Uljas 3/2013 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2013 3 Itä-Suomen ylioppilaslehti Tukien puolesta Opiskelijalla ei ole Joensuussa tilaa liikkua. Onneksi lobbarit ovat liikkeellä » 4-5 Mitä vuosittaisella ylioppilaskunnan jäsenmaksullasi tehdään? Me kerromme » 8-9 Leena Luostarinen – Tiikerinpiirtäjä A 9.3. – 14.4.2013 opastukset ke klo 18, su klo 14 Joensuun taidemuseo ONNI Kirkkokatu 23/ti, to-su 11-16, ke 11-20 liput 3-5 € L m l j VERENLUOVUTUS • Savonia AMK Opistotien kampus, ke 10.4. klo 11–15, Opistotie 2 • Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 • Joensuun veripalvelutoimisto, Siltakatu 12 A, 2. krs, ma, ti, to 12–18, ke, pe 11–16 Tervetuloa! OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi I n Onnikooti! uusi Katso vapaana olevat vuokra-asunnot osoitteesta: OVV KUOPIO ▶ Savonkatu 18, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU ▶ Kirkkokatu 25 a, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com 2 Uljas 3 | 22. 3. 2013 Alku ”Myrkky, kuului kuin yhdestä suusta. Kevät! Sisällys |Abinumero Pääkirjoitus | Uljas linja 6-7 12-13 14-15 Pidä kiinni Lyyran tulos hilattiin kuntoon ja se myytiin uudelle SPV Services Finland Oy:lle. Ensi syksynä opiskelijakortista tulee maksukortti. Joka väitti, että paskaa ei voi jalostaa valeh- teli. UEFin professori on hankkeessa, jossa yhdyskuntajätteestä jalostetaan sähköä ja lämpöä. Kesätöitä saa tuomalla itseään oikein esiin ja olemalla onnekas. Heli Kaarniemi kertoo kuinka mahdollisuuksiaan voi parantaa. 24-25 18-19 22-23 Millaista kosmetiikkaa hitsaaja tarvitsee? Entä tietotyöläinen? Ja miksi kumpikaan tarvitsisi? Sukelsimme miesten kosmetiikan nousevaan skeneen. Uljas kysyy etsii tällä kertaa keinoja parantaa pyöräily- mahdollisuuksia kaupugissa. Pyöräilyn osuus Joensuun kaupunkiliikenteessä on jo maan suurimpia, mutta olosuhteissa on paljon Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto Niko Satuvaara Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Saila Rönkkö Ninjat paljastavat salaisuutensa vain harvoille ja valituille. Olemme niitä. Kuopiolaisilta ninjoilta saimme muun muassa vinkit parhaista tavoista salamurhata. Humoro nigra | Uljaan opintotukimalli: 3+666. Opiskelija luovuttaa sielunsa, kirkko lunastaa sen, myy valtiolle, valtio takaa sillä lainojaan ja pankki lainaa sielua vastaan rahaa takaisin opiskelijalle. Taustalla soivat taivaan pasuunat kiirastulen kuitatessa opintovelat! ” Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä”, huusivat opiskelijat 20. maaliskuuta marssien joukkona Mannerheimintietä. Matka oli Eduskuntatalolle ja tavoitteena vaikuttaa seuraavana päivänä alkavaan valtion kehysriihen. Viesti oli selkeä: ”näpit irti opintotuesta!” Monituhatpäinen tulevaisuuden veronmaksajajoukko Eduskuntatalon portaiden edustalla oli näyttävä näky ja opiskelijaliikkeen voimannäyttö. Keskiviikkona julkaistussa kannanotossaan opiskelijajärjestöt syyttivät hallitusta hätäilystä ja näennäisyyksiin puuttumisesta. Heidän mukaansa hallitus on tekemässä opintotukeen kajotessaan näennäisratkaisuja, joilla ei työurien pituuteen ole vaikutusta. Järjestöt kokivat, että ajauduttuaan työmarkkinajärjestöjen kanssa umpikujaan, hallitus on hätäpäissään tarttumassa opiskelijoiden rinnuksiin tehdäkseen edes jotakin. ”On vastuutonta politiikkaa leikkiä ihmisen sosiaaliturvalla ja toimeentulolla”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat kuuluttavat yhteen ääneen. Hallitus on myös ilmaissut selkeästi tavoitteensa opiskelujen lainapainotteisuuden lisäämisestä. Kummastuttaa kuinka vähän nykyisen kaltaisesta opintolainasta keskustellessa puhutaan lainan epätasaarvoisuudesta eri alojen välillä. Lainaa annetaan könttänä ja takaisinmaksun suhde on kaikille sama. Tulevat palkkatasot vain vaihtelevat. Toinen maksaa lainan takaisin kivutta, toinen ei. Yksilön valinnanvapaudella tämä epäkohta ei peity. Palkkaerot ovat mitä ovat, mutta yhdenvertaisen koulutuksen nimikkeen alle lainapainotteinen opiskelu ei nytkään sovi. Yhteiskunta tarvitsee myös sosiaalityöntekijöitä, lastentarhanopettajia, opettajia sekä muita akateemisia matalapalkka-aloja, vaikka olemmekin onnistuneet eripurailemaan itsemme erilleen yhteisestä hyvästä. Joukko eduskuntalon portailla näytti kuitenkin edes maaliskuun aurinkoisen päivän ajan, että toisin voisi olla. ”Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä”, kajahti komiasti yhdestä suusta. Jarkko Kumpulainen ”Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä Uljas 3 | 22. 3. 2013 3 Gallup Kesä -13 ” Useimmissa yliopistoissa kollegio vielä hakee toimintatapojaan. Ylioppilas liikehtii | Sivistystä? Mitä kesällä? Tekijät: Patrick Raivio, Saila Rönkkö & Milja Pollari Kuopio Ida Maria Kinnunen Farmasia, 1 vsk Siivoushommia, festareita ja Suomen sisäistä matkustelua tiedossa. Olen miettinyt, että lähtisin Lappiin vaeltamaan. Ehkä suoritan perinteisen karhunkierroksen. Markus Komonen Yhteiskuntatieteet, 1 vsk Kesällä teen töitä ja lomailen. Työpaikoissa on valinnanvaraa, menen ehkä lastensuojeluhommiin. Vapusta kesäkuun alkuun aion lomailla. Lähden Hämeenlinnaan! Sitten sieltä ehkä KeskiEurooppaan ja sieltä varmaan jonnekin Kroatiaan pyörimään.. Joensuu Rajan Poudel Sosiologia, 4. vsk. I’m going to Helsinki in May and travelling to Stockholm to meet friends. I will take a job, if I find one. Kiu Pun Yhteiskuntatieteet, 3. vsk. I will start job hunting and also travel if possible. I’m thinking of a month long trip to South-East Asia. Savonlinna RAIlumnit aloittivat toimintansa ISYY polkaisi käyntiin alumnitoimintansa. RAIlumnit ry:n perustamiskokous pidettiin Kuopiossa 16. maaliskuuta. ”Opiskelijaelämän jäätyä taa meillä on vielä paljon annettavaa yliopistoyhteisölle. Nyt kun olemme saaneet perustetuksi yhdistyksen, on yhteyden pitäminen sekä osaamisen ja kokemuksen jakaminen entistä helpompaa. Tavoitteena on tukea vielä nuoren ylioppilaskunnan jäsenistön sivistystä”, yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Jukka Mähönen kertoo. Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittivat Mähönen, Sara Remes, Jori Vaissalo, Markus Kytölä, Joonas Laitinen, Minna Kaipainen, Heikki Junkkari, Hannu Jaakkola, Lauri Jurvanen ja Saara Hanhela. Yhdistyksen hallitukseen valittiin kokouksessa Mähösen lisäksi Hannu Jaakkola, Lauri Jurvanen, Markus Kytölä, Sara Remes sekä Saara Hanhela. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan sääntöjen mukaan hyväksyä henkilö, joka on ollut tai on edelleen Itä-Suomen yliopiston jäsen tai työntekijä. Hän kuitenkin tarvitsee suosittelijoiksi kaksi yhdistyksen varsinaista jäsentä. Perustamiskokouksessa yhdistykseen hyväksyttiin 11 jäsentä. Pasi Huttunen Sivistysvaliokunta: Yliopistolaisia kuunneltava paremmin Eduskunnan sivistysvaliokunta vaatii yliopistoja kuuntelemaan paremmin henkilöstöään ja opiskelijoitaan. Valiokunta on huolissaan perinteisen kollegiaalisen johtamisen vaihtumisesta yritysmäiseen johtamiseen. ”Jatkossa on välttämätöntä keskittyä nykyistä paremmin yliopistojen henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemiseen ja sitouttamiseen”, lausunnossa yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista huomautetaan. Sivistysvaliokunta ehdottaa muun muassa yliopistokollegion tehtävien laajentamista. ”Useimmissa yliopistoissa kollegio vielä hakee toimintatapojaan, ja kollegioiden roolit ovat saatujen selvitysten mukaan eri yliopistoissa kovin erilaiset. Sivistysvaliokunta korostaa, että lainsäädäntö antaa jo nykyisellään myös yliopistokollegioille merkittävää toimivaltaa, jos sitä vain osataan ja halutaan käyttää.” Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti arviointiselvityksen yliopistouudistuksen vaikutuksista Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostamalla asiantuntijaryhmällä. Konsulttiselvityksen tulosten perusteella tultiin siihen tulokseen, että yliopistolakia ei tarvitse muuttaa. ”On tosin mahdollista täsmentää lainsäädäntöä siten, että yliopistoyhteisön sisäisille jäsenille, etenkin henkilöstölle, luotaisiin myös lainsäädännön kautta entistä paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet”, todetaan silti. Tuloksista käy ilmi, että yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä lakiuudistus ei parantanut. Vuoteen 2010 asti kasvaneet yliopistojen henkilöstömäärät ovat viime vuosina selvityksen mukaan lähteneet laskuun. Seuraavan selvityksen sivistysvaliokunta haluaa viimeistään vuonna 2016. Pasi Huttunen Miia Romunen, kasvatustiede, 3. vsk Aion kesätöinäni myydä kukkia. Lisäksi aion kalastaa, tehdä käsitöitä ja marjastaa.. Eveliina Muje kotitaloustiede, 3. vsk Teen kesätöitä Linnanmäellä, jonka lisäksi suunnitelmissä on käydä partioleirillä.. 4 Uljas 3 | 22. 3. 2013 L Mitä Joensuu tarvitsee? Miksi Joensuuhun tullaan opiskelemaan? Tätä selvittävät nyt Joensuussa toimivat oppilaitokset Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. ”Miksi tulit opiskelemaan Joensuuhun? Tyydyttävätkö vapaa-ajan toiminnot? Voisiko jonkun asian hoitaa paremminkin”, kysellään sähköisessä kyselyssä, jolla kerätään tietoa palvelujen kehittämiseksi. Opiskelijat ovat jo aiemmin ilmaisseet tyytymättömyytensä ainakin asuntotilanteeseen, vaatineet julkisen liikenteen kehittämistä opiskelijaystävälliseksi, parempia pyöräilymahdollisuuksia sekä lisää liikuntatiloja opiskelijoille. Kyselyyn ehtii vastata 2. huhtikuuta saakka. Vastaajia houkutellaan myös palkinnoilla. Kysely löytyy osoitteesta www.gallupnet.fi/opiskelijakysely Pasi Huttunen J l ”Tällä hetkellä opiskelijoillemme on käytössä aivan liian vähän tiloja liikunnan harrastamista varten. Lisää liikuntatiloja Joensuuhun Joensuun kampuksen liikuntakerhon puheenjohtajalla Daniel Rotkolla on päällä armoton lobbaaminen. Hänen mielestään yliopisto-opiskelijoille on käytössä aivan liian vähän liikuntatiloja. Itä-Suomen Liikuntaopisto kartoittaa vaihtoehtoja uuden liikuntahallin rakentamiseksi Joensuuhun. Riippuen siitä, kuinka paljon rahoitusta hankkeen tueksi saadaan, tarkoituksena on rakentaa joko pienempi halli pääasiassa ISLOn omaan käyttöön tai suurempi liikuntakompleksi, jonka toimintaan myös ulkopuoliset tahot pystyisivät osallistumaan. ”Lopullinen suunnitelma rakennettavan hallin koosta lyödään lukkoon aivan lähiaikoina. Valmis tila saataneen käyttöön vuonna 2015”, kommentoi ISLOn rehtori Vesa Martikkala. Hänen mukaansa suuremman hallin rakentaminen vaatisi ulkopuolista rahoitusta 4-5 miljoonaa euroa. Martikkala pitää opetus- ja kulttuuriministeriön tukea hankkeelle mahdollisena. Sen sijaan Itä-Suomen yliopisto ei ole rahoittajaksi lähdössä. ”Yliopiston hallituksen päätöksen mukaan emme voi toimia rahoittajana uusien tilojen rakentamisessa. Asiassa liikutaan siis yliopiston varsinaisen toimialueen ulkopuolella”, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen. ”Toki selvitellään vaihtoehtoa, että yliopisto lähtisi uuden hallin toimintaan mukaan tilojen vuokraajan roolissa.” Joensuun kampuksen liikuntakerhon puheenjohtaja Daniel Rotko pitää halliprojektia erittäin merkittävänä asiana joensuulaisten opiskelijoiden kannalta. ”Tällä hetkellä opiskelijoillemme on käytössä aivan liian vähän tiloja liikunnan harrastamista varten. Käynnissä on armoton lobbaaminen, jotta ISLOn kaavailema isompi halli saataisiin rakennettua”, kertoo Rotko. Asia on noteerattu myös Opiskelijoiden Liikuntaliitossa, jonka puheenjohtaja Teemu Myllärinen on tulossa neuvottelemaan asiasta sekä ISLOn että yliopiston kanssa. Jää nähtäväksi, saadaanko yliopisto-opiskelijoiden liikuntaolosuhteet Joensuussa nykyistä tilannetta tasa-arvoisempaan asemaan esimerkiksi Kuopion kanssa, jossa Studentia mahdollistaa kuopiolaisille suuren määrän ilmaisia liikuntavuoroja. 1 Uutinen # Itä-Suomen liikuntaopisto aikoo rakentaa Joensuuhun uuden liikuntahallin. Ylioppilaskunta haikailee, että tiloihin saataisiin tilaa myös yliopisto-opiskelijoille. Yliopisto ei kuitenkaan aio lähteä rahoittajaksi hankkeeseen, mutta mahdollisesti vuokralle kyllä. – Samuli Neuvonen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Uljas 3 | 22. 3. 