & ti 11-14 ke & to 11-24 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu Lounas ma-pe 11-14 À la carte ke-la 14-22 Kulttuurikeskus Karjalantalo Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu 1) General Lee. X) General Lincoln. 2) General Sherman. Linnunlaulua on jo alkanut kuulua. Muuttolinnuista aikaisimmat ovat saapuneet. Kaikki muuttajat eivät selviydy matkasta hengissä. Yksi monista uhista on ihminen, joka Etelä-Euroopassa virittää verkkoja lintujen tielle saadakseen täytettä pataansa. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva V erkko ei kuitenkaan osu useimpien lintujen lentoreitille. Perillä alkaa pesimisen valmistelu. Sen, mikä koiraista hedelmöittää munan, ratkaisevat paljolti niiden erot ulkonäössä, liikkeen tajussa tai laulukyvyssä. Lintujen parissa on yleistä, että koiraat osallistuvat jälkeläisten hoitoon – ilmiö, joka on muualla eläinkunnassa harvinaisempi. Tavanomaista hurmaavamman lintukoiraan ei tosin aina tarvitse panostaa hoivaamiseen yhtä paljon kuin muiden. Kaikissa muissa selkärankaisluokissa esiintyy eläviä poikasia synnyttäviä lajeja, mutta linnut poikkeuksetta turvautuvat munimiseen. Ehkä lintujen pitäytyminen munimisessa johtuu siitä, että enemmistö niistä lentää, jolloin painon minimointi on tärkeää. Esimerkiksi ruoan haku käy helpommin, jos sikiön voi jättää pesään. Muna kuitenkin myös sitoo paikalleen tehokkaasti, poikanen kun tarvitsee vanhemman ruumiinlämpöä kehittyäkseen. Muuttolintumme valinnevat lisääntymispaikakseen pohjolan osaksi juuri välttääkseen etelän ruoka-apajien ankarampaa 30 kilpailua. Mutta kun luontomme lämpötila ja perustuotanto alkavat laskea, tulee taas etelästä parempi asuinpaikka. Muuttaessaan linnut seuraavat toisiaan ja ottavat suuntaa auringosta ja magneettikentästä. Tärkeitä ovat myös maamerkit. Paikkamuistin kannalta tärkeä rakenne aivoissa on hippokampus. Siellä syntyy jatkuvasti uusia hermosoluja, joiden muodostamiin uusiin yhteyksiin koodautuu uutta tietoa. Muuttolinnuilla uusia hermosoluja liittyy verkostoon nopeampaa tahtia kuin muuttamattomilla. Talviongelman voi ratkaista paikkamuistin avulla toisellakin tavalla. Esimerkiksi amerikanhakin tiedetään varastoivan kesällä ja syksyllä yhteensä kymmeniä tuhansia siemeniä tuhansiin paikkoihin. Talvella ja keväällä hakki löytää niistä suurimman osan, vaikka kätköjen päällä olisi lunta. Myös ruokaa varastoivilla linnuilla uusien hermosolujen tuotanto hippokampuksessa on nopeaa, ja joidenkin tutkimusten mukaan se on nopeimmillaan syksyllä, jolloin lintu varastoi ruokaa eniten. 4 Ochroma pyramidale on kevyt trooppinen puu, josta Tyynenmeren rannikon asukkaat ovat tehneet vuosisatojen ajan kalastuslauttoja. Nämä lautat olivat Thor Heyerdahlin Kon-Tiki-aluksen esikuvia. Toisen maailmansodan aikana englantilainen Mosquito-lentokone rakennettiin siitä. Tämän hävittäjäpommittajan erikoisuus oli, että se valmistettiin pääosin vanerista. Koneeseen käytettiin koivusta ja tästä puusta tehtyä erikoisvaneria, joka oli kevyempää ja vahvempaa kuin normaali vaneri. Valmistusmenetelmässä rungon puolikkaat liimattiin erikoisen muotin päällä ja varusteltiin koneen järjestelmillä ennen yhteen liittämistä. Puuta käytetään nykyisin lennokkien ja eräiden pingismailojen rakennusaineena. Mikä puu? 1) Rottinki. X) Balsa. 2) Tiikki. 5 Lääkelaitos aloitti 2008 kokeellisen lääkemyynnin terveyskeskusten kanssa. Kyseistä lääkettä valmistaa Repolar-yritys ja se sai luvan myös tuotteensa apteekkimyyntiin. Siis ensimmäinen kerta kun kotoinen luonnonhoitomenetelmä sai hyväksynnän lääkinnällisenä tuotteena. Sitä käytetään voiteena haavojen ja sairaalabakteerien hoidossa, koska se estää tyypillisten bakteerien kasvun palovammoissa ja tulehduksissa. Tehoaa myös herputiiniin, peräpukamiin, poistaa tulehduksia, edistää verenkiertoa. Se sisältää luonnon omaa penisilliiniä ja on todettu myös hyväksi eläinten hoidossa. Vinkki: sen poimiminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Mistä tuotteesta on kyse? 1) Kuusenpihkasta. X) Männynpihkasta. 2) Koivunmahlasta. Nimi 1 2 Uljas 3 | 16. 3. 2012 3 4 5 Uljas 3 | 16. 3. 2012 Oikeat vastakset sivulla 32. 31 miiluranta kirppis & kahvio logo.pdf 1 21.11.2011 PÖYTÄTArjous C M Y CM MY CY MY 14.55 Miiluranta Tällä ilmoituksella myyntipöytä Kirppis & Kahvio K Normaalihinnasto: 25 e / 7 pv • 40 e / 14 pv 75 e / 30 pv 25 e / 10 pv nnalla! 10 pv 7:n hi/10 pv) A J E V U H S U K LEIPÄÄ JA SIR TYÖPAIKKOJA (norm. 36 e 1 pöytävaraus/ilmoitus Avoinna ma-pe 10-18, la-su 10-15 Miiluranta 1, Kuopio. P. 040 360 7017 (Pitkälahdessa Caravan Pitkäsen takana, ABC:n ja Kodin Terran läheisyydessä) Yhdistää parhaat työpaikat ja työntekijät! Välittäjä.fi on työnhakuun erikoistunut sivusto, joka toimii tehokkaana linkkinä työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Välittäjä tarjoaa työnantajille hyödyllisen ilmoituskanavan ja työnhakijoille monipuolisen palvelun kätevästi yhden sivuston alla. Tule tutustumaan! Netin parhaat tarjoustuotteet vain yhden klikkauksen päässä! 32 Duunix Oy - Monipuoliset henkilöstöpalvelut Uljas 3 | 16. 3. 2012 S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 2X 1