2013 5 Kampus ” Käytännössä opiskelijoille tulee sähköinen identiteetti, jonka avulla voi luoda virtuaalitilejä erilaisiin verkkokauppoihin. Opiskelijoille sähköinen identiteetti syksyllä Uusi opiskelijajärjestöjen omistama yhtiö kehittää Elisan kanssa opiskelijakortista maksuvälineen ensi syksyksi. Monen tappiollisen vuoden jälkeen voitolle päässeen Lyyran liiketoiminta siirtyi uuden firman alle ja sen piiriin kuuluu 350.000 opiskelijaa. Massan uskotaan houkuttelevan mainostajia. – Pasi Huttunen, teksti diiliä Lyyran tuloksen pelastajaksi. Opiskelijat tarkentuvat kuluttajaryhmänä sekä pääsevät sähköisen markkinoinnin koekaniineiksi kun kortti- ja etuuspalvelut kootaan yhteen vasta perustetun SPV Services Finlandin alle. Uusi opiskelijakortti on: MasterCard maksukortti Sähköisen identiteetin tunnistuskortti Hinnaltaan 15 euroa Laurilan mukaan tavoitteena on, että vähintään puolet SPV:n tuloista tulee markkinointimaksuista opiskelijoista kiinnostuneilta tahoilta. Liiketoimintakauppa tapahtui tilanteessa, jossa Lyyra oli vihdoin saanut hilattua tuloksensa voiton puolelle. Vuonna 2011 Lyyra teki tappiota 290.000 euroa ja vuotta aiemmin 430.000 euroa, mutta viime vuonna liikevoittoa tuli Laurilan mukaan alle 100.000 euroa. Sen tarkemmin hän ei summaa täsmennä. ”Lyyra on toiminut kuin startup ja kehittänyt toimintaansa. Alkuvaiheessa ei myöskään saatu tarpeeksi ylioppilaskuntia mukaan. Suurin yksittäinen vaikutus tuloksessa on sopimus Elisan kanssa. Teknisiä ja tuotannollisia riskejä vanhasta korttituotannosta jäi pois. Kulut pienenivät ja markkinointituloja tuli lisää”, Laurila kertoo. Itse yritys keskittyy kaupalliseen toimintaan ja opiskelijarekisteritoiminta siirtyy opiskelijajärjestöjen yhteyteen perustettavalle yksikölle. Nykyinen Lyyra-nimi ja verkkopalvelu säilyvät toistaiseksi toiminnassa. Lyyran henkilökunta siirtyy uuteen firmaan. Yritys palkkaa myös lisäväkeä. 2 Uutinen # Lyyran hallituksen puheenjohtaja Mauri Laurila hehkuttelee Elisan kanssa tehtyä Opiskelijakortti uudistuu ensi syksystä alkaen kun opiskelijoiden kortti- ja etupalvelut kootaan yhden opiskelijajärjestöjen omistaman yrityksen, SPV Services Finlandin alle. Samalla opiskelijakortti muuttuu sekä sähköisen indentiteetin tunnistamisen välineeksi että pankkikortiksi. Maksamiseen sovellettavaa MasterCard-opiskelijakorttia SPV tuottaa yhdessä pörssiyhtiö Elisan kanssa. Uuden kortin hinnaksi tulee 15 euroa. Uudistuva opiskelijakortti on ensimmäinen huomattava ponnistus helmikuussa perustetulta SPV Services Finland Oy:lta. Tuore yhtiö perustettiin Suomen ylioppilaskuntien liiton, Suomen ammattiin opiskelevien liiton, Suomen lukiolaisten liiton, Oy HYY-yhtiöt Ab:n ja Oy Suomen Lyyra Ab:n siirrettyä aiemmin muun muassa opiskelijakortteja tuottaneen Lyyran toiminnan uudelle yritykselle. SPV Services Finland Oy:n piiriin kuuluu jatkossa noin 350 000 opiskelijaa. Yhtiön hallituksessa istuvat SYL:n hallituksen puheenjohtaja Matti Parpala, Lukiolaisten liiton pääsihteeri Sini Korpinen, HYY-yhtiöiden toimitusjohtaja ja Lyyran hallituksen puheenjohtaja Mauri Laurila, HYY-yhtiöiden talousjohtaja Heikki Närhinen sekä opiskelijaliikkeen ulkopuolisena jäsenenä Torsti Tenhunen. ”Haluttiin liiketoiminta täysin opiskelijakeskusjärjestöjen omistukseen ja päätäntävalta opiskelijaliikkeelle. Lyyran alkutaival on ollut HYYvetoinen, nyt se on oikeasti koko opiskelijaliikkeen liiketoimintaa. HYY omistaa alle 20 prosenttia”, Laurila toteaa. Myös Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton hallitus aikoo esittää liittokokoukselleen mukaan lähtemistä. ”Käytännössä opiskelijoille tulee sähköinen identiteetti, jonka avulla voi luoda virtuaalitilejä erilaisiin verkkokauppoihin. Tavoitteena on saada mukaan myös Matkahuolto ja VR. Tämähän on sen verran uutta, että varmasti markkinoijatkin haluavat testata uusia ajatuksia, kun tavoitettavissa on niin iso porukka”, Laurila hehkuttelee. OLVI-säätiö ostaa Itä-Suomen yliopistolle professuurin Kuopioon ja kaksi Joensuuhun Olvi-säätiö lahjoittaa Itä-Suomen yliopistolle kaivos-, vesi- ja puualojen professuurit. Yhteensä lahjoituksen arvo on yli 1,6 miljoonaa. Viisivuotiset professuurit täytetään vuoden 2014 alusta. Kaivospolitiikan ja puumateriaalitieteen 6 Uljas 3 | 22. 3. 2013 professuurit sijoittuvat Joensuun kampukselle ja vesikemian professuuri Kuopion kampukselle. Kaivospolitiikan ja vesikemian professuurit tukevat kaivannaisteollisuuteen liittyvän vesitutkimuksen osaamiskeskittymän rakentamista alueelle. Puuprofessuuri tukee osaltaan Itä-Suomeen kehitettävää metsäbiotalouden keskusta ja uutta Wood Material Science –koulutusohjelmaa. ”Yliopisto on todella kiitollinen paitsi tästä uusimmasta, myös aikaisemmista lahjoituksista”, akateeminen rehtori Jukka Mönkkö- nen toteaa. Säätiö on aiemmin lahjoittanut yliopiston pääomaan miljoona euroa vuonna 2009, joten yhteissumma nyt yli 2,5 miljoonan euron. Pasi Huttunen Tiedekunta: Yhteiskuntatieteet. Vuosikurssi: 1. Syntymäpaikka: Siilijärvi. Motto: Kokeilemalla se selviää. Harrastukset: Haahuilu, musiikin kuuntelu ja pallon potkiminen. Ruoka: Meksikolainen kasvishöystö ja täysjyväriisi. Paikka: Snellman. Huikea show Savonlinnassa K un tarjoan tälle köyhälle miehellä aterian, tunnen itseni Veikko Hurstiksi. Ville Manila on juuri pelannut säästönsä pokeriin. Mutta Manila onkin irtautunut materiaalisesta maailmasta jo aikapäivä sitten. Tyhjistä taskuista huolimatta hänellä on paljon annettavaa. Manila on omistautunut ihmisoikeuksien puolustamiselle. Suuren miehen tunnistaa aatteista jaloista ja sielusta vaatimattomasta. Toimittaja taas myhäilee tyytyväisenä, kun erinomaisen lounasseuran lisäksi taskuissa kilisee Manilan säästöt. Patrick Raivio teksti & kuva SAVONLINNA Näyttävä taskulampuilla luotu valoshow sai yleisön mukaansa heti alusta lähtien liikunnan erikoistujien vuotuisessa gaalajuhlassa Savonlinnassa 5. maaliskuuta. Tunnelma pysyi yllä loppuun saakka. Uutena elementtinä perinteikkäässä showssa oli pääosin musiikin sivuaineopiskelijoista koostuva bändi. ”Gaalaa on ollut ihan superhauskaa tehdä, mutta kyllä on eletty kaikki projektin vaiheetkin”, kertovat liikunnan sivuaineen opiskelijat Matti Suokas ja Jonna Peltonen. Millä mielellä? - Menetin juuri uhkapelissä kuukauden ruokarahat. Tämä ateria tuo vielä lievästi kitkerän sivumaun tunnelmiin. Millainen olet? -Tyhjäpäinen haahuilija. Järkkärit kirjaston ovella Mikä sytyttää elämässä? - Kaikki jännät ja hämärät hommat. Pasi Huttunen teksti & kuva Haave? - Talveton maailma. Mitä seuraavaksi? - Lähden lätkimään yliopiston seinille pimppini on valloillaan - julisteita. Kyse on tapahtumasta, jonka Kuopion Amnesty järjestää. Saa liittyä! Onko olemassa ilmaista lounasta? - Ei ole, sillä koillinenkin maksaa Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09. Toivo Haimi on täydellinen edunvalvoja! Komea, fiksu, määrätietoinen, sanavalmis ja helposti lähestyttävä. Joensuun kampuksen opiskelijat: herätkää vaatiman oikeita liikuntapalveluita UEFlta! Opiskelijaliikunta on työpaikkaliikuntaa! Ärsyttää, kun epsilon on suurempaa kuin nolla. Miksei se voisi olla joskus, edes yhden kerran, vaikka 17,42? Ne opiskelijat jotka eivät äänestäneet kevään 2011 eduskuntavaaleissa eivät ole oikeutettuja marisemaan opintotuesta! Sitä saa mitä tilaa, muistakaa se nukkuvat Frutti di Mare oreganolla ja valkosipulilla. Maksan lounassetelillä. JOENSUU Tarvittiin kaksi järjestysmiestä, että Meille saa tulla –kampanjan kirja Rasismista saa puhua saatiin julkaistua Joensuun pääkirjaston Muikkusalissa 19. maaliskuuta. ”Ollaan tilanteessa, jossa meidän piti ottaa järjestysmies tähän tilaisuuteen, joten rasismista todellakin täytyy puhua”, totesi Päivi Harinen, yksi kirjan toimittajista. Tavoitteena on etsiä tapoja, joilla rasismin luomasta eriarvoisuudesta voi käydä keskustelua avoimesti ja joilla sitä voi vastustaa. Se on luettavissa verkossa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-93-2053-0 Taaperoa juhlittiin aamuun Pasi Huttunen, teksti & ISYY, kuva n Maria Suutari Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Milja Pollari, teksti & Joonas Hukkanen, kuva . Etsin Paavo Väyrynen paaviksi! T. Jouko Piho Uljaan avustajapalaverit .net Joensuussa 26. maaliskuuta kello 15.30 ISYY:n toimistolla Haltialla Kuopiossa 25. maaliskuuta kello 15.30 Uljaan toimituksessa Studentialla KUOPIO ISYY:n vuosijuhlat kokosi Kuopion hotelli Scandiciin 65 innokasta juhlistamaan ylioppilaskunnan saapumista taaperoikään. ItäSuomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan, mutta jatkoille saakka ei rehtoria kuulemma saatu. ”Juhlissa tunnelma oli upeaa ja läpi linjan käsinkosketeltavissa. Amuun asti jatkunut juhliminen tarjosi jokaiselle ikimuistoiset vuosijuhlat”, kuvaili ISYY:n hallituksen jäsen Toivo Haimi. Uljas 3 | 22. 3. 2013 7 Kampus Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen Kolumni | Tyhjyyden valtakunta ” Uusien tilojen kehittämisessä on aidosti kuunneltu opiskelijoiden ääntä. Vanhan liiton 4chan Uudet opiskelutilat avattiin Joensuussa Atriumin sisustus on tehty hyvällä maulla. Viihtyisät työskentelytilat ovat alati opiskelijoiden toivelistan kärkipäässä. Toiveesta tuli totta Joensuun kampuksella. – Saila Rönkkö, teksti & kuva 8 Uljas 3 | 22. 3. 2013 ja ovat omiaan purkamaan nykyisiä ruuhkia koneille. Metrian psykologian siiven 24/7 tietokoneluokat saa käyttöönsä tilapalveluista saatavalla kulkuluvalla. ”Tämä palvelee etenkin niitä opiskelijoita, joille iltatyöskentely sopii parhaiten”, kampuspuheenjohtaja huomauttaa. ” ”Uusien tilojen kehittämisessä on aidosti kuunneltu opiskelijoiden ääntä”, kehuu Tamminen. Opiskelijoiden toivotaankin nyt löytävän opiskelutilat ja ottavan ne reippaasti haltuunsa. 3 Uutinen # Uusien itseopiskelutilojen avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella 15.3. Auroralla käyttöön tulivat Lounge ja Atrium. Tilat on suunniteltu sekä itsenäistä opiskelua, että ryhmätyöskentelyä varten. Atriumilta löytyy työskentelytilaa omalle kannettavalle, minkä lisäksi tilassa on muutamia yhteiskäytössä olevia tietokoneita ja sohvaryhmät rennompaa opiskelua varten. Lounge on tunnelmaltaan värikkäämpi, mutta silti rento kohtauspaikka. ”On hienoa, että yliopisto haluaa kehittää tilojaan vastaamaan paremmin nykypäivän opiskelijoiden tarpeita”, kommentoi ISYY:n Joensuun kampuksen puheenjohtaja Topias Tamminen. Usein luentojen välisen luppoajan viettämiseen voi olla vaikea löytää sopivaa tilaa tai tekemistä. Ajan voisi käyttää hyödyllisesti, mikäli tarjolla olisi viihtyisä opiskeluympäristö. Ruuhka-aikaan kahviloiden vilskeeseen on vaikea mahtua palaveeraamaan ryhmätyön aiheesta. ”Molemmat tilat sopivat hyvin ryhmätöiden tekemiseen tai vaikka huilaamiseen luentojen välillä”, Tamminen ehdottaa. Ympäri vuorokauden käytössä ovat tietokonesalit tuovat joustavuutta opiskeluun V anhan liiton 4chan (www.4chan. org), ei-nettinatiivien helppo ja anonyymi purkautumisfoorumi. Sellaisena ajattelen monesta lehdestä löytyvää tekstiviestipalstaa, ja siksi meilläkin nyt on sellainen. Palstoille tulee huonoja vitsejä, törkyä, outoutta, luovuutta, kiitoksia, iloa, hyviä ideoita ja ties mitä. Anonyymius madaltaa kynnyksen. En vitsaile sanoessani, että tekstiviestipalstalla jos missään kuuluu kansan syvien rivien ääni. Törkykin saa kuulua ja näkyä tiettyyn pisteeseen asti, koska sensuroituna se luultavasti patoutuu tuhoisaksi helpommin. Trollauksessa voi piileskellä myös aktivismin ja muutoksen siemen. Teoria ei ole aukoton, mutta ei sitä vääräksikään ole helppo todistaa. Kun yhtälöön lisää tekstaripalstan viihdearvon, niin hyötyjä on haittoja enemmän. Totta kai tekstaripalstaa ennakkomoderoidaan, ”Törkykin saa kuulua ja toisin kuin näkyä tiettyyn pisteeseen 4chania. asti, koska sensuroituna Meillä on se luultavasti patoutuu journalistituhoisaksi helpommin. nen vastuu Trollauksessa voi piilesjulkaisekellä myös aktivismin ja mastamme muutoksen siemen. sisällöstä. 4chanin ei tarvitse, mutta me seuraamme Suomen lakia. Lisäksi toki näemme puhelinnumeron, josta tekstari tulee, mutta sen tulkitsen olevan lähdesuojan piirissä. Tällä kertaa ei mitään moderoinnin tarvetta ollut. 4chanilta nousi Anonymous-liike, jonka haktivismi on ollut vaikuttavaa globaalissa mittakaavassa. Meille hallitusten ravistelu ei ole ainakaan ainoa tavoite. Riittää, että opiskelijoilla on helppo kanava ilmaista itseään omassa lehdessään, vaikkei haluaisi kirjoittaa juttuja tai pitkiä mielipidekirjoituksia. Tekstiviesti on luultavasti maailman laajimmalle levinnyt sähköisen viestinnän väline ja Suomessa on enemmän puhelinliittymiä kuin suomalaisia. Eikä sellaista puhelinta enää mistään taida löytyä, jolla ei tekstiviestiä voisi lähettää. Tästä Uljaasta voi ISYY:n talousarvio 2013 -infografiikastamme vilkaista, paljonko te muun muassa tästä riemusta maksatte. Hyödyntäkää investointinne tehokkaasti. 0445768409 Pasi Huttunen Mihin jäsenmaksusi menevät? Vaikka päälle päin siltä joskus näyttäisi, eivät ylioppilaskunnalle pulittamasi jäsenmaksurahat katoakaan kuin pieru Saharaan. 40 prosenttia niistä kertyvästä 1,2 miljoonan potista menee opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja lopuilla pyöritetään edunvalvontamyllyä, joka pitää huolen siitä, että sinun oikeuksiasi ei poljeta. Bonuksena tulevat vielä tapahtumat, festivaalit, tukea ja ymmärrystä. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Niko Satuvaara, kuvitus YTHS 40% Henkilöstökulut Budjetti (1 242 000 €) Hallinto 37% Jäsenet 23% 346 000 Jäsenmaksukulut 61 000 Muut yleis-/tstokulut 50 000 Leasingmaksut 15 000 ATK-laitteet & ohjelmalisenssit 13 000 Hallitus 65 000 Uljas 65 000 Poistot 43 266 Haltia 33 000 Tiukanlinna 31 000 Lukema 30 000 Edustajisto 13 000 Kampusvaliokunnat 10 000 Rahoitustuotot/-kulut 7 000 Jaostot & kerhot 6 000 ISYY:n talousarvio 2013 Uljas 3 | 22. 3. 2013 9 Ajassa Pientä on helpoin potkia Opintotuen lainapainotteisuus Pohjoismaissa 2012 Opintolaina Opinraha Euroa kuukaudessa 1200 1000 800 600 400 200 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Lähde: KELA Opiskelijoita kepittämällä ei pelasteta kansantaloutta, mutta se voi olla poliittisesti muita vaihtoehtoja helpompaa. Kysyimme johtavilta opiskelijapoliitikoilta tunnelmia opintotuen uudistamisesta. –Pasi Huttunen, teksti O piskelijaliike matkasi kehysriiheen hyytävissä tunnelmissa. Juuri kun on alettu hahmottaa, mitä opintotuen edellinen uudistus tarkoittaa, viedään se alasimelle uudestaan. On päätetty, että leikkauksia tarvitaan. Opiskelijat näyttivät kehysriihen alla olevan äänestäjinä tarpeeksi pieni massa, jolta voi helposti leikata. Kokonaistaloudellisesti opintotuen uudistamisella on vain vähän merkitystä. Mitä johtavilla opiskelijapoliitikoilla on sanottavaa tuen kehittämiseen ja kehittämisen aikatauluun? Lähetimme kysymykset opintotuen uudistamisesta Vihreille nuorille ja opiskelijoille, Vasemmisto-opiskelijoille, Sosialidemokraattisille opiskelijoille, Keskustaopiskelijoille, Kokoomusopiskelijoille, Liberaaleille opiskelijoille (RKP:n opiskelijajärjestö), Kristillisdemokraattisille nuorille sekä Perussuomalaisille nuorille. Vastaukset saimme Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Veli-Matti Partaselta, Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Anette Karlssonilta, Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja Antti Kettuselta, Keskustaopiskelijoiden Jirka Hakalalta, Liberaalien opiskelijoiden Elin Blomqvistilta sekä Kokoomusopis- 10 Uljas 3 | 22. 3. 2013 kelijoiden puheenjohtaja Akseli Hakalalta. Karlsson totesi aiemmin Uljaan haastat- telussa (Uljas 2/2013), että mielenosoitukset ja kampanjat ovat lähinnä hengenluomista, ja todellinen vaikuttaminen tapahtuu neuvottelupöydissä. Niissä pöydissä ei opiskelijoiden neuvotteluvoima ehkä ole järin suuri. Karlsson ei vastannut esittämäämme kysymykseen siitä, kuinka hyvät opiskelijaliikkeen neuvotteluasemat ovat. Myöskään Akseli Hakala tai Blomqvist eivät halunneet kysymykseen vastata. ”Kun samoissa neuvottelupöydissä istuvat suuret ja vahvat työmarkkinajärjestöt, jää opiskelijaliike helposti vähän syrjään. Opiskelijaliikkeellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa, kunhan se löytää kumppaneita politiikan kentältä”, Partanen arvioi. ”Opiskelijaliikkeen asema olisi voinut olla parempikin. Poliittisille päättäjille on lähetetty ristiriitaisia viestejä, mikä on tehnyt epäselväksi opiskelijoiden päätavoitteet”, Jirka Hakala toteaa. Kettunen puolestaan pitää neuvotteluasemia hyvinä. ”Opiskelijajärjestöt ovat opintotukiasioissa yhtenäisiä, erinäisistä huhuista huolimatta”, hän sanoo. Sosialidemokraattiset opiskelijat uudistaisivat opintotukea omalla variaatiollaan maisteriverosta, mutta kieltävät jyrkästi mallinsa olevan maisterivero. ”Yksityisiltä pankeilta nostettavasta opintolainasta on luovuttava. Tilalla tulisi olla valtion rahasto, ja nykyistä opintolainaa vastaava osa voitaisiin periä takaisin valmistumisen jälkeen opiskelijan työllistyttyä. Takaisinmaksu pitää sitoa tulotasoon ja sen on kohdeltava opiskelijoita oikeudenmukaisesti. Tulorajat tulee säilyttää, mutta niiden perusteella tapahtuva tuen takaisinperintä tulee toteuttaa vasta opintojen päätyttyä”, Karlsson kuvailee. Akseli Hakala siteeraa suoraan Kokoomusopiskelijoiden tavoiteohjelmaa, jonka mukaan lainapainotteisuutta tulisi lisätä sekä parantaa mahdollisuuksia työssäkäyntiin opintojen aikana. Olennaista Kokoomusopiskelijoille on, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista opintojen alkuvaiheessa. ”Opintolainaa ei pidä nähdä perustarpeiden turvaamisena lainarahalla, vaan investointina tulevaisuuteen”, hän sanoo. Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki korjata opintotuen epäkohdat. Liberaalit opiskelijat kokevat opintolainan tällä hetkellä vaaralliseksi, mutta sitä halutaan kehittää niin, että käyttöastetta saadaan hilattua ylös. ”Nykyrakenne on aika toimiva. Opintotukea on kehitettävä sen pohjalta. Lainaosuutta ei saisi kasvattaa, vaan säilyttää tuki opintorahapainotteisena”, Blomqvist sanoo. Keskustaopiskelijoiden Hakala haukkuu pystyyn opintotuen ottamisen kehysriiheen uudistettavaksi. ”Opintotukea on uudistettu seitsemän työryhmän voimin vuodesta 2000 lähtien. Tehtyjen uudistusten pitää antaa vaikuttaa ja uudistaa opintotukea harkiten. Nyt on aika keskittyä toimiin, joilla oikeasti voidaan pidentää työuria”, hän linjaa. Vasemmalla ja vihreissä vastustetaan vaatimusta kustannusneutraalista opintotukiuudistuksesta sekä lainapainotteisuuden lisäämistä. Partasen mukaan nykyrakenne on hyvä, kunhan tukeen saataisiin tasokorotus, ympärivuotinen asumislisä ja huoltajakorotus. Vasemmisto-opiskelijat tukevat opiskelijajärjestöjen viime syksynä tekemää esitystä. ”Kustannusneutraali uudistus, jonka tavoitteena on lyhentää valmistumisaikoja, on tuomittu epäonnistumaan. Se vaikuttaa lähinnä keinolta kääntää huomio pois hallituksen kyvyttömyydestä ratkaista työurakeskustelun vaikeita kysymyksiä tavoilla, joilla on oikeasti merkitystä”, Kettunen tylyttää. Partanenkin painottaa, että opintotuen merkittävyys työurakeskustelussa on olematon ja tuen uudistamisen ajankohta on huono. ”Nuoret saadaan työelämään nopeammin mukaan, kun mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu ja varmistetaan, että opetusresursseja on riittävästi. Opintotuen oikeudenmukainen uudistaminen vaatii myös taloudellisia panostuksia, leikkausten keskellä se on hankalaa.” Kehysriihen tulokset eivät olleet tiedossa lehden mennessä painoon. Näpit irti opintotuesta! Opiskelijajärjestöjen Näpit irti opintotuesta -mielenosoitus oli äänekäs viesti hallitukselle pitää nykyiset lupauksensa, purkaa toisen asteen opiskelijoiden epäoikeudenmukainen kohtelu sekä puuttua kaikkien opiskelijoiden kokemaan köyhyyteen. Viesti meni perille. – Saila Rönkkö, teksti & kuvat ” Tapahtuma toi yhteen opiskelijoita kaikilta aloilta ja koulu- tusasteilta Mielenosoittajissa oli paljon pitkänmatkalaisia. Tämä ryhmä tuli varta vasten Rovaniemeltä. Kulkue oli satojen metrien mittainen Mitä me halutaan? Näpit irti opintotuesta!” Tällä huudatuksella avattiin Näpit irti opintotuesta suurmielenosoitus Senaatintorilla. Paikalle oli kokoontunut yli viisituhatta mielenosoittajaa ympäri Suomen. Tapahtuma oli viiden eri opiskelijajärjestön yhteinen ponnistus. Tapahtuman taustalla oli hallituksen tämän viikon kehysriihi ja siihen liittyvä opintotuen kehittäminen. Hallitus tavoittelee työurien pidentämistä niiden alkupäästä mikä luo muutospaineita nykyiselle opintorahaperustaiselle järjestelmälle. Opiskelijajärjestöjen mielestä nykymallin mukainen opintotuki on asumislisä mukaan lukien sellaisenaankin riittämätön turvatakseen opiskelijan toimeentulon opiskeluaikana. Järjestöt tavoittelevat paitsi opintorahan sitomista elinkustannusindeksiin, myös sen tulorajojen korottamista sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista toisen asteen opiskelijoilta. Opintorahaa eikä sen tulorajoja ole korotettu sitten 90-luvun. Asumislisää ja opintolainan valtiontakausta on viimeksi korotettu vuonna 2005. Kulkue lähti liikkeelle sambarytmien tahtiin liput korkealla. Kulkueen matkan kohti Arkadian mäkeä katkaisi lyhyesti vain savupommi, jonka viskaamisesta epäiltiin anarkisteja. Poliisi hoiti tilanteen nopeasti, ja kulkue pääsi jatkamaan matkaansa. Eduskuntatalolla hallituksen ministerit saivat opiskelijoilta tervehdykseksi enemmän tai vähemmän buuauksia puoluetaustastaan riippuen. Paavo Arhinmäki toivotti opiskelijaväen lämpimästi tervetulleeksi. ”Ensinnäkin, kiitos että olette tänään täällä”, Arhinmäki aloitti. Hallituksen ministerit olivat puheissaan opiskelijoille myötämielisiä. ”Tottakai puolueemme kannattaa nykymallin opintotukea, sehän on aikanaan Esko Ahon luoma”, kommentoi Keskustapuolueen edustaja. Helpotusta on luvassa toisen asteen opiskelijoille, sillä vanhempien tulorajoihin on luvassa kolmenkymmenen prosentin korotus. Myös opintorahan sitomien indeksiin hallitusohjelman mukaisesti on todennäköistä ”Isoissa puolueissa on sekä tukea että rahaa tälle päätökselle”, kertoi ministeri Arhinmäki. Soraääniltä ei tosin vältytty. ”Miksi hallitus pitäisi tämän lupauksensa, kun se ei ole pitänyt muitakaan lupauksiaan”, politikoi Perussuomalaisten edustaja. Miten hallituksen kehysriihessä sitten käykin, yksi asia on varma. Opiskelijoiden asia ei jäänyt tänään huomaamatta keneltäkään Helsingin keskustassa liikkuneilta. ”Lasten oli hankala päästä koulusta ratikoilla kotiin, koska Senaatintorilla kuulemma oli ”vallankumous”, tviittasi jopa esseisti Antti Nylen. Politikot saivat kuunnella sekä buuausta että ilonhuutoja Torilla raikui niin dance kuin Rage Against the Machine Aalto yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantunti- ja Hannu Jaakkola villitsi mielenosoittajia Senaatintorilla. Uljas 3 | 22. 3. 2013 11 12 Uljas 3 | 22. 3. 2013 Jätteiden hyötykäyttöön perehtynyt professori Ari Pappinen on nähnyt huonon ympäristönsuojelun vaikutukset luontoon. ”Aina nähdyt asiat jäävät jollain tavalla tajuntaan ja vaikuttavat valintoihin myös kuluttajana.” ”Jätebisnes on nouseva ala, jonka liiketoimintamahdollisuuksia kannattaa tutkia Jätteiden tie rahaksi Yhdyskuntajätteet ovat nouseva bisnes. Jätettä syntyy kiihtyvällä tahdilla etenkin kehitysmaissa aiheuttaen ongelman, jolle on tehtävä jotain. Yksi ratkaisu on jalostaa jäteraaka-aineesta sähkö- ja lämpöenergiaa. Itä-Suomen yliopiston professori Ari Pappinen oli mukana hankkeessa, joka käynnisti biojalostamon suunnitelmat Bangladeshissa. – Anni Ylönen, teksti & kuva M aaliskuun toisena perjantaina Kuopion Musiikkikeskuksella järjestettiin Pohjois-Savosta liiketoimintaa kehitysmaille ja kriisialueille -seminaari, jossa esiteltiin suomalaista osaamista sekä kehitysmaihin ja kriisialueille suuntautuvaa kestävän kehityksen liiketoimintaa ja toimijoita. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa aurinkoenergia, kriisinhallinta ja kehitysyhteistyö. Seminaarin iltapäivällä Itä-Suomen yliopiston maatalous- ja metsätieteiden tohtori, professori Ari Pappinen kertoi yhdyskuntajätteiden hyödyntämisestä biojalostusbisneksessä Bangladeshissa. Usean Aasian maan tavoin Bangladesh on voimakkaasti kehittyvä ja kaupungistuva valtio, heti Kiinan ja Intian kintereillä. Ulkomaalaiset sijoitukset lisääntyvät, väestö muuttaa maaseudulta kaupunkeihin ja markkinat kasvavat. Sekä energiantarve että yhdyskuntajätteen määrä on lisääntynyt. Case Bangladesh -hankkeessa selvitettiin maan biojätepotentiaalia sekä valtion, isojen kaupunkien ja yksityisten investoijien innokkuutta perustaa sähköä ja lämpöä tuottava biojalostamo yhteisyrityksenä. Ari Pappinen lähti hankkeeseen mukaan henkilökohtaisten kontaktiensa innoittamana, jotka ovat muodostuneet ulkomailla kouluttaessa valtion virkamiehiä paikallisiin tarpeisiin. Bangladeshin hankkeessa on lisäksi kaksi bangladeshilaista tohtoriopiskelijaa, joiden väitös- kirjoja Pappinen on ollut ohjaamassa. Kuopiolaista osaamista hankkeessa edustaa myös osittain kaupungin omistama Kuopio Innovation -yhtiö, joka edistää teknologiayritysten ja tutkimusmaailman yhteistyötä muun muassa Human Security Grid -hankkeessa. ”Jätebisnes on nouseva ala, jonka liiketoimintamahdollisuuksia kannattaa tutkia”, toteaa Pappinen. Jätteistä aiheutuvien ongelmien selvit- täminen ja hoitaminen on koko Bangladeshin laajuinen, Aasian kehityspankin rahoittama projekti, jonka pilotissa on mukana neljä kaupunkia. Yksi näistä on Khulnan kaupunki, jonka kanssa Case Bangladesh -hanke on neuvotellut biojalostamobisneksen aloittamisesta yhteistyössä valtion sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Itä-Suomen yliopiston professori tutkimusryhmänsä kanssa on tehnyt taustatyötä biojalostamon pystyttämiseksi, eli laatinut raportteja sekä tavannut viranomaisia, järjestöjen edustajia, paikallisia sijoittajia ja kaupunkilaisia, joihin hanke tulisi vaikuttamaan. Biojätekäsittelylaitoksen kokonaisrahoitus on vielä avoinna, mutta Khulnan kaupunki, Bangladeshin valtio ja paikalliset yrittäjät ovat ilmoittaneet sitoutuvansa tähän kymmenen miljoonan euron hankkeeseen. Khulnan kaupungissa jätettä syntyy alueen 1,5 miljoonan asukkaan ja 240000 kotitalouden osalta 455 tonnia päivässä eli lähes 170 000 tonnia vuodessa. Tästä reilu 70 prosenttia on biojätettä ja loput muun muassa puu-, paperi- ja muovijätettä. ”Biojätteen osuus on suuri, sillä muuta jätettä ei juuri kerätä. Vaikka kaatopaikkoja on, jätteenkäsittely on melko alkeellista, ja jätteistä noin puolet päätyy jokiin ja mereen eikä kaatopaikkojen valuvesiä käsitellä”, professori harmittelee. nollistivat ongelman suuruutta myös Aasiassa vierailemattomille. Ympäristön arvostaminen on Bangladeshissa Pappisen mukaan hyvällä tasolla, vaikkei käytännössä siltä aina näytä. ”Jätehuolto on aika huonoa. Lakisääteiset velvoitteet ovat olemassa, mutta menetelmät sekä ympäristöluvitus ja -valvonta ovat alkeellisia.” Hankkeen tavoitteena on hyödyntää yhdyskuntajäte modernissa, Khulnaan rakennettavassa jalostamossa, jossa siitä saataisiin muun muassa biokaasua, metaania ja orgaanisia lannoitteita. Alustavien laskelmien mukaan biojalostuslaitoksen käsittelykapasiteetti tulisi olemaan 50 000 tonnia biojätettä vuodessa, josta osa tulisi paikallisista teurastamoista. Laskelmien mukaan laitoksen tuottamasta energiasta 40 prosenttia muuntuisi sähköksi ja 60 prosenttia lämmöksi, jolloin vuosittainen ennuste sähköntuotannon osalta on 9 200 megawattituntia ja lämmöntuotannon 13 800 megawattituntia. Energiantuotannon ohella syntyisi myös noin 2 000 tonnia orgaanisia lannoitteita maatalouden käyttöön. Bisnes on hyvä keino herätellä ympäris- Tällaisiin lukuihin pääseminen edellyttää Seminaaritapahtuman takana oli Hu- vielä nykyistä tarkempaa jätteenkeräystä, johon kaupunki ja jätteenkerääjät ovat jo sitoutuneet. Parhaimmillaan laitos siis jalostaisi Khulnan vuosittaisesta jätemäärästä noin kolmanneksen hyötykäyttöön, ja tällä tahdilla se maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa. man Security Finland -verkosto, joka on Kuopio Innovationin kansallisen osaamiskeskusohjelman yhteishanke. Verkosto yhdistää terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöalojen toimijoita yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää uudenlaista myönteistä liiketoimintaa kriisialueilla ja kehittyvissä maissa. Seminaariesityksessä olleet kuvat roskien täyttämistä kaduista havain- tön huomioimista käytännössä. Bangladeshin jätejalostamokonseptia on helppo kopioida muiden kaupunkien käyttöön jos halua ja rahoitusta löytyy. Hankkeen osalta neuvottelut yhteistyö- kumppaneista jatkuvat sekä lupahakemukset ja tarkat suunnitelmat jalostamosta laitetaan alulle. Mukana on myös muutamia projektista kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä. Pappisen työ on jo tehty, sillä jatko ei enää liity hänen yliopiston alaansa. ”Tämä oli vähän tällainen harrastus, joka tuli samoilla reissuilla kuin koulutusmatkatkin”, professori toteaa hymyillen. Uljas 3 | 22. 3. 2013 13 Kesätyöt ”Hevosmiehen tietotoimisto on työnhaussa usein paras kanava. Groovea kesä-duunibluesiin Kesätöiden haku käy parhaillaan kuumana. Omien taitojen tuominen rohkeasti esiin parantaa mahdollisuuksia työnsaannissa - työ voi löytyä yllättävästäkin suunnasta. – Saila Rönkkö, teksti & kuvat H Korko -hankkeen Heli Kaarniemi ohjaa opiskelijoita työnhaun kohdistamisessa ja CV:n laatimisessa 14 Uljas 7 | 2. 10. 2012 eli Kaarniemi ohjaa Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten hallinnoimassa Korko -hankkeessa kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoita työurille. Kaarniemi kehottaa kesätyönhakijaa miettimään, mistä on aidosti kiinnostunut. ”Ole rohkea ja hae myös paikkoja, joihin et uskoisi pääseväsi, myös omalta alalta opintojen alusta asti.” Reippaille ja ulospäinsuuntautuneille ei tuota vaikeuksia tuoda itseään esiin. Entä hiljaiset ja varautuneet? ”Työelämässä ei etsitä pelkästään dynaamisia uratykkejä, joilla on valtavat sosiaaliset taidot ja kahdeksan kielen kielitaito, vaan ihan normaaleja ihmisiä. Hyvä keskittymiskyky tai taito tehdä itsenäistä työtä eivät ole huonoja asioita”, kannustaa Kaarniemi. ”Keskity asioihin, joita oikeasti osaat tehdä ja olet jo tehnyt töissä tai harrastuksissa. Konkreettinen esimerkki on parempi kuin adjektiivi.” Oma persoona saa näkyä hakemuksessa. ”Ei kannata uskoa sitä CV -mallia, mikä esiintyy kaikkialla. Ulkoasua voi muokata. Kuvan ei tarvitse olla passikuva, kunhan siitä on tunnistettavissa. Sähköisessä hakemuksessa on yleensä liittämismahdollisuus, itsestään voi tehdä vaikka videon.” Tuleva työnantaja voi löytyä mol.fi -sivuston sijaan esimerkiksi seminaarista, tapahtumasta tai työpaikkavierailulta. ”Hevosmiehen tietotoimisto on usein paras kanava työnhaussa. Kerro kaikille, että haet töitä - ihan sama missä liikut ja ketä tapaat.” Kaarniemi kehottaa pitämään silmät auki. ”Ei kannata hakea sinne, minne kaikki muutkin hakevat. On paikkoja, joita kukaan ei hoksaa. Kun on ajoissa liikkeellä, voi säästää työnantajalta rekrytoinnin vaivan.” ”Pohjois-Karjalan osuuskaupan HR -asiantuntija Jaana Karttunen kannustaa hakemaan töitä, vaikka alan työkokemusta ei vielä olisikaan. ”Kaikesta työkokemuksesta ja aikaisemmasta taustasta on hyötyä palvelualalla. Ensisijaista ovat hyvät asiakaspal- ”Yksi valtti tietysti on venäjänkielentaito tällä alueella, muita ovat työtä pelkäämätön asenne, valmius vuorotyöhön ja hyvät ryhmätyötaidot. velutaidot, reipas asenne ja halu oppia uutta. Persoona ratkaisee paljon.” Osuuskaupalla on tänä kesänä tarjolla erilaiset harjoitteluohjelmat mukaan lukien noin kuusisataa kesätyöpaikkaa. Valtavan hakijamäärän takia Karttunen suosittelee ottamaan yhteyttä suoraan toimipaikkoihin ja esimiehiin sekä keksimään keinoja erottautua joukosta. ”Yksi valtti tietysti on venäjänkielentaito tällä alueella, muita ovat työtä pelkäämätön asenne, valmius vuorotyöhön ja hyvät ryhmätyötaidot.” Karttunen mainitsee myös asioita, jotka saavat työhönottajan kavahtamaan. ”Usein yhdellä - kahdella sanalla vastaaminen ei tuo ihmisen parhaita ominaisuuksia esille. Hutaistusta, työtehtävään yksilöimättömästä hakemuksesta tulee liukuhihnamainen olo. Huolellinen, oman persoonan ja vahvuudet esiintuova hakemus on hyvä.” Karttunen rohkaisee opiskelijoita hakemaan. ”Olkaa aktiivisia, rohkeita, tuokaa itseänne esille ja olkaa yhteydessä suoraan esimiehiin. Paras itsenne esittelijä olette te itse.” Mikäli työpaikka jää saamatta, voi CV:n täytettä keksiä muualta. ”Leireille etsitään vapaaehtoisia, on myös kansainvälisiä vapaaehtoiskuvioita. Kesäkursseja on myös aikuisille ja ammattilaisille. Tulevaisuuden pomo voi löytyä vaikka kuvataideleiriltä.” Mahtava kesätyöpaikka voi löytyä yllättävältä suunnalta. Omilta kesätyöajoiltaan Kaarniemi muistaa yhä jätehuolto- ja ruosteenestoalan yrityksen. ”Arvelin, että tuonne harva hakee. Olin siellä töissä kaksi kesää ja harvaa työpaikkaa edelleen ajattelen yhtä lämpimästi. ”Yrittämisen vapaus puhuttelee kyllä. Enää tästä ei tarvitsisi saada kuin palkkaa Työkalu työnhakuun Jonne Kankkunen (vas.) ja Erkka Hänninen pyörittävät Jobiumia Kuopion kampuksella sijaitsevan Kukkolan opiskelijatiloista käsin. Kun kaksi kauppatieteiden opiskelijaa tapasi, tutustui ja alkoi ideoimaan, syntyi uuden sukupolven rekrytointi-startup Jobium. Erkka Hänninen ja Jonne Kankkunen pyrkivät ratkaisemaan työnhaun ongelmakohtia opintojensa ohella ja toivovat saavansa siitä tulevaisuudessa palkkaakin. – Maiju Pohjolainen, teksti & kuvat E rkka Hänninen ja Jonne Kankkunen saivat idean Jobiumista seurattuaan kavereiden tuskailua työnhaun parissa. ”Useat ystäväni valittivat, etteivät saa juuri lainkaan tietoa hakuprosessista. Aina ei oltu varmoja, onko hakemus mennyt edes perille. Yksi ystäväni sai vasta syyskuussa tiedon, ettei tullut valituksi hakemaansa kesätyöpaikkaan”, Hänninen kertoo. Pojat tarttuivat härkää sarvista vuosi sitten. He pistivät kunnianhimoisten yrittäjien tavoin firman pystyyn Lontooseen ja aloittivat hurjan koodaamisen. Hommat ovat edenneet Kankkusen mukaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Työnhakijoille suunnattu palvelu julkaistiin maaliskuun alussa juuri sopivasti myös kesätöitä hakevien avuksi. Kun työhakemus luetaan, siirretään jatkokäsittelyyn tai hylätään, hakija saa heti ilmoituksen sähköpostiinsa tai Facebookin kautta. Jobiumin työkaluilla on myös helppo luoda värikkäitä ja persoonallisia hakemuksia, jotka voi lähettää palvelusta mille tahansa työnantajille sähköpostitse. ”Kun yhtä työpaikkaa hakee satoja ihmisiä, on joukosta vaikea erottua. Hyvännäköinen hakemus jää ainakin helpommin mieleen”, Kankkunen lupaa. Jobiumin kehittämisen ohella pojat opis- Työnhakijoille suunnattua palvelua voi käyttää ilmaiseksi kuka tahansa. Rakenteilla on myös maksullinen palvelu yrityksiä varten. ”Yritysversionkin pitäisi alkaa olla pikkuhiljaa käyttökunnossa, sillä ainakin yksi yritys on luvannut hoitaa koko kesätyörekrynsä Jobiumin kautta”, Kankkunen iloitsee. Työnhakijan kannalta Jobiumin kiinnostavimpia ominaisuuksia on mahdollisuus seurata hakuprosessin etenemistä. kelevat Itä-Suomen yliopistossa. Hänninen on jo valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja opiskelee tällä hetkellä hallintotieteitä Joensuun kampuksella. ”Opiskelut etenevät tenttimällä, joten yrittämiselle jää kyllä aikaa”, Hänninen kertoo. Kankkusenkin kauppatieteiden maisterin tutkinto on viittä vaille valmis. ”Sain tutkinnon tehtyä kolmeen ja puoleen vuoteen enkä edes paljon joutunut sykkimään. Opintopisteet ja hyvät arvosanatkin tulivat loppujen lopuksi kohtuullisen pienellä effortilla”, hän myöntää. Hänninen ja Kankkunen suorittivat tutkintoon kuuluvan työharjoittelun omassa yrityksessään ja pääsivät työharjoittelutuella mukavasti alkuun. He ovat sijoittaneet yritykseen myös pieniä määriä omaa rahaa. Yrittäjäksi ryhtyminen ei pelottanut kumpaakaan, olihan yrittäjän arki tullut tutuksi vanhempien työn kautta. ”Yrittämisen vapaus puhuttelee kyllä. Enää tästä ei tarvitsisi saada kuin palkkaa”, Hänninen naurahtaa. Hänninen ja Kankkunen haluavat edetä yritystoiminnassa pienin askelin. Jobiumin kanssa on kuitenkin tähdätty alusta asti kansainvälisille markkinoille. Kankkunen paljastaa haaveilevansa salaa kunnon exitistä eli yrityksen myymisestä isommalla rahalla parin vuoden jälkeen. ”Sitten voisi vähän aikaa nautiskella ennen uusiin haasteisiin ryhtymistä.” Uljas 3 | 22. 3. 2013 15 Tulevaisuuden kampusten villit visiot Suomen yliopistokiinteistöjen hankekehitysjohtaja Juha Uotila puhuu paljon pörinästä. Hänen avaamissaan visioissa tulevaisuudessa kampukset pörisevät, aiheuttavat ristipölytystä ja koukuttavat. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva K uopioon suunniteltiin vielä joku vuosi takaperin kampuskompleksia, jonka voisi nähdä kaupunkina kaupungin sisällä. Suunnitelmat olivat jo suhteellisen pitkällä, mutta ammattikorkeakoulu Savonian vetäytyminen hankkeesta laittoi suunnitelmat tällä erää jäihin. Kuopion suunnitelmien jäätymisestä huolimatta maamme kampuksia katsellaan uudesta kulmasta. Moottorina on nuoren yrityksen innolla Suomen yliopistokiinteistöt Oy (SYK), joka sai syntynsä kun yliopistoja pääomitettiin uuden yliopistolain myötä vuonna 2009. Yliopistorakennukset siirtyivät senaattikiinteistöiltä pääomaksi yliopistoille, ja SYK:ssä pääomistajana ovat maamme yliopistot Helsingin yliopistoa ja Aaltoa lukuun ottamatta. SYK:n kunnianhimoinen tavoite on olla Euroopan arvostetuin kampuskehittäjä vuoteen 2015 mennessä. Kuopion kampuksella helmikuussa vieraillut yhtiön hankekehitysjohtaja Juha Uotila on aloittanut työnsä äskettäin ja innostus uuteen työhön välittyy. Tällä hetkellä Uotila kiertää yhtiön osakasyliopistoja ja selvittää kampusten kehitystarpeita. ”Meillä on olemassa paljon visioita siitä, että millaisia tulevaisuuden kampukset voisivat olla ja mihin suuntaan ollaan menossa. Tämän hetken teemamme on ”kampus koukuttaa”. Tavoite on, että kampuksista tulee vetovoimaisia keskuksia, joissa alkaa tapahtua pörinää. Pörinäkeskittymiä”, Uotila kertoo. Pörinäkeskittymiä? ”Se tarkoittaa, että kampuksilla alkaa tapahtua ristiinpölytystä eli kampuksella on kokoajan elämää ja touhua. Tänne on saatava erilaisia liiketoimintoja ja asumista”, Uotila tarkentaa. SYK on vakaavarainen yritys 60 prosentin omavaraisuusasteella. Yhtiöllä 16 Uljas 3 | 22. 3. 2013 ”Se on tiedetavaratalo, jossa yritys saa hyvin kattavasti palveluja perustarpeista hyvinkin erikoistuneeseen osaamiseen. on noin miljardin tase sekä 1,1 miljoonaa huoneistoneliötä vuokrattavana ympäri maan. Elinvoimaisuuden luominen kampuksille on osa yhtiön vakavaraisuuden ylläpitämistä. Tavoite on keksiä lisäarvoa yliopistojen rakennuksille. Katse on elinkeinoelämässä ja yrityksissä. Esimerkkinä ajatuksesta on SYK:n pilottihanke Tampereella. Tampereen teknilliselle yliopistolle rakennetaan kampusareenaa, jota markkinoidaan tulevaisuuden tiedetavaratalona. Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Hankkeen sivuille kerrotaan näin: ”Tulevaisuuden kasvajille. Kampusareena on innovatiivinen yrityskeskus, joka sopii tutkimusintensiivisille yrityksille sekä uusien tekniikoiden, palveluiden ja tuotteiden kehittäjille ja valmistajille. Se on tiedetavaratalo, jossa yritys saa hyvin kattavasti palveluja perustarpeista hyvinkin erikoistuneeseen osaamiseen.” Yliopiston osuus tilasta on suhteellisen pieni, mutta keskeinen. ”Siinä on yliopistolle pari kerrosta varattuna, joka toimii ikään kuin juurena siinä rakennuksessa. Siitä lähtee sitten niin sanottu toimistoblokki ylös eli pari kerrosta puhdasta toimistotilaa ja lisäksi semmoinen toimistohotelliosio, joka olisi kolme kerrosta”, Uotila kuvailee. Firmat puolestaan jakavat suunnitelmissa tilan keskenään, eli yritykset eivät ole linnoittautuneet omien seiniensä sisään. Keskustelua siitä, kuuluuko yliopistojen olla elinkeinoelämän palveluksessa, on käyty jo vuosia. SYK:n näkemyksessä Suomen yliopistokiinteistöjen hankekehitysjohtaja Juha Uotila kiertää SYK:n osakaskam- puksia ja selvittää yliopistojen kampusten kehitystarpeita. keskustelu on menneen talven lumia. Onko kyseessä elinkeinoelämän pysyvä asettuminen kampuksille. ”Tämä on konkreettinen kiila nyt siihen. Me näemme asian siten, että se on yliopistoillekin täysi lisäarvo, että ne pystyvät olemaan konkreettisesti liike-elämän kanssa tekemisissä”, Uotila kertoo. ”Yliopistot ovat täynnä hilavitkuttimia ja laitteita miljoonilla euroilla, ja kyllä ne vaan pitäisi ottaa hyötykäyttöön. Ne ovat vähällä käyttöasteella. Tämmöisen kautta niille saataisiin sitä lisäkäyttöä ja se olisi myös eräänlaista business-toimintaa yliopistolle”, Uotila jatkaa. Opiskelija asumisen ja palvelujen tuomisella kampukselle puolestaan synnytettäisiin Uotilan mukaan kampuksista ympäri vuorokauden toimivia keskuksia. Kaupunkeja kaupungissa. ”Ajatellaan, että sinä tule turistina Kuopioon ja mietit, että minähän menen kampukselle, koska siellä on ainakin sähinää. Kun semmoinen imago saadaan luotua, niin mitä se on muuta kuin vetovoimaa ja magneetteja. Koukuttavaa!” Uljas kysyy kysy mahdollisuuksia ja tilaa pyöräilykulttuurille Pyöräily tekee hyvää, se on edullista ja luonto kiittää. Joensuussa pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Suomen suurimpia, mutta olosuhteissa on paljon kehitettävää. Siispä kehitämme, Kerubissa 11. huhtikuuta - Pasi Huttunen, teksti & sxc.hu, kuva P yöräilyn lisääminen voi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä, mutta lisäksi se säästää rahaa ja auttaa painonhallinnassa. Pyöräilyn edistämisen teema on kuplinut pinnan alla Joensuussa jo vuosia ja erilaisia pyöräilytapahtumia ja pyöränkorjauspajoja on järjestetty monta. Kaupunginvaltuustoon edellisissä vaaleissa ponkaissut Alain Minguet (vihr.) perusti myös Google Maps –karttapalveluun tietopankin Joensuun pyöräilypulmista. Nyt Uljas yhdistää voimansa pyöräilyn edistämisaktiivien kanssa. Uljas kysyy -keskustelutilaisuudessa pureudutaan pyöräilyasioihin Kerubin salissa 11. huhtikuuta kello 17. ”Joensuussa pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Suomen suurimpia. Tästä huolimatta pyöräilyä ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaupunkisuunnittelussa, ja etenkin Joensuun keskusta-alueella pyöräilyolosuhteissa on vielä paljon kehittämisen varaa”, tapahtuman järjestelyissä mukana oleva tutkija Juhana Venäläinen sanoo. Hän on myös Joensuun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. ”Viime vuoden puolella Uljas teki jutun pyöräilypulmat -karttapalvelusta, jossa vaalilupauksena oli viedä asioita eteenpäin. Tässä nyt kovasti yritetään”, Minguet toteaa. Tilaisuuden tavoitteena on tarkastella pyöräilyn roolia kaupunkiliikenteessä ja parantaa mahdollisuuksia liikkua pyörällä. ”Täytyy osoittaa nykyisen liikennejärjestelmän puutteet ja ongelmat, osoittaa kanavat, joiden kautta ongelmiin puututaan sekä luoda systeemi, jolla edistymistä seurataan. Tavoite on, että vuoden päästä mummot eivät enää pelkää Koulukadun ylittämistä”, Minguet listaa. Minguetin lisäksi tapahtumassa on puhumassa ainakin kaupungininsinööri Ari Varonen, joka on pyöräilyvuosi -hankkeen vastuullinen johtaja. Lisäksi paikalle saapuu oululainen pyöräilyn kehittäjä ja liikennesuunnittelun diplomi-insinööri Pekka Tahkola, joka on tutkinut kaupunkipyöräilyn edistämisen mahdollisuuksia ja esteitä. Muut puhujat varmistuvat myöhemmin. Tapahtuman juontaa tuttuun tapaan Janne ”Rysky” Riiheläinen. Tapahtuman järjestävät Joensuun polkijat, Savo-Karjalan luontopiiri ja Uljas. Yhteistyökumppaneita ovat Ravintola Kerubi sekä ”Kävely ja pyöräily nousuun Joensuun seudulla” -hanke. Samalla on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan kylvää siemeniä pyöräilyn edistämiseksi muissakin kampuskaupungeissa. Kuopiossakin liikehdintää on jo ollut. Joukkoistamalla koottu Joensuun pyöräilypulmat -kartta löytyy verkosta osoitteesta: http://goo.gl/maps/z43uS Lukijoiden ehdottamat pyöräilyveisut: Cancer Bats - Black Metal Bicycle Joe Dassin - La complainte de l’heure de pointe (A Paris à vélo) Kristiina Wheeler – Hymn For My Brand New Green Bicycle Egotrippi – Polkupyörälaulu Tyrävyö - Ajetaan me tandemilla Múm – Slow Bicycle Queen - Bicycle Race Luka Bloom - Acoustic Motorbike Shonen Knife - Cycyling is fun Pink Floyd - Bike Maukka Perusjätkä - Ajan polkupyörää The Sugarcubes - Motorcrash Kapteeni Ä-ni - Rullaan Juice Leskinen - Einarin polkupyörä Ghoti Hook - My bike The Wallflowers - Angel on my bike Madness - Riding on my bike Joukkorahoituksella Suomen kansalaiseksi Suomen kansalaiseksi päästäkseen on kiivettävä byrokratiamuurin yli. Kansalaisuusarvonta maksaa 440 euroa. Javiera Marchant Aedo keräsi rahat joukkorahoituksella sosiaalisessa mediassa.–Pasi Huttunen, teksti & Javiera Marchant Aedo, kuva. Kansalaisuuden hankkiminen voi olla Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle hyvä idea. Se vain saattaa olla vaikeaa jos sattuu olemaan esimerkiksi opiskelija, eikä kieriskele rahassa. Hopeasepäksi Tampereella opiskelevan chileläinen Javiera Marchant Aedo on ollut Suomessa 90-luvulta saakka. Hänen isänsä vietti kymmenen vuotta poliittisena vankina Chilessä, kunnes tuomio vaihdettiin maastakarkotukseen ja tie vei Suomeen. Suomen kansalainen Javiera ei ole, eikä kansalaisuuden hakemisesta veloitettavaan 440 euron käsittelymaksuun ole oikein ollut varaa. ”Kun perustuloaloitteen nimien keruu alkoi ja olisin halunnut allekirjoittaa, en voinutkaan, koska en ole kansalainen. Avauduin asiasta ja ystäväni kysyi, että entä jos järjestetään keräys kansalaisuuden hakemisen käsittelymaksua varten”, hän kertoo. Keräys polkaistiin käyntiin Facebookissa. FB-tapahtumaan osallistuja sitoutui maksamaan euron ja osallistujia tarvittiin niin ollen 440. Rahaa kertyi 457 euroa. ”Muutama halusi laittaa enemmän kuin sen euron. Täytin paperit ja menin poliisilaitokselle, mutta kävi ilmi, että passini oli mennyt vanhaksi. Minun täytyy ensin hakea uusi passi Chilen suurlähetystöstä Helsingissä. Lisäksi Chileläinen Javiera Marchant Aedo keräsi jou- koistamalla kansalaisarvonta kustannukset. uuden passin mukana on haettava kokonaan uusi oleskelulupakortti, vaikka minulla on pysyvä oleskelulupa ja se on maahanmuuttoviranomaisilla tiedossa”, hän kuvailee. Hän arvioi, että jos kansalaisuus myönnetään, kuten todennäköisesti käy, voisi hän olla Suomen kansalainen vuoden kuluttua tammikuussa. Sitten hän pääsisi äänestämään ja halutessaan asettumaan ehdolle eduskuntavaaleihin. Kunnallisvaaleissa hän on jo ollut Vasemmiston ehdokkaana. Tampereella hän on myös maahanmuuttajaneuvoston jäsen. ”En koe olevani suomalainen. Ehkä tamperelainen, mutta en suomalainen. Kansalaisuus on enemmänkin byrokraattinen luksuspaperi. Ei tarvitsisi sietää paskamaista käytöstä lentokentillä. Jos on EU:n ulkopuolelta, on heti potentiaalinen terroristi.” Keräyksiä säädellään laissa, mutta Aedon keräyksessä tämäkin huomioitiin. FB-tapahtuma ei ollut julkinen, joten juridisesti kyse oli vain siitä, että hän pyysi ystäviltään rahaa. Uljas 3 | 22. 3. 2013 17 18 Uljas 7 | 2. 10. 2012 ”Ei auta vaikka olisi kuinka komeat vaatteet, jos iho on hirmu huonossa kunnossa. Voideltu mies Erityisesti nuoret miehet käyttävät kosmetiikkaa ja tietävät siitä. Ihot ovat erilaisia: hitsaaja tarvitsee kasvoilleen erilaista rasvaa kuin päätteen äärellä työtään naputtava. Parhaiten iho säilyy kuosissa, kun ei polta tupakkaa ja välttelee auringonvaloa. - Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, kuva Trendikäs nykymies ei pelkää näyttää hyvältä. Kaukana ovat ajat, jolloin miehen ainoa kosmetiikkapuolen hoito oli kourallinen Menneniä ympäri kehoa kerran viikossa saunan jälkeen. Ennemmin hän rasvasi koiransa polkuanturat kuin oman naamansa. Eikä hän ollut ihan väärässä. ”Ylihoitoa pitää välttää”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi Cajanus. ”Esimerkiksi aknen hoidossa alkuinnokkuus voi kostautua ihon ärsyyntymisellä, jolloin motivaatio pitkäkestoiseen hoitoon häviää. Kuitenkin aknen paikallishoidon tulee jatkua vähintään vuoden verran, jotta hoitotulokset olisivat pysyviä. Jotkut tarvitsevat useiden vuosia estohoitoa, jotta hyvä tulos pysyisi”, Cajanus sanoo. Hän kannattaa ihon luonnollista kohtelua: jos iho on ongelmaton, ei mitään erikoisaineita tarvita. Jos iho on vaikka talviaikaan selvästi kuiva, tarvitaan kosteusvoidetta. Kosteutus on turhaa, jos iho on muuten kunnossa. ”Jos on akneoireita, apteekista löytyy eri ihotyypeille sopivia tuoteperheitä yleensä samoissa sarjoissa ja kukkaron mukaan niistä valitaan sopiva. Erikseen täytyy mainita itsehoitotuotteista bentsoyyliperoksidi, jota saa eri muodoissa ja joka on oikeasti tehokasta, jos ihon saa siihen totutettua. Tulehtuneeseen ja arpia jättävään tai pitkään jatkuneeseen akneen löytyy lääkäriltä apu.” Miten iho säilyy hyvänä, jos rusinaa muistuttava iho pelottaa jo nyt? ”Rypyttömän vanhuuden visiosta haaveileva ei tupakoi ja vähentää tietoisesti kasvoille koko elinaikana tulevan UV-säteilyn kokonaismäärää suojaamalla erityisesti kasvojen ihoa auringolta jo nuoruusiässä. Muuta ei tarvita. Koska ryppyjen ennaltaehkäisy on tällä menetelmällä varsin halpaa, on ymmärrettävää, ettei kosmetiikkateollisuus tätä nuorille juuri mainosta. Tosin viime aikoina on kosteusvoiteisiin joskus ilmaantunut myös aurinkosuoja-aineita. Tavalliset aurinkovoiteet lienevät varmempi valinta, niistäkin löytyy kaikille ihotyypeille sopivia”, Cajanus neuvoo. Helmi Surakka, Joensuun Sokoksen kosmetiikkaosaston myyjä, miten nykymiehet näyttävät suhtautuvan kosmetiikan käyttöön? ”Erityisesti nuoret miehet käyvät tätä nykyä oma-aloitteisesti kosmetiikkaostoksilla ja tietävät, mitä miehen iho tarvitsee. Koska heidän ihonsa on paksumpi ja rasvoittuu helpommin, tuotteet eivät ole ihan samanlaisia kuin naisilla. Vanhemmille herroille yleensä vaimot ostavat sitten kosmetiikkaa, enää ei mennä pelkällä saippuapesulinjalla”, Surakka sanoo. Tuotteiden käyttötarkoitus menee ikäryhmittäin ja purnukoita alkaa löytyä miesten hyllyiltä enemmän, kun kolmenkymmenen rajapyykki on ylitetty. Sen ikäisiä miehiä kiinnostavat Surakan mukaan jo silmänympärysvoiteet ja iän merkkejä häivyttävät rasvat. Parikymppinen mies selviää vielä kasvojen puhdistuksella ja kosteutuksella, sillä nuoruus on hänen puolellaan. ”Muualla Suomessa osataan ehkä paremmin käyttää seerumeita ja muita talviajan lisätuotteita, joita iho kylmällä ilmalla tarvitsee. Meillä on siinä vielä opettelua.” Surakan mukaan miehiä askarruttavat eniten tavalliset ihonhoidon rutiinit. Erityisen paljon kiinnostaa tuotteiden suuri määrä: mikä sopii omalle iholle ja minkä näistä nyt itselle valitsee. Ekologisuus ja luonnollisten ainesosien käyttö ovat olleet kysyttyjä naisten kosmetiikassa. Tuotteen toimivuuden lisäksi on haluttu tietää, mitä se sisältää. Surakka ei näe miesten kosmetiikassa vastaavaa trendiä. ”Kysyntää tällaiselle on ollut hirmu vähän. Enemmän se menee niin, että tyttöystävät kyselevät ja ostavat miehilleen lahjaksi ekologisia tuotteita. Asiassa kaivataan selkeää rajanvetoa, sillä täysin sertifioituja kosmetiikkatuotteita ei ole paljon ja on hyvin hankalaa sanoa, mikä tuote olisi lähelle vaikka luomua.” Surakan mielestä kukaan ei kiellä miehiä käyttämästä naisten luonnonkosmetiikkaa. Kaikki tuotteet eivät sitä paitsi tuoksu liioitellun naiselliselle. Useimpien purkkien ainesosalistat eivät kerro maallikolle mitään, joten voi olla hankala tietää, mitkä aineet tutkitusti toimivat ja mitkä saattavat toimia. Puhuvatko kosmetiikkamyyjät keskenään tällaisista asioista? ”Jokaisella on varmasti mielipiteensä tästä. Itse pyrin aina katsomaan, millainen asiakkaan ihon kunto on ja mikä olisi siihen paras hoitotuote. Minulle jää parhaiten mieleen, mikä se hoidollinen lopputulos on. Luulen, että myös asiakas on pääasiassa kiinnostunut lopputuloksesta ainesosien sijasta.” Mikä merkitys ulkonäöllä on nykymiehelle ja missä asioissa se näkyy? ”Kyllä se on todella tärkeää. Se näkyy vähän kaikessa: vaatetuksessa ja miehetkin ostavat tuoksuja sillä tavalla, että on arki- ja iltatuoksu erikseen. Ihonhoidosta se lähtee. Ei auta vaikka olisi kuinka komeat vaatteet, jos iho on hirmu huonossa kunnossa. Hyvä iho tuo varmasti hyvän mielen”, Surakka tuumii. Uljas 3 | 22. 3. 2013 19 Kulttuuri UUDEN KANSAN TANSSI Tanhu on pop! Vuoden nuorisoseuraksi valittu Motora juhlii kevään aikana 45-vuotista taivaltaan. Kansantanssi ei ole pelkkä mummojen laji ja Motoran toiminnassa on mukana myös opiskelijoita. Jenni Lintunen, teksi & kuva I da Jokinen ja Henna Liiri tanssivat kansantanssia Motoran Livakat-ryhmässä, joka koostuu 19-28 -vuotiaista tanssijoista. ”Livakat on ehdottomasti positiivinen akkalauma,” Henna naurahtaa. Livakoiden naisvaltaisuudesta huolimatta Motoran toiminnassa on mukana myös poikia. ”Aluksi pojilla on oma ryhmänsä, jossa saa tehdä omia juttuja ja sitten kouluikäisinä pojat laitetaan tyttöjen kanssa tanssimaan”, Henna kertoo. ”Meillä on myös miesohjaajia,” Ida lisää. Henna alotti kansantanssiharrastuksen Lappeenrannassa seitsemän vuotiaana ja on jatkanut sitä aina siitä asti. Ida on kotoisin Orimattilasta, jossa hän aloitti kansantanssin myös seitsemän vuotiaana. Ida muutti kolme vuotta sitten Joensuuhun opiskelemaan kirjallisuutta. Molemmille Motora oli tuttu jo ennen muuttoa Joensuuhun. ”Jokaisessa maakunnassa on joku ryhmä, joka on tunnettu. Minä ainakin jo pienenä tiesin mikä on Motora”, Ida kertoo. Hennalle Motora oli jopa yksi puoltava tekijä päätökseen hakea Joensuuhun opiskelemaan. ”Sinä keväänä, kun hain tänne niin kysyin Lehikoisen Marilta, joka on Motoran toiminnanohjaaja, että onko minulle paikkaa jos pääsen Joensuuhun. Mari vastasi, että ihan varmasti on paikka ja sillä tiellä minä edelleen olen.” Kansantanssin kautta Henna kertoo saaneensa elämäänsä läheisiä ihmisiä sekä ammatin. Henna valmistui 2010 kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmasta perinteentutkimuksen maisteriksi ja tällä hetkellä hän työskentelee Nuorisoseuroilla Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajana. Ida Jokinen ja Henna Liiri ovat kokeneita kansantanssin taitajia. Kansantanssi on päässyt yli ”mummojen harrastus” -ennakkoluulosta ja Idan mukaan stereotypiat liittyvät lähinnä sanaan tanhu. ”Kansantanssipiireissä tanhu on harrastuksen lempinimi mutta ulkopuoliset voivat viitata tanhulla sellaseen hupsuttelu humppaan.” ”Kansantanssi piireissä tanhu on pop, mutta sitä sanaa voidaan käyttää myös väärässä merkityksessä,” Henna myöntää. Ida ja Henna eivät ole murroiän karikoiden jälkeen törmänneet kansantanssiin liittyviin ennakkoluuloihin.”Nykyisin voin ylpeänä kertoa tanssivani Motorassa ja se aiheuttaa lähinnä kateutta muissa,” Henna lisää. Motora valittiin vuoden nuorisoseuraksi sunnuntaina 17. maaliskuuta Ylöjärvellä valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa. Valinnan perusteina oli aktiivinen toiminta yhteisten asioiden hoidossa sekä lasten ja nuorten suuri määrä jäsenistössä. ”Saattoi se juhlavuo- sikin vaikuttaa,” Henna toteaa. Motora järjestää juhlakonsertteja 45-vuo- tisen taipaleensa kunniaksi huhtikuun lopulla Carelia-salissa. Konsertti on käsikirjoitettu kokonaisuus, jossa kulkuripoika kiertää pohjois-karjalaisissa kylissä ja jokaisessa kylässä tanssitaan. Kaikki 11 tanssiryhmää osallistuvat esitykseen yhdessä Motoran Rälläkkä yhtyeen kanssa. VERIGREIPPI Barbien nousu ja tuho Minnan päivät -festivaali toi ensi-iltaan keski-ikäisen naisen murenevan elämäntarinan kaikessa karmeudessaan. Viihdyttävä, julkean mustansävyinen komedia, Juha Hurmeen ohjaama ja tanssiteatteri Minimin perustajien Muu Vaara nähdään Sotkulla huhtikuun alkupuolelle asti. – Reeta Kankaapää, teksti Punkhenkisesti lähes soittotaidottomat naiset Johanna Keinänen, Liisa Ruuskanen ja Anja Lappi-Hautamäki seisovat lavalla haarat auki ja esittävät yksinkertaisia laulujaan aivan kuin seisoisivat rakastamansa kumppanin edessä ensi kertaa alasti hääyönä, halvan hotellivalaisimen paljastaessa kehon epätäydellisyydet ja silti he vain katsovat rakastettuaan, tai katsojaa, silmiin, ja viestivät eleillään, ”tässä minä olen, ihminen naisen nahkapuvussa, jaa tämä hetki kanssani”. Mielestäni näyttelijäntyö on onnistunut silloin kun roolin esittäjä on pantava oli rooli miten epäseksikäs hyvänsä. Kuopiolaisen punk-bändi Verigreipin kolme keski-ikää lähestyvää ihmistä kertovat norminaisen elämästä - aviolii- 20 Uljas 3 | 22. 3. 2013 ton kuihtumisen, lapsen ikämurroksen ja naisen omien identiteettikriisien tukehduttamasta arjesta. Näytelmä auttaa katsojaa hahmottamaan millaista on olla vaiheessa, hukassa omalta elämältään ja tulevaisuudeltaan. Silti en, edes toisena naisena, ymmärrä kuitenkaan näytelmän naiseuden ongelmia. Voiko se vanheneminen olla oikeasti noin raskasta? Kuka on tuo tarinan keskinkertainen, ulkokuoren menettänyt, luhistunut perheenäiti, joka janoaa omaa tilaa, mutta ei osaa käyttää sitä? Ahdistavinta on katsoa valkokankaalla jonkin ääliö-Kenin väkisinotettua Barbien persepanoa. Esityksen miesroolit tulivat seuraavana yönä uniini, jossa yritin pelastaa koko yhteisön naisia miesten manipuloivalta vallankäytöltä, hakkailin noita Ken-tyyppejä supervoimillani, mutta heikentyneet naiset eivät kyenneet pelastamaan itseään, heräsin tuskaisena. Muu Vaara puhuttelee myös ekologisilla dystopioillaan, joskin kauhukuvat ovat niin kuluneita, etten kykene enää tuntemaan kiehuvaa kattilaa ympärilläni. Nautin käsikirjoituksen hersyvästä ja härskiintyneestä huumorista, mutta paikoitellen teksti on liian lakovaa – mummon monologi kaikessa kiinnostavuudessaan puuduttaa sekä mummon, lapsen että koko yleisön. Tosin kyseinen iltasatu taitaa olla mittavuudessaan myös itseironinen. K Claybay Skeleguins Rökäletappio ei Skelejä lannista Savilahden omaa lätkäremmiä Claybay Skeleguinsia pyöritettiin kuin tuulivoimamyllyyn sidottua jalatonta karitsaa historiansa ensimmäisessä harjoitusottelussaan. Akateemikot kävivät 15. maaliskuuta taistoon, jo nimeltään pahaa enteilevän joukkion, Kuopion kallio- ja maarakentajien tyhy-porukan kanssa. Rakentajat murskasivat Skelet kuin kaatuva kallioseinä 8-2. Ensimmäinen erä luonnosteli jo ensi hetkestä tulevaa kauhua. ”Kaaos oli kauhia. Pyöritys oli kovaa ja käytännössä peli meni siihen, että ensimmäinen erä keskityttiin kilpikonnapuolustukseen oman maalin ympärille”, joukkueen toisen ketjun oikea pakki Jarkko Laine kertoo. Kaikesta huolimatta Skelet saivat yhden maalin ja ensimmäinen erä päättyi 4-1. Toisessa erässä joukkue sai jo hieman pelitemmosta kiinni ja pelattua hetkittäin joukkueena. Rökäletappio ei saanut joukkuetta harkitsemaan hanskojen naulaan laittamista. ”Päinvastoin. Treeniä kovemmaksi ja nyt ovat heikkoudet tiedossa, joten nyt tiedetään mihin RAI! -kamppeet kaipaavat suunnittelua Suunnittelukilpailu RAI!-tuotteiden grafiikasta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta järjestää opiskelijoille suunnittelukilpailun, jossa etsitään ulkoasua RAI!tuotteille. Tuotteisiin kuuluvat miesten ja naisten t-paita, pinssi sekä kangaskassi. Suunnittelukilpailuun voivat osallistua kaikki ISYY:n jäsenet. Voittajalle on luvassa 100 euron lahjakortti sekä mainetta ja kunniaa RAI!-brändin ilmeen luojana. Kilpailuaika on 11.3.−3.4. Voittaja valitaan huhtikuun loppuun mennessä. keskittyä. Otettiin muun muassa neljä jäähyä vääristä vaihdoista”, Laine päivittelee. Claybay Skeleguins on viime syksynä perustettu Kuopion kampuksen oma jääkiekkojoukkue. Vahvana perusteena rekrytoinnille on aikaisempi kokemattomuus ja koulutraumat jääkiekon saralla. Seuraavan kerran Skelet ottelevat jo 26. maaliskuuta YIT:n porukkaa vastaan. Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Rock Kuoro rokkaa Kuopiossa ja Joensuussa Edesmenneen Joensuun yliopiston viriilinä tempoileva kuoro heittää sivistyksen ja elitismin nurkkaan ja palaa populaarimusiikin äärelle. Kattorakenteiden luvataan natisevan liitoksissaan. Vuonna 2011 alkanut projekti pitää sisällään pohjoiskarjalaisten pop- ja rock-yhtyeiden musiikkia a cappella –muodossa. ”Haasteelliset rytmit, monimutkaiset melodiat sekä tarvittava asenne syntyivät pikkuhiljaa yhdessä puurtaen”, kuoronjohtaja Helena Hulmi kuvailee hyppyään kauas mukavuusalueeltaan. Konsertissa kuullaan musiikkia yhtyeiltä 51 Koodia, Happoradio, Ismo Alanko Säätiö, Neljä Ruusua, Nightwish ja Stella. Projektin jatkoksi ehdotamme, että haltuun otetaan vielä helmiä ainakin sellaisilta seudun orkestereilta kuin Kumikameli, Ukkosmaine, Eläin, Heko ja Hurjat Pojat, Insomnium sekä Cult of Poimintoja Lisätietoa: www.isyy.fi Talent Show in Kuopio Kuopios’ International Students’ Association ESN KISA arranges talent show foreign students on 23th of march. The occasion is part of the European Action Week Against Racism and it is held in Lukema at the Student Union. The idea is simple: every country representatives who are willing to take part, are up to prepare a show or performance based on their culture and personal skills, and present it to the audience. The perfomance could be anything on your own wish, from dance performances, stand-up comedy, singing, reciting, and so on, of a time no longer than 15min. The event is free of charge. More information: facebook.com/events/126090360907347/ Hakukonetulva yhteen kasaan Endtime. Sitten oltaisiin ytimessä. Joensuun yliopiston kuoro rokkaa Kuopiossa 3.4 kello 19 Snellmanian juhlasalissa ja Joensuussa 7.4. kello 16 Carelia-salissa. Jos saat kiksejä hakukoneista, niin tässä on SE verkkosivu: www.hakukoneet.fi. Sivu on Seppo Honkasen, Aviisin entisen päätoimittajan, nykyisen Suomen museoliiton viestintäpäällikön projekti, johon on yhdelle sivulle koottu mielikuvituksellinen kokoelma erilaisia hakukoneita. Sieltä löytyy karttahakua, tieteellistä hakua, uutishakuja, elokuvahakua ja runsaasti muuta. Visuaalinen ilme on luotaantyöntävä, mutta konsepti tehokas. Enää ei tarvitse tuhlata aikaansa sopivan hakukoneen metsästämiseen kun Google ei riitä. Opetus verkkoon ja metsään Humulogia Humu-Klubi #8: NGO & Detour 33 Kahdeksas Humu-Klubi tuo Kuopioon arvostelumenestystä debyyttilevyllään rohmunneen New Garden Orchestran. NGO:n musiikin pääpaino on melodisessa ja polyfonisessa ilmaisussa, jota rikastavat vapaan jazzin tyylikeinot ja vaikutteet maailman rytmi- sekä juurimusiikista. Illan Ravintola Sampossa aloittaa musiikkiakiertoteiltä tarjoileva kitaraduo Detour 33. Bändi on uusi, mutta maalarit eivät. Music noiria tarjoilevan yhtyeen taustalla ovat kitaristit Markus Väisäsen ja Juuso Kolho, joiden valööraava sävytys valloittaa mielen maisemillaan. Yhtye aloittaa debyyttinsä äänitykset keväällä 2013 musiikkilegenda Atte Blomin johdolla. Markus Väisänen tunnetaan ennen kaikkea folk-jazz yhtyeestä Taipale sekä J!Kumpulaisen Veijari porukoista. New Garden Orchestran jazz puolestaan leijailee kevyesti maanosasta toiseen. Matkalla pysähdytään niin kiinalaisissa maisemissa kuin Prahalaisessa tupakkakioskissa osoitteessa Kubelikova 39. New Garden Orchestra on lisäksi balkanilaisia rytmejä, 40-50 –lukujen sumuisia film noir –tunnelmia sekä helposti lähestyttävää avantgardea. Kappaleiden sävellyksistä Metsä valjastetaan oppimisympäristöksi kun Openmetsäportaali julkistetaan 25. maaliskuuta Savonlinnan kampuksella. Portaalin taustalla on Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston Metsä oppimisympäristönä –hanke, jossa opettajankoulutus tekee yhteistyötä metsäpuolen asiantuntijoiden, metsäntutkimuksen sekä metsämuseo Luston kanssa. ”Portaalin tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöä luokkahuoneen ulkopuolisilla virtuaalisilla sisällöillä ja fyysisillä ympäristöillä. Yhteisöllistä oppimista voidaan kehittää asiantuntijoiden avulla”, portaalista kerrotaan. Naisen kivinen tie New Garden Orchestran debyyttilevy sai kriitikoilta housut kostumaan. vastaa kuopiolaislähtöinen Otto Eskelinen, joka johdattaa rykmenttinsä nyt ensi kertaa kotikaupunkiinsa. Kokoonpanon jäsenet ovat maamme eturivin muusikoita ja tuttuja esimerkiksi Suomea London Jazz festivaalilla edustaneesta Black Motorista sekä Astro Can Caravanista. Listätietoa: facebook.com/humuklubi Humu-klubi #8 Sampossa 5. huhtikuuta alk. klo 20.30. Vapaa pääsy. Seitsemän kylkiluuta saa lisäesityksiä Joensuussa. Teatteri Sataman Seitsemän kylkiluuta on esitys naiseksi kasvamisesta ja oman kivisen tien kulkemisesta sekä kaiken parantavasta ystävyydestä. ”Esityksessä paljastetaan se, mistä tytöt todellisuudessa on tehty”, tekijät lupaavat. Teoksen on ohjannut Ulla Lehmusoksa ja liikeilmaisusta vastaa Miiamaija Mäntylä. Musiikit on sovittanut Tanja Matilainen. Tyttöinä nähdään Olga Kilpiäinen, Jenna Korpela, Tiina Vaskonen, Sara Lammi, Aino Seppä, Pihla Vartiainen ja Pilvi Pasanen. Esitykset Teatteri Sataman tiloissa vanhassa asemaravintolan talossa (Itäranta 12) 26. ja 27. maaliskuuta kello 19. Uljas 3 | 22. 3. 2013 21 22 Uljas 3 | 22. 3. 2013 ” Harrastuksen puitteissa myös kunto kasvaa, jonka seurauksena säilykepurkit on helpompi avata . Hiipimistä, miekkoja ja salaisuuksia Jännitys ja pelko olivat tukevasti läsnä Kuopiolaisen koulun salissa, kun kävin seuraamassa salaperäisiä ja kuolettavia ninjoja - Niko Satuvaara, teksti & kuva M aaliskuu. Kylmänä iltana päädyin Kuopiolaisen koulun saliin. Salissa on haudan hiljaista, vaikka paikka on täynnä ihmisiä. Olen saapunut salaperäisten, harvasanaisten, tummiin pukeutuneiden ninjojen joukkoon. Tilaisuus on harvinainen, sillä nämä ninjat eivät mielellään julkisuuteen suostu, eikä ulkopuolisilla ole harjoituksiin mitään asiaa. Jännitys tulevasta on käsin kosketeltavaa, koska tarvitsen vielä mestari ninjan hyväksynnän haastattelulleni. Mestari antaa luvan haastatella kolmea ninja-oppilasta, Teemua, Lauraa ja Heidiä, ja kysyn heiltä ensimmäisen asian mikä mieleeni tulee. Mikä olisi paras tapa salamurhata uhri. ”Myrkky” kuului kuin yhdestä suusta. Myrkkyoppia, johon kuuluu muun muassa myrkkyjen tunnistaminen, opetetaan ninjakoulussa, mutta vasta korkeammilla vyöasteilla. Kuopiolainen Tanjian Ry opettaa Akai- ninjutsua, joka on vain yksi ninjutsun tyylisuunnista. Harjoituksissa käydään läpi potkuja, lyöntejä, torjuntaa, hiipimistä ja asetekniikkaa. Harjoitusten sisältö riippuu harrastajan vyön väristä. Tarkkaan kuvaukseen harjoitusten sisällöstä mestari ei antanut lupaa. Onnekseni harjoituksissa käytiin juuri läpi aseellista tekniikkaa, joten näin ninjojen suosimia aseita ja miten niitä käytetään. Aseita on monenlaisia, joita on esimerkiksi katana eli perinteinen Ninjailusta kiinnostuneet: Kaksi ensimmäistä harjoittelukertaa ilmaiset Vuoden harrastusmaksu on 60 euroa Lisätietoa voi kysellä Tanjian Ry:n sähköpostista: tanjian.ry@luukku.com ninjamiekka, heittotähti, puhallusputki sekä erilaiset puukot. Monet aseet ovat lähtöisin maataloustyövälineistä. Harjoituksissa käydään tekniikkaa läpi jokaisen aseen kanssa, joten kenenkään ei tarvitse valita yhtä tiettyä asetta johon haluaa erikoistua. Erivärisiä vöitä on Akai-ninjutsussa 9 Parhaaksi aseeksi Teemu valitsi sain. Syy miksi hän valitsi juuri tämän aseen, on yksinkertaisesti käytännöllisyys. Sillä on helppo torjua, ja sen käyttötarkoitus on lyödä kehon isoimpiin lihaksiin. ”Yleisestä harhakäsityksestä poiketen sai ei ole pistin, vaan enemmänkin pamppumainen ase”, Teemu tarkentaa. Sai on kolmipiikkinen lyömä ase, jonka 90-luvulla animaatiosarja Turtlesia seurannet voivat muistaa Rafaellon, tai Marvelin Daredevil-elokuvassa vierailleen Elektran käyttäneen. Laura puolestaan valitsi lempiaseekseen puhallusputken ja ketjumaisen kusarifundon, kun Heidin valinta on raptorin kynsi, joka on koko sormen peittävä kynsimäinen sormus, jossa on terä rystysen kohdalla. Yleinen harhakäsitys on, että ninjutsu merkitsisi jotain yksittäistä homogeenistä kokonaisuutta, ”lajia”. Tosiasiassa sana on yleinen termi, joka kuvaa tietynlaisia taitoja. Myös assasiinin aseista vaarallisinta, hil- jaa liikkumista harjoitellaan ninjaopissa. Hiipimistä harjoitellaan sisätiloissa, mutta myös maastossa, jossa saa käsityksen asian vaikeudesta mahdollisten oksien ja lehtien takia. Arkielämässä ninjataidoista on hyötyä Lauran mukaan hiljaisesti kotiin pääsemisessä myöhäisiksi venyneiden iltojen Harrastus sisältää aseellisen tekniikan har- joittamista. Ninjakokelaat Heidi (vas.) ja Laura (oik.) esittelivät omat lempi aseensa. jälkeen, sekä väkijoukkoihin piiloutuminen esimerkiksi ex-seurustelukumppaneilta. ”Harrastuksen puitteissa myös kunto kasvaa, jonka seurauksena säilykepurkit on helpompi avata”, Heidi lisää. Ninjutsu on sananmukaisesti kestävyyden, sitkeyden, kärsivällisyyden tai salassa pysymisen taito, ja se on perinteisten japanilaisten taistelutaitojen muoto. Ninjutsulle ominaista on viekkauden käyttö, vastustajan välttely ja konfliktien ennalta suunnittelu suoran voimankäytön sijaan. Toimituksessa mietimme miten var- mistetaan ninjahupun pysyminen pois silmiltä kriittisellä hetkellä. Harrastajien vastaus oli yksimielinen ja yksinkertainen: ”Se ei valahda silmille kunhan sen tekee kunnolla.” Jos huppu jostain syystä tappelutilanteessa sattuu silmille tippumaan, on Teemun mukaan seurauksena varma kuolema. Laura ja Heidi puolestaan miettivät, että jos ninja näkee pimeässä vaistonsa avulla, niin miksei myös silmät peitettynäkin. erilaista. Vyön väri kertoo harrastajan arvon. Värijärjestys on: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea, punainen, musta, johon voi saada 10 dania, sekä purppura, joka on korkein mahdollinen vyö-arvo. Tanjian Ry:n mestarilla Petri Kuuselalla on kyseinen purppura vyö, jonka ansaitsemiseen hänellä on mennyt yli 30 vuotta. Lempi ninja elokuvaa kysyessä Laura kertoi henkilökohtaiseksi suosikikseen piirrosanimaatio Kun fu pandan ja Heidi taas Quentin Tarantinon ohjaaman Kill Bill vol.1. Teemu ei osannut sanoa hyvää ninja elokuvaa, mutta totesi yhdeksi todella huonoksi leffaksi kasaritoiminta Enter the ninjan. Ninjan asu on melko samanlainen kuin karate-asu, mutta toisin kuin karatessa, ninjan asu on tunnetusti musta kuin yö. Lisäksi ninjoilla on tossut eli tabit, joissa ukkovarvas erottuu muista varpaista. Ninjahuppua ei käytetä harjoitteluissa, vaan julkisissa lajiesittelytilaisuuksissa ja harrastusleireillä. Lähdin kotia kohti lähes yhtä tietämättö- mänä ninjoista kuin olin saapuessanikin. Tuntuu, että tämä oli vain pinta raapaisu tästä salaperäisestä lajista. Ninjat eivät kerro salaisuuksiaan. He näyttävät ne niille harvoille jotka uskaltavat katsoa. Uljas 3 | 22. 3. 2013 23 Arviot Vanhemmuus Äidinmaito on juomista poliittisin johon kuuluvat ekovanhemmuus, liinailu, ja imettäminen koko ajan, mieluiten siihen asti kunnes lapsi on neljävuotias. Lastenhoitovälineet voidaan jakaa teknisiin länsimaalaisiin, ja luonnollisiin afrikkalaisiin. Länsimaisen kantorepun uskotaan rasittavan vauvaa. Afrikkalainen liina taas on ihanan luonnollinen ja siten paras vaihtoehto vauvan kuljetukseen. Äitikortti on henkilökohtainen teos ja Silfverberg antaa oman äänensä kuulua. Hän ei halua olla se äiti, joka viskaa äitikortin pöytään. Hän on kuitenkin se kirjoittaja, joka teoksessaan moittii muiden valintoja ja väittää, etteivät ne ole valintoja lainkaan. Eniten Silfverbergiä ärsyttää, että muut väittävät olevansa oikeassa ja eivät ole kriittisiä valintojensa suhteen. Hän on kriittinen ja hänen kirjoitustyyliään on helppo seurata, mutta onnekseen hän ei väitä samalla olevansa oikeassa. Järkevät, koulutetut nykynaiset ovat unohtaneet ihanteensa ja rakentavat valinnoillaan sekä toiminnallaan 50-lukulaista äitikulttia, väittää toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg uudessa kirjassaan Äitikortti. - Jussi Turunen, teksti Ä itiys ja siihen liittyvät yksityiset valinnat eivät koskaan ole pelkästään yksityisiä, sillä niillä on kauaskantoisia vaikutuksia työelämään ja naisten toimeentuloon. Anu Silfverberg tarkastelee äitiyttä ja siihen liittyviä odotuksia omakohtaisesti kirjassaan Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä. Kirjassaan Silfverberg jatkaa sen osoittamista, että henkilökohtainen on poliittista ja päinvastoin. Ei ole ihan sama, kuka niitä lapsia hoitaa ja milloin. Äidit jäävät työelämässä jälkeen, koska ”on meidän perheen valinta”, että vain mies käy töissä. Naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan suurimman osan vanhemmuuden kuluista ja sukupuolten väliset palkkaerot säilyvät ennallaan. Silfverbergin mukaan äitikorttia käyttävät äidit lapsista puhuessaan, ja sillä hiljennetään lapsettomien kannanotot. Näin sanotaan, kun halutaan lopettaa järkevä keskustelu tykkänään: ”Sitten kun sinulla on lapsia...”. Silfverbergiä kaihertaa, että lapsien hoidosta on tullut toisiaan mammoiksi kutsuvien, kotoilua ja kiintymysvanhemmuutta harrastavien eliittiäitien keskustelunaihe. Hänelle imettäminen on feministinen kysymys, sillä se aiheuttaa miehen ja naisen elinpiirien erkanemista. Hyvinvoivat, keskiluokkaiset naiset tekevät äitiydestään projektin ja kaikenkattavan maailmankuvan, Anu Silfverberg: Äitikortti (2013). Teos. 249 s. JätkäJätkät Marian Sairaala Marian Sairaala on erinomainen levy, joka pakotti minut tykästymään itseensä. Kuuntelukertojen myötä kappaleet käänsivät minut vääjämättömästi puolelleen. Jätkäjätkät jatkavat eteenpäin hyväksi todetulla linjallaan sekoitellen mukavasti kansan syvien rivien musiikkityylejä, lopputulos on melkolailla määritelmä modernille kansanmusiikille: huuliharput, haitarit, dubibassot, takapotkut. Tässä on paljon mistä pitää, lopputulos on kuin itäeurooppaisen festarin jatkoilla, kun räppärit ja reggeamuusikot alkavat jamittaa paikallisen balalaikkaorkesterin kanssa. Mutta myös eteenpäin on menty. Itselleni kolahtaa todella mukavasti tästä hyvänä esimerkkinä toimiva ”Saan mä elää?!”, joka menee jo ihan täysin skeittipunkin puolelle. Muutenkin mukaan on tullut punkrokahtavaa vääntöä, jota kuuntelisi ihan kokonaisen vinyylin verran hyvin mielellään. Siinä missä levyn parasta antia ovat edellä mainitun lisäksi myös selkeästi smoothimmat omakohtaiset biisit ”Rakkaus yli rajojen”, ”Levon Helmi” ja jopa ”Irti äidin helmasta”, niin suurimmat notkahdukset tulevat yhteiskunnallista (tms.) paatosta sisältävissä biiseissä, jotka tuntuivat myös kuluvan nopeimmin kuuntelussa. 24 Uljas 3 | 22. 3. 2013 KTM-tutkinto pääaineena taloustiede Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede. Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitus- tai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon. Tarkemmat tiedot: https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS Kaiken kaikkiaan levy on erinomainen: 9. Ilmari Kavén, teksti R u P y l n k h e k - Tiedottaa: Relentless julkaisi uuden pitkäsoiton n ISYY:n Joensuun ja Kuopion kampustoimistot ovat poikkeuksellisesti auki ke 27.3. klo 10−15 ja suljettuina pääsiäisloman ajan 28.3.−3.4. Savonlinnan kampustoimisto on suljettu 18.3.–25.3. ja 28.3.−2.4. Joensuu: Ma 8.4. klo 16.15 SOPO-kokous Suvaksella (Suvantokatu 6), jonka jälkeen saunallinen hengailuilta klo 18−22. Punkia ja billyä laajasti yhdistävä Joensuun oma Relentless on julkaissut kolmannen pitkäsoittonsa Dropout! Erikoistoimittaja Pulkkanen tarttui haasteeseen ja haastatteli yhtyeen laulaja-kitaristi Janne Tanskasta ja basisti Sami Eskmania. - Pertti Pulkkanen, teksti Kuopio: Sat 23.3. ESN KISA Talent Show at Lukema at 6 pm Ti 26.3. klo 18.30 Nuotin vieressä -orkesterin vuosikokous Snellmanian suuressa luentosalissa (SL) Ma 8.4. Savo-Karjalan lipunmyynti alkaa ISYY:n toimistolla klo 10.00. La 13.4. Extreme run Tahkolla. Lisätietoja: www.extremerun.fi Savonlinna: a e Kaikki kampukset: La 23.3. ISYY:n edustajiston kokous Savonlinnassa Tiivistäkää Relentlessin viime vuoden kuulumiset? Viime kesänä pääsimme soittamaan kolmella isolla festarilla Suomessa, kävimme Venäjällä pistäytymässä ja äänitimme uuden levyn. Meillä oli myös mahdollisuus lähteä käymään Baltiassa elokuussa, mutta se täytyi peruuttaa, koska muuten levyn äänitysaikataulut olisivat venyneet liian pahasti. Toukokuussa julkaisimme coverin Marko Haaviston Paha Vaanii kappaleesta ja se sai huomiota paljon enemmän kuin osasimme kuvitella Kommentit Venäjän rundista ja keikoista kotimaan festivaaleilla? Janne:” Oltiin Provinssissa perjantaina koko festarin ensimmäinen bändi. Silti, paikalla oli pari sataa ihmistä. Se oli erittäin hienoa! Provinssin keikan jälkeen mietittiin, että jotain spessua muille festarikeikoille on kehiteltävä. Soittotatsi oli huipussaan ja aateltiin, että kotikentälle Ilosaarirockiin täytyy saada jotain lisää. Päätettiin tehdä Tiki-Bar keikalle. Meillä oli Sailor Jerry rommin sponssi siinä ja lavalla oli kaikkia hula juttuja yms. Lavalla oli myös baywatch hengenpelastaja, surfer dude ja tietenkin baarimestari ja baaritiski. Sieltä tarjoiltiin juomia yleisölle keikan ajan. Ilosaarirockin keikka oli tähän mennessä paras, mitä ollaan soitettu!!! Venäjä oli jännittävä reissu. Autoilu isossa kaupungissa on hieman kuumottavaa, mutta kun samaan aikaan sattuu vielä vuosisadan ruuhka, jonkun poliittisen kokouksen takia, niin selvittiin tilanteisiin nähden aika helpolla. Pietarissa oli kiva huomata, että jengi muisti meidät viime kerrasta ja tuli sen takia keikalle. Pietarissa on aktiivinen psychobilly scene.” ainakin itse epäileväinen, että tää eroo liikaa linjasta. Että biisit olis liian erityylisiä edellisiin levyihin verrattuna. Päätettiin kuitenkin unohtaa tää aspekti. Monet näistä erilaisista biiseistä on meikäläisen tän hetkisiä suosikkeja! Tän levyn perusteella bändiä on vaikea genrettää. Ihmiset ovat kuitenkin sanoneet, että Relentlessiltä se silti kuulostaa. Uskon, että tämän ratkaisun takia tää levy kestää kuuntelua paremmin kuin mikään meidän aikasempi. Rajoitukset pitäs unohtaa aina! Lyriikat on tällä levyllä lähempänä pienen ihmisen ongelmia, kuin vaikka edellisellä. Viina, naiset ja työt (tai niiden, puute), niistä kyllä riittää laulettavaa. Levy myös äänitettiin ja miksattiiin alusta loppuun itse. ”Ulkopuoliset korvat” on erittäin hyvä juttu monesti, mutta tällä kertaa meillä ei niitä ollut. Vastaamme tästä levystä bändinä täysin itse!” Ti 26.3. MUNAN metsästys (ainejärjestöt) koko päivän ja Pedaryn MUNAbingo klo 13.45−14.15, 2. krs. sohvilla Ti 9.4. Hienostositsit Siniveriset Ainosalissa klo 18−23 Pe−la 12.−13.4. Talvirieha Maarianvaarassa (Järjestäjinä Savonlinnan kampuksen ainejärjestöt ja MAMK:in opiskelijakunta) Ke 10.4. YTHS-terveystyöryhmän järjestämä tapahtuma Huumoria ja naurua arkeen – kevään piristys - Naurujooga klo 19 Normaalikoulun juhlasalissa, opiskelija Henriikka Puolitaival Ti 16.4. Haalarintuunaus Talvisalonkadun kerhohuoneella (Talvisalonkatu 27, B-rappu) Ke 17.4. YTHS terveystyöryhmän järjestämä tapahtuma Huumoria ja naurua arkeen – kevään piristys - Lääkäri Taimi Lehtilän luento ”Huumorikortti – elämän valttikorttien jokeri” klo 15, auditorio A118 Ke 17.4. Allergiapäivä-tempaus klo 11–14 päärakennuksen 2. krs. aulassa, YTHS:n vastaava hoitaja Paula Vilpponen Vaikutuksen tehneet rock-albumit Janne: The Clash - London Calling Rancid - and out come the wolves Stray Cats - Stray Cats Wasted - Down and Out Social Distortion - White light, White heat, White thrash Luovuuden lähteillä – 60 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Juhlaviikko 20.4.−26.4.2013 koostuu useista tapahtumista, näyttelyistä sekä sävellys- ja sanoituskilpailusta. Aukioloajat Joensuu ja Kuopio: ma, ti 10–15 kesuljettu to10–15 pe10–13 Sami: Muutos aukioloaikaan: G’nR - Appetite for destruction Stray Cats- Stray Cats The Living End - Hellbound The Living End - It’s for your own good Nekromantix - Curse of the Coffin Kuopion ja Joensuun toimistot ovat auki 27.3. klo 10−15 ja suljettuina 28.3.−3.4. Aukioloajat Savonlinna: ma – to 10–14 pe10−13 Jone: Miten uutukainen Dropout! eroaa It Falls Apartista sen lisäksi, että se on edeltäjäänsä parempi? Nirvana - Bleach Faith No More - King for a day, fool for a life time Muutos aukioloaikaan: Savonlinnan toimisto on suljettu 18.3.–25.3. sekä 28.3.−2.4. Janne & Sami: ”Monen biisin kohdalla olin Uljas 3 | 22. 3. 2013 25 Kellarin kätköistä LET’S BESSERWISSER! The Boneyard (1991) Itäiset Turhan Tietäjät ry D Vuonna 1991 valmistunut ja osittain manan majoille unohdettu The Boneyard sijoittuu ruumishuoneiden eloisaan maailmaan. Poliisiselvänäkijä-parivaljakko lähtee selvittämään ruumishuoneelle outoa murhavyyhtiä. He raapaisevat kuitenkin pintaa ihokudoksen väärältä puolelta. Harvemmin piipahdus ruumishuoneella saa vastaavanlaisen yllättävän käänteen, kun parivaljakko ystävineen joutuu pakenemaan henkensä edestä kolmea Kyoshinimisen demonin riivaamaa epämuodostuneen lapsen ruumista. Minigunit, kirveet ja mutaatiot säestävät alkanutta eloonjäämistaistelua. James Cumminsin ohjaaman elokuvan ensimmäinen puoli polkee paikallaan kuin kuntopyöräobsessoitunut pirilaskuissa. Puolivälissä elokuva kasvattaa tempoa ja sopivan komediallinen ote pitää loppuun asti otteessaan kuin Hulk Hoganin lämmin syli. Kieroutunut soundtrack sopii hyvin tunnelmaan ja näyttelijät tekevät suvereenia työtä. Pääosassa nähdään 50- ja 60-lukujen Roger Corman-klassikoita tähdittänyt Ed Nelson (mm. A Bucket of Blood). Viidessä viikossa kuvattu The Boneyard on straight-to-video-kamaa, mutta ulkoisesti yllättävän tyylikästä jälkeä. Jos maskeeraus ja erikoisefektit eivät saa leveää kestohymyä 1 Eräs ilmailuonnettomuus määriteltiin vuoden 1961 neljänneksi tärkeimmäksi uutistapahtumaksi. Todennäköisesti kyseessä on salamurha. Uhrille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto postuumisti, ja hän on erään tärkeän järjestön korkeimmista virkamiehistä ainoa, joka on kuollut virassaan. Vuonna 2005 kenraali Egge kertoi tapahtumista. Hän näki vainajan ja sanoi, että tämän otsassa oli reikä. Uhri siis selvisi onnettomuudesta, yritti lähteä hylyltä, mutta tuli ammutuksi. Myöhemmin tuntemattomana pysynyt henkilö kertoi tavanneensa eteläafrikkalaisen palkkasotilaan, joka väitti ampuneensa lentokonetta. Vuonna 2011 The Guardian-sanomalehti uutisoi, että turmapaikan asukkaat olivat nähneet konetta ammuttavan, mutta brittiviranomaiset olivat peitelleet tapahtumia. Nimeä uhri? 1) Folke Bernadotte. X) U Thant. 2) Dag Hammarskjöld. ”pitää loppuun asti otteessaan kuin Hulk Hoganin lämmin syli. huulille, niin viimeistään lopun jättiläispuudelihirviö kirvoittaa mahtavat naurut. Allekirjoittaneella oli arvioitavana mitä todennäköisimmin leikattu versio, sillä goren osuus näytti jäävän odotettua vähäisemmäksi. Triviana mainittakoon, että tuottajat kaavailivat aluksi pääosaan itse herra Alice Cooperia. Jääköön kuolematon lausahdus kaikumaan, kunnes tämän elokuvan näppeihinne poimitte ja vhs-nauhuriin syötätte: ”A skeleton key – that is appropriate for this place!” Mikko puhakka Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa. Elämäntaitokurssi Hengailuillat Nettiryhmät Elämän ja opiskelun hallintaan. Mukavaa yhdessäoloa. Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus 26 Uljas 3 | 22. 3. 2013 2 Kuka jäi toukokuussa 1979 kiinni rattijuoppoudesta, josta hänelle tuomittiin Suomen siihen mennessä suurimmat liikennesakot? Suomensi John Maynard Keynesin pääteoksen ”The General Theory of Employment, Interest and Money”. Siis oli teoksen toinen suomentaja, ja ilmeisesti oivallinen anglisti. Toiminut ulko-, kauppa-ja teollisuusministerinä sekä pääministerinä. Vuonna 1977 UKK syytti häntä juonittelusta stalinistien kanssa ja lopetti hänen ministeriyden, joka kesti kaiken kaikkiaan 5772 päivää – kolmas sija ministerihistoriassamme. 1983 ura alkoi olla lopullisessa alamäessä, ja Mauno Koivisto erotti hänet Suomen Pankin pääjohtajan virasta yleisen edun nimessä. Ei ansainnut kaikkea pilkkaustaan. Sai vuonna 1990 valtiolliset hautajaiset. 1) Ahti Karjalainen. X) Johannes Virolainen. 2) Väinö Leskinen 3 Kuka kirjoitti 17. tammikuutta 1912 Etelänavalla ahdistuneena päiväkirjaansa: ”Pahin on tapahtunut…. Hyvä Jumala! Tämä on hirveä paikka”, löydettyään mm. teltan, hänelle osoitetun kirjeen? Kirjeessä luki: ”Hyvä kapteeni…. ….Koska olette luultavasti ensimmäinen tällä paikalla meidän jälkeemme, pyydän teitä ystävällisesti toimittamaan tämän kirjeen kuningas……... Käyttäkää vapaasti teltasta löytämiänne tavaroita. Kelkka ulkopuolella on teidän käyttöönne. Ystävällisin terveisin toivotan teille turvallista paluumatkaa……. 1) Roald Amundsen. X) Robert Scott. 2) Robert Peary 4 Kuka pantiin junaan vuonna 1917, mukaan annettiin matkarahaksi vaatimattomat 10 miljoonaa dollaria, ja lähetettiin kohti kotimaataan? Matka alkoi Bernistä Zürichiin, ja matkustajilla oli käytössään erikoisvarustettu veturi ja vaunu. Heille oli myönnetty diplomaattinen koskemattomuus, ja vaunua vartioi kaksi upseeria, joiden maa kävi sotaa vaunun matkustajia vastaan. Upseerit olivat vaunun etuosassa, ja heidän tilansa erotettiin matkustajista valkoisella liidulla. Matka kulki reitillä Frankfurt-Berliini-Sassnitz, josta otettiin lautta Trelleborgiin. Vaunun tärkein matkustaja ja hänen kotimaansa historioitsijat ovat kieltäneet mukana olleen rahasumman. 1) Molotov. X) Stalin. 2) Lenin. 5 Kenen teoksessa Pavel Tšitšikov osteli kuolleita sieluja eli kuolleita talonpoikia – tarkemmin katsottuna nimilistoja kuolleista talonpojista, joita ei ole vielä poistettu henkikirjoista ja jotka yhä lasketaan omistajilleen kuuluviksi, ja siksi aiheuttavat näille veroja? 1) Nikolai Gogolin. X) Leo Tolstoin. 2) Anton Tsehovin. Nimi 1 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla 28. 3 4 5 nin n oli t t . n ut sa 72 i: - on - n aa ä . t a a- Uljas 3 | 22. 3. 2013 27 28 Uljas 3 | 22. 3. 2013 Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1
© Copyright 2024